81 Käyttäjää paikalla!
0.0091638565063477
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1997 2: •• •• 3: VALTIOPAIVAT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: 82 10: Kertomukset 11: 8-12 12: 13: 14: 15: 16: EDUSKUNTA 17: HELSINKI 18: ISSN 0783-9847 19: 20: OY EOITAAB, HELSINK11998 21: SISÄLLYSLUETTELO 22: 23: 24: 25: 26: Kertomukset 8-12 27: 8 Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oi- 10 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta I996 28: keuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista 29: koskevista havainnoista vuodelta I996 II Hallituksen kehitysyhteistyökertomus vuodelta 30: 1996 31: 32: 9 Kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskun- I2 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja ti- 33: nan tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja lasta vuonna I996 (Liite: Valtion tilinpäätös Iiittei- 34: tilinpidosta vuonna I995 ovat antaneet aihetta neen vuodelta I996) 35: 36: 37: 38: 39: 280164 40: K 8/1997vp 41: 42: 43: 44: 45: VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERIN 46: 47: 48: KERTOMUS 49: 50: OIKEUSKANSLERIN VIRKATOIMISTA JA LAIN 51: NOUDATTAMISTA KOSKEVISTA 52: HAVAINNOISTA 53: 54: ANNETTU 55: VUODELTA 1996 56: 57: 58: 59: 60: HELSINKI 1997 61: ISSN 0356-3200 62: OY EDITAAB. HELSINKI1997 63: TASAVALLAN PRESIDENTILLE JA EDUSKUNNALLE 64: 65: Hallitusmuodon 48 §:n mukaisesti kunnioitta- mintaa valtioneuvostossa ja syyttäjälaitoksen 66: vasti annan Tasavallan Presidentille ja Eduskun- johdossa. Valtioneuvostoa koskevassa jaksossa 67: nalle kertomuksen oikeuskanslerin virkatoimista on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen val- 68: ja lain noudattamista koskevista havainnoista vontaa koskeva alaosasto. Laillisuusvalvontaa 69: vuonna 1996. koskevissa jaksoissa on kerrottu ensiksi yleisiin 70: Kertomusvuonna on oikeuskanslerin virkaa tuomioistuimiin ja syyttäjä-, poliisi- ja ulosotto- 71: hoitanut allekirjoittanut, oikeustieteen tohtori toimeen sekä muuhun oikeudenhoitoon kohdis- 72: Jorma Sakari Aalto. Apulaisoikeuskanslerina on tuneesta valvonnasta ja sen jälkeen erikseen val- 73: toiminut varatuomari Jukka Pasanen. Apulais- tionhallinnon ja muun hallinnon laillisuusval- 74: oikeuskansleri on estyneenä ollessani hoitanut vonnasta eri hallinnonalojen mukaisessa järjes- 75: oikeuskanslerin tehtäviä. tyksessä. Asianajajalaitoksen valvonnasta on 76: Apulaisoikeuskanslerin varamieheksi, joka otettu oma jaksonsa. 77: apulaisoikeuskanslerin estyneenä ollessa hoitaa Laillisuusvalvontaa koskevien jaksojen jäl- 78: hänen tehtäviään, Tasavallan Presidentti on keen on erikseen esitetty eräitä oikeuskanslerin ja 79: 1.4.l993lukien määrännyt oikeuskanslerinviras- apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja, joilla on kat- 80: ton kansliapäällikön, oikeustieteen lisensiaatti sottu olevan yleistä ja periaatteellista merkitystä 81: Klaus Helmisen. Kertomusvuoden aikana hän ja joita laajuutensa vuoksi ei ole sijoitettu kerto- 82: on oikeuskanslerin kutsusta hoitanut apulaisoi- muksen aikaisempien jaksojen yhteyteen. Eräät 83: keuskanslerin tehtäviä yhteensä 82 päivää. näistä ratkaisuista on otettu kertomukseen ly- 84: Oikeuskanslerin nyt annettavassa kertomuk- hennysotteina. 85: sessa on selostettu oikeuskanslerin toimintaa Viimeisenä jaksona kertomuksessa on liiteosa, 86: pääasiallisesti eri toimintamuotojen mukaisesti. johon on sisällytetty tilastollisia tietoja oikeus- 87: Kertomuksen jaksoihin on sisällytetty kunkin kanslerinviraston toiminnasta sekä virkasyyte- 88: toimintalohkon yleiskuvaus ja selostus toimintaa asioista. 89: koskevista säännöksistä sekä samalla kerrottu Kertomuksen lopussa on asiahakemisto sekä 90: toiminnasta johtuneet toimenpiteet ja siinä teh- luettelo oikeuskanslerinviraston henkilökunnas- 91: dyt havainnot. ta. 92: Oikeuskanslerinviraston toiminnan yleiskat- 93: sauksenjälkeen on selostettu oikeuskanslerin toi- 94: 95: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1997 96: 97: 98: Oikeuskansleri Jorma S. Aalto 99: 100: 101: 102: 103: Kansliapäällikkö Klaus Helminen 104: 105: 106: 107: 108: 370099 109: SISÄLLYSLUETTELO 110: Sivu Sivu 111: Tasavallan presidentille ja eduskunnalle .............. . 3 2.6.1. Uusi perusoikeussäännöstö .. ...... 34 112: 2.6.2. Perus- ja ihmisoikeusratkaisuja .. 35 113: 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimin- 114: 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen . ... ... .... ...... .... ..... 39 115: taan ............................................................. . 9 116: 3.1. Yleistä.................................................... 39 117: 1.1. Keskeiset toiminta-alueet ...................... . 9 118: 3.1.1. Syyttäjälaitoksen organisaatio .... 39 119: 1.1.1. Valtioneuvoston valvonta ........... . 9 120: 3.1.2. Kehittämistoiminta .. ......... ..... .. ... 41 121: 1.1.2. Lausuntojen antaminen ... ... .. ....... 10 122: 3.1.3. Kansainvälinen yhteistoiminta ... 43 123: 1.1.3. Perus- ja ihmisoikeuksien 124: 3.2. Oikeuskanslerin ohjeita syyttäjille .......... 44 125: valvonta .... .. ..... ... .... ... .. ..... ... ....... 10 126: 3.2.1. Noutokustannusten vaatiminen.. 44 127: 1.1.4. Ylimmän syyttäjän tehtävät........ 10 128: 3.3. Oikeuskansleri syyttäjänä ...................... 44 129: 1.1.5. Kanteluasioiden tutkiminen ...... . II 130: 3.3.1. Syytemääräyksiä ......................... 44 131: 1.1.6. Rangaistustuomioiden tarkastus II 132: 3.3.2. Muita ratkaisuja syyteharkinta- 133: 1.1.7. Asianajajien valvonta .................. II 134: asioissa .. .... ....... ... ....... ... ..... ..... .... 45 135: 1.1.8. Oikeuskanslerin ja eduskunnan 136: 3.3.3. Suomen rikosoikeuden sovelta- 137: oikeusasiamiehen tehtävien jako. 138: misalasta ... ... ...... .... ....... .. ..... ....... 46 139: 1.2. 140: 3.3.4. Syyttäjänmääräyksiä yksittäista- 141: 1.3. 142: pauksissa..................................... 48 143: 1.4. 144: 3.4. Syyttäjälaitoksen toiminta ..................... 48 145: 1.5. Toiminta ja talous.................................. 15 146: 3.4.1. Tilastotietoja ... ....... ..... .. ..... ..... ... . 48 147: 1.5.1. Talous......................................... 15 148: 3.4.1.1. Syyttäjien toiminta ...... 49 149: 1.5.2. Koulutus..................................... 15 150: 3.4.1.2. Syyttämättä jättäminen 50 151: 1.5.3. Tiedotus...................................... 16 152: 3.4.1.3. Lääninsyyttäjät ja soti- 153: 1.5.4. Muuta toimintaa......................... 16 154: lassyyttäjät. .... ... ... .... ..... 51 155: 1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö....... 17 156: 3.4.2. Lääninsyyttäjien toiminta............ 51 157: 1.6.1. Organisaatio................................ 17 158: 3.4.3. Tarkastustoiminta ja valvonta.... 51 159: 1.6.2. Henkilöstö................................... 17 160: 3.4.4. Muutoksenhaku korkeimpaan oi- 161: keuteen........................................ 51 162: 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa . ........ .... ... ... . 18 163: 3.5. Koulutus- ja tiedotustoiminta ................ 52 164: 2.1. Yleiskatsaus ........................................... 18 165: 3.5.1. Koulutuksen suunnittelu............. 52 166: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen ................ 18 167: 3.5.2. Kurssit ja muut tilaisuudet .......... 52 168: 2.2.1. Tarkastuksen kohteista................ 18 169: 3.5.3. Syyttäjäsanomat .......................... 53 170: 2.2.2. Euroopan unionin jäsenyydestä 171: johtuvia kysymyksiä ......... .... ... ... . 19 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta . 54 172: 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä tehtä- 4.1. Yleiskatsaus .. ..... .. ..... .. ...... ..... .. ...... .... .... 54 173: vistä .................................................... 20 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut 174: 2.3.1. Tarkastuksesta aiheutuneista toi- ja muut valvontatoimet .... .... ... ...... .... ... .. 55 175: menpiteistä .................................. 20 4.2.1. Esitys........................................... 55 176: 2.4. Kiijalliset lausunnot ja esitykset............. 23 4.2.2. Huomautukset............................. 55 177: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot .............. 31 4.2.3. Käsitykset ................................... 57 178: 2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat ...................... 34 4.2.4. Muut kannanotot ........................ 59 179: 6 180: 181: Sivu Sivu 182: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen .. . 60 5.2.3.3. Oikeuskanslerinviraston 183: 4.3.1. Yleistä ........................................ . 60 omasta aloitteesta.......... 71 184: 4.3.2. Huomautukset ............................ . 60 5.2.3.4. Rangaistusmääräysten 185: 4.3.3. Käsitykset .................................. . 61 tarkastaminen ..... ....... .... 72 186: 4.4. Rangaistusmääräysten tarkastaminen .. . 63 5.2.4. Muu kannanotto . ... ... ....... .... ... .... 73 187: 4.4.1. Käsitys ....................................... . 63 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta .............. 73 188: 4.5. Purkuesitykset korkeimmalle oikeudelle 63 5.3.1. Esitys ........................................... 73 189: 4.5.1. Oikeuskanslerille tehtyjen kan- 5.3.2. Huomautukset............................. 73 190: tetujen johdosta .......................... . 63 5.3.2.1. Rangaistusvaatimusten 191: 4.5.2. Rangaistuspäätösten ja rangais- tarkastaminen................ 73 192: tusmääräysten tarkastamisesta 5.3.3. Käsitykset ................................... 74 193: aiheutuneet purkuesitykset ......... . 63 5.3.3.1. Poliisiin kohdistuneet 194: 4.5.3. Syyttäjän aloitteeseen perustu- kantelut ......................... 74 195: neet esitykset rangaistuspäätök- 5.3.3.2. Rangaistusvaatimusten 196: sen purkamiseksi ........................ . 64 tarkastaminen................ 75 197: 4.5.4. Syyttäjän aloitteeseen perustu- 5.3.4. Muut kannanotot........................ 75 198: neet esitykset rangaistusmää- 5.4. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta .......... 76 199: räysten purkamiseksi .................. . 64 5.4.1. Virkasyyteasiat ............................ 76 200: 4.5.5. Korkeimman oikeuden vastauk- 5.4.2. Esitys........................................... 77 201: set ............................................... . 65 5.4.3. Huomautukset............................. 77 202: 4.6. Esitykset hovioikeuksille ja poistohake- 5.4.4. Käsitykset ... ....... ... .... ... ....... ..... .. . 78 203: mukset käräjäoikeuksille ....................... . 65 5.5. Muu oikeudenhoito ja oikeushallinto .... 79 204: 4.6.1. Rangaistuspäätösten ja rangais- 5.5.1. Käsitykset ................................... 79 205: tusmääräysten tarkastamisesta 206: aiheutuneet esitykset ja poisto- 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta. ........ ....... .. 80 207: hakemukset .... ........ ............. ........ 65 6.1. Yleiskatsaus .. ......... ........ ................ ........ 80 208: 4.6.2. Hovioikeuksien ja käräjäoikeuk- 6.2. Ulkoasiainhallinto ................................. 81 209: sien vastaukset............................. 66 6.2.1. Esitys........................................... 81 210: 6.2.2. Huomautus ................................. 82 211: 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun 6.2.3. Käsitykset ... ... ..... .. .............. ... ..... 82 212: oikeudenhoidon laillisuusvalvonta ... ... .... ... .. ..... 67 6.3. Sisäasiainhallinto ................................... 83 213: 5.1. Yleiskatsaus ........................................... 67 6.3.1. Esitykset...................................... 83 214: 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta ........ 68 6.3.2. Käsitykset ................................... 85 215: 5.2.1. Virkasyyteasiat ............................ 68 6.3.3. Muu kannanotto ......................... 86 216: 5.2.2. Huomautukset............................. 68 6.4. Valtiovarainhallinto ............................... 86 217: 5.2.2.1. Syyttäjään kohdistuneet 6.4.1. Esitys........................................... 86 218: kantelut ......................... 68 6.4.2. Käsitykset ....... ... ... .... ... .... ... ... .... . 87 219: 5.2.2.2. Oikeuskanslerinviraston 6.4.3. Muut kannanotot ........................ 88 220: omasta aloitteesta .......... 69 6.5. Opetushallinto ... ... .... ...... .... ....... ... ... ...... 89 221: 5.2.2.3. Rangaistusmääräysten 6.5.1. Muut kannanotot........................ 89 222: tarkastaminen ....... ...... ... 69 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto ................... 89 223: 5.2.3. Ohjeet ja käsitykset...................... 69 6.6.1. Virkasyyteasia ............................. 89 224: 5.2.3.1. Kantelut syyttämättä- 6.6.2. Esitys........................................... 89 225: jättämisestä.................... 69 6.6.3. Huomautus ................................. 89 226: 5.2.3.2. Syyttäjään kohdistuneet 6.6.4. Käsitykset ....... ... ... .. .. ... .... ... ... .... . 89 227: muut kantelut ... .... .... .. ... 70 6.6.5. Muu kannanotto ......................... 90 228: 7 229: 230: Sivu Sivu 231: 6.7. Liikennehallinto ..................................... 91 8.2. Valvonta ja kurinpitojärjestelmä ............ 109 232: 6.7.1. Käsitys ........................................ 91 8.2.1. Kurinpitolautakunta ................... 109 233: 6.7.2. Muu kannanotto......................... 91 8.2.2. Valvonta- ja kurinpitoasiat .......... 110 234: 6.8. Kauppa- ja teollisuushallinto ................. 91 8.2.3. Kurinpidolliset seuraamukset..... 110 235: 6.8.1. Esitys ........................................... 91 8.2.4. Tiedot virallisilta syyttäjiltä .. .... .. 110 236: 6.8.2. Käsitykset ................................... 91 8.3. Oikeuskanslerin suorittama asianajaja- 237: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto ...................... 93 valvonta ................................................. IlO 238: 6.9.1. Esitykset ...................................... 93 8.3.1. Asianajajien valvontamenettelystä 110 239: 6.9.2. Käsitykset ................................... 94 8.3.2. Asianajajakanteluiden käsittelystä 111 240: 6.9.3. Muut kannanotot........................ 95 8.3.3. Muutoksenhakuasioita ................ 111 241: 6.10. Työhallinto ............................................ 96 8.3.4. Asianajajavalvonnan erityisviran- 242: 6.1 0.1. Virkasyyteasia.. .......... .... .. .... .... 96 omaisista ..................................... 114 243: 6.1 0.2. Käsitys..................................... 96 8.4. Yleiset oikeusavustajat ........................... 114 244: 6.11. Ympäristöhallinto.................................. 96 8.4.1. Valvonta ...................................... 114 245: 6.11.1. Huomautus .......... ........ .... .... .... 96 8.5. Tilastot .................................................. 115 246: 6.11.2. Käsitykset................................ 97 247: 6.11.3. Muut kannanotot .................... 99 248: 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskansle- 249: 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 10 1 rin ratkaisuja .. .. .............. .... ............. .......... ..... 116 250: 7.1. Yleiskatsaus ........................................... 101 9.1. Lausunto mietinnöstä "Perustuslaki 251: 7.2. Kunnallishallinto ................................... 101 2000" .................................................... 116 252: 7.2.1. Yleishallinto ................................ 101 9.2. Lausunto oikeusasiamiestyöryhmän 253: 7.2.1.1. Virkasyyteasiat .......... ... 101 mietinnöstä ............................................ 121 254: 7.2.1.2. Käsitykset.. ................... 102 9.3. Käräjäoikeuden virheellinen menettely 255: 7.2.1.3. Muut kannanotot ........ 103 lainhuudon kumoamisessa .................... 126 256: 7.2.2. Opetushallinto ............................. 103 9.4. Syyttäjän esteellisyydestä ....................... 130 257: 7.2.3. Sosiaali- ja terveyshallinto ........... 103 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla 258: 7.2.3.1. Käsitykset.. ................... 103 joutuneen Suomen kansalaisen autta- 259: 7.2.4. Ympäristöhallinto ....................... 104 misesta ............ ... ....... ...... .... .. ......... ...... .. 135 260: 7.2.4.1. Huomautukset.. ............ 104 9.6. Valtiovarainministeriön menettely 261: 7.2.4.2. Käsitykset ..................... 105 osuuskunnan säästökassan vakuuksien 262: 7.2.4.3. Muu kannanotto .......... 106 valvonnassa .. ..... .. ........................... ....... 148 263: 7.2.5. Muu erityishallinto ...................... 107 9.7. Liikeaikalain mukainen poikkeuslupa ... 162 264: 7.2.5.1. Huomautukset.. ............ 107 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menet- 265: 7.3. Kirkollishallinto .................................... 107 tely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon 266: 7.3.1. Käsitykset ................................... 107 vakavaraisuuden valvonnassa ................ 167 267: 7.3.2. Muu kannanotto ......................... 108 268: 7.4. Ahvenanmaan itsehallinto ..................... 108 269: 7.4.1. Käsitys .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 108 10. Liiteosa ......................................................... 181 270: 7.4.2. Muu kannanotto ......................... 108 10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinvi- 271: raston toiminnasta ................................. 181 272: 8. Asianajajalaitoksen valvonta .. ............ .... .... .. ... 109 10.2. Tilastollisia tietoja virkasyytteistä .. ..... .. . 185 273: 8.1. Yleisiä näkökohtia ................................. 109 274: 8.1.1. Asianajajavalvonnan kohteista ja Asiahakemisto 1996 ............................................ 186 275: valvontaorgaaneista .... ............ .... 109 276: 8.1.2. Asianajajan velvollisuudet ja hyvä Oikeuskanslerinviraston henkilökunta 277: asianajajatapa. ........... ... ... .... ... .... . 109 31.12.1996 .......................................................... 196 278: 9 279: 280: 281: 282: 283: 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan 284: 285: 1.1. Keskeiset toiminta-alueet täjän tehtävien järjestelyyn on 1.12.1997 lukien 286: tulossa muutoksia, joista tehdään selkoa jäljem- 287: Oikeuskanslerista ja oikeuskanslerin tehtävis- pänä jaksoissa 1.1.4. ja 3.1.1. 288: tä on säädetty hallitusmuodon (HM) 37 ja 46- Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään- 289: 48 §:ssä (muutoksia 122111990) sekä valtioneu- nössä säädetään tarkemmin hallitusmuodon no- 290: voston oikeuskanslerin ohjesäännössä (OKOS, jalla tapahtuvasta valtioneuvoston valvonnasta 291: 169711992). Oikeuskansleri on viranomais- ja jul- sekä viranomais- ja julkistoiminnan laillisuuden 292: kistoiminnan laillisuuden valvoja (HM 46 §:n 1 valvonnasta. Edelleen siinä on säännöksiä muis- 293: mom.)ja ylin syyttäjäviranomainen (HM 46 §:n 2 ta oikeuskanslerin toimialaan kuuluvista asiois- 294: mom.). ta, mm. ylimmän syyttäjän tehtävistä. Ohjesään- 295: Oikeuskansleria avustaa apulaisoikeuskansle- nössä on myös jakso asiain ratkaisemisesta sekä 296: ri, joka tarvittaessa hoitaa hänen tehtäviään. oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin sijai- 297: Apulaisoikeuskanslerilla on varamies, joka apu- suuteen liittyvistä järjestelyistä. Yksityiskohtai- 298: laisoikeuskanslerin estyneenä ollessa hoitaa hä- semmat määräykset oikeuskanslerin ja apulais- 299: nen tehtäviään. oikeuskanslerin välisestä työnjaosta ovat oikeus- 300: Hallitusmuodon 46 §:n 1 momentin mukaan kanslerinviraston työjärjestyksen 2 §:ssä. 301: oikeuskanslerin tulee valvoa, että viranomaiset Kertomusvuoden alussa tuli voimaan valtio- 302: ja virkamiehet tehtävissään sekä julkisyhteisön neuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön 6 §:ään 303: työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaes- tehty muutos (1117 /1995), joka koski kantelujen 304: saan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuu- tutkittaviksi ottamisen edellytyksiä. Alempana 305: tensa niin, ettei kenenkään laillisia oikeuksia lou-kohdassa 1.1.4 selostetun syyttäjälaitosuudis- 306: kata. Erityissäännöksiä oikeuskanslerin valvon- tuksen yhteydessä muutettiin 22.11.1996 anne- 307: tatehtävistä on lisäksi asianajajista annetussa tulla asetuksella (890/1996) ohjesäännön 11 §:n 2 308: laissa (496/1958) asianajajien toiminnan valvon- momentti ja 14 §. Ensiksi mainitussa asetuksen- 309: nan osalta. kohdassa tarkistettiin luettelo oikeuskanslerin 310: Vuonna 1995 toteutettiin perusoikeusuudistus alaisista syyttäjistä. Ohjesäännön 14 §:ssä puo- 311: eli säädettiin laki hallitusmuodon II luvun muut- lestaan säädetään, että oikeuskansleri nimittää 312: tamisesta (969/1995), joka tuli voimaan 1.8.1995. kihlakunnan syyttäjät. 313: Samalla tehtiin oikeuskanslerin laillisuusvalvon- Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinvirastossa 314: tatehtävää koskevaan hallitusmuodon 46 §:n 1 kertomusvuonna käsitellyistä asioista on koh- 315: momenttiin lisäys, jonka mukaan oikeuskansleri dassa 1.2. sekä 10. jaksossa. 316: tehtäväänsä hoitaessaan valvoo myös perusoi- 317: keuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. 318: Viranomais- ja julkistoiminnan laillisuuden 1.1.1. Valtioneuvoston valvonta 319: valvonnassa voidaan erottaa useita toiminta- 320: muotoja. Tähän valvontaan kuuluvat valtioneu- Oikeuskanslerin velvollisuus valvoa valtio- 321: voston toiminnan valvominen, lausuntojen anta- neuvoston toiminnan lainmukaisuutta ilmenee 322: minen tasavallan presidentille, valtioneuvostolle hallitusmuodon 47 §:n 1 momentista. Yksityis- 323: ja ministeriöille, kanteluasioiden tutkiminen ja kohtaisemmin asiasta säädetään valtioneuvos- 324: rangaistustuomioiden tarkastaminen. Hallitus- ton oikeuskanslerin ohjesäännössä (OKOS 3 ja 325: muodon mukaisesti oikeuskanslerille ylimpänä 4 §). Ohjesäännön 3 §:ssä veivoitetaan oikeus- 326: syyttäjänä kuuluvat syyttäjien toiminnan johta- kansleri valvomaan, että asioita valtioneuvostos- 327: minenja valvonta, syytteiden ajaminen tai ajatta- sa käsiteltäessä toimitaan laillisesti. Oikeuskans- 328: minen tuomioistuimissa sekä syyttäjistön edusta- lerin tulee olla läsnä valtioneuvoston istunnoissa 329: minen korkeimmassa oikeudessa. Ylimmän syyt- ja esiteltäessä asioita tasavallan presidentille vai- 330: 2 370099 331: 10 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan 332: 333: tioneuvostossa. Ohjesäännön 4 §:ssä säädetään kittaessa oma-aloitteisesti tutkittaviksi otettavia 334: niistä toimenpiteistä, joihin oikeuskansleri val- asioita. Uusi perusoikeussäännöstö otetaan huo- 335: vontaa suorittaessaan voi ryhtyä. Käytännössä mioon myös sillä tavoin, että esimerkiksi kante- 336: valvonnan painopiste on ennakollisessa valvon- luratkaisujen perusteluissa tarvittaessa viitataan 337: nassa, joka tapahtuu siten, että oikeuskansleri asianomaisiin hallitusmuodon II luvun pykäliin. 338: etukäteen tarkastaa valtioneuvoston yleisistun- Vastaavasti otetaan huomioon Suomea vel- 339: non ja tasavallan presidentin esittelyjen esittely- voittavien kansainvälisten ihmisoikeussopimus- 340: listoja liitteineen. Valvonnan piiriin kuuluvat ten sopimusmääräykset Tämä tarkoittaa kansa- 341: myös ED-asioita koskevat valtioneuvoston laisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa 342: eduskunnalle lähettämät kirjelmät, joista sääde- kansainvälistä yleissopimusta (saatettu voimaan 343: tään valtiopäiväjärjestyksen 4a luvussa (1551/ asetuksella 108/1976) ja erityisesti ihmisoikeuk- 344: 1994). sien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyä 345: Valtioneuvoston valvontaa on selostettu tar- yleissopimusta eli ns. Euroopan neuvoston ih- 346: kemmin kertomuksen 2. jaksossa. misoikeussopimusta (saatettu voimaan asetuk- 347: sella 439/1990). 348: Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pe- 349: 1.1.2. Lausuntojen antaminen rusoikeusuudistusta koskeneessa mietinnössään 350: (PeVM 25-1994 vp.) lausunut uudistuksen hen- 351: Edelliseen valvontatehtävään liittyy läheisesti gen mukaista olevan, että asianomaisten lailli- 352: oikeuskanslerin lausuntojen antaminen. Halli- suusvalvojien - oikeuskanslerin ja eduskunnan 353: tusmuodon 48 §:n 2 momentin mukaan oikeus- oikeusasiamiehen- vuosittaisiin toimintakerto- 354: kanslerin on annettava tasavallan presidentille ja muksiin sisällytetään oma jakso perusoikeuksien 355: valtioneuvostolle tietoja ja lausuntoja. Valtio- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Tämä asiako- 356: neuvoston on ymmärretty käsittävän myös eri konaisuus on otettu kertomuksen jaksoon 2.6. 357: ministeriöt. Lausuntopyynnöt tulevatkin pääasi- 358: allisesti ministeriöiden taholta. 359: Hallitusmuodossa tarkoitettujen lausuntojen 360: lisäksi oikeuskanslerilta pyydetään muiden lau- 1.1.4. Ylimmän syyttäjän tehtävät 361: sunnonantajatahojen tavoin lausuntoja erilaisis- 362: ta säädösvalmisteluhankkeista, erityisesti rikos-, Oikeuskanslerin tehtävät ylimpänä syyttäjänä 363: prosessi-, hallinto- ja valtiosääntöoikeuden alal- (HM 46 §:n 2 mom. ja OKOS 11-14 §) käsittä- 364: ta. Lausunnon antaminen on tällöin oikeuskans- vät syyttäjien ohjauksen, valvonnan ja koulutta- 365: lerin harkinnassa. Lausunto on pyritty antamaan misen, syyttäjälaitoksen kehittämisen, päättämi- 366: erityisesti laillisuusvalvonnan kannalta tärkeistä sen alaistensa syyttäjien muutoksenhausta kor- 367: säädösvalmisteluhankkeista. keimpaan oikeuteen, syyttäjiä koskevien kante- 368: Oikeuskanslerin lausuntoja ja kannanottoja tujen tutkimisen ja 1.12.1996 asti kaupunginvis- 369: on selostettu jäljempänä 2. jaksossa ja eräitä kaalien, siitä alkaen kihlakunnansyyttäjien ni- 370: myös 9. jaksossa. mittämisen sekä syyttäjäasioissa annettavat lau- 371: sunnot. Rangaistusmääräysmenettelystä anne- 372: tun viimeisimmän lain (692/1993) tultua voimaan 373: 1.1.3. Perus- ja ihmisoikeuksien valvonta vuoden 1994 alussa siirtyi rangaistusmääräysten 374: antaminen tuomioistuimilta syyttäjille. Tällöin 375: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä tehtiin siirrettiin rangaistusmääräysmenettelyn valvon- 376: hallitusmuodon 46 §:n 1 momenttiin lisäys, jossa ta oikeuskanslerinvirastossa syyttäjäosaston teh- 377: oikeuskanslerin tehtäväksi on asetettu valvoa täväksi. 378: myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteu- Kertomusvuoden aikana toteutettiin valtion 379: tumista. Perusoikeusuudistuksen myötä edellä paikallishallinnon uudistaminen kihlakuntajao- 380: mainittu säännös tuli voimaan 1.8.1995. Halli- tuksen pohjalta. Paikallisten syyttäjien toiminta 381: tusmuotoon otettu velvoite on ollut oikeuskans- säännellään kihlakunnansyyttäjistä annetussa 382: lerinviraston toiminnassa jo aikaisemminkin, laissa ja asetuksessa (195 ja 352/1996). Uudistus 383: mutta sen ottaminen perustuslakiin korostaa sen tuli voimaan 1.12.1996. Syyttäjistön osalta uu- 384: merkitystä edelleen. Velvoite on otettu ja otetaan distus sisältää sen, että lähes koko valtakunnan 385: huomioon erityisesti valtioneuvoston valvontaa alueella syyttäjäntointa hoitavat päätoimiset 386: koskevissa asioissa ja kanteluasioissa sekä har- paikallissyyttäjät, kihlakunnansyyttäjät. 387: 1.1. Keskeiset toiminta-alueet 11 388: 389: Kertomusvuoden aikana on valmisteltu myös nöksen mukaan oikeuskansleri ei tutki kantelua, 390: paikallissyyttäjätason yläpuolella olevan syyttä- joka koskee yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei 391: jäorganisaation uudistamista. Eduskunnan käsi- kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä. Koska 392: teltävänä oli hallituksen esitys hallitusmuodon vanhentumisaika ei ole ehdoton, se ei estä niiden 393: ylintä syyttäjää koskevien säännösten muuttami- asioiden tutkimista, jotka pidemmästäkin ajasta 394: sesta sekä laiksi yleisistä syyttäjistä ja eräiksi huolimatta vaativat selvittämistä asian vakavuu- 395: niihin liittyviksi laeiksi (HE 13111996 vp). Se liit- den tai luonteen vuoksi. Selostetun säännöksen 396: tyi vuoden 1997 talousarvioesitykseen. Lakiva- nojalla jätettiin vuonna 1996 tehtyjä kanteluja 397: liokunnan annettua asiasta mietintönsä nro 20/ tutkimatta 11 tapauksessa. 398: 1996 vp. eduskunta hyväksyi 12.12.1996 lakieh- Oikeuskanslerinvirastoon on kertomusvuon- 399: dotukset eräin muutoksin ja tasavallan presi- na tullut myös lukuisia yksityisten kansalaisten 400: dentti vahvisti lait sekä antoi asetuksen valta- tekemiä puhelintiedusteluja erilaisista asioista. 401: kunnansyyttäjänvirastosta 11.3.1997 ( 198-209/ Yhteydenotot ovat määrällisesti lisääntyneet. 402: 1997). Niiden mukaan ylimmän syyttäjän tehtä- Neuvoja annetaan oikeuskanslerille tehtävien 403: vät siirretään oikeuskanslerilta valtakunnan- kantelujen vireillepanosta ja käsittelystä. Mikäli 404: syyttäjälle. Valtakunnansyyttäjä johtaa oikeus- asia ei kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan, pyri- 405: ministeriön hallinnonalaan kuuluvaa yleisten tään neuvomaan, mille viranomaiselle tai taholle 406: syyttäjien keskushallintoviranomaisena toimi- asia kuuluu. Yhteydenotot ovat koskeneet muun 407: vaa valtakunnansyyttäjänvirastoa. Uudistus tu- muassa tuomioistuinten menettelyä riita-asiois- 408: lee voimaan 1.12.1997. Uudistuksen yhteydessä sa, asiakirjojenjulkisuuskysymyksiä sekä eri hal- 409: toteutetaan myös oikeuskanslerin aloitteeseen lintoviranomaisten toimintaaja päätöksiä. Ajan- 410: (vuoden 1988 kertomus s. 71-72) perustuva han- kohtaisista aiheista ja puutteelliseksi tai virheelli- 411: ke, että poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten esi- seksi koetus ta lainsäädännöstä on esitetty kansa- 412: tutkinnassa tutkinnanjohtajana toimisi syyttäjä. Iaismielipiteitä. Viraston tiedottajana toimiva 413: Syyttäjälaitosuudistuksesta ja syyttäjälaitok- tietosuunnittelija on lisäksi vastannut viraston 414: sen johtamiseen kuuluvista oikeuskanslerin teh- organisaatiota ja toimintaa koskeviin yleisluon- 415: tävistä on kerrottu jäljempänä kertomuksen 3. teisiin tiedusteluihin. 416: jaksossa. Syyttäjien toimintaan kohdistuvassa Kertomuksen 4.-7. sekä 9. jaksoihin sisältyy 417: laillisuusvalvonnassa tehtyjä havaintoja ja niiden selostuksia kanteluihin annetuista ratkaisuista ja 418: johdosta aiheutuneita toimenpiteitä on selostettu niistä aiheutuneista toimenpiteistä. 419: 5. jaksossa. 420: 1.1.6. Rangaistustuomioiden tarkastus 421: 1.1.5. Kanteluasioiden tutkiminen 422: Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu ohjesään- 423: Viranomais- ja muun julkistoiminnan lailli- nön mukaan (OKOS 9 §) tarkastuttaa tuomituis- 424: suutta oikeuskansleri valvoo muun muassa käsit- ta rangaistuksista tehtyjä ilmoituksia. Tätä tar- 425: telemällä tähän toimintaan kuuluvia kanteluja kastustehtävää varten virastoon lähetetään tuo- 426: (OKOS 6-8 §).Kansalaiset voivat kannella oi- mioita koskevia päätös- ja täytäntöönpanoasia- 427: keuskanslerille, kun he katsovat, että heidän lail- kirjoja, joiden tarkastuksesta aiheutuneista toi- 428: lisia oikeuksiaan on loukattu. Yksityisten kante- menpiteistä on tarkemmin kerrottu kertomuksen 429: luja saapui vuonna 1996 yhteensä 1256. 4. jaksossa. 430: Kertomusvuoden alussa tulivat voimaan oi- 431: keuskanslerin ohjesäännön 6 §:ään tehdyt kaksi 432: muutosta (1117/1995),jotka koskivat kantelujen 1.1.7. Asianajajien valvonta 433: tutkittaviksi ottamisen edellytyksiä. Ensimmäi- 434: nen muutos oli se, että kantelun tutkimista kos- Oikeuskanslerin tehtävästä valvoa asianaja- 435: keva epäilykynnys ohjesäännössä muutettiin to- jia säädetään asianajajista 12.12.1958 annetus- 436: siasiallista tilannetta vastaavan sisältöiseksi il- sa laissa (496/1958). Asianajajiin kohdistunut 437: maukseksi "on perusteita epäillä lainvastaista tai valvonta muodostuu Suomen Asianajajaliiton 438: virheellistä menettelyä tapahtuneen". Asiallisesti hallituksen ns. valvonta-asioissa tekemien pää- 439: merkittävämpi on toinen muutos, jolla kantelun tösten sekä liiton kurinpitolautakunnan teke- 440: tekemiselle säädettiin viiden vuoden määräaika, mien kurinpitopäätösten tarkastamisesta, jo- 441: joka ei kuitenkaan ole ehdoton. Muutetun sään- hon on kuulunut muutoksenhakemisen harkin- 442: 12 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan 443: 444: ta, sekä asianajajia koskevien kantetujen tutki- Kanteluasioissa tehtiin ns. toimenpideratkai- 445: misesta. suja 152 (110). Toimenpideratkaisujen prosentu- 446: Asianajajien valvonnasta on kerrottu jäljem- aalinen osuus tutkittaviksi otetuista kanteluasi- 447: pänä kertomuksen 8. jaksossa. oista oli 19% (14 %). Vuonna 1995 tehdyn selvi- 448: tyksen mukaan kaikkien kantetujen ratkaisuai- 449: kojen mediaani oli n. 9 viikkoa ja keskiarvo 22 450: 1.1.8. Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasia- viikkoa. 451: miehen tehtävien jako Kirjallisia lausuntoja tasavallan presidentille, 452: valtioneuvostolle tai ministeriölle annettiin 20 453: Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskun- (13). 454: nan oikeusasiamiehen tehtävienjaosta säädetään Kertomusvuoden lopussa 31.12.1996 oli vi- 455: vuonna 1990 annetussa, vuoden 1991 alussa voi- reillä 658 (492) kanteluasiaa ja 77 (173) muuta 456: maan tulleessa laissa (ns. tehtäväjakolaki, 1224/ asiaa eli yhteensä 735 (665) asiaa. 457: 1990). Yksityiskohtaisemmat tilastot kertomusvuo- 458: Tehtäväjakolain 1 §:ssä luetellaan asiat, jotka den toiminnasta ovat liiteosan kohdassa 10.1. 459: oikeuskansleri siirtää eduskunnan oikeusasia- 460: miehen käsiteltäviksi, jollei oikeuskansleri katso 461: erityisistä syistä tarkoituksenmukaiseksi, että 1.3. Tarkastusmatkat 462: asia ratkaistaan oikeuskanslerinvirastossa. Pää- 463: sääntöisesti siirrettäviä asioita ovat: 1) puolus- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen on ker- 464: tusvoimia sekä sotilas- ja rajavartiotehtävissä tomusvuonna tehnyt tarkastusmatkoja eräisiin 465: palvelevia koskevat asiat, 2) pakkokeinolaissa kunnallishallinnon yksikköihin, alioikeuksiin, 466: (450/1987) tarkoitettua kiinniottamista, pidättä- syyttäjänvirastoihin ja nimismiespiirien kanslioi- 467: mistä, vangitsemista ja matkustuskieltoa sekä hin Ahvenanmaan maakunnassa ja Vaasan, 468: säilöönottamista tai muuta vapaudenriistoa kos- Kuopion, Mikkelin, Kymen sekä Turun ja Porin 469: kevat asiat samoin kuin 3) asiat, jotka koskevat lääneissä. 470: vankiloita ja muita sellaisia laitoksia, joihin hen- 19.-20.2.1996 apulaisoikeuskansleri teki tar- 471: kilö on otettu vastoin tahtoaan. Myös vankien ja kastusmatkan Ahvenanmaan maakuntaan. Hän 472: muiden vapautta vailla olevien tekemät kantelut tutustui maakunnansyyttäjänvirastoon sekä 473: kuuluvat siirrettäviin asioihin. maakunnansyyttäjän työtilanteeseen ja tarkasti 474: Tehtäväjakolain 3 §:n nojalla oikeuskansleri syyttäjäntoimen. Apulaisoikeuskansleri kävi 475: ja oikeusasiamies voivat keskinäisesti siirtää Maarianhaminan käräjäoikeudessa, jossa laa- 476: muun asian, jos siirtämisen voidaan arvioida manni selosti työtilannetta ja käsiteltävien asioi- 477: nopeuttavanasian käsittelyä tai kun se on muus- den erityispiirteitä. Kolmesta käräjätuomarista 478: ta erityisesti syystä perusteltua. yksi toimi tuomarina Ahvenanmaan hallintotuo- 479: Kertomusvuonna siirrettiin oikeusasiamiehel- mioistuimessa. Se oli perustettu 1.10.1994, jol- 480: le kaikkiaan 45 kantelua. Oikeusasiamies puoles- loin Ahvenanmaan lääninoikeus oli lakkautettu. 481: taan siirsi oikeuskanslerille 11 kanteluasiaa. Apulaisoikeuskansleri tapasi lääninhallituksen 482: tiloissa Ahvenanmaan maaherran, joka teki sel- 483: koa lääninhallituksen toiminnasta sekä valtion 484: viranomaisista Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalla 485: 1.2. Lukumäärätietoja toiminnasta oli 298 valtion virkamiestä. Lääninhallituksessa 486: oli pidetty ongelmana sitä, että ministeriöiden 487: Seuraavassa tarkastellaan tilastolukujen va- yleiskirjeiden ruotsinnokset saattoivat viipyä 488: lossa oikeuskanslerinviraston toimintaa kerto- varsin kauan. Maaherra kertoi myös toiminnas- 489: musvuoden aikana (suluissa vuoden 1995 vastaa- taan Ahvenanmaan valtuuskunnan puheenjoh- 490: vat luvut). tajana. 491: Kertomusvuoden aikana saapui 1256 (1138) Apulaisoikeuskansleri tutustui vielä Ahve- 492: kanteluasiaa ja ratkaistiin 1122 (1139) kantelu- nanmaan maakuntahallituksen organisaatioon 493: asiaa. Oikeuskanslerin varsinaisia omia aloitteita ja toimintaan, jota selosti maakuntahallituksen 494: otettiin tutkittaviksi 37 (41) ja rangaistustuomi- kansliapäällikkö. Tämä totesi, että maakunta- 495: oiden ja -määräysten tarkastuksenjohdosta pan- hallituksen tehtävät olivat lisääntyneet Suomen 496: tiin vireille 68 (142) asiaa. Vireille tulleiden syyt- ED-jäsenyyden myötä. EU-asetustenja -direktii- 497: täjäasioiden yhteismäärä oli 342 (256). vien kansallinen voimaansaattaminen edellytti 498: 1.4. Kansainväliset yhteydet 13 499: 500: maakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa, Matkaan, jolla tutustuttiin ED:nja Euroopan 501: että myös maakunnan säädökset ja määräykset neuvoston toimielimiin, osallistuivat oikeus- 502: saatettiin sopusointuun ED-oikeuden kanssa. kanslerin mukana neuvotteleva virkamies Olli 503: Ahvenanmaan itsehallintolakiin oli lisätty 9a Saloranta ja esittelijäneuvos Eva-Brita Björk- 504: luku (1556/1994), jossa säädettiin Euroopan lund. Brysselissä ohjelmaan kuului vierailu Suo- 505: unionia koskevien asioiden käsittelystä. men ED-edustustossa, jossa oikeuskansleri kes- 506: 28.-29.5.1996 Vaasaan tekemällään matkal- kusteli ajankohtaisista ED-asioista suurlähetti- 507: la apulaisoikeuskansleri sai Vaasan läänin maa- läs Antti Satuiin kanssa. Lisäksi oikeuskansleri 508: herralta selonteon lääninhallituksen toiminnasta tapasi ED:n komission oikeudellisen osaston 509: ja läänin tilanteesta. Apulaisoikeuskansleri tu- pääjohtajan Jean-Louis Dewost'n ja oikeudelli- 510: tustui Vaasassa sijaitsevaan Länsi-Suomen ym- sen pääneuvonantajan Allan Rosasin sekä ED:n 511: päristökeskukseen, jossa keskusteltiin mm. edel- neuvoston oikeudellisen osaston johtajan Jean- 512: lisenä vuonna perustettujen ympäristökeskusten Paul Jacquen. 513: toiminnasta ja roolista. Vaasan apulaiskaupun- Luxemburgissa oikeuskansleri tutustui EY- 514: ginjohtaja ja kaupungingeodeetti tekivät selkoa tuomioistuimen ja 1-asteen tuomioistuimen toi- 515: kaupungin kaavoitus- ja rakentamistilanteesta. mintaan näiden tuomioistuinten presidenttien 516: Apulaisoikeuskansleri kävi Vaasan hovioikeu- Rodriguez lglesias'n ja A. Sagion opastuksella. 517: dessa, jossa hovioikeuden presidentti selosti ho- EY -tuomioistuimen suomalainen jäsen Leif Se- 518: vioikeuspiirin ja hovioikeuden työtilannetta ja von selosti yksityiskohtaisesti oikeudenkäynti- 519: juttujakojärjestelyjä. Apulaisoikeuskansleri tu- menettelyäja 1-asteen tuomioistuimen suomalai- 520: tustui Kauhajoen käräjäoikeuteen, jota laaman- nen tuomari Virpi Tiili puolestaan 1-asteen tuo- 521: ni esitteli hänelle. Tarkastettiin Vaasan läänin- mioistuimen toimivaltaa ja juttujakautumaa. 522: syyttäjän toiminta, Vaasan kaupunginviskaalin- Strasbourgissa vierailun isäntinä olivat ED- 523: virasto sekä Mustasaaren, Maalahden, Kauha- oikeusasiamies Jacob Söderman ja hänen toimis- 524: joen ja Teuvan nimismiespiirien syyttäjän toimi. tonsa sekä Suomen pysyvä edustaja Euroopan 525: 7.-8.1 0.1996 apulaisoikeuskansleri teki Kuo- neuvostossa, suurlähettiläs Tom Grönberg ja 526: pioon, Mikkeliin ja Kouvolaan matkan, jonka hänen edustustonsa. Lisäksi ihmisoikeustuomio- 527: teemana olivat erityisesti kihlakuntauudistuksen istuimen suomalainen tuomari Raimo Pekkanen 528: toimeenpanoon liittyvät kysymykset. Apulaisoi- selosti oikeuskanslerille ihmisoikeustuomioistui- 529: keusasiamies keskusteli aiheesta lääninhallitus- men toimintaa ja ihmisoikeustoimikunnan sih- 530: ten edustajien sekä eräiden tulevien kihlakun- teeri Leif Berg toimikunnan työskentelyä. 531: nansyyttäjien, poliisipäälliköiden ja kihlakun- 2) Valtakunnansyyttäjien tapaaminen 532: nanvoutien kanssa. Tarkastettiin Kuopion kau- 11.4.1996 Kööpenhaminassa 533: punginviskaalinvirasto. Kokoukseen osallistuivat apulaisoikeuskans- 534: 14.11.1996 Turun ja Porin läänin pohjois- leri Jukka Pasan~nja vanhempi oikeuskanslerin- 535: osaan tehdyllä apulaisoikeuskanslerin matkalla sihteeri Jorma Aijälä. Tapaamisessa käsiteltiin 536: keskeisenä aiheena olivat niin ikään kihlakunta- pääasiassa Euroopan integraatioon liittyviä 537: uudistuksen toimeenpanoon liittyvät kysymyk- syyttäjälaitosta koskevia kysymyksiä eri pohjois- 538: set. Apulaisoikeuskansleri keskusteli niistä eräi- maiden kannalta. Tapaamista on tarkemmin se- 539: den tulevien kihlakunnansyyttäjien ja poliisi- lostettu kohdassa 3.1.3. 540: päälliköiden samoin kuin Kokemäen käräjäoi- 3) Oikeuskansleri Aallon johtaman valtuus- 541: keuden laamannin ja käräjätuomarin kanssa. kunnan vierailu Kiinan kansantasavallassa 10.- 542: Toimitettiin Porin kaupunginviskaalinviraston 17.5.1996 543: tarkastus. Vierailu tehtiin Kiinan kansantasavallan 544: Syyttäjälaitokseen kohdistuneista tarkastuk- ylimmän syyttäjän, pääprokuraattori Zhang 545: sista on tehty selkoa lisäksi jaksossa 3.4.3. Siqingin kutsusta. Seurueeseen kuuluivat oikeus- 546: kanslerinviraston kansliapäällikkö Klaus Hel- 547: minen, syyttäjäosaston osastopäällikkö Martti 548: Jaatinen sekä kaupunginviskaalit Ritva Saha- 549: 1.4. Kansainväliset yhteydet virta ja Matti Tolvanen. Valtuuskunta vieraili 550: Pekingin lisäksi Etelä-Kiinassa Guandongin 551: 1) Oikeuskansleri Jorma S. Aallon ED-matka maakunnassa Guangzhoun ja Shenzhenin kau- 552: Brysseliin, Luxemburgiin ja Strasbourgiin 20.- pungeissa. Pääprokuraattorinvirastossa oli jär- 553: 27.3.1996 jestetty seminaarityyppinen keskustelutilaisuus. 554: 14 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan 555: 556: Vierailun aikana tutustuttiin useisiin alueellisiin men osalta apulaisoikeuskansleri esitteli mm. 557: ja paikallisiin syyttäjä viranomaisiin. Pääteemoja syyttäjäorganisaation uudistuksen senhetkistä 558: käydyissä keskusteluissa olivat Kiinan kriminaa- vaihetta ja uudistuksessa toteutettavia periaat- 559: lipolitiikan yleiset suuntaviivat, Kiinan syyttäjä- teita. Muista käsitellyistä aiheista on tehty selkoa 560: laitos, ihmisoikeuskysymykset syyttäjäviran- jaksossa 3.1.3. 561: omaisten kannalta, Kiinan uusi rikosoikeuden- 9) Valtioneuvoston kansliapäälliköiden semi- 562: käyntilaki sekä virka- ja talousrikollisuus. Oi- naari- ja tutustumismatka Viroon 18.- 563: keuskansleri Aalto piti Kiinan pääprokuraatto- 19.12.1996. Oikeuskanslerinviraston kanslia- 564: rinviraston instituutissa vierailuluennon aiheesta päällikkö Klaus Helminen osallistui matkaan, 565: "Syyttäjän roolista Suomen oikeusjärjestyk- jonka aikana pidettiin opetusministeriön järjes- 566: sessä". Matkaa on tarkemmin selostettu Syyttä- tämä seminaari "Koulutuksen rytminvaihdos ja 567: jäsanomissa nro 2/1996. kansallisen kulttuurin kansainvälinen strategia". 568: 4) Oikeuskansleri Aalto osallistui 12.- Kansliapäällikkö Helminen ja oikeusministeriön 569: 13.9.1996 Euroopan oikeusasiamiehen Jacob kansliapäällikkö Kirsti Rissanen tutustuivat Vi- 570: Södermanin kansallisille oikeusasiamiehille ron oikeusministeriön toimintaan. 571: Strasbourgissa järjestämään seminaariin, jossa 10) Vierailut oikeuskanslerinvirastoon 572: käsiteltiin oikeusasiamiesten tehtävää Euroopan Kiinan varaoikeusministerin Zhang Xiufuin 573: yhteisön lakien kansallisen täytäntöönpanon johtama valtuuskunta oli Suomessa tutustumas- 574: valvonnassa sekä yhteydenpitoa ja yhteistoimin- sa vankeinhoitoonja keskustelemassa Suomen ja 575: taa Euroopan oikeusasiamiehen ja kansallisten Kiinan välisen oikeudellisen yhteistyön kehittä- 576: laillisuusvalvojien välillä. mismahdollisuuksista. Valtuuskunta vieraili 577: 5) Oikeuskansleri Aalto osallistui Budapes- myös oikeuskanslerinvirastossa 29.3.1996. 578: tissä 19.-21.9.1996 pidettyyn Kansainvälisen Karjalan tasavallan pääprokuraattori 579: Syyttäjäjärjestön (International Association of V.M.Bogdanov vieraili oikeuskanslerinvirastos- 580: Prosecutors) konferenssiin. Kysymyksessä oli sa 11.7 .1996. Keskustelujen teemana olivat mm. 581: järjestäytymiskokous, jossa hyväksyttiin järjes- kummankin maan syyttäjien yhteistyökysymyk- 582: tön säännöt sekä organisoitiin sen tulevaa toi- set. 583: mintaa. Viron valtionsyyttäjä Indrek Meelak seuruei- 584: 6) Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen tar- neen vieraili Suomessa ja tutustui 20.8.1996 oi- 585: kastus- ja tutustumismatka Lähi-Itään 25.9.- keuskanslerin virastoon. 586: 1.10.1996 Venäjän Federaation pääprokuratuuran en- 587: Puolustusministeriön järjestämään matkaan simmäisen varapääsyyttäjän Juri Jakovlevitch 588: osallistuivat puolustusvoimien henkilöstöpääl- Tchaikan johtama valtuuskunta vieraili 1.- 589: likkö kenraalimajuri Antti Simola sekä ministe- 4.9.1996 Suomessa oikeusministeriön ja oikeus- 590: riön edustajina hallitusneuvos Pekka Pitkänen ja kanslerinviraston kutsusta. Valtuuskuntaan 591: everstiluutnantti Jukka Pöllänen. Matkan aika- kuuluivat lisäksi pääprokuratuuran rikosoikeu- 592: na tutustuttiin valvontajoukon toimintaan ja toi- dellisten tuomioiden laillisuutta valvovan osas- 593: mintaolosuhteisiin ja saatiin tietoa valvontajou- ton päällikkö Juri Vladimirovich Stsherbanenko 594: kon keskeisistä ongelmista. ja kansainvälisten suhteiden ja kansainvälisen 595: 7) Oikeuskansleri Aalto osallistui Kansainvä- oikeuden osaston päällikkö Issa Magometovitch 596: lisen Oikeusasiamiesinstituutin (International Kostoev. Valtuuskunta vieraili 3.9.1996 oikeus- 597: Ombudsman Institute) VI kansainväliseen kon- kanslerinvirastossa ja kävi oikeuskansleri Aallon 598: ferenssiin 18.-26.10.1996 Buenos Airesissa Ar- kanssa keskusteluja ylimmän syyttäjän tehtävis- 599: gentiinassa. Konferenssin teemana oli "Oikeus- tä ja syyttäjälaitoksen kehitysnäkymistä. 600: asiamies ja kansalaisen oikeuksien turvaaminen, Latvian oikeusministeri Dzintars Rasnacs 601: 21. vuosisadan haasteet". seurueineen vieraili Suomessa ja tutustui myös 602: 8) Pohjoismainen valtakunnansyyttäjäko- oikeuskanslerinvirastoon 22.10.1996. 603: kous 31.10.-1.11.1996 Reykjavikissa Venäjän korkeimman oikeuden puheenjoh- 604: Suomesta kokoukseen osallistuivat apulaisoi- taja V.M. Lebedev oli vierailukäynnillä oikeus- 605: keuskansleri Jukka Pasanen ja nuorempi oikeus- kanslerinvirastossa 28.10.1996. 606: kanslerinsihteeri Petri Jääskeläinen. Valtakun- Oikeuskanslerinvirastossa järjestettiin 607: nansyyttäjäkokousten toistuviin aiheisiin kuulu- 10.12.1996 Suomen ja Viron oikeuskanslerinvi- 608: vista syyttäjistöä koskevan lainsäädännön uudis- rastojen yhteinen seminaari, johon Viron puolel- 609: tuksista ja rikollisuustilanteen kehityksestä esi- ta osallistuivat oikeuskansleri Eerik-Juhan Truu- 610: tettiin kokouksessa kunkin maan katsaus. Suo- väli ja 12 Viron oikeuskanslerinviraston virka- 611: 1.5. Toiminta ja talous 15 612: 613: miestä. Seminaarissa selostettiin Suomen oikeus- koulutussuunnitelmaan, johon sisältyivät koulu- 614: kanslerin tehtäviä ja kerrottiin yksityiskohtaises- tuksen yleiset periaatteet sekä vuoden 1996 kou- 615: ti viraston hallintotehtävistä, kanteluasioiden lutussuunnitelma. Oikeuskansleri oli 9.2.1996 616: käsittelystä ja valtioneuvoston toiminnan lailli- hyväksynyt suunnitelman. 617: suusvalvonnasta. Oikeuskanslerinviraston henkilöstökoulutuk- 618: sen tavoitteena on 619: - turvata toiminnan tehokkuus, jatkuvuus 620: ja henkilöstön ammatillinen pätevyys 621: 1.5. Toiminta ja talous - parantaa toiminnan tuloksellisuutta 622: - edistää organisaation kehittämistä ja uu- 623: 1.5.1. Talous distusalttiutta 624: - tukea henkilöstön itsensäkehittämistä ja 625: Kertomusvuonna laaditussa viraston toimin- urakehitystä sekä 626: ta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1997-1999 - tukea henkilökiertoa. 627: tärkeimmät muutokset edelliseen suunnitelmaan Koulutustarpeita luovat ammattitaidon ke- 628: verrattuna johtuivat perusoikeusuudistuksesta hittäminen eri tehtäväsektoreilla, tulosohjauk- 629: ja valtakunnansyyttäjänviraston mahdollisesta sen ja -johtamisen kehittäminen, eurooppalainen 630: perustamisesta. integraatiokehitys ja siihen liittyvät kielitaito- 631: Valtioneuvoston kanslian uusi taloussääntö vaatimukset, oikeuskanslerinviraston kehittä- 632: tuli voimaan 1.1.1996. Se sisältää myös oikeus- missuunnitelmat ja hallinnon yleiset kehittämis- 633: kanslerinvirastoa koskevia määräyksiä, joiden pyrkimykset sekä viraston toiminnan kannalta 634: sisällön oikeuskansleri oli hyväksynyt ennen ta- olennaisten tieteenalojen tutkimuksen seuraami- 635: loussäännön antamista. nen ja tutkimustulosten hyödyntäminen. 636: Valtioneuvoston kanslia, joka hoitaa oikeus- Valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmän 637: kanslerinviraston kirjanpito- ja maksatustehtä- (PTJ) käyttöönoton johdosta on valtioneuvos- 638: vät, otti käyttöön 1.1.1996 Prosit/Open talou- tossa ja oikeuskanslerinvirastossa järjestetty 639: denohjausjärjestelmän. Myös oikeuskanslerinvi- koulutusta päätöksentekojärjestelmää työssään 640: rastolla on järjestelmän käyttöoikeus. Virasto käyttäville. 641: hoitaa talousjärjestelmällä tositteidensa syötön Oikeuskanslerinviraston henkilökunnalle on 642: ja tiliöinnin ja ostoreskontran sekä käyttää sitä järjestetty koulutusta valtion uudesta palkkaus- 643: sisäisen budjetin suunnitteluun ja määrärahojen järjestelmästä, ylimmän syyttäjän tehtävien uu- 644: käytön seurantaan. Taloussäännön mukaan vi- delleenjärjestelystä, paikallishallintouudistuk- 645: raston osastoille osoitetaan eräitä määrärahoja, sesta sekä virastossa käyttöön otettavasta uudes- 646: joiden käytöstä päättää osastopäällikkö. ta WP-tekstinkäsittelyjärjestelmästä. 647: Valtion kirjanpitouudistukseen liittyen suori- Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja oi- 648: tettiin vuodenvaihteessa 1995-1996 oikeus- keuskanslerinvirasto ovat pitäneet yhteisen semi- 649: kanslerinviraston omaisuuden inventointi,johon naarin ylimmän laillisuusvalvonnan toimivalta- 650: liittyvä omaisuus- ja pääomaraportti toimitettiin kysymyksistä. 651: valtioneuvoston kanslialle edelleen valtiokootto- Oikeuskanslerinvirastosta on osallistuttu mi- 652: rille toimitettavaksi. nisteriöiden yhteisesti järjestämään integraatio- 653: Valtion talousarviossa oikeuskanslerinviras- koulutukseen. 654: ton menot ovat 23. pääluokan 03.luvussa. Vuo- Virassaan kielitaitoa tarvitseville on kustan- 655: delle 1996 virastolle oli osoitettu 13 411 000 mar- nettu kielikoulutusta. Lisäksi on tuettu kielten 656: kan suuruinen määräraha, joka kokonaisuudes- omaehtoista opiskelua. 657: saan on toimintamenomomentilla 21 (siirtomää- Oikeuskanslerinviraston esittelijäitä ja osas- 658: räraha 2 v). tosihteereitä on osallistunut Suomen Tuomarilii- 659: Henkilöstön kokonaismäärä 31.12.1996 oli 38 ton Tuomaripäivään 8.11.1996. 660: henkilöä. Useat eri tehtävissä olevat henkilöstöön kuu- 661: luvat ovat osallistuneet oman ammattialansa jat- 662: kokoulutuskursseihin ja -tilaisuuksiin. Viraston 663: 1.5.2. Koulutus tietojärjestelmien kehittämistä ja käytön tehosta- 664: mista on tuettu koulutuksella. 665: Kertomusvuonna viraston henkilöstön koulu- Oikeuskanslerinvirastossa oli 20.5. ja 9.9.1996 666: tus perustui oikeuskanslerinviraston henkilöstö- välisenä aikana kolmen kuukauden jaksoissa 667: 16 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan 668: 669: harjoittelijoina kolme oikeustieteen ylioppilasta 1.5.4. Muuta toimintaa 670: Helsingin, Turun ja Lapin yliopistoista. 671: Oikeuskanslerinviraston järjestämästä syyttä- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen oli oi- 672: jäkoulutuksesta tehdään selkoa jäljempänä koh- keuskanslerinviraston edustajana kihlakuntauu- 673: dassa 3.5. distuksen jatkovalmistelua koskeneissa oikeus- 674: ministeriön, sisäasiainministeriön ja oikeuskans- 675: lerinviraston välisissä neuvotteluissa sekä sisä- 676: 1.5.3. Tiedotus asiainministeriön 17.1.1996 asettamassa työryh- 677: mässä. Työryhmän toiminta päättyi 31.10.1996. 678: Oikeuskanslerinviraston ulkoisen tiedotuksen Sen tilalle asetettiin kihlakuntahallinnon yhteis- 679: tavoitteena on antaa yleisölle ja viranomaisille työryhmä,jossa virastoa edustaa syyttäjäosaston 680: tietoa oikeuskanslerin toiminnasta ja sen tarkoi- päällikkö, esittelijäneuvos Martti Jaatinen. Hän 681: tusperistä sekä yksittäisistä ratkaisuista ja toi- on ollut myös jäsenenä oikeusministeriön asetta- 682: menpiteistä, joilla on yleistä merkitystä tai jotka massa paikallishallintouudistuksen johtoryh- 683: muutoin herättävät mielenkiintoa. Tiedottami- mässä ja sisäasiainministeriön asettamassa hen- 684: sessa sovelletaan oikeuskanslerin vuonna 1995 kilöstötyöryhmässä. 685: hyväksymiä ulkoisen tiedottamisen ohjeita. Kansliapäällikkö Klaus Helminen on toimi- 686: Tiedottamisella pyritään saamaan kansalaiset nut pysyvänä asiantuntijana oikeusministeriön 687: entistä paremmin tietoisiksi siitä, miten ja minkä- vuonna 1995 asettamassa esitutkinta- ja pakko- 688: laisissa tapauksissa he voivat tehdä kanteluja oi- keinolain muutosehdotuksia valmistelevassa 689: keuskanslerille. Tässä tarkoituksessa on myös työryhmässä. Osastopäällikkö Jaatinen on mää- 690: laadittu suomen ja ruotsin kielellä kanteluloma- rätty oikeusministeriön vuonna 1996 asettaman 691: ke siihen liitettyine kanteluohjeineen. Kansalai- tuomaritoimikunnan jäseneksi. Jaatinen on jäse- 692: sille ja yhteisöille pyritään antamaan selkeä kuva nenä myös sisäasiainministeriön asettamassa ta- 693: oikeuskanslerin roolista ylimpänä laillisuusval- lousrikollisuuden ja harmaan talouden torjun- 694: vojana. Kertomusvuoden alussa oikeuskansle- nan koordinaatiotyöryhmässä. Syyttäjäosaston 695: rinvirasto julkaisi viidellä kielellä esitteen "Oi- nuorempi oikeuskanslerinsihteeri Virpi Jalkanen 696: keuskansleri laillisuusvalvojana- oikeuskansle- on jäsenenä sosiaali- ja terveysministeriön asetta- 697: rin tehtävät ja asema Suomen oikeusjärjestel- massa työryhmässä, jonka tehtävänä on rikos- ja 698: mässä", jota on jaettu muun muassa vierailujen ja riita-asioiden sovittelutoiminnan seuranta ja 699: vastaavien tapaamisten yhteydessä. koordinoiminen. 700: Keskeisiä periaatteita ulkoisessa tiedottami- Valtioneuvosto on 12.1.1995 määrännyt ED- 701: sessa ovat avoimuus, luotettavuus ja nopeus. Tie- asioiden komiteaan varsinaiseksi jäseneksi oi- 702: dot pyritään antamaan ymmärrettävässä muo- keuskanslerinviraston kansliapäällikön Klaus 703: dossa ja tietoa tarvitsevia kohdellaan palvelu- Helmisen ja varajäseneksi esittelijäneuvos Eva- 704: henkisesti ja tasapuolisesti. Brita Björklundin. ED-asioiden komitea on ul- 705: Pääsääntönä tiedottamisessa on yleisöjulki- koasiainministeriön yhteydessä toimiva ED- 706: suus. Oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin asioiden valmistelun yhteensovittamista varten 707: päätökset ovat oikeuskanslerinviraston kirjaa- asetettu neuvoa-antava toimielin (valtioneuvos- 708: mossa luettavissa ja tilattavissa niiden tultua jul- ton ohjesäännön 49 b §, 1596/1994). Björklund 709: kisiksi. Myös diaaritiedot ovat julkisia. on lisäksi jäsenenä komitean alaisessa oikeudel- 710: Tiedottamisen tarve on jatkuvasti kasvanut. listen kysymysten valmistelujaostossa. Oikeus- 711: Lehdistötiedotteita on tehty kertomusvuoden ai- kanslerinviraston ED-koordinaattorina toimi vi- 712: kana yhteensä 35 kappaletta ja on pidetty yksi raston ED-hallintoharjoittelija, oikeustieteen 713: tiedotustilaisuus. Tiedotusvälineiden edustajien kandidaatti Janne Salminen. 714: ja yksityisten kansalaisten tekemiin tiedustelui- Eräät oikeuskanslerinviraston virkamiehet 715: hin on pyritty antamaan asianmukaiset vastauk- ovat osallistuneet valtioneuvoston kanslian joh- 716: set. dolla käynnissä olevaan valtioneuvoston pää- 717: Tärkeimmät kanteluratkaisut, esitykset ja lau- töksentekojärjestelmä -projektiin (PTJ), joka on 718: sunnot on tallennettu kuukausittain oikeusmi- ylintä päätöksentekoa ja siihen liittyvää esittely- 719: nisteriön ylläpitämään oikeudelliseen tietopank- menettelyä palveleva tietojärjestelmä. Järjestel- 720: kiin Finlexiin, sen Foka-rekisteriin. mä on otettu tuotantokäyttöön 9.2.1996. 721: 1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö 17 722: 723: 1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö 1.6.2. Henkilöstö 724: 725: 1.6.1. Organisaatio Oikeuskanslerinvirastossa oli kertomusvuo- 726: den päättyessä henkilökuntaa oikeuskanslerin ja 727: Oikeuskanslerinvirasto jakaantuu kolmeen apulaisoikeuskanslerin lisäksi seuraavasti: kans- 728: osastoon: hallinto-osastoon, oikeusvalvonta- liapäällikkö, kaksi esittelijäneuvosta, osasto- 729: osastoonja syyttäjäosastoon. Hallinto-osastossa päällikkönä, neuvotteleva virkamies, kolme esit- 730: käsitellään viraston sisäistä hallintoa koskevien telijäneuvosta, kuusi vanhempaa oikeuskansle- 731: asioiden lisäksi valtioneuvoston valvontaa sa- rinsihteeriä, viisi nuorempaa oikeuskanslerinsih- 732: moin kuin asianajajien valvontaa koskevat asiat teeriä, esittelijä, koulutussuunnittelija, tieto- 733: sekä useimmat kansainväliset asiat. Syyttäjä- suunnittelija, henkilöstösihteeri, viisi osastosih- 734: osastolle kuuluvat syyttäjälaitoksen hallintoa teeriä, atk-suunnittelija, kirjaaja, kaksi toimisto- 735: ja koulutusta koskevat asiat sekä syyttäjiä koske- sihteeriä, kaksi tekstinkäsittelijää, ylivirastomes- 736: vat kanteluasiat samoin kuin rangaistusmää- tari, virastomestarija vahtimestari. 737: räysmenettelyn valvontaa koskevat asiat. Kertomusvuoden päättyessä viraston palve- 738: Oikeusvalvontaosasto käsittelee muut kantelu- luksessa oli kaikkiaan 38 virkamiestä. Henkilös- 739: asiat sekä tuomioistuinten valvontaa ja muuta töstä oli ylempää oikeustieteellistä tutkintoa 740: laillisuusvalvontaa koskevat asiat. Oikeuskans- edellyttävässä virassa oikeuskanslerin ja apulais- 741: lerille kuuluvaa ratkaisuvaltaa käyttävät oikeus- oikeuskanslerin ohella 19 lakimiestä. 742: kansleri ja apulaisoikeuskansleri toimivat osas- Osastoittain henkilökunta jakautui seuraa- 743: tojaon ulkopuolella. Oikeuskanslerinviraston vasti: Hallinto-osastossa oli neljä lakimiesesitte- 744: kansliapäällikkö toimii samalla hallinto-osaston lijää, tietosuunnittelija, henkilöstösihteeri, osas- 745: päällikkönä. Kummankin muun osaston päällik- tosihteeri ja yhdeksän muuta virkamiestä. Oi- 746: könä toimii esittelijäneuvos, osastopäällikkönä. keusvalvontaosastolle oli sijoitettu 10 lakimies- 747: Oikeuskanslerinviraston 31.5.1993 annetussa esittelijää ja kolme osastosihteeriä. Syyttäjäosas- 748: työjärjestyksessä on tarkempia määräyksiä oi- tossa toimi vastaavasti kuusi lakimiesesittelijää 749: keuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin työnja- sekä koulutussuunnittelija ja osastosihteeri. Vir- 750: osta, osastojen tehtäväjaosta, virkamiesten teh- kamiesten sijoittamisesta osastoihin päättää oi- 751: tävistäja asioiden ratkaisemisesta sekä johtoryh- keuskansleri. 752: mästä, joka avustaa oikeuskansleria neuvoa an- Luettelo oikeuskanslerinviraston henkilökun- 753: tavana elimenä. Työjärjestykseen on tehty eräitä nasta on kertomuksen liitteenä. 754: muutoksia 9.6.ja 27.12.1994 sekä 31.1.1995. 755: 756: 757: 758: 759: 3 370099 760: 18 761: 762: 763: 764: 765: 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 766: 767: 2.1. Yleiskatsaus lijöihin on jouduttu ottamaan yhteyttä viikoit- 768: tain lukuisia kertoja. Varsin usein esittelylista- 769: Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtio- luonnos on ennen esittelyä toimitettu oikeus- 770: neuvostossa laillisenjärjestyksen ja voimassa ole- kanslerinvirastoon ennakko kannanottoa varten. 771: vien säännösten noudattamista. Oikeuskanslerin Kertomusvuoden alussa käyttöön otettu PTJ- 772: on myös annettava tasavallan presidentille ja val- järjestelmä on aiheuttanut jonkin verran ongel- 773: tioneuvostolle tietoja ja lausuntoja. mia. Oikeuskansleri on joutunut kääntymään 774: Valvontatehtävän hoitamista varten oikeus- valtioneuvoston kanslian puoleen, jotta ministe- 775: kansleri saa ennakolta valtioneuvoston yleisis- riöiden huomiota kiinnitettäisiin siihen, että mi- 776: tunnon ja tasavallan presidentin istunnon sa- nistereiltä on muutamassa valtioneuvoston is- 777: moin kuin valtioneuvoston raha-asiainvaliokun- tunnossa puuttunut esittelylistoja ja niiden liittei- 778: nan istunnon esittelylistat. ATK-pohjainen val- tä. 779: tioneuvoston päätöksentekojärjestelmä (PT J) on 780: otettu käyttöön vuoden 1996 alusta. Järjestel- 2.2.1.Tarkastuksen kohteista 781: män mukaisesti elektroniset esittelylista-asiakir- 782: jat tulostetaan oikeuskanslerinvirastossa paperi- Eduskunnalle annettavien hallitusten esitys- 783: muotoon. Listatarkastus edellyttää usein neu- ten osalta on kuten aikaisemminkin kiinnitetty 784: votteluja ministeriöiden virkamiesten kanssa huomiota lakiehdotuksen säätämisjärjestystä 785: sekä ennakkolausuntojen antamista esittelyyn koskevaan kysymykseen. Tarkastukseen käytet- 786: tuleviin asioihin liittyvistä oikeuskysymyksistä. tävissä olevan lyhyen ajan vuoksi perusteelliseen 787: Esiteitävien asioiden runsaslukuisuuden säädösehdotuksen tarkastamiseen ei ole mahdol- 788: vuoksi tarkastamisesta on muodostunut oikeus- lisuuksia. Lähinnä on tarkastettu, onko säätä- 789: kanslerinvirastolle keskeinen sekä työtä että ai- misjärjestystä koskevaa kysymystä käsitelty tar- 790: kaa vaativa tehtävä. vittaessa asianmukaisesti ja onko tulkinnanva- 791: Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltiin raisessa tapauksessa tämä tuotu esille. Tyypillisiä 792: vuonna 1996 yhteensä 2212 asiaa (edellisenä ovat perustuslain säätämistä edellyttävät esityk- 793: vuonna 2388). Tasavallan presidentti teki valtio- set. Tarkastuksessa on havaittu useita tapauksia, 794: neuvostossa 1389 (1605) päätöstä. Valtioneuvos- joissa säätämisjärjestystä koskevaa kysymystä 795: ton yleisistuntoja oli 74 (82) ja tasavallan presi- on käsitelty puutteellisesti taikka ei lainkaan, 796: dentin esittelyjä 50 (50). Valtioneuvoston toimin- vaikka se olisi ollut tarpeellista. Esille ovat tulleet 797: nan valvonta vaati siten viikottain huomattavan myös voimaantulosäännökset ja niihin liittyvät 798: osan oikeuskanslerin ja häntä avustavien esitteli- taannehtivuusongelmat. 799: jöiden työajasta. Hallituksen esitystenjohdosta annettuja edus- 800: Oikeuskansleri tai hänen sijastaan apulaisoi- kunnan vastauksia koskevia listoja on tarkastet- 801: keuskansleri ovat säännönmukaisesti olleet läsnä tu myös sen varmistamiseksi, että vastaukset on 802: valtioneuvoston yleisistunnoissa ja tasavallan esitelty laillisessa ajassa ja että listoihin on sisälly- 803: presidentin esittelyissä samoin kuin hallituksen tetty eduskunnan lausumat. 804: neuvotteluissa ja ns. iltakoulussa. Asetusehdotusten osalta on pyritty tarkasta- 805: Oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin maan, etteivät säännökset ole ristiriidassa lainta- 806: kirjallisia lausuntoja ja muita kannanottoja on soisten säännösten kanssa. Eräissä tilanteissa on 807: selostettu tämän jakson kohdissa 2.4. ja 2.5. tullut harkittavaksi säädöstasokysymys. Ase- 808: tusehdotusten ja valtioneuvoston päätösehdo- 809: tusten osalta on kiinnitetty huomiota myös dele- 810: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen gointisäännöksiin. Asetusehdotuksia koskevat 811: esittelymuistiot ovat tasoltaan kirjavia. Varsin 812: Esittelylistojen tarkastuksessa on puututtu usein on todettu, että asetusehdotuksia ei ole 813: yksittäistapauksissa esiintyneisiin sekä asiallisiin saatettu oikeusministeriön tarkastustoimiston 814: että muodollisiin virheisiin ja puutteisiin. Esitte- tarkastettavaksi. 815: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen 19 816: 817: Virkanimityksiä koskevissa asioissa on melko ta EU-säädöksiin. Asiasta on eräissä tapauksissa 818: usein jouduttu puuttumaan esittelymuistion si- vaadittu esittelymuistioihin tarkennuksia. Sää- 819: sältöön sen johdosta, että siinä ei ole asianmukai- dösten voimaantulosäännöksiin on kiinnitetty 820: sesti arvioitu, täyttävätkö hakijat säädetyt kel- huomiota tapauksissa, joissa voimaantulo on ol- 821: poisuusvaatimukset, tai suoritettu vertailua ha- lut riippuvainen EU:n toimielinten toimenpiteis- 822: kijoiden kesken. Nimitysasioiden perusteena ole- tä. Sellaisissa säännöksissä,jotka ovat sisältäneet 823: vat hakemusasiakirjat eivät ole oikeuskanslerin- EU:n toimenpiteistäjohtuvaa osittaista taanneh- 824: virastossa esillä. Sen johdosta esittelylistojen ar- tivuutta, on kiinnitetty huomiota kansalaisten 825: viointi joudutaan tekemään listan ja muistion oikeusturva vaatimuksiin. 826: perusteella esittelijän vastatessa tietojen oikeelli- Valtiopäiväjärjestyksen 4 a luvussa säädet- 827: suudesta. Muutamissa tapauksissa listoja on jou- tyyn menettelyyn liittyvissä asioissa on kiinnitet- 828: duttu poistamaan tai korjaamaan sen johdosta, ty huomiota siihen, että EU:n säädös- ja sopi- 829: että eräiden hakijoiden osalta kelpoisuusvaati- musehdotukset on asianmukaisesti toimitettu 830: musten arviointi on ollut virheellinen. Esimerk- eduskunnalle. Lisäksi on kiinnitetty huomiota 831: kinä voidaan mainita, että virkaan nimitettäväk- kirjelmien liitteenä olevien muistioiden selvyy- 832: si ehdotetulta on puuttunut säädetty kielitaito. teen ja siihen että ne sisältäisivät selvityksen eh- 833: Jos nimitysasiassa on tehty kantelu, joka melko dotuksen suhteesta Suomen lainsäädäntöön. 834: usein koskee viranhakijan ansioiden käsittelyä Valtion tukea koskevien valtioneuvoston pää- 835: tai hakijoiden vertailua, se voijohtaa lisäselvityk- tösten osalta voidaan todeta, että useissa tapauk- 836: sen hankkimiseen. sissa esittelylistasta tai muistiosta ei ole selvästi 837: Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta anne- ilmennyt, vaatiiko tukipäätös EU:n komission 838: tun lain 4 §:n (206/95) mukaan valtion komiteois- lupaa, minkä vuoksi esittelijään on jouduttu ot- 839: sa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toi- tamaan yhteyttä. Useissa tapauksissa on vaadit- 840: mielimissä tulee olla naisia ja miehiä kumpiakin tu tarkennusta tuen suhteista EU:n säädöksiin. 841: vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä Eräitä päätösehdotuksia on jouduttu poista- 842: muuta johdu. Kysymys kiintiöperiaatteen nou- maan, koska tarvittavaa lupaa ei ole ollut. 843: dattamisesta on listatarkastuksessa ollut jatku- 844: vasti esillä. 845: Kysymykseen ministereiden esteellisyydestä 1) Eduskunnalle toimitettavaan EU:n säädöseh- 846: on kertomusvuonna kuten aikaisemminkin jou- dotukseen liittyvän esittelymuistion sisällöstä 847: duttu melko usein ottamaan kantaa. 848: Virkamiesten esteellisyys on tullut varsin usein Valtioneuvoston kirjelmällä lähetettiin edus- 849: esille asetettaessa ministeriön alaisen viraston tai kunnalle ehdotus Euroopan neuvoston säädök- 850: laitoksen johtokunta tai valtion liikelaitoksen seksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toi- 851: hallitus. Tarkoitus on ollut estää sellainen tilan- mivallasta tulkita tullitietosopimusta. Koska eh- 852: ne, että ministeriön virkamies, jonka tehtävänä dotuksessa oli kysymys tuomiovallan luovutta- 853: on valvoa ministeriön alaista virastoa tai laitosta, misesta ylikansalliselle tuomioistuimelle, joka 854: olisi samanaikaisesti valvottavan johdossa. Es- kuuluu lainsäädännön alaan, vaadittiin kirjel- 855: teellisyyden välttämiseksi on edellytetty, että mi- mään lisäys siitä, että ehdotus on pantava Suo- 856: nisteriön virkamiesten tehtäväjakoa tarkiste- messa voimaan lailla. 857: taan. Valtioneuvoston kirjelmällä lähetettiin edus- 858: Esittelijäistä lakimiestutkinnon suorittanei- kunnalle ehdotus asetukseksi EU:n vastatoimen- 859: den määrä on vähentynyt. Tämä näyttäisi heijas- piteiksi Yhdysvaltojen pakotelainsäädännön 860: tuneen hallintomenettelyn perusperiaatteiden johdosta. Muistioon vaadittiin lisäys, ettäjos EU 861: tuntemukseen, esimerkiksi esteellisyyden arvi- antaa kysymyksessä olevan asetuksen esitetyssä 862: ointiin. muodossa, on Suomen säädettävä asetuksessa 863: edellytetyistä rangaistuksista. 864: 865: 2.2.2. Euroopan unionin jäsenyydestä johtuvia 866: kysymyksiä 2-3) Kansainvälisen sopimuksen hyväksymisen 867: edellyttämä eduskunnan suostumus 868: Valtioneuvostossa on ollut esillä useita Euroo- 869: pan unioniin liittyviä kysymyksiä. Eräiden sää- Valtioneuvostolle esiteltiin asia, joka koski al- 870: dösehdotusten osalta on selvitetty niiden suhdet- lekirjoitus- ja noottien vaihtovaltuuksien myön- 871: 20 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 872: 873: tämistä Suomen sekä Iso-Britannian ja Pohjois- tyksellä voitiin arvioida olevan keskeistä hakijan 874: Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen kannalta myönteistä merkitystä lopputulokseen. 875: pöytäkirjan maiden välisen tulon ja omaisuuden Oikeuskansleri on tämän vuoksi katsonut ar- 876: kaksinkertaisen verotuksen sekä veronkiertämi- mahduksen myöntämisen laillisena edellytykse- 877: sen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttami- nä po. tapauksessa olevan, että korkein oikeus 878: seksi. Esittelymuistioon vaadittiin lisäys siitä, antaa asiassa lausunnon myös mainitun, hakijan 879: että sopimuksen hyväksyminen edellyttää edus- jälkikäteen toimittaman uuden selvityksen osal- 880: kunnan suostumusta ja että se tullaan aikanaan ta. 881: saattamaan eduskunnan käsiteltäväksi. 882: Samanlainen lisäys vaadittiin esittelymuis- 883: tioonjoka koski tasavallan presidentille esiteltyä 2) Oikeus esittää korkeimman oikeuden kannas- 884: Suomen tasavallan ja Viron tasavallan välisen ta poiketen virkaan nimittämistä toiselta ehdo- 885: sosiaaliturvasopimuksen ja sen toimeenpanoso- kassijalta 886: pimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntämistä 887: koskevaa asiaa. Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenlaa- 888: mannin viran täyttämistä koskeva hovioikeuden 889: ehdollepane oli seuraava: ensimmäinen ehdo- 890: 4) Lakiehdotus haja-asutusalueiden postitoimin- kassija A, toinen sija B ja kolmas sija C. Valituk- 891: nan turvaamiseksi perittävästä maksusta sen johdosta korkein oikeus äänestyksen jälkeen 892: muutti ehdollepanon: ensimmäinen sija D, toi- 893: Valtioneuvostolle esiteltiin hallituksen esitys nen sija Aja kolmas sija B. 894: eduskunnalle laiksi haja-asutusalueiden postitoi- Esittelevällä ministerillä oli oikeus esittää A:n 895: minnan turvaamiseksi perittävästä maksusta. nimittämistä toiselta ehdokassijalta. Muistiossa 896: Esittelymuistioon vaadittiin lisäys lain suhteesta esitys oli perusteltava. 897: EU :n säädöksiin. 898: 3) Rahoitustarkastuksen johtajan viran täyttämi- 899: 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä nen 900: tehtävistä 901: Rahoitustarkastuslain (503/1993) 8 §:n 5 mo- 902: 2.3.1. Tarkastuksesta aiheutuneista toimenpi- mentin mukaan rahoitustarkastuksen johtajan 903: teistä nimittää tasavallan presidentti avoimella kirjeel- 904: lä. Kun rahoitustarkastuksen johtajan virka tu- 905: Toimenpiteistä mainitaan esimerkkeinä seu- lee avoimeksi, pankkivaltuutettujen tulee ryhtyä 906: raavat tapaukset. toimenpiteisiin viran täyttämiseksi ja tehdä val- 907: tioneuvostolle esitys sopivan henkilön nimittä- 908: misestä siihen. 909: 1) Korkeimman oikeuden lausunnon hankkiminen Valtioneuvoston asemaa viran täyttämisessä 910: armahtamista koskevassa asiassa (tasavallan arvioitaessa on todettu, että valtioneuvosto tekee 911: presidentin esittely) pääsäännön mukaan esityksen tasavallan presi- 912: dentille nimitysasiassa vain, jos niin on nimen- 913: Hallitusmuodon 29 §:n mukaan tasavallan omaisesti säädetty. Rahoitustarkastuslain 8 §:n 5 914: presidentti voi saatuaan lausunnon korkeimmal- momentin ei voida katsoa sisältävän selvää mai- 915: ta oikeudelta armoa antamalla kumota rangais- nintaa siitä, että valtioneuvoston olisi tehtävä 916: tuksen tai lieventää sitä. tasavallan presidentille esitys rahoitustarkastuk- 917: Korkein oikeus oli esittänyt asiassa yksimieli- sen johtajan viran täyttämisestä. Sitä kantaa, että 918: senä lausuntonaan, ettei ollut aihetta suostua valtioneuvosto ei tee esitystä, puoltaa myös Suo- 919: anomukseen. Korkeimman oikeuden lausunnon men Pankinjohtajan viran täyttämisessä nouda- 920: antamisen jälkeen anoja oli toimittanut oikeus- tettu käytäntö. 921: ministeriöön uutta selvitystä. Ministeriö esitti Edellä mainitulla perusteella valtioneuvosto ei 922: anojalle myönnettäväksi armahdusta. tee esitystä rahoitustarkastuksen johtajan viran 923: Huomioon ottaen lausunnon antamista (kuu- täyttämisestä. Valtioneuvosto vain päättää, että 924: lemista) koskevat yleiset periaatteet ja korkeim- asia esitellään tasavallan presidentille. Noudate- 925: man oikeuden lausunnon sisällön, uudella selvi- tun käytännön mukaisesti valtioneuvoston yleis- 926: 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä tehtävistä 21 927: 928: istunnossa voidaan keskustella viran täyttämi- Ministeriö oli esittänyt valtioneuvostolle, että 929: sestä. aikaisemmista nimityksistä riippumatta ja niiden 930: Virkaan ilmoittautuneiden kelpoisuuden to- estämättä olisi annettu uudet virkanimitykset. 931: teamisen osalta on katsottu, että pankkivaltuu- Listatarkastuksen yhteydessä oli todettu, että 932: tettujen tulee ratkaista, ketkä virkaan halukkais- kysymys oli hallintomenettelylain 26 §:n mukai- 933: ta täyttävät kelpoisuusehdon "sopiva". Asian tu- sesta asiavirheen korjaamisesta. Ulkoasiainneu- 934: lee ilmetä pöytäkirjasta, joka toimitetaan valtio- vos A:n osalta nimityspäätöksen oikeusvaiku- 935: neuvostolle. Valtioneuvoston yleisistunnon ja ta- tukset olivat jo alkaneet. Valtioneuvosto päätti 936: savallan presidentin esittelylistoissa, esimerkiksi yleisistunnossaan 25.7.1996 ensinnäkin poistaa 937: Iiitteissä myös olisi oltava tiedot virkaan ilmoit- mainitut 5.6.1996 tekemänsä virkanimityspää- 938: tautuneiden ansioista. Hakemusasiakirjat on toi- tökset. Sen jälkeen valtioneuvosto ratkaisi asiat 939: mitettava asian esittelevään valtiovarainministe- uudelleen siten, että Aja B nimitettiin ko. virkoi- 940: riöön. hin siitä lukien, jolloin virat vapautuivat. Mo- 941: lemmat virkamiehet olivat antaneet asiavirheen 942: 4) Asiantuntijan esteellisyys korjaamiselle hallintomenettelylain 26 §:n 2 mo- 943: mentin mukaisen suostumuksensa. 944: Korkeakoulun professorin ja apulaisprofesso- 945: rin viran täyttämisestä annetun lain (856/1991) 946: 8 §:n 2 momentin mukaan asiantuntijan esteelli- 6) Viran julistaminen uudelleen haettavaksi 947: syydestä on voimassa, mitä hallintomenettely- 948: lain (598/1982) 10 §:ssä säädetään. Korkeakoulun professorin ja apulaisprofesso- 949: Taideteollisessa korkeakoulussa oli täytettä- rin viran täyttämisestä annetun lain (856/1991) 950: vänä kutsusta elokuva- ja televisiokerronnan 2 §:n mukaan virkaa täytettäessä sovelletaan val- 951: professorin virka. Elokuvaohjaaja Lauri Törhö- tion virkamieslain säännöksiä, jollei jäljempänä 952: nen oli kutsuttavaksi ehdotettu. Toinen asian- toisin säädetä. Lain 4 §:n mukaan virka on ennen 953: tuntijoista oli ulkoasiainneuvos, kirjailija Jörn sen täyttämistä julistettava korkeakoulun haet- 954: Donner. Törhönen oli ohjannut kuusi näytelmä- tavaksi,jollei 10 §:stä muuta johdu. Hakuaika on 955: elokuvaa, joista kolmen tuottajana oli ollut Don- 30 päivää. Korkeakoulujulistaa viran haettavak- 956: ner. Lisäksi Törhönen oli ohjannut Jörn Donner si sekä päättää viran julistamisesta uudelleen 957: Productionille kolme lyhytelokuvaa. haettavaksi ja hakuajan jatkamisesta. 958: Törhösen ja Donnerin yhteistyön johdosta Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 7 §:n 2 959: Donner oli hallintomenettelylain 10 §:n 1 mo- momentin mukaan hakuilmoitus on julkaistava 960: mentin 6 kohdan nojalla esteeilinen toimimaan asianmukaisella tavalla ja siinä on mainittava 961: asiantuntijana. muun muassa hakuajan päättymispäivä. 962: Sibelius-Akatemiassa oli rehtori tehnyt pää- 963: 5) Asiavirheen korjaaminen valtioneuvoston töksen professorin ja apulaisprofessorin viran 964: virkanimityspäätöksessä täyttöprosessin kuvauksesta (nro 360/111192). 965: Viranhakukuulutuksesta oli päätöksessä mainit- 966: Ulkoasiainministeriön esittelystä valtioneu- tu, että hallintovirasto valmistelee viranhaku- 967: vosto oli 5.6.1996 nimittänyt 1) ulkoasiainhallin- kuulutuksen, tarvittaessa kääntää sen eri kielille 968: non (ulkoasiainministeriö) A 27 pl ulkoasiain- sekä toimittaa jakeluun. Kuulutuksessa maini- 969: neuvos A:n ulkoasiainhallinnon A 28 ulkoasiain- taan muun muassa hakuajan päättymispäivä. 970: neuvoksen virkaan 1.7.19961ukien sekä 2) ulko- Rehtori voi pätevästä syystäjulistaa viran uudel- 971: asiainhallinnon (Riad) A 27 pl ulkoasiainneuvos leen haettavaksi. 972: B:n ulkoasiainhallinnon A 28 pl ulkoasiainneu- Sibelius-Akatemiassa oli kirkkomusiikin pro- 973: voksen virkaan 1.8.19961ukien. fessorin viran ja sellomusiikin professorin viran 974: Päätöksen tekemisen jälkeen oli ministeriössä osalta noudatettu seuraavaa menettelyä: virkoja 975: huomattu, että virkanimityksiä valmisteltaessa ja erästä kolmatta virkaa koskeva hakuilmoitus 976: oli tapahtunut laskuvirhe eikä ministeriössä ollut oli laadittu hallintovirastossa 15.9.1995. Hakuil- 977: vapaina olleita A 28 pl ulkoasiainneuvoksen vir- moitus oli Helsingin Sanomissa 17.9. ja korkea- 978: koja valtioneuvoston virkanimityspäätöksissä koulun virallisella ilmoitustaululla 18.9. Hakuil- 979: edellytettyinä ajankohtina. Ensimmäinen A 28 pl moituksen mukaan hakuaika päättyi 16.10.1995. 980: virka vapautui vasta 1.8.1996 ja seuraava Valtion virkamiesasetuksen 7 §:n 2 momentti 981: 1.12.1996. johtaa siihen, että hakuilmoitukset voidaan jul- 982: 22 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 983: 984: kaista eri tavalla. Käytännössä on menetelty si- 2 §:n muuttamisesta. Raha-asiainvaliokunta oli 985: ten, että hakuilmoitus yleensä on ollut ao. viras- puoltanut esitystä muutettuna siten, että esityk- 986: ton ilmoitustaululla ja sen lisäksi tavallisesti leh- sen perustelujen kohdan 2 taloudelliset vaikutuk- 987: dessä, ei välttämättä Virallisessa lehdessä. Mikäli set lause (1) "Sen sijaan uudelle yrittäjälainalle 988: hakuilmoitus on pantu viraston ilmoitustalulle, esitetään 50 milj. markan myöntämisvaltuutta 989: mitä menettelyä olisi vaadittava, on hakuaika viiden vuoden ajaksi vuosille 1997-2001." muu- 990: laskettava ilmoitustaululle laittamisesta. tetaan muotoon (2) "Uudelle naisyrittäjälainalle 991: Hakuajan laskemisessa on noudatettava lakia on tarkoitus varata 50 milj. markkaa myöntämis- 992: säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/ valtuutta kahden vuoden ajaksi vuosille 1997- 993: 1930). Sen 2 §:n mukaan, jos ajanmääräyksenä 1998." 994: on jokin määrä päiviä nimitetyn päivän jälkeen, Hallituksen esitykseen sisältyivät kummatkin 995: tätä päivää ei lueta määräaikaan. Lainkohta em. virkkeet peräkkäin. Kun aika, jota myöntä- 996: merkitsee sitä, että sitä päivää, jona hakuilmoitus misvaltuus koski, oli epäselvä, oli hallituksen esi- 997: on laitettu ilmoitustaululle, ei lueta hakuaikaan. tys käsiteltävä uudelleen valtioneuvoston yleisis- 998: Sibelius-Akatemian professorin virkojen ha- tunnossa. Ylimääräinen istunto oli 14.6.1996 en- 999: kuaika oli nimenomaan lain mukaan 30 päivää. nen esittelyä tasavallan presidentille. Listassa oli 1000: Kun otetaan huomioon em. määräaikalain sään- todettu, että esitys oli epäselvä. Raha-asiainva- 1001: nökset, olisi 30 päivän hakuaika päättynyt haku- liokunnan kanta oli selostettu. 1002: ilmoituksen ilmoitustaululle laittamisesta Ministeri voi esittää, että valtioneuvosto esit- 1003: 18.10.1995. Helsingin Sanomissa julkaistusta il- täisi hallituksen esityksen raha-asiainvaliokun- 1004: moituksesta laskettuna hakuaika olisi päättynyt nan lausunnon vastaisesti. Ministeri esitti, että 1005: 17.10.1995. esitykseen sisällytettäisiin virke (1). Valtioneu- 1006: Kun hakuilmoituksen mukaan hakuajan ker- vosto hyväksyi sen mukaisen esityksen. 1007: rottiin päättyvän 16.10.1995, todettiin, että ha- 1008: kuaika oli ollut lyhyempi kuin laissa edellyte- 1009: tään. 9) Valtioneuvoston yleisistunnon toimivalta 1010: Kun virkojen hakuajan osalta ei ollut nouda- 1011: tettu lakia ja virhe oli tullut esille viran täyttöme- Jätelain (1072/1993) 40 §:n 1 momentin (63/ 1012: nettelyn aikana, voitiin virat hakumenettelystä 1995) mukaan ko. laissa ja sen nojalla säädetty- 1013: vastaavan viranomaisen harkinnan puitteissaju- jen ja määrättyjen tehtävien hoitamiseksi ja ke- 1014: listaa uudelleen haettavaksi. hittämiseksi on ympäristöministeriön laadittava 1015: jätteitä ja jätehuoltoa koskeva suunnitelma, val- 1016: 7) Puolueen puheenjohtajan esteellisyys käsitellä takunnallinenjätesuunnitelma. Lain 40 §:n 3 mo- 1017: ministerinä erästä toimiluvan myöntämistä mentin mukaanjätteiden siirtoa koskevan valta- 1018: koskevaa asiaa kunnallisenjätesuunnitelman osan ympäristömi- 1019: nisteriö voi määrätä sitovasti noudatettavaksi. 1020: Toimilupaa valtakunnalliseen radiotoimin- Valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) 1021: taan oli muiden ohella hakenut Oy Suomen Uu- 5 §:n 7 kohdan mukaan valtioneuvoston yleisis- 1022: tisradio Ab. Yhtiön osakkeista 13 % omisti Suo- tunnossa käsitellään ja ratkaistaan lakisääteiset 1023: men Kansallisviestintä Oy. Tuon yhtiön osake- valtakunnalliset suunnitelmat. 1024: kannasta Kansallinen Kokoomus rp omisti Valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöi- 1025: 37,04%. Osakkeiden äänimäärä oli 92,17. den toimivallanjakoa koskeva yleissäännös on 1026: Valtioneuvoston jäsenenä toimivan Kansalli- hallitusmuodon 40 §:ssä (1119/1993). Sitä täy- 1027: nen Kokoomus rp:n puheenjohtajan, joka sa- dentävät valtioneuvostosta annetun lain (1120/ 1028: malla oli puoluehallituksen puheenjohtaja, oli 1993) 5-8§ ja valtioneuvoston ohjesääntö 1029: hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 koh- (1522/1995). Säännöksistä ilmenee, että valtio- 1030: dan nojalla syytä vetäytyä toimilupa-asian käsit- neuvostolla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka 1031: telystä. käsittää sekä valtioneuvoston yleisistunnon että 1032: ministeriöt. Valtioneuvoston yleisistunnon ja 1033: 8) Asian käsitteleminen uudelleen valtioneuvoston ministeriöiden toimivallan kannalta on merkittä- 1034: yleisistunnossa vä valtioneuvostosta annetun lain 7 §: valtioneu- 1035: vostolle hallitusmuodon 40 §:n 1 momentin mu- 1036: Valtioneuvoston yleisistunnossa 13.6.1996 oli kaan kuuluvat hallitus- ja hallintoasiat ratkais- 1037: esillä hallituksen esitys Kera Oy:stä annetun lain taan asianomaisessa ministeriössä, jollei niitä 1038: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 23 1039: 1040: laissa tai asetuksessa säädetä ratkaistaviksi yleis- 3) Lausunto valtioneuvoston ohjesäännön muutta- 1041: istunnossa. mista koskevasta ehdotuksesta 1042: Hallituksen esityksessä eduskunnalle asioiden 1043: ratkaisemista valtioneuvostossa koskevan lain- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje valtio- 1044: säädännön muuttamisesta (1992 vp- HE 184) neuvoston kanslialle 8.8.1996, dnro 27/20/96 1045: on s. 10 esitetty, että valtioneuvoston ohjesään- 1046: nössä lueteltaisiin ne asiat, jotka ratkaistaan val- 1047: tioneuvoston yleisistunnossa, ja muut asiat rat- Ehdotus 1048: kaistaisiin ministeriöissä. Edelleen on todettu, 1049: että myös Iaeissa, asetuksissa ja valtioneuvoston Valtioneuvoston ohjesääntöön lisättäisiin 1050: päätöksissä ministeriöille kuuluviksi säädetyt seuraava 5 §:n 4 a kohta, joka koskisi valtioneu- 1051: hallitus- ja hallintoasiat ratkaistaan valtioneu- voston yleisistunnon toimivaltaan kuuluvia ED- 1052: voston yleisistunnossa,jos näin säädetään valtio- asioita: 1053: neuvoston ohjesäännössä. esitykset Euroopan yhteisöjen Suomea koske- 1054: Jätelain 40 §:n 1 momentissa on säädetty, että viksi alue- ja rakennepoliittisiksi sekä sektori- ja 1055: valtakunnallisen jätesuunnitelman vahvistaa tavoiteohjelmiksi, kannanotot tutkimuksen pui- 1056: ympäristöministeriö. Kun otetaan huomioon teohjelmiin ja yhteiskuntapoliittiselta ja talou- 1057: hallitusmuodon 40 §, valtioneuvostosta annetun dellisilta merkitykseltään huomattaviin koulu- 1058: lain 7 § ja valtioneuvoston ohjesäännön 5 §:n 7 tus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmiin sekä lähen- 1059: kohta, toimivaltainen viranomainen asiassa on tymisohjelmat. 1060: kuitenkin valtioneuvoston yleisistunto. Ehdotuksen perustelumuistiossa on muun 1061: ohella esitetty seuraavaa: 1062: Valtioneuvoston ohjesäännössä ei toistaiseksi 1063: 10) Lunastuslupa-asian käsittely olosuhteiden ole säädetty yleisistunnon ja ministeriön välisestä 1064: muututtua toimivallasta silloin, kun on kyse Euroopan 1065: unionin neuvostossa tai komissiossa päätettäväs- 1066: Tapauksessa oli kysymys määräalan lunasta- tä asiasta, josta valtioneuvoston yleisistunto (pi- 1067: misesta valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. tänee olla: valtioneuvosto) tekee päätöksen. 1068: Lunastuslupa-asiassa oli kuultu määräalan Säännöksiä ei myöskään ole siitä, koska Suomen 1069: vuokraajaa. Olosuhteet olivat sen jälkeen kuiten- kannanotto neuvostossa tai komissiossa päätet- 1070: kin muuttuneet siten, että määräalaa koskeva tävään komission esitykseen olisi muodostettava 1071: lääninhallituksen luonnonsuojelulain 18 §:n 2 yleisistunnossa. 1072: momentin (560/1984) nojalla määräämä väliai- Euroopan unionissa hyväksytään Euroopan 1073: kainen toimenpidekielto oli päättynyt, minkä jäl- yhteisöjen Suomea koskevia ohjelmia, joiden 1074: keen määräalan vuokraaja oli rakennuslupansa merkitys Suomen alue- ja rakennepolitiikalle on 1075: nojalla pystyttänyt määräalalle pienen raken- niin merkittävä, että ohjelmaesitysten käsittely 1076: nuksen. Tämän johdosta määräalan vuokraajaa yleisistunnossa olisi aiheellista. Unianilla on yh- 1077: oli kuultava uudelleen lunastuslupahakemukses- teiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittä- 1078: ta. viä tiede-, opetus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjel- 1079: mia, joiden valmistelua koskevat komission eh- 1080: dotukset olisi tarkoituksenmukaista käsitellä 1081: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset yleisistunnossa silloin, kun ohjelmia ei saateta 1082: eduskunnan toimivaltaan kuuluvina eduskun- 1083: 1) Lausunto mietinnöstä "Perustuslaki 2000" nan käsittelyyn. Lähentymisohjelmat tarkoitta- 1084: vatjäsenvaltioiden monivuotisia talousohjelmia, 1085: Oikeuskanslerin lausunto 1.4.1996 on koko- joilla turvataan talous- ja rahaliiton toteutumi- 1086: naisuudessaan 9. jaksossa s. 116 (l/20/96). nen. Vaikka menettely olisikin viimeksi mainittu- 1087: jen ohjelmien osalta vain määräaikainen, olisi 1088: maininta yleisistunnon tehtävänä tarkoituksen- 1089: 2) Lausunto oikeusasiamiestyöryhmän mietin- mukaista, kun otetaan huomioon näiden ohjel- 1090: nöstä mien talouspoliittinen merkitys. 1091: Kun ohjelmat toteutuessaan vaativat talous- 1092: Oikeuskanslerin lausunto 29.8.1996 on koko- arviota koskevia eduskunnan päätöksiä, ne on 1093: naisuudessaan 9.jaksossa s. 121 (28/20/96). toimitettava eduskunnan käsittelyyn valtioneu- 1094: 24 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1095: 1096: voston kirjelmällä (VNOS 5 §:n 2 kohta). Vaikka lössä on pyritty ottamaan huomioon erityisesti 1097: Suomen kannanotto ei sinänsä vaatisikaan edus- eduskunnan käyttötarpeet ja mahdolliset toivo- 1098: kunnan käsittelyä, voi ministeriö lähettää asian mukset. Oikeuskanslerinvirasto tulee vastaisuu- 1099: kirjeellään eduskunnan suurelle valiokunnalle dessakin omaa kertomusta laatiessaan ottamaan 1100: ns. selvitysasiana (VJ 54 e §). huomioon hallituksen kertomuksia koskevat yh- 1101: teiset näkökohdat ja olemaan yhteistoiminnassa 1102: erityisesti valtioneuvoston kanslian kanssa (23/ 1103: Lausunto 20/96). 1104: 1105: Valtioneuvoston ohjesäännön täydentäminen 1106: ehdotetuna 5 §:n 4 a kohdan säännöksellä on 5) Lausunto valtionhallinnon tiedotusryhmä 1107: lausuntopyynnössä esitetyistä syistä perusteltua. 1995:n mietinnöstä 1108: Säännös myös selkeyttäisi käytäntöä. Valtioneu- 1109: voston yleisistunnon esittelylistojen tarkastuk- Mietintö sisältää selvityksen valtionhallinnon 1110: sen yhteydessä on monta kertaa tullut esille kysy- tiedotusjärjestelmän tavoitteista, toimivuudesta 1111: mys siitä, kuuluuko EU-asian käsitteleminen ja tehokkuudesta. Mietinnössä tehdään ehdo- 1112: yleisistunnon toimivaltaan. Säännöksen sovelta- tuksia tiedotusorganisaation kehittämisestä, 1113: mista helpottaa se, että perustelumuistiossa on ED-tiedotuksen ja ulkomaantiedotuksen tehos- 1114: mainittu esimerkkejä säännöksessä tarkoitetuis- tamisesta sekä varautumisesta uuteen julkisuus- 1115: ta ohjelmista. lainsäädäntöön. 1116: Ehdotettu säännös on sinänsä selvä, mutta sen Oikeuskanslerinviraston muistiossa asiaa tar- 1117: perustelut eivät näytä täysin vastaavan säännök- kastellaan oikeuskanslerinviraston ja oikeudelli- 1118: sen sisältöä. sia kysymyksiä koskevan tiedottamisen näkökul- 1119: Perustelujen mukaan ohjelmia koskevat ko- masta. Virasto yhtyy työryhmän kannanottoon, 1120: mission ehdotukset käsiteltäisiin yleisistunnossa jossa korostetaan uudesta lainsäädännöstä ja 1121: silloin, kun ohjelmia ei saateta eduskunnan toi- normipäätöksistä tiedottamisen tärkeyttä. Tär- 1122: mivaltaan kuuluvina eduskunnan käsittelyyn. keä näkökohta tältä osin on tiedottaa suunnitel- 1123: Ehdotetussa säännöksessä, jonka tarkoituksena tujen uudistusten vaikutuksista. Useamman hal- 1124: on määritellä valtioneuvoston yleisistunnon ja linnonalan tehtäväpiiriin kuuluvissa asioissa on 1125: ministeriöiden toimivalta, valtioneuvoston yleis- tarpeen koordinoida tiedottamista, joskin näke- 1126: istunnon ratkaisuvaltaa ei kuitenkaan ole tällä myksissä olevat painotuserotkin on tarvittaessa 1127: tavalla rajoitettu. tuotava julkisuuteen. Muistiossa pidetään kan- 1128: natettavana työryhmän ehdotusta siitä, että val- 1129: tioneuvoston kanslian tiedotusyksiköllä olisi 1130: 4) Lausunto hallituksen kertomusten uudistamis- koordinoiva rooli. 1131: ehdotuksesta Koordinoinoin tarve on erityisen suuri ED- 1132: asioissa. Oikeuskanslerinviraston muistiossa vii- 1133: Lausunnossa on 13.8.1996 todettu, ettei oi- tataan ns. salassapitoasetuksen 1 §:n 1 moment- 1134: keuskanslerilla ole aihetta ottaa kantaa mietin- tiin 1isättyyn uuteen 2 a -kohtaan (1558/1994), 1135: nössä esitettyyn selvitykseen hallituksen kerto- jonka mukaan jonkin asian ollessa poliittisen 1136: musten antamisen tavoitteista ja ehdotuksiin kannan muodostamiseen tähtäävässä kansalli- 1137: kertomusten rakenteen ja sisällön muuttamises- sessa valmistelussa on siihen osallistuvien virka- 1138: ta. Koska kertomukset annetaan eduskunnalle, miesten noudatettava suurta pidättyvyyttä tieto- 1139: on ensisijaisesti otettava huomioon eduskunnan jen antamisessa. Toisaalta on välttämätöntä, että 1140: kannanotot ja näkemykset kertomusmenettelyä poliittisella tasolla tehdyistä kannanotoista tie- 1141: kehitettäessä. dotetaan niin pitkälti kuin ED-näkökohtien 1142: Lausunnossa on esitetty eräitä näkökohtia oi- puitteissa on mahdollista. 1143: keuskanslerin kertomuksesta, vaikka se ei sinän- Mietinnössä käsitellään tiedotusvälineiden ti- 1144: sä ole kuulunut kysymyksessä olevan mietinnön laaman aineiston maksullisuutta koskevia kysy- 1145: piiriin. Oikeuskanslerin kertomuksen funktiot myksiä. Paljolti tulosajattelulle rakentuvan val- 1146: ovat samat kuin hallituksen kertomusten eli tie- tion maksuperustelain (150/1992) mukaan tällai- 1147: tojen antaminen oikeuskanslerin toiminnasta ja nen materiaali on yleensä maksullista. Virastot 1148: oikeuskanslerin toiminnan valtiosääntöisen val- määräävät pitkälti itse suoritteidensa hinnat, 1149: vonnan mahdollistaminen. Kertomuksen sisäl- mistä aiheutuu kirjavaa käytäntöä ja toisinaan 1150: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 25 1151: 1152: ehkä kohtuutontakin hinnoittelua. Muistiossa Oikeuskansleri on kirjeessään painottanut 1153: lausutaan, että tiedottamiseen liittyvän tärkeän konsulipalvelujen selvitystyön tulosten pohjalta 1154: yhteiskunnallisen intressin vuoksi tähän ongel- tapahtuvan jatkotyöskentelyn tarpeellisuutta 1155: maan on kiinnitettävä vakavaa huomiota mak- niin, että suhteellisen nopealla aikataululla kon- 1156: superustelain seurantaprojektissa. sulipalveluja koskevan lain säätäminen ja mui- 1157: Muistiossa kiinnitetään huomiota erääseen den asiaan kuuluvien säännösten antaminen 1158: olennaiseen eroon toisaalta oikeuskanslerinvi- mahdollistuisi (7 .11.1996). 1159: raston ja toisaalta ministeriöiden tiedotettavina 1160: olevien asioiden välillä. Tiedottamisen kannalta 1161: merkitykselliset ministeriöiden toimenpiteet kos- 8) Lausunto sananvapaustoimikunnan välimietin- 1162: kevat useimmiten säädösten tai muiden normien nöstä (KM 1996:2) 1163: valmistelua, määrärahojen jakamista tai poliit- 1164: tisluonteisia periaatepäätöksiä tms. Sitä vastoin Yleistä 1165: oikeuskanslerinvirastossa tehdään enimmäkseen 1166: yksittäistapauksellisia ratkaisuja, useimmiten Perusoikeusuudistuksen myötä tarkistettu 1167: kanteluasioissa. Tiedotusvälineet tiedustelevat uusi ilmaisuvapaussäännös HM 10 § (969/1995) 1168: niitä usein asian ollessa vielä valmisteltavana, muodostaa perustan painovapauslain ja ilmaisu- 1169: jolloin yksityiskohtaisia tietoja ei voida antaa. vapautta koskevien muiden lakien tarkistamisel- 1170: Oikeuskanslerinviraston tiedottaminen onkin le. Perustuslain ilmaisuvapaussäännös on laaja- 1171: asiallisesti lähempänä tuomioistuinten kuin mi- alainen ja koskee kaikkia viestintämuotoja. 1172: nisteriöiden tiedottamista (28/20/95). Tämä on mahdollisuuksien mukaan otettava 1173: huomioon myös viestintälainsäädäntöä uudis- 1174: tettaessa. 1175: 6) Lausunto Unkarin ehdotuksesta sopimukseksi Sähköinen viestintä, joka osaksi on joukko- 1176: yhteistyöstä mm. järjestäytyneen rikollisuuden viestinnän luonteista, on olennaisesti muuttanut 1177: torjumiseksi perinteistä kuvaa viestintäkeinoista. Tärkeätä on 1178: kirjoittaa uudistettavat säännökset välineneut- 1179: Lausunnossaan ulkoasiainministeriölle oi- raaleiksi ja mahdollisuuksien mukaan sillä ta- 1180: keuskansleri jätti kysymyksen ko. sopimuksen voin, että säännökset eivät liiaksi kytkeydy kul- 1181: tarpeellisuudesta sisäasiainministeriön harkin- loinkin käytössä oleviin teknisiin ratkaisuihin. 1182: taan. Oikeuskansleri totesi kuitenkin, että mikäli Oikeuskanslerin mielestä toimikunta on hyvin 1183: kahdenkeskisten valtiosopimusten solmimista perustein päätynyt ehdottamaan, että painova- 1184: yhteistyön helpottamiseksi rikostorjunnassa pi- pauslaki (PainoL) on kokonaan uudistettava ja 1185: detään tarpeellisena, olisi pyrittävä siihen, että korvattava uudella sananvapauden käyttämistä 1186: eri valtioiden kanssa solmitut sopimukset ovat sääntelevällä lailla. 1187: sisällöltään mahdollisimman yhdenmukaiset Toimikunta on jakson 4.1 0. lopussa s. 50 ole- 1188: (24/20/96). vassa kannanotossaan lausunut, että sähköistä 1189: viestintää koskevan lainsäädännön kokonaisuu- 1190: distus on muiltakin kuin toimikunnan tehtävä- 1191: 7) Konsulipalveluja koskevien säännösten uudis- piiriin kuuluvilta osiltaan pantava pikaisesti vi- 1192: tamistarpeesta reille. Tältä osin voidaan viitata myös 15.2.1996 1193: päivättyyn oikeusministeriössä laadittuun arvio- 1194: Oikeuskansleri on ulkoasiainministeriön to- muistioon "Tietoyhteiskunta ja oikeudellisen 1195: teuttaman konsulipalvelujen selvitystyön perus- sääntelyn kehittäminen". On syytä korostaa, että 1196: teella todennut ulkoasiainministeriölle 7.11.1996 viestintälainsäädäntöä on uudistettava näillä 1197: osoittamassaan kirjeessä ulkoasiainministeriön kummallakin läheisesti toisiinsa liittyvällä sekto- 1198: ja edustustojen välisen toimivaltajaon osalta, rilla rinnatustenja koordinoimaila hankkeet kes- 1199: että edustustojen toimivallan lisääminen on pe- kenään. 1200: rusteltua nimenomaan silloin, kun on kysymys Ilmaisuvapautta koskevalla perusoikeussään- 1201: edustuston puoleen kääntyneen henkilön nopeaa nöksellä on tarkoitus turvata mm. aatteellisia ja 1202: päätöksentekoa edellyttävästä asiasta. Oikeus- yhteiskunnallisia asioita koskevien mielipiteiden 1203: turvan kannalta toimivallanjakokysymys tuo vapaa ilmaiseminen ja levittäminen sekä oikeus 1204: esiin myös kysymyksen muutoksenhakuoikeu- arvostella julkisen vallan menettelyä. Ilmaisu- 1205: den asianmukaisesta sääntelystä. vapaudella muiden perusoikeuksien tavoin on 1206: 1207: 4 370099 1208: 26 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1209: 1210: rajansa: ilmaisuvapautta ei saa käyttää väärin PainoL:ssa säänneltyä päätoimittajan, vas- 1211: Ioukkaamalla toisten suojattua vapauspiiriä tai taavasti radiovastuulaissa (219/1971) vastaavan 1212: muita laillisesti suojattuja arvoja. Tämän vuoksi ohjelmatoimittajan, erityistä vastuujärjestelyä 1213: tarvitaan ilmaisuvapauden väärinkäytön varalta on syytä harkita kaikkien näkökohtien valossa. 1214: sanktio- ja valvontajärjestelmä. On syytä myös Päätoimittajan erityinen rangaistusvastuu on 1215: todeta, että pyrittiinpä säännökset kirjoittamaan osatekijänä päätoimittajan itsenäisessä erityis- 1216: miten selkeästi tahansa, juuri ilmaisuvapauden asemassa, jota sinänsä on syytä vaalia (mietin- 1217: alalla ilmenevissä kolliisiotilanteissa jää tilaa yh- nön s. 27 lopussa). Sen vuoksi on harkittava, 1218: teiskunnalliseen arvottamiseen pohjautuvalle olisiko säilytettävä päätoimittajan Ga vastaavan 1219: tulkinnalle. ohjelmatoimittajan) PainoL 32 §:ssä Ga radiovas- 1220: Mietinnön jaksossa 2.3. on käyty läpi muu tuulain 3 §:ssä) säännellyn kaltainen valvontavel- 1221: viestintälainsäädäntö kuin PainoL. Luettelo an- vollisuuden laiminlyöntiin perustuva vastuu. Sen 1222: taa aihetta pariin täydennykseen. Viestintälain- tulisi kuitenkin rakentua normaalien todistus- 1223: säädännössä ovat taustalla usein tekijänoikeus- taakkasäännösten mukaisesti arvioitavaan tuot- 1224: lakiin (404/1961) ja muuhun tekijänoikeuslain- tamukseen. On lisäksi otettava huomioon, että 1225: säädäntöön kuuluvat kysymykset, vaikka toimi- toimittajan ja päätoimittajan rangaistusvastuu 1226: kunnan tehtäväalue ei sitä suoranaisesti koske- osaltaan kytkeytyy myös lähdesuojasäännök- 1227: kaan. Toimikunta on melko laajasti selvittänyt siin: toimittaja ja päätoimittaja voivat ottaa kan- 1228: PainoL:n (samoin radiovastuulain) rikosoikeu- taakseen vastuun, jos haluavat suojata tietoläh- 1229: dellista vastuujärjestelmää ja takavarikointiky- teensä. 1230: symyksiä. Eräät prosessioikeuden alaan kuulu- Rangaistusvastuun henkilöllistä kohdenta- 1231: vat säännökset ovat jääneet syrjään. Tässä yhtey- mista ja ulottuvuutta on harkittava myös sähköi- 1232: dessä olisi harkittava myös, onko syytä tarkistaa sen viestinnän osalta. 1233: ns. uutislähdesuojaan liittyviä vaitiolo-oikeutta 1234: koskevia säännöksiä OK 17 luvun 24 §:ssä ja 1235: esitutkintalain 27 §:n 2 momentissa. Jälkimmäi- Valvontajärjestelmän uudistaminen 1236: nen säännös poikkeaa soveltamisalaltaan edelli- 1237: sestä, OK:ssa olevasta perussäännöksestä. PainoL:n noudattamista valvoo oikeusminis- 1238: Oikeuskanslerin tehtävien kannalta merkityk- teriö, jolla on epäillyissä painovapausrikosasi- 1239: sellinen ehdotus sisältyy toimikunnan mietinnön oissa yksinomainen oikeus takavarikkomäärä- 1240: jaksoon 4.5. Syyttämistoimivaltaa koskevassa yksen antamiseen (väliaikaistoimia lukuun otta- 1241: alajaksossa s. 31-32 toimikunta katsoo, että matta) samoin kuin syyteharkintavalta. Jos ri- 1242: ilmaisuvapausrikoksia koskeva syyteharkinta koksessa on asianomistaja, myös tällä on nor- 1243: olisi siirrettävä oikeusministeriöitä syyttäjäorga- maalit asianomistajan oikeudet, muun muassa 1244: nisaatiolle, tarkemmin sanottuna ylimmälle syyt- valta nostaa syyte. 1245: täjälle. Painovapausrikosten valvonnan siirtäminen 1246: pois oikeusministeriöitä on lähinnä yhteiskunta- 1247: Rikosoikeudellinen vastuu poliittinen kysymys. Sen vuoksi oikeuskanslerin 1248: lausunnossa tarkastellaan vain syyteharkintaval- 1249: PainoL:ssa on monimutkainen rikosoikeudel- lan mahdollista siirtoa syyttäjäorganisaatiolle. 1250: linen vastuujärjestelmä,jossa normaalin rikosoi- On todettava, että ilmaisuvapausrikosten syyte- 1251: keudellisen tekijän- ja osallisvastuun ohella on harkinta jo onkin syyttäjillä esimerkiksi ääni- ja 1252: rinnakkainen, osin toissijainen rangaistusvastuu. kuvataltioiden osalta. Johdonmukaisuus edellyt- 1253: Rikosoikeudellinen vastuujärjestelmä kokonai- täisi syyteharkintavallan yhdenmukaista säänte- 1254: suudessaan on tässä yhteydessä otettava uudel- lyä viestinnän teknisestä järjestelystä riippumat- 1255: leen arvioitavaksi. Tämä voitaneen sopivimmin ta. Syyteharkinta ilmaisuvapauden loukkaamis- 1256: toteuttaa yhteistoiminnassa rikoslain kokonais- ta koskevissa asioissa saattaa edellyttää myös 1257: uudistusta valmistelevan projektiorganisaation teon yhteiskunnallista arvottamista. Sama kos- 1258: kanssa. Lähtökohtana on pidettävä rangaista- kee kuitenkin myös eräitä muita rikoksia, joissa 1259: van teon tekijän tai tekoon osallisen normaaliin toimivaltainen virallinen syyttäjä suorittaa syyte- 1260: rikosoikeudelliseen syyksiluettavuuteen perustu- harkinnan. Siten nykyoloissa ei ole periaatteelli- 1261: vaa rikosoikeudellista vastuuta. Nykyisessä Pai- sia esteitä sille, että myös ilmaisuvapausrikosten 1262: noL 32 §:ssä säädettyä käännettyä todistustaak- syyteharkinta siirrettäisiin syyttäjäorganisaati- 1263: kajärjestelyä ei voida pitää hyväksyttävänä. olle. 1264: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 27 1265: 1266: Toimikunta on mietinnössään s. 32 ehdotta- kriminalisoiduilla virkasalaisuuden rikkomisella 1267: nut syyttämistoimivallan uskomista ylimmälle ja asiakirjan luvattomalla paljastamisella on lä- 1268: syyttäjälle. Toimikunta on perustellut tätä syyt- heiset liittymäkohdat mietinnössä tarkasteltui- 1269: täruiskäytännön yhdenmukaisuuden ja ilmaisu- hin ilmaisuvapausrikoksiin. 1270: vapausrikosten syyttämiskynnyksen riittävän 1271: korkean tason turvaamisella. Syyteharkinnan 1272: suorittaisi näin ollen oikeuskansleri. Oikeus- Vastine ja oikaisu 1273: kanslerin käsityksen mukaan ei ole perusteita 1274: vastustaa ehdotusta. Jos ylimmän syyttäjän teh- PainoL:ssa säännelty vastineoikeus on jouk- 1275: tävät vastaisuudessa siirtyvät perustettavaksi eh- koviestinnässä tärkeä sananvapauden ulottu- 1276: dotetulle valtakunnansyyttäjän viran haltijalle, vuus. Toimiva vastine- ja oikaisuoikeussäännös- 1277: tämä suorittaisi syyteharkinnan ilmaisuvapaus- tö saattanee vähentää asianomistaja-aloitteisia 1278: rikosasioissa. Kun eräissä tilanteissa ratkaisun ilmaisuvapausrikosasioita. Sen vuoksi on aihetta 1279: tekeminen on vahvasti sidoksissa yhteiskunnalli- yhtyä toimikunnan ehdotuksiin vastinesäännös- 1280: seen arvottamiseen, olisi ehkä ajateltavissa, että ten ajanmukaistamisesta sekä ulottamisesta kos- 1281: syyteharkintaa suorittavan syyttäjän tueksi ase- kemaan kaikkia viestintävälineitä. Lainsäädän- 1282: tettaisiin erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä nössä on oltava säännökset myös keinoista, joilla 1283: edustava neuvottelukunta, jolta tarvittaessa voi- vastine- ja oikaisuoikeus on toteutettavissajouk- 1284: taisiin pyytää lausunto. koviestinnän harjoittajan mahdollisen niskoitte- 1285: Jos ilmaisuvapausrikosten syyteharkinta siir- lun estämättä. 1286: retään syyttäjistölle ehdotetuin tavoin, tästä ai- 1287: heutuu heijastusvaikutuksia myös näiden rikos- Sähköisen joukkoviestinnän sääntely 1288: ten esitutkintaanja pakkokeinojen käyttöön. On 1289: harkittava, tulisiko poliisilla olemaan tässä suh- Toimikunta on alajaksossa 4.1 0. selvästi tuo- 1290: teessa samanlaiset valtuudet kuin muissa rikos- nut esiin erityisesti radiolaitelain ja yleisradiotoi- 1291: asioissa, vai edellyttääkö esitutkinnan aloittami- minnan sääntelyn epäajanmukaisuuden ja puut- 1292: nen ja pakkokeinojen käyttäminen syyttäjän teellisuuden. Siihen on johtanut ennen muuta 1293: suostumusta tai määräystä. Toimivaltasuhteet viestintätekniikan nopea kehitys. HM:n sanan- 1294: on säänneltävä selkeästi, niin kuin toimikunta s. vapaussäännöksessä edellytetään tältäkin osin 1295: 36 ehdottaa. lainsäädäntöä. Sen valmistelu on kiireellinen teh- 1296: Myös menettämisseuraamusta (konfiskaatio- tävä (7/20/96). 1297: ta) koskevat säännökset on uudistettava. Tällöin 1298: olisi noudatettava samoja periaatteita kuin tä- 1299: hänastisessa rikoslakiuudistuksessa. Siinä yhtey- 9) Lausunto tuomarin esteellisyyttä käsittelevän 1300: dessä on tarkistettava myös nykyisin rikoslain 2 työryhmän mietinnöstä 1301: luvun 17 §:ssä olevat säännökset ja otettava kan- 1302: taa siihen, milloin arvonmenettäminen voi tulla Oikeusministeriölle on annettu lausunto tuo- 1303: kysymykseen toissijaisena konfiskaatiomuoto- marin esteellisyyttä käsittelevän työryhmän mie- 1304: na. Hyötymisrikoksissa on kiinnitettävä huo- tinnöstä (OM 2/1996). Ehdotuksessa oli pyritty 1305: miota myös laittoman hyödyn konfiskointiin. siihen, että lakiin saataisiin nykyisten vanhentu- 1306: Niin ikään on otettava kantaa siihen, keihin hen- neitten säännösten tilalle mahdollisimman sel- 1307: kilöihin menettämisseuraamus voidaan kohdis- keät ja ajanmukaiset uudet säännökset. Käsitel- 1308: taa. Erityissääntelyä tarvittaneen myös vahin- tyään ehdotusta yleisesti ja eräitä sen yksityis- 1309: gonkorvausvastuusta ilmaisuvapauden loukkaa- kohtia oikeuskansleri on pitänyt työryhmän eh- 1310: mista koskevissa asioissa (nyk. PainoL 39 §). dotuksia oikeasuuntaisinaja kannatettavina (19/ 1311: PainoL 49 §:ssä (ja vastaavasti radiovastuu- 20/96). 1312: lain 7 §:ssä laissa 114811992) on erityissäännös 1313: laillisesta tuomioistuimesta (forumista) painova- 1314: pausrikosasioissa. Tätä ei ole käsitelty toimikun- 10) Lausunto rikoslakiprojektin sakkoa, muunto- 1315: nan mietinnössä. Erityinen forumsäännös näyt- rangaistusta ja rikesakkoa koskevasta ehdotuk- 1316: täisi edelleen olevan tarpeen. sesta 1317: Rikoslain 38 luvussa (578/1995) säännellyillä 1318: tieto- ja viestintärikoksilla samoin kuin rikoslain Apulaisoikeuskansleri on 28.6.1996 päivätyllä 1319: 40 luvun 5 §:ssä (578/1995) ja 6 §:ssä (792/1989) kirjeellään antanut oikeusministeriölle lausun- 1320: 28 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1321: 1322: non rikoslakiprojektin sakkoa, muuotarangais- kansalaisuudesta tahi kansallisuudesta riippu- 1323: tusta ja rikesakkoa koskevasta ehdotuksesta. matta. 1324: Lausunnossa on käsitelty lähinnä ehdotuksessa Inkerinsuomalaiset ovat Neuvostoliiton tai 1325: esiintuotuja päiväsakon rahamäärän määräyty- sen seuraajavaltioiden tai siitä irrottautuneiden 1326: mistä ja sakon muuotarangaistuksen määrää- valtioiden kansalaisia. Toimikunnan käsityksen 1327: mistä koskevia kysymyksiä (16/20/96). mukaan muutto-oikeutta Suomeen ei oikeudelli- 1328: sesti ole olemassa. Vuodesta 1990 lähtien toteu- 1329: tetun paluumuuton voidaan kuitenkin katsoa 1330: luoneen tälle viiteryhmälle tietyn asteisen odo- 1331: 11) Lausunto laintarkastuksen kehittämistyöryh- tusoikeuden. 1332: män mietinnöstä Maahanmuutto-ja pakolaisuuspoliittisen toi- 1333: mikunnan osamietinnössä 30.1.1996 on todettu 1334: Lausunnossa oikeusministeriölle on todettu olevan tarpeellista määritellä uudelleen kohde- 1335: työryhmän mietinnössään esittämien kannanot- ryhmä, johon odotusoikeuden voidaan katsoa 1336: tojen ja ehdotusten oikeansuuntaisuus. Samalla ulottuvan. 1337: kuitenkin painotettu laintarkastukseen läheisesti Mietintöön sisältyy ehdotukset noudatettavis- 1338: liittyvänä kysymyksenä lainvalmistelun kehittä- ta perusteista myönnettäessä oleskelulupaa Suo- 1339: misen ja säädösvalmistelun tason parantamisen meen entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin 1340: tarvetta (20/20/96). oleville paluumuuttajille. Säädösvaihtoehtoina 1341: esitetään joko valtioneuvoston päätös tai ulko- 1342: maalaislakiin tehtävä lisäys. Valtioneuvoston 1343: 12) Lausunto inkerinsuomalaisten syntyperämää- päätös annettaisiin ulkomaalaislain 18 §:n 2 mo- 1344: rittelyn säädöstasosta mentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa (639/ 1345: 93). 1346: Mietinnön mukaan paluumuuttoon oikeute- 1347: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje Sisäasi- tuksi ja syntyperältään suomalaiseksi olisi kat- 1348: ainministeriölie 19.4.1996, dnro 5/20/96 sottava henkilö: 1349: 1. jos hän itse, toinen hänen vanhemmistaan 1350: tai ainakin kaksi hänen neljästä isovanhemmas- 1351: taan on tai on ollut merkitty asiakirjaan kansalli- 1352: LAUSUNTOPYYNTÖ suudeltaan suomalaiseksi tai 1353: 2. jos hänellä on muu yhteenkuuluvuutta 1354: Lausuntopyynnössä todetaan, että maahan- osoittava side Suomeen ja suomalaisuuteen, 1355: muutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta on mutta hän ei kykene asiakirjoilla osoittamaan 1356: 30.1.1996 antanut osamietinnön mm. inkerin- täyttävänsä 1. kohdan edellytyksiä. 1357: suomalaisten oleskeluluvan myöntämisen edelly- Oleskelulupa myönnettäisiin myös edellä mai- 1358: tyksistä. Asiassa on tulkinnanvaraista, voidaan- nittujen henkilöiden avio- tai avopuolisolle sekä 1359: ko tästä säätää valtioneuvoston päätöksellä vai huollettavana olevalle ja samaan talouteen asu- 1360: vaatiiko edellytysten määrittely laintasoista sää- maan asettuvalle alle 18-vuotiaalle lapselle. Oles- 1361: döstä. Sisäasiainministeriö on pyytänyt oikeus- keluluvan myöntämisen edellytyksenä olisi lisäk- 1362: kanslerin lausuntoa sovellettavasta säädöstasos- si hakijan ilmaisema tahto muuttaa Suomeen 1363: ta. vakinaisesti asumaan ja yleensä myös, että hän 1364: osallistuisi lähtömaassa Suomen viranomaisen 1365: järjestämään tai hyväksymään maahanmuutto- 1366: TAUSTATIETOJA valmennukseen. 1367: Lausuntopyynnössä todetaan lisäksi, että ul- 1368: Lausuntopyynnössä todetaan, että noudatet- komaalaislaissa on yleiset säännökset siitä, millä 1369: tavan käytännön mukaan paluumuuttoon oi- edellytyksillä ulkomaalaisille voidaan myöntää 1370: keutetuksi katsotaan henkilö, joka itse tai jonka oleskelulupa. Yleisesti tunnustettujen oikeuspe- 1371: jompikumpi vanhemmista taikka yksi isovan- riaatteiden mukaan poikkeuksia tai tarkennuk- 1372: hemmista on merkitty entisen Neuvostoliiton tai sia näihin perusteisiin ei voitaisi antaa lakia alem- 1373: sen seuraajavaltioiden tai siitä irrottautuneiden malla säännöksellä. Tässä tapauksessa jää siis 1374: valtioiden asiakirjoihin kansallisuudeltaan suo- pohdittavaksi, onko kysymys sellaisista muutok- 1375: malaiseksi sekä hänen perheenjäsenensä näiden sista, jotka esillä olevassa tilanteessa edellyttäisi- 1376: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 29 1377: 1378: vät nimenomaisesti lain muuttamista, vai riittää- Yleisessä säädöshierarkisessa tarkastelussa 1379: kö tässä yhteydessä vain valtioneuvoston päätös. voidaan todeta, että valtioneuvoston päätöksellä 1380: Valtioneuvoston päätöksen käyttämismahdolli- voidaan lain sallimissa puitteissa tietyissä ta- 1381: suuden osalta on myös punnittava edellä esitetty, pauksissa antaa tarkempia säännöksiä etuuksien 1382: sekä otettava huomioon, onko maahanmuutto- saamisen edellytyksistä, jos laissa on asianmu- 1383: valmennukseen osallistumisvelvollisuus sellai- kainen valtuutus siihen. 1384: nen lisäedellytys, joka ei perustu lakiin. Ulkomaalaislain 18 §:n 2 momenttiin sisälty- 1385: vän valtuutuksen laajuutta harkittaessa on otet- 1386: tava huomioon kysymyksessä olevien ulkomaa- 1387: SÄÄNNÖKSISTÄ laislain säännösten antamisen jälkeen toteutettu 1388: perusoikeusuudistus. 1389: Ulkomaalaislain 18 §:n 1 momentin (639/ Hallitusmuodon 7 §:n 4 momentin säännös 1390: 1993) perusteella määräaikainen oleskelulupa ul- edellyttää, että ulkomaalaisen oikeudesta tulla 1391: komailla voidaan myöntää: maahan säädetään lailla. Säännöksen esitöiden 1392: 1) jos ulkomaalaisen lähiomainen asuu Suo- (HE 30911993 vp) mukaan kysymyksessä ole- 1393: messa taikkajos ulkomaalaisella on suomalainen vaan 4 momenttiin on otettu säännökset ulko- 1394: syntyperä tai muu side Suomeen; maalaisten liikkumisesta Suomen rajojen yli. 1395: 2) jos ulkomaalainen tulee opiskelemaan Lähtökohtana on kansainvälisen oikeuden voi- 1396: Suomessa olevaan oppilaitokseen ja hänen toi- massa oleva pääsääntö,jonka mukaan ulkomaa- 1397: meentulonsa on turvattu; laisilla ei ole yleisesti oikeutta asettua toiseen 1398: 3) jos ulkomaalaiselle voidaan myöntää työlu- maahan. Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suo- 1399: pa tai hänen toimeentulonsa Suomessa on muu- meen ja oleskella maassa olisi säädettävä lailla. 1400: toin turvattu; tai Vaikka säännöksessä ei erikseen asetettaisi sisäl- 1401: 4) jos painava humanitaarinen tai muu erityi- lötlisiä vaatimuksia kyseiselle lainsäädännölle, 1402: nen syy puoltaa luvan myöntämistä. sen on luonnollisesti vastattava Suomen kansain- 1403: Valtioneuvosto voi säännöksen 2 momentin välisiä velvoitteita. Ihmisoikeussopimusten mu- 1404: perusteella päättää, missä muissa tapauksissa kaan ulkomaalaisille on turvattava menettelylli- 1405: oleskelulupa voidaan myöntää ulkomailla. nen suoja ratkaistaessa heidän oikeutensa tulla 1406: Suomen hallitusmuodon 5 §:n 2 momentin Suomeen tai jatkaa oleskeluaan täällä. Lailla 1407: (969/1995) mukaan ketään ei saa ilman hyväksyt- säätämisen vaatimuksesta voidaan johtaa paitsi 1408: tävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, syrjinnän ja mielivallan kielto ulkomaalaisten 1409: iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, kohtelussa myös vaatimus maahan pääsyä ja 1410: mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai maassa oleskelua koskevien perusteiden ja pää- 1411: muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. töksentekomenettelyjen sääntelemiseksi siten, 1412: Suomen hallitusmuodon 7 §:n 4 momentin että hakijoiden oikeusturva taataan. 1413: (969/1995) mukaan ulkomaalaisen oikeudesta Hallitusmuodon 5 §:n 2 momentin sisältämä 1414: tulla Suomeen ja oleskella maassa on säädettävä syrjintäkielto edellyttää, että positiiviseen erityis- 1415: lailla. kohteluun alkuperän nojalla on oltava hyväksyt- 1416: tävä peruste. 1417: 1418: SÄÄDÖSHIERARKIASTA 1419: ASIAN ARVIOINTIA 1420: Eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa 1421: on vakiintuneen tulkinnan mukaan katsottu voi- Ulkomaalaislain alkuperäisen 18 §:n (378/ 1422: tavan delegoida muille valtioelimille tavalliseen 1991) mukaan edellytykset oleskeluluvan myön- 1423: lakiin sisältyvällä eduskunnan nimenomaisella tämiselle oli sanotussa lainkohdassa säädetty 1424: valtuutuksella. Tällainen lainsäädäntövallan tyhjentävästi laissa. Säännökseen 28.6.1993 lisä- 1425: siirto ei kuitenkaan ole ollut mahdollista mm.,jos tyn 2 momentin (639/1993) mukaan valtioneu- 1426: on ollut kysymys puuttumisesta perustuslaissa vosto voi päättää, missä muissa tapauksissa oles- 1427: turvattuihin kansalaisen perusoikeuksiin, perus- kelulupa voidaan myöntää ulkomailla. Edellä 1428: tuslaissa erikseen säännellystä tilanteesta tai oi- mainitun valtuuden käyttöedellytyksiä ei ole lain 1429: keudenalasta tai kysymyksestä, josta hallitus- esitöissä (HE 29311992 vp) käsitelty. 1430: muodossa tai muussa perustuslaissa on määrätty Lausuntopyynnössä tarkoitettu aineellisoi- 1431: säädettäväksi lailla. keudellinen kysymys näyttää liittyvän ulkomaa- 1432: 30 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1433: 1434: laislain 18 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisiin 1994) 28 §:n voidaan seuraavat virkamiehet irti- 1435: tilanteisiin. Valtioneuvostolle delegoitu, ulko- sanoa, kun siihen on syytä: valtioneuvoston oi- 1436: maalaislain 18 §:n 2 momentin valtuutus koskee keuskanslerija apulaisoikeuskansleri, puolustus- 1437: säännöksessä ja sen esitöissä yksilöimättä jätet- voimain komentaja, ministeriön kansliapäällik- 1438: tyjä, muita kuin lain 18 §:n 1 momentin mukaisia kö, valtiosihteeri, alivaltiosihteeri ja osastopääl- 1439: tapauksia. Näin laaja ja avoin valtioneuvostolle likkö sekä välittömästi ministeriön alaisten viras- 1440: delegoitu valtuus ei ole sopusoinnussa perusoike- tojen päälliköt, joiden virka eritellään valtion 1441: usuudistuksen yhteydessä myöhemmin säädetyn talousarviossa ja valtion liikelaitoksen toimitus- 1442: hallitusmuodon 7 §:n 4 momentin kanssa. Tuo johtaja. Työryhmän mielestä virkasuhteen aika- 1443: säännös edellyttää, että asiasta säädetään lailla, na ilmi tuleva, virkamiehen puolueettomuuden 1444: mitä vaatimusta ulkomaalaislain 18 §:n 2 mo- vaarantava sidonnaisuus voisi olla mainitussa 1445: mentin mukainen valtuutus ei mielestäni täytä. lainkohdassa säädetty irtisanomisperuste. 1446: Lisäksi on mahdollista, että tietylle ryhmälle Ilmoittamisvelvollisuuden toteuttaminen 1447: myönnettävä erityiskohtelu saattaa loukata hal- edellyttäisi, että asiasta säädetään lailla. Työryh- 1448: litusmuodon 5 §:n 1 momentissa olevaa ihmisten mä on ehdottanut, että valtion virkamieslakiin 1449: yhdenvertaisuutta lain edessä. Tämänkään lisättäisiin säännökset ilmoittamisvelvollisuu- 1450: vuoksi ei lain 18 §:n 1 momentin 1 kohtaan liitty- desta. Työryhmän muistioon ei sisälly sään- 1451: vien asiallisten edellytysten tarkentaminen inke- nösehdotuksia. 1452: rinsuomalaisten osalta näyttäisi voivan tapahtua Oikeuskansleri on valtiovarainministeriölle 1453: valtioneuvoston päätöksellä. Asia olisi saatetta- antamassaan lausunnossa esittänyt seuraavaa. 1454: va eduskunnan harkintaan. Valtion vakuusrahaston johtajan esteellisyyt- 1455: tä koskevan asian (dnro 3/51/95) yhteydessä oi- 1456: keuskansleri on 28.4.1994 esittänyt valtiovarain- 1457: LOPPUTOTEAMUS ministeriön harkittavaksi, olisiko johtaviin vir- 1458: koihin ilmoittautuneilta pyydettävä sellainen si- 1459: Edellä esitetyn perusteella katson, että maa- donnaisuuksia koskeva selvitys, joka vaaditaan 1460: hanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan ministeriltä. 1461: esittämistä inkerinsuomalaisten oleskeluluvan Työryhmän ehdotus on oikeansuuntainen ja 1462: myöntämisen edellytyksistä on säädettävä lailla. sopusoinnussa kerrotun esityksen kanssa. 1463: Työryhmä on rajannut ilmoitusvelvollisuuden 1464: valtion virkamieslain 26 §:ssä tarkoitettuihin vir- 1465: 13) Lausunto korkeimpien virkamiesten sidonnai- koihin. Tätä voidaan pitää perusteltuna senkin 1466: suuksien ilmoittamisvelvollisuudesta vuoksi, että viranomaisilla olisi sidonnaisuusti- 1467: lanteiden varalta käytettävänä niinkin voimakas 1468: Työryhmä on ehdottanut, että korkeimpiin keino kuin virkamiehen irtisanominen. 1469: virkoihin nimitettäville asetettaisiin velvollisuus Ilmoitusvelvollisuuden rajaaminen työryh- 1470: ilmoittaa taloudelliset ja muut sidonnaisuutensa. män ehdottamalla tavalla on kuitenkin jossakin 1471: Tavoitteena tulisi olla, että mahdollisista virka- määrin pulmallista. Valtion virkamieslain 26 1472: tehtäviin vaikuttavista seikoista annetaan sään- §:ssä tarkoitettujen korkeimpien virkamiesten li- 1473: nönmukaisesti tiedot viranomaiselle, jolloin pys- säksi on ministeriöissä ja muissa virastoissa vir- 1474: tytään ehkäisemään puolueettomuutta vaaran- kamiehiä, jotka käyttävät muun muassa huo- 1475: tavat tilanteet. Ilmoitettavia sidonnaisuuksia oli- mattavassa määrin taloudellista valtaa ja joiden 1476: sivat valtion virkamieslain (750/1994) 18 §:ssä sidonnaisuuksien ilmoittamista voidaan pitää 1477: tarkoitetut sivutoimet, muut luottamustehtävät tärkeänä. 1478: sekä samat taloudelliset sidonnaisuudet kuin mi- Esimerkiksi ministeriön apulaisosastopäällik- 1479: nistereillä ottaen kuitenkin huomioon kyseisen köä ei ole mainittu valtion virkamieslain 26 §:ssä. 1480: virkamiehen tehtävät. Lisäksi ilmoitettavia olisi- Työryhmän ehdotus näyttää merkitsevän myös 1481: vat muut sidonnaisuudet,jotka saattavat muuten sitä, että ilmoitusvelvollisuus ei koskisi virastojen 1482: kuin satunnaisesti aiheuttaa virkamiehen esteei- ja laitosten johtokuntien jäseniä. Ilmoitusvelvol- 1483: lisyyden virkatehtävissään. lisuuden ulkopuolelle jäisi myös esimerkiksi val- 1484: Työryhmä on ehdottanut, että ilmoitusvelvol- tion vakuusrahaston johtaja. 1485: lisuus koskisi valtion virkamieslain 26 §:ssä tar- Kysymystä siitä, missä viroissa ja tehtävissä 1486: koitettuja virkoja. Lainkohdan mukaan ja ottaen toimivat tulisi saattaa ilmoitusvelvollisiksi, olisi 1487: huomioon valtion virkamiesasetuksen (971/ sen vuoksi vielä syytä harkita (30/20/95). 1488: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot 31 1489: 1490: 14) Lausunto ammatilliseen kuntoutukseen 3) Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoa ja 1491: liittyvien suoritteiden maksullisuudesta maakunnan taloutta koskevien asioiden esittely 1492: 1493: Sosiaali- ja terveysministeriö oli pyytänyt oi- 1494: keuskanslerin lausuntoa Kansaneläkelaitoksen Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje valtiova- 1495: ja vakuutuslaitosten työhallinnoita tilaamien rainministeriölle 10.10.1996, dnro 31120/96 1496: ammatilliseen kuntoutukseen liittyvien suorittei- 1497: den maksullisuudesta. Lausunnossaan 1.3.1996 Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvon- 1498: oikeuskansleri yhtyi valtiovarainministeriön nan yhteydessä on tullut esille kysymys Ahve- 1499: asiassa esittämään käsitykseen mainittujen suo- nanmaan maakunnan itsehallintoa ja maakun- 1500: ritteiden maksullisuudesta. Samalla oikeuskans- nan taloutta koskevien asioiden esittelystä. 1501: leri totesi, että työministeriöllä on ollut toimival- 1502: ta antaa työhallinnnon maksullisia suoritteita 1503: koskeva päätöksensä eikä päätöksen ole osoitet- SÄÄNNÖKSET 1504: tu olevan ristiriidassa ylempien normien tai nii- 1505: den tarkoituksen kanssa (25/20/94). Vuoden 1993 alussa voimaan tulleen Ahve- 1506: nanmaan itsehallintolain (1144/1991) 34 §:n 1 1507: momentin mukaan tasavallan presidentti tekee 1508: päätöksensä maakunnan itsehallintoa koskevis- 1509: sa asioissa hallitusmuodon 34 §:ssä säädetyllä 1510: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot tavalla. Lain 34 §:n 2 momentin mukaan itsehal- 1511: lintoa koskevat asiat esitellään valtioneuvostolle 1512: 1) Kannanotto valtiopäiväjärjestyksen kirjallista oikeusministeriöstä. Maakunnan taloutta koske- 1513: kysymystä koskevien säännösten muuttamisesta vat asiat esitellään kuitenkin valtiovarainminis- 1514: teriöstä. Lain 34 §:n 3 momentin mukaan valtio- 1515: Eräs kansanedustaja oli kirjallisessa kysymyk- neuvosto määrää 2 momentissa tarkoitettujen 1516: sessään tiedustellut, olisiko mahdollista, että asioiden esittelijöiksi maakunnan itsehallintoon 1517: kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin anne- perehtyneitä henkilöitä. 1518: tuista vastauksista asianomaisen ministerin li- Hallitusmuodon 34 §:n 1 momentin mukaan 1519: säksi selviäisi myös se, kuka virkamies oli muo- tasavallan presidentti tekee päätöksensä sen mi- 1520: toillut vastauksen. Valtioneuvoston kanslia oli nisterin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu. 1521: tämän johdosta pyytänyt oikeuskanslerin kan- Valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) 52 §:n 1522: nanottoa siitä, miten valtiopäiväjärjestyksen 2 momentissa on säädetty, että tuossa esittelyssä 1523: säännöksiä olisi muutettava, jos vastaus kirjalli- tulee valtioneuvoston esittelijän olla saapuvilla. 1524: seen kysymykseen annettaisiin virkamiehen esit- 1525: telystä ja, mitä tämä merkitsisi yleensäkin kirjal- 1526: lisen kysymysmenettelyn luonteeseen eduskun- KÄYTÄNTÖ 1527: nan ja valtioneuvoston välisissä suhteissa. 1528: Valtioneuvoston kanslialle on 4.4.1996 toimi- Valtioneuvosto on 17.12.1992 määrännyt Ah- 1529: tettu asiasta oikeuskanslerinvirastossa laadittu venanmaan maakunnan itsehallintoa koskevien 1530: muistio (12/20/96). asioiden esittelijöiksi oikeusministeriön virka- 1531: miehen ja kaksi ministeriön virkamiestä hänen 1532: varamiehikseen sekä maakunnan taloutta koske- 1533: 2) Valtioneuvoston periaatepäätös kustannusten vien asioiden esittelijöiksi valtiovarainministe- 1534: sisällyttämisestä lisätalousarvioon riön virkamiehen ja toisen ministeriön virkamie- 1535: hen hänen varamiehekseen. Valtioneuvosto on 1536: Valtioneuvoston päättäessä esittää tasavallan 26.8.1993 tehnyt päätöksen Ahvenanmaan maa- 1537: presidentille, että hän tekisi päätöksen Suomen kunnan taloutta koskevien asioiden esittelijän 1538: osallistumisesta Bosnia-Hertsegovinan rauhan- vaihtamisesta. 1539: sopimuksen toimeenpanon jatko-operaatioon Oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön 1540: (SFOR), tuli samassa yhteydessä tehdä valtio- noudattama esittelymenettely on ollut erilainen. 1541: neuvoston periaatepäätös siitä, että jatko-ope- Oikeusministeriön erityisesittelijä on esitellyt 1542: raatioon osallistumisen kustannukset sisällyte- Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoa koske- 1543: tään vuoden 1997lisätalousarvioon (41120/96). vat asiat valtioneuvoston yleisistunnossa ja hän 1544: 32 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1545: 1546: on ollut läsnä tasavallan presidentin esittelyssä. lintoasioita käsiteltäessä ja viimeksi mainittuja 1547: Valtiovarainministeriön erityisesittelijä on ol- asioita esiteltäessä näiden asioiden esittelijä. 1548: lut esittelijänä valtioneuvoston yleisistunnossa. Noudatettu käytäntö aiheutti sekaannusta, 1549: Erityisesittelijä, jonka nimissä esittelylista on ol- minkä vuoksi oikeusministeriössä siirryttiin ny- 1550: lut, ei ole ollut läsnä esittelyssä tasavallan presi- kyiseen käytäntöön, jonka mukaan ministeriöstä 1551: dentille. Saapuvilla on ollut valtiovarainministe- on tasavallan presidentin esittelyssä saapuvilla 1552: riön valtiosihteeri tai alivaltiosihteeri taikka muu vain yksi virkamiesesittelijä. 1553: virkamies. Mikäli esittelyssä käsitellään Ahvenanmaan 1554: itsehallintoasioita, näiden asioiden esittelijä toi- 1555: mii virkamiesesittelijänä kaikkia oikeusministe- 1556: HANKITTU SELVITYS rin esiteltäviin kuuluvia asioita käsiteltäessä. 1557: Muulloin saapuvilla on kansliapäällikkö tai hä- 1558: Ahvenanmaan itsehallintolain 34 §:n 3 mo- nen sijaisensa. 1559: mentissa asetetaan erityiset vaatimukset Ahve- Naantalissa tapahtuvien esittelyjen kohdalla 1560: nanmaan itsehallintoa koskevien asioiden esitte- on noudatettu ainakin 1960-luvulta alkaen me- 1561: lijälle. Sen vuoksi ja kun asioiden esittelymenet- nettelyä, jonka mukaan valtioneuvosto on näitä 1562: tely on edellä kerrotulla tavalla epäyhtenäinen, esittelyjä varten määrännyt valtioneuvoston 1563: olen 6.9.1996 pyytänyt oikeusministeriöitä ja val- kanslian korkean virkamiehen valtioneuvoston 1564: tiovarainministeriöltä selvityksen. Ministeriöt ylimääräisenä esittelijänä esittelemään kaikkien 1565: ovat 20.9.1996 antaneet asiasta lausunnot. ministeriöiden toimialaan kuuluvat asiat. Myös 1566: Ahvenanmaan itsehallintoasiat ovat aina kuulu- 1567: neet tämän järjestelyn piiriin, ja ne on esitelty 1568: Oikeusministeriön lausunto Naantalissa pidettävissä esittelyissä sanotun 1569: määräyksen nojalla. 1570: Oikeusministeriö on lausunnossaan (3026/02/ 1571: 96 OM) viitannut hallitusmuodon 34 §:n 1 mo- 1572: menttiinja valtioneuvoston ohjesäännön 52 §:n 2 Valtiovarainministeriön lausunto 1573: momenttiin,jonka mukaan esittelyssä tasavallan 1574: presidentille tulee valtioneuvostonesittelijänolla Valtiovarainministeriö on esittänyt, että val- 1575: saapuvilla. Oikeusministeriössä on viimeksi mai- tioneuvoston ohjesäännön 52 §:n 2 momentissa 1576: nittua säännöstä tulkittu siten, että esittelyssä tarkoitetaan henkilöä, jolla on valtioneuvoston 1577: saapuvilla olevalla virkamiesesittelijänä tulee esittely oikeudet, eikä pääsääntöisesti sitä esitteli- 1578: olla kelpoisuus kaikkien niiden asioiden esittele- jää, joka on esitellyt asian valtioneuvoston yleis- 1579: miseen, jotka hänen saapuvilla ollessaan presi- istunnossa. 1580: dentille esitellään. Ahvenanmaan asioiden esittelykysymystä rat- 1581: Valtioneuvoston esittelijöinä toimivat valtio- kaistaessa olisi ensin otettava kanta tasavallan 1582: neuvoston ohjesäännön 30 §:ssä tarkoitetut vir- presidentin esittelyssä olevan virkamiehen ase- 1583: kamiehet. Ahvenanmaan itsehallintoa koskevien maan. 1584: asioiden esittelijöinä ovat kuitenkin oikeutetut Hallitusmuodon 34 § huomioon ottaen voi- 1585: toimimaan vain Ahvenanmaan itsehallintolain daan päätyä siihen, että tasavallan presidentin 1586: 34 §:n 3 momentissa säädetyt vaatimukset täyttä- esittelyssä läsnä oleva virkamies ei toimi siellä 1587: vät, valtioneuvoston tähän tehtävään erikseen esittelijänä. Esittelijän vastuu olisi yleisistunnos- 1588: määräämät virkamiehet. sa asian esitelleellä virkamiehenä. Asiasta on kui- 1589: Tasavallan presidentin esittelyssä siirryttiin tenkin esitetty myös toisenlaisia näkemyksiä. 1590: valtioneuvoston 23.11.1983 tekemällä päätöksel- Asia olisi syytä selventää säädöstasolla. 1591: lä 1.1.1984 alkaen menettelyyn, jonka mukaan Erityispiirteen Ahvenanmaan itsehallinto- 1592: esittelyssä on kustakin ministeriöstä saapuvilla asioiden esittelyyn tuo se, että tasavallan presi- 1593: vain yksi virkamiesesittelijä eli kansliapäällikkö dentin esittelyissä Naantalissa on läsnä valtio- 1594: tai hänen sijaisensa, ellei laista tai asetuksesta neuvoston kanslian virkamies, joka ei siis ole 1595: muuta johdu. Ahvenmaan itsehallintolain 34 §:ssä tarkoitettu 1596: Oikeusministeriössä oli aluksi noudatettu jär- virkamies. 1597: jestelyä, jonka mukaan tasavallan presidentin Valtiovarainministeriö on pitänyt epäkohtana 1598: esittelyssä oli saapuvilla kansliapäällikkö tai hä- sitä, että samankaltaisissa asioissa menetellään 1599: nen sijaisensa muita kuin Ahvenanmaan itsehal- eri tavoin. Ministeriö on toisaalta todennut, ettei 1600: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot 33 1601: 1602: sen esittelemissä asioissa ole nykyisestä menette- Kuten edellä on todettu käytäntö on vuodesta 1603: lystä aiheutunut ongelmia. 1984 ollut se, että tasavallan presidentin esittelys- 1604: sä ei ole ollut paikalla valtioneuvoston yleisistun- 1605: nossa esittelijänä ollut virkamies. 1606: KANNANOTTO Poikkeuksena on oikeusministeriön noudat- 1607: tama menettely, jonka mukaan Ahvenanmaan 1608: Ahvenanmaan itsehallintolain 34 §:n 2 ja 3 itsehallintoasioiden esittelijä on ollut läsnä tasa- 1609: momentin säännökset itsehallintoasioiden esitte- vallan presidentin esittelyssä. 1610: lemisestä oikeusministeriöstä ja valtiovarainmi- Oikeusministeriön noudattamaa menettelyä 1611: nisteriöstä sekä oikeusministeriön erityisesitteli- voidaan pitää perusteltuna, kun otetaan huo- 1612: jästä vastaavat vanhan Ahvenanmaan itsehallin- mioon Ahvenanmaan itsehallintoasioiden esitte- 1613: tolain (670/1951) 17 §:n 2 momentin säännöksiä. lijöille asetettu erityinen kelpoisuusvaatimus ja se 1614: Voimassa olevan Ahvenanmaan itsehallintolain että Ahvenanmaan itsehallintoasioissa ratkaisun 1615: 34 §:n 3 momentin säännös valtiovarainministe- tekeminen kuuluu yksinomaan tasavallan presi- 1616: riön erityisesittelijästä sen sijaan on uutta. Tämä dentille. Asioissa valtioneuvoston yleisistunto ei 1617: on saattanut vaikuttaa Ahvenanmaan itsehallin- tee edes ratkaisuesitystä vaan asia siirtyy sellaise- 1618: toasioiden esittelyssä ilmenneeseen epäyhtenäi- naan tasavallan presidentin ratkaistavaksi. 1619: seen käytäntöön. Käsitykseni mukaan Ahvenanmaan itsehal- 1620: Ahvenanmaan itsehallintolain 34 §:n 3 mo- lintoasioita käsiteltäessä olisi tätä varten määrä- 1621: mentissa asetetaan maakunnan itsehallintoa ja tyn esittelijän oltava esittelijänä tai vastaavasti 1622: maakunnan taloutta koskevien asioiden esitteli- saapuvilla. Käytännössä olisi mahdollista se, että 1623: jöille erityisvaatimus, perehtyneisyys Ahvenan- valtioneuvosto määräisi Ahvenanmaan maa- 1624: maan itsehallintoon. Lakia koskevassa hallituk- kunnan taloutta koskevissa asioissa nykyisen 1625: sen esityksessä HE nro 73/1990 vp. on lisäksi esittelijän lisäksi erityisesittelijäksi valtiovarain- 1626: todettu, että esittelijällä tulee olla hyvä suullinen ministeriön valtiosihteerin ja/tai alivaltiosihtee- 1627: ja kirjallinen ruotsin kielen taito. rin. Nämä virkamiehet voisivat sitten määräyk- 1628: Valtiovarainministeriön lausunnossa on kiin- sen nojalla olla saapuvilla tasavallan presidentin 1629: nitetty huomiota tasavallan presidentin esittelys- esittelyssä. 1630: sä läsnä olevan virkamiehen oikeudelliseen ase- Naantalissa tapahtuvien esittelyjen osalta on 1631: maan. Kysymys liittyy muidenkin asioiden kuin huomattava, että esittelijän on vastaavasti täy- 1632: Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoa ja ta- tettävä Ahvenanmaan itsehallintolain 34 §:n 3 1633: loutta koskevien asioiden esittelyyn tasavallan momentissa mainitut kelpoisuusvaatimukset 1634: presidentille. Edellä esittämäni saatan valtiovarainministe- 1635: Vuoden 1984 alusta lähtien on valtioneuvos- riölle tiedoksi ja huomioon otettavaksi sekä oi- 1636: ton 23.11.1983 tekemän päätöksen perusteella keusministeriölle tiedoksi. 1637: muutettu tasavallan presidentille tapahtuvaa Ottaen huomioon Naantalissa tapahtuvat 1638: esittelymenettelyä siten, että valtioneuvoston oh- esittelyt lähetän kappaleen tästä kannanotosta 1639: jesäännön 52 §:n 2 momentissa tarkoitettuna vir- myös valtioneuvoston kanslialle tiedoksi ja huo- 1640: kamiesesittelijänä toimii, jollei laista tai asetuk- mioon otettavaksi. 1641: sesta muuta johdu, kustakin ministeriöstä minis- 1642: teriön kansliapäällikkö tai hänen estyneenä ol- 1643: lessaan kansliapäällikön sijainen. 4) Ministerin menettelystä 1644: Käytännön muuttaminen ei käsitykseni mu- 1645: kaan merkitse sitä, etteikö se virkamiesesittelijä, Oikeuskanslerin tutkittavaksi saatetussa kan- 1646: jonka nimissä valtioneuvoston yleisistunnon lis- telussa oli katsottu, että ympäristöministeri oli 1647: tan lisäksi on myös tasavallan presidentin esitte- puuttunut vesioikeuden itsenäiseen päätöksente- 1648: lyn lista, olisi viimeksi mainitussakin asiassa esit- koon ja toimintaan esittäessään vesioikeudelle, 1649: telijänvastuussa. että katselmustoimituksen loppuun saattamiselle 1650: Hallitusmuodon 34 §:n 1 momentin mukaan asetettua määräaikaa jatkettaisiin. Esityksen pe- 1651: tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtio- rusteena oli se, että sekä yleistä etua valvovilla 1652: neuvostossa asianomaisen ministerin esittelystä. viranomaisilla että yksityisillä asianosaisilla olisi 1653: Valtioneuvoston ohjesäännön 52 §:n 2 momen- mahdollisuus huolella perehtyä katselmuskoko- 1654: tissa on säädetty, että esittelyssä tulee valtioneu- usten pitämisenjälkeen tehtyihin ympäristöselvi- 1655: voston esittelijän olla saapuvilla. tyksiin ja annettuihin lausuntoihin sekä lausua 1656: 1657: 5 370099 1658: 34 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1659: 1660: mahdolliset käsityksensä niistä jo ennen katsel- jalla. Terveydensuojelulain 5 §:n mukainen oh- 1661: muskirjan valmistamista ja loppukokousten pi- jaus- ja valvontavalta läänin alueella ei tarkoita 1662: tämistä. Katselmuskirjaa laadittaessa voitaisiin oikeutta ratkaista yksittäistapauksessa luvan 1663: esitetyt näkökohdat ottaa huomioon. tarvetta, vaan esim. puhevallan käyttöoikeutta 1664: Vesioikeus ei ollut suostunut esitykseen. kansanterveydellisten näkökohtien huomioon 1665: Ottaen huomioon esityksen perustelut ja sen, ottamiseksija neuvontaa. Toiminnan olennainen 1666: mitä ympäristöministeri oli antamassaan lausun- muuttaminen on myös sellainen muutos, jolla on 1667: nossa esittänyt, asiassa ei ollut käynyt ilmi, että vaikutusta luvan myöntämisen edellytyksiin ja 1668: esitys olisi puuttunut vesioikeuden toimivaltaan perusteisiin. 1669: kirjoituksessa tarkoitetuin tavoin ja että ministe- Korkein hallinto-oikeus katsoi ympäristö- 1670: ri olisi syyllistynyt ministerivastuulain vastaiseen lupaa koskevien valituksien johdosta 22.4.1996 1671: tekoon (430/1/96). ja 8.5.1996 antamissaan ratkaisuissa, että ympä- 1672: ristölupa on tarpeen lentoaseman kiitotienjatka- 1673: miseksi (1/21/96). 1674: 5) Lausunto terveydensuojelulain soveltamiseen 1675: perustuvasta ympäristöluvan tarpeesta 6) Säätämisjärjestystä koskevan kohdan sisältö 1676: hallituksen esitysehdotuksessa 1677: Ilmailulaitos on suunnitellut Vaasan lentoase- 1678: man kiitotien jatkamista 500 metrillä. Kiitotien Oikeuskansleri ei katsonut aiheelliseksi antaa 1679: jatkeen rakentaminen edellytti ilmailulain (595/ lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi 1680: 1964) 30 §:n 2 momentin mukaista rakentamislu- laiksi rajavartiolaitoksesta. Kirjeeseen, jossa täs- 1681: paa. Luvan saamisen yhtenä edellytyksenä oli tä ilmoitettiin rajavartiolaitoksen esikunnalle, si- 1682: selvitys joko siitä, että ympäristölupa oli saatu tai sältyi oikeuskanslerin seuraava kannanotto. 1683: että lupaa ei tarvittu. llmailulaitos pyysi oikeus- Laadittaessa luonnoksen pohjalta hallituksen 1684: kanslerinvirastoa tutkimaan viranomaisten toi- esitystä on oikeuskanslerin mielestä kuitenkin 1685: mivallan Ilmailulaitoksen rakentamishankkei- syytä kiinnittää huomiota seuraavaan seikkaan: 1686: siin liittyvässä ympäristölupaa koskevassa kysy- Rajavartiolaitoksen virkamiesten virkatoimilla 1687: myksessä. joudutaan usein puuttumaan henkilöiden perus- 1688: Apulaisoikeuskansleri totesi 6.6.1996 lausun- oikeuksiin. Tarkasteltavana olevan lakiluonnok- 1689: tonaan, että uudessa ilmailulaissa (28111995) on sen toimivaltasäännökset on pääosin kirjoitettu 1690: selkeät määritelmät lentopaikasta, rakentamis- käyttäen esikuvana uutta poliisilakia (493/1995), 1691: luvasta, rakentamislupa-asian käsittelyyn liitty- joskin rajavartiolaitoksen tehtäväkuvasta joh- 1692: västä kuulemismenettelystä ja rakentamisluvan tuen eroavuuksiakin tulisi olemaan. Hallituksen 1693: myöntämisestä. Ilmailulain 44 §:ssä lentopaikan esityksessä 57/1994 vp. poliisilaiksi katsottiin, 1694: rakentamiselle on hankittava ympäristölupa ym- että esitykseen sisältyvät lakiehdotukset voitiin 1695: päristölupamenettelylain sitä edellyttäessä. käsitellä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mukai- 1696: Y mpäristölupamenettelylain säätämisellä py- sessa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 1697: rittiin kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmah- Säätämisjärjestystä koskevassa kohdassa (esi- 1698: dollisuuden lisäämiseen ympäristöasioissa. Kan- tyksen s.98) lausuttiin kuitenkin lisäksi seuraa- 1699: salaisille turvattiin mahdollisuus osallistua hei- vaa: "Tästä huolimatta on lain soveltamisen kan- 1700: dän ympäristöään koskevaan päätöksentekoon, nalta tarkoituksenmukaista, että myös eduskun- 1701: jota myös Hallitusmuodon 14 a §:n 2 momentti nan perustuslakivaliokunnalle varataan tilaisuus 1702: (969/1995) edellyttää. antaa esityksestä lausuntonsa." Näin eduskun- 1703: Lentopaikan luvan tarve perustuu terveyden- nassa meneteltiinkin. Rajavartiolaitoslain uudis- 1704: suojelulain 9 §:ään ja terveydensuojeluasetuksen tamista koskevaan hallituksen esitykseen olisi 1705: 1 §:ään sekä rakentamisluvan osalta ilmailulain syytä ottaa vastaavanlainen lausuma (39/20/96). 1706: 44 §:n 1 momenttiin. Terveydensuojelulain mu- 1707: kainen sijoituslupa ratkaistaan ympäristömenet- 1708: telylain mukaan osana ympäristölupaa. Lento- 2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat 1709: paikan ympäristöluvan ratkaisee ympäristölupa- 1710: menettelylain ja ympäristö lupamenettelyasetuk- 2.6.1. Uusi perusoikeussäännöstö 1711: sen mukaan alueellinen ympäristökeskus. Tästä 1712: seuraa, ettei ympäristöluvan tarvetta voi ratkais- Perustuslakien perusoikeussäännökset uudis- 1713: ta muu viranomainen terveydensuojelulain no- tettiin kokonaisuudessaan 1.8.1995 voimaan tul- 1714: 2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat 35 1715: 1716: leella lailla Suomen Hallitusmuodon muuttami- toimeentulon turvaa, riittäviä sosiaali- ja terveys- 1717: sesta (969/1995). Uudistus pohjautuu hallituksen palveluja, väestön terveyden edistämistä, lapsen 1718: esitykseen eduskunnalle perustuslakien perusoi- huolenpidosta vastaavien tukemista ja oikeutta 1719: keussäännösten muuttamisesta (HE 30911993 asuntoon koskevat säännökset. Oikeuskanslerin 1720: vp.). Sillä nykyaikaistettiin ja täsmennettiin Suo- suorittamassa valtioneuvoston toiminnan lailli- 1721: men perusoikeusjärjestelmää, laajennettiin sen suusvalvonnassa on kiinnitetty huomiota tästä 1722: henkilöllistä soveltamisalaa ja lisättiin perustus- aiheutuvaan tarpeeseen nostaa eräiden nyt ase- 1723: lain suojan piiriin useita uusia perusoikeuksia. tuksessa tai valtioneuvoston päätöksessä olevien 1724: Uudistuksen tarkoituksena on ollut perusoi- normien säädöstasoa. 1725: keuksien yleisen aseman vahvistaminen oikeus- Uudistuksen yhteydessä kirjattiin legaliteetti- 1726: järjestyksessämme lisäämällä niiden merkitystä periaatteen keskeiset osat hallitusmuodon 1727: hallinnossa ja tuomioistuimissa. Julkisen vallan 6 a §:ään. Säännökseen sisältyy paitsi taannehti- 1728: tehtävänä on turvata ja myös edistää perusoi- van rikoslain kielto myös eräitä muita erityisesti 1729: keuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. lainsäätäjään kohdistuvia vaatimuksia. Rikok- 1730: Uudistuksen yhteydessä lisättiin oikeuskans- sina rangaistavat teot sekä niistä seuraavat ran- 1731: lerin tehtävien määrittelyn sisältävään hallitus- gaistukset ja muut rikosoikeudelliset seuraamuk- 1732: muodon 46 §:ään nimenomainen säännös velvol- set on määriteltävä laissa. Rikosten tunnusmer- 1733: lisuudesta valvoa perusoikeuksien ja ihmisoi- kistöltä vaaditaan täsmällisyyttä. 1734: keuksien toteutumista. HE:ssä 309/1993 lausu- Ns. blankokriminalisoinnit ovat avoimuudes- 1735: taan tämän pykälän erityisperusteluissa, että se ei saan legaliteettiperiaatteen kannalta ongelmalli- 1736: sinänsä laajenna oikeuskanslerin valvontatehtä- sia. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on edel- 1737: vää, mutta korostaa perusoikeus- ja ihmisoikeus- lä kerrotussa mietinnössään (PeVM 25/1994 vp.) 1738: valvonnan osuutta tämän valvonnan kokonai- pitänyt blankorangaistussäänösten osalta tavoit- 1739: suudessa. Ylimpien laillisuusvalvojien ratkai- teena muun muassa, että niiden edellyttämät val- 1740: suissa on käytännössä jo aikaisemminkin tarvit- tuutusketjut ovat täsmällisiä ja että aineelliset 1741: taessa viitattu perusoikeussäännöksiin tai ihmis- säännökset rangaistavuuden edellytyksistä on 1742: oikeuksia koskeviin sopimusmääräyksiin. Nyt kirjoitettu rikossäännöksiltä vaaditolla tarkkuu- 1743: on perusoikeusuudistuksen esitöissä nimen- della. Kriminalisoinnin sisältävässä säännökses- 1744: omaan edellytetty, että tuomioistuimet ja hallin- sä tule olla jonkinlainen asiallinen luonnehdinta 1745: toviranomaiset ratkaisujensa perusteluissa viit- kriminalisoitavaksi tarkoitetusta teosta. 1746: taavat välittömästi perusoikeussäännöksiin, jos Oikeuskanslerin suorittamassa valtioneuvos- 1747: niiden soveltaminen tulee kysymykseen. ton toiminnan valvonnassa on kiinnitetty huo- 1748: Oikeuskanslerin tehtäväkentässä perus- ja ih- miota edellä kerrottuihin vaatimuksiin. Blanko- 1749: misoikeuksiin liittyvät kysymykset tulevat esille kriminalisointiin liittyviä ongelmia on erityisesti 1750: sekä yleisessä viranomaistoiminnan laillisuusval- ilmennyt ED-säädösten toimeenpanoon liittyvis- 1751: vonnassa että valtioneuvoston toiminnan lailli- sä rikossäännöksissä. Tarkastuksessa on havait- 1752: suuden valvonnassa. tu puutteita kriminalisoi tavaksi tarkoitetun teon 1753: Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pe- eli rikoksen tunnusmerkistön kuvauksessa. 1754: rusoikeusuudistusta koskevassa mietinnössään 1755: (PeVM 25/1994 vp.) lausunut tämän uudistuksen 1756: hengen mukaista olevan, että ylimpien lainvalvo- 1757: jien vuosittaisiin toimintakertomuksiin sisällyte- 1758: tään oma jakso perusoikeuksien ja ihmisoikeuk- 2.6.2. Perus- ja ihmisoikeusratkaisuja 1759: sien toteutumisesta. Tähänjaksoon 2.6. on koot- 1760: tu sellaisia ratkaisuja ja kannanottoja, joissa pe- 1) Rikoksen tunnusmerkistö 1761: rus- tai ihmisoikeuskysymykset ovat olleet ni- 1762: menomaisen tarkastelun tai perustelulausuman Euroopan yhteisöjen ao. säädösten vaatimus- 1763: kohteina. Perus- ja ihmisoikeussäännökset ovat ten täyttämiseksi esiteltiin valtioneuvostolle 1764: taustanäkökohtina useissa muissakin ratkaisuis- eduskunnalle annettava esitys eläinlääkinnällistä 1765: sa, vaikka niitä ei ole käsitelty tässä jaksossa. rajatarkastusta koskevaksi lainsäädännöksi. Esi- 1766: Hallitusmuodon II lukuun sisällytettiin muun tykseen sisältyvä rangaistussäännös ei vastannut 1767: ohella keskeiset sosiaaliset oikeudet. Sosiaalisia rikossäännöksille asetettavia vaatimuksia. Tä- 1768: oikeuksia turvaavia uusia säännöksiä perustus- män vuoksi vaadittiin rangaistuspykälään tar- 1769: laissa ovat välttämätöntä toimeentuloa, perus- kennuksia rikoksen tunnusmerkistön osalta. 1770: 36 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa 1771: 1772: 2) Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä osoit- 1773: taa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1774: Kansalainen oli oikeuskanslerille osoittamas- soveltamiskäytäntö. (690/1/95) 1775: saan kirjoituksessa esittänyt epäilyksensä Suo- Ks. myös kohta 4.2.4.4). 1776: men oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, kos- 1777: ka puoluepolitiikalla oli hänen mielestään tuo- 1778: mioistuimissa vaikutusta puolueiden aktiivijäse- 5) Velkajärjestelyasian käsittelyn viipyminen 1779: nien toimiessa niiden jäseninä. 1780: Asiassa on todettu, että oikeudenhoito ja lain- Asiakirjaliikenteessä tapahtuneen sekaantu- 1781: käyttö sekä tuomioistuinlaitoksen asema ovat misen vuoksi velkajärjestelyasian käsittely ei ol- 1782: Suomessa perusteiltaan järjestetyt asianmukai- lut edennyt noin kahdeksan kuukauden aikana, 1783: sesti, sekä selostettu tähän liittyviä näkökohtia. vaikka asian ratkaisemiseksi välttämätön kir- 1784: Oikeuslaitosta koskevat järjestelyt pohjautuvat jeenvaihto oli vielä kesken. 1785: eduskunnassa kansanedustajien harkinnan no- Käräjäoikeuden huomiota kiinnitetty asioi- 1786: jalla hyväksyttyyn lainsäädäntöön. Oikeus saada den käsittelyn edellyttämään joutuisuuteen. Hal- 1787: asia tuomioistuimen tai muun riippumattoman litusmuodon 16 §:ään (96911995) sisältyvän pe- 1788: lainkäyttöelimen käsiteltäväksi on hallitusmuo- rusoikeussäännöksen mukaan jokaisella on oi- 1789: don 16 §:n säännöksen (969/1995) nojalla voi- keus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti 1790: massa jokaisen perusoikeutena. Ks. myös kohta ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimi- 1791: 4.2.4.1) (360/1196). valtaisessa tuomioistuimessa tai muussa viran- 1792: omaisessa. 1793: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisua selostettu 1794: 3) Syyteharkinnan joutuisuus laajemmin kohdassa 4.2.3.6). 1795: 1796: Syyteharkinnan joutuisuus on olennainen osa 6) Viivästyminen kansalaisuushakemuksen 1797: ihmis- ja perusoikeuksia. Nimenomaan tavallis- käsittelyssä 1798: ten rikosasioiden kohdalla on tärkeää, etteivät 1799: asianosaiset joudu odottamaan syyttäjän kan- Yksittäisen kansalaisuushakemuksen käsitte- 1800: nanottoa kohtuuttoman kauan. Oikeuskansleri leminen oli kestänyt ulkomaalaisvirastossa run- 1801: on asettanut syyteharkinnanjoutuisuutta koske- saat kaksi ja puoli vuotta. Kansalaisuushake- 1802: vaksi tulostavoitteeksi kuuden kuukauden rajan musten käsittely oli ulkomaalaisvirastossa ruuh- 1803: ja syyteharkinta saa kestää sitä kauemmin vain kautunut ja kesti keskimäärin yli kaksi vuotta. 1804: perustellusta, erityisestä syystä (1 0/62/96). Syynä olivat suuresti kasvaneet juttumäärät. Oi- 1805: Syyteharkinnan viivästymistä koskevia rat- keuskansleri on pitänyt tällaista käsittelyaikaa 1806: kaisuja selostettu kohdassa 5.2.3.3. liian pitkänä. 1807: Joutuisan ratkaisun saaminen kansalaisuus- 1808: asiassa on asianomaisen kannalta tärkeää ja vai- 1809: 4) Suullisen käsittelyn vaatimuksen hylkääminen kuttaa hänen oikeusasemaansa. Kokonaisuuden 1810: lääninoikeudessa kannalta myös muut vireillä olevat asiat on otet- 1811: tava huomioon. Asiat on pääsääntöisesti käsitel- 1812: Lääninoikeus oli huostassapidon jatkamista, tävä saapumisjärjestyksessä. 1813: sijaishuoltopaikan muuttamista ja yhteydenpi- Oikeuskanslerin käsitys siitä, että ulkomaa- 1814: don rajoittamista koskevissa asioissa hylännyt laisviraston tulee valmistella kansalaisuushake- 1815: asiassa esitetyn vaatimuksen suullisen käsittelyn mukset tasavallan presidentin päätöksentekoa 1816: toimittamisesta. varten hallitusmuodon 16 §:n edellyttämällä jou- 1817: Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä on todet- tuisuudella, saatettu tiedoksi Sisäasiainministe- 1818: tu, että säännökset suullisesta käsittelystä sisälty- riölie ja ulkomaalaisvirastolle (607/1/96). 1819: vät 1.12.1996 voimaan tulevaan hallintolain- 1820: käyttölakiin (586/1996). Tavoitteena on ollut, 1821: että lainkäyttöviranomaiset järjestäisivät entistä 7) Viehekalastusoikeuden asema ja lain säätämis- 1822: useammin suullisen käsittelyn. Mahdollisuus järjestys kalastuslakia vahvistettaessa 1823: esittää henkilökohtaisesti ja suullisesti näkemyk- 1824: sensä suoraan tuomareille on prosessuaalinen Useissa kantelukirjoituksissa oli kiinnitetty 1825: oikeus, joka voidaan nähdä olennaisena osana huomiota eduskunnassa käsiteltävänä olleeseen 1826: 2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat 37 1827: 1828: kalastuslain muutosehdotukseen, joka sallii vie- tua ohjetta ei voitu pitää ainakaan selvästi lain- 1829: he kalastuksen. Kysymys oli kansanedustajien te- vastaisena. 1830: kemästä lakialoitteesta. Eduskunnan perustusla- Hallituksen esityksessä perustuslakien perus- 1831: kivaliokunta oli antanut asiassa säätämisjärjes- oikeussäännösten muuttamisesta (309/ 1993 vp) 1832: tyksestä lausunnon. Perusoikeusuudistuksen yh- on todettu, että perusoikeuksien rajoittamisen 1833: teydessä tarkistetun valtiopäiväjärjestyksen tulee perustua lakiin. Lailla säädettäväitä perus- 1834: 46 §:n 1 momentin (970/1995) mukaan eduskun- oikeusrajoitukselta vaaditaan täsmällisyyttä ja 1835: nan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on an- tarkkarajaisuutta. Rajoituksen olennaisen sisäl- 1836: taa lausunto lakiehdotusten ja muiden asioiden lön tulee ilmetä suoraan laista. Siitä tulee käydä 1837: perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansain- selville esimerkiksi rajoituksen laajuus ja sen täs- 1838: välisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perusoikeusuu- mälliset edellytykset. Rajoitukset tulisi voida oi- 1839: distus ei sinänsä laajentanut oikeuskanslerin val- keuttaa erikseen kussakin tapauksessa ja kunkin 1840: vontatehtävää, mutta korosti perusoikeus- ja ih- oikeuden osalta. 1841: misoikeusvalvonnan osuutta tämän valvonnan Mielenterveyslain 28 §:n 1 momentti on tulkin- 1842: kokonaisuudessa. Ks. myös kohta 6.6.4.1) (1 081/ nanvarainen. Uudet perusoikeussäännökset 1843: 1/96). huomioon ottaen siinä on osin puutteellisesti sää- 1844: detty itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta. 1845: Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevien oi- 1846: 8) Alueellisten metsäkeskusten johtokuntien keusturvaan on jatkuvasti kiinnitettävä huomio- 1847: jäsenten nimittäminen ta ja perusoikeuksien rajoittamisesta on säädet- 1848: tävä riittävän yksityiskohtaisesti lain tasolla. Ks. 1849: Kannanotto siihen, oliko maa- ja metsätalous- myös kohta 6.9.1.1) (127/1/96). 1850: ministeriö menetellyt yhdistymisvapauden vas- 1851: taisesti jättäessään nimittämättä alueellisten 1852: metsäkeskusten johtokuntien jäseniksi sellaiset 10) Ministeriön osastopäällikön irtisanominen 1853: henkilöt, jotka kuuluivat metsäkeskusten johto- 1854: kuntien valvonnan alaisten metsänhoitoyhdis- Oikeus tulla asiassa kuulluksi, saada perustel- 1855: tysten hallituksiin tai toimivat tällaisten yhdis- tu päätös samoin kuin muut oikeudenmukaisen 1856: tysten toiminnanjohtajina (301/1/96). oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet ovat 1857: Oikeuskanslerin kannanottoa selostettu laa- hallitusmuodon 16 §:n säännöksen (969/1995) 1858: jemmin kohdassa 6.6.5. nojalla voimassa jokaisen perusoikeutena. Oi- 1859: keus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on 1860: myös voimassa kansainvälisen ihmisoikeussopi- 1861: 9) Esitys mielenterveyslain tarkistamisesta muksen nojalla, mutta Suomi on liittänyt siihen 1862: suullista käsittelyä mm. korkeimmassa hallinto- 1863: Sosiaali- ja terveysministeriölle esitetty mie- oikeudessa koskevan varauman (328/1/96). 1864: lenterveyslain tarkistamista siltä osin kuin on Apulaisoikeuskanslerin ratkaisua selostettu 1865: kysymys itsemääräämisoikeuden rajoittamisen laajemmin kohdassa 6.9.3.3). 1866: perusteista tahdosta riippumattoman hoidon ai- 1867: kana. 1868: Psykiatrian tulosyksikön henkilökunnalle oli 11) Oikeus hakea toimeentulotukea valituksen 1869: annettu ohje, että potilaalle ei välitetty puheluja vireilläollessa 1870: viikon ajan. Rajoitus oli ollut välttämätön hoi- 1871: don toteuttamisen kannalta ja se oli toteutettu Asianosainen oli hakenut muutosta tehtyihin 1872: mahdollisimman vähän haittaa tuottavalla ta- toimeentulotukipäätöksiin lääninoikeudelta. 1873: valla. Tänä aikana potilaalle oli kuitenkin väli- Valituksen vireilläollessa hänelle ei ollut myön- 1874: tetty tarpeelliset ja terveydentilaa vaarantamat- netty aikaa sosiaalivirastosta, vaikka taloudelli- 1875: tomat viestit. Ohje oli annettu mielenterveyslain nen tilanne ja tuen tarve eivät olleet muuttuneet. 1876: 28 §:n 1 momentin perusteella, jossa on säädetty Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä on viitat- 1877: itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta yleisesti. tu opiskelijoiden sosiaalisiin perusoikeuksiin 1878: Mielenterveyslaissa ei sen sijaan ole määritelty kuuluvaan oikeuteen välttämättömään toimeen- 1879: itsemääräämistä eikä mielenterveyslaissa ole var- tuloon ja huolenpitoon. Eduskunnan perustusla- 1880: sinaisia säännöksiä puhelimen käytöstä. Apu- kivaliokunta on syksyllä 1994 kiinnittänyt huo- 1881: laisoikeuskanslerin varamies katsoi, että annet- miota (nro 23/1994 vp.) tuen myöntävien viran- 1882: 38 2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat 1883: 1884: omaisten ja valitusviranomaisten erilaisiin käsi- 13) Kirkkoherran virkamiesoikeudellinen menet- 1885: tyksiin toimeentulotuen myöntämisestä opiskeli- tely 1886: joille. (416/1/90) 1887: Ks. myös kohta 7.2.3.1.4). Evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkko- 1888: herra oli kiinnittänyt julkisesti huomiota seura- 1889: kuntansa kanslistin virassa toimivan henkilön 1890: 12) Asianosaisen oikeudesta asiakirjoihin perhesuhteisiin ja antanut ymmärtää, että perhe- 1891: suhteilla olisi ollut merkitystä virkamiesoikeu- 1892: Perusturvalautakunta ei ollut antanut asian- delliseen asemaan ja sen säilyttämiseen. 1893: osaisten toistuvista pyynnöistä huolimatta huos- Ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on viitan- 1894: taanottoasian alkuvaiheessa kaikkia heidän pyy- nut 1.8.1995 voimaan tulleen Suomen hallitus- 1895: tämiään asiakirjoja. muodon 5 §:n 2 momentin mukaiseen syrjintä- 1896: Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä on todet- kieltoon, jonka mukaisena henkilöön liittyvänä 1897: tu hallitusmuodon 10 §:n 2 momentin (969/1995) syynä on lain esitöiden mukaan pidetty myös 1898: mukainen perusoikeus saada tieto julkisesta asia- perhesuhteita. Koska hallituksen esityksessä on 1899: kirjasta ja tallenteesta. Tämän lisäksi hallitus- korostettu perusoikeussäännöstön ulottavan 1900: muodon 16 §:n 2 momentin perusteella käsittelyn vaikutuksensa muuhunkin julkiseen toimintaan 1901: julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada pe- kuin valtion nimissä tapahtuvaan, on evankelis- 1902: rusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin luterilaisen kirkon palveluksessa olevien koros- 1903: muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja tettu olevan samalla tavoin perusoikeussäännös- 1904: hyvän hallinnon takeet turvataan lailla (56911/ tön sitomia (20711/95). 1905: 95). 1906: Ks. myös kohta 7.2.3.1.5). 1907: 39 1908: 1909: 1910: 1911: 1912: 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen 1913: 1914: 3.1. Yleistä viä syyttäjäntointa koskevia materiaalisia sään- 1915: nöksiä. Lisäksi ehdotettu, että asetukseen lisät- 1916: Oikeuskanslerin keskeisimmät tehtävät ylim- täisiin säännökset, joiden mukaan syyttäjä ei 1917: pänä syyttäjänäjakautuvat seuraavasti yleensä saa toimia rikoksesta epäillyn asiamiehe- 1918: - syyttäjäntoiminnan yleistä johtamista, ke- nä tai avustajana, sekä säännökset syyttäjän toi- 1919: hittämistä ja suunnittelua koskevat asiat mimisesta asianomistajan asiamiehenä tai avus- 1920: - syyttäjälaitoksen henkilöstöasiat tajana, mistä syyttäjällä ei ole oikeutta ottaa 1921: - syyttäjien edustaminen korkeimmassa oi- palkkiota. Nämä säännökset olivat nykyisen 1922: keudessa kaupunginviskaaliasetuksen 12 §:ssä. Lausun- 1923: - koulutus- ja tiedotustoiminta nossa on myös ehdotettu eräitä muita, teknis- 1924: - tarkastustoiminta ja valvonta luonteisia muutoksia (6/20/96). 1925: - syyttäjien toiminnasta tehtyjen kantetujen Useimmat oikeuskanslerin ehdotukset toteu- 1926: ratkaiseminen. tettiin kihlakunnansyyttäjistä 24.5.1996 annetus- 1927: sa asetuksessa (352/1996). 1928: 1929: 3.1.1. Syyttäjälaitoksen organisaatio 1930: 2) Lausunto luonnoksesta kihlakunnansyyttäjästä 1931: Valtion paikallishallinnon uudistaminen annetun asetuksen muuttamisesta 1932: 1933: Valtion paikallishallintouudistus toteutettiin Oikeusministeriön lausuntopyyntö liittyi 1934: kertomusvuoden joulukuun alusta lukien. Syyt- 1.12.1996 voimaan tulevan paikallishallintouu- 1935: täjälaitoksen osalta uudistuksen keskeisin tavoi- distuksen yhteydessä toteutettavaan Helsingin, 1936: te, päätoimiset paikallissyyttäjät, on saatu toteu- Tampereen, Turun ja Vaasan kihlakuntien syyt- 1937: tetuksi lähes koko valtakunnan alueella. täjänvirastojen syyttäjän virkojen täyttämiseen 1938: Uudistuksen edellyttämiä toimenpiteitä on ensimmäistä kertaa. Asetuksen muuttaminen 1939: kertomusvuoden aikana valmisteltu oikeusmi- olisi ollut keino luoda eräs menettelytapa, jolla 1940: nisteriön ja sisäasiainministeriön työryhmissä, kyseiset virat olisi voitu täyttää nimittämällä nii- 1941: joihin oikeuskanslerinviraston henkilöstöä on hin mainittujen kaupunkien kaupunginviskaa- 1942: osallistunut. Apulaisoikeuskansleri koordinoi linvirastojen syyttäjät. Apulaisoikeuskanslerin 1943: valmistelua syyttäjälaitosta koskevissa kysy- lausunnossa oli esitetty eräitä periaatteita, joita 1944: myksissä. tulisi noudattaa kyseistä virkajärjestelyä toteu- 1945: tettaessa. Sittemmin asetuksen muuttamista kos- 1946: kevasta ehdotuksesta oli luovuttu (25/20/96). 1947: 1) Lausunto luonnoksesta asetukseksi kihlakun- 1948: nansyyttäjästä 1949: 3) Esitys Helsingin, Tampereen, Turun ja Vaasan 1950: Oikeusministeriölle annettu 1.3.1996 muistion kihlakuntien syyttäjänvirastojen virkajärjeste- 1951: muodossa lausunto luonnoksesta asetukseksi lyistä 1952: kihlakunnansyyttäjä virastosta. Ehdotettu asetus 1953: korvaisi kaupunginviskaaleista annetun asetuk- Oikeusministeriö oli pyytänyt oikeuskansleria 1954: sen (181/1978) kokonaisuudessaan. Oikeuskans- esittämään, mihin suunnitelman mukaiseen 1955: lerin antamassa lausunnossa on kiinnitetty huo- palkkausluokkaan Helsingin, Tampereen, Tu- 1956: miota siihen, että asetusluonnoksessa ei ole kau- run ja Vaasan kaupunginviskaalinvirastojen 1957: punginviskaaliasetuksen 2 ja 3 §:ään nyt sisälty- kunkin virassa olevan kaupunginviskaalin palk- 1958: 40 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen 1959: 1960: kaus tuli nostaa 1.12.1996 toteutettavan paikal- detaan läheisen suuremman yksikön, syyttäjän- 1961: lishallintouudistuksen yhteydessä virkaa siirret- viraston tai kihlakunnanviraston syyttäjäosas- 1962: täessä ja viran nimeä muutettaessa. ton toimesta, jolloin kyseiset kihlakunnat muo- 1963: Oikeuskansleri oli oikeusministeriölle anta- dostavat yhden syyttäjäpiirin. 1964: massaan vastauksessa esittänyt, että kaupungin- Niissä tapauksissa, jolloin kihlakunnanviras- 1965: viskaalien virat siirretään uusiin virastoihin ja ton syyttäjäosastossa on vain yksi syyttäjä tai 1966: siirrettyjen virkojen palkkausluokka virastoit- käräjäoikeuspiirijaotuksesta tai muusta syystä 1967: tain määritellään pääsääntöisesti tuoiloisen vir- johtuen useamman syyttäjän yhteistyö on tar- 1968: kaikäjärjestyksen mukaisesti korkeimmasta uu- peen, kaksi kihlakuntaa on määrätty keskinäi- 1969: desta palkkausluokasta alaspäin. Oikeuskansleri seen yhteistoimintaan. Tällaisia yhteistoiminta- 1970: oli vastauksessaan esittämillään perusteilla muu- alueita on 16. 1971: tamassa tapauksessa poikennut tästä pääsään- Kittilän ja Käsivarren kihlakunnissa ei ole 1972: nöstä (36/30/96). päätoimista syyttäjää, vaan niissä toimii nimis- 1973: mies kihlakunnansyyttäjänä. 1974: Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirastoa 1975: 4) Ehdotus syyttäjäyksiköiden yhteistoiminta- ja -syyttäjää paikallishallinnon uudistus ei kos- 1976: määräysten antamiseksi kenut. 1977: 1978: Apulaisoikeuskansleri oli ehdottanut, että 1979: paikallisen syyttäjäntoimen tarkoituksenmukai- 6) Syyttäjien nimittäminen ja lukumäärä 1980: seksi järjestämiseksi oikeusministeriö määräisi 1981: 14 tapauksessa kaksi syyttäjäyksikköä hoita- Erillisen nimittämismenettelyä koskevan lain 1982: maan syyttäjäntehtäviä yhteistoiminnassa. Apu- (157/1996) mukaisesti kihlakunnansyyttäjät ni- 1983: laisoikeuskansleri oli esityksessään ottanut kan- mitettiin seuraavasti: Oikeuskansleri nimitti pää- 1984: taa myös siihen, kumman syyttäjäyksikön pääl- töksellään 31.5.1996 Uudenmaan, Turun ja Po- 1985: likkö oli tarkoituksenmukaisempaa määrätä yh- rin, Hämeen, Kymen, Kuopion ja Oulun läänin 1986: teistoiminta-alueen päälliköksi ja mitä hänen kihlakunnansyyttäjät. Apulaisoikeuskansleri ni- 1987: tehtäviinsä kuului. mitti 19.6.1996 Vaasan, Keski-Suomen, Mikke- 1988: Lääninsyyttäjien ja syyttäjäyksiköiden tahol- lin, Pohjois-Karjalan ja Lapin läänin kihlakun- 1989: ta oli esitetty yhteistyön järjestelyä laajemmin- nansyyttäjät. Oikeuskansleri nimitti 16.7. ja 1990: kin. Apulaisoikeuskansleri oli todennut olevan 20.11. sekä 4.12.1996 vielä 21 kihlakunnansyyt- 1991: selvää, että useissa tapauksissa työmääräjäi epä- täjää. 1992: tasaiseksija yhteistyön laajentamiseen oli perus- Lakia ei kuitenkaan sovellettu Helsingin, 1993: teltua tarvetta. Kihlakuntauudistuksen voi- Tampereen, Turun eikä Vaasan kihlakuntien 1994: maantulon yhteydessä ei kuitenkaan ollut syytä erillisten virastojen virkoihin, joihin oikeusmi- 1995: muuhun kuin välttämättömiin yhteistyöjärjeste- nisteriön päätöksellä 22.10.1996 siirrettiin 48 1996: lyihin. Rikosprosessiuudistuksen yhteydessä voi- kaupunginviskaalia. 1997: daan yhteistyötarpeita harkita uudelleen silloin Maan 237 kihlakunnansyyttäjästä on 1998: käytettävissä olevan tiedon valossa. Niissä tilan- 31.12.1996 miehiä 197 ja naisia 33, virkoja oli 1999: teissa,joissa kihlakunnan yksittäinen kunta kuu- avoinna 7. 2000: luu toiseen käräjäoikeuspiiriin, voidaan syyte- 2001: harkinta-asiat tuon kunnan osalta hoitaa toi- Syyttäjälaitoksen johdon uudistaminen 2002: sesta kihlakunnasta käsin asianomaisten yksik- 2003: köjen keskeisin sopimuksin (37/60/96). Eduskunta on kertomusvuoden joulukuussa 2004: hyväksynyt hallituksen esityksen Suomen Halli- 2005: tusmuodon ylintä syyttäjää koskevien säännös- 2006: 5) Syyttäjäpiirit, aluejako ja yhteistoiminta ten muuttamisesta sekä laiksi yleisistä syyttäjistä 2007: ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 131/1996 2008: Maa on jaettu 90 kihlakuntaan. Oikeusminis- vp). Lait on vahvistettu 11.3.1997 (198-208/ 2009: teriön alainen kihlakunnan syyttäjänvirasto on 1997). 2010: l3:ssa kihlakunnassa, jotka ovat asiamääriltään Uuden lainsäädännön mukaan ylimmän syyt- 2011: yleensä suurimpia. Muissa 77 kihlakunnassa on täjän tehtävät siirtyvät oikeuskanslerilta valta- 2012: kihlakunnanvirasto. Kolmentoista työmääräl- kunnansyyttäjälle 1.12.1997. Valtakunnansyyt- 2013: tään pienen kihlakunnan syyttäjäntehtävät hoi- täjänvirastossa on lisäksi apulaisvaltakunnan- 2014: 3.1. Yleistä 41 2015: 2016: syyttäjän virka, 10 valtionsyyttäjän virkaa ja organisatoristen ja kustannusvaikutusten osalta 2017: muuta henkilökuntaa 13, eli yhteensä 25 virka- viitataan aikaisempaan lausuntoon. Oikeus- 2018: miestä. Oikeuskanslerinvirastosta siirtyy uuteen kansleri pitää hallinnolliselta kannalta toteutta- 2019: virastoon syyttäjäosasto kokonaisuudessaan (7 miskelpoisena ehdotettua aikataulua. 2020: virkamiestä) sekä 1 muu henkilö. Lääninhalli- Poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkin- 2021: tuksista voidaan siirtää 6 poliisitarkastajaa val- nan erityisjärjestelyjen osalta oikeuskanslerin 2022: tionsyyttäjiksi sekä 6 henkilöä muihin tehtäviin lausunnossa todetaan, että hän on valtioneuvos- 2023: ja oikeusministeriön hallinnonalalta 3 henkilöä. tolle jo vuonna 1988 lähettämässään kirjeessä 2024: Kokonaan uusia virkoja ovat ainoastaan valta- esittänyt asian selvittämistä (oikeuskanslerin 2025: kunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttä- kertomus 1988 s.71-72). Sisäasiainministeriön 2026: jän virat. asettama poliisirikostyöryhmä on mietinnössään 2027: Nykyinen kolmiportainen syyttäjälaitos vuodelta 1990 ensimmäisenä vaihtoehtona eh- 2028: muuttuu samalla kaksiportaiseksi: lääninpoliisi- dottanut, että poliisiorganisaation ulkopuolinen 2029: neuvokset ja poliisitarkastajat eivät 1.12.1997 al- syyttäjä toimisi näissä asioissa tutkinnanjohtaja- 2030: kaen enää toimi lääninsyyttäjinä. na. Esitysluonnoksessa ehdotetaan tällaista jär- 2031: jestelyä, joka toteutettaisiin esitutkintalain 2032: 14 §:ään tehtävällä lisäyksellä. 2033: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Oikeuskanslerin mielestä on positiivista, että 2034: syyttäjälaitosta koskevaksi lainsäädännöksi esitetään toimenpiteitä poliisin tekemiksi epäilty- 2035: jen rikosten tutkinnan uskottavuuden paranta- 2036: Oikeuskansleri on oikeusministeriölle miseksi. Ehdotus on toteutettavissa suhteellisen 2037: 7.6.1996 antamassaan lausunnossa viitannut vähin käytännön toimenpitein ja melko pienin 2038: syyttäjälaitostoimikunnan vuonna 1995 anta- lisäkustannuksin. Kun järjestelmästä saadaan 2039: masta mietinnöstä antamaansa lausuntoon (oi- kokemuksia, voidaan sitä tarvittaessa tarkistaa. 2040: keuskanslerin kertomus 1995 kohta 9.2.). Luon- Oikeuskanslerin lausunnossa tähdennetään, että 2041: noksessa ehdotetut järjestelyt ovat pääpiirtein näissä tapauksissa syyteharkinnan tekisi ja syy- 2042: samoja kuin toimikunnan mietinnössä. Oikeus- tettä ajaisi muu syyttäjä kuin se, joka on toiminut 2043: kansleri pitää ehdotuksen päälinjoja hyväksyttä- tutkinnanjohtajana. Oikeuskansleri on vielä ko- 2044: vinä. Ehdotuksessa on korostettu valtakunnan- rostanut, että järjestelmän toteuttaminen edellyt- 2045: syyttäjän toiminnallista riippumattomuutta ja it- tää riittävän esitutkintakoulutuksen antamista 2046: senäistä ratkaisu valtaa, jota onkin pidettävä kes- niille ko. syyttäjille, joilla ei ole kokemusta tut- 2047: keisenä periaatteellisena vaatimuksena. kinnanjohtotehtävistä. Resurssilaskelmissa on 2048: Huomattavin muutos syyttäjälaitostoimikun- otettava huomioon, että tutkinnanjohtajan teh- 2049: nan ehdotukseen verrattuna on se, että esitys- täviin tulisi sitoutumaan syyttäjätyövoimaa. 2050: luonnoksessa ehdotetaan selkeästi kaksiportais- Oikeuskanslerin lausunnossa esitetään tarkis- 2051: ta syyttäjäorganisaatiota, jossa valtakunnan- tuksia ja lisäyksiä eräisiin esitysehdotuksen yleis- 2052: syyttäjävirastolla ei olisi aluetoimistoja. Oikeus- perustelujen ja säännösehdotusten erityisperus- 2053: kanslerin lausunnossa todetaan, että malli näyt- telujen kohtiin. Yleisistä syyttäjistä annettavan 2054: tää toimivaltajärjestelyjen osalta selkeältä. Oi- lain ehdotetun 9 §:n osalta oikeuskansleri katsoo 2055: keuskanslerilla ei myöskään ole erityisiä epäilyjä substituutio- ja devoluutio-oikeutta koskevan 2056: ehdotetun organisaation toimivuudesta. Suhtau- säännöksen tulkinnanvaraiseksi. Oikeuskansle- 2057: tuminen vahvalle keskusjohtoisuudelle rakentu- rin käsityksen mukaan ne ovat suhteellisen har- 2058: vaan järjestelmään on paljolti yhteiskuntapoliit- voissa tilanteissa sovellettavia poikkeusjärjeste- 2059: tinen tarkoituksenmukaisuuskysymys, jollaiseen lyjä, joita tulisi käyttää vain valtakunnansyyttä- 2060: oikeuskanslerina ei ole syytä ottaa kantaa. jäviraston tasolla (21120/96). 2061: Oikeuskansleri katsoo, että valtakunnansyyt- 2062: täjän viran ja valtakunnansyyttäjäviraston pe- 2063: rustamisen vaikutuksia oikeuskanslerin tehtä- 3.1.2. Kehittämistoiminta 2064: viin ja oikeuskanslerinviraston organisaatioon 2065: on käsitelty asianmukaisesti. Jos ehdotus toteu- Syyttäjälaitoksen tulosohjaus vuonna 1996 2066: tetaan, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasia- 2067: mies tulevat olemaan erityissyyttäjiä virkarikos- Oikeuskansleri oli asettanut syyttäjille vuo- 2068: asioissa. Syyteharkinta tuomareiden virkasyyte- deksi 1996 tulostavoitteet, jotka koskivat syyte- 2069: asioissa säilyisi oikeuskanslerilla. Ehdotuksen harkinta-aikaa, riittämättömään näyttöön pe- 2070: 2071: 6 370099 2072: 42 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen 2073: 2074: rustuvien syyttämättäjättämispäätösten peruste- syyttäjille määritellään tunnuslukuina, joista 2075: lemista ja paikallishallintouudistuksen toteutta- yksi kuvaa ratkaistun syyteharkinta-asian keski- 2076: mista. määräistä hintaa, toinen ratkaistujen syytehar- 2077: Oikeuskanslerinvirasto on seurannut tulosta- kinta-asioiden määrän ja henkilöstön määrän 2078: voitteiden toteutumista Helsingin, Kuopion, suhdetta ja kolmas keskimääräistä syyteharkin- 2079: Lahden, Oulun, Porin, Tampereen ja Turun kau- ta-aikaa ja keskimääräistä käsittelyaikaa syyte- 2080: punginviskaalinvirastojen osalta. Lääninsyyttä- harkinnan alkamisesta alioikeuden tuomioon. 2081: jät ovat seuranneet muita syyttäjäyksiköitä. Tu- Neuvotteluissa on käsitelty myös oikeuskansle- 2082: lostavoitteiden toteutumista on käsitelty läänin- rin ehdottamia tulostavoitteita. Oikeuskansle- 2083: syyttäjien neuvottelupäivillä 19.11.1996. Tulos- rinviraston edustaja on osallistunut osaan neu- 2084: tavoitteiden seurantahavaintoja on käsitelty votteluista. 2085: Syyttäjäsanomissa nro 111997. Oikeuskanslerin asettamat tulostavoitteet 2086: Joutuisuutta seurattaessa oikeuskanslerinvi- vuodelle 1997 ovat: 2087: rastossa oli otettu valvottavien kaupunginvis- Syyteharkinta suoritetaan viipymättä kaikissa 2088: kaalinvirastojen rästilista syyttäjän diaarista nel- rikosasioissa niin, ettei syyteharkinta syyttäjästä 2089: jä kertaa vuoden aikana. Havaintojen johdosta riippuvasta syystä kestä yli kuusi kuukautta. 2090: on ryhdytty toimenpiteisiin, mikäli yksittäinen Vuoden 1997 resursseja tulee ennen 1.9.1997 2091: asia on viipynyt erityisen pitkään taikka mikäli suunnata rikosprosessiuudistukseen kouluttau- 2092: yli kuusi kuukautta syyteharkinnassa olleita tumiseenja mahdollisten ruuhkien purkamiseen. 2093: asioita on ollut paljon. Seuraamusluonteisen syyttämättäjättämisen 2094: Syyttämättäjättämispäätösten perusteluta- edellytyksien yhdenmukaiseen arviointiin pa- 2095: voitetta seurattaessa oikeuskanslerinvirastoon hoinpitelyrikoksissa kiinnitetään erityistä huo- 2096: oli tilattu jäljennökset kunkin syyttäjän viidestä miota. Seuraamusluonteiset syyttämättäjättä- 2097: riittämättömään näyttöön perustuvasta syyttä- mispäätökset pahoinpitelyrikoksissa perustel- 2098: mättäjättämispäätöksestä jälkikäteen tietyltä laan siten, että perustelut ovat riittävän yksi- 2099: ajanjaksolta. Kysymys on ollut ratkaisun raken- löidyt, avoimet ja uskottavat. 2100: teen arvioimisesta, joten esitutkinta-asiakirjoja Syyttäjäntoiminnassa pyritään erityiseen te- 2101: ei ole tarkastettu. Syyttämättäjättämispäätöksiä hokkuuteen talousrikosasioiden käsittelyssä 2102: oli tarkastettu noin 60 syyttäjäitä yhteensä noin niin, että talousrikosasioissa päädyttäisiin oikeu- 2103: 300. denmukaiseen ratkaisuun joutuisasti. Tulosta- 2104: Ratkaisujen perustelujen kehittämiseksi apu- voitteita ja niiden seurantaa on käsitelty Syyttä- 2105: laisoikeuskansleri on 2.12.1996 päivätyillä kir- jäsanomissa nro 4/96. 2106: jeillään kehottanut eräitä johtavia kihlakunnan- 2107: syyttäjiä seuraamaan 31.3.1997 saakka eräiden 2108: alaistensa kihlakunnansyyttäjien perustelujen 2109: laatua riittämättömään näyttöön perustuvissa Talousrikokset ja syyttäjä 2110: syyttämättäjättämispäätöksissä. 2111: Paikallishallintouudistukseen liittyvän tulos- Valtioneuvosto on 1.2.1996 tehnyt periaate- 2112: tavoitteen osalta lääninsyyttäjät olivat suoritta- päätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi ta- 2113: neet lakkautettavissa syyttäjäyksiköissä loppu- lousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentä- 2114: tarkastukset, joiden perusteella he esittivät neu- miseksi. Valtioneuvoston periaatepäätökseen 2115: vottelupäivillä yhteenvedot. Yhteenvedoissa oli liittyen oikeusministeriö on 5.11.1996 myöntänyt 2116: arvioitu tulostavoitteen toteutuneen, eikä uuteen määrärahat kahdentoista talousrikossyyttäjän 2117: organisaatioon siirtymisessä ollut nähty ongel- palkkaamiseksi kahdeksi vuodeksi vuoden 1997 2118: mia. alusta lukien. Määräaikaiset talousrikossyyttä- 2119: jät on sijoitettu kihlakunnansyyttäjän nimikkeel- 2120: lä kihlakunnan syyttäjänvirastoihin ja kihlakun- 2121: Syyttäjien tulostavoitteet vuodelle 1997 nanviraston syyttäjäosastoihin, pääkaupunki- 2122: seudulle kuusija muualle Suomeen kuusi virkaa. 2123: Oikeusministeriön tulosneuvottelut vuodelle Oikeuskansleri voi määrätä syyttäjän toimi- 2124: 1997 kihlakunnan syyttäjänvirastojen ja kihla- maan toimialueensa ulkopuolella. Juttujako ta- 2125: kunnanvirastojen syyttäjäosastojen kanssa on lousrikossyyttäjille muualta kuin sijoitusyksi- 2126: käyty vuoden 1996 lopussa ja vuoden 1997 alus- köstä järjestetään oikeuskanslerin yksittäisissä 2127: sa. Oikeusministeriön asettamat tulostavoitteet asioissa antamilla syyttäjänmääräyksillä. Syyttä- 2128: 3.1. Yleistä 43 2129: 2130: jänmääräysten antaminen talousrikossyyttäjille suunnittelija Annikki Alhava oikeuskanslerin- 2131: on keskitetty apulaisoikeuskanslerille. virastosta sekä syyttäjälaitoksen muina edusta- 2132: Talousrikossyyttäjien lisäksi myös muut kih- jina kaupunginviskaalit Jarmo Rautakoski ja 2133: lakunnansyyttäjät käsittelevät talousrikosasioita Pekka Noronen ja apulaisnimismies Matti Nis- 2134: kuten ennenkin. Eräät kihlakunnansyyttäjät, sinen. Matkan kohteina olivat Hollannissa ylim- 2135: varsinkin suurehkoissa syyttäjäyksiköissä, ovat män syyttäjän virasto, oikeusministeriö sekä 2136: erikoistuneet talousrikosasioiden käsittelyyn Amsterdamin syyttäjänvirasto. Saksassa tutus- 2137: niin, että talousrikosasiat muodostavat heidän tumiskohteina olivat liittovaltion oikeusminis- 2138: työmäärästään valtaosan. teriö, Bonnin syyttäjänvirasto sekä paikallinen 2139: Juttujako talousrikossyyttäjille toteutetaan si- alioikeus. 2140: ten, että sijoitusyksikön johtava kihlakunnan- Pohjoismainen valtakunnansyyttäjäkokous pi- 2141: syyttäjä esimiehenä jakaa virastoansa saapuvia dettiin 3l.l0.-l.ll.l996 Reykjavikissa. Suo- 2142: juttuja myös talousrikossyyttäjälle. Viraston si- mesta kokoukseen osallistuivat apulaisoikeus- 2143: säisestäjuttujenjaosta päätettäessä on kuitenkin kansleri Jukka Pasanen ja nuorempi oikeuskans- 2144: otettava huomioon, että ne asiat, joissa oikeus- lerinsihteeri Petri Jääskeläinen. 2145: kansleri on antanut määräyksen, tulevat viipy- Tanskan aloitteesta käsiteltiin moottoripyö- 2146: mättä hoidetuiksi. Ensimmäiset syyttäjänmää- räjengien toimintaa, jota silmällä pitäen Tans- 2147: räykset talousrikossyyttäjille on tarkoitus antaa kassa olijuuri annettu erityislainsäädäntöä. Nor- 2148: lääninsyyttäjien alustavan selvitystyön perus- jan esille ottamana aiheena oli syyttäjän ja polii- 2149: teella. sin rooli ja toimivaltasuhteet esitutkinnassa. 2150: Oikeuskanslerinvirastossa on pidetty talousri- Ruotsin taholta esitettiin eräitä syyttäjäntoimin- 2151: kossyyttäjien neuvottelupäivä 23.1.1997. Tilai- nan tehokkuuteen tähtääviä metodikysymyksiä, 2152: suudessa on keskusteltu muun muassa talousri- joita varten Ruotsin valtakunnansyyttäjänviras- 2153: kosten tutkintatilanteesta, koulutustarpeista ja toon oli perustettu oma yksikkö (metodutveck- 2154: työnjakokysymyksistä. Oikeuskanslerinvirasto lingsfunktion). Islannin aiheena oli pankkitoi- 2155: kerää talousrikossyyttäjiltä tiedot kaikista hei- mintaan liittyvä rikollisuus erään sikäläisessä 2156: dän käsittelemistään talousrikosasioista. korkeimmassa oikeudessa ratkaistun tapauksen 2157: Oikeuskansleri on Syyttäjäsanomissa nro 1/97 valossa. Suomen osalta apulaisoikeuskansleri 2158: antanut virallisille syyttäjille ohjeen talousrikos- esitteli syyttäjäorganisaation uudistuksen nyky- 2159: syyttäjien työn jaosta ja seurannasta. vaihetta ja siinä omaksuttuja periaatteita. 2160: Strasbourgissa pidettiin 26.11.1996 kokous, 2161: jossa valmisteltiin Moskovassa 8.-9.1.1997 jär- 2162: jestettävää kansainvälistä konferenssia. Teemana 2163: 3.1.3. Kansainvälinen yhteistoiminta oli syyttäjälaitoksen asema oikeusvaltiossa. Oi- 2164: keuskanslerinviraston edustajana Strasbourgin 2165: Kiinan syyttäjälaitoksen vieraana. Oikeus- valmistelevassa kokouksessa oli nuorempi oi- 2166: kansleri Jorma S. Aalto, kansliapäällikkö Klaus keuskanslerinsihteeri Juhani Korhonen. 2167: Helminen, osastopäällikkö Martti Jaatinen, en- 2168: simmäinen kaupunginviskaali Matti Tolvanen ja 2169: kaupunginviskaali Ritva Sahavirta vierailivat Vierailut oikeuskanslerinvirastoon 2170: Kiinan kansantasavallan pääprokuraattorin 2171: Zhang Siqingin vieraana 10.-17.5.1996. Vierai- Viron valtionsyyttäjä Indrek Meelak sekä 2172: lua on selostettu edellä kohdassa 1.4.3). apulaisvaltionsyyttäjä Alar Kirs, valtionsyyttä- 2173: Oikeuskansleri Jorma S. Aalto osallistui 19.- jänviraston syyttäjä Egon Oja ja Tallinnan syyt- 2174: 21.9.1996 Kansainvälisen Syyttäjäjärjestön ( In- täjänviraston syyttäjä Märt Toming kävivät 2175: ternational Association of Prosecutors) perusta- 20.-21.8.1996 vierailulla oikeuskanslerin ja 2176: ruiskokoukseen Budapestissa. Oikeuskanslerin- apulaisoikeuskanslerin luona. Vierailun aiheina 2177: virasto on järjestön yhteisöjäsen. ensimmäisenä päivänä olivat tutustuminen oi- 2178: Oikeuskanslerinviraston syyttäjäosasto vieraili keuskanslerinvirastoon ja esitykset Suomen oi- 2179: Hollannissa ja Saksassa 12.-/9.10./996 tutus- keusjärjestyksestä. Jälkimmäisenä päivänä vie- 2180: tuen syyttäjälaitosten toimintaan siellä. Seuruee- raat kävivät tutustumassa keskusrikospoliisiin 2181: seen kuuluivat oikeuskanslerinvirastosta osasto- sekä Vantaan käräjäoikeuteenja Vantaan nimis- 2182: päällikkö Martti Jaatinen, nuorempi oikeus- miespiirin syyttäjäosastoon. Vierailuohjelma 2183: kanslerinsihteeri Juhani Korhonen ja koulutus- päättyi käyntiin oikeusministeriössä. 2184: 44 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen 2185: 2186: 3.2. Oikeuskanslerin ohjeita syyttäjille 2-3) Virkavelvollisuuden rikkomista koskevat 2187: syytemääräykset ulosottoasiassa 2188: 3.2.1. Noutokustannusten vaatiminen 2189: Lääninsyyttäjä määrätty nostamaan syyte 2190: Syyttäjäsanomien nro 1196 liitteenä 1 on kahta nimismiestä vastaan rikoslain 40 luvun 11 2191: oikeusministeriön 20.12.1995 antama ohje nou- §:n mukaisesta tuottamuksellisesta virkavelvolli- 2192: tokustannusten vaatimisesta, maksamisesta ja suuden rikkomisesta. Ks. kohta 5.4.1.1) (715/ 2193: valtiolle korvaamisesta. Vuoden 1996 alusta voi- 1/94 ja 801/1/94). 2194: maan tulleen ohjeen kohta 2 on tarkoitettu syyt- 2195: täjille ja siitä on neuvoteltu oikeuskanlerinviras- 2196: ton kanssa. 2197: Rikosasian istuntokäsittelyn alkaessa syyttä- 4) Syytemääräys virkamiesten virheellisen 2198: jällä on tiedossaan, että oikeudenkäynnissä on menettelytavan johdosta palkkiolaskutusta 2199: läsnä henkilö, joka on määrätty tuotavaksi tuo- koskevassa asiassa 2200: mioistuimeen. Poliisin puhelimella tekemän ja 2201: telekopiolla vahvistaman ilmoituksen perusteel- Ministeriön neuvottelukunnan jaoston pu- 2202: la syyttäjällä on tiedossaan tuomisesta aiheutu- heenjohtajana ja sihteerinä toiminut lainsäädän- 2203: neet kustannukset. Syyttäjä on velvollinen rikos- töneuvos ja neuvottelukunnan puheenjohtaja 2204: asiassa esittämään tuomioistuimelle vaatimuk- määrätty asetettavaksi syytteeseen lainsäädäntö- 2205: sen noutokustannusten korvaamisesta valtiolle. neuvoksen palkkiolaskutuksessa tapahtuneen 2206: Syyttäjän korvausvaatimuksen perusteena on menettelytapavirheen johdosta. Ks. kohta 2207: poliisin syyttäjälle jättämä selvitys aiheutuneista 6.1 0.1. (30/62/96). 2208: matkustus- ym. kuluista. 2209: Sisäasiainministeriö on antanut poliisin osuu- 2210: desta erikseen tarkemmat ohjeet poliisipiireille. 2211: 5) Lahjuksen ottaminen 2212: 2213: Nimismiespiirin syyteasiain päällikkönä toi- 2214: 3.3. Oikeuskansleri syyttäjänä miva apulaisnimismies määrätty nostamaan syy- 2215: te kahta kaupungin virkamiestä vastaan lahjuk- 2216: Ylimpänä syyttäjäviranomaisena oikeuskans- sen ottamisesta rikoslain 40 luvun (792/1989) 2217: leri on antanut syytemääräyksiä, tehnyt muita 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla sekä urakoit- 2218: ratkaisuja syyteharkinta-asioissa sekä antanut sijan edustajaa vastaan lahjuksen antamisesta ri- 2219: määräyksiä syyttäjäntehtäviin yksittäisissä koslain 16luvun 13 §:n 1 momentin nojalla. Syy- 2220: asioissa. Oikeuskansleri on lisäksi antanut rikos- teharkinnan suorittanut toinen apulaisnimismies 2221: lain 1 luvussa tarkoitettuja syytemääräyksiä ul- oli katsonut virheellisesti syyteoikeuden vanhen- 2222: komailla tehtyjä rikoksia koskevissa asioissa. tuneen rikoslain 40 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta 2223: lahjusikkomuksesta kahdessa vuodessa rikok- 2224: sentekopäivästä. 2225: Espoon käräjäoikeus on 22.1.1997 antamal- 2226: 3.3.1. Syytemääräyksiä Iaan päätöksellä tuominnut syytetyt lahjuksen 2227: ottamisesta sakkorangaistuksiin. Ks. myös koh- 2228: 1) Syytemääräys julkisesta herjauksesta ta 5.2.1. (17/51196). 2229: 2230: Oikeuskanslerin kertomuksessa 1995 (s. 40 2231: kohta 3) selostetussa tapauksessa Rovaniemen 2232: hovioikeus on 21.2.1997 antamanaan päätöksel- 6) Syytemääräys yksityismetsälain rikkomista 2233: lä nro 149 tuominnut henkilön viidestä vastoin koskevassa asiassa 2234: parempaa tietoa tehdystä entiseen kihlakunnan- 2235: tuomariin kohdistuneestajulkisesta herjauksesta Apulaisoikeuskansleri on määrännyt käsitel- 2236: (12.4.1994-29.8.1996) 4 kuukaudeksi vankeu- täväksi rangaistusmääräysmenettelyssä hakkuu- 2237: teen,jonka sijasta hänelle on tuomittu yhdyskun- ilmoituksen laiminlyönnin käsittävän yksityis- 2238: tapalvelua. Päätökseen on haettu muutosta (4/ metsälain rikkomisen. Kaupunginviskaali oli ri- 2239: 50/94). koslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 2240: 3.3. Oikeuskansleri syyttäjänä 45 2241: 2242: 15 §:n 2 momentin nojalla rikoksen vähäisyyden kin ollut sen kaltaista, ettei sitä voida, valtion 2243: vuoksi jättänyt vastaajan syytteeseen asettamat- virkamieslain 14 §:n säännös huomioon ottaen, 2244: ta. Todistajankertomuksesta ilmeni, ettei vastaa- pitää virkamiehelle sopivana ja hyväksyttävänä 2245: ja ollut voinut olla siinä käsityksessä, että hänen käyttäytymisenä, apulaisoikeuskansleri on syy- 2246: puhelinsoittonsa erääseen metsänhoitoyhdistyk- tetoimenpiteisiin ryhtymättä antanut valtion vir- 2247: seen olisi vastannut yksityismetsälain 7 §:ssä tar- kamieslain 24 §:n säännöksen perusteella kau- 2248: koitettua metsälautakunnalle tehtävää hakkuu- punginviskaalille kirjallisen varoituksen (26/62/ 2249: ilmoitusta. Metsälautakunnalta saadun tiedon 96). 2250: mukaan hakkautettu alue oli ollut merkittävästi 2251: suurempi kuin keskimääräinen hakkuualue met- 2252: sälautakunnan alueella. Vastaajan syyksi luettu 2) Syyttäjän oikeudesta soveltaa pakkotilasään- 2253: yksityismetsälain rikkominen ei siten ollut rikos- nöstä rauhoitetun eläimen metsästystä koskevas- 2254: lain voimaanpanemisesta annetun asetuksen sa asiassa 2255: 15 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin vähäi- 2256: nen. Nimismies olijättänyt syytteeseen asettamatta 2257: Helsingin kaupunginviskaali on määräyksen lampaankasvattajan ja henkilön, joka oli lam- 2258: mukaisesti 19.8.1996 antamanaan rangaistus- paankasvattajan ohjeiden mukaisesti ampunut 2259: määräyksellä tuominnut vastaajan yksityismet- talon pihapiirissä lampaita uhanneen suden. 2260: sälain rikkomisesta 15 päiväsakkoa vastaavaan Syyttäjä oli katsonut heidän osallistuneen met- 2261: 300 markan sakkoon. Vastaaja ei ollut vastusta- sästysrikokseen, mutta oli jättänyt syytteen nos- 2262: nut rangaistusvaatimusta (850/I/95). tamatta rikoslain voimaanpanemisesta annetun 2263: asetuksen 15 a §:n 1 kohdan nojalla, koska oikeu- 2264: denkäyntiä ja rangaistusta oli pidettävä kohtuut- 2265: tomana ja tarkoituksettomana. 2266: 3.3.2. Muita ratkaisuja syyteharkinta-asioissa Kantelun johdosta antamassaan ratkaisussa 2267: oikeuskansleri on todennut, että lampaat olivat 2268: 1) Kirjallinen varoitus syyttäjälle olleet rikoslain 3luvun 10 §:n pakkotilasäännök- 2269: sessä tarkoitetussa välittömässä vaarassa, jota 2270: Lääninsyyttäjä on toimittanut Oikeuskansle- voitiin pitää myös säännöksessä edellytetyin ta- 2271: rinvirastolie syyteharkinnan suorittamista var- voin pakottavana. Pelastettavan ja uhrattavan 2272: ten asiakirjat jutuissa, joissa kaupunginviskaalin edun välisen vertailun perusteella pakkotila voi- 2273: oli epäilty menettelyllään syyllistyneen 1) julki- tiin katsoa oikeutusperusteeksi. 2274: sen kotirauhan rikkomiseen ja virkavelvollisuu- Ampujalla oli pakkotilasäännöksen perusteel- 2275: den rikkomiseen sekä 2) lahjuksen ottamiseen. la ollut oikeus tappaa lampaita uhannut susi. 2276: Ensimmäisessä jutussa kaupunginviskaali oli il- Ampuja ja lampaankasvattaja eivät olleet syyllis- 2277: meisessä päihtymystilassa mennyt samana iltana tyneet asiassa rikokseen. Pakkotilasäännöksen 2278: useita kertoja poliisilaitoksen päivystykseen se- sanamuoto oli saattanut aiheuttaa epäselvyyttä 2279: littäen hoitavansa virka tehtäviään, eikä hän ollut sen suhteen, voiko syyttäjä tehdä syyttämättäjät- 2280: noudattanut saamiaan poistumiskehotuksia. tämispäätöstä pakkotilan perusteella. Syyttäjän 2281: Toisessa jutussa kaupunginviskaali oli päihty- harkintavaltaan kuuluu myös tällaisen oikeutta- 2282: neenä kieltäytynyt maksamasta taksinkuljetta- misperusteen olemassaolon ja merkityksen arvi- 2283: jan vaatimaa kyytimaksua ja omasta puolestaan oiminen. Kysymyksessä ei ole rikos, mikäli teko 2284: esittänyt taksinkuljettajalle suurehkon palkkio- on johtunut oikeutetusta pakkotilasta. 2285: vaatimuksen neuvoista, jotka hän kyytimatkalla Rikoslain voimaanpanemisesta annetun ase- 2286: käydyssä keskustelussa oli taksinkuljettajalle an- tuksen 15 a §:n 1 kohdassa tarkoitetut kohtuus- 2287: tanut. perusteet syyttämättäjättämiselle liittyvät yleen- 2288: Apulaisoikeuskansleri on syyteharkinnassaan säjoko rikoksentekijän henkilöön tai teonjälkei- 2289: katsonut, että kaupunginviskaali oli 1) jutun siin tapahtumiin. Säännös ei ollut soveltunut tä- 2290: osalta syyllistynyt lähinnä tuottamukselliseen hän tapaukseen. 2291: virkavelvollisuuden rikkomiseen, mutta 2) jutus- Nimismiehen tietoon on saatettu oikeuskans- 2292: sa ei esiintynyt sellaisia rikostunnusmerkistöteki- lerin syyteharkintaratkaisu ja käsitys pakkotila- 2293: jöitä, joita lahjuksen ottaminen tai lahjusrikko- säännöksen ja rikoslain voimaanpanemisesta an- 2294: mus olisivat edellyttäneet. Kun kaupunginvis- netun asetuksen 15 a §:n 1 kohdan soveltamise- 2295: kaalin menettely kokonaisuudessaan oli kuiten- dellytyksistä (1 054/1/95). 2296: 46 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen 2297: 2298: 3) Syyteharkinta törkeää petosta koskevassa ilma-aluksessa sen ollessa säännöllisessä liiken- 2299: asiassa teessä Suomessa olevien paikkakuntien tai Suo- 2300: messa olevan ja Islannissa, Norjassa, Ruotsissa 2301: Valtiontakuukeskus oli toimittanut oikeus- tai Tanskassa olevan paikkakunnan välillä. 2302: kanslerille ylimpänä syyttäjänä tiedoksi ja mah- 2303: dollisia toimenpiteitä varten jäljennökset kau- 2304: pungin viskaalin syyttämättäj ättämispäätö ksis- Syytemääräykset RL 1 luvun tilanteissa 2305: tä, joilla kaupunginviskaali oli riittävän näytön 2306: puuttumisen vuoksi päättänyt jättää syytteet 1) Suomen kansalainen on määrätty asetetta- 2307: nostamatta Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n halli- vaksi syytteeseen Virossa kesäkuussa ja loka- 2308: tuksen jäseniä, toimitusjohtajaa ja eräitä muita kuussa 1991 tehdyistä kahdesta törkeästä petok- 2309: toimihenkilöitä vastaan. Jutussa oli ollut kysy- sesta (1/62/96). 2310: mys vuosien 1987-1989 aikaisesta menettelystä, 2) Suomen kansalainen on määrätty asetetta- 2311: jonka osalta Valtiontakuukeskus oli epäillyt, että vaksi syytteeseen Itävallassa tammikuussa 1995 2312: osakeyhtiön hallituksen jäsenet ja muut toimi- tapahtuneesta vahingonteosta (5/62/96). 2313: henkilöt olisivat vientitakuita hakiessaan salan- 3) Suomen kansalainen on määrätty asetetta- 2314: neet osakeyhtiön luottokelpoisuuteen oleellisesti vaksi syytteeseen Hollannissa joulukuussa 1995 2315: vaikuttavia tietoja mm. laivojen jo tilausvaihees- tehdystä törkeästä huumausainerikoksesta (11/ 2316: sa tiedossa olleesta huomattavasta tappiollisuu- 62/96). 2317: desta ja lisäksi antaneet harhaanjohtavat ja yli- 4) Suomessa asuva Somalian kansalainen on 2318: optimistiset tilinpäätökset vuosikertomuksi- määrätty asetettavaksi syytteeseen Etiopiassa 2319: neen. Näin he olisivat erehdyttäneet Vientita- kesäkuussa 1993 tehdystä väärennyksestä, joka 2320: kuulaitosta myöntämään osakeyhtiölle ns. R-ta- rikos, kuvatussa tekomuodossaan ja suomalai- 2321: kuita ilman vastavakuuksia ja aiheuttaneet siten, siin viranomaisiin kohdistuessaan, oli kohdistu- 2322: osakeyhtiön myöhemmin haettua itsensä kon- nut Suomeen (16/62/96). 2323: kurssiin, valtiolle yhteensä usean sadan miljoo- 5) Suomen kansalainen on määrätty asetetta- 2324: nan markan taloudellisen vahingon. vaksi syytteeseen Ruotsissa joulukuussa 1995 2325: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan kat- tehdystä törkeästä huumausainerikoksesta (171 2326: sonut, ettei asiassa ole näytön puuttumisen vuok- 62/96). 2327: si aihetta määrätä syytteitä nostettaviksi osake- 6) Suomen kansalainen on määrätty asetetta- 2328: yhtiön hallituksen jäseniä tai muita toimihenki- vaksi syytteeseen Saksassa helmikuussa 1995 ta- 2329: löitä vastaan heidän viakseen epäillyistä törkeis- pahtuneesta törkeästä rattijuopumuksesta. Syy- 2330: tä petoksista tai avunannosta törkeisiin petoksiin temääräystä ei sensijaan annettu sanotun henki- 2331: (4/21/96). lön syyksi epäillystä Saksassa tapahtuneesta lii- 2332: kenteen vaarantamisesta, koska Suomen tielii- 2333: kennelain nojalla ei voida tuomita liikenteen vaa- 2334: 3.3.3. Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta rantamisesta, joka on tapahtunut Suomen rajo- 2335: jen ulkopuolella (28/62/96). 2336: Suomen rikosoikeuden soveltamisalaa koske- 7) Kaksi Suomen kansalaista on määrätty ase- 2337: va rikoslain 1 luku on uudistettu 1.9.1996 voi- tettavaksi syytteeseen Virossa helmikuussa 1996 2338: maan tulleella lailla (626/1996). Uudet säännök- tehdyistä törkeistä huumausainerikoksista (31/ 2339: set paljolti vastaavat aikaisempia säännöksiä. 62/96). 2340: Ulkomailla tehdyn teon osalta on erityisesti ko- 8) Suomen kansalainen on määrätty asetetta- 2341: rostettu kaksoisrangaistavuuden vaatimusta vaksi syytteeseen Ruotsissa tammikuussa 1996 2342: (11 §)eli teon rangaistavuutta sekä Suomen että tapahtuneesta kätkemisrikoksesta (42/62/96). 2343: tekopaikan lain mukaan. Suomen lakia voidaan 9) Kymmenen Suomen kansalaista ja yksi 2344: tekopaikan laista riippumatta soveltaa sellaiseen Ruotsin kansalainen on määrätty asetettavaksi 2345: kansainväliseen rikokseen, josta kansainvälises- syytteeseen Saksassa ja Yhdysvalloissa vuosina 2346: sä sopimuksessa niin on määrätty (7 §). Ulko- 1992ja 1993 tapahtuneiden petos- ja väärennys- 2347: mailla tehdyn rikoksen syyttäminen Suomessa rikosten johdosta (76/62/96). 2348: pääsääntöisesti edelleen edellyttää oikeuskansle- 10) Pääesikunta oli pyytänyt oikeuskanslerin- 2349: rin syytemääräystä (12 §). Uutena säännöksenä virastoa toimittamaan toimivaltaiselle syyttäjälle 2350: kuitenkin on, että oikeuskanslerin syytemääräys esitutkinta-asiakirjat,joissa YK:nsuomalaisessa 2351: ei ole tarpeen, jos rikos on tehty aluksessa tai valvontajoukossa Makedoniassa komppanian- 2352: 3.3. Oikeuskansleri syyttäjänä 47 2353: 2354: päällikkönä palvellutta majuria oli kuulusteltu men kansalaista vastaan Venäjällä tapahtuneek- 2355: epäiltynä palvelusrikkomuksesta ja rattijuopu- si epäillystä rattijuopumuksesta. Syytemääräys- 2356: muksesta. Pääesikunnan päätöksen johdosta tä ei annettu, koska näyttö epäillystä rattijuopu- 2357: apulaisoikeuskansleri oli pyytänyt puolustusmi- muksesta perustui pelkästään joidenkin henki- 2358: nisteriöitä rikoslain 1 luvun (626/1996) 11 §:ssä löiden todistajankertomuksiin, jotka kuitenkin 2359: tarkoitettua selvitystä rattijuopumuksen ran- olivat olleet varsin ristiriitaisia muiden henkilöi- 2360: gaistavuodesta Makedoniassa. Vasta senjälkeen den todistajankertomusten kanssa. Minkäänlais- 2361: esitutkinta-asiakirjat oli toimitettu Uudenmaan ta verenalkoholin mittausta epäiliylle ei ollut 2362: lääninsyyttäjälle. Samalla apulaisoikeuskansleri suoritettu (19/62/96). 2363: oli määrännyt lääninsyyttäjän asettamaan maju- 4) Kaupunginviskaali oli pyytänyt oikeus- 2364: rin Helsingin hovioikeudessa syytteeseen palve- kanslerilta syytemääräystä voidakseen nostaa 2365: lusrikkomuksesta ja rattijuopumuksesta. Oi- syytteen Ruotsissa asuvaa Libanonin kansalaista 2366: keuskanslerin syytemääräys asiassa ei olisi ollut vastaan helmikuussa 1995 tehdystä pahoinpite- 2367: tarpeen rikoslain lluvun (626/1996) 12 §:n 2 mo- lystä,joka oli kohdistunut Suomen kansalaiseen. 2368: mentin 5 kohdan nojalla, koska rattijuopumus Todettu, että rikos oli tapahtunut Tukholmasta 2369: oli tehty samalla teolla kuin palvelusrikkomus. Helsinkiin matkalla olleessa, Helsingin ja Tuk- 2370: Rattijuopumus voitiin siten käsitellä sotilasoi- holman välillä säännöllisesti liikennöivässä aluk- 2371: keudenkäyntimenettelyssä sotilasoikeudenkäyn- sessa. Ottaen huomioon 1.9.1996 voimaan tul- 2372: tiasiana (39/62/96). leen rikoslain !luvun (626/1996) 5 §:n ja 12 §:n 1 2373: momentin 1 kohdan ja 2 momentin 4 kohdan 2374: säännökset syytteen nostaminen sanotusta ri- 2375: Syytemääräystä ei annettu koksesta ei enää edellyttänyt oikeuskanslerin 2376: syytemääräystä (65/62/96). 2377: 1) Kaupunginviskaali oli pyytänyt oikeus- 2378: kanslerin syytemääräystä voidakseen nostaa 2379: syytteen Suomen kansalaista vastaan Suomen Muita ratkaisuja ja lausuntoja 2380: ulkopuolella tehdystä törkeästä huumausaineri- 2381: koksesta. Todettu, että koska esitutkinta oli ollut 1) Asianomaisille viranomaisille lähetetty esi- 2382: kesken, asiassa ei vielä siinä vaiheessa ollut edel- tutkinnan ja syyteharkinnan suorittamista var- 2383: lytyksiä syytemääräyksen antamiseen (7/62/96). ten Hollannin viranomaisten syytepyynnöt 2384: 2) Apulaisnimismies oli pyytänyt oikeuskans- asioissa, joissa Suomen kansalaisten väitettiin 2385: lerin kannanottoa siitä, voisiko kolmen henkilön syyllistyneen Hollannissa tapahtuneisiin vaaral- 2386: (Suomen, Venäjän ja Australian kansalaisia) listen aineiden kuljetusrikkomuksiin (8/62/96 ja 2387: menettely, Venäjän viranomaisiin kohdistues- 18/62/96). 2388: saan, toteuttaa rikoslain 17 luvun 8 §:ssä tarkoi- 2) Hollannin viranomaisten oikeusapupyyn- 2389: tetun rikoksen tunnusmerkistönja olisiko henki- nössä oli pyydetty syytteen nostamista Suomessa 2390: löt asetettava Suomessa syytteeseen noista Suo- erään Hollannissa elokuussa 1995 tapahtuneeksi 2391: men ulkopuolella tehdyistä teoista. Vastauksessa epäillyn ylikuorman kuljettamisen johdosta. 2392: todettu, että syyttäjän itsensä on esitutkinta-ai- Vastaajaksi asiassa oli ilmoitettu suomalainen 2393: neiston perusteella suoritettava syyteharkinta ju- osakeyhtiö. Asianjohdosta annetussa ratkaisus- 2394: tuissa, joissa on kysymys Suomen ulkopuolella sa on todettu, että vastaajaosakeyhtiön menette- 2395: tehdyiksi väitetyistä rikoksista. Vasta senjälkeen lyyn Suomessa tehtynä tulisivat sovellettaviksi 2396: syyttäjän tulee, jos hän harkinnassaan päätyy ylikuormamaksusta annetun lain säännökset. 2397: syytteen nostamiseen, ryhtyä toimenpiteisiin ri- Niiden mukaan ylikuorman kuljettamisesta 2398: koslain !luvun säännöksissä tarkoitetun oikeus- määrätään ensisijaisena seuraamuksena valtiolle 2399: kanslerin syytemääräyksen saamiseksi. Lisäksi maksettavaksi ylikuormamaksu. Se voidaan 2400: todettu, että oikeustieteessä esitetyn kannanoton määrätä vain sellaisesta ylikuormasta, jonka lii- 2401: mukaan rikoslain 17luvun 8 §:n säännös on suo- kenteen valvoja toteaa välittömästi kuljetuksen 2402: jeluobjektinsa osalta tarkoitettu sovellettavaksi aikana. Maksun määrääminen tapahtuu hallin- 2403: kansallisesti rajoitettuna siten, että viranomaisil- nollisilla toimenpiteillä. Maksun määrääminen 2404: la siinä tarkoitetaan vain suomalaisia viranomai- ei kuulu syyttäjän tehtäviin eikä sitä käsitellä 2405: sia (13/62/96). syyteasiana tuomioistuimessa. Näillä perusteilla 2406: 3) Nimismies oli pyytänyt oikeuskanslerilta ja ottaen huomioon myös Suomen tieliikenne- 2407: syytemääräystä voidakseen nostaa syytteen Suo- lainsäädännön soveltamisalaa koskevat rajoi- 2408: 48 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen 2409: 2410: tukset ratkaisussa on katsottu, ettei Hollannissa keskusrikospoliisia tutkimaan osuusliikkeen 2411: tapahtunutta ylikuorman kuljettamista ole pi- säästökassatoimintaa. Tutkintapyynnön perus- 2412: dettävä Suomen lain mukaan rangaistavana ri- teella keskusrikospoliisi oli suorittanut Osuuslii- 2413: koksena (15/62/96). ke Elannon edustajien menettelyä koskevan esi- 2414: 3) Oikeusministeriölle on ulkomaan viran- tutkinnan, jonka yhteydessä laajemman asiako- 2415: omaisen tiedustelun johdosta Suomen kansalai- konaisuuden puitteissa ja sen osana oli selvitetty 2416: sen syyksi epäiltyä, ulkomailla tehtyä rikosta myös ministeriön virkamiesten menettelyä. Näin 2417: koskevassa asiassa todettu, että ulkomaan oike- syntynyt esitutkintapöytäkirja oli toimitettu kih- 2418: usviranomainen lähettää esitutkinta-asiakirjat lakunnansyyttäjälle syyteharkintaa varten. 2419: toimivaltaiselle syyttäjälle joko suoraan tai Asiakokonaisuudessa tulivat esille mm. näy- 2420: oikeusministeriön välityksellä. Syyttäjä suorittaa tön ristiriitaisuus ja asianosaisten erisuuntaiset 2421: syyteharkinnan asiassa. Mikäli syyttäjä päätyy intressit. Sen vuoksi ja näytön kokonaisarvioin- 2422: syytteen nostamiseen, saattaa hän syytemääräys- tiin sekä oikeudellisiin kysymyksiin liittyvien tul- 2423: tä koskevan esityksensä oikeuskanslerin harkit- kintojen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi oi- 2424: tavaksi (45/62/96). keuskansleri on pitänyt tarpeellisena, että syyte- 2425: harkinnan koko tämän laajan asiakokonaisuu- 2426: den osalta, mukaan lukien myös ministeriön asi- 2427: 3.3.4. Syyttäjänmääräyksiä yksittäistapauksissa anomaisten virkamiesten menettely, suorittaa 2428: sama syyttäjä. Näin oikeuskansleri on määrän- 2429: 1) Syyttäjänmääräykset kihlakuntauudistuksen nyt kihlakunnansyyttäjän suorittamaan asiassa 2430: johdosta syyteharkinnan myös ministeriön virkamiesten 2431: osalta, joiden mahdollista virkasyytettä olisi ol- 2432: Kihlakuntauudistus on voinut aiheuttaa myös lut ajettava hovioikeudessa. 2433: sen, että syyteasia ei enää ole sen syyttäjän syyte- Kihlakunnansyyttäjä on sittemmin päättänyt 2434: harkinnassa tai ajettavana, joka alunperin oli nostaa syytteen eräitä Osuusliike Elannon edus- 2435: saanut asian käsiteltäväkseen. Tällaisia tilanteita tajia vastaan säästökassarikoksesta ja 28.1.1997 2436: varten annetun ohjeen mukaan (Syyttäjäsano- päivätyillä syyttämättäjättämispäätöksillään sa- 2437: mat nro 4/1996) lääninsyyttäjä tai asianomainen malla katsonut, etteijutussa ole tullut esiin riittä- 2438: johtava kihlakunnansyyttäjä voi tehdä oikeus- vää näyttöä sen tueksi, että valtiovarainministe- 2439: kanslerille esityksen tarvittavien syyttäjänmää- riön virkamiehet olisivat menettelyllään syyllis- 2440: räysten antamisesta. Ohjeessa on myös todettu, tyneet heidän viakseen epäiltyyn tuottamukselli- 2441: että jos jokin laaja asia on ollut kihlakuntauudis- seen virkavelvollisuuden rikkomiseen (82/60/96). 2442: tuksessa poliisipäälliköksi tai kihlakunnanvou- 2443: diksi siirtyvän syyttäjän käsiteltävänä, ja tämä 3) Syyttäjän määrääminen sotilasrikosasiassa 2444: suostuu jatkamaan asian käsittelyä, oikeuskans- 2445: lerilla on valta antaa syyttäjänmääräys myös hä- Oikeuskanslerin kertomuksessa v. 1995 s. 43 2446: nelle. Tällaisia syyttäjänmääräyksiä on esitysten selostetussa asiassa Helsingin hovioikeus on 2447: perusteella annettu toisen syyttäjänviraston kih- 1.10.1996 antamanaan päätöksellä tuominnut 2448: lakunnansyyttäjälle 5 tapauksessa, poliisipäälli- majurin palvelusrikoksesta- sakkorangaistuk- 2449: kölle tai apulaispoliisipäällikölle 3 tapauksessa, seen. Hovioikeus oli katsonut majurin, tämän 2450: kihlakunnanvoudille 1 tapauksessa ja nimismie- jättäessä noudattamatta häntä veivoittavia es- 2451: helle 2 tapauksessa. teellisyyssäännöksiäja toimimalla tarjousmenet- 2452: telyn järjestämisessä epäasiallisesti, tahallaan 2453: rikkoneen palvelusvelvollisuutensa ja siten syyl- 2454: 2) Syyteharkinta säästökassan vakuuksien listyneen palvelusrikokseen. Hovioikeuden pää- 2455: valvonnasta vastanneiden valtiovarainministeriön tös on lainvoimainen (65/62/96). 2456: virkamiesten osalta 2457: 2458: Oikeuskanslerin tutkittavaksi kanteluna saa- 3.4. Syyttäjälaitoksen toiminta 2459: tetussa asiassa oli epäilty valtiovarainministeriön 2460: kahden virkamiehen menetelleen virheellisesti 3.4.1. Tilastotietoja 2461: Osuusliike Elannon säästökassatoimintaa kos- 2462: kevan vakuusvalvonnan yhteydessä. Osuusliike Syyttäjän rikosdiaari on asia- eli juttukohtai- 2463: Elannon selvitysmies puolestaan oli pyytänyt nen. Syyttäjä muodostaa jutun yhdestä tai use- 2464: 3.4. Syyttäjälaitoksen toiminta 49 2465: 2466: ammasta rikoksesta ja niihin syylliseksi epäillyis- 3.4.1.1. Syyttäjien toiminta 2467: tä vastaajista, jos eri rikoksilla ja/tai vastaajilla 2468: on siten yhteyttä keskenään, että yhdessä käsitte- Paikallissyyttäjänvirastoihin saapui vuonna 2469: ly on tarkoituksenmukaista. Yhdessä jutussa voi 1996 68.159 asiaa, mikä oli 1.107 asiaa eli 1,5 % 2470: siten olla joko yksi vastaaja ja yksi tai useampia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syyttäjät rat- 2471: rikoksia, taikka useita vastaajia ja useita rikok- kaisivat yhteensä 65.156 asiaa. Asia katsotaan 2472: sia. Syyteharkinnan lopputulos merkitään diaa- tässä tilastossa ratkaistuksi, kun se on päättynyt 2473: riin toimenpidekoodina kuitenkin vastaajittain. sekä syyttäjällä että käräjäoikeudessa. 2474: Syyttämättäjättämispäätökset puolestaan Syyttäjillä päättyi yhteensä 18.230 asiaa eli 2475: ovat vastaajakohtaisia, mutta samalla päätöksel- 28 % kaikista ratkaistuista asioista. Asia katso- 2476: lä on voitujättää syyte nostamatta useista saman taan syyttäjällä päättyneeksi,jos mistäänjuttuun 2477: vastaajan rikoksista. Yhdessä jutussa voidaan kuuluvasta rikoksesta ei ole nostettu syytettä. 2478: myös osasta rikoksia nostaa syyte ja jättää osa Kaikki luvut ovat samaa suuruusluokkaa kuin 2479: syyttämättä. edellisenä vuonna. 2480: Seuraavassa diaarista tuotettua tilastoaineis- Taulukossa on esitetty syyttäjänvirastoihin 2481: toa kertomusvuodelta. Kaupunginviskaalinvi- saapuneiden, ratkaistujen ja siirtyneiden asia- 2482: rastojenja nimismiespiirien sijaan ovat 1.12.1996 määrien kehitys vuosina 1988-1996. 2483: lukien tulleet kihlakunnan syyttäjänvirastot ja 2484: kihlakunnanviraston syyttäjäosastot Ahvenan- 2485: maan maakunnansyyttäjänvirasto on säilynyt 2486: ennallaan. 2487: 2488: 2489: 2490: 2491: Syyttäjänvirastojen työmäärän kehitys 1988-1996 2492: 2493: 2494: 2495: 90 2496: 2497: BO 2498: 2499: 70 II Saapuneet 2500: 2501: 60 2502: II Ratkaistu! 2503: 50 2504: 2505: 40 2506: DSiirtyneet 2507: 30 2508: 2509: 20 2510: 2511: 10 2512: 2513: 0 2514: 1988 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 2515: 2516: 2517: 2518: 2519: 7 370099 2520: 50 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen 2521: 2522: Kuva 1 Kuva2 2523: 2524: Syyttäjän vastaajakohtaiset ratkaisut 1996 Syyttämättäjättämispäätökset, 2525: päätösperusteidenjakauma 1996 2526: siirto lsjälle 2527: 0% 2528: muu 2529: rangaistus- 2530: 0% 2531: syytesiirto määräys 2532: 4% 3% 2533: jätetty 2534: syyttämättä 2535: 22% 2536: 2537: yhdistetty 2538: toiseen 2539: k===-=--___.. 2540: asiaan 2541: 2% ei näyttöä 49% 2542: ei syyteoikeutta 2543: 1% syyte 2544: 68% 2545: 2546: 2547: 2548: 2549: Kuva3 2550: Syyttäjien vastaajakohtaiset ratkaisut puoles- 2551: taanjakautuivat vuonna 1996 seuraavasti: syyte Seuraamusluontoiset syyttämättäjättämispää- 2552: 67.334 tapauksessa kaikista 98.684 vastaajasta, tökset 1996 2553: syyteoikeus oli puuttunut 980 tapauksessa, asia 2554: oli yhdistetty toiseen asiaan 1. 738 tapauksessa, 2555: jätetty syyttämättä 21.752 tapauksessa, siirretty TLL 104§ muu laink. 2556: 10% 2557: toiselle syyttäjälle 3.833 tapauksessa, annettu 14% 2558: 2559: rangaistusmääräys 2.753 tapauksessa, vastaajaa 2560: ei ollut saatu haastettua 63 tapauksessa ja muu kohtuus 2561: syy 231 tapauksessa. 18% 2562: 2563: 2564: 2565: 2566: nuoruus vähäisyys 2567: 9% 44% 2568: 3.4.1.2. Syyttämätiä jättäminen 2569: 2570: Syyttämättä jättäminen voi perustua johon- 2571: kin seuraavista seikoista: 2572: - tutkittu teko ei täytä minkään rikoksen 2573: tunnusmerkistöä (ei rikos), 2574: - epäillystä rikoksesta ei ole todennäköisiin taisi kokonaisrangaistuksen määrään. Tällöin on 2575: syihin perustuvaa näyttöä (ei näyttöä), kysymyksessä ns. seuraamusluonteinen syyttä- 2576: - syyteoikeus on vanhentunut, mättäjättäminen. 2577: - syyttäjällä ei ole syyteoikeutta esimerkiksi Syyttämättäjättämispäätöksiä oli vuonna 2578: sen vuoksi, että tutkittu teko on asianomistaja- 1996 tehty yhteensä 23.188 kpl,joista seuraamus- 2579: rikos eikä asianomistaja ole esittänyt siitä syyte- luonteisia oli 8.164 kpl eli 35 %. Molemmat luvut 2580: pyyntöä (ei syyteoikeutta) tai olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 1995. 2581: - syyttäjä on lakiin perustuvan harkintaval- Syyttämättäjättämisen perusteena oli ollut "ei 2582: tansa nojalla päättänytjättää syytteen nostamat- rikos" 1. 738 tapauksessa, "ei näyttöä" 11.402 ta- 2583: ta selvitetystä rikoksesta sen vähäisyyden, rikok- pauksessa, syyteoikeus vanhentunut431 tapauk- 2584: sentekijän nuoruuden tai oikeudenkäynnin ja sessa ja ei syyteoikeutta 1.453 tapauksessa. 2585: rangaistuksen kohtuuttomuuden vuoksi taikka Seuraamusluonteiset syyttämättäjättämis- 2586: sen vuoksi, että rikos ei rikosten yhtymistä kos- päätökset puolestaan jakautuivat päätösperus- 2587: kevien säännösten johdosta olennaisesti vaikut- teittain seuraavasti: vähäisyys (RVA 15 § 2.1) 2588: 3.4. Syyttäjälaitoksen toiminta 51 2589: 2590: 3.580, nuoruus 739, kohtuus 1.481, konkurrenssi 3.4.3. Tarkastustoiminta ja valvonta 2591: 392, TLL 104 § 809 ja muu lainkohta 1.163. 2592: Apulaisoikeuskansleri on kertomusvuonna 2593: tarkastanut Kuopion ja Porin kaupunginviskaa- 2594: 3.4.1.3. Lääninsyyttäjät ja sotilassyyttäjät linvirastot. 2595: Oikeuskanslerinviraston syyttäjäosasto on 2596: Lääninsyyttäjille saapui vuonna 1996 100 tarkastanut Oulun kaupunginviskaalinviraston. 2597: asiaaja he ratkaisivat 129 asiaa. Syyttämättäjät- Lääninsyyttäjien suorittamaa syyttäjänviras- 2598: tämispäätöksiä lääninsyyttäjät tekivät yhteensä tojen tarkastustoimintaa on seurattu tarkastus- 2599: 243 kpl, joista seuraamusluonteisia 12 kpl. pöytäkirjoista,jotka lääninsyyttäjät ovat toimit- 2600: Sotilassyyttäjille puolestaan saapui vuonna taneet oikeuskanslerinvirastoon. Pöytäkirjoja on 2601: 1996 408 asiaaja he ratkaisivat 371 asiaa. Syyttä- käsitelty lääninsyyttäjien neuvottelupäivillä. Li- 2602: mättäjättämispäätöksiä sotilassyyttäjät tekivät säksi lääninsyyttäjät ovatennenjoulukuun alkua 2603: yhteensä 7 kpl, joista yksikään ei ollut seuraa- 1996 suorittaneet ns. lopputarkastuksen luontei- 2604: musluonteinen. set ylimääräiset tarkastukset syyttäjänvirastois- 2605: sa. Tulosohjaukseen siirtyminen on muuttanut 2606: tarkastusten luonnetta. 2607: 3.4.2. Lääninsyyttäjien toiminta Oikeuskanslerinvirastossa on vuodesta 1995 2608: lähtien seurattu syyteharkinnan joutuisuotta 2609: Oikeuskanslerinviraston syyttäjäosasto on ke- kaupunginviskaalinvirastoissa syyttäjän diaarin 2610: rännyt lääninsyyttäjiltä tiedot vuodelta 1996lää- rästilistan avulla. Viraston rästilista on suurem- 2611: ninsyyttäjien tehtävistä ja siitä, kuinka oikeus- mista virastoista (7) otettu neljännesvuosittain ja 2612: kanslerin eräiden syyteharkinta-asiain käsittelys- pienemmistä (18) puolivuosittain. Listalla havai- 2613: tä antamaa yleistä ohjetta on sovellettu. tut ilman ns. vaihekoodia olleet vanhat asiat ovat 2614: Lääninsyyttäjäasetuksen 6 §:ssä tarkoitetuista aiheuttaneet kyselyn. 2615: syyteharkinta-asioista tehtiin vuonna 1996 lää- Kertomusvuonna kyselyt on tehty Helsingin, 2616: ninsyyttäjille 409 ilmoitusta. Lääninsyyttäjätjät- Turun, Porin ja Oulun kaupunginviskaalinviras- 2617: tivät alaistensa syyttäjien ratkaistavaksi näistä ja toihin sekä Uudenmaan, Turun ja Porin, Hä- 2618: edelliseltä vuodelta jääneistä 6 asiasta 400 asiaa. meen ja Kuopion lääninsyyttäjille. 2619: Kahdeksan läänin lääninsyyttäjät jättivät kaikki 2620: ilmoitetut asiat paikallisyyttäjien ratkaistavaksi. 2621: Yksi lääninsyyttäjälle ilmoitettu asia oli tietoja 2622: annettaessa avoinna. Lääninsyyttäjien ratkaise- 3.4.4. Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen 2623: mista 14 asiasta yksi lääninsyyttäjä ratkaisi 12ja 2624: toinen kaksi asiaa. Lääninsyyttäjien ratkaisemis- Kertomusvuonna syyttäjät toimittivat oikeus- 2625: ta 14 asiasta 10 ratkaistiin syyttämättäjättämis- kanslerinvirastoon 61 muutoksenhakemusta ja 2626: päätöksellä ja neljässä asiassa lääninsyyttäjät valitusta hovioikeuden toisena oikeusasteena an- 2627: ajoivat itse syytettä. tamiin päätöksiin. Muutoksenhakemuskirjel- 2628: Lääninsyyttäjille tuli lisäksi ratkaistavaksi mistä 58 toimitettiin edelleen korkeimpaan oi- 2629: suoraan poliisilta 148 muuta syyteharkinta- keuteen. 2630: asiaa. Näistä ja edelliseltä vuodelta siirtyneistä 32 Korkein oikeus on kertomuksen laatimisajan- 2631: asiasta lääninsyyttäjät siirsivät 63 asiaa alaisten- kohtaan mennessä myöntänyt valitusluvan 13 2632: sa syyttäjien ratkaistavaksi. Seuraavalle vuodelle asiassa. 2633: siirtyi 20 asiaa. Lääninsyyttäjien ratkaisemista 97 Korkein oikeus on viran puolesta pyytänyt 2634: asiasta 71 asiaa ratkaistiin syyttämättäjättämis- oikeuskanslerin välityksellä syyttäjiltä vastauk- 2635: päätöksillä, 12 asiassa lääninsyyttäjät määräsi- sen muiden asianosaisten muutoksenhakemus- 2636: vät alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä ja 14 ten johdosta 59 tapauksessa. 2637: asiassa lääninsyyttäjät ajoivat itse syytettä. Syyttäjien valituslupahakemusten ja korkeim- 2638: Paikallissyyttäjien syyteharkintaratkaisuista man oikeuden niidenjohdosta myöntämien vali- 2639: tehtyjen kanteluiden johdosta lääninsyyttäjät tuslupien määrät vuosina 1987-1996 ilmenevät 2640: antoivat seitsemän syytemääräystä. seuraavalla sivulla olevasta kaaviosta. 2641: 52 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen 2642: 2643: Syyttäjien muutoksenhakemuksetja KKO:n myöntämät valitusluvat vuosina 1987-1996 2644: 2645: 2646: 2647: 2648: 1111 Muutoksenhakemukset 2649: 2650: 2651: II Valitusluvat 2652: 2653: 2654: 2655: 2656: vuodelta 199618 hakemusta 2657: ratkaisematta 2658: 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 2659: 2660: 2661: 2662: 2663: 3.5. Koulutus- ja tiedotustoiminta rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyuudis- 2664: tuksen vaatima koulutus syyttäjille ja muulle 2665: 3.5.1. Koulutuksen suunnittelu syyttäjänvirastojen henkilökunnalle, on jatkanut 2666: toimintaansa kertomusvuonna. 2667: Syyttäjäkoulutuksen jatkuvaa suunnittelua, 2668: toteuttamista ja seurantaa varten on toiminut 2669: oikeuskanslerin asettama syyttäjäkoulutuksen 2670: yhteistyöryhmä, jossa on ollut edustettuina Suo- 3.5.2. Kurssit ja muut tilaisuudet 2671: men Kaupunginviskaaliyhdistys r.y., Suomen 2672: Nimismiesyhdistys r.y. ja Poliisin lääninjohto Pazkallishallinnon uudistaminen 2673: r.y. Yhteistyöryhmä on pitänyt vuoden aikana 2674: yhden kokouksen. Kokouksessa on käsitelty Oikeuskanslerinvirasto on yhdessä oikeusmi- 2675: vuoden 1996 koulutuksen toteutusta, rikospro- nisteriön kanssa järjestänyt johtaville kihlakun- 2676: sessiuudistuskoulutuksen suunnittelua ja toteu- nansyyttäjille ja lääninsyyttäjille koulutusta pai- 2677: tusta, paikallishallintouudistuksen koulutusta, kallishallin touudistuksen toteuttamisesta. 2678: syyttäjäkoulutuksen suunnittelua yleisesti, syyt- Oikeusministeriö on järjestänyt koko siirty- 2679: täjien peruskoulutussuunnitelutyöryhmän työtä välle syyttäjänvirastojen henkilökunnalle uudis- 2680: ja vuoden 1997 koulutuksen suuntaviivoja. tuksesta neljä yhden päivän koulutustilaisuutta 2681: Oikeuskanslerin vuonna 1993 asettama työ- eri puolilla maata. Oikeuskanslerinvirasto on 2682: ryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja ohjata osallistunut näiden toteutukseen. 2683: 3.5. Koulutus- ja tiedotustoiminta 53 2684: 2685: Oikeudenkäyntimenettelyn uudistaminen ja kirjanpitorikoksia sekä niihin syyttäjän kan- 2686: nalta liittyviä ongelmakysymyksiä. 2687: Kertomusvuonna on jatkettu vuonna 1994 2688: aloitettua koulutusta yhteistyössä oikeusministe- Osanottajat 2689: riön kanssa. Syyttäjänvirastojen ja tuomioistuin- 2690: ten koulutus on toteutettu yhdessä. Kaikille kursseille on osallistunut myös muu- 2691: Syyttäjäkouluttajille on järjestetty kertomus- tamia tuomareita ja rikostutkijoita. 2692: vuoden aikana neljä kouluttajakoulutusjaksoa. Osanottajia kouluttajakoulutuksessa ja kurs- 2693: Näistä kolme on järjestetty yhdessä tuomarikou- seilla on ollut yhteensä 283, kurssipäiviä 25 ja 2694: luttajien kanssa. Lisäksi kouluttajat ovat tehneet oppilaspäiviä 849. 2695: opintomatkan Ruotsiin sikäläiseen oikeuden- Syyttäjäkouluttajien yhdessä tuomarikoulut- 2696: käyntimenettelyyn tutustumiseksi. tajien kanssa järjestämiin lukuisiin koulutustilai- 2697: Kouluttajakoulutuksessa on käsitelty uudis- suuksiin on osallistunut koko syyttäjänvirasto- 2698: tuksen sisältöjä sekä syyttäjän että tuomioistui- jen ja tuomioistuinten henkilökunta. 2699: men kannalta, esitutkintaan ja pakkokeinoihin 2700: liittyviä kysymyksiä, haastehakemuksen sisäl- 2701: töä, vireillepanoa ja pääkäsittelyä sekä seuraa- Neuvottelupäivät 2702: vien kenttäkoulutusjaksojen suunnittelua. 2703: Kouluttajat ovat toteuttaneet kaksi kaksipäi- Oikeuskanslerinviraston järjestämä läänin- 2704: väistä kenttäkoulutusjaksoa syyttäjänvirastojen syyttäjien neuvottelupäivä pidettiin 19.11.1996. 2705: ja tuomioistuinten henkilökunnalle. Tilaisuuk- 2706: siin on osallistunut myös asianajajia sekä tutkin- 2707: nanjohtajia. 3.5.3. Syyttäjäsanomat 2708: Koulutusta jatketaan vuonna 1997 ennen 2709: uudistuksen voimaantuloa. Syyttäjäsanomat ilmestyi vuonna 1996 neljä- 2710: Lisäksi syyttäjäkouluttajat osallistuivat polii- nä numerona, joissa oli yhteensä 53 sivua. Syyt- 2711: sille järjestettävän koulutuksen suunnitteluun ja täjäsanomat on sisältänyt oikeuskanslerin ohjei- 2712: toteuttamiseen. ta ja tiedotuksia syyttäjille ja siinä on selostettu 2713: oikeuskanslerin ratkaisuja sekä uutta lainsää- 2714: däntöä. 2715: Kirjanpitokurssi Syyttäjäsanomien jakelun piiriin kuuluvat 2716: syyttäjien lisäksi muun muassa yleiset tuomiois- 2717: Syyttäjien kirjanpitokurssilla (2 viikkoa) käsi- tuimet, poliisiviranomaiset sekä oikeustieteelliset 2718: teltiin kirjanpidon ja tilinpäätösanalyysin perus- tiedekunnat ja tutkimuslaitokset. Painosmäärä 2719: kysymyksiä sekä kirjanpitoon liittyen verorikok- on vuonna 1996 ollut 1500 suomenkielistä ja 110 2720: sia, velallisen rikoksia ja kirjanpitorikoksia. ruotsinkielistä kappaletta. 2721: Syyttäjille on lähetetty Syyttäjäsanomien 2722: ohella korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien 2723: Talousrikoskurssi rikos- ja prosessioikeutta koskevista ennakko- 2724: päätöksen luontoisista ratkaisuista erillinen mo- 2725: Syyttäjien talousrikoskurssilla (1 viikko) käsi- niste, joka kertomusvuoden aikana on julkaistu 2726: teltiin erityisesti verorikoksia, velallisen rikoksia kolme kertaa. 2727: 54 2728: 2729: 2730: 2731: 2732: 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 2733: 2734: 4.1. Yleiskatsaus kieltoihin on jouduttu tarkastuksen perusteella 2735: puuttumaan. 2736: Oikeuskansleri suorittaa tuomioistuimiin Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään- 2737: kohdistuvaa laillisuusvalvontaa sekä kansalais- nön 12 §:n 1 momentin (213/1994) mukaan syyt- 2738: ten kantetujen pohjalta että omasta aloittees- täjän tehtävät tuomioistuinlaitoksen virkamie- 2739: taan. Vuonna 1996 oikeuskanslerille tehtiin 141 hiä koskevien hovioikeuden ensimmäisenä oike- 2740: sellaista kantelua,jotkajoko kokonaan tai muun usasteena käsittelemien virkasyyteasioiden osal- 2741: ohella koskivat yleisten tuomioistuinten menet- ta kuuluvat oikeuskanslerille. Hovioikeudet toi- 2742: telyä. Hallintotuomioistuinten menettelyä koski mittavat tarkastavien viskaalien laatimat kerto- 2743: 24 kanteluaja erityistuomioistuimia 22 kantelua. mukset alioikeuksien valvonnassa havaitsemis- 2744: Tuomioistuinten toimintaa koskeneiden kante- taan asioista tiedoksi oikeuskanslerille. Lisäksi 2745: tujen määrä on jonkin verran lisääntynyt yleisten hovioikeudet ilmoittavat oikeuskanslerille tie- 2746: tuomioistuinten kohdalla ja huomattavasti li- toonsa tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa 2747: sääntynyt hallintotuomioistuinten ja jonkin ver- virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa. 2748: ran erityistuomioistuinten osalta edelliseen vuo- Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksen mu- 2749: teen verrattuna. kaan nämä asiat valmistellaan oikeusvalvonta- 2750: Kantelut ovat koskeneet erilaatuisia asioita, osastolla ja ne kuuluvat apulaisoikeuskanslerin 2751: lähinnä tuomioistuinten ratkaisujen sisältöä sekä ratkaistaviin. Käsitellessään hallituksen esitystä 2752: oikeudenkäyntimenettelyä asioita käsiteltäessä. nro 13111996 vp. ylintä syyttäjää koskevien sään- 2753: Ne ovat aiheuttaneet yhden huomautuksen anta- nösten muuttamisesta eduskunnan lakivaliokun- 2754: misen ja yhden purkuesityksen sekä seitsemän ta otti mietinnössään nro 20/1996 vp. kantaa 2755: käsityksen lausumisen, kuten jaksosta 4.2 tar- oikeuteen nostaa syyte tuomarin tekemästä vir- 2756: kemmin ilmenee. karikoksesta. Lakiin yleisistä syyttäjistä (199/ 2757: Oikeuskanslerinviraston omasta aloitteesta 1997) tuli säännös,jonka mukaan syytteen nosta- 2758: suoritettu laillisuusvalvonta on tapahtunut en- misesta tuomarin tekemästä virkarikoksesta 2759: nen muuta tarkastamallatuomioistuinten rikos- päättää oikeuskansleri tai eduskunnan oikeus- 2760: asioissa antamia tuomioita. Selostus niistä sään- asiamies. Laki tulee voimaan 1.12.1997. 2761: nöksistä, joiden nojalla rikosasioita koskevat Virkasyyteprosessissa menettely on pääosin 2762: päätöstiedot toimitetaan oikeuskanslerinviras- kirjallista. Käytännössä oikeuskansleri voi syyte- 2763: toon, sisältyy valtioneuvoston oikeuskanslerin määräyksen antaessaan samalla määrätä muun 2764: kertomukseen vuodelta 1990 (s. 38). syyttäjän hoitamaan varsinaisen syytteen ajami- 2765: Vuonna 1996 oikeuskanslerinvirastoon toimi- sen jutussa. Useissa virkasyyteasioissa on ollut 2766: tettiin tarkastettavaksi vankeusrangaistuksia kyseessä tapaus, jossa hovioikeus on varannut 2767: koskevia päätösilmoituksia 6150 kappaletta. asianomistajan vireille paneman syytteen joh- 2768: Tarkastusaineiston perusteella virheitä on tullut dosta oikeuskanslerille tilaisuuden tulla virallise- 2769: esiin, joskin toteutettujen lainmuutosten mm. ri- na syyttäjänä kuulluksi asiassa. Vuonna 1996 oli 2770: koslain 7luvun uudistamisestajohtuen virheiden oikeuskanslerinvirastossa näin kirjattu yhteensä 2771: määrä on vähentynyt. Havaitut virheet ovat an- 52 tuomaria koskevaa virkasyyteasiaa. 2772: taneet aihetta huomautuksiin ja käsitysten lausu- Virkarikosasioiden yhteydessä on tullut esille, 2773: misiin. Muun ohella yhdyskuntapalvelutuomioi- että eri hovioikeuksien käytäntö vaihtelee jonkin 2774: hin, vankeusrangaistuksen määräämiseen, yhtei- verran siinä, mitkä asiat katsotaan kuuluviksi 2775: sen vankeusrangaistuksen määräämiseen, koe- hovioikeudelle alioikeuksien valvontaa koskevi- 2776: tusajan pituuteen, päätösten perustelemiseen, na oikeusvalvonta-asioina tai kanteluina ja mit- 2777: vapaudenmenetysajan vähentämiseen sekä ajo- kä toimitetaan oikeuskanslerinviraston tietoon 2778: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 55 2779: 2780: varsinalSlna virkarikosasioina. Samoin hovioi- tamisen porrastaminen toteutuisi entistä laajem- 2781: keuksissa on ollut erilaista käytäntöä siinä, missä min ja yleisemmin (Oikeuskanslerin kertomus 2782: vaiheessa oikeuskansleria kuullaan syyttäjänä 1994 s. 44--45). Hovioikeudet olivat lähettäneet 2783: asianomistajan nostamassa virkasyyteasiassa. oikeuskanslerin kirjeen käräjäoikeuksille tiedok- 2784: Osassa tapauksista jutun kaikkien osapuolten si tai asiasta oli keskusteltu alioikeuksien tarkas- 2785: kuuleminen yhtäaikaa samalla välipäätöksellä tusten yhteydessä. 2786: on perusteltua. Helsingin ensimmäinen kaupunginviskaali on 2787: Toimenpiteitä tuomareita vastaan ovat muu- toimittanut oikeuskanslerille tiedoksi ohjeen, 2788: toin aiheuttaneet varsin erilaatuiset tapaukset. jonka käräjäoikeuden laamanni ja ensimmäinen 2789: Niitä ovat olleet mm. lautamiehen esteellisyys- kaupunginviskaali olivat yhdessä antaneet viras- 2790: säännösten vastainen menettely ja lautamiehen tojensa henkilökunnalle rikosasioiden haastami- 2791: vastuu, viivästymiset asioita käsiteltäessä, tuo- seksi porrastetusti eri kellonajoille (31151194). 2792: mion perustelujen puutteellisuus sekä oikeus- 2793: avustajan palkkiot. 2794: Hallintotuomioistuinten osalta on mm. otettu 2795: kantaa verovalitusasioiden käsittelyn joutuisuu- 4.2.2. Huomautukset 2796: teen ja suullisen käsittelyn vaatimuksen hylkää- 2797: miseen lääninoikeudessa. 1) Lautamiehen esteellisyyssäännösten vastainen 2798: Tässä jaksossa käsitellään erikseen virheitä, menettely 2799: joita on havaittu toisaalta kanteluasioissa sekä 2800: toisaalta rangaistustuomioiden tarkastuksessa. Lautamies oli osallistunut käräjäoikeudessa 2801: Rangaistustuomioiden tarkastuksen seuraa- rikosasian ratkaisemiseen jutussa, jossa asian- 2802: muksiin on viitattu edellä. Toimenpiteet havait- omistajana oli ollut kunta. Kunnan puhevaltaa 2803: tujen virheiden johdosta ilmenevät tarkemmin asiassa oli käyttänyt tekninen lautakunta. Lauta- 2804: kohdista 4.2 ja 4.3. Tuomioistuimet eivät ole mies oli aikaisemmin toiminut teknisen lauta- 2805: 1.1.1994 jälkeen vahvistaneet rangaistusmäärä- kunnan jäsenenä mukana tekemässä päätöstä, 2806: yksiä,joten tältä osin tarkastushavaintoja ei enää jolla lautakunta oli päättänyt ryhtyä puheena 2807: ole ollut. olevassa asiassa oikeudellisiin toimiin. Teknises- 2808: Virhe on, virkasyytteen, huomautuksen tai sä lautakunnassa asian esittelijänä toiminut kun- 2809: käsityksen lausumisen lisäksi, eräissä tapauksis- naninsinööri oli kunnan edustajana tehnyt mai- 2810: sa antanut aihetta korkeimmalle oikeudelle tai nitun lautakunnan päätöksen nojalla asiasta tut- 2811: hovioikeudelle tehtyyn esitykseen. Purkuesityk- kimuspyynnön. 2812: siä korkeimmalle oikeudelle on tehty myös syyt- Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- 2813: täjien ja muiden viranomaisten aloitteesta. Ran- dennut, että kun käräjäoikeusuudistuksella lau- 2814: gaistusmääräysasioissa purkua ei ole tarvinnut tamiehet osallistuvat myös prosessiaineiston vas- 2815: hakea. taanottamiseen ja heillä on samanlainen yhtäläi- 2816: nen äänioikeus kuin puheenjohtajillakin, on lau- 2817: tamiehen esteellisyyttä arvioitava entistä tiukem- 2818: min. Yksilöllisen äänioikeuden myöntäminen 2819: merkitsi maallikkojäsenten vaikutuksen koros- 2820: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kante- tumista alioikeuden tuomitsemistoiminnassa, 2821: lut ja muut valvontatoimet sillä lautamiehet ovat enemmistönä käräjäoikeu- 2822: den ns. peruskokoonpanossa. Käräjäoikeuksien 2823: 4.2.1. Esitys oli syytä kiinnittää erityistä huomiota lautamies- 2824: ten esteettömyytteen. 2825: Rikosasioiden haastamisen porrastaminen Lautamies oli osallistuessaan käräjäoikeudes- 2826: sa asian ratkaisemiseen vaikka hän oli aikaisem- 2827: Oikeuskansleri oli 8.1 2. 1995 hovioikeuksien min ottanut osaa asian käsittelemiseen muussa 2828: presidenteille osoittamassaan kirjeessä kiinnittä- viranomaisessa, toiminut vastoin oikeudenkäy- 2829: nyt hovioikeuksien huomiota haasteaikojen por- ruiskaaren 13 luvun 1 §:n säännöksiä. Hovioikeus 2830: rastamisen merkitykseen oikeudenkäyntimenet- oli palauttanut asian käräjäoikeuteen uudelleen 2831: telyssä. Samalla oikeuskansleri oli esittänyt, että käsiteltäväksi. Lautamiestä huomautettu hänen 2832: hovioikeudet pyrkisivät vaikuttamaan alioi- esteellisyyssäännösten vastaisesta menettelys- 2833: keuksien haastamiskäytäntöön siten, että haas- tään (20/50/95). 2834: 56 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 2835: 2836: 2) Tuomitsemisesta yli syytteen ja lautamiehen bernminkään ei käräjäoikeuden lautamiesten 2837: vastuusta vastuusta ole annettu erityissäännöksiä. Näin ol- 2838: len yksittäisen luottamusmiehen oikeudellinen 2839: Käräjäoikeus oli tuominnut rikosasian vas- vastuu jää kussakin tapauksessa erikseen arvioi- 2840: taajan muun muuassa teosta, josta hänelle ei tavaksi. Vastuun arvioimiseen puheena olevassa 2841: ollut vaadittu rangaistusta. Hovioikeus oli syyt- tapauksessa vaikutti myös edellä kerrottu pu- 2842: täjän valituksesta poistanut käräjäoikeuden lau- heenjohtajan velvollisuus säännösten selostami- 2843: suman siltä osin kuin vastaaja oli tuomittu yli seen. Lautamiesten ei katsottu olleen sillä tavoin 2844: syytteen. vastuussa käräjäoikeuden ratkaisussa olleesta 2845: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- virheestä, jossa oli kysymys rangaistusasteikon 2846: dennut, että virheellisyyttä,jossa henkilö on tuo- soveltamisesta, että heihin nähden olisi ollut ai- 2847: mittu rangaistukseen teosta, josta hänelle ei ollut hetta toimenpiteisiin (22/50/95). 2848: vaadittu rangaistusta, ei voitu pitää lain sovelta- 2849: miseen liittyvänä virheenä. Kysymys oli ollut vir- 2850: heellisestä menettelystä, jossa oli laiminlyöty 4) Virheellinen rikosnimike 2851: tuomitsemisen perusedellytysten huomioon otta- 2852: minen. Tämän vuoksi myös lautamiehet olivat Käräjäoikeuden puheenjohtaja oli tuominnut 2853: vastuussa tällaisesta tuomiossa olevasta virheel- vastaajat virkamiehen väkivaltaisesta vastusta- 2854: lisyydestä. misesta säädetyn vankeuden asemesta sakkoran- 2855: Käräjäoikeuden jäsenten virheellinen menet- gaistukseen, vaikka tuomiosta ei ilmennyt, että 2856: tely, jota tekoa ei huomioon ottaen sen haitalli- teot olivat tapahtuneet erittäin lieventävien asi- 2857: suus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät anhaarojen vallitessa. Asiasta hankitun selvityk- 2858: seikat kokonaisuutena arvostellen voitu pitää sen perusteella tekojen voitiin sinänsä katsoa ta- 2859: vähäisenä, täytti rikoslain 40 luvun II §:ssä mai- pahtuneen sanotunlaisten asianhaarain vallites- 2860: nitun tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rik- sa, mutta tätä seikkaa ei ollut huomioitu rikosni- 2861: komisen tunnusmerkistön. Lieventävänä seikka- mikettä määrättäessä. Puheenjohtajana asiassa 2862: na voitiin pitää sitä, että käräjäoikeus oli omasta toimineelle käräjätuomarille huomautettu vas- 2863: aloitteestaan havainnut virheellisyyden ja ryhty- taisen varalle virheellisestä menettelystä. Lauta- 2864: nyt toimenpiteisiin virheellisen tuomion poista- miesten ei katsottu olevan virkavastuussa käräjä- 2865: miseksi. Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri oli oikeuden ratkaisussa olevasta virheestä (6/50/ 2866: katsonut aiheelliseksi syytettä nostamatta huo- 96). 2867: mauttaa käräjäoikeuden puheenjohtajana toimi- 2868: nutta laamannia sekä lautamiehiä heidän menet- 2869: telynsä johdosta (24I/1/96). 5) Puutteellinen näytön perusteleminen 2870: 2871: Käräjäoikeus oli tuominnut kaksi vastaajaa, 2872: 3) V ähimmäisrangaistuksen aUttamisesta ja toisen tapon yrityksestä ja toisen avunannosta 2873: lautamiehen vastuusta kyseiseen tekoon, ehdottomiin vankeusrangais- 2874: tuksiin. Päätöksen perustelut oli laadittu muun 2875: Käräjäoikeus oli tuominnut henkilön lievero- muassa näyttöä koskeviita osin puutteellisesti. 2876: pään rangaistukseen kuin laki salli. Ratkaisua Lisäksi alle 21-vuotiaista vastaajista ei ollut laa- 2877: tehtäessä puheenjohtajana toiminut vs. käräjä- dittu nuorista rikoksentekijöistä tehtävää henki- 2878: tuomari ei ollut oikeudenkäymiskaaren 23 luvun lötutkintaa. 2879: 1 §:n mukaisesti selostanut lautamiehille asiassa Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- 2880: esiin tulleita kysymyksiä ja niihin liittyviä sään- dennut, että käräjäoikeuden puheenjohtajana 2881: nöksiä. Puheenjohtajana asiassa toimineelle vs. toiminut käräjätuomari ei ollut perustellut syyk- 2882: käräjätuomarille huomautettu vastaisen varalle situkevaa päätöstä vakavaa rikosta koskeneessa 2883: hänen virheellisestä menettelystään asiassa. asiassa riittävästi, vaan tuomion perustelut olivat 2884: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan lisäk- olleet osaksi puutteelliset ja osaksi virheelliset. 2885: si todennut, että kihlakunnanoikeuden lauta- Tuomitut seuraamukset olisivat edellyttäneet 2886: miesten osalta oli käytännössä katsottu puheen- enemmän perehtymistä päätöksentekoon asias- 2887: johtajan yleensä yksin vastaavan lain soveltami- sa. Samoin käräjätuomarin menettelyä voitiin 2888: seen liittyvistä virheistä. Oikeudenkäymiskaaren arvostella siitä, että vastaajien henkilötutkintaa 2889: 2 ja 23 lukujen muuttamisen yhteydessä tai myö- ei ollut asiassa suoritettu. Käräjätuomaria huo- 2890: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 57 2891: 2892: mautettu hänen virheellisestä menettelystään Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- 2893: asiassa (29/50/95). dennut, että tuomion laatiminen oli siten viiväs- 2894: tynyt huomattavasti. Selvityksistä ilmenneet 2895: poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen ja 2896: 6) Käräjäoikeuden virheellinen menettely lainhuu- kun käräjätuomari oli nyttemmin siirtynyt eläk- 2897: don kumoamisessa keelle, hänen menettelynsä ei antanut aihetta 2898: muuhun toimenpiteeseen kuin että edellä esitetty 2899: Lyhennysote apulaisoikeuskanslerin päätök- arvostelu saatettiin käräjätuomarin tietoon (35/ 2900: sestä on 9. jaksossa s. 126 (23/50/95). 50/96). 2901: 2902: 2903: 4.2.3. Käsitykset 3) Huolellisuus asiakirjojen käsittelyssä 2904: 2905: 1) Oikeudenkäyntiväitteen käsittely käräjäoikeu- Käräjäoikeus oli antanut asiassa yksipuolisen 2906: dessa tuomion, vaikka vastaaja oli toimittanut määrä- 2907: ajassa vastauksen. Selvityksen mukaan vastaus 2908: Riita-asian vastaajat olivat tehneet tahdonval- oli vahingossa joutunut toisen jutun asiakirjoi- 2909: taista oikeuspaikkaa koskeneen oikeudenkäynti- hin. Vastaaja oli hakenut yksipuoliseen tuo- 2910: väitteen puheenjohtajan aloitteesta suullisessa mioon takaisinsaantia ja asianosaiset olivat sit- 2911: valmisteluistunnossa. Käräjäoikeus oli tehnyt temmin sopineet asian. 2912: oikeudenkäymiskaaren 10 luvun II §:n nojalla Ratkaisussa todettu, että tuomioistuimen tuli 2913: päätöksenjättää kanne tutkimatta toimivaltaan- huolehtia asiakirjojen perille saamisesta sekä sii- 2914: sa kuulumattomana. tä, ettäjutun asiapaperit eivät sekaantuneet mui- 2915: Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään to- den asiapapereiden joukkoon. Käräjäoikeuden 2916: dennut, että vastaajat eivät olleet esittäneet oi- huomiota kiinnitetty siihen huolellisuuteen, jota 2917: keudenkäyntiväitettä haasteen johdosta anta- saapuvia asiakirjoja käsiteltäessä tuli noudattaa 2918: massaan vastauksessa vaan vasta suullisessa val- (424/1/94). 2919: misteluistunnossa. Oikeudenkäymiskaaren 16 2920: luvun ja 5 luvun säännökset oli annettu eri aikoi- 2921: na, minkä vuoksi oli jossakin määrin tulkinnan- 4) Tuomion perustelujen puutteellisuus 2922: varaista, milloin pääasiaan oli alettu vastata. Sel- 2923: lainen tulkinta, että kirjallisen vastineen anta- Velkomusasiassa vastaajana ollut asianosai- 2924: neen vastaajan vielä suullisessa valmisteluistun- nen on kantelussaan kertonut, että vastaajat oli- 2925: nossa tekemä oikeudenkäyntiväite olisi tehty en- vat kanteeseen antamissaan vastauksissa ilmoit- 2926: nen vastaamista pääasiaan, ei ollut riita-asiain taneet asian olevan riidanalaisen vastauksissa 2927: oikeudenkäynnissä sovellettavien säännösten tarkemmin ilmenevin perustein. Käräjäoikeus oli 2928: mukainen. Käräjätuomarin menettelyä ottaa yksipuolisessa tuomiossa todennut, että asian 2929: asia viran puolesta esille sekä hyväksyä tehty selvitettyyn tilaan nähden vastaajien vastaukset 2930: väite ei voitu pitää asianmukaisena. eivät antaneet aihetta jatkokäsittelyyn. Apulais- 2931: Tämän vuoksi vastaisen varalle käräjätuoma- oikeuskansleri on kanteluun antamassaan vas- 2932: rin huomiota kiinnitetty hänen menettelynsäjoh- tauksessa todennut, että käräjäoikeuden edellä 2933: dosta edellä esitettyyn arvosteluun (26/50/95). kerrottua yksipuolisen tuomion perustelua ei 2934: voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 2935: 15 §:n (1064/1991) säännös huomioon ottaen riit- 2936: 2) Viivästyminen valitusasiakirjojen lähettämi- tävänä. Käräjätuomarin huomiota kiinnitetty 2937: sessä tuomioiden riittävään perustelemiseen, kun kan- 2938: ne tällaisessa tapauksessa hyväksytään (631/11 2939: Käräjäoikeudessa julistetun tuomion laatimi- 95). 2940: nen kirjallisena sekä juttuun liittyneiden valmis- 2941: teluistunnosta sekä pääkäsittelystä laadittavien 2942: pöytäkirjojen laatiminen oli viivästynyt niin, että 5) Päätösjäljennöksen antaminen 2943: valitusasiakirjat oli toimitettu hovioikeuteen 2944: vasta yli kahdeksan kuukauden kuluttua tuo- Käräjätuomari oli kieltäytynyt luovuttamasta 2945: mion julistamisesta. hakijalle jäljennöstä käräjäoikeuden antamasta 2946: 2947: 8 370099 2948: 58 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 2949: 2950: päätöksestä, koska hakija sai hakemusmaksun noudatettavaksi niiden vahvistaessa yksittäista- 2951: maksettuaan kappaleen päätöksestä. Kantelun pauksissa palkkion suuruuden. Tilanteessa, jossa 2952: johdosta apulaisoikeuskansleri on antamassaan tuomioistuin poikkeaa oikeusministeriön mää- 2953: ratkaisussa todennut, että käräjätuomari oli kiel- räyksessä vahvistetuista normaalipalkkioista, 2954: täytyessään luovuttamasta jäljennöstä hakijalle olisi asianmukaista, että palkkioita alentavat pe- 2955: toiminut yleisten asiakirjain julkisuudesta anne- rusteet ilmenisivät päätöksestä, mihin seikkaan 2956: tun lain 7 §:n vastaisesti, koska oikeus jäljennök- kiinnitetty käräjätuomarin huomiota (282/1/95). 2957: sen saamiseen ei ollut riippuvainen asianosaisen 2958: velvollisuudesta vastaanottaa toimituskirja 2959: asiassa (504/1/94). 2960: 8) Avustajan palkkion ja kulujen määräämättä 2961: jättäminen 2962: 6) Velkajärjestelyasian käsittelyn viipyminen 2963: Käräjäoikeus oli myöntänyt henkilölle mak- 2964: Velkajärjestelyasiakirjat olivat asiakirjalii- suUoman oikeudenkäynnin ja määrännyt hänel- 2965: kenteessä tapahtuneen sekaannuksen vuoksijou- le oikeudenkäyntiavustajan. Asianajaja ei ollut 2966: tuneet toiselle käräjätuomarille kuin sille, jonka toimittanut käräjäoikeudelle selvitystä suoritta- 2967: käsiteltäväksi asia oli määrätty. Tästä syystä vel- mistaan toimista ja kuluista ennen käräjäoikeu- 2968: kajärjestelyasian käsittely ei ollut edennyt kah- den päätöstä, jolla asia oli asianosaisten poissa- 2969: deksan kuukauden aikana, vaikka asian ratkai- olon vuoksi jätetty sillensä, vaan kaksi päivää 2970: semiseksi välttämätön kirjeenvaihto oli vielä kes- myöhemmin. Käräjätuomari oli jättänyt mää- 2971: ken. räämättä Oikeudenkäyntiavustajane palkkiota ja 2972: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet- kulujen korvausta. Avustaja oli valittanut asiasta 2973: tu, että käräjäoikeuden organisaatiouudistus hovioikeuteen, joka sittemmin oli korjannut vir- 2974: sekä lainkäyttöhenkilökunnan määrän vähentä- heellisyyden. 2975: minen olivat osaltaan vaikuttaneet käräjäoikeu- Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- 2976: den ratkaisutehon heikkenemiseen. Vireillä ole- dennut, että jollei avustaja esitä laissa tarkoitet- 2977: via velkajärjestelyasioita oli jouduttu jakamaan tua selvitystä omasta aloitteestaan, tuli tuomiois- 2978: uudelleen käräjäoikeuteen jäävälle henkilökun- tuimen sitä avustajalta tiedustella. Vastaavan 2979: nalle. Käsittelijän vaihtuminen vireillä olevissa menettelyn käyttämistä myös puheena olevan 2980: asioissa oli omalta osaltaan vaikuttanut myös kaltaisissa tapauksissa, joissa avustaja ei ole pai- 2981: asiakirjaliikenteessä tapahtuneeseen virheeseen. kalla, voitiin pitää tarkoituksenmukaisuussyistä 2982: Tämän vuoksi käräjäoikeuden huomiota kiin- suotavana, jolloin selvitystä voitaisiin tiedustella 2983: nitetty asioiden käsittelyn edellyttämään joutui- muun muassa puhelimitse. Käräjäoikeus olisi 2984: suu teen. Lisäksi käräjäoikeuden huomiota kiin- voinut selvityksen saavuttua käräjäoikeuden 2985: nitetty siihen huolellisuuteen, jota saapuvia asia- kansliaan ottaa avustajan palkkion määräämistä 2986: kirjoja käsiteltäessä tulee noudattaa. Samoin kä- koskeneen asian ratkaistavaksi erillisellä päätök- 2987: räjäoikeuden tuli luoda järjestelmä, jonka avulla sellä. Tämän vuoksi ja koska selvityksen toimit- 2988: asiakirjaliikenteessä tapahtuneet virheellisyydet tamisvelvollisuus ensisijaisesti kuului avustajalle, 2989: voitiin helposti havaita (61/1195). käräjätuomarin huomiota kiinnitetty edellä ker- 2990: rottuun käsitykseen oikeasta menettelytavasta 2991: (28/50/95). 2992: 7) Avustajan palkkion määrääminen 2993: 2994: Raastuvanoikeuden, sittemmin käräjäoikeu- 9) Väestörekisteri-ilmoituksen lähettäminen 2995: den, kahdelle asianajajalle maksamat avustajan- 2996: palkkiot olivat joiltakin osin alittaneet oikeusmi- Käräjäoikeus ei ollut toimittanut eräistä per- 2997: nisteriön maksuttomasta oikeudenkäynnistä an- he- ja henkilöoikeudellisista ratkaisuista tehtä- 2998: netun lain 15 §:n 1 momentin nojalla antamassa vistä ilmoituksista annetun asetuksen mukaises- 2999: määräyksessä vahvistetut palkkiot. Hovioikeus sa määräajassa ilmoitusta väestörekisteriin isyy- 3000: oli sittemmin korottanut palkkioiden määrää. den vahvistamisesta. Toimistosihteerin tehtäviin 3001: Kanteluasiassa antamassaan ratkaisussa apu- oli kuulunut mainittujen ilmoitusten tekeminen 3002: laisoikeuskansleri on todennut, että oikeusminis- ja lähettäminen. Vallinneen käytännön mukaan 3003: teriön määräys oli tarkoitettu tuomioistuinten käräjätuomari allekirjoitti ilmoituksen. 3004: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 59 3005: 3006: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- men oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, kos- 3007: dennut, että käräjätuomarin ja toimistosihteerin ka puoluepolitiikalla oli hänen mielestään tuo- 3008: oli katsottava yhdessä vastaavan siitä, että ilmoi- mioistuimissa vaikutusta puolueiden aktiivijäse- 3009: tus oli jäänyt tekemättä. Tämän vuoksi heidän nien toimiessa niiden jäseninä. 3010: huomiotaan on kiinnitetty tarkkuuteen ratkai- Asiassa on todettu, että oikeudenhoito ja lain- 3011: sun johdosta lähetettävien ilmoitusten toimitta- käyttö sekä tuomioistuinlaitoksen asema ovat 3012: misessa (330/1/95). Suomessa perusteiltaan järjestetyt asianmukai- 3013: sesti, sekä selostettu tähän liittyviä näkökohtia. 3014: Oikeuslaitosta koskevat järjestelyt pohjautuvat 3015: 1O) Virkasyytepäätösjäljennösten lähettämättä eduskunnassa kansanedustajien harkinnan no- 3016: jättämisestä jalla hyväksyttyyn lainsäädäntöön. Oikeus saada 3017: asia tuomioistuimen tai muun riippumattoman 3018: Hovioikeus ei ollut lähettänyt virkasyyteju- lainkäyttöelimen käsiteltäväksi on hallitusmuo- 3019: tussa antamastaan päätöksestä jäljennöstä oi- don 16 §:n säännöksen (969/1995) nojalla voi- 3020: keuskanslerille, vaan oikeuskansleri on saanut massa jokaisen perusoikeutena (360/1/96). Ks. 3021: tiedon kyseisestä virkarikosasiasta vasta kor- myös kohta 2.6.2.2). 3022: keimman oikeuden päätöksestä. Hovioikeutta 3023: kehotettu kiinnittämäänjäsentensä ja virkamies- 3024: tensä huomiota siihen, että vastaisuudessa kai- 2) Vakuutusoikeuden virkamiesten sivutoimikäy- 3025: kista hovioikeuden virkasyyteasioissa antamista täntö 3026: päätöksistä lähetetäänjäljennös oikeuskansleril- 3027: le (24/51/93). Erään kanteluasian käsittelyn yhteydessä ii- 3028: menneiden seikkojen perusteella pidettiin tar- 3029: peellisena selvittää vakuutusoikeuden sivutoimi- 3030: 11) Tilaisuuden varaaminen lääninoikeudessa lupakäytäntöä. Asiassa ei ilmennyt sellaista, 3031: mikä olisi vaatinut oikeuskanslerin toimenpiteitä 3032: Kun todistusta pysäköintivirhemaksun suo- sinänsä. Apulaisoikeuskansleri piti kuitenkin 3033: rittamisesta määräajassa ei ollut liitetty pysä- asianmukaisena, että vakuutusoikeus kiinnittäisi 3034: köinoinvalvojan vastalauseenjohdosta antamas- virkamiestensä huomiota valtion virkamieslain 3035: ta päätöksestä lääninoikeuteen tehtyyn valitus- sivutoimilupasäännökseen ja siten muistuttaisi 3036: kirjelmään, lääninoikeus oli pysäköintivirhe- sanotun säännöksen heille asettamista velvoit- 3037: maksusta annetun lain 14 §:n nojalla jättänyt teista (14/51/95). 3038: valituksen tutkimatta pysäköintivirhemaksulain 3039: mukaisena valituksena, mutta oli tutkinut vali- 3040: tuksen verojen ja maksujen periruisestä ulosotto- 3) Verovalitusasioiden käsittelyn joutuisuus 3041: toimin annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisena 3042: perustevalituksena. Verovalitusten keskimääräinen käsittelyaika 3043: Lääninoikeus oli sittemmin muuttanut käy- lääninoikeudessa oli vuonna 1995 ollut noin 18 3044: täntöään siten, että muutoksenhakijoille vara- kuukautta ja ennakkoperintää sekä sosiaalitur- 3045: taan tilaisuus maksukuitin esittämiseen samalla, vamaksuja koskevien valitusten osalta noin 12 3046: kun heille varataan tilaisuus vastaselityksen an- kuukautta. Asiat käsitellään lääninoikeudessa 3047: tamiseen pysäköinoinvalvojan lausunnon joh- vireilletulojärjestyksessä ellei niitä ole lain mu- 3048: dosta. Tämän vuoksi asia ei antanut aihetta kaan käsiteltävä kiireellisinä. Edellä oleva tilan- 3049: enempään apulaisoikeuskanslerin taholta (678/ ne on poikennut siitä perustellusta tavoitteesta, 3050: 1/95). jonka mukaan verovalitukset tulisi voida ratkais- 3051: ta ennen seuraavan verotuksen valmistumista. 3052: Olemassa oleva tilanne on kuitenkin oleellisesti 3053: riippuvainen lääninoikeuksiin kohdistuvista 3054: 4.2.4. Muut kannanotot säästövelvoitteista. 3055: Kanteluasiassa antamassaan ratkaisussa apu- 3056: 1) Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus laisoikeuskansleri on viitannut oikeuskanslerin 3057: päätökseen 26.4.1994 dnro 1090/1194. Kun kan- 3058: Kansalainen oli oikeuskanslerille osoittamas- telun kohteena olevat valitukset oli ratkaistu lää- 3059: saan kirjoituksessa esittänyt epäilyksensä Suo- ninoikeuden 22.6.1995 ja 19.12.1995 antamilla 3060: 60 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 3061: 3062: päätöksillä, kantelukirjoitus ei antanut aihetta 5) Holhoustilien tarkastamisesta 3063: muihin apulaisoikeuskanslerin toimenpiteisiin 3064: kuin ettäjäljennös päätöksestä lähetettiin läänin- Hovioikeuden käräjäoikeuksien tarkastukses- 3065: oikeudelle tiedoksi (1 03211/95). ta laatimasta kertomuksesta oli ilmennyt kahden 3066: käräjäoikeuden osalta laiminlyöntejä holhousti- 3067: lien tarkastamisessa. Toisessa tapauksessa kärä- 3068: 4) Suullisen käsittelyn vaatimuksen hylkääminen jäoikeus oli laiminlyönyt kahden kunnan holho- 3069: lääninoikeudessa ustilien tarkastamisen useammalta vuodelta. 3070: Toisessa tapauksessa kunnan holhoustilit olivat 3071: Lääninoikeus oli huostassapidon jatkamista, eräissä tapauksissa usealta vuodelta kokonaan 3072: sijaishuoltopaikan muuttamista ja yhteydenpi- tekemättä. 3073: don rajoittamista koskevissa asioissa hylännyt Hankitun selvityksen mukaan ensiksi maini- 3074: lapsen isän vaatimuksen suullisen käsittelyn toi- tun käräjäoikeuden osalta puutteellisuudet oli 3075: mittamisesta asian selvitettyyn tilaan nähden tar- nyttemmin korjattu ja merkinnät tehty holhous- 3076: peettomana. kirjaan. Viimeksi mainittu käräjäoikeus oli teh- 3077: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- nyt päätöksen, jossa se oli kehottanut lautakun- 3078: dennut, että Suomi ei ole toistaiseksi voinut taata taa määräaikaan mennessä toimittamaan pää- 3079: ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojasta töksessä mainituista henkilöistä holhoustilit sa- 3080: tehdyn sopimuksen mukaista oikeutta suulliseen kon uhalla. Huomioon ottaen, mitä selvityksistä 3081: käsittelyyn. Tilanne on nyttemmin muuttunut. oli ilmennyt, asia ei antanut aihetta enempiin 3082: Säännökset suullisesta käsittelystä sisältyvät toimenpiteisiin (1 0/50/96). 3083: 1.12.1996 voimaan tulevaan hallintolainkäyttö- 3084: lakiin (586/1996). Mahdollisuus suulliseen käsit- 3085: telyyn on prosessuaalinen oikeus, joka voidaan 4.3. Rangaistustuomioiden tarkasta- 3086: nähdä olennaisena osana oikeudenmukaista oi- minen 3087: keudenkäyntiä (696/1/95). 3088: 4.3.1. Yleistä 3089: Toimenpiteet havaittujen virheidenjohdosta 3090: 3091: Syyte Huomautus Käsitys tai ohje 3092: 3093: 1992 1993 1994 1995 1996 1992 1993 1994 1995 1996 1992 1993 1994 1995 1996 3094: 3095: Tuomarit ............ 1 1 1 - - 10 8 10 6 5 3 14 17 8 18 3096: 3097: 3098: 3099: 4.3.2. Huomautukset tun lain 3 §:ssä säädettyä yhden vuoden määräai- 3100: kaa huomattavasti lyhyemmäksi (5/30/96). 3101: 1) Syyteoikeus vanhentunut 3102: 3103: Käräjäoikeus oli tuominnut vastaajan rikos- 3104: lain 28luvun 4 §:ssä tarkoitetusta kavalluksesta, 3) Kirjoitusvirheen korjaaminen 3105: vaikka syyteoikeus oli rikoslain 8 luvun 1 mo- 3106: mentin 3 kohdan mukaan jo vanhentunut. Tuo- Ehdollisen vankeusrangaistuksen koetusaika 3107: miosta vastuussa oleva käräjätuomari on sittem- oli käräjäoikeuden pöytäkirjan ja puheenjohta- 3108: min hakenut korkeimmalta oikeudelta tuomion jan memoriaalimerkintöjen mukaan julistettu 3109: purkua (31/30/95). päättyväksi ennen julistamispäivää. Myös syyt- 3110: täjä oli ilmoittanut poliisilaitokselle kyseisen 3111: 2) Koetusajan pituus päättymispäivän. Käräjätuomari oli sittemmin 3112: oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n nojalla 3113: Ehdollisen vankeusrangaistuksen koetusaika korjannut koetusajan päättyväksi kahden vuo- 3114: oli määrätty ehdollisesta rangaistuksesta anne- den kuluttua julistamispäivästä. 3115: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen 61 3116: 3117: Koetusajan korjaaminen oli tapahtunut syyte- 5) Yhdyskuntapalvelutuomion korjaaminen 3118: tyn vahingoksi. Apulaisoikeuskansleri on pää- 3119: töksessään todennut, että kirjoitusvirheen kor- Käräjäoikeus oli tuominnut kahdeksan kuu- 3120: jaamiseen voidaan ryhtyä vain silloin, kun vir- kauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijas- 3121: heen sisällöstä ollaan täysin varmoja. Virheen on ta yhdyskuntapalvelua 239 tuntia. Yhdyskunta- 3122: oltava ulkopuolisenkin havaittavissa ja todetta- palvelun kokeilemisesta annetun lain (II 05/ 3123: vissa asiaan liittyvistä asiakirjoista. Käräjätuo- 1990) 3 §:n 2 momentin mukaan yhdyskuntapal- 3124: marille huomautettu menettelynsä virheellisyy- velua voidaan tuomita enintään 200 tuntia. Kä- 3125: destä sekä koetusajan määräämisessä että kirjoi- räjätuomari oli katsonut, että kyseessä oli kirjoi- 3126: tusvirheen korjaamisessa (35/30/95). tusvirheeseen verrattavissa oleva selvä virhe, jon- 3127: ka hän oli korjannut oikeudenkäymiskaaren 24 3128: luvun 10 §:n nojalla. Apulaisoikeuskansleri on 3129: päätöksessään todennut, että kyseessä oli sellai- 3130: 4) Yhdyskuntapalvelutuomio ja sen korjaaminen nen tuomiovirhe,jota ei kyseisen lainkohdan no- 3131: jalla voida korjata. Huomautettu käräjätuoma- 3132: Käräjäoikeus oli tuominnut syyksi lukemis- rille hänen menettelynsä virheellisyydestä sekä 3133: taan ja aikaisemmin syyksi luetuista rikoksista yhdyskuntapalvelun tuomitsemisessa että vir- 3134: yhteiset 8 kuukauden, 45 päivän ja 6 kuukauden heen korjaamisessa (18/50/96). 3135: ehdottomat vankeusrangaistukset rikoslain 7 lu- 3136: vun säännösten mukaisesti. Tämän jälkeen kä- 3137: räjäoikeus oli tuominnut kaikista yhteisistä van- 4.3.3. Käsitykset 3138: keusrangaistuksista yhden 200 tunnin yhdyskun- 3139: tapalvelurangaistuksen. Oikeusministeriön van- 1-3) Vankeusrangaistuksen määrääminen 3140: keinhoito-osaston tiedusteltua tuomiosta, laa- 3141: manni oli ilmoittanut, että tuomittu 200 tunnin Alle kolmen kuukauden vankeusrangaistusta 3142: yhdyskuntapalvelu kohdistui siten, että 103 tun- ei ollut tuomittu täysin päivin vastoin rikoslain 2 3143: tia kohdistui yhteiseen 8 kuukauden, 19 tuntia Iuvun2§:n 2 momentin (697/1991) säännöstä (13/ 3144: yhteiseen 45 päivän ja 78 tuntia yhteiseen 6 kuu- 30/96, 26/30/96, 28/30/96). 3145: kauden vankeusrangaistukseen. Tuomio oli 3146: muutettu TLP-järjestelmään laamannin ilmoit- 3147: taman sisältöisenä oikeusrekisterikeskuksessa 4-6) Yhteisen vankeusrangaistuksen määrää- 3148: tekemättä muutoksia käräjäoikeuden kantapöy- minen 3149: täkirjaan. 3150: Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään to- Yhteistä vankeusrangaistusta ei ollut tuomit- 3151: dennut, että koska rikoksista ei olisi voinut mää- tu rikoslain 7 luvun 6 §:n mukaisesti. Nyt syyksi 3152: rätä yhtä yhteistä vankeusrangaistusta rikoslain luetuista rikoksista sekä täytäntöönpantaviksi 3153: 7 luvun 6 §:n perusteella, ei kyseisistä rikoksista määrätyistä ehdollisista vankeusrangaistuksista 3154: olisi myöskään voinut määrätä yhtä yhteistä yh- olisi tullut tuomita yksi yhteinen vankeusran- 3155: dyskuntapalvelurangaistusta. Virhettä ei olisi gaistus. Yhteinen vankeusrangaistus olisi tullut 3156: voinut korjata oikeudenkäymiskaaren 24 luvun lisäksi määrätä ennen kuin asiassa päätetään yh- 3157: 10 §:n mukaisena virheenä. Korjaukset oli tehty dyskunta palvelun tuomitsemisesta. Yhteinen 3158: jälkikäteen eikä tuomio enää sisällöltään vastan- vankeusrangaistus on myöhemmin määrätty ri- 3159: nut istunnossa julistettua. Lisäksi todettu, että koslain 7 luvun 7 §:n nojalla (28/30/95). 3160: korjaukset pöytäkirjaan, kuten myös siihen kuu- Yhteisiä vankeusrangaistuksia ei ollut tuomit- 3161: luvaan tuomiolauselmaan tulee tehdä siten, että tu rikoslain 7 luvun 6 §:n mukaisesti. Yhteiset 3162: myös jälkikäteen voidaan havaita, mitä pöytä- vankeusrangaistukset olisi tullut määrätä nyt 3163: kirjassa on korjattu. Laamannin ilmoittama 19 syyksi luetuista rikoksista sekä aikaisemmin 3164: tunnin yhdyskuntapalvelutuomio oli lisäksi alit- syyksi luetuista rikoksista, joita koskevat tuo- 3165: tanut yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta anne- miot olivat joko saaneet lainvoiman tai tulleet 3166: tun lain 3 §:n 2 momentissa säädetyn minimin. täytäntöönpanokelpoisiksi (27 /30/9 5). 3167: Laamannille huomautettu hänen menettelyn- Yhteinen vankeusrangaistus oli määrätty ri- 3168: sä virheellisyydestä sekä yhdyskuntapalvelun koksista, joista yksi oli tehty konkurrenssin kat- 3169: määräämisessä että tapahtuneen virheen korjaa- kaisseen ehdottoman vankeustuomion jälkeen 3170: misessa (4/30/96). (33/30/96). 3171: 62 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 3172: 3173: 7-8) Koetusajan pituus 12-14) Vapaudenmenetysajan vähentäminen 3174: 3175: Käräjäoikeuden puheenjohtajan huomiota Rikoslain ?luvun 6 §:n (697/I991) nojallajäl- 3176: kiinnitetty siihen, etä tuomittaessa ehdollisesta kikäteen määrätystä yhteisestä vankeusrangais- 3177: rangaistuksesta annetun lain 5 §:n (700/1991) tuksesta ei ollut vähennetty niitä rikoslain 3 lu- 3178: mukaisesti yhteiseen vankeusrangaistukseen, tu- vun II §:n mukaisia vapaudenmenetysaikoja, 3179: lee koetusajan olla vähintään yhden vuoden pi- jotka oli aikaisemmin vähennetty siihen sisälty- 3180: tuinen myös uudesta ehdollisesta tuomiosta lu- neistä vankeusrangaistuksista. Hovioikeus on 3181: kien (31/30/96). sittemmin tehnyt kyseiset vähennykset (2/30/96). 3182: Kolmen ehdollisen vankeusrangaistuksen Käräjäoikeuden puheenjohtajan huomiota 3183: koetusaika oli määrätty ehdollisesta rangaistuk- kiinnitetty tarkkuuteen tehtäessä rikoslain 3 lu- 3184: sesta annetun lain 3 §:ssä säädettyä yhden vuoden vun 1I §:n vapaudenmenetysaikaa koskevia vä- 3185: määräaikaa lyhyemmäksi. Määrättäessä yhteis- hennyksiä. Yhteiseen vankeusrangaistukseen, 3186: tä vankeusrangaistusta ehdollisesta rangaistuk- joka oli määrätty rikoslain 7 luvun 6 §:n (697/ 3187: sesta annetun lain 5 §:n mukaisesti, tulee koetus- 199I) mukaan, sisältyneestä aikaisemmasta ran- 3188: ajan olla vähintään yhden vuoden pituinen myös gaistuksesta rikoslain 3 luvun II §:n nojalla vä- 3189: uudesta ehdollisesta tuomiosta lukien (39/30/95). hennettyä vapaudenmenetysaikaa ei ollut vähen- 3190: netty nyt tuomitusta vankeusrangaistuksesta 3191: (32/30/95). 3192: Rikoslain 3 luvun 11 §:n mukainen vapauden- 3193: 9) Koetusajan päättymispäivä menetysaikaa koskeva vähennys oli tehty sakko- 3194: rangaistuksesta, vaikka syytetty oli tuomittu yh- 3195: Käräjäoikeuden laamannilla ja käräjätuoma- teiseen vankeusrangaistukseen, jonka sijasta oli 3196: rilla oli saadun selvityksen mukaan tapana julis- tuomittu yhdyskuntapalvelua (37/30/96). 3197: taa koetusaika ainoastaan ilmoittamalla vuosina Yhteiseen vankeusrangaistukseen, joka oli 3198: koetusajan pituus. Ehdollisesta rangaistuksesta määrätty rikoslain ?luvun 6 §:n (697/1991) mu- 3199: annetun lain (135/1976) 3 §:n mukaan tuomiossa kaan, sisältyneestä aikaisemmasta rangaistuk- 3200: on kuitenkin määrättävä koetusajan päättymis- sesta rikoslain 3 luvun II §:n nojalla vähennettyä 3201: päivä. Käräjäoikeuden tuomarien tietoon saatet- vapaudenmenetysaikaa ei ollut vähennetty nyt 3202: tu apulaisoikeuskanslerin käsitys heidän menet- tuomitusta ja ehdottomaksi määrätystä yhteises- 3203: telynsä virheellisyydestä (37 /30/95). tä vankeusrangaistuksesta (27/30/96). 3204: 3205: 3206: 15) Lainvoimaisuusmerkinnän virheellisyys 3207: 10-11) Päätöksenperusteleminen 3208: Tuomio oli virheellisesti merkitty vailla lain- 3209: Puheenjohtajan huomiota kiinnitetty siihen, voimaa olevaksi, vaikka vastaaja ei ollut ilmoit- 3210: että päätöksen perusteluvelvollisuus koskee eri- tanut siihen tyytymättömyyttä. Kiinnitetty huo- 3211: tyisesti sellaisia tapauksia, joissa laissa annetuis- miota huolellisuuteen ja tarkkuuteen lainvoimai- 3212: ta vaihtoehdoista on päädytty vastaajan kannal- suusmerkintöjen tekemisessä (9/30/96). 3213: ta ankarampaan tulkintaan. Käräjäoikeuden 3214: päätöksessä ei ollut ilmoitettu niitä painavia syi- 3215: tä, joita ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 16-18) Ajokieltoon määrääminen 3216: I §:n 2 momentissa (992/1989) edellytetään vas- 3217: taajan tuomitsemiseksi ehdottomaan vankeus- Käräjäoikeuden puheenjohtajan huomiota 3218: rangaistukseen alle 18-vuotiaana tekemistään ri- kiinnitetty tieliikennelain 75 §:n 1 momentin so- 3219: koksista (I9/30/96). veltamiseen liikennerikosasioissa. Tuomioistuin 3220: Käräjäoikeuden päätöksessä ei ollut ilmoitet- ei ollut määrännyt moottorikäyttöisen ajoneu- 3221: tu niitä painavia syitä, joita ehdollisesta rangais- von kuljettajia ajokieltoon, vaikka tuomitut oli- 3222: tuksesta annetun lain I §:n 2 momentissa (992/ vat muun ohella syyllistyneet rattijuopumukseen 3223: I989) edellytetään vastaajan tuomitsemiseksi eh- tai törkeään rattijuopumukseen ja/tai törkeään 3224: dottomaan vankeusrangaistukseen alle I8-vuo- liikenteen vaarantamiseen (I4/30/96, I7/30/96 ja 3225: tiaana tekemistään rikoksista (32/30/96). 20/30/96). 3226: 4.5. Purkuesitykset korkeimmalle oikeudelle 63 3227: 3228: 3229: 4.4. Rangaistusmääräysten tarkasta- töksellä hylännyt hakemuksen. Oikeusministe- 3230: minen riön oikeusrekisterikeskus oli keskeyttänyt saa- 3231: tavan perinnän. Ministeriö oli kuitenkin katso- 3232: Tuomioistuimille aikaisemmin kuulunut toi- nut, että sillä ei ollut toimivaltaa lopullisesti luo- 3233: mivalta rangaistusmääräysasioissa on päättynyt pua lainvoiman saaneeseen tuomioon perustu- 3234: 3l.l.l993. Rangaistusmääräysmenettelystä an- van saatavan perimisestä. 3235: netulla lailla (692/l993) on ratkaisuvalta Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan kat- 3236: l.l.l994 lukien siirtynyt syyttäjille. Ks. jaksot sonut, että kysymys oli rikosjutun ratkaisun kan- 3237: 5.2.2.3., 5.2.3.4., 5.3.2.1. ja 5.3.3.2. nalta liitännäisestä seikasta, jonka osalta sekä 3238: kihlakunnanoikeus että hovioikeus olivat mene- 3239: telleet virheellisesti. Apulaisoikeuskanslerin 3240: 4.4.1. Käsitys hankkimaan selvitykseen sisältyneiden tietojen 3241: esittäminen asian aikaisemmassa käsittelyssä oli- 3242: Rangaistusmääräysasioissa vaadittava tarkkuus si todennäköisesti johtanut toiseen lopputulok- 3243: ja huolellisuus seen kuin mihin hovioikeus oli tuomiossaan pää- 3244: tynyt. Tämän vuoksi ja kun lopputulos asiassa 3245: Asia oli käsitelty käräjäoikeudessa rangaistus- oli asianajajan kannalta väärä eikä sitä voitu 3246: vaatimuksen vastustamisena, vaikka syytetty ei oikeudenhoidon kannalta hyväksyä, apulaisoi- 3247: ollut vastustanut rangaistusvaatimusta määrä- keuskansleri oli pyytänyt, että korkein oikeus 3248: ajassa. Käräjätuomari ei ollut ilmoittanut tuo- purkaa hovioikeuden tuomion siltä osin kuin 3249: mioistuimen ratkaisusta toimivaltaiselle syyttä- asianajaja oli määrätty maksamaan valtiolle 3250: jälle, jolloin samassa asiassa oli annettu myös palkkio, jota hänelle ei ollut valtion varoista lain- 3251: rangaistusmääräys (74/31195). kaan suoritettu. 3252: Korkein oikeus on 4. 10.1996 antamanaan 3253: päätöksellä nro 3722 (dnro H 96/89) purkanut 3254: hovioikeuden päätöksen siltä osin kuin asian- 3255: ajaja oli määrätty maksamaan valtiolle edellä 3256: 4.5. Purkuesitykset korkeimmalle oikeu- mainittu palkkio (448/1195). 3257: delle 3258: 4.5.1. Oikeuskanslerille tehtyjen kantelujen 4.5.2. Rangaistuspäätösten ja rangaistusmää- 3259: johdosta räysten tarkastamisesta aiheutuneet 3260: purkuesitykset 3261: Oikeudenkäyntiavustajan palkkio 3262: 1) Samasta teosta kaksi rangaistusta 3263: Asianajaja oli toiminut rikosasiassa maksut- 3264: toman oikeudenkäynnin saaneen asianomistajan Vastaaja oli tuomittu rangaistusmääräysme- 3265: oikeudenkäyntiavustajana. Kihlakunnanoikeus nettelyssä, vaikka hänet oli jo aikaisemmin tuo- 3266: oli päätöksessään määrännyt asianajajalle val- mittu samoista teoista rangaistusmääräyksillä 3267: tion varoista maksettavaksi avustajanpalkkion, rangaistukseen (73/31195). 3268: vaikka päämiehelle ei ollut määrätty oikeuden- 3269: käyntiavustajaa. Virheen havaittuaan kihlakun- 3270: nanoikeus ei ollut puheena olevaa palkkiota kui- 2) Säädetyn rangaistusmaksimin ylittäminen 3271: tenkaan suorittanut. Virallinen syyttäjä oli valit- 3272: tanut kihlakunnanoikeuden päätöksestä palk- Käräjäoikeus oli tuominnut kahdeksan kuu- 3273: kion osalta hovioikeuteen ja pyytänyt tältä osin kauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijas- 3274: päätöksen kumoamista. Hovioikeus, jonka tie- ta yhdyskuntapalvelua 239 tuntia. Yhdyskunta- 3275: dossa ei ollut ollut sitä seikkaa, että palkkiota ei palvelun kokeilemisesta annetun lain (1105/ 3276: todellisuudessa ollut suoritettu, oli antamassaan 1990) 3 §:n 2 momentin mukaan yhdyskuntapal- 3277: tuomiossa määrännyt asianajajan maksamaan velua voidaan tuomita enintään 200 tuntia. Apu- 3278: palkkion takaisin valtiolle. Asianajaja oli hake- laisoikeuskansleri on esittänyt korkeimmalle oi- 3279: nut asiassa muutoksenhakulupaa korkeimmalta keudelle rangaistustuomion purkamista siltä 3280: oikeudelta. Korkein oikeus oli antamanaan pää- osin kuin se ylitti laissa säädetyn rajan (18/50/96). 3281: 64 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 3282: 3283: 4.5.3. Syyttäjän aloitteeseen perustuneet esityk- päiväsakkoa, jotka eivät niitä vankeudeksi 3284: set rangaistuspäätöksen purkamiseksi muunnettaessa olleet vielä lainvoimaisia. Hovi- 3285: oikeus oli tuominnut vastaajan käräjäoikeuden 3286: 1) Purku syytetyn vahingoksi tuomitsemien tekojen lisäksi myös muista teoista 3287: yhteensä 80 päiväsakkoon. Täytäntöönpanoon 3288: Hovioikeus oli hylännyt syytteen törkeästä liittyvien ongelmien johdosta esitetty muunte- 3289: rattijuopumuksesta, josta käräjäoikeus oli tuo- rangaistuspäätöksen purkamista ja oikaisemista 3290: minnut rangaistukseen. Hovioikeus on myöhem- tältä osin (16/611/96). 3291: min tuominnut todistajana rattijuopumusjutussa 3292: kuullun henkilön vankeusrangaistukseen perät- 3293: tömästä lausumasta todistajana esi tutkinnassa ja 5) Järjestyssääntörikkomuksen muuntaminen 3294: valan nojalla oikeudessa. Kun sanotun todista- 3295: jankertomuksen voidaan olettaa vaikuttaneen Vastaajalle oli rangaistusmääräyksellä vuon- 3296: syytteen hylkäämiseen, asiassa esitetty, että hovi- na 1991 annettu sakkorangaistus kunnallisenjär- 3297: oikeuden syytteen hylkäävä tuomio puretaan jestyssäännön rikkomisesta ja käräjäoikeus oli 3298: (59/611/95). 6. 7.1995 julistamallaan tuomiolla muuntanut sen 3299: vankeudeksi. 3300: Heinäkuun 1 päivänä 1995 voimaan tulleen 3301: 2) Purkuesitys uuden näytön perusteella kuntalain mukaan järjestyssääntörikkomukses- 3302: ta määrättyä sakkoa ei saa enää muuntaa van- 3303: Käräjäoikeus oli lainvoimaisella tuomiollaan keudeksi. Esitetty lainmuutoksen jälkeen tehdyn 3304: tuominnut vastaajan varkaudesta sakkorangais- muuntorangaistustuomion purkamista tältä osin 3305: tukseen. Vastaaja oli sekä esitutkinnassa että oi- (31/611196). 3306: keuskäsittelyssä kiistänyt syyllisyytensä. Myö- 3307: hemmässä lisätutkinnassa kaksi muuta henkilöä 3308: olivat tunnustaneet syyllistyneensä kyseiseen 6) Tuomio kohdistunut väärään henkilöön 3309: varkauteen. Asiassa esitetty käräjäoikeuden tuo- 3310: mion purkamista (9/611196). Muuntorangaistuspäätökseen olivat sisälty- 3311: neet kolmella rangaistusmääräyksellä vastaajalle 3312: tuomitut sakkorangaistukset. Korkein oikeus oli 3313: 3) Näytön arvioinnin vaikutus syyteoikeuteen myöhemmin purkanut kyseiset rangaistusmää- 3314: räykset, koska ne oli annettu väärälle henkilölle. 3315: Virallinen syyttäjä oli vaatinut vastaajalle ran- Esitetty myös muuoterangaistuksen purkamista 3316: gaistusta liikenteen vaarantamisesta ja varkau- (211611/96). 3317: desta. Asianomistaja oli ennen oikeudenkäyntiä 3318: peruuttanut vastaajaa vastaan tekemänsä ran- 3319: gaistusvaatimuksen. Käräjäoikeuden suoritta- 4.5.4. Syyttäjän aloitteeseen perustuneet esityk- 3320: man näytön arvioinninjohdosta anastusrikos oli set rangaistusmääräysten purkamiseksi 3321: muuttunut varkaudesta näpistykseksi, joka on 3322: asianomistajarikos. Sitä ei rangaistusvaatimuk- 1-4) Perusteeton rangaistusvaatimus 3323: sen peruuttamisen vuoksi olisi tullut tutkia eikä 3324: tuomita siitä rangaistusta. Esitetty käräjäoikeu- Vastaaja oli 31.12.1994 rangaistusmääräyk- 3325: den tuomion purkamista ja poistamista siltä osin sellä tuomittu poissaotosta kutsunnassa sakko- 3326: kuin vastaaja oli tuomittu näpistyksestä. rangaistukseen. Asiassa oli 4.12.1995 annettu 3327: Korkein oikeus on poistanut käräjäoikeuden vastaajan sairautta kesällä 1994 koskeva lääkä- 3328: tuomion siltä osin kuin vastaajan syyksi oli luettu rinlausunto. Esitetty rangaistusmääräyksen pur- 3329: näpistys. Todettu, että käräjäoikeuden on kat- kamista, koska lääkärinlausunnossa mainitun 3330: sottava hylänneen syytteen varkaudesta (46/611/ seikan esittäminen ennen rangaistusmääräyksen 3331: 96). antamista olisi todennäköisesti johtanut vastaa- 3332: jan vapauttamiseen (30/611196). 3333: 4) Virheellinen muuntorangaistuspäätös Vastaaja oli tuomittu rangaistusmääräyksellä 3334: liikennerikkomuksesta, koska hän oli kuljetta- 3335: Muuntorangaistuspäätökseen olivat sisälty- nut henkilöautoa, joka oli ollut katsastamatta. 3336: neet käräjäoikeuden tuomitsemat yhteensä 40 Autorekisterikeskuksen todistuksen mukaan 3337: 4.6. Esitykset hovioikeuksille ja poistohakemukset käräjäoikeuksille 65 3338: 3339: auto oli katsastettu, mutta hyväksymiskirjaus oli tussäännöksiä. Rangaistusmääräysmenettelystä 3340: jäänyt päivittymättä liikennetietojärjestelmän annetun lain (692/1993) 18 § ei sovellu tähän 3341: rekisteriin. Rangaistusvaatimus oli ollut aihee- tapaukseen (44/611/96). 3342: ton, joten asiassa esitetty rangaistusmääräyksen 3343: purkamista (55 ja 57/611/95). 3344: Vastaajan syyksi oli rangaistusmääräyksessä 8) Päiväsakon rahamäärää koskeva asia 3345: luettu ajo-oikeuteen liitetyn ehdon noudattamat- 3346: ta jättäminen; ei käyttänyt silmälaseja. Kyseinen Päiväsakon rahamääräksi oli 7.8.1995 anne- 3347: ehto oli ollut vastaajan poliisille esittämässä hä- tussa rangaistusmääräyksessä katsottu syytetyn 3348: nelle Suomessa vuonna 1975 myönnetyssä ajo- sen hetkisen kesäansion mukaiset a66 mk. Syyte- 3349: kortissa. Vastaajalle oli myöhemmin Ruotsissa tyn vuosiansion mukaan laskettu päiväsakon ra- 3350: myönnetty uusi ajokortti,jossa sanottua ehtoa ei hamäärä olisi ollut å 25 mk (11/611/96). 3351: ollut ollut. Lisäksi vastaaja oli esittänyt lääkärin- 3352: todistuksen,jonka mukaan hänen ei ole käytettä- 3353: vä silmälaseja ajettaessa. Rangaistusmääräysme- 4.5.5. Korkeimman oikeuden vastaukset 3354: nettelystä annetun lain (692/1993) 18 §ei soveltu- 3355: nut tapaukseen (47/611/96). Vuoden 1996 esitykset ovat johtaneet tarkoi- 3356: tettuun tulokseen lukuunottamatta yhtä (1116111 3357: 96), joka on hylätty, koska esityksen tueksi ei 3358: 5) Tuomio kohdistunut väärään henkilöön ollut esitetty OK 3lluvun 8 §:n 3 kohdan mukai- 3359: sia perusteita. Neljään esitykseen ei vielä ollut 3360: Vastaajalle oli annettu tiedoksi rangaistusvaa- saapunut vastausta. 3361: timus näpistyksestä. Hän oli kiistänyt teon, mut- 3362: ta ollut poissa käräjäoikeuden istunnosta, minkä 3363: vuoksi käräjäoikeus oli tuominnut hänet kysei- 4.6. Esitykset hovioikeuksille ja poisto- 3364: sestä teosta sakkorangaistukseen. Oikeuskäsitte- hakemukset käräjäoikeuksille 3365: lyn jälkeen todistaja oli kertonut, että näpistyk- 3366: seen olikin syyllistynyt hänen veljensä. Veli oli 4.6.1. Rangaistuspäätösten ja rangaistusmää- 3367: myöntänyt näpistyksen ja hänelle oli annettu räysten tarkastamisesta aiheutuneet 3368: teosta rangaistusmääräys (18/61 1196). esitykset ja poistohakemukset 3369: 3370: 1) Kirjoitusvirheen korjaaminen 3371: 6) Väärällä nimellä tuomitut 3372: Ehdollisen vankeusrangaistuksen koetusaika 3373: Syytetyn ilmoitettua viranomaisille väärän ni- oli käräjäoikeuden pöytäkirjan ja puheenjohta- 3374: men rangaistusmääräys oli kohdistunut väärään jan memoriaalimerkintöjen mukaan julistettu 3375: henkilöön. (Tapauksia oli yhteensä 17 kpl, esim. päättyväksi ennen julistamispäivää. Myös syyt- 3376: 23/611/96.) täjä oli ilmoittanut poliisilaitokselle kyseisen 3377: päättymispäivän. Käräjätuomari oli sittemmin 3378: oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n nojalla 3379: 7) Virheellinen ylinopeussakko oikaissut koetusajan päättyväksi kahden vuoden 3380: kuluttua julistamispäivästä. 3381: Vastaajalle oli annettu rangaistusmääräys Oikeudenkäymiskaaren 24luvun 10 §:n nojal- 3382: suurimman sallitun nopeuden ylittämisestä. Po- la voidaan korjata vain selvä virhe, joka on ulko- 3383: liisiauton tutkalla mitaten hänen nopeudekseen puolisenkin havaittavissa ja ilmenee tuomiosta 3384: oli saatu 73 km/h, kun sallittu nopeus oli ollut 50 itsestään tai siihen liittyvistä asiakirjoista (HE 3385: km/h. Rangaistusmääräyksen antamisenjälkeen 154/1990 vp.). Koska koetusajan korjattu päät- 3386: oli suoritettu uusi esitutkinta, jossa on selvitetty, tymispäivä ei ollut lain edellyttämällä tavalla sel- 3387: että mittauspaikka oli ollut nopeusrajoitusaluei- västi todettavissa, esitetty hovioikeudelle, että 3388: den rajamailla ja että sallittu nopeus tapahtuma- rangaistustuomioon tehty korjausmerkintä oi- 3389: paikalla olikin todennäköisesti ollut 60 kmlh. keudenkäymiskaaren 3lluvun säännösten nojal- 3390: Vastaaja olisi selvinnyt sen nopeuden ylityksestä la poistetaan. 3391: huomautuksella, joten hänen rikokseensa olisi Hovioikeus on päätöksessään 11.6.1996 to- 3392: ollut sovellettava olennaisesti lievempiä rangais- dennut, että käräjäoikeuden tuomiossa ollut vir- 3393: 3394: 9 370099 3395: 66 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta 3396: 3397: he oli ollut sellainen, ettei tuomionjulistamisessa 13.2.1996 tuominnut hänet samasta teosta ran- 3398: tai tuomioon liittyvistä asiakirjoista ole selvästi gaistukseen. 3399: käynyt ilmi, milloin koetusaika oli tarkoitettu Asia oli tullut vireille käräjäoikeudessa 3400: päättyväksi. Virhettä ei siten olisi saanut korjata 13.12.1995 tehdyllä vastustamisilmoituksella. 3401: oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n nojalla. Aikaprioriteettisäännön mukaisesti kehotettu vi- 3402: Kun niin on kuitenkin tehty, on oikeudenkäyn- rallista syyttäjää hakemaan rangaistusmääräys- 3403: nissä tapahtunut oikeudenkäymiskaaren 31 lu- menettelylain 18 §:n nojalla virheellisen rangais- 3404: vun 1 §:n 4 kohdassa tarkoitettu virhe. Hovioi- tusmääräyksen poistamista käräjäoikeudelta 3405: keus on oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 6 §:n (13/31/96). 3406: nojalla poistanut koetusajan päättymispäivää 3407: koskevan korjauksen (35/30/95). 3408: 3409: 4.6.2. Hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien 3410: 2) Syyttäjän poistohakemus käräjäoikeudelle vastaukset 3411: 3412: Rangaistusmääräys oli annettu 28.12.1995, Vuoden 1995 esitys on johtanut tarkoitettuun 3413: vaikka vastaaja oli 13.12.1995 ilmoittanut asian tulokseen. Vuoden 1996 poistohakemukseen ei 3414: tuomioistuimen käsiteltäväksi. Käräjäoikeus on vielä ollut saapunut vastausta. 3415: 67 3416: 3417: 3418: 3419: 3420: 5. Syyttäjä-; poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon 3421: laillisuusvai von ta 3422: 3423: 5.1. Yleiskatsaus Oikeusrekisterikeskus on vuonna 1996 lähet- 3424: tänyt Oikeuskanslerinvirastolie 30 virheelliseksi 3425: Oikeudenhoitoon laajemmassa mielessä lue- havaittua rangaistusmääräystä, jotka on käsitel- 3426: taan syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimi, joihin ty rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain 3427: kohdistuvaa valvontaa käsitellään tässä jaksos- (692/1993) nojalla. Rangaistusmääräyksen antaa 3428: sa. Useiden oikeudenhoitoviranomaisten toi- syyttäjä. Lisäksi oikeuskanslerin määräämänä 3429: menpiteet, kuten tuomioistuinten toiminnan li- apulaissyyttäjänä toimiva poliisimies voi antaa 3430: säksi syyttäjän, poliisin ja ulosottoviranomaisten rangaistusmääräyksen liikenne- tai tullirikosta 3431: menettely, saattavat tulla arvioitaviksi oikeus- koskevassa asiassa. 3432: kanslerinvirastossa tutkittavana olevassa asias- Käräjäoikeus voi hakemuksesta poistaa ran- 3433: sa. gaistusmääräyksen, jos menettelyssä on tapahtu- 3434: Eräät tähän asiaryhmään kuuluvat kantelut, nut oikeudenkäymiskaaren 3Iluvun 1 §:ssä mää- 3435: ennen muuta vankikantelut, on siirretty edus- ritelty tuomiovirhe taijos rangaistusmääräys pe- 3436: kunnan oikeusasiamiehen käsiteltäviksi valtio- rustuu väärään lain soveltamiseen. Syyttäjän on 3437: neuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oi- korjattava rangaistusmääräyksessä havaitse- 3438: keusasiamiehen tehtävien jaosta annetun lain mansa kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu siihen 3439: (1224/1990) nojalla. rinnastettava selvä virhe, jos rangaistusmääräys 3440: Kertomusvuoden aikana oikeuskanslerinvi- ei muutu korjauksen johdosta ankarammaksi. 3441: rastoon on tullut tutkittavaksi 160 sellaista kan- Tämä on vähentänyt purkuhakemusten määrää. 3442: telua (131 vuonna 1995),jotka ovat kohdistuneet Toimenpiteitä rangaistusmääräysasioissa 3443: syyttäjien toimintaan. Suurimman osan niistä ovat aiheuttaneet sekä selvät lainvastaisuudet 3444: ovat muodostaneet syyttäjien syyteharkintaa että toistuva puutteellisten rangaistusmääräys- 3445: koskevat kantelut. Kohdassa on esitetty omana ten antaminen. Syyttäjien osalta toimenpiteitä 3446: alaryhmänään syyttämättäjättämispäätösten on ollut 23 kappaletta ja poliisin osalta 8 kappa- 3447: johdosta lausutut käsitykset. Oikeuskanslerinvi- letta. Valvonta on ilmeisesti vähentänyt virheitä. 3448: raston harjoittamassa rangaistuspäätösten tar- Oikeudenhoitoviranomaisia koskevista kan- 3449: kastustoiminnassa on valvottu syyttäjien ja polii- teluista suuren alaryhmän ovat muodostaneet 3450: sin menettelyä. Tässä yhteydessä samoin kuin poliisin menettelyä koskevat kantelut, niin kuin 3451: kanteluasioita tutkittaessa on kiinnitetty huo- edellisinäkin vuosina. Poliisiin kohdistuneita 3452: miota muun ohessa siihen, ovatko oikeudenhoi- kanteluja on kertomusvuonna tullut tutkittaviksi 3453: toviranomaiset käsitelleet tehtäviinsä kuuluneet 168 (149 vuonna 1995). Useimmissa tapauksissa 3454: asiat riittävän joutuisasti. kysymys on ollut poliisin menettelystä epäillyn 3455: Syyttäjiä koskevissa asioissa on mm. ollut esil- rikoksen tutkintaa suorittavana esitutkintavi- 3456: lä kysymys virheellisestä syyteharkinnasta ja syy- ranomaisena. Osa poliisiviranomaisten toimin- 3457: teharkinnan viipymisestä,joista on annettu huo- taan kohdistuneista kanteluista on koskenut po- 3458: mautukset. Oikeuskanslerinviraston omasta liisin tehtäviä lupahallintoviranomaisena taikka 3459: aloitteesta on huomautettu syyteoikeuden van- menettelyä liikenteen valvonnassa, järjestystä yl- 3460: hentumisesta. Syyttäjään kohdistuneissa muissa läpidettäessä tai muussa vastaavassa toiminnas- 3461: kanteluissa on mm. ollut esillä kysymys syyttäjän sa. 3462: esteellisyydestä ja asianmukaisesta menettelystä Ulosottoviranomaisia koskevia kanteluita on 3463: asiakaspalvelussa. Oikeuskanslerinvirasto on tullut kertomusvuonna vireille 32 (29 vuonna 3464: useassa tapauksessa omasta aloitteestaan kiin- 1995). Ne ovat koskeneet pääasiallisesti menette- 3465: nittänyt huomiota syyteharkinnan viivästymi- lyä ulosotossa. Ulosottotoimen laillisuusvalvon- 3466: seen. nan alalla on kahdessa tapauksessa nostettu vir- 3467: 68 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta 3468: 3469: kasyytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta. kantaa myös vakuutusoikeuden virkamiesten si- 3470: Häätöihin liittyvää lainsäädäntöä on esitetty ke- vutoimikäytöntöön. 3471: hitettäväksi eräissä täytäntöönpanotilanteissa. Edellä selostetuista sekä muuhun oikeuden- 3472: Huomautuksia ulosoton alalla ovat aiheuttaneet hoitoon kohdistuneista kanteluista ja muusta 3473: mm. ulosottoperusteen puuttuminen, kauppa- valvontatoiminnasta johtuneet toimenpiteet ja 3474: kirjan antaminen pakkohuutokaupassa, toimi- kannanotot esitetään tässä jaksossa. 3475: vallan puuttuminen tilitysasiassa sekä avustavan 3476: ulosottomiehen menettely kiinteistön ulosmit- Toimenpiteet rangaistusmääräysasioissa havait- 3477: tauksessa. Käsityksiin puolestaan on ollut ai- tujen virheiden johdosta 3478: hetta mm. tapauksissa, joissa oli kysymys maksu- 3479: kiellon antamisesta saatavan ulosmittauksessa, Tuomioistuimille aikaisemmin kuulunut toi- 3480: ulosmittauspöytäkirjan korjaamisesta ja ulosmi- mivalta rangaistusmääräysasioissa on päättynyt 3481: tatun kiinteistön arvioinnista. 31.12.1993. Rangaistusmääräysmenettelystä an- 3482: Muun oikeudenhoidon alalla on lausuttu käsi- netulla lailla (69211993) ratkaisuvalta on 3483: tys henkikirjoittajan sivutoimista sekä otettu 1.1.1994 lukien siirtynyt syyttäjille. 3484: 3485: 3486: 3487: Toimenpiteet havaittujen virheiden johdosta 3488: 3489: Syyte Huomautus Käsitys tai ohje 3490: 3491: 1992 1993 1994 1995 1996 1992 1993 1994 1995 1996 1992 1993 1994 1995 1996 3492: 3493: Syyttäjät .................... - - - 19 13 10 39 47 13 3494: lain 146/1970 nojalla - - 8 8 7 1 - 11 23 7 - - 3495: Poliisit ....................... - - - - - - 1 3 - 4 8 10 43 20 4 3496: 3497: 3498: 3499: 3500: 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta 5.2.2. Huomautukset 3501: 3502: 5.2.1. Virkasyyteasiat 5.2.2.1. Syyttäjään kohdistuneet kantelut 3503: 3504: Lahjuksen ottaminen 1) Virheellinen syyteharkinta 3505: 3506: Nimismiespiirin syyteasiain päällikkönä toi- Kaupunginviskaalia huomautettu vastaisen 3507: miva apulaisnimismies määrätty nostamaan syy- varalle hänen nostettuaan syytteen törkeästä pe- 3508: te kahta kaupungin virkamiestä vastaan lahjuk- toksesta riittämättömän ja puutteellisen esitut- 3509: sen ottamisesta rikoslain 40 luvun (792/1989) kinnan nojalla. Samalla kiinnitetty kaupungin- 3510: 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla sekä urakoit- viskaalin huomiota velvollisuuteen seurata pyy- 3511: sijan edustajaa vastaan lahjuksen antamisesta ri- tämänsä esi- tai lisätutkinnan etenemistä ja tar- 3512: koslain 16 luvun 13 §:n 1 momentin nojalla. Syy- vittaessa ryhtyä toimenpiteisiin tutkinnan lop- 3513: teharkinnan suorittanut toinen apulaisnimismies puun saattamiseksi sekä muutenkin syyttäjäitä 3514: oli katsonut virheellisesti syyteoikeuden vanhen- edellytettävään huolellisuuteen ja tarkkuuteen 3515: tuneen rikoslain 40 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta syyttäjäntoimen hoitamisessa (703/1194). 3516: lahjusrikkomuksesta kahdessa vuodessa rikok- 3517: sentekopäivästä. 2) Syyteharkinnan viipyminen 3518: Espoon käräjäoikeus on 22.1.1997 antamal- 3519: Iaan päätöksellä tuominnut syytetyt lahjuksen Epäiltyä ruuminvamman tuottamusta ja vir- 3520: ottamisesta sakkorangaistuksiin. (17/51/96). kavelvollisuuden rikkomista koskeva syytehar- 3521: 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta 69 3522: 3523: kinta oli kestänyt lähes kaksi vuotta. Apulaisni- 5-7) Kaksi rangaistusmääräystä samasta teosta 3524: mismies ei ollut esittänyt hyväksyttävää syytä 3525: syyteharkinnan viipymiselle, minkä vuoksi nyt Syyttäjä oli antanut rangaistusmääräyksen, 3526: hänelle annettu huomautus laiminlyönnistä suo- vaikka vastaaja oli jo aikaisemmin tuomittu sa- 3527: rittaa syyteharkinta viipymättä (647/1/96). masta teosta rangaistusmääräyksellä ( 16/31/96, 3528: 20/31196 ja 24/31196). 3529: 3530: 3531: 5.2.2.2. Oikeuskanslerinviraston omasta aloit- 8-9) Rangaistusmääräyksen peruuttaminen 3532: teesta 3533: Syyttäjä oli peruuttanut rangaistusmääräyk- 3534: Syyteoikeuden vanhentuminen sen, vaikka rangaistusmääräysmenettelystä an- 3535: netun lain (692/l993) säännösten mukaan vain 3536: Apulaisnimismies oli katsonut virheellisesti rangaistusvaatimus voidaan peruuttaa (14/31/96 3537: syyteoikeuden virkarikoksista vanhentuneen ja 2l/31196). 3538: kahdessa vuodessa rikoksentekopäivästä, kun 3539: rikoslain 8 luvun l §:n 4 momentin (792/1989) 3540: mukaan virkarikoksen lyhin vanhentumisaika 10) Erityisvanhentuminen 3541: on viisi vuotta. Apulaisnimismies oli lisäksi lai- 3542: minlyönyt perustella syyttämättäjättämisratkai- Syyttäjä oli antanut kaksi rangaistusmääräys- 3543: sunsa asianmukaisesti ja suorittanut syytehar- tä, vaikka rangaistusvaatimusten tiedoksiannos- 3544: kinnan muutenkin huolimattomasti. Apulaisni- ta oli kulunut enemmän kuin yksi vuosi (4/31196). 3545: mismiehelle annettu huomautus vastaisen varalle 3546: hänen virheellisen menettelynsä johdosta (17 /5l/ 3547: 96). 3548: 5.2.3. Ohjeet ja käsitykset 3549: 3550: 5.2.2.3. Rangaistusmääräysten tarkastaminen 5.2.3.1. Kantelut syyttämättäjättämisestä 3551: 3552: 1-2) Rangaistusmääräyslain soveltamisala 1) Päätösten huolellinen perusteleminen 3553: 3554: Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka syytet- Kaupunginviskaali oli tehnyt kaksi syyttä- 3555: ty oli ollut teon tehdessään alle 15-vuotias (26/3l/ mättäjättämispäätöstä ei näyttöä -perusteella sa- 3556: 96). man liikennetapahtuman osapuolista. Molem- 3557: Rangaistusmääräys oli annettu perättömästä pien päätösten perusteluiksi oli kirjoitettu sama 3558: vaarailmoituksesta, vaikka rangaistusmääräys- syy, vaikka se todellisuudessa oli ollut erilainen. 3559: menettelystä annetun lain (692/1993) 1 §:n mu- Kaupunginviskaalin huomiota kiinnitetty 3560: kaan rangaistusmääräys voidaan antaa vain rik- päätösttm perustelemisessa vaadittavaan huolel- 3561: komuksesta, josta tapaukseen sovellettavassa lisuuteen ja tarkkuuteen sekä siihen, että ei näyt- 3562: rangaistussäännöksessä ei ole esillä olevien töä -perusteella tehdystä syyttämättäjättämis- 3563: asianhaarain varalta säädetty ankarampaa ran- päätöksestä tulee ilmetä, mistä tunnusmerkistö- 3564: gaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukaut- tekijästä ei ollut näyttöä (941/l/95). 3565: ta vankeutta (27/31196). 3566: 3567: 2) Huolellinen perehtyminen esitutkinta-aineis- 3568: toon 3569: 3--4) Tuomioistuimen käsiteltäväksi ilmoitettu 3570: asia Apulaisnimismies oli jättänyt syytteen nosta- 3571: matta osakeyhtiön toimitusjohtajaa vastaan tä- 3572: Syyttäjä oli antanut rangaistusmääräyksen, män laiminlyötyä hakea yhtiön laajentunutta 3573: vaikka vastaaja oli ilmoittanut asian tuomiois- toimintaa varten ympäristölupamenettelylaissa 3574: tuimen ratkaistavaksi. Käräjäoikeus oli tuomin- (735/1991) tarkoitettu ympäristölupa sillä perus- 3575: nut vastaajan samasta teosta rangaistukseen teella, että yhtiön riitautettua ympäristöluvan 3576: (l 03/3l/95 ja 15/31196). tarpeen, toimitusjohtajan ei ollut katsottava 3577: 70 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta 3578: 3579: syyllistyneen tahalliseen rikokseen jatkaessaan syyttäjänä on viime kädessä ollut vastuussa riit- 3580: yhtiön laajentunutta toimintaa. Apulaisnimis- tävän esitutkinnan suorituttamisesta ennen syy- 3581: miehen huomiota kiinnitetty syyttäjän velvolli- teharkintaansa (1099/1/95). 3582: suuteen syyteharkinnassaan huolellisesti pereh- 3583: tyä esitutkinnasta ilmeneviin, epäillyn rikoksen 3584: tunnusmerkistön täyttymisen kannalta merki- 5.2.3.2. Syyttäjään kohdistuneet muut kantelut 3585: tyksellisiin seikkoihin ennen syyteharkinnan 3586: päättämistä (22/1/96). 1) Syyttäjän esteellisyydestä 3587: 3588: Kanteluun antamassaan ratkaisussa oikeus- 3589: 3) Syyttämättäjättämiseen liittyviä kysymyksiä kansleri on tämänkaltaisessa tulkintatilanteessa 3590: pitänyt suotavana kokonaistilanteen huomioon 3591: Kaupunginviskaalin ja lääninsyyttäjän huo- ottaen, että perätöntä lausumaa koskevassa 3592: miota kiinnitetty siihen, että syyttäjän tulee syy- asiassa syyteharkinnan suorittaa muu kuin pää- 3593: teharkintaa suorittaessaan huolehtia siitä, että jutun asianosaisena toiminut syyttäjä (99111195). 3594: esitutkinta on toimitettu riittävässä laajuudessa Oikeuskanslerin ratkaisu on kokonaisuudes- 3595: syyteharkintaratkaisun kannalta olennaisten saan 9. jaksossa s. 130. 3596: seikkojen selvittämiseksi. Riittämättömään 3597: näyttöön perustuvaa syyttämättäjättämispää- 3598: töstä ei saa tehdä puutteellisen selvityksen perus- 2) Syyttäjän esteellisyydestä syyteharkinnassa 3599: teella ja se tulee perustella siten selkeästi ja ym- 3600: märrettävästi, että ratkaisusta ilmenee, mistä Nimismies oli ollut syyteharkintaa suorittaes- 3601: tunnusmerkistöntekijästä ei ole riittävää näyttöä saan esteellinen hallintomenettelylain (592/1982) 3602: ja kuinka syyttäjä on arvioimansa näytön perus- 10 §:n 1 momentin 6 kohdan tarkoittamasta eri- 3603: teella päätynyt tähän johtopäätökseen. Peruste- tyisestä syystä. Nimismies oli suorittanut syyte- 3604: luihin ei tule sisällyttää sellaisia asianosaisten harkinnan erään säästöpankin edustajien teke- 3605: väitteitä, joiden oikeellisuuteen ja merkitykseen miksi väitetyistä rikoksista samanaikaisesti, kun 3606: syyttäjä ei ota ratkaisussaan mitään kantaa, kos- hän oli toiminut pankin hallintoon kuuluvana 3607: ka ne ovat omiaan heikentämään päätöksen sel- isäntänä saman säästöpankin, joskin sen eri tu- 3608: keyttä (363/1196). losyksikön alueisännistössä. Nimismiehen huo- 3609: miota kiinnitetty esteellisyyssäännösten noudat- 3610: tamiseen tämänkaltaisessa tapauksessa (876/11 3611: 4) Esitutkinnan asianmukaisuus syyteharkinnan 95). 3612: kannalta 3613: 3614: Työttömyyspäivärahaan liittyvää väärennys- 3) Syytteen tueksi vaadittavista todennäköisistä 3615: tä koskevan asian esitutkinnassa oli kuultu asi- syistä 3616: anomistajaa, rikoksesta epäiltyä ja todistajaa. 3617: Asianomistaja oli rikosilmoituksessaan mm. Kaupunginviskaalin huomiota kiinnitetty 3618: kertonut asuneensa Yhdysvalloissa rikoksen vastaisen varalle syyttäjän velvollisuuteen harki- 3619: väitettynä tekoaikana ja pyytänyt tutkimaan ta huolellisesti syyteharkinnassa ilmi tulleiden 3620: kaikki lähtönsä jälkeen Kansaneläkelaitoksen seikkojen merkitys näyttönä ennen syytteen nos- 3621: paikallistoimistoon jätetyt häntä koskevat asia- tamista. Syytteen tueksi vaadittavien todennä- 3622: kirjat. köisten syiden puuttuminen ei ollut kuitenkaan 3623: Apulaisoikeuskanslerin varamies lausunut ollut niin ilmeistä, että syyttäjän olisi voitu kat- 3624: käsityksenään, että esitutkinnan aikana olisi ol- soa käyttäneen väärin syyttäjälle kuuluvaa har- 3625: lut asianmukaista tarkistaa asianomistajan kintavaltaa syytteen nostaessaan (1107/1/95). 3626: asuinpaikkatieto ja hankkia selvitys hänen työt- 3627: tömyydestään, sen kestosta ja muista mahdolli- 3628: sesti asiaan vaikuttavista Kelan tai työvoimahal- 4) Asiallinen menettely asiakaspalvelussa 3629: linnon hallussa olevista häntä koskevista asiakir- 3630: joista. Olisi myös tullut harkita kriminaalitekni- Asianomistajan asiamies oli esitutkinnan val- 3631: sen käsialatutkimuksen suorittamista. Nimis- mistuttua, mutta ennen syyteharkintaa lähettä- 3632: mies piirin poliisitoimen johtajana ja virallisena nyt syyttäjälle kirjeen, jossa hän oli pyytänyt 3633: 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta 71 3634: 3635: ottamaan syyteharkinnassa huomioon lisävaati- van merionnettomuuden,jonka yhteydessä kaik- 3636: muksia. Syyttäjä oli tehnyt asiassa syyttämättä- kiaan kahdeksan henkilöä oli hukkunut ja välit- 3637: jättämispäätöksen ja asianomistajan nostaman tömästi menehtynyt. Asia oli ollut eri lääninsyyt- 3638: kanteen johdosta käräjäoikeudessa kuultuna täjien syyteharkinnassa niin, että sen suorittami- 3639: esittänyt, että lisävaatimusten syyteoikeus oli nen oli kestänyt kaikkiaan lähes kolme vuotta 3640: vanhentunut. Asiamies oli käräjäoikeuden istun- kolme kuukautta. Syyteharkinta oli päättynyt 3641: non jälkeen lähettänyt syyttäjälle kirjeen, jossa siten, että lääninsyyttäjän tehtävästä poissiirty- 3642: hän oli pyytänyt saada selvityksen syyttäjän nä- nyt apulaisnimismies oli tehnyt asiassa ei rikos 3643: kemyksen perusteista. -perusteiset syyttämättäjättämispäätökset. 3644: Asiamiehen lisävaatimukset sisältäneessä kir- Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri on to- 3645: jeessä oli ollut selvät viittaukset syyttäjällä vielä dennut, että syyteharkinnan suorittaminen asias- 3646: siiloin avoinna olleeseen asiaan, joten asiassa oli- sa oli kestänyt poikkeuksellisen pitkään. Viiväs- 3647: si voinut katsoa asiamiehen tarkoittaneen kirjeen tyminen oli pääasiasiallisesti johtunut siitä, että 3648: rikosilmoituksensa täydennykseksi kuten kärä- lääninsyyttäjänviran haltijat olivat toistuvasti 3649: jäoikeus oli ratkaisussaan katsonut. Syyttäjän vaihtuneet niin, että he eivät olleet ennen tehtä- 3650: olisi tullut selvittää kirjeen tarkoitus eikä vasta västä poissiirtymistään saaneet asianmukaista 3651: syyteoikeuden vanhentumisen jälkeen käräjäoi- syyteharkintaa suoritetuksi. Tämänkaltaisissa ti- 3652: keudessa ilmaista näkemyksensä asiassa. lanteissa on syytä korostaa myös lääninpoliisi- 3653: Syyttäjä ei ollut vastannut asiamiehen käräjä- neuvokselle kuuluvaa vastuuta alaistensa läänin- 3654: oikeuden istunnon jälkeen lähettämään selvitys- syyttäjien syyttäjäntoiminnan johtamisessa ja 3655: pyyntöön. Hyvään virkamiestapaan ja syyttäjil- valvonnassa. Ratkaisussa on kiinnitetty läänin- 3656: täkin vaadittavaan palveluperiaatteeseen kuu- poliisineuvoksen ja entisen lääninsyyttäjän huo- 3657: luu, että henkilöiden asiallisiin kirjeisiin vasta- miota syyteharkinnan joutuisuutta ja syytehar- 3658: taan viivyttelemättä. Syyttäjän olisi tullut joka kinta-asioiden valvontaa koskeviin näkökohtiin 3659: tapauksessa ilmoittaa se seikka, ettei hän aikonut (78/62/95). 3660: asiaa enempää käsitellä. Syyttäjän huomiota 3661: kiinnitetty asialliseen menettelyyn asiakaspalve- 3662: lussa (1014/1/95). 3663: 2-3) Syyteharkinnan viipyminen 3664: 3665: 5) Takavarikoiduo esineen omistajan kuulemi- Syyttäjä oli ratkaissut syyteharkinnassaan ol- 3666: sesta leet asiat ensimmäisessä tapauksessa noin kym- 3667: menessä ja toisessa tapauksessa noin kahdeksas- 3668: Käräjäoikeus oli jatkanut lääninsyyttäjän ha- sa kuukaudessa. Useimmat näistä olivat olleet 3669: kemuksesta takavarikon voimassaoloaikaa. Ta- suhteellisen pieniä rikosasioita,joissa syyttäjä oli 3670: kavarikoidun esineen omistajalle ei ollut varattu sittemmin päätynyt syyttämättäjättämiseen. 3671: tilaisuutta tulla kuulluksi lääninsyyttäjän hake- Diaarin rästilistan mukaan hänellä oli jälleen 3672: muksen johdosta. Asia ei ollut antanut aihetta syyteharkinnassaan yhdeksän yli kuusi kuukaut- 3673: apulaisoikeuskanslerin toimenpiteisiin, koska ti- ta vanhempaa, ilman vaihekoodia olevaa asiaa. 3674: lanne tuolloin oli ollut oikeudellisesti tulkinnava- Syyttäjällä oli sitenjatkuvasti syyteharkinnas- 3675: rainen. Korkein oikeus on sittemmin antanut saan yli kuusi kuukautta vanhempia asioita eikä 3676: ratkaisun (KKO 1994:83),jolla kuulemisvelvolli- hänen selvityksistään ollut käynyt ilmi, miksi vii- 3677: suutta koskenut tulkinnanvaraisuus on osittain ve oli jatkuva. Syyttäjän huomiota kiinnitetty 3678: poistunut (771/1195). asianosaisten oikeusturvan vaatimuksiin ja syy- 3679: teharkinnan joutuisuuteen (1 0/62/96). 3680: Kaupunginviskaalinvirastossa oli vireiilä syy- 3681: 5.2.3.3. Oikeuskanslerinviraston omasta aloit- teharkinnassa seitsemän asiaa, jotka olivat saa- 3682: teesta puneet virastoon yli puolitoista vuotta aikaisem- 3683: min. Ensimmäiselle kaupunginviskaalille asetet- 3684: 1) Lääninsyyttäjän suorittaman syyteharkinnan tu määräaika, jossa syyteharkinnat tuli suorittaa 3685: viivästyminen loppuun. Samalla kiinnitetty huomiota syytehar- 3686: kintaratkaisun joutuisaan tekemiseen eräissä 3687: Lääninsyyttäjä oli ottanut paikallissyyttäjältä muissakin pitkään vireillä olleissa asioissa (47/ 3688: syyteharkintaansa aluksen uppoamista koske- 62/95). 3689: 72 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta 3690: 3691: 5.2.3.4. Rangaistusmääräysten tarkastaminen 12) Virheitä ja puutteita tiedoksiantopäiväyk- 3692: sessä 3693: 1~ Tuomioistuimen käsiteltäväksi ilmoitettu 3694: asia Rangaistusmääräys oli kahdessa tapauksessa 3695: annettu, vaikka tiedoksiantopäiväyksessä oli ol- 3696: Rangaistusmääräykset oli annettu, vaikka lut virheitä ja puutteita (5/31196). 3697: asiat oli ilmoitettu tuomioistuimen käsiteltäviksi. 3698: Vastaajat oli tuomittu samoista teoista rangais- 3699: tuksiin käräjäoikeudessa. Rangaistusmääräyk- 13) Kaksi rangaistusmääräystä samasta teosta 3700: set oli syyttäjänviraston omista vastustamismer- 3701: kinnöistä huolimatta jaettu syyttäjille ratkaista- Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka vasta- 3702: viksi. Kiinnitetty viraston päällikön huomiota ajalle oli jo aikaisemmin annettu rangaistusmää- 3703: rangaistusmääräysasioiden käsittelystä annettu- räys samasta teosta (1 0/31/96). 3704: jen ohjeiden tarkistamiseen ja ajanmukaistami- 3705: seen (3/31 ja 9/31196). 3706: Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka vas- 14) Rangaistusvaatimuksen vastustamisen 3707: taaja oli vastustanut rangaistusvaatimusta. Kä- peruuttaminen 3708: räjäoikeus oli tuominnut hänet samasta teosta 3709: rangaistukseen. Syyttäjäntehtävät oli erään kun- Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka vas- 3710: nan osalta nimismiesjaotuksesta poiketen sovittu taaja oli ilmoittanut asian tuomioistuimen käsi- 3711: hoidettavksi tuomiopiirijaotuksen mukaisesti teltäväksi. Käräjäoikeus oli tuominnut hänet sa- 3712: toisessa nimismiespiirissä. Kehotettu syyttäjän- masta teosta rangaistukseen. 3713: viraston päällikköä kiinnittämään rangaistus- Vastaaja oli viimeisenä vastustamispäivänä 3714: määräysasioita käsittelevän henkilökuntansa puhelimitse ilmoittanut kaupunginviskaalinvi- 3715: huomiota niiden asioiden käsittelyssä vaaditta- raston kansliaan peruuttavansa vastustamisen- 3716: vaan huolellisuuteen ja tarkkuuteen, erityisesti sa. Tieto peruutuksesta oli ilmoitettu suullisesti 3717: tällaisessa poikkeusjärjestelyin hoidetussa tilan- myös poliisilaitoksen kansliaan, missä tieto oli 3718: teessa (18/31196). merkitty diaariin ja apulaissyyttäjä oli sen jäl- 3719: Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka vas- keen vahvistanut rangaistusmääräyksen. Asiassa 3720: taaja oli ilmoittanut asian tuomioistuimen käsi- oli kuitenkin tapahtunut väärinkäsitys sikäli, 3721: teltäväksi. Käräjäoikeus oli tuominnut vastaajan että kaupunginviskaalinviraston toimistosihteeri 3722: samasta teosta rangaistukseen (78/31/95, 111311 ei ollut tuolloin tarkoittanut peruuttaa muuta 3723: 96 ja 23/31196). kuin esitutkintapöytäkirjatilauksen. 3724: Käräjäoikeudelle ei ollut asiasta tässä vaihees- 3725: sa ilmoitettu. Vastustamisasiaa hoitava syyttäjä 3726: 7-11) Vastustaruisaika ja -osoitus puolestaan oli jäänyt odottamaan kirjallista pe- 3727: ruutusilmoitusta, mutta kun sitä ei ollut tuomio- 3728: Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka mer- istuinkäsittelypäivään mennessä tullut, asia oli 3729: kintä viimeisestä vastustamispäivästä oli puuttu- tullut normaalisti esille käräjäoikeudessa. 3730: nut. Lisäksi rangaistusvaatimuksen vastustamis- Ensimmäisen kaupunginviskaalin huomiota 3731: aika oli merkitty alle viikon pituiseksi (101131195, kiinnitetty tiedonkulun järjestämiseen rangais- 3732: 102/31195). tusmääräysasioissa ja näitä asioita hoitavan hen- 3733: Syyttäjä oli antanut rangaistusmääräyksen, kilökunnan ohjauksen tarpeellisuuteen, erityi- 3734: vaikka epäiliylle ei ollut ilmoitettu mihin vastus- sesti poikkeuksellisissa tilanteissa, jollaisesta nyt 3735: tamisilmoitus oli tehtävä. Lisäksi hän ei ollut oli kysymys (13/31/96). 3736: merkinnyt toista rangaistusmääräystä ratkais- 3737: tuksi vaaditun menettämisseuraamuksen osalta 3738: (7/31/96). 5.2.4. Muu kannanotto 3739: Syyttäjä oli kolmessa tapauksessa antanut 3740: rangaistusmääräyksen, vaikka vastustusosoituk- Tietosuojavaltuutetun kuuleminen 3741: sissa ilmoitettu määräaika oli ollut virheellinen. 3742: Kahdessa tapauksessa rangaistusmääräys oli an- Henkilörekisterilain (471/1987) 47 §:n mukaan 3743: nettu ennen viimeistä vastustuspäivää (1 00/311 tietosuojavaltuutettua tulee kuulla ennen henki- 3744: 95, 6/31/96). lörekisterilain 43-46 §:ssä tarkoitettua tekoa 3745: 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta 73 3746: 3747: koskevan syytteen nostamista. Lainmuutoksen Oikeuskansleri on katsonut, että sisäasiainmi- 3748: (63011995) jälkeen kuulemisvelvollisuus koskee nisteriön kirjeessä tarkoitettujen järjestelyjen to- 3749: henkilörekisteririkkomusta. Henkilörekisteriri- teuttaminen oikeuskanslerin hallinnollisin toi- 3750: kosta ym. koskevassa asiassa tietosuojavaltuute- menpitein ei ole mahdollista, vaan asia edellyttäi- 3751: tun kuulemisvelvollisuus perustuu rikoslain 38 si myös lainsäännösten muuttamista. Tämän 3752: luvun 10 §:n 3 momenttiin (578/1995). Syyttäjä- vuoksi ja kun asian järjestämisellä sinänsä on 3753: sanomissa nro 1/1995 oikeuskansleri on kiinnit- periaatteellista merkitystä kansalaisen oikeus- 3754: tänyt syyttäjien huomiota siihen, että tietosuoja- turvan kannalta, oikeuskansleri on lähettänyt si- 3755: valtuutettua tulee kuulla aina syyteharkinnan säasiainministeriön kirjeen siihen liittyvine muis- 3756: yhteydessä, vaikka syyteharkinta jobtaisikin tioineen oikeusministeriölle niitä toimenpiteitä 3757: syyttämättä jättämiseen. varten, joihin oikeusministeriö katsoo asiassa 3758: Rikosylikonstaapelia oli epäilty poliisin rekis- olevan aihetta. 3759: tereistä saatujen tietojen luovuttamisesta sivulli- Esityksen mukaiset järjestelyt on nyttemmin 3760: selle. Kaupunginviskaali jätti asiassa syytteen toteutettu esitutkintalain 14 §:n uudessa 2 mo- 3761: nostamatta sillä perusteella, ettei asiassa ollut mentissa (203/1997), joka tulee voimaan 3762: näyttöä siitä, että epäilty ylipäänsä olisi antanut 1.12.1997 (2/20/96). 3763: ulkopuolisille poliisina saamiaan ja henkilöitä 3764: koskevia tietoja ja siten syyllistynyt niihin rikok- 3765: siin, joista häntä on epäilty. Kaupunginviskaali 3766: ei ollut kuullut tietosuojavaltuutettua ennen 3767: syyttämättäjättämispäätöstään. Kun ei ollut 5.3.2. Huomautukset 3768: näyttöä tiedon luovuttamisesta, harkittavana ei 3769: edes ollut kysymys henkilörekisteririkkomukses- 5. 3.2.1. Rangaistusvaatimusten tarkastaminen 3770: ta tai sitä törkeämmästä, rikoslain mukaan ran- 3771: gaistavasta teosta. Tietosuojavaltuutetun kuule- 1) Rangaistusmääräyslain sovellettavuus 3772: misvelvollisuutta ei siis tässä tapauksessa ollut. 3773: Tietosuojavaltuutetun kuuleminen on tarpeen Rangaistusvaatimus perättömästä vaarail- 3774: paitsi kaikissa syyttäjän syyksilukevissa ratkai- moituksesta oli annettu tiedoksi, vaikka rangais- 3775: suissa myös sellaisissa näytön harkintaa koske- tusmääräysmenettelystä annetun lain (692/1993) 3776: vissa tilanteissa, joissa on kyse henkilörekisterin 1 §:n mukaan rangaistusmääräys voidaan antaa 3777: käyttämiseen liittyvän toimen arvioinnista. Tie- vain rikkomuksesta, josta tapaukseen sovelletta- 3778: tosuojavaltuutettua voi tietenkin kuulla myös vassa rangaistussäännöksessä ei ole esillä olevien 3779: sellaisissa tilanteissa, joissa laki tai ohjeet eivät asianhaarain varalta säädetty ankarampaa ran- 3780: sitä nimenomaan edellytä, muttajoissa tietosuo- gaistusta kuin sakko tai kuusi kuukautta van- 3781: ja-alan asiantuntemuksesta saattaa olla hyötyä. keutta (27/31/96). 3782: Myös esitutkinnassa tutkinnan suuntaamiseen 3783: liittyvissä kysymyksissä tietosuoja-alan asian- 3784: tuntemuksella saattaa olla merkitystä (62/62/95). 3785: 2) Kaksi rangaistusta samasta teosta 3786: 3787: Poliisilaitoksella rangaistusmääräysasioita 3788: 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta hoitaville henkilöille huomautettu heidän menet- 3789: telynsä virheellisyydestä. Kahdessa tapauksessa 3790: 5.3.1. Esitys rangaistusvaatimukset oli laadittu, annettu tie- 3791: doksija esitetty, vaikka vastaaja oli jo aikaisem- 3792: Poliisin tekemiksi väitettyjen rikosten tutkin- min tuomittu samoista teoista rangaistusmäärä- 3793: nasta yksillä rangaistukseen (73/31/95). 3794: 3795: Sisäasiainministeriö oli esittänyt kirjeessään 3796: 22.1.1996, että oikeuskanslerinvirasto ryhtyisi 3797: järjestelyihin ,joiden perusteella poliisin tekemik- 3-4) Syytetyn alaikäisyys 3798: si väitettyjen rikosten esitutkinnassa tutkinnan- 3799: johtajina poikkeuksellisesti toimisivat siihen Rangaistusvaatimus oli annettu tiedoksi alle 3800: erikseen määrätyt syyttäjät. 15-vuotiaalle henkilölle (1/31/96 ja 26/31/96). 3801: 3802: 10 370099 3803: 74 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta 3804: 3805: 5.3.3. Käsitykset 4) Esitutkinnan joutuisuus 3806: 3807: 5.3.3.1. Poliisiin kohdistuneet kantelut Asianomistajan tutkintapyyntö oli kirjattu 3808: 8.10.1992 ja sen johdosta oli hankittu selvitystä. 3809: 1) Kanteluviranomaisen esteellisyydestä Saman asianomistajan myöhemmin tekemien ri- 3810: kosilmoitusten johdosta oli suoritettu kesällä 3811: Poliisitarkastajan tietoon saatettu apulaisoi- 1994 valmistunut esitutkinta, jossa oli tehty rat- 3812: keuskanslerin käsitys, jonka mukaan poliisitar- kaisut 22.6. ja 11.9 .1994. Asianomistajan vuonna 3813: kastajan, huomioon ottaen hallintomenettely- 1982 tekemä tutkintapyyntö oli 13.1.1995 tehdyl- 3814: lain esteellisyyssäännökset, ei olisi tullut käsitellä lä ratkaisulla katsottu sisältyneen kesällä 1994 3815: kantelukirjoitusta, jossa oli muun ohessa arvos- valmistuneeseen esitutkintaan ja siitä oli ilmoi- 3816: teltu hänen toimenpiteitään nimismiehen viran- tettu hänelle 27.2.1995. 3817: sijaisena noin kymmenen vuotta aikaisemmin. Tutkintapyynnön kirjaamisen ja sitä asiaa 3818: Kantelukirjoitus oli ollut sekava, ja poliisitarkas- koskevan ratkaisun välinen aika oli ollut runsaat 3819: taja oli aikanaan nimismiehenä vain vähäisessä kaksi vuotta. Rikoskomisarion katsottu viivytel- 3820: määrin osallistunut niiden asioiden käsittelyyn, leen esitutkinnan suorittamisessa ja sen lopputu- 3821: joita kantelukirjoituksessa oli käsitelty. Siten ky- loksesta ilmoittamisessa ja vastaisen varalle kiin- 3822: symys esteellisyydestä oli ollut tulkinnanvarai- nitetty hänen huomiotaan esitutkinnan joutui- 3823: nen (779/1195). suuteen (1087/l/94). 3824: 3825: 3826: 2) Rikosilmoituksen käsittely esteellisenä 3827: 3828: Ylikomisario oli käsitellyt rikosilmoituksen ja 3829: ilmoittanut, ettei se antanut aihetta poliisitutkin- 5) Poliisitoiminnan yleisistä periaatteista 3830: nan suorittamiseen ainakaan tuossa vaiheessa, 3831: koska asia oli hallinnollisessa järjestyksessä rat- Vanhemman konstaapelin huomiota kiinni- 3832: kaistavana. Rikosilmoitus koski kansanterveys- tetty poliisin toimivaltuussäännöksiin ja poliisin 3833: liiton liittovaltuuston päätöstä, jonka tekemi- toiminnan yleisiin periaatteisiin rangaistusvaati- 3834: seen ylikomisario oli osallistunut. Ylikomisarion musta tiedoksiannettaessa. Tien kaidetta päin 3835: huomiota kiinnitetty esteellisyyssääntöjen nou- ajanut autoilija oli itse kutsunut poliisit tutki- 3836: dattamiseen silloinkin, kun tarkoituksena ei ole maan vähäistä liikenneonnettomuutta, koska se 3837: ratkaista asiaa lopullisesti (782/1/94). oli hänen mielestään johtunut hänen autonsa 3838: viasta. Autoilijan syyllisyys liikenneonnetto- 3839: muuteen ei ollut ollut selvä. Konstaapeli oli polii- 3840: 3) Tutkinnanjohtajan toimivallasta päättää siautossa kuulustelun jälkeen päättänyt antaa 3841: esitutkinta autoilijalle rangaistusvaatimuksen tiedoksi, min- 3842: käjohdosta autoilija oli halunnut poistua poliisi- 3843: Nimismiehen huomiota kiinnitetty siihen, et- autosta eikä ollut suostunut ilmoittamaan ansio- 3844: tei tutkinnanjohtajan sovi ratkaista esitutkinnas- tulojaan ja ammattiaan. Konstaapeli oli estänyt 3845: sa ilmenevää tulkinnanvaraista oikeuskysymystä autoilijaa poistumasta poliisiautosta käymällä 3846: siten, ettei kysymyksessä ole rikos, vaan että se tähän käsiksi ja ottamalla haltuunsa tämän au- 3847: tulee saattaa syyttäjän harkittavaksi. Syyttäjänä tosta auton avaimet. 3848: toimiva nimismies ja poliisipiirin komisario oli- Poliisi ei voi antaa rangaistusvaatimusta sako- 3849: vat yhdessä sopineet, että komisario teki epäiltyä tettavalle tiedoksi selvittämättä ensinjollakin ta- 3850: luvatonta kiinteistönvälitysliikkeen harjoitta- voin päiväsakon suuruutta. Kun autoilija oli 3851: mista koskevassa asiassa tutkinnan lopettamis- kieltäytynyt ilmoittamasta ansiotulojaan, polii- 3852: päätöksen eikä saattanut sitä syyteharkintaan. silla ei ollut ollut mahdollisuutta antaa hänelle 3853: Komisario ei ollut perustellut ratkaisuaan. Lää- rangaistusvaatimusta tiedoksi tuossa tilaisuu- 3854: ninhallituksen toimenpidepyyntö ei ollut anta- dessa. Päiväsakon rahamäärä olisi voitu selvittää 3855: nut aihetta poliisin toimenpiteisiin, vaikka polii- ja rangaistusvaatimus antaa tiedoksi myöhem- 3856: sin tehtävänä oli ollut valvoa kiinteistönvälitys- min, mikäli se olisi perusteellisemman harkinnan 3857: toimintaa lääninhallituksen ohjeiden mukaan jälkeenkin katsottu aiheelliseksi (284/l/96). 3858: (449/l/94). 3859: 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta 75 3860: 3861: 6) Poliisin toimivallasta liikennevalvonnan ja kuuluvassa Pernajassa pahoinpidellyt entistä 3862: rahankeräyksen yhteydessä vaimoaan B:tä varsin kovakouraisesti uhaten 3863: vielä surmata B:n sekä tämän lähiomaisia, mikäli 3864: Poliisi ja yksityinen hyväntekeväisyysjärjestö B ilmoittaisi pahoinpitelystä poliisille. B oli teh- 3865: olivat sopineet, että järjestö toimitti rahankerä- nyt seuraavana päivänä rikosilmoituksen tör- 3866: ystä poliisin suorittaman liikennevalvonnan yh- keästä pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta 3867: teydessä niin, että keräys kohdistui poliisin py- sekä vapaudenriistosta Porvoon nimismiespii- 3868: säyttämiin autoilijoihin. Tällainen järjestely riin, josta rikosilmoitus sekä B:n asianomistaja- 3869: saattoi aiheuttaa epäilyjä siitä, että poliisi pysäyt- kuulustelu oli toimitettu välittömästi postitse 3870: täisi autoilijoita rahankeräyksen toimittamista pahoinpitelyn tapahtumapaikan mukaisesti Lo- 3871: varten. Tähän poliisilla ei kuitenkaan olisi ollut viisan nimismiespiiriin. B sekä tämän perheenjä- 3872: oikeutta. Tämän vuoksi poliisimestarin tietoon senet olivat ottaneet useita kertoja yhteyttä Lo- 3873: saatettu apulaisoikeuskanslerin käsitys siitä, et- viisan nimismiespiiriin kertoen poliisille pahoin- 3874: tei apulaisoikeuskansleri pitänyt hyväksyttävänä pitelystä ja uhkauksesta ja omista, A:n uhkauk- 3875: poliisin ja yksityisen hyväntekeväisyysjärjestön seen liittyvistä peloistaan, mutta poliisi ei ollut 3876: kerrotuolaista yhteistoimintaa liikennevalvon- ryhtynyt toimenpiteisiin yhteydenottojen joh- 3877: nan ja rahankeräyksen järjestämisen yhteydessä dosta. A oli muutaman päivän kuluttua surman- 3878: (883/l/95). nut B:n. 3879: Sekä Porvoon että Loviisan nimismiespiireis- 3880: 5.3.3.2. Rangaistusvaatimusten tarkastaminen sä B:n rikosilmoitusta oli käsitelty tavanomaises- 3881: sa järjestyksessä ja pahoinpitelyä tavanomaisena 3882: 1) Rikosilmoituksen kirjaaminen pahoinpitelyrikoksena eikä poliisi ollut näin ol- 3883: len nähnyt aihetta ryhtyä muihin toimenpiteisiin, 3884: Vastaajalle oli annettu rangaistusmääräys, kuten esimerkiksi pakkokeinojen käyttöön asian 3885: vaikka hänet oli jo tuomittu rangaistusmääräyk- johdosta. Porvoon nimismiespiiristä tullut rikos- 3886: sellä rangaistukseen samasta teosta. Asianomis- ilmoitus sekä B:n asianomistajakuulustelu oli 3887: taja oli tehnyt rikosilmoituksen kahdesti samasta annettu noudatetun käytännön mukaisesti tut- 3888: teosta. Poliisilaitoksella ei ollut tarkistettu aiem- kinnanjohtajalle, minkä jälkeen tutkinnanjohta- 3889: paa diariointia. Kehotettu poliisimestaria kiin- ja oli asiaan tutustuttuaanjakanutjutun rikosyli- 3890: nittämään henkilökuntansa huomiota asioiden konstaapelin tutkittavaksi. Loviisan nimismies- 3891: käsittelyssä vaadittavaan huolellisuuteen ja tark- piirissä ei ollut ehditty aloittaa esitutkintaa B:n 3892: kuuteen (28/3l/96). rikosilmoituksen johdosta, ennen kuin B oli sur- 3893: mattu. 3894: 2-3) Vastustamisaika Lääninsyyttäjä oli suorittanut syyteharkinnan 3895: Porvoon ja Loviisan nimismiespiirien poliisi- 3896: Vanhempi konstaapeli oli merkinnyt rangais- miesten epäillyn tuottamuksellisen virkavelvolli- 3897: tusvaatimusten vastustamispäivän virheellisesti, suuden rikkomisen osalta edellä kerrottujen ta- 3898: mikä osaltaan oli vaikuttanut siihen, että ran- pahtumien yhteydessä ja katsonut, ettei ollut 3899: gaistusmääräykset oli annettu ennen viimeistä joko riittävää näyttöä heidän syyllistymisestään 3900: vastustamispäivää (1 00/31/95). rikokseen, tai ettei kysymyksessä ollut rikos. 3901: Vanhempi konstaapeli oli merkinnyt rangais- Apulaisoikeuskansleri on B:n omaisten sekä 3902: tusvaatimukseenjoko tiedoksiautopäivän tai vii- eräiden muiden tekemiin kantetuihin antamas- 3903: meisen vastustamispäivän virheellisesti, minkä saan ratkaisussa katsonut, etteivät poliisiviran- 3904: vuoksi vastustamisaika oli jäänyt neljä vuoro- omaiset olleet menetelleet virkavelvollisuuksien- 3905: kautta liian lyhyeksi (1 02/31/95). sa vastaisesti tai muutenkaan virheellisesti pu- 3906: heena olevassa asiassa, ja että lääninsyyttäjä oli 3907: näin ollen päätynyt syyteharkinnassaan oikeaan 3908: 5.3.4. Muut kannanotot lopputulokseen. Epäillyn rikoksenjohdosta käy- 3909: tettäville pakkokeinoille tulee olla lailliset perus- 3910: 1) Poliisin menettely törkeää pahoinpitelyä, teet. Tässä tapauksessa ei ollut ilmennyt, että 3911: laitonta uhkaosta ynnä muuta koskevassa asiassa poliisin olisi tuolloin tiedossaan olleen perusteel- 3912: la tullut olettaa kysymyksessä olevan rikollisen 3913: Poliisin menettelystä tehtyjen kantetujen mu- toiminnan jatkamisvaara, jolloin A:n pidättämi- 3914: kaan A oli Loviisan nimismiespiirin alueesen nen olisi ollut mahdollista. 3915: 76 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta 3916: 3917: Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri on lisäk- 5.4. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta 3918: si todennut, että Porvoon ja Loviisan nimismies- 3919: piirien välinen sekä Loviisan nimismiespiirin si- 5.4.1. Virkasyyteasiat 3920: säinen tiedonkulku ei ollut toiminut parhaalla 3921: mahdollisella tavalla edellä kerrottujen tapahtu- 1) Virkavelvollisuuden rikkomiset 3922: mien yhteydessä. Jotta vastaavanlaiset tapaukset 3923: kyettäisiin tulevaisuudessa ehkäisemään, tulisi Lääninsyyttäjä määrätty nostamaan syyte ni- 3924: myös esitutkintaviranomaisten välisen sekä vi- mismiestä vastaan kahdesta rikoslain 40 luvun 3925: ranomaisten sisäisen tiedonkulun toimia moit- 11 §:n mukaisesta tuottamuksellisesta virkavel- 3926: teettomasti ja aukottomasti. vollisuuden rikkomisesta. Nimismies oli myynyt 3927: Huomionarvoista on, että Uudenmaan lää- kiinteistön pakkohuutokaupalla ilman ulosotto- 3928: ninpoliisineuvos oli ilmoittanut sisäasiainminis- lain 3luvun 1 §:ssä (389/1973) säädettyä ulosotto- 3929: teriölle antamassaan lausunnossa lääninhallituk- perustetta. Nimismies oli myös ryhtynyt anta- 3930: sen poliisiosaston tulevan kiinnittämään vastai- maan virka-apua vuokralaisen häätämiseksi 3931: sen varalle paikallispoliisin huomiota siihen, että kiinteistöitä ulosottolain 5 luvun 49 §:n nojalla, 3932: sen on toiminnassaan kiinnitettävä erityistä huo- vaikka kyseinen lainkohta ei oikeuttanut häätä- 3933: miota myös perheväkivallan tapausten viivytyk- mään vuokralaista. 3934: settömään esitutkinnan suorittamiseen sekä pak- Jyväskylän käräjäoikeus on 11.9.1996 julista- 3935: kokeinojen asianmukaiseen käyttöön (875 ja mallaan päätöksellä nro 959 tuominnut nimis- 3936: 879/l/95). mies Taisto Kaivolan kahdesta tuottamukselli- 3937: sesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoituk- 3938: seen. Päätös on lainvoimainen rangaistusseuraa- 3939: 2) Esitutkinta määrätty suoritettavaksi poliisin muksen osalta (715/1/94). 3940: menettelyn osalta 3941: 2) Virkavelvollisuuden rikkominen 3942: Henkilö oli ns. linnoittautumistilanteessa saa- 3943: nut surmansa poliisimiesten ampumista luodeis- Lääninsyyttäjä määrätty nostamaan syyte ni- 3944: ta. Henkilön oikeudenomistajat olivat nostaneet mismiestä vastaan rikoslain 40 luvun 11 §:n mu- 3945: poliisimiehiä ja Suomen valtiota vastaan käräjä- kaisesta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden 3946: oikeudessa kanteen, jonka käsittely on edelleen rikkomisesta. Nimismies oli vastoin ulosottolain 3947: kesken. Asian käsittelyn yhteydessä kantajat oli- 5 luvun 48 §:n 1 momentin säännöstä antanut 3948: vat väittäneet, että poliisimiehet olisivat raken- pakkohuutokauppaostajalle kauppakirjan, jo- 3949: nukseen myös kaasuammuksia ampuessaan po. hon pakkohuutokauppa oli merkitty lainvoimai- 3950: tilanteessa aiheuttaneet asianomaiselle henkilöl- seksi, vaikka valitusaika lääninhallituksen pää- 3951: le hengen menettämisen vaaran ja rakennukselle tökseen ei vielä ollut kulunut umpeen. Ostajalle 3952: vakavan palonvaaran. oli kauppakirjan perusteella myönnetty lainhuu- 3953: Apulaisoikeuskansleri on henkilön oikeuden- to. Hovioikeus oli myöhemmin kumonnut pak- 3954: omistajien kantelukirjoituksen johdosta kehot- kohuutokaupan. Ks. myös kohta 9.3. s. 126. 3955: tanut keskusrikospoliisia suorittamaan asiassa Joensuun käräjäoikeus on 5.11.1996 julista- 3956: lisätutkinnan poliisimiesten menettelyn osalta mallaan päätöksellä nro 1221 tuominnut nimis- 3957: sekä kaasuaseiden ja -ammusten käyttämisen mies Heikki Matikaisen tuottamuksellisesta vir- 3958: että niitä koskevan poliisin ohjeistuksen suhteen. kavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen. 3959: Käräjäoikeuteen asian käsittelyä varten julki- Asianomistajien valituksen johdosta asia on vi- 3960: sen kannevallan valvojaksi määrätty kihlakun- reillä Itä-Suomen hovioikeudessa (801/1/94). 3961: nansyyttäjä on sittemmin 25.2.1997 päivätyillä 3962: syyttämättäjättämispäätöksillään katsonut, ett- 3963: eivät poliisimiehet ole nuo kaasuammukset am- 5.4.2. Esitys 3964: puessaan syyllistyneet heidän viakseen epäiltyi- 3965: hin vaaran aiheuttamiseen ja virkarikokseen Häätöihin liittyvän lainsäädännön kehittämisestä 3966: (1167/l/96). eräissä täytäntöönpanotilanteissa 3967: 3968: Vastaajalle kuulunutta, ulosottoviranomais- 3969: ten asunnosta poistamaa omaisuutta oli häädön 3970: yhteydessä ilmeisesti sivullisten toimesta kadon- 3971: 5.4. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta 77 3972: 3973: nut ja vahingoittunut. Vastaaja ei ollut ollut hää- le. Sakko oli myöhemmin muunnettu vankeu- 3974: tötoimituksessa läsnä. Ulosottomies oli jättänyt deksija henkilö olijoutunut suorittamaan muun- 3975: asuntoon häätöilmoituksen vajaata viikkoa ai- torangaistusta kaksi päivää, kunnes virhe oli saa- 3976: kaisemmin. tu selvitetyksi. Sakkorangaistuksen täytäntöön- 3977: Ulosottolaissa ei ole säännöksiä häädettävän panosta annetun asetuksen (38lll988) mukaises- 3978: omaisuuden varastoimisesta ja suojaamisesta ti sakko voidaan maksaa ulosottomiehelle, vaik- 3979: häädön yhteydessä. Vastaaja on lähtökohtaisesti ka se ei olisi vielä ulosotossa ja edelleen niin 3980: itse vastuussa omaisuutensa säilytyksestä ja var- kauan kuin sakko on mahdollista maksaa. Ase- 3981: tioinnista. Omaisuuden jäämistä viranomaisten tuksen 19 §:n 2 momentissa on ulosottomiehelle 3982: toimittaman häädön seurauksena suojaamatta ei lisäksi säädetty velvollisuus pyytää estetodistuk- 3983: silti voida pitääsoveliaanaja kohtuullisena, var- sin palauttamansa sakon täytäntöönpanokirja 3984: sinkaan jos vastaaja ei ole tosiasiallisesti saanut takaisin ja ryhtyä perintään, mikäli sakko saatai- 3985: ajoissa tietoonsa täytäntöönpanon ajankohtaa. siin perityksi. Apulaisoikeuskansleri on päätök- 3986: Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri on esittänyt sessään todennut, että avustavan ulosottomie- 3987: oikeusministeriölle, että se selvittäisi, olisiko hen olisi tullut tarkistaa, mille perinnässä olleelle 3988: lainsäädäntötoimenpitein mahdollista häätöjen saa tavalle suoritus oli haluttu kohdistaa. Avusta- 3989: yhteydessä nykyistä paremmin turvata häädettä- vaa ulosottomiestä on huomautettu menettelyn- 3990: vän omaisuutta niissä tapauksissa, jolloin hän tai sä virheellisyydestä (857/l/95). 3991: hänen edustajansa eivät ole häätötilaisuudessa 3992: paikalla (1 0/5l/96). 3993: 4) Toimivallan puuttuminen tilitysasiassa 3994: 3995: 5.4.3. Huomautukset Nimismiehelle huomautettu menettelynsä vir- 3996: heellisyydestä, kun hän oli toimittanut osamak- 3997: 1) Ulosottoperusteen puuttuminen sukauppalain mukaisen tilityksen, vaikka hän ei 3998: ollut asiassa toimivaltainen. Toimivalta on sen 3999: Avustavalle ulosottomiehelle huomautettu paikkakunnan ulosottomiehellä, missä ostaja 4000: vastaisen varalle siitä, että hän oli ulosmitannut asuu tai esine on. Tilityksen hakija oli virheelli- 4001: kiinteistön ilman ulosottolain 3 luvun 1 §:ssä sesti ilmoittanut kaupan kohteena olleiden tava- 4002: (389/l973) säädettyä ulosottoperustetta. Apu- roiden olevan myyjän hallussa nimismiehen toi- 4003: laisoikeuskansleri on päätöksessään todennut, mialueella. Nimismies oli myöhemmin lähettä- 4004: että myös avustavanulosottomiehen tulee tutkia nyt tavarantarkastajan arvioimaan tavarat osta- 4005: ulosottoperusteen olemassaolo ennen ulosmit- jan kotipaikkakunnalle. Ennen tilitystilaisuutta 4006: tausta (715/l/94). nimismiehen olisi tullut havaita, ettei hän ollut 4007: toimivaltainen. Nimismies ei myöskään ollut lä- 4008: 2) Kauppakirjan antaminen pakkohuutokaupassa hettänyt pöytäkirjaa tilitystoimituksesta velalli- 4009: selle (345/l/95). 4010: Nimismies oli vastoin ulosottolain 5 luvun 4011: 48 §:n 1 momentin säännöstä antanut pakko- 5) Menettely kiinteistön ulosmittauksessa 4012: huutokauppaostajille kauppakirjat, joihin huu- 4013: tokauppa oli merkitty lainvoimaiseksi, vaikka Avustavalle ulosottomiehelle annettu huo- 4014: määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituk- mautus sen johdosta, että kiinteistön ulosmit- 4015: sen tekemiseen korkeimmalle oikeudelle ei vielä tausta toimitettaessa ei ollut läsnä esteetöntä 4016: ollut kulunut umpeen. Nimismiehelle huomau- todistajaa (111/1/95). 4017: tettu menettelynsä virheellisyydestä (5lll/96). 4018: 4019: 3) Sakon maksaminen ulosottomiehelle 5.4.4. Käsitykset 4020: 4021: Sakotettu oli maksanut sakon nimismiespiirin 1) Maksukiellon antaminen saatavan ulosmit- 4022: tilille kohdistaen maksunsa tietylle perintänume- tauksessa 4023: rolle. Koska täytäntöönpanokirja oli jo palautet- 4024: tu estetodistuksin, eikä kyseinen sakko enää ollut Ulosottomiehen huomiota on kiinnitetty ulos- 4025: näkynyt perinnässä olevana, avustava ulosotto- ottoa koskevien asiakirjojen laatimisessa nouda- 4026: mies oli kohdistanut maksun elatusapusaataval- tettavaan huolellisuuteen. Ulosmittauspöytäkir- 4027: 78 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta 4028: 4029: jaan oli merkitty maksukiellon tiedoksiantopäi- jonka tulee antaa esitettyyn lykkäyspyyntöön 4030: vä yksittäisen vuokrasaatavan ulosmittausta ja päätös ja ilmoittaa siitä myös sakotetulle. Lisäksi 4031: maksukiellon tosiasiallista tiedoksiantohetkeä todettu, että hyvän hallintotavan mukaan viran- 4032: aikaisemmaksi. Kyseessä oli merkintäerehdys, omaisten ja virkamiesten tulee vastata heille toi- 4033: joka oli johtunut siitä, että asiakirjat oli laadittu mitettuihin kirjallisiin tiedusteluihin. Rangais- 4034: ennakolta valmiiksi. Maksukiellon tiedoksian- tuksen täytäntöönpanoa koskeviin tiedustelui- 4035: taa ei tule suorittaa aikaisemmin kuin ulosmit- hin on vastattava viivyttelemättä (970/1/95). 4036: taustoimitus on tapahtunut (166/1/95). 4037: 4038: 5) Vankeusrangaistuksen lykkäyspäätöksen 4039: 2) Ulosmittauspöytäkirjan korjaaminen alistaminen 4040: 4041: A vustava ulosottomies oli laatinut uuden Nimismies oli hylännyt kaksi vankeusrangais- 4042: ulosmittauspöytäkirjan, kun hän oli huomannut tuksen täytäntöönpanon lykkäystä koskevaa ha- 4043: puutteita aikaisemmin laatimassaan. Asiakkaal- kemusta, eikä ollut alistanut kielteisiä päätöksiä 4044: le oli myöhemmin annettu nimismiespiiristä vi- oikeusministeriölle, koska tuomittu oli jo aikai- 4045: rallinen jäljennös puutteellisesta pöytäkirjasta. semmin hakenutlykkäystä samoilla perusteilla ja 4046: Nimismiehen tietoon saatettu käsitys siitä, että ministeriö oli vahvistanut nimismiehen tekemät 4047: myös ulosmittauspöytäkirjassa olevan kirjoitus- kielteiset päätökset. 4048: virheen korjaus on tehtävä oikeudenkäymiskaa- Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun 4049: ren 24 luvun 10 §:ssä säädettyjen periaatteiden lain 2 luvun 1 d §:n 3 momentissa (555/1990) on 4050: mukaisesti. Korjauksenjälkeenkin on aina voita- lueteltu ne perusteet,jolloin päätöstä ei tarvinnut 4051: va todeta, minkälainen virhe oli ja kenen toimes- alistaa. Apulaisoikeuskansleri on lausunut käsi- 4052: ta se on korjattu (617/1/94). tyksenään, että myös uudet päätökset olisi tullut 4053: alistaa, kunnes oikeusministeriö oli edellä maini- 4054: tun momentin 5)-kohdan nojalla tehnyt nimen- 4055: 3) Ulosmitatun kiinteistön arviointi omaisen alistamisen poissulkevan päätöksen. 4056: Samalla esitetty harkittavaksi oikeusministeriön 4057: Nimismiespiirin avustavat ulosottomiehet oli- vankeinhoito-osastolle, tulisiko tarkemmat vi- 4058: vat menneet selitelmän laatimista varten ulosmi- rallisohjeet antaa siitä, miten ulosottomiehen 4059: tattuun kiinteistöön kuuluvaan asuinrakennuk- vastaavanlaisessa tapauksessa tulee lain mukaan 4060: seen omistajan tietämättä ja ilman tämän lupaa. menetellä (868/1/95). 4061: Kiinteistö oli aikaisemmin ulosmitattu useissa 4062: ulosmittaustoimituksissa, mutta sitä ei ollut tuol- 4063: loin arvioitu vastoin ulosottolain 4 luvun 21 §:n 5.5. Muu oikeudenhoito ja oikeushallinto 4064: (867/1984) nimenomaista säännöstä. Apulaisoi- 4065: keuskansleri on päätöksessään arvostellut me- 5.5.1. Käsitykset 4066: nettelyä ja todennut, että kiinteistö olisi tullut 4067: arvioida jo ulosmittaustilaisuudessa ja tuolloin 1) Vankilan apulaisjohtajan menettely yhteisen 4068: myös tehdä pakkohuutokaupan kannalta tar- vankeusrangaistuksen täytäntöönpanossa 4069: peelliset muistiinpanot ulosmitatusta omaisuu- 4070: desta (345/1/95). Rangaistuslaitoksen johtajalle on vankeus- 4071: rangaistuksen täytäntöönpanosta annetun ase- 4072: tuksen 5 §:n 2 momentissa säädetty velvollisuus 4073: 4) Muuntorangaistuksen täytäntöönpanon huolehtia, että yhteinen vankeusrangaistus tulee 4074: lykkääminen määrättyä rikoslain 7 luvun mukaisesti. Keskus- 4075: vankilan täytäntöönpanoasioista vastaavan 4076: Kaupunginvoudinviraston menettelyä on ar- apulaisjohtajan olisi tullut riittävän ajoissa huo- 4077: vosteltu sakon muuntorangaistuksen täytän- lehtia siitä, että tuomitulle olisi määrätty yhtei- 4078: töönpanon lykkäämistä ja muunnetun sakon nen vankeusrangaistus täytäntöönpanaan saa- 4079: maksamista koskevan tiedustelun käsittelyssä. puneista rangaistuksista rikoslain 7 luvun 8 §:n 4080: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 2 mukaisesti. Apulaisoikeuskansleri on kiinnittä- 4081: luvun 1 e §:n 2 momentin (595/1977) mukainen nyt keskusvankilan apulaisjohtajan huomiota 4082: päätösvalta lykkäysasiassa on ulosottomiehellä, oikeaan menettelytapaan asiassa (15/30/95). 4083: 5.5. Muu oikeudenhoito ja oikeushallinto 79 4084: 4085: 2) Henkirjoittajan sivutoimista na, että lääninhallitus selvittäisi, olivatko henki- 4086: kirjoittajan eri sivutoimet tulleet niin laajoiksi, 4087: Henkikirjoittajan sivutoimia koskeneessa että toiminta edellyttäisi henkikirjoittajan aiem- 4088: kanteluasiassa saatujen selvitysten perusteella min tekemän sivutoimi-ilmoituksen sijasta sivu- 4089: apulaisoikeuskansleri on pitänyt asianmukaise- toimiluvan hakemista (95/l/95). 4090: 80 4091: 4092: 4093: 4094: 4095: 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4096: 4097: 6.1. Yleiskatsaus laista koskevan asetuksen antamiseksi sekä lau- 4098: suttu käsitys noudatettavista menettelyohjeista. 4099: Oikeuskanslerin tehtävänä on kaikkien val- Ulkoasiainministeriön huomiota on kiinnitetty 4100: tionhallintoon kuuluvien viranomaisten, myös viivästymiseen eduskunnan kirjelmien esittelys- 4101: valtionhallinnon laitosten sekä johto-, lauta- ja sä. 4102: neuvottelukuntien toiminnan lainmukaisuuden Sisäasiainhallinnon alalla on tehty esitykset 4103: valvonta. Kertomuksen tässä jaksossa käsitel- ulkomailla anastettujen autojen takavarikoimi- 4104: lään laillisuusvalvontaa, joka kohdistuu muuhun sesta Suomessa sekä viisumihakemusasioissa 4105: valtionhallintoon kuin edellä 4. ja 5. jaksoissa käytettävän ns. vastuusitoumusmenettelyn sel- 4106: käsiteltyihin oikeudenhoitoviranomaisiin. Mer- keyttämisestä. Oikeuskansleri on lausunut käsi- 4107: kittävä osa opetus-, sosiaali-, terveys- ja ympäris- tyksensä kansalaisuushakemuksen käsittelyn vii- 4108: töhallinnosta kuuluu kunnille. Näihin kohdistu- västymisestä. 4109: vaa laillisuusvalvontaa selostetaan seuraavan Valtiovarainhallinnon alalla menettely osuus- 4110: jakson kohdassa 7.2. kunnan säästökassan vakuuksien valvontaa kos- 4111: Oikeuskanslerin suorittama valtionhallinnon kevassa asiassa on antanut aihetta käsityksen 4112: laillisuusvalvonta tapahtuu ensisijaisesti tutki- lausumiseen sekä esitykseen säästökassavalvon- 4113: malla kansalaisten tekemiä kanteluja. Oikeus- taan liittyvien valtiovarainministeriön tehtävien 4114: kanslerinvirastolle tehdään myös suullisesti tie- järjestelystä. Arvonlisäverotuksen toimittami- 4115: dusteluja. Niihin puhelimitse annetuissa vasta- nen Ahvenanmaalla ja Euroopan unionin oikeu- 4116: uksissa on mahdollisuuksien ja tapauksen laa- den vaikutus siihen on myös antanut aihetta kan- 4117: dun mukaan lyhyesti selostettu sovellettavia nanottoon. 4118: säännöksiä taikka neuvottu, minkä viranomai- Maa- ja metsätaloushallinnon alalla on tehty 4119: sen puoleen asiassa voi kääntyä, tai annettu muu- esitys kolttien luottamusmiehen toimintaedelly- 4120: ta opastusta. tysten turvaamisesta sekä otettu kantaa alueellis- 4121: Kertomusvuonna tehdyt valtionhallinnon ten metsäkeskusten johtokuntien jäsenten nimit- 4122: laillisuusvalvontaan liittyneet kantelut ovat kat- tämiseen. Myöskin viehekalastusoikeuden ase- 4123: taneet kaikki keskeiset valtionhallinnon alat ku- maja lain säätäruisjärjestys kalastuslakia vahvis- 4124: ten tämän kertomuksen loppujakson tilastotie- tettaessa ovat olleet tarkasteltavana. 4125: toja koskevassa kohdassa 10.1 on esitetty. Liikennehallinnon alalla on lausuttu käsitys 4126: Tämän jakson piiriin kuuluvat kanteluasiat joukkoliikenteen tarkastusmaksun perimisen de- 4127: kohdistuivat suuruusjärjestyksessä seuraavien legoinnista. Oikeuskanslerin toimivaltaan Yleis- 4128: viranomaisten menettelyyn (suluissa vastaavat radio Oy:n laillisuusvalvonnassa on otettu kan- 4129: kantelujen lukumäärät vuodelta 1995): sosiaali- taa. 4130: viranomaiset 107 (85), terveyden- ja sairaanhoi- Kauppa- ja teollisuushallinnon alalla on tehty 4131: toviranomaiset 43 (59), veroviranomaiset 43 (31 ), esitys kilpailunrajoitusasioiden joutuisaksi käsit- 4132: työviranomaiset 26 (14), maa- ja metsätalousvi- telemiseksija toimenpiteiksi käsittelynjäntevöit- 4133: ranomaiset 23 (20), opetusviranomaiset 14 (13) ja tämiseksi. Liikeaikalain mukaisten poikkeuslu- 4134: liikenneviranomaiset 4 (4) kantelua. pien käsittelystä tehdyt kantelut ovat antaneet 4135: Esimerkkeinä valtionhallinnon laillisuusval- aihetta käsityksen lausumiseen päätösten perus- 4136: vonnassa kertomusvuonna annetuista ratkai- telujen osalta. 4137: suista voidaan hallinnonalakohtaisesti mainita Sosiaali- ja terveyshallinnon alalla on tehty 4138: seuraavat tapaukset. esitykset mielenterveyslain tarkistamisesta, kan- 4139: Ulkoasiainhallinnon alalla on tehty esitys hä- saneläkelaitoksen paikallistoimistoille antamien 4140: dänalaiseen asemaanjoutunutta Suomen kansa- ohjeiden täydentämisestä sekä työttömyyskas- 4141: 6.2. Ulkoasiainhallinto 81 4142: 4143: soille annettujen ohjeiden ja määräysten täyden- kotimatkaa varten tarpeellisia varoja. Sikäli kuin 4144: tämisen tarpeesta. Sosiaali- ja terveysministeriön olen voinut todeta, mainitun lain perusteella ei 4145: menettely henkivakuutusyhtiön vakavaraisuu- ole annettu siinä tarkoitettua asetusta, vaan en- 4146: den valvonnassa on antanut aihetta käsityksen nen lakia vallinnut hallintokäytäntö on sellaise- 4147: lausumiseen. Eläkeuudistuksen vaikutukseen naan jatkunut. Huomioon ottaen eduskuntalain 4148: kansalaisten perusturvaan on otettu kantaa. sisällön ja asian merkityksen ulkomailla hätään 4149: Ympäristöhallinnon alalla on annettu huo- joutuvien kansalaisten kannalta pidän puutetta 4150: mautus katselmustoimituksen viivästymisestä ja säädöstasolla merkittävänä. 4151: lausuttu käsitys lunastuslupa-asioiden käsitte- Ulkomaanedustuksesta 25.3.1964 annettu 4152: lystä. Ympäristöviranomaisten valvontavelvolli- asetus on annettu ulkomaanedustuksesta 4153: suuteen ulkomaalaisten maanhankintaa koske- 30.12.1963 annetun lain 12 §:n nojalla, joka laki 4154: vassa asiassa on otettu kantaa. on kumottu lailla ulkoasiainhallinnosta (1129/ 4155: Tässä jaksossa käsiteltävät valtionhallinnon 1977) (20§). Asetus on osittain jo kumottu tai sitä 4156: laillisuusvalvontaa koskevat edellä viitatut sekä muutettu, mutta sitä on sen perusteena olleen 4157: muut asiat ovat antaneet aihetta seuraaviin jäl- lain kumoamisesta huolimatta sovellettu myös 4158: jempänä tarkemmin esitettäviin toimenpiteisiin osin (31 §, 34--45 §)alkuperäisessä muodossaan. 4159: tai kannanottoihin. Muuttamattomina olevat säännökset ovat sa- 4160: noiltaan vanhahtavia. Niissä on osittain käsitelty 4161: kysymyksiä, jotka olivat merkitseviä 30 vuotta 4162: sitten, mutta nyttemmin osittain nähtävästi me- 4163: nettäneet merkityksensä. Useimmat annetuista 4164: 6.2. Ulkoasiainhallinto määräyksistä koskevat laivoihin ja merimiehiin 4165: liittyviä seikkoja. Näiltäkin osin eräät määräyk- 4166: Euroopan unionin jäsenyydestä johtuvia ky- set vaikuttavat vanhentuneilta. Kansainvälisty- 4167: symyksiä on käsitelty kohdassa 2.2.2. minen ja Suomen kansalaisten liiketoiminnan, 4168: työn ja vapaa-ajan puitteissa tapahtuva ulko- 4169: mailla oleskelu ovat tuntuvasti lisääntyneet. 4170: Tämä on osaltaan aiheuttanut niiden tapausten 4171: 6.2.1. Esitys lukumäärän kasvun, jolloin kansalaiset joudut- 4172: tuaan hädänalaiseen tilaan ulkomailla kääntyvät 4173: Ulkomailla hädänalaiseen asemaan joutunutta heille lain mukaan kuuluvan oikeuden puitteissa 4174: Suomen kansalaista koskevan asetuksen antami- ulkoasiainhallinnon edustajien puoleen. Tällais- 4175: sesta ta hädänalaiseen tilaan joutunutta kansalaista 4176: voidaan käsitellä mainitun asetuksen 43 §:n mu- 4177: kaan "kansalaisena, joka ei ole merimies". 4178: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje ulkoasi- Edellä olevan perusteella ja viitaten myös tä- 4179: ainministeriölle 24.1.1996 dnro 3/51196 nään JR:n ja LR:n kantelujen perusteella anta- 4180: maani ratkaisuun esitän, että ulkoasiainministe- 4181: Erään kanteluasian yhteydessä on huomioni riö ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin edellä 4182: kiinnittynyt säännöksiin,jotka käsittelevät ulko- mainitun lain tarkoittaman ulkomailla hä- 4183: asiainhallinnolle kuuluvaa tehtävää auttaa ulko- dänalaiseen asemaan joutuneen Suomen kansa- 4184: mailla hätään joutuneita kansalaisia. laista koskevan asetuksen antamiseksi ja samalla 4185: Voimassa olevan ulkoasiainhallinnosta anne- ulkomaanedustuksesta 25.3.1964 annetun ase- 4186: tun lain (1164/1987) 8 §:n mukaan ulkomailla tuksen (159/1964) saattamiseksi voimassa olevaa 4187: hädänalaiseen asemaanjoutuneille Suomen kan- lakia ja nykyisiä tosiasiallisia olosuhteita vastaa- 4188: salaisille Suomen edustusto voi tarkoitukseen vaksi. 4189: varattujen määrärahojen puitteissa myöntää ta- Asian laadun huomioon ottaen pyydän Ulko- 4190: loudellista avustusta talletusta tai takaisinmak- asiainministeriötä minulle ilmoittamaan 4191: susitoumusta vastaan siten kuin asetuksella tar- 30.4.1996 mennessä niistä toimista, joihin minis- 4192: kemmin säädetään. Erityisistä syistä avustusta teriö on asiassa ryhtynyt. 4193: voidaan kuitenkin myöntää myös ilman talletus- Asetus ulkomailla hädänalaiseen asemaan 4194: ta tai takaisinmaksusitoumusta. joutuneelle Suomen kansalaiselle myönnettäväs- 4195: Laissa ei ole tässä kohdin erotettu toisaalta tä taloudellisesta avustuksesta on annettu 4196: toimeentuloon välttämättömiä eikä mahdollista 20.12.1996 (1240/1996). 4197: 4198: II 370099 4199: 82 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4200: 4201: 6.2.2. Huomautus lauttamaan ne eduskunnalle. Sopimusten ai- 4202: kaansaamisen nopeuttamiseksi hallitus on sa- 4203: Viivästyminen eduskunnan kirjelmien esittelyssä malla antanut eduskunnalle uudet lakiesitykset. 4204: Noudatetun menettelyn johdosta olen anta- 4205: Ulkoasiainministeriön lähetystöneuvokselle nut ulkoasiainministeriön asianomaiselle esitteli- 4206: annettu vakava huomautus laiminlyönnistä esi- jälle vakavan huomautuksen. 4207: tellä ajoissa eduskunnan vastauskirjelmiä. Ulkoasiainministeriö on asian käsittelyn yh- 4208: Oikeuskanslerin kirje 20.5.1996 dnro 15/51/96 teydessä antamassaan selvityksessä ilmoittanut 4209: on kokonaisuudessaan seuraavassa jaksossa kiinnittäneensä esittelijöiden huomiota eduskun- 4210: 6.2.3.2). nan vastausten ja kirjelmien esittelymenettelyyn 4211: antamalla 20.10.1995 uuden sisäisen ohjeen 4212: (yleiskirje HAL-52). Siinä on ministeriön osas- 4213: 6.2.3. Käsitykset toja ja yksiköitä kehotettu järjestämään esittely- 4214: asioiden tarkoituksenmukainen ja riittävä seu- 4215: 1) Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen rantajärjestelmä. 4216: Suomen kansalaisen auttamista koskevista Olen tänään tehnyt ratkaisun toisessakin 4217: menettelyohjeista asiassa (Dnro 1/51196), jossa eduskunnan kirjel- 4218: mää ei ollut ulkoasiainministeriöstä esitelty val- 4219: Lyhennysote oikeuskanslerin päätöksestä on tioneuvostolle ja tasavallan presidentille ilman 4220: 9. jaksossa s. 135 (940/1/94) tarpeetonta viivytystä. 4221: Edellä esitettyyn viitaten totean, että viime 4222: vuosina on ollut useita tapauksia, joissa olen 4223: 2) Viivästyminen eduskunnan kirjelmien esitte- joutunut puuttumaan nimenomaan ulkoasiain- 4224: lyssä ministeriöstä tapahtuvaan eduskunnan kirjel- 4225: mien esittelyyn valtioneuvostolle ja tasavallan 4226: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje ulkoasi- presidentille. Vakavin laiminlyönti on ilmennyt 4227: ainministeriölle 20.5.1996, dnro 15/51/96 edellä kerrotussa tapauksessa, joka johti viiden 4228: lain vahvistamatta jäämiseen (dnro 21/51/95). 4229: Kirjeissäni 17.8.1990 (Dnro 2/50/90), Edelleen totean, että laiminlyöntejä on tapah- 4230: 25.11.1991 (19/5/90 ja 14/5/91) sekä 4.5.1994 (5/5/ tunut siitä huolimatta, että ulkoasiainministeriö 4231: 93) olen kiinnittänyt ulkoasiainministeriön huo- on selvityspyyntöjeni jälkeen kiinnittänyt esitte- 4232: miota vastaisen varalle tarpeellisen huolellisuu- lijöidensä huomiota asiaan. 4233: den ja joutuisuuden noudattamiseen esiteltäessä Joskin on jossakin määrin ymmärrettävää, 4234: valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille edus- että ulkoasiainministeriön virkamiesten viran- 4235: kunnan kirjelmiä. toimituspaikan muutokset ja toiseen tehtävään 4236: Ulkoasiainministeriö on noudatetun menette- määräämiset sekä virkamatkat vaikuttavat mi- 4237: lyn johdosta 16.4.1993 antanut yleisohjeet nisteriölle kuuluvien asioiden hoitamiseen ja hei- 4238: (HAL-22) eduskunnan vastausten ja kirjelmien jastuvat myös eduskunnan kirjelmien esittelyyn, 4239: esittelystä. Ulkoasiainministeriö on ilmoituksen- katson aiheelliseksi vielä kerran vakavasti kiin- 4240: sa mukaan muutenkin pyrkinyt kiinnittämään nittää ulkoasiainministeriön huomiota käsittele- 4241: esittelijöiden huomiota kysymyksessä olevaan määni ongelmaan. 4242: asiaan. Sen estämiseksi, ettei eduskunnan kirjelmien 4243: Olen tänään tehnyt ratkaisun asiassa (Dnro esittelyn osalta laiminlyötäisi tarpeellisen huolel- 4244: 21/51/95), joka sekin koskee eduskunnan vas- lisuuden ja joutuisuuden vaatimusta, ulkoasiain- 4245: tauskirjelmän esittelyä ulkoasiainministeriöstä. ministeriön tulisi huomioonottaen myös asian 4246: Asiassa on kysymys viidestä eduskunnan vas- laadun luoda ja ylläpitää tehokas ja myös käy- 4247: tauskirjelmästä, jotka koskevat kansainvälistä tännössä toimiva seurantajärjestelmä. 4248: sopimusta. Vastauskirjelmät oli syksyllä 1995 4249: laiminlyöty esitellä valtioneuvostolle ja tasaval- 4250: lan presidentille lakien vahvistamista varten hal- 3) Eduskunnan kirjelmän esittelystä 4251: litusmuodon 19 §:n 2 momentissa säädetyn kol- 4252: men kuukauden kuluessa. Menettelyn seurauk- 4253: sena tasavallan presidentti on laillisuusperusteel- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje ulkoasi- 4254: la joutunut jättämään lait vahvistamatta ja pa- ainministeriölle 20.5.1996, dnro 1/51196 4255: 6.3. Sisäasiainhallinto 83 4256: 4257: Ulkoasiainministeriöstä on esitelty 11.1.1996 asianmukaiseen menettelyyn esiteltäessä edus- 4258: valtioneuvostolle ja 12.1.1996 tasavallan presi- kunnan kirjelmiä. Yleiskirjeessä oli erityisesti 4259: dentille eduskunnan 12.9.1995 päivätty kirjelmä huomautettu noudatettavista määräajoista. 4260: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan Työpaineiden vuoksi ulkoasiainneuvos I.H. ei 4261: Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleisko- kuitenkaan ollut pannut ajoissa merkille esittely- 4262: kouksen toiminnasta 4.5.1992-31.12.1994 an- velvollisuuttaan. 4263: taman kertomuksen johdosta. Eduskunta oli hy- 4264: väksynyt ulkoasiainvaliokunnan kertomuksesta 4265: antaman mietinnön ja lähettänyt sen kirjelmän RATKAISU 4266: ohessa hallitukselle tiedoksi. 4267: Eduskunnan kirjelmä oli saapunut 18.9.1995 Totean, että eduskunnan kirjelmät tulevat 4268: valtioneuvoston kirjaamoon ja toimitettu sama- hallituksen tietoon vasta sitten, kun ne on asian- 4269: na päivänä ulkoasiainministeriön kirjaamoon. mukaisesti esitelty valtioneuvostolle ja tasaval- 4270: lan presidentille. Valtiosääntökäytäntö edellyt- 4271: tää, että ne saatetaan hallituksen tietoon ilman 4272: SELVITYSPYYNTÖ tarpeetonta viivytystä. Tätä vaatimusta ei ole 4273: noudatettu esillä olevassa tapauksessa, jossa 4274: Kun näytti siltä, että kysymyksessä olevan eduskunnan kirjelmä on saatettu hallituksen tie- 4275: kirjelmän esittelyssä oli viivytelty, olen 22.1.1996 toon noin neljän kuukauden kuluttua sen jäl- 4276: päivätyllä kirjeelläni pyytänyt ulkoasiainminis- keen, kun kirjelmä oli saapunut valtioneuvoston 4277: teriötä toimittamaan minulle asiaa koskevan tar- kanslian kirjaamoon. 4278: peellisen selvityksen ja sen tai niiden virkamies- Esitetyn selvityksen perusteella noudatettu 4279: ten selitykset, joiden tehtäviin on kuulunut edus- menettely on johtunut asianomaisen virkamie- 4280: kunnan kirjelmän esittely hallitukselle. hen suuresta työmäärästä ja toistuvista virka- 4281: matkoista. 4282: Totean, että ulkoasiainministeriön virkamies- 4283: SELVITYS ten lukuisiin virkamatkoihin ja niiden vaikutuk- 4284: seen eduskunnan kirjelmien esittelyn viivästymi- 4285: Ulkoasiainministeriö on 27.3.1996 päivätyn sessä on viitattu myös eräässä toisessa tutkittava- 4286: kirjeensä (nro 11549) ohella toimittanut minulle na olleessa, eduskunnan kirjelmien esittelyä kos- 4287: ulkoasiainneuvos I.H:n selityksen. kevassa asiassa (Dnro 21/51/95), josta olen tä- 4288: nään antanut ratkaisun. Olen tänään myös erik- 4289: seen lähettänyt ulkoasiainministeriölle kirjeen, 4290: Ulkoasiainneuvos I.H:n selitys joka koskee eduskunnan kirjelmien esittelyä 4291: (Dnro 15/51/96). 4292: Ulkoasiainneuvos I.H. on esittänyt, että kysy- Edellä esitetyn johdosta ja ottaen huomioon, 4293: myksessä olevan kirjelmän esittely oli kuulunut mitä annetuissa selvityksissä on esitetty, kiinni- 4294: hänen tehtäviinsä ministeriön poliittisen osaston tän ulkoasiainministeriön huomiota vastaisen 4295: turvallisuuspolitiikan ja yleiseurooppalaisten varalle tarpeellisen huolellisuuden ja joutuisuu- 4296: järjestöjen yksikön päällikkönä. Kirjelmä oli esi- dennoudattamiseen esiteltäessä valtioneuvostol- 4297: telty vaaditun määräajanjälkeen yksikön suuren le ja tasavallan presidentille eduskunnan kirjel- 4298: työmäärän ja siihen liittyvien toistuvien virka- miä. 4299: matkojen vuoksi. Tapahtuneen jälkeen I.H. oli 4300: palauttanut mieleensä määräaikoja koskevat 4301: määräykset ja muistuttanut yksikön virkamiehiä 6.3. Sisäasiainhallinto 4302: heidän tehtäväkenttäänsä kuuluvien eduskun- 4303: nan kirjelmien esittelystä ajallaan. 6.3.1. Esitykset 4304: 4305: 1) Ulkomailla anastettujen autojen takavarikoi- 4306: Ulkoasiainministeriön selvitys misesta Suomessa 4307: 4308: Ulkoasiainministeriö on esittänyt, että se oli Oikeuskanslerille oli tehty kolme kantelua, 4309: 20.10.1995 päivätyllä yleiskirjeellä HAL-52 ke- jotka koskivat Keski-Euroopassa anastettujen 4310: hottanut esittelijäitään kiinnittämään huomiota autojen takavarikoimista Suomessa venäläisten 4311: 84 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4312: 4313: hallusta. Venäläiset olivat kertoneet ostaneensa kansleri on todennut, että yhdessä kantelussa 4314: autot Venäjällä vilpittömässä mielessä tietämät- tarkoitetussa tilanteessa Suomen esitutkintavi- 4315: tä, että autot oli aikaisemmin anastettu. Suomen ranomaiset olivat Suomessa ottaneet Venäjän 4316: poliisiviranomaiset olivat tavarikoineet autot ja kansalaisen hallusta auton ja patauttaneet sen 4317: patauttaneet ne niiden alkuperäisille omistajille Saksaan, vaikkei auton takavarikkoa ollut saa- 4318: Saksaan ja Ranskaan. Sisäasiainministeriön po- tettu tuomioistuimen vahvistettavaksi pakkokei- 4319: liisi osaston ja muiden asianomaisten poliisivi- nolain 41uvun 15 a§:ssä säädetyin tavoin. Toises- 4320: ranomaisten tietoon saatettu apulaisoikeuskans- sa kantelussa tarkoitetussa tilanteessa käräjäoi- 4321: lerin käsitys asianmukaisista menettelytavoista. keus oli vahvistanut pakkokeinolain 4 luvun 4322: Apulaisoikeuskansleri on katsonut, että sisä- 15 a §:n nojalla suoritetun takavarikon ja mää- 4323: asiainministeriön poliisiosaston on syytä ottaa rännyt sen olemaan voimassa neljä kuukautta. 4324: harkittavaksi näitä kysymyksiä koskevan ohjeen Poliisilaitoksen komisario oli noin viikon kulut- 4325: 7/639/95 muuttaminen ja harkita lainsäädäntö- tua käräjäoikeuden ratkaisusta kumonnut taka- 4326: toimenpiteisiin ryhtymistä tulkinnanvaraisten varikon ja lähettänyt auton sen alkuperäiselle 4327: menettelytapa- ja toimivaltakysymysten selvittä- omistajalle Ranskaan. 4328: miseksi. Sovellettavien säännösten perusteella oli tul- 4329: kinnanvaraisia, ensinnäkin voiko poliisi kumota 4330: tällaisen takavarikon ennenkuin takavarikko on 4331: Autojen haltuunotosta saatettu tuomioistuimen vahvistettavaksi, toi- 4332: seksi voiko poliisi palauttaa takavarikoidun esi- 4333: Kanteluissa tarkoitetuissa tapauksissa Suo- neen sen omistajalle ilman, että tuomioistuin on 4334: men viranomaiset olivat oma-aloitteisesti selvit- ollut takavarikon kanssa missään tekemisissä, ja 4335: täneet Saksasta, että kysymyksessä olevat autot kolmanneksi voiko poliisi kumota tuomioistui- 4336: olivat olleet anastettujen autojen listalla. On tul- men vahvistaman takavarikon. 4337: kinnanvaraista, minkälaiset vaatimukset vieraan Asiaa selkiinnyttäisi, jos poliisin ja tuomiois- 4338: maan viranomaisen oikeusapupyynnölle asete- tuimen toimivalta takavarikon toimittamisen, 4339: taan ennenkuin ulkomailla anastetuksi ilmoitet- kumoamisen ja takavarikoidun esineen palautta- 4340: tu auto voidaan ottaa sen vierasmaalaiselta halti- misen osalta olisi selvästi määritelty myös pakko- 4341: jalta viranomaisten haltuun Suomessa. Asiaa sel- keinolain 4 luvun 15 a §:ssä tarkoitetuissa ta- 4342: kiinnyttäisi, jos haltuunoton edellytyksistä olisi pauksissa, kun takavarikko on toimitettu vie- 4343: erityissäännös tai jos pakkokeinolain 4 luvun 15 raan valtion viranomaisen pyynnöstä. Pakkokei- 4344: a §:ssä tai sen valmisteluasiakirjoissa olisi selvästi nolain 41uvun 14 §:n sanamuodon perusteella ei 4345: todettu, että säännöksessä tarkoitetuksi oikeus- takavarikon kumonneidenja takavarikoidut esi- 4346: apupyynnöksi katsotaan myös kansainvälinen neet palauttaneiden poliisien voida katsoa mene- 4347: etsintäkuulutus. Puheena olevissa tapauksissa telleen virheellisesti, jos esineen vastaanottajan 4348: Suomen poliisiviranomaisten olisi ollut vaikea oikeus esineeseen on ollut riidaton. 4349: perustella menettelyään Saksan ja Ranskan po- Puheena olevissa tapauksissa poliisin menette- 4350: liisiviranomaisille, mikäli he olisivat antaneet lyä voitiin arvioida sillä perusteella, ettei poliisil- 4351: näiden autojen haltijoidenjatkaa matkaansa va- la autot palauttaessaan ollut ollut perusteita kat- 4352: rastetuilla autoilla. Asiassa ei ollut käynyt ilmi, soa auton vastaanottajan oikeutta esineeseen rii- 4353: ettei Suomen viranomaisille olisi Saksan ja Rans- dattomaksi. Kysymys auton haltijan vilpittömän 4354: kan poliisiviranomaisten taholta esitetty riittä- mielen saantosuojasta tuli arvioida Venäjän lain 4355: vää pakkokeinolain 41uvun 15 a §:ssä tarkoitet- mukaan, kun auton haltija oli ostanut auton Ve- 4356: tua pyyntöä autojen takavarikoimiseksi. Tämän näjällä. Venäjän lain sisältöä vilpittömän mielen 4357: vuoksi ei ollut todennäköisiä syitä epäillä, että saantosuojan osalta ei kuitenkaan ollut poliisin 4358: Suomen poliisiviranomaiset olisivat menetelleet taholta selvitetty. Siihen nähden, että poliisin ta- 4359: virheellisesti ottaessaan kysymyksessä olevat au- holta oli voimakkaasti puututtu auton haltijan 4360: tot haltuunsa. oikeuksiin rikosprosessioikeudellisessa järjes- 4361: tyksessä, poliisiorganisaation tehtäviin olisi kuu- 4362: lunut selvittää Venäjän lain sisältö tarpeellisilta 4363: Autojen takavarikoimisesta ja palauttamisesta osin eikä sitä olisi tullut jättää asianosaisten asi- 4364: aksi uhalla, että muuten sovelletaan Suomen la- 4365: Autojen takavarikoinnin ja alkuperäisille kia. Kun sovellettavia säännöksiä ei ollut selvi- 4366: omistajille palauttamisen osalta apulaisoikeus- tetty eikä kenenkään oikeutta autoihin siten ollut 4367: 6.3. Sisäasiainhallinto 85 4368: 4369: voitu pitää selvänä ja riidattomana, poliisin olisi vät olleen syynä siihen, että viranomaisille hallin- 4370: tullut pakkokeinolain 4 luvun 17 §:n mukaisesti tomenettelylain 4 §:n mukaan kuuluvan opastus- 4371: säilyttää autoja hallussaan, kunnes riita parem- ja neuvontavelvollisuuden täyttämisessä oli il- 4372: masta oikeudesta niihin olisi ratkaistu. mennyt puutteellisuutta ja ristiriitaisuutta. Tä- 4373: män johdosta on esitetty, että sisäasiainministe- 4374: riö ottaisi myös mainitut seikat huomioon ulko- 4375: Esitutkinnan toimittamisesta maalaisasioiden käsittelyä selviteltäessä ja oh- 4376: jeistusta uudistettaessa, mitä valmistelemaan mi- 4377: Suomen rikosoikeuden soveltamisala, kätke- nisteriö oli asettanut työryhmän (234/1/95). 4378: misrikoksen tekomuodot ja Venäjällä tapahtu- 4379: neiden autokauppojen selvittämismahdollisuu- 4380: det Suomessa asettavat kynnyksen näihin asioi- 6.3.2. Käsitykset 4381: hin liittyvien epäiltyjen kätkemisrikosten rikos- 4382: oikeudelliselle selvittämiselle Suomessa. Tällai- 1) Viivästyminen kansalaisuushakemuksen 4383: siajuttuja ei ole syytä toimittaa Suomessa syyttä- käsittelyssä 4384: jälle syyteharkintaan, ellei vielä kuulustelujen 4385: perusteellakin ole riittäviä syitä epäillä Suomessa Oikeuskanslerin käsitys siitä, että ulkomaa- 4386: tapahtunutta rikosta. laisviraston tulee valmistella kansalaisuushake- 4387: Kanteluissa tarkoitettujen autojen anastusri- mukset tasavallan presidentin päätöksentekoa 4388: kosten tutkin ta oli ollut vireillä Saksassa ja Rans- varten hallitusmuodon 16 §:n edellyttämällä jou- 4389: kassa. Siihen nähden Suomessa suoritetuista tuisuudella, saatettu tiedoksi Sisäasiainministe- 4390: kuulusteluista laadittujen kuulustelupöytäkirjo- riölie ja ulkomaalaisvirastolle. Ks. myös kohta 4391: jen toimittaminen Saksaan ja Ranskaan asian- 2.6.6) (607/l/96). 4392: omaisille poliisiviranomaisille olisi ollut perustel- 4393: tua. Lisäksi olisi ollut perusteltua saattaa Venä- 4394: jän viranomaisten tietoon tällaiset tapaukset, 2) Virkanimitysasian esittelymuistion sisällöstä 4395: vaikkei Venäjän kansalaisia epäiltäisikään mis- 4396: tään rikoksista. Näin Venäjän viranomaisilletar- Lääninhallitus oli ratkaissut nimismiespiirin 4397: joutuu mahdollisuus selvittää kyseisiä autokaup- osastopäällikön virkanimitysasian. Hakijoista 4398: poja, mikäli katsovat aihetta siihen olevan. oli laadittu yhteenveto ja nimismiespiirin nimis- 4399: mies ja lääninhallituksen oikeushallintotoimi oli- 4400: vat antaneet asiassa lausuntonsa. Lääninpoliisi- 4401: Poliisitoiminnan lopputuloksesta neuvoksen laatimassa esittelymuistiossa oli vain 4402: yhdytty esitettyihin lausuntoihin, jotka olivat ol- 4403: Venäjän lainsäädännöstä hankitun selvityk- leet esittelyssä ja liitetty asiakirjoihin. 4404: sen perusteella näyttää siltä, että asianmukaisia Ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on toden- 4405: menettelytapoja noudattaenkinja asianmukaisia nut, että esittelymuistiossa ei ollut suoritettu ha- 4406: säännöksiä soveltaenkin kanteluissa tarkoite- kijoiden ansioiden objektiivista vertailua eikä sii- 4407: tuissa tapauksissa olisi ilmeisesti päädytty sa- tä ollut käynyt ilmi perusteita muistiosta ilmikäy- 4408: maan lopputulokseen kuin nytkin, eli siihen, että vän esityksen tekemiseen. Lausuttu käsitys oi- 4409: autot olisi tullut luovuttaa Saksaan ja Ranskaan keasta menettelytavasta nimitysasian valmiste- 4410: autojen alkuperäisille omistajiiie tai heidän oi- lussaja esittelymuistion sisällöstä (716/1/95). 4411: keutensa autoon saaneille vakuutusyhtiöille 4412: (755/1/95). 4413: 3) Lääninhallituksen velvollisuuksista kiinteistön- 4414: välitystoiminnan valvonnassa 4415: 2) Viisumihakemusasioissa käytettävän ns. 4416: vastuusitoumusmenettelyn selkeyttäminen Lääninhallituksen tietoon saatettu apulaisoi- 4417: keuskanslerin käsitys lääninhallituksen tehtäviin 4418: Ulkomaalaisasioiden käsittelyssä oli ilmennyt kiinteistönvälitystoiminnan valvonnassa kuulu- 4419: epätietoisuutta siitä, milloin ns. vastuusitoumus neista velvollisuuksista. Lääninhallitus oli saat- 4420: tulee kyseeseen ja mikä on sen oikeudellinen tanut poliisin käsiteltäväksi erään kiinteistönvä- 4421: luonne ja merkitys viisumihakemusasiassa. Epä- litysliikkeen harjoittamista koskevan asian, kos- 4422: tietoisuus ja ohjeistuksen riittämättömyys näytti- ka lääninhallituksen mielestä oli ilmeistä, että 4423: 86 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4424: 4425: kysymys oli Iuvattarnasta toiminnasta. Esitut- savallan kansalaisille asetettiin heidän entisestä 4426: kintaa toimittanut poliisi ei ollut saattanut asiaa kansalaisuudestaan vapautumista koskeva ehto, 4427: syyteharkintaan, koska tutkinnanjohtajana toi- kun heille myönnettiin Suomen kansalaisuus. 4428: mineen komisarion mielestä kysymyksessä ei ol- Tilanne Jugoslavian Iiittotasavallassa oli kuiten- 4429: lut rikos. Siten lääninhallituksen toimenpide- kin sotatilan vuoksi erittäin sekava ja on edel- 4430: pyyntö ei ollut antanut aihetta poliisin toimenpi- leenkin epäselvä. Ehdossa asetettu vapautumi- 4431: teisiin, vaikka poliisin tehtävänä oli ollut valvoa nen ei näyttänyt tämän vuoksi käytännössä mah- 4432: kiinteistönvälitystoimintaa lääninhallituksen dolliselta. 4433: ohjeiden mukaan. Komisarion päätöksestä eivät Edellä mainittu käytäntö, joka perustui kan- 4434: olleet käyneet ilmi ratkaisun perusteet. salaisuuslain harkintavaltaa antavan 4 §:n 3 mo- 4435: Lääninhallitus ei ollut ryhtynyt toimenpitei- menttiin, on sittemmin otettu uudelleen arvioita- 4436: siin komisarion ratkaisun johdosta. Apulaisoike- vaksi. Nykytietojen valossa näytti todennäköi- 4437: uskanslerin kannanoton mukaan lääninhallituk- seltä, että Jugoslavian Iiittotasavallan kansalais- 4438: sen olisi tullut pyrkiä huolehtimaan siitä, että ten kohdalla vapautumista koskevaa ehtoa ei 4439: kiinteistönvälittäjäasetusta tulkitaan yhdenmu- enää sovelleta. Lain säännökset ja tarkoitus eivät 4440: kaisesti. Tämä olisi ollut tärkeää kiinteistönväli- aseta tällaiselle uudelle käytännölle oikeudellista 4441: tystoiminnan harjoittajien tasapuolisen kohtelun estettä (56611/95). 4442: kannalta. Lääninhallituksen olisi tullut poliisi- 4443: päätöksen saatuaan perehtyä asiassa hankittuun 4444: selvitykseen ja ottaa kantaa siihen, vastasika po- 4445: liisi päätös lääninhallituksen tulkintaa asiassa. 6.4. Valtiovarainhallinto 4446: Kielteisessä tapauksessa lääninhallituksen olisi 4447: tullut saattaa käsityksensä poliisiviranomaisten 6.4.1. Esitys 4448: tietoon. Lääninhallituksen menettely oli osal- 4449: taan vaikuttanut siihen, että kysymyksessä oleva Valtiovarainministeriön säästökassavalvontaan 4450: kiinteistönvälitystoiminta oli voinut jatkua, liittyvien tehtävien järjestelystä 4451: vaikka lääninhallitus oli epäillyt sitä lainvastai- 4452: seksi (449/1/94). Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje valtio- 4453: neuvostolle 12.3.1996, dnro 1037/1/93 ym. 4454: 4455: 4) Vartioimisliikkeen tarkastusvelvollisuuden Olen tänään antanut päätöksen osuuskunta 4456: laiminlyönti Eka-yhtymän säästökassatalletusten vakuuksien 4457: valvontaa koskevassa asiassa. Ratkaisussani 4458: Nimismiespiirissä oli laiminlyöty vartioiruis- olen katsonut, että valtiovarainministeriössä 4459: liikeasetuksen 22 §:n 1 ja 2 momenttien mukai- suoritetussa osuuskunta Eka-yhtymän säästö- 4460: nen tarkastus ja sen pöytäkirjaaminen. Apulais- kassan valvontatoiminnassa oli ollut tallettajien 4461: oikeuskansleri on päätöksessään todennut, että etujen turvaamisen kannalta erityisesti vuonna 4462: velvollisuus tarkastuksen toimittamiseen on ol- 1993 puutteita. Ekan säästökassan talletukset 4463: lut olemassa huolimatta poliisin valvonnasta ja olivat sanottuna aikana kasvaneet lähes puoli- 4464: kiinteästä yhteistyöstä vartioiruisliikkeen vastaa- toistakertaisiksija yhteismääräitään erittäin suu- 4465: van hoitajan kanssa varsinaisen vartiointityön reksi ilman, että osuuskuntalain 17 c §:n mukai- 4466: osalta. Nimismiehen ja hänen virkaansa pitkäh- sia vakuuksia oli vastaavasti järjestetty tai talle- 4467: kön ajan hoitaneen apulaisnimismiehen huomio- tuskannan kasvuun puututtu. Lisäksi vakuuk- 4468: ta kiinnitetty oikeaan menettelytapaan asiassa sien kirjaaminen ja arviointi olivat olleet puut- 4469: (647/1/95). teellisia eikä menettelyä niiden hyväksymisessä 4470: ollut asianmukaisesti järjestetty. Myöskin tiedot- 4471: tamisessa valtiovarainministeriön toiminnassa 4472: 6.3.3. Muu kannanotto oli mielestäni ollut arvosteltavaa. Ministeriöstä 4473: oli annettu Ekan säästökassatalletuksista ja nii- 4474: Ehdon asettamisesta myönnettäessä Suomen den vakuuksista tietoja, jotka osoittautuivat 4475: kansalaisuutta paikkansa pitämättömiksi. 4476: Osuuskunta Eka-yhtymän säästökassan va- 4477: Ulkomaalaisvirastolle on ilmoitettu, että val- kuuksien vaiantaa koskevaa kanteluasiaa tutkit- 4478: linneen käytännön mukaan Jugoslavian liittota- taessa on mm. käynyt ilmi, että eräät valtiova- 4479: 6.4. Valtiovarainhallinto 87 4480: 4481: rainministeriön tehtävät olivatjoutuneet pankki- esteellisyysnäkökohtiin heidän tehtävissään kiin- 4482: kriisin syventyessä keskenään ristiriitaan. Valtio- nittää tässä yhteydessä tarpeellista huomiota. 4483: varainministeriöstä annettujen säännösten mu- Edellä sanotun saatan Valtioneuvoston tie- 4484: kaan maan rahalaitoksen toiminnan turvaamista toon. Viittaan samalla antamastani päätöksestä 4485: koskevat asiat kuuluvat ministeriön toimialaan ilmeneviin näkökohtiin. 4486: ja liittyvät sen perustehtäviin. Osuuskuntalain 3 Ks. seuraava kohta 4487: luvussa valtiovarainministeriölle on annettu ra- 4488: joitettuja erityistehtäviä. Valtiovarainministe- 4489: riöllä mm. on osuuskuntalain 17 c §:n nojalla 6.4.2. Käsitykset 4490: osuuskuntien säästökassatalletusten vakuuksien 4491: hyväksymistä koskeva velvoite. Näiden tehtä- 1) Valtiovarainministeriön menettely osuuskun- 4492: vien välille oli syntynyt jännitteitä, jotka koske- nan säästökassan vakuuksien valvontaa koske- 4493: vat yleisen edun (maan rahalaitoksen ja julkisen vassa asiassa 4494: talouden toimintaedellytysten turvaaminen) ja 4495: sitä rajoitetumman, osuuskuntalain erityissään- Lyhennysote oikeuskanslerin päätöksestä on 4496: nöksillä osuuskuntien säästökassatallettajille 9.jaksossa s. 148 (1037/1193 ym.) 4497: järjestetyn vakuusturvan suhdetta. 4498: Valtiovarainministeriölle kuuluvien, maan ra- 4499: halaitoksen yleisten edellytysten turvaamista 2) Veronhuojennushakemuksen siirtämisestä 4500: koskevien asioiden hoidon ei tulisi vaarautua sen ilmoittaminen 4501: johdosta, että valtiovarainministeriölle on ase- 4502: tettu osuuskuntalaissa säästökassavalvontaa Verovelvollinen oli 10.3.1995 toimittanut ve- 4503: koskevia erityisvelvoitteita. Eduskunta on ro hallitukselle hakemuksensa verosta vapautta- 4504: 15.12.1995 päivätyssä kirjelmässään (EK 35/ miseksi,johon hän oli liittänyt lisäverojen poisto- 4505: 1995 vp- HE 7211995 vp) hallituksen valtion hakemukseksi otsikoimansa kirjelmän. Verohal- 4506: talousarvioksi vuodelle 1996 antaman esityksen litus oli verotuslain 125 §:n 3 momentin (609/ 4507: johdosta edellyttänyt valtiovarainministeriön 1994) nojalla toimittanut hakemuksen Iääninve- 4508: selvittävän, onko syytä säilyttää säästökassojen rovirastolie käsiteltäväksi. 4509: valvonta valtiovarainministeriön tehtävänä, ja Verohallinnossa ratkaistavien asioiden osalta 4510: ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin. Ratkaisus- asiakirjat siirretään sisäisesti oikealle verohallin- 4511: sani selostetusta mielestäni ilmenee, että valtio- non viranomaiselle. Näistä verohallinnon sisällä 4512: varainministeriön tehtävät osuuskuntalain mu- tapahtuvista asiakirjojen siirroista erikseen il- 4513: kaisessa säästökassojen valvonnassa olivat olleet moittaminen on ollut riippuvainen saapuneen 4514: toimintaa harjoittavan osuuskunnan kohdalla hakemuksen tai asiakirjan sisällöstä. Kun vero- 4515: pankkikriisitilanteessa selvästi ristiriidassa mi- velvollisen veronhuojennushakemus oli läänin- 4516: nisteriön perustehtävien kanssa. Mielestäni tämä veroviraston toimesta muutettu veronoikaisua 4517: rakenteellinen virhe tulisi poistaa. Tämän vuoksi koskevaksi vaatimukseksija siirretty verotoimis- 4518: esitän, että Valtioneuvosto ryhtyisi toimenpitei- tolle oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi, oli 4519: siin lainsäädäntöön kuuluvan epäkohdan kor- asiakirjojen siirtoa koskevan ilmoitusvelvolli- 4520: jaamiseksi. suuden katsottava olevan olemassa. Epäselvässä 4521: Mikäli yhteiskunnallisesti pidettäisiin välttä- tapauksessa voi myös olla syytä pyytää hake- 4522: mättömänä tehtävän säilyttämistä valtiovarain- muksen jättäjää täydentämään hakemustaan. 4523: ministeriöllä, tulisijärjestelmää kuitenkin uudis- Apulaisoikeuskanslerin käsitys oikeasta menet- 4524: taa. Tällöin tulisi ensinnäkin mielestäni ottaa sel- telytavasta saatettu verohallitukselle tiedoksi 4525: vitettäväksi se, olisiko syytä pyrkiä säädösteitse (798/1195). 4526: määrittelemään tarkemmin hyväksyttävien va- 4527: kuuksien taso. Myös menettelyä olisi kehitettävä 3) Hallintopäätöksen perusteleminen ja osoitus 4528: mm. siten, että vakuudet kirjataan, arvioidaan, muutoksenhausta 4529: niiden hyväksymistä koskeva menettely järjeste- 4530: tään tapahtuvaksi asianmukaisella tavalla tehtä- Verotoimiston huomiota on kiinnitetty hallin- 4531: vällä hallintopäätöksellä ja että osuuskuntien topäätöksen perustelemiseen hallintomenettely- 4532: säästökassojen valvontaan kuuluvista tehtävistä lain 24 §:n vaatimalla tavalla. Asianosaisen muu- 4533: annetaan niitä haitaville virkamiehille riittävät tosvaatimus oli osittain hylätty ilman että pää- 4534: hallinnolliset ohjeet. Samoin tulisi virkamiesten töksen perusteena olevia säännöksiä oli ilmoitet- 4535: 88 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4536: 4537: tu. Ellei ratkaisu ole asianosaiselle kokonaan mahdollisuus edellyttää lisäyksiä tai tarkennuk- 4538: myönteinen, se on varsinkin hylkäämistä koske- sia ilmoitukseen sekä osoittaa luottamuksensa 4539: valta osalta perusteltava. Verotoimiston huo- tai sen puutteen ministeriä kohtaan. Eduskun- 4540: miota on kiinnitetty myös siihen, että päätök- nalla oli myös ollut tilaisuus edellyttää esim. käy- 4541: seen, johon voidaan hakea muutosta, on liitettä- tetyn kyselylomakkeen muuttamista tai tarken- 4542: vä valitusosoitus (340/1/96). tamista tulevaisuudessa. Hallitusmuodon 36 c 4543: §:ssä tarkoitettu selvitysmenettely kuului ensisi- 4544: jaisesti ministerin poliittisen vastuun alaan ja 4545: 4) Kirjeisiin vastaamisesta edellytetty tarkkuus oli jätetty merkityssisällöl- 4546: tään tulkinnanvaraiseksi. 4547: Valtiovarainministeriö oli jättänyt vastaa- Ministeri ei ollut toiminut hallitusmuodon 4548: matta erään yhdistyksen lähettämään toimiala- 36 c §:n perusteella laadittua kaa vaketta täyttäes- 4549: ansa koskevaan kirjeeseen. Perusteluksi menet- sään ministerivastuulain 7 §:ssä tarkoitetulla ta- 4550: telylle oli esitetty, että yhdistys oli oletettavasti valla lainvastaisesti (438/1195). 4551: sanotusta asiasta ennestään perillä, että ministe- 4552: riöllä oli käytäntönä vastata ainakin yksittäisten 4553: kansalaisten kirjeisiin ja että ministeriöön saapui 2) Arvonlisäverotuksen toimittaminen Ahvenan- 4554: vuosittain niin lukuisa joukko kannanottoja, maalla ja Euroopan unionin oikeuden vaikutus 4555: aloitteita ja selvityspyyntöjä, ettei kaikkiin ollut siihen 4556: mahdollista vastata. 4557: Ratkaisussaan oikeuskansleri on todennut Kantelussa oli katsottu, että Suomen tullivi- 4558: hyvään hallintotapaan kuuluvan yleissäännön ranomaiset olivat toimittaneet arvonlisäverotuk- 4559: olevan, että viranomaiselle tulleisiin kirjeisiin sen Ahvenanmaan maakunnassa vastoin Suo- 4560: vastataan. Tätä pääsääntöä sovellettaessa ei voi- men liittymistä Euroopan unioniin koskevaa so- 4561: da tehdä eroa siinä suhteessa, onko kirjeen kir- pimusta ja Euroopan unionin oikeutta. Ahve- 4562: joittaja yksityinen henkilö tai yhteisö/säätiö. Kir- nanmaan maakunnalle oli myönnetty liittymis- 4563: jeen sisällöllä sen sijaan voi olla olennaistakin asiakirjoissa välillisessä verotuksessa kolmannen 4564: merkitystä sen suhteen, vastataanko siihen yleen- maan asema Euroopan unionin veroalueeseen 4565: sä ollenkaan. Viranomaiselle tulevien kirjeiden nähden. Kysymys oli mm. verorajan tarpeelli- 4566: suuri määrä ei sinänsä voi olla peruste sille, että suudesta Ahvenanmaan maakunnan ja muun 4567: joihinkin kirjeisiin ei vastata (849/1/95). Suomen välillä. Viranomaiset olivat kantelijan 4568: mielestä menetelleet virkavelvollisuuksiensa vas- 4569: taisesti. 4570: 6.4.3. Muut kannanotot Kanteluun annetun ratkaisun mukaan huo- 4571: lehtiminen siitä, että Suomen lainsäädäntö on 4572: 1) Ministerin velvollisuus ilmoittaa talletuksensa sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa, on en- 4573: sisijaisesti hallituksen ja viime kädessä eduskun- 4574: Kansalaista oli loukannut valtiovarainminis- nan tehtävä. Käsillä olevassa tapauksessa oli asi- 4575: terin tekemä ilmoitus sidoksistaan. Julkisuudes- anmukaisessa järjestyksessä säädetty nimen- 4576: sa oli liikkunut tietoja tämän aikanaan saamasta omainen laki (1485/1994), jolla oli pyritty järjes- 4577: kauppavoitosta, mutta vastaavia talletusvaroja tämään arvonlisäverotuksen toimittaminen Ah- 4578: ei ollut ilmoitettu. Asianomainen ei ollut esittä- venanmaan ja muun Suomen välisissä suhteissa. 4579: nyt kantelussaan mitään täsmällisiä, yksilöityjä Sen mukaan verorajaa ei tähän tarkoituksen 4580: ja perusteltuja tosiseikkoja ministerillä mahdolli- tarvittu. Tulliviranomaiset olivat noudattaneet 4581: sesti olevista merkittävistä talletuksista. Ministe- tätä nimenomaan Ahvenanmaan pöytäkirjan to- 4582: ri oli häneltä pyydetyssä vastineessa lausunut, teuttamiseksi säädettyä lakia. Myöhemmin an- 4583: että hän oli ilmoittanut kaikki merkittävät ta- netussa hallituksen esityksessä n:o 184/1996 vp. 4584: loussidoksensa. oli tosin esitetty em. laki kumottavaksi ja korvat- 4585: Oikeuskansleri on todennut ratkaisussaan, tavaksi samaa asiaa sääntelevällä uudella lailla 4586: että eduskunta oli käynyt ministereiden antamis- mm. siten, että Ahvenanmaan ja muun Suomen 4587: ta selvityksistä täysistunnossaan keskustelun. välille tulisi arvonlisä- ja valmisteverotusta kos- 4588: Talletuksiin oli tällöin kiinnitetty huomiota, asi- keva veroraja. Kantelukirjoitus ei johtanut vir- 4589: anomaista ministeriä nimeltä mainitsematta. kamiehiä vastaan toimenpiteisiin apulaisoikeus- 4590: Eduskunnalla, jolle selvitykset annetaan, oli ollut kanslerin varamiehen puolelta (1095/1/94). 4591: 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto 89 4592: 4593: 6.5. Opetushallinto johtajina ja hallinto-osaston osastopäällikkönä 4594: toimineet henkilöt sekä talouspäällikkö oli mää- 4595: 6.5.1. Muut kannanotot rätty asetettavaksi syytteeseen, on edelleen vireil- 4596: lä Helsingin hovioikeudessa (411/1/94). 4597: 1) Kuulemisesta lainvalmistelussa 4598: 6.6.2. Esitys 4599: Yhdistys oli kannellut siitä, että opetusminis- 4600: teriö ja eräät muut ministeriöt eivät olleet kuul- Kolttien luottamusmiehen toimintaedellytysten 4601: leet sitä valmisteltaessa lakeja, jotka koskivat turvaamisesta 4602: yhdistyksen edustamien tahojen oikeuksia. Oi- 4603: keuskansleri on päätöksessään arvioinut yleisiä Uusi kohtalaki (253/1995) on tullut voimaan 4604: periaatteita kuulemisesta lainvalmistelussa ja täl- 1.5.1995. Kohtalakia ja sen nojalla annettavaa 4605: löin todennut, että lainvalmistelun lopputulok- asetusta ei ole käsitelty Euroopan yhteisöjen ko- 4606: sen laadun kannalta kuultavien piirin pitäisi olla missiossa siten kuin perustaruissopimuksen 92- 4607: mahdollisimman laaja. Erityisesti yhteiskunnal- 94 artiklat valtiontuen osalta ja maatalouden tu- 4608: lisesti merkittävien lakien valmistelussa olisi py- kea sisältävät säännökset edellyttävät. 4609: rittävä kuulemaan kaikkia niitä ryhmiä tai etuta- Nykyisen kolttien luottamusmiehen, joka on 4610: hoja, joiden alalla suunniteltu lainsäädäntö vai- aloittanut toimintansa 1.1.1995, tehtävien hoita- 4611: kuttaa. Tasapuolisuuden ja oikeasuhtaisuuden mista on haitannut varojen ja teknisten toiminta- 4612: sekä avoimuuden noudattaminen lausuntoja valmiuksien puute. Lisäksi luottamusmiehen 4613: pyydettäessä oli tärkeää ja hyvän lainvalmistelu- palkkion maksamisesta ja kulujen korvaamisesta 4614: tavan mukaista. - Oikeuskansleri katsoi, että vuodelta 1996 ei ole tietoa. Kohtalain 72 §:n mu- 4615: yhdistys oli tullut kohtuullisesti kuulluksi sitä kaan luottamusmiehen vaali tulisi toimittaa vuo- 4616: kiinnostavissa lainvalmisteluhankkeissa (727/11 den kuluessa kohtalain voimaan tulosta. 4617: 95). Oikeuskansleri on maa- ja metsätalousminis- 4618: teriölle esittänyt, että se kiirehtisi kohtalain täy- 4619: 2) Oikeuskanslerin toimivallasta tekijänoikeus- täntöönpanoaoja soveltamiseen liittyvien avoin- 4620: asioissa ten kysymysten käsittelyä sekä kohtalain 65 §:ssä 4621: tarkoitetun asetuksen ja ministeriön esittämän 4622: Opetusministeriö oli hyväksynyt tekijänoike- mahdollisen lainmuutoksen valmistelua. Samal- 4623: uslain 25 h §:n 1momentissa tarkoitetuksi tekijöi- la on esitetty, että ministeriö selvittäisi myös, 4624: tä edustavaksijärjestöksi muiden ohella Kopios- millaisin käytännön järjestelyin kolttien luotta- 4625: to ry:n, joka oli yksityisoikeudellinen yhdistys. musmiehen toimintaedellytyksiä voidaan edellä 4626: Sääntöjensä mukaisessa edunvalvontatoimin- lausutuista muista toimenpiteistä riippumatta 4627: nassa se noudattaa myös tekijänoikeuslain sään- välittömästi parantaa (31120/95). 4628: nöksiä sekä opetusministeriön toimivaltansa ra- 4629: joissa antamia määräyksiä. 6.6.3. Huomautus 4630: Nämä seikat eivät kuitenkaan tee yhdistyksen 4631: tekijänoikeuslain 25 h §:ssä tarkoitettua toimin- Menettely pellon metsityspalkkiohakemusten 4632: taa julkisen tehtävän hoitamiseksi. Oikeuskans- käsittelyssä 4633: leri ei siten ollut toimivaltainen arvioimaan yh- 4634: distyksen menettelyä, josta oli kanneltu (1050/11 Metsälautakunnalle ja maatalouslautakun- 4635: 96). nan eläkkeellä olevalle maataloussihteerille an- 4636: netusta huomautuksesta hakemukseen liittyvien 4637: asiakirjojen käsittelystä ks. kohta 7.2.5.1.1) 4638: 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto (1 003/1/95). 4639: 4640: 6.6.1. Virkasyyteasia 6.6.4. Käsitykset 4641: Toimivallan ylityksiä käsittävät virkavelvollisuu- 1) Viehekalastusoikeuden asema ja lain säätämis- 4642: den rikkomiset järjestys kalastuslakia vahvistettaessa 4643: 4644: Oikeuskanslerin kertomuksessa 1995 (s. 84- Useissa kantelukirjoituksissa oli kiinnitetty 4645: 85) selostettu asia, jossa Metsäkeskus Tapion huomiota eduskunnassa käsiteltävänä olleeseen 4646: 12 370099 4647: 90 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4648: 4649: kalastuslain muutosehdotukseen, joka sallii vie- ustoimia,jotka aiheuttavat taloudellisen vastuun 4650: hekalastuksen. Kysymys oli kansanedustajien te- alaikäiselle henkilölle, viranomaisen on harkin- 4651: kemästä lakialoitteesta. Maa- ja metsätalousva- nassaan otettava huomioon myös alaikäisen etu 4652: liokunnan laatimassa lakiehdotuksessa (Mm VM ja oikeustoimeen mahdollisesti sisältyvä riski 4653: nro 9/1995) aloitetta oli muokattu siten, että (920/1/96). 4654: sääntely tarkoittaisi viehekalastusoikeuden sisäl- 4655: lyttämistä yleiseen kalastusoikeuteen. Ilman eri 4656: lupaa kysymykseen tulisi viehekalastus yhdellä 4657: vavallaja vieheellä sekä vetouistelu lisäksi yhdel- 4658: lä painovieheellä. Viehekalastusoikeus perustuisi 6.6.5. Muu kannanotto 4659: läänikohtaiseen viehekalastusmaksun suoritta- 4660: miseen. Alueellisten metsäkeskusten johtokuntien jäsen- 4661: Perustuslakivaliokunta oli esittänyt lausun- ten nimittäminen 4662: tonaan, että maa- ja metsätalousvaliokunnan 4663: laatima lakiehdotus voidaan käsitellä valtiopäi- Maa- ja metsätalousministeriö oli jättänyt ni- 4664: väjärjestyksen 66 §:ssä säädetyssä järjestyksessä mittämättä alueellisten metsäkeskusten johto- 4665: tavallisena lakina. Perustuslakivaliokunta oli kuntien jäseniksi sellaiset metsänomistajajärjes- 4666: harkintavaltansa puitteissa päätynyt ratkaisuun, töjen ehdottamat henkilöt, jotka kuuluivat met- 4667: jossa esitettyjen näkökohtien pohjalta eduskunta säkeskusten valvonnan alaisten metsänhoitoyh- 4668: oli hyväksynyt kalastuslain säännösten muutok- distysten hallituksiin tai toimivat tällaisten yh- 4669: set tavallisena lakina. Huomioon ottaen edus- distysten toiminnanjohtajina. 4670: kunnan perustuslakivaliokunnan lausunto apu- Kantelun mukaan maa- ja metsätalousminis- 4671: laisoikeuskanslerilla ei ollut ollut tarvetta esittää teriö oli menetellyt hallitusmuodossa perusoi- 4672: lainsäätämisjärjestyksestä enempiä oikeudellisia keutena turvatun yhdistymisvapauden vastai- 4673: arvioita lain vahvistamisvaiheessa. Ks. myös sesti ja tulkinnut asetusta väärin. Asetuksen 4674: kohta 2.6.7) (1081/1/96). säännös, johon kielto perustui, oli niin ikään 4675: kantelijoiden mielestä lainvastainen. 4676: Oikeuskansleri on katsonut ratkaisussaan, et- 4677: 2) Kiinteistön myynnistä alaikäisille tei asetuksen säännös (4 §:n 2 mom, 9311996) 4678: yksilöinyt siinä tarkoitettuja kelpoisuustilantei- 4679: Maatalouspiirin maataloustoimisto oli maati- ta, vaan oli ilmaisu tavaltaan yleinen. Se ei estänyt 4680: lahallituksen päätöksen mukaisesti myynyt ihmisiä kuulumasta yhdistyksiin, kuten metsän- 4681: 20.10.1986 tehdyllä kauppakirjalla 9.12.1985 hoitoyhdistyksiin, ja toimimasta niissä. Säännös 4682: pakkolunastetun kiinteistön entisen omistajan oli valvontakorosteinen. Asianomaisen kannalta 4683: kolmelle alaikäiselle lapselle (7, 6 ja 21h vuotiail- kysymys oli valintatilanteesta. Hän saattoi itse 4684: le) siten, että alaikäiset ostajat olivat jääneet päättää, halusiko kuulua yhdistyksen hallituksen 4685: 600 000 markan maksamauoman kauppahinnan toimielimiin tai metsäkeskuksen johtokuntaan. 4686: osalta velkavastuuseen valtiolle. Kiinteistön Säännös ei siten ollut lainvastainen. 4687: myyntiin ei ollut hankittu holhouslautakunnan Molempien edellä mainittujen tehtävien 4688: lupaa. Kun alaikäisten holhoojat eivät olleet pys- yht'aikainen hoitaminen oli ristiriidassa keske- 4689: tyneet suorittamaan lasten puolesta velan lyhen- nään. Hallintojärjestelmiä rakennettaessa ei ole 4690: nyksiä ja korkoja, oli kiinteistö jouduttu myy- katsottu voitavan hyväksyä, että valvontatehtä- 4691: mään edelleen 6.5.1994. Valtiokonttori oli viä suorittava virkamies olisi samanaikaisesti 4692: 30.3.1995 maksuvapautuslain 1 §:n nojalla va- valvottavan johdossa. Muutoin valvontatoimin- 4693: pauttanut alaikäiset enemmästä maksuvelvolli- nan asianmukaisuus ei olisijulkisuuden kannalta 4694: suudesta, joka 15.11.1994 oli ollut jo yhteensä uskottavaa. 4695: 746 000 markkaa. Ministeriön omaksuma säännöksen tulkinta 4696: Päätöksessä apulaisoikeuskansleri on toden- ei ollut perusoikeussäännöksen vastaista, vaan 4697: nut, että koska holhouslautakunta oli 11.5.1995 rakentui hyvän hallinnon ja hallintotoiminnan 4698: hyväksynyt vuonna 1986 tehdyn kaupan, se oli puolueettomuuden turvaamisen ajatukselle. 4699: tullut holhouslain 41 §:n perusteella päteväksi. Myöskään sanotun tulkinnan toteuttamiseen 4700: Samalla kuitenkin saatettu maatalousviran- tähtäävä hallintomenettely ei ollut lainvastainen 4701: omaisten tietoon käsitys, että solmittaessa oike- (301/1/96). 4702: 6.8. Kauppa- ja teollisuushallinto 91 4703: 4704: 6. 7. Liikennehallinto kuin kysymys on yleisradiolain 7 §:ssä tarkoitet- 4705: tujen julkisen palvelun erityisten tehtävien täyt- 4706: 6.7.1. Käsitys tämisestä. 4707: Toimittajien, samoin kuin valvovana elimenä 4708: Joukkoliikenteen tarkastusmaksun perimisen toimivan hallintoneuvoston, toimintaa kantelus- 4709: delegointi sa tarkoitettujen ohjelmien yhteydessä oli arvioi- 4710: tava yhdenvertaisuus- ja tasapuolisuussäännös- 4711: Entinen Valtionrautatiet, nykyinen Ratahal- ten lisäksi yleisradiolain 7 §:n 2 momentin 1 koh- 4712: lintokeskus oli käyttänyt suorittamattomien dan kannalta. Sanotun lainkohdan mukaan jul- 4713: joukkoliikenteen tarkastusmaksujen perinnässä kisen palvelun erityisiin tehtäviin kuuluu tukea 4714: yksityistä perimistoimistoa ja asiakas oli joutu- toimivaa kansanvaltaa tarjoamalla yhteiskun- 4715: nut maksamaan tästä aiheutuneet kulut. nallisista kysymyksistä monipuolisia tietoja, 4716: Kanteluasiassa antamassaan ratkaisussa apu- mielipiteitä ja keskusteluja, myös vähemmistö- 4717: laisoikeuskansleri on lausunut liikenneministeri- ryhmiiie ja erityisryhmille (133/1/95). 4718: ön alaiselle Ratahallintokeskukselle käsityksen 4719: siitä, että joukkoliikenteen tarkastusmaksujen 4720: perintä kuuluu julkisyhteisön tehtäviin ja sen 6.8. Kauppa- ja teollisuushallinto 4721: vastuun piiriin ja tämän on katsottu rajoittavan 4722: näiden tehtävien delegointia. Suoraan ulosotto- 6.8.1. Esitys 4723: kelpoisten saatavien perimisestä vapaaehtoisen 4724: perinnän keinoin ei ole laissa ollut säännöstä. Kilpailunrajoitusasioiden joutuisa käsittely ja 4725: Tilanne on nyttemmin muuttunut. Lokakuun 25 esitys toimenpiteistä käsittelyn jäntevöittämiseksi 4726: päivänä 1996 annettuun hallituksen esitykseen 4727: eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä (HE Kilpailuvirastossa vireillä olleen epäiltyä kiel- 4728: 19911996 vp.) sisältyvät säännökset suoraan lettyä kilpailunrajoitusta koskevan toimenpide- 4729: ulosottokelpoisen saatavan perinnästä ja perin- pyynnön käsittely oli kestänyt yli kolme vuotta. 4730: tätoimeksiantoja koskevista rajoituksista. Esi- Selvityksen mukaan asian käsittely oli ollut py- 4731: tyksen mukaan perintätoimeksiautoihin vaikut- sähdyksissä ensin syyskuun lopusta 1993 marras- 4732: tavaa lain 9 §:ää ei kuitenkaan sovellettaisi, jos kuun loppuun 1994 ja uudelleen toukokuun lo- 4733: saatava on annettu toimeksisaajan perittäväksi pusta 1994 lokakuun alkuun 1994. Asiassa il- 4734: ennen lain voimaantuloa. Toimeksisaaja voisi mennyt määräävän markkina-aseman väärin- 4735: hoitaa 9 §:ssä tarkoitettujen saatavien kesken- käyttö oli merkinnyt pitempään jatkunutta lain- 4736: eräiset perintätoimeksiannot loppuun (360/1/ vastaista olotilaa ja siitä aiheutuvia vahingollisia 4737: 95). vaikutuksia asianomaisille. 4738: Apulaisoikeuskansleri on saattanut kilpailu- 4739: 6.7.2. Muu kannanotto viraston tietoon käsityksensä siitä, että asian kä- 4740: sittely olijossain määrin viivästynyt, ja kilpailun- 4741: Oikeuskanslerin toimivallasta Yleisradio Oy:n rajoitusasioiden joutuisan käsittelyn tärkeydes- 4742: laillisuusvalvonnassa tä. Samalla on esitetty kilpailuviraston harkitta- 4743: vaksi toimenpiteitä, joilla voitaisiin jäntevöittää 4744: Puoluerekisteriin merkitty puolue oli kante- asioiden käsittelyä virastossa perusselvitysten 4745: lussaan katsonut muun ohella, että Yleisradio hankkimisen ja lopullisten päätösten tekemisen 4746: Oy:n toimittajat olivat eräiden televisio- ja radio- väliiiä ja välttää käsittelyn joutuisuutta haittaa- 4747: ohjelmien yhteydessä kohdelleet puoluetta puo- via tarpeettomia ja pitkäaikaisia pysähtymisiä 4748: luelain 10 §:ää ja muita yhdenvertaisuus- ja tasa- (821/1/95). 4749: puolisuussäännöksiä rikkoen. 4750: Oikeuskansleri on päätöksessään todennut 4751: toimivaltaansa kuuluvan valvoa, miten Yleisra- 6.8.2. Käsitykset 4752: dio Oy:n hallintoneuvosto valvoo ohjelmatoi- 4753: mintaa yleensä ja erityisesti miten se pitää huolta 1) Esittelijöiden poissaolo istunnosta 4754: yleisradiolain 7 §:n mukaisten julkisen palvelun 4755: ohjelmatoiminnan mukaisten tehtävien suoritta- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje kauppa- 4756: misesta. Yleisradio Oy:n toimittajien työn lailli- ja teollisuusministeriölle 20.5.1996, dnro 28/511 4757: suusvalvonta kuuluu oikeuskansleriiie vain sikäli 95 4758: 92 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4759: 4760: ESITTELIJÖIDEN POISSAOLO RATKAISU 4761: 4762: Esittelylistojen mukaan teollisuusneuvos Sen johdosta, mitä teollisuusneuvos Heikki 4763: Heikki Vesanja ylitarkastaja Osmo Haltian olisi Vesan ja ylitarkastaja Osmo Haltian selityksissä 4764: pitänyt olla esittelijöinä valtioneuvoston yleisis- ja kauppa- ja teollisuusministeriön lausunnossa 4765: tunnossa 7.12.1995. Vesan tarkoituksena oli esi- on esitetty, kiinnitän Vesanja Haltian huomiota 4766: tellä eduskunnan vastaus ja Haltian kaksi lunas- vastaisen varalle tarpeellisen huolellisuuden nou- 4767: tusluvan myöntämistä koskevaa asiaa. Vesa ja dattamiseen esiteltäessä asioita valtioneuvostol- 4768: Haltia eivät kuitenkaan olleet paikalla eikä asioi- le. 4769: ta voitu käsitellä. 4770: 4771: 2--4) Liikeaikalain mukainen poikkeuslupa 4772: 4773: SELVITYSPYYNTÖ Apulaisoikeuskanslerin päätös (62711/95) on 4774: kokonaisuudessaan 9. jaksossa s. 162. 4775: Olen kirjeelläni 12.12.1995 pyytänyt kauppa- Toisessa tapauksessa lääninhallitus oli myön- 4776: ja teollisuusministeriötä hankkimaan Vesan ja tänyt vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden 4777: Haltian selitykset menettelystään ja antaman liikeajasta annetun lain 5 §:n (446/1994) nojalla 4778: oman lausuntonsa asiasta. poikkeusluvan, joka koski yhteensä 38 vähittäis- 4779: kauppaa 13 kunnan alueella. Asianomaisen am- 4780: mattiliiton kanteluun antamassaan ratkaisussa 4781: apulaisoikeuskansleri on todennut, että koska 4782: SAATU SELVITYS päätös oli ollut alueellisesti ja ajallisesti poik- 4783: keuksellisen laaja, olisi säännöksen esitöiden pe- 4784: Teollisuusneuvos Heikki Vesa on kertonut rusteella myös toinen lopputulos ollut perusteltu. 4785: valmistautuneensa menemään valtioneuvoston Ottaen huomioon säännöksen joustavuus, lää- 4786: esittelyyn 7.12.1995 kello 13, jolloin valtioneu- ninhallituksen päätös ei ollut liikeaikalain sään- 4787: voston yleisistunto normaalisti alkaa. Työkiireit- nösten vastainen. Kuitenkin po. tapauksessa 4788: tensä johdosta Vesa ei ollut tullut tarkistaneeksi, päätöksen laajempaa perustelemista olisi ollut 4789: että valtioneuvoston yleisistunto alkoi poikkeuk- pidettävä tarpeellisena (116/1/96). 4790: sellisesti kello 11. Kolmannessa tapauksessa lääninhallitus oli 4791: Ylitarkastaja Osmo Haltia on esittänyt, että myöntänyt liikkeenharjoittajan tekemän hake- 4792: hänen virkatehtäviensä hoitamisen aikataulu muksen mukaisesti, päätöstä perustelematta, vä- 4793: 7.12.1995 oli ollut erittäin kiireinen. Yleensä Hal- hittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta 4794: tia oli varmistanut esittelyajan VASPO-ilmoitus- annetun lain 5 §:n (446/1994) nojalla poikkeuslu- 4795: taululta ja ministerin sihteeriltä. Tuona aamu- van yhdelle kaupungissa sijaitsevalle kauppaliik- 4796: päivänä siihen ei ollut mahdollisuutta. Osaston keelle. Hakemusta oli perusteltu matkailullisilla 4797: vahtimestari ilmoittaa myös tavallisesti muuttu- syillä. Korkein hallinto-oikeus oli jättänyt eräi- 4798: neen esittelyajan, mutta hän oli tuona päivänä den muiden liikkeenharjoittajien lääninhallituk- 4799: lomalla. Yksikön toimistosihteeri tulosti myös sen päätöksestä tekemän valituksen tutkimatta, 4800: yleensä VASPO-ilmoitustaululta esittelyajat, koska lääninhallituksen päätös ei ollut koskenut 4801: mutta hän oli ollut estynyt. Silloin, kun Haltia valittajien oikeutta ja etua sillä tavoin, että niillä 4802: itse oli katsonut esittelyaikaa, se oli merkitty al- olisi ollut oikeutta hakea siihen muutosta. 4803: kavaksi kello 13. Ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on toden- 4804: Lunastusluvan hakijoille asioiden käsittelyn nut, että lain 5 §:n mukaisten "erityisten syiden" 4805: siirtymisestä ei ollut haittaa. merkityssisältö oli perusteiltaan jätetty lainsää- 4806: Kauppa- ja teollisuusministeriö on esittänyt, täjän puolelta ratkaisukäytännön varaan. Tä- 4807: että se oli tällaisten tapausten välttämiseksi anta- män vuoksi ja ottaen huomioon säännöksen 4808: nut 9.1.1996 valtioneuvoston esittelijöille ja esit- joustavuus, lääninhallitus ei ollut poikkeuslupaa 4809: telijöiden avustajille ohjeet. myöntäessään ylittänyt sille kuuluvaa harkinta- 4810: Ohjeissa on korostettu esittelijöiden velvolli- valtaa. Asiassa oli kiinnitetty huomiota myös 4811: suutta tarkistaa istuntoajat PTJ :stä ja VASPON lääninhallituksen päätöksen perustelujen puut- 4812: ilmoitustaululta. teellisuuteen. Kun tehty päätös oli kuitenkin ha- 4813: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto 93 4814: 4815: kemuksen mukainen ja koski ainoastaan haki- 2) Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoille 4816: jaa, oli lääninhallituksen tekemä päätös ollut hal- antamien ohjeiden täydentämisestä 4817: lintomenettelylain 24 §:n 2 momentin l kohdan 4818: perusteella mahdollinen. Koska tehty päätös Kanteluasian käsittelyssä esille tulleen kor- 4819: kuitenkin oli poikennut aikaisemmin noudate- vauskysymyksen perusteella apulaisoikeuskans- 4820: tusta poikkeuslupakäytännöstä ja sillä oli ollut lerin varamies on pitänyt tarpeellisena esittää 4821: vaikutusta tulevaan käytäntöön, lausuttu käsi- Kansaneläkelaitokselle, että se täydentäisija tar- 4822: tys, että tässä tapauksessa päätöksen perustele- kentaisi paikallistoimistoille etuuksien hakemi- 4823: mista olisi ollut pidettävä tarpeellisena (348/l/ sesta antamiaan ohjeita sikäli, että niistä riittä- 4824: 95). vän selkeästi ilmenisivät toisaalta korvauksen 4825: hakijan velvoitteet ja toisaalta paikallistoimiston 4826: velvoitteet korvausten edellytysten selvittämises- 4827: 5) Virkaesityksessä mainittavista asioista sä niissä tapauksissa, joissa hakija on tai saattaa 4828: olla oikeutettu saamaan korvausta myös muun 4829: Laitoksen (VTT) pääjohtaja oli virkaesityk- kuin sairausvakuutuslain säännösten nojalla. 4830: sessään esittänyt virkaan nimitettäväksi henki- Ohjeissa olisi asianmukaista lisäksi kiinnittää 4831: lön, josta oli tehty kantelu tasa-arvovaltuutetul- huomiota siihen, että tarvittaessa on riittävän 4832: le. Virkaesityksessä ei ollut mainittu kantelusta. yksityiskohtaisesti opastettava korvauksen haki- 4833: Kun kantelu koski esimieskäyttäytymistä sa- jaa korvauksenhakumenettelyn vireillesaattami- 4834: notussa laitoksessa, asiasta olisi voinut mainita seksi myös silloin, kun hakijalla on ensisijainen 4835: virkaesityksessä. Kantelun sisältö huomioon ot- oikeus/mahdollisuus korvauksen saamiseen 4836: taen pääjohtaja oli pysynyt hänelle asiassa kuu- muun kuin sairausvakuutuslain säännösten no- 4837: luvan harkintavallan rajoissa, kun hän ei ollut jalla (477/l/95). 4838: maininnut kantetua virkaesityksessään (88/l/95). 4839: 4840: 3) Työttömyyskassoille annettujen ohjeiden ja 4841: 6) Oikeuskanslerilla ei toimivaltaa puuttua määräysten täydentämisen tarpeesta 4842: tavarantarkastusjärjestelmään 4843: Työttömyysturvaa koskevan kanteluasian yh- 4844: Paikallisten kauppakamareiden hyväksymien teydessä ilmeni, että työttömyyskassa ei ollut 4845: tavarantarkastajien sekä kauppakamareiden ja päätöksenteossaan eikä valitusasian käsittelyssä 4846: vastaavasti Keskuskauppakamarin tavarantar- toiminut säännösten edellyttämällä tavalla. 4847: kastajalautakunnan tavarantarkastajia koskeva Työttömyyskassa oli tehnyt samaa aikaa koske- 4848: toiminta ei ole hallitusmuodon 46 §:n 1 momen- via työttömyysetuuspäätöksiä, ensin myöntei- 4849: tissa tarkoitetun julkisen tehtävän hoitamista. sen, sitten kielteisen päätöksen hakematta va- 4850: Oikeuskansleri ei siten ole toimivaltainen puuttu- kuutusoikeudelta myöntöpäätöksensä poista- 4851: maan siihen (795/l/95). mista tai saamatta etuudensaajan suostumusta 4852: oikaisulle. Lisäksi työttömyyskassa oli toimitta- 4853: nut työttömyysturvaa koskeneen valituksen 4854: edelleen työttömyysturvalautakunnalle vasta lä- 4855: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto hes puolentoista vuoden kuluttua valituksen saa- 4856: pumisesta työttömyyskassalle, vaikka työttö- 4857: 6.9.1. Esitykset myysturvalaki edellyttää työttömyysturva-asioi- 4858: den hoitamista viipymättä. 4859: 1) Mielenterveyslain tarkistamisesta Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus an- 4860: taa työttömyyskassoille sitovia määräyksiä me- 4861: Sosiaali- ja terveysministeriölle esitetty mie- nettelystä työttömyysturvalaissa tarkoitettuja 4862: lenterveyslain tarkistamista siltä osin kuin on etuuksia myönnettäessä, maksettaessa ja takai- 4863: kysymys itsemääräämisoikeuden rajoittamisen sinperittäessä. Ministeriö on antanut työttö- 4864: perusteista tahdosta riippumattoman hoidon ai- myyskassoille muun ohella valituskirjelmän toi- 4865: kana. mittamista, päätösten poistamista ja asia virheen 4866: Esitystä selostettu laajemmin kohdassa korjaamista koskevat ohjeet. Apulaisoikeus- 4867: 2.6.2.9) (127/l/96). kansleri on saattanut sosiaali- ja terveysministe- 4868: 94 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4869: 4870: non tietoon työttömyysturvaa koskeneeseen kaisten nimitysperusteiden selvittämiseksi tasa- 4871: kanteluun antamansa päätöksen sen arvioimi- arvovaltuutetun tulee kuulla työnantajan ohella 4872: seksi, onko kantelun yhteydessä hakemus/vali- myös nimittäjää. Päätöksentekijän kuuleminen 4873: tusasioiden käsittelyssä esille tulleen johdosta on perusteltua, koska vain häntä kuulemaila on 4874: tarvetta lisäohjeiden tai -määräysten antamiseen tuossa tilanteessa mahdollista saada selko nimi- 4875: (110811/94). tyksen perusteista. Kuulemisen tarpeellisuus on 4876: perusteltua lisäksi sillä oikeudellisella merkityk- 4877: sellä, mikä tasa-arvovaltuutetun mahdollisen 4878: 6.9.2. Käsitykset syrjintäolettaman sisältäväliä lausunnolla on 4879: (39/1/96). 4880: 1) Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon vakavarai- 4881: suuden valvonnasta 4882: 4) Potilaan ajokuntoisuuden arvioinnista ja 4883: Oikeuskanslerin päätös sosiaali- ja terveysmi- kuulemisesta kanteluasiassa 4884: nisteriön menettelystä po. asiassa on kokonai- 4885: suudessaan 9. jaksossa s. 167 (104211/94 ym.). Lääninhallituksen olisi tullut terveyskeskus- 4886: lääkärin menettelystä sille tehtyä kantelua tutki- 4887: essaan kiinnittää huomiota lääkärin menettelyyn 4888: 2) Asian kirjaamisen ja käsittelyn viipyminen kuumepotilaan ajokuntoisuuden arvioinnissa. 4889: Koska ajoneuvon kuljettaminen lähes 40 asteen 4890: Apulaisoikeuskansleri oli 30.1.1989 siirtänyt kuumeessa yli 20 kilometrin matkan ei ajoturval- 4891: toimeentulotukiasiaa koskevan kirjoituksen so- lisuuden kannalta ole suotavaa, lääninhallituk- 4892: siaali- ja terveysministeriöön mahdollisia toi- sen olisi tullut kiinnittää terveyskeskuslääkärin 4893: menpiteitä varten. Oikeuskanslerinvirastoon huomiota tähän ajoturvallisuuskysymykseen. 4894: saapuneen uuden kirjoituksen mukaan ministe- Apulaisoikeuskansleri on kanteluratkaisussaan 4895: riö ei ollut vastannut kantelijalle. Sosiaali- ja todennut, että terveyskeskuslääkärin olisi tullut 4896: terveysministeriön diaarista on ilmennyt, että puuttua potilaan ajokelpoisuuteen eikä jättää 4897: kirje oli saapunut ministeriöön, josta se oli toimi- ratkaisua potilaan oman tulkinnan varaan. Rat- 4898: tettu asianomaiselle osastolle. Jatkotoimenpidet- kaisussa on myös todettu, että lääninhallituksen 4899: tä ei ollut merkitty eikä kirjettä ollut löytynyt. tutkittavana olleen kanteluasian selvittämisen 4900: Kanteluun antamassaan ratkaisussa apulais- kannalta olisi ollut tarpeen, että lääninhallitus 4901: oikeuskansleri on todennut, että hyvän hallinto- olisi varannut kantelijalle mahdollisuus vasti- 4902: tavan mukaan viranomaisten tulee kohtuullises- neen antamiseen hankittujen selvitystenjohdosta 4903: sa ajassa vastata kansalaisten virkatoimintaan (43311/96). 4904: liittyviin kirjeisiin ja asian käsittelyn vaiheet ja 4905: toimenpiteet on kirjattava. Ministeriölle siirretyn 4906: kirjoituksen kirjaaminen oli ollut puutteellista ja 5) Työkyvyttömyyseläkepäätöksen viipyminen 4907: vastaus viipynyt ajan,jota ei voitu pitää kohtuul- 4908: lisena. Kiinnitetty ministeriön huomiota vastai- Kansaneläkelaitoksen tietoon saatettu käsitys 4909: sen varalle asianmukaiseen menettelyyn asiakir- eläkeasioiden käsittelemisestä riittävällä joutui- 4910: jojen kirjaamisessa ja kirjeisiin vastaamisessa suudella. Määräaikaisen työkyvyttömyyseläke- 4911: (224/1195). hakemuksen asiakirjat olivat olleet kaksi kertaa 4912: osaston asiantuntijalääkärin arvioitavana ja 4913: kahdelta eri asiantuntijalääkäriltä oli pyydetty 4914: 3) Nimittäjän kuulemisesta tasa-arvolain mukai- lausunto. Eläkeasiaan oli sovellettu kansanelä- 4915: sen lausunnon valmistelussa kejärjestelmän ja työeläkejärjestelmän välistä 4916: ennakkoilmoitus-ja neuvottelumenettelyä. Kan- 4917: Oikeuskansleri on kanteluun antamassaan saneläkkeen pohjaosan myöntämisvaiheessa oli 4918: ratkaisussa kiinnittänyt vastaisen varalle tasa- lisäksi jouduttu ottamaan huomioon vaatimus 4919: arvovaltuutetun huomiota siihen, että mikäli ni- takautuvasti myönnettävän eläkkeen maksami- 4920: mityspäätös poikkeaa virkamiesvalmistelun ja sesta työttömyyspäivärahan maksajalle. Eläke- 4921: esittelijän kannasta, tasa-arvolain mukaista lau- hakemuksen käsittelyaika, yli kahdeksan kuu- 4922: suntoa valmisteltaessa tasa-arvolain 8 §:n mu- kautta, oli ollut huomattavan pitkä (43411/95). 4923: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto 95 4924: 4925: 6) Asumistukipäätöksen perusteena olevien Perustuslakivaliokunta esitti lausunnossa 12/ 4926: palkkatietojen tarkistaminen 1995 vp., että lakiehdotukset voitiin käsitellä val- 4927: tiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä säädetyssä järjes- 4928: Henkilö oli hakenut asumistukea puutteelli- tyksessä. Kansaneläkkeestä tulisi kokonaisuu- 4929: sella hakemuksella. Kun hän pyynnöistä huoli- dessaan eläkevähenteinen, mikä tarkoittaa kan- 4930: matta ei ollut toimittanut työnantajan palkkato- saneläkkeenja muiden eläkkeiden yhteensovitta- 4931: distusta, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimis- mista. Hallitusmuodon 15 a §:n 2 momentin kan- 4932: tonjohtaja oli vastoin Kansaneläkelaitoksen oh- nalta toimenpiteessä on kysymys ennen muuta 4933: jeita tiedustellut palkkaa puhelimitse sosiaalitoi- siitä, muodostuuko jokaisen perustoimeentulon 4934: mistosta. Asumistuki oli myönnetty erehdykses- turva vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana 4935: sä saatujen väärien tietojen perusteella. Hakijan riittäväksi. Kun otetaan huomioon olemassa ole- 4936: vähävaraisuuden vuoksi tuen takaisin perinnästä vat tukijärjestelmät, ei valiokunnan käsityksen 4937: oli luovuttu. Toimistonjohtajan huomiota kiin- mukaan ollut valtiosääntöoikeudellista estettä 4938: nitetty palkkatietojen asianmukaiseen tarkista- poistaa kyseiset etuudet kansaneläkejärjestel- 4939: miseen (750/l/95). mästä, koska muutosten jälkeenkin perustuslain 4940: julkiselle vallalle asettama vähimmäistavoite 4941: täyttyi. Asiassa tehty kantelu ei antanut aihetta 4942: 7) Määräajasta selvityksen antamisessa ja toimenpiteisiin apulaisoikeuskanslerin taholta 4943: esteellisyysperusteiden selvittämisestä (936/1195). 4944: 4945: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 4946: huomiota kiinnitetty siihen, että lääkäriltä vaadi- 2) Kansaneläkelaitoksen maksaman eläkkeen 4947: tuo selvityksen antamiseen tulisi varata riittävän takaisinperinnästä 4948: pitkä aika, jotta selvityksen antajalla olisi mah- 4949: dollisuus hankkia se näyttö ja selvitys, minkä Erään kanteluasian käsittelyn yhteydessä esil- 4950: esittämistä hän pitää asian ratkaisun kannalta le tulleiden seikkojen johdosta Kansaneläkelai- 4951: välttämättömänä. Näin varsinkin, kun kysymys toksen tietoon saatettu apulaisoikeuskanslerin 4952: on asiasta, joka saattaa ratkaisevasti vaikuttaa käsitys siitä, että kun eri etuusjärjestelmien 4953: asianomaisen ammatinharjoittamisoikeuteen ja etuuksien päällekkäisyyden johdosta ryhdytään 4954: toimeentuloon. Apulaisoikeuskansleri on ratkai- liikaa maksetun eläkkeen takaisinperintään, tuli- 4955: sussaan kiinnittänyt huomiota myös siihen, että si vakuutetulle painottaa takaisinperinnän oikai- 4956: asiantuntijalausuntoja pyydettäessä tulisi mah- suluonnetta. 4957: dollisimman tarkoin pyrkiä jo ennalta selvittä- Asiakasneuvonnan osalta on todettu, että toi- 4958: mään ne liittymäkohdat, jotka saattavat aiheut- mihenkilöiden tulisi olla huolellisia ja tarkkoja 4959: taa asianomaisen lausuntolääkärin esteellisyy- sen suhteen, etteivät he asiakkaalta saamiensa 4960: den terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen sel- liian vähäisin perustiedoin anna etuuslupauksia 4961: vitettävänä olevassa asiassa (846/l/94). tai menettelyohjeita. Asiakkaalle annettava neu- 4962: vo/ohje tulee muotoilla siten, ettei asiakas saa 4963: virheellistä käsitystä annetun neuvon/ohjeen si- 4964: 6.9.3. Muut kannanotot sällöstä tai merkityksestä lopulliseen päätökseen 4965: nähden (199/l/95). 4966: 1) Eläkeuudistuksen vaikutus kansalaisten 4967: perusturvaan 4968: 3) Ministeriön osastopäällikön irtisanominen 4969: Hallituksen esityksessä eduskunnalle kansan- 4970: eläkejärjestelmän uudistamista koskevaksi lain- Valtioneuvosto oli irtisanonut henkilön so- 4971: säädännöksi (HE nro ll9/l995 vp.) ehdotettiin, siaali- ja terveysministeriön määräaikaisen osas- 4972: että vuoden 1996 alusta kansaneläkettä ei enää topäällikön virasta, koska hänen edellytyksensä 4973: myönnettäisi,jos henkilön työeläke ylittäisi mää- selviytyä sen vaatimista tehtävistä olivat kahden 4974: rätyn markkamäärän kuukaudessa. Hallituksen sattuneen tapauksenjohdosta heikentyneet. Irti- 4975: esityksen säätämisjärjestysperustelujen mukaan sanominen oli suoritettu valtion virkamieslain 4976: kansaneläkkeen eläkevähenteisyyden ei katsottu 26 §:n perusteella. Asianomaisen tekemä valitus 4977: heikentävän hallitusmuodon 15 a §:n mukaista oli hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 4978: perustoimeentulonturvaa. Hänen mielestään valtioneuvosto ja korkein hal- 4979: 96 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 4980: 4981: !into-oikeus eivät olleet tutkineet irtisanomiseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikko- 4982: johtaneiden tapahtumien todellista syytä eivätkä misesta sakkoon. Päätös ei ole lainvoimainen. 4983: riittävästi perustelleet päätöstään. Henkilön mu- 4984: kaan kysymys oli sairausperusteisen irtisanomi- 4985: sen rajoista, joten hänet oli irtisanottu aiheetto- 6.10.2. Käsitys 4986: masti. 4987: Asianosaista oli sekä valtioneuvostossa että Työttömyyskassan menettelystä päätöksenteossa 4988: korkeimmassa hallinto-oikeudessa kuultu asias- ja valitusten käsittelyssä 4989: sa esitetyistä kirjallisista selvityksistä. Suullista 4990: käsittelyä koskeva pyyntö oli korkeimmassa hal- Apulaisoikeuskansleri on kanteluun antamas- 4991: linto-oikeudessa hylätty. Ratkaisujen perustelut saan päätöksessä todennut työttömyyskassan 4992: olivat laillisuuden kannalta riittävät. Lisäperus- menetelleen virheellisesti siinä, että se oli ottanut 4993: telujen esittäminen oli ollut viranomaisen har- työttömyyskorvausasian päätettäväkseen, vaik- 4994: kinnassa. Apulaisoikeuskansleri on todennut, et- ka samaa aikaa koskevalta ajalta oli jo olemassa 4995: tei viranomaisten menettely irtisanomisen syiden lainvoimainen päätös. Työttömyyskassa ei olisi 4996: selvittämisessä, ratkaisujen perustelujen osalta saanut tekemänsä myöntöpäätöksen jälkeen an- 4997: eikä myöskään lopputuloksen suhteen ollut lain- taa kielteisiä päätöksiä samassa asiassa ennen 4998: vastaista (328/1196) aikaisemman päätöksen poistamista. 4999: Asiaa tutkittaessa on myös todettu, että työt- 5000: tömyyskassassa tulisi olla seurantajärjestelmä, 5001: 6.10. Työhallinto jota hyväksikäyttäen olisi mahdollista huolehtia 5002: hakemusten ja valitusten etenemisestä asiaan- 5003: 6.10.1. Virkasyyteasia kuuluvalla ja etuudensaajan oikeusturvan edel- 5004: lyttämällä tavalla. Ei voida pitää- työttömyys- 5005: Virkamiesten virheellinen menettelytapa palkkio- kassan esittämisestä viipymisen perusteluista 5006: laskutosta koskevassa asiassa huolimatta - hyväksyttävänä sitä, että työttö- 5007: myyskassaan 29.12.1994 saapunut valitus oli toi- 5008: Työministeriön yhteydessä olevan neuvottelu- mitettu työttömyysturvalautakunnalle vasta 5009: kunnan alaisen jaoston puheenjohtajana ja sih- 10.4.1996. 5010: teerinä toiminut lainsäädäntöneuvos ja neuvot- Apulaisoikeuskansleri on päätöksellään vas- 5011: telukunnan puheenjohtajana toiminut ylitarkas- taisen varalle kiinnittänyt työttömyyskassan 5012: taja määrätty asetettavaksi syytteeseen lainsää- huomiota työttömyysturvalain säännösten huo- 5013: däntöneuvoksen palkkiolaskutuksessa tapahtu- lelliseen noudattamiseen sekä työttömyysturvaa 5014: neen menettelytapavirheen johdosta. Lainsää- koskevien päätöstenteossa että valitusten asian- 5015: däntöneuvos oli syyllistynyt väärennykseen ja mukaisessa käsittelyssä (1108/1/94). 5016: virkavelvollisuuden rikkomiseen toimittaessaan 5017: jaostossa tekemäänsä työtä koskevan palkkio- 5018: laskun ministeriölle siten, että hän oli kirjoitta- 6.11. Ympäristöhallinto 5019: nut laskuun ilman lupaa laskun numero- ja asia- 5020: tarkastuksen toimittamista osoittavan työtove- 6.11.1 Huomautus 5021: rinsa nimikirjoituksen ja ylitarkastajan luvalla 5022: laskun hyväksymistä osoittavan ylitarkastajan Katselmustoimituksen viivästyminen 5023: nimikirjoituksen. Ylitarkastaja oli syyllistynyt 5024: tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomi- Vesioikeuden määrättyä 3.5.1985 jätevesien 5025: seen, kun hän ei ollut asianmukaisesti hyväksy- johtamista koskevan hakemusasian katselmus- 5026: nyt kyseistä laskua. Laskutuksen määrässä ei toimitukseen vesihallitus oli antanut 6.5.1985 5027: ollut osoitettu olleen virhettä. Lääninsyyttäjä oli alaiselleen virkamiehelle toimitusmääräyksen. 5028: tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen ri- Hakija oli vuonna 1991 täydentänyt hakemus- 5029: koksen vähäisyyden johdosta (30/62/96). taanjahankkinut lisäselvityksiä, jotka olivat val- 5030: Uuden syyteharkinnan jälkeen Helsingin kä- mistuneet kesäkuussa 1994. Toimitusmiesten 5031: räjäoikeus on 20.3.1997 antamanaan päätöksellä lausunto oli valmistunut 31.1.1996 ja vesioikeus 5032: tuominnut lainsäädäntöneuvoksen väärennyk- oli antanut päätöksensä 9.9.1996. 5033: sestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhtei- Katselmustoimitus oli ilmeisesti ollut lähes 5034: seen sakkorangaistukseen sekä ylitarkastajan valmiina ja saatettavissa loppuun vuonna 1990. 5035: 6.11. Ympäristöhallinto 97 5036: 5037: Hakemuksen täydentämiseen liittyvien lisäselvi- asian hallituksen ratkaistavaksi. Ympäristömi- 5038: tysten hankkimisen kuluessa oli toimitusinsinöö- nisteriö on pysyttänyt lääninhallituksen päätök- 5039: riä, joka oli hoitanut tehtävää sivutoimena, vuo- sen. 5040: sina 1991-1994 kiirehditty kolme kertaa toimi- Korkeimman hallinto-oikeuden eri mieltä ol- 5041: tuksen loppuun saattamiseksi. Toimitusinsinöö- lut jäsen totesi, että kysymyksessä oleva alue oli 5042: ri oli antanut lupauksia toimituksen loppuun sopivaa valkoselkätikan elinympäristöksi. 5043: saattamisesta määräaikoineen, mutta lupaukset Alueella ei kuitenkaan ollut tehty tuoreita luotet- 5044: eivät olleet pitäneet. tavia ja yksiselitteisiä havaintoja valkoselkäti- 5045: Katselmustoimitus ja siitä johtuen myös vesi- kasta. Eri mieltä ollut jäsen katsoi, ettei ollut 5046: oikeuskäsittely olivat viivästyneet. Apulaisoike- oikeudellisia edellytyksiä toimenpidekiellon an- 5047: uskansleri on huomauttanut toimitusinsinööriä tamiseen. 5048: katselmustoimituksen viivästymisen johdosta. 5049: Samalla on Suomen ympäristökeskuksen ja alu- Lunastuslupa-asian käsittely 5050: eellisen ympäristökeskuksen huomiota kiinnitet- 5051: ty soveltuvin osin näköhtiin, joita on esitetty Kysymyksessä olevan noin 5 hehtaarin suu- 5052: toimitusmääräyksen antamisesta sivutoimina ruisen alueen lunastaminen valtiolle oli tarkoitus 5053: hallinnonalalla palveleville ja toimituksen edisty- käsitellä valtioneuvoston yleisistunnossa 5054: misen valvonnasta (7/21195). 9.11.1995, esittelijänä vanhempi hallitussihteeri 5055: H.K. Listatarkastuksessa totesin, että listan liit- 5056: teenä olleessa esittelijän muistiossa ei ollut riittä- 5057: 6.11.2. Käsitykset vää selvitystä lunastuslupa-asian oikeudellista 5058: arviointia varten. Kun tilan omistajat olivat lau- 5059: 1) Lunastuslupa-asioiden käsittely sunnossaan väittäneet, ettei valkoselkätikkaa ol- 5060: lut havaittu kysymyksessä olevalla alueella, oli 5061: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje ympäris- 5062: esittelijän selvitettävä asia ja esitettävä mahdolli- 5063: nen selvitys valkoselkätikan esiintymisestä 5064: töministeriölle 6.6.1996, dnro 27/51/95 5065: alueella. 5066: Asia poistettiin listalta ja nähtäväkseni toimi- 5067: Taustatietoa tettiin ympäristöministeriöstä lunastusl upaan 5068: liittyvät asiakirjat samoin kuin korkeimman hal- 5069: Mikkelin lääninhallitus oli 18.11.1993 kieltä- linto-oikeuden edellä mainitun päätöksen perus- 5070: nyt 24 kuukauden ajaksi Pertuumaan kunnan teena olleet asiakirjat. 5071: Hartolan kylässä sijaitsevaan K:n tilaan Rno Asia oli 16.11.1995 esillä valtioneuvoston 5072: 1: 120 kuuluvan noin 5 hehtaarin suuruisen yleisistunnossa, jolloin yksi ministereistä pyysi 5073: alueen sellaisen käytön, joka voi vaarantaa asiakirjat. Valtioneuvostossa katsottiin myös, 5074: alueen suojeluarvon ja näin vaarantaa lunastuk- että oli syytä täydentää esittelijän muistiota. 5075: sen tarkoituksen. Alueella oli kielletty muun Asian käsittely siirrettiin ylimääräiseen valtio- 5076: muassa metsänhakkuu. Tilan omistivat maanvil- neuvoston istuntoon 17.11.1995. 5077: jelijät S.K. ja S.K.K., jotka olivat ilmoittaneet Listan liitteenä olevaa esittelijän alkuperäistä 5078: lääninhallitukselle aloittavansa hakkuun muistiota oli täydennetty sekä 16.11. että 5079: 1.12.1993. 17.11.1995 pidettyä valtioneuvoston yleisistun- 5080: Lääninhallituksen päätöksen mukaan alue so- toa varten. Täydennys oli selvitystä valkoselkäti- 5081: veltui erittäin uhanalaisen valkoselkätikan elin- kan esiintymisestä kysymyksessä olevalla alueel- 5082: ympäristöksi ja se kuuluikin ympäristöministe- la. Täydennys koski myös luonnonsuojelulain 5083: riössä valmisteilla olevaan valkoselkätikan suo- 16c §:ssä tarkoitetun suojelusuunnitelman sisäl- 5084: jelusuunnitelmaan. lystä ja merkitystä. 5085: S.K:nja S.K.K:n haettua päätökseen muutos- Valtioneuvosto on yleistunnossa 17.11.1995 5086: ta korkein hallinto-oikeus oli 14.10.1994 anta- myöntänyt äänestyksen jälkeen luvan kysymyk- 5087: massaan päätöksessä äänestyksenjälkeen katso- sessä olevan noin 5 hehtaarin suuruisen valkosel- 5088: nut, että siltä osin kuin valituksessa oli kysymys kätikka-alueen lunastamiseen valtiolle luonnon- 5089: lääninhallituksen päätöksen oikeudenvastaisuu- suojelutarkoituksiin. Alueen omistajat maanvil- 5090: desta, lääninhallituksen päätöstä ei ollut syytä jelijät S.K. ja S.K.K. ovat hakeneet päätökseen 5091: muuttaa. Muilta osin korkein hallinto-oikeus oli muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos- 5092: päätöksessä mainituilla perusteilla siirtänyt sa asia on vielä vireillä. 5093: 5094: 13 370099 5095: 98 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 5096: 5097: SELVITYSPYYNTÖ tusasioiden kohdalla varsin lyhyt valmistelu- 5098: aika. 5099: Kysymyksessä olevaa aluetta koskevan toi- Ympäristöministeriössä pidettiin todennäköi- 5100: menpidekiellon päättyminen 18.11.1995 oli joh- senä, että lunastusasia olisi saatettu pyytää ker- 5101: tanut lunastuslupa-asian kohtuuttoman kiireelli- ran pöydälle, jolloin asiasta olisi saatu ratkaisu 5102: sen käsittelyyn valtioneuvostossa. Tämä oli nä- parissa viikossa. Esittelymuistio oli laadittu sisäl- 5103: kynyt muun muassa siinä, että esittelijän toiseen löltään ja tarkkuudeltaan, muun muassa oikeu- 5104: kertaan täydennetty muistio oli listan kerajaettu dellisten edellytysten arvioinnin suhteen, samoin 5105: valtioneuvoston jäsenille ja oikeuskanslerille periaattein kuin muutkin lunastettavien alueiden 5106: vasta aamulla 17.11.1995. Kun asiassa eduskun- esittelymuistiot. Näiltä osin esittelymuistio vas- 5107: nan oikeusasiamiehelle tehty kantelu oli käytet- tasi muun muassa aiempaa, vuonna 1992 laadit- 5108: tävissäni vasta viime hetkellä ennen valtioneu- tua valkoselkätikka-alueen lunastukseen liitty- 5109: voston istuntoa, ei siinä esitettyjä näkökohtia vää muistiota. Tuolloin ei vaadittu lisäselvitystä. 5110: voitu kaikissa suhteissa arvioida riittävästi. Yli- Aikaisemmat kokemukset huomioon ottaen 5111: määräinen valtioneuvoston yleisistunto pidettiin ministeriössä ei siten ollut osattu varautua sel- 5112: kello 10.45-11.00. laisten lisäselvitysten hankkimiseen kuin nyt oli 5113: Edellä kerrottuun viitaten olen 23.11.1995 katsottu tarpeelliseksi. Lisäselvitykset hankittiin 5114: päivätyllä kirjeelläni pyytänyt ympäristöministe- eri vaiheissa niin nopeasti kuin se oli mahdollista. 5115: riötä hankkimaan asian esittelijäitä ja asian kä- Tulevissa lunastuslupa-asioissa tultiin otta- 5116: sittelyn viivästymisestä vastaaviita muilta virka- maan huomioon tämän asian yhteydessä esille 5117: miehiltä selvityksen siitä, mistä syystä lunastus- tulleet näkökohdat. Eduskunnan oikeusasiamie- 5118: lupa-asia oli saatettu valtioneuvoston käsiteltä- hen kahden päätöksen johdosta oltiin myös siir- 5119: väksi vasta marraskuussa 1995,jolloin kysymyk- tymässä käytäntöön,jonka mukaan lunastuksen 5120: sessä olevaa aluetta koskeva toimenpidekielto oli valmistelutoimenpiteet käynnistettiin välittö- 5121: jo päättymässä. mästi alueelle annetun toimenpidekiellon jäl- 5122: keen. Tähän asti noudatetun käytännön mu- 5123: kaanlunastuksen valmistelu käynnistettiin vasta 5124: SELVITYS sen jälkeen, kun maanomistajan kanssa oli neu- 5125: voteltu eikä asiassa näyttänyt olevan mahdollista 5126: Ympäristöministeriö on antanut asiasta päästä vapaaehtoiseen ratkaisuun. Uuden käy- 5127: 22.12.1995 päivätyssä kirjeessään Dnro 12/032/ tännön mukaan maaomistajan kanssa toki neu- 5128: 95 selvityksen, jonka oheen on liitetty vanhem- voteltiin, mutta lunastusta valmisteltiin samanai- 5129: man hallitussihteerin H.K:n ja Etelä-Savon ym- kaisesti. Menettelyn johdosta lunastuslupahake- 5130: päristö keskuksen selvitykset. mukset saatiin toimitettua ympäristöministe- 5131: riöön entistä aikaisemmassa vaiheessa. 5132: 5133: Vanhemman hallitussihteerin H.K:n selvitys Etelä-Savon ympäristökeskuksen selvitys 5134: Selvityksessään H.K. on kertonut, että Etelä- Ympäristökeskus on esittänyt, että maanvilje- 5135: Savon ympäristökeskuksen 10.10.1995 päivätty lijät S.K. ja S.K.K. olivat marraskuussa 1993 5136: lunastuslupahakemus oli saapunut ympäristömi- tehneet hakkuuilmoituksen. Kysymyksessä ole- 5137: nisteriön kirjaamoon 12.10.1995. Ministeriön va alue oli asetettu 18.11.1993 toimenpidekiel- 5138: luonnonsuojeluyksikköön kirjatut asiat saapui- toon. Kun aikaisemmissa neuvotteluissa oli käy- 5139: vat 1-2 päivän viiveellä saapumisleiman päivästä. nyt täysin selväksi, ettei ollut syytä odotella lu- 5140: Lunastuslupa-asia oli siten tullut asianomaisen nastuksen kanssa, lääninhallitus teki 15.12.1993 5141: esittelijän valmisteltavaksi vuoden 1995 loka- aloitteen lunastuksen valmisteluluvan saamisek- 5142: kuun puolivälissä. si. Ympäristöministeriö antoi 22.11.1994 myön- 5143: Lunastuslupa-asia oli pyritty valmistelemaan teisen päätöksen. 5144: ilman tarpeetonta viivytystä. Asia oli valmis vie- Asiaa hoitanut virkamies oli lähtenyt äitiyslo- 5145: täväksi esittelyyn 2.11.1995 pidettävään valtio- malle 3.6.1994 ja palasi töihin 3.4.1995. Silloises- 5146: neuvoston istuntoon, mutta esittely siirrettiin sa lääninhallituksen ympäristöosastossa oli mää- 5147: sen johdosta, että ympäristöministeri ei ollut läs- räaikaisissa virkasuhteissa kolme virkamiestä os- 5148: nä istunnossa. Asia oli näin ollen valmisteltu toneuvotteluja varten. Vireillä olevia asioita oli 5149: esittelyä varten parissa viikossa, mikä oli lunas- 272,joista suurin osa oli myyntitarjouksia ja rau- 5150: 6.11. Ympäristöhallinto 99 5151: 5152: hoitushakemuksia. Vuosina 1993-94 oli asetet- vasta viime hetkellä ennen valtioneuvoston is- 5153: tu 8 toimenpidekieltoa. Organisaatiomuutos tuntoa, ei siinä esitettyjä näkökohtia voitu kai- 5154: 1.3.1995 oli osaltaan aiheuttanut ylimääräistä kissa suhteissa arvioida riittävästi. 5155: työtä. Ruuhkan purkaminen viivästytti S.K:n ja Totean maanomistajan oikeusturvan edellyt- 5156: S.K.K:n asian hoitoa niin, että seuraava yhtey- tävän sitä, että valtioneuvostolle on lunastuslu- 5157: denotto oli 8.5.1995. pa-asian oikeudellisten edellytysten arvioimisek- 5158: Maanomistajien kuuleminen alkoi 30.5.1995. si esitetty riittävä selvitys. Ratkaisun tekemiseen 5159: Lausunnon maanomistajat antoivat 5.7.1995. käytettävissä oleva lyhyt aika vaarantaa selvityk- 5160: Esitys lunastusluvan hakemiseksi lähetettiin ym- sen saamista ja myös viranomaiselle kuuluvan 5161: päristöministeriöön 10.10.1995. harkintavallan käyttämistä. 5162: Saadun selvityksen perusteella se, että valtio- 5163: neuvosto on joutunut kohtuuttoman kiireellises- 5164: Ympäristöministeriön selvitys ti käsittelemään po. lunastusasiaa, on käsitykse- 5165: ni mukaan johtunut lähinnä Etelä-Savon ympä- 5166: Ympäristöministeriö on yhtynyt edellä maini- ristökeskuksen menettelystä, koska se oli lähet- 5167: tuissa selvityksissä esitettyihin näkökantoihin. tänyt lunastuslupahakemuksen ympäristöminis- 5168: Lunastuslupahakemukset pyrittiin aina saatta- teriöön vasta 10.10.1995. 5169: maan valtioneuvoston käsittelyyn riittävän ai- Edellä olevan perusteeliaja huomioon ottaen, 5170: kaisessa vaiheessa. Tämän asian käsittelyn yh- että Etelä-Savon ympäristökeskus ei ole voinut 5171: teydessä esille tulleet muutkin näkökohdat tultiin selvityksessä vedota tässä asiassa sellaisiin näkö- 5172: vastedes ottamaan huomioon. kohtiin, jotka puolustaisivat mainitun asian se- 5173: Iostetunlaista käsittelyä, kiinnitän Etelä-Savon 5174: ympäristökeskuksen huomiota lunastuslupa- 5175: RATKAISU asioiden asianmukaisenjoutuisaan ja perusteelli- 5176: seen käsittelyyn. 5177: Asiassa esitetystä selvityksessä ilmenee että Totean vielä, että vanhempi hallitussihteeri 5178: Etelä-Savon ympäristökeskus olisi voinut toimit- H.K. ei saamani selvityksen perusteella ole mene- 5179: taa tässä käsitellyn lunastuslupa-asian ympäris- tellyt siten moitittavasti, että se antaisi puoleltani 5180: töministeriölle sen jälkeen kun S.K:ta ja aihetta toimenpiteisiin. 5181: S.K.K:ta oli 5.7.1995 viimeksi kuultu asian joh- 5182: dosta. Tätä koskeva esitys oli kuitenkin lähetetty 5183: ympäristöministeriölle vasta 10.10.1995, jolloin 6.11.3. Muut kannanotot 5184: asian saattamiseksi valtioneuvoston yleisistun- 5185: non ratkaistavaksi oli jäänyt aikaa 18.11.1995 1) Ympäristöviranomaisten valvontavelvollisuus 5186: asti. Asia jaettiin ensi kertaa valtioneuvoston ulkomaalaisten maanhankintaa koskevassa 5187: yleisistunnossa esiteltäväksi 9.11.1995 jolloin sen asiassa 5188: käsittelyyn oli valtioneuvostossa enää noin vii- 5189: kon aika. Ympäristöministeriön ja alueellisen ympäris- 5190: Valtioneuvostolle jätetyistä asiakirjoista kävi tökeskuksen tietoon saatettu apulaisoikeuskans- 5191: ilmi, ettei kaikkia asian käsittelyyn kuuluvia tosi- lerin mielipide ulkomaalaisten maanhankintalu- 5192: seikkoja voitu pitää tarpeellisilta osin selvitettyi- van seurannan tarpeellisuudesta. Tapauksessa 5193: nä. Asian valmistelun puutteellisuutta kuvaa suomalaisen kiinteistöyhtiön lähes koko osake- 5194: osaltaan se, että asiaajouduttiin vielä 16.11.1995 kanta oli myyty todennäköisesti ulkomaalaisten 5195: siirtämään valtioneuvoston yleisistunnosta seu- määräysvallassa olevalle osakeyhtiölle. Kiinteis- 5196: raavaksi päiväksi nimenomaan tämän asian kä- töyhtiön toimialana oli omistaa ja hallita tilaa 5197: sittelyä varten tapahtuvaan istuntoon. Viimeisen sekä sille rakennettuja ja rakennettavia vapaa- 5198: istunnon lista jaettiin valtioneuvostonjäsenille ja ajan asuntoja (16111195). 5199: oikeuskanslerille vasta aamulla 17.11.1995 ja yli- 5200: määräinen istunto pidettiin mainittuna päivänä 5201: klo 10.45-11.00. 2) Luonnonsuojelulain mukaisen toimenpidekiel- 5202: S.K. ja S.K.K. olivat tehneet alueeseen koh- lon edellytysten selvittämisestä 5203: distuvasta toimenpidekiellosta ja mahdollisesta 5204: Iunastamisesta kantelun eduskunnan oikeusasia- Lääninhallituksella ja vuokramiehellä oli ollut 5205: miehelle. Kun kantelu on ollut käytettävissäni erilaiset käsitykset toimenpidekiellon perusteena 5206: 100 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta 5207: 5208: olleesta kasvistosta ja sen sijainnista vuokra- 3) Puhevalta yhteisiä alueita koskevissa toimituk- 5209: alueen läheisyydessä. Asiaa ratkaistaessa on to- sissa 5210: dettu, että maanomistajalle tai sen haltijalle ei ole 5211: yhdentekevää, kuuluuko alue ja missä määrin Yhteistä vesialuetta koskevissa toimituksissa 5212: suojeluohjelmaan. Lääninhallituksen toteamus- viranomainen ei ollut ilmoittanut toimituksista 5213: ta, että alue on osa rantojensuojeluohjelman ra- niiden tilojen omistajille, joiden kohdalla vesi- 5214: jausta, on pidetty epämääräisenä ja katsottu sen alue sijaitsi, vaan ainoastaan jakokunnan joille- 5215: merkitsevän asiallisesti suojeluohjelman alueel- kin toimitsijoille. Toimitusinsinöörin menette- 5216: lista tarkistusta ja laajennusta. Tämä seikka olisi lyyn ei osakkaan kantelun johdosta puututtu. 5217: puoltanut alueen suojeluedellytysten selvittämis- Kaikilla osakkailla oli kuitenkin oikeus olla läs- 5218: tä ennakolta tarkemmin (506/1195). nä toimituksessa ja hakea muutosta toimitus- 5219: miesten päätökseen (KKO 1989: 107). (40111/94). 5220: 101 5221: 5222: 5223: 5224: 5225: 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta 5226: 5227: 7.1. Yleiskatsaus tamiseen päätöksenteossa (42011/96). Yleistä 5228: merkitystä on myös apulaisoikeuskanslerin rat- 5229: Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu valtionhal- kaisulla, joka koski vammaispalveluja. Ratkai- 5230: linnon valvonnan ohella itsehallintokuntien toi- sun mukaan sosiaalietuuksista päätettäessä sel- 5231: minnan valvonta. Tässä valvonnassa kohteena laisten lakisääteisten etuuksien rajoittamiseen, 5232: ovat kunnallinen itsehallinto, uskontokuntien it- joihin edunsaajana on subjektiivinen oikeus, ei 5233: sehallinto ja Ahvenanmaan maakuntahallinto. edes kunnan kireän taloudellisen tilanteen aika- 5234: Oikeuskanslerin valvonta voi kohdistua ainoas- na kunnalla ole oikeutta. Harkinnanvaraisten 5235: taan päätöksenteossa laillisuuteen, ei sen sijaan sosiaali- ja terveyspalvelujen supistamisessa taas 5236: tarkoituksenmukaisuuteen. on turvattava kaikkien kuntalaisten tasapuoli- 5237: Itsehallintokuntien valvonnassa kertomus- nen kohtelu (751/1/94). 5238: vuonna suurimman osan muodostavat kunnal- Huomion kiinnittämiseen tai käsityksen lau- 5239: lishallintoon liittyneet kantelut. Kantelut liittyi- sumiseen ovat niin ikään antaneet aihetta kun- 5240: vät menettelyihin kunnallishallinnon eri osa- nanhallituksen menettely jättää aloitteet saatta- 5241: alueilla kuin myös kunnallisessa yleishallinnossa. matta kunnanvaltuuston tietoon säädetyssä 5242: Kertomusvuonna saapui kunnallisviran- määräajassa, puutteet asiakirjajulkisuuslain ja 5243: omaisten menettelyä koskeneita kanteluja yh- lastensuojelulain säännösten noudattamisessa, 5244: teensä 79 (60 vuonna 1995). Esteellisyyskysy- toimeentulotukiasioiden viipyminen ja päätös- 5245: mykset kunnallisessa päätöksenteossa - ottaen ten perustelematta jättäminen. 5246: huomioon edellisenä vuonna eli 1.7.1995 voi- Uskontokuntien itsehallinnon laillisuusval- 5247: maan tulleen kuntalain (36511995) kunnallishal- vonnan alaan kuuluvia kanteluja on kertomus- 5248: linnon esteellisyyskysymyksiä selkeyttäneestä vuonna tullut tutkittavaksi 8. Vuoden aikana 5249: uudistamisesta - olivat aikaisempien vuosien ratkaistut kantelut ovat yhtä lukuunottamatta 5250: tavoin useiden kantelujen kohteena. Myös sosi- liittyneet Suomen evankelisluterilaiseen kirk- 5251: aaliviranomaisten menettely toimeentulotukiasi- koon. Kysymys on ollut mm. piispan ja kirkko- 5252: oissa ja lasten huostaanotossa on tehtäväkenttä, herran menettelystä. Apulaisoikeuskansleri on 5253: johon liittyviä kysymyksiä useiden kantelujen eräässä päätöksessään katsonut, että esimiesase- 5254: johdosta vuosittain selvitetään oikeuskanslerin massa toimivan henkilön - kirkkoherran - 5255: toimesta. Niin myös tänäkin kertomusvuonna. puuttuminen ainakin julkisesti alaisensa työnte- 5256: Uutena kohdealueena kunnallishallinnossa on kijän perhesuhteisiin oli ollut virkamiesoikeudel- 5257: ollut kunnallisten toimielinten kokoonpano lisesti perusteetonta ja hyvän hallintotavan vas- 5258: tasa-arvon edistämisen kannalta. taista. 5259: Kanteluratkaisuissa laillisuusvalvonnan toi- 5260: menpiteenä on yleisimmin käytetty kantelun 5261: kohteena olleen menettelyn arvostelua tai käsi- 7.2. Kunnallishallinto 5262: tyksen lausumista vastaisen toiminnan varalle. 5263: Kunnallisen itsehallinnon alueella on myös an- 7.2.1. Yleishallinto 5264: nettu joitakin huomautuksia vastaisen toimin- 5265: nan varalle. 7.2.1.1. Virkasyyteasiat 5266: Laillisuusvalvontaratkaisuista kunnallisen it- 5267: sehallinnon alueella voidaan mainita seuraavat 1) Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikko- 5268: tapaukset: minen 5269: Kaupunginhallituksen täydennysvaalia kos- 5270: kenut kantelu antoi aiheen kiinnittää kaupungin- Oikeuskanslerin kertomuksessa 1995 (s. 94) 5271: valtuuston ja -hallituksen huomiota vastaisen mainitussa asiassa, jossa lääninsyyttäjä oli mää- 5272: varalle tasa-arvon edistämisvelvoitteen noudat- rätty nostamaan syyte kunnanhallituksen jäsen- 5273: 102 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta 5274: 5275: tä vastaan, käräjäoikeus on hylännyt syytteen. telo olisi tullut esittää helmikuun loppuun men- 5276: Asia on syyttäjän valituksen johdosta vireillä nessä. Koska kunnallisia sääntöjä on kunnan 5277: Rovaniemen hovioikeudessa (743/1/95). hallinnossa noudatettava sitovina, apulaisoike- 5278: uskansleri on kunnanhallituksen sanotusta me- 5279: 2) Lahjuksen ottaminen nettelystä tehtyyn kanteluun antamassaan pää- 5280: töksessä todennut, ettei kunnanhallituksen me- 5281: Nimismiespiirin syyteasiain päällikkönä toi- nettely ollut ollut näiltä osin asianmukaista. Kun 5282: miva apulaisnimismies määrätty nostamaan syy- kunnanvaltuusto oli hyväksynyt kunnanhalli- 5283: te kahta kaupungin virkamiestä vastaan lahjuk- tuksen menettelyn, asia ei antanut aihetta muihin 5284: sen ottamisesta rikoslain 40 luvun (792/1989) toimenpiteisiin kuin että kunnanhallituksen huo- 5285: 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla sekä urakoit- miota on kiinnitetty vastaisen varalle asetettujen 5286: sijan edustajaa vastaan lahjuksen antamisesta ri- määräaikojen huolelliseen noudattamisen (653/ 5287: koslain 16luvun 13 §:n 1 momentin nojalla. Syy- 1/94). 5288: teharkinnan suorittanut toinen apulaisnimismies 5289: oli katsonut virheellisesti syyteoikeuden vanhen- 5290: tuneen rikoslain 40 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta 3) Kunnanvaltuustolle osoitettujen kirjoitusten 5291: lahjusrikkomuksesta kahdessa vuodessa rikok- käsittelystä 5292: sentekopäivästä. 5293: Espoon käräjäoikeus on 22.1. 1997 antamal- Kuntataisen kunnanvaltuustolle osoittamassa 5294: Iaan päätöksellä tuominnut syytetyt lahjuksen kirjoituksessa oli kysymys asiasta, joka oli tuol- 5295: ottamisesta sakkorangaistuksiin. Päätös ei ole loin vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 5296: lainvoimainen (1 7/51/96). Ratkaisussa on todettu, että asiassa ei ollut tältä 5297: osin kysymys sellaisesta kunnanvaltuuston pää- 5298: tösvaltaan kuuluvasta asiasta, että kirjoitus tällä 5299: 7.2.1.2. Käsitykset perusteella olisi tullut saattaa kunnanvaltuuston 5300: päätettäväksi tai tiedoksi. 5301: 1) Tasa-arvon edistämisvelvoitteesta Toisaalta kirjoituksessa oli myös moitittu 5302: kunnanhallitus ta, rakennuslautakuntaa ja myös 5303: Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituk- kunnanjohtajaa. Lähtökohtaisesti kunnanval- 5304: sen huomiota kiinnitetty tasa-arvolain säännös- tuustolle osoitetut kirjoitukset tulisi saattaa aina- 5305: ten noudattamiseen päätöksenteossa. kin kunnanhallituksen tietoon, ellei siihen ole 5306: Kaupunginvaltuusto oli kaupunginhallituk- osoitettavissa selkeää vastasyytä. Väite, ettei kir- 5307: sen eroa pyytäneen naisjäsenen tilalle valinnut joitus sisältänyt mitään uutta, sisältää vertailun 5308: miehen. Valinnanjälkeen 11-jäsenisessäkaupun- kirjoituksen ja kuntataisen muiden kunnanval- 5309: ginhallituksessa oli vain 3 naista. Kanteluun an- tuustolle aikaisemmin osoittamien kirjoitusten 5310: tamassaan päätöksessä apulaisoikeuskansleri on välillä. Ellei tämän sisältöistä kirjoitusta ollut 5311: katsonut, että vaikka kaupunginvaltuusto ei aikaisemmin saatettu valtuuston käsiteltäväksi, 5312: tasa-arvolain muutoksen voimaantulosäännök- olisi ollut perusteltua menetellä niin, että kirjoi- 5313: sen nojalla ollut velvollinen noudattamaan tasa- tus olisi saatettu nyt kunnanhallituksen tietoon 5314: arvolain 4 §:n 2 momentin mukaista kiintiöperi- (841/1/94). 5315: aatetta, sen olisi tullut tasa-arvolain 4 §:n 1 mo- 5316: menttiin sisältyvän tasa-arvon edistämisvelvoit- 5317: teen mukaisesti huolehtia siitä, ettei kaupungin- 4) Kaupungin osaksi omistamasta yhteisestä 5318: hallituksen kokoonpanossa täydennysvaalin venevalkama-alueesta 5319: seurauksena tilanne tasa-arvon kannalta huono- 5320: nisi (420/1/96). Kaupungin viranomaisten menettelyä koske- 5321: vassa kantelussa oli kysymys venevalkama-alu- 5322: eesta,joka oli erotettu yhteiseksi alueeksi maare- 5323: 2) Kunnanhallituksen velvollisuudesta saattaa kisteriin merkityssä lohkomisessa. Kaupunki oli 5324: tehdyt aloitteet kunnanvaltuuston tietoon osaomistajana yhteisessä alueessa. Oman osak- 5325: kuutensa turvin kaupunki oli kaivanut alueen 5326: Kunnanhallitus oli saattanut kunnanvaltuus- läpi ojan rakennusalueen sadevesien viemäröin- 5327: ton tietoon edellisenä vuonna tehtyjen aloittei- tiä varten. 5328: den luettelon vasta huhtikuun lopussa, vaikka Kanteluasiaa tutkittaessa oli jäänyt selvittä- 5329: kunnanvaltuuston työjärjestyksen mukaan luet- mättä, sovittiinko ojan kaivamisesta maa-alueen 5330: 7.2. Kunnallishallinto 103 5331: 5332: omistajien kanssa. Mikäli näin ei ollut tapahtu- Iilautakunnan on !opettava huostassapito, kun 5333: nut, joka ei ollut enää asiakirjoista todettavissa, lain 16§:n mukaista huostassapidonja sijaishuol- 5334: olisi kaupungin silloisen vesilautakunnan tullut Ion tarvetta ei enää ole, jollei lopettaminen ole 5335: käsitellä asia siiioin voimassa olleen vesilain 6 selvästi vastoin lapsen etua, päätöksessä on myös 5336: luvun 12 §:n mukaisesti. A pulaisoikeuskansleri kiinnitetty sosiaali- ja terveyslautakunnan huo- 5337: on kiinnittänyt kaupunginhallituksen huomiota miota lastensuojelulain ja lasten olosuhteissa ta- 5338: velvollisuuteen valvoa, että kaupungin viran- pahtuneiden/tapahtuvien muutosten edellyttä- 5339: omaiset erilaisia hankkeita toteuttaessaan val- mään, riittävän usein toistuvaan harkintaan 5340: mistelevat asiat huolella ja että niihin liittyvä huostaanotetun lapsen edun mukaisesta ratkai- 5341: asiakirja-aineisto tulee asianmukaisesti arkis- susta (799/1/94). 5342: toitua (635/1/94). 5343: 5344: 2) Toimeentulotukipäätöksen viipyminen ja 5345: 7.2.1.3. Muut kannanotot välipäätöksen muoto 5346: 5347: Vammaispalvelulain kunnille asettamat velvoit- Sosiaali- ja terveystoimen tietoon saatettu oi- 5348: teet keuskanslerin käsitys toimeentulotukiasian kä- 5349: sittelyssä havaituista puutteellisuuksista. 5350: Kanteluun antamassaan päätöksessä apulais- Toimeentulotukihakemuksen käsittelyä var- 5351: oikeuskansleri on painottanut sitä, että sosiaali- ten hakijan tuli toimittaa lisäselvityksiä selvit- 5352: etuuksista päätettäessä sellaisten lakisääteisten tääkseen tuen tarvetta. Koska Iisäselvityspyyntö, 5353: etuuksien rajoittamiseen, joihin edunsaajana on ei ole sellainen hallintoviranomaisen toimenpide, 5354: subjektiivinen oikeus, ei edes kunnan kireän ta- josta voidaan erikseen valittaa, siihen ei olisi tul- 5355: loudellisen tilanteen aikana kunnalla ole oikeut- lut liittää ohjeita oikaisuvaatimusmenettelystä. 5356: ta. Päätöksessä on korostettu myös sitä, että Päätöksen antaminen oli kestänyt yli seitsemän 5357: vammaisten harkinnanvaraisten etuuksien supis- kuukautta Iisäselvityspyynnölle asetetun määrä- 5358: taminen -jos supistamiseen on välttämätöntä ajan päättymisestä. Toimeentulotukiasiat tuli 5359: tarvetta määrärahojen niukkuudesta johtuen - käsitellä asioiden laadun edellyttämällä joutui- 5360: tulee olla suhteutettu kunnan muiden harkinnan- suudella (679/1/95). 5361: varaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen supista- 5362: misen kanssa, jotta kuntalaisten tasapuolinen 5363: kohtelu tulisi turvattua (751/1/94). 3) Toimeentulotukipäätösten perustelemisesta 5364: 5365: Kaupungin perusturva1autakunta oli pysyttä- 5366: 7.2.2. Opetushallinto nyt sen alaisen viranhaltijan yksilöimättömän 5367: toimeentulotukipäätöksen. Lääninoikeus oli 5368: Kuntien opetushallinnon osalta ei kertomus- asian selvittämättömään tilaan nähden kumon- 5369: vuonna ole ollut aihetta kannanottoihin. nut päätöksen ja palauttanut uudelleen käsiteltä- 5370: väksi. Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään 5371: todennut, että hallintomenettelylain 23 §:n perus- 5372: 7.2.3. Sosiaali- ja terveyshallinto teella toimeentulotukipäätöksistä on käytävä 5373: ilmi, mitkä hakijan esittämät menot on otettu 5374: 7.2.3.1. Käsitykset tuen saamista koskevissa laskelmissa huomioon 5375: ja mitkä ei. Jälkimmäisten menojen osalta päätös 5376: 1) Lasten kuulemis- ja muutoksenhakuoikeudesta on hallintomenettelylain 24 §:n mukaisesti perus- 5377: huostaanottoasioissa teltava (747/1/95). 5378: 5379: Lasten huostaanottoa koskevaan kanteluun 5380: antamassaan päätöksessä apulaisoikeuskansleri 4) Velvollisuus turvata oikeus hakea toimeentulo- 5381: on painottanut lastensuojelulain 10, 17 ja 35 §:iin tukea valituksen vireilläollessa 5382: sisältyviä 12 vuotta täyttäneiden lasten oikeuksia 5383: tulla kuulluksi heitä koskevissa huostaanottoasi- Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaalipalve- 5384: oissa ja heidän oikeuttaan hakea muutosta huos- lujaoston viranhaltijan ja kaupungin sosiaalipal- 5385: taanottoasiassa tehtyihin päätöksiin. velujaoston päätöksiin oli haettu muutosta lää- 5386: Koska lastensuojelulain 20 §:n mukaan sosiaa- ninoikeudelta. Henkilö ei ollut saanut aikaa sosi- 5387: 104 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta 5388: 5389: aa1ivirastoon asian vireilläollessa, vaikka talou- ta asianmukaiseen menettelyyn erääntyneiden 5390: dellinen tilanne ja tuen tarve eivät olleet muuttu- elatusapuerien perimisessä ulosottotoimin (77/l/ 5391: neet. Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään 94). 5392: todennut, ettei muutoksenhaku lääninoikeuteen 5393: estä hakemasta toimeentulotukea ja kiinnittänyt 5394: sosiaali- ja terveysviraston huomiota siihen, että 7) Lastenvalvojan virheellinen menettely lapsen 5395: tämä mahdollisuus turvataan myös valituksen passiasiassa 5396: vireilläollessa (416/1/9 5). 5397: Lastenvalvoja oli äidin pyynnöstä ottanut so- 5398: siaali toimistoon säilytettäväksi puolisoiden yh- 5399: 5) Asiakirjajulkisuuslain ja lastensuojelulain teisessä huollossa olleen alaikäisen lapsen passin 5400: säännösten soveltamisesta tilanteessa, jossa isä halusi vastoin äidin tahtoa 5401: matkustaa lapsen kanssa ulkomaille. Isän pyy- 5402: Perusturvalautakunnan huomiota kiinnitetty dettyä passia lastenvalvoja oli toimittanut passin 5403: asiakirjajulkisuuslain asianmukaiseen noudatta- paikalliselle poliisiasemalle ja ilmoittanut, että 5404: miseen. Kanteluratkaisussa on katsottu, että äiti haluaa peruuttaa passin. 5405: vaikka asianosaiset olivat saaneet lasten huos- Apulaisoikeuskanslerin varamies on käsityk- 5406: taanottoasian valitusmenettelyn loppuvaiheessa senään lausunut, ettei lastenvalvojan olisi tullut 5407: käyttöönsä kaiken asian kannalta tarpeellisen ottaa passia säilytettäväksi varsinkin, kun lapsi ei 5408: asiakirja-aineiston, tämä ei poistanut sosiaalivi- ollut edes paikkakunnalla. Lastenvalvojan olisi 5409: ranomaisten menettelyssä alunperin ollutta vir- - neuvoteltuaan nimismiehen viransijaisen 5410: heellisyyttä. Asianosaiset eivät toistuvista pyyn- kanssa - tullut neuvoa äitiä kääntymään itse 5411: nöistään huolimatta olleet saaneet huostaanot- toimivaltaisen viranomaisen eli poliisin puoleen. 5412: toasian alkuvaiheessa kaikkia pyytämiään asia- Samalla äidille olisi voitu selvittää passilain 5413: kirjoja eikä heille toisaalta myöskään oltu an- 14 §:n 1 momentin 4) kohdan säännös, jonka 5414: nettu kielteisestä kannasta valituskelpoista pää- mukaan passi peruutetaan, jos huoltaja peruut- 5415: töstä. taa suostumuksensa, joka on edellytyksenä pas- 5416: Ratkaisussa on kiinnitetty huomiota myös sin antamiselle alaikäiselle. Lastenvalvojan teke- 5417: huoltosuunnitelmien laatimiseen säännösten mää ilmoitusta äidin tahdosta peruuttaa passi ei 5418: edellyttämällä tavalla. Ratkaisun mukaan huos- edellä lausutunjohdosta voitu pitää asianmukai- 5419: taanottopäätöskaavakkeelle tehtyä huoltosuun- sena (233/1/95). 5420: nitelmaa ei voida pitää riittävänä eikä säännös- 5421: ten vaatimukset täyttävänä (569/l/95). 5422: 7 .2.4. Ympäristöhallinto 5423: 5424: 6) Elatusavun perinnässä tapahtuvista muutok- 7.2.4.1. Huomautukset 5425: sista 5426: 1) Rakennuksen luvaton asemakaavan vastainen 5427: Sosiaalilautakunta oli ryhtynyt toimenpitei- käyttäminen 5428: siin erääntyneiden elatusapuerien perimiseksi 5429: ulosottotoimin. Velallisen ulosottomiehelle suo- Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ra- 5430: rittamasta maksusta sosiaalilautakunta oli saa- kennuspaikkana oleva tontti oli asemakaavassa 5431: nut tiedon noin kuukausi ulosottomiehen kau- varattu asumistarkoituksiin. Tontille oli saanut 5432: pungille suorittaman tilityksen jälkeen. rakentaa erillisen talousrakennuksen. Sittemmin 5433: Kanteluasiaan antamassaan ratkaisussa apu- tontille rakennettua autovajaa oli luvattomasti 5434: laisoikeuskansleri on todennut, että maksamatta ryhdytty käyttämään asemakaavan vastaisesti 5435: olevien elatusapuerien perimisessä on otettava autonkorjaustoimintaan. 5436: ajoissa huomioon ilmoitusvelvollisuus tapahtu- Ottaen huomioon, että asemakaavan vastai- 5437: neista muutoksista ulosottoviranomaisille. Kau- sen toiminnan osalta ei olosuhteissa ollut tapah- 5438: pungin sisäinen tiedonkulku sosiaalilautakun- tunut mainittavia muutoksia, on asian hoitami- 5439: nalle suoritettujen maksujen tilityksistä oli ollut sessa omaksuttua viranomaismenettelyä voitu 5440: puutteellista ja siihen oli kulunut aika, jota ei kokonaisuutena arvioida kriittisesti. Ensin oli 5441: voitu pitää kohtuullisena. Ratkaisussa on kiinni- rakennusvalvonnan kautta saatu kaksi korkeim- 5442: tetty kaupungin ja sosiaalilautakunnan huomio- man hallinto-oikeuden päätöstä, joilla luvaton 5443: 7.2. Kunnallishallinto 105 5444: 5445: toiminta oli määrätty lopetettavaksi, mutta sit- raisena, vaan kysymys oli ilmeisen väärästä lain- 5446: ten rakennustarkastaja olikin myöntänyt luvan soveltamisesta. Rakennustarkastajaa, jonka kat- 5447: tilapäisen käyttötarkoituksen muuttamiseen. sottiin varomattomuudesta ylittäneen toimival- 5448: Menettelyn eri vaiheiden osalta on todettu, tansa, huomautettiin vastaisen varalle hänen 5449: että rakennuslautakunnan 12.12.1990 tekemällä menettelynsä virheellisyydestä (332/1/95). 5450: päätöksellä rakennuslain 144 §:n nojalla asetta- 5451: ma yli kolmen vuoden määräaika 31.12.1993 5452: saakka, johon mennessä ammattimainen auton- 7.2.4.2. Käsitykset 5453: korjaustoiminta tuli lopettaa, on ollut huomatta- 5454: van pitkä. Rakennuslautakunta ei ollut myös- 1) Rakennuslautakunnan menettelytavoista 5455: kään asettanut uhkasakkoa. Rakennuslautakun- 5456: nan menettelyn ei voitu katsoa olevan sopusoin- Oikeuskanslerinvirastossa on ollut tutkittava- 5457: nussa rakennuslain 144 §:n tavoitteiden kanssa, na useita kymmeniä rakennuslupapäätöksiä kos- 5458: joiden mukaan niskoittelija tulee, tarvittaessa keva kantelu. Keskeinen väite on ollut Turun 5459: uhkasakolla, pakottaa noudattamaan määräyk- rakennuslautakunnan toimivallan ylittäminen. 5460: siä. Eräissä lupapäätöksissä on annettu myös ratkai- 5461: Tilapäisen käyttötarkoituksen muutoslupaa suja hallinto-oikeudellisessa lainkäyttöjärjestyk- 5462: myönnettäessä oli menetelty sikäli virheellisesti, sessäjoko säännönmukaisessa tai ylimääräisessä 5463: että rakennusvalvontaviraston päällikön muutoksenhakumenettelyssä. Suurin osa lupa- 5464: 22.10.1993 julkipanonjälkeen antamaan päätök- päätöksistä olijäänyt rakennuslautakunnan rat- 5465: seen oli sovelletuksi lainkohdaksi merkitty ra- kaisun varaan. Kantelu koski sekä vanhan (vuo- 5466: kennuslain 132 §:n 2 momentti erheellisesti sa- sina 1989-1992 toimineen) että nykyisen (vuon- 5467: man pykälän 4 momentin asemasta. Määrätes- na 1993 toimintansa aloittaneen) rakennuslauta- 5468: sään luvan voimassaoloajan päättymään kunnan menettelyä. 5469: 31.10.1998 oli virastopäällikkö ylittänyt raken- Vanhan (vuosina 1989-1992 toimineen) ra- 5470: nuslain 132 §:n 4 momentissa säädetyn viiden kennuslautakunnan huomiota kiinnitetty ha- 5471: vuoden enimmäisajan. vaintoihin ja käsityksiin, jotka koskivat raken- 5472: Noudatetun menettelyn virheellisyydestä nuslupamenettelyn yhteydessä tapahtunutta lau- 5473: huomautettu rakennusvalvonta-asian osalta ra- takunnan toimivallan ylittämistä rantarakenta- 5474: kennuslautakuntaa ja tilapäisen käyttötarkoi- misessa, taaja-asutuksen muodostamisessa, ra- 5475: tuksen muuttamisluvan osalta rakennusvalvon- kennusoikeuden ylittämisessä ja rakentamisra- 5476: taviraston entistä päällikköä (266/1/94). joituksesta poikkeamisessa seitsemässä päätök- 5477: sessä. Nykyisen (vuonna 1993 toimintansa aloit- 5478: taneen) rakennuslautakunnan huomiota kiinni- 5479: 2) Rakennusluvan myöntämisestä tetty vastaavasti toimivallan ylittämisiin raken- 5480: tamisrajoituksesta poikkeamisessa kahdessa 5481: Rakennustarkastaja oli myöntänyt hakijalle, päätöksessä (968/1/95). 5482: jolla ei ollut rakennuslain 132 §:n 1 momentissa 5483: tarkoitettua poikkeuslupaa, rakennusluvan, 5484: joka tarkoitti tilan käyttämistä sillä jo olevan 2) Menettely kaatopaikan rakentamisessa 5485: loma-asunnon rakennuspaikkana niin, että ra- 5486: kennus siirrettiin toiseen paikkaan. Koska tila Kaupunkiin oli valmistunut vuonna 1987 5487: sijaitsi alueella, jolle rantakaavan laatiminen oli mikroautorata. Radan rakentamisen yhteydessä 5488: rakennuslain 123 a §:n 1 momentin mukaan tar- kaupungin maalle oli päätetty rakentaa meluvalli 5489: peen, oli lupa myönnetty vastoin rakennuslain meluhaitan estämiseksi. Meluvalliin oli käytetty 5490: 123 b §:n 1 momentissa säädettyä rakentamisra- radan rakentamisesta ja muualtakin kertynyttä 5491: joitusta. Luvan myöntämistä ei voitu pitää myös- ylijäämämaata sekä paikallisen betonivalimon 5492: kään rakennuslain 132 §:n 4 momentissa tarkoi- käyttökelvottomia betonielementtejä. 5493: tettuna vähäisenä poikkeamisena uudisraken- Kaupunki ei ollut tehnyt meluvallia kaatopai- 5494: nuksen rakentamista koskevista säännöksistä, kaksi. Paikasta oli kuitenkin muodostunut kaa- 5495: määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. topaikkaa muistuttava paikka, joten kaupunki 5496: Huomioon ottaenrakennuslupa-ja poikkeus- oli joutunut ajoittain siivoamaan lähistöltä pai- 5497: lupa-asioissa aikaisemmin annetut lainvoimaiset kalle tuodut jätteet. Kaupungin alueelle tuoma 5498: päätökset ei menettelyä voitu pitää tulkinnanva- betonijäte oli ollut osaltaan vaikuttamassa tilan- 5499: 5500: 14 370099 5501: 106 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta 5502: 5503: teen muodostumiseen. Kaupunki olikin 5.9.1994 kirjoittanut luvan ilman, että hän todellisuudessa 5504: hakenut ympäristömenettelylain mukaista lupaa tiesi rakennustyön todellista laajuutta. Vahinko- 5505: perustettavalle teollisuusjätteen kaatopaikalle. jen aiheuttamista korvaoksista ei myöskään ollut 5506: Ympäristökeskus oli myöntänyt luvan sovittu asianmukaisesti (860/1/94). 5507: 11.5.1995, jonka korkein hallinto-oikeus pysytti 5508: päätöksellään 20.12.1995. 5509: Apulaisoikeuskanslerin varamies on käsityk- 5) Jätelain mukaisen tarkastuksen toimitta- 5510: senään lausunut, että kaupunginhallituksen ja misesta 5511: rakennus- ja ympäristölautakunnan olisi tullut 5512: huolehtia siitä, että alueelle jo aikaisemmin olisi Ympäristötarkastaja oli suorittanut tilalla tar- 5513: haettu kaatopaikan perustamista koskeva lupa, kastuksen roskaamisesta tehtyjen ilmoitusten 5514: tai tehokkaammin valvoa, ettei siitä tosiasialli- johdosta. Tarkastusta suoritettaessa ei ollut me- 5515: sesti muodostuisi kaatopaikkaa. Kaupunginhal- netelty kuntayhtymän ympäristötoimiston jäte- 5516: lituksen ja rakennus- ja ympäristölautakunnan lain 54 §:n 1 momenttiin ja jäteasetuksen 23 §:n 1 5517: huomiota on kiinnitetty velvollisuuteen huoleh- momenttiin perustuvan vakiintuneen käytännön 5518: tia tarpeellisista toimenpiteistä (750/1/94). mukaisesti ilmoittamalla tarkastuksesta etukä- 5519: teen tarkastettavan kohteen haltijalle. 5520: 3) Viranomaisen neuvontavelvollisuus Omistajan kuuleminen oli alkanut ympäristö- 5521: tarkastajan lähettäessä tarkastuksen jälkeen yh- 5522: Kaupungin tekninen lautakunta oli päätök- teydenottoa koskevan kirjeen. Sen lähettäessään 5523: sellään hyväksynyt jätelain mukaisen kiinteän ympäristötarkastaja oli kuitenkin menetellyt si- 5524: jätetaksan. Laskusta tehtyyn tiedusteluun oli il- käli harkitsemattomasti, että kirjeenä käytettyä 5525: moitettu, ettei asiasta ollut valitusoikeutta. Kos- lomaketta ei siihen painettujen sanontojen joh- 5526: ka jätelain 32 §ja 66 §sisälsivät säännökset muu- dosta voitu tässä yhteydessä pitää soveliaana. 5527: toksenhausta, tieto oli ollut virheellinen. Apu- Myöhemmin tehtyyn selvityspyyntöön sisältyvä 5528: laisoikeuskansleri on päätöksessään kiinnittänyt kehotus poistaa tilalta jo siellä olevat romuautot 5529: huomiota hallintomenettelylain 4 §:n mukaiseen sisälsi tältä osin asiallisesti jätelain 21 §:ssä tar- 5530: viranomaisen neuvontavelvollisuuteen, jossa on koitetun siivouskehotuksen, jonka antaminen 5531: otettava huomioon säännösten mukainen muu- kuului ympäristölautakunnan toimivaltaan. 5532: toksenhakuoikeus (747/1/95). Ympäristötarkastajan huomiota on kiinnitet- 5533: ty viranhoidossa esiin tulevien asioiden menes- 5534: tykselliseen hoitamiseen liittyvien asianmukais- 5535: 4) Kaupungin menettely vesihuoltolinjan rakenta- ten ja soveliaiden menettelytapojen valinnan 5536: misessa merkitykseen sekä asianomaisten säännösten 5537: noudattamiseen (535/1/95). 5538: Kaupungin teknisen keskuksen kaupunginin- 5539: sinöörin ja katupäällikön huomiota on kiinnitet- 5540: ty rakennustyön laajuuden tiedottamiseen sekä 7.2.4.3. Muu kannanotto 5541: syntyneiden vahinkojen aiheuttamista korvaok- 5542: sista sopimiseen. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisestä 5543: Rakennuslain 133 § sisältää eräitä rajoituksia 5544: maapohjan omistajan määräämisvaltaan. Viran- Kiinteistönhaltija oli hakenut vapautusta jär- 5545: omaisten ja muidenjulkisen vallan edustajien on jestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisestä ja va- 5546: rajoitussäännöksiä soveltaessaan erityisesti otet- littanut jätehuoltojohtajan hylkäävästä päätök- 5547: tava huomioon perusoikeuksien nauttima suoja. sestä. 5548: Huolimatta siitä, että laki velvoittaa kiinteis- Aloitettaessa jätehuoltojohtajan päätöksen 5549: tön omistajan sietämään vesijohtojen ja viemä- jälkeen ns. pakkoliittämistä tarkoittavat toimen- 5550: rien sijoittamiseen kiinteistölleen, työn laajuu- piteet olisi jätteenkuljetustarjousta (-tilausluon- 5551: desta ja laadusta on annettava riittävät tiedot nosta) tehtäessä tullut selkeämmin ilmoittaa, että 5552: kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Vesihuolto- sopimusasia ratkaistaan, vaikkei kiinteistönhal- 5553: suunnitelmassa on otettava huomioon myös tija palauttaisikaan tilaussopimusta. Samoin oli- 5554: muita mahdollisia vaihtoehtoja ja päädyttävä si tullut selkeämmin ilmoittaa eräistä muista jät- 5555: ratkaisuun, josta koituu mahdollisimman vähän teenkuljetuksen toimittamiseen liittyvistä yksi- 5556: haittaaja vahinkoa. Kiinteistön omistaja oli alle- tyiskohdista. 5557: 7.3. Kirkollishallinto 107 5558: 5559: Yeisesti ottaen asiaa koskeva lomakkeisto ja tyisestä syystä maatalouspiiri saattoi myöntää 5560: terminologia näytti laaditun pääasiassa sellaista poikkeuksen hakijan kohdalla, joka asui enin- 5561: tilannetta varten, jossa kiinteistönhaltija suhtau- tään viiden kilometrin etäisyydella maatilasta. 5562: tuu myönteisesti jätteenkuljetukseen liittymi- Maatalouslautakunta oli menetellyt virheellisesti 5563: seen. Kanteluasiassa saadun selvityksen mukaan katsoessaan hakijan olevan oikeutettu pinta-ala- 5564: ne eivät näyttäneet sopivan hyvin tilanteeseen, lisään ja myöntäessään hakijalle pinta-alalisän, 5565: jossa on kysymys ns. pakkoliittämisestä (107/1/ vaikka tämä asui seitsemän kilometrin päässä 5566: 95). maatilasta. 5567: Edelleen maatalouslautakunta oli myöntänyt 5568: samalle hakijalle pinta-alalisän ja peltoalan pe- 5569: 7.2.5. Muu erityishallinto rusteella maksettavan tuen vuodelta 1990. Pinta- 5570: alalisän ja peltoalatuen saamisen edellytyksinä 5571: 7.2.5.1. Huomautukset oli, että hakija asui maatilalla, ja että erityisistä 5572: syistä tuet voitiin myöntää hakijalle, jonka asu- 5573: 1) Pellon metsityspalkkiohakemusten käsittele- misetäisyys maatilalta olijonkin verran suurempi 5574: misestä kuin viisi kilometriä. Koska Lapin pitkiä etäi- 5575: syyksiä ei ilman nimenomaista säännöstä voitu 5576: Pellon metsityspalkkioita koskevat hakemuk- pitää sellaisena erityisenä syynä, jonka johdosta 5577: set oli toimitettu kunnan maatalouslautakun- asumisetäisyyttä koskevasta vaatimuksesta olisi 5578: taan ja maataloussihteeri oli antanut asiasta lau- voitu poiketa, maatalouslautakunta oli menetel- 5579: sunnot. Hakemukset sinänsä olivat saapuneet lyt virheellisesti katsoessaan asumisvaatimuksen 5580: ajoissa, mutta ne lähetettiin maaseutuelinkeino- täyttyvän ja myöntäessään hakijalle pinta-alali- 5581: piirin asemesta metsälautakuntaan. Epäselvää sänja peltoalatuen. 5582: sen sijaan oli, milloin hakemusasiakirjat olivat Maatalouslautakunnan asianomaisille jäse- 5583: saapuneet asianomaiseen metsälautakuntaan. nille on annettu huomautus virheellisen menette- 5584: Lautakunnan kirjaamisjärjestelmä oli ollut niin lyn johdosta (27/20/94). 5585: puutteellinen, että asiakirjojen saapumisaikaa ja 5586: mahdollista siirtoa maaseutuelinkeinopiiriin oli 5587: ollut vaikea varmuudella jäljittää. 7 .3. Kirkollishallinto 5588: Kanteluasiaa käsiteltäessä on käynyt ilmi, että 5589: asiakirjat oli maataloussihteerin toimesta lähe- 7.3.1. Käsitykset 5590: tetty väärälle viranomaiselle ja metsälautakun- 5591: nassa jätetty hallintomenettelylain 8 §:n vastai- 1) Hallintomenettelylain noudattamisesta 5592: sesti siirtämättä toimivaltaiselle viranomaiselle tuomiokapitulissa 5593: eli maaseutuelinkeinopiirille ja että alkuperäiset 5594: hakemusasiakirjat olivat kadonneet. Kuiten- Piispa ja tuomiokapituli olivat peruuttaneet 5595: kaan ei ole voitu yksiselitteisesti osoittaa, minkä kirkkojärjestyksen 2 luvun 6 §:ssä tarkoitetun 5596: viranomaisen virheeksi asiakirjojen katoaminen saarnaluvan kuulematta luvanhaltijaa. Apulais- 5597: oli katsottava. oikeuskansleri on saattanut tuomiokapitulin jä- 5598: Seurauksena oli, että hakemus ei tullut perille senten tietoon käsityksenään, että luvan peruut- 5599: vuonna 1991, vaan vasta metsityksen jo tapah- tamisessa on kysymys Iuvansaajan "edusta ja oi- 5600: duttua, joten hakija jäi ilman metsityspalkkiota. keudesta" hallintomenettelylain 1 §:n 1 momen- 5601: Apulaisoikeuskansleri on huomauttanut maata- tin tarkoittamassa mielessä. Kirkkolain 19luvun 5602: louslautakunnan eläkkeellä olevaa maatalous- 6 ja 7 §:stä ilmenevät periaatteet olisivat edellyt- 5603: sihteeriäja metsälautakuntaa näiden menettelyn täneet, että luvan peruuttamista koskevaa asiaa 5604: virheellisyydestä kyseisiä asiakirjoja käsitelles- tuomiokapitulissa käsiteltäessä olisi luvan halti- 5605: sään (1003/1195). jaa kuultu ennen asian ratkaisemista (763/1/95). 5606: 5607: 2) Maataloustukien myöntämisestä 5608: 2) Kirkkoherran virkamiesoikeudellinen 5609: Kunnan maatalouslautakunta (valittu vuo- menettely 5610: siksi 1989-1992) oli myöntänyt hakijalle pinta- 5611: alalisän vuodelta 1989. Pinta-alalisän saamisen Evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkko- 5612: edellytyksenä oli, että hakija asui maatilalla. Eri- herra oli kiinnittänyt huomiota seurakuntansa 5613: 108 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta 5614: 5615: kanslistin virassa toimivan henkilön perhesuhtei- ta toiminnasta, jossa yksityishenkilönä lainataan 5616: siin ja antanut ymmärtää, että perhesuhteilla olisi omia varoja. Tämä on erityisen tärkeää silloin, 5617: ollut merkitystä virkamiesoikeudelliseen ase- kun on kysymys taloudellisissa vaikeuksissa ole- 5618: maan ja sen säilyttämiseen. vasta asiakkaasta (78711/94). 5619: Ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on toden- 5620: nut, että kun asiassa ei ollut väitettykään kysy- 5621: myksessä olleen viran hoitamisen kannalta moi- 7 .4. Ahvenanmaan itsehallinto 5622: tittavasta menettelystä, esimiesasemassa olevan 5623: henkilön puuttuminen ainakin julkisesti alaisen- 7.4.1. Käsitys 5624: sa työntekijän perhesuhteisiin on virkamiesoi- 5625: keudellisesti ollut perusteetonta ja hyvän hallin- Ruotsin kielen käyttämisestä viranomaisten 5626: totavan vastaista. Lisäksi ratkaisussa on viitattu välisessä kirjeenvaihdossa 5627: 1.8.1995 voimaan tulleen Suomen hallitusmuo- 5628: don 5 §:n 2 momentin mukaiseen syrjintäkiel- Tullilaboratoriooja tullihallituksen huomiota 5629: toon ja korostettu, että myös evankelis-luterilai- kiinnitetty Ahvenanmaan itsehallintolain 36 ja 5630: sen kirkon palveluksessa olevat virkamiehet ovat 38 §:n ruotsin kielen käyttämistä koskevien sään- 5631: perusoikeussäännöstön sitomia (207/1/95). nösten noudattamiseen. Valtakunnan viran- 5632: omaisten ja maakunnassa toimivien valtion vi- 5633: ranomaisten välisessä kirjeenvaihdossa on käy- 5634: 7.3.2. Muu kannanotto tettävä kaikilta osin ruotsin kieltä silloin, kun 5635: Ahvenanmaan maakunta tai sen osa kuuluu nii- 5636: Vapaaehtoisen Velkaneuvojan menettelystä den toimialueeseen. 5637: Apulaisoikeuskanslerin varamiehen ratkai- 5638: Kanteluasiassa oli käynyt ilmi, että henkilö oli sussa on todettu, että mikäli asia on luonteeltaan 5639: toiminut järjestön palkkaamana vapaaehtoisena kiireellinen, sen vaatimat käännöstyöt on hoidet- 5640: velkaneuvojana ja että oikeusministeriö oli tava kiireellisinä. Tarvittavilta osin informaatio- 5641: myöntänyt järjestölle varoja velkaneuvonnan ta voidaan tällaisissa tapauksissa antaa puheli- 5642: järjestämistä varten. Velkaneuvoja oli toiminut mitse. 5643: myös yhteisen kirkkoneuvoston päätöksellä ase- Tullilaboratorion huomiota on kiinnitetty 5644: tetussa työryhmässä hallitsemassa rahavaroja myös siihen, että Ahvenanmaan itsehallintola- 5645: vaikeuksissa olevien auttamiseksi. Velkaneuvoja kiin perustuva toimivallanjako viranomaisten 5646: oli lainannut henkilökohtaisia varoja asiakkaal- välillä tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan 5647: leen. Seurauksena oli, että asiakkaalle oli jäänyt huomioon annettaessa opastusta, niin että osoi- 5648: epäselväksi, oliko hänelle lainattu seurakunnan tus asiaa käsittelevästä viranomaisesta olisi oikea 5649: varoja vai Velkaneuvojan omia varoja. (74111/95). 5650: Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa 5651: laissa (57/1993) ei ole säännöksiä velkaneuvon- 5652: nan järjestämisestä. Oikeusministeriö kokosi 7.4.2. Muu kannanotto 5653: mainitun lain valmisteluvaiheessa eri tahot sopi- 5654: mukseen, jolla velkaneuvonta voitiin aloittaa va- Arvonlisäverotuksen toimittaminen Ahvenan- 5655: paaehtoisuuden pohjalta. maalla ja Euroopan unionin oikeuden vaikutus 5656: Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään to- siihen 5657: dennut, että on tärkeää erottaa toisistaan toimin- 5658: ta, jossa käytetään seurakunnan varoja sellaises- Ks. kohta 6.4.3.2) (1095/1/94). 5659: 109 5660: 5661: 5662: 5663: 5664: 8. Asianajajalaitoksen valvonta 5665: 5666: 8.1. Yleisiä näkökohtia le uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan 5667: noudattaa hyvää asianajajatapaa. Määriteltäes- 5668: 8.1.1. Asianajajavalvonnan kohteista ja valvonta- sä tällä tavoin asianajajan yleisiä velvollisuuksia 5669: orgaaneista on otettu huomioon sekä asiakkaan etu että ylei- 5670: nen etu. Yleisen edun on mm. katsottu vaativan, 5671: Kertomuksen tässä jaksossa selostetaan asi- että asianajajan on toiminnassaan mahdolli- 5672: anajajalaitokseen kohdistuvaa valvontaa. Suo- suuksiensa mukaan pyrittävä edistämään hyvää 5673: messa voi periaatteessa kuka tahansa ammatik- oikeudenhoitoa. 5674: seen edustaa, avustaaja neuvoa yleisöä oikeudel- Hyvän asianajajatavan sisältöä on tarkemmin 5675: lisissa asioissa, kunhan hän vain täyttää oikeu- määritelty Suomen Asianajajaliiton liittoko- 5676: denkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ssä säädetyt oi- kouksessa 9.6.1972 vahvistetuissa hyvää asian- 5677: keudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan yleiset ajajatapaa koskevissa ohjeissa. Ne sisältävät 5678: kelpoisuusvaatimukset. Ammattinimitystä "asi- muun muassa määräyksiä asianajajan työstä, 5679: anajaja" saa kuitenkin käyttää ainoastaan Suo- asianajotoimistosta ja sen järjestelystä, asianajo- 5680: men Asianajajaliiton jäsen. tehtävän vastaanottamisesta, torjumisesta ja sii- 5681: Asianajajista 12.12.1958 annetun lain (496/ tä luopumisesta, asianajajan ja päämiehen väli- 5682: 1958) mukainen oikeuskanslerin valvonta koh- sistä kysymyksistä samoin kuin asianajajan suh- 5683: distuu asianajajiin. Lain 1 §:n mukaan asianajaja teesta vastapuoleen sekä tuomioistuimiin ja mui- 5684: on se, joka on maan yleisen asianajaja yhdistyk- hin viranomaisiin. 5685: sen, jona toimii Suomen Asianajajaliitto, jäsene- 5686: nä merkitty asianajajaluetteloon. Asianajajalii- 5687: ton jäseneksi on hyväksyttävä lakimies, jolla 5688: koulutuksensa lisäksi on käytännön kokemusta 8.2. Valvonta ja kurinpitojärjestelmä 5689: ja taitoa. Lisäksi Suomen Asianajajaliiton sään- 5690: nöissä edellytetään (312/1985), että asianomai- 8.2.1. Kurinpitolautakunta 5691: nen on suorittanut Asianajajaliiton hallituksen 5692: nimeämän tutkintolautakunnan toimeenpane- Asianajajista annetun lain 6 §:n mukaan Asi- 5693: man asianajajatutkinnon. anajajaliiton hallituksen on valvottava, että asi- 5694: Asianajajien valvonta kuuluu ensisijassa ja anajajat esiintyessään tuomioistuimessa tai 5695: pääasiallisesti Suomen Asianajajaliiton omille muun viranomaisen luona sekä muussakin toi- 5696: toimielimille. Asianajajaliiton hallituksen ohella minnassa täyttävät velvollisuutensa asianajaja- 5697: valvonnasta huolehtii (laissa 197/1992) kurin- na. 5698: pito lautakunta, jonka jäseninä on, paitsi asian- Asianajajista annetun lain 6 a §:n (19711992) 5699: ajajia, myös kaksi asianajajakuntaan kuuluma- mukaan kurinpitoasiat käsittelee ja ratkaisee ku- 5700: tonta henkilöä. Oikeuskanslerilla on asianajajien rinpitolautakunta. Yhdistyksen jäsenen erotta- 5701: valvonnassa tärkeä osa yleisen edun valvojana. mista koskeva päätös on kuitenkin hallituksen 5702: Jokainen kansalainen voi kääntyä joko Asian- vahvistettava. Asianajajaliiton valtuuskunnan 5703: ajajaliiton tai oikeuskanslerin puoleen, jos hän valitsemaan kurinpitolautakuntaan kuuluu pu- 5704: katsoo, että asianajaja on laiminlyönyt velvolli- heenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Kah- 5705: suutensa tai menetellyt hyvän asianajajatavan den jäsenen tulee olla asianajajakuntaan kuulu- 5706: vastaisesti. mattomia ja heidän soveltuvuudestaan lauta- 5707: kunnan jäseniksi on ennen valintaa saatava 5708: 8.1.2. Asianajajan velvollisuudet ja hyvä asian- oikeusministeriön lausunto. Asianajajaliiton 5709: ajajatapa hallituksesta riippumattoman erillisen kurinpi- 5710: tolautakunnan perustamisella on pyritty lisää- 5711: Asianajajista annetun 5 §:n mukaan asianaja- mään valvonnan uskottavuutta ja yleisön arvos- 5712: jan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänel- tusta asianajajakuntaa kohtaan. 5713: 110 8. Asianajajalaitoksen valvonta 5714: 5715: 8.2.2. Valvonta- ja kurinpitoasiat 8.2.4. Tiedot virallisilta syyttäjiltä 5716: 5717: Asianajajien kurinpitoasiat ja muut valvonta- Oikeuskanslerin valvontatehtävän suoritta- 5718: asiat on eroteltu toisistaan (203/1992). mista varten on virallisten syyttäjien, mikäli asi- 5719: Kurinpitoasioina tulevat suoraan vireille asi- anajajaa on syytetty tuomioistuimessa rikokses- 5720: anajajan päämiehen kantelut ja oikeuskanslerin ta, joka on omiaan vaikuttamaan hänen kelpoi- 5721: tai tuomioistuimen ilmoitukset. Kurinpitoasiat suuteensa asianajajana tai alentamaan asianaja- 5722: käsittelee kurinpitolautakunta. Muut kantelut jakunnan arvoa, toimitettava oikeuskanslerille 5723: sekä epäilykset ja arvelut siitä, että asianajaja on tieto syytteestä ja tuomioistuimen päätöksestä. 5724: laiminlyönyt velvollisuutensa tai menetellyt hy- Samasta syystä on oikeuskanslerille toimitettava 5725: vän asianajajatavan vastaisesti, tulevat liiton hal- jäljennös syyttäjän päätöksestä, jolla asianajaja 5726: lituksen käsiteltäviksi valvonta-asioina. Valvon- on jätetty syyttämättä. 5727: ta-asiana tulee siten käsiteltäväksi myös vasta- Oikeuskansleri on antanut virallisille syyttäjil- 5728: puolen avustajaa koskeva kantelu. Hallitus voi le 4.6.1986 asiaa koskevat voimassa olevat oh- 5729: joko päättää, että valvonta-asia ei anna aihetta jeet. 5730: toimenpiteisiin tai että kysymyksessä on kurinpi- Vuonna 1996 syyttäjät toimittivat oikeuskans- 5731: toasia, joka on käsiteltävä kurinpitolautakun- lerille kolme ilmoitusta asianajajiin kohdistu- 5732: nassa. neista syytteistä. Vastaava luku vuonna 1995 oli 5733: Asianajajaliitosta eroaminen ei keskeytä alka- kahdeksan. 5734: nutta kurinpitomenettelyä vaan se käydään lop- 5735: puun. Jos asianajajan havaitaan menetelleen vel- 5736: vollisuutensa vastaisesti, annetaan lausunto siitä, 8.3. Oikeuskanslerin suorittama asian- 5737: minkä seuraamuksen hän olisi ansainnut. ajajavalvonta 5738: 8.3.1. Asianajajien valvontamenettelystä 5739: 8.2.3. Kurinpidolliset seuraamukset 5740: Asianajajien valvonta liittyy sekä oikeuskans- 5741: Jos asianajajan havaitaan menetelleen velvol- lerille kuuluvaan yleiseen laillisuusvalvontaan 5742: lisuutensa vastaisesti, hänet on tuomittava kurin- että edellä selostettuun valvonta- ja kurinpitojär- 5743: pitorangaistukseen. Kurinpidollisia rangaistuk- jestelmään. Lainsäädäntömme lähtökohtana on 5744: sia ovat asianajajista annetun lain 7 §:n mukaan vapaa ja itsenäinen asianajajakunta, jonka tulee 5745: huomautus, varoitus,julkinen varoitus ja liitosta voida sivuvaikutteista vapaana vain lakia ja hy- 5746: erottaminen. vää asianajajatapaa noudattaen valvoa päämie- 5747: Asianajaja, joka tahallisesti tekemällä vää- hensä etua ja oikeutta. Seurauksena tästä peri- 5748: ryyttä tai muutoin menettelemällä epärehellisesti aatteesta on, että asianajajien ammatillinen val- 5749: asianajajana syyllistyy törkeään rikkomukseen, vonta kuuluu ensisijaisesti Suomen Asianajajalii- 5750: on erotettava liitosta. Ainoastaan asianhaarojen ton omille toimielimille, hallitukselle ja hallituk- 5751: ollessa lieventävät voidaan hänelle erottamisen sesta riippumattomalle kurinpitolautakunnalle. 5752: sijasta antaa varoitus. Asianajajan itsenäinen asema heijastuu myös 5753: Lievemmistä rikkomuksista, esim. lain tai so- oikeuskanslerin suorittaman valvonnan sisäl- 5754: pimusvelvollisuuden rikkomisesta, tapanormin töön. Oikeuskansleri valvoo, että asianajaja täyt- 5755: vastaisesta teosta tai laiminlyönnistä taikka tää velvollisuutensa asianajajana, mutta oikeus- 5756: muusta asianajajalle kuuluvan velvollisuuden kanslerilla ei ole mahdollisuutta puuttua itse asi- 5757: rikkomisesta, seuraa varoitus tai huomautus. anajajan työhön tai määrätä hänelle kurinpidot- 5758: Asianhaarojen ollessa raskauttavia, asianajaja lista seuraamusta. Oikeuskanslerin on kuitenkin 5759: on erotettava liitosta. katsottu voivan asianajajakantelun ratkaisussa 5760: Eräissä tapauksissa, joissa kurinpitolautakun- lausua käsityksensä asianajajan toimeksiannon 5761: ta on katsonut, että asianajaja on syyllistymättä hoitotavasta ja tällä tavoin kiinnittämällä asian- 5762: varsinaiseen kurinpitorikkomukseen menetellyt ajajan huomiota oikeaan menettelyyn omalta 5763: toisin kuin olisi ollut paikallaan, kurinpitolauta- osaltaan edistää hyvän asianajajatavan sisällön 5764: kunta on kiinnittänyt asianajajan huomiota oi- määrittelemistä. 5765: keaan menettelyyn. Käytännössä Suomen Asianajajaliiton ensisi- 5766: jainen valvontavastuu ilmenee siten, että asian- 5767: ajajakantelut, joiden tueksi on esitetty todennä- 5768: 8.3. Oikeuskanslerin suorittama asianajajavalvonta 111 5769: 5770: köisiä syitä ja joita oikeuskansleri ei suoraan anajajakante1uiden yhteydessä. Oikeuskansle- 5771: ratkaise, siirretään asianajajista annetun lain rinvirastoon lähetetyistä Asianajajaliiton kurin- 5772: 6 §:ään viitaten Asianajajaliiton käsiteltäviksi. pito- ja valvontapäätöksistä ja kansalaisten oi- 5773: Oikeuskanslerilla on siten aloitevalta kurinpito- keuskanslerille lähettämistä kantelukirjoituksis- 5774: menettelyn käynnistämisessä ja myös toimivalta ta voidaan saada kuva hyvän asianajajatavan 5775: jäsenyysasioissa. Oikeuskanslerin vaatimuksesta sisällöstä ja toteutumisesta. 5776: Asianajajaliitossa vireille tulevat asiat menevät Oikeuskanslerille lähetettyjen kantelukirjoi- 5777: liiton kurinpitolautakunnan käsiteltäviksi. tuksien perusteella voidaan rajata joitakin kan- 5778: Asianajajiin kohdistuva valvonta- ja kurinpi- salaisten ongelmallisina kokemia asianajotoi- 5779: tojärjestelmä on kehitetty eräänlaiseksi tutkinta- minnan alueita. Niistä voidaan mainita mm. 5780: menettelyksi, jossa muutoksenhakuoikeutta on konkurssivelallisten tekemät konkurssiasioiden 5781: muiden paitsi oikeuskanslerin osalta rajoitettu. pitkittymistä ja muuta konkurssipesän toimihen- 5782: Kurinpitomenettelyn kohteena olleella asianaja- kilöiden menetteä koskevat kantelut. Tyypillisiä 5783: jalla on muutoksenhakuoikeus ainoastaan sellai- ovat myös kuolinpesien selvittämisen ja perin- 5784: seen päätökseen, jolla hänelle on määrätty julki- nönjaon viipymistä koskevat kantelut. Niiden 5785: nen varoitus tai hänet on erotettu Asianajajalii- taustalla on usein pesänosakkaiden keskinäiset 5786: tosta. erimielisyydet kuolinpesän hoitoon ja omaisuu- 5787: Henkilöllä, joka on tehnyt kantelun tai ilmoi- den realisointiin liittyvissä asioissa. 5788: tuksen asianajajaa vastaan, ei ole asianosaisase- Oikeudenkäyntiavustajien ja -asiamiesten me- 5789: maa kurinpitomenettelyssä eikä hänellä ole nettelyä koskevien kantelukirjoitusten taustalla 5790: myöskään muutoksenhakuoikeutta kurinpito- voidaan usein nähdä asiakkaan pettymys tuo- 5791: asiassa annettuun päätökseen. mioistuimen ratkaisun lopputulokseen. Tällaiset 5792: Oikeuskanslerina on asianajajalain 10 §:n 1 kantelut koskevat yleensä siviiliasioita. Oikeu- 5793: momentin mukaan oikeus hakea muutosta jäse- denkäyntiin liittyvissä asianajajakanteluissa on 5794: nyyttä koskevissa asioissa ja kurinpitoasioissa usein kysymys siitä, että asiakas katsoo oman 5795: annettuihin päätöksiin. Kurinpitoasioiden val- asianajajan jättäneen jotain olennaisen tärkeää 5796: vontaa varten oikeuskansleri saa jäljennöksen todisteluaineistoa esittämättä tai hoitaneen asiaa 5797: kaikista Asianajajaliiton kurinpitopäätöksistä. muutoin tehottomasti. Toisaalta vastapuolen 5798: Kurinpitopäätös lähetetään samanaikaisesti asianajajan voidaan väittää painostaneen kan- 5799: myös kantelun tai ilmoituksen tehneelle henkilöl- telijaa taijohtaneen häntä harhaan taikka mene- 5800: le. Jos hän katsoo, että kurinpitoasiaa ei ole käsi- telleen muutoin hyvän asianajajatavan vastaises- 5801: telty asianmukaisesti tai on tyytymätön päätök- ti. Tämäntyyyppiset asianajajiin kohdistetut 5802: seen, hän voi kääntyä oikeuskanslerin puoleen, moitteet ja väitteet ratkaistaan useinmiten, asiaa 5803: joka ottaa esitetyt näkökohdat huomioon harki- Asianajajaliittoon siirtämättä, suoraan tuomio- 5804: tessaan mahdollista muutoksenhakua kurinpito- istuimen menettelyä koskevan ratkaisun yhtey- 5805: päätökseen. dessä. 5806: Oikeuskansleri saa tiedon myös kaikista Asi- 5807: anajajaliiton hallituksen päätöksellä ratkaistuis- 5808: ta valvonta-asioista. Valvontapäätösten lisäksi 8.3.3. Muutoksenhakuasioita 5809: hankitaan tarvittaessa käyttöön valvonta-asian 5810: asiakirjat. Asianajajaliiton hallituksen päätök- 1) Kuolinpesän jatkoselvityksen seuranta 5811: sellä ratkaistuihin valvonta-asioihin ei voida ha- 5812: kea valittamalla muutosta, mutta oikeuskansleri Suomen Asianajajaliiton kurinpitolautakun- 5813: voi saattaa hallituksen päätöksellä ratkaistun nan 15.9.1995 pöytäkirjan 3 §:n kohdalla tekemä 5814: asian edelleen liiton kurinpitolautakunnassa kä- päätös oli asianmukaisella tavalla lähetetty oi- 5815: siteltäväksi. Kertomusvuoden aikana tällaisia keuskanslerille tiedoksi. Päätöksessä kurinpito- 5816: tapauksia oli yksi, jossa Asianajajaliiton kurinpi- lautakunta oli todennut, että asianajaja EK oli 5817: tolautakunta päätyi samanlaiseen lopputulok- oikeuden määräämänä pesänselvittäjänä ja -ja- 5818: seen kuin liiton hallitus (dnro 364/1/96). kajana menetellyt hyvän asianajajatavan vastai- 5819: sesti viivyttelemällä selvityksen loppuunsaatta- 5820: 8.3.2. Asianajajakanteluiden käsittelystä mista ja jättämällä tilityksen tekemättä. Tämän 5821: johdosta EK:lle, jolle samassa asiassa oli aikai- 5822: Oikeuskanslerin yleiseen laillisuusvalvontaan semmin määrätty huomautus, määrättiin nyt va- 5823: liittyvä asianajajavalvonta toteutuu lähinnä asi- roitus. 5824: 112 8. Asianajajalaitoksen valvonta 5825: 5826: Kurinpitolautakunnan päätöksestä ilmeni, la tapahduttava kirjallisesti. AK oli siten tehdes- 5827: että Helsingin käräjäoikeus oli vapauttanut sään merkinnän ilman välttämätöntä kirjallista 5828: EK:n ko. tehtävistä. Päätöksen mukaan EK ei ilmoitusta sekä suorittaessaanjaon tämän perus- 5829: ollut tehnyt tiliä oikeuden määräämälle uudelle teella toiminut hyvän asianajajatavan vastaisesti. 5830: pesänselvittäjälle ja -jakajalle asianajaja TN :lle Kurinpitolautakunta oli myös havainnut, että 5831: eikä myöskään ollut saapunut tämän kutsumaan AK oli ostanut kuolinpesään kuuluneen kiinteis- 5832: kokoukseen selvittämään pesää. tön pesän osakkailta omistamalleen osakeyhtiöl- 5833: Edellä esitetyn johdosta oikeuskansleri hank- le sekä myynyt sen pari kuukautta tämänjälkeen 5834: ki tietoja pesän jatkoselvityksestä TN:ltä, joka hieman korkeammasta kauppahinnasta eräälle 5835: ilmoitti toimittaneensa 28.7.1996 osakkaiden hy- sijoitustoimintaa harjoittavalle osakeyhtiölle. 5836: väksymän lainvoimaisen perinnönjaon ja anta- Huolimatta siitä, että kyseessä oli ollut suhteelli- 5837: neensa tilityksen. TN:n ilmoituksen mukaan pe- sen vähäarvoinen kiinteistö tai siitä, että kaupan- 5838: sän selvittämisen yhteydessä oli ilmennyt, ettei- teon perusteena oli tarve suorittaa perinnönjako 5839: vät pesä ja siihen kuuluvat varat olleet olleet kiireellisesti, AK:n olisi tullut asemansa vuoksi 5840: EK:n, vaan erään osakkaan hallussa. TN:n il- pidättäytyä kaupanteosta. 5841: moituksen mukaan asiassa ei siten ollut ilmennyt Kurinpitolautakunta totesi, että asianajaja ei 5842: sellaista, joka olisi viitannut siihen, että EK olisi saa sallia asiaan liittyvien kiusallisten seikkojen 5843: pesässä syyllistynyt sen varojen väärinkäyttöön. vaikuttaa asianajotehtävien hoitamiseen ja että 5844: Vasta tämän jälkeen merkittiin kurinpitolauta- asianajajan tulee välttää kaikkea, mikä saattaa 5845: kunnan päätöksen käsittely oikeuskanslerinvi- alentaa asianajajakunnan arvoa ja vähentää 5846: rastossa päättyneeksi (229/4/95). luottamusta asianajajakuntaan. Asianajajan on 5847: myös vältettavä asianajotoimintaan kuulumat- 5848: tomia liiketoimia päämiehensä kanssa. Ostamal- 5849: 2) Asianajajan menettelyn saattaminen Suomen la kuolinpesältä kiinteistön hallitsemansa osake- 5850: Asianajajaliiton käsiteltäväksi kantelun peruutta- yhtiön lukuun asianajaja AK oli toiminut hyvän 5851: misesta huolimatta asianajajatavan vastaisesti. 5852: Edellä kerrotusta hyvän asianajajatavan vas- 5853: Oikeuskanslerinvirastoon oli 30.7.1996 saa- taisesta menettelystä AK:lle määrättiin yhteisenä 5854: punut AJ:n asianajaja AK:n menettelyä koskeva kurinpidollisena seuraamuksena varoitus (689/1/ 5855: kirjoitus. Seuranneena päivänä virastoon saapu- 96). 5856: neessa kirjoituksessa AJ oli ilmoittanut peruutta- 5857: vansa kirjoitukseen sisältyvän kantelunsa. Asias- 5858: sa oli kuitenkin ilmennyt asianajaja AK:n menet- 3) Muutoksenhaku kurinpitoasiassa 5859: telyn osalta sellaisia seikkoja, jotka vaativat oi- 5860: keuskanslerin puuttumista siihen viran puolesta. Oikeuskanslerin kertomuksen 1995 kohdassa 5861: Kysymys oli mm. siitä, oliko AK pesänjakajana 8.3.2 on selostettu tapausta, jossa Helsingin hovi- 5862: ostamalla pesään kuuluvan kiinteisön rikkonut oikeus on päätöksellään nro 2342/27.4.1995 apu- 5863: velvollisuuksiaan asianajajana. laisoikeuskanslerin valituksesta, muuttaen Asi- 5864: Oikeuskanslerin kirjoituksen johdosta vireille anajajaliiton kurinpitolautakunnan päätöstä, 5865: tulleessa kurinpitoasiassa kurinpitolautakunta tuominnut asianajajan asianajajista annetun lain 5866: teki päätöksensä 9.12.1996 pöytäkirjan 27 §:n 5 §:n 1 momentin ja 7 §:n 2 momentin nojalla 5867: kohdalla. Päätöksessään kurinpitolautakunta saamaan menettelystään varoituksen. Asianaja- 5868: totesi, että asianajaja AK oli toiminut tuomiois- jan valituslupahakemus on korkeimmassa oikeu- 5869: tuimen määräämänä pesänselvittäjänä ja -jaka- dessa edelleen vireillä (40/4/94). 5870: jana AJ:n veljen kuolinpesässä. AJ:n lisäksi kuo- 5871: linpesän osakkaana olivat olleet hänen kaksi vel- 5872: jeään. 4) Muutoksenhaku Asianajajaliiton erottamis- 5873: AK oli toimittaessaan perunkirjoituksen mer- päätöksistä 5874: kinnyt suullisen ilmoituksen perusteella perukir- 5875: jaan, että AJ oli luopunut oikeudestaan perin- Oikeuskanslerin kertomuksen 1995 kohdassa 5876: töön veljensä jälkeen. Tämänjälkeen AK oli suo- 8.3.3. on selostettu tapauksia, joissa Helsingin 5877: rittanut perinnönjaon jakamalla pesän varat ta- hovioikeus on päätöksillään 7.12.1995, asiat H 5878: san muiden osakkaiden kesken. Perinnöstä luo- 94/255, H 95/48 ja H 95/49 pysyttänyt Suomen 5879: pumisen on perintökaaren säännösten perusteel- Asianajajaliiton hallituksen päätökset, joilla koi- 5880: 8.3. Oikeuskanslerin suorittama asianajajavalvonta 113 5881: 5882: me asianaJaJaa oli erotettu liiton jäsenyydestä Silloin kun velallisen velat joutuvat pakkope- 5883: maksukyvyttömyyden vuoksi. rintään, riippuu pääsääntöisesti velkojasta, tur- 5884: Hovioikeuden päätöksistä tehdyt valitukset vautuuko tämä saataviensa perinnässä ulosot- 5885: korkein oikeus on ratkaissut 14.3.1997 antamil- toon vai konkurssimenettelyyn. Asetuttaessa sil- 5886: laan tuomioilla n:rot 1012-1014,joilla se on py- le kannalle, että asianajajista annetun lain 3 §:n 1 5887: syttänyt Helsingin hovioikeuden päätökset. Rat- momentin 3 kohdan ja 9 §:n 1 momentin sään- 5888: kaisujensa perusteluissa korkein oikeus on lausu- nökset estävät eroHamasta asianajajaa Suomen 5889: nut asianajajan erottamisesta Suomen Asianaja- Asianajajaliiton jäsenyydestä muissa maksuky- 5890: jaliitosta taloudellisilla perusteilla seuraavaa. vyttömyystilanteissa kuin konkurssissa, asian- 5891: "Asianajajista annetun lain 3 §:n 1 momentin 3 ajajan jäsenyys Suomen Asianajajaliitossa jäisi 5892: kohdan mukaan asianajajan kelpoisuusvaati- niissä tapauksissa, joissa konkurssiin asettami- 5893: muksiin kuuluu, että asianajaja hallitsee itseään sen edellytykset asianomaisen asianajajan osalta 5894: ja omaisuuttaan. Tällainen elinkeinonharjoitta- täyttyvät, riippumaan siitä satunnaisesta seikas- 5895: jaa koskeva vaatimus on yleinen elinkeino- ja ta, millä tavoin velkoja ryhtyy perimään saata- 5896: yhtiölainsäädännössämme ja sen on vakiintu- vaansa asianajajalta. Tätä ei voida pitääjärkipe- 5897: neesti tulkittu tarkoittavan sitä, että asianomai- räisenä ratkaisuna. Kysymyksessä olevien sään- 5898: nen ei ole vajaavaltainen eikä konkurssitilassa. nösten sanamuoto sen enempää kuin systemaat- 5899: Tällä tavoin on tulkittu myös edellä mainittua tiset näkökohdat eivät myöskään tue tulkintaa, 5900: lainkohtaa (ks. esim. Ylöstalo, Asianajajan käsi- jonka mukaan asianajajan konkurssitilaa koske- 5901: kirja, 1988, s. 41 ). Asianajaja, joka ei hallitse vat säännökset tyhjentävästi sääntelisivät jäse- 5902: itseään tai omaisuuttaan, lakkaa lain 9 §:n nojal- nyyden menettämisen ylivelkaisuus- tai maksu- 5903: la olemasta maan yleisen asianajajayhdistyksen kyvyttömyystapauksissa. 5904: eli Suomen Asianajajaliitonjäsen ja hänet on heti Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, et- 5905: poistettava asianajajaluettelosta. Näiden lain- teivät asianajajista annetun lain 3 §:n 1 momentin 5906: kohtien soveltamisesta ei nyt ole kysymys. 3 kohdan ja 9 §:n 1 momentin säännökset sinänsä 5907: Asianajajista annetun lain 3 §:n 1 momentin 1 estä soveltamasta sanotun lain 3 §:n 1 momentin 5908: kohdan mukaan asianajajaksi hyväksyttäväitä 1 kohtaa ja 7 §:n 3 momenttia esimerkiksi ta- 5909: edellytetään muun muassa, että hän on rehelli- pauksiin, joissa asianajajalla on huomattava 5910: seksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja määrä joko asianajotoiminnassa syntyneitä tai 5911: elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asian- muita velkoja ulosotossa. 5912: ajajan tointa. Saman lain 7 §:n 3 momentin mu- Eri asia on kysymys, millä edellytyksillä vel- 5913: kaan asianajaja on erotettava maan yleisestä asi- kaantunutta asianajajaa voidaan pitää asianaja- 5914: anajaja yhdistyksestä, jos hän ei enää täytä 3 §:n 1 jista annetun lain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 5915: momentin 1 kohdassa tarkoitettuja kelpoisuus- 7 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla sopimat- 5916: vaatimuksia. Kysymys on ensiksi siitä, estävätkö tomana henkilönä harjoittamaan asianajajan 5917: mainitun lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 9 §:n tointa. 5918: 1 momentin säännökset asianajajan erottamisen Velkojen suuri määrä sellaisenaan ei Kor- 5919: Suomen Asianajajaliitosta 3 §:n 1 momentin 1 keimman oikeuden käsityksen mukaan tee asian- 5920: kohdan ja 7 §:n 3 momentin nojalla sellaisissa ajajasta sopimatonta harjoittamaan asianajajan 5921: tapauksissa, joissa asianajaja on ylivelkainen tai tointa. Suomen Asianajajaliiton hallitus onkin 5922: maksukyvytön, mutta ei ole konkurssitilassa. päätöksessään edellyttänyt, että asianajaja muu- 5923: Toiseksi kysymys on siitä, voidaanko yliveikaista toin kuin tilapäisesti on maksukyvytön, mikä 5924: tai maksukyvytöntä asianajajaa pitää viimeksi viittaa siihen, että konkurssiin asettamisen edel- 5925: mainittujen lainkohtien tarkoittamalla tavalla lytykset täyttyvät asianomaisen asianajajan koh- 5926: sopimattomana harjoittamaan asianajajan toin- dalla. Korkein oikeus pitää tätä perusedellytyk- 5927: ta. senä sille, että asianajaja velkaantumisensa joh- 5928: Asianajajista annetussa laissa on lähdetty sii- dosta voidaan katsoa sopimaHornaksi harjoitta- 5929: tä, että asianajajan ammatti vaatii harjoittajat- maan asianajajan tointa. Sen lisäksi sopivuusar- 5930: taan itsenäisyyttä sekä suhteessa päämieheen vostelussa on kiinnitettävä huomiota velkaantu- 5931: että muihin. Tältä kannalta katsoen on mahdol- misen syihin ja ajalliseen kestoon sekä velkojen 5932: lista, että asianajajan huomattava velkaantumi- hoitotapaan. Vasta näiden tekijöiden pohjalta 5933: nen johtaa tilanteeseen, jossa hänen itsenäisyy- muodostuva kokonaiskuva saattaa antaa aiheen 5934: tensä asianajajana esimerkiksi suhteessa velko- katsoa, että henkilö ei ole sopiva harjoittamaan 5935: jaan saattaa vaarantua. asianajajan tointa." 5936: 5937: 15 370099 5938: 114 8. Asianajajalaitoksen valvonta 5939: 5940: Näillä perusteilla korkein oikeus on arvioinut 8.4. Yleiset oikeusavustajat 5941: kunkin asianajajan velkaantumista ja sen vaiku- 5942: tusta asianomaisen sopivuuteen harjoittaa asian- 8.4.1. Valvonta 5943: ajajan tointa. 5944: Kunnallisina viranhaitijoina toimivat yleiset 5945: oikeusavustajat,joista on säädetty oikeusaputoi- 5946: 8.3.4. Asianajajavalvonnan erityisviranomaisista minnasta 2.2.1973 annetussa laissa (8811973), 5947: ovat Suomen Asianajajaliitonjäseninä Asianaja- 5948: Konkurssipesien hallinnon valvontaa varten jaliitooja oikeuskanslerin valvonnan alaisia niin- 5949: on oikeusministeriön yhteydessä konkurssiasia- kuin muutkin asianajajat. Lisäksi voidaan tode- 5950: mies. Hänen tehtävänänään on valvoa, että kon- ta, että yleisten oikeusavustajien menettelyä voi- 5951: kurssipesiä hoidetaan lain ja hyvän pesänhoito- daan valvoa myös kunnallisten virkamiesten 5952: tavan mukaisesti ja että pesänhoitajat asianmu- yleiseen laillisuusvalvontaan liittyen. Tällaiset 5953: kaisesti hoitavat heille kuuluvat tehtävät (1 09/ kanteluasiat ratkaistaan oikeuskanslerinviras- 5954: 1995). Oikeuskanslerinvirastossa 10.9.1996 pide- tossa ja niissä yleensä hankitaan selvitykset yleis- 5955: tyssä tilaisuudessa konkurssiasiamies on selosta- tä oikeusaputoimintaa kunnassajohtavaoja val- 5956: nut tehtäviään ja toimistonsa toimintamenetel- vovan oikeusapulautakunnan välityksellä. 5957: miä sekä mm. konkurssimenettelyn pitkittymi- 5958: siin ja konkurssipesien etutahojen tiedonsaanti- 5959: tarpeisiin liittyviä valvonnallisia toimenpiteitä. 5960: 8.5. Tilastot 115 5961: 5962: 5963: 8.5. Tilastot 5964: Suomen Asianajajaliiton käsittelemä! kurinpitoasiat v. 1996 5965: 5966: Kanteluita ja aloitteita Määrätyt seuraamukset 5967: 5968: liitosta olisi huomion 5969: käsitelty hylätty toimen- erotta- ansain- julkisen varoitus huomau- kiinnit- 5970: piteitä minen nut liitosta varoitus tus täminen 5971: erottamisen 5972: 5973: 133 78 55 2 1 1 16 30 5 5974: 5975: 5976: 5977: Suomen Asianajajaliiton hallituksen käsittelemä! valvonta-asiat v. 1996 5978: 5979: Kanteluita Siirretty kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi Ei ollut aihetta enempiin toimenpiteisiin 5980: 5981: 123 34 89 5982: 5983: 5984: 5985: Oikeuskanslerin käsittelemä! asiat v. 1996 5986: 5987: Kante- Kantelun Kantelun aiheuttamat toimenpiteet 5988: luita kohteena 5989: 5990: yleinen Siirretty Muuhun toimen- Ei ollut aihetta 5991: käsitelty asian- oikeus- Suomen Asian- piteeseen toimenpiteisiin 5992: ajaja avustaja ajajaliiton ryhtyminen 5993: käsiteltäväksi 5994: 5995: yleinen 5996: asian- oikeus 5997: asianajaja asianajaja ajaja avustaja 5998: 5999: 91 87 4 15 1 71 4 6000: 116 6001: 6002: 6003: 6004: 6005: 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6006: 6007: 9.1. Lausunto mietinnöstä "Perustuslaki Nykyisiä perustuslakeja koonnettaessajoudu- 6008: 2000" taan tarkoin harkitsemaan, mitkä säännökset 6009: kuuluvat uuteen yhtenäiseen perustuslakiin ja 6010: mitkä voidaan siirtää tavalliseen eduskuntala- 6011: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon lausunto kiin tai siihen rinnastettavaan eduskunnan työ- 6012: 1.4.1996, dnro 1/20/96. järjestykseen (t. vastaavaan). Mielestäni voidaan 6013: yhtyä niihin näkökohtiin, jotka työryhmä koh- 6014: Oikeusministeriö on kirjeellään 19.1.1996 nro dassa 5.1. tästä asiasta esittää. Mietinnönjaksos- 6015: 1626/41/95 OM pyytänyt lausunnon 5.1.1996 sa 2.3. oleva luettelo perustuslakeihimme teh- 6016: päivätystä mietinnöstä "Perustuslaki 2000". dyistä muutoksista osoittaa, että osa muutoksis- 6017: Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen pu- ta on koskenut periaatteellisesti vähemmän mer- 6018: heenjohdolla toimineen työryhmän tehtävänä oli kittäviä, osin teknisluonteisiakin kysymyksiä. 6019: selvittää perustuslakien yhtenäistämisen ja ajan- Lukuisissa HM:n pykälissä määrätään nimen- 6020: mukaistamisen tarvetta. Työryhmä ehdottaa, omaan, että siinä käsitellystä asiasta on säädettä- 6021: että nykyiset neljä perustuslakia (HM, VJ, Valta- vä laissa. Joistakin asioista voidaan HM:n mu- 6022: kunnanoikeusL ja MinisterivastuuL) korvattai- kaan säätää asetuksella (esim. HM 38 §:n 2 mom. 6023: siin yhdellä, yhtenäisenä perustuslailla, uudella laissa 976/1995, 40 § laissa 1119/1993, 85 § ja 6024: Suomen Hallitusmuodolla. Osa nykyisen VJ:n 89 §:n 2 mom.). Myös nämä säädöstasoa koske- 6025: detaljisäännöksistä siirrettäisiin eduskunnan vat kysymykset tulevat harkittaviksi valtiosään- 6026: työjärjestykseen. Työryhmä on kartoittanut pe- töä uudistettaessa. Jotkin asiat saattaa olla tar- 6027: rustuslakiin liittyviä keskeisiä valtiosääntöongel- koituksenmukaista siirtää asetustasolle. Näin on 6028: mia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja, mutta toi- äskettäin menetelty ministeriöiden välisen teh- 6029: meksiautonsa mukaan ei ole esittänyt sisältörat- täväjaon osalta (HM 38 §:n 2 mom. laissa 976/ 6030: kaisuja. Mietintö sisältää hahmotelman uuden 1995). Lisäksi on harkittava, onko asetuksen- 6031: yhtenäisen perustuslain rakenteeksi, mutta ei py- autovaltaa siirrettävä valtioneuvostolle ja onko 6032: käläehdotuksia. luovuttava HM 28 §:ssä säädetystä ns. oma- 6033: Työryhmä katsoo, ettei uudistuksen tarkoi- peräisten asetusten antamista koskevasta insti- 6034: tuksena ole muuttaa Suomen valtiosäännön pe- tuutiosta, joita kysymyksiä on käsitelty sittem- 6035: rusteita, vaan korjata ja huoltaa valtiosääntöä min rauenneessa HE:ssä 285/1994. 6036: sen nykyisistä perusteista lähtien. Uudistuksessa Työryhmä on lähtökohtanaan pitänyt ajatus- 6037: voidaan siten pääosin lähteä valtiosäännön ny- ta valtiosäännön kodifikaatiosta, johon sisältyy 6038: kyisistä sisältöratkaisuista. myös vakiintuneiden sovellutuskäytäntöjen ja 6039: Lausuntonani kunnioittavasti esitän seuraa- tulkintojen huomioon ottaminen. On kuitenkin 6040: van. ilmeistä, että eräät kysymysryhmät vaativat 6041: myös asiallista tarkistamista. Tämä koskee mm. 6042: ylimpien valtionelinten keskinäisten suhteiden 6043: 1 Yleistä järjestelyä ja toimivaltakysymyksiä kansainväli- 6044: sissä asioissa, niin kuin mietinnössä todetaan. 6045: Pidän kannatettavana työryhmän ehdotusta Luonnollisesti on otettava huomioon, että val- 6046: valtiosäännön kokoamisesta yhteen yhtenäiseen tiosäännön kokonaisuudistus avaa. keskustelun 6047: perustuslakiin, jonka nimeksi sopii Suomen Hal- ja muutosharkinnan kohteiksi myös sellaisia val- 6048: litusmuoto. Työryhmän esittämät perustelut tiosääntö kysymyksiä, joita tässä valmisteluvai- 6049: ovat mielestäni vakuuttavat. heessa pidetään ongelmattomina. 6050: 9.1. Lausunto mietinnöstä "Perustuslaki 2000" 117 6051: 6052: Työryhmä on mielestäni varsin perustellusti vuuden varmistamiseksi on syytä sijoittaa perus- 6053: esittänyt, että uuden HM:n kirjoittamistavan tu- tuslakiin. 6054: lee olla yleistystasoltaan lähempänä nykyistä Jos eduskuntatyön käytännönjärjestelyä kos- 6055: HM:ää kuin VJ:tä. Valtiosäännössä on pyrittävä kevat säännökset nykyistä suuremmalta osin tul- 6056: välttämään yksityiskohtaista, teknisluonteista taisiin sijoittamaan työjärjestykseen, on myös 6057: sääntelyä, joka vaikeuttaa menettelyjen järkevää harkittava, tulisiko siihen lisätä säännökset edus- 6058: kehittämistä. Valtiosäännön tulisi olla "jousta- kuntaryhmien asemasta ja toiminnasta. Edus- 6059: van jäykkä". Tekstille voidaan asettaa normaalia kuntaryhmien sääntelemättömyyteen on kiinni- 6060: korkeammat kieli- ja tyylitavoitteet. tetty vuosien kuluessa huomiota muun muassa 6061: Mietinnön jaksossa 6.4. esitetään työryhmän oikeuskanslerille osoitetuissa kansalaiskirjeissä. 6062: luonnos uuden HM:n lukukohtaiseksi jäsente- Mietinnössä s. 68-69 käsitellään VJ 59 §:n 6063: lyksi. Ehdotus vaikuttaa johdonmukaiselta. Voi- erityissäännöstä oikeuskanslerin ja eduskunnan 6064: taisiin ehkä harkita tasavallan presidenttiä ja val- oikeusasiamiehen puheoikeudesta,joka heillä on 6065: tioneuvostoa koskevan luvunjakamista kahdek- jopa ennen kansanedustajia. Työryhmä esittää 6066: si luvuksi, vaikkakin työryhmän ehdotusta puol- mahdollisina muotoiluina joko sen, että edus- 6067: taa se, että presidentti tekee päätöksensä valtio- kunta voi oikeuttaa heidät käyttämään puheen- 6068: neuvostossa. Pidän perusteltuna laillisuusval- vuoron, tai että puheoikeus koskisi yksinomaan 6069: vontaa koskevien säännösten kokoamista heidän itsensä eduskunnassa vireille panemiaan 6070: omaan lukuunsa. asioita. Nykyisen säännöksen tarkistamista ei ole 6071: Työryhmä ehdottaa uuden HM:n pykälöimis- syytä vastustaa. Totean, että laillisuusvalvojat 6072: tä juoksevasti läpi koko lain. Voitaisiin ehkä ovat vain harvoin käyttäneet puheoikeuttaan, 6073: harkita myös lukukohtaista pykälänumerointia. jolloin yleensä on ollut kysymys näiden kerto- 6074: Silloin pykälöinti voidaan helpommin säilyttää musten käsittelystä. 6075: johdonmukaisena tehtäessä myöhemmin muu- 6076: toksia HM:ään. Totean, että Ruotsin nykyinen 6077: hallitusmuoto on pykälöity luvuittain. Kansainväliset asiat 6078: 6079: Kansainvälisiä asioita koskevat säännökset 6080: 2 Eräitä yksityiskohtia olisi koottava yhteen ja nykyaikaistettava sekä 6081: asiasisällöltään että terminologialtaan, niin kuin 6082: Tarkastelen yksityiskohtaisemmin eräitä työryhmä esittää jaksossa 5.6. 6083: säännöstöjä. Laillisuusvalvontaa käsittelen erik- Eräitä tähän aihepiiriin kuuluvia kysymyksiä 6084: seen 3. pääjaksossa. olen kosketellut valtiosääntökomitea 1992:n 6085: mietinnöstä 1.7.1994 antamassani lausunnossa 6086: (oikeuskanslerin kertomus 1994 s.112-119). 6087: Eduskuntaa koskeva sääntely Lausunnossa olen suositellut ED-jäsenyyttä kos- 6088: kevan säännöksen lisäämistä perustuslakiin. 6089: VJ:ssä on runsaasti teknisluonteisia säännök- Koska myös useat muutkin kansainväliset yleis- 6090: siä,jotka luonteensa puolesta eivät kuulu perus- sopimukset, joihin Suomi on liittynyt, vähentä- 6091: tuslakiin. Työryhmä ehdottaajaksossa 5.4., että vät valtion Suvereeniutta tämän käsitteen abso- 6092: valtiosääntöön kuuluvat säännökset sijoitettai- luuttisessa merkityksessä, säännös voitaisiin kir- 6093: siin uuteen HM:ään, mutta teknisluonteisemmat joittaa yleisempään muotoon kuin pelkkää ED- 6094: aiemmalle säädöstasolle eli eduskunnan työjär- jäsenyyttä koskevaksi. Aikaisemmassa lausun- 6095: jestykseen. Sen osalta työryhmä on käsitellyt nossani olen suhtautunut myönteisesti eduskun- 6096: vaihtoehtoa, että nykyisin VJ:ssä olevien sään- nan vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen tär- 6097: nösten muuttaminen edelleen vaatisi määrä- keissä kansainvälisissä asioissa sekä parlamen- 6098: enemmistöä, mutta päätynyt normaaliin enem- taarisen katteen vahventamiseen tasavallan pre- 6099: mistöpäätösmalliin. Vaarana on, että tällainen sidentin toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Edelli- 6100: järjestelmä saattaa houkutella muuttamaan nen periaate on jo toteutettu ED -asioissa luomal- 6101: eduskuntatyötä koskevia säännöksiä päivän- la toimiva järjestelmä eduskunnan osallistumi- 6102: kohtaisten poliittisten tavoitteiden toteuttami- sesta niitä koskevaan kansalliseen valmistelupro- 6103: seksi. Vaikka riskiä vakiintuneissa poliittisissa sessiin. 6104: oloissamme ei voitane pitää suurena, on kuiten- Alkuperäisessä asussa olevan HM 33 §:n ja 6105: kin tarkoin punnittava, mitkä säännökset jatku- ETA -jäsenyyttä silmällä pitäen HM :ään lisätyn 6106: 118 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6107: 6108: 33 a §:n (1116/1993) keskinäinen suhde on ollut tarvittaessa on säätämisjärjestystä koskeva pe- 6109: tulkinnanvarainen. Tämä on ilmennyt epäsel- rusteltu jakso. Oikeuskanslerin suorittamassa 6110: vyytenä käytäessä tasavallan presidentin ja val- valvonnassa lähdetään kuitenkin tältä osin siitä, 6111: tioneuvoston toimivaltarajaa Eurooppa-neuvos- että tulkintakysymykset ratkaisee perustuslaki- 6112: tossa käsiteltävissä asioissa, erityisesti edustau- valiokunta. 6113: tumista koskevassa kysymyksessä. Kysymyksen 6114: ratkaisun selventäminen valtiosäännössä on mie- 6115: lestäni paikallaan. Poikkeuslakimenettely 6116: 6117: Poikkeuslakimenettely kuuluu Suomen val- 6118: Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta tiosäännön erityispiirteisiin. Perusoikeusuudis- 6119: tuksen yhteydessä pohdittiin, olisiko järjestel- 6120: Suomessa on voimassa etukäteisvalvontaan mästä luovuttava. Näin ei kuitenkaan menetelty, 6121: painottuva parlamentaarinen valvontajärjestel- vaan asia jätettiin ratkaistavaksi valtiosäännön 6122: mä,jossa eduskunnan perustuslakivaliokunnalla kokonaisarvion yhteydessä. Nyt siihen on otetta- 6123: on keskeinen asema. Tämä perustuslakivalio- va kanta. 6124: kunnan tehtävä ilmenee entistä selvemmin perus- Perusoikeuskomitean mietinnöstä 18.8.1992 6125: oikeusuudistuksen yhteydessä vuonna 1995 antamassani lausunnossa olen asettunut puolta- 6126: muutetusta VJ 46 §:n 1 momentista (970/1995). maan poikkeuslakimenettelyn säilyttämistä (oi- 6127: Koska järjestelmämme on hyvin toimiva ja sillä keuskanslerin kertomus 1992 s.23-24). Olen pe- 6128: on vahva legitimiteetti, siihen ei ole aihetta tehdä rusteluna todennut mm., että tämä mahdollisuus 6129: muutoksia. on osoittautunut vaikeimpina aikoina varsin tar- 6130: Valtiosääntöä uudistettaessa on kuitenkin peelliseksi. Kriisiaikoina se on usein koettu aino- 6131: harkittava, onko ennakkovalvontaa täydennet- aksi keinoksi päästä eteenpäin kansallisesti kat- 6132: tävä jälkikäteisellä valvonnalla. Kysymykseen soen tukalissa tilanteissa. Olen myös todennut, 6133: tulisi lähinnä tuomioistuimen suorittama val- että poikkeuslakijärjestelmä on vakiintunut ja 6134: vonta, niin kuin työryhmä toteaa. EU-oikeus ja toimiva. Jos järjestelmästä tulee joustamaton, se 6135: kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat ai- voisi pakottaa tulkintateitse vesittämään perus- 6136: heuttaneet tämänsuuntaisia paineita. Yhdyn oikeussuojaa, mitä nykyjärjestelmän vallitessa ei 6137: työryhmän käsitykseen siitä, ettei meillä ole tar- juuri ole tapahtunut. Mielestäni ei ole ilmennyt 6138: vetta perustaa erityistä valtiosääntötuomiois- perusteita poiketa tästä aikaisemmin esittämäs- 6139: tuinta. Sitä vastoin olisi ehkä syytä nimeno- täni kannanotosta. 6140: maisin säännöksin antaa yleisille tuomioistui- 6141: mille valta jättää soveltamatta perustuslain kans- 6142: sa ristiriidassa oleva lain säännös. On syytä us- Valtioneuvosto 6143: koa, että tätä käytettäisiin varsin harvoin ja har- 6144: kiten, jos nimittäin ristiriitaa ei voitaisi muutoin Valtioneuvoston rakennetta ja päätöksente- 6145: välttää laajallakaan tulkinnalla. koa koskevat säännökset HM 38 ja 40 §on äsket- 6146: Mietinnössä s.91 lausutaan, että oikeuskans- täin muutettu (laeilla 1119/1993 ja 976/1995). 6147: leri on käytännössä merkittävä normikontrollin Valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden 6148: harjoittaja. Normikontrollia suoritetaan ensik- toimivaltajakoa koskeviin perustuslain säännök- 6149: sikin valvomalla ennalta asetusehdotusten perus- siin ei sen vuoksi liene tarvetta tehdä muutoksia. 6150: tuslain- ja lainmukaisuutta. Sitä on vanhastaan Työryhmä on HM-hahmotelmassa lausunut, 6151: harjoitettu oikeuskanslerinvirastossa tekemässä että olisi harkittava, tulisiko perustuslaissa ylei- 6152: ns. lista tarkastuksessa, jossa on pyritty käytettä- sesti säätää valtioneuvoston valiokuntajärjestel- 6153: vissä olevan usein niukan ajan puitteissa kiinnit- mästä (mietinnön 73 § -hahmotelman kohdalla s. 6154: tämään asianomaisen ministeriön huomiota ase- 163). Pidän ehdotusta perusteltuna. 6155: tusehdotusten tässä suhteessa epäilyksiä herättä- Valtioneuvoston valiokunnat ovat periaat- 6156: viin säännöksiin. Toiseksi valvontaa suoritetaan teessa valmistelevia toimi elimiä, joilla ei ole pää- 6157: myös hallitusten esitysten osalta. Esitykseen si- tösvaltaa. Valiokuntia koskevat säännökset 6158: sältyvän yksittäisen säännösehdotuksen perus- ovatkin asetuksessa, so. valtioneuvoston ohje- 6159: tuslainmukaisuus saattaa joskus herättää epäi- säännössä (1522/1995). Olen valtiosääntökomi- 6160: lyjä. Useammin kuitenkin tulee kysymykseen tea 1992:n mietinnöstä antamassani lausunnossa 6161: huolehtiminen siitä, että esityksen perusteluissa kiinnittänyt huomiota siihen, että mietinnön 6162: 9.1. Lausunto mietinnöstä "Perustuslaki 2000" 119 6163: 6164: mukaan ED-ministerivaliokunta ei olisi puhtaas- ovat siirtyneet pois virkavastuun piiristä ja että 6165: ti valmisteleva toimielin, vaan käyttäisi osaltaan esimerkiksi yksityistä asiakasta suojaavat oi- 6166: eräänlaista lopullista ratkaisuvaltaa päättämällä keusturvajärjestelyt samalla ovat saattaneet hei- 6167: Suomen kannasta (oikeuskanslerin kertomus kentyä. Tämän johdosta kannatan sellaisen 6168: 1994 s.117). Myös käytännössä ED-asioiden mi- säännöksen ottamista perustuslakiin, jossa sään- 6169: nisterivaliokunta tosiasiassa päättää Suomen neitäisiin lailla toteutettavia julkisten tehtävien 6170: kannasta useissa ED-asioissa, vaikka ratkaisu- siirtoja (mietintö s.l21). 6171: valta periaatteessa onkin ao. ministeriöllä (minis- Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto-oi- 6172: terillä). Muutoinkin näyttää olevan paineita sii- keutta koskeva säännös on vuonna 1994 lisätty 6173: hen suuntaan, että valtioneuvoston valiokunnilla HM:ään (HM 52 a § laissa 128/1994) omaan 6174: olisi ratkaisuvaltaa poliittisluonteisissa asioissa. erilliseen lukuunsa. Samansisältöinen säännös 6175: Valtiosääntöä uudistettaessa on mielestäni syytä ehdotetaan otettavaksi myös uuteen perustusla- 6176: ottaa tämä kysymys harkittavaksi, koska tällöin kiin,jossa se hahmotelman mukaan sijoitettaisiin 6177: edellytettäneen siihen valtuuttavaa perustuslain hallintoa koskevaan 1llukuun (mietintö s.121 ja 6178: säännöstä. 178). Totean, että Ahvenanmaan maakunnan it- 6179: sehallinnon tärkeimpänä osana voitaneen pitää 6180: maakuntapäivien toimivaltaan kuuluvaa laajaa 6181: Hallinto lainsäädäntövaltaa sekä omaa budjettivaltaa. 6182: Kysymys on siis paljosta muustakin kuin hallin- 6183: Hallinnon perustuslakitasoista säätelyä käsi- tovallasta. 6184: tellään mietinnössä s.118-122 olevassa alajak- 6185: sossa. Useimmat työryhmän hahmottelemat eh- 6186: dotukset ovat mielestäni kannatettavia. Niin Syyttäjistö 6187: kuin mietinnöstä ilmenee, joudutaan useiden hal- 6188: lintoa koskevien kysymysten osalta harkitse- Työryhmä ehdottaa erillisen syyttäjiä koske- 6189: maan, onko asiasta tarpeen ottaa yleissäännöstä van perussäännöksen ottamista uuteen perustus- 6190: HM:ään. Myös materiaalisten säännösten sää- lakiin, jossa se sijoitettaisiin lainkäyttöä koske- 6191: döstasoon on otettava kantaa. Koska hallinto- van luvun loppuun (mietinnön HM-hahmotel- 6192: organisaation yleispiirteiden mielestäni tulisi il- man 109 § s. 174). Kannatan tätä ehdotusta. Syyt- 6193: metä perustuslaista, lienee syytä HM :ssä mainita täjien asema lainkäyttöviranomaisina on viime- 6194: läänit (mietintö s. 120), mikäli organisaatiora- aikaisessa säädösvalmistelussa korostunut. Eh- 6195: kenne tältä osalta säilytetään. dotus liittyy soveliaasti myös vireillä olevaan 6196: Virkanimitysvaltaa koskevat perussäännök- syyttäjälaitoksen uudistamiseen, joka paikallis- 6197: set näyttäisi olevan syytä edelleen sisällyttää pe- syyttäjistön osalta toteutuu tämän vuoden lopul- 6198: rustuslakiin (mietintö s.120). Nimitysmenettelys- la paikallishallintouudistuksen osana. 6199: tä voitaisiin sitä vastoin säätää laissa tai asetuk- Syyttäjälaitostoimikunnan mietinnössä 6200: sessa, niin kuin nykyisinkin. Tuomioistuinlaitok- (kom.miet. 1995:7) ehdotetaan ylimmän syyttä- 6201: sen asemasta johtuen myös tuomarien nimittä- jän tehtävien siirtämistä oikeuskansleri1ta valta- 6202: misvaltaa koskeva säännös on otettava HM:ään kunnansyyttäjälle. Valtakunnansyyttäjä johtaisi 6203: (mietinnön HM-hahmotelman lainkäyttöä kos- oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvaa 6204: kevassa luvussa luonnosteltu 107 § s.173). Yhdyn yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena 6205: mietinnössä olevaan ehdotukseen siitä, että val- toimivaa valtakunnansyyttäjänvirastoa. Mietin- 6206: tion virkojen nimitysperusteita koskeva, nykyi- nön mukaan oikeuskanslerin asema jäisi ennal- 6207: sen 86 §:n "yleisiä ylennysperusteita" käsittelevän leen muutoin kuin ylimmän syyttäjän tehtävien 6208: säännöksen kaltainen perustuslain säännös on osalta. Syyttäjälaitostoimikunta on ehdottanut, 6209: edelleen tarpeen (mietinnön HM-hahmotelman että nykyiseen HM:ään lisättäisiin uusi 60 a §, 6210: 125 § s.177). joka olisi valtakunnansyyttäjää koskeva perus- 6211: Viime vuosina on eräitä valtiovallalle kuulu- säännös. Samassa pykälässä säädettäisiin myös, 6212: neita toimintoja yksityistetty eli siirretty yksityis- että syyttäjälaitoksesta säädetään lailla. Syyttä- 6213: oikeudellisiksi yhteisöiksi tai valtionyhtiöiksi or- jälaitostoimikunnan mietintö sisältää myös eh- 6214: ganisoiduille oikeussubjekteille. Yksityistämi- dotuksen laiksi yleisistä syyttäjistä,jollaista yleis- 6215: nen sinänsä on pääosin poliittinen ratkaisu. Lail- säädöstä ei ole nykyisessä lainsäädännössämme. 6216: lisuusvalvontaa suoritettaessa on kuitenkin voitu Syyttäjälaitostoimikunnan mietinnöstä oike- 6217: havaita, että tällä tavoin useat julkistoiminnot usministeriölle 25.8.1995 antamassani lausun- 6218: 120 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6219: 6220: nossa olen kannattanut edellä selostettuja ehdo- ton oikeuskanslerin nimittämistä koskeva perus- 6221: tuksia. säännös vastaavasti tasavallan presidenttiä ja 6222: valtioneuvostoa käsittelevän luvun loppuun (74§ 6223: -hahmotelma s.163). Pidän ehdotuksia perustel- 6224: 3 Laillisuusvalvonta tuina. Näissä pykälissä tulisi tietenkin säätää 6225: myös apulaisoikeusasiamiehen ja tämän vara- 6226: Ministerivastuu miehen valitsemisesta sekä vastaavasti apulaisoi- 6227: keuskanslerin nimittämisestä ja tämän varamie- 6228: Oikeudellista ministerivastuujärjestelmää kä- hen määräämisestä. 6229: sitellään mietinnönjaksossa 5.9., lähinnä oikeus- Edellä tarkoitetuissa pykälissä tulisi muotoilla 6230: ministeriön asettaman ministerivastuutyöryh- samasanaisesti oikeuskanslerin ja oikeusasiamie- 6231: män vuonna 1994 antaman mietinnön pohjalta. hen kelpoisuusvaatimukset, jotka nyt sanonnal- 6232: Vm. mietinnössä ehdotettiin valtakunnanoikeu- taan poikkeavat toisistaan, vaikka asiasisältö on 6233: den lakkauttamista ja sille nykyisin kuuluvien sama (HM 37 § verr. 49 §:n 1 mom.). Samalla 6234: syytteiden käsittelyn siirtämistä korkeimmalle lienee aihetta kirjoittaa säännökset siten, että 6235: oikeudelle. Perustuslaki 2000 -työryhmä katsoo, kyseiset kelpoisuusvaatimukset selkeästi koske- 6236: että valtioneuvoston jäsenten oikeudellista vas- vat myös apulaisoikeuskansleria, apulaisoikeus- 6237: tuuta koskevat perussäännökset on perusteltua asiamiestä ja näiden varamiehiä. 6238: sijoittaa edelleen perustuslakiin. Sen sijaan me- 6239: nettelyä koskevat tarkemmat säännökset voitai- 6240: siin työryhmän mukaanjättää pääosin tavallisen Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävät 6241: lain varaan. 6242: Olen antanut 18.3.1994 lausunnon ministeri- Ylimpien laillisuusvalvojien tehtäviä viran- 6243: vastuutyöryhmän mietinnöstä (oikeuskanslerin omais- ja muun julkistoiminnan valvojina koske- 6244: kertomus 1994 s.ll9-125). Olen lausunut, että vat säännökset uudistettiin vuonna 1990 anne- 6245: valtakunnanoikeuden mahdolliseen lakkautta- tulla lailla (122111990). Mielestäni näiltä osin ei 6246: miseenja sen tehtävien siirtämiseen korkeimmal- ole tarvetta tarkistaa säännöksiä. Perusoikeus- 6247: le oikeudelle ei sinänsä liity oikeudellisia ongel- uudistuksen yhteydessä lisättiin ylimpien lailli- 6248: mia. En ole ottanut kantaa siihen ministerivas- suusvalvojien tehtäviä koskeviin säännöksiin 6249: tuutyöryhmän ehdotukseen, että tasavallan pre- velvollisuus valvoa myös perusoikeuksien ja ih- 6250: sidentin oikeus päättää syytteen nostamisesta misoikeuksien toteutumista (969/1995), mikä 6251: ministeriä vastaan poistettaisiin. Oikeuskansle- tehtävämääritys voitaneen sellaisenaan siirtää 6252: rin näkökannalta olen kuitenkin kiinnittänyt uuteen HM:ään. 6253: huomiota tilanteen ongelmallisuuteen silloin, Uudessa perustuslaissa on edelleen säänneltä- 6254: kun eduskunnan perustuslakivaliokunta tutkii vä ylimpien laillisuusvalvojien muutkin perus- 6255: epäiltyä ministerivastuuasiaa yhtä aikaa oikeus- tehtävät ja tärkeimmät toimivaltuudet. Myös 6256: kanslerin kanssa, joka nykyisen HM:n mukaan vuosittaisen kertomuksen antamista pidän niin 6257: raportoi selvityksensä tuloksista ensisijaisesti tärkeänä, myös eduskunnan suorittaman val- 6258: presidentille. Olen ehdottanut harkittavaksi, että vonnan kannalta, että siitä mielestäni on edelleen 6259: myös oikeuskansleri säilyttäisi asemansa syyttä- säädettävä perustuslaissa. 6260: jänä ministerivastuuasioissa, nimittäin silloin Jos toteutetaan ehdotus valtakunnansyyttä- 6261: kun kysymys on hänen aloitteestaan vireille tul- jän viran perustamisesta ja ylimmän syyttäjän 6262: leesta asiasta. Lausunnossani olen myös käsitel- tehtävien siirtämisestä hänelle, tämä tietenkin 6263: lyt ministerivastuujärjestelmän uudistamiseen vaikuttaa oikeuskanslerin tehtävien määritte- 6264: liittyviä rikos- ja prosessioikeudellisia kysymyk- lyyn uudessa HM:ssä. Viittaan syyttäjälaitostoi- 6265: siä. Uudistan aikaisemmassa lausunnossani esit- mikunnan mietinnössä (kom.miet. 1995:7) ole- 6266: tämäni kannanotot. vaan selvitykseen ja mietinnöstä 25.8.1995 anta- 6267: maani lausuntoon (ks. myös edellisen jakson ala- 6268: Ylimmät laillisuusvalvojat kohtaa "Syyttäjistö"). Oikeuskansleri tulisi ole- 6269: maan erityissyyttäjä virkarikosasioissa samalla 6270: Mietinnön HM-hahmotelman mukaan sään- tavoin kuin eduskunnan oikeusasiamies. Syyttä- 6271: nös eduskunnan oikeusasiamiehen valinnasta si- jälaitostoimikunta ehdottaa, että oikeuskansle- 6272: joitettaisiin eduskunnan toimintaa koskevaan rilla säilyisi syyteharkinta alioikeustuomareita ja 6273: lukuun (41 §-hahmotelma s.l55) ja valtioneuvos- niitä muita tuomioistuinlaitoksen virkamiehiä 6274: 9.2. Lausunto oikeusasiamiestyöryhmän mietinnöstä 121 6275: 6276: koskevissa virkasyyteasioissa, jotka hovioikeus Oikeuskansleri ja oikeusasiamies on vakiintu- 6277: käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena (valtio- neesti katsottu toisiinsa rinnasteisiksi laillisuus- 6278: neuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön 12 §:n 1 valvojiksi, jotka eivät tutki toistensa menettelyä. 6279: mom., 213/1994). Tämä lienee edelleen selvää nimenomaisetta 6280: Oikeuskanslerin tehtäviä koskeviin HM:n säännöksettäkin. 6281: säännöksiin ei muutoin tarvinne tehdä muita 6282: kuin niiden sijoittelua ja ryhmittelyä koskevia Virkavastuu 6283: tarkistuksia sekä stilistisiä korjauksia. Totean 6284: lisäksi, että yksityiskohtaiset säännökset oikeus- Mietinnön laillisuusvalvontaa koskevan jak- 6285: kanslerin tehtävistä ja toimivaltuuksista ovat pit- son loppuun ehdotetaan otettavaksi nykyistä 6286: käaikaisen käytännön mukaisesti asetuksena an- HM 93 §:ää vastaava säännös virkavastuusta 6287: netussa valtioneuvoston oikeuskanslerin ohje- (HM-hahmotelman 122 § s.l76). Pidän ehdotus- 6288: säännössä (viimeisin kokonaisuudistus 16971 ta varsin perusteltuna. 6289: 1992). Tästä tulisi ehkä olla maininta HM:ssä. Virkavastuuta koskevalla säännöksellä on 6290: Oikeuskanslerin velvollisuudesta valvoa asi- kahdensuuntainen vaikutus: Yhtäältä se on vir- 6291: anajajalaitosta säädetään asianajajista annetussa kamiesten Ga heihin rinnastettavien) erityistä vir- 6292: laissa (496/1958). Oikeuskanslerin valvonta on kavastuuta korostava periaatesäännös. Toisaal- 6293: toissijaista suhteessa Suomen Asianajajaliiton ta se luo asianosaisaseman yksityiselle, joka on 6294: jäseniinsä kohdistamaan valvontaan. Koska kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa vir- 6295: tämä valvonta on toisentyyppistä kuin oikeus- kamiehen velvollisuudenvastaisen teon tai lai- 6296: kanslerin muut laillisuusvalvontatehtävät, ei minlyönnin johdosta. Vastuu voi olla rikosoi- 6297: mielestäni ole tarvetta ottaa perustuslakiin sitä keudellista vastuuta tai vahingonkorvausvastuu- 6298: koskevaa säännöstä. ta. 6299: Oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä on Nykyinen HM 93 §:n 1 momentti sisältää tär- 6300: kummallakin samalla tavoin määritelty valta keät yleissäännökset kollegisen viranomaisen jä- 6301: valvoa viranomais- ja julkistoimintaa. Koska senen vastuusta sekä esittelijän vastuusta. Nämä 6302: toimivalta siis pitkälti on yhtäläinen, on näiden säännökset on syytä säilyttää. 6303: kahden laillisuusvalvojan työnjaosta jo 1930-lu- Yksityisen oikeussuojan kannalta erittäin 6304: vulta alkaen säädetty erityisessä ns. tehtäväjako- merkittävänä pidän nykyisen pykälän 2 moment- 6305: laissa. Aikaisemman lain mukaan oikeuskansle- tia, joka aina perustaa loukatulle yksityiselle asi- 6306: rin tuli siirtää eräät laissa luetellut asiat oikeus- anomistajapuhevallan virkarikosasiassa. Perus- 6307: asiamiehelle, paitsi jos oikeuskansleri erityisistä tuslakiuudistuksen yhteydessä on kuitenkin syy- 6308: syistä katsoi tarkoituksenmukaiseksi ratkaista tä harkita vahingonkorvausvastuuta koskevien 6309: asian itse. Tehtäväjakolaki uudistettiin vuonna säännösten muotoilua, koska vahingonkorvaus- 6310: 1990 (1224/1990). Edellä selostetut säännökset lain (412/1974) mukaanjulkisyhteisö on ensisijai- 6311: siirrettiin uuteen lakiin asiallisesti muuttamatto- sessa korvausvastuussa julkista valtaa käytettä- 6312: mina, mutta uuden lain 3 §:ään otettiin lisäksi essä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutu- 6313: uusi joustava siirtosäännös, joka tekee siirtämi- neesta vahingosta ja vahingon aiheuttanut virka- 6314: sen mahdolliseksi puolinja toisin, jos siirtämisen mies on vasta toissijaisessa vastuussa, joka har- 6315: voidaan arvioida nopeuttavan asian käsittelyä voin on täysimääräinen. 6316: tai se on muusta erityisestä syystä perusteltua. 6317: Laki on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ja 6318: toimivaksi. Perustuslaki 2000 -työryhmän HM- 9.2. Lausunto oikeusasiamiestyöryhmän 6319: hahmotelman 114 §:n kohdalla s.l75 lausutaan, mietinnöstä 6320: että tehtävien jaon yleiset perusteet olisi syytä 6321: säätää perustuslaissa. Mielestäni HM:ään voitai- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon lausunto 6322: siin ottaa yleissäännös siitä, että tehtäväjaosta 29.8.1996, dnro 28/20/96 6323: säädetään lailla. Mallina saattaisi tulla kysymyk- 6324: seen aikaisempi laki valtioneuvoston oikeus- 6325: kanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen teh- 1 Työryhmän ehdotukset 6326: tävien jaon perusteista (276/1933), joka olikin 6327: annettu perustuslain säätämisjärjestyksessä. Sitä Työryhmä on mietinnössään tarkastellut 6328: vastoin tehtäväjakolain materiaalisen sisällön ly- eduskunnan oikeusasiamiehen asemaa ja tehtä- 6329: hyt määrittely HM:ssä saattanee olla vaikeata. viä sekä erityisesti nykyistä työtilannetta. Kante- 6330: 16 370099 6331: 122 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6332: 6333: lujen määrän pysyväksi arvioidun kasvun vuoksi kastuksena suoritettava ennakollinen valvonta 6334: mietinnössä katsotaan perustelluksi siirtyä kol- sekä siihen liittyvä velvollisuus olla läsnä valtio- 6335: men ratkaisijan malliin. Työryhmä pitää tärkeä- neuvoston yleisistunnoissa ja esittelyissä tasaval- 6336: nä, että yksi oikeusasiamiehistä on johtavassa lan presidentille vaatii käytännössä oikeuskans- 6337: asemassa. Työryhmä on eri vaihtoehtoja punnit- lerin itsensä työpanoksesta suuremman osan 6338: tuaan päättänyt ehdottaa toisen apulaisoikeus- kuin muut tehtävät. Valtioneuvoston valvontaan 6339: miehen viran perustamista. Samalla luovuttaisiin liittyy asiallisesti oikeuskanslerin velvollisuus 6340: varamiesjärjestelmästä. Oikeusasiamiesten väli- antaa tasavallan presidentille, valtioneuvostolle 6341: nen työnjako määrättäisiin kuten nykyisinkin ja ministeriöille pyynnöstä lausuntoja oikeudelli- 6342: oikeusasiamiehen kanslian työjärjestyksessä. sista asioista. Valtioneuvoston valvonnassa sa- 6343: Työryhmä on eduskunnan oikeusasiamiehen moin kuin kanteluasioissa ovat enenevässä mää- 6344: tehtäviä ja asemaa arvioidessaan myös käsitellyt rin tulleet esille erilaiset Suomen ED-jäsenyydes- 6345: oikeusasiamiehen suhdetta valtioneuvoston oi- tä johtuvat unioniasiat niihin liittyvine erityisine 6346: keuskansleriin ja mahdollisesti perustettavaan oikeudellisine ongelmineen. Oikeuskansleri on 6347: valtakunnansyyttäjään, erityisasiamiehiinja Eu- myös maan ylin syyttäjä, jolla on syyttäjistöön 6348: roopan oikeusasiamieheen. kohdistuvia hallinto-, valvonta- ja koulutusteh- 6349: Lausuntoa antaessani olen lähtenyt siitä, että täviä. Oikeusministeriössä on vireillä hanke 6350: eduskunnan oikeusasiamiehen laillisuusvalvon- ylimmän syyttäjän tehtävien siirtämiseksi perus- 6351: nan järjestysmuotoa ja toimintaa koskeva kysy- tettavan valtakunnansyyttäjänviran haltijalle ja 6352: mys on eduskunnan harkintaan kuuluva asia. hänen johtamalleen valtakunnansyyttäjäviras- 6353: Koska oikeuskansleri ja oikeusasiamies kuiten- tolle. 6354: kin suorittavat rinnakkain samantyyppistä lailli- Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu lisäksi asi- 6355: suusvalvontaa, oikeusasiamiesjärjestelmään anajajien toiminnan valvonta (AAL 6 §:n 3 mom. 6356: sekä oikeusasiamiehen asemaan ja toimintaan ja 10 §:n 2 mom.laissa 19711992). Oikeuskansle- 6357: mahdollisesti tehtävillä muutoksia useimmiten rinvirastossa suoritetaan sinne valvontaa varten 6358: olisi heijastusvaikutuksia myös vastaaviin oi- tilattujen rangaistuspäätösten ja rangaistusmää- 6359: keuskansleria koskeviin järjestelyihin. Sen joh- räysten tarkastamista (SakkoTpA 67 a §, 444/ 6360: dosta tarkastelen mietintöä lausunnossani myös 1981 ). Ylimpänä syyttäjänä oikeuskanslerin syy- 6361: oikeuskanslerin tehtävistä ja toiminnasta käsin. tetoimivallan piiriin kuuluvat myös muut kuin 6362: virkavastuulla toimivat henkilöt, siis yksityis- 6363: henkilöt. Käytännössä oikeuskansleri ei ryhdy 6364: 2 Yleisiä näkökohtia tutkintatoimiin yksityishenkilön väitetystä ran- 6365: gaistavasta menettelystä hänelle tehdyn ilmoi- 6366: Oikeuskanslerin tehtävät oikeusasiamieheen tuksenjohdosta, vaan ohjaa tekemään ilmoituk- 6367: verrattuna sen ao. poliisiviranomaiselle. Oikeuskanslerin 6368: toimivaltaan ei kuulu tutkia eduskunnan toimin- 6369: Kummankin ylimmän laillisuusvalvojan pe- taa eikä kansanedustajien menettelyä edustajan- 6370: rustehtävä on samanlainen ja se on perustuslais- toimessaan (vrt. tältä osin mietintö s. 6--7). 6371: sa määritelty samasanaisesti: viranomais- ja jul- Oikeusasiamiehen tarkastustoiminta on olen- 6372: kistoiminnan laillisuuden valvonta (HM 46 §:n 1 naisesti laajempaa kuin oikeuskanslerin (OAJS 6373: mom. ja 49 §:n 2 mom., mietintö s.S-7). Valvon- 10 §, 1226/ 1990). Puolustusvoimien joukko-osas- 6374: ta suoritetaan ennen muuta ratkaisemaila kante- tojen sekä vankiloiden ja muiden suljettujen lai- 6375: luja, muttajossakin määrin myös ottamalla oma- tosten tarkastaminen puolestaan on käytännössä 6376: aloitteisesti asioita tutkittaviksi. Perusoikeus- ollut yksinomaan oikeusasiamiehen asiana. Oi- 6377: uudistuksen yhteydessä kumpaankin mainituista keuskanslerin toimesta tarkastetaan säännölli- 6378: lainkohdista lisättiin säännös, jonka mukaan sesti syyttäjänvirastoja ja syyttäjien toimintaa, 6379: laillisuusvalvojien on tehtäviään hoitaessaan val- jonkin verran myös muita viranomaisia, esimer- 6380: vottava myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuk- kiksi tuomioistuimia, poliisin yksiköitä ja kun- 6381: sien toteutumista (laki 969/1995). nallisia hallintoyksiköitä. Tarkastuksia tekee 6382: Tehtävissä on kuitenkin keskinäisiä eroja: joskus oikeuskansleri itse, mutta useammin apu- 6383: Vaikka molempien laillisuusvalvojien toimivalta laisoikeuskansleri (OKOS 5 §:n 2 mom.). 6384: käsittää myös valtioneuvoston ja valtioneuvos- Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen toimi- 6385: tonjäsenten menettelyn, tämä painottuu selvem- valta on osaksi päällekkäinen, varsinkin viran- 6386: min oikeuskanslerin toiminnassa. Ns. listatar- omaisvalvonnan osalta, niin kuin mietinnössä s.6 6387: 9.2. Lausunto oikeusasiamiestyöryhmän mietinnöstä 123 6388: 6389: todetaan. Päällekkäisyyden mahdolliset haitat Ratkaisuaikojen osalta tilanne oikeuskansle- 6390: voidaan pääosin poistaa ns. tehtäväjakolaissa rinvirastossa on näkemykseni mukaan tyydyttä- 6391: (1224/1990) säännellyillä keskinäisillä siirtome- vä: ratkaisuaikojen mediaani on viime vuosina 6392: nettelyillä. Palaan niihin jäljempänä jaksossa 3. ollut n. 3-4 kk (v. 1995 vain 9 vk), keskimääräi- 6393: nen ratkaisuaika v. 1995 oli 5 112 kk. Vuonna 6394: 1995 tehdyn selvityksen mukaan 84% kanteluis- 6395: Oikeuskanslerinviraston työtilanne ta ratkaistiin alle vuodessa. Voidaan siten todeta, 6396: että kantelija saa vastauksen nopeasti niissä 6397: Ratkaisuvallan käyttö on järjestetty oikeus- asioissa, joiden ratkaiseminen ei edellytä selvi- 6398: kanslerinvirastossa samaan tapaan kuin oikeus- tyksen hankkimista tai joka voidaan ratkaista 6399: asiamiehen kansliassa: ratkaisijoina toimivat oi- pelkästään tilaamalla asiakirjoja. Jos taas joudu- 6400: keuskansleri ja apulaisoikeuskansleri sekä tämän taan hankkimaan kirjallisia selvityksiä yhdeltä 6401: estyneenä ollessa apulaisoikeuskanslerin vara- tai useammalta taholta, ratkaisun antaminen vii- 6402: mies. Oikeuskanslerin valvontatehtäviin liitty- pyy. Tämäjohtuu osaltaan siitä, että kantelijalle 6403: vää ratkaisuvaltaa ei voida delegoida viraston säännönmukaisesti varataan tilaisuus antaa vi- 6404: virkamiehille. Huomattava osa oikeuskanslerin ranomaisen selvityksen johdosta vastineensa, 6405: itsensä työpanoksesta käytetään valtioneuvos- mikä puolestaan saattaa edellyttää lisäselvityk- 6406: ton valvontaa koskeviin asioihin. Lisäksi oikeus- sen pyytämistä viranomaiselta (näin myös mie- 6407: kansleri ratkaisee syyttäjälaitoksen hallintoa ja tinnössä s.30). 6408: ohjausta koskevat asiat, merkityksellisimmät Kantetujen käsittely tapahtuu kummankin 6409: asianajajalaitoksen valvontaan liittyvät kysy- laillisuusvalvojan luona samantapaisin menette- 6410: mykset sekä periaatteellisesti erityisen tärkeät ja lymuodoin. 6411: Iaajakantoiset kanteluasiat. Muut kantelut rat- Oikeuskanslerinviraston työtilanne nykyisel- 6412: kaisee apulaisoikeuskansleri, jonka tehtäviin lään on kireähkö. Vaikkakaan kanteluasioiden 6413: niin ikään kuuluvatrangaistuspäätös-ja rangais- määrässä ei viime vuosina ole ollut suuria heilah- 6414: tusmääräysasiat. - Lukumääräisesti valtaosan teluja, eräät muut asiaryhmät vaativat entistä 6415: kanteluista ratkaisee apulaisoikeuskansleri enemmän työpanosta. Tämä koskee varsinkin 6416: (ynnä tämän sijaisena varamies), ja näin ollen valtioneuvoston valvontaa ja syyttäjäasioita. 6417: kanteluasiat jakautuvat toisin kuin oikeusasia- Uuden suurehkon ja vaikeaselkoisen ongelma- 6418: miehen ja apulaisoikeusasiamiehen kesken. ryhmän muodostavat unioniasiat. Perustuslaissa 6419: Selvitettäessä oikeuskanslerinviraston henki- veivoitetaan kiinnittämään huomiota myös pe- 6420: löstön työajan jakautumista on ilmennyt, että rus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Paikallis- 6421: kanteluasiat vievät esittelijöiden ja avustavan hallintouudistus ja uudistuva rikosprosessime- 6422: henkilökunnan työpanoksesta n. 65 %. Ratkaisi- nettely lisäävät ylimmän syyttäjän ohjaus-, kou- 6423: joiden osalta ei ole tehty vastaavaa selvitystä, lutus- ja valvontatehtäviä, mikä tekee valtakun- 6424: mutta voidaan arvioida kantetujen vaativan ai- nansyyttäjän viran ja valtakunnansyyttäjäviras- 6425: nakin puolet työpanoksesta eli yhden ratkaisijan ton perustamisen tarpeelliseksi. Hyödyntämällä 6426: vuosityömäärän. Viime vuosina kantetujen mää- varamiesjärjestelmää lähes maksimaalisesti sekä 6427: rä on ollut melko vakio eli noin 1200 kantelua lisäämällä ja tehostamalla esittelijöiden ja avus- 6428: vuodessa. tavanhenkilöstön käyttöä on toistaiseksi pystyt- 6429: Kanteluratkaisujen jakautuma näyttää sa- ty ylläpitämään tarvittavaa ratkaisutehoa. 6430: mansuuntaiselta kuin oikeusasiamiehen kansli- 6431: assa: kanteluista jää eri syistä asiallisesti tutki- 6432: matta noin kolmannes; ns. toimenpideratkaisuja 6433: on n. 9-10% kaikista kanteluista eli 13-15% Kannanotto työryhmän ehdotukseen 6434: asiatutkintaan otetuista. Tämä näyttäisi osoitta- 6435: van, että kanteluaineisto on samantapaista kum- Vuodesta 1993 alkaen oikeusasiamiehelle teh- 6436: mallakin laillisuusvalvojalla. Todettakoon, että tyjen kanteluiden määrä on ylittänyt 2000 vuo- 6437: oma-aloitteisesti oikeuskanslerin tutkittaviksi dessa (mietintö s.l3). Koska työryhmä on pitä- 6438: otetuissa asioissa toimenpideratkaisuja on yli nyt nousua pysyvänä, se on päätynyt ehdotta- 6439: 50 %. On lisäksi syytä huomauttaa, että lailli- maan päätoimisten ratkaisijoiden määrän lisää- 6440: suusvalvonnan tehokkuutta ei voida arvioida mistä yhdellä siten, että niitä olisi yhteensä kol- 6441: pelkästään ns. toimenpideratkaisujen suhteelli- me. Kokemukseni perusteella arvioin, että yhden 6442: sen osuuden perusteella. ratkaisijan kapasiteetti on noin l 000 ratkaisua 6443: 124 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6444: 6445: vuodessa. Jos ratkaisujen määrä nousee tästä, asia on, että oikeuskansleri ja oikeusasiamies 6446: vaarana on ratkaisujen tason aleneminen joilta- saavat pidättää itselleen ratkaisuvallan yksittäi- 6447: kin osin, koska kaikkiin asioihin ei ole mahdollis- sessä asiassa, joka työjärjestyksen mukaan muu- 6448: ta perehtyä riittävästi. Olen yhtä mieltä työryh- toin kuuluisi apulaisoikeuskanslerille tai apulais- 6449: män kanssa sen pitäessä tärkeänä, että ratkaisi- oikeusasiamiehelle, mutta tämä tapahtuu ennen 6450: jan mahdollisuus käsitellä kaikki saapuneet kan- kuin viimeksi mainittu on ratkaissut asian. 6451: telut tasapuolisesti ja perusteellisesti säilyy (mie- 6452: tintö s.40). Kantetujen huomattavaa ruuhkautu- 6453: mista on niin ikään pyrittävä välttämään. Mie- 6454: lestäni näistä edellyttämyksistä päädytään esitet- 3 Eräät erityiskysymykset 6455: tyyn ehdotukseen eli ratkaisijoiden määrän lisää- 6456: miseen. Rinnakkaisten laillisuusvalvojien järjestelmä 6457: Olen jo aikaisemmassa yhteydessä korostanut 6458: oikeusasiamiehen-ja vastaavasti oikeuskansle- Mietinnössä s.31 lausutaan, että työryhmän 6459: rin - tehtävän luonnetta henkilökohtaisena mielestä "on kahden rinnakkaisen laillisuusval- 6460: luottamusvirkana. Sen vuoksi en näe asianmu- vojan järjestelmää pikemminkin pidettävä rik- 6461: kaiseksi ratkaisuksi laillisuusvalvojan päätösval- kautena kuin rasitteena". Työryhmä jatkaa: "Se 6462: lan delegoimista esittelijöille, mitä myöskään avaa kansalaisille mahdollisuuden valita, kenelle 6463: työryhmä ei ole suositellut (s.45-47 ja 49). he kanteluosa osoittavat, ja sen voidaan siten 6464: Viimeksi lausuttu ei koske varamiehen käyt- katsoa lisäävän kansalaisten oikeusturvaa." Työ- 6465: töä. Varamies määrätään tehtäväänsä samassa ryhmä toteaa lisäksi, että laillisuusvalvojat eivät 6466: järjestyksessä kuin apulaisoikeusasiamies ja vas- myöskään itse ole kritisoineet rinnakkaisjärjes- 6467: taavasti apulaisoikeuskansleri, ja varamies tässä telmää. 6468: tehtävässään käyttää samalla tavoin itsenäistä Käsitykseni mukaan edellä esitettyyn voidaan 6469: päätösvaltaa kuin päätoiminen ratkaisija. Koska yhtyä. Mielestäni myös valtiosäännön kannalta 6470: kanteluasiat jakautuvat määrällisesti lähes tasan on perusteltavissa, että sekä eduskunnan että val- 6471: oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen tioneuvoston yhteydessä on laillisuusvalvojat, 6472: kesken, kun taas oikeuskanslerinvirastossa val- joilla on toisistaan riippumaton toimivalta. Kan- 6473: taosan kanteluista ratkaisee apulaisoikeuskans- teluasioiden käsittelyn osalta Ruotsissa on vas- 6474: leri, näyttäisi varamiehen käyttäminen tarpeelli- taava rinnakkaisjärjestelmä kuin meillä. 6475: semmalta oikeuskanslerinvirastossa. Sillä tavoin Ns. tehtäväjakolain avulla voidaan toteuttaa 6476: voidaan näet keskeytyksittä ylläpitää suunnil- tarkoituksenmukainen työnjako oikeuskansle- 6477: leen muuttumatonta ratkaistujen kantetujen rioja oikeusasiamiehen kesken (mietintö s.6). Jo 6478: määrällistä tasoa. Varamiesjärjestelmä on näin 1930-luvulta alkaen oikeuskansleri on pääsään- 6479: ollen syytä säilyttää oikeuskanslerinvirastossa. töisesti siirtänyt oikeusasiamiehelle eräät laissa 6480: Yhdyn työryhmän esittämin perustein siihen luetellut kanteluasiat. Tämän johdosta puolus- 6481: kannanottoon, että yhden ratkaisijan tulee olla tusvoimia, vankiloita ja muita suljettuja laitoksia 6482: virastoyksikön ja sen toiminnan johtaja (s.43- sekä vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja kos- 6483: 44 ja 48). En ota kantaa ehdotetun uuden ratkai- kevat asiat kuuluvat käytännössä lähes yksin- 6484: sijan virkanimikekysymykseen. Oikeuskansle- omaisesti oikeusasiamiehelle. Nykyinen tehtävä- 6485: rinviraston osalta totean tältä kohdin, että aina- jakolaki (122411990) mahdollistaa kantelujen 6486: kin valtioneuvoston valvonnan tulee selkeästi siirtämisen puolin ja toisin, "kun siirtämisen voi- 6487: olla viraston päällikkönä toimivan ratkaisijan daan arvioida nopeuttavan asian käsittelyä tai 6488: vastuulla. kun se on muusta erityisestä syystä perusteltua". 6489: Apulaisoikeuskansleri ja apulaisoikeusasia- Näin voidaan eri henkilöiden samasta asiasta 6490: mies käyttävät itsenäistä ratkaisuvaltaa heille tekemät kantelut kerätä samaan käteen. Jos 6491: työjärjestyksen mukaan kuuluvissa asioissa sama henkilö kantelee kummallekin laillisuus- 6492: (mietintö s.l5-16; OKOS 19 §:n 1 mom., OAJS valvojalle siten, että kantelut ovat samanaikai- 6493: 13 §:n 1 mom.). Käytännössä on johdonmukai- sesti vireillä, menetellään käytännössä niin kuin 6494: sesti katsottu, että heidän tekemiinsä ratkaisui- mietinnössä s.31 selostetaan, eli pääsääntöisesti 6495: hin ei voi hakea muutosta oikeuskansleri!ta, vas- aikaprioriteettia soveltaen. Selostetuin tavoin 6496: taavasti oikeusasiamieheltä, vaan oikeuskansle- voidaan toimivallan päällekkäisyydestä aiheutu- 6497: rinvirastossa ratkaisija on vastuussa suoraan va tarpeeton kaksinkertainen työ yleensä käytän- 6498: eduskunnalle ja tasavallan presidentille. Toinen nössä välttää. 6499: 9.2. Lausunto oikeusasiamiestyöryhmän mietinnöstä 125 6500: 6501: Ratkaisukäytännön yhdenmukaisuus nostettavaksi olisi saman Iaajuinen kuin oikeus- 6502: asiamiehenä. Syyttäjien laillisuusvalvontaa oi- 6503: Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tOimi- keuskansleri suorittaisi yleisen laillisuusvalvon- 6504: vallan päällekkäisyydestä viranomais- ja julkis- nan puitteissa. 6505: toiminnan valvonnassa saattaa aiheutua, että Ehdotus ei vaikuttaisi oikeusasiamiehen toi- 6506: nämä Iaillisuusvalvojat samanlaisissa tapauksis- mivaltaan tai tehtäviin. Se ei myöskään koskisi 6507: sa päätyvät erisisältöisiin ratkaisuihin esim. oikeuskanslerille muutoin kuuluvia Iaillisuusval- 6508: säännösten tulkinnanvaraisuuden johdosta. Tä- vontatehtäviä. Olen arvioinut, ettei oikeuskans- 6509: hän saattavat johtaa myös näytön erilainen ar- lerille tehtävien kantetujen määrä muuttuisi ko- 6510: viointi taikka oikeudelliset painotus- tai näke- vinkaan paljon; vähennys olisi ehkä noin 100 6511: myserot. kantetua vuodessa. 6512: Käytännössä Iaillisuusvalvojat ovat kuitenkin Valtakunnansyyttäjä-hanke ei vaikuta oike- 6513: vain harvoin päätyneet samassa tai samanlaises- usasiamiestyöryhmän ehdotusten toteuttami- 6514: sa asiassa olennaisesti erilaisiin Iopputuloksiin. seen. 6515: Tämä johtuu mm. siitä, että kanteluasioita käsi- Lausunnossani 25.8.1995 oikeusministeriölle 6516: tellään ja ratkaisuja valmistellaan varsin yhden- olen valtakunnansyyttäjäviraston perustamisen 6517: mukaisesti kummassakin virastoyksikössä. Mo- vaikutuksista oikeuskanslerinvirastoon lausunut 6518: lemmat Iaillisuusvalvojat tuntevat melko hyvin (s. 16) seuraavaa: "Uudistuksen jälkeenkin oi- 6519: toistensa keskeiset linjaratkaisut. Ratkaisijoille keuskanslerin ratkaistavia asioita tulee olemaan 6520: muotoutuu käytännössä suhteellisen saman- runsaasti. Sen vuoksi pidän välttämättömänä, 6521: suuntainen "laillisuusvalvontanäkemys". että oikeuskanslerin apuna vastakin toimivat 6522: Vaikka Iaillisuusvalvojat päätyisivätkin sa- apulaisoikeuskansleri ja tämän varamies, niin 6523: manlaisissa asioissa erisisältöisiin ratkaisuihin, kuin myös syyttäjälaitostoimikunnan mietinnön 6524: tällä ei välttämättä käytännössä ole dramaattisia erityisperusteluissa ehdotetaan. Tämä on tar- 6525: vaikutuksia. Laillisuusvalvojat eivät tee sellaisia peen ennen muuta laillisuusvalvonnan yleisen 6526: sitovia materiaalisia asiaratkaisuja kuin esimer- operatiivisen tehokkuuden ja valtioneuvostoon 6527: kiksi tuomioistuimet. Merkittävimmät Iaillisuus- kohdistuvan toiminnan edellyttämien valmiuk- 6528: valvojien ratkaisut yleensä merkitsevät asian sien säilyttämiseksi." 6529: saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi joko 6530: syytejuttuna tai ylimääräisin muutoksenhaku- Erityisasiamiehet 6531: keinoin (esim. purkuhakemuksella). Huomautus 6532: tai käsitys puolestaan on laillisuusvalvojan kan- Mietintöön sisältyy alajakso, jossa tarkastel- 6533: nanotto, jonka vaikutus riippuu keskeisesti pe- Iaan eduskunnan oikeusasiamiestä ja erityisasia- 6534: rustelujen vakuuttavuudesta. miehiä (s.32-37). Se mitä mietinnössä s.33-34 6535: selostetaan erityisasiamiesten tehtävistä ja toimi- 6536: vallasta suhteessa oikeusasiamieheen, pätee yh- 6537: Valtakunnansyyttäjä-hanke täläisesti suhteessa oikeuskansleriin. Erityisasia- 6538: miehet kuuluvat myös oikeuskanslerin valvonta- 6539: Oikeusministeriössä on vireillä valtakunnan- toimivaltaan, ja erityisasiamiesten menettelystä 6540: syyttäjän viran ja valtakunnansyyttäjäviraston kannellaankin toisinaan oikeuskanslerille. Jos 6541: perustamista koskeva hanke,jonka käynnistämi- oikeuskanslerin käsiteltävänä on asia, joka kuu- 6542: seen olen osaltani myötävaikuttanut valtioneu- luu erityisasiamiehen toimivaltapiiriin tai sivuaa 6543: vostolle 8.9.1993 tekemälläni esityksellä. Hank- sitä, oikeuskansleri yleensä pyytää erityisasia- 6544: keen toteutuessa ylimmän syyttäjän tehtävät siir- mieheltä lausunnon vastaavin tavoin kuin oike- 6545: tyvät oikeuskanslerilta valtakunnansyyttäjälle. usasiamies. 6546: Näiden tehtävien valmistelu siirtyy valtakun- Mietinnössä erityisasiamiesten toiminnasta ja 6547: nansyyttäjävirastolle, johon tulisi siirrettäväksi sen kehittämisestä esitetyt näkökohdat eivät 6548: oikeuskanslerinviraston nykyisen syyttäjäosas- anna aihetta huomautuksiin. 6549: ton henkilöstö. 6550: Hankkeen toteuttaminen sisältäisi samalla 6551: sen, että oikeuskanslerin syyttämistoimivalta ra- Kantetujen määrien kansainvälinen vertailu 6552: joittuisi virkarikosasioihin (sekä ministerisyyte- 6553: asioihin). Oikeuskansleri tulisi sen jälkeen ole- Mietinnössä s.28 vertaillaan v. 1994 tilastolu- 6554: maan erityissyyttäjä, jonka valta määrätä syyte kujen valossa kantetujen määrää suhteessa asu- 6555: 126 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6556: 6557: kaslukuun eri pohjoismaissa. Vertailun tulokse- 9.3. Käräjäoikeuden virheellinen menet- 6558: na on, että Suomessa tehtiin oikeusasiamiehelle tely lainhuudon kumoamisessa 6559: vähiten kanteluita sataatuhatta asukasta koh- 6560: den. Näin suoritettuna vertailu ei anna oikeata 6561: kuvaa kantelualttiudesta eri pohjoismaissa, kos- Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa- 6562: ka Suomen ja Ruotsin luvuista puuttuvat oikeus- sasen päätöksestä 6.9.1996, dnro 23/50/95. 6563: kanslerille tehdyt kantelut, niin kuin mietinnössä 6564: mainitaankin. Suomessa oikeuskanslerille tehty- 6565: jen kantetujen määrä 1990-luvulla on ollut noin KANTELUKIRJOITUS 6566: 1200 vuodessa eli noin 24/100.000 asukasta. 6567: Ylimmille laillisuusvalvojille tehtiin maassamme Suhmuran Kiinteistöt Oy ja Finpoks Oy Ltd 6568: siten kantetuja noin 70/100.000 asukasta. Ruot- ovat oikeuskanslerille 14.9.1994 osoittamassaan 6569: sin korjattu luku lienee suunnilleen samaa suu- kirjoituksessa kertoneet, että pakkohuutokau- 6570: ruusluokkaa. palla oli myyty yhtiöiden omistamat kiinteistöt, 6571: Pohjoismaissa tehdään suhteellisen runsaasti joihin oli vahvistettu kiinnitykset. Kyseiset kiin- 6572: kanteluja laillisuusvalvojille. Tämä mielestäni on nitykset oli nimismiehen hakemuksesta kuoletet- 6573: osoituksena ennen muuta siitä, että kansalaiset tu. Kiinnitykset oli vahvistettu kuitenkin uudel- 6574: tuntevat myös tämän oikeusturvakeinon ja ovat leen, mutta vahvistusmenettelyn yhteydessä ei 6575: oppineet sitä käyttämään. Sekä oikeuskansleri- yhtiöitä eikä velallista puolisoineen ollut kuultu 6576: että oikeusasiamiesjärjestelmä on vakiintunut eikä heille ollut annettu valitusosoitusta. Kante- 6577: maassamme, ylimmät laillisuusvalvojat tunne- lijat ovat pyytäneet oikeuskansleria tutkimaan 6578: taan sekä instituutioina että henkilöinä ja julki- menettelyn lainmukaisuuden. 6579: nen sana on heidän toiminnastaan kiinnostunut. Siltä osin kuin kantelussa on kysymys Kontio- 6580: Vähintään nykyisin voimavaroin suoritettava lahden piirin nimismiehen menettelystä pakko- 6581: laillisuusvalvonta vastannee yhteiskunnan ja yk- huutokauppojen yhteydessä, asia on käsitelty ja 6582: silöiden tarpeita myös Suomen ollessa EU:njäse- ratkaistu dnrolla 801/1/94. Ks. kohta 5.4.1.2). 6583: nenä. 6584: 6585: 6586: Laillisuusvalvojien kelpoisuusvaatimukset ja 6RATKAISU 6587: valinta 6588: Tämän asian olen tutkinut. 6589: Työryhmä toteaa s.49, että HM 49 §:ssä ei ole 6590: säädetty apulaisoikeusasiamiehen kelpoisuuseh- 6591: toja. Työryhmän mielestä kelpoisuusehtojen tu- 6.1. Ulosottomiehen ilmoitukset kiinteistörekis- 6592: lisi olla samat kuin oikeusasiamiehen ja niistä terin pitäjälle 6593: olisi säädettävä perustuslaissa. Totean, että sama 6594: koskee myös apulaisoikeuskansleria ja hänen Ulosottolain 5 luvun 51 §:n mukaisesti, kun 6595: varamiestään (HM 37 §). Perustuslain täydentä- kiinteän omaisuuden ulosmittaus on peräytynyt 6596: minen heidän kelpoisuusvaatimustensa osalta ei tai toimitetun myymisen kautta lakannut, huuto- 6597: kuitenkaan ole tarpeen tämän nyt valmisteltava- kaupan toimittajan tulee tehdä siitä heti ilmoitus 6598: na olevan, pelkästään oikeusasiamiesjärjestel- oikeudelle. Ilmoitukseen tulee myös liittää tar- 6599: mää koskevan HM:n muutoksen yhteydessä. peellinen ote jakoluettelosta ja ne kiinnityskirjat, 6600: Muutos voidaan aikanaan tehdä Perustuslaki jotka koskevat kauppasummasta maksettua vel- 6601: 2000 -hanketta toteutettaessa. kaa ja myös ilmoitukset pysytetyistä ja rauen- 6602: Mietinnössä käsitellään oikeusasiamiehen neista nautinto-oikeuksista, jotta voitaisiin mer- 6603: vaalia ja sitä edeltäviä valmistelevia toimenpitei- kitä, mitkä kiinnitykset ja rekisteröimiset on py- 6604: tä (s.S0-51). En katso asiakseni puuttua tähän sytetty voimassaan, sekä kuolettaa rauenneet 6605: eduskunnassa noudatettavaa menettelyä koske- kiinnitykset ja rekisteröimiset. 6606: vaan kysymykseen. Kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen anne- 6607: tun asetuksen 26 §:n 2 momentin mukaan pakko- 6608: huutokaupalla myytyyn kiinteistöön vahvistettu 6609: kiinnitys ei enää ole voimassa, jos kiinnitetty 6610: velka on kauppasummasta täysin tai osaksi suo- 6611: 9.3. Käräjäoikeuden virheellinen menettely lainhuudon kumoamisessa 127 6612: 6613: ritettu eikä ole maksamattomaksi kiinteistöön Oikeusministeriö on 20.3.1992 antanut pää- 6614: jätetty taikka jos sellaista saamista ei ole voitu töksen (27911992) lainhuuto-ja kiinnitysrekiste- 6615: kauppasummasta maksaa. rin käyttöön ottamisesta eräissä tuomiokunnissa 6616: Oikeuskirjallisuudessa (Tepora ym.: Kiinteis- ja raastuvanoikeuksissa. Päätös on annettu 6617: tön ja aluksen pakkohuutokauppa, s. 162) on KirjRekL:n 26 §:n nojalla ja se on tullut voimaan 6618: esitetty, että ilmoitus tehdään sen jälkeen, kun 1.4.1992. Kyseisen päätöksen mukaan ei lain- 6619: kauppahinnan jako on tapahtunut. huuto- tai kiinnitysrekisteri ollut vielä käytössä 6620: Kauppahinnan jako 7.5.1993 pidetyn huuto- silloisen Ilomantsin tuomiokunnan alueella. Saa- 6621: kaupan osalta on pidetty 11.8.1993, jonka jäl- dun tiedon mukaan se on 1.9.1995 alkaen otettu 6622: keen nimismies Heikki Matikainen oli tehnyt käyttöön koko Joensuun käräjäoikeuden alueel- 6623: laissa säädetyt ilmoitukset Ilomantsin tuomio- la. 6624: kunnan kansliaan. Ilmoitusten osalta asiassa oli Joensuun käräjäoikeudessa eivät tämän pe- 6625: siten toimittu säännösten mukaisesti. rusteella tulleetlainhuuto-ja kiinnitysasioissa tai 6626: merkintöjen tekemisessä rekistereihin ja pöytä- 6627: kirjoihin sovellettaviksi KirjRekL:n säännökset, 6628: 6.2. Kiinnitysasioissa noudatettavista säännök- vaan korjaamismenettelyssä tuli noudattaa lakia 6629: sistä lainhuudatuksesta ja kiinteistösaannon moit- 6630: timisajasta (86/1930) ja asetusta kiinnityksestä 6631: Tässä päätöksessä tarkoitettuja kiinteistöasi- kiinteään omaisuuteen (9 .11.1868) (myöh. 6632: oita käsiteltäessä noudatettiin lainhuudatus- ja KiinA). 6633: kiinnitysasiain käsittelystä tuomiokunnan arkis- 6634: tossa annettua lakia ( 1052/ 1945) ja sen soveltami- 6635: sesta annettua asetusta (1 05311945). 6.3. Kuoletettujen kiinnitysten uudelleen 6636: Täydentäviä säännöksiä olivat väliaikaisesta voimaansaattamisesta 6637: lainhuutorekisteristä annetun asetuksen (334/ 6638: 1931) 10 §,jonka mukaan virhe, joka lainhuuto- Oikeuskirjallisuudessa (Koulu-Tepora: Lain- 6639: rekisterissä havaitaan, on viipymättä korjattava. huuto- ja kiinnitysmenettely, 1989, s. 235-236) 6640: Kiinnitysrekisteristä annetun asetuksen (37/ on esitetty kiinnitysten raukeamisesta seuraa- 6641: 1955) 23 §:n mukaanjos havaitaan, että kiinnitys vaa: 6642: on jäänyt määräajassa rekisteriin viemättä tai Raukeaminenjohtuu itse huutokaupasta: kir- 6643: siihen tehtävä merkintä tekemättä, on puutteelli- jaamismerkintöjen poistaminen on vain tosiasi- 6644: suus heti korjattava. Näin tehtävä merkintä on allinen toimenpide. Niinpä rauenneiden kiinni- 6645: päivättävä ja sen tekijän allekirjoitettava. Kiinni- tysten poistaminen voi tapahtua, vaikka huuto- 6646: tystä rekisteriin kirjoitettaessa tai merkintää sii- kauppa ei olisikaan vielä lainvoimainen. Menet- 6647: hen tehtäessä sattunut virhe on korjattava heti, tely rauenneiden kiinnitysten poistamisessa 6648: kun se on havaittu. ("kuolettamisessa") säännellään ulosottolain 5 6649: Sittemmin lainhuuto- ja kiinnitysrekisterijär- luvun 51 §:ssäja KiinA:n 30 §:ssä. Huutokaupan 6650: jestelmään liittyen on korjaamismenettelyyn tul- toimittanut ulosottomies ilmoittaa viran puoles- 6651: lut sovellettavaksi uudet säännökset. Lainhuuto- ta kirjaamistuomarille, mitkä kiinnitykset ovat 6652: ja kiinnitysrekisteristä annetun lain (35311987) rauenneet. Ilmoitukseen liitetäänjakoluettelo- 6653: (myöhemmin KirjRekL) 10 ja II §:issä on sään- joka lähemmin osoittaa rauenneet kiinnitykset 6654: nökset kirjaamisviranomaisen kirjaamisasiassa - ja ne saamistodisteet, jotka ulosottomies on 6655: tekemän ratkaisun korjaamisesta, mikäli ratkai- ottanut haltuunsa velalliselta tai jotka ovat tul- 6656: su on perustunut selvästi virheelliseen tai puut- leet maksuvaatimuksin ulosottomiehelle huuto- 6657: teelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään kaupassa. 6658: lain soveltamiseen tai jos merkinnöissä on ilmei- Se huutokauppa, joka on johtanut merkintö- 6659: nen kirjoitus- tai laskuvirhe, teknisestä viasta jen poistamiseen, saatetaan myöhemmin kumota 6660: aiheutunut virhe taikka muu näihin verrattava ulosotto-oikeudellisen muutoksenhaun seurauk- 6661: virhe tai puute. Lain 26 §:n mukaan oikeusminis- sena. Tällöin kirjaamismerkinnät joudutaan pa- 6662: teriö tekee päätöksen lainhuuto- ja kiinnitysre- lauttamaan huutokauppaa edeltäneeseen tilaan. 6663: kisterin käyttöön ottamisesta. KirjRekL:n sään- Palauttaminen tapahtuu itseoikaisuna, 6664: nöksiä sovelletaan vain niissä tuomioistuimissa, KirjRekL:n järjestelmässä 11 §:n mukaisesti ja 6665: joissa kyseinenlainhuuto-ja kiinnitysrekisteri on KiinA:n järjestelmässä vastaavalla tavanomais- 6666: otettu käyttöön. oikeudellisella itseoikaisulla. 6667: 128 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6668: 6669: Huutokaupan aiheuttamat kirjaaruistekniset Suomen hovioikeuden kumottua pakkohuuto- 6670: jälkitoimet ovat puutteellisesti säädeltyjä. Peri- kaupan oli Kontiolahden piirin nimismies ilmoit- 6671: aatteessa on selvää, että ulosottomies ei voi py- tanut asiasta Joensuun käräjäoikeudelle. Hänen 6672: syttää sellaisia kiinnityksiä, jotka lain mukaan pyynnöstään ja Suomen Säästöpankki - SSP 6673: raukeavat. Toisaalta kirjaaruisviranomainen lie- Oy:n suostumuksin kyseinen lainhuutopäätös oli 6674: nee sidottu ulosottomiehen ilmoitukseen, sillä 8.6.1994 merkitty käräjäoikeudessa kumotuksi. 6675: ulosottoviranomaiset hoitavat itsenäisesti ulos- Joensuun käräjäoikeudessa ei vielä tuolloin 6676: ottoa (Ulosottolaki 1luku 1 §). Kirjaaruistuoma- ole voitu soveltaa Ilomantsin tuomiokuntaan 6677: ri ei voine poiketa ulosottomiehen ilmoituksesta. kuuluneen Pyhäselän kunnan osalta KirjRekL:n 6678: 10 §:n säännöksiä asiavirheen korjaamisesta. 6679: Kyseisen lain mukaan korjaaruismenettelyn 6680: 6.4. Kirjaamismerkinnän itseoikaisusta edellytyksenä edellä mainitun pykälän 2 momen- 6681: tin mukaan on se, että kaikkia niitä, joiden oi- 6682: Oikeudenkäymiskaaren 24luvun 10 §:n (1 064/ keutta korjaaminen koskee, on kuultu ja että ne 6683: 1991) mukaan tuomioistuimen on korjattava asianosaiset, joiden oikeus korjaamisen vuoksi 6684: tuomiossa oleva kirjoitus- tai laskuvirhe taikka heikkenee, ovat antaneet korjaamiseen suostu- 6685: muu niihin rinnastettava selvä virhe. Ennen vir- muksensa. 6686: heen korjaamista on asianasaisille tarvittaessa Kyseinen lainhuutopäätös on perustunut ni- 6687: varattava tilaisuus tulla kuulluksi tehtävästä kor- mismiehen antamaan kauppakirjaan,joka on ol- 6688: jauksesta. Asianosaisella on oikeus kannella ho- lut sisällöltään virheellinen. Kiinteistön oikea 6689: vioikeudelle virheen korjaamisesta 30 päivän ku- omistaja olisi voinut nostaa alioikeudessa erilli- 6690: luessa siitä, kun hän on saanut korjaamisesta sen oikaisukanteen. Lainhuutopäätöksestä olisi 6691: tiedon. ollut mahdollista myös hakea purkua korkeim- 6692: Korkein oikeus on ratkaisussaan 9.5.1968 (se- malta oikeudelta ylimääräisen muutoksenhaun 6693: lostettu Lakimies -lehdessä 1968, s. 898) katso- keinoin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n 1 6694: nut, että alituomarilla tai alioikeudella katsottiin momentin 2) -kohdan perusteella. 6695: olevan valta asianosaisia kuultuaan itse oikaista Huomioon ottaen, että oli vanhaa lakia sovel- 6696: kiinnityspäätöksessä oleva virhe, joka oli aiheu- lettava, Joensuun käräjäoikeuden virkamiesten 6697: tunut siitä, että kiinnitetty tila oli virheellisesti on katsottava ylittäneen toimivaltansa kumotes- 6698: suoritetussa, sittemmin puretussa lohkoruistoi- saan virheellisen lainhuutopäätöksen. 6699: mituksessa saanut väärän rekisterinumeron. 6700: Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO 6701: 1982 I 2) haettaessa lainhuutoa A:lle oli esitetty 6702: melkein samannimisen B:n virkatodistus ja lain- 6.6. Käräjäoikeuslain 19 §:n mukaisen määräyk- 6703: huuto oli annettu B:n nimellä. Alituomarilla tai sen ulottuvuus 6704: alioikeudella katsottiin olevan valta asianomai- 6705: sia kuultuaan itse oikaista lainhuutopäätökseen Käräjäoikeuslain (581/1993) 19 §:n 1 momen- 6706: näin syntynyt virhe. tin mukaisesti laamanni voi kirjallisesti määrätä 6707: Edellä olevan perusteella katson, että kyseiset kansliahenkilökuntaan kuuluvan, joka on van- 6708: kumotut kiinnitysmerkinnät on voitu po. ta- nonut tuomarinvalaa vastaavan valan tai anta- 6709: pauksessa saattaa itseoikaisuna voimaan. Me- nut vastaavan vakuutuksen sekä saanut tehtä- 6710: nettelyssä olisi kuitenkin tullut kuulla kiinteistö- vään tarvittavan koulutuksen ja jolla on tehtävän 6711: jen omistajaa, jotta hän olisi voinut valittaa kir- hoitamiseen riittävä taito, mm. ratkaisemaan 6712: jaaruisasiassa tehdystä päätöksestä. lainhuuto-ja kiinnitysasioita. Saman pykälän 2 6713: Kiinteistön omistajana on ollut nyttemmin momentin mukaan, jos 1 momentissa tarkoitettu 6714: mahdollisuus kannella hovioikeudelle tehdyistä asia on laaja, tulkinnanvarainen tai muutoin vai- 6715: kirjaaruismerkinnöistä heti, kun hän on saanut kea ratkaista, asia on siirrettävä notaarin tai kä- 6716: merkinnöistä tiedon. räjäoikeuden lainoppineenjäsenen ratkaistavak- 6717: si. 6718: Hallituksen esityksessä (HE 252/1992 vp.) on 6719: 6.5. Myönnetyn lainhuudon kumoamisesta todettu, että tuomioistuimissa on runsaasti sel- 6720: laisia kirjaamisluontoisia- ja rekisteröintitehtä- 6721: Suomen Säästöpankki - SSP Oy:lle oli viä,joiden on katsottu kuuluvan tuomioistuimen 6722: 26.10.1993 myönnetty lainhuuto tiloihin. Itä- ratkaistavaksi, mutta joiden ratkaiseminen ei 6723: 9.3. Käräjäoikeuden virheellinen menettely lainhuudon kumoamisessa 129 6724: 6725: edellytä juurikaan oikeudellista harkintaa. Täl- lua kansliahenkilökuntaan kuuluvan ratkaista- 6726: löin ei aina ole tarkoituksenmukaista, että kaikki viin asioihin. 6727: tällaiset asiat ratkaistaan lainoppineen jäsenen 6728: päätöksellä. Työnjaon selkiyttämiseksi ja muo- 6729: dostamiseksi tarkoituksenmukaiseksi ehdotet- 6.8. Johtopäätökset asiassa 6730: tiin, että toimistohenkilöstölle voitaisiin antaa 6731: itsenäistä päätösvaltaa sellaisissa summaarisen Käräjätuomari Juhani Mähönen on antanut 6732: menettelyn piiriin kuuluvissa asioissa, joissa toimintaohjeet toimistosihteeri Anne-Maria 6733: kansliahenkilöstö silloinkin suoritti lähes kaiken Mutaselle,joka oli merkinnyt asiat edellä seloste- 6734: työn, mutta ilman ratkaisuvaltaa. tulla tavalla ratkaistuiksi. Käräjätuomari Mähö- 6735: Lakivaliokunnan mietinnössä (La VM 911993 sen olisi tullut havaita, että kyseessä eivät olleet 6736: vp.) on todettu, että lainhuudatus- ja kiinnitys- sellaiset selvät asiat, jotka toimistosihteeri voisi 6737: asioiden ratkaiseminen sekä yksipuolisen tuo- ratkaista. Käräjätuomari Mähösen olisi kiinteis- 6738: mion antamiseen liittyvä harkinta siitä, ettei vaa- töosastonjohtajana tullut ottaa asiat itse ratkais- 6739: timus ole ilmeisen perusteeton, voivat sisältää tavakseen tai siirtää ne notaarin ratkaistavaksi. 6740: niin vaikeita kysymyksiä, että niiden ratkaisemi- Lisäksi käräjätuomari Mähösen olisi tullut 6741: seen on vaadittava lainopillista koulutusta. Jotta ohjeita antaessaan havaita, ettei käräjäoikeus ol- 6742: kansliahenkilökunnan ratkaisuvalta rajautuisi lut toimivaltainen kumoamaan myönnettyä lain- 6743: mahdollisimman tarkaksi ja koskisi vain sellaisia huutoa ja että kuoletettujen kiinnitysten voi- 6744: asioita, jotka ovat ratkaisuedellytyksiltään yksi- maansaattamismenettelyssä olisi tullut kuulla 6745: selitteisiä, valiokunta perustuslakivaliokunnan myös kiinteistöjen omistajia. Edellä olevan joh- 6746: kannanottoon viitaten totesi, että lainhuudatus- dosta huomautan käräjätuomari Juhani Mähö- 6747: ja kiinnitysasioissa kansliahenkilökunta voi teh- selle hänen menettelynsä virheellisyydestä. 6748: dä vain myönteisiä päätöksiä. Kansliahenkilökuntaan kuuluvalla, jolle on 6749: annettu käräjäoikeuslain 19 §:ssä tarkoitettu 6750: määräys, on oltava sellainen taito ja harkintaky- 6751: 6.7. Joensuun käräjäoikeuden menettely ky, että hän havaitsee vaikeasti ratkaistavan 6752: asian. Tämän vuoksi asia ei toimistosihteeri Mu- 6753: Toimistosihteeri Anne-Maria Mutanen on tasen osalta anna puoleltani aihetta muuhun, 6754: toiminut kiinteistöasioissa käräjäoikeuden laa- kuin että kiinnitän hänen huomiotaan siihen, 6755: mannin käräjäoikeuslain 19 §:n perusteella saa- mitä olen edellä lausunut vaikeiden asioiden kuu- 6756: mansa määräyksen nojalla. lumisesta notaarin tai lainoppineen jäsenen rat- 6757: Kiinteistön pakkohuutokaupan kumoudut- kaistavaksi. 6758: tua nimismies Heikki Matikainen oli pyytänyt, Edellä olevan perusteella totean vielä Joen- 6759: että kuoletetut kiinnitykset saatettaisiin uudel- suun käräjäoikeuden laamanni Yrjö Sivolalle 6760: leen voimaan. Lisäksi nimismies Matikainen oli käsitykseni siitä, että käräjäoikeuden kanslia- 6761: ilmoittanut, että hänen antamansa kauppakirja henkilökuntaan kuuluvien opastus ja valvonta 6762: oli ollut virheellinen ja pyytänyt, että kauppakir- on oltava järjestettynä siten, etteivät he tee rat- 6763: jan nojalla Suomen Säästöpankki - SSP Oy:lle kaisuja käräjäoikeuslain 19 §:n 2 momentissa tar- 6764: myönnetty lainhuuto kumottaisiin käräjäoikeu- koitetuissa laajoissa, tulkinnanvaraisissa tai 6765: dessa. muutoin vaikeasti ratkaistavissa olevissa asiois- 6766: Hankittujen selvitysten mukaan toimistosih- sa. 6767: teeri Mutanen oli ennen ratkaisunsa tekemistä Oikeusministeriön tietohallintotoimiston 6768: esitellyt asiat kiinteistöosaston vetäjänä ja kou- osalta asia ei anna aihetta enempään. 6769: luttajana toimineelle käräjätuomari Juhani Mä- 6770: höselle. Käräjätuomari Mähösen antamien oh- 6771: jeiden perusteella toimistosihteeri Mutanen oli 6.9. Lopputoteamus 6772: tehnyt sanotut ratkaisut. 6773: Kun otetaan huomioon edellä kohdassa 6.6 Edellä kohdassa 6.8 kerrotussa tarkoituksessa 6774: esitetty, totean, että kyseiset lainhuudon ja kiin- lähetänjäljennökset päätöksestäni Joensuun kä- 6775: nitysten kumoamista koskevat kiinteistöasiat räjäoikeuden laamannille Yrjö Sivolalle tiedoksi 6776: ovat käräjäoikeuslain 19 §:n 2 momentissa tar- sekä käräjätuomari Juhani Mähösen ja toimis- 6777: koitettuja tulkinnanvaraisia tai muutoin vaikeita tosihteeri Anne-Maria Mutasen tietoon saatetta- 6778: asioita ratkaista, eivätkä ne sen vuoksi voi kuu- vaksi. 6779: 6780: 17 370099 6781: 130 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6782: 6783: Lisäksi lähetän päätöksen tiedoksi Itä-Suo- sa NN oli ollut syytettynä ja tuomittu rangais- 6784: men hovioikeudelle ja oikeusministeriölle myös tukseen ja jossa mainittua tilintarkastajaa oli 6785: tietohallintotoimiston tietoon saatettavaksi. kuultu todistajana. 6786: NN on kirjoituksessaan kertonut, että hän oli 6787: ehdottanut Sahavirralle, että Sahavirta vetäytyi- 6788: 9.4. Syyttäjän esteellisyydestä si syyteharkinnan suorittamisesta tässä perätön- 6789: tä lausumaa koskevassa asiassa, koska Sahavirta 6790: oli NN :ää vastaan ajamassaan oikeudenkäynnis- 6791: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös sä pitänyt mainitun tilintarkastajan todistajan- 6792: 18.1.1996, dnro 991/1/95 kertomusta luotettavana. NN:n mielestä Saha- 6793: virta ei voi tämän ennakkokäsityksensä vuoksi 6794: vapaasti suorittaa syyteharkintaa epäillyn perät- 6795: 1 KANTELUKIRJOITUKSEN SISÄLTÖ tömän lausuman osalta. Sahavirta oli kuitenkin 6796: vastannut NN:lle, ettei hän ole esteeilinen toimi- 6797: Helsingin kaupungista oleva NN on oikeus- maan syyttäjänä myös perätöntä lausumaa kos- 6798: kanslerille osoittamassaan 6.11.1995 päivätyssä kevassa asiassa. 6799: kirjoituksessa kertonut, että Helsingin käräjäoi- NN on kirjoituksessaan viitannut Euroopan 6800: keus oli 2.11.1995 julistamallaan tuomiolla tuo- neuvoston ihmisoikeussopimukseen, jonka mu- 6801: minnut hänet talousrikosasiassa yhden vuoden kaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen 6802: kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangais- oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueet- 6803: tukseen. NN on ilmoittanut tyytymättömyyttä tomassa tuomioistuimessa. NN :n käsityksen 6804: käräjäoikeuden tuomioon ja hakenut siihen mukaan oikeudenkäyntiin liittyy myös syytehar- 6805: muutosta Helsingin hovioikeudelta, joka ei ole kinnan suorittaminen. NN:n mielestä Sahavirta 6806: vielä antanut ratkaisuaan muutoksenhakemuk- on esteeilinen suorittamaan syyteharkinnan 6807: sen johdosta. epäiltyä perätöntä lausumaa koskevassa asiassa. 6808: NN:n käsityksen mukaan käräjäoikeuden Sen vuoksi NN on pyytänyt, että oikeuskansleri 6809: langettava tuomio oli olennaisilta osin perustu- ratkaisee kysymyksen kaupunginviskaali Saha- 6810: nut käräjäoikeuden istunnossa 2.2.1995 todista- virran esteellisyydestä. 6811: jana kuullun KHT -tilintarkastajan, jota sittem- NN on oikeuskanslerinvirastolle toimittanut 6812: min oli vielä uudelleen kuultu todistajana käräjä- vielä 1.12.1995 päivätyn lisäkirjoituksen ja sen 6813: oikeuden istunnoissa 21.9. ja 2.11.1995, esittä- mukana Euroopan neuvoston ministerikomitean 6814: miin todistajankertomuksiin. Nämä kertomuk- 13.10.1994 hyväksymän tuomarien riippumatto- 6815: set olivat NN:n mielestä olleet monilta osin risti- muutta, tehokkuutta ja roolia koskevan suosi- 6816: riitaiset niin keskenään kuin myös jutussa kuul- tuksen nro R (94) 12 englanninkielisen jäljennök- 6817: lun erään toisen todistajan antamien kertomus- senja sitä koskevan epävirallisen suomennoksen. 6818: ten kanssa. Sen vuoksi NN oli epäillyt, että mai- 6819: nittu KHT -tilintarkastaja, jota jäljempänä kut- 6820: sutaan vain tilintarkastajaksi, olisi todistajana 2 HANKITUT SELVITYKSET 6821: valehdellut ja näin menettelyllään syyllistynyt 6822: perättömän lausuman antamiseen. Tästä epäile- 2.1. Asiakirjaselvitys 6823: mästään perättömästä lausumasta NN oli tehnyt 6824: 3.2.1995 ja 3.3.1995 päivätyillä kirjeillään rikosil- NN on kantelukirjoituksensa mukana toimit- 6825: moituksen Helsingin poliisilaitokselle, joka oli tanut oikeuskanslerinvirastolle jäljennöksen 6826: suoritetun tutkinnan perusteella laatinut esitut- Helsingin poliisilaitoksen suorittamassa tutkin- 6827: kintapöytäkirjan 4.5.1995 nro 3300/RTO/S/ nassa laaditusta esitutkintapöytäkirjasta 6828: 303856/95. Esitutkintapöytäkirja oli toimitettu 4.5.1995 nro 3300/RTO/S/303856/95. 6829: Helsingin kaupunginviskaalinvirastolle. Oikeuskanslerinvirastoon on hankittu jäljen- 6830: Epäiltyä perätöntä lausumaa koskeva syyte- nökset oikeudenkäyntipöytäkirjoista, jotka Hel- 6831: harkinta-asia oli Helsingin kaupunginviskaalin- singin käräjäoikeus oli istunnoissaan 2.2., 20.4., 6832: virastossa jaettu kaupunginviskaali Ritva Saha- 21.9. ja 2.11.1995 laatinut käsitellessään NN:ää 6833: virralle syyteharkinnan suorittamista varten. vastaan ajettua, törkeätä velallisen petosta ynnä 6834: Syyteharkinnan suorittaminen asiassa on vielä muuta koskevaa rikosasiaa dnro R 94/7069. Hel- 6835: kesken. Sahavirta oli toiminut virallisena syyttä- singin käräjäoikeus oli 2.11.1995 julistamallaan 6836: jänä siinä talousrikoksia koskevassa asiassa, jos- tuomiolla katsonut NN :n syyllistyneen 1. 12.1992 6837: 9.4. Syyttäjän esteellisyydestä 131 6838: 6839: ja 14.4.1993 tehtyihin kahteen törkeään velal- Sahavirta ei ole oman käsityksensä mukaan 6840: lisen petokseen ja niistä tuominnut NN:n yhtei- esteeilinen suorittamaan syyteharkintaa myös 6841: seen yhden vuoden kuuden kuukauden ehdolli- NN:n tekemien rikosilmoitusten osalta. Sahavir- 6842: seen vankeusrangaistukseen. Syyttäjä, NN ja ralla ei kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, jos 6843: kaksi asianomistajaa olivat ilmoittaneet tyyty- oikeuskansleri määrää juttuun toisen syyttäjän. 6844: mättömyyttä koko tuomioon. Jutun asiakirjat ovat laajat, ja uusi syyttäjä jou- 6845: Oikeuskanslerinvirastoon on lisäksi pyydetty tuisi perehtymään myös jo käsiteltyyn asiakirja- 6846: syyttäjäitä nähtäväksi sanottua perätöntä lausu- aineistoon voidakseen ottaa kantaa NN:n vaati- 6847: maa koskevaan asiaan liittyvä asiakirja-aineisto. muksiin. NN on katsonut, että on Euroopan 6848: neuvoston ihmisoikeussopimuksen takaaman oi- 6849: keudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan 6850: 2.2. Kaupunginviskaali Ritva Sahavirran vaatimuksen vastaista, jos Sahavirta suorittaa 6851: selvitys syyteharkinnan NN:n tekemien rikosilmoitusten 6852: osalta. Sahavirran mielestä taas on kyseenalais- 6853: Kaupunginviskaali Ritva Sahavirta on ta, jos NN rikosilmoitusten tekijänä voisi vaikut- 6854: 10.1.1996 puhelinkeskustelussa oikeuskanslerin- taa siihen, kuka syyttäjä suorittaa asiassa syyte- 6855: viraston esittelijän Jukka Okon kanssa kertonut harkinnan. 6856: kantelukirjoituksessa tarkoitetun asianjohdosta 6857: seuraavaa: 2.3. Esittelijän vaihtaminen 6858: Törkeitä velallisen petoksia koskevaa rikos- 6859: juttua, jossa NN oli ollut vastaajana, oli ensim- Kun oikeuskanslerinvirastoon oli hankittu 6860: mäisen kerran käsitelty Helsingin käräjäoikeu- jäljennökset pääjutun oikeuskäsittelyssä laadi- 6861: dessa 2.2.1995. NN:n mainitsemaa tilintarkasta- tuista oikeudenkäyntipöytäkirjoista sekä asiaan 6862: jaa oli tuolloin kuulusteltu todistajana. Tämän liittyvistä esitutkinta-asiakirjoista, asiaa oikeus- 6863: todistajankertomuksen johdosta NN oli ennen ~anslerinvirastossa valmistellut esittelijä Jorma 6864: rikosjutun toista käsittelyä tehnyt rikosilmoituk- Aijälä oli havainnut, että hänen veljensä, joka oli 6865: sen epäilemästään todistajan perättömästä lau- jutun yhden asianomistajan Säästöpankkien 6866: sumasta. NN :n rikosilmoituksen johdosta suori- Keskus-Osake-Pankin palveluksessa, oli pankis- 6867: tetussa esitutkinnassa laadittu esitutkintapöytä- sa osallistunut samaan asiakokonaisuuteen liit- 6868: kirja oli valmistunut 4.5.1995. Tuolloin oikeu- ~yvien asioiden käsittelyyn. Sen vuoksi Jorma 6869: denkäynti NN:ää vastaan oli ollut edelleen kes- Aijälä katsoi sopimattomaksi, että hän valmiste- 6870: ken. Tilintarkastajaa oli kuulusteltu uudelleen lisi tätä asiaa. Määräsin asian esittelijäksi esitteli- 6871: todistajana rikosjutun myöhemmissä käsittelyis- jäneuvos Jukka Okon,ja asian valmistelu oikeus- 6872: sä 21.9. ja 2.11.1995. NN oli lisäksi tehnyt sa- kanslerinvirastossa suoritettiin uudelleen. 6873: maan asiaan liittyviä eräitä muita henkilöitä kos- 6874: kevia rikosilmoituksia. 6875: Sahavirta on puhelimitse ilmoittanut, että jos 6876: hänen mielestään olisi ollut todennäköisiä syitä 3 KANTELUN RATKAISU 6877: epäillä NN:n mainitseman tilintarkastajan syyl- 6878: listyneen perättömään lausumaan, hän olisi nos- Tämän asian olen tutkinut. 6879: tanut syytteen sanottua tilintarkastajaa vastaan 6880: NN:ää koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä. 3.1. Esteellisyyttä koskevista säännöksistä 6881: NN oli pyytänyt, ettei Sahavirta ratkaisisi NN:n 6882: rikosilmoituksissa tarkoitettua asiaa ennen kuin Virallisten syyttäjien esteellisyydestä ei ole ni- 6883: käräjäoikeus on ratkaissut NN:ää koskevan syy- menomaisia lainsäännöksiä. Syyttäjiin on käy- 6884: teasian. Käräjäoikeuden 2.11.1995 julistaman tännössä katsottu voitavan soveltuvin osin sovel- 6885: tuomionjälkeen NN oli katsonut, että Sahavirta taa oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä tar- 6886: onkin esteeilinen suorittamaan syyteharkintaa koitettuja tuomarin esteellisyysperusteita, jotka 6887: tilintarkastajaa koskevassa asiassa. Sahavirran ovat kuitenkin käytännön tilanteita ajatellen 6888: mukaan tilintarkastajan todistajankertomuksel- osoittautuneet varsin vanhentuneiksi. Tämän 6889: la oli ollut merkitystä NN:ää koskevan asian vuoksi syyttäjän esteellisyyttä ratkaistaessa on 6890: lopputuloksen kannalta. Käräjäoikeus oli rat- jouduttu hakemaan johtoa myös hallintomenet- 6891: kaisussaan viitannut tilintarkastajan todistajan- telylain esteellisyyssäännöksistä. 6892: kertomukseen. Syyttäjäsanomissa nro 4/1982 on todettu, ettei 6893: 132 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 6894: 6895: syyttäjän toiminta syyteharkinnan suorittami- 3.2. Syyttäjän asemasta rikosprosessissa 6896: sen, syytteen laatimisen tai oikeudessa toimimi- 6897: sen osalta ole hallintomenettelylain tarkoittamaa Syyttäjän asema rikosprosessissa on ollut kak- 6898: hallintomenettelyä, joten lain säännökset eivät sitahoinen. Toisaalta syyttäjä on jutun asianosai- 6899: suoranaisesti vaikuta syyttäjän toimintaan. Käy- nen ja syytetyn vastapuoli, jonka tehtävänä on 6900: tännössä on säännöksissä omaksuttuja periaat- syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta myös 6901: teita kuitenkin voitu käyttää apuna ratkaistaessa sen toteen näyttäminen. Toisaalta syyttäjän teh- 6902: syyttäjän esteellisyyttä koskevia ongelmia, joi- tävänä oikeudenkäynnissä on valvoa julkista 6903: den osalta asiaa ei voida muiden säännöksien kannevaltaa. Asian ratkaisulla ei ole syyttäjälle 6904: avulla ratkaista. henkilökohtaista merkitystä. Syyttäjän tehtävä- 6905: Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mu- nä virkamiehenä on toimia objektiivisesti niin, 6906: kaan tuomari on esteeilinen muun muassa seu- että myös syytetyn etu tulee oikeudenkäynnissä 6907: raavissa tilanteissa: huomioon otetuksi. Syyttäjän tavoitteena oikeu- 6908: - jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai denkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. 6909: julkinen vihamies, Julkisen kannevallan valvojana syyttäjällä on 6910: - jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan osavastuu tuomion lainmukaisuudesta. 6911: on asiassa osa, Syyttäjän rikosprosessuaalisen roolin kehitys 6912: - jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan meillä näyttää rikosprosessin syyttämismenetel- 6913: on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odo- män korostumisenjohdosta kuitenkin olevan sen 6914: tettavana, suuntainen, että syyttäjän asianosaisasema suh- 6915: - jos tuomari toisessa oikeudessa on ollut teessa erityisesti syytettyyn on terävöitymässä. 6916: samassa asiassa tuomarina tai Tämä merkinnee samalla sitä, että syyttäjän ase- 6917: - jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä ma julkisen kannevallan valvojana tulee käytän- 6918: on päättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa. nössä jossakin määrin muuntumaan. 6919: Hallintomenettelylain (598/1982) 10 §:n 1 mo- 6920: mentissa säädetään, että virkamies on esteeilinen 6921: muun muassa seuraavissa tapauksissa: 3.3. Todistajan asemasta rikosprosessissa 6922: 1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asian- 6923: osainen; Vaatimusten perusteina olevat, ratkaisun kan- 6924: 2) jos asian ratkaisusta on odotettavissa eri- nalta merkitykselliset seikat eivät oikeudenkäyn- 6925: tyistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähi- neissä ole läheskään aina riidattornia siten, että 6926: sukulaiselleen; tai asianosaiset ilmoittaisivat olevansa niistä yksi- 6927: mielisiä. Riidanalaisen kysymyksen selvittämi- 6928: 6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa seen tarvitaan todistelua. Yksi todistelukeino on 6929: muusta erityisestä syystä vaarantuu. todistajan kuulusteleminen. Todistajat eivät ole 6930: Syyttäjän esteellisyyskysymystä on käsitelty jutun asianosaisia. Asianosaista itseään ei voida 6931: myös erinäisissä komiteanmietinnöissä. Siten kuulostella jutussa todistajana. Syyttäjän nimeä- 6932: syyttäjälaitostoimikunnan 31.3.1995 oikeusmi- mä todistaja ei ole jutussa syytetyn vastapuoli. 6933: nisteriölle antamassa mietinnössä (komiteanmie- Todistajana on esittämänsä todistajankerto- 6934: tintö 1995:7) on ehdotettu säädettäväksi laki ylei- muksen suhteen totuudessa pysymisvelvollisuus 6935: sistä syyttäjistä,johon lakiin sisältyisi myös syyt- riippumatta siitä, kuka on nimennyt hänet todis- 6936: täjien esteellisyyttä koskeva säännös. Ehdotetun tajaksi. Tätä totuudessa pysymisvelvollisuutta 6937: säännöksen mukaan syyttäjä olisi esteeilinen on tehostettu rikoslain 17 luvussa tarkoitetuilla 6938: muun muassa silloin, jos luottamus hänen puolu- perätöntä lausumaa oikeudenkäynnissä koske- 6939: eettomuuteensa jostakin erityisestä syystä vaa- villa rangaistussäännöksillä. Todistamiseen liit- 6940: rantuu. tyvät vaikeat ristiriitatilanteet on pyritty välttä- 6941: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen mään oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa tarkoi- 6942: 6 artiklan 1 kohdan mukaanjokaisella on oikeus tetuilla todistamiskieltoa ja todistamisesta kiel- 6943: kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen täytymisoikeutta koskevilla säännöksillä. 6944: ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti peruste- 6945: tussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuo- 3.4. Todisteiden luotettavuuden arvioinnista 6946: mioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oi- 6947: keuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vas- Todisteluu tarkoituksena on tukea asianosais- 6948: taan nostetusta rikossyytteestä. ten vaatimuksia ja väitteitä pääasiaan vaikutta- 6949: 9.4. Syyttäjän esteellisyydestä 133 6950: 6951: vien riidanalaisten kysymysten osalta. Kun syy- kaisunsa esiintuodun näytön perusteella ja ryh- 6952: teharkinta-asiassa ja syyteasiassa asianosaisten tyä toimenpiteisiin epäilemänsä todistajan esitut- 6953: kertomukset poikkeavat toisistaan, todistajan- kinnassa tai oikeudenkäynnissä esittämän perät- 6954: kertomus saattaa olla enemmässä tai vähemmäs- tömän lausuman johdosta. Syyttäjän velvollisuu- 6955: sä määrin ristiriidassa jommankumman asian- teen ei sinänsä vaikuta se, kuka on nimennyt 6956: osaisen kertomuksen kanssa. todistajanja onko perättömäksi epäilty lausuma 6957: Syyttäjällä on ratkaisupakko hänelle tulevien ollut syytettä tukeva vai sitä vastaan. 6958: syyteharkinta-asioiden osalta, vaikka niihin liit- Mikäli syyttäjä on tässä ominaisuudessa ko- 6959: tyisi vaikeita näytönarviointikysymyksiä. Syyt- rostetusti myös julkisen edun valvoja eikä vain 6960: täjäjoutuu syyteharkinnassaanja syytettä oikeu- yksittäisen syytejutun asian osainen, syyttäjän ja 6961: denkäynnissä ajaessaan arvioimaan, minkä mer- todistajan prosessuaalisesta asemasta johtuen 6962: kityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja syyttäjän ja todistajanvälille ei todistajankuulus- 6963: mitä hän pitää asiassa totena. Tähän sisältyy telun johdosta yleensä kehittyisi sellaista suhdet- 6964: myös todistajankertomuksen luotettavuuden ar- ta, että syyttäjä tulisi puolueelliseksi ja olisi es- 6965: vioiminen, mikä on syyttäjän virkatehtäviin kuu- teellinen suorittamaan syyteharkinnan kuulus- 6966: luvaa tavanomaista työtä. Syyttäjän suorittaman tuttamansa todistajan epäillyn perättömän lau- 6967: todistajankertomuksen luotettavuusarvioinnin suman osalta. 6968: äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä kat- Alioikeuden tuomionjälkeen saattaa olla ym- 6969: soo todistajan syyllistyneen perättömän lausu- märrettävää, jos syyttäjä olisi jossakin määrin 6970: man antamiseen ja tekee siitä rikosilmoituksen. haluton tuomioistuimen hyväksymän syytteen 6971: Todistajankertomuksen luotettavuuden arvi- jälkeen ajamaan pääjutussa kuulustuttamaansa 6972: oiminen ei kuulu yksin syyttäjälle, vaan myös todistajaa vastaan sellaista syytettä,jonka perim- 6973: jutun muille asianasaisille ja lopulta tuomioistui- mäisenä tarkoituksena olisi syyttäjän aiemmin 6974: melle. Asianosaisten edun mukaista on oikeu- menestyksellisesti ajaman syytteen perusteella 6975: denkäynnissä esittää käsityksensä ja todistella langetetun tuomion kumoaminen. Tämän joh- 6976: käsityksiään todistajankertomuksen luotetta- dosta joudutaan arvioimaan, olisiko tällaisessa 6977: vuudesta. Heidänkin arvostelunsa todistajanker- tilanteessa alioikeuden tuomion jälkeen syyttä- 6978: tomuksen luotettavuudesta voi olla eri asteista, jän kyky käsitellä ja ratkaista juttu ennakkoluu- 6979: voimakkaimpana kannanottona todistajan syyt- lottomasti ja tasapuolisesti vaarantunut ja olisi- 6980: täminen tai ilmiantaminen hänen syyllistymises- ko hän sen vuoksi esteeilinen suorittamaan syyte- 6981: tään tahallisen perättömän lausuman antami- harkinnan perätöntä lausumaa koskevassa asi- 6982: seen. assa. 6983: Pääjuttu ja väitetty todistajan perätön lausu- 6984: ma saattavat alioikeuskäsittelyn jälkeenkin olla 6985: 3.5. Näkökohtia syyttäjän esteellisyydestä edelleen yhteydessä toisiinsa esimerkiksi valitus- 6986: suorittaa syyteharkinta kuulustuttamansa asiana hovioikeudessa tai tuomion purkuasiana 6987: todistajan epäillyn perättömän lausuman korkeimmassa oikeudessa. Syyttäjäviranomai- 6988: osalta selta voidaan edellyttää toimenpiteitä pääjutussa 6989: vielä alioikeuden tuomion jälkeenkin. Voimassa 6990: Asianosainen voi esittää todistajaan kohdistu- olevien oikeudenkäyntisäännösten mukaan ei 6991: van rangaistusvaatimuksen tämän viaksi epäil- ole riittäviä perusteita pääsääntöisesti kieltää 6992: lystä perättömästä lausumasta joko pääjutun esi- pääjutussa toiminutta syyttäjää käyttämästä 6993: tutkinnassa tai alioikeuskäsittelyssä taikka vasta syyttäjän puhevaltaa näissä eri tilanteissa. 6994: sen jälkeen, kun pääjuttu on vireillä muutoksen- Syyttämättäjättämispäätöksellä ratkaistujen 6995: hakutuomioistuimessa tai jo lainvoimaisesti rat- asioiden osalta on rikoslain voimaanpanemisesta 6996: kaistu. Mahdollinen rangaistusvaatimus käsitel- annetun asetuksen 15 d §:n (30111990) säännök- 6997: lään säännönmukaisesti pääjutusta erillisenäjut- sessä todettu, että virallinen syyttäjä saa syyttä- 6998: tuna alioikeudessa. Väite perättömästä lausu- mättä jättämistä koskevan päätöksensä estämät- 6999: masta voi perustua jutun eri vaiheissa ilmennee- tä nostaa syytteen, jos asiassa ilmenneen uuden 7000: seen selvitykseen. selvityksen mukaan päätös on perustunut olen- 7001: Syyttäjän velvollisuutena on ilman asianosai- naisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin. 7002: sen rangaistusvaatimustakin arvioida esitutkin- Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu 7003: nanja alioikeuskäsittelyn yhteydessä esitetyn to- vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, 7004: distajankertomuksen luotettavuutta, tehdä rat- myös nopeaaja halpaa. Useiden samantasoisten 7005: 134 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7006: 7007: virkamiesten osallistuminen vuorotellen saman tuolla perusteella ollut pidettävä esteellisenä suo- 7008: asian käsittelyyn on joutuisuus- ja taloudelli- rittamaan syyteharkintaa tai toimimasta syyttä- 7009: suusnäkökohtien kannalta kyseenalaista. Tässä jänä myös sanottuun pääjuttuun liittyvää epäil- 7010: kohdin on kuitenkin huomattava, että vireillä tyä perätöntä lausumaa koskevassa syyteasiassa, 7011: olevan rikosprosessimenettelyn viitoittama kehi- ajetaanpa sitä sitten pääjutun yhteydessä tai eril- 7012: tys rikosprosessin kaksiasianosaissuhteen koros- lisenä asiana. Tähän on ehkä osaltaan ollut vai- 7013: tumiseen on ihmisoikeussopimuksen tulkinnan kuttamassa se, että syyttäjäpiirissä on ollut usein 7014: kehittymisen kautta toisaalta omiaanjohtamaan vain yksi syyttäjä. 7015: myös esteellisyyssääntöjen korostumiseen, jol- Edellä tässä päätöksessäni olen esittänyt eräi- 7016: loin objektiviteettivaatimusta joudutaan arvioi- tä näkökohtia kantelussa tarkoitetun kaltaisten 7017: maan kutakin tilannetta varten erikseen. Tämän esteellisyyskysymysten ratkaisemiseksi. Perus- 7018: osalta on kuitenkin aihetta toisaalta korostaa, periaatteena on, että kukin syyttäjä itse ratkaisee 7019: ettei esteellisyyssääntöjen tulkintaa ole syytä ki- oman esteellisyytensä. Kantelussa tarkoitetussa 7020: ristää sellaiseksi, että se vaarantaisi oikeuden- asiassa ei ole käynyt ilmi sellaisia seikkoja,joiden 7021: käytön tarkoitusperät mahdollistamaHa oikeu- johdosta tässä tilanteessa olisi arvioitava kau- 7022: denkäytön ns. shikaanin luonteisen väärinkäyt- punginviskaali Ritva Sahavirran menetelleen vir- 7023: tämisen. heellisesti hänen arvioidessaan esteellisyyttään 7024: toimia syyttäjänä kysymyksessä olevassa epäil- 7025: tyä perätöntä lausumaa koskevassa asiassa. 7026: Syyttämismenetelmän painottuessa joudu- 7027: 3.6. Johtopäätökset taan kuitenkin myös esteellisyyskysymysten rat- 7028: kaisua arvioimaan entistä enemmän korostuvan 7029: NN oli häntä vastaan törkeistä velallisen pe- kaksiasianosaissuhteen kannalta. Kun alioikeus 7030: toksista ajettua syytettä Helsingin käräjäoikeu- on tuomiossaan hyväksynyt osan syyttäjän vaa- 7031: dessa käsiteltäessä voimakkaasti arvostellut to- timuksista, mutta kaikki asianosaiset hakevat sii- 7032: distajana kuulustellun tilintarkastajan todista- hen muutosta, voidaan prosessin ulkopuolelta 7033: jankertomusta ja epäillyt, että mainittu tilintar- arvioida, että syyttäjän uskottavuus suorittaa ta- 7034: kastaja olisi syyllistynyt perättömän lausuman sapuolisesti syyteharkinta pääasiaan liittyvässä, 7035: antamiseen. Helsingin käräjäoikeus oli 2.11.1995 mutta menettelyllisesti erillisessä perätöntä lau- 7036: tuominnut NN:n rangaistukseen hänen syykseen sumaa koskevassa jutussa, joka saattaisi vaikut- 7037: luetuista kahdesta törkeästä velallisen petokses- taa syytetyn hyväksi, olisi vähentynyt. Pääjutun 7038: ta, vaikka käräjäoikeuden tiedossa olivat olleet syyttäjällähän on tuon jutun näytön arvioinnin 7039: NN:n esittämät epäilyt perättömästä lausumas- osalta ollut sekä jo ennen jutun ratkaisua että 7040: ta. Pääjuttu on nyt vireillä Helsingin hovioikeu- varsinkin sen jälkeen vakaa ja tuomiolla edelleen 7041: dessa. varmistunut käsitys. Tämänkaltaisessa tulkinta- 7042: NN:n mukaan käräjäoikeuden syyksilukeva tilanteessa pidän suotavana kokonaisuuden huo- 7043: tuomio oli olennaisilta osin perustunut mainitun mioon ottaen, että perätöntä lausumaa koske- 7044: tilintarkastajan todistajankertomukseen. Näin vassa asiassa syyteharkinnan suorittaa muu kuin 7045: käräjäoikeuden ratkaisu näyttää antavan tukea pääjutun asianosaisena toiminut syyttäjä. 7046: syyttäjän käsitykselle todistajankertomuksen Edellä lausumani perusteella olen tähän 7047: luotettavuudesta. Se, että syyttäjä on odottanut asiaan liittyen katsonut, että kaupunginviskaali 7048: käräjäoikeuden ratkaisua, jolla on ollut merki- Ritva Sahavirran sijasta tulisi kokonaistilanteen 7049: tystä perätöntä lausumaa koskevan syyteharkin- huomioon ottaen määrätä toinen syyttäjä suorit- 7050: ta-asian ratkaisun kannalta, ei sinänsä vaikuta tamaan syyteharkinnan sanotussa perätöntä lau- 7051: hänen oikeuteensaratkaista perätöntä lausumaa sumaa koskevassa asiassa. Sen vuoksi olen tälle 7052: koskeva asia. päivälle päivätyllä syyttäjänmääräykselläni 7053: Oikeusjärjestyksessämille omaksuttujen peri- määrännyt Helsingin kaupunginviskaalin Mik- 7054: aatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä ko Eteläpään huolehtimaan virallisen syyttäjän 7055: asiaa,johon nähden hän on esteellinen. Toisaalta tehtävistä sanotussa asiassa. 7056: Suomessa ei ole pääsääntöisesti ollut sen kaltais- Edellä lausumani näkökohdat saatan kaupun- 7057: ta oikeuskäytäntöä, jonka mukaan pääjutussa ginviskaali Ritva Sahavirran ja Helsingin ensim- 7058: syyttäjänä toiminutta henkilöä olisi pelkästään mäisen kaupunginviskaalin tietoon. 7059: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 135 7060: 7061: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla sille (24.3., 3.5., 31.5., 25.9., 6.10., 17.10. ja 7062: joutuneen Suomen kansalaisen 24.10.1995). J.R:n mukaan se, että hän oli nyt- 7063: auttamisesta temmin saanut oikeuskanslerinviraston kautta 7064: käyttöönsä aiemmin ulkoasiainministeriöitä 7065: pyytämiään asiakirjoja, ei poistanut ministeriön 7066: Lyhennysote oikeuskansleri Jorma S. Aallon 7067: menettelyn virheellisyyttä. 7068: J.R. on lisäksi esittänyt epäilyn, että ulkoasi- 7069: päätöksestä 24.1.1996, dnro 940/1/94 7070: ainministeriön virkamiehet ovat esteeliisiä hänen 7071: asiassaan antamaan selvityksiä tai sitä tutki- 7072: maan, koska heidän toimintansa on saatettu tut- 7073: 1. KANTELUKIRJOITUKSET kinnan kohteeksi. 7074: 7075: 1.1. J.R:n kirjoitukset ja tutkintapyynnöt Lisäksi J.R. on esittänyt tyytymättömyytensä 7076: poliisiviranomaisten menettelyyn vaimonsa te- 7077: Oikeuskanslerille 31.10.1994 osoittamassaan kemän rikosilmoituksen kohdalla. Rikosilmoi- 7078: kirjoituksessa J.R. on kertonut olleensa panUi- tusta, joka keskusrikospoliisin läntisen alueen 7079: vankina Irkutskissa Venäjällä 25.2.-5.3.1994 Turun yksikön toimesta oli siirretty Helsingin 7080: välisen ajan. Hänet oli vapautettu sen jälkeen, poliisilaitoksen käsiteltäväksi, ei olisi saanut jät- 7081: kun hänen vaimonsa L.R. oli maksanut lunnas- tää poliisin päätöksellä tutkimatta. Rikosilmoi- 7082: rahatUSD 136230. VapaudenriistostaanJ.R.on tus olisi - L.R :n tekemässä laajuudessa- edel- 7083: tehty 8.3.1994 Turussa keskusrikospoliisille ri- lyttänyt esitutkinnan toimeenpanemista. J.R. on 7084: kosilmoituksen. huomauttanut, ettei Helsinkiin siirretty ilmoitus 7085: J.R. oli kirjoituksensa mukaan pyytänyt ulko- vastannut L.R:n ilmoitusta, minkä lisäksi tämän 7086: asiainministeriön apua ja toimenpiteitä makset- ammatti oli siihen merkitty virheellisesti. 7087: tujen lunnasrahojen takaisin saamiseksi. Koska 7088: J.R. oli tyytymätön asian edistymiseen ja minis- 7089: teriön suhtautumiseen hänen asiaansa, hän on 7090: kääntynyt oikeuskanslerin puoleen. J.R. on pyy- 1.2. L.R:n kirjoitukset 7091: tänyt oikeuskanslerin toimenpiteitä ulkoasiain- 7092: ministeriön menettelyn tutkimiseksi sekä sen sel- Oikeuskanslerille 31.3.1995 osoittamassaan 7093: vittämiksi, mitkä ovat hänen ja hänen vaimonsa kirjoituksessa L.R. on ilmoittanut tyytymättö- 7094: oikeudet saada vahingonkorvausta ulkoasiain- myytensä Helsingin poliisilaitoksen rikosko- 7095: ministeriön taitamattoman ja heidän etujaan misario Hannu Hännikäisen 24.3.1995 tekemään 7096: haittaavan menettelyn johdosta. poliisin päätökseen. Rikosilmoituksen johdosta 7097: J.R. on täydentänyt kanteluaan lukuisin kir- olisi tullut suorittaa esitutkinta. Rikosilmoituk- 7098: joituksin. Hän on toimittanut oikeuskanslerille sen ydin oli se, että häneen, L.R:aan, oli kohdis- 7099: runsaasti asiakirja-aineistoa, josta ilmenevät hä- tunut pakottaminenja hän olijoutunut kiristyk- 7100: nen yhteydenottonsa muun ohella useisiin viran- sen kohteeksi. Rikosilmoitus oli tulkittu täysin 7101: omaisiin ja pankkeihin. J .R. on kirjoituksissaan virheellisesti. L.R. on vaatinut maksamisensa ra- 7102: (1.11., 21.11. ja 5.12.1994 sekä 27.3.1995) perus- hojen palauttamista. 7103: tellut näkemystään siitä, että hän oli ollut panUi- 7104: vankina ja että hänen tapaukseensa tulisi sovel- L.R. on lisäksijäljempänä kohdassa 3.2. mai- 7105: taa kansainvälisiä sopimuksia, ennen muuta nitussa vastineessaan arvostellut ulkoasiainhal- 7106: panttivankien ottamista vastaan tehtyä sopimus- linnon menettelyä miehensä asian hoidossa. 7107: ta sekä kidutuksen ja muunjulman ja epäinhimil- 7108: lisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen 7109: vastaista yleissopimusta. 7110: J.R:n mukaan (4.l.ja29.9.1995) ulkoasiainmi- 2. SELVITYKSET JA TIEDOT 7111: nisteriö on varsin asenteellinen hänen asiassaan. 7112: Ministeriö ei ole antanut hänen käyttöönsä kaik- Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään- 7113: kea hänen siltä pyytämäänsä asiakirja-aineistoa nön (1697/1992) 7 §:n 2 momentin nojalla kante- 7114: eikä se myöskään ole suostunut toimittamaan lun tutkimista varten on hankittu seuraavat selvi- 7115: kuriiripostina J.R:n kirjeitä Venäjän viranomai- tykset ja tiedot. 7116: 136 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7117: 7118: 2.1. Ulkoasiainministeriöitä saadut selvitykset Halosta antamaan lausuntonsa ministeriön oi- 7119: ja tiedot keudellisen osaston hänelle tekemän ihmisoike- 7120: uskysymyksiin pohjautuvan selvityksen johdos- 7121: Oikeuskansleri on 8.11.1994 pyytänyt ulkoasi- ta ja J.R:n kantelun kohteena olevan ulkoasiain- 7122: ainministeriötä toimittamaan J.R:n kantelun ministeriön menettelyn osalta. Lausunnossa on 7123: tutkimista varten tarpeelliset tiedot ministeriön pyydetty kiinnittämään huomiota siihen, että 7124: toimenpiteistä ja niiden perusteista. asiakirjoista oli pääteltävissä toisaalta, että J .R:n 7125: Ulkoasiainministeriön selvitys, jonka ovat al- tapausta oli Suomen Moskovan suurlähetystös- 7126: lekirjoittaneet osastopäällikkö Holger Rotkirch sä käsitelty tuolloin suurlähetystön tiedossa ol- 7127: ja toimistopäällikkö Marcus Laurent, on annettu leiden perusteiden valossa panttivankitapaukse- 7128: oikeuskanslerille 15.12.1994 kirjeellä nro 15147, na, ja toisaalta, että vaadittu rahasumma oli suo- 7129: jonka liitteenä on oikeudellisen osaston muistio ritettu niiden ohjeiden mukaan, jotka J.R. oli 7130: (Laurent/Wakonen) nro 422114.12.1994 sekä antanut ollessaan kertomansa mukaan panUi- 7131: asiakirjajäljennöksiä ministeriöön J.R:n asiassa vankina Irkutskissa sekä että hänet oli päästetty 7132: kertyneistä asiakirjoista. lähtemään sieltä vasta, kun maksuvaatimuksen 7133: Selvityksessä on katsottu, että ulkoasiainmi- esittäneille oli toimitettu selvitys maksusuorituk- 7134: nisteriö ja Suomen Moskovan edustusto ovat sesta. Lausunnon ohella ulkoasiainministeri Ha- 7135: J.R:n tapauksessa toimineet viipymättä ja asian- losta oli pyydetty oikeuskanslerille toimittamaan 7136: mukaisesti kaikin käytettävissä olevin keinoin niiden ulkoasiainministeriön virkamiesten selvi- 7137: asian edellyttämällä tavalla. tykset,jotka olivat päättäneet menettelystä raha- 7138: Ulkoasiainministeriö on toimittanut lisätie- summan suhteen. 7139: toina Ulkoasiainministeri Tarja Halonen on kirjeel- 7140: - kirjeellä 24.1.1995 nro 10276 (Rotkirch/ lään 8.9.1995 nro 13720 toimittanut lausuntonsa. 7141: Laurent) jäljennöksen Suomen Moskovan suur- Lausunnon ohella oikeuskanslerille on toimitet- 7142: lähetystön 24.1.1995 päivätystä sähkeestä nro tu ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston 7143: 0065 ja sen liitteenä olevasta Venäjän ulkominis- virkamiesten, ulkoasiainneuvos Marcus Lauren- 7144: teriön suurlähetystölle 13.1.1995 osoittamasta tin ja hallinnollisen avustajan Tuula Wakosen 7145: nootista nro DKS-81 käännöksineen ilmoituk- 15.8.1995 antama yhteinen selvitys. 7146: sin, että nootti oli vastaus suurlähetystön noot- Ulkoasiainministeri Halonen on lausunnos- 7147: tiin nro 1087114.3.1994, saan käsityksenään todennut, että ulkoasiainhal- 7148: - kirjeellä 26.1.1995 nro 10349 (Rotkirch/ linnon virkamiehet sekä ministeriössä että Mos- 7149: Wakonen) lisätietona jäljennöksen Suomen kovan suurlähetystössä ovat hoitaneet J.R:n ta- 7150: Moskovan suurlähetystön sähkeestä nro 0081/ pauksen tehokkaasti ja antaumuksella tavoittee- 7151: 25.1.1995, jonka mukaan J.R:n asianajaja oli na saada J.R. palaamaan Irkutskista mahdolli- 7152: käynyt suurlähetystössä, simman pian ja turvallisesti. Ratkaisevasti J .R:n 7153: - kirjeellä 30.3.1995 nro 11559 (Rotkirch/ poispääsyyn näyttävät vaikuttaneen suurlähe- 7154: Wakonen) lisätiedoksi Helsingin poliisilaitoksen tystön yhteydenotot Venäjän viranomaisiin ja 7155: päätöksen 24.3.1995 jättää ulkoasiainministe- niiden Venäjän oloihin nähden ripeä ja tehokas 7156: riön virkamiehiä koskeva L.R:n rikosilmoitus puuttuminen asiaan. Lausunnossa on lisäksi to- 7157: tutkimatta, dettu, että rahat oli maksettu jo päiviä ennen 7158: - 6.6.1995 tiedoksi jäljennöksen J.R:lle ilman, että J.R:n tilanne Irkutskissa oli sen vuok- 7159: 1.6.1995 osoitetusta kirjeestä sekä ministeriön si muuttunut. 7160: kuriiripostia koskevat määräykset, sekä Ulkoasiainneuvos Laurent ja hallinnollinen 7161: - kirjeellä 14.7.1995nro 12946(linjanjohtaja avustaja Wakonen ovat puolestaan antamassaan 7162: Ora Meres-Wuori/hallinnollinen avustaja Tuula selvityksessä todenneet, että ministeriön ja edus- 7163: Wakonen) jäljennöksen ulkoasiainministeriön tuston tarkoituksena oli saada J.R. mahdollisim- 7164: oikeudellisen osaston ulkoasiainministeri Tarja man nopeasti ja turvallisesti pois Irkutskista ja 7165: Haloselle 6.7.1995 osoittamasta kirjeestä nro että J.R. palasikin vahingoittumattomana Mos- 7166: 12881 ja sen liitteenä olevasta ulkoasiainministe- kovan kautta Suomeen. Edelleen selvityksessä 7167: riön oikeudellisen osaston 30.6.1995 päivätystä on todettu, ettei ulkoasiainministeriön eikä ulko- 7168: lainsäädäntösihteeri Päivi Kaukorannan laati- maanedustustojen toimivaltaan kuulu yksityisiin 7169: masta muistiosta. liikesuhteisiin perustuvien erimielisyyksien sel- 7170: Oikeuskansleri on 17.7.1995 päivätyllä kirjeel- vittäminen eikä siten myöskään J .R:n ja hänen 7171: lään vielä pyytänyt ulkoasiainministeri Tarja venäläisten liikekumppaniensa kiistanalaisiin 7172: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 137 7173: 7174: raha-asioihin puuttuminen. Tätä koskevat ohjeet nisteriön virkamiesten menettelystä, asia oli siir- 7175: ministeriö oli myös antanut suurlähetystölle. retty tutkittavaksi Helsingin poliisilaitokselle. 7176: Lisäksi ulkoasiainministeriö on kirjeellään Helsingin poliisilaitoksella 24.3.1995 tehdyllä 7177: 26.10.1995 nro 14358 (Rotkirch/Wakonen) lä- poliisin päätöksellä asiassa oli jätetty tutkiota 7178: hettänyt oikeuskanslerille tiedoksi jäljennöksen suorittamatta. 7179: asianajotoimistolle 23.10.1995 osoittamastaan - L.R. on 3.10.1995 tehnyt Turun poliisille 7180: vastauskirjeestä J.R:n asiassa. uuden rikosilmoituksen vaatien esitutkintaa. 7181: Asia oli toimitettu Turusta Helsingin poliisilai- 7182: tokselle. 7183: 2.2. Keskusrikospoliisilta saadut tiedot Selvityksen mukaan keskusrikospoliisi oli pi- 7184: täytynyt J.R:n ilmoittaman jutun perusasiassa, 7185: Keskusrikospoliisin läntisen alueen Turun yk- panttivangin ottaminen, ja tutkiotatoimet ovat 7186: sikön aluepäälliköltä Kurt Alopaeukselta koskeneet sanottua rikosta. Tutkiota on keskit- 7187: 3.11.1994 puhelimitse saadun tiedon mukaan tynyt tutkiotamateriaalin toimittamiseen Venä- 7188: J.R:n asia oli vireillä. Tutkiotapyyntö oli toimi- jän oikeusviranomaisille. Tutkiota perustuu 7189: tettu Venäjälle ja vastausta Venäjältä odotettiin. Suomenja Venäjän välillä tehtyyn rikostutkinta- 7190: Tutkinnanjohtajana J .R:njutussa Turussa toimii sopimukseen varsinaisen tutkinnan tapahtuessa 7191: rikoskomisario Heikki Topi-Hulmi. Venäjällä. Keskusrikospoliisin tutkiotatoimen- 7192: piteet ovat virka-aputoimenpiteitä Venäjän oike- 7193: Rikoskomisario Topi-Hulmin selvityksen mu- usviranomaisille. 7194: kaan, koska Venäjän viranomaisilta saaduissa Selvityksessä on maksettujen rahavarojen 7195: asiakirjoissa ja J .R:n esittämässä oli suuria risti- osalta todettu, että L.R:n pankille antaman toi- 7196: riitaisuuksia, keskusrikospoliisin toimesta meksiannon perusteella varat oli siirretty Kan- 7197: 28.2.-1.3.1995 oli kuulusteltu todistajina tapah- sallis-Osake-Pankin Turun konttorista Saksaan 7198: tuma-aikana Moskovan suurlähetystössä toimi- Deutsche Rankiin Frankfurtiin ja sieltä mosko- 7199: nutta henkilökuntaa. Kertynyt aineisto oli valaiseen pankkiin, jossa varat oli jäädytetty. 7200: 2.3.1995 toimitettu Venäjän federaation pääsyyt- Varat olivat vapautuneet vastaanottajan käyt- 7201: tänjävirastolle. Asia oli edelleen kesken. töön Venäjän syyttäjäviranomaisen tekemän 7202: Keskusrikospoliisin läntisen alueen Turun yk- syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen. Dollari- 7203: sikkö on 6.11.1995 kirjeellä, jonka ovat allekir- pohjainen varojen siirto oli tapahtunut New 7204: joittaneet aluepäällikkö Kurt Alopaeus ja tutkin- Yorkissa olevan Chase Bankin KOP:n tiliä ve- 7205: nanjohtaja Heikki Topi-Hulmi, toimittanut tut- loittaen. Keskusrikospoliisin läntisen alueen Tu- 7206: kinnasta lisäselvityksen oikeuskanslerille. Selvi- run yksikkö ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin va- 7207: tyksestä on käynyt ilmi, että Venäjälle 2.3.1995 rojen peräyttämiseksi pankeilta, koska varojen 7208: toimitetun asiakirja-aineiston perusteella Venä- siirto oli tapahtunut L.R:n tahdon mukaan eikä 7209: jän federaation pääsyyttäjänvirasto oli ottanut maksuliikenteessä ollut havaittu rikosta. 7210: asian uudelleen käsittelyyn ja palauttanut sen Rikoskomisario Topi-Hulmilta 17.1.1996 pu- 7211: Irkutskin syyttäjäviranomaisille. Irkutskin viral- helimitse saadun tiedon mukaan J.R:n asia on 7212: linen syyttäjä oli 8.9.1995 pyytänyt keskusrikos- edelleen Venäjällä vireillä. 7213: poliisilta lisätietoja. Lisäaineisto oli 13.10.1995 7214: lähetetty Venäjälle. Selvityksen mukaan asia on 7215: Venäjällä kesken. 7216: Keskusrikospoliisin selvityksen mukaan ju- 2.3. Helsingin poliisilaitokselta saadut tiedot 7217: tussa on tehty seuraavat rikosilmoitukset: 7218: - J.R:n rikosilmoitus 8.3.1994 nro 7020/R/ L.R:n Turussa tekemä rikosilmoitus oli ulko- 7219: 291194, asianimikkeellä panttivangin ottaminen, asiainministeriön virkamiesten menettelyä kos- 7220: jossa on vaadittu rikostutkinnan suorittamista kevalta osin siirretty Helsingin poliisilaitokselle. 7221: Venäjällä, tekoon syyllisiksi havaittujen syyttee- Helsingissä tutkinnanjohtajaksi asiaan oli mää- 7222: seen asettamista, rangaistukseen tuomitsemista rätty rikoskomisario Hannu Hännikäinen. Hän- 7223: ja maksettujen varojen palauttamista. nikäisen 3.2.1995 puhelimitse oikeuskanslerinvi- 7224: - L.R:n 8.11.1994 Turun poliisilaitokselle rastolle antaman selonteon mukaan hän oli käy- 7225: osoittama rikosilmoitus, törkeä kiristys. Asia oli nyt ulkoasiainministeriässä asiaa selvittämässä. 7226: siirretty keskusrikospoliisille. Niiltä osin kuin ri- Lisäksi Hännikäinen oli ollut yhteydessä keskus- 7227: kosilmoituksessa oli ollut kysymys ulkoasiainmi- rikospoliisin Turun yksikköön. 7228: 7229: 18 370099 7230: 138 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7231: 7232: Helsingin poliisilaitokselta on 29.3.1995 saa- osana vastinettaan, yliassistentti Elina Pirjatan- 7233: punut Oikeuskanslerinvirastolie tiedoksi niemen J.R:n tapauksesta laatiman kommentaa- 7234: 24.3.1995 tehty poliisin päätös jättää esitutkinta rin liiteasiakirjoineen. 7235: toimittamatta L.R:n tekemän rikosilmoituksen J.R. on 9.1.1995 toimittanut oman vastineen- 7236: johdosta. Päätös koski Helsingin poliisilaitoksel- sa. Siinä hän on tuonut esiin kantansa tapahtu- 7237: le siirrettyä osaa mainitusta rikosilmoituksesta. mista Venäjällä ja päätynyt täysin eri näkemyk- 7238: seen kuin ulkoasiainministeriö selvityksessään. 7239: 2.4. Sisäasiainministeriön poliisiosastolta saadut 7240: tiedot 7241: 3.2. L.R:n vastine 7242: Oikeuskanslerille on 6.7.1995 tiedoksi saapu- 7243: nut jäljennös sisäasiainministeriön poliisiosaston L.R. on omasta puolestaan toimittanut 7244: 5.7.1995 J.R:lle antamasta ratkaisusta tämän 9.1.1995 vastineen sanotun selvityksen johdosta. 7245: ministeriölle 20.4., 16.5., 17.5. ja 21.6.1995 osoit- Hänen näkemyksensä on yhdenmukainen J.R:n 7246: tamiin kantetuihin ja tutkintapyyntöihin. Sisä- esittämän kanssa. Kyseessä on ollut panttivan- 7247: asiainministeriön poliisiosaston ratkaisusta on giksi ottaminen. Rahojen maksaminen oli ollut 7248: ilmennyt muun ohella seuraavaa. ainoa mahdollisuus päästä asiassa ratkaisuun ja 7249: Niiltä osin kuin kanteluissa ja tutkintapyyn- J.R:n selvitä hengissä. L.R. on liittänyt vastinee- 7250: nöissä on ollut kysymys siitä, ettei keskusrikos- seensa otteita päiväkirjastaan, jonka merkin- 7251: poliisin taholta oltu ryhdytty toimenpiteisiin va- nöistä hän katsoo selkeästi ilmenevän tapahtu- 7252: rojen jäädyttämiseksi, sisäasiainministeriö on to- mien todellisen kulun. 7253: dennut saamansa selvityksen perusteella, että sen 7254: jälkeen kun rikoskomisario Topi-Huiruin 7255: 15.3.1994 päivätty pyyntö oli käännetty venäjäk- 3.3. J.R:n lisävastine 7256: si, se oli kiireellisenä välitetty 18.3.1994 edelleen 7257: Venäjän Moskovan Interpol-toimistolle. Ulkoasiainministeri Tarja Halosen 8.9.1995 7258: Moskovan Interpol-toimistosta 14.6.1995 annettua oikeuskanslerille lausuntonsa ja han- 7259: saadun tiedon mukaan Suomesta toimitettu lisä- kittua ulkoasiainministeriön virkamiesten, ulko- 7260: materiaali, muun muassa kahden ulkoasiainmi- asiainneuvos Marcus Laurentin ja hallinnollisen 7261: nisteriön virkamiehen kuulustelut, oli toimitettu avustajan Tuula Wakosen 15.8.1995 päivätyn 7262: Venäjän viranomaisille huomioon otettavaksi selvityksen heidän menettelynsä osalta, J.R:lle 7263: tutkimuksissa. Tutkimuksia valvoi Venäjän pää- on varattu tilaisuus lisävastineen antamiseen. 7264: syyttäjän virasto. J.R. on vastineensa antamista varten tutustu- 7265: Sisäasiainministeriön poliisiosaston käsityk- nut ulkoasiainministeriön oikeuskanslerille toi- 7266: sen mukaan asian selvittämiseen liittyvät poliisi- mittamiin selvityksiin liittyvään luottamukselli- 7267: viranomaisten toimenpiteet ovat olleet voimassa seen asiakirja-aineistoon oikeuskanslerinviras- 7268: olevien säännösten ja määräysten mukaisia. Ul- tossa sen jälkeen, kun hänelle oli annettu ja hän 7269: komailla tapahtuneeksi väitetyn rikoksen tosi- oli tutustunut oikeuskanslerinviraston kanslia- 7270: asialliset selvittämismahdollisuudet ovat ainoas- päällikön Klaus Helmisen laatimaan asiakirjojen 7271: taan tapahtumamaan viranomaisilla. Poliisi jat- salassapitovelvoitetta koskevaan muistioon. 7272: kaa asian selvittämistä, mutta joutuu nojautu- Muistiosta J .R:lle oli annettu jäljennös. 7273: maan Venäjän viranomaisten suorittaman tut- J.R:n 16.10.1995 päivätty vastine on kolmi- 7274: kinnan tuloksiin sekä Venäjältä saatavaan infor- osainen: 7275: maatioon. Poliisi tulee olemaan edelleen yhtey- 1) Vastine ulkoasiainministeri Tarja Halosen 7276: dessä Venäjän viranomaisiin. lausuntoon. - Yhteenvetona lausunnosta J .R. 7277: on todennut, että lausunto ei antanut vastausta 7278: kysymykseen, miksi lunnasrahojen palauttamis- 7279: ta ei oltu pyydetty Venäjän viranomaisilta. Lau- 7280: 3. VASTINEET sunto ei antanut selvitystä lukuisiin muihinkaan 7281: kysymyksiin, vaan se on ratkaisevasti puutteelli- 7282: 3.1. J.R:n vastine nen. J.R. on vastineessa käsitellyt lausuntoa yksi- 7283: tyiskohdittain. Hän on päätynyt lausunnossa esi- 7284: J.R. on 4.1.1995 toimittanut ulkoasiainminis- tetystä poikkeavaan lopputulokseen. 7285: teriön 15.12.1994 antaman selvityksen johdosta, 2) Vastine ulkoasiainministeriön oikeudellisen 7286: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 139 7287: 7288: osaston virkamiesten, ulkoasiainneuvos Lauren- ce-nimisen yrityksen kanssa sopimuksen lipeän, 7289: tin ja hallinnollisen avustajan Wakosen selvityk- muoviraaka-aineen ja sementin toimittamisesta. 7290: seen.- VastineessaJ.R. on kiinnittänythuomio- Sopimuksen mukaan siitä johtuvat erimielisyy- 7291: ta siihen, että selvityksen antaneet henkilöt eivät det käsiteltäisiin välimiesoikeudessa Tukholmas- 7292: voi olla ainoita, jotka olivat joutuneet ottamaan sa. 7293: kantaa lunnasrahakysymykseen. Näin ollen sel- J.R. oli helmikuussa 1994 matkustanut liike- 7294: vitys ei riitä täyttämään oikeuskanslerin selvitys- ja neuvottelumatkalle Irkutskiin. Hän ei kuiten- 7295: pyyntöä. Annettu selvitys on useilta kohdin kaan ollut päässyt lähtemään suunnitelmiensa 7296: puutteellinen ja totuudenvastainen. Se sisältää mukaisesti takaisin Suomeen. Helmikuun 25 päi- 7297: runsaasti ristiriitaisuuksia. vänä 1994 illalla J.R. oli liikekumppanin toimes- 7298: 3) Vastine ulkoasiainministeriön oikeudellisen ta haettu hotellista Baikalskin kaupungista ja 7299: osaston 30.6.1995 päivättyyn, lainsäädäntösih- viety yrityksen toimitiloihin Irkutskin kaupun- 7300: teeri Päivi Kaukorannan laatimaan muistioon kiin. J .R:lle oli todettu, ettei hänellä olisi mahdol- 7301: nro 192.- Vastineen yhteenveto-osassa on to- lisuuksia paluuseen kotimaahan, ennenkuin hän 7302: dettu muistiossa toisaalta katsotun, että J.R. oli oli maksanut USD 136 230. Mainitun summan 7303: joutunut panttivangiksi, mutta toisaalta siinä oli J.R. oli venäläisen yrityksen johtajan mukaan 7304: vesitetty tämä kanta lauseella "mikäli tosiseikas- velkaa liikesuhteesta johtuen. J.R:aa vastaan oli 7305: ta vastaa J.R:n ilmoitusta tapahtumien kulusta". tehty sopijapuolen toimesta rikosilmoitus, jonka 7306: Muistio on monin kohdin ristiriitainen ja sisältää johdosta Irkutskin paikallinen miliisi oli suorit- 7307: epätotuuksia. tanut J.R:n kuulusteluja. 7308: L.R. oli 28.2.1994 saanut mieheltään Irkuts- 7309: kista telefax-sanoman, jossa tämä oli ilmoitta- 7310: 4. RATKAISU nut, ettei hän voinut palata ennenkuin kuin hä- 7311: neltä vaadittu rahasumma oli suoritettu. Tele- 7312: Tämän asian olen tutkinut. faxista ilmenivät tiedot vaaditosta summasta ja 7313: tilistä, jolle maksu oli suoritettava. 7314: Vaikkakin J.R. ja L.R. ovat pyytäneet tutki- L.R. oli saamansa telefax-sanoman perusteel- 7315: maan asian lähinnä ulkoasiainministeriön toi- la päätynyt käsitykseen, ettei tilanne hänen mie- 7316: minnan kannalta, olen asiakokonaisuuden huo- hensä kohdalla ollut kunnossa. Hän oli ottanut 7317: mioon ottaen joutunut tarkastelemaan asiaa sitä samana päivänä, 28.2 .1994, välittömästi yhteyttä 7318: laajemmin. Suomen Moskovan suurlähetystöön ja oli il- 7319: Kantelukirjoituksissa on ensinnäkin arvostel- moittanut, ettei hänen miehensä päässyt lähte- 7320: tu sitä, että kantelossa kuvattua asiaa hoitaneita mään lrkutskista, ennenkuin oli maksanut liike- 7321: virkamiehiä on kuultu selvitysten hankkimises- kumppanin vaatiman rahasumman.- Kantelu- 7322: sa. Totean, että oikeusjärjestyksen perusperiaat- kirjoitusten mukaan L.R. oli ottanut sanottuna 7323: teita on se, että virkamiehellä, jonka väitetään päivänä yhteyttä myös Suomen ulkoasiainminis- 7324: menetelleen virheellisesti, on tilaisuus antaa teriöön. Ensimmäinen ulkoasiainministeriön ja 7325: asiassa selvityksensä. Yleensä hänen esimiehel- L.R:n välinen kirjattu yhteydenotto oli tapahtu- 7326: leen annetaan samoin mahdollisuus esittää asias- nut 2.3.1994. 7327: sa lausuntonsa. Tässä tapauksessa myös vas- Suomen Moskovan suurlähetystö oli välittö- 7328: tuunalainen ministeri on antanut asiassa perus- mästi 28.2.1994 L.R:n yhteydenotonjälkeen yrit- 7329: tellun lausuntonsa. Ministeriö on toimittanut tänyt saada yhteyttä J .R :aan ja hänen liikekump- 7330: tänne asiaa koskevan materiaalin. Kirjoittajat paniinsa siinä kuitenkaan onnistumatta. Suurlä- 7331: ovat voineet tutustua tänne toimitettuun aineis- hetystö oli saanut seuraavana päivänä eli 7332: toon ja antaa siitä lausuntonsa. 1.3.1994 yhteyden liikekumppaniin, joka oli il- 7333: moittanut, ettei J.R. pääsisi lähtemään, ennen- 7334: kuin oli maksanut vaaditun rahasumman. Suur- 7335: 4.1. Tausta- ja tapahtumatietoja lähetystöstä oli samana päivänä oltu yhteydessä 7336: Venäjän sisäasiainministeriöön. Ministeriön jär- 7337: Kertyneistä asiakirjoista ja saaduista selvityk- jestäytynyttä rikollisuutta tutkiva osasto oli otta- 7338: sistä on käynyt ilmi muun ohella seuraavaa. nut asian tutkittavakseen. 7339: Suomalainen yritys, jonka toimitusjohtajana Asiakirjojen mukaan Suomen ulkoasiainmi- 7340: J.R. on, oli solminut muutama vuosi sitten venä- nisteriö oli 2.3.1994 L.R:lta saamiensa tietojen 7341: läisen, Irkutskissa toimivan Stroidormashservi- perusteella lähettänyt Suomen Moskovan suur- 7342: 140 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7343: 7344: Iähetystölie J.R:aa koskevan olosuhdetieduste- Venäjän sisä- ja ulkoasiainministeriön ja suurlä- 7345: lun. hetystön toimenpiteiden tuloksena toimitusjoh- 7346: Suurlähetystö oli 3.3.1994 saanut yhteyden taja J.R. oli 5.3.1994 ollut vapaa poistumaan 7347: J.R:aan. Puhelinkeskustelussa J.R. oli pyytänyt Irkutskista. J.R. oli lentänyt Irkutskista Mosko- 7348: välittämään vaimolleen pyynnön rahojen maksa- vaan 6.3.1994 ensimmäisellä mahdollisella len- 7349: misesta venäläisen yhtiön tilille. Tiedusteluun, nolla. Suurlähetystön edustajat olivat noutaneet 7350: vastasiko summa velkasuhdetta, J.R. oli vastan- J.R:n lentokentältä ja hänet oli majoitettu suur- 7351: nut kieltävästi, mutta hän oli todennut sen olevan lähetystön tiloihin. Suomeen J.R. oli päässyt pa- 7352: hyväksyttävissä. laamaan Moskovasta 7.3.1994.- J.R. oli pääs- 7353: Suurlähetystöstä oli otettu yhteys L.R:aan ja syt lähtemään Moskovasta sen jälkeen, kun ul- 7354: välitetty hänelle J .R:n antamat maksuohjeet. Oli koasiainministeriön puolelta vaaditut matkara- 7355: sovittu, että L.R. maksun suoritettuaan toimit- hat/lippu oli hänen omaistensa avustuksella saa- 7356: taisi maksutositteen suurlähetystöön, josta venä- tu järjestettyä Suomesta. J .R:n mukaan hänellä 7357: läisen yrityksen edustaja sen noutaisi. Tositteen oli ollut Moskovan lentokentällä vaikeuksia van- 7358: saatuaan - Stroidormashservicen edustajan il- hentuneen viisumin takia. 7359: moituksen mukaan -J.R. saisi vapaasti poistua 7360: Irkutskista. Moskovan suurlähetystö oli sopinut 4.2. Toimenpiteet rikosilmoitusten johdosta 7361: Venäjän sisäasiainministeriön järjestäytynyttä 7362: rikollisuutta tutkivan osaston kanssa, että minis- Suomeen palattuaan J.R. oli heti 8.3.1994 teh- 7363: teriön edustajat olisivat odottamassa suurlähe- nyt keskusrikospoliisin läntisen alueen Turun 7364: tystössä venäläisen yhtiön edustajaa, kun tämä yksikölle rikosilmoituksen panttivangiksi otta- 7365: saapuisi hakemaan maksutositetta. Yrityksen misesta ajalla 25.2.-5.3.1994. J.R. oli vaatinut 7366: edustaja ei ollut saapunut, koska tieto maksusta Venäjällä tapahtuvaa rikostutkintaa, syytehar- 7367: oli jo saatu L.R:lta. kintaa, asian saattamista oikeuskäsittelyyn sekä 7368: Rahasumman maksamisen osalta asiakirjois- maksettujen varojen palauttamista. 7369: ta on ilmennyt, että L.R. oli välitettyjen ohjeiden Keskusrikospoliisin läntisen alueen Turun yk- 7370: mukaisesti maksanut rahasumman 3.3.1994. Ra- sikkö oli Suomen tasavallan ja Venäjän federaa- 7371: hat oli L.R:n toimeksiannon perusteella siirretty tion hallituksen välillä yhteistyöstä rikosten tor- 7372: Kansallis-Osake-Pankin Turun konttorista Sak- junnassa tehtyyn ja asetuksella (SopS 12/1994) 7373: saan Deutsche Bankiin Frankfurtiin ja sieltä 17.2.1994 voimaansaatettuun yhteistyösopimuk- 7374: edelleen moskovalaiseen pankkiin maksunsa- seen viitaten pyytänyt Venäjän viranomaisia tut- 7375: ajaksi ilmoitetun yrityksen tilille. Koska varojen kimaan J.R:n tapauksen ja ryhtymään asian vaa- 7376: siirto oli dollaripohjainen, maksun suorittami- timiin toimenpiteisiin. 7377: seksi oli veloitettu New Yorkissa olevan Chase Asiakirjoihin sisältyvästä Venäjän federaa- 7378: Bankin KOP:n tiliä. Rahojen saapumisesta tilille tion ulkoministeriön Suomen Moskovan Suurlä- 7379: pankista oli ilmoitettu maksunsaajalle. Varat oli hetystölie 30.3.1994 lähettämästä nootista, vas- 7380: kuitenkin jäädytetty mainitun moskovalaisen tauksena suurlähetystön 4.3.1994 lähettämään 7381: pankin tilille, koska pankin tietoon oli saatettu noottiin, käy ilmi, että J.R. oli jo Irkutskissa 7382: erimielisyydet rahojen saamisen edellytyksissä. tehnyt 4.3.1994 laittomasta pidättämisestään 7383: Asiakirjoista on ilmennyt, että ulkoasiainmi- Stroidormashservicen toimitiloissa suullisen il- 7384: nisteriö oli 3.3.1994lähettänyt Moskovan suur- moituksen. Asiaan liittyvä aineisto oli Venäjän 7385: lähetystölle viestin, jossa se oli pyytänyt suurlä- rikosprosessilain 114. artiklan mukaisesti toimi- 7386: hetystöä ottamaan yhteyttä paikalliseen poliisiin tettu Irkutskin kaupungin Leninin kaupungin- 7387: sen seikan tarkistamiseksi, oliko J .R. edelleen osan syyttäjävirastoon päätöksen tekemiseksi ri- 7388: pidätettynä ja ryhtymään toimenpiteisiin J.R:n kosjutun nostamisesta Venäjän rikoslain 126. ar- 7389: vapauttamiseksi panttivankeudesta. Ulkoasian- tiklan tarkoittamasta rikoksesta (laiton vapau- 7390: ministeriö oli ottanut yhteyttä L.R:aan 4.3.1994 denriisto ). 7391: vaadituo rahasumman maksun kieltämiseksi, Asiakirjojen mukaan Venäjän federaation ul- 7392: mutta maksu oli tuolloin jo suoritettu. koministeriö oli Suomen Moskovan suurlähetys- 7393: Rahojen siirron tapahduttuakaan toimitus- tön 14.3.1994 lähettämään noottiin vastannut 7394: johtaja J .R:aa ei oltu päästetty lähtemään Irkuts- vastausnootillaan 13.1.1995. Nootin mukaan Ir- 7395: kista. Moskovan suurlähetystö oli noottiteitse kutskin kaupungin Leninin alueen syyttäjäviras- 7396: kääntynyt Venäjän ulkoministeriön puoleen to oli tarkastanut J.R:n tekemän rikosilmoituk- 7397: 4.3.1994 ja pyytänyt ministeriön toimenpiteitä. sen siitä, että Stroidormashservice-nimisen yri- 7398: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 141 7399: 7400: tyksen työntekijät olivat pitäneet häntä väkival- - Suomen ja Venäjän välisen konsulisopi- 7401: loin pidätettynä. Nootin mukaan tarkastuksen muksen (SopS 23-33/1966), 7402: aikana ei oltu saatu tietoja, jotka olisivat todista- - Wienin konsulisuhteita koskevan yleisso- 7403: neet, että J.R:aan olisi kohdistunut rikos. Voi- pimuksen (SopS 50/1980), 7404: massa olevan lainsäädännön mukaisesti syyttä- - ulkoasiainhallinnosta annetun asetuksen 7405: jävirasto oli päättänyt olla nostamatta asiassa (48511990), 7406: rikossyytettä. - ulkomaanedustuksesta annetun asetuksen 7407: (159/1964) ja 7408: Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan, - Neuvostoliiton kanssa oikeussuojasta ja 7409: koska keskusrikospoliisin Venäjän viranomaisil- oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa teh- 7410: ta saaduissa asiakirjoissa ja J .R:n Suomessa teke- dyn sopimuksen (SopS 47--48/1980), sekä 7411: män rikosilmoituksen ohessa esittämissä kerto- - ulkoasiainministeriön hallinnollisen osas- 7412: muksissa oli havaittavissa suuria ristiriitoja, kes- ton yleiskirjeen nro HAL-54 21.8.1990 dnro 7413: kusrikospoliisin toimesta oli todistajina kuultu 1988/8747/04.40 (kuriiripostia koskevat mää- 7414: Suomen Moskovan suurlähetystössä tapahtu- räykset) nojalla. 7415: ma-aikana toiminutta henkilökuntaa. Kuuluste- 7416: lupöytäkirjat oli toimitettu Venäjän federaation 7417: pääsyyttäjänvirastolle 2.3.1995. Lisäaineiston 4.3.2. Ulkoasianhallinnon toimimisvelvoitteita 7418: perusteella syyttäjävirasto oli ottanut asian koskevista säännöksistä 7419: uudelleen käsittelyyn ja palauttanut sen Irkuts- 7420: kin syyttäjäviranomaisille. Irkutskin virallinen Ulkoasianhallinnosta annetun lain (1164/ 7421: syyttäjä oli 8.9.1995 pyytänyt keskusrikospolii- 1987) 8 §:n 1 momentin mukaan ulkomailla hä- 7422: silta lisätietoja ja lisäaineistoa. Mainittu aineisto, dänalaiseen asemaanjoutuneelle Suomen kansa- 7423: muun ohella L.R:n kuulustelukertomus, oli toi- laiselle Suomen edustusto voi tarkoitukseen va- 7424: mitettu Venäjälle 13.10.1995. rattujen määrärahojen puitteissa myöntää talou- 7425: Asiakirjoihin sisältyy J.R:n oikeuskanslerille dellista avustusta talletusta tai takaisinmaksusi- 7426: - samoin kuin myös keskusrikospoliisin länti- toumusta vastaan siten kuin asetuksella tarkem- 7427: sen alueen Turun yksikölle- tiedoksi lähettämä min säädetään. Erityisestä syystä avustusta voi- 7428: Venäjän liittovaltion pääprokuraattorinviraston daan kuitenkin myöntää myös ilman talletusta 7429: 26.9.1995 päivätty, rikosten tutkinnan valvon- tai takaisinmaksusitoumusta. 7430: nan 2. osaston päällikön A.K. Bumazkin J.R:lle Ulkomaanedustuksesta annetun asetuksen 7431: osoittama kirje käännöksineen. Kirjeen mukaan (159/1964) 36 §:n nojalla Suomen kansalaisten 7432: Venäjän liittovaltion presidentin ihmisoikeusko- tekemien esitysten ja anomusten johdosta edus- 7433: missiosta saapuneen J.R:n vetoomuksenjohdos- tustojen on oikeuksiensa ja valtuuksiensa rajois- 7434: ta vireille saatettu Irkutskin alueen prokuraatto- sa ryhdyttävä aiheellisiksi ja tarpeellisiksi katsot- 7435: rinviraston poliisitutkinta oli 18.9.1995 lakkau- taviin toimenpiteisiin ottamalla kuitenkin huo- 7436: tettu/keskeytetty. Asiaa koskeva materiaali oli mioon, että asian luonne ehkä vaatii erityisohjei- 7437: vaadittu Venäjän liittovaltion pääprokuraatto- den pyytämistä ministeriöitä. 7438: rinvirastoon tehdyn päätöksen aiheellisuuden Edellä mainitun asetuksen 43 §:n mukaan jos 7439: tarkistamiseksi. Suomen kansalainen, joka ei ole merimies, ulko- 7440: Keskusrikospoliisin läntisen alueen Turun yk- mailla joutuu hädänalaiseen tilaan eikä hänellä 7441: siköitä puhelimitse 17.1.1996 saadun tiedon mu- ole oikeutta turvautua asianomaisen maan viran- 7442: kaan keskusrikospoliisin Venäjän viranomaisille omaisiin, edustuston tulee harkintansa mukaan 7443: toimittamaan tutkintapyyntöön liittyvä asia on antaa hänelle sitä ennakkoavustusta, jonka pa- 7444: edelleen Venäjällä kesken. himman puutteen poistamiseksi katsotaan ole- 7445: van tarpeen. 7446: 7447: 4.3. Säännöksistä 7448: 4.3.3. Poliisihallinnon soveltamat säännökset 7449: 4.3.1. Ulkoasiainhallinnon soveltamat säännök- 7450: set Asiassa tehtyjen rikosilmoitusten osalta on 7451: toimittu 7452: Ulkoasiainministeriö oli käsitellyt toimitus- - Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän 7453: johtaja J.R:n tapausta ensisijaisesti federaation hallituksen välillä yhteistyöstä rikos- 7454: 142 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7455: 7456: ten torjunnassa solmitun sopimuksen nojalla, reille J.R:n Suomessa tekemän panttivangiksi 7457: joka on saatettu voimaan asetuksella (SopS 12/ ottamista koskevan rikosilmoituksen ja L.R:n, 7458: 1994) 17.2.1994, asiaan liittyvän, törkeää kiristystä koskevan ri- 7459: - esitutkintalain (449/1987) ja kosilmoituksen johdosta. 7460: - esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun Kertyneistä asiakirjoista olen havainnut, että 7461: asetuksen (575/1988) nojalla. J.R:n asiaan oli Suomen Moskovassa olevassa 7462: suurlähetystössä tiedossa olleen perusteella suh- 7463: tauduttu panttivankitapauksen edellyttämällä 7464: 4.3.4. Kantelujen mukaan sovellettaviksi tulevat tavalla ja vakavuudella. Kertyneestä viestinnästä 7465: säännökset samoin kuin myös nyttemmin Moskovan suurlä- 7466: hetystön henkilökunnan poliisikuulustelussa 7467: Kantelukirjoitusten mukaan asiaa tulee ar- laadituista kuulustelukertomuksista on mielestä- 7468: vioida ensisijaisesti panttivankien ottamista vas- ni pääteltävissä, että J.R:n asema hänen olles- 7469: taan tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen saan Irkutskissa vastoin tahtoaan, oli ollut siinä 7470: (panttivankisopimus) nähden, joka sopimus on määrin uhanalainen ja vapaaksi pääseminen eh- 7471: Suomessa 3.6.1983 saatettu voimaan asetuksella dollinen, että riittäviä perusteita tuolloin saatu- 7472: (SopS 38/1983); Venäjällä (Neuvostoliitossa) so- jen tietojen valossa sille näkemykselle, että J .R:n 7473: pimus on tullut voimaan 11.6.1987. tapaukseen olisi tuolloin ollut syytä soveltaa 7474: Kantelukirjoituksissa viitataan myös kidu- edellä mainittua panttivankisopimusta, on ollut 7475: tuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai hal- olemassa. 7476: ventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaiseen Mikäli asiaa edelleen arvioidaan tältä pohjal- 7477: yleissopimukseen, joka Suomessa on saatettu ta, joudutaan pohtimaan kysymystä puheena 7478: voimaan asetuksella (SopS 59-60/1989) olevan panttivankisopimuksen 3. artiklan 2. 7479: 29.9.1989; Venäjällä (Neuvostoliitossa) sopimus kohdan sovellettavuudesta rahasummaan, joka 7480: on tullut voimaan 3.3.1987. oli maksettu J.R:n vastapuolelle ja joka maksu 7481: oli ollut ehtona J.R:n vapautumiselle. 7482: Mainitun 3. artiklan 2. kohdan mukaan "jos 7483: 4.4. Asian oikeudellisesta arvioinnista jokin panttivangin ottamisen yhteydessä rikok- 7484: sentekijän anastama esine tulee sopimusvaltion 7485: Panttivankisopimuksen sovellettavuutta haltuun, tämä valtio palauttaa esineen mahdolli- 7486: J.R:n tapaukseen on aiheellista käsitellä tarkem- simman pian panttivangille tai tapauksesta riip- 7487: min. puen 1. artiklassa tarkoitetulle kolmannelle osa- 7488: Panttivankisopimuksen 1. artiklan mukaan puolelle tai tämän asianomaisille viranomai- 7489: "joka riistää vapauden toiselta Gäljempänä sille". 7490: "panttivanki") ja uhkaa surmata hänet, vahin- Mitä tulee siihen kysymykseen, voiko henki- 7491: goittaa häntä tai jatkaa vapaudenriistoa pakot- lön vapauden riistäneelle osapuolelle maksettu 7492: taakseen kolmannen osapuolen eli valtion, kan- rahasumma olla sellainen esine, jota mainitussa 7493: sainvälisen hallitustenvälisen järjestön, luonnol- artiklassa tarkoitetaan, on oikeuskirjallisuudes- 7494: lisen tai oikeushenkilön taikka henkilöryhmän sa pitäydytty näkemykseen, jonka mukaan mai- 7495: tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ni- nittua rahasummaa voidaan pitää sanotunkal- 7496: menomaisena tai epäsuorana ehtona panttivan- taisena esineenä. Sitä kysymystä, onko J.R:n ta- 7497: gin vapauttamiselle, syyllistyy rikokseen, jota pauksessa maksettu rahasumma ollut tällainen 7498: tässä yleissopimuksessa nimitetään panttivangin palauttamismenettelyn kohteeksi katsottava ra- 7499: ottamiseksi". hasumma, on mielestäni arvioitava seuraavasti. 7500: J.R:n Venäjällä laittomasta vapaudenriistos- Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan 7501: taan tekemän suullisen rikosilmoituksenjohdos- J.R. oli liikesuhteissa venäläisen vastapuolensa 7502: ta Venäjällä suoritetun esitutkinnan perusteella kanssa, jonka edustajien toimenpiteiden seu- 7503: Venäjän syyttäjäviranomaiset, sekä Irkutskin rauksena J.R. ei ollut, täällä esitetyn selvityksen 7504: paikallinen syyttäjä että lopuksi Venäjän fede- valossa, päässyt vapaasti lähtemään Irkutskista 7505: raation pääsyyttäjänvirasto, olivat Venäjän fede- takaisin Suomeen. Asiakirjoista ilmenee, että 7506: raation ulkoministeriön Suomen Moskovan J.R:lla ja hänen venäläisellä vastapuolellaan oli 7507: suurlähetystölle lähettämän nootin mukaan pää- erimielisyyksiä liikesuhteen maksuvelvoitteiden 7508: tyneet syyttämättäjättämispäätökseen. Nyttem- osalta vieläpä siten, että vastapuoli oli tehnyt 7509: min tutkinta on Venäjällä saatettu uudelleen vi- rikosilmoituksen J.R:aa vastaan. Vastapuolen 7510: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 143 7511: 7512: mukaan J.R. oli velvollinen rahasuorituksiin. ka alueella rikoksentekijä pitää panttivankiaan. 7513: Aikanaan Irkutskista puhelimitse kuultuna J.R. Venäjä on liittynyt sopimukseen 11.6.1987. Asia- 7514: oli lähetystön edustajalle tiedusteluun, vastasiko kirjoista saatavan selvityksen mukaan Suomen 7515: vaadittu summa velkasuhdetta, vastannut kieltä- Moskovan suurlähetystön taholta asiassa oli oltu 7516: västi, mutta oli todennut sen olevan hyväksyttä- toistuvasti yhteydessä Venäjän viranomaisiin ta- 7517: vissä. voitteena J.R:n vapautuminen ja Suomeen pää- 7518: Asiakirjoista ilmenevän mukaan Suomen sy. Yhteydenottomenettelyllään Suomen ulko- 7519: Moskovan suurlähetystö oli ulkoasiainministe- asiainhallinnon virkamiehet olivat täyttäneet sitä 7520: riön 9.3.1994 antamien ohjeiden mukaan pidät- velvoitettaan, joka heillä on toimia oman maan- 7521: täytynyt toimimasta enemmälti rahansiirtoon sa kansalaisen etujen valvomiseksija tässä myös 7522: liittyvissä kysymyksissä. onnistuneet. 7523: Ulkoasiainministeriön selvityksissä on toistu- Sitä, ettei Suomen ulkoasiainministeriö ollut 7524: vasti vedottu edellä mainittuun liikesuhteeseen ja ryhtynyt toimenpiteisiin maksetun rahasumman 7525: päädytty näkemykseen, että J.R:n vaimon mak- takaisinvaatimiseksi, ministeriö on perustellut 7526: sama rahasumma oli ollut sanotusta liikesuhtees- sillä, ettei sen näkemyksen mukaan asiassa ole 7527: ta johtuvan velan maksua eikä näin ollen J.R:n ollut kysymys lunnassummasta, vaan liikesuh- 7528: vapauttamisen ehtona suoritettu lunnasraha, teeseen perustuneen velan maksusta. 7529: joksi maksu kanteluissa on katsottu. Ministeriön omaksuma käsitys näyttää poik- 7530: Vaikka J .R:lla ja hänen vastapuolellaan olikin keavan kuitenkin siitä, mikä lähetystötasolla oli 7531: erimielisyyksiä liikesuhteesta johtuvista velvoit- arvioitu. Vaikkakin tuolloin tunnetuissa olosuh- 7532: teista, eivät J.R:n liikekumppanin toimenpiteet teissa saatettiin pitää jossakin määrin tulkinnan- 7533: ja keinot, Suomessa saatavissa olevan selvityksen varaisena panttivankisopimuksen soveltuvuutta, 7534: valossa, saatavan perimiseksi olisi Suomen rikos- olisi ulkoasiainministeriön mielestäni tullut saat- 7535: oikeuden mukaan arvioituna olleet hyväksyttä- taa tilannetta koskevat J.R:n käsitykset ja vaati- 7536: viä. Toimenpiteet ovat olleet omiaan luomaan mukset Venäjän ulkoasiainviranomaisten tie- 7537: tilanteen, jossa on ollut olemassa edellytykset toon. Näin ainakin osittain oli suurlähetystön 7538: panttivankisopimuksessa tarkoitetun lainvastai- toimesta tapahtunut. Tämä koskee myös mainit- 7539: sen tilanteen syntymiselle. Mikäli perintätilan- tujen rahojen mahdollista ottamista viranomais- 7540: teen voidaan katsoa täyttävän panttivangiksi ot- ten huostaan ja mahdollista palauttamista. 7541: tamisrikoksen tunnusmerkistön, rahasumma, Kun Venäjän ylimmän syyttäjän antama rat- 7542: joka oli maksettu vapautensa menettäneen va- kaisu on rikosoikeudellisesti tarkastellen asian 7543: pauttamisen ehtona, on mielestäni ollut tuossa ratkaiseva, ei Suomen ulkoasiainhallinnon edus- 7544: tilanteessa tältä kannalta arvioituna myös liike- tajilla ole ollut panttivankiperusteella oikeudelli- 7545: suhteesta riippumaton lunnasraha. Asian rikos- sesti tehokkaita keinoja käytettävissä asian vi- 7546: oikeudellinen kokonaisarviointihan on jäänyt reillä ollessa tai sen jälkeen L.R:n maksaman 7547: joka tapauksessa myös tältä osalta Venäjän ylim- summan palauttamiseksi tai jäädyttämiseksi 7548: män syyttäjäviraston tehtäväksi. pankkiin. 7549: Kantelukirjoituksissa on katsottu, että ulko- Mitä tulee asian ulkopoliittiseen arviointiin, 7550: asiainministeriön olisi tullut ryhtyä toimenpitei- asian tutkiminen ei kuulu oikeuskanslerille. 7551: siin täyttääkseen panttivankisopimuksen mukai- Mikäli uudelleen vireille tulleen poliisitutkin- 7552: set velvoitteensa, varsinkin maksetun rahasum- nanjälkeen Venäjän syyttäjäviranomaiset pääty- 7553: man takaisin saamiseksi. J.R:n kirjoitusten mu- vät aiemmasta kannasta poikkeavaan lopputu- 7554: kaan ulkoasiainministeriö oli laiminlyönyt sille lokseen, kysymys maksetun rahasumman osalta 7555: kuuluvat tehtävät. muuttuu toiseksi ja kysymys rahojen takaisinsaa- 7556: Panttivankisopimuksen 3. artiklan 1. kohdan miseksi voi ajankohtaistua myös rikosoikeuden- 7557: mukaan "sopimusvaltio,jonka alueella rikoksen- käynnin yhteydessä. 7558: tekijä pitää panttivankia, ryhtyy kaikkiin asian- 7559: mukaisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin pantti- 4.5. Johtopäätelmät 7560: vangin aseman helpottamiseksi, erityisesti hänen 7561: vapauttamisensa varmistamiseksi sekä tarvitta- Kun edellä olevan perusteella olen arvioinut 7562: essa maastalähdön helpottamiseksi vapauttami- Suomen ulkoasiainministeriön ja Moskovan 7563: sen jälkeen". suurlähetystön toimintaa näille kuuluvan tehtä- 7564: Panttivankisopimuksen edellä mainittu artik- vän puitteissa oikeudelliselta kannalta, olen pää- 7565: la asettaa vaatimuksia sille sopimusvaltiolle,jon- tynyt siihen lopputulokseen, että vaikkakin ulko- 7566: 144 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7567: 7568: asiainministeriön menettelyä saatetaan rahojen Ulkomailla hädänalaiseen asemaanjoutuneen 7569: takaisinvaatimusten käsittelyn osalta arvostella, Suomen kansalaisen auttamisesta annettujen oh- 7570: oikeudellisesti osin tulkinnanvaraisessa ja tosi- jeiden tulee olla johdettavissa voimassa olevista, 7571: asiallisesti epäselvässä asiassa, ministeriön puo- ajanmukaisista lain/asetuksen tasoisista sään- 7572: lelta ei ole menetelty lainvastaisesti tai harkinta- nöksistä (edellä kohta 4.3.2). 7573: valtaa ylittäen. Ulkoasiainministeriön menette- Ulkoasiainhallinnosta annetun lain 8 § antaa 7574: lyä olla saattamatta J.R:n käsityksiä ja vaati- Suomen edustustolle mahdollisuuden myöntää 7575: muksia Venäjän ulkoasiainviranomaisten tie- taloudellista avustusta avun tarpeeseen joutu- 7576: toon arvostelen. neelle siten kuin asetuksella tarkemmin sääde- 7577: Kertyneistä asiakirjoista ja saaduista selvityk- tään. Tarkentavia säännöksiä ei kuitenkaan ole 7578: sistä on kuitenkin todettavissa, ettei Suomen asetusteitse annettu. Menettely J .R:n tapaukses- 7579: Moskovan suurlähetystöllä ja Suomen ulkoasi- sa matkarahojenilipun suhteen oli perustunut ul- 7580: ainministeriöllä ole ollut menettelytavoista J.R:n koasiainhallinnossa noudatettuun käytäntöön. 7581: asiassa kaikilta osin samanlaista näkemystä. Ulkomaanedustuksesta vuonna 1964 annettu 7582: Tämä koskee muun muassa suhtautumista nii- asetus (159/1964) puolestaan ei enää vastaa - 7583: den vaatimusten toteuttamiseen, joita J.R:n ko- kansainvälisen kanssakäymisen monipuolistues- 7584: tiinlähdön estämiseen osallistuneet olivat esittä- sa ja lisääntyessä- nykyajan vaatimuksia. 7585: neet sekä suhtautumista J.R:n esittämiin näke- Edellä olevan johdosta tulen ulkoasiainminis- 7586: myksiin. teriölle esittämään, että se ryhtyy tarpeellisiin 7587: Asiakirjoista on havaittavissa, että J. R :n tapa- toimenpiteisiin 7588: uksen hoidossa on ollut ilmeistä epätietoisuutta - ulkoasiainhallinnosta annetun lain 8 §:n 7589: myös toimintalinjoista menettelyssä J.R:n autta- edellyttämien tarkentavien määräysten antami- 7590: miseksi Suomeen paluun yhteydessä; näin on ol- seksi asetusteitse ja 7591: lut erityisesti viisumi- ja matkarahakysymysten - ulkomaanedustuksesta annetun asetuksen 7592: selvittämisessä tilanteen tuolloin edellyttämällä (159/1964) saattamiseksi ajanmukaiseen kun- 7593: joutuisuudella. Kun käsitellyn tilanteen toistu- toon. 7594: minen tulevaisuudessa saattaa varotoimista huo- 7595: limatta olla mahdollista, esillä olevan tapauksen 7596: yhteydessä eteentulleiden ongelmatilanteiden 4.6. Asiakirjajulkisuudesta 7597: vuoksi on ilmeistä, että on tarvetta lakiin perus- 7598: tuvien menettelyohjeiden tarkentamiseen ja sel- J.R. on kirjoituksissaan esittänyt, ettei hän 7599: kiinnyttämiseen, joita ulkoasiainministeriö on toistuvista pyynnöistään huolimatta ollut saanut 7600: tällaisten tapausten hoitamiseksi edustustoille ulkoasiainministeriöstä käyttöönsä kaikkea sitä 7601: antanut. asiakirja-aineistoa, joka hänen asiansa edelleen 7602: Kantelukirjoituksissa on esitetty runsaasti ar- hoitamisen kannalta olisi tarpeen. 7603: vostelua myös sen osalta, että J.R:n omaisten Asiakirjojen saatavuutta on tarkasteltava 7604: osuudeksi asiassa olijäänyt kohtuuttoman suuri yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 7605: osuus. (asiakirjajulkisuuslaki) 3 a luvun (601/1982) 7606: Pidän selvänä, että kansalaisten, erityisesti säännösten pohjalta. Lain säännöksiä sovelta- 7607: ammattimaisessa liiketoiminnassaan, on toisaal- essaanja esitettyä asiakirjapyyntöä harkitessaan 7608: ta otettava huomioon kunkin maan alueella val- viranomainen on velvollinen tekemään ratkai- 7609: litsevat olosuhteet ja mahdolliset, niin liiketoi- sunsa, onko pyydetty aineisto julkista, asian- 7610: minnalliset kuin myös muut riskit. Riskin hallin- osaisjulkista vaiko salaista. 7611: taan kuuluu myös lakien tai sopimusten mukaan 7612: osapuolille kuuluvien oikeusturvakeinojen käyt- 7613: täminen. Toisaalta on ilmeisen tarpeellista, että 7614: ulkoasiainhallinnolla on olemassa mahdollisim- 4.6.1. Säännöksistä 7615: man selkeät menettelyohjeet toimintatavoista 7616: esillä olevan kaltaisia tilanteita silmällä pitäen. Asiakirjajulkisuuslain 1 §:n mukaan yleiset 7617: Selkeät menettelyohjeet voivat osaltaan edesaut- asiakirjat ovatjulkisia niinkuin tuossa laissa sää- 7618: taa ongelmatilanteiden ratkaisemista. Niillä detään. Lain 2 §:n mukaan yleisiä asiakirjoja ovat 7619: myös vältettäisiin epätietoisuus siitä, kenen tai viranomaisten laatimat ja antamat sekä sille lä- 7620: keiden velvollisuutena esiin tulevassa tilanteessa hetetyt tai annetut asiakirjat, jotka ovat sen hal- 7621: tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen on. lussa. 7622: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 145 7623: 7624: Lain 9 §:n nojalla salassa on pidettävä sellai- erikseen säädetty. Jättämällä antamatta tietoa 7625: nen asia tai asiakirja, josta niin on lailla säädetty. asianosaisjulkisuuden piiriin kuuluvista asiakir- 7626: Asetuksella voidaan asia tai asiakirja säätää sa- joista, ministeriö on menetellyt vastoin asiakirja- 7627: lassa pidettäväksi muun ohella silloin, mikäli sitä julkisuuslain 19 §:ää. 7628: vaatii valtion turvallisuus tai suhteet ulkovaltoi- J.R. on lisäkirjoituksissaan esittänyt, ettei hä- 7629: hin, maanpuolustuksen etu, rikosten ehkäisemi- nellä ole vieläkään ollut mahdollisuutta tutustua 7630: nen tai syytteeseen saattaminen. kaikkeen asiaansa liittyvään ulkoasiainministe- 7631: Vaikka asiakirja ei ole julkinen, hakijalla, va- riössä mahdollisesti vielä olevaan ja oikeuskans- 7632: littajalla sekä muulla, jonka etua, oikeutta tai leriiie toimitettuun selvitykseen sisältymättö- 7633: velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on pu- mään asiakirja-aineistoon. 7634: heena olevan lain 19 §:n (60111 982) nojalla oikeus Asiakirjojen saatavuuskysymyksen ratkaise- 7635: saada tieto asiakirjasta, jos se voi tai on voinut miseksi näiltä osin J.R:n on asianmukaista esit- 7636: vaikuttaa asian käsittelyyn. Tieto voidaan sano- tää yksilöidyt kirjalliset pyyntönsä suoraan ulko- 7637: tusta asiakirjasta kuitenkin jättää 19 §:n 2 ja 3 asiainministeriölle. Mikäli ratkaisu olisi kieltei- 7638: momentissa mainituissa tapauksissa antamatta, nen, J.R:lla on oikeus saada ulkoasiainministe- 7639: muun ohella silloin, jos tiedon antaminen olisi riöitä ratkaisu valituskelpoisena kirjallisena pää- 7640: vastoin erittäin tärkeätä yleistä tai yksityistä töksenä. 7641: etua, eikä asiakirja kuulu riita- tai rikosasian 7642: oikeudenkäyntiaineistoon. 7643: Yleisten asiakirjainjulkisuudesta annetun lain 4. 7. Yksityishenkilön postin toimittaminen 7644: 9 §:n 2 momentin nojalla on asetuksella (650/ 7645: 1951) säädetty salassa pidettäviksi muun ohella J .R. on esittänyt tyytymättömyytensä ulkoasi- 7646: ulkoasiainministeriön ja Suomen ulkomailla ole- ainministeriön menettelyyn myös sikäli, ettei mi- 7647: vien edustustojen poliittiset tiedotukset, poliitti- nisteriö ollut suostunut toimittamaan hänen pos- 7648: sista ja taloudellisista suhteista vieraiden valtioi- tiaan Venäjän viranomaisille. 7649: den kanssa käytyjä neuvotteluja koskevat asia- Asiakirjoista on ilmennyt, että ministeriö on 7650: kirjat, ulkoasiainhallinnonalaa koskevat salakir- toistuvasti suhtautunut kielteisesti J.R:n pyyn- 7651: joitussähkeet samoin kuin myös sellaiset Suomen töihin. Kantansa ministeriö on perustanut val- 7652: valtion tai sen kansalaisten suhteita ulkovaltojen tioiden väliseen sopimukseen eli Suomen ja Ve- 7653: viranomaisiin ja kansalaisiin koskevat asiakirjat, näjän (Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neu- 7654: joiden julkisuuteen saattaminen voisi vaikeuttaa vostotasavaltojen Liiton) väliseen sopimukseen 7655: valtion suhteita ulkovaltoihin. oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, perhe- ja 7656: rikosasioissa (SopS 47--48/1980) sekä ulkoasi- 7657: ainministeriön hallinnollisen osaston kuriiripos- 7658: 4.6.2. Asiakirjojen saatavuus ja ulkoasiainmi- tia koskevaan yleiskirjeeseen nro HAL-54 7659: nisteriön menettely 21.8.1990. 7660: Edellä mainitun sopimuksen 1 luvun (yleiset 7661: J.R. on oikeuskanslerinvirastosta saanut jäl- määräykset) 2 artiklan 1 kohdan mukaan sopi- 7662: jennökset sellaisista ulkoasiainministeriön oi- muspuolten oikeusviranomaiset (tuomioistui- 7663: keuskanslerille toimittamaan selvitykseen sisäl- met, syyttäjäviranomaiset sekä Neuvostoliiton 7664: tyvistä liiteasiakirjoista, joiden on katsottu asia- valtion notariaattiviranomaiset) antavat toisil- 7665: kirjajulkisuuslain 19 §:n (60111982) nojalla kuu- leen pyynnöstä oikeusapua siviili-, perhe- ja ri- 7666: luvan asianosaisjulkisiin asiakirjoihin, ja joita kosasioissa. Mainitut viranomaiset toimittavat 7667: J .R. ei aiemmin ollut saanut käyttöönsä ulkoasi- oikeusapupyynnöt oman valtionsa lainsäädän- 7668: ainministeriöstä. Jäljennösten antamisen yhtey- nön määräämän toimivaltansa mukaisesti. 7669: dessä J.R:n huomiota on kiinnitetty asiakirjajul- Mainitun artiklan 2 kohdan mukaan muut 7670: kisuussäännöksiin sanktioineen. viranomaiset, joiden toimivaltaan siviili-, perhe- 7671: Mitä tulee ulkoasiainministeriön menettelyyn ja rikosasiat kuuluvat, toimittavat oikeusapu- 7672: J .R:n ministeriölle esittämien asiakirjapyyntöjen pyynnöt pyynnön esittävän sopimuspuolen asi- 7673: osalta, katson, että ulkoasiainministeriön olisi anomaisten oikeusviranomaisten välityksellä. 7674: tullut suhtautua esitettyihin pyyntöihin tapahtu- Sanotun luvun 3 artiklan nojalla sopimuspuo- 7675: nutta huolellisemmin ja arvioida pyyntöjä otta- let antavat pyynnöstä toisilleen oikeusapua nou- 7676: malla huomioon myös se, mitä asianosaisen oi- dattaen oman lainsäädäntönsä vaatimuksia 7677: keudesta asiakirjojen saatavuuden osalta on muun ohella toimittamalla asiakirjoja tiedoksi. 7678: 7679: 19 370099 7680: 146 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7681: 7682: Oikeusapua annettaessa sopimuspuolten viran- taholta, koska asia oli oikeuskanslerin tutkitta- 7683: omaiset pitävät yhteyttä toisiinsa diplomaatti- vana. 7684: teitse ( 4. artikla). Asiakirjojen mukaan keskusrikospoliisin län- 7685: Edellä olevasta johtuen yksityishenkilöiden tisen alueen Turun yksikkö on katsonut, että 7686: tulee esittää oikeusapupyyntönsä sopimuksessa L.R:n tekemän rikosilmoituksen törkeää kiris- 7687: tarkoitettujen viranomaisten kautta. tystä koskeva osa sisältyy J.R:n tekemän rikosil- 7688: Ulkoministeriö ei siten ole menetellyt asiassa moituksen perusteella tutkittavana olevaan ri- 7689: tältä osin virheellisesti. kokseen (panttivangin ottaminen/lainkonku- 7690: renssi) ja että Venäjällä tapahtunut mahdollinen 7691: rikos on tutkinnan osalta joka tapauksessa ensi- 7692: 4.8. Poliisiviranomaisten menettely L.R:n sijainen suhteessa L.R:n esittämään häneen koh- 7693: rikosilmoitusten osalta distuvaan kiristyskannanottoon. 7694: 7695: 4.8.1. Rikosilmoitusten aiheuttamat toimen- 7696: piteet 4.8.2. Poliisiviranomaisten menettelyn arvi- 7697: ointia 7698: L.R. on pyytänyt oikeuskanslerin toimenpi- 7699: teitä, jotta hänen tekemänsä rikosilmoitukset 4.8.2.1. Rikosilmoituksen siirto 7700: tutkittaisiin asianmukaisesti. L.R:n kuten myös 7701: J.R:n kantelukirjoituksissa on todettu, ettei L.R. Helsingin poliisilaitokselle keskusrikospolii- 7702: itse ollut tehnyt Helsingin poliisilaitokselle Tu- sin läntisen alueen Turun yksiköstä siirretyn ri- 7703: rusta siirretyn sisältöistä rikosilmoitusta, johon kosilmoituksen osalta on todettava, että L.R:n 7704: lisäksi L.R:n ammatti oli virheellisesti merkitty. ammattinimikkeen kohdalla ilmoitus on ollut 7705: L.R:aa ei sanotun rikosilmoituksen johdosta virheellinen. Vaikka mainitulla virheellisyydellä 7706: myöskään oltu kuultu. ei voida katsoa olevan tutkittavan rikosilmoituk- 7707: Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan sen kannalta asian lopputulokseen nähden rat- 7708: L.R:n Turun poliisilaitokselle 8.11.1994 tekemä kaisevaa merkitystä, ilmoitukseen kirjattujen 7709: ja keskusrikospoliisin läntisen alueen Turun yk- asiatietojen tulee olla tosioloja vastaavia ja luo- 7710: sikölle siirretty rikosilmoitus oli niiltä osin kuin tettavia. 7711: se oli koskenut ulkoasiainhallinnon viranomais- 7712: ten menettelyä, siirretty Helsingin poliisilaitok- 7713: selle. 4.8.2.2. Poliisin päätös tutkimatta jättämisestä 7714: Helsingin poliisilaitoksella tutkinnanjohta- 7715: jaksi asiaan määrätty rikoskomisario Hannu Esitutkintalain 2 §:n (449/1987) mukaan polii- 7716: Hännikäinen oli, suoritettuaan asian vaatiman sin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimi- 7717: alustavan selvitystyön, päätynyt 24.3.1995 rat- tettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen 7718: kaisuun olla ottamatta asiaa tutkittavaksi. Pää- perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että ri- 7719: töksen perustelujen mukaan ilmoitustietojen kos on tehty. 7720: mukaan asiassa ei ollut kysymys rikoksesta. L.R:n rikosilmoituksessaan esittämät epäilyt 7721: J .R. oli kannellut sisäasiainministeriön poliisi- ulkoasiainministeriön nimeltä mainitsematto- 7722: osastolle edellä mainitusta päätöksestä. Poliisi- mieTI virkamiesten virheelliseksi tai lainvastai- 7723: osasto oli 5.7.1995 J:R:lle antamassaan kantelu- seksi väitetystä menettelystä liittyivät rahasum- 7724: ratkaisussa todennut, että ministeriön käsityksen man maksamiseen J.R:n venäläiselle Iiikekump- 7725: mukaisesti asian selvittämiseen liittyvät poliisivi- panilie ja rahojen takaisin vaatimatta jättämi- 7726: ranomaisten toimenpiteet ovat olleet voimassa seen. Rikosilmoituksen mukaan virkamiehet oli- 7727: olevien säännösten ja määräysten mukaisia. vat syyllistyneet L.R:aan kohdistuneeseen pa- 7728: L.R:n 3.10.1995 tekemä, Turusta Helsingin kottamiseen. 7729: poliisilaitokselle siirretty uusi rikosilmoitus ei Yleisenä edellytyksenä esitutkinnan suoritta- 7730: myöskään ollut antanut aihetta poliisitutkin- miselle on, että on syytä epäillä rikoksen tapahtu- 7731: taan. Perustetta tutkimattajättämispäätöksen neen. Esitutkintatoimenpiteiden suorittaminen 7732: muuttamiseen ei uudessa tutkintapyynnössä oltu on tutkinnanjohtajan harkinnassa. Hänen tehtä- 7733: katsottu esitetyn. Myöskään tästä päätöksestä vänään on päättää, minkälaisiin ja kuinka laajoi- 7734: J.R:n Sisäasiainministeriölie tekemä kantelu ei hin tutkintatoimenpiteisiin asia antaa aihetta. 7735: ollut antanut aihetta toimenpiteisiin ministeriön Jos esitutkintaa ei suoriteta, siitä on esitutkinnas- 7736: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 147 7737: 7738: ta ja pakkokeinoista annetun asetuksen (575/ on kauppasopimustensa mukaiset oikeusturva- 7739: 1988) 4 §:n mukaan ilmoitettava asianomaiselle. tiet myös kysymykseen tulleen maksun osalta, 7740: Rikoskomisario Hannu Hännikäisen mikäli häneltä on nyt kyseisillä keinoilla peritty 7741: 29.3.1995 tekemä päätös jättää esitutkinta toi- tai saatu jotain sellaista, joka ei kuulu hänen 7742: mittamatta on tehty esitutkintaa koskevien sään- maksettavakseen. 7743: nösten antamalla va1tuudella ja niiden suoman 2. Venäjällä tapahtuneet, väitetyt osapuolten 7744: harkintavallan puitteissa. Rikosilmoituksen suhteita koskevat, rikosilmoitusten alaiset ta- 7745: kohteena olevan virkamiesten menettelyn ei voi- pahtumat ovat olleet ja ovat Venäjän viran- 7746: da katsoa asiassa saadun selvityksen valossa omaisten tutkittavina sekä paikallisen syyttäjän 7747: täyttävän rikoslain 25 luvun 12 §:ssä tarkoitetun että Venäjän ylimmän syyttäjän arvioitavina. 7748: pakottamisrikoksen tunnusmerkistöä. Oikeudellisesti tarkastellen viimeksi mainittujen 7749: Rikoskomisario Hännikäisen tekemän polii- viranomaisten ratkaisu on ollut ja tulee olemaan 7750: sin päätöksen osalta ei ole ilmennyt sellaista, merkityksellinen jutun osapuolille ja asiassa mu- 7751: mikä vaatisi toimenpiteitäni. kana olleille viranomaisille. 7752: 3. Tässä yhteydessä on arvioitu J.R:n tapausta 7753: vain siltä kannalta, olivatko Suomen ulkoasiain- 7754: 4.9. Vahingonkorvauskysymykset hallinnon viranomaiset menetelleet siinä virheel- 7755: lisesti niissä yksilöidyissä tilanteissa, jotka J.R. 7756: J.R. on kantelussaan pyytänyt oikeuskansle- on kirjoituksissaan oikeuskanslerille selostanut: 7757: ria selvittämään hänen ja hänen vaimonsa L.R:n Kysymys on toisaalta Suomen Moskovassa ole- 7758: oikeuden saada korvausta hänen mielestään ul- van suurlähetystön menettelystä ja toisaalta ul- 7759: koasiainministeriön taitamattomanja tarkoituk- koasiainministeriön menettelystä. 7760: sellisesti heidän etujaan haittaavan toiminnan Kertyneiden selvitysten sekä ulkoasianhallin- 7761: vuoksi. Tämä näyttää kirjoitusten valossa olevan non virkamiesten menettelyn perusteena tapah- 7762: keskeinen kysymys. tumista tiedossa olleen tosiseikaston ja varsinkin 7763: Oikeuskanslerin toimivaltaan ei kuitenkaan Venäjän syyttäjäviranomaisten asiassa tekemän 7764: kuulu vahingonkorvauskysymysten tutkiminen ratkaisun sekä tapaukseen sovellettavien sään- 7765: ja ratkaiseminen. Niiden käsitteleminen kuuluu nösten perusteella olen tullut siihen lopputulok- 7766: tuomioistuinten toimivaltaan. Mikäli J.R. ja seen, etteivät Suomen ulkoasianhallinnon virka- 7767: L.R. katsovat olevansa oikeutettuja ulkoasiain- miehet, huomioon ottaen heidän käytettävinään 7768: ministeriötä vastaan tekemässään kantelussa olevat oikeudelliset keinot, ole menetelleet asias- 7769: tarkoitetun menettelyn johdosta samaan vahin- sa lainvastaisesti tai harkintavaltansa ylittäen. 7770: gonkorvausta, heillä on mahdollisuus vahingon- Kun olen pyrkinyt arvioimaan tilannetta 7771: korvauskanteella omavastuisesti saattaa korva- J.R:n vapaudenriiston aikana ja heti sen jälkeen 7772: uskysymys tuomioistuimen ratkaistavaksi. saatavissa olleen tiedon valossa, olen katsonut, 7773: että ulkoasiainministeriön olisi tullut suurlähe- 7774: tystön omaksumaa käsitystä seuraten saattaa 7775: 5. YHTEENVETO J.R:n käsitykset Venäjän ulkoasiainhallinnon 7776: tietoon. 7777: 1. J.R. ja L.R. ovat oikeuskanslerille saapu- 4. Tapauksen valossa kuitenkin esitän ulko- 7778: neissa monissa kirjoituksissaan olleet tyytymät- asiainministeriölle, että ministeriö Suomen ulko- 7779: tömiä lähinnä ensivaiheessa J.R:n irkutskilaisten puolella vallitsevan turvallisuustilanteen heiken- 7780: liikekumppanien tähän kohdistamiin toimenpi- tymistä silmällä pitäen selkiinnyttäisi ja tarken- 7781: teisiin, jossa kysymys on tämän jutun liikesuh- taisi niitä menettelyohjeita, jotka se on edustus- 7782: teissa olleiden osapuolten välisistä suhteista ja toille antanut tutkittuun tapaukseen rinnastetta- 7783: väitetyistä menettelyistä. vien tapausten hoitamiseksi, jottei jäisi epätietoi- 7784: Mitä tulee ensin mainittuun, liikesuhteen osa- suutta noudatettavista toimintalinjoista. Näiltä 7785: puolten väliseen kysymykseen, se on kaupallisel- osin viittaan edellä kohdassa 4.5. esitettyyn. 7786: ta sisällöltään yksityisoikeudellinen. Sen kysy- 5. Lisäksi olen havainnut tapausta selvittäes- 7787: myksen ratkaisu, millaisia saamisia tai velkoja säni, ettei ulkomailla hädänalaiseen asemaan 7788: osapuolilla ehkä on, voidaan saattaaedellä kuva- joutuneelle Suomen kansalaiselle myönnettäväs- 7789: tun mukaisesti yksityisoikeudellisena riitana vä- tä taloudellisesta avustuksesta ole vielä annettu 7790: limiesoikeuden ratkaistavaksi. Yksityisoikeudel- ulkoasiainhallinnosta annetun lain 8 §:n edellyt- 7791: lisena kysymyksenä toimitusjohtaja J.R:lla siten tämää asetusta ja että voimassa oleva ulkomaan- 7792: 148 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7793: 7794: edustuksesta annettu asetus (159/1964) ei enää talletusten turvallisuudesta ja niiden vakuuksien 7795: täytä kansainvälistymisen sille asettamia vaati- riittävyydestä. 7796: muksia. Tästä johtuen tulen tekemään ulkoasi- 7797: ainministeriölle esityksen mainittujen puutteelli- 7798: suuksien korjaamiksi. 7799: 6. Katson lisäksi asian johdosta tarpeellisena 4. RATKAISU 7800: kiinnittää vastaisen varalle ulkoasiainministe- 7801: riön huomiota tapahtunutta huolellisempaan Tämän asian olen tutkinut. 7802: asianosaisjulkisuutta koskevien säännösten nou- 7803: dattamiseen. Näiltä osin viittaan edellä kohdassa 4.1. Yleistä 7804: 4.6. esitettyyn. 7805: 7. Lopuksi totean vielä, että J.R:n ja L.R:n Kansanedustaja E.S. ynnä muut kantelijat 7806: kannalta keskeisen vahingonkorvauskysymyk- ovat pyytäneet oikeuskansleria selvittämään val- 7807: sen ratkaisu ei kuulu oikeuskanslerin toimival- tiovarainministerin ja valtiovarainministeriön 7808: taan, vaan se on tuomioistuimen ratkaistava virkamiesten menettelyä ja vastuuta osuuskunta 7809: asia. Eka-yhtymän säästökassatoiminnan vakuuksien 7810: valvonnassa ja siihen liittyvässä tiedottamisessa. 7811: Eräissä kantelukirjoituksissa on lisäksi pyydetty 7812: 9 .6. Valtiovarainministeriön menettely talletusten saamista takaisin ja niille tiliehtojen 7813: osuuskunnan säästökassan vakuuk- mukaan luvattua korkoa. 7814: sien valvonnassa Taustaksi totean, että koko maan laajuisen 7815: yhtymän säästökassatalletusten vakuuksiin liit- 7816: tyvät asiat ja vakuuksien hyväksymisessä tapah- 7817: Lyhennysote oikeuskansleri Jorma S. Aallon tuneet menettelyt muodostavat useiden vuosien 7818: päätöksestä 12.3.1996, dnrot 1037, 1041, 1113, mittaisen pitkän ja monitahoisen tapahtumasar- 7819: 1134, 1169, 1193, 122611/93 ja 4511/94. jan. Seuraavassa on keskitytty kuitenkin ennen 7820: muuta sen selvittämiseen, miksi talletusten oli 7821: annettu nousta siten kuin E.S:n kantelukirjoituk- 7822: ASIA sessa mainittiin, vakuuksien riittävyysongel- 7823: maan sekä ministeriön virkamiesten osuuteen 7824: Osuuskunta Eka-yhtymän säästökassatoi- tiedottamisessa. 7825: minnan valvonta. Olen tutkinut asian valtiovarainministeriön 7826: Johdannoksi totean, että asiassa on kysymys (ministerin ja ministeriön virkamiesten) menette- 7827: siitä, olivatko valtiovarainministeriö, valtiova- lyn osalta. Osuuskunta Eka-yhtymän ja sen puo- 7828: rainministeri Iiro Viinanen sekä eräät valtiova- lesta esiintyneiden henkilöiden menettelyn osalta 7829: rainministeriön virkamiehet menetelleet hallin- rikossyytteen nostamisesta on päättänyt Helsin- 7830: to-oikeudellisesti oikein osuuskunta Eka-yhty- gin kaupunginviskaali. 7831: män säästökassatalletusten turvaamiseksi asetet- 7832: tujen vakuuksien valvonnassa, niiden hyväksy- 7833: misessä sekä säästökassatalletusten määrän seu- 4.2. Säännöksistä 7834: rannassa. Heidän menettelyään on arvioitu myös 7835: rikosoikeudelliselta kannalta. Ratkaisussa on 4.2.1. Osuuskuntalain säännöksistä 7836: keskitytty erityisesti syksyn 1992 ja vuoden 1993 7837: tapahtumiin. Ekan säästökassaan tehtyjen talle- Osuuskuntalain 3 luvussa (861/1980) sääde- 7838: tusten yhteismäärä oli vuonna 1993 merkittäväs- tään lainausliikettä harjoittavista osuuskunnista 7839: ti noussut. Säästökassasta tapahtuneen talletus- ja niiden valvonnasta. 7840: paon seurauksena saman vuoden syksyllä yritys- Jos kauppaliikettä harjoittavan osuuskunnan 7841: saneeraukseen joutuneen Ekan puolesta asetet- toimialaan kuuluu säästökassatalletusten vas- 7842: tujen vakuuksien arvot olivat romahtaneet. Tä- taanottaminen, on osuuskunnan toimitettava 7843: män johdosta vakuudet olivat vain vähäiseltä sääntönsä ja niiden muutokset valtiovarainmi- 7844: osalta turvanneet säästökassassa olleet talletuk- nisteriön tarkastettavaksi. Säästökassatoimintaa 7845: set. Ratkaisussa on myös arvioitu valtiovarain- harjoittavan osuuskunnan on otettava sääntöi- 7846: ministeriön virkamiesten menettelyä tiedotetta- hinsä valtiovarainministeriön tarpeellisiksi kat- 7847: essa kansalaisille sekä julkisuuteen säästö kassa- somat määräykset (16 §, 1 ja 2 mom.). 7848: 9.6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 149 7849: 7850: Säästökassatoimintaa harjoittava osuuskunta va sääntönsä valtiovarainministeriön tarkastet- 7851: saa ottaa talletuksia vastaan ainoastaan osuus- tavaksi ja niihin on otettava ministeriön tarpeel- 7852: kunnan jäseniltä ja jäsenten alaikäisiltä lapsilta lisiksi katsomat määräykset. Säästökassatoimin- 7853: (16 a §, 1 mom.). taan saadaan käyttää vain pankkitoiminnassa 7854: Säästökassatalletusten vastaanottamiseen yleisesti yleisön talletusten vastaanottamiseen 7855: saadaan käyttää sellaisia tilejä, joita pankkitoi- käytettäviä valtiovarainministeriön hyväksymiä 7856: minnassa yleisesti käytetään yleisön talletusten tilejä. Säästökassatoimintaan liittyvän julkisen 7857: vastaanottamiseen. Valtiovarainministeriö hy- edun vuoksi valtiovarainministeriölle on säädet- 7858: väksyy talletusten vastaanottamiseen käytettä- ty valvonta- ja tarkastustehtäviä säästökassaan 7859: vät tilit ja niiden ehdot saatuaan pankkitarkas- nähden. Oikeudellisesti säästökassa ei ole osuus- 7860: tusviraston lausunnon. Säästökassatalletuksesta kuntaan nähden itsenäinen, vaan se on taloudel- 7861: osuuskunta saa suorittaa hyvityksenä ainoas- lisessa mielessä myös osuuskuntalain 3 luvussa 7862: taan tiliehtojen mukaisen koron. Osuuskunnan säänneilyllä tavalla osa osuuskunnan varainhan- 7863: säästökassaan tehtyyn talletukseen perustuvan kintaa. Osuuskunnan jäsenten, tallettajien etuja 7864: muun etuuden antaminen on kielletty ( 17 §, 1ja 2 pyritään turvaamaan vakuuden asettamista ja 7865: mom.) kassavarantoa koskevilla säännöksillä. 7866: Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskun- Osuuskuntalain 17 c §:n vakuudenjärjestämis- 7867: nan on pidettävä säästökassatoiminnan laatuun tä koskevan säännöksen oikeudellinen arviointi 7868: ja laajuuteen nähden riittävää kassavarantoa. on esillä olevan asian kannalta keskeistä. 7869: Kassavarannon on oltava vähintään kymmenen Totean, että osuuskuntalain 17 c §:n säännök- 7870: prosenttia säästökassatalletusten määrästä sen siviilioikeudellisesta tulkinnasta on asian kä- 7871: (17 b §, 1 mom.). sittelyn yhteydessä esitetty erilaisia käsityksiä. 7872: Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskun- Valtiovarainministeriö, samoin kuin myöskin 7873: nan on järjestettävä tilinomistajan saamisen tur- eräät muut tahot (oikeuden määräämä osuus- 7874: vaamiseksi valtiovarainministeriön hyväksymä kunta Eka-yhtymän selvittäjä, asianajaja A.H., 7875: takaus tai muu vastaava vakuus (17 c §). esitutkintapöytäkirja s. 591 ja KHT-tilintarkas- 7876: Säästökassatoimintaa tarkastaa osuuskuntien taja Y.T., s. 734-735), ovat esittäneet näkemyk- 7877: keskusliike. Mikäli osuuskunnalla ei ole keskus- siä,joiden mukaan säännös ei ainakaan ehdotto- 7878: liikettä, säästökassatoimintaa tarkastaa Keskus- masti edellytä täysin kattavia vakuuksia. Säästö- 7879: kauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä kassatallettajien näkökulma luonnollisesti on 7880: tilintarkastusyhteisö, jonka valtiovarainministe- toinen. Oikeuskirjallisuudessa tätä kysymystä ei 7881: riö on osuuskunnan esityksestä hyväksynyt. Tar- havaitakseni ole käsitelty eikä tiedossani myös- 7882: kastusta ohjaa ja valvoo valtiovarainministeriö. kään ole sitä koskevia oikeuden ratkaisuja. 7883: Valtiovarainministeriön asettamilla tarkastajilla Pankkikäytännöstä näyttää olevan pääteltävis- 7884: on oikeus myös suorittaa säästökassantarkas- sä, ettei suuryritysten osalta liene kovinkaan ta- 7885: tuksia. Keskusliike, tilintarkastusyhteisö ja sääs- vanomaista, että yrityksen kaikki velkavastuut 7886: tökassatoimintaa harjoittava osuuskunta ovat olisi täysin vakuuksin turvattu. 7887: velvollisia esittämään valtiovarainministeriölle Vuoden 1981 alusta voimaan tulleessa osuus- 7888: asiakirjat sekä antamaan sille tietoja ja selvityk- kuntalain 17 c §:ssä (86111980) säädetään, että 7889: siä, jotka ovat tarpeen säästökassojen tarkastus- säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan 7890: ta ja valvontaa varten ( 18 §, 1-3 mom.). on järjestettävä tilinomistajan saamisen turvaa- 7891: Säästökassatoiminnan valvonnan aiheutta- miseksi valtiovaraministeriön hyväksymä takaus 7892: mien kustannusten peittämiseksi säästökassatoi- tai muu vastaava vakuus. 7893: mintaa harjoittavan osuuskunnan on suoritetta- Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi 7894: va vuosittain valtiovarainministeriölle sen mää- osuuskuntalain muuttamisesta (HE N:o 109/ 7895: räämä maksu (18 §, 5 mom.). 1980 vp, siv. 8) em. säännöstä perusteltiin seuraa- 7896: vasti: 7897: "Osuuskunta vastaa säästökassatalletuksista 7898: 4.2.2. Edellyttääkö osuuskuntalain 17 c §:n kaikella omaisuudellaan. Lisäksi osuuskuntien 7899: noudattaminen täysin turvaavaa vakuutta säästökassojen säännöissä on eräitä tallettajan 7900: edun turvaamiseksi annettuja määräyksiä. Kum- 7901: Kauppaliikettä harjoittavalla osuuskunnalla paankin keskusliikkeeseen kuuluvat jäsenosuus- 7902: on oikeus ottaa säästökassatoiminnan puitteissa kunnat muodostavat takausrenkaan, joita kos- 7903: jäseniltään talletuksia. Tällöin sen on toimitetta- kevat sopimukset valtiovarainministeriö on hy- 7904: 150 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 7905: 7906: väksynyt. Säännökset vakuuden asettamisesta van riittävyys ei aiheuttane käytännössä ongel- 7907: tallettajien edun turvaamiseksi tulisi antaa laissa. mia. Osuuskunnan taloudellisen tilanteen vai- 7908: Siksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jon- keutuessa talletuskannan ja vakuustilanteen tar- 7909: ka mukaan osuuskunnan on järjestettävä tilin- kempi seuranta on myös valvovan viranomaisen 7910: omistajan saamisen turvaamiseksi valtiovarain- kannalta välttämätöntä. Sen tulisi tällöin kiinnit- 7911: ministeriön hyväksymä takaus tai muu vastaava tää huomiota osuuskunnan kokonaistaloudelli- 7912: vakuus." seen asemaan ja mm. säästökassatalletusten 7913: Eduskunnan pankkivaliokunta oli hallituksen määrän, talletuskannan rakenteen ja talletuksille 7914: esityksen johdosta antamassaan mietinnössä maksettavan koron muutoksiin ja kehittymiseen 7915: (nro 111980) yhtynyt hallituksen esityksen perus- sekä vakuuksiin. Myös yleisiin yhteiskunnassa 7916: teluihin. vallitseviin taloudellisiin seikkoihin on kiinnitet- 7917: Säännöksen perustelujen suhteen on todetta- tävä tarpeellista huomiota. 7918: va, etteivät osuuskunnan jäseninä olevat, sen Epäselvää on, millä tavoin kassavarantoa kos- 7919: säästökassan tallettajat ole etuoikeutetussa ase- keva säännös (osuuskuntalain 17 b §:n 1 mom.) 7920: massa osuuskunnan muihin velkojiin nähden. mahdollisesti vaikuttaa vakuuden asettamista 7921: Vain osuuskunnan jäsenillä on ollut talletusoi- koskevan osuuskuntalain 17 c §:n kannalta. Sivii- 7922: keus säästö kassaan. Huomion arvoista on erityi- lioikeudellisesti kassavaranto voinee olla va- 7923: sesti aikaisempina aikoina ollut, että heillä on kuutta vain, mikäli se pätevästi pantataan va- 7924: ollut myös jäsenoikeus seurata, vaikuttaa ja val- kuudeksi, vaikka sen määrääminen laissa turvaa 7925: voa osuuskunnan toimintaa. kassan maksuvalmiutta. 7926: Realisaatiotilanteessa viime kädessä ainoas- Tärkeä merkitys on myös sillä, miten ja millä 7927: taan jäsenen oman osuuskunnan nettovaralli- perusteilla vakuuksien arviointi on tehtävä. Täs- 7928: suutta voidaan pitää säästökassatalletuksia tur- täkään ei ole laissa annettu säännöksiä eikä val- 7929: vaavana. Näin ollen vakuuden asettamisella, tiovarainministeriön sisäisiä määräyksiä tai oh- 7930: mikä tapahtuu osuuskuntalain 17 c §:n perusteel- jeita. Arvioinnista on voitu esittää erilaisia teo- 7931: la osuuskunnan jäseninä olevien säästökassatal- reettisia periaatteita ja varsin monimutkaisiakin 7932: lettajien suojaksi, on heidän kannaltaan tärkeä laskentamalleja. Käytännössä liiketoiminnan 7933: merkitys. jatkuessa normaalina monet vakuudet voivat 7934: Lakitekstin ja sen esitöiden perusteella arvioi- olla arvokkaampia kuin poikkeuksellisissa olo- 7935: tuna osuuskuntalain 17 c §:n säännös ei ole täs- suhteissa, jolloin niiden arvo voi romahtaa liike- 7936: mällinen ja tarkkarajainen, niin että kulloinkin toiminnan jouduttua taloudellisesti vaaranalai- 7937: tarvittavat vakuudet olisivat sen nojalla määri- seksi tai talouselämän yleisesti syvään lamaan. 7938: teltävissä tai laskettavissa. Lakiteksti on oikeu- Osuuskuntalain 17 c §:n säännös ei näyttäisi 7939: dellisten tulkintaperiaatteiden mukaan ensisijai- tähdänneen esitöiden valossa silloisen käytän- 7940: nen oikeuslähde. Sen sanamuoto on tässä koh- nön mukaisen tallettajien vakuusturvan laajenta- 7941: den selvästi avoin. Myöskään esitöistä ei ole saa- miseen. Tallettajien asema vahvistui sikäli, että 7942: tavissa johtoa. Kuten edellä jaksosta 3.1 ilmenee, vakuuden asettamisvelvoite määrättiin laintasoi- 7943: olivat olosuhteet po. säännöksen säätämisen ai- sesti. Säännös on kuitenkin sanamuodoltaan 7944: kaan 1980-luvun alussa varsin erilaiset tarkastel- varsin tulkinnanvarainen. Siinä ei tarkemmin 7945: tavaan aikaan verrattuna. Avoin kysymys siten määritellä, tuleeko vakuuden olla täysin turvaa- 7946: on, tulisiko vakuuksien periaatteessa muodostaa va, ja jollei näin ole asianlaita, niin kuinka riittä- 7947: kaikissa oloissa täydellinen suoja talletuksille. vä sen sitten tulisi olla. Mikäli sanottu säännös 7948: E-Osuuskunta Ekan säästökassan 31.5.1990 luetaan sellaisenaan, yhdistämättä sitä esim. 7949: päivättyjen sääntöjen 2 §:ssä on todettu, että pankkien vakavaraisuutta koskeviin säännök- 7950: osuuskunta vastaa säästökassatalletuksista kai- siin, se voi antaa kuvan, että vakuuksien pitäisi 7951: kella omaisuudellaan. Osuuskunta kuuluu sääs- täysimääräisesti turvata säästökassatallettajien 7952: tökassatoimintaa harjoittavien osuuskuntien ja saamiset. Vakuustilanteen vertailu pankkilain- 7953: niiden tytäryhtiöiden muodostamaan takausren- säädännön puolelle osoittanee kuitenkin, että 7954: kaaseen ja tekee niiden kanssa tätä koskevan ajatus täyden vakuusvaatimuksen esittämiselle 7955: sääntöjen liitteenä olevan sopimuksen, jonka sittemmin 1990-luvulla koetun laman oloissa vai- 7956: valtiovarainministeriö on hyväksynyt. kuttaa olosuhteet huomioon ottaen vähemmän 7957: Säästökassatalletusten ollessa liiketoiminnan realistiselta. Tilanne oli ollut säännöksen synty- 7958: muihin rahoituslähteisiin verrattuna vähäisiä ja aikana erilainen. 7959: osuuskunnan toimiessa voitollisesti, vakuustur- Säännöksen tarkoitus näyttäisi sinänsä puol- 7960: 9.6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 151 7961: 7962: tavan sellaisia sovellutuksia, jotka lähtevät siitä, 4.2.3. Valtiovarainministeriötä koskevat sisäiset 7963: että osuuskunnan on järjestettävä vakuus tilin- säännökset ja määräykset säästökassatoi- 7964: omistajan koko saamisen turvaamista silmällä minnan valvonnasta ja virkamiesten 7965: pitäen. Lain esitöiden nojalla vakuus asetetaan toimivallasta 7966: osuuskunnan maksukyvyttömyyden varalta. 7967: Tämä merkitsee sitä, että mikäli velallinen Kuten edellä on todettu, osuuskuntalain 16, 7968: (osuuskunta) ei kykenisi talletusta eli velkaansa 17, 17 c, 18 ja 18 a §:ssä valtiovarainministeriölle 7969: maksamaan, tallettajat voivat periä sen vakuuk- on annettu lainausliikettä harjoittavien osuus- 7970: sista. Vakuuden arvon määrittelyä ei ole uskottu kuntien osalta tehtäviä, jotka liittyvät tallettajien 7971: velalliselle eli osuuskunnalle itselleen, vaan va- suojan toteuttamiseen. 7972: kuuden hyväksyminen on säädetty yleisessä int- Toisaalta on määrätty, että valtioneuvostosta 7973: ressissä viranomaisen, valtiovarainministeriön, annetun lain 3 §:n 6 kohdan (1611970) mukaan, 7974: tehtäväksi. joka oli voimassa 31.12.1995 saakka, valtioneu- 7975: Valtiovarainministeriön kannalta säästökas- vostolle kuuluvista asioista valtiovarainministe- 7976: satalletusten vakuuksien hyväksyminen ei ole riö käsitteli asiat, jotka koskevat maan rahalai- 7977: luonnehdittavissa liiketoiminnan harjoittami- tosta. 7978: seksi, jolloin siihen liittyisi riskin ottamista ja Valtioneuvoston ohjesäännön 19 §:n 13 koh- 7979: kokonaiskannattavuuden tavoittelua mahdolli- dan (163/1970) mukaan valtiovarainministeriö 7980: sista yksittäisistä tappiollisista liiketoimista vä- käsitteli vastaavasti mm. asiat, jotka koskivat 7981: littämättä. Valtiovarainministeriö toimii viran- säästökassatoimintaa koskevia osuuskuntia. 7982: omaisenaja viime kädessäjulkisen edun valvoja- Maaliskuun 1979 alusta lukien 28.2.1993 7983: na. Sen toiminnan tulee olla puolueetonta ja ob- saakka valtiovarainministeriöstä annettujen ase- 7984: jektiivista. Tämän vuoksi sekä säännöksen sana- tusten (21411979, 143/1982, 144/1986, 114111987 7985: muoto ja tarkoitus huomioon ottaen tallettajilla ja 879/1990) mukaan yleinen osasto on käsitellyt 7986: on perusteita lähteä arvioinneissaan siitä, ettei asiat, jotka koskevat säästökassatoimintaa har- 7987: valtiovarainministeriö ota heihin kohdistuvaa joittavia osuuskuntia. Maaliskuun alusta 1993 7988: riskiä vakuuksia hyväksyessään. lukien voimassa olleen valtiovarainministeriöstä 7989: Osuuskuntalain 17 c §:n säännös sinänsä edel- annetun asetuksen (196/1993) 3 §:n mukaan ra- 7990: lyttää, että valtiovarainministeriön hyväksymät hoitusmarkkinayksikkö on valmistellut asiat, 7991: vakuudet turvaavat säästökassatalletukset jotka koskevat rahoitusmarkkinoita ja niiden 7992: osuuskunnan maksukyvyttömyystilanteessa. valvontaa. 7993: Tätä tulkintaa puoltaa kohtuusperusteella se, Valtiovarainministeriön 1.10.1990 annetun 7994: että osuuskunta Eka-yhtymä oli julkisuuteen työjärjestyksen 29 §:n mukaan yleisen osaston 7995: markkinoinut säästökassatalletuksiaan turvalli- rahalaitostoimisto käsitteli asiat, jotka koski- 7996: sina. Eka-yhtymän harjoittamaan varsin voi- vat säästökassatoimintaa harjoittavia osuus- 7997: makkaaseen markkinointiin ei ollut valtiova- kuntia. Uuden 24.2.1993 annetun, 1.3.1993 lu- 7998: rainministeriön taholta puututtu. Myös valtiova- kien noudatetun työjärjestyksen 19 §:n mukaan 7999: rainministeriön virkamiehet olivat tiedottaneet rahoitusmarkkinayksikkö valmisteli säästökas- 8000: talletuksista tavalla, jonka voidaan katsoa anta- satoimintaa harjoittavia osuuskuntia koskevat 8001: neen tukea käsitykselle niiden turvallisuudesta. asiat. 8002: Valtiovarainministeriönkään taholta ei ollut Asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja 8003: missään vaiheessa saatettu yleisön tietoon talle- sen ministeriössä annetun lain (79/1922) 3 §:n 1 8004: tuksiin tosiasiallisesti liittyvää riskiä. momentissa oli säädetty, että ministeriössä lopul- 8005: Johtopäätöksenäni tässä kohden totean edellä lisesti ratkaistavia ovat hallitus- ja hallintoasiat, 8006: sanotun nojalla, että eri tulkintavaihtoehdoille jotka lailla tai asetuksella uskotaan sen ratkaista- 8007: voidaan esittää perusteluja sekä puolesta että vaksi. 8008: vastaan. Tällaisessa tilanteessa on perusteet pää- Pykälän 2 momentin mukaan ne asiat, jotka 8009: tyä siihen lopputulokseen, että säännös on siviili- päätetään ministeriössä, ratkaisi ministeriön 8010: oikeudellisesti arvioituna sisällöltään tulkinnan- päällikkö tai muu valtioneuvoston jäsen, jonka 8011: varainen ja joustava. Kysymykset vakuuksien toimialaan asia kuuluu, taikka, milloin asetuk- 8012: arvojen määrittelyssä noudatettavista periaat- sella niin säädetään, ministeriön kanslia- tai osas- 8013: teista ja vakuuksien suhteesta talletuskantaan topäällikkö tahi muu esittelijä. 8014: ovat säännöksen avoimuuden takia samoin tul- Pykälän 3 momentin mukaan asetuksella sää- 8015: kinnanvaraisia. dettiin, mitkä ministeriössä päätettävät asiat voi- 8016: 152 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8017: 8018: daan erikseen annettavana määräyksellä uskoa tä ratkaisuvaltaa. Päätösvalta näissä asioissa on 8019: kanslia- tai osastopäällikön tai muun esittelijän kuulunut ministerille. 8020: ratkaistaviksi. 8021: Lokakuun alusta 1990 voimaan tulleen valtio- 8022: varainministeriöstä annetun asetuksen (879/ 4.3. Ministeri Viinasen toiminta 8023: 1990) 22-31 §:issä oli säädetty asioiden ratkaise- 8024: misesta valtiovarainministeriössä. Säännösten Valtiovarainministeri Iiro Viinasen osuus, 8025: mukaan ratkaisuvalta kuului säännöksissä tar- jonka perusteita jo on kuvattu jaksossa 2.4.1 8026: koitetuissa asioissa ministeriön korkeimmille vir- poliisin suorittaman esitutkinnan selostuksen 8027: kamiehille, ellei asioita ollut valtioneuvoston oh- yhteydessä, on pääkohdissaan seuraava. 8028: jesäännön 32 §:n perusteella alistettava ministe- Viinanen on syksystä 1992 lähtien johtanut 8029: rin ratkaistavaksi taikka jollei ministeri, valtio- valtiovarainministeriössä Ekan säästökassatalle- 8030: sihteeri tai osaston päällikkö ollut pidättänyt tusten vakuuksia koskevien asioiden käsittelyä ja 8031: asiaa ratkaistavakseen. Vastaavalla tavalla oli siihen liittyen ministeriön päällikkönä, säästö- 8032: ratkaisuvalta määritelty aiemmin voimassa ol- kassatoiminnan valvonnasta vastaavan ylitar- 8033: leissa valtiovarainministeriöstä annetuissa ase- kastajan Kari Ihon esittelystä, tehnyt osuuskun- 8034: tuksissaja myöhemmin maaliskuun alusta vuon- tien säästökassatoimintaan sekä talletusten va- 8035: na 1993 voimaan tulleen valtiovarainministeriös- kuuksien hyväksymiseen liittyviä päätöksiä asi- 8036: tä annetun asetuksen (196/1993) 10-18 §:issä. ain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen mi- 8037: Valtioneuvoston ohjesäännön 32 §:n (360/ nisteriössä annetun lain (79/1922) 3 §:n nojalla. 8038: 1966) mukaan ministeriön esittelijä ratkaisi ne Näiden päätösten merkitys Ekan säästökassan 8039: ministeriössä päätettävät asiat, joista sanotussa vakuuksien vaivonnalle oli ollut tuossa vaiheessa 8040: ohjesäännössä tai muussa asetuksessa niin sääde- eli alkuvuonna 1993 keskeinen ja täysin ratkaise- 8041: tään. Säännös oli kumottu 22.12.1993 annetulla va. 8042: asetuksella (1392/1993). Tuon asetuksen 35 §:n Asia oli kulminoitunut 26.3.1993 tehtyyn rat- 8043: mukaan ministeriön päällikkönä toimiva minis- kaisuun, kun Viinanen oli hallintopäätöksellä 8044: teri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat. Vir- hyväksynyt Ekan tarjoamat vakuudet määräai- 8045: kamiesten ratkaistavia asioita koskevien mää- kaisesti 1.1.1993-31.12.1993 väliseksi ajaksi. 8046: räysten tulee ilmetä ministeriön työjärjestyksistä Virkamiesten osuutena oli syksystä 1992lähtien 8047: tai niiden liitteistä. lähinnä ollut kaikkien saatavissa olevien va- 8048: Valtiovarainministeriöstä annetun asetuksen kuuksien vaatiminen ja hankkiminen Ekalta. 8049: (879/1990) 26 §:ssä oli säädetty, että yleisen osas- Viinanen on häntä poliisitutkinnassa kuultaessa 8050: ton osastopäällikkö tai sen mukaan kuin työjär- ilmoittanut, että hän on päätöksistään myös vas- 8051: jestyksessä määrätään, apulaisosastopäällikkö tuussa. Viinanen on oman ilmoituksensa mu- 8052: taikka toimistopäällikkö tai muun pysyvän toi- kaan kuitenkin saanut tiedon säästökassatalle- 8053: mintayksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka tusten olennaisesta noususta vasta syksyllä 1993, 8054: koskevat muun muassa säästökassojen sääntö- koska Kari Iho ei ollut siitä hänelle aikaisemmin 8055: jen vahvistamista. ilmoittanut. 8056: Valtiovarainministeriön työjärjestyksessä Tietoja säästökassatalletuksista Viinanen ei 8057: 1.10.1990 oli määritelty osastopäälliköiden, apu- ole julkisuuteen po. aikana (1.1 0.1992- 8058: laisosastopäälliköiden ja toimistopäälliköiden 20.10.1993) ilmoituksensa mukaan antanut, lu- 8059: välinen työnjako heidän ratkaistavakseen kuulu- kuun ottamatta 20.10.1993 julkistettua tietoa sii- 8060: vissa asioissa. Työjärjestys oli ollut voimassa tä, että valtio takaa osuuskunta Eka-yhtymän 8061: 1.3.1993 asti. Sen jälkeen on noudatettu uuden, säästökassatalletukset erikseen annettavana lail- 8062: 24.2.1993 annetun työjärjestyksen määräyksiä. la. 8063: Johtopäätöksenäni edellä sanotusta totean, 8064: että päätöksentekoa valtioneuvostossa koske- 8065: vien säännösten ja valtiovarainministeriöstä an- 4.4. Valtiovarainministeriön virkamiesten osuus 8066: netun asetuksen säännösten sekä työjärjestysten 8067: määräysten perusteella osastopäälliköillä tai 4.4.1. Valtiosihteeri Keinänen 8068: alemmilla virkamiehillä ei voida katsoa olleen 8069: säästökassojen vakuuksien hyväksymisessä ja Valtiovarainministeriön silloinen kansliapääl- 8070: vakuuksien valvonnassa, säästökassojen sään- likkö, valtiosihteeri Eino Keinänen ei saadun sel- 8071: töjen hyväksymistä lukuun ottamatta, itsenäis- vityksen valossa ole hoitanut osuuskunta Eka- 8072: 9.6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 153 8073: 8074: yhtymän säästökassatalletusten vakuuksia kos- tehtävienjakoa 1.4.1991 alkaen käsittelevän luet- 8075: kevia asioita tässä päätöksessä varteen otettaval- telon mukaan hänelle rahalaitostoimiston ylitar- 8076: ta tavalla. kastajana olivat kuuluneet säästökassatoimintaa 8077: harjoittavia osuuskuntia koskevat asiat ja osuus- 8078: kuntien säästökassojen tarkastus. 8079: 4.4.2. Hallitusneuvos Laajanen Huomion arvoista on tässä kohdin se, ettei 8080: valtiovarainministeriölle uskotun, osuuskunta- 8081: Hallitusneuvos Pekka Laajanen oli toiminut lain säännöksiin perustuvan tehtävän suoritta- 8082: valtiovarainministeriön yleisen osaston rahoitus- misesta ollut annettu minkäänlaisia kirjallisia 8083: toimiston toimistopäällikkönä. Vuodesta 1989 määräyksiä tai ohjeita tätä tehtävää hoitaneelle 8084: lukien hän oli ollut yleisen osaston apulaisosasto- virkamiehelle. Vasta tilanteen vaikeutumisen 8085: päällikkö rahalaitostoimistossa. Säästökassatoi- myötä ministeri Viinanen oli ottanut asian erik- 8086: minnan valvonnan seuranta oli esimiesasemaan seen huolehdittavakseen ja antanut siitä Kari 8087: liittyen kuulunut hänen vastuualueeseensa ylei- Iholle kulloiseenkin tilanteeseen liittyviä ohjeita. 8088: sellä osastolla. Maaliskuun alusta 1993 lukien Yleisiä määräyksiä tai ohjeita ei täten ollut an- 8089: sanotut tehtävät olivat kuuluneet hänelle rahoi- nettu ylitarkastajana asiaa hoitavalle Kari Iholle 8090: tusmarkkinayksikön päällikkönä. sen paremmin säästökassatalletusten vakuuksien 8091: Valtiovarainministeriöstä annetun asetuksen rekisteröimisestä, arvioinnista, tai niihin liitty- 8092: (1141/1987) 28 §:n mukaan toimiston päällikön vien asioiden esittelemisestä tai ratkaisemisesta, 8093: tehtävistä oli ollut soveltuvin osin voimassa, mitä kuin muustakaan asiaan liittyvästä menettelystä. 8094: 25 §:ssä osaston päällikön tehtävistä oli säädetty. Näin asiassa oli ollut olemassa virkamiesten vel- 8095: Valtiovarainministeriöstä annetun asetuksen vollisuuksia ajatellen perusteena lähinnä vain 8096: (879/1990) 18 §:n mukaan apulaisosastopäälli- osuuskuntalain säännökset sekä toimivaltakysy- 8097: kön tuli osaston päällikön apuna johtaa osaston mysten osalta asetus- ja työjärjestystasoiset ylei- 8098: toimintaa ja valvoa, että asiat, joiden valvonnan set määräykset. 8099: osaston päällikkö oli hänelle määrännyt, käsitel- Kari Iho on tämän mukaisesti hoitanut Ekan 8100: tiin huolellisesti ja tehokkaasti. Lisäksi apulais- säästökassan vakuuksien valvontaa koskevat 8101: osastopäällikön tuli käsitellä ne osastolle kuulu- erilaiset hallinnolliset ja muut käytännön tasolla 8102: vat asiat, jotka osaston päällikkö oli hänen käsi- tarpeelliset asioiden valmisteluun liittyvät tehtä- 8103: teltäväkseen määrännyt. vät, osallistunut Ekan vakuuksia koskeviin neu- 8104: Laajanen oli vuoden 1992 syksyllä osallistu- votteluihin, valmistellut ja esitellyt valtiovarain- 8105: nut eräisiin säästökassatoimintaa ja talletuksien ministeri Iiro Viinaselle asiaan liittyviä päätöksiä 8106: vakuuksia koskeviin neuvotteluihin. Tämän jäl- sekä antanut yleisölle ja julkisuuteen tietoja. Iho 8107: keen tehtävät valtion vakuusrahastossaja pank- on siten yleisesti ottaen hoitanut sanotut asiat, 8108: kikriisin hoidossa olivat vieneet hänen aikansa niin kuin ne on edellä tässä päätöksessä kuvattu, 8109: niin, ettei hän ollut ehtinyt merkittävässä määrin paitsi niiltä osin, kuin ministeri Viinanen oli otta- 8110: osallistua Ekan säästökassan vakuuksien val- nut vakuusasiat syksystä 1992 alkaen ratkaista- 8111: vontaan ennen kuin vasta talletuskriisin viime vakseen ja tehnyt niissä joko esittelystä tai muu- 8112: vaiheissa vuoden 1993 loppupuolella. ten päätökset. Laajasen osallistuminen säästö- 8113: Laajan en oli lisäksi osaltaan vastannut säästö- kassavalvontaan on ollut suhteellisen vähäistä. 8114: kassatoiminnan valvontaa ja talletuksien va- Kari Iho on toiminut Viinasen tekemien pää- 8115: kuuksia koskeviin tiedusteluihin. tösten osalta virkamiehelle kuuluvan esittelijän- 8116: vastuun perusteella (HM 93 §). 8117: 8118: 4.4.3. Ylitarkastaja Iho 8119: 4.5. Valtiovarainministeriön noudattaman 8120: Säästökassatoimintaa harjoittavia osuuskun- menettelyn hallinto-oikeudellista yleisarvi- 8121: tia koskevien asioiden käsittely ja osuuskuntien ointia vakuuskysymyksessä 8122: säästökassojen tarkastus olivat kuuluneet koko 8123: osuuskuntalain 3luvun (861/1980) voimassaolo- Valtiovarainministeriössä on käsitelty osuus- 8124: ajan eli vuoden 1981 alusta lukien valtiovarain- kunta Eka-yhtymän ja sen säästökassan talou- 8125: ministeriössä välittömimmin ylitarkastaja Kari dellista asemaa ja sen kehitystä eri vaiheissa. Si- 8126: Ihon tehtäviin ja hänen vastuulleen. Valtiova- käli kuin kysymys on ennen osuuskunta Eka- 8127: rainministeriön yleisen osaston henkilökuntaaja yhtymän ja osuusliike Elannon välisen ristiin ta- 8128: 8129: 20 370099 8130: 154 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8131: 8132: kauksen irtisanomista sattuneista eli vuoden makas nousu oli yhteydessä yhtymän vaikeaan 8133: 1992 syyskuuta edeltäneistä tapahtumista, en taloudelliseen tilanteeseen. Kun riittävien lisäva- 8134: saatujen selvitysten valossa näe ministeriön me- kuuksien saaminen ei käynyt enää päinsä, minis- 8135: nettelyssä sellaista oikeudellista moitittavuutta, teriön olisi osuuskuntalain 17 c §:n valossa tullut 8136: johon oikeuskanslerin laillisuusvalvojana tulisi ajoissa ja riittävästi puuttua talletuskannan kehi- 8137: puuttua. tykseen. 8138: Sopimuksen irtisanomisenvaraisuus merkitsi Edellä sanotun mukaisesti pidän asiassa moi- 8139: kyllä sinänsä valtiovarainministeriön kannalta tittavana sitä, että valtiovarainministeriö oli sal- 8140: heikennystä, koska tällainen vakuus ei ole pysy- linut osuuskunta Eka-yhtymän säästökassan tal- 8141: vä, jos se irtisanotaan. Ristiintakauksen ollessa letusten kasvaa vuonna 1993 edellisestä vuodesta 8142: voimassa ja talletuskannan pysyteltyä suhteelli- lähes puolitoistakertaisiksi ja myös määrältään 8143: sen vakaana n. 900 miljoonan markan tasolla, ei huomattavasti ilman, että vastaavia vakuuksien 8144: järjestelyä kuitenkaan mielestäni ole saatettu pi- lisäyksiä oli voitu järjestää. Osuuskuntalain 8145: tää rahamarkkinoilla yleensä vallitsevat seikat 17 c §:n edellyttämän ministeriön tehtäväksi ase- 8146: huomioon ottaen säännösten vastaisena. tetun tallettajien vakuusturvan kannalta tähän 8147: Kun osuuskunta Eka-yhtymän ja osuusliike kasvutilanteeseen ei ole ollut perusteita. 8148: Elannon välinen ristiintakausjärjestely oli irtisa- Eri asia on - kuten ministeri Viinanen on 8149: nottu syyskuussa 1992 päättymään 31.12.1992, kertonut- että painavien yhteiskunnallisten syi- 8150: valtiovarainministeri Viinanen oli ottanut asian den vuoksi käytännössä ei kenties olisi ollut mah- 8151: johdon käsiinsä. Valtiovarainministeriö oli ryh- dollista puuttua asiaan. Osuuskuntalain 17 c §:n 8152: tynyt vaatimaan Ekalta muita vakuuksia säästö- kannalta johtopäätös kuitenkin on se, mikä edel- 8153: kassatalletusten suojaksi. Ministeriö oli vaatinut lä on todettu. Osuuskuntalain mukainen valtio- 8154: Ekalta kaikki ne vakuudet, jotka sen oli ollut varainministeriön tehtävä olisi ollut huolehtia 8155: vielä mahdollista saada. Asiassa oli myös pantu säästökassatalletusten turvaamisesta. 8156: erityistä painoa takausrenkaan aikaansaami- Ministeriö oli kuitenkin ilmeisesti pitänyt 8157: seen. Ministeriön puolelta oli pyritty lisäksi Ekan Ekan taloudellista tilaa niin vaikeana, ettei tätä 8158: liiketoimintaedellytysten parantamiseen. tehtävää voitaisi enää hoitaa tallettajien eduksi 8159: Takauksen lakkaaminen irtisanomisen joh- muutoin kuin välillisesti vaikuttamalla osuus- 8160: dosta oli merkinnyt olennaista muutosta va- kunnan asemaan. Valtiovarainministeriö oli pyr- 8161: kuuksien kattavuuteen. Kun säästökassan talle- kinyt tilanteessa ensisijaisesti Ekan taloudellisen 8162: tuskanta oli lisäksi samalla alkanut vuoden 1992 aseman ja liiketoiminnan edellytysten paranta- 8163: lopulta voimakkaasti kasvaa, valtiovarainminis- miseen, kun keskittyminen suoraan säästökassa- 8164: teriölle oli mielestäni edellä tarkastettujen sään- tallettajien aseman turvaamiseen ei enää olisi 8165: nösten valossa syntynyt erityinen velvollisuus tuottanut riittävää tulosta. 8166: ryhtyä seuraamaan tilannetta ja huolehtimaan Yksittäisistä toimenpiteistä erityisesti valtio- 8167: vakuuksien riittävyydestä. Tähän sillä olisi si- varainministerin 26.3.1993 tekemä, edellä ker- 8168: nänsä ollut osuuskuntalain 3 luvun säännösten rottu kannanotto antaa aihetta arvosteluun. Sii- 8169: perusteella oikeudelliset mahdollisuudet ja toi- nä oli hyväksytty riittämätön vakuusjärjestely 8170: mivaltuudet pitkähköksi ajaksi eteenpäin eli 1.1.1994 saakka 8171: Kun takausrenkaan aikaansaaminen yrityk- ilman, että talletuskannan kasvuun ja rakentei- 8172: sistä huolimatta ei ollut ollut mahdollista, minis- siin olisi pyritty puuttumaan. Tähän ratkaisuun 8173: teriön olisi tullut mielestäni osuuskuntalain sille on sisältynyt tallettajien kannalta sellaista epä- 8174: asettaman erityistehtävän mukaisesti tarvittaes- varmuuttaja riskinottoa, jota ei mielestäni voida 8175: sa aktiivisin toimin tarkoin selvityttää säästökas- pitää hyväksyttävänä. 8176: san talletuskanta sekä sen rakenne ja kehitys. Menettelyllisesti säästökassatalletusten va- 8177: Selvityksen valossa vuoden 1993 alkupuolella ta- kuuksien rekisteröinti, arviointi ja hyväksyntä 8178: pahtuneeseen Ekan säästökassan talletuskannan tämän asian yhteydessä näyttävät olleen valtio- 8179: voimakkaaseen kasvuun ei kuitenkaan ollut kiin- varainministeriössä vaillinnaisia tai puuttuneen 8180: nitetty ajoissa huomiota. Ministeriön olisi pitä- kokonaan. Se, ettei asiasta lain 17 c §:n lisäksi ole 8181: nyt voida päätellä useista seikoista, mm. säästö- ollut mitään määräyksiä tai kirjallisia ohjeita, ei 8182: kassan maksamista yleistä tasoa korkeammista mielestäni ole voinut olla vailla vaikutuksia. Va- 8183: koroista (vert. ministeri Viinasen sanomalehti kuusasiaa ei ollut valtiovarainministeriössä käsi- 8184: Karjalaisen haastattelussa 5.11.1993 mainitse- telty sillä tavoin kuin esim. hyvä pankkitapa olisi 8185: mat "häirikkökorot"), että talletuskannan voi- edellyttänyt; vakuuksien mitoitusta yksittäiseen 8186: 9.6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 155 8187: 8188: velkaan tai koko talletuskantaan nähden kiin- seksi eduskunnan päätösten mukaisesti. Ekan 8189: teästi seuraten. Valtiovarainministeriö oli säästökassan osalta sellaisten vaatimusten esittä- 8190: 21.10.1992, 29.12.1992, 12.3.1993, 29.3.1993 ja minen tai toimenpiteet, jotka olisivat johtaneet 8191: 13.4.1993 pääasiallisesti vain hyväksynyt ja otta- Ekan kaatumiseen ja samalla sitä rahoittaneiden 8192: nut vastaan Ekan tarjoamat vakuudet ilman, että pankkien ajautumiseen vielä elettyä suurempiin 8193: niiden arviointiin olisi ainakaan tarpeeksi var- vaikeuksiin, olisivat johtaneet haittavaikutusten 8194: haisessa vaiheessa ministeriön taholta aktiivisesti kohdistumiseen koko yhteiskuntaan. 8195: kiinnitetty kylliksi huomiota. Pidän myös moitit- Osuuskunta Eka-yhtymän säästökassan talle- 8196: tavana sitä, että jo saatuja vakuuksia (Meira tusten laajamittainen pako oli tapahtunut loka- 8197: Oy:n osakkeet) oli joulukuussa 1992 annettu kuussa 1993 varsin lyhyessä ajassa ja se oli tullut 8198: Eka-yhtymälle takaisin. valtiovarainministeriöliekin yllätyksenä. Tässä 8199: Tytäryhtiön osakkeiden käytöstä vakuutena tilanteessa tallettajien aseman turvaaminen ei 8200: on todettava, että tällaisten osakkeiden arvo on enää ollut ollut mahdollista. Valtiovarainminis- 8201: altis emoyhtiön toimenpiteille. Kassavaranto teriön suunnittelemat toimenpiteet olivat myö- 8202: puolestaan on vakuutta vain, mikäli se pätevästi hästyneet. 8203: pantataan vakuudeksi. 8204: Ministeriön kannalta lieventävänä seikkana 8205: asian arviointiin vaikuttaa se, että valtiovarain- 4.6. Toiminnan oikeudellista arviointia 8206: ministeriölle Eka-yhtymän taholta annetut tie- 8207: dot, sellaisina kuin ne on vastaanotettu, näyttäi- 4. 6.1. Ministeri Viinasen ratkaisut 8208: sivät olleen puutteellisia, niin ettei oikeita johto- 8209: päätöksiä niiden perusteella ollut voitu ministe- Valtiovarainministeri Iiro Viinasen toiminta 8210: riössä tehdä. Totean, että valtiovarainministe- osuuskunta Eka-yhtymän säästökassatalletus- 8211: riöllä oli kuitenkin vallinneessa tilanteessa ollut ten vakuuksien valvontaa koskevassa asiassa on 8212: erityinen velvollisuus sekä laissa säädetyt keinot paitsi yhteiskunnalliselta kannalta myöskin oi- 8213: seurata, saada tietoonsa ja tarvittaessa tarkastaa keudellisesti keskeinen ja ratkaiseva. Hän oli 8214: Ekan säästökassan vakuustilanteeseen liittyviä mm. allekirjoittanut 29.12.1992, 27.1.1993 ja 8215: seikkoja. Kun asiaa oli käytännön toimien osalta 26.3.1993 tehdyt valtiovarainministeriön pää- 8216: hoitanut ministeriössä lähinnä vain yksi virka- tökset. Ne Viinanen oli tehnyt valtiovarainminis- 8217: mies eli ylitarkastaja Iho, saatetaan esim. osuus- teriön päällikkönä ylitarkastaja Kari Ihon esitte- 8218: kunta Eka-yhtymän saneerauksessa käytettyihin lystä asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja 8219: henkilöresursseihin viitaten valtiovarainministe- sen ministeriöissä annetun lain (7911922) 3 §:n 2 8220: riön resurssimitoitusta säästökassavalvonnassa momentin nojalla. Ministeri Viinanen oli 8221: pitää esillä olevan kaltaisia tilanteita silmällä pi- 29.12.1992, 27.1.1993 ja 26.3.1993 päivätyillä 8222: täen lähes olemattomana. ratkaisuillaan edellyttänyt osuuskunta Eka-yh- 8223: Valtiovarainministeriön toimintaa arvioitaes- tymän järjestävän takauksen säästökassatalle- 8224: sa näyttää ilmeiseltä, että tallettajien vakuustur- tustensa vakuudeksi. Viimeisellä 26.3.1993 anta- 8225: va on ollut siinä aikaisempina vuosina erillisky- manaan päätöksellä hän oli hyväksynyt valtio- 8226: symyksenä esillä. Taloudellisen tilanteen vaikeu- varainministeriölle tarjotun panttaussitoumuk- 8227: tuessa ja pankkikriisin syvetessä valtiovarainmi- sen eräiden osakkeiden osalta osuuskuntalain 8228: nisteriölle ja sen rahoitusmarkkinayksikölle kuu- 17 c §:n tarkoittamaksi vakuudeksi määräaikai- 8229: lunut tehtävä rahoitusmarkkinoiden yleisestä sesti 1.1.-31.12.1993 väliseksi ajaksi. 8230: hoidosta on astunut etualalle. Säännöksissä ase- Viinasta voidaan mielestäni arvostella siitä, 8231: tetut tehtävät muodostuivat kriisin syvetessä että hän oli tyytynyt uusien vakuuksien vaatimi- 8232: maanlaajuisesti tarkasteltuna osin ristiriitaisiksi seen osuuskunta Eka-yhtymän ollessa jo talou- 8233: keskenään. dellisessa kriisitilanteessa, mutta ei ollut ryhtynyt 8234: Säästökassatalletusten turvallisuuden kannal- toimenpiteisiin talletusten määrän kasvun rajoit- 8235: ta olisi ollut tärkeää, että talletusten määrä mitoi- tamiseksi. Talletusten merkittävästä kasvusta 8236: tetaan kussakin tilanteessa huomioon ottaen saa- Viinanen on oman ilmoituksensa mukaan tosin 8237: tavissa olevat vakuudet, mikä olisi ollut osuus- saanut tiedon vasta syksyllä 1993. Hänen 8238: kuntalain 17 c §:n edellyttämä toimenpide. Mi- 26.3.1993 tekemänsä päätös antaa aihetta arvos- 8239: nisteriö oli nähtävästi katsonut kuitenkin pää- teluun. Siinä oli hyväksytty riittämätön vakuus- 8240: tehtäväkseen pankkikriisin hoitamisen eli toi- järjestely 1.1.1994 saakka ilman, että vakuuksien 8241: menpiteet maan rahalaitoksen pystyssä pitämi- arvoja olisi asianmukaisella tavalla pyritty pää- 8242: 156 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8243: 8244: tökseen liittyen selvittämään. Valtiovarainminis- valtioneuvoston jäsen voidaan panna syyttee- 8245: teriö oli lähinnä vain ottanut vastaan kaikki tar- seen, pidetään sitä, että hän on 8246: jotut vakuudet osuuskunta Eka-yhtymän ilmoit- - ollut virkatoimessaan avullisena ilmeiseen 8247: taman arvoisina. Totean, että eräissä osuuskunta laittomuuteen tai sitä edistänyt, 8248: Eka-yhtymässä taloudellista tilannetta varten si- - maan ilmeiseksi vahingoksi tahallansa 8249: säiseen käyttöön laadituissa selvityksissä va- väärinkäyttänyt virka-asemaansa, mikä menet- 8250: kuuksien arvot olivat olleet olennaisesti alhai- tely on katsottava virkarikokseksi, taikka 8251: semmat. - muutenjossakin virkatoimessaan menetel- 8252: Asiassa oli sallittu talletusten määrän kasvaa lyt selvästi lainvastaisesti. 8253: huomattavasti ilman asianmukaisia vakuuksia. Katson, ettei ministeri Viinasen edellä kerrot- 8254: Talletusten määrä oli ollut 30.11.1992 noin 918 tua menettelyä voida pitää selvästi lainvastaise- 8255: miljoonaa markkaa, mistä se oli noussut melko na, siten kuin ministerivastuulain 7 §:n säännös 8256: tasaisesti 30.9.1993 mennessä noin 1.486 miljoo- edellyttää. Kysymyksessä olevat valtiovarainmi- 8257: naan markkaan. Tällä kasvulla oli ollut olennai- nisteriön velvollisuudet säästökassatalletusten 8258: nen merkitys lopullisen vakuusvajeen suuruuden vakuuksien valvonnassa ovat päin vastoin olleet 8259: kannalta. Katson, ettei ole ollut osuuskuntalain tulkinnanvaraiset. 8260: 17 c §:n mukaista antaa talletuskannan kasvaa 8261: huomattavasti tilanteessa, jossa vakuudet eivät 8262: olleet olleet läheskään riittävät. 8263: Valtiovarainministeriön voimakas pyrkimys 4.6.2. Virkamiesten oikeudellinen vastuu 8264: siihen, että osuuskunta Eka-yhtymän toiminta 8265: voitaisiin turvata, on ollut vallinneessa erityisti- Rikoslain 40 luvun 11 §:ssä (792/1989) sääde- 8266: lanteessa sinänsä oikea ja perusteltu, vaikkei näin tään, että jos virkamies virkaansa toimittaessaan 8267: suorasuuntainen itsenäisten yksityisoikeudellis- huolimattomuudesta tai varomattomuudesta 8268: ten yritysten asioihin vaikuttaminen perinteises- rikkoo tai jättää täyttämättä virkatoiminnassa 8269: sä mielessä varsinaisesti kuulune valtiovarainmi- noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin pe- 8270: nisteriön tehtäviin. rustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huo- 8271: Valtiovarainministeriö on katsonut, ettei sen mioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja 8272: toimintamalleja voida määritellä pelkästään muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena 8273: säästökassatallettajien turvaamisen näkökul- arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuot- 8274: masta, vaan maan talouden kokonaisetu oli ollut tamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomises- 8275: määräävänä kysymyksessä olevassa asiassa. ta varoitukseen tai sakkoon. 8276: Näitä seikkoja on kerrottu erityisesti ministeri Tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikko- 8277: Viinasen kuulemisen yhteydessä. Tämä peruste misen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, 8278: on yhteiskunnallisesti painava. Se on nähdäkseni että asianomaisen virkamiehen virkavelvollisuus 8279: myös antanut mahdollisuuksia eri näkökohtien perustuu virkatoiminnassa noudatettaviin sään- 8280: huomioon ottamiseen ja niiden keskinäiseen pai- nöksiin tai määräyksiin. Oikeuskirjallisuudessa 8281: notukseen edellä selostetun osuuskuntalain esitetyn kannanoton mukaan virkavelvollisuu- 8282: 17 c §:n sisältämän oikeudellinen harkintavallan den voidaan katsoa perustuvan säännökseen tai 8283: puitteissa ministeri Viinasen päätöksenteossa. määräykseen, kun säännös tai määräys antaa 8284: Olen edellä arvostellut ministeri Viinasen me- edes jonkinlaisia viitteitä virkavelvollisuuden si- 8285: nettelyä sen johdosta, että hän oli 26.3.1993 hy- sällöstä. Valtion virkamieslain mukaan virka- 8286: väksynyt talletusten vakuusjärjestelyn ilman, miehen on suoritettava virkatehtävät asianmu- 8287: että talletuskantaan nähden olisi ollut riittäviä kaisesti. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn mielipi- 8288: vakuuksia, ja että vakuuksien arvoja olisi asian- teen mukaan myös yleisten hallinto-oikeudellis- 8289: mukaisesti selvitetty sekä talletuskannan kas- ten periaatteiden noudattamisvelvollisuutta voi- 8290: vuun puututtu. daan tätä kautta pitää säännöksiin perustuvana, 8291: Ministeri Viinasen menettelyä on arvioitava joskin yksittäistapauksissa on syytä varovaisuu- 8292: lain eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneu- teen ja rajatapausten jättämiseen rikosoikeudel- 8293: vostonjäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskun- lisen arvioinnin ulkopuolelle (Viljanen, Virkari- 8294: nan oikeusasiamiehen virkatointen lainmukai- kokset ja julkisyhteisön työntekijän rikokset, 8295: suutta (ns. ministerivastuulain) nojalla ja siinä Helsinki 1990, s. 335-338). 8296: säädetyillä perusteilla. Sanotun lain (274/1922) Osuuskuntalain 17 c §:n mukaan osuuskun- 8297: 7 §:n mukaan lainvastaisena menettelynä, josta nan on järjestettävä säästökassatalletusten tur- 8298: 9 .6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 157 8299: 8300: vaamiseksi valtiovarainministeriön hyväksymä hittymistä ja oli ollut tästä sekä vastaanotetuista 8301: vakuus. Säännös edellyttää menettelyllisesti sitä, vakuuksista tietoinen, hän ei ollut välittänyt tätä 8302: että valtiovarainministeriössä asianmukaisessa olennaista tietoa ministeri Viinaselle. Talletus- 8303: järjestyksessä ratkaistaan, voiko ministeriö hy- kanta oli erityisesti loppuvuodesta 1992 lähtien 8304: väksyä säästökassatalletusten turvaksi tarjotut kasvanut huomattavasti, ilman että asianmukai- 8305: vakuudet. Päätösvaltaa tästä käyttää valtiova- sia vakuuksia olisi lisätty. 8306: rainministeri. Asia valmistellaan rahoitusmark- Kun osuuskunta Eka-yhtymän saneerausme- 8307: kinayksikössä ja esitellään sen toimesta. nettely oli aloitettu, Eka-yhtymän kokonaistoi- 8308: Osuuskuntalain 17 c §:n säännöksellä valtio- minnan jatkumiseen sidoksissa olevat säästökas- 8309: varainministeriölle ei ole annettu vapaata har- satalletusten vakuudet olivat arvoltaan huven- 8310: kintavaltaa sen suhteen, vaatiiko ministeriö sääs- neet ja saneerauksen hyväksyruisaikaisten arvioi- 8311: tökassatalletuksille ylipäänsä mitään vakuuksia. den mukaan kattaneet vain noin kymmenen pro- 8312: Tältä osin säännös on ehdoton ja selvä. Vakuus senttia talletusten 1.200 miljoonan markan mää- 8313: on järjestettävä. Valtiovarainministeriö voi läh- rästä. 8314: tökohtaisesti hyväksyä säästökassatalletusten Harkittaessa oikeudelliselta kannalta edellä 8315: suojaksi vain sellaisia vakuuksia,jotka turvaavat kerrottua Eka-yhtymän vakuuksien kirjaamista, 8316: talletukset osuuskunnan maksukyvyttömyysti- niiden arviointia ja hyväksyruismenettelyä sekä 8317: lanteessa. Tästä ja valtiovarainministeriön val- valvontaa, ovat menettelyissä näissä kohdin il- 8318: vontatehtävästä johtuu, että ministeriön on seu- menneet puutteet olleet osin teknistä laatua. Näi- 8319: rattava talletuskannan suuruutta suhteessa sen hin kysymyksiin oli kyllä kiinnitetty huomiota, 8320: osalta ministeriöllä oleviin vakuuksiin. mutta liian myöhäisessä vaiheessa. 8321: Osuuskuntalain 3 luvussa on määritelty val- Mitä tulee siihen, ettei ylitarkastaja Kari Iho 8322: tiovarainministeriön velvollisuudet säästökasso- ollut saattanut ministeri Viinasen tietoon talle- 8323: jen valvonnassa. Sanotuista säännöksistä virka- tusten määrän kasvua, pidän laiminlyöntiä va- 8324: miehille johtuvia velvollisuuksia joudutaan arvi- kavampana. Selvitysten valossa näyttää varsin 8325: oimaan tarkemman sääntelyn puuttuessa lähin- todennäköiseltä, että tämä olennainen tieto oli 8326: nä sen tarkoituksen valossa, joka säännöksillä tullut Viinaselle vasta syksyllä 1993. Laiminlyön- 8327: on. Osuuskuntalain 3 luvun säännösten nojalla ti on siten tapahtunut, mutta samalla on kysyttä- 8328: valtiovarainministeriön virkamiesten säästökas- vä, mikä merkitys tiedon saamattajäämisellä on 8329: satalletusten valvontaa koskevana velvollisuute- ollut Viinasen toiminnalle. 8330: na on huolehtia siitä, että säästökassatalletuksil- Ministeri Viinanen oli jo syksyllä 1992 asetta- 8331: la on asianmukaiset vakuudet. Näihin säännök- nut virkamiestensä ensisijaiseksi tehtäväksi vaa- 8332: siin perustuvan virkavelvollisuuden rikkominen tia osuuskunta Eka-yhtymäitä kaikki saatavissa 8333: huolimattomuudesta voinee toteuttaa rikoslain olevat vakuudet. Virkamiehet olivat toimineet 8334: 40 luvun 11 §:ssä tarkoitetun tuottamuksellisen tämän ohjeen mukaisesti. Vakuuksia oli saatu 8335: virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkis- varsin rajoitetusti. Viinanen oli 26.3.1993 tehnyt 8336: tön. Osuuskuntalain 17 c §:n avoimuus huo- päätöksen, jolla valtiovarainministeriön hallussa 8337: mioon ottaen tässä kohden arvioinnissa on kui- olleet Ekan vakuudet oli hyväksytty vuoden 1993 8338: tenkin syytä varovaiseen tulkintaan. loppuun saakka. Maaliskuussa 1993 ja sen jäl- 8339: Esitutkinta-asiakirjojen perusteella katson, keen toimialajärjestelyt osuuskunta Eka-yhty- 8340: että toimistopäällikkönä, apulaisosastopäällik- män pelastamiseksi olivat puolestaan olleet kes- 8341: könä ja rahoitusmarkkinayksikön päällikkönä keisesti esillä. 8342: toiminut Pekka Laajanen, esimiesasemansa ja Tässä kohden on tarkasteltava, olisiko valtio- 8343: -vastuunsa perusteella osuuskuntien säästökas- varainministeriö voinut osuuskuntalain nojalla 8344: sojen vakuuksien valvontaa hoitavassa yksikös- vuoden 1992lopulla tai vuoden 1993 alkupuolel- 8345: sä, ja ylitarkastaja Kari Iho, sanottuja tehtäviä la asettaa katon säästökassatalletuksille Eka-yh- 8346: käytännössä hoitaneena virkamiehenä, olivat tymässä, jollei osuuskuntalain 17 c §:ssä tarkoi- 8347: menetelleet hyvän hallintotavan vastaisesti, kun tettuja vakuuksia uusien säästökassatalletusten 8348: he eivät olleet järjestäneet osuuskunta Eka-yhty- osalta olisi saatu. Oikeudelliselta kannalta tämä 8349: män vakuuksien kirjaamista, niiden arviointia ja olisi ollut mahdollista. Valtiovarainministeriön 8350: hyväksyruismenettelyä sekä valvontaa asianmu- puolelta on kuitenkin esitetty, että jos näin olisi 8351: kaisella tavalla. tehty, osuuskunta Eka-yhtymän taloudellisesta 8352: Vaikka ylitarkastaja Kari Iho oli virkansa kriisistä olisi voinut aiheutua valtiolle laajamit- 8353: puolesta seurannut mm. talletusten määrän ke- taisia taloudellisia tappioita. Talletuskatto olisi 8354: 158 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8355: 8356: viime kädessä saattanut viedä Eka-yhtymän lik- käytännöllä olennainen merkitys, mitä seikkaa ei 8357: viditeettikonkurssiin. Konkurssista valtiolle voida sivuuttaa heidän vastuunsa kannalta. 8358: mahdollisen pankkituen maksuna aiheutuvat Myöskin sillä, ettei valtiovarainministeriössä 8359: kustannukset olisivat olleet valtiovarainministe- vuoden 1980 jälkeen, jolloin osuuskuntalain 8360: riön näkemyksen mukaan tapahtunutta tuntu- 17 c §oli tullut voimaan, ollut annettu tarkempia 8361: vasti suuremmat. Näitä näkökohtia on tarkem- sisäisiä määräyksiä tai ohjeita osuuskuntalain 8362: min kuvattu ministeri Viinasen kuulustelukerto- mukaan ministeriölle kuuluvien tehtävien suorit- 8363: muksen yhteydessä. En pidä Viinasen arviota tamisesta, on merkitystä asiaa arvioitaessa. Niin 8364: tilanteesta epärealistisena. ikään se tosiseikka, että ministeri Viinanen oli 8365: Toisena vakavana yksittäisenä laiminlyöntinä syksystä 1992 lähtien ottanut asian hoidon ja 8366: pidän Ihon toiminnassa sitä, että hän oli joulu- vastuun itselleen, vaikuttaa virkamiesten vas- 8367: kuussa 1992 omatoimisesti luovuttanut Ekalie tuun arviointiin. 8368: takaisin Meira Oy:n osakkeet. Niillä oli ollut Virkamies vastaa kuitenkin siitä, että hänelle 8369: silloisessa tilanteessa huomattava vakuusarvo. uskottua asiaa hoidetaan säännösten edellyttä- 8370: Syynä takaisinluovutukselle oli ollut Ekasta tul- mällä tavalla asianmukaisesti ja hyvää hallinto- 8371: lut pyyntö. Ihon kertoman mukaan sen perustee- tapaa noudattaen. Hallintoyksikkö ja varsinkin 8372: na olivat olleet Eka-konsernin sisäiset järjestelyt. sen päällikkö ovat vastuussa yksikön hallinnol- 8373: Kokonaisuutena katsoen valtiovarainministe- lisista menettelytavoista, niin että ne vastaavat 8374: riöllä olleet vakuudet (Meira Oy ja lnex Partners hoidettavan asian merkitystä ja ovat perustelta- 8375: Oy) eivät tulisi suunnitellun sisäisen kaupanjoh- vissa. Virkamiehen velvollisuutena on infor- 8376: dosta heikkenemään. Myöhemmin näin oli kui- moida esimiehiään ja esitellä tehtäväalaansa 8377: tenkin tapahtunut. kuuluvat keskeiset asiat ilman aiheetonta viivy- 8378: Tällainen jo saatujen vakuuksien luovuttami- tystä. Ihon, jonka yksinomaisena toimialana oli 8379: nen takaisin tilanteessa, jossa uusia vakuuksia ollut säästökassatarkastus ja siihen liittyvät 8380: Eka-yhtymäitä oli enää vaikea saada, ja ministe- tehtävät, olisi tullut ottaa toiminnassaan huo- 8381: rin antamien yleisten ohjeiden vastaisesti, joiden mioon ja painottaa säästökassatallettajien talle- 8382: mukaan Ekalta tuli vaatia kaikki vakuudet, on tusturvaan liittyviä näkökohtia, vaikka minis- 8383: ollut varsin poikkeuksellinen toimenpide. Ihon ei teriössä suoritetussa kokonaisharkinnassa ne 8384: olisi pitänyt siihen ryhtyä. Merkitystä tässä koh- jouduttiin yleisen edun vuoksi asettamaan toi- 8385: den ei mielestäni ole sillä, että ministeri Viinanen selle sijalle. Vaikkakin Iho ja Laajaneo ovat 8386: oli sanotun toimen jälkikäteen hyväksynyt. voineet vedota seikkoihin, jotka vaikuttavat lie- 8387: Valtiovarainministeriö oli tehnyt rikosilmian- ventävästi heidän menettelynsä arviointiin, on 8388: oen osuuskunta Eka-yhtymän puolesta va- erityisesti Ihon toiminta mielestäni ollut varsin 8389: kuusasiassa toimineita vastaan. Kaupunginvis- moitittavaa. 8390: kaali oli nostanut toimitetun esitutkinnan perus- Edellä olevan perusteella olen tullut siihen 8391: teella syytteitä ja juttu on vireillä Helsingin kärä- lopputulokseen, että ylitarkastaja Iho on mene- 8392: jäoikeudessa. Vaikka ei päädyttäisikään siihen, tellyt virheellisesti siinä, ettei hän säästökassa- 8393: että valtiovarainvarainministeriön virkamiehiä asioita keskeisesti hoitavana virkamiehenä ollut 8394: olisi suoranaisesti erehdytetty tietoja annettaes- kertonut ministeri Viinaselle edellä selostetusta 8395: sa, he ovat kuitenkin olleet tietämättömiä eräistä säästökassan talletusten huomattavasta kasvus- 8396: sellaisista osuuskunta Eka-yhtymän toimintaan ta eikä esittänyt tässä suhteessa ryhdyttäväksi 8397: ja taloudelliseen asemaan liittyvistä seikoista, joi- toimenpiteisiin. Samoin hän on toiminut virheel- 8398: den tuntemisella olisi ollut ministeriön kannalta lisesti luovuttaessaan Ekalie takaisin valtiova- 8399: valvonnan hoitamisessa ja toimenpiteiden har- rainministeriöllä säästökassatalletusten vakuu- 8400: kinnassa keskeinen merkitys. Niinpä esim. tiedot tena olleet Meira Oy:n osakkeet. 8401: osuuskunta Eka-yhtymän uuden pankkilueto- Katson myös, että hallitusneuvos Laajaneo 8402: tuksen päättymisestä jo syksyllä 1992 sekä siitä, yksikön päällikkönä ei ollut huolehtinut siitä, 8403: että pankit olivat jo tuolloin vaatineet Ekalta että säästökassatalletusten vakuuksien käsitte- 8404: lähes kaikki sillä olleet käyttökelpoiset vakuudet, lyyn liittyvää menettelyä olisi kehitetty ja valvot- 8405: olisivat olleet valtiovarainministeriön edustajille tu asian laadun edellyttämällä tavalla. 8406: merkitseviä. Esitutkinta-aineistosta ei ole tullut esille 8407: Arvioitaessa rikosoikeudellisesti Ihon ja Laa- senkaltaisia seikkoja, jotka viittaisivat siihen, 8408: jasen menettelyä on osuuskuntalain 17 c §:n sisäl- että epäiltyinä kuullut virkamiehet olisivat va- 8409: lön avoimuudella sekä pitkäaikaisella menettely- kuusasioita käsitellessään toimineet omaa 8410: 9.6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 159 8411: 8412: etuaan tai osuuskunnan välitöntä etua silmällä "VALTIOVARAINMINISTERIÖ TIEDOT- 8413: pitäen. TAA 8414: 8415: Osuuskunta EKA-yhtymän taloudellisesta 8416: 4. 7. Valtiovarainministeriön tiedotustoiminnan asemasta on äskettäin tiedotusvälineissä esitetty 8417: oikeudellista arviointia käsityksiä, jotka ovat aiheuttaneet epätietoisuut- 8418: ta osuuskunnan tulevaisuudesta. 8419: Ministeri Viinanen on kertonut, ettei hän ollut Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan 8420: antanutjulkisuuteen tietoja osuuskunta Eka-yh- Osuuskunta EKA-Yhtymän rahoitus on talle- 8421: tymän säästökassatalletuksista eikä vastannut tuspankkien toimesta toistaiseksi turvattu. 8422: kansalaisten niitä koskeviin tiedusteluihin Koska Osuuskunta EKA-Yhtymä harjoittaa 8423: 1.10.1992-20.10.1993 välisenä aikana, lukuun säästökassatoimintaa, se on järjestänyt osuus- 8424: ottamatta 20.10.1993 julkistamaansa tietoa siitä, kuntalain mukaisesti vakuudet tilinomistajien 8425: että valtio takaa osuuskunta Eka-yhtymän sääs- saamisten turvaamiseksi." 8426: tökassatalletukset erikseen säädettävällä lailla. Totean, että valtiovarainministeriön virka- 8427: Asiaa koskevissa kanteluissa valtiovarainmi- miehet ovat edellä sanotun mukaisesti eri yhteyk- 8428: nisteriöstä tapahtunutta tiedottamista oli väite- sissä antaneet sekä julkisuuteen että kansalaisten 8429: tyn harhaanjohtavuuden takia arvosteltu. Myös tekemiin tiedusteluihin osuuskunta Eka-yhty- 8430: julkisuudessa on esitetty, että valtiovarainminis- män säästökassatallettajien vakuusturvaa kos- 8431: teriön puolelta olisi annettu osuuskunta Eka- kevia lausumia. Esitutkinnassa ei ole voitu yksi- 8432: yhtymän säästökassojen vakuuksia koskevassa tyiskohtaisesti selvittää suullisesti annettujen 8433: asiassa virheellistä informaatiota. Näihin seik- lausumien tarkkaa sisältöä. Osa niistä ajoittuu 8434: koihin on puututtu osassa kanteluista (erityisesti talletuspakoa aikaisempaan ajankohtaan (esim. 8435: dnrot 1041/1/93, 1134/1/93, 1169/1/93,ja 1193/1/ kevät 1993)ja osa liittyy 18.-20.10.1993 tapah- 8436: 93). Tämän lisäksi tietoja on lehdistössä kerrotuo tuneeseen talletuspakoon. Eräitä lausumia on 8437: mukaan annettu lehtiuutisista ilmenevällä taval- käsitelty lehdistössä, jolloin on mahdollista, että 8438: la (esim. HS 20.10.1993, HS 21.10.1993, Iltalehti niiden tosiasiallisesti esitetty sisältö on väritty- 8439: 19.11.1993 ja HS 27.11.1993). Valtiovarainmi- nyt. Valtiovarainministeriö on 19.10.1993 anta- 8440: nisteriö oli vielä 19.10.1993 antanut asiassa viral- nut asiassa virallisen tiedotteen, jonka sisällöstä 8441: lisen tiedotteen. ei ole epäselvyyttä. 8442: Helsingin Sanomissa 20.10.1993 julkaistussa Valtiovarainministeriön edustaman yleisen 8443: uutisessa selostetaan valtiovarainministeriön edun kannalta oli ollut asian viime vaiheessa 8444: 19.10.1993 antamaa tiedotetta. Samassa lehdessä kysymys selkeästi sen turvaamisesta, voisiko 8445: 21.10.1993 julkaistun uutisen mukaan valtiova- osuuskunnan toiminta ylipäänsä jatkua. Lau- 8446: rainministeriö oli vielä keskiviikkona sunnoilla oli tämän mukaisesti pyritty estämään 8447: (20.1 0.1993) yrittänyt rauhoittaa Ekan tallettajia sitä, etteivät tallettajat nostamalla taloudellisesti 8448: vain muutama tunti ennen kuin pankit olivat epävarmassa ilmapiirissä laajamittaisesti talle- 8449: jättäneet saneeraushakemuksen. tuksiaan aiheuttaisi talletuspakoa Ekan säästö- 8450: Iltalehdessä 19.11.1993 julkaistussa uutisessa kassasta. Mikäli Ekan liiketoiminta olisi voinut 8451: kerrotaan, että valtiovarainministeriöstä oli ke- jatkua, saatujen vakuuksien arvot olisivat mah- 8452: väällä 1993 vakuutettu Ekan säästökassojen tur- dollisesti voineet säilyä osapuilleen sen suuruisi- 8453: vallisuutta. Uutisessa viitataan samassa lehdessä na, kuin ne olivat olleet vakuuksia vastaanotetta- 8454: 6.3.1993 julkaistuun uutiseen. Sen mukaan yli- essa. 8455: tarkastaja Kari Iho oli vakuuttanut säästökassa- Lausumien sekä tiedotteen pääasiallinen tar- 8456: talletusten olevan yhtä turvallisia kuin pankki- koitus oli siten ollut tallettajien rauhoittaminen 8457: talletusten ja niiden vakuuksien olevan riittävät. ilmoittamalla, että säästökassatalletukset olivat 8458: Helsingin Sanomissa 27.11.1993 julkaistussa turvatut ja että niiden vakuuksia oli pidettävä 8459: uutisessa on niin ikään käsitelty Ihon Iltalehdes- riittävänä. Lausunnot ja tiedote olivat näissä 8460: sä 6.3.1993 julkaistua haastattelua. Sen mukaan kohden osaltaan johtaneet tallettajia harhaan 8461: hän ei ollut kuitenkaan lausunut niin kuin Ilta- heidän arvioidessaan suhtautumistaan säästö- 8462: lehdessä oli kirjoitettu. Iho ei itse ollut pyrkinyt kassatalletusten turvallisuuteen. Mikäli virka- 8463: oikaisemaan sanomalehtikirjoitusta. miesten tarkoituksena oli ollut asettaa vakuuk- 8464: Valtiovarainministeriö oli 19.10.1993 antanut sien riittävyyttä tai talletusten turvallisuutta il- 8465: julkisuuteen seuraavanlaisen tiedotteen. mentäville lausumilleen ehtoja, lausumien sisältö 8466: 160 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8467: 8468: ei ole ollut vastaanottajien kannalta tällä tavoin valtiovarainministeriön virkamiesten toimimi- 8469: yksiselitteisesti ja selkeästi ymmärrettävissä. sen siten, kuin he olivat uskoneet tilanteen asias- 8470: Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkina- sa kehittyvän. 8471: yksikön virkamiesten antamia lausuntoja tarkas- Johtopäätöksenäni tässä kohden katson edel- 8472: teltaessa on huomattava, että yksikön eräänä lä sanotun perusteella, että voidaan arvioida in- 8473: tehtävänä on edellä tarkoitettujen vakuuksien formaation olleen virkamiesten sitä annettaessa 8474: arvioiminen. Se mitä osuuskunta tarjoaaja mitä tietämien seikkojen valossa kansalaisten näkö- 8475: voidaan saada vakuuksiksi ja kuinka vakuudet kulmasta katsoen osin harhaanjohtavaa. Olen 8476: arvioidaan, sekä valtiovarainministeriön saarnat aikaisemmin viitannut valtiovarainministeriön 8477: selvitykset vakuuksien riittävyydestä ja osuus- kaksoisrooliin; toisaalta osuuskuntalain tarkoit- 8478: kunnan taloudellisesta tilasta, olivat osuuskun- tamien säästökassatalletusten vakuuksien hy- 8479: nan liikesalaisuuksia. Niitä virkamiehet eivät voi väksyjänä ja siten tallettajien edun valvojana, 8480: ilman osuuskunnan suostumusta paljastaa syyl- toisaalta maan pankkilaitoksen ja rahoitusmark- 8481: listymättä rikoslain 40 luvun 5 §:ssä tarkoitet- kinoiden toimivuudesta huolehtivana keskeisenä 8482: tuun salassapitorikokseen. päättäjänä. Olen todennut, että asiassa on ollut 8483: Kansalaisten tiedusteltua vakuuksien riittä- kriisitilanteessa rakenteellinen ristiriita. Valtio- 8484: vyyttä, virkamiehet eivät salassapitovelvollisuut- varainministeriön puolelta asiaa on ilmeisestikin 8485: taan rikkomatta olisi periaatteellisesti voineet arvioitu painottaen jälkimmäistä tehtävää, riip- 8486: antaa tällaiseen kysymykseen muuta kuin myön- pumatta siitä, että tiedottaminen saattaisi olla 8487: teisen vastauksen sitä ajankohtaa silmällä pitäen, ristiriidassa säästökassatallettajien tai sellaiseksi 8488: jolloin osuuskuntalain tarkoittamat vakuudet aikovien näkökulmasta. 8489: ministeriön toimesta oli viimeksi arvioitu. Jos Menettelyä saatetaan tallettajien kannalta ai- 8490: osuuskunnan taloudellisessa asemassa olisi ta- heellisesti arvostella. Tiedottamistoimintaa ei 8491: pahtunut tämän jälkeen sellainen olennainen mielestäni rikosoikeudellisesti tarkastellen kui- 8492: muutos, joka kuuluisi liikesalaisuuden piiriin ja tenkaan voida pitää kuvatussa ristiriitatilantees- 8493: joka vaikuttaisi vakuuksien riittävyyden arvioin- sa virkamiehille syyksiluettavana. Haluan kui- 8494: tiin kielteisesti, virkamies ei olisi voinut edellä tenkin korostaa, että virkamiehen on pidättäy- 8495: mainitun pykälän määräykset huomioon ottaen dyttävä sellaisista lausumista, joiden luotetta- 8496: ilmoittaa tästäkään tiedustelijalle. vuudesta ja paikkansa pitävyydestä hänellä ei ole 8497: Edellä todetun valossa tilanne tiedottamisessa kaikilta osin varmuutta. Ellei asia, josta tietoa 8498: on ollut virkamiesten kannalta pulmallinen. Ky- annetaan, ole yksiselitteinen, vaan informaatio 8499: symys ei ole ollut pelkästään osuuskuntalain perustuu virkamiehen omaan käsitykseen tai ar- 8500: 17 c §:n mukaisten vakuuksien turvallisuudesta vioon tapahtumista, asiaan liittyvistä epävar- 8501: ja riittävyydestä, vaan samalla myös osuuskunta muustekijöistä on ilmoitettava. Silloin vastaus 8502: Eka-yhtymän liiketoiminnan piiriin kuuluvista on oikeudellisesti tarkastellen ehdollinen. 8503: salassa pidettävistä asioista. Ekan taloudelliseen 8504: asemaan liittyviä tietoja ei ole voitu ilmoittaa. 8505: Lausuma vakuuksien riittämättömyydestä olisi 4.8. Tallettajien mahdollisista siviilioikeudelli- 8506: saattanut koskea seikkoja, joista salassapitovel- sista vaatimuksista 8507: vollisuuden vuoksi ei olisi saanut antaa yksityis- 8508: kohtaisia tietoja. Hallituksen eduskunnalle 29.10.1993 anta- 8509: Hallinnonjulkisuusperiaatteen mukaisesti pe- man esityksen (HE n:o 26711993 Vp.) perusteella 8510: ruslähtökohtana käytännön toiminnalle on, että on 22.12.1993 annettu laki (1361/1993) talletta- 8511: tietoja annetaan. Liikesalaisuuksia ei luonnolli- jien saamisten turvaamisesta säästökassatoimin- 8512: sesti tällöin saa paljastaa. Annettavat tiedot eivät taa harjoittavassa osuuskunnassa. Siinä sääde- 8513: saa olla virheellisiäeivätkä harhaanjohtavia. Tie- tään mm. lain soveltamisalasta, tilinomistajan 8514: dottamiskysymyksen arviointi koskee po. ta- talletuksen turvaamisesta ja lunastetun talletuk- 8515: pauksessa tarkemmin eritellen viime kädessä sen maksamisesta. Lakiin sisältyy määräyksiä 8516: kansalaisten tiedonsaantioikeuden, liiketoimin- asiassa noudatettavasta menettelystä. 8517: nan ja taloudellisten suhteiden salassapidon sekä Eka-laissa säädetään, että jos säästökassatoi- 8518: valtiovarainministeriön valvontatehtävän välillä mintaa harjoittava osuuskunta on maksukyvy- 8519: olevia jännitteitä. tön, tilinomistajan tilille osuuskunnan säästö- 8520: Edellä kuvatut olosuhteet tekevät ymmärret- kassaan tehtyyn talletukseen perustuva saami- 8521: täväksi- vaikkakaan eivät hyväksyttäväksi- nen turvataan siten kuin sanotussa laissa sääde- 8522: 9.6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 161 8523: 8524: tään. Osuuskunta on tässä laissa tarkoitetulla tama osuuskunnan säästökassatoimintaa koske- 8525: tavalla maksukyvytön, jos se on asetettu kon- va valvonta. Ministeriö oli yleisen edun nimissä 8526: kurssiin tai osuuskunnassa on alkanut yrityksen joutunut hyväksymään vakuusjärjestelyjä,joihin 8527: saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoi- oli sisältynyt säästökassatallettajien kannalta to- 8528: tettu saneerausmenettely (1 §). teutuneita riskejä. Tähän oli ollut syynä valtiova- 8529: Saaminen, joka luonnollisella henkilöllä tai rainministeriön tehtävien osittainen ristiriitai- 8530: oikeushenkilöllä on maksukyvyttömältä osuus- suus ja niiden väliset jännitteet. Muunlainen toi- 8531: kunnalta sen säästökassaan ennen osuuskunnan minta osuuskunta Eka-yhtymän tapauksessa oli- 8532: maksukyvyttömyyden alkamista tehdyn raha- si saadun sel vi ty ksen valossa johtanut rahamark- 8533: määräisen talletuksen perusteella, turvataan lain kinoiden ja maan kokonaisedun kannalta yhteis- 8534: nojalla (2 §, 1 mom.). Korkoa ei tämän lain mu- kunnallisesti selvästi huonompaan lopputulok- 8535: kaan kuitenkaan korvata. seen. 8536: Koron saaminen säästökassatalletuksille liit- 3. Valtiovarainministeriössä suoritetussa 8537: tyy muun ohella edellä mainitun tallettajien saa- osuuskunta Eka-yhtymän säästökassan valvon- 8538: misten turvaamisesta säästökassatoimintaa har- tatoiminnassa on ollut tallettajien etujen kannal- 8539: joittavissa osuuskunnissa annetun lain sisältöön. ta puutteita, joiden johdosta olen päätynyt seu- 8540: Lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä käytiin raaviin perustoteamuksiinja ryhtynyt seuraaviin 8541: laaja ja perusteellinen keskustelu mm. siitä, tuli- toimenpiteisiin. 8542: siko ja missä määrinjulkisen vallan turvata, talle- 3.1 Olen edellä katsonut ylitarkastaja Kari 8543: tusten pääoman lisäksi, myös niiden korkoja. Ihon menetelleen virheellisesti siinä, ettei hän 8544: Näin ei kuitenkaan päätetty tehdä. Asian ratkai- ollut kertonut ministeri Viinaselle E.S:n kirjoi- 8545: seminen on kuulunut eduskunnan lainsäädäntö- tuksessa kuvatusta, erityisesti vuonna 1993 ta- 8546: valtaan. pahtuneesta säästökassatalletusten huomatta- 8547: Totean vielä, ettei korkoa koskevien vaati- vasta noususta eikä esittänyt ryhdyttäväksi sen 8548: musten käsittely talletukseen liittyvänä siviilioi- johdosta toimenpiteisiin. Niin ikään hän oli me- 8549: keudellisena kysymyksenä kuulu oikeuskansle- netellyt virheellisesti luovuttaessaan osuuskunta 8550: rin toimivaltaan. Eka-yhtymälle takaisin valtiovarainministeriöllä 8551: säästökassatalletusten vakuutena olleet Meira 8552: Oy:n osakkeet. (kohta 4.6.2) 8553: 4.9. Johtopäätökset ja toimenpiteet 3.2 Olen myöskin katsonut, ettei hallitusneu- 8554: vos Pekka Laajaneo yksikön päällikkönä ollut 8555: 1. Arvioitaessa osuuskunta Eka-yhtymän huolehtinut siitä, että säästökassatalletusten va- 8556: säästökassan talletusten vakuuksien valvonnan kuuksien hyväksymismenettelyä olisi kehitetty ja 8557: yleistä yhteiskunnallista merkitystä pidän koko- vakuuksia valvottu säästökassatoiminnassa vuo- 8558: naisarvioinnin kannalta suuntaa antavana edus- sien kuluessa tapahtuneiden muutosten edellyt- 8559: kunnan yksimielisesti hyväksymää lausumaa, tämällä tavalla. (kohta 4.6.2) 8560: jonka eduskunta ilmitoi käsitellessään hallituk- 3.3 Asiassa saadun selvityksen valossa annan, 8561: sen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 1994 syytetoimenpiteisiin kuitenkaan ryhtymättä, yli- 8562: (HE n:o 126/1993 vp). Eduskunta on tässä yhtey- tarkastaja Iholle vakavan huomautuksen, sekä 8563: dessä kirjelmässään momentin 28.87.89 kohdalla saatan käsitykseni rahoitusmarkkinayksikössä 8564: edellyttänyt, että ensisijaisesti on selvitettävä noudatetusta menettelystä hallitusneuvos Laaja- 8565: säästökassan ja koko konsernin johdon vastuu, sen ja valtiovarainministeriön tietoon. 8566: toiseksi konsernin ja säästökassan tilintarkasta- 3.4 Lisäksi kiinnitän valtiovarainministeriön 8567: jien vastuu sekä myös säästökassatoimintaa val- huomiota osuuskuntalain 17 c §:n tulkintaan. 8568: vovan valtiovarainministeriön vastuu. Totean si- Erityisesti olen arvostellut sitä, että valtiovarain- 8569: ten, että säästökassan ja koko Eka-konsernin ministeriö oli 26.3.1993 hyväksynyt talletusten 8570: johdon oikeudellinen vastuu myös osuuskunnan vakuusjärjestelyn loppuvuodeksi 1993 ilman, 8571: varainhankintaan liittyvässä toiminnassa on en- että talletuskantaan nähden olisi ollut riittäviä 8572: sisijainen. vakuuksia ja että talletuskannan kasvuun olisi 8573: 2. Asiassa on myös tarpeen todeta yhteiskun- puututtu. (kohdat 4.2.2 ja 4.5) 8574: nallisesti merkittävänä seikkana, että valtiova- 3.5 Olen edellä arvostellut valtiovarainminis- 8575: rainministeriöllä oli ollut kaksoistehtävä: toi- teriön menettelyä tiedottamisessa. Ministeriöstä 8576: saalta maan koko rahalaitoksen toimivuuden oli annettu tallettajien rauhoittamiseksi Ekan 8577: turvaaminen ja toisaalta osuuskuntalain tarkoit- säästökassatalletuksista ja niiden vakuuksista 8578: 8579: 21 370099 8580: 162 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8581: 8582: tietoja, jotka olivat osoittautuneet vakuusturvan Asiassa on yhdistyksen kirjoituksen mukaan 8583: riittävyyden suhteen paikkansa pitämättömiksi. kiinnitettävä huomiota tehdyn päätöksen teko- 8584: Tiedottamisen osalta kiinnitän asianomaisten tapaan. Maaherra oli sivuuttanut asiassa nor- 8585: huomiota siihen, että virkamiehen objektiivi- maalit lupakäsittelijät, joita ministeriö oli kou- 8586: suusvelvollisuus edellyttää vastattavaksi totuu- luttanut ja ohjannut. Saadun tiedon mukaan 8587: denmukaisesti niihin kysymyksiin, joiden osalta Helsingin kaupungin epävirallinen hakemus oli 8588: annetaan tosiseikoista tietoja. Virkamiehen on johtanut lupa-asioita käsittelevien virkamiesten 8589: pidättäydyttävä lausumista, joiden luotettavuu- epäviralliseen hakemuksen hylkäämiseen. Maa- 8590: desta ja paikkansa pitävyydestä hänellä ei ole herra oli halunnut ottaa päätöksen itselleen po- 8591: varmuutta. (kohta 4.7) liittisista syistä. Kauppa- ja teollisuusministeriön 8592: 3.6 Olen vielä tehnyt osuuskuntien säästökas- yhteydenotonjohdosta Liikealan ammattiliitolle 8593: sojen valvontaa koskevien säännösten osalta eri oli annettu mahdollisuus antaa lausunto hake- 8594: kirjeellä valtioneuvostolle esityksen säännösten muksen johdosta. 8595: ja menettelyn tarkistamisesta. Erityisten syiden arvioiminen on perusteel- 8596: 3. 7 Totean, ettei silloinen valtiovarainministe- taan oikeuskysymys. Uudenmaan lääninhallitus 8597: ri Iiro Viinanen (kohta 4.6.1) ole toiminut asiassa oli menetellyt varomattomasti tulkitessaan mat- 8598: ministerivastuulain vastaisesti, eikä silloinen val- kailullisia syitä erityisillä syillä vaikka hakemuk- 8599: tiosihteeri Eino Keinänen ole saadun selvityksen sessa esitetyt perusteet olivat olleet täysin yleisiin 8600: perusteella menetellyt virheellisesti. syihin verrattavia. 8601: Liikeaikalain poikkeuslupamenettelyn jatkon 8602: kannalta olisi tärkeätä, että oikeuskansleri voisi 8603: 9.7. Liikeaikalain mukainen poikkeus- päätöksessään täsmentää luvan hakijaoikeuden 8604: lupa niin, että hakemuksen voisivat tehdä joku yksit- 8605: täinen kauppias tai joidenkin kauppiaiden muo- 8606: Apu1aisoikeuskans1eri Jukka Pasasen päätös dostamat yhdistykset siten kuin liikeaikalain 8607: 23.5.1996, dnro 627/1/95 vuoden 1969 hallituksen perusteluissa oli todet- 8608: tu. Tällä hetkellä yleinen suuntaus on näyttänyt 8609: olevan, että julkisten yhteisöjen, kauppakama- 8610: rien ja yleisten yrittäjäjärjestöjen kiinnostus ha- 8611: 1. KIRJOITUS kemuksiin on lisääntynyt ja kauppiaat ja kaupan 8612: järjestöt katsovat sivussa. 8613: Liikealan ammattiliitto ry. on oikeuskansleril- Liikeaikalain poikkeuslupamenettelyä ei ollut 8614: le osoitetussa, 27.6.1995 päivätyssä kirjoitukses- tarkoitettu annettavaksi yksilöimättöminä jouk- 8615: sa pyytänyt, että oikeuskansleri tutkisi Uuden- kolupina. Käsitystä oli vahvistanut ministeriön 8616: maan lääninhallituksen 20.6.1995 antaman pää- asiassa noudattama linja. Lisäksi Liikealan am- 8617: töksen lainmukaisuuden ja päätöksen tehneiden mattiliitto ja sen paikallistoimistot olivat läänin- 8618: virkamiesten toiminnan asianmukaisuuden ja hallituksille antamissaan lausunnoissa kiinnittä- 8619: asiassa ryhdyttäisiin kaikkiin asian vaatimiin tar- neet lukuisia kertoja huomiota saapuneiden ha- 8620: peellisiin toimenpiteisiin liikeaikalain 5 §:n poik- kemusten käsittelyajan lyhyyteen. Viranomais- 8621: keuslupamenettelyn saamiseksi lain ja eduskun- ten olisi kiinnitettävä huomiota kaupan ja työn- 8622: nan sekä hallituksen tarkoittaman linjan mukai- tekijöiden yhteistoiminnan pelisääntöjen nou- 8623: seksi. dattamisen yleisiin puitteisiin. Lausuntomenette- 8624: Yhdistyksen mukaan asiassa ei ollut ollut sel- lyssä oli suosittu elinkeinotahoja. Kuluttajajär- 8625: laisia liikeaikalain 5 §:ssä tarkoitettuja erityisiä jestöiltä ei ollut Uudenmaan lääninhallituksen 8626: syitä, joiden perusteella Uudenmaan lääninhalli- tapauksessa pyydetty lausuntoja lainkaan. 8627: tus olisi voinut sallia vähittäiskaupan harjoitta- Liikealan ammattiliiton käsityksen mukaan 8628: misen Helsingin keskustan erikseen rajatolla jokaisen viranomaisen myöntämä poikkeuslupa 8629: alueella sunnuntaisin 2.7.-20.8.1995lukuunot- antaa kilpailuedun sen saajalle. Poikkeuslupa- 8630: tamatta sunnuntaita 13.8.1995. menettelyä tulisi käyttää maltillisesti ja siten, että 8631: Koska lainsäätäjä oli liikeaikalain valmistelu- hakija esittää lupakäsittelijöille erityisten syiden 8632: vaiheessa joka kerta torjunut vähittäiskaupan olemassaolon eduskunnan tarkoittamalla taval- 8633: aukiolojen vapauttamisen, oli Uudenmaan lää- la. Uudenmaan lääninhallituksen päätöksestä 8634: ninhallituksen päätös ollut liikeaikalain vastai- olivat kauppiaat tehneet valituksen korkeimmal- 8635: nen ja eduskunnan tahdonilmaisua loukkaava. le hallinto-oikeudelle. 8636: 9.7. Liikeaikalain mukainen poikkeuslupa 163 8637: 8638: 2. HANKITTU SELVITYS JA VASTINE tarpeet huomioon ottaen oli ollut harkittava 8639: kohtuulliseksi laajentaa aikaisempaa poikkeus- 8640: Liikealan ammattiliitto ry:n kirjoituksen joh- lupakäytäntöä. 8641: dosta Uudenmaan lääninhallitus on antanut Korkein hallinto-oikeus oli 28.6.1995 anta- 8642: 16.8.1995 päivätyn, maaherra Eva-Riitta Siito- malla päätöksellä taltio 2760 jättänyt Uuden- 8643: sen ja lääninkouluneuvos Pekka Silventoisen al- maan lääninhallituksen päätöksestä muiden liik- 8644: lekirjoittaman selvityksen. keenharjoittajien tekemän valituksen tutkimat- 8645: Jäljennös selvityksestä on lähetetty yhdistyk- ta, koska lääninhallituksen päätös ei ollut koske- 8646: selle tiedoksi. Yhdistys on antanut asiassa nut valittajien oikeutta ja etua siten, että niillä 8647: 28.9.1995 päivätyn vastineen. olisi ollut oikeus hakea muutosta. Työsuojelu- 8648: Lisäksi oikeuskanslerinvirastoon on hankittu valtuutettujen lääninhallituksen päätöksestä te- 8649: korkeimman hallinto-oikeuden päätökset kemän valituksen korkein hallinto-oikeus oli 8650: 28.6.1995 taltio nro 2760 ja 12.9.1995 taltiot nrot 12.9.1995 antamalla päätöksellä taltio 3552 jät- 8651: 3553 ja 3552. tänyt tutkimatta samoin perustein. 8652: Tämän lisäksi 12.9.1995 annetulla päätöksellä 8653: taltio 3553 korkein hallinto-oikeus oli katsonut, 8654: 2.1. Asiakirjoista ilmenevät tiedot että hakijoina asiassa olivat voineet olla Helsin- 8655: gin kaupunki ja Helsingin kauppakamari eikä 8656: Helsingin kaupunki ja Helsingin kauppaka- vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liike- 8657: mari olivat hakeneet 1.6.1995 Uudenmaan lää- ajasta annetun lain 5 §:n poikkeuslupaa koskeva 8658: ninhallitukseen saapuneella hakemuksella auki- säännös estänyt poikkeusluvan myöntämistä 8659: olaajan poikkeuslupaa Helsingin ydinkeskustan tiettyä rajattua aluetta koskevana. 8660: liikkeille hakemuksessa määritellylle alueelle 8661: koskien vähittäiskaupan sunnuntaimyyntiä 8662: kesä-, heinä- ja elokuussa vuonna 1995 kello 2.2 Uudenmaan lääninhallituksen selvitys 8663: 10. 00-18.00 välisenä aikana. Hakemuksen lähtö- 8664: kohtana oli ollut Helsingin matkailusesongin te- Uudenmaan lääninhallitus on selvityksessä 8665: hokkaampi hyödyntäminen matkailun vientitu- 16.8.1995 esittänyt, että kauppa- ja teollisuusmi- 8666: lojen ja työllisyyden lisäämiseksi. nisteriö oli kouluttanut ja ohjannut lääninhalli- 8667: Asiassa oli pyydetty lausunnot Liiketyönanta- tusten asianomaisia virkamiehiä harkitsemas- 8668: jain Keskusliitto LTK:lta, Liikealan ammattiliit- saan laajuudessa. Päätöksenteossa oli huomioitu 8669: to ry:ltä, Kaupan Keskusliitolta, Vähittäiskau- ministeriön ohjeet ja käytäntö. Päätös oli myön- 8670: pan Keskusliitolta, Intrade Partners Oy:ltä, K- netty liikeaikalain 5 §:ää soveltaen erityisten mat- 8671: Kauppiasliitolta ja Suomen Spar Oy:ltä. kailullisten syiden perusteella ottaen huomioon 8672: Uudenmaan lääninhallitus oli 20.6.1995 anta- paikalliset olosuhteet. 8673: malla päätöksellä jättänyt hakemuksen tutki- Kysymyksessä olevalla alueella sijaitsevia liik- 8674: matta siltä osin kuin hakemus oli koskenut aikaa keitä oli kohdeltu lain esitöiden vaatimuksen 8675: ennen lääninhallituksen päätöstä ja sunnuntaita mukaisesti tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. 8676: 13.8.1995, josta kauppa- ja teollisuusministeriö Kantelun kohteena olevan päätöksen hakijat oli- 8677: oli antanut päätöksen. Muutoin Uudenmaan vat esittäneet hakemuksessaan erityisiä syitä. 8678: lääninhallitus oli myöntänyt aukiolaajan poik- Lääninhallitus oli päätöstä tehdessään ottanut 8679: keusluvan rajoitetulla alueella Helsingin keskus- huomioon Helsingin aseman maan pääkaupun- 8680: tassa kello 10.00-18.00 välisenä aikana 2.7., kina sekä Helsingin seudun maan tärkeimpänä 8681: 9.7., 16.7., 30.7., 6.8. sekä 20.8.1995. ma tkailuk o h teena. 8682: Päätöksensä perusteluissa Uudenmaan lää- Ministeriö oli myöntänyt vastaavanlaisten ta- 8683: ninhallitus oli lausunut, että Helsingissä oli vie- hojen hakemuksista liikeaikalain mukaisia poik- 8684: raillut heinä- ja elokuussa runsaasti koti- ja ulko- keuslupia. Liikeaikalain tai sen esitöissä ei ollut 8685: maisia matkustajia, jotka olivat liikkuneet pää- asetettu poikkeuslupavaltuuden käytölle mitään 8686: asiassa hakemuksessa rajatulla alueella. Helsin- rajoituksia, jotka olisivat koskeneet liiketyyppe- 8687: gin kaupungin ja varsinkin sen keskustan asema jä, aukioloaikoja tai poikkeusluvan laajuutta. 8688: matkailullisesti merkittävänä kohteena oli edel- Kantelun kohteena oleva päätös oli selkeästi yk- 8689: lyttänyt palveluiden saatavuutta myös sunnun- silöity sekä alueellisesti että ajallisesti. 8690: taisin. Hakijan esittämät ja paikalliset, Helsingin Koska kysymyksessä oleva poikkeuslupaha- 8691: keskustan olosuhteet sekä matkailijoiden erityis- kemus oli ollut tärkeä ja laajakantoineo asia, oli 8692: 164 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8693: 8694: maaherra ratkaissut hakemuksen tulosyksikön Lääninhallituksen viittaamat perusteet eivät 8695: päällikön esittelystä Uudenmaan lääninhallituk- olleet olleet paikallisia erityisolosuhteita vaan 8696: sen työjärjestyksen 14 §:n 3 momentin mukaises- yleensä matkailuun ja kaupankäyntiin liittyviä 8697: ti. Liikeaikalain 5 §:ssä ei ollut mainittu hake- yleisiä olosuhteita. Hakijat eivät olleet myöskään 8698: muksen käsittelyn yhteydessä hankittavasta lau- esittäneet selvitystä erityisistä syistä, jotka olisi- 8699: sunnosta tai sen antajatahosta. Uudenmaan lää- vat oikeuttaneet poikkeamista liikeaikalain 8700: ninhallitus oli poikkeuslupa-asioita käsitellessä säännöksistä. Lääninhallitus oli ylittänyt harkin- 8701: pyytänyt lausuntoja tapauskohtaisen harkinnan tavaltansa rajat eikä ollut itsenäisesti selvittänyt 8702: perusteella vain merkittävien hakemusten koh- poikkeusluvan myöntämisen perusteita. Kaup- 8703: dalla. Päätöstä tehtäessä oli noudatettu normaa- pa- ja teollisuusministeriön toiminta asiassa oli 8704: lia lääninhallituksen ratkaisumenettelyä ja kiin- ollut poikkeuksellista laillisuusvalvontaa, jonka 8705: nitetty huomiota asiassa viitattuun professori olisi pitänyt vaikuttaa lääninhallituksen päätök- 8706: Olli Mäenpään lausuntoon. seen. 8707: Uudenmaan lääninhallitukselta ja sittemmin 8708: 2.3. Liikealan ammattiliitto ry:n vastine korkeimmalta hallinto-oikeudelta oli jäänyt ko- 8709: konaan arvioimatta päätöksiensä yhteiskunnal- 8710: Yhdistys on vastineessa 28.9.1995 esittänyt, linen merkitys. Päätöksiin oli saattanut liittyä 8711: että asiavaltuus hallintoasian vireillepanossa oli myös poliittisia pyrkimyksiä. Korkeimman hal- 8712: kuulunut vain asianosaiselle. Koska voimassa- linto-oikeuden päätökset olivat olleet kyseen- 8713: olevan liikeaikalain säännökset olivat veivoitta- alaisia, yhteiskunnan ja kaupan toiminnan kan- 8714: neet vain liikkeenharjoittajia, lain säännöksistä nalta jopa harkitsemattomia. 8715: tehtävää poikkeusta olivat voineet hakea vain Uudenmaan lääninhallituksen päätös oli ollut 8716: liikkeenharjoittajat Jos lupahakemuksen oli teh- liikeaikalain vastainen. Korkeimman hallinto- 8717: nyt muu kuin asianosainen tai tämän asianmu- oikeuden viimeaikaiset ratkaisut olivat olleet ris- 8718: kaisesti valtuuttama, lupa-asia ei ollut voinut tiriidassa korkeimman hallinto-oikeuden nou- 8719: tulla vireille asiallisesti. dattaman linjan kanssa. Tämän vuoksi asiassa 8720: Helsingin kaupunki oli mennyt toimialansa olisi otettava harkittavaksi korkeimman hallin- 8721: ulkopuolelle ja Helsingin kaupunginjohtaja ylit- to-oikeuden päätöksen tai päätöksien purkamis- 8722: tänyt toimivaltansa hakiessaan kaikkien, kau- ta koskevan esityksen tekeminen korkeimmalle 8723: pungin rajatulla alueella toimivien liikkeenhar- hallinto-oikeudelle. 8724: joittajien puolesta liikeaikalain mukaista poik- Oikeuskanslerinvirastolle 29.3.1996 saapu- 8725: keuslupaa ilman valtuutusta. Helsingin kauppa- neessa, 28.3.1996 päivätyssä lisäkirjoituksessa 8726: kamari oli pyrkinyt käyttämään puhevaltaa hal- yhdistys on lisäksi kertonut, että poikkeuslupa- 8727: lintoasiassa,jossa sillä ei ollut ollut asiavaltuutta. menettelyn myöntämisperusteet ovat olleet väl- 8728: Uudenmaan lääninhallitus oli ylittänyt toimival- jentymässä ja laajentumassa koko maassa. Sa- 8729: tansa tutkiessaan hakemuksen. malla yhdistys on toivonut, että oikeuskansleri 8730: Koska liikeaikalaki oli määritellyt oikeudelli- vaikuttaisi siihen, että korkein hallinto-oikeus 8731: sia velvoitteita vain vähittäiskaupan liikkeenhar- ottaisi Uudenmaan lääninhallituksen päätöksen 8732: joittajille, olivat poikkeukset voineet kohdistua uudelleen harkittavaksi. 8733: vain heihin. Liikeaikalaki ei ollut tuntenut yleistä 8734: poikkeamisen mahdollisuutta. Vaikka aikaisem- 8735: massa kauppa- ja teollisuusministeriön hallinto- 3. RATKAISU 8736: käytännössä alueellisesti rajattuja tai tilaisuus- 8737: kohtaisia lupia olijonkin verran myönnetty, me- Totean asiassa seuraavaa. 8738: nettely ei ollut toistuessaankaan muodostanut 8739: riittävää perustetta poiketa liikeaikalaista. Huo- 3.1. Sovellettavista säännöksistä 8740: mioon oli otettava myös vuonna 1994 toteutettu 8741: lupaviranomaistasoTI muutos. Vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liike- 8742: Nyt kysymyksessä olevaa näin laajaa yksittäi- ajasta annetun lain 1 §:n 1 ja 2 momenttien (446/ 8743: senä hallintopäätöksellä toteutettua poikkea- 1994) mukaan ammattimaista vähittäiskauppaa 8744: maa laista ei voitu enää pitää puhtaasti hallinnol- sekä parturin- ja kähertäjäliikettä saa harjoittaa, 8745: lisena päätöksenä, vaan se oli sisältänyt ratkai- jollei laissa toisin säädetä, arkipäivinä kello 7:nja 8746: sun eduskunnan lainsäädäntövallan alaan kuu- kello 20:n välisenä aikana, paitsi lauantaina sekä 8747: luvassa asiassa. itsenäisyyspäivän, uudenvuodenpäivän, pääsiäi- 8748: 9.7. Liikeaikalain mukainen poikkeuslupa 165 8749: 8750: senja vapunpäivän aattona klo 7:nja 18:n välise- Hallituksen esityksessä (HE 259/93 vp.) poik- 8751: nä aikana. Sunnuntaina ammattimaista vähit- keuslupien siirtämistä kauppa- ja teollisuusmi- 8752: täiskauppaa sekä parturin- ja kähertäjänliikettä nisteriöitä lääninhallituksille perusteltiin sillä, 8753: saa harjoittaa, jollei laissa toisin säädetä, klo 1O:n että tämäntapaisten yksittäistapauksellisten pää- 8754: ja 18:n välisenä aikana joulukuussa ja vuoden tösten tekeminen sopi ministeriötä paremmin 8755: kuutena muuna sunnuntaina, jotka kauppa- ja aluehallinnolle. Näin voitaisiin paremmin ottaa 8756: teollisuusministeriö määrää kuultuaan kauppaa, huomioon paikalliset tarpeet ja kilpailutilanne. 8757: työnantajia ja työntekijöitä edustavia järjestöjä. Lääninhallitukset järjestäisivät poikkeuslupien 8758: Saman lain 5 §:n (446/1994) perusteella läänin- myöntämisen oman hallintonsa mukaisesti. 8759: hallitus voi erityisistä syistä sallia ammattimai- Erityisistä syistä esityksessä mainittiin nykyi- 8760: sen vähittäiskaupan ja parturin- ja kähertä- set asumalähiöiden, rajakaupan, matkailun ja 8761: jänliikkeen harjoittamisen muinakin kuin lain saariston erityisolosuhteet. Liikkeen sijaintipaik- 8762: 1-3 §:ssä säädettyinä aikoina. ka voi olla käytännössä verrattavissa haja-asu- 8763: tusalueeseen, vaikka se onkin asema- tai raken- 8764: 3.2. Säännöksen esitöistä nuskaava-alueella. Poikkeusluvista päätettäessä 8765: voitaisiin kiinnittää huomiota myös kuluttajien 8766: Aikaisemmin voimassa olleen liikeaikalain erityistarpeisiin ja palvelujen saatavuuteen. Lu- 8767: 5 §:n 1 momentin (919/197l)ja 2 momentin (918/ pia myönnettäessä olisi niin ikään kiinnitettävä 8768: 1989) mukaan kauppa- ja teollisuusministeriöllä huomiota elinkeinonharjoittajien tasapuoliseen 8769: oli oikeus milloin erityiset syyt sitä puolsivat ja yhdenvertaiseen kohteluun sekä siihen, ettei 8770: myöntää määrääminsä ehdoin poikkeuslupa. liikkeiden keskinäistä kilpailuasemaa vakavasti 8771: Hallituksen esityksessä laiksi vähittäiskaupan ja järkytetä. Lääninhallitus voisi myöntää poik- 8772: eräiden työliikkeiden liikeajasta (HE n:o 20/1969 keuksia vain kyseessä olevan läänin alueelle ja 8773: vp.) kauppa- ja teollisuusministeriön valtuutta esitetyillä erityisillä syitä poikkeukset voisivat 8774: poiketa liikeaikasäännöksistä perusteltiin seu- pääasiallisesti olla vain paikallisia. 8775: raavilla seikoilla. Hallituksen esitykseen antamassaan mietin- 8776: Aukioloaikojen väljentymisestä huolimatta nössä nro 13/1994 vp. talousvaliokunta piti tär- 8777: käytännössä saattoi esiintyä tarvetta poiketa lain keänä, että poikkeuslupien myöntämisessä lää- 8778: säätämästä yleisestä aukioloajasta. Tämän ninhallituksissa noudatetaan yhteneväisiä perus- 8779: vuoksi kauppa- ja teollisuusministeriölle tulisi teita. Poikkeuslupakäytäntö ei saa johtaa lain 8780: antaa erityisten syiden sitä puoltaessa oikeus täl- tarkoituksen kiertämiseen. Lupien tarve itse 8781: laisten poikkeusten myöntämiseen. Jotta poik- asiassa vähenee, koska sunnuntaiaukioloa kos- 8782: keukset voitaisiin ulottaa koskemaan kaikkia kevia säännöksiä väljennetään. Poikkeuslupien 8783: niitä, joihin päätöstä katsotaan aiheelliseksi so- myöntämisellä ei saa vääristää kilpailuaja muut- 8784: veltaa, niiden myöntämistä ei olisi tarkoituksen- taa kielteisesti kaupan rakenteita. Valiokunta 8785: mukaista sitoa tehtyyn hakemukseen. Käytän- korosti, että poikkeuslupien tarve on harkittava 8786: nössä poikkeusten myöntäminen todennäköises- paikalliset olot huomioon ottaen. Hakijan on 8787: ti tapahtuisijonkin taijoidenkin liikkeiden tahol- esitettävä erityiset syyt, joiden perusteella läänin- 8788: ta tulleesta esityksestä, mutta aloitteentekijänä hallitus harkitsee päätöstään. Kauppa- ja teolli- 8789: voisivat myös esiintyä järjestöt, kunnat ym. vas- suusministeriön tuli kouluttaa ja ohjata läänin- 8790: taavat. hallituksissa poikkeuslupapäätöksiä käsitteleviä 8791: Hallituksen esityksestä antamassaan mietin- virkamiehiä sekä seurata lupakäytännön muo- 8792: nössä nro 4/1969 vp. talousvaliokunta katsoi, toutumista. 8793: että poikkeuslupia myönnettäessä oli kussakin 8794: tapauksessa pyrittävä löytämään sellainen rat- 8795: kaisu, jossa kaupan, kuluttajien ja työntekijöi- 8796: den edut tulevat tasapuolisesti huomioon ote- 3.3. Liikeaikalain poikkeussäännön merkityk- 8797: tuiksi. sestä 8798: Vuonna 1994 liikeaikasäännöksiä lievennet- 8799: tiin vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden lii- Oikeuskansleri on vähittäiskaupan liikeaikaa 8800: keajasta annetun lain muuttamisesta annetulla koskevassa asiassa 12.12.1990 antamassaan pää- 8801: lailla (446/1994) sallimalla sunnuntaiaukiolo jou- töksessä nro 1108 todennut seuraavaa: 8802: lukuussa ja kuutena muuna sunnuntaina. Samal- Liikeaikalaki muodostaa julkisoikeudellisen 8803: la siirrettiin poikkeuslupien myöntäminen kaup- puitesäännöstön. Siinä määrätään huomioon ot- 8804: pa- ja teollisuusministeriöitä lääninhallituksille. taen erilaiset yhteiskunnalliset näkökohdat, mm. 8805: 166 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8806: 8807: tarve suojata työntekijöitä aukiolosäännöksin, Uudenmaan lääninhallitus oli myöntänyt ky- 8808: ajankohdista, joina tuon lain alaista toimintaa symyksessä olevan poikkeusluvan Helsingin 8809: saadaan harjoittaa. Lain perussäännöstöstä on ydinkeskustan alueelle Helsingin kaupungin ja 8810: myönnetty mahdollisuus poiketa kauppa- ja Helsingin kauppakamarin hakemuksesta mat- 8811: teollisuusministeriön päätöksellä, milloin erityi- kailullisin perustein. Myös kantelijana olevalle 8812: set syyt sitä puoltavat. Liikeaikalain mukainen Liikealan ammattiliitto ry:lle oli varattu tilaisuus 8813: poikkeuslupa antaa liikkeenharjoittajalle julkis- antaa asiassa lausunto. Ratkaisun oli tehnyt 8814: oikeudellisen perusteen liikkeen aukipitämiselle. maaherra tulosyksikön päällikön esittelystä lää- 8815: Se ei kuitenkaan velvoita häntä käyttämään lu- ninhallituksen työjärjestyksen mukaisesti asian 8816: paa hyväkseen, koska päätös on luoteeltaan vain laajuuden vuoksi. Arvioitaessa päätökseen sisäl- 8817: toimenpiteen salliva. tyvän poikkeuksen perusteita on todettava, ettei 8818: Edellä mainittu oikeus poikkeusluvan myön- "erityisiä syitä" ole laissa esimerkein määritelty. 8819: tämiseen on 1.9.1994 alkaen ollut lääninhallituk- Erityisten syiden merkityssisältö on siten perus- 8820: silla. Kysymyksessä olevan lain 5 §:ssä tarkoitet- teiltaan jätetty lainsäätäjän puolelta ratkaisu- 8821: tuja erityisiä syitä ei ole laissa määritelty tai edes käytännön varaan. 8822: pyritty määrittelemään. Hallituksen esityksessä Toisin kuin aikaisemmat poikkeukset on lää- 8823: (259/93 vp.) erityisistä syistä on esimerkkeinä ninhallituksen toimivallan laajuus poikkeuslu- 8824: mainittu mm. rajakaupan, matkailun ja saaris- paviranomaisena tarkoitettu myönnettäväksi 8825: ton erityisolosuhteet. Huomiota on myös esityk- paikallisin perustein. Uudenmaan lääninhalli- 8826: sen mukaan kiinnitettävä kuluttajien erityistar- tuksen päätös on ollut alueellisesti ja ajallisesti 8827: peisiinja palvelujen saatavuuteen. huomattavan laaja. Ottaen huomioon säännök- 8828: Käsite sinänsä on sisällöltään luettavissa oike- sen esityöt, olisi toisenlainen lopputulos ollut 8829: ustieteen ns. joustavien käsitteiden alueelle, jon- myös perusteltu. Toisaalta tehtyä ratkaisua on 8830: ka merkityssisältö voi vaihdella niiden yhteis- puoltanut yleinen kehitys ja liikkeenharjoittajien 8831: kuntaolosuhteiden mukaan, joissa ratkaisu kul- yhdenvertainen kohtelu. 8832: loinkin joudutaan tekemään. Kielellisesti sanon- Korkein hallinto-oikeus oli päätöksellään 8833: ta edellyttää tavanomaista vahvempia tai olen- 12.9.1995 taltio 3553 katsonut mm., että hakijoi- 8834: naisempia perusteita verrattuna yleisiin, kaikissa na olivat voineet olla Helsingin kaupunki ja Hel- 8835: tai useissa muissakin samanlaisissa tapauksissa singin kauppakamari ja että lääninhallitus oli 8836: esiintyviin syihin. Lääninhallitus ei voi ratkaista voinut myöntää päätöksessään mainituilla pe- 8837: pelkästään tarkoituksenmukaisuusharkinnalla rusteilla poikkeusluvan tiettyä rajattua aluetta 8838: erityisten syiden sisältöä ja merkitystä. Arvioita- koskevana. 8839: essa poikkeusluvan myöntämistä kussakin ta- 8840: pauksessa on ensisijaisesti pyrittävä löytämään 3.5. Lainsäädännön muutosehdotus 8841: sellainen ratkaisu, jossa eri osapuolten edut tule- 8842: vat mahdollisimman tasapuolisesti huomioon Eduskunnan käsiteltävänä on 3.5.1996 annet- 8843: otetuiksi (Oikeuskanslerin kertomus 1990 s. tu hallituksen esitys (51/1996 vp.) laiksi vähittäis- 8844: 131-137). kaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta. Esi- 8845: tyksessä on todettu, että liikeaikalaki ei vastaa 8846: 3.4. Asian arviointia kuluttajien tarpeita. Muun muassa Suomen 8847: Kuluttajaliitto on kannanotoissaan korostanut, 8848: Oikeuskanslerin toimivaltaan kuuluu käsitel- että liikkeiden aukiolo tulisi voida määritellä va- 8849: lä kysymys lääninhallituksen liikeaikaa koske- paasti palvelemaan paikallisia kuluttajia. Nykyi- 8850: van poikkeuslupapäätöksen lainmukaisuudesta nen kaupan rakenteen vinoutuminen sekä kios- 8851: eli tarkemmin sanottuna se, onko päätös synty- ki- ja huoltamotoiminnan välillä näkyy kulutta- 8852: nyt laillisessa muodossa ja tehty lain myöntämän jille korkeampina hintoina, palvelun heikentymi- 8853: harkintavallan rajoissa. Oikeuskansleri ei oleva- senä ja tuotevalikoiman supistumisena alueilla, 8854: litusviranomainen eikä oikeuskanslerille ole joissa asiakaspalvelut eivät ole asiakasvirtojen 8855: myönnetty toimivaltaa kumota tai oikaista vir- tarpeiden mukaan ja vapaasti määriteltävissä. 8856: heellisinä pitämiään hallintopäätöksiä. Oikeus- Kilpailuvirasto on 23.3.1992 esittänyt kaup- 8857: kansleri ei voi myöskään puuttua tuomioistuin- pa- ja teollisuusministeriölle, että tämä ryhtyisi 8858: ten toimivaltansa rajoissa harjoittamaan lain- toimenpiteisiin liikeaikalain kumoamiseksi tar- 8859: käyttöön eikä muuttaa tuomioistuinten päätök- peettomana ja taloudellista kilpailua jäykistävä- 8860: siä. nä tekijänä. Kilpailuvirasto on todennut liikeai- 8861: 9 .8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon 167 8862: vakavaraisuuden valvonnassa 8863: kaiaio säännöksillä saatetun eri jakelukanavat kansleria tutkimaan onko sosiaali- ja terveysmi- 8864: eriarvoiseen asemaan. nisteriön vakuutusosasto laiminlyönyt virkavel- 8865: Edellä mainitun esityksen tarkoituksena on vollisuutensa Henkivakuutusosakeyhtiö Apol- 8866: ollut joustavoittaa liikkeiden aukiolosääntelyä lon valvonnassa, kun vapaaehtoisia eläkevakuu- 8867: siten, että se antaisi myös asutuskeskuksen kau- tuksia ottaneet saattoivat menettää osan eläke- 8868: poille mahdollisuuden määritellä aukioloaikan- säästöistään. Lisäksi M.L. on pyytänyt tutki- 8869: sa paikallisten kuluttajien tarpeiden mukaisesti. maan, oliko vakuutusyhtiöiden ns. herrasmies- 8870: Ehdotuksella on pyritty myös vähentämään liik- sopimus, jonka mukaan muut vakuutusyhtiöt 8871: keiden aukioloa koskevien poikkeuslupien mää- olivat luvanneet turvata konkurssiin menneen 8872: rää. Viime vuosien aikana on valtioneuvoston vakuutusyhtiön asiakkaiden saatavat, osapuolia 8873: 1993 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti py- sitova sopimus. 8874: ritty taloudellisen kilpailun edistämiseksi purka- M.L. on lähettänyt samansisältöisen kirjoi- 8875: maan elinkeinotoimintaa ja kilpailua rajoittavia tuksen myös eduskunnan oikeusasiamiehelle. 8876: säännöksiä ja lupamenettelyä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kirjeel- 8877: lään 19.1.1995 valtioneuvoston oikeuskanslerin 8878: 3.6. Johtopäätökset ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaos- 8879: ta annetun lain 3 §:ään viitaten siirtänyt M.L:n 8880: Jaksossa 3.4. mainitsemillani perusteilla kat- kyseisen kirjoituksen oikeuskanslerille. 8881: son, että lääninhallituksen päätös ei ole ollut M.L:n lisäkirjoituksessa 15.5.1995 on pyydet- 8882: lääninhallituksen työjärjestyksen eikä liikeaika- ty tutkimaan, miksi Henkivakuutusosakeyhtiö 8883: lain säännösten vastainen. Ottaen huomioon Apollon hallitusta ei ollut asetettu syytteeseen ja 8884: poikkeuslupasäännösten joustavuus ja tulkin- osakeyhtiölain mukaiseen vastuuseen laimin- 8885: nanvaraisuus, katson, ettei Uudenmaan läänin- lyönneistään. · 8886: hallitus ole menetellyt asiassa lainvastaisesti tai M.L:n lisäkirjoituksessa 29.2.1996 on arvos- 8887: harkintavaltansa ylittäen. teltu Apollon vastuiden jakamisesta tehtyä sopi- 8888: Lainvoiman saanut hallintopäätös voidaan musta, joka oli vakuutusyhtiöiden hyväksi poi- 8889: purkaa vain ylimääräisestä muutoksenhausta kennut siitä, mitä oli aikaisemmin tarkoitettu. 8890: hallintoasioissa annetun lain (200/1966) 6 §:ssä M.L:n lisäkirjoituksessa 16.3.1996 on edelleen 8891: mainituilla perusteilla. Säännöksen mukaan pur- käsitelty muiden vakuutusyhtiöiden taloudellista 8892: kuedellytyksenä on tapahtunut menettelyvirhe, vastuuta Apollon vakuutuksenottajille aiheutu- 8893: päätöksen perustuminen ilmeisesti väärään lain neista vahingoista. 8894: soveltamiseen tai olennaisesti asiaan tullut uusi 8895: selvitys, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa 8896: päätökseen. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia pe- 1.2 S.V:nja A.V:n kantelukirjoitus (dnro 25111/ 8897: rusteita, joiden nojalla oikeuskansleri voisi ryh- 95) 8898: tyä toimenpiteisiin päätöksien purkamiseksi. 8899: Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kirjeel- 8900: lään 1.3.1995 oikeuskanslerille siirtämässä S.V:n 8901: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön ja A.V:n kantelukirjoituksessa 18.1.1995 on to- 8902: menettely Henkivakuutusosake- dettu, että vakuutuksenottajien Apolloon tallet- 8903: yhtiö Apollon vakavaraisuuden tamien eläkevakuutussäästöjen korvaaminen so- 8904: valvonnassa siaali- ja terveysministeriön ja vakuutusyhtiöi- 8905: den tekemän sopimuksen mukaisesti rikkoi kan- 8906: salaisten käsitystä oikeudenmukaisuudesta. So- 8907: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös pimuksella oli siirretty konkurssipesän varoja 8908: 28.11.1996, dnrot 1042/1/94 ym. suursäästäjien hyväksi ja piensäästäjät joutuivat 8909: tyytymään vakuutusyhtiön aikaisempaan huo- 8910: nompaan tarjoukseen. Vakuutussopimuksen 8911: 1 KANTELUKIRJOITUKSET purkaminen ei ollut käytännössä mahdollista, 8912: koska siitä olisi seurannutjopa 50 prosentin leik- 8913: 1.1 M.L:n kantelukirjoitus (dnro 1099/1/94) kaukset säästöistä ja jo kertyneiden korkojen 8914: menetys. 8915: M.L:n 18.12.1994 päivätyssä kantelukirjoi- S.V:nja A.V:n kirjoituksessa on katsottu, että 8916: tuksessa ja lisäkirjoituksissa on pyydetty oikeus- vakuutuksenottajien oikeuksia valvovan sosiaa- 8917: 168 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 8918: 8919: li- ja terveysministeriön valvontavastuu vakuu- Kirjoituksessa on edelleen käsitelty vakuutus- 8920: tuksenottajien säästöistä oli haluttu häivyttää yhtiöiden välisen ns. herrasmiessopimuksen sito- 8921: "sopimuksella", jonka oli sanottu olleen vakuu- vuutta. Herrasmiessopimuksella on tarkoitettu 8922: tussäästäjien edun mukaisen. Kirjoituksessa on sitä, että yhden vakuutusyhtiön joutuessa talou- 8923: katsottu, että muut vakuutusyhtiöt ovat vastuus- dellisiin vaikeuksiin muut vakuutusyhtiöt vastai- 8924: sa Apollon sitoumuksista ns. herrasmiessopi- sivat kyseisen yhtiön sitoumuksista yhteisesti. 8925: muksen mukaisesti ja sosiaali- ja terveysministe- 8926: riö on vastuussa ja korvausvelvollinen Apollon 8927: valvonnassa tapahtuneiden laiminlyöntien takia. 2 HANKITUT SELVITYKSET 8928: 8929: Yllä mainittujen kantelukirjoitusten ohella oi- 8930: l.3 Y.S:n kantelukirjoitus (dnro 74611/95) keuskanslerin virastossa on ollut tutkittavana 8931: Apollon entisen toimitusjohtajan kantelukirjoi- 8932: Niinikään eduskunnan apulaisoikeusasiamie- tus (dnro 627/l/94). Senjohdosta hankitussa so- 8933: hen kirjeellään 14.8.1995 oikeuskanslerille siirtä- siaali- ja terveysministeriön selvityksessä 8934: mässä 31.7.1995 päivätyssä Y.S:n kantelukirjoi- 23.9.1994 dnro 58/91/94 on selostettu vakuutus- 8935: tuksessa on kerrottu, että hän oli vuonna 1990 yhtiövalvonnan lähtökohtia ja sosiaali- ja ter- 8936: tehnyt Apollon kanssa sopimuksen vapaaehtoi- veysministeriön Apolloon kohdistamia valvon- 8937: sesta eläkevakuutuksesta. Kirjoituksensa liiteai- tatoimenpiteitä. Ministeriön selvitys on ollut 8938: neistoon viitaten Y.S. on katsonut, että Apollon myös tällä päätöksellä ratkaistavien kanteluasi- 8939: vakuutustuotteidensa riskeistä antama kuva oli oiden valmistelun yhteydessä käytettävissä. 8940: ollut harhaanjohtava ja suorastaan virheellinen. 8941: Sosiaali- ja terveysministeriön olisi pitänyt tällai- 8942: nen markkinointi kieltää. 8943: Kirjoituksessa on viitattu vuoden 1995 tam- 2.1 Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutus- 8944: mikuussa tehtyyn valtiovallan ja vapaaehtoiseen osaston selvitys 8945: yhteisvastuuseen sitoutuneiden vakuutusyhtiöi- 8946: den väliseen välipuheeseen Apollon omaisuuden Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas- 8947: ja vakuutusvastuiden hoidon periaatteista. Kir- to on M.L:n kantelukirjoituksen johdosta anta- 8948: joituksessa on tiedusteltu, onko vakuutustoimin- massaan selvityksessä 17.2.1995 todennut muun 8949: taa valvovan sosiaali- ja terveysministeriön tässä ohella seuraavaa: 8950: yhteydessä noudattamaa menettelyä tutkittu. Li- 8951: säksi kirjoituksessa on tiedusteltu, onko vakuu- 8952: tuksenottajien oikeusturvaa loukattu, kun val- Apollon valvonnasta 8953: vontavelvollisuutensa ilmeisen puutteellisesti 8954: hoitaneen viranomaisen tuottamuksellisesti ai- Henkivakuutusosakeyhtiö Apollo oli 8955: heuttamia vahinkoja ei ollut tarkoitus korvata 10.12.1987 saanut valtioneuvostolta toimiluvan 8956: täysimääräisesti. vakuutusliikkeen harjoittamiseen Suomessa ja 8957: ulkomailla. Toimilupa koski vapaaehtoista hen- 8958: ki-, eläke- ja muuta henkilövakuutusta sekä nii- 8959: 1.4 Nimetön kantelukirjoitus (dnro 1042/1/94) den jälleenvakuutusta. Sosiaali- ja terveysminis- 8960: teriö oli 14.12.1987 vahvistanut yhtiön yhtiöjär- 8961: Oikeuskanslerille 25.11.1994 osoitetussa ni- jestyksen ja yhtiö oli merkitty kaupparekisteriin 8962: mettömässä kantelukirjoituksessa on pyydetty 3.2.1988. 8963: tutkimaan, onko sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveysministeriö oli havainnut ti- 8964: vakuutusosasto laiminlyönyt tehtävänsä tai me- likautta 1992 koskeneessa vuositilintarkastuk- 8965: netellyt lainvastaisesti, kun Apollon ja Eläke- sessa 2.6.1993, että Apollon vakuutusteknisen 8966: Kansan lisäeläkkeitä ostaneet olivat vaarassa vastuuvelan kate ei vastannut laissa ja sen nojalla 8967: menettää osan rahoistaan. Kirjoituksessa on vii- annetuissa määräyksissä asetettuja vaatimuksia. 8968: tattu päiväämättömään ja allekirjoittamatto- Tämän vuoksi ministeriö oli ryhtynyt välittö- 8969: maan kirjoitukseen "Voiko eläkevakuutuksiin mästi toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Kun 8970: luottaa", jossa on selostettu vakuutuksenottajien Apollo ei kyennyt saattamaan vastuuvelan katet- 8971: saamia tietoja Apollon toiminnasta ja taloudelli- taan vaaditulle tasolle, sosiaali- ja terveysminis- 8972: sesta tilasta syksyyn 1994 saakka. teriö oli eräiden muiden valvontatoimenpiteiden 8973: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon 169 8974: vakavaraisuuden valvonnassa 8975: jälkeen 7.12.1993 kieltänyt Apolloa antamasta siihen ole erityistä syytä. Muunlainen menettely 8976: uusia vakuutuksia sekä ilman ministeriön suos- ei olisi käytännössä edes mahdollista ilman val- 8977: tumusta luovuttamasta tai panttaamasta yhtiön vontavoimavarojen moninkertaistamista. Yksit- 8978: hallinnassa ollutta omaisuutta. täisten liiketointen etukäteisvalvonta tosin var- 8979: Valtioneuvosto oli sosiaali- ja terveysministe- mistaisi sen, että vakuutusyhtiössä aina toimit- 8980: riön esityksestä 22.12.1993 peruuttanut Apollon taisiin lain mukaisella tavalla, mutta menettely 8981: toimiluvan ja ministeriö oli asettanut Apolloon johtaisi siihen, että ministeriö käytännössä osal- 8982: selvitysmiehen 29.12.1993. Korkein hallinto-oi- listuisi yhtiön toimivaan johtoon. Tällainen me- 8983: keus oli 18.5.1994 hylännyt toimiluvan peruutta- nettely ei kuulu vakuutusyhtiöiden viranomais- 8984: mispäätöksestä tehdyn Apollon valituksen. valvonnan luonteeseen eikä se olisi lainsäädän- 8985: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä on nön puitteissa mahdollistakaan. 8986: edelleen selostettu Apollon vuositilintarkastus- Kun sosiaali- ja terveysministeriö havaitsee, 8987: ten yhteydessä todettuja vastuuvelan katteen että vakuutusyhtiön toiminnassa on ollut puut- 8988: muutoksia ja ministeriön valvontatoimia sen jäl- teita, vakuutusyhtiölle on ensin annettava mah- 8989: keen, kun vastuuvelan katteen oli todettu alitta- dollisuus esittää suunnitelma tilanteen korjaami- 8990: van vakuutusyhtiölaissa säädetyn alarajan. Näi- sesta ja senjälkeen riittävästi aikaa suunnitelman 8991: tä Apollon vakuutusyhtiötarkastuksen tuloksia toteuttamiseen. Viimeisen 60 vuoden aikana en- 8992: ja viranomaistoimenpiteitä on selostettu tarkem- nen Apollon selvitystilaa on vakuutusyhtiöiden 8993: min päätöksen 3. jaksossa. vakavaraisuusongelmat saatu korjattuajoko ko. 8994: vakuutusyhtiön suorittamin toimenpitein tai 8995: muiden vakuutusyhtiöiden voimin, esimerkiksi 8996: Vakuutusvalvonnan toteuttamisesta fuusion tai kannansiirron avulla, ilman että va- 8997: kuutusyhtiö olisi toimiluvan peruuttamisen 8998: Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas- kautta tai muutoin ajautunut pakolliseen selvi- 8999: ton selvityksessä on vakuutusvalvonnan toteut- tystilaan. 9000: tamisesta todettu, että vakuutettujen etujen var- Virheet tai väärinkäytökset sijoitustoiminnas- 9001: mistaminen perustuu yhtäältä vakuutuslainsää- sa sekä esimerkiksi riittävän sisäisen valvonnan 9002: dännön ennalta ehkäisevään vaikutukseen ja toi- puuttuminen tai pettäminen vakuutusyhtiössä 9003: saalta vakuutusyhtiön suorittamien toimenpitei- voivat johtaa tilanteeseen, jossa yhtiö joutuu 9004: den valvontaan ja tarkastamiseen. Erityisesti si- konkurssiin tai muuhun pakollisen selvitykseen. 9005: joitustoiminnan osalta valvonta on vakuutusyh- Vaikka tällaisen tilanteen sattumistodennäköi- 9006: tiön toimenpiteiden jälkikäteen tapahtuvaa val- syyttä voidaan pienentää kehittämällä vakuutus- 9007: vontaa. yhtiön talouden vakautta koskevia säännöksiä 9008: Vakuutusyhtiön sijoitustoiminnasta vastaa sekä tehostamalla valvontaa, millään keinoilla 9009: ensisijassa yhtiön hallitus. Jos yhtiöllä on hallin- tai resursseilla ei voida täysin estää sitä mahdolli- 9010: toneuvosto, sen tehtävänä on valvoa hallituksen suutta, että vakuutusyhtiö joutuu selvitystilaan 9011: toimintaa myös sijoitustoiminnan järjestämisen tai konkurssiin. Julkisen vallan harjoittama va- 9012: osalta. Lisäksi yhtiön tilintarkastajien, erityisesti kuutustoiminnan valvonta ei tarkoita sitä, että 9013: valvontatilintarkastajan, jolla tulee olla KHT- valtio toimenpiteillään takaisi vakuutusyhtiöi- 9014: tilintarkastajan pätevyys, on myös valvottava ja den toiminnan jatkuvuuden kaikissa tilanteissa. 9015: tarkastettava yhtiön harjoittamaa sijoitustoi- Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas- 9016: mintaa. to on selvityksessään katsonut, että ministeriö ei 9017: Sosiaali- ja terveysministeriö suorittaa vakuu- ole Apollon tapauksessa laiminlyönyt virkavel- 9018: tusyhtiön vakavaraisuuden valvontaa tilastoker- vollisuuksiaan vaan ministeriö on menetellyt va- 9019: tomuksesta saatavien tietojen lisäksi myös yh- kuutustoiminnan valvontaa koskevien säännös- 9020: tiön vuositilintarkastuksen yhteydessä. Havait- ten ja määräysten mukaisesti. 9021: semistaan puutteista ministeriö ilmoittaa asian- 9022: omaiselle vakuutusyhtiölle. Säännösten ja mää- 9023: räysten vastainen tilanne on vaadittu aina korjat- Ns. herrasmiessopimuksen sitovuudesta 9024: tavaksi. 9025: Valvonnan lähtökohtana on, että vakuutus- Vakuutusalan ns. herrasmiessopimuksella 9026: yhtiön ministeriölle antama kirjallinen aineisto tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomen Vakuu- 9027: on asianmukaista ja oikeaa. Yksittäisiä kiinteis- tusyhtiöiden Keskusliiton hallituksen 25.10.1988 9028: tökauppoja tai muita liiketoimia ei tutkita, ellei tekemää päätöstä, jonka mukaan hallitus päätti 9029: 9030: 22 370099 9031: 170 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 9032: 9033: "suositella asianomaisille jäsenyhtiöille, että ne, 3. ASIAKIRJOISTA ILMENEVIÄ TIETOJA 9034: jonkin suomalaisen vakuutusyhtiön jouduttua 9035: selvitystilaan, vakuutuskannan siirrolla ja sitä Sosiaali-ja terveysministeriön yllä mainittujen 9036: täydentävillä yhtiöiden välisilläjärjestelyillä pyr- selvitysten ja lausunnon liitteiden lisäksi on oi- 9037: kivät huolehtimaan suoritustilaan joutuneen yh- keuskanslerinviraston kirjeellä 18.12.1995 pyy- 9038: tiön niistä vastuista,jotka perustuvat kotimaisiin detty tänne nähtäviksi Henkivakuutusosakeyh- 9039: ensivakuutussopimuksiin ja ainakin ns. erityisen tiö Apollon toimintapääomaa sekä vakuutustek- 9040: selvityspesän piiriin kuuluvista vastuista ja vel- nistä vastuuvelkaa ja sen kattamista koskeneiden 9041: vollisuuksista ottaen myös huomioon vakuutus- tarkastusten asiakirjat ja muut kirjoitusten sisäl- 9042: yhtiölain 15 luvun 10 §:ssä olevan etuoikeusjär- tämien kanteluiden tutkimiseksi tarpeelliset 9043: jestyksen. Järjestely ei koske lakisääteistä eläke- Apollon vakuutusyhtiövalvontaan liittyvät asia- 9044: vakuutusta, josta on erikseen säädetty." kirjat. 9045: Kyseessä on siis ollut Vakuutusyhtiöiden Kes- 9046: kusliiton hallituksen antama yksipuolinen suosi- 9047: tus, joka juridisesti katsoen ei ole sitonut suosi- 3.1. Lähtökohta 9048: tuksen kohteena olleita vakuutusyhtiöitä ilman, 9049: että kunkin yhtiön asianomaisissa hallintoelimis- Valtioneuvosto oli 10.12.1987 antanut Henki- 9050: sä on tehty päätös yhtiön sitoutumisesta noudat- vakuutusosakeyhtiö Apollolie toimiluvan va- 9051: tamaan suositusta. kuutusliikkeen harjoittamiseen Suomessa ja ul- 9052: komailla. Toimilupa koski vapaaehtoista henki-, 9053: eläke- ja muuta henkilövakuutusta sekä niiden 9054: 2.2. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto jälleenvakuutusta. Sosiaali- ja terveysministeriö 9055: oli 14.12.1987 vahvistanut yhtiön yhtiöjärjestyk- 9056: Sosiaali- ja terveysministeriö on ministeriön sen ja yhtiö oli 3.2.1988 merkitty kaupparekiste- 9057: vakuutusosaston yllä mainitun selvityksen joh- riin. 9058: dosta 28.2.1995 antamassaan lausunnossa to- 9059: dennut yhtyvänsä vakuutusosaston selvitykses- 3.2. Apollon tilintarkastukset ja muut tarkas- 9060: sään ilmaisemaan käsitykseen, että vakuutus- tukset 9061: osasto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuut- 9062: taan Apollon tapauksessa. Vakuutusosasto oli Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon vuositi- 9063: ryhtynyt välittömästi toimenpiteisiin, kun Apol- lintarkastukset oli pidetty yhtiön toimitiloissa 9064: lon vuositilintarkastuksessa oli havaittu, ettei Turussa seuraavasti: 9065: yhtiön vakuutusteknisen vastuuvelan kate vas- Tilinpäätös 1988 8.2.1989 9066: tannut vaatimuksia. Tilinpäätös 1989 3.5.1990 9067: Vakuutusyhtiölaissa säädetty sosiaali- ja ter- Tilinpäätös 1990 3.5.1991 9068: veysministeriön valvonta ei tarkoita sitä, että Tilinpäätös 1991 26.5.1992 9069: ministeriö voisi valvonnanaan aina estää yhtiön Tilinpäätös 1992 2.6.1993 9070: asettamisen selvitystilaan tai sen konkurssin. Selvitystilaan päättynyt tilinpäätös ajalta 9071: Myös vakuutusyhtiölaissa on varauduttu tähän 1.1.-22.12.1993 20.6.1994 9072: säätämällä vakuutusyhtiön selvitystilasta ja kon- Tilinpäätös 1993 20.6.1994 9073: kurssista erityisesti. Apollossa oli laadittu välitilinpäätös ajalta 9074: Ministeriön valvontavelvollisuus ei myöskään 1.1.-30.6.1993. 9075: tarkoita, että ministeriö olisi vastuussa vakuu- Sosiaali- ja terveysministeriön asiakirjojen 9076: tusyhtiön selvitystilasta tai konkurssista. Vakuu- mukaan ministeriön edustaja oli pääsääntöisesti 9077: tusyhtiö on osakeyhtiö ja siihen sovelletaan va- osallistunut yhtiön tilintarkastustilaisuuksiin. 9078: kuutusyhtiölain lisäksi osakeyhtiölakia. Vakuu- Niissä oli käsitelty yhtiön tilinpäätöstä ja yhtiön 9079: tusyhtiön toiminnasta ovat vastuussa sen toimi- valvontatilintarkastajan laatimaa yhteenvetoa 9080: tusjohtaja, hallitus ja mahdollinen hallintoneu- kunkin vuoden tilinpäätöksen ja konsernitilin- 9081: vosto. päätöksen tarkastuksesta sekä valvontatilintar- 9082: Vakuutusalan ns. herrasmiessopimus on mi- kastuskertomukset. Apollon hallitus yhtiön toi- 9083: nisteriön lausunnon mukaan ollut selkeästi Va- mitusjohtajaa lukuunottamatta ei ollut osallistu- 9084: kuutusyhtiöiden Keskusliiton jäsenyhtiöilleen nut tilintarkastustilaisuuksiin. 9085: osoittama suositus, jonka sitovuus on ollut mo- Vuoden 1991 tilinpäätökseen (27.4.1992) asti 9086: raalisella tasolla. yhtiön vakuutusteknisen vastuuvelan luetteloitu 9087: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon 171 9088: vakavaraisuuden valvonnassa 9089: kate ja toimintapääoma olivat yhtiön laatimien 3.3. Muita asiakirjoja 9090: ja sosiaali- ja terveysministeriölle toimittamien 9091: asiakirjojen mukaan lain edellyttämällä tasolla. Edellä kohdassa 3.2 mainittujen asiakirjojen 9092: Vuoden 1992 tilinpäätöksen tarkastuksen lisäksi sosiaali-ja terveysministeriöstä on hankit- 9093: (2.6.1993) yhteydessä sosiaali- ja terveysministe- tu jäljennökset muun ohella seuraavista asiakir- 9094: riö oli havainnut, että Apollo ei enää täyttänyt joista: 9095: vakuutusyhtiölain vakuutusteknisen vastuuve- 1 Päätökset Henkivakuutusosakeyhtiö Apol- 9096: lan luetteloitua katetta koskevia vaatimuksia. lon yksilöllisten henkivakuutusten laskuperus- 9097: Tämän vuoksi ministeriö oli kirjeellään teiden vahvistamisesta vuosilta 1988-1993 9098: 14.6.1993 kehottanut yhtiötä saattamaan asian 2 Yhtiön peruste- ja liiketuloanalyysit vuosilta 9099: lain edellyttämälle tasolle 31.10.1993 mennessä. 1988-1993 9100: Samalla ministeriö oli edellyttänyt Apollon väli- 3 STM:n julkaisema vakuutusyhtiöiden tilas- 9101: tilinpäätöksen laatimista per 30.6.1993. tojulkaisu 1992 9102: Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon vuoden 9103: 1992 tilinpäätösasiakirjojen (2.6.1993) liitteenä 9104: olleen kateluettelon mukaan yhtiön katettavan 9105: vastuuvelan määrä oli 154,3 Mmk ja katekelpoi- 9106: sen omaisuuden katearvo oli 143,2 Mmk. Tilin- 3.4 Ministeriön toimenpiteet ja päätökset ennen 9107: päätösasiakirjoissa olevassa Apollon valvontati- toimiluvan peruuttamista 9108: lintarkastajan yhteenvedossa 2.6.1993 oli todettu 9109: yhtiön katettavan vastuuvelan määrän olleen 3.4.1. Vastuuvelan katevajeen toteaminen 9110: mainittu 154,3 Mmk. Toisaalta yhtiön katekel- 9111: poiseksi omaisuudeksi oli kertomuksessa todettu Sosiaali- ja terveysministeriö oli havainnut ti- 9112: 148,9 Mmk, kun sellaiseksi oli katsottu myös likautta 1992 koskeneessa vuositilintarkastuk- 9113: ulkomaisen jälleenvakuuttajan osuus noin 2, 7 sessa 2.6.1993, ettei Apollo täyttänyt vakuutus- 9114: Mmk sekä Apollon tytäryhtiönä olleelta vakuu- yhtiölain katevaatimuksia. Tämän johdosta mi- 9115: tusyhtiöltä ollut saaminen 4,6 Mmk. Valvontati- nisteriö oli kirjeessään 14.6.1993 vakuutusyhtiö- 9116: lintarkastajan yhteenvedon mukaan katevajaus lain 14 luvun 5 §:n nojalla kehottanut yhtiötä 9117: oli näin 5,4 Mmk. viivytyksettä ryhtymään vakuutusyhtiölain 15 9118: Vuoden 1993 välitilinpäätösasiakirjojen luvun 2 §:ssä mainittuihin toimenpiteisiin, missä 9119: (30.6.1993) liitteenä olleen kateluettelon mukaan tarkoituksessa yhtiön tuli laatia tilinpäätös ajalta 9120: Apollonkatettavan vastuuvelan määrä oli 160,7 1.1.-30.6.1993 ja antaa se tilintarkastajien tar- 9121: Mmk ja katekelpoisen omaisuuden katearvo kastettavaksi. Jäljennös tilintarkastetusta tilin- 9122: 156,5 Mmk. päätöksestä tuli toimittaa ministeriölle 31.8.1993 9123: Vuoden 1993 (päättyi selvitystilaan mennessä. 9124: 22.12.1993) tilinpäätösasiakirjojen liitteenä ol- Samalla sosiaali- ja terveysministeriö oli ke- 9125: leen kateluettelon mukaan Apollon katettavan hottanut Apolloa ryhtymään toimenpiteisiin va- 9126: vastuuvelan määrä oli 172 Mmk ja katekelpoisen kuutusyhtiölain 10 luvun 3 §:n mukaisten vastuu- 9127: omaisuuden katearvo 118,6 Mmk. Apollon tilin- velan katetta koskevien määräysten täyttämisek- 9128: tarkastajat olivat 20.6.1994 päivätyn osakeyhtiö- si 31.10.1993 mennessä. 9129: lain 10 luvun 10 §:n mukaisen pöytäkirjan yh- 9130: teenvetona todenneet seuraavaa: 9131: "Apollolla on vuoden 1993 aikana ollut huo- 9132: mattavan paljon poikkeuksellisina pidettäviä 3.4.2. Ministeriön lisäselvityspyyntö 30.9.1993 9133: toimia. Näiden toimien perusteltavuus Apollon 9134: kannalta ei ole ainakaan tässä vaiheessa kaikilta Sosiaali- ja terveysministeriössä 28.9.1993 pi- 9135: osin kiistaton. Eräiden kauppojen juridinen sel- detyn Apollon toimintaa ja tilaa koskeneen neu- 9136: vittely on vielä kesken, joten johtopäätösten te- vottelun jälkeen ministeriö oli kirjeellään 9137: keminen niiden vaikutuksesta Apollolie on mah- 30.9.1993 kehottanut yhtiötä toimittamaan mi- 9138: dotonta tässä vaiheessa. Pidämmekin perusteltu- nisteriölle tarkemmat selvitykset kirjeessä erik- 9139: na, että vastuuvapautta koskeva päätös lykätään seen luetelluista asiakohdista. Pyydetyt lisäselvi- 9140: myöhemmin pidettävään ylimääräiseen yhtiöko- tykset tuli toimittaa sosiaali- ja terveysministe- 9141: koukseen niin, että avoimena olevat asiat on saa- riölle 14.10.1993 mennessä. 9142: tu selvitetyiksi." 9143: 172 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 9144: 9145: 3.4.3. Ministeriön muistutuskirje 12.11.1993 Sosiaali- ja terveysministeriö oli päätökses- 9146: sään 1.12.1993 katsonut, että Apollo oli törkeästi 9147: Sosiaali- ja terveysministeriö oli Apollon halli- laiminlyönyt velvollisuuden saattaa yhtiön toi- 9148: tuksen puheenjohtajalle 12.11.1993 osoittamas- minta Iuetteloidon katteen osalta lain mukaisek- 9149: saan kirjeessä yllä mainittuihin selvityspyyntöi- si. Tämän johdosta ministeriö oli päättänyt an- 9150: hin 14.6. ja 30.9.1993 viitaten muistuttanut, että taa yhtiölle kirjallisen varoituksen. 9151: ministeriö ei ollut asetetussa määräajassa eikä Koska Apollo ei ollut ministeriölle esittänyt 9152: sen jälkeenkään saanut vaatimiaan selvityksiä luotettavaa ja hyväksyttävää suunnitelmaa yh- 9153: siitä, että yhtiö täytti vakuutusyhtiölain 10 luvun tiössä vakuutettujen etujen ensi tilassa tapahtu- 9154: 3 §:ssä tarkoitettua vastuuvelan luetteloitua ka- vaksi varmistamiseksi, ministeriö oli samalla il- 9155: tetta koskevat vaatimukset. moittanut kutsuneensa koolle vakuutusyhtiölain 9156: Sen johdosta sosiaali- ja terveysministeriö ke- 14 luvun 7 §:ssä tarkoitettujen asiantuntijoiden 9157: hotti Apolloa tiistaihin 16.11.1993 kello 16.00 kokouksen antamaan 7.12.1993 lausuntonsa mi- 9158: mennessä toimittamaan ministeriön vakuutus- nisteriön esityksestä, jonka mukaan: 9159: osastolle oikeaksi todistetuojäljennöksen yhtiön - Apollolie annettiin valituksesta huolimat- 9160: kateluettelosta, josta oli riidattomasti käytävä ta täytäntöön pantava kielto myöntää uusia va- 9161: ilmi, että katteelle vakuutusyhtiölaissa ja minis- kuutuksia, ja 9162: teriön määräyksissä asetetut vaatimukset täyt- - Apollon toimiluvan peruuttaminen saatet- 9163: tyivät. tiin valtioneuvoston käsiteltäväksi. 9164: Jollei sanottuja selvityksiä toimitettu ministe- 9165: riölle määräajassa, ministeriö ilmoitti ensi tilassa 9166: päättävänsä vakuutusyhtiölain 14 luvun 5 §:n 2 3.4.5. Asiantuntijoiden kokous 7.12.1993 9167: momentissa ja 6§:ssä tarkoitettuihin toimenpitei- 9168: siin ryhtymisestä yhtiötä kohtaan. Vakuutusyhtiölain 14luvun 7 §:ssä tarkoitetut 9169: asiantuntijat olivat kokouksessaan 7.12.1993 yk- 9170: 3.4.4. Apollon kateluettelo 1.12.1993 ja ministe- simielisesti kannattaneet sosiaali- ja terveysmi- 9171: riön päätös 1.12.1993 nisteriön ehdotusta Apollolie annettavasta kiel- 9172: losta myöntää uusia vakuutuksia ja siitä, että 9173: Sosiaali- ja terveysministeriölle 1.12.1993 toi- ministeriö ryhtyi toimenpiteisiin Apollon toimi- 9174: mitetun 1.12.1993 päivätyn kateluettelon mu- luvan peruuttamiseksi. Asiantuntijat olivat lisäk- 9175: kaan Apollon vakuutustekninen vastuuvelka si kannattaneet turvaamistoimenpiteenä yhtiölle 9176: 31.10.1993 oli yhtiön arvion mukaan 196,3 annettavaa kieltoa hävittää tai pantata yhtiön 9177: Mmk, josta katettava määrä (85 %) oli 166,9 hallinnassa ollutta omaisuutta taikka ministe- 9178: Mmk. Koska Apollon katekelpoisen omaisuu- riön oikeutta harkinnan mukaan ottaa haltuun 9179: den katearvo oli yhtiön arvion mukaan 144,4 Apollon omaisuutta. 9180: Mmk, yhtiön vastuuvelan kate oli 22,5 Mmk 9181: vakuutusyhtiölain mukaan vaadittavaa määrää 3.4.6. Ministeriön päätös 7.12.1993 9182: pienempi. Kateluettelon saatekirjeen mukaan 9183: kateluettelo oli käyty läpi yhtiön tilintarkastajan Hankittuaan edellä tarkoitettujen asiantunti- 9184: kanssa. joiden lausunnon sekä yhtiön hallituksen pu- 9185: Apollon puolelta annettujen selvitysten joh- heenjohtajaa ja toimitusjohtajaa kuultuaan so- 9186: dosta sosiaali- ja terveysministeriö oli 1.12.1993 siaali- ja terveysministeriö oli 7.12.1993 päättä- 9187: ilmoittanut Apollolie ensinnäkin, että jälleenva- nyt vakuutusyhtiölain 14luvun 5 §:n 2 momentin 9188: kuutussopimuksen ehtojen vuoksi ministeriö ei ja 6 §:n nojalla: 9189: hyväksynyt yhtiön Iuetteloidon katteen veroisek- 1) kieltää sanotusta päivästä lukien Apolloa 9190: si Apollon selvityksessä tarkoitettua Henkiva- antamasta uusia vakuutuksia, kunnes Apollo oli 9191: kuutusosakeyhtiö Apollon tytäryhtiön Vakuu- saattanut vakuutusteknisen vastuuvelan katteen 9192: tusosakeyhtiö Apollon myöntämää jälleenva- vastaamaan vakuutusyhtiölaissa ja sen nojalla 9193: kuutusta. annetuissa määräyksissä asetettuja vaatimuksia 9194: Apollon sosiaali- ja terveysministeriölle vii- ja 9195: meksi 1.12.1993 toimittamat tiedot osoittivat, et- 2) kieltää toistaiseksi Apolloa ilman sosiaali- 9196: tei yhtiö edelleenkään täyttänyt vakuutusyhtiö- ja terveysministeriön suostumusta luovuttamas- 9197: lain 10 luvun 3 §:ssä tarkoitettua vastuuvelan ta tai panttaamasta yhtiön hallinnassa ollutta 9198: luetteloitua katetta koskevia määräyksiä. omaisuutta. 9199: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon 173 9200: vakavaraisuuden valvonnassa 9201: Ministeriön päätös pantiin vakuutusyhtiölain menevin perustein, peruuttaa Henkivakuutus- 9202: 14 luvun 10 §:n nojalla valituksesta huolimatta osakeyhtiö Apollolie 10.12.1987 antamansa toi- 9203: täytäntöön. miluvan harjoittaa Suomessa ja ulkomaiiia va- 9204: paaehtoista henki-, eläke- ja muuta henkilöva- 9205: kuutusliikettä ja näiden jälleenvakuutusliikettä. 9206: 3.5. Apollon toimiluvan peruuttaminen Päätös pantiin vakuutusyhtiölain 14 luvun 10 §:n 9207: nojalla täytäntöön valituksesta huolimatta. 9208: 3.5.1. Yhtiön kuuleminen 9209: 9210: Sosiaali- ja terveysministeriö oli ilmoittanut 3.5.3. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 9211: päätöksessään 7.12.1993 Apollolle, että ministe- 9212: riö käynnisti välittömästi toimenpiteet Apollon Toimitusjohtaja ja Henkivakuutusyhtiö 9213: toimiluvan peruuttamiseksi. Ministeriön esityk- Apollo olivat valittaneet 1.12. ja 7.12.1993 anne- 9214: sen perustana oli edellä todetut selvitykset, joi- tuista sosiaali- ja terveysministeriön päätöksistä 9215: den mukaan Apollo ei enää täyttänyt vakuutus- (nro 78/411193 ja 1211411193) sekä 22.12.1993 9216: yhtiölain 10 luvun 2 §:n mukaisia vastuuvelan annetusta Apollon toimiluvan peruuttamista 9217: katevaatimuksia, eikä tilanteeseen ollut määräai- koskeneesta valtioneuvoston päätöksestä kor- 9218: kaan mennessä tullut korjausta. keimpaan hallinto-oikeuteen. 9219: Ministeriön varattua Apollolie tilaisuuden sel- Valitukset koskivat lisäksi toimiluvan peruut- 9220: vityksen antamiseen toimiluvan peruuttamisesi- tamisen jälkeistä sosiaali- ja terveysministeriön 9221: tyksen johdosta Apollo oli antanut ministeriöön päätöstä 29.12.1993 selvitysmiehen asettami- 9222: 15.12.1993 telekopiosanomana saapuneen selvi- sesta. 9223: tyksen. Lisäksi ministeriöön 16.12.1993 saapu- Korkein hallinto-oikeus jätti 18.5.1994 anta- 9224: neessa telekopiosanomassa Apollon puolelta oli massaan päätöksessä nro 2211 toimitusjohtajan 9225: ilmoitettu, että yhtiö oli edellisenä yönä eräiden valituksen tutkimatta, koska valituksenalaiset 9226: sijoittajatahojen kanssa saanut aikaan periaate- päätökset eivät koskeneet siiiä tavalla hänen yk- 9227: sopimuksen erinäisistä yhtiön osakepääoman sityistä etuaan tai oikeuttaan, että hän olisi voi- 9228: korottamisen rahoittamista koskeneista järjeste- nut hakea niihin valittamalla muutosta. 9229: lyistä. Asiassa oli edelleen käyty neuvotteluja Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon valituk- 9230: Apollon toimitusjohtajan ja sosiaali- ja terveys- seen antamassa ratkaisussa korkein hallinto-oi- 9231: ministeriön vakuutusosaston väliiiä, ja vielä keus lausui Apollon toimiluvan peruuttamista 9232: 20.12.1993 toimitusjohtaja oli selostanut minis- koskeviita osin seuraavaa: 9233: teriölle suunnitelmia Apollon osakepääomaa "Asiakirjoissa olevan selvityksen mukaan yh- 9234: koskeviksi järjestelyiksi. tiön vakuutusmaksuvastuun luetteloitu kate ei 9235: Apollon selvityksen johdosta sosiaali- ja ter- ollut vakuutusyhtiölain 10 luvun 3 §:n säännös- 9236: veysministeriö oli todennut, että vakuutuksenot- ten mukainen, eikä yhtiö ole asianmukaisella ta- 9237: tajien ja vakuutettujen etujen turvaamiseksi oli valla noudattanut lain 14 luvun 5 §:n 1 momentin 9238: erittäin tärkeää, että vakuutusyhtiö noudattaa mukaista kehotusta katetta koskevien määräys- 9239: vakuutusyhtiölaissa ja sen nojalla annetuissa ten täyttämiseksi. Valtioneuvosto on näin ollen 9240: määräyksissä olevia vaatimuksia vastuuvelan lu- voinut lain 14 luvun 5 §:n 2 momentin nojalla 9241: etteloidusta katteesta. Ministeriöllä ei ollut vel- peruuttaa yhtiön toimiluvan." 9242: vollisuutta antaa tästä poikkeuksia esimerkiksi Päätöksessä mainituilla perusteilla korkein 9243: sallimalla Iuetteloiduo katteen sijoittamisen hallinto-oikeus katsoi, etteivät valituksenalaiset 9244: muulla kuin laissa vaaditulla tavalla. Henkiva- päätökset Ioukanneet Apollon oikeutta. Tämän 9245: kuutusosakeyhtiö Apollo ei ollut esittänyt selvi- vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön 9246: tystä siitä, että yhtiö olisi täyttänyt luetteloitua valituksen. 9247: katetta koskevat vaatimukset. 9248: 9249: 4. VAKUUTUSTURVAN T AKUUJÄRJES- 9250: 3.5.2. Valtioneuvoston päätös TELMÄN UUDISTAMINEN 9251: 9252: Valtioneuvosto oli 22.12.1993 päättänyt va- Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 22.6.1994 9253: kuutusyhtiölain 14 luvun 5 §:n 2 momentin nojal- työryhmän, jonka toisena osatehtävänä oli sel- 9254: la, sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä il- vittää tarve ja mahdollisuudet lakisääteisen tai 9255: 174 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 9256: 9257: vaikutuksiltaan siihen rinnasttettavantakuujär- keyhtiöiden ja muiden yksityisoikeudellisten yh- 9258: jestelmän toteuttamiseen ensivakuutuksena teisöjen johdon ja toimielinten menettelyn lain- 9259: myönnetyssä henkivakuutuksessa ja vahinkova- mukaisuuden tutkiminen ja menettelyyn tai 9260: kuutuksessa. mahdollisiin laiminlyönteihin liittyvien vahin- 9261: Työryhmän loppumuistiossa 29.3.1996 gonkorvauskysymysten tutkiminen ei kuulu oi- 9262: (1996:9) on selvitetty takuujärjestelmän tarvetta keuskanslerin toimivaltaan. Sellaiset asiat voi- 9263: ja mahdollisuuksia vapaaehtoisissa vakuutuksis- daan saattaa viime kädessä yleisen tuomioistui- 9264: sa. Mietinnöstä tarkemmin ilmenevin perustein men tutkittaviksi. Tämän vuoksi olen jättänyt 9265: työryhmä päätyi siihen, että takuujärjestelmien M.L:n lisäkirjoituksessa ja eräissä muissa kirjoi- 9266: aiheuttamien kilpailua vääristävien vaikutusten tuksissa esitetyt Apollon johdon ja toimielinten 9267: sekä Suomen vakuutusalan keskittyneisyyden siviilioikeudellista menettelyä ja vahingonkorva- 9268: vuoksi vakuutusyhtiöiden keskinäiseen yhteis- usvastuuta koskevat selvityspyynnöt toimival- 9269: vastuuseen perustuvaa takuujärjestelmää ei ole taani kuulumattomina tutkimatta. 9270: tarkoituksenmukaista luoda vapaaehtoisissa va- Tämä ratkaisu ei myöskään koske sitä siviili- 9271: kuutuksissa. Työryhmä ei myöskään pitänyt tar- oikeudellista oikeudenkäyntiä, jossa Henkiva- 9272: koituksenmukaisena valtion vastuuseen perustu- kuutusosakeyhtiö Apollon konkurssipesä vaati 9273: van takuujärjestelmän luomista. yhtiön entiseltä toimitusjohtajalta ja hallituksen 9274: Työryhmän loppumuistion johdosta saaduis- jäseniltä korvauksia yhtiölle aiheutuneiden va- 9275: sa lausunnoissa on yleisesti kannatettu työryh- hinkojen johdosta. Turun käräjäoikeuden kans- 9276: män esitystä siitä, että yhteistakuujärjestelmää ei liasta saadun tiedon mukaan asianosaiset ovat 9277: ulotettaisi vapaaehtoisiin vakuutuksiin. Toisaal- päässeet käräjäoikeudessa 15.12.1995 vireille tul- 9278: ta useissa lausunnoissa pidettiin vapaaehtoisten leessa oikeudenkäyntiasiassa sovintoon, minkä 9279: henki- ja eläkevakuutusten turvajärjestelmää vuoksi oikeudenkäyntiasia on käräjäoikeuden 9280: tarpeellisena, mutta turvajärjestelmän toteutta- päätöksellä 30.10.1996 jäänyt sillensä. 9281: misesta esitettiin erilaisia ratkaisumalleja. Asia 9282: on edelleen valmisteltavana sosiaali- ja terveys- 5.1.2. Eräät rikosoikeudelliset kysymykset 9283: ministeriössä. 9284: Siltä osin kuin M.L:n 15.5.1995 päivätyssä 9285: lisäkirjoituksessa on kysymys Henkivakuutus- 9286: 5. RATKAISU osakeyhtiö Apollon hallituksen asettamisesta 9287: syytteeseen totean seuraavaa: Rikosasioiden esi- 9288: 5.1. Tutkimatta jätetyt väitteet ja vaatimukset tutkinnasta huolehtii poliisi, joka toimittaa esi- 9289: tutkinta-aineiston edelleen toimivaltaiselle syyt- 9290: Hallitusmuodon 46 §:n (1221/1990) mukaise- täjäviranomaiselle, joka päättää virallisen syyt- 9291: na oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa viran- täjän syytetoimista. Turun käräjäoikeuden il- 9292: omaisten ja virkamiesten virkatoimien lainmu- moituksen mukaan käräjäoikeudessa on 9293: kaisuutta. Tämä alussa mainittuihin kantelukir- 28.5.1996 ratkaistu toimitusjohtajaa vastaan aje- 9294: joituksiin annettava päätös sisältää oikeuskans- tut kirjanpitorikosasia ja 7.6.1996 on ratkaistu 9295: lerin oikeudellisen ratkaisun niihin kantelukirjoi- luottamusaseman väärinkäyttöä koskenut rikos- 9296: tuksissa esitettyihin osakysymyksiin, jotka kuu- asia. Molemmat asiat ovat valituksen johdosta 9297: luvat oikeuskanslerin viranomaistoiminnan lail- Turun hovioikeudessa vireillä. 9298: lisuusvalvonnan piiriin. Yllä mainittujen kanteluiden yhteydessä ei ole 9299: ilmennyt sellaista, minkä johdosta oikeuskansle- 9300: 5.1.1. Yksityisoikeudelliset asiat rilla olisi perusteita puuttua mainittuihin Turun 9301: hovioikeudessa vireillä oleviin rikosasioihin. 9302: M.L:n lisäkirjoituksessa 15.5.1995 esitetyn 9303: Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon johdon osa- 9304: keyhtiölain mukaisen vastuun selvittämisen osal- 5.1.3. Kysymys vakuutusyhtiöiden ns. herras- 9305: ta totean, että Apollo on ollut osakeyhtiölain miessopimuksen oikeudellisesta merkityk- 9306: (734/1978) alainen osakeyhtiö, jonka hallinnon sestä 9307: ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä on 9308: vastannut yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. He Alussa mainituissa kantelukirjoituksissa on 9309: ovat olleet osakeyhtiölain ja vahingonkorvaus- käsitelty myös Henkivakuutusosakeyhtiö Apol- 9310: lain mukaisessa vastuussa toiminnastaan. Osa- lon vakuutuksenottajien etujen turvaamiseen 9311: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö ApoiJon 175 9312: vakavaraisuuden valvonnassa 9313: liittyvää kysymystä vakuutusyhtiöiden keskinäi- Vakuutusyhtiön tulee sosiaali- ja terveysmi- 9314: sestä yhteisvastuusta (ns. herrasmiessopimus). nisteriön määräämässä ajassa antaa sille toimin- 9315: Apollon asiakkaiden osalta kysymys on ollut hei- nastaan muitakin kuin 2 §:ssä tarkoitettuja, sää- 9316: dän mahdollisuuksistaan saada hyvitystä menet- dettyä valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Mi- 9317: tämästään vakuutusturvasta vakuutusyhtiöiden nisteriöllä on valta milloin tahansa tarkastaa va- 9318: mahdollisen yhteisvastuujärjestelyn kautta. kuutusyhtiön ja sen sivuyhtiön liikettä ja muuta 9319: Puheena olevassa vakuutusyhtiöiden keski- toimintaa sekä osallistua niihin kokouksiin, jois- 9320: näistä yhteisvastuuta koskevassa asiassa (ks. sa päätösvaltaa vakuutusyhtiöasioissa käyte- 9321: edellä 2. 1) on asiakirjojen mukaan ollut kysymys tään, ei kuitenkaan päätöksentekoon (14 luku 9322: Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton halli- 3--4 §). 9323: tuksen pöytäkirjaan 25. 10.1988 nro 6/88 kirja- Vakuutusyhtiölain 18 luvun 8 §:n (318/1989) 9324: tusta keskusliiton jäsenyhtiöilleen antamasta mukaan vakuutusteknisten laskelmien ja selvi- 9325: suosituksesta siltä varalta, että jokin yhtiö jou- tysten laatimista varten vakuutusyhtiöllä tulee 9326: tuisi selvitystilaan. Henkivakuutusosakeyhtiö olla vakuutusmatemaatikko. Pykälän 2 momen- 9327: Apollo ei ollut Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton tin mukaan vakuutusmatemaatikon ottamisesta 9328: jäsen. ja erottamisesta on tehtävä ilmoitus sosiaali- ja 9329: Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto on yksityisoi- terveysministeriölle. 9330: keudellinen yhdistys, jonka päätöksenteon lailli- Valvontaviranomaisen toimenpiteiden anka- 9331: suusvalvonta ei kuulu oikeuskanslerin toimival- ruus riippuu todetun virheellisen menettelyn va- 9332: lan piiriin. Tämän vuoksi olenjättänyt kysymyk- kavuudesta. Jos vakuutusyhtiö ei noudata lakia, 9333: sen vakuutusyhtiöiden yhteisvastuuta koskevan toimilupaansa, yhtiöjärjestystään tai vakuutusta 9334: suosituksen oikeudellisesta merkityksestä toimi- varten vahvistettuja perusteita taikka sosiaali- ja 9335: valtaani kuulumattomana tutkimatta. terveysministeriön lain nojalla antamia mää- 9336: räyksiä, tai jos yhtiön toiminnan perusteet eivät 9337: enää ole lain mukaiset taikka jos yhtiö on minis- 9338: 5.2. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely teriön varoituksesta huolimatta käyttänyt hyvän 9339: Apollon vakavaraisuusvalvonnassa Vakuutustavan vastaisia menettelytapoja, minis- 9340: teriön tehtävänä on ryhtyä vakuutusyhtiölaissa 9341: Tämän asian olen muutoin tutkinut. mainittuihin toimenpiteisiin. Niitä ovat varoi- 9342: tuksenja virheellisen menettelyn korjaaruiskeho- 9343: 5.2.1. Apollon toiminta-aikana voimassa tuksen jälkeen annettava uusien vakuutusten 9344: olleista vakuutusyhtiöiden julkista myyntikielto ja lopulta yhtiön toimiluvan rajoit- 9345: valvontaa koskevista säännöksistä taminen tai peruuttaminen (14 luku 5 §). 9346: Yhtiön joutuessa sellaiseen tilaan, että yhtiö 9347: Apollon toiminta-aikana voimassa olleet va- on purettava, sosiaali- ja terveysministeriöllä on 9348: kuutusyhtiöiden julkista valvontaa koskevat valta ryhtyä vakuutusyhtiölain 14 luvun 6 §:n 9349: säännökset olivat vakuutusyhtiölain 14 luvussa mukaisiin turvaamistoimenpiteisiin. 9350: (laissa 1062/1979). 9351: Vakuutusyhtiöiden valvonta kuuluu sosiaali- 5.2.2. Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvalvon- 9352: ja terveysministeriölle (14 luku 1 §). nan perusteista 9353: Vakuutusyhtiöiden säännönmukaista valvon- 9354: taa koskevan perussäännöksen mukaan vakuu- Vakuutustoiminnalle on yleisesti tunnus- 9355: tusyhtiön tulee vuosittain kuukauden kuluessa omaista, että palvelujen tarjoajan (vakuutusyh- 9356: siitä yhtiökokouksesta, jossa tilinpäätös on vah- tiö) asiakkailleen (vakuutuksenottaja) myymät 9357: vistettu, kuitenkin viimeistään heinäkuussa tai palvelut (vakuutusturva) realisoituvat vakuutus- 9358: ministeriön hyväksymänä myöhempänä ajan- tapahtuman sattuessa vuosien tai jopa vuosi- 9359: kohtana, toimittaa sosiaali- ja terveysministe- kymmenien kuluttua vakuutuksen ottamisesta. 9360: riölle sen laatiman kaavan mukainen kertomus Vakuutusturvaansa harkitsevalla tavallisella ku- 9361: toiminnastaan ja tilastaan. Henkivakuutusyh- luttajalla on suurasiakkaita rajoitetummat mah- 9362: tiön on lisäksi ennen tilintarkastuksen antamista dollisuudet hankkia tietoa vakuutusturvan hin- 9363: toimitettava ministeriölle selostus vastuuvelan taa ja vakuutuspalvelujen tasoa koskevista 9364: laskemisesta sekä ministeriön ohjeiden mukai- asioista ja verrata eri vakuutusyhtiöiden tarjoa- 9365: sesti laadittava tutkimus vakuutusliikkeestä (14 mia palveluksia keskenään. Vielä vähäisemmät 9366: luku 2 §). mahdollisuudet kuluttajalla on verrata vakuu- 9367: 176 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 9368: 9369: tusyhtiöiden vakavaraisuutta ja sen kehitystä luvan vakuutusyhtiön toimilupa-asian käsittely 9370: seuraamalla itse tehdä johtopäätöksiä yhtiön ky- on sidottu vakuutusyhtiölain 2luvussa säädettyi- 9371: vystä suoriutua velvoitteistaan vakuutustapah- hin edellytyksiin. Toimilupa on 2 luvun 5 §:n 9372: tuman sattuessa. mukaan annettava, jos aiotun vakuutusliikkeen 9373: Vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön väli- ei katsota vaarantavan vakuutustoiminnan ter- 9374: nen sopimussuhde perustuu luottamukselle, jos- vettä kehitystä ja jos vakuutusyhtiön peruspää- 9375: sa toisaalta yhtiö voi luottaa siihen, että vakuu- oma on vähintään laissa säädetyn suuruinen. 9376: tuksenottaja suorittaa vakuutusmaksunsa ja me- Valtioneuvoston 10.12.1987 Apollolie antaman 9377: nettelee muutoinkin vakuutussopimuksen mu- toimiluvan myöntämisen yhteydessä oli vakuu- 9378: kaisesti. Toisaalta vakuutuksenottajan tulee voi- tusyhtiön toiminnallisten perusedellytysten kat- 9379: da luottaa siihen, että vahingon tai muun vakuu- sottu täyttyneen. 9380: tustapahtuman sattuessa vakuutusyhtiö kykenee Vakuutusyhtiölaissa ei ole ollut nimenomaisia 9381: suorittamaan vakuutussopimukseen perustuvan säännöksiä siitä, että vakuutusyhtiön tiettyjen 9382: vakuutuskorvauksen täysimääräisenä. Vakuu- toimenpiteiden ja päätösten toimeenpanon ehto- 9383: tuksenautajan maksukyvyttömyydestä saattaa na olisi valvontaviranomaisen ennakkosuostu- 9384: olla seurauksena kuoleman tai muun vakuutus- mus tai lupa. Vakuutusyhtiölain l3 luvun 2 §:ssä 9385: tapahtuman varalta otetun vakuutusturvan me- (laissa 1062/l979) tuolloin ollut säännös henki- 9386: nettäminen kokonaan. vakuutuksen vakuutusmaksujen ja vastuuvelan 9387: Näistä syistä vakuutustoiminta on myös Suo- laskemisperusteiden vahvistamisesta muodosti 9388: messa ollut lainsäädännöllä pitkälle säänneltyä tästä poikkeuksen. 9389: ja viranomaistoimin valvottua. Vakuutusyhtiöi- Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon ennakoi- 9390: den vakavaraisuus- ja muun vakuutusvalvonnan Iisen vakuutusvalvonnan yhtenä vaikuttavana 9391: tehtävänä on osaltaan huolehtia siitä, että va- osakysymyksenä on noussut esiin kysymys yh- 9392: kuutuksenottajat ja korvauksensaajat voivat tiön toimitusjohtajan toimimisesta samalla yh- 9393: luottaa vakuutusyhtiön kykyyn huolehtia sen tiön nimeämänä vakuutusmatemaatikkona. Täl- 9394: vastuulla olevan vakuutusturvan toteutumisesta laiseen asetelmaan sosiaali- ja terveysministeriö 9395: tä ysimääräisenä. olisi voinut puuttua Apollon toiminta-aikana 9396: Vakuutusvalvonta jaetaan viranomaisten val- heti kun yhtiöstä oli saatu ilmoitus vakuutusma- 9397: vontatoimien ajankohdan mukaisesti ennakko- temaatikon nimeämisestä. Nyttemmin laaditun 9398: valvontaan ja jälki valvontaan. Oikeudellista en- Apollon erityistilintarkastuskertomuksen mu- 9399: nakkovalvontaa sisältyy erityisesti toimilupa- kaan yhtiön toimitusjohtajan toimiessa myöskin 9400: asioiden käsittelyyn. Vakuutusyhtiölain 13luvun yhtiön aktuaarina (vakuutusmatemaatikkona) 9401: 2 §:ssä ollut säännös (laissa 1062/1979) vastuuve- on tehtävien hoidossa saattanut esiintyä ristirii- 9402: lan laskuperusteiden ja henkivakuutuksen perus- toja, jotka ovat aiheuttaneet yhtiölle ylisuuria 9403: teiden ennakkovahvistuksesta henkivakuutuk- riskejä. 9404: sissa ja muissa pitkäaikaisissa vakuutuksissa oli Vaikka vakuutusmatemaatikon asemasta ja 9405: ennakkovalvonnallinen. Sosiaali- ja terveysmi- tehtävistä ei tuolloin ollutkaan tarkempia sään- 9406: nisteriön tietojensaantioikeutta ja tarkastus- nöksiä, voidaan vakuutusyhtiön toimitusjohta- 9407: oikeutta koskevat vakuutusyhtiölain 14 luvun jan toimimista samalla yhtiön sosiaali- ja terveys- 9408: 3--4 §:n yleissäännökset (laissa 1062/ 1979) antoi- ministeriölle ilmoittamana vakuutusmatemaa- 9409: vat valvontaviranomaiselle sinänsä laajat en- tikkona arvostella. Vakuutusmatemaatikon 9410: nakko- ja jälkivalvonnalliset toimivaltuudet osalta kysymys ei tosin ollut sosiaali- ja terveys- 9411: Muut vakuutusyhtiöiden valvontaa koskevat va- ministeriön hyväksymistoimesta vaan ilmoituk- 9412: kuutusyhtiölain 14 luvun säännökset olivat etu- sesta valvontaviranomaiselle. Ministeriön olisi 9413: päässä jälkivalvonnallisia. Sen mukaisesti myös kuitenkin mielestäni tullut kiinnittää asiaan huo- 9414: vakuutusvalvonnan käytännön toimeenpano on miota ja ryhtyä asian vaatimiin toimiin erillisen 9415: painottunut jälkivalvontaan. vakuutusmatemaatikon nimeämiseksi Apol- 9416: loon. 9417: 5.2.3. Ministeriön valvontatoimenpiteiden 9418: arviointia 9419: 5.2.3.2. Jälkivalvonta 9420: 5.2.3.1. Ennakkovalvonta 9421: Sosiaali- ja terveysministeriön suorittama va- 9422: Ennakolliseen vakuutusyhtiövalvontaan kuu- kuutusyhtiöiden vakavaraisuuden jälkivalvonta 9423: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon 177 9424: vakavaraisuuden valvonnassa 9425: perustuu vakuutusyhtiön ministeriölle vakuutus- sen olisi valvontavelvollisuutensa puitteissa pitä- 9426: yhtiölain 14 luvun 2 §:n nojalla lähettämiin ra- nyt tietää. 9427: portteihin, selvityksiin ja laskelmiin. Selvitykset Erityistilintarkastuksessa on muun ohella il- 9428: on laadittava ministeriön laatiman kaavan mu- mennyt, että yhtiön omaisuuteen oli sisältynyt 9429: kaisesti, mutta sisällöltään ne koostuvat sellaisis- määrältään merkittäviä perustamis- ja markki- 9430: ta tiedoista, joita vakuutusyhtiö ylläpitää myös nointikuluja, jotka Apollon tappiollista liiketoi- 9431: yhtiön omiin talousseurannan ja tilinpäätöksen mintaa silmälläpitäen olisi yhtiön oman pää- 9432: laadinnan tarpeisiin. Mielestäni on lähdettävä oman rakennetta arvostettaessa tullut ottaa huo- 9433: siitä, että valvontaviranomaisen tulee voida mioon. Näillä erillä oikaistu oma pääoma oli 9434: yleensä luottaa siihen, että sille lain velvoitteen vuoden 1991 tilinpäätöksessä ollut vähemmän 9435: mukaisesti annetut valvontaselvitykset ja tiedot kuin puolet osakepääomasta. Erityistilintarkas- 9436: ovat sisällöltään oikeita ja antavat oikean kuvan tuskertomuksessa on todettu, että nämä Apollon 9437: yhtiön vakavaraisuudesta. tulokseen ja tase-asemaan vaikuttavat erät ovat 9438: Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on olleet sellaisia, että yhtiönjohdon olisi tullut niis- 9439: ollut kohdistaa Henkivakuutusosakeyhtiö Apol- tä yhtiön oman pääoman riittävyyden ja yhtiön 9440: loon vakuutusyhtiölaissa säädettyjä valvontatoi- toimintaedellytyksien arvioimista varten viralli- 9441: mia koko yhtiön olemassaolon ajan. Ministeriön sissa tilinpäätöksissä raportoida. 9442: vakuutusyhtiövalvonnan vastuukysymysten rat- Erityistilintarkastuskertomustietojen perus- 9443: kaisun kannalta keskeisin kysymys on: Olisiko teella voidaan näin todeta, että ainakin vuodesta 9444: sosiaali- ja terveysministeriölle jo ennen kesä- 1991 eteenpäin Apollon tilinpäätöksessä ilmoi- 9445: kuussa 1993 todettua katevajausta toimitetuista tettuun omaan pääomaan on sisältynyt sellaisia 9446: säännönmukaisista valvonta-asiakirjoista ollut kulueriä, joiden oikaisun jälkeen yhtiön oma 9447: saatavissa sellaista Apollon vakavaraisuutta tai pääoma on ollut vähemmän kuin puolet osake- 9448: vakavaraisuuskehitystä koskevaa tietoa, jonka pääomasta. Näistä kirjanpidollisista järjestelyis- 9449: perusteella valvontaviranomaisella olisi ollut pe- tä ei ollut kuitenkaan yhtiön sisäisestikään ra- 9450: rusteita ryhtyä vakuutusyhtiölain 14luvun 4 §:n portoitu, eivätkä ne siten olleet tulleet myöskään 9451: mukaisiin erityistarkastustoimiin. valvontaviranomaisten tietoon. 9452: Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusyh- Toisena Apollon vakavaraisuuskehityksen 9453: tiöiden vakavaraisuuden jälkivalvonnan toteut- kannalta merkittävänä seikkana voidaan erityis- 9454: tamisen tosiasiallisena vaikeutena on toisaalta tilintarkastustietojen perusteella mainita vastuu- 9455: sen huomattava ajallinen viive reaaliaikaisiin ta- velan katteena olevan omaisuuden arvostuson- 9456: pahtumiin nähden, toisaalta tavanomaisesti saa- gelmat. Kateomaisuuteen sisältyy sellaista kiin- 9457: tavien tietojen yleisluonteisuus. Niinpä tarkastel- teää omaisuutta ja arvopapereita, joiden todelli- 9458: tavassa tapauksessa vasta yhtiön selvityspesän nen arvo vaihtelee mm. markkinatilanteen ja 9459: toimesta tehty erityistilintarkastus on paljasta- yleisten taloudellisten suhdanteiden mukaisesti. 9460: nut asioiden todellista tilannetta. Varsinkin kiinteistöjen arvon määrittämiseen 9461: Apollon vakuutustoiminnan päätyttyä yhtiön liittyi tarkasteltavana ajanjaksona merkittäviä 9462: selvitysmiehen toimeksiannosta suoritetun eri- epävarmuustekijöitä ja virhemahdollisuuksia. 9463: tyistilintarkastuksen tuloksena on Apollostajäl- Erityistilintarkastuskertomuksen mukaan Apol- 9464: kikäteen käytettävissä sellaista olennaisen mer- lon sijoitukset kiinteistöosakkeisiin olivat vuo- 9465: kityksellistä tietoaja sen nojalla tehtyjä asiantun- desta alkaen 1991 huomattavasti kasvaneet, 9466: tijajohtopäätöksiä (tarkastuskertomus mutta yhtiössä ei ollut omaa kiinteistökaupan 9467: 20.4.1995), joita valvontaviranomaisella enem- asiantuntemusta. Yhtiön liiketoimintaan koh- 9468: pää kuin yhtiön tilintarkastajillakaan ei ole ai- distuvien vaikutusten lisäksi kiinteistöalan asian- 9469: kaisemmin ollut. Erityistilintarkastuksen tulok- tuntemuksen puutteet ovat vähentäneet Apollon 9470: sena on saatu uutta jäsenneltyä tietoa Apollon sosiaali- ja terveysministeriölle antamien kate- 9471: taloudellisesta tilasta ja sen heikkenemiseen ja valvontatietojen luotettavuutta. 9472: lopulta taloudellisen pohjan romahtamiseen Nämä erityistilintarkastuksessa esiin tulleet 9473: vaikuttaneista osatekijöistä. Apollon oman pääoman rakenteen oikaisun kir- 9474: Sosiaali- ja terveysministeriön virkavastuun jaamismenettelyt ja yhtiön kiinteistöomistuksen 9475: alaisen valvontavelvollisuuden täyttämisen kan- riskitekijät ovat esimerkkejä sellaisista yhtiön lii- 9476: nalta on kuitenkin oikeudellisesti merkityksellis- ketoiminnan ja taloushallinnon sisältö kysymyk- 9477: tä se, mitä valvontaviranomainen tarkastushet- sistä, joista yhtiön ulkopuolisella valvontaviran- 9478: kellä Apollon taloudellisesta tilasta tiesi tai mitä omaisella ei voinut olla tietoa. Apollon erityisti- 9479: 9480: 23 370099 9481: 178 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 9482: 9483: Iintarkastuskertomuksessa on lueteltu joitakin yhtiön vakuutusmaksutulo oli vielä voimakkaas- 9484: muitakin yhtiön toiminnan osa-alueita, joissa sa nousussa ja yhtiön katekelpoisen omaisuuden 9485: asioiden hallinta, vastuunjako, tiedonkulku ja katearvo ei vielä ollut laskenut vakuutusyhtiö- 9486: toimenpiteiden valvonta ei ole ollut järjestetty lain 10 luvun 3 §:ssä säädetyn alapuolelle. 9487: normaalissa liiketoiminnassa edellytettävällä ta- 9488: valla. Sellaisissa olosuhteissa myöskään yhtiön 5.2.4 Katevajeen toteamisenjälkeisten valvonta- 9489: vastuuvelan katevalvonnasta vastaavalla minis- toimenpiteiden arviointia 9490: teriöllä ei ole ollut edellytyksiä valvontatehtä- 9491: vänsä asianmukaiseen suorittamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön Apolloon va- 9492: Toisaalta näyttää siltä, että jo ennen kesällä kuutusyhtiölain 14luvun 5 §:n nojalla kohdista- 9493: 1993 julkaistuja vuoden 1992 tilinpäätöstietoja mat jälkivalvonnalliset toimet olivat käynnisty- 9494: olisi säännönmukaisista tilinpäätösasiakirjoista neet heti, kun ministeriö oli 2.6.1993 pidetyn vuo- 9495: ollut saatavissa joitakin tietoja siitä, että Apollon sitilintarkastuksen yhteydessä saanut vuotta 9496: vakuutusten myynnin ja muiden tuottojenja toi- 1992 koskeneet Apollon tilinpäätöstiedot. So- 9497: saalta yhtiön liikekulujen kehitys ei vastannut siaali- ja terveysministeriö oli kirjeessään 9498: ennakko-odotuksia. Vakuutusmarkkinointiyh- 14.6.1993 vaatinut Apolloa laatimaan välitilin- 9499: teistyössä ilmenneiden vaikeuksien seurauksena päätöksen ajalta 1.1.-30.6.1993 ja kehottanut 9500: liikekulut kasvoivat, ja Apollo joutui järjestä- yhtiötä välittömästi toimenpiteisiin vastuuvelan 9501: mään vakuutusmarkkinoinnilleen uudet kana- katetta koskevien määräysten täyttämiseksi. 9502: vat. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Apollonjohto 9503: Apollon vakuutustoiminnan kannattavuus- olivat neuvotelleet yhtiössä todetun vastuuvelan 9504: kehitys ei kuitenkaan ollut tasaisesti nousevaa tai katevajauksen täyttämiseen liittyvistä toimista, 9505: laskevaa, vaan siinä oli eri tekijöistä johtuneita ja ministeriö oli asettamiinsa täsmällisiin määrä- 9506: vaihteluita. Yhtiön kannattavuuden muutosten aikoihin mennessä vaatinut yhtiöltä yksilöityjä 9507: taustalla oli mm. yhtiön vakuutustuotteiden voi- lisäselvityksiä ja riidattoman todistuksen vastuu- 9508: makkaita markkinointikampanjoita, joilla on- velan katevaatimusten täyttämisestä. Nämä val- 9509: nistuessaan oli välitön positiivinen vaikutus yh- vontatoimenpiteet olivat kulminoituneet sosiaa- 9510: tiön taloudelliseen tilaan, mutta jotka toisaalta li- ja terveysministeriön päätökseen 7.12.1993, 9511: aiheuttivat huomattavia kustannuksia. Myös jossa ministeriö oli muun ohella ilmoittanut 9512: erityistilintarkastuskertomuksesta ilmenee, että käynnistävänsä välittömästi toimenpiteet Apol- 9513: vuoden 1992 aikana oli tapahtunut ratkaiseva lon toimiluvan peruuttamiseksi. Sosiaali- ja ter- 9514: käänne, jolloin Apollon käyttökate oli painunut veysministeriö ja Apollon johto olivat jatkaneet 9515: voimakkaasti negatiiviseksi samalla kun yhtiön neuvotteluja 20.12.1993 asti ja 22.12.1993 valtio- 9516: vakuutusmaksutulot olivat olennaisesti vähenty- neuvosto oli tehnyt päätöksen Apollon toimilu- 9517: neet. Yhtiön vastuuvelan laskennallinen kate oli van peruuttamisesta. 9518: kuitenkin siihen asti ollut positiivinen. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että 9519: Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas- vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvalvonnasta 9520: ton Apolloon kohdistamien valvontatoimien ar- vastaava sosiaali- ja terveysministeriö oli ryhty- 9521: vioinnissa on pantava painoa myös sille, että nyt asian vaatimiin toimenpiteisiin välittömästi 9522: kysymys on ollut toimintansa aloittaneesta uu- sen jälkeen, kun ministeriö oli sille lain mukaan 9523: desta vakuutusyhtiöstä, jonka taloudellinen tu- toimitettujen tilinpäätös- ja muiden valvonta- 9524: los riippui olennaisesti yhtiön vakuutustuottei- asiakirjojen perusteella saanut tiedon Apollon 9525: den markkinoinnin onnistumisesta. Toisaalta vastuuvelan katevajauksesta. Ministeriö oli sen 9526: Apollon tulosta rasittivat uuden yhtiön perusta- jälkeen viivytyksettä ryhtynyt vakuutusyhtiölain 9527: miskulut ja ennakoitua suuremmat vakuutus- 14luvun 5-6 §:n mukaisiin toimiin Apolloa koh- 9528: tuotteiden markkinointikulut. Tuossa vaiheessa taan ja yhtiötä kuultuaan tehnyt lainkohtien 9529: toteutetut valvontaviranomaisen voimakkaat mukaiset valvonnalliset päätökset sekä esityksen 9530: ennakolliset valvonta toimenpiteet, jotka olisivat Apollon toimiluvan peruuttamiseksi. 9531: heti tulleet myös julkisuuteen, olisivat todennä- 9532: köisesti aiheuttaneet vakuutusmyynnin tyrehty- 5.2.5 Viranomaismenettely vakuutusyhtiöiden 9533: misen ja muita yhtiön vakavaraisuuden kannalta yhteisvastuuasiassa 9534: huomattavan haitallisia seurausvaikutuksia. 9535: Toimet olisivat ilmeisesti kiihdyttäneet Apollon Edellä mainittu kysymys (ks. 2.1 ja 5.1.3) va- 9536: ajautumista selvitystilaan ajankohtana, jolloin kuutusyhtiöiden keskinäisestä yhteisvastuusta 9537: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon 179 9538: vakavaraisuuden valvonnassa 9539: oli Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon osalta Vakuutusyhtiöiden valvontasäännökset on 9540: noussut esiin vuoden 1994loppupuolella. Sosiaa- edellä käsiteltyjen tapahtumienjälkeen uudistet- 9541: li- ja terveysministeriön tehtävänä on ministe- tu. Suomen ETA-sopimukseen liittyen Suomen 9542: riöstä annetun asetuksen (991/1994) 1 §:n 4 mo- vakuutuslainsäädäntö sopeutettiin Euroopan 9543: mentin mukaan varmistaa vakuutusturvan pitä- yhteisöjen vakuutusalan direktiiveihin (HE 9544: vyys. Ministeriön edustajat olivat sen mukaisesti 8.12.1994 nro 330/1994 vp.). Tällä 1.4.1995 voi- 9545: osallistuneet Apollon vakuutettujen etujen tur- maan tulleella lainmuutoksella (389/1995) muun 9546: vaamista koskeneisiin selvityksiin ja neuvottelui- muassa vakuutusyhtiöiden tilinpäätöstä ja va- 9547: hin. Neuvotteluissa oli pääministerin puheenjoh- kuutusvalvontaa koskevat vakuutusyhtiölain 9548: dolla päästy 12.1.1995 periaateratkaisuun, jonka säännökset saatettiin eurooppalaisen vakuutus- 9549: mukaan vakuutusala osallistui 38 miljoonan lainsäädännön vaatimusten mukaisiksi. 9550: markan suoralla taloudellisella tuella Apollon Samassa yhteydessä eduskunta on lisännyt 9551: vakuutusten turvaamiseen. vakuutusyhtiölakiin uuden säännöksen (12 lu- 9552: Näissä neuvotteluissa ei ole ollut, eikä lain vun 7 §)vakuutusyhtiöiden osallistumisesta selvi- 9553: puitteissa ole voinutkaan olla, kysymys valtion tystilaan tai konkurssiinjoutuneen toisen vakuu- 9554: puolelta tehdystä päätöksestä tai sopimuksesta tusyhtiön myöntämien vakuutusten turvaami- 9555: tai muustakaan valtiollisen päätöksenteon piiriin seksi. Konkreettisena tapauksena on tässä yhtey- 9556: kuuluvasta oikeudellisesta ratkaisusta. Kysymys dessä eduskunnan talousvaliokunnan mietin- 9557: on ollut vakuutusalan erityisviranomaisenja val- töön (Ta VM 60/1994 vp) kirjattu muiden vakuu- 9558: tioneuvoston asianomaisten jäsenten osallistu- tusyhtiöiden osallistuminen Henkivakuutusosa- 9559: misesta ja myötävaikuttamisesta tämän yhteis- keyhtiö Apollon myöntämien vakuutusten tur- 9560: kunnallisestija taloudellisesti merkittävän ja vai- vaamiseen. 9561: keaksi osoittautuneen yksittäisen asian periaat- Suomen vakuutusvalvontalainsäädännön uu- 9562: teelliseen ratkaisuun vakuutusalan omin sisäisin distamista on edelleen jatkettu, kun eduskunnal- 9563: järjestelyin. Vakuutusalan suoralla taloudellisel- le on 5.6.1996 annettu hallituksen esitys (HE 91/ 9564: la tuella toteutettu Apollon vakuutettujen etujen 1996 vp) vakuutusyhtiöiden tilintarkastajien il- 9565: turvaamista koskenut ratkaisu oli siten yksin- moitusvelvollisuudesta valvontaviranomaiselle. 9566: omaan vakuutusalan sisäinen. Sen mukaan vakuutusyhtiön tilintarkastajan on 9567: Taloudellisen yhteisvastuuratkaisun siviilioi- ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle, jos 9568: keudellisiin sisältökysymyksiin oikeuskansleri ei hän tehtäväänsä suorittaessaan havaitsee sellai- 9569: voi puuttua. Kantelujen tutkinnan yhteydessä ei sia vakavia puutteita tai epäkohtia,joilla voi olla 9570: ole ilmennyt sellaista, että Apollon asiakasvas- olennaista merkitystä yhtiön toiminnan jatkumi- 9571: tuita koskeneeseen yhteisvastuujärjestelyyn sen kannalta. Tämä EY-lainsäädäntöön perustu- 9572: myötävaikuttaneet viranomaiset olisivat joltakin va vakuutusyhtiölain muutos on vielä eduskun- 9573: osin menetelleet toimi- tai harkintavaltansa ylit- nan käsiteltävänä. 9574: täen. 2. Kaiken viranomaistoiminnan -niin myös 9575: vakuutusyhtiövalvonnan - perusedellytyksenä 9576: on, että viranomaisella on riittävästi ammatilli- 9577: 5.3. Johtopäätökset ja toimenpiteet sesti pätevää henkilöstöä tehtäviensä asianmu- 9578: kaiseen suorittamiseen. Vakinaisen henkilöstön 9579: 1. Sosiaali- ja terveysministeriön Henkivakuu- lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on voinut 9580: tusosakeyhtiö Apolloon kohdistamien valvonta- vakuutusyhtiöiden erityistarkastuksia varten 9581: toimien suorittamiseen on vaikuttanut keskeises- olla vakuutusyhtiölain 14luvun 4 §:ssä tarkoitet- 9582: ti myös silloisen vakuutusyhtiövalvontaa koske- tuja erityisiä asiantuntijoita, joiden palkkaedut 9583: neen lainsäädännön sisältö. Lainvalmisteluasia- suoritetaan asianomaisten yhtiöiden varoista. 9584: kirjoista voidaan todeta, että Apollon toiminta- Apolloa koskevien kantetujenjohdosta annetuis- 9585: aikana voimassa olleen vakuutusyhtiölain (1062/ sa sosiaali- ja terveysministeriön selvityksissä, 9586: 1979) 14luvun vakuutusvalvontasäännökset oli eikä asiassa muutoinkaan, ole viitattu siihen, että 9587: vähäisin muutoksin otettu vuodelta 1952 peräi- Apollon tapauksessa kysymys olisi ollut henki- 9588: sin olleesta vakuutusyhtiölaista. Apollon vaka- löstövoimavarojen riittämättömyydestä. 9589: varaisuusvalvonta oli siten perustunut säännök- 3. Henkivakuutusosakeyhtiö Apollossa ke- 9590: siin,jotka olivat peräisin ajalta, jolloin vakuutus- väällä 1995 yhtiön toimiluvan peruuttamisen jäl- 9591: toimintaa harjoitettiin nykyisestä poikkeavassa, keen suoritetussa erityistilintarkastuksessa on 9592: olennaisesti erilaisessa toimintaympäristössä. saatu tarkempaa jälkikäteistietoa ja asian tuntija- 9593: 180 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja 9594: 9595: kannanottoja Apollon liiketoiminnan kannatta- veysministeriö tai sen yksittäinen virkamies ole 9596: vuuden ja vakavaraisuuden kehityksestä. Val- menetellyt Apollon säännönmukaisessa vakuu- 9597: vontaviranomaisena sosiaali- ja terveysministe- tusyhtiövalvonnassa lainvastaisesti tai selvästi 9598: riö oli kuitenkin joutunut suorittamaan omaa valvontatehtäväänsä laiminlyöden. 9599: jälkikäteisvalvontaansa ensisijaisesti Apollon 4. Keväällä 1995 toteutetun Suomen vakuu- 9600: johdon valvontaviranomaiselle toimittamien tie- tusvalvontalainsäädännön EU-sopeutuksen 9601: tojen ja selvitysten perusteella. Jälkikäteen on myötä ovat sosiaali- ja terveysministeriön koti- 9602: voitu todeta, että senhetkisten tietojen ja arvioi- maiset vakuutusvalvontatehtävät ja valvonta- 9603: den pohjalta laaditut liiketaloudelliset ja valvon- vastuu edelleen kasvaneet. Tämän vuoksi ja Hen- 9604: nalliset selvitykset sisälsivät sellaisia liiketoimin- kivakuutusosakeyhtiö Apollon vakuutusyhtiö- 9605: nan positiiviseen kehitykseen ja kiinteistöomai- valvonnassa saatujen kokemustenjohdosta kiin- 9606: suuden arvojen pysyvyyteen liittyviä odotuksia nitän vastaisen varalle sosiaali- ja terveysministe- 9607: ja epävarmuustekijöitä, joiden vaikutusta yhtiön riön huomiota kaikkien sellaisten lainsäädännöl- 9608: vakavaraisuuteen ei yhtiön sisällä eikä siten listen, henkilöstöllisten sekä tarkastustoiminnan 9609: myöskään valvontaviranomaisessa kyetty ajois- laadullisten ja määrällisten toimenpiteiden tär- 9610: sa toteamaan. Näihin virhepäätelmiin ja ylisuu- keyteen, joilla vakuutuksenottajien oikeudet ja 9611: riin riskeihin on osaltaan saattanut vaikuttaa se, etuudet voidaan vakuutusvalvonnan keinoin 9612: että yhtiön toimitusjohtaja oli toiminut samalla turvata. 9613: yhtiön vakuutusmatemaatikkona. Edellä olevaan viitaten lähetän jäljennökset 9614: Apollosta sen toiminta- ja valvonta-aikana tästä päätöksestäni sosiaali- ja terveysministe- 9615: käytettävissä olleen tiedon valossa olen kuiten- riölle ja sen vakuutusosastolle edelleen asian- 9616: kin tullut siihen tulokseen, ettei sosiaali- ja ter- omaisten virkamiesten tietoon toimitettaviksi. 9617: 181 9618: 9619: 9620: 9621: 9622: 10. Liiteosa 9623: 9624: 10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta 9625: Oikeuskanslerinvirastossa vuonna 1996 käsiteltävänä olleiden asiain kokonaislukumäärä sekä 9626: jakautuminen vireilletulon, laadun ja aiheutuneen toimenpiteen mukaan 9627: 9628: Vuonna 1996 vireille tulleet asiat 9629: 9630: 1. Yksityisten kantelut 9631: 9632: 1. Yksityisten kanteluja 1) •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1256 9633: 9634: Kertomusvuonna vireille tulleet kanteluasiat koskivat seuraavia asiaryhmiä: 9635: 9636: 1) valtioneuvoston tai ministeriön menettelyä ................................................ 123 9637: 2) yleisen tuomioistuimen menettelyä rikosasiassa ... .. .... ....... .... ....... .... ........... 24 9638: 3) yleisen tuomioistuimen menettelyä muussa asiassa ............... ... ......... ...... ... . 117 9639: 4) hallintotuomioistuimen menettelyä............................................................. 24 9640: 5) erityistuomioistuimen menettelyä .... .. .. ... .. .. .... ... ... ... ....... .. . .... ..... .. ... ... .... ... . 22 9641: 6) syy~~~j~virano~aisen menette~!'ä ................................... ... .... ..... .. .... .. ......... 160 9642: 7) pohtslVlranomatsen menettelya ................ .......... ... ......... .... .. ......... ... ...... ..... 168 9643: 8) ulosottoviranomaisen menettelyä .......................... ....... .... ... ........ ..... .......... 32 9644: 9) vankeinhoitoviranomaisen menettelyä........................................................ 7 9645: 10) muun oikeushallintoviranomaisen menettelyä............................................ 5 9646: II) ulkoasiainhallintoviranomaisen menettelyä................................................ 2 9647: 12) läänin- ja muun sisäasiainhallintoviranomaisen menettelyä ....................... 36 9648: 13) puolu_stushalli~toviranomai~~n menettelyä ................ ....... .... ....... ............... 4 9649: 14) verovtranomatsen menettelya .. ..... ............... ............... ........ ...... ................... 43 9650: 15) muun valtiovarainviranomaisen menettelyä ............................................... 22 9651: 16) opetusviranomaisen menettelyä .. .. ... .. .. ....... .. .... ... .. ....... .... .... .. ... .. .... . .... .. . ... 14 9652: 17) maa- ja metsätalousviranomaisen menettelyä ............ ........ ..... ..... .... ........... 23 9653: 18) liikenneviranomaisen menettelyä .. .. ..... .. .... ... .. .... ... .. .. .. .... .... ..... ... .. .. .... .. .... . 4 9654: 19) kauppa- ja teollisuusviranomaisen menettelyä............................................ 6 9655: 20) sosiaaliviranomaisen menettelyä .. .. .. .. .......... .. .... ... .. .. .... .. ... .. .... ... .. ... ... ... .. ... 107 9656: 21) terveyden- ja sairaanhoitoviranomaisen menettelyä .................................. . 9657: 43 9658: 22) työviranomaisen menettelyä ...................................................................... . 26 9659: 23) ympäristöviranomaisen menettelyä ............................................................ . 9 9660: 24) kunnallisviranomaisen menettelyä ............................................................. . 79 9661: 25) kirkollisviranomaisen menettelyä .............................................................. . 8 9662: 26) muun viranomaisen tai tai julkista tehtävää hoitavan menettelyä ............. . 62 9663: 27) asianajajan ja yleisen oikeusavustajan menettelyä ..................................... . 99 9664: 28) yksityishenkilön tekemää rikosta .............................................................. .. 1 9665: 29) yksityis?ikeu~ellista asiaa .......................................................................... . 24 9666: 30) muunlatsta astaa ........................................................................................ . 1031397 9667: ------ - 9668: I) Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta 9669: 182 10. Liiteosa 9670: 9671: 9672: 2. Ratkaisujen tulokset 9673: 9674: 2.1. Tutkitut asiat 9675: 9676: 1) syyte tai kurinpitotoimi .............................................................................. . 3 9677: 2) huomautus vastaisen varalle ...................................................................... . 23 9678: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle .................................................. . 17 9679: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle ........................................... . 91 9680: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ........................................................ . 8 9681: 6) käsittelyn aikana tapahtunut korjaus tai oikaisu ....................................... . 10 152 9682: ------- 9683: Asiassa ei tapahtunut toimenpidettä, koska 9684: 7) virheellistä menettelyä ei todettu ................................................................ . 523 9685: 8) virheell.~st~.n::~ne!t~lyä koskevan kantelun tueksi ei ollut esitetty 9686: todennakoisia syita . .... .... ... .. ..... .... .... ....... .... ..... ... ... ..... .. .... ..... ... ...... . .. .... .... 96 771 9687: ------- 9688: Yhteensä..................................................................................................... 771 9689: 9690: 2.2. Tutkimattajätetyt asiat 9691: Kantelua ei asiallisesti tutkittu, koska siinä esitetty asia: 9692: 1) ei kuulunut oikeuskanslerin toimivaltaan .................................................. . 65 9693: 2) oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai siinä oli käytettävissä sään- 9694: nönmukainen muutoksenhakutie ............................................................... . 81 9695: 3) siirrettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle .................................................. . 45 9696: 4) siirrettiin toimivaltaisen viranomaisen tutkittavaksi .................................. . 38 9697: 5) oli niin epäselvä, ettei sitä voitu tutkia ....................................................... . 38 9698: 6) raukesi kantelun peruuttamisen takia tai muulla perusteella ..................... . 73 9699: 7) koski yli viisi vuotta vanhaa asiaa............................................................... ll 351 9700: --------------- 9701: Kanteluja ratkaistiin yhteensä .................................................................... 1122 9702: ------------ 9703: II. Viranomaisaloitteiset asiatn 9704: 9705: 1. Asian laatu 9706: 1) ilmoitus rikoksesta tai muusta virheellisestä menettelystä .......................... . 286 9707: 2) lausunt?- tai J?Uun _kannanoton pyyntö ..................................................... . 58 9708: 3) muu toimenpide-esitys ..................... ........ ... ...................... ....... ......... ....... ... 18 362 9709: ------------- 9710: Yhteensä .. .. .. ... ....... ............... ... .. .. .... ..... .. .... ... .. .. .... ... .... .... . .. .... ... .. .... ... ... ... . 362 9711: ------- 9712: 2. Ratkaisujen tulokset 9713: 1) syyte tai kurinpitotoimi .............................................................................. . 1 9714: 2) huomautus vastaisen varalle ...................................................................... . 6 9715: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle .................................................. . 6 9716: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle ........................................... . 6 9717: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ........................................................ . 6 9718: 6) ~iEjallinen lausunto tasavallan presidentille, valtioneuvostolle tai ministe- 9719: nolle ........................................................................................................... . 20 9720: 7) muu kannanotto......................................................................................... 16 61 9721: --------------- 9722: 8) ei toimenpidettä ... ... .. .... ... .... .. ... .... .. ... ...... ..... .... .... . ..... ... ... .... .... ...... ... ... ... ... 307 9723: ------- 9724: Yhteensä ............. ........................................................................................ 9725: 1 9726: - - - - - -368 9727: - 9728: l Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta 9729: 10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta 183 9730: 9731: 9732: 111. Oma-aloitteiset asiat1> 9733: 9734: 1. Asian laatu 9735: 1) 9736: 2) 9737: varsinaiset aloitteet ..................................................................................... 9738: rangaistustuomioiden tarkastuksesta vireillepannut asiat .... ....................... ______ 37 9739: 68 105 9740: _:__ 9741: 9742: 3) tuomioistuimiin ja hallintoviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset .......... 6 9743: ------------ 9744: Yhteensä ......... .... .. ..... .... ... .. .. .. ..... ......... .... .................... .......... ....... .... .... .... . 111 9745: ------------- 9746: 2. Ratkaisujen tulokset 9747: 1) syyte tai kurinpitotoimi ............................................................................... 2 9748: 2) huomautus vastaisen varalle .... .. ............ ...... .............. .................. ............... 20 9749: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle ........ .................. ........ ................. 7 9750: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle............................................ 49 9751: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ...... .................................. .... ........ ..... 4 9752: 6) käsittelyn aikana tapahtunut korjaus tai oikaisu ................ .... .................... 5 87 9753: ------- 9754: 7) ei toimenpidettä . ............ .................... ...... ..... .... ....... .... ....... .... ... .... ....... .... .. 44 9755: 8) tuomioistuimiin ja hallintoviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset .......... 2 51 9756: Yhteensä..................................................................................................... 9757: ---------- 9758: 133 9759: ------- 9760: 9761: 9762: IV. Syyttäjäasiat 9763: 9764: 1. Asian laatu 9765: 1) varsinaista muutoksenhakua koskevat asiat ............ ...... .................... ......... 120 9766: 2) ylimääräistä muutoksenhakua yms. toimenpidettä koskevat asiat ............. 66 9767: 3) syytemääräysesitys ...................................................................................... ______ 9768: 40 226 9769: _:__ 9770: 9771: 4) syyttäjälaitoksen hallintoasiat ja lausuntopyynnöt niissä .............. .......... ... 98 9772: 5) syyttäjäviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset ........................................ 6 9773: 6) oikeuskanslerin yleisohjeet ........................................................................ .. 9774: 7) oikeuskanslerinviraston järjestämät kurssit ja muut koulutustilaisuudet .. .. 3 9775: 8) muut ohjaukseen ja koulutukseen liittyvät toimenpiteet............................. 9776: Yhteensä .. ... .... .................... ....... ........ .................................... ... ........ ..... ..... 9777: - - -9- - -342 9778: 12 9779: - 9780: ------- 9781: 2. Ratkaisujen tulokset 9782: 9783: 1) syyttäjistön edustaminen korkeimmassa oikeudessa .................................. . 118 9784: 2) esitykset tuomioistuimelle tai muut toimenpiteet ...................................... .. 63 9785: 3) syytemääräysasiat tai ohje yksittäistapauksessa .......................................... 9786: 4) syyttäjälaitoksen hallintoasiat ja lausunnot niissä....................................... 9787: - - - - - -229 9788: 48 9789: - 9790: 82 9791: 5) syyttäjäviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset .................. ...................... 4 9792: 6) oikeuskanslerin yleisohjeet ........................................................................ .. 9793: 7) oikeuskanslerinviraston järjestämät kurssit ja muut koulutustilaisuudet .. .. 3 9794: 8) muut ohjaukseen ja koulutukseen liittyvät toimenpiteet ............ ................. 7 10 9795: ------------- 9796: Yhteensä . ... ... .... .... ... .. .... . .. .. .... ... .. ...... ... .... ... .... .... ...... . .... ... .. .... . .... .. .. ..... .... . 325 9797: 9798: 1> Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta 9799: 184 10. Liiteosa 9800: 9801: 9802: Vuonna 1996 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely 9803: 9804: 1. Vireillä olleet asiat vuonna 1996, joista oli 9805: vuonna 1993 tulleita asioita ....................................................................... . 7 9806: vuonna 1994 tulleita asioita ...................................................................... .. 63 9807: vuonna 1995 tulleita asioita ........................................................................ 483 553 9808: vuonna 1996 tulleita asioita........................................................................ 2113 9809: ------- 9810: Yhteensä .. .. .. ..... .. ... .. .... .. ...................................... ....... ....... .. ........... ............ 2666 9811: ------- 9812: 2. Vireillä olleista asioista on vuonna 1996 9813: käsitelty lopullisesti kante1uja .................................................................... . 1931 9814: Seuraavaan vuoteen siirtynyt 9815: vuonna 1995 tulleita asioita ...................................................................... .. 33 9816: vuonna 1996 tulleita asioita .................................. .... .................................. 702 735 9817: ------- 9818: Yhteensä..................................................................................................... 2666 9819: ------- 9820: 185 9821: 9822: 10.2. Tilastollisia tietoja virkasyytteistä vantaulukon mukaisesti. Tilasto on laadittu tuo- 9823: mioistuinten tietojen antamisesta viran- tai toi- 9824: Ne virkasyytteet, jotka korkein oikeus, hovi- menhaltijan syyttämistä koskevista jutuista 22 9825: oikeudet ja alioikeudet vuonna 1996 ovat lain- päivänä lokakuuta 1926 annetun asetuksen (272/ 9826: voimaisesti ratkaisseet, ovat eri viran- ja toimen- 1926) 3 §:n mukaisesti oikeuskanslerille lähettä- 9827: haltijaryhmien osalta jakautuneet oikeusasteen, mien päätösjäljennösten perusteella. 9828: virkasyytteen laadun ja ratkaisun osalta seuraa- 9829: 9830: 9831: 9832: Oikeusaste Virkasyytteen Ratkaisut 9833: laatu 9834: is::: 9835: "i) 9836: s::: s 9837: :;g 0 9838: ., 9839: (!) 9840: 9841: E s::: 9842: .=.s 9843: (!) o:l 9844: .§ ·v; o:l 9845: 9846: 9847: "' 9848: ::l 9849: ~ 9850: (!) E 9851: ...; 9852: ,o; 9853: ,o; 9854: ..><: 9855: 0 o:l ;: =a.;:! :~ 9856: 0.. 9857: .;:! 9858: ~ 9859: "0 ;>, ..><: ·v; ·;;: "0 9860: ·a -;;; 9861: ... 9862: Virkamiehet (!) 9863: ..><: 9864: (!) 9865: ::l ,o; E ·c ..><: "'i;j ::l 9866: "0 ..><: o:l 0 ·;"' ·;;: 9867: "i3 9868: .s::: 9869: ::l 9870: ., ·o·;;: ·o 9871: (!) 9872: ..><: 9873: (!) 9874: ..><: 9875: ..>/ 9876: ob 9877: s::: 9878: ...o:l ~ 9879: "' 9880: ::l 9881: ·;;: ::l"' 9882: 0 9883: ..><: ... 9884: ..><: E 9885: (!) 9886: s::: 9887: o:l s .;:! 9888: "'i;j ..><: ob 9889: ·~ 9890: ·atl -;;;.;:!... "i3a..."' '§s::: 9891: 0.. "'i;j 9892: ,o; "i3 9893: ,g .;:! (!) 9894: 0 0 E ... s::: 9895: ...0 9896: ..><: 9897: 0 9898: ;~ 9899: ... 9900: ,o; ... 9901: ..d -;;; 9902: ... ...o:l ö ·s ..><:s:::o:l 9903: ..d ..><: 9904: ..><: 0 ...o:l :~ 9905: -;;;:. 9906: :.;;; 9907: ; 9908: ::l 9909: ::l 9910: ~ 9911: :~ 9912: :::.G ::t:: :::.G ;; ;; :> en ::E :> o:l 9913: en 9914: ::l 9915: E- ;; :>o:l ;; ::r: E- ::E ;.::3 9916: 9917: Käräjätuomarit .............. 1 3* 1 3 1 3 9918: Muut tuomarit ............... 6 2 8 8 9919: Syyttäjät ......................... 1 1 2 1 1 9920: Poliisit ............................ 1 11 5 1 16 5 1 1 10 9921: Vankeinhoitolaitos ......... 1 4 5 4 1 9922: Puolustusvoimat ............. 1 1 1 9923: Lääninhallinto ................ 2 2* 1 3 1 1 2 9924: Verohallinto ................... 9925: Tullihallinto ................... 9926: Muut valtion virkamiehet 5 8* 1 4 10 3 5 6 9927: Kunnalliset virkamiehet . 1 9* 2 1 II 1 6 1 3 1 1 9928: Kirkon virkamiehet ........ 1 1 1 9929: Yhteensä ........................ 18 41 9 1 7 1 59 6 18 2 2 36 2 2 1 9930: 9931: * Saman henkilön vireille panemat toisiinsa liittyvät lukuisat jutut on tilastoitu yhtenä asiana 9932: 9933: 9934: 9935: 9936: 24 370099 9937: 186 9938: 9939: 9940: 9941: 9942: ASIAHAKEMISTO 1996 9943: 9944: Sivu Sivu 9945: Ahvenanmaa kurinpidolliset seuraamukset .............. . 110 9946: itsehallintoaja taloutta koskevien asioi- tiedot virallisilta syyttäjiltä ................. . 110 9947: den esittely valtiovarainministeriössä ... 31 asianajajien valvontamenettelystä ....... . 110 9948: arvonlisäverotuksen toimittaminen Ah- asianajajakanteluiden käsittelystä ....... . 111 9949: venanmaalla ja Euroopan unionin oike- muutoksenhakuasioita ........................ . 111 9950: uden vaikutus siihen ........................... . 88 asianajajavalvonnan erityisviranomai- 9951: itsehallintolain mukaisesta ruotsin kie- sista ..................................................... . 114 9952: len käyttämisestä ................................. . 108 9953: Asiantuntija 9954: Apollo, ks. Vakuutusyhtiö hallintomenettelylain mukaisesta es- 9955: teellisyydestä ........................................ . 21 9956: Armahtaminen 9957: - korkeimman oikeuden lausunto .......... . 20 Asumistuki 9958: asumistukipäätöksen perusteena ole- 9959: Asiakaspalvelu vien palkkatietojen tarkistaminen ....... . 95 9960: - asiallinen menettely ............................. . 71 9961: Avustaja, ks. Oikeudenkäyntiavustaja 9962: Asiakirjat 9963: viivästyminen valitusasiakirjojen lähet- Eduskunnan kirjelmä 9964: tämisessä .............................................. . 57 - viivästyminen kiijelmien esittelyssä ..... . 82 9965: huolellisuus asiakirjojen käsittelyssä ... . 57 9966: Eduskunnan oikeusasiamies 9967: Asiakirjojen julkisuus lausunto oikeusasiamiestyöryhmän 9968: asianosaisen oikeudesta saada käyt- mietinnöstä........................................... 23, 121 9969: töönsä .. ........ .. ....... ..... .. .............. ........ .. . 38, 104 9970: oikeus päätösjäljennöksen saamiseen ... 57 Eka-yhtymä, Elanto, ks. Säästökassa 9971: 9972: Asianajajalaitoksen valvonta Elatusapu 9973: kohteista ja valvontaorgaaneista ......... . 109 - perinnässä tapahtuvista muutoksista ... 104 9974: asianajajan velvollisuudet ja hyvä asian- 9975: ajajatapa .............................................. . 109 Eläke 9976: kurinpitolautakunta ........................... . 109 työkyvyttömyyseläkepäätöksen viipy- 9977: valvonta- ja kurinpitoasiat .................. . 110 minen ................................................... . 94 9978: 187 9979: 9980: Sivu Sivu 9981: eläkeuudistuksen vaikutus kansalaisten arvonlisäverotuksen toimittaminen Ah- 9982: perusturvaan ........................................ . 95 venanmaalla ja Euroopan unionin oi- 9983: Kansaneläkelaitoksen maksaman eläk- keuden vaikutus siihen ........................ . 88 9984: keen takaisinperinnästä ....................... 95 9985: Haaste 9986: ~itutkinta rikosasioiden haastamisen porrastami- 9987: huolellinen perehtyminen esitutkinta- nen ....................................................... . 55 9988: aineistoon ............................................ . 70 9989: asianmukaisuus syyteharkinnan kan- Hallintomenettely 9990: nalta .................................................... . 70 hyvän hallintotavan edellyttämä neu- 9991: poliisin tekemiksi väitettyjen rikosten .. 73 vontavelvollisuus ................................ .. 106 9992: tutkinnanjohtajan toimivallasta päättää hallintomenettelylain noudattamisesta 9993: esitutkinta ............................................ . 74 tuomiokapitulissa ................................ . 107 9994: - joutuisuus ........................................... .. 74 9995: määrätty suoritettavaksi poliisin menet- Hallintopäätös 9996: telyn osalta .......................................... . 76 perusteleminen ja osoitus muutoksen- 9997: hausta .................................................. . 87 9998: ~ittelijä 9999: poissaolo valtioneuvoston yleisistun- Hallituksen esitys 10000: nosta .................................................... . 91 epäselvä lakiesitys oli ennen tasavallan 10001: presidentille esittelemistä käsiteltävä 10002: ~ittelylista uudelleen valtioneuvoston yleisistun- 10003: listatarkastuksessa havaittuja virheitä ja nossa .................................................... . 22 10004: puutteita .............................................. . 18 säätämisjärjestystä koskeva kohta ...... . 34 10005: 10006: ~teellisyys Hallituksen kertomukset 10007: asiantuntijan ........................................ . 21 - lausunto uudistamisehdotuksesta ....... . 24 10008: puolueen puheenjohtajan käsitellä mi- 10009: nisterinä erästä toimiluvan myöntä- Henkikirjoittaja 10010: mistä .................................................... . 22 - sivutoimista .......................................... 79 10011: lausunto tuomarin esteellisyyttä käsitte- 10012: levän työryhmän mietinnöstä .............. . 27 Holhous 10013: lautamiehen esteellisyyssäännösten vas- holhoustilien tarkastamisesta............... 60 10014: tainen menettely ................................... . 55 - kiinteistön myynnistä alaikäisille . .. .. .. . . 90 10015: syyttäjän .............................................. . 70, 130 10016: kanteluviranomaisen ........................... . 74 10017: rikosilmoituksen käsittely esteellisenä .. 74 Hädänalainen asema 10018: lausuntolääkärin .................................. . 95 siihen ulkomailla joutuneen Suomen 10019: kansalaisen auttamisesta ...................... 81 ,82,135 10020: Euroopan unioni 10021: - jäsenyydestäjohtuvia kysymyksiä ....... . 19 10022: EU:n säädösehdotus ........................... . 19 Häätö 10023: esittelylistan merkintä lakiesityksen lainsäädännön kehittäminen häädettä- 10024: suhteesta EU:n säädöksiin .................. . 20 vän omaisuuden turvaamiseksi ........... . 77 10025: lausunto valtioneuvoston yleisistunnon 10026: toimivaltaan kuuluvia EU-asioita kos- Ihmisoikeusasiat 10027: kevasta muutosehdotuksesta .............. . 23 - perus- ja ihmisoikeusratkaisuja ........... . 35 10028: 188 10029: 10030: Sivu Sivu 10031: Inkerinsuomalaiset Kihlakunnansyyttäjä 10032: lausunto inkerinsuomalaisten syntype- lausunto luonnoksesta asetukseksi kih- 10033: rämäärittelyn säädöstasosta ................ . 28 lakunnansyyttäjästä ............................ . 39 10034: 10035: Irtisanominen Kiinteistö 10036: - ministeriön osastopäällikön ................ . 37, 95 menettely kiinteistön ulosmittauksessa 78 10037: - myynnistä alaikäiselle ......................... . 90 10038: Isyys 10039: isyyden vahvistamisesta lähetettävä il- Kiinteistönvälitys 10040: moitus väestörekisteriin ...................... . 58 lääninhallituksen velvollisuuksista kiin- 10041: teistönvälitystoiminnan valvonnassa ... 85 10042: Jätteenkuljetus 10043: - järjestettyyn jätteenkuljetukseen liitty- Kilpailunrajoitusasiat 10044: misestä ................................................. . 106 - joutuisaja tehokas käsittely ................ . 91 10045: 10046: Kaatopaikka Kirkkoherra 10047: - menettely rakentamisessa .................... . 105 - virkamiesoikeudellinen menettely........ 38, 107 10048: 10049: Kalastus Koltta 10050: - viehekalastusoikeuden asema ............. . 36,89 kolttien luottamusmiehen toimintaedel- 10051: lytysten turvaamisesta ......................... . 89 10052: Kansainvälinen sopimus 10053: hyväksymisen edellyttämä eduskunnan Konsulipalvelut 10054: suostumus ............................................ . 19 - säännösten uudistamistarpeesta .......... . 25 10055: lausunto yhteistyösopimusehdotukses- 10056: tajärjestäytyneen rikollisuuden ym. tor- Kunnallinen lautakunta 10057: jumiseksi .............................................. . 25 rakennuslautakunnan menettely raken- 10058: nuksen luvattomassa asemakaavan vas- 10059: Kansalaisuus taisessa käyttämisessä ......................... . 104 10060: viivästyminen kansalaisuushakemuk- rakennuslautakunnan menettelyta- 10061: sen käsittelyssä ..................................... . 36,85 voista ................................................... . 105 10062: ehdon asettamisesta myönnettäessä 10063: Suomen kansalaisuutta ....................... . 86 Kunnanhallitns 10064: tasa-arvolain huomioon ottaminen 10065: kaupunginhallituksen kokoonpanossa. 102 10066: Kansaneläkelaitos 10067: kunnanhallituksen velvollisuudesta 10068: paikallistoimistoille annettujen ohjei- 10069: saattaa tehdyt aloitteet kunnanvaltuus- 10070: den täydentämisestä ............................ . 93 10071: ton tietoon ........................................... . 102 10072: 10073: Katselmus Kunnanvaltuusto 10074: - katselmustoimituksen viivästyminen .... 96 kunnanvaltuustolle osoitettujen kirjoi- 10075: tusten käsittelystä ................................ . 102 10076: Kieli 10077: ruotsin kielen käyttämisestä viran- Kuntootus 10078: omaisten välisessä kirjeenvaihdossa, lausunto ammatilliseen kuntoutukseen 10079: kun Ahvenanmaa kuuluu niiden toimi- liittyvien suoritteiden maksullisuu- 10080: alueeseen .............................................. . 108 desta .................................................... . 31 10081: 189 10082: 10083: Sivu Sivu 10084: Kuuleminen Luonnonsuojelu 10085: lunastuslupa-asian käsittely olosuhtei- luonnonsuojelulain mukaisen toimenpi- 10086: den muututtua ..................................... . 23 dekiellon edellytyksistä ....................... . 99 10087: oikeus tulla kuulluksi ja saada oikeu- 10088: denmukainen oikeudenkäynti irtisano- Lääninhallitus 10089: misasiassa ............................................ . 37, 95 velvollisuuksista kiinteistönvälitystoi- 10090: tietosuojavaltuutetun .......................... . 73 minnan valvonnassa ........................... . 85 10091: lainvalmistelussa .................................. . 89 10092: nimittäjän kuulemisesta tasa-arvolain Lääninoikeus 10093: mukaisen lausunnon valmistelussa ..... . 94 suullinen käsittely ................................ . 36 10094: potilaan kuulemisesta kanteluasiassa .. . 94 tilaisuuden varaaminen pysäköintivir- 10095: lasten kuulemis- ja muutoksenhakuoi- hemaksuasiassa .................................... . 59 10096: keudesta huostaanottoasioissa ............. 103 10097: Lääninsyyttäjä 10098: Lainhuuto lääninsyyttäjän syyteharkinnan viipy- 10099: virheellinen menettely lainhuudon ku- minen viran haltijoiden toistuvien vaih- 10100: moamisessa ........................................... 57, 126 tumisien takia....................................... 71 10101: 10102: Laintarkastus Maanhankinta 10103: lausunto laintarkastuksen kehittämis- ympäristöviranomaisten valvontavel- 10104: työryhmän mietinnöstä ....................... . 28 vollisuus ulkomaalaisten maanhankin- 10105: nassa ..................................................... 99 10106: Lainvalmistelu 10107: - kuulemisesta lainvalmistelussa ............ . 89 Maataloustuki 10108: - myöntämisestä...................................... 107 10109: Lapsi 10110: lasten kuulemis- ja muutoksenhakuoi- Metsityspalkkio 10111: keudesta huostaanottoasioissa ............ . 103 pellon metsityspalkkiohakemusten kä- 10112: asiakirjajulkisuuslain ja lastensuojelu- sittelystä ............................................... . 107 10113: lain soveltamisesta huostaanottoasiassa 104 10114: lastenvalvojan virheellinen menettely Metsäkeskukset 10115: lapsen passiasiassa ............................... . 104 alueellisten metsäkeskusten johtokunti- 10116: en nimittämisestä ................................. . 37,90 10117: Lautamies 10118: esteellisyyssäännösten vastainen menet- Mielenterveyslaki 10119: tely ....................................................... . 55 - lain tarkistamisesta ............................. . 37,93 10120: lautamiehen vastuusta ......................... 56 10121: Ministeri 10122: Liikeaikalaki menettelystä vesioikeuden toimivaltaan 10123: - lain mukainen poikkeuslupa ................ 92, 162 kuuluvassa asiassa ............................... . 33 10124: velvollisuus ilmoittaa talletuksensa ..... . 88 10125: Lunastuslupa-asiat 10126: käsittely olosuhteiden muututtua ........ . 23 Määräaika 10127: käsittelystä lääninhallituksessa ja val- lääkäriltä vaaditun selvityksen antami- 10128: tioneuvostossa ..................................... . 97 sessa ..................................................... . 95 10129: 190 10130: 10131: Sivu Sivu 10132: Noutokustannukset perus- ja ihmisoikeusratkaisuja ........... . 35 10133: - noutokustannusten vaatiminen ........... . 44 eläkeuudistuksen vaikutus kansalaisten 10134: perusturvaan .. ... ....... .. ..... ... .... ...... ....... .. 95 10135: Näyttö 10136: - puutteellinen näytön perusteleminen ... 56 Perustuslaki 10137: lausunto mietinnöstä "Perustuslaki 10138: Ohje 2000" ···················································· 23, 116 10139: oikeuskanslerin ohjeita syyttäjille ....... . 44 10140: Kansaneläkelaitoksen paikallistoimis- Poistohakemukset 10141: toille antamien ohjeiden täydentämi- rangaistuspäätösten ja rangaistusmää- 10142: sestä ..................................................... . 93 räysten tarkastamisesta aiheutuneet esi- 10143: työttömyyskassoille annettujen ohjei- tykset hovioikeuksille ja poistohake- 10144: den ja määräysten täydentämisestä ..... . 93 mukset käräjäoikeuksille .................... . 65 10145: hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien vas- 10146: Oikeudenkäynti taukset ................................................. . 66 10147: - oikeudenkäyntiväitteen käsittely kärä- 10148: jäoikeudessa ......................................... . 57 Poliisi 10149: poliisin tekemiksi väitettyjen rikosten 10150: Oikeudenkäyntiavustaja tutkinnasta .......................................... . 73 10151: palkkio ................................................ . 58, 63 poliisitoiminnan yleisistä periaatteista . 74 10152: palkkion ja kulujen määräämättä jättä- toimivallasta liikennevalvonnan ja ra- 10153: minen ................................................... . 58 hankeräyksen yhteydessä .................... . 75 10154: menettely törkeää pahoinpitelyä ym. 10155: Oikeuskansleri koskevassa asiassa ............................... . 75 10156: oikeuskanslerin ohjeita syyttäjille ....... . 44 esitutkinta määrätty suoritettavaksi po- 10157: oikeuskanslerin syytemääräyksiä ........ . 44 liisin menettelyn osalta ........................ . 76 10158: toimivallasta tekijänoikeusasioissa ..... . 89 10159: toimivallasta Yleisradio Oy:n laillisuus- Potilas 10160: valvonnassa ......................................... . 91 ajokuntoisuuden arvioinnista ja kuule- 10161: ei toimivaltaa puuttua tavarantarkas- misesta kanteluasiassa ........................ . 94 10162: tusjärjestelmään ................................... . 93 10163: Purkuesitykset 10164: Paikallishallinto Oikeudenkäyntiavustajalie virheellisesti 10165: lausuntoja liittyen uusien syyttäjän- maksettavaksi määrätyn palkkion 10166: virastojen virkajärjestelyihin ............... . 39 vuoksi .................................................. . 63 10167: syyttäjä piirit, aluejako ja yhteistoiminta 40 samasta teosta kaksi rangaistusta ....... . 63 10168: säädetyn rangaistusmaksimin ylittämi- 10169: Pakkohuutokauppa nen ....................................................... . 63 10170: kiinteistön pakkohuutokauppa ilman syytetyn vahingoksi ............................ . 64 10171: säädettyä ulosottoperustetta ............... . 76 uuden näytön perusteella .................... . 64 10172: pakkohuutokaupan lainvoimaisuu- näytön arvioinninjohdosta rikos muut- 10173: desta .................................................... . 76, 77 tunut varkaudesta näpistykseksi ......... . 64 10174: virheellinen muuntorangaistuspäätös .. . 64 10175: Panttivanki, ks. Hädänalainen asema - järjestyssääntörikkomuksen muunta- 10176: minen ................................................... . 64 10177: Perusoikeusasiat tuomio kohdistunut väärään henkilöön 64,65 10178: - uusi perusoikeussäännöstö .................. . 34 perusteeton rangaistusvaatimus .......... . 64 10179: 191 10180: 10181: Sivu Sivu 10182: virheellinen ylinopeussakko ................ . 65 toimenpiteet rangaistusmääräysasioissa 10183: virheellinen päiväsakon rahamäärä .... . 65 havaittujen virheiden johdosta............. 68 10184: korkeimman oikeuden vastaukset ....... . 65 rangaistusmääräyslain soveltamisala ... 69,73 10185: esitykset hovioikeuksille ja poistohake- tuomioistuimen käsiteltäväksi ilmoitet- 10186: mukset käräjäoikeuksille .................... . 65 tu asia................................................... 69,72 10187: hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien vas- kaksi rangaistusmääräystä samasta te- 10188: taukset ................................................. . 66 osta ....................................................... 69, 72, 73 10189: rangaistusmääräyksen peruuttaminen . 69 10190: Pysäköintivirhemaksu erityisvanhentuminen ........................... 69 10191: tilaisuuden varaaminen valittajalle lää- viimeinen vastustamispäivä ................. . 69 10192: ninoikeudessa pysäköinninvalvojan vastustamisaikaja -osoitus ................. . 72, 75 10193: lausunnon johdosta ............................ . 59 virheitä ja puutteita tiedoksiantopäivä- 10194: yksessä ................................................. . 72 10195: Päätös rangaistusvaatimuksen vastustamisen 10196: - huolellinen perusteleminen ................. . 69 peruuttaminen ..................................... . 72 10197: 10198: Päätösjäljennös Rangaistuspäätös 10199: oikeus päätösjäljennöksen saamiseen ... 57 syyteoikeus vanhentunut .................... . 60 10200: virkasyytepäätösjäljennösten lähettä- koetusajan pituus ................................. . 60,62 10201: mättä jättämisestä oikeuskanslerille ..... 59 kirjoitusvirheen korjaaminen .............. . 60 10202: yhdyskuntapalvelutuomio ja sen kor- 10203: Rahoitustarkastus jaaminen .............................................. . 61 10204: - johtajan viran täyttäminen .................. . 20 vankeusrangaistuksen määräämin en .. . 61 10205: yhteisen vankeusrangaistuksen määrää- 10206: Rakennus minen ................................................... . 61 10207: autovajan luvaton asemakaavan vastai- koetusajan päättymispäivä ................. . 62 10208: nen käyttäminen .................................. . 104 päätöksen perusteleminen ................... . 62 10209: vapaudenmenetysajan vähentäminen .. . 62 10210: Rakennuslautakunta, ks. myös Kunnallinen lainvoimaisuusmerkinnän virheellisyys 62 10211: lautakunta ajokieltoon määrääminen ................... . 62 10212: - lautakunnan menettelytavoista............ 105 10213: Rangaistussäännös 10214: Rakennuslupa - sille asetettavat vaatimukset ................ . 35 10215: - myöntämisestä...................................... 105 10216: Rangaistusvaatimus 10217: Rangaistus vastustamisen peruuttaminen ............. . 72 10218: vähimmäisrangaistuksen alittamisesta. 56 rangaistusmääräyslain sovellettavuus .. 73 10219: muuntorangaistuksen täytäntöönpa- kaksi rangaistusta samasta teosta ....... . 73 10220: non lykkääminen ................................. . 78 syytetyn alaikäisyys ............................ . 74 10221: vankeusrangaistuksen lykkäyspäätök- 10222: sen alistaminen .................................... . 78 Rikosasia 10223: menettely yhteisen vankeusrangaistuk- rikosasioiden haastamisen porrastami- 10224: sen täytäntöönpanosta ........................ . 79 nen ....................................................... . 55 10225: 10226: Rangaistusmääräys Rikosilmoitus 10227: rangaistusmaaraysasimssa vaadittava käsittely esteellisenä ............................ . 74 10228: huolellisuus ja tarkkuus ...................... . 63 - kirjaaminen .......................................... . 75 10229: 192 10230: 10231: Sivu Sivu 10232: Rikoslakiprojekti Syytemääräys 10233: - lausunto sakkoa, muuntorangaistusta oikeuskanslerin syytemääräykset ........ . 44 10234: ja rikesakkoa koskevasta ehdotuksesta 27 ulkomailla tapahtuneesta rikoksesta ... . 46 10235: syyttäjänmääräyksiä yksittäistapauk- 10236: Sakko sissa ..................................................... . 48 10237: - sakon maksaminen ulosottomiehelle ... . 77 10238: Syyttäjä 10239: Sananvapaus talousrikokset ja syyttäjä..................... 42 10240: lausunto sananvapaustoimikunnan vä- syyttäjän esteellisyydestä ...................... 70, 130 10241: limietinnöstä ........................................ . 25 syyttäjän esteellisyydestä syyteharkin- 10242: nassa ..................................................... 70 10243: Sivutoimi 10244: vakuutusoikeuden virkamiesten sivu- Syyttäjälaitos 10245: toimikäytäntö ....................................... 59 - organisaatio ......................................... . 39 10246: henkikirjoittajan ................................... 79 - johdon uudistaminen .......................... . 40 10247: lausunto ehdotuksesta syyttäjälaitosta 10248: Suomen kansalainen koskevaksi lainsäädännöksi ................ . 41 10249: hädänalaiseen asemaan ulkomailla jou- kehittämistoiminta ............................... . 41 10250: tuneen auttamisesta............................. 81, 82, kansainvälinen yhteistoiminta ............ . 43 10251: 135 tilastotietoja ......................................... . 48 10252: Suullinen käsittely lääninsyyttäjien toiminta .................... . 51 10253: merkityksestä lääninoikeudessa .. ..... .... 36 tarkastustoiminta ja valvonta ............. . 51 10254: vaatimuksen hylkääminen lääninoikeu- muutoksenhaku korkeimpaan oikeu- 10255: dessa ..................................................... 60 teen ...................................................... . 51 10256: koulutus- ja tiedotustoiminta .............. . 52 10257: Syyte 10258: syytteen tueksi vaadittavista todennä- Syyttämättä jättäminen 10259: köisistä syistä........................................ 70 syyttämättäjättämispäätökseen liitty- 10260: vistä kysymyksistä ............................... . 70 10261: Syyteharkinta 10262: - joutuisuus ............................................ . 36 10263: Säästökassa 10264: syyttäjän menettelyä koskevassa asiassa 45 10265: syyteharkinta säästökassan vakuuksien 10266: syyttäjän oikeudesta soveltaa pakkoti- 10267: valvonnasta vastanneiden valtiovarain- 10268: lasäännöstä rauhoitetun eläimen met- 10269: ministeriön virkamiesten osalta ........... 48 10270: sästystä koskevassa asiassa ................. . 45 10271: valvontaan liittyvien tehtävien järjeste- 10272: törkeätä petosta koskevassa asiassa .... . 46 10273: lystä...................................................... 86 10274: virheellinen .......................................... . 68 10275: valtiovarainministeriön menettely 10276: viipyminen ........................................... . 68, 71 10277: osuuskunnan säästökassan vakuuksien 10278: syyttämättäjättämiseen liittyvistä kysy- 10279: valvonnassa.......................................... 87, 148 10280: myksistä ............................................... . 70 10281: syyttäjän esteellisyydestä syyteharkin- 10282: nassa .................................................... . 70 10283: Takavarikko 10284: takavarikoidun esineen omistajan kuu- 10285: Syyteoikeus lemisesta .............................................. . 71 10286: - vanhentuminen .................................... . 69 ulkomailla anastettujen autojen .......... . 83 10287: 193 10288: 10289: Sivu Sivu 10290: Taloudelliset sidonnaisuudet Tuomiokapituli 10291: lausunto korkeimpien virkamiesten ta- hallintomenettelylain noudattamisesta 10292: loudellisten ja muitten sidonnaisuuksi- saamaluvan peruuttamisessa .............. . 107 10293: en ilmoittamisvelvollisuudesta ............ . 30 10294: ministerin velvollisuudesta ilmoittaa Tutkinnanjohtaja 10295: talletuksensa ........................................ . 88 - toimivallasta päättää esitutkinta ......... . 74 10296: 10297: Talousrikokset Työttömyyskassa 10298: - talousrikokset ja syyttäjä .................... . 42 niille annettujen ohjeiden ja määräysten 10299: täydentämisestä ................................... . 93 10300: Tarkastusmaksu menettelystä päätöksenteossa ja valitus- 10301: - joukkoliikenteen tarkastusmaksun pe- ten käsittelyssä ..................................... . 96 10302: rimisestä .. .... ... ... .... .. ..... ... ........ .. .... ... ... . 91 10303: Täytäntöönpano 10304: Tasa-arvo muuntorangaistuksen täytäntöönpa- 10305: nimittäjän kuulemisesta tasa-arvolain non lykkääminen ................................. . 78 10306: mukaista lausuntoa valmisteltaessa .... . 94 vankeusrangaistuksen lykkäyspäätök- 10307: edistämisvelvoitteesta ......................... . 102 sen alistaminen .................................... . 78 10308: menettely yhteisen vankeusrangaistuk- 10309: Tavarantarkastusjärjestelmä sen täytäntöönpanossa ....................... . 79 10310: - oikeuskanslerilla ei toimivaltaa puuttua 93 10311: Ulosotto 10312: Tekijänoikeus perusteen puuttuminen ....................... . 77 10313: oikeuskanslerin toimivallasta tekijänoi- avustavan ulosottomiehen virheellinen 10314: keusasioissa ......................................... . 89 menettely maksetun sakon kohdistami- 10315: sessa ..................................................... . 77 10316: Tiedotus toimivalta osamaksukauppalain mu- 10317: lausunto valtionhallinnon tiedotusryh- kaisessa tilitysasiassa .......................... . 77 10318: mä 1995:n mietinnöstä ........................ . 24 menettely kiinteistön ulosmittauksessa 78 10319: maksukiellon antaminen saatavan ulos- 10320: Tietosuojavaltuutettu mittauksessa ........................................ . 78 10321: - kuuleminen .......................................... . 73 ulosmittauspöytäkirjan k01jaaminen .. . 78 10322: ulosmitatun kiinteistön arviointi ......... . 78 10323: Toimeentulotuki 10324: oikeus hakea valituksen vireilläollessa. 37, 103 Vakuutusoikeus 10325: päätöksen viipyminen ja välipäätöksen vakuutusoikeuden virkamiesten sivu- 10326: muoto .................................................. . 103 toimikäytäntö .. ... ....... .. ..... ...... ...... ..... ... 59 10327: päätöksen perustelemisesta ................. . 103 10328: Vakuutusyhtiö 10329: Tuomio Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon va- 10330: tuomitsemisesta yli syytteen ................ . 56 kavaraisuuden valvonnasta.................. 94, 167 10331: virheellinen rikosnimike ...................... . 56 10332: tuomion perustelujen puutteellisuus .... . 57 10333: Valtioneuvoston periaatepäätös 10334: Tuomioistuinlaitos kustannusten sisällyttämisestä lisäta- 10335: riippumattomuus ................................. . 36, 59 lousarvioon .. ... ..... ..... ... .... ...... ....... .... .... 31 10336: 10337: 25 370099 10338: 194 10339: 10340: 10341: Sivu Sivu 10342: Valtioneuvoston yleisistunto Viipyminen asian käsittelyssä 10343: asian uudelleen käsitteleminen ............ . 22 velkajärjestelyasian käsittelyn viipymi- 10344: toimivalta ratkaista lakisääteiset valta- nen ....................................................... . 36,58 10345: kunnalliset suunnitelmat ..................... . 22 viivästyminen kansalaisuushakemuk- 10346: lausunto muutosehdotuksesta koskien sen käsittelyssä ..................................... . 36,85 10347: yleisistunnon toimivaltaan kuuluvia viivästyminen valitusasiakirjojen lähet- 10348: ED-asioita ........................................... . 23 tämisessä .............................................. . 57 10349: esittelijän poissaolo ............................. . 91 viivästyminen eduskunnan kirjelmien 10350: esittelyssä ............................................. . 82 10351: Valtiopäiväjärjestys toimeentulotukiasian kirjaamisen ja kä- 10352: kirjallista kysymystä koskevien sään- sittelyn viipyminen ............................... . 94 10353: nösten muuttamisesta ......................... . 31 työkyvyttömyyseläkepäätöksen viipy- 10354: minen ................................................... . 94 10355: Vammaispalvelu katselmustoimituksen viivästyminen ... . 96 10356: vammaispalvelulain kunnille asettamat toimeentulotukipäätöksen viipyminen . 103 10357: velvoitteet ............................................. 103 10358: Viisumi 10359: Vartioimisliike viisumihakemusasioissa käytettävän ns. 10360: nimismiespiirin velvollisuudesta tarkas- vastuusitoumusmenettelyn selkeyttämi- 10361: taa vartioimisliike ............................... .. 86 nen ....................................................... . 85 10362: 10363: Vastaaminen Viran täyttäminen 10364: hyvän hallintotavan mukainen kirjeisiin oikeus nimittää toiselta ehdokassijalta. 20 10365: vastaaminen ......................................... . 88,94 uudelleen haettavaksi julistaminen vir- 10366: heellisen hakuajan vuoksi ................... . 21 10367: virkanimitysasian esittelymuistion sisäl- 10368: Velkajärjestely 10369: löstä ..................................................... . 85 10370: velkajärjestelyasian käsittelyn viipymi- 10371: virkaesityksessä mainittavista asioista . 93 10372: nen ....................................................... . 36,58 10373: vapaaehtoisen velkaneuvojan menette- 10374: Virkamies 10375: lystä ..................................................... . 108 10376: lausunto korkeimpien virkamiesten si- 10377: donnaisuuksien ilmoi ttamisvelvollisuu- 10378: Verotus desta .................................................... . 30 10379: verovalitusasioiden käsittelyn joutui- 10380: suus ······················································ 59 10381: veronhuojennushakemuksen siirtämi- Virkanimitys, ks. myös Viran täyttäminen 10382: sestä ilmoittaminen ............................. . 87 asiavirheen korjaaminen virkanimitys- 10383: arvonlisäverotuksen toimittaminen Ah- päätöksessä........................................... 21 10384: venanmaalla ja Euroopan unionin vai- 10385: kutus siihen .......................................... . 88 Virkasyyteasia 10386: kahta kaupungin virkamiestä vastaan 10387: Vesihuoltolinjan rakentaminen lahjuksen ottamisesta........................... 68, 102 10388: kaupungin virheellinen menettely ra- nimismiestä vastaan kiinteistön myymi- 10389: kennustyöstä tiedottamisessa ja vahin- sestä pakkohuutokaupalla ilman sää- 10390: gonkorvausasioista sopimisessa .......... . 106 dettyä ulosottoperustetta ..................... 76 10391: 195 10392: 10393: Sivu Sivu 10394: nimismiestä vastaan pakkohuutokau- kaupungin osaksi omistamasta yhteises- 10395: pan lainvoimaiseksi merkitsemistä, tä venevalkamaalueesta ...................... . 102 10396: vaikka valitusaika ei vielä ollut kulunut 10397: umpeen ................................................ . 76 Yleiset oikeusavustajat 10398: toimivallan ylityksiä käsittävät virka- - valvonta ............................................... . 114 10399: velvollisuuden rikkomiset ................... . 89 10400: virkamiesten virheellinen menettelytapa Yleisradio 10401: palkkiolaskutusta koskevassa asiassa .. 96 oikeuskanslerin toimivallasta Yleisra- 10402: kunnanhallituksen jäsenen tuottamuk- dio Oy:n laillisuusvalvonnassa ............ . 91 10403: sellinen virkavelvollisuuden rikkominen 101 10404: Ympäristölupa 10405: Väestörekisteri lausunto terveydensuojelulain sovelta- 10406: käräjäoikeuden laiminlyönti lähettää miseen perustuvasta ympäristöluvan 10407: väestörekisteriin ilmoitus isyyden vah- tarpeesta .............................................. . 34 10408: vistamisesta........................................... 58 10409: Ympäristötarkastus 10410: Yhteiset alueet - jätelain mukaisen tarkastuksen toimit- 10411: puhevalta yhteisiä vesialueita koskevis- tamisesta .............................................. . 106 10412: sa toimituksissa .................................... . 100 10413: 196 10414: 10415: Oikeuskanslerinviraston henkilökunta 31.12.1996 10416: 10417: H aliinto-osasto 10418: 10419: Osastopäällikkö, kansliapäällikkö ................... . Helminen, Klaus, oikeustieteen lisensiaatti, 10420: varatuomari 10421: Neuvotteleva virkamies .................................... . Saloranta, Olli, varatuomari 10422: Esittelijäneuvos ................................................ . Björklund, Eva-Brita, varatuomari 10423: Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri .................... . Hiekkataipale, Risto, varatuomari 10424: Tietosuunnittelija ............................................. . Lehtonen, Marja, varanotaari 10425: Henkilöstösihteeri ............................................ . Virkkunen, Marjukka, varanotaari 10426: Osastosihteeri ................................................... . Ahotupa, Eeva, varanotaari 10427: A!~-~uunnittelija ............................................ . Jääskeläinen, Helena 10428: K19a~Ja ··:········:················································ Ratajärvi, Tuula 10429: Totmtstosthteent .............................................. . Rönkkö, Tuula 10430: Seppäläinen, Arja 10431: Tekstinkäsittelijät ............................................. . Vaihevuori, Riitta 10432: Reponen, Merja 10433: Ylivirastomestari .............................................. . Utriainen, Saku 10434: Virastomestari .................................................. . Alanenpää, Oiva 10435: Vahtimestari ..................................................... . Nyberg, Ira 10436: 10437: Oikeusvalvontaosasto 10438: 10439: Os~st~P.~ällikkö, esittelijäneuvos ..................... . Liusvaara, Harri, varatuomari 10440: EstttehJaneuvos ................................................ . Arjola, Marja-Leena, varatuomari 10441: Vanhemmat oikeuskanslerinsihteerit ................ . Snellman, Jorma, varatuomari 10442: Avela, Marja, varatuomari 10443: Vasenius, Heikki, varatuomari 10444: Nuoremmat oikeuskanslerinsihteerit ................ . Joutsiniemi, Marja-Leena, varatuomari 10445: Vuoristo, Merja, varatuomari (vv) 10446: Kääriäinen-Malka~, Kaija, varatuomari 10447: Leskinen, Marja, varatuomari 10448: Esittelijä ........................................................... . Hallenberg, Kaisa, varatuomari 10449: Osastosihteerit .................................................. . Tanner Heli, varanotaari 10450: Rantala, Eeva, varanotaari 10451: Tuomikko, Helena, varanotaari 10452: 10453: Syyttäjäosasto 10454: 10455: Os.ast~P.~ällikkö, esittelijäneuvos ..................... . Jaatinen, Martti, varatuomari 10456: EstttehJaneuvos ................................................ . Okko, Jukka, varatuomari 10457: Vanhemmat oikeuskanslerinsihteerit ................ . Äijälä, Jorma, varatuomari 10458: Korhonen, Juhani, varatuomari 10459: Nuoremmat oikeuskanslerinsihteerit ................ . Jääskeläinen, Petri, varatuomari 10460: Jalkanen, Virpi, varatuomari 10461: Koulutussuunnittelija ....................................... . Alhava, Annikki, varanotaari 10462: Osastosihteeri ................................................... . Ruusunen, Riitta, varanotaari 10463: KERTOMUS 10464: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, 10465: joihin Eduskunnan tekemät muistutukset 10466: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta 10467: vuonna 1995 ovat antaneet aihetta 10468: 10469: 10470: 10471: 10472: Helsinki 1997 10473: K 9/1997 vp 10474: 10475: 10476: 10477: 10478: KERTOMUS 10479: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tekemät muistutukset 10480: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1995 ovat antaneet aihetta 10481: 10482: 10483: 10484: 10485: HELSINKI 1997 10486: ISSN 0356-0511 10487: 10488: OY EDITA AB, HELSINKI 1997 10489: Eduskunnalle 10490: Eduskunnalle annetaan tämän mukana ker- dosta ja tilinpidosta vuonna 1995 ovat anta- 10491: tomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskun- neet aihetta. 10492: nan tekemät muistutukset valtiovarain hoi- 10493: 10494: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997 10495: 10496: 10497: Tasavallan Presidentti 10498: 10499: 10500: 10501: 10502: MARTTI AHTISAARI 10503: 10504: 10505: 10506: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 10507: 10508: 10509: 10510: 10511: 370415 10512: Eduskunta on 4.6.1997 päivätyn kirjelmän nyt asian käsittelyn valtioneuvostolle ja edel- 10513: ohella lähettänyt hallitukselle valtiovarainva- lä mainittu mietintö oli lähetetty valtioneu- 10514: liokunnan mietinnön n:o 711997 vp. val- voston kanslialle ja kaikille ministeriöille 10515: tiovarain hoidosta ja tilasta sekä valtiontilin- niistä aiheutuviin toimenpiteisiin ryhtymistä 10516: tarkastajain kertomuksesta vuodelta 1995 varten, valtiovarainministeriö on pyytänyt 10517: niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joi- valtioneuvoston kansliaa ja kaikkia ministe- 10518: hin tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat riötä toimenpiteistään Eduskunnalle annetta- 10519: aihetta. Samalla Eduskunta on kehottanut vaa kertomusta varten aikanaan valtiovarain- 10520: hallitusta antamaan Eduskunnalle kertomuk- ministeriölle ilmoittamaan. 10521: sen näistä toimenpiteistä. V aitioneuvoston kanslian ja asianomaisten 10522: Sitten kun Tasavallan Presidentti ministeriöiden vastaukset saatetaan täten 10523: 19.6.1997 tapahtuneessa esittelyssä oli jättä- Eduskunnan tietoon. 10524: 5 10525: 10526: Valtiontalouden parlamentaarisen muassa tulosjohtamisen) edellyttämästä tar- 10527: talkastuksen kehittäminen kastustoiminnasta ja edellyttäisikö se uuden 10528: riippumattoman valvonta- ja tarkastusyksi- 10529: Tältä osin valtiovarainministeriö on toden- kön perustamista hallituksen tarpeita varten. 10530: nut seuraavaa: Suomen nykyinen kaksijakoinen valtionta- 10531: Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään louden ulkoinen valvontajärjestelmä - val- 10532: n:o 711997 vp. todennut käsitelleensä myös tiontilintarkastajat ja valtiontalouden tarkas- 10533: hallituksen talousarvioesityksestä vuodelle tusvirasto - perustuu eduskunnan ja hallituk- 10534: 1996 antamassaan mietinnössä 5011995 vp. sen välisiin valta- ja vastuusuhteisiin ja tästä 10535: valtiontalouden tarkastuksen kehittämistä. lähtevään tietotarpeeseen. Eduskunnan suo- 10536: Valiokunta totesi tällöin, että parlamentaari- rittama valvonta kohdistuu hallituksen toi- 10537: sen tarkastuksen uudelleenorganisointi ja menpiteisiin ja on parlamentaarista. Sitä var- 10538: tilintarkastusvirastojen mahdollinen yhdistä- ten ovat valtiontilintarkastajat Hallitus on 10539: minen on vielä selvittelyn alaisena. vastuussa toiminnastaan eduskunnalle, mutta 10540: Valiokunta viittaa mietinnössään Perustus- sillä on itsenäinen toimeenpanovalta. Toi- 10541: laki 2000 -komitean mietintöön (OM meenpanovallan itsenäisyys edellyttää, että 10542: 1997: 13 ), jossa on myös käsitelty valtionta- hallintokoneisto on hallituksen käytettävissä 10543: louden valvontaa. Komitea on ehdottanut, ja toimii sen tarpeita varten. Hallituksen 10544: että hallitusmuotoon otettaisiin valtiontalou- tulee seurata ja valvoa, että viranomaiset 10545: den valvontaa koskeva 89 §, joka sisältäisi noudattavat toiminnassaan toisaalta eduskun- 10546: valtiontalouden valvontaa, valtiontilintarkas- nan toisaalta hallituksen tahtoa. Hallituksen 10547: tajia ja valtiontalouden tarkastusvirastoa kos- on saatava luotettavaa ja objektiivista, myös 10548: keyat perus~äännökset. Pykälä korvaisi ny- poikkihallinnollista tietoa alaisensa hallinnon 10549: kyisen hallitusmuodon 71 §:n. Pykälässä toiminnasta sekä laillisuus- että tarkoituksen- 10550: ehdotetaan valtioneuvoston alaisuudessa toi- mukaisuustarkastuksen muodossa. Hallitus 10551: miva valtiontalouden tarkastusvirasto siirret- tukeutuu tarkastusviraston suorittamaan hal- 10552: täväksi eduskunnan yhteyteen. Muilta osin linnon tarkastukseen. Valta- ja vastuujaon 10553: ehdotetut säännökset komitean mielestä pää- johdosta eduskunnan ja hallituksen valvonta- 10554: asiallisesti vastaisivat asiasisällöltään nykyis- tarpeet eroavat monessa suhteessa sekä val- 10555: tä hallitusmuodon 71 §:ää. vonnan näkökulman että sisällön ja käytän- 10556: Komitean mietinnössä perustellaan valtion- nön menettelytapojen kohdalla. 10557: talouden tarkastusviraston siirtoa eduskunnan Valtiontalous on perusta valtion tehtävien 10558: yhteyteen lähinnä korostamalla sitä, että siir- hoidolle ja sillä on myös välittömiä vaiku- 10559: to vahvistaisi ulkoisen tarkastuksen riippu- t~~sia y~te~skunnan mui~in toimintoihin ja 10560: mattomuutta. Tarkastusviraston aseman sää- nnd~n tomuntaede~lytyksnn. On tärkeää, että 10561: tämistä riippvmattomaksi, myös suhteessa valtiOn taloudenhOito tapahtuu säännösten ja 10562: eduskuntaan, komitea ei kuitenkaan ehdota. määräysten mukaisesti sekä mahdollisimman 10563: Ehdotetun organisaatiomuutoksen katsotaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Tämän varmis- 10564: komitean mielestä myös vahvistavan edus- taminen edellyttää paitsi asianmukaista hal- 10565: kunnan asemaa budjettivallan käyttäjänä se- lintokoneistoa myös tehokasta valvontajär- 10566: kä lisäävän parlamentaarisen valvonnan voi- jestelmää. Valtion kohdalla valvonnan mer- 10567: mavaroja. kitys korostuu vielä sen johdosta, että val- 10568: Komitean ehdottama organisaatiomuutos tiontalo.us on varsin laaja ja monitahoinen ja 10569: näyttää koskevan vain valtiontalouden tar- sen hoito on uskottu lukuisille eri viran- 10570: kastusviraston hallinnollista asemaa. Tosi- omaisille ja virkamiehille. Valvonnan tarkoi- 10571: asiassa muutos merkitsisi koko ulkoisen tar- tuksena on paitsi tehottomuuksiin ja väärin- 10572: kastustoimen siirtämistä eduskunnan yh- käytöksiin puuttuminen myös niiden ennalta 10573: teyteen ja samalla valtiontalouden tarkastus- ehkäiseminen. 10574: järjestelmän perusteiden muuttamista. Muu- Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa 10575: tos tukisi eduskunnan tavoitteita ja intresse- valtiontalouden ulkoista hallinnollista tarkas- 10576: jä. Muutoksen seurauksena se riippumaton tusta ja tuottaa valvonta- ja tarkastustietoa. 10577: hallinnollinen tarkastus, johon hallitus nyt Eduskunta voi halutessaan käyttää tätä tie- 10578: tukeutuu, loppuisi. Komitea on jättänyt tar- toa. Eduskunnalla on nykyisellään mahdolli- 10579: kastelematta kysymyksen, miten toimeen- suus puuttua tarkastusvirastoa koskeviin asi- 10580: panovalta/hallitus voisi muutoksen jälkeen oi~in lainsä~däntö~ ja bu~jett!':altansa puit- 10581: huolehtia valtioyhteisön johtamisen (muun teissa samom kmn valttontlhntarkastajien 10582: 6 10583: 10584: suorittaman parlamentaarisen valvonnan esitetä. 10585: kautta. Komitean ehdottaman organisaatiorat- 10586: Ulkoisen valvonnan tuottamaa tietoa tar- kaisun toteuttaminen tulisi aivan ilmeisesti 10587: vitsevat ylimmän vallan omaavien valtioelin- johtamaan siihen, että hallituksen tulisi luo- 10588: ten lisäksi kaikki ne viranomaiset, jotka ovat da tarpeitaan varten tarkastusviraston toimin- 10589: käytännön tasolla tai muutoin vastuussa tie- taa korvaava järjestelmä. Valtiolle aiheutuisi 10590: tyn tehtävän suorittamisesta. Sisäinen val- muutoksesta olennaisia hallinnollisia ja ta- 10591: vonta on viraston johdon väline, joka tuottaa loudellisia vaikutuksia, mihin komitean eh- 10592: tietoa viraston johdon käyttöön. dotuksen perusteluissa ei ole kiinnitetty huo- 10593: Komitean ehdotusten perustelujen mukaan miota. 10594: valtiontalouden tarkastusviraston nykyistä Uuden ulkoisen riippumattoman tarkastus- 10595: asemaa valtiovarainministeriön alaisuudessa järjestelmän tai -elimen perustaminen halli- 10596: voidaan pitää riippumattomuuden kannalta tuksen tarpeisiin saattaisi aiheuttaa päällek- 10597: ongelmallisena. Komitean mukaan tarkastus- käistä tarkastustoimintaa eduskunnan yh- 10598: viraston tarkastustoimintaa ei ole järjestetty teydessä toimivan valtiontalouden tarkastus- 10599: muodollisesti tarkastettavista riippumatto- viraston toiminnan kanssa. Tarkastusten 10600: maksi. Tämän näkemyksen osalta on todet- päällekkäisyysongelmat ovat nykyisellään jo 10601: tava, että viime vuosina tarkastusvirastolla ei selvästi nähtävissä ED-varojen tarkastukses- 10602: tosiasiallisesti ole ollut valtiovarainministeri- sa, vaikka Euroopan yhteisöjen komissio on 10603: öön ja tarkastettaviin nähden riippumatto- pyrkinyt poistamaan ongelmaa muun muassa 10604: muusongelmaa, sillä tarkastusvirastolle on yhteistyösopimuksilla. Valtiontalouden tar- 10605: turvattu tarkastustoiminnassaan toiminnalli- kastustoiminta on tähän saakka pystytty hoi- 10606: nen itsenäisyys ja riippumattomuus. Valtion- tamaan välttäen päällekkäistä työtä. 10607: talouden tarkastuksesta annetun lain Hallitusmuodon kokonaisuudistusta koske- 10608: (967/1947) 1 §:n 3 momenttiin 50 vuoden va hallituksen esityksen valmistelu Perustus- 10609: ajan sisältynyt säännös siitä, että tarkastusvi- laki 2000 -komitean työn pohjalta on vireil- 10610: rasto on valtiovarainministeriön alainen, ei lä. Valmistelun nykyvaiheessa puuttuvat vie- 10611: ilmennä tosiasiallista tilannetta. V altiontalou- lä hallituksen kannanotot komitean ehdotuk- 10612: den tarkastuksesta annetun asetuksen sista valtiontalouden parlamentaarisen tar- 10613: (267 /1993) mukaan valtiontalouden tarkas- kastuksen kehittämiseksi. 10614: tusviraston tarkastussuunnitelman hyväksy- 10615: minen ja tulostavoitteiden asettaminen kuu- Pankkituki 10616: luu sen itsensä eikä valtiovarainministeriön 10617: tehtäviin. Tarkastusviraston asemaa voidaan Tältä osin valtiovarainministeriö on toden- 10618: lähinnä verrata tuomioistuinlaitoksen ase- nut seuraavaa: 10619: maan suhteessa oikeusministeriöön. Valtio- Valiokunta on todennut hallituksen pank- 10620: neuvoston ohjesäännön mukaan tuomiois- kitukitiedonannosta eduskunnalle (VNT 10621: tuinlaitos kuuluu oikeusministeriön toi- 111996 vp) talousvaliokunnalle antamassaan 10622: mialaan ja tarkastusvirasto kuuluu valtiova- lausunnossa 3011996 vp, että valiokunta pi- 10623: rainministeriön toimialaan. Tarkastusvirasto tää välttämättömänä, että pankkikriisin syis- 10624: on se kansallinen tarkastuselin, jonka Euroo- tä, sen hoidosta ja kokemuksista tehdään 10625: pan tilintarkastustuomioistuin on hyväksynyt riittävän kattavat selvitykset, jotta vastaavan- 10626: yhteistyökumppanikseen Suomessa. tyyppisen katastrofin toistuminen voidaan 10627: Keskeisin puute komitean ehdottamassa estää. 10628: tarkastusviraston siirrossa eduskunnan yh- 10629: teyteen on se, että muutosehdotusta ei ole Pankkikriisin syyt ja hoitaminen 10630: kytketty minkäänlaiseen laajempaan arvioin- 10631: tiin valtiontalouden tarkastuksen nykytilasta Pankkikriisin syitä, sen hoitamista ja niitä 10632: ja kehittämistarpeista. Ehdotusta perustellaan toimenpiteitä, joilla pankkikriisi voidaan tu- 10633: muun muassa eduskunnan tarpeella saada levaisuudessa välttää, on selvitetty valtioneu- 10634: riittävästi ajankohtaista tietoa valtiontalouden voston pankkitukea koskevassa selonteossa 10635: hoidosta, mutta tarkempaa selvitystä siitä, eduskunnalle vuonna 1993 sekä vuonna 10636: minkätyyppistä ajankohtaistietoa eduskunta 1996 rahoitusjärjestelmän tervehdyttämistä 10637: varsinaisesti tarvitsee, tai perusteltua arviota koskevassa pankkitukitiedonannossa ja sen 10638: siitä, miten ehdotettu uudistus vaikuttaisi taustamateriaalissa. Lisäksi aiheesta on tehty 10639: nykyiseen tarkastustiedon tuottamiseen, ei tieteellistä tutkimusta. 10640: 7 10641: 10642: Pankkien terveen kehityksen turvaaminen Oikeudenkäynnit 10643: nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä 10644: on viime kädessä riippuvainen pankkien Vahingonkorvausoikeudenkäynnit noudat- 10645: omasta riskienhallintakyvystä. Pankkien tu- tavat yhtenäistä linjaa siten, että kanteet nos- 10646: lee itse kiinnittää aikaisempaa suurempaa tettiin pankkien johtoa vastaan kaikissa sel- 10647: huomiota siihen, että riskinotto on oikeassa laisissa tapauksissa, joissa valtion vakuusra- 10648: suhteessa riskinkantokykyyn ja että riskien- hastosta annetun lain 14a §:n nojalla suori- 10649: hallintajärjestelmiä kehitetään toimintaympä- tettujen erityistarkastusten ja saatujen oikeu- 10650: ristön muutosten asettamien vaatimusten mu- dellisten asiantuntijalausuntojen perusteella 10651: kaisesti. Suomen pankkilainsäädäntöä on havaittiin vahingonkorvauskanteille olevan 10652: vuodesta 1987 kehitetty vastaamaan yleiseu- juridisia perusteita. Kutakin erityistarkastuk- 10653: rooppalaista luotto- ja rahoituslaitoslainsää- sen alaista pankkia ja vahinkoa aiheuttanutta 10654: däntöä. Luottolaitostoiminnasta annetun lain Juototustapahtumaa tarkasteltiin erikseen. 10655: voimaantulon myötä 1 päivänä tammikuuta Vaikka kanteet perustuvatkin suurelta osin 10656: 1994 Suomen lainsäädäntö saatettiin Euroo- samoihin lainkohtiin, on kullakin tapauksena 10657: pan unionin luottolaitosdirektiivejä vastaa- omat erityispiirteensä, jonka vuoksi yhden- 10658: valle tasolle. Lainsäädännön muutoksilla on mukaisuusvertailun suorittaminen kanteen 10659: tiukennettu pankkien vakavaraisuusvaati- nostoa harkittaessa olisi ollut vaikeaa, jos 10660: muksia ja edellytetty aiempaa tarkempaa ja mahdotonta. Kanteiden vanhentumisvaara 10661: laajempaa viranomaisraportointia pankin ris- aiheutti myös omat ajalliset rajoituksensa. 10662: kiasemasta. Samoin lainsäädännöllä on luotu Tietoisesti pankkeja ja pankkien johtoelimiä 10663: paremmat edellytykset rahoitusmarkkinoiden ei ole asetettu eri asemaan, vaan vahingon- 10664: ja niillä toimivien valvontaan. Rahoitustar- korvausvastuun ja sen rajat perustuvat lain- 10665: kastuksen uudelleenjärjestely toteutettiin säädäntöön. 10666: vuonna 1993, jolloin pankkitarkastusvirasto Kun vuonna 1993 päätettiin nostaa kantei- 10667: lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin Suo- ta ja selvittää tuettaviin pankkeihin mahdol- 10668: men Pankin yhteyteen perustetulle rahoitus- lisesti liittyvää rikollista toimintaa, lähtökoh- 10669: tarkastukselle. Uudistuksen tavoitteena oli ta ei ollut niinkään taloudellinen vaan juridi- 10670: rahoitusmarkkinoiden vai vonnan tehostami- nen; haluttiin saada pankeille taloudellista 10671: nen ja valvontaviranomaisten välisen yhteis- vahinkoa aiheuttaneet henkilöt juridiseen 10672: työn tiivistäminen. Rahoitustarkastuksen or- vastuuseen. Ennen kanteiden vireillepanoa ei 10673: ganisaatiota on uudis~et~u kevääl~ä 1.?.?6. Ra- selvitetty sitä, olisiko pankkien vastuuhenki- 10674: hoitustarkastuksen tmmmtaa keh1tetaan edel- löillä edellytyksiä maksaa miljoonakorvauk- 10675: leen ja tarkoituksena. on selventä~ eri viran- sia. 10676: omaisten välistä yhteistyötä. Hallituksen tar- Kantajan tähänastiset oikeudenkäyntikulut 10677: koitus on antaa eduskunnalle esitys luotto- ovat suuret. Sekä kantajan että vastaajien 10678: laitostoiminnasta annetun lain laajemmasta oikeudenkäyntikuluja ovat lisänneet muun 10679: muuttamisesta. Esityksen yhteydessä ehdo- muassa oikeudenkäyntiuudistus ja asianajo- 10680: tetaan rahoitustarkastuksen aseman vahvista- toiminnan arvonlisäverotus. Kuluja ovat li- 10681: mista siten, että rahoitustarkastuksella olisi sänneet myös oikeudenkäyntien pitkittymi- 10682: oikeus antaa pankkeja sitovia määräyksiä nen vastaajien esittämien prosessi- ym. väit- 10683: niiden riskienhallinnan ja muun sisäisen val- teiden takia. Valtiovarainministeriö on omal- 10684: vonnan järjestelmistä. ta osaltaan pyrkinyt alentamaan kantajan 10685: Hallituksen esitys talletussuojan raJOitta- palkkaamien asianajajien oikeudenkäyntiku- 10686: mista koskevaksi lainsäädännöksi annetaan lulaskutusta ja on tehnyt usean asianajotoi- 10687: eduskunnalle syksyllä 1997. Talletussuojan miston kanssa sopimuksia palkkioperustei- 10688: rajaaminen on .~räs ~eino__ koetun pankki~~ii den alentamisesta. 10689: sin ennaltaehkmsem1sessa. Purkamalla lnan Kantajan oikeudenkäyntikulujen suuresta 10690: kattavat suojajärjestelmät lisätään riskitietoi- määrästä ei voida kuitenkaan tehdä suoranai- 10691: suutta. Talletussuojan rajoittaminen edellyt- sia johtopäätöksiä vastaajien kuluista. Vas- 10692: tää niin viranomais- kuin omistajavalvonnan taajat vastaavat omista kuluistaan, mikäli 10693: tehostamista ja luottolaitosten taloudellista eivät voita oikeudenkäyntiä. Monessa ta- 10694: asemaa koskevan julkisen informaation li- pauksessa usealla saman asian vastaajalla on 10695: säämistä sekä markkinakurin lisäämistä, jotta yksi asianajaja, jolloin myös asianajalasku- 10696: tallettajien asema ja yleinen luottamus rahoi- kin on jaettavissa päämiesten lukumäärän 10697: tusmarkkinoihin eivät vaarannu. mukaan. Kantajalla on luonnollisesti suu- 10698: 8 10699: 10700: remmat taloudelliset resurssit ajaa asiaansa teen hylkääminen ei ole ollut valittamisen 10701: kuin vastaajilla, minkä vuoksi lähtökohdat syynä, vaan siihen on vaadittu myös muita 10702: eivät ole taloudellisesti yhdenvertaiset asian- perusteita, kuten asian ratkaiseminen vir- 10703: osaisten välillä. heellisillä perusteilla. Myös taloudelliset nä- 10704: Varsinaiset prosessijohtotehtävät kuuluvat kökohdat on otettava huomioon. Vaikka 10705: tuomioistuimille, joiden tehtävänä on asian- kantaja pyrkisi sovintoratkaisuihin ja saavut- 10706: osaisia kuultuaan määrätä Oikeudenkäynneil- taisikin sovinnon joidenkin vastaajien osalta, 10707: le käsittelyaikataulut Tähän prosessijohdol- asia voi siitä huolimatta jatkua valitusas- 10708: liseen tehtävään kantaja tai valtiovarainmi- teissa, jos joku useasta vastaajasta ei suostu 10709: nisteriö ei ole voinut puuttua. sovintoon, vaan päättää valittaa tuomiosta. 10710: Näin ollen oikeudenkäyntien pitkittyminen Tällaisessa tapauksessa kantaja on edelleen 10711: ja sitä myötä niiden kallistuminen ei ole ol- sidottu oikeudenkäyntiin. Tämä taas ei tuo 10712: lut kantajasta tai valtiovarainministeriöstä kantajalle tarpeellisia säästöjä. 10713: johtuvaa. 10714: Säästöpankkien vahingonkorvauskanteet Omaisuudenhoitoyhtiö A rsenal Oy 10715: perustuvat säästöpankkilakiin, jossa ei saa- 10716: detä vahingonkorvausvastuun osalta eroa Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityk- 10717: pankin toimivan johdon ja hallituksen välil- sen mukaan Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal 10718: lä. Säästöpankin johtoelinten koostumuksesta Oy:n omistuksessa olevien kiinteistöjen rea- 10719: johtuen on säästöpankkien hallituksen jä- lisointiajat ovat muodostuneet liian pitkiksi 10720: seniä noin kolmestasadasta vastaajasta enem- parempien taloudellisten aikojen odottamisen 10721: mistö. Tuomioistuimet ovat tuomioidensa johdosta. 10722: perusteluissa katsoneet yhtenä kor- Arsenalin omaisuuden realisoinnille asete- 10723: vausvastuun kohtuullistamisen perusteena tut tavoitteet on tähän saakka saavutettu. 10724: sen, että säästöpankkien hallitukset ovat ol- Suomen kiinteistömarkkinoiden vuotuinen 10725: leet ns. luottamusmieshallituksia. Muun kokonaisvolyymi Arsenalin toiminta-aikana 10726: muassa tämän takia hallitusten jäsenille tuo- on ollut 25-30 miljardia markkaa. Tarkkaa 10727: mittua vahingonkorvausvastuuta on yleensä lukua ei ole tiedossa, koska yhtiömuotoisten 10728: soviteltu enemmän kuin pankin toimivan toimitilojen kaupoista ei ole olemassa seu- 10729: johdon. rantaa. Arsenalin tehtävänä on myydä kiin- 10730: Lähtökohtana on ollut se, että sovintorat- teistöomaisuus siten, että myynneistä aiheu- 10731: kaisuja ei tehdä ennen käräjäoikeuksien tuo- tuu mahdollisimman vähäinen rasite valtion- 10732: mioita muutoin kuin poikkeustapauksissa. taloudelle. Myynnit tulee lisäksi toteuttaa 10733: Sen sijaan käräjäoikeuden tuomioiden jäl- siten, että Arsenal ei toiminnallaan aiheuta 10734: keen on aina tapauskohtaisesti harkittu, voi- markkinahäiriöitä. Arsenalin kiinteistöomai- 10735: daanko oikeudenkäynti lopettaa sovintoteitse suuteen sitoutunut pääoma on tällä hetkellä 10736: ja sovintoratkaisuihin on joka tapauksessa 7,6 miljardia markkaa. Arsenalin strategian 10737: pyritty. mukaan kaikki kiinteistöt ovat koko ajan 10738: Tällä hetkellä käräjäoikeuksissa on kantei- myynnissä. Toiminta-aikanaan Arsenal on 10739: ta vireillä vielä yhdeksän pankin osalta. myynyt kiinteistöjä noin viidellä miljardilla 10740: Näistä seitsemään pankkiin liittyy mahdollis- markalla, joka käsittää noin 11 000 kauppaa. 10741: ta rikollista toimintaa, joissa syylliseksi Arsenal myy kiinteistöjä käypiin hintoihin, 10742: epäiltyjä ovat näiden pankkien toimivaan jotka määritellään Arsenalin omien asiantun- 10743: johtoon kuuluneita henkilöitä, ei hallituksen tijoiden ja ulkopuolisten arvioiden perusteel- 10744: jäseniä. Syylliseksi epäiltyjen osalta ovat la. Pääosa Arsenalin omaisuudesta sijaitsee 10745: sovintomahdollisuudet käytännössä vähäiset. kasvukeskusten ulkopuolella, jossa kysyntä 10746: Sen sijaan sovintoja olisi periaatteessa mah- ei ole seurannut markkinatilanteen kehitty- 10747: dollista solmia sellaisten henkilöiden kanssa, mistä. Myyntimäärien kasvattaminen ei ole 10748: jotka eivät ole osallistuneet rikolliseen toi- todennäköistä ilman huomattavaa hintaetua 10749: mintaan. Valtiovarainministeriö on selvittä- muuhun tarjontaan nähden. Arsenal on etsi- 10750: nyt ja selvittää niitä keinoja, joilla sovinto- nyt myös Ruotsin mallin mukaista vaihtoeh- 10751: ratkaisuihin voitaisiin yhä enenevässä määrin toa nopeutetulle kiinteistöomaisuuden myyn- 10752: .... t" 10753: nille. Arsenalin omaisuus koostuu kuitenkin 10754: pa~~~ingonkorvausoikeudenkäyntejä ei aiota suurelta osin pienistä eripuolella Suomea 10755: itsetarkoituksellisesti jatkaa kaikissa tapauk- sijaitsevista kohteista, jotka eivät kiinnosta 10756: sissa mahdollisimman pitkälle. Pelkkä kan- varsinaisia sijoittajia. Kohteiden todennäköi- 10757: 9 10758: 10759: nen ostaja on tilojen loppukäyttäjä. ainakin osallistua valtio, mukaanluettuna 10760: lääninhallinto, kunnalliset keskusjärjestöt 10761: Alkoholijärjestelmän muutos kuntien edustajina ja poliisi. Valvonnan siir- 10762: täminen kunnille saattaa lisätä niiden meno- 10763: Tältä osin sosiaali- ja terveysministeriö on ja, minkä vuoksi tällaista tehtävien siirtoa 10764: todennut seuraavaa: tultaisiin ilmeisesti vastustamaan. Toisaalta 10765: Sosiaali- ja terveysministeriö pitää val- uuden alkoholilain ja lääninhallitusuudistuk- 10766: tiovarainvaliokunnan mietintöä siltä osin sen jälkeen saattaa olla paikallaan selvittää 10767: kuin se koskee alkoholijärjestelmämme muu- paikallisen alkoholivalvonnan tila ja laatia 10768: tosta pääosin oikeaan osuneenaja kannatet- tarpeelliset ehdotukset paikallisen alkoholi- 10769: tavana. Mitä tulee valiokunnan huomioon valvonnan edelleen kehittämiseksi. 10770: olemattomasta paikallisesta alkoholivalvon- 10771: nasta on syytä palauttaa mieleen että ennen Euroopan unionin ja Suomen väliset 10772: 1.10.1991 voimaantullutta alkoholilain rahoitussuhteet 10773: (21111991) ja keskioluesta annetun lain 10774: muutosta (21211991) ja raittiustyölain 4 §:n Tältä osin valtiovarainministeriö on toden- 10775: 1 momentin muutosta (213/1991) paikallinen nut seuraavaa: 10776: alkoholivalvonta kuului kunnille, joissa oli Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi 10777: tätä tehtävää suorittamassa pää- ja sivutoimi- vuoden 1995 alusta. Näin Suomen tuli mah- 10778: sia alkoholitarkastajia. Kunnallista alkoholi- dollista saada EU:n rahoitusta EU:n budje- 10779: tarkastusjärjestelmää arvosteltiin ennen muu- tista (virallinen nimitys Euroopan yhteisöjen 10780: tosta muun ohessa eräissä selvityksissä ja yleinen talousarvio). 10781: komitean mietinnöissä, kuten parlamentaari- EU:n budjetti koostuu Euroopan parlamen- 10782: sen alkoholikomitean (KM 1978:33), kun- tin, neuvoston, EY:n komission, EY:n tuo- 10783: nallistalouden neuvottelukunnan (KM mioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, 10784: 1982:66) ja alkoholitarkastuksen kehittämis- alueiden komitean sekä talous- ja sosiaaliko- 10785: toimikunnan (KM 1984: 11) mietinnöissä mitean pääluokista eli tuloista ja menoista. 10786: sekä alkoholilainsäädännön tarkistamistyö- Jäsenmaiden ja EU:n välisten rahoitussuhtei- 10787: ryhmän (Työryhmämuistio 1982: 12 STM) ja den kannalta selkeästi merkittävin on komis- 10788: alkoholitarkastuksen järjestelytyöryhmän sion pääluokka, joka vastaa noin 95 prosent- 10789: (Työryhmämuistio 1985: 11 STM) muistiois- tia kaikista EU:n tuloista ja menoista. Mui- 10790: sa. Samoin valtion ja kuntien välisessä jär- den pääluokkien menot ovat lähes pelkästään 10791: jestelyasiakirjassa vuonna 1989 sovittiin, että hallintomenoja. 10792: kunnallinen alkoholitarkastus siirretään valti- EU:n budjetin menot luokitellaan tällä het- 10793: on tehtäväksi vuonna 1991. kellä seitsemään eri otsakkeeseen: yhteinen 10794: Kunnallista alkoholitarkastusjärjestelmää maatalouspolitiikka, rakennetoimet, sisäiset 10795: arvosteltiin annettaessa hallituksen la- politiikat, ulkoiset toimet, hallintomenot, 10796: kiesitystä (HE 173/1990 vp) 1990-luvun varaukset ja korvaukset. Vuoden 1995 EU:n 10797: alussa seuraavasti: budjetista yhteisen maatalouspolitiikan osuus 10798: • tarkastajien sivuvirkaisuus ja suuri vaih- oli 46 %, rakennetoimien 33 %, sisäisten 10799: tuvuus; politiikkojen 6 %, ulkoisten toimien 6 %, 10800: • työmäärä ja vaadittavat valmiudet ovat hallintomenojen 5 %, varausten 1 % sekä 10801: suuresti vaihdelleet eri kunnissa; korvausten 2 %. 10802: • tarkastajien asema ja tehtävät ovat osassa Ennen Suomen ED-jäsenyyden alkua valti- 10803: kuntia muodostuneet epäselviksi, sekä on talousarvioon luotiin järjestelmä EU:lta 10804: • tarkastuskäytäntö on muodostunut epäyh- saatavien varojen budjetointia varten. Näiden 10805: tenäiseksi eri kunnissa. varojen hallinnoinuin periaatteeksi otettiin 10806: Valiokunta tekee kuitenkin nyt kysymyk- käytäntö, jonka mukaan hallinnonalojen vä- 10807: sessä olevassa mietinnössään seuraavan eh- listä työnjakoa ei muuteta. Myös budjetoin- 10808: dotuksen: Sitä vastoin nykyisin olematon 10809: II nissa oli noudatettava tätä periaatetta. 10810: paikallinen valvonta tulisi järjestää kuntien Hallitusmuodon 67 §:n mukaisesti kaikki 10811: toimesta. Valiokunnan ehdotuksen toteutta- 10812: II ennakoitavissa olevat tulot ja menot on otet- 10813: minen edellyttää kattavan ja perustellun esi- tava valtion talousarvioon ja ne on budjetoi- 10814: tyksen tekemistä alkoholilainsäädännön tava todennäköisiin määriinsä. Näin syys- 10815: muuttamiseksi valiokunnan ehdotuksen to- kuussa 1994 eduskunnalle annettuun valtion 10816: teuttamiseksi, johon selvitystyöhön tulisi talousarvioesitykseen budjetoitiin EU :sta 10817: 370415 10818: 10 10819: 10820: saatavat tulot sen hetkisten arvioiden mu- votteluissa 13.-15.8.1997 sovittiin, että syk- 10821: kaan. syn 1997 aikana selvitetään, miten Euroopan 10822: Yhteisestä maatalouspolitiikasta saatavat unionin rakennerahastovaroihin liittyvän 10823: varat budjetoitiin maa- ja metsätalousminis- kansallisen valtion rahoitusosuuden budje- 10824: teriön pääluokkaan. Rakennetoimista saata- tointikäytäntö saadaan selvemmäksi siten, 10825: vat varat budjetoitiin rakennerahastojen mu- että eri määrärahojen käyttö tähän tarkoituk- 10826: kaan seuraavasti: Euroopan maatalouden ohjaus- seen tulee mahdolliseksi ja entistä jousta- 10827: ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-0) maa- vammaksi eikä vaadi erillisiä päätöksiä lisä- 10828: ja metsätalousministeriön pääluokkaan, Eu- talousarvioissa. Tähän liittyen valtiovarain- 10829: roopan aluekehitysrahasto (EAKR) sisäasi- ministeriö on asettanut oman työryhmän. 10830: ainministeriön pääluokkaan, Euroopan sosi- Tilintarkastustuomioistuimen vuotta 1995 10831: aalirahasto (ESR) työministeriön pääluok- koskevassa neuvoston ja Euroopan parla- 10832: kaan sekä kalatalouden ohjauksen rahoitus- mentin vuosittaista vastuuvapausmenettelyä 10833: väline (KOR) maa- ja metsätalousministeri- varten tuottamassa vuosikertomuksessa ei 10834: ön pääluokkaan. Sisäisistä politiikoista saa- ollut erityistä Suomea koskevaa huomautet- 10835: tavien varojen suhteen eri hallinnonalojen tavaa. Vuotta 1996 koskeva vuosikertomus 10836: pääluokissa olevat korkeakoulut ja tutkimus- julkaistaan marraskuussa 1997. 10837: laitokset ottivat huomioon EU:lta tulevan Euroopan unionilta saatavan rahoituksen 10838: rahoitusosuuden. Korvauksista saatavat varat maksimaaliseen hyödyntämiseen liittyen hal- 10839: (siirtymäkorvaus) budjetoitiin valtiovarain- lituksen tiedossa ei ole tapauksia, joissa 10840: ministeriön pääluokkaan. Muista EU:n bud- Suomelta olisi jäänyt saamatta varoja, joihin 10841: jetin otsakkeista ei ollut ennakoitavissa tulo- olisi olemassa EU:n säädösten mukainen 10842: ja valtion talousarvioon. oikeutus. 10843: Vuoden 1995 osalta valtiovarainministeriö Keskeisin rakennerahastovarojen valvontaa 10844: arvioi, että budjettitalouden nettotulot EU:lta koskeva säännös on neuvoston ns. rakenne- 10845: olivat noin 683 milj. markkaa. Vuoden 1996 rahastojen koordinointiasetuksen (EY 10846: osalta budjettitalouden nettomenoiksi arvioi- 4253/88) (virallinen nimitys neuvoston ase- 10847: tiin noin 836 milj. markkaa. tus (EY 4253/88, EY 2082/93) asetuksen 10848: Rakennetoimien osalta rakennerahastoja (ETY) N:o 2052/88 soveltamisesta rakenne- 10849: hallinnoivat ministeriöt ovat saaneet EU:lta rahastojen toiminnan yhteensovittamisen 10850: varoja sen mukaisesti, mitä ne ovat esittä- osalta toisaalta keskenään ja toisaalta Euroo- 10851: neet tukikelpoisten menojen maksatuksiin pan investointipankin toiminnan ja muiden 10852: perustuvia maksupyyntöjä. rahoitusvälineiden kanssa) 23 artikla. Ko- 10853: Yhteisen maatalouspolitiikan rahoittami- mission vuonna 1995 aloittaman varainhoi- 10854: sesta annettujen asetusten (ETY 729170 ja don kehittämishankkeen, SEM 2000, III-vai- 10855: EY 1287/95) mukaisesti jäsenvaltioiden on he kohdistuu myös jäsenmaihin. Hankkeen 10856: annettava komissiolle tiedoksi ne yksiköt ja puitteissa komissio on muun muassa täsmen- 10857: toimielimet, jotka on hyväksytty maksamaan tänyt menojen kelpoisuusehdot Hankkee- 10858: yhteisen maatalouspolitiikan menoja. Suo- seen on liitetty edellä mainitun 23 artiklan 10859: messa hyväksyttävänä maksajana toimii maa- antamissa puitteissa myös tarkastusten ja tar- 10860: ja metsätalousministeriön tietopalvelukes- kastusmenetelmien koordinointia koskevien 10861: kus. yhteistyösopimusten (protocol) tekeminen 10862: Suomen ED-jäsenyyden aikana on useissa jäsenvaltioiden kanssa. Tähän liittyen tarkoi- 10863: eri työryhmissä ja muun muassa valtionta- tus on, että Suomessa rakennerahoja hallin- 10864: louden tarkastusviraston kertomuksessa noivat ministeriöt tekisivät kukin omat yh- 10865: (5/97) selvitetty rakennerahastovarojen hal- teistyösopimukset, jotka myös valtiovarain- 10866: linnointiin ja maksatukseen liittyviä kysy- ministeriö toimivaltaansa koskevalta osin 10867: myksiä ja mahdollisia ongelmia. Valtiova- allekirjoittaisi. Sopimukset pyritään teke- 10868: rainministeriön 10.10.1996 asettaman työ- mään vuoden 1997 loppuun mennessä. Edel- 10869: ryhmän muistion tiivistelmässä todetaan lä mainitun 23 artiklan ja saman asetuksen 10870: mm. seuraavaa: "työryhmä on arvioinut bud- 24 artiklan nojalla komissio on ilmoittanut 10871: jetoinnin vaikutukset lähinnä ohjelmamenet- 15.10.1997 hyväksyneensä asetuksen jäsen- 10872: telystä ja muista EU :n ja Suomen hallintoon maiden suorittamaa rakennerahastojen yh- 10873: liittyvistä seikoista johtuviin ongelmiin suh- teisrahoittamien toimien varainhoidon val- 10874: teellisen vähäisiksi". vontaa koskevista yksityiskohtaisista järjeste- 10875: Hallituksen vuoden 1998 talousarvioneu- lyistä. Asetuksen mukaan jäsenvaltion on 10876: 11 10877: 10878: tarkastettava tietty osuus maksuista ja annet- virastoille ja laitoksille asettamat alustavat 10879: tava jokaisen hankkeen jälkeen ilmoitus tar- tulostavoitteet esitetään tiivistettyinä budjet- 10880: kastuksesta sekä vuosittainen katsaus. Jos tiesityksen perusteluissa toiminta- 10881: hankkeissa todetaan rikkeitä, komissio voi menomäärärahojen yhteydessä. Täsmennetyt 10882: määrätä rangaistuksia. Vastaava järjestelmä tulostavoitteet asetetaan talousarvion toi- 10883: on saatettu voimaan maataloustukien osalta meenpanon yhteydessä tulosohjausasiakir- 10884: jo aiemmin. joissa (tulossopimuksissa). Virastot raportoi- 10885: Valtiovarainministeriö selvittää valtion vat tulostavoitteiden saavuttamisesta varain- 10886: varainhoidon valvontaa koskevien toimival- hoitovuoden päätyttyä toimintakertomuksis- 10887: ta- ja muiden säännösten tarkistamista ja täs- saan ja useimmiten myös varainhoitovuoden 10888: mentämistä. Selvitys valmistuu vuoden 1997 aikana laadittavissa väliraporteissa. 10889: loppuun mennessä. EU:n maataloustukia Tulosohjauksen jatkokehittelyssä on huo- 10890: koskevien valvontasäännösten edellyttämät mio kiinnitetty erityisesti seurannan ja rapor- 10891: välttämättömät voimavaralisäykset on osin toinoin parantamiseen. Valtion kirjanpitouu- 10892: huomioitu vuosien 1996 ja 1997 valtion ta- distus toteutuu 1.1.1998 lukien. Kirjanpito- 10893: lousarvioissa ja osin sisällytetty hallituksen uudistuksen johdosta taloudellisen tehokkuu- 10894: esitykseen valtion talousarvioksi vuodelle den tavoitteita koskeva raportointi tulee saa- 10895: 1998. Edellä mainitulla komission maan uuden ja selkeämmän sisällön. Viras- 10896: 15.10.1997 hyväksymällä asetuksella tiuken- tot laativat jatkossa toimintakertomuksen ja 10897: netaan rakennerahastovarojen valvontaa. talousarvion toteutumista koskevan tilinpää- 10898: Valvonnan henkilöstövoimavaroja ja voima- tösraportin lisäksi taseen sekä tuotto- ja ku- 10899: varojen suuntaamista varainhoidon valvon- lulaskelman liiketaloudellisin periaattein. 10900: taan selvitetään parhaillaan sekä valtiova- Valtiovarainministeriön asettaman valtio- 10901: rainministeriössä että rakennerahoja hallin- yhteisöhankkeen yhtenä osahankkeena toimii 10902: noivissa ministeriöissä. tulosohjaushanke, jonka tehtävänä on ollut 10903: Amsterdamin sopimuksella 2.10.1997 laatia ehdotuksia poliittisen ohjauksen ja 10904: EY:n perustamissopimukseen lisättiin mai- päätöksenteon sekä tulosohjausprosessien 10905: ninta siitä, että jäsenvaltiot ovat yhteistyössä nykyistä paremmasta ja selkeämmästä kyt- 10906: komission kanssa varmistaakseen, että mää- kennästä. Hankkeen työn ja valtioneuvoston 10907: rärahat käytetään moitteettoman varainhoi- kanslian käynnistämän hallituksen kertomus- 10908: don periaatteiden mukaisesti, sekä yhteisön ten uudistamishankkeen ehdotusten pohjalta 10909: taloudellisten etujen suojaamista petolliselta on valtion talousarvioasetuksen muutoksella 10910: menettelyltä koskevaa artiklaa muutettiin säädetty ministeriöiden velvollisuudesta laa- 10911: siten, että väärinkäytösten torjumiseksi sekä tia hallinnonalakohtaiset toimintakertomukset 10912: varainhoidon valvonnan alalla voitaisiin en- vuodesta 1997 alkaen. Ministeriöiden laati- 10913: tistä tehokkaammin toteuttaa toimenpiteitä mat toimintakertomukset ovat pohjana laa- 10914: sekä yhteisön ja jäsenvaltioiden välillä että dittaessa eduskunnalle annettavia uudistetta- 10915: jäsenvaltioiden kesken. via hallituksen kertomusta toimenpiteistä ja 10916: kertomusta valtiontalouden hoidosta ja tilas- 10917: Tulostavoitteiden toteutuminen ta. Ne on tarkoitus myös antaa eduskunnalle 10918: kertomusvuonna toimenpidekertomuksen oheisaineistona. 10919: Hallituksen tarkoituksena on myös nopeuttaa 10920: Tältä osin valtiovarainministeriö on toden- valtiontaloudellisen kertomuksen aikataulua 10921: nut seuraavaa: niin, että se annettaisiin eduskunnalle yhtäai- 10922: Tulosohjauksen kehittämisen alkuvaiheessa kaa kertomusvuotta toiseksi seuraavan vuo- 10923: kehittämistyön painopisteeksi valittiin minis- den budjettiesityksen kanssa. Kertomuksen 10924: teriön ja sen alaisten yksikköjen ohjaussuh- sisältämä tuloksellisuustieto yhdessä ministe- 10925: de. Virastojen ja laitosten toimivaltaa resurs- riökohtaisten kertomusten kanssa parantaa 10926: sien käytössä lisättiin siirtämällä resurssilaji- eduskunnan mahdollisuuksia suhteuttaa mää- 10927: en valinta toimintamenomäärärahan puitteis- rärahaehdotuksia toteutuneeseen tuloskehi- 10928: sa virastolle itselleen. Samalla siirrettiin ai- tykseen. 10929: kaisemmin keskitetysti rahoitetut kustan- Valtiovarainministeriö on käynnistänyt 10930: nuserät virastojen vastuulle. Tämän vastapai- yhteistoiminnassa kaikkien ministeriöiden 10931: noksi ohjausprosessissa kiinnitettiin entistä kanssa laaja-alaisen talousarvion rakenteen 10932: enemmän huomiota siihen, millaisia tuloksia ja tietosisällön kehittämistyön, jossa pyritään 10933: virasto saa aikaan määrärahoilla. Ministeriön perustelujen esitystavan selkeyttämiseen, 10934: 12 10935: 10936: sisällölliseen yhtenäisyyteen ja tulokselli- tiin. Tähän arvioon voidaan yhtyä. Tilanteen 10937: suustavoitteiden vertailukelpoiseen esittämi- korjaaminen edellyttää jatkuvaa panostusta 10938: seen. Ensimmäiset tulokset työstä sisältyne- myös tulevina vuosina. 10939: vät vuoden 1999 talousarvioesitykseen, mut- Ydinkysymyksiä tässä työssä ovat toimin- 10940: ta kokonaisuutena kehittämistyö vaatinee taa ja taloutta ja tuloksellisuutta koskevan 10941: muutaman vuoden ajan. raportoinnin tietosisällön parantaminen ja 10942: Valtiontilintarkastajien kertomuksessa ja tilivelvollisuuden täsmentäminen. Erityisesti 10943: valtiovarainvaliokunnan siitä antamassa mie- on täsmennettävä ministeriöiden asemaa tili- 10944: tinnössä on esitetty arvio, etteivät ministeriöt velvollisuutta toteuttavien raporttien käsitte- 10945: yleisesti ottaen ole riittävän hyvin paneutu- lijänä ja uudistuviin tilinpäätöksiin ja toi- 10946: neet tuloksellisuuden seurantaan ja arvioin- mintakertomuksiin reagoivana vastuutasona. 10947: 13 10948: 10949: SISÄLLYSLUETTELO 10950: 10951: Sivu 10952: Valtiontalouden parlamentaarisen tarkastuksen kehittäminen ............... 5 10953: Pankkituki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 10954: Pankkikriisin syyt ja hoitaminen ................................. 6 10955: Oikeudenkäynnit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 7 10956: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 10957: Alkoholijärjestelmän muutos ..................................... 9 10958: Euroopan unionin ja Suomen väliset rahoitussuhteet ..................... 9 10959: Tulostavoitteiden toteutuminen kertomusvuonna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 10960: K 10/1997 vp 10961: 10962: 10963: 10964: 10965: Valtiontili ntarkastaja i n 10966: 10967: kertomus 10968: 10969: 10970: 10971: 10972: HELSINKI 1997 10973: ISSN 0355-2535 10974: OY EDITA AB. HELSINKI 1997 10975: EDUSKUNNALLE 10976: 10977: Vuodeksi 1996 valitut valtiontilintarkastajat tiontilintarkastajain johtosäännön 6 §:ssä määrä- 10978: antavat täten kunnioittavasti Eduskunnalle val- tyn kertomuksen. 10979: 10980: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997 10981: 10982: 10983: 10984: 10985: )lUMI.:·?" 10986: Gri etsarTiai(r 10987: 10988: 10989: ~ 10990: OivaSa~ 10991: ~~/l.Jl~ ~~ 10992: Kari MyiiVrlfeC}l /~antanen 10993: 10994: 10995: Teuvo Mäkelä 10996: JHTT 10997: 5 10998: 10999: 11000: 11001: 11002: Vuoden 1996 valtiontilintarkastajien toiminta 11003: 11004: Valtiontilintarkastajat nä on toiminut tarkastusneuvos Teuvo Mäkelä 11005: JHTI. Valtiontilintarkastajien ensimmäistä tar- 11006: Eduskunta valitsi 5.4.1995 valtiontilintarkasta- 11007: kastusjaostoa on avustanut kanslian 1 jaosto, 11008: jiksi toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammi- 11009: johon ovat kuuluneet tarkastusneuvos Asko 11010: kuuta 1996 ja päättyy sen kalenterivuoden lo- 11011: Valkosalo JHTI, ylitarkastajat Kari Kauppinen 11012: pussa, jolloin seuraavat kansanedustajain vaalit 11013: ja Kaj Laine sekä tarkastaja Marjaana Solanne. 11014: toimitetaan, kansanedustajat Markus Aaltosen, 11015: Valtiontilintarkastajien toista tarkastusjaostoa 11016: Jorma Rantasen, Kari Myllyniemen, Oiva Save- 11017: on avustanut kanslian II jaosto, johon ovat 11018: lan ja Håkan Malmin sekä valtiontilintarkastaji- 11019: kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä 11020: en varajäseniksi kansanedustajat Matti Vähänä- 11021: JHTI, ylitarkastajat Jarmo Laine (vv. 10.3.- 11022: kin, Asko Apukan, Raimo Liikkasen, Osmo 11023: 31.7.1997 OECD:njulkisen hallinnon yksikössä 11024: Kurolan ja Toimi Kankaanniemen. Kansan- 11025: suoritettavaa tutkimustyötä varten) ja Senja Ko- 11026: edustaja Markus Aaltosen pyydettyä 14.5.1996 11027: lehmainen sekä tarkastaja Marjatta Mylly. 11028: eron valtiontilintarkastajan tehtävästä eduskun- 11029: Valtiontilintarkastajien tarkastustoimintaa 11030: ta valitsi 21.5.1996 hänen sijaansa valtiontilin- 11031: palvelevasta tutkimustoiminnasta sekä valtion- 11032: tarkastajaksi kansanedustaja Lauri Metsämäen. 11033: tilintarkastajien ja heidän kansliansa pitkän ai- 11034: Valtiontilintarkastajat valitsivat kokoukses- 11035: kavälin suunnittelusta on vastannut tarkastus- 11036: saan 5.5.1995 puheenjohtajakseen Markus Aal- neuvos Mauri Lehmusto. Valtiontilintarkastajien 11037: tosen ja varapuheenjohtajakseen Oiva Savelan. 11038: kokousten sihteerinä on toiminut hallintoylitar- 11039: Kansanedustaja Aaltosen erottua valtiontilintar- 11040: kastaja Jorma Syväoja, joka on vastannut myös 11041: kastajien puheenjohtajan tehtävästä valtiontilin- 11042: suunnittelutehtävistä sekä kanslian yleisistä toi- 11043: tarkastajat valitsivat 28.5.1996 puheenjohtajak- 11044: minnoista apunaan tarkastaja Tuija Myllyvuori, 11045: seen kansanedustaja Lauri Metsämäen. Tarkas- 11046: apulaistarkastaja Jaana Holmberg ja toimis- 11047: tustoimintaansa varten valtiontilintarkastajat 11048: tosihteeri Marja Huovila, määräaikainen toimis- 11049: ovat olleet jakaantuneina kahteen tarkastusja- 11050: tosihteeri Ulla Taari sekä virastoavustajat Juha 11051: ostoon. Ensimmäiseen jaostoon ovat kuuluneet 11052: Rantapuro (1.12.1996-28.2.1997) ja Jari Räsä- 11053: Metsämäki, Malm ja Myllyniemi sekä toiseen 11054: nen (1.3.1997 lukien). 11055: Savela ja Rantanen. 11056: Valtiontilintarkastajain kanslia joutui edus- 11057: kuntatalon käytyä ahtaaksi siirtymään 11058: Valtiontilintarkastajain kanslia 15.12.1996 vuokratiloihin osoitteeseen Annan- 11059: katu 44 A. Muutto ja siihen liittyneet toimet 11060: valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia, kalusto- ja laitehankintoineen aiheuttivat kans- 11061: jossa on 15 pysyvää virkaa. Kanslian esimiehe- lian henkilökunnalle huomattavasti lisätyötä, 11062: 11063: 11064: 11065: 11066: 370148 11067: 6 11068: 11069: minkä lisäksi atk-, posti- ja puhelinyhteyksissä tajien kokouksissa ja lähetettiin ministeriöille ja 11070: ilmeni alkuvaiheessa huomattavia vaikeuksia. virastoille joulukuussa 1996. Valtiontilintarkas- 11071: Tämän vuoksi valtiontilintarkastajien ja kansli- tajat päättivät vuotta 1996 koskevasta toiminta- 11072: an toiminta vuoteen 1996 kohdistuvassa tarkas- suunnitelmastaan lopullisesti kokouksessaan 11073: tuksessa normalisoitui vasta helmikuussa 1997, 15.1.1997. Valtiontilintarkastajat aloittivat piiri- 11074: ja valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta ja paikallishallinnon tarkastukset lokakuussa 11075: 1996 voitiin antaa eduskunnalle vasta joulu- 1996 ja ministeriöiden tarkastukset helmikuus- 11076: kuun 1997 puolivälissä. sa 1997. 11077: Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet val- 11078: Yhteistoiminta Valtiontalouden tarkastus- tionhallinnon varainkäyttöä ja taloudenhoitoa 11079: viraston kanssa käymällä läpi valtiovarainministeriön raha-asi- 11080: ainkäsittelyn ja valtioneuvoston raha-asiainva- 11081: Yhteistoiminta Valtiontalouden tarkastusviras- liokunnan esityslistat 11082: ton kanssa on jatkunut entiseen tapaan siten, Kotimaiset tarkastusmatkat tehtiin Turun ja 11083: että tarkastusvirasto on toimittanut valtiontilin- Porin sekä Kymen lääneihin. Turun ja Porin 11084: tarkastajille kaikki antamansa kertomukset seli- lääniin 23.-24.10.1996 tehdyn tarkastusmat- 11085: tyksineen, lausuntoineen ja päätöksineen. Vuo- kan kohteina olivat lääninhallituksen (maaher- 11086: den 1996 valtiontilintarkastajien toimikauden ra Pirkko Työläjärvi) ohella seuraavat virastot ja 11087: aikana tarkastusvirasto antoi kaikkiaan 155 tar- laitokset: Varsinais-Suomen liitto, Satakuntaliit- 11088: kastuskertomustaan, selvitystään, lausuntoaan to, kauppa- ja teollisuusministeriön Turun piiri- 11089: tai aloitettaan tiedoksi valtiontilintarkastajille. toimisto, Teknologian kehittämiskeskuksen 11090: Tarkastuskertomuksista on luettelo tämän ker- Turun alueyksikkö, Kera Oy:n Turun aluekont- 11091: tomuksen yleisessä osassa. Valtiontilintarkasta- tori, Turun hovioikeus, Turun työvoimapiiri, 11092: jain kanslia on yhteistoiminnassa eduskunnan Turun rannikkorykmentti, Turun yliopisto ja 11093: atk-yksikön ja Valtiontalouden tarkastusviras- Lounais-Suomen ympäristökeskus. 11094: ton kanssa siirtänyt tarkastusviraston julkisen Kymen lääniin 6.-7.11.1996 tehdyn tarkas- 11095: tekstitietokannan kansanedustajien käyttöön tusmatkan kohteina olivat lääninhallituksen 11096: eduskunnan tietojärjestelmään. (maaherra Mauri Miettinen) ohella seuraavat 11097: virastot ja laitokset: Kymenlaakson liitto, Etelä- 11098: Valtiontilintarkastajien tarkastustoiminta Karjalan liitto, Kymen läänin työvoimapiiri, Ky- 11099: men lääninoikeus, Valtionrautatiet Oy (Kouvo- 11100: Valtiontilintarkastajat päättivät kokouksessaan la) ja Helsingin yliopiston Kouvolan kääntäjän- 11101: 17.5.1996loppuvuotta 1996 koskevasta toimin- koulutuslaitos. 11102: tasuunnitelmastaan ja siihen liittyvistä tarkas- Lisäksi tehtiin ulkoasiainhallinnon tarkastuk- 11103: tusmatkoistaan syyskaudella 1996. Joulukuussa seen liittyvä tarkastusmatka 18.1.-2.2.1996 11104: 1996 pitämissään kokouksissa valtiontilintar- Amerikan yhdysvaltoihin (New York, Los An- 11105: kastajat päättivät vuoteen 1996 kohdistuvan geles, Washington), Meksikoon (Mexico) ja Ni- 11106: tarkastuksen yhteydessä esille otettavat kaikkia caraguaan (Managua). 11107: hallinnonaloja koskevat selvitysaiheet ja hallin- Tarkastusmatkalla esiin tulleista asioista laa- 11108: nonaloittaiset erityiskysymykset. Näitä koske- dittiin muistio, joka käsiteltiin valtiontilintarkas- 11109: vat selvityspyynnöt käsiteltiin valtiontilintarkas- tajien kokouksessa ja lähetettiin ulkoasiainmi- 11110: 7 11111: 11112: nisteriölle 8.4.1997. Ulkoasiainministeriö antoi 21.3.1997 Valtioneuvoston kanslia (valtio- 11113: tarkastushavainnoista lausuntonsa 29.5.1997, sihteeri Rauno Saari) 11114: joka käsiteltiin valtiontilintarkastajien kokouk- 2.4.1997 Uudenmaan sairaanhoitopiiri 11115: sessa 10.6.1997. (hallituksen puheenjohtaja Erkki 11116: Tämän lisäksi valtiontilintarkastajat ja kansli- Veräjänkorva) 11117: an henkilökunta osallistuivat 26.-27.8.1997 4.4.1997 Opetushallitus (pääjohtaja Jukka 11118: järjestettyyn tarkastus- ja seminaarimatkaan Tal- Sarjala) 11119: linnaan. 8.4.1997 Ulkoasiainministeriö (valtiosih- 11120: Valtiontilintarkastajat ovat edellä mainittujen teeri Jukka Valtasaari) 11121: lisäksi toimittaneet seuraavat tarkastukset: 9.4.1997 Sisäasiainministeriö (ylijohtaja 11122: Pekka Kilpi) 11123: 7.2.1997 Ratahallintokeskus (ylijohtaja 11.4.1997 Liikenneministeriö (kansliapääl- 11124: Ossi Niemimuukko) likkö Juhani Korpela) 11125: 11.2.1997 Puolustusministeriö (puolustus- 15.4.1997 Maa- ja metsätalousministeriö 11126: ministeri Anneli Taina) (kansliapäällikkö Reino Uronen) 11127: 12.2.1997 Raha-automaattiyhdistys (toimi- 16.4.1997 Uudenmaan maaseutuelinkeino- 11128: tusjohtaja Markku Ruohonen) piiri (piiripäällikkö Lasse Nyman) 11129: 14.2.1997 Uudenmaan lääninhallitus (maa- 18.4.1997 Helsingin yliopisto (rehtori Kari 11130: herra Pekka Silventoinen) Raivio) 11131: 18.2.1997 Kilpailuvirasto (ylijohtaja Matti 22.4.1997 Sisu Oy (toimitusjohtaja Christer 11132: Purasjoki) Granskog) 11133: 19.2.1997 Ympäristöministeriö (kansliapääl- 23.4.1997 Uudenmaan sotilasläänin esikun- 11134: likkö Sirkka Hautojärvi) ta (sotilasläänin komentaja, pri- 11135: 25.2.1997 Imatran Voima Oy (pääjohtaja kaatin kenraali Olli Heiskanen) 11136: Kalevi Numminen) 25.4.1997 Avena Yhtiöt (toimitusjohtaja 11137: 26.2.1997 Oikeusministeriö (oikeusminis- Hannu Pelttari) 11138: teri Kari Häkämies) 14.5.1997 Sosiaali- ja terveysministeriö 11139: 28.2.1997 Opetusministeriö (kansliapäällik- (kansliapäällikkö Markku Lehto) 11140: kö Vilho Hirvi) 16.5.1997 Suojelupoliisi (suojelupoliisin 11141: 5.3.1997 Valtiovarainministeriö (valtiova- päällikkö Seppo Nevala) 11142: rainministeri Sauli Niinistö ja mi- 23.5.1997 Työministeriö (kansliapäällikkö 11143: nisteri Arja Alho) Pertti Sorsa) 11144: 7.3.1997 Kauppa- ja teollisuusministeriö 28.5.1997 Suomen PT Oy (toimitusjohtaja 11145: (kansliapäällikkö Matti Vuoria) Pekka Vennamo) 11146: 11.3.1997 Tietosuojavaltuutetun toimisto 30.5.1997 Rahapaja Oy (toimitusjohtaja Rai- 11147: (tietosuojavaltuutettu Jorma Kuo- mo Makkonen) 11148: pus) 6.6.1997 Uudenmaan läänin työvoimapiiri 11149: 12.3.1997 Kauppatalo Hansel Oy (toimitus- (työvoimapiirin päällikkö Hannu 11150: johtaja Kristiina Illi) Paju) 11151: 14.3.1997 Tullilaitos (pääjohtaja Berndt Jo- 11152: hansson) 11153: 8 11154: 11155: Vuoteen 1996 kohdistuneessa tarkastuksessa syttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa 11156: esillä olleet asiat 10.6.1997. 11157: Oikeusministeriön hallinnonalalla on pereh- 11158: Valtiontilintarkastajat ovat tarkastaneet talous- dytty virkamiesten asemaan muuttuvassa hal- 11159: arvion noudattamista, valtionvelkaa, valtion lai- linnossa, tietosu ojaan, vaalien toimittamiseen ja 11160: nanantaa ja valtion korkotukilainoja. Näiden lainvalmistelun laadun parantamiseen. Oikeus- 11161: tarkastusten ja niistä laadittujen kertomus- ministeriön tarkastuskäynnin yhteydessä käsi- 11162: osuuksien valmistelu on ollut tarkastaja Marjatta teltiin mm. kertomusvuoden toiminnan tavoit- 11163: Myllyn, tarkastaja Marjaana Solanteen ja hallin- teiden saavuttamista, käräjäoikeuksien toimin- 11164: toylitarkastaja Jorma Syväojan (valtionvelka ja taa, Kriminaalihuoltoyhdistyksen asemaa ja 11165: lainananto) vastuulla. Niitä koskevat kertomus- lainvalmistelun kehittämistä. Oikeusministe- 11166: osuudet valmistuivat ja ne hyväksyttiin valtion- riön hallinnonalan tarkastuksen ja sitä koske- 11167: tilintarkastajien kokouksissa 21.10.1997 (val- van kertomusosuuden valmistelusta on vastan- 11168: tionvelka ja lainananto) ja 7.11.1997 (talousarvi- nut ylitarkastaja Kaj Laine. Kertomusosuus val- 11169: on toteutuminen). Kertomuksen yleisessä osas- mistui ja hyväksyttiin valtiontilintarkastajien 11170: sa on myös käsitelty tulossopimusmenettelyä kokouksessa 16.9.1997. 11171: valtionhallinnon tulosohjausprosessin osana. Tarkastuksessa on selvitetty sisäasianminis- 11172: Tätä koskevien tarkastusten ja niistä laadittavan teriön ja sen alaisten laitosten ja virastojen 11173: kertomusosuuden valmistelusta on vastannut maksullisen toiminnan järjestelyjä, poliisin teh- 11174: tarkastusneuvos Mauri Lehmusta, kertomus- täväkentän laajuutta, lahjoituksia lähialueille ja 11175: osuus valmistui ja hyväksyttiin valtiontilintar- suojelupoliisin asemaa. Sisäasiainministeriön 11176: kastajien kokouksessa 30.9.1997. tarkastuskäynnillä käsiteltiin hallinnonalan kes- 11177: Vuoden 1996 tarkastuksessa on selvitelty keisiä tapahtumia, EU-rakennerahasto-ohjel- 11178: ulkoasiainministeriön maksullisen toiminnan man hallinnointia, Euroopan unionin rajan val- 11179: järjestelyjä, ulkoasiain hoidon perusteiden vontaa ja pelastushallinnon nykytilaa. Sisäasi- 11180: muuttumista viime vuosina ja perusteiden vai- ainministeriön hallinnonalan tarkastuksen ja 11181: kutuksia ulkoasiainhallintoon, virkaan nimittä- sitä koskevan kertomusosuuden valmistelusta 11182: miseen liittyviä kysymyksiä ja Venäjän kanssa on vastannut tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä. 11183: soimittavia sopimuksia. Ulkoasiainministeriön Kertomusosuus valmistui ja hyväksyttiin val- 11184: tarkastuskäynnillä käsiteltiin hallinnonalan kes- tiontilintarkastajien kokouksessa 9.9.1997. 11185: keisiä tapahtumia, Suomen toimintaa Euroopan Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet puo- 11186: unionissa ja valmistautumista Euroopan unio- lustusministeriön hallinnonalalla sotilaallista 11187: nin puheenjohtajuuteen sekä suurlähetystö- maanpuolustusta turvallisuuspolitiikan osana, 11188: hankkeita Limassa ja Zagrebissa. Lisäksi val- sisäiseen turvallisuuteen liittyvää viranomaisten 11189: tiontilintarkastajat ovat kuulleet kokouksessaan välistä yhteistyötä ja puolustushallinnon tieto- 11190: 19.11.1996 asiantuntijoina ulkoasiainhallinnon järjestelmien turvallisuutta, puolustushallinnon 11191: tarkastaja Risto Rännäliä ja ylitarkastaja Jouko organisaatiouudistusten vaikutuksia sekä eräitä 11192: Kaartista. Hallinnonalan tarkastuksen ja sitä varusmiespalvelusta koskevia asioita. Puolus- 11193: koskevan kertomusosuuden valmistelu on kuu- tusministeriön hallinnonalan tarkastuksen ja 11194: lunut tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälän vastuu- sitä koskevan kertomusosuuden valmistelusta 11195: alueeseen. Kertomusosuus valmistui ja hyväk- on vastannut ylitarkastaja Senja Kolehmainen. 11196: 9 11197: 11198: 11199: Kertomusosuus valmistui ja hyväksyttiin val- Marja Huovila (kääntäjänkoulutus). Kertomus- 11200: tiontilintarkastajien kokouksessa 28.10.1997. osuus valmistui ja hyväksyttiin valtiontilintar- 11201: Valtiovarainministeriön hallinnonalalla on kastajien kokouksessa 4.11.1997. 11202: selvitetty Euroopan unionin jäsenyyden vaiku- Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 11203: tuksia Suomen valtionhallintoon sekä sitä, mi- alalla on selvitetty maaseutuohjelman tavoittei- 11204: ten Suomi on saavuttanut Euroopan talous- ja ta ja niiden toteutumista, Suomen maataloutta ja 11205: rahaliiton (EMU:n) lähestymiskriteereitä. Lisäk- maatalouspolitiikkaa muuttuvassa Euroopassa 11206: si on selvitetty talous- ja finanssipolitiikan tilaa, sekä elintarvikkeiden huoltovarmuuden tur- 11207: talouspolitiikan tutkimus- ja valmistelutyötä, vaamista. Ministeriön tarkastuskäynnillä käsi- 11208: verojäämien kehitystä ja perintää sekä valtion teltiin Suomen maatalouden nykytilaa ja kehi- 11209: henkilöstöpolitiikkaa. Valtiovarainministeriön tysnäkymiä, kansallisen maatalouspolitiikan 11210: tarkastuksen yhteydessä valtiontilintarkastajat asemaa ja ED-jäsenyyden aiheuttamia muutok- 11211: kuulivat yleiskatsauksen hallinnonalan tapah- sia ja mahdollisia epäkohtia sekä maaseutuoh- 11212: tumista ja ministeriön toiminnasta v. 1996 sekä jelman toteutumista ja työllisyysvaikutuksia. 11213: saivat selvityksen hallinnonalan tavoitteiden Edellisellä tarkastuskäynnillä jo esillä olleet 11214: asettamisesta, toteutumisen seurannasta ja tu- merilohenkalastuksen ongelmat olivat yhä rat- 11215: losinformaatiosta, talouspolitiikasta ja valtionta- kaisematta, minkä lisäksi oli tullut uusi ongel- 11216: louden tilasta, verohallinnon toiminnasta ja toi- ma, Ahvenanmaan lohenkalastuskiista. Hallin- 11217: mivuudesta sekä virastojen siirtymisestä kan- nonalan tarkastuksen ja sitä koskevan kerto- 11218: nustavaan palkkaukseen. Hallinnonalan tarkas- musosuuden valmistelu on kuulunut tarkastus- 11219: tusten ja sitä koskevan kertomusosuuden val- neuvos Asko Valkosalon vastuualueeseen ja 11220: mistelu on kuulunut ylitarkastaja Jarmo Laineen sitä koskeva kertomusosuus valmistui ja hyväk- 11221: vastuualueeseen. Valmisteluun ovat osallistu- syttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa 11222: neet myös tarkastaja Tuija Myllyvuori (verotus) 16.9.1997. 11223: ja tarkastaja Marjatta Mylly (henkilöstö). Hallin- Liikenneministeriön hallinnonalalla on pe- 11224: nonalan kertomusosuus valmistui ja hyväksyt- rehdytty Suomen kauttakulkuasemaan suhtees- 11225: tiin valtiontilintarkastajien kokouksessa sa Venäjään, posti- ja teletoiminnan ohjaukseen 11226: 30.9.1997, joskin verotusta koskeva kertomus- ja säätelyyn, rataverkon kehittämiseen ja vaaral- 11227: osuus valmistui ja hyväksyttiin valtiontilintar- listen aineiden kuljetusten turvallisuuteen. Lii- 11228: kastajien kokouksessa 4.11.1997 ja henkilöstöä kenneministeriön tarkastuskäynnillä käsiteltiin 11229: koskeva kertomusosuus 28.10.1997. mm. liikenteen infrastruktuuri-investointeja, 11230: Opetusministeriön hallinnonalalla on selvi- hallinnonalan liikelaitosten ja osakeyhtiöiden 11231: tetty koulutusjärjestelmän kehittämistä, koulu- ohjausmahdollisuuksia sekä tietoliikenteen ja 11232: tuksen ja elinkeinoelämän koordinointia, kou- televerkkojen kehitystä. Hallinnonalan tarkas- 11233: lutusmenoja, opiskelijoiden valintajärjestelmää, tuksen ja sitä koskevan kertomusosuuden val- 11234: yliopistolaitoksen toimintaa, kääntäjänkoulu- mistelusta on vastannut ylitarkastaja Kaj Laine. 11235: tusta sekä tieteen nykytilaa ja tulevaisuuden Kertomusosuus valmistui ja hyväksyttiin val- 11236: tutkimusta. Hallinnonalan tarkastuksen ja sitä tiontilintarkastajien kokouksessa 28.10.1997. 11237: koskevan kertomusosuuden valmistelusta on Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 11238: vastannut ylitarkastaja Senja Kolehmainen. Val- alalla on selvitetty Suomen energiatalouden 11239: misteluun on osallistunut myös toimistosihteeri nykytilaa ja kehittämisvaihtoehtoja, vientiteolli- 11240: 10 11241: 11242: suutta, teollisuuspolitiikkaa, elinkeinojen val- välityksen toimivuutta ja laatua sekä ikääntyvi- 11243: vonta- ja tarkastustoimen hajanaisuutta sekä en asemaa työmarkkinoilla. Lisäksi perehdyttiin 11244: valtion hankintatoimen kehittämistä. Kauppa- työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutta- 11245: ja teollisuusministeriön tarkastuskäynnillä käsi- vuuteen ja kehittämistarpeisiin. Hallinnonalan 11246: teltiin energia politiikkaa, kansallisen tukipolitii- tarkastusten ja niiden perusteella laaditun ker- 11247: kan asemaa ja selkiyttämistä sekä telakkateolli- tomusosuuden valmistelu on kuulunut ylitar- 11248: suuden tuen alentamis- tai lopettamismahdolli- kastaja Kari Kauppisen vastuualueeseen, ja ker- 11249: suuksia. Hallinnonalan tarkastusten ja sitä kos- tomusosuus valmistui ja hyväksyttiin valtionti- 11250: kevan kertomusosuuden valmistelusta on vas- lintarkastajien kokouksessa 21.10.1997. 11251: tannut tarkastusneuvos Asko Valkosalo, ja ker- Ympäristöministeriön hallinnonalalla on sel- 11252: tomusosuus valmistui ja hyväksyttiin valtionti- vitetty Itämeren tilaa ja suojelutoimia sekä ke- 11253: lintarkastajien kokouksessa 27.5.1997. mikaalien ja jätteiden siirtoa Itämeren alueella, 11254: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalal- Suomen Euroopan unionilta saamaa ympäristö- 11255: la on käsitelty erikoissairaanhoidon järjestämis- rahoitusta ja sen käyttöä sekä luonnonsuojelun 11256: tä, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tukemista valtion määrärahoin. Ympäristömi- 11257: sekä lääninhallitusten sosiaali- ja terveysyksi- nisteriön tarkastuskäynnillä valtiontilintarkasta- 11258: köiden ja Raha-automaattiyhdistyksen toimin- jat saivat selvityksen hallinnonalan keskeisistä 11259: taa. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkastus- tapahtumista ja ministeriön toiminnasta kerto- 11260: käynnillä käsiteltiin hallinnonalan keskeistä toi- musvuonna, ympäristövaikutusten arviointijär- 11261: mintaa ja tulostavoitteita kertomusvuonna, jestelmästä, Suomen typpi- ja rikkipäästöistä 11262: säästöpäätösten vaikutuksia sosiaali- ja terveys- suhteessa Rio de Janeiron ilmastosopimukseen 11263: palveluihin ja sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja sekä ympäristövahinkojen torjunnasta maa- ja 11264: terveyspalvelujen leikkausten ja laman vaiku- vesialueilla. Hallinnonalan tarkastusten ja nii- 11265: tuksia lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin. Lisäksi den perusteella laaditun kertomusosuuden val- 11266: perehdyttiin sairasvakuutusjärjestelmän ja lää- mistelusta on vastannut ylitarkastaja Jarmo Lai- 11267: kehuollon epäkohtiin ja kehittämistarpeisiin. ne. Kertomusosuus valmistui ja hyväksyttiin 11268: Hallinnonalan tarkastusten ja niiden pohjalta valtiontilintarkastajien kokouksessa 9.9.1997. 11269: laaditun kertomusosuuden valmistelusta on Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden osal- 11270: vastannut ylitarkastaja Kari Kauppinen. Valmis- ta on perehdytty yhtiöiden taloudelliseen tilaan, 11271: teluun osallistui myös tarkastaja Marjaana So- niiden merkittävimpiin organisaatiomuutoksiin 11272: lanne (lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut). sekä valtion ja näiden yhtiöiden välisiin rahoi- 11273: Kertomusosuus valmistui ja hyväksyttiin val- tussuhteisiin. Lisäksi on selvitetty valtionenem- 11274: tiontilintarkastajien kokouksessa 17.6.1997, mistöisten osakeyhtiöiden omistuspohjan laa- 11275: paitsi lasten ja nuorten mielenterveyspalvelui- jentamista sekä hallintoneuvostojen asemaa. 11276: den osuus 4.11.1997. Näihin liittyvien tarkastusten ja kertomusosuu- 11277: Työministeriön hallinnonalalla on tarkastettu den valmistelusta on vastannut ylitarkastaja Jar- 11278: työllisyyden kehitystä, työvoimapoliittisia toi- mo Laine, ja kertomusosuus valmistui ja hyväk- 11279: menpiteitä sekä työhallinnon piiri- ja paikallis- syttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa 11280: hallintoa. Työministeriön tarkastuskäynnillä 21.10.1997. 11281: käsiteltiin hallinnonalan keskeistä toimintaa ja Valtiontilintarkastajien tarkastustoimintaa 11282: tulostavoitteita kertomusvuonna, julkisen työn- palvelevaa tutkimustoimintaa käsittelevästä 11283: 11 11284: 11285: 11286: kertomusosuudesta ja sen valmistelusta on vas- tiovarainministeriön 24.6.1997 pyytämän lau- 11287: tannut tarkastusneuvos Mauri Lehmusta. Kerto- sunnon Omistajaohjaustyöryhmän muistiosta 11288: musosuus valmistui ja hyväksyttiin valtiontilin- (VM:n työryhmämuistio 1997:123) sekä valtio- 11289: tarkastajien kokouksessa 23.9.1997. varainministeriön 24.6.1997 pyytämän lausun- 11290: Tarkastustoiminnassa esille tulleita epä- non Valvontatyöryhmän muistiosta (VM:n työ- 11291: kohtia on tarkasteltu jäljempänä tässä kerto- ryhmämuistio 1997:15). 11292: muksessa hallinnonaloittain. Paikallistarkas- 11293: tuksissa esille tulleita kysymyksiä on käsitelty Tutkimustoiminta 11294: kunkin hallinnonalan yhteydessä. Tarkastus- 11295: ten yhteydessä valtiontilintarkastajat ovat seu- Vuonna 1996 rahoitetun tutkimustoiminnan tu- 11296: ranneet myös aiempina vuosina tehtyjen loksia selostetaan tarkemmin tämän kertomuk- 11297: muistutusten ja huomautusten huomioon ot- sen viimeisessä luvussa. Vuonna 1997 valtionti- 11298: tamista valtionhallinnossa. Mikäli on katsottu lintarkastajilla oli käytettävissään yhteensä 11299: aihetta olevan, samoihin seikkoihin on kiin- 450 000 mk ulkopuolisilta hankinavaan tutki- 11300: nitetty uudelleen huomiota osana kertomus- mustoimintaan. Tutkimustoiminnan painopis- 11301: vuoden tarkastusta, ja tällöin tehdyt havain- tealueiksi määriteltiin tulosohjauksen ja -johta- 11302: not ja muistutukset on esitetty asianomaisen misen arviointi, valtion ja Euroopan unionin 11303: hallinnonalan kohdalla. tukitoiminta, peruspalvelujen tarjonnan ja ky- 11304: synnän tasapuolisuus sekä esitutkimushank- 11305: Lausunnot keet. 11306: Joulukuun 1996 alussa lähetettyyn tarjous- 11307: Vuosiksi 19%-1999 valitut valtiontilintarkasta- pyyntökirjeeseen saatiin määräaikaan mennes- 11308: jat antoivat eduskunnan puhemiehelle lausun- sä yhteensä 15 vastausta, joiden yhteenlaskettu 11309: non valtiontalouden kehittämistoimikunta 95:n rahoitustarve oli 1,7 Mmk. Tarjouskierroksen 11310: muistiosta 18.9.1996 . jälkeen valtiontilintarkastajat päättivät maalis- ja 11311: Valtiovarainministeriö pyysi kirjeellään huhtikuussa 1997 käynnistää seuraavat tutki- 11312: 20.1.1997 valtiontilintarkastajien lausuntoa mushankkeet: 11313: luonnoksesta JHTT-asetuksen muuttamisesta - Pienen ja keskisuuren yritystOimmnan 11314: lähinnä JHTT-tutkintoon hyväksymisedellytys- toimintaedellytykset ja kehitysnäkymät Suo- 11315: ten osalta. Valtiontilintarkastajat antoivat pyy- men kansantaloudessa. Helsingin yliopisto, 11316: detyn lausunnon 6.2.1997. professori Vesa Kanniainen. 11317: Valtiontilintarkastajat vastasivat 13.5.1997 - EU-tukien koordinoinnin ja seurannan 11318: valtiovarainministeriön 7.4.1997 päivättyyn ky- kehittäminen. Turun yliopisto, VTT Pekka Ket- 11319: selyyn, joka koski maksullisessa toiminnassa tunen. 11320: sovellettavia hinnoitteluperiaatteita. - Valtionosuuden epävarma kohtaanto. 11321: Oikeusministeriö pyysi kirjeellään 25.7.1997 Joensuun yliopisto, professori Juha Alho. 11322: valtiontilintarkastajien lausuntoa Perustuslaki - Peruspalveluiden tasapuolisuuden ar- 11323: 2000 -komitean mietinnöstä (KM 1997:13). Val- viointi. Kuopion yliopisto, professori Pauli Nie- 11324: tiontilintarkastajat antoivat pyydetyn lausunnon melä. 11325: 21.8.1997. - Tulevaisuudentutkimuksen käyttö ja vai- 11326: Valtiontilintarkastajat antoivat 21.8.1997 val- kuttavuus ympäristöpoliittisessa päätöksen- 11327: 12 11328: 11329: 11330: teossa (esitutkimus). Turun kauppakorkeakou- neet valtion tai sen hallussa ollutta omaisuutta 11331: lu, professori Pentti Malaska. tai niistä on aiheutunut valtiolle vahingonkor- 11332: - Governance, control and accountability vausvelvollisuus. Koska nämä asiat on saatettu 11333: of public enterprises and state-owned cernpa- poliisiviranomaisten tutkittaviksi ja tuomiois- 11334: nies in OECD-countries. OECD/PUMA, ylitar- tuinten käsiteltäviksi, ei niitä ole käsitelty tässä 11335: kastaja, HTT Jarmo Laine. kertomuksessa. 11336: - Tulosmittaristot julkisorganisaatioiden Tätä kertomusta valmistellessaan valtiontilin- 11337: arvioinnin välineinä. Vaasan yliopisto, profes- tarkastajat ovat perehtyneet myös Hallituksen 11338: sori Ismo Lumijärvi. kertomukseen valtiovarain hoidosta ja tilasta, 11339: jonka aineisto on ollut valtiontilintarkastajien 11340: Kertomuksen valmistelu käytettävissä. Valtiontilintarkastajat eivät ole 11341: havainneet kertomuksessa erityistä huomautta- 11342: Välittömästi kunkin hallinnonalan keskushal- mista. 11343: linnon tarkastusten ja asiantuntijoiden kuulemi- 11344: sen jälkeen aloitettiin tämän kertomuksen val- Koulutus 11345: mistelu ja käsittely valtiontilintarkastajien koko- 11346: uksissa. Ensimmäisten hallinnonalojen käsittely Valtiontilintarkastajat ja heidän kansliansa hen- 11347: aloitettiin huhtikuun lopulla 1996, ja kertomuk- kilökunta ovat osallistuneet Tampereen Yli- 11348: sen painatus alkoi toukokuussa 1996. Kerto- opiston Täydennyskoulutuskeskuksen järjestä- 11349: muksen valmistelu päättyi marraskuussa 1997, mille julkistalouden tarkastajien neuvottelupäi- 11350: jolloin viimeiset käsikirjoitukset lähetettiin ville 4.- 5.6. 1997. Tämän lisäksi valtiontilintar- 11351: käännettäviksi ja painettaviksi. Tätä kertomusta kastajain kanslian henkilökunta on osallistunut 11352: valmistellessaan valtiontilintarkastajat ovat pitä- erilaisiin eduskunnan, Hallinnon kehittämis- 11353: neet 36 kokousta. keskuksen, valtiovarainministeriön, ulkoasiain- 11354: Yksityisten kansalaisten ja järjestöjen kan- ministeriön kehitysyhteistyöosaston,Tieturi 11355: nanottoja, selvityspyyntöjä ja aloitteita on val- Oy:n, JHTT-yhdistys ry:n ja Hallinnon tutki- 11356: tiontilintarkastajille tullut 20. muksen seuran järjestämiin koulutustilaisuuk- 11357: Kahden yksityishenkilön valtiontilintarkasta- siin ja seminaareihin. 11358: jille lähettämien Vantaan Vuokra-asunnot Oy:n 11359: toimia koskeneiden ilmiantokirjelmien johdos- Kansainvälinen toiminta 11360: ta valtiontilintarkastajat pyysivät selvitykset 11361: ympäristöministeriöltä, Valtiokanttorilta ja Val- Valtiontilintarkastajien kanslian kolme virka- 11362: tion asuntorahastolta. Asian johdosta kertyneet miestä kävivät 25.11.1996 Ruotsin valtiontilin- 11363: asiakirjat lähetettiin 10.12.1996 eduskunnan oi- tarkastajien kanslian kansliapäällikön kutsusta 11364: keusasiamiehelle mahdollisia toimenpiteitä tutustumassa Ruotsin valtiontilintarkastajien 11365: varten. kansliaan. 11366: Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet myös Valtiontilintarkastajien toimintaan ovat käy- 11367: valtion omaisuuteen ja hallinnon toimintaan neet tutustumassa varapääjohtaja Claudia Fri- 11368: kohdistuneen ilkivallan määrää ja laatua sekä xiones de Rosales, kansainvälisten suhteiden 11369: valtionhallinnon piirissä ilmi tulleita väärinkäy- johtaja Roger H. Miranda ja varapääjohtajan 11370: töksiä, lähinnä siltä osin, kuin ne ovat koske- avustaja Maria Martha Solorzano Nicaraguan 11371: 13 11372: 11373: valtiontarkastuslaitoksesta sekä Nicaraguan Xiangren sekä suurlähettiläs Wang Lian ja avus- 11374: suurlähettiläs Patricia Delgado 2.12.1996, pää- taja Zhang Fei Kiinan Kansantasavallasta 11375: johtaja John Pureeli ja apulaisjohtaja Michael 30.5.1997, kansliapäällikkö Åke Dahlberg ja 11376: Buckley Irlannin julkistenvarainvaliokunnasta tarkastuspäällikkö Ingemar Delveborn Ruotsin 11377: 21.1.1997, Ruotsin valtiontilintarkastajien edus- valtiontilintarkastajien kansliasta 20.8.1997, 11378: tajat 6.3.1997 ( 6 henkeä), vanhempi neuvonan- Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston vir- 11379: taja Kjell Larsson OECD/SIGMA 30.4.1997, yksi- kamiehet Carolina Malmerus, Susanne Jansson, 11380: könpäällikkö Derry Ormond OECD/PUMA Karin Hååg, Rolf Sandal, Gert Paulsson, Bengt 11381: 21.5.1997, ministeri Cao Qingze (Ministry of Nordström, Alfred Bretschneider, Fredrik Ro- 11382: supervision), Hunanin maakunnan tarkastusvi- sengren ja Kenneth Eliassan tarkastuspäällikkö 11383: raston pääjohtaja Sun Zaifu, Hubein maakun- Jan-Erik Furubon johdolla 6.10.1997. 11384: nan tarkastusviraston pääjohtaja Luo Qingquan, Lisäksi tarkastusneuvos Mauri Lehmusta val- 11385: tarkastusosaston johtaja Yang Chuande (State tiontilintarkastajain kansliasta on osallistunut 11386: Administration of Tobacco Trading) sekä tar- eduskunnan nimeämänä ECPRD:n makrotalou- 11387: kastusministeriöstä tilintarkastaja Yu Xueru, ja- dellisen työryhmän työskentelyyn vuosina 11388: ostopäällikkö Liu Niu ja jaostopäällikkö Kong 1996--97. 11389: Yleinen osa 11390: 11391: 11392: 11393: 11394: Vuoden 1996 tilinpäätöksen vertailu vuoden vuonna 199 426,3 Mmk. Lisäystä edellisestä vuo- 11395: 1995 tilinpäätökseen desta oli siis 1 093,9 Mmk (1 %). Vuoden 1995 11396: ylijäämä oli 3 039,8 Mmk ja kertomusvuoden alijää- 11397: Valtion tulot olivat v. 1995 201 372,2 Mmk ja kerto- mä 1 034,0 Mmk. Tilinpäätösluvut osastoittain ja 11398: musvuonna 198 392,3 Mmk, joten ne vähenivät pääluokittain vuosilta 1995 ja 1996 ilmenevät seu- 11399: edellisestä vuodesta 2 979,9 Mmk:lla (1 %). Valtion raavasta taulukosta. 11400: menot olivat v. 1995 198 332,4 Mmk ja kertomus- 11401: 11402: 11403: 11404: Lisäykset 11405: Osasto/Pääluokka 1995 1996 Vähennykset- 11406: mk mk mk % 11407: 11408: Tulot 11409: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot 108 476 060 920,56 124 006 898 202.48 15 530 837 281,92 14 11410: 12 Os. Sekalaiset tulot 31126 457 619.76 33 097 209 512,54 1 970 751 892.78 6 11411: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset 6 303 335 362,15 5 660 616 760.42 -642 718 601.73 -10 11412: 15 Os. Lainat 55 466 366 853,31 35 627 568 526,93 -19 838 798 326,38 -36 11413: 11414: Tulot yhteensä 201 372 220 755,78 198 392 293 002,37 -2 979 927 753,41 -1 11415: 11416: Menot 11417: 21 Pl. Tasavallan Presidentti 23 831 244,32 24 419 579,55 588 335,23 2 11418: 22 Pl. Eduskunta 240 650 777,34 248 982 478.49 8 331 701,15 3 11419: 23 Pl. Valtioneuvosto 171 020 305,08 196 635 793,71 25 615 488,63 15 11420: 24 Pl. Ulkoasia inministeriö 2 847 559 421,36 2 989 019 925,90 141 460 504,54 5 11421: 25 Pl. Oikeusministeriö 2 378 642 966,83 2 435 228 136.40 56 585 169,57 2 11422: 26 Pl. Sisä asiain ministeriö 10 441 905 719,57 6 502 411 636,92 -3 939 494 082,65 -38 11423: 27 Pl. Puolustusministeriö 8 336 362 945,09 9 287 160 230,82 950 797 285.73 11 11424: 28 Pl. Valtiovarainministeriö 24 580 360 228,01 29 502 691 897,07 4 922 331 669,06 20 11425: 29 Pl. Opetusministeriö 27 201 556 431,59 26 635 340 368,26 -566 216 063,33 -2 11426: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö 15 426194 027,63 12 727 006 990,92 -2 699 187 036.71 -17 11427: 31 Pl. Liikenneministeriö 8 302 335 723,82 8 130 149 239,15 -172 186 484,67 -2 11428: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö 7 702 856 833,28 5 350 481 936,25 -2 352 374 897,03 -31 11429: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö 49 026 834 676,32 48 221 001 576,82 -805 833 099,50 -2 11430: 34 Pl. Työministeriö 12 350 366 908,30 14 162 419 743,80 1 812 052 835,50 15 11431: 35 Pl. Ympäristöministeriö 4 716 837 005,39 3 980 254 720,32 -736 582 285,07 -16 11432: 36 Pl. Valtionvelka 24 585 087 500,62 29 033 101 192,38 4 448 013 691,76 18 11433: 11434: Menot yhteensä 198 332 402 714,55 199 426 305 446,76 1 093 902 732,21 1 11435: Ylijäämä 3 039 818 041,23 11436: Alijäämä 1 034 012 444,39 11437: 11438: 11439: 11440: 14 11441: Tulot Suhteellisesti ja markkamääräisesti eniten menot 11442: Tulot kasvoivat kertomusvuonna edelliseen vuo- vähenivät sisäasiainministeriön hallinnonalalla, 11443: teen verrattuna osastoissa 11 Verot ja veronluontei- 3 939,5 Mmk (38 %). Kuntien yleinen valtionosuus 11444: set tulot ja 12 Sekalaiset tulot. Verot ja veronluon- ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus- 11445: teiset tulot kasvoivat 15 530,8 Mmk (14 %). Kasvu lisä (momentti 26.97.31) aiheuttivat menoja kerto- 11446: johtui ennen muuta siitä, että tulo- ja varallisuusve- musvuonna 1 282,6 Mmk, mikä oli 4 252,6 Mmk 11447: ron tuotto kasvoi edellisestä vuodesta 7 907,7 (77 %) vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavat 11448: Mmk:lla (21 o/o), arvonlisäveron tuotto 5 163,6 menot (momentit 26.97.31 ja 33). Poliisitoimen 11449: Mmk:lla (14 %) ja polttoaineveron tuotto 1 086,3 menot olivat puolestaan 115,7 Mmk (4 %) edellis- 11450: Mmk:lla (9 %). Sekalaiset tulot olivat edelliseen vuotisia suuremmat ja EU:n osallistuminen raken- 11451: vuoteen verrattuna 1 970,8 Mmk (6 %) suuremmat. ne- ja aluekehitysohjelmiin aiheutti menoja 223,0 11452: Eniten tähän vaikutti luvun Muut sekalaiset tulot Mmk (61 %) enemmän kuin v. 1995. 11453: momentti Tulot osakemyynneistä, jolle kertyi Maa- ja metsätalousministeriön menot vähenivät 11454: 3 856,7 Mmk. Edellisenä vuonna vastaava moment- 2 699,2 Mmk:lla (17 %). Pääasiassa tähän vaikutti 11455: ti kuului kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- se, että maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen 11456: nonalalle ja tuotti 2 514,2 Mmk vähemmän eli menot olivat kertomusvuonna 3 020,5 Mmk (41 %) 11457: 1 342,5 Mmk. Valtiovarainministeriön hallinnon- edellisvuotisia pienemmät. Toisaalta EU-tulotuki 11458: alan tulot alenivat kertomusvuonna edelliseen vuo- aiheutti menoja 393,4 Mmk (31 %) enemmän kuin 11459: teen verrattuna, sillä siirtymäkorvaus Euroopan V. 1995. 11460: unionista oli kertomusvuonna 1 841,6 Mmk (68 %) Ympäristöministeriön menot vähenivät 736,6 11461: edellisvuotista pienempi. Mmk:lla (16 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Me- 11462: Markkamääräisesti ja suhteellisesti eniten tulot not vähenivät ennen muuta luvun Asunto- ja raken- 11463: vähenivät osastossa 15 Lainat 09 838,8 Mmk, nustoimi momenteissa ASP-järjestelmään liittyvät 11464: 36 %), sillä valtion nettolainanotto oli kertomus- palkkiot ja korkotuki (vähennys 251,3 Mmk, 98 %), 11465: vuonna 20 137,6 Mmk (37 %) pienempi kuin edel- Asumistuki (vähennys 340,0 Mmk, 13 %) ja Asunto- 11466: lisenä vuonna. lainojen korkotuki (vähennys 374,6 Mmk, 83 %). 11467: Avustukset korjaustoimintaan aiheuttivat puoles- 11468: Menot taan menoja 200,0 Mmk (61 %) enemmän kuin 11469: Menot kasvoivat markkamääräisesti ja suhteellisesti edellisenä vuonna. 11470: eniten valtiovarainministeriön pääluokassa 11471: ( 4 922,3 Mmk, 20 %). Pääluokan menoista rahoitus- 11472: markkinoiden vakauttaminen aiheutti kertomus- 11473: vuonna 13-kertaiset menot edelliseen vuoteen ver- Vuoden 1996 tilinpäätöksen vertailu 11474: rattuna ja ne olivat 3 952,2 Mmk, Valtion kiinteistö- talousarvioon 11475: laitoksen menot olivat 262,6 Mmk (65 %) suurem- 11476: mat kuin rakennushallinnon menot v. 1995, Suo- Varsinaisen talousarvion lisäksi, jossa tulojen lop- 11477: men maksuosuudet Euroopan unionille olivat pusumma oli 193 530 601 000 mk ja menojen 11478: 440,0 Mmk (10 %) edellisvuotisia suuremmat, ja 193 526 474 000 mk, annettiin kertomusvuonna 11479: eläkemenoista vakinaiset eläkkeet ja perhe-eläk- k o 1m e lisätalousarviota. Niissä hyväksyttiin tu- 11480: keet aiheuttivat 429,6 Mmk (4 %) enemmän menoja loihin lisäystä 7 748 178 000 mk ja menoihin 11481: kuin edellisenä vuonna. 7 748 211 549 mk. Talousarvioon merkityt tulot 11482: Menot valtionvelasta olivat kertomusvuonna olivat siten kaikkiaan 201 278 779 000 mk ja menot 11483: 4 448,0 Mmk (18 %) suuremmat kuin v. 1995 pää- 201 274 685 549 mk, joten budjetoidut tulot olivat 11484: asiassa siksi, että markkamääräisen velan korko- 4 093 451 mk menoja suuremmat. Tilinpäätöksen 11485: menot olivat 3 901,9 Mmk (32 %) edellisvuotisia mukaan tuloja kirjattiin 198 392 293 002,37 mk ja 11486: suuremmat. menoja 199 426 305 446,76 mk. Alijäämä oli siis 11487: Työministeriön hallinnonalan menot kasvoivat 1 034 012 444,39 mk. 11488: 1 812,1 Mmk:lla (15 %). Pääosan kasvusta aiheutti Seuraavassa on otettu tarkasteltaviksi ne mo- 11489: työmarkkinatukimenojen lisääntyminen 1 331,7 mentit, joiden tilinpäätös eroaa talousarviosta vä- 11490: Mmk:lla (33 %). Työvoimapoliittisen aikuiskoulu- hintään 100 Mmk tai 10% ja 10 Mmk. Lisätalousar- 11491: tuksen ostopalvelujen menot lisääntyivät 324,4 vioiden lisäykset ja vähennykset on otettu huo- 11492: Mmk:lla ( 43 %) edellisestä vuodesta. mioon vertailussa. 11493: 11494: 11495: 11496: 11497: 15 11498: Tulot v. 1996 11499: 11500: Talousarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys 11501: mukaan Alitus- 11502: Osasto Varsinainen Muutokset Yhteensä 11503: talousarvio 11504: mk mk mk mk mk % 11505: 11506: 11. Verot 126 778 200 000 -1 465 000 000 125 323 200 000 124 006 898 202,48 -1 316 301 797,52 -1 11507: 12. Sekalaiset 11508: tulot 26 083 602 000 6 293 178 000 32 376 780 000 33 097 209 512,54 720 429 512,54 2 11509: 13. Korkotulot 4 671 431 000 725 000 000 5 396 431 000 5 660 616 760,42 264 185 760,42 5 11510: 15. lainat 35 987 368 000 2 195 000 000 38 182 368 000 35 627 568 526,93 -2 554 799 473,07 -7 11511: Yhteensä 193 530 601 000 7748 178 000 201 278 779 000 198 392 293 002,37 -2 886 485 997,63 -1 11512: 11513: 11514: 11515: 11516: 11 Os. Verot ja veronluontaisettulot tilinpäätöksen mukaan 378,7 Mmk, mikä oli 224,7 11517: Tuloja arvioitiin kertyvän 125 323,2 Mmk, mutta Mmk (146 o/o) enemmän kuin talousarvion 154,0 11518: tilinpäätöksen mukaan kertymä oli 1 316,3 Mmk Mmk, sillä ns. e-ajokorttimuutos aiheutti poikkeuk- 11519: (1 %) pienempi. Tulo- ja varallisuusveron tuotto oli sellisen suuren tulonlisäyksen. Vuosien 1997 ja 11520: arvioitu 44 300,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan 1998 tasoksi on arvoitu 185,0 Mmk. Ulosottotoimen 11521: tulot olivat kuitenkin 1 478,3 Mmk (3 o/o) suurem- maksutuloiksi oli arvoitu 175,0 Mmk. Tilinpäätök- 11522: mat eli 45 778,3 Mmk. Korkotulojen lähdeveron sen mukaan nämä tulot olivat 155,1 Mmk, joten 11523: tuotto jäi 170,5 Mmk (12 %) pienemmäksi kuin maksutulot olivat 19,9 Mmk (11 o/o) arvioitua pie- 11524: ennakoitu 1 450,0 Mmk, sillä vuoden 1996 korkota- nemmät. 11525: so osoittautui arvioitua alemmaksi ja verollisten Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot 11526: talletusten määrä samoin. (EU) olivat tilinpäätöksen mukaan 211,9 Mmk, 11527: Talousarviossa arvioitiin arvonlisäveroa kerty- mikä oli 189,8 Mmk (47 %) arvioitua vähemmän. 11528: vän 43 900,0 Mmk. Kertymä oli kuitenkin 1 797,0 Vuoden 1996 varsinainen talousarvio valmisteltiin 11529: Mmk ( 4 o/o) pienempi. Eräistä vakuutusmaksuista vuoden 1995 kesällä, jolloin Suomella ei ollut 11530: suoritettavan veron tuotto oli arvioitu 1 700,0 minkäänlaista kokemusta siitä, kuinka nopeasti 11531: Mmk:ksi, mutta tulot olivat tilinpäätöksen mukaan ED-ohjelmien hankkeet voisivat edetä ja hyväksyt- 11532: 118,8 Mmk (7 %) pienemmät. Valmisteverojen tuot- täviä kustannuksia kertyä. Maksatuskertymän las- 11533: to jäi 249,6 Mmk (1 %) ennakoitua pienemmäksi, kemisperiaatteistakaan ei komissiolta ollut tässä 11534: sillä polttoaineveroa kertyi 275,7 Mmk (2 o/o) vä- vaiheessa saatu selkeitä ohjeita. Lisätalousarvion 11535: hemmän kuin arvioidut 12 990,0 Mmk. Sen sijaan laatimisvaiheessa oli jo tiedossa, että ohjelmien 11536: virvoitusjuomaveroa kertyi 37,5 Mmk (29 %) arvioi- hankkeiden valmistelu, käsittely ensin maakunnan 11537: tua enemmän. yhteistyöryhmissä ja sitten varsinaisen myöntö- ja 11538: Tilinpäätöksen mukaan leimaveroa kertyi 353,2 maksatuspäätöksen tekevässä virastossa kestää 11539: Mmk 05 o/o) vähemmän kuin budjetoidut 2 400,0 kauemmin, kuin ennen ohjelmien käynnistymistä 11540: Mmk. Leimaveron tuottoarviota alennettiin vuoden oli ajateltu. 11541: 1996 toisessa lisätalousarviossa 400,0 Mmk:lla. Tavoite 6 ja 5b -ohjelmien ensimmäisiä ennak- 11542: Vuoden 1997 alusta astui voimaan varainsiirtovero, koja ei ohjelmien ennakoitua hitaamman toteutu- 11543: jolla kiinteistöjen verokantaa alennettiin 4 o/o siten, misen vuoksi ehditty saamaan kertomusvuoden 11544: että alennettua verokantaa sovellettiin jo 1.7.1996 aikana. Lisäksi tavoite 2 -ohjelmassa tehtiin loppu- 11545: lukien. Tämän toimenpiteen vaikutus on jäänyt syksyllä 1996 muutos, mikä pienensi tavoitteen 2 11546: alimitoitetuksi, mikä on osaltaan vaikuttanut tuo- EAKR-maksusitoumusta ja näin ollen komission 11547: ton yliarvioon. Jäteveroa kertyi 28,6 Mmk (41 o/o) maksettavan ennakon määrää kertomusvuonna. 11548: vähemmän kuin arvoidut 70,0 Mmk eli 41,4 Mmk. Talousarvion ja lisätalousarvion tuloarvion laa- 11549: dintaan vaikuttavat erittäin monet tekijät. Muutami- 11550: 12 Os. Sekalaiset tulot en hankkeiden maksatusten ajoittuminen vuoden 11551: Oikeusministeriön hallinnonalalla tuomioistuintu- loppupuolelle voi nostaa maksatustilanteen yli 11552: loja kertyi 16,0 Mmk (10 o/o) enemmän kuin arvioi- kynnysarvon, jolloin komissiolta voidaan pyytää 11553: dut 165,0 Mmk. Tulot poliisin lupapalveluista olivat seuraavaa maksatuserää. Esimerkiksi yritystukien 11554: 11555: 11556: 16 11557: maksatusten ajoittumiseen vaikuttavat suuressa 1 750,0 Mmk:ksi ja siitä tuloutui vain 1 666,6 Mmk 11558: määrin tukea saavat yritykset itse. Myönteisen tuki- eli 83,4 Mmk budjetoitua vähemmän. Vuonna 1995 11559: päätöksen saatuaan yrityksen on mahdollista odot- kertomusvuoden talousarviota valmisteltaessa ei 11560: taa yrityksen kannalta oikeaa markkinatilannetta ollut täsmällistä tietoa siitä, mitkä ovat kertomus- 11561: jopa kolme vuotta, ennen kuin se toteuttaa hank- vuoden pelto- ja eläinyksikkömäärät, joiden perus- 11562: keensa ja pyytää myönnettyä tukea maksettavaksi. teella tuki Suomelle maksetaan. Lisäksi syynä oli 11563: Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot se, että viljelijöiden halukkuus siirtyä luopumistuen 11564: oli arvioitu 63,5 Mmk:ksi, mutta tulot olivat 40,6 piiriin oli ylimitoitettua. Tuloja kasvatti budjetoi- 11565: Mmk (64 %) suuremmat eli 104,1 Mmk. Koneiden tuun verrattuna ympäristötuen lisäys 42,0 Mmk:lla, 11566: ja laitteiden vuokrat (10,2 Mmk) kertyivät pääosin mikä johtui mm. tukiyksiköiden lisäyksestä budje- 11567: Ruotsin ja Norjan rauhanturvajoukoille vuokrattu- toinnin perustana olleisiin arvioihin verrattuna. 11568: jen Pasi XA -ajoneuvojen vuokrista. Vuokraaminen Pellon metsitys jäi myös arvioitua vähäisemmäksi, 11569: ei ollut tiedossa kertomusvuoden talousarvioesitys- mikä pienensi tulokertymää 17,0 Mmk:lla. Tämä 11570: tä valmisteltaessa. YK-korvaukset suomalaisten aiheutti myös metsänparannustoimenpiteiden tulo- 11571: valvontajoukkojen kustannuksista olivat 13,2 Mmk. kertymän vähennyksen 10,9 Mmk:lla. EU:n maata- 11572: Maksujen määrää on erittäin vaikea ennakkoon louden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saa- 11573: arvioida täsmällisesti, koska maksettavien korvaus- tavat tulot (EU) oli arvioitu 652,8 Mmk:ksi, mutta ne 11574: ten suuruus ja ajoitus ovat riippuvaisiaYK:nitsensä jäivät 299,3 Mmk (46 %) pienemmiksi. Pääasiallisin 11575: jäsenmailta keräämien jäsenmaksujen kertymästä. erotuksen syy oli 6-alueen ulkopuolisiin 5a-toi- 11576: Lisäksi Hornet-hävittäjähankinnan maksujärjeste- menpiteisiin liittyvät tulojen viivästykset. Komis- 11577: lyistä aiheutuneet korkotulot olivat 12,8 Mmk. Näi- sioon jätettiin muutoshakemus, jossa vuosien 1995 11578: tä korkotuloja ei voitu ennakoida. ja 1996 menokehyksiä muutettiin. Käsittely kesti 8 11579: Euroopan unionin traditionaalisten varojen kan- kuukautta. Tämän johdosta kertomusvuoden mak- 11580: topalkkiot (EU) oli arvioitu 169,0 Mmk:ksi, mutta satukset hoidettiin vasta vuoden 1997 puolella. 11581: ne jäivät 70,4 Mmk (42 %) pienemmiksi, koska Hirvieläinten metsästysmaksujen kertymäksi oli 11582: budjettiehdotus oli laadittu kesän ja syksyn 1995 arvioitu 21,3 Mmk. Tulot olivat kuitenkin 11,2 Mmk 11583: aikana, jolloin EU:n vaikutus tullien ja tuontimak- (53%) pienemmät eli 10,1 Mmk. Maa- ja metsäta- 11584: sujen kertymään oli vielä vaikeasti arvioitavissa. lousministeriön hallinnonalan muut tulot tuottivat 11585: Valtiovarainministeriön hallinnonalan muita tu- 58,1 Mmk, mikä oli 32,3 Mmk (125 %) arvioitua 11586: loja kertyi tilinpäätöksen mukaan 5 388,5 Mmk, enemmän. 11587: mikä oli 1 368,5 Mmk (34 %) arvioitua enemmän. Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kus- 11588: Kertomusvuoden toisessa lisätalousarviossa tuloar- tannuksista olivat tilinpäätöksen mukaan 77,9 11589: viota tarkistettiin 1 900,0 Mmk:lla sarjaobligaatioi- Mmk, mikä oli 10,9 Mmk (16 %) talousarvion 67,0 11590: den myynnistä saatavien kurssivoittojen vuoksi. Mmk:n arviota enemmän. Momentille tulootetaan 11591: Loppuvuodesta kurssivoittoja kertyi vielä 1 368,0 Tielaitoksen ulkopuolisille, pääasiassa kunnille te- 11592: Mmk arvioitua enemmän. Kurssivoittojen runsas kemistä tietöistä kertyvät tulot. Kunnille tehtiin 11593: realisoituminen oli yksi tärkeä syy valtion velan pienehköjä perusparannustöitä ja eräitä suurem- 11594: menojen ja velasta johtovien tulojen nettoottami- piin kehittämishankkeisiin liittyviä töitä budjetoitua 11595: seen vuoden 1997 talousarviossa. enemmän. Merenkulkulaitoksen tulot olivat tilin- 11596: Opintotukitoiminnan tulot olivat talousarvion päätöksen mukaan 323,4 Mmk, mikä oli 110,5 Mmk 11597: mukaan 131,0 Mmk. Tilinpäätöksen mukaan tulot (25 %) arvioitua vähemmän. Momentin tuloista 11598: olivat 155,1 Mmk, joten opintotukitoiminnan tulot pääosa eli 321,0 Mmk oli väylämaksu ja, joiden 11599: olivat 24,1 Mmk (18 %) talousarvion arviota suu- kertymä oli n. 110 Mmk budjetoitua pienempi. 11600: remmat. Syynä oli opintorahojen takaisinperinnän Syitä olivat mm. merikuljetusten määrän vähenemi- 11601: tehostuminen erityisesti opiskelijan ilmoittamien nen sekä aluskannan rakennemuutokset, kuten 11602: tulojen jälkivalvonnan lisääntymisen vuoksi sekä alusten koon suureneminen ja jäävahvisteisten 11603: takaajana maksettujen lainojen korkojen perinnän alusten osuuden kasvaminen. 11604: tehostuminen. Myös kertomusvuonna maksettujen Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan 11605: takausvastuiden kertyneet lyhennykset olivat en- muita tuloja kertyi 190,3 Mmk, mikä oli 76,5 Mmk 11606: nakoitua suuremmat. (67 %) arvioitua enemmän. Momentille tulootetaan 11607: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki- kauppa- ja teollisuusministeriön oman maksullisen 11608: osastosta saatavat tulot (EU) olivat 2 555,0 Mmk, toiminnan tulojen lisäksi seitsemän muun hallin- 11609: mikä alitti arvion 124,2 Mmk:lla (5 %). Syynä tähän nonalan viraston ja laitoksen tulot. Virastojen ja 11610: oli se, että EU:n tulotuen suuruus mitoitettiin laitosten tulot ylittivät 2,5 Mmk:lla tuloarvion. Mo- 11611: 11612: 11613: 2 370148 17 11614: mentille tuloutetaan myös mm. tulot Kemijoki Oy:n voivat laman aikana voimakkaasti. Vuonna 1993 11615: osakassähköstä, jotka kertomusvuonna ylittivät 3,9 palkkaturvaa maksettiin 503,9 Mmk ja v. 1994 348,3 11616: Mmk:lla tuloarvion. Kertomusvuoden tuloarvion Mmk. Talouskehityksen parantuessa palkkaturva- 11617: ylityksestä 44,9 Mmk kertyi aluerahoituslainojen menot ovat supistuneet voimakkaammin, kuin ta- 11618: korkoerohyvityksistä ja Suomen Vientiluotto Oy:n lousarviota laadittaessa on osattu arvioida. Siksi 11619: vientiluottojen hyvityksestä. Tulonsiirtojen, pää- palkkaturvamenojen tarve on yliarvioitu n. 80 11620: omasiirtojen ja tukipalkkioiden palautuksista kertyi Mmk:lla kertomusvuonna. Vastaava yliarvio kos- 11621: tuloarvion ylityksinä yhteensä 13,8 Mmk. kee myös palkkaturvamenojen palautuksia mo- 11622: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla mentille 12.34.70. 11623: valtionapujen palautuksia oli arvioitu kertyvän 90,0 Työministeriön hallinnonalan muut tulot oli ar- 11624: Mmk. Tilinpäätöksen mukaan niitä kertyi 202,7 vioitu 22,0 Mmk:ksi. Tulot olivat kuitenkin 13,8 11625: Mmk eli 112,7 Mmk (125 %) arvioitua enemmän. Mmk (63 %) suuremmat. 11626: Työttömyyskassapuolella palautukset ovat olleet Muista sekalaisista tuloista sakkorahojen tuotto 11627: ennakoitua suuremmat työttömyyden odotettua jäi 81,7 Mmk (25 %) pienemmäksi kuin budjetoidut 11628: hitaamman vähenemisen sekä vakuutusmaksutuo- 330,0 Mmk. Samoin valtiolle tilitettävät viivästysko- 11629: ton muutoksen johdosta. Lisäksi työttömyysturvan rot, jäämämaksut ja veronlisäykset veronmaksun 11630: perusturvan osalta palautukset ovat olleet suurem- laiminlyömisestä määräaikana tuotti 93,6 Mmk 11631: pia työmarkkinatuen käyttöönoton vuoksi. (19 %) vähemmän kuin arvioidut 500,0 Mmk. Me- 11632: Euroopan sosiaalirahastosta saatavia tuloja (EU) norästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset 11633: kertyi tilinpäätöksen mukaan 284,7 Mmk, mikä oli olivat tilinpäätöksen mukaan 913,1 Mmk, mikä oli 11634: 481,7 Mmk (63 %) arvioitua vähemmän. Syynä 389,3 Mmk (74 %) arvioitua enemmän. Siirrettyjen 11635: tähän oli se, että rakennerahasto-ohjelmien toteu- siirtomäärärahojen peruutusten määrä on erittäin 11636: tus lähti liikkeelle varsin myöhään v. 1995. Riittäviä vaikeasti arvioitavissa. Virastot pyrkivät kaikin kei- 11637: kustannuksia maksusitoumuksiin liittyvien täysi- noin käyttämään määrärahan kokonaan. Tästä 11638: määräisten maksujen saamiselle ei ennättänyt syn- syystä ei peruuntuvan määrän arvioinnille ole hel- 11639: tyä v. 1995. Tämä viivästytti kertomusvuoden mak- posti saatavissa luotettavaa arviota edes viimeisen 11640: susitoumusten ja ennakkomaksujen hakemista ko- lisäbudjetin yhteydessä. Lisäksi peruutukset koos- 11641: missiolta. Myös seurantakomiteoiden päättämien tuvat erittäin monesta erillisestä momentista. 11642: rahoituskehyksiin liittyvien muutosten käsittely vei Valtion maaomaisuuden ja tuloja tuottavien oi- 11643: komissiossa useita kuukausia, minkä johdosta ker- keuksien myynti tuotti 131,2 Mmk, mikä oli 50,0 11644: tomusvuoden ennakkomaksut ajoittuivat vasta ker- Mmk (62 %) arvioitua enemmän. Valtion maaomai- 11645: tomusvuoden loppuun ja osittain vuodelle 1997. suuden myynnille ei ole tehty kattavaa myynti- 11646: Talousarviossa vuoteen 1995 kohdistetut tulot eli suunnitelmaa, jonka puitteissa virastojen tulisi pyr- 11647: vuoden 1995 loppumaksut jäivät kokonaan saa- kiä toimimaan. Näin ollen budjetin tuloarvion laa- 11648: matta. Pääosa eli 447 Mmk talousarviolukujen ja dinta perustuu lähinnä aiempien vuosien pitkäai- 11649: toteutuneiden tulojen välisestä erosta selittyy toi- kaiseen keskiarvioon. Kiinteistölaitos, jonka osuus 11650: minnan ennakoitua hitaammalla käynnistymisellä koko kertymästä oli 75 %, on joulukuussa merkin- 11651: tavoiteohjelmissa 3 ja 4 sekä alueohjelmissa 2, 5b ja nyt tulona ao. momentille n. 64 Mmk. Näin suuri 11652: 6. Yhteisöaloitteet selittävät loput eroista. myyntimäärä ei ollut lisätalousarviota tehtäessä vie- 11653: Palkkaturvamaksujen palautukset työministe- lä tiedossa. 11654: riön hallinnonalalla oli arvioitu 245,0 Mmk:ksi, Valtiolle Valtion eläkerahaston ulkopuolella tu- 11655: mutta ne olivat 80,8 Mmk (33 %) pienemmät. Valtio loutettavia korvauksia kertyi 74,9 Mmk. Tämä oli 11656: turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvan palkka- ja 39,3 Mmk (111 %) arvioitua enemmän. Tulomo- 11657: muun saatavan suorituksen työnantajan konkurs- mentin perusteena oleva eläkekanta on hankalasti 11658: sin tai muun maksukyvyttömyyden varalta palkka- arvioitavissa, koska se muutamien kymmenien 11659: turvana. Tähän tarkoitukseen on varattu määräraha henkilöiden suuruisena pienehkönä joukkona ei 11660: momentille 34.99.50. Palkkaturvana maksettu mää- käyttäydy suurempia henkilömääriä koskevien ti- 11661: rä peritään takaisin työnantajalta. Konkurssi- tai lastollisten periaatteiden mukaan. Henkilöstö on 11662: muussa maksukyvyttömyystapauksessa tämä ei pääosin hyväpalkkaista ja kuukausikorvausmäärät 11663: useinkaan onnistu. Siksi työttömyyskassojen kes- voivat olla esim. 10 000--15 000 mk. Tällaisten 11664: kuskassan on vuosittain jälkikäteen korvattava val- eläkkeiden pääomitettu arvo voi hyvinkin olla usei- 11665: tiolle työntekijöille maksettujen määrien ja työnan- ta satojatuhansia markkoja, jolloin jo muutamasta 11666: tajilta perittyjen pääomamäärien erotus, joka tulou- kymmenestä pääomitetusta eläkkeestä koostuu 11667: tuu momentille 12.34.70. Palkkaturvamenot kas- miljoonia ja jopa kymmeniä miljoonia. Kertomus- 11668: 11669: 11670: 18 11671: vuonna kertakorvauksia tulomomentille tuli kaik- Tällä perusteella lisätalousarvioon merkittiin lisätu- 11672: kiaan 68, ja vuodeksi 1997 on budjetissa ennakoitu loa 50 Mmk. Edellä todetun perusteella voidaan 11673: sama määrä. todeta, että varsinaisen talousarvion tuloarvio oli 11674: alunperin ylimitoitettu ja tästä syystä toisessa lisäta- 11675: 13 Os. Korkotulot ja voiton tulootokset lousarviossa esitettyä lisäystä ei olisi pitänyt tehdä. 11676: Tulot olivat 264,2 Mmk (5 o/o) suuremmat kuin 11677: budjetoidut 5 396,4 Mmk. Momentille Korot muista 15 Os. Lainat 11678: lainoista kertyi 154,9 Mmk (112 o/o) enemmän kuin Osaston tulot olivat 2 554,8 Mmk pienemmät kuin 11679: ennakoidut 138,7 Mmk, koska erityisesti yhtiöitetyt budjetoidut 38182,4 Mmk. Momentille Muiden lai- 11680: valtion liikelaitokset ovat maksaneet ennenaikai- nojen lyhennykset tuloja kertyi 397,2 Mmk (57%) 11681: sesti takaisin perustamisvaiheessa valtiolta saami- enemmän kuin arvioidut 699,2 Mmk. Erityisesti 11682: aan luottoja. Näitä ei ole voitu ottaa huomioon yhtiöitetyt valtion liikelaitokset ovat maksaneet 11683: lisätalousarviossa. Korot talletuksista tuottivat ennenaikaisesti takaisin perustamisvaiheessa val- 11684: 116,9 Mmk (6 o/o) vähemmän kuin arvioidut 2 100,0 tiolta saamiaan luottoja. Näitä ei ole voitu ottaa 11685: Mmk. Korot obligaatioista taas tuottivat 191,1 Mmk huomioon lisätalousarviossa. 11686: (14 o/o) enemmän kuin arvioidut 1400,0 Mmk, kos- Valtion nettolainanotto oli budjetoitu 37 455,0 11687: ka valtion sarjaobligaatiolainoja myytiin kertomus- Mmk:ksi, mutta se jäi 2 952,5 Mmk (8 o/o) arvioitua 11688: vuonna arvioitua enemmän. pienemmäksi. Valtion markkamääräinen lainanot- 11689: Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset olivat to ei enää loppuvuodesta sujunut tavoitteeksi ase- 11690: tilinpäätöksen mukaan 256,0 Mmk. Tämä oli 49,0 tetulla tavalla. Valtio ei siten saanut markkinoilta 11691: Mmk (16 o/o) talousarvion arviota vähemmän. Val- tuotto- ja sarjaobligaatioita eikä velkasitoumuksia 11692: tion liikelaitosten voiton tuloutuksiin lisättiin vuo- sillä korkotasolla, joka aiemmassa vastaavassa lai- 11693: den kahdessa lisätalousarviossa yhteensä 95 Mmk. nanotossa oli toteutunut. Lainanoton varmistami- 11694: Varsinaisessa tuloarviossa momentin kertymäksi nen olisi merkinnyt sitä, että valtio olisi hinnoitellut 11695: oli arvioitu 210 Mmk. Ensimmäisessä lisätalousarvi- lainansa selvästi aiempaa korkeammalle tasolle, 11696: ossa Autorekisterikeskuksen tuloutustavoitetta ko- mikä olisi puolestaan merkinnyt korkotason yleistä 11697: rotettiin 45 Mmk:lla. Toisessa lisätalousarviossa nousua maassamme. Vastaava markkamääräinen 11698: metsähallituksen vuodelle 1995 asetettua 150 lainanotto ei niin lyhyessä ajassa ollut myöskään 11699: Mmk:n tuloutustavoitetta korotettiin 200 Mmk:aan. korvattavissa valuuttamääräisellä lainanotolla. 11700: 11701: 11702: 11703: Menot v. 1996 11704: Talousarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys 11705: mukaan Säästö- 11706: Pääluokka Varsinainen Muutokset Yhteensä 11707: talousarvio 11708: mk mk mk mk mk % 11709: 11710: 21 TP 25 861 000 0 25 861 000 24 419 579,55 -1 441 420,45 -6 11711: 22 EK 257 689 000 0 257 689 000 248 982 478.49 -8 706 521,51 -3 11712: 23VN 197435 000 0 197435 000 196 635 793,71 -799 206,29 -o 11713: 24 UM 2 940 057 000 128 905 000 3 068 962 000 2 989 019 925,90 -79942074,10 -3 11714: 25OM 2 398 146 000 55 928 000 2 454 074 000 2 435 228 136,40 -18 845 863,60 -1 11715: 26 SM 6 382 134 000 74 475 000 6 456 609 000 6 502 411 636,92 45 802 636,92 1 11716: 27 PLM 8 886 330 000 391 540 000 9 277 870 000 9 287 160 230,82 9 290 230,82 0 11717: 28 VM 26 306 159 000 3 368 151 549 29 674 310 549 29 502 691 897,07 -171 618 651,93 -1 11718: 29 OPM 26 537 897 000 365 947 000 26 903 844 000 26 635 340 368,26 -268 503 631.74 -1 11719: 30MMM 13 019 028 000 -108 318 000 12 910 710 000 12 727 006 990,92 -183 703 009,08 -1 11720: 31LM 7 797 772 000 382 561 000 8180 333 000 8 130 149 239,15 -50 183 760,85 -1 11721: 32 KTM 5 166 105 000 691 452 000 5 857 557 000 5 350 481 936,25 -507 075 063,75 -9 11722: 33 STM 47 209 956 000 1 088 681 000 48 298 637 000 48 221 001 576,82 -77635423,18 -0 11723: 34 TM 12 928 823 000 1 497 895 000 14 426 718 000 14 162 419 743,80 -264 298 256,20 -2 11724: 35 YM 4 196 294 000 -318 806 000 3 877 488 000 3 980 254 720,32 102 766 720,32 3 11725: 36 Valtion- 11726: velka 29 276 788 000 129 800 000 29 406 588 000 29 033 101 192,38 -373 486 807,62 -1 11727: Yhteensä 193 526 474 000 7 748 211 549 201 27 4 685 549 199 426 305 446,76 -1 848 380 102,24 -1 11728: 11729: 11730: 11731: 19 11732: Seuraavassa käsitellään niitä momentteja, joiden määrärahasta säästyi 14,2 Mmk (11 %). Valtion 11733: tilinpäätös eroaa talousarviosta vähintään 100 Mmk henkilöstöjärjestelyihin oli budjetoitu 41,2 Mmk. 11734: tai 10% ja 10 Mmk. Pääluokkiin 21-23 ja 27 ei Momentin käyttösuunnitelmassa lakkautuspalk- 11735: kertomusvuonna sisältynyt näitä ehtoja täyttäviä koihin osoitetusta määrärahasta säästyi 21,5 Mmk 11736: menojen ylityksiä tai säästöjä. (52%). 11737: Luottotappiokorvaukset Postipankki Oy:lle oli- 11738: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala vat tilinpäätöksen mukaan 1,4 Mmk. Tämä oli 10,6 11739: Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 2 989,0 Mmk ja Mmk (88 %) arvioitua vähemmän. Kehitysyhteis- 11740: jäivät 79,9 Mmk (3 %) pienemmiksi kuin arvioidut työstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat arvonlisä- 11741: 3 069,0 Mmk. Momentille Siviilihenkilöstön osallis- veromenot jäivät 67,4 Mmk (67 %) pienemmiksi 11742: tuminen kriisinhallintaan myönnettiin varsinaises- kuin ennakoidut 100,0 Mmk. Arvonlisäverolain 11743: sa talousarviossa 24,0 Mmk. Ensimmäisessä ja toi- mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten 11744: sessa lisätalousarviossa määräraha nostettiin 38,5 kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverolli- 11745: Mmk:aan, mutta siitä jäi käyttämättä 12,1 Mmk sia. jotta arvonlisäverona ei rasiteta Suomen kehi- 11746: (31 %). Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet jäivät tysyhteistyötä ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden 11747: 66,5 Mmk (21 %) pienemmiksi kuin ennakoidut avustamista, arvonlisäveromenot budjetoidaan 11748: 316,6 Mmk. Alkuperäisestä arviosta vähennettiin erikseen. Kahdenvälisen kehitysyhteistyön aiheut- 11749: lisämenoarvioissa jo 9,9 Mmk. tamaa arvonlisäveroa maksettiin 29,7 Mmk ja lähi- 11750: alueyhteistyöstä aiheutuvaa arvonlisäveroa 2,8 11751: 25 Pl. Oikeusministeriön hallinnonala Mmk. 11752: Menot oli arvioitu 2 454,1 Mmk:ksi, mutta tilinpää- 11753: töksen mukaan ne olivat 18,8 Mmk (1 %) pienem- 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala 11754: mät. Vaalimenoihin myönnetystä 60,0 Mmk:n mää- Menot jäivät 268,5 Mmk (1 %) pienemmiksi kuin 11755: rärahasta säästyi 15,6 Mmk (26 %). Määrärahan ennakoidut 26 903,8 Mmk. Opintotuen menoista 11756: mitoituksessa oli otettu huomioon v. 1996 toimitet- opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki oli arvioi- 11757: tavat kunnallisvaalit ja europarlamenttivaalit tu 324,0 Mmk:ksi, mutta määrärahasta jäi käyttä- 11758: mättä 33,7 Mmk (10 %). Tästä määrästä takausvas- 11759: 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnonala tuusuoritusten säästö oli 14,4 Mmk. Aikuisopinto- 11760: Menot olivat 6 502,4 Mmk ja ylittivät arvion 45,8 raha oli budjetoitu 187,0 Mmk:ksi, mutta siitä jäi 11761: Mmk:lla (1 %). Poliisitoimen erityismenot oli ta- käyttämättä 32,8 Mmk (18 %). 11762: lousarvioissa budjetoitu 161,5 Mmk:ksi, mutta tilin- Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilai- 11763: päätöksen mukaan ne olivat 48,1 Mmk (30 %) tosten ja ammattikorkeakoulujen käyttökustannuk- 11764: suuremmat. Momentilta maksetaan poliisille mm. siin jäi 233,5 Mmk (7 %) ennakoitua 3 327,2 11765: ulosotosta, oikeuslääkeopillisista tutkimuksista Mmk:aa pienemmäksi. Sen sijaan valtionosuus yk- 11766: sekä passien, henkilökorttien ja ajokorttien valmis- sityisten ammatillisten oppilaitosten ja ammattikor- 11767: tamisesta aiheutuvia menoja. Nämä ja muutkin keakoulujen käyttökustannuksiin ylittyi 84,5 11768: momentilta maksettavat menot ovat luonteeltaan Mmk:lla (32 %) ja nousi 348,7 Mmk:aan. Ylitys 11769: säädössidonnaisia ja pakollisia, eikä niihin voida johtui ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän 11770: kovin paljon vaikuttaa. Heinäkuun 1996 alusta tuli painottumisesta ennakoitua enemmän yksityisiin 11771: voimaan ajokorttilainsäädännön muutos, jonka oppilaitoksiin. 11772: johdosta ajokortteja myönnettiin vuoden loppuun 11773: mennessä n. 800 000, kun vastaava nom1aali myön- 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hallin- 11774: tömäärä on n. 160 000 korttia vuodessa. Ajokorttien nonala 11775: valmistamisesta poliisi maksaa Ajoneuvohallinto- Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 183,7 Mmk 11776: keskukselle 80 mk kortilta. Vastaavasti poliisin (1 %) pienemmät kuin arvioidut 12 910,7 Mmk. 11777: lupapalvelun tulot olivat kertomusvuonna 224,7 Siirto Interventiorahastoon (EU) oli varsinaisessa 11778: Mmk ennakoitua suuremmat. talousarviossa budjetoitu 110, 0 Mmk:ksi, mutta 11779: toisessa lisätalousarviossa siitä vähennettiin 75,0 11780: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala Mmk. Jäljelle jääneestä 35,0 Mmk:sta säästyi vielä 11781: Menot olivat 171,6 Mmk (1 %) pienemmät kuin 18,6 Mmk (53%). Maaseutuelinkeinotoiminnan 11782: arvioidut 29 674,3 Mmk. Tapaturmakorvaukset ja korkotukeen (osa EU) budjetoitiin varsinaisessa 11783: muut vahingonkorvaukset jäivät 20,8 Mmk (11 %) talousarviossa 219,5 Mmk. Ensimmäisessä lisäta- 11784: pienemmiksi kuin budjetoidut 186,5 Mmk. Yli- lousarviossa siitä vähennettiin 25,0 Mmk, koska 11785: määräisiin eläkkeisiin myönnetystä 127,8 Mmk:n yleinen korkotaso oli alhainen ja v. 1995 korkotu- 11786: 11787: 11788: 20 11789: kilainoja ei myönnetty. Määrärahasta jäi kuitenkin tyslupaa pyydettäessä arvioitiin käytettävän 1 610 11790: käyttämättä vielä 45,4 Mmk (23 %). Mmk valtion osuuden alentamiseen. 11791: Työttömyysturvalain mukainen perusturva oli 11792: 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala varsinaisessa talousarviossa budjetoitu 1 400,0 11793: Menot oli arvioitu 8 180,3 Mmk:ksi, mutta tilinpää- Mmk:ksi, mutta toisessa lisätalousarviossa se alen- 11794: töksen mukaan ne olivat 50,2 Mmk (1 %) pienem- nettiin 1 150,0 Mmk:aan. Määrärahasta jäi vielä 11795: mät. Ajoneuvohallintokeskus aloitti toimintansa käyttämättä 170,0 Mmk (15 %). Lisätalousarvion 11796: kertomusvuoden alussa. Sen talousarvio perustui selvityksen mukaan työttömyystilanne oli ennakoi- 11797: tulosbudjetointiin ja maksullisen toiminnan netto- tua huonompi, mutta peruspäivärahan piiristä työ- 11798: budjetointiin. Talousarvioesityksessä oli bruttome- markkinatuen piiriin siirtyneiden määrä oli arvioi- 11799: noiksi arvioitu 113,7 Mmk ja bruttotuloiksi 111,0 tua suurempi, mikä aiheutti lisätarpeen työministe- 11800: Mmk, joten Ajoneuvohallintokeskuksen toiminta- riön hallinnonalalle momentille Työmarkkinatuki. 11801: menoihin myönnettiin nettomäärärahaa 2,7 Mmk. Sotilasvammakorvauksiin budjetoiduista 1 805,0 11802: Tulot ylittivät kuitenkin menot 49,2 Mmk:lla. Mmk:sta jäi käyttämättä 101,8 Mmk (6 %). 11803: Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuol- 11804: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- lon menoista valtionosuuksien loppuerät kunnille 11805: nonala sosiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin perustamis- 11806: Menot jäivät 507,1 Mmk (9 %) pienemmiksi kuin kustannuksiin olivat 10,9 Mmk (22 %) ennakoitua 11807: ennakoidut 5 857,6 Mmk. Teknologian kehittämis- 49,0 Mmk:aa pienemmät. 11808: keskuksen menoista tuotekehitysavustukset (osa 11809: EU) oli varsinaisessa talousarviossa budjetoitu 34 Pl. Työministeriön hallinnonala 11810: 677,0 Mmk:ksi, ja ensimmäisessä lisätalousarviossa Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 14 162,4 11811: siihen lisättiin 25,0 Mmk. Tilinpäätöksen mukaan Mmk, mikä oli 264,3 Mmk (2 %) budjetoitua vä- 11812: määrärahasta kuitenkin säästyi 86,1 Mmk (12 %). hemmän. Valtionapu kunnille ja kuntayhtymille 11813: Tuotekehityslainat oli budjetoitu 198,0 Mmk:ksi, työttömyyden lieventämiseen oli arvioitu 1 435,0 11814: mutta määrärahasta jäi käyttämättä 34,1 Mmk Mmk:ksi, mutta määräraha ylittyi 156,6 Mmk:lla 11815: (17%). (11 %). Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen 11816: Yritystoiminnan investointi- ja kehittämistuista osallistuvien opintososiaaliset edut aiheuttivat me- 11817: alueelliseen kuljetustukeen käytettiin 26,3 Mmk, noja 136,3 Mmk (10 %) vähemmän kuin enna- 11818: joka oli 21,7 Mmk (45 %) ennakoitua vähemmän. koidut 1 356,0 Mmk ja valtionapu työttömyyden 11819: Energiatukeen (osa EU) budjetoiduista 203,0 lieventämiseen (osa EU) 243,7 Mmk (29 %) vähem- 11820: Mmk:sta käytettiin 99,6 Mmk, joten käyttämättä jäi män kuin ennakoidut 830,0 Mmk. Edellä mainitut 11821: 103,4 Mmk (51 %). momentit kuuluvat kaikki niihin luvun 34.06 (Työ- 11822: Yritysten kansainvälistymiseen (osa EU) oli var- voimapolitiikan toimeenpano) momentteihin, jois- 11823: sinaisessa talousarviossa myönnetty 267,0 Mmk, ta vuoden 1996 talousarvion perusteluissa tode- 11824: ensimmäisessä lisätalousarviossa määrärahaan li- taan, että työllisyysmäärärahojen käytön tehostami- 11825: sättiin 20,0 Mmk ja toisessa 7,0 Mmk. Määrärahasta seksi ja joustavoittamiseksi mm. näillä momenteilla 11826: jäi käyttämättä 104,1 Mmk (35 %). Korkotukeen olevia arviomäärärahoja saadaan ylittää edellyt- 11827: Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetystä 164,0 täen, ettei momenttien kokonaismarkkamäärä kas- 11828: Mmk:sta jäi käyttämättä 83,2 Mmk (51%). va. 11829: Työmarkkinatuen aiheuttamat menot olivat ti- 11830: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala linpäätöksen mukaan 5 329,2 Mmk, mikä ylitti 11831: Menot oli arvioitu 48 298,6 Mmk:ksi. Tilinpäätök- arvion 100,2 Mmk:lla (2 %). Vastaavasti säästöä 11832: sen mukaan ne olivat 77,6 Mmk pienemmät. Val- syntyi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan 11833: tionosuus työttömyyskassoille oli arvioitu 6 350,0 momentille Työttömyysturvalain mukainen perus- 11834: Mmk:ksi, mutta määräraha ylittyi 288,5 Mmk:lla turva. Palkkaturvasta johtuvat menot jäivät 83,5 11835: (5 %). Valtio maksoi kertomusvuoden määrärahas- Mmk (34 %) pienemmiksi kuin ennakoidut 249,0 11836: ta työttömyyskassalain 25 §:n ja työvuorotteluva- Mmk. 11837: paakokeilulain 12 §:n mukaan 62,5% työttömyys- 11838: kassan maksamista päivärahoista ja työvuorottelu- 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala 11839: korvauksista, yhteensä arviolta 8 210 Mmk. Lisäksi Menot olivat 102,8 Mmk (3 o/o) suuremmat kuin 11840: valtio maksoi työttömyyskassojen hallintokuluja n. arvioidut 3 877,5 Mmk. Koskiensuojelulain mukai- 11841: 50 Mmk. Valtion osuuteen vaikutti myös palkan- set korvaukset olivat tilinpäätöksen mukaan 18,0 11842: saajan työttömyysvakuutusmaksun tuotto, josta yli- Mmk. Arvio oli 26,9 Mmk (60 %) suurempi. 11843: 11844: 11845: 21 11846: Asumistukimenot ylittivät arvioidut 2 100,0 Mmk Palkkiot ja muut menot valtionvelasta olivat 259,0 11847: 150,0 Mmk:lla (7 o/o), sillä tuensaajien tulotaso aleni Mmk (20 o/o) pienemmät kuin arvioidut 1 278,0 11848: ja asumismenot nousivat ennakoitua enemmän. Mmk. 11849: Ylityksen jälkeenkin jäi asumistukimäärärahan 11850: käyttö kertomusvuonna 340 Mmk pienemmäksi Edellä on käsitelty niitä momentteja, joiden tilin- 11851: kuin v. 1995. päätös eroaa talousarviosta vähintään 100 Mmk tai 11852: 10 o/o ja 10 Mmk. Seuraavissa tapauksissa tulojen 11853: 36 Pl. Valtionvelka lisäys tai vajaus ja vastaavasti menojen ylitys tai 11854: Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 373,5 Mmk säästö on jäänyt 10 Mmk:aa pienemmäksi, mutta se 11855: (1 o/o) pienemmät kuin budjetoidut 29 406,6 Mmk. on vähintään 50 o/o. 11856: 11857: 11858: 11859: 11860: Momentti Talousarvion Tilinpää- Tulos tilinpäätöksen 11861: ja siihen teh- töksen mukaan 11862: tyjen muu- mukaan suurempi 11863: tosten mukaan pienempi- 11864: 1 000 mk 1 000 mk % 11865: Tulot 11866: 11.19.02 lästimaksut 3 200,0 5 010,6 1 810,6 57 11867: 12.24.99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot 10 502,0 16 704,8 6 202,8 59 11868: 12.26.99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot 10 000,0 2 341,6 -7 658,4 -77 11869: 12.28.52 Tilastokeskuksen tulot 1 375,0 2 221,0 846,0 62 11870: 12.29.01 Opetusministeriön tulot 1 600,0 10 437,7 8 837,7 552 11871: 12.29.43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot 44,0 217,3 173,3 394 11872: 12.31.24 Tielaitoksen sekalaiset tulot 5 000,0 7 532,7 2 532,7 51 11873: 12.31.31 Merentutkimuslaitoksen tulot 3 300,0 1 221,0 -2 079,0 -63 11874: 12.31.52 Telehallintokeskuksen tulot 4 815,0 10 454,3 5 639,3 117 11875: 12.31.58 Radanpidon tulot 1 000,0 6128,5 5 128,5 513 11876: 12.33.06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot 1 750,0 3 191,0 1 441,0 82 11877: 12.35.27 Suomen ympäristökeskuksen tulot 1 500,0 593,0 -907,0 -60 11878: 12.35.40 Asuntotoimen tulot 100,0 383,4 283,4 283 11879: 12.39.03 Oikaisurahat 100,0 - -100,0 -100 11880: 12.39.09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä 11881: sosiaaliturvamaksut 10 000,0 3 801,1 -6198,9 -62 11882: 11883: Menot 11884: 24.99.51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen 300,0 147,0 -153,0 -51 11885: 24.99.93 Kurssivaihtelut 100,0 - -100,0 -100 11886: 26.80.22 Erityismenot 4 800,0 8 237,5 3 437,5 72 11887: 27.99.93 Kurssivaihtelut 170,0 - -170,0 -100 11888: 28.80.02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat 11889: päätökset 1 893,0 363,0 -1 530,0 -81 11890: 28.81.74 Ta lenrakennushankkeiden kustannusarvioiden 11891: tarkistuksista aiheutuvat menot 100,0 - -100,0 -100 11892: 28.81.95 lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten 11893: talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa 100,0 6 560,8 6 460,8 6 461 11894: 28.81.96 Edeltä arvaamattomat tarpeet 1 000,0 - -1 000,0 -100 11895: 30.33.41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen 11896: korkotuki 280,0 37,6 -242,4 -87 11897: 31.31.28 Maksullinen palvelutoiminta 3 024,0 733,6 -2 290,4 -76 11898: 31.58.87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 6 000,0 2 405,5 -3 594,5 -60 11899: 32.01.23 Sähkömarkkinakeskuksen toimintamenot 50,0 -1 345,7 -1 395,7 -2791 11900: 32.39.82 Valtion laina Teknilliselle tarkastuskeskukselle 3100,0 - -3100,0 -100 11901: 33.57.42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän 11902: kustannuksiin 100,0 16,9 -83,1 -83 11903: 35.13.40 Suomen lähialueen maiden ympäristönsuojeluin- 11904: vastointien korkotuki 500,0 - -500,0 -100 11905: 35.45.53 ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki 10 000,0 4 183,7 -5 816,3 -58 11906: 11907: 11908: 11909: 22 11910: Määrärahojen ylitykset ylitettiin 56 (22,1 o/o). Ylitysten markkamäärä oli 11911: tuolloin 1 135,1 Mmk ja ylitysprosentti 3,8. 11912: Kiinteiden ;a siirtomääräraho;en ylitykset Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuonna 4 o/o 11913: Kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisälly yhtään pienempi kuin v. 1995 ja 13 o/o pienempi kuin v. 11914: kiinteän tai siirtomäärärahan ylitystä. Valtiokontto- 1994. Ylitysten markkamäärä oli kertomusvuonna 11915: rin keskuskirjanpidon seurantaraporttien mukaan 1 o/o pienempi kuin v. 1995 ja 4 o/o pienempi kuin v. 11916: kertomusvuoden aikana on tapahtunut muutamia 1994. 11917: siirtomäärärahojen ylityksiä, jotka on ennen tilin- Suhteellisesti suurimmat ylitykset tapahtuivat 11918: päätöstä korjattu. Ylitykset olivat aiheutuneet joko kertomusvuonna valtioneuvoston sekä sisäasiain- 11919: virhekirjauksen, toiminnan luonteen tai tulojen ministeriön pääluokissa. Markkamääräisesti suu- 11920: ajoituksen vuoksi. rimmat ylitykset olivat sosiaali- ja terveysministe- 11921: riön ja työministeriön hallinnonaloilla. 11922: Arviomääräraho;en ylitykset Valtioneuvoston yhtä arviomäärärahaa Kunnia- 11923: Seuraavasta taulukosta käy pääluokittain ilmi ar- merkit ylitettiin 44 o/o:lla eli 0,9 Mmk:lla. Sisäasiain- 11924: viomäärärahojen lukumäärä kertomusvuonna ja ministeriön hallinnonalalla pelastushallinnon mo- 11925: se, kuinka monta niistä on ylitetty, sekä ylitysten menttia Erityismenot ylitettiin 72 o/o:lla eli 3,4 11926: suuruus tuhansina markkoina ja prosentteina ver- Mmk:lla ja poliisitoimen erityismenoja 30 o/o:lla eli 11927: rattuna talousarviossa sekä lisätalousarvioissa osoi- 48,1 Mmk:Ila. 11928: tettuihin vastaavien momenttien määriin. Sosiaali- ja terveysministeriön arviomäärärahoja 11929: ylitettiin 310,5 Mmk:lla ja työministeriön arviomää- 11930: Arviomäärärahojen ylitykset v. 1996 rärahoja 257,6 Mmk:lla. Sosiaali- ja terveysministe- 11931: riön hallinnonalalla suurin markkamääräinen ylitys 11932: Pääluokka Arviomäärärahoja Arviomäärärahoja oli momentilla Valtionosuus työttömyyskassoille 11933: yhteensä ylitetty (288,5 Mmk). Työministeriön hallinnonalalla suu- 11934: rimmat markkamääräiset ylitykset olivat momen- 11935: kpl 1 000 mk kpl 1000 mk % 11936: teilla Valtionapu kunnille ja kuntayhtymille työttö- 11937: 21 TP · 2 24 278,0 - - - myyden lieventämiseen 056,6 Mmk) sekä Työ- 11938: 22 EK 6 239 243,0 - - - 11939: markkinatuki (100,2 Mmk). 11940: 23VN 4 25 549,0 1 880,1 44,0 11941: 24 UM 11 696 480,0 2 13 300,6 4,9 11942: 250M 6 367 068,0 - - - Valtionvelka 11943: 26 SM 4 1 466 400,0 2 51 550,0 31,0 11944: 27 PLM 4 157 500,0 2 9 468,4 6,0 Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilmenee 11945: 28VM 27 23 831 294,5 8 98 059,5 1,9 11946: 29 OPM 39 17 920 946,0 11 151 432,3 1,4 seuraavalla sivulla olevasta asetelmasta, johon on 11947: 30MMM 20 3 757 440,0 3 20 821,8 4,3 sisällytetty myös rahastotalouden velka. 11948: 31 LM 10 405419,0 4 9 937,3 13,6 Budjettitalouden velka oli vuoden alussa 11949: 32 KTM 20 3 631 052,0 4 7179,8 12,3 340 979 Mmk ja sen lopussa 377 532 Mmk. Tästä oli 11950: 33 STM 35 47 271 225,0 5 310 468,3 2,5 11951: 12 11 502 250.0 3 257 566,8 3,9 11952: vuoden alkaessa markkamääräistä 183 047 Mmk 11953: 34TM 11954: 35 YM 12 2 344 600,0 2 152 108,9 7,2 (josta 12,3 mrd. mk velkaa Valtion eläkerahastolle) 11955: 36 Valtion- ja valuuttamääräistä 157 932 Mmk. Vuoden lopussa 11956: velka 3 29 406 588,0 - - - budjettitalouden velasta oli markkamääräistä 11957: Yhteensä 215 143 047 332,5 47 1 082 773,8 2,8 217 179 Mmk (josta 12,3 mrd. mk velkaa Valtion 11958: V. 1995 225 141 515 401,0 49 1 810 424,0 4,9 eläkerahastolle) ja valuuttamääräistä 160 353 Mmk. 11959: V. 1994 254 138 000 209,0 56 1135 112,8 3,8 Rahastotalouden velan määrä oli vuoden alussa 11960: 30 626 Mmk ja sen päättyessä 30 255 Mmk. Rahas- 11961: Arviomäärärahojen säästöt olivat 2 820,9 Mmk. totalouden velasta oli vuoden alussa markkamää- 11962: Kertomusvuoden talousarviossa oli 215 arvio- räistä 16 257 Mmk ja valuuttamääräistä 14 369 11963: määrärahaa, ja niiden yhteissumma oli 143 047,3 Mmk. Vuoden päättyessä vastaavat luvut olivat 11964: Mmk. Arviomäärärahoista ylitettiin 47 (21,9 o/o). 15 600 Mmk ja 14 655 Mmk. Korkoja maksettiin 11965: Ylitysten markkamäärä oli 1 082,8 Mmk eli 2,8 o/o vuoden aikana budjettitalouden velasta 28 013 11966: näiden arviomäärärahojen menoarvion mukaisesta Mmk (josta 766 Mmk Valtion eläkerahastolle) ja 11967: yhteissummasta. Vuonna 1995 arviomäärärahoja rahastotalouden velasta 2 799 Mmk. Edellisenä 11968: oli 225 ja niistä ylitettiin 49 (21 ,8 o/o). Ylitysten vuonna korkomenot olivat 23 833 Mmk (799 Mmk) 11969: markkamäärä oli 1 810,4 Mmk ja ylitysprosentti 4,9. ja 2 812 Mmk. Budjettitalouden lainojen nostot 11970: Vuonna 1994 arviomäärärahoja oli 254 ja niistä olivat 166 468 Mmk (edellisenä vuonna 206 288 11971: 11972: 11973: 23 11974: Mmk) ja nettolainanotto 34 502 Mmk (edellisenä luvut olivat 627 Mmk (edellisenä vuonna 0 Mmk) ja 11975: vuonna 54 640 Mmk). Rahastotalouden vastaavat ---{)57 Mmk (edellisenä vuonna ----{)01 Mmk). 11976: 11977: 11978: Valtionvelan kehitys v. 1996 11979: 11980: Velka Nostot Kuole· Valuutan Valuutta· Velka Muutos vuoden 11981: vuoden vuoden tukset vaihdot kurssien vuoden aikana 11982: alussa aikana vuoden muutokset lopussa 11983: aikana vuoden 11984: aikana 11985: Mmk Mmk % 11986: Markkamääräinen velka 199 304 153 652 120 177 - - 232 779 33 475 16,8 11987: Pitkäaikainen velka 161 440 63 139 29 692 - - 194 887 33 447 20,7 11988: Yleisöobligaatiolainat 143 948 62 139 28 387 - - 177 700 33 752 23.4 11989: Muut joukkovelkakirja lainat 1 229 1 000 511 - - 1 718 489 39,8 11990: Velka kirja lainat 16 263 - 794 - - 15 469 -794 -4,9 11991: Lyhytaikainen velka 37 864 90 513 90 485 - - 37 892 28 0,1 11992: Valuuttamääräinen velka 172 301 13 443 13 075 341 1 998 175 008 2 707 1,6 11993: Pitkäaikainen velka 172 301 13 443 13 075 341 1 998 175 008 2 707 1,6 11994: Obligaatiolainat 158 545 10 580 13 055 341 2 436 158 847 302 0,2 11995: Muut joukkovelkakirja lainat 5 771 1 493 - - -184 7 080 1 309 22,7 11996: Velkakirjalainat 7 985 1 370 20 - -254 9 081 1 096 13.7 11997: Yhteensä 371 605 167 095 133 252 341 1 998 407 787 1 36 182 9,7 11998: Yhteensä v. 1995 319 823 206 288' 150 469 2 273 -6310 371 605 1•3 51 782 16,2 11999: Yhteensä v. 1994 265 543 172 420 6 99 527 7 -18620 319 823' 54 280 20.4 12000: Yhteensä v. 1993 175 282 128 593 7 44 315 346 5 637 265 5434 90 261 51,5 12001: Yhteensä v. 1992 92 052 86 415 16 305 28 13 092 175 282 4 83 230 90,4 12002: Yhteensä v. 1991 57 038 38 416 8 267 158 4 707 92 052 5 35 014 61.4 12003: 12004: 1 Sisältää 12,3 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle. 12005: 2 Tästä määrästä 29 Mmk on tuloutettu vuodelle 1994. 12006: 3 Sisältää nettolainanoton ulkopuolelle jäävän VR:n Eläkesäätiölainan 1 750 Mmk. 12007: 4 Sisältää 9.7 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle. 12008: 5 Sisältää 7,6 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle. 12009: 6 12010: Tästä määrästä 2 311 Mmk on tuloutettu vuodelle 1993. 12011: 7 12012: Tästä määrästä 60 Mmk on tuloutettu vuodelle 1992. 12013: 12014: 12015: 12016: 12017: Kertomusvuoden päättyessä koko velkakannan määräinen takaisinmaksuaika oli 4 v 0 kk (v. 1995 12018: keskimääräinen nimelliskorko oli 7,2% (v. 1995 3 v 7 kk). Valuuttamääräisen velan keskimääräinen 12019: 7,3 %) ja efektiiviset kustannukset 7,2% (v. 1995 takaisinmaksuaika oli 4 v 11 kk (edellisenä vuonna 12020: 7,6 %). Markkamääräisen velan keskimääräinen ni- 5 V 3 kk). 12021: melliskorko oli 7,5% (v. 1995 7,5 %) ja efektiiviset Valtionvelasta maksettiin kertomusvuonna kor- 12022: kustannukset 7,5% (v. 1995 8,2 %) ja valuuttamää- koja yhteensä 30 813 Mmk (v. 1995 26 697 Mmk), 12023: räisen vastaavasti 7,0% ja 6,8% (v. 1995 7,2% ja josta markkamääräisen velan osuus oli 17 771 Mmk 12024: 6,9 %). Efektiiviset kustannukset on laskettu otta- (v. 1995 13 913 Mmk). Tästä oli 766 Mmk (v. 1995 12025: malla huomioon kaikki toteutuneet kustannukset 799 Mmk) budjettitalouden Valtion eläkerahastolle 12026: (ml. valuuttakurssimuutokset) ja tarkasteluhetken maksamaa korkoa. 12027: jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset 31.12.1996 Valuuttamääräisestä valtionvelasta, joka koko- 12028: vallinneiden valuuttakurssien mukaan, joten ne naisuudessaan on pitkäaikaista, maksettiin kerto- 12029: eivät sisällä myöhempien valuuttakurssimuutosten musvuonna korkoja 13 041 Mmk (v. 1995 12 784 12030: vaikutuksia. Lainojen lopulliset efektiiviset kustan- Mmk). Noin 56% velasta eli 98 547 Mmk (v. 1995 12031: nukset selviävät vasta lainan tultua kokonaan mak- 53 %velasta eli 91 694 Mmk) on maksettava viiden 12032: setuksi. seuraavan vuoden aikana. Kuoletuksia erääntyy 12033: Koko velkakannan keskimääräinen takaisin- 6-10vuoden kuluessa 60 723 Mmk (v. 1995 66 867 12034: maksuaika kertomusvuoden päättyessä oli 4 v 5 kk Mmk) ja sen jälkeen 15 738 Mmk (v. 1995 13 740 12035: (v. 1995 4 v 4 kk). Markkamääräisen velan keski- Mmk). 12036: 12037: 12038: 24 12039: Kertomusvuoden päättyessä olleen valuutta- setiedotteen mukaan kertomusvuoden päättyessä 12040: määräisen velan valuuttajakauma oli muuttunut 245,0 mrd. mk, oltuaan vuotta aiemmin 231,4 mrd. 12041: edellisen vuoden lopussa olleen lainakannan va- mk, vuoden 1994 päättyessä 264,3 mrd. mk, vuo- 12042: luuttajakaumasta. Valuuttamääräisen velan valuut- den 1993 päättyessä 260,9 mrd. mk, vuoden 1992 12043: tajakauma oli vuosien 1990--96 lopussa seuraava: päättyessä 228,0 mrd. mk, vuoden 1991 päättyessä 12044: 173,4 mrd. mk ja vuoden 1990 päättyessä 143,5 12045: Valuutta 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 mrd. mk. 12046: Valtionvelan määrä 407,8 mrd. mk oli kertomus- 12047: Osuus velasta 12048: % vuoden päättyessä 149 o/o suurempi kuin valtion 12049: tulot ilman nettolainanottoa (v. 1995 153 o/o, v. 1994 12050: DEM 16 20 22 24 28 26 28 12051: FRF 9 11 14 13 12 15 15 147 o/o, V. 1993 104 o/o ja V. 1992 35 o/o). Tämä 12052: GBP 10 9 5 9 11 11 13 merkitsee sitä, että kertomusvuoden valtion tulot 12053: USD 21 10 16 13 11 10 12 kattavat vain n. 40 o/o velan määrästä, joten koko 12054: JPY 7 9 8 11 12 11 10 velan maksamiseen tarvittaisiin valtion kaikki tulot 12055: ECU 13 24 19 15 13 13 7 n. 2,5 vuoden ajalta, mikäli tulot pysyvät kertomus- 12056: NLG 5 3 6 5 5 5 5 12057: CHF 8 3 4 6 4 5 5 vuoden tasolla. Mainittakoon, että vielä v. 1991 12058: BEF 4 3 2 1 1 1 1 velan määrä oli 67 o/o valtion tuloista ilman nettolai- 12059: DKK 3 3 2 1 1 1 1 nanottoa. Valtion lainojen nostot olivat kertomus- 12060: LUF 3 2 1 1 1 1 1 vuonna 167 095 Mmk ja velan nettolisäys 36 182 12061: ATS - - 0 1 1 1 1 12062: - - - 0 0 0 0 Mmk. Edellisenä vuonna lainojen nostot olivat 206 12063: SEK 12064: ITL - 1 1 0 0 0 - 288 Mmk ja velan nettolisäys 51 782 Mmk. Vuonna 12065: KWD 1 1 0 0 - - - 1994 lainojen nostot olivat 172 420 Mmk ja velan 12066: nettolisäys 54 280 Mmk. Vuonna 1993 vastaavat 12067: Valtion ulkomainen velka oli maksutasetilaston luvut olivat 128 593 Mmk ja 90 261 Mmk oltuaan v. 12068: (SP) mukaan kertomusvuoden päättyessä 75 o/o 1992 86 415 Mmk ja 83 230 Mmk. Vuonna 1991 ne 12069: koko maan ulkomaisesta nettovelasta. Vuotta ai- olivat 38 416 Mmk ja 35 014 Mmk ja v. 1990 12 307 12070: emmin se oli myös 75 o/o, vuoden 1994 päättyessä Mmk ja 4 126 Mmk. 12071: 68 o/o, vuoden 1993 päättyessä 63 o/o, vuoden 1992 Seuraavassa asetelmassa on esitetty valtionvelan 12072: päättyessä 49 o/o, vuoden 1991 päättyessä 30 o/o ja kehitys kymmenen vuoden välein v. 1950--80 ja 12073: vuoden 1990 päättyessä 18 o/o. Maan ulkomainen vuodesta 1985 vuosittain sekä verrattu velan koko- 12074: nettovelka, joka vuosikymmenen alussa kasvoi naismäärää ao. vuoden lopussa markkinahintai- 12075: varsin voimakkaasti, oli Suomen Pankin maksuta- seen bruttokansantuotteeseen: 12076: 12077: 12078: Vuosi Valtion bruttovelka (ml. rahastot) Bruttokansantuote Koko valtionvelka Valuuttamääräinen 12079: valtionvelka 12080: Markka- Valuutta- Yhteensä 12081: määräinen määräinen 12082: Mmk % BKT:sta 12083: 1950 698 659 1 357 5 553 24.4 11,9 12084: 1960 867 747 1 614 16 199 10,0 4,6 12085: 1970 2 644 1 557 4 201 45 743 9,2 3,4 12086: 1980 7 625 10 341 17 966 191 376 9,4 5,4 12087: 1985 21 304 25 677 46 981 331 628 14,2 7.7 12088: 1986 25 013 26 981 51 994 354 994 14,6 7,6 12089: 1987 29 831 28 680 58 511 386 855 15,1 7.4 12090: 1988 31 805 26 279 58 084 434 341 13.4 6,0 12091: 1989 30 126 22 786 52 912 486 998 10,9 4.7 12092: 1990 32 245 24 793 57 038 515 430 11,1 4,8 12093: 1991 48 406 43 646 92 052 490 868 18,8 8,9 12094: 1992 68 895 106 387 175 282 476 778 36,8 22,3 12095: 1993 109 966 155 577 265 543 482 397 55,0 32,3 12096: 1994 143 261 176 562 319 823 510 992 62,6 34,6 12097: 1995 199 304 172 301 371 605 549 863 67,6 31.3 12098: 1996 232 779 175 008 407 787 574 780 1 70,9 30,4 12099: 1997 258 200 2 178 8042 437 OQ42 604 668 2 72,3 29,6 12100: 12101: 1 Ennakkoluku. 12102: 2 12103: Arvio. 12104: 12105: 25 12106: Syksyllä 1997 tehdyn arvion mukaan koko val- loppuun mennessä toteutunut nettolainanotto oli 12107: tionvelan kanta nousee v. 1998 452,4 mrd. mk:aan kokonaisuudessaan markkamääräistä. 12108: (ml. lainat Valton eläkerahastolta). Kun vuoden Valtionvelasta 30.9.1997 oli 407,8 mrd. mk bud- 12109: 1998 BKT:n arvioitiin nousevan n. 641 mrd. jettitalouden velkaa. Tästä oli valuuttamääräistä 12110: mk:aan, olisi valtionvelan osuus BKT:sta 70,5 %. 164,4 mrd. mk ja markkamääräistä 243,4 mrd. mk, 12111: Ennakkoarvion mukaan valtionvelan määrä olisi v. josta 12,3 mrd. mk oli budjettitalouden velkaa 12112: 1999 vajaat 69% BKT:sta. Valtion eläkerahastolle ja 0,1 mrd. mk Valtion 12113: Valtionvelka (ml. rahastot ja lainat Valtion eläke- ydinjätehuoltorahastolle. Rahastotalouden 30,8 12114: rahastolta) oli noussut 30.9.1997 mennessä jo 438,6 mrd. mk:n velasta oli 15,3 mrd. mk markkamääräis- 12115: mrd. mk:aan, josta 258,6 mrd. mk oli markkamää- tä ja 15,5 mrd. mk valuuttamääräistä. Koko valtion- 12116: räistä ja 180,0 mrd. mk valuuttamääräistä. Valuutta- velan nettokorkomenot 1.1.-30.9.1997 olivat 21,6 12117: kurssimuutosten aiheuttaman 7 552 Mmk:n lisäyk- mrd. mk, josta budjettitalouden osuus oli 19,5 mrd. 12118: sen vuoksi valuuttamääräisen velan kokonaismää- mk ja rahastotalouden osuus 2,1 mrd. mk. 12119: rä oli vuoden 1997 aikana noussut 5 003 Mmk:lla. jos valtionvelan kokonaismäärästä vähennetään 12120: Valuuttamääräinen velka ja sen muutokset oli täl- valtiontalouden sisäisenä veikana käsiteltävä bud- 12121: löin laskettu vuoden 1997 syyskuun viimeisen päi- jettitalouden velka Valtion eläkerahastolle ja Val- 12122: vän Suomen Pankin keskikurssien mukaan. Val- tion ydinjätehuoltorahastolle, oli valtiontalouden 12123: tionvelan nettokorkoja oli maksettu 21,6 mrd. mk, kokonaisvelka muille sektoreille 30.9.1997 426,2 12124: josta budjettitalouden velan korkoja 19,5 mrd. mk. mrd. mk. 12125: Valtiovarainministeriö on ilmoituksensa mu- Valtionvelan määrän kasvu on lisännyt sen hoi- 12126: kaan varainhankinnassaan painottanut markka- tokustannuksia nopeasti. Seuraavasta asetelmasta 12127: määräistä lainanottoa. Kertomusvuonna nostetusta ilmenevät valtion velanhoitomenot (ml. rahastot) v. 12128: lainamäärästä n. 90 % ja edellisenä vuonna lähes 1987-96. 12129: 92% oli markkamääräistä. Vuoden 1997 syyskuun 12130: 12131: 12132: 12133: 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 12134: Mmk 12135: 12136: Korot ja indeksikorotukset 4 842 5 199 4 932 4 733 5 991 8 762 18 361 22 771 26 697 30 813 12137: Markkamääräinen 2 595 2 806 2 855 2 783 3 498 4 120 7 276 9 396 12 170 16 072 12138: Valuuttamääräinen 2 084 2 367 2 059 1 918 2 279 4 103 8 867 10 572 11 713 11 942 12139: Rahastot 162 26 18 32 214 539 2 218 2 834 2 814 2 799 12140: Palkkiot ja muut menot 308 218 211 178 292 1 283 860 992 702 1 019 12141: Kuoletukset (brutto) 11 083 13 906 13 484 8 063 8 267 15 784 44 313 99 527 150 469 133 252 12142: Markkamääräinen 5 866 9 043 7 337 5 373 4 992 11 974 38 337 92 124 140 934 118 893 12143: Va luuttamääräinen 3 851 4 826 6 009 2 390 3 066 1 905 4 860 6 902 8 934 13 075 12144: Rahastot 1 366 37 138 300 209 1 905 1116 501 601 1 284 12145: Yhteensä 16 232 19 323 18 627 12 974 14 550 25 829 63 533 123 290 177 868 165 084 12146: Velan (pl. rahastot ja kuo- 12147: letukset) hoitokustan- 12148: nusten osuus valtion tilin- 12149: päätöksen mukaisista 12150: kokonaismenoista, % 4.7 4,6 4,1 3,5 3,6 4,9 8.4 10,6 12.4 14,6 12151: 12152: 12153: 12154: 12155: Vuoden 1997 velanhoitomenot (pl. rahastot ja vähennyksiksi. Ilman nettoutusta velanhoitomeno- 12156: kuoletukset) on lisätalousarvio mukaan luettuna jen osuus kokonaismenoista nousisi edelleen. 12157: arvioitu n. 23,2 mrd. mk:n suuruisiksi. Valtionvelan Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan todeta, 12158: hoitomenojen osuus valtion budjetoiduista koko- että valtionvelan markkamäärä on kertomusvuon- 12159: naismenoista pienenee tällöin 12,3 o/o:iin. Pienene- na noussut edellisvuotisesta lähes 10 %. Uutta vel- 12160: minen aiheutuu siitä, että v. 1997 siirryttiin ns. kaa on nostettu 167 095 Mmk, kun edellisenä 12161: nettoutusmenettelyyn velanhoitomenojen kirjaa- vuonna nostettiin 206 288 Mmk. Vf!ikka kuoletuk- 12162: misessa, ts. eräät korkotulot ja sarjaobligaatiolai- sia on maksettu 133 252 Mmk, oli velan nettolisäys 12163: nojen emissiovoitot merkitään velanhoitomenojen kertomusvuonna 36 182 Mmk, kun otetaan huo- 12164: 12165: 12166: 26 12167: mioon myös markan ulkoisen arvon heikentymi- lisäsi kertomusvuonna nettolainanoton lisäksi mar- 12168: sestä johtunut valuuttamääräisen velan markkavas- kan ulkoisen arvon heikentyminen. Valtionvelan 12169: ta-arvon nousu lähes 2 mrd. mk:lla. Edellisenä osuus koko maan ulkomaisesta nettovelasta on 12170: vuonna velan nettolisäys oli 51 782 Mmk. Velan kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä, mikä on 12171: kasvu on kuluvalla vuosikymmenellä ollut erittäin pääosin aiheutunut muiden sektoreiden pyrkimyk- 12172: nopeaa. Kun valuuttamääräisen velan markkavas- sestä vähentää valuuttamääräistä velkaansa. Kerto- 12173: ta-arvo vielä vuoden 1990 päättyessä oli 24 793 musvuonna tämän osuuden kasvu kuitenkin py- 12174: Mmk, oli se kertomusvuoden lopussa jo 175 008 sähtyi ja v. 1997 sen odotetaan kääntyvän laskuun. 12175: Mmk. Valuuttamääräinen velka on näin ollen vii- Pelkästään budjettitalouden valtionvelan korko- 12176: dessä vuodessa seitsenkertaistunut. Samaan aikaan jen maksuun on vuoden 1998 talousarvioesitykses- 12177: markkamääräinen velka on kasvanut 32 245 sä arvioitu tarvittavan 30 859 Mmk (brutto), mikä 12178: Mmk:sta 232 779 Mmk:aan eli yli seitsenkertaistu- on 16,5% valtion vuoden 1998 talousarvioesityk- 12179: nut. sen mukaisista menoista. Velanhoitomenojen (net- 12180: Valtionvelan rakenne on kertomusvuonna edel- to) rahoittamiseen tarvittava osuus on 14,9% val- 12181: leen jossain määrin korjautunut. Valuuttamääräisen tion arvioiduista tuloista ilman nettolainanottoa ja 12182: velan osuus oli vuoden lopussa n. 43% koko 18,4% arvioiduista vero- ja veronluonteisista tulois- 12183: velkakannasta oltuaan vuotta aiemmin n. 46 %, ta. Velanhoitoon tarvitaan 46,8% tulo- ja varalli- 12184: vuoden 1994 päättyessä n. 55% ja vuoden 1993 suusveron arvioidusta tuotosta. 12185: päättyessä lähes 60%. Valuuttamääräistä velkaa 12186: 12187: 12188: 12189: 12190: Valtiontilintarkastajat pitävät valtionvelan kehitystä jen maksamiseksi, ellei valtion menoja voida vielä enti- 12191: edelleen hyvin huolestuttavana, kun otetaan huomioon sestään vähentää tai tuloja lisätä. Tämä merkitsee sitä, 12192: yhä jatkuvan suurtyöttömyyden vaikutus valtion tulo- ja että valtion velan määrä tulee lähivuosina kasvamaan 12193: menokehitykseen sekä valtionvelan kasvun aiheutta- suotuisista kasvunäkymistä huolimatta. Valtiontilintar- 12194: mat yhä kasvavat korkomenot. kastajat korostavat, että valtion menot on nyt nousu- 12195: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtionvelan suhdannevaiheessa saatava alennettua sellaiselle ta- 12196: hoito aiheuttaa ainakin lähitulevaisuudessa yhä kasva- solle, että velkojen korot ja ainakin osa lyhennyksistä 12197: via vuotuisia kustannuksia, jotka asettavat vielä vuo- voidaan maksaa ilman uusia lainoja ja siten vähentää 12198: sien ajan huomattavia rajoituksia harjoitettavalle fi- velkaa. Valtiontilintarkastajat muistuttavat, että talou- 12199: nanssipolitiikalle. Valtion nettorahoitustarve on tosin den noususuhdanteita on aina väistämättä seurannut 12200: sekä säästötoimien että hyvän taloudellisen kehityk- laskusuhdanne. Noususuhdanteen vaihtuessa lasku- 12201: sen ansiosta kääntynyt laskuun. Myös valtion velkaan- suhdanteeksi on valtion menojen supistaminen käytän- 12202: tuminen eli valtionvelka suhteessa bruttokansantuot- nössä mahdotonta. Tässä yhteydessä valtiontilintar- 12203: teeseen on kääntymässä laskuun. Kun nopeakin ta- kastajat viittaavat myös siihen, mitä ovat lausuneet 12204: louskasvu vähentää työttömyyttä ja lisää verotuloja jäljempänä tässä kertomuksessa käsitellessään valtio- 12205: vain verrattain hitaasti, joutuu valtio vielä vuosia otta- nenemmistöisten osakeyhtiöiden omistuspohjan laa- 12206: maan uutta velkaa pelkästään entisten velkojen korko- jentamista. 12207: 12208: 12209: 12210: 12211: 27 12212: Valtion lainananto ja korkotukilainat suhteellinen lisäys tai vähennys kertomusvuoden 12213: aikana sekä vuoden alussa olleelle lainapääomalle 12214: Valtio antaa lainoja sekä talousarvion että sen laskettu korkotuotto Valtiokonttorista ja rahastoista 12215: ulkopuolella olevien rahastojen kautta. Seuraavas- saatujen tietojen mukaan. Maatilatalouden kehittä- 12216: ta taulukosta käyvät ilmi valtion lainaksi antamien misrahaston lainoihin on sisällytetty myös myyty- 12217: varojen määrä kertomusvuoden alussa ja lopussa, jen tilojen kauppahintasaatavat Yrityksille suunna- 12218: vuoden aikana annetut uudet lainat sekä kertomus- rusta lainanannosta kanavoidaan suurin osa Suo- 12219: vuonna kertyneet kuoletukset ja korot. Taulukko ei men Vientiluotto Oy:n ja Kehitysaluerahasto Oy:n 12220: sisällä Valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa. kautta, joiden valtiolta saarnat lainat sisältyvät tau- 12221: Taulukosta ilmenevät myös erityyppisten lainojen lukossa kohtaan Lainat luottolaitoksille. 12222: 12223: 12224: Valtion lainananto v. 1996 12225: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähen- Laina- Korot Laina pää- Korkotuotto 12226: pääoma vuoden nys pääoma oman muutos 12227: vuoden aikana vuoden vuoden 12228: alussa aikana lopussa V. 1996 V. 1995 V. 1996 V. 1995 12229: 12230: Mmk % 12231: Kehitysluotot 532 23 17 538 4 1 -28 0,8 0.7 12232: Lainat Teollisen yhteistyön rahasto 12233: Oy: IIe 102 - 10 92 2 -10 -4 2,0 1,9 12234: Eläkemaksulainat valtion 12235: liikelaitoksille 173 - 52 121 11 -30 -20 6,4 6,5 12236: Lainat väestönsuojelua varten 1 - 0 0 0 -22 -25 .. .. 12237: Rakennuslainat peruskouluille 135 - 22 113 8 -16 -15 5,9 5,7 12238: Lainat yksityisoppikoulujen 12239: muuttamiseksi kunnallisiksi kouluiksi 22 - 6 16 1 -27 -11 4,5 5.7 12240: Rakennuslainat kirjastoille 27 - 7 20 2 -26 -8 7,4 6,9 12241: Veikkausvoittovaroista myönnetyt 12242: lainat 162 - 31 131 8 -19 -16 4,9 4.7 12243: Muut lainat opetuksen, tieteen ja 12244: kulttuurin edistämiseksi 1 - 0 0 0 -47 -42 .. .. 12245: Valtion asuntorahaston lainat 54 307 3 728 5 015 53 019 2 070 -2 -0 3,8 4,0 12246: Lainat vesihuoltolaitteiden 12247: rakentamiseen 0 - 0 0 0 -55 -45 .. .. 12248: Vesiensuojelulainat teollisuudelle ' 3 - 2 1 0 -33 -49 .. .. 12249: Lainat peruskuivatukseen 47 10 5 52 1 11 6 2,1 2,2 12250: Työvoima 1 - 0 1 0 -0 -0 .. .. 12251: Maatilatalouden kehittämisrahaston 12252: lainat 6 617 231 881 5 968 273 -10 -7 4,1 3,9 12253: Muut lainat asutustoiminnan 12254: edistämiseen 102 0 11 91 11 -11 -9 10,8 3,6 12255: Metsänparannuslainat 1155 59 171 1 043 37 -10 -7 3,2 3,1 12256: Muut lainat maa- ja metsätalouden 12257: tukemiseen 2 - 0 1 0 -21 -15 .. .. 12258: Lainat Valtionrautateiden asuin- 12259: rakennusten peruskorjaamiseen 26 - - 26 2 0 0 7,7 7,7 12260: Tuotekehityslainat 1115 164 185 1 093 18 -2 7 1,6 2,0 12261: Lainat luotto-osakeyhtiöille 1 407 - 301 1107 52 -21 -13 3,7 4,2 12262: Kauppahintasaatavat valtion liike- 12263: laitoksilta, valtionyhtiöiltä ja 12264: yrityksiltä 533 9 262 281 48 -47 22 9,0 5,3 12265: Muut lainat teollisuuden edistämiseen 59 12 5 66 1 12 3 1,7 .. 12266: Lainat energiatalouden edistämiseen 31 - 13 18 1 -42 -38 3,2 6,0 12267: Lainat yritysten kansainvälistymiseen 70 - 27 43 3 -39 -27 4,3 4,2 12268: Yhteensä 66 629 4 236 7 023 63 842 2 553 -4 -2 3,8 3,9 12269: Yhteensä v. 1995 67 658 4 507 5 537 66 629 2 650 -2 2 3,9 4,0 12270: Yhteensä v. 1994 66 439 5 646 4 427 67 658 2 641 2 8 4,0 4,2 12271: Yhteensä v. 1993 61 671 7 954 3186 66 439 2 569 8 12 4,2 4,1 12272: Yhteensä v. 1992 55165 9 883 3 377 61 671 2 270 12 15 4,1 3,9 12273: Yhteensä v. 1991 48 121 10 292 3 248 55165 1 900 15 11 3,9 3,8 12274: 12275: 12276: 12277: 28 12278: Lainavarojen vähennykseen sisältyy kertomus- vuoden alussa ja lopussa, sen lisäys ja vähennys 12279: vuonna arvopaperistettuja lainasaamisia 1 686 kertomusvuonna sekä vuoden aikana kertyneet 12280: Mmk. korot ja vuoden alussa olleelle lainapääomalle 12281: Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. 83 o/o) laskettu korkotuotto ilmenevät seuraavasta taulu- 12282: valtion lainanannosta on Valtion asuntorahaston kosta: 12283: lainoja. Näiden lainojen lainapääoma kertomus- 12284: 12285: 12286: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähen- Laina· Korot Laina pää- Korkotuotto 12287: pääoma vuoden nys pääoma oman muutos 12288: vuoden aikana vuoden vuoden 12289: alussa aikana lopussa V. 1996 V. 1995 v. 1996 V. 1995 12290: 12291: Mmk % 12292: Vuokratalolainat 36 412 2 259 2 429 36 242 1 247 0 0 3,4 3,6 12293: Asunto-osakeyhtiötalo Ia in at 39 - 14 25 3 -36 -26 7.7 9,4 12294: Henkilökohtaiset asunto· 12295: osakelainat 4 731 49 1 037 3 743 215 -21 -9 4,5 4,5 12296: Omakotitalolainat 6 280 129 991 5 418 289 -14 -6 4,6 4,7 12297: Peruskorjaus· ja perus- 12298: parannuslainat 6 608 1 291 502 7 396 310 12 13 4.7 4,5 12299: Muut asuntolainat 191 - 21 172 3 -10 -6 1,6 3,4 12300: Lämmitys Ia itosla inat 46 - 23 23 3 -50 -34 6,5 7,1 12301: Yhteensä 54 357 3 738 5 022 53 072 2 071 -2 0 3,8 4,0 12302: Yhteensä v. 1995 54 328 3 803 3 825 54 307 2 166 0 - 4,0 - 12303: Yhteensä v. 1994 51 795 4 631 2 098 54 328 2 084 5 - 4,0 - 12304: Yhteensä v. 1993 46 417 6 920 1 542 51 795 1 850 12 - 4,0 - 12305: Yhteensä v. 1992 39 234 8 640 1 457 46 417 1 490 18 - 3,8 - 12306: Yhteensä v. 1991 32 304 8 292 1 362 39 234 1161 21 - 3,6 - 12307: 12308: 12309: 12310: Valtion talousarvion sekä asuntorahaston va- p.l.c:n lainat) jakaantuivat kuoletusaikojen mukaan 12311: roista v. 1987-% nostetut lainat (pl. Fennica no. 1 eriteltyinä seuraavasti: 12312: 12313: 12314: 12315: Kuoletusaika 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 12316: vuosia Mmk 12317: 0-5 97 130 141 219 250 120 59 10 1 47 12318: 6-10 272 727 243 229 251 224 239 237 247 1 590 12319: 11-15 433 283 154 12 648 15 - - - 1 057 12320: 16-20 1 340 1 564 1129 1 246 627 676 418 261 222 7 663 12321: 21-25 97 176 179 135 1 337 1 218 1104 613 379 6 606 12322: 26-30 1 228 1 556 2 482 2 898 1 745 435 53 2 - 12 149 12323: yli 30 38 - 56 518 4 335 6 391 5 487 3 802 3 286 27 076 12324: 12325: 12326: 12327: 12328: 29 12329: Valtion antolainauskannan jakauma korkopro- kaan kertomusvuoden lopussa. Taulukosta puuttu- 12330: sentin mukaan kertomusvuoden lopussa ilmenee vat aiempien vuosien kohdalta kehitysluottolainat, 12331: seuraavasta taulukosta, jossa on esitetty Valtiokont- joiden pääoma 31.12.1995 oli 532 Mmk (v. 1994 736 12332: torin hoidossa olevat lainat tehtäväalueittain Mmk). 12333: (Mmk:ina) ja niiden jakauma korkoprosentin mu- 12334: 12335: 12336: 12337: Tehtävä Korkokanta % 12338: 0,0 0,25- 1,25- 2,25- 3,25- 4,25- 5,25- 6.25- 7,25- 8,25- 9,25- 10,25- 11,25- Yht. Keski- 12339: 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7.00 8,00 9,00 10,00 11,00 11,50 korko 12340: 12341: Yleinen hallinto - - - - 172 - 141 121 4 - - - - 436 5,1 12342: Yleinen järjestys 12343: ja turvallisuus - - - - - - 0 - - - - - - 0 6,0 12344: Opetus, tiede ja 12345: kulttuuri 0 - 1 - - 235 - - 44 - - - - 281 5,4 12346: Asuminen ja 12347: ympäristö 2 102 2 505 1 949 9147 12 048 18 494 3168 400 21 3164 24 - - 53 023 3,4 12348: Maa- ja metsä- 12349: talous 0 - - - - 0 0 - - - - - - 1 3,4 12350: Liikenne - - - - - 0 0 - 26 - - - - 26 8,0 12351: Teollisuus ja 12352: muut elinkeinot 57 1 449 328 690 40 524 17 2 1 - - - - 2 420 2,3 12353: Yhteensä 2 160 3 593 2 314 9 476 12 260 19 254 3 327 524 96 3164 24 - - 56189 3,7 12354: % 3,8 6,4 4,1 16,9 21,8 34,3 5,9 0,9 0,2 5,6 0,0 - - 100,0 12355: Yht. V. 1995 1 996 3 391 3 718 11110 9 661 17 382 4 984 1 006 174 774 393 - - 58 124 4,0 12356: % 3,4 5,8 6.4 19,1 16,6 29,9 8,6 1,7 0,3 1,3 0,7 100,0 12357: Yht. V. 1994 296 7 124 1 505 11139 11 944 14 656 3 415 2 020 621 1 063 4 550 - - 58 334 4,1 12358: % 0,5 12,2 2,6 19,1 20,5 25,1 5,9 3,5 1,1 1,8 7,8 100.0 12359: Yht. V. 1993 303 8 684 1 301 11 836 5 293 8 371 10 076 2 710 943 2 531 4 629 - - 56 676 4,3 12360: % 0,5 15,3 2,3 20,9 9,3 14,8 17,8 4,8 1,7 4,5 8,2 100.0 12361: Yht. V. 1992 310 8 809 2 988 10 278 4150 6 929 3 339 5 410 2 937 3104 1 031 2 320 111 51 715 4,4 12362: % 0,6 17,0 5,8 19,9 8,0 13,4 6,5 10,5 5,7 6,0 2,0 4,5 0,2 100.0 12363: Yht. V. 1991 341 10 648 1 844 10 504 5 877 2 969 2 234 3102 1 752 2 011 686 2 339 - 44 305 3,9 12364: % 0,8 24,0 4,2 23.7 13,3 6,7 5,0 7,0 4,0 4,5 1,5 5,3 100.0 12365: 12366: 12367: 12368: 12369: Koska keskikorko on laskettu kertomusvuoden lopun lainakantaa ja kertomusvuonna kertyneitä 12370: lopun lainakannasta samoin perustein, kuin edellä korkoja. 12371: olevasta kappaleesta ilmenee, eroaa se edellä ole- Edellä sivulla 28 esitettyyn taulukkoon sisältyvä 12372: van taulukon (Valtion lainananto v. 1996) luvuista, Maatilatalouden kehittämisrahaston lainananto ke- 12373: joissa laskentaperusteena on käytetty vuoden 1995 hittyi kertomusvuoden aikana seuraavasti: 12374: 12375: 12376: 12377: 12378: 30 12379: Maatilatalouden kehittämisrahasto v. 1996 12380: 12381: Lainat Laina- Lisäys Vähen- Laina- Korot Laina- Korko- 12382: pääoma vuoden nys pääoma pääoman tuotto 12383: vuoden aikana vuoden vuoden muutos 12384: alussa aikana lopussa 12385: Mmk % 12386: Maaseutuelinkeinolainat (MEL 95-) - 75 0 75 0 .. .. 12387: Maaseutuelinkeinolainat (MEL 91-) 1 522 13 129 1 406 65 -8 4,3 12388: Rakennepolitiikkalain mukaiset lainat - 111 0 111 1 .. .. 12389: Maatilalainat 4 365 0 621 3 744 179 -14 4,1 12390: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 12391: lainat 124 0 23 102 5 -18 4,3 12392: Rahoituslain mukaiset lainat: 12393: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 0 0 0 0 - .. .. 12394: Maankäyttölainat 12395: Rahalaitosten lainat 48 - 13 35 2 -27 5,0 12396: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 2 0 0 1 - -21 .. 12397: Velaksi myytyjen tilojen kauppahinnat 557 32 95 494 20 -11 3,6 12398: Provisiot valtion takauksista - - - - 0 .. .. 12399: Yhteensä 6 617 231 881 5 968 273 -10 4,1 12400: Yhteensä v. 1995 7 127 218 738 6 617 279 -7 3,9 12401: Yhteensä v. 1994 7 434 421 767 7 127 308 -5 4,1 12402: Yhteensä v. 1993 7 658 339 706 7474 339 -2 4,4 12403: Yhteensä v. 1992 7 733 620 684 7 658 349 -1 4,5 12404: Yhteensä v. 1991 7 539 913 719 7733 308 3 4,1 12405: 12406: 12407: 12408: 12409: Rahaston varoista myönnetyt maaseutuelinkei- Rahaston varoista myönnettyjen lainojen hoi- 12410: nolainat, rakennepolitiikkalain mukaiset lainat, dosta suoritettiin kertomusvuodelta hoitopalkkioi- 12411: maatilalainat, maaseudun pienimuotoisen elinkei- ta rahalaitoksille yhteensä 37,3 Mmk (v. 1995 40,5 12412: notoiminnan edistäruislain mukaiset lainat ja maan- Mmk, v. 1994 42,5 Mmk ja v. 1993 42,9 Mmk). Tästä 12413: käyttölainat ovat rahalaitosten hoidossa ja perittävi- oli Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n osuus 26,5 12414: nä. Maanhankintalain mukaan muodostettujen tilo- Mmk (v. 1995 28,7 Mmk), Oy Samlink Ab:n 2,6 12415: jen myyntihintoihin liitetyt lainat (rahoituslain mu- Mmk (v. 1995 2,7 Mmk), Merita Pankki Oy/KOP:n 12416: kaiset) ja asutuslain mukaiset kauppahinnat peri- 2,6 (v. 1995 3,0 Mmk), Merita Pankki Oy/SYP:n 2,4 12417: tään lääninhallitusten toimesta. Maankäyttölain Mmk (v. 1995 2,7 Mmk), Postipankki Oy:n 2,1 Mmk 12418: mukaan muodostettujen tilojen myyntihintoihin lii- (v. 1995 2,5 Mmk) ja Suomen Hypoteekkiyhdistyk- 12419: tetyt lainat sekä maankäyttö-, porotila-, koltta-, sen 0,2 Mmk (v. 1995 0,2 Mmk). 12420: luontaiselinkeino-, maatila-, porotalous- ja maa- Valtio osallistuu eri sektoreiden rahoitukseen 12421: seutuelinkeinolain nojalla syntyneet kauppahinta- myös myöntämällä näiden lainakustannuksiin kor- 12422: saamiset perii maa- ja metsätalousministeriön tieto- kotukea. Valtion korkotukea saavien lainojen lai- 12423: palvelukeskus. napääoma oli kertomusvuoden päättyessä 44 864 12424: Rahalaitoksille suoritettiin kertomusvuodelta Mmk (v. 1995 43 347 Mmk). Valtion korkotukilainat 12425: hoitopalkkioina maaseutuelinkeinolainojen ja ra- lainaryhmittäin kertomusvuoden lopussa sekä nii- 12426: kennepolitiikkalain mukaisten lainojen hoidosta den kehitys kertomusvuonna ja niistä valtiolle ai- 12427: 0,75% sekä maatila-, maankäyttö-, porotalous-, heutuneet kustannukset ilmenevät seuraavasta ase- 12428: luontaiselinkeino- sekä maaseudun pienimuotoi- telmasta, josta myös ilmenee korkotukilainojen 12429: sen elinkeinotoiminnan edistäruislain mukaisten lainapääomien kehitys kertomusvuonna: 12430: lainojen hoidosta 0,60% vuodessa siitä määrästä, 12431: mikä niillä kunkin vuosineljänneksen päättyessä 12432: oli luotansaajilta erääntymättä olevaa pääomaa. 12433: 12434: 12435: 12436: 12437: 31 12438: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähen- Laina- Lainojen Keski- Valtion 12439: pääoma vuoden nys pääoma keski- määräi- korko- 12440: 1.1. aikana vuoden 31.12. määräi- nen kor- tuki- 12441: aikana nen korko' kotuki' menot 12442: Mmk % Mmk 12443: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä varten 12444: myönnettävät korkotukiluotot 2 424 186 2 295 2 315 5,80 5,50 143 12445: Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten 12446: oppilaitosten rakentaminen 6 - 3 3 7.75 2,00 0 12447: Kansan-, kansalais- ja työväenopistojen 12448: rakentaminen 6 - 3 2 9,00 2,20 0 12449: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten 12450: rakentaminen 9 - 3 6 5,80 5,50 0 12451: Opintolainat 4 384 - 1 498 2 886 7,25 4,25 130 12452: Ilmansuojelun ja jätehuollon investoinnit 618 - 77 541 9,30 3,10 18 12453: ASP 11 451 1 357 1108 11 700 5.70 1,10 136 12454: Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden lainat 1 599 4 333 1 270 8,90 5,00 72 12455: Oman asunnon hankintaan valtion lainan 12456: sijasta myönnetyt lainat 3 - 0 3 8,00 5,00 0 12457: Asuntolainat 8 076 4 755 320 12 511 6.75 4,10 564 12458: Lämmityslaitoshankkeet 252 5 35 222 9,50 4,80 12 12459: Vesihuoltolaitteiden rakentaminen 468 28 62 434 8,00 3,95 19 12460: Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit 231 9 32 209 8,00 3,95 9 12461: Teollisuuden vesiensuojeluinvestoinnit 84 - 20 64 6,55 2,70 2 12462: Maataloustuotteiden varastotilojen rakentaminen 17 - 10 7 10,00 0,90 0 12463: Maaseutuelinkeinolain ja maatilalain mukaiset 12464: lainat 4 614 317 734 4197 .. 2,95 3 130 12465: Eräiden maatilatalouden luottojen vakauttaminen 692 3 111 584 .. 3.45 3 22 12466: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 12467: edistäminen 39 - 9 30 .. 1,70 3 1 12468: Vuoden 1987 satovahinkojen lainat 1 - 1 - - - - 12469: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeet 15 - 3 12 .. 3,00 0 12470: Kalatalous 37 0 10 27 5,95 0.40 0 12471: Kauppa- ja teollisuussatamien rakentaminen 80 - 42 38 .. 3.40 3 2 12472: Lastialusten hankinnat 457 199 77 579 8,90 4,60 28 12473: Saaristoliikenne 1 - 0 0 5,45 3,80 0 12474: Kera Oy:n myöntämät lainat 1 - 1 0 9,50 4,50 - 12475: Kera Oy:n ottamat lainat 1 365 - 315 1 050 12,80 7,30 84 12476: Pk-yritysten investoinnit 1 071 95 219 947 7.40 4,95 54 12477: Energia investoinnit 228 5 46 187 6,75 3,00 7 12478: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppa 5 2 - 7 11,15 8,80 1 12479: Suomen Vientiluotto Oy:n luotonotto 4 807 872 4 965 4 714 5,30 0,20 11 12480: Turvavarastojen perustaminen ja ylläpito 80 1 5 76 5,60 4,80 4 12481: Kunnan talouden vakauttamisesta ja 12482: kuntaselvityksestä annetun lain (658/94) 12483: mukaiset lainat 253 10 20 243 5,75 4.70 12 12484: Yhteensä 43 374 7 848 6 357 44 864 - - 1 461 12485: Yhteensä v. 1995 45 460 6 772 8 857 43 374 - - 1 690 12486: Yhteensä v. 1994 48 737 9 001 12 279 45 460 - - 1 802 12487: Yhteensä v. 1993 41 898 14 989 8 149 48 737 - - 2 505 12488: Yhteensä v. 1992 34 181 11 296 3 407 42 070 - - 2 161 12489: Yhteensä v. 1991 29 182 8 543 3 751 33 974 - - 1 830 12490: 12491: 1 12492: Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1996 takaisin maksamatta 12493: olevalla pääomalla. 12494: 2 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 121 Mmk. 12495: 3 12496: Laskennallinen arvio. 12497: 4 12498: Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 101 Mmk. 12499: 12500: 12501: 12502: 12503: 32 12504: Valtion korkotukilainat ja niiden kehitys kertomusvuonna lainansaajasektoreittain ilmenevät seuraavas- 12505: ta asetelmasta. 12506: 12507: 12508: Lainansaajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman 12509: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotu ki- muutos 12510: 1.1. aikana aikana 31.12. menot 12511: Mmk % 12512: 1 12513: Yritykset 5 074 444 888 4 629 133 -9 12514: Julkiset yritykset 1 122 - 157 964 26 -14 12515: 1 12516: Yksityiset yritykset 3 952 444 731 3 665 107 -7 12517: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 655 - 341 1 314 86 -21 12518: Vakuutuslaitokset 34 - - 34 2 0 12519: Talletuspankit 256 - 26 230 - -10 12520: Muut luottolaitokset 1 365 - 315 1 050 84 -23 12521: Julkisyhteisöt 1 276 49 215 1111 55 -13 12522: Kunnat 1 228 49 199 1 079 53 -12 12523: Kuntayhtymät 48 - 16 32 2 -33 12524: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 7 842 3 461 291 11 011 528 40 12525: Valtionkirkot 3 - 0 2 0 -33 12526: Asuntoyhteisöt 7 646 3 454 239 10 861 519 42 12527: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 193 7 52 148 9 -23 12528: Kotitaloudet 22 853 2 953 3 762 22 046 506 -4 12529: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet 5 395 321 874 4 842 1 530 -10 12530: Pa lka nsa ajakotitaloudet 11 594 2 417 1 137 12 876 204 11 12531: Muut kotitaloudet 5 864 215 1 751 4 328 149 -26 12532: Ulkomaat 4 674 942 2 860 4 754 153 2 12533: Yhteensä 43 374 7 848 6 357 44 864 1 461 3 12534: Yhteensä v. 1995 45 460 6 772 8 857 43 374 1 690 -5 12535: 12536: 1 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 6 Mmk. 12537: 2 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 216 Mmk. 12538: 12539: 12540: 12541: Tarkasteltaessa valtion korkotukilainojen jakau- kautuivat korkotukilainat kertomusvuonna seuraa- 12542: tumista toimiaJoittain lainansaajasektoreilla "Yri- van asetelman mukaisesti. 12543: tykset" ja "Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet" ja- 12544: 12545: 12546: 12547: Lainansaajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman 12548: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotuki- muutos 12549: 1.1. aikana aikana 31.12. menot 12550: Mmk % 12551: Erittelemätön elinkeinotoiminta 120 7 16 112 6 -7 12552: Maa-, riista- ja metsätalous 5 369 321 866 4 825 170 -10 12553: Kalatalous 24 0 7 18 0 -29 12554: Mineraalien kaivu 19 - 4 15 1 -20 12555: Teollisuus 2 034 56 387 1 705 58 -16 12556: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 586 15 76 526 22 -10 12557: Ra ken ta minen 83 1 7 77 4 -8 12558: Kauppa ja moottoriajoneuvojen yms. korjaustoiminta 82 6 17 72 3 -15 12559: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 2 038 338 362 2 014 20 -1 12560: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä 12561: liike-elämän palvelut 93 10 13 90 4 -3 12562: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 2 - - 2 0 0 12563: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 19 - 3 16 0 -18 12564: Yhteensä 10 469 765 1 762 9 472 286 -10 12565: Yhteensä v. 1995 8 704 998 1 481 8 221 331 -6 12566: 12567: 12568: 12569: 3 370148 33 12570: Valtiovarainministeriö on ilmoituksensa mu- set. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 12571: kaan 5.5.1997 asettanut työryhmän, jonka tehtävä- 31.12.1997 mennessä. Edellisen korkotukijärjestel- 12572: nä lähinnä on selvittää talouspoliittisen ministeriva- mää selvittäneen työryhmän valtiovarainministeriö 12573: liokunnan 29.4.1997 tekemän päätöksen mukaises- asetti 18.7.1991. Tämä työryhmä antoi muistionsa 12574: ti valtion suorien lainojen ja korkotukilainojen 2.5.1991. Muistion sisältöä on käsitelty mm. valtion- 12575: tukipoliittinen järkevyys, niiden aiheuttamat mark- tilintarkastajain kertomuksessa vuodelta 1991 (s. 12576: kinavinoutumat ja valtiontaloudelliset kustannuk- 26). 12577: 12578: 12579: 12580: 12581: Valtiontilintarkastajat kiinnittivät viimeksi vuodelta mitä valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä. Val- 12582: 1994 antamassaan kertomuksessa (s. 39- 40) huomio- tiontilintarkastajien mielestä näistä tukimuodoista voi- 12583: ta niihin epäkohtiin, jotka saattavat seurata pääoman taisiin ainakin elinkeinoelämän osalta luopua koko- 12584: saannista käypää korkotasoa halvemmalla. Sekä val- naan, koska yleinen korkotaso maassamme näyttäisi 12585: tion Iainanannassa että korkotukilainojen markkamää- jääneen huomattavasti edellisiä vuosikymmeniä alhai- 12586: rässä onkin kertomusvuonna tapahtunut vähenemistä, semmalle tasolle. 12587: 12588: 12589: 12590: 12591: Tulossopimusmenettely valtionhallinnon menettelyä valtionhallinnon tulosohjausprosessin 12592: tulosohjausprosessin osana osana erityisesti piiri- ja paikallishallinnon näkö- 12593: kulmasta. Näkökulma oli tietoisesti rajattu tulosso- 12594: Tässä tarkastuskertomuksessa ei ole erillistä lukua, pimuksen ympärille, koska haluttiin selvittää, mi- 12595: jossa selvitettäisiin tulostavoitteiden toteutumista ten hyvin tulossopimusasiakirjat ja niiden laadin- 12596: hallinnonaloittain. Ratkaisuun on päädytty siksi, taan liittyvä prosessi toimii käytännön ja erityisesti 12597: että valtionhallinnossa on kertomusvuonna käyn- "tuotantoportaan" tasolla. Tutkimus on tehty Vaa- 12598: nistetty useita mm. tulosjohtamisen kehittämistä san yliopistossa professori Ismo Lumijärven johdol- 12599: tarkoittavia hankkeita. On myös odotettavissa, että la. Tutkimusmenetelmiä ja -tuloksia varauksineen 12600: kertomusvuoden 1996 lopussa toteutetulla talous- on selostettu tämän kertomuksen viimeisessä lu- 12601: arvioasetuksen muutoksella on huomattava vaiku- vussa. 12602: tus tulostavoitteiden toteutumista koskevan infor- Tutkimusraportti lähetettiin valtioneuvoston 12603: maation määrään ja laatuun uudistetun toiminta- kansliaan ja ministeriöihin lausunnolle, koska ole- 12604: kertomuskäytännön muodossa. Näköpiirissä ole- tettiin, että se toi esiin kaikkiin ministeriöihin sovel- 12605: vat tuloksellisuuden raportointia koskevat muutok- tuvia, yleispäteviä tuloksia. Erityisesti lausunnon- 12606: set ovat toteutumassa osittain niiden suuntaviivo- antajia pyydettiin esittämään käsityksensä tulosso- 12607: jen mukaisesti, joita valtiontilintarkastajat esittelivät pimusjärjestelmän toimivuudesta keskus- ja alue- 12608: edellisessä kertomuksessaan. Odotettavissa olevis- hallinnon välisenä ohjaus- ja vuorovaikutussuhtee- 12609: ta muutoksista huolimatta valtiontilintarkastajat na. 12610: ovat käsitelleet tulostavoitteiden toteutumista eri 12611: hallinnonaloilla kaikilla tarkastuskäynneillään. Tutkimuksen päätulokset 12612: Valtiontilintarkastajat ovat tarkastusvuonna pa- Tulossopimuskäytäntö muodostaa tulosohjausme- 12613: neutuneet erityisesti tulossopimusmenettelyn toi- nettelyn keskiön, sillä sopimusneuvotteluissa ase- 12614: mivuuteen tulosohjauksen osana. Valtiontilintar- tettavat tulostavoitteet ovat koko tulosohjausme- 12615: kastajat ovat teettäneet aiheesta tutkimuksen, jossa nettelyn perusta. Tulossopimuskäytännöissä ja so- 12616: on Vaasan läänin osalta tarkasteltu tulossopimus- pimuksiin kirjatravissa asioissa on hallinnonaloit- 12617: 12618: 12619: 34 12620: tain huomattavia eroavaisuuksia. Tutkimus antaa voitteiden toteutumisesta tai toteutumattomuudes- 12621: alustavaa tietoa siitä, millaiseksi nämä erot ovat ta. 12622: muodostuneet. Tutkimuksessa käsiteltiin seuraavia Keskeisimmät kehittämistarpeet ovat mittaami- 12623: kokonaisuuksia: tulossopimusneuvotteluissa käsi- nen, henkilökohtaiset tavoitteet ja tulostavoitteiden 12624: teltävät asiat, tulossopimusmenettelyn käytäntö ja resurssien yhteensovittaminen. Seuraavaksi eni- 12625: alue- ja paikallistasolla, tulostavoitteiden asettami- ten kehittämistä koetaan olevan viraston omien 12626: nen, mittaaminen ja tulosseuranta, tulossopimuk- tavoitteiden asettamisessa ja niistä sopimisessa 12627: sen sitovuus alue- ja paikallistasolla ja keskusyksi- sekä asioiden käsittelyssä tulossopimusneuvotte- 12628: kön ohjausrooli tulossopimusmenettelyssä. luiden yhteydessä. Melkein yhtä paljon kehittämis- 12629: Tulossopimusmenettely alue- ja paikallishallin- tarvetta on ohjaavan yksikön ja viraston tavoittei- 12630: nossa osoittautui varsin samankaltaiseksi eri hallin- den yhteensovittamisessa. 12631: totasojen välillä, kun taas virastojen välillä on suu- Yhteisen neuvotteluilmapiirin löytyminen oh- 12632: riakin eroja. Vaikka valitut kohdevirastot olivat jaavan yksikön ja viraston välillä ei sen sijaan 12633: siirtyneet tulosohjaukseen eri aikoina, ei tuloksista asettunut tärkeimpien kehittämistarpeiden jouk- 12634: voida vetää sitä johtopäätöstä, että mitä kauemmin koon, vaikka asia nähtiin keskeisenä ongelmana. 12635: virasto on ollut tulosohjattu, sitä kehittyneemmäksi Kehittämistarvetta ei myöskään nähdä tulostavoit- 12636: tai paremmaksi tulossopimusmenettely on muo- teiden seurannassa eikä tulosneuvotteluiden aika- 12637: dostunut. Osittain tulosohjausmenettelystä saadut taulussa. Kaikkein vähiten nähtiin kehittämistä oh- 12638: tutkimustulokset olivat varsin samankaltaisia aiem- jeistuksessa, vaikka kyselyyn vastanneista yli puo- 12639: pien virastoissa tehtyjen raporttien kanssa. Tällaisia let pitää ohjaavan yksikön ohjeita tulossopimusme- 12640: kysymyksiä olivat lähinnä koulutukseen ja tulosta- nettelystä jossain määrin tai ei lainkaan riittävinä. 12641: voitteisiin sekä niiden asettamiseen ja mittaami- Vastaajien mielestä tulostavoitteiden määrittelyn 12642: seen liittyvät kysymykset. Tulosten samankaltai- yhteydessä tulisi käsitellä laajemmin toiminta- 12643: suus mainittujen asioiden osalta herättää kysymyk- aluetta, alueiden välisiä eroja ja alueyksikön toi- 12644: sen siitä, eikö kehitystä näissä asioissa ole tapahtu- mintatapoja eli kokonaisuudessaan tulostavoittei- 12645: nut, vaikka ongelmat ovat olleet tiedossa. den taustoja. Tulossopimusperiaatteeseen kuuluu, 12646: Valtion paikallishallinnon vastauksissa korostui että tavoitteenasettelusta sovitaan yhteisten ja en- 12647: kriittisyys ja kehittämistarve, kun taas piirihallin- nen kaikkea laaja-alaisten neuvottelujen pohjalta. 12648: nossa oltiin tyytyväisempiä nykyiseen käytäntöön. Yhtenä syynä taustojen käsittelyn sivuuttamiseen 12649: Näyttää siltä, että mitä lähempänä keskushallintoa voi nähdä tulossopimusohjelman puuttumisen. 12650: (piirihallinto) ollaan, sitä selkeämmäksi ja ongel- Tulosohjauksen keskeinen kritiikki on kohdis- 12651: mattomammaksi myös tulossopimusmenettely tunut tuloskeskustelujen tasoon. Tämä tutkimus 12652: koetaan. Vaihtoehtoinen tulkinta voi olla se, että osaltaan vahvistaa tätä kritiikkiä. Tulosneuvottelu- 12653: mitä lähempänä palveluiden järjestämistä ollaan jen tarkoituksena on synnyttää yhteinen näkemys 12654: (paikallishallinto), sitä suuremmiksi ongelmat kas- päämääristä, strategioista ja tulostavoitteista. Oh- 12655: vavat tulossopimusmenettelyn kannalta. jaavan yksikön ja ohjattavan viraston välistä neu- 12656: Eri hallinnonalojen tulosohjauskäytäntö ei näytä vottelutilannetta ei juurikaan pidetty aitona neuvot- 12657: tämän tutkimuksen valossa kovin yhdenmukaisel- telutilanteena, jossa toteutuu molemminpuolinen 12658: ta, mikä koetaan ohjattavassa yksikössä varsin on- neuvottelusuhde. 12659: gelmallisena. Tämä on nähtävissä sellaisten virasto- Keskeisimmät ongelmat ovat löydettävissä 12660: jen kohdalla, joita ohjaa kaksi eri hallinnonalaa. ylemmän tahon liian sanelevasta ohjaustavasta 12661: Tulosohjauskäytäntö on tuotu julkiseen hallintoon neuvottelutilanteessa. Vastaajat kokivat viraston 12662: vanhan mallin päälle ilman, että totuttuja toiminta- vaikutusmahdollisuudet tulostavoitteiden asettami- 12663: tapoja on tarpeeksi muutettu. Henkilöstöpolitiikka sessa hyvin vähäisiksi. Tämä ongelma korostui 12664: ja -strategia eivät myöskään ole riittävästi mukautu- nimenomaan paikallistason vastauksissa. Paikallis- 12665: neet uudistuksiin. tason viranomaiset kokevat, että piiritaso on jo 12666: Tulosohjauskoulutus näyttäisi toteutuneen hy- sitonut kätensä ministeriön kanssa käydyissä tulos- 12667: vin esimiestasolla, mutta sen sijaan varsinaiset tu- sopimusneuvotteluissa. Vastaavasti piirillä ei ole 12668: loksentekijät ovat jääneet vähemmälle koulutuk- enää varaa ottaa huomioon paikallistasolla olevia 12669: selle. Jatkossa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota tarpeita ja toiveita tulostavoitteiden asettamisessa. 12670: varsinkin aluetasolla toteutettavaan henkilöstön Kritiikkiä on esitetty sen suhteen, kannattaako 12671: koulutukseen sekä ylipäätään sisäiseen informaati- tulossopimusneuvotteluissa käsitellä asioita, joissa 12672: oon tulevista muutoksista ja uudistuksista. Ennen itse asiassa ei ole neuvotteluvaraa. 12673: kaikkea koko henkilöstön tulisi olla selvillä tulosta- Vastaajien käsitysten mukaan tulossopimusneu- 12674: 12675: 12676: 35 12677: votteluiden tulisi olla sellaisia, että niissä pystytään muksen kannalta. Tämänkään kysymyksen osalta 12678: joustavasti sopimaan paikallistason erityispiirteet tulokset eivät olleet kovin rohkaisevia: Tulossopi- 12679: huomioon ottavat tulostavoitteet Tällä hetkellä musta ei aluehallinnossa pidetä todellisena sopi- 12680: piirien ja yksiköiden erityistarpeet jäävät huomiota muksena, johon koko organisaatio sitoutuu, vaan 12681: vaille, mikä näkyy liian yleisluonteisina ja kaikille pikemminkin se koetaan toimintaohjeena. 12682: yksiköille samanlaisina tulostavoitteina, joiden saa- Tulosmittareihin suhtauduttiin varsin kriittisesti 12683: vuttaminen muodostuu vaikeaksi. Tulostavoittei- niin eri hallinnontasoilla kuin eri hallinnonaloilla- 12684: den asettaminen nähdään pikemminkin itseisarvo- kin. Nykyisen mittausjärjestelmän katsottiin ohjaa- 12685: na, eivätkä tavoitteet ohjaa toimintaa. Tulostavoit- van tuloksentekoa jopa päinvastaiseen suuntaan: 12686: teille esitetyt kriteerit, kuten hyväksyttävyys, jous- tuloksia tuloksien vuoksi. Tutkijat päättelevät, että 12687: tavuus, olosuhteisiin mukautuvuus ja motivoivuus, käytössä olevat mittarit eivät anna painatukseltaan 12688: eivät näytä annettujen vastausten perusteella ko- oikeaa kuvaa viraston toiminnasta, eivätkä mittarit 12689: vinkaan läheisiltä periaatteilta. myöskään kuvaa viraston keskeisiä toimintoja ko- 12690: Tulostavoitteiden määrittely ja mittaaminen on vinkaan hyvin. Tulosmittareiden negatiivisena ko- 12691: nähty tulosohjauksen yleisimmiksi ongelmakoh- kemista korostaa mm. se, että tuloksia tarkastellaan 12692: diksi. Pelkästään tulosten asettamisessa nähdään liiaksi suoritemäärinä. Sen sijaan vaikuttavuuteen, 12693: olevan paljon epämääräisyyksiä ja heikkouksia. varsinkaan pitkällä aikavälillä, sekä laatuun ei kiin- 12694: Keskeisimmät tavoitteet aluehallinnossa asetettiin nitetä tarpeeksi huomiota. Vastaajat painottivatkin 12695: organisaatiokohtaisina, sen sijaan henkilökohtaisia laadullisten ja vaikuttavuutta kuvaavien tulosmitta- 12696: tavoitteita asetettiin suhteellisen vähän. Vaikka tu- reiden kehittämistä. 12697: lokset eivät vahvista sitä näkemystä, että henkilö- Viraston sisäisestä tulosseurannasta, sen tavasta 12698: kohtaisia tavoitteita tulisi asettaa lisää, nähdään ja useudesta ei päätetty yhtä usein kuin ohjaavan 12699: henkilökohtaisten tavoitteiden vähyys yhtenä on- yksikön suorittamasta tulosseurannasta. Vaikka toi- 12700: gelmana tulostavoitteisiin sitoutumisessa. Henkilö- mintakertomukset muodostavat tulosohjauksen 12701: kohtaiset, läheisesti työhön liittyvät laadulliset tu- mukaan seurannan ytimen, ei aluehallinnossa tu- 12702: lostavoitteet tulisivat todennäköisesti parantamaan lostavoitteiden seuranta painottunut tälle tasolle. 12703: henkilökunnan sitoutumista ja suhtautumista tulos- Enimmäkseen tuloksia seurattiin kirjallisina seu- 12704: ohjauksen toteuttamiseen. rantaraportteina tai esimies-alaiskeskusteluina. 12705: Keskeiseksi ongelmaksi muodostui myös re- Toimintakertomusten vähäinen rooli seurannan 12706: surssien heikko kytkentä tulostavoitteisiin. Vastaa- välineenä voi johtua siitä, että se muodostuu liian 12707: jien mielestä neuvotteluissa tulisi pohtia ja sopia suppeaksi sellaisilla toimintasektoreilla, joilla ta- 12708: myös siitä, millä resursseilla tuloksiin päästään ja voitteet ovat laadullisia. Tämä puolestaan asettaa 12709: miten. Tällä hetkellä vaatimukset ovat liian korkeat uusia kehittämisvaatimuksia toimintakertomusten 12710: suhteessa resursseihin. Lisäksi vastaajat esittivät, sisällölle. 12711: että neuvottelut tulisi käydä vasta sen jälkeen, kun Tutkijoiden mielestä kehittämisen painopiste 12712: resursseista eli määrärahoista on sovittu. Tulosta- tulisi asettaa yhteistyön lisäämiseen, tiedonkulun 12713: voiteasettelun ja määrärahojen välistä kytkentää edistämiseen ja ennen kaikkea vuorovaikutteisen 12714: tulisi selkeyttää siten, että tiedettäisiin, miten tavoi- sopimuskäytännön kehittämiseen. Ei ole kysymys 12715: tetaso muuttuu, jos määrärahat muuttuvat. siitä, etteivätkö nämä osa-alueet toimisi joten ku- 12716: Tulosohjauksessa korostetaan yleensä sitä, että ten, vaan että näiden osa-alueiden kehittämisellä 12717: koko henkilökunnan tulee sitoutua asetettuihin on mahdollista saavuttaa suurempia edistysaskelei- 12718: tulostavoitteisiin. Saadut tulokset eivät ole kovin ta itse tulosohjauksessa ja myös sen osatekijöissä. 12719: myönteisiä tältä osin. Jopa 70 o/o vastaajista ilmoitti Samoin aluehallinnon kehittämisen tavoite, toimi- 12720: henkilökunnan sitoutuneen tulostavoitteisiin vain vallan siirtäminen alueille ja alueiden päätöksente- 12721: jossain määrin. Tulokset viittaavat siihen, että mitä on vaikuttavuus, saisi konkreettisemman sisällön. 12722: korkeampi asema virastossa on, sitä selkeämpi on 12723: sekä tulossopimusmenettelyn tuntemus että sitou- Valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden 12724: tuminen. Työntekijätasolla kriittisyys kasvaa lähin- lausunnot 12725: nä tulostavoitteiden sitoutumista kohtaan, mutta Valtioneuvoston kanslian yksiportaisessa organi- 12726: myöskin koko tulosohjausjärjestelmää kohtaan. saatiossa ei laadita varsinaista tulossopimusta, mut- 12727: Toisaalta on varottava liian pitkälle menevien joh- ta tutkimuksessa esiin tuodut tulosjohtamiseen ja 12728: topäätösten tekoa, koska saadut vastaukset ovat kehysbudjetointiin liittyvät ongelmat ovat saman- 12729: pääasiassa organisaation ylimmän tahon näkemyk- kaltaisia. Eräs hankaluus valtioneuvoston kanslian 12730: siä. Sitoutumista tarkasteltiin myös itse tulossopi- tulosjohtamisen kannalta on se, että tulosyksiköi- 12731: 12732: 12733: 36 12734: den budjetoinnissa pitää varautua yllätyksellisiin ja budjetoitu valtion talousarviossa useisiin lukuihin. 12735: poikkihallinnollisiin hankkeisiin. Tämä vaikuttaa Julkisen sektorin johtamistapa on alkanut muistut- 12736: mm. tulostavoitteiden asetantaan. taa yhä enemmän yksityisen sektorin johtamista, ja 12737: Ulkoasiainministeriöllä ei ole varsinaista alue- tämä kehitys jatkuu. Erityisesti poliisitoimen tulos- 12738: hallintoa, ellei sellaisena pidetä edustustoja. Tutki- johtajalta edellytetään nykyisin monipuolista osaa- 12739: muksen tulokset eivät sellaisenaan ole sovelletta- mista, mm. strategisen ajattelun ja suunnittelun 12740: vissa ministeriön hallinnonalalle, vaikka tiedonku- hallintaa, kykyä organisoida tulosyksikkö, toimin- 12741: lun parantaminen nähdään yhteiseksi kehittämis- taympäristön ja asiakkaiden tarpeiden muutosten 12742: tarpeeksi. arviointia, tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen liit- 12743: Oikeusministeriön hallinnonalan virastoja ei ole tyviä evaluointitaitoja, sidosryhmäosaamista ja kus- 12744: mukana tutkimuksen kohdevirastoina, mutta voi- tannusanalyysien hallintaa. 12745: daan kuitenkin arvioida, että virastotasolla koetaan Puolustusministeriöllä ei ole tutkimuksessa käsi- 12746: samantyyppisiä ongelmia, kuin tutkimuksessa on tellyn tyyppistä alue- tai paikallishallintoa, jota se 12747: tuotu esille. Oikeusministeriön lausunnon liitteenä ohjaisi suoraan tulosohjauksen keinoin. Ministe- 12748: olevia huomiota on käytetty hyväksi johtopäätös- riön käsityksen mukaan tutkimuksessa esitetään 12749: ten teossa. yleispäteviä ja kaikkia ministeriöitä koskettavia tu- 12750: Sisäasiainministeriö on lähettänyt lausuntovasta- loksia. Tulosohjauksesta ja tulosneuvotteluista on 12751: uksenaan kaksi muistiota, joista toinen käsittelee saatu alkuvaikeuksien jälkeen pääasiassa myöntei- 12752: tutkimuksen tuloksia yleisesti sisäasiainhallinnon siä kokemuksia. Tulostavoitteiden ja resurssien 12753: näkökulmasta ja toinen keskittyy poliisitoimen nä- sitominen toisiinsa on koettu puolustusministeriös- 12754: kökohtiin. Poliisitoimessa tulosohjaus on yhtenäi- sä ongelmalliseksi. Tulosneuvottelua on pyritty 12755: syyden vuoksi kehittyneempää kuin muilla minis- kehittämään siten, että ohjaavalla tasolla on riittävä 12756: teriön toimialoilla, joilla on omaa alue- ja paikallis- asiantuntemus ja neuvotteluyhteys ohjattaviin yk- 12757: hallintoa. Esimerkiksi lääninhallituksilla on useita sikköihin. Tulostavoitteiden asettaminen ja tulok- 12758: tulosohjaajia. Tulosohjaukseen siirtyminen ja sen sellisuuden mittaaminen on kehittynyt. Raskasta 12759: omaksuminen on pitkähkö prosessi, jossa ei mo- neuvotteluprosessia on pyritty keventämään. Mi- 12760: nelta osin saavuteta nopeita edistysaskelia. Van- nisteriön mielestä tulosohjausta ja tulosyksiköiden 12761: haan yksityiskohtaiseen määrärahojen käyttötar- toimintaa on haitannut viime vuosina menokehys- 12762: koitusohjaukseen ei kuitenkaan ole paluuta. Ke- ten huomattava supistuminen. Alue- ja paikallishal- 12763: hysbudjetointi ja tulossopimusmenettely sopivat lintoon vaikutus on ollut varsin merkittävä. 12764: ministeriön mielestä hyvin yhteen. Äkilliset määrä- Valtiovarainministeriöllä ei ole alue- ja paikallis- 12765: rahaleikkaukset kuitenkin murentavat tavoitteellis- hallintoa, mistä syystä omiin kokemuksiin perustu- 12766: ta toimintaa ja kaventavat eri keinojen valinnan va kysymysten käsittely on ollut mahdotonta. Lau- 12767: mahdollisuuksia. Itse asiassa voimakkaat säästötoi- sunnossa on kuitenkin tarkasteltu tulosohjausta 12768: menpiteet nostavat esiin tarvetta ainakin väliaikai- yleisesti lausuntopyynnössä esitettyjen kysymysten 12769: sesti siirtyä vanhakantaiseen, menolajeihin ja käyt- mukaisesti. Näitä vastauksia on käytetty soveltuvin 12770: tötarkoituksiin sidottuun määrärahaohjaukseen. osin hyväksi johtopäätösten teossa. Ministeriön 12771: Henkilökunnan sitoutumista tulostavoitteisiin ei mielestä tutkimus sisältää tähdellistä tietoa tulosso- 12772: ole ministeriön hallinnonalalla erikseen selvitetty, pimusmenettelyn ongelmista ja asiallista kritiikkiji, 12773: mutta kysymykseen on syytä kiinnittää entistä joka liittyy mm. neuvotteluihin valmistautumiseen, 12774: enemmän huomiota. Ministeriö ei näe tarpeellisek- resursseista sopimiseen, tulostavoitteiden aseran- 12775: si muuttaa tulossopimusprosessia tutkijoiden esit- taan ja mittaamiseen sekä saavutettujen tulosten 12776: tämällä tavalla, vaan koko prosessia tulisi kiinteyt- raportointiin. Tutkimus edistää ministeriön mieles- 12777: tää. Koulutuksen ja neuvottelujen tärkeyttä minis- tä tulossopimusmenettelyn käytännön kehittämis- 12778: teriö korostaa. Poliisitoimen tulosohjaus on keskei- tä. 12779: nen ohjausjärjestelmä ylijohdon ja sen alaisten Opetusministeriö toteaa, että tutkimuksessa ei 12780: yksiköiden välillä. Erot paikallishallinnon yksiköi- ole käsitelty tulossopimusmenettelyä ministeriön 12781: den välillä ovat kuitenkin merkittäviä. Mahdolliset hallinnonalalta. Lääninhallitusten kouluosastojen 12782: ongelmat johtuvat siitä, että syvällinen muutospro- osalta ministeriö on osallistunut alueelliseen tulos- 12783: sessi on toteutettu nopeasti ja muutettu on niin ohjaukseen. Uusien lääninhallitusten toimintaa on 12784: rakenteita kuin johtamisotettakin. Kihlakunta- ja tarkoitus ohjata tulossopimuksin siltä osin, kuin 12785: lääninuudistusten toteuttaminen lisää johtamis- ja asiat kuuluvat lääninhallitusten toimivaltaan, kuten 12786: ohjausjärjestelmän kehittämisen edellytyksiä, jos- esim. eräät opetus-, kirjasto-, nuoriso- ja liikunta- 12787: kin niitä heikentää se, että toimintaresurssit on tointa koskevat asiat. 12788: 12789: 12790: 37 12791: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tutki- hentäneet tulosohjausjärjestelmän uskottavuutta. 12792: muksen antama kuva tulossopimusjärjestelmästä ja Koko henkilökunnan sitoutumista tulostavoitteisiin 12793: sen toimivuudesta vastaa pitkälti ministeriön käsi- ja niiden mittaamiseen on pyritty vahvistamaan 12794: tyksiä maaseutuelinkeinopiirien ohjaajana. Euroo- koulutuksella ja osallistumisella. Ministeriö pitää 12795: pan unionin jäsenyys on kuitenkin merkinnyt sel- tärkeänä sitä, että uusien työvoima- ja elinkeino- 12796: vää muutosta maataloushallinnolle erityisesti EU:n keskusten ohjaaminen on yhden ministeriön vas- 12797: yhteisen maatalouspolitiikan johdosta. Tulosohja- tuulla. Keskusten tulosohjausmenettelyä kehite- 12798: uksen rinnalle on jouduttu ottamaan vahva normi- tään parhaillaan yhteistyössä muiden keskusten 12799: ja resurssiohjaus. Samalla tulosohjaajan rooli on toimintaan osallistuvien ministeriöiden kanssa. Mi- 12800: siirtynyt useissa keskeisissä asioissa eduskunnalta nisteriö on myös pyrkinyt rohkaisemaan aitoa vuo- 12801: EU:n komissiolle. jäsenyyden myötä maaseutuelin- rovaikutusta hallinnon tasojen välillä. Alueelliset 12802: keinopiirien kehittämistehtävien rinnalle ovat näkökohdat otetaan huomioon käyttämällä hyväk- 12803: nousseet käytännön valvontatehtävät, joissa tulos- si ns. tulosmatriisitekniikkaa, mikä myös antaa 12804: tavoitteet juontuvat EU-säädöksistä. Maaseudun mahdollisuuden käyttää laadullisia arviointimene- 12805: kehittämiseen liittyvät tehtävät ovat siirtyneet pää- telmiä epätarkoituksenmukaisten määrällisten mit- 12806: osin aluetasolle eri hallinnonalojen kanssa yhteis- tareiden sijasta. 12807: työssä laadittavien kehittämisohjelmien yhteyteen. Liikenneministeriön mielestä henkilöstön sitou- 12808: Ohjausprosessi on varsin joustamaton, eikä muut- tuminen toiminnan kehittämiseen on yleinen on- 12809: tuneita olosuhteita voida riittävästi ottaa huo- gelma. Se ei liity sinänsä tulosohjaukseen ja 12810: mioon, mistä saattaa seurata tavoitteiden toteutu- -johtamiseen, joka on normaalia johtamista ja ollut 12811: mattomuus tai varojen suuntautuminen epätarkoi- kiinteä osa johtamisprosessia esim. tielaitoksessa ja 12812: tuksenmukaisesti. Kehysbudjetoinnin ja tulosohja- tiepiireissä monta vuotta. Ministeriön mielestä tu- 12813: uksen yhteensovittaminen on ollut ongelmallista losohjausta olisi tarpeellista arvioida myös aluepo- 12814: tilanteessa, jossa toiminnan volyymin kasvu on litiikan välineenä. Toisaalta aluenäkökulman ko- 12815: edellyttänyt resurssilisäyksiä tai resurssien taso rostaminen tulossopimusten valmisteluprosessissa 12816: muuten on ollut riittämätön. Aluehallinto on joutu- saattaisi vaikeuttaa esim. alueiden välistä vertailua. 12817: nut sitoutumaan lakisääteisten tehtävien suoritta- Aluekehityslainsäädännön mukainen sopimusme- 12818: miseen, vaikka lähtökohtaisesti on tiedetty, että nettely ja EU:n rakennerahastoista rahoitettava toi- 12819: resurssitaso ei mahdollista tavoitteisiin pääsemistä. minta vaatisivat myös arviointia mm. talousseuran- 12820: Ministeriön mielestä vuorovaikutuksen lisääminen nan ja budjetoinnin ongelmien näkökulmasta. Lii- 12821: keskus- ja aluehallinnon välillä on ollut onnistunut kenneministeriö ei aseta piiritason tulostavoitteita, 12822: tapa vastata uusiin haasteisiin. vaan se kuuluu tielaitoksen keskushallinnolle, joka 12823: Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä tulos- myös seuraa tavoitteiden toteutumista. Tulossopi- 12824: ohjauksen yleinen viitekehys edellyttää organisaa- misen aikataulu on koettu ongelmalliseksi, koska 12825: tiokohtaisesti kehittämistä, joka tulisi kohdistaa keskusviraston ja sen piiritason väliset tulossopi- 12826: muun ohella vaikuttavuustavoitteisiin sekä sisäisen musneuvottelut käydään loppuvuodesta, ennen 12827: laadun huomioon ottamiseen. julkishallinnossa kuin ministeriön ja keskusviraston välinen sopimus 12828: toiminnan tulokset eivät ole yhtä yksiselitteisiä on allekirjoitettu. Toisaalta tuloskirjeessä voidaan 12829: kuin yritysten taloudellinen tulos, mistä syystä ottaa huomioon piiritasolla esille tulleet näkökoh- 12830: kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun toi- dat. Tulosohjaus kuitenkin toimii liikenneministeri- 12831: minnan vaikutukset selvitetään palvelukohtaisilla ön hallinnonalalla hyvin. Hallinnonalalla tulossopi- 12832: ja koko toimintaa arvioivilla erillisselvityksillä. Täs- muksia ei ole tarkoitettu vain toimintaohjeiksi. 12833: tä syystä vuosittaiseen tulosohjaukseen ei ole otettu Tulosohjauksen henkeen kuitenkin kuuluisi, että 12834: vaikuttavuustavoitteita, vaan niitä on tarkasteltu esim. hallinnonaloittaisista kehyksistä päätettäessä 12835: osana palvelujen kehittämisprosessia. KTM yritys- tulisi ottaa nykyistä enemmän huomioon kehys- 12836: palvelun toiminnan sisäistä laatua kehitetään mm. päätöksen toiminnalliset vaikutukset tulostavoittei- 12837: toimintoketjuja analysoimalla ja määrittelemällä si- den toteuttamismahdollisuksiin. On myös selvä, 12838: säisiä laatukriteereitä. Tulostavoitekeskustelut mi- että tulosseuranta on oleellinen osa tulosohjauksen 12839: nisteriön ja piirihallinnon kanssa käydään syksyi- aitoa onnistumista. Liikenneministeriön hallinnon- 12840: sin, vaikka kaikki resurssit eivät olekaan tiedossa, alalla tulosseurantaan kuuluu myös palautemenet- 12841: esim. EU :n rakennerahasto-ohjelmiin käytettävissä tely puolivuotisraportoinnin muodossa. Tilinpää- 12842: olevat varat. Toimintamenojen kohdalla ei myös- töksen ja toimintakertomuksen valmistuttua ohjaa- 12843: kään viime vuosina ole ollut liikkumavaraa. Nämä van yksikön on annettava ns. tili- ja vastuuvapau- 12844: tekijät ovat vaikeuttaneet tuloskeskusteluja ja vä- tus, joka liikenneministeriössä toteutuu tulosneu- 12845: 12846: 12847: 38 12848: votteluiden yhteydessä. On ilmeistä, että hallinto- musten toteuttamista koskevaa päätöksentekoa on 12849: menettelylain ja virkamieslain muutokset vaikutta- tietoisesti pyritty yhä enemmän siirtämään alue- ja 12850: vat tulosohjauksen mahdollisuuksiin vielä enna- paikallistasolle. Tulosseurannassa käytetään hy- 12851: koimattomalla tavalla. väksi työhallinnon kehittynyttä tilastojärjestelmää, 12852: Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä kysely- mm. konsernitunnuslukuja. Kehysbudjetointi on 12853: tutkimuksen tulokset kuvastavat pääosin niitä kä- helpottanut tulossopimusmenettelyä siten, että ta- 12854: sityksiä, joita useissa aiemmissa tutkimuksissa ja voitteita asetetaan ja toimintaa suunnitellaan yhtä 12855: selvityksissä on havaittu. Myös ministeriön omat vuotta pidemmälle. 12856: kokemukset ovat samansuuntaisia. Tulosohjauk- Ympäristöministeriön hallinnonalan tavoitteet 12857: seen siirtyminen on useita vuosia kestävä oppi- ovat laaja-alaisia ja ulottuvat vuotta pitemmälle 12858: misprosessi, jossa ministeriö on ottanut käyttöön- ajanjaksolle. Tulostavoitteiden saavuttaminen on 12859: sä uuden tavoitehierarkian, joka korostaa minis- riippuvainen ulkopuolisista tekijöistä, joihin hallin- 12860: teriön strategista ohjausroolia ja jossa painotetaan nonalan oma vaikutus on välillistä. Osa tulostavoit- 12861: tuloksellisuuden arviointia. Tästä huolimatta hal- teista on esitetty lisäksi asian tekemisenä, jolloin 12862: linnonalalla on edelleen samantapaisia ongelmia toimenpiteen vaikuttavuuden arviointi konkreetti- 12863: mm. tulostavoitteiden, tuotosten, toimintaympä- sesti on hankalaa. Tulosohjauksen kohteena ovat 12864: ristön muutosten sekä vaikuttavuuden mittaami- mm. alueelliset ympäristökeskukset Niiden kanssa 12865: sen ja arvioinnin osalta. Tutkimuksen tuloksia ei käydään syksyllä tulosneuvottelut, joista laaditaan 12866: kuitenkaan voi suoraan soveltaa ministeriön hal- kirjalliset tulossopimukset Tuloksellisuuden arvi- 12867: linnonalalle. Lääninhallitusten tulosohjauksessa oiminen suhteutettuna tulostavoitteisiin edellyttää 12868: on ongelmana se, että niitä ohjaavat useat minis- vielä sekä pohtimista että välineiden ja menetelmi- 12869: teriöt, kun taas yleinen toimivalta ja resursseista en kehittämistä. Selkeiden arviointikriteereiden ke- 12870: päättäminen kuuluvat sisäasiainministeriölle. Lää- hittäminen koko toiminnalle on osoittautunut vai- 12871: ninhallinto on nähty yhtenä kokonaisuutena, jolle keaksi. Tulosohjaus nähdään kuitenkin tehokkaa- 12872: on asetettu yleisluonteisia tavoitteita. Tulossopi- na ohjauskeinona, joka täydentää budjetti- ja nor- 12873: musneuvotteluissa ei tästä syystä käsitellä alueel- miohjausta. Sen avulla voidaan erityisesti painottaa 12874: lisia eroja. Sosiaali- ja terveysministeriön lausun- suunnitelmallisuutta, strategisten tavoitteiden to- 12875: toon liittyvää työsuojeluosaston lausuntoa on so- teutumista ja vastuuta voimavaroista. 12876: veltuvin osin hyödynnetty johtopäätösten tekemi- Ministeriöt käsittelevät lausunnoissaan yllättä- 12877: sessä. vän vähän tulossopimuksia konkreettisina asiakir- 12878: Työministeriön kokemukset tulossopimusjärjes- joina, joihin kirjataan esim. tärkeitä toimintaa oh- 12879: telmästä keskus- ja aluehallinnon välisenä ohjaus- jaavia periaatteita, tulostavoitteita ja resursseja. Mi- 12880: ja vuorovaikutussuhteena ovat pääosin myönteisiä. nisteriöiden lausunnoissa käsitellään pääasiassa 12881: Työministeriö on kehittänyt tulosohjausprosessia yleisiä prosessuaalisia näkökohtia. Tulossopimuk- 12882: alueellista valmistelua korostavin kriteerein, mikä set mielletään ilmeisesti yhdeksi suunnitteluasiakir- 12883: tarkoittaa sitä, että ministeriö toimii strategisen jaksi muiden asiakirjojen joukossa, eikä niiden 12884: johtajan roolissa ja työvoimapiirit alueensa työpoli- sitovuutta ja ohjaavuutta haluta korostaa, koska 12885: tiikan suunnittelijoina yhteistyössä työvoimatoimis- samanaikaisesti kehysbudjetointi ja lainsäädännös- 12886: tojen kanssa. Ministeriö neuvottelee kaikkien työ- tä johtuva normiohjaus antavat virastojen tulosoh- 12887: voimapiirien kanssa tulostavoitteista ja työvoima- jaukselle tiukat rajat. Säästötoimenpiteiden vuoksi 12888: piirin laatimasta strategiasta syksyisin, jolloin ta- niukkuutta edelleen jaettaessa virastoille jää vuo- 12889: voitteiden saavuttamisen keinoista keskustellaan rostaan entistä vähemmän liikkumavaraa, mikä 12890: vähän, koska keinojen määrittely on delegoitu pitkällä aikavälillä voi murentaa tulosohjauksen 12891: työvoimapiireille. Tulossopimuksen sitovuudesta perusteita. Ministeriöt näkevät tulossopimuspro- 12892: on työhallinnossa keskusteltu, mutta neuvottelujen sessin kuitenkin hyödyllisenä ja muuta ohjausta 12893: ja vuorovaikutuksen lisäämisen ohella ei toistaisek- täydentävänä toimintana, ja sitä myös halutaan 12894: si ole otettu käyttöön erityisiä sanktioita. Tulossopi- omatoimisesti entisestään kehittää. 12895: 12896: 12897: 12898: 12899: 39 12900: Tulossopimusprosessi on osa valtionhallinnontulosoh- ja talousarvion asettamia määrärahapuitteita täyden- 12901: jausta, jolla on pyritty selkeyttämään mm. ohjaavan tävä valtionhallinnon ohjausmuoto, se ei luo oikeutta 12902: keskushallinnon ja ohjattavan alue- ja paikallishallin- näistä poikkeamiseen. Edellä mainituista tulosohjauk- 12903: non välistä työnjakoa. Virastojohdon itsenäisyyttä on sen ongelmista huolimatta tulossopimisen kehittämistä 12904: lisätty siirtämällä tulossopimuksen toteuttamista kos- ei ole syytä tarpeettomasti hidastaa. 12905: kevaa päätösvaltaa ministeriöistä aluehallintoon, min- Valtiontilintarkastajat korostavat, että tulossopi- 12906: kä seurauksena tulosjohtajien vastuu toiminnan tulok- muksen allekirjoittaneet osapuolet ovat toisilleen tili- 12907: sellisuudesta on kasvanut. Entistä suurempi tulosvas- velvollisia oman osuutensa täyttämisestä resurssien 12908: tuu on johtanut siihen, että hyvistä tuloksista odotetaan puitteissa niin, että toiminnan tuloksellisuus ja laatu 12909: palkitsemista tai muiden positiivisten kannustimien otetaan huomioon. Periaatteessa tulos- ja tilivelvolli- 12910: käyttöä, vaikka päinvastaisissa tapauksissa myös suus voidaan kytkeä viitekehykseen, jossa vastuuketju 12911: sanktioiden soveltaminen tulisi ottaa periaatteessa ulottuu asiakaspalvelusta eduskuntaan saakka. Sellai- 12912: pohdittavaksi. Tulos- ja tilivelvollisuuden toteamisessa nen hallinnollinen työnjako, jossa vastuu asiakkaiden 12913: on toistaiseksi käytetty pehmeitä menetelmiä, koska palvelemisesta on mahdollisimman lähellä asiakkaita, 12914: vuorovaikutteista tulosjohtamista ja -raportointia ko- kuitenkin edellyttää, että keskushallinto huolehtii lain- 12915: rostavat menettelytavat ovat olleet toimivia. Valtionti- säädännön yhtenäisyysvaatimusten täyttymisestä. 12916: lintarkastajien mielestä valtionhallinnossa saattaa olla Valtiontilintarkastajat ovat havainneet, että syitä tu- 12917: tarpeellista varautua myös nykyistä muodollisempaan lostavoitteista poikkeamiseen etsitään ensi sijassa 12918: tulos- ja tilivastuuvapauden myöntämiseen. osapuolten välisin neuvotteluin, koska suomalainen 12919: Valtiontilintarkastajat ovat panneet merkille, että hallintokulttuuri perustuu avoimeen tiedonkulkuun ja 12920: kaikilla hallinnonaloilla tuloslaskenta ja -seuranta vaa- esteettömään vuorovaikutukseen. Toisaalta asetetun 12921: tivat kehittämistä. Eräät hallinnonalat ovat edistyneet tulostavoitteen saavuttaminen tai ylittäminen ei johda 12922: tässä työssä pidemmälle kuin toiset. Todenmukaisen yksilötason palkitsemiseen, vaan palkitseminen on 12923: palautteen antaminen ja saaminen on välttämätöntä parhaimmillaan ryhmätasoista tai tulosyksikön talous- 12924: oppiville organisaatioille. Tulossopimuksen suhde mi- arvioon tai muiden voimavarojen pysyvyyteen liittyvää 12925: nisteriön poliittiseen ohjaukseen tai hallinnonalan bud- varmuutta. Tulospalkkauksen käyttöönotto hallinnossa 12926: jettiesityksen perusteluihin on edelleen selkiytymätön. on vielä suhteellisen vähäistä, mutta se lienee yleisty- 12927: Käynnissä oleva hallituksen toimintakertomusten ke- mässä. Kansainvälistyminen, julkisen ja yksityisen sek- 12928: hittäminen on täten entistä tärkeämpi kehittämiskohde torin toimintatapojen samanlaistuminen ja kilpailu hen- 12929: eduskunnan informoimiseksi valtionhallinnon tuloksel- kilöresursseista edellyttävät tulevaisuudessa uusien 12930: lisuudesta. myönteisten kannustimien kehittämistä ja käyttöönot- 12931: Tulosohjauksen kannalta on valitettavaa, että val- toa. 12932: tion talousarviossa toimintamenoja koskevat säästöt Tulosjohtaminen asettaa valtiontilintarkastajien 12933: ovat saattaneet vähentää henkilöstön tulosmotivaatio- mielestä korkeita vaatimuksia tulosjohtajien omalle 12934: ta. Siirtomäärärahojen yllättävät supistukset vaikutta- osaamiselle ja asiantuntemukselle. Hyvä johtamistaito, 12935: nevat samaan suuntaan. Näillä toimenpiteillä, jotka kyky luoda tuloksellisuutta korostava työilmapiiri ja tu- 12936: ovat olleet valtiontalouden kannalta välttämättömiä, loksentekoon sitoutuneen henkilökunnan kannustami- 12937: heikennetään tulosohjauksen uskottavuutta pitkällä ai- nen ovat yhä tärkeämpiä menestyksellisen johtamis- 12938: kavälillä. On myös havaittavissa, että lakisääteisten työn osatekijöitä. Vaikka johtamiskulttuuria voidaan 12939: siirtomenojen ja muiden tulonsiirtojen tulosohjaus koe- uudistaa tulosjohtajien valinta- ja nimittämispolitiikalla, 12940: taan hallinnossa ilmeisen vaikeaksi, ellei mahdotto- on se useissa tapauksissa suhteellisen hidas menette- 12941: maksi toteuttaa. EU:n rakennerahastojen varainkäytön lytapa. Tästä syystä tilintarkastajat korostavat johta- 12942: ja varainhoidon valvonnan kytkeminen osaksi suoma- miskoulutuksen merkitystä ja yleensä tuloksellisuus- 12943: laista tulosohjauskulttuuria näyttää myös ongelmalli- valmennuksen lisäämistä hallinnon kaikilla tasoilla. 12944: selta. Itse asiassa EU-komission liikkeelle panema ke- Hallinnon vaikuttavuus- ja laatu-ulottuvuuksiin liit- 12945: hitys rakennerahastojen varainkäytön valvonnan osal- tyvä kokonaisvaltainen ja täysin yksikäsitteinen tavoit- 12946: ta saattaa johtaa päinvastaiseen suuntaan, kuin mitä teenasettelu ja arviointi saattavat osoittautua joissain 12947: valtiontilintarkastajat ovat esittäneet vuoden 1995 ker- tapauksissa lähes mahdottomiksi. Valtiontilintarkasta- 12948: tomuksen kannanotossaan EU-varojen hallinnoinnin, jat suosittelevatkin, että valtionhallinnossa ensi vai- 12949: seurannan ja valvonnan osalta. heessa panostetaan sellaisiin menettelytapoihin, joi- 12950: Valtionhallinnossa tulossopimus tulkitaan luonteel- den avulla tuotetaan toiminnan keskeisistä ulottuvuuk- 12951: taan lähinnä moraaliseksi sitoumukseksi, jonka ohjaa- sista systemaattisesti koottua tulostietoa (esim. kon- 12952: va ja ohjattava osapuoli hyväksyvät esimerkiksi pöytä- sernilukuina}. Tietojen tehokas hyödyntäminen ja tieto- 12953: kirjan muodossa. Vaikka tulossopimus on lainsääntöä pohjan oikea tulkinta tulossopimusprosessissa edellyt- 12954: 12955: 12956: 40 12957: tävät vuorovaikutteista ja keskustelevaa johtamiskult- saa estää oleellisimman tiedon rohkeaa käyttämistä 12958: tuuria ja neuvotteluasetelmia. Valtiontilintarkastajat toiminnan tuloksellisuuden kuvaamiseksi. Laskentatoi- 12959: katsovat, että panostaminen tulosinformaation sisällöl- men ja palautejärjestelmien kehittäminen on tällä het- 12960: liseen pohdintaan on jatkuvaa kehittämistyötä. Vaikka kellä yksi tulosohjauksen ja -sopimisen tärkeimpiä tek- 12961: tulostiedon tuottamiseen soveltuvien välineiden ja me- nisiä painopistealueita. 12962: netelmien kehittäminen on hidasta, se ei kuitenkaan 12963: 12964: 12965: 12966: 12967: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- 333/54/96 Yhteispalvelu- ja yhteiskäyttöhank- 12968: kertomukset keet julkisessa hallinnossa 12969: 343/54/96 Nettobudjetointi. Virastojen uuden 12970: Vuodeksi 1996 valittujen valtiontilintarkastajien toi- rahoitusmuodon arviointia 12971: mintakauden aikana Valtiontalouden tarkastusvi- 362/54/97 Valtion talousarvio. Esityksen perus- 12972: rasto toimitti valtiontilintarkastajille kaikkien val- telut ja informatiivisuus 12973: tion tilivirastojen tilintarkastuskertomukset tilikau- 371/54/97 Elintarvikevalvonta 12974: delta 1996 sekä seuraavat toiminnantarkastuksen 373/54/97 EU-rakennerahasto-ohjelman hallin- 12975: tarkastuskertomukset liitteineen: nointi. Tavoite 6 -ohjelman hallin- 12976: nointi Suomessa 12977: 517/74/95 ED-asioiden käsittely Suomen val- 463/54/97 Palkkaturvajärjestelmän toimivuus 12978: tionhallinnossa 577/74/97 Euroopan aluekehitysrahaston ja 12979: 63/54/96 Puolustushallinnon rauhan ajan or- Suomen valtion rahoittamien tavoite- 12980: ganisaation rationalisointi- ja kehittä- ohjelmiin 6 ja 2 liittyvien yritystuki- 12981: misohjelma hankkeiden valinta ja seuranta 12982: 247/54/96 Valtion kassanhallinta kassavarojen 578/54/97 EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 12983: sijoittamisen näkökulmasta artikloihin liittyvän valtion tuen seu- 12984: 285/54/96 Valmisteverotus ranta 12985: 319/54/96 Työllisyysperusteiset investointi- 12986: avustukset 12987: 12988: 12989: 12990: 12991: 41 12992: Ulkoasiainministeriön hallinnonala 12993: 12994: 12995: 12996: 12997: Ulkoasiainministeriön maksullinen toiminta määrättäessä. Sen sijaan yksittäisestä suoritteesta 12998: perittävän maksun suuruutta ei tarvitse laissa sää- 12999: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta tää. 13000: 1995 (s. 168-178) on käsitelty kauppa- ja teolli- Laissa suoritteet jaetaan julkisoikeudellisiin suo- 13001: suusministeriön ja sen alaisten virastojen ja laitos- ritteisiin ja liiketaloudellisesti hinnoiteltaviin, ns. 13002: ten maksullista toimintaa. Aiheen tarkasteluun an- muihin suoritteisiin (markkinasuoritteet). Markki- 13003: toi se, että virastojen ja laitosten vuositilintarkastus- nasuorite-nimike ei ole vakiintunut. Valtiovarain- 13004: ten yhteydessä oli tullut esiin runsaasti huomautet- ministeriö käyttää esim. 7.4.1997 viranomaisille 13005: tavaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi vuo- lähettämässään kyselyssä maksullisessa toiminnas- 13006: siraportissaan valtion tilivirastojen tilikauden 1995 sa sovellettavista hinnoitteluperiaatteista nimikettä 13007: tilintarkastuksista, että maksullisen toiminnan vuo- markkinasuorite. Valtiontilintarkastajat taas käytti- 13008: situlos kuului valtion talousarviolain ( 423/88) 15 § 2 vät em. kertomuksessaan nimikettä liiketaloudelli- 13009: momentin mukaan esittää tilinpäätöksen yhteydes- nen suorite. Liiketaloudellisen suoritteen nimikettä 13010: sä. Sittemmin on Valtiokonttori määrännyt tämän voidaan perustella sillä, että lain 75 §:n mukaan 13011: esitettäväksi kustannusvastaavuuslaskelmina toi- muiden kuin julkisoikeudellisten suoritteiden hin- 13012: mintakertomuksessa. Kustannusvastaavuuslaskel- nat päätetään liiketaloudellisin perustein. Kahden 13013: mien luotettavuutta tarkastusvirasto käsitteli yksit- nimityksen käyttäminen samasta suoritelajista saat- 13014: täisissä tilintarkastuskertomuksissa. Yhteenvedon- taa aiheuttaa sekaannusta, joten termin vakiintumi- 13015: omaisesti Valtiontalouden tarkastusvirasto on jou- nen olisi toivottavaa. 13016: tunut toteamaan, että mm. vuoden 1995 tarkastus- julkisoikeudellinen suorite on kyseessä silloin, 13017: ten pohjalta vain noin kolmannesta laskelmista kun suoritteen kysyntä perustuu lakiin tai asetuk- 13018: voidaan pitää luotettavuudeltaan tyydyttävinä. seen ja viranomaisella on suoritteen tuottamiseen 13019: Kaikkiaan virasto antoi 102 tilintarkastuskerto- yksinoikeus. Silloin kun valtion suoritteiden kysyn- 13020: musta. tä ei perustu lakiin tai asetukseen siten, että suorite 13021: antaisi oikeuden johonkin, mikä muuten ei olisi 13022: Nykyinen lainsäädäntö sallittua tai mahdollista, on kyseessä liiketaloudel- 13023: Valtion maksuperustelaki 050/92) tuli voimaan lisesti hinnoiteltu suorite (markkinasuorite). 13024: 1.3.1992. Aiempi valtion maksuperustelaki (980/ julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän 13025: 73) oli voimassa vuoden 1974 alusta siihen asti. maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuot- 13026: Laki oli yleisluonteinen, ja maksujen tarkempi yksi- tamisesta aiheutuneita kokonaiskustannuksia 13027: löinti jäi lain mukaan asetuksella määrättäväksi. (omakustannusarvo). Maksuperustelaki mahdol- 13028: Voimassa oli myös jo vuodelta 1942 peräisin ollut listaa kuitenkin omakustannusarvosta poikkea- 13029: laki eräiden viranomaisten toimituskirjoista ja vir- van hinnoittelun. Yhden tai useamman viran- 13030: katoimista suoritettavien maksujen perusteista omaisen samanlaatuisista suoritteista voidaan 13031: (806/42). Uusi laki oli tarpeen siksi, että 1.3.1992 määrätä samansuuruinen, kiinteä maksu silloin- 13032: tuli voimaan HM 62 §:n muutos, jonka mukaan kin, kun suoritteiden tuottamisesta aiheutuvat 13033: lailla on säädettävä valtion viranomaisten virkatoi- kustannukset poikkeavat toisistaan. joillakin tili- 13034: mien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuu- virastoilla saattaa niiden maksupäätösten mu- 13035: den sekä perittävien maksujen suuruuden yleisistä kaan olla oikeus erityisistä syistä julkisoikeudel- 13036: perusteista. Riittää siis, että lailla säädetään, minkä listen suoritteiden hinnoitteluun alle omakustan- 13037: tyyppisistä suoritteista maksuja voidaan periä ja nusarvon tai jättää maksu kokonaan perimättä. 13038: mitä on otettava huomioon maksujen suuruutta Maksuperustelaki mahdollistaa myös erityisestä 13039: 13040: 13041: 42 13042: syystä omakustannusarvoa korkeamman maksun Eräitä selvityksiä valtion maksullisesta 13043: määräämisen. toiminnasta 13044: Liiketaloudellinen suorite hinnoitellaan liiketa- Kuten edellä on viitattu, eduskunta edellytti lakieh- 13045: loudellisin perustein, jolloin tuotoilla tulee kattaa dotusta hyväksyessään, että hallitus seuraa lain 13046: vähintään toiminnan kustannukset ja toimintaan soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten 13047: oman pääoman ehdoin sijoitetulle pääomalle ase- asemaan sekä tarvittaessa ryhtyy toimiin syntyvien 13048: tettava tuottovaade. Liiketaloudellinen kannatta- epäkohtien poistamiseksi. 13049: vuustavoite pyritään toteuttamaan joustavalla hin- Erilaisia selvityksiä on hallinnon sisällä tehtykin 13050: noittelulla siten, että kustannusten lisäksi hinnoitte- runsaasti. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto 13051: lussa otetaan huomioon myös kysyntä ja kilpailijat. on tilivirastojen tilintarkastuskertomuksissa selvi- 13052: Tavoitteena on maksullisen toiminnan kokonais- tellyt eri virastojen maksullisen toiminnan järjeste- 13053: kannattavuus, joten esim. alennusten myöntämi- lyjä. 13054: nen on mahdollista harkinnan mukaan. Valtion Valtiovarainministeriö asetti marraskuussa 1993 13055: talousarviossa voidaan kuitenkin osoittaa määrära- valtion maksuperustelain seurantaprojektin. Se 13056: ha markkinasuoritteiden hintojen alentamiseksi. asetettiin toistaiseksi, ja sen tuli antaa puolivuosit- 13057: Tällöin tilivirastoilla on hyväksyttävä peruste mark- tain valtiovarainministeriölle raportti tuloksistaan ja 13058: kinasuoritetuotannon mahdolliseen alijäämäisyy- ehdotuksistaan, ensimmäisen kerran 30.6.1994. 13059: teen. Väliraportteja on kaikkiaan kolme. Loppuraportti 13060: Silloin kun suoritteesta määrätään perittäväksi valmistui 15.8.1996. Raportit on julkaistu valtiova- 13061: maksu, peritään vastaava maksu myös valtion vi- rainministeriön työryhmämuistiaita -sarjassa 13062: ranomaiselta, jollei muuhun menettelyyn ole eri- (1994:15, 1994:33, 1995:26 ja 1996:11). Lisäksi val- 13063: tyistä syytä. Suoritetta tuottavan viranomaisen asia- tion maksuperustelain seurantaprojektin maksulli- 13064: na on huolehtia siitä, ettei suoritteen tuottamisesta sen toiminnan raportointiryhmä antoi joulukuussa 13065: aiheudu enempää kustannuksia, kuin mitä suorit- 1995 selvityksen valtion maksullisesta toiminnasta 13066: teen tarkoituksenmukainen laatutaso edellyttää. v. 1992-94. Valtiokonttorin toimesta valmistui 13067: Maksuperustelaki ei koske valtion liikelaitoksia 13.6.1996 selvitys valtion vuoden 1995 maksullises- 13068: eikä valtion rahastoja, ellei rahastoista toisin sääde- ta toiminnasta. 13069: tä. Kertomusvuoden jälkeen ulkoasiainministeriön 13070: Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta edel- taloushallintolinjalta valmistui maaliskuussa 1997 13071: lytti hallituksen seuraavan lain soveltamisen vaiku- julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusselvitys. 13072: tuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan sekä Selvitys koski luonnollisesti vain ulkoasiainhallin- 13073: tarvittaessa ryhtyvän toimiin syntyvien epäkohtien toa. Lisäksi valtiovarainministeriö lähetti huhti- 13074: poistamiseksi. kuussa 1997 laajan kyselyn maksullisessa toimin- 13075: Lisäksi valtiovarainvaliokunta totesi mietinnös- nassa sovellettavista hinnoitteluperusteista. 13076: sään (VaVM 1/1992 vp), että käsiteltävänä olevan Valtiokonttorin em. selvityksen mukaan valtion 13077: lakiehdotuksen 6 §:n mukaan julkisoikeudellisesta maksullisen toiminnan tietoihin tulee suhtautua 13078: suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden varauksin, koska niihin liittyy runsaasti luotetta- 13079: tulee pääsääntöisesti vastata suoritteen tuottami- vuusongelmia. Tietojen luotettavuusongelmat liit- 13080: sesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten tyivät lähinnä maksullisen toiminnan kustannuk- 13081: määrää. Valtio on yleensä ainoa taho, jolta tässä siin. Monien tilivirastojen kustannustiedot perustui- 13082: laissa tarkoitettujen suoritteiden tarvitsijat voivat vat arvioon, olivat puutteellisia tai niitä ei edes 13083: näitä suoritteita saada. Tämän vuoksi valiokunta ilmoitettu. Tietojen luotettavuusongelman vuoksi 13084: piti tärkeänä, etteivät suoritteiden kustannukset selvityksen maksullista toimintaa kuvaaviin tietoi- 13085: kilpailun puuttuessa muodostu kohtuuttoman kor- hin, niiden tulkintaan ja johtopäätösten tekemiseen 13086: keiksi ja että niiden tuottamisessa otetaan huo- tulisikin suhtautua erittäin varovaisesti. 13087: mioon liiketaloudelliset periaatteet. Valtion maksullisen toiminnan tulot olivat v. 13088: Valiokunnan käsityksen mukaan valtion maksu- 1995 n. 6,3 mrd. mk ja v. 1994 n. 5,8 mrd. mk. Ne 13089: perustelaki jonkin verran lisää valtionhallinnon kasvoivat siten n. 500 Mmk. 13090: tehtäviä ja kustannuksia. Valiokunnan mielestä Valtion maksuperustelain nojalla hinnoitellun 13091: uusi maksuperustelaki ei saisi lisätä hallinnon teh- toiminnan tulot olivat n. 87 o/o em. 6,3 mrd. mk:sta. 13092: täviä siinä määrin, että kyseisen hallinnonhaaran Erillislakien nojalla hinnoitellun toiminnan tulot 13093: varsinainen toiminta häiriintyisi tai että se aiheuttai- olivat siten 13 % koko maksullisen toiminnan 13094: si ristiriitaa hallintomenettelylain soveltamisen tuloista. Tuloista kertyi 84 % liiketaloudellisista 13095: kanssa. suoritteista (markkinasuoritteista) ja 16% julkisoi- 13096: 13097: 13098: 43 13099: keudellisista suoritteista. Vuonna 1995 maksullisen Yleisviranomaistehtävissä ministeriö ja edustus- 13100: toiminnan alijäämä oli 1,9 mrd. mk, kun se vuotta tot joutuvat soveltamaan myös muiden hallinnon- 13101: aiemmin oli ollut 1,6 mrd. mk. alojen erityislainsäädäntöä. 13102: Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toimin- Maksuperustelain voimaantulon jälkeen annet- 13103: nan tulojen asiakasryhmittäisessä jakautumisessa ei tu ensimmäinen ministeriön maksupäätös ei juuri 13104: tapahtunut muutoksia vuosien 1994 ja 1995 välillä. muuttanut hallinnonalan maksukäytäntöjä. Mak- 13105: Suurimpana asiakasryhmänä säilyi muut valtion superustelain vaikutukset alkoivat näkyä toimin- 13106: virastot ja laitokset 53 %:n osuudellaan (lähes 2,9 nassa varsinaisesti vasta 23.6.1994 annetun mak- 13107: mrd. mk). Suurin valtionhallinnon ulkopuolinen supäätöksen ja sen mukana annettujen sovelta- 13108: asiakasryhmä oli elinkeinoelämä, jolta kertyi nel- misohjeiden myötä. Aluksi seurauksena oli ulko- 13109: jäsosa (runsaat 1,3 mrd. mk) maksuperustelain asiainministeriön mukaan työmäärän kasvu, kun- 13110: nojalla hinnoitellun toiminnan tuloista. Julkisoi- nes uudet käytännöt omaksuttiin ja menettelyt 13111: keudellisen suoritetuotannon tuloista suurin osa vakiintuivat. 13112: kertyi elinkeinoelämältä, vaikkakin sen osuus pie- Lain voimassaoloaikana ovat maksulliset palve- 13113: neni 62 %:sta 55 %:iin. Toiseksi suurin asiakasryh- lut ja maksutulot lisääntyneet huomattavasti, mutta 13114: mä oli kotitaloudet 27 %:n osuudellaan. Liiketalou- tähän on ollut syynä lähinnä maksuperustelain 13115: dellisten eli markkinasuoritteiden tuloista suurin voimaantulosta riippumaton viisumi- ja muiden 13116: osa (61 %) kertyi edelleen valtion muilta virastoilta maahantulolupamaksujen käyttöönotto. Lain vai- 13117: ja laitoksilta. Toiseksi suurimman asiakasryhmän, kutusta maksutuloihin ilmentää ministeriön mu- 13118: elinkeinoelämän, osuus puolestaan nousi 2 o/o- kaan ehkä eniten muiden suoritteiden ryhmässä 13119: yksikköä ja oli v. 1995 20 %. vuokrien ym. vastaavien maksujen perinnän aloit- 13120: taminen. 13121: 13122: Maksullisen toiminnan järjestelyistä Hinnoitteluperiaatteet 13123: hallinnonalalla Valtaosa ulkoasiainhallinnon toiminnan tuloksena 13124: Ulkoasiain hallinnonalan maksujen perusteet ja syntyvistä suoritteista on normaalia viranomaistoi- 13125: julkisoikeudellisten maksujen suuruudet on määri- mintaa ja siten maksutonta. Maksunomat suoritteet 13126: telty ulkoasiainministeriön antamalla maksupää- on päätöksen tulkinnan helpottamiseksi lueteltu 13127: töksellä. Maksuperustelain voimaantulon jälkeen myös ministeriön maksupäätöksen 2 §:ssä, vaikka 13128: ministeriö on antanut seuraavat päätökset ulkoasi- mm. valtiovarainministeriö on yleisenä kannanot- 13129: ainhallinnon suoritteiden maksullisuudesta ja mak- tonaan esittänyt, ettei näin tulisi menetellä. 13130: superusteista: Maksuttornia suoritteita ovat mm. ministeriön 13131: ja edustuston toisilleen tuottamat suoritteet, ulko- 13132: Päätöksen n:o Voimassaolo asiainministeriön ja toisen viranomaisen välinen 13133: 343/ 7.4.1993 15.4.1993-31.12.1994 vastavuoroinen tietojen vaihto, virka-apu ja kou- 13134: 43/22.12.1993(muutos edelliseen) 1.2.1994 alkaen lutus. Kansainvälisen käytännön tai vastavuoroi- 13135: 654/23.6.1994 1.9.1994-31.12.1995 suuden perusteella maksutonta on ministeriön 13136: 1708/11.12.1995 1.1.1996-31.12.1998 13137: 669/19.8.1996(muutos edelliseen) 19.8.1996 alkaen päätöksen perusteella mm. vastaaminen Suomen 13138: lainsäädäntöä koskeviin vieraiden valtioiden ky- 13139: selyihin. 13140: Maksupäätöksen tulkintojen yhdenmukaistami- Ulkoasiainhallinnon julkisoikeudellisten suorit- 13141: seksi ministeriö on antanut soveltamisohjeet. teiden hinnoittelu perustuu useimmissa tapauksis- 13142: Valtion maksuperustelain ja ulkoasiainministeri- sa aiemmin voimassa olleessa maksuasetuksessa 13143: ön em. päätösten lisäksi ulkoasiainhallinnossa on määriteltyihin hintoihin. Tarkistuksia on tehty sel- 13144: eräitä maksuja koskevia määräyksiä, joista voidaan västi alihinnoiteltuihin maksuihin (esim. eräät to- 13145: mainita: distukset). Viisumien hinnoittelu perustuu osittain 13146: - Laki ulkoasiainhallinnosta (1164/87), jonka suoritettuihin kustannusselvityksiin. Muiden maa- 13147: 7 §:n nojalla kunniakonsuleilla on oikeus pitää hantulolupien hinnoittelulla on pyritty ohjaamaan 13148: omista suoritteistaan perimänsä maksut. Suorittei- maahantulolupien hakeminen edustustoille, minkä 13149: den hinnoitteluun on kuitenkin sovellettava minis- vuoksi maksu asetettiin alhaisemmaksi kuin sisä- 13150: teriön maksupäätöstä. asiainministeriön myöntämien maahantulolupien 13151: - Laki (382/89) ja asetus (383/89) valtion viras- maksut. 13152: tojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyö- Suoritteiden hintoihin ei ole sisällytetty toiselle 13153: hön. viranomaiselle aiheutuneita kustannuksia, vaikka 13154: 13155: 13156: 44 13157: maksuperusteasetus sitä edellyttäisi. Hinnoitteluun Maksoilisten suoritteiden tulokertymä ja tulota- 13158: liittyvien monien muiden ongelmien lisäksi tämän voitteet 13159: velvoitteen täyttäminen käytännössä on ulkoasi- Uuden lain mukainen suoritteiden määrittely mak- 13160: ainministeriön käsityksen mukaan erittäin hanka- sullisiksi ja maksunomiksi oli ulkoasiainministeri- 13161: laa ja on jätetty sen vuoksi vaille huomiota. ön mukaan jo lähtökohdiltaan vieras ajatus, koska 13162: Asemapaikan erityisolosuhteista johtovien vai- kansalaisten ja elinkeinoelämän palvelemisen on 13163: keasti ennakoitavien tai poikkeuksellisten lisä- perinteisesti katsottu kuuluvan ulkoasiainhallin- 13164: kustannusten kattamiseksi otettiin maksupäätök- non perustehtäviin. Näiden perustehtävien ja mah- 13165: seen säädös, jonka nojalla tällaiset suoritteen tuot- dollisesti sivutuotteiksi määriteltävien maksullisten 13166: tamisesta aiheutuvat lisäkustannukset voidaan pe- tehtävien välistä rajaa ei voida yksiselitteisesti mää- 13167: riä asiakkaalta. Tällaisia kustannuksia syntyy erityi- ritellä. Määrittelyä vaikeuttaa myös se, että saman 13168: sesti Pohjois-Amerikan ja Australian mantereilla, suoritteen voidaan katsoa toisaalta kuuluvan laissa 13169: matkakustannuksina sekä sheriffi- ja muina palve- esitettyjen perusteiden mukaisesti maksullisten 13170: lumaksuina. ryhmään, mutta muilla perusteilla maksullistami- 13171: Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet syn- nen ei aina ole tarkoituksenmukaista. Tätä ongel- 13172: tyvät toiminnan sivutuotteina, eikä niillä ole em. maa kuvastavat maksupäätöksen monet poikkeus- 13173: määrittelystä huolimatta liiketoiminnan luonnetta. pykälät. Rajanveto-ongelmia on esiintynyt ministe- 13174: Yleensä suoritteiden tuottaminen liittyy tavalla tai riön mielestä myös sen suhteen, pitäisikö suorite 13175: toisella ministeriön tai edustuston varsinaiseen toi- määritellä julkisoikeudelliseksi vai liiketaloudelli- 13176: mintaan, jolloin maksullisen ja maksuuoman toi- sesti hinnoiteltavaksi. 13177: minnan erottaminen tuntuu ministeriön mukaan Maksuperustelakia ja maksupäätöstä sovelletta- 13178: vaikealta ja tarpeettomalta. essa ulkoasiainministeriön mielestä ilmeisesti suu- 13179: Muiden suoritteiden hinnoittelusta vastaavat rimmat käytännön ongelmat koskevat liiketalou- 13180: kyseisiä suoritteita tuottavat ministeriön osastot ja dellisesti hinnoiteltavia suoritteita. Tähän kuuluu 13181: linjat sekä edustustot oman toimintansa osalta. hyvin erilaisia kansalaisille, muille viranomaisille ja 13182: Hinnoitteluperiaatteet vaihtelevat. Muiden maksul- yhteisöille annettuja palveluja, jotka ovat aiemmin 13183: listen suoritteiden tulokertymästä valtaosa, n. 80 o/o olleet maksuttornia ja joiden maksullistamista vie- 13184: on vuokratuloa, jota peritään tilojen, kaluston ym. rastetaan. 13185: käyttökorvauksina muilta viranomaisilta sekä val- Maksoilisista suoritteista kertyneet tulot v. 1995 13186: tion rahoituksen tuella toimiviita kaupallisten sih- ja talousarviomenettelyn yhteydessä asetetut tulo- 13187: teereiden toimipisteiltä. Käyttökorvausten suuruus tavoitteet 1996 (ennakkotieto) on esitetty seuraa- 13188: perustuu osapuolten välisiin sopimuksiin. Tila- vissa taulukoissa. Vuodelta 1994 ei vastaavalla luo- 13189: vuokria koskevissa sopimuksissa ministeriötä kituksella ole saatavissa tietoja. Tuolloin maksulli- 13190: edustaa kiinteistöhallintolinja. Kuriirikuljetusten si- sen toiminnan tulot olivat yhteensä 30,4 Mmk, 13191: vutuotteena (yleensä samalle asiakaskunnalle kuin mistä julkisoikeudellisten suoritteiden osuus oli 13192: edellä) myydyistä kuriiripalveluista perittävät mak- 28,8 Mmk ja muiden suoritteiden osuus 1,5 Mmk. 13193: sut määrittelee ja tulot perii ministeriön tietohallin- Maksullisen toiminnan tulotavoitteet v. 1995-96 13194: tolinja. olivat seuraavat: 13195: Muiden liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suo- 13196: ritteiden hinnanmääritys tapahtuu yli 90:ssä ulko- 1995 1996 13197: maanedustuksen toimipisteessä ja useissa yksiköis- 1000 mk 13198: sä ministeriössä. Osasta toimintaa (mm. koulutus, Julkisoikeudelliset suoritteet 13199: kopiot, julkaisut) on ministeriössä käytössä hinnas- Passimaksut 3 000 3 000 13200: tot. Perittävien maksujen voidaan katsoa em. suo- Viisuminkäsittelymaksut 22 000 30 000 13201: ritteiden osalta vastaavan markkinahintaa. Edustus- Muut tulot 150 150 13202: tojen liiketaloudellisesti hinnoitellun toiminnan Yhteensä 25 150 33 150 13203: osalta ei seurantatietojen puuttuessa voida arvioida Liiketaloudelliset suoritteet 13204: hinnoitteluperiaatteiden lainmukaisuutta ja kan- Kuriirimaksutulot 450 500 13205: Vuokratulot valtion omista- 13206: nattavuusvaatimuksen täyttymistä. Toisaalta niiden 13207: mista tiloista - 3 800 13208: merkitys edustustojen toiminnassa on ministeriön Muut tulot 1 050 250 13209: käsityksen mukaan olematon. Yhteensä 1 500 4 550 13210: 13211: 13212: 13213: 13214: 45 13215: Maksullisen toiminnan tulokertymä v. 1995-96 selittyy Venäjällä tapahtuneesta viisumien kysyn- 13216: oli seuraava: nän ennalta-arvaamattomasta kasvusta. Vuoden 13217: 1995 osalta liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suo- 13218: ritteiden ryhmässä ei talousarviota laadittaessa en- 13219: 1995 1996 nakoitu muiden viranomaisten kanssa käytävien 13220: mk 13221: vuokrasopimusneuvottelujen edistymistä eikä ker- 13222: Julkisoikeudelliset suoritteet tyviä tuloja. 13223: Diplomaatti- ja virkapassit 98 813 56 840 Toisaalta ulkoasiainministeriön mukaan hallin- 13224: Muut passimaksut 2449414 2 558 831 13225: Viisuminkäsittelymaksut 41 443138 48 543 066 nonalan toiminnan tavoitteisiin ei varsinaisesti 13226: Oleskelu- ja työlupamaksut 3 378 665 3 691103 kuulu tulojen keräys maksullisen toiminnan avulla. 13227: Todistusten ja otteiden anta- Vertailun vuoksi voidaan mainita joitakin lukuja 13228: minen 613 377 721 034 muilta hallinnonaloilta vuodelta 1995. Samaan tu- 13229: Tiedoksiannat 20 653 14 959 lokertymään ulkoasiainministeriön kanssa (n. 51- 13230: Virkatodistukset yms. 74 513 71 362 13231: Osoitteiden selvittäminen 14 278 11 995 56 Mmk) pääsivät vankeinhoitolaitos ja kaksi lää- 13232: Jäämistäasian hoitaminen 303 421 184 606 ninhallitusta. Ministeriöiden tulokertymät olivat 13233: Muut julkisoikeudelliset varsin vähäisiä oikeusministeriötä lukuun ottamat- 13234: asiat 24 602 11721 ta. Sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön 13235: Yhteensä 48 420 873 55 865 517 tulot olivat n. 1 Mmk, kauppa- ja teollisuusministe- 13236: Liiketaloudelliset suoritteet riön n. 15 Mmk, sosiaali- ja terveysministeriön n. 31 13237: Kuriirimaksutulot 755 350 699 431 Mmk ja ympäristöministeriön n. 12 Mmk. 13238: Koulutuspalvelut 1 730 97 950 13239: Painotuotteet 99 905 61 879 13240: Luennointi, tulkkaus ym. Maksullisen toiminnan kannattavuus 13241: asia ntu ntij apalvelut 176 252 191 061 Ulkoasiainhallinnon laskentajärjestelmä ei tuota 13242: Valokopiot, jäljennökset 79 423 165 979 suoritteiden hinnoittelua palvelevaa ja kannatta- 13243: Tilojen, kalusteiden ym. 13244: käyttö ja toimistopalvelut 2 808 919 1 498 109 13245: vuuden seurannassa tarvittavaa tietoa. Kustannus- 13246: Valtion omistamista tiloista laskennan puuttuessa, mutta osin myös tarkoituk- 13247: perityt vuokrat 3 210 531 4 469 378 senmukaisuussyistä, suoritteiden hinnoittelussa on 13248: Vien ni ned istä misp alve lut 29 448 15 600 käytetty hinnoitteluperusteita, jotka eivät perustu 13249: Vainajien kotiutukset 91 304 237 756 laskettuon omakustannusarvoon. Tähän asiaan 13250: Muut toimeksiantoon perus- 13251: tuvat suoritteet 119 861 207 970 Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt 13252: Yhteensä 7 372 720 7 645 111 13253: huomiota viimeksi 30.5.1996 antamassaan tarkas- 13254: tuskertomuksessa. Virasto totesi mm., että sekä 13255: liiketaloudellisesti että julkisoikeudellisesti hinnoi- 13256: teltavien suoritteiden maksuperusteita ei tarkastus- 13257: Julkisoikeudellisten suoritteiden ryhmästä suu- vuonna ole voitu laskentatoimen puutteiden vuok- 13258: rin tulokertymä syntyi viisuminkäsittelymaksuista. si kattavasti todentaa. Liiketaloudellisesti hinnoitel- 13259: Viisumin käsittelymaksu oli kertomusvuonna 100 tavien suoritteiden osalta mahdollisuudet ali- ja 13260: mk. Se peritään myös kielteisestä päätöksestä. ylihinnoitteluun ovat tarkastusviraston mielestä 13261: Oleskeluluvasta ja työluvasta peritään kummasta- kuitenkin olemassa. Julkisoikeudellisten suorittei- 13262: kin 200 mk. Jäämistäasian hoitamisesta peritään den hinnat eivät kaikilta osin määräydy ulkoasi- 13263: 500-50 000 mk. ainministeriön suoritteiden tuottamisesta aiheutu- 13264: Liiketaloudellisista suoritteista perittävistä mak- neiden todellisten kustannusten mukaan, eikä 13265: suista suurimman ryhmän muodostivat tilojen käy- kaikkien suoritteiden tuottamisesta aiheutuneita 13266: töstä ja niiden vuokrista perittävät maksut. kustannuksia ole selvitetty. 13267: Maksullisen toiminnan tulotavoitteet on ylitetty Nykytilanteessa jatkuvan ja kattavan kustannus- 13268: kumpanakin tarkasteluvuonna huomattavasti. Jul- seurannan toteuttaminen säädösten edellyttämällä 13269: kisoikeudellisten suoritteiden tulotavoite oli kerto- tavalla ei ulkoasiainministeriön mukaan ole lyhyel- 13270: musvuonna n. 33 Mmk ja todellinen kertymä liki 56 lä aikavälillä ulkoasiainhallinnossa mahdollista. 13271: Mmk. Liiketaloudellisten suoritteiden ennakointi ei Toisaalta ministeriö katsoo, että vaatimusten mu- 13272: myöskään onnistunut. Tulotavoite oli kertomus- kaisesta kustannusseurannasta saatavat hyödyt 13273: vuonna n. 4,6 Mmk ja toteutuma n. 7,6 Mmk. ovat vähäiset seurannan toteuttamisen aiheutta- 13274: Ulkoasiainministeriön mukaan ulkoasiainhallin- miin ongelmiin ja kustannuksiin verrattuna. Minis- 13275: non maksuja on vaikea ennakoida. Huomattava teriön käsityksen mukaan jatkuva seuranta voisi 13276: osa suunniteltujen ja toteutuneiden tulojen eroista tulla kysymykseen vain muutamissa toimintayksi- 13277: 13278: 13279: 46 13280: köissä (esim. Venäjä, Baltia), missä suoritetuotanto räämisessä ja perinnässä. Ministeriö voi omaa mak- 13281: on merkittävää. Muissa toimintayksiköissä kustan- supolitiikkaansa selkeyttämällä ja ohjeistuksella 13282: nukset voidaan riittävän luotettavasti selvittää poik- tietenkin vaikuttaa asiaan. Hallinnonalan oman 13283: kileikkaustiedusteluin. strategiamäärittelyn pohjaksi tarvitaan kuitenkin 13284: Ensimmäinen tällainen selvitys käynnistettiin lain ideologisen pohjan selkeyttämistä mm. sen 13285: kesällä 1996. Selvitys kohdistettiin pelkästään jul- suhteen, missä laajuudessa viranomaistoimintaa 13286: kisoikeudellisiin suoritteisiin, joiden taloudellinen rahoitetaan verovaroin ja missä määrin maksuin. 13287: ja toimintapoliittinen merkitys on ulkoasiainminis- Maksuperustelaki on aiheuttanut monenlaisia 13288: teriön mielestä hallinnonalalla liiketaloudellisia hinnoitteluun liittyviä ongelmia, joihin tulisi lain 13289: suoritteita suurempi. Ulkoasiainministeriön talous- kehittämistyössä kiinnittää huomiota. Keskeiset 13290: hallintolinjan "Julkisoikeudellisten suoritteiden muutostarpeet ulkoasiainministeriön mielestä kos- 13291: kustannusselvitys" valmistui kertomusvuoden jäl- kevat seuraavia kysymyksiä: 13292: keen maaliskuussa 1997. Selvitys kohdistui vuoden - Saman suoritteen hinnoittelu eri viranomai- 13293: 1995 toimintaan. sissa. Ulkoasiainhallinto tuottaa samoja julkisoi- 13294: Selvityksen pohjalta voidaan tehdä laskelma jul- keudellisia suoritteita ulkomailla kuin eri viran- 13295: kisoikeudellisten suoritteiden tuloista ja kustan- omaiset Suomessa. Kansalaisen näkökulmasta olisi 13296: nuksista. Julkisoikeudellisia suoritteita ovat tällöin luontevaa, että palvelulla olisi sama hinta riippu- 13297: maksut, jotka koskevat diplomaatti- ja virka passeja, matta siitä, mikä viranomainen sen tuottaa. Yhden- 13298: muita passeja, viisuminkäsittelyä, oleskelu- ja työ- mukainen hinnoittelu merkitsisi kuitenkin poik- 13299: lupia, todistuksia ja otteiden antamista, tiedoksian- keamista hallinnonala- tai virastokohtaisesta oma- 13300: toja, virkatodistusten yms. antamista, osoitteiden kustannushinnoittelun periaatteesta. Esimerkkinä 13301: selvittämistä, jäämistäasian hoitamista ja eräitä tästä voidaan mainita passien hinnoitteluun liitty- 13302: muita julkisoikeudellisia tehtäviä. nyt problematiikka. Ulkoasiainministeriö keskus- 13303: Tämän laskelman mukaan julkisoikeudellisten teltuaan asiasta mm. sisäasiainministeriön kanssa 13304: suoritteiden tulokertymä v. 1995 oli 48 420 872 mk katsoi, että hinnan tulisi olla leimaverokäytännöstä 13305: ja kustannukset olivat 45 385 292 mk. luopumisen jälkeenkin Suomen kansalaiselle sama 13306: riippumatta siitä, hankitaanko passi Suomessa po- 13307: Valtion maksuperustelain kehittämistarpeita liisiviranomaiselta vai edustustosta ulkomailla. Val- 13308: ulkoasiainministeriön näkökulmasta tiontalouden tarkastusvirasto kuitenkin katsoi, että 13309: Ulkoasiainhallinnon näkökulmasta nykyinen lain- passin hinta olisi pitänyt määrittää ulkoasiainhallin- 13310: säädäntö tuo kahdenlaisia ongelmia, jotka liittyvät non omakustannushintaan. Yhtenäiseen hinnoitte- 13311: maksullistamiseen ja hinnoitteluun. luun liittyviä ongelmia voidaan esittää hallinnon- 13312: Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla velvoite alan sisälläkin, koska kustannukset riippuvat ase- 13313: maksujen perimiseen valtion ja kuntien viranomai- mamaan hintatasosta ja muista asemapaikkakohtai- 13314: silta on ministeriön mielestä lain suurimpia epä- sista eroista. Toisin sanoen kysymys on siitä, pitäi- 13315: kohtia. Tämä koskee erityisesti julkisoikeudellisia sikö esim. passin hinnan olla sama halvan hintata- 13316: suoritteita. Ennen maksuperustelakia vallinneessa son Virossa kuin kalliin hintatason Japanissa. 13317: tilanteessa koettiin julkinen sektori kokonaisuute- - Yhdessä tuotettujen suoritteiden hinnoittelu. 13318: na, jossa virastot ja laitokset sovitun työnjaon mu- Maksuperusteasetuksen mukaan suoritteen hin- 13319: kaisesti ja tarvittaessa joustavasti yhteistyössä hoiti- taan tulee sisällyttää myös toiselle viranomaiselle 13320: vat yhteiskunnalle asetettuja tehtäviä. Yhteistyön aiheutuneet kustannukset, jos suorite tuotetaan 13321: periaatteisiin ei kuulunut maksullisuus. Viran- viranomaisten yhteistyönä. Tämän asetuksen koh- 13322: omaisten välisten suoritteiden maksullistamisen on dan huomioon ottaminen hinnoittelussa on ulko- 13323: katsottu muuttaneen yhteistyön edellytyksiä kiel- asiainministeriön mukaan osoittautunut vaikeaksi 13324: teiseen suuntaan ja kääntäneen huomion palvelu- mm. käräjäoikeuksien hoitamissa asioissa. Ministe- 13325: jen tuottamisesta epäolennaisiin asioihin. riön havaintojen mukaan muille viranomaisille ai- 13326: Suhteessa kansalaisiin, elinkeinoelämään ym. heutuneiden kustannusten huomiotta jättäminen 13327: sovellettiin aiemmin palvelu periaatetta, jossa mak- on ollut käytäntönä myös muiden ministeriöiden 13328: sulla ei ollut nykyisen kaltaista painoarvoa. Hallin- määritellessä suoritteittensa hintoja. Esimerkkinä 13329: nonalan palveluja tuottavien yksiköiden on ollut voidaan mainita, että sisäasiainministeriö ei ole 13330: ilmeisen vaikea mieltää tapahtunutta muutosta. ottanut huomioon ulkoasiainministeriölle kansalai- 13331: Tätä osoittaa erityisesti liiketaloudellisesti hinnoi- suushakemusten ja -ilmoitusten käsittelystä aiheu- 13332: teltaviksi määriteltyjen palvelujen maksullisuuteen tuvia kustannuksia. 13333: liittyvä epätietoisuus ja horjuvuus maksujen mää- - Omakustannusarvon määrittely ja käyttö 13334: 13335: 13336: 47 13337: hinnoitteluperusteena. Maksuperustelain edellyttä- Kun ulkoasiainhallinnossa toimipaikoista kol- 13338: mä omakustannushinnoittelu on ongelma myös manneksessa on vain 1-3 virkamiestä, joiden 13339: teknisessä mielessä. Laskentajärjestelmiä ei ennen työajasta vain muutama prosentti kuluu maksulli- 13340: lain voimaantuloa ollut kehitetty edes lain edellyt- seen toimintaan ja sekin koostuu yksittäisistä tehtä- 13341: tämää tulo- saatikka kustannusseurantaa silmällä- vistä silloin tällöin, lisäisi ulkoasiainministeriön 13342: pitäen. Toisaalta ulkoasiainministeriön mielestä jat- mielestä kustannuslaskennan edellyttämän työ- 13343: kuva kustannusseuranta pelkästään suoritteiden aikaseurannan käyttöönotto vain tarpeetonta byro- 13344: hinnoittelua varten ei ole kaikilta osin edes perus- kratiaa tilanteessa, missä henkilöstön työaika ei 13345: teltua. Näin on erityisesti silloin, kun maksullinen aina riitä edes varsinaisten tehtävien suorittami- 13346: toiminta on vähäistä ja siihen käytetty työaika seen. 13347: muodostaa vain murto-osan yksikön koko toimin- 13348: nasta. 13349: 13350: 13351: 13352: 13353: Vuoden 1992 alussa voimaan tulleen hallitusmuodon superustelain nojalla hinnoitellusta toiminnasta suun- 13354: 62 §:n muutoksen vuoksi jouduttiin myös aiempi maksu- tautuu valtion sisäiseen eli virastojen keskinäiseen toi- 13355: perustelaki korvaamaan uudella valtion maksuperus- mintaan. Saattaisi tämän vuoksi olla tarkoituksenmu- 13356: telailla. Lain tavoitteeksi asetettiin mm. liiketoiminnan kaista, että valtion viranomaisten keskinäisessä toi- 13357: periaatteiden käyttöönotto siten, että tulosvastuuta minnassa sovellettaisiin valtion maksuperustelain 13358: korostetaan varsinkin liiketoiminnan luontoisessa 6 §:n 4 momenttia nykyistä laajemmin. Mahdollisesta 13359: maksullisessa toiminnassa. Tärkeä tavoite oli myös maksuttomuudesta huolimatta on kuitenkin tarkoin 13360: selkeyttää ja yksinkertaistaa lainsäädäntöä. Hyväksy- huolehdittava, että virastojen sisäinen laskenta ja kus- 13361: essään lakiehdotuksen eduskunta edellytti hallituksen tannusten seuranta on hyvin järjestetty. 13362: seuraavan lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja Ulkoa sia in ministeriön maksullisentoiminnan tulota- 13363: kansalaisten asemaan. voitteita ja tulokertymää verrattaessa kiinnittyy huomio 13364: Eduskunnan lausumaa on ainakin hyvin seurattu siihen, että ne eroavat niin voimakkaasti toisistansa. 13365: hallinnossa. Tästä ovat esimerkkeinä ne lukuisat selvi- Kun julkisoikeudellisten suoritteiden tulotavoitteeksi 13366: tykset, joita on viime vuosina laadittu. Selvitysten tär- oli asetettu 33 Mmk ja tuloja kertyi 56 Mmk, eroa on 13367: kein anti on ollut, että niiden maksullista toimintaa ku- vaikea nähdä pelkästään yleisenä ennakoitavuuson- 13368: vaaviin tietoihin, tulkintoihin ja johtopäätöksiin on syytä gelmana. Eroa ei selitä myöskään viisumien kysynnän 13369: suhtautua hyvin varovaisesti. Virastojen kustannuslas- ennalta-arvaamaton kasvu. Kysymys liittyy laajemmin 13370: kenta ei näiden selvitysten mukaan ole vielä sellaisella tulosohjaukseen, siihen miten tavoitteet asetetaan ja 13371: tasolla, jonka perusteella voitaisiin kerätä luotettavia millaisilla mittareilla tavoitteisiin pääsyä mitataan. 13372: tietoja. Suoritteiden hinnoittelu on ongelmallista nimen- 13373: Huolimatta siitä, että valtiontilintarkastajat ovat ra- omaan ulkoasiainhallinnon alalla, koska ministeriö 13374: joittuneet käsittelemään tässä yhteydessä vain ulko- tuottaa samanlaisia suoritteita ulkomailla kuin toinen 13375: asiainhallintoa, nyt esitetyt ongelmat ovat ilmeisen viranomainen Suomessa. Olisi syytä selvittää, pitäisikö 13376: yleisiä kaikille hallinnonaloille. Ulkoasiain hallinnon- esim. samojen ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksu- 13377: alalla valtion maksuperustelain soveltaminen on han- jen olla korkeammat riippuen siitä, tuotetaankone jos- 13378: kalampaa kuin sellaisella hallinnonalalla, joka toimii sakin kalliin kustannustason edustustossa, ja halvem- 13379: vain kotimaassa. mat silloin, kun ne tuotetaan alhaisen hintatason edus- 13380: Valtiontilintarkastajien mielestä valtion virastojen ja tustossa. 13381: laitosten välinen maksullinen toiminta on sinällänsä Ministeriöiden laskentajärjestelmiä ei ole kehitetty 13382: tulosohjaukseen liittyvän tulosvastuuajattelun mukais- palvelemaan virastojen kustannusseurantaa. Erityi- 13383: ta. Tulosohjaukseen liittyy kuitenkin runsaasti ongel- sesti silloin kun maksullisten suoritteiden määrä on 13384: mia, joita on selvitetty valtiontilintarkastajien kerto- vähäinen tai ne syntyvät viranomaisten virkatointen 13385: muksessa vuodelta 1995 (s.34--48). Samoin maksulli- oheistuotteina, on vaikea perustella tarkan, mutta ras- 13386: seen toimintaan liittyy useita vaikeita kysymyksiä. kaan kustannuslaskennan tarvetta. 13387: Maksullisuustietysti monimutkaistaa valtion virastojen Lopuksi erillisenä asiana, mutta viranomaisten väli- 13388: välistä toimintaa. Liiketaloudellisesti hinnoiteltu toimin- seen maksupolitiikkaan läheisesti liittyvänä, valtionti- 13389: ta soveltuu huonosti ministeriötasolle. Yli puolet mak- lintarkastajat kiinnittävät huomiota suomalaisten vai- 13390: 13391: 13392: 48 13393: vontajaukkojen ylläpitomenojen budjetointiin. Vuo- musvuonna 57 Mmk. Valtiontilintarkastajat pitävät täl- 13394: desta 1987 on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan laista budjettikäytäntöä epätarkoituksenmukaisena ja 13395: nämä menot on sisällytetty ulkoasiainministeriön pää- harhaanjohtavana. Menot tulee merkitä aina sen mi- 13396: luokkaan, esim. kertomusvuonna n. 175 Mmk. Kuitenkin nisteriön pää luokkaan, jonka hallinnonalan toiminnas- 13397: YK:n suorittamat korvaukset suomalaisista valvonta- ta on kysymys, eikä vierittää niitä toisen ministeriön 13398: joukoista aiheutuvista kustannuksista on merkitty puo- maksettaviksi. Valvontajoukkojen menot tulee siirtää 13399: lustusministeriön hallinnonalan tuloiksi, esim. kerta- puolustusministeriön pääluokkaan. 13400: 13401: 13402: 13403: 13404: Virkaan nimittämiseen liittyviä kysymyksiä kehitysyhteistyöneuvoksen. Ulkoasiainhallinnon 13405: yleisvirat ja erityisviroista valtiosihteerin, alivaltio- 13406: Ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuusvaati- sihteerin, turvallisuuspäällikön ja muut turvalli- 13407: mukset suustehtäviä hoitavien henkilöiden virat täytetään 13408: Ulkoasiainhallinnon virkojen perustamisesta, siir- niitä haettavaksi julistamatta. Erityisvirat, esim. talo- 13409: tämisestä, lakkauttamisesta ja viran nimen muutta- usjohtajan, kiinteistöjohtajan, tietohallintojohtajan, 13410: misesta on voimassa, mitä valtion virkamieslaissa lainsäädäntöneuvoksen ja lainsäädäntösihteerin 13411: (750/94) on säädetty. Virkoja voidaan siten perus- virka, julistetaan sen sijaan haettaviksi. Tehtävään 13412: taa palkkaukseen käytettävissä olevien määräraho- tasavallan presidentti määrää alivaltiosihteerin, 13413: jen rajoissa. Ulkoasiainhallinnon valtiosihteerin ja osastopäällikön, ulkoasiainhallinnon tarkastajan ja 13414: alivaltiosihteerin virat sekä ulkoasiainneuvoksen ja edustuston päällikön. Suurlähettiläs ei siten toimi 13415: sitä vastaavat kehitysyhteistyöneuvoksen virat ovat virassa vaan tehtävässä. Voidaan todeta, että presi- 13416: sellaisia virkoja, joita ei kuitenkaan saa perustaa, dentin nimitysvalta on ulkoasiainministeriön virka- 13417: lakkauttaa eikä niiden nimiä muuttaa, ellei kutakin miehen kohdalla suppeampi kuin muiden ministe- 13418: virkaa ole valtion talousarviossa eritelty. riöiden virkamiehien. 13419: Muutoin ulkoasiainhallinnon virkoja koskevat Osastopäällikön, ulkoasiainhallinnon tarkasta- 13420: säännökset sisältyvät ulkoasiainhallintoasetukseen jan, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päälli- 13421: (166/95). Ulkoasiainhallintoasetuksen 8 §:n mu- kön, ED-sihteeristön päällikön, linjanjohtajan ja 13422: kaan ulkoasiainhallinnon virat ovat yleisvirkoja ja neuvottelevan virkamiehen tehtävään sekä suurlä- 13423: erityisvirkoja. Yleisvirkoja ovat mm. ulkoasiainneu- hettilään johtaman suurlähetystön, pysyvän edus- 13424: voksen, lähetystöneuvoksen, ulkoasiainsihteerin, tuston, erityisedustuston ja lähetetyn pääkonsulin 13425: kehitysyhteistyöneuvoksen ja kehitysyhteistyösih- viraston päälliköksi määrätään ulkoasiainneuvos. 13426: teerin virat. Erityisvirkoja ovat mm. valtiosihteerin Toisin sanoen valtioneuvosto nimittää ulkoasiain- 13427: ja alivaltiosihteerin virat. Kelpoisuusvaatimuksena neuvoksen, jonka tasavallan presidentti sitten mää- 13428: ulkoasiainhallinnon virkoihin on valtion virkamies- rää toimimaan esim. edustuston päällikkönä. Lä- 13429: laissa säädetyn lisäksi, mitä ulkoasiainhallinnon hettilään tai asiainhoitajan johtaman edustuston 13430: virkojen kelpoisuusvaatimuksista on säädetty ulko- päälliköksi ja sivuakkreditointimaassa olevaa edus- 13431: asiainhallintoasetuksessa. Kelpoisuusvaatimuksis- tustoa johtavaksi virkamieheksi määrätään ulkoasi- 13432: sa on korostettu ministeriön järjestämän peruskou- ainneuvos, lähetystöneuvos tai kehitysyhteistyö- 13433: lutuksen merkitystä. Yleensä vaatimuksena on neuvos. 13434: paitsi ylempi korkeakoulututkinto myös joko vir- 13435: kaan soveltuva korkeakoulututkinto tai opistota- Nimitysten valmistelu 13436: soinen tutkinto tai sellainen erityisesti ulkoasiain- Ulkoasiainhallinnon nimitysten valmistelusta on 13437: hallinnon tehtävissä saavutettu kyky ja taito, jota annettu ohjeet 13.4.1994 ministeriön yleiskirjeellä. 13438: viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Kel- Yleiskirjeellä ministeriö on pyrkinyt tuomaan avoi- 13439: poisuusvaatimuksissa on myös korostettu kielitai- muutta ministeriön avaintehtävien nimitysten val- 13440: don merkitystä. mistelukäytäntöön ilman, että nimittävän viran- 13441: Tasavallan presidentti nimittää virkaan valtiosih- omaisen päätäntävaltaa kuitenkaan rajoitetaan. 13442: teerin ja alivaltiosihteerin sekä valtioneuvosto ul- Yleiskirjeen mukaisesti alettiin kokeilla järjestelyjä, 13443: koasiainneuvoksen ja palkkaukseltaan vastaavan jotka ovat peruspiirteiltään seuraavanlaisia. Kokei- 13444: 13445: 13446: 4 370148 49 13447: lu koskee vain ns. avainvirkoja, joita ovat apulais- kausien palvelusajat ovat useilla virkamiehillä pi- 13448: osastopäällikön tai linjanjohtajan tehtävä sekä siitä dentyneet. Useita ulkoasiainministeriön virkamie- 13449: ylempi tehtävä ministeriössä ja suurlähetystön, py- hiä on siirtynyt komission ja neuvoston tehtäviin 13450: syvän- ja erityisedustuston sekä lähetetyn pääkon- ministeriöön tai ulkomaanedustukseen siirtymisen 13451: sulinviraston päällikön tehtävät ulkomaanedustuk- asemesta. Toisaalta kuluvan vuosikymmenen alku- 13452: sessa. puolen säästötoimiin kuului edustustojen henkilös- 13453: - Avoimista paikoista pyritään ilmoittamaan tön vähentäminen, mikä lyhensi monien virka- 13454: mahdollisimman laajalti. miesten palvelusaikoja ulkomailla. 13455: - Avoimiksi tulevia avaintehtäviä voivat hakea Merkittäviä tekijöitä ulkoasiainministeriön mu- 13456: valtiosihteeri, alivaltiosihteerit, ulkoasiainneuvok- kaan ovat myös ulkomaanpalvelun taloudellisten 13457: set ja eräiden tehtävien osalta myös ne kehitysyh- ehtojen heikentynyt kilpailukyky kahden Suomes- 13458: teistyöneuvokset, jotka ovat olleet kaksi viime sa kohtuullisesti ansaitsevan puolison tuloihin ver- 13459: vuotta tehtävässään ulkomailla tai nykyistä tehtä- rattuna, siirtymisvalmiuden kynnyksen kohoami- 13460: väänsä vastaavassa asemassa Suomessa. nen puolison työuran katkeamisen riskin noustessa 13461: - Ministeriö voi niin halutessaan myös laajen- kotimaassa sekä asemapaikkojen ympäristö-, saas- 13462: taa edeltävissä kohdissa mainittujen piiriä. te- ja turvallisuustekijöiden painoarvon nousu siir- 13463: - Hallinnollinen alivaltiosihteeri ja hallinnolli- tymistä harkittaessa. Nämä tekijät vaikuttavat mi- 13464: sen osaston päällikkö asettavat avointa avaintehtä- nisteriön mielestä yhdessä hitaasti siihen suuntaan, 13465: vää hakeneet etusijajärjestykseen. että palveluskaudet kotimaassa pidentyvät ja pit- 13466: - Järjestys tarkistetaan valtiosihteerin johta- källä aikavälillä tavanomaiset koti- ja ulkomaanpal- 13467: massa ryhmässä, jonka jäseniä ovat alivaltiosihtee- velun suhteelliset osuudet kokonaiskestosta muut- 13468: rit ja sihteeri hallinnollisen osaston päällikkö. Osas- tuvat. 13469: topäälliköitä kuullaan tarpeen mukaan. Tämän vuosikymmenen alkupuolella ensimmäi- 13470: - Valmistelutyön tulos esitellään ulkoasiainmi- seen ulkomaanedustuksen päälliköntehtävään 13471: nisterille. (suurlähettiläs/pääkonsuli) määrätyt virkamiehet 13472: - Ulkoasiainministeri tekee oman päätöksen- ovat aloittaneet uransa 1970-luvun alkupuoliskolla, 13473: sä, jonka hän esittelee tasavallan presidentille. Mi- eli heillä on ollut nimittämisajankohtana yleensä 13474: nisteri informoi tarpeen mukaan niitä valtioneuvos- 20-25 palvelusvuotta. Tavanomaisena voi ulko- 13475: ton jäseniä, joiden toimialaan ao. tehtävän täyttämi- asiainministeriön mielestä pitää sitä, että virkamie- 13476: nen vaikuttaa. Presidentille esitellään myös valmis- het ovat palvelleet ensin ministeriössä 2-3 vuotta 13477: telutyön tulos. avustajana ja sen jälkeen yleensä 5-6 vuotta yh- 13478: - Tasavallan presidentti päättää avaintehtävän teensä kahdessa eri ulkomaanedustuksen toimipis- 13479: täyttämisestä. teessä. Seuraavana vaiheena on ollut 3-5 vuotta 13480: Keski- ja alemman tason siirroissa ja tehtävään ministeriössä. Tätä kautta on seurannut 4--6 vuo- 13481: määräämisissä on ulkoasiainministeriässä jo pit- den jakso ulkomailla usein kahdessa edustustossa 13482: kään vallinnut käytäntö, että hallinnollinen osasto sekä 4-5 vuotta ministeriössä toimistopäällikön/ 13483: ilmoittaa ministeriön sisällä avoimista paikoista. yksikönpäällikön tai apulaisosastopäällikön/linjan- 13484: Keväällä 1997 ulkoasiainministeriässä haettiin johtajan tehtävissä. Kahden viimeksimainitun kau- 13485: kolmea lehdistösihteeriä Suomen Tallinnan, Tuk- den osana on monilla ollut myös palvelu suuren 13486: holman ja Washingtonin suurlähetystöihin. Lehti- edustuston kakkosmiehenä ministerineuvoksena/ 13487: ilmoituksella haettiin lehdistösihteeriä vain ministerinä. 13488: Washingtonin lähetystöön. Muut oli ilmeisesti tar- Ensimmäiseen ulkomaanedustuksen päällikkö- 13489: koitus täyttää hallinnon sisältä ilman julkista haku- tehtäväänmäärääminenon useimmiten tapahtunut 13490: menettelyä. Myöhemmin myös Tallinnan suurlähe- 44-48 vuoden iässä. Tämä ikä tuntuu ulkoasiain- 13491: tystön lehdistövirkamiehen virka julistettiin haetta- ministeriön antaman tiedon mukaan olevan lievästi 13492: vaksi. kohoamassa osin em. tavanomaisen virkauran 13493: muutoksen syiden vuoksi. Kehitys jatkunee lähi- 13494: Suurlähettilään virkauran kehitys vuosina, koska keskimääräinen rekrytointi-ikä 13495: Tavanomainen urakierto ei ole ulkoasiainministeri- nousi 1980-luvulla ja erityisesti 1990-luvulla. Tark- 13496: ön antaman selvityksen mukaan enää samalla ta- kaa ennustetta on vaikea antaa, koska ns. suurten 13497: valla suhteellisen yksiselitteinen käsite kuin 1980- ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen jakautuu useille 13498: luvulla. Muutokseen on vaikuttanut Suomen ED- vuosille. Ensimmäiseen päälliköntehtävään mää- 13499: jäsenyys, jonka valmistelun (ml. Eta-neuvottelut) ränävien keskimääräinen ikä kääntyy todennäköi- 13500: aikana sekä kotimaan että ulkomaanedustuksen sesti laskuun v. 2006-2012, jolloin eläkkeelle läh- 13501: 13502: 13503: 50 13504: tevien virkamiesten määrä noussee korkeimmil- het valitsevat tämän mahdollisuuden ja tavoittele- 13505: leen. vat aiempaa harvemmin ulkomaanedustuksen joh- 13506: Keskimäärin virkamies toimii 2-3 ulkomaan- totehtäviä. 13507: edustuksen päällikkötehtävässä. Vaihtelua aiheut- 13508: tavat tässäkin em. muuttuvat tekijät. Sivurekrytointi 13509: Arvio niiden virkamiesten, joita ei määrätä ulko- Ulkoasiainneuvoksen tasoisia sivurekrytointeja on 13510: maanedustuksen päällikkötehtäviin, osuudesta 1990-luvulla suoritettu muutama. Periaatteessa ul- 13511: koko kolmannen ura-alueen virkamiehistöstä voi koasiainhallintoon tulee kansallisten olojen niin 13512: ministeriön mielestä olla vain karkeahko ja sum- vaatiessa rekrytoida poikkeuksellisissa tilanteissa 13513: mittainen. Sodanjälkeisenä aikana aina 1980-luvul- myös ohi tavanomaisen keskitetyn palvelukseen 13514: le saakka useimmat ulkoasiainhallinnon virkamie- oton. Ulkoasiainhallintoon on vuosien kuluessa 13515: het palvelivat myös ulkomaanedustuksen päällik- tehty sivurekrytointeja, kun niiden on katsottu 13516: kötehtävissä. Ministeriön ja ulkomaanedustuksen palvelevan ulkoasiainhallinnon etuja. Menettely on 13517: koko pysyi suhteellisen vakaana, ja voimavarojen ulkoasiainministeriön mielestä kuitenkin epätaval- 13518: tarjonta ja kysyntä olivat tasapainossa. linen, ja siihen on turvauduttu säästeliäästi. 13519: Virkamiehistö on kasvanut 1970-luvulta alkaen. Yleensä länsimaissa sivurekrytoinnit ovat suh- 13520: Edustustojen määrä lisääntyi 1970-luvulla, mutta teellisen harvinaisia. Sivurekrytointikäytännöt Suo- 13521: kasvu hidastui 1980-luvulla. Tämän vuosikymme- meen verrattavissa maissa, kuten muissa Pohjois- 13522: nen aikana on taas avattu suhteellisen runsaasti maissa sekä Sveitsissä ja Itävallassa, ovat suunnil- 13523: edustustoja uusien valtioiden syntymisen sekä ED- leen samanlaisia kuin Suomessa, joskin niiden 13524: jäsenyyden edellyttämien tarpeiden ja tarjoamien määrät ja toteuttamistavat vaihtelevat kunkin maan 13525: mahdollisuuksien myötä. erityispiirteiden vuoksi jonkin verran. 13526: Ulkoasiainministeriön antamien tietojen mu- 13527: kaan 10-15 viime vuoden aikana niiden virka- Määräaikaisten virkamiesten käyttö 13528: miesten, joita ei ole määrätty ulkomaanedustuksen Ulkomaanedustukseen on rekrytoitu määräaikaisia 13529: päällikkötehtäviin, osuus on kasvanut. Yleisesti lehdistövirkamiehiä noin kymmenen vuoden ajan. 13530: voidaan arvioida, että heitä on noin kolmannes Lehdistöneuvoksia ja -sihteereitä on 11 lähinnä 13531: koko kolmannen ura-alueen virkamiehistä. Tämä Euroopan suurissa edustustoissa sekä Tallinnassa, 13532: lienee useastakin syystä normaali tilanne. Tokiossa ja Washingtonissa.Järjestelmä on ulkoasi- 13533: Tärkein syy on, että jatkuvasti muuttuvassa toi- ainministeriön mielestä toimiva ulkoasiainhallin- 13534: mintaympäristössä työskentelevässä ulkoasiainhal- non saadessa näin palvelukseensa ammattitaitoisia 13535: linnossa ei vallitse enää samanlaista henkilövoima- ja asemamaahan jo aiemmin yhteyksiä luoneita 13536: varojen tarjonnan ja kysynnän tasapainoa kuin henkilöitä. 13537: aiemmin. Toiminnan suunnittelumenetelmien ke- Määräaikaisten lainsäädäntöneuvosten ja -sih- 13538: hittyminen, henkilövalinnoissa noudatettava selek- teereiden määrä on viime vuosina jonkin verran 13539: tiivisyys, johtamistaito ja henkilökohtaiset ominai- kasvanut. Ministeriön EU-sihteeristössä palvelee 13540: suudet ohjaavat valintoja selvästi aiempaa enem- yhdeksän määräaikaista kaupallista neuvosta lä- 13541: män. hinnä omien ministeriöidensä toimialaan kuuluvi- 13542: Virkamiehet kilpailevat sekä ulkomaanedustuk- en asioiden koordinaatiotehtävissä. Brysselin EU- 13543: sen että ministeriön johtotehtävistä. Joidenkin kiin- edustustoon on sijoitettu tällä hetkellä 23 erityisasi- 13544: nostus ulkomaanedustuksen tehtäviin on esim. antuntijaa muista ministeriöistä. Ulkoasiainministe- 13545: aiemmin mainittujen muutostekijöiden vuoksi mui- riön palveluksessa kansainvälisissä kriisinhallinta- 13546: ta pienempää. Johtavien tehtävien määrä ministe- projekteissa työskentelee lähes 50 henkeä. Erityis- 13547: riössä on kasvanut, ja entistä useammat virkamie- asiantuntijoita on sijoitettu myös mm. Bonniin, 13548: het toimivat pitkäaikaisissakin keskeisissä asemissa Lontooseen, OECD-edustustoon, Geneveen, Mos- 13549: EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä. kovaan, Pietariin, Tallinnaan ja Washingtoniin. 13550: Lähitulevaisuudessa on ulkoasiainministeriön Ulkoasiainministeriö on siten varsin laajasti mu- 13551: mielestä todennäköistä, että edustustojen määrä kana virkamiesvaihdossa, koska suuri osa em. teh- 13552: kasvaa hitaammin kuin vaativien asiantuntija- ja tävissä toimivista on määräaikaisesti irrotettu 13553: esimiestehtävien määrä ministeriössä. Koska uu- omien ministeriöidensä palveluksesta. Nopeasti 13554: distuva järjestelmä muuttaa palkkakehityksen edel- laajentuneen ja vaikeutuneen tehtäväkentän sekä 13555: lytyksiä siten, että kyvyistä ja taidoista voidaan edustustoverkoston laajenemisen vuoksi ulkoasi- 13556: maksaa myös ilman toimintaa organisaation johto- ainministeriö on voinut kuitenkin luovuttaa virka- 13557: tehtävissä, voidaan ennakoida, että eräät virkamie- miehiään muiden ministeriöiden palvelukseen 13558: 13559: 13560: 51 13561: vain harvoin. Tätä liikettä ministeriöiden välillä tuksen siirroista sekä puheenjohtajuusvalmennuk- 13562: vastaa osittain virkamiesten määräaikainen sijoittu- sesta. Toiminnan laajeneminen, edustustojen mää- 13563: minen EU:n ja kansainvälisten järjestöjen palveluk- rän kasvu ja esim. kriisinhallinnan piirissä aivan 13564: seen. uusienkin tehtävien syntyminen ovat ministeriön 13565: Dlkoasiainministeriössä pidetty kahden vuoden mielestä olleet viime vuosina ja mitä ilmeisimmin 13566: tauko kolmannen uran virkamiesten rek!]'toinnissa myös lähiaikoina hallinnonalan suuri haaste. Siihen 13567: 1990-luvun alussa ja samanaikaisesti laajentunut pyritään vastaamaan ensisijaisesti toimintaa suun- 13568: toimintakenttä johtivat ministeriön mukaan siihen, nittelemalla ja järkeistämällä sekä asettamalla tehtä- 13569: että ministeriö on ottanut viime vuosina palveluk- viä kriittisesti arvioiden tärkeysjärjestykseen. 13570: seensa runsaasti tilapäistä ja määräaikaista työvoi- Puheenjohtajuuden aikana määräaikaiset työn- 13571: maa myös varsinaisiin operatiivisiin valmisteluteh- tekijät ulkoasiainhallinnon perustehtävissä ovat 13572: täviin. ministeriön käsityksen mukaan tärkeä voimavara. 13573: Parina edellisenä vuonna ja erityisesti kuluvana Määräaikaisia työntekijöitä, joilla olisi valtionhallin- 13574: vuonna ministeriö on voinut rek!]'toida peruskou- non tuntemusta, ei ole todennäköisesti helppo 13575: lutukseensa niin runsaasti kolmannen uran virka- löytää, koska kaikilla ministeriöillä on omat ED- 13576: miehiä, että määräaikaista henkilöstöä on voitu puheenjohtajuustehtävänsä. Muilta työmarkkinoil- 13577: vähentää. ta rek!]'toimisessa on omat rajoitteensa, ja määräai- 13578: ED-jäsenenä Suomen ulkoasiainhallinnon virka- kaisia työntekijöitä voitaneen käyttää ensisijaisesti 13579: miehiltä vaaditaan entistä monialaisempaa koke- toimisto- ja hallintotehtävissä. Erityisen runsaasti 13580: musta. Ministeriön vastuualueen eli ulkosuhteiden määräaikaisia käytetään huippukokouksen ja mui- 13581: hoito ei käsitä enää yhteen maahan rajattuja poliit- den kokousten järjestelytehtävissä. Osa kokousjär- 13582: tisia, kauppapoliittisia tai kehitysyhteistyöpoliittisia jestelyistä hankitaan suoraan ostopalveluina niihin 13583: tehtäviä. ED lähestyy ulkosuhteissaan yleensä usei- erikoistuneilta yrityksiltä. 13584: den maiden alueellisia ryhmiä em. politiikkalohko- Puheenjohtajuuskaudella ulkoasiainhallinnon 13585: jen välineitä yhdistelevin strategioin. Niihin vaikut- perustehtäviin (pl. huippukokous ja muut kokouk- 13586: taminen ja niiden hyödyntäminen edellyttävät ul- set Helsingissä) tarvittavan henkilöstön kokonais- 13587: koasiainministeriön mielestä virkamiehistöitä rajat- määrä selvitetään v. 1997. Henkilöstön lisätarve ei 13588: tujen sektoritehtävien hallinnan sijasta kykyä sovel- ministeriön ilmoituksen mukaan nouse kovin suu- 13589: taa samanaikaisesti useiden sektoreiden instru- reksi, vaikka joissakin toiminnoissa - esim. mo- 13590: mentteja. Monipuolisen taustan, työkierron, ulko- ninkertaiseksi kasvava viestitys, monistus ja arkis- 13591: maankokemuksen ja kielitaidon vaatimukset ja tointi- joudutaan turvautumaan määräaikaiseen 13592: merkitys lisääntyvät. Määräaikaiset virkamiehet henkilöstöön. 13593: ovat siten tarkoituksenmukaisimmin sijoitettavissa Dlkoasiainministeriö on asettanut tavoitteeksi 13594: lähinnä erityisasiantuntemusta edellyttäviin tehtä- sen, että puheenjohtajuustehtävät hoidetaan ensisi- 13595: viin, ja heidän rekrytointinsa on osa hallinnonalan jaisesti olemassaolevaa henkilöstöä voimakkaasti 13596: henkilöstösuunnittelua. Myös ED-jäsenyyden ajalta kohdentaen sekä käyttäen hyväksi kaikki nykyai- 13597: saadut kokemukset viittaavat ulkoasiainministeri- kaisen tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet. 13598: ön mielestä siihen, että ulkoasiainhallinnon perus- Kaikki puheenjohtajuustehtävät eivät kestä koko 13599: tehtävät voidaan hoitaa tehokkaimmin nykyisen puolivuotiskautta, ja siten yhdistelemällä henkilös- 13600: urajärjestelmän puitteissa. tön osaamista ja ominaisuuksia voidaan tehokkaas- 13601: ED-puheenjohtajuuden aikana tarvittavien hen- ti käyttää sekä ministeriöön että ulkomaanedustuk- 13602: kilöstövoimavarojen suunnittelu on vain osa minis- seen muualle kuin ED-edustustoon sijoitettua hen- 13603: teriön kokonaissuunnittelua, jossa joudutaan sa- kilöstöä. 13604: manaikaisesti huolehtimaan koko ulkomaanedus- 13605: 13606: 13607: 13608: 13609: Euroopan unionin jäsenyys ja osallistuminen Euroo- osamme tulevaisuuteen. Suomen asema tulee korostu- 13610: passa yhä syveneviin integraatioprosesseihin antaa maan v. 1999 Suomen EU-puheenjohtajakauden aika- 13611: Suomelle mahdollisuuden osaltaan vaikuttaa maan- na. EU-jäsenyys on tuonut Suomen ulkopolitiikkaan 13612: 13613: 13614: 52 13615: uuden maailmanlaajuisen ulottuvuuden. Kaukaisem- että edustuston päällikön tehtäviin valikoituisi aina pa- 13616: mankin edustuston päällikön on oltava tietoinen unio- ras mahdollinen henkilö. 13617: nin tavoitteista ja osattava omalla asemapaikallaan Valtiontilintarkastajien mielestä olisikin syytä harki- 13618: yhdistää niihin Suomen edut. Suomen on toisaalta ta menettelyä, jolla ulkoasiainministeriön virkoihin, lä- 13619: myös oltava entistä tarkemmin perillä Euroopan ulko- hinnä ulkoasiainneuvoksen tasoisiin, voitaisiin nykyis- 13620: puolisista tapahtumista valvoakseen etujaan. tä enemmän ottaa henkilöitä ohi urakierron. Tällaisia 13621: Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten sivurekrytointejahan on, erivapausmenettelyllä, minis- 13622: vuoksi on ryhdyttävä selvittämään myös, mikä on Suo- teriössä toteutettu viime vuosina vain muutama. Ulko- 13623: men rooli kansainvälisissäjärjestöissä. Kansainvälisiin asiainhallintoasetuksen (166/95) 13 §:n mukaan ulko- 13624: järjestöihin sijoitetut edustustot kuuluvat ulkoasiainmi- asiainhallinnon virat, eräitä vähäisiä poikkeuksia lu- 13625: nisteriön suurimpiin. Koska EU:IIa on järjestöissä yhtei- kuun ottamatta, täytetään niitä haettavaksi julistamat- 13626: nen toiminta politiikka, on näiden kansallisten edustus- ta. Yksittäisten erivapausten myöntämisen sijasta pa- 13627: tojen toimintojen supistamista syytä pohtia. Valtionti- rempi ratkaisu voisi olla se, että avoinna olevista ulko- 13628: lintarkastajien rahoittamana tutkimuksena on valmis- asiainneuvosten viroista tiedotettaisiin nykyistä laa- 13629: tunut selvitys eurooppalaisista kauppa- ja teollisuus- jemmin myös ulkoasiainhallinnon ulkopuolelle, jolloin 13630: ministeriöistä. Tutkimuksessa on todettu, että päämi- voitaisiin varmistua siitä, että paras mahdollinen henki- 13631: nisterin koordinaatio-otteen vahvistaminen EU-asiois- lö olisi käytettävissä ministeriön avainvirkoja täytettä- 13632: sa on tarkoituksenmukaista. EU-sihteeristö ja EU-mi- essä. 13633: nisteri tulisikin siirtää pääministerin alaiseen valtio- Lopuksi on syytä korostaa, että asettautumis- ja 13634: neuvoston kansliaan. Samalla olisi tarkasteltava uu- varustautumiskorvauksia koskevia säännöksiä on syy- 13635: delleen Suomen Brysselin pysyvän edustuston ase- tä muuttaa siten, että sellaiselta henkilöltä, joka toimii 13636: maa ulkoasiainministeriön yhteydessä. asemapaikallaan vain lyhyen ajan, peritään takaisin 13637: Kaikki nämä muutokset vaativat yhä parempia val- hänelle myönnetyt korvaukset täysimääräisesti. Ei ole 13638: miuksia ulkoasiainministeriön henkilöstöitä ja ennen tarkoituksenmukaista suorittaa kenellekään varsinai- 13639: muuta edustustojen päälliköiltä. Ulkoasiainhallinnon sen palkkauksen lisäksi jopa yli 100 000 mk:n verottomia 13640: virkamiehen tavanomainen ura kierto, joka on alkanut korvauksia vain hyvin lyhyeksi jääneen toimikauden 13641: ministeriön peruskoulutuksesta päätyen vihdoin edus- johdosta. 13642: tuston päällikön tehtäviin, ei ehkä enää varmista sitä, 13643: 13644: 13645: 13646: 13647: Venäjän kanssa soimittavat sopimukset säädöksiä säädettäessä sen sijaan ei haeta niiden 13648: suostumusta, jotka tulevat säädöksen sitomiksi. 13649: Kansainvälisten sopimusten laadinta Kahdenväliset sopimukset ovat valtioiden välis- 13650: Kansainväliset sopimukset on tapana jakaa kah- ten neuvottelujen tulos. Tavallisesti sopimuksen 13651: teen ryhmään: kahta valtiota näiden keskinäisissä tekemisestä kiinnostunut valtio ottaa diplomaatti- 13652: suhteissa sitoviin ns. bilateraalisiin sopimuksiin teitse yhteyttä sen valtion diplomaattiedustajaan, 13653: sekä kahta useamman valtion keskeisiin eli multila- jonka kanssa tahtoo tehdä sopimuksen. Kun alusta- 13654: teraalisiin yleissopimuksiin. Niitä yleissopimuksia, vaan epäviralliseen yhteisymmärrykseen sopimuk- 13655: joiden osapuolina ovat kaikki tai ainakin melkein sen tarpeellisuudesta on päästy, kumpikin valtio 13656: kaikki maailman valtiot, kutsutaan universaaleiksi. asettaa neuvotteluvaltuuskunnat Suomessa neu- 13657: Yleissopimuksissa valtiot tavallisesti sopivat toi- votteluvaltuuskunnan asettaa tasavallan president- 13658: siaan sitovista yleisistä käyttäytymissäännöistä kes- ti, joka myös erityisen tärkeiden sopimusten ky- 13659: kinäisissä suhteissaan. Tässä mielessä yleissopi- seessä ollessa antaa Suomen sopimusneuvotteli- 13660: mukset muistuttavat jossain määrin valtion sisäistä joille ohjeet siitä, minkä sisältöinen sopimuksen 13661: lainsäädäntöä. On kuitenkin muistettava, että kaik- tulee olla. Kun neuvottelijat ovat päässeet yksimie- 13662: ki kansainväliset yleissopimukset edellyttävät, että lisyyteen sopimuksen säännöksistä, sopimus va- 13663: valtio on nimenomaisella toimella (mm. ratifioin- rustetaan neuvottelijoiden nimikirjaimilla (parafoi- 13664: nilla tai hyväksynnällä) tullut yleissopimuksen sito- daan), ja teksti toimitetaan sopijavaltioiden ulkoasi- 13665: maksi. Valtion sisäisessä oikeudessa lakia ja muita ainhallinnon tutkittavaksi. Jos neuvottelijoiden 13666: 13667: 13668: 53 13669: päättämä teksti hyväksytään, kumpikin valtio alle- Neuvotteluihin liittyvät yleiset ongelmat 13670: kirjoittaa sopimuksen. Tavallisesti sopimus ei vielä Venäjän kanssa käytävät neuvottelut poikkeavat 13671: allekirjoitettunakaan sido, sillä allekirjoittamisen ulkoasiainministeriön antaman selvityksen mu- 13672: jälkeen sopimustekstiä käsitellään vielä kerran. kaan muiden maiden kanssa käytävistä neuvotte- 13673: Käsittelijä on usein kansanedustuslaitos, ja kun luista pitkähkön kestoaikansa vuoksi. Myös tapaa- 13674: parlamentti on hyväksynyt sopimuksen, se ratifioi- mismääräykset saattavat vastaosapuolen pyynnös- 13675: daan tasavallan presidentin päätöksellä. Vasta rati- tä muuttua lyhyenkin ajan kuluessa. On havaitta- 13676: fioitu sopimus sitoo valtiota. vissa, että korkean tason vierailujen lähestyminen 13677: Valtiosopimuksia sovellettaessa niitä joudutaan nopeuttaa neuvottelujen kulkua. Toisaalta pitkät 13678: tulkitsemaan. Tulkintatarve voi huomattavasti vaih- neuvottelutauot ovat tavanomaisia. 13679: della. Sopimuksen säännökset voivat yksiselittei- Kieliongelmia ei kahdenvälisissä neuvotteluissa 13680: sesti kattaa kohteensa, jolloin tulkintaongelmia ei Venäjän kanssa ole, sillä käytössä on tulkki (suo- 13681: synny. Sopimusta voidaan kuitenkin joutua sovel- malaisilla aina, venäläisillä ei säännöllisesti). Sopi- 13682: tamaan olosuhteissa, joissa tarjolla on erilaisia tul- mustekstin parafointi ei aina tarkoita sitä, että teksti 13683: kintavaihtoehtoja. Oikeaa tulkintaa etsittäessä osa- on hyväksytty. Muutoksia saatetaan tehdä parafoi- 13684: puolten näkemykset voivat poiketa toisistaan, ja tuun tekstiin. 13685: mahdollisessa selvittelymenettelyssä voidaan pää- Kahdenvälisten sopimusten valmistelu Venäjän 13686: tyä esitetyistä tulkinnoista eroavaankin ratkaisuun. kanssa ei yleensä poikkea muiden kahdenvälisten 13687: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan sopimusten valmistelusta. Neuvotteluihin valmis- 13688: vuodelta 1988 (s. 62--64) käsitelleet kansainvälis- tautuminen, tavoitteiden asettaminen ja sopimus- 13689: ten sopimusten valmistelua. Valtiontilintarkastajille luonnoksen laatiminen tapahtuvat tiiviissä yhteis- 13690: aiheen tarkastella asiaa antoi kyseisenä vuonna työssä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimi- 13691: annettu hallituksen esitys, joka koski kansainväli- alaan kuuluvia kysymyksiä sopimushankkeeseen 13692: seen sopimukseen perustuvaa asiasisältöistä lakia sisältyy. Näiden viranomaisten edustajat myös osal- 13693: ja jonka yhteydessä ei kuitenkaan erityisen ponnen listuvat neuvotteluihin. Viime vuosina Venäjän 13694: muodossa pyydetty eduskunnan hyväksymistä itse kanssa käytävien sopimusneuvottelujen aloittamis- 13695: sopimukselle. ta on toisinaan viivyttänyt oikean vastapuolen löy- 13696: Kertomuksessaan vuodelta 1991 (s. 61--64) val- tyminen, koska maan useita viranomaisia on orga- 13697: tiontilintarkastajat käsittelivät Inarijärven säännös- nisoitu uudelleen ja niiden toimivaltasuhteet ovat 13698: telyä koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Kannan- toistuvasti muuttuneet. 13699: otossaan tilintarkastajat totesivat tuolloin mm.: Neuvotteluiden kestoaika vaihtelee ulkoasiain- 13700: "Inarijärven säännöstelyä koskevia sopimuksia tar- ministeriön mukaan eri sopimusten osalta huomat- 13701: kasteltaessa kiinnittyy huomio ennen muuta siihen, tavasti. Selkeästi yhden viranomaisen toimivaltaan 13702: että kahdesta edunsaajasta, Norjasta ja Venäjästä, kuuluvissa asioissa neuvottelut voivat sujua no- 13703: vain jälkimmäinen on sopimuksin sitoutunut kor- peasti, mikäli myös molempien osapuolten tavoit- 13704: vaamaan osan säännöstelystä Suomelle aiheutuvis- teet ovat samansuuntaiset. Tällöin neuvottelut voi- 13705: ta kustannuksista. Valtiopäiväasiakirjoista ei käy daan saada päätökseen yhden tapaamisen aikana. 13706: selville, minkä vuoksi Norja on saamastaan hyö- Neuvottelut voivat pitkittyä, kun niissä sovittavat 13707: dystä huolimatta alusta alkaen, vuodesta 1959, asiat ovat riippuvaisia useiden Venäjän viranomais- 13708: jätetty kaiken korvausvelvollisuuden ulkopuolelle. ten kannanotoista (esim. Inarijärven korvaussäh- 13709: Tämä siitäkin huolimatta, että säännöstelyn perus- köä koskeva pöytäkirja), keskeisistä tavoitteista ei 13710: teella syntyvästä voimataloudellisesta hyödystä ole päästy yksimielisyyteen (esim. Saimaan kana- 13711: Norja saa yhden neljäsosan Venäjän saadessa kol- vamaksut) tai vireillä on sisäisen lainasäädännön 13712: me neljäsosaa." uudistaminen, mikä tulee vaikuttamaan valmistel- 13713: Edelleen valtiontilintarkastajat totesivat: "Korva- tavan sopimuksen sisältöön (esim. ydinenergiaa ja 13714: uksia koskeva sopimus Venäjän kanssa päättyy v. sosiaaliturvaa koskevat sopimukset). Neuvottelu- 13715: 1993. On tärkeää, että uusi sopimus valmistellaan jen pitkittymisen vuoksi myös niistä vastaavat hen- 13716: niin, että Suomelle säännöstelystä aiheutuvat kus- kilöt saattavat vaihtua niin Suomen kuin Venäjän- 13717: tannukset korvataan täysimääräisesti. Myös Norjan kin puolella. 13718: on osallistuttava kustannusten korvaamiseen. Pel- Venäjän kanssa tehtävien sopimusten erityispiir- 13719: kästään sitä, että Norja suhtautuu periaatteessa teet tulevat esiin sopimusten voimaansaattamis- ja 13720: myönteisesti Suomen aloitteeseen saada korvauk- soveltamisvaiheessa. Valtiosopimusten voimaan- 13721: sia säännöstelyn aiheuttamista kustannuksista, ei saattaminen edellyttää Venäjän lainsäädännön 13722: enää voida pitää riittävänä." mukaan lähes poikkeuksetta parlamentin myötä- 13723: 13724: 13725: 54 13726: vaikutusta. Se suhtautuu uusiin sopimushankkei- Norjan Suomelle maksamaa korvausta on pidettävä 13727: siin usein jarruttavasti ja voimaansaattamisvaihe voi tyydyttävänä ja ettei ole sopimusjuridisia perusteita 13728: kestää vuosia. Sopimusten täytäntöönpanoa vai- aloittaa uusia neuvotteluja Norjan maksaman kor- 13729: keuttaa toisinaan maan eri viranomaisten välisen vauksen tarkistamiseksi. 13730: koordinaation, tiedonkulun ja sopimusten noudat- Vuonna 1995 tehdyn arvion mukaan Inarijärven 13731: tamisen valvonnan puute. kalanhoitovelvoitteista sekä rantavyörymien suo- 13732: jaustoimista ja korvauksista aiheutuu valtiolle vuo- 13733: Inarijärven säännöstelyä koskevat kansainväliset sittain n. 6 Mmk:n kulut. Kalanviljelylaitosten inves- 13734: sopimukset tointien pääomakustannukset mukaan lukien Inari- 13735: Suomi, Neuvostoliitto ja Norja sopivat v. 1959 järven säännöstelystä aiheutuneet kokonaiskulut 13736: tehdyllä sopimuksella Inarijärven säännöstelemi- ovat olleet keskimäärin 10 Mmk vuodessa. 13737: sestä Kairakosken voimalaitoksen avulla (SopS Kun Neuvostoliiton kanssa tehty sopimus um- 13738: 38--39/59). Sopimuksessa Suomi sitoutui olemaan peutui v. 1993, Suomi aloitti heti Venäjän kanssa 13739: ryhtymättä toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat Inari- neuvottelut uudesta pöytäkirjasta, jonka perusteel- 13740: järven tai Paatsjoen vesisuhteisiin. Samanaikaisesti la sähkötoimituksia jatkettaisiin. Neuvottelut käy- 13741: tehdyllä lisäpöytäkirjalla Neuvostoliitto sitoutui tiin lopulta marraskuussa 1995, ja tuolloin sovittiin 13742: korvaamaan kertakorvauksella Suomelle säännös- uuden pöytäkirjan sisällöstä. Pöytäkirja oli tarkoi- 13743: telystä aiheutuneet haitat ja vahingot. Lisäksi Neu- tus allekirjoittaa pikaisesti ja aloittaa siinä määritel- 13744: vostoliitto sitoutui myöhemmin sovittavalla tavalla lyt sähköntoimitukset v. 1996. Pöytäkirjaa ei kui- 13745: osallistumaan Inarijärven kalanviljelytoimenpitei- tenkaan ole toistaiseksi allekirjoitettu. Venäjän ul- 13746: siin. Säännöstelystä hyötyväliä Norjalla ei ole vas- koasiainministeriö ilmoitti 4.2.1997, että allekirjoi- 13747: taavia sopimusvelvoitteita. tuksen valmistelu on loppuvaiheessa maan halli- 13748: Suomen ja Neuvostoliiton v. 1983 solmiman tuksessa ja pöytäkirja voidaan allekirjoittaa maalis- 13749: sopimuksen (SopS 79/83) mukaan Neuvostoliitto kuussa. (Toukokuussa 1997 sopimusta ei ollut 13750: toimitti Suomen rakentamaa kalanviljelylaitosta allekirjoitettu, eikä mitään vastausta ollut Suomeen 13751: varten sähköenergiaa. Sähkötoimitusten kokonais- tullut, milloin pöytäkirja voidaan allekirjoittaa.) 13752: arvo oli 20 Mmk eli 2 Mmk vuodessa. Sopimuksen 13753: voimassaoloaika päättyi v. 1993. Kuten mainittu, Viipurin väylämaksuja koskevat neuvottelut 13754: Norjalle ei vuoden 1959 sopimuksessa asetettu Venäjän liikenneministeriö otti v. 1995 tekemällään 13755: mitään korvausvelvoitetta, vaikka Inarijärven sään- päätöksellä käyttöön useita erilaisia vesistöjen 13756: nöstelystä sen saama vesivoimataloudellinen hyöty käyttöön liittyviä maksuja. Yksi maksuista oli kana- 13757: oli neljännes ja Venäjän kolme neljännestä. Suomi vamaksu, jota ministeriön päätöksen perusteella 13758: ei saa Inarijärven säännöstelystä mitään voimata- on alettu periä Saimaan kanavalta Suomenlahteen 13759: loudellista hyötyä, sen osalle tulevat vain säännös- johtavan väylän käytöstä. 13760: telyn mukanaan tuomat vahingot. Suomi katsoo kanavamaksun olevan Saimaan 13761: Valmistellessaan keväällä 1992 kertomustaan kanavan vuokraamisesta v. 1962 tehdyn sopimuk- 13762: vuodelta 1991 valtiontilintarkastajat pyysivät vesi- sen (SopS 40/63) vastainen, koska vuokrasopimus 13763: ja ympäristöhallitusta arvioimaan Inarijärven sään- säätelee tyhjentävästi ne maksut, joita kanavan 13764: nöstelystä Suomelle aiheutuvat vuosittaiset kustan- vuokraamisesta ja käytöstä tulee suorittaa. Pelkästä 13765: nukset. Tällöin rantavyörymistä ja kalanhoitovel- kauttakulusta perittävä, ei-suoritusperusteinen 13766: voitteista aiheutui kuluja arviolta 5,8 Mmk. maksu vaarantaa Suomen kannan mukaan vuokra- 13767: Norjan kanssa on käyty korvauksista neuvotte- sopimuksen tarkoituksen toteutumisen. Saimaan 13768: luja jo vuodesta 1984. Syksyllä 1985 Norja ilmoitti kanavan liikenne on sujunut suuremmitta ongel- 13769: Suomelle suhtautuvansa sopimusaloitteeseen mitta yli 30 vuotta, ja siihen on investoitu merkittä- 13770: myönteisesti. Norjan kanssa päästiin vihdoin v. västi. Maksukysymys tulisi ulkoasiainministeriön 13771: 1995 sopimukseen, jonka mukaan Norja maksoi mielestä saada järjestettyä tavalla, joka turvaisi ka- 13772: Suomen valtiolle 16 500 000 NOK:n eli 12 234 400 navan hyödyntämisen vielä jäljellä olevana vuokra- 13773: mk:n suuruisen, kertakaikkisen korvauksen Inari- aikana. Vuokrasopimuksen voimassaolo päättyy v. 13774: järven säännöstelyhaitoista. Valtion vuoden 1996 2013. (Sopimus on voimassa 50 vuotta sen voi- 13775: talousarvion momentin 30.99.40 mukaisesti tämä maantulopäivästä 30.8.1963.) 13776: siirrettiin Inarin kunnan kalatalouden kehittämisra- Maksukysymystä on käsitelty tuloksetta aluksi 13777: hastoon. kanavavaltuutettujen kesken ja sen jälkeen liiken- 13778: Maa- ja metsätalousministeriö on valtiontilintar- neministeriöiden välillä. Kesällä 1996 Suomi ehdot- 13779: kastajille antamassaan lausunnossa katsonut, että ti Venäjälle, että ulkoasiainministeriöiden johdolla 13780: 13781: 13782: 55 13783: aloitettaisiin neuvottelut maksukysymysten järjes- pääsääntöisesti saa tarkastaa välitulliasemilla. Sopi- 13784: tämisestä. Vastausta ehdotukseen ei ole saatu, muksen mukaan tulliviranomaiset eivät saa muu- 13785: mutta joulukuussa 1996 maiden liikenneministerit toin kuin erityistapauksissa vaatia maantiekulku- 13786: päättivät asettaa yhteisen, eri viranomaisten edus- neuvojen, ajoneuvoyhdistelmien tai kanttien saat- 13787: tajista koostuvan työryhmän selvittämään asiaa. tamista oman maansa alueella kuljetusliikkeiden 13788: Suomen puolelta työryhmä asetettiin joulukuussa. kustannuksella. He eivät myöskään saa vaatia 13789: Työryhmän ensimmäinen kokous pidettiin maantiekulkuneuvojen, ajoneuvoyhdistelmien tai 13790: 7.4.1997 Moskovassa. Kummankin osapuolen kan- kanttien sekä niiden lastien matkan aikana pidettä- 13791: ta esitettiin kokouksessa. Suomen kantana viitattiin vää tarkastusta. Venäjä on kuitenkin jatkuvasti 13792: vuokrasopimuksen 2 artiklan säännökseen, joka suorittanut tarkastuksia. Venäjän tullilainsäädäntö 13793: sisältää selkein sanoin käyttöoikeuden kanavan poikkeaa ED-maiden tullilainsäädännöstä siinä, 13794: vuokra-alueelta Venäjän sisä- ja aluevesien kautta että tarkastukset tehdään rajoilla, kun ED-maissa ne 13795: Suomenlahdelle johtaviin väyliin. Suomen edusta- tehdään määräpaikan tullissa. 13796: jat vaativat Venäjän yksipuolisilla määräyksillä Vuoden 1997 alussa on Venäjä ottanut käyttöön 13797: vuokrasopimuksessa tarkoitettuun liikenteeseen ns. TIR-carnet -tarkastusmaksut. Tämä on vastoin 13798: kohdistamien maksujen poistamista sekä neuvotte- TIR-sopimuksen 46 artiklaa, jonka mukaan tarkas- 13799: luja kummankin osapuolen yhteisesti hyväksyttä- tuksen tulee olla pääsääntöisesti maksutonta. Artik- 13800: vän ratkaisun löytämiseksi vuokrasopimuksen lan mukaan tässä yleissopimuksessa mainittujen 13801: pohjalta. Liikenneministeriön ilmoituksen mukaan tullitoimintojen yhteydessä suoritettavien tullipal- 13802: Venäjän edustajat puolustelivat erilaisin tekosyin velujen tulee olla maksuttomia, ellei tällaisia palve- 13803: yksipuolista maksujen perimistään, eivätkä olleet luja suoriteta muina päivinä tai aikoina taikka 13804: halukkaita niitä lopettamaan. Neuvotteluissa ei ol- muissa paikoissa, kuin mitkä on määrätty tällaisia 13805: lut havaittavissa edistymistä. Seuraava neuvottelu toimintoja varten. 13806: sovittiin pidettäväksi 12.5.1997 Moskovassa. Se siir- Edelleen artiklan nojalla sopimuspuolten tulee 13807: rettiin kuitenkin pidettäväksi kesäkuussa 1997. mahdollisimman suuressa määrin helpottaa tällai- 13808: sia tullitoimenpiteitä tullitoimipaikoissa olevien 13809: TIR-kuljetuksia koskevan kansainvälisen helposti pilaantuvien tavaroiden osalta. 13810: sopimuksen noudattaminen Suomen ja 13811: Venäjän välillä Venäjän rajavartioston suunnittelema asiapape- 13812: TIR-yleissopimuksella (SopS 41/78) pyritään hel- reiden käsittelymaksun periminen suomalaisilta 13813: pottamaan kansainvälistä maantiekulkuneuvoilla Kuonna- ja linja-autoliikenteen osalta rajatarkastus- 13814: tapahtuvaa tavarankuljetusta yksinkertaistamalla ja maksut ovat ulkoasiainministeriön mielestä Suo- 13815: yhdenmukaistamalla hallintomuodollisuuksia. So- men ja Neuvostoliiton (nykyinen Venäjä) välisen 13816: pimusmuutoksista päättää Genevessä kokoontuva maantieliikennesopimuksen (SopS 19/69) vastaisia 13817: sopimusvaltioiden muodostama hallinnollinen ko- (sopimuksen artikla 14) ja toteutuessaan hidastaisi- 13818: mitea. vat entisestään rajanylityksiä. Ne merkitsisivät mi- 13819: TIR-kuljetus tarkoittaa TIR-yleissopimuksen nisteriön mukaan myös suuria lisäkustannuksia ja 13820: mukaan tavarankuljetusta lähtötullitoimipaikasta syrjisivät ulkomaisia kuljetusyrityksiä, mikäli mak- 13821: määrätullitoimipaikkaan yleissopimuksessa määrä- suja ei peritä samansuuruisina venäläisajoneuvoil- 13822: tyn menettelyn nojalla, josta käytetään nimitystä ta. Mahdollisena vastatoimenpiteenä Suomessa 13823: TIR-menettely. Menettelyn nojalla kuljetettujen ta- voidaan ottaa käyttöön venäläisiin kuorma- ja linja- 13824: varoiden osalta ei tule vaatia vienti- tai tuontitullien autoihin kohdistuva moottoriajoneuvovero (kilo- 13825: ja -verojen maksua eikä talletusta välitullitoimipai- metrivero). 13826: koissa. Mainitun artiklan mukaan henkilö- ja tavarakul- 13827: Sopimuksen 57 artiklan mukaan sopimuspuol- jetukset, joita suoritetaan toisen sopimuspuolen 13828: ten väliset erimielisyydet tulisi ensisijaisesti ratkais- alueella tämän sopimuksen nojalla, sekä moottori- 13829: ta sopimuspuolten välisin neuvotteluin. Näin on ajoneuvot, jotka suorittavat tällaisia kuljetuksia, 13830: myös Venäjän kanssa tehty. Sopimusneuvottelujen ovat vastavuoroisuuden perusteella vapaat tämän 13831: osapuolina ovat olleet yleensä tullin itäinen piiri ja sopimuksen tarkoittamiin lupiin ja teiden käyttöön 13832: Venäjän puolelta Viipurin ja Pietarin alueiden tulli- liittyvistä veroista ja maksuista sekä veroista ja 13833: johdot. Neuvotteluja on käyty myös Moskovassa maksuista, jotka määrätään erikseen kullekin kulje- 13834: tullihallituksen ja Venäjän tullikomitean välillä. tukselle. 13835: Eniten ongelmia on ollut TIR-sopimuksen 5 ja 23 Venäjä vaatii myös erillisen, maksullisen luvan 13836: artiklan kohdalla, joita Venäjä on jatkuvasti rikko- vaarallisten aineiden kuljettamisesta teillään. Tällai- 13837: nut. Näiden artiklojen mukaan TIR-kuljetuksia ei nen lupavaatimus on vastoin kansainvälistä ADR- 13838: 13839: 56 13840: sopimusta (vaarallisten tavaroiden tiekuljetuksista ja painojen osalta tilanne korjautuu 1.8.1997 al- 13841: tehty sopimus). kaen, jolloin EU:n direktiivi (96/53/EY) tulee voi- 13842: Liikenteen ja sitä koskevien maksujen saamisek- maan. Tämä merkitsee sitä, etteivät Eta-alueen 13843: si kansainvälistä käytäntöä vastaaviksi ovat suoma- ulkopuolelta tulevat ajoneuvot saa ylittää direktii- 13844: laiset ja venäläiset käyneet lukuisia neuvotteluja. vin mukaisia eikä kotimaassaan sallittuja mittoja ja 13845: Ne eivät ole kuitenkaan tähän mennessä johtaneet painoja. Jos venäläisille ajoneuvoille myönnetään 13846: suomalaisia tyydyttävään ratkaisuun. Viimeisin, poikkeuksia, ne tulevat perustumaan samanlaiseen 13847: merkittävä toimenpide on hallituksen lähialuemi- lupamaksumenettelyyn kuin Venäjälläkin. 13848: nisterivaliokunnan kokouksessaan 29.11.1996 te- Ulkoasiainministeriö on toukokuussa 1997 il- 13849: kemä päätös antaa liikenneministeriön tehtäväksi moittanut, että Venäjän rajavartioston suunnittele- 13850: koordinoida yhteistyötä viranomaisten kesken masta asiapapereiden käsittelymaksun perimisestä 13851: Suomen ja Venäjän välisiin maantiekuljetuksiin liit- suomalaisilta on presidentti Jeltsin antanut asetuk- 13852: tyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän perus- sen. Hallituksen toimeenpanosäädös on kuitenkin 13853: teella liikenneministeriö asetti työryhmän, jossa edelleen antamatta useimpien ministeriöiden kiel- 13854: sen lisäksi ovat mukana ulkoasiainministeriö, sisä- teisten lausuntojen takia. Ulkoasiainministeriön 13855: asiainministeriön poliisiosasto ja rajavartiolaitos, käsityksen mukaan näyttää siltä, että rajamaksua, 13856: valtiovarainministeriö sekä Tullihallitus. jonka tarkoituksena olisi lähinnä rajavartiolaitok- 13857: Liikenneministeriö odottaa lisäksi, että mittojen sen toiminnan rahoittaminen, ei panna täytäntöön. 13858: 13859: 13860: 13861: 13862: Suuret poliittiset muutokset Venäjällä ovat vaikutta- nuksista, joita säännöstely Suomelle aiheutti. Ongel- 13863: neet myös Suomen ja Venäjän välisiin keskinäisiin suh- mia on syntynyt vasta nyt, kun aiemman sopimuksen 13864: teisiin, joita monet kansainväliset sopimukset säätele- umpeuduttua on jouduttu neuvottelemaan uudesta so- 13865: vät. Sopimusten valmistelulle on ollut ominaista pitkät pimuksesta. Kun Norjakin on nyt suostunut osittain 13866: neuvottelutauot, laajat henkilövaihdokset ja oikean osallistumaan Inarijärven säännöstelystä Suomelle 13867: neuvotteluosapuolen löytämisen vaikeus. Sopimusten aiheutuvien korvausten suorittamiseen, olisi olettanut, 13868: valmistumisenkin jälkeen niiden voimaansaattamises- että pahimmat esteet uudelle sopimukselle Venäjän 13869: sa ja soveltamisessa esiintyy jatkuvasti ongelmia. On kanssa olisi ohitettu. Valtiontilintarkastajat edellyttä- 13870: kuitenkin luultavaa, että tällaiset ongelmat ovat vain vät, että uudessa sopimuksessa otetaan huomioon 13871: tilapäisiä ja vähitellen päästään neuvottelusuhteissa kaikki ne kustannukset, jotka Suomelle ovat aiheutu- 13872: noudattamaan molempia osapuolia hyödyttäviä ja va- neet vuodesta 1993 lukien, jolloin sopimukseton tila 13873: kiintuneita menettelytapoja. Venäjän kanssa alkoi. 13874: Valtiontilintarkastajat ovat jo aiemmin puuttuneet Suurimmat ongelmat Venäjän kanssa ovat aiheutu- 13875: Inarijärven säännöstelyä koskeviin sopimuksiin. On neet liikenteeseen ja erityisesti maantieliikenteeseen 13876: tässä yhteydessä uudestaan todettava, että Norja ei v. liittyvissä kysymyksissä. Ehkä syynä on se, että vasta- 13877: 1959-94 suorittanut minkäänlaisia korvauksia sään- puolella on nähty, että näihin liittyvillä maksuilla on 13878: nöstelystä Suomelle aiheutuvista vahingoista. Millään voitu helposti kerätä huomattavia tuloja. Samalla on 13879: tavoin riittävänä ei voida pitää sitä, että Norja monien pyritty parantamaan oman kuljetussektorin kilpailuky- 13880: vuosien vitkuttelujen jälkeen kertakaikkisena korvauk- kyä. Suomen aloitteesta on Venäjän viranomaisten 13881: sena on nytsuorittanut 12 Mmk. Korvausta on pidettävä kanssa käyty lukuisia neuvotteluja. Ne eivät ole kuiten- 13882: varsin pienenä, ja uudet neuvottelut Norjan kanssa kaan tuottaneet suomalaista osapuolta tyydyttäviä tu- 13883: tulee aloittaa mahdollisimman pikaisesti. Norjan mak- loksia. 13884: sama korvaus siirrettiin eduskunnan tahdon mukaises- Valtiontilintarkastajien mielestä neuvotteluja tulee 13885: ti Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahastoon. määrätietoisesti jatkaa ja viedä tarvittaessa ne niin 13886: Valtiontilintarkastajien mielestä ainakin osa korvauk- korkealle poliittiselle tasolle, että tuloksia saavutetaan. 13887: sesta olisi tullut käyttää rantavyörymien ja niiden estä- Jos neuvotteluissa ei tapahdu edistystä, olisi syytä 13888: misestä aiheutuvien korvausten suorittamiseen. selvittää, olisiko käyttöön otettava venäläisiin kuljetuk- 13889: Päin vastoin kuin Norjan kanssa sujui Suomen ja siin kohdistuvia maksuja. Tämän mahdollisuuden an- 13890: Venäjän yhteistyö Inarijärven säännöstelyä koskevissa taa 1.8.1997 voimaan tuleva mittoja ja painoja koskeva 13891: kysymyksissä v. 1959-93 hieman paremmin. Olkoon- EU-direktiivi (96/53/EY). 13892: kin, että Venäjä korvasi vain alle puolet niistä kustan- 13893: 13894: 13895: 57 13896: Oikeusministeriön hallinnonala 13897: 13898: 13899: 13900: 13901: Lainvalmistelun parantaminen den toiminnan suunnittelua ja muun ohessa ehdo- 13902: tettiin, että kukin ministeriö asettaa työryhmän 13903: Eduskunta on useasti eri yhteyksissä ilmaissut huo- selvittämään säädösvalmistelun tilaa hallinnonalal- 13904: lestuneisuutensa lainvalmistelun laadusta. Vuonna laan. Useimmat ministeriöt ovat sittemmin laatineet 13905: 1994 perustuslakivaliokunta kiinnitti seikkaperäi- tällaisen selvityksen. 13906: sessä mietinnössään (PeVM 1/1994 vp) huomiota 13907: tähän asiaan käsitellessään hallituksen toimenpi- Valtiovarainministeriön yhteenveto ministeriöi- 13908: teistään vuonna 1992 antamaa kertomusta (K 6/ den selvityksistä 13909: 1993 vp). Valtiovarainministeriö laati kertomusvuonna yh- 13910: Valiokunta totesi tässä mietinnössään mm., että teenvedon mainituista selvityksistä (Säädösvalmis- 13911: eduskunnalle annettujen esitysten tekninen taso telu ministeriöissä. Yhteenveto säädösvalmistelua 13912: vaihteli suuresti. Yleisesti tason todettiin laskeneen koskevista raporteista. Valtiovarainministeriö. Hal- 13913: selvästi. Viimeistelemättömyyttä, pahimmillaan linnon kehittämisosasto. Helsinki 1996). Selvityk- 13914: jopa keskeneräisyyttä, katsottiin ilmenneen kovin sissä on ministeriöiden johdon vastuu lainvalmiste- 13915: usein itse lakiehdotuksissa ja niiden perusteluissa. lusta nostettu esiin. Yhteenvedossa todettiin, että 13916: Valiokunnan mielestä lainvalmistelun heikkolaa- johdon heikko sitoutuminen säädösvalmisteluun 13917: tuisuudesta johtuva poliittisen päätöksenteon toi- heijastuu säädösvalmistelutyöhön monilla eri ta- 13918: mintaedellytysten kaventuminen voi aiheuttaa lo- soilla, mm. säädösvalmistelun resursseihin, sen 13919: pulta oikeudellista epäselvyyttä ja lainsäätäjälle suunnitelmallisuuteen ja arvostukseen. Eräissä sel- 13920: ominaisen vallan siirtymistä lakien soveltamisvai- vityksissä ilmaistiin myös, että lainvalmistelun joh- 13921: heeseen ja siten viime kädessä tuomioistuinlaitok- taminen tulisi ottaa ministeriön toiminnan kehittä- 13922: selle. misen osa-alueeksi. 13923: Valiokunnan esityksestä eduskunta hyväksyi Eräissä selvityksissä korostettiin sitä, että säädös- 13924: 17.6.1994 ponnen, jossa edellytettiin hallituksen muutokset on toteutettava kokonaisuuksina ja sää- 13925: ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin lainvalmiste- döstasoon on kiinnitettävä huomiota. Opetusmi- 13926: lun arvostuksen ja tason nostamiseksi ja ministeri- nisteriön ja sisäasiainministeriön selvityksissä to- 13927: öiden johdon vastuullisuuden varmistamiseksi dettiin, että ennen lainsäädäntötoimiin ryhtymistä 13928: lainvalmistelun tuloksista. on mahdolliset muut ohjauskeinot selvitettävä. 13929: Ympäristöministeriön osassa viitattiin myös 13930: Lainvalmisteluun liittyviä hankkeita ja selvityksiä OECD:n lainvalmistelua koskevaan tarkistuslis- 13931: Vastauksena lainvalmisteluun suunnattuun kritiik- taan. 13932: kiin oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö Useissa ministeriöselvityksissä suositettiin eri- 13933: käynnistivät joulukuussa 1994 sääntelyn kehittä- laisten lainsäädäntökatsausten tai hankeluetteloi- 13934: mishankkeen, jonka johtoryhmä luovutti 29.5.1995 den laatimista säädösvalmistelun suunnitelmalli- 13935: raporttinsa Säädösvalmistelun kehittämishanke suuden parantamiseksi. 13936: 1995, Esiselvitys (Oikeusministeriön lainvalmiste- Ministeriöiden selvityksissä tuotiin yleisesti esil- 13937: luosaston julkaisu 5/1995). Siinä korostettiin lain- le käsitys, jonka mukaan säädösvalmisteluhankkei- 13938: valmistelun huomioon ottamista osana ministeriöi- den on perustuttava realistiseen aikatauluun ja 13939: 13940: 13941: 58 13942: riittäviin resursseihin. Laajoihin lainvalmistelu- vaikutukset jäivät valtaosaltaan puuttumaan laki- 13943: hankkeisiin on määrättävä päätoiminen valmisteli- esitysten perusteluista. Samoin esityksissä sivuutet- 13944: ja. Niin ikään korostettiin säädösehdotusten kään- tiin monesti niistä aiheutuvat kielteiset vaikutukset, 13945: tämistyön huomioon ottamista, lainvalmistelukou- silloinkin kun ne tunnettiin valmisteluvaiheessa. 13946: lutuksen kehittämistä ja ministeriöiden velvolli- Tämän yleiskritiikin vastapainoksi tutkijat totesi- 13947: suutta toimittaa säädösehdotukset oikeusministeri- vat myös, että ainakin osassa lakihankkeita niiden 13948: öön tarkastettaviksi. vaikutuksista oli koottu ja arvioitu tietoa hiukan 13949: Yhteenvedon mukaan ministeriöiden selvitys- laajemmalti, kuin hallituksen lakiesityksen sisältä- 13950: ten sisältö vastaa pitkälti 30.5.1996 valmistunutta mästä informaatiosta voi päätellä. Osassa varsinkin 13951: valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjel- laajoja lakiesityksiä säännöstön erityyppisistä vai- 13952: maa koskevaa periaatepäätöstä niin esiin nostettu- kutuksista oli pyritty antamaan keskimääräistä sel- 13953: jen ongelmien kuin niiden ratkaisuehdotustenkin västi monipuolisemmin tietoa. 13954: osalta. Tämä vahvistaa yhteenvedon tekijöiden Lainsäädännön vaikutuksia koskevat peruson- 13955: mukaan käsitystä uudistusten tarpeellisuudesta ja gelmat eivät tutkijoiden mielestä kuitenkaan kes- 13956: siitä, että ongelmat ja tarve ratkaista ne on eri kittyneet tai rajoittuneet yksinomaan lakiesityksen 13957: ministeriöissä tiedostettu. perustelujen vajaaseen tietosisältöön, vaan ydinasi- 13958: aksi nousi se, millä tavalla vaikutuksia on lainval- 13959: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus mistelussa selvitetty ja arvioitu, millaisia keinoja ja 13960: Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa käynnistet- arviointimenetelmiä on käytetty ja mitä tosiasiassa 13961: tiin valtiovarainministeriön hallinnon kehittämis- tiedetään lakihankkeen todennäköisistä vaikutuk- 13962: osaston toimeksiannosta ja pääosin rahoittamana sista. Tutkijoiden mielestä oli ilmeistä, että lainval- 13963: säädösten vaikutusten ennakointia koskeva tutki- mistelun työ- ja menettelytavoissa on tältä osin 13964: mus (Kaijus Ervasti -Jyrki Tala: Lainvalmistelu ja selviä puutteita. 13965: vaikutusten ennakointi, Helsinki 1996). Sen pääta- Tutkijat katsoivat, että kun lainvalmistelun laa- 13966: voitteena oli selvittää, millaista informaatiota halli- tua pyritään parantamaan, keskeisiä ovat ainakin 13967: tuksen lakiesityksissä vuodelta 1994 on annettu seuraavat kolme kysymystä: 13968: säännöstön todennäköisistä vaikutuksista. - millaiselle, kuinka laajalle ja monipuoliselle 13969: Tutkimuksen yleiskuvaksi hallituksen lakiesitys- tietopohjalle säädösvalmistelu rakentuu 13970: ten tarkastelusta muodostui se, että tietoa lakihank- - miten järjestelmällisesti, monipuolisesti ja 13971: keiden vaikutuksista annetaan useimmiten melko uusia ratkaisuja tavoittaen on hahmoteltu ja selvi- 13972: vajavaisesti. Hallituksen esitysten sisällössä oli tut- tetty erilaisia vaihtoehtoisia sääntely- ja muita rat- 13973: kimuksen tekijöiden mielestä tältä osin tuntuvia kaisumahdollisuuksia esillä olevassa asiassa 13974: puutteita. Parhaiten tietoa oli saatavilla lakiesityk- - kuinka huolellisesti ja tarkoin on etukäteen 13975: sen taloudellisista vaikutuksista. Tällöin oli kuiten- testattu näiden eri vaihtoehtojen todennäköisiä vai- 13976: kin lähinnä keskitytty ja rajoituttu julkiseen talou- kutuksia, myönteisiä ja kielteisiä piirteitä, sekä 13977: teen kohdistuviin kustannusvaikutuksiin. punnittu tätä vertailutaustaa vasten keskenään eri 13978: Tutkimuksen kohteina olleisiin lakiesityksiin si- vaihtoehtoja. 13979: sältyi kohtalaisesti tietoa hallinto-organisaation ja Tutkijat totesivat, että säädösvalmistelun paino- 13980: menettelytapojen muutoksista silloin, kun ehdotet- piste on valtiosäännön ja tosiasiallisen hallintokäy- 13981: tava säännöstö kohdistui suoraan julkisen organi- tännön myötä ministeriöiden toiminnassa ja virka- 13982: saation toimintaan. Säännösten taloudelliset vaiku- miestyössä. Ne ovat avainasemassa, jos lainvalmis- 13983: tukset kotitalouksien, yritysten sekä kokonaistalo- telun laatua tahdotaan parantaa. Tutkijoiden mie- 13984: uden kannalta jäivät lakiesityksissä huomattavan lestä oli kuitenkin ilmeistä, että pysyvät parannuk- 13985: vähälle selvitykselle, mikä ei antanut tutkimuksen set edellyttävät vastaavanlaisia työ- ja suhtautumis- 13986: tekijöiden mielestä oikeasuhtaista kuvaa lakisään- tapojen muutoksia myös muilla säädösvalmiste- 13987: telyn yleisestä taloudellisesta merkityksestä. luun suoraan tai välillisesti osallistuvilla tahoilla. 13988: Lakiesitysten ympäristövaikutuksista sekä nii- Tutkimuksen tekijät päättelivät myös, että lakien 13989: den vaikutuksista eri kansalaisryhmien asemaan- toimeenpanoon ja vaikutusten toteutumiseen suh- 13990: erityisesti siltä kannalta, kuinka esitys joko tasoittaa taudutaan melko mekaanisesti ja passiivisesti. Ai- 13991: tai korostaa taloudellisesti, sosiaalisesti tai kulttuu- nakaan säädösvalmistelutyön näkökulmasta sään- 13992: risesti eri asemassa olevien kansalaisryhmien väli- nöstön toteutumisvaihe ei näyttänyt erityistä val- 13993: siä eroja - annettiin informaatiota melko harvoin, mistelua tai panostusta vaativalta työvaiheelta. 13994: kummastakin suunnilleen joka kymmenennessä Myös seurannan järjestämistä näyttivät Ieimaavan 13995: lakiesityksessä. Erityiset lakien välilliset ja etäiset tietty passiivisuus ja satunnaisuus. 13996: 13997: 13998: 59 13999: Tutkijat totesivat, että lainsäädännön tavoit- eduskunnan päätöksenteon tueksi riittävän hyvää 14000: teenasettelulle leimallisia piirteitä ovat usein ta- tietopohjaa. 14001: voitteen yleisluonteisuus, korkea abstraktiotaso Vaikutusten lähinnä sanalliset kuvailut ovat ol- 14002: ja sen irrallisuus tai epämääräisyys säännöstön leet kertomuksen mukaan varsin niukkoja, yleisiä 14003: sisältöön nähden. Lisäksi tavoite voi monesti si- ja esitystavaltaan hajanaisia. Niiden suurin puute 14004: sältää vastakkaisia tai keskenään ristiriitaisia ai- on kuitenkin ollut näkökulman kapeus. Asiaa on 14005: neksia. Näistä syistä tavoitteenasettelu voi olla usein katsottu vain yhden hallinnonalan tai kor- 14006: ongelmallinen lainsäädäntöprosessin empiiriselle keintaan valtiontalouden kannalta eikä välillisiin 14007: tutkimukselle samoin kuin pyrittäessä jälkikäteen vaikutuksiin ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. 14008: arvioimaan, vastaavatko vaikutukset tai tulokset Hyötyjä ja haittoja ei ollut yhdessäkään esityksessä 14009: asetettuja tavoitetta. On vaikea konstruoida päte- vertailtu järjestelmällisesti. Näistä syistä ei vaikutus- 14010: viä mittareita. Samoista syistä voivat tavoitelau- arvioiden välittämä tieto ole tarkastusviraston mie- 14011: sumat olla hankalia, kun niitä käytetään ohjeena lestä tarjonnut kunnollisia mahdollisuuksia talou- 14012: laintulkinnalle ratkottaessa yksittäisiä oikeustapa- delliseen tarpeellisuusharkintaan. 14013: uksia. Tarkastuskertomuksen mukaan vuoden 1993 14014: Tutkijoiden mielestä on epäselvää, millä ylei- lakiesityksiä on jouduttu valmistelemaan poikke- 14015: syys- ja abstraktiotasolla tavoitteenasettelua tulisi uksellisen vaikeissa oloissa kovan paineen ja kii- 14016: kuvata, samoin kuin se, kuuluvatko esityksen tar- reen alaisina. Esitysten valmistelijat ovat osittain 14017: koitetut vaikutukset tavoitteenasettelun alaan. Epä- itsekin mieltäneet vaikutusarvioiden ongelmat, 14018: selvää näyttää myös olevan se, missä määrin tällai- mutta katsoneet, etteivät silloisissa oloissa olisi 14019: sia lain vaikutuksia tulisi tarkastella ja esitellä jak- pystyneet parempaan. Tarkastuksessa on kuiten- 14020: soissa, jotka hallituksen esityksessä on tarkoitettu kin katsottu, ettei koko ongelmaa voi laittaa kiirei- 14021: nimenomaan sen vaikutuksille. syyden tiliin. Taso olisi usein ollut parannettavissa 14022: Tutkijoiden arvion mukaan keskeiset tarkoitetut hyvin pienellä lisätyöllä, koska tarvittava tieto oli 14023: muutosvaikutukset uhkaavat toisinaan jäädä koko- useinkin ollut valmistelijoilla jo valmiina. Koska 14024: naan huomiotta -tavallaan yleisluonteisten tavoi- lisäksi vaikutusarvioihin on nyt käytetty kovin pie- 14025: telausumien ja toisaalta konkreettisten mutta usein ni osa valmistelun kokonaisajasta, siihen käytetyn 14026: lähinnä erilaisiin sivuvaikutuksiin keskittyvien talo- ajan pidentäminen ei olennaisesti olisi lisännyt 14027: udellisten tai hallinnollisten vaikutusten katvee- valmistelun kokonaiskestoa. Vaikutusarviot on li- 14028: seen. Lakiesityksen arviointia varten tulisi peruste- säksi laadittu liian myöhäisessä vaiheessa. Valmis- 14029: luissa saada esiin riittävän selkeästi ja konkreetti- telun tulisi tarkastusviraston mielestä pikemminkin 14030: sesti se, millaista muutosta - millaisia muutosvai- lähteä juuri vaikutusten miettimisestä ja vasta sitten 14031: kutuksia, missä tai keiden toiminnassa ilmeneviä, edetä lakitekniikkaan. 14032: kuinka voimakkaita - lakihankkeella tavoitellaan Pyrkimyksessä parantaa vaikutusarvioiden tasoa 14033: käytännön tasolla, erityisesti vallitsevaan tilantee- olisi päähuomio tarkastusviraston mielestä kuiten- 14034: seen verrattuna. kin kiinnitettävä yleisempiin tekijöihin, kuten hal- 14035: linnon ohjaustapoihin, hallintokulttuuriin sekä joh- 14036: Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus tamiseen. Hallinnossa on vanhastaan toimittu liian 14037: Valtiontalouden tarkastusvirastossa on tarkastettu sektoroituneesti. Hallinnonuudistukseen on vielä 14038: hallituksen tekemiin lakiesityksiin sisältyviä selvi- sisältynyt joitakin elementtejä, jotka ovat jopa olleet 14039: tyksiä esitysten taloudellisista vaikutuksista. Näitä vahvistamassa tätä taipumusta kapeuteen. Esimer- 14040: taloudellisia vaikutusarvioita on tarkastettu kaksi- kiksi kehysbudjetointi on joissakin esityksissä sel- 14041: vaiheisesti siten, että ensin poimittiin vuoden 1993 västi johtanut keinojen ja vaikutusten selvittämi- 14042: esityksiä tilastolliseen tarkasteluun vaikutusarvioi- seen vain yhden hallinnonalan kannalta. Saman 14043: den yleistason selvittämiseksi. Osa esityksistä valit- voisi arvioida koskevan tulosohjausta, joskaan 14044: tiin edelleen hankekohtaiseen tarkasteluun, jossa tämä ei suoraan ole voinut tulla näkyviin nimen- 14045: katsottiin lähinnä arvioiden laadintaprosesseja. omaisesti lakiesityksissä. 14046: Kertomus valmistui 7.9.1995 (VTV:n tarkastusker- Tarkastuskertomuksen mukaan vaikutusarvioi- 14047: tomus nro 462/54/95). den ongelma on osittain ollut se, että vaikka vaiku- 14048: Tarkastuskertomuksen mukaan taloudellisista tuksista on keskusteltu tai niitä on mietitty, jälkiä 14049: vaikutuksista tehdyt selvitykset osoittautuivat ole- tästä ei ole näkynyt itse lakiesityksissä. Varsinkin 14050: van alttiita samantapaiselle kritiikille, kuin lainval- valmistelussa, jossa on ollut tavoitteena neuvotte- 14051: mistelusta on muutoinkin esitetty. Taloudelliset luin saavuttaa yhteisymmärrys eri intressipiirien 14052: vaikutusarviot eivät keskimäärin ole tarjonneet kanssa, ovat kirjalliset perustelut saattaneet jäädä 14053: 14054: 14055: 60 14056: vähiin. Tarkastusviraston mielestä tällainen on tie- hyvin suuri merkitys samojen valmistelijoiden seu- 14057: tysti eduskunnan kannalta hyvin ongelmallista. raavien esitysten hyvään tasoon. Johdon ei tietysti 14058: Etujärjestöjen kanssa saavutetun yhteisymmärryk- olisi hyvä esiintyä pelkästään laadun vaatijana, ellei 14059: sen jälkeen lakiesitys on valmisteltu teknisenä ta- se samalla pyrkisi varmistamaan valmistelulle jär- 14060: pahtumana, jolloin eduskunnalle jää asiassa hel- keviä aikatauluja ja resursseja. Nimenomaan joh- 14061: posti vain muodollisen vahvistajan osa. don tehtävänä olisi neuvotella tässä mielessä toi- 14062: Säästöpäätökset ovat olleet tarkastuskertomuk- meksiannoista sekä pyrkiä nykyistä suunnitelmalli- 14063: sen mukaan vaikutusarvioiden suuri pulma. Sääs- sempaan valmistelutoimintaan. 14064: töihin liittyneet pakkotilanteet ovat valmistelussa Tarkastuskertomuksessa todettiin, että kun pa- 14065: aivan ilmeisesti vieneet niin paljon huomiota, että laute on ollut vähäistä, ei vaikutusarvion heikko 14066: muut vaikutukset ovat helposti jääneet tarkastele- taso ole muodostunut sen paremmin yksittäiselle 14067: matta. Keskittyminen vain säästöihin on osaltaan valmistelijalle kuin kellekään muuliekaan erityisek- 14068: merkinnyt sitä, ettei vaikutuksia ole tarkasteltu si ongelmaksi. Arviointivirheiden seurausten on 14069: riittävän laaja-alaisesti eikä edes valtion rahoitus- myös katsottu häviävän talousarviossa suurten ke- 14070: asema ole voinut keventyä niin paljon, kuin perus- hysten sisälle. Vastuu esitysten taloudellisista vai- 14071: teluissa on ilmoitettu säästöjä saavutettavan. Var- kutuksista ei siten ole ollut riittävän konkreettista. 14072: sinkin arvioitaessa vaikutuksia yhteiskuntatalou- Nimenomaan taloudellisiin vaikutusarvioihin koh- 14073: dellisesta näkökulmasta vastaisivat ilmoitetut sääs- distuvaa valvontaa ja palautetta olisikin tarkastusvi- 14074: töt varsin huonosti esitysten todellisia taloudellisia raston mielestä tehostettava eri tasoilla. Tällä het- 14075: vaikutuksia. Kyse on kuitenkin ollut myös periaat- kellä juridista moitteettomuutta valvovat ministeri- 14076: teellisemmasta ongelmasta. Kohdejoukossa ei ollut öiden päällikkötaso, oikeusministeriön lainvalmis- 14077: kovin monia, mutta kuitenkin selviä merkkejä kei- teluosaston tarkastustoimisto sekä valtioneuvoston 14078: notekoisista säästöjärjestelyistä, joiden kaikkia oikeuskansleri. Kun vielä valmistelijat ovat pääosin 14079: ulottuvuuksia ei tietoisesti ollut kirjoitettu peruste- juridisen peruskoulutuksen saaneita, saa oikeudel- 14080: luihin. linen näkökulma huomattavasti enemmän huo- 14081: Tarkastuskertomuksen mukaan asia on hallin- miota osakseen kuin taloudellisuusnäkökohdat 14082: non sisällä näyttänyt olleen tunnettu ja samalla Valtiovarainministeriössä katsotaan valtioneuvos- 14083: kiusallinen. Perinteisesti on korkeaan valmistelu- ton raha-asiainvaliokuntaan menevät esitykset, 14084: moraaliin katsottu kuuluvan asioiden avoin perus- mutta valtiovarainministeriön palaute itse vaikutus- 14085: teleminen tilanteesta riippumatta. Avoimuuden arvioista on tuntunut jääneen yllättävänkin vähäi- 14086: periaatteen on tarkastuksessa kuitenkin nähty jou- seksi. Tämän on osaltaan nähty johtuvan uusista 14087: tuvan uhatuksi julkisen toiminnan lisääntyneen hallintokäytännöistä, joissa valtiovarainministeriö- 14088: markkinariippuvuuden vuoksi. "Markkinaoperaa- keskeisyys on yleensäkin vähentynyt. Valtiovarain- 14089: tioiden" tarve on nimittäin ollut johtamassa todel- ministeriön otteen terävöittämiseen olisikin tarkas- 14090: listen perusteiden lausumatta jättämiseen. Perus- tusviraston mielestä tarvetta. 14091: teiden avoimuuden periaate on ehkä ylipäätään Lainvalmistelua on ohjeistettu. Taloudellisten 14092: voinut syntyäkin vain silloin, kun julkinen valta on vaikutusarvioiden parantamiseen ei juuri olisi 14093: päätöksentekijänä ollut suhteellisen suvereeni. päästävissä uusilla sirovilla määräyksillä. Sen sijaan 14094: Kun suvereenisuuden ala on kaventunut, avoi- ohjeistusta olisi tarkastusviraston mielestä kehitet- 14095: muuden periaate on joutunut uuteen tilanteeseen. tävä. Laatimisohjeiden on nykyisellään jopa havait- 14096: Julkisen vallan päätöksenteon tulisi tarkastusviras- tu ohjanneen ajattelutapaa liian kapeasti ymmärret- 14097: ton mielestä kuitenkin ilmeisesti aina pyrkiä ole- tyyn taloudellisten vaikutusten käsitteeseen. Oh- 14098: maan korkeita periaatteita noudattavaa, vaikka se jeistuksessa olisi myös lisättävä esimerkkejä ja laa- 14099: ei aina parhaiten palvelisikaan sen välitöntä omaa dintaa tukevia apuvälineitä. Myös on katsottu tar- 14100: etua. peelliseksi, että ohjeistuksen kehittämisessä toimi- 14101: Tarkastuskertomuksen mukaan ministeriöiden taan kiinteässä yhteistyössä eduskunnan kanssa, 14102: ylin johto oli tarkastelluissa tapauksissa puuttunut jotta tiedonkäyttäjän tarpeet tulisivat otetuiksi huo- 14103: kovin vähän käytännön valmisteluun. Johdon il- mioon. Tällä hetkellä on tarkastusviraston mielestä 14104: maisemilla arvostuksilla on kuitenkin voinut olla jäänyt liian epämääräiseksi se, mitä taloudellisilta 14105: merkittäväkin ohjausvaikutus. Valmistelijat ovat vaikutusarvioilta täsmällisesti ottaen halutaan. 14106: nimittäin selvästi mieltäneet, ettei hyvää viimeiste- 14107: lytasoa ole arvostettu läheskään yhtä paljon kuin Suomen ympäristökeskuksen julkaisu 14108: nopeaa toimintaa. Muutama päinvastainen tapaus Suomen ympäristökeskus on kertomusvuonna jul- 14109: on taas osoittanut, että laadun vaatimisella on ollut kaissut Martti Wilhelmsin selvityksen Ympäristö- 14110: 14111: 14112: 61 14113: vaikutusten arviointi säädösvalmistelussa, Hallituk- syi 30.5.1996 periaatepäätöksenä valtioneuvoston 14114: sen lakiesitykset 1994 (Suomen ympäristökeskuk- lainvalmistelun kehittämisohjelman. 14115: sen julkaisu 34, Helsinki 1996). Tutkimuksen ta- Ohjelman tavoiteosassa todetaan, että lainsää- 14116: voitteena on ollut selvittää säädösten ympäristövai- däntö on yksi yhteiskunnan merkittävimmistä ohja- 14117: kutusten arviointien tasoa valmistelun tuloksena uskeinoista ja lakien säätäminen eduskunnan tär- 14118: syntyvän asiakirjan eli hallituksen lakiesityksen kein valtaoikeus. Lakien valmistelu eduskunnan 14119: perusteella. Tarkastelun kohteena on ollut esityk- päätöksentekoa varten mainitaan ministeriöiden 14120: sistä välittyvä tieto ympäristövaikutusten tunnista- keskeiseksi tehtäväksi. Lakien huolellisen ja asian 14121: misesta ja arvioinnista suhteutettuna olemassaole- merkittävyyteen nähden riittävän laajapohjaisen 14122: viin velvoitteisiin tarpeesta ja laajuudesta. valmistelun todetaan olevan demokratian toimi- 14123: Tutkimuksen johtopäätelmänä todetaan, että vuuden kannalta olennaista. Ohjelman tavoitteena 14124: säädösten vaikutuksia ympäristön kannalta ei hah- onkin siten parantaa lainvalmistelua ja lainsäädän- 14125: moteta (ts. arviointitarvetta ei tunnisteta) ja että nön laatua. 14126: ympäristövaikutuksia käsitellään lähinnä vain sää- Ohjelman tavoiteosassa luetellaan hyvän sää- 14127: dösten vaikuttavuuden näkökulmasta. döksen vähimmäisvaatimukset. Säädöksen tulee 14128: Tutkijan mukaan ympäristökytkentöjen hah- olla tarpeellinen, sillä tulee saavuttaa halutut tavoit- 14129: mottaminen ja käsittely sellaisten esitysten yhtey- teet ja sen on oltava paras keino tavoitteiden 14130: dessä, joiden seurausvaikutus ei suoraan liity luon- saavuttamiseksi. Säädösten vaikutusten on oltava 14131: nonvarojen käyttöön, on erityisen puutteellista. asianmukaisesti ja riittävästi selvitetty. Säädöksen 14132: Monet säädökset vaikuttavat kuitenkin välillisesti tulee myös olla oikeudellisesti moitteeton, lakitek- 14133: (esim. tuki- ja maksupolitiikan välityksellä) luon- nisesti ja kielellisesti viimeistelty sekä selkeä ja 14134: nonvaroihin tai ympäristön tilaan. Tämä tarkoittaa ymmärrettävä. Lakiesityksessä on oltava asianmu- 14135: käytännössä sitä, että ympäristövaikutuksia käsitel- kaiset perustelut, jotka vastaavat ehdotetun lain 14136: lään pääasiassa vain säädösten vaikuttavuuden sisältöä. 14137: näkökulmasta. Ympäristövaikutusten olemassaolo Ohjelmassa on yhteensä 33 eri toimenpidekoh- 14138: hyväksytään siis silloin, kun normilla pyritään varta taa, jotka koskevat lainvalmistelun sekä Euroopan 14139: vasten vaikuttamaan ympäristön tilaan. Sen sijaan unionin säädösvalmistelun huomioon ottamista 14140: ympäristövaikutusten käsittely aiheutuvina sivuvai- ministeriöiden tulostavoitteissa ja toiminnan suun- 14141: kutuksina on vähäisempää. nittelussa, säädösehdotusten vaikutusten enna- 14142: Tutkijan mukaan on ensisijaista parantaa edelly- kointia ja seurantaa, lainvalmistelun organisointia 14143: tyksiä ympäristökytkentöjen tunnistamiseksi. Tämä ja kuulemista lainvalmistelussa sekä lainvalmistelu- 14144: ei tarkoita varsinaisten ennustemenetelmien kehit- koulutusta, ohjausta ja laintarkastusta. 14145: tämistä, vaan laajapohjaisen valmistelu(arviointi)- 14146: prosessin tarveharkintaa tukevien lähestymistapo- Lainvalmistelun sekä Euroopan unionin säädös- 14147: jen kehittämistä. valmistelun huomioon ottaminen ministeriöiden 14148: Tutkijan mielestä ympäristövaikutusten arvioin- tulostavoitteissa ja toiminnan suunnittelussa 14149: nin tavoitteiden kannalta olisi tärkeää, että arviointi Tältä osin todetaan mm., että lainvalmistelun tar- 14150: olisi osa valmisteluprosessia nykyistä valmistelu- peet on otettava huomioon ministeriön toimintaa 14151: käytäntöä varhaisemmassa vaiheessa. Nykykäytän- suunniteltaessa ja tulostavoitteita määriteltäessä ja 14152: nössä vaikutusarviot nähdään lähinnä prosessin että lainvalmistelun johtaminen on otettava minis- 14153: jälkitehtävänä. Lopullisessa esityksessä tulisi tutki- teriön toiminnan kehittämisen osa-alueeksi. Seu- 14154: jan mielestä olla lyhyt kuvaus prosessin aikana raavien kolmen vuoden aikana ministeriön yhdeksi 14155: käydystä keskustelusta. Näin myös niissä tapauk- tulostavoitteeksi otetaan lainvalmistelun laadun 14156: sissa, jolloin huomiot eivät tue esityksen läpime- parantaminen. 14157: noa. Euroopan unionin piirissä toteutettava säädös- 14158: valmistelu on otettava huomioon ministeriön toi- 14159: Lainvalmistelun kehittämisohjelma minnan suunnittelussa niin, että EU:n toimielinten 14160: Hallituksen iltakoulussa 17.5.1995 hyväksyttiin eh- säädösvalmistelu nivoutuu johdonmukaisesti kan- 14161: dotus, että oikeusministeriö, valtiovarainministeriö salliseen valmisteluun. jotta voitaisiin vaikuttaa 14162: ja valtioneuvoston kanslia yhdessä laativat valtio- yhtäältä sisällöllisesti EU:ssa tapahtuvaan säädös- 14163: neuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelman. valmisteluun sekä toisaalta EU-säädöksen ja mah- 14164: Ohjelma laadittiin oikeusministeriön asettamassa dollisen kansallisen sääntelyn hyvään laatuun, on 14165: työryhmässä, jonka ehdotus valmistui kertomus- ohjelman mukaan kansallinen valmistelu käynnis- 14166: vuoden huhtikuun lopussa. Valtioneuvosto hyväk- tettävä riittävän ajoissa ja mahdollisimman saman- 14167: 14168: 14169: 62 14170: aikaisesti EU:ssa tapahtuvan valmistelun kans- teltaessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, 14171: sa. kuinka täytäntöönpanosta ja soveltamisesta käy- 14172: Ohjelman mukaan kansalaisilla on oltava mah- tännössä huolehditaan. 14173: dollisuus saada selville laeista oikeutensa ja velvol- Ohjelmassa veivoitetaan valtiovarainministeriö 14174: lisuutensa. Lakeja ei tule kirjoittaa vain niitä sovel- valmistelemaan ohjeet taloudellisten vaikutusten ja 14175: tavia viranomaisia ja tuomioistuimia silmällä pi- ympäristöministeriö ympäristövaikutusten arvioin- 14176: täen, vaan laeissa on otettava huomioon myös nista säädösvalmistelussa. 14177: kansalaisnäkökulma. 14178: Säädöstasoon on kiinnitettävä huomiota ja muu- lainvalmistelun organisointi ja kuuleminen lain- 14179: tokset on toteutettava tarkoituksenmukaisina ko- valmistelussa 14180: konaisuuksina. Ohjelman mukaan on muutoinkin Merkittävien lainvalmisteluhankkeiden osalta mi- 14181: pyrittävä välttämään usein toistuvia osittaisuudis- nisteriöiden on selvitettävä mm. seuraavat seikat: 14182: tuksia ja edistämään sääntelyn hallittavuutta ja vä- - asian nykytila, epäkohdat, muutoksen tarve 14183: hentämään sääntelyn määrää. Valmistelutyössä on ja kohde 14184: myös selvitettävä sääntelyn oikeudelliset ja muut - hankkeen tavoitteet 14185: kuin oikeudelliset vaihtoehdot. - asiaa koskevat aiemmat selvitykset 14186: Säädöksen valmistelusta pääasiallisesti vastaava - hankkeen alustava vaiheistus, valmistelu- 14187: ministeriö huolehtii ohjelman mukaan siitä, että muodot ja resurssitarve 14188: valtioneuvoston piirissä vireillä olevat samaa asiaa - mitä eri intressitahoja kuullaan ja miten 14189: koskevat säädöshankkeet sovitetaan yhteen. Sää- - hankkeen alustava aikataulu, todennäköi- 14190: dösvalmistelun koordinoinnin ja suunnitelmam- nen päättymisajankohta 14191: suuden parantamiseksi ministeriöt laativat säännöl- - seuranta hankkeen päätyttyä. 14192: lisesti päivitettävän hankeluettelon tai lainsäädän- Esivalmistelussa on selvitettävä, mikä ongelma 14193: tökatsauksen vireillä olevista lainsäädäntöhank- lainvalmisteluhankkeella on tarkoitus ratkaista tai 14194: keista. mistä muusta syystä säädös on tarpeen. Ohjelma 14195: korostaa, että selvitysten pohjalta hankkeelle on 14196: Säädösehdotusten vaikutusten ennakointi ja asetettava riittävän selkeät tavoitteet. 14197: seuranta Hankkeella on oltava realistinen aikataulu ja 14198: Lainvalmisteluhankkeiden suunnittelussa on ohjel- resursointi. Laajoihin lainvalmisteluhankkeisiin on 14199: man mukaan selvitettävä riittävän kattavasti vallit- ohjelman mukaan määrättävä päätoiminen valmis- 14200: seva yhteiskunnallinen tilanne, jotta suunnitellun telija. Merkittävien uudistusten jättämistä pelkäs- 14201: lainsäädännön tarpeellisuus ja siitä aiheutuvat vai- tään suppean virkamiesvalmistelun varaan on väl- 14202: kutukset ovat arvioitavissa. tettävä. 14203: Valmistelussa on arvioitava suunnitellun lain- Lainsäädäntöhankkeen perusvalmistelussa val- 14204: säädännön ja sen mahdollisten vaihtoehtojen eri- mistelutavan on oltava tarkoituksenmukainen 14205: tyyppiset suorat ja epäsuorat vaikutukset kohde- hankkeen laajuuteen, tavoitteisiin ja yhteiskunnal- 14206: ryhmittäin. Arvioinnissa on otettava huomioon liseen merkittävyyteen nähden. Ohjelmassa täh- 14207: paitsi julkisyhteisöille myös eri kansalaisryhmille ja dennetään, että laajoissa ja yhteiskunnallisesti mer- 14208: elinkeinoelämälle aiheutuvat vaikutukset samoin kittävissä hankkeissa on harkittava komiteoiden 14209: kuin ympäristövaikutukset Kustannukset ja muut asettamista. Valmistelutyössä on myös huolehditta- 14210: taloudelliset vaikutukset on arvioitava markkamää- va asiantuntemuksen riittävyydestä. Tarvittaessa on 14211: räisinä. Jos tämä ei ole mahdollista, on ohjelman ohjelman mukaan harkittava korkeimpien oikeuk- 14212: mukaan arvioitava vähintään niiden suuruusluok- sien ja muiden tuomioistuinten lainkäytöllisen ja 14213: ka. Hallituksen perusteluista on myös käytävä ilmi, muun asiantuntemuksen hyödyntämistä valmiste- 14214: millaisilla perusteilla vaikutusarvot on laadittu. lussa. 14215: Ohjelma edellyttää myös, että lain voimaantulon Valmisteltavana olevan ehdotuksen riittävästä ja 14216: jälkeen sen vaikutuksia seurataan ja tarpeen vaati- asianmukaisen laajasta kuulemisesta on huolehdit- 14217: essa valmistellaan ehdotuksia epäkohtien poista- tava. Niille tahoille, joihin ehdotettava säädös vai- 14218: miseksi. kuttaa tai joiden alaa se koskee, on varattava 14219: Ministeriöiden on huolehdittava siitä, että vallit- tilaisuus tuoda esille näkemyksensä ehdotuksesta. 14220: sevan yhteiskunnallisen tilanteen selvittämiseen Ohjelmassa tähdennetään, että kiire ei saa johtaa 14221: sekä vaikutusten arviointiin ja seurantaan varataan kuulemisen laiminlyöntiin. 14222: riittävästi aikaa ja voimavaroja lainvalmisteluhank- Ohjelmassa painotetaan, että hyvässä lainval- 14223: keita suunniteltaessa. Uutta lainsäädäntöä suunni- mistelussa noudatetaan avoimuutta. Merkittävissä 14224: 14225: 14226: 63 14227: lainsäädäntöhankkeissa on laadittava ja julkistetta- Oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja val- 14228: va yhteenveto saaduista lausunnoista. tioneuvoston kanslia seuraavat ja yhteensovittavat 14229: Ohjelman mukaan lainsäädäntöhankkeen val- lainvalmistelun kehittämisohjelman toteutumista. 14230: misteluvaiheessa on tarpeen mukaan pidettävä 14231: yhteyttä eduskunnan asianomaisiin valiokuntiin ja Lainvalmistelun kehittämisen nykyvaihe 14232: varauduttava hallituksen esityksen käsittelyvaihee- Oikeusministeriö toteaa lausunnossaan, että lain- 14233: seen eduskunnassa. Lisäksi on varmistettava, että valmistelun ongelmat ja kehittämistarpeet on tie- 14234: säädöksen täytäntöönpanon edellyttämille toimil- dostettu eri ministeriöissä. Ministeriöissä on myös 14235: le, säädöksestä tiedottamiselle ja kohderyhmien valmiutta ryhtyä lainvalmistelun kehittämisohjel- 14236: valmistautumiselle jää riittävästi aikaa ennen sää- massa esitettyihin toimenpiteisiin. Ministeriöiden 14237: döksen voimaantuloa. ensimmäiset hallinnonalan hankeluettelot tai lain- 14238: säädäntökatsaukset vireillä olevista lainsäädäntö- 14239: Lainvalmistelukoulutus, ohjaus ja laintarkastus hankkeista ovat valmistuneet jo kertomusvuoden 14240: Oikeusministeriö huolehtii keskitetyn lainvalmis- puolella. Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto 14241: telukoulutuksen yleisestä kehittämisestä sekä on vanhastaan laatinut oman hankeluettelonsa 14242: yhdessä valtiovarainministeriön ja opetusminis- kahdesti vuodessa, ja se on nykyään osa koko 14243: teriön kanssa kyseisen koulutuksen saatavuu- ministeriön hankeluetteloa, joka ilmestyi ensi ker- 14244: desta ja lainvalmistelua koskevan tutkimustoi- ran 1.2.1997. 14245: minnan edistämisestä. Ministeriöt puolestaan Oikeusministeriö asetti 26.8.1996 työryhmän 14246: vastaavat lainvalmistelutehtävissä toimivan hen- pohtimaan lainvalmistelun koulutuksen kehittä- 14247: kilökuntansa kouluttamisesta ja valmiuksien yl- mistä ja järjestämistä. Työryhmän mietintö ehdo- 14248: läpidosta. tuksineen (Lainvalmistelukoulutuksen nykytila ja 14249: Lainvalmistelua koskevaa ohjeistusta kehitetään kehittäminen, Työryhmän mietintö 31.12.1996) val- 14250: ja tarkistetaan. Taloudellisen kehityksen ja yhteis- mistui kertomusvuoden aikana. Mietintö sisälsi 14251: työn järjestö OECD on hyväksynyt 9.3.1995 suosi- mm. ehdotukset neljäksi lainvalmistelukoulutuk- 14252: tuksen lainsäädännön laadun parantamiseksi. Oi- sen opetuskokonaisuudeksi Clainvalmistelun pe- 14253: keusministeriö ja valtiovarainministeriö selvittävät ruskurssi, lainvalmistelun täydennyskurssi, lainval- 14254: suosituksen ja sen periaatteiden toimeenpanoa mistelukurssi avustavalle henkilöstölle ja johdon 14255: kansallisella tasolla. Samassa yhteydessä laaditaan lainvalmistelukoulutus) ja niihin sisältyviksi opin- 14256: ehdotukset säädösvalmistelua koskevan tarkistus- tojaksoiksi sekä ehdotuksen toimenpiteiksi uusi- 14257: listan laatimiseksi ottaen huomioon olemassa ole- muotoisen koulutuksen käynnistämiseksi. 14258: vat ohjeet sekä eri maissa vireillä olevat vastaavat Kertomusvuoden lokakuussa oikeusministeriö 14259: kehittämistoimet. julkaisi säädösvalmistelun käsikirjan (Lainlaatijan 14260: Laintarkastuksesta ohjelmassa todetaan, että mi- opas, Helsinki 1996), joka sisältää lakitekniikkaa, 14261: nisteriöiden on edelleen toimitettava säädösehdo- Iainlaatijan lainoppia ja säädöskieltä koskevat osat. 14262: tukset oikeusministeriön tarkastettaviksi ja tälle Opas on laadittu lainvalmisteluosaston tarkastus- 14263: tarkastukselle on varattava riittävä aika. Oikeusmi- toimistossa. 14264: nisteriö puolestaan huolehtii siitä, että säädösten Oikeusministeriölle kuuluvassa laintarkastuk- 14265: tarkastukseen ohjattavat voimavarat ovat riittävät, sessa, josta huolehtii tarkastustoimisto, on tarkas- 14266: jotta yksittäisten säädösehdotusten tarkastukseen tuksen kattavuus ja joutuisuus pyritty säilyttämään 14267: voidaan käyttää riittävästi aikaa säädösten hyvän nykyisellään. Tarkastetuiksi tulee oikeusministe- 14268: laadun varmistamiseksi. riön seurantatietojen mukaan n. 80 o/o laeista ja 60 o/o 14269: kaikista säädöksistä, ja ehdotukset viipyvät tarkas- 14270: Toimeenpano ja seuranta tuksessa keskimäärin kaksi viikkoa. Kertomus- 14271: Ohjelman toimeenpanosta vastaavat ministeriöt. vuonna 72 o/o ehdotuksista tarkastettiin alle kahdes- 14272: Lainvalmistelun kehittämisen on oltava jatkuvaa sa viikossa. Lainvalmistelun kehittämisohjelman 14273: ministeriöissä. Ohjelma edellytti, että ministeriöt toteutumisen seurantaa varten tarkastustoimistoon 14274: laativat hallinnonalansa ensimmäiset hankeluette- on vuodeksi 1997 määrätty vakinaisen henkilöstön 14275: lot ja lainsäädäntökatsaukset 1.1.1997 mennessä. lisäksi yksi erityisasiantuntija. 14276: Ohjelma edellytti myös, että ehdotukset taloudel- Tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota 14277: listen vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioin- siihen, että säädösehdotus on sanannaltaan virhee- 14278: tia koskeviksi ohjeiksi valmistuisivat 1.6.1997 men- tön, ymmärrettävä, täsmällinen ja johdonmukainen 14279: nessä ja ovat sovellettavissa viimeistään vuoden sekä että suomenkielinen ja ruotsinkielinen teksti 14280: 1998 alusta. ovat asiallisesti samansisältöiset. 14281: 14282: 14283: 64 14284: Oikeusministeriön mielestä lainvalmistelun ke- neuvoston hankerekisteri -hankkeen, jonka tavoit- 14285: hittämisohjelman toteuttaminen on alkanut minis- teena on tukea paitsi hallituksen ja ministeriöiden 14286: teriöissä verraten hyvin, mutta ottaen huomioon työtä hallituksen strategiasalkun ja hallitusohjel- 14287: asian luonteen, tulokset eivät ilmene välittömästi. man toteuttamisessa ja seurannassa myös lainval- 14288: Ohjelman toteuttaminen painottuu vuoden 1996 ja mistelun kehittämisohjelman toteuttamisessa. 14289: kolmen seuraavan vuoden ajalle. Hankkeen tuloksena on tarkoitus perustaa yhtei- 14290: Valtiovarainministeriö asetti 6.11.19% työryh- nen julkinen rekisteri, johon viedään hallituksen ja 14291: män kehittämään säädösvalmistelun taloudellisten ministeriöiden asettamat yhteiset hankkeet, kuten 14292: vaikutusten arviointia. Työryhmä on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeet ja kehittämis- ja uudistamis- 14293: esiselvityksen sopivien pilottiprojektien löytämi- hankkeet. Rekisterin käyttäjiä olisivat valtioneuvos- 14294: seksi, jotta niissä voidaan kehittää ja mallintaa ton lisäksi muu hallinto, eduskunta ja kansalaiset. 14295: sopivia vaikutusarviomenetelmiä. Toimeksianto si- Rekisterin perustaminen antaisi siten myös edus- 14296: sältää paitsi ohjeiden laatimisen myös muita asiaan kunnalle mahdollisuuden seurata hallitusohjelman 14297: liittyviä seikkoja koskevan selvitystehtävän ja niitä toteutumista. Uusi rekisteri korvaisi nykyisen komi- 14298: koskevien ehdotusten laatimisen. Työryhmä selvit- tearekisterin ja ministeriöiden diaarin hankkeiden 14299: tää mm., miten vaikutusarvioiden käyttöä voidaan osalta. 14300: lisätä lainvalmistelua koskevassa ministeriöiden Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan 14301: päätöksenteossa sekä millaista vaikutusarviointia vielä, että se on jo usean vuoden ajan seurannut 14302: koskevaa koulutusta tarvitaan. Työryhmän on tar- aktiivisesti OECD:n julkishallinnon komitean alai- 14303: koitus hyödyntää mahdollisimman paljon OECD- suudessa tapahtuvaa sääntelyn ja säädösvalmiste- 14304: maissa saatuja kokemuksia lainsäädännön vaiku- lun kehittämistyötä sekä osallistunut tätä asiaa kos- 14305: tusten ennakoinnista. Työryhmän työ valmistuu keviin kokouksiin. Ministeriö pyrkii välittämään 14306: syksyllä 1997. OECD-maissa saatuja kokemuksia kotimaiseen 14307: OECD:n sääntelyn laatua koskevan suosituksen sääntelyn kehittämistyöhön ja sitä koskevaan kes- 14308: toimeenpanoa varten valtiovarainministeriö asetti kusteluun. 14309: 19.9.1996 työryhmän, jossa ovat edustettuina oi- Ympäristöministeriö on 2.1.1997 asettanut työ- 14310: keusministeriö, sisäasiainministeriö ja sosiaali- ja ryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, miten ympä- 14311: terveysministeriö. Työryhmä selvittää suosituksen ristövaikutusten arviointia voidaan parantaa sää- 14312: suhdetta olemassa oleviin säädösvalmistelua kos- dösvalmistelussa. Työryhmän tuli valtioneuvoston 14313: keviin päätöksiin ja ohjeisiin sekä suositukseen lainvalmistelun kehittämisohjelman mukaisesti val- 14314: sisältyvää tarkistuslistan laatimista. Työryhmän eh- mistella ehdotus ohjeiksi ympäristövaikutusten ar- 14315: dotusten pääpaino tulee olemaan lainvalmistelun vioinnista säädösvalmistelussa sekä tehdä ehdo- 14316: laadun parantamista koskevissa toimenpiteissä. tukset ohjeiden täytäntöönpanon kannalta tarpeel- 14317: Työryhmän työ valmistuu syksyllä 1997. lisista toimista. Työryhmän määräaikaa pidennet- 14318: Valtiovarainministeriö asetti 27.8.19% valtio- tiin 30.9.1997 saakka. 14319: 14320: 14321: 14322: 14323: Lainsäädäntövalta on eduskunnan tärkein valtaoike- telmä perustuu nyt kuten jatkossakin pakostakin sii- 14324: us, ja lain säätäminen budjettivallan ohella eduskun- hen, että eduskunnan on voitava luottaa hallituksen 14325: nan tärkein yhteiskuntapoliittinen ohjausväline. Lain- lainvalmisteluun. 14326: säädännön yleinen taso samaten kuin lain säätämisen Eduskunta on useasti ilmaissut perustellun huolen- 14327: käytännön mahdollisuudet ja ongelmat osoittavat sa lainvalmistelun laadusta. Valtiontilintarkastajien 14328: osaltaan sen, miten demokratia toimii maassamme. saaman käsityksen mukaan valtioneuvoston lainval- 14329: Lainsäädännön valmistelu kuuluu hallitukselle ja mitä mistelun kehittämisohjelman laadintatyö ja itse ohjel- 14330: suurimmassa määrin virkamiesjohtoiselle hallinnolle. man sisältö osoittavat selvästi, että ongelmat on tie- 14331: Eduskunnalla, ottaen huomioon sen työmäärän laa- dostettu ja että lainvalmistelun systemaattinen kehittä- 14332: juus, on melko pienet mahdollisuudet kriittisesti ar- minen on pantu alulle. Lainvalmistelun selvä paranta- 14333: vioida ja löytää esitetyssä lainsäädäntöhankkeessa minen on sinänsä aikaa ja resursseja vievä projekti, 14334: kenties olevat puutteellisuudet ja heikkoudet. Järjes- mutta eduskunnalla on perusteltu syy odottaa hallin- 14335: 14336: 14337: 5 370148 65 14338: noita yhä selkeämmin laadittuja ja paremmin perustel- Valtiontalouden kiristyneessä tilanteessa korostuu 14339: tuja lakiesityksiä. erityisesti taloudellisten vaikutusten arvioinnin oikeel- 14340: Valtiontilintarkastajat haluavat tässä yhteydessä lisuus. Valtiovarainministeriön on omalta osaltaan oh- 14341: erityisesti kiinnittää huomiota hallituksen esitysten laa- jeistuksellaan selvennettävä taloudellisten vaikutus- 14342: dinta prosessiin, vaikutusten arviointiin, lainsäädännön ten arvioinnin menettelytapoja ja sisältöä, mutta jokai- 14343: yleiseen selkeyteen ja täsmällisyyteen sekä lainsää- selle ministeriölle kuuluu tietysti vastuu siitä, että edus- 14344: dännön vaikutusten jälkikäteiseen arviointiin. kunnalle annetun esityksen taloudelliset perusteet ja 14345: Kehysbudjetointi, tavoite- ja tulosajattelu ym. viime- vaikutusten arviointi antavat eduskunnalle oikean ja 14346: aikaiset uudistukset sekä erityisesti hallinnonalakoh- riittävän kuvan esityksestä. Huolestuttavaa on se, että 14347: taiset säästötavoitteet ja -toimenpiteet ovat valtionti- Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen koh- 14348: lintarkastajien mielestä johtamassa yhä sektoroitu- deryhmänä olleissa esityksissä sivuutettiin monesti 14349: neempaan hallinto- ja myös lainvalmistelukäytäntöön. niistä aiheutuvat kielteiset vaikutukset, silloinkin kun 14350: Lainvalmistelun laajapohjaisuus on kuitenkin useimmi- ne tunnettiin valmisteluvaiheessa. Mikäli näin mene- 14351: ten se keskeinen tekijä, joka varmistaa eduskunnalle tellen eduskunnalta olisi salattu merkittävää asian kä- 14352: annettavan lakiesityksen tietosisällön riittävyyden ja sittelyyn vaikuttavaa tietoa, olisi tällaista menettelyä 14353: oikeellisuuden sekä valmistelun avoimuuden ja julki- pidettävä erittäin tuomittavana. Valtiontilintarkastajat 14354: suuden ja joka myös mahdollistaa laajan kansalaiskes- yhtyvät Valtiontalouden tarkastusviraston esittämään 14355: kustelun hankkeen riittävän aikaisessa vaiheessa. kantaan, että vastuu hallituksen esitysten virheistä, 14356: Mainittu sektoroituminen sekä lainvalmistelun resurs- erityisesti taloudellisten vaikutusten arvioinnin osalta 14357: sien puute ja aikatauluun liittyvätongelmatovat seikko- ei ole ollut riittävän konkreettista. Nimenomaan talou- 14358: ja, jotka merkittävästi vaikuttavat itse lainvalmistelu- dellisiin vaikutusarvioihin kohdistuvaa valvontaa ja pa- 14359: prosessiin ja sitä kautta lopputulokseen. Ministeriöi- lautetta olisi tehostettava kaikilla tasoilla. 14360: den johdon on huolehdittava siitä, että ministeriöissä Hyvä säädös on sanamuodoltaan selkeä sekä ym- 14361: käynnistynyt lainvalmistelun kehittäminen todella joh- märrettävä ja johdonmukainen suhteessa sitä koske- 14362: taa suunnitelmalliseen lainvalmistelun perusedellytys- van esityksen tavoitteisiin ja perusteluihin. Lakiesityk- 14363: ten parantamiseen ja menettelytapojen selkeyttämi- sen perusteluaineisto vaikuttaa osaltaan tuomioistuin- 14364: seen. ten laintulkintaan ja sitä kautta sitovasti oikeuskäytän- 14365: Hallituksen esitysten vaikutusten esittämisessä ja töön. Valtiontilintarkastajat toteavat, että epäselvissä 14366: niiden arvioinnissa on selvästi havaittu puutteellisuuk- tapauksissa tuomioistuinlaitoksen merkitys lakia so- 14367: sia ja yksipuolisuuksia. Lakiesitysten tavoitteet on esi- vellettaessa kasvaa suhteettoman suureksi eduskun- 14368: tettyhyvin yleisellä tasolla ja vaikutusarviot painottuvat nalle kuuluvan lainsäädäntövallan kustannuksella. 14369: tutkimustenkin mukaan usein muihin kuin varsinaisesti Lainsäädännöntoteutumisen seurannan merkitys ja 14370: tavoitteen suuntaisiin vaikutuksiin. Merkittävää on seurantaan liittyneet puutteetovat nousseet esille lain- 14371: myös se, että tutkimusten mukaan säädösten vaikutuk- valmistelun kehittämistyössä. Tämä liittyy tärkeänä 14372: sia ympäristöön ei hahmoteta ja että ympäristövaiku- osana laajempaan kysymykseen siitä, miten ja millä 14373: tusten arviointitarvetta ei siten valmistelussa tunniste- tarkkuudella ministeriöt seuraavat halliinnonalansa 14374: ta. Valtiontilintarkastajat painottavat, että tavoitteiden toimintaa ja miltä osin hallinto raportoi toiminnasta ja 14375: ja esitettyjen vaikutusten keskinäinen vaikuttavuus- tuloksista eduskunnalle. Viime vuosien uudistusten jäl- 14376: suhde tulee jatkossa esittää nykyistä selkeämmin, mikä keen on aiheellista todeta, että tämän hallinnolle kuulu- 14377: osaltaan myös helpottaa saavutettujen tulosten arvi- van seuranta- ja raportointitehtävän asianmukainen 14378: ointia suhteessa alkuperäisiin tavoitteisiin. Samoin on toteuttaminen tulee olemaan eduskunnan tosiasialli- 14379: nykyistä tarkemmin perehdyttävä säädösesitysten ym- sen toimivallan perusedellytyksiä. 14380: päristövaikutusten arviointiin. 14381: 14382: 14383: 14384: 14385: Tietosuoja sa erityinen yleislaki, henkilörekisterilaki (471/87). 14386: Perusoikeusuudistuksen (969/95) yhteydessä otet- 14387: Tietosuojan tarkoituksena on tiedon kohteena ole- tiin hallitusmuodon 8 §:ään osin uudet yksityiselä- 14388: van henkilön yksityisyyden sekä hänen etujensa ja män suojaa koskevat säännökset. Pykälän 1 mo- 14389: oikeuksiensa turvaaminen. Tätä varten on olemas- mentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään 14390: 14391: 14392: 66 14393: tarkemmin lailla. Kyse ei ole oikeusministeriön nökset. Poikkeuslupajärjestelmä säädettiin anta- 14394: mielestä varsinaisesta uudesta perusoikeudesta, maan tarpeellista liikkuma-alaa aiemmin sääntele- 14395: mutta henkilötietojen suojaa voidaan rajoittaa vain mättömän elämänalueen monimuotoisuuden sekä 14396: samoin perustein kuin yksityiselämän suojaa kos- tietojensiirtoa koskevan lainsäädännön kehittymät- 14397: kevaa perusoikeutta. tömyyden vuoksi. 14398: Tietosuojan kehittyminen on osaltaan seurausta Henkilörekisterilaki on tietosuojan yleislaki ja 14399: kansainvälisestä yhteistyöstä, jossa henkilötietojen toissijainen muissa laeissa oleviin tietosuojaa kos- 14400: suojaa yhtenäistävillä normistoilla pyritään saman- keviin erityissäännöksiin. Lakia sovelletaan sekä 14401: aikaisesti turvaamaan tietojen liikkuvuus eri mai- yksityisten että viranomaisten pitämiin henkilöre- 14402: den välillä sekä turvaamaan yksilöiden perusoi- kistereihin, ja sääntelyn kohteena ovat sekä atk- 14403: keudet ja -vapaudet. Suomea sitovat tässä mielessä tiedostot että manuaaliset henkilörekisterit. 14404: Euroopan neuvoston tietosuojasopimus (yleissopi- Henkilörekisterilakia sovelletaan ainoastaan yk- 14405: mus yksilöiden suojelusta henkilötietojen auto- sityisiin luonnollisiin henkilöihin. Esimerkiksi am- 14406: maattisessa tietojenkäsittelyssä, SopS 36/1992) ja matin- ja elinkeinonharjoittajia koskevat luettelot 14407: EY:n tietosuojadirektiivi (Euroopan parlamentin ja samoin kuin sellaiset henkilön nimen, aseman ja 14408: neuvoston direktiivi yksilöiden suojelusta henkilö- työosoitteen sisältävät luettelot, joissa henkilö on 14409: tietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta asemansa vuoksi ja joita käytetään elinkeinonhar- 14410: liikkuvuudesta, 95/46/EY). joittajien väliseen asiointiin, jäävät lain soveltamis- 14411: Tietosuojavaltuutettu valvoo henkilötietojen alan ulkopuolelle. 14412: keräämistä, tallettamista, käyttöä ja luovuttamista Lakia ei myöskään sovelleta yksinomaan henki- 14413: tietosuojan yleistavoitteiden saavuttamiseksi. Var- lökohtaisiin tarkoituksiin käytettäviin henkilörekis- 14414: sinainen rekisterinpitäjää velvoittava päätöksente- tereihin eikä henkilörekistereihin, jotka sisältävät 14415: ko kuuluu tietosuojalautakunnalle, jonka päätök- vain tiedotusvälineissä julkaistua aineistoa sellaise- 14416: seen voi hakea muutosta valittamalla korkeim- naan. Tiedotusvälineiden toimituksellisiin rekiste- 14417: paan hallinto-oikeuteen. Tietosuojavaltuutettu ja reihin sovelletaan vain rekistereiden suojaamista ja 14418: tietosuojalautakunta ovat oikeusministeriön tulos- suojaamisvelvollisuuden noudattamisen valvontaa 14419: ohjaamia mutta päätöksenteossaan itsenäisiä vi- koskevia säännöksiä. 14420: ranomaisia. Tietosuojan ennakkovalvonta toteutetaan ilmoi- 14421: tusmenettelyn avulla. Se koskee erityisesti sellaisia 14422: Tietosuojan sisältö ja laajuus henkilörekistereitä ja niihin liittyviä toimintoja, joi- 14423: Tietosuojan yleisperiaatteet ja toteuttamiskeinot den on arvioitu sisältävän tavallista merkittävämpiä 14424: ovat oikeusministeriön mukaan varsin samanlaiset tietosuojariskejä. Tietosuojavaltuutetulla on oikeus 14425: Euroopan tietosuojasopimuksessa, EY:n tietosuo- valvonnan toteuttamiseksi saada rekisterinpitäjiltä 14426: jadirektiivissä ja kansallisissa lainsäädännöissä. valvontaa varten tarvittavia tietoja henkilörekiste- 14427: Yleisiä, Suomenkin henkilörekisterilakiin sisältyviä ristä ja sen käytöstä sekä oikeus tarkastaa henkilö- 14428: tietosuojaperiaatteita ovat rekistereitä. Tietosuojavaltuutettu voi antaa yleisiä 14429: - tietojen keräämisen avoimuus ja asianmu- ohjeita siitä, milloin henkilötietoja voidaan luovut- 14430: kaisuus taa lain 19 §:n perusteella massaluovutuksena ja 14431: - käyttötarkoitussidonnaisuus milloin henkilörekistereitä voidaan 20 §:n nojalla 14432: - tietojen tarpeellisuus käyttötarkoituksen yhdistää, samoin kuin henkilörekisterien suojaami- 14433: kannalta sesta. 14434: - arkaluonteisten tietojen rekisteröintikielto Havaitessaan puutteita tai lainvastaisuuksia re- 14435: - tietojen virheettömyysvaatimus kisterinpidossa tietosuojavaltuutettu voi kehottaa 14436: - tietojen poistaminen käyttötarkoituksen la- asianomaista rekisterinpitäjää muuttamaan menet- 14437: kattua telyään. Mikäli rekisterinpitäjä ei noudata kehotus- 14438: - tietoturva ja ta, voi tietosuojavaltuutettu viedä asian tietosuoja- 14439: - rekisteröidyn oikeus valvoa ja tarkistaa omia lautakunnan ratkaistavaksi. Tämä voi antaa rekiste- 14440: tietojansa. rinpitäjää lain nojalla veivoittavia käskyjä toimin- 14441: Henkilörekisterilailla pyritään oikeusministe- nan muuttamisesta. Tietosuojalautakunta voi myös 14442: riön mukaan rekisteritoimintojen yleisohjaukseen antaa luvan poiketa henkilörekisterilain ja tietyistä 14443: laissa olevien yleisvelvoitteiden avulla. Niitä täy- yleisten asiakirjain julkisuutta koskevan lain sään- 14444: dentävät rekisteröityjen oikeuksia koskevat sään- nöksistä. Poikkeusluvan myöntämisen edellytykse- 14445: nökset sekä valvontaviranomaisen ohjaus- ja tar- nä on painava syy ja se, että rekisteröidyn yksityi- 14446: kastustoimintaa ja seuraamuksia koskevat sään- syyden sekä hänen etujensa ja oikeuksiensa ja 14447: 14448: 14449: 67 14450: valtion turvallisuuden vaarantuminen voidaan es- aukkoja, ja luottamukselliset tiedot voivat vuotaa 14451: tää. ulkopuolisille. Tietosuojavaltuutettu muistuttaa, 14452: että kun valvontaviranomaisten tiedonsaantioikeu- 14453: Tietosuojan soveltaminen käytäntöön det kasvavat eri rekistereistä ja samaan aikaan 14454: Oikeusministeriö toteaa lausunnossaan, että sillä ei yhteiskunnan, siis hallinnon ja liike-elämän, rekis- 14455: toimialansa huomioon ottaen ole käytettävissään terinpito paisuu ja keskittyy, lisääntyy kansalaisiin 14456: sellaisia selvityksiä, joiden perusteella voitaisiin kohdistuva valvonta ja seuranta sekä profilointi 14457: arvioida julkishallinnon rekisterinpidon asianmu- merkittävästi. 14458: kaisuutta. Ministeriön mukaan käytännössä on kui- Tietosuojavaltuutetun mukaan tietosuojan to- 14459: tenkin tullut ilmi, että tietojärjestelmien ja hallinnol- teutumisen yksi ydinkysymys on henkilötietojen 14460: listen uudistusten valmistelussa ei aina riittävästi tai käsittelyn kaikkien vaiheiden - keruun, käsitte- 14461: riittävän aikaisessa vaiheessa selvitetä uudistusten lyn, luovutuksen, suojauksen, siirron, hävittämisen 14462: oikeudellisia edellytyksiä ja tarvittavia säädösmuu- ja arkistoinnin - suunnitelmallisuus. Erilaisten 14463: toksia. Ministeriö huomauttaa, että julkishallinnon uudistusten suunnittelu sujuu kuitenkin tietosuojan 14464: erityistarpeet eivät ole useinkaan hoidettavissa kannalta ajoittain kangerrellen. Tietosuoja-asia 14465: yleislakina toimivan henkilörekisterilain avulla. saattaa nousta esille vasta lain eduskuntakäsittelys- 14466: Esimerkiksi henkilötietojen luovutus viranomais- sä tai valiokunnissa. Tietosuojavaltuutettu huo- 14467: ten välillä voi edellyttää salassapitosäännösten mauttaa, että henkilötietojen suojasta on säädettävä 14468: vuoksi erityissäännöksiä. tarkemmin lailla. Tämä lailla säätämisen velvolli- 14469: Tietosuojavaltuutetun lausunnon mukaan tieto- suus ei saa kuitenkaan olla vain yksipuolista poik- 14470: suojan tarpeessa on kysymys kansalaisten perusoi- keusten tai vapautusten hakemista tietosuojan 14471: keuksien toteuttamisesta ja varmistamisesta sekä yleisperiaatteista tai henkilörekisterilaista. 14472: siitä, miten yksilöä kohdellaan hallinnossa. Lausun- Yleiskäsityksenään tietosuojavaltuutettu lausuu, 14473: non mukaan tietosuojan ydinsisältö on löytää hen- että keskeisten ministeriöiden, kuten liikennemi- 14474: kilörekisterilain ja muiden säädösten kautta ne nisteriön, valtiovarainministeriön ja sisäasiainmi- 14475: tavat, joilla yksilön tarve yksityisyyteen ja yhteis- nisteriön, tietämys kansalaisten yksityisyyden suo- 14476: kunnan tietotarpeet tasapainotetaan ja ristiriidat jasta saisi olla syvällisempää, kuin se todellisuudes- 14477: ratkaistaan. sa on. 14478: Hallinnon tietotarpeiden perusteet ovat moni- 14479: naiset: henkilötietojen kaupallistaminen, tulosohja- Tietosuojalainsäädännön muutostarpeet ja 14480: us, kustannusseuranta, väärinkäytön valvonta, uudistushankkeet 14481: kansalaisten luokitus erityisryhmiin, työelämässä 14482: tapahtuva rekrytointi ja ulkomaiset tietotarpeet, Henkilötietotoimikunnan mietintö 14483: mm. Europol ja Schengen-järjestelmä. Tietosuoja- Oikeusministeriö asetti 4.10.1995 toimikunnan 14484: valtuutetun mielestä kaivattaisiin kuitenkin keskus- (henkilötietotoimikunta) valmistelemaan henkilö- 14485: telua siitä, miten laajalti ja millä perusteilla viran- rekisterilain kokonaistarkistusta. Toimikunnan tuli 14486: omaisten tiedonsaantioikeuksia olisi edelleen ai- työssään ottaa huomioon perusoikeusuudistus, 14487: heellista, perusteltua ja mahdollista laajentaa. Hän henkilörekisterilain soveltamisessa havaitut ongel- 14488: viittaa jo toteutettuihin laajennuksiin, esim. syksyllä mat ja saadut kokemukset, yhteiskunnan tekninen 14489: 1995 poliisin toimivallan laajennuksiin, jotka pai- kehitys, EU:n tietosuojadirektiivi sekä Euroopan 14490: nonuivat voimakkaasti ns. harmaan talouden, kan- neuvoston tietosuojasopimus ja siihen liittyvät tie- 14491: sainvälisen rikollisuuden ja rahanpesun estämi- tosuojasuositukset Lisäksi oli otettava huomioon 14492: seen. julkisuuslainsäädännön uudistushanke. Henkilö- 14493: Hallinnon perusrekistereiden ylläpito on keski- tietotoimikunnan mietintö (KM 1997:9) luovutettiin 14494: tetty ja keskittynyt voimakkaasti yhteen kaupalli- oikeusministerille 16.5.1997. 14495: seen atk-palvelutaloon. Kun tähän yhdistetään jul- Toimikunnan keskeinen tavoite oli saattaa kan- 14496: kishallinnossa, usein sakon uhalla, kansalaisilta sallinen lainsäädäntö vastaamaan EU:n tietosuoja- 14497: pakolla kerätyn tiedon kaupallistaminen eli myynti direktiiviä ottaen kuitenkin huomioon direktiivin 14498: liikeyrityksille, on kehityksessä tietosuojavaltuute- mahdollistama kansallinen liikkumavara. Ehdotus- 14499: tun mukaan vinoutuneita piirteitä. Hänen mieles- ta laadittaessa pidettiin tavoiteltavana, että direktii- 14500: tään kansalaisnäkökulma ja kansalaisen oikeustur- vi voitaisiin saattaa voimaan mahdollisimman sel- 14501: va saattavat jäädä esim. Internetin kautta tapahtu- keällä ja kansalliseen lainsäädäntöön sopeutuvalla 14502: vassa tai suunnitellussa perusrekistereiden tietojen tavalla. Ehdotuksessa päädyttiin esittämään uutta 14503: jakelussa syrjään. Tietoturvaan voi myös syntyä lakia yksityisyyden suojasta henkilötietojen käsitte- 14504: 14505: 14506: 68 14507: lyssä. Se rakentuisi monilta osin korvattavan henki- sellaisten automatisoJtUJen päätösten teko, jotka 14508: lörekisterilain pohjalle. aiheuttavat rekisteröidylle oikeudellisia vaikutuk- 14509: Tavoitteena oli myös lisätä yksilöiden itsemää- sia tai muutoin vaikuttavat häneen merkittävällä 14510: räämisoikeuden edellyttämiä tietojensaantioikeuk- tavalla. 14511: sia ja siten parantaa ihmisten mahdollisuuksia val- Tietosuojavaltuutetun toimivaltuuksia toimikun- 14512: voa itseään koskevien tietojen käyttöä. Lisäksi esi- ta tarkistaisi siten, että tietosuojavaltuutetun anta- 14513: tyksessä korostuu rekisteritoimintojen ohjaus yleis- mat virheen oikaisua ja tarkastusoikeuden toteutta- 14514: velvoitteiden avulla sekä rekisterinpitäjien ja heitä mista koskevat päätökset tulisivat asianosaisia vel- 14515: edustavien järjestöjen itsesääntely hyvän rekisteri- voittaviksi. Tietosuojalautakunnan yleisestä poik- 14516: tavan kehittämisessä. keuslupatoimivallasta luovuttaisiin, mutta ehdo- 14517: Mietinnössä todetaan, että henkilötietojärjestel- tuksen mukaan tietosuojalautakunta voisi tietyissä 14518: mien toimivuus ja yleinen hyväksyntä on riippuvai- tietosuojadirektiivin asettamissa rajoissa myöntää 14519: nen paitsi siitä, kuinka hyvin lainsäädännössä on- luvan henkilötietojen käsittelyyn. Tietosuojaval- 14520: nistutaan tasapainottamaan erilaiset tietojen saata- tuutetun ja tietosuojalautakunnan päätöksiin haet- 14521: vuuteen ja käsittelyyn liittyvät arvot, myös siitä, taisiin muutosta valittamalla lääninoikeuteen ja 14522: kuinka hyvin rekisterinpitäjät ja muut henkilötieto- edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 14523: jen käsittelyyn osallistuvat ymmärtävät lainsäädän- Erityislainsäädännön osalta henkilötietotoimi- 14524: nön tavoitteet ja sääntelyn taustalla olevat ihmisten kunta ehdotti, että ministeriöt käynnistäisivät 14525: perusoikeudet. Uuteen lakiin ehdotetaan lain tar- oikeusministeriön kanssa erityislainsäädännön uu- 14526: koitusta määrittelevää säännöstä, jossa lain liittymi- distamistyön välittömästi toimikunnan ehdottaman 14527: nen nimenomaan perusoikeuksiin ilmenee sel- yleislain jatkovalmistelun yhteydessä. 14528: västi. 14529: Toimikunnan ehdotuksessa määritellään tieto- Tiedonkeruuvaltuuksia selvittäneen työryhmän 14530: suojaan liittyviä käsitteitä, siirretään eräitä aiemmin loppuraportti 14531: asetuksella säänneltyjä asiakokonaisuuksia lain ta- Valtiovarainministeriö asetti 8.12.1995 työryhmän 14532: solle, luodaan säännöksiä toimialakohtaisista käy- tukemaan ministeriöitä tiedonkeruun yleisvaltuuk- 14533: tännesäännöistä helpottamaan hyvän rekisterita- sien poistamiseksi ja erityisvaltuuksien rajaamisek- 14534: van laatimista, puututaan eräiden arkaluonteisten si asiaa koskevien aiempien periaatekannanottojen 14535: tietojen käsittelyyn ja luodaan mahdollisuus luotto- mukaisesti. Työryhmä selvitti yhdessä eri hallin- 14536: tietorekisterien tietosisällön laajentamiseen. Toimi- nonalojen kanssa viranomaisten tiedonkeruuval- 14537: kunta esittää myös, että henkilötunnuksen käsitte- tuudet sekä arvioi niiden säädöstasoa, säädösten 14538: lystä säädettäisiin laissa nimenomaisesti. Sääntelyn täsmällisyyttä ja tietojen keräämisen tarpeellisuutta. 14539: lähtökohtana olisi sisällöllisesti oikeuskäytännön Työryhmän kartoituksessa löytyi n. 140 eri tiedon- 14540: muodostama tilanne, mutta tietosuojadirektiivi keruuvaltuutta. Työryhmä luovutti loppuraporttin- 14541: edellyttää, että jäsenvaltiot määrittelevät ne olosuh- sa valtiovarainministeriölle 2.12.1996. 14542: teet, joissa henkilötunnusta ja muuta yleisesti käy- Työryhmä toteaa johtopäätöksissään mm., että 14543: tössä olevaa tunnistetta saa käyttää. tietohallinnon ja tiedonkeruun yleisen lainsäädän- 14544: Tietosuojadirektiivin keskeinen tavoite on tur- nön kehittymisestä huolimatta viranomaisten yksit- 14545: vata henkilötietojen vapaa liikkuvuus EU:n sisällä. täiset tiedonkeruuvaltuudet eivät kaikilta osin ole 14546: Jäsenvaltio ei saa estää henkilötiedon siirtämistä tyydyttäviä. Tiedonkeruuvaltuuksien säätäminen ei 14547: toiseen jäsenvaltioon yksityisyyden suojaan liitty- ole yhtenäistä. Sääntelyn laajuudessa, tasossa ja 14548: vistä syistä. Tietosuoja ei myöskään saa estää hen- täsmällisyydessä on huomattavia hallinnonalakoh- 14549: kilötietojen siirtoa sellaisiin kolmansiin maihin, jot- taisia eroja. Useimmiten lain säännökset on kirjoi- 14550: ka voivat turvata tietosuojan riittävän tason. Lakiin tettu hyvin yleiseen muotoon, ja osaa niistä on 14551: ehdotetaankin otettavaksi säännökset siitä, milloin täsmennetty asetuksella. Pelkästään asetuksiin pe- 14552: henkilötietojen siirto EU:n ulkopuolelle on sallit- rustuvia tiedonkeruuvaltuuksia oli hieman yli 20. 14553: tua. Osa näistä säännöksistä antaa viranomaiselle vai- 14554: Toimikunnan ehdotuksen mukaan rekisterinpi- tuoden kerätä tietoja toiselta viranomaiselta, mutta 14555: täjän on huolehdittava siitä, että rekisteröity voi kerättäviin tietoihin saattaa sisältyä myös yksityisiä 14556: saada tiedon rekisterinpitäjästä ja henkilötietojen henkilöitä koskevia tietoja. Osa tiedonkeruuval- 14557: käsittelystä sekä muut sellaiset tiedot, jotka ovat tuuksista koskee suoraan yrityksiltä kerättävää tie- 14558: tarpeen rekisteröidyn oikeuksien käyttämiseksi ao. toa. 14559: henkilötietojen käsittelyssä. Rekisteröidyn aseman Työryhmä toteaa, että viranomaisten tarve kerä- 14560: turvaamiseksi kiellettäisiin myös pääsääntöisesti tä henkilöitä ja yhteisöjä koskevia tietoja on kasva- 14561: 14562: 14563: 69 14564: nut ja paine uusien tiedonkeruuvaltuuksien säätä- niitä koskevien valtuuksien tarpeellisuutta ja laa- 14565: miseen pyrkii edelleen lisääntymään. Jo tekninen juutta on arvioitava määräajoin, esim. kolmen vuo- 14566: kehitys edistää tietojen keruun kasvua, kun tietojen den välein. Erityisesti tulee arvioida käytettävän 14567: kerääminen on aiempaa vaivattomampaa ja hal- keruumenetelmän sopivuutta kussakin tilanteessa 14568: vempaa. Virastojen ja laitosten tiedonkeruuval- erikseen. 14569: tuuksien tarpeesta voidaan työryhmän mukaan - Laajojen, monikäyttöisten rekistereiden osal- 14570: kuitenkin perustellusti eri lähtökohdista tarkastel- ta tulee aina erikseen harkita rekisterikohtaisen 14571: len tulla toisilleen vastakkaisiin johtopäätöksiin. lainsäädännön tarpeellisuus. 14572: Työryhmän käsityksen mukaan tiedonkeruun - Oikeusministeriö antaa lainsäädännön joh- 14573: ohjaamiseksi tarvitaan juridisen tarkastelun lisäksi donmukaisuuden ja kansainvälisten velvoitteiden 14574: myös yleistä periaate- ja arvokeskustelua tiedonke- noudattamisen varmistamiseksi koulutusta ja ohja- 14575: ruun eettisistä periaatteista, toimintatavoista ja hy- usta salassapitoa ja henkilötietojen siirtoa koske- 14576: väksyttävästä laajuudesta. Informaatio-oikeus on vien erityissäännösten valmistelusta sitten, kun jul- 14577: kuitenkin uusi oikeuden ala, joten hyvän tietohal- kisuuslainsäädännön kokonaisuudistus ja henkilö- 14578: linnon toimintatavat ja periaatteet eivät ole vielä rekisterilain kokonaisuudistus ovat toteutuneet. 14579: vakiintuneet. Erityisesti ennen arkaluonteisten tie- - Tiedonkeruun on oltava läpinäkyvää. Tie- 14580: tojen keräämistä, rekisterien perustamista ja niitä donkeruuta ei pitäisi käyttää niin, että se sääntelee 14581: koskevien lakien säätämistä tulisi työryhmän mie- tai muutoin ohjaa keräämisen kohteena olevaa 14582: lestä määritellä, millaista tietoa voidaan kerätä eri organisaatiota tai henkilöitä. Hyvinvointipalvelujen 14583: tarkoituksiin sekä mikä on tiedonkeruun eettisesti arviointi- ja seurantajärjestelmien tarpeellisuus ja 14584: hyväksyttävä laajuus ja toimintatavat. Olisi myös kehittäminen otetaan eri hallinnonalojen yhteiseksi 14585: punnittava tiedonkeruun tarvetta ja tarkoitusta eet- selvittämiskohteeksi. 14586: tisiä periaatteita vasten. - Ministeriöiden kehittämis- tai tietohallinto- 14587: Työryhmän mielestä sekä julkisen hallinnon tie- strategioissa tulee nykyistä paremmin ottaa huo- 14588: tohallinnon neuvottelukunnan että valtion tietohal- mioon rationaalista ja oikeudellisesti moitteetonta 14589: linnon johtoryhmän tulisi ottaa toimintaohjelmiinsa tiedon keräämistä koskevat tavoitteet ja toimintata- 14590: edellä tarkoitetun periaate- ja arvokeskustelun vat. 14591: käynnistäminen ja edistäminen. - Selvitetään, miten tietosisältöjen kuvaamista 14592: Työryhmä päätyi seuraaviin kehittämisehdotuk- voidaan yhtenäistää ja standardoida tietojen yhteis- 14593: siin: käytön lisäämiseksi. Tietosisältöjen kuvauksien tu- 14594: - Ennen uuteen tiedonkeruuseen ryhtymistä lee olla kaikkien tietoa tarvitsevien helposti käytet- 14595: on vam1istettava keräämisen laillisuus ja kartoitet- tävissä. 14596: tava jo olemassa oleva samaa asiaa koskevan tie- - Tietosuoritteiden hinnoittelu ei saa vaikuttaa 14597: don keruu. viranomaisten tarvitsemien tietojen hankintata- 14598: - Uuden lainsäädännön valmistelussa on sel- paan, eikä hinnoittelu saa johtaa viranomaisten 14599: vitettävä tiedonkeruuta koskeva yleinen lainsää- päällekkäiseen tiedonkeruuseen. 14600: däntö ja kansainväliset velvoitteet. Valmistelussa Toimeenpanon ja seurannan osalta työryhmä 14601: tulisi olla mukana myös riittävä tietosuojaa koskeva ehdotti, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätök- 14602: oikeudellinen asiantuntemus. sen tiedonkeruun rationalisoimisesta tai että tie- 14603: - Uuden tiedon keräämisen tarve on tarkoin donkeruuta koskevat periaatteet sisällytettäisiin 14604: perusteltava. Erityisesti laajoja tiedonkeruita suun- muuhun tietohallintoa koskevaan periaatepäätök- 14605: niteltaessa myös tiedonluovuttajat tai niiden edus- seen. Järkeistämistä ohjaisi valtion tietohallinnon 14606: tajat olisi mahdollisuuksien mukaan kytkettävä johtoryhmä. 14607: suunnitteluun tai muutoin kuultava heitä valmiste- 14608: lun varhaisessa vaiheessa. Tiedonkeruun kustan- Tietosuajava ltu utettu 14609: nukset sekä tiedonkerääjälle että luovuttajalle on Tietosuojavaltuutettu on valtiontilintarkastajille an- 14610: selvitettävä. Uuden tiedonkeruun tarve ja kustan- tamassaan lausunnossa todennut, että tietoyhteis- 14611: nukset on selvitettävä hallituksen esityksen perus- kunnan ja tietoverkkojen -ennen muuta Interne- 14612: teluissa. tin - kehittyminen luovat tarpeita saattaa henkilö- 14613: - Viranomaisten yhteistyötä tulee edelleen tietoja koskeva lainsäädäntö ajan tasalle. Eräitä 14614: kehittää niin, että mahdollisuuksien mukaan samaa tällaisia kysymyksiä ovat kulutuksen digitalisoitu- 14615: asiaa koskevat tiedot kerättäisiin yhdellä kertaa eri minen ja sen seuranta tietoverkoissa, väestötietojen 14616: viranomaisten tarpeisiin. myynti, rajaviranomaisten lisääntyvä yhteistyö ja 14617: - Myös olemassa olevien tiedonkeruiden ja geenitietojen käyttäminen. Sähköpostin ja Interne- 14618: 14619: 14620: 70 14621: tin oikeudellisen aseman sääntely on sekava ja rästä tavoitteena estää toimiston työn uudelleen 14622: tietoturva puutteellinen. Työelämässä tapahtuvan ruuhkautuminen. 14623: tiedonkeruun osalta tulisi lainsäädännössä toteut- Oikeusministeriön arvion mukaan enimmäisvi- 14624: taa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suositukset reilläoloaikaa koskevat tavoitteet on saavutettu ai- 14625: työelämän tietosuojasta. nakin ns. vanhojen asioiden osalta. Selviä tietosuo- 14626: Tietosuojavaltuutettu viittaa myös sosiaali- ja jaloukkauksia koskeviin asioihin on myös puututtu 14627: terveydenhuoltoalan mittaviin uudistushankkei- asian laadun vaatimalla tavalla välittömästi. Vuo- 14628: siin, joilla pyritään Saumattomiin hoitoketjuihin, delle 1997 siirtyneiden asioiden määrä on lisäänty- 14629: etälääketieteen käyttöön, etädiagnostiikkaan sekä nyt edellisestä vuodesta n. 6 o/o:lla, eli ruuhka on 14630: parannettuun tiedonkulkuun. Näillä hankkeilla ta- jälleen alkanut kasvaa, joskin tilanne on oikeusmi- 14631: voitellaan kustannustehokkuutta, laatua ja palve- nisteriön mielestä pysynyt hallinnassa verrattuna 14632: luiden tasa-arvoisempaa saatavuutta, mutta ongel- esim. 1990-luvun alkuvuosiin. Ruuhkautumiseen 14633: maksi nousevat tietosuojavaltuutetun mielestä on vaikuttanut se, että voimavaroja on jouduttu 14634: puutteelliset tietoturvajärjestelyt, vastuunjakojen käyttämään aiempaa runsaammin ns. vanhojen 14635: selkiintymättömyys sekä puutteellisesti järjestetty asioiden käsittelyyn sekä ennalta ehkäiseviin toi- 14636: tietosuoja. menpiteisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. 14637: Vuoden 1997 talousarvion valmistelun ja vuotta 14638: Tietosuojavaltuutetun ja -lautakunnan toiminta 1997 koskevien tulosneuvottelujen yhteydessä kes- 14639: kertomusvuonna kusteltiin tuloksellisuuden arviointiperusteista ja 14640: Tietosuojavaltuutetun toimistolle on vuoden 1996 täsmennettiin tavoitteiden asettamista. Tulosneu- 14641: talousarviossa asetettu seuraavat tulostavoitteet: votteluissa sovittiin paitsikäsittelymäärä-ja -aikata- 14642: Tietosuojavaltuutetun käsittelemien asioiden voitteista myös tarkastustoiminnalle asetetuista ta- 14643: enimmäisvireilläoloaikaa lyhennetään 12 kuukau- voitteista. 14644: teen, selviä tietosuojaloukkauksia koskevat asiat Tietosuojalautakunnalle asetettiin 10.1.1996 ta- 14645: ratkaistaan välittömästi ja kansalaisten vireille saat- voitteeksi pitää asioiden keskimääräinen käsittely- 14646: tamat asiat alle 12 kuukaudessa. aika edelleen neljänä kuukautena. Tämä tavoite on 14647: Näitä tulostavoitteita laadittaessa tietosuojaval- oikeusministeriön mukaan saavutettu. 14648: tuutetun toimiston työt olivat pahasti ruuhkautu- Tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalau- 14649: neet, ja eräät asiat olivat olleet toimistossa vireillä takunnan menot ja henkilötyövuodet v. 1990-96 14650: erittäin pitkään. Näistä syistä tulostavoitteiden ilmenevät seuraavasta asetelmasta: 14651: aserannassa keskityttiin oikeusministeriön mu- 14652: kaan ruuhkatilanteen hallintaan, pitkään vireillä Vuosi Mmk Henkilötyövuosia 14653: olleiden asioiden selvittämiseen ja uusien asioi- 1990 2,96 10 14654: den keskimääräisen käsittelyajan alentamiseen. 1991 3,35 11 14655: Ministeriön ja tietosuojavaltuutetun toimiston tu- 1992 3,57 12 14656: 1993 3,87 12 14657: losneuvotteluissa on em. tavoitteita vielä täsmen- 1994 3,80 15 14658: netty ja sovittu myös eräistä yksityiskohtaisemmis- 1995 4,30 15 14659: ta tavoitteista. Neuvotteluissa sovittiin mm. lisä- 1996 4.43 16 14660: henkilöstön käytöstä sekä siitä, että tuloksellisuu- 14661: den arviointiperusteita kehitetään vuoden 1997 Tietosuojavaltuutetun toimistoon on v. 1988-- 14662: talousarviovalmistelun yhteydessä. Neuvotteluissa 96 tullut vireille kirjattuja ja käsiteltyjä yksittäisasioi- 14663: sovittiin myös v. 1996 käsiteltävien asioiden mää- ta seuraavasti: 14664: 14665: 14666: Vuosi Vireille Joista Siirretty Joista Käsitelty Siirretty seuraavalle 14667: käsitelty käsitelty yhteensä vuodelle 14668: 14669: 1988 723 287 .. .. 287 436 14670: 1989 861 455 436 242 697 600 14671: 1990 687 337 600 294 631 657 14672: 1991 733 338 657 259 597 793 14673: 1992 613 338 793 422 760 646 14674: 1993 690 348 646 298 646 689 14675: 1994 712 380 689 370 750 650 14676: 1995 799 501 650 478 979 470 14677: 1996 846 476 470 331 807 473 14678: 14679: 14680: 14681: 71 14682: Tietosuojavaltuutettu huomauttaa lausunnos- Tietosuojavaltuutettu huomauttaa, että vuoden 14683: saan, että edellä kuvatut yksittäisasiat eivät anna 1996 tulostavoitteen saavuttamiseen ja vuoden 14684: täyttä kuvaa v. 1994 alkaneen tulosohjauksenkaan 1997 suoritteisiin on merkittävästi vaikuttanut jo 14685: näkökulmasta toimiston suoritteista ja toiminta- mainittu henkilötietotoimikunnan työ, joka on sito- 14686: muodoista. Lausunnot, puhelimitse tapahtuva päi- nut resursseja. Kertomusvuonna tapahtunut van- 14687: vittäinen neuvonta, kansainvälinen toiminta, tiedo- hojen asioiden ruuhkan taittaminen on kuitenkin 14688: tus ja osallistuminen erinäisten yhteistyötahojen mahdollistamassa toiminnan suuntaamisen enem- 14689: toimintaan ovat merkittävästi lisääntymässä ja vie- män tarkastuksiin, tiedotukseen sekä kansainväli- 14690: mässä suurta osaa toimiston resursseista. Vaikka seen yhteistyöhön. Tietosuojavaltuutettu toivoo 14691: vuodelle 1996 asetetut tavoitteet pääosin saavutet- kuitenkin, että toimistolle myönnettäisiin lisää re- 14692: tiinkin, olivat maaliskuussa 1997 vanhimmat käsit- sursseja palkkausten tarkistuksiin, virkamiesten 14693: telyssä olevat asiat peräisin vuoden 1995 alkupuo- koulutukseen ja ulkomaiseen yhteistyöhön. 14694: lelta. 14695: 14696: 14697: 14698: 14699: Yhteiskunnan tietoteknisen kehittymisen ja verkotlumi- 1995 voimaan tulleeseen lakiin poliisin henkilörekiste- 14700: sen myötä tietosuojan merkitys yksityiselle kansalai- reistä, jonka on tietosuojan osalta katsottu selkeyttä- 14701: selle on kasvanut ja vaatinut erillisen lainsäädännön neen poliisin henkilörekistereiden käytössä vallinnutta 14702: sekä tietosuojan toteutumista valvovan viranomaisen. epäselvää tilannetta. Ilmeistä on, että jatkossakin tarvi- 14703: Lainsäädännössämme tietosuoja nojaa hallitusmuo- taan erityislainsäädäntöä, jolla ratkaistaan tietosuojan 14704: don yksityiselämän suojaa koskeviin säännöksiin. Tie- yleisperiaatteiden ja yhteiskunnallisesti merkittävien 14705: tosuojan sisältöön ja sen toteuttamiseen vaikuttaa yhä toiminnallisten kehittämistarpeiden välinen ristiriita. 14706: voimakkaammmin kansainvälinen kehitys, jolla pyri- Tavoitteena on kuitenkin pidettävä sitä, että tällaiseen 14707: tään toisaalta mahdollistamaan tietojen vapaa liikku- erityislainsäädäntöön turvaudutaan ainoastaan poik- 14708: vuus ja toisaalta yksilöiden suoja. keustapauksissa ja että suunniteltu erityislainsäädän- 14709: Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan tietosuo- tö muodostaisi tietosuojan yleislain kanssa asiallisesti 14710: jan käsite ja sisältö ovat valtionhallinnossa osin edel- ja systemaattisesti yhteneväisen ja ymmärrettävän ko- 14711: leen sisäistämätiä ja sen valvonta ja edistäminen ovat konaisuuden. 14712: liian suuresti jääneet tietosuojavaltuutetun ja hänen Valtiontilintarkastajat katsovat, että yhteiskunnan 14713: resursseiltaan vähäisen toimistonsa varaan. Tietosuo- nykyisessä kehitysvaiheessa olisi välttämättä käynnis- 14714: ja on kuitenkin merkittävä yksityisyyteen liittyvä oikeus, tettävä laaja periaatteellinen keskustelu tietosuojan 14715: joka tulisi automaattisesti ottaa huomioon kaikessa toi- sisällöstä ja siitä, miten laajalti ja millä perusteilla vi- 14716: minnassa. Mikäli tietosuojaan liittyvien näkökohtien ranomaisten tiedonsaantioikeuksia olisi edelleen ai- 14717: selvittäminen liitettäisiin systemaattisesti kaikkiin vi- heellista, perusteltua ja mahdollista laajentaa. Hallin- 14718: reille tuleviin julkishallinnon lainvalmistelu-ja kehittä- non perusrekistereiden keskittyminen yhteen kaupalli- 14719: mishankkeisiin jo niiden alkuvaiheessa, on ilmeistä, sesti toimivaan yhtiöön on vakava käytännöllinen ja 14720: että toiminnalliset kehittämistarpeet ja tietosuojan tietopoliittinen ongelma, joka myös vaatii laajaa periaa- 14721: vaatimukset olisi mahdollista vaivattomammin tasapai- tekeskustelua. 14722: nottaa. Asia olisi selkeämmin tiedostettava mm. minis- Lopuksi valtiontilintarkastajattoteavat, että tietoyh- 14723: teriötasolla. teiskuntakehityksen ja Euroopan integraation myötä 14724: Viranomaisten tiedonkeruusta on eräissä tapauk- tulee maassamme kasvamaan tarve tietotekniikkaa ja 14725: sissa säädetty erikseen. Näin mahdollistetaan laajem- informaatio-oikeutta ymmärtävistä lakimiehistä. Tämä 14726: pi tiedon keruu- ja käyttöoikeus, kuin mihin voimassa tulisi vastedes ottaa riittävästi huomioon myös alan 14727: oleva henkilörekisterilaki yleislakina antaisi mahdolli- yliopisto-opetuksessa. 14728: suuden. Valtiontilintarkastajat viittaavat mm. syksyllä 14729: 14730: 14731: 14732: 14733: 72 14734: Sisäasiainministeriön hallinnonala 14735: 14736: 14737: 14738: 14739: Sisäasiainministeriön ja sen alaisten laitos- tua. Erityisestä syystä maksu voidaan jättää joltakin 14740: ten ja virastojen maksullinen toiminta ryhmältä perimättä. Pääsääntöisesti maksu peritään 14741: myös valtion viranomaiselta, vaikka lain mukaan se 14742: Tarkastelun lähtökohtia voidaan jättää perimättä, jos siihen on syytä. 14743: Tässä kertomuksessa käsitellään ulkoasiain hallin- Valtiontilintarkastajain em. kertomuksien kan- 14744: nonalan kohdalla ulkoasiainministeriön maksullis- nanotoissa on todettu, että virastojen kustannuslas- 14745: ta toimintaa. Valtiontilintarkastajain kertomuksessa kenta on hyvin puutteellista eikä sen perusteella 14746: vuodelta 1995 käsitellään kauppa- ja teollisuusmi- voida kerätä luotettavia tietoja. On paikallaan tar- 14747: nisteriön hallinnonalan kohdalla ko. ministeriön kastella, miten hallituksen esitysten perusteluissa 14748: sekä sen alaisten virastojen ja laitosten maksullista on arvioitu valtion viranomaisten valmiuksia ottaa 14749: toimintaa (s. 168-178). Näissä kertomusosuoksis- vastaan maksuperustelainsäädännön vaatimukset. 14750: sa käsitellään laajalti nykyistä lainsäädäntöä, Vuoden 1974 alussa tuli voimaan aiempi valtion 14751: 1.3.1992 voimaan tullutta valtion maksuperustela- maksuperustelaki ( 980/73). Sitä koskevan esityk- 14752: kia (150/92), sen sisältöä ja eduskunnan kannanot- sen perusteluissa (HE 134/1973 vp) paneuduttiin 14753: toja sekä viime vuosina valmistuneita raportteja laajasti lain vaatiman kustannuslaskennan järjeste- 14754: valtion maksullisesta toiminnasta ja tietoja maksul- lyihin ja todettiin seuraavaa: "Toisaalta suoritteiden 14755: lisen toiminnan laajuudesta. Valtion maksullisen tarkkojen kustannusten laskemista on ilmeisesti 14756: toiminnan tulot olivat v. 1996 n. 7,45 mrd. mk ja usein pidetty vaikeana tehtävänä. Nykyisin lasken- 14757: maksullisen toiminnan alijäämä n. 980 Mmk. Mak- tatoimen kehityttyä voidaan suoritteiden kustan- 14758: sullisen toiminnan kokonaisalijäämä pieneni sel- nukset kuitenkin laskea suhteellisen helposti myös 14759: västi v. 1996. Vuonna 1995 alijäämä olin. 1,9 mrd. erillisenä toimenpiteenä. Niiden viranomaisten 14760: mk ja kokonaistulot 6,3 mrd. mk. Kertomusvuonna osalta, joiden niin sanottu sisäinen laskentatoimi 14761: valtion maksuperustelain nojalla hinnoitellun toi- on jo täydellisenä käytössä, ovat suoritteiden kus- 14762: minnan tuloista 80 o/o kertyi liiketaloudellisista ja tannuksia koskevat tiedot periaatteessa jatkuvasti 14763: 20 o/o julkisoikeudellisista suoritteista. Vuonna 1995 saatavissa ilman eri toimenpiteitäkin. Kun valtion- 14764: luvut olivat 84 o/o ja 16 o/o. hallinnon laskentatoimen kehittämistyössä pidetyn 14765: Valtion maksullisessa toiminnassa ei periaattees- tavoitteen mukaan sisäinen laskentatoimi tulisi 14766: sa pitäisi syntyä alijäämää, koska maksullisen toi- käyttöön kaikkien viranomaisten osalta viimeistään 14767: minnan taloudellisena tavoitteena on joko kustan- vuonna 1976, ei suoritteiden kustannusten selvitte- 14768: nusvastaavuus (julkisoikeudelliset suoritteet) tai lii- ly tämän jälkeen tuottaisi enää viranomaisille sa- 14769: ketaloudellinen kannattavuus (liiketaloudelliset nottavia vaikeuksia." 14770: suoritteet). Valtion maksuperustelaki sallii kuiten- Näin siis lainsäädännön valmistelijat näkivät ti- 14771: kin hyvin laajasti poikkeuksia näistä tavoitteista. lanteen v. 1973. Nykyistä (1.3.1992 voimaan tullut- 14772: Alijäämäisyys voi siten johtua joko siitä, ettei toimin- ta) maksuperustelakia koskevaan hallituksen esi- 14773: nan taloudellinen tavoite olekaan kustannusvastaa- tykseen ei enää sisälly tällaista optimismia. Lakieh- 14774: vuus tai ylijäämä, tai siitä, ettei kustannusvastaavuu- dotuksen perusteluissa todetaan sen sijaan seuraa- 14775: den tai ylijäämän tavoittelussa ole onnistuttu. Niinpä vaa: "Ehdotettujen uudistusten johdosta viran- 14776: lain mukaan maksu voidaan jättää kokonaan peri- omaisten tulisi entistä enemmän kiinnittää huomio- 14777: mättä, jos se on terveyden- ja sairaanhoitoon, ta taloushallintoonsa, kuten suoritetuotantonsa ra- 14778: muihin sosiaalisiin tarkoituksiin, oikeudenhoitoon, hoitukseen, suoritteidensa hinnoitteluun, laskutuk- 14779: ympäristönsuojeluun, koulutustoimintaan tai ylei- sen suunnitteluun sekä kirjanpidon kehittämiseen. 14780: seen kulttuuritoimintaan liittyvistä syistä peruste!- Liiketoiminnan luonteisessa maksullisessa toimin- 14781: 14782: 14783: 73 14784: nassa olisi suoritteiden kustannusten lisäksi tunnet- Ulkomaalaisvirasto 14785: tava markkinat ja kilpailutilanne. Henkilöstön rek- Ulkomaalaisviraston maksullisia suoritteita ovat 14786: rytoinnissa ja koulutuksessa tulisi entistä enemmän kansalaisuus-, oleskelulupa-, työlupa- ja viisumi- 14787: painottaa liiketoiminnan ja laskentatoimen tunte- päätökset sekä muukalaispassit ja pakolaisen mat- 14788: muksen merkitystä." kustusasiakirjat. Maksullisia julkisoikeudellisia 14789: suoritteita oli kertomusvuonna n. 6 000. 14790: Maksullisen toiminnan järjestelyistä hallinnon- Maksuttornia suoritteita ovat turvapaikkapää- 14791: alalla tökset, pakolaisille myönnetyt oleskeluluvat, suoje- 14792: Valtion maksullisen toiminnan tulot kasvoivat vuo- lutarpeen tai painavan humanitaarisen syyn joh- 14793: den 1995 n. 6,3 mrd. mk:sta kertomusvuoden n. dosta myönnetyt oleskelu- ja työluvat, lausunnot 14794: 7,45 mrd. mk:aan. Sisäasiainministeriön hallinnon- edustustoille oleskelu- ja työluvista, lausunnot per- 14795: alalla tulot olivat 491 Mmk v. 1995 ja 714 Mmk v. heenyhdistämisistä sekä karkottamis- ja käännyttä- 14796: 1996. Luvut kattavat sisäasiainministeriön saarnat mispäätökset. Maksuttornia suoritteita oli kerto- 14797: tulot sekä valtion maksuperustelain että eräiden musvuonna n. 12 000. 14798: erillislakien nojalla. Pelkästään valtion maksupe- Maksullisista suoritteista on monesti peritty 14799: rustelain nojalla sisäasiainministeriö keräsi maksu- omakustannushintoja alempia hintoja sosiaalisista, 14800: tuloja kertomusvuonna n. 591 Mmk. Kaikkiaan v. humanitaarisista ja kansainvälisiin sopimuksiin liit- 14801: 1996 julkisoikeudellisista suoritteista kertyi valtiolle tyvistä syistä. Lisäksi hinnoittelussa on otettu huo- 14802: 1,19 mrd. mk, mistä sisäasiainministeriön hallin- mioon Suomen ulkomaanedustustojen ja poliisin 14803: nonalan osuus muihin hallinnonaloihin verrattuna oleskelu- ja työluvista perimät hinnat. 14804: oli suurin eli n. 499 Mmk. Toiseksi suurin julkisoi- Liiketaloudellisia suoritteita on ollut vähän. Ne 14805: keudellisten suoritteiden tuottaja oli liikenneminis- ovat olleet yksittäisiä julkaisuja, jotka on hinnoitel- 14806: teriön hallinnonala, jolle kertyi tuloja n. 353 Mmk. tu omakustannusperiaatteen mukaisesti. 14807: Järjestys oli sama myös v. 1995. Maksulliselle toiminnalle ei ole asetettu erityisiä 14808: Liiketaloudellisten suoritteiden tuotanto oli sisä- tavoitteita, koska Ulkomaalaisviraston tekemien 14809: asiainministeriön hallinnonalalla julkisoikeudellis- päätösten taustalla on muu kuin taloudellinen voit- 14810: ta suoritetuotantoa vähäisempää.Tuloja kertyi v. to. Tiedot julkisoikeudellisten suoritteiden hinnoit- 14811: 1996 n. 92 Mmk. telua ja kustannuslaskentaa varten saadaan työ- 14812: Paikallishallintouudistuksella, joka tuli voimaan ajanseurannalla. 14813: 1.12.1996, ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Maa Ulkomaalaisvirastolla ei ole voimavaroja tuottaa 14814: on jaettu nykyisin 90 kihlakuntaan. merkittävästi maksullisia tietosuoritteita. Viraston 14815: ylläpitämän ulkomaalaisrekisterin käyttöoikeus on 14816: Sisäasiainministeriö vain tietoja työssään tarvitsevilla viranomaisilla, ja 14817: Sisäasiainministeriössä tuotetaan jonkin verran sen käyttö on maksutonta. 14818: maksullisia suoritteita. Julkisoikeudelliset suorit- Ulkomaalaisvirasto on kokenut ongelmalliseksi 14819: teet ovat pääasiassa erilaisia lupia. Maksullisuus ei sen, että koska suoria asiakaskontakteja ei ole, 14820: sinänsä ole ongelma, mutta sisäasiainministeriön maksut on perittävä poliisin kautta. Joskus asiak- 14821: mielestä on aihetta pohtia, onko tällaisten suorittei- kaat kieltäytyvät maksamasta. Esimerkiksi oleske- 14822: den tuottaminen ministeriössä tarkoituksenmu- luluvan tai Suomen kansalaisuuden saa, vaikka ei 14823: kaista. Ministeriön julkaisuja on hinnoiteltu liiketa- päätöstä maksaisikaan. Maksut on pyritty perimään 14824: loudellisin perustein. Julkaisut syntyvät usein mak- hakemusta jätettäessä, mikä saattaa olla asiakkaan 14825: suuoman viranomaistoiminnan oheistuotteina ja kannalta kohtuutonta etenkin kansalaisuushake- 14826: niiden hinnoitteluperusteet ovat epäselvät. Julkai- musten pitkien käsittelyaikojen johdosta. 14827: sut ovat usein luonteeltaan tiedottavia tai opastavia 14828: tai niillä on muutoin informatiivista merkitystä, ja Lääninhallitukset 14829: ministeriön mielestä olisikin harkittava, voitaisiin- Tulot lääninhallitusten suoritteista olivat v. 1995 ja 14830: ko julkaisujen maksullisuudesta luopua ainakin 1996 seuraavat: 14831: osittain. Kaupallinen toiminta sopii huonosti minis- 14832: teriölle. Jos hinnoitteluperiaatteita noudatettaisiin 1995 1996' 14833: tarkasti, lopputulos olisi asiakkaan kannalta usein 1 000 mk 14834: kohtuuton. Esimerkiksi joidenkin julkaisujen hin- Julkisoikeudelliset suoritteet 30 464 32 800 14835: nat voisivat nousta useisiin tuhansiin markkoihin, Liiketaloudelliset suoritteet 7 100 6 900 14836: mikäli niissä otettaisiin huomioon kaikki niiden Yhteensä 37 564 39 700 14837: tekemisestä aiheutuva työ. 1 Alustava tieto 14838: 14839: 14840: 14841: 14842: 74 14843: Lääninhallitusten tulot julkisoikeudellisista suo- Maistraattien maksullista toimintaa seurataan 14844: ritteista kertyvät lähinnä lupamaksuista (n. 63 %) ja suoritteiden määrällä, tulojen kertymällä ja kus- 14845: lainanhoitomaksuista (n. 21 %). tannusvastaavuuslaskelmin. Seuranta on toteutettu 14846: Lääninhallitusten liiketaloudelliset tulot kertyvät osana tulosohjausta ja -seurantaa. 14847: hallinnollisten tukipalvelujen myynnistä muille vi- Maksuperustelain voimaantulo ei ole sisäasiain- 14848: rastoille (n. 80 %) sekä kokous- ja koulutustilojen ministeriön mukaan vaikuttanut merkittävästi re- 14849: vuokrauksesta oheispalveluineen (n. 15 %). Muu kisterihallinnon viranomaisten työmäärään. 14850: liiketaloudellinen toiminta on vähäistä. Maistraattien tulossuunnittelua ja -seurantaa on 14851: Lääninhallitusten toiminnassa tapahtuneet muu- pyritty kehittämään yhtenäisemmäksi ja kattavam- 14852: tokset eivät näytä vaikuttaneen suoritteiden mää- maksi. Tässä samoin kuin Väestörekisterikeskuk- 14853: rään, koska tulot ovat kasvaneet esim. vuodesta sen laskentajärjestelmän kehittämisessä on ministe- 14854: 1995 vuoteen 1996 yli 2 Mmk:lla. Tosin voidaan riön mukaan kysymys enemmänkin järjestelmän 14855: todeta, että julkisoikeudellisista suoritteista saata- kehittämisestä vastaamaan tulosohjauksen ja ha- 14856: vat tulot pienenivät v. 1995 miljoona markkaa jautetun päätöksenteon tarpeita. Maksullisen toi- 14857: edellisvuotisista. minnan tarpeet otetaan huomioon kehitystyössä, 14858: Julkisoikeudellisista suoritteista kertyi v. 1995 mutta maksullinen toiminta ei ole yksinomainen 14859: silti arvioitua enemmän tuloja, koska nyttemmin syy järjestelmien kehittämiseen. Maistraattien seu- 14860: ympäristökeskuksille siirtyneiden tulojen vähentä- rannan kehittämistä on toteutettu antamalla entistä 14861: vä vaikutus oli arvioitua pienempi ja toisaalta lai- kattavampi ohjeistus suunnittelun ja seurannan to- 14862: nanhoitomaksuista saatavat tulot kasvoivat arvioi- teuttamisesta. Seurantaa kehitetään myös paikallis- 14863: tua enemmän. tasolla, koska rekisterihallinnossa 1.12.1996 toteu- 14864: Julkisoikeudellisten suoritteiden hinta vastaa tetussa organisaatiouudistuksessa useille maistraa- 14865: omakustannushintaa. Liiketaloudelliset suoritteet teille tuli päätoimipaikasta erillään olevia palvelu- 14866: on sisäasiainministeriön mukaan hinnoiteltu niin, yksiköitä, jollaisia rekisterihallinnossa ei aiemmin 14867: että niistä syntyy pieni kate. Koska palvelut on ole ollut. Uudistuksessa 59:stä kihlakunnan rekis- 14868: myyty suureksi osaksi muille valtion virastoille, teritoimistosta tuli 37 maistraattia ja 21:stä rekisteri- 14869: hinnat ovat ministeriön mukaan kuitenkin lähellä toimistosta muodostettiin maistraatin palveluyksik- 14870: omakustannushintaa. köjä. 14871: Valtion viranomaisiin nähden on noudatettu Rekisterihallinnon tulot olivat v. 1995 ja 1996 14872: tavanomaista palvelujen hinnoittelua. Lääninhalli- seuraavat: 14873: tusten alainen hallinto on saanut hallinnon tukipal- 14874: veluja (kirjanpito, palkanlaskenta, tietoteknisiä yl- 1995 1 1996 14875: läpitopalveluja) maksutta siten, että ne ovat osa 1 000 mk 14876: sisäasiainministeriön ja lääninhallituksen välistä 14877: tulossopimusta ja kehysrahoitusta. 14878: Arvioidut tulot 14879: Toteutuneet tulot 14880: 49 000 14881: 71 884 14882: l 66 000 14883: 69 768 1 14884: Lääninhallitusten hoitama tietopalvelu on suu- 1 14885: Alustava tieto 14886: rimmaksi osaksi neuvontaa ja ohjausta. Maksulli- 14887: suuden määrittelyssä ei sisäasiainministeriön ilmoi- 14888: tuksen mukaan ole huomattavia ongelmia. Rekisterihallinnon tulot nettoutettiin kokonai- 14889: suudessaan ensimmäisen kerran v. 1994 ja ensim- 14890: Rekisterihallinto mäiset nettoutuksen jälkeiset toteutumatiedot saa- 14891: Väestörekisterikeskus seuraa maksullista toimin- tiin vuoden 1995 talousarvion valmistelun jälkeen. 14892: taansa jatkuvasti laskentajärjestelmästä ja johdon Ensimmäiset tuloarviot olivat varsin varovaisia. 14893: tietojärjestelmästä. Viraston sisällä raportoidaan Rekisterihallinnon tuotettavaksi on tullut uusia 14894: johdon tietojärjestelmän avulla. Myös raportointi maksullisia suoritteita, joista tulevia tuloja on sisä- 14895: ostettujen palvelujen tuottajilta on jatkuvaa. Minis- asiainministeriön mukaan ollut vaikea arvioida. 14896: teriölle ja ulkopuolelle suuntautuva raportointi liit- Ensimmäisten arvioiden heikkoon osuvuuteen on 14897: tyy yleensä tulosohjaukseen. Väestörekisterikes- vaikuttanut myös suoritteiden arvioitua suurempi 14898: kuksen laskentajärjestelmää on uudistettu ja kus- määrä. Kertomusvuonna tietojen luovutuksien jul- 14899: tannuslaskenta on hoidettu vuoden 1997 alusta kisoikeudellisia hintoja laskettiin, minkä vuoksi 14900: toimintolaskennalla. Toimintalaskennan avulla myös tulojen arvioitiin pienenevän jonkin verran. 14901: kustannukset pystytään kohdistamaan entistä pa- Suoritteiden määrä ei enää kasvanut yhtä voimak- 14902: remmin ja oikeammin suoraan tuotteisiin. Tämä kaasti kuin aiemmin, mutta kysyntä kohdistui entis- 14903: helpottaa myös hinnoittelua. tä kalliimpiin suoritteisiin. Suoritteista saatavien 14904: 14905: 14906: 75 14907: tulojen arvioiminen on ministeriön mielestä ylipää- julkisoikeudelliset suoritteet. Pääsääntöisesti viran- 14908: tään vaikeaa, koska yleinen taloudellinen tilanne omaisille luovutettavat tiedot, yksityisille lakiin tai 14909: voi vaikuttaa ennalta arvaamattomasti rekisterihal- asetukseen perustuvaa tietotarvetta varten luovu- 14910: linnon suoritteiden kysyntään. Myös erilaiset julki- tenavat tiedot, eri laeissa määritellyt todistukset ja 14911: sen hallinnon toimet saattavat aiheuttaa arvaamat- tieteellistä tutkimusta varten luovutenavat tiedot 14912: tomia muutoksia suoritteiden kysyntään. hinnoitellaan omakustannusperiaatteen mukaan. 14913: Väestörekisterikeskuksen maksuttomia suorit- Maksupäätöksen tulkinta rekisterihallinnossa on 14914: teita ovat väestötietojärjestelmän ylläpito ja toimi- vakiintunut, eikä siinä ministeriön mielestä esiinny 14915: vuuden varmistaminen, uskonnollisten yhdyskun- suuria ongelmia. 14916: tien rekisterin pito, vihkimisoikeusrekisterin pito Maksullisuus sinänsä ei ole aiheuttanut valituk- 14917: sekä rekisterihallinnon paikallisviranomaisten oh- sia tai kanteluita. Valituksia syntyy lähinnä niissä 14918: jaus. Maistraattien maksuuomia suoritteita ovat tilanteissa, joissa asiakkaan saama suorite ei vastaa 14919: väestötietojärjestelmän tietojen keruu, tallentami- laadultaan asiakkaan odotuksia. Maksujen perin- 14920: nen ja tarkistaminen, seurakuntien ohjaus ja val- nässä ei sisäasiainministeriön mukaan ole merkittä- 14921: vonta väestökirjanpitoasioissa, sosiaalisen tuen tai viä ongelmia. Väestörekisterikeskuksen tietopalve- 14922: avustuksen hakemista varten annettavat virkatodis- lussa käytetään ennakkomaksuja. Nykyinen ulos- 14923: tukset tai vastaavat asiakirjat sekä avioliiton estei- ottokäytäntö on kuitenkin vaikeuttanut eri todis- 14924: den tutkinnat ja vihkimiset. Maksunomien suorit- tuksista aiheutuvien maksujen perintää, koska va- 14925: teiden tuottamiseen kuluu rekisterihallinnossa rattomaksi todetulta velalliselta ei maksua saada ja 14926: noin puolet voimavaroista. ulosottotoimet aiheuttavat maistraatille ulosotto- 14927: Sisäasiainministeriön päätöksessä vahvistetut maksun. Ulosottomaksu on 60 mk ja virkatodistuk- 14928: julkisoikeudellisten suoritteiden kiinteät maksut sen hinta 12 mk. Saamatta jääneet todistusmaksut 14929: vastaavat keskimääräisiä omakustannushintoja. ovat taloudellisesti häviävän pieni erä. 14930: Julkisoikeudellisista suoritteista, joille ei ole mää- Rekisterihallinnon osalta suoritteiden maksulli- 14931: rätty ministeriön päätöksessä kiinteää hintaa, peri- suus on sisäasiainministeriön mukaan tuotantota- 14932: tään tapauskohtaisesti omakustannusarvon perus- paan nähden paras tapa rahoittaa palvelut. Jokai- 14933: teella määrättävä hinta. Valtion viranomaisten välil- nen luovutettu tieto aiheuttaa luovuttajalle kustan- 14934: lä noudatetaan omakustannushinnoittelua ja viran- nuksia, ja kustannusten kattaminen maksuilla on 14935: omaisille on myös luotu omia suoritteita. Suoritteen tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Maksu kohdis- 14936: määritelmä on rekisterihallinnon tapauksessa riittä- taa kustannusrasituksen tietojen käyttäjälle. Tällöin 14937: vän selväpiirteinen. tuotantokustannukset ja palvelujen arvo käyttäjille 14938: Sisäasiainministeriö on asettanut väestökirjanpi- tulevat samanaikaiseen harkintaan. Budjettirahoi- 14939: don maksulliselle toiminnalle pääasiassa vaikutta- tus aiheuttaisi väistämättömiä ongelmia esim. suo- 14940: vuustavoitteita. Maistraattien kaupparekisteri- ja ritteiden kysynnän voimakkaasti kasvaessa. Tällöin 14941: yhdistysrekisteritehtävät ovat kauppa- ja teollisuus- rahoitus saattaisi osoittautua riittämättömäksi, ja 14942: ministeriön hallinnonalaan kuuluvia tehtäviä. Tie- hallinnon kyky tuottaa suoritteita jäisi jälkeen ky- 14943: tojen luovutusmäärille on asetettu vuosittain tavoit- synnästä. Rekisterihallinnossa veron ja maksukäsit- 14944: teita, jotka on saavutettu. Tavoitteilla pyritään väes- teen suhteen ei ole epäselvyyttä. 14945: tötietojärjestelmän mahdollisimman laajaan hyö- 14946: dyntämiseen, mikä on kokonaisuuden kannalta Poliisitoimi 14947: edullista. Lisäksi rekisterihallinnolle on asetettu Poliisilain ( 493/1995) 1 §:n mukaan poliisin tehtä- 14948: yleiset tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet vänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaa- 14949: Rekisterihallinnossa sisäasiainministeriön hal- minen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpi- 14950: linnonalan suoritteissa ei juurikaan ole vähäiseksi täminen sekä rikosten ennaltaehkäiseminen, selvit- 14951: luokiteltavaa maksullista toimintaa. Joitakin yksit- täminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisin on 14952: täisiä suoritteita voi olla vähän, mutta yleensä suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt teh- 14953: kyseessä on tietopalvelujen kokonaisuus, joka tuo- tävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiirinsä kuulu- 14954: tetaan väestötietojärjestelmästä, eikä tämän koko- vaa apua. 14955: naisuuden osalta ole epäselvyyksiä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi- 14956: Rekisterihallinnon keskeinen tehtävä on sisä- nen on poliisin perinteinen tehtävä. Sen sisältö on 14957: asiainministeriön mukaan viranomaisten kerää- laaja ja osaksi jäsentymätön. Yleisen järjestyksen ja 14958: mien tietojen luovutus. Luovutus tapahtuu väestö- turvallisuuden ylläpitämiseen on katsottu kuulu- 14959: tietolain perusteella hallinnollisena lupamenettely- van kaiken sellaisen poliisitoiminnan, jonka tarkoi- 14960: nä. Nykyisessä maksupäätöksessä on määritelty tus on luoda ja ylläpitää turvallista ja viihtyisää elin- 14961: 14962: 14963: 76 14964: ja toimintaympäristöä sekä torjua, estää ennakolta poikkeuksin, lentoliikenteen erityisistä turvalli- 14965: ja selvittää oikeudenloukkaukset ja häiriöt. suustoimista, irtokoiran talteenottoon liittyvistä toi- 14966: Poliisille viranomaisena kuuluvista tehtävistä mista, säädöksiin perustuvasta tietopalvelusta ja 14967: säädetään poliisilain ohella useisssa laeissa ja ase- jäljennöksistä sekä poliisin toimitiloihin ja kokeilu- 14968: tuksissa. Poliisi toimii usein esim.lupaviranomaise- hätäkeskuksiin liitetyn rikosilmoitinlaitteen ja polii- 14969: na. sin vastaanottaman vartioimisliikkeen välittämän, 14970: Sisäasiainministeriön mukaan lupatoimintaa lu- aiheettoman hälytyksen johdosta suoritetuista toi- 14971: kuun ottamatta palvelujen maksullistaminen sopii mista. 14972: melko huonosti poliisille. Pääosa poliisin toimin- Liiketaloudellinen toiminta on poliisihallinnossa 14973: nasta onkin maksutonta. vähäistä. Poliisi hinnoittelee liiketaloudellisin pe- 14974: Maksuperustelaki antaa soveltajalle väljän tul- rustein seuraavat suoritteet: automaattisen rikosil- 14975: kintamahdollisuuden harkittaessa maksuttomuu- moitinlaitteen liittäminen poliisin toimitiloihin tai 14976: den ja maksullisuuden rajaa, samoin harkittaessa kokeiluhätäkeskuksiin sekä laitteiston toimintaval- 14977: milloin on kyse kustannuksiltaan vähäisestä neu- miuden ylläpitäminen, tilauksesta annettavat jul- 14978: vomisesta, opastuksesta, ohjeiden annosta tai tie- kaisut, tilauksesta tehtävät suunnittelu-, asiantun- 14979: dottamisesta. Laaja tulkinnanvaraisuus aiheuttaa tija- ja konsultointipalvelut, tilauksesta tehtävät ti- 14980: sisäasiainministeriön mielestä erilaisia tulkintoja ja lastot ja selvitykset, poliisin hallitsemien tilojen, 14981: käytäntöjä eri viranomaisten välillä. kaluston ja välineiden tilapäinen käyttö, jäljennök- 14982: Erityisen ongelmallista poliisihallinnossa on si- set, postituspalvelut sekä pyynnöstä hankittavat 14983: säasiainministeriön mielestä se, ettei yleiseen jär- asiakirjat päätöksessä mainituin edellytyksin, polii- 14984: jestykseen ja turvallisuuteen tai rikostutkintaan liit- sihallinnon ulkopuolisille tarjottavat koulutuspal- 14985: tyvien suoritteiden maksullisuudesta tai maksut- velut ja koulutuspalvelut poliisihallinnossa, jos nii- 14986: tomuudesta ole maksuperustelaissa erityisiä sään- tä on saatavissa myös ulkopuolisilta, opetuksen 14987: nöksiä, kuten on esim. oikeushallinnon kohdalla. liitännäispalvelut, tilauksesta tehtävät tutkimus- ja 14988: Tällöin maksullisuuden tulkinta on jäänyt maksu- tuotekehityspalvelut, poliisin tekniikkakeskuksen 14989: päätöksen varaan. Lain puutteellisuuden vuoksi palvelut, erikois- ja arvokuljetusten avustaminen, 14990: maksupäätöksen soveltaminen on tuottanut ongel- varmistus- ja turvatehtävät ja kuljetuspalvelut polii- 14991: mia. Oikeusvaltion periaatteisiin kuitenkin kuuluu, sihallinnon ulkopuolisille sekä muut edellä mainit- 14992: että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitä- tuihin verrattavat suoritteet. 14993: minen sekä rikostutkiota ovat maksuttomia. Näin Kertomusvuonna tulot poliisin myöntämistä lu- 14994: poliisin maksupäätöksessä on määrättykin. vista, jotka ovat siis julkisoikeudellisia suoritteita, 14995: Valtion maksuperustelain voimaantulo ja lain olivat lähes kaksi kertaa suuremmat, kuin oli arvioi- 14996: nojalla annettu sisäasiainministeriön päätös polii- tu eli n. 400 Mmk. Vuoden 1996 poikkeuksellisen 14997: sin suoritteiden maksullisuudesta lisäsivät ainakin suuri tulojen lisäys aiheutui ns. e-ajokorttien suu- 14998: hetkellisesti poliisilaitosten työmäärää, koska polii- resta myöntämismäärästä, jota ei voitu ennakoida 14999: si luopui tällöin luvista maksettavan leimaveron talousarviota laadittaessa. 15000: perimisestä ja siirtyi maksujen perimiseen. Tämä Poliisilain 35 §:n 1 momentin mukaan poliisilla 15001: aiheutti uudenlaisen kassajärjestelmän käyttöön- on oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää 15002: oton ja siihen liittyvän kirjanpidon pitämisen. Työ- hoitamaan asetetulta yhteisöitä virkatehtävän suo- 15003: määrän kasvu kuitenkin tasaantui, kun uudet jär- rittamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat maksutta 15004: jestelmät oli omaksuttu. ja salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellais- 15005: Poliisin maksullisista julkisoikeudellisista sekä ta tiedon antamista ole laissa kielletty. Kehitys on 15006: liiketaloudellisista suoritteista määrätään stsa- kuitenkin johtamassa siihen, että viranomaiset pe- 15007: asiainministeriön päätöksessä. Julkisoikeudellisia rivät normaaleissa virkatehtävissä toisilleen tuotta- 15008: suoritteita, joista poliisi perii maksutaulukon mu- mistaan suoritteista maksuja, esim. poliisi on mak- 15009: kaisen kiinteän maksun, ovat erilaiset hakemukses- sanut tarvitsemistaan väestörekisteritiedoista. Läh- 15010: ta annettavat päätökset, pyynnöstä annettavat to- tökohtana on pidettävä sitä, että poliisin perusteh- 15011: distukset, ilmoitusten käsittely sekä pelikasinon tävien suorittaminen, kuten yleisen järjestyksen ja 15012: tarkastuskäynti. Lisäksi poliisi perii omakustannus- turvallisuuden ylläpitäminen ja rikostutkinta, on 15013: arvon mukaisen maksun petoeläinvahingon ja maksutonta. Sisäasiainministeriön mielestä ei ole 15014: eläinten lääkitsemisen tutkinnasta, käräjäpäivys- asianmukaista, että poliisi joutuisi maksamaan 15015: tyksestä, ampumaradan tarkastamisesta, bingo- muiden viranomaisten vähäisistäkin virkatoimista 15016: huoneiston hyväksymisestä sekä arpajaisten val- voidakseen suorittaa virkatoimia, joista ei itse peri 15017: vonnasta. Maksu peritään myös virka-avusta tietyin maksua. Tarkoituksena ei ministeriön mukaan ole 15018: 15019: 15020: 77 15021: se, että poliisille annettaisiin oikeus teettää muilla viranomaistoimintaa varten, varsinkin kun yleensä 15022: viranomaisilla merkittäviä selvityksiä tai tutkimuk- tietoja ovat pyytäneet kunnat, joilta tiedot on myös 15023: sia maksuttomasti, vaan se, että yksittäiset asiakir- kerätty. Käytännössä tietosuoritteiden menekki on 15024: joista tai rekistereistä saatavat tiedot ovat maksutto- ollut melko vähäinen, koska tietokannat eivät ole 15025: mia. Viranomaisten välinen tietojenvaihto edistää olleet täysin kattavia vaan vielä kehitteillä. Neuvon- 15026: usein myös tietoja luovuttavan viranomaisen tehtä- nan ja ohjauksen sekä maksullisten tietojen suh- 15027: viin liittyvien tavoitteiden toteutumista. teen ei em. syystä ole ollut ongelmia, eikä niitä 15028: Poliisihallinnossa on sisäasiainministeriön mie- uskota jatkossakaan syntyvän, sillä tiedot ova tilas- 15029: lestä ollut ongelmallista erottaa maksullisten tieto- totietoja, ja neuvonta sekä ohjaus koskevat erityyp- 15030: jen antaminen normaalista neuvonnasta ja ohjauk- pistä toimintaa. 15031: sesta. Poliisin suorittama neuvonta ja ohjaus liitty- Pelastusopistolle valtion maksuperustelaki sopii 15032: vät usein kiinteästi rikostorjuntaan, eikä maksulli- opiston mukaan vain osittain, koska opiston käsi- 15033: suutta ole voitu useinkaan pitää perusteltuna. Mak- tyksen mukaan kaikkeen pelastusalan täydennys- 15034: sullisuus on katsottu perustelluksi, jos tilaajan pyy- koulutukseen ei pitäisi ko. lakia soveltaa. Kerto- 15035: tämä palvelu aiheuttaa laajojen ylimääräisten selvi- musvuoden jälkeen opistolla on tarkoitus selvittää 15036: tysten tekemistä ja ylittää normaaliksi katsottavan maksulliseen koulutukseen liittyviä kysymyksiä. 15037: neuvonnan rajat. Julkisoikeudellisten suoritteiden omakustan- 15038: Sisäasiainministeriön mukaan valtionhallinnon nushinnasta on opiston ilmoituksen mukaan jou- 15039: hinnoitteluperusteissa tulisi ottaa huomioon tieto- duttu poikkeamaan, jotta palokunnat voisivat lä- 15040: jen luovuttaminen sellaista viranomaistoimintaa hettää oppilaita kursseille. Aiemminhan koulutus 15041: varten, josta ei peritä maksua. Harkita tulisi myös oli kokonaan ilmaista. Liiketaloudellisia suoritteita 15042: mahdollisuutta, ettei maksua perittäisi lainkaan. on alihinnoiteltu. Hintatukea koskeva maininta si- 15043: Valtionhallinnossa tulisi kokonaisuudessaan sel- sältyy momentin 26.80.21 perusteluihin. Kertomus- 15044: ventää tietosuoritteiden hinnoittelu ja maksullisuus vuonna määräraha maksullisen koulutustoiminnan 15045: valtion kokonaisetu huomioon ottaen. liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentami- 15046: Lupahallintoon liittyvät kustannukset poliisi voi seen oli 2 453 000 mk. Kaikkiaan maksullisen kou- 15047: ministeriön mukaan lähes täysin siirtää luvan tarvit- lutustoiminnan menot olivat n. 4,82 Mmk. 15048: sijalle. Luvista poliisi on pyrkinyt perimään maksun Pelastusopiston mukaan kunnat ovat valittaneet 15049: etukäteen. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, opiston koulutustarjonnan maksullisuutta. Palo- 15050: että niiden lupien määrä, jotka aiemmin jätettiin kuntien on ollut vaikea lähettää oppilaita kursseil- 15051: maksamatta ja lunastamatta, on vähentynyt. le, koska niiltä on puuttunut koulutusvaroja. Opis- 15052: Yhä useamman julkisen vallan palvelun muuttu- ton mielestä julkisten palvelujen muuttaminen 15053: minen maksulliseksi aiheuttaa sisäasiainministe- maksullisiksi ei ole hyvää kehitystä alalla, joka on 15054: riön mielestä myös ongelmia. Palveluja maksullis- perinteisesti tuotettu julkisin varoin. 15055: tettaessa tulisi ottaa huomioon myös eri hallinnon- 15056: alojen erityispiirteet. Poliisihallinnossa on palvelu- Rajavartiolaitos 15057: jen maksullistaminen ollut varovaista poliisihallin- Sisäasiainministeriön mielestä maksu perustelaki 15058: non erityisluonteen vuoksi. Lisäksi on erityisesti antaa selkeän perustan rajavartiolaitoksen julkisoi- 15059: korostettu, ettei poliisin maksullinen liiketaloudel- keudellisten ja liiketaloudellisten suoritteiden mak- 15060: linen toiminta saa häiritä maksutonta toimintaa sujen määräämiselle. 15061: kuten yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpi- Maksuperustelaki ei kuitenkaan sovellu rajavar- 15062: tämistä. tiolaitokselle siinä tarkoituksessa, että sen perus- 15063: teella ryhdyttäisiin laajasti hinnoinelemaan rajavar- 15064: Pelastushallinto tiolaitoksen tuottamat erilaiset palvelut ja että saa- 15065: Sisäasiainministeriön pelastusosastolla ei ole ase- tavat tulot olisivat olennainen osa laitoksen rahoi- 15066: tettu erityisiä tavoitteita maksulliselle toiminnalle, tusta. Rajavartiolaitos on ministeriön mielestä osa 15067: joka on vähäistä osaston muuhun toimintaan ver- ns. perusvaltiota, joka tuottaa valtion ja kansalais- 15068: rattuna. Kustannuslaskentaa on tehty ministeriön ten turvallisuuden kannalta välttämättömiä julkisia 15069: maksupäätöksen uusimisen yhteydessä. Asiakkaal- palveluita. Näitä peruspalveluita, esim. sisäistä tur- 15070: le on luovutettu joko oikeus käyttää tietokantoja tai vallisuutta ja rajojen valvontaa, ei ole täysin mah- 15071: tiedot poimitaan ministeriössä ja toimitetaan erik- dollista tai järkevääkään mitata rahallisesti. Suorit- 15072: seen asiakkaalle. Pelastusosaston mukaan hinnoit- teiden tuotanto määräytyy tilannearvioiden perus- 15073: teluperusteissa tulisi ottaa huomioon se, onko kyse teella viranomaisten harkitsemalla tavalla ja vain 15074: yleisestä tietopalvelusta ja tietojen luovuttamisesta vähäisesti asiakaslähtöisen kysynnän perusteella. 15075: 15076: 15077: 78 15078: Rajavartiolaitoksen maksullisia suoritteita, ns. myynnin määrää riittävän tarkasti. Osaltaan poik- 15079: kiinteähintaisia julkisoikeudellisia suoritteita, ovat keama johtuu myös vaikeudesta ennakoida ja bud- 15080: passintarkastajan myöntämä kauttakulkuviisumi ja jetoida tarkasti aluksilla ja veneillä suoritettavien 15081: kertaviisumi sekä rajavartiolaitoksen esikunnan satunnaisten sairaankuljetusten määrää. 15082: myöntämä ilmakuvauslupa. Omakustannusarvon Rajavartiolaitoksen lentotoiminta on valtion len- 15083: mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita ovat sai- totoimintaa, ja rajavartiolaitoksen ilma-aluksia 15084: raankuljetus ihmishengen pelastamiseksi oloissa, käyttävät myös muut sisäasiainministeriön hallin- 15085: joissa sairaankuljetusta ei voida muutoin toteuttaa, nonalan viranomaiset, kuten poliisi- ja pelastusvi- 15086: valtion erityiskuljetus henkilön turvallisuuden var- ranomaiset Niiden kanssa on sovittu vuosittaisesta 15087: mistamiseksi sekä lailla tai asetuksella rajavartiolai- lentotuntikiintiöstä. Niitä ei laskuteta, vaan sovitun 15088: tokselle säädetyn virka-apuvelvoitteen toteuttami- kiintiön mukaiset lentotunnit on sisällytetty rajavar- 15089: nen. Rajavartiolaitos ei yleensä tuota liiketaloudel- tiolaitoksen menoihin. Mahdollinen kiintiön ylittä- 15090: lisin perustein hinnoiteltavia suoritteita. Kuitenkin vä osa lentotunneista laskutetaan vastaanottajalta. 15091: liiketaloudellisesti hinnoitellaan tilojen, kaluston Sisäasiainministeriön maksutyöryhmän ehdo- 15092: tai laitteiden käyttö sekä palkatun henkilöstön ja tuksen mukaan turvasektorin suoritteiden tulisi olla 15093: asevelvollisten käyttö rajavartiolaitoksen ulkopuo- pääsääntöisesti maksuttomia. Työryhmä ehdottaa 15094: lisissa tehtävissä, tilauksesta tehtävät suunnittelu-, myös, että rajavartiolaitoksen suorittamien ihmis- 15095: asiantuntija- ja konsultointi palvelut, tilastot ja selvi- henkien pelastamiseksi välttämättömien sairaan- 15096: tykset sekä muu tietopalvelu ja muu tilaukseen tai kuljetusten, joita ei muuten voida suorittaa, tulisi 15097: toimeksiantoon perustuva suorite ulkopuolisille. olla maksuttomia. Tämä säästäisi hallinnon kustan- 15098: Rajavartiolaitoksen julkisoikeudellisista suorit- nuksia sekä rajavartiolaitoksessa että Kansaneläke- 15099: teista kertyneet tulot on esitetty seuraavassa taulu- laitoksessa. Tällainen muutos on tarkoitus toteuttaa 15100: kossa. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavia vuoden 1998 aikana. 15101: suoritteita ei ole tuotettu eikä niistä siis ole kertynyt Syksystä 1996 alkaen rajavartiolaitos on suoritta- 15102: tuloja. nut kokeilutoimintana lentoliikenteen turvatarkas- 15103: tuksia Turun ja Lapin lentoasemilla. Turvatarkas- 15104: 1995 1 1996 tuksista ei ole peritty maksua kokeilun aikana. Ne 15105: mk ovat Schengenin sopimuksen soveltamisen edellyt- 15106: Arvioidut tulot 1 200 000 1 2 288 000 tämiä sisärajatarkastuksia kompensoivia toimia. 15107: Toteutuneet tulot 2 224 010 3 088 443 Maksullisen toiminnan tulot ovat vain n. 0,2- 15108: 0,3% rajavartiolaitoksen määrärahoista, joten mak- 15109: Vuosina 1995 ja 1996 budjetoitujen ja toteutunei- sullinen toiminta voitaisiin sisäasiainministeriön 15110: den tulojen välinen ero johtuu sisäasiainministe- mielestä katsoa vähäiseksi ja siirtyä ilmaisperiaat- 15111: riön mukaan siitä, että talousarvioehdotuksen laa- teeseen. 15112: dinnan yhteydessä ei kyetty arvioimaan viisumien 15113: 15114: 15115: 15116: 15117: Edellä tässä kertomuksessa on ulkoasiainministeriön nassa. Jo pelkästään tämän vuoksivaltiontilintarkasta- 15118: hallinnonalan kohdalla sekä aiemmin vuoden 1995 ker- jien mielestä olisi syytä selvittää, mitä muutostarpeita 15119: tomuksessa kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- nykyiseen lakiin on mahdollisesti syntynyt. Viranomais- 15120: nonalan kohdalla käsitelty valtion maksuperustelain ten välisten suoritteiden maksullisuuteen liittyvät kysy- 15121: soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Valtiontilintarkas- myksetvaativat ennen muuta nopeita ratkaisuja. Muita 15122: tajien kannanottoja ei tässä siksi enää laajemmin tois- tärkeitä kysymyksiä valtiontilintarkastajien mielestä 15123: teta, vaikkakin joihinkin mielipiteisiin on syytä uudel- ovat mm., mitkä ovat valtion maksullisen toiminnan 15124: leen palata. Kun maksuperustelainsäädäntöä säädet- tavoitteet ja periaatteet, miten määritellään maksulli- 15125: tiin, oletettiin, että valtiotuottaa suoritteita ulkopuolisil- nen ja maksuton toiminta sekä miten tulisi tietojen luo- 15126: le tahoille ja perii niistä sitten maksun. Käytännössä vutuksen maksullisuus tai maksuttomuus järjestää. 15127: valtaosa valtion maksuista kertyy kuitenkin valtiolta Myös verotuksen ja maksullisuuden välistä suhdetta 15128: itseltään eri virastojen välisessä suoritteiden hankin- tulisi pohtia. 15129: 15130: 15131: 79 15132: Valtiontilintarkastajat toistavat jo aiemmin esittä- syytä selventää, millä edellytyksillä hintatukea voidaan 15133: mänsä kannan liiketaloudellisen toiminnan sopivuu- talousarviossa osoittaa. 15134: desta ja tarpeellisuudesta viranomaistoiminnan yhtey- Lopuksi valtiontilintarkastajat kiinnittivät huomiota 15135: dessä. Ainakaan ministeriöissä ei pitäisi olla liiketalou- poliisin tietojensaannin maksullisuuteen. Poliisilain 15136: dellista suoritetoimintaa lainkaan. Valtiontilintarkasta- 35 §:n mukaan poliisilla on oikeus saada viranomaiselta 15137: jat uudistavatkin jo aiemmin tekemänsä ehdotuksen, virkatehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja 15138: että olisi asetettava erityinen selvitysmies, joka laajasti asiakirjat maksutta ja salassapitovelvollisuuden estä- 15139: pohtisi nykyisen lain ongelmia ja tekisi ehdotuksen, mättä. Käytännössä kuitenkin poliisi ei ole saanuttieto- 15140: miten valtion maksupolitiikkaa kokonaisuutena pitäisi ja maksutta vaan poliisi on maksanut esimerkiksi väes- 15141: uudistaa. Ansiokasta perusaineistoahan on Valtiokont- törekisterin tiedoista. Maksullisuutta on perusteltu po- 15142: tori jo tähän mennessä julkaissut. Sen muistiot koske- liisin henkilörekistereistä annetun lain säännöksillä ja 15143: vat valtion maksullista toimintaa vuosina 1992-1994, sisäasiainministeriön päätöksellä rekisterihallinnon 15144: 1995 ja 1996. Sekä sisäasiainministeriö että ulkoasiain- suoritteiden maksuista. Valtiontilintarkastajien mieles- 15145: ministeriö ovat julkaisseet kertomusvuoden aikana tä maksujen perintä on ollut virheellistä. Tämä johtuu 15146: muistion oman hallinnonalansa maksupolitiikan perus- ennen kaikkea siitä, että valtion maksuperustelain 2 §:n 15147: teista. Aineistoa on siis kertynyt runsaasti, ja sen poh- mukaan sanottu laki on toissijainen eli sitä ei sovelleta, 15148: jalta selvitysmiehen olisi mahdollista luoda suuntavii- jos muussa laissa on säädetty maksuun liittyvästä 15149: vat valtion viranomaisten maksu politiikalle. asiasta, kuten esim. poliisilaissa on tehty. Maksujen 15150: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on hyvin tär- perinnän perusteluiksi ei myöskään voida käyttää polii- 15151: keä osa valtion maksullisessa toiminnassa. Samaan sin henkilöstörekistereistä annettua lakia, koska se ei 15152: aikaan kun valtion maksullisen toiminnan tulot kasvoi- säätele suoritteiden maksullisuutta lainkaan. Sen anta- 15153: vat n. 10 %, sisäasiainministeriössä kasvu oli yli 20 %. misen syyhän oli se, että uuden henkilörekisterilain 15154: Julkisoikeudellisista suoritteista sisäasiainministeriön johdosta oli aiemmin asetustasolla säädetyt poliisin 15155: hallinnonalan osuus muihin hallinnonaloihin verrattuna henkilöstörekistereitä koskevat säädökset saatettava 15156: on ollut suurin. Tämän vuoksi sisäasiainministeriön laintasoisiksi. Ministeriötason päätöksillä taas ei luon- 15157: hallinnonalan ratkaisuilla on runsaasti vaikutuksia nollisestikaan voida tehdä maksulliseksi sellaista tieto- 15158: kaikkiin muihin ministeriöihin. Saattaisi siis olla luonte- jen saantia, joka lakitasolla on säädetty maksuttom- 15159: vaa, että valtion maksupolitiikan yleisiä suuntaviivoja ja aksi. Jos poliisin tietojen saannin maksullisuutta aio- 15160: tavoitteita hahmoteltaisiin nimenomaan sisäasiainmi- taan kuitenkin jatkaa, sellainen menettely on valtionti- 15161: nisteriön aloitteesta ja johdolla. lintarkastajien mielestä mahdollista vain siten, että po- 15162: Lisäksi valtiontilintarkastajat puuttuvat pariin yksi- liisilain 35 §:ää muutetaan niin, ettei siinä säädetä mak- 15163: tyiskohtaan sisäasiainministeriön hallinnonalalta: suttomuudesta mitään. Tällöin näiden tietojen saantiin 15164: Pelastusopisto on asianmukaisesti merkinnyt ali- sovellettaisiin valtion maksuperustelakia. Kysymyshän 15165: hinnoiteltujen liiketaloudellisten suoritteidensa hinta- on siitä, kumman määrärahoista vuositasolla tietojen 15166: tuen valtion talousarvioon. Valtiontilintarkastajien mie- hankinnasta aiheutuvat noin viiden miljoonan markan 15167: lestä juuri näin on lainsäädännössä edellytettykin. Kun kustannukset suoritetaan Väestörekisterikeskukselle, 15168: laissa kuitenkin käytetään sanontaa, että valtion ta- poliisin vai keskuksen. Valtiontilintarkastajien mielestä 15169: lousarviossa voidaan osoittaa määräraha liiketalou- tällainen kustannusten jako kahden eri viranomaisen 15170: dellisin perustein hinnoiteltujen suoritteiden alentami- kesken on tässä tapauksessa jo ratkaistu poliisilain 15171: seksi, olisi tätä selvennettävä siten, että voidaan-sana 35 §:ssä, koska tietojen saanti on siinä säädettty polii- 15172: korvataan on osoitettava -sanonnalla. Kaikkiaan olisi sille maksuttomaksi. 15173: 15174: 15175: 15176: 15177: Poliisin tehtäväkentän laajuus valvontavelvollisuudesta oli säädetty myös erilai- 15178: sissa järjestyssäännöissä. Kannanotossaan valtionti- 15179: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta lintarkastajat kiinnittivät tuolloin huomiota siihen, 15180: 1983 (s. 41--46) selvitettiin poliisin valvontavelvol- että poliisille on aikojen kuluessa annettu runsaasti 15181: lisuuden laajuutta. Pelkästään poliisin suoranaista sellaisia valvonta- ja muita tehtäviä, jotka eivät 15182: valvontavelvollisuutta koskevia lakeja ja asetuksia välittömästi liity yleisen järjestyksen ja turvallisuu- 15183: todettiin tuolloin olevan yli 40. Sen lisäksi poliisin den ylläpitämiseen. Valtiontilintarkastajat katsoi- 15184: 15185: 15186: 80 15187: vat, että sisäasiainministeriön tuli ryhtyä sellaisiin 7. Virka-aputoiminta. Poliisi on useiden eri sään- 15188: toimiin, joilla poliisille kuulumattomat yleisen jär- nösten nojalla velvollinen antamaan virka-apua. 15189: jestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen liittymät- Lähes 40 laissa tai asetuksessa on sellaisia virka- 15190: tömät tehtävät siirretään muille viranomaisille. apuvelvollisuussäädöksiä, jotka koskevat yleisesti 15191: kaikkia viranomaisia. Lisäksi lähes 70 laissa tai 15192: Poliisin tehtävien laajuus eri toimintojen asetuksessa poliisille on asetettu velvollisuus antaa 15193: perusteella tarvittaessa virka-apua. 15194: Poliisilain (493/95) voimaantulo 1.10.1995 ei sinäl- 8. Eräät erityispalvelut. Poliisin tehtävänä on eri 15195: länsä laajentanut poliisin tehtäväkenttää, koska säädösten perusteella pitää yllä erilaisia rekistereitä 15196: uudessa laissa monelta osin vain kirjattiin lakiin jo ja antaa niistä tietoja. Laaja velvollisuus on myös 15197: aiemmin tavanomaisen oikeuden nojalla hoidettuja erilaisten tilastojen ja määräaikaisilmoitusten hoita- 15198: tehtäviä. Uudessa laissa kuitenkin painotetaan eri- minen. Erilaisista kuljetuspalveluista on säädetty 15199: tyisesti ennalta estäviä toimia vähennettäessä rikol- useassa eri laissa. Pelastuspalveluun liittyy myös 15200: lisuutta sekä erilaisia häiriöitä ja onnettomuuksia. runsaasti tehtäviä. Tiedoksiantotehtäviä on säädet- 15201: Mainittuun vuoden 1983 valtiontilintarkastajain ty poliisille n. 10 laissa ja asetuksessa. 15202: kertomukseen sisältyi laaja luettelo, jossa laki- ja Lupien myöntämiseen liittyvät tehtävät ovat 15203: asetuskohtaisesti todettiin poliisin tehtävät. Tässä vuosien mittaan lisääntyneet. Vaikka itse säädös- 15204: kertomuksessa sen sijaan ryhmittämällä tehtäviä pohja ei ole laaja, parikymmentä lakia ja asetusta, 15205: suurempiin kokonaisuuksiin voidaan tehtävien tehtäviä on näiden pohjalta n. 200. 15206: laajuutta havainnollistaa. 15207: 1. Hälytys- ja päivystystehtävät Tähän liittyvät Poliisin varsinaiseen tehtävään liittymättömät 15208: kaikki ne tilanteet, joissa yleisö tarvitse poliisin tehtävät 15209: apua. Poliisin tehtävä on poliisilain mukaan oikeus- ja 15210: 2. Tutkintatoiminta. Tässä tehtävät voidaan ja- yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen jär- 15211: kaa kahteen ryhmään, varsinaiseen rikostutkintaan jestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä ri- 15212: ja erityislaeissa säädettyyn poliisitutkintaan. Tut- kosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyte- 15213: kiotavelvollisuudesta on säädetty liki 30 laissa tai harkintaan saattaminen. 15214: asetuksessa. Poliisin tehtäväkenttä on niin laaja, että on vai- 15215: 3. Ennalta estävän toiminnan erityismuotoja. kea erottaa siihen kuuluvia ja kuulumattomia teh- 15216: Tähän ryhmään kuuluu ennen muuta varsinainen täviä. Sisäasiainministeriön mielestä kuitenkin 15217: rikostorjunta, mutta myös kaikki ne toimenpiteet, eräiden kaupusteluun liittyvien toimintojen, kuten 15218: joihin voidaan ryhtyä ennen yksittäisen rikoksen kirpputoritoiminnan valvonta soveltuu huonosti 15219: tapahtumista. Tällöin kyseessä ovat mm. tiedotta- poliisin päätehtävään, koska siihen liittyvät lieveil- 15220: minen, laillisuus- ja liikennekasvatus, nuorisotyö ja miöt ovat lähinnä veronkiertoa. Sisäasiainministe- 15221: suojausneuvonta. riön mielestä poliisille kuuluvista valvontatehtävis- 15222: 4. Syyttäjätoiminta. Tähän ryhmään kuuluvat tä elinkeinojen ja kaupustelun valvontaan liittyvät 15223: neuvonta, noutotehtävät, esiintyminen oikeudessa tehtävät tulisi siirtää esim. lääninhallituksille. 15224: ja käräjäpäivystys. Myöskin pienien peltikolarien yksityiskohtaisen 15225: 5. Ulosottotoimin ta. Ulosottolakiin sisältyy eräitä tutkinnan voisivat vakuutusyhtiöt hoitaa, koska 15226: tehtäviä, jotka on määrätty poliisille. niissä useimmiten on kyse huolimattomuudesta 15227: 6. Valvontatehtävät Nämä tehtävät muodostavat eikä tahallisesta rikoksesta. Poliisin osuus niissä 15228: hyvin laajan kokonaisuuden. Yleisen järjestyksen voisi ministeriön mielestä olla vain heti tapahtu- 15229: ja turvallisuuden voimassa pitämisen lisäksi polii- man jälkeen tapahtumapaikalla käynti sekä osa- 15230: silla on monia muitakin valvontatehtäviä. Liiken- puolten toteaminen ja todisteiden tallennus. Tur- 15231: teen valvontaa säädellään n. 20 laissa tai asetukses- vatarkastuksia lentoliikenteessä koskevan lain 15232: sa. Ulkomaalaisvalvontaa säädellään myös usealla (305/94) myötä poliisilta siirtyi n. 26 henkilötyö- 15233: säädöksellä. Muut valvontatehtävät kohdistuvat vuoden panos Ilmailulaitoksen otettua vastuun 15234: elinkeinotoimintaan, huveihin ja peleihin, sosiaali- näiden tarkistuksien suorittamisesta. Myös passin- 15235: ja terveystoimeen, oikeushallintoon, sisäasiainhal- tarkastustehtävien siirtyminen rajavartiolaitoksen 15236: lintoon, talous- ja ympäristöhallintoon ja eräiden vastuulle Helsinki-Vantaan lentoasemaa lukuun 15237: muiden säännösten pohjalta määrättyihin tehtäviin. ottamatta on sisäasiainministeriön mukaan edes- 15238: Esimerkiksi elinkeinotoiminnan sekä huvien ja pe- auttanut poliisihenkilöstön suuntaamista varsinai- 15239: lien valvontaa koskevia määräyksiä on ainakin yli seen poliisitoimintaan (vaikutus vähintään 30 15240: 10 laissa tai asetuksessa. henkilötyövuotta). 15241: 15242: 15243: 6 370148 81 15244: Poliisin myöntämien erilaisten lupien määrää on hoitaa jokin laillinen tehtävä, kuten virka-aputehtä- 15245: sisäasiainministeriön ilmoituksen mukaan pyritty vissä yleensä on asianlaita. Poliisi ei myöskään ole 15246: järjestelmällisesti rajaamaan vain niihin, jotka liitty- voinut vastustaa sellaisia uusia tehtäviä, mitkä liitty- 15247: vät yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Mui- vät toiminnan laillisuuden valvontaan, koska se on 15248: den viranomaisten päätökset voivat kuitenkin yksi poliisin päätehtävistä. Näissä yhteyksissä polii- 15249: oleellisesti lisätä poliisin lupahallintoon käyttämää si on lausunnoissaan säännönmukaisesti huomaut- 15250: työpanosta. tanut, että uusien tehtävien vaatimat voimavarat on 15251: Sisäasiainministeriön käsitys poliisin tehtävä- saatava. Vaatimukset eivät ole yleensä johtaneet 15252: määrien kehityksestä on, että ns. palvelu- ja virka- voimavaralisäyksiin eräitä poikkeuksia lukuun ot- 15253: aputehtävät lisääntyvät edelleen, koska poliisi on tamatta, kuten talousrikosohjelman lisärahoitus. 15254: yksi niistä harvoista valtionhallinnon viranomaisis- Poliisia on miltei poikkeuksetta kuultu lainsäädän- 15255: ta, joilla on paikallistasolla toimiva palveluorgani- nön valmisteluvaiheessa, mutta voimavaraselvityk- 15256: saatio. Toisaalta poliisi on ainoa viranomainen, siä poliisin osalta ei näissä yhteyksissä ministeriön 15257: jolla on laillinen oikeus käyttää voimakeinoja ja mielestä ole tehty. Yleensäkään muut ministeriöt 15258: antaa virka-apua muille, jos heidän laillisia toimen- eivät sisäasiainministeriön mielestä ole kiinnostu- 15259: piteitään häiritään tai estetään. Tämän vuoksi on neet poliisin voimavaroista, vaikka tehtäviä poliisil- 15260: sisäasiainministeriön mielestä ensiarvoisen tär- le järjestävätkin. 15261: keää, että poliisin voimavarat turvataan siten, ettei 15262: poliisi joudu vähentämään henkilöstöä, kuten vii- Vankien kuljetuksesta poliisille aiheutuva 15263: me vuosina on jouduttu tekemään. Niin kutsuttujen työmäärä 15264: sivutehtävien lisääntyminen aiheuttaa sen, että po- Rangaistusten täytäntöönpane kuuluu oikeusmi- 15265: liisi joutuu vähentämään panostustaan niillä toi- nisteriön hallinnonalalle. Vankeinhoitoasetuksen 15266: minta-alueilla, joilla sillä ei varsinaisesti ole yksi- (878/95) mukaan vankeinhoitoviranomaiset huo- 15267: tyiskohtaisia lakisääteisiä velvoitteita. Tällaisia toi- lehtivat vankiloiden välisestä ja vankivaunussa ta- 15268: minta-alueita ovat mm. liikenteen valvonta ja järjes- pahtuvista kuljetuksista sekä vangin kuljettamisesta 15269: tyksen ja turvallisuuden valvonta yleisillä alueilla. oikeuteen tai sairaanhoitoon siinä kunnassa, missä 15270: Näin ollen juuri tärkeänä pidetty rikoksia, häiriöitä vankila sijaitsee. Muusta kuljetuksesta huolehtii 15271: ja onnettomuuksia ennalta estävä toiminta vähenee poliisi. Poliisin ja vankeinhoitoviranomaisten väli- 15272: ensimmäiseksi. sessä yhteistyössä ei sisäasiainministeriön mukaan 15273: Poliisi joutuu jatkuvasti asettamaan tehtäviään ole ollut ongelmia. Kuitenkin vankien kuljetukset 15274: tärkeysjärjestykseen, mutta säädetyt tehtävänsä sen tuomioistuimeen, vartiointi ja käräjäpäivystykset 15275: on kuitenkin hoidettava. Käytännössä on niin, että sitovat ministeriön mielestä poliisin väheneviä voi- 15276: esimerkiksi kaupustelun valvontaa poliisi ei juuri- mavaroja tehtäviin, jotka eivät poliisille toiminnalli- 15277: kaan, ilman asioihin liittyviä ilmiantoja, ehdi tehdä. sesti kuulu. Poliisit näihin tehtäviin joudutaan otta- 15278: Liian vähälle vaivonnalle ovat sisäasiainministeriön maan yleisen järjestyksen ja liikenteen valvontaan 15279: mielestä jääneet myös metsästys-, kalastus- ja luon- muuten käytetystä henkilöstöstä. 15280: nonsuojelunormien noudattamisen valvonta, kos- Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan kaikki 15281: ka tällainen valvonta edellyttää aikaa ja erikoiska- tutkiotavankien ja vankeusvankien kuljetuksiin ja 15282: lustoa, joita kumpaakaan poliisilla ei ole riittävästi. vartiointiin liittyvät tehtävät tulisi viipymättä siirtää 15283: Poliisi ei sisäasiainministeriön mielestä ole vankeinhoitoviranomaisten vastuulle. Asiaan liitty- 15284: yleensä vastustanut sellaisia säädöksiä, jotka tuovat vää uutta lainsäädäntöä on valmisteltu oikeusmi- 15285: sille uusia tehtäviä, jos niissä on ollut kyse tarpeesta nisteriön vankeinhoito-osastolla. 15286: käyttää voimakeinoja viimeisenä mahdollisuutena 15287: 15288: 15289: 15290: 15291: Poliisin työtehtävien määrä näyttää jatkuvasti pysyvän selle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Pelkkien pitkien 15292: varsin suurena. Tähän on luonnollisena selityksenä se, työtehtäväluetteloiden esittely ei kuitenkaan antane 15293: että poliisi on kuitenkin yksi niistä harvoista viranomai- aivan oikeaa kuvaa poliisin työtehtävien laajuudesta, 15294: sista, jolla on kaikkialla toimiva paikallisorganisaatio. koska monettehtävät konkretisoituvatvasta sitten, kun 15295: Toisaalta poliisin on myös lain mukaan annettava jokai- niistä tehdään ilmoitus poliisille. 15296: 15297: 15298: 82 15299: On kuitenkin aiheellista jatkuvasti seurata poliisin Vankien kuljetusten tulisi olla kokonaan vankainhoito- 15300: työtehtävien laajuutta. Työtehtävien mahdollinen laa- laitoksen vastuulla. Päihtyneiden säilössäpito pitäisi 15301: jentuminen ei saa haitata poliisin päätehtävää eli ylei- siirtää sosiaali- ja terveysministeriölle, ja sitä varten 15302: sen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä. Tämän tulee luoda kattava selviämisasemaverkosto. On kui- 15303: vuoksi on käytävä jatkuvaa keskustelua siitä, voitaisiin- tenkin syytä korostaa, että poliisitoimelle jää aina joka 15304: ko joitakin tehtäviä siirtää poliisilta muille viranomaisil- tapauksessa suuri määrä tehtäviä, ja sen vuoksi tulee 15305: le, vaikka tiedetäänkin, että tehtävien siirto on vaikeaa, huolehtia siitä, että poliiseja riittää kenttätehtäviin. Täl- 15306: jos samanaikaisesti ei ole mahdollista saada lisävoi- löin erilaiset yhteistyömuodottulevat yhä tärkeämmik- 15307: mavaroja uusia tehtäviä vastaavasti. Valtiontilintarkas- si. Poliisin ja pelastustoimen yhteisiä hätäkeskuskokei- 15308: tajien käsityksen mukaan elinkeinojen valvontaan liit- luja on syytä jatkaa. Sen sijaan sellaista kehitystä, jon- 15309: tyvät tehtävät tulee siirtää lääninhallituksille. Passin- ka seurauksena erilaiset vartiointiliikkeet hoitaisivat 15310: tarkastus tulisi siirtää kokonaisuudessaan rajavartio- poliiseille kuuluvia järjestyksen ja turvallisuuden ylläpi- 15311: laitokselle. Tällainen muutos toteutettaneenkin v. 1998. toon liittyviä tehtäviä, on syytä voimakkaasti vastustaa. 15312: 15313: 15314: 15315: 15316: Suojelupoliisin aseman kehittäminen mistä myös Suomessa. Siitä huolimatta, että viime 15317: vuosina on esiintynyt joitain yksittäisiä sisäisen 15318: Suomalaisen suojelupoliisin erikoisuus vertailtaes- turvallisuuden ongelma-alueita, suojelupoliisin toi- 15319: sa eräisiin muihin Länsi-Euroopan maihin on se, menkuva oli valiokunnan mielestä kansainvälises- 15320: että Suomessa on itsenäisyyden aikana ollut kolme sä toimintaympäristössä siirtynyt entistä enemmän 15321: toisistaan poikkeavaa yksikköä. Vuosina 1919--45 ulkoisen turvallisuuden takaamiseen. 15322: toimi etsivä keskuspoliisi eli valtiollinen poliisi I eli Ulkoasiainvaliokunnassa käsiteltävät asiat sivua- 15323: ns. valkoinen Valpo ja v. 1945--48 valtiollinen vat suojelupoliisin pääasiallista toimialaa. Valio- 15324: poliisi II eli ns. punainen Valpo. Vuodesta 1949 on kunta pitikin luontevana, että suojelupoliisin ja 15325: toiminut nykyinen suojelupoliisi. Toiminnalle on ulkoasiainvaliokunnan välille luotaisiin järjestelmä, 15326: ollut ominaista, että perinteet ja yhteydet em. yksi- jolla valiokunta kykenisi seuraamaan suojelupolii- 15327: köiden välillä ovat olleet melko vähäisiä. Eri aikoi- sin toimintaa. Samalla valiokunnalle tarjoutuisi 15328: na toimineiden yksikköjen toiminta on ollut hyvin mahdollisuus saada ajankohtaista informaatiota 15329: erilaista ja kohdistunut keskenään erilaisiin ihmis- valtion turvallisuutta koskevista kysymyksistä. Toi- 15330: ryhmiin tai kansalaistoimintoihin. Nykyisin suoje- saalta suojelupoliisin parlamentaariseen seuran- 15331: lupoliisi seuraa poliittisten ääriliikkeiden tai radi- taan liittyy myös tärkeitä periaatteellisia oikeustur- 15332: kaaliliikkeiden toimintaa, ehkäisee laitonta tiedus- vaan ja kansalaisoikeuksiin liittyviä näkökohtia, 15333: telutoimintaa, torjuu kansainvälistä terrorismia ja minkä vuoksi valiokunnan mielestä oli myös selvi- 15334: vartioi turvallisuutta. tettävä, olisiko myös muiden valiokuntien, lähinnä 15335: perustuslakivaliokunnan, oltava osallisena suojelu- 15336: Suojelupoliisia koskevia ehdotuksia ja hankkeita poliisin parlamentaarisessa seurannassa. 15337: Suomalaisesta turvallisuuspoliisista on koko itse- Suojelupoliisin toimintaa on kehitetty 1990-lu- 15338: näisyyden ajan keskusteltu runsaasti. Jo 1920-lu- vulla eri hankkeissa. Viraston hallinnon kehittämis- 15339: vun jälkeen käytiin runsaasti keskusteluja etsivän työryhmä työskenteli v. 1990-91, ja suurin osa 15340: keskuspoliisin (EK) asemasta. Tällöin tehtiin ehdo- työryhmän esityksistä on toteutettu. Aluehallinto 15341: tuksia, joiden mukaan EK voitaisiin kokonaan lak- 2000 -hankkeen yhteydessä laadittiin suunnitelma, 15342: kauttaa ja sille kuuluvat tehtävät uskoa pääkaupun- jonka mukaan suojelupoliisin toimintaa keskite- 15343: kiseudun suurimmalle poliisilaitokselle. tään suurempiin yksiköihin. Suojelupoliisin oman 15344: Ulkoasiainvaliokunta käsitteli suojelu poliisin hallinnon kehittämistä varten on kertomusvuoden 15345: parlamentaarista seurantaa mietinnössään (UaVM jälkeen käynnistetty SUPO 2006 -projekti, jossa 15346: 20/1996 vp), jonka se antoi hallituksen vuoden tarkastellaan viraston toimintaa eri puolilta. 15347: 1995 toimenpidekertomuksesta. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden 15348: Ulkoasiainvaliokunta piti tarpeellisena turvalli- seurantaa varten suojelupoliisi on valmistamassa 15349: suuspoliisin parlamentaarisen seurannan järjestä- suunnitelmaa työnjaosta keskusrikospoliisin kans- 15350: 15351: 15352: 83 15353: sa. Tämän suunnitelman mukaan torjunta- ja tut- nisteriön määräyksen nojalla suojelupoliisille kuu- 15354: kintavastuu tulee olemaan edelleen keskusrikos- luvat maan- ja valtiopetosten (RL 12 ja 13 luvut) 15355: poliisilla, suojelupoliisi osallistuu tiedonhankin- tutkinta sekä sisäasiainministeriön erikseen mää- 15356: taan välittämällä mm. kansainvälisen yhteydenpi- räämät tutkintatehtävät. Jo tehtävämäärittelyn 15357: don ja oman tiedonhankintansa kautta saatuja, puitteissa suojelupoliisi on osa valtion turvalli- 15358: tavanomaiseen rikollisuuteen liittyviä tietoja suusjärjestelmää. 15359: KRP:lle. Suojelupoliisi avustaa muutenkin tarvitta- Keskusrikospoliisin tehtävänä on lain (110/92) 15360: essa keskusrikospoliisia ja paikallispoliisia. nojalla torjua kansainvälistä, järjestäytynyttä, am- 15361: mattimaista, taloudellista ja muuta vakavaa rikolli- 15362: Suojelupoliisin organisaatio suutta, suorittaa tutkintaa sekä kehittää rikostorjun- 15363: Laki ja asetus suojelupoliisista vahvistettiin taa ja rikostutkintamenetelmiä sekä poliisin tieto- 15364: 17.12.1948 (878/48 ja 879/48). Suojelupoliisin pe- järjestelmiä. 15365: rustamisen yhteydessä 1.1.1949 sillä oli viisi tarkas- Verrattaessa suojelupoliisin toimintaa keskusri- 15366: tuspiiriä, joista kussakin oli kaksi lääniä. Laki ja kospoliisin tai muiden poliisiyksiköiden toimintaan 15367: asetus kumottiin vasta poliisilain myötä (84/66), eroksi muodostuu sisäasiainministeriön mukaan 15368: jonka jälkeen on tullut jo seuraavakin poliisilaki koko toiminnan tavoite, jolla on merkitystä myös 15369: (493/95). Nykyisin suojelupoliisia koskevat sään- toimintatapaan. Rikospoliisityössä on korostetusti 15370: nökset sisältyvät poliisin hallinnosta annettuun la- esillä kriminalisoidun toiminnan alaan kuuluvat 15371: kiin (110/92). teot ja esitutkintaintressi, jolloin päämääränä on 15372: Alueellisista muutoksista riippumatta ovat suoje- rikoksen selvittäminen pakkokeinovaltuuksin ja 15373: lupoliisin alueorganisaation tehtävärakenne ja ase- rikosprosessimateriaalin kerääminen rikosoikeu- 15374: ma säilyneet pääpiirteissään samanlaisena läpi denkäyntiä varten. Suojelupoliisin toiminnan olen- 15375: koko valtakunnallisen yksikön historian. Erityisesti naisin osa on vastavakoiluun ja terrorismin torjun- 15376: viraston neljän ensimmäisen vuosikymmenen ku- taan liittyvä valvonta ennakollisin tiedustelutoimin. 15377: luessa sen organisaatiorakenteeseen vaikuttivat si- Valtion turvallisuudessa on kysymys ennen kaik- 15378: säiseen turvallisuuteen ja ulkomaalaisten valvon- kea perustuslaillisen oikeus- ja yhteiskuntajärjes- 15379: taan liittyvät tehtävät sekä niiden lisäksi työn ohjaa- tyksen turvaamisesta. Tämän vuoksi suojelupolii- 15380: miseen ja hallintoon liittyvät kysymykset. sin toiminnassa korostuu ennalta estävä toiminta. 15381: Sisäasiainministeriö vahvisti poliisin hallinnosta Asiantuntijavirastona suojelupoliisin keskeisenä 15382: annetun asetuksen (1128/94) 10 §:n nojalla tehtävänä on turvata perustuslaillisen päätöksente- 15383: 1.1.1996 alkaen suojelupoliisille neljä alueyksik- kojärjestelmän kyky toimia ja tehdä päätöksiä itse- 15384: köä. Uudenmaan alueyksikköön kuuluu Uuden- näisesti ja vapaana perustuslakien vastaisista sivu- 15385: maan lääni. Läntiseen alueyksikköön kuuluvat Tu- vaikutteista tai esteistä. 15386: run ja Porin, Hämeen, Keski-Suomen ja Vaasan Suojelupoliisin ilmoituksen mukaan suojelupo- 15387: lääni sekä Ahvenanmaan maakunta. Itäiseen alue- liisin ja keskusrikospoliisin yhdistämiseen liittyviä 15388: yksikköön kuuluvat Kymen, Mikkelin, Kuopion ja hankkeita ei ole, ei myöskään perusteita yhdistymi- 15389: Pohjois-Karjalan lääni. Pohjoiseen alueyksikköön selle. Yhteistyö suojelupoliisin ja keskusrikospolii- 15390: kuuluvat Oulun ja Lapin lääni. sin välillä on päivittäistä ja moninaista, ja sisäasiain- 15391: Suojelupoliisin menot ovat olleet viime vuosina ministeriön mukaan sitä on mahdollista edelleen 15392: n. 43--47 Mmk. Koko poliisitoimen menoista suo- syventää eräillä aloilla. Esimerkkinä mainittakoon 15393: jelupoliisin osuus on ollut parin prosentin luokkaa. erityisesti tekniikan toiminnot, joissa korkea ja 15394: Henkilöstön määrä on ollut n. 160-170 viime kapea-alainen asiantuntemus, suuret laitekustan- 15395: vuosina. Kaikkiaan poliisin henkilöstön määrä on nukset, pitkäjänteinen kehittämispanos ja moni- 15396: runsaat 10 000. puolisen näkemyksen tärkeys ovat perusteita hy- 15397: välle ja tuloksekkaalle yhteistoiminnalle. 15398: Suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin yhteistyö Yhteistyön syventäminen edellyttää ennen kaik- 15399: Suojelupoliisin tehtävänä on poliisin hallinnosta kea toimivaa keskusteluyhteyttä virastojen organi- 15400: annetun lain (110/92) mukaan torjua sellaisia saatioiden kaikilla tasoilla. Tällä hetkellä syventä- 15401: hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- minen olisi ministeriön mukaan mahdollista järjes- 15402: ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai tämällä johdon tapaamisia ja keskusteluja entistä 15403: ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten ri- säännöllisemmin. 15404: kosten tutkintaa. Sen tulee myös ylläpitää ja ke- Esteen suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin yh- 15405: hittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta distämiselle asettaa sisäasiainministeriön mielestä 15406: vaarantavan toiminnan estämiseksi. Sisäasiainmi- viime kädessä niiden tavoitteiden ja tehtävien mer- 15407: 15408: 15409: 84 15410: kittävä erilaisuus. Toiseksi Suomea sitovat kansain- vallisuuspalvelu, ja esim. Euroopassa turvallisuus- 15411: väliset velvoitteet rajaavat kansainvälisessä yhtey- palvelut ovat yleensä erillään (rikos)poliisitoimin- 15412: denpidossa saatavien muiden valtioiden turvalli- noista. Tässä esitetyt tiedot ovat asian luonteen 15413: suus- tai tiedustelupalveluiden tietojen käyttöä ri- vuoksi hyvin yleispiirteisiä. Eri valtioiden tieduste- 15414: kospoliisitoimintaan. Suojelupoliisi on turvallisuus- lu- ja turvallisuuspalvelujen yhteistyöstä kunkin 15415: palvelu. Toisin kuin monessa muussa eurooppalai- valtion rikospoliisin yksikköjen kanssa ei ole esitet- 15416: sessa valtiossa, Suomessa turvallisuuspalvelu on tävissä tietoja. 15417: organisoitu poliisihallintoon kuuluvaksi. Hallinnol- 15418: lisesti suojelupoliisi on sisäasiainministeriön alai- Alankomaat 15419: nen hallintoviranomainen. Alankomaiden turvallisuuspoliisi kuuluu stsa- 15420: asiainministeriön alaisuuteen. Poliittisen vastuun 15421: Suojelupoliisiin kohdistuva valvonta kantaa ensisijaisesti sisäasiainministeri. Toiminta 15422: Ylin poliittinen vastuu suojelupoliisin toiminnasta perustuu 1940-luvulta olevaan lainsäädäntöön. 15423: kuuluu valtioneuvostolle ja erityisesti sisäasiainmi- Parlamentaarinen valvontakomissio perustettiin v. 15424: nisterille, jonka johtamaan hallinnonalaan virasto 1952. Siihen kuuluu parlamentin neljän suurimman 15425: kuuluu. Kansainvälisten suhteiden alaan kuuluvis- puolueen johtajat, ja komissiossa voidaan käsitellä 15426: sa asioissa parlamentaarinen vastuu painottuu turvallisuuspoliisin toimialaan kuuluvia luottamuk- 15427: enemmänkin pääministerille ja ulkoasiainministe- sellisia asioita. Lisäksi oikeuskansleri on toimival- 15428: riölle. Hallitusmuodon 36 §:n mukaisesti koko val- tainen käsittelemään turvallisuuspoliisia koskevia 15429: tioneuvosto ja sen yksittäinen jäsen (HM 43 §) ovat kanteluasioita. Eräissä tapauksissa, kuten telekuun- 15430: parlamentaarisessa vastuussa eduskunnalle. telusta päätettäessä, toimivalta kuuluu neljän tai 15431: Poliisin, myös suojelupoliisin, ylin johto on sisä- kolmen ministerin muodostamalle ryhmälle, joka 15432: asiainministeriön poliisiosasto, jonka tehtävänä on voi tällä tavoin käyttää hallituksen valvontavaltaa 15433: mm. suunnitella, kehittää ja johtaa poliisitointa lupaharkinnassa. 15434: koko maassa sekä kehittää poliisin toimialaa kos- 15435: kevaa lainsäädäntöä, koulutusta ja tutkimusta. Po- Britannia 15436: liisin ylijohto suorittaa myös tarkoituksenmukai- Britannian turvallisuuspalvelu toimii sisäasiainmi- 15437: suus- ja laillisuusvalvontaa vastatessaan mm. polii- nisteriön alaisuudessa. Toiminta perustuu turvalli- 15438: sitoimintaa koskeviin hallintokanteluihin. suuspalvelusta v. 1985 annettuun lakiin, jossa on 15439: Oikeudellisesti suojelupoliisia valvovat yleiset säädetty mm. parlamentaarisesta komiteasta. Ko- 15440: lainvalvontaviranomaiset samojen periaatteiden mitean tehtävä on valvoa rahoitusta sekä viraston 15441: mukaisesti kuin muutakin julkishallintoa. hallintoa ja sen noudattamaa politiikkaa, mutta ei 15442: Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan varsinaista operatiivista toimintaa. Britanniassa on 15443: oikeusasiamies valvovat viranomaistoiminnan lain- erikseen tiedustelupalvelu. Turvallisuus- ja tiedus- 15444: mukaisuutta. Eduskunta voi kiinnittää huomiota telupalveluita ei ole järjestetty poliisihallintoon 15445: viranomaisen toimintaan eduskunnalle vuosittain kuuluviksi. 15446: toimitettavien kertomusten sekä oikeuskanslerin ja 15447: oikeusasiamiehen kertomusten yhteydessä. Tieto- Belgia 15448: suojavaltuutettu valvoo henkilörekisterilain vel- Belgian turvallisuuspalvelu ei ole välittömästi par- 15449: voitteiden ja tavoitteiden noudattamista suojelupo- lamentaarisessa valvonnassa. Se kuuluu oikeusmi- 15450: liisin toiminnassa. Ulkomaalaisvaltuutettu voi val- nisteriön alaisuuteen, joten parlamentaarisen vas- 15451: voa suojelupoliisin toimintaa ulkomaalaislain so- tuun kantaa ensi sijassa oikeusministeri. Vuonna 15452: veltamiseen liittyvän yksittäisen tapauksen yhtey- 1991 säädetyllä lailla perustettiin pysyvä komitea 15453: dessä. Valtiontilintarkastajat harjoittavat sekä oi- valvomaan poliisia ja turvallisuuspalvelua sekä nii- 15454: keudellista että valtiontalouden tarkoituksenmu- den toiminnan perustuslainmukaisuutta ja lailli- 15455: kaisuuteen perustuvaa valvontaa. Valtiontalouden suutta. Pysyvä komitea raportoi suoraan parlamen- 15456: tarkastusviraston tehtävänä on tarkastaa valtion tille. Jäsenet komiteaan valitsee ja erottaa sekä 15457: taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukai- kansanedustuslaitos että senaatti. Kumpaankin on 15458: suutta sekä talousarvion noudattamista, joten viras- perustettu erityiset toimikunnat valvomaan em. 15459: to suorittaa säännöllisin välein tarkastuksia myös pysyvän komitean toimintaa. 15460: suojelu poliisissa. 15461: Ranska 15462: Kansainvälistä vertailua Ranskassa turvallisuuspalvelu on sisäasiainministe- 15463: Lähestulkoon jokaisella itsenäisellä valtiolla on tur- riön alainen, joten parlamentaarinen vastuu kuuluu 15464: 15465: 15466: 85 15467: ensisijaisesti sisäasiainministerille. Toiminta ja val- valtiopäivien oikeusasiamies sekä oikeuskansleri 15468: tuudet on yleisesti säännelty asetuksessa vuodelta valvovat Säpoa rutiininluonteisesti säännöllisin 15469: 1982. Turvallisuuspalvelua ei ole järjestetty poliisi- ajoin sekä lainvalvojien käsittelemien kanteluta- 15470: hallintoon kuuluvaksi. pausten yhteydessä. Molemmat lainvalvojat julkai- 15471: sevat vuosittain kertomuksen suorittamistaan toi- 15472: Ruotsi menpiteistä. 15473: Ruotsin turvallisuuspalvelu (Säpo) toimii poliisihal- 15474: linnosta vastaavan kansallisen poliisihallituksen Sveitsi 15475: alaisuudessa omana osastona ja erillään rikospolii- Sveitsin turvallisuuspoliisi toimii liittovaltion oi- 15476: siyksiköistä. Ruotsin hallitus voi antaa valtion tur- keus- ja poliisiministeriön alaisuudessa. Toiminta 15477: vallisuuteen liittyviä tehtäviä poliisihallituksen teh- perustuu 1930- ja 1950-luvulta olevaan lainsäädän- 15478: täväksi. Poliisihallituksen sisäisessä organisaatiossa töön. Parlamentissa on valvontakomissio, jolle 15479: Säpolle kuuluu turvallisuuspoliisin tehtävät. Ruot- kuuluu yleinen turvallisuuspoliisin valvonta. Se ei 15480: sin hallitus vahvistaa vuosittain Säpon toimintalin- kuitenkaan voi saada haltuunsa salaisia toiminnal- 15481: jat Parlamentaarinen vastuu toteutuu laajapohjai- lisia tietoja. Valvontakomissio valitsee pysyvän val- 15482: sena hallitusvastuuna parlamentille. Poliisihallituk- tuuskunnan, johon kuuluu kolme jäsentä parla- 15483: seen kuuluu parlamentin edustajia. Vuosittain sen mentin molemmista huoneista ja joka voi valvoa 15484: on annettava kirjallinen selonteko Ruotsin hallituk- toimintaa ja saada haltuunsa salaiseksi luokiteltuja 15485: selle siitä, onko turvallisuuspoliisi noudattanut la- tietoja ja selvityksiä. 15486: keja ja annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi 15487: 15488: 15489: 15490: 15491: On luultavaa, ettei poliisitointa voida lähivuosina kehit- osoittaa lisävaroja, jottei niitä tarvitse kattaa varsinai- 15492: tää henkilöstövoimavaroja lisäämällä. Kun kuitenkin sista toimintamenoista. 15493: toimintaympäristön kansainvälistyminen ja Suomen Edellä tässä kertomusosuudessa on käsitelty sisä- 15494: EU-puheenjohtajuus v. 1999 aiheuttavat uusia vaati- asiainministeriön maksullista toimintaa. Vaikka suoje- 15495: muksia turvallisuusorganisaatiolle, poliisihallinto jou- lupoliisin toiminnassa eivät maksullisen toiminnan tulot 15496: tuu harkitsemaan, miten se suoriutuu kasvavista tehtä- voikaan nousta suuriin summiin, eräiden toimintojen, 15497: vistä nykyisellä henkilöstömäärällä. Ratkaisuja joudu- kuten joidenkin lausuntojen ja turvatehtävien maksulli- 15498: taankin hakemaan poliisin yhteistyömuotoja tiivistä- suutta voitaisiin harkita. 15499: mällä. Puutteena on siksi pidettävä, että kertomusvuo- Valtiontilintarkastajien mielestä varsin mielenkiin- 15500: den aikana valmistuneessa Aluehallinto 2000, Koettuun toinen kysymys on suojelupoliisin parlamentaarinen 15501: poliisin aluehallintoon -mietinnössä (KM 1996:8) selvi- seuranta. Suojelupoliisin asemaa olisikin, jos se säilyy 15502: tettiin vain keskusrikospoliisin ja liikkuvan poliisin alue- erillisenä, itsenäisenä yksikkönä, kehitettävä siten, 15503: yksiköiden kytkemistä poliisin lääninjohdon alaisuu- että eduskunnalla olisi merkittävä rooli sen toimintojen 15504: teen. Tässä yhteydessä olisi pitänytselvittää myös suo- ohjauksessa. Tällaiset seurantatehtävät sopisivat 15505: jelupoliisin alueyksiköiden asemaa. Valtiontilintarkas- eduskunnassa mitä ilmeisemmin juuri ulkoasiainvalio- 15506: tajien mielestä keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin kunnalle. Valiokunnan olisi näin mahdollista saada 15507: toimintojen yhdistämistä ja keskittämistä tulisi selvit- ajankohtaista ja jatkuvaa informaatiota valtion turvalli- 15508: tää. suuteen liittyvistä kysymyksistä. Riittävänä ei nykyisel- 15509: Suojelupoliisi toimii sille rakennetuissa tiloissa. Sa- lään voida pitää valtiopäiväjärjestyksen 53 §:n mukais- 15510: massa talossa toimi aiemmin myös keskusrikospoliisi. ta tietojensaantioikeutta, joka on luonteeltaan varsin 15511: Sen muutettua pois suojelupoliisi sai lisätiloja, jotka rajattu. Kyseessähän ei ole valiokunnan vapaasti har- 15512: lisäsivät vuokramenoja. Suojelupoliisin menokehyk- kittavissa oleva tiedon pyytäminen, vaan johonkin tiet- 15513: sessä näitä ei kuitenkaan ole otettu huomioon. Valtion- tyyn asiaan liittyvän tiedon hankinta. Perustuslain uu- 15514: tilintarkastajien mielestä on tärkeää, että suojelupolii- distamishankkeen ollessa vireillä pitäisi huolehtia siitä, 15515: sin käytössä on sille nimenomaan suunniteltu ja raken- että eduskunnan ohjausote myös maan turvallisuuden 15516: nettu rakennus. Sen vuoksi tulee vuokramenoihin valvonnassa tehostuisi. 15517: 15518: 15519: 15520: 15521: 86 15522: Puolustusministeriön hallinnonala 15523: 15524: 15525: 15526: 15527: Puolustuspolitiikka osana turvallisuus- Tilanteeseen Suomessa vaikuttaa myös NATOn 15528: politiikkaa rakenteen uudistaminen ja sen seurauksena muut- 15529: tuva kriisinhallintayhteistyö, joka käsittää myös 15530: Toimintaympäristön muutokset liittokunnan voimaryhmien yhteyteen perustetta- 15531: Suomen puolustuspolitiikan linjana on itsenäinen, vat monikansalliset esikunnat (C]TF). 15532: uskottava puolustuskyky ja sotilaallinen liittoutu- Puolustusministeriön mukaan Suomi katsoo, 15533: mattomuus. Puolutusministeriön mukaan maam- että Euroopan unionin pitäisi tehdä myös kriisin- 15534: me sotilaalliseen ja turvallisuuspoliittiseen ympä- hallintatoimintaa koskevia päätöksiä, jotka Länsi- 15535: ristöön vaikuttavat erityisesti muutokset Itämeren Euroopan unioni (WEU) panisi toimeen. EU:n yh- 15536: (ml. Baltia) ja Pohjois-Kalotin alueella, NATOn teisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostamiseksi 15537: laajentuminen, NATOn ja Venäjän välisten suhtei- Suomi ja Ruotsi tekivät HVK:ssa tämänsuuntaisen, 15538: den kehitys, Venäjän sisäiset muutokset, Euroopan enemmistön näkemyksen mukaisen ehdotuksen. 15539: unionin ja WEU:n yhteistyön kehittyminen hallitus- Suomen kannalta on tärkeää, miten WEU:n suh- 15540: ten välisen konferenssin (HVK) tuloksena sekä teen nyt eriarvoisessa asemassa oleville EU:n jäsen- 15541: asevalvontaa ja aseiden vähentämistä koskevat ky- maille turvataan tasavertainen osallistuminen ope- 15542: symykset. raatioita koskevaan päätöksentekoon ja suunnitte- 15543: Turvallisuuspoliittinen kehitys on pysynyt Poh- luun. 15544: jolassa vakaana. Venäjä ja Yhdysvallat sopivat vuo- Puolustusministeriön mukaan Suomi pitää 15545: den 1997 maaliskuussa suhteittensa kehittämisestä, WEU:n operatiivisen kyvyn kehittämistä tärkeänä. 15546: jota koskeva perusasiakirja hyväksyttiin saman Tarkkailija-asema WEU:ssa on tuonut Suomelle 15547: vuoden toukokuussa pidetyssä Pariisin huippuko- hyvän mahdollisuuden seurata eurooppalaisten 15548: kouksessa. Asiakirjassa määritellään NATOn ja Ve- kriisinhallintajärjestelyjen kehittämistä ja osallistua 15549: näjän välisen yhteistyön muodot. siihen. Kertomusvuoden syyskuussa Suomi nimesi 15550: Venäjän tavoitteena on estää NATOn sotilaalli- joukkoja (mekanisoitu pataljoona, pioneeripatal- 15551: sen infrastruktuurin laajentuminen rajojensa tuntu- joona ja kolme alusta) ns. FAWEU-listan ( = WEU:n 15552: maan ja ydinaseiden sijoittaminen uusien jäsenval- kriisinhallintaan osoitetut joukot) oheen. Listaus ei 15553: tioiden alueelle. Se on kytkenyt NATOn laajentu- merkitse osallistumissitoumusta operaatioon, vaan 15554: misen yhteen keskeisten aseriisuntasopimusten tietoja käytetään suunnittelun pohjana. Kansallinen 15555: kanssa ja vaatii tavanomaista aseistusta rajoittavan päätös kriisinhallintaoperaatioon osallistumisesta 15556: TAE-sopimuksen tarkistamista vastaamaan ja kom- tehdään tapauskohtaisesti. 15557: pensoimaan NATOn laajentumisen sotilaallisia vai- WEU toimii EU:n ja NATOn välisenä linkkinä. 15558: kutuksia. TAE-sopimuksen soveltamisella erityises- Suhteiden kehittäminen edellyttää yhteistyön tiivis- 15559: ti sen reuna-alueilla on merkittävä vaikutus maam- tämistä yhtäaikaa molempiin. WEU pitää euroop- 15560: me turvallisuuspoliittiseen asemaan. Strategisia palaisen puolustusidentiteetin (ESDI) ja unionin 15561: ydinaseita rajoittava START 2 -sopimus aiheuttaa puolustusulottuvuuden kehittämistä NATOssa yh- 15562: muutoksia Venäjän ydinaseistuksessa myös Kuo- tenä asiakokonaisuutena. 15563: lan alueella. Sopimuksen ratifiointi ei toistaiseksi Kertomusvuonna WEU:n toiminnassa oli kes- 15564: näytä kuitenkaan todennäköiseltä. keistä ESDI:n edellyttämien järjestelyjen luominen, 15565: Puolustuksemme kannalta merkittävä, aseval- ja niitä koskevat päätökset vahvistettiin kesäkuussa 15566: vontaa koskeva kysymys on myös Geneven aserii- Berliinissä pidetyssä NATOn kokouksessa. Päätös- 15567: suntakonferenssi (CD), jossa pyritään kieltämään ten mukaan WEU johtaa eurooppalaisia operaatioi- 15568: jalkaväkimiinat CD-jäsenmaana Suomi on osallis- ta, ja se voi toiminnassaan tukeutua NATOn voima- 15569: tunut näihin neuvotteluihin. varoihin. ESDI:n luominen edellyttää NATOn luo- 15570: 15571: 15572: 87 15573: vuttamien voimavarojen määrittämistä, eurooppa- koko Euroopan kehitykseen, sotilaallisen maan- 15574: laisten monikansallisten johtojärjestelyjen luomista puolustuksemme jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittä- 15575: NATOssa ja sopimuksia siitä, miten voimavarojen mistä. 15576: siirto, tarkastus operaation aikana ja niiden palau- Osallistuminen kansainvälisen kriisinhallinnan 15577: tus järjestetään. kehittämiseen vaatii taloudellisia ja henkilövoima- 15578: WEU-operaatioiden suunnittelutyö NATOssa varoja. Nykyinen järjestelmä, jossa osallistujat 15579: perustuu konfliktin estoa, siviilien avustamista, liik- useimpiin hankkeisiin irrotetaan väliaikaisesti koti- 15580: kumavapauden takaamista, sanktioiden toteutta- maan muista virkatehtävistä, ei ole riittävän toimiva 15581: mista, eristämistä ja osapuolten erottamista voimal- pitkällä aikavälillä. Tämän johdosta osallistuminen 15582: la koskeviin ns. esimerkkikuvauksiin. Suomelle on tällaisiin tehtäviin tulisi olla osa henkilöstöjärjestel- 15583: tärkeää osallistua sotilaallisesti liittoutumanomana mää ja sotilaiden urakehitystä. 15584: myös näiden järjestelyjen kehittämiseen. 15585: Osallistumalla NATOn rauhankumppanuusoh- Sotilaallinen yhteistyö 15586: jelmaan (Pfp) on tähän saakka voitu lisätä valmiuk- Kansainvälisellä sotilaallisella yhteistyöllä pyritään 15587: sia toimia kansainvälisissä kriisinhallinta- ja hu- ensisijaisesti parantamaan maamme turvallisuutta 15588: manitaarisissa operaatioissa sekä etsintä- ja pelas- ja sotilaallista vakautta lähialueillamme. Rauhan- 15589: tuspalvelutehtävissä. Kriisinhallintaoperaatioihin turvatehtävissä yhteistyö on jo perinteistä. Suomi 15590: osallistuville on pyritty antamaan tarvittava kan- on osallistunut IFOR-/SFOR-operaatioihin. Yhteis- 15591: sainvälinen yhteistoimintataito ja tehtävien vaatima työssä kehitetään mm. materiaalihallintoa, kuten 15592: valmius. Jatkossa toimintaa tehostetaan ja laaja- puolustusmateriaalia, hankintoja ja ylläpitoa, sekä 15593: alaistetaan. Tavoitteena on, että Suomen panos muita tehtäväaloja ja koulutusta. Yhteistyön tavoit- 15594: toimintojen kehittämisessä kasvaisi. teet ovat puolustuspoliittisia, taloudellisia ja toi- 15595: Rauhankumppanuusohjelman kautta yhteistyö minnallisia, ja siihen osallistuvat puolustusministe- 15596: naapurivaltioiden kanssa on kiinteytynyt. Suomen riön lisäksi eri puolustushaarat ja laitokset. 15597: turvallisuuspoliittisten etujen mukaista on kehittää Keskeiset kansainväliset yhteistyöfoorumit ovat 15598: yhteistyötä edelleen erityisesti Ruotsin, mutta myös YK, ETY], EU, WEU ja NATOn Pfp-kehyksissä 15599: Baltian maiden kanssa. tapahtuva toiminta sekä Pohjoismaiden puolustus- 15600: Laajennettu rauhankumppanuus (Pfp+), jonka ministerien vuotuiset ministerikokoukset Suomi 15601: sisältö täsmentyi v. 1997 NATOn huippukokouk- harjoittaa eri aloilla kahdenvälistä yhteistyötä erityi- 15602: sessa, tiivistää eri tasoilla sotilaallista ja poliittista sesti Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Venäjän 15603: yhteistyötä NATOn kanssa. Suomi korostaa yhteis- kanssa. 15604: työssä ennen kaikkea kriisinhallintavalmiuden te- Kansainvälistä yhteistoimintaa edustavat myös 15605: hostamista. Yhteistyön parantamiseksi Suomi har- useat materiaalihallinnon alalla tehdyt ns. Memo- 15606: kitsee henkilökunnan lähettämistä NATOn avoi- randum of Understanding (MoU) -sopimukset, jot- 15607: miksi ilmoittamiin esikuntiin. ka luovat puitteet maiden väliselle kaupallis-tekni- 15608: Maamme lähiympäristössä ja Euroopassa tapah- selle yhteistoiminnalle ja tietojen vaihdolle. EU:n 15609: tuneet syvälliset turvallisuuspoliittiset muutokset komission asettamassa ad hoq -työryhmässä, jossa 15610: sekä TAE-sopimus ovat vähentäneet sodan vaaraa on jäsenvaltioiden edustus, selvitetään jäsenmai- 15611: ja todennäköisyyttä lähitulevaisuudessa. Toisaalta den asevienti-, -teollisuus- ja -hankintapolitiikkaa 15612: sisäinen epävarmuus on viime vuosina lisääntynyt sekä niiden harmonisointia. 15613: Euroopan unioniin ja NATOon kuulumattomissa Puolustusministeriön mukaan kokemusten pe- 15614: valtioissa. Entisen Jugoslavian alueella ja Venäjällä rusteella kansainvälinen puolustuspoliittinen ja so- 15615: on jouduttu jopa avoimeen konfliktiin. Monissa tilaallinen yhteistyö on vahvistanut luottamusta 15616: maissa yhteiskunnallinen epävakaus, nationalismi, Suomen itsenäiseen, uskonavaan puolustukseen ja 15617: uskonnolliset ja etniset kiistat sekä valtioiden väli- selkeyttänyt Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. 15618: nen taloudellinen eriarvoisuus vaikeuttavat kehi- Kansainvälisten tehtävien nopea lisääntyminen eri- 15619: tyksen ennustamista. Tämä kehitys on nostanut tyisesti rauhankumppanuusohjelmien laajentuessa 15620: kriisinhallinnan näkyvään asemaan EU:n, WEU:n ja ja syventyessä edellyttää kuitenkin henkilöstön 15621: NATOn toiminnassa. kohdentamista uudelleen ja koulutuksen lisäämis- 15622: Puolustusministeriön mukaan maamme turvalli- tä. 15623: suuden ja maanpuolustuksen kannalta on perustel- 15624: tua arvioida, edellyttävätkö turvallisuuspolitiik- Säästötoimien vaikutukset 15625: kamme lähtökohdat sekä ne useat epävammuste- Hallitusneuvotteluiden ja kertomusvuoden talous- 15626: kijät, jotka liittyvät lähialueemme ja laajemmin arvioesityksen valmistelun yhteydessä päätettiin, 15627: 15628: 15629: 88 15630: että valtiontaloudessa säästetään v. 1996-99 yh- olivat esim. v. 1992 1 770 Mmk ja kertomusvuonna 15631: teensä 20,5 mrd. mk. Säästöpäätösten vaikutus n. 1 050 Mmk. Vuonna 1999 ne ovat enää vain 760 15632: puolustusministeriön hallinnonalan menoihin on Mmk. Tarkastuskohteissa todettiin, että yksiköiden 15633: yhteensä 895 Mmk. Hallitusohjelman lisäpöytäkir- päätettävissä olevien varojen vähentyessä on myös 15634: jassa todettujen säästöpäätösten vaikutus puolus- tulostavoitteiden liikkumavara perin suppea, usein 15635: tusvoimien toimintamenoihin on näinä vuosina resurssien sanelema, lyhyen ajan tomintaratkaisu. 15636: 500 Mmk. Kertomusvuoden valtion budjettitalou- Kertomusvuonna toiminnan sopeuttamista vai- 15637: den toimintamenoihin kohdistuvasta 350 Mmk:n keutti vielä se, että siirtyvien menojen määrä supis- 15638: lisäsäästötavoitteesta 95 Mmk:n osuus koski puo- tui 210 Mmk:lla. Vuonna 1997 määrärahantarve 15639: lustushallintoa. Hallituksen päätöksen mukaan jäl- kasvoi vastaavasti. Sopeutumista toimintameno- 15640: jellä oleva säästöosuus, 300 Mmk, kohdennetaan säästöihin puolestaan helpottivat mm. vanhan tor- 15641: materiaalihankintoihin vuodelle 1999. juntahävittäjäkaluston varaosahankintojen lopetta- 15642: Syksyn 1995 TUPO-sopimuksen aiheuttamat minen ja uudistetusta eläkejärjestelmästä johtuva 15643: menojen lisäykset sekä eräät vähäiset lakisääteiset eläkevakuutusmaksujen säästö. 15644: menot korvattiin vastaavalla menokehyksen koro- Supistuneiden määrärahojen mukaiset sopeutta- 15645: tuksella. mistoimet ja niiden seuraukset ovat puolustusmi- 15646: Kertomusvuonna puolustusministeriön pääluo- nisteriön mukaan seuraavat: 15647: kan menoihin myönnettiin 9 287 Mmk, josta puo- - Rationalisoimalla on kiinteytetty puolustus- 15648: lustusmateriaalihankintoihin 3 654 Mmk, puolus- voimien infrastruktuuria sekä vähennetty henkilös- 15649: tusvoimien toimintamenoihin 5 164 Mmk, uudisra- tön määrää n. 1 700:lla vuodesta 1989 lähtien. 15650: kentamiseen ja peruskorjauksiin 224 Mmk sekä Henkilöstövähennykset ovat vaikeuttaneet mm. 15651: kiinteistöjen ostoon ja pakkolunastukseen 30 Mmk, uuden materiaalin ylläpito-, tietotekniikka- ja 15652: kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan 166 muuttuvien taloushallintotehtävien hoitoa. Esimer- 15653: Mmk ja muihin menoihin 49 Mmk. kiksi Uudenmaan sotilasläänissä erityisesti tekni- 15654: Materiaalihankintojen säästöpäätökset vaikutta- sen henkilöstön pieni määrä vaikeuttaa johtamis- 15655: vat vasta v. 1999. Kertomusvuoden aikana alkoivat järjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa. 15656: edellisenä vuonna tehdyn hankintasopimuksen - Aluevalvonta on keskitetty painopistealueille 15657: mukaiset kohdeilmatorjuntaohjusten toimitukset ja virka-aikaan. Koska valvonnan volyymi on hel- 15658: Venäjältä Suomeen. Pääosa hankintahinnasta on posti ulkopuolisten todettavissa, ei säästöjen joh- 15659: Venäjän suorittamaa velan lyhennystä. Ohjushan- dosta syntynyt tilanne tue kuvaa Suomen uskotta- 15660: kintaa pidetään ilmapuolustuksen kannalta välttä- vasta kyvystä valvoa ja turvata valtakunnan alueel- 15661: mättömänä, ja se olisi jouduttu tekemään ilman lista koskemattomuutta. 15662: Venäjän velan kuoletustakin v. 2000 tai pian sen - Kertausharjoitusten määrää on vähennetty. 15663: jälkeen. Supistetun suunnittelukehyksen mukaiset Niitä pidettiin v. 1990 n. 350 000 ja kertomusvuon- 15664: mahdollisuudet tilata materiaalia kotimaiselta teol- na 175 000 vuorokautta. Minimitasona pidetään 15665: lisuudelta ovat pienimmillään v. 1999. Puolustus- 200 000 vuorokautta. Koulutettu reservi on keskei- 15666: ministeriön mukaan kotimaisen puolustustarvike- nen osa puolustuskykyämme. Kun kertausharjoi- 15667: teollisuuden liiketaloudellisesti kannattavasta tila- tuskoulutus on uuden joukkotuotantojärjestelmän 15668: uskannasta puuttuu n. 250-300 Mmk. keskeisimpiä elementtejä, harjoitusten vähentymi- 15669: Kertomusvuonna käytettiin n. 93 o/o puolustus- nen vaarantaa koko sen perustan. Tätä seikkaa 15670: materiaalihankintoihin myönnetyistä määrärahois- korostettiin myös Uudenmaan sotilasläänin esikun- 15671: ta torjuntahävittäjäjärjestelmän hankintaan ja koti- nassa. 15672: maasta tehtäviin tilauksiin. - Kertomusvuonna jouduttiin vähentämään 15673: Kertomusvuonna toimintamenomäärärahoja varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten maastohar- 15674: voitiin käyttää 174 Mmk vähemmän kuin v. 1995. joitusten määrää koulutustason vaatimasta 60-70 15675: Vuosia 1998-99 koskeva momentin säästötavoite vuorokaudesta n. 25-35 vuorokauteen. Vähennys 15676: on yhteensä 200 Mmk. Toimintamenosupistukset vaikuttaa varusmiesten koulutustasoon ja palveluk- 15677: lisäävät paineita vähentää henkilöstömenoja, jotka sen mielekkyyteen. 15678: ovat yli 60% toimintamenoista. -Materiaalin ylläpito on laskettu alle taloudel- 15679: Kiinteäluonteisia menoja, kuten kiinteät palkat, lisesti hyväksyttävän tason. Nykytilanteen jatkumi- 15680: varusmiesten ylläpito-, kiinteistöjen ylläpito- yms. nen vähentää lähivuosina materiaalin käytettävyyt- 15681: menot, on voitu vähentää v. 1992-96 vain n. 110 tä ja nopeuttaa sen arvon laskua. Suuria puutteita 15682: Mmk. Muita sotilaallisen toiminnan menoja on on materiaalin varastoinnissa, huollossa ja korjauk- 15683: jouduttu samanaikaisesti supistamaan 59%. Ne sissa. 15684: 15685: 15686: 89 15687: - Kriisiaikaa varten varastoituja ampumatarvik- on pystyttävä osallistumaan yhä vaativampiin mo- 15688: keita kulutetaan vuosittain koulutuksessa yli 200 nikansallisiin rauhanturvaamistehtäviin, jotka pan- 15689: Mmk:n arvosta. Myös joidenkin kriisiajan varalle naan toimeen YK:n tai ETYJ:n päätösten perusteel- 15690: tarkoitettujen materiaalivarastojen kohdalla tilanne la. Näihin tehtäviin tarkoitettuja valmiusjoukkoja 15691: on paljolti samanlainen. kehitetään kiinteänä osana alueellista puolustusjär- 15692: Materiaalin kunnon heikentyessä on mm. rikki- jestelmää. Valmiusjoukkoihin hakeutui kertomus- 15693: näisiä ajoneuvoja siirretty korjaamattomina varas- vuonna 250 varusmiestä ja hakuajan päättyessä 15694: toon. Vastaavasti on siirrytty käyttämään raskaam- vuoden 1997 huhtikuussa vain 1/3 tarpeesta eli 120 15695: pia, maastoajoon tarkoitettuja ajoneuvoja, jotka varusmiestä. 15696: vaativat useammin huoltoa ja siten lisäävät määrä- Kriisin ja sodan luonne muuttuu tällä hetkellä 15697: rahantarvetta. kenties eniten sitten toisen maailmansodan. Suur- 15698: Materiaalin ylläpitomahdollisuuksien heikkene- sodan uhka on pienentynyt, mutta samalla sotaa 15699: mistä kuvaa mm. Puolustusvoimien Materiaalilai- alempiasteiset väkivaltaiset levottomuudet ovat 15700: toksen toimintamenomäärärahojen (pl. kiinteistö- yleistyneet, ja väkivallan käytön kynnys myös yh- 15701: jen ylläpitomäärärahat) vähentyminen. Vuonna teiskunnallisten ongelmien ratkaisukeinona on 15702: 1993 ne olivat 465 Mmk ja kertomusvuonna 273 alentunut. Puolustusministeriön mukaan puolus- 15703: Mmk. Nykyisellä kehyksellä ne ovat v. 1997 ja siitä tusjärjestelmältämme edellytetään hyvää valmiutta 15704: eteenpäin 245 Mmk. reagoida joustavasti eriasteisiin uhkiin. Tiedustelu- 15705: Ilmavoimien käyttömenoja on säästötoimien kyky joudutaan mitoittamaan sellaiseksi, että varoi- 15706: johdosta jouduttu merkittävästi supistamaan. Tä- tusaika riittää uhkatilanteen edellyttämän valmiu- 15707: män vaikutusta lentotoimintaan on osaltaan kom- den kohottamiseen. Kustannussyistä suhteellisen 15708: pensoinut nykyisen torjuntahävittäjäkaluston kor- alhaisella tasolla pidettävää rauhan ajan valmiutta 15709: jaus- ja varaosamenojen väheneminen, koska tälle, on pystyttävä tarvittaessa nopeastikin kohottamaan 15710: viimeistään ensi vuosituhannen alkuvuosina pois- täyteen sodan ajan valmiuteen saakka. Valtakun- 15711: tettavalle konekalustolle ei enää ole tehty suurimit- nan puolustamisen kannalta keskeisimmät koh- 15712: taisia huoltoja tai korjauksia, eikä koneiden vara- teet, johtamisjärjestelmät ja liikekannallepanojär- 15713: osavarastoja ole myöskään juuri täydennetty. Ra- jestelmä on voitava suojata jo ennen varsinaisten 15714: hoitustilannetta heikentää myös Venäjän-kaupan sotatoimien alkamista. Tämä edellyttää nopeasti 15715: tilausvaltuuden päättyminen v. 1998. Uuden Hor- perustettavia, teknisesti korkeatasoisia joukkoja, 15716: net-kaluston lisääntyvä käyttöönotto koulutukses- jotka on koulutettu ja varustettu mahdollisimman 15717: sa ja aikanaan myös operatiivisessa käytössä tulee valmiiksi jo rauhan aikana. 15718: kuitenkin nopeasti kasvattamaan rahoitustarvetta. Taistelukentän teknistyminen ja tietoteknisten 15719: Ellei toiminnan rahoitusta voida lisätä n. 75 Mmk:lla sovellusten käyttöönotto tiedustelu-, johtamis- ja 15720: kertomusvuoden tasosta, Hornet-koulutus saattaa asejärjestelmissä ovat nostaneet joukkojen suori- 15721: jopa puolittua ja operatiivinen käyttöönotto huo- tuskyvyn kokonaan uudelle tasolle. Vihollinen voi 15722: mattavasti viivästyä suunnitellusta. hallita laajojakin alueita entistä pienemmillä mies- 15723: määrillä. Asejärjestelmien ulottuvuus ja tulivoima 15724: Alueellisen puolustusjärjestelmän kehittäminen on kasvanut samalla, kun asevoimien henkilöstö- 15725: Suomen puolustusjärjestelmä perustuu koko valta- määrä on vähentynyt ja ammattimaistunut. Määräl- 15726: kunnan kattavaan alueelliseen puolustukseen, ha- lisen ylivoiman sijaan kansainvälisesti pyritään pa- 15727: jautettuun liikekannallepanojärjestelmään sekä nostamaan joukkojen laatuun. Tiedustelu, elektro- 15728: yleiseen asevelvollisuuteen. Alueellista puolustus- ninen sodankäynti, nopea maalinpaikannus ja tu- 15729: järjestelmää pidetään perusrakenteeltaan edelleen- lenkäyttö laajalla alueella ratkaisevat taistelun. Ny- 15730: kin tarkoituksenmukaisena, suhteellisen halpana ja kyaikaiset kuljetusvälineet mahdollistavat joukko- 15731: tehokkaana. Pitkällä aikavälillä siitä kehitetään kai- jen siirrot nopeasti ja yllättävästi taistelualueelta 15732: kissa olosuhteissa varmasti ja uskottavasti toimiva toiselle. 15733: järjestelmä. Sen suunnittelussa ennakoidaan turval- Alueellista maanpuolustusjärjestelmää kehitet- 15734: lisuusympäristössä, kriisin ja sodan kuvassa, ylei- tiin v. 1996-97 selkeyttämällä samoilla paikka- 15735: sessä sotateknisessä kehityksessä sekä yhteiskun- kunnilla sijaitsevien maanpuolustusalueen ja soti- 15736: nassa ja sen voimavaroissa tapahtuvat muutokset. lasläänien esikuntien tehtäväjakoa, yhdistämällä 15737: Eurooppalainen turvallisuuskehitys ei ole anta- yksiköitä tai niiden osia sekä siirtämällä ja keskittä- 15738: nut aihetta muuttaa alueellista puolustusjärjestel- mällä toimintoja olemassa oleviin tai perustettaviin 15739: mää. Lähtökohtana on, että Suomi kaikissa tilan- yksiköihin. Uudistuksissa joukko-osastojen ja vas- 15740: teissa itse vastaa alueensa puolustuksesta. Suomen taavien yksiköiden komentajille delegoidaan valtaa 15741: 15742: 15743: 90 15744: ja vastuuta päättää yksiköiden sisäisestä kokoon- meripuolustusalueet Merisotakoulu ja Rannikkoty- 15745: panosta, vähennetään keskitetysti hallinnaitujen kistökoulu yhdistetään, koulutuslinnakkeiden 15746: toimintamenojen osuutta tulosjohtamisen periaat- määrää vähennetään edelleen ja Uudenmaan pri- 15747: teiden mukaisesti ja vahvistetaan itsenäisten hallin- kaati liitetään osaksi meripuolustusta. Tammisaa- 15748: toyksiköiden vastuuta tuloksista. Kriisiajan mate- ren varuskunta säilyy ruotsinkielisenä. 15749: riaalihankinnat ja investoinnit päätetään edelleen Alueellinen puolustusjärjestelmä perustuu suu- 15750: keskitetysti toimialoittain. reen reserviin, mikä edellyttää jatkossakin yleistä 15751: Vaikka toimintoja keskittämällä on voitu vähen- asevelvollisuutta ja koko asepalveluskykyisen ikä- 15752: tää hallintokustannuksia, supistaa tukiorganisaa- luokan kouluttamista. Asevelvollisuuslakia muutta- 15753: tioita ja niiden henkilöstöä sekä kohdentaa uudel- malla varusmiesten palvelusaikajärjestelmää uudis- 15754: leen voimavaroja keskeisiin tehtäviin, puolustus- tetaan vastaamaan entistä paremmin mm. sodan 15755: ministeriön mukaan henkilöstömenoissa ei ole saa- ajan joukkojen tuottamista. Uudessa järjestelmässä 15756: vutettu 40 Mmk:n vuotuista säästötavoitetta. asevelvolliset astuvat palvelukseen kaksi kertaa 15757: Kertomusvuotta koskevan tarkastuksen aikana vuodessa, ja yhtä aikaa palveluksessa olevien mää- 15758: 17.3.1997 annettiin eduskunnalle valtioneuvoston rä vähenee 7 OOO:lla. Noin puolet varusmiehistä 15759: selonteko, jossa esitetään puolustuspolitiikan ja suorittaa kuuden kuukauden varusmiespalveluk- 15760: puolustusvoimien kehittämisen suuntalinjat Ta- sen, erikoistehtäviin koulutettava miehistö palve- 15761: voitteena on mm. ratianalisoida rauhan ajan orga- lee joko yhdeksän tai 12 kuuukautta ja johtajateh- 15762: nisaatio sodan ajan joukkojen tuottamistehtävien täviin koulutenavat 12 kuukautta. Koulutusta te- 15763: mukaiseksi, kohdentaa henkilöstöä uudelleen, luo- hostetaan soveltamalla uutta opetusteknologiaa, 15764: da koulutusedellytykset valmiusyhtymille ja saada erityisesti lisäämällä simulaattoreiden käyttöä, sekä 15765: aikaan pysyviä rakenteellisia säästöjä. lisäämällä maastoharjoitusten ja ampumaleirien 15766: Puolustusministeriön mukaan alueellisen puo- osuutta koulutuksessa. Varusmiesten loma- ja va- 15767: lustusjärjestelmämme keskeisimmän elementin, paa-ajanjärjestelyjä tarkistetaan. 15768: maavoimien joukkojen suorituskyky ei tällä hetkel- Sodan ajan joukkojen valmius ylläpidetään uu- 15769: lä kaikilta osin vastaa näitä nykyaikaisen taistelu- teen joukkotuotantojärjestelmään rytmitettäväliä 15770: kentän vaatimuksia. Maavoimien perusaseistus on kertausharjoituskoulutuksella. Palvelusaikojen ja 15771: suhteellisen hyvä. Sen sijaan joukkojen johtami- sodan ajan tehtävien muuttuminen edellyttää jouk- 15772: nen, tiedustelu ja elektroninen sodankäynti sekä kojen kertausharjoittamista 25 ja 30 vuoden iässä, 15773: liikkuvuus, taistelunkestävyys ja pimeätoiminta mikä merkitsisi vähintään 35 000 reserviläisen kou- 15774: vaativat kehittämistä. Teknisesti korkeatasoinen luttamista vuosittain. 15775: materiaali on edellytys nykyaikaisen syvän alueen Maanpuolustuksesta kiinnostuneille kansalaisil- 15776: taistelutilan hallitsemiselle. Koska taloudelliset re- le pyritään antamaan mahdollisuus toimia yhteis- 15777: surssit eivät mahdollista koko maavoimien kehittä- kunnan puolustusvalmiuden hyväksi. Vapaaeh- 15778: mistä samanaikaisesti, kehittämisessä painotetaan toista maanpuolustustoimintaa tuetaan osallistu- 15779: erityisesti tärkeimpien armeijakuntien yhtymien malla sitä koskevaan koulutukseen. Siihen varattiin 15780: sekä niitä tukevien aselajijoukkojen suorituskyvyn rahaa kertomusvuodelle 1,4 Mmk, minkä lisäksi 15781: parantamista. Suunnitelmien mukaan sodan ajan sotilasläänit ja joukko-osastot rahoittivat toimintaa 15782: joukkoja vähennetään 540 OOO:sta 430 OOO:een omista varoistaan. 15783: henkeen ja prikaatien määrää 27:stä 22:een. Koulu- Puolustusvoimien palkattu henkilöstö muodos- 15784: tusjärjestelmän rungon muodostavat useita aselaje- tuu sodan ajan joukkojen johtamiseen ja koulutta- 15785: ja käsittävät, hyvin varustetut valmiusyhtymien miseen sekä vaativimpien järjestelmien käyttöön 15786: koulutuskeskukset- prikaatit. Selonteon mukaan tarvittavasta henkilöstöstä sekä rauhan ajan toimin- 15787: läntisen maanpuolustusalueen valmiusyhtymäkou- toja ylläpitävästä henkilöstöstä. Luonnollista pois- 15788: lutus keskitetään Säkylään, itäisen Vekaranjärvelle tumaa hyväksi käyttäen henkilöstön määrää on 15789: ja pohjoisen Kajaaniin. Oulun ja Vaasan varuskun- tarkoitus vähentää noin tuhannella, jolloin sotilaita 15790: nat lakkautetaan ja toimintoja organisoidaan uudel- olisi 9 000 ja siviilejä 7 000. Lisäksi n. 1 000 henkeä 15791: leen. aiotaan sijoittaa uudelleen. Henkilöstörakennetta 15792: Myös meripuolustusalueiden muodostaminen kehitetään mm. lisäämällä teknisen henkilöstön 15793: edellyttää joukko-osastojen yhdistämisiä ja siirtoja. osuutta ja vähentämällä opistotasoisten sotilaiden 15794: Esimerkiksi Saaristomeren laivastosta ja Turun ran- suhteellista osuutta. Henkilöstön siirtovelvollisuus 15795: nikkorykmentistä sekä Suomenlahden laivastosta säilytetään. 15796: ja Suomenlinnan rannikkorykmentistä muodoste- Ammattitaitoisen reservin lisäämiseksi ja sotilai- 15797: taan meripuolustuksesta vastaavasti yhtymät - den ikärakenteen pitämiseksi riittävän nuorena 15798: 15799: 15800: 91 15801: 10-20 o/o henkilöstöstä palkataan 3-15 vuoden vastuulle. Sisäisellä vuokrajärjestelyllä korostetaan 15802: palvelussuhteeseen. Heidät sijoitetaan tärkeimpiin joukko-osastojen kustannusvastuuta. Rakennus- ja 15803: sodan ajan joukkoihin johtaja- ja teknisiin tehtäviin, kiinteistötointa on käsitelty kattavasti valtiontilin- 15804: ja myöhemmin heidän siirtymistään työhön puo- tarkastajain kertomuksessa vuodelta 1995. 15805: lustusvoimien ulkopuolelle tuetaan. Metsien hoidossa korostetaan monimuotoisuut- 15806: Lisäksi tärkeimpiin Operatiivisiin joukkoihin, ta ja otetaan huomioon valtakunnallisten suojelu- 15807: kuten valmiusyhtymiin sekä meri- ja ilmavoimiin, ohjelmien velvoitteet. 15808: palkataan varusmiespalveluksensa päättäneitä Kertomusvuonna aloitettua valmiusjoukkojen 15809: nuoria noin vuoden pituiseen työsuhteeseen. Sopi- koulutusta on tarkoitus laajentaa vuoteen 2000 15810: mussotilaina palvelevat lisäävät ammattitaitoista mennessä jääkäriprikaatin suuruiseksi. Uuden yh- 15811: reserviä, jonka tarve kasvaa järjestelmien teknis- tymätyypin kokeilujoukkona varustettavan prikaa- 15812: tyessä. Heitä voidaan palkata myös nuorisotyöttö- tin varustamiseen käytetään maavoimien materiaa- 15813: myyden vähentämiseen käytettävillä varoilla. lihankintavaroja. Valmiusjoukon kustannukset 15814: riippuvat mm. varustamistasosta ja ulkomaisiin har- 15815: Puolustushallinnon muut kehittämishankkeet joituksiin osallistumisen laajuudesta. 15816: Puolustusministeriö selvitti kertomusvuonna lain- Ilmavoimille toimitettiin kertomusvuoden lop- 15817: valmistelun nykytilan ja koordinointiin liittyvät on- puun mennessä 13 Hornet-torjuntahävittäjää: seit- 15818: gelmat sekä kehittämistarpeet valtioneuvoston semän kaksipaikkaista tuotiin Yhdysvalloista ja 15819: lainvalmistelun kehittämisohjelman mukaisesti. kuusi yksipaikkaista koottiin Suomessa. Hankkee- 15820: Puolustushallinnonalan lainsäädäntöä on tarkoitus seen käytettiin kertomusvuonna varoja n. 2 200 15821: yhdenmukaistaa perusoikeusuudistuksen ja kerto- Mmk. Lisäksi hankkeeseen käytettiin indeksi- ja 15822: musvuoden joulukuussa voimaan tulleen hallinto- valuuttakurssimuutosvaroja n. 351 Mmk. 15823: lainkäyttölain periaatteiden mukaiseksi. Vuosien 1996 ja 1997 vaihteessa saatu alueilma- 15824: Vuosina 1995-97 toteutettavalla puolustusmi- torjuntaohjus 96 (BUK-M1) korvaa vanhentuneena 15825: nisteriön johtamisen kehittämishankkeella (PUJO- käytöstä poistettavan Petshora-ilmatorjuntaohjus- 15826: KE) pyritään teräväittämään ministeriöjohtamista järjestelmän. Sen käyttöikä on arviolta 25 vuotta, 15827: valtioneuvoston osana ja hallinnaalansa ohjaajana. jona aikana järjestelmää modernisaidaan 1-2 ker- 15828: Kehitteillä oleva tehtävän vaativuuteen ja henkilö- taa. Venäjällä käyttö- ja tekniselle henkilöstölle 15829: kohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkkausjär- annetun koulutuksen kustannukset olivat 2,4 Mmk. 15830: jestelmä pyritään saamaan teknisesti valmiiksi ku- Ohjuskaluston muuntotöihin myönnettiin v. 1995 15831: luvan vuoden aikana. lisärahoitusta 28,5 Mmk ja sen edellyttämiin raken- 15832: Hiljattain valmistunut materiaalipoliittinen ohjel- nushankkeisiin 20 Mmk. Koulutukseen kuuluvien 15833: ma sisältää mm. johtamista, hankintatoimintaa, ammuntojen järjestäminen Venäjällä maksaa v. 15834: kansainvälistä yhteistyötä, puolustusvälinetuon- 1997 7---8 Mmk. 15835: tantoa, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, tilausval- Kertomusvuoden lisätalousarviossa myönnettiin 15836: tuuksien suunnittelua ja kaluston käyttöä koskevat 245 Mmk miinalaiva Pohjanmaan ja Kuha-luokan 15837: linjaukset. Puolustustarviketeollisuuden toimiala- raivaajien peruskorjausta sekä Rauma 2000 -luokan 15838: rationalisointi toteutettiin kertomusvuoden lopulla uudishankintaa varten. Hankinnoilla tuettiin samal- 15839: sen mukaisesti. la telakkateollisuuden vaikeaa työllisyystilannetta. 15840: Puolustusvoimien terveydenhuollon ja siviiliter- Puolustusvoimissa kehitetään v. 1992-2000 15841: veydenhuollon yhdentämistä selvitetään Valtionta- johtamista, esikuntatyöskentelyä sekä mm. henki- 15842: louden tarkastusviraston pyynnöstä. Valtiontilintar- löstö-, materiaali- ja taloushallintoa. Rauhan ajan 15843: kastajat ovat korostaneet yhdentämisen merkitystä operatiivista johtamista palvelevan tietojärjestelmä- 15844: jo kertomuksessaan vuodelta 1980. hankkeen (OPJO) arvioidaan maksavan v. 1993- 15845: Puolustusvaliokunnan lausuman pohjalta uudis- 2000 yhteensä n. 50 Mmk, joista kertomusvuonna 15846: tetaan kiinteistö- ja rakennustoiminnan organisoin- käytettiin 12 Mmk. Maavoimien yhtymien johtami- 15847: tia, tehtäviä ja yhteistyömuotoja siten, että omista- sen ja tiedustelun tietojärjestelmän (JOTI) ohjelmis- 15848: jan, käyttäjän ja palvelun tuottajan roolit erottuvat tojen kehittämisen kokonaiskustannusarvio on n. 15849: selkeämmin toisistaan. Rakennushankkeiden 20 Mmk ja laitehankintojen n. 60 Mmk. Johdon 15850: suunnittelu ja investointipäätökset sovitetaan pa- informaatiojärjestelmän kustannusarvio vuosille 15851: remmin yhteen järjestelmä- tai materiaalihankkei- 1996-2000 on yhteensä n. 2,1 Mmk, josta kerto- 15852: den kanssa. Rationalisointipäätösten mukaisesti musvuoden osuus oli n. 0,5 Mmk. Esikuntatyös- 15853: kiinteistökantaa supistetaan irtisanomalla toimitilo- kentelyä yhdenmukaistavan ja tehostavan järjestel- 15854: ja. Vapautuvat toimitilat jäävät kiinteistöyksikön mähankkeen kustannukset ovat v. 1993-2000 n. 15855: 15856: 15857: 92 15858: 90 Mmk, josta kertomusvuoden osuus oli n. 22 kaisuista. Lähinnä valtion kirjanpitouudistukseen ja 15859: Mmk, ja kustannussäästöt v. 1996-2005 n. 20 Mmk valtioyhteisöhankkeeseen liittyen puolustusminis- 15860: vuodessa. teriössä käynnistettiin kertomusvuonna hanke, jos- 15861: Vuoteen 1998 mennessä käyttöön otettavan sa selvitetään puolustushallintokonsernin taloudel- 15862: henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (HEHA11) lista ohjausta sekä talousyksiköiden rakennetta ja 15863: kokonaiskustannukset ovat v. 1994-2000 yhteen- niiden välistä yhteistoimintaa. Hanke on vasta 15864: sä n. 50 Mmk, josta kertomusvuoden osuus oli n. 8 suunnitteluvaiheessa. 15865: Mmk. Materiaalihallinnon, hankintatoimen ja ta- Vuonna 2000 käyttöön otettavan tilausvaltuuk- 15866: loushallinnon kehittämishankkeen (MAHATA) en- sien ja hankintamäärärahojen käytön ja sitomisen 15867: simmäisen vaiheen kustannukset ovat n. 1,5 Mmk suunnittelu- ja seurantajärjestelmien kustannukset 15868: ja sen on määrä valmistua vuoden 1997 aikana. ovat n. 1 ,3 Mmk. 15869: Lopulliset kustannukset riippuvat valittavista rat- 15870: 15871: 15872: 15873: 15874: Poliittisten toimien osoittautuessa tehottomiksi säily- Valmiusjoukkoihin hakeutuminen on ollut odotettua 15875: tetään maanpuolustuksen avulla valtiollinen itsenäi- vähäisempää. Syyksi on arveltu valmiussotilaalle mak- 15876: syys sekä turvataan kansalaisten elinmahdollisuudet settavien päivärahojen pienuutta ja varallaolokorvaus- 15877: ja hyvinvointi, kuten maamme lähihistoriassa on ta- ten puuttumista. Vaikka johtopäätösten tekeminen on 15878: pahtunut. Kilpavarustelun jälkeinen liennytys, Varso- tässä vaiheessa ennenaikaista, on puolustusvoimien 15879: van liiton hajoaminen ja NATOn laajentumisneuvotte- toiminnan kehittämisessä edettävä varoen ja kansa- 15880: luiden yhteydessä solmittu sopimus Venäjän kanssa laismielipidettä kuunnellen. Suomalaisten nuorten 15881: ovat vähentäneet sotilaallisten toimien uhkaa. Poliitti- muita nuoria suurempi motivoituneisuus asevelvolli- 15882: sista sovitteluyrityksistä huolimatta vaikeat alue- ja suuden suorittamiseen saattaa viestiä perinteisestä 15883: vähemmistökiistat ja avoimet kriisit voivat kuitenkin halusta puolustaa omaa maata, muttei välttämättä yhtä 15884: johtaa sotatilaan myös Euroopassa, kuten tapahtu- suuresta halusta osallistua kriiseihin ulkomailla. Ase- 15885: mien kehitys Balkanin niemimaalla osoittaa. Euroopan velvollisten palvelusjärjestelmää uudistettaessa 15886: turvallisuuspoliittisen kehityksen kannalta ratkaisevaa on seurattava, miten varusmiesajan muuttuminen vai- 15887: on, miten Venäjän demokraattinen ja taloudellinen kuttaa palvelushalukkuuteen, ja saatujen kokemusten 15888: kehitys edistyy ja miten Venäjän suhteet EU:iin ja perusteella kehitettävä joukkotuotanto riittävän tasok- 15889: NATOon kehittyvät. kaaksi. 15890: Valtioneuvoston selonteon pohjalta maamme puo- Kiristynyt valtiontalouden tila ja osaltaan myös tu- 15891: lustuskyvyn voimavarat on tarkoitus mitoittaa ympäris- losjohtamisen käyttöönotto ovat lisänneet kustannus- 15892: tön pitkän aikavälin ja kestävien muutosten asettamien tietoisuutta tulosyksiköissä. Toimintamenojen supista- 15893: vaatimusten sekä valtiontaloudellisten rajoitteiden pe- minen on pienentänyttulosyksiköiden mahdollisuuksia 15894: rusteella sellaisiksi, että ne estävät maamme alueen käyttää varojansa harkinnanvaraisesti. Tulostavoittei- 15895: käytön vihamielisiin tarkoituksiin ja tarjoavat valtiojoh- den asettaminen ja yksityiskohtaisten, usein eri järjes- 15896: dolle riittävän kriisinhallintavälineen. Valtiontilintar- telmistä kerättävien päällekkäisten seurantatietojen 15897: kastajien mielestä pieniin yksiköihin hajautettua rau- keruu vaativat paljon työtä. Lisäksi seurantatietojen 15898: hanajan koulutusjärjestelmää on kustannusten säästä- käyttö päätöksenteossa on epäyhtenäistä. Valtiontilin- 15899: miseksi ja joukkotuotannon parantamiseksi aiheellista tarkastajien mielestä tiedon keruuta eri johtoportaissa 15900: jonkin verran tiivistää. Supistuksista päätettäessä on on karsittava ja tietotuotantoa jalostettava yhtenäisen 15901: otettava korostetummin huomioon ne haittavaikutuk- päätöksenteon pohjaksi. Taloushallinnon tuntemusta 15902: set, joita mm. työpaikkojen menetyksistä ja yhteiskun- kaikilla johtamistasoilla on lisättävä. 15903: nan varoilla rakennettujen ja ylläpidettyjen suurten Määrärahojen niukkuuden vuoksi kiinteistöjä ei ole 15904: kiinteistömassojen tyhjilleen jäämisestä ja uudisraken- pystytty korjaamaan ennalta ehkäisevästi, mikä saat- 15905: tamisesta aiheutuu. Korvaavia toimia on kiirehdittävä. taa johtaa rakennuskannan osittaiseen rappeutumi- 15906: 15907: 15908: 93 15909: seen. Kiinteistömäärärahojen seurannan tehostami- tomäärärahojen jaon siirtäminen maanpuolustusaluei- 15910: seksi puolustushallinnon rakennuslaitoksen sekä den, puolustushaarojen ja materiaalilaitoksen esikun- 15911: maanpuolustusalueen ja sotilasläänin seurantajärjes- nille edellyttää, että niillä on riittävä kiinteistöalan 15912: telmät on saatava yhteensopiviksi. Kiinteistöjen ylläpi- asiantuntemus tehtävän hoitamiseen. 15913: 15914: 15915: 15916: 15917: Tietoturvallisuus ja hallinnonalojen välinen soinnista. Tietotekniikkaosasto ja -laitos vastaavat 15918: turvallisuusyhteistyö tietoturvallisuuden teknisestä ohjeistuksesta ja to- 15919: teutuksesta. Ne myös ylläpitävät teknistä osaamis- 15920: Tietoturvallisuus ta. 15921: Sodan ajan ja muiden tehtävien ja velvoitteiden Toimiyksiköiden turvallisuuspäälliköt tai -up- 15922: suorittaminen edellyttää, että valmiuteen liittyvät seerit, tietoturvallisuusupseerit, tekniset atk-tuki- 15923: suunnitelmat ja valmistelut pysyvät salassa ja että henkilöt sekä viime kädessä eri järjestelmien ja 15924: johtamisjärjestelmät toimivat kaikissa oloissa. Lait sovellusten käyttäjät vastaavat käytännössä tieto- 15925: ja määräykset, esim. henkilörekisterilaki, asettavat turvallisuudesta. Turvallisuusongelmia ovat laittei- 15926: tietoturvallisuusvelvoitteita. Puolustusvoimilla on den vajavainen rakenteellinen suojaus, järjestel- 15927: kriisiajan lakeihin perustuvat valtuudet, mikä aset- mien eriaikainen kehittäminen, henkilöstövaje ja 15928: taa erityisvaatimuksia sen tietojen käsittelylle. puutteellinen koulutus sekä tarve sovittaa yhteen 15929: Tiedoilla on viisi toisistaan riippumatonta suo- puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan tietojär- 15930: jauskriteeriä. Pääsyvalvonta todentaa tiedon käyt- jestelmät 15931: täjän ja tarkistaa käyttäjäoikeudet Luottamukselli- Vanhemmissa järjestelmissä tiedot suojattiin fyy- 15932: suus määrittelee, kuinka hyvin tietoja on pidettävä sisesti ja niiden käytölle määrättiin yksinkertaisia 15933: salassa sivullisilta. Eheydellä tarkoitetaan sitä, että rajoituksia. Näiden järjestelmien liittäminen tietolii- 15934: tietoaineistoa tai tietojärjestelmiä ei ole muutettu tai kenneverkkoon, joka mitätöi fyysisiin rajoituksiin 15935: tuhottu oikeudettomalla tavalla. Käytettävyys mer- perustuvan suojauksen, on ongelma. 15936: kitsee sitä, että järjestelmät tietoineen ja palvelui- Tietojärjestelmiä käyttävän henkilöstön koulu- 15937: neen ovat tarvittaessa niihin oikeutettujen henkilöi- tustaso ei aina vastaa sitä, mitä järjestelmien teho- 15938: den ja yhteisöjen hyödynnettävissä. Kiistämättö- kas käyttö ja varsinkin käytön valvonta vaatisivat. 15939: myydellä puolestaan tarkoitetaan sitä, että yksi tai Eri järjestelmien ja sovellusten teknisestä tuesta 15940: useampi tietojen käsittelyn osapuoli ei voi jälkikä- vastaa lähes kaikissa toimipisteissä yksi henkilö, 15941: teen kiistää osuuttaan niihin. mikä on selvä riski järjestelmien tietoturvallisuu- 15942: Myös puolustusvoimissa tietoturvallisuutta kehi- delle. 15943: tetään valtionhallinnon päätösten mukaisesti. Pää- Parhaiten suojatuissa järjestelmissä turvallisuus 15944: esikunnan turvallisuusosasto ohjaa kehitystä tur- perustuu fyysisen turvallisuuden ja tietoliikenteen 15945: vallisuuden, suunnitteluosasto tietohallinnon ja tie- salakirjoituksen yhdistämiseen sekä käyttäjien luo- 15946: totekniikkaosasto tekniikan näkökulmasta. Turval- tettavaan tunnistamiseen. Näin suojattuja järjestel- 15947: lisuusosasto vastaa tietoturvallisuuden hallinnoin- miä voidaan käyttää vain ulkopuolisilta suojatuissa 15948: nista ja sen ohjeistamisesta, johtamisesta ja valvon- paikoissa, joissa käyttäjät tunnistetaan toimikortin 15949: nan yleisjohtamisesta. Se hoitaa johtamis- ja suun- avulla, ja epäluotettavissa verkoissa tietoliikenne 15950: nittelutoiminnan, riskienhallinnan, henkilöstöä, salakirjoitetaan. 15951: tietoja ja fyysistä turvallisuutta koskevat toimet, Vuonna 1997 käyttöön otettavalla tietoturvalli- 15952: palo- ja pelastustoiminnan, suojelun sekä turvalli- suusstrategialla pyritään yhdenmukaistamaan 15953: suustilanteen seurannan ja valvonnan tehtävät. uusien järjestelmien turvallisuustoimet ja määritte- 15954: Kertomusvuonna valmisteltiin tietoturvallisuusstra- lemään keskeiset suojausmenetelmät. 15955: tegia ja -arkkitehtuuri sekä ohjeet järjestelmien Tietojärjestelmiä suunniteltaessa turvallisuus- 15956: kehitykselle ja tietojen luokittelulle. Suunnittelu- vaatimukset otetaan alusta pitäen huomioon. Tie- 15957: osasto vastaa tietohallinnosta, tietojärjestelmä- toturvallisuus, esim. tunnistus ja salaus, rakenne- 15958: hankkeiden koordinoinnista ja niiden resurs- taan osaksi järjestelmää. Uudistettaessa vanhoja 15959: 15960: 15961: 94 15962: järjestelmiä parannetaan myös niiden turvallisuut- dustelutoiminnan estämisessä. Tämä yhteistoimin- 15963: ta. ta on ollut ongelmatonta, ja vastuualueet ovat 15964: Henkilöstön osaamista kehitetään järjestelmälli- selkeät. 15965: sesti puolustusvoimien sisäisellä ja ulkopuolisilta Puolustusvoimien henkilöstöä koulutetaan vuo- 15966: asiantuntijoilta ostettavalla koulutuksella. Henki- sittain poliisihallinnon järjestämillä ulkomaalais- 15967: löstöpuutteita pyritään korjaamaan kohdentamalla asioita, huumausainerikostutkintaa, tarkkailua ja 15968: henkilöstöä uudelleen sitä mukaa, kuin toiminnan valvontaa, terrorismia, poliisioikeutta, rikostutki- 15969: rationalisointi eri järjestelmien käytön ja toiminnan musta, kuulusteluoppia ja poliisiautonkuljettajan 15970: kehittämisen myötä sen mahdollistaa. tehtävää koskevilla kursseilla. 15971: Käyttäjän tunnistukseen ja tiedon salakirjoitta- Poliisin tehtävien hoitamisesta puolustusvoimis- 15972: miseen tarvittavia välineitä on kehitetty usean vuo- sa annetussa laissa on säädetty turvallisuutta kos- 15973: den ajan. Perusmenetelmät ovat olemassa, mutta kevista puolustusvoimien rekistereistä. Tutkinta- 15974: kehittelyä tarvitaan, jotta turvallisuus olisi riittävä osasto saa poliisihallinnon, oikeushallinnon, ulko- 15975: kaikissa puolustustoimien järjestelmäympäristöis- asiainministeriön ja Ulkomaalaisviraston rekiste- 15976: sä. reistä tietoja, joita se käyttää mm. rikostutkinnassa 15977: Uusia menetelmiä käyttöön otettaessa työase- ja ennalta ehkäisevässä turvallisuustyössä. 15978: mat varustetaan tietoturvalaitteilla. Työaseman sa- Euroopan unionin jäsenyys ja lisääntyvä kan- 15979: lausmodulien ja toimikortin lukijoiden tarve ai- sainvälistyminen asettavat entistä tiukemmat vaati- 15980: heuttaa lisäkustannuksia tulevina vuosina. mukset henkilöille, jotka joutuvat asioimaan ulko- 15981: valtojen viranomaisten kanssa. Monet maat vaativat 15982: Turvallisuusyhteistyö viranomaistensa kanssa asioivasta puolustushallin- 15983: Puolustusvoimat ovat jatkuvan ulkoisen seurannan non henkilöstöstä turvallisuusluokituksen. Tällais- 15984: ja myös aktiivisen sotilastiedustelun kohteena. Pää- ta luokitusjärjestelmää pitäisi kehittää yhdessä eri 15985: esikunnan tutkiotaosastolle kuuluvat ne turvalli- viranomaisten kanssa. 15986: suus- ja valvontatehtävät, joilla estetään puolustus- Rikollisjärjestöjen kiinnostus puolustusvoimien 15987: hallintoon ja sotilaalliseen maanpuolustukseen materiaaliin sekä huumeiden käytön yleistyminen 15988: kohdistuva laiton tiedustelutoiminta. Tutkiotaosas- lisäävät turvallisuusviranomaisten tiedonvaihdon 15989: to toimii tarvittaessa yhteistyössä suojelupoliisin tarvetta. 15990: kanssa, joka on yleisviranomainen laittoman tie- 15991: 15992: 15993: 15994: 15995: Uusi tietoturvallisuusstrategia ja -arkkitehtuuri sekä kaisesta kehittämisestä on aiheutunut. Koska turvalli- 15996: uudet täsmennetyt ohjeet vähentävät toteutuessaan suuden maksimointi johtaa erittäin suuriin kustannuk- 15997: tietojen suojaamisessa esiintyviä epäloogisuuksia ja siin, valtiontilintarkastajien mielestä turvallisuuden ke- 15998: poistavat koordinointiin liittyviä ongelmia, joita turvalli- hittämisessä on keskityttävä keskeisten epäkohtien 15999: suustehtävien hajauttamisesta ja järjestelmien eriai- poistamiseen. 16000: 16001: 16002: 16003: 16004: 95 16005: Valtiovarainministeriön hallinnonala 16006: 16007: 16008: 16009: 16010: Euroopan unionin jäsenyyden vaikutus edellyttää ED:n lainsäädännön sekä erityisesti sen 16011: Suomen hallintoon tuomioistuinten noudattaman oikeuskäytännön 16012: seurantaa. 16013: Maamme valtionhallinto on kansainvälistynyt no- 16014: peasti vuosikymmenessä. Kehitys on tuntunut Vaikutus hallinnon tavoitteisiin ja niiden 16015: koko hallintokoneiston toiminnassa. Suomen jäse- asetantaan 16016: nyys Euroopan unionissa on yksi osa tätä kehitystä. ED:n jäsenmaana Suomella on paitsi mahdollisuus 16017: Kahden vuoden jäsenyyden jälkeen ei valtiovarain- myös velvollisuus osallistua unionin tulevaisuuden 16018: ministeriön mukaan voida vielä havaita kaikkia muotoiluun. Tähän Suomi osallistuu valtiovarain- 16019: vaikutuksia. Osa hallinnon rakenteiden, tehtävien ministeriön mukaan kansallisista lähtökohdista pi- 16020: ja toiminnan muutoksista aiheutuu EU:n jäsenyy- täen silmällä kansallisia tavoitteita ja etuja. Käytän- 16021: destä ja osa yleisestä kansainvälistymisestä sekä nössä Suomen tavoitteena on vaikuttaa kannan- 16022: näistä riippumattomasta hallinnon kehittämistyös- otoillaan unionin tavoitteenasetteluun ja toiminta- 16023: tä. linjoihin Euroopan neuvostossa, hallitusten välisis- 16024: Suomen ED-jäsenyys vaikuttaa hallintomme ra- sä konferensseissa, komission vuotuisissa työsuun- 16025: kenteisiin, tehtäviin, toimintajärjestelmiin, ohjauk- nitelmissa, kulloisenkin puheenjohtajamaan työ- 16026: seen ja toimintaperiaatteisiin samoin kuin sen avoi- suunnitelmissa sekä unionin vuotuisissa budjetti- 16027: muuteen, tehokkuuteen ja ohjattavuuteen. Euroo- käsittelyissä. 16028: pan unionissa toimitaan erilaista hallintomenette- Jäsenmaana Suomi voi vaikuttaa ED:n tavoit- 16029: lyä ja -kulttuuria noudattavassa toimintaympäris- teenasetteluun eri toimintasektoreiden asiantunti- 16030: tössä. Suomen valtionhallinnon yhteistyö sulkeutu- ja- ja virkamiesvalmistelussa. Kansallisten tavoittei- 16031: neemman, hierarkkisemman ja toiminnan ennak- den ja etujen ajamisen kanavan tarjoavat myös 16032: kovalvontaa korostavamman ED-hallinnon kanssa ED:ssa ajoittain laadittavat, toiminnan linjaamista ja 16033: ei suju aina kitkatta. kehittämistä koskevat keskustelumuistiot Nämä 16034: Suomen tultua Euroopan unionin jäseneksi ns. vihreät kirjat julkaistaan julkisen keskustelun 16035: muuttuivat sitä koskevat asiat sisäpoliittisiksi. Tämä herättämistä ja näkemysten keräämistä varten. 16036: merkitsee ko. asioiden liittymistä maamme valtion- Jäsenyyden alkuvaiheessa Suomen vaikutus- 16037: hallinnon päivittäiseen työhön. Kotimaan ja ED:n mahdollisuudet olivat vähäiset. Monissa asioissa 16038: asioita on enää vaikea erottaa selkeästi toisistaan saatoimme vaikuttaa vasta pitkän ja monivaiheisen 16039: hallinnossa. Jäsenyyteen liittyvät uusi, ylikansalli- valmisteluprosessin loppuvaiheisiin komissiossa 16040: nen päätöksenteko sekä yhteydet moniin yhteis- tai neuvostossa. Siinä vaiheessa tavoitteiden asette- 16041: työverkostoihin. Tämä on valtionhallinnolle sa- luun ja sisältöihin voi vaikuttaa vain rajallisesti. 16042: manaikaisesti haaste ja mahdollisuus. Asioiden kä- Vaikka tilanne on parantunut, on edelleen ongel- 16043: sittely on laajentunut ja moninkertaistunut samalla, mallista, ettei kotimaan hallinnossa kyetä ajoissa 16044: kun päätöksentekoon osallisten määrä on kasva- ennakoimaan neuvoston käsittelyyn tulevia asioita. 16045: nut. Jäsenyys on muuttanut myös eduskunnan Tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa, joiden edus- 16046: asemaa. Valtion keskushallinnon ja varsinkin mi- tajat ja vaikuttajat osallistuvat komitologiakäsittelyä 16047: nisteriöiden merkitys ED-asioisssa on korostunut. edeltävään asiantuntijavalmisteluun, parantaisi val- 16048: Aluehallinto on saanut uusia suunnittelu- ja edun- tiovarainministeriön mielestä tulosten ennakoita- 16049: valvontatehtäviä. vuutta ja tehostaisi kansallista valmistelua. 16050: ED-jäsenyys vaikuttaa kaikkien hallinnonalojen Suomen kansallisten etujen ajamisen kannalta 16051: lainsäädäntöön. Jäsenyys rajoittaa sääntelyä ja olisi edelleen tärkeää, että ED-asioiden valmistelu 16052: 16053: 16054: 96 16055: kansallisessa hallinnossa tuottaisi tehokkaasti yksi- ED-jäsenyys asettaa haasteita hallintoon omak- 16056: mieliset, selkeät ja laajapohjaiset kansalliset tavoit- sutulle tulosohjaukselle. Ministeriöiden tulee antaa 16057: teet ja kannanotot EU:n käsittelyyn. Johdonmukai- hallinnolle tarvittavat ohjaussignaalit ja sisällyttää 16058: set ja selkeät peruslinjaukset antaisivat kansallisille ohjaukseensa poliittiset näkemykset. Menestyksek- 16059: edustajille hyvät edellytykset hoitaa tehtävänsä kään jäsenmaatoiminnan ja etujen ajamisen perus- 16060: vaihtelevissa neuvottelutilanteissa. Tämän vuoksi edellytys EU:ssa on selkeä, johdonmukainen ja 16061: ne olisivat tärkeä menestystekijä aktiivisessa jäsen- yksimielinen kanta käsiteltäviin kysymyksiin. Esi- 16062: maatoiminnassa. merkiksi Ruotsilla on valtiovarainministeriön mu- 16063: Valtiovarainministeriön mukaan kansallisen val- kaan ollut vaikeuksia yhtenäistää ja yhdenmukais- 16064: mistelun tehokkuudessa jäsenmaat eroavat. Isossa- taa sektorikohtaisia kansallisia kannanottoja. Syitä 16065: Britanniassa valmistelu on keskitettyä. Pääministe- tähän ovat mm. kansallisen koordinaatiojärjestel- 16066: rin kanslia koordinoi valmistelua. Saksassa taas män täsmentymättömyys ja ministeriöiden hallin- 16067: valmistelu hajautuu liittovaltiorakenteen vuoksi toon kohdistaman ohjauksen puutteet, mm. vähäi- 16068: monimutkaiseksi järjestelmäksi. Liittohallitus jou- set tavoitekeskustelut 16069: tuu muodostamaan kansallisen kannan ottamalla Suomessa on viime vuosina siirrytty ministeriö- 16070: huomioon myös osavaltioiden näkemykset. Ison- hallintojärjestelmän suuntaan. Siinä ministeriöiden 16071: Britannian koordinaation arvioidaan toimivan hy- tehtävät toiminnan linjaamisessa ja tavoitteiden 16072: vin samoin kuin muiden keskitetyn koordinaation asettelussa ovat selkeät. Samanaikaisesti on lisätty 16073: maiden, esim. Ranskan ja Espanjan. Eräissä maissa, virastojen operatiivista itsenäisyyttä. Kansallinen 16074: mm. Tanskassa ja Alankomaissa, koordinaatioita on koordinaatiojärjestelmä kiinnittää EDcvalmistelu- 16075: lisätty viime vuosina, koska kansallisessa edunval- vastuun ministeriöihin, jotka hyödyntävät hallin- 16076: vontakyvyssä on havaittu puutteita. Tanskassa on nonalansa tai muuta asiantuntemusta. 16077: vahvistettu pääministerin johtamaa koordinaatiota. 16078: ED-asiat edellyttävät valtiovarainministeriön Vaikutus tavoitteisiin ja niiden asetantaan 16079: mukaan tiivistä yhteydenpitoa valtioneuvoston ja toimialueittain 16080: virkamiesten välillä. Suomen hallinto on tässä suh- Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto 16081: teessa toimiva. Valtioneuvoston käyttämät ohjaus- Suomen ED-jäsenyys liittää yhteen kansallisen ja 16082: välineet riittävät ED-politiikan toteuttamiseen ja ED:n päätöksenteon menettelyineen. Tasavallan 16083: kansallisten toimintalinjojen määrittelemiseen. Nii- presidentti ja valtioneuvoston jäsenet osallistuvat 16084: den käyttöä voitaisiin tosin tehostaa. ED:n päätöksentekoon. Hallituksen tehtävänä on 16085: Suomen hallintokäytäntöön kuuluu sidosryhmi- eduskunnan myötävaikutuksella luoda Suomen 16086: en kytkeminen valmisteluun. Tämä toteutuu ny- ED-politiikka. Ministereillä on vastuu sektoreiden- 16087: kyään ED-käsittelyn valmistelujaosten ns. laajassa sa ED-politiikan muotoilemisesta. Hallitus vastaa 16088: kokoonpanossa. ED:lle siitä, että kansallinen hallinto ei laadi yhtei- 16089: Suomessa omaksuttua hallinnon avoimuuden sölainsäädäntöön nähden ristiriitaisia lakeja ja että 16090: periaatetta pyritään noudattamaan myös ED-asioi- se toimii ED:n tavoitteiden ja päämäärien edistämi- 16091: den käsittelyssä. Ero ED:n elinten tiukkaan julki- seksi. 16092: suuskäytäntöön on tuntuva. Valtioneuvoston kanslia toimii pääministerin 16093: Suomen samoin kuin muidenkin ED:n uusien esikuntana ja huolehtii valtioneuvoston asiainkäsit- 16094: jäsenmaiden kohtaama ongelma on vaikuttamisen telyn sujuvuudesta. Se joutuu sovittamaan jäsenyy- 16095: tarve ja vaikeus. Suomalaisessa hallinnossa asiat den tuomat unioniasiat valtioneuvoston työhön. 16096: käsitellään suoraviivaisesti ja käytännöllisesti. Vä- Eurooppa-ulottuvuus on Suomen jäsenyyden aika- 16097: hitellen ED-asioissa omaksutaan kuitenkin yhteyk- na otettu huomioon valtioneuvoston kanslian stra- 16098: sien solmiminen, epäviralliset neuvonpidot, vaiku- tegia- ja pitkän aikavälin kehittämistyössä, esim. 16099: tuskanavien ja keinojen etsintä ja verkottuminen. valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ja tietoyh- 16100: Kansallisessa tavoitteenasettelussa joudutaan teiskunta politiikan linjauksessa. 16101: ottamaan huomioon myös EY:n tuomioistuinten Valtioneuvoston kanslian asema ei ole keskei- 16102: ratkaisut. Niiden tavoitteellisuus ja ennakkopäätös- nen nykyisessä kansallisen valmistelun koordinaa- 16103: luonne ovat vieraita kansalliselle järjestelmällem- tiojärjestelmässä. Sen asema on kuitenkin vahvistu- 16104: me. EY:n tuomioistuinten ratkaisut täydentävät ja nut tulevan puheenjohtajakauden kansallisen asia- 16105: selkeyttävät epäselviä tilanteita. Ennakkopäätökset listan ja muiden valmistelujen keskeisenä toimija- 16106: koskevat lähinnä oikeusturvaa, asianosaisten kuu- na. Valtioneuvoston kanslia huolehtii myös minis- 16107: lemista tai muita periaatteita, joissa Suomella on tereiden valmentamisesta ED-asioiden päätöksen- 16108: kansallinen nom1isto. tekoon valtioneuvostossa. 16109: 16110: 16111: 7 370148 97 16112: Ulkopolitiikka sien maiden kanssa. Palvelujen kauppa sekä teol- 16113: Ulkoasiainministeriön vastuualueena on unionin lis- ja tekijänoikeuksien suoja ja investoinnit kuulu- 16114: yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiat. Ne vat pääosin edelleen kansalliseen toimivaltaan. 16115: ovat EU:ssa hallitusten välisiä toimia, joten aloite 16116: niissä on jäsenmaiden hallituksilla, jotka neuvotte- EU-oikeudelliset asiat 16117: levat yhteisestä kannasta ja toimista. Puolustuspoli- EY:n tuomioistuimessa ja EY:n ensimmäisen asteen 16118: tiikassa vastuu tavoitteiden asettelusta on jäsenyy- tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden kohdalla 16119: den aikanakin, ainakin toistaiseksi, Suomen halli- on tavoitteena, että Suomi osallistuu huomautuksia 16120: tuksella. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan lyhyen esittämällä kaikkien sellaisten ennakkopäätösasioi- 16121: ajan toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on otettu den käsittelyyn, joilla voi olla välitöntä vaikutusta 16122: huomioon ulkosuhteiden kokonaisuus. Eduskun- Suomen lainsäädäntöön. Suomeen kohdistuvaan 16123: nan ulkoasiainvaliokunnan rooli on vahvistunut valvontaan pyritään vaikuttamaan tehokkaasti jo 16124: tavoitteiden käsittelyssä. varhaisessa vaiheessa. Vastaukset komissiolle pyri- 16125: tään laatimaan siten, ettei sillä olisi perusteita edetä 16126: Kauppapolitiikka ja taloussuhteet valvonta-asiassa. Suomessa kehitetään EY-säädös- 16127: EU:n jäsenyys ei ole valtiovarainministeriön mu- ten täytäntöönpanoilmoituksia koskevan menette- 16128: kaan periaatteessa muuttanut Suomen taloudellisia lyn seurantajärjestelmää. 16129: ja kaupallisia tavoitteita suhteessa unionin jäsen- Oikeusministeriössä Suomen ED-jäsenyys vai- 16130: maihin, muihin maihin tai kansainvälisiin talousjär- kuttaa erityisesti lainvalmisteluosaston toimintaan. 16131: jestöihin. Päätavoitteena on edelleen maan kaupal- Materiaalisen oikeuden alalla vaikutus näkyy eräis- 16132: listen ja taloudellisten etujen turvaaminen ja edistä- sä yksityisoikeuden hankkeissa sekä erityisesti ri- 16133: minen sekä teollisuuden ja muiden taloudellisten kos- ja prosessioikeuden alalla. Toiminta EU:ssa on 16134: etujen puolustaminen EY:n sisämarkkinoilla sa- luonteva osa näiden oikeudenalojen tavoitteiden 16135: moin kuin kolmansissa maissa. Toimivalta on siirty- asetantaa. Lainvalmisteluosaston on lähivuosina 16136: nyt jäsenyyden myötä kauppapoliittisissa asioissa otettava huomioon valmistautuminen Suomen pu- 16137: EY:lle. Tilanne ei ole valtiovarainministeriön mie- heenjohtajakauteen EU:ssa. 16138: lestä heikentänyt Suomen mahdollisuuksia ajaa 16139: tavoitteitaan ja turvata etujaan, vaan toiminta Alueiden kehittäminen 16140: EU:ssa on päinvastoin usein tehokkaampaa kuin Suomen ED-jäsenyys on vaikuttanut olennaisesti 16141: itsenäiset toimet ao. asioissa Suomen oman toimi- alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/93) to- 16142: vallan puitteissa. EY:n säädökset ja menettelytavat teuttamiseen sekä sen hallinnollisiin muotoihin ja 16143: ohjaavat nyttemmin tavoitteenasettelua, jonka alaa toimenpiteiden määrään, sisältöön ja soveltami- 16144: on laajennettu alueellisesti ja syvennetty asiallisesti. seen. Lain tavoitteet alueellisesta tasapainosta ja 16145: Uusia alueita ovat mm. EU:n Välimerenpolitiikka ja omaehtoisesta kehitystyöstä vastaavat EU:n alue- 16146: Aasian politiikka. politiikan keskeisiä periaatteita. Suomen laissa 16147: Yksi Suomen päätavoitteista on valtiovarainmi- mainittu ohjelmallinen kehittäminen vastaa EU:n 16148: nisteriön mukaan edelleen varmistaa suomalaisten suunnittelukäytäntöä. Maakuntien liitot osallistuvat 16149: vientiyritysten tasavertaiset kilpailuasemat suhtees- esityksillään rakennerahasto-ohjelmien tavoitteen- 16150: sa muiden maiden yrityksiin. Viennin edistämistoi- asetteluun. Valtioneuvosto hyväksyy ohjelmaeh- 16151: met EU:n jäsenmaissa samoin kuin muissakin mais- dotukset, jotka Euroopan komissio käsittelee ja 16152: sa kuuluvat edelleen pääasiassa Suomen kansalli- hyväksyy. 16153: seen määräysvaltaan. 16154: Suomi voi muodostaa oman kantansa EU:ssa Poliisitoimi 16155: kauppapoliittisiin asioihin. Tärkeimmät päätökset EU:n poliisiyhteistyön tavoitteet asettaa kulloinen- 16156: tehdään EU:n yleisten asioiden neuvostossa, mikä kin puolivuosittain vaihtuva puheenjohtajamaa. 16157: edellyttää poikkeuksetta kansallista kannanmuo- Jäsenmailla on mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen- 16158: dostusta ko. kysymyksistä. asetteluun valmisteluvaiheessa. Periaatteena on, 16159: Suomen tavoitteet ja niiden aseranta ovat ennal- että tuleva puheenjohtajamaa jatkaa tarvittaessa 16160: laan kansainvälisissä taloudellisissa järjestöissä. edeltäjänsä asettamien keskeneräisten tavoitteiden 16161: ED-jäsenyys on lisännyt sellaisia asioita, joihin Suo- toteuttamista. Sekä kansallinen että EU:n osin toi- 16162: mella täytyy olla perusteltu kanta ja joihin voidaan sistaan riippumaton tavoitteenasettelu aiheuttaa 16163: vaikuttaa EU:n kautta. Suomen toimivallassa ovat ongelmia resurssien kohdentamisessa. Esimerkiksi 16164: edelleen nk. TTT-sopimukset sekakomissioineen perustettavaksi tarkoitetun Euroopan poliisiviras- 16165: sekä vero- ja investointisuojasopimukset kolman- ton, Europolin asettamien tavoitteiden toteuttami- 16166: 16167: 16168: 98 16169: nen on vaatinut ajoittain huomattavaa työpanosta, Valtiontalouden tarkastusvirasto on jäsenyyden 16170: johon ei ole pystytty varautumaan vuosittaisessa seurauksena saanut uusia tavoitteita, jotka koske- 16171: resurssisuunnittelussa. Suurten, Euroopan laajuis- vat Suomen ja EU:n yhteisöjen välillä molempiin 16172: ten tietojärjestelmien kehittäminen on tulevaisuu- suuntiin kulkevien varainsiirtojen tarkastamista. 16173: dessa otettava huomioon päätettäessä kansallisista Tilastokeskus valmistelee osaltaan EU:n tilasto- 16174: kehittämishankkeista. ohjelmaa ja toimii tiiviissä yhteistyössä EU:n tilasto- 16175: viranomaisen, Eurostatin kanssa. 16176: Rajavartiolaitos 16177: Suomen ED-jäsenyys on lisännyt rajanylitysliiken- Verotus ja verohallinto 16178: teen tarkastuksia sekä yhteyksien luomista ja yllä- Suomen ED-jäsenyys on muuttanut arvonlisävero- 16179: pitoa ED:n rajavalvonnasta vastaaviin viranomai- tuksen kehittämisen pääosin ylikansalliseksi. Kan- 16180: siin. Suomen rajatarkastuksissa on tavoitteeksi ase- sallisen päätöksenteon liikkumavara on olennai- 16181: tettu ED:n ulkorajasopimuksen luonnoksen sekä sesti kaventunut. Jäsenvaltioiden arvonlisäverojär- 16182: Schengenin sopimusten vaatimusten mukainen jestelmät on yhtenäistetty sisämarkkinoiden toimi- 16183: valvontataso ja tarkastuskäytäntö. Tavoitteiden vuuden mahdollistamiseksi. Järjestelmien yhden- 16184: määritysprosessia ei ole ollut tarvetta muuttaa jäse- mukaistaminen on tarpeen, koska jäsenmaksut 16185: nyyden vuoksi. määräytyvät pitkälti arvonlisäveropohjan perus- 16186: teella. EU:n lopullisena tavoitteena arvonlisävero- 16187: Puolustushallinto tuksessa on siirtyminen jäsenvaltioiden välisessä 16188: Puolustusministeriö ei toistaiseksi osallistu EU:n kaupassa alkuperämaaperiaatteelle pohjautuvaan 16189: työskentelyyn varsinaisena vastuuministeriönä. järjestelmään, jossa vero kannettaan myyjän val- 16190: Suomen jäsenyys vaikuttaa kuitenkin puolustusmi- tiossa. Jäsenvaltiot eivät ole toistaiseksi sitoutuneet 16191: nisteriön hallinnonalaan, joka huolehtii, että kan- tähän tavoitteeseen. 16192: sallisessa valmistelussa otetaan huomioon puolus- Valmisteverotus on tärkeimpien valmistevero- 16193: tushallinnon näkökohdat. Samalla huolehditaan, tuksen piirissä olevien tuotteiden (alkoholi, tupak- 16194: että hallinnonalan toimintaan vaikuttavat ED-sää- ka, mineraalipolttoöljyt) kohdalta pääosin yhden- 16195: dökset otetaan huomioon ja niitä sovelletaan puo- mukaistettu. Nämä verot ovat kuitenkin edelleen 16196: lustushallinnon toiminnassa. kansallisia, ja niiden tavoitteet voidaan asettaa pal- 16197: jolti kansallisten etujen mukaisesti. Useimmiten 16198: Va ltiovarainhallinto erityisesti fiskaaliset tavoitteet yhtenevät yhteisön 16199: Suomen ED-jäsenyys on vaikuttanut vahvasti val- etujen kanssa. Muiden tavoitteiden kohdalla yh- 16200: tiovarainministeriön tavoitteisiin. Ministeriön ta- teisölainsäädäntö asettaa rajoituksia, kuten syrji- 16201: voitteena on valmistella mahdollinen liittyminen mättömyys, valtiontukisäännökset ja tavaroiden 16202: Euroopan talous- ja rahaliittoon ja yhteiseen raha- vapaa liikkuvuus. Sisämarkkinoilla ei voida ko- 16203: järjestelmään. ED:n budjetoinnin ja varainhoidon rottaa veroja valtiontalouden tarpeen mukaisesti 16204: valvonta sekä kehittämishankkeet, mm. SEM 2000 tai esim. terveyspoliittisin perustein. Välillistä 16205: -hanke ja petosten torjuntaohjelma, tuovat uusia verotusta koskevat päätökset on tehtävä ED:n mi- 16206: tavoitteita ministeriölle. nisterineuvostossa yksimielisesti. Jäsenmaat voivat 16207: Valtiovarainministeriö on sisällyttänyt tavoittei- estää tavoitteidensa vastaiset ratkaisut, mutta 16208: siinsa myös ED:n hallinnon ja henkilöstöhallinnon toisaalta omien tavoitteiden saavuttaminen voi 16209: kehittämisen. Ministeriössä on katsottu tärkeäksi olla vaikeaa. 16210: vaikuttaa yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön 16211: kanssa sisämarkkinoiden sääntelyn kehittämiseen Tullitoimi 16212: ja hallintojen välisen yhteistyön parantamiseen. Tullipolitiikka ja -lainsäädäntö kuuluvat kauppa- 16213: Valtiovarainministeriö osallistuu ja vaikuttaa EU:n politiikan osana EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. 16214: tietohallinnon kehittämiseen yleisesti ja instituu- Yhteisön tullilainsäädännöstä vastaavat komissio, 16215: tiona sekä on aktiivisesti mukana eurooppalaisen ministerineuvosto ja parlamentti. Se on suoraan 16216: tietoyhteiskunnan kehittämisessä. sovellettavissa jäsenmaissa, joten tullipolitiikan ja 16217: Valtiovarainministeriö on jäsenyyden aikana -lainsäädännön tavoitteet määräytyvät yhteisön 16218: pyrkinyt vaikuttamaan toimenpiteillään siihen, että kauppapolitiikan ja sisämarkkinoiden vaatimusten 16219: Suomen kansallinen hallinto olisi rakenteensa, oh- mukaisesti. Suomen viranomaiset osallistuvat yh- 16220: jaus- ja toimintajärjestelmiensä sekä henkilöstönsä teisön tullipolitiikan tavoitteiden asettamiseen ja 16221: pätevyyden osalta toimiva ja kykenisi ajamaan lainsäädäntötyöhön. Tulleja koskevat päätökset 16222: maamme kansallisia etuja edustajiensa välityksellä. tehdään ministerineuvostossa määräenemmistöllä, 16223: 16224: 16225: 99 16226: joten ne voidaan tehdä yksittäisen jäsenmaan tah- joustamaton. Muuttuvia olosuhteita ja tarpeita ei 16227: don vastaisesti. Päätökset saadaan näin aikaan voida enää ottaa riittävän nopeasti huomioon. Ta- 16228: helpommin. voitteita ei ehkä saadakaan toteutettua tai varoja 16229: suunnataan epätarkoituksenmukaiseen toimin- 16230: 0 petusha llinto taan. 16231: Opetusministeriön vuoden 1997 tulossuunnitel- ED:n yhteinen kalastuspolitiikka säätelee Suo- 16232: man painopiste on EU:n koulutus-, tutkimus- ja men kalataloutta. Se sisältää kalavarojen, kalastus- 16233: kulttuuriohjelmien sekä rakennerahasto-ohjelmien tuotteiden markkinoinnin ja rakennepolitiikan sää- 16234: toimeenpano. Hallinnonalan tavoitteissa heijastuu telyn sekä näitä koskevan yhteisen valvontajärjes- 16235: Eurooppa-yhteistyö. telmän. Kalavarojen ja kalastuksen säätely kohdis- 16236: ED-jäsenyyden vaikutukset hallinnonalan ta- tuu merialueeseen ja muut sektorit koko valtakun- 16237: voitteisiin ja niiden asetantaan prosessina on kyt- taan. Kalastuspolitiikkaa säätelevät ED:n asetukset 16238: ketty verkostoihin, joihin kuuluvat laaja-alaiset sitovat sellaisinaan Suomea. 16239: kulttuurisopimukset, kulttuurirahastot, kulttuuri- ja Suomen ja ED:n kalastuspolitiikan tavoitteet yh- 16240: tiedeinstituutit sekä ulkomailla sijaitsevat suomen tenevät. Tärkein tavoite on saavuttaa käytettävissä 16241: kielen ja kulttuurin opetuspisteet. Koulutuksen olevien kalavarojen ja kalastuksen välinen tasapai- 16242: vaihto-ohjelmat luovat edellytyksiä lisätä opiskeli- no. EU:n kalastuslaivastossa on 40 o/o:n ylikapasi- 16243: joiden mahdollisuuksia ulkomaisiin opintoihin. teetti, minkä vuoksi monet kalakannat ovat ehty- 16244: Kulttuurialan ED-ohjelmat ovat parantaneet kan- mässä tai loppuun kalastettuja. ED:n laivasto-ohjel- 16245: sainvälisen kulttuuriyhteistyön mahdollisuuksia milla pyritään pienentämään laivastoja ja kalastus- 16246: sekä pienten kieli- ja kulttuurialueiden ominaispiir- ta. Tavoitteena on turvata kalansaanti yhteisön 16247: teiden esiintuomista. alueella ja säilyttää kalastuselinkeino vireänä ja 16248: elinkelpoisena. 16249: Maatalous- ja kalataloushallinto Itämeren kalastusta säätelee Kansainvälinen Itä- 16250: Maatalous siirtyi ED:n yhteisen maatalouspolitiikan meren kalastuskomitea, jonka kalastussäännöt ja 16251: markkina- ja ohjausjärjestelmien piiriin Suomen suositukset on saatettu voimaan ED:n ministerineu- 16252: ED-jäsenyyden myötä. Yhteisen maatalouspolitii- voston asetuksilla. Suomen tärkeimmät tavoitteet 16253: kan tavoitteet ovat pitkälti samat kuin Suomen ovat rehusilakan kalastuksen jatkaminen ja lohen- 16254: aiemman kansallisen maatalouspolitiikan. kalastuksen järjestäminen siten, että luonnon kan- 16255: Maa- ja metsätalousministeriön toiminnassa ta- nat vahvistuvat, sekä turskankalastuksen lisäämi- 16256: voitteiden asettajaneli tulosohjaajan rooli on siirty- nen. 16257: nyt keskeisimmissä asioissa eduskunnalta ED:n Suomi ei ole integroitunut täysin ED:n yhteiseen 16258: komissiolle. Keskeisenä tavoitteena on saattaa kalastuspolitiikkaan. Suomalaisilla kalastajilla ei 16259: ED:n voimassa oleva ja velvoittava säädöstö ja ole vapaata pääsyä EU:n vesialueille Itämerellä. 16260: järjestelmät voimaan Suomessa. Säädösten sisäl- Integroitumista ja Itämeren kalastusta koskeva 16261: töön ei ole voitu merkittävästi vaikuttaa. ED:n ED:n neuvoston asetus tullee voimaan vuoden 16262: uusien ja Suomea koskevien erityissäädösten koh- 1998 alusta, jolloin suomalaisten käytettävissä ole- 16263: dalla keskeinen tavoite on vaikuttaa niin, että va kalastusalue laajenee eteläiselle Itämerelle. 16264: Suomen näkemykset tulisivat otetuiksi huomioon ED:n rakennepolitiikka ja siihen liittyvät toimin- 16265: ED:ssa. not ovat kalataloudelle uusia. Ohjelmat on laadittu 16266: Maaseutuelinkeinopiirien tehtäväksi on jäsenyy- yhteistyössä ED:n komission kanssa, ja ED:n ohjel- 16267: den myötä tullut maatalouden rakenteen kehittä- mille asettamat tavoitteet on voitu ottaa riittävästi 16268: minen ED-osarahoitteisena toimintana. Sen tavoit- huomioon. 16269: teet asetetaan pääosin Suomen aluetasolla useiden 16270: hallinnonalojen yhteistyönä laadittavissa kehittä- Eläinlääkintä 16271: misohjelmissa. Ohjausprosessi on pitkäjänteistynyt ED:n tavoitteena on estää eläintautien leviäminen, 16272: tavoiteohjelmien ollessa nyttemmin 5-vuotisia. Ta- vapautua vakavimmista eläintaudeista, varmistaa 16273: voitteiden toteutumisen seuranta on jäntevöitynyt. eläimistä saatavien elintarvikkeiden laatu ja turval- 16274: Toisaalta yksityiskohtainen säädöstäminen vähen- lisuus sekä parantaa eläinten kohtelua. Toisaalta 16275: tää keinojen valintaa ja tulosohjauksen vapautta. ED:n tavoitteena on edistää eläinten ja eläimistä 16276: ED-osarahoitteisen toiminnan määrärahat, käyttö- saatavien tuotteiden ja elintarvikkeiden vapaata 16277: kohteet, tukitasot ja alueellinen jakautuma ovat liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Yhteisön lainsäädän- 16278: niin tarkkaan määriteltyjä, että hallinnolle jää vain töä ja sen tulkintaa kehitetään näiden tavoitteiden 16279: vähän tulosohjausvaraa. Ohjausprosessi on siten pohjalta. ED:n eläinlääkinnälliset tavoitteet vastaa- 16280: 16281: 16282: 100 16283: vat pitkälti Suomen kansallisia tavoitteita, joskaan Suomen ED-jäsenyys on edistänyt kauppa- ja 16284: EY-lainsäädäntö ei kata kaikkia Suomessa ennen teollisuusministeriön tavoitteita, koska ne vastaavat 16285: ED-jäsenyyttä vastustettaviksi luokiteltuja eläintau- myös yhteisön tavoitteita. Uusia painotuksia on 16286: teja. Lisäksi vapaan liikkuvuuden periaate silloin, nähtävissä: pk-politiikka osana rakennerahastojen 16287: kun eläintautitilanne muissa jäsenvaltioissa poik- tavoitteita on vahvistunut. Kilpailun lisääminen on 16288: keaa merkittävästi Suomen tilanteesta, asettaa vi- tullut entistä keskeisemmäksi. Energiapolitiikassa 16289: ranomaiset uuteen tilanteeseen. Samoin vaikutta- korostuvat verkostoasiat (TEN). Lähialueyhteistyö 16290: vat myös muiden jäsenmaiden erilaiset tavat tulkita on ED-ohjelmien kohdalla tehostunut. Baltian 16291: säädöksiä ja soveltaa niitä käytäntöön. alueen sekä Euroarktinen ja Barentsin alueen yh- 16292: Jäsenyyden alkuvaiheessa Suomen tavoitteiden teistyö ovat vahvistuneet. EU:n rakennerahastojen 16293: asetanta on painottunut käytännön pakosta ED- tarkoittama aluepolitiikka edellyttää Suomen alue- 16294: säädösten voimaansaattamiseen ja jäsenyysehtojen organisaation uudistamista. 16295: toteuttamiseen sekä organisaation ja toimintojen Tavoitteisiin ja tavoitteiden asetantaan prosessi- 16296: sopeuttamiseen. Lisäksi keskeinen tavoite on teho- na jäsenyys on vaikuttanut siten, että kauppa- ja 16297: kas vaikuttaminen EU:n säädöksiin ja niiden tulkin- teollisuusministeriön aluepoliittisten tavoitteiden 16298: taan. Tiedottaminen ja neuvonta uudessa tilantees- toteuttamiseksi ministeriöiden välinen yhteistyö on 16299: sa viranomaisille, elinkeinoelämälle ja tuojille on olennaisesti lisääntynyt. 16300: ollut etusijalla. 16301: ED-jäsenyydellä ei ole olennaista vaikutusta Sosiaali- ja terveyshallinto 16302: eläinlääkinnällisten tavoitteiden aserantaan proses- ED-jäsenyys on muuttanut sosiaali- ja terveysminis- 16303: sina, mutta tavoitteiden painotukset ovat muuttu- teriön kansainvälistä toimintaympäristöä olennai- 16304: neet riskienhallinnan noustua keskeiseen ase- sesti. Sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteiden ase- 16305: maan. rannassa ED-jäsenyys on otettu huomioon. Sosiaa- 16306: li- ja terveysministeriö vastaa toimivaltaisena minis- 16307: Metsätalous teriönä Suomen kannanottojen valmistelusta so- 16308: EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Suoraan siaali- ja terveyspolitiikan, tasa-arvoasioiden, sosi- 16309: metsätalouteen kohdistuvia säädöksiä on vain aalivakuutuksen ja vakuutuspalvelujen osalta sekä 16310: muutamia, minkä vuoksi Suomen ED-jäsenyys ei kansallisella että unionitasolla. 16311: juurikaan vaikuta kansalliseen metsäpolitiikkaan. 16312: Työhallinto 16313: Liikennehallinto Suomen tavoitteena on osallistua EU:n työ- ja 16314: Suomi on EU:n reuna-alue, jonka maantieteelliset sosiaalinormiston kehittämiseen ja sen kansalli- 16315: ja ilmastolliset olot edellyttävät erityisratkaisuja lii- seen soveltamiseen. Lähtökohtana on jatkuvasti 16316: kennealalla. Liikenneministeriö on pyrkinyt joh- parantaa työsuojelua Suomessa ja koko yhteisön 16317: donmukaisesti tuomaan esille Suomen liikenteen piirissä. Sekä työoikeuden että työsuojelun alalla 16318: erityisolot, kun EU:n neuvostossa on käsitelty ko- ensisijaisena tavoitteena on Suomen työsuojelun 16319: mission säädösehdotuksia. Ministeriö ottaa toimin- kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on vaikuttaa 16320: tansa painotuksissa huomioon komission työohjel- myös koko EU:n alueen vastaavaan kehitykseen. 16321: man sekä puheenjohtajamaan ohjelman. Laajat ED- Suomen omien työolojen parantamistavoitreisiin 16322: asiat (esim. yleiseurooppalaiset liikenneverkot, ns. ED-jäsenyys on vaikuttanut vain vähän. 16323: TEN-verkot) otetaan huomioon myös pitkän aika- Työllisyyden seuranta EU:ssa perustu Euroop- 16324: välin suunnittelussa. pa-neuvoston joulukuussa 1994 tekemiin päätel- 16325: miin, joiden perusteella jäsenvaltiot laativat v. 1995 16326: Kauppa- ja teollisuushallinto monivuotiset työllisyysohjelmansa. Eurooppa-neu- 16327: Kauppa- ja teollisuusministeriön toiminnan paino- vostolle annettavat neuvoston ja komission yhtei- 16328: tukset kohdistuvat tutkimukseen ja kehitykseen, set työllisyysraportit ja Eurooppa-neuvoston työlli- 16329: pienen ja keskisuuren eli pk-teollisuuden politiik- syyttä koskevat päätelmät ovat muodostuneet py- 16330: kaan, energiapolitiikkaan ja yritysten kansainvälis- syväksi osaksi jäsenvaltioiden työllisyyden seuran- 16331: tymisen edistämiseen. Suomen ED-jäsenyys ei ole taa. 16332: vaikuttanut niihin olennaisesti. Näiden rinnalle EU:n tavoiteohjelmien asiakirjoissa on määritel- 16333: ovat nousseet elinkeinopoliittisen selonteon lin- ty Euroopan sosiaalirahaston (ESR) vuosien 1995- 16334: jaukset, kuten palveluelinkeinojen edistäminen ta- 99 tavoitteet. Ohjelma-asiakirjat on laadittu yhteis- 16335: savertaisesti muuhun tuotantotoimintaan nähden ja työssä rahoittaja- ja toteuttajaviranomaisten kanssa 16336: julkisen yritysrahoituksen kehittäminen. alueiden esitysten perusteella. Työministeriön tu- 16337: 16338: 16339: 101 16340: losohjausprosessissa ESR-toimiin liittyvien tavoit- nisteriöissä, jaostoissa, ED-asioiden komiteassa ja 16341: teiden asettaminen toteutuu kansallisten menette- viime kädessä poliittisella tasolla ED-ministerivalio- 16342: lytapojen ja käytäntöjen mukaan. Työhallinnon kunnassa. 16343: vuosittaisissa tulostavoiteneuvotteluissa sovitaan Pääministerin johtama ED-ministerivaliokunta 16344: seuraavalle vuodelle asetettavat tulostavoitteet on ylin koordinoiva elin, ja se käsittelee laajakan- 16345: Tämän perusteella voidaan jakaa vastaavassa suh- toiset, poliittisesti merkittävät ED-päätöksentekoa 16346: teessa toiminnan vaatimat määrärahat. ESR:n koh- koskevat kysymykset. ED-asiain komitea on virka- 16347: dalla sovitaan sekä ohjelmakaudelle asetettavista miesvalmistelua yhteensovittava elin. Sen jäsenet 16348: että ohjeellisina kyseiseen vuoteen kohdistuvista ovat pääasiassa ministeriöiden kansliapäälliköitä, 16349: tulostavoitteista. ja se käsittelee laajakantoisia yleishallinnollisia 16350: asioita. Käsittely tapahtuu vastuuministeriön laati- 16351: Ympäristöhallinto man muistion pohjalta. 16352: Ympäristöhallinnossa määritellään kansainvälisen Ministeriöiden apuna ED-asioiden valmistelussa 16353: yhteistyön tulostavoitteiden yhteydessä myös ED- toimi 36 valmistelujaostoa, joihin kuuluu toimival- 16354: yhteistyön tavoitteet. ED ei ole sinänsä vaikuttanut taisten ministeriöiden edustajat. Niiden laajassa 16355: tähän prosessiin. ED-asiat on kuitenkin jouduttu kokoonpanossa ovat edustettuina myös hallinnon 16356: ottamaan uudella tavalla huomioon merkitykselli- ulkopuoliset intressitahot 16357: sinä ja useimmat toiminnot läpäisevinä koko minis- ED-asioiden ministerivaliokunnan ja ED-asioi- 16358: teriön toiminnassa. den komitean sihteeristönä toimii ulkoasiainminis- 16359: teriön ED-sihteeristö. Se avustaa Suomen kannan- 16360: Vaikutus hallinnon toimintatapoihin ja muotoihin ottojen teknisessä yhteensovittamisessa ja huolehtii 16361: Suomen ED-jäsenyys on vaikuttanut syvästi hallin- tiedon ja ohjeiden välityksestä Helsingin ja Brysse- 16362: non toimintatapoihin ja muotoihin. Se on muutta- lin pysyvän edustuston välillä. 16363: nut lainsäädännön valmistelu- ja päätöksenteko- 16364: prosesseja ja tuonut uuden ulottuvuuden työsken- Järjestelmän toiminta 16365: telyyn. Jäsenyys on vaikuttanut useimpien valtion Suomen hallinto on perinteisesti ollut sektoroitu- 16366: viranomaisten työhön erityisesti EU:sta tulevien nutta, eikä tämä seikka ole edistänyt poikkihallin- 16367: varojen hallinnoinnin kautta. Valtiontalouden tar- nollista yhteistyötä. ED-jäsenyys on kuitenkin lisän- 16368: kastusviraston selvityksen mukaan 2/3 valtion tili- nyt hallinnonalojen yhteistyön tarvetta niin asioi- 16369: virastoista käsittelee ED-varoja. den valmistelussa kuin toimeenpanossa ja seuran- 16370: EU:n jäsenyys on lisännyt melkoisesti lainsää- nassakin. Yhteistyötarvetta lisää mm. hallintomme 16371: däntöä ja muuttanut hallinnon päätöksentekopro- ja yhteistyökumppanin, komission, pääosastojen 16372: sesseja. Esimerkiksi maataloutta ohjaavien säädös- toimialajaottelun erilaisuus. Yhden pääosaston 16373: ten määrä monikymmenkertaistui. Voimassa olevia asiat kuuluvat Suomessa usean ministeriön toimi- 16374: säädöksiä on nyt yhteensä n. 6 000, mikä vastaa n. alaan, kuten esim. rakennerahastoja koskevat asiat. 16375: 30 000 painosivua. Tulosohjauksen rinnalle on tul- Tämän vuoksi on tärkeää, että eri hallinnonaloilla 16376: lut vahva normi- ja resurssiohjaus, ja byrokratia on asioiden valmistelun, toimeenpanon, tarkastuksen 16377: lisääntynyt. ja valvonnan periaatteet ja menettelyt ovat yhden- 16378: mukaisia. 16379: Valmistelu- ja päätöksentekojärjestelmä Hallinnonalojen yhteistyö on käytännössä lisään- 16380: Nykyinen ED-asioiden valmistelu- ja päätöksente- tynyt, mutta ei vielä riittävästi. Virallisia yhteistyöeli- 16381: kojärjestelmä alkoi muotoutua jo Euroopan talous- miä ovat erityisesti valmistelujaostot ja ED-asioiden 16382: alue -vaiheessa. ED-jäsenyyden alkaessa sitä täs- komitea sekä myös ED-ministerivaliokunta. Työn ja- 16383: mennettiin ja samalla myös kevennettiin ja uudis- ko on vielä selkiytymätön asioissa, joissa toimivalta 16384: tettiin jäsenyyden tarpeita palvelevaksi. Jäsenyy- jakautuu usealle ministeriölle, minkä vuoksi teh- 16385: den myötä käsiteltävien asioiden aihepiiri on laa- dään jonkin verran päällekkäistä työtä. Hallinnon- 16386: jentunut huomattavasti, asioiden määrä on monin- aloilla on luotu samanaikaisesti erilaisia hallintome- 16387: kertaistunut ja käsittelyn luonne muuttunut. nettelyjä ja seurantajärjestelmiä. Parempi koordi- 16388: ED-asioiden valmistelu ja päätöksenteko on jär- naatio yhtenäistäisi toimeenpanoa ja valvontaa. 16389: jestetty Suomen kansallisessa hallinnossa siten, että ED-asioiden valmistelujaostot poikkeavat toisis- 16390: valmistelun ja Suomen kannanottojen määrittelyn taan toimialansa laajuudelta, toiminratavaltaan ja 16391: päävastuu on toimivaltaisilla ministeriöillä. Suo- kokoonpanoltaan. Jaostojen toiminta ja rooli kan- 16392: men toimintalinjaa koskevat näkökannat yhteenso- gertelivat jäsenyyden alkuvaiheessa, joskin nyttem- 16393: vitetaan käsittelyn eri vaiheissa toimivaltaisissa mi- min ne ovat vakiintuneet ministeriöiden ED-val- 16394: 16395: 16396: 102 16397: mistelun työvälineiksi. Eräät jaostot toimivat ensisi- kuntaa tuli informoida. Tilanne on sittemmin va- 16398: jaisesti tietojen vaihtoa varten. Monet jaostot eivät kiintunut ja saanut osapuolia tyydyttävät muodot. 16399: ole kokoontuneet lainkaan ns. laajassa kokoonpa- Suomen kansallinen koordinaatiojärjestelmä tu- 16400: nossa. Jaostojärjestelmää pitäisi vielä arvioida saa- lee valtiovarainministeriön mielestä arvioida tar- 16401: tujen kokemusten valossa ja keventää sitä mm. koin sen toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuu- 16402: vähentämällä määrää ja tarkistamaHa tehtäväaluei- desta saatujen kokemusten valossa. Siihen on teh- 16403: ta. Suomen järjestelmä on kuitenkin moniin jäsen- tävä tarvittavat muutokset ja tarkennukset, ennen 16404: maihin verrattuna melko avoin ja laajapohjainen. kuin Suomen ED-puheenjohtajuus alkaa vuoden 16405: ED-asioiden ministerivaliokunta ja ED-asioiden 1999 toisella puoliskolla. Koordinaation tehostami- 16406: komitea eivät ole toistaiseksi päässeet täysin toteut- nen ja poikkihallinnollisen valmistelun parantami- 16407: tamaan niille kansallista koordinaatiojärjestelmää nen samoin kuin eri toimijoiden keskinäisen työn- 16408: luotaessa ajateltuja tehtäviä. Kansallisen ED-politii- jaon toimivuus valtioneuvoston tasolla tulevat tar- 16409: kan ja toimintalinjojen pitkän aikavälin suunnittelu kasteltaviksi kertomusvuonna käynnistyneen val- 16410: on saanut molemmissa väistyä usein tiukasti aika- tioyhteisöhankkeen yhteydessä. 16411: tauluihin sidottujen rutiiniasioiden käsittelyn tieltä. 16412: Monesti asiat, joissa ministeriöiden kantoja on jou- EU:n rahoituksen hallinnointi 16413: duttu sovittamaan yhteen, olisi voitu ratkaista ao. Euroopan yhteisöjen talousarvion menoista suu- 16414: ministeriöiden välisin neuvotteluin. ED-asiain ko- rimmat ryhmät olivat kertomusvuonna maatalou- 16415: mitean asioiden rutiininluonteisuus heijastuu siinä, den menot ( 47 %) sekä alue- ja rakennerahastot 16416: että komitea kokoontuu yleensä ns. varahenkilö- (33 %). Tutkimuksen ja teknologian edistämiseen 16417: kokoonpanolla. käytettiin 6 %, kehitysapuun ja yhteistyöhön unio- 16418: nin ulkopuolella 5 % sekä hallinto- ja henkilöstö- 16419: Ahvenanmaan asema menoihin 5%. ED:n rahoituslaitokset, joista tärkein 16420: Ahvenanmaan asema on muuttunut. Suomen kan- on ED:n investointipankki, suuntaavat osin rahoi- 16421: nanottojen esittäminen ED:lle edellyttää, että niitä tusta unionin määrittelemien tavoitteiden mukai- 16422: valmisteltaessa on kuultu myös Ahvenanmaan kan- sesti. Euroopan yhteisöjen talousarvion tulot koos- 16423: ta. Tämä on mutkistanut asioiden hoitoa etenkin tuvat jäsenvaltioiden maksuista, jotka perustuvat 16424: niissä asioissa, jotka itsehallintolain mukaan kuulu- arvonlisäveropohjaan (ALV) ja brunokansantuloon 16425: vat Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan. (BKTL), sekä ns. perinteisistä omista varoista eli 16426: tulleista ja sokerimaksuista. Kertomusvuonna ED:n 16427: Yhteistyö eduskunnan kanssa tulot jakaantuivat siten, että arvonlisäveroon perus- 16428: Suomen ED-jäsenyys on tiivistänyt eduskunnan ja tuva maksu muodosti 42 %, bruttokansantuloon 16429: valtion keskushallinnon vuorovaikutusta ja tiedon- perustuva maksu 39%, tullit 16%, sokerimaksut 16430: vaihtoa. Eduskunnan käsiteltäväksi tuodaan peri- 2 % ja sekalaiset tulot 1 % tuloista. 16431: aatteessa kaikki ED-asiat, jotka kuuluvat sen toimi- 16432: valtaan. Jo valmisteluvaiheessa eduskunnan käsi- EU:IIe maksettavat menot 16433: teltäviksi on saatettava asiat, jotka tulevat myöhem- Valtiovarainministeriöllä on yleisvastuu ED:n omiin 16434: min erikseen käsiteltäviksi eduskunnassa esim. varoihin liittyvistä asioista. Niihin liittyviä tehtäviä 16435: hallituksen esitysten muodossa. Eduskunnalla on hoidetaan valtiovarainministeriön lisäksi sen alai- 16436: oikeus saada tietoja muistakin ED-valmistelussa sessa tullilaitoksessa, verohallinnossa ja Tilastokes- 16437: olevista asioista. Eduskunta on mm. edellyttänyt kuksessa. Valtiovarainministeriön v. 1994 asetta- 16438: ministeriöiden tiedottavan säännöllisesti neuvos- massa ED:n omien varojen hallinnointityöryhmässä 16439: ton kokouksissa käsiteltävinä olevista asioista sekä on sovittu, että valtiovarainministeriö vastaa perin- 16440: ennen että jälkeen kokouksen. Eduskunnalla on teisiä omia varoja koskevien säännösten valmiste- 16441: keskeinen rooli ED-asioiden valmistelussa ja niitä lusta. Valtiovarainministeriön budjettiosastolla on 16442: koskevassa kansallisessa päätöksenteossa. yleisvastuu järjestelmän toimivuudesta, vero-osas- 16443: Eduskunnan ja keskushallinnon yhteydenpidon tolla ALV-maksusta ja kansantalousosastolla ALV- 16444: laajuus eri muotoineen ja käytäntöineen on täs- ja BKTL-maksun ennusteiden laadinnasta. Maa- ja 16445: mentynyt ohjeistuksen ja ED-jäsenyyden vakiintu- metsätalousministeriö vastaa sokerimaksuja koske- 16446: misen myötä. Alkuvaiheessa yhteistyö kangerteli vista asioista. Tullilaitos vastaa tullien ja tuontimak- 16447: vakiintumattoman käytännön sekä unioniasioiden sujen keräämisestä, tilityksestä, valvonnasta ja ra- 16448: runsauden ja käsittelyaikataulujen vuoksi. Jäsenyy- portoinnista. Tilastokeskus vastaa brunokansantu- 16449: den alkuvaiheessa oli epäselvää, mistä asioista, lon yhdenmukaistamisesta ja tietojen toimittami- 16450: miten, missä laajuudessa ja missä vaiheessa edus- sesta komissiolle. 16451: 16452: 16453: 103 16454: Euroopan yhteisöjen omiin varoihin luettavia valvontaan sekä ohjelmien seurantaan ja arvioin- 16455: tulleja ja maatalousmaksuja ei sisällyterä Suomen tiin. Yhteisön toimielimet työskentelevät tiiviisti 16456: valtion talousarvioon. Tullihallitus kerää tullit ja yhdessä kansallisten viranomaisten kanssa. 16457: maatalousmaksut ja tilittää ne suoraan EY:lle. Sa- Kuntayhtymämuotoiset maakuntien liitot toimi- 16458: moin EY:lle kannettavat sokerimaksut jätetään val- vat aluekehitysviranomaisina ja huolehtivat toimi- 16459: tion talousarvion ulkopuolelle. Suomi saa em. va- alueidensa ohjelmien laadinnasta yhteistyössä mui- 16460: rojen kerääruisestä 10% kantopalkkion. Yhteisön den alueella toimivien tahojen kanssa. Sisäasiain- 16461: talousarvioon suoritettavat arvonlisäveropohjaan ja ministeriö kokoaa ja yhteensovittaa maakunnalliset 16462: bruttokansantuloon perustuvat maksut ovat valtion ohjelmat yhdessä muiden ministeriöiden kanssa 16463: menoja, jotka otetaan valtion talousarvioon ja bud- valtakunnallisiksi kehittämisohjelmiksi. 16464: jetoidaan menoina valtiovarainministeriön pääluo- Sisäasiainministeriö, työministeriö sekä maa- ja 16465: kassa. metsätalousministeriö toimivat ED-varojen rahasto- 16466: vastuuministeriöinä. Rahastojen menot ja tulot 16467: EU:Ita tulevat tulot budjetoidaan asianomaisen rahastovastuuministe- 16468: Rakennerahastot riön pääluokkaan. Rahastovastuuministeriöt anta- 16469: Vuoden 1994 alusta tuli voimaan uusi laki alueiden vat kullekin toimeenpanon vastuuministeriölle oi- 16470: kehittämisestä, joka sisälsi kaksi merkittävää uudis- keuden käyttää valtion talousarvioon merkittyä 16471: tusta. Aluekehityksen viranomaistehtävät siirrettiin EAKR:n, ESR:n, EMOTR:n tai KOR:n rahoitusta 16472: lääninhallituksilta maakuntien liitoille ja samalla ohjelman mukaisiin hankkeisiin sen mukaan, kuin 16473: siirryttiin ohjelmaperusteiseen aluepolitiikkaan. ne osallistuvat hankkeiden kansalliseen osarahoi- 16474: Valtioneuvosto päättää alueiden kehittämisestä tukseen. Suomen talousarviossa määritellään ED- 16475: annetun lain mukaisista tavoiteohjelmista ja alue- hankkeiden kansallinen rahoitusosuus hallinnon- 16476: kehitysrahojen suuntaamisen yleisistä perusteista. aloittain. Budjetin valmistelu tapahtuu yhteistyössä 16477: Alueellista kehittämistyötä suunnataan sekä kan- ED-hankkeita toreuttavien maakunnan liittojen ja 16478: sallisilla että yhdessä ED:n kanssa toteutettavilla ministeriöiden kanssa. 16479: alueellisilla ohjelmilla. Osa eri hallinnonaloilla olevista määrärahoista 16480: Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioille kohdistuvaa nimetään aluekehitysrahoiksi. Näitä määrärahoja 16481: rakennetukea ohjataan yhteisön rakennerahasto- on Suomen vuoden 1997 talousarviossa kaikkiaan 16482: jen kautta. Suomea koskevia rakennerahastoja ovat 37 momentilla. Niitä voidaan käyttää varsinaiseen 16483: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan käyttötarkoitukseensa sopivaan aluekehittämisoh- 16484: sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden oh- jelmien (kansallisten tai ED-ohjelmien) mukaiseen 16485: jaus- ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-0) ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen sekä julkisiin 16486: näihin rinnastettava Kalatalouden ohjauksen rahoi- investointeihin ja palvelujen turvaamiseen maan 16487: tusväline (KOR). Ne saavat varansa suoraan ED:n eri osissa. Määrärahojen käytöstä päättävät ne vi- 16488: talousarviosta. ranomaiset, joille määrärahat on talousarviossa 16489: Rakennerahastovaroja suunnataan ED:n määrit- osoitettu. 16490: telemien yhteisten tavoitteiden mukaan. Tavoitteet ED-määrärahojen käyttöoikeuden jakamista var- 16491: 6, 2 ja Sb ovat alueellisia. Niiden kohdealueet on ten ministeriöt toimittavat rahoituksen käytöstä 16492: määritelty tilastollisin kriteerein. Tavoitteet 3, 4 ja suunnitelmat, jotka sovitetaan vastaamaan ohjel- 16493: Sa eivät ole alueisiin sidottuja, vaan niitä voidaan maan merkittyjä toimintalinjoja ja toimenpidekoko- 16494: toteuttaa koko maassa. Kutakin tavoitekokonai- naisuuksia sekä seurantakomitean vahvistamia 16495: suutta varten laaditaan kehittämisohjelmat koko maakunnittaisia rahoitustaulukoita. Yhteensovitus 16496: rakennerahastokaudelle. Ohjelmat koostuvat toi- tapahtuu EAKR:n osalta sisäasiainministeriön joh- 16497: mintalinjoista, jotka puolestaan käsittävät useita dolla ja ESR:n osalta työministeriön asettamassa 16498: toimenpidekokonaisuuksia. Yksittäisiä hankkeita ESR-työryhmässä, jossa muut toteuttavat ministe- 16499: ei kirjata ohjelmaan. riöt ovat mukana. ED-rahan käyttöoikeuden jaka- 16500: minen käsitellään valtioneuvoston raha-asiain va- 16501: Rakennerahastovarojen hallinnointi liokunnassa. 16502: Säädösten hallinnollinen toimeenpano on kansal- Ministeriöt tekevät hankepäätökset joko itse 16503: listen viranomaisten vastuulla. Myös hallinnointi- (esim. STM, OPM) tai jakavat määrärahat edelleen 16504: järjestelmä päätetään kansallisesti seurantakomite- alaiselleen hallinnolle päätettäväksi (esim. KTM:n 16505: an asettamista lukuun ottamatta. ED:n toimielinten piiritoimistot, TEKES, alueelliset ympäristökeskuk- 16506: rooli kohdistuu pääasiassa ohjelmien ja rahoituske- set). 16507: hysten hyväksymiseen, varojen maksatukseen ja Tulot, jotka komissio maksaa ohjelmien hank- 16508: 16509: 16510: 104 16511: keiden toteutumisen mukaan, budjetoidaan rahas- sovelletaan seitsemää yhteisöaloitetta. Alue- ja ra- 16512: tovastuuministeriön momentille. Varsinkin ohjel- kennepolitiikan jaosto määräsi v. 1995 kullekin 16513: makauden alussa saadut tulot ovat olleet huomatta- yhteisöaloitteelle vastuuministeriöt organisoimaan 16514: vasti pienemmät kuin talousarviossa arvioidut. ja ohjaamaan niiden ohjelmatyötä. Ohjelmat ovat 16515: Hankkeiden käynnistäminen ja loppuunsaattami- periaatteessa samantapaisia kuin tavoiteohjelmat 16516: nen ovat toteutuneet hitaammin, kuin aluksi arvioi- Niissä ei määritellä yksittäisiä hankkeita vaan puit- 16517: tiin. teet useampia vuosia kestävälle toiminnalle. 16518: Kun rakennerahastojen kansallista hallinnointi- Yhteisöaloitteet muodostavat suhteellisen pie- 16519: järjestelmää luotiin, asetettiin tavoitteeksi tukeutua niä kokonaisuuksia, ja niiden hallintovastuu on 16520: mahdollisimman pitkälle olemassa olevaan hallin- jaettu eri viranomaisille niiden toimialan mukaan. 16521: toon. Tavoitteesta huolimatta kansallisesta hallin- Hankkeiden hallinnointiin sitoutuu suhteellisen 16522: nointijärjestelmästä on rakennettu moniportainen. paljon voimavaroja. 16523: Olemassa olleen hallinnon lisäksi muodostetut 16524: uudet toimielimet ovat kokoonpanaltaan laajoja, Suomessa toteutettavat yhteisöaloitteet 16525: mikä on johtanut päätöksenteon monimutkaistu- INTERREG-aloitteen tavoitteena on kehittää valtioi- 16526: miseen ja hidastumiseen. den rajat ylittävää yhteistyötä ja auttaa unionin sisä- 16527: ED-osarahoitteisen ohjelmaperusteisen kehittä- ja ulkorajoilla sijaitsevia alueita selviytymään on- 16528: mistoiminnan myötä ovat aluekehityksestä vastaa- gelmista, jotka aiheutuvat syrjäisestä sijainnista. 16529: vien maakuntien liittojen, ohjelmien seurantakomi- Sen hallinnoinnista vastaa sisäasiainministeriö. 16530: teoiden ja valtion viranomaisten toimivaltasuhteet Aloitetta voidaan toteuttaa vain komission erikseen 16531: tulleet sekaviksi. Vaikka alueviranomaiset tekevät määräämillä alueilla. Suomen INTERREG-alueiksi 16532: edelleen muodollisesti päätökset, on asioista tosi- on määritetty seitsemän maarajoihin ja neljä meri- 16533: asiassa päätetty aluetason yhteistyöryhmissä. Asioi- rajoihin rajoittuvaa maakuntaa sekä Ahvenanmaan 16534: den moninkertainen käsittely on lisääntynyt. Minis- maakunta. Näille on laadittu seitsemän INTERREG- 16535: teriöiden tulosohjauksen sovittaminen yhteen ED:n ohjelmaa, joille komissio on määritellyt viitteelliset 16536: ohjelmaperusteisen aluepolitiikan kanssa on aihe- rahoituskehykset Pohjoiskalotti-, Saaristomeri- ja 16537: uttanut ristiriitoja valtion viranomaisten ja maakun- Merenkurkku-ohjelmat on laadittu yhteisesti Ruot- 16538: tien liittojen välillä. sin puoleisten alueiden kanssa ja ohjelmat kytke- 16539: ED:n rahoitus ja kansallinen rahoitus on ohjel- tään pohjoismaiseen rajaseutuyhteistyöhön. Ba- 16540: missa sidottu tiukasti yhteen. Varoja myönnettäessä rents-ohjelma on valmisteltu yhdessä Ruotsin kans- 16541: samasta asiasta voi kuitenkin olla sovellettavana sa. Viro-ohjelma koordinoidaan Viron PHARE-CBS 16542: useita kansallisia ja ED:n säännöksiä, jotka ovat -ohjelman kanssa. Venäjään suuntautuvissa ohjel- 16543: ristiriidassa keskenään. missa pyritään kytkentään TASIC-ohjelman kanssa 16544: ED-ohjelmien mukaisten menojen jakaminen eri ja otetaan huomioon myös Suomen Venäjän-suun- 16545: hallinnonaloille ja kansallisten rahoitusosuuksien nan lähialueyhteistyö. Norja osallistuu omalla ra- 16546: sitominen ja pilkkominen pieniin osiin eri momen- hoituksellaan Barents-, Pohjoiskalotti- ja Meren- 16547: teille on todettu hankalaksi, joskin voimassa olevan kurkku-ohjelmiin. Suomen ja Ruotsin välisissä 16548: lainsäädännön kannalta välttämättömäksi menet- INTERREG II -ohjelmissa (ml. Barents-ohjelma) 16549: telyksi. Nykyistä käytäntöä jouduttaneen yksinker- kummankin maan kautta tuleva ED-rahoitus koo- 16550: taistamaan, kun tarvittavat selvitykset ja ehdotukset taan yhteen ja siirretään komissiolta suoraan alue- 16551: ovat valmistuneet. tason viranomaisille. 16552: Alueellisiin tavoiteohjelmiin liittyvien rakenne- Pohjoiskalotin ja Merenkurkun varainhallintovi- 16553: rahastovarojen käyttö ja ohjelmien valmistelu sekä ranomaisena toimii ruotsalainen lääninhallitus, 16554: hallinnonalan talousarviovalmistelu, säädösvalmis- Saaristomeren ohjelmassa Ahvenanmaan maakun- 16555: telu ja aluehallinnon ohjaus ovat edellyttäneet ai- tahallitus ja Barentsin ohjelmassa Lapin liitto. 16556: empaan verrattuna moninkertaista kokous- ja LEADER-aloite liittyy maaseudun kehittämiseen. 16557: neuvottelutyötä sekä muuta yhteydenpitoa eri hal- Sen hallintovastuu on keskitetty maa- ja metsätalo- 16558: linnonalojen, erityisesti rakennerahastoista vastaa- usministeriöön, kuitenkin siten, että kauppa- ja 16559: vien ministeriöiden välillä. teollisuusministeriö tekee lopulliset yrityshankkei- 16560: den hankepäätökset 16561: Yhteisöaloitteet EMPLOYMENT-aloite pyrkii tarjoamaan naisille 16562: Suomeen tulevasta rakennerahastojen rahoitukses- ja miehille tasa-arvoiset mahdollisuudet työmarkki- 16563: ta on 9 % varattu yhteisöaloitteisiin. Yhteisöaloite- noilla, saamaan vammaiset paremmin mukaan työ- 16564: ohjelmilla täydennetään tavoiteohjelmia. Suomessa markkinoille ja ammattitaidottomat nuoret mukaan 16565: 16566: 16567: 105 16568: työmarkkinoille. Aloitteen hallintovastuu on työmi- sesti useita kertoja vuodessa käsittelemään ohjel- 16569: nisteriöllä. Sen erityispiirteenä on, että konkreetti- mien tärkeitä toimenpiteitä, kuten budjetin käyttöä, 16570: set hankkeet tulee toteuttaa yhdessä ulkomaisen työsuunnitelmien ja tarjouspyyntöjen julkaisua ja 16571: osapuolen kanssa. hyväksyttyjen hankkeiden valintaa. Komissio ei 16572: ADAPT-aloitteen tavoitteet ovat työntekijöiden pääsääntöisesti voi toteuttaa suunniteltuja toimia, 16573: sopeuttaminen muutoksiin, yritysten kilpailukyvyn ennen kuin se on saanut myönteisen mielipiteen 16574: lisääminen koulutuksen avulla, työttömyyden estä- hallintokomitealta. Mikäli komitea ei hyväksy ko- 16575: minen työntekijöiden pätevyyttä kasvattamalla ja mission toimenpide-esitystä, asia menee ministeri- 16576: uusien työpaikkojen ja erilaisten aktiviteettien ai- neuvoston päätettäväksi. Näin jäsenvaltiot voivat 16577: kaansaaminen. Aloitteen hallintovastuu on työmi- vaikuttaa aktiivisesti ohjelmiin myös niiden ollessa 16578: nisteriöllä. käynnissä. Hallintokomitean voimakas vaikutus- 16579: SME-aloitteen tavoitteena on auttaa etenkin 6- valta takaa, että komissio ottaa jäsenmaiden mieli- 16580: tukialueilla sijaitsevia pieniä ja keskisuuria yrityksiä piteet riittävästi huomioon. 16581: sopeutumaan sisämarkkinoiden aiheuttamiin muu- Suomessa ED:n ohjelmat hallinnoidaan hajaute- 16582: toksiin. Sen hallintovastuu on kauppa- ja teolli- tusti. Pääperiaate on, että samat viranomaiset, jotka 16583: suusministeriöllä. hoitavat kotimaistakin tutkimus- ja kehitystoimin- 16584: DRBAN-aloitteen tavoitteena on löytää ratkaisu- taa, vastaavat eri ohjelmien hallinnosta Suomessa. 16585: ja taantuvien kaupunkialueiden ongelmiin. Sen Näin ollen Teknologian kehittämiskeskus (TEKES) 16586: hallintovastuu on toistaiseksi jaettu sisäasiainminis- vastaa yleensä teollisten ohjelmien ja Suomen Aka- 16587: teriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäris- temia tutkimuksellisten ohjelmien hallinnosta. Lii- 16588: töministeriön kesken. kennetutkimusohjelma sekä maa- ja kalataloustut- 16589: PESCA-aloitteen tavoitteena on auttaa kalastus- kimusohjelma ovat sektoriministeriöiden ja muut 16590: sektoria selviytymään sosiaalisista ja taloudellisista ohjelmat ao. sektoriviranomaisten hoidossa. 16591: ongelmista. Aloitteen hallintovastuu on maa- ja ED-t&k-valmistelujaosto vastaa eri ohjelmien 16592: metsätalousministeriöllä. koordinaatiosta sekä niiden yhteisistä asioista ja 16593: toimii neuvoa-antavana elimenä Suomen ED-pää- 16594: Euroopan unionin tutkimus- ja kehitystyö töksenteossa. Jaostossa ovat edustettuina kaikki ne 16595: ED:n t&k-ohjelmat rahoitetaan suoraan unionin hallinnonalat, joita ED-tutkimustoiminta koskee. 16596: budjetista. Neljäs puiteohjelma jatkaa aiempien Suomen ED-t&k-sihteeristö toimii kaikkien ohjel- 16597: käytäntöä, jonka mukaan ohjelmat menevät ajalli- mien yleisenä tiedotus- ja neuvontaorganisaationa. 16598: sesti osittain päällekkäin ja takaavat näin tarvitta- Suomen korkeakoulut ja valtion tutkimuslaitok- 16599: van jatkuvuuden ja joustavuuden. Neljäs tutkimuk- set ottavat budjettiehdotuksissaan huomioon Eu- 16600: sen puiteohjelma käynnistyi tarjouspyyntöineen roopan yhteisöiltä tulevan rahoitusosuuden. Yhtei- 16601: vuoden 1995 alussa ja ensimmäiset sen sisältämät söt maksavat rahoitusosuutensa hankkeen etene- 16602: hankkeet alkusyksystä 1995. Neljännen puiteohjel- misen myötä, jolloin hankkeen rahoitus hoidetaan 16603: man varat on lähes jaettu v. 1997 ja seuraavaa korkeakouluissa ja valtion tutkimuslaitoksissa val- 16604: puiteohjelmaa valmistellaan. tion varoista. Suomen valtio puolestaan maksaa 16605: Europarlamentti ja ministerineuvosto tekevät vastuullisen ministeriön kautta valtion osuuden 16606: yhdessä puiteohjelmapäätöksen. Sen jälkeen jäsen- rahoituksesta. 16607: maat päättävät ministerineuvostossa lopullisesti 16608: erillisten t&k-ohjelmien sisällöstä ja toteutuksesta, ED:n koulutusohjelmat 16609: mutta Euroopan komissiolla on käytännön toteu- Euroopan yhteisöjen koulutuspolitiikan tavoittee- 16610: tusvastuu. Ohjelmien sisältö määritellään erillisoh- na on koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden 16611: jelmia koskevissa päätöksissä ja edelleen komissi- kehittäminen lisäämällä nuoriso-, opiskelija- ja 16612: on jokaista ohjelmaa varten laatimassa työohjel- opettajavaihtoa sekä oppilaitosten välistä yhteis- 16613: massa. työtä. Euroopan yhteisöjen koulutuspolitiikka pe- 16614: Työohjelmien projektihankkeet ja niiden toteut- rustuu toimintaohjelmiin. Koulutusohjelmista tär- 16615: tajat saadaan avoimen tarjouskilpailun kautta. Pro- keimmät ovat yleissivistävän ja korkea-asteen kou- 16616: jektit toteutetaan yleensä eurooppalaisten tutki- lutuksen sekä ammatillisen koulutuksen kehittämi- 16617: musryhmien (yliopistojen, korkeakoulujen, tutki- sen ohjelma. Nuoriso- ja virkamiesvaihtoa, vam- 16618: muslaitosten ja yritysten) yhteenliittyminä. maisten koulutusta ja kuntoutusta sekä eri alueiden 16619: T&k-ohjelmien toteutusta valvoo kussakin oh- koulutusyhteistyötä varten on luotu omat ohjel- 16620: jelmassa hallintokomitea, joka koostuu jäsenmai- mansa. ED:n koulutusohjelmien hallinnointi ja- 16621: den edustajista. Komiteat kokoontuvat säännölli- kaantuu pääasiassa Opetushallituksen ja Kansain- 16622: 16623: 16624: 106 16625: välisen henkilövaihdon keskuksen (CIMO) kes- Vaikutukset organisaatioon 16626: ken. Vammaisohjelmaa hallinnai sosiaali- ja ter- Euroopan talousaluetta (Eta) koskevien asioiden 16627: veysministeriö. hoidon organisointi hallinnossa toimi hyödyllisenä 16628: siirtymävaiheena järjestettäessä hallintoa ED-jäse- 16629: Muut ohjelmat nyyden vaatimuksiin. Etaa varten luodut järjestel- 16630: EU:ssa on luotu ohjelmia mm. audiovisuaaliselle mät ja toimintatavat osoittautuivat kuitenkin hitaik- 16631: alalle ja kulttuurille. Merkittäviä ovat myös TACIS- si ja raskaiksi. Ongelmia ilmeni toimivalta- ja vas- 16632: ja PHARE-ohjelmat, jotka suuntautuvat nk. IVY- ja tuusuhteissa sekä hallinnon sisäisessä tiedonkulus- 16633: KIE-maihin. sa. 16634: ED-prosessissa käsiteltävien asioiden määrä, 16635: Vaikutukset organisaatioon, henkilöstöön ja laatu, aikataulut sekä tiedon kulku ja hallinta ovat 16636: muihin voimavaroihin kansalliselle hallinnolle suurempi haaste kuin Eta- 16637: Useimpien ministeriöiden työmäärä on kasvanut ja asioiden käsittely. Lisähaasteita päätöksenteon jär- 16638: kasvaa edelleen ED-jäsenyyden seurauksena. Teh- jestämiseen antavat Suomen sektoroitunut hallinto, 16639: tävät ovat lisääntyneet erityisesti maa- ja metsäta- puutteelliset yhteistyömekanismit ja huono tiedon- 16640: lousministeriössä ja sen hallinnonalalla, jossa hen- kulku, huonot kansalliset ja kansainväliset verkos- 16641: kilöstölisäyksistä huolimatta kahden jäsenyysvuo- tot sekä tottumattomuus ylikansalliseen valmiste- 16642: den jälkeenkin työmäärä ylittää käytettävissä olevat luun ja päätöksentekoon. 16643: voimavarat. ED-jäsenyyttä varten järjestelmää kehitettiin. 16644: Lisäpainetta hallinnon voimavarojen käyttöön Etaa varten luotu perusrakenne on säilynyt sama- 16645: on aiheutunut siitä, että Suomi on osoittanut edus- na: kansalliset valmistelujaostot (36), ED-asioiden 16646: tajiaan EU:n neuvoston ja komission komiteoihin ja komitea, ED-ministerivaliokunta, ED-sihteeristö 16647: työryhmiin Brysselissä sekä on saanut tietyn kiin- sekä eduskunnan suuri valiokunta. Merkittävin 16648: tiön virkapaikkoja EU:ssa täytettäväksi jäsenyyden hallinnon rakennemuutos on aiheutunut yhteistoi- 16649: alkuvuosina. mintavelvoitteesta ja sitä varten keskushallintoon 16650: Koska ED-jäsenyyden aiheuttamiin lisätehtäviin perustetusta koordinaatiojärjestelmästä. 16651: ei valtiontalouden tilan vuoksi ole ollut mahdollista Valmistelun painopiste on selkeästi asiahallin- 16652: saada merkittävässä määrin lisävoimavaroja, on nossa. Valmisteluvastuu on asiasta vastaavalla mi- 16653: ED-tehtävät hoidettu ministeriöissä ja virastoissa nisteriöllä. jos asia koskee usean ministeriön toimi- 16654: ensisijaisesti tehtäviä uudelleen järjestämällä ja ar- alaa, on vastuu sillä ministeriöllä, jonka toimialaan 16655: vottamalla, tehtäviä ja toimivaltaa siirtämällä sekä se pääasiallisesti kuuluu. Ministeriöt voivat tarvit- 16656: karsimalla päällekkäisiä ja tarpeettomiksi käyneitä taessa valmisteluttaa asioita valmistelujaostoissa. 16657: tehtäviä. Käyttämällä joustavia työmuotoja ja pur- Valmistelujaostoja perustettiin Eta-asioiden käsitte- 16658: kamalla totuttuja reviirirajoja on voimavaroja voitu lyä varten kaikkiaan 55. Niiden määrä supistettiin 16659: vapauttaa ED-tehtäviin. Käytettävissä olevien voi- ED-jäsenyyteen siirryttäessä 36:een. jaostojen ns. 16660: mavarojen ollessa rajalliset on toimiva yhteistyö laajennettu kokoonpano mahdollistaa myös etu- 16661: muiden hallinnonalojen ja virastojen kanssa resurs- ryhmien osallistumisen valmisteluun. 16662: seja lisäävä seikka. Valmistelun yhteensovittamisen tarkoituksena 16663: Jäsenyyttä ennakoiden jo 1990-luvun alussa vä- on tuottaa yksiselitteinen kansallinen kanta kulloi- 16664: hennettiin norminantoa ja lupamenettelyjä. Samoin sessakin asiassa, kytkeä poliittinen päätöksenteko 16665: karsittiin valtion keskushallinnon tehtäviä ja virta- ja virkamiesvalmistelu sekä intressitahot yhteen 16666: viivaistettiin keskushallinnon rakennetta ja toimi- kansallisen kannan muodostamiseksi, antaa neu- 16667: valtasuhteita. Näin tehtiin tilaa ED-jäsenyyden aihe- vottelijoille hyvät ohjeet ja määritellä heidän liikku- 16668: uttamille uusille tehtäville. Sekä kansallinen että mavaransa ja valtuutensa neuvotteluissa sekä tur- 16669: EU:n osin toisistaan riippumaton tavoitteenasettelu vata pätevä, laajapohjainen ja avoin kansallinen 16670: on aiheuttanut voimavarojen jako-ongelmia. Esi- valmistelu. 16671: merkiksi perustettavan Euroopan poliisiviraston, Asianmukainen yhteensovitus on Suomelle jä- 16672: Europolin puitteissa asetettujen tavoitteiden toteut- senmaana strategisesti tärkeää. Kansallinen ja mi- 16673: taminen on vaatinut ajoittain huomattavaa työpa- nisteriöiden sisäinen koordinaatio on valtiovarain- 16674: nosta, johon ei ole aina pystytty varautumaan ministeriön mukaan sovitettava toimivaksi koko- 16675: vuosittaisessa resurssisuunnittelussa. Tulevina naisuudeksi, joka turvaa kansallisen asiantunte- 16676: vuosina suurten Euroopan laajuisten tietojärjestel- muksen tehokkaan käytön ED-asioissa. Toimivan 16677: mien kehittäminen on valtiovarainministeriön mu- yhteensovitusjärjestelmän luominen on kuitenkin 16678: kaan otettava huomioon päätettäessä kansallisista vaikeaa. 16679: kehittämishankkeista. 16680: 16681: 107 16682: Hallinnon rakenteiden soveltuvuus ED-jäsenyydestä on kuitenkin aiheutunut mmts- 16683: EU:n toimialat ja komission pääosastot eivät vastaa teriöille velvoitteita ja tehtäviä, jotka ovat ai- 16684: Suomen kansallista hallintoa. Tämä merkitsee koti- heuttaneet tarpeen muuttaa toimintatapoja ja joh- 16685: maan hallinnossa lisääntyvää poikkihallinnollista tamista. 16686: yhteistyötarvetta sekä päällekkäistä työtä. Kansal- Pitkällä tähtäyksellä EU vaikuttaa yhdenmukais- 16687: lista hallintoa ei ole mahdollista organisoida siten, tavasti jäsenmaittensa hallintoon. Erityisesti ylikan- 16688: ettei yhteensovittamistarvetta olisi. sallisen päätöksenteon ja toiminnan piiriin kuulu- 16689: EU ei puutu jäsenmaiden kansallisen hallinnon vat asiat, kuten keskitetyt yhteiset organisaatiot, 16690: järjestämiseen. Rooman sopimuksen yhteistoimin- tullit, tilastot, hankinnat ja rajavalvonta pyrkivät 16691: tavelvoite on kuitenkin omiaan yhdenmukaista- yhdenmukaistumaan. Vaikka jäsenmaat ratkaisevat 16692: maan jäsenmaiden hallintoa. Pyrkimykset ministe- itse hallintonsa järjestämisen, ohjaa asiasisältöjen 16693: riöiden ja hallinnonalojen joustavoittamiseen hel- yhdenmukaistuminen myös rakenteita ja toiminta- 16694: pottavat Suomen hallinnon yhteensopivuutta EU:n tapoja. 16695: hallinnon kanssa. Mikäli tässä asiassa edistytään, Ministeriöiden organisaatioita uudistettaessa oli- 16696: on Suomen hallinto helpompi sopeuttaa ED-asioi- si valtiovarainministeriön mukaan etsittävä ratkai- 16697: den käsittelyyn. EU:n hallinnon rakenne ja toimin- suja, jotka suosivat joustavaa informaation kulkua 16698: tapolitiikka muuttuvat ajan myötä, ja kotimaan sekä virastojen sisäistä yhteistyö- ja yhteensovi- 16699: hallintakin joudutaan sopeuttamaan muutoksiin. tuskykyä. 16700: Asianmukainen perusorganisaatio kykenee sopeu- 16701: tumaan toimintaympäristön muutoksiin. Puheen- Vaikutukset organisaatioon hallinnonaloittain 16702: johtajakaudella tämä on erityisen tärkeää, koska Valtioneuvoston kanslia 16703: puheenjohtajamaa joutuu reagoimaan muihin, Suomen ED-jäsenyys ei ole aiheuttanut muutoksia 16704: usein ennakoimattomiin asioihin. Lisäksi puheen- valtioneuvoston kanslian organisaatioon. Sen yhte- 16705: johtajamaa joutuu ottamaan kantaa unionin ulko- yteen on kuitenkin perustettu Suomen ED-puheen- 16706: puolelta esille tuleviin ajankohtaisiin kysymyksiin johtajuuden hoitamista varten määräaikaiset valtio- 16707: sen edustajana. sihteerin ja alivaltiosihteerin virat. Valtioneuvoston 16708: Kotimaan hallinto on muodostettu ensisijaisesti kansliassa ED-asioiden valtiosihteeri ja alivaltiosih- 16709: kansallisia tarpeita varten. Hallinnon muuttaminen teeri muodostavat käytännössä toimintayksikköön 16710: EU:n organisaation mukaiseksi on vaikeaa, koska verrattavan projektiryhmän, johon kuuluu lisäksi 16711: unionin organisaatio ja toimintatavat muuttuvat kaksi hallinnollista avustajaa. Ryhmä ei hoida ope- 16712: jatkuvasti. ED-jäsenyydestä hallinnolle aiheutuvat ratiivisia tehtäviä. Niistä vastaa valtioneuvoston 16713: vaateet ovat yksi kehitystä viitoittava tekijä, mutta kanslian muu henkilökunta siltä osin, kuin Suomen 16714: kansalliset lähtökohdat muodostavat uudistusten puheenjohtajuudesta aiheutuu valtioneuvoston 16715: ensisijaisen perustan. kanslialle tehtäviä. Valtioneuvoston kansliassa on 16716: Kansallisessa ED-asioiden käsittelyssä ohjaava- myös pääministerin poliittisena avustajana ED- 16717: na periaatteena on, että ko. asiat niveltyvät kiinte- asioihin keskittyvä virkamies. 16718: ästi muihin asiakysymyksiin. Siten ei myöskään Valtioneuvoston tiedotusyksikkö tiedottaa EU- 16719: tarvita erillisiä, varsinaiseen linjaorganisaatioon ministerivaliokunnassa esillä olevista asioista vii- 16720: kuulumattomia ED-asioita käsitteleviä yksiköitä. koittain sekä hoitaa Suomen Brysselissä olevan ED- 16721: ED-asioiden valmistelun yhteensovitusta varten on edustuston kanssa EU:n valtion- ja hallitusten pää- 16722: yleensä nimetty vastuuhenkilö tai pieni yksikkö, miesten kokousten eli ns. huippukokousten tiedot- 16723: jonka tehtävänä on yhteensovittaa valmistelu sekä tamisen. Tämä merkitsee voimavarojen kohdenta- 16724: hoitaa ministeriötä tai virastoa koskevat integraati- mista ED-asioihin. 16725: oon liittyvät käytännön asiat. Virastot ja laitokset 16726: ovat omaksuneet tämän käytännön ED-asioiden Ulkoasiainministeriö 16727: hoidossa. Eräissä ministeriöissä on ollut entuudes- Ulkoasiainhallinnon organisaatio on toistaiseksi 16728: taan kansainvälinen yksikkö, jonka hoidettavaksi muuttunut vain vähän Suomen ED-jäsenyyden seu- 16729: on osoitettu myös EU-koordinaatiotehtävät. rauksena. Organisaatiossa on kuitenkin otettu 16730: Suomen ED-jäsenyydestä aiheutuneet hallin- käyttöön uusia yleishallinnollisia ja asiakohtaisia 16731: non rakennemuutokset ovat olleet vähäisiä. Mi- työryhmiä. Jäsenyys lisää tarvetta muuttaa organi- 16732: nisteriöiden organisaatioihin ei ole tehty erityisiä saatiota joustavaan suuntaan. EU:n ulkosuhteiden 16733: muutoksia ED-jäsenyyden aikana, lukuun ottamat- luonne poliittisia, kauppapoliittisia ja kehitysapu- 16734: ta EU-sihteeristöjen perustamista ja ministeriöiden välineitä hyödyntävänä toimintana merkitsee ulko- 16735: sisäisen koordinaatiojärjestelmän rakentamista. asiainministeriön osastojakojen uudistamista. 16736: 16737: 16738: 108 16739: Suomen ED-jäsenyyden varmistuttua ulkoasian- töksiä ei enää voitu hoitaa samassa organisaatiossa. 16740: ministeriöön perustettiin koko valtionhallinnon Vuonna 1995 tapauskohtaiset asiat siirrettiin perus- 16741: ED-asioiden yhteensovittamistehtäviä ja yleisiä teh- tetun ja ministeriön alaisen Ulkomaalaisviraston 16742: täviä varten ED-sihteeristö, joka vastaa ministeriön hoidettaviksi. 16743: osastoa. Sen henkilökunnan kokonaisvahvuus on 16744: n. 30, joista n. 10 on ulkoasiainministeriön virka- Puolustusministeriön hallinnonala 16745: miehiä ja n. 10 muista ministeriöistä palkattuja Suomen ED-jäsenyydellä ei ole ollut vaikutusta 16746: virkamiehiä. ED-sihteeristön päällikkö toimii ED- puolustushallinnon organisointiin. 16747: ministerivaliokunnan sihteerinä sekä ED-asiain ko- 16748: mitean puheenjohtajana. Valtiovarainministeriön hallinnonala 16749: ED-oikeudellisia kysymyksiä varten ulkoasiain- Valtiovarainministeriön ED-asioiden yhteensovitta- 16750: ministeriön oikeudelliselle osastolle perustettiin miseksi perustettiin v. 1994 ED-asioiden sihteeristö 16751: helmikuussa 1995 uusi linja, jossa on erillinen EY- sekä määräaikainen EMU-projekti. Muutoin ED- 16752: tuomioistuinyksikkö. Henkilöstö siirrettiin osaston asioiden valmistelu ei ole aiheuttanut muutoksia 16753: sisältä. ministeriön organisaatioon. Valtiovarainministeriö 16754: on tehnyt maa- ja metsätalousministeriön kanssa 16755: Oikeusministeriön hallinnonala sopimuksen, jonka mukaan tullilaitos vastaa Feo- 16756: Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston Euroop- ga-tukien keräämisestä. 16757: pa-oikeuden yksikkö perustettiin Suomen Eta-jäse- 16758: nyyttä ja sittemmin ED-jäsenyyden valmistelua var- Opetusministeriön hallinnonala 16759: ten. Sen tehtävänä oli valmistella liittymistä koske- Ministeriössä toimii ED-asioiden yhteensovitta- 16760: vat oikeudelliset kysymykset ja erityisesti EY-sää- miselimenä kansliapäällikön EU-ryhmä. Kansain- 16761: dösten suomentaminen. Viimeksi mainitut tehtävät välisten asiain osastolla on vuodesta 1994 toiminut 16762: on pääosin hoidettu. Yksikkö huolehtii EY-tuomio- ministeriön ED-palveluista vastaava EU-deski. Ra- 16763: istuimen kanssa sovitulla tavalla ns. vanhojen oi- kennerahastokysymyksiä varten on oma ryhmän- 16764: keustapausten kääntämisestä. Työ saadaan lop- sä. 16765: puun vuoden 1997 aikana. ED-jäsenyyden myötä Opetusministeriön toimialaan kuuluvien ED- 16766: yksiköstä on muodostunut selkeästi yleinen ED- ohjelmien toteutus on suurelta osin delegoitu hal- 16767: oikeudellinen asiantuntijayksikkö. linnonalan muille yksiköille, mm. Opetushallituk- 16768: selle, Kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle, 16769: Sisäasiainministeriön hallinnonala Suomen elokuvasäätiölle, Museovirastolle ja Kirjal- 16770: Alueiden kehittäminen eriytyi ministeriön kunta- ja lisuuden tiedotuskeskukselle. Samalla on tarpeen 16771: aluekehitysosastosta aluekehityssihteeristöksi v. mukaan perustettu ED-asioihin keskittyviä yksik- 16772: 1994. Vuoden toiminnan jälkeen se muutettiin köjä. Esimerkiksi Opetushallituksessa toimii am- 16773: aluekehitysosastoksi, joka vastaa alueellisten kehit- matillisen koulutuksen Leonardo-ohjelman kansal- 16774: tämisohjelmien laadinnan ja toteutuksen yhteenso- lisesta toteuttamisesta yhteistyössä Kansainvälisen 16775: vittamisesta sekä niiden seurannasta. henkilövaihdon keskuksen kanssa huolehtiva Leo- 16776: Rajavartiolaitos aloitti organisaationsa ja toimin- nardo-keskus. Viime kädessä vastuu hallinnonalan 16777: tamenetelmiensä uudistamisen v. 1989. Organisaa- toimintapolitiikasta ja periaatteista on opetusminis- 16778: tiota kehitettäessä on otettu huomioon vaikutukset, teriöllä, joka mm. nimeää ohjelmien toteuttamiseen 16779: jotka oli arvioitu aiheutuviksi Suomen liittymisestä ja hallinnointiin liittyvien yhteisön toimielinten 16780: EU:iin. Uudistamista on jatkettu Schengenin sopi- opetusministeriön hallinnonalaa edustavat suoma- 16781: musten edellytysten täyttämiseksi. Ulkorajojen val- laisjäsenet. 16782: vontaa Suomen itärajalla ja Helsingin satamissa on 16783: tehostettu lisäämällä henkilöstöä ja hankkimalla Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 16784: teknisiä valvontajärjestelmiä. Lapissa organisaatio- Viljelijöille maksettavien EU-tukien hallinnointi 16785: ta on kevennetty Ruotsin ja Norjan vastaisilla rajoil- järjestettiin ennen jäsenyyttä olemassa olleiden or- 16786: la mm. vähentämällä toimipisteitä ja siirtämällä ganisaatioiden avulla. Niitä olivat kuntien maaseu- 16787: henkilöstöä ulkorajoille. Sisärajaliikenteen mat- tuelinkeinoviranomaiset, maaseutuelinkeinopiirit, 16788: kustajasatamien passintarkastushenkilöstöä siirre- Maatalousyrittäjien eläkelaitos (luopumistuki), 16789: tään ulkorajojen rajanylityspaikoille sekä rajaval- metsäkeskukset (pellonmetsitys, metsänparan- 16790: vontaan. nus), Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu- 16791: ED-jäsenyys aiheutti sen, että ulkomaalaisasioi- keskus sekä maa- ja metsätalousministeriö. Pelto- 16792: den kansainvälisiä tehtäviä ja tapauskohtaisia pää- ja eläintukihakemusten vastaanotto, tietojen tar- 16793: 16794: 16795: 109 16796: kistus ja tallennus hoidetaan kunnissa. Maaseutu- tekemättä. ED-jäsenyys on lisännyt myös kasvin- 16797: elinkeinopiirit suorittavat fyysistä ja teknistä val- tuotannon tarkastuskeskuksen ja EELAn tehtäviä 16798: vontaa. sekä lääninhallitusten tehtäviä eläinlääkintäsekto- 16799: ED-jäsenyyden alkaessa maa- ja metsätalousmi- rin säännösten noudattamista alueellisesti ohjaava- 16800: nisteriöön perustettiin ED:n edellyttämäksi viran- na ja valvovana viranomaisena. Henkilövoimava- 16801: omaiseksi maataloustuotteiden markkinoiden tasa- roja on lisätty jonkin verran. 16802: painottamista hoitava interventioyksikkö. Maata- 16803: loustuotteiden vientituesta ja interventiovarastoin- Liikenneministeriön hallinnonala 16804: nista aiheutuvien menojen hoitamiseksi perustet- Ministeriön voimavaroja vahvistettiin Suomen ED- 16805: tiin lisäksi talousarvion ulkopuolinen maatalouden jäsenyyden johdosta mm. perustamalla ministeriön 16806: interventiorahasto. ED maksaa niiden toiminnasta yleiselle osastolle kansainvälisten asioiden yksik- 16807: aiheutuvat menot. kö, joka koordinoi ministeriön ED-asioita ja muita 16808: Valtion viljavaraston toiminnat järjestettiin kau- kansainvälisiä tehtäviä. Päävastuu ED-asioiden hoi- 16809: pan vapautuessa uudelleen erottamalla kaupalliset tamisesta kuuluu asianomaiselle yksikölle, jonka 16810: ja viranomaistehtävät toisistaan. Osa henkilöstöstä resursseja on lisääntyneiden tehtävien määrän mu- 16811: siirtyi maa- ja metsätalousministeriön interventio- kaan jonkin verran lisätty. Hallinnonalan organi- 16812: tehtäviin. Valtion viljavaraston liiketoiminnoista saatiota ei ole ED-jäsenyyden vuoksi muutettu. 16813: muodostettiin viljakauppaan sekä viljan käsittelyyn Liikenneministeriön toimialan keskeiset ED- 16814: ja varastointiin keskittynyt valtion täysin omistama asiat on otettu huomioon myös ministeriön toimin- 16815: yritys, Avena Yhtiöt Oy. nan painotuksissa. Laajojen ED-asioiden valmiste- 16816: ED-jäsenyys ei aiheuttanut olennaisia muutoksia luun osallistuminen edellyttää usein voimavarojen 16817: kalatalouden hallintoon. Henkilöstön tehtäviä on pitkäaikaista sitomista valmistelutyöhön. Lisäksi 16818: järjestetty uudelleen ja valvontatehtävien olennai- yhteisösäädösten kansalliseen täytäntöönpanoon 16819: sen lisääntymisen vuoksi rannikon maaseutuelin- on varattava riittävät resurssit. 16820: keinopiireihin on lisätty muutamia uusia virkoja. 16821: ED-jäsenyys ei ole vaikuttanut olennaisesti Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 16822: eläinlääkinnän tehtävien organisointiin. Eräiden ED-asiat ovat osa ministeriön normaalia työskente- 16823: yksittäisten tehtävien hoidon tehtäväjakoa on sel- lyä. Ministeriössä on kuitenkin asetettu osastorajat 16824: keytetty. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygi- ylittäviä yhteensovittavia työryhmiä. Vastuu ED- 16825: eniaan liittyvien säännösten noudattamisen valta- asioiden johdosta on säilytetty ministeriön johto- 16826: kunnallinen ohjaus ja valvonta siirtyivät kokonai- ryhmällä. Kauppaosaston organisointia on muutet- 16827: suudessaan Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tu siten, että ryhmäjako noudattaa ED-asioiden 16828: (EELA) tehtäväksi. Valtakunnallisista vierasaine- hallinnointia. 16829: valvontaohjelmista Suomen kansallisen salmonel- Teknologian kehittämiskeskuksella TEKESillä 16830: lan vastustamisohjelman toteuttaminen on myös on vastuu useista ED:n tutkimusohjelmista. TEKES 16831: EELAn tehtävänä. ED:n edellyttämän, kolmansien on tuotekehitysrahoituksen vastuuviranomainen 16832: maiden tuontiin liittyvän eläinlääkinnällisen raja- ED-rakennerahastoista rahoitettavasta toiminnasta. 16833: tarkastuksen järjestämiseksi ministeriöön on perus- Tämän vuoksi TEKESiin on perustettu ED-t&k- 16834: tettu rajatarkastusryhmä. Pysyvät eläinlääkinnälli- sihteeristö ja muita ED:n osittain rahoittamia yksi- 16835: set rajatarkastusasemat on rakennettu tai rakenteil- köitä. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 16836: la Ivaloon, Helsinkiin ja Vaalimaalle, minkä lisäksi alalla ED-jäsenyys ei ole aiheuttanut tarvetta mui- 16837: tarkastus on järjestetty 5 muulla ED:n hyväksymällä hin organisaatiomuutoksiin. 16838: paikkakunnalla. 16839: Kertomusvuoden alusta tehtävät organisoitiin Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 16840: ministeriössä uudelleen erottamalla maaseudun ED-jäsenyydestä ei ole aiheutunut suoranaisia vai- 16841: kehittämiseen liittyvät tehtävät selkeämmin maata- kutuksia ministeriön organisaatioon. Toimintaa 16842: louspoliittisista tehtävistä. Maatalouden erityisko- koordinoi ministeriön johtoryhmän rinnalla kan- 16843: mitean asioita valmistelemaan perustettiin maata- sainvälisten asiain toimisto asioiden valmisteluvas- 16844: lousosastoon erityinen yksikkö. tuun ollessa linjaorganisaation eri tulosyksiköillä. 16845: ED-jäsenyys on muuttanut ja lisännyt tehtäviä Liittyminen ED:hun edellytti alkoholilainsäädän- 16846: merkittävästi maa- ja metsätalousministeriön alai- nön kokonaisuudistusta. Sen seurauksena joudut- 16847: sissa maaseutuelinkeinopiireissä. Niiden voimava- tiin toteuttamaan hallinnollinen uudelleenjärjeste- 16848: roja ei ole kuitenkaan vahvistettu tarvetta vastaa- ly, jossa alkoholiyhtiölle aiemmin kuuluneet viran- 16849: vasti. Osa lakisääteisistä tehtävistä on siten jäänyt omaistehtävät siirrettiin alkoholihallinnon ja tuote- 16850: 16851: 16852: 110 16853: valvonnan osalta uudelle virastolle, Sosiaali- ja 1995 1996 1997 16854: terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle. VNK - 1 1 16855: UM 15 38 39 16856: Työministeriö OM - 10 10 16857: ED-asioiden koordinointi kuuluu ministeriön kan- SM 11 11 11 16858: sainvälisten asiain yksikölle, jonne on sijoitettu tätä PLM - - - 16859: VM 5 11 11 16860: tehtävää hoitava ministeriön EU-koordinaattori. OPM - 15 15 16861: Työvoimatoimistojen kansainvälisten palvelujen MMM 34 64 119 16862: toiminnot organisoituvat jatkuvasti siten, että pie- LM ' 16863: 4 8 8 16864: nemmissä toimintapisteissä palvelut verkostoituvat KTM 21 23 23 16865: STM 4 6 6 16866: ja isoissa toimistoissa syntyy erillisyksiköitä. Myös TM 3 3 3 16867: yhteystyö opetushallinnon, erityisesti Kansainväli- YM - 3 4 16868: sen henkilövaihdon keskuksen kanssa on tiivisty- Yhteensä 97 193 250 16869: nyt. ESR-asioiden valmisteluun osallistuu työminis- 16870: teriössä kaikkiaan n. 30 henkeä. Työvoimapiirien 16871: yhteyteen on palkattu työsuhteeseen 20 sosiaalira- Suomelle v. 1999 tulevan ED:n puheenjohtajuu- 16872: hastokoordinaattoria ohjelmien teknisellä tuella den edellyttämät henkilöstötarpeet on selvitetty 16873: tukemaan eri piiriviranomaisia ESR-projektien val- valmisteltaessa 27.2.1997 tehtyä valtioneuvoston 16874: mistelussa ja toteutuksessa. päätöstä vuosien 199&-2001 menokehyksiksi. Li- 16875: sähenkilöstöä vuosiksi 199&-2000 tarvitaan muille 16876: Ympäristöministeriö kuin ulkoasiainministeriön hallinnonalalle yhteen- 16877: Ministeriöön perustettiin kertomusvuoden keväällä sa runsaat 250 henkilötyövuotta kustannukseltaan 16878: tehdyn organisaatiouudistuksen yhteydessä erilli- n. 70 Mmk. Näistä noin neljä viidesosaa ajoittuu 16879: senä toimiva kansainvälisten asiain yksikkö, joka puheenjohtajuusvuodelle 1999. Lisähenkilöstön 16880: huolehtii kansainvälisten asiain tulosalueen tehtä- muut toimintamenot ovat n. 30 Mmk. Lisäksi ulko- 16881: vistä. Yksikön vahvuus on 18 henkeä. Yksikkö asiainministeriön hallinnonalalle on tarkoitus bud- 16882: jakautuu kolmeen tulosryhmään, joista yksi on ED- jetoida lähinnä vuoden 1999 kokousjärjestelyjä var- 16883: yhteistyön tulosryhmä. Sen vahvuus on 8 henkeä ja ten 245 Mmk, joista osa on henkilöstömenoja. Kun 16884: tehtävänä yhdessä ministeriön johdon ja muiden otetaan lisäksi huomioon puheenjohtajuudesta ai- 16885: tulosalueiden kanssa mm. valmistella Suomen ED- heutuvat valmennuskustannukset, ovat siitä johtu- 16886: jäsenyydestä johtuvia tulostavoitteita ja seurata toi- vat kokonaiskustannukset yhteensä n. 375 Mmk. 16887: mia, joita niiden saavuttaminen edellyttää. Vuosina 1995-97 talousarvioissa on ollut 7 16888: Mmk:n keskitetty määräraha EU:n toimielimissä 16889: Vaikutukset henkilöstöön toimivien kansallisten asiantuntijoiden rekrytoin- 16890: Valtionhallinnossa arvioidaan työskentelevän yk- nin järjestämiseksi Suomen valtion kokonaisetua 16891: sinomaan tai osittain ED-tehtävissä nykyisin n. palvelevalla tavalla. Määrärahalla on voitu palkata 16892: 1 500 virkamiestä, mikä vastaa n. 500-600 henki- henkilöstöä enintään 25 henkilötyövuotta vastaava 16893: lötyövuoden työpanosta. Lisäksi vuosien 1995-97 määrä. 16894: talousarvioissa henkilöstöä on lisätty ED-tehtäviin Lisäksi v. 1994-95 ja 1995-96 järjestettiin euro- 16895: lähinnä ministeriöihin, yhteensä n. 250 henkilötyö- harjoitteluohjelmat, joiden puitteissa lähes 300 16896: vuotta kustannuksiltaan 60 Mmk. Talousarvioiden nuorta korkeakoulututkinnon suorittanutta toimi 16897: yleisperustelujen mukaan pääluokkien henkilöstö- ministeriöissä ja virastoissa tutustuen valtionhallin- 16898: määrien ja -menojen tulee muutoin supistua lisäyk- non toimintaan ja ED-asioiden hoitoon. Ohjelmien 16899: siä vastaavasti vuoden 1997 loppuun mennessä. kustannukset olivat yhteensä n. 29 Mmk. Ohjelmia 16900: Henkilöstön lisäykset v. 1995-97 ovat olleet jatketaan vielä v. 1997 uudistetussa muodossa, 16901: seuraavat: jolloin uusia ED-avustajia palkataan ministeriöihin 16902: yhteensä 25. 16903: 16904: EU-puheenjohtajuus- ja muu integraatio- 16905: valmennus 16906: Valtiovarainministeriö on koordinoinut ja tukenut 16907: valtionhallinnon ED-intergaatiovalmennusta vuo- 16908: desta 1994 alkaen. Kertomusvuodesta alkaen on 16909: valmistauduttu Suomen ED-puheenjohtajuuteen. 16910: 16911: 16912: 111 16913: Valmennuksen strategiasta valmistui kertomusvuo- Ministeriöiden käyttöön on myönnetty varoja 16914: den alussa muistio, jonka hallitus hyväksyi. Sen myös harkinnanvaraisesti. Kertomusvuonna minis- 16915: pohjalta ministeriöissä on valittu valmennettavat ja teriöiden hallinnonaloillaan toteuttaman yleisen 16916: kartoitettu heidän valmennustarpeensa sekä laadit- integraatiovalmennuksen osittaiseen rahoittami- 16917: tu puheenjohtajuusvalmennuksen toimintaohjel- seen jaettiin 5 Mmk ja erikseen EU-puheenjohta- 16918: ma. juusvalmennuksen valmisteluun ja toteuttamiseen 16919: Puheenjohtajuusvalmennuksen pääalueet ovat 2 Mmk. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksel- 16920: puheenjohtajuus- ja neuvottelutaitojen kehittämi- le kanavoitiin varoja lähes 4 Mmk yksilöllisen tuen 16921: nen, kielitaidon parantaminen, EU:n päätöksente- myöntämiseen. Valtiovarainministeriö hankki 16922: kojärjestelmien tuntemuksen ja vaikuttamistaitojen myös keskitetysti valmennusta eri tuottajilta: Kerto- 16923: lisääminen sekä muiden jäsenmaiden toimintata- musvuonna toteutettiin viimeiset kaksi Windows 16924: pojen ja -kulttuurien tuntemuksen kohentaminen. on Europe -seminaaria sekä kaksi tämän seuraajak- 16925: Valmennus hyödyttää puheenjohtajuuden lisäksi si suunniteltua, erityisesti puheenjohtajuuden tar- 16926: ministeriöiden toiminnan kehittämistä muutoinkin. peet huomioon ottavaa European Partners Pro- 16927: Valtiovarainministeriön käytettävissä on ollut gramme -seminaaria. 16928: vuodesta 1994 määräraha integraatiovalmennuk- Seuraavassa esitetään arvio edellä käsiteltyjen 16929: seen. Vuosien 1996 ja 1997 talousarvioissa sitä on keskeisten toimintojen kustannusvaikutuksista val- 16930: korotettu puheenjohtajuusvalmennuksen vuoksi. tion talousarvioon v. 1996-2000. Taulukkoon ei 16931: Määräraha vuodelle 1997 oli 25 Mmk. Valtioneu- ole sisällytetty em. ulkoasiainhallinnolle budjetoi- 16932: voston päätöksessä vuosien 1998--2001 menoke- tavia 245 Mmk:n kokousjärjestelymenoja. 16933: hyksiksi puheenjohtajuudesta aiheutuvat valmen- 16934: nuslisämenot vuosille 1998 ja 1999 olivat n. 30 16935: Mmk. 16936: 16937: 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä 16938: Mmk 16939: Lisähenkilöstö 60 60 82 103 66 371 16940: Siihen liittyvät muut 16941: toimintamenot - - 30 - - 30 16942: Kansalliset asiantuntijat 7 7 7 7 7 35 16943: Euroh arjoittelij at 12,5 4 - - - 16,5 16944: Valmennusmenot 13 25 20 10 5 73 16945: Yhteensä 92,5 96 139 120 78 525,5 16946: 16947: 16948: 16949: 16950: Vaikutukset ovat yhteensä 525 Mmk ja yhdessä IDAan on koottu yli 20 ns. sektorihanketta, joilla 16951: ulkoasiainministeriön kokousjärjestelymäärärahan hoidetaan eri hallinnonalojen tiedonvaihtoa. Mer- 16952: kanssa 770 Mmk. kittävimmät sektorihankkeet ovat verotuksen, tulli- 16953: toimen, maatalouden ja sosiaaliturvan aloilla. Huo- 16954: Vaikutus hallinnon tietojärjestelmiin mattava osa järjestelmistä otettiin Suomessa käyt- 16955: Yhteismarkkinoiden toteuttaminen edellyttää laa- töön jo Eta-sopimuksen aikaan. 16956: jaa tietojenvaihtoa jäsenmaiden kesken sekä jäsen- Yleisesti ottaen järjestelmät ovat suomalaisesta 16957: maiden ja yhteisön toimielinten välillä. Telemaatti- näkökulmasta olleet teknisesti vanhentuneita. Jär- 16958: sia järjestelmiä tietojenvaihtoon on kehitetty jo jestelmät on tehty niin, että niitä voidaan käyttää 16959: 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 1995 val- tietoliikennepalveluiltaan vähemmän kehittyneissä 16960: taosa järjestelmistä koottiin neuvoston päätöksellä jäsenmaissa. 16961: hankkeeksi nimeltä lnterchange of Data between Suomi ja muut uudet jäsenmaat ovat joutuneet 16962: Administrations (IDA). ottamaan hallintojen väliseen tiedonvaihtoon tar- 16963: IDA-hankkeessa on yleisiä osia, joilla kehitetään koitetut järjestelmät annettuina. Maat ovat vasta 16964: hallintojen välisen tiedonvaihdon menetelmiä. Näi- kahden vuoden ajan voineet vaikuttaa aktiivisesti 16965: tä ovat esim. yleisten palvelujen määrittely ja han- järjestelmien kehittämiseen. 16966: kinta, sähköpostin käytön edistäminen ja tietotek- EU:n vaikutukset Suomen hallinnon tietojärjes- 16967: nisten arkkitehtuurimäärittelyjen kehittäminen. telmiin voidaan tiivistää seuraavasti: Hallinnon jär- 16968: 16969: 16970: 112 16971: jestelmissä on otettu käyttöön eurooppalaisia tun- mukaan EU:ssa päätettävät asiat käsittelee se minis- 16972: nus- ja luokitusjärjestelmiä, joihin on jouduttu ra- teriö, jonka toimialaan asia sisällöltään kuuluu. 16973: kentamaan liittymä- ja välitysohjelmistoja, joilla Päävastuu kunkin hallinnonalan ED-yhteistyös- 16974: hoidetaan tietojen lähetys EU:n järjestelmiin ja tie- tä kuuluu ao. ministeriölle. Hallinnonalan virasto- 16975: tojen vastaanotto niistä. Usein on jouduttu otta- jen ja laitosten virkamiehet osallistuvat tarvittaessa 16976: maan käyttöön kokonaan uusia tietojärjestelmiä tai asiantuntijoina hallinnonalan ED-yhteistyöhön eri- 16977: integroimaan jokin keskitetysti valmistettu järjestel- tyisesti komission työryhmissä. Ministerineuvostos- 16978: mä hallinnon omiin tietojärjestelmiin. Suomen hal- sa, Coreperissa ja neuvoston alaisissa työryhmissä 16979: linnon tietotekniikan ja verkkojen asianmukainen tapahtuvasta työstä vastaa ao. ministeriö. 16980: taso on mahdollistanut sen, että Suomessa EU:n 16981: laajuiset järjestelmät on voitu ottaa käyttöön no- Koordinaatio 16982: peasti ja kohtuullisin kustannuksin. Valtioneuvostolain 3 a §:n 3 momentin mukaan ul- 16983: IDA-ohjelman ulkopuolelle kuuluvat mm. polii- koasiainministeriö avustaa eri ministeriöissä käsi- 16984: sitoimen ja rajavartioinnin eurooppalaiset tietojär- teltävien kansainvälisten asioiden yhteensovittami- 16985: jestelmät Tietotekniikan kannalta niiden käyttöön- sessa. Suomen Euroopan unionin puheenjohta- 16986: otto on ollut samantyyppistä kuin IDA-projekteis- juuskauden koordinaatiotehtävät annettiin kerto- 16987: sa. musvuonna valtioneuvoston kanslialle. Tätä ei voi- 16988: da kuitenkaan pitää varsinaisena muutoksena toi- 16989: Vaikutukset toimivaltasuhteisiin mivaltuuksiin, koska valtioneuvoston ohjesäännön 16990: EU:n toimivalta yleisesti mukaan kanslian tehtävänä on pääministerin avus- 16991: Toimivalta on järjestetty Euroopan yhteisöjen ja taminen valtioneuvoston toiminnan yleisessä joh- 16992: jäsenmaiden välillä joko siten, että yhteisöillä on tamisessa. 16993: yksinomainen toimivalta, kuten neljän perusva- 16994: pauden (tavaroiden, pääoman, työvoiman ja palve- Toimivaltasuhteiden muutokset 16995: luiden vapaa liikkuvuus) toteuttamisessa ja maata- valtioneuvostotasolla 16996: louspolitiikassa, tai siten, että toimivalta on jaettu Toimivaltasuhteet kotimaisten viranomaisten kes- 16997: yhteisöjen ja jäsenmaiden välillä. Jäsenvaltioiden ken ovat muuttuneet ED-jäsenyyden myötä jonkin 16998: yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat alueet, joille verran. Sisämarkkina-asiat ovat siirtyneet ulko- 16999: ei ole määritelty tehtäviä perustamissopimuksissa. asiainministeriöitä kauppa- ja teollisuusministeriöl- 17000: Esimerkkinä työllisyyden hoito, jota seurataan le ja liikenneasiat liikenneministeriölle. 17001: EU:n tasolla mutta jossa toimivalta kuuluu jäsenval- ED-jäsenyyden vuoksi on III-pilarin (yhteistyö 17002: tioille. Vaikka esim. kauppapoliittisissa asioissa oikeus- ja sisäasioissa) yleissopimukset ja muut 17003: toimivalta on siirtynyt pääsääntöisesti yhteisöille, ei velvoitteet siirretty oikeusministeriön ja sisäasiain- 17004: se ole heikentänyt Suomen mahdollisuuksia ajaa ministeriön käsiteltäviksi. Myös silloin kun sopi- 17005: omia tavoitteitaan. Toiminta EU:n kautta on usein musryhmien käsittely on VNOS:n muutaksin ni- 17006: vaikuttavampaa kuin Suomen toiminta yksin oman menomaisesti siirretty ao. ministeriölle, se käsitte- 17007: toimivaltansa rajoissa. lee EU:ssa tehtävät vastaavat sopimukset. Muussa 17008: Jäsenmaan toimivalta vaihtelee EU:n toiminta- tapauksessa EU:ssa tehtävät sopimukset käsittelee 17009: alueiden I-pilarien mukaan. Jäsenvaltiot ovat pe- ulkoasiainministeriö, vaikka ne kuuluisivat sisällöl- 17010: rustamissopimuksilla siirtäneet osan toimivallas- tään toisen ministeriön toimialaan. 17011: taan käytettäväksi Euroopan yhteisöjen toimieli- EU:n vaikutus toimivaltasuhteisiin ilmenee yh- 17012: missä. Euroopan unionin II- ja III-pilarin asiat ovat teistyön lisääntymisenä sekä valmistelu- että täy- 17013: sopimusperusteista valtioiden välistä kansainvälis- täntöönpanovaiheissa. Suomen hallinnon toimival- 17014: tä yhteistoimintaa, johon ei sisälly ylikansallista tajako on erilainen kuin jako yhteisön toimielinten 17015: päätöksentekovaltaa. Yhteisöjen lainsäädäntöval- sisällä. Yhteisössä toimivallan jako ja asioiden kä- 17016: taan kuuluvissa asioissa hallinto- ja toimeenpano- sittelyprosessi vaihtelevat asiasta riippuen. EU-asiat 17017: valta kuuluu laajalti unionin jäsenvaltioiden viran- eivät yleensä kuulu yksinomaisesti yhden ministe- 17018: omaisille. riön toimialaan vaan koskettavat useampaa minis- 17019: teriötä tai muuta viranomaista. Toimivaltaerot Suo- 17020: Toimivaltasuhteet kotimaisessa men ja yhteisöjen välillä ovat johtaneet esim. tilan- 17021: ED-valmistelussa teisiin, joissa asian käsittelyyn Suomesta komission 17022: ED-asioissa kukin ministeriö hoitaa yleensä toimi- valmisteluvaiheessa (sikäli kuin jäsenmaat ovat ol- 17023: alaansa kuuluvat EU-asiat. Tämä on vahvistettu leet käsittelyssä mukana) on osallistunut yhden 17024: valtioneuvostolain 3 a §:n 2 momentissa, jonka hallinnonalan virasto tai virkamies, neuvoston työ- 17025: 17026: 17027: 8 370148 113 17028: ryhmävaiheessa toisen, ja lopulta asia on joutunut ja ylittäviä tehtäviä. Vastuuministeriö huolehtii 17029: kolmannen ministeriön vastuualueelle kuuluvan maksuennakoiden hakemisesta Euroopan komis- 17030: ministerineuvoston ratkaistavaksi. siolta sekä varmistaa yhteisön varojen käytön ohjel- 17031: man mukaisilla tavoilla sekä varojen väärinkäytös- 17032: Eurooppa-oikeus ten välttämisen. Hallinnonalojen ja viranomaisten 17033: Ulkoasiainministeriön oikeudelliselle osastolle välisiä toimivaltasuhteita tai työnjakoa ei EU:n ra- 17034: perustettiin v. 1995 ED-oikeudellinen linja, jossa on kennerahasto-ohjelmatyön hallinnoimiseksi ole 17035: erillinen EY-tuomioistuinyksikkö. Linjalle kuuluvat muutoin muutettu. Vastuuministeriö huolehtii 17036: EY-asioista kansainväliset sopimukset, muut ulko- myös budjetoinnista Suomessa, yhteistyössä toi- 17037: suhteet, edustautuminen EY-tuomioistuimessa ja menpiteitä toreuttavien hallinnonalojen kanssa. 17038: tuomioistuinprosessi, pakotteita ja ED-sopimuksia 17039: koskeva täytäntöönpano, EY-oikeuden noudatta- Verotus 17040: misen valvontaa koskevat asiat, EU:n II-pilariin Verotuksellisesti merkittävin toimivaltamuutos liit- 17041: liittyvät oikeudelliset kysymykset sekä III-pilarista tyi arvonlisäverotuksen uudistamiseen. Yhteisö- 17042: viisumipolitiikka, kansainvälisoikeudelliset kysy- kaupan verotus siirtyi Verohallituksen ja lääninve- 17043: mykset, yleiset sopimusasiat sekä institutionaaliset rovirastojen toimivaltaan. Rajaverotuksena toteu- 17044: kysymykset. Osa mainituista on jaettu oikeudelli- tettava kolmansien maiden tuonnin verotus ei ve- 17045: sen osaston sisällä. Linja vastaa myös direktiivien rotusteknillisessä mielessä aiheuttanut merkittäviä 17046: täytäntöönpanoilmoitusten toimittamisesta komis- muutoksia. Autoverotuksessa ennen ajoneuvojen 17047: siolle ja täytäntöönpanotilanteen seuraamisesta. rekisteröintiä tai käyttöönottoa tapahtuva verotus 17048: Ulkoasiainministeriön oikeudellinen osasto on siirtyi kokonaisuudessaan tullilaitokselle. 17049: vastuuviranomainen valtiosopimuksia ja ED-sopi- Yhteisöjäsenyys ei aiheuttanut uusien materiaa- 17050: muksia koskevissa yleisissä oikeudellisissa ja kie- listen verosäännösten vuoksi merkittäviä muutok- 17051: lellisissä kysymyksissä. Osasto vastaa myös EY- sia keskushallinnon ja aluehallinnon välillä. Ennen 17052: tuomioistuimessa käytävistä oikeudenkäynneistä jäsenyyttä toteutettu hallintomalli, jonka mukaan 17053: sekä valvontamenettelystä EU-ministerivaliokun- verotusta koskeva päätöksenteko siirrettiin pää- 17054: nalta saamiensa ohjeiden mukaisesti. osin aluehallinnon tehtäväksi, on toteutettu yhtei- 17055: Oikeusministeriön Eta-yksikön nimi muutettiin sölainsäädännön asettamissa rajoissa myös jäse- 17056: Suomen EU:hun liittymisen jälkeen Eurooppa-oi- nyysaikana. 17057: keuden yksiköksi. ED-oikeudellinen linja ja Eu- 17058: rooppa-oikeuden yksikkö antavat tarvittaessa ED- Kauppapolitiikka ja tullitoimi 17059: asioita hoitaville viranomaisille oikeudellista apua. Suomen ED-jäsenyyden aikana kauppa- ja tulliso- 17060: Niiden tehtäväjaosta ED-oikeudellisissa asioissa on pimusasiat samoin kuin ns. autonomiset, yksipuo- 17061: sovittu ulkoasiainministeriön ja oikeusministeriön lisesti päätettävät tulleja koskevat asiat kuuluvat 17062: kesken, ja jako noudattaa ministeriöiden välistä yhteisön toimivaltaan. Jäsenmaat voivat vaikuttaa 17063: toimivaltajakoa. niihin vain EY:n toimielinten kautta. 17064: ED-jäsenyys on aiheuttanut tullisektorilla suuria 17065: ED-ohjelmien hallinnointi ongelmia hallinnon keskinäisiin toimivaltasuhtei- 17066: EU-rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnissa siin. Pääsääntöisesti kansainvälisiä sopimuksia kos- 17067: noudatetaan pääpiirteissään hallinnonalojen välis- kevat asiat hoitaa se ministeriö, jonka toimialaan 17068: tä työnjakoa. Valtioneuvoston päätöksen mukai- asia sisällöltään kuuluu. 17069: sesti sisäasiainministeriö hallinnoi alueellisia tavoit- EU:ssa päätettävät asiat käsittelee samoin se 17070: teita 6, 2 ja 5b. Sisäasiainministeriö toimii EU:n ministeriö, jonka toimialaan asia sisällöltään kuu- 17071: aluekehitysrahaston (EAKR) vastuuministeriönä. luu. Lain ja valtioneuvoston ohjesäännön mukaan 17072: Työministeriö hallinnoi Euroopan sosiaalirahaston Suomen taloudellisista suhteista ulkovaltoihin joh- 17073: tukemaa toimintaa. Samalla työministeriö on koor- tuvat asiat kuuluvat ulkoasiainministeriön, tullit 17074: dinaatioministeriö ESR:n osarahoittamissa tavoite 3 taas valtiovarainministeriön sekä maa- ja kalata- 17075: ja 4 -ohjelmissa. Maa- ja metsätalousministeriö puo- louspolitiikka maa- ja metsätalousministeriön toi- 17076: lestaan koordinoi Euroopan maatalouden ohjaus- mivaltaan. Lisäksi Euroopan yhteisöjen yhteisen 17077: ja tukirahaston (EMOTR) ja Kalatalouden ohjausvä- maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun 17078: lineen (KOR) tukemaa toimintaa. lain mukaan mainitun politiikan täytäntöönpano 17079: Rakennerahastojen hallinnointi on joiltakin osin Suomessa kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle. 17080: vaikuttanut ministeriöiden välisiin suhteisiin. Ra- Tässä tilanteessa tulleja koskevia asioita hoitaa 17081: hastovastuuministeriöt ovat saaneet ministeriörajo- kolme ministeriötä, ulkoasiain-, maa- ja metsäta- 17082: 17083: 17084: 114 17085: lous- sekä valtiovarainministeriö, polkumyyntitul- den vaikutuksesta. Schengenin sopimukset sisältä- 17086: leja vielä kauppa- ja teollisuusministeriö. Eduskunta vät mahdollisuuden tietyissä rikostapauksissa ulot- 17087: on katsonut lisäksi aina tullien muutokset lainsää- taa valvonta ja takaa-ajo toisen sopimusvaltion 17088: dännön alaan kuuluviksi ja EU-asioina myös edus- alueelle. Rajavartio- samoin kuin poliisi- ja tullivi- 17089: kunnalle tiedotettaviksi. Toimivaltalainsäädännön, ranomaiset määritettiin Schengenin liittymissopi- 17090: valmistelumenettelyn ja -toimivallan jaon sekavuu- muksessa toimivaltaisiksi näihin toimiin. 17091: den vuoksi tulliasioiden valmistelu ja hoito on Rajavartiolaitoksen toimialue käsittää valtakun- 17092: osoittautunut ongelmalliseksi. Käsittelyprosessia ei nan rajaan rajoittuvat kunnat ja kaupungit eräin 17093: ole voitu hallita yhtenäisesti eikä koordinoidusti. poikkeuksin. Lakiuudistuksessa toimialue on tar- 17094: koitus säilyttää lähes nykyisellään. EU:n ja Scheng- 17095: Tullilaitoksen toimivaltamuutokset enin rajavalvonnan kannalta tämä on perusteltua, 17096: EY:n tullimääräyksissä ei ole säännelty tullitoimin- jotta Suomen rajavartioviranomaisilla olisi asialli- 17097: nan organisointia jäsenmaissa. Suomen kansallises- sesti samat toimintaedellytykset kuin muillakin 17098: sa tullilaissa on määrätty, että yhteisön tullilainsää- EU:n jäsenvaltioiden rajavalvontaa ja rajatarkastuk- 17099: dännössä tarkoitettu tulliviranomainen ja toimival- sia suorinavilla viranomaisilla. 17100: tainen viranomainen on tullilaitos, jollei erikseen Toistaiseksi Suomen ED-jäsenyys ei ole rajoitta- 17101: toisin säädetä. Tullilaitoksen tehtävät ja toimival- nut rajavartioinnin toimivaltuuksia. Oikeus- ja sisä- 17102: tuudet ovat muuttuneet suureksi osaksi ED-jäse- asioiden käsittelyjärjestelmän muuttaminen ja joi- 17103: nyyden myötä. denkin III-pilarin asioiden siirtäminen yhteisöasioi- 17104: Uutena tehtävänä on aloitettu FEOGA-vientitu- hin 0-pilariin) EU:n hallinnon muuttamisessa saat- 17105: en fyysiset tarkastukset maa- ja metsätalousministe- taa tuoda ao. vaikutuksia. Suomen lähtökohta on, 17106: riön kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen että rajavalvonnan käytännön toteuttaminen tulisi 17107: mukaisesti. Myöhemmin tullilaitoksen velvoitteita pysymään kansallisessa päätösvallassa. 17108: maataloussektorilla on laajennettu tuotantotukien 17109: tarkastamiseen. Maa- ja metsätalousministeriön, Tilastotoimi 17110: valtiovarainministeriön ja Tullihallituksen välillä Ennen Suomen ED-jäsenyyttä tilastonlaadinnassa 17111: sovittiin tullilaitoksen tehtävistä 1.1.1995 lukien noudatettiin kansainvälisiä suosituksia soveltuvin 17112: vientitukea saavien tuotteiden ja yritysten tarkasta- osin ja tavaraluokittelussa oli kansallinen alani- 17113: misessa. Tehtäviin on liitetty myöhemmin tuotanto- mikkeistö. ED-jäsenyys aiheutti täydellisen muu- 17114: tukien tarkastus. toksen toimivaltasuhteisiin. EU:n asetuksissa on 17115: Tullilaitos sai tehtäväkseen 1.7.1995 voimaan erittäin yksityiskohtaiset säännökset ulkomaan- 17116: tulleen EU:n tuoteväärennösasetuksen myötä lait- kauppatilaston laadinnasta, tietosisällöstä, menet- 17117: tomasti valmistettujen tavaroiden ja tuoteväären- telyistä ja tiedonantovelvollisuudesta. Kansallinen 17118: nösten maahantuonnin, maastaviennin ja kautta- liikkumavara rajoittuu eräiden valinnaistietojen 17119: kuljetuksen valvonnan. keruuseen ja tiedonantovelvollisuuden laiminlyön- 17120: Tuonnin rajoitusten ja valvonnan alaisten tuot- neistä säädettyihin sanktioihin. 17121: teiden tuontia koskevien määräysten käytännön 17122: hallinnointi Suomessa kuului alunperin sittemmin Kemikaali- ja lääkevalvonta 17123: lakkautetulle lisenssivirastolle. EY-jäsenyyden EU:n normista säätelee paljolti mm. kemikaali- ja 17124: alusta tehtävät siirrettiin Tullihallitukselle. lääkevalvontaa. Toimivaltaisten kansallisten viran- 17125: omaisten on ED-normiston määräämällä tavalla 17126: Rajojen vartiointi suoritettava tietyt arviointitehtävät ja lupahallinnon 17127: Valtioneuvoston periaatepäätösten (v. 1989 ja toimet EU:n asiantuntijana. 17128: 1993) perusteella lisätyt rajavartiolaitoksen tehtävät 17129: ja vastuu henkilöiden maahantulon ja maasta pois- Alkoholihallinto 17130: tumisen valvonnassa on toteutettu lähes kokonaan. Liittyminen EU:hun edellytti alkoholilainsäädän- 17131: Rajavartiolaitosta koskevan lain uudistuksessa on nön uudistamista. Sen seurauksena toteutettiin hal- 17132: tarkoituksena säätää rajavartioiden toimivaltuudet linnollinen uudelleenjärjestely, jossa alkoholiyh- 17133: niin, että henkilöiden maahantulon ja maastaläh- tiölle kuuluneet viranomaistehtävät siirrettiin uu- 17134: dön valvonta sekä yleisimmät rikkomukset käsitel- delle virastolle, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuote- 17135: lään ja muut järjestyksen pitoon kuuluvat tehtävät valvontakeskukselle. Hallinnollisen uudelleenjär- 17136: hoidetaan omin rajavartiolaitoksen toimin. jestelyn johdosta sosiaali- ja terveys-, kauppa- ja 17137: Rajavartio- ja muiden viranomaisten toimivalta- teollisuus- sekä maa- ja metsätalousministeriön 17138: suhteet eivät ole muuttuneet Suomen EU-jäsenyy- vastuut ovat muuttuneet. 17139: 17140: 17141: 115 17142: Tekninen tarkastustoimi minen ja järjestössä tai kahdenvälisissä suhteissa 17143: Teknillisestä tarkastuskeskuksesta muodostettiin käsiteltävät ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkit- 17144: ED-jäsenyyden seurauksena kauppa- ja teollisuus- tävät kysymykset kuuluvat edelleen ulkoasiainmi- 17145: ministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelai- nisteriölle, joka yhteensovittaa kansainvälisten 17146: tos, joka tuottaa teknisiä tarkastus- ja testauspalve- asioiden hoitamisen. 17147: luja. Teknillisen tarkastuskeskuksen ja Sähkötar- Ulkoasiainministeriön yhteensovittamistehtävä 17148: kastuskeskuksen viranomaistehtävää varten perus- perustuu hallitusmuodon 33 §:n 2 momenttiin. 17149: tettiin uusi virasto, Turvatekniikan keskus. Tekni- Säännöksen sanamuoto on vanhentunut. Huomat- 17150: nen tarkastustoiminta järjestettiin uudelleen siten, tava osa teknisluonteisista kansainvälisistä asioista 17151: että tekniset tarkastus- ja testaustehtävät erotettiin hoidetaan suoraan ao. ministeriön ja kansainväli- 17152: viranomaistehtävistä. Tarkastusjärjestelmä täyttää sen järjestön tai vastaavan ulkomaisen ministeriön 17153: EY:n säädösten periaatteet mm. tuotteiden markki- välillä. Ulkoasiainministeriö on ehdottanut, että 17154: navalvonnan järjestämisestä. vireillä olevan perustuslakiuudistuksen yhteydessä 17155: säännös ajanmukaistetaan. Säännöksestä tulisi il- 17156: Viljan varmuusvarastointi metä, että ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittä- 17157: Valtion viljavaraston lakkauttamisen myötä siirtyi vät kannanotot on ilmoitettava muille valtioille, 17158: Huoltovarmuuskeskukselle vastuu viljan varmuus- kansainvälisille järjestöille tai Suomen edustajille 17159: varastoinnista. ulkomailla ulkoasiainministeriön välityksellä. 17160: Valtiosopimuksen tai kansainvälisten velvoittei- 17161: EIP-lainojen välittäminen den käsittely voidaan asetuksella siirtää ao. minis- 17162: Suomen ED-jäsenyyden myötä Kera Oy:n tehtäväk- teriölle, mikäli niihin ei liity merkittäviä ulko- ja 17163: si on annettu välittää Euroopan Investointipankin turvallisuuspoliittisia näkökohtia. Valtioneuvoston 17164: lainoja pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille. ohjesäännön muutaksin on eräitä valtiovarainmi- 17165: Kera Oy toimii näihin lainoihin mahdollisesti liitty- nisteriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä lii- 17166: vän EU:n tuen kansallisena asiamiehenä. Yhtiö kenneministeriön toimialaan sisällöltään kuuluvia 17167: toimii myösJOP-ohjelman välittäjänä.JOP on EU:n sopimusryhmiä siirretty näiden ministeriöiden kä- 17168: ohjelma Itä-Eurooppaan ja Venäjälle perustettavia siteltäväksi. Samalla on vahvistettu vakiintunut 17169: yhteisyrityksiä varten. käytäntö, että työministeriö käsittelee Kansainväli- 17170: sessä työjärjestössä (ILO) Jaadirtavat yleissopimuk- 17171: Työllisyys set. 17172: EU seuraa jäsenvaltioiden työllisyyden hoitoa mut- 17173: ta kuitenkin korostaa, että toimivalta työllisyyden EU-asiat 17174: hoidossa kuuluu jäsenvaltioille. Suomi antoi EU:lle ED-asioissa on lähtökohtana, että ministeriöt hoita- 17175: monivuotisen työllisyysohjelmansa v. 1995 ja ker- vat omaan toimialaansa kuuluvat EU-asiat. Jako 17176: tomusvuonna ohjelman seurantaraportin. kansainvälisiin asioihin ja kotimaiseen valmiste- 17177: luun on muuttunut. Asiat ovat nyttemmin kotimai- 17178: Vaikutus kansainvälisiin suhteisiin sia, EU:n sisäisiä ja kolmansia maita koskevia. 17179: Tasavallan presidentti päättää Suomen suhteista Jäsenyys EU:ssa on lisännyt myös muita kan- 17180: ulkovaltoihin, ml. kansainvälisiin sopimuksiin liit- sainvälisiä suhteita ja yhteistyötä. Suomi tekee EU:n 17181: tyvät toimenpiteet. Tasavallan presidentti päättää jäsenenä yhteistyötä erityisesti Venäjän ja Baltian 17182: siten allekirjoitusvaltuuksien antamisesta, sopi- maiden kanssa. Itämeren maiden välinen yhteistyö 17183: musten hyväksymisestä ja voimaan saattamisesta on vilkasta. Jäsenyys on myös vilkastuttanut poh- 17184: sekä pääsääntöisesti myös neuvotteluvaltuuskun- joismaista yhteistyötä. Suomen ED-jäsenyys on 17185: nan asettamisesta. Eduskunta kuitenkin hyväksyy muuttanut ministeriöiden toimintaympäristöä. Lä- 17186: sopimukset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai hes kaikki kansainvälinen toiminta määräytyy tai 17187: muusta syystä vaativat eduskunnan suostumuksen. saa vaikutteita ED-yhteistyöstä. Myös YK-politiikka 17188: Kansainvälisiä sopimuksia koskevat valtionsisäi- on läheisessä kosketuksessa ED-yhteistyöhön. 17189: set toimet hoitaa toimivaltainen ministeriö. Vuoden 17190: 1995 valtioneuvoston ohjesäännön mukaan jokai- EY:n sopimuspolitiikka 17191: nen ministeriö käsittelee omaan toimialaansa kuu- Suomen liityttyä EU:hun tilanne on muuttunut sikä- 17192: luvat kansainväliset asiat. Kansainvälisen järjestön li, ettei ED-ulottuvuuden omaaviin kansainvälisiin 17193: perustamissopimus tai muu valtiosopimus luo po- sopimuksiin voida soveltaa pelkästään tavanomai- 17194: liittisen kehikon, jonka puitteissa kukin ministeriö sia valtiosopimuksia koskevia säännöksiä ja käy- 17195: hoitaa kansainvälisiä asioita. Sopimuksen muutta- täntöjä. Uusien säännösten mukaan keskeisessä 17196: 17197: 17198: 116 17199: asemassa ED-asioiden valmistelussa ovat valtio- turvallisuuspolitiikka täydentää kansallista politiik- 17200: neuvosto ja ministeriöt. ED-asioiden yhteensovitta- kaa ja lisää sen mahdollisuuksia. EU:lla on olennai- 17201: misesta vastaa ED-asioiden yhteensovittamisko- nen rooli Euroopan muutoksen hallinnassa. 17202: neisto, johon kuuluvat ED-ministerivaliokunta, ED- 17203: asioiden komitea ja EU-valmistelujaostot. EU:n vaikutus kauppapolitiikkaan 17204: Suomi osallistuu EY:n sopimuspolitiikan muo- Jäsenyyden seurauksena Suomen suhteet muihin 17205: toilemiseen ja ajaa omia sopimuspoliittisia tavoit- EU-jäsenmaihin ovat tiivistyneet ja lähentyneet. 17206: teitaan EY:n kautta. EY:ssä kansainväliset sopimuk- Vaikka kauppapolitiikkaa harjoitetaan yhteisön 17207: set ovat vain osa sen ulkosuhteista. Niihin voivat puitteissa, ulkoasiainministeriö edistää edelleen 17208: vaikuttaa myös EY:n sisäiset normi- ja muut pää- joko yksin tai yhteistyössä muiden viranomaisten 17209: tökset. Ulkosuhteissa on kysymys laajasta EY:n kanssa kaupallis-taloudellisia tavoitteita myös lu- 17210: taloudellisen vallan käytöstä kansainvälispoliitti- kuisten kahdenvälisten ministeri- ja muiden kor- 17211: sessa järjestelmässä. Esimerkiksi ihmisoikeuksien kean tason vierailujen sekä jäsenkumppanien 17212: noudattaminen kolmannessa valtiossa voidaan ot- kanssa käytävien konsultaatioiden avulla. Pohjois- 17213: taa huomioon myös EY:n säädöksessä. EY:ssä voi- mainen yhteydenpito kauppapoliittisissa kysymyk- 17214: daan säätää myös talouspakotteesta, kun siitä on sissä jatkuu perinteiseen tapaan. 17215: ensin tehty poliittinen päätös yhteisen ulko- ja Sisämarkkina-asioiden hoitovastuu on nyt kaup- 17216: turvallisuuspolitiikan piirissä. EU:n sisällä lainsää- pa- ja teollisuusministeriöllä, mutta ulkoasiainmi- 17217: däntö vähentää sopimusten tarvetta, esim. sosiaali- nisteriön mukanaoloa ja myötävaikutusta tarvitaan 17218: turvan alalla. aika ajoin. Ulkoasiainministeriön rooli korostuu 17219: Sopimuksilla on merkitystä mm. suhteiden tii- erityisesti yhteisön kauppapoliittisten instrument- 17220: vistämisessä EY:n kannalta merkittävillä Välimeren tien (polkumyyntiasetus, kehitysmaiden GSP- 17221: sekä Keski- ja Itä-Euroopan alueilla. EU:n ulkopuo- eduista päättäminen) käytössä, jossa poliittiset nä- 17222: listen Euroopan valtioiden kanssa on kehitetty kökulmat usein ovat mukana. Tavoitteena on edel- 17223: laaja-alaisia yhteistyösopimuksia, ns. Eurooppa- leen viranomaistoimin varmistaa suomalaisten 17224: sopimuksia. EY:n sopimusverkosto on alueellisesti vientiyritysten tasavertaiset kilpailuasemat muiden 17225: laajempi ja aiheiltaan kattavampi, kuin mitä Suomi maiden yritysten kanssa. Vienninedistämistoimet 17226: välttämättä tarvitsisi. Toisaalta Suomi voisi tuskin niin EU:n jäsenmaissa kuin EU:n ulkopuolisissa 17227: yksinään saada kaikkia niitä etuja, joita EY on maissakin ovat edelleen pääasiassa jäsenmaiden 17228: itselleen neuvotellut. Valtion sisäisesti on käytettä- kansallisessa toimivallassa. Kansallisen viennin- 17229: vissä entistä koordinoidumpi valmistelukoneisto. edistämisen tavoitteet otetaan huomioon korkean 17230: Myös eduskunta osallistuu järjestelmällisesti sopi- tason vierailuja sekä muuta kansainvälistä taloudel- 17231: musvalmisteluun. lista kanssakäymistä suunniteltaessa. 17232: Vaikka kauppapolitiikka on EY:n toimivallassa, 17233: EU:n vaikutus ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan jäsenmaat muodostavat omat kantansa EU:ssa esil- 17234: EY:n toimielimille luovutettuihin valtaoikeuksiin le tuleviin kauppapoliittisiin asioihin, joita ovat 17235: liittyy perinteistä ulkopoliittista valtaa. EY:n ulko- mm. kaupanesteongelmat, EU:n ulkosuhdesopi- 17236: suhteisiin kuuluu mm. sopimusten tekeminen kol- musten kaupallis-taloudelliset osat ja sekakomis- 17237: mansien valtioiden kanssa jäsenvaltioiden puolesta siokokoukset Tärkeimmät päätökset tehdään 17238: tai yhdessä niiden kanssa. EY:n lainsäädännöllä yleisten asioiden neuvostossa, mikä edellyttää 17239: saattaa olla ulkopoliittista merkitystä ja EU:n pako- poikkeuksetta kansallista kannanmuodostusta. 17240: tepäätösten täytäntöönpano tapahtuu !-pilarin sää- Taloussuhteissa EU:n ulkopuolisiin maihin seu- 17241: döksin. Euroopan parlamentilla on toimivaltaa ranavien asioiden määrä ja kirjo on kasvanut huo- 17242: myös EY:n ulkosuhteisiin. Suomen ED-jäsenyys mattavasti. Suomen kanta joudutaan muodosta- 17243: vaikuttaa siten paitsi hallituksen myös eduskunnan maan jokaiseen EU:n eri elimissä esille tulevaan 17244: ulkopoliittiseen valtaan. kysymykseen riippumatta siitä, onko asialla suora- 17245: EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on naista merkitystä Suomen etujen kannalta. Tämä 17246: siirtänyt Suomen käytännön vaikuttamisen kan- asettaa myös uusia ja entistä laajempia raportointi- 17247: sainväliseen politiikkaan eräin osin tapahtuvaksi vaatimuksia edustustoille. 17248: EU:ssa ja sen aloitteesta. Suomen merkitys muiden Jäsenmaiden omassa toimivallassa ovat edelleen 17249: ED-valtioiden kannalta on kasvanut. EU tarjoaa TTT-sopimukset ja niiden sekakomissiot sekä vero- 17250: Suomen kansallisille pyrkimyksille aiempaa vah- ja investointisuojasopimusten solmiminen kolman- 17251: vemman toimeenpanokanavan. Yhteinen ulko- ja sien maiden kanssa. Näiden osalta tavoitteet asete- 17252: 17253: 17254: 17255: 117 17256: taan edelleen kansallisesti. Myös palvelujen kaup- EY:n tilintarkastustuomioistuin 17257: pa, teollis- ja tekijänoikeuksien suoja sekä inves- Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin tar- 17258: toinnit ovat suurelta osin edelleen kansallisessa kastaa yhteisöjen sekä yhteisön muodostamien toi- 17259: toimivallassa. mielinten kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit 17260: laillisuuden ja asianmukaisuuden kannalta. Tarkas- 17261: EU-jäsenkandida atit tuksia tehdään myös jäsenvaltioiden viranomaisten 17262: Valmistellessaan EU:n laajentumista koskevaa erit- toiminnasta. 17263: telyään ministeriöt ovat joutuneet arvioimaan tule- Kunkin varainhoitovuoden päätyttyä EY:n tilin- 17264: via suhteita jäsenyyttä hakeneisiin maihin. Muun tarkastustuomioistuin laatii ja antaa Euroopan par- 17265: muassa Baltian maiden valmistautumista ED-jäse- lamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen ja vah- 17266: nyyteen on tuettu. EU:n laajentumisvalmistelut vistuslausuman tilien perustana olevien toimien 17267: ovat lisänneet seurantatarvetta sekä tarvetta luoda laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (DAS-lausu- 17268: eritasoisia kosketuksia jäsenyyttä hakeneisiin mai- ma). Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus- 17269: hin. Tarve tulee vastedes lisääntymään. Esimerkiksi ta, DAS-lausumaa ja siihen liittyvää erityiskerto- 17270: laaja kahdenvälinen yhteistyö KIE-valtioiden kans- musta sekä muita erityiskertomuksia ja tarpeellisia 17271: sa tapahtuu enenevästi ED-yhteistyön kautta, erityi- kertomuksia käsitellään osana vastuuvapausme- 17272: sesti rahoituksen osalta, jossa painotetaan ko. mai- nettelyä ECOFIN-neuvostossa. 17273: den valmistautumista ED-jäsenyyteen. Suomessa tilintarkastustuomioistuinta ja sen tar- 17274: kastustoimintaa koskevat asiat kuuluvat valtiova- 17275: Uudet alueet rainministeriön toimialaan. Toiminnallinen vastuu 17276: Suomen ED-jäsenyys on merkinnyt uusien aluei- tarkastuksen ja valvonnan kohteena olevista asiois- 17277: den huomioon ottamista. Esimerkkinä voidaan ta on ao. toimialan ministeriöllä ja muulla viran- 17278: mainita EU:n Välimeri-politiikka, joka on yhtenä omaisella. 17279: unionin taloudellisena ja poliittisena painoalueena 17280: tullut tuntuvasti Suomen toiminnan piiriin, vaikka Valtiontalouden tarkastusvirasto 17281: Välimeren alueen kaupallinen ja taloudellinen Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten sään- 17282: merkitys on Suomelle suhteellisen vähäinen. Toise- nökset edellyttävät, että jokaisessa EU:n jäsenval- 17283: na esimerkkinä voidaan mainita tavoitteiden ajami- tiossa on riippumaton ulkoinen tarkastusviran- 17284: nen EU:n Aasian suhteiden puitteissa. EU:lla on omainen. Suomessa tämä on Valtiontalouden tar- 17285: ASEAN-maiden kanssa laaja yhteistyö. Vuosi sitten kastusvirasto, joka toimii yhteistyössä tilintarkas- 17286: auennut ASEM-keskustelu (ASEAN, Japani, Etelä- tustuomioistuimen kanssa. Valtiontalouden tarkas- 17287: Korea, Kiina) täydentää sitä. Suomen viennistä tusvirasto tarkastaa Suomen ja EY:n välisiä varain- 17288: 12 o/o suuntautuu Itä- ja Kaakkois-Aasiaan. siirtoja samoin tavoin kuin kansallisia varoja. 17289: Lailla valtiontilintarkastajien ja Valtiontalouden 17290: Vaikutukset toiminnan seurantaan, valvontaan ja tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suo- 17291: tarkastukseen men ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja 17292: Euroopan yhteisöjen talousarvion laadinnasta ja (353/95) Suomen lainsäädäntö on saatettu vastaa- 17293: toimeenpanosta sekä taloudenhoidon tarkastuk- maan ulkoisen tarkastuksen osalta perustamissopi- 17294: sesta ja valvonnasta vastaavat niiden toimielimet muksen vaatimuksia. Valtiontilintarkastajien ja Val- 17295: Talousarvion täytäntöönpanovalta kuuluu periaat- tiontalouden tarkastusviraston toimivaltuudet ulo- 17296: teessa yksinomaan EU:n komissiolle, mutta käytän- tettiin koskemaan kaikkia Suomen ja Euroopan 17297: nössä sitä on delegoitu laajasti jäsenvaltioiden vi- yhteisöjen välisiä varainsiirtoja. Valtiontalouden 17298: ranomaisille. jokaisessa yhteisön toimielimessä on tarkastusvirastolle on viivytyksettä ilmoitettava, 17299: varainhoidon valvoja -niminen viranomainen (ko- mikäli valtion viranomaisen tai laitoksen hoitamis- 17300: missiossa DG XX). Ulkoisesta tilintarkastuksesta sa varoissa havaitaan väärinkäytös. 17301: vastaa Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Viimei- 17302: senä vaiheena on Euroopan parlamentin suoritta- EU:n komissio 17303: ma parlamentaarinen tilintarkastustoiminta, jonka Euroopan komissio tekee tarkastuksia jäsenval- 17304: päätteeksi parlamentti päättää vastuuvapauden tioissa. Se suorittaa yleensä tarkastukset yhdessä 17305: myöntämisestä komissiolle talousarvion täytän- toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa. 17306: töönpanosta. Yhteisötason taloudenhoidon tarkas- Komissio voi myös vaatia kansallisia viranomaisia 17307: tuksen lisäksi valvontajärjestelmään kuuluvat jä- tekemään tietyn tarkastuksen, ja se voi myös suorit- 17308: senvaltioiden harjoittama valvonta ja komission taa tarkastuksen kansallisen viranomaisen pyyn- 17309: jäsenvaltioissa suorittama valvonta. nöstä. 17310: 17311: 17312: 11 s:! 17313: Komission valvontakeinoja ovat tarkastukset jä- tulee olla kansainväliset standardit täyttävä sisäinen 17314: senvaltioissa yhteisöjen rahoituksen lopullisten tarkastus. Sen on tarkastettava, että maksajayksi- 17315: saajien luona sekä tietojenvaihto komission ja jä- kön käyttämät menettelyt ovat riittävät varmista- 17316: senvaltioiden viranomaisten välillä. Lisäksi jäsen- maan EY:n säännösten noudattamisen ja että tilit 17317: valtioiden viranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa ovat tarkat, täydelliset ja ajantasaiset. Vastaavasti 17318: komissiolle petollisista menettelyistä. Keinovali- toiminta rahastovastuuministeriönä asettaa erityi- 17319: koimaan kuuluvat lisäksi komissiolle Jaadirtavat sen vastuun rahaston varojen käytön taloushallin- 17320: tili-ilmoitukset ja tilinpäätösselvitykset sekä yhtei- nollisesta ohjauksesta sekä ED:n säännösten edel- 17321: söjen tuen maksatushakemuksiin liittyvät tilitykset lyttämästä valvonnasta. Voidakseen vastata velvoit- 17322: ja projektien ja ohjelmien seurantaraportit. Tosit- teistaan komissiolle ministeriön tulee yksityiskoh- 17323: teet ja muut asiakirjat on säilytettävä komission taisilla ohjeilla huolehtia taloushallinnon moitteet- 17324: jälkikäteistä tarkastusta varten. Komissio ylläpitää tomasta sujumisesta hankekohtaisia rahoituspää- 17325: lisäksi erilaisia tietokantoja sekä tekee niihin perus- töksiä tekevissä viranomaisissa. Siirtäessään ED:n 17326: tuvia atk-pohjaisia analyyseja. varoja edelleen jaettavaksi ministeriö asettaa varo- 17327: Komissio laatii vuosittain EY:n taloudellisten jen käytölle ehtoja, joiden täsmällistä noudattamis- 17328: etujen suojaamista koskevan petostentorjunnan ta on myös valvottava. Viranomaiset raportoivat 17329: työohjelman sekä petostentorjunnan vuosiraportin ministeriölle kehittämishankkeisiin sitoutuvista 17330: edelliseltä vuodelta. Työohjelma ja vuosiraportti menoista sekä varojen käytössä mahdollisesti ilme- 17331: käsitellään ECOFIN-neuvostossa. Näitä koskevien nevistä säännöttömyyksistä, joista ministeriö il- 17332: Suomen kannanottojen valmistelusta sekä muusta moittaa edelleen komissiolle ja todetuista virheistä 17333: kansallisesta valmistelusta vastaa valtiovarainmi- myös Valtiontalouden tarkastusvirastolle. 17334: nisteriö. Ministeriöt ovat organisoineet uudelleen sisäistä 17335: valvontaansa. Sisäasiainministeriössä toimii sisäi- 17336: Hallinnonaloilla toteutettava seuranta, valvonta nen tarkastaja, jonka tehtävänä on neuvonnan ja 17337: ja tarkastus tarkastuksen avulla ehkäistä ennalta virheitä, vää- 17338: Maastrichtin sopimuksen perusteella jäsenvaltiot rinkäytöksiä ja epätoivottavia menettelyjä ministe- 17339: toteuttavat samat toimenpiteet suojatakseen EY:n riössä ja hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa sekä 17340: taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin kansallisten että ED:Ita saatujen varojen kohdalla. 17341: suojatessaan omia taloudellisia etujaan. Myös työministeriössä on sisäinen tarkastaja, jonka 17342: EY:n toissijaisessa lainsäädännössä edellytetään tehtäviin kuuluu ESR-toimintaan liittyvä tarkastus. 17343: jäsenvaltioiden viranomaisten tekevän erilaisia val- Maa- ja metsätalousministeriöön on perustettu si- 17344: vonta- ja tarkastustehtäviä taloudellisten etujen säisen tarkastuksen sekä valvonnan yksiköt. ED 17345: suojaamiseksi ja EY:n tavoitteiden varmistamiseksi. edellyttää, että ministeriöllä on jatkuva varmuus 17346: Valvontaa koskevat säännökset ovat sektorikohtai- mm. tullille ja maaseutuelinkeinopiireille delegoi- 17347: sia, ja ne määritetään yleensä yhteisöjen toimenpi- tujen valvontatehtävien laadusta. Muutkin hallin- 17348: deohjelmien materiaalisten säännösten yhteydes- nonalat ovat kiinnittäneet huomiota sisäisen val- 17349: sä. vonnan kehittämiseen. 17350: Suomessa suurimmat muutokset toiminnan seu- ED:n virkamiehet tekevät Suomessa lähes kuu- 17351: rantaan, valvontaan ja tarkastukseen ovat aiheutu- kausittain tarkastuksia, jotka edellyttävät Suomen 17352: neet ministeriöissä, jotka toimivat ED-rakennera- virkamiehiltä valmistautumista, paikallaoloa tar- 17353: hastojen sekä EMOTR-tukiosaston varoja yhteen- kastuksissa ja vastineita tarkastusraportteihin. 17354: sovittavina vastuuministeriöinä, eli sisäasiainminis- 17355: teriössä, työministeriössä ja maa- ja metsätalousmi- Maksatusten seuranta ja maksuliikenne 17356: nisteriössä. Lisäksi ED-jäsenyys on merkinnyt myös ED:Ita tulevat varainsiirrot ovat kasvattaneet minis- 17357: valtiovarainministeriön hallinnonalalla muutoksia teriöiden maksuliikennettä sekä lisänneet tapahtu- 17358: perinteisten omien varojen sekä ED:lle suoritettavi- mia rekisteröinti- ja seurantajärjestelmissä. Ecu- 17359: en maksujen kohdalla. Muutoksia on tapahtunut määräisten suoritusten vastaanotto ja huomioon 17360: muillakin hallinnonaloilla. ottaminen ministeriöiden kirjanpidossa edellyttä- 17361: vät erityisjärjestelyjä. 17362: Sisäinen valvonta Rakennerahastovastuuministeriöille toimitetaan 17363: Suomen ED-jäsenyys on merkinnyt velvoitetta jär- kuukausittain tiedot maksetusta ED:n rahoitukses- 17364: jestää sisäinen valvonta ED:n taloudellisten etujen ta sekä kansallisesta valtion rahoituksesta toimen- 17365: suojaamiseksi. Esimerkiksi jäsenvaltioissa olevilla pidekokonaisuuksittain (EAKR ja EMOTR) tai 17366: EMOTR-tukiosaston menojen maksajayksiköillä hankkeittain (ESR). Hankkeita toteuttavat organi- 17367: 17368: 17369: 119 17370: saatiot on velvoitettu pitämään erillistä kirjanpito- maksatustiedot neljä kertaa vuodessa. Komissiolle 17371: järjestelmää tai -luokitusta kustannusten todenta- toimitetaan ns. väärinkäytösilmoitukset varojen 17372: miseksi. käytöstä. EMOTR-tukiosaston menoja seurataan 17373: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla kir- 17374: Varojen seurantajärjestelmä janpidossa erillisenä tietojärjestelmänä. Alustavat 17375: Varojen käytön seurantajärjestelmiä on Suomessa tiedot tukiosaston maksuista on annettava komis- 17376: kehitetty. EMOTR-tukiosaston tukien seurannan ja siolle viikoittain ja tarkistetut tiedot kahdesti kuu- 17377: valvonnan tueksi maa- ja metsätalousministeriön kaudessa. Lisäksi komissiolle on lähetettävä laaja 17378: hallinnonalalla on otettu käyttöön EU:n säädösten vuositiliselvitys tukiosaston menoista liitteineen. 17379: edellyttämä integroitu hallinto- ja valvontajärjestel- Vuositiliselvitys on varmennettava erillisellä tilin- 17380: mä (IACS). Maa- ja kalatalouden rakenteen ja maa- tarkastuksella. 17381: seudun kehittämistoiminnan seurantaan on laadit- 17382: tu omat seurantarekisterinsä. Sisäasiainministeriön Muu valvonta 17383: ylläpitämään REUHA-seurantajärjestelmään koo- EU:n jäsenyyden myötä, Suomen tultua osaksi 17384: taan kaikkien rakennerahastojen (EAKR, ESR, unionin sisämarkkinoita, ovat mm. eläinlääkintään, 17385: EMOTR) tavoiteohjelmien 6, 2 ja 5b hankekohtaiset kasvinsuojeluun ja kalastukseen liittyvä seuranta, 17386: tiedot. Maakuntien liitot tallentavat järjestelmään valvonta ja tarkastus oleellisesti muuttuneet ja laa- 17387: hakemus-, päätös-, maksatus- ja indikaattoritiedot jentuneet. Näille aloille on jouduttu luomaan useita 17388: toimintalinjoittain ja toimenpidekokonaisuuksit- uusia ja laajoja rekistereitä kaikille hallinnon tasoil- 17389: tain kunkin tavoiteohjelman kohdalla. Kertomus- le. 17390: vuonna seurantajärjestelmän käyttö vakiintui kai- 17391: kissa maakuntien liitoissa. Työministeriön hallin- Sisäisen valvonnan selvitysmiestehtävä 17392: nonalalla kerätään seurantalomakkeilla tietoa työ- Valtiovarainministeriö asetti kertomusvuoden maa- 17393: hallinnon toimenpitein työllistetyistä tai koulute- liskuussa selvitysmiehen, jonka tehtäväksi annet- 17394: tuista ESR-projektihallintajärjestelmään, joka sisäl- tiin mm. selvittää sektorikohtaisesti, mitä vaatimuk- 17395: tää suunnitelma- ja seurantatietoa kaikista Suomes- sia EY:n taloudenhoidon valvontaa koskevat sään- 17396: sa toteutettavista ESR-hankkeista. nökset asettavat valvontajärjestelmille ja niiden toi- 17397: mivuudelle. Selvitettävä oli myös tilivirastojen tä- 17398: Raportointi hänastiset toimenpiteet ja niiden riittävyys. Lisäksi 17399: Tavoiteohjelmien seurantakomiteat seuraavat oh- tuli selvittää tarve ja mahdollisuudet poikkihallin- 17400: jelmien toteutumista ja arvioivat tuloksia komission nollisen, keskitetyn sisäisen valvonnan yksikön 17401: ohjeiden mukaisesti sekä valvovat, että ohjelmia perustamiseen tai muihin vastaaviin koordinaatio- 17402: toteutetaan komission tekemien päätösten mukai- järjestelyihin Euroopan komission ja Suomen väli- 17403: sesti. Tavoiteohjelmien seurantakomiteoille toimi- sessä yhteydenpidossa. Komissio on käynnistänyt 17404: tetaan kahdesti vuodessa raportit, jotka sisältävät neuvottelut valvontaa koskevan yhteistyösopimuk- 17405: päätös- ja maksatustietojen lisäksi ennusteet sitou- sen aikaansaamiseksi jäsenmaiden kanssa. Selvi- 17406: muksista ja tulevista maksatuksista sekä indikaatto- tysmiehen tueksi asetettiin eri miniteriöiden edus- 17407: ritiedot. tajista koostuva tukiryhmä. Selvitysmiehen määrä- 17408: EU:n varojen piirissä olevista toiminta-alueista aika päättyi 31.5.1997. 17409: tulee raportoida komissiolle säännönmukaisesti. 17410: Raportointi on varojen saamisen edellytys. Raport- Suomen ja EU:n väliset varainsiirrot 17411: tien muoto, sisältö ja ajankohta on säädetty tarkasti Suomen maksut EU:lle olivat v. 1995-96 seuraa- 17412: asetuksissa. Rakennerahastovastuuministeriöt toi- vassa taulukossa esitetyn mukaiset, ja niiden arvioi- 17413: mittavat komissiolle tavoiteohjelmien päätös- ja daan olevan seuraavat v. 1997-2001: 17414: 17415: 17416: 17417: 17418: 120 17419: 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 17420: TP arvio TA alustava alustava alustava alustava 17421: arvio arvio arvio arvio 17422: Mmk 17423: Maksut EU:n budjettiin 17424: 28.90.66 ALV-maksu 3 026,6 2 948,0 1 2 924,0 3 041,0 3 163,0 3 257,0 3 355,0 17425: 28.90.67 BKTL-maksu 1 271,9 2 1 791,0 3 2 877,0 2 963,0 3 052,0 3 174,0 3 302,0 17426: Yhteensä 4 298,5 4 739,0 5 801,0 6 004,0 6 215,0 6 431,0 6 657,0 17427: Maksut EU:n budjetin ulkopuolelle, 17428: pääomasijoitukset 17429: 28.89.68 Euroopan 17430: 1nvestointipankki 484,1 506,0 269,0 9,0 - - - 17431: 24.30.66 Euroopan Kehitys- 17432: rahasto, EDF valtuus 1 300 Mmk - .. .. .. .. 17433: 32.01.66 Euratom 0,04 - - - - - - 17434: 32.01.66 EHTY 33.7 34,0 - - - - - 17435: Yhteensä 517,84 540,0 269,0 9,0 - - - 17436: Maksut Suomen budjetista 17437: yhteensä 4 816,34 5 279,0 6 070,0 6 013,0 6 215,0 6 431,0 6 657,0 17438: EU:n puolesta kerättävät maksut 17439: Tullit, maatalousmaksut ja 17440: sokerimaksut 866,0 886,0 .. .. .. .. .. 17441: ' Vuoden 1996 ALV-maksussa on nettomääräistä vähennystä n. 400 Mmk. 17442: 2 Vuoden 1995 BKTL-maksussa on otettu huomioon n. 500 Mmk:n palautus vuodelta 1994. 17443: 17444: 3 Vuoden 1996 BKTL-maksussa on nettomääräistä vähennystä n. 380 Mmk. 17445: 17446: 17447: 17448: 17449: Suomeen suunnatut maksut EU:n talousarviosta olivat v. 1995 ja 1996 seuraavat, ja niiden arvioidaan 17450: v. 1997-2001 olevan oheisen taulukon mukaiset: 17451: 17452: 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 17453: TP arvio TA alustava alustava alustava alustava 17454: arvio arvio arvio arvio 17455: Mmk 17456: Tulot EU:n budjetista Suomen 17457: budjettiin 17458: 12.28.97 Siirtymäkauden tuki 17459: EU:sta 2 700,5 936,8 377,0 191,0 - - - 17460: 12.28.90 Kantopalkkiot 86,6 98,5 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 17461: 12.26.98 Aluekehitysrahasto 173.7 211,9 461,0 1 720,0 508,0 579,0 619,0 17462: 1995-99-kausi 304,0 179,0 17463: 2000-kausi 275,0 440,0 17464: 12.34.40 Sosiaalirahasto 378,6 220,1 671,0 1 024,0 650,0 356,0 536,0 17465: 1995-99-kausi 21,0 - 17466: 2000-kausi 335,0 536,0 17467: 12.30.02 Maatalouden ohjaus- ja 17468: tukirahaston ohjausosastosta 17469: saatavat tulot 299,6 353,5 637,0 677,0 657,0 670,0 670,0 17470: 1995-99-kausi 335,0 134,0 17471: 2000-kausi 335,0 536,0 17472: 12.30.03 Kalatalouden ohjaus- ja 17473: rahoitusvälineeltä saatavat tulot 13,3 30,6 34,0 36,0 37,0 37,0 37,0 17474: 1995-99-kausi - - 17475: 2000-kausi 37,0 37,0 17476: 12.30.01 Maatalouden ohjaus- ja 17477: tukirahaston tukiosastosta 17478: saatavat tulot 1 822,2 2 555,8 2 573,0 2 616,0 2 675,0 2 682,0 2 684,0 17479: 12.30.04 EU:Ita saatavat 17480: muut tulot 0,9 3,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 17481: 17482: 17483: 17484: 121 17485: 12.35.99 Ympäristörahastosta 17486: (LIFE) saatavat tulot - 7.4 18,0 18,0 18,0 18,0 18,0 17487: 28.40.21 Tullilaitos, nettoutus 2,6 3,1 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 17488: TEN-rahoitus, LM ja VM 21,8 14,5 80,0 80,0 80,0 80,0 80,0 17489: Yhteensä 5 499,8 4 435,2 4 959,0 5 470,0 4 733,0 4 530,0 4 752,0 17490: Tulot Suomen budjetin 17491: ulkopuolisiin rahastoihin 17492: lnterventiora hasto 406,8 722,0 700,0 ~00-1 000 700-1 000 700-1 000 700-1 000 17493: MAKERA - 6,0 46,0 50,0 50,0 50,0 50,0 17494: Yhteensä 406,8 728,0 746,0 17495: 1 Vuonna 1997 annettava lisäbudjetti on arviolta n. 190 Mmk. 17496: 17497: 17498: Lisäksi tulevat EU:n budjetin otsakkeista 3--4 Mmk. Jos sitoumukset säilyvät yhtä suurina vasta- 17499: Suomen budjettiin, kunnille ja yksityisille myönne- kin, kertyy niistä vastaava summa maksatuksina. 17500: tyt sitoumukset, joista suurimman eli tutkimus- ja Suomen terästeollisuudelta EU kantoi Euroopan 17501: kehittämistoiminnan (t&k) arvioidaaan olleen v. hiili- ja terästeollisuuden tuotantomaksuja v. 1995 17502: 1995 n. 400 Mmk. Kaikki myönnetyt sitoumukset n. 10 Mmk. 17503: yhteensä otsakkeista 3--4 olivat arviolta n. 600 17504: 17505: 17506: 17507: 17508: Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on muuttanut Iintarkastajien käsityksen mukaan kansallinen valmis- 17509: merkittävästi ja suhteellisen lyhyessä ajassa kansalli- telumme ei ole toistaiseksi ainakaan aina kyennyttäyt- 17510: sen hallintamma toimivaltasuhteita, rakennetta, toi- tämään em. edellytyksiä. Koordinaation tehostaminen 17511: mintaperiaatteita sekä tavoitteita ja niiden asetantaa. valmistelukoneistossa on välttämätöntä kansallisten 17512: Edelleen on ilmeistä, etteivät kaikki jäsenyyden mah- tavoitteiden saavuttamiseksi. 17513: dolliset seuraamukset ole toistaiseksi toteutuneet, ei- Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suomen EU-jä- 17514: vätkä niiden vaikutukset vielä tunnu täysimääräisinä. senyys on heikentänyt eduskunnan lainsäädännöllistä 17515: Valtionhallinto näyttää sopeutuneen verrattain ja talouspoliittista asemaa samalla, kun keskushallin- 17516: joustavasti EU-jäsenyytemme aiheuttamiin muutos- ja non asema on vahvistunut. Myös aluehallinnon asema, 17517: uudistustarpeisiin. Muutokset ovat kohdistuneet vaih- tehtävät ja rakenteet ovat muuttuneet osin EU-jäsenyy- 17518: televasti eri hallinnonaloihin ja viranomaisiin. Toimival- temme seurauksena. Valtiontilintarkastajat toteavat, 17519: tamuutokset ovat yhtäältä vähentäneet joidenkin vi- että eduskunnan asemaa EU-asioiden valmistelu- ja 17520: ranomaisten työpainetta ja vastuuta, toisaalta taas li- päätöksentekoprosessissa on tarpeen vahvistaa. 17521: sänneet joidenkin toisten tehtäviä, vaikkakaan eivät Tämä voi tapahtua esim. lisäämällä ja ajanmukaista- 17522: välttämättä voimavaroja. Valtiontilintarkastajain mie- maila edelleen eduskunnalle annettavaa informaatiota 17523: lestä tulisi tämän vuoksi selvittää yksityiskohtaisesti sekä ottamalla entistäkin paremmin huomioon edus- 17524: EU-jäsenyyden aiheuttamat resurssien lisäys- ja vä- kunnan käsitykset ja linjaukset EU-asioiden kansalli- 17525: hennystarpeet hallinnonaloittain ja viranomaisittain, sessa valmistelussa. 17526: sekä suorittaa sen perusteella mahdollisesti tarvittavat Valtiontilintarkastajat katsovat, että Suomen ja mui- 17527: ja perustellut hallinnon sisäiset voimavarainsiirrot. den Pohjoismaiden julkisessa hallinnossa omaksuttua 17528: Unioniasioiden muututtua luonteeltaan paljolti sisä- julkisuusperiaatetta tulee korostaa kansallisena tavoit- 17529: poliittisiksi on hallinnossa valtiontilintarkastajien käsi- teena osallistuessamme EU:n hallinnon kehittämiseen. 17530: tyksen mukaan pyrittävä yhtäältä edelleen selkeyttä- Laajempi julkisuus mahdollistaisi komission käsittelyyn 17531: mään työnjakoa hallinnonalojen kesken ja toisaalta li- tulevien asioiden paremman ennakoinnin ja valmiste- 17532: säämään viranomaisten ja EU-valmistelukoneiston vä- lun kansallisella tasolla. Toisaalta on myös kyettävä 17533: listä yhteistyötä. Tavoitteeksi tulee ottaa Suomen kan- käyttämään tehokkaasti epävirallisia vaikutuskanavia 17534: nanottojen valmistelu EU:n käsittelyyn nopeasti, ajan- ja yhteyksiä kansallisen valmistelutyön laadun nosta- 17535: mukaisesti, asiantuntevasti ja yksimielisesti. Valtionti- miseksi. 17536: 17537: 17538: 122 17539: Samoin meillä laajasti käyttöön otetun tulosohjauk- tellään tarpeettomasti useassa eri vaiheessa ja pää- 17540: sen ja -johtamisen periaatteet olisi saatava nykyistä tökset voivat olla ristiriidassa tulosohjauksen periaat- 17541: tehokkaampaan käyttöön sekä EU:n valmistelussa ja teiden kanssa. Tältä osin käytäntöä on voitava yksin- 17542: toimeenpanossa että myös kotimaisessa unioniasioi- kertaistaa tehokkaamman päätöksenteon, toimeenpa- 17543: den valmistelussa. nen ja seurannan saavuttamiseksi. 17544: Valtiontilintarkastajat katsovat, että Suomen EU-jä- Valtiontilintarkastajien mielestä valtionhallinnon 17545: senyyden seurauksena kansalliseen hallintoemme on toimintaa haittaavat, viime vuosina saavutetuista edis- 17546: tullut uudelleen sellaisia byrokraattisia, jäykistäviä ja tysaskeleista huolimatta, monet luonteenomaiset piir- 17547: aikaavieviä käytäntöjä ja menettelytapoja, joista täällä teet, kuten sektoroituneisuus, informaation hidas kul- 17548: on pyritty luopumaan valtion hallintoa viime vuosina ku, heikosti toimivat verkostot sekä tottumattomuus 17549: uudistettaessa. Esimerkiksi EU:n rakennerahastojen kansainvälisyyteen. Valtiovarainministeriön on syytä 17550: hallintoa ja varainkäyttöä leimaavat käsittelyn moni- edelleen kehittää ja uudistaa valtion hallinnon raken- 17551: mutkaisuus ja -portaisuus sekä päätöksenteon hitaus. netta ja toimintatapoja joustavampaan, koordinoivam- 17552: Aluekehityksestä vastaavien viranomaisten ja tahojen paan ja asioiden käsittelyä virtaviivaistavampaan 17553: toimivaltasuhteet ovat sekavat, mikä on omiaan johta- suuntaan mm. selkeyttämällä sekä yhteensovittamalla 17554: maan tehonomaan hallintoon sekä epäedulliseen voi- kansallisen ja EU-hallinnon valmistelua, toimeenpanoa 17555: mavarojen jakoon ja käyttöön. Muodollinen ja tosiasial- ja valvontaa. 17556: linen päätöksenteko näyttävät eriytyneen, asioita käsi- 17557: 17558: 17559: 17560: 17561: Verojäämien kehitys ja perintä kertomusvuonna 2,6 %. Verohallitukselta saadun 17562: tiedon mukaan vuoden 1997 kesäkuussa verojää- 17563: Veroja jää vuosittain maksamatta yksityisiltä ihmi- miä oli yhteensä 27 931 Mmk. Kasvu kertomusvuo- 17564: siltä ja yhteisöiltä joko maksukyvyttömyyden vuok- den vastaavaan ajankohtaan verrattuna on 1,1 %. 17565: si tai tarkoituksellisesti. Verohallinnossa kannetta- Tilanteen voidaan arvioida parantuneen suureksi 17566: vien verojen verojäämät olivat kertomusvuoden osaksi yleisen taloudellisen kehityksen vuoksi. Val- 17567: lopussa 26 055 Mmk. 1980-luvun loppuvuosina tiovarainministeriön selvityksen mukaan samanlai- 17568: verojäämät olivat n. 6 500-7 800 Mmk. 1990-luvun sen kehityksen jatkuessa voidaan olettaa, että v. 17569: alkuvuosina ylitettiin jo 10 000 Mmk:n raja ja 20 000 1997 verojäämien kasvu pysähtyy tai Verohallituk- 17570: Mmk v. 1993. Verojäämien kasvu on kuitenkin sen arvion mukaan kääntyy jopa negatiiviseksi 17571: viime vuosina pysähtynyt ja kääntynyt laskuun, vuoden lopulla. 17572: kuten oheisesta taulukosta voidaan havaita. Verojäämiä oli kertomusvuonna Uudenmaan 17573: lääninveroviraston vastattavana 11 961 Mmk eli 17574: Vuosi Jäämät (31.12.) Lisäys vuoden aikana 46% koko maan verojäämistä. Seuraavaksi eniten 17575: Mmk Mmk % verojäämiä oli Hämeen lääninverovirastossa 3 624 17576: 1990 9 431 1 707 22,1 Mmk (14 %) ja Turun lääninverovirastossa 3 059 17577: 1991 13 350 3 919 41,6 Mmk (12 %). Yhteensä näiden kolmen lääninvero- 17578: 1992 16 584 3 234 24,2 viraston vastattavina oli verojäämiä 18 644 Mmk eli 17579: 1993 20 767 4 183 25,2 17580: 23 576 2 809 13,5 17581: 71,6% koko maan verojäämistä. Uudenmaan, Hä- 17582: 1994 17583: 1995 25 407 1 831 7,8 meen ja Turun lääninverovirastojen verojäämät 17584: 1996 26 055 648 2,6 ovat pysyneet suurimpina koko 1990-luvun ajan. 17585: Seuraavasta taulukosta ilmenevät verojäämien ja- 17586: Verojäämien kasvuvauhti oli nopeinta v. 1991 kautuminen vuoden lopussa lääninverovirastoit- 17587: (41,6 %). Seuraavina vuosina kasvu tasaantui ja oli tain ja vuosittainen kasvu v. 1993-96: 17588: 17589: 17590: 17591: 17592: 123 17593: Lääni nve rovi ra sto 1993 1994 1995 1996 17594: Jäämät Lisäys vuoden Jäämät Lisäys vuoden Jäämät Lisäys vuoden Jäämät Lisäys vuoden 17595: 31.12. aikana 31.12. aikana 31.12. aikana 31.12. aikana 17596: Mmk % Mmk % Mmk % Mmk % 17597: Uusimaa 9 998 2 190 28 11133 1135 11 12 115 982 9 11 961 -154 -1 17598: Turku 2 478 373 18 2 881 403 16 2 939 58 2 3 059 120 4 17599: Häme 2 722 504 23 3 083 361 13 3 343 260 8 3 624 281 8 17600: Kaakkois-Suomi 1 343 252 23 1 554 211 16 1 759 205 13 1 748 -11 -1 17601: Kuopio 713 114 19 804 91 13 866 62 8 923 68 8 17602: Pohjois-Karjala 442 110 33 497 55 12 511 14 3 563 52 10 17603: Vaasa 1159 190 20 1 321 162 14 1 391 70 5 1 443 52 4 17604: Keski-Suomi 630 152 32 725 95 15 749 24 3 795 46 6 17605: Oulu 809 195 32 1 018 209 26 1129 111 11 1 272 143 13 17606: Lappi 473 102 27 560 87 18 605 45 8 667 62 10 17607: Yhteensä 20 767 4 182 25 23 576 2 809 14 25 407 1 831 8 26 055 648 3 17608: 17609: 17610: Verojäämien suhteellista jakautumaa lääninve- vityksen mukaan arvonlisäveron, ns. työnantaja- 17611: rovirastoittain v. 1993-96 kuvaa seuraava tauluk- suoritusten sekä verotusmenettelylain mukaisten 17612: ko: verojen jäämät ovat noin kaksi kolmasosaa Uuden- 17613: maan verojäämistä. 17614: Lääninverovirasto 1993 1994 1995 1996 Valtiovarainministeriön mukaan pääkaupunki- 17615: % seudun ja erityisesti Helsingin asema korostuu 17616: Uusimaa 48 47 48 46 17617: yhteisöjen verojen perinnässä, koska monilla yri- 17618: Turku 12 12 12 12 tyksillä on siellä kotipaikka, vaikka yritys toimii 17619: Häme 13 13 13 14 muualla. Verot maksuunpannaan kuitenkin koti- 17620: Kaakkois-Suomi 7 7 7 7 paikan mukaan. 17621: Kuopio 3 4 3 3 Suurimmat verolajeittaiset verojäämät 17622: Pohjois-Karjala 2 2 2 2 17623: Vaasa 6 6 6 5 31.12.1996 olivat kannossa maksettavat verotusme- 17624: Keski-Suomi 3 3 3 3 nettelylain mukaiset verot, kuten jäännös- ja en- 17625: Oulu 4 4 4 5 nakkoverot 12 089 Mmk (46% koko maan verojää- 17626: Lappi 2 2 2 3 mistä), liikevaihto- ja arvonlisäverot 8 635 Mmk 17627: Yhteensä 100 100 100 100 (33 %) sekä työnantajan tilittämättä jättämät enna- 17628: konpidätykset ja sosiaaliturvamaksut 5 005 Mmk 17629: Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja 09 %). Muiden verojen osuus verojäämistä oli 326 17630: Kauniainen) verojäämien (Verohallituksen mu- Mmk (1 %). Seuraava taulukko kuvaa verojäämien 17631: kaan 10 399 Mmk) suhteellinen osuus koko maan jakautumista sekä kasvua verolajeittain v. 1993- 17632: verojäämistä oli vuoden 1997 kesäkuun lopussa yli 96: 17633: 37 %. Uudenmaan lääninverovirastossa tehdyn se!- 17634: 17635: 1993 1994 1995 1996 17636: Mmk %- Kasvu- Mmk %- Kasvu- Mmk %- Kasvu- Mmk %- Kasvu- 17637: osuus % osuus % osuus % osuus % 17638: Kannassa maksettavat 17639: verotuslain/ verotus- 17640: menettelylain 17641: mukaiset verot ja 17642: niiden ennakot 8 632 42 -11 10 276 44 19 11 476 45 12 12 089 46 5 17643: Työnantajan tilittämät- 17644: tä jättämät ennakon- 17645: pidätykset ja sosiaali- 17646: turvamaksut 4 903 24 4 5 132 22 5 5 330 21 4 5 005 19 -6 17647: Liikevaihtovero/ 17648: arvonlisävero 6 973 33 6 7 891 33 13 8 302 33 5 8 635 33 4 17649: Muut verot 259 1 51 277 1 7 299 1 8 326 1 9 17650: Yhteensä 20 767 100 25 23 576 100 14 25 407 100 8 26 055 100 3 17651: 17652: 17653: 17654: 124 17655: Verojäämiä oli kertomusvuoden lopussa kertomusvuoden lopussa 7 996 Mmk (31 %). Osa- 17656: 404 900 veronmaksajalla, joista 289 478 (71 %) oli keyhtiöiden verojäämät olivat 13 084 Mmk (50%), 17657: luonnollisia henkilöitä ja 115 422 yhteisöjä. Jäämä- avointen ja kommandiittiyhtiöiden 2 755 Mmk 17658: velallisten määrä on kasvanut vuodesta 1993 kerto- (11 %) sekä muiden yhteisöjen 2 220 Mmk (8 %). 17659: musvuoden loppuun 74 855 velallisella (22,7 %). Seuraava taulukko kuvaa verojäämien määrää 17660: Luonnollisten henkilöiden verojäämät olivat verovelvollisryhmittäin v. 1993--96: 17661: 17662: 17663: Verovelvollisryhmä 1993 1994 19951 1996 17664: Mmk % Mmk % Mmk % Mmk % 17665: Luonnolliset henkilöt 7 124 34 7 571 32 .. .. 7 996 31 17666: Avoimet ja kommandiittiyhtiöt 2 754 13 2 925 12 .. .. 2 755 11 17667: Osakeyhtiöt 10 515 51 12 743 54 .. .. 13 084 50 17668: Muut yhteisöt 374 2 337 2 .. .. 2 220 8 17669: Yhteensä 20 767 100 23 576 100 25 407 .. 26 055 100 17670: ' Vuotta 1995 koskeva tilastointi ei ole tältä osin ollut kattava rekisteripohjaisesta tietojärjestelmästä tietokantapohjaiseen 17671: järjestelmään siirtymisen vuoksi. 17672: 17673: 17674: 17675: Verohallitus ilmoittaa, että tilastolukuja tarkas- rän väheneminen johtui yleisen taloudellisen kehi- 17676: teltaessa on huomattava, että verojäämien määrästä tyksen paranemisen lisäksi siitä, että kertomus- 17677: suurin osa on käytännössä perimiskelvotonta velal- vuonna voimaan tullut veronkantolain muutos 17678: lisen varattomuuden tai tuntemattomuuden vuoksi. mahdollisti mm. sen, että jo aiemmin varattomaksi 17679: Varattomuus on tällöin todettu ulosotossa tai kon- todettujen asiakkaiden verojäämiä ei enää ole pak- 17680: kurssissa. Tuntemattomuus johtuu siitä, kun velal- ko lähettää ulosottotoimin perittäviksi. Valtiova- 17681: lisen osoitetta tai olinpaikkaa ei tiedetä. Näistäkin rainministeriön ilmoituksen mukaan kertomusvuo- 17682: saatavista saattaa Verohallituksen mukaan kuiten- den loppuun mennessä verojäämistä kertyi valtion 17683: kin myöhemmin kertyä joitakin vähäisempiä suori- tilille 1 743 Mmk, josta ulosoton osuus oli 818 Mmk 17684: tuksia. Kertymättömät verot jäävät veronsaajien ja erikoisperinnän 925 Mmk. Maksumuistutuksilla 17685: tappioksi. kertyi 1 177 Mmk (eriä 389 162) ja veronkuittauksin 17686: Verohallituksen mukaan kertomusvuoden lo- jäämiä saatiin perittyä n. 430 Mmk. Verohallituksen 17687: pun verojäämien n. 26 mrd. mk:n määrästä suurim- mukaan kertomusvuoden jäämäperinnän koko- 17688: man osan muodostaa varsinaisen perintäajan naiskertymä oli 3,4 mrd. mk. 17689: (maksuunpanovuosi ja viisi seuraavaa vuotta) ve- Verovelvollisten parantunutta maksukykyä 17690: rojäämät. Lisäksi lukuun sisältyy n. 2 mrd. mk osoittaa myös veron maksamisen lykkäystä ja huo- 17691: sellaisia varsinaista perintäaikaa edeltävien vuosien jentamista koskevien hakemusten määrän vähenty- 17692: verojäämiä, joiden perintä on vielä mahdollista minen. Oma-aloitteisesti maksettavien verojen ker- 17693: ulosmitatusta tai konkurssiin luovutetusta omai- tymä on lisääntynyt. Myös verohallinnon suoritta- 17694: suudesta. Kertomusvuoden lopun verojäämien man sellaisen perinnän, joka ohjaa velallisia vapaa- 17695: määrä on 2,4% vuosien 1991-96 verotulojen brut- ehtoiseen suoritukseen, kertymä on parantunut. 17696: tokertymästä (1 063 mrd. mk). Verohallituksen selvityksen mukaan perinnän 17697: Uusien verojäämien määrä on vähentynyt ja on markkamääräinen kertymä on kasvanut, vaikka 17698: yhdenmukainen kokonaisverojäämien määrän ke- uusien perittäviksi tulleiden verojäämien määrä on 17699: hityksen kanssa. Kertomusvuonna syntyi uusia ve- pienentynyt. Tämä merkitsee sitä, että vanhojen, jo 17700: rojäämiä 8,9 mrd. mk, edellisvuonna 9,5 mrd. mk. perinnässä olleiden verojäämien kertymä on pa- 17701: Yksityishenkilön velkajärjestely- ja yrityssanee- rantunut. Verohallinnon tekemät maksujärjestelyt 17702: rausasioiden määrissä huippukohta näytetään jo toteutuvat suunnitellulla tavalla entistä paremmin 17703: sivuutetun. Pakkotäytäntöönpanoa tarkoittavat ja niiden kesto on lyhentynyt. Myös verovelvollis- 17704: ulosotto- ja konkurssihakemusten määrät ovat ten oma aktiivisuus perintäasioidensa hoitamisessa 17705: kääntyneet laskuun. Kertomusvuoden loppuun on lisääntynyt ja verojäämien maksaminen varhen- 17706: mennessä veroja oli lähetetty perittäväksi ulosotto- tunut. Toisaalta veronsaajien lopulliset menetykset 17707: toimin 4 456 Mmk (591 614 veroerää). Edellisenä kasvanevat lähivuosina, kun laman aikana synty- 17708: vuonna vastaavat olivat 4 747 Mmk ja 671 891 neiden jäämien perimisaika päättyy. 17709: veroerää. Ulosoton kautta perittävien verojen mää- 17710: 17711: 17712: 125 17713: Seuraavassa asetelmassa kuvataan verojäämien sä olevista jäämistä huomattavin osa ovat vireillä 17714: perimiskelpoisuutta 31.12.1995 (arvio): olevissa konkursseissa ja ulosottoperinnässä olevat 17715: verojäämät. Valtiovarainministeriön mukaan kon- 17716: Mmk % kurssikertymät ovat vuosittain n. 5 o/o valvotuista 17717: saatavista ja ulosoton kertymät alle 20 o/o. Aktiivipe- 17718: Aktiiviperittävät 17719: Ulosottoperintä 3 250 12,8 rittävistäkin huomattavin osa on siten käytännössä 17720: Vireillä olevat kenkurssit 8 400 33,1 sellaista, jolle ei enää ole odotettavissa mainittavaa 17721: Maksuohjelmat 400 1,6 kertymää. Tämän perusteella voidaan todeta, että 17722: Velkajärjestelyt 300 1,2 arviointitavasta riippuen kaikista verojäämistä jopa 17723: Yrityssa neera ukset 200 0,8 17724: Veronmaksun lykkäykset 50 0,2 80 o/o on perimiskelvotonta. 17725: Täytäntöönpanon kiellot 500 2,0 17726: Yhteensä 13 100 51,7 Verotulojen kertyminen 17727: Kertomusvuonna verohallinnon keräämien verotu- 17728: Passiiviperittävät 17729: Päättyneet kenkurssit 3 300 12,9 lojen brunokertymä oli yhteensä 208,0 mrd. mk. 17730: Rauenneetkonku~s~ 3100 12,2 Lisäystä edelliseen vuoteen oli 10,8 mrd. mk eli 17731: Ulosotossa todettu perimiseste 5 900 23,2 5,5 o/o. 17732: Yhteensä 12 300 48,3 Veroista yhä suurempi osa kertyy veronmaksaji- 17733: en oma-aloitteisesti maksamina. Kertomusvuonna 17734: ilman maksuunpanoa suoritettiin 170,3 mrd. mk eli 17735: Kertomusvuoden lopun tilastointia ei voida saa- 81,9 o/o kaikista veroista. Edellisen vuoden vastaava 17736: da kattavaksi rekisteripohjaisesta tietojärjestelmäs- luku oli 79,5 o/o. 17737: tä tietokantapohjaiseen järjestelmään siirtymisen Verovelvollisten oma-aloitteisesti laskettavien 17738: vuoksi. Verohallituksen mukaan aktiivi- ja passiivi- verojen kertymistä ja maksuunpanon jälkeen vero- 17739: perittävät ovat kuitenkin suunnilleen yhtä suuria lipulla tapahtuvaa kertymistä verrattuna perinnän 17740: kuin aiempina vuosina. Verojäämistä noin puolet kautta saataviin verotuloihin v. 1993-96 kuvaa 17741: on sellaisia, joita ei enää todellisuudessa ole mah- seuraava taulukko: 17742: dollista kerätä (passiiviperittävät). Aktiiviperinnäs- 17743: 17744: Vuosi Oma-a loitteiset Maksuunpanen Perinnän Yhteensä Oma-aleitteisuuden 17745: kertymät perusteella pestisii rtetilin ja maksuunpanen 17746: kertyneet kertymät perusteella 17747: kertyneet 17748: Mmk % 17749: 1993 139 600 22 300 1 700 163 600 99,0 17750: 1994 141 000 19 900 1 800 162 700 98,9 17751: 1995 156 900 38 700 1 600 197 200 99,2 17752: 1996 170 200 36 000 1 700 207 900 99,2 17753: 17754: 17755: 17756: 17757: Kuten taulukosta ilmenee, jäämäperinnän kerty- Verojen maksumenettelyä on voitu kehittää ja 17758: mäosuus on edelleenkin vain n. 1 o/o kokonaisker- laajentaa, kun verojen maksaminen ja valvontatie- 17759: tymästä. tojen kerääminen eriytettiin vuoden 1997 alusta 17760: Oma-aloitteisesti laskettavista veroista ja mak- lukien. Kaikki verot voidaan nyt maksaa kuten 17761: suista merkittävimpiä ovat työnantajan maksamat muutkin laskut laskunmaksuautomaateilla ja yritys- 17762: ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut sekä ar- sekä kotipäätteillä. Valvontatietojen keruu tapah- 17763: vonlisävero. Arvonlisäveron tuotto kasvoi kerto- tuu asiakaskohtaisesti niin, että maksaja voi antaa 17764: musvuonna voimakkaasti ja oli 57,5 mrd. mk eri verolajeja koskevat tiedot verohallintoon yhdel- 17765: (27,6 o/o kaikista veroista). Tämä aiheutui Verohalli- lä kertaa. Esimerkiksi arvonlisäverotusta ja työnan- 17766: tuksen mukaan yksityiskulutuksen kasvusta ja siitä, tajia koskevat kuukausittaiset tiedonantovelvoit- 17767: että alkutuottajat maksoivat ensimmäisen kerran teet on yhdistetty samalle lomakkeelle. Valvontail- 17768: arvonlisäveroa. Maksuunpannuista veroista enna- moitukset voi lähettää toistaiseksi vain postitse 17769: konkanto kasvoi kertomusvuonna edellisvuotises- verohallintoon. Sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä 17770: ta 22,3 o/o ja oli 16,2 mrd. mk. Kasvu aiheutui kehitään määrätietoisesti, ja valtiovarainministe- 17771: yhteisöveron tuoton lisäyksestä. riössä on meneillään hanke, jonka tavoitteena on 17772: 17773: 17774: 126 17775: saada aikaan sähköisen tiedonsiirron yleinen malli. vaikutti verovelvollisten halukkuuteen huolehtia 17776: Asiakaskohtainen tiedonkeruu mahdollistaa myös itse ennakkoperinnän riittävyydestä. Ennakoita 17777: asiakaskohtaisen maksuvalvonnan. pyydettiin poistettavaksi tai alennettavaksi osittain 17778: perusteettomasti. 17779: Ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen Verovuodesta 1996 alkaen jäännösveroille peri- 17780: vastaavuus tään ja palautuksille maksetaan korkoa. Koron 17781: Ennakoiden vastaavuus lopulliseen verotukseen maksaminen ja periminen liittyy verotusmenettelyä 17782: verrattuna on ollut huono, näin erityisesti yhteisö- koskevaan lainsäädäntöuudistukseen, jossa veroil- 17783: jen ennakoiden osalta. Syynä tähän on ollut valtio- moituksen antamista aikaistettiin yhteisöillä, joilla 17784: varainministeriön mukaan mm. käytössä olevat tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta. Yhteisöjen 17785: ennakon laskentajärjestelmät Vastaavuus on kui- ennakot luetaan tästä vuodesta alkaen hyväksi 17786: tenkin viime vuosina huomattavasti parantunut. tilikausittain. Verovelvolliset voivat välttyä maksa- 17787: Oheisesta taulukosta ilmenevät jäännösverot ja masta yhteisökorkoa tai pienentää sen määrää 17788: ennakonpalautukset v. 1993-95: maksamalla ennakon täydennysmaksua. Yhteisöt 17789: voivat maksaa täydennysmaksua vielä kuukautta 17790: Verot ja maksut Jäännösverot Palautukset ennen verotuksen päättymistä. Yhteisöt ovat mak- 17791: Mmk % % saneet verovuodelle 1996 kohdistuvaa oma-aloit- 17792: teista ennakon täydennysmaksua vuoden 1996 ai- 17793: 1993 17794: Yhteisöt 5 775 87 11 kana 1,9 mrd. mk ja kaikkiaan yli 7 mrd. mk jo 17795: Muut 88 779 6 7 ennen verotuksen valmistumista. Lisäksi kertomus- 17796: Yhteensä 94 554 11 7 vuoden aikana verotoimistoille on tehty listauksia, 17797: 1994 joiden perusteella on voitu tarkistaa jo määrättyjä 17798: Yhteisöt 9 216 72 4 ennakoita tai määrätä uusia. Kertomusvuoden ai- 17799: Muut 94 871 7 5 kana erääntyviä ennakoita maksuunpantiin yh- 17800: Yhteensä 104 087 13 5 teensä 9,5 mrd. mk, mikä on n. 33% edellisvuotista 17801: 1995 enemmän. Verovuodelta 1996 jäännösverona jää 17802: Yhteisöt 13 340 53 6 perittäväksi vain n. 2 mrd. mk, kun edellisen 17803: Muut 98 401 6 5 17804: vuoden jäännösveroja perittiin n. 6 mrd. mk. Tältä 17805: Yhteensä 111 741 12 5 osin kertymä on olennaisesti aiempaa parempi. 17806: Yhteisöjen lopullisen veron määrän arvioidaan 17807: Verohallitus arvioi vuoden 1997lokakuussa, että vuodelta 1996 olevan vajaat 17 mrd. mk. 17808: vuoden 1996 verotuksessa henkilöasiakkaiden tu- Verotusmenettelyn uudistuksen myötä yhteisö- 17809: loveroa kertyisi n. 101 mrd. mk eli n. 2,6% enem- jen veroilmoituksia kertyy verohallintoon pitkin 17810: män kuin vuodelta 1995 toimitetussa verotuksessa. vuotta. Verohallituksen päätöksen mukaan vuo- 17811: Yhteisöjen tuloveron arvioitiin olevan n. 16 mrd. desta 1997 lukien yhteisöjen verotus päättyy 10 17812: mk eli n. 22 o/o verovuoden 1995 maksuunpanoa kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. 17813: suurempi. Henkilöasiakkaille maksetaan palautuk- Vuoden 1997 aikana verohallintoon rakenne- 17814: sia korkoineen n. 4,8 mrd. mk. Yhteisöille palautet- taan ja siellä otetaan käyttöön uusi yhteisöjen 17815: tavanmäärän arvioidaan olevan 1,0-1,5 mrd. mk. ennakoiden atk-laskentajärjestelmä, jossa laske- 17816: Jäännösveroja korkoineen peritään henkilöasiak- taan sekä ennakkovero että lopullinen vero. Täl- 17817: kailta n. 4,5 mrd. mk, ja yhteisöjen jäännösverojen löin uudet ennakot määrätään verotuksen toimitta- 17818: määrä on arviolta 2,0-2,5 mrd.mk. misen yhteydessä. Siten voidaan aina viimeisim- 17819: Ennakoiden määräämiseen tarvittavat tiedot on män veroilmoituksen tietojen perusteella tarkistaa 17820: saatu pääasiassa viimeksi valmistuneesta verotuk- kuluvan tilikauden ennakoita ja määrätä seuraa- 17821: sesta. Tietojen saattaminen verovuoden tasoon on vien tilikausien ennakot. 17822: ollut vaikeaa, koska eri toimialoilla ja myös saman Vuoden 1995 maaliskuun alusta käyttöön otettu 17823: toimialan sisällä tulojen kehitys on ollut hyvin ennakkoperintärekisteri on saanut toisille yrityksil- 17824: erilaista. Vuoden 1991 verotuksen viivästymisen le palveluja tarjoavat yrittäjät hakeutumaan rekiste- 17825: vuoksi yhteisöjen ennakot vuodeksi 1993 joudut- riin välttyäkseen työkorvauksesta toimitettavasta 17826: tiin määräämään edellisen vuoden ennakoiden ennakonpidätyksestä. Rekisteröinnin yhteydessä 17827: mukaan, jotka olivat tosiasiassa vuoden 1991 mak- on tarkistettu ennakkoveron tarve, ja näin on saatu 17828: suunpantujen ennakoiden mukaiset. Vuosina uudetkin yrittäjät ennakkoperinnän piirin. Tämä on 17829: 1993-95 ei jäännösveroille peritty korkoa eikä myös osaltaan parantanut ennakoiden vastaavuut- 17830: palautuksille maksettu korkoa, mikä myös osaltaan ta. 17831: 17832: 17833: 127 17834: Lääninverovirastot voivat vuoden 1997 alusta Lääninverovirasto 1993 1994 1995 1 1996 17835: antaa myös tulo- ja varallisuusverotusta, perintö-, Mmk 17836: varainsiirto- sekä kiinteistöverotusta koskevia en- 17837: Uusimaa 609 745 .. 1 858 17838: nakkotietoja. Uudistuksen tavoitteena on lisätä ve- Turku 154 191 .. 454 17839: rotuksen ennakoitavuutta ja verovelvollisten oike- Häme 214 .. .. 479 17840: usturvaa. Ennakkotiedot ovat sitovia kannanottoja Kaakkois-Suomi 79 81 .. 227 17841: siitä, miten verotus tullaan toimittamaan yksittäi- Kuopio 56 67 .. 116 17842: Pohjois-Karjala 27 24 .. 61 17843: sessä asiassa. Verovelvollinen voi hakea ennakko- Vaasa 63 70 .. 165 17844: tietoa itseään koskevassa asiassa. Verohallituksen Keski-Suomi 35 49 .. 94 17845: yhteydessä toimiva Keskusverolautakunta antaa Oulu 43 56 .. 128 17846: edelleen ennakkoratkaisuja lähinnä yleisesti mer- Lappi 21 .. .. 73 17847: kittävissä tapauksissa. Yhteensä 1 301 1 283 .. 3 655 17848: 1 17849: Tilastointi ei tältä osin ole ollut kattavaa rekisteripohjaises- 17850: Vanhentuneina poistetut verojäämät ta tietojärjestelmästä tietokantapohjaiseen järjestelmään 17851: Lain mukaan verojäämät poistetaan viiden vuoden siirtymisen vuoksi. 17852: kuluttua maksuunpanovuodesta. Muita poistaruis- 17853: mahdollisuuksia ei ole. Vanhentuneina paistettuja Verohallituksen arvion mukaan poistettujen ve- 17854: veroja ei voida ottaa poistamisen jälkeen uudelleen rojäämien määrät kasvavat lähivuosina, kun laman 17855: perittäviksi. aikana syntyneiden jäämien periruisaika päättyy. 17856: Seuraavassa taulukosta ilmenee v. 1993-96 Seuraavassa taulukossa esitetään kertomusvuo- 17857: poistettujen verojäämien määrät lääninveroviras- den lopussa vanhentuneet verojäämät lääninvero- 17858: toittain: virastoittain ja verolajeittain eriteltyinä: 17859: 17860: 17861: Verolaji Uusimaa Turku Häme Kaakkois- Kuopio Pohjois- Vaasa Keski- Oulu Lappi Koko 17862: Suomi Karjala Suomi maa 17863: Mmk 17864: Jäännösvero 959 165 188 72 39 20 53 31 42 29 1 598 17865: Ennakkoperintä- 17866: laki 22 § 291 82 89 51 25 15 28 18 24 13 636 17867: Ennakkoperintä- 17868: laki 24 § 20 12 11 3 3 0 3 1 5 1 59 17869: Työnantajan 17870: sosiaaliturva maksut 40 15 15 8 4 2 4 3 5 2 98 17871: Liikevaihtovero 536 177 175 93 45 24 77 41 52 28 1 248 17872: Perintö- ja lahjavero 5 3 1 0 0 0 0 0 0 0 9 17873: Lähdevero 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 17874: Yhteensä 1 858 454 479 227 116 61 165 94 128 73 3 655 17875: 17876: 17877: 17878: Nykyisin käytössä olevat keinot verojen kannassa valvontaa tukeva toimintatapa. Perintästrategian 17879: ja perinnässä tehtävänä on myötävaikuttaa verohallinnon toi- 17880: Verojäämä on määräajassa maksamatta jätetty mak- minta-ajatuksen ja -tavoitteiden toteutumiseen. 17881: suunpantu vero. Se syntyy verovelvollisen maksu- Toiminta pyritään toteuttamaan Verohallituksen il- 17882: kyvyn tai -halun puutteesta. Maksukyvyttömyyteen moituksen mukaan asiakaskeskeisesti, jolloin koh- 17883: verohallinto ei juurikaan voi vaikuttaa. Välittömät teena ei niinkään ole vain perittävänä oleva saata- 17884: vaikutusmahdollisuudet maksuhalukkuuteenkin va, vaan velallisasiakkaan kokonaistilanne kaikki- 17885: ovat vähäiset. Veronkanto suoritetaan massatoi- ne siihen verotuksessa ja muutoin vaikuttavine 17886: mintona, eikä verovelvollisen yksilöllisiä olosuhtei- tekijöineen. Tähän päästään hyödyntämällä sekä 17887: ta ole mahdollista enää tässä toiminnassa ottaa verohallinnon tietoja että muualta, esim. ulosotos- 17888: huomioon. Olennaisempaa onkin, että verotus- ja ta, saatavia tietoja. 17889: veronkantoprosessi olisivat rakenteeltaan sellaisia, Verohallinto on ilmoituksensa mukaan saavutta- 17890: että ne ehkäisisivät verojäämien syntymistä. nut kertomusvuonna sille asetetun tulostavoitteen 17891: Verohallinnossa on verojen perinnän strategiak- jäämäperinnässä. Valtiovarainministeriön ja vero- 17892: si valittu asiakaskohtainen, reaaliaikainen ja vero- hallinnon välisessä tulostavoitesopimuksessa tu- 17893: 17894: 17895: 128 17896: lostavoitteeksi oli asetettu, että jäämäperinnän ker- Verovuodesta 1996 alkaen jäännösveron mak- 17897: tymä on vähintään 30 o/o vuoden aikana jäämäksi suunpanaan ja ennakonpalautuksiin on liitetty 17898: siirretyistä veroista. Tulos oli 38,3 o/o eli 3 398 Mmk korkotekijä, siten kuin verotusmenettelylaissa sää- 17899: uusista verojäämistä (8 880 Mmk). detään. Arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten 17900: Verojenkantoaja perintää säätelevää veronkan- tietojärjestelmiä on uudistettu ja otettu käyttöön 17901: tolakia muutettiin perintää koskeviita osilta viimek- vuoden 1997 aikana. Verojen oma-aloitteisessa 17902: si kertomusvuoden alusta voimaan tulleella lailla maksamisessa tai ilmoittamisessa todetut puutteet 17903: (1543/95). Lainmuutoksella tehtiin mahdolliseksi voidaan nyt havaita nopeammin ja ryhtyä tarvitta- 17904: perintäkeinojen joustava ja tarkoituksenmukainen viin maksuunpanotoimiin välittömästi. Lisäksi kä- 17905: käyttö eri tilanteissa. Verohallituksen mukaan lää- sittely on asiakaskohtaista, jolloin kokonaisuuden 17906: ninverovirastoilla voidaan katsoa olevan verojen hallinta on helpompaa. 17907: perinnässä riittävät keinot käytettävissään. Ne kei- Verovuodesta 1997 alkaen yhteisöjen verotus 17908: not ovat vähintäänkin yhtä tehokkaat kuin muilla- valmistuu 10 kuukauden kuluessa tilikauden päät- 17909: kin velkojilla. Perintätoiminnassa velallista ja tämän tymisestä. Näin jäännösverot tulevat perittäviksi ja 17910: olosuhteita koskevalla tiedolla on olennainen mer- ennakonpalautukset maksettaviksi pitkin vuotta 17911: kitys. Lääninverovirastoilla on velallista koskevaa, sen mukaan, miten yhteisöjen tilikaudet päättyvät. 17912: verotusta varten kertynyttä tietoa hyödynnettävis- Jos verovelvollinen ei anna veroilmoitusta, vero- 17913: sään, mitä voidaan lisäksi pitää erityisenä etuna tus joudutaan toimittamaan arvion perusteella. Ar- 17914: muihin velkojiin nähden. viomaksuunpanoihin perustuvat verosaatavat ker- 17915: Lainmuutoksen yhteydessä lääninverovirastolta tyvät perinnässä huonommin kuin normaalissa jär- 17916: poistettiin aiempi velvoite lähettää verot ensisijai- jestyksessä maksuunpannut verot. Jatkuvasti arvio- 17917: sesti ulosoton perittäväksi. Näin oli meneteltävä, maksuunpanojen kohteena oleviin ja arvioverotet- 17918: vaikka velallinen jo aiempien perimisyritysten joh- tuihin verovelvollisiin on alettu kiinnittää erityistä 17919: dosta oli todettu varattomaksi. Nyt verot lähetetään huomiota. Arviomaksuunpanon kertymätodennä- 17920: ulosottoon vain silloin, kun velallisella ei ole voi- köisyyden lisäämiseksi on tärkeää, että maksuun- 17921: massa olevaa perimisestettä. Tämä muutos on vä- pano perustuu mahdollisimman tarkoin todellisiin 17922: hentänyt merkittävästi turhia ulosottohakemuksia olosuhteisiin. Tämän vuoksi verohallinto onkin 17923: ja niiden käsittelystä aiheutuvia kustannuksia vero- lisännyt verovelvollisen luona tehtäviä asematar- 17924: ja ulosottohallinnossa. Lisäksi lääninverovirastot kastuksia. Myös muilta viranomaisilta saatavia tie- 17925: ovat voineet järjestää perintätoimintansa paremmin toja käytetään hyväksi. 17926: todellista tarvetta vastaavaksi, ja mm. maksumuis- Verohallitus ilmoittaa korostavansa kaikessa 17927: tutusten lähettäminen on aiempaa joustavampaa, perintätoiminnassa paitsi hyvää perintätulosta yk- 17928: koska myönnettävää maksuaikaa voidaan sovittaa sittäistapauksessa myös toiminnan vaikuttavuutta 17929: vallitseviin olosuhteisiin. Valtiovarainministeriö on ja yleisestävyyttä, jolloin tehdyt toimet ovat omiaan 17930: määrännyt päätöksellään (72/96) veronkantolaissa vaikuttamaan velallisen ja muiden verovelvollisten 17931: tarkoitettujen ja sen nojalla kannettavien verojen, maksukäyttäytymiseen siten, että laiminlyöntejä ei 17932: maksujen ja muiden suoritusten maksupaikoiksi vastaisuudessa synny. 17933: pankit, postisiirtoliikettä välittävät postitoimipaikat 17934: tai lääninhallitukset. Näihin paikkoihin veron voi Kuittaamismahdollisuuden käyttö verojäämien 17935: maksaa myös eräpäivän jälkeen. Jos eräpäivän perinnässä 17936: jälkeen maksetun veron viivästysseuraamuksia ei Veronkuittaus on toimitettava, kun veronkantolain 17937: suoriteta samanaikaisesti, kannetaan viivästysseu- 2 luvussa säädetyt edellytykset ovat olemassa. Ve- 17938: raamusten johdosta maksamatta jäänyt osa verosta ronkuittauksin saatiin kertomusvuonna verojää- 17939: ja sille lasketut viivästysseuraamukset erikseen. miä perityksi yhteensä yli 430 Mmk. Kuittaus on 17940: Valtiovarainministeriön mukaan verojäämien kielletty eräissä laissa erikseen mainituissa tilan- 17941: syntymistä on pyritty ehkäisemään joustavoittamal- teissa. Esimerkiksi veronhuojennuksesta aiheutu- 17942: la verotusta koskevia säännöksiä sekä yksinkertais- van palautuksen käyttö kuittaukseen on kielletty. 17943: tamalla ja nopeuttamalla menettelyjä. Tästä esi- Verohallituksen mukaan säännöksellä lienee ha- 17944: merkkinä voidaan mainita kertomusvuoden alusta luttu korostaa niitä sosiaalisia näkökohtia, joita 17945: voimaan tullut verotusmenettelylaki (1558/95), veronhuojennuksiin usein liittyy. Koska verolaeil- 17946: joka on aikaistanut verojen maksamista ja nopeut- la katsotaan olevan yhä selkeämmin vain verotuk- 17947: tanut verotuksen toimittamista. Tämä uudistus on sellinen tehtävä eikä esim. sosiaalipoliittisten ta- 17948: valtiovarainministeriön mukaan merkittävästi no- voitteiden toteuttaminen, olisi Verohallituksen 17949: peuttanut ja parantanut yhteisöverojen kertymää. käsityksen mukaan harkittava huojennuspalautus- 17950: 17951: 17952: 9 370148 129 17953: ten kuittauskiellosta luopumista. Veronhuojennus ja samalla kerryttää perittävänä olevaa saatavaa. jos 17954: koituisi joka tapauksessa verovelvollisen hyväksi, lievät keinot eivät tuota tulosta, edetään pakkotäy- 17955: koska verojäämää lyhennettäisiin huojennusta täntöönpanoon: ulosottoon ja konkurssiin. 17956: vastaavalla määrällä. Kysymys on lähinnä periaat- Verojen perintäjärjestelmä perustuu siis verovel- 17957: teellinen, eikä sillä ole suurta valtiontaloudellista vollista vapaaehtoiseen suoritukseen ohjaavaan 17958: merkitystä. perintään sekä sitä tukevaan ja täydentävään pak- 17959: Verosaatavien perinnässä voidaan käyttää hy- koperintään. Verohallinnon mielestä vain tehok- 17960: väksi myös yleistä kuittausmenettelyä. Valtio on kaalla ja uskottavalla pakkoperintäjärjestelmällä 17961: tällöin verovelvollista kohtaan sekä velkoja että voidaan vaikuttaa vapaaehtoiseen veronmaksuvel- 17962: velallinen. Valtion eri viranomaisten on oikeuskäy- vollisuuden täyttämiseen. 17963: tännössä katsottu olevan yksi oikeussubjekti. Yleis- 17964: tä kuittausta on tähän mennessä jonkin verran Toimet verosaatavien perinnän tehostamiseksi 17965: käytetty tullilaitoksen maksamien palautusten yh- verovalvonnassa 17966: teydessä. Kuitatut määrät ovat kuitenkin jääneet Verohallituksen ja lääninverovirastojen välisiin ker- 17967: edelleen vähäisiksi. Lisäksi esim. oikeushallinnon tomusvuoden tulostavoitesopimuksiin kirjattiin 17968: maksamien oikeudenkäyntipalkkioiden kuittausta velvoite suunnata verovalvonnan painopiste erityi- 17969: ei ole voitu toteuttaa vero- ja oikeushallinnon sesti harmaan talouden, kansainvälisen veronkier- 17970: välillä laintulkinnassa esiintyvien erilaisten käsitys- ron sekä muun vero- ja talousrikollisuuden torjun- 17971: ten vuoksi. taan. Veroviranomaisten tietojen saantia koskevat 17972: Yleisen kuittausmenettelyn kehittäminen vaatisi säännökset uudistettiin v. 1995, ja näin verohallin- 17973: Verohallituksen mielestä päätöstä siitä, halutaanko nolla on aiempaa paremmat mahdollisuudet tieto- 17974: tällaista menettelyä laajentaa. Lain säännöksiä olisi jen keräämiseen ja havaittujen rikkomusten ilmoit- 17975: tältä osin tarkistettava. Lisäksi käytännön toimivuus tamiseen muille viranomaisille. 17976: edellyttäisi valtion yleistä velka- ja saatavarekiste- Verohallinnon valvontastrategian päämäärä on 17977: riä, jonka avulla maksava viranomainen saisi selvil- verotulojen kertymän turvaaminen ja verojärjestel- 17978: le, onko jollakin toisella viranomaisella samalta män uskottavuuden ylläpitäminen. Verotulojen 17979: asiakkaalta perittävänä olevia saatavia. Ilman rekis- turvaamiseksi valvontatoimet kohdistetaan Vero- 17980: teriä tiedon saaminen toisen viranomaisen saatavis- hallituksen mukaan runsaasti veroja maksaviin ja 17981: ta tai veloista on edelleen sattumanvaraista ja käy- oma-aloitteisia suorituksia tilittäviin yritysasiakkai- 17982: tännössä useimmiten mahdotonta. siin. Valvonta on suunnitelmallista, kattavaa ja 17983: Verohallituksessa tehtiin kertomusvuoden syk- määräajoin toistuvaa. Lisäksi verojärjestelmän us- 17984: syllä verotuksen tietokannoista otanta, jolla selvi- kottavuuden ylläpitämiseksi verovalvontatoimet 17985: tettiin v. 1995 julkista tukea saaneiden jäämävelal- kohdistetaan myös valikoituihin riskiryhmiin. Täl- 17986: listen verojäämät. Tällaisia jäämävelallisia oli löin valvonta on reagoivaa, valikoivaa ja mahdolli- 17987: 15 572, ja näillä oli verojäämiä yhteensä 1110 simman reaaliaikaista sekä ennalta arvaamatonta. 17988: Mmk. julkista tukea oli myönnetty yhteensä 964 Ennakkoperintärekisteri otettiin verohallinnossa 17989: Mmk. Verohallitus on tukea myöntävien viran- käyttöön vuoden 1995 maaliskuussa ennakkope- 17990: omaisten kanssa käymissään neuvotteluissa koros- rintäkäytännön yhdenmukaistamiseksi ja erityisesti 17991: tanut, että tuen myöntämistä harkittaessa olisi yh- työn teettäjän oikeusturvan lisäämiseksi. Rekisteri 17992: tenä tekijänä otettava huomioon mahdolliset vero- on osoittautunut merkittäväksi valvonnan apuväli- 17993: jäämät. neeksi. Rekisteriin pääsy voidaan evätä tai sieltä 17994: voidaan poistaa verovelvollinen, joka on syyllisty- 17995: Toimet verosaatavien perinnän tehostamiseksi nyt olennaisiin veronmaksun tai ilmoitusvelvolli- 17996: Perinnän tehtävä on taata, että veronmaksuvelvol- suuksien laiminlyönteihin. Rekisterin käyttöönotto 17997: lisuus kohdistuu verovelvollisiin laissa säädetyllä ja verojäämätodistuksen käytön yleistyminen ovat 17998: tavalla mahdollisimman täysimääräisesti. Tavoit- omalta osaltaan lisänneet verojäämien vapaaeh- 17999: teen toteuttamiseksi Verohallitus katsoo lääninve- toista maksamista. 18000: rovirastoilla olevan nyt riittävät veronkantolaissa Verovalvonnan kohteiksi valitaan yksittäisiä ris- 18001: säädetyt keinot. Perinnässä edetään pääsääntöises- kitapauksia tai ongelma-alueita. Verohallintoon on 18002: ti lievistä keinoista ankarampiin. Lieviin keinoihin perustettu ryhmiä ja projekteja, jotka ovat erikoistu- 18003: kuuluvat mm. maksuajan myöntäminen ja muut neet tiettyjen ongelma-alueiden, kuten harmaan 18004: maksujärjestelyt Verohallinnon toiminnassa on vii- talouden, idänkaupan, lyhyen elinkaaren yritysten 18005: me vuosina korostettu erityisesti näiden keinojen tai konkurssien valvontaan. Tällaisten riskikohtei- 18006: käyttöä. Niillä voidaan lisätä velallisen maksuhalua den valvonnassa on erityisesti painotettu verojen 18007: 18008: 18009: 130 18010: perintää. Valvonta toteutetaan perintää tukevilla tuskysymyksiin perehtynyt henkilö. Helsingin 18011: tarkastuksilla, turvaamistoimia hakemalla sekä vi- ulosottovirastoon on vaikeita perimistapauksia var- 18012: ranomaisten yhteistyöllä, erityisesti ulosottoviran- ten perustettu erikoisperintäryhmä, jonka toimin- 18013: omaisten ja epäillyissä rikostapauksissa myös polii- nasta saadut kokemukset ovat hyviä. Verohallituk- 18014: sin välisellä. sen käsityksen mukaan tällaista kokeilua kannattaa 18015: Rikoshyödyn jäljittämistä varten on perustettu jatkaa ja harkita aloitettavaksi ainakin suurissa ulos- 18016: ryhmiä, joissa on poliisin, veroviranomaisten sekä ottopiireissä. 18017: ulosottohallinnon edustajia. Rikoshyötynä pide- Yhteistyön tehostamisessa tietojärjestelmien ke- 18018: tään veronsaajan näkökulmasta vero- tai velallisen hittymisellä on ollut tärkeä merkitys. Kertomusvuo- 18019: rikoksen vuoksi perimättä jäänyttä veroa. Tämä den joulukuun alusta voimaan tulleen valtion pai- 18020: hyöty voidaan saada palaotettua joko verona tai kallishallintouudistuksen myötä kaikki ulosottopii- 18021: vahingonkorvauksena. Valtakunnallinen rikoshyö- rit ovat mukana ulosottohakemusten atk-järjestel- 18022: dyn jäljittämisryhmä toimii keskusrikospoliisin ri- mässä. 18023: kostietopalvelussa. Tämän lisäksi eri lääneihin on Tärkeitä yhteistoiminta-alueita ovat myös neu- 18024: perustettu paikallisia rikoshyödyn jäljittämisryh- vottelupäivät ja koulutus, jotka tulevaisuudessa 18025: miä. lisääntyvät. 18026: Kertomusvuoden loppuun mennessä verohal- Veroviranomaisten tietojen saantia ja luovutta- 18027: linto teki kaikkiaan 1 145 rikosilmoitusta vero-, mista koskevat säännökset uudistettiin v. 1995, ja 18028: velallisen- ja kirjanpitorikosasioissa. Tuomioita em. ne antavat Verohallituksen mukaan verohallinnolle 18029: asioissa annettiin 520, joista vahingonkorvauksia aiempaa paremmat mahdollisuudet tietojen kerää- 18030: määrättiin maksettaviksi yhteensä 51 Mmk. miseen sekä veroviranomaisten havaitsemien rik- 18031: Lääninverovirastojen ja Verohallituksen yhteis- komusten ilmoittamiseen muille viranomaisille. 18032: työnä on jatkettu toimintamallin kehittämistä kon- Verohallitus on osallistunut mm. konkurssilain 18033: kursseihin kohdistuvan valvonnan tehostamiseksi ja ulosottolain uudistamistyöhön. Verohallitus on 18034: perinnän ja tarkastuksen yhteisvoimin. Kertomus- mukana myös oikeusministeriön asettamassa Ulos- 18035: vuonna sellaisia uusia konkursseja, joissa oli vero- otto 2000 -komiteassa. Myös valtiovarainministe- 18036: saatavia valvottavana, tuli vireille 2 306 eli 257 riössä vireillä oleva verotustietojen julkisuutta, sa- 18037: edellisvuotista vähemmän. lassapitoa ja luovuttamista koskeva lainsäädäntö- 18038: Valtioneuvosto hyväksyi 1.2.1996 talousrikolli- hanke vaikuttaa toteutuessaan yleisellä tasolla ve- 18039: suuden ja harmaan talouden vastustamiseen täh- rojen perintään. Tällä hankkeella on yhtymäkohtia 18040: täävän periaatepäätöksen, jossa verohallinnolle oikeusministeriössä valmisteltavana olevaan julki- 18041: asetettiin lisävelvoitteita harmaan talouden torjun- suuslainsäädäntöön. 18042: nassa. Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuo- 18043: delta 1995 käsiteltiin laajasti talousrikollisuutta ja Verosaatavien perintä 18044: harmaata taloutta. Verohallinto on jatkanut har- Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on suoritta- 18045: maaseen talouteen kohdistuvien torjuntatoimien nut verosaatavien perintää koskevan tarkastuksen 18046: koordinointia ja menetelmien kehittämistä. Kerto- ja antanut 4.12.1995 siitä tarkastuskertomuksen 18047: musvuonna tehtiin harmaan talouden verotarkas- (n:o 461/54/95). 18048: tuksia 1 245, ja paljastuneen veronalaisen tulon Tarkastuskertomuksessa on todettu mm. seuraa- 18049: määrä oli lähes 600 Mmk. vaa: 18050: VTV:n mielestä harmaata taloutta sekä yhteis- 18051: Viranomaisten välinen yhteistyö kunnan myöntämiä erilaisten tukien ja avustusten 18052: Ulosottoperintä on yksi tärkeimmistä verojen pe- väärinkäyttöä tulisi käsitellä osittain yhdessä sillä 18053: rintäkeinoista. Verohallinnon ja ulosottohallinnon olettamuksella, että monissa tapauksissa verojen 18054: välinen yhteistyö on Verohallituksen mukaan vii- maksun rahallisiin laiminlyönteihin, pimeän työ- 18055: me vuosina parantunut. Toiminnan kehittäminen voiman käyttöön ja yhteiskunnan myöntämien tu- 18056: on tiivistä ja jatkuvaa. Oikeusministeriön ja Vero- kien väärinkäyttöön syyllistyvät samat verovelvolli- 18057: hallituksen edustajista on muodostettu yhteistyö- set Tarkastus on tukenut myös sitä olettamusta, 18058: ryhmä, jossa käsitellään verojen perinnän lainsää- että ne toimenpiteet, joilla voidaan tehostaa vero- 18059: däntöön ja tietojärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. jäämien perintää ja erityisesti estää uusien verojää- 18060: Vastaavanlaista yhteistyötä tehdään myös aluevi- mien syntymistä, soveltuvat hyvin myös harmaan 18061: ranomaisten kesken. Esimerkiksi Helsingin ulosot- talouden vastaiseen taisteluun sekä erilaisten tuki- 18062: tovirastoon on virkamiesvaihtona saatu Uuden- en mahdollisten väärinkäytöksien estämiseen. 18063: maan verovirastosta (ent. lääninverovirasto) vero- VTV on katsonut viranomaisvalvonnan hajanai- 18064: 18065: 18066: 131 18067: suuden olleen yksi syy verojäämien ja harmaan yhteisesti valvontaa suorinavien viranomaisten 18068: talouden laajuuteen ja todennut, että yhteiskunnal- hyödynnettävissä. 18069: lisia velvoitteita laiminlyövien verovelvollisten val- Kannanotossaan vrv on korostanut myös vero- 18070: vonnan tehostaminen edellyttää hajallaan olevien hallinnon sisäisten sidosryhmien vuorovaikutuk- 18071: eri viranomaisten valvontatoimien osittaista yhdis- sen ja yhteistyön kehittämistä, mikä omalta osal- 18072: tämistä ja niiden koordinointia. taan mahdollistaa mm. verovalvonnan ja perintä- 18073: VfV:n mielestä verohallinnon ohella myös mui- toimien kohdentamisen mahdollisimman reaaliai- 18074: ta valvontaa suorittavia viranomaisia koskevia sa- kaisesti vielä toiminnassa oleviin yrityksiin. Tällöin 18075: lassapitosäännöksiä tulisi muuttaa siten, että tietoja verovalvonta ja verojäämien perintä ovat myös 18076: voidaan antaa toiselle viranomaiselle tämän laissa lähempänä verotusprosessin muita toimintoja. 18077: säädetyn valvontavelvollisuuden hoitamiseksi. Verohallinnon resurssit ja vanhojen verojäämien 18078: Tarkoituksenmukaista olisi myös selvittää ne tilan- huono perintätulos huomioon ottaen on tarkoituk- 18079: teet, joissa viranomaisella olisi suoranainen velvol- senmukaista keskittää voimavaroja tällä hetkellä 18080: lisuus antaa tietoja toiselle viranomaiselle väärin- ensisijaisesti tuottaviin perintätapauksiin. Verohal- 18081: käytösten ehkäisemiseksi ja verovilpin paljastami- linnon toiminta-ajatus "oikea vero oikeaan aikaan" 18082: seksi. edellyttää tarkastusviraston näkemyksen mukaan 18083: Viranomaisten yhteistyö yhteiskunnallisia vel- erityisesti juuri verovalvontatoimien jatkuvaa kehit- 18084: voitteita laiminlyövien verovelvollisten taustatieto- tämistä. Näin ollen on tarpeellista selvittää, onko 18085: jen selvittämisessä edellyttää automaattisen tieto- nykyinen henkilöstö sijoitettu ja koulutettu par- 18086: jenkäsittelyn jatkuvaa kehittämistä erityisesti rekis- haalla mahdollisella tavalla edellä esitetyn toimin- 18087: tereiden tietosisällön osalta. Rekisterien tietosisäl- ta-ajatuksen toteuttamiseksi ja minkä verran voi- 18088: töjen tulisi olla riittävän kattavia, niiden pitäisi olla daan vastedes siirtää henkilökuntaa muista tehtä- 18089: reaaliaikaisia ja ennen kaikkea rekisterien tulisi olla vistä verovalvontaan. 18090: 18091: 18092: 18093: 18094: Valtiontilintarkastajat ovat viimeksi kertomuksessaan ovat heikentäneet perintätulosta tai sitoneet verohal- 18095: vuodelta 1992 kiinnittäneet huomiota verojäämien ke- linnon voimavaroja. Valtiontilintarkastajien mielestä 18096: hitykseen ja perintään. Kertomusvuoden verojäämien tämän kehityksen vaikutusta verojäämien perintään 18097: kokonaismäärä oli 26 mrd. mk. Suurin osa verojäämistä tulisi selvittää laajemminkin. 18098: on todellisuudessa perimiskelvotonta jääden lopulta Verohallituksessa v. 1995 tehdyn otantaselvityksen 18099: veronsaajien tappioiksi. Kuvaavaa on, että kun kerto- mukaan julkista tukea saaneista verovelvollisista 18100: musvuonna uusia verojäämiä syntyi 8,9 mrd. mk, jää- 15 572:11a oliverojäämiä yhteensä 1,1 mrd. mk. Tukea oli 18101: mäperinnän kokonaiskertymä samana vuonna oli 38% myönnetty vajaat 1 mrd. mk. Tällaista menettelyä val- 18102: uusien verojäämien määrästä. Valtiontilintarkastajat tiontilintarkastajat eivät voi hyväksyä. Julkista tukea 18103: toteavat, että verotusprosessin uskottavuuden kannal- harkittaessa tulisi selvittää hakijan mahdollisetverove- 18104: ta perinnällä on keskeinen yleisestävä merkitys. Tämän lat ja tarkkaan harkita, onko asianmukaista valtion va- 18105: johdosta on perusteltua, että kaikki verovelalliset ovat roin tukea ko. yritys- tai muuta toimintaa. Yksi mahdol- 18106: perinnän kohteena. Aktiiviperintä tulisi kohdistaa en- lisuus olisi verojäämätodistuksen vaatiminen tukea 18107: nen kaikkea sellaisiin tapauksiin, joissa se on tuotta- haettaessa. 18108: vaa, eli perintä olisi tehtävä mahdollisimman reaaliai- Valtiontilintarkastajat yhtyvät verohallinnon näke- 18109: kaisesti ja kohdistettava vielä toiminnassa oleviin yri- mykseen siitä, että verotus- ja veronkantoprosessin on 18110: tyksiin. oltava sellainen, että se ehkäisee verojäämien ja erityi- 18111: Verojäämäperinnän tuloksellisuutta arvioitaessa on sesti verovelvollisen kannalta tuhoisan verojäämäkier- 18112: myös otettava huomioon lainsäädännön yleinen kehi- teen syntymistä. Verotettavan oikeusturvankin kannal- 18113: tys 1990-luvulla, jolloin useissa uudistuksissa julkisten ta valtiontilintarkastajat korostavat, että verotuspää- 18114: saatavien perintä on asetettu toissijaiseksi verrattuna tösten oikeellisuutta on edelleen varmistettava ja vero- 18115: muihin tavoitteisiin. Esimerkiksi etuoikeusjärjestelmän tusmenettelyä nopeutettava niin, ettei verotettavantoi- 18116: muutokset, velkajärjestelylaki ja yrityssaneerauslaki minta vaarannu. Verotusta koskevan lainsäädännön 18117: 18118: 18119: 132 18120: jatkuvien uudistusten vuoksi tulisi erityistä huomiota työssä eri viranomaisten kanssa. Valtiontilintarkastaji- 18121: kiinnittää myös verohallinnon henkilöstön lisäkoulutuk- en käsityksen mukaan viranomaisyhteistyötä tulisi ke- 18122: seen. hittää edelleen ja poistaa vielä olemassa olevia yhteis- 18123: Verotuksen uskottavuuden kannalta verovalvonnan työn esteitä tehokkaasti. 18124: tulee olla suunnitelmallista, kattavaa ja toistuvaa. Li- Rikoshyödynjäljittämisryhmien toimintamalli on 18125: säksi verovalvontatoimet kohdistetaan valikoiluihin osoittautunut varsin tehokkaaksi mm. verorikoksilla 18126: riskiryhmiin. Verohallintoon on perustettu ryhmiä ja saadun omaisuuden jäljittämisessä ja takaisin perin- 18127: projekteja, jotka ovat erikoistuneet tiettyjen ongelma- nässä. Valtiontilintarkastajien mielestä tällaisten ryh- 18128: alueiden, kuten harmaan talouden, idänkaupan, lyhyen mien toimintaa tulisi kehittää edelleen talousrikollisuu- 18129: elinkaaren yritysten tai kenkurssien valvontaan yhteis- den torjumiseksi. 18130: 18131: 18132: 18133: 18134: Valtion henkilöstöpolitiikka teriö asetti 19.2.1997 osana valtioyhteisöhanketta 18135: valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkahank- 18136: Valtiontilintarkastajat ovat käsitelleet valtion henki- keen. Tämän tehtävänä on 18137: löstöpolitiikkaa edellisessä kertomuksessaan vuo- - tehdä valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitii- 18138: delta 1995, jossa valtion rakennus- ja kiinteistöhal- kan tilannearvio 18139: linnon uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tarkastel- - selvittää valtioyhteisön eri tehtäväalueiden 18140: tiin myös henkilöstön asemaa. Kertomuksessa vuo- sekä hallinnonalojen, virastojen ja liikelaitosten 18141: delta 1994 käsiteltiin sisäasiainministeriön hallin- toimintojen yhteiskunnallisen merkityksen ja mui- 18142: nonalalla lääninhallitusten henkilöstösupistuksia ja den erityispiirteiden vaikutus työnantaja- ja henki- 18143: valtiovarainministeriön hallinnonalalla työelämän löstöpolitiikkaan sekä 18144: kehittämistä valtionhallinnossa. - tehdä tarvittavat uudistamisehdotukset ja 18145: Valtion henkilöstöpolitiikkaa koskeva lausunto valmistella valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiik- 18146: pyydettiin kertomusvuonna tarkastuksen kohteina kaa koskevat osat eduskunnalle annettavasta hal- 18147: olleilta lääninhallituksilta. Näistä Turun ja Porin linnon kehittämisen selonteosta. 18148: lääninhallitus on nykyisin Länsi-Suomen läänin 18149: toimipaikka ja Uudenmaan ja Kymen lääninhalli- Henkilöstön määrä ja rakenne 18150: tukset ovat Etelä-Suomen läänin alueellisia palve- Organisaatiomuutokset ja säästötoimenpiteet ovat 18151: luyksiköitä. Lisäksi lausunnot pyydettiin valtioyh- supistaneet budjettitalouden piirissä olevan henki- 18152: teisön neuvottelu- ja sopijajärjestöiltä. Viimeksi löstön vuoden 1989 211 633:sta kertomusvuoden 18153: mainituista lausunnot saatiin Valtion yhteisjärjestö 122 355:een (42 %). Osa tästä supistumisesta on 18154: V1Y ry:ltä ja STTK-J ry:ltä. tapahtunut liikelaitostamisten ja yhtiöittämisten 18155: Henkilöstöpolitiikan kehittämislinjat määritel- sekä kunnallistamisten johdosta. Valtion uusimuo- 18156: tiin kokonaisvaltaisesti henkilöstökomitean ehdo- toisten liikelaitosten henkilöstömäärä nousi v. 18157: tusten perusteella valtioneuvoston 7.3.1991 teke- 1989-90 3 415:stä 66 516:een ja väheni siitä 18158: mässä periaatepäätöksessä valtion henkilöstöpoli- 4 746:een v. 1996. Kasvuun vaikutti se, että mm. 18159: tiikan ja -hallinnon kehittämisestä. Linjauksia on Posti- ja telelaitoksesta sekä Valtionrautateistä 18160: sen jälkeen tarkistettu ja täydennetty monin erillis- muodostettiin uusimuotoiset liikelaitokset, ja vähe- 18161: päätöksin ja -ratkaisuin. Tällaisia ovat valtiotyönan- nemiseen taas näiden laitosten yhtiöittäminen. 18162: tajan palkkapoliittinen ohjelma vuodelta 1992, val- Noin 25 000 työpaikkaa on hävinnyt kokonaan 18163: tioneuvoston periaatepäätös henkilöstöä vähen- valtioyhteisöstä: virastoista ja laitoksista, valtion 18164: nettäessä noudatettavasta henkilöstöpolitiikasta liikelaitoksista sekä niistä muodostetuista palvelu- 18165: vuodelta 1993 ja valtion henkilöstöstrategia vuo- yhtiöistä. 18166: delta 1995. Työllisyystilanteessa on yksityisen ja julkisen 18167: Henkilöstöpolitiikka otettiin uudelleen koko- sektorin ero kasvanut suureksi. Vuoden 1996 aika- 18168: naisvaltaiseen tarkasteluun, kun valtiovarainminis- na työllisyys on parantunut selvästi yksityisellä 18169: 18170: 18171: 133 18172: sektorilla. Teollisuudessa on ollut jo kolmen vuo- Työllisyysvaroin palkatut 18173: den ajan enemmän työntekijöitä lisänneitä kuin Julkiselle sektorille on otettu vakinaista henkilös- 18174: vähentäneitä työpaikkoja. Ensimmäistä kertaa tällä töä selvästi vähemmän kuin yksityiselle sektorille. 18175: vuosikymmenellä myös yksityisen palvelusektorin Julkisella sektorilla on työllisyysvaroin palkattujen 18176: työllistämissaldo on positiivinen. Julkisen sektorin työntekijöiden käyttö hyvin yleistä. Valtion yhteis- 18177: työpaikkojen vähennykset ovat hidastuneet, mutta järjestö VTY ry:n mukaan eräissä yliopistoissa, 18178: kertomusvuonna on työpaikkoja edelleen vähen- työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnossa ja ym- 18179: netty enemmän kuin lisätty. päristökeskuksissa tukityöllistämiseen tarkoitetuil- 18180: Kertomusvuoden marraskuussa budjettitalou- la varoilla palkattujen osuus on viidennes, jopa yli 18181: den henkilöstöstä työskenteli korkeakouluissa neljännes koko henkilöstömäärästä. 18182: 20,3 o/o, maanpuolustuksessa ja rajavartioinnissa Valtiontalouden tarkastusviraston Helsingin yli- 18183: 18,2 o/o, poliisi- ja pelastustoimessa 10,4 o/o, liiken- opistoa koskevan vuoden 1996 tilintarkastuskerto- 18184: teessä 8,1 o/o, valtiovarainhoidossa 7,8 o/o, yleisissä muksen mukaan käytettiin Helsingin yliopistossa 18185: aluehallintopalveluissa 7,4 o/o, tutkimuslaitoksissa työministeriön työllistämismäärärahoja 58,3 Mmk, 18186: 6,7 o/o, oikeustoimessa 5,5 o/o, ministeriöissä 4,8 o/o, jolla oli palkattuna 1 447 henkilöä. Näiden työpa- 18187: elinkeinotoiminnan palveluissa 4,1 o/o, muussa noksesta kertyi yhteensä 492 henkilötyövuotta, 18188: koulutuksessa 2,9 o/o ja muissa toiminnoissa 3,9 o/o. missä oli vuoteen 1995 verrattuna lisäystä 59 henki- 18189: Budjettitalouden henkilöstöstä on miehiä 55 o/o ja lötyövuotta eli 13,6 o/o. Koko yliopistossa v. 1996 18190: naisia 45 o/o. Liikelaitosten henkilöstöstä on miehiä tehdyistä 6 465 henkilötyövuodesta työllisyysva- 18191: 70 o/o ja naisia 30 o/o. Koko työvoimasta on miehiä roin palkattujen osuus oli näin 7,6 o/o. Työllisyysva- 18192: 52 o/o ja naisia 48 o/o. roin palkattujen määrä on koko ajan lisääntynyt, 18193: Valtion budjettitalouden henkilöstön keski-ikä samalla kun vakinaista henkilökuntaa on säästö- 18194: oli kertomusvuonna 41,6 vuotta. Naisilla keski-ikä päätösten perusteella vähennetty. Lyhyet työsuh- 18195: oli 42,1 vuotta ja miehillä 41,2 vuotta. Suurin teet hankaloittavat työtehtävien pitkäjänteistä hoi- 18196: ikäryhmä oli 45--49-vuotiaat, joita oli 17,6 o/o hen- tamista, ja jatkuvasti vaihtuvien työntekijöiden työ- 18197: kilöstöstä. Yli 45-vuotiaita oli n. 41 o/o. hönopastus sitoo vakinaisen henkilöstön työpa- 18198: Budjettitalouden henkilöstön kokonaistyövoi- nosta. Myös valtiontalouden todelliset säästöt jää- 18199: makustannukset olivat kertomusvuonna 23,1 mrd. nevät vähäisiksi. 18200: mk. Vuonna 1992 ne olivat kertomusvuoden hin- Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta 18201: noin 27,0 mrd. mk. Työvoimakustannukset henki- hyväksyi 29.4.1997 periaatteet tukityöllistettyjen 18202: lötyövuotta kohti olivat v. 1992 189 681 mk ja hoitamien tehtävien vakinaistamisesta valtionhal- 18203: kertomusvuonna 193 447 mk. Työvoimakustan- linnossa. Periaatepäätöksen mukaan valtionhallin- 18204: nusten osuus valtion menoista on laskenut vuoden non tehtävät edellyttävät korkeaa ammattitaitoa ja 18205: 1992 13,8 o/o:sta 11,6 o/o:iin v. 1996. Vastaavana aika- jatkuvuutta. Tuloksellisen ja kustannustehokkaan 18206: na työvoimakustannusten osuus bruttokansantuot- toiminnan kannalta on näin ollen perusteltua pää- 18207: teesta on vähentynyt 5,4 o/o:sta 4,0 o/o:iin. Budjetti- sääntöisesti käyttää pysyvissä tehtävissä vakinaista, 18208: valtiolla välillisten työvoimakustannusten kehitys normaaleissa palvelussuhteissa toimivaa henkilös- 18209: on ollut muihin sektoreihin verrattuna myönteinen. töä. Tukityöllistettyjä palkataan pääosin lisätehtä- 18210: Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn viin. Periaatepäätöksellä pyritään edistämään voi- 18211: työajan palkoista oli valtiolla v. 1992 70,5 o/o ja mavarojen oikeaa jakautumista valtionhallinnossa 18212: kertomusvuonna 64,1 o/o. Sektoreittain tarkasteltu- sekä samalla varmistamaan pitkäaikaistyöttömien, 18213: na tätä alhaisempi se oli kaupan sektorilla ja majoi- ikääntyvän työvoiman ja vajaakuntoisten työllisty- 18214: tus- ja ravintolasektorilla. mismahdollisuudet. 18215: Viime vuosina on ansiokehitys muilla sektoreilla Valtion virastoissa työskentelevän tukityölliste- 18216: ollut nopeampaa kuin budjettivaltiolla. STTK-J ry tyn henkilöstön työpanos on n. 8 000 henkilötyö- 18217: huomauttaa lausunnossaan, että valtio työnantaja- vuotta, joista n. 4 500 henkilötyövuotta on kohden- 18218: na on näin menettänyt kilpailukykyään. Tästä voi nettu pysyviin tehtäviin. Päätöksen mukaan on 18219: seurata, että valtio ei pysty pitämään palvelukses- tarkoituksenmukaista vakinaistaa v. 1998-99 yh- 18220: saan tai palkkaamaan kyvykkäitä henkilöitä tai että teensä n. 3 OOO:a henkilötyövuotta vastaava määrä 18221: työmarkkinarauha muutoin häiriytyy. Henkilöstö- henkilöstöä. Vakinaistaminen rahoitetaan siirtä- 18222: strategioita mietittäessä onkin STTK-J ry:n mukaan mällä työvoimapolitiikan toimeenpanomäärärahaa 18223: pystyttävä arvioimaan eri toimenpiteiden vaikutuk- virastojen toimintamenomäärärahoiksi yhteensä n. 18224: set tulevaisuudessa ja näin estämään haitalliset 340 Mmk. 18225: seuraukset. 18226: 18227: 18228: 134 18229: Kertomusvuonna valtion virastoihin tukityöllis- Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus valtion 18230: tettyjen palkkausmenot olivat arviolta n. 940 Mmk. budjettitalouden koko henkilöstöstä on n. 21 %. 18231: Vuoden 1997 huhtikuun lopussa annetussa periaa- Vuonna 1996 määräaikaisessa palvelussuhteessa 18232: tepäätöksessä arvioitiin menojen olevan v. 1997 oli 26 000 henkeä. Määrään ei sisälly työllisyysva- 18233: 840 Mmk, joten tukityöllistämisen palkkaoksiin roin palkatut, joita esim. v. 1996 oli 7 180. Määräai- 18234: valtionhallinnossa jäisi siirron jälkeen 500 Mmk tai kaisessa palvelussuhteessa olevista arviolta kol- 18235: enemmän. manneksella on ns. taustavirka. Niiden määräai- 18236: Vakinaistettavan henkilöstön tehtävärakenne ja kaisten virkamiesten, joilla ei ole taustavirkaa, 18237: palvelussuhteen ehdot määritellään virastojen pää- osuus budjettitalouden henkilöstöstä oli v. 1996 18238: töksillä. Vakinaiset tehtävät täytetään periaatepää- arviolta 14 %. 18239: töksen mukaan voimassa olevien, normaalien työ- Määräaikaisoutta käytetään valtionhallinnossa 18240: hönottomenettelyjen mukaisesti. joko hoidenavaan tehtävään tai viraston toimintaan 18241: Jotta vakinaistamisella olisi mahdollisimman liittyvästä perusteliosta syystä. Perusteetonta mää- 18242: suotuisa työllisyysvaikutus, tulisi VfY ry:n mukaan räajaksi nimittämistä koskevista korvausvaatimuk- 18243: pysyviin tehtäviin rekrytointi pääsääntöisesti suo- sista yhteensä 11 on ratkaistu lainvoiman saaneilla 18244: rittaa aikaisemmin näitä tehtäviä hoitaneiden jou- päätöksillä. Näistä kahdessa tapauksessa virasto on 18245: kosta sekä niihin tehtäviin, joihin tukityöllistettyjä velvoitettu maksamaan korvausta perusteetlomas- 18246: on käytetty. ta määräajaksi nimittämisestä. Yhdeksän korvaus- 18247: vaatimusta on hylätty. 18248: Epätyypilliset työsuhteet Määräaikaisilla tehtävillä voidaan lisätä valtion 18249: Joulukuun alussa 1994 voimaan tulleella valtion henkilöstön liikkuvuutta ja monipuolistaa työkoke- 18250: virkamieslailla (750/94) uudistettiin perusteet ni- musta sekä tarjota ainakin määräaikaisia työmah- 18251: mittää valtion virkamiehiä määräajaksi. Tämä vah- dollisuuksia valtion palveluksessa mm. nuorille 18252: visti huomattavasti määräajaksi nimitetyn virkamie- työntekijöille. 18253: hen oikeudellista asemaa valtionhallinnossa. Lain Osa-aikatyön käyttöä on viime vuosina pyritty 18254: 9 §:n 1 momentin mukaan virkamieheksi virkasuh- lisäämään valtionhallinnossa sekä henkilöstöme- 18255: teeseen voidaan nimittää määräajaksi, jos työn nojen säästämiseksi että työllisyysnäkökohtiin ve- 18256: luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvi- doten. 18257: en tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai Hallituksen ja keskeisten työmarkkina- ja mui- 18258: harjoittelu edellyttävät määräaikaista virkasuhdet- den etujärjestöjen 27.5.1996 talous- ja työllisyysti- 18259: ta. Säännöksen 2 momentin mukaan virkaan voi- lanteesta ja eräistä sen edellyttämistä toimenpiteistä 18260: daan nimittää määräajaksi, jos viran luonteeseen tai käymien neuvottelujen mukaisesti valtiovarainmi- 18261: viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy sitä vaatii. nisteriö suositteli kesäkuussa 1996 ministeriöille ja 18262: Virat, joihin on aina nimitettävä määräajaksi, sääde- virastoille työllisyyttä edistävien työaikakokeilujen 18263: tään 3 momentin mukaan asetuksella. Vuonna valmistelua ja käyttöönottoa. Kyseinen kirje sisälsi 18264: 1994 annetussa asetuksessa mainitaan tällaisina kannanottoja myös osa-aikatyön käyttämisestä val- 18265: virkoina mm. eräät lainsäädäntöneuvoksen ja tionhallinnossa. 18266: -johtajan virat, tietosuojavaltuutetun, tutkimuskes- Mainitussa kirjeessä todettiin, että useat valtion 18267: kuksen ylijohtajan ja tutkimusjohtajan virat, tutki- tehtävät ministeriöissä ja virastoissa edellyttävät 18268: musprofessorin virat, maaherran virat ja valtakun- henkilöstöitä vastuuta laaja-alaisista kokonaisuuk- 18269: nansovittelijan virat. sista ja tuloksesta. Tehtävät edellyttävät korkeaa 18270: Virkamiehellä, joka on ilman 9 §:n 1 tai 2 mo- koulutusta, asiantuntemusta, ammattitaitoa, moni- 18271: mentissa säädettyä perustetta nimitetty määräajaksi taitoisuotta ja pitkää kokemusta. Työtä jaettaessa 18272: tai ilman pätevää syytä toistuvasti peräkkäin nimi- usealle ja järjestettäessä osa-aikaiseksi tulee varmis- 18273: tetty mainittujen säännösten nojalla määräajaksi, taa, että jakaminen on tarkoituksenmukaista. Var- 18274: on oikeus saada virastolta 6--24 kk:n palkkaa sinkin suurten virastoyksiköiden monenlaisissa 18275: vastaava korvaus. Korvauksen määrää virkamies- tehtävissä työn jakaminen voidaan toteuttaa toi- 18276: lautakunta. minnan kärsimättä ja jopa siten, että se tehostuu. 18277: Valtion työsopimussuhteiseen henkilöstöön so- Valtion työmarkkinalaitos on pyrkinyt edistä- 18278: velletaan työsopimuslakia, joka sääntelee mm. mään osa-aikatyön käyttöönottoa ja osaltaan vai- 18279: määräajaksi nimittämisen perusteet ja määräajaksi kuttanut osa-aikatyön palvelussuhteen ehtojen ke- 18280: nimitetyn oikeudellisen aseman. Työsopimussuh- hittymiseen. 18281: teisia on valtion budjettitalouden henkilöstöstä Vapaaehtoisuuteen perustuvia osa-aikatyöjär- 18282: 23%. jestelyjä on useita: osittainen virkavapaus tai muu 18283: 18284: 18285: 135 18286: vapaus työstä, osa-aikatyöasetuksen mukainen kilöstöpolitiikkahankkeen tarkasteltavana on mm. 18287: osa-aikatyö, osittainen hoitovapaa, opintovapaa, ydinvaltion henkilöstöresurssien määrän ja raken- 18288: osa-aikaeläke ja työllisyysasetuksen mukainen osa- teen varmistaminen kustannustehokkaasti ja siten, 18289: aikalisä. että tulosohjausprosessissa voidaan objektiivisesti 18290: Myönteisellä suhtautumisella vapaaehtoisen ja tasapuolisesti arvioida resurssien ja toiminnoille 18291: osa-aikatyön käyttöön voidaan esim. tukea henki- asetettavien tavoitteiden ja niiden saavuttamisen 18292: löstön omaehtoista opiskelua tai helpottaa lasten- suhdetta sekä kohdentaa tuloksellisuushyöty oi- 18293: hoitoon liittyviä ongelmia. Erityisesti osa-aikaelä- kein. 18294: kettä käyttäen voidaan virastojen ja laitosten palve- 18295: luksessa säilyttää kokenutta ja ammattitaitoista Rationalisointi-, saneeraus- ja uudistustoimien 18296: henkilöstöä. kohdentuminen henkilöstöön 18297: Palvelussuhteen ehdoista sovittaessa on nouda- Liikelaitostamisten ja yhtiöittämisten sekä kunnal- 18298: tettu lähestymistapaa, jonka mukaan osa-aikaisen listamisten johdosta on n. 90 000 henkilötyövuotta 18299: henkilöstön palvelussuhteen ehtojen tulee vastata vastaava henkilöstömäärä siirtynyt pois budjettita- 18300: kokoaikaisen henkilöstön palvelussuhteen ehtoja. louden piiristä. Näiden toimenpiteiden yhteydessä 18301: Tämä koskee myös vuosilomaetuuksia. yleensä koko siirtyvän toiminnon henkilöstö on 18302: Valtiovarainministeriön kirjeessä korostetaan, siirtynyt sellaisenaan uuteen organisaatioon. 18303: että osa-aikatyöhön siirtyminen ei saisi olla vain Valtionhallinnon henkilöstömäärän muusta vä- 18304: henkilön oman aloitteellisuuden varassa, vaan esi- hentymisestä elin. 13 000 henkilötyövuodesta suu- 18305: miesten tulisi suhtautua myönteisesti tähän työ- rin osa eli n. 10 800 henkilötyövuotta johtuu halli- 18306: aikamuotoon ja helpottaa osa-aikatyöhön siirtymis- tusten päätöksistä supistaa henkilöstömäärää. Lo- 18307: tä mm. tarvittavien töiden uudelleenjärjestelyjen put ovat johtuneet sopeutumisesta tehtäviin ja mää- 18308: avulla. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli kerto- rärahoihin. 18309: musvuonna ilman työllisyysvaroin palkattuja 5 200 Hallituksen v. 1989-91 tekemien kolmen hen- 18310: henkeä. Työllisyysvaroin palkatut mukaan lukien kilöstömäärän supistamista koskevan periaatepää- 18311: osa-aikatyössä oli yhteensä 9 500 henkeä. töksen mukaiset supistamisvelvoitteet jakautuivat 18312: hallinnonaloittain suunnilleen seuraavasti. Ne to- 18313: Henkilöstötarpeen määrittely teutettiin pääosin kertomusvuoteen mennessä. 18314: Valtion henkilöstömäärä kasvoi v. 1970--90 keski- 18315: määrin yhdellä prosentilla vuodessa. Tämä kasvu Pääluokka Henkilötyövuosia 18316: tapahtui liikelaitosten puolella. Siinä osassa hallin- VNK 30 18317: toa, joka on nykyisin budjettitalouden piirissä, UM 110 18318: henkilöstömäärä laski v. 1970-90 keskimäärin OM 410 18319: 0,9 o/o:lla vuodessa. SM 950 18320: Henkilöstömäärän mittayksikkönä oli vielä PLM 1 680 18321: VM 1 600 18322: 1980-luvulla tyypillisesti virka tai vakanssi. Myös OPM 2 200 18323: henkilöstökehykset perustuivat pitkälti vakanssi- MMM 770 18324: ajatteluun, joskin niissä oli edetty jonkin verran LM 1 860 18325: työpanoksen tarkemman mittaamisen suuntaan. KTM 530 18326: STM 220 18327: Tämä välimuoto oli riittävä henkilöstökehysten TM 280 18328: päätarkoituksen kannalta eli henkilöstömäärän YM 160 18329: säätelemiseksi. Yhteensä 10 800 18330: Tulosohjauksen toteutuessa on sekä virastoissa 18331: että ministeriöissä ollut kiinnitettävä enemmän 18332: huomiota tuloksellisuuden ja tuottavuuden sekä Näiden hallinnonaloittain määrättyjen supistus- 18333: laadun edistämiseen ja mittaamiseen. Tätä varten ten toteutus on ollut hallinnonalojen ja virastojen 18334: ovat tarpeen myös edistyneemmät henkilöstöpa- omana asiana. Tarkkoja tietoja ei ole siitä, miten 18335: noksen varmistamis-, kehittämis- ja seurantamene- supistukset ovat kohdistuneet eri henkilöstöryh- 18336: telmät Keskeinen niistä on valtiolla yleistymässä miin. Valtiovarainministeriö kuitenkin arvioi saa- 18337: oleva henkilöstötilinpäätösmenettely, HTP. miensa tietojen perusteella, että supistamiset on 18338: Lisäksi on keskeistä selvittää resurssien ja tehtä- kohdistettu valtionhallinnon ja sen toimintaproses- 18339: vien oikeasuhteisuutta sekä yleensä että hallinnon- sin uudistuessa vanhentuneisiin, tarpeettomiksi 18340: alojen ja toimintojen välillä. Valtioyhteisöhankkeen käyneisiin ja vähemmän tärkeisiin tehtäviin ja toi- 18341: osahankkeena asetetun valtion työnantaja- ja hen- mintoihin. Vähennysten painopiste on todennäköi- 18342: 18343: 18344: 136 18345: sesti ollut suorittavissa tehtävissä. Organisaatiouu- netty vuodesta 1993 marraskuun 1996 loppuun 18346: distuksissa on tosin voitu kokonaisia yksikköjä mennessä yhteensä 35 Mmk. Määrärahan hakemi- 18347: lakkauttaa ja siinä yhteydessä sekä muutoinkin sesta ja myöntökriteereistä valtiovarainministeriön 18348: karsia erityisesti hallintotehtäviä. henkilöstöosasto on tiedottanut virastoille ja laitok- 18349: Henkilöstön vähentäminen on toteutettu valta- sille joulukuussa 1993 (VM 48/01/93). 18350: osaltaan luonnollisen poistuman kautta. Budjettita- Seuraavasta Kymen lääninhallitusta koskevasta 18351: louden sisäiset 1990-luvulla tehdyt organisaatio- asetelmasta käyvät ilmi keinot, joita lääninhallituk- 18352: muutokset on pääosin toteutettu ilman irtisanomi- set ovat käyttäneet henkilöstönsä sopeuttamiseen. 18353: sia. Lukuun ottamatta eräitä toimintojen yhtiöittä- Kymen lääninhallitus sai v. 1994-96 valtiovarain- 18354: mistilanteita on valtionhallinnon vakinaista henki- ministeriöltä 402 000 mk:n määrärahan, josta se 18355: löstöä irtisanottu tuotannollis-taloudellisilla syillä v. käytti 316 000 mk seuraavasti: 18356: 1993-96 n. 700. 18357: Irtisanominen on ollut liikelaitoksissa ja uusissa Sopeuttamistoimet mk 18358: yhtiöissä selvästi yleisempää kuin budjettivaltiolla. Esimiesten valmennus ja tuki 15 000 18359: Laajamittaista irtisanominen oli mm. Posti- ja tele- Työterveyshuollon palvelut 72 000 18360: laitoksessa kohta liikelaitostamisen jälkeen. Vielä Uudelleen sijoitettavien koulutus 18361: v. 1996 postista vähennettiin 560 ja v. 1997 elokuun uusiin tehtäviin 126 000 18362: loppuun mennessä 556 henkeä. Yrittäjäkoulutus ja yrittäjyyden edistäminen 1 000 18363: Työpaikan haku -seminaari 10 000 18364: Valtioneuvosto teki kesällä 1993 periaatepää- Omaehtoisen koulutuksen tuki 68 000 18365: töksen henkilöstöä vähennettäessä noudatettavas- Henkilökierron tuki 24 000 18366: ta henkilöstöpolitiikasta. Siinä vahvistettiin yhteiset 18367: periaatteet ja menettelytavat valtionhallinnon muu- 18368: tostilanteissa. Vastuu henkilöstön aseman suunnit- Kuntoutustarpeet hoitaa työterveyshuolto, jolla 18369: telusta ja uudelleensijoittamisen tukemisesta on on ollut apuna työolokyselyjen tulokset kuntou- 18370: työnantaja virastolla. Henkilöstövoimavarasiirrot vi- tuksen suuntaamisessa. Kymen lääninhallituksessa 18371: rastojen ja hallinnonalojen välillä sekä keskitetty on kuntoutusyhdyshenkilö, joka osaltaan avustaa 18372: määräraha valtion talousarviossa irtisanotun tai irti- kuntoutuksen tarpeessa olevia. Kertomusvuoden 18373: sanomisuhan alaisen henkilöstön tukitoimiin ovat alkupuolelta lähtien lääninhallituksessa on toimi- 18374: olleet pääasialliset virastojen käytössä olevat väli- nut myös ns. TYKY-ryhmä, joka vastaa henkilöstön 18375: neet muutoksen hallinnassa. fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn yllä- 18376: Lääninhallintohankkeesta tehtiin päätös kesällä pitämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitte- 18377: 1993. Se edellytti henkilöstön vähenevän 40 o/o:lla ja lusta ja toteutuksen valmistelusta. Vastaavia toimia 18378: toimintamenojen 45 o/o:lla vuoden 1996 loppuun on tehty myös muissa lääninhallituksissa. 18379: mennessä. Lääninhallituksilta siirrettiin pois tehtä- Uudenmaan lääninhallituksen henkilöstömeno- 18380: viä, ja ne saivat eräitä uusia tehtäviä. Siirtyvien jen säästövelvoite toteutettiin lähinnä virkasiirtojen 18381: tehtävien mukana alueellisiin ympäristökeskuksiin avulla sekä erilaisin sopeuttamisohjelmin. Virka- 18382: siirtyi lääninhallitusten henkilöstöä. siirrot ovat koskeneet lääninhallituksen kaikkia 18383: Lääninhallintohankkeen henkilöstöjaosto teki henkilöstöryhmiä. Asiantuntevaa, koulutettua hen- 18384: suosituksen henkilöstön tukiohjelmaksi lääninhal- kilöstöä on siirtynyt muille hallinnonaloille, mutta 18385: lituksissa. Kukin lääninhallitus teki sen pohjalta tehtävät ovat kuitenkin pysyneet lääninhallitukses- 18386: oman tukiohjelmansa, johon haki keskitettyä mää- sa. Nimittämiskiellon ja rajoitetun rekrytointikiel- 18387: rärahaa valtiovarainministeriöltä. Tavoitteena oli lon vuoksi lakisääteisiä tehtäviä varten on varojen 18388: selvitä sopeutuksesta ilman irtisanomisia. Aluksi puutteessa jouduttu palkkaamaan henkilöstöä työl- 18389: jätettiin auki tulevat virat täyttämättä, ja sitten teh- lisyysvaroin puoleksi vuodeksi kerrallaan. Tämän 18390: tiin sekä sisäisiä siirtoja että siirtoja muualle. vuoksi lääninhallitus on joutunut ilmoituksensa 18391: Valtion talousarviossa on vuodesta 1993 ollut mukaan tarkistamaan uudelleen kantansa sisä- 18392: momentilla 28.80.21 määräraha henkilöstön so- asiainministeriön virkasiirtosuositukseen. 18393: peuttamisen vaatimiin tukitoimiin. Se oli v. 1993 5 Turun ja Porin lääninhallituksen lausunnossa 18394: Mmk, v. 1994 40 Mmk, v. 1995 10 Mmk, V. 1996 5 todetaan, että henkilöstöpolitiikka liittyy tulosjoh- 18395: Mmk ja v. 1997 3 Mmk. Momentti on kolmivuotinen tamisjärjestelmään, jossa keskeisinä pitäisi olla sel- 18396: siirtomääräraha. Valtiovarainministeriön henkilös- keästi määritellyt tavoitteet, toimivalta, tulosvastuu 18397: töosasto on myöntänyt määrärahaa virastojen ja ja valvonta. Lääninhallitus toivoo kiinnitettävän 18398: laitosten hakemusten perusteella henkilöstön tuki- erityistä huomiota eri hallinnonalojen väliseen ris- 18399: ohjelmien toteuttamiseen. Määrärahaa on myön- tiinohjaukseen ja tapahtuneisiin toimivallan leik- 18400: 18401: 18402: 137 18403: kauksiin. Ristiinohjausongelmaa käsitellään tässä teen. Arvoituja palkkausmenoja ei ole pakko bud- 18404: kertomuksessa sosiaali- ja terveysministeriön hal- jetoida, jolloin järjestelmän soveltamisesta aiheutu- 18405: linnonalalla lääninhallitusten sosiaali- ja terveysyk- vat menolisäykset voivat jäädä toteutumatta tai 18406: siköiden kohdalla. realisoitua vain muiden virkamiesten ja työntekijöi- 18407: Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän den lomautusten tai irtisanomisten kautta. VfY ry 18408: selvityksen mukaan muutoksen hallinnan välineis- kiinnittää valtiontilintarkastajien huomiota tähän 18409: tä on riittävä. Parantamisen varaa katsottiin olevan ongelmaan, koska se hidastaa uusien järjestelmien 18410: käytännön toteutuksessa, muutosten suunnittelus- käyttöönottoa ja osaltaan heikentää yhteistyösuh- 18411: sa, toimintatavassa ja tiedotuksessa. (VM:n työryh- teita virastoissa. 18412: mämuistiaita 1996:16). Esimerkkinä mainittakoon yliopistojen ja kor- 18413: keakoulujen yleisessä työehtosopimuksessa 18414: Valtion palkkausjärjestelmän uudistaminen 21.12.1993 sovittu kiinteistönhuolto- ja talousalan 18415: Valtiotyönantajan yhteisötason yleiset palkkapoliit- henkilöstön uusi palkkausjärjestelmä, joka otettiin 18416: tiset tavoitteet asetettiin valtion työmarkkinalaitok- ensimmäisessä vaiheessa käyttöön Helsingin yli- 18417: sen 15.6.1992 julkistamassa palkkapoliittisessa oh- opistossa huhtikuun 1994 alusta. Helsingin yliopis- 18418: jelmassa. Ohjelman mukaan palkkapolitiikan ensi- tolta saadun muistion mukaan palkkausjärjestelmä 18419: sijaisena tavoitteena on tukea organisaatioiden tu- muodostuu työkohtaisesta, tehtävien vaativuuteen 18420: loksellista toimintaa ja johtamista. Palkkauksen on perustuvasta palkanosasta ja henkilökohtaisesta 18421: oltava kannustavaa, oikeudenmukaista ja samanar- työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta. Työ- 18422: voista. Tämä toteutuu parhaiten porrastamaHa pal- kohtainen palkanosa perustuu tehtävien vaativuu- 18423: kat työn vaativuuden, henkilökohtaisen työsuori- den arviointiin, jossa otetaan huomioon työtaito- 18424: tuksen ja työyhteisön yhteisen tuloksen mukaan. vaatimukset, vastuu sekä olosuhdehaitat ja rasituk- 18425: Lisäksi palkkauksen on oltava oikeassa suhteessa set. Työkohtaisen palkanosan keskinäisistä suh- 18426: valtiosektorin ja muiden työmarkkinasektoreiden teista on sovittu työehtosopimuksessa. 18427: palkkauksiin. Palkkapolitiikan ja palkkaperustei- Henkilökohtaisen palkanosan suuruus määräy- 18428: den on oltava henkilöstön tiedossa ja hyväksymiä. tyy esimiehen suorittaman tuloksellisuuden ja hen- 18429: Palkkauksen tulee ohjelman mukaan joustaa muu- kilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin perusteel- 18430: toksen suuntaan töiden ja työsuorituksen muuttu- la. Tulostason arviointikriteerejä ovat: ammatinhal- 18431: essa sekä palkanmaksuvaraan vaikuttavien tekijöi- linta, työsaavutus, palvelu- ja vuorovaikutuskyky, 18432: den muuttuessa. yhteistyö- ja auttamishalu, vastuuntunto, ideointi- 18433: Palkkausjärjestelmien kehittämistä koskevat pe- ja uudistumiskyky sekä johtamis- ja ohjaamiskyky. 18434: riaatteet ovat sisältyneet valtiovarainministeriön ja Johtamis- ja ohjaamiskykyä käytetään vain työnjoh- 18435: pääsopijajärjestöjen välisiin keskustason virka- ja totehtävissä olevia arvioitaessa. Arviointiasteikko 18436: työehtosopimuksiin vuodesta 1993 alkaen. Näiden on 5-luokkainen. 18437: osapuolten välillä on 13.5.1997 tehty lisäksi periaa- Henkilökohtaisen palkanosan suuruus riippuu 18438: tesopimus uusien palkkausjärjestelmien edistämi- arvioinnissa saatujen pisteiden määrästä siten, että 18439: seksi. pistemäärä 6-12 ei oikeuta saamaan henkilökoh- 18440: Uusista palkkausjärjestelmistä on tehty kattavat taista lisää lainkaan ja pistemäärän 13-30 osalta 18441: virka- ja työehtosopimukset Säteilyturvakeskukses- jokainen piste merkitsee n. 1,5 o/o työkohtaisesta 18442: sa, Tielaitoksessa, Maatalouden tutkimuskeskuk- palkasta. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on 18443: sessa, Valtion taidemuseossa, Ajoneuvohallinto- siten 0-27 % työkohtaisesta palkasta. 18444: keskuksessa ja sisäasiainministeriössä. Lisäksi Hel- Siivoojien palkkausryhmiin sijoittelua on käsitel- 18445: singin yliopiston työehtosopimuksessa on sovittu ty seurantaryhmässä. Sijoittelun perusteena ovat 18446: kiinteistönhuolto- ja talousalan henkilöstön osalta olleet siivoustyönjohtajien esitykset, jotka pohjau- 18447: tällaisesta järjestelmästä. Näiden järjestelmien pii- tuvat työehtosopimuksen tehtävien vaativuusluo- 18448: rissä on kaikkiaan n. 6 000 palkansaajaa. kituksen kuvaukseen. 18449: Edellä mainituista sopimuksista Ajoneuvohallin- Siivoojien henkilökohtainen työsuoritus on ar- 18450: tokeskuksen sopimus tehtiin v. 1996 ja sisäasiain- vioitu kerran vuodessa, ja tähän mennessä arviointi 18451: ministeriön v. 1997 sekä muut v. 1993-95. Periaa- on tehty kolme kertaa koko henkilöstölle. Uusien 18452: tesopimuksen mukaan tavoitteena on tehdä sopi- työntekijöiden arviointi tehdään kahden kuukau- 18453: mukset pääosassa muita virastoja vuosien 1997 ja den kuluttua palvelussuhteen alkamisesta. Työn 18454: 1998 aikana. tuottavuuden kasvusta syntynyttä määrärahasääs- 18455: VfY ry:n lausunnon mukaan uusien järjestelmi- töä on käytetty myös siivoojien palkkojen korotta- 18456: en suurin ongelma liittyy rahoituksen epävarmuu- miseen. Henkilökohtaisen palkanosan korotuksiin 18457: 18458: 18459: 138 18460: on käytetty vuosittain kaikkina kolmena vuotena n. kaistaan virastokohtaisesti uudistusta toteutettaes- 18461: 200 000 mk, joka on ollut vuoden palkkasummasta sa. 18462: 0,9 %. Kertomusvuonna sai 44 siivoojaa rationali- Erikseen on kehitetty valtion ylintä johtoa kos- 18463: sointihyötylisää kukin 300 mk kertakorvauksena. kevaa palkkausjärjestelmää, joka on osittain otettu 18464: Tuottavuuden kasvusta saatua markkahyötyä on käyttöön. Tämän järjestelmän yleiset tavoitteet ovat 18465: käytetty myös siivoojien koulutukseen ja työväli- samat kuin palkkausjärjestelmien uudistamisella 18466: neiden parantamiseen. muutoinkin, siis erityisesti tulosjohtamisen tukemi- 18467: Uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä sii- nen sekä valtioyhteisön ylimmän johdon johdon- 18468: voojat saivat pitää siihen asti saavuttamansa palve- mukainen palkinta. Uudessa järjestelmässä on tar- 18469: lusvuosi- ja ikälisät henkilökohtaisena palkanlisä- koitus kytkeä palkinta tulostavoitteiden saavutta- 18470: nään. Uudessa järjestelmässä näitä lisiä ei enää miseen ja henkilökohtaiseen pätevyyteen. 18471: makseta. Helsingin yliopiston ammattiosaston pää- 18472: luottamusmiehen mukaan vanhat työntekijät koke- Henkilöstön työkunnosta ja kehittämisestä 18473: vat epäoikeudenmukaiseksi sen, että pisteytysko- huolehtiminen 18474: rotukset suosivat uusia ja ohjausta tarvitsevia työn- Työstä poissaolot 18475: tekijöitä pitkään palvelleiden kustannuksella. Työn Valtionhallinnon työvoimakustannustutkimuksen 18476: tuottavuus on kasvanut ja säästöt ovat syntyneet mukaan valtion henkilöstö oli kertomusvuonna 18477: kokeneiden, itsenäiseen työhön pystyvien työnte- sairauden vuoksi poissa työstä keskimäärin 7,7 18478: kijöiden ansiosta, mutta he eivät itse saa tästä työpäivää henkeä kohti. Vastaava luku v. 1990 oli 18479: koituvaa hyötyä, vaan heidän palkkakehityksensä 8,1. Seuraavassa vuoden 1990 luvut esitetään su- 18480: on pysähtynyt. Kuitenkin heidän työmääränsä on luissa. Sairaustapauksia oli 1,4 henkilöä kohti (2,1) 18481: lisääntynyt, kun työntekijöitä on vähennetty, siivo- ja sairaustapausten kesto oli 5,5 päivää (3,9). Sai- 18482: usalueet ovat suurentuneet eikä sijaisia palkata rauslomista 1-3 päivän poissaoloja oli 69,9 o/o 18483: sairastuneiden tilalle. Yliopistolla on vaativia työ- (70,8), ja 61-180 päivän poissaoloja 1,4 o/o (0,9 o/o). 18484: tiloja kuten laboratorioita, joten siivoustyön laadus- Sairausajan palkat olivat 3,3 o/o (3,2 o/o) tehdyn työ- 18485: takaan ei voi tinkiä. ajan palkoista. Muut paikalliset poissaolot verrattu- 18486: Edellä mainitut kuuden muun viraston palkka- na tehdyn työajan palkkoihin olivat seuraavat: 18487: usjärjestelmien uudistamissopimukset noudattavat vuosilomat 15,0 o/o (14,0 o/o), lapsen syntymä ja hoi- 18488: palkkapoliittisia periaatteita niin, että niissä palkka- to 0,3 o/o (0,4 o/o), koulutusajan palkat 1,9 o/o (2,1 o/o), 18489: ukset perustuvat tehtävien vaativuuteen sekä hen- yhteistoiminta 0,1 o/o (0,1o/o) ja erilaiset virkavapau- 18490: kilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen. det 0,3 o/o (0,3 o/o). 18491: Näiden tekijöiden arviointijärjestelmät, tekijöiden 18492: keskinäiset painotukset, palkkatasot ja järjestelmi- Ennenaikaiset eläkkeet 18493: en täysimääräisen käyttöönottamisen siirtymäkau- Valtion palveluksesta työkyvyttömyyseläkkeelle 18494: det sekä muut yksityiskohdat vaihtelevat virasto- jääneiden yleisimmät tautiryhmät v. 1996 olivat 18495: kohtaisten perusteiden mukaisesti. Sama koskee mielenterveyden häiriöt ( 40,7 o/o), tuki- ja liikunta- 18496: valmisteilla ja neuvoteltavana olevia muita uusia elinten sairaudet (20,2 o/o), verenkiertoelinten sai- 18497: palkkausjärjestelmiä. raudet (9,5 o/o), hermoston ja aistimien taudit 18498: Valtioneuvoston 27.2.1997 tekemässä päätök- (9,4 o/o) ja kasvaimet (6,1 o/o). 18499: sessä vuosien 1998---2001 menokehyksiksi on to- Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi valtion pal- 18500: dettu, että valtion virastojen siirtymistä tulokselli- veluksesta ennen varsinaista eläkeikää eläkkeelle 18501: suutta parantavaan palkkausjärjestelmään jatke- siirtyneet v. 1991-96. 18502: taan. Vaikutus toimintamenomäärärahoihin rat- 18503: 18504: 18505: Vuosi Työkyvyttömyys- Yksilölliset Varhennetut Työttömyys- Yhteensä Muutos 18506: eläkkeet varhais- vanhuus- eläkkeet 18507: eläkkeet eläkkeet 18508: Määrä % 18509: 1991 1 960 2 110 221 200 4 491 -34,5 18510: 1992 1 949 1 914 288 462 4 613 2.7 18511: 1993 2 073 2 074 365 667 5 179 12,3 18512: 1994 1 827 1 592 299 842 3 120 -39,8 18513: 1995 1 626 941 208 560 3 335 6,9 18514: 1996 1172 456 169 953 2 750 -17,5 18515: 18516: 18517: 18518: 139 18519: Alkaneiden yksilöllisten varhaiseläkkeiden mää- män työn tuloksena valmistui keväällä 1997 Senio- 18520: rä on laskenut voimakkaasti vuodesta 1994 lähtien. ripolitiikan suuntaviivat -julkaisu, joka antaa tausta- 18521: Hallinnon uudelleenorganisoinnin ja sopeutuksen tietoja ja suuntaviivoja virastojen ja laitosten omille 18522: vaikutusta voi nähdä työttömyyseläkkeiden mää- senioripoliittisille ohjelmille. 18523: rän kehityksessä sekä varhennetun vanhuuseläk- Senioripolitiikan tarve on nyt erityisen korostu- 18524: keen kohdalla v. 1992-94. nut, sillä vuosituhannen vaihteessa valtion henki- 18525: löstöstä yli puolet on yli 45-vuotiaita. Senioreiksi 18526: Henkilöstön työtyytyväisyys ja työkunto määritelläänkin työntekijät, jotka ovat täyttäneet 45 18527: Työministeriön marraskuussa 1995 tekemän työ- vuotta ja joilla on n. 20 vuoden työkokemus. 18528: olobarometrin mukaan työolojen kehitys oli val- Senioripolitiikka tähtää ennen muuta työkyvyn yl- 18529: tion työpaikoilla vuoden 1995 aikana negatiivisin läpitämiseen. Tässä ovat senioreiden tarpeita vas- 18530: kaikista sektoreista. Muun muassa palkkakehityk- taava koulutus samoin kuin liikunta- ja kuntoutus- 18531: sen ei koettu reagoivan työn määrän kasvuun toisin ohjelmat merkittävässä asemassa. 18532: kuin muilla sektoreilla. Korvauksetoma ylityötä Valtiokonttori käynnisti kertomusvuoden syk- 18533: tehtiin valtiolla huomattavasti aiempaa enemmän. syllä laajan koulutushankkeen työkykyä ylläpitä- 18534: Myös työn kokeminen mielekkääksi kehittyi val- vän toiminnan edistämiseksi valtionhallinnossa 18535: tiolla heikoiten. Työntekijöiden ja henkilöstöryh- (TYKY). TYK.Yn tavoitteet ovat yhdensuuntaiset 18536: mien väliset ristiriidat lisääntyivät eniten valtiolla. senioripoliittisten linjausten kanssa ja ne tukevat 18537: Valtiosektori erottui positiivisesti siinä, että henki- toisiaan. TYKY-toiminta kohdistuu työn, työolojen 18538: löstö oli tyytyväinen henkilöstön koulutukseen ja ja työyhteisön kehittämiseen. 18539: kehittämiseen. VTY ry:n lausunnon mukaan on erittäin tärkeää, 18540: Monet virastot ovat selvittäneet henkilöstönsä että valtion virastojen ja laitosten johto ymmärtää 18541: työtyytyväisyyttä kehittämistoimien suuntaamisek- TYKY-toiminnan merkityksen ja sitoutuu tuke- 18542: si. Valtiovarainministeriön henkilöstötilinpäätös- maan sen käynnistämistä omissa työyhteisöissään. 18543: projektin valmistelema käsikirja Henkilöstövoima- Hyvällä TYKY-toiminnalla on paljon myönteisiä 18544: varojen hallintajärjestelmä julkaistiin kertomusvuo- vaikutuksia. Yksilölle hyvä työkyky merkitsee pa- 18545: den joulukuussa. Käsikirja sisältää mm. työtyytyväi- rempaa elämänlaatua ja hyvinvointia. Työyhteisöl- 18546: syyttä koskevan kyselyn ja sen toteuttamiseksi le se merkitsee parempia sosiaalisia suhteita ja 18547: tarvittavat ohjelmat levykkeillä. Käsikirjaan sisältyy parempaa toimivuutta. Työnantajan kannalta hen- 18548: myös suositukset mm. henkilöstön kehittämiseen, kilöstön hyvä työkyky merkitsee puolestaan sitä, 18549: koulutukseen, kuntoutukseen ja sairauspoissaoloi- että kukin työntekijä pystyy antamaan täyden työ- 18550: hin liittyvien tietojen, toimenpiteiden ja kustannus- panoksensa eikä sairaus- ja varhaiseläkkeelle siirty- 18551: ten seuraamiseksi. misen kustannuksia synny. 18552: Valtiovarainministeriö on viime vuosina toteut- VTY ry korostaa edelleen lausunnossaan, että 18553: tanut useita henkilöstön ja työyhteisön kehittämi- henkilöstön työkyvyn tueksi tarvitaan hyvin järjes- 18554: seen liittyviä hankkeita, joissa on ollut useita pilot- tettyä työpaikkaterveydenhuoltoa. Sen perussisäl- 18555: tivirastoja ja joiden kokemuksia on pyritty levittä- lön tulee olla sama palvelussuhteesta ja asuinpai- 18556: mään hallintoon. Tällaisia hankkeita ovat olleet kasta riippumatta. Nyt näin ei ole. 18557: Toimiva työyhteisö -hanke ja Henkilöstön kehittä- Valtion henkilöstön työpaikkaterveydenhuol- 18558: mishankkeet 0992-94) ja Tiimien edistämishanke losta vastaa suurimmalta osin valtion omistama 18559: ja Henkilöstön kehittämisstrategiahanke 0995- Medivire Työterveyspalvelut Oy. VTY ry katsoo, 18560: 96). että yhtiön tulee säilyä valtion omistuksessa. Sen 18561: Vuoden 1996 valtion työnantaja- ja henkilöstö- henkilöstön ammattitaitoa tarvitaan jatkossakin 18562: politiikan tulostavoitteisiin otettiin senioripolitiik- valtion henkilöstön tueksi muuttuvassa työelämäs- 18563: ka, ja syksyllä 1996 valtiovarainministeriön henki- sä. VTY ry:n mukaan yhtiön yksityistäminen uhkai- 18564: löstöosasto asetti työryhmän valmistelemaan se- si tätä tukea. 18565: nioripoliittista ohjelmaa valtionhallintoon. Työryh- 18566: 18567: 18568: 18569: 18570: 140 18571: Rakennemuutosten ja henkilöstömenojen sopeuttami- kaissut vuosikausien rutiininomaisen työskentelyn ja 18572: sen seurauksena on valtion budjettitalouden piirissä tehnyt työntekijät uudella tavalla näkyviksi. 18573: oleva henkilöstö vähentynyt 1990-luvulla 40 %:11a. Val- Valtiontilintarkastajat pitävät valtion palkkausjär- 18574: tionhallinnossa ei aiemmin ole saatu kokemusta orga- jestelmän uudistamista tarpeellisena. Palkkauksen tu- 18575: nisaatiomuutoksista, jotka olisivat vaikuttaneet näin lee osaltaan edistää virastojen tulostavoitteiden saa- 18576: paljon henkilöstön asemaan. Henkilöstösupistukset vuttamista. Valtiontilintarkastajat pitävättärkeänä, että 18577: pyrittiin toteuttamaan ilmanvakinaisen henkilöstön irti- palkka maksetaan tehdystä työstä eikä automaattisesti 18578: sanomista. Valtiontilintarkastajat pitävät tätä periaa- virkanimikkeen mukaan. Virkanimikkeen mukainen 18579: tetta inhimillisenä ja kannatettavana. palkka ei aina tee oikeutta naisten työlle, koska heidät 18580: Pääasialliset henkilöstön supistamiskeinot olivat rekrytoidaan usein alempiin virkoihin kuin miehet. 18581: luonnollisen poistuman hyväksikäyttö ja henkilöstön Valtiontilintarkastajat toteavat, että työmotivaatio 18582: sijoittaminen muualle valtionhallintoon tai sen ulko- on palkan ohella riippuvainen myös henkilön työtehtä- 18583: puolelle. Luonnollinen poistuma ja virkasiirrot ovat kui- vistä. Haastava ja mielenkiintoinen työ koetaan itses- 18584: tenkin vähentäneet henkilöstöä epätasaisesti, ja jäljel- sään palkitsevaksi. Alemmilla vaativuustasoilla toimi- 18585: le jääneiden työt ovatsaattaneet lisääntyä suunnittele- villa palkan merkitys työmotivaation kannalta on suu- 18586: mattomasti. Luovuttava virasto on saattanut myös me- rempi. Yksi tärkeä motivaatiotekijä on palkan suhteelli- 18587: nettää pätevintä ja keskimääräistä nuorempaa työvoi- nen taso muiden samanlaisia tehtäviä tekevien palk- 18588: maansa, koska vastaanottava virasto on saanut päät- koihin verrattuna. 18589: tää, ketkä se siirtoon halukkaista valitsee. Valtiontilintarkastajat ovattietoisia siitä, että uusien 18590: Valtion toiminnan uudelleen järjestäminen vaatii palkkausjärjestelmien käyttöönottoon liittyy monia on- 18591: usein pitkän poliittisen käsittelyprosessin,jonka aikana gelmia. Kun palkkauksen yhtenä perusteena käytetään 18592: henkilöstö joutuu sekä hoitamaan työnsä että kestä- työn tuloksellisuutta, osoittautuu pelkästään luotetta- 18593: mään voimia kuluttavaa epävarmuutta ja pitämään yllä vien ja hyväksyttävien tulosmittareiden löytäminen vai- 18594: työkuntoaan. Työntekijöiden tilannetta on voinut huo- keaksi. Vaarana on myös virastojen ja laitosten välisen 18595: nontaa johdon tuen riittämättömyys, koska johto on epätasa-arvon lisääntyminen, kun palkkauksesta päät- 18596: ollut usein samalla tavalla epävarmassa asemassa täminen ja sen rahoitus tulee kunkin viraston sisäiseksi 18597: kuin muu henkilöstö. Tästä on saattanut seurata, että asiaksi. Valtiontilintarkastajien mielestä valtion palk- 18598: tiedotus on ollut henkilöstön kannalta puutteellista ja kausjärjestelmän uudistamisessa onkin edettävä hyvin 18599: että työn uudelleen jakoon ei ole väen vähennyttyä harkiten. 18600: kiinnitetty tarpeeksi huomiota, vaan työmäärä on voi- Kun pyritään saamaan aikaan tulosta, on oikeuden- 18601: nut jakautua epäoikeudenmukaisesti. mukaisen palkan ohella syytä muistaa myös muut hen- 18602: Toiseen valtion virastoon siirtyneiden mukana ovat kilöstöä positiivisesti motivoivat keinot, kuten koulutus, 18603: siirtyneet myös heidän virkaansa vastaavat resurssit. kannustava työilmapiiri ja aito kiinnostus henkilöstön 18604: Luovuttavan viraston tehtävät eivät aina ole vähenty- työtä ja hyvinvointia kohtaan. 18605: neet samassa suhteessa kuin sen voimavarat. Tähän Henkilöstön ikääntymistä pidetään yksimielisesti 18606: ongelmaan on haettu ratkaisua käyttämällä tukityöllis- vaaativana haasteena valtion henkilöstöpolitiikalle. 18607: tettyjä myös lakisääteisiin tehtäviin. Tällaiset tehtävät Suhtautuminen ikääntyviin on ollut myös ristiriitaista. 18608: on valtiovarainministeriön periaatepäätöksen mukaan Toisaalta heitä on ohjattu eläkkeelle uudelleenorgani- 18609: tarkoitus vakinaistaa v. 1998-99. Vakinaistamiseen sointi- ja sopeutusvaiheessa, toisaalta pyrkimyksenä 18610: tarvittavaa määrärahaa ei ole kuitenkaan osoitettu on pitää heidät mahdollisimman pitkään työelämässä 18611: vuoden 1998 talousarvioesityksessä esim. lääninhalli- kuntouttavien toimepiteiden avulla. On myös huomat- 18612: tuksille, joissa virkasiirtojen ja virkojen täyttökiellon tava, että organisaatiouudistukset asettavat erityisiä 18613: vuoksi on jouduttu turvautumaan tukityöllistettyjen työ- vaatimuksia juuri pitkään työelämässä olleille, tietyn 18614: panokseen. Lisäksi hajautumisesta eri toimipisteisiin työkulttuurin sisäistäneille työntekijöille, jotka joutuvat 18615: on aiheutunut lääninhallinnolle käytännön hankaluuk- organisaatioita yhdistettäessä kehittämään yhteistyö- 18616: sia. Valtiontilintarkastajien mielestä valtiotyönantajan tä toisenlaiset työtavat omaksuneiden työtoverien 18617: tulisi kiinnittää erityistä huomiota tehtävien ja resurs- kanssa. Valtiontilintarkastajien mielestä tällaisiin orga- 18618: sien oikeaan mitoitukseen. nisaatioihin olisi voitava rekrytoida nuoria ja päteviä 18619: Positiivisina asioina voidaan todeta, että henkilös- työntekijöitä. 18620: tön kehittämiseen ja koulutukseen on muutosvaihees- Valtion henkilöstöstrategia 1995:n yhtenä aiheena 18621: sa erityisesti panostettu. Uudet ja vaativammat tehtä- ovat arvot ja etiikka. Sen mukaan virkamiehen toimin- 18622: vät on koettu myös innostavana haasteena. Myöntei- taan eivät saa vaikuttaa henkilökohtaiset sympatiattai 18623: senä on saatettu pitää myös sitä, että muutos on kat- antipatiat eikä oman edun tavoittelu. Henkilöstöstrate- 18624: 18625: 18626: 18627: 141 18628: gian mukaan valtiotyönantaja arvostaa tuloksellisuutta saavuttamiseksi. Valtion tulee työnantajana toimia niin, 18629: ja jatkuvaa kehittämistä. Valtiontilintarkastajien mie- että työntekijät voivat sitoutua tulostavoitteisiin ja hy- 18630: lestä henkilöstöä ei tule nähdä vain välineenä tulosten väksyä keinot, joilla niihin pyritään. 18631: 18632: 18633: 18634: 18635: 142 18636: Opetusministeriön hallinnonala 18637: 18638: 18639: 18640: 18641: Koulutuspolitiikan suuntaviivat sen ulkopuolella tapahtuva koulutus on myös tär- 18642: keässä asemassa. Koulutus nähdään inhimillisen 18643: Vuosikymmenen alun talouslama johti mm. siihen, pääoman tuottamisena, ja tiedon uskotaan ratkai- 18644: että myös julkiset koulutusbudjetit ovat kriittisen sevasti vaikuttavan yhteiskunnan kehitykseen. Ker- 18645: tarkastelun kohteena monissa OECD-maissa. Kes- tomusvuonna OECD-maiden opetusministeriko- 18646: kustelua käydään mm. koulutukseen pääsystä, kous hyväksyi elinikäisen oppimisen tärkeäksi ke- 18647: käytettävissä olevien resurssien jakautumisesta eri hitysstrategiaksi. Aikuiskoulutuksen ohella käsite 18648: koulutustasoille ja -muodoille, institutionaalisista sisältää hyvän peruskoulutuksen ja tukitoimet, joil- 18649: eroista sekä julkisen ja yksityisen sektorin kautta la epäonnistumista ja yhteiskunnasta syrjäytymistä 18650: koulutukseen kanavoitavista resursseista. Eri int- voidaan välttää. Oppiruisyhteiskunnassa korostu- 18651: ressiryhmät haluavat tietää, mitä verovaroilla saa- vat myös kansainvälistyminen ja tasa-arvo. 18652: daan aikaan. Korkea työttömyys on osaltaan lisän- Julkishallintoa koskevat yleispoliittiset linjauk- 18653: nyt keskustelua koulutuksen tarjonnan ja työelä- set ovat vaikuttaneet maassamme harjoitettavaan 18654: män tarpeiden paremmasta yhteensovittamisesta. koulutuspolitiikkaan. Länsi-Euroopasta juontuvan 18655: OECD:ssä ja sen jäsenmaissa on kehitetty uusia perinteen mukaisesti julkishallinto vastasi mm. pe- 18656: ohjaus- ja arviointimenetelmiä tukemaan koulutus- ruskoulu-uudistuksesta ja hyvinvointipalvelujen 18657: poliittista päätöksentekoa. kehittämisestä maassamme. Järjestelmiä luotaessa 18658: Taloudellisten seikkojen lisäksi OECD-maiden keskeinen tavoite oli alueellinen yhdenmukaisuus. 18659: 1990-luvun koulutuspolitiikkaan vaikuttavat seu- Erityisesti tällä vuosikymmenellä julkishallinnon 18660: raavat tekijät: kehittämisessä on korostunut yrityskulttuuri, joka 18661: Ensimmäinen tärkeä haaste on koulutusympä- on tyypillistä Yhdysvaltain julkishallinnossa. Julkis- 18662: ristön muuttuminen. Tiedon määrän kasvu, tekno- hallinnossa siirryttiin tulosjohtamiseen, ja sen seu- 18663: logian muutokset, median laajeneva vaikutus yh- rauksena on ryhdytty korostamaan tehokkuutta ja 18664: teiskunnassa, talouden uusi rakenne, työmarkkina- vaikuttavuutta. Valtion viranomaispalveluja kilpai- 18665: muutokset ja uudet taitovaatimukset, väestön lutetaan ja palveluista peritään maksuja. 18666: ikääntyminen, ympäristöuhat ja huumeet, asennoi- Yleiset yhteiskunnalliset pyrkimykset, kuten 18667: tuminen julkiseen hallintoon ja palvelujen rahoi- kuntien päätösvallan lisääminen, ovat myös heijas- 18668: tukseen, sosiaalisuuden kehitys markkinataloudes- tuneet koulutuspolitiikkaan. Se oli taustalla, kun 18669: sa sekä maiden lisääntyvä poliittinen, taloudellinen peruskoulussa päätösvaltaa hajautettiin 1980-luvun 18670: ja kulttuurinen riippuvuus toisistaan johtavat sii- loppupuolella. Valtionosuusuudistus ja kertomus- 18671: hen, että koulutuspolitiikkaa joudutaan koroste- vuonna hyväksytty lääninhallintouudistus ovat jat- 18672: tummin tarkastelemaan osana muuta yhteiskunta- koa tälle kehitykselle. Paikallisilla päätöksillä usko- 18673: politiikkaa. taan päästävän tarkoituksenmukaisempiin ratkai- 18674: Toisaalta koulutuspolitiikassa korostuu koulu- suihin kuin keskushallinnon päätöksillä. Toisaalta 18675: tuksen laatu. Akateemisten näkökohtien sijaan koulujen päätösvallan lisäämistä on perusteltu 18676: koulutuksen laatukeskustelussa on tällä vuosikym- myös liberalistisilla näkökohdilla ja tehokkuusvaa- 18677: menellä korostettu kattavuutta. Eri tavoin suuntau- timuksilla jo 1980-luvun alusta lähtien. Peruskou- 18678: tuneille lapsille ja nuorille pyritään antamaan kor- luista pyrittiin purkamaan tasokurssit kehittämällä 18679: keatasoinen koulutus. Nuoria valmennetaan työ- tuntikehysjärjestelmää siten, että rajoitettiin lisäre- 18680: elämän ohella ottamaan vastuuta kansalaisina ja surssien myöntämistä, luovuttiin ryhmäjaosta ja 18681: vanhempina. sallittiin resurssien joustava käyttö. Myös 1990- 18682: Kolmanneksi OECD-maita kehitetään ns. oppi- luvulla toteutettu opetussuunnitelmauudistus lisäsi 18683: misyhteiskunniksi, joissa muodollisen koululaitok- peruskoulujen toimivaltaa. 18684: 18685: 18686: 143 18687: Kouluhallituksessa ja joissakin lääninhallituksis- nisteriön toimialaan kuuluvaa koulutusta koskeva 18688: sa 1980-luvulla toteutetut tavoitejohtamisen mene- lainsäädäntö. Nykyinen instituutioihin perustuva 18689: telmät eivät johtaneet opetustoimessa keskushal- lainsäädäntö on tarkoitus korvata pääosin koulu- 18690: linnon ulkopuolisiin vaikutuksiin, vaikka myös tuksen tavoitteisiin ja sisältöihin, koulutusasteisiin 18691: valtiontilintarkastajat korostivat johtamisen kehittä- sekä opiskelijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin 18692: misen merkitystä jo kertomuksessaan vuodelta perustuvalla lainsäädännöllä. Uudistuksen tavoit- 18693: 1985 korkeakoulujen toiminnan arviointia koske- teena on muun ohella turvata koulutuksen korkea 18694: vassa kertomusosuudessaan. Muutoksia saatiin ai- laatu ja koulutuksellinen tasa-arvo sekä elinikäisen 18695: kaan, kun lähdettiin toteuttamaan v. 1991 Esko oppimisen periaatteen toteutuminen käytännössä. 18696: Ahon hallituksen ensimmäistä koulutuksen ja tutki- Uudistuksen yhteydessä oli tarkoitus toteuttaa 18697: muksen kehittämissuunnitelmaa. Terminologia oli myös eräitä merkittäviä toiminnallisia muutoksia, 18698: tuolloin muuttunut tulosjohtamiseksi. Paremmalla esim. 18699: johtamisella halutaan nostaa instituutioiden suori- - oikeus maksuttomaan esiopetukseen 18700: tuskykyä, minkä puolestaan uskotaan kehittävän - nykyistä laajempi oikeus koulun valintaan 18701: taloutta ja lisäävän hyvinvointia. Pyrkimyksenä on perusopetuksessa 18702: estää tuhlausta, keskittää resurssit suurimmat hyö- -luopuminen peruskoulun jakamisesta ala- ja 18703: dyt tuottaviin kohteisiin ja osoittaa selkeästi, kuin- yläasteeseen 18704: ka määrärahat käytetään. - koulukotilasten perusopetuksen siirtäminen 18705: Yksityissektorin toimintamallit ovat selkeimmin opetustoimeen 18706: muuttaneet Englannin, Uuden-Seelannin ja Yhdys- - vähemmistökielten aseman vahvistaminen 18707: valtojen koulutuspolitiikkaa. Englannissa on vah- opetuskielenä ja äidinkielenä 18708: vistettu kansallisen opetussuunnitelman merkitys- - mahdollisuus perusopetuksen jälkeisessä 18709: tä, rajoitettu edistyksellisyyttä opetuksessa, koros- koulutuksessa koulutuspalveluiden hankkimiseen 18710: tettu tarkastustoimintaa, julkistettu koulujen tulos- muilta kuin koulutuksen järjestämisluvan saaneilta 18711: tietoja ja rohkaistu kouluja itsenäiseen, paikallis- yhteisöiltä ja säätiöiltä 18712: viranomaisista riippumattamaan toimintaan. Lisäk- -koulutuksen eri järjestäjien yhteistyön lisää- 18713: si on suunniteltu opettajakoulutuksen yhtenäistä- minen 18714: mistä. - opettajia koskevan sääntelyn uudistaminen 18715: Uudessa-Seelannissa koulutus nivotaan mah- - opiskelijan työaikaa koskevasta sääntelystä 18716: dollisimman tiukasti työllistämiseen, tuottavuuden luopuminen muussa kuin oppivelvollisten koulu- 18717: lisäämiseen ja työelämässä tarvittavien taitojen op- tuksessa sekä 18718: pimiseen. Opetussuunnitelmien kontrollointia kos- -koulutuksen arviointia koskevien säännösten 18719: kevia arviointitoimia on lisätty, valtion rahoitusta ottaminen lainsäädäntöön. 18720: vähennetty, paikallista päätösvaltaa lisätty ja mark- Uudistuksen toteuttamiseksi hallitus toi v. 1997 18721: kinoiden tarpeiden tyydyttämistä korostettu. Sen eduskunnalle kaksi erillistä hallituksen esitystä, 18722: sijaan opetussuunnitelmat eivät ole muuttuneet, jotka ovat esitys yliopistolaiksi ja yliopistolain voi- 18723: sillä kansallisia opetussuunnitelmia on tehty vuo- maanpanosta annettavaksi laiksi (HE 263/1996 vp) 18724: desta 1960 lähtien. sekä esitys koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi 18725: Yhdysvaltojen koulutuspolitiikassa edetään (HE 86/1997 vp). Viimeksi mainitun käsittely on 18726: kohti päätösvallan keskittämistä. Vaikka kansallista kesken. 18727: opetussuunnitelmaa ei ole, suurin osa osavaltioista Uusi lainsäädäntö on koulutuksen organisointi- 18728: luo opetussuunnitelman perusteet. Niihin on viime tapojen osalta luonteeltaan puitelainsäädäntöä. 18729: aikoina liitetty myös suoritusstandardit, joilla testa- Sen mukaan koulutuksen järjestäjät päättäisivät 18730: taan oppilaiden koulusaavutuksia. Myös liittohalli- mm. oppilaitosten muodostamisesta, nimistä ja 18731: tus tuottaa eri oppiaineisiin arviointikriteerejä ja muista toiminnan järjestämistavoista. Myös yliopis- 18732: pyrkii mm. tukipolitiikalla vaikuttamaan siihen, tot voivat päättää nykyistä vapaammin hallinnos- 18733: että osavaltiot käyttäisivät niitä. taan ja toimintojensa järjestämisestä. Uudistuksen 18734: vaikutukset riippuvat näin ollen kuntien ja muiden 18735: koulutuksen järjestäjien päätöksistä. Uudistus li- 18736: Koulujärjestelmän kehittäminen sännee erityisesti yhteistyötä toisen asteen koulu- 18737: Koulula insä ädä ntöu udistus tuksen järjestäjien kesken ja mahdollistaa nykyistä 18738: Kertomusvuonna valmistellun koulutuslainsäädän- paremmin opiskelijoiden mahdollisuudet valita 18739: nön kokonaisuudistuksen tavoitteena on koota ja opintoja eri oppilaitoksista. Myös opettajien yhteis- 18740: uudistaa nykyinen hajanainen ja runsas opetusmi- käytön arvioidaan lisääntyvän. 18741: 18742: 18743: 144 18744: Oppilaiden oikeuksien nykyistä selkeämmän Peruskoulu ja lukio 18745: sääntelyn sekä koulutuksen arviointijärjestelmän Opetushallitus järjestää v. 1997-2000 kokeilu- ja 18746: käyttöönoton arvioidaan parantavan koulutuksen tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena on lisätä 18747: laatua ja oppilaiden oikeusturvaa. Mahdollisuuk- peruskoulun sisällön ja rakenteen joustavuutta. 18748: siin parantaa koulutuksen laatua vaikuttaa kuiten- Tavoitteena on kehittää peruskoulua entistä turval- 18749: kin myös koulutuksen taloutta koskevat valtionhal- lisemmaksi, virikkeisemmäksi sekä oppilaan yksi- 18750: linnon sekä kuntien ja muiden koulutuksen järjes- löllisiä tarpeita ja edellytyksiä paremmin palvele- 18751: täjien tekemät ratkaisut. Oppilaitosten koulutustar- vaksi kasvu- ja oppimisympäristöksi. 18752: jonta ja työajat erilaistuvat. Myös peruskoulun oppilasarviointi uudistetaan 18753: Uudistus muuttaa hallinnollisen työn luonnetta siten, että se nykyistä paremmin tukee ja kannustaa 18754: valtion keskus- ja aluehallinnossa. Työ painottuu oppilasta, ohjaa hänen opiskeluaan, ottaa huo- 18755: entistä enemmän seurantaan ja arviointiin. mioon oppilaan yksilölliset tarpeet sekä edistää 18756: Uudistuksen merkittävimmät taloudelliset vai- yhteistyötä kodin kanssa. 18757: kutukset olisivat aiheutuneet esiopetuksen järjestä- Vuoden 1998loppuun mennessä laaditaan kaik- 18758: misestä, joka kuitenkin poistettiin esityksestä. Oi- kiin peruskoulun yhteisiin oppiaineisiin opetus- 18759: keus maksuttomaan esiopetukseen olisi lisännyt suunnitelman perusteisiin tukeutuvat oppilasar- 18760: valtionosuusmenoja n. 350 Mmklla vuodessa. Ar- vioinnin kriteerit. Tarkoituksena on parantaa päät- 18761: vio perustuu oletukseen, että oikeutta käyttäisi täarvioinnin vertailukelpoisuutta. Lisäksi vuoden 18762: 85-95 % 6-vuotiaiden ikäluokasta. Kuntien päivä- 1998 aikana luodaan koetehtäväpankki muutamiin 18763: hoitomaksuista saamat tulot olisivat alentuneet n. oppiaineisiin. Kunnat ja koulut voivat halutessaan 18764: 70 Mmk:lla ja kotitalouksien päivähoitomenot kun- tilata siitä opetusta palvelevia kansallisia kokeita, 18765: tien maksutulojen menetyksiä vastaavasti. joiden tarkoituksena on antaa oppilaille ja opettajil- 18766: Muilla uudistukseen sisältyvillä muutoksilla ei le tietoa osaamisen kansallisesta vaatimustasosta ja 18767: ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. virikkeitä opetuksen kehittämiseen. 18768: Tulevaisuudessakin vastuu perusopetuksesta Opetushallitus laatii vuoden 1997 aikana perus- 18769: olisi kunnilla. Kunnat voisivat järjestää perusope- koulun oppimistulosten kansallisen arviointijärjes- 18770: tusta myös kuntayhtymässä. Kunta ei tarvitsisi lu- telmän, jossa otannan avulla kerätään vertailukel- 18771: paa perusopetuksen järjestämiseen. Tämän lisäksi poista tietoa oppimistuloksista maan eri osissa ja 18772: perusopetusta voisivat antaa yksityiset ylläpitäjät ja erilaisissa olosuhteissa toimivista kouluista. 18773: valtio. Opetusministeriö myöntäisi järjestämisluvan Vuosina 1997-2000 toteutetaan lukutaidon yl- 18774: yksityiselle perusopetusta antavalle koululle. läpitämiseen ja edistämiseen tähtäävä kehittämis- 18775: Myös lukio-opetusta voisivat järjestää kunta, hanke. Hankkeessa edistetään lukutaidon lisäksi 18776: kuntayhtymä tai yksityinen ylläpitäjä sekä valtio. viestintäkasvatuksellisin keinoin myös medialuku- 18777: Lukio-opetuksen järjestäminen edellyttäisi aina taitoa ja telemaattisten palvelujen käyttötaitoa. Ta- 18778: opetusministeriön lupaa. voitteena on myös koulujen kirjastojen ja tietopal- 18779: Yleissivistävässä koulutuksessa kuntien rooli veluiden kehittäminen. 18780: koulutuspolitiikan toteuttamisessa, koulujen ohja- Opetushallitus uudistaa v. 1997 peruskoulun 18781: uksessa sekä oppilaiden oikeusturvan kehittämi- lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Lisä- 18782: sessä on ja tulee olemaan keskeinen. Kunnalla on opetusta suunnataan erityisesti syrjäytymisvaarassa 18783: oma päätöksenteko-, muutoksenhaku- ja tarkastus- olevien oppivelvollisuutensa suorittaneiden nuor- 18784: järjestelmänsä. ten tukemiseen. Valtiontilintarkastajat käsittelivät 18785: Uudessa lainsäädännössä koulutuksen arviointi nuorten syrjäytymistä kertomuksessaan vuodelta 18786: on ehdotettu määrättäväksi sekä kansalliseksi että 1994. 18787: opetuksen järjestäjien tehtäväksi. Kansallisesta ar- Lukion kehittämisessä on meneillään luokat- 18788: vioinnista vastaisi Opetushallitus opetusministe- tomuuden toteutus. Sen yhteydessä kehitetään op- 18789: riön ohjeiden pohjalta. Koulutuksen järjestäjän, pilaiden yksilöllisiä opintoja parhaiten palvelevia 18790: pääasiassa kunnan tehtävänä olisi oman toimintan- toimintamalleja erikokoisissa lukioissa. Opetushal- 18791: sa arvioinnin organisointi. litus on sopinut neljän lukion kanssa luokattomuu- 18792: Lääninhallituksen tehtävänä on jatkossakin seu- den ongelmien kartoittamisesta ja ratkaisujen hake- 18793: rata yleisesti lainsäädännön toteutumista mm. sivis- misesta. 18794: tystoimen alalla. Kuntalain mukaan lääninhallitus Lukioiden ja muiden sen työtä tukevien oppilai- 18795: voi kuitenkin vain kantelun perusteella tutkia, tosten yhteistoimintaa edistetään informaatio-oh- 18796: onko yksittäinen kunta toiminut tietyssä asiassa jauksella käyttäen hyödyksi mm. nuorisoasteen 18797: voimassa olevien lakien mukaan. koulutuskokeilusta saatavia tuloksia. 18798: 18799: 18800: 10 370148 145 18801: Hajautettua ylioppilastutkintoa toteutettiin en- sen opetuksen ja oppisopimustyyppisen työssä 18802: simmäisen kerran kertomusvuonna. Se tukee luo- oppimisen yhdistämisestä kolmivuotiseen tutkin- 18803: kanoman lukion työtä antaessaan mahdollisuuden toon. 18804: suorittaa tutkinnon kokeet kolmen perättäisen suo- Oppisopimuskoulutuksessa olevien opiskelijoi- 18805: rituskerran aikana. Toistaiseksi enemmistö koke- den määrä kasvoi kertomusvuonna 12 700:sta lä- 18806: laista suorittaa tutkinnon entiseen tapaan yhden hes 15 300:aan. Heistä oli nuorten ammatillisessa 18807: koekerran aikana. Nähtäväksi jää, missä määrin peruskoulutuksessa 3 500 opiskelijaa. Tavoitteena 18808: kokelaat jatkokerroilla täydentävät tutkintoaan tai on nostaa oppisopimuskoulutuksen määrä n. 18809: parantavat suorituksiaan. 20 %:iin nuorten toisen asteen ammatillisista aloi- 18810: Lukioaikaisten näyttöjen laajentamiseksi kehite- tuspaikoista. Näin koulutuspaikkojen määrä lisään- 18811: tään arvostelua vapaaehtoisissa aineissa, joista ei tyisi 7 200 :lla vuoteen 2000 mennessä. 18812: ylioppilastutkinnossa ole omaa koetta. Näitä ovat Lukion ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä 18813: suullinen kielitaito, puheviestintä sekä taito- ja lisätään siten, että nuori voi tutkinnossaan hyödyn- 18814: taideaineet tää optimaalisesti molempien koulutusmuotojen 18815: tarjontaa. Oppilaiden mahdollisuudet muodostaa 18816: Erityisopetus yksilöllisiä opinto-ohjelmia ja valita opintoja eri 18817: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta oppilaitoksista lisääntyvät. 18818: 1992 on kattavasti selvitetty erityisopetuksen ja Ammattillinen korkea-aste ja suurin osa opisto- 18819: erityisryhmien opetuksen kehitystä koko sen histo- asteesta muutetaan vakinaiseksi tai väliaikaiseksi 18820: rian aikana. Vuodesta 1983 lähtien kaikki oppivel- ammattikorkeakouluopetukseksi viimeistään v. 18821: vollisuusikäiset ovat olleet oppivelvollisia. Vai- 1998. Opistoaste nykymuodossaan lakkaa. 18822: keimmin kehitysvammaisten lasten opetus siirret- Viimeinen sisäänotto suurimpaan osaan opisto- 18823: tiin peruskouluun vuoden 1997 elokuun alusta koulutusta oli syksyllä 1997. Toisen asteen tutkin- 18824: lukien. Tätä ennen heidän opetuksensa järjestettiin tojen kehittäminen jatkuu koulutusrakenteen uu- 18825: sosiaalihallinnon alaisena Opetushallituksen anta- distamistavoitteiden edellyttämällä tavalla. Kaupan 18826: mien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. ja hallinnon alalla on jo tehty valmistelut niin, että 18827: Siirron yhteydessä opetussuunnitelmien perusteet uuteen kolmivuotiseen tutkintoon siirryttiin jo v. 18828: uusittiin ja opetustoimen piiriin tuli n. 700 lasta 1997. Muilla aloilla on käynnistetty alueellisia ja 18829: lisää. monialaisia työssä oppimisen kehittämishankkeita 18830: Erityisopetuksen integraatiohankkeen tavoittee- nykyisten säädösten ja opetussuunnitelman perus- 18831: na on varmistaa, että sitä tarvitsevat oppilaat saavat teiden sallimissa rajoissa. 18832: ikäkautensa ja edellytystensä mukaista opetusta. Koulutus mitoitetaan siten, että koko peruskou- 18833: Hankkeeseen osallistuu koekunnan koko opetus- lun päättäväliä ikäluokalla on mahdollisuus päästä 18834: toimi esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen, lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Noin 60-- 18835: millä varmistetaan opiskeluväylien avaaminen ja 65 %:IIe ikäluokasta tarjotaan koulutuspaikka am- 18836: erityistuki kaikilla koulutusasteilla. Mukana ovat mattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Lisäksi on 18837: myös yliopistot ja alan kansalaisjärjestöt. tarkoitus varata myös aikuiskoulutuksen paikkoja. 18838: Valtion erityiskouluja kehitetään asiantuntija- Vuosina 1996-98 ammatillisen koulutuksen ja 18839: keskuksiksi. Niiden ohjaustoimintaa kunnissa lisä- ammattikorkeakouluopintojen tarjonta lisääntyy n. 18840: tään asteittain vuodesta 1998 lukien. 9 000 paikalla vuodessa hallituksen työllisyysohjel- 18841: Opetussuunnitelman perusteita muutetaan si- man mukaisesti. 18842: ten, että erityisopetukseen siirretyille oppilaille teh- Ammatillista peruskoulutusta antavia oppilai- 18843: dään henkilökohtaiset opetussuunnitelmat. Lisäksi toksia koottiin kertomusvuonna suuremmiksi, mo- 18844: selvitetään, onko perusteisiin tarpeen tehdä muita nialaisiksi ja omistuspohjaltaan yhtenäisiksi koko- 18845: täsmennyksiä eri vammaryhmien osalta. naisuuksiksi. Kertomusvuoden lopussa 349:stä op- 18846: pilaitoksesta antoi monen alan koulutusta 80 oppi- 18847: Nuorisoasteen koulutus laitosta. Oppilaitosten määrän väheneminen ei vai- 18848: Toisen asteen ammatilliset tutkinnot uudistetaan kuttanut koulutuksen saavutettavuuteen, koska 18849: vuoteen 2 000 mennessä. Tutkintonimikkeiden opetus jatkuu pääosin entisissä toimipaikoissa. 18850: määrää vähennetään oleellisesti ja tutkintoja laaja- Kertomusvuonna vakinaistettiin ensimmäiset 18851: alaistetaan. Kaikkiin tutkintoihin liitetään vähin- yhdeksän ammattikorkeakoulua.Valtioneuvoston 18852: tään puolen vuoden työssä oppimisen jakso. Tut- päätöksen mukaan vakinaisten ja väliaikaisten 18853: kinnon tavoitepituus on vastaisuudessa kolme ammattikorkeakoulujen määrä tulee olemaan yh- 18854: vuotta. Lisäksi käynnistetään kokeilu koulumuotoi- teensä 30. 18855: 18856: 18857: 146 18858: Valtio on luopunut omistamistaan oppilaitoksis- rin neljäsosa opiskelijoista valitsi opintoja oman 18859: ta lukuun ottamatta muutamaa poikkeusta. Vuo- oppilaitoksensa ulkopuolelta. 18860: den 1997 alussa yli 80% oppilaitoksista oli kun- 18861: tayhtymien ja kuntien, 16% yksityisten ja vain 2 o/o Koulutuksen ja elinkeinoelämän koordinointi 18862: valtion omistuksessa. Koulutuskustannuksia voidaan käsitellä investoin- 18863: Ammatillisessa koulutuksessa oli v. 1995 hieman teina tai kulutusmenoina. OECD:n määritelmän 18864: yli 166 000 ja kertomusvuonna vähän yli 175 000 mukaan koulutus on investointi, joka edistää talou- 18865: opiskelijaa, kun yhdeksän vakinaisen ammattikor- dellisen kasvun vahvistamista, henkilökohtaista ja 18866: keakoulun opiskelijat luetaan mukaan. Lukuihin ei sosiaalista kehittymistä sekä sosiaalisen eriarvoi- 18867: sisälly ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten, eri- suuden vähentämistä. Suomessa kansantalouden 18868: koisoppilaitosten, musiikkioppilaitosten, liikunnan tilinpidossa ja valtion talousarviossa koulutuksen 18869: koulutuskeskusten ja kansanopistojen opiskelijoi- käyttömenot luetaan kuitenkin kulutusmenoihin. 18870: ta. Hiljattain voimaan tulleen työmarkkinatukea Poikkeuksellisesti vuoden 1997 talousarvion yleis- 18871: koskevan lainsäädännön mukaan tuen saamisen perusteluissa korostetaan koulutuksen merkitystä 18872: ehtona on, että nuorella on ammatillinen koulutus. talouden pitkän ajan kasvuedellytyksille toteamal- 18873: Sen vuoksi ammattioppilaitosten ja ammattikor- la, että tuotantopohjaa voidaan kasvattaa kiintei- 18874: keakoulujen koulutuspaikkoja lisättiin yhteensä den investointien ohella huolehtimalla tutkimuk- 18875: 9 500 aloituspaikalla. sen ja koulutuksen avulla kansakunnan henkisen 18876: Kertomusvuonna uudistettu ammatillisen kou- pääoman kasvusta. 18877: lutuksen säätelyjärjestelmä tulee voimaan vuoden Suhtautuminen koulutukseen näkyy osittain 18878: 1998 alusta lukien. Lailla (612/96) muutettiin oppi- myös sen rahoitusrakenteessa. Toisin kuin useim- 18879: laitoslakiin ( 487/87) sisältyvät oppilaitoksen ylläpi- missa OECD-maissa, Suomessa elinkeinoelämän 18880: tämislupaa ja koulutustehtävää sekä ammatillisen osuus koulutusmenojen rahoituksesta on ollut pe- 18881: koulutuksen mitoittamista koskevat säännökset. rinteisesti vähäinen. Kertomusvuonna julkaistun 18882: Muutos lisää oppilaitosten ylläpitäjien itsenäistä katsauksen mukaan esim. Saksassa, Japanissa, Ete- 18883: päätösvaltaa koulutuksen järjestämisessä sekä sel- lä-Koreassa ja Yhdysvalloissa yksityisen rahoituk- 18884: keyttää hallintoa ja päätöksentekoa. Lain mukaan sen osuus on yli 20 % koulutuksen kokonaisrahoi- 18885: ylläpitämisluvasta sekä koulutustehtävästä ja siihen tuksesta. Erityisesti Saksassa elinkeinoelämän pa- 18886: sisältyvistä ylläpitäjäkohtaisista koulutuksen mitoit- nostus ammatilliseen (oppisopimus-) koulutuk- 18887: tamisen perusteista päättävät valtioneuvosto ja seen on merkittävä. Japanissa, Etelä-Koreassa ja 18888: opetusministeriö. Muista asioista päättää oppilai- Yhdysvalloissa elinkeinoelämä rahoittaa 48-81 o/o 18889: toksen ylläpitäjä sille asetetun koulutustehtävän korkea-asteen koulutuksesta. 18890: rajoissa. Koulutustehtävän määritys väljenee, ja Yksilön kannalta koulutus on investointi henki- 18891: aloituspaikkojen sijaan rajoitetaan opiskelijoiden seen pääomaan ja parempiin tulo-odotuksiin. In- 18892: enimmäismääriä. Opetushallituksella ja lääninhalli- vestointikustannuksina voidaan pitää koulutuk- 18893: tuksilla ei enää ole hallinnollista päätösvaltaa oppi- seen käytettyjä menoja sekä sen aikana menetettyjä 18894: laitoksen koulutustehtävää ja koulutuksen mitoitta- ansioita. Suomessa 1990-luvun vaihteessa jokainen 18895: mista koskevissa asioissa. peruskoulun jälkeinen lisäkoulutusvuosi nosti hen- 18896: Nuorisoasteen koulutuskokeiluun otetaan vii- kilön brunoansioita keskimäärin n. 7 %:lla ja muis- 18897: meiset opiskelijat v. 1999. Kokeilussa on 134 lu- sa Pohjoismaissa vain n. 4,5-5 o/o:lla. Korkeakou- 18898: kiota ja ammatillista oppilaitosta, ja niissä on 34 600 lutuksen ja peruskoulun välinen ero brunopaikassa 18899: opiskelijaa. Kertomusvuoden joulukuussa valmis- on Suomessa n. 90 %, Tanskassa n. 60 %, Norjassa 18900: tui kokeiluun liittyvä, vuosia 1995-96 koskeva 56 o/o ja Ruotsissa vain 46 %. Koulutuksen tuottoaste 18901: raportti. Sen mukaan neljän kokeiluvuoden aikana on kuitenkin Pohjoismaissa muiden maiden keski- 18902: 140 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa on suo- arvoa alempi. 18903: rittanut myös ylioppilastutkinnon. Samaan aikaan Suomessa koulutuksen kehittämisessä pyritään 18904: 100 lukiolaista on suorittanut myös ammattitutkin- korostamaan elinkeinoelämän tarpeita seuraavasti. 18905: non. Kahden tutkinnon suorittaminen ei kuiten- 18906: kaan ole koulutuskokeilujen ainoa tavoite, vaan Keskiaste ja ammatillinen opetus 18907: tärkeintä on lisätä nuorten vaihtoehtoja ja vaikutus- Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen vaikutta- 18908: mahdollisuuksia omiin opintoihinsa. Kokeilun ai- vat merkittävimmin nopeat ja vaikeasti ennakoita- 18909: kana keskimäärin joka kolmas valmistuneista opis- vat muutokset työelämässä. Koulutus pyrkii vastaa- 18910: kelijoista on liittänyt tutkintoansa opintoja muista maan näihin tarpeisiin kehittämällä koulutusjärjes- 18911: oppilaitoksista. Lukuvuonna 1995-96 keskimää- telmää joustavaksi ja laaja-alaistamalla tutkintoja. 18912: 18913: 18914: 147 18915: Lisäksi kehitetään ennakointijärjestelmiä ja lisätään rahoitetaan uusteollistamista tukevia tutkimuspro- 18916: koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. jekteja, jotka puolestaan vaikuttavat myös eri alojen 18917: Nuorisoasteen koulutusta kehitetään elinkeino- koulutukseen. Kaikessa yliopistokoulutuksessa 18918: elämän tarpeisiin soveltuvaksi edellä koulutuksen korostetaan yrittäjyyttä. Yliopistojen vastuu koulu- 18919: kehittämistä koskevassa kertomusosuudessa esite- tustuloksistaan korostui, kun työllistyminen otettiin 18920: tyllä tavalla. yhdeksi yliopistojen tuloksellisuusrahan jakope- 18921: Opetusministeriö asetti kertomusvuonna johto- rusteeksi. 18922: ryhmän oppisopimuskoulutuksen määrällisten ta- Yliopistoissa jatketaan seuraavia jo käytössä ole- 18923: voitteiden ja toisen asteen ammatillisiin tutkintoi- via kehittämistoimia: Yliopisto-opiskelijoiden työ- 18924: hin liitettävien työssäoppimisjaksojen toteutumista harjoittelua lisätään ja sitä pyritään edelleen laajen- 18925: ja seurantaa varten. tamaan avoimelle ja kansainväliselle sektorille. 18926: Uusien laaja-alaisten tutkintojen kehittämistä Koulutettujen työelämään sijoittumista edistetään 18927: koskeva paperi- ja kemianteollisuuden tutkintoko- kehittämällä yliopistojen rekrytointipalveluja. Toh- 18928: keilu alkoi kertomusvuoden elokuussa Äänekos- torikoulutusta laajennetaan ja tutkijankoulutusjär- 18929: kella Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskukses- jestelmää systematisoidaan ja nopeutetaan. Tavoit- 18930: sa. Tutkintojen uudistamiseksi tarvittavat laajem- teena on, että tutkijankoulutuksen suorittaneet si- 18931: mat kokeilut käynnistyivät syksyllä 1997. joittuisivat entistä enemmän myös avoimelle sekto- 18932: Koulutuksen ja työelämän yhteistyön lisäämi- rille. Yliopistojen hallintoelimissä voi nykyisin olla 18933: nen on keskeinen kehittämistavoite. Työssä oppi- edustettuna myös yliopiston ulkopuolisia tahoja, 18934: mista sekä työelämä taitoja, yrittäjyyttä ja valmiuksia mikä lisää yliopistojen ja työelämän yhteistyömah- 18935: itsenäiseen ammatin harjoittamiseen pyritään lisää- dollisuuksia. 18936: mään koulutuksen kaikilla tasoilla. Kertomusvuot- 18937: ta koskevan tulossopimuksen mukaan Opetushal- Ammattiin valmistuvien kysynnän ja tarjonnan 18938: litus kuvaa ja arvioi nuorten ja aikuisten ammatilli- ero 18939: sen koulutuksen työelämäyhteyksien toimivuutta Nuorten ammatillista koulutustarjontaa on säädelty 18940: sekä kehittää työelämän ja koulutuksen yhteistoi- moniportaisen hallinnollisen ohjausjärjestelmän 18941: mintamalleja eri koulumuotoja varten. avulla. Säätelyn tavoitteena on ollut kohdentaa 18942: Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyttä ammatillinen perus- ja lisäkoulutus yhteiskunta- ja 18943: koskeva hanke sisältää 21 koulutuksen kehittämi- koulutuspoliittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla 18944: sen ja arvioinnin projektia. Hankkeen päätavoittei- sekä tasapuolisesti alueittain ja kieliryhmittäin. 18945: na on edistää työllistymistä, sopeuttaa koulutus Koulutuksen mitoituksessa peruslähtökohtana 18946: työelämän muuttuviin tarpeisiin sekä toteuttaa elin- on työvoima- ja koulutustarpeet Voimassa oleva 18947: ikäisen oppimisen periaate. Hankkeeseen osallis- monimutkainen ja jäykkä säätelyjärjestelmä pystyy 18948: tuvat Opetushallituksen eri linjat ja yksiköt sekä reagoimaan työvoimatarpeiden muutoksiin vain 18949: ulkopuoliset sidosryhmät osittain. Se perustuu olettamukseen, että koulutus- 18950: tarpeet voidaan pitkällä ajalla melko Iuotettavasri 18951: Ammattikorkeakoulut ennakoida. Vuoden 1998 alusta voimaan tulevalla 18952: Opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkin- uudella säätelyjärjestelmällä pyritään poistamaan 18953: tojen pohjalta kehitetään ammatillisia korkea- näitä epäkohtia. Oppilaitosten ylläpitämislupia uu- 18954: koulututkintoja, jotka lähtevät työelämän tarpeista sittaessa opetusministeriö tarkistaa luvan perustee- 18955: ja painottuvat käytäntöön. Tavoitteena on myös na olevat koulutustehtävät työvoimatarpeiden 18956: edistää alueellista kehitystä ja parantaa erityisesti muutosten mukaisiksi. 18957: pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehitysedel- Työvoima- ja koulutustarpeita pyrittiin tasapai- 18958: lytyksiä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii opetuk- nottamaan v. 1996-97, kun mitoitettiin työllisyys- 18959: sen ja opiskelun uudistamista, monialaisten koulu- ohjelman ja työmarkkinatukilain muutosten mukai- 18960: tuskokonaisuuksien luomista ja ammattikorkea- sia koulutuksen lisäaloituspaikkoja. Kertomusvuo- 18961: koulujen tutkimus- ja kehitystyön kehittämistä. Jär- den lisäaloituspaikoista 40 % kohdennettiin teknii- 18962: jestelmä toteutetaan vuoteen 2000 mennessä. kan ja liikenteen, 21 % kaupan ja hallinnon sekä 18963: 18% sosiaalialan koulutuslohkolle. Vuoden 1997 18964: Yliopistokoulutus lisäaloituspaikat jaettiin pääosin samoilla perusteil- 18965: Yliopistokoulutus sopeutetaan muuttuvan työelä- la kuitenkin siten, että edellisvuotista suurempi osa 18966: män tarpeisiin tarjoamalla opiskelijoille laaja-alaisia paikoista kohdennettiin ammattikorkeakouluille. 18967: perustutkintoja, joihin liittyy työelämän tarpeista Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnasta 18968: lähtevä jatko- ja täydennyskoulutus. Yliopistoissa sovitaan vuosittain opetusministeriön ja ammatti- 18969: 18970: 18971: 148 18972: korkeakoulujen välisin tavoite- ja tulossopimuksin. koulutusmenojen bruttokansantuoteosuus oli tuol- 18973: Vuoden 1997 koulutusta koskevissa sopimuksissa loin yli 7,2 %. Toista ääripäätä edusti Turkki 3,3 %:n 18974: koulutusta lisättiin kasvualoilla, joita olivat erityi- osuudella. Us~assa OECD-maassa koulutuksen 18975: sesti elektroniikka, tietotekniikka, tietoliikennetek- kustannukset painuivat v. 1993 vuoden 1975 tasol- 18976: niikka, automaatiotekniikka, tietojenkäsittely, le. Mikäli kustannuksia verrataan oppilasta kohti, 18977: kone- ja metalliala, kemianteollisuus, ympäristö- Suomi oli kolmanneksi kallein maa Ruotsin ja 18978: teknologia, bioteknologia, muoviteknologia, graa- Kanadan jälkeen. 18979: finen ala, mediatuotanto ja muu viestintäkulttuuri- Katsauksen mukaan maamme koulutusjärjestel- 18980: ala sekä muotoilu. Samalla koulutusta supistettiin mä on epätaloudellinen ja tehoton. Katsauksen 18981: maatalous-, rakennus- sekä ravitsemis- ja talous- yksikkökustannusanalyysin ja asetettujen palvelu- 18982: alalla. tavoitteiden perusteella suomalainen koulutusjär- 18983: jestelmä toimii kuitenkin kustannustietoisesti. 18984: Koulutusmenojen kehitys Opetushallituksen mukaan maiden välistä ver- 18985: Kansainväliseen koulutusyhteistyöhön on kuulu- tailua vaikeuttaa mm. esiopetuksen erilainen tilas- 18986: nut olennaisesti eri maiden innovaatioiden ja käy- tointi. Suomessa kustannuksia lisäävät koulutuk- 18987: täntöjen sisällön kuvaaminen ja analysointi. Lähin- sen hyvä alueellinen saavutettavuus, ilmaiset oppi- 18988: nä tapaustutkimusten pohjalta on keskusteltu vaih- kirjat sekä koulukuljetukset ja -ruokailu. Alueelli- 18989: toehtoisten politiikkojen toimivuudesta. Kiinnos- sesti hajaotettu korkeakoululaitos on kustannuksil- 18990: tuksen kasvaessa OECD on kehittänyt indikaatto- taan kallis, mutta se tukee myös alueiden elinvoi- 18991: reita, joiden avulla voidaan verrata eri maiden maisuutta. 18992: koulutusjärjestelmiä. Saatuja tuloksia arvioitaessa Talouslaman kiristämän valtiontalouden tila joh- 18993: on tärkeää tiedostaa eri maiden koulutusjärjestel- ti myös Suomessa koulutusmäärärahojen supista- 18994: mien rakenne- ja arvostuserot ja se, mikä on niille miseen. Opetushallituksen selvityksen mukaan 18995: yhteistä. peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten 18996: Suomi käyttää koulutukseen vuosittain yli 30 kustannussäästöt ja niiden seuraukset olivat vuosi- 18997: mrd. mk. OECD:n kertomusvuonna julkaiseman kymmenen alkupuolella pääpiirteissään seuraavat. 18998: katsauksen mukaan v. 1993 Suomen panostus kou- 18999: lutukseen bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Peruskoulu 19000: oli yksi järjestön jäsenmaiden suurimmista. Suo- Peruskoulujen oppilaskohtaiset käyttömenot olivat 19001: men ohella myös Kanadan, Norjan ja Tanskan v. 1990, 1992 ja 1994 seuraavat (mk/oppilas): 19002: 19003: 19004: Lääni 1990 1992 1994 Muutos 1990-94 19005: Mk Mk % 19006: Uudenmaan 21 896 19 843 18 229 -3667 -17 19007: Turun ja Porin 21 967 20 257 19 311 -2656 -12 19008: Hämeen 21 144 19 764 18 986 -2158 -10 19009: Kymen 22 229 20 442 19 385 -2844 -13 19010: Mikkelin 24 318 22 541 20 852 -3466 -14 19011: Pohjois-Karjalan 25 415 23 691 21 465 -3950 -16 19012: Kuopion 23 519 21 212 20 826 -2693 -11 19013: Keski-Suomen 23 647 21 384 19 851 -3796 -16 19014: Vaasan 22 487 21101 20 474 -2013 -9 19015: Oulun 23 773 21 696 21 021 -2 752 -12 19016: Lapin 30 793 27 614 25 318 -5 475 -18 19017: Yhteensä 22 911 21 023 19 858 -3053 -13 19018: 19019: 19020: 19021: Opetushallituksen mukaan peruskoulun oppi- Karjalan läänissä 21 500 mk oppilasta kohti. Lapin 19022: laskohtaiset kustannukset olivat v. 1990 vuoden läänissä kustannukset olivat poikkeuksellisen kor- 19023: 1994 hintatasossa 22 900 mk ja v. 1994 enää 19 900 keat eli 25 318 mk. 19024: mk, mikä oli jo lähellä vuoden 1980 tasoa. Oppilas- Säästöt painottoivat vuodelle 1992, ja ne olivat 19025: kohtaisiin menoihin käytettiin eniten v. 1988, mistä läänistä riippuen 4--8% edellisen vuoden menois- 19026: lähtien ne ovat laskeneet. Uudenmaan läänissä ta. Kustannukset laskivat selvästi keskimääräistä 19027: kustannukset olivat v. 1994 18 200 mk ja Pohjois- enemmän Uudenmaan (eniten v. 1994), Pohjois- 19028: 19029: 19030: 149 19031: Karjalan (eniten v. 1993), Keski-Suomen (eniten v. Opetustoimen kustannuksia pyrittiin alenta- 19032: 1992) ja Lapin lääneissä (eniten v. 1991) ja selvästi maan myös toteuttamalla rakenteellisia muutoksia 19033: vähemmän Hämeen, Kuopion ja Vaasan lääneissä. ja organisoimallaopetusta uudelleen. Vastanneista 19034: Peruskoulussa säästöt kohdistuivat melko tasai- kunnista noin neljännes ilmoitti lakkauttaneensa 19035: sesti kaikkiin toimintoihin. Suhteellisesti eniten las- kouluja pääasiassa taloudellisista syistä ja kasvatta- 19036: kivat oppilashuollon ja hallinnon kustannukset. neensa opetusryhmien maksimikokoa. Myös eri- 19037: Opetustoimen kustannukset oppilasta kohti laski- tyisopetusta muutettiin, mutta taloudellisten seik- 19038: vat keskimääräistä vähemmän eli 12 o/o. Hallinnon kojen lisäksi siihen syynä voivat olla opetuksen 19039: ja kiinteistöjen ylläpidon yhteiskustannukset laski- tavoitteet. 19040: vat puolestaan selvästi keskimääräistä enemmän eli 19041: 16-18 o/o. Lukio 19042: Taloushallinnon erilaiset käytännöt vaikeuttavat Lukiossa kustannukset oppilasta kohti laskivat v. 19043: kuntien välistä vertailua. Vertailukelpoinen meno- 1990-94 lähes neljänneksellä, eli selvästi enem- 19044: laji on opettajien palkat, jotka pienenivät keskimää- män kuin peruskoulussa ja ammatillisisssa oppilai- 19045: rin 10 o/o. Opetustoimen muut menot, joihin sisälty- toksissa. Lukion kustannukset olivat keskimäärin v. 19046: Vät opetusväline-, materiaali-, oppikirja- ja kalusto- 1990vuoden 1994 hintatasossa 23 OOOmkja v.1994 19047: menot, supistuivat vuoden 1990 tasosta yli kolman- enää 17 500 mk oppilasta kohti. 19048: neksella. Vuosina 1990-94 kertyneistä opetustoi- Säästöistä 66 o/o kohdistui opetustoimeen (perus- 19049: men säästöistä noin kaksi kolmannesta eli 720 koulussa 59 o/o), 15 o/o muuhun oppilashuoltoon, 19050: Mmk oli opettajien palkkakustannuksia ja noin 13 o/o hallintoon ja muuhun sisäiseen toimintaan 19051: kolmannes eli 340 Mmk opetuksen muita menoja. sekä 5 o/o kuljetuksiin. 19052: Selvitykseen osallistuneista kunnista yli 80 o/o Sekä ammatillisissa oppilaitoksissa että lukioissa 19053: supisti opettajien palkkakustannuksia tekemällä oppilashuoltoon liittyvien toimintojen kustannuk- 19054: mm. lomarahan käyttöä ja palkkausta koskevia set laskivat eniten tarkastelujakson aikana. Kulje- 19055: erillissopimuksia, vähentämällä virkojen ja toimien tus- ja majoituskustannukset laskivat 38 o/o ja ruo- 19056: määrää, luopumalla lyhytaikaisista sijaisuuksista kailun ja muun oppilashuollon kustannukset lähes 19057: sekä Iomauttamalla opettajia. Lomautusten osuus saman verran eli 37 o/o. 19058: säästöissä väheni v. 1994 selvästi. Puolet kunnista Lukiossa säästettiin varsinaisen opetustoimen 19059: katsoi, että opetusväline-, kalusto- ja oppimateriaa- menoissa 22 o/o, eli enemmän kuin perus- ja amma- 19060: lihankintoja koskevat säästöt vaikuttivat koulutyö- tillisissa oppilaitoksissa. Kurssimuotoisuus on saat- 19061: hön selvästi. tanut mahdollistaa suuremmat opetusryhmät Sääs- 19062: Sisäinen laskutus ja lisääntyneet ostopalvelut tötoimet ja niiden vaikutukset olivat lähes saman- 19063: vähensivät kiinteistöjen ylläpidon ja muun oppilas- laiset kuin peruskouluissa. 19064: huollon (ruokailun) palkkakustannuksia keski- Kustannukset oppilasta kohti vaihtelivat lää- 19065: määrin 39 o/o eli 458 Mmk. Samalla muut menot ovat neissä v. 1990 21 300 mk:sta 27 600 mk:aan. 19066: lisääntyneet jonkin verran.Viidennes kunnista or- Vuonna 1994 vaihteluväli oli 16 100-21 300 mk. 19067: ganisoi uudelleen kiinteistöhallinnon ja ruokahuol- Molempina vuosina kustannukset olivat alhaisim- 19068: lon sekä uudisti hankintatoimen periaatteet. Osto- mat Uudenmaan läänissä ja kalleimmat Lapin 19069: palvelut, hankintojen kilpailuttaminen ja yhteis- läänissä. Kustannuskehitys vaihtelee lääneittäin 19070: hankinnat yleistyivät. vain vähän. Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen 19071: Noin neljännes kunnista karsi oppilaiden kulje- lääneissä kustannukset laskivat suhteessa eniten, 19072: tuskustannuksia kilpailuttamalla ja kaventamalla eli 30 o/o. 19073: etuuksia. Sama määrä kuntia ratianalisoi hallinto- 19074: menoja Iakkauttamalla ja yhdistämällä virkoja ja Ammatilliset oppilaitokset 19075: toimia sekä uudistamalla lautakunta- ja johtokunta- Ammatillisten oppilaitosten käyttökustannukset 19076: rakennetta. oppilasta kohti laskivat 20 o/o:lla v. 1990-94. Ne 19077: Opetustoimessa säästettiin yleensä (70 o/o vas- olivat v. 1990 vuoden 1994 hintatasoon muutettuna 19078: tanneista kunnista) supistamalla tuntikehystä 2- 42 400 mk ja v. 1994 34100 mk. Toisin kuin 19079: 17 o/o. Säästöt kohdistuivat pääasiassa erityistehtä- peruskoulussa ja lukiossa ammatillisten oppilaitos- 19080: viin. Puolet kunnista supisti kerhotuntien määrää ja ten kustannukset olivat alhaisimmillaan v. 1993, 19081: 40 o/o tukiopetusta. Säästöt olivat suurimmillaan v. minkä jälkeen ne ovat hieman kasvaneet. 19082: 1993, ja niitä tehtiin vielä seuraavanakin vuonna. Ammatillisten oppilaitosten kustannuskehitys 19083: TuntikehyssupL'>tusten arvioitiin vaikuttaneen viittaa rakenteellisiin muutoksiin. Kuljetuskustan- 19084: kaikkein haitallisimmin oppilaitosten toimintaan. nukset laskivat 70 o/o oppilasta kohti tarkastelujak- 19085: 19086: 19087: 1SO 19088: son aikana. Ruokailun ja majoituksen kustannuske- ti lisääntyi ja nuorten peruskoulutuksessa vähentyi. 19089: hitys on samansuuntaista kuin lukiossa. Koska opetustuntien määrä oppilasta kohti aleni 19090: Opetustoimen kustannukset laskivat vähemmän 6 %, kasvava oppilasmäärä on edellyttänyt opetus- 19091: kuin lukiossa eli 16 %. Pääosa säästöistä saatiin ryhmien suurentamista. 19092: aikaan organisoimaHa opetusta. Sen seurauksena Myös hallintokustannukset laskivat 8 % tarkaste- 19093: opetusryhmien koko kasvoi ja opetustunnit, lähi- lujakson aikana. Ne olivat alimmillaan v. 1992, 19094: opetustunnit, pienryhmien opetus sekä tukiopetus mistä lähtien hallintokustannukset ovat nousset n. 19095: vähenivät. Tuntimäärien väheneminen ja virkajär- 7%. 19096: jestelyt toivat säästöjä opetushenkilöstön palk- Oppilaitosverkoston muuttumisen vuoksi kus- 19097: kauksessa. Myös opetusväline-, oppimateriaali- ja tannusvertailu oppilaitosmuodoinaio on hankalaa. 19098: kalustohankinnoissa säästettiin. Oppilaitosmuodosta riippuen kustannukset oppi- 19099: Opetustoimen kustannukset olivat alimmillaan lasta kohti vaihtelivat v. 1990 28 600 mk:sta 92 400 19100: v. 1993, ja kasvoivat hieman v. 1994. Opettajien mk:aan ja v. 1994 24 200 mk:sta (kauppaoppilaitos) 19101: palkkamenot kasvoivat v. 1993-94 vain 23 Mmk ja 73 900 mk:aan (metsä- ja puutalousoppilaitos). Tai- 19102: muut opetustoiminnan menot 260 Mmk. Kustan- de- ja viestintäalaa lukuun ottamatta kustannukset 19103: nusten kasvu johtuu opetuksen organisoinoista ja ovat laskeneet kaikissa oppilaitosmuodoissa. Eni- 19104: toiminnan lisääntymisestä. Opetustuntien koko- ten ne ovat laskeneet hotelli- ja ravintola-alan sekä 19105: naismäärä kasvoi hieman v. 1992-94. Aikuisten koti- ja laitostalouden oppilaitoksissa. 19106: perus- ja jatkolinjakoulutuksessa tuntimäärä seiväs- 19107: 19108: 19109: 19110: 19111: Koulutuspolitiikan kehittämisessä painotetaan mm. mattikorkeakoulun opetus- ja erityisesti tutkimus- ja 19112: elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteensovittamista kehitystyö saatava tasolle, joka vaikuttaa avoimeen ja 19113: sekä elinikäistä oppimista. Valtiontilintarkastajat ko- julkiseen sektoriin syvästi ja rakenteita muuttavalla 19114: rostivat niiden merkitystä kertomuksessaan vuodelta tavalla. Yhteistyön merkitystä ei voi liiaksi korostaa 19115: 1986. Pitkä viive koulutuspolitiikan kehittämisessä myöskään ammatillisten opintojen kehittämisessä, 19116: osoittaa, että edistykselliselläkin sektorilla jähmeiden mikä ei saa jäädä ammattikorkeakoulun kehittämisen 19117: rakenteiden muuttaminen on erittäin työlästä ja vie varjoon. 19118: aikaa. Koulutuksen ja elinkeinoelämän koordinoinnissa Elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttamiseksi 19119: sekä koulutusjärjestelmän tarjoamien kehitysimpuls- on opetuskäytäntöjä uudistettava ja muiden yhteiskun- 19120: sien soveltamisessa esiintyneet vaikeudet hidastivat tasektoreiden näkemystä koulutuspolitiikan kehittämi- 19121: osaltaan rakenteiden kehittämistä joillakin elinkeino- sessä korostettava. Yhteiskunnallisten ongelmien rat- 19122: elämän aloilla ja osaltaan lisäsivät työttömyyttä ja sen kaisu ja käsittely edellyttävät opetuksen sisällön uudis- 19123: seurausvaikutuksia. tamista tavalla, jossa oppimisen tavoitteena on oppi- 19124: Koulutuksen ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön laan oman keksimisen ja oivaltamisen kautta kehittää 19125: edistämiseksi lainsäädäntö mahdollistaa yritysten ja valmiutta omaksua ja ymmärtää asioita sekä kykyä 19126: muun elinkeinoelämän sekä alueen edustajien nimittä- soveltaa ja hyödyntää tietoa järkevällä tavalla. Opetuk- 19127: misen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatil- sen sisällön uudistaminen on kiireellinen haaste opet- 19128: listen oppilaitosten hallintoelimiin ja neuvottelukuntiin. tajankoulutukselle ja koko koulujärjestelmälle. Edus- 19129: Valtiontilintarkastajien mielestä yhteistoimintaa on kunta käsitteleekin parhaillaan koululainsäädännön 19130: edelleen syytä tehostaa. Syvällisten ja laajojen työelä- uudistamista koskevaa hallituksen esitystä. Valtionti- 19131: män uudistamisohjelmien, joita siirtyminen matalan lintarkastajien mielestä elinikäisen oppimisen yhtey- 19132: osaamisen tuotannosta korkean osaamisen tuotan- dessä on aiheellista korostaa ammatillisen ja yleissi- 19133: toon edellyttää, toteuttamiseksi on elinkeinoelämän vistävän aikuiskoulutuksen merkitystä ammattitaidon 19134: ja oppilaitosten vuorovaikutuksen oltava systemaattis- ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä avoimen sekto- 19135: ta ja vaikutettava opetuksen sekä tutkimus- ja kehitys- rin kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisessa. 19136: työn suuntaamiseen ja tehostamiseen elinkeinoelä- Kaikilla koulutusaloilla, ml. yrittäjyys ja tekniikka, on 19137: män kehittämisen edellyttämällä tavalla. Yhteistyötä korostettava myös humanistisia näkökohtia ja eettisiä 19138: lisäämällä on toimintaansa nopeasti laajantavan am- arvoja. 19139: 19140: 19141: 151 19142: Suomessa bruttokansantuote asukasta kohti kasvoi velvollisuuden huolehtia siitä, että varattomuus ei estä 19143: v. 1960-90 vain vähän enemmän {3,3 %) kuin OECD- opetuksen saamista. Lainsäätäjä on turvannut tämän 19144: maissa keskimäärin {3,2 %), vaikka samanaikaisesti in- säätämällä maksunomasta opetuksesta sekä opiskelu- 19145: vestointien osuus maassamme oli OECD-maiden kor- ajan toimeentulon turvaavasta opintotuesta. Koulutus- 19146: keimpia. Koulutusinvestointien nostaminen 1980-luvul- järjestelmien uudistamisen yhteydessä on noussut 19147: ta lähtien kansainväliseen huippuluokkaan oli perus- esiin lähinnä työnantajien lunastettavaksi tarkoitettu- 19148: teltua sikäli, että niillä pyrittiin kohottamaan aikuisvä- jen, valtion osittain rahoittamien koulutusseteleiden 19149: estömme koulutustasoa, joka osittain sodan jälkeisen käyttöönotto erityisesti elinikäisen oppimisen kannus- 19150: rakentamisen ja sotakorvausten vuoksi jäi kansainväli- timena ja rahoitusmuotona. Koulutuskohteita hyväk- 19151: sesti verrattuna alhaiseksi. Valtiontilintarkastajat ko- syessään valtio voisi kohdentaa koulutustukea tarve- 19152: rostavat, että jatkossa myös tulevaa kasvua tukevia harkinnan mukaan esim. uusille yrityksille tai pienelle ja 19153: koulutusinvestointeja on tarkasteltava suhteessa niis- keskisuurelle teollisuudelle. Valtiontilintarkastajat to- 19154: tä saataviin hyötyihin ja julkisen talouden rahoitusmah- teavat, että yhteiskunnan rakenteiden ja koulutusjär- 19155: dollisuuksiin. On huolehdittava siitä, ettei hitaasti vai- jestelmien muuttuminen lisää tarvetta kehittää uusia 19156: kuttavat, suuret koulutusinvestoinnit johda tulevina koulutusinvestointien rahoitus- ja tukimuotoja. Niiden 19157: vuosikymmeninä tarpeettomaan ylikoulutukseen ja in- tarkoituksenmukaisuuden arviointia ei voida sivuuttaa 19158: himillisen pääoman vajaaseen käyttöön. Tehdyt selvi- sillä, että ne ovat vastoin esim. maksuttomuuden peri- 19159: tykset osoittavat, etteivät peruskoulun, lukion ja amma- aatetta. 19160: tillisen koulutuksen säästöt ole vaikuttaneet ainakaan Valtiontilintarkastajat korostavat, että ehkäistäk- 19161: opetustoimen määrään merkittävästi. Myös koulutus- seen opintojen pitkittymistä yliopistojen pitäisi tehos- 19162: menojen kohdentamisessa ja erityisesti aikuiskoulu- taa ja systematisoida opintoneuvontaa ja -ohjausta 19163: tuksen laadussa työllistymisellä mitattuna on edelleen luomalla eri opintoaloille erilaisia opiskeluprosessin 19164: kehittämisen varaa. laatujärjestelmiä, joilla systemaattisesti kuvataan ja 19165: Julkisilla varoilla voidaan rahoittaa vain osa siitä arvioidaan opintojen etenemistä ja siihen vaikuttavia 19166: jatkuvasti lisääntyvästä koulutusinvestointien tarpees- tekijöitä, sekä lisäämällä inhimillisiä tukitoimia. Opinto- 19167: ta, jota nopeasti muuttuvattyötehtävät luovat. Valtion- jen tukeminen voisi olla yksi yliopistojen tuloksellisuus- 19168: tilintarkastajat katsovat, että kansainvälisen käytän- rahoituksen kriteeri. Koulutusjärjestelmäuudistuksiin 19169: nön mukaisesti elinkeinoelämän osuutta erityisesti liittyen valtiontilintarkastajat korostavat myös opinto- 19170: korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen sekä ammatilli- tuen jatkuvan arvioinnin merkitystä. Ennakkoluulotto- 19171: sen koulutuksen rahoittamisessa on pyrittävä lisää- masti tulisi selvittää, voitaisiinko opiskeluun liittyvää 19172: mään kehittämällä esim. verotuskohtelua. Tähän suun- epävarmuutta vähentää ja opiskelijoiden oikeudenmu- 19173: taan ilmeisesti edetään myös EU:n toimesta, sillä unio- kaista kohtelua parantaa esim. porrastamalla opinto- 19174: nissa selvitetään parhaillaan, miten sen jäsenmaissa lainan takaisinmaksu suhteessa tuloihin, sekä mitä toi- 19175: yksityiset ja julkiset koulutusinvestoinnit, neuvonta- ja mia markkinarahoitteisen järjestelmän muuttaminen 19176: rohkaisujärjestelmät sekä verotuskäytäntö ja kirjanpi- yhteiskunnan taholta edellyttäisi ja mitkä ovattällaisen 19177: tojärjestelmät poikkeavat toisistaan. järjestelmän vaikutukset. 19178: Suomalaiseen koulutuspolitiikkaan on kauan kuulu- Ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimakoulutuk- 19179: nut keskeinen periaate tasa-arvoisesta pääsystä kou- sen koordinoinnin tehostamista on käsitelty työminis- 19180: lutukseen. Perustuslaki asettaa Iainsäätäjälie yleisen teriön kertomusosuudessa. 19181: 19182: 19183: 19184: 19185: Opiskelijoiden valintajärjestelmä vistä suurista odotuksista. Tieto- ja koulutusyhteis- 19186: kuntaan on rakentunut sisään välttämättömyys 19187: Opiskelijavalintojen taustaa edetä koulutusuralla mahdollisimman pitkälle. 19188: Kansainväliset vertailut ja asennetutkimukset osoit- Koulutuksen kysyntä kasaantuu järjestelmän ylä- 19189: tavat, että koulutusta arvostetaan Suomessa edel- päähän ja tietyille koulutusaloille, joihin hakeutu- 19190: leen poikkeuksellisen paljon. Monet opiskelijava- minen on usein myös sukupuolisidonnaista. 19191: linnan erityispiirteet johtuvat koulutukseen liitty- Aloituspaikkojen lisäämisestä huolimatta niiden 19192: 19193: 19194: 152 19195: määrä ei ole riittänyt tyydyttämään kaikkien lahjak- riittävän ajoissa hakijoiden tiedossa ja että ne pysy- 19196: kaiden ja opinhaJuisten ylioppilaiden koulutustar- vät työmarkkinoiden nopeista muutoksista huoli- 19197: peita. Esimerkiksi taidealoilla hakijoita on jatkuvas- matta suhteellisen vakaina. Joustavuus ei saa mer- 19198: ti kymmenkertainen määrä opiskelupaikkoihin kitä sitä, että valintakriteerit vaihtelevat vuosittain. 19199: verrattuna. Kova kilpailu on myös lääketieteellisten Yksilön ja järjestelmän toimivuuden kannalta on 19200: alojen, oikeustieteen, psykologian ja liikuntatie- lisäksi oleellista, ettei valinnoissa arvioida hakijan 19201: teellisen alan opiskelupaikoista. Toisaalta lasken- samoja ominaisuuksia, tietoja ja taitoja moneen 19202: nallisesti koulutuspaikkoja on riittävästi ylioppilai- kertaan. 19203: den tarpeisiin. Valikoitumisen ohella kysymys on- Oppilaitosten katsannossa valintojen päätarkoi- 19204: kin ennen muuta mitoituksesta: Miten sovitetaan tuksena on saada valituksi lahjakkaimmat, alan 19205: yhteen koulutuspaikkojen kysyntä ja tarjonta. opintoihin motivoituneimmat ja soveltuvimmat 19206: Valikoitumiseen vaikuttaa myös se, miten opis- opiskelijat. 19207: kelijan taustayhteisö arvostaa koulutusta. Tutki- Opiskelijavalionoille ei myöskään saa antaa liian 19208: musten mukaan kotitausta, erityisesti vanhempien suurta merkitystä. Yksilön ja järjestelmän kannalta 19209: koulutus mutta myös sosioekonominen asema, on tärkeää, etteivät opiskelijoiden aiemmat valin- 19210: selittää edelleen voimakkaasti nuorten koulutus- ja nat muodosta ylipääsemätöntä estettä opintojen 19211: ura valintoja. jatkamiselle tai alan vaihdolle. Tässä mielessä kou- 19212: Opiskelijavalintoja on viime vuosina kehitetty lutusmuotojen, oppilaitosten ja koulutusasteiden- 19213: joustavammiksi. Oppilaitokset ovat saaneet enem- kin rajat ylittävä yhteistyö esim. korvaavien kurs- 19214: män päätösvaltaa opetuksen järjestämisestä ja va- sien ja opintojaksojen muodossa liittyy kiinteästi 19215: lintaperusteiden määrittelystä. Opiskelijoiden hen- opiskelijava!intoihin. Yliopistoissa tämä tarkoittaa 19216: kilökohtaiset valintamahdollisuudet ovat myös li- mm. joustavia sivuaineopintoja. 19217: sääntyneet. 19218: Pisimmälle joustavuutta on kehitetty yliopistois- Yliopistojen opiskelijavalinnat 19219: sa. Yliopistokoulutuksen valintajärjestelmän tun- Yliopistojen opiskelijavalinnat ovat olleet pitkään 19220: nuspiirteitä ovat autonomia opiskelijavalinnoissa, koulutuspoliittisen kehittämisen kohteena. Tällä 19221: hajautettu valintajärjestelmä, valintakokeiden kes- vuosikymmenellä on korostunut erityisesti valinto- 19222: keinen asema ja pääsykiintiö (numerus clausus). jen tekninen koordinaatio. Tähän ovat vaikuttaneet 19223: Lisäksi valintajärjestelmälle on leimallista yleinen ja mm. lisääntynyt kustannustietoisuus, koulutuksen 19224: melko väljä korkeakoulukelpoisuuden määrittely. tehokkuuden painottaminen sekä tietotekniikan 19225: Valintakokeet ovat tulleet myös sisällöllisesti moni- tarjoamat mahdollisuudet. Toisaalta valtakunnallis- 19226: puolisemmiksi. Yhä useammin käytetään haastat- ta koordinointia ja oppilasvirtojen keskitettyä oh- 19227: teluja, soveltuvuustestejä ja aineistokokeita. jailua ovat vaikeuttaneet yksilöiden ja oppilaitosten 19228: valintamahdollisuuksien lisääminen sekä työmark- 19229: Valintajärjestelmien arviointikriteerejä kinoiden nopeasti muuttuvat tarpeet. 19230: Opiskelijavalinnat voidaan nähdä tärkeänä opin- Koulutusjärjestelmän toimivuuden näkökulmas- 19231: toihin kiinnittymisen, opetuksen onnistumisen ja ta yliopistojen opiskelijavalintojen ongelmia ovat 19232: ammattiin kehittymisen edellytyksenä. Tässä kat- olleet mm. koulutuspaikkojen määrä, moninkertai- 19233: sannossa sääntelyn tulee kohdistua valintajärjestel- nen ja päällekkäinen koulutus, ylioppilaiden hidas 19234: män laatuun. Sen osatekijöitä ovat koulutuksen sijoittuminen jatko-opintoihin, päällekkäishakemi- 19235: tasa-arvo, hakijoiden oikeusturva, avoimuus, sel- nen ja -hyväksyminen, koulutuspaikkojen vajaa- 19236: keys, joustavuus ja samansuuntaisuus oppilaitok- käyttö ja valintojen monimutkaisuus. 19237: sen hyväksymien tulostavoitteiden kanssa. Valinta- Näihin ongelmiin on haettu ratkaisua tehosta- 19238: järjestelmien ja menettelytapojen pitää lisäksi vai- malla ylioppilastutkinnon käyttöä opiskelijavalin- 19239: kuttaa niin, että opiskelupaikat ovat tehokkaassa nassa, lisäämällä valintatiedotusta, parantamalla 19240: käytössä. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä, 19241: Opiskelijavalintojen onnistuneisuutta voidaan toteuttamalla tietyillä aloilla yhteisvalintaa, porras- 19242: arvioida lähtien yksityisen hakijan, oppilaitosten ja tamaHa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen va- 19243: työelämän näkökulmista sekä yleisistä koulutuspo- linta-aikatauluja sekä rakentamalla tietojärjestel- 19244: liittisista tavoitteista. Hakijoiden kannalta on tär- miä, joiden avulla voidaan seurata opiskelemaan 19245: keää, että valintakriteerit ovat yksiselitteisiä ja oi- hyväksyttyjen ja opiskelu paikan vastaanottaneiden 19246: keudenmukaisia. Valintamenettelyn tulee olla sijoittumista. Joustavilla sivuaineopinto-oikeuksil- 19247: avoin, ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Urasuunnitte- Ia, avoimen yliopiston kehittämisellä ja aiempien 19248: lu puolestaan edellyttää, että valintaperusteet ovat opintojen hyödyntämisellä osaksi tutkintoa on py- 19249: 19250: 19251: 153 19252: ritty vähentämään päällekkäishakemista, opinto- Ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmä 19253: alan vaihtamista ja keskeyttämisiä. Ammatillisten oppilaitosten yhteisvalinta on toimi- 19254: Opetusministeriön ja yliopistojen tulossopimuk- nut valtakunnallisena järjestelmänä vuodesta 1979 19255: siin sisältyvä periaate, jonka mukaan opiskelija voi lähtien. Siihen kuuluu vuosittain 1 000 oppilaitosta, 19256: vastaanottaa samana lukuvuonna vain yhden kor- 100 000 aloituspaikkaa ja 130 000-170 000 haki- 19257: keakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan, täh- jaa. Tavoitteena on ollut yksinkertaistaa koulutuk- 19258: tää mm. opiskelupaikkojen tehokkaaseen käyttä- seen hakeutumista, vähentää kustannuksia ja va- 19259: miseen ja ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien paaksi jääviä opiskelupaikkoja, poistaa päällek- 19260: aseman parantamiseen. Tämä periaate sisältyy käisvalintoja, edistää oppilaitosten välistä yhteis- 19261: myös uudistettuun yliopistolakiin. työtä sekä tehostaa tiedotusta ja ohjausta. Kerto- 19262: Selvitysmiehen kertomusvuoden tammikuussa musvuoden opiskelijavalintoja varten yhteishaku- 19263: valmistuneen muistion mukaan korkeakoulut kat- järjestelmä eriytettiin toisen asteen koulutusta sekä 19264: sovat, ettei valintamenettely aiheuta koulutuspaik- ammattikorkeakouluja ja opistoasteen koulutusta 19265: kojen tuhlausta tai vajaakäyttöä eikä ole pääasialli- koskeviksi järjestelmiksi. 19266: nen syy opintojen keskeyttämiseen tai opintoalan Ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmä 19267: vaihtoon. Yliopistoilla on rajalliset keinot hakijoi- perustuu lakiin (255/95) ja asetukseen (257 /95), 19268: den käyttäytymisen ohjaamiseen. Opiskelijavalin- jota sovellettiin ensimmäisen kerran otettaessa 19269: toihin liittyvät ongelmat voivat johtua myös mm. opiskelijoita 1.8.1996. Yhteishakujärjestelmä palve- 19270: opintouran valinnan epävarmuudesta ja opiskeli- lee ammattikorkeakouluopintoihin hakeutuvia, 19271: joiden kypsymättömyydestä. ammattikorkeakouluja ja muita oppilaitoksia sekä 19272: Muun muassa hakijoiden erilaiset taustat ja pyr- opetus- ja muuta hallintoa. Järjestelmän avulla tue- 19273: kijäiden lukuisuus ovat kuitenkin tehneet valin- taan myös valitsematta jääneiden hakeutumista 19274: noista monimutkaisia. Hakijoiden aiemman koulu- muuhun koulutukseen. 19275: menestyksen ja muiden ansioiden yhteismitallinen Opetusministeriö päättää väliaikaisten ammatti- 19276: vertailu on vaikeaa ja se on osaltaan johtanut korkeakoulujen valintaperusteista sekä yhteishaun 19277: valintakokeiden painottamiseen. Hakijan näkökul- aikataulusta, joka sovitetaan tarkoituksenmukaisel- 19278: masta perusongelma on koulutuspaikkojen kysyn- la tavalla yliopistojen opiskelijavalintaan. Valinnas- 19279: nän ja tarjonnan epäsuhta. sa tarvittavat tiedot tallennetaan ammattikorkea- 19280: Yliopistoihin hakevilla on erilaisen koulutuksen koulujen ja muiden oppilaitosten valintarekisterei- 19281: ja muiden tekijöiden vuoksi hyvin erilaisia tavoit- hin. 19282: teita, hakustrategioita ja niistä johtuvia valintoihin Opetushallitus vastaa yhteishaun valtakunnalli- 19283: kohdistuvia odotuksia. Kun koulutusaloilla, koulu- sesta toteutuksesta, koulutukseen hakeutumiseen 19284: tusohjelmilla ja tieteenaloilla on lisäksi erilaisia ja valintaan liittyvästä tiedotuksesta sekä antaa 19285: koulutuksellisia tavoitteitaan, on tarkoituksenmu- ohjeet yhteishaun alueellisesta toteutuksesta, josta 19286: kaista tehdä opiskelijavalinnatkin eriytetysti. Valin- lääninhallitukset ja niiden yhteishakutoimistot vas- 19287: tayhteistyötä on esim. tekniikan, biologian ja kieli- taavat. 19288: aineiden aloilla, luokanopettajan- ja lastentarhan- Ammattikorkeakoulut päättävät valintaperus- 19289: opettajankoulutuksessa, lääketieteellisillä aloilla teista, valintakokeiden järjestämisestä ja opiskeli- 19290: sekä kauppatieteellisellä alalla. jaksi ottamisesta. Kokonaisuudessaan ammattikor- 19291: Selvitysmiehen mukaan nykyinen yliopistojen keakoulujen yhteishaun tietojärjestelmä tukee ja 19292: valintajärjestelmä soveltuu verraten hyvin koulu- koordinoi ammattikorkeakoulujen valintaproses- 19293: tukseen valikoitumiseen. Yliopistojen autonomia sia. Sen sijaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulu- 19294: opiskelijavalinnoissa luo perustan yliopistoihin va- jen välisen koordinaation puute aiheuttaa vuosit- 19295: likoitumiselle myös vastaisuudessa. Valintakokei- tain samanaikaista useaan paikkaan hyväksymistä, 19296: den asemaa pidetään perusteltuna, vaikka toisaalta josta seuraa, ettei saatuja opiskelupaikkoja oteta 19297: myös ylioppilastutkinnon antamaa informaatiota vastaan. Koordinoinnin tehostamiseksi asetettiin 19298: pyritään käyttämään entistä monipuolisemmin hy- kertomusvuonna projektiryhmä, joka esitti, että 19299: väksi. Valintajärjestelmä tukee yliopistojen profiloi- yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin pe- 19300: tumista ja ottaa huomioon alojen väliset erot. Valin- rustamisen, kokeilun ja vakiinnuttamisen jälkeen 19301: tajärjestelmän sukupuolirakennetta tasapainotta- se sovitetaan yhteen ammattikorkeakoulujen yh- 19302: viin toimiin on kiinnitetty huomiota. Ammattikor- teishakujärjestelmään siten, että opiskelijapaikko- 19303: keakoulujen tulo osaksi korkeakoululaitosta on jen vastaanottamista voidaan seurata koko korkea- 19304: osaltaan helpottamassa koulutukseen hakeutumi- koululaitoksessa. 19305: seen kohdistuvaa painetta. 19306: 19307: 19308: 154 19309: Työmarkkinatuen ehdot ja opiskelijavalinnat moninkertainen haku aiheuttaa paljon opintojen 19310: Kertomusvuoden alusta voimaan tulleen lainmuu- keskeyttämisiä. 19311: toksen mukaan työmarkkinatukeen ei ole oikeutta Hakemisen käyttäminen työmarkkinatuen pe- 19312: ammatillista koulutusta vailla olevalla 18-19-vuo- rusteena lisäsi luonnollisesti yhteishaun hakijamää- 19313: tiaalla henkilöllä, joka on ilman hyväksyttävää syy- riä. jotkut lääninhallitukset pitivät tätä ongelmana 19314: tä kieltäytynyt, eronnut tai jättänyt hakeutumatta valinnan toimeenpanossa. Hakijajoukon kasvua ei 19315: hänelle soveltuvaan, sosiaaliset edut turvaavaan sinänsä voi pitää ongelmana, koska järjestelmän 19316: ammatilliseen koulutukseen. Jälkeenpäin ikärajaa tarkoituksena on ohjata nuoria ammatilliseen kou- 19317: nostettiin 24 vuoteen. lutukseen. Valinnan toteuttamiseen käytettävissä 19318: Lainmuutoksen tarkoituksena on ohjata työko- olevat voimavarat eivät kuitenkaan kertomusvuon- 19319: kemusta ja ammatillista koulutusta vailla olevat na vastanneet todellista työmäärää. 19320: nuoret ammatilliseen koulutukseen ja toisaalta pyr- Suurimman ongelman aiheuttaa tulkinta koulu- 19321: kiä vähentämään koulutuksen keskeyttämistä. tukseen hakeutumisesta. Erityisesti tämä koskee 19322: Kertomusvuoden hakukierroksella ongelmia ai- ylioppilaita, joiden tavoitteena on korkeakoulu- 19323: heutti laissa mainitun soveltavan koulutuksen tul- opinnot mutta jotka eivät pääse haluamaansa kou- 19324: kinta ja se, miten hakeutumatta jättäminen määri- lutukseen heti ylioppilastutkinnon jälkeen. Asiasta 19325: tellään. Valtaosa työvoimapiireistä ja -toimistoista ei ole tehty perusteellista selvitystä, mutta Helsin- 19326: on tulkinnut vaatimusta soveltuvaan koulutukseen gin yliopistosta saatujen tietojen mukaan esim. 19327: hakeutumisesta siten, että opiskelupaikkaa vaille Helsingin työvoimapiiri soveltaa samoja sääntöjä 19328: jäänyt nuori ei saa työmarkkinatukea, ellei hän ole myös yliopisto-opintoihin. 19329: hakenut yhteishaussa vähintään viittä ammatillisen Työmarkkinatuen ehtona on, että henkilö hakee 19330: koulutuksen opiskelupaikkaa. Hakijoiden kannal- vähintään kolmeen opiskelupaikkaan, osallistuu 19331: ta tämä tulkinta aiheutti paljon ylimääräistä työtä valintakokeeseen ja ottaa hyväksytyksi tullessaan 19332: sekä asetti erilaisiin oppilaitoksiin hakevat keske- paikan vastaan, riippumatta siitä, miten mieluisana 19333: nään eriarvoiseen asemaan. On arvioitu, että tämä hän pitää opintoalaa. Tuen ehdot ovat hankalia 19334: työmarkkinatuen myöntämisperusteisiin liittyvä yksilön ja oppilaitosten kannalta. 19335: 19336: 19337: 19338: 19339: Valtiontilintarkastajien mielestä toimia opiskelijoiden arvoisessa asemassa. Valtiontilintarkastajien mielestä 19340: valintajärjestelmien kehittämiseksi ja niiden koordi- lainsäädäntöä tulee kehittää näiden epäkohtien pois- 19341: noinnin tehostamiseksi on syytä kiirehtiä. Kehittämisen tamiseksi. 19342: yhteydessä tulee selvittää, voitaisiinko karsia opiskeli- Lisäksi valtiontilintarkastajat katsovat, että työ- 19343: joiden valintaan liittyvää kaupallista valmennuskurssi- markkinatuen opiskeluun hakeutumisvelvoite on risti- 19344: toimintaa, joka asettaa opiskelijoiksi pyrkijät eri arvoi- riidassa sen valtioneuvoston hyväksymän koulutuspo- 19345: seen asemaan taloudellisen aseman perusteella. Jär- liittisen tavoitteen kanssa, jonka mukaan päällekkäis- 19346: jestelmä saattaa syrjiä lahjakkaita ja vähävaraisia hakua ja koulutuspaikkojen turhaa käyttöä pyritään 19347: opiskelijoita, mikä ei ole tiedekuntienkaan edun mu- estämään. Joulukuussa 1995 hyväksytyssä Koulutuk- 19348: kaista. sen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen ke- 19349: Muuttamalla työmarkkinatukea koskevaa lakia py- hittämissuunnitelmassa ja yliopistojen tulossopimuk- 19350: rittiin mm. vähentämään koulutuksen keskeyttämistä. sissa on hyväksytty periaate, että opiskelija saa ottaa 19351: Arvioiden mukaan lain veivoitlama moninkertainen vastaan vain yhden opiskelupaikan yhtenä vuonna. 19352: haku on johtanut päinvastaiseen tulokseen. Lain tulkin- Useampien opiskelupaikkojen pakollinen hakeminen 19353: nanvaraisuuden takia hakeutumisvaatimus vaihtelee sopii huonosti yhteen tämän periaatteen kanssa. 19354: kolmen ja viiden koulutuspaikan välillä työvoimapiirin Useissa eurooppalaisissa yliopistoissa opiskelijat 19355: ja -toimiston harkinnan mukaan. Käytäntö on johtanut valitaan lopullisesti vasta kaikille halukkaille vapaan 19356: siihen, että työmarkinatuen hakijat ovat alueittain eri- ensimmäisen vuoden jälkeen. Järjestelmää kannate- 19357: 19358: 19359: 155 19360: taan sen vuoksi, että siinä opintopaikan valinta perus- surssien vuoksi valintajärjestelmää on vaikea toteuttaa 19361: tuu vankkaan tietoon ja kullekkin alalle sadaan kyvyk- suomalaisissa yliopistoissa. Sen sijaan opintoalan 19362: käimmät opiskelijat. Valtiontilintarkastajien saaman vaihtamista on syytä helpottaa esim. poistamalla tiede- 19363: selvityksen mukaan toimitila-, opetus- ja muiden re- kuntien välisiä rajoituksia. 19364: 19365: 19366: 19367: 19368: Kääntäjänkoulutus jen pääpaino on kääntämisessä. Varsinaisen kään- 19369: tämisen lisäksi opintojaksot käsittelevät kääntämi- 19370: Kääntäjänkoulutusta tarjoavat Helsingin yliopiston sen historiaa ja teoriaa, tekstianalyysia, terminolo- 19371: Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos, Joensuun yli- giaa, erikoisalojen kääntämistä sekä suullista ja 19372: opiston Savonlinnan kansainvälisen viestinnän lai- kirjallista viestintää. Syventävissä opinnoissa pe- 19373: tos, Tampereen yliopiston käännöstieteen laitos rehdytään kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuk- 19374: sekä Turun yliopisto. Lisäksi Vaasan yliopiston seen ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen lisäksi on 19375: humanistisessa tiedekunnassa voi nykykielten opiskelijalla oltava vähintään yksi sivuaine. Nykyi- 19376: opiskelussa suuntautua kääntämiseen. Koulutuk- sin sivuaineen valinta on melko vapaata, mutta 19377: sen tavoitteena on antaa pätevyys hyvää kieli- ja opiskelijat valitsevat useimmiten sivuaineekseen 19378: käännöstaitoa sekä kielellistä asiantuntemusta vaa- toisen vieraan kielen, koska Suomessa kääntäjän 19379: tiviin kansainvälisen viestinnän tehtäviin. Lisäksi ammatissa vaaditaan useamman kuin yhden vie- 19380: koulutus antaa teoreettiset ja metodologiset valmi- raan kielen taito. Suomen käännöstoimistojen lii- 19381: udet tutkimustyöhön. Koulutus johtaa joko huma- ton mielestä nykyisellään on vielä liikaa rakenteel- 19382: nististen tieteiden kandidaatin (HuK) tai filosofian lisia, lähinnä hallinnollisia esteitä, jotka estävät 19383: maisterin (FM) tutkintoon. Humanistisista ja luon- joustavan sivuainevalinnan jopa saman korkea- 19384: nontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen koulun sisällä. Liitto katsookin, että opiskelijoiden 19385: (221/1994) mukaan koulutuksen laajuus on 120 mahdollisuuksia valita sivuaineensa eri tiedekun- 19386: opintoviikkoa HuK-tutkinnon ja 160 opintoviikkoa nista ja yli korkeakoulurajojen tulisi edelleen pa- 19387: FM-tutkinnon osalta, ja opinnot voi suorittaa 3-5 rantaa. 19388: vuodessa. Perustutkinnon jälkeen on mahdollisuus Pää- ja sivukielen opintoihin kuuluu myös kieli- 19389: ja valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen. harjoittelu eli vähintään 1-2 kuukauden mittainen 19390: Opiskelijoita kääntäjänkoulutukseen valitaan oleskelu kielialueella. Opiskelijoilla on nykyisin 19391: pääsykokeitten kautta vuosittain 15-40 kuhunkin mahdollisuus lähteä ulkomaisiin korkeakouluihin 19392: pääaineeseen, joita laitoksissa on 3-4. Opinnot opiskelemaan erityisesti yliopistojen solmimien 19393: jakautuvat perus-, aine- ja syventäviin opintoihin monenkeskisten tai kahdenvälisten yhteistyöohjel- 19394: sekä pro gradu -tutkielmaan. Perusopinnoissa kes- mien avulla. 19395: kitytään käytännön kielitaidon parantamiseen ja Kääntämisen ja tulkkauksen alalta valmistui tut- 19396: kielialueen kulttuurin tuntemukseen. Aineopinto- kintoja v. 1995 ja 1996 seuraavasti: 19397: 19398: 19399: 19400: Helsingin yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Joensuun yliopisto Yhteensä 19401: 1995 1996 1995 1996 1995 1996 1995 1996 1995 1996 19402: HuK 22 18 9 9 4 5 - - 35 32 19403: FM 15 20 33 56 27 31 31 60 106 167 19404: FL - - - - 1 3 - - 1 3 19405: FT - - - - 1 - 1 - 2 - 19406: 19407: 19408: 19409: 19410: 156 19411: Vaasan yliopiston humanistisesta tiedekunnasta kulttuurien opetukseen sekä kääntäjien ja tulkkien 19412: valmistui tutkintoja seuraavasti: v. 1995 HuK-tut- täydennyskoulutukseen. Yksikkö vastaa mm. val- 19413: kintoja 6, FM-tutkintoja 30, FL-tutkintoja 6 ja FT- takunnallisesta asioimistulkkikoulutuksesta. 19414: tutkintoja 2 sekä v. 1996 HuK-tutkintoja 5, FM- Kääntäjänkoulutuslaitoksen pääaineet ovat eng- 19415: tutkintoja 78, FL-tutkintoja 2 ja FT-tutkintoja 4. lanti, ruotsi ja venäjä. Sivuaineena laitoksessa voi 19416: Arviolta 25-30 o/o HuK- ja FM-tutkinnoista on opiskella pääkielten lisäksisaksaaja suomea. Myös 19417: kääntämiseen liittyviä. kieliteoriaa ja kääntämistä voi opiskella pää- ja 19418: Virallisista kääntäjistä säädetään laissa (1148/88) jatkotutkintoaineena. Perinteiset erikoistumisalat 19419: ja asetuksessa (626/89). Oikeuden toimia virallise- laitoksessa ovat tekniikka, kauppa sekä laki ja 19420: na kääntäjänä antaa kääntäjien tutkintolautakunta. hallinto. Nykyisin erikoisalojen syventäviä kursseja 19421: Vaatimuksena ei ole korkeakoulussa tai muualla järjestetään myös ympäristönsuojelussa ja lääketie- 19422: suoritettu kääntäjäntutkinto, vaan tutkintolauta- teessä. Muun muassa televisioon ja kustantajiin 19423: kunnan toimeenpaneman tutkinnon läpäiseminen. solmittujen hyvien suhteiden ansiosta opiskelijoilla 19424: Tutkinto suoritetaan käännöksenä kielestä toiseen, on mahdollisuus harjoitella kääntämistä aidoissa 19425: ja se käsittää kaksi osatehtävää, joista toisella osoi- tehtävissä. Laitoksessa on suomennettu jo n. 20 19426: tetaan yleiskielen taito ja toisella erikoisalan taito. jännitysromaania ja TV-sarjoja käännetään. 19427: Vuonna 1993 asetettiin filologia-aineiden ja 19428: Helsingin yliopiston Kouvolan kääntäjänkoulutus- kääntäjänkoulutuslaitoksen edustajista koottu työ- 19429: laitos ryhmä professori Lindstedtin johdolla pohtimaan 19430: Kouvolassa kääntäjiä on koulutettu 25 vuoden Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksen ja Helsingin 19431: ajan. Vuonna 1981 tutkinnonuudistuksen yhtey- vastaavien kieliaineiden opetuksen tavoitteita, si- 19432: dessä Kouvolan kieli-instituutti liitettiin Helsingin sältöjä ja yhteensovittamista. Lindstedtin työryh- 19433: yliopiston historiallis-kielitieteellisen osaston aine- män työtä jatkoi v. 1994 ns. resurssityöryhmä, joka 19434: laitokseksi. Kolmivuotinen diplomikielenkääntäjän ehdotti, että kääntäjänkoulutus- ja filologia-aineet 19435: tutkinto muutettiin tuolloin 160 opintoviikon kor- yhdistettäisiin kielittäin. Kouvolassa suoritettaisiin 19436: keakoulututkinnoksi. Nykyisin Kouvolan kääntä- HuK-opinnot, FM-opinnot voitaisiin suorittaa Hel- 19437: jänkoulutuslaitos kuuluu Helsingin yliopiston hu- singissä. Tiedekuntaneuvosto hylkäsi esityksen. 19438: manistiseen tiedekuntaan. Maaliskuussa 1995 opetusministeriö asetti selvi- 19439: Laitoksen sijainti Kouvolassa on jonkin verran tysmies Lauri Carlsonin laatimaan selvityksen kor- 19440: vaikeuttanut laitoksen toimintaa ja kehittymistä keakoulujen kieltenopetuksesta ja arvioimaan 19441: yliopiston laitoksena. Etäisyys Helsingistä on mm. muutosten tarpeen kielenopetuksen ja -tutkimuk- 19442: hankaloittanut laitoksen ulkopuolisen sivuaineen sen kehityksen, yleisen kansainvälistymisen ja Suo- 19443: valintaa. Vuosittain noin kolmasosa hyväksytyistä men ED-jäsenyyden pohjalta sekä tekemään ehdo- 19444: opiskelijoista jättää tulematta, ja monet siirtyvät 2- tukset korkeakoulujen kieltenopetuksen tehok- 19445: 3 vuotta opiskeltuaan Helsinkiin. Opintojen kes- kaaksi järjestämiseksi ja opetustarjonnan kehittämi- 19446: keyttäminen on yleistä ja valmistumisluvut alhaiset. seksi. Mietintö Ammattien kielet ja kielten ammatit 19447: Kertomusvuoden lopussa laitoksessa oli opiske- (OPM 33/1995) valmistui joulukuussa 1995. Ope- 19448: lijoita yhteensä 455. Opiskelijoista n. 40 o/o tulee tusministeriön ja Helsingin yliopiston välisessä tu- 19449: pääkaupunkiseudulta ja 40% Kouvolan ympäris- lossopimuksessa vuosille 1997-2000 sovittiin, että 19450: töstä. Kääntäjänkoulutuslaitokselle Helsingin yli- yliopisto selvittää Kouvolan kääntäjänkoulutuslai- 19451: opiston tulossopimuksessa 1995 asetettu tutkinto- toksen aseman selvitysmiehen ehdotusten pohjal- 19452: jen määrän tavoite saavutettiin kertomusvuonna. ta. 19453: Jatkotutkintoja ei kertomusvuonna valmistunut. Kertomusvuoden huhtikuussa rehtori asetti teh- 19454: Jatkotutkintojen keskimääräksi v. 1997-2000 arvi- tävään työryhmän. Työryhmä jätti selvityksensä ja 19455: oidaan yksi tutkinto vuodessa. ehdotuksensa rehtorille kertomusvuoden marras- 19456: Kääntäjänkoulutuslaitos toimii Kouvolan kau- kuussa. Se päätyi ehdottamaan, että Kouvolan 19457: pungin v. 1992 saneeraamissa hyvin varustetuissa kääntäjänkoulutuslaitos jatkaa toimintaansa huma- 19458: tiloissa. Laitoksella on oma kirjasto, paikallisverkko nistisen tiedekunnan laitoksena (nimi muuttuu 19459: ja atk-luokka. Tietoliikenneyhteydet ovat hyvät, Helsingin yliopiston käännöstieteen laitokseksi), 19460: käytössä on nopea ATM-verkkoyhteys. Tulkkaus- mutta lisää huomattavasti yhteistyötään yliopiston 19461: varustukset tarjoavat mahdollisuuden tulkkikoulu- muiden kieliaineiden kanssa. Syksyllä 1997 on 19462: tukseen kaikilla tasoilla. Samassa rakennuksessa käynnistynyt Ammattikielten ja kääntämisen opin- 19463: toimii Helsingin yliopiston Kouvolan koulutus- ja tokokonaisuus (AKO). Sen tavoitteena on tarjota 19464: kehittämiskeskus. Se on erikoistunut kielten ja Helsingissä kääntämisen ja tulkkauksen teoria- ja 19465: 19466: 19467: 157 19468: menetelmäaineiden perusopinnot sekä tukea rohkaistu käännöstieteen opiskelijoiden vapaata ja 19469: kääntämisen ja tulkkauksen tutkielma- ja jatko- monipuolista sivuaineiden valintaa. Opiskelijat 19470: opintoja. Näin voidaan hyödyntää Helsingin yli- voivat valita sivuaineeksi esim. yhteiskuntatieteet, 19471: opiston maan laajinta kieliaineiden opetustarjontaa taloustieteet, tietojenkäsittelyn tai teknillisen kor- 19472: ja monipuolistaa kääntäjänkoulutuksen ainevali- keakoulun aineet. 19473: koimaa. Laitosten välisen yhteistyön koordinoijana Yliopiston ja opetusministeriön tulossopimus- 19474: toimii ammattikielten ja käännösviestinnän opinto- luonnoksen 1997 mukaan yliopisto selvittää kielten 19475: kokonaisuuden neuvottelukunta. Se antaa suosi- ainelaitosten ja käännöstieteen laitoksen integroin- 19476: tuksia ammattikieliin ja kääntämiseen myönnetty- timahdollisuudet. Rehtori on asettanut kieliainei- 19477: jen projektivarojen käytöstä, sopii yhteisestä ope- den yhteistyön koordinaatioryhmän, jonka tehtävä 19478: tuksesta ja opetustiloista sekä edustaa ammattikiel- on luoda filologia-aineiden sekä kääntämisen ja 19479: ten ja kääntämisen projekteja tiedekuntaan ja mi- tulkkauksen oppiaineiden yhteistyömalli. Tavoit- 19480: nisteriöön päin. Suomen käännöstoimistojen liiton teena on, että nykyisiä resursseja suuntaamalla 19481: mielestä Helsingin yliopiston käynnistämä opinto- toteutetaan nykyaikainen kieliammattilaisten kou- 19482: kokonaisuushanke on kääntäjänkoulutuksen ke- lutus sekä sivuaineopiskelijoille tarkoituksenmu- 19483: hittämisen kannalta onnistunut ratkaisu. kaiset opintokokonaisuudet ja -ohjelmat. Tarkoitus 19484: on säilyttää oppiaineet ja laitokset ennallaan, mutta 19485: Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän käyttää kielittäin ja mahdollisesti erikoisaloittain 19486: laitos opettajia yli oppiainerajojen. Koordinaatioryhmä 19487: Savonlinnassa toimivassa kansainvälisen viestin- on päätynyt esittämään laitoksille yhteistyöryhmiä, 19488: nän laitoksessa on mahdollista suorittaa kääntämi- joiden tehtävä olisi jäsentää nykyisten opetussuun- 19489: sen ja tulkkauksen koulutusohjelma pääaineena nitelmien pohjalta konkreettinen toteutus ottaen 19490: englannin, saksan tai venäjän kieli. Laitoksessa voi huomioon koordinaatiotyöryhmän esitykset. Ope- 19491: suorittaa perus- ja aineopinnot ruotsin kielen kään- tusministeriön mukaan Tampereella näyttää olevan 19492: tämisessä ja tulkkauksessa sekä perusopinnot ja pa- löydettävissä yhteistyömalli, joka täyttää opetusmi- 19493: nin kielessä ja kulttuurissa, kieliteoriassa ja kääntä- nisteriön tavoitteet. 19494: misessä, käännösviestinnän suomessa sekä viestin- 19495: nässä ja kulttuurissa. Opiskelija voi valita sivuai- Turun yliopisto 19496: neensa myös toisesta suomalaisesta tai ulkomaises- Humanistisen tiedekunnan laitoshallinnon uudis- 19497: ta yliopistosta. Opiskelijat valitsevat nykyisin yhä tuksen yhteydessä v. 1995 kääntämisen oppiaineet 19498: enemmän sivuaineikseen muita kuin kieliaineita. yhdistettiin vastaaviin kielten laitoksiin. 19499: Sivuainevalikoimaa monipuolistavat Joensuun yli- Pää- ja sivuaineeksi on mahdollista valita eng- 19500: opiston Savonlinnan täydennyskoulutusyksikön ja lanti, saksatai ranska ja vuodesta 1998lähtien myös 19501: Savonlinnan kesäyliopiston tarjonta. Täydennys- espanja. Oppiaineet ovat edelleen säilyneet itsenäi- 19502: koulutusyksikkö tarjoaa yrittäjyysopintoja ja mat- sinä, mutta englantia lukuun ottamatta perusopin- 19503: kailun korkeakouluopintoja. Kesäyliopiston kautta not ovat kielten opiskelijoille ja kääntäjiksi erikois- 19504: on voinut suorittaa esim. kansainvälisen liiketoi- tuville yhteiset. Kääntämisen aineiden välistä yh- 19505: minnan sekä juridiikan opintoja. Savonlinnan laitos teistoimintaa koordinoi kääntämisen ja tulkkauk- 19506: on pystynyt luomaan toimivat kansainväliset yh- sen keskus, joka järjestää myös konferenssitulk- 19507: teydet. kien erikoistumiskoulutuksen. 19508: Laitoksen virkarakenne mahdollistaa täysipai- 19509: noisen tieteellisen jatkokoulutuksen. Laitoksesta Vaasan yliopisto 19510: on valmistunut 1 tohtori ja 7 lisensiaattia. Joensuun Vaasan yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 19511: yliopistolla ei ole suunnitelmia kääntäjänkoulutuk- kielten opetus ja kääntäjänkoulutus on alusta läh- 19512: sen liittämisestä nykyistä tiiviimmin kieliaineiden tien integroitu keskenään siten, että kielten opiske- 19513: yhteyteen. lijoilla on mahdollisuus erikoistua kääntämiseen ja 19514: tulkkaukseen. Tiedekunta vastaa lisäksi muiden 19515: Tampereen yliopiston käännöstieteen laitos alojen opiskelijoille tarkoitetusta kieltenopetukses- 19516: Laitos on hallinnollisesti muista kieliaineista erilli- ta, joka muualla vastaa kielikeskusopetusta. Pääai- 19517: nen, vaikka sijaitseekin filologioiden kanssa sa- neet ovat englanti, nykysuomi, modern finska, 19518: moissa tiloissa. ruotsi ja muut pohjoismaiset kielet, modernsmålet 19519: Pääaineeksi on mahdollista valita englanti, saksa svenska, saksa ja tyska. Vaasan yliopistossa huma- 19520: tai venäjä ja kielistä sivuaineeksi mainittujen lisäksi nistinen tiedekunta on erikoistunut kääntämisen ja 19521: ruotsi. Tampereella on perinteisesti korostettu ja ammattikielten tulkkaukseen ja opetukseen. 19522: 19523: 19524: 158 19525: Tulkkauksen opetus Asioimistulkkikoulutus 19526: Yliopistojen tulkkikoulutus Asioimistulkkausta opetetaan Tampereen yliopis- 19527: Kaikissa kääntäjänkoulutusyksiköissä järjestetään ton käännöstieteen laitoksessa. Lisäksi koulutusta 19528: myös tulkkausopetusta. Siihen sisältyy teoreettisia annetaan yliopistojen täydennyskoulutuskeskuk- 19529: opintoja ja käytännön harjoituksia sekä konsekutii- sissa. Koulutus on suunniteltu ennen kaikkea pa- 19530: vi- että simultaanitulkkauksessa. Kussakin laitok- kolaisten vastaanoton tarpeisiin. Pisimpään asioi- 19531: sessa tulkkausopetusta on tarjolla neljässä kielessä. mistulkkausta on opetettu Helsingin yliopiston 19532: Tulkkauskieliä ovat englanti, saksa, venäjä, ruotsi Kouvolan koulutus- ja kehittämiskeskuksessa. 19533: ja muut pohjoismaiset kielet, ranska ja espanja. Myös Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 19534: Tulkkausopetuksen laajuus vaihtelee laitoksittain Rovaniemen yliopiston täydennyskoulutuskeskus 19535: ja aineittain. Tutkintoon sisältyvien tulkkausopin- ja Kuopion aikuiskoulutuskeskus ovat järjestäneet 19536: tojen laajuus voi opiskelijan valinnan ja yliopiston asioimistulkkauksen peruskursseja. Kehitteillä on 19537: tarjonnan mukaan vaihdella muutamasta opinto- asioimistulkin ammattitutkinto, joka antaa pätevyy- 19538: viikosta opintokokonaisuuteen (20 ov/40 ov). den toimia asioimistulkin tehtävissä. Tutkinnon voi 19539: Opiskelijat voivat myös proseminaareissaan ja pro suorittaa alan koulutusta tai työkokemusta hankki- 19540: gradu -tutkielmissaan käsitellä tulkkaukseen liitty- nut henkilö. Opetushallitus asetti kertomusvuonna 19541: viä aiheita. Opetusministeriön tulkkikoulutustyö- asioimistulkin ammattitutkinnon tutkintotoimikun- 19542: ryhmän muistiossa vuodelta 1993 arvioidaan, että nan, jonka tehtävänä on vastata asioimistulkkien 19543: Suomessa valmistuu vuosittain n. 20 konferenssi- tutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta. Toimi- 19544: tulkin perustaidot omaavaa filosofian kandidaattia. kunta päätti v. 1997 myöntää oikeuden tutkinnon 19545: järjestämisestä Tampereen yliopiston käännöstie- 19546: Konferenssitu lkkie n erikoistumiskoulutus teen laitokselle, jossa on nyt suunnitteilla ensim- 19547: Suomen liittyminen Euroopan unianiin lisäsi suo- mäinen näyttökoe. 19548: menkielentaitoisten konferenssitulkkien tarvetta 19549: sekä ED:n toimielimissä että Suomessa. Vuoden Kansainvälistymisen vaikutus kääntäjänkoulutuk- 19550: 1995 alusta lähtien Turun yliopiston kääntämisen ja seen 19551: tulkkauksen keskuksessa on opetusministeriön eri- Suomen liittyminen Euroopan unianiin lisäsi kään- 19552: tyismäärärahan turvin järjestetty konferenssitulk- täjien ja tulkkien tarvetta huomattavasti. Tällä het- 19553: kien erikoistumiskoulutus. Perusvaatimuksena kellä unionissa on 11 virallista kieltä. ED:n mahdol- 19554: koulutukseen hyväksyttäviltä on ylempi korkea- linen laajeneminen voi lisätä virallisten kielten 19555: koulututkinto. Sitä vaaditaan esim. ED:n vakinaisis- määrää jopa kahteenkymmeneen. Käännöksiä tuo- 19556: sa tulkinviroissa. Koulutus on 8 kuukauden mittai- tetaan yli miljoona sivua vuosittain. Suomen osuus 19557: nen ja 40 opintoviikon laajuinen ja siihen sisältyy tästä on n. 90 000 sivua. ED:n 1 500 kääntäjästä on 19558: 3--6 viikon harjoittelujakso ED:n toimielimissä. suomalaisia 100. Vakinaisiasuomen kielen tulkkeja 19559: Vuonna 1997 koulutukseen on saatu lisärahoitusta Suomella on ED:n palveluksessa 13. Kääntäjien 19560: Euroopan komissiolta. palvelukseenotto tapahtuu virkakilpailujen kautta. 19561: Kilpailukierros kestää puolisentoista vuotta. 19562: EU-tulkkien koulutus Kääntämisessä ei ole kyse pelkästään kääntäjien 19563: Poikkeuksellisen paljonsuomenkielestä Euroopan määrästä vaan myös käännösten laadusta. Euroop- 19564: valtakieliin tulkkaavia tarvitaan vuoden 1999 jälki- palaiset kääntäjäjärjestöt ja kääntäjänkoulutuslai- 19565: puoliskolla, jolloin Suomi toimii ED:n puheenjoh- tokset ovat perustaneet ns. POSI-projektin (Praxis- 19566: tajamaana. Helsingin yliopiston Vantaan täyden- orientierte Studieninhalte ftir die Ausbildung von 19567: nyskoulutuskeskus aloitti toukokuussa 1997 ei- Dbersetzern und Dolmetschern). Se tähtää mm. 19568: suomalaisten ED-tulkkien suomenkielen koulutus- yhteisten kriteerien luomiseen kääntämisen ja tulk- 19569: hankkeen. Tavoitteena on kouluttaa 30 ED-tulkkia kauksen laadunvaivannalle ja kääntäjien ja tulkki- 19570: suomenkieltä taitaviksi ED:n Suomen puheenjoh- en koulutukselle. Suomeen perustettiin POSI-ko- 19571: tajakauden alkuun mennessä. Tällä hetkellä koulu- mitea keväällä 1997. Opetusministeriö on myöntä- 19572: tukseen osallistuu 22 opiskelijaa. Joensuun yliopis- nyt komitean toiminnalle apurahan. 19573: ton kansainvälisen viestinnän laitoksessa käynnis- 19574: tyy Suomalaisten venäjän kielen tulkkien asiantun- Ranskan kielen asema 19575: tijakoulutus Suomen, Venäjän ja ED-suhteiden tar- ED-jäsenyyden vuoksi lisääntyi erityisesti ranskan- 19576: peisiin -projekti. Opiskelijat valitaan kevätlukukau- kielentaitoisten tarve sekä ED:n organisaatioissa 19577: della 1998. Koulutus käynnistyy syksyllä 1998 ja on että Suomen valtionhallinnossa, koululaitoksessa ja 19578: täydennyskoulutusta. Projekti tukee myös muiden yksityisellä sektorilla. Opetusministeriö asetti ke- 19579: kielten tulkkauksen opetusta. 19580: 19581: 159 19582: väällä 1994 työryhmän selvittämään ranskan kie- opiskella sivuaineena, ja opintoihin sisältyy kään- 19583: len, kulttuurin, kääntämisen ja tulkkauksen ope- nöskursseja. Venäjän kieltä ja kirjallisuutta voi opis- 19584: tuksen laajentamista Helsingin ja Turun yliopistois- kella pääaineena Helsingin, Jyväskylän, Joensuun, 19585: sa. Työryhmä arvioi suurimman kääntäjien ja tulk- Tampereen ja Turun yliopistossa sekä Åbo Akade- 19586: kien tarpeen ajoittuvan vuoden tai kahden sisälle missa. Opetusministeriön tulkkikoulutustyöryh- 19587: EU:iin liittymisestä. män muistiossa (17:1993) tilanne arvioitiin venäjän 19588: Molemmissa yliopistoissa on vuodesta 1995 asti kielen osalta tyydyttäväksi. 19589: noudatettu laajennettua sisäänottoa ranskan kielen Vuonna 1994 opetusministeriö päätti laatia Ve- 19590: osalta. Helsingin yliopistolle opetusministeriö on näjää koskevaa opetusta ja tutkimusta varten tavoi- 19591: myöntänyt lisävaroja ranskan kielen opetuksen teohjelman. Työtä ohjaamaan ja koordinoimaan 19592: laajentamiseksi ja ranskan kielen kääntäjälinjan asetettiin syyskuussa ohjausryhmä, ja työryhmän 19593: perustamiseksi. Samoin Turun yliopistolle on muistio valmistui vuoden 1994 lopussa. 19594: myönnetty lisärahoitusta ranskan kielen opetuksen Ohjausryhmän mielestä venäjän kielen suosiota 19595: lisäämiseen ja konferenssitulkkikoulutuksen aloit- tulee kohentaa koulutusjärjestelmän kaikilla tasoil- 19596: tamiseen. Tällä hetkellä ranskaa voi opiskella kään- la. Kehittämistoimet on suunnattavavenäjänkielen 19597: täjänkoulutuksessa Turussa ja Helsingissä, pääai- ja kulttuurin opetuksen kiinnostavuuden lisäämi- 19598: neena Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa seen. Tavoitteena on opetuksen varhaisen aloitta- 19599: sekä Åbo Akademissa. Sivuaineena ranskaa voi misen edistäminen esikouluiässä ja peruskoulussa. 19600: opiskella Oulun, Tampereen ja Vaasan yliopistois- Lukiossa pyritään lisäämään venäjän kielen valin- 19601: sa. Opetusministeriön mielestä koulutusta ei ole taa informaation ja oppilaitosten välisen yhteistyön 19602: tarpeen laajentaa uusiin yliopistoihin, sen sijaan avulla. Lisäksi ohjausryhmä esittää, että venäjän 19603: ranskan kielen asemaa tulee vahvistaa kaikilla kou- kielen opettajien jatkokoulutusmahdollisuuksia 19604: lutustasoilla. parannetaan mm. stipendejä lisäämällä ja opetta- 19605: Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän janvaihtoa tukemalla. 19606: laitoksessa Savonlinnassa käynnistyi kertomusvuo- Syksyllä 1995 käynnistyi Venäjää koskevaan 19607: den syksyllä ranskan kielen opetuksen alueellisen opetuksen ja tutkimuksen tavoiteohjelmaan liittyvä 19608: kehittämisen projekti Euroopan unionin sosiaali- kolmivuotinen kehittämishanke, Venäjä-pilottiop- 19609: rahaston ja opetusministeriön tuella. pilaitosprojekti. Hankkeeseen osallistuu kahdek- 19610: san oppilaitosryhmää. Kukin pilottioppilaitos toi- 19611: Venäjän kielen asema mii alueensa osaamiskeskuksena, jolla on Venä- 19612: Samalla kun ranskan kieli on lisännyt suosiotaan, jään liittyvää yhteistyötä alueensa tai toimialansa 19613: on venäjän kielen suosio jatkuvasti laskenut. yritysten kanssa. Jokaisessa pilottioppilaitoksessa 19614: Venäjän kielen opiskelijoiden osuus on varsin järjestetään venäjänopetusta sekä opiskelijoille että 19615: pieni verrattuna muihin meille tärkeisiin kieliin. henkilökunnalle. 19616: Peruskoulussa ja lukiossa venäjän suosio on laske- Kertomusvuoden huhtikuussa aloitti toimintan- 19617: nut huomattavasti. Esimerkiksi lukiossa venäjää sa kieltenopetuksen monipuolistamishanke (KIM- 19618: opiskeli v. 1991 B2- tai C-kielenä vielä 1 800 MOKE). Sen tavoitteena on kielitarjonnan ja -valin- 19619: lukiolaista, mutta v. 1995 enää vain 270. Myöskään tojen monipuolistaminen. Etenkin pyritään löytä- 19620: korkeakouluopiskelijat eivät käytä täysimääräisesti mään keinoja ranskan, saksan ja venäjän kielen 19621: kielikeskusten venäjänopetuksen tarjontaa. opiskelun lisäämiseksi koko koulutusjärjestelmäs- 19622: Yliopistollista kääntäjän- ja tulkinkoulutusta on sä. Lisäksi halutaan kehittää kieltenopetuksen sisäl- 19623: tarjolla venäjän kielessä Helsingin yliopiston Kou- töä, työtapoja ja oppimistulosten arviointia. Hanke 19624: volan kääntäjänkoulutuslaitoksessa, Joensuun yli- etenee pilottiverkostona, johon Opetushallitus 19625: opiston Savonlinnan kansainvälisen viestinnän lai- valitsi hakemusten perusteella 38 erikokoista ja 19626: toksessa ja Tampereen yliopiston käännöstieteen -tyyppistä kuntaa sekä lähes 250 oppilaitosta eri 19627: laitoksessa. Vaasan yliopistossa venäjän kieltä voi koulutusasteilta. 19628: 19629: 19630: 19631: 19632: 160 19633: Perustamisestaan lähtien kääntäjänkoulutus on ollut tutkintoja valmistuu Suomessa kääntämisen alalta 19634: useasti uudelleenjärjestelyjen kohteena. Kääntäjän- vuosittain niukasti. Jatkotutkintojen suorittamisen 19635: koulutusyksiköiden karsimiseksi on tehty aloitteita edistämiseen ja käännöstieteen kehittämiseentieteen- 19636: vuodesta 1993 lähtien. Viime vuosina tehtyjen selvitys- alana tulisi valtiontilintarkastajien mielestä kiinnittää 19637: ten perusteella ei karsintaan kuitenkaan ole päädytty, entistä enemmän huomiota, jotta pätevien opettajien 19638: vaan on pidetty tarkoituksenmukaisena integroida saatavuus voidaan turvata tulevaisuudessa. 19639: kääntäjänkoulutus aiempaa tiiviimmin muuhun kieli- Suomen liittyminen Euroopan unianiin lisäsi rans- 19640: koulutukseen. Näin on pyritty purkamaan päällekkäi- kankielentaitoisten tarvetta Suomessa huomattavasti. 19641: syyksiä ja edistämään kieliaineista valmistuneiden Ranskan kielen opetusta on laajennettu myös kääntä- 19642: työllistymistä. jänkoulutuksessa. Yhtenä Suomen vahvuuksista 19643: Nopean kansainvälistymisen, Euroopan yhdenty- EU:ssa pidetään Venäjää koskevaa osaamista ja tunte- 19644: miskehityksen ja EU:n mahdollisen laajenemisen vuok- musta. Tämän osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämi- 19645: si kääntäjiä ja tulkkeja tarvitaan yhä enemmän. Valtion- sessä venäjän kielen taidolla on tärkeä merkitys. Val- 19646: tilintarkastajat katsovat, että tämän vuoksi on tarpeen tiontilintarkastajat pitävät tarkoituksenmukaisina niitä 19647: säilyttää nykyiset kääntäjänkoulutusyksiköt vastakin. toimia, joihin ranskan kielen opetuksen laajentamisek- 19648: On tärkeää samalla edelleen lisätä sekä eri oppilaitos- si sekävenäjänkielen kiinnostavuuden lisäämiseksi ja 19649: ten välistä että niiden sisäistä yhteistyötä, jotta voitai- viime vuosina suuresti laskeneen suosion parantami- 19650: siin turvata mahdollisimman joustava koulutus ja moni- seksi on ryhdytty. Hankkeita tulee seurata tiiviisti ja 19651: puolinen kielivalikoima sekä parantaa mahdollisuuksia kehittää edelleen yhteiskunnan muutokset ja työelä- 19652: valita sivuaine eri tiedekunnista. män tarpeet huomioon ottaen. 19653: Valtiontilintarkastajat painottavat työharjoittelun Valtiontilintarkastajat toteavat lisäksi, että EU:n toi- 19654: tärkeyttä koulutuksessa. On tarpeen tukea kääntäjän- mielimistä tulevien käännösten laatu on saanut julki- 19655: koulutusyksiköissä jo käytössä olevia työharjoittelu- suudessa runsaasti kielteistä huomiota. Käännösten 19656: muotoja sekä kehittää niitä niin, että ne mahdollisim- laadun varmistamiseen olisi syytä kiinnittää erityistä 19657: man hyvin hyödyttävät sekä opiskelijaa että toimek- huomiota myös koulutuksen keinoin edistämällä EU:n 19658: siantajaa. palvelukseen tähtäävien kääntäjien lisäkoulutus- ja 19659: Kääntäjänkoulutuksen ja varsinkin tulkkauksen työharjoittelumahdollisuuksia. 19660: opetuksen alalla on pula pätevistä opettajista. Jatko- 19661: 19662: 19663: 19664: 19665: 11 370148 161 19666: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 19667: 19668: 19669: 19670: 19671: Maaseutuohjelman toteutuminen voidaan käyttää alle 500 asukkaan taajamia ja haja- 19672: asutusalueita. Maaseudun ohjelmapolitiikassa 19673: Maaseudun määrittely määritelmää on työryhmän mukaan kuitenkin tarve 19674: Maaseutu voidaan rajata monellakin tavalla, eikä laajentaa avarammaksi maaseutukäsitteeksi, jolloin 19675: yksiselitteistä maaseutukäsitettä ole voitu määritel- tarkoitetaan kaikkia niitä kuntia ja kaupunkeja, 19676: lä. OECD:n kansainvälinen maaseutumäärittely joiden asukasluku on alle 30 000. 19677: käyttää perusteena 150 asukasta neliökilometrillä, Varsinaiset maaseututyypit työryhmä jakaa kol- 19678: millä perusteella Suomi yhdessä Norjan kanssa on meen: syrjäinen maaseutu (485 000 asukasta), 19679: Euroopan maaseutumaisimpia maita. Suomessa ydinmaaseutu (1 265 000 asukasta) ja kaupunkien 19680: melko vakiintuneen määritelmän mukaan maaseu- läheinen maaseutu (1 220 000 asukasta). Täten 19681: tuun kuuluvat haja-asutusalueet ja alle 500 asuk- määritellyllä maaseudulla asuu lähes 3 miljoonaa 19682: kaan taajamat. Näin määritellen maaseudulla on yli asukasta. Näitä maaseututyyppejä voidaan luon- 19683: 1,2 miljoonaa asukasta. EU jakaa maaseutualueet nehtia seuraavasti: 19684: vauraaseen, taantuvaan ja syrjäiseen maaseutuun. 1. Syrjäinen maaseutu menettää väestöään. Pit- 19685: Maaseudun 5b-ohjelmaan luokitellaan alueet, jois- kät matkat keskuksiin estävät jokapäiväisen työssä- 19686: sa asukaskohtainen BKT on pieni, maatalouden käymisen, ja paikallismarkkinatkin ovat suppeat ja 19687: osuus työllisistä korkea sekä maatalouden tulotaso etäällä. Luonnonläheisyys ja siihen liittyvät elinkei- 19688: ja väestötiheys alhaiset. Pohjoismaiden EU-jä- not tarjoavat käyttämättömiä mahdollisuuksia. 19689: senyysneuvotteluissa erittäin harvan asutuksen 2. Ydinmaaseutu on elinkeinotoiminnaltaan 19690: alueiksi eli 6-ohjelman alueiksi määriteltiin alueet, joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai monipuolis- 19691: joissa asuu vähemmän kuin 8 asukasta neliökilo- ta maaseutua. Ydinmaaseudulla alkutuotannon 19692: metrillä. työpaikkojen menetyksen uhka on kuitenkin suuri. 19693: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 16.6.1995 3. Kaupunkien läheisellä maaseudulla suuret 19694: työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin maaseudun keskukset luovat työmahdollisuuksia palkkatyötä 19695: kehittämisohjelman laatiminen. Työryhmä otti ni- tekeville ja laajat paikallismarkkinat maaseutuyri- 19696: mekseen maaseudun ohjelmatyöryhmä, ja se sai tyksille. Keskusten lähimaaseutu saa muuttovoit- 19697: työnsä päätökseen kertomusvuoden lopussa. Työ- toa, mutta kasvu voi tuoda mukanaan lieveilmiöitä. 19698: ryhmä katsoi, että maaseudun alueellisessa määrit- Seuraavassa kartassa on esitetty Suomen maa- 19699: telyssä on tarpeen erottaa kaksi tasoa eli yhdyskun- seututyypit kunnittain. (Lähde: Suomen Aluetutki- 19700: nat ja alueet. Maaseudun suppeana määrittelynä mus (FAR) aineistoa, 1995) 19701: 19702: 19703: 19704: 19705: 162 19706: MAASEUTUTYYPIT KUNNITTAIN 19707: 19708: D 1 Syrjäinen maaseutu (93) 19709: D 2 Saaristo (14) 19710: l!l 3 Ydinmaaseutu (234) 19711: 11111 4 Kaup. läh. maaseutu (84) 19712: • 5 Kaupungit (35) 19713: 19714: 19715: 19716: 19717: 163 19718: Maaseudun kehittämisen taustaa tua ja yhdyskuntarakennetta sekä edistävät uu- 19719: Maaseudun ohjelmatyöryhmän mukaan Suomi on siutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. 19720: ED:n maaseutumaisin maa ja aluepolitiikkamme on Kaikki em. toimielimet olivat sisäasiainministeriös- 19721: yleensäkin ollut maaseutupolitiikkaa. Kaupungis- tä esiteltyjä. 19722: tumisen edetessä ja asutuksen keskittyessä on tul- Selonteon jälkeisistä tapahtumista voidaan tode- 19723: lut yhä tarpeellisemmaksi kohdistaa erityishuomio- ta, että Suomi oli OECD:nmaaseutupolitiikan maa- 19724: ta maaseudun ja erityisesti haja-asutusalueiden arvioinnin ensimmäinen kohdemaa v. 1994. Järjes- 19725: ongelmiin. Vastaavasti ovat esille nousseet myös tö piti esimerkillisenä Suomessa harjoitettua moni- 19726: kaupunkien erityisongelmat. sektorista maaseutupolitiikkaa ja siihen liittyviä 19727: Maaseutupolitiikan muotoutuminen sotien jäl- maaseutuohjelmia sekä valtioneuvoston selonte- 19728: keen tapahtui kolmessa vaiheessa: asutus- ja maa- koa. Erityisen kiitosmaininnan sai kuntatason tilas- 19729: talouspolitiikan vaihe 1970-luvulle saakka, sektori- totiedosto. Sen sijaan maaseudun työllisyyspolitiik- 19730: politiikan vaihe 1970-luvun alkupuolelta 1980-lu- kaa pidettiin liian sektorikeskeisenä sekä keskus- ja 19731: vun puoliväliin saakka ja maaseutupolitiikan vaihe aluetason hallintoelinten suurta määrää tehokasta 19732: 1980-luvun lopulta lähtien. kehittämistyötä haittaavana. Lisäksi järjestö kiinnitti 19733: Asuttamistoimet, torpparivapautus maamme it- huomiota yhdyskuntien perusrakenteen ja palvelu- 19734: senäisyyden alussa ja siirtolaisten sijoittaminen so- jen vähimmäistason turvaamiseen. 19735: tien jälkeen ovat antaneet perustan Suomen eu- 19736: rooppalaisittain erittäin hajautuneelle ja pirstoutu- Maaseutuohjelman perustavoitteet 19737: neelle yhdyskuntarakenteelle. Asuttamista jatket- Maaseutupolitiikan tavoitteena on maaseudun elin- 19738: tiin kuitenkin pitkään, aina 1960-luvulle saakka, voimistaminen parantamalla asukkaiden toimeen- 19739: ottamatta huomioon maataloudessa tapahtuvia su- tuloa, palveluja ja yhdyskuntien toimivuutta sekä 19740: pistumista enteileviä suuntauksia. vahvistamalla maaseudun kilpailukykyä ja vetovoi- 19741: Maatalouden tukipolitiikkaan tuli 1940-luvun maisuutta asumisen ja yritystoiminnan sijaintipaik- 19742: lopulta asteittain alueellisia porrastuksia. Pääosin kana. Ohjelmatyöryhmän mukaan tavoitteen saa- 19743: niitä perusteltiin sosiaalisilla syillä ja luonnonolois- vuttaminen ei ole mahdollista, mikäli maaseutupo- 19744: ta johtuvien erojen tasoittamisella, mutta niiden litiikka rajataan käsittämään ainoastaan maaseu- 19745: suuruutta perusteltiin myös maaseudun asuttuna dulla vaikuttavia toimenpiteitä. Maaseutupolitiikka 19746: säilyttämisellä. Ajan mittaan ne alkoivat kuitenkin on yhä enemmän kaikkien yhteiskunnallisten il- 19747: elää omaa elämäänsä, kun maataloustulolainsää- miöiden tarkastelua maaseutunäkökulmasta ja 19748: däntö vakiinnutti niiden kasvun. Voimakas maalta- muutoksen ohjaamista tavalla, joka vahvistaa maa- 19749: muutto 1960- ja 1970-luvun taitteessa pakotti val- seudun kehittämisedellytyksiä. 19750: tionhallinnon etsimään erityistoimia syrjäseuduille Perinteiset ansiolähteet ja tehtävät ovat edelleen 19751: maatilatalouden ulkopuolelta. Suuret palvelu-uu- keskeinen osa maaseudun vahvuustekijöitä, mutta 19752: distukset, kuten peruskoulu ja terveyskeskusjärjes- tuottavuuden nousu näissä tehtävissä vähentää 19753: telmä, aloitettiin syrjäseuduilta. kuitenkin jatkuvasti niissä työllistyvien lukumää- 19754: Varsinaisesta maaseutupolitiikasta voidaan kui- rää, minkä takia ne eivät enää riitä maaseudun 19755: tenkin puhua vasta 1980-luvun loppupuolesta läh- elinvoiman säilyttämiseen. Kasvavia toimialoja on 19756: tien. Aluepolitiikkatoimikunta otti v. 1985 käyttöön siis etsittävä. Ympäristöarvojen korostuminen elin- 19757: tämän käsitteen ja määritteli sille linjaukset. Valtio- tarviketeollisuudessa, asumisessa, rakentamisessa 19758: neuvosto teki v. 1987 periaatepäätöksen maaseu- ja matkailussa tuo uusia mahdollisuuksia. Maaseu- 19759: dun kehittämistavoitteista. Varsinainen läpimurto dun on uudella tavalla tultava osaksi yhteiskuntaa 19760: tapahtui, kun Euroopan maaseutukampanjavuote- ja kasvavien toimialojen tuottamaa arvoketjua. 19761: na 1988 perustettiin maaseutuprojekti yhteen sovit- Suomen ED-jäsenyys on keskeisellä tavalla 19762: tamaan maaseutupoliittista kehittämistyötä. Projek- muuttanut niin maataloustuen rakennetta kuin 19763: ti valmisteli ensimmäisen maaseutuohjelman v. maaseudun kehittämistoiminnan luonnettakin. 19764: 1991. Maaseutupolitiikan neuvottelukunta jatkoi Elintarvikkeiden vapaakaupassa menestyminen 19765: tätä työtä, ja sen sijaan tuli v. 1995 maaseutupolitii- edellyttää selkeää kansallista strategiavalintaa. Alu- 19766: kan yhteistyöryhmä. Valtioneuvoston maaseutupo- eellista kehittämistyötä leimaa ohjelmaperustei- 19767: liittinen selonteko annettiin eduskunnalle v. 1993. suus. Maaseutu- ja aluepolitiikkaa toteutetaan kan- 19768: Selonteon mukaan maaseutupolitiikan toimintalin- sallisten tavoite 2, 5b ja 6 -ohjelmien kautta, joiden 19769: jat edistävät maaseudun elinkeinojen uudistumista, rahoitus tulee osittain EU:lta. ED-ohjelmat eivät 19770: vahvistavat jo rakennetun palveluverkon toimi- kuitenkaan kata koko maaseutua, ja ne ovat siksi 19771: vuutta, kehittävät maaseudun asuinympäristön Jaa- vain osa maaseutupolitiikan välineistöä. Maaseu- 19772: 19773: 19774: 164 19775: dun kehittäminen on yhtenä osana Suomen kehi- dulle ominaisten pienten maaseutuelinkeinojen 19776: tysalueohjelmissa, maaseutuohjelmissa, saaristo- saamista työmarkkinoiden ja toimeentulon piiriin. 19777: ohjelmissa ja raja-alueohjelmissa. Kun eri ohjelmat Seuraava asetelma kuvaa maaseudun asukkaiden 19778: aikanaan loppuessaan poistuvat keinovalikoimasta työtilaisuuksia v. 1987 ja 1993 sekä ohjelmatyöryh- 19779: ja tehdään vain yhtä maakuntaohjelmaa, maaseutu män arviota vuodelle 2005: 19780: on ohjelmatyöryhmän mukaan keskeinen osa oh- 19781: jelman laatimisen näkökulmaa. Työpaikkaryhmä 1987 1993 2005 19782: Ohjelmatyöryhmän mukaan maaseudulla työn Maatalous 154 000 125 000 80 000 19783: kuvan muuttumisen osalta keskeisiksi nousevat Metsätalous 35 000 20 000 15 000 19784: keinot, joilla edistetään maaseudun verkottumista, Julkiset palvelut 85 000 70 000 55 000 19785: vahvistetaan monipuolista yritystoimintaa, kannus- Kauppa 45 000 35 000 30 000 19786: tetaan työttömiä hakeutumaan lyhytkestoisiin työ- Muut yksityiset palvelut 20 000 15 000 25 000 19787: Tehdasteollisuus 45 000 30 000 25 000 19788: suhteisiin sekä kytketään maaseudun sosiaalipal- Rakentaminen 30 000 20 000 25 000 19789: veluihin, ympäristön- ja metsänhoitoon liittyvät Etätyö 1 000 5 000 20 000 19790: yleishyödytliset tehtävät osaksi aktivoivaa työvoi- Pienet maaseutu- 19791: mapolitiikkaa. elinkeino!, mm.: 65 000 60 000 95 000 19792: Puutarhanviljely ja 19793: Maaseutua asuinympäristönä tulee ohjelmatyö- viherrakentaminen 19794: ryhmän mukaan voimistaa maaseudun ja kaupun- Ali- ja osahankinta 19795: kien vuorovaikutuksen lisäämisen avulla. Keskuk- Pk-mekaaninen 19796: sissa työssäkäyntiä ja etätyötä sekä yritysten sijoit- puunjalostus 19797: Energiantuotanto 19798: tumista maaseudulle tulee helpottaa. Maaseudun 19799: Maaseutumatkailu 19800: vetovoimaisuus edellyttää myös luonnon- ja virkis- Pk -e Ii nta rvi keyrittä jyys 19801: tysarvojen sekä kulttuuriympäristön ylläpitämistä. Turkistarhaus 19802: Käsi- ja taideteollisuus 19803: Maaseutuohjelman sisältö ja toteutus Työ keskuksissa 160 000 120 000 140 000 19804: Maaseudun ohjelmatyöryhmä teki kaikkiaan 96 Työtilaisuudet yhteensä 640 000 500 000 510 000 19805: ehdotusta, jotka koskevat työtä ja yrittäjyyttä, asian- Työttömät 44 000 110 000 80 000 1 19806: tuntijajärjestelmiä sekä asumista ja ympäristöä. ' Arvio työttömyydestä perustuu nykyiseen työttömyyskäsit- 19807: Maaseutupolitiikan hallinnollinen vastuu on maa- teeseen ja työmarkkinatilanteeseen. Työttömyyskäsite 19808: muuttuu lähivuosina ja vaikuttaa työttömyyden alentumi- 19809: ja metsätalousministeriöllä ja sisäasiainministeriöllä 19810: seen. 19811: sekä niiden maaseutuyksiköillä. Toiminnallinen 19812: vastuu on maaseutupolitiikan yhteistyöryhmällä, 19813: jonka toimintaan kaikki maaseudun kannalta kes- Maa- ja metsätalousministeriöön 15.4.1997 teh- 19814: keiset hallinnonalat osallistuvat. Tavoitteena on, dyllä tarkastuskäynnillä todettiin, että maaseutuoh- 19815: että yhteistyöryhmän käyttöön osoitetaan vuosit- jelmasta oli toteutunut kokonaan tai pääosin 36 19816: tain 25 Mmk valtakunnallisiin kehittämishankkei- ehdotusta ja 50 oli toteutumassa. Näistä maa- ja 19817: siin ja 10 Mmk tutkimustoimintaan. Maakunnan metsätalousministeriön mukaan myös useimmat 19818: liittojen aluekehitysvastuu edellyttää laajaa yhteis- varmuudella toteutuvat, mutta se vaatii aikaa. Viisi 19819: työtä eri tahojen kanssa. Valtion elinkeinohallin- ehdotusta oli vastatuulessa ja viisi vielä kokonaan 19820: non piiriviranomaisten kokoaminen yhteen paran- selvitysvaiheessa. Yhdeksän maaseutuohjelman 19821: taa ohjelmatyöryhmän mukaan merkittävästi yh- ehdotuksista edellytti lisää valtion varoja 510 Mmk. 19822: teensovitustyötä ja kehittämisvarojen kohdistamis- Kaksi ehdotuksista oli tarkastusajankohtana toteu- 19823: ta. tunut kokonaan, viisi osittain ja kaksi oli toteutu- 19824: Päävastuu maaseudun kehittämisen käytännön matta. Rahaa oli osoitettu 162 Mmk. 19825: työstä kuuluu kuitenkin kunnille. Kuntien pienuu- Maaseutuohjelma korosti työllisyyden edistämi- 19826: den ja elinkeinojen kehitystyön tarpeiden takia sessä paikallista omaehtoisuutta, maaseudun elin- 19827: seutukunta on monessa tapauksessa paras taso keinojen monipuolistamista, erätyön ja uusosuus- 19828: hoitamaan paikallista kehittämistä ja elinkeinoneu- toiminnan määrätietoista lisäämistä sekä pienen 19829: vontaa. Myös kylissä ratkaistaan monia asioita, ja yritystoiminnan voiman kasvattamista verkostoitu- 19830: kylätoimikuntia on Suomessa yli 3 000. misella. Etätyö saattaa maa- ja metsätalousministe- 19831: Maaseutuohjelman ehdotukset merkitsevät to- riön mukaan osoittautua merkittävimmäksi maa- 19832: teutuessaan maaseudun työtilaisuuksien vähäistä seudun työpaikkojen lisääjäksi. Muita tärkeitä ovat 19833: kasvua ja nopeaa ammattien muutosta. Erityisesti mekaaninen puunjalostus, pk-elintarvikeyrittämi- 19834: ohjelmatyöryhmä on halunnut korostaa maaseu- nen ja maaseutumatkailu. Jonkin verran työllisyys- 19835: 19836: 19837: 165 19838: vaikutuksia on myös luomuviljelyn edistämisellä, toimikauden päättyessäkin vuoden 1998 huhti- 19839: non food -tuotannon lisäämisellä, luontoyrittämi- kuun lopussa. 19840: sellä ja kulttuuriympäristön ylläpidolla. Parhaiten Valtiovarainministeriö katsoo lausunnossaan, 19841: aloja edistetään laatimalla niille kehittämisohjelma, että maaseutuohjelman toimenpide-ehdotukset 19842: jota toteutetaan 2-3 vuotta nimetyin budjettiva- voidaan toteuttaa vuosiksi 1997-99 hallinnon- 19843: roin tai kuten nyt on tavallista EU-osarahoitteisilla aloille vahvistettujen menokehysten puitteissa. 19844: ohjelmilla. Ohjelmaan sisältyi useita verotusta koskevia ehdo- 19845: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi- tuksia, joiden perusteella maaseudulle ja siellä 19846: tyksen mukaan suurin osa valmistelussa olevista asuville tulisi antaa uutta tukea myös verotuksen 19847: maaseutuohjelman ehdotuksista toteutuu vuoden keinoin. Ehdotettujen verotukien valtiontaloudelli- 19848: 1997 aikana etenkin, kun hallitus on kehottanut sia tai kunnallistaloudellisia vaikutuksia ei ollut 19849: ministeriöitä ottamaan ohjelman ehdotukset huo- selvitetty. Näistä ehdotuksista voidaan ministeriön 19850: mioon soveltuvin osin vuoden 1997 talousarviossa mukaan yleisesti todeta, että viime vuosina on 19851: ja kehysten valmistelussa. pyrkimyksenä ollut verojärjestelmän tasapuolisuu- 19852: Kertomusvuoden toukokuussa järjestettiin Jär- den ja neutraalisuuden lisääminen, eikä maaseu- 19853: venpäässä laaja-alainen maaseutuseminaari työstä- dulle suunnanavilla verohuojennuksilla tulisi enää 19854: mään maaseutuohjelman ajatuksia. Tilaisuudessa lisätä kaupunkien ja maaseudun vastakkainasette- 19855: käytti avauspuheenvuoron pääministeri Paavo Lip- lua. 19856: ponen, joka mm. totesi, että maatalouden selviyty- Valtiovarainministeriö on viime aikoina seuran- 19857: misen kannalta olisi tässä murroksessa tärkeää nut huolestuneena ED-ohjelmien toteuttamista. 19858: voida rakentaa ja ylläpitää maatalouden ja muiden Tiettävästi vuosien 1995-96 ohjelmien toimeen- 19859: yhteiskuntaryhmien välistä perusluottamusta ja että panossa on ollut vaikeuksia, toteuttamiskelpoisia 19860: maatalouden omasta piiristä lähtevät uudelleenar- hankkeita ei ole löytynyt riittävästi ja ohjelmakau- 19861: vioinnit edistävät parhaiten keskustelua. Pääminis- den loppua kohden näyttäisi siltä, että osa ohjel- 19862: terin mukaan näyttää siltä, että maataloudesta on mista jäisi nykyvauhdilla toteutumatta. Tällöin Suo- 19863: lopultakin kehittymässä kansallinen yhteisymmär- mi menettäisi myös EU:n myöntämän osarahoituk- 19864: rys ja sen on saanut aikaan Euroopan unioni. sen. Tämä ei kansantalouden kannalta ole suota- 19865: Eurooppalainen yhteys on vapauttanut suomalaista vaa. Siten niiden valtionhallinnon tahojen, joiden 19866: ajattelua ja synnyttänyt uutta aloitteellisuutta joka tehtävänä on toteuttaa sekä ED-ohjelmia että maa- 19867: puolelle maata. Pääministeri totesi lisäksi, että suo- seutuohjelmaa, tulisi ministeriön mielestä keskittyä 19868: malaisen maaseutupoliittisen ohjelman laatiminen ensisijaisesti ED-ohjelmien toimeenpanoon, jotta 19869: toteuttamiskelpoiseksi kokonaisuudeksi on tavat- Suomi ei menettäisi EU:n budjetista maksettavia 19870: toman haasteellinen tehtävä. Ohjelman lähtökoh- tukirahoja. 19871: daksi on otettu suomalainen maaseutu sellaisena, Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa lausun- 19872: kuin se todellisuudessa on eli elinkeinorakenteel- nossaan, että maaseutuohjelman sisällössä ja toteu- 19873: taan monipuolisena ja jatkuvasti muuttuvana koko- tuksessa tulisi asettaa erityistä huomiota yhteistyöl- 19874: naisuutena, jota on kehitettävä ottaen huomioon le ja kokonaisvaltaiselle näkemykselle. Sosiaali- ja 19875: eri alueiden huomattavat rakenne-erot ja maata- terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. 19876: louselinkeinon edelleenkin tärkeä, mutta jatkuvasti Näin palvelujen järjestämisessä voidaan ottaa huo- 19877: vähenevä työllistävä vaikutus. mioon alueelliset erityispiirteet ja tarpeet. Haja- 19878: Sisäasiainministeriö toteaa lausunnossaan, että asutusalueiden palvelujen turvaamisessa korostuu 19879: maaseutupolitiikan nykyinen organisointi on osoit- eri sektoreiden välinen yhteistyö. Teknologian ke- 19880: tautunut onnistuneeksi ja esimerkilliseksi ja sitä on hitys luo uusia mahdollisuuksia maaseudun har- 19881: ryhdytty soveltamaan myös kaupunkipolitiikkaan. vaan asuttujen alueiden palvelujen järjestämisessä. 19882: Virkamiestasolla yhteistyö maa- ja metsätalousmi- Uusi teknologia ja palveluketju-ajattelu sekä yhteis- 19883: nisteriön kanssa on sujunut kitkattomasti. Samoin työ eri hallinnonalojen välillä ovat sosiaali- ja ter- 19884: yhteistyö muiden hallinnonalojen ja eri intressipii- veysministeriön näkökulmasta keskeisessä ase- 19885: rien kanssa maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä massa maaseudun palvelujen kehittämisessä. 19886: on ollut hyödyllistä ja sitä kautta on voitu käynnis- Työministeriö toteaa lausunnossaan, että minis- 19887: tää valmistelua, jossa vastuutahoa on muutoin ollut teriön toimenpitein edistetään työllisyyttä samoin 19888: vaikea osoittaa. Kuitenkin eräiden ministeriöiden perustein yhteiskuntamuodosta riippumatta niin 19889: osallistuminen olisi voinut olla aktiivisempaa. Sisä- maaseudulla kuin kaupungeissakin. Työllisyyden 19890: asiainministeriö pitää välttämättömänä, että vastaa- hoidon keinovalikoimaa kehitettäessä on otettu 19891: va yhteistyö voi jatkua nykyisen yhteistyöryhmän huomioon harvaan asutun maaseudun erityispiir- 19892: 19893: 19894: 166 19895: teet. Maaseudulla ei yleensä ole avoimia työpaik- Ympäristöministeriö toteaa lausunnossaan, että 19896: koja tarjolla, vaan työssä käydään kuntakeskuksis- se on eri yhteyksissä kiinnittänyt vakavaa huomiota 19897: sa tai kaupungeissa. Syrjäisen maaseudun työlli- Suomen kansainvälisesti erittäin hajanaiseen yh- 19898: syysongelmien helpottamiseksi tuetaan alkavaa dyskuntarakenteeseen, mutta siihen ei ole suoma- 19899: yritystoimintaa ja itsensä työllistämistä sekä toi- laisessa yhteiskunnassa juuri puututtu. Ministeriön 19900: meentulon hankkimista useammasta lähteestä ti- mukaan maaseutuohjelma sisältää lukuisia ehdo- 19901: lanteessa, jossa maatalous ei anna täyttä toimeentu- tuksia, jotka toteutuessaan edelleen hajauttaisivat 19902: loa. EU:n rakennerahastojen osarahoittamista ta- yhdyskuntarakennetta ja siten aiheuttaisivat lisää 19903: voite 6 ja 5b -ohjelmista saadaan myös EU:n tukea rasitusta ympäristölle ja taloudelle. Ministeriö ko- 19904: maaseudun työllistämismahdollisuuksien paranta- rostaa tässä yhteydessä kaupunkien erityisongel- 19905: miseen. Työpaikkojen luomiseksi ohjelmilla tue- mien tiedostamista sekä maaseudun ja kaupunkien 19906: taan etätyötä, tietotekniikan hyödyntämistä maa- vuorovaikutuksen lisäämistä. Kaupunkilähiöiden 19907: seudun kehittämisessä ja palvelutason turvaamista kehittämishankkeet ovat rinnasteisia kylätoimin- 19908: maaseudun harvaan asutuilla alueilla. Työministe- nalle ja maaseudun paikallisryhmille. Ympäristö- 19909: riö hallinnoi EU:n sosiaalirahaston varoja em. ohjel- ministeriön mielestä seuraavat kehittämisalueet 19910: missa, ja niiden toteutus perustuu alueelliseen ja ovat tärkeitä maaseudun kehittämisessä: kotimai- 19911: paikalliseen aktiivisuuteen. Ongelmaksi on muo- sen energiantuotannon kehittäminen, puun ym. 19912: dostunut se, että tähän mennessä kummassakaan luonnonvarojen käyttöön perustuva pienyritystoi- 19913: ohjelmassa ei ole ilmaantunut riittävästi hyviä, ra- minta, nykyistä luonnonmukaisempi elintarvike- 19914: hoituskelpoisia, maaseudun työllisyyttä edistäviä tuotanto, maaseutu- ja luontomatkailun kehittämi- 19915: hankkeita sosiaalirahaston osarahoituksella toteu- nen, maaseudun elinkeinotoimintaan liittyvän kou- 19916: tettavaksi. lutuksen ja neuvonnan uudistaminen sekä tuottei- 19917: Ympäristöministeriö pitää lausunnossaan maa- den markkinoinnin tehostaminen. 19918: seutuohjelman käsittelyä erityisen merkityksellise- Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK 19919: nä, koska ensimmäinen kierros maaseutua koske- r.y. korostaa lausunnossaan alueellisen kehittämis- 19920: vassa EU:n tukipolitiikassa (rakennerahastot ja työn ohjelmalähtöisyyttä, jota tulee ylläpitää ja 19921: maatalousrahasto) on edennyt puoleen väliin ja kehittää hallinnon kaikilla tasoilla ja myös ministe- 19922: uusien tukiohjelmien valmistelu vuosiksi 2000- riöiden kesken. Liitto pitää tärkeänä maaseutupo- 19923: 2004 on alkamassa. Ministeriö viittaa maaseutuoh- liittisen ohjelmatyön jatkuvuutta ja uudistamisen 19924: jelmasta antamaansa lausuntoon, jossa se piti ohjel- tarvetta. Liiton mukaan monet seikat puoltavat 19925: maa eräiden ympäristönäkökohtien osalta puut- maaseudun asuttuna säilyttämistä. Taloudellisen 19926: teellisena ja edellytti puutteiden korjaamista jatko- toiminnan monipuolisuus, kansalaisten valinnan- 19927: valmistelussa. Vaikka nämä puutteet on sittemmin vapaus, henkinen hyvinvointi ja kestävä kehitys 19928: tunnustettu, ei niitä ympäristöministeriön mielestä sekä sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat, mm. 19929: ole vielä saatu korjattua. Kiireellisintä maaseudun kansallisen identiteetin säilyminen, puoltavat vah- 19930: ympäristön kehittämisessä olisi käytännön toimien vasti sitä, että ihmisten tulisi saada mahdollisuus 19931: toteuttaminen maa- ja metsätalousministeriön työskennellä ja asua omilla kotiseuduillaan. Perus- 19932: kanssa yhteistyössä tehtyjen maaseudun ympäris- maa- ja metsätalouden sekä uusien maaseutuam- 19933: töohjelman ja metsätalouden ympäristöohjelman mattienkin harjoittaminen tarvitsee ympärilleen 19934: pohjalta. Ehdotettujen toimien toteutus vaatisi kui- yhteiskunnan peruspalveluja. Lisäksi kotimaisen 19935: tenkin valtion määrärahojen suuntaamista nykyistä energian tuotantoon tarvitaan laajoja maaseutu- 19936: enemmän ympäristönsuojeluun. Ympäristöminis- alueita. Myös huoltovarmuus ja puolustustalous 19937: teriön mielestä maaseutuohjelmassa ympäristöar- edellyttävät suhteellisen tasaista asutusta harvaan 19938: vot on kytketty maaseudun kehittämiseen lähinnä asutuillakin alueilla. 19939: vetovoimatekijänä ja voimavarana. Ympäristömi- MTK katsoo, että asutuksen keskittyminen on 19940: nisteriö pitää tärkeimpänä tehtävänä peltoviljelyn maassamme jatkunut ja kiihtynyt. Taajamaväestö 19941: ja eräiden muiden maaseutuelinkeinojen aiheutta- on kymmenen viime vuoden aikana lisääntynyt 19942: mien ravinnepäästöjen vähentämistä. Myös metsä- arviolta 400 000 hengellä ja samalla haja-asutus- 19943: talouden ympäristökysymyksiin tulisi kiinnittää väestö on vähentynyt 200 000 hengellä. Tilastokes- 19944: enemmän huomiota. Maaseudun ympäristönhoi- kukselta saatujen tietojen mukaan Suomen pinta- 19945: toon ja -suojeluun liittyvillä toimilla on suora työl- alasta vain kolmannes on edes jossain määrin 19946: listävä vaikutus, ja niillä on huomattava merkitys asuttua. Asuttuja karttaruutu-neliökilometrejä on 19947: maamme luonnonvaraperustan säilymisessä tule- jäljellä 108 000 ja täysin asumauomia 200 000. Vuo- 19948: ville sukupolville. desta 1980 lähtien asutuksesta on tyhjentynyt yli 19949: 19950: 19951: 167 19952: 11 000 neliökilometrin mittaista karttaruutua. Voi- kehittämisohjelmien toimeenpanoon. 19953: makkainta autioituminen on ollut Pohjois- ja Itä- Maaseutukeskusten Liitto ry toteaa lausunnos- 19954: Suomessa, mutta ilmiö alkaa liiton mukaan olla saan, että maaseudun ja kaupunkien ongelmien 19955: tuttu myös huomattavienkin asutuskeskusten lä- ratkaiseminen riippuu keskeisesti kotimaisen tuo- 19956: hellä. Työpaikat ovat keskittyneet vieläkin voimak- tannon kannattavuudesta ja kilpailukyvystä. Maa- 19957: kaammin kuin väestö, sillä asutuista karttaruuduis- seudulla on infrastruktuurin säilyminen tulevaisuu- 19958: ta joka kolmannessa ei ole ainuttakaan työpaikkaa. dessa entistä suoranaisemmin sidoksissa taloudelli- 19959: Tilastot enteilevät autioitumisen yhä jatkuvan. Sel- seen toimeliaisuuteen, joten jokaista säilytettyä työ- 19960: laiset karttaruudut, joilla nuorin asukas on yli 50- paikkaa on pidettävä vähintään yhtä arvokkaana 19961: vuotias, ovat lisääntyneet nopeasti. Näitä ikäänty- kuin uutta. Toimiva maatilatalous on näin ollen 19962: vän väestön ruutuja on eri puolilla maata myös entistä keskeisemmässä asemassa niillä alueilla, 19963: kaupunkien lähellä. joilla on tarjottavanaan suhteellisen vähän muita 19964: MTK toteaa, että EU:n maaseutupolitiikkaa to- taloudellisen toiminnan vaihtoehtoja. Taloudelli- 19965: teutetaan Suomessa aluekehitysohjelmien ja yhtei- nen toiminta voi jatkua vain, jos se on kannattavaa. 19966: söaloitteiden kautta osin EU:n rakennerahastova- Laatujärjestelmät ovat välttämättömiä toiminnan 19967: roin, osin kotimaisen rahoituksen turvin. Ne ovat jäntevöittämisen ja markkinoinnin varmistamisen 19968: antaneet uusia mahdollisuuksia ja uutta uskoa kannalta. Myös maaseutuyritysten verkostoitumi- 19969: maaseudun murrosvaiheessa oleville yritteliäille nen keskenään ja kaupunkiyritysten kanssa on 19970: ihmisille ja yhteisöille. Liitto korostaa viranomais- nähtävä osana markkinointi- ja taloussuunnittelua. 19971: ten jatkuvan sitoutumisen tarvetta olemassaolevien 19972: 19973: 19974: 19975: 19976: Valtiontilintarkastajien mielestä kertomusvuoden lo- maila lähtökohdaksi myös maataloudessa tulee omak- 19977: pussa valmistunut maaseutuohjelma on perustavoit- sua toimialan vastuu omista päästöistään ilman, että 19978: teiltaan osuva ja toteuttamiskelpoinen, eikä muodosta päästöjen vähentämisestä seuraisi yhteiskunnan kor- 19979: valtiontaloudelle kohtuuttomia lisäkustannuksia. Mo- vausvelvollisuus päästöjen aiheuttajalle. Aiheuttaja 19980: net ehdotuksetvoidaan toteuttaa olemassaolevia mää- maksaa -periaatetta on jo hyvin tuloksin sovellettu teol- 19981: rärahoja uudelleen suuntaamalla. Ohjelman tavoittee- lisuuden ja yhdyskuntien päästöjen vähentämisessä. 19982: na on maaseudun elinvoimistaminen parantamalla Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että maa- 19983: asukkaiden toimeentuloa, palveluja ja yhdyskuntien seutuohjelman ehdotukset toteutetaan eri hallinnon- 19984: toimivuutta sekä vahvistamalla maaseudun kilpailuky- aloilla ja tahoilla mitä pikimmin. Tämä on tärkeää erityi- 19985: kyä ja vetovoimaisuutta asumisen ja yritystoiminnan sesti maaseutuväestön tulevaisuudenuskon säilymi- 19986: sijaintipaikkana. Perinteiset elinkeinot eivät enää riitä sen vuoksi, sillä yleiseurooppalaiset muutokset ovat 19987: maaseudun elinvoiman säilyttämiseen. Kasvavia toimi- viime vuosina koskettaneet kipeimmin juuri maaseu- 19988: aloja on siis jatkuvasti etsittävä. Maaseudun ja kaupun- dulla asuvia. Eurooppalaisen yhteyden syntyminen voi 19989: kien vuorovaikutusta tulee lisätä, mikä tarkoittaa mm. ja sen myös tulee vapauttaa suomalaista maaseutu- 19990: sitä, että keskuksissa työssäkäyntiä ja etätyötä sekä ajattelua ja synnyttää uudenlaista aloitteellisuutta 19991: yritysten sijoittumista maaseudulle tulee kaikin tavoin maaseudun ongelmien ratkaisemiseksi. 19992: edistää. Valtiontilintarkastajat kiinnittävät lopuksi huomiota 19993: Maaseudun vetovoimaisuuden lisääminen edellyt- myös maaseutuohjelman valmistelun, toteutuksen ja 19994: tää myös luonnon- ja virkistysarvojen sekä kulttuuriym- seurannan organisointiin. Vaikka merkittäviä epäkoh- 19995: päristön ylläpitämistä. Ympäristöarvoja tulee korostaa tia ei ole voitukaan tähän mennessä osoittaa viran- 19996: mm. elintarviketeollisuudessa, asumisessa, rakenta- omaisyhteistyössä, on eri hallinnonalojen aktiivisuu- 19997: misessa ja maaseutumatkailussa. Maaseudun on uu- dessa ja sitoutumisessa ohjelman toteuttamiseen ja 19998: della tavalla tultava osaksi yhteiskuntaa ja kasvavien seurantaan silti vielä paljon tehostamisen varaa. Maa- 19999: toimialojen tuottamaa arvoketjua. Maaseudun ympä- seutupolitiikan yhteistyöryhmän kaltaista toimintaa tu- 20000: ristöarvojen säilymisen kannalta on keskeistä, että lee edelleenkin jatkaa. Lisäksi on syytä todeta, että 20001: maatalouden päästöt ympäristöön ja erityisesti vesis- maaseutuohjelmalle läheisten EU-ohjelmien toteutta- 20002: töön saadaan olennaisesti nykyistä pienemmiksi. Sa- misessa on ilmennyt vaikeuksia tai toteuttamiskelpoi- 20003: 20004: 20005: 168 20006: sia hankkeita ei ole löytynyt riittävästi, joten ohjelma- vänä on toteuttaa sekä maaseutuohjelmaa että EU- 20007: kauden loppua kohden mentäessä on jopa vaarana, ohjelmia, keskittyisivät nykyistä voimakkaammin EU- 20008: että osa ohjelmista jää toteutumatta. Tällöin Suomi ohjelmien toimeenpanoon, jotta Suomi ei menettäisi 20009: tulee menettämään EU:n myöntämän osarahoituksen, EU:n budjetista ohjelmakaudella maksettavia tukiraho- 20010: mitä ei kansantalouden kannalta voida pitää toivotta- ja. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa uuden 20011: vana. Valtiontilintarkastajat pitävät tässä tilanteessa ohjelmakauden valmistelu vuosiksi 2000-2004 on jo 20012: tärkeänä, että ne valtionhallinnon tahot, joiden tehtä- alkamassa. 20013: 20014: 20015: 20016: 20017: Maatalouspolitiikan murrosvaihe sitä täydentävään tukeen sekä onnistuminen maa- 20018: talouden kustannusten alentamisessa. 20019: Maataloustukipolitiikan tausta ED-jäsenyys on johtanut kansallisten hintojen 20020: Maatalous on EU:n pisimmälle yhdentyneitä toimi- laskemiseen keskimäärin 40 o/o:lla, eräiden tuottei- 20021: aloja. Maatalouspolitiikan hoito kuuluu EU:n yksin- den osalta jopa yli 60 o/o:lla verrattuna jäsenyyttä 20022: omaiseen toimivaltaan. Siten yksittäisillä jäsenmail- edeltäneeseen aiempaan kotimaiseen markkina- 20023: la ei voi olla omaa, yhteisestä linjasta poikkeavaa hintatasoon. Ennakkoarvioihin verrattuna erityises- 20024: maatalouspolitiikkaa. Useat jäsenmaat tukevat kui- ti kananmunien ja lampaanlihan hinta laski huo- 20025: tenkin omaa maatalouttaan esim. verotuksen tai mattavasti enemmän. Kertomusvuonna naudanli- 20026: sosiaalipolitiikan keinoin, jotka eivät ole osa unio- han hinta aleni edelleen hullun lehmän taudin 20027: nin yhteistä maatalouspolitiikkaa. Yhteisen maata- sekoitettua ED:n naudanlihamarkkkinat. Tuonti- 20028: louspolitiikan piiriin kuuluvilla aloilla kansallisten suoja ei kuitenkaan poistunut kokonaan, sillä ED:n 20029: toimenpiteiden käyttöönotto vaatii aina komission ulkopuolelta tapahtuvaan tuontiin sovelletaan 20030: hyväksynnän. Liittymissopimuksessa Suomelle an- EU:n tullisuojaa. Suoralla, peltohehtaarien ja koti- 20031: nettiin mahdollisuus maksaa maa- ja puutarhatalo- eläinten lukumäärän mukaan maksettavalla tuella 20032: udelle kansallista tukea. korvataan viljelijöille osa aiheutuneesta tulojen 20033: Rooman sopimuksen 39 artiklan mukaan EU:n menetyksestä. Liittymissopimuksen 141 artiklan 20034: yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on lisätä pohjalta on tarkoitus selvittää jäljelle jääviä talou- 20035: maatalouden tuottavuutta, taata näin maatalousvä- dellisia menetyksiä vakavien haittojen poistami- 20036: estön kohtuullinen elintaso, vakauttaa markkinat, seksi. Maatalouden rakenteen kehittyminen on jat- 20037: varmistaa elintarvikkeiden saatavuus ja taata koh- kossakin kiinteässä yhteydessä maatalouden hinta- 20038: tuulliset kuluttajahinnat. ja tukipolitiikkaan sekä maaseudun kehittäminen 20039: puolestaan usean hallinnonalan alueellisiin toi- 20040: Toimintaympäristön muutokset menpiteisiin ja kotimaiseen aluepolitiikkaan sekä 20041: Unionin jäsenenä Suomen maataloustuotantoa sää- 5b- ja 6-ohjelmien kautta toteutettavaan ED:n alue- 20042: dellään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan avulla ja ja maaseutupolitiikkaan. 20043: niillä kansallisilla toimilla, joihin Suomi sai liittymis- Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi- 20044: sopimuksessa oikeuden. Tuotannon mitoituksen tyksen mukaan liittymissopimuksessa määritelty 20045: lähtökohtia ei siten enää ole kansallinen omavarai- maatalouden kokonaistuki alenee siirtymäkauden 20046: suustavoite, vaan markkina- ja kilpailutilanteen aikana. Tämä alentanee myös tuotantoa. Arviot 20047: lisäksi Suomen EU-liittymissopimuksessa saarnat osoittavat tulojen alentuvan eniten viljanviljelyssä. 20048: tuote-, pinta-ala- ja eläinkohtaiset kiintiöt sekä Koska siirtyminen viljasta muihin tuotteisiin ei ny- 20049: tuotantokapasiteetin kasvattamiseen liittyvät rajoi- kyisellä kannattavuustasolla ole helppoa, maata- 20050: tukset. ED-jäsenyys on siis merkittävästi muuttanut lousyrittäjien on joko vähennettävä asteittain ny- 20051: Suomen maataloustuotannon kehittämispuitteita. kyistä tuotantoa ja suuntauduttava toisiin tuotan- 20052: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan siihen, nonaloihin tai lopetettava tuotanto kokonaan. Jos 20053: miten tuotanto tulee kehittymään, vaikuttavat vas- Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomen luonnon- ja raken- 20054: taisuudessa eniten EU:n maatalouspolitiikan kehi- neolosuhteisiin perustuva suhteellinen tuotantoetu 20055: tys, viljelijöiden reaktiot markkinahintatasoon ja vähenee, heikkenee koko Suomen maatalouden 20056: 20057: 20058: 169 20059: kilpailukyvyn perusta oleellisesti. Alkutuotannon suudet ja viljelijöiden ikärakenne huomioon ottaen 20060: lisäksi vaikutukset heijastuisivat voimakkaasti päätyä arviolta 70 000 aktiivisesti toimivaan maati- 20061: myös elintarviketeollisuuteen. laan. Ainoastaan perusmaataloudessa toimivia tilo- 20062: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen ja olisi v. 2005 enää vain 53 500. 20063: (MTTL) arvion 0995) mukaan maatilataloudesta Arvio kaikkien aktiivimaatilojen lukumäärästä 20064: poistuu v. 1994-2005 lähes 45 000 maatilaa. Maa- suuralueittain v. 1990--2005 ilmenee seuraavasta 20065: talouden rakennemuutos voisi tuotantomahdolli- kartasta. (Lähde: MTTL) 20066: 20067: 20068: 20069: 20070: 1990 1994 2000 2005 20071: 20072: 20073: 20074: 170 20075: Esitetty arvio kaikkien aktiivimaatilojen määrän den 1993 keskimääräisellä tasolla. Lisäksi tuotan- 20076: kehityksestä on eräänlainen perusskenaario, jonka non volyymin oletetaan säilyvän kansallisten tuo- 20077: lähtökohtana on maataloustuotannosta tulevan tanto-oikeuksien mukaisina. 20078: alenevan tulon (kansallisen tukipaketin mukaisin Arvio kaikkien perusmaataloutta harjoittavien 20079: tuin lasketun) jakaminen maatiloilla niin, että tuo- tilojen määrästä suuralueittain v. 1990-2005 esite- 20080: tantoon jäävien tilojen tulot (mk/tila) säilyvät vuo- tään seuraavassa kartassa. (Lähde: MTIL) 20081: 20082: 20083: 20084: 20085: 1990 1994 2000 2005 20086: 20087: 20088: 20089: 171 20090: Esitetty arvio kaikkien perusmaataloutta harjoit- ED-maissa. Kasvukausi on meillä lyhyempi ja te- 20091: tavien tilojen määrän kehityksestä on eräänlainen hollinen lämpösumma pienempi kuin Keski-Eu- 20092: perusskenaario, jonka lähtökohtana on maatalous- roopan maissa. Viljasatomme ovatkin lähes puolet 20093: tuotannosta tulevan alenevan tulon (kansallisen pienempiä kuin näissä maissa. Lyhyt kasvukausi ja 20094: tukipaketin mukaisin tuin lasketun) jakaminen sen seurauksena lyhyet kylvö- ja korjuuajat kasvat- 20095: maatiloilla niin, että tuotantoon jäävien tilojen tulot tavat kone- ja kalustokustannuksia. Talven anka- 20096: (mk/tila) säilyvät vuoden 1993 keskimääräisellä rien sääolojen vuoksi myös rakentamiskustannuk- 20097: tasolla. Lisäksi tuotannon volyymin oletetaan säily- set nousevat meillä Keski-Eurooppaa korkeammik- 20098: vän kansallisten tuotanto-oikeuksien mukaisina. si. Lisäksi laaja ja harvaan asuttu maa tekee maa- 20099: Tuotantosuunnittain aktiivitilojen lukumäärät seudun asuttuna säilyttämisen Suomessa ongelmal- 20100: kehittyisivät seuraavasti. (Lähde MTTL) lisemmaksi kuin muissa unionin maissa. Suomen 20101: erityisalasuhteet muodostavatkin maataloudelle 20102: 1994 2005 pysyvän kilpailuhaitan, joka tarkoittaa alhaista sa- 20103: Perusmaata loustilat 34 800 19 000 20104: totasoa ja korkeita erityiskustannuksia. Myös maa- 20105: Lypsykarjatilat 9 700 5 300 talouden epäedullinen rakenne tulee maa- ja met- 20106: Nautakarjatilat 6 600 3 400 sätalousministeriön mukaan rasittamaan maatalou- 20107: Sikatilat 2 200 800 den kilpailukykyä vielä pitkään. 20108: Kanatilat 37 300 25 000 Toisaalta keskeisiä vahvuuksia ovat mm. puh- 20109: Yhteensä 90 600 53 500 das luonto, alhainen kemiallisten tuotantopanos- 20110: Metsätaloustilat 7 500 8 000 ten käyttö ja tuotteiden hyvä laatu. Suomen maata- 20111: Muut tilat 16 400 8 500 louden vahvuuksia ovat myös poikkeuksellisen 20112: Aktiivitilat yhteensä 114 500 70 000 hyvä eläinten terveystilanne ja eettiset tuotantota- 20113: vat. Eläinten lääkitsemistä koskevat säädökset ovat 20114: tiukkoja, ja niillä estetään lääke- ja muiden vierasai- 20115: Erityisalasuhteet ja mahdollisuudet nejäämien siirtyminen elintarvikkeihin. Elintarvike- 20116: Suomen maatalouden toimintaympäristön muutos hygieeninen valvonta on Suomessa korkeatasoista. 20117: korostaa maataloutemme ja elintarviketeollisuu- Seuraavassa asetelmassa kuvataan Suomen 20118: temme kilpailukyvyn parantamisen tarvetta. Edel- maatalouden ja elintarviketeollisuuden kansainvä- 20119: lytykset maatalouden harjoittamiseen ovat Suo- listä kilpailukykyä ja selviytymiskeinoja. (Lähde: 20120: messa paljon huonommat kuin eteläisemmissä MMM) 20121: 20122: 20123: VAHVUUDET HEIKKOUDET 20124: Terveet tuotannontekijät Tuntemattomuus, etäisyys 20125: Puhdas ympäristö Epäedulliset luonnonolosuhteet 20126: Alhainen kemiallisten tuotantopanosten käyttö Heikko tilarakenne 20127: Tuote- ja tuotanto-osaaminen Pienet kotimarkkinat 20128: Tuotteiden hyvä laatu Tuotekehityksen vähäisyys 20129: Runsaat maa- ja vesivarat Puutteelliset strategiat 20130: Raskas pääomarakenne 20131: Hidas sopeutuminen !taloudellinen ja henkinen pääoma, 20132: teknologia-biologia) 20133: 20134: MAHDOLLISUUDET UHKAT 20135: Muuttuvat arvostukset !vihreiden ja eettisten arvojen Tuonti- ja rajasuojan poistuminen 20136: korostuminen) EU:n laajentuminen itään 20137: Kestävä kehitys EU:n maatalouspolitiikan muuttuminen !ml. WTO) 20138: Tuotteiden erilaistaminen 20139: Suureuromarkkinat 20140: Vienti lähialueille (esim. Pietari) 20141: 20142: 20143: 20144: 20145: Maataloustuki siirtymäkaudella ja kertomus- den aikana. Seuraavassa kuviossa esitetään maata- 20146: vuonna louden tulorakenne v. 1994-2000 (mrd. mk). 20147: Liittymissopimuksen mukaisesti Suomen maata- (Lähde: Toimiva maaseutu, MMM:n työryhmämuis- 20148: louden saama tuki alenee vuosittain siirtymäkau- tio 1/1996) 20149: 20150: 20151: 172 20152: TULOMENETYKSET 5,1 20153: 20154: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ··•···· .......... . 20155: .·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·.SIIRTYMAKAUDEN·.TU.KI·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·.. 20156: -:-:-:-:-:-:-:-:-:-:-:-P.oH~f6iNENiKAI'iiSÄLLiriiEN:tukl:·:·:·:·:·.·.·.·:·.·.· 20157: 20158: 20159: 20160: 20161: 1994 1995 SIIRTYMÄKAUSI 2000 20162: 20163: 20164: 20165: 20166: Kuviossa on oletettu, että tuottajahinnat pysyvät yhteensä 9,14 mrd. mk, mistä EU:n osuus oli 2,85 20167: ennallaan ja tuotanto nykytasolla. Kuviossa ei ole mrd. mk. Unionin tuki pysyi lähes edellisvuoden 20168: vähennetty hallitusohjelman mukaista, toteutetta- tasolla, mutta kansallisen tuen osuus aleni selvästi. 20169: vaa 750 Mmk:n säästöä kansallisesta tuesta. Kohta Tukea jäi maksettavaksi vuoden 1997 puolelle 20170: siirtymäkauden tuki, pohjoinen/kansallinen tuki yhteensä 1,22 mrd. mk. Seuraavassa esitetään maa- 20171: sisältää suunnitellun vakavien vaikeuksien tuen. ja puutarhatalouden tuet kertomusvuodelta: (Läh- 20172: Kertomusvuonna maatalouden tukea maksettiin de: MMM) 20173: 20174: 20175: 20176: 20177: Tukiryhmä Maksettiin Siirtyi Yhteensä 20178: v. 1996 v:lle 1997 v:lta 1996 20179: Mmk 20180: EU-rahoitus 20181: Eläintuet 122,9 133,3 256,2 20182: Ympäristötuki 777,0 - 777,0 20183: Luonnonhaittakorvaus (LFAI 437,1 - 437,1 20184: Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitys 38,1 - 38,1 20185: Peltoalatuet 1 230,3 113,4 1 343,7 20186: Yhteensä 2 605,5 246,7 2 852,1 20187: Suomen osarahoitus 20188: Ympäristötuki 790,1 - 790,1 20189: Luonnonhaittakorvaus (LFAI 1155,6 - 1155,6 20190: Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitys 62,1 - 62,1 20191: Yhteensä 2 007,8 - 2 007,8 20192: Kansalliset tuet 20193: Siirtymäkauden tuki 2 727,9 621,3 3 349,2 20194: Pohjoinen tuki 518,1 277,9 796,0 20195: Muu kansallinen tuki 41,5 73,2 114,6 20196: Hallinnon kulut 12,7 4,0 16,7 20197: Yhteensä 3 300,2 976,4 4 276,5 20198: Kaikki tuet yhteensä 7 913,5 1 223,0 9 136,5 20199: 20200: 20201: 20202: 173 20203: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen 370 Mmk:n tulonmenetystä suomalaisille viljan- 20204: mukaan maatalousyrittäjien työ- ja pääomatulo eli tuottajille. Naudanlihan ja maidon osalta tukien 20205: maataloustulo laski kertomusvuonna 4 % edellis- nostaminen kattaa arvioiden mukaan kohtuullisen 20206: vuodesta, mutta tilaluvun alenemisen vuoksi tilaa hyvin kaavaillut hinnanalennukset. Maa- ja metsä- 20207: kohden laskettu tulo säilyi jokseenkin edellisen talousministeriö katsoo, että komission esitykseen 20208: vuoden tasolla. Ensimmäisenä jäsenyysvuonna sisältyvä tilakohtainen katto suorien tukien määräl- 20209: 1995, jolloin maataloustulo aleni 10% edellisvuo- le on hyvä ehdotus ja auttaa tuen ohjaamisessa 20210: desta, aleni myös laskennallinen tulo tilaa kohti heikoimmille tuotantoalueille ja että EU:n maksa- 20211: 6%. maa tukea voidaan jatkossa tarvittaessa täydentää 20212: kansallisella tuella. 20213: Kehitysnäkymät Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK 20214: Maa- ja metsätalousministeriö pitää selvityksessään r.y. toteaa lausunnossaan, että Suomen maatalou- 20215: tärkeänä vaikuttaa EU:n yhteisen maatalouspolitii- delle Agenda 2000 merkitsee toteutuessaan uusia 20216: kan sekä alue- ja rakennepolitiikan kehittämiseen vaikeuksia. Markkinoilta saatavat tuotot eivät enää 20217: siten, että suomalaisen maatalouden pysyvä, olo- kattaisi monissa tapauksissa tuotannosta aiheutu- 20218: suhteista johtuva kilpailukykyhaitta saadaan kom- via muuttuvia kustannuksia, vaan osa niistäkin olisi 20219: pensoitua toisaalta EU:n järjestelmien muutosten katettava suoralla tuella. Näin tulisi tapahtumaan 20220: avulla ja toisaalta liittymisehtojen mahdollistamilla erityisesti viljantuotannossa. Tukien ehtona sinänsä 20221: kansallisilla toimilla. Keskeiseksi nousee tällöin olisi tuotannon jatkaminen, mutta motivaatiota tap- 20222: maa- ja metsätalousministeriön mukaan kansalli- piollisen tuotannon kehittämiseen olisi vaikea löy- 20223: sen rahoituksen turvaaminen. Kansalliset toimet tää. MTK:n mielestä EU:n komissio on esityksissään 20224: liittyvät verotukseen, sukupolvenvaihdosten ke- laskenut varsin paljon maatalouden sopeutumisky- 20225: ventämiseen, investointien suuntaamiseen, rahoi- vyn varaan. Suomessa tämä on kuitenkin jo kertaal- 20226: tustuen ja maatalousyrittäjien sosiaaliturvan kehit- leen otettu huomioon liittymisen jälkeisiä tukia 20227: tämiseen sekä tuotantoresurssien ja -oikeuksien mitoitettaessa ja kansallisten budjettileikkausten 20228: siirtymiseen. Maatalouden ympäristöohjelman ja jälkeen vieläkin varmemmin. MTK korostaa, että 20229: -tukijärjestelmän toimeenpano ja rahoitus tulee EU:n maatalouspolitiikkaa uudistettaessa on otetta- 20230: varmistaa. Myös koko elintarvikeketjun kattavan va huomioon Suomen erityisolosuhteet ja löydettä- 20231: laatujärjestelmän aikaansaaminen on tärkeää. vä ratkaisut, joilla voidaan turvata elinvoimaisen 20232: maatalouden säilyminen ja kehittäminen maassam- 20233: EU-komission Agenda 2000 -esitys me. 20234: Euroopan komission 16.7.1997 julkistamassa Agen- Maaseutukeskusten Liitto ry katsoo lausunnos- 20235: da 2000 -esityksessä on tehty linjaukset EU:n yhtei- saan, että Agendasta eri jäsenmaissa käynnistynyt 20236: sen maatalouspolitiikan ja rakennepolitiikan uudis- keskustelu osoittaa, että EU:n jäsenmaiden väliset 20237: tamisesta. Niitä sovellettaisiin vuodesta 2000 läh- ja sisäiset erot kärjistyvät maatalouden edellytysten 20238: tien. Komission tiedonannossa käsitellään tärkeim- suurten erojen seurauksena. Suomalainen maata- 20239: pien maatalouden markkinajärjestelyjen (viljat, lous joutuu ehdotusten sellaisinaan toteutuessa 20240: maito ja naudanliha) uudistamista, EU:n maata- erittäin vaikeaan asemaan verrattuna muiden luon- 20241: louspolitiikan uusia linjauksia sekä esitetään uusi, nonoloiltaan paremmassa asemassa olevien mai- 20242: vuodesta 2000 sovellettava EU:n budjetin rahoitus- den maatalouteen. Liitto pitää tärkeänä, että maata- 20243: kehys. Maaseutupolitiikan kehittämisen osalta louden siirtymäkautena ja tulevan rahastointikau- 20244: huomattavaa on mm. vähemmän suotuisiin aluei- den valmistelussa kiinnitettäisiin huomiota maa- 20245: siin kohdistuvien LFA-tukitoimien siirtyminen EU:n seudun kannalta mm. seuraavien keskeisten toi- 20246: budjetin rakenneosastosta maatalouden pääluok- mintaedellytysten varmistamiseen: Omaehtoisen 20247: kaan. alueellisen kehittämisen mahdollisuudet tulisi tur- 20248: Viljasektorilla peltokasvien tuen korotus ei kor- vata samalla kun kehityshankkeiden valtakunnalli- 20249: vaisi interventiohinnan laskua, joka olisi 20 %. Hal- seen koordinaatioon tulisi kiinnittää nykyistä 20250: linnollisten hintojen aleneminen korvattaisiin vain enemmän huomiota. Maaseutuyritysten suunnitte- 20251: puolittain. Naudanlihan osalta 30 %:n hinnanalen- luun suunnattavan tuen tulisi olla ehdoiltaan tasa- 20252: nus korvattaisiin palkkioita korottamalla. Maidon vertainen muun yrityssuunnittelun tuen kanssa. 20253: osalta uusi lypsylehmäpalkkio korvaisi maidon Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteilla olevat 20254: hinnan 10 %:n alentamisen. maatiloille myönnettävä kirjanpitoavustus ja neu- 20255: Komission viljantuotantoa koskeva esitys mer- vontajärjestöille myönnettävä neuvontapalvelui- 20256: kitsisi markkinahintojen alenemisen myötä arviolta den tuki tulisi kumpikin käynnistää ja niitä tulisi 20257: 20258: 20259: 174 20260: voida toteuttaa myös uuden rahastointikauden ai- vestointitukijärjestelmää soveltaa myös tulevalla 20261: kana. Suoraan tukeen tulisi lisätä yrittäjyyttä kan- rahastointikaudella. Samalla järjestelmää tulisi ke- 20262: nustavia elementtejä esim. suoran tuen ja hintatuen hittää niin, että se kohtelisi maan eri alueita nykyis- 20263: yhdistelmän muodossa. Suomen pohjoisesta ase- tä tasapuolisemmin. 20264: masta johtuvien haittojen lievittämiseksi tulisi in- 20265: 20266: 20267: 20268: 20269: Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suomen EU-jäse- vahvuuksia ovat lisäksi poikkeuksellisen hyvä eläintau- 20270: nyys merkitsi ennennäkemättömän suurta taloudelli- titilanne ja eettisettuotantotavat Eläinten lääkitsemis- 20271: sen toimintaympäristön muutosta maamme maata- säädökset ovat tiukat, ja elintarvikehygieeninen val- 20272: lousväestölle. Elintarvikeketjun hallinnollisen ohjauk- vonta on korkeatasoista. Näitä vahvuuksia tulee mur- 20273: sen tilalle on nyttullut markkinaohjautuvuus. Tuottaja- rosvaiheessa erityisesti hyödyntää. Tavoitteeksi tulee 20274: hinnat ovat laskeneet arviolta 40 %. Maatilojen luku- ottaa mm. tuotannon erilaistaminen ja erikoistuminen 20275: määrä laskee todennäköisesti entistä vauhtia. Maata- muihin EU-maihin nähden, maataloustuotannon laaja- 20276: louden rakennemuutos voisi tuotantomahdollisuudetja peräistäminen, tuotannon suuntaaminen luonnonmu- 20277: viljelijöiden ikärakenne huomioon ottaen päätyä arviol- kaiseen tuotantoon ja eettiseen eläintalouteen, pieni- 20278: ta 70 000 aktiivisesti toimivaan tilaan v. 2005. Kertomus- muotoiseen elintarviketuotantoon ja luonnonympäris- 20279: vuonna aktiivitiloja oli 92 000 ja 30 % niistä oli yli 55- töön perustuvaan yrittämiseen, kansainvälistyvään 20280: vuotiaiden viljelijöiden hallussa. Eläkeläisten omistuk- markkinaympäristöön sopeutuminen sekä kilpailuky- 20281: sessa oli joka kahdeksas maatila. Alle 30-vuotiaiden vyn lisääminen parantamalla yritysrakennetta, jalos- 20282: viljelijöiden osuus oli kertomusvuonna vain 4% aktiivi- tusastetta, tuotteiden laatua ja markkinoinnin tehok- 20283: tilojen omistajista. Tulevaisuuden kannalta viljelijöiden kuutta. Myös on pidettävä tärkeänä koko elintarvike- 20284: ikärakenne on huolestuttava, vaikka suomalaiset vilje- ketjun kattavan laatujärjestelmän luomista. Tähän tu- 20285: lijät ovatkin EU-viljelijöiden nuorimpia. Unionin viljeli- lee liittää tilakohtainen laatujärjestelmä. 20286: jöistä yli puolet on täyttänyt 55 vuotta. Valtiontilintarkastajat katsovat kuitenkin, että Suo- 20287: Valtiontilintarkastajien mielestä Suomen maatalou- men maataloudella on edessään vielä runsaasti vai- 20288: dessa nyt tapahtunut toimintaympäristön muutos ja keuksia. Viljelijäväestöä tulee rasittamaan siirtymä- 20289: käsillä oleva murrosvaihe korostavat elinkeinon kilpai- kauden tuen aleneminen vielä usean vuoden ajan. Tu- 20290: lukyvyn parantamistoimia eri tahoilla. Perusedellytyk- lotaso uhkaa alentua vähintään samaa vauhtia, sillä 20291: set maatalouden harjoittamiseen Suomessa ovat tun- markkinahinnat tuskin nousevat merkittävästi nykyi- 20292: netusti paljon huonommat kuin muissa EU-maissa. sestä, mutta tuotantopanosten hinnat todennäköisesti 20293: Kasvukausi on meillä lyhyempi ja tehollinen lämpösum- nousevat. Tuotannon rationalisointi näyttää ainoalta 20294: ma pienempi kuin Keski-Euroopan maissa. Viljasatom- keinolta kohentaa elinkeinon taloudellista tilannetta. 20295: rnekin ovat lähes puolet pienempiä kuin näissä maissa. Maatalouden tulevaisuudennäkymien osalta on 20296: Lyhyt kasvukausi ja sen seurauksena lyhyet kylvö- ja keskeistä, minkälaiset maatilat kykenevät toimimaan 20297: korjuuajat kasvattavat puolestaan kone- ja kalustokus- EU:n hintatasolla ja suomalaisissa tuotanto-olosuh- 20298: tannuksia. Lisäksi laaja ja harvaan asuttu maa tekee teissa myös siirtymäkauden jälkeen. Vaikka kansalli- 20299: maaseudun asuttuna säilyttämisen Suomessa ongel- sen maatalouspolitiikan asema ja mahdollisuudet ovat 20300: mallisemmaksi kuin muissa unionin maissa. Suomen merkittävästi supistuneet, on maa- ja metsätalousmi- 20301: erityisolosuhteet muodostavatkin maataloudellemme nisteriön hallinnonalalla edelleenkin valtiontilintarkas- 20302: pysyvän kilpailuhaitan, joka tarkoittaa alhaista satota- tajien mielestä merkittävä tehtävä suomalaisen maata- 20303: soa ja korkeita erityiskustannuksia. Myös maatalouden louden kehittäjänä ja maatalousväestön toimeentulon 20304: epäedullinen rakenne rasittaa osaltaan elinkeinon kil- edellytysten varmistajana. EU:n maatalouspolitiikkaa 20305: pailukykyä. uudistettaessa maa- ja metsätalousministeriön on var- 20306: Maatalouden murrosvaiheesta selviytymistä hel- mistuttava siitä, että Suomen erityisolosuhteet otetaan 20307: pottaa valtiontilintarkastajien näkemyksen mukaan huomioon ja löydetään ratkaisut, joilla voidaan turvata 20308: kuitenkin se, että vahvuuksiakin löytyy. Näitä ovat mm. elinvoimaisen maatalouden säilyminen ja kehittäminen 20309: puhdas luonto, alhainen kemiallistentuotantopanosten Suomessa. 20310: käyttö ja tuotteiden hyvä laatu. Suomen maatalouden 20311: 20312: 20313: 20314: 20315: 175 20316: Merilohikiistojen ratkaiseminen vioita siitä, kuinka paljon lisääntynyt lohen nousu 20317: vaikuttaa tulevaisuudessa mereen vaeltavien villien 20318: Lohityöryhmä 1995 esitti muistiossaan (MMM:n lohien määrään, saadaan koekalastuksissa v. 1997. 20319: työryhmämuistio 18/1995) lääkkeeksi luonnonlo- Varovasti voidaan kuitenkin arvioida, että mereen 20320: hikantojen heikkoon tilaan ensisijaisesti lohenka- vaeltanee kalastusrajoitusten seurauksena aiempaa 20321: lastuksen voimakasta rajoittamista keväällä ja alku- enemmän joessa syntyneitä lohia. Vuonna 1997 ei 20322: kesällä. Työryhmä esitti ajallisesti porrastettua lo- kertomusvuoden tapaan makseta ammattikalasta- 20323: henkalastuskieltoa Suomen kalastusvyöhykkeellä jille lohikorvauksia kalastusrajoitusten aiheuttamis- 20324: pohjoiselle Itämerelle ja Pohjanlahdelle. Rauhoi- ta ansionmenetyksistä. 20325: tukset eivät koske esityksen mukaan Oulujoen, Suomen saama lohikiintiö Itämeren pääaltaalle 20326: Iijoen ja Kemijoen edustan merialueita. Lisäksi ja Pohjanlahdelle on v. 1997 yhteensä 103 930 20327: työryhmä esitti, että Itämeren kansainvälisen kalas- lohta. Tämä lohikiintiö on ajallisesti jaettu kahteen 20328: tuskomission neuvotteluissa on mahdollisimman osaan. Niinpä 20.6.1997 saakka voidaan kalastaa 20329: pikaisesti nostettava Itämeren lohenkalastuksessa 20 000 lohta ja loput sen jälkeen. Kiintiöjako perus- 20330: käytettävien ankkuroitujen verkkojen ja ajoverkko- tuu maa- ja metsätalousministeriön päätökseen 20331: jen pienintä sallittua silmäkokoa. (MMMp 1335/97), ja sen tarkoituksena on suojella 20332: Lohenkalastusrajoitusten korvaustyöryhmä on pohjoisiin jokiin vaeltavaa villiä lohta. Lohenkalas- 20333: kertomusvuoden helmikuussa jättämässään muis- tus jouduttiin lopettamaan kiintiön ensimmäisen 20334: tiossa (MMM:n työryhmämuistio 6/1996) todennut vaiheen osalta kuitenkin jo 30.4.1997, kun 20 000 20335: mm. seuraavaa: Kansainvälisesti lohenkalastusta lohta oli saatu pyydystettyä. 20336: säädellään Itämeren kalastuskomission antamin Kun lisäksi lohikorvauksia ei v. 1997 makseta, 20337: suosituksin, jotka koskevat suurinta sallittua saalis- on Ahvenanmaa tulkinnut itsehallintolainsäädän- 20338: ta, maakohtaisia kalastuskiintiöitä, avomerikalas- töään siten, että sen ei tarvitse noudattaa maa- ja 20339: tuksen kieltoaikoja ja erilaisia teknisiä kalastusmää- metsätalousministeriön päätöstä kiintiön jaosta ja 20340: räyksiä. Kansainvälistä säätelyä täydentävät kansal- kalastuskauden katkaisemisesta. Maakuntahallitus 20341: liset lisämääräykset. Nykyisillä kalastusrajoituksilla on antanut säädöksen, jonka mukaan ahvenan- 20342: Suomen viimeisiä jäljellä olevia luonnonlohikan- maalaiset kalastajat voivat kalastaa maakunnan ve- 20343: toja Tornionjoessa ja Simojoessa ei arvioida voita- sillä 15.5.1997 alkaen 12 300 lohta huolimatta maa- 20344: van turvata, vaan lohikannat ovat suuressa määrin ja metsätalousministeriön em. päätöksestä. Tulkin- 20345: istutusten varassa. Lohenkalastusrajoitusten kor- taristiriidassa päästiin kompromissiratkaisuun vuo- 20346: vaustyöryhmä ei muistiossaan ollut yksimielinen sien 1997 ja 1998 osalta. Maa- ja metsätalousminis- 20347: lohenkalastajille kalastusrajoituksista aiheutuvan teriö antaa Ahvenanmaalle lohikiintiön, joka on 20348: tulonmenetyksen korvaamisen periaatteista ja yksi- 29 o/o koko Suomen saamasta varsinaisen Itämeren 20349: tyiskohdista. pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöstä. 20350: Merilohenkalastuksessa on kertomusvuodesta Mikäli syksyllä 1997 on ilmeistä, etteivät ahve- 20351: lähtien ollut voimassa asetus lohenkalastusta kos- nanmaalaiset saa kalastettua koko kiintiötään, voi- 20352: kevista rajoituksista Suomen aluevesillä ja kalastus- daan syksyllä 1997 neuvottelujen jälkeen osa ahve- 20353: vyöhykkeellä varsinaisella Itämerellä ja Pohjanlah- nanmaalaisille kalastajille annetusta kiintiöstä siir- 20354: della sekä Simojoessa (258/96), ns. lohiasetus. Ase- tää myös mannersuomalaisten kalastettavaksi. Ah- 20355: tuksessa säädetään Suomenlahtea lukuun ottamat- venanmaalaiset saivat 1.-15.6.1997 välisenä aika- 20356: ta Suomen vesialueelle porrastettuna kalastuskiel- na kalastaa 5 000 lohta maakunnan vesillä neljän 20357: lot, joilla turvataan villin lohen nousua Tornion- ja meripeninkulman sisäpuolella. Ahvenanmaan 20358: Simojokeen. Ahvenanmaalla ei v. 1997 ole voimas- kiintiötä ei saa kalastaa 1.5.-15.6.1998. 20359: sa lohiasetusta vastaavaa, itsehallintolainsäädän- Nyt sovittu kompromissi ei maa- ja metsätalous- 20360: nön nojalla annettua kalastuskieltoa maakunnan ministeriön mukaan ratkaise toimivallan jakautu- 20361: vesialueilla, kuin oli voimassa kertomusvuonna. mista ministeriön ja maakuntahallituksen välillä 20362: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi- eräissä Euroopan unianiin liittyvissä asioissa. Siten 20363: tyksen mukaan kertomusvuonna osaltaan lohiase- on toistaiseksi epäselvää, kuinka pitkälle maakun- 20364: tuksen vuoksi suuria määriä lohia pääsi nouse- nan itsehallintolainsäädännön soveltaminen ulot- 20365: maan sekä Tornion- että Simojokeen. Erityisesti tuu, kun on kysymys asioista, jotka EU:n puitteissa 20366: Tornionjoella Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- ovat kansallisesti toimivaltaiselle ministeriölle kuu- 20367: toksen koepyynnissä on saatu merkittävästi aiem- luvia. Ennen kuin asiaan saadaan periaatteellinen 20368: paa enemmän lohta. Lisäksi Tornionjoen matkailu- ratkaisu, on todennäköistä, että tämänkaltaisia toi- 20369: yrittäjien saalistiedot kertovat hyvistä saaliista. Ar- mivaltaongelmia nousee esille myöhemminkin. 20370: 20371: 20372: 176 20373: Maa- ja metsätalousministeriö asetti keväällä istutettuun loheen, jotta luonnon lohikannat sääs- 20374: 1997 lohityöryhmän, jonka tehtävänä oli etsiä toi- tyisivät. Suotuisia kalastuspaikkoja olisivat tuolloin 20375: mia, joilla lohen ammattikalastajien toimeentuloa eräiden padottujen jokien suualueet, joihin istute- 20376: parannettaisiin siten, ettei luonnon lohikantoja vaa- tut lohet palaavat. Näillä ns. terminaalialueilla ka- 20377: ranneta. Työryhmä jätti mietintönsä ministeriölle lastetaan lähes yksinomaan istutettua lohta. Lohi- 20378: 4.9.1997 linjaten lohenkalastuksen lähitulevaisuu- työryhmä esitti myös kalastusrajoitusten lieventä- 20379: den suuntaviivoja ja jättäen yksityiskohtaisten laki- mistä siten, että lohenkalastus voitaisiin aloittaa 20380: muutosten teon mahdollisen jatkotyön varaan. rannikolla nykyistä aikaisemmin. Lohenkalastuk- 20381: Lohityöryhmä antaisi nykyistä paremmat lohen sessa käytetyt rysät pitäisi lohityöryhmän mielestä 20382: kalastusmahdollisuudet ammattikalastajille. Am- rekisteröidä ja Iuvanvaraistaa ammattikalastajien 20383: mattikalastajiksi määritellään nykyisin henkilö, jon- käyttöön koko merialueella, jotta lohenkalastusta 20384: ka kalastustulon osuus verotettavasta tulosta on voitaisiin vähentää tasapuolisesti rannikolla ja avo- 20385: vähintään 15 %. Lohityöryhmä esittää, että ne ka- merellä. 20386: lastajat, jotka eivät täytä tätä ehtoa, poistetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalas- 20387: ammattikalastajarekisteristä. Kalastajien asemaa tustilastojen mukaan suomalaisten ja ahvenanmaa- 20388: esitetään parannettavaksi mm. siten, että vuoden laisten lohenkalastajien (yli 1 000 kg lohta vuodes- 20389: 1999 alusta siirryttäisiin aluskohtaisiin kiintiöihin. sa kalastaneet) määrä ja heidän kalastamansa lohi- 20390: Tämä antaisi kalastajille nykyistä paremmat mah- saalis (1 000 kg) v. 1990--96 olivat Itämeren pääal- 20391: dollisuudet suunnitella kalastusta mm. markkinoi- taalla ja Pohjanlahdella seuraavat: 20392: den tarpeita vastaavaksi. Kalastus tulisi kohdistaa 20393: 20394: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 20395: Lohenkalastajia 20396: Koko Suomi 249 211 253 250 146 157 125 20397: Ahvenanmaa 37 36 34 41 36 30 15 20398: %-osuus 15 17 13 16 25 19 12 20399: 20400: Lohisaalis 20401: Koko Suomi 1 701 1 526 1 522 1 266 859 937 695 20402: Ahvenanmaa 446 404 310 272 215 234 81 20403: %-osuus 26 26 20 21 25 24 12 20404: 20405: 20406: Siten ahvenanmaalaisten lohenkalastajien kilo- tävät yhdenmukaiset kalastussäädökset, on mah- 20407: määräisen lohensaaliin osuus em. alueen lohenka- dollista, että Tornionjoella on kummankin maan 20408: lastajien saalismäärästä on ko. ajankohtina ollut puolella voimassa erilaiset kalastussäännöt Tältä 20409: 12-26% ja lohenkalastajien määrä vastaavasti osin muutosta voidaan maa- ja metsätalousministe- 20410: 12-25%. Kertomusvuonna ahvenanmaalaisten riön mukaan pitää huononnuksena tilanteeseen, 20411: vastaavat osuudet olivat vain 12% sekä kalastajien jossa rajajokikomissio oli ainoa toimivaltainen vi- 20412: määrän että saalismäärän osalta. ranomainen. Tämän vuoksi Suomi ja Ruotsi tulevat 20413: Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen mu- vastedes tarkastelemaan ja arvioimaan rajajokisopi- 20414: kaan on myös huomattava, että lohiongelmien musta ja rajajokikomission asemaa. 20415: ratkaisemista varten Itämeren alueella on laadittu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toteaa lau- 20416: Itämeren kalastuskomission toimesta lohta koske- sunnossaan, että lohen istutusmäärien pienentämi- 20417: va toimintasuunnitelma (Salmon Action Pian). Toi- nen saattaa hidastaa Tornionjoen lohikannan elpy- 20418: mintasuunnitelmaan ovat sitoutuneet kaikki ko- mistä. Rajajokikomissio vahvisti istutusmääriksi 20419: mission sopimusosapuolet Suunnitelman toteutu- 20 000 vaelluspoikasta ja 600 000 joki poikasta. 20420: mista ja seurantaa varten on perustettu erityinen Maa- ja metsätalousministeriön asettaman tulosta- 20421: seuranta työryhmä. voitteen mukaisesti tutkimuslaitos oli varautunut 20422: Tornionjoen osalta Suomi ja Ruotsi ovat sopi- istuttamaan 110 000 kaksivuotiasta vaelluspoikasta 20423: neet kalastuksen järjestämisestä väliaikaisesti so- ja 780 000 yksivuotiasta alkuperäistä Tornionjoen 20424: vellettavin toimin. Tornionjoella toimivalta on jaet- kantaa olevaa jokipoikasta. Tornionjokeen istutet- 20425: tu rajajokikomission sekä Suomen ja Ruotsin viran- tavat poikaset merkitään rasvaeväleikkauksella, 20426: omaisten kesken. Koska ei ole voida varmistaa, että jotta ne voidaan erottaa luonnossa syntyneistä poi- 20427: Suomen ja Ruotsin toimivaltaiset viranomaiset sää- kasista. Tutkimuslaitoksen mielestä istutukset on 20428: 20429: 20430: 12 370148 177 20431: niin istutettavien poikasten määrän kuin koonkin kiintiöihin avomerikalastuksessa ja kokonaiskiin- 20432: suhteen voitava sopeuttaa vallitsevan lohikannan tiön käyttöönottoa rannikkokalastuksessa. Liitto 20433: tilaan. Luonnonlohikantojen kannalta kestäviä istu- muistuttaa, että ammattikalastajien määrä on Suo- 20434: tuspäätöksiä voidaan tehdä vain silloin, kun pää- messa pieni, mutta tehokas, sillä alle tuhat ammat- 20435: tökset perustuvat tutkimustietoon. Tornionjoen tikalastajaa vastaa suurimmasta osasta kalastussaa- 20436: luontainen vaelluspoikastuotanto on laskenut ar- lista. Suomen lohikiintiö on liiton mukaan pudon- 20437: violta puoleen vuodesta 1994, jolloin lisääntymis- nut n. 147 000 kalasta (v. 1993) 104 000 kalaan (v. 20438: häiriöitä ei vielä esiintynyt. Nykyisen vajaan 1997). Lohen kalastaja- ja markkinahinnat ovat 20439: 100 000 vaelluspoikasen vuotuisen määrän usko- myös laskeneet ja tämän lisäksi v. 1996--97 tiukka 20440: taan säilyvän ainakin vuoteen 2000 saakka. kansallinen säätely on vaikuttanut ammattikalasta- 20441: Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio on jien toimeentuloon. Liitto katsoo, että maamme 20442: asettanut Itämeren luonnonlohikantojen elvytysta- kalastuspolitiikan lähtökohtana tulee olla, että Suo- 20443: voitteen, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä mella myös vastedes on nykyaikainen, monipuoli- 20444: jokaisen lohijoen luontaisen poikastuotannon tu- nen ja tehokas kalastus myös lohenkalastuksessa. 20445: lee olla vähintään puolet joen mahdollisesta tuo- Tämä merkitsee lohenkalastusta avomerellä ajover- 20446: tannosta. Viimeisin lohenkalastusta Suomessa poh- koilla ja siimoilla sekä rannikkokalastusta rysillä. 20447: tinut työryhmä (MMM 18/1995) perusti esityksensä Eri kalastusmuodot ja kalastus eri alueilla täydentä- 20448: samaan elvytystavoitteeseen. Tornionjoen vaellus- vät liiton mukaan toisiaan ja pystyvät yhdessä 20449: poikastuotannon tulisi kasvaa tämän mukaan vä- tuottamaan lohta markkinoille ympäri vuoden 20450: hintään 250 000 yksilöön. Tutkimuslaitos katsoo, mahdollisimman pitkään. 20451: että Tornionjoen lohi- ja meritaimenkantojen tiuk- Kertomusvuonna suomalaisten merialueen am- 20452: koja kalastusrajoituksia tulee jatkaa, mikäli em. mattikalastajien kokonaissaalis oli ennätyssuuri: 20453: elvytystavoitteisiin halutaan päästä. 116 milj. kg kalaa, josta silakan määrä oli 93, 20454: Tornionjokeen nousseen lohen määrä on kerto- kilohailin 14, turskan 3, siian 1,3, lohen 1 ja kuhan 20455: musvuoden ja vuoden 1997 kesällä ollut moninker- 0,6 milj. kg. Kokonaissaaliin arvo oli 149 Mmk. 20456: tainen verrattuna aiempiin vuosiin. Merkittävimpä- Ammattikalastajien saalis sisävesialueella oli alle 5 20457: nä syynä kalatutkijat pitävät kertomusvuonna an- milj. kg. Kertomusvuonna maahan tuotiin kalaa ja 20458: nettua lohiasetusta, jolla lohenpyyntiä rajoitettiin. kalatuotteita 678 Mmk:n arvosta. Ylivoimaisesti tär- 20459: Kertomusvuonna saalisilmoitusten perusteella ar- kein tuontimaa oli Norja, josta tuotiin 43% em. 20460: vioitiin, että Tornionjokeen nousisi 15 000 lohta. kokonaistuonnin arvosta. Sieltä tuodaan meille 20461: Ilmoitettu saalis oli 50 tonnia eli 8 000 lohta. Vuo- mm. tuoretta kasvatettua merilohta. Suomesta vie- 20462: den 1980 jälkeen saalis Tornionjoesta on ollut tiin kalaa 100 Mmk:n arvosta lähinnä Japaniin, 20463: useimmiten alle 10 tonnia vuodessa. Poikkeuksena Venäjälle ja Ruotsiin. Tärkeimmät vientituotteet 20464: oli vuosi 1992, jolloin lohta saatiin 25 tonnia. olivat edelleen tuore ja savustettu kirjolohi, kirjolo- 20465: Vuosina 1945-50 Tornionjoesta pyydettiin keski- hen ja silakan mäti sekä tuore ja pakastettu silakka. 20466: määrin 70 tonnia lohta vuodessa. Kalatalouden Keskusliitto tuo lausunnossaan 20467: Eduskunta on toukokuussa 1997 hyväksynyt esille perinteisen kantansa. Sen mukaan, kun rajoi- 20468: lain kalastuksesta Tornionjoen kalastusalueella. tuksista kerran aiheutuu ammatinharjoittajille an- 20469: Lain perusteella maa- ja metsätalousministeriö an- sionmenetyksiä, valtion tulisi maksaa korvauksia. 20470: taa päätöksellään tarkempia kalastuksen järjestämi- Valtio on aiemmin maksanut korvauksia ammatti- 20471: seen liittyviä säännöksiä vuodelle 1997. Rajajokiko- kalastajille keskimäärin 4 Mmk vuodessa. Ahve- 20472: missiolle jää edelleen toimivaltaa eräiden asioiden nanmaan kalastajien osuutta vuoden 1997lohikiin- 20473: suhteen. Ruotsissa on tarkoitus antaa samansisäl- tiöstä liitto pitää myös liian suurena. 20474: töiset säädökset. Käytännössä kalastussäännöt Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry toteaa lau- 20475: Tornionjoella pysyvät hyvin kertomusvuoden kal- sunnossaan, että lohen kalastuksen rajoituksia ei 20476: taisina. toteutettu oikeudenmukaisella tavalla v. 1997 ja 20477: että Ahvenanmaalle annettiin perusteeton myön- 20478: Kalatalouden ja kalastusjärjestöjen näkemyksiä nytys lohenpyyntiin kieltoaikana sekä kohtuutto- 20479: Lohenkalastuksen tulevaisuus huolettaa ammatti- man suuri osuus Suomen lohikiintiöstä. Pyyntirau- 20480: kalastajia. Suomen ammattikalastajaliitto toteaa ke- hoituksesta saatujen tulosten perusteella säätelyä 20481: vätkokouksensa julkilausumassa 23.4.1997, että tulee jatkaa tulevinakin vuosina. Lohen merikalas- 20482: ammattimaisen lohenkalastuksen tilanne on kaaos- tuksen pyyntikapasiteettia tulee asteittain vähentää 20483: mainen. Liitto on esittänyt laajan lohenkalastusoh- ja siirtää kalastuksen painopistettä vuoden jälki- 20484: jelman, joka sisältää mm. siirtymisen aluskohtaisiin puoliskolle. Samalla tulee pyrkiä kalastajakohtai- 20485: 20486: 20487: 178 20488: siin pyyntikiintiöihin. Liiton mukaan norjalainen kulutukseen ilman kuitteja, jolloin kierretään vero- 20489: tuontilohi on syrjäyttänyt Itämeren lohen, eivätkä ja eikä piitata kalan laadusta. Liiton mielestä lohen 20490: tuontilohelle asetetut uudet lisämaksut ole niin kalastuksen rajoittamiselle ei ole perusteita, jos 20491: suuria, että ne toisivat kilpailuetua ja lisäkysyntää Suomen ja Ruotsin viranomaiset eivät pääse yhteis- 20492: Itämeren lohelle. Liiton mielestä alueellisia rauhoi- ymmärrykseen lohenkalastuksesta Tornionjoella. 20493: tuksia ei tule supistaa, vaan säätelyä tulee jatkaa v. Rajoituksissa ei ole mitään mieltä ja tehoa, jos 20494: 1998 vähintään nykyisessä laajuudessa. Merilohen virkistyskalastusta ei valvota tai sille annetaan eri- 20495: kalastus ei voi tarjota elantoa kaikille nykyisille koismyönnytyksiä. Liiton mielestä mannermaan ja 20496: kalastajille, ja rakennemuutos on toteutettava halli- Ahvenanmaan ammattikalastajia tulee tässä asiassa 20497: tusti. myös kohdella tasavertaisesti. Lohenkalastuslaivas- 20498: Suomen Kalakauppiasliitto toteaa lausunnos- tomme vähentäminen ei ole niinkään tärkeää, kuin 20499: saan, että nykyiset rajoitukset pyrkivät yksipuoli- se, että ammattikalastajien elinehdot ja toimeentulo 20500: sesti vain luonnonlohikantojen säilyttämiseen ja turvataan ja huomattavasti rajoitetaan sivutuloik- 20501: lisäämiseen, mikä sinällään on täysin kannatettava seen ja virkistyksekseen merilohta kalastavien 20502: tavoite. Kuitenkin niiden ensisijaiset vaikutukset pyyntioikeuksia. Lohenpyyntialusten kuntoa tulee 20503: kohdistuvat haitallisesti nimenomaan ammatikseen sen sijaan nykyisestään kohentaa. Merilohen am- 20504: lohenkalastusta harjoittaviin. Heidän vaikeutensa mattikalastukseen tulee liiton mukaan soveltaa 20505: ovat heijastuneet myös kauppaan ja kulutukseen, alus- tai kalastajakohtaisia kiintiöitä mahdollisim- 20506: kun toisaalla virkistys- ja huvikalastus on merilo- man pian. Näin saataisiin lohen laatu ja sen kulku- 20507: hen osalta jokseenkin valvomatonta. Huomattava tiet osaavaan valvontaan, jolloin lohen arvostus 20508: osa tällä tavoin pyydetystä merilohesta kulkeutuu paranisi ja loisi pohjan nykyistä terveemmälle hin- 20509: liiton mukaan hämäriä teitä vähittäiskauppaan ja noittelulle ja kasvaville kulutusmarkkinoille. 20510: 20511: 20512: 20513: 20514: Valtiontilintarkastajat pitävät keväällä 1997 syntynyttä tai kalastajakohtaisiin lohikiintiöihin sekä kalastusalus- 20515: kompromissiratkaisua merilohen kalastuskiistassa vä- ten lukumäärän vähentämiseen nykyisestään. EU:n ta- 20516: liaikaisena ja kestämättömänä. Ratkaisuun johtaneet voitteenahan on vähentää kalastusaluksia lohenkalas- 20517: tapahtumateivätantaneet kovinkaan hyvää kuvaa osa- tuksessa kolmanneksella vuoteen 2001 mennessä. 20518: puolten kyvystä hoitaa kiista kestävästi ja hyväksyttä- Valtiontilintarkastajat toteavat, että merilohikiistat 20519: västi. Ahvenanmaalaisten lohenkalastajien saalismää- jatkuvat, ellei kalastajien ja lohikiintiön suhdetta saada 20520: rän osuus on 1990-luvulla ollut 12-26% Itämeren pää- tasapainoon ja ellei eri kalastajaryhmiä ja kalastus- 20521: altaan ja Pohjanlahden kilomääräisestä lohisaaliista ja alueita oteta oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti 20522: oli kertomusvuonna vain 12 %. Ahvenanmaalaisten lo- huomioon voimavarojen jaossa ja kalastuksen sääte- 20523: henkalastajien määrä on puolestaan ollut 12-25% lyssä. Tavoitteena tulee olla kannattavan ammattimai- 20524: em. alueen lohenkalastajista ja oli kertomusvuonna sen lohenkalastuksen ja lohenkalastuselinkeinon säi- 20525: sekin vain 12 %. Siten ahvenanmaalaisille lohenkalas- lyttäminen ja kehittäminen vastedeskin. Samalla on 20526: tajille maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä an- syytä muistaa rajoitusten keskeinen tavoite: Itämeren 20527: nettua 29% :n osuutta Itämeren pääaltaan ja Pohjan- villilohen kannan säilyminen ja kalastusmahdollisuuk- 20528: lahden lohikiintiöstä voidaan pitää hätiköitynä, koh- sien turvaaminen myös tulevaisuudessa. Maa-ja met- 20529: tuuttoman suurena ja perusteettomana. Kun ahvenan- sätalousministeriön tulee kyetä nykyistä linjakkaam- 20530: maalaiset saivat vielä kalastaa 5 000 kiintiöön sisälty- piin ja perusteiltaan kestäviin päätöksiin kaikkien meri- 20531: vää lohta kalastuskiellon aikaan kesäkuun alkupuolella lohen kalastajien osalta samalla, kun sen tulee hoitaa 20532: 1997, oli mannersuomalaisilla kalastajilla oikeutettu syy merilohen kalastukseen liittyvät kiistat kuntoon Ahve- 20533: ihmetellä maa- ja metsätalousministeriön toimia ja nii- nanmaan ja istutuksiin liittyvät asiat kuntoon Ruotsin 20534: den oikeutusta. Kalastajien laittomia lohenpyyntitoimia kanssa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön ja Ah- 20535: ratkaisun jälkeen ei silti voida hyväksyä. venanmaan maakuntahallituksen välinen toimivalta- 20536: Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että maa- ja met- kiista myös muissa kuin kalastusasioissa suhteessa 20537: sätalousministeriöottaa pikaisesti kantaa asettamansa EU:iin on yhä ratkaisematta, vaikka Suomen valtion 20538: lohityöryhmän esitysten pohjalta mm. alueellisiin, alus- toimivallan tulisi olla kiistaton näiltä osin. 20539: 20540: 20541: 20542: 20543: 179 20544: Liikenneministeriön haII innon a1a 20545: 20546: 20547: 20548: 20549: Suomen kauttakulkuasema suhteessa jenin kurssimuutoksista, minkä vuoksi Venäjän 20550: Venäjään vienti on suuntautunut enemmän itään kuin län- 20551: teen. Samoin Baltian satamat ovat voittaneet kulje- 20552: Suomen asema ja toimintaedellytykset ovat muut- tuksia, samanaikaisesti kun Venäjän tuotantomää- 20553: tuneet Euroopan unianiin liittymisen myötä. Suo- rät ovat laskeneet. Baltian reitillä rautatiekuljetus- 20554: mesta on tullut kiinteä osa Länsi-Euroopan sisä- ten hinnat ovat ministeriön mielestä nykyisin niin 20555: markkinoita, ja Suomen kaupasta Venäjän ja Bal- alhaiset, että niiden avulla ei pystytä tekemään 20556: tian maiden kanssa on tullut multilateraalikauppaa. tarvittavia investointeja tai korjaustöitä. Ministeriö 20557: Venäjän asteittainen siirtyminen toimivaan markki- ennustaakin, että hinnat nousevat tulevaisuudessa. 20558: natalouteen ja Baltian maiden talouksien kehitty- Uudet käyttämättömät luonnonvarat Komin, 20559: minen luovat Suomelle kasvavan mahdollisuuden Nenetsin, Arkangelin ja Muurmanskin alueilla ovat 20560: hyödyntää kaupallisesti maantieteellistä asemaa myös tulevaisuudessa kilpailukykyisesti kuljetetta- 20561: EU:n rajalla. vissa Suomen kautta. Kauttakulkuliikenteen määrät 20562: Suomen ns. gateway-asemaa on 1990-luvulla ovat 15 viime vuoden aikana vaihdelleet suuresti, ja 20563: selvitetty sekä viranomaistahalla että yliopistotutki- ministeriön mukaan tähän on syytä varautua jat- 20564: muksessa. Tähän liittyviä tutkimus- ja kehittämis- kossakin. 20565: projekteja on käynnistetty sekä lääni- että maakun- Suomen kilpailukyky Venäjälle menevien kap- 20566: tatasolla. Perusselvitysvaiheesta olisi siten jo pitä- paletavaroiden kuljetuksessa on kiistaton. Reitin 20567: nyt päästä konkreettisiin toimiin. Seuraavassa kes- varmuus on johtanut siihen, että kulutustavaraa, 20568: kitytään liikenneministeriön hallinnonalan Suo- kuten elintarvikkeita, makeisia, tupakkaa, alkoho- 20569: men gateway-asemaan liittyviin toimiin, joskin lituotteita, elektroniikkaa jne. kuljetetaan yhä 20570: Suomen gateway-aseman kehittämisessä on muita- enemmän Suomen kautta lähinnä Pietariin ja Mos- 20571: kin ulottuvuuksia. kovaan. Kasvumahdollisuudet muihin suuriin Ve- 20572: näjän kaupunkeihin ovat hyvät. Suomella on hyvä 20573: Liikenteen kehittyminen mahdollisuus kehittyä liiketoimintakeskukseksi 20574: Suomen vienti Venäjälle on lisääntynyt voimak- Venäjälle menevien tavaroiden toimituksissa. Lii- 20575: kaasti, ja sen osuus on yli 6 o/o koko vientimme kenneministeriön mielestä olisi kuitenkin tär- 20576: arvosta. Suomen tuonti Venäjältä on pysytellyt keämpää saada tuotteiden jatkojalostusta Suo- 20577: melko vakaana ja on n. 7 o/o koko tuontimme meen. 20578: arvosta. Kauttakulkuliikenne on vähentynyt vuo- Suurin, lähinnä Venäjän vientiä koskeva kilpailu 20579: den 1994 ennätyksestä, 5,6 milj. tonnista, vuoden tulee Baltiasta. Ministeriö toteaa kuitenkin, että jos 20580: 1996 4,2 milj. tonniin. Perinteisesti Venäjän kautta- Venäjän ulkomaankauppa saavuttaa Neuvostolii- 20581: kulkuliikenne Suomen kautta on ollut Venäjän ton aikaisen tason, riittää kuljetettavaa kaikille rei- 20582: vientiä. Merkittävimmät tavararyhmät ovat olleet teille. Yleensäkään tavaraliikenteessä ei käytetä 20583: kemianteollisuuden tuotteet, lannoitteet, kiven- yhtä ainoaa reittiä, jos vaihtoehtoja on olemassa. 20584: näisöljyt, metallit sekä malmit ja rikasteet Tämä Venäjällä on suunniteltu Suomenlahdelle useita 20585: liikenne on vähentynyt voimakkaasti kahdessa satamia, joiden kapasiteetti tulee olemaan suuri. 20586: vuodessa 4,72 milj. tonnista 2,49 milj. tonniin. Näiden hankkeiden eteneminen on ministeriön 20587: Vastaavana aikana puolestaan Venäjälle menevä mukaan kuitenkin hidasta. Samoin tie- ja rautatie- 20588: kauttakulkuliikenne on kasvanut 0,85 milj. tonnista yhteyksien parantaminen Venäjältä Länsi-Euroop- 20589: 1,71 milj. tonniin. paan tulee tietysti parantamaan näiden reittien 20590: Kauttakulkuliikenteen menetys viime vuosina kilpailukykyä Suomen reittiin nähden. Venäjän ta- 20591: on liikenneministeriön mielestä johtunut dollarin ja louden elpyessä myös tavaravirrat kasvavat, ja mi- 20592: 20593: 20594: 180 20595: nisteriön näkemyksen mukaan kuljetettavaa riittää Vanhakartano sekä moottoriliikennetien rakenta- 20596: Suomen kautta. minen välille Koskenkylä-Loviisa. Vuonna 1997 20597: Suomen ja Venäjän välistä tavaraliikennettä ovat käynnistyy Turku-Paimio-moottoritien jatkami- 20598: haitanneet erilaiset rajanylittämiseen liittyvät on- nen Muuriaan saakka. Euroopan Investointipankki 20599: gelmat, jotka kertomusvuoden aikana ovat saaneet (EIB) on myöntänyt E18-tien Turku-Helsinki- 20600: runsaasti huomiota. Ministeriön mukaan asioihin Vaalimaa rahoittamiseen 1 134 Mmk lainan vuosille 20601: on pyritty vaikuttamaan kaikilla olemassa olevilla 1994-2001. E18-tien kehittämiseen on viime vuo- 20602: keinoilla. Hankaluutena on, että pääosa ongelmista sina panostettu vuosittain n. 350 Mmk. 20603: johtuu Venäjän omista sisäisistä ongelmista. Kai- Suomen TEN-rataverkko sisältää henkilöliiken- 20604: kesta huolimatta voidaan liikenneministeriön mie- teen kannalta tärkeät rataosat ja koko sen rataver- 20605: lestä todeta, että Suomen ja Venäjän raja toimii kon, jolla voidaan ajaa kallistuvakorisia junia. Sii- 20606: paremmin kuin useat muut Venäjän lähirajat hen kuuluvat myös tavaraliikenteen pääväylät 20607: Vuonna 1995 ministeriö teetti yhdessä Finland Henkilöliikenteen nopeustavoite on 180-200 20608: Groupin kanssa selvityksen Suomen kauttakulku- km/h eräillä rataosilla. Turku-Helsinki-rataasan 20609: reitin kilpailukyvystä. Tämän jälkeen kilpailukykyä parannustyö on loppuvaiheessa, mutta Helsingistä 20610: ei ole tutkittu, vaan on katsottu, että nyt liikenteen itään ja pohjoiseen suuntautuvassa rataverkossa on 20611: harjoittajien on itse ryhdyttävä parantaviin toimiin. ministeriön mukaan näkyvissä selviä pullonkaula- 20612: Liikenneministeriön tutkimuspanos gateway-ase- osuuksia. Ongelma johtuu lähinnä lähi- ja kaukolii- 20613: man parantamiseksi on suunnattu pääosin TEDIM- kenteen sijoittamisesta samalle raiteelle. Nopeuk- 20614: ohjelmaan. TEDIM tähtää Itämeren ja sen rannik- sien nostaminen näillä rataosilla edellyttäisi radan 20615: kovaltioiden kautta kulkevien kuljetusten turvalli- varustelutason nostamista, turvallisuuden paranta- 20616: suuden, nopeuden ja luotettavuuden edistämiseen mista ja välityskyvyn lisäämistä. 20617: telematiikkaa hyväksi käyttäen. TEDIM-ohjelmassa Pohjolan kolmioon kuuluvien rautatiehankkei- 20618: ovat mukana Suomi, Saksa ja Venäjä. Yhtenä osa- den kokonaiskustannukset (1.1.1995 jälkeen) ovat 20619: hankkeena on siirtyminen elektroniseen tullauk- Suomen osalta n. 10,4 mrd. mk. Tarkoituksena on 20620: seen Venäjän rajalla. parantaa rataosuutta Turku-Helsinki-Vainikkala 20621: niin, että nopea junaliikenne on mahdollista koko 20622: Liikenneverkkojen kehittäminen välillä aina Pietariin asti. Suomi on sopinut EIB:n 20623: Euroopan unionin liikennepolitiikan painopiste- kanssa 1 450 Mmk:n lainasta, joka käytetään v. 20624: alueita ovat liikenneyhteyksien kehittämiseen, lii- 1995-2000 Pohjolan kolmion liikennehankkeisiin 20625: kenneturvallisuuteen, liikennepalveluiden laatuun kuuluvien rataosien Turku-Helsinki, Riihimäki- 20626: ja kilpailukykyyn, yhteismarkkinoiden toiminnan Lahti ja Helsinki-Tikkurila perusparantamiseen ja 20627: turvaamiseen sekä liikenteen kolmansien maiden kehittämiseen. 20628: suhteiden kehittämiseen liittyvät kysymykset. Mi- Ulkoasiainministeriön lähialueyhteistyössä ja si- 20629: nisteriön mielestä gateway-asema ja sen hyödyntä- säasiainministeriön hallinnoimissa EU:n INTER- 20630: minen tarkoittaa juuri unionin jäsenyyden suomien REG-ohjelmissa on myös ollut hankkeita, joilla on 20631: etujen hyödyntämistä EU:n liikennepolitiikan mu- kehitetty liikenneyhteyksiä. Liikenneministeriö on 20632: kaisessa toiminnassa liikenteen ja liikenneyhteyk- antamissaan lausunnoissa korostanut itäyhteyk- 20633: sien kehittämiseksi. sien tärkeyttä sekä määritellyt ja priorisoinut ke- 20634: Yleiseurooppalaisten infrastruktuuriverkostojen hittämishankkeita. Ministeriö painottaakin, että lii- 20635: TEN-suuntaviivapäätöksessä määritellään yhteisö- kennehankkeita valittaessa tulisi toimia yhteistyös- 20636: tason tavoitteet liikenneverkkojen kehittämisestä ja sä sekä alueiden että liikennehallinnon edustajien 20637: yhdistävyydestä. Kun yleiseurooppalaisella tasolla kanssa. 20638: päätetään liikenteen suuntaviivoista, jää jäsenmai- INTERREG II -ohjelmien tarkoituksena on tukea 20639: den vastuulle hankkeiden käytännön toteuttami- rajaseutujen ja rajojen yli ulottuvia hankkeita sekä 20640: nen. Liikenneverkkojen kärkihankkeiksi on valittu näillä seuduilla olevien liikenneyhteyksien paran- 20641: neljätoista hanketta, joissa on myös Suomeen kuu- tamista. Sisäasiainministeriö koordinoi näiden oh- 20642: luvia hankkeita. Pohjolan kolmio -hankkeeseen jelmien toteuttamista. Liikennehankkeita sisältyy 20643: liittyy liikennekäytävä Turku-Helsinki-Venäjän näihin ohjelmiin varsinkin Itä- ja Kaakkois-Suo- 20644: raja, joka sisältää sekä tie- että ratayhteyden kehit- messa. 20645: tämisen, lentoasemat sekä satamat ja niihin johtavat Uuteen TACIS-ohjelmaan on tullut erityinen 20646: yhteydet. raja-alueiden yhteistyöosa, minkä avulla voidaan 20647: Käynnissä olevia tiehankkeita ovat Turku-Pai- toteuttaa samantapaisia hankkeita Suomen lähi- 20648: mio-moottoritie ja Kehä III:n osuus Muurala- alueilla, kuin mitä Suomen INTERREG-ohjelmiin 20649: 20650: 20651: 1R1 20652: voidaan sisällyttää. EU:n ja Suomen tavoitteena on tituloja n. 1,3 mrd. mk. Tavaratransitoliikenne työl- 20653: liikenneministeriön mukaan, että INTERREG- ja listi silloin Suomessa n. 2 700 henkeä kuljetus- ja 20654: TACIS-ohjelmien raja-alueille kohdistuva määrä- huolinta-alalla. 20655: rahojen käyttö sovitetaan yhteen yhteisten tavoit- Suomen gateway-asema ei kuitenkaan ole Suo- 20656: teiden saavuttamiseksi. Ohjelmien valmistelun yh- men Ulkomaankauppaliiton mielestä mikään itses- 20657: teydessä liikenneministeriö on yhteistyössä ulko- täänselvyys, vaan vaatii markkinointia ja kehittä- 20658: asiainministeriön kanssa pyrkinyt vaikuttamaan mistä. Liitto on käynnistänyt v. 1997 projektin, 20659: em. tavoitteiden suuntaisesti lopullisten hankkei- jonka tavoitteena on lisätä suomalaisyritysten ja 20660: den valintaprosessissa. elinkeinoelämän kilpailukykyä markkinoimalla 20661: Suomen strategista asemaa ja palveluja lännestä 20662: Suomen Ulkomaankauppaliiton lausunto itään samoin kuin idästä länteen operoiville yrityk- 20663: Suomen Ulkomaankauppaliitto toteaa lausunnos- sille ja samalla vahvistaa mielikuvaa Suomesta lisä- 20664: saan, että Suomen vahvuus ja samalla myös kehit- arvopalvelujen tuottajana. 20665: tämissektori on toimiva infrastruktuuri. Tällöin ei Suomen aseman kehittäminen vaatii Ulkomaan- 20666: ole kyse Suomesta pelkästään kuljetuksellisena kauppaliiton mielestä myös valtiovallan korkean 20667: kauttakulkualueena, vaan uuden Pohjois-Euroo- tason tukea ja sitoutumista Suomi uuden Pohjois- 20668: pan liiketoimintakeskuksena, jolloin Suomen kaut- Euroopan liiketoimintakeskus -hankkeeseen. 20669: ta kulkevaa tavaraa voidaan täällä esimerkiksi koo- Myös yhteistyö venäläisten kanssa on saatava 20670: ta tai jatkojalostaa. käyntiin, sillä Suomi tarvitsee asemansa kehittämi- 20671: Uusi Pohjois-Eurooppa käsittää 70---80 miljoo- seen vahvaa yhteistyötä venäläisten toimijatahojen 20672: nan kuluttajan markkina-alueen. Ulkomaankaup- kanssa. 20673: paliiton mielestä Suomi on toimivan infrastruktuu- Suomessa ns. gateway-klustereissa toimii useita 20674: rinsa ansiosta uuden Pohjois-Euroopan keskus. tahoja omien etupyrkimystensä ajamiseksi. Tämä 20675: Venäjällä vallitsevien epävarmuustekijöiden joh- on liiton mielestä sinänsä hyvä, koska käytännön 20676: dosta on koko liiketoimintojen siirtäminen sinne tulokset syntyvät vain toiminnan kautta. On kuiten- 20677: usein riskialtista. Näissä tilanteissa Suomi tarjoaa kin tärkeää, että ao. toimintaa tukevat rahoituspää- 20678: ainutlaatuisen vaihtoehdon hoitaa liiketoiminnan tökset, koskevat ne sitten erilaisia selvityksiä tai 20679: osia tai tukipalveluja Suomesta käsin. markkinointia, olisi valtion taholta koordinoitu. 20680: Ulkomaankauppaliiton mukaan Neuvostoliiton 20681: kauppa lännen kanssa oli v. 1988 n. 522 milj. Suomen Kuorma-autoliiton lausunto 20682: tonnia, kun Venäjän kauppa lännen kanssa oli v. Liitto toteaa lausunnossaan, että Suomen talous- 20683: 1994 n. 170 milj. tonnia. Vaikka luvut eivät ole maantieteellinen asema on 1990-luvulla Neuvosto- 20684: täysin vertailukelpoisia, kuvaavat ne liiton mielestä liitossa alkaneen poliittisen ja taloudellisen mur- 20685: kuitenkin kehitystä. Onkin arvioitu, että Venäjän roksen myötä muuttunut radikaalisti. Uudessa ti- 20686: kauppa lännen kanssa kasvaa lähivuosina n. 500 lanteessa on liiton mielestä perusteltua puhua jopa 20687: milj. tonniin. Samanaikaisesti Itämeren satamat ar- Suomen mahdollisuuksista toimia uuden Pohjois- 20688: vioivat, että rahtiliikenne Itämerellä 15 vuoden Euroopan logistisena keskuksena. 20689: sisällä nousee nykyisestä 600 milj. tonnista n. 1 000 Suomen gateway-asemaa koskeva tutkimus on 20690: milj. tonniin. liiton mukaan ollut voimakasta, erityisesti v. 1993- 20691: Ulkomaankauppaliitto huomauttaa, että mitä 94. Venäjän yhteiskunnan jatkuva sekava tilanne 20692: suurempi osa lännen ja IVY-maiden välisestä kau- on kuitenkin vähentänyt jossain määrin uskoa aina- 20693: pan kasvusta kuljetetaan Suomen kautta ja mitä kin mahdollisuuksien nopeaan realisoitumiseen. 20694: enemmän jalostusta Suomessa tehdään lännen ja Yhteistyön esteitä purkamaan ja toimintaolosuhtei- 20695: idän välisessä tavaravaihdossa, sitä suurempi vai- ta vakauttamaan pyrkivät viranomaiset lienevät 20696: kutus asialla on kansantaloudelle, vientituloille ja liiton mukaan myös turhautuneita neuvottelutulos- 20697: työllisyydelle. ten pitämättömyyteen kerta toisensa jälkeen. 20698: Transitotavaraa Suomen kautta on n. 5---8 milj. Suomen Kuonna-autoliiton mielestä Venäjän 20699: tonnia. Transiton mittaaminen on kuitenkin vai- valtavat markkinat luovat kuitenkin erittäin suuria 20700: keata, koska mitä enemmän tuotetta Suomessa mahdollisuuksia Suomen kautta tapahtuville kulje- 20701: jatkojalostetaan, sitä todennäköisempää on, että tuksille ja muille logistisille toiminnoille. Transito- 20702: tuote on Suomen vientiluvuissa Venäjälle tai län- kuljetuksia ja gateway-asemaa ei tule myöskään 20703: teen. Vuonna 1995 arvioitiin Ulkomaankauppalii- tarkastella pelkästään kasvavasta Venäjän-kaupas- 20704: ton mukaan, että tavaratransitoliikenne toi Suo- tamme erillisenä ilmiönä. Tehokkaat kuljetukset ja 20705: messa toimivalle kuljetus- ja huolinta-alalle myyn- toimiva jakelu ovat eräitä suomalaistuotteiden par- 20706: 20707: 20708: 1R2 20709: haita kilpailuvaltteja. Tehostamalla aktiivisesti ki-Euroopan maareitit ja Baltian maiden satamien 20710: meno-paluu-kuljetuksia ja logistiikkaa on mahdol- kautta tapahtuvat kuljetukset ovat yleensä hinnoil- 20711: lista edistää kaupan kaksisuuntaisuutta, mikä tukee taan kilpailukykyisiä Suomen reittiin verrattuna. 20712: myönteistä kehitystä myös pitkällä ajalla. Kun vertailussa otetaan mukaan reitin luotettavuus 20713: Liikenteen kasvusta lausunnossa todetaan, että ja aikatekijät, ovat Suomen kautta hoidetut kulje- 20714: Venäjän-liikenteen maantiekuljetukset ovat kasva- tukset kuitenkin täysin kilpailukykyisiä. Mitä ar- 20715: neet suorastaan räjähdysmäisesti 1990-luvulla, vokkaampia kuljetenavat tuotteet ovat, sitä enem- 20716: vaikka esimerkiksi Venäjän BKT on laskenut jatku- män viimeksi mainitut tekijät liiton mielestä vaikut- 20717: vasti. Suomen ja Venäjän välisen rajan maantielii- tavat. 20718: kenteen kehitystä kuvaa mm. se, että liikenne Suomen panostusten järkevyyttä gateway-toi- 20719: kasvoi vuodesta 1991 vuoteen 1996 25 000 lastatus- mintaa tukeviin infrastruktuuri- ym. hankkeisiin on 20720: ta yksiköstä 224 000 yksikköön, eli noin yhdeksän- epäilty sen vuoksi, että esim. Venäjän Suomenlah- 20721: kertaistui. Lausunnon mukaan rajan ylittää molem- den satamien ja muiden liikenneverkkohankkei- 20722: piin suuntiin lähes yhtä paljon tyhjiä kuin lastattuja den toteuduttua Suomen investoinnit jäisivät vaille 20723: ajoneuvoja, mikä kuvaa ennen kaikkea Venäjän käyttöä. Suomen Kuorma-autoliitto huomauttaa 20724: kuljetusjärjestelmän puutteita. lausunnossaan kuitenkin, että toimivan liikenneinf- 20725: Kun Venäjältä Suomeen ja Suomen kautta edel- rastruktuurin rakentaminen edes kohtuulliseen 20726: leen muihin maihin saapui vuoden 1992 ensimmäi- kuntoon vie vuosikausia, jopa vuosikymmeniä, 20727: sellä vuosineljänneksellä 4 215 lastattua ajoneuvoa jolloin myös kuljetusmarkkinoille jää aikaa sopeu- 20728: ja vuoden keskimääräinen luku oli 6 563 ajoneu- tua kehitykseen. Lisäksi todetaan, että toimivan 20729: voa, olivat vuoden 1996 vastaavat luvut 15 956 ja kuljetusverkon rakentaminen edellyttää, että maan 20730: 16 021. Suomesta Venäjälle ja sieltä edelleen mui- talous ja elinkeinoelämä vahvistuvat merkittävästi 20731: hin maihin lähti vuoden 1992 ensimmäisellä vuosi- ja toimivat tehokkaasti. Venäjän talouden kohentu- 20732: neljänneksellä 5 014lastattua ajoneuvoa ja vuoden minen merkitsee Suomelle valtavia ja monipuolisia 20733: keskimääräinen luku oli 6 748. Vuoden 1996 vas- markkinoita. Liiton mielestä Suomi menettää liike- 20734: taavat luvut olivat 39 071 ja 39 861. toimintamahdollisuuksia tai liikenne- ja kuljetuson- 20735: Idänliikenteen kehitystä v. 1990--96 osoittaa gelmamme kasvavat nopeasti nousun alkaessa, jos 20736: myös seuraava, suomalaisautojen markkinaosuu- emme varaudu tilanteeseen ajoissa. 20737: den ja absoluuttisen kasvun kehitystä itään päin Viranomaistoiminnasta liitto toteaa lausunnos- 20738: suuntautuvissa maantiekuljetuksissa kuvaava ase- saan, että edellisen hallituksen aikana gateway-asia 20739: telma. oli esillä useissa ministeriöissä. Nykyisen hallituk- 20740: sen ohjelmassa gateway-kysymystä ei ole erikseen 20741: Vuosi Markkinaosuus Kuljetuksia Kasvu mainittu, ja asiaa onkin pitänyt esillä lähinnä liiken- 20742: % määrä % neministeriö. Gateway-käsitteen monimuotoisuus 20743: 1990 43 4 800 .. huomioon ottaen olisi liiton mielestä tärkeää, että 20744: 1991 43 6100 27 koko hallitus koordinoisi ja johtaisi asiaa aktiivi- 20745: 1992 43 11 600 90 20746: 1993 50 32 400 179 sesti. 20747: 1994 47 44 000 36 Liitto mainitsee lausunnossaan myös EU:n TEN- 20748: 1995 39 51 700 15 suunnitelmaan kuuluvan E18-tiehankkeen. Hank- 20749: 1996 38 59 700 15 keen tärkeys ja liikenteen kasvupotentiaali huo- 20750: mioon ottaen olisi perusteltua nopeuttaa sen aika- 20751: Viimeaikaiset tiedot transitoliikenteen romah- taulua myös kotimaista rahoitusta lisäämällä. Pi- 20752: duksesta perustuvat Suomen Kuorma-autoliiton temmällä ajalla olisi myös syytä edistää nykyistä 20753: mukaan halpojen bulk- eli irtolastituotteiden tran- aktiivisemmin euroarktisen Oulu-Arkangel-tie- 20754: sitomäärien vähenemiseen. Tämä johtuu mm. Bal- yhteyden suunnittelua, markkinointia ja rakenta- 20755: tian satamien kilpailukyvystä tällaisten tuotteiden mista. 20756: transitokuljetuksissa sekä siitä, että näiden tuottei- Suomen Kuorma-autoliitto huomauttaa myös, 20757: den kauppa on ylipäätään niiden halpuuden vuok- että gateway-aseman vahvistamisessa yksi olennai- 20758: si erittäin suhdanneherkkää esim. kuljetuskustan- nen tekijä on rajainfrastruktuurin ja -muodollisuuk- 20759: nusten nousulle, valuuttakurssien muutoksille ym. sien kehittäminen yhteistullausjärjestelmä mukaan 20760: Liitto toteaa lausunnossaan, että Suomessa on lukien. Suomen on tarpeen olla myös aloitteellinen 20761: tehty useita selvityksiä maamme kautta tapahtu- kansainvälisen rahoituksen saamiseksi maiden vä- 20762: vien kuljetusten kilpailukyvystä. Ne ovat osoitta- listen tieyhteyksien Venäjän-puoleisille kehittämis- 20763: neet, että pelkässä palvelujen hintavertailussa Kes- hankkeille. 20764: 20765: 20766: 183 20767: Työllisyysvaikutuksista liitto toteaa lausunnos- vää taloudellista panostusta. Liitto huomauttaa 20768: saan, että transitokuljetukset synnyttivät tutkimus- myös, että Suomen E18-tiehanke ja sen jatkoyhteys 20769: ten mukaan muutamassa vuodessa 1 300 uutta eivät ole riippuvaisia kolmansien maiden arvioin- 20770: työpaikkaa ja että gateway-asemaamme hyödyn- neista ja painotuksista, kun taas Berliini-Mosko- 20771: tämällä olisi kohtuullisin panostuksin luotavissa va-käytävä vaatinee myös Puolan ja Valko-Venäjän 20772: 2 000--3 000 uutta työpaikkaa. Työpaikkoja syn- rahoitusta. 20773: tyisi suoraan kuljetus- ja logistiikkayrityksiin sekä Liitto painottaa lausunnossaan, että Venäjän ja 20774: välillisesti erilaisiin tuotannollisiin ja palvelualojen Suomen välinen kauppa kasvanee jatkossa nykyi- 20775: yrityksiin. Työpaikkojen luomisessa olisi kuiten- sestään sekä suomalaisten ja venäläisten yritysten 20776: kin tärkeää, että suomalaisten kuljetusyritysten kil- välisen kaupan että myös Suomeen sijoittuvien 20777: pailukykyä ei rasitettaisi julkisen vallan toimin Venäjän-kauppaa käyvien ulkomaisten yritysten 20778: (verot, tekniset vaatimukset jne.) kilpailijoita toimesta. Tämä asettaa omat vaatimuksensa toimi- 20779: enemmän. ville kuljetusyhteyksille. 20780: Liiton mielestä lähivuodet ovat Suomen etsikko- 20781: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton lausunto aikaa. Hankkeeseen on syytä panostaa ja saada 20782: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on lausunnos- aikaan mahdollisimman toimiva yhteys Euroopan 20783: saan tarkastellut Suomen kauttakulkuasemaa suh- unionista Venäjälle ainoan yhteisen maarajan kaut- 20784: teessa Venäjään ja erityisesti suhteessa muihin kil- ta. Tieverkon kunnon ylläpitämiseen ja parantami- 20785: paileviin kuljetusreitteihin. Suomen pahimpina kil- seen on sitä paitsi joka tapauksessa panostettava. 20786: pailijoina tässä tarkastelussa mainitaan Berliini- Liiton mielestä on myös otettava huomioon työlli- 20787: Varsova-Minsk-Moskova-moottoritiehanke syysvaikutukset, arvion mukaan n. 1 mrd. mk:n 20788: sekä Baltian satamat ja tietysti Venäjälle suunnitel- väylähanke poikii 2 000--3 000 uutta työpaikkaa. 20789: lut uudet satamat. Toimivaan yhteyteen kuuluvat kuitenkin paitsi 20790: Liitto toteaa lausunnossaan, että vaikka Berlii- kunnolliset liikenneväylät myös muut liikenteen 20791: ni-Varsova-Minsk-Moskova-moottoritiehanke sujumiseen vaikuttavat tekijät. Tässä suhteessa 20792: (ja rautatiehanke) tuntuvat vakavilta kilpailijoilta, Suomen ja Venäjän liikenteessä on liiton mielestä 20793: näin ei ole välttämättä ainakaan lähitulevaisuudes- edelleen vakavia puutteita. Rajamuodollisuuksien 20794: sa. Koska EU:n yhteistä rahaa ei hankkeeseen olisi hoitamisen tulisi tapahtua joustavasti ilman tarpee- 20795: saatavissa kuin selvitysten tekemiseen ja korkotu- tonta viivytystä ja liikenteen Venäjän puolellakin 20796: keen enimmilläänkin vain 10 o/o hankkeen koko- olla kuljettajien ja yritysten kannalta turvallista sekä 20797: naiskustannuksista, vaikuttaa liiton mielestä tämän perustua ulkomaisten ja venäläisten kuljettajien 20798: moottoritiehankkeen rahoitus epävarmalta. Erityi- tasapuoliseen kohteluun. 20799: sesti näin on, kun Saksan mahdollisuudet sijoittaa Satamaliikenteestä Auto- ja Kuljetusalan Työnte- 20800: suuria summia tähän hankkeeseen lienevät Sakso- kijäliitto toteaa, että satamiemme kautta kulkeva 20801: jen yhdistymisen ja nykyisten kasvavien vajeongel- Venäjän transitoliikenne on vähentynyt sitten huip- 20802: mien johdosta rajalliset. puvuoden 1994 ilmeisesti liikenteen siirryttyä Bal- 20803: Suomen tiehankkeiden ja erityisesti E18-tiehen tian maiden satamiin. Näin nimenomaan halvan 20804: suunnanavien investointien osalta liitto painottaa, bulk-tavaran osalta. Liitto huomauttaa, että väylä- 20805: että tämä tiehanke on paitsi kauttakulkuliikenteen maksujen korotus ei ainakaan paranna Suomen 20806: myös Suomen omankin liikenteen kannalta tär- satamien kilpailukykyä tämän tavaran kuljetuk- 20807: keä. Venäjän etujen mukaista on myös sijoittaa sissa. 20808: rahaa omalta osaltaan yhteyksiin rajalta Pietariin Liitto toteaa, että vaikka Venäjällä on suunnitel- 20809: ja Moskovaan, sillä tätä kauttahan kulkee joka mia omien satamiensa rakentamiseksi, on arvioitu, 20810: tapauksessa myös meritse Venäjältä lähtevä ja että investointien suuruuden vuoksi kestää ainakin 20811: ennen kaikkea tulevaisuudessa sinne menevä 10--15 vuotta, ennen kuin Suomen satamien kaut- 20812: tavara, kulkipa se sitten Suomen tai Venäjän ta kulkeva tavara voisi merkittävässä määrin siirtyä 20813: omien satamien kautta. Venäjän omiin satamiin. Tämänkin jälkeen Suomen 20814: Liiton mielestä reitin edullisuutta Venäjän kan- satamat voivat kilpailla laadulla, osaamisella ja 20815: nalta lisää Pietarin alueen sijainti reitin varrella, kun toimintavarmuudella erityisesti kappaletavaran 20816: vastaavaa talousaluetta ei sen omalla alueella ole osalta. 20817: Berliini-Moskova-reitillä. Tämä yhteys on luulta- Liitto painottaa, että transitoliikenne on sinänsä 20818: vasti Venäjän priorisoinneissa korkeammalla sijalla kannattavaa toimintaa, joten siihen on syytä myös 20819: kuin Berliini-Moskova-hanke, erityisesti siinä ta- em. siirtymävaiheen aikana panostaa. Samalla on 20820: pauksessa, että Saksasta ei ole saatavissa merkittä- valmistauduttava siihen, että suomalaiset satamat 20821: 20822: 20823: 184 20824: pystyvät siirtymävaiheen jälkeenkin kilpailemaan tuspalvelua edellyttävän tavaran kuljetuksista Ve- 20825: arvotavaran sekä muun laadukasta ja nopeaa kulje- näjän omien satamien kanssa. 20826: 20827: 20828: 20829: 20830: Itä-Euroopan avautumisen ja markkinatalouteen siirty- way-aseman kehittämiseen olisi hajanaista tai peräti 20831: misen myötä on Pohjois-Eurooppaan, käsittäen Fenno- passiivista. 20832: skandian maat, Venäjän luoteisosat ja Baltian maat, Pohjolan kolmio -hankkeen puitteissa eteläisessä 20833: muodostumassa n. 70-80 miljoonan kuluttajan mark- Suomessa on käynnistetty EU:n tuella infrastruktuuri- 20834: kina-alue. Maamme keskeinen asema tällä markkina- hankkeita, jotka tulevat käytännössä parantamaan 20835: alueella ja erityisesti EU:n rajamaana Venäjän naapuri- sekä maamme sisäistä liikennettä että kauttakulkulii- 20836: na luo Suomelle kiistatta mahdollisuuden tulla alueen kennettä Venäjälle. Näiden hankkeiden toteuttaminen 20837: merkittäväksi taloudellisen toiminnan keskukseksi ja ja tunnetuksi tekeminen ulkomailla on välittäjäase- 20838: kauttakulkuväyläksi. Valtiontilintarkastajien saaman mamme hyödyntämisen perusedellytys. Tärkeää on, 20839: käsityksen mukaan tulevaisuudenkuva Suomesta uu- että jatkossa panostetaan myös pohjoisempien kulje- 20840: den Pohjolan liiketoimintakeskuksena ei ole vailla pe- tusreittien, eli Arkangelin ja Muurmanskin reittien ke- 20841: rusteita. hittämiseen. Vaikuttamalla aktiivisesti siihen, että EU:n 20842: Suomen ns. gateway-asemaa on 1990-luvulla tutkit- tukea ohjataan liikenneinfrastruktuurihankkeisiin 20843: tu runsaasti. Gateway-aseman hyödyntäminen on maamme lähialueille, parannetaan samalla myös omaa 20844: muodostunut jopa joidenkin maakuntien keskeiseksi asemaamme uutena pohjoisena liikenne- ja liiketoi- 20845: kehittämisnäkymäksi. Käytännössä Venäjälle suuntau- mintakeskuksena. 20846: tuvan kaupankäynnin ja kauttakulun kasvu on ollut Asemamme liiketoimintakeskuksena edellyttää, 20847: Suomen kansantalouden kannalta tärkeää. Maamme että liikenteen infrastruktuuri-investointien lisäksi 20848: asema merkittävänä liiketoimintakeskuksena Venäjän myös muut seikat, kuten tulli- ja rajamuodollisuudet, 20849: suuntaan ei kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys, tariffipolitiikka, yritystoiminnan kehittämisen tuet, työ- 20850: vaan se pohjautuu nyt ja tulevaisuudessa yhä enem- voimakustannuksetveroratkaisuineen sekä tietoliiken- 20851: män siihen lisäarvoon, jonka pystymme toiminnallam- neratkaisut osaltaan tukevat kilpailukykymme säilyttä- 20852: me tuottamaan, ja siihen kilpailukykyyn, joka meillä on mistä ja parantamista suhteessa kilpailijoihimme. 20853: suhteessa vaihtoehtoisiin ja tulevaisuudessa yhä ke- Tämä edellyttää aktiivisuutta myös muilta kuin ainoas- 20854: hittyviin kuljetusreitteihin. Valtiontilintarkastajat katso- taan liikenneministeriöltä. Viimeaikaisten rajanylitys- 20855: vat, että tässä tilanteessa ei saa syntyä sellaista mieli- ongelmien osalta viitataan valtiontilintarkastajien kan- 20856: kuvaa, että valtiovallan taholta suhtautuminen gate- nanottoon ulkoasiainministeriön kertomusosuudessa. 20857: 20858: 20859: 20860: 20861: Rataverkon kehittäminen ja turvallisuus lisäämisessä, jotka samalla mahdollistavat junano- 20862: peuksien nostamisen. Junaturvallisuutta paranne- 20863: Kertomusvuoden talousarvioesityksessä on radan- taan kertomusvuonna lisäämällä kulunvalvontalait- 20864: pidon tavoitteiksi esitetty, että maamme rataverk- teita. Rataverkon laajuudessa ei esityksen mukaan 20865: koa ylläpidetään ja kehitetään liikenteen vaatimas- tapahtuisi muutoksia, mutta pääratojen palveluluo- 20866: sa laajuudessa ja tasossa ottaen huomioon yleiset kasta 2 siirtyisi 40 km vilkkaasti liikennöityä rataa 20867: taloudellisuus-, turvallisuus- ja liikennepoliittiset alempaan luokkaan 3. 20868: tavoitteet. Esityksen mukaan kehittämisen paino- Radanpidosta on kertomusvuonna vastannut 20869: piste on kertomusvuonna kapasiteetin lisäämises- 1.7.1995 toimintansa aloittanut liikenneministeriön 20870: sä, sähköistyksen laajentamisessa ja turvallisuuden alaisuudessa toimiva itsenäinen virasto, Ratahallin- 20871: 20872: 20873: 185 20874: tokeskus. Se huolehtii rataverkon ylläpitämisestä ja Kehittämissuunnitelmat 20875: kehittämisestä sekä rautatieliikenteen turvallisuu- Työryhmän mielestä radanpidon tärkein tavoite on 20876: desta. Se hallinnoi rataverkkoa ja siihen kuuluvia korvausinvestointien hoitaminen niin, että rata- 20877: laitteita, rakenteita ja maa-alueita. Vuosina 1994- verkko pysyy liikenteen edellyttämässä kunnossa. 20878: 97 on radanpitoon ollut käytettävissä n. 2 mrd. mk Korvausinvestointikasauman purkaminen on mah- 20879: vuosittain. dollista vain, jos rataverkkoon on käytettävissä yli 2 20880: mrd. mk vuosittain. Pelkkä korvausinvestointien 20881: Rataverkon nykytila kasauman purkaminen ja rataverkon tason säilyttä- 20882: Maamme rataverkon kokonaispituus on 5 859 km, minen nykyisellään eivät riitä takaamaan rautatielii- 20883: josta pääratoja on 5 660 km. Pääratojen kokonais- kenteen kilpailukykyä, vaan rataverkkoa on myös 20884: pituudesta on 36% sähköistetty. Suojastettua rataa kehitettävä. Rataverkon kehittämisen avulla rauta- 20885: oli 1.1.1997 n. 1 805 km, kauko-ohjattua rataa n. tieliikenteen tarjoamia mahdollisuuksia voidaan 20886: 1 495 km ja kulunvalvonnalla varustettuja rataosia hyödyntää tehokkaimmin. Uusia kehittämishank- 20887: 165 km. keita voidaan kuitenkin aloittaa tällä vuosikymme- 20888: Tavaraliikenteessä sallitaan 25 tonnin akselipai- nellä vain valtion rahoitusta lisäämällä tai toteutta- 20889: noinen liikenne venäläisen standardin mukaisilla malla hankkeet ns. uusilla rahoitustavoilla. 20890: vaunuilla n. 40 o/o:n osuudella ratapituudesta. Siitä Rataverkkotyöryhmä on myös hahmotellut tule- 20891: suuri osa on rataosilla, joiden päällysrakenne on vaisuuden rataverkkovision. Sen mukaan tulevai- 20892: vanhaa. Loppuosalla sallitaan 22,5 tonnin akseli- suuden rataverkossa TEN-rataverkon merkitys ko- 20893: painoinen liikenne lukuun ottamatta kevytkiskoi- rostuu, koska se sisältää kaikki henkilöliikenteen 20894: sia ratoja, joilla sallitaan 16-20 tonnin akselipaino. tärkeät rataosat ja valtaosan tavaraliikenteelle tär- 20895: Näitä viimeksi mainittuja rataosuuksia on yhteensä keistä rataosista. TEN-rataverkko jakautuu työryh- 20896: 13 o/o ratapituudesta. män selvityksen mukaan kolmeen rataluokkaan. 20897: Henkilöliikenteessä suurin sallittu nopeus on Ensimmäisessä luokassa ovat kansainvälisen no- 20898: 200 km/h, välillä Kirkkonummi-Kupittaa. Pää- pean henkilöliikenteen radat. Näitä ovat Pohjolan 20899: asiallisin henkilöliikenteen nopeus on 120--140 kolmioon kuuluvat rataosat Turku-Helsinki- 20900: km/h. Noin 24 o/o:lla rataosuuksista voidaan käyttää Vainikkala sekä näihin kiinteästi liittyvä rataosa 20901: maksiminopeutena 140 km/h. Helsinki-Seinäjoki. Toinen TEN-rataluokka on 20902: Rataverkko ei liikenneministeriön mukaan pal- nopean liikenteen verkko, jolla työryhmän mieles- 20903: vele rautatieliikenteen nykyisiä tarpeita parhaalla tä on syytä tutkia henkilöliikenteen nopeuden nos- 20904: mahdollisella tavalla. Ongelmina ovat ratojen ton yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. TEN-rata- 20905: ikääntyneisyys sekä ratakapasiteetin riittämättö- verkon loppuosa kuuluu teollisuuden kannalta 20906: myys erityisesti pääkaupunkiseudulla. Rataverk- keskeiseen rataverkkoon. Tarvetta sen sähköistä- 20907: koa on viimeksi laajasti perusparannettu 1950- ja miseen tulee selvittää yhteiskuntataloudellisen vai- 20908: 60-luvulla, ja se on nyt uudistamisen tarpeessa. kutusselvityksen avulla. 20909: Tämä näkyy ministeriön mukaan mm. siinä, että 20910: vuoden 1996 syksyllä lähes 900 km:llä oli liikenne- Ratakapasiteetin lisääminen 20911: rajoituksia, jotta liikenteen turvallisuus voitiin var- Nykyisen rataverkon kapasiteettiongelmat keskit- 20912: mistaa ja radan jäljellä olevaa elinikää pidentää. tyvät liikenneministeriön mielestä eteläiseen Suo- 20913: Ratojen kunnon heikkeneminen ja keski-iän meen. Suurin liikenteen välityskyvyn lisäystarve on 20914: kasvu johtuvat siitä, että 1980-luvun lopun ja 1990- rantaradalla, Helsingin ja Leppävaaran välillä. Tällä 20915: luvun alun niukan rahoituksen johdosta tarvittavia rataosuudella ei ministeriön mukaan voida lisätä 20916: perusparannustöitä ei voitu aloittaa kaikilla niillä ruuhka-ajan lähiliikennettä eikä Turun-suunnan 20917: rataosilla, joiden kunto olisi sitä edellyttänyt. Tämä kaukoliikennettä ilman kahta lisäraidetta Helsingis- 20918: on aiheuttanut selvän korvausinvestointikasau- tä Leppävaaraan. Ministeriön mukaan tämä ns. 20919: man. Kasauman tehokas purkaminen on välttämä- Leppävaaran kaupunkirata on todettu yhteiskunta- 20920: töntä, jotta radat voidaan pitää liikennöitävässä taloudellisesti kannattavaksi ja ympäristöystävälli- 20921: kunnossa. Tämä merkitsee liikenneministeriön seksi joukkoliikenteen kehittämishankkeeksi. 20922: mielestä sitä, että monet keskeiset rataosat on Hankkeen kustannusten jaosta on sovittu valtion ja 20923: perusparannettava lähiaikoina. kaupunkien kesken. Radan rakennustyöt aloite- 20924: Liikenneministeriö on kertomusvuonna asetta- taan vuoden 1997 lisätalousarvioon sisältyvällä 85 20925: nut työryhmän pohtimaan radanpidolle asetettavia Mmk:lla. 20926: tavoitteita ja radanpidon rahoitusnäkymiä. Tämä Kertomusvuoden elokuussa käyttöön otettu 20927: Rataverkkotyöryhmä käsitteli myös rataverkon ke- Tikkurilan kaupunkirata on lisännyt pääradan ka- 20928: hittämissuunnitelmia. pasiteettia Helsingin päässä, mutta liikenteen väli- 20929: 20930: 186 20931: tyskyvyn ongelmat ovat nyt siirtyneet Tikkurilan ja Kontiomäki/Vartius/Oulu/Rovaniemi, Tuomioja- 20932: Riihimäen välille. Selvitystyö kaupunkiradan jatka- Raahe, Hyvinkää-Hanko, Pieksämäki-Joensuu 20933: miseksi Keravalle asti on sen vuoksi käynnistetty. ja Seinäjoki-Vaasa. Ratahallintokeskus selvittää 20934: Selvityksen alla on myös kapasiteetin lisäystarve näiden kohteiden jatkosähköistyksen yhteiskunta- 20935: Keravan ja Riihimäen välillä. Välin Kerava-Riihi- taloudellista kannattavuutta, minkä jälkeen hank- 20936: mäki lisäkapasiteetin tarve riippuu paitsi Helsin- keet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen. 20937: ki-Tampere-välin junatarjonnan paranemisesta 20938: myös Lahden oikoradan ja Vuosaaren satamaradan Ku 1unva lvo nta 20939: toteuttamisajankohdasta, sillä Riihimäen kautta itäi- Liikenneministeriön mukaan turvallisuutta lisätään 20940: seen Suomeen ja Pietariin kulkeva junaliikenne rataverkolla junien automaattisella kulunvalvon- 20941: siirtyisi oikoradalle keventäen pääradan liikennet- nalla, jolla valvotaan ja varmistetaan junan suurim- 20942: tä. man sallitun nopeuden sekä junan kulkuun vaikut- 20943: tavien opasteiden ja merkkien noudattamista. Rata- 20944: Nopeuksien nostaminen hallintokeskuksen tavoitteena on varustaa tärkeim- 20945: Rataverkkotyöryhmän selvitysten mukaan junalii- mät pääradat kulunvalvontajärjestelmällä vuoteen 20946: kenteen matka-aikojen lyhentäminen lisää selvästi 2002 mennessä. 20947: junaliikenteen käyttöä. Nopeuden nosto on mah- 20948: dollista melko pienin lisäkustannuksin. Työryhmän Uudet radat 20949: mielestä rataosien optimaaliset nopeustasot tulisi Radanpidon rahoituksen niukkuuden vuosi Rata- 20950: selvittää yhteiskuntataloudellisten kannattavuus- hallintokeskus ei ole ottanut lähiajan toteutusohjel- 20951: laskelmien avulla ja hankkeet perustella yhteiskun- miin uusia ratahankkeita, vaan nyt on ministeriön 20952: tataloudellisten hyötyjen perusteella. Etelä-Suo- mukaan tarkoitus keskittyä nykyisen rataverkon 20953: men tärkeimpien rataosien ohella tarkasteluihin kunnostukseen. Uusien ratojen suunnitteluval- 20954: tulisi ottaa myös rataosa Seinäjoki--Oulu. miuksien parantamiseksi on kuitenkin käynnissä 20955: Ratahallintokeskus on Rataverkkotyöryhmän Lahden oikoradan ja Luumäki-Vainikkala väliä 20956: mietinnön perusteella aloittanut rataosittaiset selvi- oikaisevan lisäraiteen yleissuunnittelut. Ratahallin- 20957: tykset nopeuksien nostosta yhteiskuntatalouden tokeskuksen johdolla on käynnissä myös Helsingin 20958: kannalta. Selvityksen alla ovat rataosat Riihimäki- kaupungin suunnitteluhanke, Vuosaaren sataman 20959: Vainikkala/Joensuu/Kuopio, Tampere-Pori/Jy- ratayhteys. 20960: väskylä, Toijala-Turku ja Seinäjoki--Oulu. 20961: Rataverkkotyöryhmän mielestä keskeinen tekijä Rataverkon menot ja lähiajan määrärahatarpeet 20962: nopeuden nostamisessa on tasoristeyksien poista- Kuten aiemmin jo todettiin, radanpitoon on v. 20963: minen, mikä on myös tärkein rautatieliikenteen 1994-97 ollut käytettävissä n. 2 mrd. mk vuosit- 20964: turvallisuutta parantava toimenpide. Tasoristeyk- tain. Tämä taso on ministeriön mielestä välttämätön 20965: sien poiston suunnittelun lähtökohtana on se, että myös tulevina vuosina. 20966: pystytään luomaan rataosuuksia ilman tasoristeyk- Seuraava asetelma osoittaa rataverkon menot v. 20967: siä, jolloin voidaan saada mahdollisimman suuri 1990-96 jaettuna perusradanpitoon, joka sisältää 20968: hyöty ajoajassa. Tasoristeyksiä poistetaan myös erikseen mainitun kunnossapidon osuuden, ja ke- 20969: vaarallisten aineiden kuljetusreiteiltä turvallisuu- hittämiseen. Luvuissa ei ole mukana liikenteenoh- 20970: den parantamiseksi. jauksen (kertomusvuonna 194 Mmk), Ratahallinto- 20971: keskuksen (27,6 Mmk) eikä kiinteistötoimen (40,8 20972: Rataosien jatkosähköistys Mmk) menoja. Vuodesta 1995 on kehittämisestä 20973: Sähköistystyöt ovat käynnissä rataosilla Tampere- siirretty korvausinvestointien osuus perusradanpi- 20974: Pori/Rauma ja Toijala-Turku. Mahdollisia säh- toon. 20975: köistettäviä rataosia ovat tämän jälkeen Iisalmi- 20976: 20977: 20978: 20979: Rataverkon menot 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 20980: Mmk 20981: Perusradanpito 908 945 1 007 885 1 244 1 693 1 492 20982: Kunnossapito 518 620 612 608 683 706 670 20983: Kehittäminen 307 365 567 607 712 355 322 20984: Yhteensä 1 215 1 310 1 574 1 492 1 956 2 048 1 814 20985: 20986: 20987: 20988: 187 20989: Kun radanpidon tärkein tavoite on liikennemi- tuuriomaisuutta. RHK vastaa rataverkkolaissa sille 20990: nisteriön mielestä korvausinvestointien kasauman osoitettujen tehtävien hoitamisesta joko omilla re- 20991: purkaminen, edellyttää tämä investointitason nosta- sursseillaan tai ostamalla palveluja ulkopuolisilta. 20992: mista, pitkäjänteistä rahoitusta, hankkeiden keskit- Tärkein palvelujen tuottaja on VR-konserni. 20993: tämistä ja radanpidon töiden tehostamista. Korvaus- VR-Yhtymä Oy tuottaa osan RHK:n kiinteistöjen 20994: investointien tulisi lähivuosina ministeriön mielestä isännöinti- ja ylläpitopalveluista. Liikenteen ohja- 20995: olla n. 1,1 mrd. mk vuodessa. Tämä on saavutettavis- uspalvelut ostetaan VR Oy:ltä ja VR-Rata Oy tuottaa 20996: sa vain, jos rataverkkoon kohdistuva kokonaisra- suurimman osan radan kunnossapito-, rakenta- 20997: hoitus on vähintään nykyisen 2 mrd. mk:n tasolla ja mis-, suunnittelu- ja käyttöpalveluista. Suunnittelu- 20998: RHK voi pitkäjänteisesti suunnitella toimintaansa ja tutkimuspalveluja ostetaan myös muilta asian- 20999: tämän mukaisesti. Liikenneministeriö huomauttaa, tuntijoilta. 21000: että korvausinvestointikasauman purkaminen on RHK:n toimintaperiaatteena on toimia mahdolli- 21001: välttämätöntä, jotta radat voidaan pitää liikennöitä- simman pienin kustannuksin. Henkilöstö on mitoi- 21002: vässä kunnossa. Rataverkolla on liikennöintirajoi- tettu pieneksi, varsinaisessa toiminnassa 54 henkeä 21003: tuksia lähes 900 raidekilometrillä, ja ne voitaisiin kertomusvuonna, joten tehtäviä hoidetaan käyttä- 21004: riittävällä rahoituksella poistaa vuoteen 2010 men- mällä myös ulkopuolisia palveluja. Kun toiminta 21005: nessä. Jotta rataverkon kehittäminen voisi jatkua ja on käynnistetty pienellä henkilöstöllä, ostopalvelu- 21006: keskeneräiset kehittämishankkeet voitaisiin viedä jen kilpailuttamisessa edetään asteittain sitä mukaa, 21007: tehokkaasti loppuun ja lisäksi aloittaa uusia kehittä- kuin RHK:lla on siihen valmiudet. Tämä on myös 21008: mishankkeita, tulisi radanpitoon olla käytettävissä ollut lähtökohta RHK:n ja sen suurimman palvelu- 21009: n. 2,3 mrd. mk vuosittain, mikä merkitsisi 300 Mmk:n jen tuottajan välisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, 21010: nettobudjetoidulla ratamaksulla n. 2,0 mrd. mk:n että radanpidon palvelujen yksikköhinnat laskevat. 21011: vuosittaista varsinaista budjettirahoitusta. Urakoitsija joutuu näin kehittämään työmenetel- 21012: Ministeriön käsityksen mukaan määrärahan li- miään siten, että tuottavuus paranee. Ratahallinto- 21013: säystarvetta ei voi hoitaa enää kohdentamalla hal- keskuksen mielestä tässä on onnistuttukin. 21014: linnonalan määrärahakehyksen puitteissa rahoitus- Liikenteenohjaus kuuluu eurooppalaisen käy- 21015: ta rataverkkoon. Viime vuosina rahoitusta on siir- tännön mukaan radanpitäjän vastuulla oleviin ja 21016: retty lähinnä tienpidosta ja hallinnonalan eräistä kustantamiin toimintoihin. RHK ostaa liikenteen- 21017: tukimenoista radanpitoon. Tämä ei ole enää mah- ohjauspalvelut VR Oy:ltä eikä näe tässä ristiriitaa tai 21018: dollista, sillä myös tienpidon rahoitusta tulisi nyky- neutraliteettiongelmaa. Liikenteenohjauspalvelut 21019: tasosta nostaa. Rahoitusrasitetta on myös siirretty ostetaan sopimuksen mukaisina palveluina, ja RHK 21020: rataverkon käyttäjille eli VR-Yhtymä Oy:lle nosta- päättää periaatteista, miten liikenteenohjaus hoide- 21021: malla ratamaksu 200 Mmk:sta 300 Mmk:an v.1997. taan ja miten tulevaisuudessa ratakapasiteetti jae- 21022: Lisäksi VR:n ylijäämää ja osinkotuloja on käytetty taan. 21023: radanpitoon v. 1995-97 yhteensä 420 Mmk. Ratahallintokeskus neuvottelee radanpidon ke- 21024: Ministeriön asettama työryhmä on selvittänyt hittämistarpeista, kuten sähköistyksestä ja kapasi- 21025: julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ratahallin- teetin lisäyksistä liikennöitsijän kanssa. Valtion ta- 21026: nossa (LM:n julkaisu 31/97) esimerkkinä Helsin- lousarviossa RHK:lle asetettujen tavoitteiden mu- 21027: ki-Leppävaara-kaupunkirata. Rataosan rahoitusta kaisesti rataverkkoa ylläpidetään ja kehitetään lii- 21028: selvitettiin myös jälkirahoitusmenettelynä. Työryh- kenteen vaatimassa tasossa ja laajuudessa ottaen 21029: män mielestä julkisen ja yksityisen sektorin yhteis- huomioon taloudellisuus-, turvallisuus- ja liikenne- 21030: työmallin soveltamista kaupunkiratahankkeisiin poliittiset tavoitteet. Ratahallintokeskus ei koe yh- 21031: tulisi vielä selvittää tarkemmin. Täydentäviä selvi- teistoimintaa VR-konsernin kanssa ongelmallisek- 21032: tyksiä tarvittaisiin mm. hankkeiden määrittelyyn ja si, koska päämäärät ja toiminnan tavoitteet ovat 21033: sopimusrakenteeseen liittyen. Lisäksi tulisi työryh- molemmilla samat. 21034: män mielestä varautua lainmuutoksiin. Ministeriön Liikenneministeriö asetti tammikuussa Ratahal- 21035: mielestä jälkirahoituksessa on myös se ongelma, lintokeskukselle tulostavoitteet vuodeksi 1996. Ta- 21036: että ministeriön määrärahoista tullaan maksamaan voitteiksi asetettiin vuoden 1996 talousarviossa ra- 21037: myös rahoituskulut, jolloin radanpidon määräraha- danpidon selvitysosassa mainittujen tavoitteiden 21038: tarve myös tästä syystä kasvaisi. lisäksi seuraavat: 21039: - Rataverkko säilytetään nykyisen laajuisena. 21040: Ratahallintokeskuksen toiminta Keskeisenä tavoitteena on rataverkon kunnon as- 21041: Ratahallintokeskus (RHK) hallinnai valtion omista- teittainen parantaminen ja liikennerajoitusten pois- 21042: maa rautatieliikenteen käytössä olevaa infrastruk- taminen lähivuosina. 21043: 21044: 21045: 188 21046: - Aloitettuja kehittämishankkeita jatketaan ra- Rataosien palveluluokkia ei ole kertomusvuon- 21047: hoituksen sallimassa aikataulussa ja laajuudessa. na tarvinnut laskea. Vaikka talousarviossa varau- 21048: Erityistä huomiota kiinnitetään kansainvälisiin lii- duttiinkin palveluluokan laskemiseen rataosalla 21049: kenneverkkoihin kuuluviin tarpeisiin. Toijala-Tampere, on tältä vältytty korjaamalla pa- 21050: -Vuoteen 1995 verrattuna radanpidon palvelu- himpia paikkoja tehostetusti. 21051: tasot muuttuvat siten, että pääratojen palveluluo- Ratahallintokeskus on selvittänyt kertomus- 21052: kasta 2 siirtyy 40 km vilkkaasti liikennöityä rataa vuonna ratamaksun perusteiden määrittelyä. Uusi 21053: alempaan luokkaan 3. käyttöön otettu ratamaksujärjestelmä perustuu lii- 21054: - Ratahallintokeskus selvittää ratamaksun pe- kennesuoritteiden mukaan laskenavaan muuttu- 21055: rusteita. vaan ratamaksuun ja kiinteään infrastruktuurimak- 21056: - Ratahallintokeskus selvittää, mitä erityistar- suun. Kertomusvuonna ratamaksu oli 200 Mmk ja 21057: peita nopea henkilöliikenne asettaa rataverkolle ja v. 1997 se on 300 Mmk. 21058: miten tavaraliikenteen tarpeet kyetään ottamaan Nopean henkilöliikenteen erityistarpeiden ja ta- 21059: huomioon rataverkon kunnon osalta. varaliikenteen tarpeiden osalta Ratahallintokeskus 21060: Vuoden 1996 talousarviossa mainitut tavoitteet viittaa Rataverkkotyöryhmän selvityksiin. Nopeu- 21061: ovat Ratahallintokeskuksen mukaan sen toiminnan den nostoon liittyvät hankkeet on priorisoitava 21062: yleisluontoiset päätavoitteet, jotka ovat kertomus- rataosittain tehtyjen yhteiskuntataloudellisten kan- 21063: vuonna myös toteutuneet. Radanpidon peruspa- nattavuuslaskelmien perusteella. Nopean liiken- 21064: rantamis- ja kehittämisohjelmat on laadittu näiden teen suunnittelussa on otettava huomioon tavaralii- 21065: tavoitteiden mukaisiksi. kenteen tarpeet siten, että nopea henkilöliikenne ei 21066: Liikenneministeriön asettamien lisätavoitteiden estä tavaraliikenteen sujuvaa hoitamista. 21067: osalta Ratahallintokeskus toteaa, että rataverkon Erityisesti tavaraliikenteen tarpeiden osalta Rata- 21068: laajuutta koskeva tavoite on toteutunut. Rataver- hallintokeskus toteaa, että rataverkko on tavoittei- 21069: kon kunnon parantaminen on kuitenkin työ, joka den mukaisesti liikennöitävissä. Tavaraliikenteelle 21070: vaatii usean vuoden panostusta rata verkkoon. Käy- on jouduttu asettamaan nopeusrajoituksia eräillä 21071: tettävissä olevan rahoituksen turvin työ on eden- rataosilla, mutta ei painorajoituksia. 21072: nyt. Raportointikaudella rataverkon kuntoa ei kui- 21073: tenkaan ole pystytty nostamaan niin, että olisi Rautateiden turvallisuus 21074: säästytty liikennöintirajoitusten asettamiselta. Ker- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen RHK:n tila- 21075: tomusvuonna liikennerajoitusten määrä kasvoi. uksesta tekemän tutkimuksen mukaan vuosien 21076: Ratahallintokeskus toteaa lausunnossaan, että 1985-95 aikana Suomessa sattui runsaat 9 000 21077: lähivuosien rahoitus ratkaisee, voidaanko rajoitus- vauriota rautateillä. Vastaavana aikana vakuutus- 21078: ten kasvua hillitä. Jos vuosittainen rahoitus rata- yhtiöiden tietoon tuli noin miljoona tieliikenneon- 21079: verkkoon on n. 2 mrd. mk, rajoitusten määrä ei nettomuutta. Rautatieonnettomuuksista vajaat 10% 21080: kasva vuoden 1997 määrästä vuosituhannen lo- johti henkilövahinkoon, mikä merkitsee keskimää- 21081: pussa. Kehysten mukaisella rahoituksella, 1,7 mrd. rin 80:tä henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. 21082: mk, rajoitusten määrä kasvaisi lähes kaksinkertai- Vuosittain rautatie- ja tasoristeysonnettomuuksissa 21083: seksi. kuolee keskimäärin 30 ihmistä. Vuosittaiset keski- 21084: Kehittämishankkeita koskenut tavoite on Rata- määräiset rautatieonnettomuuskustannukset, ml. 21085: hallintokeskuksen mukaan toteutunut hyvin. Osa loukkaantuneista ja kuolleista henkilöistä aiheutu- 21086: kertomusvuodelle myönnetystä rahoituksesta on neet laskennalliset kustannukset, ovat n. 230 Mmk. 21087: siirtynyt seuraavalle vuodelle, mikä on osittain Summaan sisältyy myös tasoristeysonnettomuuk- 21088: johtunut Inkeroinen-Juurikorpi-hankkeesta. Tä- sista aiheutuneet kustannukset. Materiaalikustan- 21089: hän hankkeeseen myönnettiin kokonaisrahoitus nukset ovat tutkimuksen mukaan n. 15 Mmk vuo- 21090: kertomusvuoden lisätalousarviossa, ja hanke ra- dessa. 21091: kennetaan pääosin vuonna 1997. Rakennusten pe- Kertomusvuonna tapahtui yksi Suomen vaka- 21092: ruskorjauksista on myös siirtynyt rahoitusta vuo- vimmista junaonnettomuuksista, kun pikajuna 21093: delle 1997. suistui 21.4.1996 Jokelassa kiskoilta. Onnettomuu- 21094: Kansainvälisen liikenteen tarpeisiin on panos- dessa kuoli veturinkuljettaja ja kolme matkustajaa, 21095: tettu myös perusradanpidon puolella. Rataosa Kar- kaikkiaan 47 matkustajaa loukkaantui. Onnetto- 21096: jaa-Hanko on otettu perusparannusohjelmiin, ja muuden materiaalivahingot radalle ja VR:n kalus- 21097: päällysrakenteen uusiminen rataosalla Kirkkonum- tolle olivat yhteensä n. 25 Mmk. Syynä onnetto- 21098: mi-Karjaa on tehty kertomusvuonna edelliseltä muuteen oli junan liian suuri nopeus sivuraiteelle 21099: vuodelta siirtyneillä varoilla. johtavaan vaihteeseen tultaessa. 21100: 21101: 21102: 189 21103: Huomiota herättäneitä onnettomuuksia sattui viidennessä vauriossa. Edelleen varsin suuri osa 21104: kertomusvuonna myös Nokialla 9.6., Maavedellä vahingoista jakautuu useaan eri ryhmään tai sel- 21105: 10.6. ja Riihimäellä 27.10. Siellä 55 säiliövaunusta keää Iuokitusta syylle ei ole esitetty. 21106: koostunut juna lähti liikkeelle vaihtotyöratapihalta Rautatiehenkilöstön aiheuttamat vauriot ovat 21107: aiheuttaen 7 ensimmäisen vaunun suistumisen kis- tutkimuksen mukaan vähentyneet. Kun 1980-lu- 21108: koilta ja 100 000 mk:n vahingot. vulla niitä vaurioita, joissa jokin tai jotkin henkilös- 21109: VR:n laatiman onnettomuus- ja vauriotilastoon töryhmät olivat vaurion aiheuttajia, oli vuosittain 21110: pohjautuvan tiedon mukaan vaurioita oli v. 1996 selvästi yli 200, on niitä 1990-luvulla ollut tutkimuk- 21111: seuraavasti: sen mukaan yhtä selvästi alle 200. Teknisten viko- 21112: - junaliikenteen törmäyksiä radalla olevaan jen määrä vaurioiden aiheuttajana on vaihdellut 21113: esteeseen 20 vuosittain melko paljon, ja sama pätee törmäämi- 21114: - raiteelta suistumisia junaliikenteessä 10 seen radalla olleisiin esteisiin. Luokkaan "muut" 21115: - törmäyksiä vaihtotyössä 30 kuuluvien vaurioiden määrä on noussut tasaisesti 21116: - raiteelta suistumisia vaihtotyössä 390 ja kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. 21117: - tasoristeysonnettomuuksia 50. VTT:n tutkimuksen mukaan joka toinen vaurio 21118: Ratahallintokeskukselle aiheutui kertomus- tapahtui liikennepaikalla ja sen jälkeen eniten teol- 21119: vuonna kaikista vaurioista kustannuksia yhteensä lisuusraiteilla. Henkilövahinko-onnettomuuksia ta- 21120: 6,68 Mmk. pahtui eniten tasoristeyksissä ja seuraavaksi eniten 21121: Kaikkiaan rautatieliikenteen vaurioiden määrä liikennepaikoilla. Kuolemaan johtaneista onnetto- 21122: on ollut edelleen lievästi laskeva. muuksista 58% tapahtui junan ja auton yhteentör- 21123: Seuraava asetelma kuvaa v. 1990-96 sattuneita mäyksessä, muusta osuudesta 80% aiheutuu radal- 21124: vauriotapauksia. Luvuissa ovat mukana kaikki la liikkuneista ihmisistä. 21125: juna- ja vaihtotyöliikenteen vauriot sekä tasoriste- Tutkimuksen mukaan n. 75% vaurioista tapah- 21126: ysonnettomuudet tuu vaihtotyössä. Joka kolmannessa vaihtotyövau- 21127: riossa pääasiallinen syy on rautatiehenkilöstössä. 21128: Vuosi Määrä Tavallisimpia syitä ovat vaihteen käyttöön liittyvät 21129: 871 virheet, puutteellinen tähystys ja erilaiset sääntörik- 21130: 1990 21131: 1991 802 komukset Puutteellinen kommunikaatio junan lä- 21132: 1992 789 hettämiseen, siirtämiseen ja vastaanottamiseen liit- 21133: 1993 772 tyvässä prosessissa on monen vaurion taustalla. 21134: 1994 843 Vaihtotyövaurio aiheutuu usein myös teknisistä 21135: 1995 731 21136: 1996 600 syistä, kuten viasta radassa, vaihteessa tai kaluston 21137: Yhteensä 5 408 ongelmista. Usein myös talviset säät ovat vaurion 21138: syynä. 21139: Vaarallisia aineita on ollut mukana n. 7 %:ssa 21140: Pääasialliset syyt rautatieonnettomuuksiin v. rautateiden vaurioista. Näistä joka viidennessä ta- 21141: 1985-95 ovat olleet: pauksessa juna on suistunut kiskoilta. Vaarallisten 21142: -henkilöstö (inhimillinen virhe) 27,0% aineiden vaurioiden määrä on laskenut voimak- 21143: - tekninen vika (kalusto tai rata) 22,8 o/o kaasti viime vuosina. 21144: - törmäys radalla olevaan esteeseen 20,8 % Tutkimuksen mukaan suurimmat säästöt saatai- 21145: - tasoristeysonnettomuudet 11,4% siin aikaan estämällä henkilövahinkoihin johtavia 21146: -muut (ilkivalta, tuntematon) 18,0% onnettomuuksia. Merkittävin ryhmä ovat tasoriste- 21147: Tutkimuksessa huomautetaan, että edellä esitet- ysonnettomuudet, jotka ovat jo olleet vuosia paran- 21148: ty syytarkastelu ei ole aivan yksiselitteinen. Esimer- nustoimenpiteiden kohteena. Muita toimenpiteitä 21149: kiksi rajanveto teknisen ja inhimillisen syyn välille olisivat automaattisen kulunvalvonnan lisääminen, 21150: ei ole kaikissa tapauksissa helppoa. Tutkimuksen kommunikaation parantaminen liikennepaikoilla, 21151: mukaan voidaan karkeasti sanoa, että samoin kuin junien ovien lukit<>eminen matkan aikana, koska se 21152: muissakin kulkumuodoissa syyt vaurioihin ovat vähentäisi putoamisesta aiheutuvia tapaturmia, 21153: useimmiten inhimillisiä. Rautateiden oma tai rauta- sekä muutoin keskittyminen liikennepaikkojen tur- 21154: teille töitä tekevä henkilöstö on selkeästi pääasial- vallisuusongelmiin. 21155: linen vaurion aiheuttaja arviolta 30 %:ssa vauriois- 21156: ta. Huomattavaa on myös se, että törmääminen Vaarallisten aineiden kuljetukset rautateillä 21157: radalla olevaan ja sinne kuulumattomaan joko Liikenneministeriölle kuuluu vaarallisten aineiden 21158: elolliseen tai elonomaan esteeseen on syynä joka kuljetuksesta annetun lain (719/94) mukaan vaara!- 21159: 21160: 21161: 190 21162: Iisten aineiden kuljetukseen liittyvien säännösten ja teriön mukaan lähitulevaisuudessa ei ole näkyvissä 21163: määräysten noudattamista koskevan valvonnan kuljetusmäärien huomattavaa kasvua, sillä osa 21164: ylin johto ja ohjaus. Vaarallisten aineiden rautatie- idästä tulevasta transitoliikenteestä näyttää ohjau- 21165: kuljetuksia valvoo Ratahallintokeskus. tuvan maailman markkinoille mm. Baltian maiden 21166: Vaarallisten aineiden kuljetuksia sääteleviä sää- kautta. 21167: döksiä ja määräyksiä ollaan parhaillaan uudista- Rautatieliikenteessä on vuosittain sattunut 1-3 21168: massa ottaen huomioon mm. EU:n asiaa koskevat vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuutta. Ker- 21169: direktiivit. Vuoden 1997 aikana esitellään liikenne- tomusvuoden aikana sattui rautateillä neljä merkit- 21170: ministeriön mukaan mm. asetus vaarallisten ainei- tävää kuljetusonnettomuutta, Turussa 20.7., Riihi- 21171: den rautatiekuljetuksista. Ministeriö jatkaa myös mäellä 27.10., Pieksämäellä 30.10. ja Jämsässä 21172: neuvotteluja Venäjän kulkulaitosministeriön kans- 12.12. Näistä Turussa ja Pieksämäellä tapahtunei- 21173: sa kahdenkeskisen vaarallisten aineiden rautatie- den onnettomuuksien syynä oli molemmissa sivu- 21174: kuljetussopimuksen uusimiseksi vastaamaan eu- raiteen pettäminen vaunun alla. VTT:n tutkimuk- 21175: rooppalaisia ns. RID-määräyksiä. sen mukaan ratojen kunto ei ole näkynyt onnetto- 21176: Suomessa kuljetettiin v. 1995 rautateitse n. 5,7 muuksia lisäävänä tekijänä. 21177: milj. tonnia vaarallisiksi luokiteltuja aineita. Minis- 21178: 21179: 21180: 21181: 21182: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan vuodelta vicesityksen rakenteen ja perustelujen uusimistyössä 21183: 1993 puuttuneet maamme rataverkon uusimistarpee- tulisi näihin kysymyksiin ottaa selvä kanta. 21184: seen katsoen silloin, että rataverkon rappeutuminen on Ratahallintokeskuksen perustamisen myötä on 21185: saatava ehdottomasti pysähtymään. Valtiontilintarkas- Suomessakin siirrytty järjestelmään, jossa rataverkon 21186: tajat uudistavat silloisen näkemyksensä ja toteavat nyt, pääasiallinen käyttäjä on muu kuin rataverkon hallin- 21187: että rataverkon kumuloituneeseen peruskorjaustar- noija. Ratahallintokeskus on saavuttanut kertomus- 21188: peeseen on löydyttävä riittävää rahoitusta ensi sijassa vuonna sille asetetut tavoitteet. Pidemmällä ajalla on 21189: hallinnonalan oman määrärahakehyksen puitteissa. selvää, että toimintoja kehittämällä radanpidossakin 21190: Mikäli tämä ei ole mahdollista, on hallituksessa vaka- on odotettavissa vielä merkittäviä toiminnallisia ja ta- 21191: vasti keskustaitava liikenneinfrastruktuurin merkityk- loudellisia säästöjä nykyiseen verrattuna. Rataverkon 21192: sestä kansantaloudellemme, tämän infrastruktuurinto- käytössä, kunnossapidossa ja korjauksessa ei tällä 21193: dellisesta kunnosta ja ylläpitomahdollisuuksista sekä hetkellä ole toimivaa kilpailutilannetta. Nimenomaan 21194: tämän pohjalta tehtävä hallinnonalan kokonaiskehystä tähän seikkaan tulisi jatkossa pystyä vaikuttamaan, 21195: koskevat ratkaisutUlkopuolisen rahoituksen käyttä- mm. yhä laajemmalla kilpailuttamisella. Valtiontilintar- 21196: mistä rataverkkohankkeissa on tarkkaan harkittava. kastajien mielestä on tärkeää, että Ratahallintokeskuk- 21197: Valtiontilintarkastajat haluavat herättää kysymyk- sen asema suhteessa VR-konserniin pysyy selkeänä 21198: sen siitä, antavatko talousarvion lukuperusteluissa esi- tilaaja/rataverkon hallin noij a-tu otta ja/asia ka s-su htee- 21199: tetyt perin yleisluontoisettavoitteet riittävän informatii- na. 21200: visen ja monipuolisen kuvan radanpidosta eduskunnan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen selvitysten 21201: määrärahapäätöstä varten. Tämä on sinänsä laajempi mukaan rautateillä sattuneet onnettomuudet ovat vii- 21202: ongelma, jonka voidaan nähdä koskettavan useitakin me vuosina kaiken kaikkiaan vähentyneet ja esim. 21203: talousarvioesityksen kohtia. Kyse kuitenkin on edus- maantieliikenteeseen verrattuna rautatieliikenne on 21204: kunnan tosiasiallisen päätösvallan sisällöstä talousar- selvästi turvallisempaa. Kertomusvuonna sattuneet 21205: vioprosessissa ja siten laajemmin koko hallinnon oh- eräät merkittävät onnettomuudet, joista Jokelan juna- 21206: jaamisessa. Vaikka eduskunta muodollisesti ei hyväksy turma oli seurauksiltaan pahin, antavat kuitenkin aihet- 21207: talousarviossa esitettyjä selvitysosia ja tavoitteita, pe- ta tarkastella rautatieliikenteen turvallisuuden lisää- 21208: rusperiaatteena on pidettävä sitä, että eduskunnalle misvaihtoehtoja. VTT:n tutkimuksen yksi tulos oli se, 21209: talousarvioesityksessä annettava informaatio on paik- että inhimilliset, henkilöstön toimintaan liittyvät seikat 21210: kansa pitävää, monipuolista ja selkeästi kytkettävissä ovat pääasiallinen onnettomuuden aiheuttaja n. 21211: itse määrärahapäätökseen. Vireillä olevassa talousar- 30 %:ssa tapauksista. Vaikka tämä tulos on tutkimuk- 21212: 21213: 21214: 191 21215: sen tekijöidenkin mielestä karkea arvio ja riippuvainen onnettomuuksilta on tähän mennessä vältytty, mutta 21216: syytarkastelun yksiselitteisyydestä, on tästä kuitenkin mm. ratojen peruskunnon heikkenemisen myötä todel- 21217: vedettävä selkeät johtopäätökset. Henkilöstön koulu- la vakavien, vaarallisten aineiden rautatieonnetto- 21218: tusta lisäämällä ja mm. varojärjestelmiä ja viestintäka- muuksien vaara on jatkuvasti olemassa. Erityisesti niil- 21219: lustoa parantamalla tulisi olla mahdollista edelleen vä- lä alueilla, satamissa, ratapihoilla ja odotusraiteilla, 21220: hentää rautatieonnettomuuksien kokonaismäärää. joihin kerääntyy merkittäviä määriä säiliövaunuja, tulisi 21221: Valtiontilintarkastajien mielestä tulisi myös vakavasti varotoimenpiteisiin ja onnettomuuksien ennalta ehkäi- 21222: harkita mahdollisuuksia nopeuttaa automaattisen ku- syyn vakavasti paneutua. Sekä kotimaisen että ulko- 21223: lunvalvonnan käyttöönottoa kaikilla pääradoilla, kun se maisen säiliövaunukaluston tarkastuksiin on jatkossa- 21224: nykyisten suunnitelmien mukaan toteutuisi vasta vuo- kin kiinnitettävä huomiota ja yhdessä pelastusviran- 21225: teen 2002 mennessä. omaisten kanssa varmistettava, että varautuminen on- 21226: Valtiontilintarkastajat kiinnittävät huomiota siihen nettomuuksiin määrällisesti ja laadullisesti vastaavaa- 21227: valtavaan vaarallisten aineiden määrään, 5-6 milj. rallisten aineiden kuljetuksista nykyisin aiheutuvia rea- 21228: tonnia, joka vuosittain liikkuu radoillamme. Vakavilta listisia uhkakuvia. 21229: 21230: 21231: 21232: 21233: 192 21234: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 21235: 21236: 21237: 21238: 21239: Suomen energiatalouden kehittäminen nykyisillä hinnoilla ydinvoimalla 220 Mmk, hiilellä 21240: 700 Mmk ja maakaasulla 1 400 Mmk. Päästöjen 21241: Energian kulutus ja tuotanto osalta teollisuus on todennut, että hiilidioksidi- 21242: Energian kulutukseen ja tuotantoon vaikuttavat päästöt kymmenen terawattitunnin sähkömäärää 21243: taloudellinen kasvu, käytettävissä oleva teknolo- kohti ovat ydinvoimalla nolla, maakaasulla 3,5 milj. 21244: gia, energian hinta, väestön määrä ja rakenne sekä tn ja hiilellä 7,5 milj. tn sekä turpeella 10 milj. tn. 21245: kuluttajien tottumukset ja asenteet. Energian han- Turpeen osalta luku on pelkästään teoreettinen, 21246: kintarakenteeseen vaikuttavat puolestaan maan sillä turpeella ei kyetä tuottamaan kyseistä sähkö- 21247: maantieteellinen asema ja luonnonvarat, teknolo- määrää. 21248: gia, eri polttoaineiden ja energian tuotantomuoto- Suomessa sähkön kulutus on kasvanut selvästi 21249: jen verotus ja suhteelliset hinnat sekä harjoitettava nopeammin kuin energian kokonaiskulutus. 21250: energiapolitiikka. Riittävä ja kohtuuhintainen ener- Teollisuus kuluttaa alle puolet kokonaisenergiasta 21251: gia on välttämättömyys, mikäli aiotaan saavuttaa ja yli puolet sähköstä. Loppu jakautuu palveluiden, 21252: asetetut kasvu- ja työllisyystavoitteet kotitalouksien ja lämmityksen kesken. Kotimaista 21253: Energian kokonaiskulutus on maassamme kas- energiaa on arviolta kolmannes kulutetusta koko- 21254: vanut viime vuosina hitaammin kuin bruttokansan- naisenergiasta. Kauppa- ja teollisuusministeriöitä 21255: tuote. Energian käytössä on kuitenkin menossa saadun selvityksen mukaan tulevien vuosien arviot 21256: rakennemuutos: Polttoaineiden suorasta käytöstä perustuvat seuraaviin olettamuksiin: talouskasvu 21257: ollaan siirtymässä yhä enemmän sähkön käyttöön. on lähivuosina 3 % vuodessa ja vuodesta 2005 21258: Sähkön käyttö kasvaa, vaikka energian kokonais- lähtien 2 % vuodessa, energian maailmanmarkki- 21259: kulutus ei enää olennaisesti kasvaisikaan. Sähkön nahinnat kohoavat maltillisesti, energiaverotus py- 21260: kulutus maassamme on jo yli 70 terawattituntia syy nykyisenkaltaisenaja energiateknologia kehit- 21261: (TWh) vuodessa, ja vuoteen 2000 mennessä säh- tyy viime vuosien tapaan. Sähkön kulutus kasvaisi 21262: kön kulutus kasvanee lähes 80 TWh:iin vuodessa. Suomessa nopeasti ja olisi v. 2010 yli 40% suurem- 21263: Samaan aikaan päättyvät merkittävimmät Venäjän pi kuin v. 1995. 21264: ja Ruotsin kanssa solmituista tuontisopimuksista, Nykyisistä tuotantomuodoista vesivoima on lä- 21265: eikä nykyinen ja rakenteilla oleva kotimainen tuo- hes kokonaan käytössä, meneillään olevan tehon- 21266: tanto riitä kokonaan täyttämään vajetta lyhyen ajan korotuksen lisäksi ydinvoiman lisärakentaminen 21267: kuluessa. Sähkön tuonti on viime vuosina ollut 5- vaatii uuden hakemuksen sekä mm. eduskunnan 21268: 10 TWh vuodessa. Uutta voimalaitoskapasiteettia hyväksynnän ja sähkön tuonnin ei voida olettaa 21269: tarvitaan jatkuvasti vanhan koneiston korvausin- kasvavan. Lisääntyvä energiantarve jouduttaneen 21270: vestointeihin. Sähkön lisätarve seuraavalla vuosi- ministeriön mukaan kattamaan etupäässä hiilellä ja 21271: kymmenellä on yli 20 TWh, eli v. 2010 sähköntarve kaasulla. Turpeen asema alkaisi heiketä, mutta 21272: olisi vajaat 100 TWh. Jos sähköä ei oletetatuotavan puun ja muun uusiutuvan polttoaineen käyttö li- 21273: maahan, tarvitaan perusvoimakapasiteettia lisää sääntyisi. Osa tarvittavasta lisäenergiasta tuotenai- 21274: 4000 MW. siin teollisuuden vastapainelaitoksissa ja kauko- 21275: Sähkön tuonnissa kymmenen terawattitunnin lämpölaitoksissa tehokkaasti sähkön ja lämmön 21276: hinta olisi arviolta lähes 2 mrd. mk vuodessa, joten yhdistettynä tuotantona. 21277: sähkön Iisätuonnilla olisi merkittävä vaikutus vaih- 21278: totaseeseen. Teollisuus on arvioinut, että kymme- Ympäristövaikutukset 21279: nen terawattitunnin sähkön tuotannon eli lauhde- Kaikkiin energian tuotantomuotoihin liittyy kieltei- 21280: voiman polttoainekustannukset ilman veroja ovat siä ympäristövaiku tuksia. Näitä voidaan vähentää 21281: 21282: 21283: 13 370148 193 21284: pitämällä energian tarve mahdollisimman vähäise- gian merkittävä lisäkäyttö olisi puun energiakäyt- 21285: nä tehokkaan käytön avulla ja rajoittamalla ener- töä, missä vaikeutena olisi teknologiseen kehityk- 21286: gian tuotannon haittavaikutuksia. Ilmastonmuu- seen tarvittava pitkähkö aikaviive. Kaasun lisäkäy- 21287: tokset ovat huolestuttavimpia ilmiöitä, joihin ener- tön ongelmana on nykyinen riippuvuus yhdestä 21288: giataloudella on vaikutusta. Fossiilisten polttoai- toimittajasta. 21289: neiden palamisessa syntyvä hiilidioksidi on merkit- 21290: tävin kaasu ilmastomuutoksen kannalta. Energia- Energiapolitiikan vaihtoehdot 21291: politiikassa ovatkin keskeiseen asemaan nousseet Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan energian 21292: hiilidioksidipäästöt ja mahdollisuudet pysäyttää tuotantoratkaisut tehdään nykyisin vapautuneilla 21293: niiden kasvu sekä aikaa myöten kääntää se las- energiamarkkinoilla pääosin hintasuhteiden ja 21294: kuun. Muista haitallisista kaasuista rikkidioksidin muiden taloudellisten perusteiden mukaisesti. 21295: päästöt ovat vähentyneet alle viidennekseen 15 Energia, myös sähkö, on normaalia yli maan rajo- 21296: viime vuoden aikana. Tähän vähennykseen ovat jen ostettavaa ja myytävää tuotetta. Energiatalou- 21297: vaikuttaneet savukaasujen rikinpoisto, teollisuus- den lähtökohdissa on viime vuosina tapahtunut 21298: prosessien muutokset, polttoainevaihdokset ja monia merkittäviä muutoksia. Näistä oleellisimmat 21299: energiantuotannon rakenteen muutokset. Typen ovat energiamarkkinoiden vapautuminen kilpailul- 21300: oksidien päästöt ovat pienentyneet jonkin verran le. ED-jäsenyyden tuomat rajoitukset ja mahdolli- 21301: teollisuudessa ja energiantuotannossa vastaavana suudet, yleinen globalisoituminen ja ympäristövai- 21302: aikana, mutta lisääntyneet liikenteessä. Kokonai- kutusten merkityksen lisääntyminen entisestään- 21303: suutena typen oksidipäästöt ovat pysyneet ennal- kin. 21304: laan viime vuosikymmeninä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa lausunnos- 21305: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan Suo- saan, että energiantuotantoon ja -käyttöön liitty- 21306: men energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat vien hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on tär- 21307: kertomusvuonna yhteensä 61 milj. tn. Päästöt olivat keää pyrkiä korvaamaan fossiilisten polttoaineiden 21308: kohonneet yli 50 o/o vuodesta 1970. 1980-luvun käyttöä puuhun perustuvan energian käytöllä. 21309: alussa päästöt vähenivät selvästi kasvaneen ydin- Energiakäyttöön sopivaa puuta saadaan mm. nuo- 21310: voimatuotannon ja sähkön tuonnin vuoksi. Hiili- ren metsän kunnostushankkeiden yhteydessä. 21311: dioksidipäästöt olivat 53 milj. tn kansainvälisenä Hoitamalla nuoria metsiä pystytään niiden kasvu ja 21312: vertailuvuotena 1990. Suomi on ilmastosopimus- kasvuun liittyvä hiilidioksidin sitomiskyky pitä- 21313: neuvotteluissa jättänyt itselleen varauksen, että ver- mään voimakkaana. Myös nuoren metsän kunnos- 21314: tailuvuoden 1990 hiilidioksidipäästätasoon voi- tushankkeiden työllistävä vaikutus on suuri. 21315: daan tehdä ns. tuontisähkökorjaus. Jos oletetaan, Työministeriö katsoo, että mitään tuotantotapaa 21316: että kaikki v. 1990 tuotu sähkö olisi tuotettu Suo- ei tule sulkea pois energiantuotannon jatkovalmis- 21317: messa hiililauhdevoimaloissa, Suomen hiilidioksi- teluista ja että myös puu on sähköntuotannon 21318: dipäästöt fossiilisista pohtoaineista ja turpeesta oli- lisäämisessä mahdollinen energianlähde. 21319: sivat olleet v. 1990 yhteensä 64 milj. tn. Mikäli Ympäristöministeriö korostaa lausunnossaan, 21320: oletetaan energian kulutuksen kasvavan em. taval- että energiapolitiikalla ja sen keinovalikoimaHa 21321: la, fossiilisista polttoaineista ja turpeesta peräisin voidaan vaikuttaa energian kokonaiskulutukseen 21322: olevat hiilidioksidipäästöt olisivat v. 2010 yli 70 ja että energian kulutuksen kasvu on avainasemas- 21323: milj. tn eli 10 o/o korkeammat kuin vertailuvuonna, sa pohdittaessa ilmastokysymyksen ratkaisuvaihto- 21324: johon tehtiin em. tuontisähkökorjaus. ehtoja. Ministeriö toteaa, että nykymenolla hiili- 21325: Kauppa- ja teollisuusministeriö kat-;oo selvityk- dioksidipäästöt jatkavat tasaista kasvuaan, jolloin 21326: sessään, että mikäli Suomen kansantalous kasvaa ilmastosopimuksen tavoitetta päästöjen vakautta- 21327: 2-3 o/o vuodessa ja energian kulutus sen mukana, misesta vuoden 1990 tasolle ei voida saavuttaa. 21328: ei energian käytön tehostaminen näytä olevan Etsittäessä energiakysymykseen ympäristön kan- 21329: riittävä keino hiilidioksidipäästöjen kasvun hillitse- nalta kestäviä ratkaisuja on syytä pitää mielessä, 21330: miseen. Ratkaisevassa asemassa ovat energian tuo- ettei asioita voida tarkastella pelkästään hiilidioksi- 21331: tantotavat Mikäli oletetaan edelleen, ettei lisävesi- dipäästöjen perusteella. Energiantuotanto aiheut- 21332: voiman ja lisäydinvoiman rakentaminen tule ky- taa myös muita ympäristöongelmia, jotka tulee 21333: seeseen, voivat vain bioenergian kilpailukyvyn ottaa energiatalouden kehittämisessä huomioon. 21334: tuntuva parantaminen ja kaasun tuonnin ja käytön Imatran Voima Oy (IVO) toteaa selvityksessään, 21335: merkittävä lisääminen leikata oleellisesti ko. pääs- että avoimilla pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla 21336: töjä. Ministeriön mukaan näihinkin vaihtoehtoihin on erittäin tärkeää, että jokaisessa maassa voidaan 21337: sisältyy avoimia kysymyksiä ja ongelmia. Bioener- vapaasti valita sille maalle sopivimmat energian- 21338: 21339: 21340: 194 21341: tuotantomuodot Kun Suomessa vesivoiman tuo- koskettaa erityisen paljon Suomen energiantuotta- 21342: tantoa ei luonnollisista syistä voida lisätä kulutuk- jia ja käyttäjiä. Fossiilisia polttoaineita (ml. turve) 21343: sen kasvua vastaavasti, on pohjoismaisessa työn- käytetään Suomessa mm. kaukolämmön tuotan- 21344: jaossa Suomi se maa, jolle parhaiten sopii ydin-, nossa, teollisuuden lämmön ja höyryn tuotannossa, 21345: kaasu- ja hiilivoiman rakentaminen. Yhdistetyssä kotitalouksien ja kiinteistöjen öljylämmityksessä, 21346: lämmön ja sähkön tuotannossa Suomi on jo maail- liikenteessä ja työkoneissa sekä sähkön tuotannos- 21347: man kärjessä, joten sen lisääminen tapahtuu yhtiön sa. Sähkön tuotannon osuus Suomen hiilidioksidi- 21348: mukaan jatkossa pääasiassa Ruotsissa. IVO toteaa päästöistä oli yhtiön mukaan kertomusvuonna 18 21349: lisäksi, että ministeriön taholta on energiastrategian milj. tn eli vajaat 30% kokonaispäästöistä. Se saat- 21350: valmistelutyön yhteydessä usein todettu, että voi- taa tulevaisuudessa kasvaa riippuen uusien voima- 21351: malaitospäätökset tulevat markkinoilta. Yhtiön laitosten polttoainevaihtoehdoista. Yhtiössä on 21352: mukaan näin tuleekin menetellä, mutta valtiovallan seurattu huolestuneena kehitystä, jossa Suomen 21353: tulee osaltaan huolehtia sellaisten edellytysten luo- energiapolitiikan linjauksia on tehty ilmastopolitii- 21354: misesta, että markkinat voivat toimia. Kun voima- kan nimissä ympäristöhallinnon alaisuudessa, jossa 21355: laitokset rakennetaan 40-50 vuoden käyttöä var- energia-alan asiantuntemus on puutteellista. Poh- 21356: ten ja kun rakennusajatkin ovat 4-10 vuotta, jolan Voima Oy esittääkin, että ilmastopolitiikan 21357: edellyttää tämä pitkäjänteistä toimintaa. Yhtiön valmisteluvastuu kuuluisi valtionhallinnossa kaup- 21358: mukaan poukkoileva energiaverotus ei ole ollut pa- ja teollisuusministeriön energiaosastolle, jossa 21359: omiaan luomaan edellytyksiä voimalaitosten ra- on valtionhallinnon paras energia-alan asiantunte- 21360: kentamispäätöksille. mus. Yhtiö toteaa lisäksi, etteivät Suomen neuvot- 21361: Neste Oy katsoo lausunnossaan, että menossa telijat EU:ssa ole kyenneet riittävästi vakuuttamaan 21362: olevalle rakennemuutokselle on tyypillistä ener- muita jäsenmaita siitä, että Suomi on jo toteuttanut 21363: gian kulutuksen kasvun painottuminen sähkön suuren osan sellaisista toimista, joita muut vasta 21364: käyttöön. Kehitys sähkömarkkinoilla on johtamas- harkitsevat. Näin ollen Suomelle on yhtiön mukaan 21365: sa suurvoimaloiden tarpeen ja rakentamisedelly- hyväksytty aivan liian korkeat vaateet. 21366: tysten vähentymiseen. Muutaman sadan megawa- Vapo Oy toteaa lausunnossaan, että turpeen 21367: tin kokoluokka on investoijien kannalta mielen- osuus sähköntuotannon raakaenergialähteistä oli 21368: kiintoisempi kuin suurvoimalat. Maakaasun osalta kertomusvuonna 9 % ja turpeella tuotettiin sähköä 21369: yhtiö tuo esiin toimenpiteitä, jotka ovat vireillä 6,1 TWh. Yhtiön mukaan bioenergian kilpailuky- 21370: pohjoismaisen kaasuverkon ja Venäjä-Pohjois- kyä on kansantaloudellisistakin syistä hyvä paran- 21371: maat-Eurooppa -runkoputkiyhteyden aikaansaa- taa, mutta energiaturpeen ja -puun käytön lisäämi- 21372: miseksi. Yhtiön mukaan Suomessa on yhdistetyn sellä ei pystyttäne korvaamaan energian lisätarvet- 21373: sähkön ja lämmön tuotannon osalta pelkästään ta. Turpeella on yhtiön mukaan edelleenkin oma 21374: nykyisen maakaasuverkon piirissä rakentamispo- perusteltu paikkansa maamme lämmöntuotannos- 21375: tentiaalia arviolta 1 400 MW nettosähkötehon li- sa ja siihen liittyvässä sähköntuotannossa, sillä 21376: säystä vastaava määrä vuoteen 2010 mennessä. nykyisin turpeella tuotetaan neljännes Suomen 21377: Neste Oy toteaa, että ydinvoiman lisärakentamisen kaukolämmöstä. 21378: tulee olla jatkossa mukana perusenergian tuotanto- Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto toteaa 21379: vaihtoehtojen joukossa, mutta ydinvoimalla ei voi- lausunnossaan, että energiatalouden kehittämistä 21380: da pelkästään teknisistä syistä (käyttöhuiput) yksi- koskeva luku on linjauksiltaan teollisuuden näke- 21381: nään kattaa tulevien vuosien sähkön lisätarvetta. mysten mukainen. 21382: Tosiasiat huomioon ottaen optimaalinen tulos on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 21383: saavutettavissa vain ydinvoiman ja maakaasun jär- korostaa lausunnossaan, että mitään tuotantotapaa 21384: kevällä yhteiskäytöllä niin, että ydinvoimakapasi- ei jatkovalmistelujen osalta suljeta pois ja että ener- 21385: teetti vastaa todellista perusvoiman tarvetta ja että giantuotannossa turvataan riittävä omavaraisuus. 21386: muu sähkön ja lämmön tuotanto perustuu mahdol- Työllisyystilanteen parantamisen kannalta on tär- 21387: lisimman suurelta osin maakaasuun. keää, että perusteollisuuden energiatarpeen vaati- 21388: Pohjolan Voima Oy korostaa lausunnossaan mat investoinnit voidaan toteuttaa viivytyksittä. 21389: energian hinnannoususta aiheutuvia kielteisiä ker- 21390: rannaisvaikutuksia valtakunnan talouselämään. Valtion osuus energiapolitiikan valmistelussa 21391: Yhtiö toteaa, että fossiilisten polttoaineiden pala- Suomessa harjoitetun energiapolitiikan perusteita, 21392: misessa syntyvä hiilidioksidi on merkittävin ihmi- tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä on viimeksi 21393: sen aiheuttama kasvihuonekaasu ilmastonmuutok- määritelty hallituksen energiapoliittisessa selon- 21394: sen kannalta ja että siksi ilmastomuutoksen torjunta teossa (1992) ja periaatepäätöksessä 0995) sekä 21395: 21396: 21397: 195 21398: elinkeinopoliittisessa selonteossa (1996). Elinkei- menpiteiden vaikutusta näihin po. vuoteen 2025 21399: nopoliittisessa selonteossa todetaan mm. seuraa- saakka. 21400: vaa:" Energiapolitiikan tehtävä on jatkossakin var- Hallitus antoi energiapoliittisen selonteon edus- 21401: mistaa kansainvälisesti kilpailukykyinen energian kunnalle 3.6.1997. Selonteko sisältää Suomen ener- 21402: hintataso Suomessa. Tähän tavoitteeseen pyritään giastrategian, jonka tarkastelujakso ulottuu 20-30 21403: välttämättämistä ympäristötavoitteista tinkimättä. vuoden päähän ja jonka tavoitteena on luoda 21404: Suomessa on osa energiantuotantovaihtoehdoista taloudellisia ohjauskeinoja ja markkinatalouden 21405: rajattu pois kotimaisin päätöksin. Suomen teolli- mekanismeja käyttäen talous- ja työllisyyspolitiikan 21406: suuden kohtuullisen kilpailukykyiseen energiaan tueksi olosuhteet, joissa energian saatavuus on 21407: perustuva kustannusetu saattaakin tulevaisuudessa turvattu, sen hinta on kilpailukykyinen ja syntyvät 21408: pienentyä, vaikka energiahinnan nousupaineita on ympäristöpäästöt Suomen kansainväliset sitou- 21409: myös kilpailijamaissa. Hallitus pyrkii välttämään mukset täyttäviä. Energiapolitiikan ohjauskeinot 21410: energiaverojen äkillisiä muutoksia, koska energian ovat tuet, verotus, normiohjaus ja energiapoliittis- 21411: hinnan ennakoitavuus helpottaa kansantalouden ten tavoitteiden aktiivinen edistäminen kansainvä- 21412: sopeutumista. Energiamarkkinoiden tehokkuutta lisissä yhteyksissä. 21413: lisätään kilpailua lisäämällä ja monopolitoimien Hallituksen ensisijainen tavoite on edistää säh- 21414: valvontaa tehostamalla. Tämän tarkoituksena on kömarkkinoiden kehittymistä ja luoda sähköntuot- 21415: osaltaan varmistaa, että Suomen energiajärjestelmä tajille sellainen toimintaympäristö, jossa uutta säh- 21416: on jatkossakin kansainvälisesti kilpailukykyinen." köntuotantokapasiteettia syntyy kysynnän mukaan 21417: Kertomusvuoden syyskuussa hallitus käynnisti ympäristön kannalta edullisella tavalla ja ener- 21418: pitkän aikavälin, vuoteen 2025 ulottuvan energia- gianhankinnan varmuusnäkökohdat huomioon ot- 21419: strategian valmistelun. Työn kuluessa on tavoittee- taen. Selonteon mukaan ydinenergian rakentamis- 21420: na määrittää ne reunaehdot, joihin energiastrategia mahdollisuutta ei suljeta pois tulevaisuuden vaihto- 21421: on sovitettava ja joihin alan yritykset, kuluttajat ja ehtojen joukosta. Hallituksen mukaan on valmis- 21422: muut toimijat voivat päätöksensä perustaa. Tarkoi- tauduttava siihen vaihtoehtoon, että ydinvoiman 21423: tuksena on edelleen määrittää ympäristöön, talou- lisärakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Hallitus 21424: teen, teollisuuden kilpailukykyyn, työllisyyteen ja pitää myös tärkeänä, että tähän liittyvät tiedolliset ja 21425: huoltovarmuuteen liittyvät tavoitteet siltä osin, taidolliset valmiudet säilyvät Suomessa. Energia- 21426: kuin ne liittyvät energiatalouteen. strategian lähtökohtana on, että sillä ei rajoiteta 21427: Energiastrategian valmistelun on toteuttanut talouden kehitystä, vaan tuetaan kilpailukykyisen 21428: kauppa- ja teollisuusministeriö, jossa on arvioitu eri tuotannon edellytyksiä ja taloudellisen kehityksen 21429: lähtöoletuksilla energian kulutusta, tuotantoa ja kautta työllisyyden hoitoa. 21430: hiilidioksidipäästöjä sekä energiapoliittisten toi- 21431: 21432: 21433: 21434: 21435: Valtiontilintarkastajat toteavat, että maamme energia- giaverotuksen yhdenmukaistaminen koko yhteisön 21436: politiikassa on tultu tilanteeseen, jossa käytettävissä alueella- saadaan toteutettua. Mikäli energiankulu- 21437: olevat energian lisätarpeen toteuttamismuodot ja hiili- tus toteutuu ennakoidulla tavalla, tulevat päästöt ylittä- 21438: dioksidipäästöihin liittyvät suunnitelmat ovat ajautu- mään ilman tiukkoja ja kansainvälisesti toteutettavia 21439: neet sovittamattomaan ristiriitaan. Ratkaisevaan ase- vero- ja muita toimia vertailuvuodentason merkittäväs- 21440: maan on noussut energian tuotantotapojen eri vaihto- ti. Tähänarvioon on päädytty olettaen, etteivät lisävesi- 21441: ehtojen käyttökelpoisuuden varmistaminen. YK:n il- voima ja lisäydinvoima tule ko. ajankohtaan mennessä 21442: mastonmuutossopimuksen (1992) ja siihen liittyvien kyseeseen ja ettei maakaasua ole käytettävissä hiilelle 21443: reunaehtojen mukaan Suomi on EU:n ympäristöneu- kilpailukykyisenä polttoaineena. 21444: vostossa maaliskuussa 1997 ilmoittanut alustavan, Valtiontilintarkastajat pitävät epäkohtana sitä, että 21445: suuntaa-antavan sitoutumisensa vähentää hiilidioksi- Suomen energiapolitiikan linjauksia on viime vuosina 21446: din, metaanin ja typpioksiduulin yhteenlaskettu ja pääs- tehty lähinnä ilmastopolitiikan nimissä ottamatta huo- 21447: töjä vertailuvuoden 1990tasolle vuoteen 2010 mennes- mioon riittävässä määrin energiatalouden tarpeita. 21448: sä. Ehtona on, että EU:n yhteisiä toimia- kuten ener- Edellä mainittuun ristiriitaan päätyminen on osoitus 21449: 21450: 21451: 196 21452: siitä, ettei energia-asioiden valmistelutyö kotimaassa Valtiontilintarkastajat korostavat sellaista maamme 21453: ja kansainvälisesti ole ollut riittävän tasapainoista. energiatalouden ja energiapolitiikan pitkän aikavälin 21454: Suomen hiilidioksidipäästöjen lähtötason määrittelys- kehittämislinjaa, jossa mitään tuotantotapaa ei suljeta 21455: sä on kyettävä laskemaan hyväksemme em. tuontisäh- jatkovalmistelujen ja energiayhtiöiden tulevien inves- 21456: kökorjaus ja tietyt energiainvestointimme ulkomaille. tointien ulkopuolelle ja jossa taloudellisuus, turvalli- 21457: Valtiontilintarkastajat katsovat, että kaikkiin ener- suus ja ympäristönäkökohdat saavat ansaitsemansa 21458: gian tuotantomuotoihin liittyy kielteisiä ympäristövai- painoarvon. Energiapolitiikan selkeyttäminen on em. 21459: kutuksia tai ainakin ympäristöuhkia. Sähköntuotannon syistä kiireellistä ja välttämätöntä, mutta erityisesti, 21460: lisääminen vuoteen 2010 mennessä nykyisestä 70 jotta perusteollisuuden tulevat investoinnit ja työllisyys 21461: TWh:sta vuodessa lähes 100 TWh:iin ei kuitenkaan voidaan turvata Suomessa. Mikäli työllisyystilanteen 21462: ydinvoimalla tuotettuna lisäisi lainkaan hiilidioksidi- merkittävään parantamiseen pyritään, tulee edellytyk- 21463: päästöjä. Sen sijaan maakaasulla tuotettuna tästä lisä- set tuleville energiainvestoinneille turvata kaikkien 21464: sähköstä aiheutuisi yli 10 milj. tn:n ja hiilellä yli 22 milj. tuotantotapojen osalta. Valtiontilintarkastajat katso- 21465: tn:n hiilidioksidipäästöjen lisäykset. Kokonaispäästöt vat, että hallituksen energiapoliittisessa selonteossa 21466: olisivat siten sähköntuotantoa näillä tuotantomuodoilla esitetty Suomen energiastrategia vastaa keskeisiltä 21467: tai niiden yhdistelmillä lisättäessä v. 2010 yhteensä osiltaan edellä todettuja kehittämistarpeita. Tärkeää 21468: 71-83 milj. tn, eli ne ylittäisivätvertailuvuoden päästöt on, että sillä ei rajoiteta talouden kehitystä vaan tue- 21469: ( 53 tai 64 milj. tn) merkittävästi. Ydinvoiman lisäraken- taan kilpailukykyisen tuotannon edellytyksiä ja talou- 21470: tamisella olisi mahdollista päästä vertailuvuoden pääs- dellisen kehityksen kautta työllisyyden hoitoa sekä yri- 21471: tömääriin. tystoiminnan tulevia investointeja Suomessa. 21472: 21473: 21474: 21475: 21476: Tukipolitiikan selkeyttäminen erityisrahoitus (vientitakuu ja takaukset) sisältää 21477: tukea. Yritykset saavat myös EU:n kautta tukea, 21478: Rahoitustuki tukimuodoittain ja tavoitealueittain mutta ne tuet eivät sisälly seuraaviin laskelmiin. 21479: Valtio myöntää talousarviossa rahoitustukea suo- Laskelmat perustuvat hallituksen kertomuksiin val- 21480: raan yrityksille sekä erityisluottolaitoksille (Suo- tiovarain hoidosta ja tilasta v. 1991-96. 21481: men Vientiluotto Oy, Kera Oy), rahastoille (SITRA, Seuraavasta asetelmasta käy selville valtion ra- 21482: Teollisen yhteistyön rahasto Oy) ja kehitysyhtiöille. hoitustuki jalostus- ja palveluelinkeinoille tuki- 21483: Lisäksi Valtiontakuukeskuksen kautta myönnetty muodoittain v.1991-96: 21484: 21485: 21486: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 21487: Mmk 21488: 21489: Korkotuet 246 397 763 438 348 308 21490: Avustukset 2 927 3 257 3 506 3 275 3 286 2 562 21491: Lainatuki 260 158 111 187 164 113 21492: Osakepääomatuki 1 010 1 008 750 617 411 339 21493: Takuu- ja takaustuki 575 290 608 993 279 1 049 21494: Yhteensä 5 019 5 110 5 738 5 510 4 488 4371 21495: 21496: 21497: 21498: Valtion tukitoimilla on hyödyke- ja rahoitusmarkki- avulla voidaan lisäksi vaikuttaa talouden tulonja- 21499: noita täydentävä rooli. Tuen avulla pyritään luo- koon sekä käyttää niitä suhdannepolitiikan väli- 21500: maan toimintaedellytyksiä sellaisille yrityksille ja neenä. 21501: hankkeille, joita ei muuten toteutettaisi tai joiden Aluetuen tavoitteena on edistää kansantalouden 21502: toteuttaminen olisi muuten hyvin vaikeaa. Tukien alueellisesti tasapainoista kehitystä. Energiahuol- 21503: 21504: 21505: 197 21506: lon tuella tuetaan mm. kotimaisten energialähtei- tysten tuet koostuvat pääosin valtion yhtiöihinsä 21507: den käyttöä ja kehittämistä. Pk-yritysten tuki koh- tekemistä osakepääomasijoituksista. Viennin edis- 21508: distuu lähinnä rahoitusmarkkinoiden puutteiden täminen käsittää mm. yritysten vientivalmiuksien 21509: korjaamiseen. Sektorikohtaisella tuella pyritään kehittämisen ja kansainvälistymisen edistämisen. 21510: korvaamaan tiettyjen toimialojen tai sektoreiden Ympäristönsuojeluinvestointeja tukemalla voidaan 21511: toimintaedellytyksiä. Tähän tukeen kuuluu myös parantaa ympäristön tilaa ja lisätä tätä kautta kansa- 21512: vaikeuksissa olevien yritysten kriisiluonteinen tu- laisten hyvinvointia. Muita tukia ovat mm. joukko- 21513: keminen. Tutkimus- ja tuotekehitystuen tarkoituk- liikenteen kehittämistuet. 21514: sena on edistää tietopääoman leviämistä maassam- Seuraavasta asetelmasta käy selville valtion ra- 21515: me. Työllisyysperusteisilla tuilla pyritään työllisyys- hoitustuki jalostus- ja palveluelinkeinoihin tavoite- 21516: tilanteen parantamiseen. Yrityksille jaettava työllis- alueittain v. 1991-96: 21517: tämistuki on pääosin palkkaperusteista. Valtionyri- 21518: 21519: 21520: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 21521: Mmk 21522: 21523: Aluetuki 1 005 925 1 064 1 244 1 222 858 21524: Energiahuolto 64 57 152 152 173 110 21525: Pk-tuki 47 121 397 228 66 78 21526: Sektorikohtainen tuki 1 077 733 503 719 405 -350 21527: Tutkimus ja tuotekehitys 480 508 739 621 839 748 21528: Työllisyystuki 746 1 168 1 003 861 827 677 21529: Valtionyritysten tuet 964 910 672 552 350 281 21530: Vienninedistäminen 496 521 1 066 1 045 484 1 869 21531: Ympäristönsuojelu 41 94 88 85 91 65 21532: Muut tuet 99 74 54 4 31 35 21533: Yhteensä 5 019 5 110 5 738 5 510 4 488 4 371 21534: 21535: 21536: Seuraavasta asetelmasta käy selville valtion rahoi- 21537: tustuki jalostus- ja palveluelinkeinoille hallinnon- 21538: aloittain v. 1991-96: 21539: 21540: 21541: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 21542: Mmk 21543: 21544: Valtioneuvosto -3 -8 -6 -8 -14 -9 21545: Ulkoasia in ministeriö 42 50 40 35 34 32 21546: Oikeusministeriö 0 0 0 0 0 0 21547: Sisä asiainministeriö 0 0 0 0 0 0 21548: Puolustusministeriö 0 2 3 2 4 4 21549: Valtiovarainministeriö 197 199 221 177 173 60 21550: Opetusministeriö 196 162 131 171 296 357 21551: Maa- ja metsätalousministeriö 2 20 48 59 47 47 21552: Liikenneministeriö 955 882 477 609 470 362 21553: Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 991 2 691 3 830 3 709 2 861 3 150 21554: Sosiaali- ja terveysministeriö 0 0 0 0 0 0 21555: Työministeriö 592 1 050 916 690 530 320 21556: Ympäristöministeriö 47 62 77 67 86 49 21557: Yhteensä 5 019 5 110 5 738 5 510 4 488 4 371 21558: 21559: 21560: 21561: 21562: 198 21563: Työllisyysvaikutukset rasitusta. Koska työttömyys on rakenteellista, on 21564: Kansallisen teollisuuspolitiikan alueellisesta merki- tuettava rakennemuutosta. Työllistämisen kannalta 21565: tyksestä kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että on kyettävä innavoimaan ja sopeutumaan sekä 21566: alueellisten tavoiteohjelmien puitteissa sekä kan- kohdentamaan voimavaroja yrityksen kasvuun ja 21567: sallisen että ED-rahoituksen yhteensovituksella on markkinoiden tehokkuuteen. Muu kuin innovaa- 21568: ministeriön hallinnonalalla vaikutettu yli 3 100 uu- tiotuki on omiaan jarruttamaan tuotantorakentei- 21569: den työpaikan syntymiseen kertomusvuoden aika- den kehittymistä. 21570: na. Pelkästään kansallisella rahoituksella arvioi- 21571: daan yritystukilain mukaisissa hankkeissa syntyvän Ministeriöiden tukitoimien selkeyttäminen 21572: yli 800 uutta työpaikkaa. Nykyisen hallituksen ohjelmassa todetaan yritystu- 21573: Työministeriö toteaa lausunnossaan, että palk- kien osalta seuraavaa: "Yritystukijärjestelmää sel- 21574: kaperusteisella työllistämistuella (pl. starttituki) keytetään ja tuen vastikkeellisuutta lisätään. Kilpai- 21575: työllistettiin yrityssektorilla keskimäärin 8 000 hen- lua vääristävät ja päällekkäiset tuet poistetaan. 21576: kilöä. Työministeriö ei kuitenkaan laske näitä tukia Selvitetään valtion yritysrahoitusmuodot ja -organi- 21577: kuuluviksi yritystukiin. Työllistämistukea yrityksen saatioiden työnjako. Päällekkäisyydet poistetaan ja 21578: aloittamiseen eli starttirahaa sai 5 830 henkilöä. kehitetään tehokas rahoitusjärjestelmä kattamaan 21579: Työllisyysvaikutus oli keskimäärin 2 550 henkilöä. yrityssektorin erityisrahoitustarpeet Euroopan 21580: Työllisyysperusteisilla investointiavustuksilla saa- unionin oloissa. Teollisuus- ja palvelualojen tukien 21581: tiin yli 300 uutta työpaikkaa. Vuoden 1997 budjetin yhteensovittaminen järjestetään kauppa- ja teolli- 21582: momenttiperustelujen mukaan yrityksille ei enää suusministeriön alaisuuteen." 21583: voida myöntää avustuksia. Työllisyyspoliittisella Kertomusvuoden lopussa annettiin eduskunnal- 21584: rakennetuella aikaansaatujen uusien työpaikkojen le hallituksen esitys (HE 252/1996) laiksi yritystuen 21585: määrästä ei ole tietoa. yleisistä ehdoista. Esityksessä kiinnitetään huomio- 21586: Liikenneministeriö toteaa lausunnossaan neu- ta yritystuen yhtenäisiin periaatteisiin, tukiohjel- 21587: votelleensa kauppa- ja teollisuusministeriön kans- mien määräaikaisuuteen, velvoitteeseen selvittää 21588: sa yritystuista, jolloin sovittiin siitä, ettei liikennemi- tuen vaikuttavuus sekä tukien valvontaan ja tarkas- 21589: nisteriön hallinnonalalta ole tarvetta siirtää mitään tukseen. Yritystukien yhteensovittamiseksi ehdote- 21590: tukia kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- taan yritystukineuvottelukuntaa kauppa- ja teolli- 21591: alalle. Liikenneministeriön hallinnonalalla olevat suusministeriön yhteyteen. 21592: elinkeinotuet ovat vähäisiä ja lähinnä merenkul- Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoituksena 21593: kuun liittyviä tukia. Niiden lisäksi ministeriö käytti on selkeyttää valtion teollisuuspoliittista roolia ja 21594: kertomusvuonna 480 Mmk joukkoliikenteen palve- tehtäviä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristös- 21595: lujen ylläpitoon. Merenkulkutukien työllisyysvai- sä. Kertomusvuonna julkaistiin mm. ministeriössä 21596: kutukset olivat 500 henkilötyövuotta ja muiden laadittu teollisuuspoliittinen visio ja raportti Parem- 21597: tukien 1 900. paan palveluyhteiskuntaan sekä annettiin edus- 21598: Valtiovarainministeriön lausunnossa todetaan kunnalle hallituksen elinkeinopoliittinen selonte- 21599: yritystukea myönnetyn vain SITRA:n toiminnan ko, joka perustui em. julkaisujen ohella myös 21600: tukemiseen 20 Mmk, jonka työllisyysvaikutus oli 60 hallituksen valtionyhtiöiden myynnistä saatavien 21601: henkilötyövuotta tulojen käyttöä, pk-yrityspolitiikkaa ja energiapoli- 21602: Maa- ja metsätalousministeriön lausunnossa to- tiikkaa koskeviin linjauksiin, periaatepäätöksiin ja 21603: detaan, että avustukset yhdyskuntien vesihuolto- kannanottoihin. Näiden avainalueiden lisäksi halli- 21604: toimenpiteisiin ja vesihuoltolaitteiden rakentami- tus linjasi elinkeinopolitiikkaa mm. EMU:n, Suo- 21605: sen korkotuki eivät ole yritys tukia, sillä niitä myön- men lähialueiden, valtiontukien, veropolitiikan, 21606: netään pääasiassa kunnille ja kuntayhtymille. Mi- pk-yritysten ja maa- ja metsätalouden osalta. 21607: nisteriö katsoo, että Valtion taloudellisen tutkimus- Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan yritys- 21608: keskuksen tulisi yhdessä ministeriöiden kanssa tukipolitiikan uudistamisen keskeisiä suuntaviivoja 21609: määritellä po. tilastojen sisältö nykyistä yksityis- ovat seuraavat: tutkimus- ja kehittämistuen painot- 21610: kohtaisemmin, jotta niihin ei enää sisältyisi tämän- taminen ja kehittäminen, pk-yritysten tuen suun- 21611: kaltaisia virheellisyyksiä. taaminen ensi sijassa aineettomaan kehittämiseen, 21612: Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvi- pääomasijoittamisen ja muun markkinaehtoisen 21613: tyksen mukaan yritystukien työllisyysvaikutukset yritysrahoituksen edistäminen tukien vaihtoehto- 21614: ovat enimmäkseen tilapäisiä, tuella aikaansaatujen na, siirtyminen suorista avustuksista palautuviin 21615: työpaikkojen kustannukset ovat korkeita ja tukeen tukimuotoihin kuten takauksiin ja lainoihin sekä 21616: käytetty raha on pois muualta lisäten samalla vero- ministeriön hallinnonalan suorien tukien kokoami- 21617: 21618: 21619: 199 21620: nen yhteen muuttamalla tarpeen mukaan lainsää- neina rahoitustukilukuina jalostus- ja palveluelin- 21621: däntöä sekä tuen hallinnointia. keinoille. Suunta yritystuissa on siten ollut aleneva. 21622: Kilpailuvirasto katsoo lausunnossaan kohdan- Kansainvälisesti tarkastellen Suomi kuuluu niihin 21623: neensa jokapäiväisessä työssään julkisen tuen ai- harvoihin maihin, jotka ovat leikanneet yritystu- 21624: heuttamat kilpailuongelmat monimuotoisina. Yri- kiaan runsaasti. Teollisuuden ja Työnantajain Kes- 21625: tykselle myönnetty julkinen tuki aiheuttaa viraston kusliitto on useissa yhteyksissä edellyttänyt kilpai- 21626: mukaan kyseisen toimialan yritystoimintaan usein lua vinouttavien ja työmarkkinoita vääristävien 21627: mm. sellaisia seurannaisvaikutuksia, että yhtä teho- elinkeinotukien karsintaa. Perinteisesti teollisuu- 21628: kas tai tehokkaampi yritys, joka ei tukea saa, den osuus valtion elinkeinotoiminnalle suuntaa- 21629: sulkeutuu pois markkinoilta tai tuen mahdollista- massa rahoitustuessa on ollut vähäinen, vain alle 21630: ma alihinnoittelu muutoin heikentää kilpailijan viidenneksen luokkaa. Keskusliiton mielestä tukia 21631: asemaa. on tulevaisuudessa suunnattava ensisijaisesti yri- 21632: Kilpailuviraston mielestä yritysten välistä kilpai- tysten kehittämiseen siten, että syntyy uusia yrityk- 21633: lutilannetta tarkasteltaessa joudutaan arvioimaan siä, tuotteita ja vientiä. Tällöin merkityksellisiä ovat 21634: yritysten markkinaosuuksien lisäksi sitä, miten ennen kaikkea tutkimukseen ja tuotekehitykseen, 21635: markkinaosuus on suojattu kilpailulta. Yrityksiä vienninedistämiseen ja pkt-yritysten toimintamah- 21636: voidaan suojata keinotekoisesti tekemällä kilpailun dollisuuksien parantamiseen suunnattavat tukitoi- 21637: kannalta katsoen epäonnistuneita tukipäätöksiä, met sekä pääomamarkkinoiden kehittäminen, ku- 21638: joissa painotetaan perusteettomasti esim. työlli- ten kauppa- ja teollisuusministeriö on yritystukipo- 21639: syys- tai aluepoliittisia kriteereitä ja unohdetaan litiikan uudistamista linjannut. 21640: tuen kilpailua vääristävät vaikutukset. Kilpailun Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 21641: vääristyminen voi tällöin tehdä tyhjäksi myös ta- katsoo lausunnossaan, että tukipolitiikan painopis- 21642: voitteiden saavuttamisen. Kilpailuviraston käsityk- tettä on siirrettävä yritysten suorasta tukemisesta 21643: sen mukaan näin on monen tukipäätöksen kohdal- lähinnä yritysten toimintaedellytysten edistämi- 21644: la aiemmin tapahtunut. Yritystukien aiheuttamien seen. Kiinteiden investointien tukemisesta tulee 21645: kilpailuongelmien poistaminen, jota toimenpide- asteittain luopua. Tuki tulee kohdentaa ennen 21646: pyyntöjen esittäjät useimmiten kilpailuvirastolta kaikkea tutkimus- ja kehitystoiminnan, koulutuk- 21647: vaativat, on lähes aina vaikeaa tai mahdotonta sen ja osaamisen edistämiseen sekä yleensä ns. 21648: kilpailunrajoituksista annetun lain (480/92) nojalla. aineenomiin investointeihin ja inhimillisten voima- 21649: Tärkeää olisikin vaikuttaa tukea jakavien viran- varojen kehittämiseen. Avustus muotoisesta ja vas- 21650: omaisten tapaan ottaa kilpailunäkökohdat huo- tikkeettomasta tuesta tulee siirtyä vastikkeelliseen 21651: mioon. Kilpailuvirasto ei ole tukiviranomainen, ja palautuvaan tukeen, avustuksista lainoihin ja 21652: mutta virasto on havainnut, että tukien tehokkuus- takauksiin sekä riskirahoitus- ja vakuustuotteiden 21653: tavoitteet varmistavien kilpailuvaikutusten arvioin- kehittämiseen ja tarjoamiseen erityisesti pk-sekto- 21654: ti on tukipäätöksiä tehtäessä ollut puutteellista. rin tarpeet huomioon ottaen. Tuki en havaittavuutta 21655: Tukiviranomaisten säädöksiä olisi Kilpailuviraston Cläpinäkyvyyttä) tulee lisätä järjestelmää voimak- 21656: käsityksen mukaan muutettava niin, että kilpailu- kaasti selkeyttämällä ja hallinnointia tehostamalla. 21657: vaikutusten arviointi saisi aiempaa keskeisemmän Tukien taloudellisten vaikutusten arviointia tulee 21658: aseman tukiviranomaisten säädöksissä ja ohjeissa. tehostaa. Tämä koskee tukien vaikutuksia erityises- 21659: Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto toteaa ti taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, kilpailu- 21660: lausunnossaan, että hallituksen heti hallituskauden oloihin ja aluekehitykseen sekä julkiseen talou- 21661: alkuvaiheessa tekemät valtiontukien leikkaukset teen. 21662: tulevat näkymään kertomusvuoden osalta alentu- 21663: 21664: 21665: 21666: 21667: Valtiontilintarkastajat kiirehtivät jalostus- ja palvelu- myöntämistahojen vuoksi. Vakavasti otettava uudis- 21668: elinkeinojen rahoitustukien selkeyttämistä. Nykyisin tusvaihtoehto on yritystukien yhteensovittaminen ja 21669: näitä tukia jaetaan usean ministeriön toimesta, minkä kokoaminen kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 21670: vuoksi mahdollisuus päällekkäistukien myöntämiseen nonalalle. 21671: on jatkuvasti olemassa. Samoin on ilmeistä, että kilpai- Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että eri hallin- 21672: lutilanne samalla alalla toimivien yritysten kesken voi nonaloilla jatketaan selvitystyötä rahoitustukien mer- 21673: vääristyä tukitoimien monilukuisuuden ja useiden kittäväksi selkeyttämiseksi nykyisestään. Tämä on tär- 21674: 21675: 21676: 200 21677: keää ja kiireellistä siitäkin syystä, että työvoima- ja Rahoitustukien asteittaisen vähentämisen ja mah- 21678: elinkeinokeskukset ovat aloittaneet toimintansa vuo- dollisen lopettamisen osalta valtiontilintarkastajat viit- 21679: den 1997 aikana. Joka tapauksessa on välttämätöntä taavat muun ohella erityisesti kauppa- ja teollisuusmi- 21680: päästä mitä pikimmin sellaiseen yhteensovittavaan nisteriön em. selvitykseen, jossa mm. todetaan, että 21681: menettelyyn, jossa yritystukien päällekkäisyyksiä voi- yritystukien työllisyysvaikutukset ovat enimmäkseen 21682: daan vähentää. lukien selkeyttämisessä on kyettävä tilapäisiä, tuella aikaansaatujen työpaikkojen kustan- 21683: kiinnittämään huomiota hajanaisen tukijärjestelmän ja nukset ovat korkeita ja tukeen käytetty raha on pois 21684: osin ristiriitaisen välineistön ohella erityisesti rahoitus- muualta lisäten samalla verorasitusta ja että muu kuin 21685: tukien hakijaan ja saajaan, joiden asema on monessa innovaatiotuki on omiaan jarruttamaan tuotantoraken- 21686: suhteessa ongelmallinen. teiden kehitystä sekä vääristämään kilpailua. 21687: 21688: 21689: 21690: 21691: Elintarvikevalvonnan kehittäminen Elintarvikevalvontaan liittyvien tehtävien hajaut- 21692: taminen usealle ministeriölle ja keskusvirastolle 21693: Elintarvikevalvonnan muutostarpeita on kertomus- vaikeuttaa tuloksellista valvontaa. Valtion elintarvi- 21694: vuonna selvitelty useallakin taholla, mm. maa- ja kevalvonnan ohjaukseen liittyvät useat puutteet ja 21695: metsätalousministeriön työryhmässä. Myös Val- ongelmat puoltaisivat tarkastusviraston mukaan 21696: tiontalouden tarkastusvirasto on kertomusvuonna Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elintarvike- 21697: suorittanut elintarvikevalvontaa koskeneen tarkas- laitoksen valvonnan johtotehtävien yhdistämisen 21698: tuksen. Perusteellinen tarkastuskertomus asiasta selvittämistä. Ilmenneet ongelmat hallinnonalojen 21699: valmistui 24.1.1997. Kertomuksessa käsitellään rajat ylittävässä yhteistyössä sekä normivalmistelun 21700: uutta elintarvikelainsäädäntöä, valvontaorganisaa- siirtyminen enenevässä määrin Euroopan unionin 21701: tiota ja ohjauksen toimivuutta, kunnallista elintarvi- toimielimille puoltaisivat myös eri ministeriöiden 21702: kevalvontaa, valvonnan kustannuksia sekä valvon- elintarvikevalvontaan liittyvien tehtävien uudel- 21703: nan tasoa ja tuloksellisuutta. leenarvioimista. 21704: Tarkastuskertomuksen mukaan valtion elintar- Suomessa elintarvikevalvonta kuuluu neljän mi- 21705: vikevalvonnan brunokustannukset olivat v. 1995 nisteriön toimialaan. Kansallisen lainsäädännön 21706: yhteensä 79 Mmk ja nettokustannukset 48 Mmk. valmistelusta ja normien annosta sekä säädösten 21707: Valtion ulkopuolisten tahojen elintarvikevalvon- harmonisoinnista EU:n säädösten mukaisiksi vas- 21708: nan brunokustannukset olivat puolestaan arviolta taavat omilla toimialoillaan kauppa- ja teollisuus- 21709: 97 Mmk, mutta nettokustannuksista ei ole tietoa. ministeriö (Elintarvikevirasto), maa- ja metsätalous- 21710: Kuntien maksupalvelutoiminta on siltä osin hyvin ministeriö (Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos) sekä 21711: vaihtelevaa. Kohdekuntien osalta tarkastusvirasto sosiaali- ja terveysministeriö. Valtiovarainministe- 21712: päättelee, että valvontamaksujen kokonaismäärä riön hallinnonalaan kuuluva Tullilaboratorio val- 21713: on alhainen. Kuntatasolla arviolta 1 100 henkilöä voo omalta osaltaan maahantuotuja elintarvikkeita. 21714: valvoo yhteensä 65 000 kohdetta. Valvonnan mer- Kauppa- ja teollisuusministeriössä elintarvike- 21715: kitystä korostaa se, että pelkästään ruokamyrkytyk- valvonta nähdään keskeiseksi osaksi kuluttajan- 21716: sistä aiheutuu Suomessa vuosittain arviolta 500 suojaa, jota koskevat viranomaistehtävät muutoin- 21717: Mmk:n kustannukset. Lisääntyneiden allergioiden kin on keskitetty ao. ministeriölle. Koska elintarvi- 21718: ja astmojen yhteys elintarvikkeiden haitallisiin ai- kevalvonnassa joudutaan puuttumaan teollisuuden 21719: neisiin sekä elintarviketeknologian nopeaan kehit- ja kaupan toimintoihin, ministeriö katsoo näiden 21720: tymiseen ovat ilmeisiä. Ruotsissa tutkituista astma- asioiden kuuluvan kiinteästi sen toimialaan osana 21721: ja nuhapotilaista joka viides reagoi elintarvikevärei- elinkeinoelämän toimintojen sääntelyä, säännös- 21722: hin ja säilöntäaineisiin. Allergisten sairauksien hoi- ten noudattamisen valvontaa ja toimintaedellytys- 21723: toon käytetään Suomessa erään arvion mukaan ten edistämistä. Normivalmistelussa tulisi säilyttää 21724: jopa 20 mrd. mk vuodessa. Tämä vastaa 3--4% nykyinen työnjako maa- ja metsätalousministeriön 21725: vuotuisesta bruttokansantuotteesta eli kansantuot- kanssa. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriön 21726: teen nykyistä vuosikasvua. vastuulla olevien norminantotehtävien siirtämistä 21727: 21728: 21729: 21730: 201 21731: kauppa- ja teollisuusministeriölle tulisi ministeriön pa-ja teollisuusministeriö näkee elintarvikevalvon- 21732: mukaan harkita rationalisointihyödyn vuoksi. nan selkeästi osaksi kuluttajan suojelua, ja nämä 21733: Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa lausun- tehtävät kuuluvat muutenkin ko. ministeriölle. 21734: nossaan, että elintarvikevalvonnan hajanaisuudesta Tämä ajattelu vastaa myös EU:ssa vireillä olevia 21735: puhuttaessa on selkeästi erotettava nom1inanto ja organisaatiomuutoksia. Ministeriö katsoo, että sille 21736: valvonta. EU:n sisämarkkinoiden tuomat vaatimuk- nykyisin kuuluvien jakelua ja kauppaa koskevien 21737: set vaivonnalle ja säädösvalmistelulle edellyttävät elintarvikemääräysten (iisäaine-, vierasaine-, mer- 21738: uusia toimintatapoja ja selkeää organisaatiota. kintä- ym. määräysten vaatimukset) säädösvalmis- 21739: Muun muassa tuontivalvonnan järjestäminen keski- telu tulee jatkossakin säilyttää kauppa- ja teolli- 21740: tetysti ennen ED-jäsenyyttä oli kustannustehokasta, suusministeriön hallinnonalalla. 21741: mutta ei ole enää entiseen tapaan mahdollista Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan elintarvi- 21742: sisämarkkinoilla. Ministeriö katsoo, että elintarvike- kevalvonta on puolestaan keskeinen osa ympäris- 21743: valvonnan organisoinnin lähtökohtana tulisi olla töterveydenhuoltoa ja elintarvikelain mukaiset teh- 21744: valtioneuvoston periaatepäätös norminannon ja tävät, ml. Elintarvikevirasto, tulisi monesta eri syys- 21745: valvonnan erottamisesta. Valvonnan apuna käytet- tä siirtää kauppa- ja teollisuusministeriöitä sosiaali- 21746: tävän testauksen tulee täyttää avoimuuden, päte- ja terveysministeriölle. Ministeriö on kiinnittänyt 21747: vyyden ja riippumattomuuden periaatteet. Elintarvi- huomiota siihen, että valvonnan ensisijaisena ta- 21748: kevalvonnan johdon tehostamiseksi sekä ristikkäis- voitteena on ihmisen terveyden suojelu ja että 21749: ten ohjeiden tai kunnille annettavien yhtäaikaisten ministeriön vastuulla on väestön terveydentilan 21750: projektitehtävien välttämiseksi tulisi keskushallin- ylläpito ja parantaminen. Ministeriön mukaan olisi 21751: toviranomaisten (Elintarvikevirasto ja Eläinlääkintä- luontevaa, että elintarvikelain mukainen normi- 21752: ja elintarvikelaitos) yhdistäminen selvittää. Lausun- nanto ja valvonnan johto olisi terveysasioista vas- 21753: non mukaan yhteisötasolla on kehitetty nopea taavalla ministeriöllä. 21754: hälytysjärjestelmä, jolla informoidaan jäsenmaita Ministeriö huomauttaa, että kaikki elintarvike- 21755: merkkinoilla liikkuvista, kuluttajille vaarallisista valvontaa säätelevät lakimme (terveydensuojelula- 21756: elintarvike-eristä. Sisämarkkinakau panviikastuessa ki 763/94, elintarvikelaki 361/95 ja laki eläimistä 21757: hälytysjärjestelmän kehittäminen sekä yhteisötasol- saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta 21758: la että kotimaassa on kiireellinen tehtävä. Vastuu 1195/96) nostavat ihmisten terveyden suojelun 21759: markkinoilla olevien vaarallisten elintarvikkeiden keskeiseksi tavoitteeksi. Elintarvikkeiden ravitse- 21760: poistamisesta olisi selkeää, mikäli elintarvikeval- muksellinen laatu on keskeinen kansanterveydelli- 21761: vonnan johtaminen olisi nykyistä paremmin keski- nen tekijä. Lainsäädännölliset keinot puuttua elin- 21762: tetty. Viranomaistoimintojen erottamisen yhteydes- tarvikkeiden ravitsemukselliseen laatuun ovat lä- 21763: sä tulisi harkita johtavien tutkimuslaitostenkin yh- hinnä elintarvikelaissa. Siksi lain toimeenpanon 21764: distämistä tai työnjakoa .Johtavien tutkimuslaitosten siirtäminen terveysasioista vastaavalle ministeriölle 21765: kansainvälisesti korkea taso sekä valmiudet ohjata tehostaisi kansanterveyden edistämistä. 21766: muita laboratorioita tulisi myös varmistaa. Väestön terveyden edistäminen on keskeisellä 21767: Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä uuden sijalla myös elintarvikkeita koskevan yhteisölain- 21768: toksikologisen tiedon perusteella tehtävä nor- säädännön valmistelussa ja toimeenpanossa. Va- 21769: minanto edellyttää kartoittavia tutkimuksia koti- kavat puutteet ns. hullun lehmän tautiin liittyvissä 21770: maan tilanteesta. Tämä nykyisinkin keskushallinto- toimissa ovatkin aiheuttaneet uudelleenjärjestelyjä 21771: viranomaiselle kuuluva tehtävä on viimeaikaisessa EY:n komissiossa. Järjestelyjen tavoitteena on li- 21772: keskustelussa jäänyt vähälle huomiolle. Elintarvik- sätä terveysnäkökulman esilletuloa sekä teolli- 21773: keiden turvallisuusarviointi ei ole poliittinen kysy- suus- että maatalouspääosaston asioiden valmiste- 21774: mys. Tästä syystä elintarvikkeiden turvallisuuteen lussa ja toimeenpanossa. Teollisuusdirektoraatin 21775: liittyvän kansainvälisen tiedon seuranta voitaisiin valmistelema lainsäädäntö jakautuu Suomessa 21776: nykyistä selkeämmin antaa keskushallinnon ja joh- usean ministeriön vastuulle. Ministeriöiden toimi- 21777: tavien tutkimuslaitosten tehtäväksi. Norminannos- valtajaon lähtökohtana Suomessa ei voida pitää 21778: sa tulisi säilyttää nykyinen työnjako kauppa- ja komission pääosastojakoa vaan sitä, mikä on 21779: teollisuusministeriön ja maa- ja metsätalousminis- kulloinkin käsiteltävänä olevan asian luonne tai 21780: teriön kesken. Kummallakin mainitulla hallinnon- tarkoitus. Näin ollen yhteisön sisämarkkinakaup- 21781: alalla on omat laajat ja selkeät norminantotehtävän- paan liittyvä elintarvikelainsäädännön kokoami- 21782: sä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle nen sosiaali- ja terveysministeriöön vam1istaisi 21783: kuuluvat vähäiset norminantotehtävät tulisi liittää kuluttajien terveydensuojelun huomioon ottami- 21784: jomman kumman em. ministeriön tehtäviin. Kaup- sen po. lainsäädännössä. 21785: 21786: 21787: 202 21788: Elintarvikevalvonnan painopisteen osalta so- joutuisi kaksinkertaisen (raja- sekä markkina)val- 21789: siaali- ja terveysministeriö huomauttaa, että ED- vonnan kohteeksi. Ministeriön asettama työryhmä 21790: jäsenyyden jälkeenkin tuonnin osuus elintarvikkei- ehdotrikin v. 1995, että säännöksiä selvennettäisiin 21791: den kulutuksestamme on vain 5-10%. Siten ku- siten, ettei tullilaitoksella (Tullilaboratoriolla) olisi 21792: luttajien turvallisuuden kannalta on kotimaisen val- toimivaltaa sisämarkkinakaupassa. Kauppa- ja teol- 21793: vonnan toteutuminen ratkaisevaa. Päävastuu val- lisuusministeriö laati asiasta tämän mukaisen halli- 21794: vonnasta on kunnilla, joissa elintarvikevalvonta tuksen esityksen elintarvikelain (sekä tuoteturvalli- 21795: toimii osana ympäristöterveydenhuoltoa. Kuntien suuslain) muuttamiseksi. Asia ei kuitenkaan ole 21796: ohjauksesta vastaavat lääninhallitusten sosiaali- ja edennyt valtioneuvostossa. Muodollisesti puhtain- 21797: terveysosastot Elintarvikevalvonnan johtotehtä- ta olisi, että kaikkia yhteisössä tuotettuja elintarvik- 21798: vien keskittäminen edellä ehdotetulla tavalla sel- keita valvottaisiin täysin saman järjestelmän mu- 21799: keyttäisi käytännön valvontatyön ohjausta huomat- kaan. Tullilaboratorio on kuitenkin maamme eturi- 21800: tavasti siten, että maa- ja metsätalousministeriö vin laitoksia tällä alalla, eikä sen mahdollisuuksia 21801: vastaisi eläinlääkintähuollosta ja siihen liittyvästä ole tarkoituksenmukaista jättää käyttämättä hyväk- 21802: valvonnasta ja sosiaali- ja terveysministeriö muun si. Tullilaitos tarvitsee myös edelleen laboratorio- 21803: ympäristöterveydenhuollon valvonnasta. Ministe- toimintoja tulli- ja valmisteverotuksessaan. Kaup- 21804: riö toteaa, että kuntatason valvontatyötä edusta- pa- ja teollisuusministeriö ja Elintarvikevirasto 21805: vien järjestöjen viimeaikaiset kannanotot ovat ovatkin päässeet sopimukseen tullilaitoksen Tulli- 21806: myös tukeneet ehdotettua järjestelyä. laboratorion kanssa viimeksimainitulle toimeksian- 21807: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan eläimis- toina annettavista elintarvikkeiden tutkimistehtä- 21808: tä saatavien elintarvikkeiden valvonta on puoles- vistä. Näin markkinavalvontatoimenpiteet voidaan 21809: taan tiiviissä yhteydessä eläintautien vastustami- koordinoida. 21810: seen ja tuotantotilan eläimistä saatavien elintarvik- Elintarvikevirasto puoltaa lausunnossaan sekä 21811: keiden alkutuotannon valvontaan eläinsuojelu hallinnon selvittämistä että omavalvonnan kehittä- 21812: mukaan lukien. Näitä kolmea ei voi erottaa toisis- miseen liittyviä toimenpiteitä. Erityisesti Elintarvi- 21813: taan ilman, että valvonta ja sitä kautta vammus keviraston sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- 21814: elintarvikkeiden turvallisuudesta heikkenee. Se, sen valvonnan johtotehtävien yhdistämisen selvit- 21815: että eläintaudit voivat levitä elintarvikkeiden väli- täminen näyttää perustellulta. Kahden viranomai- 21816: tyksellä maasta toiseen ja että useat näistä taudeista sen vuoksi valvonnan ohjauksesta puuttuu koko- 21817: voivat tarttua myös ihmiseen, sitoo tuotantoeläin- naisnäkemys ja -vastuu, toiminnassa on päällekkäi- 21818: ten ja niistä saatavien tuotteiden valvonnan tiukasti syyttä sekä resurssien epätarkoituksenmukaista 21819: yhteen. Ministeriö katsoo, että Suomen elintarvike- käyttöä. Omavalvonnan järjestelmällinen kehittä- 21820: valvonnan kansallinen organisaatiorakenne vastaa minen on ollut Elintarvikeviraston työohjelmassa jo 21821: Euroopan unionin vastaavaa rakennetta ja on siten useita vuosia. Viraston koulutus-, julkaisu- ja tutki- 21822: erittäin toimiva ratkaisu. Ministeriö epäilee, onko mustoiminnalla on edistetty omavalvonnan leviä- 21823: tarkoituksenmukaista siirtää elintarvikkeiden tur- mistä niin, että tällä hetkellä jo suurin osa markki- 21824: vallisuutta koskevia asioita kauppa- ja teollisuusmi- noitavista elintarvikkeista volyymin mukaan arvioi- 21825: nisteriöön, jonka tehtävänä on edistää kauppaa ja tuna on omavalvonnan piirissä, vaikka toimipai- 21826: elintarviketeollisuutta. Ministeriön mukaan kulut- koittain arvioituna vain noin puolella on toimiva 21827: tajan vaatimukset elintarvikkeiden laadusta ja tur- omavalvontajärjestelmä. Puutteita esiintyy lähinnä 21828: vallisuudesta toteutuisivat parhaiten maa-ja metsä- pienimmissä toimipaikoissa kuten kioskeissa. Vi- 21829: talousministeriön valvonnassa. raston tarkoituksena on jatkaa omavalvonnan edis- 21830: Valtiovarainministeriön lausunnossa todetaan, tämistä edelleen samalla, kun syvennetään omaval- 21831: että ministeriön alainen tullilaitos osallistuu lähinnä vonnassa pitemmälle ehtineiden yritysten toimin- 21832: kolmansista maista tuotujen elintarvikkeiden val- toja. 21833: vontaan. Tullilaitosten roolista valvonnassa on sää- Elintarvikeviraston mukaan ED-jäsenyyden to- 21834: detty myös EY:n lainsäädännössä. Elintarvikelain teuduttua sisämarkkinoiden elintarvikkeiden val- 21835: mukaan tullilaitos valvoo kuitenkin kaikkea elin- vonnan järjestäminen on osoittautunut odotettua 21836: tarvikkeiden maahan tuontia. Eduskunnan hallin- vaikeammaksi. Tullilaitos on ollut haluton luopu- 21837: tovaliokunta arvosteli lain 12 §:n sanamuotoa epä- maan oma-aloitteisesta valvonnastaan, mikä on 21838: selväksi ja suositti tulkintaa, että maahantuonnilla aiheuttanut epätietoisuutta valvontavastuun jakau- 21839: ymmärrettäisiin tässä vain tuontia yhteisön ulko- tumisesta tullin ja kuntien kesken. Kuitenkin asia 21840: puolelta. Toisista jäsenmaista tuonnin tulisi näin on kehittynyt vuoden 1997 aikana myönteisesti. 21841: jäädä markkinavalvonnan varaan, sillä muuten se Valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman osa- 21842: 21843: 21844: 203 21845: na Elintarvikeviraston ja Tullilaboratorion kesken myös useissa tapauksissa hyväksytään komissios- 21846: käynnistetään laaja yhteinen markkinavalvonta. sa, esim. lihan jäämävalvonta. Eläimistä saatavien 21847: Siinä hyödynnetään Tullilaboratorion kokemusta ja elintarvikkeiden hygieniavalvonta on myös yleises- 21848: asiantuntemusta mutta niin, että valvontaan liittyvät tä elintarvikevalvonnasta poiketen luonteeltaan jat- 21849: viranomaistehtävät siirtyvät tuliilta elintarvikelain kuvaa laitosten ja tuotantotilojen rutiinivalvontaa. 21850: mukaisille valvontaviranomaisille. Valvontaohjel- Tehtävien erilaisuuden takia Eläinlääkintä- ja elin- 21851: man avulla pyritään säilyttämään kuluttajansuojan tarvikelaitos sekä Elintarvikevirasto poikkeavat 21852: korkea taso riippumatta siitä, onko elintarvike pe- perusluonteeltaan merkittävästi toisistaan, ja niiden 21853: räisin kotimaasta, toisesta EU:n jäsenvaltiosta vai tehtävät tulevat myös EU:sta eri valmisteluvaiheen 21854: unionin ulkopuolelta. ja kanavan kautta. Kokonaisuuden hallitsemisen 21855: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (EELA) koros- kannalta katsoen onkin EELA:n mielestä välttämä- 21856: taa lausunnossaan, että elintarvikevalvonnan uu- töntä, että Euroopan unionista ja maa- ja metsäta- 21857: delleenjärjestämistä suunniteltaessa on myös aina lousministeriöstä tulevat tehtävät ohjataan suoravii- 21858: muistettava, että elintarvikevalvontaa koskeva lain- vaisesti ministeriön hallinnonalan laitokselle, jossa 21859: säädäntö tulee nykyisin lähes kokonaan Euroopan on kokonaisvaltaisesti kaikki eläimiä ja niistä saata- 21860: unionista. Siellä elintarvikevalvonta-asiat on annet- via elintarvikkeita koskeva tietämys. Tästä syystä 21861: tu teollisuuden (DG III) ja maatalouden (DG VI) EELA:n ja Elintarvikeviraston yhdistäminen ei sel- 21862: pääosastojen valmistettaviksi. Maatalouden pää- kiinnyttäisi elintarvikehallintoa, ja lisäksi yhdistä- 21863: osasto vastaa säädöksistä, jotka koskevat eläimistä minen luultavasti edellyttäisi lisävoimavaroja. Yh- 21864: saatavien elintarvikkeiden hygieniaa ennen tuottei- distäminen ei myöskään vähentäisi keskushallinto- 21865: den vähittäismyyntiä. Teollisuuden pääosaston yksiköiden määrää, koska mahdollisessa yhdistä- 21866: vastuulla taas on muu säädösvalmistelu. Koska misessä EELA:n runsaasta 300 työntekijästä vain 21867: säädösten valmistelu EU:ssa tapahtuu kahdessa runsaat 20 hoitaa eläimistä saatavien elintarvikkei- 21868: pääosastossa ja asioiden käsittely ministerineuvos- den hygienialain edellyttämää valvonta- ja ohjaus- 21869: tossa yleensä eri vastuuministerien toimesta, on tehtävää. Näiden tehtävien eriyttäminen toiseen 21870: ymmärrettävää, ettei lainsäädäntö kaikissa tapauk- organisaatioon myös mutkistaisi vastuusuhteita ja 21871: sissa ole täysin yhdenmukainen ja että epäjohdon- katkaisisi yhteydet eläinten alkutuotantoon. Näin 21872: mukaisuutta voi esiintyä. Lisäksi on todettava, että vaarannettaisiin kokonaisvaltainen tuotantoketjun 21873: eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienialain- turvaaminen. 21874: säädäntö liittyy useilta osineläintauti-ja eläinsuoje- Edellä mainittu ei missään tapauksessa EELA:n 21875: lulainsäädäntöön sekä eläinten lääkitystä koske- mukaan sulje pois sitä, ettei kokonaisvaltaisessa 21876: vaan lainsäädäntöön. Edellä mainitun vuoksi on kansallisessa elintarvikevalvonnassa ole puutteita 21877: pidettävä tarkoituksenmukaisena, että eläimistä ja parantamisen varaa. Laitoksen käsityksen mu- 21878: saatavien elintarvikkeiden hygienialainsäädäntö kaan eri yhteyksissä on osoittautunut välttämättö- 21879: kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle, jolle kuu- mäksi olennaisesti tehostaa ja kehittää EELA:n ja 21880: luu myös muu maatalouden alkutuotannon val- Elintarvikeviraston yhteistyötä. Kehittämisalueista 21881: vonta. Tällöin katetaan eläimistä saatavien elintar- voidaan mainita johdon järjestelyt, ohjeistus, tie- 21882: vikkeiden koko tuotantoketju, mitä on viimeaikai- donkeruu, koulutus, tiedotus, omavalvonta, riski- 21883: sessa kansainvälisessä keskustelussakin tuotu erit- arviointi ja valtakunnallisten valvontaohjelmien 21884: täin voimakkaasti esille puhuttaessa eläimistä saa- sovittamisen. Yhteistyön järjestäminen tulisi laitok- 21885: tavien elintarvikkeiden turvallisuudesta ja laadusta, sen mukaan antaa ministeriöstä laitosten johtajien 21886: eettinen laatu mukaan lukien. tehtäväksi. Ehdotus laaditaan siten, että voidaan 21887: EELA:n mukaan eläimistä saatavien elintarvik- edistää valvonnan suunnitelmallisuutta ja tasapuo- 21888: keiden hygieniavalvonnassa ovat ED-jäsenyyden lisuutta kunta- ja läänitasolla. 21889: myötä entisestään korostuneet suorat käskyvalta- ja Tullilaboratorio toteaa lausunnossaan, että Suo- 21890: vastuusuhteet Tämä periaate poikkeaa merkittä- men liityttyä Euroopan unioniin merkittävimmät 21891: västi muusta elintarvikevalvonnasta, jossa toimin- vaikutukset kohdentuvat Tullilaboratorion sekä 21892: taa toteutetaan useimmiten projektityyppisesti. Esi- tullilaitoksen elintarvikevalvonnan osalta yleensä 21893: merkkinä projektityyppisestä toiminnasta voisi olla toimintatapojen ja -muotojen muutoksiin. Sisä- 21894: valtakunnallinen elintarvikeohjelma, joka muodos- markkinaelintarvikkeiden valvonta on muuttunut 21895: tuu valvonnan ohjaajan (Elintarvikevirasto) harkin- huomattavasti entistä työläämmäksi, koska tava- 21896: nanvaraisesta suunnitelmasta. Eläimistä saatavien ranhaltijoiden ei tarvitse ilmoittaa maahan tuo- 21897: elintarvikkeiden hygienialainsäädäntö taas sääte- miaan tavaraeriä viranomaiselle. Tavaroiden vapaa 21898: lee suoraan valvonnan tason ja määrän. Ohjelmat liikkuvuus sisämarkkinoilla ei anna enää valvonta- 21899: 21900: 21901: 204 21902: viranomaiselle tietoja, joiden perusteella valvontaa lääkintä- ja elintarvikelaitoksen johtotehtävien yh- 21903: voitaisiin kohdentaa riskialttiisiin tuotteisiin, tuote- distäminen saattaisi Tullilaboratorion mielestä olla 21904: ryhmiin tai toimittajiin. Maahantuojat ovat usein askel parempaan suuntaan. 21905: ymmärtäneet virheellisesti vapaan liikkuvuuden Toinen huomattavasti suurempi ongelma val- 21906: koskevan myös EU:n harmonoitujen tuotemääräys- vonnan tuloksellisuuden kannalta on Tullilabora- 21907: ten vastaisia eriä. Tullilaitoksen sisämarkkinaelin- torion mielestä ehdottomasti ollut monivuotinen 21908: tarvikkeiden valvontaa on tämän vuoksi muutettu ristiriita tullilaitoksen ja Tullilaboratorion toimival- 21909: aktiivisemmaksi maahantuojien varastojen valvon- lasta. Ristiriidan ehdoton häviäjä on suomalainen 21910: naksi. Varastovalvonta on entiseen verrattuna hi- kuluttaja. Uusi elintarvikelaki, joka tuli voimaan 21911: taampaa sekä perustuu yhä laajemmin sattumanva- 1.4.1995, ei mitenkään muuttanut kuntien tehtäviä 21912: raiseen oikea-aikaisuuteen eli siihen, että tullin ja vastuuta elintarvikevalvonnan toteutuksesta. 21913: näytteenottajat osuvat paikalle juuri silloin, kun Elintarvikelaki ei ota kantaa siihen, kenellä on 21914: tavaraerä on tukkukaupan varastossa. Lisääntymäs- päävastuu käytännön valvonnasta. 21915: sä olevat suorat kuljetukset vähittäiskauppoihin Elintarvikelaki edellyttää, että elinkeinonharjoit- 21916: pirstovat tavaraerät pienempiin osiin, joten valvon- tajan on varmistuttava markkinoimansa tuotteen 21917: ta on näiltäkin osin entistä työläämpää. Ennen ED- määräystenmukaisuudesta. Tämä ns. omavalvonta- 21918: jäsenyyttä vallinneen kuluttajansuojan saavuttami- velvoite on tärkeä sinänsä, mutta ei Tullilaboratori- 21919: nen edellyttäisi valvontaan lisäresursseja sekä elin- on kahdenkymmenen vuoden aktiivisen valvonta- 21920: tarvikelain mahdollistamaa elinkeinonharjoittajien kokemuksen mukaan parhaimmillaankaan koko- 21921: rekisteröintiä. Myös määräystenvastaiseksi todetun naan poista viranomaisvalvonnan tarvetta. Tullila- 21922: erän maahantuoja tulisi velvoittaa ilmoittamaan boratorion lähtökohtana on, että toimiva laadun- 21923: viranomaiselle seuraavista tuomistaan kyseisen varmistus (omavalvonta) heijastuu Tullilaboratori- 21924: tuotteen eristä. Ilmoitusvelvollisuus tehostaisi val- on suorittamassa valvonnassa. 21925: vontaa. Elintarvikekauppa on maailmankaupan tärkeä 21926: Tullilaitoksen toimintaa elintarvike- ja tuotetur- osa-alue, jossa on kyse merkittävistä taloudellisista 21927: vallisuusvalvonnassa on merkittävästi haitannut intresseistä. Maailmankaupassa liikkuu ihmisravin- 21928: muiden viranomaisten sekä kaupan pyrkimykset noksi soveltumattomia tavaraeriä, jotka etsivät hei- 21929: kaventaa tullilaitoksen toimivaltaa. Pyrkimykset kointa lenkkiä. Paraskaan omavalvontajärjestelmä 21930: ovat peräisin kansallisista lähtökohdista, eivät EU:n ei kykene estämään läpi sormien katsomista, kun 21931: jäsenyydestä johtuvia, vaikka niitä jäsenyyden vaa- vaihtoehtona on yritykselle koituva suuri taloudel- 21932: timuksilla onkin usein perusteltu. Tämän osoittaa linen menetys. Tehokas sekä järkevästi organisoitu 21933: Tullilaboratorion mielestä selvästi EU:n komission ja toteutettu viranomaisvalvonta suojaa kuluttajien 21934: edustajien vuoden 1996lopulla tekemän tarkastus- ohella myös maahantuojien ja kaupan etuja. Jo 21935: käynnin raportti. pelkkä tieto valvonnan olemassaolosta vaikuttaa 21936: Valtiontalouden tarkastusviraston raportti toi merkittävästi Suomeen kaupatravien tuotteiden 21937: puolestaan Tullilaboratorion mukaan selkeästi laatuun. 21938: esiin kaksi seikkaa: Maamme elintarvikevalvonnan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 21939: ongelmat eivät mitenkään liity Tullilaboratorion toteaa lausunnossaan, että elintarvikevalvontaan 21940: rooliin maahantuotavien elintarvikkeiden valvon- liittyvät ongelmat ovat ainakin osittain ratkaistavis- 21941: nassa. Tullilaitoksen elintarvikevalvonnan vähene- sa eri valvontaviranomaisten yhteistyöllä, jonka 21942: mistä ei ole korvattu muiden viranomaisten valvon- pohjana on yhtäältä toimiva työnjako ja toisaalta 21943: nan tehostumisella. selkeä kokonaisnäkemys valvonnan tavoitteista ja 21944: Elintarvikevalvontaan liittyvien tehtävien hajaut- keinoista. Suomen tullilaitos Tullilaboratorioineen 21945: taminen useaan ministeriöön ja keskusvirastoon ei toimii kolmansista maista tuotavien elintarvikkei- 21946: ole aiheuttanut Tullilaboratorion käytännön val- den rajavalvontaviranomaisena. Sisämarkkinakau- 21947: vontatyöhön merkittäviä ongelmia. Suurin ongel- passa tullilaitos koko valtakunnan kattavalla orga- 21948: ma lienee lainsäädännön kahtiajakoisuus. Eläinpe- nisaatiollaan ja yhteistyössä muiden valvontaviran- 21949: räisten elintarvikkeiden valvontaa säädellään sekä omaisten kanssa voi toimia tehokkaasti markkina- 21950: elintarvikehygienialain (1195/96) että elintarvike- valvojana, jos sille annetaan siihen edellytykset. 21951: lain (361/95) perusteella. Kyseisiä lakeja hallinnoi- Tullilaboratorio on korkeatasoinen, pätevä, kan- 21952: vat eri ministeriöt. Lakien keskinäisiä suhteita eivät sainvälisesti hyväksytty ja tunnustettu laboratorio, 21953: maa- ja metsätalousministeriö ja kauppa- ja teolli- jonka tulisi toimia jatkossa myös markkinavalvon- 21954: suusministeriö ole tyydyttävästi pystyneet selkeyt- taviranomaisena. 21955: tämään. Ehdotettu Elintarvikeviraston sekä Eläin- Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto kat- 21956: 21957: 21958: 205 21959: soo lausunnossaan, että elintarvikevalvonnan mo- sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on 21960: nitahoisen luonteen vuoksi valvonta ei luontevasti terveydensuojelulain mukainen elintarvikehuo- 21961: sovi minkään nykyisen ministeriön hallinnonalaan neistojen hyväksyntä ja elintarvikekuljetusten val- 21962: yksinään. Valvontatehtävillä on selvä yhteys eläin- vonta riittävän hygieniatason varmistamiseksi. 21963: ja kasvitautien vastustamiseen, kaupan ja teollisuu- Nämä toiminnot on järkevää keskittää kauppa- ja 21964: den toimintoihin sekä ympäristöterveydenhuol- teollisuusministeriölle, jolle kuuluu laajempia 21965: toon. Valtaosa näistä tehtävistä on niin selvästi kauppaa ja teollisuutta koskevia elintarvikevalvon- 21966: sidoksissa eri ministeriöiden toimialaan, että tehtä- ta- ja -lainvalmistelutehtäviä. 21967: vien siirtäminen yhteen ministeriöön on asetettava Eduskunnan talousvaliokunta on käsitellyt ker- 21968: kyseenalaiseksi. Vain harvassa EU:n jäsenmaassa tomusta hallituksen toimenpiteistä v. 1995 ja kuul- 21969: elintarvikevalvonta on keskitetty yhteen ministe- lut elintarvikevalvonnan edustajien näkemyksiä 21970: riöön. Suomessa on käytetty monissa yhteyksissä valvonnan kehittämistarpeista. Talousvaliokunta 21971: hajautettuja järjestelmiä, jolloin asiantuntemusta on on perustuslakivaliokunnalle 14.3.1997 antamas- 21972: laajalti. Nykyinen kehitys on hajautettujen järjestel- saan lausunnossa edellyttänyt, että hallitus kiireel- 21973: mien suuntaan. Kehittyvä ja kehittynyt tietotekniik- lisesti ryhtyy toimenpiteisiin elintarvikevalvonnas- 21974: ka parantaa tällaisten järjestelmien toimivuutta ja sa havaittujen epäkohtien ja puutteiden poistami- 21975: koordinointia. seksi. Ministeriöiden elintarvikevalvontaan liitty- 21976: Liiton mukaan elintarvikkeiden valvonnan täy- vien tehtävien uudelleenarvioinnin lisäksi valio- 21977: dellinen keskittäminen ei välttämättä johda halut- kunta puoltaa Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- 21978: tuun lopputulokseen. Joitakin kokonaisuuden kan- ja elintarvikelaitoksen valvonnan johtotehtävien 21979: nalta kapea-alaisia valvontatoimia voidaan yhdis- yhdistämisen selvittämistä. 21980: tää. Ainoa elintarvikevalvontaan kuuluva tehtävä 21981: 21982: 21983: 21984: 21985: Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suomessa kansal- Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että elintarvike- 21986: lisen elintarvikelainsäädännön valmistelu ja normin- valvontaan nytosallistuvien neljän ministeriöntehtävät 21987: anto kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja arvioidaan uudelleen. Samalla tulee selvittää myös 21988: metsätalousministeriön sekä sosiaali- ja terveysminis- Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- 21989: teriön toimialaan. Lisäksi valtiovarainministeriön hal- sen valvonnan johtotehtävien yhdistäminen. Valtionti- 21990: linnonalaan kuuluva Tullilaboratorio valvoo omalta lintarkastajat pitävät lisäksi tärkeänä sellaisen valta- 21991: osaltaan Suomeen tuotuja elintarvikkeita. Myös lää- kunnallisen elintarvikeohjelman aikaansaamista, jolla 21992: ninhallitusten tehtävänä on alueillaan suunnitella ja pyritään ratkaisemaan työnjaossa ilmenneet ongelma- 21993: ohjata elintarvikevalvontaa sekä valvoa elintarvike- tilanteet ja sisämarkkinaelintarvikkeiden valvontaa 21994: määräysten noudattamista. Päävastuu elintarvikeval- koskeva työnjako. Tuontivalvonnan onnistumisen osal- 21995: vonnan toteutuksesta on kuitenkin maamme kunnilla. ta on tärkeää, että Tullilaboratorion asiantuntemus ja 21996: Tämä vastuu on EU-jäsenyyden myötä lisääntynyt sa- kokemus kyetään täysimääräisesti hyödyntämään 21997: malla, kun kuntien toimintamahdollisuudet voimavaro- myös tulevaisuudessa. 21998: jen niukentuessa ovat heikentyneet eikä kuntien sisä- Valtiontilintarkastajattoteavat lopuksi, että omaval- 21999: markkinavalvonta ole riittävän hyvin toiminut. vonta on tulevaisuudessakin keskeistä maamme elin- 22000: Maamme elintarvikevalvonnan ongelmat ovat ylei- tarvikevalvonnassa. Elintarvikevalvonnan selkeyttämi- 22001: sesti tiedossa, mutta ratkaisujen löytäminen on osoit- nen on siten kiireellinen ja välttämätön tehtävä. Tästä 22002: tautunut vaikeaksi. Elintarvikevalvontaan liittyvien teh- huolimatta on syytä korostaa, että Suomen elintarvike- 22003: tävien hajauttaminen useaan ministeriöön ja keskusvi- valvontaa kehitettäessä on otettava huomioon, että 22004: rastoon vaikeuttaa valvonnan tuloksellisuutta. Valtion- monet elintarvikkeisiin ja niiden valvontaan liittyvistä 22005: tilintarkastajien mielestä toimintojen keskittäminen ja ongelmista syntyvättulevaisuudessa entistä todennä- 22006: toiminnassa nyt mukana olevien keskusvirastojen köisemmin maamme rajojen ulkopuolella. Keskeistä on 22007: määrän vähentäminen olisi omiaan selkiinnyttämään tällöin se, miten Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden 22008: elintarvikehallintoa ja tekisi mahdolliseksi voimavaro- elintarvikevalvontaa kyetään yhdessä kehittämään. 22009: jen tehokkaamman käytön. Elintarvikevalvonnan koko- Kansainvälisesti toimivat yhteydenpitojärjestelmät 22010: naisnäkemyksen puute on myös ilmeinen. Elintarvike- ovat tuolloin tarpeen. 22011: valvonnan kehittämiseen, ohjaukseen ja seurantaan 22012: tarvitaan selkeää ja yhtenäistä otetta. 22013: 22014: 22015: 206 22016: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 22017: 22018: 22019: 22020: 22021: Erikoissairaanhoidon järjestäminen Kunnallisen terveydenhuollon osuus terveyden- 22022: huollon kokonaismenoista on n. 2/3. Kuntien jär- 22023: Kansanterveyslain mukaan kunnan on pidettävä jestämä terveydenhuolto katetaan julkisen rahoi- 22024: huolta kansanterveystyöstä. Kansanterveystyöhön tuksen lisäksi asiakasmaksuilla. Viimeinen kolman- 22025: kuuluvina tehtävinä pidetään mm. terveysneuvon- nes käytetään lääkkeisiin, yksityiseen terveyden- 22026: taa, sairaanhoitoa, mielenterveyspalveluja, sairaan- huoltoon, työpaikkaterveydenhuoltoon ym. Näitä 22027: kuljetusta, hammashuoltoa, koulu- ja opiskelijater- rahoitetaan osaksi sairausvakuutuksesta. Myös 22028: veydenhuoltoa ja joukkotarkastuksia. Kunnat voi- Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa ohjataan yksi- 22029: vat yhdessä huolehtia kansanterveystyöstä perusta- tyiseen toimintaan. Rinnakkaisia rahavirtoja on ar- 22030: malla tätä tehtävää varten kuntayhtymän. Kunta voi vosteltu yhä voimakkaammin ja niiden haitallisista 22031: toisen kunnan kanssa sopia myös siitä, että tämä vaikutuksista toiminnan järjestämiseen on sosiaali- 22032: hoitaa osan kansanterveystyön toiminnoista. Suu- ja terveysministeriön mukaan huolestuttu. Tervey- 22033: rin osa työterveyshuollon palveluista on peruster- denhuollon toimintoihin ja investointeihin on tullut 22034: veydenhuoltoa, samoin yksityisenkin terveyden- päällekkäisyyttä, toiminnoissa on koordinointion- 22035: huollon palveluista, vaikka se valtaosin on erikois- gelmia ja niissä on tehty kokonaisuuden kannalta 22036: lääkärien vastaanottotoimintaa. epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Vaarana on, 22037: Kunnan on huolehdittava myös siitä, että kunta- että asiakkaiden tarpeiden sijasta rahoitus ohjaa 22038: lainen saa erikoissairaanhoitolain mukaisen eri- toimintojen järjestelyjä. 22039: koissairaanhoidon. Erikoissairaanhoidolla tarkoite- Sosiaali- ja terveyssektorit ovat lähellä toisiaan 22040: taan lääketieteen ja hammaslääketieteen erikois- erityisesti vanhustenhuollossa, päihdehuollossa, 22041: alojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, mielenterveystyössä, vammaishuollossa, kotipal- 22042: hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä veluissa ja lastensuojelussa. Näiden alojen yhteis- 22043: lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia tervey- toimintaa on ministeriön mukaan vahvistettava ja 22044: denhuollon palveluja. niiden työnjakoa selkiytettävä sekä kaksinkertais- 22045: Suomen terveydenhuolto on kokenut suuria ten palvelujärjestelmien rakentamista vältettävä. 22046: muutoksia 1990-luvulla. Maan taloudellisen tilan- Kuntien sosiaali- ja terveyshuollon menot kas- 22047: teen heikkeneminen on aiheuttanut paineita ter- voivat vuosittain reaalisesti 2-3% vuoteen 1992 22048: veydenhuollon rahoitukselle. Vuonna 1993 voi- saakka. Vuonna 1993 tämä suuntaus muuttui. 22049: maan tullut valtionosuusuudistus siirsi terveyspal- Vuonna 1993 sekä terveydenhuollon että sosiaali- 22050: velujen järjestämisvastuun yhä suuremmassa mää- toimen menot pienenivät. Menot olivat v. 1992 55,1 22051: rin kunnille. Kuntien terveydenhuollon valtion- mrd. mk ja v. 1993 53,2 mrd. mk. Vuoden 1994 22052: osuuden perusteet muuttuivat. Aikaisemmasta me- kokonaismenot olivat samansuuruisia, mutta mer- 22053: noperusteisesta järjestelmästä siirryttiin laskennal- kille pantavaa oli, että terveydenhuollon menot 22054: liseen valtionapuun. Samalla kunnille annettiin lisääntyivät runsaalla miljardilla markalla ja sosiaa- 22055: aiempaa vapaammat mahdollisuudet itse päättää lihuollon menojen väheneminen jatkui. Vuonna 22056: terveyspalvelujen käyttäjämaksuista. Valtionosuus 1995 menot nousivat runsaat 4 %ja kertomusvuon- 22057: maksetaan kunnalle, kun se aiemmin maksettiin na 5,5 %. Seuraavassa asetelmassa on esitetty so- 22058: suoraan palvelujen tuottajalle. Valtionosuus ei ole siaali- ja terveydenhuollon menot (mrd. mk) v. 22059: enää käyttötarkoitukseen sidottu, vaan kunta voi 1990-96: 22060: käyttää sen parhaaksi katsomaliaan tavalla, kunhan 22061: huolehtii peruspalveluista. Uudistus mahdollistaa 22062: palvelujen rahoituksen ja tuotannon jonkinasteisen 22063: eriyttämisen sekä palvelujen tuottajien kilpailutta- 22064: misen. 22065: 22066: 22067: 207 22068: Vaikka kunnat ovat voimakkaasti supistaneet ole ollut säästöjen kohteena samassa laajuudessa 22069: henkilöstöään 1990-luvulla, on sosiaali- ja tervey- kuin muu kunnallinen toiminta. Seuraavasta asetel- 22070: denhuollon henkilöstömäärä pysynyt suhteellisen masta ilmenee kuntien sosiaali- ja terveystoimen 22071: vakiona. Kuntien toiminnallinen painopiste onkin henkilöstömäärät verrattuna kuntien koko henki- 22072: Kuntaliiton mukaan selvästi siirtynyt sosiaali- ja löstömäärään v. 1990--95 (1 000 henkilöä): 22073: terveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveydenhuolto ei 22074: 22075: 22076: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 22077: Sosiaalitoimi 101 107 105 98 100 102 22078: Terveystoimi 118 121 117 113 114 114 22079: Yhteensä 220 227 222 212 214 216 22080: Koko kuntasektori 464 458 446 411 395 394 22081: Sosiaali- ja terveystoimen 22082: osuus,% 47 49 50 50 54 55 22083: 22084: 22085: Kuntaliiton mukaan kunnat ovat selvästi asetta- don kokonaismenot supistuivat lievästi v. 1991- 22086: neet sosiaali- ja terveydenhuollon etusijalle siitäkin 94. Sen jälkeen sekä kokonaismenot että palvelu- 22087: huolimatta, että sosiaali- ja terveydenhuollon val- jen kysyntä ovat kasvaneet ja aiheuttaneet huoles- 22088: tionosuudet ovat puolittuneet vuodesta 1993 vuo- tuneisuutta kunnissa. 22089: teen 1997. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtion- - Psykiatrisen erikoissairaanhoidon muutos- 22090: osuudet olivat v. 1993 n. 27 mrd. mk ja v. 1997 enää vauhti on ollut huomattavasti somaattista erikois- 22091: 13,5 mrd. mk. Samanaikaisesti on kuntien mahdol- sairaanhoitoa nopeampaa. Voidaan sanoa, että 22092: lisuus rahoittaa toimintaansa maksutuloilla vaikeu- 3--4 vuodessa sairaanhoidossa tapahtui muutos, 22093: tunut. Vuodesta 1993 sosiaali- ja terveydenhuollon joka oli asetettu tavoitteeksi vuoteen 2000 men- 22094: enimmäismaksuihin ei ole tehty tarkistuksia, vaik- nessä. Erittäin suuri osa sairaanhoitopiirien koko- 22095: ka henkilöstökustannukset ovat nousseet vuodesta naismenojen alenemisesta on saatu nimenomaan 22096: 1993 kertomusvuoden loppuun 8 %:lla. Koska psykiatriseen sairaalahoitoon kohdistuneista jär- 22097: asiakasmaksuja on viimeisten vuosien aikana voi- jestelyistä. Muutosvauhdin nopeus ja avohoidon 22098: makkaasti korotettu, sosiaali- ja terveysministeriös- alueittain vaihteleva kehitystaso ovat yhdessä mie- 22099: sä on valmisteilla asiakasmaksujen muutoksia, jot- lenterveyspotilaiden syrjäytymisen kanssa aiheut- 22100: ka toteutuessaan edelleen supistavat kuntien mah- taneet suuriakin ongelmia. Mielenterveyspotilai- 22101: dollisuuksia rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon den mahdollisuus saada peruspalveluja vaihtelee 22102: toimintaa maksutuloilla. Kuntaliiton mielestä on myös paljon. 22103: pelättävissä, että muutokset vaikeuttavat kuntien - Terveyskeskussairaaloissa on hoidettujen 22104: sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen ylläpitämistä potilaiden ja hoitojaksojen määrä kasvanut ja hoito- 22105: nykyisessä laajuudessa. ajat lyhentyneet. Useissa terveyskeskuksissa on 22106: kuitenkin uhkaamassa pitkäaikaispotilaiden mää- 22107: Palvelurakenteen muutos rän kasvu. Tämä johtuu yleensä siitä, että terveys- 22108: Kunnallisen palveluverkoston laajentaminen oli keskussairaalat ovat joutuneet vastaan ottamaan 22109: tunnusomaista 1970- ja 1980-luvun sosiaali- ja ter- erikoissairaanhoidon muutosten vuoksi potilaita, 22110: veyspolitiikalle. Tilanne muuttui ratkaisevasti 1990- koska avohuollon vanhusten sosiaali- ja terveys- 22111: luvulla, jolloin palvelurakenteen muutos on ollut palvelut eivät ole laajentuneet tarvetta vastaavasti. 22112: varsin nopea. Tätä muutosta voidaan tärkeimpien - Vanhainkotihoidon määrä suhteessa vanhus- 22113: toimintojen osalta kuvata seuraavasti: ten määrään on supistunut. Samaan aikaan van- 22114: - Somaattisen erikoissairaanhoidon suorite- hainkodeissa on kyetty lisäämään lyhytaikaishoitoa 22115: määrät (hoitojaksot, avohoitosuoritteet ja tutki- kotihoidon tukimuotona. Muu vanhusten avohoito 22116: mukset) ovat kasvaneet merkittävästi. Myös hoi- ei ole juurikaan lisääntynyt, esim. kotipalvelut ovat 22117: dossa olleiden potilaiden määrä on kasvanut. Sa- vähentyneet. 22118: maan aikaan hoitojaksot ovat keskimäärin huomat- - Kehitysvammahuollon rakennemuutos on 22119: tavasti lyhentyneet ja potilaat siirtyvät nopeammin edennyt joillakin alueilla niin nopeasti, että laitok- 22120: perusterveydenhuollon ja tarvittaessa sosiaalipal- sia korvaavien avopalvelujen ja palveluasumisen 22121: velujen vastuulle. Somaattisen erikoissairaanhoi- kehitys on jäänyt riittämättömäksi. 22122: 22123: 22124: 208 22125: - Palveluasuminen laajenee nopeasti, mutta Vanhusväestön kasvun alueelliset erot ovat erit- 22126: esim. erätarkoituksenmukaiset ratkaisut aiheutta- täin suuret. Tämän väestöosuuden kasvu on jo ollut 22127: vat ongelmia muulle palvelujärjestelmälle. Palve- nopeaa monissa muuttotappiokunnissa. Tulevai- 22128: lutaloista uhkaa muodostua uusimuotoisia laitok- suudessa taas kasvu voimistuu erityisesti viime 22129: sia. vuosikymmenien nopeasti kasvaneissa keskuksis- 22130: - Koko rakennemuutos on siirtänyt erittäin sa, kuten esim. Vantaalla, Keravalla ja Lahdessa. 22131: suuren vastuun kotipalvelulle ja kotisairaanhoi- Tämä merkitsee tarvetta kehittää kunkin kunnan ja 22132: dolle. Kun lisävoimavaroja ei juurikaan ole annet- alueen palvelurakennetta lähtien sen omasta eikä 22133: tu, vaan monissa kunnissa voimavaroja on jopa maan keskimääräisestä väestöennusteesta. Tämä 22134: supistettu, on kotihoidon palveluissa tapahtunut merkitsee myös merkittäviä palvelutarpeiden pai- 22135: erittäin nopea uudelleen kohdistaminen. Asiakas- nopistesiirtymiä erikoissairaanhoidon kuntayhty- 22136: määrä on supistunut noin kolmanneksella ja mien sisällä keskuspaikkakuntien palvelutarpei- 22137: hoitokäynnit ovat lyhentyneet. Supistuksia voi- den kasvaessa huomattavasti keskimääräistä no- 22138: daan vain vähäisessä määrin korvata asiakkaiden peammin. 22139: kokonaan kustantamilla yksityisillä ja järjestöjen Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan peruster- 22140: palveluilla. veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoilta 22141: - Asuntojen ja asuinympäristön olosuhteet, sekä kunnan ja sairaanhoitopiirien edustajilta puut- 22142: kuten kynnykset, pienet oviaukot, liian pienet sani- tuu usein yhteinen näkemys terveyspalvelujen jär- 22143: teettitilat, talojen hissittömyys ja lähipalvelujen jestämisestä ja kehittämisestä. Sen muodostuminen 22144: puute aiheuttavat merkittävän hoitopalvelujen tar- on lähitulevaisuuden avainkysymyksiä, jotta palve- 22145: peen, jota voitaisiin vähentää ympäristöön tehtävil- lujärjestelmä pystyy vastaamaan väestön ikäänty- 22146: lä muutoksilla. Asuntojen muutostöihin on osoitet- misen aiheuttamaan lisääntyvään palvelutarpee- 22147: tu lisää voimavaroja. Sen sijaan esim. talojen hissit- seen. On olemassa vaara, että tulevina vuosina 22148: tömyys ja lähipalvelujen katoaminen hidastavat erikoissairaanhoidon tuottajat saavat yliotteen, jol- 22149: merkittävästi palvelurakenteen muutosta. loin perusterveydenhuolto, sen ja sosiaalipalvelu- 22150: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämis- jen yhteistyö ja toiminnallinen integraatio sekä 22151: keskus Stakesin mukaan koko palvelurakenne- ehkäisevä työ vaarantuvat. 22152: muutoksen keskeinen motiivi on ollut kehittää 22153: palvelujärjestelmä sellaiseksi, ettei vanhusväestön Julkinen erikoissairaanhoito 22154: kasvu johtaisi sairaaloiden ja hoitolaitosten tukkeu- Suurin osa mielenterveystyön palveluista hoide- 22155: tumiseen pitkäaikaishoidettavilla ja merkittävään taan erityisissä mielisairaaloissa ja paikallisissa mie- 22156: uuteen laitosrakentamisen tarpeeseen. Jotta sairaa- lenterveystoimistoissa. Osittain mielenterveystyötä 22157: la- ja laitoshoidon kysyntä ei lähtisi kasvamaan tehdään myös yleispsykiatrian piirissä yleissairaa- 22158: samassa vauhdissa kuin vanhusväestön määrä kas- loissa. Yleissairaalatoiminnassa erikoissairaanhoito 22159: vaa, tarvitaan seuraavien 10--20 vuoden aikana on mielenterveystyötä porrastetumpaa. Palveluja 22160: vielä mittava avo- ja kotihoidon palvelujen kehittä- tarjotaan alue- ja paikallissairaaloissa, keskussai- 22161: misohjelma. Jos 1990-luvun alkupuolella rakenne- raaloissa ja yliopistollisissa keskussairaaloissa. Ny- 22162: muutos on vielä voitu toteuttaa supistamalla laitos- kyinen erikoissairaanhoidon organisaatio syntyi 22163: hoitoa lisäämättä kotihoidon voimavaroja, tämä ei vuoden 1991 alussa, jolloin muodostettiin voimas- 22164: ole enää lähivuosikymmeninä mahdollista. sa oleva sairaanhoitopiirijärjestelmä, jossa maa on 22165: Stakesin mukaan ollaan tilanteessa, jossa van- jaettu 21 sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiirin 22166: husten laitoshoitoa ei yleensä enää voida vähentää. alueella olevat kunnat ovat jäseninä sairaanhoito- 22167: Heidän kohdallaan on turvattava sekä laadukas piirin kuntayhtymässä. Jos sairaanhoitopiirin muo- 22168: laitoshoito että avopalvelut, eli tarvitaan asunto-, dostaa yksi kunta (Helsinki), laissa tarkoitettu eri- 22169: yhdyskuntasuunnittelu- sekä sosiaali- ja terveystoi- koissairaanhoito voidaan järjestää kansanterveys- 22170: men yhteistyötä ja yhteistä suunnittelua. Palvelu- lain mukaisena terveyskeskuksen toimintana. Eri- 22171: asunto -käsite on nykymuodossaan sekava. Siihen tyistason sairaanhoidon järjestämistä varten maa on 22172: mahtuu hyvin erilaista toimintaa lähes itsenäisestä jaettu sairaanhoitopiirien lisäksi viiteen erityisvas- 22173: asumisesta ympärivuorokautisesti tuettuun asumi- tuualueeseen. 22174: seen. Palvelumuoto on vanhuksille ja vammaisille Lainsäädännön mukaan sairaanhoitopiirin kun- 22175: ensiarvoisen tärkeä, mutta sen sisältö ja sidokset tayhtymän tulee alueellaan huolehtia erikoissai- 22176: sosiaalivakuutusetuuksiin tulee selventää. Lisäksi raanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta ja yhteis- 22177: palveluasumista järjestettäessä on vältettävä laitos- työssä terveyskeskusten kanssa kehittää erikoissai- 22178: maisia tila- ym. ratkaisuja. raanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikois- 22179: 22180: 22181: 14 370148 209 22182: sairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonai- muassa sairaanhoitopiirien tuottavuuden parantu- 22183: suuden. Sairaanhoitopiirin tulee olla yhteistyössä mista ja uusien hoitoteknologioiden, kuten päivä- 22184: myös alueensa kuntien sosiaalilautakuntien kans- kirurgian käyttöönottamista. Hoidon saatavuus on 22185: sa. Lainsäädäntö mahdollistaa erilaiset paikalliset parantunut, vaikka kustannukset vuoteen 1995 asti 22186: ratkaisut ja näkemykset piirien asemasta. Nykyinen laskivat. Yksityissektorin käytön vähentyminen la- 22187: lainsäädäntö ei yleensä estä, mutta se ei myöskään man seurauksena toi lisää paineita sairaanhoitopii- 22188: riittävästi edistä tarkoituksenmukaista toimintaa. reihin. Myös perusterveydenhuollon voimavarojen 22189: Viime vuosina ovat eräät sairaanhoitopiirit kehittä- supistaminen on lisännyt erikoissairaanhoidon 22190: neet hyvin toimivia yhteistyömuotoja alueen kun- käyttöä. Verrattuna edelliseen vuoteen keskussai- 22191: tien kanssa ja uusia malleja ollaan kehittämässä. raaloiden lähetemäärät kasvoivat v. 1993 4,4 o/o, v. 22192: Näitä uusia yhteistyömalleja on useita. Sopimusoh- 1994 9,2 o/o, v. 1995 4,9 o/o ja kertomusvuonna elo- 22193: jausmalli (Pirkanmaa), hoitoketjuajatteluun perus- kuun loppuun mennessä 6,8 o/o. Osa sairaaloista 22194: tuva hoito-ohjelma (Päijät-Häme ja Pohjois-Karjala) kirjaa sairaalaan tulleet potilaat lähettäjäryhmittäin. 22195: tai työnjakosopimus (Uusimaa, Helsinki ja HYKS) Kirjaamistavassa on kuitenkin erilaisia käytäntöjä, 22196: ovat kaikki esimerkkejä uudesta lähestymistavasta minkä vuoksi voidaan tehdä vain suuntaa antavia 22197: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon johtopäätöksiä. Noin puolet erikoissairaanhoitoon 22198: yhteistyön parantamiseksi ja kuntien vaikutusmah- tulevista potilaista on terveyskeskuslääkärin lähet- 22199: dollisuuksien lisäämiseksi. Sosiaali- ja terveysmi- tämiä, viidennes tulee yksityissektorilta ja loput 22200: nisteriö, Stakes ja Kuntaliitto pitävät tärkeänä nyt ilman lähetettä päivystyspotilaana muista sairaa- 22201: laajasti omaksuttua linjaa, jossa etsitään alueellisia loista tai saman sairaalan muilta erikoisaloilta. 22202: malleja ongelmien ratkaisemiseksi. Alueelliset erot lähetekäytännössä ovat suuret. 22203: Stakes on selvityttänyt terveyspalvelujen tarvet- 22204: Erikoissairaanhoidon tuottavuus ja kysyntä ta ja kustannuksia alueittain sekä sairaaloiden 22205: Kertomusvuoden sairaalatilaston mukaan julkisen tuottavuutta 1990-luvulla. Tutkimuksessa tarkas- 22206: erikoissairaanhoidon hoitojaksoja oli yhteensä teltiin terveyspalvelujen suhteellista tarvetta ja ter- 22207: 1 032 857, joista erikoislääkärijohtoisten terveys- veydenhuoltomenojen alueellista jakautumista 22208: keskussairaaloiden osuus oli 65 934 hoitojaksoa. sekä somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuu- 22209: Vastaavasti erikoissairaanhoidon 6 719 210 hoito- den kehitystä. Tutkimuksen mukaan kuolleisuus 22210: päivästä erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussai- ja sairastavuus keskittyvät Itä- ja Pohjois-Suomeen. 22211: raalat tuottivat 674 377 hoitopäivää. Somaattisen Terveyspalvelujen suhteellinen tarve on suurinta 22212: erikoissairaanhoidon hoitojaksot lisääntyivät Etelä- ja Itä-Savon sekä Pohjois-Karjalan sairaan- 22213: 2,5 o/o:lla ja hoitopäivät vähenivät 2 o/o. Vastaavat hoitopiireissä ja pienintä Uudenmaan sairaanhoi- 22214: muutokset olivat vuosikymmenen alussa suurem- topiirissä. Alueelliset erot terveydenhuoltomenois- 22215: mat. Keskimääräinen hoitoaika lyheni vuoden sa v. 1995 olivat huomattavat. Kun terveyspalvelu- 22216: 1991 7 vuorokaudesta 5 vuorokauteen v. 1996. jen tarve-erot otetaan huomioon, olivat Helsingin 22217: Psykiatrian hoitopäivät sen sijaan vähenivät kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon menot 22218: 10 o/o:lla ja hoitojaksot 5 o/o:lla. Keskimääräinen hoi- v. 1995 yli 30 o/o koko maan keskitasoa korkeam- 22219: toaika on laskenut vuoden 1992 170 vuorokaudes- mat. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntien 22220: ta vuoden 1996 69 vuorokauteen. Eniten psykiatris- vastaavat menot olivat 12 o/o koko maan keskitasoa 22221: ta laitoshoitoa annetaan Helsingissä, Tampereella, pienemmät. 22222: Vaasassa ja Kuopiossa. Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuuden 22223: Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli ker- kasvua kuvaa mm. se, että potilaskäynnit ja hoito- 22224: tomusvuonna yhteensä 6 307 422, joista terveys- jaksot ovat lisääntyneet, mutta hoitopäivät ovat 22225: keskukset tuottivat 324 972 käyntiä. Vuonna 1992 vähentyneet. Myös leikkaustoimenpiteet ovat li- 22226: käyntejä oli 4 289 836. Kertomusvuonna psykiat- sääntyneet, ja eräiden keskeisten leikkausten kuten 22227: rian avohoitokäyntejä oli 1 288100, kun v. 1990 kaihileikkausten ja sepelvaltimoiden ohitusleikka- 22228: niitä oli 755 700 ja v. 1992 1 075 100. Osa psykiat- usten määrät ovat kasvaneet selvästi. Kun kunnal- 22229: rian avohoitokäynneistä kirjautuu terveyskeskus- lisissa sairaaloissa tehtiin v. 1993 18 774 kaihileik- 22230: käynneiksi, kun mielenterveystoimistoja on siirty- kausta ja 2 934 ohitusleikkausta, vastaavat määrät 22231: nyt terveyskeskusten yhteyteen. olivat kertomusvuonna 24 700 ja 4 500. Kertomus- 22232: Erikoissairaanhoidon kysyntä on lisääntynyt vuonna kaikkien kirurgisten leikkausten joootusai- 22233: koko 1990-luvun ajan. Oletettua kasvun pysähty- ka oli keskimäärin 109 vrk, mutta joootusajan 22234: mistä ei tullut valtionosuusuudistuksen jälkeen. mediaani oli 52 vrk. Pisin jono oli kaihileikkauksiin 22235: Syynä kysynnän lisääntymiseen on pidetty muun (266 ja 218 vrk). Alueelliset erot eri leikkausten 22236: 22237: 22238: 210 22239: määrissä ja odotusajoissa vaihtelevat sairaanhoito- massa tutkimushankkeessa on tarkoitus kehittää 22240: piireittäin ja leikkaustyypeittäin. Suomen Lääkäri- menetelmiä, joiden avulla voidaan siirtyä välisuo- 22241: lehdessä (22-23/96) tarkasteltiin yleiskirurgista ritteita tuotoksina käyttävästä tuottavuusmittauk- 22242: leikkaustilannetta ja todettiin, että v. 1994 jonossa sesta sellaiseen tuottavuusmittaukseen, jossa tuo- 22243: oli 56 729 potilasta eli 6,7% vähemmän kuin v. toksina ovat todellisten hoito-ongelmien ratkaisut. 22244: 1987. Lehdessä arvioitiin, että laskennallinen odo- Tutkimushankkeessa pyritään myös soveltamaan 22245: tusaika leikkauksiin v. 1994 oli koko maassa keski- tuottavuusanalyysiä yhä syvemmälle ulottuvaan 22246: määrin 5,6 kk. Lyhyimmät odotusajat olivat Ahve- (sairaalan erikoisala- ja osastotasolle) hoitotoimin- 22247: nanmaalla sekä Länsi-Pohjan ja Kainuun sairaan- nan tarkasteluun. Hanke laajenee pilottivaiheen 22248: hoitopiireissä ja pisimmät Kymenlaaksossa, Poh- jälkeen siten, että kaikki sairaanhoitopiirit voivat 22249: jois-Savossa ja Keski-Suomessa. osallistua siihen. 22250: Stakesin mukaan Suomessa ei ole syvällisesti Stakesin mukaan näyttää siltä, että osasuorittei- 22251: tutkittu sitä, mistä janotusaikojen erot johtuvat. den (hoitopäivät, avohoitokäynnit, leikkaukset 22252: Voidaan olettaa, että jonojen pituuteen ja janotus- jne.) tuotteistaminen ja hinnoittelu lisäävät sairaa- 22253: aikoihin vaikuttavat sekä palvelujen tarjontaan että loiden tuottavuutta, mutta samalla kuntien maksu- 22254: kysyntään liittyvät tekijät. Usein janotusaika liite- osuudet pyrkivät kasvamaan. Osasuoritteiden suu- 22255: tään liian pieniin voimavaroihin, jolloin jonotravien remmalla määrällä ei aina ole suoraa korrelaatiota 22256: potilaiden määrä lisääntyy ja janotusaika pitenee. hoidon vaikuttavuuden lisääntymiselle. Tilannetta 22257: Nykyoloissa sairaaloilla ei ole taloudellisia kannus- saattaa parantaa ns. sopimusohjaus. Tällä tarkoite- 22258: teita lyhentää jonoja. Tilanne voi olla jopa päinvas- taan sitä, että ostaja sopii tuottajan kanssa tietystä 22259: tainen. Pitämällä janotusajat pitkinä voidaan kun- suoritemäärästä ja hinnoista tiettynä ajanjaksona. 22260: nilta vaatia lisävoimavaroja erikoissairaanhoitoon. Sopimuksen kohteena tulisi olla kokonaishoitojen 22261: Toisaalta sairaaloiden välillä on suuria tehokkuus- määrä, ei vain osasuoritteiden. Samoin siihen tulisi 22262: eroja, ja pitkät jonot voivat johtua myös siitä, että sisältyä sopimus tiettyjen valmiuksien ylläpitämi- 22263: toiset sairaalat toimivat tehokkaammin kuin toiset. sestä ostajakunnan väestölle. Näiden valmiuksien 22264: Stakesissa tehdyn tutkimuksen mukaan näyttäisi tuotteistaminen on vaikeaa. Ongelmaksi tässä mal- 22265: siltä, että tuottavuuden keskimääräisestä parantu- lissa muodostuu pieni kuntakoko. Hoidon tarve 22266: misesta huolimatta sairaaloiden väliset tuottavuus- vaihtelee vuosittain sitä enemmän, mitä pienempi 22267: erot ovat yhä suuria. kunta on. 22268: Alueelliset jonotusaikaerot voivat johtua myös 22269: palvelun kysynnästä, kuten väestön sairastavuu- Uudenmaan erikoissairaanhoidon järjestäminen 22270: desta ja ikärakenteen eroista. Samoin väestön odo- Uudenmaan läänin erikoissairaanhoidon ongel- 22271: tusten lisääntyminen ja terveydenhuollon teknolo- mien ratkaisemiseksi asetettu ns. Uuras-toimikunta 22272: gian kehittyminen lisäävät palvelujen kysyntää. (KM 1994:10) esitti Uudenmaan erikoissairaanhoi- 22273: Tutkimusten mukaan alueen väestön sairastavuus, don keskeisiksi kehittämiskohteiksi päällekkäisten 22274: ikärakenne ym. tarvetekijät eivät juuri selitä suuria toimintojen karsimisen, alueellisen työnjaon sel- 22275: alueellisia eroja kirurgisten toimenpiteiden määris- keyttämisen, resursointitason tarkistamisen, uusin- 22276: sä. On myös mahdollista, että jonojen pituuteen vestoinneista pidättäytymisen ja luopumisen, kus- 22277: vaikuttaa alueen hoitokäytäntö. 1980-luvun lopun tannustason alentamisen, henkilöstömitoituk- 22278: tietoihin perustuvan tutkimuksen tulokset viittaa- sen tarkistamisen sekä tilaaja-tuottajamallin kehit- 22279: vat siihen, että jonot kirurgisissa toimenpiteissä tämisen. Sosiaali- ja terveysministeriö kehotti kir- 22280: ovat pikemminkin seurausta eroista hoitokäytän- jeellään 31.5.1994 Helsingin sairaanhoitopiirin, 22281: näissä kuin voimavaroissa. Siten jonojen pituus Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin yliopis- 22282: sellaisenaan ei sovellu palvelutarpeen mittariksi, tollisen keskussairaalan sekä Helsingin yliopiston 22283: koska ainakaan Suomessa ei ole tutkimustietoa yhteisen HYKS-neuvottelukunnan tekemään 22284: siitä, mitkä tekijät vaikuttavat jonojen alueellisiin 31.8.1994 mennessä yksilöidyn ja aikataulutetun 22285: eroihin. toimintasuunnitelman rakennemuutoksen aikaan- 22286: Tähän mennessä ei ole myöskään tarkemmin saamiseksi Uuras-toimikunnan valmistelemien eh- 22287: selvitetty, mitkä tekijät selittävät sairaaloiden välisiä dotusten pohjalta. HYKS-neuvottelukunnan asetta- 22288: tehokkuuseroja. Stakesin terveydenhuollon tutki- mat selvitysmiehet, Uudenmaan lääninhallituksen 22289: musyksikön Sairaalatoimen tuottavuus -projektissa kuntapalvelujen johtaja Esko Hänninen ja Kansan- 22290: tullaan tutkimaan mahdollisia tekijöitä, jotka vai- terveyslaitoksen ylijohtaja Jussi Huttunen, esittivät 22291: kuttavat erikoissairaanhoidon tehokkuuteen. Li- seikkaperäisen toimenpideohjelman erikoissai- 22292: säksi Stakesin ja kuuden sairaanhoitopiirin aloitta- raanhoidon päällekkäisten ja rinnakkaisten toimin- 22293: 22294: 22295: 211 22296: tojen purkamiseksi. Kustannussäästöksi selvitys- rakenteiden, palveluketjujen, toimijoiden ja rahoi- 22297: miehet arvioivat vuoden 2001 loppuun mennessä tuksen päällekkäisyyksien karsiminen voidaan to- 22298: 800 Mmk eli 20 o/o vuoden 1993 Uudenmaan eri- teuttaa. 22299: koissairaanhoidon kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa työnjakoso- 22300: Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui 17.11.1995 pimuksen toteutumista sekä sen pohjalta syntyvää 22301: Esko Hännisen ja Jussi Huttusen selvittämään ja palvelurakenteiden, toimintojen ja kustannusten 22302: arvioimaan em. Uudenmaan läänin erikoissairaan- kehittymistä mm. kuntien ja kuntayhtymien talous- 22303: hoidon toimenpideohjelman jatkovalmistelua. Sel- arvioista ja tilinpäätöksistä sekä Uudenmaan lää- 22304: vitysmiehet pitivät toimenpideohjelman esityksiä ninhallituksen asettaman po. toimenpideohjelman 22305: edelleen ajankohtaisina ja toteuttamiskelpoisina. toteutumisen seuranta- ja edistäruishankkeen ra- 22306: Aikatauluun he lisäsivät yhden vuoden tarvittavien porteista. Lisäksi ministeriö edellyttää investointien 22307: toimenpiteiden mahdollistamiseksi. He esittivät, valtionosuuden yhdeksi perusteeksi sitä, että ne 22308: että sopimus erikoissairaanhoidon työnjaosta tulee tukevat po. toimenpideohjelmaa. Ministeriö on il- 22309: saada aikaan. moittanut tekevänsä seuraavan arvion ministeriön 22310: Valtioneuvosto päätti 3.4.1996 muutoksesta val- tai valtioneuvoston jatkotoimista alkuvuodesta 22311: takunnalliseen suunnitelmaan sosiaali- ja tervey- 1998 ensimmäisen sopimusvuoden seurannan pe- 22312: denhuollon järjestämisestä v. 1996--99. Sen mu- rusteella. 22313: kaan toimenpideohjelman toteuttamiseksi on tar- 22314: peen laatia HYKSin, Helsingin sairaanhoitopiirin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 22315: Uudenmaan sairaanhoitopiirin kesken HYKS-lain Edellä mainitun Uudenmaan erikoissairaanhoidon 22316: 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu sopimus. Jos sopi- toimenpideohjelman mukaan (Uudenmaan läänin- 22317: musta ei ole laadittu 31.10.1996 mennessä, valtio- hallituksen julkaisusarja 1994:5) tavoitteena on 22318: neuvosto ryhtyy toimenpiteisiin sopimusriidan rat- vuoteen 2001 oleellisesti alentaa kustannuksia laa- 22319: kaisemiseksi. dusta ja palvelutasosta tinkimättä. Vertailuvuodeksi 22320: Osapuolet tekivät määräaikaan mennessä sopi- asetettiin vuoden 1993 tilinpäätöstiedot Ehdoksi 22321: mukset Uudenmaan erikoissairaanhoidon työn- on lisäksi kirjattu, etteivät kuntien muut sosiaali- ja 22322: jaosta. Ministeriön mielestä työnjakosopimus muo- terveydenhuollon käyttömenot saa nousta erikois- 22323: dostaa lähtökohdan terveydenhuollon palvelujen sairaanhoidon säästötoimien seurauksena. Toi- 22324: järjestäruisvastuussa olevien kuntien ja sopijapuol- menpideohjelmaa toteuttavat nykyisen hallinnolli- 22325: ten välisille vuosinaisille palvelusopimuksille. Eri- sen järjestelyn rajoissa Helsingin sairaanhoitopiiri, 22326: tyisen tärkeätä on hyödyntää perusterveydenhuol- Helsingin kaupunki, Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 22327: lon ja sosiaalihuollon mahdollisuudet nykyistä pa- Helsingin yliopistollinen keskussairaala sekä kun- 22328: remmin ja mitoittaa erikoissairaanhoidon palvelut nat. Erikoissairaanhoidossa ensisijaisvastuu kuuluu 22329: tehtyjen palvelusopimusten pohjalta. Erikoissai- Uudenmaan ja Helsingin sairaanhoitopiireille. 22330: raanhoidon ylikapasiteettia voidaan näin karsia ja HYKS tuottaa niille määrätyt valtakunnalliset palve- 22331: toteuttaa Hännisen ja Huttusen raporteissa esitetyt lut, Uudenmaan alueen erityistason palvelut sekä 22332: järkeistämiset ja kustannussäästöt muuta erikoissairaanhoitoa siten, kuin erikseen 22333: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sopimuk- tehtävällä sopimuksella osapuolet sopivat. 22334: sen vaikutukset kuntien terveydenhuollon menoi- Uudenmaan sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun- 22335: hin riippuvat siitä, miten kunnat ja kuntayhtymät nilleen (31 kuntaa) palvelusopimuksissa sovittuja 22336: toteuttavat sitä. Mahdollisesti toteutuvilla säästöillä NordDGR-hoitojaksoja ja avohoitokäyntejä sekä 22337: ei ole välittömiä vaikutuksia valtion menoihin esim. psykiatrisia palveluja. Toimintaansa varten sairaan- 22338: alentuvien valtionosuuksien kautta, koska kuntien hoitopiirissä on kuusi sairaanhoitoaluetta ja niissä 22339: valtionosuuslain 4 §:n 1 momentin perusteella ai- yhteensä yhdeksän sairaalaa. Kuntien valtion- 22340: noastaan valtion toimenpiteistä aiheutuvat kustan- osuuksien toistuvat leikkaukset ja kuntien verotu- 22341: nusten muutokset voidaan ottaa välittömästi huo- lopohjassa tapahtuneet heilahtelut ovat merkin- 22342: mioon. Joka toinen vuosi tehtävässä valtion ja neet tarvetta tarkastella perusteellisesti sairaanhoi- 22343: kuntien kustannustenjakotarkistuksissa mahdolli- to-organisaatioiden ja sairaanhoitopiirin sairaan- 22344: set säästöt voivat vaikuttaa kuntien valtionosuuk- hoitoalueiden tehtäviä, toimintatapoja sekä niiden 22345: sien määrään. Uudenmaan läänissä on vahva yksi- edellyttämiä voimavaroja. Uudenmaan sairaanhoi- 22346: tyinen terveydenhuolto ja työterveyshuolto. Siksi topiirin liikakapasiteetin poistaminen on useilla 22347: terveydenhuollon kokonaiskustannusten muodos- sairaanhoitoalueilla toteutunut mm. siten, että tar- 22348: tumiseen vaikuttaa oleellisesti, miten julkisen ja peettomia erikoissairaanhoidon sairaansijoja on 22349: yksityisen terveydenhuollon palvelujärjestelmän vuokrattu perusterveydenhuollolle. 22350: 22351: 22352: 212 22353: Uudenmaan sairaanhoitopiiriitä saadun selvi- Kehittämistarpeita 22354: tyksen mukaan useimmat Uudenmaan kunnat Sairaanhoitopiireihin kohdistunut kritiikki 22355: osoittivat kiinnostusta erikoissairaanhoidon tilaaja- Viime aikoina on käyty paljon keskustelua erikois- 22356: tuottaja -mallin sovellusten kehittämiseen. Selvitys- sairaanhoidosta ja sairaanhoitopiirien asemasta. 22357: ten ja neuvottelujen jälkeen piirissä on päädytty Sairaanhoitopiireissä ja niiden toiminnoissa on vii- 22358: kehittämään sopimuksin hallittua yhteistyötä kun- me vuosina havaittu mm. seuraavia ongelmia: 22359: tien ja tuottajaorganisaatioiden välillä. Kuntien vaa- - Kuntien edustusta sairaanhoitopiireissä on 22360: teena oli Uudenmaan erikoissairaanhoitopalvelu- pidetty ristiriitaisena. Kunnan edustaja on nähty 22361: jen vertailukelpoinen tuotteistus siten, että tilaajan toisaalta järjestäruisvastuussa olevan palvelujen ti- 22362: eli kunnan kannalta hoitopalvelut Uudenmaan sai- laajan edustajana, toisaalta tuottajapuolen edustaja- 22363: raanhoitopiirissä ovat sisällöltään ja kustannuslas- na. 22364: kennaltaan mahdollisimman vertailukelpoisia Hel- - Kunnat ja perusterveydenhuollon toteuttajat 22365: singin sairaanhoitopiirin ja HYKSin hoitopalvelu- eivät koe voivansa vaikuttaa kuntalaisten erikois- 22366: jen kanssa. Uudenmaan sairaanhoitopiirissä onkin sairaanhoidon järjestämiseen eivätkä toteuttami- 22367: somaattisten erikoisalojen vuodeosastohoidon ja seen riittävästi, vaikka niillä on edustus sairaanhoi- 22368: päiväkirurgian tuotteistus ja kuntalaskutus perustu- topiireissä. Kunnat omistavat sairaanhoitopiirit ja 22369: nut vuoden 1997 alusta lukien NordDRG:llä ryhmi- johtavat niitä luottamuselintensä kautta, mutta eivät 22370: teltyihin, erikoisaloittaisiin hoitojaksoihin. HYKS silti saa ääntään kuuluviin. Tiettävästi kuntien 22371: siirtyy tähän menettelyyn vasta vuoden 1998 alusta. edustajat eivät sairaanhoitopiireissä ota kantaa 22372: Tuotteistukseen siirtymisen yhteydessä toteutettiin kuntien päätösten mukaisesti. Kunnan edustajilla 22373: myös muita merkittäviä uudistuksia. Sairaanhoito- ei usein myöskään ole sitä asiantuntemusta, jota 22374: piirin hallitus päätti, että kiihottimena hoidon oi- sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden ohjauksessa tar- 22375: kean porrastuksen nopeaan järjestämiseen käyte- vittaisiin. 22376: tään kustannuksia, eli mikäli potilas kotiolojen tai - Erikoissairaanhoitoon ohjaavia lähetteitä voi- 22377: perusterveydenhuollon vuodeosaston resurssien vat antaa sekä julkisen terveydenhoidon yksiköt 22378: takia jää normaalia pidemmäksi aikaa sairaanhoito- että yksityiset lääkärit. Tiedonkulku potilaan hoi- 22379: piirin sairaalan vuodeosastolle potilaaksi, kuntaa dosta tapahtuu osin viiveellä, eikä kokonaiskuvaa 22380: laskutetaan enintään somaattisten erikoisalojen potilaan hoidosta aina ole kenelläkään. Terveys- 22381: kaksinkertaisella keskihinnalla. Perusteluna on, palvelujen järjestämisen lähtökohtana tulisi olla se, 22382: että väärällä hoitopaikalla oleva potilas vie sairaan- että asiakas hoidetaan joustavasti terveydentilansa 22383: hoitoalueelta mahdollisuuden ottaa hoitoon jonos- kulloinkin vaatimassa tarkoituksenmukaisimmassa 22384: sa olevia erikoissairaanhoitoa tarvitsevia vuodepo- hoitopaikassa. Tällä hetkellä ministeriön mukaan 22385: tilaita. Tuotteistuksen yhteydessä siirryttiin ennak- on nähtävissä vastakkainasettelua perusterveyden- 22386: kolaskutuksesta jälkikäteiseen laskutukseen. Sai- huollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Kumpikin 22387: raanhoitopiiri laskuttaa kiinteillä hinnoilla ja tekee pitää kiinni potilaasta omaa aluettaan puolustaen. 22388: joko yli- tai alijäämäisiä tilinpäätöksiä ja tuloslaskel- Potilasta ei aina siirretä ajoissa erikoissairaanhoi- 22389: mia. toon eikä toisaalta takaisin perusterveydenhuol- 22390: Laskentatoimen uudistusten yhteydessä uudis- toon. Nykyinen tilanne ei edistä tarkoituksenmu- 22391: tettiin myös kuntaraportointi vuoden 1997 alusta kaista toimintaa. 22392: lukien. Tämä asiakasraportointi toteutetaan kah- - Kunnat käyttävät harvoin mahdollisuutta 22393: dentasoisena. Tarkka hoitojaksoihin ja avohoito- hankkia palveluja oman sairaanhoitopiirinsä ulko- 22394: käynteihin perustuva potilaskohtainen aineisto puolelta. Syyksi on mainittu jäsenmaksu omalle 22395: tuotetaan kunnille yleensä 2-3 kuukauden välein. sairaanhoitopiirille, maantieteelliset seikat, tuottaji- 22396: Laskutuksen yhteydessä tai erikseen annettava kar- en erilainen palvelujen tuotteistus ja hinnoittelu 22397: keampi hoitopalveluihin ja sopimuksiin perustuva sekä jälkilaskutuksen mahdollisuus. 22398: raportointi tehdään tarvittaessa kerran kuukaudes- - Sairaanhoitopiireillä on velvoite tehdä ehkäi- 22399: sa. Raportointivälineenä käytetään paperiraportteja sevää työtä alueellisesti. Esimerkiksi tartuntatautien 22400: ja potilaskohtaisia hoitopalvelutiedostoja. Sairaan- torjumiseksi niiden on ylläpidettävä alueellista tar- 22401: hoitopiiri toimittaa tilaajille veloituksesta raportoin- tuntatautirekisteriä. Kaikki sairaanhoitopiirit eivät 22402: tiohjelman mukaisen hoitopalvelutiedoston tilaa- ole kovin kiinnostuneita ennaltaehkäisevästä työs- 22403: jan itsenäisraportoinnin mahdollistamiseksi. Ra- tä, koska sen suoritteita ei voi mitata samalla tavalla 22404: portoinnissa noudatetaan tietosuojavaltuutetun toi- kuin hoitopalveluja eikä työtä voi välttämättä jakaa 22405: miston ohjeita. kuntakohtaisesti. 22406: - Jälkilaskutusta on pidetty epäkohtana ja ha- huollossa valtion vuoden 1997 talousarviossa esite- 22407: luttu se poistaa ja hakea vaihtoehtoja kuntien pak- tyn tavoitteen mukaisesti. Aloitteessaan Kilpailuvi- 22408: kojäsenyydelle sairaanhoitopiireissä. rasto on viitannut kuntalain 1.7.1995 voimaan tul- 22409: Asiantuntijat ovat laajalti keskustelleet siitä, että leeseen muutokseen, jonka mukaan kunta voi 22410: julkisessa terveydenhuollossa palveluiden tilaajien huolehtia palvelujen järjestämisvelvollisuudestaan 22411: ja tuottajien rooli täytyy erottaa toisistaan. Toisaalta hankkimalla lakisääteisten tehtäviensä hoidon 22412: uusimmat kansainväliset kokemukset osoittavat ti- edellyttämiä palveluja julkisyhteisöltä tai yksityisel- 22413: laaja-tuottaja -mallin rajoitukset. Meillä yksittäinen tä palveluntuottajalta. Aiempi valtionosuusjärjestel- 22414: kunta on liian pieni palvelujen ostaja. Suomessa män uudistus lisäsi jo sinänsä kuntien taloudellista 22415: kuntien mediaanikoko on 5 000 asukasta ja 80 päätäntävaltaa ja vastuuta palvelujen järjestämises- 22416: pienimmässä kunnassa (18 o/o kunnista) on alle tä ja merkitsi samalla, että kuntien on mahdollista 22417: 2 000 asukasta. Stakesin mukaan tiettävästi missään kilpailuttaa palveluntuottajia. 22418: muussa maassa terveyspalvelujen järjestämisvas- Kilpailuviraston mukaan terveydenhuoltoalan 22419: tuuta ei ole annettu niin pienille yksiköille kuin kilpailu on ollut vähäistä, koska toimivia markki- 22420: Suomessa. Monilta kunnilta puuttuu palvelujen noita ei ole ollut. Tilaajan ja tuottajan suhteiden 22421: hankinnan vaatimaa riittävää asiantuntemusta, ja epämääräisyys ja yhteen kietoutuminen hämärtä- 22422: toisaalta pieni kunta ei pysty riittävästi varautu- vät ostajan ja myyjän roolia sekä haittaavat kilpai- 22423: maan yllättävän suuriin hoitomenoihin eikä tasaa- lun toteutumista. Kunta toimii sekä ostajana että 22424: maan eri vuosien hoitomenojen vaihteluita. On ostamiensa palvelujen tuottajana yksin tai yhdessä 22425: tosin mahdollista, että pienet kunnat tasaavat kus- muiden kuntien kanssa. Terveydenhuoltopalveluja 22426: tannusten vuosittaista vaihtelua tekemällä moni- hankkivat kuntien edustajat ovat tuottajien hallin- 22427: vuotisia sopimuksia palvelujen tuottajien kanssa. toelimissä päättämässä näiden palveluvalikoimasta 22428: Pienessä 2 000 asukkaan kunnassa tämä kuitenkin ja kilpailustrategiasta. Tuottajina olevat sairaalat 22429: edellyttäisi Stakesin mielestä 5-10 vuoden sopi- ovat myös monin paikoin kaksoisroolissa, yhtäältä 22430: muksia. Jotta erikoissairaanhoidon kustannusten kuntien asiamiehinä ja toisaalta vastaamassa eri- 22431: vuosittainen vaihtelu supistuisi kohtuulliselle tasol- koissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä. 22432: le, olisi kuntien väestömäärän oltava ainakin Kilpailuvirasto on katsonut, että tilaajan ja tuotta- 22433: 10 000-20 000 asukasta. Huomattavasti suurem- jan roolien selkeällä erottamisella saataisiin sekä 22434: piin väestöpohjiin päädytään, mikäli lähtökohdaksi perusterveyshuollossa että erikoissairaanhoidossa 22435: otetaan alueellisten monopolien estäminen tai aikaan toimivat markkinat ja lisättäisiin kilpailua. 22436: mahdollisuus tuottajien kilpailuttamiseen. Yhdys- Kehittyneen tilaaja-tuottaja -ajattelun avulla olisi 22437: valloissa on arvioitu, että kaikkien terveyspalvelu- mahdollista parantaa asiakkaan valinnanvapautta ja 22438: jen kilpailuttamisen minimiväestöpohja on 1,2 milj. palveluiden laatua sekä tehostaa toimintaa. Tämä 22439: asukasta. Noin 360 000 asukkaan väestöpohja riit- edellyttäisi myös palvelujen tuotteistamista ja kus- 22440: täisi useiden akuunien sairaalapalvelujen kilpailut- tannusvastaavaa hinnoittelua. Palvelujen hintaan 22441: tamiseen. Noin 180 000 asukkaan väestömäärä riit- olisi julkisella sektorilla sisällytettävä pääomakus- 22442: täisi kilpailuttamaan vain pientä osaa sairaaloiden tannukset. Muutoin julkiset palvelut alihinnoitel- 22443: tuottamista palveluista, ja 30 000 väestömäärä vain laan, ja ne saavat keinotekoista kilpailuetua yksityi- 22444: perusterveydenhuollon palveluja. sen sektorin tuottamiin palveluihin verrattuna. Pää- 22445: Taloudellisten riskien tasaamista varten on sai- omakustannusten jättäminen huomiotta johtaa ylei- 22446: raanhoitopiireissä siirrytty käytäntöön, jossa yhtei- sesti tehottomuuteen palvelujen tuottamisessa. Kil- 22447: sistä varoista tasataan kustannuksia sen jälkeen, pailuviraston mielestä kunnallisten terveyspalvelu- 22448: kun yksittäisen potilaan hoitokustannukset ylittä- jen nykyinen hinnoittelukäytäntö, jossa sosiaali- ja 22449: vät tietyn ennalta sovitun kiinteän määrän, yleensä terveydenhuollon maksuista annetun lain (734/92) 22450: 200 000-350 000 mk. Näihin kustannuksiin voi- nojalla asetuksella säädetään yksityiskohtaisesti 22451: daan laskea myös piirin ulkopuolella annetusta asiakkailta perittävistä maksuista, estää osaltaan 22452: hoidosta aiheutuneet kustannukset. terveyspalvelujen järjestämisvastuussa olevien kun- 22453: tien kilpailumahdollisuuksien hyödyntämistä. 22454: Kilpailuviraston aloite Terveydenhuoltoalan kilpailun lisäämiseksi on 22455: Kilpailuvirasto on tehnyt sosiaali- ja terveysministe- Kilpailuviraston mielestä välttämätöntä poistaa eri- 22456: riölle ja Suomen Kuntaliitolle kertomusvuoden lop- koissairaanhoitolakiin perustuva kuntien pakkojä- 22457: pupuolella aloitteen terveydenhuoltoalan kilpailun senyys sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Lailla 22458: lisäämiseksi. Kilpailuvirasto on pitänyt tärkeänä, säädetty pakkojäsenyys rajoittaa kunnalle muutoin 22459: että kilpailumahdollisuuksia lisätään terveyden- kuuluvaa itsemääräämisoikeutta ja kunnan mah- 22460: 22461: 22462: 214 22463: dollisuuksia kilpailuun, koska se sitoo kunnan - julkisia terveyspalveluja tuotteistettaisiin ja 22464: käyttämään oman sairaanhoitopiirinsä palveluja ja hinnoittelu saatettaisiin kustannusvastaavaksi sekä 22465: estää käytännössä palvelujen hankinnan sairaan- selvitettäisiin, voidaanko terveydenhuoltopalvelu- 22466: hoitopiirin ulkopuolelta. Kuntien kilpailumahdolli- jen maksujen määräämisestä maksuasetuksella 22467: suuksia rajoittavana tekijänä Kilpailuvirasto pitää luopua 22468: myös edelleen joissakin sairaanhoitopiireissä käy- - lääke- ja apteekkialan kilpailua lisättäisiin 22469: tössä olevaa jälkilaskutusmenettelyä. Jälkilaskutuk- apteekkien tarvehankintaisesta lupamenettelystä 22470: sen mahdollisuus vääristää kilpailua, koska sai- luopumalla, poistamalla Helsingin yliopiston ap- 22471: raanhoitokuntayhtymät, jotka myyvät palvelujaan teekin erityisoikeudet samoin kuin kumoamaHa 22472: jäsenkunnilleen, voivat yli- tai alihinnoitella palve- apteekkien lääkkeiden vähittäismyyntihinnoittelua 22473: lunsa ilman taloudellista riskiä. Jälkilaskutuskäy- ohjaava lääketaksa ja poistamalla ns. yleisiltä kaup- 22474: täntö saattaa siten johtaa kilpailua rajoinavaan hin- patavarailta apteekkimaksu. 22475: noittelukäytäntöön. Kilpailuvirasto on tehnyt Suo- Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kun- 22476: men Kuntaliitolle em. aloitteen jälkilaskutusmenet- taliitto ovat Kilpailuviraston aloitteeseen antamis- 22477: telyn poistamiseksi. saan lausunnoissa todenneet nm1., että viime aikoi- 22478: Aloitteessaan sosiaali- ja terveysministeriölle Kil- na on eri yhteyksissä esitetty markkinaohjauksen ja 22479: pailuvirasto on myös viitannut asiantuntijakeskus- kilpailun lisäämistä ratkaisuna terveydenhuollon 22480: teluihin, joissa on usein puututtu kuntien saamien kustannus- ja tehokkuusongelmiin. Ulkomaisia esi- 22481: perustamishankkeiden valtionosuuksien ja inves- merkkejä on useita. Englannissa on tätä asetelmaa 22482: tointitukien kilpailua vääristävään vaikutukseen sovellettu laajemmin terveydenhuollossa. Myös 22483: yksityisen terveyspalvelun ja julkisen terveyden- Ruotsissa on mallia yritetty soveltaa. Kokemukset 22484: hoitoyksikön välillä. Perustamishankkeiden val- eivät kuitenkaan ole olleet kovin rohkaisevia ja 22485: tionosuudet, joita sosiaali- ja terveydenhuollon osittain ollaan jo luopumassa mallista, missä tilaa- 22486: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain jan ja tuottajan roolit ovat selkeästi erotettu toisis- 22487: mukaan kunta tai kuntayhtymä saa sairaalaraken- taan. 22488: nusten ja -laitteiden investointimenoihin, saattavat Suurena esteenä tilaaja-tuottaja -mallin sovelta- 22489: ylläpitää tehotonta toimintaa ja kannustaa tarpeet- misessa voidaan pitää myös toimivien markkinoi- 22490: torniin investointeihin. Tuensaaja voi myös ristiin- den puuttumista. Perusterveydenhuollon tuotteet 22491: subventoida toimintojaan valtion tuen avulla. Li- ovat pitkälle määrittelemättä. Kilpailevia tuottajia 22492: säksi on esitetty epäilyjä erityisvaltionosuuksien on vain osassa maata. Tuottajat ovat monessa 22493: kilpailua vääristävistä vaikutuksista. On väitetty, paikassa monopoliasemassa ja on kyseenalaista, 22494: että erityisvaltionosuuksia, joita opetussairaalat onko tarkoituksenmukaista rakentaa rinnakkaisia 22495: saavat opetustarkoituksiin, käytettäisiin osaksi palvelujärjestelmiä. Tilaaja-tuottaja -mallin sovelta- 22496: muuhun toimintaan. minen puhtaimmillaan Kilpailuviraston esittämällä 22497: Aloitteessaan Kilpailuvirasto on esittänyt, että tavalla on todennäköisesti useimmiten vaikea to- 22498: kilpailumahdollisuuksien lisäämiseksi terveyden- teuttaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö 22499: huollossa sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyisi toi- tilaaja-tuottaja -mallille tunnusomaista kilpailutta- 22500: menpiteisiin, joilla mista sovelleta kunnan terveydenhuollossa. Osto- 22501: - terveydenhuoltopalvelujen tilaajan ja tuotta- palvelujen käyttö laajenee koko ajan esim. erilaisis- 22502: jan roolit eriytettäisiin ja tilaaja-tuottaja -malli otet- sa tukipalveluissa. 22503: taisiin käyttöön Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä pelkäs- 22504: -kuntien sairaanhoitopiirikuntayhtymien pak- tään markkinakilpailuun perustuvassa terveyspal- 22505: kojäsenyys ja sairaanhoitopiirien jälkilaskutusmah- velujärjestelmässä on vaarana, että kilpailun ede- 22506: dollisuus poistettaisiin tessä aletaan kilpailla laatua alentamalla, henkilö- 22507: - selvitettäisiin sairaanhoitopiirien asema ja kuntaa ylikuormittamalla ja epätarkoituksenmukai- 22508: tehtävät terveydenhuollossa sia palveluja tarjoamalla. Tämä on omiaan heiken- 22509: - perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi- tämään kustannus-vaikuttavuussuhdetta huolimat- 22510: don koordinaatiota parannettaisiin kilpailunäkö- ta siitä, että seuraukset yksinomaan suoritekohtai- 22511: kohdat huomioon ottaen sia kustannuksia tarkastellen saattavat olla edulli- 22512: - terveydenhuollon nykyisen monikanavaisen sia. 22513: rahoitusjärjestelmän uudistusmahdollisuudet selvi- Suomen lainsäädäntö ei aseta esteitä luoda jär- 22514: tettäisiin kevinä pidettäviä tilaaja-tuottajajärjestelmiä. Kun- 22515: -julkisen tuen aiheuttamat kilpailuvääristymät nilla on entistä suuremmat mahdollisuudet käyttää 22516: korjattaisiin muita kuin oman sairaanhoitopiirin palveluja eri- 22517: 22518: 22519: 215 22520: koissairaanhoitopalvelujen järjestämisessä. Tämän miuden ylläpitämisessä äkillisesti tai vaikeasti sai- 22521: muodolliset esteet on jo poistettu erikoissairaan- rastuvia potilaita varten. Valmiuden ylläpitäminen 22522: hoitolaista. Pääkaupunkiseudulla olisi muuta maa- edellyttää huomattavaa voimavarain käyttöä ja on 22523: ta paremmat mahdollisuudet kilpailuttamiseen lä- vaikeasti kilpailutettavissa. Tässä tarvitaan Stakesin 22524: hekkäin sijaitsevien rinnakkaisten palveluntuotta- mielestä kuntien yhteistyötä ja -vastuuta, jonka on 22525: jien vuoksi. Kuitenkin juuri pääkaupunkiseudulla mentävä yksittäisen kunnan edun edelle. Esimer- 22526: terveydenhuolto on kalliimpaa kuin muualla maas- kiksi Ruotsissa landstingetien verotusoikeus on 22527: sa. tavallaan vaihtoehto kuntien pakkojäsenyydelle. 22528: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan jälkilas- On olemassa erilaisia sopimus- ja hinnoittelu- 22529: kutuksen purkaminen ei edellytä lainmuutosta, tekniikoita, joita käyttäen terveyspalveluiden tuot- 22530: sillä jälkilaskutuksessa ja -palautuksessa on kysy- tajan kannustimia tuottaa enemmän suoritteita tai 22531: mys vain yhdestä tavasta kattaa kuntayhtymän synnyttää aikaisempaa herkemmin tutkimus- ja 22532: talousarvion mahdollinen yli- tai alijäämä. Pelkkä hoitokokonaisuuksia voidaan hallita ja neutraloida. 22533: jälkilaskutuksen poistaminen ei myöskään ratkai- Näitä ei ole otettu Suomessa käydyssä keskustelus- 22534: sevasti vaikuta kuntien asemaan. Sairaanhoitopiirit sa kovinkaan näkyvästi mukaan. Oloissamme näi- 22535: voivat jälkilaskutuksen poistamisen jälkeenkin va- den vaihtoehtojen arviointi puhtaan suoritepohjai- 22536: paasti hinnoitella palvelunsa ja nostaa halutessaan sen korvauksen rinnalla on ehdottoman tarpeellis- 22537: hintojaan. Kuntien pitäisi voida nykyistä paremmin ta, koska kansalaisilla on perinteisesti varsin vapaa 22538: vaikuttaa erikoissairaanhoidon palvelujen määrää oikeus hakeutua eri sektoreilla toimivien lääkärei- 22539: ja kustannuksia käsitteleviin sopimuksiin ja näin den lähetteillä sairaaloihin ja sairaaloilla on ollut 22540: ennakoida maksettavikseen tulevat erikoissairaan- perinteisesti varsin laaja itsenäisyys määritellä hoi- 22541: hoidon maksut. Jälkilaskutusmenettely on joka ta- to- ja toimintakäytännöt parhaaksi näkemillään ta- 22542: pauksessa poistumassa ja sairaanhoitopiirien uudet voilla maksajaa kuulematta. 22543: perussopimukset perustuvat yleisesti kiinteähintai- Stakesin käsitys on, että mm. sairaanhoitopiirien 22544: seen laskutusjärjestelmään. Vuonna 1997 voimaan nykyinen rooli tuottaa palvelut alueensa väestölle, 22545: tulleen uuden kuntalain myötä kuntien kirjanpidon kunnan pakkojäsenyys, palvelujen tuotteistami- 22546: ja tilinpäätösten tulee perustua kirjanpitolakiin. seen perustuva kuntalaskutus ja potilaan vapaa, eri 22547: Tällöin mm. investointimenot on sisällytettävä pal- teitä tapahtuva hoitoon hakeutuminen ovat niin 22548: velujen hintoihin. perustavaa laatua olevia tekijöitä nykyisessä palve- 22549: Stakesin mielestä Kilpailuviraston aloitteessa on lu järjestelmässä, että niiden muuttaminen vain kil- 22550: otettu esille kilpailun toimivuuden kannalta eri pailua edistävässä mielessä voi johtaa arvaamatto- 22551: tekijöitä. Niiden taustalla on kuitenkin syvällä ter- miin seurauksiin palvelutarjonnassa. Näitä muu- 22552: veydenhuollon perusteissa olevia rakenteita, joi- toksia tulisi arvioida huomattavasti Kilpailuviraston 22553: den muuttamisella voi olla arvaamattomia vaiku- esittämää syvällisemmin esim. Terveydenhuollon 22554: tuksia koko palvelujärjestelmän toimivuudelle. suuntaviivat -strategian toteuttamisen yhteydessä. 22555: Kilpailun mahdollisuutta terveydenhuollossa ra- Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt 22556: joittavat monet tekijät. Palvelun tuottajan ja poti- hankkeen, jossa etsitään keinot parantaa peruster- 22557: laan välinen suhde ei ole symmetrinen. Tuonajalla veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä toi- 22558: on voimakas vaikutus, joskus lähes ratkaisuvalta mivuutta sekä niiden ja sosiaalitoimen välistä yh- 22559: potilaan hoidon tarpeen määrittelyyn. Tämän lisäk- teistyötä. Hankkeen tehtävänä on selvittää, miten 22560: si asiakkaan ja maksajan tai kunnan intressit eivät sairaanhoitopiirejä voidaan uudistaa, jotta ne toimi- 22561: aina ole yhtenevät, joskus jopa vastakkaiset. Eri- sivat paremmin palvelujen järjestämisvastuussa 22562: koissairaanhoidon järjestämiseen tarvitaan huo- olevien kuntien haluamalla tavalla. Hankkeessa 22563: mattavat voimavarat ja erityisosaamista. Tämä edel- esitettyjen ratkaisujen pitää sisältää oikeita kannus- 22564: lyttää yksittäistä kuntaa suurempaa väestöpohjaa timia voimavarojen mahdollisimman tehokkaaseen 22565: rationaalisen toiminnan aikaansaamiseksi. Kunnan ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. 22566: vapaus olla kuulumatta sairaanhoitopiiriin vaaran- Hankkeessa selvitetään myös, miten terveyskes- 22567: taisi Stakesin mielestä yhteisvastuun alueellisen kuslääkäreiden konsultaatiomahdollisuuksia voi- 22568: palvelujärjestelmän toimivuudesta. daan kehittää, mitkä ovat vaihtoehdot kuntien ny- 22569: Terveydenhuolto ei rajoitu vain yksittäisten tut- kyiselle lakisääteiselle pakkojäsenyydelle sairaan- 22570: kimus- ja hoitopalvelujen tuottamiseen, mikä si- hoitopiireissä sekä tarve muuttaa sairaanhoitopii- 22571: nänsä soveltuisi kilpailuttamiseen. Sillä on myös rien nykyistä suurten kustannusten tasausmenette- 22572: tärkeä väestön turvallisuuttaa takaava funktio val- lyä. 22573: 22574: 22575: 22576: 216 22577: Valtiontilintarkastajat toteavat, että sosiaali- ja ter- siaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä on jatkuvas- 22578: veyspalvelujen saatavuus ja laatu on yleensä kyetty ti olluttoimintojen sektoroituminen toisaalta erikoissai- 22579: turvaamaan, vaikka kuntien valtionapuja on jouduttu raanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon ja toisaalta 22580: tuntuvasti leikkaamaan ja vakinaista henkilöstöä vä- sosiaalihuoltoon. Kunnissa ovat sektorirajat muodos- 22581: hentämään. Kunnat ovat selvinneet myös syvästä la- tuneet välillä ylipääsemättämiksi esteiksi, ja syynä tä- 22582: masta suhteellisen hyvin palvelutuotantoa tehostamal- hän on mainittu näiden toimintalohkojen eriytynyt lain- 22583: la ja tekemällä tarpeellisia rakenteellisia muutoksia. säädäntö. Tähän mennessä 40 % kunnista on yhdistä- 22584: Toisaalta laman ja säästöjen sekä valtionosuusuudis- nyt sosiaali- ja terveystoimensa. Toimintojen järkeistä- 22585: tuksen johdosta on vaikea arvioida, mitkä vaikutukset miseksi ja taloudellisuuden lisäämiseksi tätä kehitystä 22586: palveluihin ovat seurausta mistäkin muutostekijästä. tulee edistää ja nopeuttaa. 22587: Valtiontilintarkastajat katsovat, että suuretvaihtelut Valtiontilintarkastajien mielestä nykyisten sairaan- 22588: kustannuksissa yhtäältä laitosten ja toisaalta kuntien hoitopiirien asemaa, tehtäviä ja toimintatapoja on sel- 22589: välillä viittaavat siihen, etteivät nykyjärjestelyt ole aina kiytettävä. Sairaanhoitopiirejä pitää kehittää tukemaan 22590: optimaaliset. Samantyyppistenkin kuntien terveyden- enemmän palvelujen järjestämisvastuussa olevia kun- 22591: hoitomenot eroavat huomattavasti toisistaan. Useiden tia. Piirin hallintoa, organisaatiota ja toimintatapoja on 22592: kuntien terveydenhuollon palvelurakenne ei vastaa kehitettävä edelleen kustannusten vähentämiseksi 22593: käyttäjien palvelujen tarvetta. Palvelujen käyttö painot- sekä selvitettävä kuntien pakkojäsenyyteen ja jälkilas- 22594: tuu edelleen liiaksi erikoissairaanhoitoon ja laitoshoi- kutukseen liittyvät epäkohdat ja vaihtoehtoiset ratkai- 22595: toon, vaikka esim. psykiatristen sairaansijojen määrää sut. Sairaaloiden jonot ja pitkät odotusajat sekä palve- 22596: on vähennetty huomattavasti. Turhaa laitoshoitoa vä- lujärjestelmien jatkuva muutostila kertovat siitä, että 22597: hentämällä ja panostamalla avohoitoon nykyistä huomiota on kiinnitettävä voimavarojen oikeaan koh- 22598: enemmän saavutettaisiin suuria taloudellisia säästöjä. dentamiseen sekä toiminnalliseen ja laadulliseen ke- 22599: Tämä edellyttää kuitenkin mittavaa avo- ja kotihoidon hittämiseen niin, että palvelut tuotetaan entistä asia- 22600: kehittämisohjelmaa, koska hoito- ja hoivapalvelujen kaslähtöisemmin. Asiakkaan on voitava siirtyä perus- 22601: tarve lisääntyy voimakkaasti. terveydenhuollosta joustavasti tarkoituksenmukaisim- 22602: Suuria ongelmia avopalvelujen riittävyydessä on jo paan erikoissairaanhoidon hoitopaikkaan. Myös siirty- 22603: nyt erityisryhmien ja moniongelmaisten, kuten päihde- misen takaisin perusterveydenhuoltoon tai muualle 22604: ja mielenterveysongelmaistenja lastensuojelun, palve- hoitoon on oltava joustavaa. Hoito- ja palveluketjujen 22605: luissa. Erityisesti mielenterveystyön avopalveluita ei tulisi olla saumattomia. 22606: ole syntynyt riittävästi vastaamaan hoidon tarpeeseen Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä, että Uu- 22607: ja laitoshoidon osin hallitsemattomaan vähenemiseen. denmaan erikoissairaanhoidon työnjaosta on osapuol- 22608: Erityisesti psykiatriset potilaat ovat herkästi syrjäytyvä ten kanssa päästy sopimukseen. Työnjaolla ja sen pe- 22609: ryhmä, jolloin avohoidontulisiturvata heille sosiaalinen rusteella tehdyillä palvelusopimuksilla voitaneen kar- 22610: verkosto syrjäytymisen estämiseksi ja myös tarkoituk- sia erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksiä ja ylikapa- 22611: senmukaiset ja riittävät hoiva- ja kuntoutuspalvelut. siteettia sekä toteuttaa tarvittavat järkeistämiset ja 22612: Väestön ikääntyminen lisää terveydenhuoltokus- kustannussäästöt, kuten asiaa pohtineet selvitysmie- 22613: tannuksia rationalisoinneista riippumatta. On laskettu, het ovat esittäneet. Tämä edellyttää kuitenkin sopimus- 22614: että esim. yli 65-vuotiaiden keskimääräiset terveyden- puolilta tinkimätöntä sopimuksen noudattamista ja si- 22615: huoltokustannukset ovat neljä kertaa suuremmat kuin toutumista sen vaatimiin velvollisuuksiin. Sosiaali- ja 22616: 16-64-vuotiaiden. Näitä seikkoja ei voida sivuuttaa terveysministeriön onkin seurattava tarkoin työnjako- 22617: tulevien vuosien terveyspalveluiden tarvetta arvioita- sopimuksen toteutumista ja sen pohjalta syntyvien pal- 22618: essa. Väestön ikääntyminen lisää suuria paineita myös velu rakenteiden, toimintojen ja kustannusten kehitty- 22619: pitkäaikaishoivan ja -hoidon kehittämiseen. Tervey- mistä sekä harkittava mahdollisia investointeihin liitty- 22620: denhuollon järjestelmästä puuttuvat suurelta osin viä valtionosuuspäätöksiä tämän sopimuksen toimi- 22621: hoivaa ja huolenpitoa antavat palvelut. Myös sosiaali- vuutta ja toteutumista silmällä pitäen. Jatkossa tulisi 22622: huollossa tulee kiinnittää huomiota erityisesti vanhus- myös harkita Helsingin ja HYKSin erikoissairaanhoidon 22623: ten ja vammaisten avopalvelujen sekä omassa kodissa yhdistämistä, koska laskelmien mukaan sillä saavutet- 22624: selviytymisen tukemiseen. Valtiontilintarkastajat ko- taisiin huomattavat vuosittaiset säästöt. 22625: rostavat, että kotona selviytymistä ja sitä tukevia koti-, Valtiontilintarkastajat korostavat, että pelkillä eri- 22626: omais- ja sairaanhoitopalveluja tulee kehittää yhdessä koissairaanhoidon uudelleenjärjestelyillä ja sopimus- 22627: perusterveydenhuollon ja vapaaehtoisjärjestöjen menettelyllä ei kokonaan saada hallintaan erikoissai- 22628: kanssa. raanhoidon nousevia kustannuksia. Lisäksi tarvitaan 22629: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan vuo- koko terveydenhuollon toimintakulttuurin muutosta. 22630: delta 1991 (s. 206) katsoneet, että merkittävä este so- Edessä saattaa olla myös välttämättömiä valintoja eri 22631: 22632: 22633: 217 22634: tasoilla. Kysymystä voimavarojen priorisoinnista olisi hostamaan terveydenhuollon yksiköiden taloudelli- 22635: tarkasteltava useasta eri näkökulmasta samanaikai- suutta ja tuottavuutta. Suomalaiseen järjestelmään so- 22636: sesti. Yleisesti priorisointi terveydenhuollossa merkit- pivaa tilaaja-tuottaja -mallia tulisi kehittää ja kokeilla 22637: see valintaa eri potilasryhmien hoidon suhteen, mikäli nykyistä enemmän. Täysi markkinaperusteisuus ei kui- 22638: julkisia varoja ei riitä nykyistä enempää terveyspalve- tenkaan sellaisenaan sovi terveydenhuoltoon. Kuntien 22639: luihin. Vielä laajempana priorisointi voidaan nähdä sil- pitäisi kuitenkin voida nykyistä paremmin vaikuttaa eri- 22640: loin, kun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuol- koissairaanhoidon palvelujen määrää ja kustannuksia 22641: lon tai sosiaalitoimen koko palveluvarustus asetetaan koskeviin sopimuksiin. Kunnilla tulisi olla siksi riittävä 22642: tämän periaatteen mukaisesti ratkaistavaksi. Tämän terveyspalvelujen sopimus- ja ostoasiantuntemus. 22643: vuoksi on tärkeää arvioida terveydenhuoltojärjestel- Tämä puolestaan edellyttänee kuntarajat ylittävää yh- 22644: määmme ja sen toimintaa sekä hoitomenetelmiä ja teistoimintaa. Etenkin pienten kuntien tulisi perustaa 22645: päätettävä arvioinnin perusteella, miten rajalliset voi- yhteisiä ostajaorganisaatioita, joissa tulee olla riittä- 22646: mavarat käytetään tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. västi ostovoimaa tasapainoisen tilaaja- tuottajamal- 22647: Myös kilpailun lisääminen on varmasti omiaan te- lin toteuttamiseksi. 22648: 22649: 22650: 22651: 22652: Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysyksiköt voimaan vuoden 1997 alusta, 5 §:n nojalla läänin- 22653: hallitus myöntää luvan ympärivuorokautisten so- 22654: Tehtävät ja vastuualueet siaalipalvelujen tuottamiseen, ja saman lain nojalla 22655: Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä lääninhallitus valvoo palveluja yhdessä kunnan 22656: on pääsääntöisesti kunnilla. Säädöstasolla laajasti kanssa. 22657: omaksutun toimivaltajärjestelyn mukaan palvelu- Varsinaisten valvonta- ja lupatehtävien ohella 22658: jen ohjaus ja valvonta, eräiden lupien myöntämi- lääninhallituksille kuuluu useita muita sosiaali- ja 22659: nen sekä muita vastaavia tehtäviä on uskottu lää- terveyspalveluihin liittyviä tehtäviä. Lääninhallituk- 22660: ninhallituksille. Esim. sosiaalihuoltolain (710/82) set toimivat osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon 22661: 3 §:n 2 momentin nojalla läänin alueella sosiaali- suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain tar- 22662: huollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat koittamana valtionosuusviranomaisena. Lääninhal- 22663: lääninhallitukselle. Vastaavia toimivaltasäännöksiä litukset jakavat sosiaali- ja terveysministeriön niille 22664: on myös useimmassa terveydenhuollon erityis- kohdentaman perustaruishankkeiden (investoin- 22665: laeissa, kuten kansanterveyslaissa, erikoissairaan- nit) kustannusten enimmäismäärän lääninsä kun- 22666: hoitolaissa, terveydenhuollon ammatinharjoittajien nille ja kuntayhtymille. Lääninhallitukset vahvista- 22667: laissa, yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa vat toimintavuonna aloitettavat suuret hankkeet ja 22668: ja mielenterveyslaissa. Lääninhallitus toimii myös pienten hankkeiden kustannusten enimmäismää- 22669: lupaviranomaisena useiden säännösten nojalla. rän, antavat ennakkoratkaisun seuraavan vuoden 22670: Tällaisia säännöksiä on mm. lastensuojelulaissa ja hankkeista ja ei-sitovan ratkaisun suunnitelmakau- 22671: -asetuksessa, avioliittolaissa, kuolemansyyn selvit- den myöhemmistä hankkeista. 22672: tämisestä annetussa laissa, terveydenhoitoasetuk- Lääninhallituksille kuuluu huolehtiminen mm. 22673: sessa sekä tartuntatautilaissa. oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suoritta- 22674: Lääninhallituksille kuuluu edelleen yksityisten misesta alueellaan, kuolintodistusten tarkastami- 22675: sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonta ja palvelu- sesta, kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyön 22676: jen tuottajien lupien myöntäminen. Yksityisestä edistämisestä ja seurannasta, poikkeusolojen varal- 22677: terveydenhuollosta annetun lain (152/90) 4 §:n no- ta laadittavista alueellisista sosiaali- ja terveyden- 22678: jalla lääninhallitus myöntää luvan terveydenhuol- huollon valmiussuunnitelmista sekä terveyden- 22679: lon palvelujen antamiseen, ja lain 13 §:n 2 momen- huollon ammatinharjoittajien valvonnasta. 22680: tin nojalla laissa tarkoitettujen palvelujen valvonta Edellä mainittujen lakisääteisten tehtävien ohel- 22681: kuuluu lääninhallituksille. Yksityisten sosiaalipal- la lääninhallituksille kuuluu muitakin sosiaali- ja 22682: velujen valvonnasta annetun lain (603/96), joka tuli terveydenhuollon palveluihin liittyviä tehtäviä, jot- 22683: 22684: 22685: 218 22686: ka vaativat runsaasti työtä. Useiden lääninhallitus- toimintayksikön tai sen osan käyttö kielletään. 22687: ten antamien tietojen perusteella esim. sosiaali- ja Saman lain 18 §:n nojalla lääninhallitus voi peruut- 22688: terveyspalveluja koskevien kantelujen sekä puhe- taa antamansa luvan, jos toiminnassa on olennai- 22689: linneuvonnan määrä on viime aikoina selvästi li- sesti rikottu tätä lakia tai sen nojalla annettuja 22690: sääntynyt. Lääninhallituksilla on lisäksi merkittävä säännöksiä ja määräyksiä. Vastaavanlainen mah- 22691: tehtävä erilaisten valtakunnallisten tai alueellisten dollisuus määräyksen antamiseen tai luvan peruut- 22692: sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä koske- tamiseen sisältyy myös yksityisestä terveydenhuol- 22693: vien hankkeiden käynnistäjinä tai vetäjinä. Esimer- losta annetun lain 20-22 §:ään. 22694: kiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne- Kertomusvuonna aloitettiin sisäasiainministe- 22695: muutoksen edistäminen asettaa lääninhallituksille riön johdolla erilaisten peruspalvelujen arvioinnin 22696: merkittäviä tehtäviä. yhdenmukaistamista koskeva hanke. Lääninhalli- 22697: tukset ovat tähän liittyen kertomusvuoden lopulla 22698: Valvonta ja seuranta tehneet ensimmäiset peruspalvelujen arviointira- 22699: Kunnan tuottamien palveluiden valvonta perustuu portit Lääninhallitusten oman käsityksen mukaan 22700: yhtäältä kunnissa suoritettaviin käynteihin ja kun- tämäntyyppinen, aiempaa selvemmin jäsennetty 22701: tien kanssa pidettäviin neuvotteluihin ja toisaalta arviointi osoittautui hyödylliseksi. Toisaalta ensim- 22702: esim. kantelujen tai muiden vastaavien yhteyden- mäiset arviointiraportit olivat suhteellisen laajoja ja 22703: ottojen perusteella tehtäviin selvityksiin. Eräissä työllistäviä, joten suoritettavassa jatkotyössä on 22704: tapauksissa sosiaali- ja terveysministeriö ja läänin- harkittu mm. arvioinnin tarkempaa erittelyä ja 22705: hallitus ovat yhdessä sopineet tiettyjen kuntien työnjakoa eri lääninhallitusten kesken. Tarkoituk- 22706: peruspalvelujen selvittämisestä, mikäli siihen on sena kuitenkin on jatkaa arviointiraporttien teke- 22707: ollut erityistä aihetta esim. ilmi tulleiden epäkoh- mistä siten, että saatavia tietoja voitaisiin hyödyntää 22708: tien perusteella. Näin on menetelty esim. toimeen- erityisesti valtakunnallisen päätöksenteon tukena. 22709: tulotuen jakamisperusteita koskevien menettelyta- Edellä mainittu peruspalveluiden kattava ar- 22710: pojen selvittämisessä ja yhdenmukaistamisessa. viointi perustuu ensi sijassa sosiaali- ja terveyspal- 22711: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja veluista saatavilla olevaan tilastotietoon. Keskeise- 22712: valtionosuudesta annetun lain 35 §:ssä on säädetty nä ajatuksena on ollut, että lääninhallitukset voivat 22713: valtakunnallisesta perusturvalautakunnasta. Pykä- antaa oman alueellisen erityisasiantuntemuksensa 22714: län nojalla sosiaali- ja terveysministeriö voi saattaa perusteella lisäarvoa tilastotietojen tulkinnassa. Ti- 22715: palvelujärjestelmän asianmukaisuuden perusturva- lastotiedon ongelmana on tiedonsaantiin ja tiedon 22716: lautakunnan arvioitavaksi, jos kunta ei ole järjestä- hyödyntämiseen liittyvä viive ja tietojen nopea 22717: nyt asukkailleen erityislaeissa tarkoitettuja palvelu- vanheneminen. Sosiaali- ja terveysministeriö on 22718: ja siten, että välttämättömät peruspalvelut vastaavat erikseen viime vuosina toteuttanut lääninhallitus- 22719: maassa yleisesti hyväksyttyä tasoa. Käytännössä ten kanssa erityistä sosiaali- ja terveyspalveluiden 22720: tällainen prosessi edellyttää lääninhallituksen aktii- ajantasaseurantaa, jossa on pyritty saamaan tietoja 22721: vista toimintaa ja osallistumista. Toistaiseksi perus- keskeisistä ajankohtaisista aiheista ja ongelmista. 22722: turvalautakunta on käsitellyt ainoastaan yhtä asiaa. 22723: On kuitenkin arvioitu, että lääninhallitukset ovat Tulosohjaus 22724: useissa tapauksissa voineet puuttua palvelujärjes- Kertomusvuoden valtion talousarviossa on läänin- 22725: telmässä havaittuihin epäkohtiin kunnan kanssa hallitusten sosiaali- ja terveystoimelle asetettu seu- 22726: käydyissä etukäteisneuvotteluissa, jolloin asiaa ei raavat yhteiset tulostavoitteet, joita lääninhallituk- 22727: ole tarvinnut saattaa perusturvalautakunnan käsi- set ovat toteuttaneet toimivaltansa puitteissa: 22728: teltäväksi. - Keskeisten kansanterveysriskien vähentämi- 22729: Lääninhallituksella on myös eräissä tapauksissa seksi tuetaan kuntia lisäämään sosiaali- ja terveys- 22730: mahdollisuus käyttää erityisiä tehokeinoja palve- tavoitteista yhteistyötä alue- ja paikallistasolla jul- 22731: luiden tason turvaamiseksi. Esimerkiksi yksityisten kisten ja yksityisten tahojen osallistumiseen poh- 22732: sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain 16 §:n jautuen. Erityisesti pyritään edistämään kansalais- 22733: nojalla lääninhallitus voi antaa yksityiselle sosiaali- ten omaa osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia 22734: palvelujen tuottajalle määräyksen ilmoitus- tai lu- sosiaali- ja terveyshuollossa. 22735: pavelvollisuuden täyttämisestä tai puutteellisuuk- -Seurataan, että toimeentuloturva ja sosiaali- ja 22736: sien korjaamisesta taikka epäkohtien poistamises- terveydenhuollon palvelujen saatavuus, laatu ja 22737: ta. Lääninhallituksella on myös oikeus velvoittaa alueellisesti tasapainoinen kehitys on turvattu. Val- 22738: määräyksen noudattamiseen sakon uhalla tai uhal- votaan palvelujen lainmukaisuutta ja janotusaiko- 22739: la, että palvelutoiminta keskeytetään taikka että jen kohtuullisuutta. 22740: 22741: 22742: 219 22743: - Tuetaan kuntien ja kuntayhtymien toimenpi- hallituksen taholta sitouduttu siten, että maaherra 22744: teitä avopalvelujen ja asumispalvelujen vahvistami- on yhdessä lääninsosiaalineuvoksen kanssa allekir- 22745: seksi ja laitosvaltaisuuden vähentämiseksi sekä joittanut sopimuksen. 22746: edistetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä Viime vuosina sosiaali- ja terveyspalveluja kos- 22747: pienaluekohtaista toimintatapaa. kevat avaintulokset on jaettu kahteen osaan. En- 22748: - Lisätään yhteistyötä eri viranomaisten ja jär- simmäinen avaintulos liittyy toimeentuloturvan ja 22749: jestöjen kanssa pakolaisten ja turvapaikanhakijoi- palvelujen riittävyyden ja asianmukaisuuden seu- 22750: den sekä muiden maahanmuuttajien integraatiota rantaan ja arviointiin sekä lainmukaisuuden val- 22751: edistävien vastaanottopalvelujen toteuttamiseksi. vontaan. Toinen avaintulos on puolestaan koske- 22752: -Tuetaan kuntia ehkäisemään ja vähentämään nut palvelurakennemuutosta. 22753: ympäristöstä ja elintarvikkeista aiheutuvia ympäris- Tulossopimusmenettelyyn liittyy erillinen, jälki- 22754: töhaittoja. käteen tapahtuva tulostavoitteiden toteutumisen 22755: - ED-jäsenyyden edellyttämä elintarvikeval- tarkastelu ministeriön ja lääninhallitusten välisissä 22756: vontajärjestelmä on toteutettu. neuvotteluissa. Lääninhallitukset ovat näiden neu- 22757: - Tarttuvien eläintautien valvonta ja eläinsuoje- vottelujen pohjaksi toimittaneet kirjallisen arvion. 22758: lu sekä niistä johtuvat toimenpiteet on toteutettu Lääninhallitusten viimeaikaisten arvioiden perus- 22759: ED-jäsenyyden edellyttämällä tavalla. teella tilannetta voitaneen sosiaali- ja terveysminis- 22760: Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysyksiköiden teriön mukaan luonnehtia sillä tavoin, että läänin- 22761: suunnitelmat ja hankkeet perustuvat lääninhalli- hallitukset ovat kyenneet kohtuullisesti huolehti- 22762: tuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja maan varsinaisista lakisääteisistä tehtävistään, vaik- 22763: metsätalousministeriön sekä kauppa- ja teollisuus- kakin esim. käsittelyajoissa on selviä läänikohtaisia 22764: ministeriön alaisten Elintarvikeviraston ja Kulutta- eroja. Sen sijaan eräiden tulossopimuksissa sovittu- 22765: javiraston kanssa tehtyihin tulossopimuksiin. Pe- jen palvelujärjestelmän toimivuuden kehittämiseen 22766: rustana suunnitelmille ja hankkeille ovat valtion liittyvien tehtävien osalta lääninhallitusten voima- 22767: talousarviossa esitetyt tulostavoitteet, jotka on otet- varat ovat saattaneet osoittautua riittämättömiksi. 22768: tu tarkasti huomioon sosiaali- ja terveysyksiköiden Käytännön kannalta on hankalaa, että sosiaali- 22769: omissa tulossuunnitelmissa. Saadun selvityksen ja terveysyksikköjä ohjaavat sisällöllisesti sosiaali- 22770: mukaan mainittujen sopimuskumppaneiden kans- ja terveysministeriön lisäksi maa- ja metsätalousmi- 22771: sa tehtävät vuosittaiset tulossopimukset tulosneu- nisteriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriön alai- 22772: votteluineen ovat toimineet hyvin. Sosiaali- ja ter- set Elintarvikevirasto ja Kuluttajavirasto, vaikka re- 22773: veysministeriö on substanssiministeriönä huolehti- sursoinnista vastaa sisäasiainministeriö. Järjestely 22774: nut varsinaisten tulossopimusneuvottelujen lisäksi on johtanut mm. siihen, että vuoden aikana teh- 22775: työkokouksien ja neuvottelupäivien avulla jatku- dään eri ministeriöille lukuisia erillisiä tulosasiakir- 22776: vasta ajankohtaiskeskustelusta ministeriön ja lää- joja. Samasta asiakokonaisuudesta laaditaan mm. 22777: ninhallitusten kanssa. erikseen tulosraportti, vuosikertomus ja toiminta- 22778: Lääninhallitus neuvottelee resursseistaan sisä- kertomus. Tulossuunnitelma tehdään myös kolme- 22779: asiainministeriön kanssa ja vastaa viime kädessä na erilaisena asiakirjaversiona riippuen siitä, mille 22780: itsenäisesti resurssiensa kohdentamisesta tehtäviin- taholle tulossuunnitelma esitetään. Sosiaali- ja ter- 22781: sä, mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen edellyttämiin veysministeriön mielestä tämä ristiriita heikentää 22782: tehtäviin. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa teh- osaltaan tulossopimusmenettelyn merkitystä. Lää- 22783: dyissä tulossopimuksissa on sovittu erikseen mm. nien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien budje- 22784: kaikille lääninhallituksille yhteisistä sosiaali- ja ter- tointi olisikin ministeriön mielestä jatkossa siirrettä- 22785: veyspalveluita koskevista avaintuloksista sekä yk- vä sosiaali- ja terveysministeriölle. 22786: sityiskohtaisemmista tulostavoitteista. Lisäksi on 22787: sovittu erityisistä läänikohtaisista tavoitteista, joita Kehitysnäkymät 22788: ovat saattaneet olla esim. tiettyjen yksilöityjen lää- Lääninhallitusten lakisääteiset tehtävät sosiaali- ja 22789: ninhallituksen toimintojen tehostaminen tai voima- terveydenhuollossa eivät ole yleisesti vähenemäs- 22790: varoja suhteellisen runsaasti vaativa yhteistyöhan- sä, vaan lääninhallituksille on tulossa merkittäviä 22791: ke. Sopimuksissa on myös yleisellä tasolla mainittu uusia tehtäviä mm. yksityisten sosiaalipalvelujen 22792: henkilötyövuosien, toimintamenojen ja erillisrahoi- valvonnan myötä. Voidaan arvioida, että esim. 22793: tusprojektien jakautuminen avaintuloksittain. Sen perusoikeuksien kirjaaminen hallitusmuotoon ja 22794: sijaan sopimuksissa ei ole yksityiskohtaisesti sovit- tässä yhteydessä edellytetty perusoikeuksien toteu- 22795: tu resurssien kohdentamisesta lääninhallitusten la- tumisen valvonnan tehostaminen tulevat näky- 22796: kisääteisiin perustehtäviin. Sopimuksiin on läänin- mään myös lääninhallitusten käytännön työssä. 22797: 22798: 22799: 220 22800: Terveyspalveluiden osalta erityistä seurantaa vaati- Erityisesti Länsi-Suomen alueella kuntien lukumää- 22801: vat jatkossa ainakin terveydenhuollon ammatinhar- rä on erityisen suuri, mikä asettaa lääninhallituksen 22802: joittajien valvonta, oikeuslääketieteellinen toiminta alueellisen erityisasiantuntemuksen hyödyntämi- 22803: ja psykiatrisen hoidon kehittämisen jatkotyö. So- selle suuren haasteen. 22804: siaalipalveluista tulevat keskeisiä olemaan ainakin Sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta on 22805: tulossopimuksissa mainitut toimeentulotukitehtä- useissa kohdin erityisen keskeiseksi noussut kysy- 22806: vät, muiden subjektiivisten oikeuksien (erityisesti mys siitä, mikä tulee olemaan lääninhallitusten 22807: päivähoito) sekä erityis- ja vähemmistöryhmien sivutoimipisteiden asema ja toimivalta suhteessa 22808: palveluiden seuranta ja valvonta. lääninhallitukseen. Sisäasiainministeriön taholta on 22809: Lääninhallitusten muut kuin lakisääteiset tehtä- esitetty tavoitteeksi, että sivutoimipisteiden alueel- 22810: vät eivät myöskään ole vähenemässä tai menettä- lista erityisasiantuntemusta hyödynnetään, mutta 22811: mässä merkitystään. Lääninhallituksilla on vakiin- ettei sivutoimipisteeseen tule erillistä johto-organi- 22812: tuneesti ollut suuri käytännön vastuu erityisesti saatiota. Myöhemmin joudutaan erikseen selvittä- 22813: uuden ja muuttuvan lainsäädännön koulutuksessa mään mm. se, mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden 22814: ja tulkinnassa. Kuten mainittu, lääninhallituksille seurantaan ja valvontaan, lupien myöntämiseen 22815: osoitettujen kantelujen ja muun neuvonnan osuus sekä käytännön neuvontaan ja ohjaukseen liittyviä 22816: on ollut kasvussa, ja peruspalveluiden arvioinnin tehtäviä voitaisiin antaa lääninhallitusten sivutoimi- 22817: merkitys on korostunut. Sosiaali- ja terveyspalve- pisteille. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys 22818: luidenkin osalta joudutaan lähitulevaisuudessa on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja 22819: pohtimaan sitovan ja ei::sitovan ohjaukseriYehittä- lainmukaisuuden valvontaa ja muita edellä todet- 22820: mistä. Esimerkiksi informaatio-ohjauksen tehosta- tuja tehtäviä varten on oltava alueellinen toiminta- 22821: miseen olisi eräissä suhteissa ilmeistä tarvetta. verkosto. Tämä edellyttäisi sitä, että suurläänien 22822: Sosiaali- ja terveysministeriön kanta lääninuu- sivutoimipisteet ovat voimavaroiltaan tähän tarkoi- 22823: distuksen yhteydessä on ollut, että sosiaali- ja tukseen riittäviä. Suurläänien kautta voi syntyä 22824: terveyspalveluiden tehtävät voidaan hoitaa uuden myös mahdollisuuksia aiempaa parempaan erityis- 22825: lääninjaonkin mukaisessa hallinnossa. Kriittistä asiantuntemuksen keskittämiseen sekä lääninhalli- 22826: huomiota on kuitenkin kiinnitetty siihen, että suur- tusten työnjaon kehittämiseen, kun käynnistetään 22827: läänien alueella on huolehdittava palveluiden seu- erilaisia alueellisia hankkeita. 22828: rannan ja valvonnan edellyttämistä voimavaroista. 22829: 22830: 22831: 22832: 22833: Valtiontilintarkastajat toteavat, että lääninhallitusten päävastuu näiden palvelujen järjestämisestä. On sel- 22834: toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti viime vää, että kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen 22835: vuosina ja niiden tehtävät ovat vähentyneet, vaikka edellyttää valtion viranomaisilta näiden oikeuksien to- 22836: eräille aloille tehtäviä on tullut lisääkin. Lääninhallituk- teutumisen seurantaa ja tarvittaessa puuttumista ha- 22837: sia kehitetään alueellisina yleishallintoviranomaisina, vaittujen ongelmien käsittelyyn. Kun esim. terveyden- 22838: joihin kootaan hallinto-, tarkastus- ja valvontatehtäviä. huollossa on luovuttu valtion tiukasta valvonnasta ja 22839: Lisäksi lääninhallitukset seuraavat ja arvioivat perus- ohjauksesta, ei terveyspalvelujen havaittuihin epäkoh- 22840: palvelujen, etenkin taloudellisten, sivistyksellisten ja tiin ole aina voitu puuttua riittävän tehokkaasti. Epäkoh- 22841: sosiaalisten perusoikeuksien sekä turvallisuuteen ja tia on pyritty estämään mm. informaatio-ohjauksen 22842: terveyteen liittyvien tavoitteiden toteutumista alueel- avulla, joka koostuu mm. sosiaali- ja terveysministeriön 22843: laan. Näin lääninhallitukset pyrkivät edistämään pe- hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, kou- 22844: ruspalvelujen valtakunnallisten tavoitteiden toteutu- lutuksesta, tietohuollosta, suosituksista ja sosiaali- ja 22845: mista läänissään. terveydenhuollon valtakunnallisesta suunnitelmasta. 22846: Perusoikeussäännösten mukaan julkisen vallan on Viime kädessä kunnallisen palvelujärjestelmän asian- 22847: muun ohella turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja mukaisuus voidaan saattaa perusturvalautakunnan ar- 22848: terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Kunnilla on vioitavaksi. Toistaiseksi lautakunta on kuitenkin käsi- 22849: 22850: 22851: 221 22852: tellyt vain yhtä tapausta. Valtiontilintarkastajien mie- Valtiontilintarkastajat kiinnittävät kuitenkin huomio- 22853: lestä perusturvalautakunnan asemaa ja tehtäviä tulisi- ta siihen, että sosiaali- ja terveystoimen hallinnolliset 22854: kin pohtia uudelleen. lupa- ja valvonta-asiat sitovat jo nykyisinkin lääninhal- 22855: Lääninhallitukset ovat alueellisina ohjaus- ja val- litusten voimavaroja varsin paljon. Tämän vuoksi on 22856: vontaviranomaisina omalta osaltaan vastanneet lää- tarkoituksenmukaista arvioida ja selvittää sosiaali- ja 22857: ninsä terveydenhuollon valvonnasta ja ohjauksesta lä- terveysyksiköiden hallinnollisten lupa- ja valvonta- 22858: hinnä sosiaali- ja terveysministeriön tulosohjauksessa. asioiden määrä ja laatu sekä valvonnantarpeellisuus ja 22859: Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysyksiköiden laki- keventää lupa- ja valvontamenettelyä silloin, kun mer- 22860: sääteiset valvonta- ja ohjaustehtävät sekä muut so- kittävätyhteiskunnallisettai yksityiset arvot eivätvälit- 22861: siaali- ja terveyspalveluihin liittyvät suunnittelu- ja tut- tömästi ole uhattuina. Valtiontilintarkastajien mielestä 22862: kimustehtävät ovat merkittäviä, kuten esim. erilaisten tulisi myös selvittää, voitaisiinko joidenkin toimintojen 22863: valtakunnallisten ja alueellisten sosiaali- ja terveyspal- virallinen valvonta lupamenettelyn sijasta toteuttaa il- 22864: veluiden kehittämistä koskevat hankkeet ja arvioinnit. moitusmenettelyn ja siihen liittyvän neuvonnan avulla. 22865: Valtiontilintarkastajien mielestä läänin sosiaali- ja ter- Lisäksi tulisi pohtia, voitaisiinko joitakin sosiaali- ja 22866: veystoimen keskeinen tehtävä on jatkossakin perus- terveysyksiköiden tehtäviä siirtää muille viranomaisille 22867: palvelujen ja -oikeuksien toteutumisen arviointi. Lää- tai kunnille. 22868: ninhallituksen rooli ohjaavana, valvovana ja lupia Valtiontilintarkastajat pitävät sosiaali- ja terveysmi- 22869: myöntävänä viranomaisena korostunee uusien suur- nisteriön tavoin epäkohtana sitä, että lääninhallituksen 22870: läänien myötä. Esimerkkinä voidaan mainita yksityisten sosiaali- ja terveysyksiköitä ohjaavat toiminnallisesti 22871: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajien sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi maa- ja metsäta- 22872: lupa- ja valvontajärjestelmä, jonka valvonnassa läänin- lousministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriön 22873: hallituksilla on oltava keskeinen asema, koska näissä alaiset Elintarvikevirasto ja Kuluttajavirasto, vaikka re- 22874: palveluissa on aina kyse huomattavista eettisistä ar- sursoinnista vastaa sisäasiainministeriö. Saatujen sel- 22875: voista. Paikallisten ongelmien havaitsemiseksi ja sel- vitysten perusteella tulostavoitteiden asetantaan ja 22876: vittämiseksi valtiontilintarkastajien mielestä olisikin ai- niiden toteutumisen seurantaan liittyy ongelmia, jotka 22877: heellista harkita lääninhallitusten sosiaali- ja terve- heikentävät tulossopimuksen merkitystä. Valtiontilin- 22878: ysyksiköiden seuranta- ja valvontaotteen tehostamista tarkastajat edellyttävätkin asian selvittämistä osana 22879: ja näin saatujen tietojen hyväksikäytön lisäämistä mi- budjetointi- ja tulosohjausmenettelyn kehittämistä. 22880: nisteriössä. 22881: 22882: 22883: 22884: 22885: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut lasten oirehtiminen on tullut vakavammaksi 1990- 22886: luvulla. Itselleen tai muille vaarallisia lapsia on 22887: Alaikäisten psyykkiset häiriöt tullut hoitoon vuosittain 20--30, kun aiemmin 22888: Suomalaisten lasten terveyttä on pidetty hyvänä, tapaukset olivat yksittäisiä. 22889: ja tämä pitääkin paikkansa useimmilla terveysmit- Suomalaisen lastenpsykiatrisen tutkimuksen 22890: tareilla lasten terveyttä mitattaessa. Suomessa mukaan psyykkinen häiriintyneisyys on yleisem- 22891: 1990-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa (Lapset- pää alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvien perheiden 22892: projekti) todettiin kuitenkin joka viidennellä lap- lapsilla sekä muiden kuin biologisten vanhempien- 22893: sella häiriökäyttäytymistä. Tutkimusta ja hoitoa sa luona asuvien lapsien keskuudessa. Merkittäviä 22894: vaativia psyykkisiä häiriöitä todetaan vajaalla eroja vaikeiden psyykkisten häiriöiden, kuten skit- 22895: 10 o/o:lla alle 12-vuotiaista, 12-15 o/o:lla yli 12-vuo- sofrenia, muut psykoosit ja vakavat mielenhäiriöt, 22896: tiaista lapsista ja 15-23 o/o:lla nuorista. Vakavia esiintyvyydessä maamme eri alueiden välillä ei 22897: vaikeudet ovat näistä viidesosalla. Pojista n. 25 o/o lastenpsykiatrisessa tutkimuksessa ole havaittu, 22898: ja tytöistä n. 5 o/o kärsii jonkinasteisesta mielenter- mutta asosiaaliset ongelmat kasautuvat suuriin asu- 22899: veyden häiriöstä jo ala-asteella. Tytöillä häiriinty- tuskeskuksiin. 22900: neisyys lisääntyy voimakkaasti murrosikään men- Nuorten asosiaalisilla ongelmilla on tavallisesti 22901: nessä. HYKS Lasten ja nuorten sairaalan mukaan pitkä historia. Syrjäytyminen ja päihdeongelmat 22902: 22903: 22904: 222 22905: ovat koskettaneet jo ainakin edellistä sukupolvea. Lasten ja nuorten selviytymistä heikentäviä 22906: Erityisen merkittävää ennalta ehkäisevän mielen- tekijöitä 22907: terveystyön ja viranomaisten kesken tehtävän yh- Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kiinnite- 22908: teistyön kannalta on Helsingin kaupungin terveys- tään huomiota monilla hallinnonaloilla ja ministe- 22909: viraston mukaan kiinnittää huomio moniongelmai- riöt tekevät asiassa yhteistyötä. Sosiaali- ja terveys- 22910: siin nuoriin, jotka eivät ole autettavissa pelkästään ministeriö on valtakunnallisessa suunnitelmassa 22911: nuorisopsykiatrisin keinoin vaan tarvitsevat mo- sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä nosta- 22912: nenlaista apua, tukea ja järjestelyä elämänhallinnan nut lasten ja nuorten tasapainoisen kehityksen 22913: saavuttamiseksi. tukemisen ja syrjäytymisen ehkäisyn painopisteek- 22914: Lapseen yksilönä liittyvistä mielenterveyden seen. 22915: häiriintymiseen johtavista tekijöistä keskeisiä ovat Vuonna 1989 työttömien lapsia oli yhteensä 22916: erilaiset oppimisvaikeudet, joiden puutteellinen 40 000. Vastaava luku v. 1994 oli 250 000. Työttö- 22917: varhaiskuntoutus ja riittämättömät tukitoimet myö- myyden vaikutukset lasten mielenterveyteen eivät 22918: hemmin johtavat itsetunnon vaurioitumiseen ja ole yksiselitteisiä. Työttömyys sinänsä voi lisätä 22919: häiriökäyttäytymiseen. Vuonna 1995 tehdyn tutki- vanhempien ja lasten yhdessä viettämän ajan mää- 22920: muksen mukaan 7 %:lla lapsista on laaja-alaisia rää, mutta siihen liittyvät toimeentulovaikeudet ja 22921: oppimiskykyyn, tarkkaavaisuuteen, käytökseen ja vanhempien lisääntynyt psyykkinen kuormittumi- 22922: kouluvalmiuksiin liittyviä ongelmia, joiden vuoksi nen sekä mahdollisesti lisääntynyt päihteiden käyt- 22923: he tarvitsevat erityistä kuntoutusta. Viimeaikaiset tö vaikuttavat haitallisesti lasten mielenterveyteen. 22924: tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti käytös- Tutkimuksessa Lapset ja lama (Stakes, raportteja 22925: häiriöiden tuloksekas hoito on vaikeaa, ja etenkin 197/96), joka koski aikaa joulukuusta 1994 huhti- 22926: varhain alkaneilla käytöshäiriöillä on huono para- kuuhun 1995, noin puolet tutkimukseen osallistu- 22927: nemisennuste. neista 5- ja 10-vuotiaiden lasten perheistä ilmoitti 22928: Lasten erilaisia kehitysongelmia (esim. oppimis- laman vaikuttaneen kielteisesti vanhempien mieli- 22929: vaikeudet, tarkkaavaisuushäiriöt ja käytösongel- alaan ja perheen hyvinvointiin. Tutkimuksen mu- 22930: mat) koskeva tutkimus on nostanut yhä selvemmin kaan on perheitä, joiden elämässä ei juuri ole 22931: esille kysymyksen ongelmien päällekkäisyydestä. tapahtunut muutoksia. Toisaalta on suuri joukko 22932: Lasten- ja nuortenpsykiatrista hoitoa tarvitsevista perheitä, joissa sekä aineellinen että henkinen elä- 22933: noin joka toisella on samanaikaisesti oppimista mä on tiukentunut, ja on perheitä, joilla on huomat- 22934: vaikeuttavia riskitekijöitä. Jyväskylän yliopiston tavia vaikeuksia. 22935: Niilo Mäki Instituutin mukaan voidaan perustellusti Toimeentulotuen varaan joutuneiden perheiden 22936: väittää, että ei-toivotuimpaan lopputulokseen jou- määrä on kasvanut 1990-luvun ajan, ja kertomus- 22937: dutaan silloin, kun lapsi syrjäytyy oppimisesta, hän vuonna 13 o/o lapsiperheistä oli toimeentulotuen 22938: ei esim. perheen elämäntilanteen tai vanhempien piirissä. Talouslama on kaksinkertaistanut tuen 22939: omien ongelmien vuoksi saa riittävästi tukea eivät- saajien määrän. Laman ja sosiaaliturvan leikkaus- 22940: kä kasvatus- ja hoitojärjestelmä toimi riittävän var- ten seurauksena riippuvuus viimesijaisesta tuesta 22941: hain ja intensiivisesti. on kasvanut ja tukea tarvitaan entistä kauemmin. 22942: Lasten ja nuorten häiriökäyttäytymisen syyt Toimeentulotukea saavien määrä nousi Helsingissä 22943: ovat moninaiset. Tämänhetkisen käsityksen mu- kertomusvuonna 55 685 kotitalouteen, joissa oli 22944: kaan vuorovaikutus perheenjäsenten, erityisesti 84 623 henkeä. Tämä oli 16% kotitalouksista. Kas- 22945: vanhempien kanssa on lapsen mielenterveyteen vu on kohdistunut lapsiperheisiin. Lapsiperheiden 22946: olennaisesti vaikuttava tekijä. Tutkimuksissa on taloudellinen ahdinko näkyy myös elatustuen tar- 22947: voitu osoittaa myös geneettisten tekijöiden vaiku- peessa. Elatustukea maksetaan kunnan toimesta 22948: tus alttiudessa sairastuvuuteen. Heikki Sariolan silloin, kun lapsen elatusvelvollinen ei kykene 22949: selvityksen mukaan 8% lapsista on kokenut va- suoriutumaan maksuistaan. Kun v. 1990 elatustu- 22950: kavaa väkivaltaa vanhempiensa taholta. Nykytut- kea Helsingissä maksettiin yli 9 000 lapselle, kohosi 22951: kimuksen valossa tiedetään, että paitsi väkivallan saajien määrä kertomusvuonna 14 200 lapseen. 22952: kohtaaminen myös sen näkeminen aiheuttaa Lastensuojelutoimenpiteitä tarvitsevien lasten ja 22953: psyykkisiä häiriöitä jo vauvaiästä lähtien. Vanhem- nuorten ongelmat liittyvät pitkälti sekä perheen 22954: pien psyykkiset sairaudet ja päihteiden väärin- päihdeongelmiin että mielenterveysongelmien hei- 22955: käyttö, vanhempien selviytymistä heikentävät elä- kentämään vanhemmuuteen. Vakavat ristiriidat 22956: mäntapahtumat ja köyhyys ovat riskitekijöitä lap- perheen sisällä, väkivalta ja heikko kyky hallita 22957: sen mielenterveyden kehitykselle varhaislapsuu- perheen arkielämää ovat usein ominaisia lasten- 22958: desta lähtien. suojelun asiakasperheille. 22959: 22960: 22961: 223 22962: Lastensuojelun tarpeessa olevien lasten ja nuor- luja ennen koulukotiin sijoittamista. Selvityksen 22963: ten määrä on noussut 1990-luvulla. Myös lasten- ajankohtana koulukodeissa olleista nuorista (132) 22964: suojelulaitosten käyttöasteet erityisesti kunnallisis- 30 o/o oli ko. aikana päässyt psykiatrisen hoidon 22965: sa laitoksissa ovat nousseet. Lastensuojelun avo- piiriin. Koska koulukodeilla ei ole palveluksessaan 22966: huollon piirissä oli v. 1995 n. 30 000 lasta ja nuorta. psykiatreja, jää hoidon järjestäminen ulkopuolisten 22967: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten palvelujen varaan. Koulukotinuoret oirehtivat mo- 22968: määrä on vuosikymmenen alusta noussut 13 o/o:lla. nin tavoin, ja koulukotien yhteistyötä lasten- ja 22969: Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli nuorisopsykiatrian kanssa onkin lisätty tuntuvasti. 22970: yhteensä 10 798 (0,9 o/o alle 18-vuotiaista), joista Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mu- 22971: noin puolet oli perhehoidossa ja puolet laitoshoi- kaan yksilöllisten tilannearvioiden lisäksi kuntien 22972: dossa. Vuonna 1995 otettiin huostaan 1 592 lasta, ratkaisuja lastensuojelukysymyksissä ohjaavat 22973: mikä on 132 enemmän kuin edellisenä vuonna. myös taloudelliset perusteet. Kalleimpien palvelu- 22974: Helsingin kaupungin sosiaaliviraston mukaan jen käyttöä pyritään vähentämään, eikä välttämättä 22975: sijaishuollossa olleiden lasten ja nuorten määrä oli aina ryhdytä lapsen edun kannalta tarkoituksen- 22976: Helsingissä laskussa 1990-luvun alun, mutta vuo- mukaisimpiin toimenpiteisiin. Toimenpiteitä on 22977: desta 1994 heidän määränsä kääntyi nousuun. myös saatettu tarpeettomasti viivytellä tai jopa jät- 22978: Maahanmuuttajalapsiperheiden absoluuttinen ja tää ne, kuten lapsen huostaanotto, kokonaan te- 22979: suhteellinen osuus lastensuojelun asiakaskunnasta kemättä. Tämä ongelma koskee erityisesti pieniä 22980: on lisääntynyt vuosittain. kuntia. Lastensuojelun suurten kustannusten ta- 22981: Helsingissä kiireellisiä huostaanottoja tehtiin sausjärjestelmää onkin pyritty saamaan aikaan jo 22982: 37 o/o enemmän v. 1995 kuin v. 1989. Vuonna 1995 useamman vuoden ajan. Vuoden 1998 talousarvio- 22983: 0--17-vuotiaista lastensuojeluasiakkaita oli 0,6 o/o esityksessä on todettu, että tällainen tasausjärjestel- 22984: eli 5 577lasta. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston mä pyritään toteuttamaan kuntien yhteistoiminnan 22985: mukaan sekä avo- että sijaishuollossa olevien lasten pohjalta. Suomen Kuntaliitto suhtautuu kriittisesti 22986: määrä on viime vuosina kasvanut tasaista vauhtia ja lainsäädäntöön, joka pakottaa kunnat suurten kus- 22987: nopeammin kuin vastaava lapsiväestön määrä. Per- tannusten tasaukseen. Mielipiteensä se esitti val- 22988: heistä kaksi kolmannesta tulee autetuiksi avohuol- tion vuoden 1998 talousarvioesityksen valmistelun 22989: lon tukitoimilla, mutta yhden kolmanneksen koh- yhteydessä. 22990: dalla on järjestettävä sijaishuolto joko lastensuojelu- Kuntien toteuttamat säästöt ovat saattaneet Sta- 22991: laitoksessa tai perhehoidossa. Helsingin kaupungin kesin mukaan eri kunnissa asuvat lapset sangen 22992: sosiaaliviraston mukaan erittäin tarpeellisiksi on eriarvoiseen asemaan. Pienissä kunnissa saatetaan 22993: koettu jo vuosikymmenen toimineet alueelliset seri- taloudellisiin tekijöihin vedoten tarpeettomasti vii- 22994: ryhmät (lapsen seksuaalista riistoa käsittelevät työ- vyttää psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tehtäviä 22995: ryhmät), jotka ovat lastensuojelun, lasten mielenter- lähetteitä, mikä johtaa usein lapsen tilanteen vai- 22996: veystyön ja mm. viraston juridisten asiantuntijoiden keutumiseen. Tämä voi heikentää hoidon tuloksel- 22997: moniammatillisia konsultointiryhmiä. lisuutta ja pidentää hoitoaikaa. On tapauksia, joissa 22998: Koulukodeissa annetaan kasvatusta, hoitoa ja lasten ja perheen hoito lastenpsykiatrisella osastol- 22999: peruskouluopetusta tai ammatillista koulutusta sel- la tai kuntoutus lastensuojelulaitoksessa on kes- 23000: laisille lastensuojelulain perusteella sosiaalilauta- keytetty vain taloudellisiin seikkoihin vedoten. 23001: kunnan huostaan otetuille lapsille, joita ei voida Kuntien säästöpäätökset ovat Stakesin mukaan 23002: tarkoituksenmukaisesti kasvattaa ja hoitaa perhe- omalta osaltaan vaikeuttaneet mielekästä yhteis- 23003: hoidossa, lastenkodissa tai muussa lastensuojelu- työtä sosiaali- ja terveystoimen kesken. 23004: laitoksessa ja jotka eivät sairautensa tai vammaisuu- Sosiaalibarometri 1997 esittelee hyvinvointipal- 23005: tensa vuoksi tarvitse muualla annettavaa hoitoa. velujen tuottajien ajankohtaisen tilanteen ja näke- 23006: Koulukodeissa voidaan myös järjestää lastensuoje- mykset kansalaisten hyvinvoinnista. Sen mukaan 23007: lulain mukaista avohuoltoa ja jälkihuoltoa sekä elämänvaiheittain vertaillen nuorten ja nuorten ai- 23008: mielenterveyslaissa tarkoitettuja mielenterveyspal- kuisten asema on muita ikäryhmiä heikompi. Myös 23009: veluja lukuun ottamatta tahdosta riippumatonta lapsiperheiden asema on heikentynyt yli kolman- 23010: hoitoa. neksessa maamme kunnista. Lapsiperheiden koke- 23011: Lastensuojelulaitoksissa annenavaan kuntou- ma työttömyys, nuorten työelämään sijoittumatto- 23012: tukseen ei aina ole Stakesin mukaan ollut käytettä- muus ja toimeentulon vaikeudet kasautuvat ongel- 23013: vissä mielenterveyspalvelujen asiantuntemusta. miksi, joista selviytymiseen joudutaan käyttämään 23014: Vuonna 1995 tehdyn selvityksen mukaan 52 o/o yhä raskaampia ja kalliimpia palvelujärjestelmiä. 23015: koulukotinuorista on tarvinnut psykiatrisia palve- Sosiaalibarometrin mukaan huolestuttavasta tilan- 23016: 23017: 23018: 224 23019: teesta perheissä kertoo lastensuojelutyön lisäänty- 65 %. Nuoret kokivat alkoholinkäytön normaaliksi 23020: minen kertomusvuonna lähes puolessa kunnista. eivätkä mitenkään pahaksi ilmiöksi. Heidän mie- 23021: Sosiaalibarometri 1997 antaa ristiriitaisen kuvan lestään oli luonnollista, että viikonloppuisin yhtei- 23022: kansalaisten hyvinvoinnin ja sosiaalisen tuen toteu- siin tilaisuuksiin kuuluu alkoholi. 23023: tumisesta. Suurin osa väestöstä on kyennyt mu- Helsingin kaupungin terveysviraston mukaan 23024: kautumaan muutokseen, ja hyvinvointipalvelujär- parin viime vuoden aikana päihdeongelmat ovat 23025: jestelmä on taannut suhteellisen vakaan turvaver- lisääntyneet nuorten keskuudessa huomattavasti. 23026: kon, jonka kykyyn auttaa riskitilanteissa on voinut Huumeiden käyttö on kasvanut, erityisesti amfeta- 23027: luottaa. Samanaikaisesti on tapahtunut kuitenkin miinin ja heroiinin käyttö. Alaikäisten nuorten 23028: voimakasta väestöryhmien välistä ja sisäistä eriar- päihdeongelmiin ei terveysviraston mukaan ole 23029: voistumista, jonka seurauksena väestön viidennek- riittävän nopeasti järjestynyt resursseja. Akuutteja 23030: sellä hyvinvointi on huomattavasti heikentynyt. vieroitushoitopaikkoja ei ole. Tarvittaisiin erikois- 23031: Mielenterveysongelmaisten, päihteiden ongelma- tuneita hoitoyksikköjä, joita toistaiseksi on perus- 23032: käyttäjien ja velkaantuneiden asema on heikenty- tettu yksi. Se on perustettu sosiaalitoimen puolelle 23033: nyt. Palvelujärjestelmän kyky ratkaista esiin nous- ilman varsinaista lääketieteellistä asiantuntemusta, 23034: seita ongelmia on ollut heikko. ja se palvelee koko maata. Helsinkiläisten lasten ja 23035: Nuorten alkoholinkulutus ja -käyttötiheys ovat nuorten päihdepalvelujen parantamiseksi HYKS 23036: kasvussa. Lisäksi suomalaisten nuorten alkoholin- Lasten ja nuorten sairaalassa käynnistetään päihde- 23037: käyttö on kansainvälisesti sangen humalahakuista. poliklinikka vuoden 1998 alussa. Helsingin kau- 23038: Alkoholi on edelleen eniten ongelmia aiheuttava pungin sosiaaliviraston mukaan on huolestuttavaa, 23039: nuorten käyttämä päihde. Nuorten tupakoinnin ja että suhtautuminen alkoholinkäyttöön päihdeon- 23040: huumekokeilujen yhteydet ovat selvät. Vain erit- gelmille altistavana tekijänä on ollut vähättelevää. 23041: täin harvoilla tupakoimattomilla on huumekokei- Helsingissä on valmistunut huumestrategia ja nuor- 23042: luja. Huumekokeilut kasaantuvat erityisesti päivit- ten päihteiden toimenpideohjelma, joiden toi- 23043: täin tupakoiville. Päihteiden sekakäyttö ja lääkkei- meenpanoa valmistellaan monen tahon tiiviillä 23044: den väärinkäyttö ovat muodostuneet ongelmaksi, yhteistyöllä. 23045: eivätkä nuorten asenteet huumeisiin ole enää yhtä Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman nuor- 23046: kielteisiä kuin aiemmin. Osan nuorista alkoholi ja ten päihteiden käytön ehkäisyn tehostamistyöryh- 23047: huumeet vievät rikosten tielle. män käsityksen mukaan nuorille suunnatun päih- 23048: Kouluterveystutkimus 1996:n mukaan itsensä devalistuksen ja muun toiminnan ohella on pyrittä- 23049: vahvaan humalaan vähintään kerran kuukaudessa vä vaikuttamaan nuorten elinolosuhteisiin ja -ym- 23050: ilmoitti juovansa 22% 16-vuotiaista pojista ja 18% päristöön. Ehkäisevän päihdetyön näkökulma tuli- 23051: 16-vuotiaista tytöistä. Huumeita ainakin kerran on si olla kaikilla nuorison parissa työskentelevillä. 23052: kokeillut 19% peruskoulun 9. luokan pojista ja Myös vanhempien halua ja kykyä ottaa vastuuta 23053: 29% tytöistä. Joka viides 14-vuotiaista, joka neljäs nuorten päihdekasvatuksesta tulisi vahvistaa. 23054: 15-vuotiaista sekä runsas kolmannes 17-18-vuo- Suunnitelmissa tulisi määritellä viranomaisten, jär- 23055: tiaista Helsingissä ilmoitti kokeilleensa huumaavia jestöjen, koulujen ja nuorten sekä heidän vanhem- 23056: aineita ainakin kerran. Yli viisi kertaa näitä oli piensa työnjako ja yhteistyö. 23057: käyttänyt lähes joka kymmenes 15-vuotiaista ja Toimikunta, jonka tehtävänä oli laatia kansalli- 23058: runsas viidennes 18-vuotiaista. Noin kolmannes nen huumausaineohjelma, jätti muistionsa sosiaali- 23059: 14-vuotiaista ja puolet 17-18-vuotiaista ilmoitti ja terveysministeriölle 23.4.1997. Selvityksessä on 23060: hyväksyvänsä humalan kerran viikossa. Vahvassa hahmoteltu pääsuunnat myös nuorten päihteiden 23061: humalassa yli 10 kertaa oli ollut viidennes 15- ja huumeiden käytön ehkäisemiseksi. Lisäksi so- 23062: vuotiaista ja kolmannes 17-vuotiaista. Viidennes siaali- ja terveysministeriö vahvisti vuoden 1997 23063: peruskoulun 9. luokan tytöistä ja pojista tupakoi terveyskasvatusmäärärahojen käyttösuunnitelman 23064: päivittäin, ja 15% pojista ja 9% tytöistä käytti vuoden 1997 alussa. Käyttösuunnitelmassa tuetaan 23065: alkoholia viikoittain. niitä järjestöjen, kuntien ja lääninhallitusten kokei- 23066: Kouluterveystutkimuksessa päihdevaaran in- lu- ja kehittämishankkeita, jotka liittyvät nuorten 23067: deksi laskettuna nikotiinista, alkoholista ja huu- päihteiden käytön ehkäisyyn. 23068: meista todettiin suurimmaksi Turussa ja Rova- Sosiaali- ja terveysministeriö uudisti kertomus- 23069: niemellä. Rovaniemellä peruskoulun 9. luokalla vuoden lopulla terveyskasvatusmäärärahojen val- 23070: 33% tytöistä ja 24 % pojista ilmoitti tupakoivansa. misteluprosessia. Uuden tehtäväjaon mukaisesti 23071: Ainakin kerran vahvassa humalassa ilmoitti olleen- Stakes valmistelee kuntien hakemukset ja Tervey- 23072: sa 8. luokan oppilaista 49% ja 9. luokan oppilaista den edistämiskeskus (TEK) järjestöjen hakemuk- 23073: 23074: 23075: 15 370148 225 23076: set. Sekä Stakes että TEK vastaavat hankkeiden lölliseen kehittämiseen vuorovaikutusongelmien 23077: koordinoinnista ja seurannasta sosiaali- ja terveys- hoitamiseksi. 23078: ministeriön edellyttämällä tavalla. Säästöjä neuvolatyössä on pyritty saamaan myös 23079: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n mukaan niin, että palveluja kohdennetaan enemmän niihin 23080: koulujen kerhotoiminnasta karsittiin v. 1992-94 lapsiin, joiden katsotaan niitä erityisesti tarvitsevan. 23081: noin puolet ja samanaikaisesti tehty otantatutkimus Noin neljäsosalla neuvolaikäisistä lapsista todetaan 23082: kertoi, että myös kuntien avustukset paikallisille eriasteisia fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia, lisätut- 23083: nuorisojärjestöille olivat olleet yhtä suuren karsin- kimuksia vaativia tilanteita. Terveydenhoitajan, 23084: nan kohteena. Allianssin mukaan voidaan puhua lääkärin ja hammashuollon henkilöstön lisäksi tar- 23085: lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien olen- vittaessa hoitoon voivat osallistua mm. psykologi, 23086: naisesta supistumisesta. Mahdollisuuksia toimin- puheterapeutti, ravitsemusterapeutti ja fysiotera- 23087: nan laajentamiseen ei nykyisellään mm. resurssien peutti. 23088: niukentumisen ja vetäjäpulan johdosta ole kovin- Tällä vuosikymmenellä on monissa kunnissa 23089: kaan merkittävästi. Järjestöjen näkökulmasta lasten siirrytty terveydenhuollon väestövastuuperiaattee- 23090: ja nuorten harrastustoiminnan merkittävä lisäämi- seen, jolloin työntekijöistä muodostettu työryhmä 23091: nen edellyttää muutoksia järjestöjen nykyisiin toi- vastaa tietyn alueen väestön palveluista. Väestövas- 23092: mintaedellytyksiin. Erityisen tärkeää on palvelujen tuuperiaate ja kuntien säästöpäätökset ovat vaikut- 23093: ja harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille taneet siten, että lastenneuvoloiden työntekijöiden 23094: lapsille ja nuorille heidän varakkuudestaan riippu- suorittamia lasten määräaikaistarkastuksia on vä- 23095: matta. hennetty. Niissäkin kunnissa, joissa resursseja ei 23096: Työllistämistä voitaisiin Allianssin mukaan käyt- ole juurikaan vähennetty, on esim. alueen kotisai- 23097: tää vapaaehtoistoiminnan lisäämisessä nykyistä raanhoito yhdistetty neuvolan terveydenhoitajan 23098: enemmän. Nuorisojärjestöt ovat vuoden 1997 hel- toimeen. Myös mm. kotikäyntejä ja äiti-lapsiryhmiä 23099: mikuussa jättäneet eduskuntaryhmille muistion, on vähennetty. 23100: jossa on esitetty ehdotuksia, joilla edesautettaisiin Oikeus kunnan järjestämään päivähoitopaik- 23101: järjestöjen mahdollisuuksia työllistämisen kautta kaan laajeni kertomusvuoden elokuusta koske- 23102: lisätä vapaaehtoistoimintaa. Yhtenä konkreettisena maan kaikkien alle kouluikäisten lasten perheitä. 23103: työllistämishankkeiden kohteena järjestöt ovat Päivähoidon piirissä on noin puolet alle koulu- 23104: nähneet koulujen kerhotoiminnan uudelleenorga- ikäisistä lapsista. Päivähoidon mahdollisuudet 23105: nisoinnin. havaita lasten ongelmia ovat sosiaali- ja terveys- 23106: ministeriön mukaan verraten hyvät. Tosin kunnat 23107: Lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevat palvelut ovat toteuttaneet päivähoidon säästöjä mm. vä- 23108: ja niiden epäkohdat hentämällä huomattavasti sijaisten käyttöä, madal- 23109: Terveydenhuoltopalvelut muodostavat porrastei- tamalla koulutusvaatimuksia sekä vähentämällä 23110: sen kokonaisuuden. Ehkäisevä terveydenhuolto ja henkilöstön määrää suhteessa hoitopaikkojen 23111: sairauksien varhainen toteaminen ovat äitiys- ja määrään. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston 23112: lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon mukaan hyvin järjestetty lasten päivähoito on 23113: tehtäviä. Alle kouluikäisten lasten mielenterveyden parasta ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. 23114: häiriöiden ehkäisyssä ja kuntouttamisessa keskei- Päivähoitohenkilöstöllä on tarvittaessa mahdolli- 23115: nen toimija on maamme kattava neuvolajärjestel- suus konsultoida perheneuvolaita ja heillä on 23116: mä. Raskausaikana ja vauvaiässä lapsen voinnin myös vakiintuneet yhteistyökanavat lastensuoje- 23117: seuraaminen on jatkuvaa ja oireiden havaitseminen lun sosiaalityöntekijöiden kanssa. 23118: on helpompaa kuin leikki-iässä. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/ 23119: Neuvolapalveluja on viime aikoina supistettu ja 73) mukaan erityispäivähoitoa tarvitsevasta lapses- 23120: varsinkin neuvolakäyntiä varten varattu aika on ta tulee olla joko alan erikoislääkärin tai muun 23121: lyhentynyt, jolloin sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijan lausunto. Jos päiväkodissa tai perhe- 23122: muistion mukaan kokonaisvaltainen oireiden ha- päivähoidossa on yksi tai useampi erityisen hoidon 23123: vaitseminen kärsii. Stakesin mukaan varhaiseen ja kasvatuksen tarpeessa oleva lapsi, otetaan tämä 23124: vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen huomioon hoidettavien lasten määrässä tai hoito- 23125: tukemiseen kohdistuvat hoidolliset toimenpiteet ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöiden 23126: ovat keskeisiä kehitettäessä ehkäiseviä mielenter- määrässä, jollei päiväkodissa ole lasta varten eri- 23127: veyspalveluja. Neuvolahenkilökunnalta puuttuu tyistä avustajaa. 23128: kuitenkin menetelmäkoulutusta sekä riittävä vel- Kouluterveydenhuollon piirissä ovat kaikki op- 23129: voitus ja tuki terveydenhuollon taholta työn sisäl- pilaat. Jos yhtä terveydenhoitajaa kohden on n. 800 23130: 23131: 23132: 226 23133: oppilasta, on palvelujen saatavuus hyvä. Kouluissa meksi annettu suositukset v. 1993. Ne antavat 23134: on mahdollisuus tavoittaa koko kouluikäisten ryh- ohjeita kouluterveydenhuollon järjestämiseksi ja 23135: mä. Monet ongelmat kuten poissaolot, koulume- sisällöksi. 23136: nestyksen romahtaminen, vetäytyminen ikätove- Lastensuojelulakia uudistettiin v. 1990 vahviste- 23137: reista sekä häiriökäyttäytyminen tulevat esille juuri tulla lainmuutoksella. Uudistuksen yksi tarkoitus 23138: koulunkäynnissä. Kouluterveydenhuollossa kaikki oli parantaa koulun psykososiaalisten palvelujen 23139: muut käyntimäärät ovat sosiaali- ja terveysministe- saatavuutta ja kehittää sellaisia oppilaiden koulun- 23140: riön mukaan vuodesta 1990 laskeneet paitsi psyko- käyntiä ja kehitystä tukevia toimintamuotoja, jotka 23141: login ja psykiatrin vastaanottokäynnit, jotka ovat tavoittavat oppilaat koulussa. Samalla luotiin mah- 23142: moninkertaistuneet. Kouluterveydenhuollossa tuli- dollisuus saada valtionosuutta koulukuraattorien ja 23143: si Helsingin kaupungin terveysviraston mukaan koulupsykologien virkoihin. Lastensuojelulain 23144: ehdottomasti olla riittävä ammattitaito tavallisim- muuttamisesta annetun lain (139/90) mukaan kun- 23145: pien nuoruusiän häiriöiden tunnistamiseksi. nan tulee järjestää koululaitoksensa piirissä oleville 23146: Oireiden havaitseminen ja niihin vaikuttaminen oppilaille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeel- 23147: edellyttävät hyvää yhteistyötä opettajien, kouluku- liset toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden kehityk- 23148: raattorien ja koulupsykologien välillä. Kouluterve- seen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuk- 23149: ydenhuollon yleisenä kehityssuuntana on viime sien poistamiseksi sekä koulun ja kotien välisen 23150: vuosina ollut työpanoksen ja virkojen vähentämi- yhteistyön kehittämiseksi. Koulukuraattorin ja kou- 23151: nen, palvelujen siirtäminen pois koulun tiloista lupsykologin tehtäviksi lastensuojeluasetuksessa 23152: sekä toimintojen karsiminen, kuten luokkatarkas- (1010/83) määriteltiin osallistuminen oman alansa 23153: tusten harventaminen. Kouluterveydenhoitajien asiantuntijoina kouluyhteisön toiminnan sekä ope- 23154: työaikaa kouluilla on vähennetty 68 kunnassa ja 17 tus- ja kasvatustyön suunnitteluun. 23155: virkaa on lopetettu. Lääkäreiden suorittamia ter- Stakesilta saadun tiedon mukaan valtaosa kun- 23156: veystarkastuksia vähensi 33 o/o kunnista ja tervey- nista ei ole perustanut koulukuraattorin tai -psyko- 23157: denhoitajien 23 o/o kunnista. Helsingin kaupungin login virkoja, eikä niitä ole myöskään suunnitteilla. 23158: terveysviraston mukaan lastenneuvolan ja koulu- Palvelut on edelleen järjestetty monin eri tavoin, 23159: terveydenhuollon tarkastuskäyntien harvenemi- kuten ennen lastensuojelulain muutosta, eikä suu- 23160: nen heikentää perusterveydenhuollon mahdolli- rin osa palveluista toteudu lain edellyttämällä taval- 23161: suuksia häiriöiden havaitsemiseen ja niihin puuttu- la kouluissa. Stakesissa v. 1995 tehdyn selvityksen 23162: miseen. Päivähoidon ja koulun erityispalvelujen, Miten käy lasten palvelujen? (Stakes, Aiheita 6) 23163: kuten mm. erityisryhmien, harrastustoiminnan, eri- mukaan lain tavoitteista psykososiaalisen oppilas- 23164: tyisopetuksen ja koulunkäyntiavustajien vähene- huollon palvelutarjonnan yhtenäistäminen ja toi- 23165: minen sekä luokkien koon kasvaminen vievät lap- minnan ennalta ehkäisevän luonteen lisääminen 23166: silta aikuisen välittömän tuen ja vaikuttavat niihin ovat jääneet saavuttamatta. 23167: lapsiin, jotka eniten tarvitsisivat näitä palveluja. 23168: Vuoden 1996 valtiopäivillä esitettiin kirjallinen Lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelut 23169: kysymys (KK 80/1996 vp), joka käsitteli terveyden- Kunnat vastaavat lasten ja nuorten mielenterveys- 23170: hoitopalveluiden turvaamista kouluissa ja neuvo- palvelujen järjestämisestä. Erikoissairaanhoitolaki 23171: laissa. Vastauksen mukaan sosiaali- ja terveysmi- (1062/89) ja mielenterveyslaki (1116/90) säätelevät 23172: nisteriössä on seurattu viime vuosina huolestunee- lasten psykiatrisen sairaanhoidon järjestämistä. Eri- 23173: na ehkäisevään terveydenhuoltoon kohdistuvia koissairaanhoito järjestetään sairaanhoitopiirien 23174: supistuksia. Valtakunnallisen suunnitelman painot- kautta. Erikoissairaanhoidon palvelujen lisäksi lap- 23175: taman ennalta ehkäisevän työn merkitys pitkällä set ja nuoret saavat mielenterveyspalveluja myös 23176: aikavälillä ei ole vakuuttanut kunnallisia päättäjiä, pääasiassa sosiaalitoimen alaisina toimivissa perhe- 23177: vaan juuri ehkäisevästä työstä ja varsinkin koulu- ja kasvatusneuvoloissa. Lasten ja nuorten mielen- 23178: terveydenhuollosta on ministeriön tekemien selvi- terveystyön painopiste on ollut aikuisiin verrattuna 23179: tysten mukaan karsittu eniten palveluita. Sosiaali- huomattavasti enemmän avohoidossa kuin laitos- 23180: ja terveysministeriö korostaa, että vaikka se ei voi hoidossa. 23181: suoranaisesti puuttua kunnan tekemiin säästörat- Tampereen yliopistollisen sairaalan mukaan 23182: kaisuihin, Suomeen on vuosien aikana luotu ylei- ongelmana on se, miten lakeja tunnetaan, tulkitaan 23183: nen toimintamalli kouluterveydenhuollolle, jonka ja toteutetaan. Tässä on lausunnon mukaan suuria 23184: sisältöä tulisi kehittää edelleen vastaamaan väestön puutteita ja epäkohtia. Lainsäädännössä ongelmal- 23185: muuttuneita tarpeita. Sosiaali- ja terveysministeriö lisinta lasten- ja nuorisopsykiatrian kannalta on se, 23186: toteaa myös, että kouluterveydenhuollosta on vii- että valtionosuuslaki ei takaa eikä anna edellytyk- 23187: 23188: 23189: 227 23190: siä psyykkisesti häiriintyneiden alaikäisten hoidon vä. Kasvatus- ja perheneuvonnan keskeinen anti 23191: järjestämiseen. Tämä on aiheuttanut huomattavia on mielenterveyden ja sosiaalisten ongelmien eh- 23192: puutteita, suuria alueellisia eroja ja eriarvoisuutta. käisyssä ja avohoidon toteuttamisessa. Perheneu- 23193: Kertomusvuonna tehtiin sosiaali- ja terveysmi- volat toimivat pääasiassa sosiaalitoimen alaisina. 23194: nisteriön toimeksiannosta selvitys mielenterveys- Tämän vuoksi ne eivät ole velvoitettuja tilastoi- 23195: potilaiden tilanteesta (STM:n työryhmämuistio maan asiakaspalvelujaan samalla tavalla kuin ter- 23196: 20:1996). Yksi keskeinen huomio oli lasten palve- veydenhuollon yksiköt. 23197: lujen suuri tarve. Erilaisia lastenpsykiatrisia avopal- Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja 23198: veluja puuttui lähes kaikista sairaanhoitopiireistä, valtionosuudesta annetun lain (733/92) mukaan 23199: kun tarkastellaan palvelurakennetta kokonaisuute- kunnat voivat järjestää kasvatus- ja perheneuvonta- 23200: na, johon kuuluvat mm. kasvatus- ja perheneuvoJa, palvelut itse, yhdessä toisen kunnan tai toisten 23201: lastenpsykiatriset poliklinikat, nuorisopoliklinikat kuntien kanssa olemalla jäsenenä toimintaa hoita- 23202: sekä erilaiset terapia- ja kuntoutuspalvelut. Ne vassa kuntayhtymässä taikka ostopalveluna. Kun- 23203: harvat laajennukset ja uusien toimintojen aloittami- nat ovatkin järjestäneet palvelut varsin vaihtelevas- 23204: set, joita on toteutettu, olivat lähes kaikki lasten- ja ti. Osassa kasvatus- ja perheneuvoJoita on Stakesin 23205: nuorisopsykiatrian alalla. Alaikäisten psykiatrisen mukaan saatavissa lastenpsykiatrin tai nuorisopsy- 23206: sairaalahoidon järjestämisen keskeisin ongelma kiatrin palveluja, osassa taas ei ole lääkäriä lain- 23207: näyttää selvityksen mukaan olevan hoitojärjestel- kaan. 23208: män kyvyttömyys vastata niiden nuorten hoidon Vuoden 1994 loppupuolella oma kasvatus- ja 23209: tarpeeseen, joiden psyykkiset häiriöt ilmenevät perheneuvontayksikkö oli 88 kunnalla ja osuus 23210: rajuina psykooseina, hallitsemanomana rajuna ag- kasvatus- ja perheneuvonnan 15 kuntayhtymään 23211: gressiivisuutena sekä vaikeana päihde- tai huume- 104 kunnalla. Näistä toimipaikoista kasvatus- ja 23212: riippuvuutena. perheneuvontapalvelut ostaa lisäksi 170 kuntaa. 23213: Lapin lääninhallituksen mukaan sosiaali- ja ter- Lisäksi neljä kuntaa ilmoitti ostavansa palvelut yk- 23214: veydenhuollossa on ongelmana virkojen vähennys sityiseltä terapeutilta. Muunlaisen, joskaan välttä- 23215: ja toimenkuvien laajeneminen. Yleensä ennalta mättä ei aivan sosiaalilain mukaisen, perheneuvon- 23216: ehkäisevä työ on se, joka on helpointa jättää pois, tajärjestelyn ilmoitti 49 kuntaa. Edelleen kokonaan 23217: koska se ei vaadi näkyviä toimia yhtä konkreetti- ilman perheneuvontapalveluja oli selvityksen Mi- 23218: sesti kuin kriisipotilas. Sosiaalityöntekijöiden mah- ten käy lasten palvelujen? mukaan 25 kuntaa. 23219: dollisuudet osallistua ennalta ehkäisevään ja jopa Vuosina 1993-94 purettiin 6 kasvatus- ja perhe- 23220: hoitavaan lastensuojelutyöhön ovat merkittävän neuvonnan kuntayhtymää, joiden ylläpitäjinä oli 23221: huonot valmistumassa olevan läänin lastensuojelua yhteensä 103 kuntaa. Stakesin mukaan perheneu- 23222: koskevan selvityksenkin mukaan. Syynä on työnte- vonnan resurssien väheneminen on huolestuttavaa 23223: kijöiden vähäinen määrä tarpeeseen nähden ja erityisesti nykytilanteessa, jossa perheiden omat 23224: muiden tehtävien mm. toimeentuloasiakkaiden li- voimavarat ovat heikentyneet ja tuen tarvetta on 23225: sääntyminen. Perhe- ja kasvatusneuvolan sosiaali- aiempaa enemmän. 23226: työntekijöitä pyritään Lapin lääninhallituksen mu- Valtioneuvoston selonteon Lastensuojelusta 23227: kaan siirtämään entistä enemmän perussosiaalityö- kohti lapsipolitiikkaa mukaan kokonaiskuvaa avo- 23228: hön, ja erityisosaaminen ja sen käytön mahdolli- hoidosta on vaikea saada, koska kasvatus- ja per- 23229: suudet vähenevät. heneuvolat ovat olleet voimakkaiden hallinnollis- 23230: ten muutosten alaisina ja niiden toimintaa on supis- 23231: Kasvatus- ja perheneuvonta tettu. Aikaisemmin kasvatus- ja perheneuvolat kan- 23232: Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asian- toivat päävastuun hoidosta. Sosiaali- ja terveysmi- 23233: tuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa nisteriön selvitysten mukaan avohoidossa on ollut 23234: sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaa- eniten puutteita nuorten kohdalla. 23235: lista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja Helsingissä on seitsemän alueellista perheneu- 23236: hoitoa. Perheneuvonta tukee ja edistää lasten ja volaa sekä ruotsinkielinen, koko kaupunkia palve- 23237: perheiden myönteistä kehitystä antamalla asian- leva perheneuvoJa. Perheneuvolaissa työskentelee 23238: tuntija-apua ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja las- 68 henkilöä, joista 14 on lastenpsykiatria, 25 psyko- 23239: ten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä tut- logia, 20 sosiaalityöntekijää sekä toimistotyönteki- 23240: kimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe- jöitä. Helsingissä kaupungin 0-17-vuotiaista kes- 23241: elämään liittyvissä ongelmissa. kimäärin 17 lasta 1 OOO:sta on perheneuvoloiden 23242: Kasvatus- ja perheneuvonnan järjestäminen on tutkimuksissa ja hoidossa. Noin kolmannes asia- 23243: sosiaalihuoltolain (710/82) mukaan kunnan tehtä- kasperheistä ottaa yhteyttä perheneuvolaan omas- 23244: 23245: 23246: 228 23247: ta aloitteestaan. Muut tulevat sosiaali-, terveyden- Lasten- ja nuorisopsykiatria 23248: huolto- tai opetusviranomaisten kehottamana. Maassamme on vähän lasten- ja nuorisopsykiatrian 23249: Heikkoutena Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erikoislääkäreitä. Vuonna 1994lastenpsykiatreja oli 23250: mukaan on se, että asiakaskunta valikoituu. Moti- 0,77 ja nuorisopsykiatreja 0,36 10 OOO:ta alle 18- 23251: voitumattomat asiakasperheet eivät tule tutkimuk- vuotiasta kohden. Aikuispsykiatrian erikoislääkä- 23252: siin eivätkä hoitoon. Tavallisimpia asiakkaaksi tu- rin virkoja olin. 1,5 virkaa 10 OOO:ta asukasta kohti 23253: lon syitä ovat lasten sopeutumisongelmat (28 %) ja suhteutettuna koko väestöön. Lastenpsykiatrisen 23254: perheongelmat (21 %). Muita syitä ovat mm. lapsen erikoissairaanhoidon hoitovirkoja oli 5,7 ja nuori- 23255: hermostolliset herkkyysoireet (esim. jännitystilat, sopsykiatrisen erikoissairaanhoidon hoitovirkoja 23256: ahdistuneisuus, sulkeutuneisuus ja masentunei- 3,5 10 OOO:ta alle 18-vuotiasta kohti. Maamme eri 23257: suus) sekä psykosomaattiset oireet. Asiakkaiden osissa tilanne vaihtelee sosiaali- ja terveysministe- 23258: määrä ja varsinkin hoitokäyntien määrä on jatku- riön mukaan suuresti, ja lastenpsykiatrien virkoja 23259: vasti noussut, vaikka henkilöstön määrää ei ole on perustettu maahan sattumanvaraisesti. Huomat- 23260: voitu lisätä. tavan tärkeää on psykoterapeuttinen osaaminen, 23261: Helsingin perheneuvolapalveluista ei ole resurs- sillä psykoterapeuttinen työskentely on lasten ja 23262: seja vähennetty. Sen sijaan asiakasmäärän kasvun nuorten tärkein hoitomuoto. 23263: takia niin perheneuvolapalveluihin kuin myös las- Kertomusvuonna tehdyn selvityksen mukaan 23264: tensuojelun avohuollon sosiaalityöhön sekä lapsi- suurimmassa osassa sairaanhoitopiirejä lastenpsy- 23265: perheiden kotipalveluun on Helsingin vuoden kiatriset avo- ja sairaanhoitopalvelut oli hallinnolli- 23266: 1998 sosiaalitoimen budjettiin esitetty lisättäväksi sesti yhdistetty, mutta osassa ne olivat erillään. 23267: resursseja. Sairaanhoitopiireistä noin kolmanneksessa lasten- 23268: Kertomusvuonna Helsingin sosiaali- ja terveys- psykiatrisia avopalveluja oli vain sairaalan yhtey- 23269: toimessa käsiteltiin lasten mielenterveystyön ja las- dessä olevilla poliklinikoilla, kolmasosalla oli sekä 23270: tenpsykiatrian toimivuutta. Helsinkiin perustettiin erillisiä mielenterveystoimistoja että poliklinikoita 23271: laaja lasten mielenterveystyön toimintajärjestelmän sairaaloiden yhteydessä, ja kolmasosassa piireistä 23272: ja palvelurakenteen kehittämisprojekti vuosiksi avohoitopalvelut oli järjestetty muulla tavalla. 23273: 1996-98. Projektin tavoitteita ovat varhaisen puut- Nuorisopsykiatrian tulosyksiköistä 76 % oli ai- 23274: tumisen ja ennalta ehkäisevän lasten mielenterve- kuispsykiatrian yhteydessä, 7% lastenpsykiatrian 23275: ystyön, hoitoprosessin ja yhteistyökäytäntöjen ke- yhteydessä, 7% toimi itsenäisenä lasten- ja nuori- 23276: hittäminen sekä toiminnan sisällön uudelleenarvi- sopsykiatrian yksikkönä ja 10% nuorisopsykiatrian 23277: ointi. tulosyksiköistä oli itsenäisiä. Nuorisopsykiatrian 23278: Helmikuussa 1997 selvitettiin tilanne Helsingin poliklinikoilla alaikäraja oli 12-16 vuotta ja yläikä- 23279: perheneuvoJoissa annettavissa ja muilla julkisilla raja 20--23 vuotta. Asiakaskunta painottui kuiten- 23280: varoilla toteutetuissa lasten erilaisissa yksilö- ja kin 15-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin nuoriin. 23281: ryhmäterapioissa. Selvityksen mukaan terapiapal- Erikoissairaanhoidossa avopalvelujen käyttö on 23282: veluja voitiin tarjota hieman yli puolelle terapian lisääntynyt. Lasten avohoitokäyntejä psykiatrisessa 23283: tarpeessa olevista, tutkituista lapsista. Janotusajat erikoissairaanhoidossa oli v. 1993 50 556. Vastaava 23284: uuden terapian alkamiseen vaihtelivat perheneu- luku v. 1995 oli 56 314. Alle 18-vuotiaiden nuorten 23285: voJoissa yleensä puolesta vuodesta vuoteen. avohoitokäyntejä psykiatrisessa erikoissairaanhoi- 23286: Tampereen yliopistollisen sairaalan mukaan so- dossa oli v. 1993 50 801 ja v. 1995 58 615. Sairaaloi- 23287: siaalitoimeen kuuluvat kasvatus- ja perheneuvolat den poliklinikoille odotusaika oli kiireettämissä 23288: on yleisesti mielletty lastenpsykiatrisiksi avohoito- tapauksissa 1-2 viikkoa 57 o/o:ssa sairaanhoitopii- 23289: järjestelmiksi historiallisista syistä. Nämä neuvolat reistä, muissa odotusaika ylitti kolme viikkoa. 23290: eivät kuitenkaan olennaisilta osiltaan ole erikois- Vuonna 1995 maassamme oli alle 18-vuotiaille 23291: sairaanhoitolain mukaan lastenpsykiatrisia palve- tarkoitettuja psykiatrisia sairaansijoja 466. Näistä 23292: lujärjestelmiä. Lisäksi kasvatus- ja perheneuvoloi- 268 oli lastenpsykiatrisia sairaansijoja ja 198 nuori- 23293: den toimintatavat ja alueellinen kattavuus vaihtele- sopsykiatrisia sairaansijoja. Lastenpsykiatriset sai- 23294: vat eri puolilla Suomea huomattavasti. Eri tahojen raansijat puuttuvat kolmesta sairaanhoitopiiristä ja 23295: tehtävät mielenterveystyön osalta ja tahojen väli- viidestä sairaanhoitopiiristä nuorisopsykiatriset sai- 23296: nen työnjako on epäselvä sisältäen sekä suuria raansijat Sairaansijojen määrän vaihtelu eri sai- 23297: puutteita että päällekkäisyyttä. Millään taholla ei raanhoitopiirien välillä on Stakesin mukaan huo- 23298: ole koordinointivelvollisuutta eikä -mahdollisuut- mattava. Enimmillään ero oli kolminkertainen sai- 23299: ta. raanhoitopiirien välillä. Yliopistosairaaloiden las- 23300: tenpsykiatrian klinikoilta kysyttiin tammikuussa 23301: 23302: 23303: 229 23304: 1997 osastojen hoitopaikkatilannetta. Tuolloin ti- huono ja alueelliset erot suuria. 23305: lanne lastenpsykiatrian klinikoilla oli se, että lapset Tampereen yliopistollisen sairaalan mielestä las- 23306: joutuivat odottamaan osastopaikkatutkimusta 2--D ten- ja nuorisopsykiatriassa tulisi pyrkiä aina avo- 23307: kk ja hoitopaikkaa 6--12 kk. hoitoon, kun se on mahdollista. Tämän vuoksi 23308: Helsingin kaupungin nuorisopsykiatrian yksi- maahamme olisi kehitettävä terveydenhuoltoon 23309: kössä hoitoon pääsy ei ole edellyttänyt lähetettä, kuuluvaa kattavaa, helposti saavutettavaa ja asian- 23310: mikä on helpottanut ja nopeuttanut nuorten pääsyä tuntevaa lasten- ja nuorisopsykiatrista avohoitoa. 23311: vastaanotolle. Odotusajat ovat pysyneet suhteelli- Paikallisten olosuhteiden mukaan avohoitojärjes- 23312: sen lyhyinä Cl-7 vrk), ja kiireelliset tapaukset on telmää voitaisiin kehittää keskussairaaloiden poli- 23313: voitu ottaa vastaan samana tai seuraavana päivänä klinikoiden toimintaa laajentamalla. Mielenterveys- 23314: erilaisten konsultaatio- ja kriisiaikajärjestelyjen tur- toimistot tai jopa terveys- ja sosiaalikeskukset voi- 23315: vin. Riittävyys on osin perustunut sosiaalitoimen sivat antaa mahdollisuuksia avohoidon järjestämi- 23316: kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Helsingin sairaanhoi- seen. Lisäksi kasvatus- ja perheneuvoloiden asema 23317: topiirin lastenpsykiatrian sairaalapaikat riittivät erikoissairaanhoidon tasoisen avohoidon järjestä- 23318: kohtuullisesti aina vuoteen 1996 saakka. Kerto- misessä tulisi selvittää. 23319: musvuoden aikana hoidon tarve lisääntyi nopeasti HYKS Lasten ja nuorten sairaalan mukaan sen 23320: ja huomattavasti. Se johti alkusyksystä 1996 siihen, kapasiteetti ei riitä Helsingissä ja Uudellamaalla 23321: että odotusajat osastotutkimuksiin ja hoitoon ve- tällä hetkellä. Suurin puute on pitkähoitopaikoista, 23322: nyivät puolesta vuodesta vuoteen. Myös avohoi- jos nykyiset sairaalapaikat keskitetään enemmän 23323: dossa oli havaittavissa sama hoidontarpeen huo- akuutti- ja kriisihoitoon sekä tutkimusjaksoihin. 23324: mattava lisääntyminen. Erityisesti kriisihoidon tar- Terveydenhoitoon olisi perustettava nopeasti hoi- 23325: ve lisääntyi. Tutkimuksiin ja hoitoon tulleiden las- to- ja kuntoutuskoteja lapsille, jotka tarvitsevat 23326: ten psyykkiset häiriöt olivat vaikeampia kuin aiem- pitkää, vuosien hoitoa joko sairautensa tai auttavan 23327: min ja perheet erittäin moniongelmaisia. ympäristönsä puutteellisuuden vuoksi. Lastenpsy- 23328: Koko erikoissairaanhoidon käytössä olevista kiatrinen hoito on terveydenhuollon, sosiaalitoi- 23329: voimavaroista 1,5% on käytetty lastenpsykiatriaan. men ja opetustoimen yhteistyötä. Parantamalla yh- 23330: Lasten- ja nuorisopsykiatrian osuus koko psykiat- teistyötä, muuttamalla hallintoa, etsimällä päällek- 23331: rian käyttömenoista on 11 %. Stakesin mukaan käisyydet ja katvealueet sekä keskittymällä olen- 23332: psyykkisistä ongelmista kärsivistä lapsista ja nuo- naiseen parannetaan nykyresurssien tehokasta 23333: rista n. 10-15 o/o saa tarvitsemiaan mielenterveys- käyttöä. Silti sairaalan mukaan tarvitaan lisää voi- 23334: palveluja. Tampereen yliopistollisen sairaalan mu- mavaroja kaikille tasoille, koska vain kolmasosa 23335: kaan lasten ja nuorten psykiatrinen hoito on vah- lastenpsykiatrisen avun tarvitsijoista tulee kohda- 23336: vasti aliresursoitua ja paljon aikuispalveluja hei- tuksi. 23337: kommassa asemassa. Vaikean mielenterveyshäiriön vuoksi alaikäisiä 23338: Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä lasten- ja nuo- voidaan ottaa myös tahdosta riippumattamaan hoi- 23339: risopsykiatriset voimavarat ovat suurelta osin maan toon. Lasten oikeuksien yleissopimus edellyttää, 23340: keskiarvon alapuolella. Alueella tehdyn epidemio- että alaikäiset tällöin hoidetaan erillään aikuisista. 23341: logisen tutkimuksen mukaan (Lapset-projekti, Tahdosta riippumattamaan hoitoon määrättyjä 23342: alueraportti v. 1995) 8-9-vuotiaista häiriintyneiksi nuoria hoidettiin kertomusvuonna tehdyn selvityk- 23343: todetuista lapsista alle 10% oli hoidon piirissä, eli sen mukaan lähes poikkeuksetta lyhyempiä tai 23344: yli 90 % häiriintyneistä lapsista oli vailla tarvitse- pidempiä jaksoja aikuisille tarkoitetuilla osastoilla. 23345: maansa hoitoa. Lasten- ja nuorisopsykiatriseen tut- Näin tapahtui erityisesti, jos alaikäinen oli vaikeasti 23346: kimukseen ja hoitoon on pysyvä, hoidon osalta psykoottinen, vaikeasti aggressiivinen ja vaikeasti 23347: noin vuoden mittainen jono. päihde- ja huumeriippuvainen. Tällaisten häiriöi- 23348: Hoidon porrastusta on riittämättömien resurs- den määrä on Stakesin mukaan nopeasti kasvanut. 23349: sien ja hajanaisen palvelujärjestelmän vuok<>i vai- Oma ongelmansa on se, että Kelan käytäntö 23350: kea luoda ja ylläpitää. Porrastus on Tampereen hoidon korvaamisessa vaihtelee sen mukaan, onko 23351: yliopistollisen sairaalan mukaan alueittain erilaista potilas lapsi vai aikuinen. Kela ei korvaa lasten ja 23352: ja esim. kunnassa toteutettava jatkohoito ei perustu nuorten psyykkisten häiriöiden terapia- ja kuntou- 23353: lapsen tai nuoren todelliseen hoidontarpeeseen tuspalveluita samalla tavalla kuin aikuisten. Psyko- 23354: vaan siihen, millaista hoitoa hänen kotikunnallaan terapiaa tuetaan kuntoutuksena harkinnanvarai- 23355: on mahdollista tarjota tai halua hankkia. Lisäksi sesti työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Alle 16- 23356: lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevien palvelu- vuotiaan psykoterapiaa ei Kela korvaa. Stakesin 23357: jen saatavuus on peruspalveluja lukuun ottamatta mukaan tilanne on eriarvoinen myös sikäli, että 23358: 23359: 23360: 230 23361: joissakin sairaanhoitopiireissä jäsenkunnat ovat la- monisointitavoitteiden mukainen lasten- ja nuori- 23362: kanneet ohjaamasta varoja lastenpsykiatrian yksi- sopsykiatrian erikoisala koskee nimenomaan kou- 23363: köihin lasten ja nuorten terapioihin ja psykososiaa- lutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kou- 23364: liseen kuntoutukseen, vaikka kunnilla on velvoite lutusmallina ehdotettu muutos tekee paremmin 23365: huolehtia jokaisen asukkaansa mielenterveyspal- oikeutta lasten ja nuorten ominaislaadulle. Kyse on 23366: veluista. fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta kehitysvai- 23367: heesta, jossa lapset ja nuoret ovat riippuvaisia 23368: Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisalojen aikuisten ja ympäristön tuesta. 23369: yhdistäminen HYKS Lasten ja nuorten sairaalan mukaan koko 23370: Suomessa lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria ovat Suomen kattava nuorisopsykiatrineo hoitojärjes- 23371: erillisiä lääketieteen erikoisaloja. Nuorisopsykiat- telmä on rakenteeltaan hyvä. Hoito-organisaation 23372: riaan on voinut erikoistua vuodesta 1979. Pätevöi- rakentaminen on tosin jäänyt kesken terveyden- 23373: tyminen käy joko psykiatrian tai lastenpsykiatrian huoltoon ja erityisesti psykiatriaan kohdistuneiden 23374: kautta. Myös nuorten psykiatriset palvelut hoide- säästöjen takia. Sairaalan mukaan on samanaikai- 23375: taan erillään lasten palveluista. sesti esiintynyt pyrkimyksiä laajentaa lastenpsy- 23376: Useissa EU-maissa on yhdistetty lasten- ja nuor- kiatria myös nuoria koskevaksi. Sairaalan mielestä 23377: tenpsykiatrian erikoisala sekä koulutuksellisesti tämä merkitsisi paluuta aikaan, jolloin nuorten 23378: että kliinisesti. European Union of Medical Specia- hoito ei ollut kenenkään vastuulla ja nuorten hoi- 23379: list (UEMS) esitti v. 1995 määritellessään EU:n toon perehtyminen oli vähäistä. Sairaalan mukaan 23380: lääketieteen erikoisalojen harmonisointitavoitteet, lastenpsykiatrian laajentumispyrkimys ei ole jäänyt 23381: että lasten- ja nuorisopsykiatria olisi yksi yhtenäi- vain ammattiryhmien väliseksi keskusteluksi, vaan 23382: nen erikoisala. EU:n suunnitteilla oleva direktiivi- se on vaikuttanut myös sairaanhoitopiiritasolla. 23383: luonnos esittää psykiatrian erikaisalaiksi lasten- ja Helsingin terveysviraston näkemyksen ja koke- 23384: nuorisopsykiatrian, psykiatrian, vanhuspsykiatrian muksen mukaan lasten ja nuorten psykiatristen 23385: ja oikeuspsykiatrian. Opetusministeriön EU-Eri- palveluiden kehittäminen molempien ryhmien eri- 23386: koislääkärityöryhmä v. 1996 on suosittanut myös laisten tarpeiden pohjalta on perusteltua, sillä ne 23387: lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisalaa. Työryhmä vaativat erilaista asiantuntemusta. Erikoisalojen 23388: päätyi lisäksi suosittelemaan erillistä nuorisopsy- yhdistäminen merkitsisi Suomessa kehityksellistä 23389: kiatriaa, jota tällaisena erikoisalana ei ole muualla. taantumista. 23390: Opetusministeriön työryhmän esittämä EU:n har- 23391: 23392: 23393: 23394: 23395: Suomalaisella neuvolajärjestelmällä, päivähoidolla ja väestön tulevan terveyden kannalta tärkeää. Koulun 23396: kouluterveydenhuollolla on ollut keskeinen tehtävä voimavaroilla onkin suuri merkitys lasten suotuisan 23397: lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, ja ne muo- kehityksen turvaamisessa. 23398: dostavat periaatteiltaan toimivan kokonaisuuden ter- Lasten ja nuorten ongelmista kertovat lasten- ja 23399: veyden hoidossa ja sairauksien ennalta ehkäisyssä. nuorisopsykiatrisen hoitotarpeen ja lastensuojelutar- 23400: Lama, työttömyys, syrjäytyvien lasten määrän kasvu peen lisääntyminen, paineet perhe- ja kasvatusneu- 23401: sekä perheiden vaikeudet ovat valtiontilintarkastajien vonnassa sekä päihteiden ja huumaavien aineiden 23402: mielestä osoittaneet, että näiden järjestelmien toimin- kasvava käyttö. Näin ollen lasten terveydenhoito pai- 23403: nan turvaaminen ja sisällön kehittäminen on tärkeää. nottuu aiempaa enemmän mielenterveystyöhön ja vai- 23404: Neuvolahenkilökunnalta vaaditaan perheiden ongel- keuksissa olevien perheiden tukemiseen. Terveyden- 23405: mien havaitsemista ja hoitamista jo vauvaiästä alkaen, hoidon ja sosiaalitoimen asiakasmäärät ovat kasva- 23406: mikä edellyttää neuvolahenkilöstön osaamisen lisää- neet ja työt lisääntyneet. Ennalta ehkäisevän työn vä- 23407: mistä. Myös koulun toimintaympäristön kehittäminen heneminen terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja 23408: terveyttä ylläpitäväksi ja syrjäytymistä estäväksi on kouluterveydenhuollossa koskee niitä lapsia, jotka tar- 23409: 23410: 23411: 231 23412: vitsevat tukea, ja lisää niiden lapsien määrää, jotka naisvaltaista kuntoutusta. Terveydenhoidossa laki suo 23413: ovatvaarassa sairastua psyykkisesti. Mahdollisuuksia mahdollisuuden käyttää kustannusten tasausjärjestel- 23414: ennalta ehkäisyyn kuitenkin on, mutta näitä mahdolli- mää erikoissairaanhoidossa. Terveydenhoidossa ta- 23415: suuksia ei aina käytetä. Valtiontilintarkastajien käsityk- sausjärjestelmän perusteet vaihtelevat sairaanhoito- 23416: sen mukaan tähän on syynä osittain hallinnon hajanai- piireittäin siten, että markkamääräisen rajan ylittävät 23417: suus, työnjaon ongelmat sekä eri viranomaisten väli- kustannukset tasataan. Valtiontilintarkastajat katso- 23418: sen yhteistyön puute. Eri tahojen, kuten kodin, koulun, vat, että lastensuojelun tasausjärjestelmä on tärkeä 23419: sosiaalitoimen ja poliisiviranomaisten yhteistyötä tulee saada aikaan lastensuojelun turvaamiseksi erityisesti 23420: lisätä puututtaessa jo olemassa oleviin ongelmiin. pienissä kunnissa. Lisäksi ministeriön tulee selvittää 23421: Vaikka nuorisopsykiatriaan on lisätty resursseja, ei- mahdollisuus laajentaa Kelan terapia- ja kuntoutuspal- 23422: vät lasten ja nuorten psykiatriset palvelut tällä hetkellä veluiden korvaaminen alle 16-vuotiaisiin. 23423: kata kysyntää. Jonot viivästyttävät hoitoa ja heikentä- Valtiontilintarkastajien mielestä viranomaisten yh- 23424: vät lapsen mahdollisuuksia kuntoutua, minkä vuoksi teistyötä tarvitaan lisäksi kasvavassa päihde- ja 23425: hoitoajat pitkittyvät. Samalla kun palvelujen kysyntä on huumeongelmassa. Vielä 1990-luvun alkuun saakka 23426: kasvanut, järjestelmän rahoituspohja on heikentynyt. huumeiden vastainen työ onnistui hyvin. Tilanne on 23427: Palvelujärjestelmän toimivuuden parantamisen yhtenä kuitenkin muuttunut viime vuosina, sillä Suomessa liik- 23428: esteenä on valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan kuu entistä suurempia huumausainemääriä ja nuorison 23429: alan kehittämis-, koulutus- ja tutkimustyön vähäinen asenteet alkoholia ja huumeita kohtaan ovat muuttu- 23430: resursointi. Esimerkiksi lasten- ja nuorisopsykiatreja neet myönteisemmiksi. Valtiontilintarkastajien mieles- 23431: on liian vähän tarpeeseen nähden, mikä osittain johtuu tä yhteiskunnalla pitää olla riittävästi keinoja puuttua 23432: lääkäreiden epätasaisesta alueellisesta jakautumises- päihteiden käytön aiheuttamiin ongelmiin. Alaikäisten 23433: ta. Epäkohdan korjaamiseksi olisi koulutusta lisättävä nuorten päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon 23434: ja nopeutettava. Palvelujärjestelmän tulee valtiontilin- ei ole löytynyt riittävästi resursseja. Valtiontilintarkas- 23435: tarkastajien mielestä olla sellainen, että lasten ja nuor- tajien mielestä tarvitaan hoitojärjestelmä ja hoitopaikat 23436: ten terveydenhoidon ja sosiaalihuollon palvelut muo- päihdeongelmaisille lapsille ja nuorille. Lapsilla ja nuo- 23437: dostavat toimivan kokonaisuuden niin, että hallinnolli- rilla on harvoin pelkkä päihde- ja huumeongelma. Tä- 23438: set toimivaltarajat eivät vaikeuta lasten ja nuorten aut- män vuoksi korostuu hoidon yhteys lapsen ja nuoren 23439: tamista. Tämän vuoksi lisäselvitystä vaativat kasvatus- sekä hänen perheensä muuhun elämäntilanteeseen. 23440: ja perheneuvoloiden asema suhteessa erikoissairaan- Mielekäs vapaa-ajantoiminta ehkäisee alkoholin ja 23441: hoitoon, lasten- ja nuorisopsykiatristen palvelujen saa- huumeiden käyttöä. Nuoret tarvitsevat valistusta, joka 23442: tavuus ja toimivuus eri puolilla maata sekä avohoito ja on nuorten itsetuntoa ja tervettä itseluottamusta kohot- 23443: sen järjestäminen erikoissairaanhoidossa. Toimivan tavaa, jotta nuori joutuessaan päättämään, käyttääkö 23444: yhteistyön aikaan saaminen lastensuojelun, päihde- alkoholia tai huumeita, on tarpeeksi vahva kieltäyty- 23445: huollon sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelujen mään. Olennaista on se, kuinka hyvin vanhemmat ja 23446: välille vaatii niin ikään jatkoselvitystä. muut aikuiset osaavat tukea lapsia silloin, kun he ovat 23447: Valtiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan kehityksessä kriittisessä vaiheessa, ja erityisesti sil- 23448: kunnilla on vaikeuksia hoitaa suuria kustannuksia ai- loin, kun he ovat ajautumassa ongelmiin. Nuorison 23449: heuttavia ja erityisosaamista vaativia lastensuojelu- omien järjestöjen osuus harrastustoiminnan järjestä- 23450: tehtäviään. Tilannetta parantaisi lastensuojelukustan- misessä, päihdevalistuksessa ja käytön ennalta ehkäi- 23451: nusten tasausjärjestelmä, jota on yritetty kehittää jo syssä on tärkeä. Kuntien, järjestöjen ja koulun tar- 23452: usean vuoden ajan. Tasausrahaston edellytyksenä tu- joamia harrastusmahdollisuuksia tulee lisätä, sillä pe- 23453: lee olla se, että sosiaalihuollon laitoshoitoon liitetään rinteinen nuorisotyö on merkittävä tekijä nuorison oh- 23454: riittävä mielenterveystyön asiantuntemus ja resursoin- jaamisessa. 23455: ti, jotta lapset ja nuoret voivat laitoksessa saada koko- 23456: 23457: 23458: 23459: 23460: 232 23461: Työministeriön hallinnonala 23462: 23463: 23464: 23465: 23466: Aktiivinen työvoimapolitiikka maann 16,3 o/o:iin kertomusvuonna. Työvoimatut- 23467: kimuksen menetelmää uudistettiin kertomusvuo- 23468: Työllisyyden kehitys den aikana. Vuoden 1997 ensimmäisellä puoliskol- 23469: Työttömyys aleni koko kertomusvuoden ajan, mut- la työttömyyden aleneminen nopeutui. Työnväli- 23470: ta odotettua hitaammin. Vuoden alkupuoliskolla, tystilaston mukaan heinäkuussa työttömiä työnha- 23471: jolloin talouskasvu oli vaimeaa, työttömyyden vä- kijoita oli n. 40 100 vähemmän kuin vuotta aiem- 23472: heneminen perustui lähes yksinomaan työhallin- min eli 427 900. Tilastokeskuksen työvoimatutki- 23473: non koulutus- ja tukitoimenpiteisiin, jotka nostet- muksen mukaan työttömiä oli samana ajankohtana 23474: tiin maksimitasolle. Vuoden jälkipuoliskolla talous- 333 000, mikä on selvästi vähemmän kuin edellise- 23475: kasvun nopeuduttua myös aito työvoiman kysyntä nä vuonna. Työttömyysaste oli vuoden 1997 heinä- 23476: alkoi laskea työttömyyttä. Kertomusvuoden lopulla kuussa 12,7 o/o eli 2,8 prosenttiyksikköä vähemmän 23477: työttömyys oli työnvälitystilastojen mukaan n. kuin kertomusvuoden heinäkuussa. Palkansaajia 23478: 50 000 henkeä korkeampi, kuin mitä hallitusohjel- oli heinäkuuussa 1 963 000 eli runsaat 40 000 23479: man mukainen työttömyyden puolittamistavoite enemmän kuin vuotta aiemmin. 23480: edellyttäisi. Miesten työttömyys väheni enemmän kuin nais- 23481: Työttömyyden vähenemistä hidasti odotettua ten. Työvoimatutkimuksen mukaan miehiä oli ker- 23482: heikomman talouskehityksen ohella myös koulu- tomusvuonna työttömänä keskimäärin 212 000 ja 23483: tuksesta ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden pii- naisia 196 000, mikä vastasi kummankin sukupuo- 23484: ristä avoimille työmarkkinoille pyrkivien aiempaa len osalta n. 16,3 o/o:n työttömyysastetta. Miesten 23485: suurempi määrä. Työvoiman kysynnän ollessa vie- työttömyys aleni edellisestä vuodesta n. 20 OOO:lla 23486: lä vaimeaa suuri osa heistä joutui uudelleen työttö- ja naisten työttömyys n. 2 OOO:lla. Työnvälityksen 23487: mäksi. Toistuvaistyöttömyyttä lisäsi myös lyhyiden työnhakijarekisterin mukaan miehiä oli työttömänä 23488: työsuhteiden yleistyminen avoimilla työmarkki- työnhakijana vastaavasti keskimäärin 241 000 ja 23489: noilla. Uusia työttömyysjaksoja alkoi kertomus- naisia 206 000. Työttömien miesten määrä väheni 23490: vuonna kaikkiaan n. 5 o/o enemmän kuin v. 1995. 14 OOO:lla ja naisten 5 OOO:lla. 23491: Alkaneiden työttömyysjaksojen määrä on laman Työvoiman kysyntä on toistaiseksi kasvanut eni- 23492: jälkeen jatkuvasti kasvanut ja lisää paineita työvoi- ten miesvaltaisilla aloilla ja ammateissa, mutta pal- 23493: mapalvelujen järjestämiseen. Toisaalta kuitenkin veluelinkeinojen piristymisen voidaan odottaa jat- 23494: myös päättyneitä työttömyysjaksoja kirjattiin kerto- kossa parantavan naisten työllisyyttä. Naisten suh- 23495: musvuonna 6 o/o aiempaa enemmän. Kun jaksojen teellisessa työmarkkina-asemassa lamavuosina ta- 23496: kestot lyhenivät lisääntyneen työvoiman kysynnän pahtunutta heikkenemistä selittävät kuitenkin 23497: ja tehostettujen tukitoimenpiteiden ansiosta van- myös eräät suhdanteesta riippumattomat tekijät. 23498: himpia ikäryhmiä lukuun ottamatta, niin työttö- Työt jakautuvat edelleen jyrkästi sukupuolen mu- 23499: myys keskimäärin jonkin verran aleni. kaan, ja naisten työt ovat ammattihierarkiassa usein 23500: Työttömiä työnhakijoita oli työministeriön työn- tehtäviä, joihin rationalisoinnit ja määräaikaiset 23501: hakijarekisterin mukaan kertomusvuonna keski- työsuhteet ovat viime vuosina kohdistuneet voi- 23502: määrin 447 000, mikä oli 19 000 vähemmän kuin v. makkaimmin. Varsinkin julkisella sektorilla yleisty- 23503: 1995. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mu- neet määräaikaiset työsuhteet koskevat enemmän 23504: kaan työttömiä oli kertomusvuonna keskimäärin naisia kuin miehiä ja aiheuttavat työsuhteiden välil- 23505: 408 000 eli 22 000 vähemmän kuin v. 1995. Työttö- lä toistuvia työttömyysjaksoja. 23506: myysaste aleni vuoden 1995 keskimäärin Työministeriön mukaan työmarkkinoiden 23507: 17,2 o/o:sta vajaan prosenttiyksikön verran eli keski- muuttuminen näkyy naisten osalta erityisesti kesä- 23508: 23509: 23510: 233 23511: kuukausiin ajoittuvana korkeana työttömyytenä. sesti suuri osa alle 20-vuotiaista työttömistä ei enää 23512: Kertomusvuoden kesällä kausityöttömien naisten ilmoittautunut työvoimatoimistoihin menetettyään 23513: määrä oli arviolta 20 000-30 000. Ennen lamaa oikeuden työmarkkinatukeen. Alle 20-vuotiaiden 23514: naisten kesäaikaista kausityöttömyyttä ei juuri työttömyys väheni työnhakijarekisterin mukaan 23515: esiintynyt, mutta se on viime vuosina jatkuvasti kertomusvuonna keskimäärin 7 OOO:lla, mutta työ- 23516: lisääntynyt. Ilmiö näyttää johtuvan osittain koulu- voimatutkimuksen mukaan vain n. 3 OOO:lla. 23517: tuksesta tulevien naisten jäämisestä työttömäksi Työministeriön mukaan toinen myönteinen piir- 23518: miehiä useammin sekä siitä, että työvoiman jousta- re kertomusvuoden työttömyyden kehityksessä oli 23519: va käyttö on yleistynyt naisvaltaisissa ammateissa. se, että myös pitkäaikaistyöttömyys saatiin viimein 23520: Esimerkiksi opettajien työsuhteiden solmiminen käännettyä laskuun. Vuoden lopulla yli vuoden 23521: entistä useammin lukuvuoden mittaiseksi on lisän- yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 128 700. Vuo- 23522: nyt naisten kesäaikaista työttömyyttä. den aikana pitkäaikaistyöttömyys väheni runsaalla 23523: Positiivisin piirre kertomusvuoden työllisyyske- 10 OOO:lla. 23524: hityksessä oli nuorisotyöttömyyden muuta työttö- Pitkäaikaistyöttömien työhönsijoittuminen on 23525: myyttä nopeampi väheneminen. Alle 25-vuotiaita entisestään vaikeutunut. Vain pieni osa, n. 10- 23526: työttömiä oli kertomusvuonna työvoimatutkimuk- 15 %, yli vuoden työttömänä olleista sijoittuu avoi- 23527: sen mukaan keskimäärin 70 000. Työnvälitykseen mille työmarkkinoille. Työvoimapolitiikan toimien 23528: ilmoittautuneita nuoria työttömiä työnhakijoita oli suuntaaminen pitkäaikaistyöttömyyden alentami- 23529: vastaavasti 65 000. Edellisestä vuodesta nuoriso- seen oli tästä syystä kertomusvuonna työhallinnon 23530: työttömyys laski työvoimatutkimuksen mukaan n. keskeisenä tulostavoitteena, ja sijoitettujen pitkäai- 23531: 7 OOO:lla (9 %) ja työnvälitystilaston mukaan n. kaistyöttömien määrä olikin koko kertomusvuo- 23532: 12 OOO:lla (15 %). Nuorisotyöttömyys on vähenty- den ajan korkea, keskimäärin 34 000 henkeä. Li- 23533: nyt jo usean vuoden ajan muuta työttömyyttä nope- säksi työvoimakoulutuksessa oli kertomusvuonna 23534: ammin ja on runsaat 40 %matalampi kuin ollessaan keskimäärin 7 000 pitkäaikaistyötöntä. Kun toi- 23535: korkeimmillaan vuoden 1993 lopulla. menpiteiden kesto oli noin puoli vuotta, katkaistiin 23536: Keskeisin syy nuorisotyöttömyyden nopeaan toimenpiteiden avulla kertomusvuonna arviolta yli 23537: vähenemiseen kertomusvuonna oli vuoden alusta 80 000 pitkäaikaistyöttömän työttömyys. Pitkäai- 23538: voimaan tulleet työmarkkinatuen saannin ehtoihin kaistyöttömyyden alenemiseen vaikutti myös työ- 23539: tehdyt rajoitukset, joilla pyrittiin siirtämään vailla voiman kysynnän kasvu. Kertomusvuoden jälki- 23540: ammatillista koulutusta olevia alle 20-vuotiaita puoliskolla tuli uusia pitkäaikaistyöttömiä kuukau- 23541: työttömiä passiivisesta työttömyysturvasta amma- sittain enää keskimäärin 8 000 henkilöä, kun määrä 23542: tilliseen koulutukseen ja aktiivisten työvoimapoliit- oli pahimmillaan yli 13 000 kaksi vuotta aiemmin. 23543: tisten toimenpiteiden piiriin. Vuoden 1997 alusta Muista ikäryhmistä poiketen ikääntyneiden työt- 23544: tiukemmat ehdot laajennettiin koskemaan myös tömyys jatkoi kasvuaan koko kertomusvuoden 23545: alle 25-vuotiaita. Nuorten työttömyysturvan saan- ajan. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli kertomusvuonna 23546: nin rajoitusten vastapainona nuorille suunnattua keskimäärin 104 500, mikä oli 11 300 (12 %) enem- 23547: koulutusta ja työharjoittelua on lisätty tuntuvasti. män kuin v. 1995. Yli 50-vuotiaiden osuus työttö- 23548: Nuorten työllisyysongelma, joka ilmenee vaike- mistä oli vuoden lopulla jo yli neljännes. Ikäänty- 23549: utena sijoittua opiskelun jälkeen vakaalle työuralle, neistä työttömistä runsas puolet oli yli vuoden 23550: ei kuitenkaan ole vielä helpottunut samassa suh- yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttö- 23551: teessa kuin nuorisotyöttömyys. Työttömyyden ale- miä ja n. 30% oli ollut työttömänä yli kaksi vuotta. 23552: neminen on perustunut toistaiseksi opiskelijoiden Työttömyyden kesto kasvaa voimakkaasti iän 23553: määrän ja työharjoittelun lisäämiseen. Sen sijaan myötä. Kertomusvuoden marraskuussa työttömänä 23554: pysyvärumin työmarkkinoille sijoittuneiden nuor- olleilla alle 20-vuotiailla työttömyys oli kestänyt 23555: ten määrä on kasvanut noususuhdanteen vuosina keskimäärin 14 viikkoa ja 20-24-vuotiailla 22 viik- 23556: vasta vähän. Työllisiä nuoria oli kertomusvuonna koa. Tätä vanhemmilla kestot jatkuvasti kasvoivat 23557: työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin siten, että 50-54-vuotiailla keskimääräinen työttö- 23558: 186 000, mikä on vain n. 13 000 enemmän kuin myyden kesto oli 56 viikkoa ja 55-59-vuotiailla 97 23559: kaksi vuotta aiemmin. Ennen lamaa, v. 1990, työl- viikkoa. Mahdollisuus päästä työttömyyseläkkeelle 23560: Iisiä nuoria oli keskimäärin yli 330 000. On myös laskee kuitenkin 60 vuotta täyttäneiden työttömyy- 23561: huomattava, että työvoimatutkimuksen mukaan den keskimääräistä kestoa, joka oli kertomusvuo- 23562: nuorisotyöttömyyden aleneminen jäi kertomus- den lopulla 75 viikkoa. 23563: vuonna huomattavasti vähäisemmäksi kuin työn- Työttömyyden keston voimakas kasvu ikäänty- 23564: välityksen työnhakijarekisterin perusteella. Ilmei- neillä merkinnee, että suurin osa yli 55-vuotiaista 23565: 23566: 23567: 234 23568: työttömistä ei kykene enää sijoittumaan avoimille Koko maan tasolla kasvun olisi ylitettävä 2,5 o/o, 23569: työmarkkinoille, vaan he ovat työttöminä työnhaki- jotta työpaikat lisääntyisivät. Koska myös työvoi- 23570: joina pelkästään toimeentuloturvan takia. Myös- man tarjonta kasvaa, talouskasvun olisi oltava vä- 23571: kään työllisyystoimepiteitä ja työvoimakoulutusta hintään 3-3,5 o/o, jotta myös työttömyys alenisi. 23572: ei kovin suuressa määrin suunnata enää yli 55- Nämä koko maan kasvua koskevat nyrkkisäännöt 23573: vuotiaisiin. Kertomusvuoden alkupuoliskolla aloit- eivät kuitenkaan päde alueelliseen kehitykseen, 23574: ti työvoimakoulutuksen tai tukityön vain n. 1 500 koska työpaikkarakenne ja suhdanteiden ajoitus 23575: yli 55-vuotiasta työtöntä, eli toimenpiteistä koh- vaihtelevat alueittain. 23576: dennettiin kertomusvuonna vain n. 1 % tähän vai- Laman jälkeinen suhdannenousu on parin kol- 23577: keimpaan työttömien ryhmään. men ensimmäisen vuoden aikana perustunut ensi 23578: sijassa vientiteollisuuden kasvuun. Erityisesti me- 23579: Alueellinen kehitys talliteollisuus on lisännyt työvoimaansa. Työllisyy- 23580: Työllisyys kohenee huomattavasti hitaammin kuin den lisäys teollisuudessa oli voimakkainta Uuden- 23581: tuotanto. Tuotannon määrä on jo saavuttanut la- maan (lisäystä 12 000), Hämeen (lisäystä 7 000) ja 23582: maa edeltäneen tason, mutta työllisyyden osalta Vaasan (lisäystä 6 000) työvoimapiireissä. Teollis- 23583: siitä ollaan vielä kaukana. Laman aikana, vuodesta ten työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli 23584: 1990 vuoteen 1994, joka oli työllisyyden osalta kertomusvuonna maan pienin Uudellamaalla ja 23585: laman pohjavuosi, työpaikkojen määrä väheni yh- Lapissa. Erona kuitenkin on se, että Uudellamaalla 23586: teensä 443 300:lla. Kun työllisten määrä on kasva- teolliset työpaikat lisääntyvät nopeasti mutta eivät 23587: nut parin viime vuoden aikana yhteensä n. Lapissa. 23588: 72 OOO:lla, on lamavuosien menetyksistä saatu ta- Julkisen sektorin viime vuosien rahoitusvaikeu- 23589: kaisin vasta joka kuudes työpaikka. det ovat heijastuneet alueiden työpaikkakehityk- 23590: Lamavuosina vähimmillä työpaikkamenetyksillä seen, sillä julkistalouden säästöt ovat kohdistuneet 23591: selvisivät Uudenmaan, Turun, Vaasan ja Oulun voimakkaimmin Itä- ja Pohjois-Suomeen. Julkisella 23592: työvoima piirit, joissa työllisyys väheni 15-18%. sektorilla työskenteli kertomusvuonna Tilastokes- 23593: Itä-Suomen työvoimapiireissä työpaikoista mene- kuksen työvoimatutkimuksen mukaan keskimää- 23594: tettiin vastaavasti 21-22 %. Jos Itä-Suomi olisi rin 609 000 henkeä eli 29% työllisistä. Pienin julki- 23595: selvinnyt yhtä hyvin kuin mainitut neljä menesty- sen sektorin osuus oli Uudellamaalla ja Turun ja 23596: jää, olisi lama vienyt Itä-Suomesta n. 20 000 työ- Porin läänissä eli hieman runsas neljännes työllisis- 23597: paikkaa toteutunutta vähemmän. Keskimääräinen tä. Suurin se oli Lapissa, 42 %, ja Pohjois-Karjalassa 23598: selviytyminen olisi merkinnyt n. 12 000 pienempiä 38 %. Luonnollisesti työhallinnon tukitoimenpiteet 23599: työpaikkamenetyksiä. Myös Lappi putosi lamavuo- vaikuttavat julkisen sektorin kokoon eri alueilla, 23600: sina heikoimpien alueiden sarjaan. Työministeriön mutta ne eivät työministeriön mukaan selitä eroista 23601: mukaan ilmeisesti 1980-luvun mittavilla investoin- 4-5:tä prosenttiyksikköä enempää. Nekin huo- 23602: neilla luodut uudet työpaikat eivät olleet Lapissa mioon ottaen alueelliset erot ovat suuret, joten sillä, 23603: kovin pitävällä pohjalla. miten julkisia palveluita jatkossa kehitetään, on 23604: Alueelliset kehitystrendit ovat edelleen jatku- suuria alueellisia työllisyysvaikutuksia. Työpaikka- 23605: neet, sillä vähemmillä menetyksillä lamavuosina menetyksiä kokeneet kunnat eivät verotulojen su- 23606: selvinneet työvoimapiirit ovat vieneet valtaosan pistuessa voi ylläpitää palvelujaan samassa määrin 23607: työpaikkojen nettolisäyksestä. Työvoiman kysyn- kuin alueet, joissa työllisyys on parempi. Kulutus- 23608: nän kasvu on ollut ripeää myös Oulun, Turun ja mahdollisuudet ovat heikommat alueilla, joissa 23609: Vaasan työvoimapiireissä. aktiiviväestön osuus on pienempi. Se, että palvelu- 23610: Jos suhteutetaan parin viime vuoden työpaikko- jen kysyntä alkaa kasvaa myöhemmin heikon työl- 23611: jen lisäykset lamavuosien menetyksiin, Uuden- lisyyden alueilla, selittää osaksi alueellisia työlli- 23612: maan ja Oulun työvoimapiirit ovat saaneet mene- syyseroja. 23613: tyksistä takaisin jo kolmanneksen, Turun työvoi- Kertomusvuonna alueelliset erot hieman kasvoi- 23614: mapiiri lähes neljänneksen ja Vaasan työvoimapiiri vat, kun työttömyys laski eniten matalimpien työt- 23615: 14%. Heikkoina alueina nousevat esiin Itä-Suomen tömyysasteiden alueilla, mutta pysyi edellisvuoden 23616: työvoimapiirien ohella Satakunta ja Lappi, joissa tasolla tai hieman kasvoi alueilla, joissa työttömyys- 23617: kummassakin työpaikkoja oli kertomusvuonna asteet olivat maan korkeimmat. Uudenmaan, Tu- 23618: keskimäärin vähemmän kuin laman pohjassa v. run ja Vaasan työvoimapiireissä työttömiä oli kerto- 23619: 1994. musvuonna keskimäärin 6-7% vähemmän kuin 23620: Työllisyyden kehitys ja siinä ilmenevät alueelli- v. 1995. Pohjois-Karjalan ja Lapin työvoimapiireissä 23621: set erot selittyvät pitkälti taloudellisella kasvulla. työttömyys oli edellisvuoden tasolla ja Kainuun 23622: 23623: 23624: 235 23625: työvoimapiirissä työttömyys hieman kasvoi (3 %). palkkakustannuksiin tai työttömälle toimeentulon 23626: Työttömyysasteet olivat työttömien työnhakijoiden turvaamiseksi työharjoitteluun ja yritystoiminnan 23627: määrällä mitattuna matalimmat Uudenmaan, Turun aloittamiseen. Lisäksi tukea myönnetään palkka- 23628: ja Vaasan työvoimapiireissä ja korkeimmat Pohjois- kustannuksiin työnantajalle, joka ottaa työttömän 23629: Karjalan, Kainuun ja Lapin työvoimapiireissä. oppisopimussuhteeseen. Tukea maksetaan myös 23630: Työttömät työnhakijat ja työttömyysasteet työ- osa-aikaiseen työhön siirtyvälle henkilölle, jonka 23631: voimapiireittäin kertomusvuonna olivat työminis- tilalle otetaan työtön työnhakija. Pitkäaikaistyöttö- 23632: teriön tilaston mukaan seuraavat: mät (yli vuoden työttömänä yhtäjaksoisesti tai use- 23633: ammassa jaksossa) ja nuoret työttömät ovat erityi- 23634: Työvoimapiiri Työttömät Työttömyys- siä kohderyhmiä. Työllistämistukea voidaan myön- 23635: työnhakijat aste, % tää yleensä enintään 10 kk:n ajaksi. Kuitenkin 23636: Uusimaa 103 300 14,7 lähtökohtana on, että tuen maksamisen kesto on 23637: Turku 33 700 15,5 keskimäärin 6 kk. 23638: Satakunta 22 900 19,2 Valtion tukityöllistämisessä maksetaan kaikki 23639: Häme 70 600 19,2 23640: 19,2 23641: palkkakustannukset. Kuntien ja yksityisen sektorin 23642: Kymi 30 300 23643: Mikkeli 19 800 20,9 tukityöllistämisessä maksetaan tukena vähintään 23644: Vaasa 32 900 15,9 118 mk päivässä ja maksimissaan tämä enintään 23645: Keski-Suomi 25 100 20.7 1,8-kertaisena eli 212,4 mk päivässä. Täysi työllistä- 23646: Kuopio 23 800 20,1 mistuki maksetaan, kun työaika on vähintään 85 % 23647: Pohjois-Karjala 18 800 25,3 23648: Kainuu 10 800 25,3 kokoaikaisesta työstä. Työllistettyjen palkan on 23649: Oulu 31 900 19.4 oltava työehtosopimusten mukainen. Mikäli tukea 23650: Lappi 29 900 25,9 maksetaan yrittäjälle työttömän työllistämiseksi, 23651: Yhteensä 447 000 17,2 tulee työsopimus tehdä toistaiseksi voimassa ole- 23652: vana. 23653: Alueellisten erojen hienoinen kasvu johtui osin Työllistämistuen tarkoitus ja tavoitteet on määri- 23654: työllistämis- ja koulutustoimenpiteiden lisäysten telty työllisyysasetuksessa. Työvoimapoliittisten 23655: suuntaamisesta painokkaimmin eteläisen Suomen toimenpiteiden yleisenä tavoitteena on työmarkki- 23656: taajama-alueille, joilla on paljon pitkäaikaistyöttö- noiden toiminnan parantaminen. Tukityöllistämi- 23657: miä. Esimerkiksi Uudenmaan, Turun, Kymen ja sen tarkoituksena on edistää ensimmäistä kertaa 23658: Satakunnan työvoimapiireissä tukitoimenpiteiden työmarkkinoille tulevien työttömien työhönsijoittu- 23659: määrä kasvoi edellisvuodesta n. 20--30 %. Pohjois- mista työharjoittelun ja työkokemuksen kartuttami- 23660: Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa, joissa työllisyyske- sen avulla, edistää pitkään työttömänä olleiden 23661: hitys oli heikointa, toimenpiteiden volyymia lisät- työnhakijoiden palaamista työmarkkinoille sekä 23662: tiin sitä vastoin vain 5-10 %:lla. Toimenpiteiden estää työttömän syrjäytyminen työmarkkinoilta. Li- 23663: suhteellisia työttömyyseroja tasaava vaikutus oli säksi toiminnassa korostetaan erityisesti palveluko- 23664: kuitenkin edelleen huomattava. Lapissa ja Kai- konaisuuksien tarjoamista työttömille edistämään 23665: nuussa toimenpiteiden piirissä on suhteellisesti sopeutumista työelämän rakenteellisiin muutok- 23666: lähes kolminkertainen määrä työttömiä työnhaki- siin. 23667: joita Uudenmaan työvoimapiiriin verrattuna. Työ- Palkkaperusteisen työllistämisen määrä on ollut 23668: voimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli kerto- viime vuosina poikkeuksellisen suuri. Yli puolet 23669: musvuonna Pohjois-Karjalan työvoimasta n. 7% siitä on kohdistunut naisiin, mikä johtunee kunta- 23670: sekä Kainuussa ja Lapissa n. 9% työvoimasta. sektorin merkittävästä roolista tukityöllistämisessä. 23671: Etelä-Suomen työvoimapiireissä vastaava osuus oli Nuorten osuus on ollut laskussa vuodesta 1993 23672: 3-5%. lähtien. Syynä tähän on nuorten työttömyyden 23673: muuta työttömyyttä nopeampi lasku ja myös nuo- 23674: Työvoimapoliittiset toimenpiteet rille lisätyt koulutus- ja harjoitteluvaihtoehdot. Sen 23675: Palkkaperusteiset työllistämistuet sijaan yli 50-vuotiaiden tukityöllistäminen on li- 23676: Palkkaperusteinen työllistämistuki perustuu työlli- sääntynyt 10 %:iin kaikesta tukityöllistämisestä ker- 23677: syyslakiin (275/87) ja siitä annettuun asetukseen tomusvuoden aikana. Tämä vastaa myös työttö- 23678: (130/93). Työllistämistukea voidaan myöntää val- myyden rakenteessa käynnissä olevaa muutosta, 23679: tiolle, kuntasektorille ja yksityiselle sektorille (yri- jossa vanhimpien ikäluokkien työttömyys on kas- 23680: tyksille, yhteisöille ja yksityisille). Työllistämistu- vusssa. 23681: kea maksetaan työttömän työnhakijan työllistämi- Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvien tavoitteiden 23682: seksi. Työllistämistukea maksetaan työnantajalle mukaisesti tukityöllistämistä on kohdennettu yhä 23683: 23684: 23685: 236 23686: enemmän pitkäaikaistyöttömiin. Vuonna 1993 pit- määrärahoin palkatuilla työntekijöillä. Tilanne on 23687: käaikaistyöttömien osuus palkkaperusteisesta työl- samankaltainen myös kunnissa. Tukityöllistämises- 23688: listämisestä oli 44 o/o, mutta kertomusvuoden alku- tä on muodostunut melko laaja ja pysyväisluontei- 23689: puolella osuus oli noussut 57 o/o:iin. nen järjestelmä, joka on vaikuttanut ja vaikuttaa 23690: Työministeriö asetti 28.1.1994 selvitysmiehen valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien rekry- 23691: arvioimaan silloisen työllistämistukijärjestelmän tointi- ja henkilöstöpolitiikkaan, vaikka konkreetti- 23692: epäkohtia ja selkiyttämistarpeita sekä tekemään sia epäkohtia ja vinoutumista ei välttämättä ole aina 23693: ehdotukset tukijärjestelmän uudistamiseksi. Selvi- helppo osoittaa. 23694: tysmiehen ehdotusten pohjalta työllistämistukijär- Valtion ja kunnan työtehtävät ovat merkittävä 23695: jestelmää uudistettiin 1.4.1995 lukien rakenteelli- työllisyyden hoitokeino etenkin korkean työttö- 23696: sesti siten, että tukimuotojen määrää vähennettiin myyden alueilla. Julkinen sektori on voinut työllis- 23697: olennaisesti. Lisäksi tukijärjestelmää kehitettiin si- tää huomattavasti pitkäaikaistyöttömiä, vajaakun- 23698: ten, että työllistämistuki voidaan yhdistää aiempaa toisia tai vaikeasti sijoitettavia nuoria. Tukityöllistä- 23699: tehokkaammin työvoimapalveluihin, kuten koulu- minen on tarjonnut myös koulutetuille työnhaki- 23700: tukseen ja kuntoutukseen. Työllistämistuki uudis- joille hyviä työtilaisuuksia erilaisten projektien ja 23701: tettiin työvoimavarojen kehittämistuen kaltaiseksi uusien työmenetelmien kehittämistehtävissä. Mo- 23702: siten, että toimenpiteiden avulla voidaan työttö- nelle vastavalmistuneelle julkisen sektorin työllistä- 23703: myyden lyhytaikaisen katkaisemisen sijaan paran- mispaikka on ensimmäinen koulutusta vastaava 23704: taa työnhakijoiden työllistymisvalmiuksia ja mah- työpaikka ja mahdollisuus soveltaa koulutuksessa 23705: dollisuuksia palata pitkittyneen työttömyyden jäl- saatuja tietoja ja taitoja käytäntöön. 23706: keen pysyvästi työmarkkinoille. Työttömyyden puolittamiseksi annetun valtio- 23707: Tukiuudistuksen yhteydessä yrityksille myön- neuvoston periaatepäätöksen seurantaryhmän ra- 23708: nettävän työllistämistuen saamisedellytyksiä tiu- portin mukaan valtion tulee huolehtia henkilöstö- 23709: kennettiin olennaisesti. Yrityksille myönnettävä politiikastaan siten, että pysyviä työtehtäviä varten 23710: tuki muutettiin kehittämis- ja rekrytointitueksi. Kes- palkataan vakituista henkilökuntaa ja tukityöllistet- 23711: keisenä periaatteena on, että yritykselle ei myönne- tyjä palkataan pääosin lisätehtäviin. Lausuman joh- 23712: tä tukea pelkästään siksi, että se työllistää määrä- dosta valtiovarainministeriö selvitti, kuinka paljon 23713: ajaksi työttömän. Tukea myönnetään säännönmu- työllisyysmäärärahoin palkatut hoitavat ns. pysyviä 23714: kaisesti vain vastikkeellisuuden periaatteella. Yri- tehtäviä. Selvitystyön pohjalta talouspoliittinen mi- 23715: tyksen on tuen saadakseen parannettava työlliste- nisterivaliokunta ehdotti, että valtionhallinnossa 23716: tyn työmarkkinavalmiuksia tai tarjottava työtä tuen pysyviä tehtäviä hoitavien tukityöllistettyjen henki- 23717: avulla palkatulle työttömälle tukijaksoa huomatta- löstövoimavarat vakinaistetaan. 23718: vasti pidemmäksi ajaksi. Työministeriö kiinnittää jatkossakin huomiota 23719: Työministeriö teki kertomusvuoden keväällä julkisen sektorin työllistämiseen mahdollisesti liit- 23720: työllistämistukiuudistuksen vaikutuksista ja tukijär- tyviin epäkohtiin ja pyrkii yhdessä työvoimapiirien 23721: jestelmän toimivuudesta selvityksen. Sen perus- toimistojen kanssa löytämään menettelytavat, joilla 23722: teella vaikuttaa siltä, että pääasiallisesti tukiuudis- epäkohtia voidaan vähentää. Julkisen sektorin tu- 23723: tus on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Ministeriön kityöllistämisessä pyritään siihen, että toimenpiteet 23724: mukaan yritysten työllistämistukipäätösten valmis- suunnitellaan nykyistä pitemmälla aikavälillä. Työ- 23725: teluun ja tukien käytön valvontaan on uudistuksen tehtävät pyritään yhteensovittamaan työvoimatoi- 23726: jälkeen kiinnitetty erityistä huomiota. Näihin liitty- mistojen työnhakijarakenteeseen ja priorisoimaan 23727: viä asioita on käsitelty mm. neuvottelupäivillä, työllistämistukitehtävät työnhakijoiden ammattitai- 23728: henkilöstökoulutuksessa, muussa ohjauksessa don kehittämisen kannalta. Työllistäjätahojen tulisi 23729: sekä määräyksiä ja ohjeita valmisteltaessa. entistä tarkemmin esittää, miten työtehtävä palve- 23730: Tehtyjen selvitysten perusteella havaittiin, että lee työllistetyn pysyvää työllistymistä tai työmark- 23731: valtion järkevän henkilöstöpolitiikan ongelmana kinavalmiuksien kehittämistä. Tämäntyyppistä 23732: ovat virastojen ja laitosten pienenevät toimintamää- työskentelyotetta on toteutettu jo esim. Lapin lää- 23733: rärahat Tämän vuoksi virkoja ja toimia on lakkau- nin työvoimapiirin alueella. 23734: tettu, jätetty täyttämättä tai hoidettu määräaikaisilla 23735: palvelusuhteilla. Koska virastojen ja laitosten työ- Työmarkkinatuki 23736: tehtävät eivät ole vähentyneet samassa suhteessa Työmarkkinatuki perustuu siitä annettuun lakiin 23737: kuin henkilöstö eikä toimintoja ole pystytty järkeis- 0542/93), joka tuli voimaan vuoden 1994 alusta. 23738: tämään, on vakinaisen henkilöstön vajetta ja sijais- Työmarkkinatuen piiriin kuuluvat ensi kertaa työ- 23739: ten puutetta osittain pyritty korvaamaan työllisyys- markkinoille tulevat työttömät ja ne, joilla työttö- 23740: 23741: 23742: 237 23743: myysturvan saamisen enimmäisaika on tullut täy- järjestelmää, joka on ollut käytössä yli 20 vuotta. 23744: teen. Työmarkkinatuella turvataan työttömän hen- Toimintaa koskevat perussäädökset on sisällytetty 23745: kilön toimeentulo. Työmarkkinatukena henkilö työllisyyslakiin ja -asetukseen. Työhallinto on oh- 23746: saa tarveharkintaista työttömyysturvan peruspäivä- jannut tätä toimintaa näiden säännösten perusteella 23747: rahan suuruista avustusta eli 118 mk päivältä (nuo- annetuilla soveltamismääräyksillä ja talousarvion 23748: ret, vanhempiensa luona asuvat 60 o/o siitä) ilman ao. momenttien perustelujen mukaisesti. Järjestel- 23749: aikarajoitusta. Tarveharkintaa ei kuitenkaan sovel- mällä on pyritty ensisijaisesti saamaan aikaan pysy- 23750: leta, kun henkilö on aktiivisen toimenpiteen piiris- viä työpaikkoja.Toissijaisena investointien koh- 23751: sä. Aktiivisen toimenpiteen piirissä ollessaan myös dentamisperusteena on ollut kohdekunnan keski- 23752: nuoret kotona asuvat saavat työmarkkinatuen täy- määräistä vaikeampi työllisyystilanne. Talousarvi- 23753: simääräisenä. on mukaan määrärahaa saa käyttää myös EU:n 23754: Työmarkkinatuki on tarkoitettu edistämään ja aluekehitysrahastosta rahoitettaviin ohjelmiin sisäl- 23755: parantamaan työnhakijan työmarkkinoille sijoittu- tyvien toimenpiteiden kansallisten rahoitusosuuk- 23756: mista aktiivisin työvoimapoliittisin toimenpitein. sien maksamiseen. 23757: Työtön voidaan osoittaa työmarkkinatuella olles- Järjestelmän työllisyysvaikutuksia on yleensä 23758: saan työharjoitteluun, työvoimapoliittiseen aikuis- seurattu hankkeen toteutusvaiheen suorilla työlli- 23759: koulutukseen tai ammatinvalinnanohjaus- ja kun- syysvaikutuksilla, jolloin avustusjärjestelmä on koh- 23760: toutustoimenpiteiden piiriin. distunut juuri sillä hetkellä ilmenevään, ns. akuuttiin 23761: Työmarkkinatukilakia uudistettiin kertomus- työllisyystilanteeseen. Välillisistä vaikutuksista tieto 23762: vuoden alusta lukien alle 20-vuotiaiden osalta ja on ollut suhteellisen vähäistä, ja se on perustunut 23763: vuoden 1997 alusta lukien 20--24-vuotiaiden osal- työministeriön VTT:llä 1990-luvun alussa teettä- 23764: ta. Uudistusten mukaisesti ensimmäistä kertaa työ- mään alueelliseen työllisyystutkimukseen, jonka 23765: markkinoille tulevat alle 20-vuotiaat ja 20--24- yhteydessä on tuotettu karkeaa tietoa myös yksittäi- 23766: vuotiaat eivät enää automaattisesti saa työmarkki- sen rakennushankkeen kerrannaisvaikutuksista. 23767: natukea. Lain mukaan tukea ei saa, ellei hakijalla Työllisyydenhoitojärjestelmän kykyä tuottaa 23768: ole ammatillista koulutusta tai työkokemusta tai asetettujen tavoitteiden mukaisia vaikutuksia on 23769: hän ei osallistu työvoimapoliittiseen toimenpitee- hallinnon eri aloilla kritisoitu. Erityisen voimakasta 23770: seen tai hän ei ole pyrkinyt ammatilliseen koulu- arvostelu on ollut Valtiontalouden tarkastusviras- 23771: tukseen. Lakiin tehtyjen muutosten tavoitteena on ton tarkastuskertomuksessa (10/96) Työllisyyspe- 23772: edistää tuen saajan sijoittumista työhön sekä pois- rusteiset investointiavustukset Tarkastusvirasto on 23773: taa ammattitaidon ja koulutuksen puuttesta johtu- katsonut, ettei työllisyysperusteinen investointijär- 23774: vaa nuorisotyöttömyyttä. jestelmä turvaa sitä, että järjestelmän avulla voitai- 23775: Työmarkkinatuen saajien määrää ja heidän ja- siin työllisyyttä parantaa muita investointijärjestel- 23776: kautumistaan eri ryhmiin selvitettiin työministe- miä paremmin. Avustustoimintaa koskeva valmis- 23777: riössä kertomusvuonna. Selvityksen mukaan tuen telu ja päätöksenteko eivät ole edes tähdänneet 23778: saajat ovat jakautuneet kahteen pääryhmään: nuo- työllisyystavoitteiden saavuttamiseen. Järjestelmäi- 23779: riin ja erittäin pitkään työttömänä olleisiin. Työ- tä puuttuvat työllisyystavoitteet, joiden kautta toi- 23780: markkinatukilain muutokset ovat johtaneet nuor- minnan tuloksellisuutta voitaisiin arvioida. Toimin- 23781: ten ja vailla työhistoriaa olevien tuensaajien vähe- nan työllisyysvaikutuksista on kuitenkin tuotettu 23782: nemiseen ja lisänneet koulutukseen hakeutumista. toiminnan ulkoista raportoiota varten tietoa, jota 23783: Sen sijaan kestoltaan rajoittamaton työmarkkinatu- voidaan pitää tarkastusviraston mukaan hyvin epä- 23784: ki on selvityksen mukaan voimakkaasti passivoiva luotettavana ja jopa harhaanjohtavana. Näistä ha- 23785: ja syrjäytymistä edistävä silloin, kun tukea makse- kemustietoihin perustuvista, tarkistamattomista tie- 23786: taan saajalle muun työttömyysturvan enimmäisajan doista voi syntyä helposti jopa se käsitys, että 23787: täyttymisen vuoksi. Tähän ryhmään kuuluvia osal- toiminnan tavoitteena on ollut pysyvien ja raken- 23788: listuu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin jatkuvasti nusaikaisten työpaikkojen muodostaminen. 23789: erittäin vähän. Tarkastuksessa on hanketarkastuksen perus- 23790: teella arvioitu toiminnalla muodostetun varsin vä- 23791: Työllisyysperusteiset investoinnit hän pysyviä työpaikkoja. Tarkastustiedot viittaavat 23792: Työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla tar- myös siihen, etteivät avustukset ole olleet ratkaise- 23793: koitetaan työllisyysperusteista valtionapua inves- van tärkeitä yleensäkään hankkeiden käynnistymi- 23794: tointeihin ja sijoitusmenoja työllisyyden turvaami- sessä. Hankkeet olisivat jossakin muodossa pää- 23795: seksi. Työllisyysperusteiset investoinnit ja inves- sääntöisesti toteutuneet myös ilman työhallinnon 23796: tointiavustukset ovat olleet osa työllisyydenhoito- myöntämiä avustuksia. 23797: 23798: 23799: 238 23800: Työministeriö on valtiontilintarkastajille anta- tointimomenttien kokonaistyöllisyysvaikutukset, 23801: massaan selvityksessä ilmoittanut, että ministeriös- uusiin työpaikkoihin painottuva työllistämisen tu- 23802: sä on jo ennen Valtiontalouden tarkastusviraston loksellisuus ja investointeja koskeva työllisyysta- 23803: tarkastuksen käynnistymistä kiinnitetty huomiota voitteiden seuranta tehostuvat oleellisesti aiem- 23804: järjestelmän tehokkuuteen ja sen kykyyn tuottaa paan nähden. 23805: tavoitteiden mukaisia vaikutuksia. Tässä tarkoituk- Työllisyysvaikutusten arviointimallia on jatku- 23806: sessa käynnistettiin kesällä 1995 järjestelmän analy- vasti kehitetty empiirisen tiedon lisääntyessä. Kos- 23807: sointi laajalla piirihallinnon asiantuntijahaastatte- ka malli perustuu lähes kokonaan kokemusperäi- 23808: lulla ja työllisyysvaikutusten analysoinnilla. Jo vuo- seen tietoon investoinnin rakennusaikaisista ja to- 23809: den 1995 lopulla valtion omien investointien koko- teutumisvaiheen työllisyysvaikutuksista sekä sysä- 23810: naistyöllisyysvaikutuksiin kiinnitettiin laajaa huo- ysvaikutuksista, tämä arviointimalli kehittyy ja tar- 23811: miota työministeriön hankkiman monipuolisen ra- kentuu jatkuvana prosessina. 23812: kennustaloudellisen asiantuntemuksen turvin, 23813: minkä myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on Työvoimapoliittinen koulutus 23814: mainitussa kertomuksessaan todennut. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lainsää- 23815: Kertomusvuoden helmikuussa työministeriö ti- däntöpohja perustuu 3.8.1990 annettuun lakiin 23816: lasi arvovaltaiselta tutkijaryhmältä myös välilliset (763/90) ja 5.10.1990 annettuun asetukseen (912/ 23817: vaikutukset kattavan tutkimuksen rakentamisen 90). Lakia ja asetusta on viime vuosina muutettu 23818: työllisyysvaikutuksista Suomessa. Tukimus valmis- useasti. Lain tarkoituksena on aikuisväestölle kou- 23819: tui kertomusvuoden elokuussa. Työministeriö pyr- lutusta hankkimalla edistää ja ylläpitää työvoiman 23820: ki lisäämään edelleen järjestelmän tehokkuutta kysynnän ja tarjonnan tasapainoa työmarkkinoilla 23821: asettamalla projektiryhmän selvittämäään mahdol- sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. 23822: lisuuksia määrittää investointien työllisyysvaiku- Hankittava koulutus on pääasiassa ammatillista 23823: tusten arviointimalli (TVA), joka ottaisi huomioon koulutusta. Opiskelijalle maksetaan koulutusajalta 23824: hankkeiden luomat uudet työpaikat sekä ns. sysä- työttömyyspäivärahan suuruista koulutustukea tai 23825: ysvaikutukset Jo selvitysprojektin kuluessa arvi- työmarkkinatukea sekä muita opintososiaalisia 23826: ointimallia on testattu ja havaittu, että investointien etuuksia. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk- 23827: kokonaistyöllisyysarviointia voidaan merkittävästi seen käytetyt määrärahat v. 1991-96 (kokonaan 23828: tehostaa. Työministeriön mukaan arviointimalliin kansallisella rahoituksella toteutettu koulutus) oli- 23829: siirtymisen myötä ministeriön hallinnaimien inves- vat työministeriön mukaan seuraavat: 23830: 23831: 23832: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 23833: Mmk 23834: Koulutuksen hankinta 613,6 763,8 787.7 837,0 921,0 1 081.7 23835: Opintososiaaliset edut 768,6 1 164.7 1 239.4 1 074,2 1 072,0 1 219.7 23836: Yhteensä 1 400,2 1 928,5 2 027,1 1 911,2 1 993,0 2 301.4 23837: 23838: 23839: 23840: Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta anne- se, että ammattitaitoisen työvoiman saatavuuson- 23841: tussa laissa on määritelty koulutuksen yleiset han- gelmat eivät ole esteenä taloudelliselle kasvulle. 23842: kintaperusteet Niiden mukaisesti työvoimaviran- Lähtökohtana on torjua ammattitaitokapeikkojen 23843: omaisen tulee pyrkiä sellaisiin työvoiman ammatil- syntyminen oikea-aikaisella koulutuksella. Työlli- 23844: lisia valmiuksia parantaviin koulutushankintoihin, syyden paranemiseen vaikutetaan myös koulutuk- 23845: jotka edistävät työttömien pysyväisluonteista työl- sella, jonka tavoitteena on tukea yrittäjyyttä ja 23846: listymistä tai jotka vähentävät työttömäksi joutumi- synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Toisena 23847: sen uhkaa. Lisäksi tulee hankkia koulutusta, joka painopistealueena on työvoimapolitiikan tavoittei- 23848: edistää työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista den mukaisesti koulutuksella vaikuttaa pitkäaikais- 23849: liikkuvuutta sekä työvoiman saatavuutta työvoima- työttömyyden vähentymiseen ja työmarkkinoilta 23850: pula-aloilla. Lainsäädäntö mahdollistaa painopiste- syrjäytymisen ehkäisemiseen. 23851: alueiden muutokset työllisyystilanteen muuttuessa. Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohta- 23852: Työministeriön mukaan nykyisessä tilanteessa na on työmarkkinoiden tarpeet eli työnantajilta 23853: työvoimakoulutuksen tärkein tehtävä on vam1istaa kysytyt työvoima- ja ammattitaitotarpeet, työnhaki- 23854: 23855: 23856: 239 23857: joiden koulutustarpeet sekä muu tutkimus- ja selvi- huomioon jo tarjouspyyntö- ja hankintavaiheessa. 23858: tystieto. Ostojärjestelmän voimaantulon, v. 1991, Koulutuksen onnistumisen sekä entistä yksilölli- 23859: jälkeen työhallinnon keskeisin työvoimakoulutuk- sempien koulutusratkaisujen kannalta on keskeistä 23860: sen kehittämisalue on ollut alueellisen suunnitte- myös selvittää opiskelijoiden lähtötasoa nykyistä 23861: lun kehittäminen niin, että koulutushankintojen syvällisemmin. 23862: pohjana on riittävän kattavasti ja monipuolisesti Työelämäläheisten koulutusmallien kehittämi- 23863: alueen yritysten ja työnhakijoiden näköpiirissä ole- nen on myös osa laatutyötä. Tarkoitus on selvittää 23864: vat koulutustarpeet Työhallinnolla on laaja joka- työpaikoilla tapahtuvan oppimisen vaikutuksia, 23865: päiväinen kosketuspinta työmarkkinoihin ja vuo- sitä miten teorian ja käytännön opetusta voitaisiin 23866: sittain yli 100 000 yritysasiakasta, mikä kytkee paremmin niveltää toisiinsa, työharjoittelun kehit- 23867: muutoinkin koulutussuunnittelun vahvasti yritys- tämismahdollisuuksia sekä tukityön ja koulutuksen 23868: ten tarpeisiin. yhdistämistä. Työvoimakoulutuksessa nykyisin 23869: Työministeriö katsoo, että työvoima- ja elinkei- käytössä oleva asiakaspalautejärjestelmä ei ole 23870: nokeskusten perustamisen jälkeen aluetasolla on koulutussuunnittelun kannalta riittävän systemaat- 23871: entistä vahvempi työmarkkinoiden tarpeita arvioi- tisessa käytössä. Palautejärjestelmää pyritään kehit- 23872: va asiantuntijaorganisaatio. Osana keskusten toi- tämään myös teknisesti reaaliaikaiseksi siten, että 23873: mintaa vakiinnutetaan ja lisätään alueellista enna- nopea tietojen analysointi sekä tietojen vertailu- 23874: kointiyhteistyötä elinkeinoelämän, työnhakijoiden mahdollisuudet eri oppilaitosten ja erilaisten kou- 23875: ja muiden viranomaisten kesken. Keskeisenä osa- lutusratkaisujen välillä olisivat mahdollisia. Hank- 23876: alueena tässä on Euroopan sosiaalirahaston kautta keessa on mm. tarkoitus kehittää opiskelijoille 23877: rahoitettavat alueelliset ennakointiprojektit Erityi- mahdollisuus antaa koulutusaikaista palautetta 23878: nen haaste kehittämistyössä on pk-yritysten kytke- suoraan koulutuksen ostajataholle. Tällöin mah- 23879: minen osaksi alueellisten koulutustarpeiden arvi- dollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä 23880: ointia. Työvoima- ja elinkeinokeskusten kautta jo käynnissä olevan koulutuksen aikana. Paitsi 23881: kunkin alueen kehittämisessä on entistä vahvempi opiskelijapalaute myös kouluttajilta ja työharjoitte- 23882: työvoima- ja elinkeinopoliittinen näkökulma. lupaikoilta tuleva palaute pyritään saamaan parem- 23883: Työvoimakoulutuksen hankinta perustuu kil- min hyödynnettäväksi. 23884: pailuttamiseen. Hankinnan perusteena käytetään Yksi laatutyön tavoite on kehittää toimintapro- 23885: kokonaistaloudellista edullisuutta, joten tarjouksen sesseja eli koulutuksen hakemiseen, valintaan ja 23886: hyväksymisen kriteerinä on tarjotun koulutuksen tiedottamiseen liittyviä toimintoja. Tämän lisäksi 23887: hinta-laatusuhde. Ostojärjestelmään siirtymisen pyritään lisäämään työvoimatoimistojen välisiä yh- 23888: keskeinen peruste oli toiminnan taloudellisuuden teistyömalleja sekä parantamaan työhallinnon ja 23889: lisääminen. Hankintojen taloudellisuuteen kiinni- oppilaitosten yhteistyön toimivuutta. 23890: tettiin ministeriön mielestä tästä syystä alkuvai- Työvoimakoulutuksen laadun varmistamisessa 23891: heessa erityistä huomiota, ja tuloksena on ollut on keskeisenä keinona tutkintojärjestelmä. Se on 23892: toiminnan taloudellisuuden paraneminen sekä osa työvoimakoulutusta, kuten muutakin ammatil- 23893: merkittävät valtiontalouden säästöt. Taloudellisuu- lista aikuiskoulutusta. Koulutuksen onnistumista 23894: den ylläpitämisessä on tärkeää riittävän kilpailun arvioidaan kattavan tilastojärjestelmän, tutkimus- 23895: säilyminen koulutuksen järjestäjien välillä. Yksi ten ja opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla. 23896: taloudellisuuden tehokkuuden uhka on se, että Työvoimakoulutuksen seuranta- ja evaluointijärjes- 23897: avoin kilpailuttaminen eräillä alueilla ja aloilla on telmä on tuoreessa eurooppalaisessa arvioinnissa 23898: vaarantumassa. Tämä johtuu koulutuksen järjestä- todettu ED-maiden parhaaksi Ruotsin ohella. 23899: jien kartellisoitumisesta eli siitä, että yhä useammin Työministeriön mukaan työvoimakoulutuksen 23900: oppilaitokset ovat saman kunnan tai kuntayhtymän kertomusvuonna aloittaneet jakaantuivat iän mu- 23901: ylläpitämiä. Tällöin tarjouksista voidaan etukäteen kaan seuraavasti: 23902: sopia, eikä kilpailuttamisesta saada taloudellisuus- 23903: hyötyä. Ikäryhmä Määrä % 23904: Taloudellisuuden rinnalle on kehittämistyössä 23905: Alle 20 4 789 4,6 23906: viime aikoina nostettu voimakkaasti koulutuksen 20-24 15 801 15,2 23907: laadullliset tekijät. Kertomusvuonna käynnistettiin 25-29 15 800 15,2 23908: työvoimakoulutuksen kehittämishanke, jossa laa- 30-39 32 283 31,0 23909: dun kehittämistä lähestytään eri näkökulmista. 40-49 28 533 27,4 23910: Koulutuksen laatuun samoin kuin hinnoitteluun ja 50- 6 923 6,6 23911: tutkintoihin liittyviä tekijöitä tulisi pystyä ottamaan Yhteensä 104 129 100,00 23912: 23913: 23914: 23915: 240 23916: Työvoimakoulutus on tarkoitettu aikuisille. Alle kärsiville aloille kuten tietotekniikkaan, tietoliiken- 23917: 20-vuotiaat voivat päästä koulutukseen vain poik- netekniikkaan, elektroniikkaan sekä metalli- ja ra- 23918: keustapauksissa. Heidän osuutensa onkin vain va- kennusalan vaativiin ammatteihin. Työvoimaviran- 23919: jaat 5 o/o koulutuksen aloittaneista. 40-vuotiaiden ja omaisten apua ja asiantuntemusta kaivataan myös 23920: sitä vanhempien osuus koulutuksen aloittaneista erityisesti pk-yrityksissä, joilla ei ole omaa koulu- 23921: oli 34 o/o. Osuus on hieman edellisvuotista (32,3 o/o) tuksesta vastaavaa henkilöstöä. 23922: suurempi. Samoin 50 vuotta täyttäneiden osuus on TT korostaa työvoimakoulutuksen laatua. On- 23923: kasvanut. Tämä on seurausta tavoitteesta kohden- gelmaksi muodostuu koulutuspäivän hinta, joka 23924: taa koulutusta aiempaa enemmän ikääntyville on keskimäärin v. 1997 n. 130 mk päivässä. Hyvä, 23925: työntekijöille. uuteen tekniikkaan kohdistuva koulutus maksaa 23926: Työvoimakoulutuksen kertomusvuonna aloitta- kuitenkin huomattavasti enemmän. Siksi olisikin 23927: neet aiemman koulutuksen mukaan: TT:n mielestä tarkoituksenmukaista vähentää kou- 23928: lutuksen määrää ja parantaa laatua sekä samalla 23929: Koulutustausta Määrä % korottaa koulutuspäivän hintaa huomattavasti. 23930: 41 707 40,1 23931: TT kannattaa oppilaitosten avointa kilpailutta- 23932: Ei ammatillista koulutusta 23933: Alempi keskiaste 29 694 28,5 mista. Oppilaitosten kartellisoitumista voidaan 23934: Ylempi keskiaste 20 036 19,2 välttää siten, että tarjouspyynnöt tehdään myös 23935: Korkea-aste 11 531 11,1 elinkeinoelämän omille oppilaitoksille. Näistä saa- 23936: Tieto puuttuu 1161 1,1 dut kokemukset työvoimapoliittisessa koulutuk- 23937: Yhteensä 104 129 100,0 sessa ovat TT:n mukaan hyviä, sillä työllistyminen 23938: on ollut kaksin- jopa kolminkertaisesti parempaa 23939: 40 o/o:lla koulutuksen aloittaneista ei ollut aiem- kuin yleisesti käytetyissä ammatillisissa aikuiskou- 23940: paa tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta. lutuskeskuksissa. Koulutus maksaa enemmän, 23941: Verrattuna työvoimatoimistossa työnhakijoina ole- mutta kustannukset yhtä koulutuksen jälkeen työl- 23942: viin, joista 52 o/o oli vailla aiempaa ammatillista listynyttä kohden ovat todennäköisesti pienem- 23943: koulutusta, työvoimakoulutukseen osallistuneiden mät. 23944: koulutustaso on korkeampi. 23945: Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähin- Aikuiskoulutuksen kolmijako 23946: tään vuoden työttömänä olleita oli 17 o/o koulutuk- Aikuiskoulutuksen kolmijako perustuu valtioneu- 23947: sen aloittaneista eli n. 20 000 ja yli kaksi vuotta voston periaatepäätökseen vuodelta 1987. Sen 23948: työttömänä olleita 5 o/o. Työvoimakoulutukseen mukaan henkilöstökoulutus on työnantajien työn- 23949: osallistuneiden pitkäaikaistyöttömien määrä on tekijöilleen järjestämää koulutusta. Se on pääasial- 23950: kasvanut vuodesta 1995 runsaalla neljänneksellä. lisesti lyhytkestoista täydennyskoulutusta, jonka 23951: Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) kustannuksista vastaa työnantaja. Opiskelijat saa- 23952: on valtiontilintarkastajille antamassaan lausunnos- vat yleensä koulutusajalta palkkaa. Omaehtoinen 23953: sa katsonut muun ohella, että käytännönläheisenä koulutus on tarkoitettu niille, jotka haluavat itse 23954: koulutusmuotona työvoimapoliittinen koulutus on varautua työelämän muutoksiin tai kouluttautua 23955: viime vuosiin saakka vastannut tarkoitustaan. Sen omilla ehdoillaan. Valtion (opetushallinto) ja kun- 23956: avulla koulutetuista suuri osa on saanut myös työtä. tien järjestämä opetus on opiskelijalle maksutonta. 23957: Lamavuosina painopiste on kuitenkin ollut pitkäai- Lisäksi opiskelijoille voidaan maksaa opintotukea. 23958: kaistyöttömien ja ikääntyneiden koulutuksessa, Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tarkoituk- 23959: minkä seurauksena työllistymisprosentti on pu- sena on, kuten edellä on jo selostettu, edistää 23960: donnut 20:een. Siksi juuri nyt on TT:n mielestä työttömien työllistymistä ja ehkäistä mahdollisuuk- 23961: muutosten aika, sillä 1990-luvun lopulla ja 2000- sia joutua työttömäksi. Työvoimaviranomainen 23962: luvulla ei enää menestytä entisin keinoin. Avoimet suunnittelee ja hankkii koulutuksen sekä valitsee 23963: työpaikat ja työssä tapahtuvat muutokset sanelevat opiskelijat. Pääosa koulutuksesta on kokonaan val- 23964: koulutustarpeen. Myös yksilön halukkuus, kyky ja tion rahoittamaa, mutta tietyissä yrityksille erikseen 23965: muut mahdollisuudet tulee ottaa huomioon. Kou- räätälöidyissä kursseissa yritys rahoittaa osan kus- 23966: lutustarvetta on silloin, kun yksilön tiedot, taidot ja tannuksista (ns. yhteishankinnat). Opiskelijoille 23967: asenteet eivät riitä vastaamaan työssä vaadittavia maksetaan työttömyysturvan suuruista koulutustu- 23968: valmiuksia. Myös yritykset tarvitsevat yhä enem- kea sekä ylläpitokustannusten korvauksia. 23969: män osaavia ja ammattitaitoisia henkilöitä. Perinteinen työnjako aikuiskoulutuksessa on 23970: TT:n mukaan painopisteen tulisi olla koulutuk- muuttumassa. Räjähdysmäisesti kasvaneen työttö- 23971: sessa, joka valmentaa henkilöitä työvoimapulasta myyden vuoksi omaehtoista koulutusta on pyritty 23972: 23973: 23974: 16 370148 241 23975: suuntaamaan myös työttömille. Hallitus päätti syk- käydä vain viranomaisen osoittamassa koulutuk- 23976: syllä 1992 käynnistää lisäkoulutusohjelman työttö- sessa. Opiskelutukeen ovat oikeutettuja pitkäai- 23977: mille (ns. Relander-koulutusrahat). Lisäkoulutus- kaistyöttömät, jotka ovat olleet palkkatyössä tai 23978: ohjelman tavoitteena oli muodostaa 27 000 uutta yrittäjinä vähintään 12 vuotta edellisten 18 vuoden 23979: koulutuspaikkaa. Ohjelman kustannusarvio oli n. aikana. Tuen saajan on myös pitänyt olla edellisten 23980: 1,3 mrd. mk, ja sen tavoitteena oli välittömästi kahden vuoden aikana vähintään 12 kuukautta 23981: alentaa työttömyyttä yhdellä prosenttiyksiköllä v. työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Tu- 23982: 1993 edellisvuotiseen verrattuna. Koulutusohjel- keen oikeuttavan koulutuksen on alettava vuoden 23983: man työvoimapoliittisista tavoitteista saavutettiin 1997 elokuun alun ja vuoden 1998 heinäkuun 23984: korkeintaan 25 o/o, koska määrärahojen käyttöä ei lopun välisenä aikana.Tukea maksetaan enintään 23985: ohjattu eikä koulutusaktiviteetteja nimenomaisesti kaksi vuotta. Tukeen oikeuttavan koulutuksen on 23986: suunnattu työttömille. Näin eivät työttömät hakeu- oltava päätoimista, yhtäjaksoista ja laajuudeltaan 23987: tuneet tai päässeet koulutukseen. Ohjelmalta puut- vähintään 20 opintoviikkoa. Opiskelu voi johtaa 23988: tui myös riittävä seuranta. Osaltaan työttömien ammatilliseen perustutkintoon, opistoasteen tai 23989: hakeutumista omaehtoiseen koulutukseen on ra- ammattikorkeakoulun tutkintoon. Opiskelutuen 23990: joittanut koulutusaikaisen toimeentulon heikompi turvin voi myös suorittaa loppuun kesken jääneet 23991: taso verrattuna työttömyyspäivärahan tasoon. peruskoulu-, lukio- tai korkeakouluopinnot, jos 23992: Relander-koulutusmäärärahojen lisäksi perintei- niiden keskenjääminen on esteenä työllistymiselle. 23993: sen ammatillisen koulutuksen tilanteeseen on vai- Eduskunta liitti lakiin lausuman, jonka mukaan on 23994: kuttanut vuoden 1997 alusta voimaan tullut amma- selvitettävä myös mahdollisuudet yleissivistävien 23995: tillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskeva lainsää- opintojen oikeuttamiseksi opiskelutukeen. 23996: däntö. Uudistus merkitsi sitä, että aluetasolle syntyi Voimaan tullut tukiuudistus on ensimmäinen 23997: monia vuosia toimineen työvoimakoulutuksen osa kolmivaiheista koulutustuen uudistusta, josta 23998: hankintajärjestelmän rinnalle rinnakkainen ja osit- sovittiin hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välillä 23999: tain päällekkäinen järjestelmä. Uudistuksen jälkeen keväällä 1996. 24000: aikuiskoulutuksen suunnittelu ja tarjonta eivät työ- Työministeriön mukaan käynnissä oleva uudis- 24001: ministeriön mukaan muodosta koordinoitua, työ- tus on merkittävin työvoimakoulutuksen ja omaeh- 24002: markkinoiden tarpeisiin hyvin yhteensovitettua toisen koulutuksen työnjakokysymyksiin vaikutta- 24003: kokonaisuutta kahden erillisen alueorganisaation va muutos. Mikäli uudistus toteutuu kokonaan 24004: takia. Erityisesti yritysten näkökulmasta tilanne tu- selvittäjien ehdotuksen mukaan, on ratkaisulla vai- 24005: lee olemaan ongelmallinen, kun varsinaisesti yri- kutuksia niin työttömille kuin työssä olevillekin. 24006: tysten työvoimakysymyksiä haitavien työvoima- ja Kysymys on työttömyysturvan aktivoinnista sekä 24007: elinkeinokeskusten ja myös työvoimatoimistojen elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttamisesta. 24008: ohella toisena toimijana yrityksiin päin ovat läänin- Tarkoitus on myös tuoda koulutuksellista lisäarvoa 24009: hallitukset, joilla ei ole yritysasiantuntemusta eikä suhteessa olemassa oleviin järjestelmiin. 24010: välitöntä kosketusta yrityksiin. Koordinaation Opetusministeriö on lausunnossaan todennut, 24011: puuttuessa uudet keskukset eivät pysty käyttämään että lääninhallitusten kautta tapahtuva lisäkoulu- 24012: täysimääräisesti sitä lisäarvoa, joka eri hallinnon- tuksen hankinta kohdistuu alueen aikuisväestön 24013: alojen kautta keskuksiin tulee. Lisäksi työvoimapii- sivistystarpeisiin vastaavaan ja ammattitaidon täy- 24014: rien hankkimalle työvoimakoulutukselle asettaa dentämiseen ja syventämiseen tähtäävään omaeh- 24015: tulostavoitteet talousarvion tavoiteasettelun pohjal- toiseen koulutukseen. Vuoden 1997 hankintatoi- 24016: ta työministeriö. Lääninhallituksia ohjaa opetusmi- mintaa koskevat seurantatiedot osoittavat, että 24017: nisteriö, joka myös itsenäisesti valitsee ohjauskei- 35-40 o/o hankinnoista on ammatti- ja erikoisam- 24018: not ilman, että tavoiteasettelua on konkretisoitu mattitutkintoihin johtavaa koulutusta. Tämä koulu- 24019: talousarviossa. Kahden eri hallinnonalan ohjaus on tus soveltuu ennen muuta toisen asteen koulutuk- 24020: omiaan aiheuttamaan aluetasolle ristiriitatilanteita. sen tai vastaavat taidot työelämässä hankkineille. 24021: Pitkäaikaistyöttömät saivat 1.8.1997lukien oike- Ylemmän koulutustason hankkineille pyritään tar- 24022: uden työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen joamaan jatkossa yliopistojen ja ammattikorkea- 24023: suuruiseen tukeen ajalta, jonka he käyttävät amma- koulujen järjestämää, alle 20 opintoviikon laajuista 24024: tillisia valmiuksia edistävään koulutukseen. Laissa lisäkoulutusta. Työnjako- ja yhteistyökysymyksiä 24025: (709/97) on uutta se, että työtön voi saada työttö- koskevassa keskustelussa esille nostetun, yritysten 24026: myysturvansa suuruista tukea, kun hän itse hakeu- tai muiden työyhteisöjen osittain rahoittaman kou- 24027: tuu haluamansa alan koulutukseen. Tähän asti lutuksen osuus on seurantatietojen mukaan 10-- 24028: työtön on voinut työttömyysturvaa nauttiessaan 15 o/o hankintatoiminnan kokonaisuudesta. 24029: 24030: 24031: 242 24032: Opetusministeriö on asiaa koskevassa päätök- matillisen koulutuksen ja oppilaitosverkon hyvää 24033: sessään ja informaatio-ohjauksessa kiinnittänyt asiantuntemusta. Koulutuspolitiikan kokonaisuu- 24034: huomiota toiminnan laatuun, yhteistyöhön ja han- den, aikuiskoulutuksen järjestämistä koskevan 24035: kintatoiminnan kanavuoteen sekä järjestelmän työnjaon sekä uuden lääninhallinnon ja työvoima- 24036: seurantaan. Eduskunnan edellyttämien selvitysten ja elinkeinokeskusten toimeenpanovaiheen kan- 24037: ja muun seurannan valmistelemiseksi opetusminis- nalta parhaana vaihtoehtona voidaan opetusminis- 24038: teriö on myös 11.7.1997 asettanut erityisen työryh- teriön mielestä pitää nykyisten lakien ja suunnitel- 24039: män, jota on myöhemmin täydennetty keskeisten mien mukaisen toiminnan jatkamista yhteistyötä 24040: ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen edustajil- kehittäen. 24041: la. 24042: Sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön ja Työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrä ja 24043: opetusministeriön yhteistyönä on valmisteltu edel- vaikuttavuus 24044: lä mainittu, 1.8.1997 voimaan tullut laki pitkäaikais- Suuren työttömyyden huomattava vähentäminen 24045: työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta. edellyttää talous- ja elinkeinopoliittisten sekä mui- 24046: Vastaava työttömien omaehtoisen koulutuksen tu- den toimenpiteiden ohella mm. aktiivisen työvoi- 24047: kea koskeva laki on tarkoitus saada voimaan mapolitiikan tehostamista. Työhallinnon toimin jär- 24048: 1.8.1998. Koulutuksen kustannuksiin on vuoden jestettiin kertomusvuonna työtä, koulutusta tai työ- 24049: 1998 talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveysmi- harjoittelua keskimäärin 120 550 hengelle. Työvoi- 24050: nisteriön pääluokkaan varattu 300 Mmk. Opetus- mapolitiikan keinoja olivat palkkaperusteiset työl- 24051: ministeriön pääluokassa koulutustarjontaa on lisät- listämistuet, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, 24052: ty yhteensä 10 200 vuosi paikalla, joista lähes puolet työharjoittelu ja koulutus työmarkkinatuella, Eu- 24053: on läänien hankkiman lisäkoulutuksen tarjontaa. roopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteen 3 toimen- 24054: Opetusministeriön mukaan lääninhallitusten piteet, vuorotteluvapaakokeilu, työllisyysperustei- 24055: hoitama lisäkoulutus muodostaa opetusministe- set investoinnit ja Euroopan aluekehitysrahaston 24056: riön toimialalla tärkeän osan elinikäisen oppimisen työllisyysperusteiset investoinnit. Seuraavassa tau- 24057: periaatteen mukaan järjestettyä yleissivistävän, lukossa esitetään toteutuneet työvoimapoliittiset 24058: ammatillisen ja korkeakoulutasoisen perus- ja lisä- toimenpiteet v. 1995-96 ja talousarvion mukaiset 24059: koulutuksen kokonaisuutta. Lisäkoulutuksen han- tavoitteet vuodelle 1997. Luvut ovat työministeriön 24060: kinta on oleellinen osa uusien läänien sivistysosas- ilmoittamia vuosikeskiarvoja ja yksikkönä on hen- 24061: tojen ja niiden palvelupisteiden toimintaa, ja siinä kilömäärä. 24062: hyödynnetään lääninhallituksiin kertynyttä am- 24063: 24064: 24065: 24066: 24067: Toimenpiteet 1995 1996 1997 24068: Palkkaperusteinen työllistäminen 62 850 59 450 55 500 24069: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 33 900 37 200 36 500 24070: Työharjoittelu työmarkkinatuella 6 090 10 000 11 000 24071: Tavoitteen 3 mukaiset ESA-hankkeet 1 700 10 000 15 500 24072: Vuorotteluvapaakokeilu - 1 600 2 300 24073: Työllisyysperusteiset investoinnit 2 500 2 100 1 900 24074: Euroopan aluekehitysrahaston työllisyysinvestoinnit 100 200 300 24075: Yhteensä 107 150 120 550 122 500 24076: 24077: 24078: 24079: 24080: Lisäksi työllisyyspoliittisen rakennetuen, tavoit- Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on valtion 24081: teen 4 mukaisten ESR-hankkeiden ja tavoitteiden 2, talousarviossa osoitettu määrärahoja v. 1990-96 24082: 5b ja 6 mukaisten ESR-hankkeiden piirissä arvoi- seuraavasti: 24083: daan kertomusvuonna olleen yhteensä keskimää- 24084: rin 1 900 muita kuin työttömiä henkilöitä. Vastaava 24085: luku v. 1997 on keskimäärin 3 800. 24086: 24087: 24088: 243 24089: Toimenpiteet 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 24090: Mmk 24091: Palkkaperusteinen työllistäminen 2 005,9 3 033,2 4 153,9 3 790,8 3 867,0 3 305,5 3 370,6 24092: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus - 1 405,8 1 933,9 2 033.7 2 114,2 2 433,9 2 297,5 24093: Työharjoittelu työmarkkinatuella - - - - 75,6 135,5 266,6 24094: Työllisyysperusteiset investoinnit 545,2 684,1 717,1 734,1 1 071,9 717,2 560,0 24095: 24096: 24097: 24098: 24099: Hallitus esittää vuoden 1998 talousarvioesityk- mioon, että maamme työttömyys on EU-maiden 24100: sessä työvoimapoliittisten toimenpiteiden määräksi toiseksi korkein. Toimenpiteillä lievennetään eri- 24101: v. 1998 keskimäärin 118 500:aa, mikä on n. 4,5 o/o tyisesti pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttö- 24102: työvoimasta. Toimenpiteiden määrän lasku johtuu myyttä. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden mää- 24103: toisaalta 1 500:n aiemmin tukityöllistämisvaroin rän nostamisella on erityisesti pyritty pysäyttämään 24104: hoidetun tehtävän vakinaistamisesta, toisaalta työ- pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja kääntämään se 24105: voimapoliittisen järjestelmän uudistamisesta. laskuun. Nuorisotyöttömyyden alentamiseksi on 24106: Verrattuna muihin EU-maihin toimenpiteitä on lisätty voimakkaasti koulutuspaikkoja ja työharjoit- 24107: suhteellisesti erittäin paljon. Työllistämistoimenpi- telupaikkoja. Työllistämistukitoimenpiteiden koh- 24108: teiden osalta vain Ruotsissa osuus on vieläkin distuminen kertomusvuonna eri ryhmiin oli työmi- 24109: korkeampi. Samalla on kuitenkin otettava huo- nisteriön mukaan keskimäärin seuraava: 24110: 24111: 24112: 24113: 24114: Kohderyhmä Kansalliset toimenpiteet ESR-hankkeet Yhteensä 24115: Henkeä % Henkeä % Henkeä % 24116: Nuoret 9 350 15.7 2 750 52,9 12 100 18.7 24117: Pitkäa ikaistyöttömät 33 300 56,0 1 650 31.7 34 950 54,1 24118: Vajaakuntoiset 2 500 4,2 100 1,9 2 600 4,0 24119: Muut 14 300 24,1 700 13,5 15 000 23,2 24120: Yhteensä 59 450 100,0 5 200 100,0 64 650 100,0 24121: 24122: 24123: 24124: 24125: Vuonna 1993 pitkäaikaistyöttömien osuus palk- tämä on ollut odotettua massatyöttömyyden tilan- 24126: kaperusteisesta työllistämisestä oli 44 o/o, mutta ker- teessa ja työvoiman vähäisen kysynnän takia. Toi- 24127: tomusvuonna kansallisissa toimenpiteissä osuus oli menpiteiden jälkeinen työllistyminen olisi varmasti 24128: noussut 56 o/o:iin. toinen, mikäli avoimia työpaikkoja olisi riittävästi. 24129: Asiakasrekisteriin ja sieltä poistuneiden erillis- Tässä työllisyystilanteessa ei voida olettaa, että 24130: seurantaan perustuva tilastoseuranta osoittaa, että valtiolle ja kuntasektorille, joihin palkkaperustei- 24131: noin 20 o/o työvoimapoliittisissa toimenpiteissä mu- Den tukityöllistäminen pääasiassa (2/3) kohdistuu, 24132: kana olleista työllistyy avoimille työmarkkinoille työllistytään toimenpiteen jälkeen pysyvästi. Tie- 24133: kolme kuukautta toimenpiteen päättymisen jäl- dossa on, että julkisella sektorilla henkilöstölisäystä 24134: keen. Työttömyys jatkuu yli 50 o/o:lla Työllisyysvai- ei juurikaan tapahdu. On myös korostettava, että 24135: kutukset vaihtelevat kuitenkin alueittain melko tukityöllistäminen ei saa olla ansiosidonnaisen 24136: paljon, mikä viittaa avointen työmarkkinoiden eri- työttömyysturvan uusimisen automaatti eikä sääs- 24137: laisen kysyntätilanteen selittävän suurelta osin työl- töjen tai leikkausten vuoksi pysyväisluonteisia teh- 24138: lisyysvaikutuksia. Viime vuosikymmenellä, jolloin täviä tekevän henkilöstön vajauksen poistaja. 24139: työllisyystilanne oli huomattavasti parempi, oli Seuraavassa asetelmassa on esitetty henkilön 24140: työllistyminen parempaa, sillä työhön sijoittunei- työtilanne kolme kuukautta työvoimapoliittisen 24141: den osuus oli noin kaksi kertaa suurempi. toimenpiteen jälkeen. Toimenpide on päättynyt 24142: Työministeriön mukaan välitön työhönsijoittu- lokakuun 1995 ja tammikuun 1996 välisenä aikana. 24143: minen ei ole ollut viime vuosina tyydyttävää, joskin 24144: 24145: 24146: 244 24147: Työtilanne Tukityössä Työvoimakoulu- Työmarkkinatuen 24148: olleet tuksessa olleet työha rjoittelussa 24149: % 24150: Työssä 20,3 19,6 7,3 24151: Työttömänä 61,2 52,6 30,9 24152: Uudelleen toimenpiteessä 12,5 23,8 32,7 24153: Opiskelee tai armeijassa 2,1 1,3 25,4 24154: Muuten työvoiman ulkopuolella 1,7 0,8 1,9 24155: Muu työnhaku 2,2 1,9 1,9 24156: Yhteensä 100,0 100,0 100.0 24157: 24158: 24159: 24160: Työministeriön mukaan henkilöiden taustaomi- työvoimapoliittisten toimenpiteiden osalta voidaan 24161: naisuudet vaikuttavat työvoimapoliittisten toimen- puhua myös tukiriippuvuudesta silloin, kun työn- 24162: piteiden jälkeiseen työllistymiseen. Hyvä koulutus- hakija toistuvasti jää niiden varaan eikä pysyväis- 24163: taso, nuoruus ja aiempi menestyminen työmarkki- luonteista kiinnittymistä työmarkkinoille ole kyetty 24164: noilla parantavat mahdollisuuksia. Korkea ikä ja aikaansaamaan. Riippuvuutta tuista ilmenee myös 24165: pitkään kestänyt työttömyys ennen työvoimapoliit- työnantajilla, sillä jotkut työnantajat pyrkivät toistu- 24166: tisen toimenpiteen aloittamista puolestaan laskevat vasti hyötymään edullisesta tuetusta työvoimasta. 24167: toimenpiteen jälkeisen työllistymisen todennäköi- Uusista työvoimapoliittisista toimenpiteistä var- 24168: syyttä. Tutkimuksissa on todettu ongelmaksi työt- sinkin työmarkkinatuella tapahtuva työharjoittelu 24169: tömyysjaksojen kasautuminen samoille henkilöille. näkyy toistuvan selvästi. Runsas viidesosa työhar- 24170: Tämän seurauksena työttömyys, lyhytaikaiset työt joittelun päättäneistä on uudelleen työharjoittelus- 24171: ja työvoimapoliittiset toimenpiteet vuorottelevat. sa kolmen kuukauden kuluttua edellisen työhar- 24172: Työttömyyden toistuvuutta on lisännyt se, että joittelun päättymisestä. Tältä osin voidaan esittää 24173: suurin osa uusista työsuhteista syntyy määräaikaisi- kysymys, onko nuorten työharjoittelusta muodos- 24174: na, jolloin työvoimapoliittisten toimenpiteiden laa- tumasssa uusi työvoiman määrällisen jouston väli- 24175: dusta riippumatta katkokselliset työurat ovat yleis- ne, kun yrityksiin suuntautuvaa tukityöllistämistä 24176: tyneet. on kiristetty. 24177: Työvoimapoliittisia toimenpiteitä on kritisoitu Seuraavassa työministeriön tilastoihin perustu- 24178: työttömyyden piilottamisesta ja tilastojen kaunista- vassa taulukossa esitetään aktiivisten työvoimapo- 24179: misesta. Työministeriön mielestä käytettävissä ole- liittisten toimenpiteiden yhteismäärät valtakunnal- 24180: van tutkimusaineiston sisältämät vertailut antavat lisesti ja työvoimapiireittäin v. 1992-96. Näitä ovat 24181: kuitenkin vahvistusta tulkinnalle, jonka mukaan palkkaperusteinen työllistäminen, työvoimapoliit- 24182: toimenpiteiden piirissä olleiden työllistyminen on tinen aikuiskoulutus, työharjoittelu työmarkkinatu- 24183: ollut parempaa verrattuna niihin työttömiin, joihin ella (vuodesta 1994) ja vuorotteluvapaan avulla 24184: toimenpiteitä ei ole kohdistettu. Tästä huolimatta työllistetyt (kertomusvuodelta): 24185: 24186: 24187: Työvoimapiiri 1992 1993 1994 1995 1996 Muutos 24188: 1992-96,% 24189: Uusimaa 9 113 12 176 17 218 18 201 21 664 137,7 24190: Turku 5 301 6 089 7 642 8 226 9 660 82,2 24191: Sata kunta 5 059 5 219 5 106 5 063 6 507 28,6 24192: Häme 12 311 12 650 15 187 16 685 18 348 49,0 24193: Kymi 5 400 5 683 6 448 6 492 7 662 41,9 24194: Mikkeli 3 645 3 499 3 987 4 450 5 041 38,3 24195: Vaasa 6 594 6 603 7 847 8 285 9 090 37,8 24196: Keski-Suomi 4 815 4 687 5 434 6 191 7 138 48,2 24197: Kuopio 4 843 4 765 5 507 5 689 6 689 38,1 24198: Pohjois-Karjala 4 623 5 264 5 063 4 803 5 249 13,5 24199: Kainuu 3 095 3 274 3 716 3 548 3 698 19,5 24200: Oulu 6 860 6 865 7 623 7 844 8 747 27,5 24201: Lappi 6 584 7 090 7 603 7 833 8 306 26,2 24202: Ahvenanmaa 74 93 112 142 171 131,1 24203: Koko maa 78 317 83 957 98 493 103 452 117 970 50,6 24204: 24205: 24206: 24207: 245 24208: Kuten taulukosta voidaan havaita, toimenpiteet suhteellinen kasvu ollut Pohjois-Karjalan ja Kai- 24209: ovat tarkasteltavina vuosina jatkuvasti lisääntyneet. nuun työvoimapiireissä. 24210: Vuodesta 1992 kertomusvuoteen kasvu on koko Seuraavassa työministeriön tilastoihin perustu- 24211: maassa ollut 50,6 o/o. Tätä keskiarvoista kasvua vassa taululukossa esitetään työvoimapoliittisten 24212: enemmän ovat toimenpiteet kasvaneet vain Uu- toimepiteiden osuudet työvoimasta työvoimapii- 24213: denmaan ja Turun työvoimapiireissä. Ahvenanmaa reittäin v. 1992-96: 24214: jätetään näiden tarkastelujen ulkopuolelle. Pienintä 24215: 24216: 24217: Työvoimapiiri 1992 1993 1994 1995 1996 Muutos 1992-96 24218: % %-yksikköä 24219: Uusimaa 1,3 1,8 2,5 2,6 3,1 1,8 24220: Turku 2,5 2,9 3,6 3,9 4,6 2,1 24221: Satakunta 4,3 4,3 4,2 4,3 5,6 1,3 24222: Häme 3,3 3.4 4,1 4,5 5,0 1,5 24223: Kymi 3,4 3,5 4,1 4,1 4,9 1,5 24224: Mikkeli 3.7 3,6 4,2 4.7 5,5 1,8 24225: Vaasa 3,1 3,2 3,8 4,0 4.4 1,3 24226: Keski-Suomi 3,9 3,9 4,5 5,1 5,9 2,0 24227: Kuopio 4,0 4,0 4.7 4,8 5,8 1,8 24228: Pohjois-Karjala 5.7 6,6 6.4 6,0 6,8 1,1 24229: Kainuu 7.4 8,0 8,6 8,3 9,0 1,6 24230: Oulu 4,2 4,2 4,7 4,8 5,4 1,2 24231: Lappi 6,9 7,3 7,8 8,3 9,3 2,4 24232: Ahvenanmaa 0,6 0,8 0,9 1,2 1.4 0,8 24233: Koko maa 3,1 3.4 4,0 4,1 4,8 1.7 24234: 24235: 24236: 24237: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisääntyes- dennettaessa toimenpiteitä työmarkkinoilla kilpai- 24238: sä vuosittain on myös näiden osuus työvoimasta lukykyisempiin työnhakijoihin, kuten nuoriin, 24239: kasvanut. Vuonna 1992 toimenpiteiden osuus työ- koulutettuihin ja lyhyen aikaa työttömänä olleisiin. 24240: voimasta oli 3,1 o/o sekä v. 1994 ja 1995 n. 4 o/o. Tällöin kuitenkin myös toimenpiteisiin liittyvät ei- 24241: Kertomusvuonna se nousi 4,8 o/o:iin eli kasvua näi- halutut, työmarkkinoiden toimintaa vääristävät vai- 24242: den neljän vuoden kuluessa on ollut 1,7 prosent- kutukset kasvavat. 24243: tiyksikköä. Kun toimenpiteet pääasiassa kohdistu- Työministeriön hallinnonalan kehittämislinjauk- 24244: vat työttömiin, voidaan sanoa, että ne ovat vähen- sia kartoitettiin kesäkuussa 1997 julkistetussa selvi- 24245: täneet työttömyyttä vähintään tällä määrällä. Ilman tysmiesraportissa Toimivampiin työmarkkinoihin. 24246: näitä toimenpiteitä työttömyys olisi ollut ko. vuosi- Selvitysmiesten, Heikki Räisäsen ja Harri Skogin, 24247: na 3,1--4,8 prosenttiyksikköä korkeampi eli koko raportti työvoimapoliittisen järjestelmän uudistami- 24248: maan työttömyysaste olisi ollut v. 1995 17,4 o/o ja sesta perustuu seikkaperäisiin selvityksiin ja laa- 24249: kertomusvuonna 22,7 o/o. jaan kuulemiskierrokseen. Raportin keskeinen lin- 24250: Työministeriön mukaan työvoimapoliittisten jaus on, että tukityöllistämisen, työvoimakoulutuk- 24251: toimenpiteiden huomattavalla lisäyksellä ja oikeal- sen ja muiden toimenpiteiden määrää tulee vähen- 24252: la kohdentamisella on alennettu avointa työttö- tää oleellisesti ja niiden laatua parantaa niin, että 24253: myyttä, hillitty pitkäaikaistyöttömyyden kasvua, työllistyminen yleisille työmarkkinoille lisääntyy. 24254: luotu työttömille osallistumismahdollisuuksia työ- Tähänastinen, liiaksi työttömyyden tilapäiseen kat- 24255: elämään ja itsensä kehittämiseen sekä torjuttu yh- kaisuun keskittynyt työvoimapolitiikka on raportin 24256: teiskunnallista syrjäytymistä. Työvoimapoliittisiin mukaan syytä muuttaa osaamis- ja ammattitaitopo- 24257: toimenpiteisiin liittyvä asiakaspalaute on ollut var- litiikaksi. 24258: sin myönteistä. Lyhyen aikavälin seurannassa toi- Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton mie- 24259: menpiteiden avulla aikaansaatu työllistyminen lestä raportin sisältämän ohjelman tarkentaminen 24260: avoimille työmarkkinoille on kuitenkin ollut vaati- ja sen toimeenpanon jatkovalmistelu on käynnis- 24261: matonta erityisesti silloin, kun toimenpiteitä on tettävä kiireellisesti yhteistyössä elinkeinoelämän 24262: kohdennettu vaikeasti työllistyviin ryhmiin. Työlli- järjestöjen kanssa ja kolmikantaisesti. Yritysten ja 24263: syysvaikutukset parantunevat huomattavasti koh- muiden työnantajien saaminen mukaan aitoon yh- 24264: 24265: 24266: 246 24267: teistyöhön on edellytys kokonaisuudistuksen on- hyödyntämään täysimääräisesti. Samalla kustan- 24268: nistumiselle. Lisäselvitystä ja tarkistuksia kaipaavat nussäästöt kasvaisivat. 24269: mm. työttömien osaamiskartoitukset, yrityskohtai- TI:n mukaan työhallinnon uudistuksen toteutu- 24270: nen työvoimakoulutus ja uusi työpaikkakoulutus minen riippuu paitsi määrärahoista ja säädöksistä 24271: sekä työllistämistuen ja työharjoittelun ehdot yri- myös siitä, miten työhallinnon tulosohjauksessa 24272: tyksille. TI:n mukaan raportista puuttuvat ehdo- sovellettavat tulostavoitteet ja -mittarit määritel- 24273: tukset todellisten työmarkkinajoustojen aikaansaa- lään. Tulosjohtamisjärjestelmän selkeyttäminen ja 24274: miseksi. Uusien työpaikkojen luomiseksi etenkin yksinkertaistaminen on tärkeää. Tulostavoitteita 24275: palkka- ja tuottavuusasteikon alapäähän tarvittai- olisi oltava vähemmän ja niiden olisi mitattava 24276: siin tuntuvia uudistuksia. Niillä olisi purettava työ- oikeita asioita. Toimenpiteissä olevien työttömien 24277: ehtosopimusten, välillisten työvoimakustannusten, määrän sijasta tulostavoitteeksi on otettava yleisille 24278: tuloverotuksen ja työlainsäädännön työpaikkojen työmarkkinoille sijoittuvien määrä. Myös vaikutta- 24279: synnylle ja työn vastaanottohalukkuudelle muo- vuusmittareiden ja taloudellisuustavoitteiden ke- 24280: dostamia esteitä. Panostus työnvälityksen tehosta- hittämiseen tulee kiinnittää huomiota. 24281: miseen, koulutus- ja muiden aktiiviohjelmien kes- Myös valtiovarainministeriö on lausunnossaan 24282: tojen tiivistäminen ja ohjausjärjestelmän uudistami- pitänyt tärkeänä, että avoimille työmarkkinoille 24283: nen voivat lähivuosina johtaa työttömyyden nyt työllistyvyyden ensisijaisuus tulisi näkyviin työhal- 24284: ennakoitua selvästi nopeampaan laskuun, jos avoi- linnon tulostavoitteissa. 24285: mien työmarkkinoiden mahdollisuudet pystytään 24286: 24287: 24288: 24289: 24290: Työttömyys aleni koko kertomusvuoden ajan hitaasti. mukaan enää synnytä entisenlaisia työpaikkoja. Työl- 24291: Vuoden alkupuoliskolla, jolloin talouskasvu oli vai- listymistä vaikeuttaa etenkin iäkkäimmillä vanhentunut 24292: meaa, työttömyyden väheneminen perustui korostu- tai työllisyystilanteeseen sopimaton koulutus. 24293: neesti työhallinnon koulutus- ja tukitoimenpiteisiin, joi- Talousneuvoston vuodenvaihteessa jukistetussa 24294: den määrä nousi ennätykselliseksi. Vuoden jälkipuolis- raportissa todetaan, ettei työttömyys laske tavoitteen 24295: kolla talouskasvun taas nopeuduttua myös aito työvoi- mukaisesti, ellei verotusta, sosiaaliturvaa, työvoimapo- 24296: man kysyntä alkoi laskea työttömyyttä. Selvimmin on litiikkaa ja palkanmuodostusta saada tukemaan ny- 24297: laskenut nuorten työttömyys. Tähän on vaikuttanuttyö- kyistä paremmin työllistymistä. Valtiontilintarkastajat 24298: markkinatukilain muutos, mikä ohjasi ammattia vailla yhtyvät tähän johtopäätökseen ja toistavat kertomus- 24299: olevia nuoria koulutukseen. Myönteinen muutos aiem- vuoden 1993 kannanottonsa (s. 219), jonka mukaan 24300: piin vuosiin on myös pitkäaikaistyöttömyyden käänty- työttömyyden hoitoon tarvitaan kansallinen strategia ja 24301: minen laskuun. Huolestuttavana on pidettävä, että yli yhteisymmärrys keinoista, joilla työttömyyttä vähenne- 24302: 50-vuotiaiden työttömyys jatkoi kasvuaan. Valtiontilin- tään. Työllisyyden myönteisen kehityksen turvaami- 24303: tarkastajat katsovat, että maamme työttömyyden koko- seksi on välttämätöntä, että erityisesti palkanmuodos- 24304: naiskuvan hahmottamista vaikeuttavat jatkuvasti työ- tus omalta osaltaan tukee kilpailukyvyn kehitystä ja 24305: ministeriön ja Tilastokeskuksen toisistaan huomatta- talouden tasapainoa. Valtiontilintarkastajat korosta- 24306: vastikin poikkeavat työttömyysluvut. Tämän vuoksi ny- vat, että valtion menot työttömyyden hoidosta ovat yhä 24307: kyistä käytäntöä tulisi selkiyttää ja pyrkiä mahdollisim- edelleen huomattavan korkeat elin. 29 mrd. mk vuodes- 24308: man yksiselitteiseen tilastointitapaan. sa. Jos lasketaan mukaan myös menetetyt verotulot, 24309: Työttömyyden puolittumisuraa ei kertomusvuonna- työttömyyden kustannukset ovattyöministeriön laskel- 24310: kaan saavutettu, ja kertomusvuoden lukujen valossa mien mukaan 43 mrd. mk v. 1997. 24311: mahdollisuudet tähän näyttävätkin heikoilta. Nykyiset Valtiontilintarkastajien mielestä korkean työttömyy- 24312: keinot hoitaa työttömyyttä eivät näytä tehoavan riittä- den huolestuttavin puoli on pitkäaikaistyöttömien suuri 24313: vän nopeasti. Maamme talous kehittyy lähivuosina osuus ja nykyisten tukijärjestelmien työttömiä passi- 24314: sekä valtiovarainministeriön että eri tutkimuslaitosten voiva luonne. Yli sadantuhannen periaatteessa par- 24315: mukaan keskimäärin 3,5% vuodessa, EU:n huippu- haassa työiässä olevan pitkäaikaistyöttömän paluu 24316: vauhtia. Ripeäkään talouskasvu ei asiantuntijoiden työelämään näyttää vaikealta, sillä edes työvoiman ky- 24317: 24318: 24319: 247 24320: synnän lisääntyminen ei juuri kohdistu heihin. Viime Epäkohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että toimenpi- 24321: vuosina on selvästi kasvanut niiden yli 55-vuotiaiden teillä aikaansaatu työllistyminen avoimille työmarkki- 24322: joukko, jolla on työttömyyseläkkeeseen asti oikeus an- noille on ollut vaatimatonta. Valtiontilintarkastajien 24323: siosidonnaiseen päivärahaan. Koska heidän työllisty- mielestä tukityöllistämisen ja työvoimakoulutuksen mi- 24324: misensä on lähes olematonta, muodostuu tilanne myös toituksessa on tultu äärirajoille, eikä toimenpiteiden 24325: kansantalouden kannalta yhä kestämättömämmäksi. määrällinen lisääminen ole enää tarkoituksenmukais- 24326: Nuorten työttömien osalta on todellisena vaarana se, ta. Esimerkiksi kunta-alalla tukityöllistäminen on jo niin 24327: että he kokonaan syrjäytyvättyöelämästä. laajaa, että se syrjäyttää muuta työllistymistä. Valtio ja 24328: Valtiontilintarkastajien mielestä työttömyysturva- kunnat käyttävätkin tukityöllistettyjä sellaisten tehtävi- 24329: järjestelmää on kehitettävä niin, että se tukee entistä en hoitamiseen, jotka pysyvän luonteensa puolesta 24330: paremmin työntekoa kannustuvia ratkaisuja. Selvitys- edellyttäisivät vakinaista henkilökuntaa. 24331: ten mukaan työllisyyspolitiikan tiukentaminen on EU:n Työvoimakoulutuksen ja koko aktiivisen työvoima- 24332: laajuinen ilmiö. Lähes kaikissa EU-maissa on sama politiikan vaikuttavuuteen kohdistuu suuria odotuksia. 24333: tavoite eli saada ihmiset pelkältä sosiaaliturvalta palk- Koulutuksen tulisi vähentää työttömyyttä ja parantaa 24334: katöihin. Viimeaikaiset suunnitelmat ja toimettulolouk- koulutukseen osallistuneiden ammatillisia valmiuksia. 24335: kujen poistamiseksi, työttömien omatoimisen työnhaun Myös työttömien terapeuttinen huolto on koulutukses- 24336: vahvistamiseksi ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien yk- sa tärkeää. Valtiontilintarkastajien mielestä koulutuk- 24337: silöllisten työvoimapalvelujen parantamiseksi sekä uu- . sen jatkuva ja aktiivinen ulkopuolinen arviointi on tär- 24338: det tukityöllistämiskokeilut ovat oikeansuuntaisia ja keää, jotta koulutus nykytilanteessa vastaisi työmark- 24339: kannatettavia. Työllisyyden parantamiseksi myös eri- kinoilla käynnissä olevaa kehitystä. Erityisen tärkeää 24340: laisten työaikakokeilujen ja vuorotteluvapaan käytön on kiinnittää huomiota koulutushankkeiden tarpeelli- 24341: lisäämistä tulisi edistää. Mahdolliset tukitoimet tulisi suuteen ja sisältöön sekä löytää koulutuksen kasvu- ja 24342: kuitenkin mitoittaa niin, etteivät ne vääristä työmarkki- tavoiteaio ja, jotka aikanaan johtavat koulutettavien ny- 24343: noiden normaalia toimintaa. kyistä parempaan työllistymiseen ja työmarkkinakel- 24344: Valtiontilintarkastajat toteavat, että työvoimapolitii- poisuuteen. Työttömien kurssitus pelkän kurssituksen 24345: kan toimenpiteillä on ollut keskeinen merkitys työttö- vuoksi ei ole järkevää. Koulutuksessa onkin määrän 24346: myyden hoidossa. Niillä on alennettu avointa työttö- sijasta kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota sen 24347: myyttä, hillitty pitkäaikaistyöttömyyden kasvua ja luotu laatuun ja taloudellisuuteen. Työhallinnon ja oppilai- 24348: työttömille osallistumismahdollisuuksia työelämään ja tosten työnjaon ja yhteistyön toimivuutta tulee tämän 24349: itsensä kehittämiseen. Työhallinnon järjestämän tuki- vuoksi jatkuvasti parantaa. 24350: työllistämisen, työvoimakoulutuksen ja työharjoittelun Valtiontilintarkastajat toteavat, että vuoden 1997 24351: piirissä sekä vuorotteluvapaan työpaikkoihin työllistet- alusta voimaan tullut ammatillisen lisäkoulutuksen 24352: tynä oli kertomusvuonna keskimäärin 120 550 henkeä, hankintajärjestelmä on osin päällekkäinen ja rinnak- 24353: mikä olin. 13 500 enemmän kuin v. 1995. Toimenpiteet kainen työvoimakoulutuksen hankintajärjestelmän 24354: ovat alentaneet työttömyysastetta merkittävästi eli kanssa. Valtiontilintarkastajat edellyttävätkin koulu- 24355: keskimäärin 5 prosenttiyksikköä. Työttömyysasteen tusjärjestelmien pikaista yhteensovittamista ja yhteis- 24356: aleneminen on useissa tapauksissa vain tilapäinen ja työn lisäämistä lääninhallitusten ja työvoima- ja elin- 24357: pelkästään tukityöllistämis- ja koulutusjakson kattava. keinokeskusten kanssa. Työministeriön ja opetusmi- 24358: Suomessa työvoimatoimiston järjestämä tuettu työ- nisteriön tulee kehittää ammatillista ja työvoimapoliit- 24359: paikka on ollut perinteisesti tärkeässä asemassa pitkä- tista aikuiskoulutusta yhteistyössä, jotta alueellinen 24360: aikaistyöttömyyden katkaisussa. Kertomusvuonna asiantuntemus työpaikoista ja koulutuksen tarpeesta 24361: 37% pitkäaikaistyöttömyyksistä päättyitukityön avulla. voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. 24362: 24363: 24364: 24365: 24366: 248 24367: Ympäristöministeriön hallinnonala 24368: 24369: 24370: 24371: 24372: Itämeren tila ja suojelu sameutunut, leväkukinnat ovat voimistuneet ja 24373: myrkylliset leväkukinnat ovat tavallisia. Rannoilla 24374: Itämeren ekologisen tilan kehitys rihmalevät ovat vallanneet rakkolevän kasvualuei- 24375: Itämereen tulee kuormitusta koko sen valuma- ta. Rehevöityminen on ylittänyt ekajärjestelmän 24376: alueelta sekä kaukokulkeutumina kauempaakin. sietokyvyn useilla rannikkoalueilla. 24377: Itämeri on luonnostaan muuttuva meri, jonka muu- Itämeressä, Perämerta lukuun ottamatta, typpi 24378: tokset voivat olla nopeita ja suuria. Pohjanmeren on tärkein planktontuotantoa säätelevä ravinne. 24379: veden purkaukset, ns. suolapulssit, vaikuttavat Itä- Meriveden typpipitoisuuden kasvu pysähtyi 24380: meren ekologiaan ratkaisevasti. Sääolot tuntuvat 1980-1990 -luvun taitteessa muualla paitsi Perä- 24381: varsinkin sadannan ja maalta tulevan valuman vä- merellä. Kertomusvuoden kesän leväkukinnat oli- 24382: lityksellä meren ekojärjestelmässä. Itämeren vesi vat poikkeuksellisen voimakkaita. Ne johtuivat 24383: vaihtuu hitaasti, joten haitallisilla yhdisteillä on kuitenkin lähinnä sääoloista. Alku- ja keskikesän 24384: aikaa vaikuttaa ja kertyä ekojärjestelmään. tuulet sekoittivat meriveden. Syvänteistä kumpusi 24385: Itämeren syvänteiden happikadot aiheutuvat pintaan runsaasti fosforia, mikä synnytti otolliset 24386: suuresta tiheyskerrostuneisuudesta, joka estää olot sinileväkukinnoille. 24387: koko vesimassan sekoittumisen. Orgaanisen ai- Ympäristöministeriön mukaan Suomen osuus 24388: neen hajoamiseen liittyvä biologinen toiminta ku- Itämeren ravinnepäästöistä on 12-13 o/o. Suomen 24389: luttaa vähitellen hapen pohjanläheisestä vedestä. rannikkovesiin tulevat typpipäästöt olivat n. 79 000 24390: Vuosien 1991-92 suolapulssin vaikutukset jäivät tonnia ja fosforipäästöt n. 4 800 tonnia vuosittain v. 24391: toivottua pienemmiksi. Eteläisen ja keskisen Itäme- 1991-95. Suomen typpikuorma Itämereen kasvoi 24392: ren syvänteiden vesi hapettui vain lyhyeksi ajaksi. 1970- ja 1980-luvulla. Viime vuosikymmenen lo- 24393: Suomenlahden syvännealueilla happi on vähenty- pulla typpikuormitus oli keskimäärin 79 000 tonnia 24394: nyt huolestuttavasti. Laaja hapeton alue on muo- vuodessa, josta biologisesti helppokäyttöistä 24395: dostunut Suomenlahden itäisiin osiin. 42 000 tonnia vuodessa. Syinä kasvuun olivat maa- 24396: Itämeren rantavaltiot ovat kehittyneitä teolli- talouden huuhtoutumien sekä kunnallisten jäteve- 24397: suus- ja maatalousmaita. Maalta tulevat päästöt sien ja ilman kautta leviävän typpikuorman kasvu. 24398: ovat viime vuosina luultavasti vähentyneet. Rehe- Peltoviljelyn ravinnehuuhtoutumia lisäsivät, lan- 24399: vöityminen ja ympäristömyrkyt ovat tästä huoli- noitteiden kasvavan käytön ohella, myös sademää- 24400: matta edelleen Itämeren keskeinen ongelma. Ilma- rien ja huuhtoutumien keskimääräiset kasvut. 24401: päästöjen aiheuttamat laskeumat ovat edelleen li- Asutusjätevesien mukana Itämereen joutuvan 24402: sääntyneet. Ne näyttävätkin korvaavan maalta tule- typpikuorman kasvu pysähtyi 1990-luvun alussa n. 24403: vien päästöjen vähenemisen. 10 000 tonniin vuodessa. Tämä kuorma on lähes 24404: kokonaan Ievilie ja muille perustuottajille käyttö- 24405: Pääasialliset ympäristöpäästöt ja saastumisläh- kelpoisessa muodossa. 24406: teet Maatalousalueilta tuleva typpikuorma kasvoi 24407: Typpi- ja fosforiyhdisteiden päästöt ovat kohotta- 1990-luvun alkuun saakka. Suurimpina syinä olivat 24408: neet Itämeren ravinnepitoisuuden ja moninkertais- lämpimät ja sateiset talvet sekä typpilannoituksen 24409: taneet planktontuotannon 1950-luvulta. Vesi on lisääminen. Mereen joutuva kuorma oli arviolta 24410: 24411: 24412: 249 24413: 24 000 tonnia vuodessa, josta 18 000 tonnia biolo- öljyisten jätteiden päästöt saastuttavat onnetto- 24414: gisesti käyttökelpoista. Suomenlahden valuma- muuksista aiheutuvien päästöjen ohella Itämerta. 24415: alueen kuorma oli 5 000 tonnia vuodessa, ja sen on Varsinkin eteläisillä merialueilla öljypäästöt ovat 24416: arvioitu pienentyneen n. 15 o/o v. 1990-95. Muutos lisääntyneet ja suurentuneet. Päästöt ovat aiheutta- 24417: johtui todennäköisesti pääosin maatalouden vesi- neet siellä myös lintujen joukkokuolemia. Pohjan- 24418: ensuojelutoimista ja vähentyneestä valumasta. Suo- lahdella, Saaristomerellä ja Suomenlahdella päästöt 24419: menlahden valuma-alueella lannoitus väheni n. ovat olennaisesti pienempiä. 24420: 20 o/o v. 1990-95, mikä oli enemmän kuin koko 24421: maassa keskimäärin. 24422: Fosforin käyttö maataloudessa on 1990-luvulla Kemikaalien ja jätteiden kansainväliset kuljetuk- 24423: vähentynyt enemmän kuin typen. Tätä ei ole voitu set 24424: toistaiseksi havaita jokien mereen tuomassa kuor- Kiellettyjen ja tiukasti säänneltyjen kemikaalien 24425: mituksessa, sillä peltojen suuri fosforisisältö alenee siirrot 24426: hitaasti. Muiden merialueiden kuin Suomenlahden Suomesta ei ole ympäristöministeriön tieten viety 24427: typpikuorma on 1990-luvulla pysytellyt jokseenkin kemikaaleja, joiden käsittely on täällä kiellettyä tai 24428: 1980-luvun tasolla. Arviot maatalouden aiheutta- tiukasti säänneltyä. Niitä ei valmisteta Suomessa 24429: masta kuormituksesta perustuvat jokien ainevirtaa- eikä käytetä mainittavasti. Ilmoitusmenettely kos- 24430: malaskelmiin, Suomenlahtivuosi 1996 -projektin kee kemikaaleja, joiden käsittely on EY:n säädös- 24431: kuormituslaskelmiin sekä maatalousvaltaisten ten mukaan kiellettyä tai tiukasti säänneltyä. Ilmoi- 24432: pienten valuma-alueiden ja maatalousvaltaisten jo- tusmenettelyssä Suomen ympäristökeskus on toi- 24433: kivaluma-alueiden ainevirtaamien vertailuun. mivaltainen viranomainen. 24434: Suomenlahti on Itämeren rehevöityneimpiä alu- EY:n ilmoitusmenettelyn mukaisen kielletyn tai 24435: eita. Sen ravinnekuormasta n. 70 o/o tulee Venäjältä, tiukasti säännellyn kemikaalin ensimmäisestä vien- 24436: n. 20 o/o Virosta ja n. 10 o/o Suomesta. Venäjän nistä Euroopan talousalueen (Eta) ulkopuolelle on 24437: päästöt kohdistuvat Suomenlahden itäisimpään tehtävä ilmoitus Suomen ympäristökeskukselle. Se 24438: perukkaan, jossa voimakkaat leväkukinnat jatkuvat selvittää, onko kemikaalin viennistä tehty aiemmin 24439: vuosittain koko kesän. Pääosa päästöistä sitoutuu ilmoitus ko. vastaanottajamaalle. Ellei sitä ole tehty, 24440: kasvukauden aikana planktonbiomassaan ja ker- Suomen ympäristökeskus ilmoittaa viennistä ja ke- 24441: rostuu pohjalle Suursaaren itäpuolisella merialu- mikaalin vaarallisista ominaisuuksista vastaanotta- 24442: eella. Venäjän päästöjen voimakaskaan vähentämi- jamaan viranomaisille. 24443: nen ei ympäristöministeriön mukaan riitä yksistään Suomen ympäristökeskus ei ole saanut yhtään 24444: kohentamaan Suomenlahden tilaa. Fosfori- ja typ- ilmoitusta ao. kemikaalien viennistä. Ensimmäisen 24445: pipäästöjen rajoituksia tarvitaan ministeriön mie- viennin jälkeen kemikaalia voidaan viedä samaan 24446: lestä kaikilla rannikkoalueilla. maahan siitä ilmoittamatta. Viranomaiset saavat 24447: Ympäristömyrkkyjen, erityisesti DDT- ja PCB- näin ollen tiedon vain kemikaalin ensimmäisestä 24448: yhdisteiden, käyttörajoitukset ja -kiellot ovat vai- vientierästä. Jatkuvan viennin tilastointi tulliviran- 24449: kuttaneet suotuisasti Itämeren tilaan. Merikotka- omaisten virka-avulla on ympäristöministeriön 24450: kanta on elpynyt, ja kalojen myrkkypitoisuudet mukaan mahdotonta, koska vaaralliset kemikaalit 24451: ovat laskeneet. Organoklooritaso on kuitenkin Itä- sisältyvät tullinimikkeisiin, joiden sisältämien ke- 24452: meren ekajärjestelmässä korkeampi kuin Atlantin mikaalien käyttö on sallittua. 24453: tai Pohjoisen jäämeren. EU:n komissio julkaisee säännöllisesti unionin 24454: Itämeren luonnonlohikanta on uhanalainen. virallisessa lehdessä luettelon ilmoitetuista vien- 24455: Lukuisten jokien lohikannat on menetetty. Toistai- neistä ja lähettää lisäksi tiedot kustakin ilmoitukses- 24456: seksi selvittämättömän syyn, ns. M 74 -ilmiön, ta Suomen ympäristökeskukselle. EU:n jäsenmaista 24457: vuoksi lohenpoikasista kuolee 50-90 %. Ilmiön on viety ilmoitettavia kemikaaleja Puolaan ja Venä- 24458: yhteyttä ympäristömyrkkyihin selvitetään. Turska- jälle. Ympäristöministeriön mukaan on epätoden- 24459: kannan romahdus 1980-luvun puolivälissä aiheutui näköistä, että kiellettyjä kemikaaleja olisi viety 24460: kutualueiden veden muuttumisesta hapettomaksi. Suomesta. 24461: Hyljekannat elpyvät Itämeren pohjoisosissa ja Ympäristöministeriö ei ole havainnut kielletty- 24462: Pohjanlahdella. Tiedot hylkeistä Suomenlahdella jen tai tiukasti säänneltyjen kemikaalien siirtoja 24463: ovat puutteellisia. PCB-yhdisteiden pitoisuudet Suomessa ongelmaksi. EU kehittää ministeriön 24464: ovat vanhoissa hylkeissä korkeat, mutta nuorissa mukaan kemikaali- ja tulliviranomaisten yhteistyö- 24465: matalammat. tä, jotta kemikaalien kansainvälisiä siirtoja voitai- 24466: Laivojen tahalliset suojelumääräysten vastaiset siin valvoa ja tilastoida. YK:n ympäristöohjelman 24467: 24468: 24469: 250 24470: (UNEP) puitteissa neuvoteltiin kertomusvuonna olleet runsaat 30 Mmk vuosittain. Ympäristöminis- 24471: kansainvälisestä sopimuksesta, joka koskee ilmoi- teriö laati kertomusvuonna yhdessä Suomen ympä- 24472: tusmenettelyä kemikaalien kansainvälisessä kau- ristökeskuksen kanssa selvitystä torjuntavalmiuden 24473: passa. mahdollisista puutteista sekä niiden poistamismah- 24474: Kemikaalien siirtojen ilmoitusmenettelystä syn- dollisuuksista ja -kustannuksista. 24475: tyy ympäristöhallinnossa vuodessa n. 46 000 mk:n 24476: kustannukset, jotka katetaan Suomen ympäristö- Jätteiden kansainväliset siirrot 24477: keskuksen toimintamäärärahoista. Suomessa jätteiden kansainvälisiä siirtoja valvotaan 24478: Suomen satamien kautta kuljetettiin v. 1994 Euroopan yhteisöjen jätteensiirtoasetuksen mukai- 24479: 87:ää eri kemikaalia, yhteensä n. 4,2 milj. tonnia. sesti. Jätteiden kansainvälisten siirtojen hyväksy- 24480: Eniten kuljetettu kemikaali oli metanoli, 0,74 milj. misperusteista säädetään sen lisäksi myös Suomen 24481: tonnia. Kertomusvuoden kuljetusmäärät olivat jätelailla (1072/93) ja ympäristöministeriön päätök- 24482: edellistä pienemmät. sellä (1127/95). Jätettä saa Suomesta viedä loppu- 24483: Öljyä ja öljynjalostustuotteita kuljetetaan laivoil- käsiteltäväksi vain EU:n jäsenmaihin sekä Eta- ja 24484: la Suomeen ja Suomesta keskimäärin n. 20 milj. Efta-maihin. Jätettä saa tuoda Suomeen loppukäsi- 24485: tonnia vuodessa. Kertomusvuonna raakaöljyä tuo- teltäväksi kaikista nk. Baselin sopimuksen maista. 24486: tiin runsaat 9 milj. tonnia. Muita petrakemiallisia Jätteiden siirtoihin on haettava lupa. Viranomais- 24487: raaka-aineita tuotiin lähes 2,7 milj. tonnia. Lisäksi valvonnan piiriin kuuluvat muut kuin EU:n jätteen- 24488: tuotiin pieniä määriä petrakemian tuotteita. Suo- siirtoasetuksen liitteessä II (ns. vihreä jäteluettelo) 24489: men satamissa lastattiin öljyä, öljynjalostustuotteita mainitut jätteet. Osa tämän luettelon jätteiden siir- 24490: ja petrakemiallisia tuotteita kertomusvuonna lähes roista muihin kuin OECD-maihin kuuluu valvon- 24491: 8 milj. tonnia. Tästä n. 60% meni vientiin. nan piiriin. Niiden ja muiden, Suomessa ongelma- 24492: Itämeren merellisen ympäristön suojelukomis- jätteiksi luokiteltujen jätteiden vienti muihin kuin 24493: sio (Helsingin komissio) on arvioinut öljyn ja mui- OECD-maihin on kielletty. Suomeen saa tuoda 24494: den kemikaalien merikuljetukseen liittyviä riskejä jätettä hyödynnettäväksi OECD:n jäsenmaista ja 24495: Itämerellä. Kuljetusmäärät, liikennetiheydet ja on- Baselin sopimuksen maista. 24496: nettomuusriskit ovat suurimmat eteläisellä Itäme- Jätteen kansainvälisestä siirrosta on ilmoitettava 24497: rellä ja Tanskan salmissa. Satamiin johtavat väylät lähtö-, kohde- ja kauttakulkumaiden viranomaisille 24498: muodostavat myös merkittävän riskialueen. Itäme- ja saatava näiden hyväksyntä. Siirron tulee perus- 24499: rellä on 1990-luvulla sattunut muutamia merkittä- tua viejän ja vastaanottajan väliseen sopimukseen 24500: viä öljyonnettomuuksia, mutta ei yhtään vakavaa tai sopimusketjuun, joka kattaa siirron lähtöpistees- 24501: vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuutta. Kulje- tä käsittely- tai hyödyntämislaitokseen saakka. 24502: tusten riskejä voidaan ympäristöministeriön mu- Suomesta on viime vuosina viety n. 20 000-- 24503: kaan vähentää lisäämällä meriturvallisuutta mm. 30 000 tonnia jätteitä vuosittain (pl. eräiden vihreän 24504: väylästöä parantamalla ja meriliikenteen ohjausjär- luettelon jätteiden siirrot muihin kuin OECD-mai- 24505: jestelmiä kehittämällä. Valtioneuvosto teki v. 1995 hin). Valtaosa on toimitettu hyödynnettäväksi 24506: periaatepäätöksen meriturvallisuuden parantami- Ruotsiin tai muihin Länsi-Euroopan maihin. Itäme- 24507: sesta. ren alueen OECD:n ulkopuolisiin maihin ei ole 24508: Öljyvahinkojen torjuntavalmius on Suomessa viety vaarallisia jätteitä. Viroon on kuitenkin viety 24509: tyydyttävä sekä kalustollisesti että toiminnallisesti. viranomaisvalvonnassa eräitä vaaranomia vihreän 24510: Merialueen karilleajoihin liittyvät öljyvahinkovaa- luettelon jätteitä. 24511: rat on yleensä kyetty hoitamaan nopeasti ja tehok- Suomeen on viime vuosina tuotu n. 3000-- 24512: kaasti. Merellisten kemikaalivahinkojen torjunta- 10000 tonnia jätteitä vuosittain. Näistä suurimman 24513: valmiudessa on ympäristöministeriön mukaan kui- osan ovat muodostaneet lääkeaine-, liotin-, PCB- 24514: tenkin huomattavia puutteita. ym. ongelmajätteet, jotka on käsitelty Ekokem 24515: Merialueen ympäristövahinkojen torjuntavalmi- Oy:n pohtolaitoksessa Riihimäellä. Jätteitä on tuotu 24516: udesta vastaava Suomen ympäristökeskus on käyt- pääasiassa Euroopasta, mutta myös muualta, kuten 24517: tänyt 1990-luvulla valmiuden hankkimiseen ja yllä- Keski- ja Etelä-Amerikasta. Jätteitä on tuotu myös 24518: pitämiseen sekä vahinkojen torjuntaan keskimää- hyödynnettäviksi, erityisesti metalliteollisuuden 24519: rin n. 15 Mmk vuosittain. Kuntien vastaavat menot raaka-aineena. Itämeren maista lähinnä Ruotsi ja 24520: ovat olleet jonkin verran suuremmat. Kunnat ja Saksa ovat toimittaneet jätteitä Suomeen. Itämeren 24521: osittain myös ympäristöhallinto saavat näistä me- alueen OECD:n ulkopuolisista maista Suomeen ei 24522: noista korvausta valtion talousarvion ulkopuolises- ole toimitettu sanottavasti jätteitä. 24523: ta Öljynsuojarahastosta. Maksetut korvaukset ovat Valvonnanalaisten jätteiden kuljetus Suomen 24524: 24525: 24526: 251 24527: kautta on vähäistä. Kertomusvuonna valvontavi- varsinaisen maksuosuutensa, joka v. 1997 on 1,045 24528: ranomaiset käsittelivät yhden kauttakuljetusilmoi- Mmk, lisäksi erityismaksuosuudella komission toi- 24529: tuksen. mistokuluista, jotka v. 1997 ovat 1,7 Mmk. Suomen 24530: Suurin osa Suomen jätekuljetuksista toteutuu ympäristökeskus toimii Helsingin komission tieto- 24531: Itämeren kautta laivoilla. Jätteiden kuljettamisesta, konsulttina, mistä sille aiheutuu lisäkustannuksia. 24532: käsittelystä tai hyödyntämisestä ei ympäristöminis- Sopimuksen toimeenpanoa koskevien suositus- 24533: teriön mukaan ole aiheutunut haittaa Itämerelle. ten lisäksi Itämeren maiden ministerit ovat antaneet 24534: Mahdollisten laittomien siirtojen vaikutuksia on yhteisiä julistuksia. Niiden on määrä tehostaa ja 24535: ministeriön mukaan kuitenkin vaikea arvioida. kiirehtiä yhteisiä suojelu toimia, koska Itämeren tila 24536: Ympäristöhaitan aiheuttanut laiton siirto on ilmen- on huonontunut jatkuvasti. 24537: nyt viimeksi 1980-luvun alussa. Helsingin sopimuksen velvoitteiden tehostami- 24538: Jätteiden kansainvälisiä siirtoja Suomessa valvo- seksi jäsenvaltioiden ympäristöministerit ovat sopi- 24539: va viranomainen on Suomen ympäristökeskus. neet päästöjen vähentämisestä puoleen vuodesta 24540: Kertomusvuonna se käsitteli 100 ao. ilmoitusta. 1987 vuoteen 1995. Vuonna 1992 valmistui erityi- 24541: Ilmoitusten käsittelystä perittiin maksuja 275 000 nen Itämeren suojeluohjelma, joka sisältää 18 mrd. 24542: mk. Tehtävään käytettiin arviolta 2,5 henkilötyö- ecun ja 20-vuotisen investointiohjelman valuma- 24543: vuotta. Toteutuneet palkkausmenot olivat 492 000 alueen saastuttavien kuormituslähteiden kunnosta- 24544: mk ja kokonaiskustannukset n. 1 Mmk. Päivittäises- miseksi. Suurin osa kohteista on siirtymätalous- 24545: tä valvonnasta aiheutuneet palkkakustannukset maissa. Suomi on osallistunut ohjelmaan lähialue- 24546: voitiin kattaa lähes kokonaan ilmoitusten käsittely- hankkeiden kautta sekä kansallisin toimin. Suo- 24547: maksuilla. Muut kustannukset katettiin toiminta- men kansallinen osuus oli v. 1992 arviolta n. 425 24548: määrärahoista. milj. ecua. Maamme teollisuuden investoinnit suo- 24549: Ympäristöministeriön mukaan OECD-alueen ul- jeluohjelman kohteisiin olivat kertomusvuoteen 24550: kopuolelle vietävien vihreän luettelon jätteiden mennessä vähintään ohjelman mukaiset 150 milj. 24551: valvonta tehostuu lähiaikoina, kun EY:n uudet ecua. Ne kohdentuivat massa- ja paperiteollisuu- 24552: säädökset tulevat voimaan. Uusien säädösten seu- den jätevesien puhdistukseen, jotka on voitu pois- 24553: rauksena valvonnan soveltamisala laajenee Suo- taa ohjelmasta. Kansainväliset rahoituslaitokset 24554: messa jonkin verran. Jätteiden kansainvälisten siir- ovat osallistuneet ohjelman toteuttamiseen. Suoje- 24555: tojen valvonnassa tulisi ympäristöministeriön mie- luohjelmaa uudistettiin kertomusvuonna, minkä 24556: lestä tehostaa tarkastustoimia. Kuljetusreittien, sa- lisäksi valmisteltiin Itämeren suojelusopimuksen 24557: tamien, rajanylityspaikkojen sekä yritysten tarkas- liitettä. Se edellyttäisi tehokkaita toimia maatalou- 24558: tus on välttämätöntä valvonnan uskottavuuden li- den päästöjen vähentämiseksi. 24559: säämiseksi ja laittomien siirtojen ehkäisemiseksi. Itämeren kaikki yhdeksän rantavaltiota ovat si- 24560: Suomen ympäristökeskukselle on annettu tehtä- toutuneet suojeluohjelman yhteisiin tavoitteisiin. 24561: väksi valvonnan kehittämisehdotuksen laadinta. Toimista niiden toteuttamiseksi raportoidaan Hel- 24562: singin komissiolle vuosittain. Ruotsi, Tanska ja 24563: Itämeren suojelun kansainväliset sopimukset Saksa ovat saavuttaneet pääosin tavoitteensa. Sen 24564: Itämeren suojelun perustan muodostavat sen me- sijaan siirtymätalousmailla (keskitetystä suunnitel- 24565: rellisen ympäristön suojelua koskevat kansainvä- mataloudesta markkinatalouteen siirtyvät maat: 24566: liset sopimukset. Vuoden 1974 Helsingin sopimus, Viro, Latvia, Liettua ja Puola) on ollut vaikeuksia 24567: jonka tavoitteet kattavat useimmat meren pilaami- saavuttaa tavoitteensa. Näiden maiden kuormituk- 24568: sen estomuodot, on edelleen voimassa. Kaikki sen pieneneminen viime vuosina on aiheutunut 24569: Itämeren maat eivät olleet vielä kertomusvuoteen useinkin teollisen toiminnan lopettamisesta tai lan- 24570: mennessä ratifioineet vuoden 1992 Helsingin sopi- noitteiden käytön vähentämisestä. Taloudellisen 24571: musta. Tämä sopimus on edellistä kattavampi ja tilanteen parantuessa kuormitus voi jälleen kasvaa, 24572: monipuolisempi. Se sisältää mm. merellisen luon- ellei ympäristönsuojelusta huolehdita. 24573: nonsuojelun velvoitteita ja edellyttää toimia Itäme- Itämeren suojeluun tähtäävät kansainväliset so- 24574: ren koko valuma-alueella. Suomi ratifioi sopimuk- pimukset ja julkilausumat, Suomen osallistuminen 24575: sen v. 1995. Sopimuksen edellyttämä lainsäädäntö niihin sekä ohjelmien tai päätösten tavoitteet ja 24576: on saatettu Suomessa voimaan. Suomi on Helsin- toteutuminen kertomusvuoteen mennessä olivat: 24577: gin komission (HELCOM) isäntämaa. Se vastaa 24578: 24579: 24580: 24581: 24582: 252 24583: Ohjelma tai päätös Vuodelta Tavoite Toteutuminen 24584: 24585: 24586: Helsingin sopimus 1974 Itämeren merellisen ympäristön Tavoitteisiin pyritään sisällyttämällä 24587: suojelu. ne kansallisiin ohjelmiin tai suoraan 24588: lainsäädännöllä, yksittäistapauksissa 24589: vesioikeuden päätöksin sekä rahoitus- 24590: järjestelyin ja taloudellisen ohjauksen 24591: keinoin. 24592: 24593: 24594: Helsingin sopimus 1992 Itämeren merellisen ympäristön 24595: suojelu. 24596: 24597: - Maatalousliitteen 1996- Itämeren merellisen ympäristön 24598: valmistelu suojelu maatalouden aiheuttamaita 24599: haja kuormitukse lta. 24600: 24601: - HELCOM-suositukset 1980- Itämeren merellisen ympäristön 24602: suojelu. 24603: 24604: - Ministerijulkilausuma 1988 Mm. mereen maalta kohdistuvan 24605: ravinne- ja raskasmetallikuormi- 24606: tuksen sekä pysyvien tai myrkyllis- 24607: ten orgaanisten aineiden vähentä- 24608: minen 50 % vuoteen 1995 mennessä. 24609: 24610: - Itä meren ympäristöohjelma Hot spot -kuormituksen vähentä- Hot spot -listan 10 kohteesta (5 massa- 24611: Ohjelman uudistaminen 1992 minen, Itämeren ekologisen tasa- ja paperiteollisuuden ja 5 muuta 24612: painon palauttaminen. kohdetta) on poistettu 4 massa- ja 24613: paperiteollisuuden kohdetta. Lähialue- 24614: hankkeilla osallistutaan ohjelman 24615: toteuttamiseen Venäjällä, Baltian 24616: maissa ja Puolassa. 24617: 24618: Itämeren maiden ympäristö- 1996 Kestävän kehityksen toimintaohjel- 24619: ministerien julkilausuma man laatiminen Itämeren alueelle 24620: (Agenda 21 ). 24621: 24622: Sopimus Suomen ja Viron 1993 Piste- ja hajakuormituksen tehokas Toimeenpano ja seuranta on aloitettu. 24623: välillä yhteistyöstä vesien- vähentäminen; määrällisiä tavoit- Suomenlahtivuoden 1996 aikana 24624: suojelussa teita. kerättiin tietoja Suomen, Viron ja 24625: Venäjän yhteistyönä tavoitteiden 24626: saavuttamisesta ja toimien priorisoi- 24627: miseksi. 24628: 24629: 24630: Toimintaohjelma vesien 1992 Vesiin, erityisesti Itämeren aitaa- Ohjelman toteutumista koskeva 24631: likaantumisen vähentämi- seen, tulevan kuormituksen pienen- suoma lais-venä lä inen yhteisraportti 24632: seksi Suomen ja Venäjän täminen; määrällisiä tavoitteita. julkaistiin v. 1994. Suomenlahtivuoden 24633: rajan läheisillä alueilla. 1996 aikana kerättiin tietoja Suomen, 24634: Viron ja Venäjän yhteistyönä tavoittei- 24635: densaavuttamisesta ja toimien 24636: priorisoimiseksi. 24637: 24638: 24639: 24640: 24641: Suomen ympäristöviranomaisten Itämeri-toiminta vuodesta 1988. Massa- paperiteollisuuden ja mui- 24642: Ympäristöministeriön mukaan viime vuosina Suo- denkin teollisuudenalojen sekä asutuksen fosfori- 24643: messa on edistytty merta kuormittavien ja sen tilaa päästöt on saatu hallintaan. Sen sijaan maatalou- 24644: huononravien päästöjen hallinnassa. Suurten piste- den, lähinnä peltoviljelyn, ja asutuksen typpipääs- 24645: kuormituslähteiden päästöjä on kyetty alentamaan töjä ei ole kyetty pienentämään HELCOM:ssa asete- 24646: Itämeren rantavaltioiden vuoden 1985 ministeriko- tun 50 %:n vähennystavoitteen mukaisesti. Kalan- 24647: kouksen päätösten mukaisesti vähintään puoleen kasvatuksella on myös ollut vaikeuksia saavuttaa 24648: 24649: 24650: 253 24651: tavoitteet. Sen ympäristöhaittojen vähentämiseksi teisohjelmiin sisältyvien hankkeiden valmistelua ja 24652: tarvittavaan tutkimus- ja kehitystyöhön ei ole ym- toteutumista. Samoin menetettiin myös nk. Eko- 24653: päristöministeriön mukaan ollut osoitettavissa riit- konversiojärjestelyyn perustuvien hankkeiden 24654: tävästi varoja. kohdalla Puolan kanssa. Hankkeilla voitiin ympä- 24655: Helsingin komission suositusten seuranta osoit- ristöministeriön mukaan parantaa maamme ympä- 24656: taa ympäristöministeriön mielestä, että suositukset ristön ja Itämeren tilaa vähäisin kustannuksin sekä 24657: ovat toteutuneet verrattain hyvin Suomessa lukuun edistää suomalaisen ympäristöteknologian ja -tai- 24658: ottamatta joitakin yksittäisiä tapauksia. Suomi on totiedon käyttöä. 24659: osallistunut aktiivisesti komission työhön. Maal- Toiminnan ensisijaisena kohteena oli edistää 24660: lamme oli kertomusvuonna komitean puheenjoh- yhteistyötä ja -rahoitusta kansainvälisten rahoitus- 24661: tajuus sekä useiden työryhmien ja hankkeiden laitosten ja järjestöjen, muiden kahdenvälisten 24662: johtovastuu. avunantajamaiden sekä yhteistyömaiden kanssa. 24663: Itämeren suojelusopimus edellyttää vesien ja Ympäristöministeriö osallistui monenkeskisiin yh- 24664: ilman kautta tulevan kuormituksen pienentämistä teisrahoitushankkeisiin Maailmanpankin, Euroo- 24665: koko valuma-alueella. Siten useimmat kotimaiset pan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD), 24666: vesien- ja ilmansuojelutoimet ovat myös meren- Pohjoismaisen investointipankin (NIB), Pohjois- 24667: suojelua. maiden ympäristönsuojelurahaston (NEFCO), 24668: Kunnallisiin jätevesien puhdistamoihin investoi- EU:n Phare-ohjelman sekä useiden kahdenvälisten 24669: tiin v. 1991-94 yhteensä 285-385 Mmk vuosit- avunantajamaiden kanssa. 24670: tain. Kustannukset yhdessä viemäriverkkoinves- 24671: tointien kanssa olivat 733---1139 Mmk vuosittain. Itämeren suojelutoimet lähivuosina 24672: Investoinnit pysynevät lähivuosina yhtä suurina. Itämeren suojelun edellyttämien vesiensuojelutoi- 24673: Käyttökustannukset ovat n. 200 Mmk vuodessa. mien kustannuksista maksavat ympäristöministeri- 24674: Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit v. ön mukaan kuorminajat maataloutta lukuun otta- 24675: 1992-94 olivat 1 021-1 840 Mmk ja käyttökustan- matta. Toimien vaatiman julkisen rahoituksen arvi- 24676: nukset 1 173---1 298 Mmk vuodessa. oiminen on ministeriön mukaan vaikeaa. Julkinen 24677: Alueelliset ympäristökeskukset seuraavat Itäme- rahoitus muodostuu teollisuuden ja yhdyskuntien 24678: ren tilaa 2,5-3,5 Mmk:n arvosta vuosittain. Itäme- vesiensuojelutoimien suorasta tuesta Itämereen 24679: ren suojeluun liittyvät merellisen luonnon suojelu- laskevien vesistöjen varrella. Tuki on kuitenkin 24680: tavoitteet on sisällytetty Suomen ehdotukseen Na- nykyisen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti verrat- 24681: tura 2000 -verkoksi. Hankkeen kustannuksia ei ole tain vähäistä. EU:n maatalouden ympäristötuki 24682: ympäristöministeriön mukaan toistaiseksi mahdol- kuuluu julkiseen tukeen. Sen ympäristövaikutusten 24683: lista arvioida. arviointi oli kertomusvuonna kesken. Muu julkinen 24684: Itämeren suojeluun liittyviä tehtäviä hoidetaan rahoitus muodostuu eri ministeriöiden budjeteissa 24685: myös muilla hallinnonaloilla. Meren tilan seuran- suojelun edellyttämään viranomaistyöhön ja tutki- 24686: taan ja arviointiin osallistuvat ympäristöhallinnon mukseen osoitetuista määrärahoista sekä Suomen 24687: lisäksi Merentutkimuslaitos (n. 5 Mmk:lla vuodes- maksuosuudesta Helsingin komissiolle. Ympäris- 24688: sa), Ilmatieteen laitos (n. 1,5 Mmk:lla vuodessa), töministeriön lähialueyhteistyöhön sisältyy suo- 24689: Säteilyturvakeskus (n. 0,5 Mmk:lla vuodessa) sekä raan budjettivaroista tuettuja Itämeren suojeluun 24690: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Merenkulun tähtääviä vesiensuojelutoimia. 24691: ympäristönsuojeluun osallistuu myös Merenkulku- Ravinnepäästöjen aiheuttama rehevöityminen 24692: laitos. on Itämeren keskeinen ongelma. Suomen lähive- 24693: Suomi on vuodesta 1991lähtien tukenut lähialu- sien rehevöitymishaitat keskittyvät Suomenlahdel- 24694: eiden ympäristönsuojeluhankkeita n. 300 Mmk:lla. le ja Saaristomerelle. Suomenlahden lisäongelmana 24695: Kertomusvuoden valtion talousarviossa oli Keski- on ravinnepäästöjen tulo pääosin Venäjältä, joten 24696: ja Itä-Euroopan maiden ympäristöhankkeiden päästöjä ei voida rajoittaa kotimaisin toimin. Maata- 24697: avustamiseen varattu 40 Mmk investointien tuke- louden päästöjen vähentäminen on ympäristömi- 24698: miseen ja 16,6 Mmk tekniseen apuun. Ympäristö- nisteriön mielestä sekä Suomen että Itämeren 24699: ministeriö avusti kertomusvuonna 60 investointi- alueen tärkein tehtävä. 24700: hanketta ja 70 teknisen avun hanketta. Itämeren maiden pääministerit käynnistivät 24701: Ympäristöministeriö jatkoi kertomusvuonna Vi- kertomusvuoden toukokuussa Itämeren alueen 24702: ron, Latvian ja Liettuan sekä Venäjän ympäristövi- Agenda 21:n eli alueellisen kestävän kehityksen 24703: ranomaisten ja hallinnollisesti itsenäisten Iuoteis- ohjelman laadinnan. Pääministerit kiinnittivät sa- 24704: Venäjän alueiden kanssa sovittuihin ympäristöyh- massa yhteydessä huomiota myös haitallisten ke- 24705: 24706: 24707: 254 24708: mikaalien ja öljypäästöjen vähentämiseen Itäme- ristöhallinnon uudistamisen ja organisaatiomuu- 24709: rellä. tosten vuoksi. Vaikutukset ovat tuntuvimmat teolli- 24710: Suomenlahti on kokenut haitallisia muutoksia suusasioissa, joissa Suomi on aiemmin esiintynyt 24711: viime vuosina huolimatta merialueen kokonais- korkealla profiililla ja hoitanut useita johtotehtäviä. 24712: kuormituksen kääntymisestä laskuun. Uusien Ympäristöministeriö ilmoittaa kehittävänsä työnja- 24713: eliölajien ilmestyminen, itäisen Suomenlahden laa- koa ministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja 24714: ja happikato ja valtavien ravinnemäärien vapautu- aluekeskusten välillä kansainvälisten asioiden hoi- 24715: minen pohjasedimentistä kertomusvuoden kesällä don tehostamiseksi ja koordinoimiseksi. Kansain- 24716: osoittavat ympäristöministeriön mielestä, ettei vesi- välisen Itämeri-yhteistyön ongelmat aiheutuvat mi- 24717: alue kestä nykyistä kuormitusta. Pohjoisen Itäme- nisteriön mielestä pääasiassa siirtymätalousmaiden 24718: ren eri osien sietokykyä ja kriittistä kuormitusta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Näiden mai- 24719: tulisi ministeriön mukaan selvittää lähivuosina. den edellytykset panostaa Itämeri-yhteistyöhön 24720: Kansainvälinen Itämeri-yhteistyö on ympäristö- ovat nykyisellään vähäiset, vaikka niiden pyrki- 24721: ministeriön mukaan kärsinyt toimintaan käytettä- myksenä onkin päästä yhteisesti sovittuihin tavoit- 24722: vissä olevien voimavarojen pienenemisestä ympä- teisiin. 24723: 24724: 24725: 24726: 24727: Itämeren ympäristönsuojeluun tähtäävistä kansainvä- jestelmän ulottamiseksi kaikkiin kuormitustyyppeihin ja 24728: lisistä järjestelyistä ja kotimaisten ympäristöviran- -lähteisiin. Järjestelyn soveltaminen mahdollisimman 24729: omaistentoimista huolimatta on merellisen ympäristön laajasti edesauttaisi todennäköisesti tehokkaampien 24730: tila tutkimus- ja mittaustulosten mukaan jatkuvasti huo- suojelutoimien motivaatiota ja rahoitusta kuormittajien 24731: nontunut. Suomi ei ole toistaiseksi kyennyt täysin saa- ja kuluttajien keskuudessa. 24732: vuttamaan Itämeren suojeluohjelman mukaisia tavoit- Valtiontilintarkastajien mielestä olisi pyrittävä lisää- 24733: teita. Erityisen huolestuttavilta näyttävät Suomenlah- mään myös Euroopan unionin rahoitusta maatalouden 24734: den tilanteen kehityssuunta ja -nopeus. Ympäristö- ympäristökuormituksen rajoittamiseksi. Nykyisistä Itä- 24735: kuormitus on saavuttanut, mahdollisesti jopa ylittänyt- meren rantavaltioista, joita suojelutoimet eniten kos- 24736: kin, vesialueen sietokyvyn rajan. kettavat ja hyödyttävät, neljä on EU:n nykyisiä jäsen- 24737: Valtiontilintarkastajat toteavat, että koko Itämeren, maita, ja muutkin rantavaltiot ovat ilmaisseet pyrkimyk- 24738: mutta erityisesti sen pohjoisten osien ja Suomenlah- sensä unionin jäsenyyteen.Vaikka EU onkin ratifioinut 24739: den, ympäristönsuojelutoimia olisi em. tosiasioiden va- Itämeri-sopimukset, ei se ole kuitenkaan toistaiseksi 24740: lossa pikaisesti tehostettava sekä kotimaisin että kan- toteuttanut konkreettisia toimenpiteitä tilanteen paran- 24741: sainvälisin toimin. Koska nimenomaan ravinnepäästö- tamiseksi. 24742: jen aiheuttama rehevöityminen on ympäristöviran- Valtaosa Suomenlahden ympäristökuormituksesta 24743: omaisten mukaan Itämerta pahimmin uhkaava vaara, on peräisin Venäjältä ja Virosta. Suomen viranomais- 24744: tulisi suojelun tavoitteet asettaa ja voimavarat kohden- ten tulisi tästä syystä tavoitella mahdollisuuksien 24745: taa keskeisesti ravinnepäästöjen tuntuvaan vähentä- mukaan kansainvälisen yhteistyön ja -rahoituksen 24746: miseen. lisäämistä ko. kuormituksen alentamiseksi. Tavoit- 24747: Kotimaisista toimista keskeisin on maatalouden ja teeksi tulee tällöin ottaa aiheuttamisperiaatteen ulotta- 24748: asutuksen typpipäästöjen rajoittaminen Itämeren Suo- minen koko Itämeren valuma-alueen suojelun perus- 24749: men koko valuma-alueella. Ympäristöviranomaisten taksi. 24750: tulee toimia siten, että kuntien halukkuutta ja mahdolli- Valtiontilintarkastajat katsovat lisäksi, että ympä ris- 24751: suuksia asutuskeskusten typpipäästöjen vähentämi- töhallinnon pitäisi selvittää perusteellisesti mahdolli- 24752: seksi voidaan lisätä. Ympäristöpäästöjen vähentämi- suudet Itämeren maiden ympäristöyhteistyön lisäämi- 24753: sestä aiheutuvat kustannukset kohdennetaan nyttem- seksi ja lisävoimavarojen ohiaarniseksi Itämeren ym- 24754: min pääosin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, mikä päristönsuojeluun sekä kansainvälisistä että kotimai- 24755: vaikuttaa itsessään päästöjä rajoittavasti. Aiheutta- sista rahoituslähteistä. Myös hallinnonalan sisäisten 24756: misperiaatetta ei kuitenkaan noudateta kaikkien pääs- voimavarojen uudelleenkohdentamista tämän tavoit- 24757: töjen, mm. maatalouden kohdalla. Valtiontilintarkasta- teen mukaisesti olisi syytä harkita. Ympäristöhallinnon 24758: jien mielestä olisikin sen vuoksi pikaisesti selvitettävä lisäksi tarvitaan myös muiden hallinnonalojen, erityi- 24759: mahdollisuudet ko. periaatteen mukaisen rahoitusjär- sesti maa- ja metsätaloushallinnon toimia. 24760: 24761: 24762: 255 24763: Kiellettyjen ja tiukasti säänneltyjen kemikaalien, sa- ehkäisy- ja torjuntaedellytysten parantaminen kohen- 24764: moin kuin osittain myös jätteiden, kansainvälisten siir- taakin osaltaan Itämeren ympäristönsuojelua. Kan- 24765: tojen valvonnassa, tilastoinnissa ja tarkastuksissa on sainvälisen yhteistyön voimistaminen on keskeistä 24766: valtiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan ko- myös tällä toiminta-alueella. 24767: hentamisen varaa. Itämeren ympäristönsuojelu edel- Valtiontilintarkastajat katsovat myös, että alusten 24768: lyttää viranomaistoiminnan tehostamista myös tällä yhtenäiseen satamamaksuun pitäisi Suomessa ja mah- 24769: toimintalohkolla. Sen lisäksi ympäristöhallinnon ja mui- dollisuuksien mukaan koko Itämeren alueella sisällyt- 24770: denkin viranomaisten, mm. Merenkulkulaitoksen, olisi tää maksuosuus, jolla katettaisiin laivojen ympäristölle 24771: pyrittävä parantamaan mahdollisten kemikaalivahin- haitallisten jäte- ja puhdistusvesien käsittelykustan- 24772: kojen torjuntavalmiutta ja -kalustoa. nukset, ja että alukset olisi velvoitettava toimittamaan 24773: Vaikka pohjoisella Itämerellä ei tähän mennessä ao. jätteet satamien keräilypisteisiin. Näin voitaisiin 24774: olekaan sattunut yhtään merkittävää öljy- tai kemikaa- vähentää laivojen jätevesien päästöjä suoraan me- 24775: likatastrofia, on sellaisen riski kasvanut ao. rahtiliiken- reen. 24776: teen lisääntyessä. Tämänkaltaisten onnettomuuksien 24777: 24778: 24779: 24780: 24781: 256 24782: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt 24783: 24784: 24785: 24786: 24787: Yleiskatsaus Ministeriö ei ole arvioinut valtiontilintarkastajille 24788: hallinnonalansa valtionyhtiöiden taloudellista ke- 24789: Valtionyhtiöiden taloudellinen kehitys ja tila hitystä tai tilaa. 24790: Valtionenemmistöisiä osakeyhtiöitä ovat lain (968/ Opetusministeriön hallinnonalalle kuuluivat 24791: 47) mukaan sellaiset osakeyhtiöt, joista valtio omis- kertomusvuonna valtion kokonaan omistamat Oy 24792: taa yksin tai yhdessä ao. yhtiöiden kanssa niin Veikkaus Ab, CSC-Tieteellinen laskenta Oy sekä 24793: monta osaketta, että sillä on enemmän kuin puolet FTP International Oy. Oy Veikkaus Ab:n liikevaihto 24794: kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä. Kerto- nousi kertomusvuonna n. 11 % n. 4 927 Mmk: aan ja 24795: musvuonna maassamme toimi 40 merkittävää tuo- voitto ennen varauksia ja veroja n. 1 827 Mmk:aan 24796: tannollista tai rahoitustoimintaa harjoittavaa val- (n. 12 o/o). 24797: tionyhtiötä. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle 24798: Puolustusministeriön hallinnonalalle kuuluivat kuuluvan Avena Oy:n henkilöstöä vähennettiin 24799: kertomusvuonna Vammas Oy, Lapua Oy ja VPU kertomusvuonna tuntuvasti. Yhtiön tulorahoitus 24800: Pukutehdas Oy. Valtion omistaman puolustusväli- kehittyi myönteisesti, ja konsernin maksuvalmius 24801: neteollisuuden omistusjärjestelyjen jälkeen Lapua oli hyvä. 24802: Oy ja Vammas Oy siirrettiin kertomusvuoden lo- Liikenneministeriön hallinnonalalle kuuluivat 24803: pulla uuden konsernin, Suomen Puolustusväline Finnair Oy, Suomen Autokatsastus Oy, Suomen PT 24804: Oy:n, osaksi. Vuoden 1997 huhtikuussa konsernin Oy, VR-Yhtymä Oy sekä Oy Yleisradio Ab. Yhtiöi- 24805: nimi muutettiin Patria Industries Oy:ksi. Se kuuluu den toiminta oli kertomusvuonna voitollista ja 24806: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. omavaraisuusaste tyydyttävä. 24807: Vammas Oy:n liikevaihto kasvoi kertomusvuon- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan 24808: na n. 272 Mmk:aan (9,5 %), ja sen kokonaistulos oli merkittävimmät yhtiöt olivat Enso-konserni, Imat- 24809: n. 20 Mmk. Yrityksen toiminnassa ei ollut suuria ran Voima -konserni, Kemijoki-konserni, Kemira- 24810: muutoksia. Tulevaisuudessa sitä uhkaa puolustus- konserni, Neste-konserni, Rautaruukki-konserni, 24811: voimien kotimaan kysynnän pieneneminen. Sisu-konserni ja Vapo-konserni. 24812: Lapua-konserniin kuuluu emoyhtiön lisäksi sak- Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden yhteen- 24813: salainen tytäryhtiö. Konsernin liikevaihto oli kerto- laskettu liiketulos oli kertomusvuonna edellisvuot- 24814: musvuonna n. 156 Mmk ja kokonaistulos n.-26 ta heikompi. Liiketulos aleni edellisvuotisesta 3 100 24815: Mmk. Aiempaa päätuotetta, rynnäkkökivääripat- Mmk:lla eli 25 %. Liiketulos laski eniten Enso 24816: ruunoita, ei toimitettu enää puolustusvoimille. Nii- Oy:ssä (2 200 Mmk) ja Neste Oy:ssä (1 000 Mmk). 24817: den tilausten väheneminen lähivuosina on merkit- Liiketulosta paransivat vain Imatran Voima Oy ja 24818: tävä uhka yhtiölle. Vapo Oy. Tulos rahoituserien jälkeen aleni liiketu- 24819: VPU Pukutehdas Oy:n liikevaihto kasvoi kerto- losta vähemmän, mikä johtui rahoituskulujen pie- 24820: musvuonna 9% n. 53 Mmk:aan ja yhtiön kokonais- nenemisestä matalamman korkotason vuoksi. 24821: tulos oli 331 000 mk. Yhtiön rahoitustilanne oli Valtion teollisuus- ja energiakonsernien sijoite- 24822: vakaa. tun pääoman tuotto (ROI) oli kertomusvuonna 24823: Valtiovarainministeriön hallinnonalalle kuului- 9,4% (v. 1995 12,7 %). Niiden omavaraisuusaste 24824: vat kertomusvuonna Edita Oy, Engel Kiinteistöyh- kohosi edellisvuodesta. 24825: tymä Oy, Medivire Työterveyspalvelut Oy, Posti- Kertomusvuonna valtionyhtiöiden investoinnit 24826: pankki Oy ja Rahapaja Oy sekä omaisuudenhoito- kehittyivät päinvastaisesti tuloskehitykseen verrat- 24827: yhtiöt Arsenal Oy, Sponda Oy, Solidium Oy ja tuna. Teollisuus- ja energiakonsernien brunoinves- 24828: omaisuudenhoitoyhtiöksi muutettava SKOP Oy. toinnit olivat yhteensä 13,3 mrd. mk. Se oli 81 % 24829: 24830: 24831: 17 370148 257 24832: enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat in- Yhtiön luottokanta kertomusvuoden lopussa oli 24833: vestoinnit tekivät Imatran Voima (yli 4,5 mrd. mk) 5,9 mrd. mk. Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja 24834: ja Enso -konserni (lähes 3 mrd. mk). Yli kahden veroja oli 109 Mmk. Vuonna 1995 perustetun Suo- 24835: miljardin markan investointeihin ylsivät Neste Oy ja men Teollisuussijoituksen toiminta käynnistyi ker- 24836: Rautaruukki Oy. Valtion teollisuus- ja energiakon- tomusvuonna, ja se teki sijoituksia tai antoi sijoitus- 24837: sernien brunoinvestoinneista kotimaan osuus oli sitoumuksia vuoden loppuun mennessä 13 Mmk:n 24838: 55%. arvosta. Yhtiön tilinpäätös osoitti voittoa 6 Mmk. 24839: Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden henkilös- Yhtiön oman pääoman ehtoisina sijoitettavissa ole- 24840: tömäärä oli kertomusvuonna 65 270, mikä oli 7,1% vat varat olivat yhteensä 400 Mmk. Suomen Vienti- 24841: edellisvuotista suurempi. Tästä 69,4% työskenteli luotto Oy:n liikevoitto oli kertomusvuonna 307 24842: kotimaassa, mikä oli 1,2 %-yksikköä enemmän Mmk ja saamiset yleisöltä 21,8 mrd. mk. 24843: kuin edellisenä vuonna. Eniten henkilöstöään Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan 24844: edellisvuoteen verrattuna lisäsivät Rautaruukki Oy Alko-Yhtiöt-konsernin liikevaihto väheni kerto- 24845: ja Imatran Voima Oy. Suurimmat työllistäjät kerto- musvuonna 2,7 % ja voitto ennen satunnaiseriä 24846: musvuonna olivat Enso Oy, Rautaruukki Oy ja 6,5% 338 Mmk:sta 316 Mmk:aan. Omavaraisuusas- 24847: Kemira Oy. te kohosi 4 o/o-yksiköllä 48 %:iin. 24848: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan Tuotannollista tai rahoitustoimintaa harjoitta- 24849: rahoitusyhtiöiden toiminta laajeni kertomusvuon- vien valtionyhtiöiden tulokset, kannattavuus, oma- 24850: na. Kera Oy myönsi rahoitusta n. 5 900 yritykselle varaisuus ja valtion omistusosuus olivat kertomus- 24851: yhteensä 1,8 mrd. mk, josta oli lainoja 1,6 mrd. mk. vuonna seuraavat: 24852: 24853: Yhtiö (konserni) Tulos' Tuotto' Omavaraisuus' Valtion omistus 24854: Mmk % % % 24855: Alko- Yhtiöt-konserni 316 14,1 50,3 100,0 24856: Avena Oy' 94 18,0 54,0 100,0 24857: Edita-konserni 27 10,2 78,0 100,0 24858: Engel-konserni 59 62,8 49.7 100,0 24859: Enso-konserni 1 665 8,3 42,1 44,2 5 24860: Finavitec-konserni" -37 -2,2 21,3 50,1 24861: Finnair-konserni' 533 15.7 59,2 60.7 24862: Imatran Voima -konserni 1 736 13,5 39,1 95,6 24863: Kauppatalo Hansel Oy 12 4,3 68,9 100,0 24864: Kemijoki-konserni 22 3,9 42,3 78,2 24865: Kemira-konserni 851 12,3 34,9 53,8 24866: Kera-konserni 109 1,6 17,6 100,0 24867: Lapua Oy -10 -2,2 16,4 100,0 24868: Medivire Työterveyspalvelut Oy -2 - 21,9 100,0 24869: Neste-konserni 566 5.7 39,4 83,5 24870: Postipankki- konserni 544 8 0,5 3,7 100,0 24871: Rahapaja Oy 24 32,0 91,6 100,0 24872: Rautaruukki-konserni 715 12,5 34,4 68.7 24873: Sisu-konserni 112 28,3 14,4 73,6 24874: Suomen Autokatsastus Oy 12 12,8 61,0 100,0 24875: Suomen PT -konserni 1 450 16,8 77.5 100,0 24876: Vammas-konserni 29 15,5 23,2 77.7 24877: Vapa-konserni 168 11,0 49,4 100.0 24878: Veikkaus Oy 1 827 87,6 87,1 100,0 24879: VPU Pukutehdas Oy 0 1.7 68,9 100,0 24880: VR-Yhtymä -ko nserni 9 958 10.7 77.9 100,0 24881: Yleisradio Oy 141 8,5 57.7 100,0 24882: 1 Tulos rahoituserien jälkeen. 24883: 2 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI). 24884: 3 Oman pääoman osuus taseen loppusummasta. 24885: 4 Tilikausi 28.11.1994-30.4.1996. 24886: 5 Valtion osuus äänivallasta 61,0 %. 24887: 24888: • Aiempi Valmet Lentokoneteollisuus Oy, uusi nimi 15.5.1996 alkaen. 24889: 7 Tilikausi 1.4.1995-31.3.1996. 24890: 24891: 'Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja. 24892: 9 24893: Tilikausi 1.7.1995-31.12.1996. 24894: 24895: 24896: 24897: 258 24898: Vain Lapua Oy:n ja Medivire Työterveyspalvelut den lopulla esisopimuksen virolaisen AS JÖGEVA 24899: Oy:n tulokset kertomusvuodelta olivat tappiollisia. RÖIVAS -yhtiön osakekannan ostamisesta. Osake- 24900: Muiden taulukossa mainittujen valtionenemmis- kanta siirtyi kokonaan VPU Pukutehdas Oy:n hal- 24901: töisten osakeyhtiöiden yhteenlaskettu tulos rahoi- lintaan 1.3.1997. 24902: tuserien jälkeen oli kertomusvuonna lähes 12 mrd. 24903: mk. Valtiovarainministeriön hallinnonala 24904: Edita-konsernin rakenne muutettiin Sulauttamalla 24905: Valtionyhtiöiden merkittävimmät organisaatio- kaikki sen kotimaassa toimivat tytäryhtiöt emoyh- 24906: muutokset tiöön. Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy osti kerto- 24907: Valtion puolustusvälineteollisuuden uudelleen- musvuonna Porin Huoltopojat Oy:n osakekannan. 24908: järjestely Kertomusvuosi oli Medivire Oy:n ensimmäinen 24909: Puolustusministeriö ja kauppa- ja teollisuusminis- liiketoimintavuosi sen muututtua Valtiokonttorin 24910: teriö selvittivät kertomusvuonna valtion puolustus- VK-Työterveys-tulosyksiköstä itsenäiseksi osake- 24911: välineteollisuuden tilaa ja kehittämistarpeita. Tä- yhtiöksi. Yhtiö on suurin valtakunnallinen työter- 24912: män tuloksena valmisteltiin suunnitelma valtion veyspalvelujen tuottaja, ja sillä on 40 työterveysase- 24913: omistamien alan teollisuusyritysten Lapua Oy:n, maa eri puolilla maata. Rahapaja Oy:llä on Ruotsis- 24914: Vammas Oy:n, Sisu Defence Oy:n, Finavitec Oy:n sa toimiva tytäryhtiö Nordic Coin Ab. Rahapaja Oy 24915: ja Vihtavuori Oy:n yhdistämisestä perustettavan, lunasti sen koko osakekannan kertomusvuoden 24916: valtion JOO-prosenttisesti omistaman holding-yh- lopulla, ja toiminta käynnistyi varsinaisesti vuoden 24917: tiön alaisuuteen. Talouspoliittinen ministerivalio- 1997 aikana. 24918: kunta otti asiaan myönteisen kannan. Valtion omis- 24919: tusosuus konserniin kuuluvissa yrityksissä on seu- Liikenneministeriön hallinnonala 24920: raava: Lapua Oy 100 o/o, Vammas Oy 77,7 %, Sisu Suomen PT Oy osti valtiolta TT Tieto Oy:n osak- 24921: Defence Oy 100%, Finavitec Oy 50,1% ja Vihta- keet ja myi tälle 70% tietotekniikkapalveluja tuotta- 24922: vuori Oy 100% (valtio osti vuoden 1997 maalis- van tytäryhtiönsä Avancer Oy:n osakkeista kerto- 24923: kuussa Kemira Oy:n omistamat yhtiön osakkeet). musvuoden lokakuussa. Suomen PT Oy:stä tuli 24924: Uuden konsernin, Suomen Puolustusväline Oy:n, näin TT Tieto Oy:n suurin omistaja (27,3% osak- 24925: operatiivinen toiminta käynnistyi vuoden 1997 keista). Suomen PT Oy perusti kertomusvuonna 24926: alusta, ja huhtikuussa 1997 konsernin nimi muutet- myös konsernin tytäryhtiöille ja niiden asiakkaille 24927: tiin Patria Industries Oy:ksi. rahoituspalveluja tarjoavan tytäryhtiön PT-Credit 24928: Konsernin toimialana on puolustusvälineteolli- Oy:n. Suomen Posti Oy:n tytäryhtiö Gold Line Oy 24929: suuden ja muun puolustusvalmiuden ylläpitämistä (entinen Postilinjat-yksikkö) aloitti toimintansa 24930: palvelevan tuotannon sekä niihin liittyvän tai nii- kertomusvuoden alussa. Suomen Posti Oy osti 24931: den yhteyteen soveltuvan liiketoiminnan harjoitta- myös 70 % LP-Logistiikkapalvelut Oy:n osakkeista, 24932: minen. Yhtiö harjoittaa toimintaansa itse tai tytär- ja Suomen Posti Oy:n tytäryhtiöt Kotisuora Oy ja 24933: yhtiöiden, osakkuusyritysten tai yhteisyritysten Viikko-Suora Oy sulautettiin kertomusvuonna ty- 24934: kautta. Konserniin kuuluvien yhtiöiden yhteenlas- täryhtiö Jakelumarkkinat Oy:öön. Telecom Finland 24935: kettu liikevaihto, ml. yhtiöiden siviilisektorin tuot- Oy:n laitekauppa keskitettiin kertomusvuonna 24936: teet, oli kertomusvuonna runsaat 1 mrd. mk ja TYV Tele Yritysviestintä Oy:öön, jolle Telecom 24937: henkilöstön määrän. 2 300. Tytäryhtiöistä Vammas Finland Oy myi myös Systek Oy:n. Vuoden 1997 24938: Oy:n ja Sisu Defence Oy:n (nimi 1.5.1997 alkaen alusta Telering-liiketoiminta siirrettiin Telecom Fin- 24939: Patria Vehicles Oy) tulos oli yhteensä 30,3 Mmk land Oy:stä TYV Tele Yritysviestintä Oy:öön. Emo- 24940: voitollinen. Muiden tytäryhtiöiden yhteenlaskettu yhtiö myi lisäksi osuutensa GSM-Viestimet Oy:stä. 24941: tulos oli 63,3 Mmk tappiollinen. Konserni vastaa Ulkomailla Telecom Finland Oy lisäsi omistus- 24942: kahta kolmannesta Suomen puolustusvälineteolli- osuuksiaan Unkarissa ja Hongkongissa matkapu- 24943: suudesta. Keskeiset tuotteet ja palvelut ovat lento- helintoimintaa harjoittavissa osakkuusyhtiöissä 24944: konehuolto ja -rakenteet, sotilas- ja erikoisajoneu- sekä perusti ko. maihin paikalliset tytäryhtiöt ja myi 24945: vot ja työkoneet, tykit, kranaatinheittimet, patruu- osuutensa venäläisestä matkapuhelintoimintaa 24946: nat, ruudit, räjähteet ja ammukset. Kolmasosa kon- Novgorodissa harjoittavasta yhtiöstä. 24947: sernin tuotannosta muodostuu siviilialan tuotteista: Finnair Oy hankki toukokuussa 1995 ja maalis- 24948: työkaluista, louhintaräjähteistä ja teiden kunnossa- kuussa 1996 tehdyillä kaupoilla 72 %:n enemmistö- 24949: pitokalustosta sekä alihankinnoista. osakkuuden Viron johtavasta yleismatkatoimistos- 24950: Puolustusministeriön hallinnonalalle edelleen ta Estravelista. Kertomusvuonna Finnair Oy:n 24951: kuuluva VPU Pukutehdas Oy solmi kertomusvuo- omistamat 10 ulkomaista matkatoimistoa yhdistyi 24952: 24953: 24954: 259 24955: Norvista-nimiseksi matkatoimistoketjuksi, joka perusti sen kanssa tasaomisteisen Birka Kraft AB:n, 24956: tuottaa loma- ja muita valmismatkoja. Seuramat- jonka tytäryhtiöt toimivat sähköverkon käytön ja 24957: kayhtiöitten ryhmän toimintoja tiivistettiin muo- kunnossapidon sekä suunnittelun aloilla. Imatran 24958: dostamaHa matkanjärjestäjäryhmä, johon kuuluvat Voima Oy perusti Tukholmaan uuden energiapal- 24959: pääyhtiönä Finnair Travel Services sekä muina velun tytäryhtiön IVO Energi AB:n. Osakekauppo- 24960: yhtiöinä Aurinkomatkat Oy ja Finnmatkat Oy. jen ja liiketoimintajärjestelyjen johdosta Imatran 24961: Emoyhtiöstä yhdistettiin Top Club valmismatka- Voima Oy:stä tuli kertomusvuonna pohjoismaiden 24962: osasto ryhmän pääyhtiöön. Lentoliikennettä har- toiseksi suurin sähköyhtiö. 24963: joittavien tytäryhtiöiden Karair Oy:n ja Finnaviation Valtakunnallinen voimansiirtoyhtiö, Suomen 24964: Oy:n sekä holding-yhtiö Aero Oy:n fuusioimisesta Kantaverkko Oy, perustettiin kertomusvuoden 24965: emoyhtiöön päätettiin kertomusvuonna. marraskuussa. Tarkoituksena oli, että Imatran Voi- 24966: Valtionrautatiet muuttui osakeyhtiöksi heinä- ma Oy ja IVO-Voimansiirto Oy myyvät uudelle 24967: kuussa 1995, ja yhtiön ensimmäinen toiminnallinen yhtiölle omistamansa kantaverkon ulkomaanyh- 24968: tilikausi oli 1.7.1995-31.12.1996. Perustettu VR- teyksineen vuoden 1997 aikana. 24969: Yhtymä Oy tuli kokonaan valtion omistukseen. Kemijoki Oy:n ja sittemmin Enso Oy:n tytäryhtiö 24970: Yhtymä perusti rautatieliikennettä harjoittavan ty- Lapin Sähköverkko Oy aloitti kertomusvuonna 24971: täryhtiön VR Oy:n ja rataverkon ylläpito- ja raken- alueverkko toiminnan. 24972: nuspalveluja tuottavan Oy VR-Rata Ab:n. Valtion- Kemira Oy:n Chemicals-yksikkö osti kertomus- 24973: rautateiden entiset tytäryhtiöt siirrettiin näiden vuonna Cultor Oy:n rehunsäilöntäliiketoiminnan ja 24974: omistukseen. VR-Yhtymä-konserniin kuului kerto- 50 o/o:n osuuden SSV-Säilöntä Oy:stä, joka pakkaa 24975: musvuoden lopussa yhteensä 22 yhtiötä. Valtion- rehunsäilöntäaineita. Kemwater-yksikön toimintaa 24976: rautateiden atk-palveluita sisäisenä tulosyksikkönä laajennettiin yritysostoilla ja muilla investoinneilla. 24977: hoitanut VR-Data yhtiöitettiin kertomusvuoden Isoon-Britanniaan päätettiin rakentaa vedenpuh- 24978: huhtikuussa. VR-Yhtymä Oy:n omistusosuus siitä distuskemikaaleja valmistava yksikkö, joka käyttää 24979: on 60 o/o. Kertomusvuoden huhtikuussa Oy VR- raaka-aineena Suomesta tuotavaa rakeista ferrosul- 24980: Transpoint Ab:n koko osakekanta siirrettiin Oy faattia. Yksikkö laajeni Italiaan, kun alan tuottajan 24981: Pohjolan Liikenne Ab:n (joka on VR Oy:n tytäryh- Mare S.p.A:n vesikemikaaliliiketoiminta ostettiin. 24982: tiö) omistamalle Transpoint Oy Ab:lle, johon yhtiö Kemira Tikkurila ja ruotsalainen Wilhelm Becher 24983: sulautettiin vuoden 1997 alussa. Pohjolan Liikenne AB myivät sideaineliiketoimintansa saaden samalla 24984: -yhtiöiden henkilöliikenteen organisaatiota selkey- kolmanneksen perustetusta uudesta yhtiöstä. Vuo- 24985: tettiin fuusioimalla eräitä erillisiä linja-autoyhtiöitä. den lopulla Tikkurila Oy osti sävytyspastoja valmis- 24986: Rautatieasunnot Oy:n tytäryhtiönä toimineet viisi tavan yhtiön Australiasta ja automaattisia sävytys- 24987: kiinteistöosakeyhtiötä sulautettiin kertomusvuon- koneita valmistavan Taotek S.p.A:n Italiasta. Vuo- 24988: na emoyhtiöönsä. den 1997 alkupuolella Kemira Oy myi Vihtavuori 24989: Oy:n osakkeet Suomen valtiolle, joka luovutti ne 24990: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala edelleen apporttina toukokuussa 1997 Patria In- 24991: Enso-Gutzeit Oy ja Veitsiluoto Oy yhdistämällä dustries Oy:lle. 24992: kertomusvuoden toukokuussa muodostettu Enso Neste-konsernin öljyliiketoiminta järjestettiin 24993: Oy saavutti arvion mukaan 400 Mmk:n synergia- kertomusvuonna uuden toimintamallin mukaisesti. 24994: edun. Se muodostuu pääosin yhteisistä raaka-aine- Öljynjalostus-, markkinointi-, varustamo- ja tra- 24995: ja energiahankinnoista, tuotteiden markkinoinnista ding-toimialoista sekä bitumi- ja voiteluaineyksi- 24996: ja kuljetuksista sekä tuotekehityksestä ja tutkimuk- köstä muodostettiin Öljyketju. Neste Oy teki pitkä- 24997: sesta. Enso Oy myi metsäkemian yksikkönsä. For- aikaisen sopimuksen Kuwait Petroleumin kanssa 24998: chem Oy:n ja Enso Paperikemia Oy:n myynneistä öljytuotteiden toimituksista ja osti vähäpäästöisen 24999: yhtiö sai 600 Mmk:n myyntivoiton. Enso Oy osti dieselöljyn ja kevyen polttoöljyn suoramyyntiin 25000: huhtikuussa 1997 50,5 o/o saksalaisen sanoma- ja erikoistuneen ruotsalaisen Greenergy AB:n liike- 25001: aikakausilehtipaperia valmistavan Holtzmann & toiminnan. Neste Oy avasi kertomusvuonna 24 25002: Cie AG:n osakkeista. Enson tavoitteena on hankkia uutta liikenneasemaa ulkomailla. Porvoon jalosta- 25003: Holtzmannin koko osakekanta. molla aloitettiin uuden sukupolven voiteluaineiden 25004: Imatran Voima -konserni hankki kertomusvuon- perusöljy-yksikön ja kaasuturbiinivoimalan raken- 25005: na äänivallan ruotsalaisesta Gullspångs Kraftaktie- nustyöt. Neste Oy hankki 10 o/o:n osuuden ruotsa- 25006: bolagetista, joka osti myöhemmin AB Skandinavis- laisesta maakaasuyhtiöstä Vattenfall Naturgas 25007: ka Elverkin. Imatran Voima Oy solmi myös yhteis- AB:stä. Tammikuussa 1997 Neste Oy allekirjoitti 25008: työsopimuksen Stockholm Energi AB:n kanssa ja aiepöytäkirjan venäläisen kaasuntoimittajan RAO 25009: 25010: 25011: 260 25012: Gazpromin kanssa Pohjois-Euroopan kaasuputki- lä sekä Sisu Defence Oy:n koko osakekannan 25013: hankkeeseen liittyvän yhteisyrityksen perustami- valtiolle. Tammikuussa 1997 solmittiin aiesopimus 25014: sesta. Sisu- ja Partek-konsernien yhdistämisestä, ja lopul- 25015: Rautaruukki Oy osti kertomusvuonna aiemmin linen yhdistyminen toteutui keväällä 1997. Saksas- 25016: puoliksi omistamansa, pitkiä terästuotteita valmis- sa toimiva työstäkonetehdas Stama Maschinen- 25017: tavan Fundia-konsernin kokonaan sekä terästuk- fabrik GmbH myytiin helmikuussa 1997. 25018: kukauppaa harjoittavan Keskometalli Oy:n. Rauta- Vapo Timber osti Forssan sahan Asko Oy:ltä 25019: ruukki-konsernista myytiin MAS Seuthe GmbH ja kertomusvuoden lopussa. 25020: Hydoring Oy sekä Metalcolour A/S. Fundia Oy Varsinaista tuotanto- tai rahoitustoimintaa kerto- 25021: lopetti Åminneforsin betoniteräsvalssaamon toi- musvuonna harjoittaneiden valtionyhtiöiden liike- 25022: minnan Suomessa. vaihdot ja henkilöstöt olivat kertomusvuonna seu- 25023: Sisu Oy myi Sinex Oy:n kertomusvuoden syksy!- raavat: 25024: 25025: 25026: Yhtiö (konserni) Liikevaihto Muutos Henkilöstö Muutos 25027: 1996 1995 1996 1995 25028: Mmk Mmk % Henkeä Henkeä % 25029: Alko-Yhtiöt-konserni 3 265 3 356 -91 -3 3 869 4 036 -167 -4 25030: Arsenal Oy 1 636 1 137 499 44 557 659 -102 -15 25031: Avena Oy' 1 098 - - - 115 151 -36 -24 25032: Edita-konserni 393 366 27 7 785 786 -1 0 25033: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy 435 336 99 29 2 775 2 260 515 23 25034: Enso-konserni' 25 660 21 063 4 597 22 19 094 14 849 4 245 28 25035: Fin avitec-konserni 3 285 - 285 - 930 - 930 - 25036: Finnair-konserni 7 182 6 670 512 B 10 162 9 586 576 6 25037: Finntech Oy 26 28 -2 -7 32 31 1 3 25038: Imatran Voima -konserni 12 140 B 055 4 085 51 7 421 5 650 1 771 31 25039: Kauppatalo Hansel Oy' 1 363 1173 190 16 154 152 2 1 25040: Kemijoki-konserni 342 329 13 4 461 417 44 11 25041: Kemira-konserni 13 471 12 352 1 119 9 10 631 10 900 -269 -2 25042: Kera-konserni 1 061' 1 170 5 -109 5 -9 263 256 7 3 25043: Lapua Oy 164 134 30 22 360 400 -40 -10 25044: Neste-konserni 43 375 43 355 20 0 B662 B840 -178 -2 25045: Postipankki-konserni B 069 5 7 938 5 131' 2 5 454 5 943 -489 -8 25046: Rahapaja Oy 89 133 -44 -33 58 65 -7 -11 25047: Rautaruukki-konserni 12 834 9 213 3 621 39 12 410 B 730 3 680 42 25048: Sisu-konserni 5 760 5 866 -106 -2 5 545 6 018 -473 -8 25049: Sisu Defence Oy3 177 - 177 - 192 - 192 - 25050: Suomen Autokatsastus Oy3 279 - 279 - 1 076 - 1 076 - 25051: Suomen PT -konserni 11 522 10 580 942 9 32 721 34 480 -1759 -5 25052: Suomen Teollisuussijoitus Oy 12 15 -3 -20 5 3 2 67 25053: Suomen Vientiluotto Oy 2 322 5 2 460 5 -138 5 -6 134 131 3 2 25054: Teollisen yhteistyön rahasto Oy 67 5 75 5 -B' -11 32 32 0 0 25055: Vammas-konserni 272 248 24 10 500 515 -15 3 25056: Vapa-konserni 1 645 1 429 216 15 1 046 1 045 1 0 25057: Veikkaus Oy 4 927 4 435 492 11 354 358 -4 -1 25058: VPU Pukutehdas Oy 53 48 5 10 180 185 -5 -3 25059: VR-Yhtymä-konserni 9 401 6 3 137 7 .. .. 17 320 17 593 -273 -2 25060: Yleisradio Oy 2 037 1 965 72 4 4 536 4 535 1 0 25061: Yhteensä 159 843 135 423 24 420 17 147 834 138 606 9 228 7 25062: 11 519 5 11 643 5 -124 5 -1 25063: 25064: 1 Tilikausi 28.11.1994-30.4.1996. 25065: 2 Enso-Gutzeit Oy ja Veitsiluoto Oyfuusioituivat Enso Oy:ksi v. 1996. 25066: 3 Toiminta alkoi v. 1996. 25067: 4 15 kuukauden tilikausi. 25068: 5 Korko- ja muut tuotot. 25069: 25070: 'Tilikausi 1.7.1995-31.12.1996. 25071: 7 1.7.1995-31.12.1995. 25072: 25073: 25074: 25075: 25076: 261 25077: Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden (131 Mmk), Veitsiluoto Oy (70 Mmk), Finnair Oy 25078: väliset rahoitussuhteet (50 Mmk), Suomen Vientiluotto Oy ( 47 Mmk), 25079: Valtio maksoi kertomusvuonna osakeyhtiöilleen Alko-Yhtiöt Oy (46 Mmk) ja Vapo Oy (36 Mmk). 25080: lähes 6 mrd. mk uutta osakepääomaa. Tästä n. 5,2 Valtionyhtiöiden maksamat osingot olivat yhteensä 25081: mrd. mk kohdistui pankkikriisin hoitoon omaisuu- runsaat 1,3 mrd. mk. Tämä oli n. 7,4 o/o valtion 25082: denhoitoyhtiöiden (Arsenal Oy, Solidium Oy, yhtiöihinsä sijoittamien osakepääomien nimellisar- 25083: Sponda Oy) osakepääomien pääomien korotuksi- vosta. 25084: na niiden tappioiden kattamiseksi. Suomen Puo- Yhtiöt maksoivat kertomusvuonna valtiolle kor- 25085: lustusväline Oy:n (1.4.1997 alkaen Patria Industries koja 71 Mmk ja kuoletuksia 552 Mmk valtion niille 25086: Oy) perustamiseen valtio sijoitti pääomaa ja ap- myöntämistä lainoista. Uusia lainoja valtio myönsi 25087: porttiomaisuutta yhteensä 266 Mmk:n arvosta. yhtiöilleen runsaan 18 Mmk:n arvosta. Valtion lai- 25088: Valtion kaikki merkittävät teollisuus- ja energia- nat yhtiöilleen olivat kertomusvuoden lopussa 25089: yhtiöt maksoivat kertomusvuonna osinkoa vuodel- 1439 Mmk. 25090: ta 1995 valtion niihin sijoittamille pääomille. Suu- Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöi- 25091: rimmat osingonmaksajat olivat Suomen PT Oy (200 den rahoitussuhteet olivat kertomusvuonna seu- 25092: Mmk), Neste Oy (198 Mmk), Rautaruukki Oy (140 raavat: 25093: Mmk), Kemira Oy (131 Mmk), Imatran Voima Oy 25094: 25095: 25096: 25097: 25098: 262 25099: Yhtiö Valtion saarnat Valtion suorittamat Valtion rahoitus 25100: Osingot Korot Kuoletukset Uudet Uudet Osakkeet' Lainat 25101: osake- lainat 25102: pääomat 25103: 1 000 mk 25104: Alko-Yhtiöt Oy 46 440 - - - - 309 600 - 25105: Arsenal Oy' - - - 3 800 000 - 2 921150 - 25106: Avena Oy 12 000 1 588 85 000 - - 100 000 - 25107: Edita Oy 8 001 904 1 600 - - 30 000 13 488 25108: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy 7 000 5 - - - 12 000 10 000 25109: Enso Oy 192 329 198 2 213 - - 1 370 794 4 948 25110: Fide Oy - - - 22 000 - 11 000 - 25111: Finnair Oy 49 511 - - - - 247 553 - 25112: Finntech Oy - 35 470 - 275 600 1 765 25113: Imatran Voima Oy 130 762 1 101 10 482 - - 871 743 14 030 25114: Kauppatalo Hansel Oy 3 400 - - - - 72 025 - 25115: Karttakeskus Oy3 - 97 1 982 - - - - 25116: Kemijoki Oy 4 010 75 1 915 - - 190 971 59 25117: Kemira Oy 130 947 183 2 337 - - 692 978 8 430 25118: Kera Oy - 23 653 202 920 75 000 4 - 610 000 597 380 25119: Lapua Oy - 746 2 539 - - - 10 158 25120: Medivire Työterveyspalvelut Oy - - - - 12 000 4 600 12 000 25121: Neste Oy 197 623 472 326 - 6 130 819 400 34 224 25122: Postipankki Oy - - - - - 630 000 - 25123: Rahapaja Oy 10 000 660 11 667 - - 16 000 - 25124: Rautaruukki Oy 140 334 51 420 - - 825 497 2 260 25125: Saimaan Kanavalaivat Oy - - - - - 13 765 - 25126: Sisu Defence Oy - - - 140 000 - - - 25127: Sisu Oy 27 175 131 843 - - 271 748 5 936 25128: Solidium Oy' - - - 160 000 - 50 000 - 25129: Sponda Oy' - - - 1 232 245 - 300 000 - 25130: Suomen Autokatsastus Oy - 438 8 000 73 000 4 - 73 000 45 000 25131: Suomen PT Oy 200 000 1 085 23 196 - - 2 400 000 - 25132: Suomen Puolustusväline Oy - - - 266 ooo• - 67 500 - 25133: Suomen Teollisuussijoitus Oy - - - - - 64 000 - 25134: Suomen Vientiluotto Oy 47 224 27 938 98 080 - - 590 300 509 120 25135: Teollisen yhteistyön rahasto Oy - 2 122 9 909 - - 296 800 91 909 25136: Valmet Lentokoneteollisuus Oy - 348 5 258 77 655 - 20 060 15 750 25137: Vammas Oy 4 270 411 1 400 - - 61 000 5 600 25138: Vapa Oy 36 000 5 286 75 000 - - 300 000 1 152 25139: Veikkaus Oy Ab - - - - - 996 - 25140: Veitsiluoto Oy 69 660 - - - - - - 25141: VPU Pukutehdas Oy - 286 556 - - 35 000 4 444 25142: VR-Yhtymä Oy - 3 263 6 000 - - 2 200 000 51 000 25143: Yleisradio Oy Ab - - - - - 46 831 - 25144: Yhteensä 1316685 71 076 552 105 5 845 900 18 405 16 526 911 1 438 653 25145: 1 Valtion osakeomistuksen nimellisarvo 31.12.1996. 25146: 2 Omaisuudenhoitoyhtiö. 25147: 3 Myyty yksityiselle v. 1996. 25148: 4 Apportti. 25149: 5 Maksullista osakepääomaa 102,7 Mmk, apporttina 163,3 Mmk. 25150: 25151: 25152: 25153: 25154: 263 25155: Valtionyhtiöiden taloudellinen tila ja kehitys olivat ker- Pukutehdas Oy, joka toimialansa ja yhtiömuotonsa 25156: tomusvuonna yleisesti tarkastellen tyydyttävät, osin puolesta soveltuisi luontevimmin kauppa- ja teollisuus- 25157: jopa hyvätkin. Merkittävimmistä valtionyhtiöistä vain ministeriön alaisuuteen. Valtiontilintarkastajien käsi- 25158: kaksi teki tappiollisen tuloksen. Joidenkin valtionyhtiöi- tyksen mukaan jälkimmäinen ministeriö soveltuu tätä 25159: den kannattavuus näyttää olleen poikkeuksellisen kor- nykyä tiedoiltaan, taidoiltaan ja kokemukseltaan par- 25160: kea. Yhtiöt olivat kertomusvuonna pääosin verrattain haiten teollisten valtionyhtiöiden vastuuministeriöksi. 25161: vakavaraisia. Valtionyhtiöt maksoivat kertomusvuonna valtiolle 25162: Valtion omistamissa puolustusvälinealan yhtiöissä osinkoja v. 1995 päättyneeitä tilikaudelta runsaat 1,3 25163: aloitettiin kertomusvuonna merkittävä uudelleenjär- mrd. mk. Valtiontilintarkastajattoteavat useimpien val- 25164: jestely, kun useita yhtiöitä yhdistettiin kauppa- ja teolli- tionyhtiöiden osakkeiden muodostavan merkittävän 25165: suusministeriön hallinnonalan alaiseksi Suomen Puo- valtiolle tuloa tuottavan varallisuusvarannon, jonka 25166: lustusväline Oy:ksi, sittemmin Patria lndustries Oy:ksi. mahdolliseen vaihtoehtoiseen käyttöön tulee suhtau- 25167: Valtiontilintarkastajien mielestä mainitut toimiala- ja tua harkiten ja punniten eri vaihtoehtoja perusteelli- 25168: yhtiöjärjestelyt ovat perusteltuja. Kysymyksen herättää sesti ennen kaikkea valtiontaloudellisesti kestävistä 25169: kuitenkin se, että puolustusministeriön hallinnonalan lähtökohdista. 25170: alaisuudessa toimii edelleen teollinen valtionyhtiö VPU 25171: 25172: 25173: 25174: 25175: Valtionyhtiöiden omistuspohjan vuosina 0993--97). Taulukosta ilmenevät toimien 25176: laajentaminen toteuttamisvuodet, yhtiöiden saama riskirahoitus, 25177: valtion saarnat nettotulot osakkeiden myynnistä, 25178: Toimet ja niiden tavoitteet valtion omistuksen muutokset sekä valtion omis- 25179: Seuraavassa taulukossa esitetään valtionyhtiöiden tusosuudet toimien jälkeen. 25180: omistuspohjan laajentamistoimet yhtiöittäin viime 25181: 25182: 25183: 25184: 25185: 264 25186: Yhtiö Ajankohta Toimet Yhtiön Valtion Valtion omistus Konsernin/ 25187: saama ris- saarnat yhtiön 25188: kipääoma tulot Muutos Omistus- omavarai- 25189: (netto) (netto) osuus toi- suusasteen 25190: menpiteen muutos- 25191: jälkeen arvio 25192: Mmk Mmk %-yksikköä %-yksikköä 25193: 25194: Rautaruukki Oy 29.10.-17.11.1993 Kuponkianti ja valtion 25195: merkintäoikeuksien 25196: myynti 320,0 1 54,38 -5,6 81,1 +2 25197: (-150,0) 25198: Outokumpu Oy 15.12.1993 Kansainvälinen 25199: suunnattu anti 816,6 0,0 -7.4 50,1 +5 25200: Rautaruukki Oy 26.4.1993 Kansainvälinen 25201: suunnattu anti 791,8 0,0 -12.4 68,9 +7 25202: Oy Sisu-Auto Ab 1.5.1994 Toimialajärjestelyt 25203: Valmet Oy:n kanssa 435,1 -250,0 -22,8 74,9 -12 25204: Valmet Oy 16.-31.5.1994 Kansainvälinen 25205: suunnattu anti 644,8 97,0 -14,5 58,6 +6-8 25206: Outokumpu Oy 6.7.1994 Kansainvälinen 25207: suunnattu anti 1180,5 409,6 11,9 40,0 +6-7 25208: Veitsiluoto Oy 14.11.1994 Osakekauppa ja strate- 25209: ginen yhteistyö Enso- 25210: Gutzeitin kanssa 500,0 1 000,0 -33,9 57,1 +3-5 25211: Kemira Oy 10.10.-9.11.1994 Kansainvälinen 25212: suunnattu anti 1 221,5 - -27.7 72,3 +7-8 25213: Finnair Oy 25.1.1995 Kansainvälinen 25214: suunnattu anti 405,3 - -10,6 60,9 +6 25215: Neste Oy 1.-15.11.1995 Kotimainen suunnattu 25216: anti ja valtion osak- 25217: keiden myynti 670,8 342,5 -14,0 83,6 +2-3 25218: Veitsiluoto Oy 1.5.1996 Fuusio Enso-Gutzeit 25219: Oy:öön - - -33.7 44.1' +3-5 25220: -57,5 25221: Valmet oy 20.5.-7.6.1996 Kansainvälinen osake- 25222: myynti ja lunastus - 2 385,0 -38,3 20,3 -2 25223: Kemira Oy 3.-25.10.1996 Kansainvälinen osake- 25224: anti ja -myynti 385,0 855,0 -18,5 53,8 +2 25225: Kemijoki Oy 1.4.1997 Osakemyynti Pohjois- 25226: Suomen sähkölaitok- 25227: sille ja yhtiön muille 25228: osakkaille - 2 583,0 -11,2 67,0 - 25229: Sisu Oy kevät 1997 Yrityskauppa ja yhdis- 25230: täminen Partek Oy:öön - 95,2 -73.0 30.1' n.+7 25231: Rautaruukki Oy 14.-30.4.1997 Kansainvälinen osake- 25232: anti ja -myynti 530.7 1 072,0 -26.7 42,2 +4-5 25233: Yhteensä 7 902,1 8 893.7 25234: (8 493,7) 25235: 25236: 1 Valtion osakepääomasijoitus 150 Mmk. 25237: 2 Uudessa Enso Oy:ssä 44,1 % osakkeista ja 61 % äänistä. 25238: 3 Uudessa Partek Oy:ssä. 25239: 25240: 25241: 25242: 25243: Taulukossa esitettyjen toimien lisäksi valtio mer- Pääministeri Paavo Lipposen hallitusohjelman 25244: kitsi Valmet Lentokoneteollisuus Oy:n (sittemmin mukaan hallitus harjoittaa aktiivista teollisuuspoli- 25245: Finavitec Oy) osakeannissa yhtiön osakkeita 17,5 tiikkaa huolehtimalla valtionyhtiöiden pääomatar- 25246: Mmk:lla kertomusvuoden alussa. Valtio merkitsi peesta, kehittämällä niiden toimintaa ja omistajara- 25247: kertomusvuonna myös Suomen Puolustusväline kennetta yrityskohtaisesti sekä edistämällä niiden 25248: Oy:n (sittemmin Patria Industries Oy) osakeannissa kansainvälistä kilpailukykyä. Omistusjärjestelyjen 25249: yhtiön osakkeita 262 Mmk:lla. Tästä maksettiin tuottamia varoja ohjataan osittain teollisten tuotan- 25250: rahana 102,7 Mmk ja apporttina 163,3 Mmk (Lapua toedellytysten vahvistamiseen ja teollisen raken- 25251: Oy:n ja Sisu Defence Oy:n osakkeet). teen uusimiseen. Kauppa- ja teollisuusministeriön 25252: 25253: 25254: 265 25255: mukaan valtionyhtiöiden omistuspohjan laajenta- painottuvat niin, että yli puolet (n. 60 %) tuloista 25256: misen tavoitteita ovat yhtiöitä ja niiden toimialoja suunnataan teollisuus- ja muihin elinkeinopoliitti- 25257: vahvistavat omistusjärjestelyt sekä teollisuuden toi- siin tarkoituksiin. Loppuosa käytetään budjettita- 25258: minta- ja kehittymisedellytysten vahvistaminen ja louden yleiseen tasapainottamiseen. 25259: rakenteen uudistaminen omistusjärjestelyistä ker- 25260: tyvillä tuloilla. Valtion osakkeiden myyntivaltuudet 25261: Tavoitteisiin pyritään hankkimalla yhtiöille riski- Seuraavalla sivulla olevasta kuviosta ilmenevät val- 25262: pääomaa pääomamarkkinoilta ja vahvistamalla si- tion nykyiset omistusosuudet eräistä osakeyhtiöis- 25263: ten niiden vakavaraisuutta. Omistusjärjestelyillä tä, osuudet, joista valtio on tähän mennessä jo 25264: tähdätään myös ao. toimialojen kilpailukyvyn ja luopunut, eduskunnan myöntämät myyntivaltuu- 25265: -aseman parantamiseen. Lisäksi omistusjärjestely- det (alarajat, joihin hallituksella on valtuudet alen- 25266: jen valtiolle tuottamia tuloja käytetään maamme taa valtion omistusosuutta) sekä nk. liikkumavarat 25267: teollisen kehityksen ja rakennemuutoksen edistä- (osakeosuudet, jotka hallitus voi halutessaan myy- 25268: miseen, mm. tukemalla tutkimusta ja tuotekehitystä dä). Näistä osakeyhtiöistä Outokumpu Oy, Partek 25269: sekä riskirahoittamalla pieniä ja keskisuuria teolli- Oy, Rautaruukki Oy ja Valmet Oy eivät ole enää 25270: suusyrityksiä. Tavoitteet liittyvät läheisesti yleiseen valtionyhtiöitä. Kuvio kuvaa tilannetta toukokuus- 25271: teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaan. sa 1997. 25272: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan val- 25273: tion osakeomistusta ja omistajapolitiikkaa joudu- Hallitus on käyttänyt eduskunnan antamia osa- 25274: taan arvioimaan uudesta sijoittajanäkökulmasta, kemyyntivaltuuksia yhteensä 11-12 mrd. mk:n 25275: jossa keskeisiä seikkoja ovat sijoituksen hyvä tuot- edestä vuoden 1997 toukokuuhun mennessä. Nii- 25276: to ja osakeomistusten arvon nousu. Perinteinen den tuottoja on käytetty seuraavasti: 25277: näkemys valtionyhtiöistä teollisuus-, alue- ja työlli- 25278: syyspolitiikan välineenä menettää samalla merki- mrd. mk % 25279: tystään. Yhtiöiden pääomarakenteen 25280: vahvistaminen n. 1 n. 10 25281: Varojen käyttö Tulojen hankkiminen valtiolle n. 7 60-65 25282: Osakkeiden myynnin ja fuusioratkaisujen tulokse- Fuusioiden ja muiden rakenne- 25283: järjestelyiden toteuttaminen n. 3-4 25-30 25284: na valtiolle kertyi v. 1995-97 tuloja yhteensä n. 4,2 25285: mrd. mk. Tehtyjen päätösten pohjalta tuloja kerty- Yhteensä n.11-12 100 25286: nee lisää vielä yhteensä n. 2,7 mrd. mk. Pääminis- 25287: teri Lipposen hallituksen päätöksiin perustuva tu- Yhtiöiden vakavaraisuuden parantamisella sekä 25288: lokertymä valtiolle tullee siten yhteensä olemaan n. fuusioilla ja muilla rakennejärjestelyillä on tähdätty 25289: 6,9 mrd. mk. maamme teollisen rakenteen välittömään vahvista- 25290: Valtion omistamiensa valtionyhtiöiden osakkei- miseen. Siten valtionyhtiöiden omistuspohjan laa- 25291: den myynneistä saamilla ja saatavilla tuloilla on jentaminen on tukenut kauppa- ja teollisuusminis- 25292: toistaiseksi katettu ja tultaneen kattamaan menoja teriön mukaan selvästi teollisuus- ja elinkeinopo- 25293: seuraavasti: liittisia tavoitteita. Noin kaksi kolmasosaa tuloista 25294: on käytetty tähän tarkoitukseen. 25295: mrd. mk Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan on 25296: mahdollista, että Lipposen hallituksen toimikaudel- 25297: Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen 25298: lisäys v. 1996 0,3 la myydään vielä valtionyhtiöiden osakkeita ja 25299: Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen tasolisäys järjestellään niiden omistusta. Ministeriöt valmiste- 25300: V. 1997-99 3,0 levat omistuspohjan laajentamista niin, että markki- 25301: Pienten ja keskisuurten yritysten natilanteen salliessa yhtiöiden osakkeita voidaan 25302: riskirahoituksen lisääminen 0,3 25303: Valtionyhtiöiden osakepääomarahoitus 0,4 25304: myydä harkinnan mukaan. Uusista omistuspohjan 25305: Telakkateollisuuden tukeminen v. 1996-99 0,5 laajentamisista ei kuitenkaan ollut toukokuuhun 25306: Koulutuksen kehittäminen 0,1 1997 mennessä tehty päätöksiä, eikä niitä koskevia 25307: Liikenteen kehittäminen 0,3 suunnitelmia ollut kauppa- ja teollisuusministeriös- 25308: Talousarvion tasapainottaminen v. 1997-99 4,0 25309: sä valmiina. 25310: Yhteensä 8,9 25311: 25312: Valtiontilintarkastajien aiemmat kannanotot 25313: Vuoteen 1997 mennessä valtionyhtiöiden osak- Kertomuksessaan vuodelta 1995 valtiontilintarkas- 25314: keiden myyntitulojen käytöstä tehdyt päätökset tajat totesivat, että valtionyhtiöt ovat valtiolle tuloa 25315: 25316: 25317: 266 25318: OMISTUSPOHJAN LAAJENTAMINEN 25319: Valtion osuus osakkeista,% 25320: 25321: Enso Oy 25322: 25323: lmatranVoimaOy ~ 25324: Kemijoki Oy 25325: 25326: 25327: K~:~::~~ 25328: 100 25329: 25330: 25331: 25332: 25333: Outokumpu Oy ~ 25334: Partek Oy 25335: Rautaruukki Oy~ 25336: .. ----1111!11,-- 25337: Valmet Oy 25338: Vapa O ..-----..~~;;.;.;.;..:.:.;.._~.:.,.,........;..;..--:.....:...-----..-~ 25339: y - 25340: 100 25341: 25342: 25343: 0 20 40 60 80 100 25344: 25345: 25346: 25347: tv 25348: ~ 25349: m Alaraja, johon hallituksella 25350: valtuudet alentaa omistusosuutta 25351: LliKkumavara l. /j Osuus, josta valtio on luopunut 25352: tuottavaa omaisuutta, jonka markkina-arvo on teuttaa harkiten ja pitkäjänteisesti, ja sen tuotta- 25353: huomattavan suuri. Tästä syystä valtiontilintarkas- mien tulojen avulla tulisi kehittää kotimaista sijoi- 25354: tajat eivät pitäneet perusteltuna, että valtio myisi tus- ja tuotantotoimintaa, jotta syntyisi uusia inves- 25355: tuottavaa varallisuuttaan valtiontalouden alijäämän tointeja ja työpaikkoja. Näin voitaisiin valtiontilin- 25356: katteeksi. Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajen- tarkastajien mielestä edistää pysyvästi maamme 25357: taminen tulisi valtiontilintarkastajien mielestä to- teollisuutta ja työllisyyttä. 25358: 25359: 25360: 25361: 25362: Valtio on perustanuttai hankkinutomistukseensa valti- Aiempaan lausumaansa viitaten valtiontilintarkas- 25363: onyhtiöitä tiettyjen erityissyiden, kuten mm. teolli- tajatkorostavat, että valtionenemmistöisten osakeyhti- 25364: suus-, alue-, työllisyys- tai turvallisuuspoliittisten ta- öiden tuloa tuottavien osakkeiden myynnissä ja val- 25365: voitteiden nojalla. Valtiontilintarkastajat toteavat, että tionyhtiöiden omistuspohjan laajentamisessa on pe- 25366: sikäli kuin mainitut syyt ovat nyttemmin lakanneet vai- rusteltua edetä edelleenkin harkitusti ja varoen. Näin 25367: kuttamasta, voidaan valtion omistamien yhtiöiden menetellen voidaan epäilemättä parhaiten hyödyntää 25368: osakkeiden luovutusta yksityisille -tapauksesta riip- pääoma- ja osakemarkkinoiden kulloinenkin tilanne ja 25369: puen aina valtion omistuksesta täydelliseen luopumi- saada paras mahdollinen tuotto valtion yhtiöihinsä te- 25370: seen saakka- pitää perusteltuna. Valtion ei ole syytä kemille sijoituksille. Mitkään asialliset syyt eivät val- 25371: toimia talouselämässä yksinomaan yhtenä, joskin huo- tiontilintarkastajien mielestä puolla tarpeetonta kiireh- 25372: mattavana omistajana, jonka ainoa tai ensisijainen ta- timistä valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamises- 25373: voite on pääomatulojen ja varallisuuden maksimaali- sa. 25374: nen kartuttaminen. Markkinataloudessa tämä rooli Valtiontilintarkastajat huomauttavat, että puhtaasti 25375: kuuluu luontevimmin yksityisille yrittäjille ja sijoittajille. valtiontaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna val- 25376: Valtiontilintarkastajat toteavat tyydytyksellä, että tion omistamien valtionyhtiöiden osakkeiden myynti on 25377: pääosa valtionyhtiöiden omistusjärjestelyiden tuotosta kannattavaa vain siinä tapauksessa, että näin vapautu- 25378: on toistaiseksi kohdennettu teollisuuden ja muun elin- vat pääomat voidaan sijoittaa uudelleen tavalla, joka 25379: keinotoiminnan kehitystä tukeviin tarkoituksiin. Tätä pitkällä ajalla tuottaa enemmän, kuin mitä ao. pääomi- 25380: suuntausta on valtiontilintarkastajien mielestä syytä en tuotto olisi niiden nykyisessä käytössä valtionyhtiöi- 25381: jatkaa ja voimistaakin tulevaisuudessa, sikäli kuin val- den osakepääomina. Tästä ei nykytilassa ole esitetty 25382: tionyhtiöiden omistuspohjaa edelleen laajennetaan tai täsmällisiin laskelmiin perustuvia vertailevia arvioita. 25383: yhtiöitä yksityistetään. Valtion omistamien teollisuus- Näin ollen valtion omistamien osakkeiden myynnin val- 25384: ja muiden tuloa tuottavien osakkeiden myyminen yksin- tiontaloudellinen kannattavuus on toistaiseksi jäänyt 25385: omaan tai pääosin valtiontalouden yleisen alijäämän avoimeksi. Valtiontilintarkastajattoteavat, että ao. vas- 25386: kattamiseksi olisi nimittäin pitkän päälle kestämätöntä tuuviranomaisten tulee esittää mahdollisimman perus- 25387: politiikkaa. Valtiontilintarkastajien mielestä valtionta- tellut ja täsmälliset arviot jo toteutettujen ja toteutetta- 25388: lous tulee voida tasapainottaa jo periaatteessakin viksi suunniteltujen osakemyyntien valtiontaloudelli- 25389: muilla tavoin kuin valtion tuloa tuottavaa varallisuutta sesta kannattavuudesta myös eduskunnan luovutus- 25390: myymällä. valtuuksia koskevan päätöksenteon perustaksi. 25391: 25392: 25393: 25394: 25395: Hallintoneuvostojen asema valtionyhtiöissä Lain 11 §:n mukaan hallintoneuvosto voidaan 25396: perustaa vain yhtiöön, jonka osake- tai enimmäis- 25397: Hallintoneuvostojen tehtävät pääoma on vähintään 1 Mmk. Hallintoneuvostossa 25398: Osakeyhtiöiden hallintoneuvostojen asema, tehtä- on oltava vähintään viisi jäsentä. Toimitusjohtajaa 25399: vät ja toimivalta on määritelty tyhjentävästi osake- ja hallituksen jäsentä ei saa nimittää hallintoneu- 25400: yhtiölaissa (734/78). voston jäseneksi. Yleensä yhtiökokous valitsee hal- 25401: 25402: 25403: 268 25404: lintoneuvoston. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kui- Hallintoneuvosto Suomen PT Oy:ssä on neuvotte- 25405: tenkin määrätä, että vähemmän kuin puolet jäse- lukunnnan kaltainen eikä niinkään osakeyhtiölain 25406: nistä asetetaan muulla tavalla. tarkoittama hallituksen yläpuolella oleva toimielin. 25407: Hallintoneuvoston tehtäviksi on säädetty halli- Finnair Oy:n hallintoneuvoston tehtävät ovat myös 25408: tuksen ja toimitusjohtajan hoitaman yhtiön hallin- rajoitetummat kuin osakeyhtiölain enimmäistoimi- 25409: non valvonta sekä lausunnon antaminen tilinpää- vallan mukaiset tehtävät. Alko-Yhtiöt Oy:ssä hallin- 25410: töksestä ja tilintarkastuskertomuksesta yhtiöko- toneuvosto on lakisääteinen. 25411: koukselle. Hallintoneuvosto nimittää toimitusjoh- Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama val- 25412: tajan, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään. Hallin- tionyhtiötyöryhmä 1993 piti perusteltuna luopua 25413: toneuvostolla ja sen yksittäisellä jäsenellä on oi- hallintoneuvostokäytännöstä valtion omistuksen 25414: keus saada tehtävänsä hoitamisen kannalta tarpeel- suuruudesta riippumatta yhtiöissä, joissa yleinen 25415: liset tiedot hallitukselta ja toimitusjohtajalta, joskin yhteiskunnallinen intressi on vähäinen. Kohtalai- 25416: kyselyoikeus rajoittuu hallintoneuvoston kokouk- sen yhteiskunnallisen intressin yhtiöissä hallinto- 25417: siin. Hallintoneuvostolle on tosin annettava ilman neuvosto katsottiin tarpeelliseksi, mikäli valtio säi- 25418: eri pyyntöäkin tiedot, joita se tarvitsee tehtäviensä lyttää niissä määräysvallan. Vahvan yhteiskunnalli- 25419: täyttämiseen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, sen intressin yhtiöissä hallintoneuvostoa pidettiin 25420: että yhtiön toiminnan huomattavaa supistamista tai tarpeellisena paitsi siinä tapauksessa, että valtion 25421: laajentamista tai yhtiön organisaation huomattavaa omistuksesta luovutaan kokonaan. 25422: muuttamista koskeviin päätöksiin vaaditaan hallin- Valtionyhtiötyöryhmä 1993:n ehdotuksia ei ole 25423: toneuvoston suostumus. Suostumusmenettely toteutettu. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetta- 25424: merkitsee hallituksen tekemän päätösesityksen man valtionyhtiötyöryhmä 1995:n loppuraportin 25425: hyväksymistä tai hylkäämistä, mutta ei muutoksen- mukaan syynä tähän on se, että poliittiset päätök- 25426: tekoa siihen. Hallintoneuvosto voi myös antaa sentekijät ovat nähneet tarvetta harjoittaa yhteis- 25427: hallitukselle ohjeita laajakantoisissa ja periaatteelli- kunnallista valvontaa myös valtionyhtiöiden hallin- 25428: sesti tärkeissä asioissa. Päivänkohtainen johtami- toneuvostojen kautta. Yhtiöissä, joiden omistus- 25429: nen ei kuulu hallintoneuvoston tehtäviin. pohjaa on laajennettu niin paljon, että valtion 25430: Hallintoneuvoston tehtäväksi on myös säädetty määräysvalta on muuttunut vähemmistöasemaksi, 25431: hallituksen valinta ja sen jäsenten palkkion määrää- esim. Outokumpu Oy ja Valmet Oy, valtio on 25432: minen, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. asiallisesti sitoutunut lakkauttamaan hallintoneu- 25433: Toimitusjohtajan ja muiden ylimpään johtoon kuu- voston. 25434: luvien paikkaaminen voidaan yhtiöjärjestyksessä 25435: osoittaa hallintoneuvoston tehtäväksi. Hallintoneu- Hallintoneuvostokäytännön vahvuudet ja 25436: vostolla on oikeus kutsua ylimääräinen yhtiöko- heikkoudet 25437: kous koolle. Hallintoneuvostolla voi olla myös Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan valtion- 25438: velvollisuus kutsua yhtiökokous koolle, jos tämä yhtiöiden hallintoneuvostoon perustuvan organi- 25439: normaalisti hallituksen vastuulle kuuluva tehtävä saatiomallin vahvuutena on mahdollisuus valvoa 25440: on yhtiöjärjestyksessä määrätty hallintoneuvostolle tehokkaasti hallituksen ja toimitusjohtajan toimin- 25441: kuuluvaksi. Muita kuin osakeyhtiölaissa määrättyjä taa ja tarvittaessa erottaa hallitus ilman yhtiöko- 25442: tehtäviä hallintoneuvostolle ei saa antaa. kousmenettelyä. 25443: Ministeriön mielestä hallintoneuvostomalliin liit- 25444: Hallintoneuvostokäytäntö valtionyhtiöissä tyy myös ongelmia. Hallintoneuvostojen jäsenet 25445: Useimpien suomalaisten valtionyhtiöiden johtoon valitaan yleensä muiden kuin liikkeenjohdolliseen 25446: kuuluu hallintoneuvosto. Poikkeuksen muodosta- ammattitaitoon liittyvien perusteiden nojalla. Hal- 25447: vat esim. eräät valtiovarain- ja puolustusministeriön lintoneuvostot toimivat paljolti yhtiöiden toimivan 25448: hallinnonaloille kuuluvat, viime vuosina osakeyhti- johdon asiantuntemuksen ja sen antaman infor- 25449: öiksi muutetut yhtiöt. Yhtiöiden organisaatiot ovat maation varassa. Hallintoneuvostojen jäsenet kyke- 25450: näin kolmiportaisia. Ylintä päätösvaltaa käyttävän nevät siten kyseenalaistamaan johdon ehdotuksia 25451: yhtiökokouksen alapuolella ovat hallintoneuvosto vain harvoin ja puutteellisesti. Hallintoneuvostois- 25452: ja hallitus. Hallintoneuvostot asettavat yhtiöiden sa on myös päätöksenteon joustavuuden ja suju- 25453: hallitukset, jotka näin ovat vastuussa nimenomaan vuuden kannalta usein liikaa jäseniä. Hallintoneu- 25454: hallintoneuvostoille. Poikkeuksellisesti Suomen PT vostot ovat ylimääräinen päätöksentekotaso ja hi- 25455: Oy:ssä ja VR-Yhtymä Oy:ssä yhtiökokous nimittää dastavat näin päätöksentekoa. Hallintoneuvosto- 25456: hallintoneuvoston ohella myös yhtiön hallituksen, jen jäsenten sitoutuminen yhtiöön ei ole kauppa- ja 25457: joka on siten vastuussa suoraan yhtiökokoukselle. teollisuusministeriön mukaan verrattavissa hallitus- 25458: 25459: 25460: 269 25461: vastuussa olevan sitoutumiseen, minkä vuoksi hal- vaatii vahvistamista. Työryhmä ehdottikin, että val- 25462: lintoneuvostot herättävät epävarmuutta kansainvä- tionyhtiöissä siirryttäisiin hallintomalliin, jossa osa- 25463: lisissä sijoittajissa erityisesti anglosaksisissa maissa. keyhtiölain mukainen omistajaohjaus keskitetään 25464: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan pääsääntöisesti yhtiön ulkopuolisista asiantuntija- 25465: valtionyhtiöissä hallintoneuvostoille on annettu jäsenistä nimetylle hallitukselle ja että hallintoneu- 25466: yhtiöjärjestysmääräyksin toimivaltaa niin paljon, vostoista luovuttaisiin. 25467: kuin se on osakeyhtiölain mukaan mahdollista. Työryhmän mukaan omistajia edustavan yhtiön 25468: Päättäessään toisin kuin yhtiön hallitus esittää hal- hallituksen enemmistön tulisi koostua liikkeenjoh- 25469: lintoneuvostolle tulee yhtiöoikeudellinen vastuu totaitoa ja toimialatuntemusta omaavista, omistajan 25470: tehdyistä päätöksistä. Tästä saattaa seurata vastuu- luottamusta nauttivista ammattilaisista. Lisäksi asi- 25471: suhteiden hämärtyminen. Hallintoneuvosto voi rat- antuntevien virkamiesten osallistuminen yhtiöiden 25472: kaista yrityksen kannattavuuteen ja riskinkantoky- hallituksiin oli työryhmän mielestä tarpeen ministe- 25473: kyyn merkittävästi vaikuttavan asian, vaikka saat- riön ja yhtiön välittömän vuoropuhelun ja omistaja- 25474: taakin mieltää hallituksen vastaavan viime kädessä ohjauksen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen jär- 25475: yhtiön menestyksestä. jestämisen vuoksi. Hallintoneuvostoista voitaisiin 25476: Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä vas- luopua yhtiöjärjestyksiä muuttamalla. 25477: tuusuhteita voitaisiin selkeyttää muuttamalla hal- Uudistus olisi työryhmän mielestä pitänyt käyn- 25478: lintoneuvostot valvontaelimiksi, joilla olisi yksin- nistää heti erityisesti sellaisissa yhtiöissä, joissa 25479: omaan valvontatehtäviä. Näin on laita ministeriön valtiolla on yksinomaan tai lähes yksinomaan sijoit- 25480: mukaan yleensä niissä yksityisissä suomalaisissa tajaintressi. Toisaalta hallintoneuvostojen säilyttä- 25481: osakeyhtiöissä, joissa yhä on hallintoneuvosto. Mi- mistä olisi voitu harkita valtionyhtiöissä, joissa val- 25482: nisteriön mielestä tuotannollista toimintaa harjoit- tiolla on huomattava yhteiskunnallinen tai muu 25483: tavien valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen yh- erityisintressi. Työryhmän mukaan eduskunta on 25484: tiöille tuottamasta mahdollisesta lisäarvosta ei voi- keskeinen valtionyhtiöiden valvoja. Eduskunnan 25485: da esittää objektiivisesti luotettavia arvioita. valvonta tulisi kuitenkin järjestää parlamentarismin 25486: Liikenneministeriö on ilmoittanut, että sen hal- periaatteiden mukaisesti niin, että maan hallitus 25487: linnonalan valtionyhtiöissä on hallintoneuvostot ja vastaa eduskunnalle ja että eduskunnan toimieli- 25488: että hallintomallin toimivuudesta on myönteisiä met huolehtivat yhtiöiden valvonnasta. 25489: kokemuksia. Opetusministeriön mukaan hallin- Työryhmä katsoi, että eduskunnan valtionyh- 25490: nonalan ainoan valtionyhtiön, Veikkaus Oy:n hal- tiöitä käsittelevien valiokuntien työtä tulisi kehittää 25491: lintoneuvostoon nojaava hallintomalli on tarkoi- siten, että valtionyhtiöiden seuranta toteutuisi ny- 25492: tuksenmukainen ja toimiva. kyistä laajemmin ja mahdollisesti myös keskitetym- 25493: Puolustusministeriön hallinnonalan valtionyh- min. Eduskunnan valtionyhtiöistä saamaa infor- 25494: tiöissä ei ole hallintoneuvostoja kuten ei myöskään maatiota voitaisiin parantaa käyttämällä valtiopäi- 25495: valtiovarainministeriön hallinnonalan yhtiöissä lu- väjärjestyksen mahdollistamaa ilmoitusmenettelyä 25496: kuun ottamatta Postipankki Oy:tä. valtionyhtiöitä koskevien ajankohtaisten keskuste- 25497: lujen käymiseksi eduskunnassa sekä kehittämällä 25498: Tehdyt selvitykset ja ehdotukset hallituksen kertomuksia. Työryhmä ehdotti, että 25499: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettamat valtion- valtioneuvosto tekisi uuden valtionyhtiöiden toi- 25500: yhtiötyöryhmä 1993 ja valtionyhtiötyöryhmä 1995 mintaa koskevan periaatepäätöksen, koska vuo- 25501: ovat mietinnöissään (KTM:n työryhmä- ja ~oimi delta 1983 oleva edellinen päätös oli vanhentunut. 25502: kuntaraportteja 22/1993 ja 14/1995) selvittäneet Valtioneuvosto antoikin 23.6.1994 uuden val- 25503: vaihtoehtoisia hallintomalleja. tionyhtiöiden toimintaa koskevan periaatepäätök- 25504: Valtionyhtiötyöryhmä 1993 selvitti valtionyhtiöi- sen, jossa todettiin valtionyhtiöiden hallinnon ke- 25505: den omistajaohjauksen ja -valvonnan kehittämis- hittämisestä seuraavaa: 25506: tarpeita ja vaihtoehtoja. Työryhmän mukaan hallin- "Yhtiön tuloksesta on vastuussa nimenomaan 25507: toneuvostoon perustuva hallintomalli täyttää keh- sen toimiva johto ja sen hallintoelimet, jotka osake- 25508: nosti tehokkaan omistajaohjauksen vaatimukset yhtiölain mukaan vastaavat yhtiön toiminnasta. Ne 25509: ympäristössä, jossa rakennemuutokset ovat nopei- tekevät myös toimintaa koskevat päätökset. Mikäli 25510: ta ja yllättäviä ja jossa valtio toimii aktiivisesti ministeriö omistajan edustajana haluaa poikkeuk- 25511: yhtiöidensä omistuspohjan laajentamiseksi. Yksi- sellisesti tehdä yksittäisiä yhtiöitä koskevia, sen 25512: tyistämisen yleistyessä yhtiön toimivan johdon ja hallintoelinten kannasta poikkeavia ratkaisuja, 25513: omistajan intressit voivat käydä eri suuntiin, minkä nämä ratkaisut tehdään yhtiökokouksessa. 25514: vuoksi omistajan asema yhtiön päätöksenteossa Valtionyhtiöiden hallinnon kehittämisessä tulee 25515: 25516: 25517: 270 25518: toteuttaa sellaiset ratkaisut, jotka parhaiten turvaa- toneuvosto. Valtionyhtiöiden hallituksiin olisi työ- 25519: vat tehokkaan omistajaohjauksen ja -valvonnan ryhmän mielestä saatava runsaasti yhtiöiden ulko- 25520: niin valtion sijoitukseen liittyvän kuin mahdollisen puolisia asiantuntijajäseniä, ja hallituksen puheen- 25521: yhteiskunnallisen tms. erityisintressin suhteen. johtajan tulisi pääsääntöisesti olla yhtiön ulkopuo- 25522: Hallinnon kehittämisessä päälinjat ovat seuraa- lelta. Poikkeuksen voisivat muodostaa yhtiöt, joi- 25523: vat: den hallintoneuvostoilla olisi laajat toimivaltuudet 25524: -Hallintoneuvoston toimivuutta tullaan paran- Niin kutsuttua sisäistä hallitusta työryhmä ei pitänyt 25525: tamaan yhtiökohtaisesti tarkoituksenmukaisin toi- perusteltuna yhdessäkään yhtiössä. 25526: menpitein, esimerkiksi hallintoneuvoston kokoa, Työryhmä suositteli valtionyhtiöissä siirryttäväk- 25527: kokoonpanoa ja toimivaltuuksia muuttamalla. si asteittain menettelyyn, jossa yhtiön hallituksen 25528: - Hallinnon uudistaminen suhteutetaan omis- jäseneksi nimetään vastuuministeriön edustaja, el- 25529: tuspohjan laajennuksiin niin, että tarvittaessa hal- lei muuhun menettelyyn ole erityisiä syitä. 25530: lintoneuvostosta voidaan luopua kokonaan. Hal- Valtiovarainministeriön asettama, Valtioyhtei- 25531: lintoneuvostosta luovutaan viimeistään siinä vai- sön hallintopolitiikka -hankkeeseen sisältynyt 25532: heessa, kun valtio luopuu määräysvallastaan, ellei Omistajaohjaustyöryhmä totesi kesäkuussa 1997 25533: hallintoneuvoston säilyttämiseen ole erityisiä syitä. julkaistussa muistiossaan (Valtiovarainministeriön 25534: - Omistajaohjausta tehostetaan valtionyhtiöi- työryhmämuistiaita 13/97) mm., että valtionyhtiöi- 25535: den hallitustyöskentelyssä lisäämällä tarpeen mu- den taloudellista ja toiminnallista lisäarvoa tuottava 25536: kaan yhtiön ulkopuolisten asiantuntijajäsenten omistajaohjaus edellyttää nykyisen hajautuneen ja 25537: käyttöä yhtiöiden hallituksissa. eritasoisen omistajaohjauksen yhdenmukaistamis- 25538: -Hallintoa uudistettaessa henkilöstön asema ja ta. Tämä edellyttää työryhmän mukaan omistajaoh- 25539: vaikutusmahdollisuudet turvataan vähintäänkin jauksesta vastaavien tahojen keskinäisen jäsenty- 25540: nykytasoisina. Ratkaisut tehdään yhtiökohtaisesti neen yhteistyön lisäämistä, ministeriöiden sijoitus- 25541: ottaen joustavasti huomioon kunkin yhtiön erityis- luonteisen omistuksen kokoamista yhteen ja omis- 25542: olosuhteet ja -tarpeet. tajavallan käytön koordinointia. 25543: - Tilintarkastus siirretään uuden tilintarkastus- Valtionyhtiöiden sisäisen hallinnon kehittämi- 25544: lain mukaisesti kokonaan ammattitilintarkastajien seksi työryhmä ehdotti mm., että niissä valtionyh- 25545: hoidettavaksi. Yhtiökohtaisesti selvitetään ja toteu- tiöissä, joissa valtiolla on vähemmistöosakkuus tai 25546: tetaan ne ratkaisut, jotka parhaiten tukevat ammat- joiden omistuksesta valtio voi periaatteessa luopua 25547: titilintarkastuksen tehokkaan toimivuuden omista- kokonaan, luovutaan hallintoneuvostosta, kun val- 25548: javalvonnan kannalta. tio luopuu määräysvallastaan. Viimeistään tässä 25549: Ministeriö antaa tarvittaessa yhtiöille kunkin yhteydessä yhtiölle valitaan myös ulkopuolinen 25550: yhtiön erikoispiirteet huomioon ottaen täydentäviä hallitus. Sellaisissa yhtiöissä taas, joissa valtiolla on 25551: ohjeita hallinnon kehittämisestä." olennaisen erityisintressin vuoksi joko määräysval- 25552: Valtioneuvoston periaatepäätös oli valtionyhtiö- ta taikka merkittävä vähemmistöosakkuus, tulee 25553: työryhmä 1995:n lähtökohtana. Työryhmä katsoi, olla pääosin muista kuin toimivan johdon jäsenistä 25554: että valtionyhtiöiden hallinnon kehittämistarpeet muodostettu hallitus, mikäli yhtiöllä ei ole hallinto- 25555: tulee arvioida yhtiökohtaisesti ottamalla lähtökoh- neuvostoa tai se on neuvottelukuntatyyppinen. 25556: daksi valtion intressi kussakin valtionyhtiössä. Vihdoin niissä yhtiöissä, jotka huolehtivat julkisista 25557: Jos kysymys on yksinomaan tai lähes ainoastaan tehtävistä tai ovat monopoliasemassa, voisi olla 25558: nk. sijoittajaintressistä, omistajaohjaus ja -valvonta osakeyhtiölain enimmäisvaltuuksin varustettu hal- 25559: on syytä järjestää samoin kuin yksityisissäkin yh- lintoneuvosto. 25560: tiöissä. Näissä valtionyhtiöissä hallintoneuvostosta Eduskunnan omistajaohjaukseen liittyvät tehtä- 25561: joko luovuttaisiin tai vaihtoehtoisesti siitä muodos- vät tulisi työryhmän mielestä hoitaa nykyisiä peri- 25562: tettaisiin neuvottelukuntatyyppinen toimielin. aatteita noudattaen, mutta kuitenkin siten, että 25563: Tämä ei nimeäisi yhtiön hallitusta eikä toimitusjoh- eduskunnalle annettavaa informaatiota ja sen täysi- 25564: tajaa. Hallintoneuvostosta olisi luovuttava silloin, painoista parlamentaarista valvontaa parannettai- 25565: kun valtio luopuu määräysvallastaan yhtiöissä. siin kehittämällä, koordinoimaHa ja keskittämällä 25566: Hallintoneuvosto, jolla olisi hiukan laajemmat val- omistajaohjausta. 25567: tuudet, soveltuisi yhtiöihin, joissa korostuu jokin 25568: muu kuin valtion sijoittajaintressi. Paljolti tai yksin- Osakeyhtiöiden sisäinen hallinto Suomessa ja 25569: omaan yhteiskunnalliseen tai muuhun erityisintres- joissakin muissa EU-maissa 25570: siin nojautuvassa valtionyhtiössä voitaisiin työryh- Valtionyhtiötyöryhmä 1995:n mukaan hallintoneu- 25571: män mielestä säilyttää täysin toimivaltainen hallin- vosto on kansainvälisesti verrattain tuntematon 25572: 25573: 25574: 271 25575: toimielin, jota käytetään lähinnä Pohjoismaissa ja tajaintressi. Malli on ongelmallinen, jos yhtiöillä on 25576: saksankielisessä Euroopassa. Useimmissa ED- kannattavuusongelmia, eikä malli sinällään takaa 25577: maissa hallintoneuvostot ovat yleensä luonteeltaan hallinnoinnin tehokkuutta eikä joustavuutta. Hol- 25578: neuvoa-antavia yhteistyöelimiä. Niin sanottuja par- ding-yhtiömalli voi merkitä omistajavalvonnan 25579: lamentaarisia luottamusmiesedustajia ei hallinto- heikkenemistä, koska siitä saattaa muodostua voi- 25580: neuvostoissa juurikaan ole. Anglosaksisessa maail- makas yksikkö, joka ottaa hoidettavakseen esim. 25581: massa hallintoneuvostoja ei käytetä. valvovalle ministeriölle kuuluvia tehtäviä. 25582: Kun valtionyhtiöiden omistuspohjaa laajenne- Joissakin maissa, esim. Itävallassa, Italiassa, 25583: taan ja kun erityisesti ulkomaiset sijoittajatahot Ranskassa ja Saksassa, valtionyhtiöissä tai niiden 25584: tulevat yhtiöiden omistajiksi valtio-omistajan rin- holding-yhtiöissä on johtokunnan (hallituksen) li- 25585: nalle, merkitsee hallintoneuvostomalli kauppa- ja säksi hallintoneuvosto lähinnä neuvoa-antavana 25586: teollisuusministeriön mielestä uskottavuusongel- yhteistyöelimenä. 25587: maa. Epäilyt kohdistuvat yhtäältä hallintoneuvosto- Valtionyhtiöiden hallintoelimet muodostetaan 25588: jen olemassaoloon ja toisaalta niiden kokoonpa- yleensä asiantuntijoista, joita joissakin tapauksissa 25589: noon. Liikkeenjohdollisessa mielessä hallintoneu- täydennetään omistajavalvontaa toteuttavilla mi- 25590: vostojen käyttöarvoa pidetään vähäisenä. nisteriöiden virkamiehillä. Omistajavalvontaan liit- 25591: Merkittävissä suomalaisissa tuotannollisissa yksi- tyvä vastuu ei näytä kaikissa yhteyksissä aiheutta- 25592: tyisissä ja usein arvopaperipörsseissä noteeratuissa van esteellisyyttä valvovan ministeriön edustajille. 25593: yhtiöissä ei ole yleensä hallinto neuvostoja. Omista- Useimmissa maissa, esim. Itävallassa ja Ruotsissa, 25594: jaedustus toteutuu näissä yhtiöissä niiden hallituk- valtionyhtiöiden hallintoelimissä on luovuttu parla- 25595: sissa, joissa suurimmat omistajatahot ovat yleensä mentaarisista edustajista. 25596: edustettuina. Käytännössä 5-10 o/o:n omistusosuus Valtion omistajavalvonnan koordinointi on kes- 25597: yhtiön äänivallasta takaa hallituspaikan. kitetty yleensä yhdelle ministeriölle. Toisaalta yk- 25598: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan Suo- sittäiset ministeriöt vastaavat joissakin tapauksissa 25599: messa on huomattavia yksityisiä, pitkäjänteisiä si- hallinnonalansa valtionyhtiöitä koskevista käytän- 25600: joittajia, jotka eivät sijoita yhtiöihin, joissa omistaja- nön toimista. 25601: edustus ei toteudu hallituksessa. Perusteluna on, Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamisen 25602: että vain hallituksessa omistajat voivat vaikuttaa ja yksityistämisen koordinointivastuu on yleensä 25603: esim. yritysstrategiaan, liiketoiminta- ja rahoitusris- yhdellä ministeriöllä (valtiovarain- tai elinkeinomi- 25604: keihin sekä siten ratkaisevasti koko sijoitusriskiin. nisteriöllä), joskin käytännön toimista vastaavat 25605: Valtionyhtiöiden hallintoa on järjestetty useissa tavallisesti yksittäiset ministeriöt. Holding-yhtiö- 25606: EU-maissa viime vuosina uudestaan. Eniten tähän järjestelmässä käytännön toimet ovat pitkälti hoi- 25607: on vaikuttanut valtionyhtiöiden omistuspohjan laa- ding-yhtiön vastuulla. 25608: jentaminen. Se on yleistynyt ainakin jonkin verran 25609: kaikissa EU-maissa, joissa yleensä on tärkeitä val- Hallinnon käytännön kehittämistoimet 25610: tionyhtiöitä. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan vallitsee 25611: Länsi-Euroopassa valtionyhtiöiden hallinto on laaja yhteisymmärrys siitä, että valtionyhtiöiden 25612: järjestetty monin eri tavoin. Joissakin maissa käyte- hallintoa on syytä kehittää nopeasti muuttuvien 25613: tään holding-yhtiöitä, esim. Itävallassa, Italiassa ja vaatimusten mukaisiksi. Hallinnon toimivuutta, 25614: Espanjassa, tai valtionyhtiöistä on erillislaki tai niitä reagointikykyä ja asiantuntemusta tulee parantaa. 25615: säännellään muin lakiin verrattavin erityissäännök- Kehittämisen lähtökohtina ovat valtioneuvoston 25616: sin. Valtionyhtiöt voivat kuulua eri ministeriöiden 23.6.1994 tekemän periaatepäätöksen linjaukset, 25617: vastuualueisiin, joskin pääasiallinen vastuu on valtionyhtiötyöryhmä 1995:n tekemät ehdotukset 25618: yleensä yhdellä ministeriöllä. Tämä on tavallisesti lausuntoineen, pääministeri Lipposen hallituksen 25619: teollisuus-, elinkeino-, valtiovarain- tai energiami- valtionyhtiöitä koskevat periaatteet sekä Valtioyh- 25620: nisteriö. Valtio-omistajan etua valvoo usein erityi- teisön hallintopolitiikka -hankkeen Omistajaoh- 25621: nen ministeriön osasto tms. yksikkö. Italiassa on jaustyöryhmän esitykset. 25622: erityinen valtionyhtiöiden ministeriö. Valtionyhtiöiden hallinnon uudistaminen aloi- 25623: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ED- tettiin vuoden 1994 yhtiökokouksissa. Hallintoneu- 25624: maiden kokemukset valtionyhtiöiden hallinnosta vostojen jäsenmäärä rajattiin 12 henkeen valtion 25625: oikeuttavat joihinkin yleisluonteisiin johtopäätök- teollisuus- ja energiayhtiöissä, ja niiden hallituksiin 25626: siin: nimitettiin ulkopuolisia asiantuntijoita. Vuoden 25627: Holding-yhtiömalli näyttää soveltuvan lähinnä 1995 yhtiökokouksissa valtionyhtiöihin nimettiin 25628: silloin, kun valtiolla on yhtiöissä yksinomaan sijoit- yksinomaan auktorisoituja ammattitilintarkastajia. 25629: 25630: 25631: 272 25632: Kertomusvuoden yhtiökokouksissa hallinto- vähintään nykyisenkaltaisina, joskin henkilöstön 25633: neuvostojen jäsenmäärää vähennettiin yleensä edustusta koskevat ratkaisut tehdään yhtiökohtai- 25634: edelleen kahdella jäsenellä. Yhtiöjärjestyksiä muu- sesti ottamalla huomioon yhtiöiden erityisolot ja 25635: tettiin siten, että hallintoneuvostoja voidaan edel- -tarpeet. 25636: leen pienentää kauppa- ja teollisuusministeriön Kokemukset valtion teollisuus- ja energiayhtiöi- 25637: hallinnonalan teollisuus- ja energiayhtiöissä kah- den hallitusten ulkopuolisista asiantuntijajäsenistä 25638: deksaan jäseneen, joiden toimikausi olisi yleensä ovat kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä ol- 25639: 1-2 vuotta. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli leet pääosin myönteisiä. 25640: mahdollistaa hallintoneuvostojen kokoonpanon Mikäli valtionyhtiöissä säilytetään hallintoneu- 25641: järjestäminen siten, että muiden omistajien kuin vostot, joilla on osakeyhtiölain mukaiset laajat toi- 25642: valtion edustajien määrä voitaisiin sopeuttaa vas- mivaltuudet, on kauppa- ja teollisuusministeriön 25643: taamaan näiden omistusosuutta. Myös parlamen- mukaan tarkoituksenmukaista, että yhtiön ulko- 25644: taariset voimasuhteet valtion edustajia valittaessa puolisilla on vähemmistöosuus hallituksessa. Näin 25645: voitaisiin ottaa joustavasti huomioon. Yhtiöiden voidaan vähentää intressien päällekkäisyyttä, joka 25646: henkilöstön asema ja vaikutusmahdollisuudet tur- hallintoneuvoston ja yhtiön ulkopuolisilla hallituk- 25647: vataan kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan sen jäsenillä asiallisesti ottaen osaksi on. 25648: 25649: 25650: 25651: 25652: Viime vuosina tehdyt selvitykset osoittavat, että val- valvonnan tehostaminen edellyttää puolestaan, että 25653: tionenemmistöisten osakeyhtiöiden hallintoneuvosto- eduskunnalle ja sen toimielimille tyotetaan riittävästi 25654: käytäntö poikkeaa vastaavien kotimaisten yksityisten olennaista informaatiota tämäntehtävän asianmukai- 25655: yhtiöiden hallinnosta sekä muiden EU-maiden valtion- seksi suorittamiseksi. 25656: yhtiöiden yleiskäytännöstä. Pääsuuntaus näyttää ole- Mikäli valtionyhtiöiden parlamentaarista valvontaa 25657: van, että osakeyhtiöiden omistajaohjausta ja -valvon- kehitetään ja tehostetaan esitetyllä tavalla, on valtion- 25658: taa toteutetaan yhtiökokousten ja hallitustyöskentelyn tilintarkastajien mielestä perusteltua luopua nykyises- 25659: välityksellä. Hallinnon ja talouselämän viime vuosien tä hallintoneuvostokäytännöstä tavanomaiseen mark- 25660: muutokset, esim. ylimääräisten hallintoportaiden ja kinakilpailuun osallistuvissa teollisuus-, energia- ja 25661: -yksiköiden purkaminen, liike-elämän päätöksenteko- palveluyhtiöissä. Nykyisen kaltaisen hallintoneuvosto- 25662: rytmin nopeutuminen sekä valtionyhtiöiden omistus- käytännön jatkaminen saattaisi olla kuitenkin perustel- 25663: pohjan laajentaminen, puoltavat valtiontilintarkasta- tua eräissä sellaisissa valtionyhtiöissä, joiden toimin- 25664: jien mielestä myös valtionyhtiöiden sisäisen hallinnon taan liittyy selkeitä yleisiä yhteiskunnallisia hyötynäkö- 25665: uudistamista. Tavoitteeksi tulee asettaa hallintoelinten kohtia tai joilla on selvästi määräävä markkina-asema. 25666: vastuusuhteiden selkeyttäminen, asiantuntemuksen ja Näissäkin yhtiöissä hallintoneuvostot voisivat toimia 25667: ammattitaidon lisääminen päätöksenteossa sen no- nykyistä suppeammin toimivaltuuksin neuvoa-antavi- 25668: peuttamiseksi ja kiinteyttämiseksi sekä järjestäyty- na yhteistyöeliminä. 25669: neen kansanvaltaisen valvonnan tehostaminen. Valtiontilintarkastajat katsovat, että valtionyhtiöi- 25670: Valtiontilintarkastajat katsovat, että eduskunnan den hallintoelimiin tulisi valita vielä nykyistäkin enem- 25671: mahdollisuutta ohjata ja valvoa valtionyhtiöitä yleisesti män liikkeenjohdon ja toimialatiedon asiantuntijoita. 25672: tulee lisätä parlamentaaristen periaatteiden mukaises- Omistajavaltaa ja -valvontaa harjoittavien ministeriöi- 25673: ti. Valtioneuvoston vastuuta valtionyhtiöiden toimin- den virkamiesten osallistuminen ei sen sijaan ole val- 25674: nasta suoraan eduskunnalle ja erityisesti sen toimieli- tiontilintarkastajien mielestä välttämätöntä. Valtionti- 25675: mille on syytä korostaa ja selventää. Nykyisten hallinto- lintarkastajien mielestä on selvitettävä, onko ohjaavan, 25676: neuvostojen jäsenten parlamentaarinen vastuu on jä- säätelevän ja valvovan viranomaisen henkilöstön osal- 25677: sentymätön, eivätkä he vastaa välittömästi toimistaan listuminen valvonnanalaisen yhtiön hallintoon yleisesti 25678: sen paremmin eduskunnalle kuin hallituksellekaan. ottaen tarkoituksenmukaista. Valvovien ministeriöiden 25679: Tämän vuoksi valtionyhtiöiden hallinnon vastuujärjes- on tarvittaessa kyettävä saamaan tehtävänsä kannalta 25680: telmää on perusteltua kehittää siten, että eduskunnan riittävät tiedot yhtiöistä luottamustaan nauttiviita halli- 25681: viralliset toimielimet vastaavat valvonnnasta laaja- tuksen jäseniltä, jotka ovat liikkeenjohdon ammattilai- 25682: alaisesti ja keskitetysti. Eduskunnan yleisohjauksen ja sia. 25683: 25684: 25685: 25686: 25687: 18 370148 273 25688: Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimustoiminta 25689: 25690: 25691: 25692: 25693: Valtiontilintarkastajat käynnistivät v.1996 seitse- kön ja viraston välinen vuorovaikutussuhde (tulos- 25694: män parlamentaarista tarkastusta ja valvontaa pal- ohjausprosessi). Tulosohjausta järjestelmätasaise- 25695: velevaa tutkimushanketta. Näihin hankkeisiin oli na ilmiönä on arvioitu lähinnä julkisen sektorin 25696: käytettävissä tutkimusmääräraha, jonka suuruus oli uudistusten ja muutosten yhtenä osaelementtinä, 25697: 450 000 mk. Aloitetuista hankkeista kaksi on vielä kun sen sijaan tulosohjausjärjestelmän yksittäisiä 25698: tätä kirjoitettaessa keskeneräisiä. Muiden tutkimus- osatekijöitä ei ole juurikaan analysoitu. 25699: hankkeiden loppuraportit on esitelty valtiontilin- Tulossopimuskäytäntö muodostaa tulosohjaus- 25700: tarkastajien kokouksissa, joissa niistä on voitu vaih- menettelyn keskiön, sillä sopimusneuvotteluissa 25701: taa mielipiteitä tutkijoiden kanssa. Valtiontilintar- asetettavat tulostavoitteet muodostavat koko tulos- 25702: kastajat eivät ole ottaneet tutkimustuloksiin tai ohjausmenettelyn perustan. Tulossopimuskäytän- 25703: tutkijoiden tekemiin johtopäätöksiin kantaa. Tutki- näissä ja sopimuksiin kirjattavissa asioissa on hal- 25704: musraportit on jaettu valtiontilintarkastajien lisäksi linnonaJoittain huomattavia eroavaisuuksia. Tutki- 25705: mm. valtiovarainvaliokunnan tarkastusjaoston jä- mus antaa alustavaa tietoa siitä, millaiseksi erot 25706: senille, eduskuntaryhmille sekä eräille ministeriöil- ovat muodostuneet. 25707: le. Tutkimusraportit leviävät lisäksi tieteellisiin kir- Tutkimus perustui alueviranomaisille kohdistet- 25708: jastoihin ja muille tutkijoille suoraan tutkimuslai- tuun kyselyyn. Tutkimuksessa on keskitytty nimen- 25709: tosten oman jakelun kautta. Tutkimustuloksia on omaan aluehallinnon viranomaisten kautta selvittä- 25710: käytetty soveltuvin osin hyväksi valvonta- ja tarkas- mään tulossopimusmenettelyyn liittyvää proble- 25711: tustoiminnan suunnittelussa, parlamentaarisen tar- matiikkaa. Kysely lähetettiin aluehallinnossa työs- 25712: kastuksen kehittämisessä sekä valtiontilintarkasta- kenteleville viranomaisille (N= 145) Vaasan läänis- 25713: jain kertomuksen valmistelussa. sä. Vaikka kyselyn kohdejoukko oli suhteellisen 25714: pieni, valitut henkilöt edustivat kuitenkin sitä osaa 25715: Tulossopimusmenettely valtionhallinnon organisaatiosta, joka on keskeisesti mukana tulos- 25716: tulosohjausprosessin osana sopimusmenettelyssä. 25717: Menetelmänä kysely osoittautui riittävän katta- 25718: Professori Ismo Lumijärvi, Vaasan yliopisto vaksi aluehallinnon tulossopimusmenettelyn tar- 25719: kastelussa. Sillä saatiin tietoa asetettuihin tutkimus- 25720: Ismo Lumijärvi- Erja Heikkinen 0997). ongelmiin. Syvyyttä tarkastelulle antoivat kyselyyn 25721: Tulossopimusmenettely valtionhallinnon sijoitetut avoimet kysymykset, joihin saatiin hyvin 25722: alue- ja paikallistasolla. Vaasan läänin alue- kantaaottavia kommentteja. Tutkimuksen kohdevi- 25723: ja paikallisviranomaisille kohdistettu kyse- rastoiksi pyrittiin valitsemaan keskeisiä ja tehtävil- 25724: lytutkimus. Vaasan yliopiston julkaisuja. tään erilaisia hallinnonaloja (työvoimahallinto, ve- 25725: Selvityksiä ja raportteja 19. Vaasa. rohallinto, poliisihallinto, tiehallinto, maaseutu- ja 25726: ympäristöhallinto), mutta myöskin hallinnonaloja, 25727: Tutkimuksessa kuvataan valtionhallinnon tulosso- joiden tulossopimusmenettelyn ohjaussuhteessa 25728: pimusmenettelyä aluehallinnon näkökulmasta. Eri- on tapahtunut muutoksia (alueelliset ympäristö- 25729: tyisen mielenkiinnon kohteena on ollut ohjaavan keskukset) tai joiden toimiala ei ulotu enää paikal- 25730: yksikön ohjaustapa, mutta myöskin ohjaavan yksi- liselle tasolle (maaseutuelinkeinopiirit). 25731: 25732: 25733: 274 25734: Tutkimuksen kysymykset operationalisoitiin tut- ympäristökeskukset, joiden ohjaussuhteessa on ta- 25735: kimusongelmista, jotka muodostuivat seuraavista pahtunut myös muutoksia. Tulossopimusneuvotte- 25736: asiakokonaisuuksista: tulossopimusneuvotteluissa luihin osallistui aluehallinnossa usein pelkästään 25737: käsiteltävät asiat, tulossopimusmenettelyn käytän- viraston/laitoksen johtaja tai ylin johto. Pääasiassa 25738: tö alue- ja paikallistasolla, tulostavoitteiden asetta- neuvotteluja piiritasolla käytiin vain kerran vuodes- 25739: minen, mittaaminen ja tulosseuranta, tulossopi- sa, kun sitä vastoin paikallistasolla neuvoteltiin 25740: muksen sitovuus alue- ja paikallistasolla ja keskus- sekä kerran vuodessa että kaksi kertaa vuodessa. 25741: yksikön ohjausrooli tulossopimusmenettelyssä. Neuvottelujen pohjana käytettiin yleensä valmista 25742: Tulossopimusmenettelyn nykytilasta alue- ja ohjaavan yksikön laatimaa sopimusluonnosta. Kes- 25743: paikallishallinnossa voidaan yleisenä johtopäätök- kimäärin neuvotteluihin käytettiin aikaa 3-4 tun- 25744: senä todeta, että tulossopimusmenettely valituissa tia. Neuvottelujen aikataulua kritisoitiin jopa liian 25745: aluehallinnon kohdevirastoissa osoittautui varsin kiireiseksi ja myös siitä näkökulmasta, ettei niistä 25746: samankaltaiseksi eri hallintotasojen välillä. Sen si- saatava hyöty ole verrannollinen käytettyyn ai- 25747: jaan virastokohtaiset tulokset erosivat suurestikin kaan. 25748: joissakin kysymyksissä. Vaikka valitut kohdeviras- Eri hallinnonalojen tulosohjauskäytäntö ei näytä 25749: tot olivat siirtyneet tulosohjaukseen eri aikoina, ei tutkimuksen valossa kovin yhdenmukaiselta, mikä 25750: tuloksista voida vetää sitä johtopäätöstä, että mitä koetaan ohjattavassa yksikössä varsin ongelmalli- 25751: kauemmin virasto on ollut tulosohjattu, sen kehit- sena. Tämä on nähtävissä sellaisten virastojen koh- 25752: tyneemmäksi tai paremmaksi tulossopimusmenet- dalla, joita ohjaa kaksi eri hallinnonalaa. Tulosoh- 25753: tely on muodostunut. Tätä tulkintaa vahvistaa esi- jaustyöryhmä esitti v. 1990 jäntevän tulosohjauksen 25754: merkiksi työvoimahallinnosta saadut tulokset, jot- edellyttävän, että virasto olisi suorassa tulosohjaus- 25755: ka muodostuivat varsin kriittisiksi ja ongelmakes- suhteessa vain yhteen ministeriöön. Tämä merkitsi- 25756: keisiksi lähinnä tulosohjauksen konkreettisimman si käytännössä sitä, että tarvittava koordinointi ja 25757: osan eli tulostavoitteiden osalta. yhteydenpito olisi ohjaavan ministeriön vastuulla. 25758: Osittain tulosohjausmenettelystä saadut tutki- Vastauksista nousee esille se, että kaikki eivät 25759: mustulokset olivat myös varsin samankaltaisia ai- ymmärrä sitä logiikkaa, millä nykyinen tulosohja- 25760: kaisempien virastoissa tehtyjen raporttien kanssa uskäytäntö on tuotu julkiseen hallintoon. Kriittisiä 25761: joidenkin kysymysten osalta. Tällaisia kysymyksiä huomautuksia on annettu siitä, että nykyinen käy- 25762: olivat lähinnä koulutukseen ja tulostavoitteisiin, täntö on tuotu vanhan mallin päälle ilman, että 25763: niiden asettamiseen ja mittaamiseen liittyvät kysy- totuttuja toimintatapoja on tarpeeksi muutettu. 25764: mykset. Tulosten samankaltaisuus edellä mainittu- Henkilöstöpolitiikka ja -strategia eivät mukaudu 25765: jen asioiden osalta herättää kysymyksen siitä, eikö helposti uudistuksiin, varsinkaan jos organisaation 25766: kehitystä näissä asioissa ole tapahtunut, vaikka johto ei ole uudistuksesta yhtä mieltä eikä kanna 25767: ongelmat ovat jo olleet tiedossa ainakin joillakin siitä vastuuta. Tämän vuoksi uudistusta tukevalla 25768: hallinnonaloilla. Aikaisempia virasto- tai piirikoh- koulutuksella on vahva merkitys. 25769: taisia raportteja on tehty esimerkiksi työvoima- ja Kyselyyn valituilta tiedusteltiin erikseen, kah- 25770: poliisihallinnossa v.1992, 1994 ja 1995. deksan annetun vaihtoehdon kautta, mielipidettä 25771: Piiri- ja paikallishallinnon välisessä tulosten ver- tulossopimusmenettelyn suurimmista kehittämis- 25772: tailussa on löydettävissä selkeitä eroja. Paikallishal- tarpeista. Keskeisimmät kehittämistarpeet nähdään 25773: linnon vastauksissa korostui kriittisyys ja kehittä- muissa kuin valmiiksi annetuissa vaihtoehdoissa. 25774: mistarve, kun taas piirihallinnossa oltiin tyytyväisiä Vastaajat ovat kirjanneet vaihtoehtoon "muussa" 25775: nykyiseen käytäntöön. Näyttää siltä, että mitä lä- seuraavia kehittämistarpeita: mittaaminen, henki- 25776: hempänä keskushallintoa (piirihallinto) ollaan, sitä lökohtaiset tavoitteet ja tulostavoitteiden ja resurs- 25777: selkeämmäksi ja ongelmattomammaksi myös tu- sien yhteensovittaminen. 25778: lossopimusmenettely koetaan. Tai tulkita voi olla Seuraavaksi eniten kehittämistä koetaan olevan 25779: myös niin, että mitä lähempänä palveluiden järjes- viraston omien tavoitteiden asettamisessa ja niistä 25780: tämistä ollaan (paikallishallinto), sitä suuremmiksi sopimisessa sekä asioiden käsittelyssä tulossopi- 25781: ongelmat kasvavat tulossopimusmenettelyn kan- musneuvotteluiden yhteydessä. Melkein yhtä pal- 25782: nalta. jon kehittämistarvetta on vastaajien mielestä ohjaa- 25783: Tutkimuksessa mukana olleet aluehallinnon van yksikön ja viraston tavoitteiden yhteen sovitta- 25784: yksiköt olivat siirtyneet tulosohjaukseen vuosien misessa. 25785: 1989-95 aikana. Ensimmäisiä tulosohjaukseen Sen sijaan yhteisen neuvotteluilmapiirin löyty- 25786: siirtyneitä virastoja tutkimuksessa olivat työvoima- minen ohjaavan yksikön ja viraston välillä ei asettu- 25787: hallinto ja tiehallinto. Uusimpia olivat alueelliset nut tärkeimpien kehittämistarpeiden joukkoon, 25788: 25789: 25790: 275 25791: vaikka asia nähtiin keskeisenä ongelmana. Kehittä- sina ja kaikille yksiköille samanlaisina tulostavoit- 25792: mistarvetta ei myöskään nähdä tulostavoitteiden teina, joiden saavuttaminen muodostuu vaikeaksi. 25793: seurannassa eikä tulosneuvotteluiden aikataulussa. Tulostavoitteiden asettaminen nähdään pikemmin- 25794: Kaikkein vähiten nähtiin kehittämistä ohjeistukses- kin itseisarvona, "vängällä väännettyinä tavoittei- 25795: sa, vaikka kyselyyn vastanneista yli puolet pitää na", eikä toimintaa ohjaavina ja kehittävinä. Tulos- 25796: ohjaavan yksikön ohjeita tulossopimusmenettelys- tavoitteille esitetyt kriteerit kuten hyväksyttävyys, 25797: tä jossain määrin tai ei lainkaan riittävinä. Puutteiksi joustavuus, olosuhteisiin mukautuvuus ja motivoi- 25798: mainitaan mm. seuraavia asioita: "ohjeissa on tul- tuvuus, eivät näytä annettujen vastausten perus- 25799: kinnan mahdollisuuksia, ohjeet ovat joka vuosi teella kovinkaan läheisiltä periaatteilta. Tulossopi- 25800: erilaiset, perusteet ovat puutteelliset, ohjeet muut- musneuvotteluiden neuvotteluilmapiirin ja ko- 25801: tuvat kesken vuoden, epämääräiset ohjeet." kouskäytännön tulisi kehittyä viraston ja ohjaavan 25802: Tulosohjauksessa korostetaan sitä, että tulosta- yksikön välillä vuorovaikutusta tukevaksi, jossa 25803: voite-ehdotusten tulisi pohjautua ministeriön linja- toteutuu molemminpuolinen neuvottelusuhde. Tu- 25804: uksiin sekä piirin ja paikallistason toimintaympäris- lossopimusneuvotteluiden toimivuutta tulisi tar- 25805: tön ja oman toiminnan analyyseihin. Toiminta- kastella esimerkiksi vuosittain tulosneuvotteluiden 25806: ajatuksen ja ympäristöanalyysin tulisi olla asiakirja, yhteydessä. 25807: joka perustuu toimintaympäristön jatkuvaan seu- Tuloksista heijastuu tutkijoiden mielestä perin- 25808: rantaan ja analysointiin ja jota jatkuvasti päivitetään teinen ylhäältä-alas -ohjaussuunta, mikä kahlitsee 25809: seurantatietojen perusteella. Ympäristö- ja toimin- hallinnon eri tasojen vuoropuhelua ja uuden vuo- 25810: nan analyysi on tärkeä apuväline paitsi toiminnan rovaikutteisen kulttuurin syntymistä. Tulosaseran- 25811: johtamisessa myös tulosneuvotteluaineiston val- nan tärkein tavoite on luoda organisaatioon yhteis- 25812: mistelussa ja yleensä hallinnon toiminnan suunnit- toimintaan perustuvia toimintafoorumeja valtakun- 25813: teluun liittyvissä tehtävissä. Kyselyllä saadut tulok- nallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Tulosohjauk- 25814: set aluehallinnossa antavat kuvan siitä, että toimin- sena pitäisi pyrkiä sovittamaan näitä eri tasoja 25815: taympäristön muutokset, asiakkaiden tarpeet sekä yhteen siten, että jokainen taso voisi asettaa itse 25816: yleensäkin tulostavoitteiden taustalla olevien tieto- omat tulostavoitteensa ja vasta tämän jälkeen ne 25817: jen käsittely ja toiminta-ajatuksen ajantasaisuuskes- pyrittäisiin sovittamaan valtakunnalliseen linjauk- 25818: kustelut jäävät jokseenkin puutteellisiksi tulossopi- seen, jossa on oltava tämän vuoksi joustonvaraa. 25819: musneuvotteluissa. Sen sijaan ohjaavan yksikön Autonomian tunteen säilyttäminen on oleellista 25820: tekemät yleiset tavoitelinjaukset ovat riittävästi esil- sekä alueellisella että ennen kaikkea paikallisella ja 25821: lä. Tulokset viittaavat vahvaan kaavamaisuuteen. yksikkötasolla. Tämän mukana myös tulosohjauk- 25822: Samaa mallia tuodaan joustamattomasti erilaisten selle asetetut tavoitteet saisivat konkreettisemman 25823: yksikköjen tehtäväalueille, kun sen sijaan tulisi sisällön. 25824: nykyistä enemmän lähteä kunkin toimijan tehtä- 25825: vistä. Peruspalvelujen tarjonnan tasapuolisuus 25826: Keskeisimmät ongelmat on löydettävissä ylem- 25827: män tahon liian "sanelevasta" ohjaustavasta neu- Professori Pauli Niemelä, Kuopion yliopisto 25828: vottelutilanteessa. Vastaajat kokivat viraston vaiku- 25829: tusmahdollisuudet tulostavoitteiden asettamisessa Sakari Kainulainen ja Pauli Niemelä (1996). 25830: hyvin vähäisiksi. Tämä ongelma korostui nimen- Lähtökohtia peruspalveluiden tasapuoli- 25831: omaan paikallistason vastauksissa. Paikallistasan suuden arvioimiseksi. Kuopion yliopiston 25832: viranomaiset kokevat, että piiritaso on jo "sitonut julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 40. Kuopio. 25833: kätensä" ministeriön kanssa käydyissä tulossopi- 25834: musneuvotteluissa. Vastaavasti piirillä ei ole enää Peruspalvelujen paikallisen tuottamisvapauden li- 25835: varaa ottaa huomioon paikallistasolla olevia tarpei- sääntyessä on tärkeää seurata palvelutarjonnan 25836: ta ja toiveita tulostavoitteiden asettamisessa. Kritiik- kehittymistä eri puolilla maata. Tämän vuoksi on 25837: kiä on esitetty sen suhteen, kannattaako neuvotte- syytä erikseen pohtia niitä lähtökohtia ja näkökul- 25838: luissa käsitellä asioita, joissa itseasiassa ei ole neu- mia, joita on otettava huomioon tämäntapaisessa 25839: votteluvaraa. Vastaajien käsitysten mukaan tulos- tutkimustehtävässä. Tämä raportti on jatkoa val- 25840: sopimusneuvotteluiden tulisi olla sellaisia, että niis- tiontilintarkastajien rahoittamalle Peruspalvelut- 25841: sä pystytään joustavasti sopimaan paikallistason tutkimukselle (Kuopio 1994). 25842: erityispiirteet huomioon ottavat tulostavoitteet Täl- Keskeinen peruste selvityksen teolle on ollut 25843: lä hetkellä piirien ja yksiköiden erityistarpeet jäävät tuloksellisuuden mittaamisen käyttöönotto myös 25844: huomioon ottamatta, mikä näkyy liian yleisluontei- julkisella sektorilla. Tuloksellisuuden mittaamisen 25845: 25846: 25847: 276 25848: vaatimukset julkisella sektorilla liittyvät paljolti ruspalvelut on rinnastettu tai usein jopa määritelty 25849: uusliberalististen ajatusten kannatuksen kasvuun, perusoikeuksien kautta. Tämä lisää entisestään 25850: joissa yhtenä ajatuksena on julkisen talouden te- tasa-arvon vaatimusta näiden palveluiden osalta. 25851: hottomuus. Uusliberalististen ajatusten kannatuk- "Jos peruspalvelu on subjektiivinen oikeus, niin se 25852: sen kasvun myötä on virinnyt arviointitutkimuksen on myös taattava jokaiselle tasapuolisesti." 25853: ns. toinen aalto. Tutkimuksessa on pyritty hahmottamaan (vai- 25854: Toinen keskeinen peruste esitutkimuksen teolle kuttavuutta ja) tasapuolisuutta mittaavia tekijöitä. 25855: löytyy valtionapujärjestelmän uudistuksesta. Tämä- Tällöin keskeisiä mitattavia alueita olivat tarjonnan 25856: kin uudistus liittyy paljolti edellä esitettyyn tulok- mittaaminen, kysynnän tai tarpeiden mittaaminen, 25857: sellisuusajattelun lisääntymiseen julkisella sektoril- saatavuuden ja laadun mittaaminen sekä palvelu- 25858: la. Valtio muuttaa valtionapujärjestelmäänsä niin, jen vaikuttavuuden mittaaminen. Näiltä alueilta 25859: että se kannustaa kuntia tuloksellisuuteen perus- löytyvät elementit arviointiohjelman pohjaksi. Mit- 25860: palveluittensa (yms.) tuottamisessa. Vanha valtion- taamisen yhteydessä on syytä arvioida myös "wel- 25861: apujärjestelmä perustui ajatukselle 'mitä enemmän fare-mix" -tilannetta, jossa julkinen sektori tuottaa 25862: kulutat, sitä enemmän saat'. Uusi järjestelmä pyrkii vain osan hyvinvointipalveluista. Kuinka vaikutta- 25863: toteuttamaan ajatusta 'mitä tehokkaammin toimit, vuutta voidaan tässä tilanteessa mitata? Ainoastaan 25864: sitä enemmän saat'. Valtionapujärjestelmän uudis- käyttäjäkokemusten kautta? 25865: tuksesta löytyvät myös perusteet peruspalveluiden Lopuksi tutkimuksessa laaditaan arviointiohjel- 25866: tasapuolisuuden tutkimiselle. man luonnos peruspalveluiden evaluaatioprosessi- 25867: Tutkimuksen keskittyminen peruspalveluihin na. Kyse on nimenomaan jatkuvasta ohjelmasta, 25868: on ollut perusteltua monestakin syystä. Niukkene- sillä hyvin pelkistetyllä mittarilla ei kyetä kokoa- 25869: vien resurssien aikana on julkisen vallan ollut maan totuudenmukaisesti monenlaisen palvelutoi- 25870: pakko "ottaa löysät pois" tuistaan ja palveluistaan. minnan tietoja. Arviointiohjelman avulla voidaan 25871: Paljolti tämän vuoksi on alettu puhua keskeisistä ja seurata peruspalvelujen tasapuolisuutta ja vaikutta- 25872: tärkeimmistä palveluista, peruspalveluista. Perus- vuutta eri alueiden, ryhmien ja muuttuvan ajan 25873: palvelut ovat niitä palveluita, jotka ovat välttämät- suhteen. 25874: tömiä ja tarpeellisia elämän sujumiseksi. Onko näin Arviointiohjelman tulisi kerätä tietoja peruspal- 25875: ja missä kulkee raja turhien ja peruspalveluiden velujen vaikuttavuudesta ja tasapuolisuudesta mo- 25876: välillä? nista eri lähteistä. Pelkkä toiminnan tilastointi ei 25877: Peruspalvelut on liitetty poliittisessa keskuste- riitä, vaan mukaan tarvitaan kaikkien eri tasoilla 25878: lussa perusturvaan, "johon ei kajota". Peruspalve- toiminnassa mukana olevien tahojen arvioita. Eri- 25879: luista on näin tullut hyvinvointivaltion viimeinen tyisesti käyttäjien arviot ja näkökulma tulevat nou- 25880: ilmentymä. Tutkimuksessa on hahmotettu perus- semaan merkittäviksi tässä arviointityössä. 25881: palvelun käsitettä tekemällä lyhyt katsaus olemassa Oman vaikeutensa arviointiin tulee tuomaan 25882: oleviin määritelmiin. Samalla on pohdittu peruspal- palvelutuotannossa tapahtuva muutos, kun julki- 25883: veluiden yhteyttä hyvinvointiin. Mittaamisen osalta sen sektorin aiemmin hoitamia palveluja tarjotaan 25884: nostetaan esiin mahdollisuus mitata peruspalvelui- yksityisten yritysten tai yhteisöjen toimesta. Perus- 25885: den vaikuttavuutta hyvinvoinnin negaation (pa- palvelujen onnistuneisuutta (vaikuttavuutta) on 25886: hoinvoinnin) kautta. mahdollista selvittää ehkä helpommin mittaamalla 25887: Teoreettisen pohdinnan jälkeen tutkimuksessa huono-osaisuutta, eli sitä ilmiötä, minkä vähentä- 25888: on tarkasteltu käytäntöä: Millaisiksi toimiksi käy- miseksi palveluja paljolti julkisesti tarjotaan. 25889: täntö on muovannut peruspalvelut tai millaisiksi ne Arviointiohjelmassa tulisi huomioida (sitä ohjaa- 25890: ovat muodostuneet julkisessa keskustelussa. Palve- vana periaatteena) peruspalveluiden merkitys yksi- 25891: luiden järjestämisvaihtoehtoihin liittyen on pohdit- tyisen ihmisen elämänhallinnan tukijana tai mah- 25892: tu palveluiden eri tekijöiden, rahoituksen, organi- dollistajana. Peruspalvelut eivät ole keskeisesti hal- 25893: soinnin ja tuottamisen, yhteyttä tasapuolisuuteen. linnon toimi, vaan niillä pyritään tukemaan ihmis- 25894: Lisäksi on syytä pohtia myös ei-julkisiin peruspal- ten elämän sujumista arkielämän tasolla. 25895: veluihin vaikuttamista, jolloin kyseeseen tulevat Johtopäätöksenä voi todeta, että peruspalvelui- 25896: erilaiset julkisen tahon suorittamat sääntelytoimet. den tasapuolisuuden mittaaminen ja siihen liittyvi- 25897: Edellä esitetty liittyy ensisijaisesti tutkimuksen en kriteereiden kehittäminen vaatii sekä teoreettis- 25898: ensimmäiseen keskeiseen teemaan, peruspalvelui- ta että empiiristä lähestymistä. Hahmottamisen 25899: den tuloksellisuuteen. Toinen ydinteema on tasa- ohella olisi syytä myös kokeilla kehitettyjen mitta- 25900: arvo. Tutkimuksessa pohditaan tasa-arvon osuutta reiden ja arviointiprosessin toimintaa. Nämä kaksi 25901: ja merkitystä peruspalveluiden tuottamisessa. Pe- arviointiprosessin kehittämisen päälinjaa ovat kes- 25902: 25903: 25904: 277 25905: keisiä tutkimuskohteita tulevaisuudessa. Molem- ja talouskoulun kotitalousopetuksessa. Lähemmän 25906: mat tutkimustavat vaativat tuekseen toista, minkä tarkastelun kohteena on talouskoulu, sillä se antaa 25907: vuoksi näitä tutkimustehtäviä tulisi koordinoida mahdollisuuden tutkia talouskasvatusta sekä oma- 25908: keskitetysti joko yhdessä tutkimusprojektissa tai na oppiaineena että sisällytettynä koko opetuk- 25909: ainakin yhden tahon toimesta. seen. 25910: Tämänhetkisillä mittareilla saatuun tasapuoli- Kotitalousopetus yhdistetään arkiajattelussa 25911: suuden arviointiin liittyy niin monia virhemahdolli- yleensä ruuanlaittoon, vaikka opetus sisältää myös 25912: suuksia, että arviointiin tulee suhtautua kriittisesti. asumiseen, puhtaanapitoon, vaatetukseen sekä ta- 25913: Jos haluamme tarkempaa arviointia, joudumme louteen liittyviä kokonaisuuksia. Tutkimus lähes- 25914: rajautumaan hyvin suppealle alueelle palvelutar- tyykin kotitalousopetuksen sisältöä sekä siihen 25915: jonnassa ja vakioimaan niin monia kuntien toimin- kohdistuvaa keskustelua historian ja nykypäivän 25916: takäytännäistä johtuvia tekijöitä pois, että lopputu- välisenä vuoropuheluna. Miten opetus seuraa ajan 25917: los ei enää kuvaa tilannetta koko Suomessa. Tämä tuomia haasteita taloudellisen toimintaympäristön 25918: ristiriita lienee ylittämätön, ja se näkyy lähes kai- muuttuessa? 25919: kessa tutkimustoiminnassa: Mitä tarkemmin johon- Talouskouluja koskeva aineisto muodostuu val- 25920: kin keskitymme, sitä sameammaksi jää kuvamme takunnallisen opetussuunnitelman perusteiden li- 25921: kokonaisuudesta. säksi koulukohtaisista vuoden 1996 opetussuunni- 25922: Peruspalveluista kerätään ja tilastoidaan hyvin telmista (32 koulua), opettajia koskevista teema- 25923: paljon erilaista ja -tasoista tietoa. Olemassa oleva haastatteluista (18 opettajaa) sekä opiskelijakyse- 25924: tieto on kuitenkin kerätty monista eri intressinäkö- lystä (140 opiskelijaa). Aineisto on kerätty syyslu- 25925: kulmista lähtien, jolloin sen vertailtavuus ja yhteis- kukaudella 1996 loka-, marras- ja joulukuun aika- 25926: mitalliseksi saaminen on vaikeaa. Peruspalvelui- na. 25927: den tasapuolisuuden kattavan tarkastelun vuoksi Tutkimus tarkastelee opettajien näkemyksiä ta- 25928: tällaista vertailutietoa tulisi kuitenkin olla saatavilla. louskasvatuksen sisällöstä teoriatunneilla sekä si- 25929: Tällä hetkellä yksikään instituutio ei tee tällaista sällytettynä käytännön valmiuksia tarjoaviin ainei- 25930: seurantaa ja arviota systemaattisesti. Tätä sivuavaa siin. Tutkimuksessa analysoidaan talouskasvatuk- 25931: tiedonhankinta-ja tutkimustoimintaa tehdään mm. seen liittyviä ongelmia, puutteita ja esteitä sekä 25932: STAKESissa, Tilastokeskuksessa, Kansaneläkelai- esitellään tutkimuksen pohjalta nousseita ratkaisu- 25933: toksessa, eri ministeriöissä ja tutkimuslaitoksissa. Ei vaihtoehtoja. Tutkimus sisältää myös opiskelijoi- 25934: liene kuitenkaan syytä perustaa uutta instituutiota den näkemyksiä kotitalousopetuksen painopiste- 25935: tai järjestelmää seurantaa suorittamaan, mutta ole- alueista sekä talouskasvatuksen kehittämistarpeis- 25936: massa olevat tiedontuottajat tulisi saada läheisem- ta. Keskeinen johtopäätös on talous- ja kuluttajatie- 25937: pään yhteistyöhön pohtimaan peruspalveluiden don lisäämisen tarve opettajien koulutuksessa, 25938: tasapuolisuuden arviointia esimerkiksi projektior- mikä auttaisi näkemään talouskasvatuksen myös 25939: ganisaation muodossa. Tärkeintä on yhteisen koor- merkittävänä osana kotitalousopetusta. 25940: dinaation aikaansaaminen. Tätä kautta kukin taho Talouskoulujen opetussisältöä ja tarjontaa 1990- 25941: voisi miettiä omaa tietotuotantoaan ja pohtia omaa luvulla on eniten muuttanut voimassa oleva ope- 25942: rooliaan valtakunnallisesti kattavan ja mielekkään tussuunnitelma, joka on antanut mahdollisuuden 25943: aineiston tuottamisessa. sekä laajentaa kotitalousopetuksen käsitettä että 25944: muuttaa oppiaineiden välisiä opintoviikkomääriä 25945: Talouskoulujen yhteiskunnallinen merkitys ja painopistealueita. Opetussuunnitelmassa perus- 25946: koulun tapaan nostettiin esiin talouteen sekä yh- 25947: Koulutuspäällikkö Riitta Hänninen, Jyväskylän yli- teiskuntaan liittyvien ilmiöiden ymmärtäminen. 25948: opisto Tämä mahdollisti talouskasvatuksen roolin vahvis- 25949: tamisen opetuksessa. Osa talouskouluista on käyt- 25950: Minna Autio 0997). Oppiiko koulussa ra- tänyt tilaisuuden hyväkseen panostaessaan sekä 25951: hataloutta? Tutkimus talouskasvatuksen määrällisesti että laadullisesti opetuksen kehittämi- 25952: painopistealueista kotitalousopetuksessa. seen ja monipuolistamiseen. Kaikki koulut eivät 25953: Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutus- kuitenkaan ole lähteneet muutosprosessiin mu- 25954: keskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 28. kaan. Näin valtakunnallisen opetussuunnitelman 25955: Jyväskylä. henki ei ole toteutunut kaikissa kouluissa. 25956: Opetuksen sisältöön ovat vaikuttaneet myös 25957: Tutkimuksessa arvioidaan talouskasvatuksen ta- valinnaiset opinnot, joiden osuus koko opetukses- 25958: voitteita, sisältöjä sekä opetuksen käytäntöjä perus- ta on noin viidennes. Talouskoulun kestoon näh- 25959: 25960: 25961: 278 25962: den osuutta voidaan pitää laajana, mutta toisaalta uhkana opetuksen liiallisen teoretisoitumisen sekä 25963: kehitys noudattelee koulutusalalla vallitsevaa libe- pedagogisen aspektin vähentymisen. Jos siirto ta- 25964: ralisoitumiskehitystä. Käytäntöä tukevat myös pahtuu, niin tulevaisuudessa olisi syytä tutkia, vai- 25965: opiskelijoiden innostunut suhtautuminen valin- kuttaako siirto opetuksen substanssialueisiin. 25966: naisten opintojen mahdollisuuteen. Valinnaisuus Onko esimerkiksi talouskasvatus vahvemmin esillä 25967: voi muodostua ongelmaksi, jos se irtautuu liiaksi peruskoulun kotitalousopetuksessa? 25968: "perinteisestä" kotitalousopetuksesta ja vaikeuttaa Talouskasvatuksen opetukseen liittyviä ongel- 25969: opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. mia tai esteitä perustellaan usein oppilaiden/opis- 25970: Toisaalta valinnanvapaus on samalla mahdollista- kelijoiden nuorella iällä ja sitä kautta syntyvillä 25971: nut opetuksen uudistumisen. Vastuu tavoitteiden motivoitumisongelmilla, ei kuitenkaan opettajien 25972: toteutumisesta on koululla, sillä ne viime kädessä asenteilla. Jatkossa tulisikin pohtia, millaisia konk- 25973: päättävät, millaiseksi valinnaisten opintojen kurssi- reettisia tavoitteita ja aihealueita eri-ikäisille oppi- 25974: tarjonta muodostuu. laille ja opiskelijoille voidaan sisällyttää opetus- 25975: Koulut ovat alkaneet myös erikoistua alueellisen suunnitelmaan. Toisaalta tulisi pohtia, miten eri 25976: tarpeen mukaisesti. Esimerkiksi Ruoveden kotita- aineiden opettajat saataisiin motivoiduiksi ja innos- 25977: lousoppilaitos- maaseutukouluna- on suuntau- tuneiksi asiasta. Tutkimusten ongelmana on, että 25978: tunut opetuksessaan luontoliikuntaan, ympäristö- ne keskittyvät, kuten tämäkin tutkimus, tarkastele- 25979: kasvatukseen sekä eläintenhoitoon. Koululla on maan opetuksen tavoitteita sekä niiden toteutumis- 25980: siihen luontaiset edellytykset, sillä se sijaitsee maa- ta käytännön opetustyössä. 25981: seudulla luonnonpuistojen ympäröimänä. Kau- Lopputuloksena valitettavan usein on, etteivät 25982: punkikoulut erikoistuvat puolestaan toisin, kuten tavoitteet toteudu. Tutkimusten painopistettä tulisi- 25983: Tampereen talouskoulu, joka painottaa opetukses- kin suunnata aikaisempaa enemmän ongelmakes- 25984: saan leipomo- ja palveluosaamista. Koulun erikois- keiseen kysymyksenasetteluun, jossa kehitetään ja 25985: tuminen näkyy pakollisissa sekä valinnaisissa opin- kokeillaan uusia oppimismenetelmiä. Talouskou- 25986: noissa. Itse asiassa juuri opetussuunnitelman jous- lut ovat alkaneet siirtyä kohti monipuolisempia 25987: tavuus on antanut kouluille mahdollisuuden eri- opetusmetodeita, joissa perinteinen kalvo- ja luok- 25988: koistua. kaopetus ovat jäämässä historiaan. Kotitaloustietei- 25989: Kotitalousopetuksen sisältöön kohdistuva kes- lijöille voisikin asettaa haasteen: Miten talouskasva- 25990: kustelu sekä peruskoulun että ammatillisen sekto- tuksesta saadaan yhtä elämyksellistä kuin ruuan- 25991: rin piirissä antavat eväitä opetuksen kehittämiseen valmistuksen opetuksesta? 25992: ja uudelleen määrittelyyn. Kotitalousalalla vallitse- 25993: va traditio, vahva ruokatalouden ja ravitsemuksen 25994: asema, on murtumassa talouskoulujen kotitalous- Julkisten investointien ja varojen käytön 25995: opetuksen osalta. Päinvastoin kuin opettajien kes- kansallinen EU-koordinaatio keskus- ja 25996: kuudessa on ajateltu, opiskelijat eivät ole suhtautu- aluehallinnossa 25997: neet muutokseen kovin kielteisesti. Kysymys onkin 25998: jatkossa siitä, kuinka pysyviä rakenteelliset muu- Professori Markku Temmes, Helsingin yliopisto 25999: tokset, kuten ravitsemusopetuksen vähentyminen 26000: tai toisaalta talouskasvatuksen ja valinnaisten opin- Leena Juvonen 0997). Eurooppalaiset 26001: tojen lisääntyminen ovat talouskoulun kotitalous- kauppa- ja teollisuusministeriöt Helsingin 26002: opetuksen kentässä. Jos muutokset jäävät pysyvik- yliopisto. Yleisen valtio-opin laitos. Oy Edi- 26003: si, voidaan kysyä, tulisiko sillä olla vaikutuksensa ta Ab. Helsinki. 26004: myös opettajien koulutukseen. Kuinka laaja-alaisia 26005: kotitalousopettajia tarvitaan ammatillisella sektoril- Tutkimuksessa selvitetään kauppa- ja teollisuusmi- 26006: la tulevaisuudessa? nisteriön tehtävät ja rakenne kaikissa ED-maissa. 26007: Kotitalousopettajien yliopistollista koulutusoh- Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat erot ja yhtä- 26008: jelmaa, josta myös suurin osa kotitalousopettajista läisyydet eri ED-maiden kauppa- ja teollisuusminis- 26009: valmistuu, ollaan siirtämässä Helsingin yliopiston teriöiden välillä. Eräs tutkimuksen tavoite on nähdä 26010: kasvatustieteellisestä tiedekunnasta maatalous- Suomen kauppa- ja teollisuusministeriön erityis- 26011: metsätieteelliseen tiedekuntaan. Siirron tavoitteena piirteet eurooppalaisessa vertailussa. Lisäksi tutki- 26012: on vahvistaa peruskoulun kotitalousopettajien sub- muksessa selvitetään Suomen ja neljän muun ED- 26013: stanssiosaamista, sillä opettajien valmiudet esimer- maan koordinointijärjestelmät, jolloin tavoitteena 26014: kiksi talous- ja kuluttaja-asioiden opetuksessa ovat on saada pääpiirteinen kuva ED-koordinoinnin 26015: olleet puutteellisia. Kotitalousopettajat näkevät eroista ja yhtäläisyyksistä. Tutkimuksen lopuksi 26016: 26017: 26018: 279 26019: tehdään ehdotuksia Suomen kauppa- ja teollisuus- Mielenkiintoinen, joskin suomalaiselle hallintope- 26020: ministeriön ED-toiminnan kehittämiseksi. rinteelle vieraalta tuntuva vaihtoehto, on talousmi- 26021: Euroopan unionin jäsenyyteen perustuva osal- nisteriö. Kumpaakin mallia voidaan luonnehtia 26022: listuminen ED-politiikan tekoon on asettanut uusia keskitetyksi ja yhtenäiseksi ministeriöksi. 26023: vaatimuksia jäsenmaiden hallinnoille. Kaikilla ED- Kauppa- ja teollisuusministeriöiden yhteistoi- 26024: mailla on ollut ongelmia hallintonsa ja koordinaa- mintaan muiden hallinnonalojen ja yritysten kanssa 26025: tiojärjestelmänsä sopeuttamisessa muuttuvan toi- olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. 26026: mintaympäristön ja poliittisen asetelman edellyttä- Eurooppalaisessa vertailussa yhteistyötä edellyttä- 26027: miin työskentelyvaatimuksiin. Nyt kun Suomikin vät erityisesti talous- ja veropolitiikka, pk-politiikka 26028: on vähitellen sopeuttanut hallintonsa jo olemassa- sekä tiede- ja teknologiapolitiikka. Suomessa on- 26029: oleviin ED-politiikkoihin ja lainsäädäntöön, entistä gelmia on ilmennyt erityisesti alue- ja rakennepoli- 26030: tärkeämmäksi kysymykseksi nousee, miten ylikan- tiikan toteutuksessa. 26031: sallisessa toimintaympäristössä voi työskennellä Myös Suomessa tulisi ministeriöiden lukumäärä 26032: tehokkaasti, kun uusia kysymyksiä ja ongelmia ja toimiala määritellä nykyistä joustavammin. Teh- 26033: jatkuvasti nousee asialistalle. Sopeutuminen edel- täväjakoa ja vastaavasti myös resurssijakoa saattaisi 26034: lyttää ED-politiikkaan liittyvien teknisten aspektien olla aihetta uudistaa myös pysyvämmin. Näitä olisi- 26035: opiskelua. Se edellyttää myös uusien koordinaatio- vat lähinnä elinkeino- ja yrityspoliittiset tehtävät. 26036: tapojen kehittämistä kansallisessa hallinnossa, jotta Ministeriöiden toimialamuutosten yhdeksi nä- 26037: kansallisia etuja voitaisiin muotoilla ja edustaa te- kökohdaksi voidaan ottaa ED:n rakenne. Euroop- 26038: hokkaasti. palaisen katsannon mukainen ratkaisu olisi esimer- 26039: Tutkimuksen perusaineistona on kauppa- ja kiksi erillinen tiede- ja teknologiaministeriö tai 26040: teollisuusministeriön tehtäviä ja rakennetta kuvaa- -ministeri. Toisaalta ED:n sisämarkkinakehitys ja 26041: va virallinen, dokumentaarineo perusmateriaali. maailmankaupan globalisoituminen luovat painei- 26042: Aineiston hankkimiseksi otettiin yhteyttä kaikkiin ta ulkomaankauppahallinnon kehittämiseen. 26043: tutkimuksen kohteena oleviin ministeriöihin. Etelä- Koska ED:n päätöksenteko on pitkälti hallitus- 26044: Euroopan maita koskevan aineiston hankinnassa ten välistä toimintaa ministerineuvostossa, ei minis- 26045: avustivat myös kaupalliset sihteerit. Aineiston laatu terien määrän vähentäminen ole tarkoituksenmu- 26046: vaihteli kuitenkin huomattavasti maittain ja jäi osin kaista, ellei samalla luoda jonkinlaista varaministe- 26047: puutteelliseksi. Tästä syystä perusaineistoa on ri- tai valtiosihteerijärjestelmää. Tällainen järjestel- 26048: mahdollisuuksien mukaan täydennetty muista läh- mä on käytössä lähes kaikissa muissa ED-maissa. 26049: teistä. Maakohtaiset kuvaukset eivät kuitenkaan Kun aluetason merkitys elinkeinopolitiikan to- 26050: ole aivan systemaattisia. teutuksessa korostuu, on yhteistyön organisointi 26051: Kauppa- ja teollisuusministeriöiden tehtäviä valtion aluehallinnon ja alueellisten viranomaisten 26052: koskeva materiaali oli pääosin varsin uutta ja ajan- sekä yhteistyötahojen kesken nykyistä tiiviimpää. 26053: kohtaista. Toisaalta hallinnon uudelleenjärjestelyt, Työvoima- ja elinkeinokeskusten käynnistyminen 26054: jotka ovat olleet tyypillisiä koko 1990-luvun, voivat syksyllä 1997 on luonut yhteistoiminnalle aikai- 26055: muuttaa kuvaa nopeasti. Tutkimus on eräänlainen sempaa paremmat edellytykset. TE-keskusten ja 26056: ED-maiden kauppa- ja teollisuusministeriöiden kä- maakuntien liittojen tulisi toimia tiiviissä yhteis- 26057: sikirja, mistä syystä ministeriökuvaukset ovat suh- työssä alueellisten kehittämisohjelmien valmiste- 26058: teellisen yksityiskohtaisia. luksi ja toteuttamiseksi. 26059: Ministeriön toimintatapoja voidaan jossain mää- ED-koordinaation näkökulmasta ja KTM:n kan- 26060: rin yrittää arvioida vertailemalla viiden jäsenmaan nalta pääministerin koordinaatio-otteen vahvista- 26061: ED-koordinaatiojärjestelmiä keskenään, mikä on minen ED-asioissa olisi tarkoituksenmukaista. ED- 26062: ollut tutkimuksen toinen päätehtävä. Koordinaatio- sihteeristö ja ED-ministeri tulisikin siirtää pääminis- 26063: ta koskevan tutkimusosan kohdemaat olivat Suo- terin alaiseen valtioneuvoston kansliaan. Samalla 26064: men lisäksi Ruotsi, Alankomaat, Itävalta ja Espanja. olisi tarkasteltava uudelleen Suomen Brysselin py- 26065: Tämä aineisto hankittiin pääosin Suomen suurlähe- syvän edustuston asemaa ulkoministeriön yhtey- 26066: tystöjen avulla. Suomen kauppa- ja teollisuusminis- dessä. 26067: teriön tarkastelua on lisäksi täydennetty ministe- ED-koordinoinnin "yliorganisointi" näkyy muun 26068: riön ja ED-edustuston virkamiesten haastatteluilla. muassa nykyisessä jaostojärjestelmässä. ED-jaosto- 26069: Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset ja kehit- jen rinnalle tai tilalle olisi syytä kehittää joustavam- 26070: tämisehdotukset voidaan esittää lyhyesti. Suoma- pia yhteistyöjärjestelyjä. ED-asioiden komitean to- 26071: laistyylinen kauppa- ja teollisuusministeriö on siasiallinen rooli ED-asioiden valmistelussa ei vas- 26072: myös joissakin Pohjois- ja Etelä-Euroopan maissa. taa alkuperäistä ajatusta, joten sen rakenne ja rooli 26073: 26074: 26075: 280 26076: pitäisi arvioida uudelleen. Eduskunnan suuren va- si Valko-Venäjään ja Ukrainaan, saavat Baltian 26077: liokunnan ja erityisvaliokuntien harjoittama poliitti- maat uuden ulottuvuuden. Tällä hetkellä suomalai- 26078: nen ohjaus tulisi nähdä aikaisempaa selvemmin set pk-yritykset ovat sijoittuneet pääasiassa Tallin- 26079: strategisen tason päätöksentekona, jolloin myös naan ja sen ympäristöön. Kuitenkin Tallinnan ete- 26080: eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen läpuoliset markkina-alueet Puolan rajalle saakka 26081: ED-asioissa tulisi käytännössä mahdolliseksi. tarjoavat lukuisia uusia mahdollisuuksia. 26082: KTM:n vastuu ED-asioiden hoidossa on laaja- Suomella on historiallisista ja maantieteellisistä 26083: alainen ja merkittävä. Tämän vuoksi KTM:n yhteyk- syistä erityisasema suhteessa Baltiaan ja erityisesti 26084: sillä muihin jäsenmaihin on huomattava merkitys. Viroon. Käytännössä tätä erityisasemaa voidaan 26085: Yhteyksiä erityisesti Etelä-Euroopan maihin olisi hyödyntää käyttämällä avuksi Euroopan unionin 26086: lisättävä. ED-asioiden hoito ja ministeriön ED-tun- tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi teknisen 26087: temus on keskittynyt pienelle virkamiesjoukolle, avun ohjelmilla pyritään edesauttamaan Keski- ja 26088: mikä tekee järjestelmästä helposti haavoittuvan. Itä-Euroopan (KIE) maita sopeutumaan markkina- 26089: Jonkinlainen varajärjestelmä olisi siten tarpeen. talouteen. Baltian maihin kohdistuvia ohjelmia 26090: Ministeriön sisäisiä rakenteita ja henkilöstöpolitiik- ovat esimerkiksi PHARE-ohjelma. Vaikka periaat- 26091: kaa olisi kehitettävä EU-painotteisemmaksi. Eräs teessa kaikilla EU-jäsenmailla on oikeus päästä 26092: konkreettinen ongelma on nuorten, kielitaitoisten mukaan näihin ohjelmiin, voidaan väittää, että 26093: viranhaltijoiden vähäinen määrä ministeriön vaki- suomalaiset yritykset ovat etulyöntiasemassa, kun 26094: naisessa henkilöstössä. Nuorten palkkaus vaatinee haetaan yhteistyökumppaneita Baltiaan suuntautu- 26095: resurssien kohdentamista uudelleen. viin ohjelmiin. Ohjelmiin mukaan lähteminen edel- 26096: lyttää, että yritykset voivat panostaa omaa rahaa ja 26097: Selvitys Baltic Rim -alueesta aikaa ohjelma- ja hanketyöhön. EU:n tarjoamien 26098: mahdollisuuksien lisäksi on olemassa kansallisia 26099: Toimitusjohtaja Mika Sivonen, Studiosus Oy (Yrit- rahoituslähteitä, joilla tuetaan yritysten kansainvä- 26100: täjäin ammattikorkeakoulu) listymistä. 26101: Käytännössä pk-yritysten tiedot erilaisista rahoi- 26102: Kristiina Jokelainen - Mika Sivonen tusmahdollisuuksista ovat vähäiset. Syitä saattaa 26103: (1997). Baltian maat etabloitumisen koh- olla monia. Esimerkiksi tieto saattaa olla hajallaan 26104: teena. Moniste. useassa lähteessä, jolloin sitä on vaikea koota 26105: järjestelmälliseen muotoon. Tiedot voivat olla saa- 26106: Tässä esitutkimuksessa tarkastellaan Baltian maita tavissa vain muulla kuin suomen kielellä. Ne saat- 26107: suomalaisen pienen ja keskisuuren yrityksen näkö- tavat olla myös liian yleisiä, ja yksityiskohtaisen 26108: kulmasta eräänä mahdollisena etabloitumiskohtee- tiedon hankkiminen tulee kalliiksi. Tästä syystä 26109: na. Suomen liittyminen Euroopan unioniin on tuo- raportin liitteenä on Baltian maita koskeva ja alati 26110: nut mukanaan monia muutoksia maamme elinkei- kasvava Internet-osoitteisto, joka on hyödyllinen ja 26111: noelämään. Olemme nyt osa suurempaa kokonai- jonka avulla voi nopeasti ja helposti päästä yksityis- 26112: suutta, missä yritysten välistä kilpailua ja yhteistyö- kohtaisen tiedon lähteille. Lisäksi selvityksessä on 26113: tä säädellään samankaltaisella tavalla. Mukana täs- luettelo sellaisista kohdemaiden organisaatioista, 26114: sä muutoksessa ovat myös pienet ja keskisuuret jotka auttavat ulkomaisia yrityksiä etabloitumaan 26115: yritykset, joille pyritään yhteisen strategian mukai- asianomaiseen maahan. 26116: sesti tarjoamaan avustuksia ja parempia kilpailu- Tämän selvityksen tarkoituksena on esitellä 26117: mahdollisuuksia. Samalla pk-yrityksille pyritään Baltian maiden tarjoamia mahdollisuuksia pk-yri- 26118: luomaan paikallisella tasolla sellainen toimintaym- tyksen toimintaympäristönä. Kaikki kolme maata 26119: päristö, että ne voisivat tietyssä vaiheessa lähteä käydään raportissa läpi yksitellen. Jokaisen maan 26120: mukaan kansainväliseen kauppaan. kohdalla tarkastellaan yleistä sosioekonomista ti- 26121: Itsessään Baltian alue on kohtalaisen pieni lannetta saatavissa olleiden tilastojen valossa. Sel- 26122: markkina-alue, jonne yritystoimintaa siirrettäessä vityksessä tehdään katsaus maiden yrityspolitiik- 26123: tai perustettaessa pitää muistaa, että useimmissa kaan ja yrityslainsäädäntöön yleisellä tasolla. Sel- 26124: tapauksissa kyseeseen voi tulla lähinnä liiketoimin- vitykseen liittyy laajahko osuus, jossa käydään 26125: nan laajentaminen ennemmin kuin täysin uuden läpi EU:n tarjoamia rahoitusmuotoja ja avustuk- 26126: toiminnan kehittäminen. Jos huomioon otetaan sia, joita pk-yritykset voivat käyttää apuna lähti- 26127: Viron, Latvian ja Liettuan toimivat kauppasuhteet essään kansainvälisille markkinoille ja erityisesti 26128: muihin entisen Neuvostoliiton alueisiin, esimerkik- Baltiaan. 26129: 26130: 26131: 26132: 281 26133: SISÄLLYSLUETTELO 26134: 26135: Sivu Sivu 26136: 26137: Vuoden 1996 valtiontilintarkastajien toi- Verojäämien kehitys ja perintä................. 123 26138: minta ................................................................. 5 Valtion henkilöstöpolitiikka ...................... 133 26139: 26140: Yleinen osa ......................................................... . 14 Opetusministeriön hallinnonala ...................... 143 26141: Vuoden 1996 tilinpäätöksen vertailu vuo- Koulutuspolitiikan suuntaviivat ................ 143 26142: den 1995 tilinpäätökseen .................... . 14 Opiskelijoiden valintajärjestelmä .............. 152 26143: Vuoden 1996 tilinpäätöksen vertailu ta- Kääntäjänkoulutus .... .............. ................... 156 26144: lousatvioon .......................................... . 15 26145: Määrärahojen ylitykset ............................. . 23 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 26146: Valtionvelka .............................................. . 23 ala..................................................................... 162 26147: Valtion lainananto ja korkotukilainat ...... . 28 Maaseutuohjelman toteutuminen ........ ..... 162 26148: Tulossopimusmenettely valtionhallinnon Maatalouspolitiikan murrosvaihe. ......... .... 169 26149: tulosohjausprosessin osana ................. . 34 Merilohikiistojen ratkaiseminen . .. .. ..... .... .. 176 26150: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkas- 26151: tuskertomukset ..................................... . 41 Liikenneministeriön hallinnonala ................... 180 26152: Suomen kauttakulkuasema suhteessa 26153: Ulkoasiainministeriön hallinnonala .............. . 42 Venäjään................................................ 180 26154: Ulkoasiainministeriön maksullinen toi- Rataverkon kehittäminen ja tutvallisuus .. 185 26155: minta ..................................................... . 42 26156: Virkaan nimittämiseen liittyviä kysymyk- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 26157: siä ......................................................... . 49 nonala .............................................................. 193 26158: Venäjän kanssa soimittavat sopimuk- Suomen energiatalouden kehittäminen ... 193 26159: set ......................................................... . 53 Tukipolitiikan selkeyttäminen . .... ............. 197 26160: Elintatvikevalvonnan kehittäminen ..... .... . 201 26161: Oikeusministeriön hallinnonala ..................... . 58 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- 26162: Lainvalmistelun parantaminen ................. . 58 ala..................................................................... 207 26163: Tietosuoja .................................................. . 66 Erikoissairaanhoidon järjestäminen ... ...... . 207 26164: Lääninhallitusten sosiaali- ja tetveysyksi- 26165: Sisäasiainministeriön hallinnonala ............... . 73 köt.......................................................... 218 26166: Sisäasiainministeriön ja sen alaisten lai- 26167: Lasten ja nuorten mielentetveyspalvelut .. 222 26168: tosten ja virastojen maksullinen toiminta . 73 26169: Poliisin tehtäväkentän laajuus .................. . 80 Työministeriön hallinnonala ............................. 233 26170: Suojelupoliisin aseman kehittäminen ...... . 83 Aktiivinen työvoimapolitiikka ................... 233 26171: Puolustusministeriön hallinnonala ................ . 87 Ympäristöministeriön hallinnonala ................. 249 26172: Puolustuspolitiikka osana tutvallisuus- Itämeren tila ja suojelu.............................. 249 26173: politiikkaa ............................................. . 87 26174: Tietotutvallisuus ja hallinnonalojen väli- Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt.................. 257 26175: nen tutvallisuusyhteistyö ..................... . 94 Yleiskatsaus . .. .. ... .... ..... ... ..... ..... .... ....... .. .. .. 257 26176: Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajenta- 26177: Valtiovarainministeriön hallinnonala ............ . 96 minen.................................................... 264 26178: Euroopan unionin jäsenyyden vaikutus Hallintoneuvostojen asema valtionyh- 26179: Suomen hallintoon .............................. . 96 tiöissä . ... .. .. .... .. ... .... .. ... .... ..... .... ....... .. ... .. 268 26180: 26181: 26182: 26183: 26184: 282 26185: Sivu Sivu 26186: Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimus- Talouskoulujen yhteiskunnallinen merki- 26187: toiminta ............................................................ 274 tys.......................................................... 278 26188: Tulossopimusmenettely valtionhallinnon Julkisten investointien ja varojen käytön 26189: tulosohjausprosessin osana ......... ......... 274 kansallinen ED-koordinaatio keskus- 26190: Peruspalvelujen tarjonnan tasapuolisuus . 276 ja aluehallinnossa........... .. ..... ........... ..... 279 26191: Selvitys Baltic Rim -alueesta .... ...... ..... .... .. 281 26192: 26193: 26194: 26195: 26196: 283 26197: HALLITUKSEN 26198: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS 26199: EDUSKUNNALLE 26200: VUODELTA 1996 26201: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto 26202: Katajanokanlaituri 3, 00160 Helsinki 26203: Puhelinvaihde: (09) 134 161, telefax: (09) 622 2576 26204: Aineistotilaukset: tiedotusyksikkö, puhelin (09) 1341 6370, fax (09) 13416375 26205: Osaston kotisivut intemetissä: http://www.vn.fiiumlkyolkyo.html 26206: K 11/1997 vp 26207: 26208: 26209: 26210: 26211: HALLITUKSEN 26212: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS 26213: EDUSKUNNALLE 26214: VUODELTA 1996 26215: 26216: 26217: 26218: 26219: Helsinki 1997 26220: ISSN 0782-7873 26221: Kirjapaino Uusimaa Oy 26222: Porvoo 1997 26223: EDUSKUNNALLE 26224: Kehitysyhteistyötä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle 26225: joulukuun 13. päivänä 1985 annetun lain (964/85) 1 §:n nojalla annetaan 26226: Eduskunnalle oheisena hallituksen kehitysyhteistyökertomus vuodelta 26227: 1996. 26228: 26229: Helsingissä 5. päivänä joulukuuta 1997 26230: 26231: 26232: 26233: Tasavallan Presidentti 26234: MARITI AHTISAARI 26235: 26236: 26237: 26238: 26239: Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto 26240: HALLITUKSEN KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS 26241: EDUSKUNNALLE VUODELTA 1996 26242: 26243: JOHDANTO .................................................... .-...... ,;, .. , .................. ~ .••.. ;.;.......... ~,11 26244: 26245: 1. KEHITYSYHTEISTYÖN PERIAATEPÄÄTÖS ............................................. 13 26246: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kehitysyhteistyöstä .. ~·.... ~.~ ......... :.• ~ .. 13 26247: Periaatepäätöksen tausta: Suomen muuttunut 26248: kansainvälispoliittinen kehys ............................................:. .......... \........... ,,,, ... 16·• 26249: Periaatepäätös on globaaliagendan toiminnallistamisen väline ................. 19 26250: Kehitysmaissakin kehitysyhteistyö on osa ulkopolitiikkaa ....~..... ;.......... ,, .•.. 19 26251: Periaatapäätöksen toimeenpano on käynnissä. ................................ ,••.•..•....•.. 20 26252: 26253: 2. KEHITYSYHTEISTYÖN HALLINTO ................ ;....>.............:. ................. ~ ••• ~ 29 26254: Kehitysyhteistyöosasto ...........................•••....•.•••..•.. ;••. :.•. •· .• ·~; .................. ,:, .~ ...... 2 9 26255: OECD:n kehitysapukomitea DAC ....................................... ~ ...•.•:...................:... .29 · 26256: Pohjoismainen yhteistyö ............................................................................... 30 26257: Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunta ..... ;.;;.•··•·····•••··••••·•··•·••·•···•· .. ···'···~··•··30 , 26258: 26259: 3. MAA- JA ALUEKOHTAINEN YHTEISTYÖ ................................................. 33 26260: Saharan eteläpuoleinen Afrikka ............................•... ~;;,;, ............·........ ;·...... ;.~.··35 26261: Etiopia ......................................................................................................................... 37 26262: Kenia ...................................................................................... : ....... ,::•. .i.•.•.•.•.•. , ..•.•..: •..•• .', .•.... 39 , 26263: Mosambik ....................................................................................................... "·••.········'··.-.•·•42 26264: Namibia ............................................................ , ................ :····• ...·................... ~:.; ...•..".:.:..46 ·, 26265: Sambia .................................................................................. :............ ·., ... ;.,.,,,·: .. ;.,.......,.:•..... 49:· 26266: Tansania ..........................................................................".,,.;,,;........... ;........... ,;; .....·~ .., .. ,.. ,. ·52 26267: Muut maat: Etelä-Afrikan Tasavalta .......................................................................... 55 26268: Alueellinen yhteistyö ................................................................................. ; ... ,.............. , .. 55 26269: Välimeren alue ................................................. ,. ... ".... , ................ -...~ ........... ;.,,.-.•...'56 26270: Egypti ............................................................................."..: .. :.; ... ·........... ,..,.......... , ................... :5,6 · 26271: Muut maat: Palestiina ........................................................ , ...........................................$9 26272: Alueellinen yhteistyö .................................................................................................. 60 26273: Aasia .............................................................. ~~~·······································-"•·~ .... ~;~~~·:_6_1.\' , .. 26274: Nepal ............................................................................................................................... al' 26275: Vietnam .............................................................................................:.. ;.............. , •.,....... ;.. :64 · 26276: Muut maat ja alueellinen yhteistyö ................................ ,;, .................... :..... ;;;..:....... ~ ... 67 26277: Latinalainen Amerikka ................................................................................. 69 26278: Nicaragua ..............................................................,, .. :.. ···········~·······; .. ·......•.... :•. ~ ... .,.., .......•. · G,9 26279: Bosnia-Herzegovinan jälleenrakentamine~····· .. ······· .. ···~·· .. ·~·· .. :....,.:............;,'(3, 26280: Maittain kohdentamaton kahdenvälinen apu:.. , ....... ~ .... ~.~-~, .. 1•• , ....... :,~ .. ·~·•····.7'1::·:: 26281: 26282: 4. KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA ............................................................. 80 26283: Kehitysyhteistyön Palvelukeskus (KEPA) ............. ~ ..............................~•!··••·• 8(), 26284: Kansalaisjärjestöt ja EU ................................................................................ 81 26285: 26286: 26287: 26288: 7 26289: 5. KEHITYS- JA KORKOTUKILUOTOT ........................................................ 82 26290: Kehity-sluotot ................................................................................................ 82 26291: Korkotu:kiluotot ............................................................................................ 82 26292: 26293: 6. TEOLLINEN JA KAUPALLINEN YHTEISTYÖ ......................................... 85 26294: Teollisen yhteisty-ön rahasto Oy (FINNFUND) ....•...................................... 85 26295: Taloudellinen, teollinen ja teknologinen (TTT-) yhteisty-ö ......................... 86 26296: 26297: 7. YK.:n KEHITYSOHJELMAT .....................•................................................... 92 26298: Yleistä ........................................................................................................... 92 26299: YK.:n kehity-sohjelma UNDP ......................................................................... 94 26300: YK.:n lastenrahasto UNICEF ........................................................•............... 96 26301: YK.:n väestörahasto UNFPA ......................................................................... 99 26302: Maallman elintanrikeohjelma 'WFP ..........•....•........................................... 100 26303: 26304: 8. KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET ......................................................•.... 104 26305: Suomen kehity-syhteisty-ö ja kehity-srahoituslaitokset ............................... 104 26306: Maallmanpankkiryhmä •...•.....................................••.................................. 106 26307: 26308: 9. KANSAINVÄLISET YMPÄRISTÖRAHASTOT ......................................... 108 26309: Maallman ympäristörahasto, GEF ..................•......................................... 108 26310: 26311: 10. HUMANITAAR.INEN APU ...................•......•.............................•................ l10 26312: 26313: 11. EU:n KEHITYSYHTEISTYÖ JA SUOMI ................................................... 114 26314: Ka.nsallinen valm.istelu ............•..........•...............•..........•............................ 116 26315: Osallistuminen EU:n kehity-syhteisty-ötä koskevaan 26316: päätöksentekoon neuvostossa ............................•..•.....................•............... 117 26317: Yhteisön kehity-syhteisty-öhankkeita käsittelevät komiteat ...............•....... 119 26318: 26319: 12. BENKILOAPU ........•...............................•.............•.................................... 122 26320: .... k e hit-v 26321: Yle1s1a ::-o. .tä. ..•........••......................•...•...•...•..•...•.........•............... 122 26322: ·•; sp~·IL.el 26323: Henkilöstön kehittämisohjelmat .........•.......•..............•...•.••...•................... 123 26324: Valmennus .........•.......•...•...............•..•...•............•..•..............•...................... 124 26325: 26326: 13. TUTKIMUS .........•...•..•...••..................•...........•.......•......•.....................•...... 126 26327: EU •.......••..............•......•....•......•..................••..•..................•...•..................... 127 26328: WID ER-instituutti ........••..................••...•...•......•...•...•..••..•.....•....••....•......... 127 26329: Muu monenkes'kinen tutkimus .......•...•...•..................•...•.....................•..... 127 26330: 26331: 14. EVALUOINTI JA SISÄINEN TARKASTUS ............................................... 129 26332: Suomen kehity'syhteisty'ön evaluointi ...•.••....•.••.......•...•....•••..•....•.....•........ 129 26333: Ka.nsain.välinen evaluointiyhteisty'ö .............•...•..•...•...•......••............•......... 129 26334: Sisäinen tarkastus ....................................................................................... 131 26335: 26336: 15. TIEDOTUS ..•.......•...........•....•..•..••...••..•..•..•...•..............••......•..•.................. 133 26337: 26338: 26339: 26340: 26341: 8 26342: LIITE 26343: Kehitysyhteistyön periaatepäätös .................................................................... 134 26344: 26345: 26346: TAULUKOT 26347: DAC-maiden kehitysyhteistyöhön käyttämät varat 1996 (Milj. USD) ................................ 15 26348: DAC-maiden kehitysyhteistyöhön käyttämät varat 1996 (% BKTL:sta) ............................. 15 26349: Suomen julkinen kehitysyhteistyö 1980-97, määrärahat ja varojen käyttö .......................... 25 26350: Suomen julkinen kehitysyhteistyö, jako kahdenväliseen 26351: ja monenkeskiseen 1985-96 (Mmk) ...................................................................................... 25 26352: Julkinen kehitysyhteistyö käyttökohteittain, 26353: varojen käyttö 1995-1996 sekä talousarvio 1997 (Mmk) ...................................................... 26 26354: Suomen apu ensisijaisille yhteistyömaille 1996 .................................................................... 32 26355: Hanke- ja ohjemamuotoinen kehitysyhteistyö 1996, maksatukset toimialaitlain ................ 78 26356: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön suurimmat vastaanottajat 1992-96 (Mmk) ...................... 79 26357: Korkotuen suurimmat vastaanottajat vuosina 1994-96 (Mmk) ............................................ 83 26358: Teollisen kehitysyhteistyön suurimmat vastaanottajat 1994-96 (Mmk) ............................... 86 26359: Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö 1996, maksatukset maaryhmittäin ...................... 87 26360: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maakohtaiset maksatukset 1996 (1000 mk) .................... 88 26361: Kehitysyhteistyö kansainvälisten järjestöjen kautta 1991-1996 (Mmk) ............................... 91 26362: Suomalaiset asiantuntijat kansainvälisten järjestöjen päämajatehtävissä/sihteeristöissä ... 125 26363: Apulaisasiantuntijat ja YK:n vapaaehtoiset ......................................................................... 125 26364: 26365: KARTAT JA KAAVIOT 26366: Kehitysyhteistyöosaston organisaatio .................................................................................... 28 26367: Suomen ensisijaiset yhteistyömaat ........................................................................................ 32 26368: 26369: KUVAUKSET 26370: Suomen kehitysyhteistyön määrällinen kehitys .................................................................... 18 26371: Kehityksen saavutukset ja haasteet ....................................................................................... 22 26372: Kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen Suomen kehitysyhteistyössä ....................... 34 26373: Vesihuolto ja sanitaatio Suomen kehitysyhteistyössä ............................................................ 75 26374: YK-reformi ............................................................................................................................. 93 26375: Maailman elintarvikehuippukokous .................................................................................... 102 26376: Suomen humanitaarinen apu arvioitu ................................................................................. 113 26377: Koherenssi ............................................................................................................................ 115 26378: EU-hankeneuvonta .............................................................................................................. 121 26379: Osapuolten sitoutuminen Suomen kehitysyhteistyössä ...................................................... 130 26380: 26381: 26382: Maatiedot luvussa 3 on koottuYK:nkehitysohjelman (UNDP) julkaisusta Human 26383: Development Report 1997 ja Maailmanpankin julkaisusta World Development Report 1997. 26384: 26385: Kannen suunnittelu: Innocorp Oy 26386: Kansikuva Mosambikista, Martti Lintunen 26387: 26388: 26389: 26390: 26391: 9 26392: JOHDANTO 26393: 26394: Vuosi 1996 oli tärkeä Suomen kehitysyhteistyön tulevaisuuden kannalta. 26395: Hallituksen kehitysyhteistyön periaatepäätöksessä sovittiin, että kehitys- 26396: yhteistyön osuutta valtion budjetista nostetaan vuosituhannen vaihtee- 26397: seen mennessä 0,4 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta. Pitemmällä 26398: tähtäimellä tavoitteena on saavuttaa uudelleen YK:n suositus 0, 7 pro- 26399: senttia BKT:sta. Käytännössä kehitysyhteistyön määrärahat ovat nyt tyy- 26400: dyttävässä nousussa. Kyse ei kuitenkaan ole yksinomaan määrärahoista. 26401: Kehitysyhteistyössä eletään työntäyteisiä aikoja, kun hallituksen 26402: periaatepäätöstä kehitysyhteistyön uusista painopisteistä on alettu 26403: soveltaa käytäntöön. Köyhyyden vähentäminen, ympäristöuhkien torju- 26404: minen, demokratian tukeminen ja naisten aseman edistäminen ovat 26405: entistä keskeisemmin mukana hankkeissamme. Myös kehitysmaiden 26406: vammaisten aseman parantaminen on asia, jota Suomi hankkeissaan ja 26407: kansainvälisillä foorumeilla ajaa. 26408: Kehitysmaiden köyhyyden vähentäminen edellyttää kestävää 26409: taloudellista kasvua, oikeudenmukaista tulonjakoa ja erillisiä kaikkein 26410: huono-osaisimpiin kohdistuvia tukijärjestelyjä. Perinteisten 26411: kehitysyhteistyömuotojen rinnalle ollaan kehittämässä uudentyyppisiä 26412: hankkeita, joista pienyrittäjyyteen kannustavat ns. mikroluotot ovat hyvä 26413: esimerkki. Eri puolilla maailmaa toteutetut pienluotto-ohjelmat ovat 26414: osoittautuneet menestyksekkäiksi. Myös Suomen kehitysyhteistyössä 26415: niiden asema on korostumassa. 26416: Ympäristönäkökohdat otetaan nykyään huomioon kaikissa 26417: kehitysyhteistyöhankkeissa. Taloudellisen kasvun ja ympäristön kanto- 26418: kyvyn välinen tasapaino koetaan niin keskeiseksi kysymykseksi, että 26419: Suomi on käynnistänyt myös erillisiä suojeluhankkeita. Egyptissä 26420: toteutamme hanketta, jossa pyritään vähentämään maan raskaan teolli- 26421: suuden päästöjä. Ympäristöhallinnon ja -koulutuksen kehittämisessä 26422: olemme mukana mm. Kirgisiassa ja Mekong-joen alueella. 26423: Demokratia ja ihmisoikeudet ovat taloudellisen ja sosiaalisen 26424: kehityksen perusta. Kansanvaltaa ja ihmisten 26425: osallistumismahdollisuuksia Suomi pyrkii edistämään jokaisessa hank- 26426: keessa, mutta tukee myös erityisesti näitä tavoitteita toteuttavia hank- 26427: keita. Ihmisoikeudet eivät tunne ikärajaa. Lapsityövoima, lapsi- 26428: prostituutio ja katulapset ovat ongelmia, joita maailman hallitusten on 26429: entistä tarmokkaammin ratkottava. 26430: Valtaosa kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä suunnataan edelleen 26431: pitkäjänteiseen työhön ensisijaisten yhteistyömaiden kanssa. Hallituksen 26432: periaatepäätöksen mukaisesti maavalintoja ja maapolitiikkaa voidaan 26433: kuitenkin toteuttaa aiempaa joustavammin. Bosnia, Etelä-Afrikka ja 26434: palestiinalaisalueet ovat esimerkkejä uusista kohteista. 26435: 26436: Laos. Kuva: Martti Lintunen 11 26437: Kaakkois-Aasian köyhien valtioiden, Laosin ja Kambodzhan, kanssa 26438: Suomi on pienten projektien merkeissä aloittanut kehitysyhteistyön, 26439: jonka toivotaan lisäävän poliittisia ja taloudellisia suhteita. Vastaavanlaisia 26440: päänavauksia olemme tehneet Keski-Aasian tasavalloissa. Nämä ovat 26441: käytännön esimerkkejä siitä, että kehitysyhteistyö on yhä tiiviimpi osa 26442: Suomen ulkopolitiikkaa. Poliittisia kysymyksiä, kauppapolitiikkaa ja 26443: kehitysyhteistyötä tarkastellaan nyt yhtenä kokonaisuutena. 26444: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön lisäksi olemme myös tulevaisuu- 26445: dessa aktiivisia kansainvälisten järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten 26446: toiminnassa. Pohjoismaiden ajamat uudistusesitykset YK:n sosiaali- ja 26447: taloussektorilla ovat herättäneet mielenkiintoa muissa jäsenmaissa ja 26448: maailmanjärjestön uusi pääsihteeri Kofi Annan on käyttänyt mm. niitä 26449: pohjana omassa reformityössään. YK:n tehoUoman byrokratian 26450: remontointi on välttämätön asia. Yhtä tarkasti Suomi seuraa muidenkin 26451: kansainvälisten järjestöjen toimintaa ja on mukana niiden työn kehittä- 26452: misessä. 26453: Tilanne kriisialueilla eri puolilla maailmaa jatkuu vaikeana. Huma- 26454: nitaarista apua tarvitaan jatkossakin. Uutta toiminnassa on se, että 26455: voimme poikkeuksellisesti toimia myös Suomen lähialueilla tilanteen 26456: niin vaatiessa. Viime talvena Suomi lähetti apua mm. Karjalaan 26457: humanitaarisen tilanteen kärjistyttyä itärajan takana. 26458: Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia on haluttu parantaa, 26459: ja kansalaisjärjestöjen kautta ohjattava osuus kehitysyhteistyö- 26460: määrärahoista on nyt saavuttanut tavoitteena olleen kymmenen prosent- 26461: tia. Yhteistyö Suomessa viranomaisten, kansanedustajien ja kansalaisjär- 26462: jestöjen kesken on vaalimisen arvoista. 26463: 26464: 26465: 26466: 26467: Pekka Haavisto 26468: Kehitysyhteistyöministeri 26469: 26470: 26471: 26472: 26473: 12 26474: 1 Kehitysyhteistyön 26475: periaatepäätös 26476: VALTIONEUVOSTO TEKI PERIAATEPÄÄTÖKSEN 26477: KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ 26478: Hallitusohjelmassa sovittiin, että hallitus tekee kehitysyhteistyötä koske- 26479: van periaatepäätöksen, joka käsittelee Suomen kehitysyhteistyön suun- 26480: taamista ja aikataulua kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi. 26481: Periaatepäätöksen valmistelua varten hallitus asetti selvitysmiehen, 26482: kansanedustaja Pertti Paasion, jonka raportti valmistui helmikuussa 26483: 1996. Selvitysmiehen raportin pohjalta periaatepäätöksen valmistelu 26484: jatkui ensiksi ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosastolla ja sitten 26485: hallituksen sisäisessä ministerityöryhmässä. Ministerityöryhmän esitys 26486: käsiteltiin sekä hallituksen talouspoliittisessa että ulko- ja turvallisuuspo- 26487: liittisessa valiokunnassa, ja 12.9.1996 valtioneuvosto teki asiasta periaate- 26488: päätöksen. 26489: Periaatepäätös perustuu vuonna 1993 hyväksyttyyn 1990-luvun 26490: kehitysyhteistyöstrategiaan. Hallituksen kehitysyhteistyöpolitiikan 26491: päämäärät ovat sekä strategian että periaatepäätöksen mukaan samat: 26492: • kehitysmaissa vallitsevan laajamittaisen köyhyyden vähentäminen 26493: • yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen auttamalla kehitys- 26494: maita ratkaisemaan ympäristöongelmia ja 26495: • yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistä- 26496: minen kehitysmaissa. 26497: Kehitysyhteistyö ja kehitysmaasuhteet ovat olennainen osa Suomen 26498: ulkopolitiikkaa. Suomi tekee voitavansa ulko- ja talouspolitiikan keinoin 26499: teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisten vauraus- ja hyvinvointierojen 26500: kaventamiseksi ja poistamiseksi. Suomi tukee kansainvälistä yhteistyötä 26501: kehitysmaiden ongelmien ratkaisemiseksi ja sitä kautta yleismaailmalli- 26502: sen turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Koordinoimalla kehitys- 26503: yhteistyötä poliittisten ja taloudellisten tavoitteiden kanssa voidaan 26504: vaikuttaa maailmanlaajuisten kehitysongelmien sekä konfliktien ja 26505: hätätilanteiden perussyihin. 26506: Suomen kehitysyhteistyön lähtökohtana ja tuen edellytyksenä on, 26507: että kehitysmaa vastaa itse kehityksestään. Kestävän ja elinkelpoisen 26508: kehityksen edellytyksenä on kehitysmaan, sen kansalaisten ja siellä 26509: toimivien yhteisöjen, järjestöjen ja instituutioiden oma kehitystahto. 26510: Avunautajan osuus on aina vain kehitysmaan omia pyrkimyksiä tukeva. 26511: Kehitysyhteistyön keskeisimmät kanavat ovat kahdenvälinen kehi- 26512: tysyhteistyö, kansainväliset järjestöt ja kehitysrahoituslaitokset, 26513: humanitaarinen apu ja kansalaisjärjestöt. Eri kanavat ovat toisiaan 26514: täydentäviä ja sopivat eri tavoin eri tarkoitusperiin ja tilanteisiin. Kana- 26515: vien yhdistelmillä ja valikoivalla käytöllä tähdätään kehitysyhteistyö- 26516: määrärahojen parhaaseen mahdolliseen käyttöön. 26517: 26518: 13 26519: Kahdenvälisissä kehitysmaasuhteissaan hallitus lisää poliittista 26520: vuoropuhelua suhteidemme kokonaisuudesta ja kehitysyhteistyön 26521: strategisista päämääristä. 26522: Monenkeskisessä kehitysyhteistyössä hallitus painottaa YK-järjestel- 26523: män roolia Suomen kehitysyhteistyön tasavertaisena kanavana kansain- 26524: välisten kehitysrahoituslaitosten rinnalla. Tarvittaessa hallitus kohdentaa 26525: monenkeskistä apua Suomen kehitysyhteistyön kannalta keskeisiin 26526: kohteisiin (aktiivinen multilateralismi). 26527: Suomen kehitysmaasuhteiden kokonaisuus muodostuu poliittisesta 26528: ja taloudellisesta kanssakäymisestä sekä kehitysyhteistyöstä. Hallitus 26529: laatii vuonna 1997laajemman kehitysmaapoliittisen strategian, jossa eri 26530: kehitysmaasuhteille asetetaan yhteiset päämäärät. 26531: Hallitus asettaa tavoitteeksi kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämi- 26532: sen niin, että 0,4 prosentin BKTL-taso saavutetaan vuonna 2000. Suomi 26533: pitää tavoitteenaYK:nsuosituksen mukaisen 0,7 prosentin BKTL-tason 26534: saavuttamista pitkällä aikavälillä. 26535: Hallitus täsmensi periaatepäätöksessä niitä periaatteita ja keinoja, 26536: joilla kehitysyhteistyön tavoitteet voidaan saavuttaa. Köyhyyden vähentä- 26537: miseksi hallitus tulee 26538: • edelleen tukemaan taloudellisia uudistusohjelmia kehitysmaissa 26539: • suuntaamaan apua erityisesti kehitysmaiden inhimillisten voimavaro- 26540: jen ja omaehtoisen toimintakyvyn kehittämiseen 26541: • painottamaan opetuksen ja terveydenhuollon peruspalveluita sekä 26542: tukemaan perhesuunnittelun ja lisääntymisterveyden parantamiseen 26543: tähtääviä toimia 26544: • kohdistamaan huomiota kehitysmaiden elintarviketurvaan 26545: • vahvistamaan naisten osallistumista yhteiskunnalliseen ja taloudelli- 26546: seen toimintaan 26547: • kiinnittämään erityistä huomiota vammaisten asemaan kehitysmaissa. 26548: Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että taloudellisen kasvun, 26549: ympäristön kantokyvyn, sosiaalisen kehityksen ja tulonjakovaatimusten 26550: kesken löydetään sellainen tasapaino, joka ei heikennä tulevien sukupol- 26551: vien elinmahdollisuuksia. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi hallitus 26552: tulee 26553: • painottamaan ympäristönäkökohtien huomioonottamista kaikessa 26554: toiminnassa 26555: • tukemaan kehitysmaiden ympäristöohjelmia ja niiden ympäristö- 26556: hallinnon kehittämistä 26557: • ottamaan kestävän kehityksen lähtökohdat huomioon tuettaessa 26558: kehitysmaiden maa- ja metsätalousohjelmia 26559: • tukemaan kehitysmaiden mahdollisuuksia täyttää kansainväliset 26560: ympäristövelvoitteensa 26561: • harjoittamaan toimintatapoja, jotka korostavat yhteistyökumppanien 26562: omaa päätäntävaltaa ja osallistumista 26563: • vaikuttamaan sellaisiin rakenteellisiin muutoksiin, jotka takaavat 26564: yksittäisten hankkeiden tulokset myös pitemmällä aikavälillä. 26565: Ihmisoikeuksien, yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja hyvän 26566: hallinnon edistämiseksi hallitus tulee 26567: • käsittelemään näitä asioita avoimesti yhteistyömaiden kanssa käytäväs- 26568: 26569: 14 26570: DAC-MAIDEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN KÄYTTÄMÄT VARAT1996 26571: (Milj.USD) 26572: Japan i 9437 26573: Yhdysvallat 9058 26574: Saksa 7515 26575: Ranska 7430 26576: Hollanti 3303 26577: Iso-Britannia 3185 26578: Italia 2397 26579: Ruots i 1968 26580: Kanada 1782 26581: Tanska 1782 26582: Norja 1311 26583: Espanja 1258 26584: Australia ~1093 26585: Sveitsi f==:J1021 26586: Belgia f=:::=J 937 26587: Itävalta P64o 26588: Suom i--409 26589: Portugal i fJ221 26590: p177 26591: lrlanti 26592: p122 26593: Uusi Seelanti 26594: Luxemburg pn 26595: 26596: 0 2000 4000 6000 8000 10000 26597: 26598: 26599: 26600: DAC-MAIDEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN KÄYTTÄMÄT VARAT 1996 26601: (% BKTL:sta) 26602: Tanska 1,04 26603: Norja 0,85 26604: Hollanti 0,83 26605: Ruotsi 0,82 26606: Ranska 0,48 26607: Luxemburg 0,41 26608: Belgia 0,35 26609: Sveitsi 0,34 26610: Suomi 0,34 26611: Saksa 0,32 26612: Kanada 0,31 26613: Irlanti 0,30 26614: Australia 0,29 26615: Itävalta 0,28 26616: Iso-Britannia 0,27 26617: Espanja 0,22 26618: Uusi Seelanti 26619: Portugali 26620: 0,21 26621: 0,21 26622: 1 DA~måatyhdeSSä 26623: EU-maat yh®$$ä0,37 26624: o,2sj 26625: Japani 0,20 26626: Italia 0,20 26627: Yhdysvallat =====:J 0 '12 26628: 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 26629: 26630: 26631: 15 26632: sä vuoropuhelussa ja edistämään niiden esilläoloa kansainvälisissä 26633: yhteyksissä 26634: • edistämään tukemissaan hankkeissa sellaisia osallistumisjärjestelmiä, 26635: jotka auttavat näiden tavoitteiden toteutumista sekä tukemaan erik- 26636: seen näitä tavoitteita toteuttavia hankkeita 26637: • arvioimaan säännöllisesti näiden tavoitteiden toteutumista ja harkitse- 26638: maan uudestaan hankkeiden ja yhteistyösuhteiden jatkamista niissä 26639: tapauksissa, joissa tavoitteet eivät toteudu (ehdollistaminen) 26640: • edistämään kaikissa yhteyksissä Pekingin IV naisten maailman- 26641: konferenssin toimintaohjelman toimeenpanoa naisten ja tyttöjen 26642: aseman parantamiseksi sekä edistämään naisten tasavertaista osallistu- 26643: mista yhteiskunnalliseen ja tuotannolliseen toimintaan. 26644: Kehitysyhteistyön tehokkuuden ja laadun parantamiseksi hallitus 26645: tulee 26646: • edistämään avun kansainvälistä koordinointia. Pyrkimyksenä on 26647: yhteistyömaan vastuu kaikesta toiminnasta siten, että kullakin maalla 26648: olisi vain yksi, sen itsensä laatima kehitysohjelma tai maastrategia, jota 26649: tukemaan eri lähteistä tuleva kahdenvälinen ja monenkeskinen 26650: ulkomaanapu suunnataan 26651: • sovittamaan monenkeskisen ja kahdenvälisen toiminnan yhdenmukai- 26652: seksi kokonaisuudeksi myös maatasolla 26653: • ylläpitämään ja kehittämään evaluointia ja parantamaan sen tulosten 26654: toimeenpanoa 26655: • lisäämään tutkimuksen käyttöä kehitysyhteistyön suunnittelussa ja 26656: toimeenpanossa. 26657: 26658: 26659: PERIAATEPÄÄTÖKSEN TAUSTA: SUOMEN 26660: MUUTTUNUT KANSAINVÄLISPOLIITTINEN KEHYS 26661: Periaatepäätöksen taustalla ovat Suomen kansainvälisessä toiminta- 26662: ympäristössä tapahtuneet muutokset ja Suomen liittyminen EU:n 26663: jäseneksi. 26664: Suomea ympäröivä kansainvälispoliittinen kehys on muuttunut 26665: olennaisella tavalla 1990-luvulla. Kylmän sodan päättyminen on luonut 26666: aivan uuden tilanteen, jossa kansainvälistä yhteistyötä voidaan tarkastella 26667: lisääntyvän keskinäisen riippuvuuden ja sitä kautta syntyvien yhteisten 26668: yleismaailmallisten etujen näkökulmasta. Turvallisuus ei enää ole rajojen 26669: sisäinen asia. Laaja turvallisuuskäsitys, joka ei rajoitu vain sotilaalliseen 26670: turvallisuuteen vaan kattaa myös sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen 26671: turvallisuuden, lähtee globaalista näkökulmasta ja keskinäisestä riippu- 26672: vuudesta. Hallituksen ulkopolitiikan tavoitteena on suomalaisten turvat- 26673: tu tulevaisuus rauhan, yhteistyön ja syvenevän integraation maailmassa. 26674: Vaikuttamalla maailmanlaajuisten kehitysongelmien sekä konfliktien ja 26675: hätätilanteiden perussyihin rakennetaan myös suomalaisille turvallisem- 26676: paa tulevaisuutta ja edistetään kaupallisten ja taloudellisten suhteiden 26677: kehittämistä. 26678: Kansainvälisen kaupan globalisaatio, Uruguayn kierroksen päätös- 26679: ten toimeenpano ja Maailman kauppajärjestön (WTO) perustaminen 26680: 26681: 16 26682: ovat muuttaneet kansainvälisen talouden toimintaympäristöä radikaalisti 26683: myös kehitysmaiden kannalta. Yhtäältä maailmankaupan kasvu, teknisen 26684: kehityksen nopeutuminen, yritysten investointien suurempi liikkuvuus ja 26685: kaupan esteiden väheneminen luovat yhä enemmän mahdollisuuksia 26686: myös kehitysmaille. Yksityiset pääomavirrat ovat selkeästi jo ohittaneet 26687: julkisen kehitysavun kehitysmaiden ulkoisessa rahoituksessa. Toisaalta 26688: kaikista köyhimmät kehitysmaat näyttävät kuitenkin entisestään 26689: syrjäytyvän sekä uusista rahoitusvirroista että alueellisista vapaakauppa- 26690: järjestelyistä. 26691: Keskinäisen riippuvuuden maailmassa minkään maaryhmittymän 26692: syrjäytyminen kansainvälisen kanssakäymisen valtavirroista ei voi olla 26693: kenenkään etujen mukaista. Maastrichtin sopimuksen tavoitteiden 26694: mukainen kehitysmaiden integroiminen maailmantalouteen voi tapahtua 26695: vain köyhimpien maiden edut ja erityistilanteet huomioonottaen sekä 26696: käyttämällä kehitysyhteistyötä välineenä tämän prosessin 26697: pehmentämiseksi ja tarvittavien valmiuksien luomiseksi. Kaupan ja 26698: kehityksen väliselle riippuvuussuhteelle on leimaa-antavaa, että lähivuo- 26699: sien merkittävimmät kehityspoliittiset ratkaisut tehdään päätettäessä 26700: kehitysmaiden kohtelusta WTO:ssa ja Uruguayn kierroksen seurannassa 26701: sekä EU:n Lomen sopimuksen kauppapoliittisten järjestelyjen tulevai- 26702: suudesta. 26703: EU-jäsenyys on merkinnyt Suomen kehitysmaasuhteiden syventy- 26704: mistä ja laajentumista sekä sen kautta aivan uusia mahdollisuuksia. 26705: Suomi osallistuu EU-maiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan 26706: muotoiluun EU:n ulkopuolisissa maissa. Näissä suhteissa ulko- ja turval- 26707: lisuuspolitiikka, kauppapolitiikka ja kehitysyhteistyöpolitiikka muodostu- 26708: vat yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka osia on enää mahdoton käsitellä 26709: erikseen. Maiden väliset suhteet on ymmärrettävä kokonaisvaltaisesti 26710: kehitysyhteistyön ollessa yksi väline näiden suhteiden kehittämiseksi. 26711: EU -jäsenyyden myötä Suomi joutui myös tilanteeseen, jossa monta 26712: vuotta jatkuneisiin kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksiin piti sovit- 26713: taa EY:n kehitysyhteistyön maksuvelvoitteet. Katsottiin, että 26714: kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset eivät voineet enää jatkua 26715: vaarantamatta Suomen kansallista etua. Uskottavaa vaikuttamista EU:n 26716: kehitysmaapolitiikkaan pidetään mahdollisena vain merkittävän ja 26717: korkealaatuisen kansallisen kehitysyhteistyön pohjalta. 26718: Ulkoasiainhallinnossa muuttunut tilanne on edellyttänyt toimintata- 26719: 'pojen uudelleen arviointia. Eri osastojen välillä poliittisia, kauppapoliitti- 26720: sia ja kehitysyhteistyösuhteita kehitysmaihin koordinoidaan säännöllisesti 26721: vuosittain pidettävissä maanosittaisissa aluekokouksissa, 26722: aluestrategioiden toteutuksessa ja jokapäiväisessä kanssakäymisessä 26723: yksittäisten kehitysmaiden kanssa. Loppuvuodesta 1996 ulkoministeriö 26724: ryhtyi valmistelemaan organisaation virtaviivaistamista, lähentämään 26725: edelleen kauppapoliittisia, poliittisia ja kehitysyhteistyönäkökulmia. 26726: 26727: 26728: 26729: 26730: 17 26731: 18 26732: PERIAATEPÄÄTÖS ON GLOBAALIAGENDAN 26733: TOIMINNALLISTAMISEN VÄLINE 26734: Kansainvälisen kehitysyhteistyön ja kehitysmaapolitiikan tavoitteen- 26735: asettelussa tapahtuneita muutoksia ovat jo heijastaneet 1990-luvun 26736: lukuisatYK:nsuuret kansainväliset konferenssit. Niissä on YK:n pääma- 26737: jassa vuonna 1990 järjestetyn lasten huippukokouksen jälkeen käsitelty 26738: ympäristöä (Rio, 1992), ihmisoikeuksia (Wien, 1993), väestökysymyksiä 26739: (Kairo, 1994), sosiaalista kehitystä (Kööpenhamina, 1995), naisten 26740: asemaa (Peking, 1995), asumista (Istanbull996) ja elintarviketurvaa 26741: (Rooma, 1996). Kokouksissa hyväksyttyjen toimintaohjelmien valmistelu 26742: oli tärkeä prosessi, jonka pohjalta valmistui ns. globaaliagenda. Sekä 26743: kehitysmaat että teollisuusmaat ovat sitoutuneet toimintaohjelmiin. 26744: YK:lla on tärkeä rooli myös toimintaohjelmien seurannassa. 26745: Globaaliagenda on tärkein ensi vuosituhannen kehitysyhteistyötä 26746: ohjaava työväline. Globaaliagendan tavoitteet ovat köyhyyden poistami- 26747: nen, ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen, täysi oikeus työllisyyteen ja 26748: resursseihin, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja osallistuminen, ihmisoi- 26749: keuksien täydellinen kunnioittaminen, mukaan lukien alkuperäiskanso- 26750: jen ja vähemmistön oikeudet, lasten oikeuksien edistäminen, naisten ja 26751: miesten tasa-arvo, tasapainoinen väestönkasvu, pitkän tähtäimen kestävä 26752: kehitys sekä ympäristön ja kehityksen yhteensovittaminen. 26753: Kehitysyhteistyön roolia muuttuneessa kansainvälisessä ympäristös- 26754: sä ja kokonaisuuden osana tarkastelee OECD:ntoukokuussa 1996 26755: hyväksymä strategia: "Shaping the 21st Century". Suomi ja muut teolli- 26756: suusmaat haluavat tukea kehitysmaita globaaliagendan toimeenpanossa. 26757: Kehitysyhteistyö on tukea tarvitsevien maiden omien globaali- 26758: sitoumusten tukemista ja turvallisuuden edistämistä. 26759: Periaatepäätöksessä selvitetään mitä globaaliagendan 26760: toiminnallistaminen Suomelle merkitsee. Periaatepäätöksellä etsitään 26761: lisäksi toimintaan sellaista joustavuutta, jolla Suomi vastaisuudessa voisi 26762: entistä paremmin kohdata ja käsitellä uusia ja nopeasti muuttuvia tilan- 26763: teita eri puolilla maailmaa. 26764: 26765: 26766: KEHITYSMAISSAKIN KEHITYSYHTEISTYÖ ON OSA 26767: ULKOPOLITIIKKAA 26768: Myös kehitysmaissa kehitysyhteistyö liittyy läheisesti paitsi talous- myös 26769: ulkopolitiikkaan. 26770: Kehitysyhteistyötä ei voida nähdä neutraalina tekijänä yhteistyö- 26771: maan yhteiskunnassa. Viime kädessä kaikki apu on poliittista 26772: vaikuttaessaan yhteiskunnallisen muutoksen suuntaan. Suomen tavoit- 26773: teena on poliittisen dialogin avulla päättää yhteisymmärryksessä kehitys- 26774: yhteistyön kohdistumisesta sellaisen globaaliagendan määrittämään 26775: kohteeseen, että yhteistyössä edistetään yhteistä päämäärää. 26776: Suomen osuus läntisten teollisuusmaiden kehitysyhteistyöstä on 0,6 26777: prosenttia ja laajimmillaankin tärkeimmissä yhteistyömaissa muutama 26778: prosentti näiden saamasta avusta. Kun Suomi liittyy yhteen muiden 26779: 26780: 19 26781: antajamaiden kanssa ajamaan demokraattista muutosta ja tukemaan 26782: yhteistyömaassa orastavia yhteiskunnallisia instituutioita tai koordinoi- 26783: maan antamaansa apua täyttämään yhteistyömaan keskeisimpiä tarpeita, 26784: Suomen vaikutus kasvaa moninkertaiseksi verrattuna siihen, että 26785: kehitysyhteistyömme rajattaisiin erilleen muusta yhteiskunnallisesta 26786: muutoksesta yhteistyömaassa. 26787: On myös selvästi nähty, että taloudellinen kehitys, poliittinen 26788: muutos, konfliktien kärjistyminen tai vakauden lujittaminen sekä ympä- 26789: ristön tilan heikentyminen liittyvät toisiinsa, eikä asioita voida lokeroida 26790: erilleen toisistaan. Jos taloudellinen eriarvoisuus maassa lisääntyy, 26791: konfliktien puhkeamisen riski kasvaa. Jos taas sosiaalisesta kehityksestä 26792: hyötyvät laajat kansanosat, taloudelliselle kehitykselle on paremmat 26793: edellytykset kuin maassa, jossa vain harvat osaavat lukea tai sairaudet 26794: vievät voimat. Jos riidat kansallisten voimavarojen jaosta puhkeavat 26795: sodiksi, pakolaisvirta voi ulottua myös Suomeen ja Eurooppaan. 26796: On positiivista, että1990-luvulla kehitysmaiden ongelmien luonne 26797: on muuttunut sellaiseksi, että ulkopoliittisilla toimintakeinoilla, kiistojen 26798: sovittelulla ja ennaltaehkäisevällä diplomatialla, on aikaisempaa enem- 26799: män mahdollisuuksia. Kun kylmän sodan jälkeen suurvaltojen välinen 26800: etupiirijako muissa maanosissa on väistynyt, on voitu neuvotella pitkäai- 26801: kaisia sotia päättymään rauhansopimuksin. Toisaalta uudet konflikti- 26802: prosessit kehitysmaissa ovat kärjistyneet sisällissodiksi, kun kylmän 26803: sodan voimat eivät enää pidättele niitä pinnan alla. Siksi ulkopoliittiset 26804: yhteydet ja aktiivisuus suhteessa konfliktiherkkiin kehitysmaihin ovat 26805: kasvaneet voimakkaasti verrattuna perinteiseen kehitysyhteistyöhön. 26806: Kehitysmaiden näkökulmasta kehitysyhteistyö on tekijä, joka 26807: vaikuttaa moneen eri kokonaisuuteen. Käyhirnmissä maissa se vaikuttaa 26808: käytännössä kaikkeen yhteiskunta- ja talouspolitiikkaan, koska sen osuus 26809: maan kansantulosta ja valtion budjetista saattaa olla useita kymmeniä 26810: prosentteja. Kehitysyhteistyö on osa ulkopolitiikkaa myös kehitysmaalle: 26811: rahoituksen saamiseen vaikuttavat liittolaissuhteet, muiden maiden 26812: taloudelliset intressit, sympatiat sen yhteiskuntakehitystä kohtaan, tai 26813: avun ehdollistaminen ja poliittinen vuoropuhelu yhteiskunnallisen 26814: muutoksen ottaessa eri suunnan kuin muu maailma toivoisi. 26815: 26816: 26817: PERIAATEPÄÄTÖKSEN TOIMEENPANO ON 26818: KÄYNNISSÄ 26819: Valtioneuvoston periaatepäätös toimii ohjausvälineenä lyhyt- ja pitkäai- 26820: kaisen kehitysyhteistyön suunnittelussa. Päätöksen toimeenpano on 26821: välittömästi muodostunut kehitysyhteistyön tulostavoitteiden ytimeksi. 26822: Periaatepäätös koskee kaikkia toimintamuotoja ja sen toimeenpano on 26823: käynnistynyt mm. seuraavin toimenpitein: 26824: • jo vuoden 1997 talousarvio voitiin valmistella sillä olettamuksella, että 26825: määrärahojen leikkaukset päättyvät, ja tavoitteena on 0,4 prosentin 26826: bruttokansantulo-osuuden saavuttaminen vuonna 2000. Käytännössä 26827: kehitysyhteistyömäärärahoja lisättiin yhteensä 53 miljoonaa markkaa 26828: vuodelle 1997. 26829: 26830: 20 26831: • valtioneuvoston vuoden 1996 valtuuspäätös sekä joulukuussa 1996 26832: tehty määrärahojen käyttösuunnitelman muutos kohdennettiin ni- 26833: menomaan periaatepäätöksen laadullisten, sisällöllisten ja toiminnal- 26834: listen painotusten toteuttamiseksi. Tällaisia olivat mm. 26835: -kehitysyhteistyön käsittely entistä enemmän osana Suomen muuta 26836: ulkopolitiikkaa merkitsi joustavampaa maapolitiikkaa. Suomen 26837: osallistumista kehitysyhteistyöhön mm. Etelä-Afrikassa, 26838: Palestiinassa, Kirgisiassa ja Bosniassa on tarkasteltava juuri ulkopo- 26839: litiikan johdonmukaisuuden ja laajan turvallisuuskäsitteen näkökul- 26840: masta 26841: -valtaosa kahdenvälisestä toiminnasta suunnataan edelleen pitkäjän- 26842: teiseen kehitysyhteistyöhön aiemmin nimetyissä kohdemaissa. Siten 26843: avun joustavuutta toteutetaan periaatepäätöksen edellyttämän 26844: pitkäjänteisen sitoutumisen rinnalla 26845: -periaatepäätöksen mukainen sektori- ja teemakohtainen 26846: kohdentaminen: inhimilliset voimavarat, ympäristö, taloudelliset 26847: uudistusohjelmat, ihmisoikeudet ja demokratia 26848: -Suomen YK-järjestöille antaman avun teemakohtainen painottami- 26849: nen Suomen kannalta keskeisiin painopisteisiin 26850: - uusien toimintamuotojen, mm. mikrorahastojen valmistelu 26851: - kehitysyhteistyön laatua ja toimeenpanoa edistävän tutkimuksen 26852: lisääminen 26853: • monenkeskisessä kehitysyhteistyössä on periaatepäätöksen 26854: soveltamiseksi. tehty mm. seuraavaa: 26855: - viety aktiivisesti eteenpäin YK:n talous- ja sosiaalisektorin uudis- 26856: tuksia pohjoismaisen ja EU:n yhteistyön kautta 26857: - osallistuttu aktiivisesti multijärjestöjen johtokuntatyöskentelyyn. 26858: On laadittu Maailmanpankkia koskeva toimintalinjaus. On tarkoitus 26859: aloittaaYK:noperatiivisia järjestöjä koskevien strategioiden laatimi- 26860: nen 26861: - on aktiivisti pyritty edistämään suomalaisten asiantuntemusta ja 26862: asiantuntijoita eri multijärjestöissä ml. kansainväliset tutkimuslai- 26863: tokset 26864: • kehitysyhteistyön käsittely kiinteänä osana muuta ulkopolitiikkaa on 26865: johtanutUM:nosastojen väliseen tiiviiseen ja päämäärätietoiseen 26866: yhteistyöhön ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kaupan ja kehityksen 26867: kysymyksissä. Periaatepäätöksen mukaisesti kaikki ministeriön käytet- 26868: tävissä olevat työvälineet nivotaan yhteen parempien lopputulosten 26869: saavuttamiseksi. 26870: • korkotukiluottojen osuus kehitysyhteistyömäärärahoista palautetaan 26871: aiemman suosituksen mukaiselle 5-6 prosentin tasolle. Samalla Suomi 26872: osallistuu OECD:ssa käynnistyneeseen korkotukiluottojen 26873: yleisevaluointiin, jonka pohjalta tutkitaan tämän toimintamuodon 26874: tulevaisuutta. 26875: Edellä mainittujen laajamittaisten linjausten lisäksi on käynnistetty 26876: lukuisia avun hallintoon, metodologiaan ja käytännön toimeenpanaan 26877: liittyviä toimenpiteitä, joilla tulee olemaan myönteisiä vaikutuksia avun 26878: laatuun ja tuloksellisuuteen. Vuoden 1997 merkittävin haaste on peri- 26879: aatepäätöksen edellyttämän kokonaisvaltaisen kehitysmaapoliittisen 26880: 26881: 21 26882: strategian laadinta. Sille hyvää pohjaa luovat viime aikoina ministeriössä 26883: valmistellut aluestrategiat. Niiden lisäksi on käynnistetty laaja keskustelu 26884: julkisen sektorin muiden hallinnonalojen kanssa sekä kaikkien Suomessa 26885: kehitysmaasuhteita ylläpitävien yritysten, järjestöjen ja tutkimus- 26886: organisaatioiden kanssa. 26887: 26888: 26889: 26890: 26891: f!~~~~~~~1ft~-~~,~~ 26892: (l~: OEflD:'Ifstfcite~:;·;~~~f~~flii'2~~,(f~litr'l?· ,, .' 26893: ,,, c' • ;,,:•: ,;; !) >) , ' > 26894: Saai;utitkfle(, . .. ,, .. ';,• .: ~···\.··\,', ,,, 26895: I<fm.keltity~frul#its/#Jfj~~fiittt?~ltripsirl :f96~lt!J;llil, kuv~ttii1l 26896: niuynoliJ8flthte!ta·~Y.r:ltk3f:·~q~u~~~uf!a..~i#r(lt~~i{{,•, koy- 26897: .hyyttä.. St:injliJ.~~tf fJ,~§ft~!~·f!Orl~~ypoJ~qon fJhtiq1Jt.., 26898: nauttiaentistä ., , ,,,'' . ' '•&Je&fljlte·u~~k,'','1utukseita 26899: ''', ','' ''',,, ,, ,'" ''''<•'' ,QU,, 26900: ,.,, ....... 26901: ' ,·,,',,>, 26902: 26903: 26904: tervcyrknhuo~ , ,, ,,'',, : 'iif;a': ',. . ' ·'• '4.~1#Plif$111)~ta.1:1e · 26905: ovat off{Jffltet P#Jlt«1J,~~:~(J; ·iij'llti(tmfiiliailtås~kä , 26906: 'de'll1t1ktatis()inffet.~t~.~#~åyft ., , '. ~v.oimåk~aastt.''' · , 26907: ~hitVStit~ , , , ,, ., , , .~~~ 3~vu~de11sa ,' ' , 26908: ~aaputtan,ects ,',' 'IJ,~t ., .· ,,, ~sia,Jdider:tsaat!t'ttarrti" 26909: , ne1lv~itedJl'. , . ,',,' ,,,, ., ,, '',, l(}IJ~~ ; , , , , ,,',,> ,',, , 26910: 26911: ····~-~~~~ 26912: ku(}lleZsti1Js af.l · ·kenut161}itfl97;rJöJI'i 'f)fiii/Jestå 1960 'VPidteen ' 26913: lf19:1~,.',;'' .· .·,,.','··'''','',,,' ;,~·:··"· ,,, • , ,,,,,',',,,' .. ,',,,·· 26914: •' Qtbltiifta~~a dleva elin,tl(.ii. kekttystrJ#iss4>61J,;~stJ,t ffl#.lke}n, 26915: .' ~olella- -;.~6.vuf!i!IJS!?t ~~~~?Jtf!e'«l9BQ~l9~3~ ·$fl1uJran ·.•. . . •. ·. 26916: etelijptLtllise$s?;Af.tj1~tiffit:~:··~IJ· ~'1~~t·$1fl}l.'Qag#a··~O.~ote~n. 26917: Itä~Apsiå$saj($}f:#.f!f#1!/JiEle~~rf F .•. • · ~lfQåjt[!ipilftA~ ori · 26918: noussut 6f}4>«?teefi;·l8helk t ...·......··•· .· .•. / ..••..·.. ·. 74 ~wa: 26919: • Luku,tait~ort~fk.e1itty~iasa~.i~tst. ·. · · ·. ·.· 009$i- 26920: kyinme,ne'l) ~i~6nq4fJ pr6se1Jl~tl 61. p~qs~#ii1J.. 0•. Citl/r:p~ •. · 26921: · etelfipu<JUse$8a•. :!f~sa·~e 'rm:kak.sin}~ert;åisffin#.~. .B:!prosetttista 26922: . 55 pwsenttit~.. .· ·•· · · · . . . · · .·...... ·. · .· ..· ·•. ·. . ·. .. . .. ··. : ·· · · · . .·· ...· 26923: . ··• I<an,santUktn~1J}y.e{t.:.kt]hiJ,ert.•.on kåsvantJt~h~tytiftld,~sa.woteen 26924: 1f19:1 mennes~li keskJinltlirl11·.2~ketf;aise]åi f)U(J~:Cen .1960 verratc- 26925: .. tuna, 1t~P-.A~48s(lt.]op{t1Yifs1;nkeftais~ksi\' ·. > ·.. • •..• •• 26926: 26927: • Perus~wlafJ.k(Jy~ten tyttöje'l Q$U.us.ik{ll«;ok,a:Jta.o~ l{åsvartut 26928: kehittJsm1lfssg.•.(l4 pro(lefl,ttiin, Sg.harrl'll~rtel[iP';iflisessa ·Afrikassa •.·.•. 26929: osuus on 51. ~; :'Kaakkot,s~?tasf4Ssrfjopa94·lft>~ •.• 26930: 22 26931: Kambodzha. Kuva: Martti Lintunen 26932: 26933: • Vlie§t{)IJk~&flåah. ·· · · ~rrt4ån: nltisen ~linaikani.ii' ·.. 26934: saii'infe.n lasten luku .··.. . '. ·. . olTMSo~ållå kahden . . 26935: • viif!t8 VlU)ifc1Jm11Uft!f]n ,... ..}:!fijkyiiiin itrus,elwcsiJ~tiJy 3.:4 · 26936: lasta. Vähiten kehi'tty6Bf!~?i ~f(l f}tli~ sytlnt}ftiPJ.melii c;. .· 26937: · keskimiflirin 6la$ta eltimiJns(j a{lf.anai ...·.· .•· . ·<~ T ·.·•. . :. 26938: • NoJn 7p% keh#tysfllittclin ihmiS[sttieliNJ, nYt.kO.hiuf:dlw~$a· . · 26939: 1!}pnipuoluec!muJkrati(J,$sa. Latiiuzlaises~a, .A:rnerikdssrr 18 m,aata ·. 26940: op siirtynyt willle(ta 1980.lähtiefl sotj~a/la$,ta·rlprli>:kratiaart·: 26941: SahrtmneteliJpilolisessa 4/rlkflJsa on pidetty iJuotb!n,} f!90 . 26942: jlilk(Jert yli 3,0 presidentinvåalit~JoiSsa on o~q,tttie(jm,inan kUin 26943: ·•yhden puqluetm e~dokkaita·- pafis~ålffJ11lrne~esslifrUU!SSa enszrrz... . . 26944: fniiistä kertåa.. Oppåsitiopuoluee.t on låillistettfj yUkQlmessa.; · 26945: ky~~ssiiAfrikan fff(l(lSS(I. • · 26946: 26947: 23 26948: 24 26949: SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1980-97 26950: määrärahat ja varojen käyttö 26951: --------------------....--------------.0,80 26952: 26953: 26954: 26955: =Varojen käyttö 26956: -10- Määrärahat 26957: 26958: -L=---========--------.-.a: Hc:rH·>:;;,t--IXi'~1r---------+ 0,60 26959: 26960: 26961: 26962: 26963: 0,10 26964: 26965: 26966: 26967: -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 26968: 26969: 26970: 26971: 26972: SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 26973: jako kahdenväliseen ja monenkeskiseen 1985-96 26974: 4ooo (milj. mk) 26975: 26976: 3500 26977: 26978: 26979: 3000 26980: 26981: 26982: 2500 26983: 26984: 26985: 2000 26986: 26987: 26988: 1500 26989: 26990: 26991: 1000 26992: 26993: 26994: 500 26995: 26996: 26997: 0 26998: -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 26999: 27000: ~nvälinen El monenkeskinen 1 27001: 27002: 27003: 27004: 27005: 25 27006: , ·,c.- ,~--0~ ----~~, ~" __,-_; <'' - ,--~~ • ,. o,': .• ;~~~s<--: __, -· 27007: 27008: 27009: 27010: 27011: , 27012: . ,. :··f~~~~~~~:*,~~*t~;~~!~-q~~~~\r!~~~~~~~~t1!~i·:.•··,•., 27013: ' .~: . ·1~'J{QJ~N"·:KA.l!l"I'~_:wsr1999.~~~~;!M~~~~~()':t~1.(1WlJ: mk}'· 27014: .," ·.laf.ous~o~jaritte Ul'lin~~···· 27015: · >V;lr9jfi~ Varo~!l ''j~~~.•,.·.u.·....·s·• .c , ~.·.;.: · .,,., · · • , ··• 27016: · ·: ,kä}itm,··'·,,, käy~a • ·. •' ~~.~, ', MU:ut<>s 27017: '1Q9!{ ' ,J~. ;·;i~f. ;l9~~i~ 27018: ·~~~s .·.·4oo,cr· ;. .., i~tit~~ 27019: ' ;,_'u ,;:~·< ,• ~< '- 27020: · 27021: 27022: 27023: 27024: 27025: . .15,1 27026: Etiopia , ,,, .0;5 27027: Kenia ,:g,1 27028: Mosambik 4,3 27029: Namibia 5,7 27030: Sambia 3,2 27031: Tansania ". ·. ·.· . ,.·, ·. -0,8 27032: Muut kohdemaä.tja • 27033: alueellinentoiminta · 27034: Välimeren~{ / ... ' 26,0 27035: ~:kohdemaat,ja ~ite~runen 27036: -3,4 27037: toiminta · · ·· ,' ' · 29,4 27038: ~smnmaat -9,5. 27039: ·Nepal -1,0 27040: Vietnam . . , . , ,, . . -7,0 27041: Muut kohde:maatja, alu(lelline;n. 27042: tol:mint~t '· · 27043: 27044: 26 27045: ~, ,' ' ' ,' " _-' -:' ';: ' ' 27046: 27047: ~~ot,;~~~Num&s1JITErs~~ Ull 27048: ' 27049: 27050: 27051: 27052: 27053: · FINNFUN:O · . 1fts 27054: . . ·. · ···•·•·· .· . 27055: 1s~\ 27056: 11;5 27057: :t:ri:.yhtel5työ f.~.;· ..............·..· ; .·· 'p a~·· 8;0 27058: ImlllftSMEISTtöN··· ·.····o· 27059: llALUNTOMENol: . ·. 86,4 8;1~ .· 27060: PAKoLAisvASTÅA.NoToN M:~Nol'. :~,r.· st,s 116~4. 27061: SUOMENOSUUSEU:N· •... · ,··.... ''" 27062: KEHITYSmTEISTYÖBtiDJETTilN~l~~8.' 222;2 263>'9. 3'7,~ ···•····. 27063: MUUT MAXSUoSÖ'UDET lCY. 27064: JÄRJESTÖILLE . 78,6 101,3 -19,8 27065: MUUT.MENOT . 15;$• 4,6 3,9 -10,7 27066: Josta: . . . 27067: Perun anteeksiannetun kehitysluotan 27068: ' -~ 27069: korkoriistit 27070: ' 27071: 11,6: 27072: ·KEliiTYSYJITEISTYON VAROJEN KÄY'trö 27073: tBTEENSA 1 695,6 1 876,4 2 043,1 180,9 27074: 27075: 27076: " .Talousarvion mukaan jaotellussa taulukossa ensisij~enyhteis~maiden makS!l- 27077: tukset sisältävät vain ko. budjettikohdast:t rahoitetun toiminnan (ei siis esim. kansa- 27078: lai.sjärjestöje.n kehitysyhteistyötä, humanitaarista aptia, kehitysluottoja. tai korko-. 27079: tukea). Kokonaismiliatukset maittain käyvät ilmi taulukosta 'Kahdenvälisen kehitys- 27080: yhteistyön maakohtaiset maksatukset 1006'.. . · ·. 27081: 27082: 27 27083: 28 27084: 2 Kehitysyhteistyön 27085: hallinto 27086: KEHITYSYHTEISTYÖOSASTO 27087: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksessa kehitysyhteistyöasiat kuuluvat 27088: ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavistolle. 27089: Kehitysyhteistyöosaston hallinnon näkökulmasta vuosi 1996 ei tuonut 27090: muutosta vaikeaan henkilöstötilanteeseen. 27091: Kehitysyhteistyöosastolla tehtiin työilmapiiriä koskeva kartoitus 27092: vuonna 1996. Siinä henkilöstö totesi tehtävien olevan haasteellisia ja 27093: mielenkiintoisia, mutta huolta kannettiin mm. ministeriön organisaatio- 27094: uudistuksen sisällöstä sekä palkkausjärjestelmän ja urien yhdistämistä 27095: koskevien suunnitelmien hitaasta etenemisestä. Lisäksi henkilöstön 27096: vähäisyys ja tilapäisen työvoiman suuri vaihtuvuus lisäsivät työtehtävissä 27097: koettua turhautuneisuutta. 27098: Loppuvuodesta 1996 ryhdyttiin ulkoasiainministeriässä suunnittele- 27099: maan organisaation virtaviivaistamista. Sen tavoitteena on integroida 27100: yleinen ulkopolitiikka, kauppapolitiikka ja kehitysyhteistyö entistä 27101: johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi. 27102: 27103: 27104: OECD:N KEHITYSAPUKOMITEA DAC 27105: OECD:nkehitysapukomitea DAC on jäsenmaidensa kehitysyhteistyötä 27106: ohjaava ja koordinoiva elin. Sen yhteydessä toimivat mm. avun tilastoin- 27107: tia, rahoituskysymyksiä, ympäristövaikutuksia, evaluointia, naisten 27108: asemaa sekä osallistuvaa kehitystä ja hyvää hallintoa selvittelevät 27109: asiantuntijaryhmät, jotka laativat 'ohjeistoja ja toimintasuosituksia jäsen- 27110: maille. 27111: Näistä määräaikaisista työryhmistä sai vuonna 1996 työnsä valmiiksi 27112: osallistuvaa kehitystä ja hyvää hallintoa selvitellyt työryhmä, jonka 27113: suositukset esiteltiin ministeritason kokoukselle toukokuussa 1997. 27114: Samassa yhteydessä käsiteltiin rauhaa, konflikteja ja kehitysyhteistyötä 27115: pohtineen tilapäisen työryhmän loppuraportti ja suositukset. 27116: DAC hyväksyi vuonna 1996 asiakirjan "Shaping the21st Century: 27117: The Contribution of Development Cooperation", joka sisältää tulevan 27118: kehitysyhteistyön uudenlaiseen kumppanuuteen pohjautuvat periaatteet. 27119: OECD:nministerikokous antoi tukensa asiakirjalle. Jatkossa DACin 27120: tehtävänä on tehdä tunnetuksi niin yhteistyömaissa kuin kansainvälisillä 27121: foorumeilla nämä yhteisesti hyväksytyt, taloudellista ja sosiaalista kestä- 27122: vää kehitystä hahmottavat suuntaviivat ja seurata niiden toteutumista 27123: jäsenmaiden kehitysyhteistyössä. 27124: Vuonna 1996 DAC tarkisti ns. uutta kehitysmaalistaa, joka seuraa 27125: kehitysmaiden kehitystä eri indikaattoreiden valossa. Bermuda, 27126: 27127: 29 27128: Caymansaaret, Falklandinsaaret, Hong Kong, Israel, Kypros ja Taiwan 27129: siirrettiin pois varsinaiselta kehitysmaalistalta (vastaanottajaluettelon 1 27130: osasta) listan korkeamman tulotason II osaan. Moldova puolestaan 27131: nimettiin omasta pyynnöstään kehitysmaaksi listan 1 osaan. 27132: Komitean tärkeimpiin toimintamuotoihin kuuluvat jäsenmaiden 27133: apututkinnat. Toimintavuonna Suomi toimi yhdessä Itävallan kanssa 27134: Sveitsin kehitysavun tutkijana. Syksyn Senior-tason kokouksessa puoles- 27135: taan esitettiin seurantakysymyksiä Suomelle sen vuonna 1995 tehdyn 27136: tutkinnan suositusten toteutumisesta. Suomi toi tässä yhteydessä esiin 27137: hallituksen uuden periaatepäätöksen, joka noudattaa pitkälle DACin 27138: asiakirjan "Shaping the 21st Century" linjanvetoja. 27139: 27140: 27141: POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ 27142: Pohjoismaiset kehitysyhteistyöministerit kokoontuivat kaksi kertaa 27143: vuoden 1996 aikana. Kokoukset pidettiin Suomessa kehitysyhteistyö- 27144: ministeri Haaviston toimiessa isäntänä. Tärkein aihe kokouksissa oli 27145: YK:n talous- ja sosiaalisektorin toiminnan tehostamishanke. 27146: Helsingissä 25.1.1996 pidetyssä kokouksessa kehitysyhteistyö- 27147: ministerit päättivät käynnistää vuosina 1988-91 toteutetun pohjoismaisen 27148: YK-projektin seurantahankkeen: pohjoismainen YK:nreformiprojekti 27149: 1996 talous- ja sosiaalisektorilla. Reformiprojektin raportti hyväksyttiin 27150: Tampereella 18.12.1996 pidetyssä kehitysyhteistyöministereiden koko- 27151: uksessa. (Projektin tuloksia selostetaan sivulla 93). 27152: Reformiprojektin selvittämistyöstä vastasivat pohjoismaiset kehitys- 27153: yhteistyön valtiosihteerit/alivaltiosihteerit, jotka kokoontuivat useita 27154: kertoja vuoden aikana käsittelemään sekä tätä asiaa että muita kysymyk- 27155: siä. 27156: 27157: 27158: KEHITYSMAASUHTEIDEN NEUVOTTELUKUNTA 27159: Vuosi 1996 oli valtioneuvoston loppuvuodesta 1995 asettaman 27160: kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnan (KESU) ensimmäinen varsinai- 27161: nen toimintavuosi. Kolmeksi vuodeksi asetettu neuvottelukunta on 27162: ulkoasiainministeriön neuvoa-antava elin kehitysyhteistyö- ja 27163: kehitysmaakysymyksissä. Sen puheenjohtaja on kansanedustaja Jarmo 27164: Wahlström, vas., varapuheenjohtajia ovat neuvotteleva virkamies Jaana 27165: Palojärvi, kok, ja kansanedustaja Tuija Maaret Pykäläinen, vihr. 27166: Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnan tehtävänä on seurata, 27167: arvioida ja tarvittaessa selvittää Suomen ja kehitysmaiden suhteisiin 27168: liittyviä kysymyksiä. Näihin kysymyksiin kuuluvat kehitysyhteistyön 27169: lisäksi myös Suomen ja kehitysmaiden väliset poliittiset ja kaupalliset 27170: suhteet ja kehitysmaiden velkakysymykset sekä maailmanlaajuiset 27171: ympäristökysymykset, ihmisoikeustilanne ja naisten asema kehitysmais- 27172: sa. KESU pyrkii myös arvioimaan, miten Suomen omat ja ED-politiikan 27173: valinnat sekä Suomen kannanotot kansainvälisissä neuvotteluissa vaikut- 27174: tavat köyhien maiden asemaan. 27175: 27176: 30 27177: Vuoden 1996 aikana KESU:n asialistalla oli keskeisenä hallituksen 27178: periaatepäätöksen valmistelu, jota KESU käsitteli useassa täysistunnossa. 27179: KESU kävi asiasta aktiivista vuoropuhelua kehitysyhteistyöosaston ja 27180: kehitysyhteistyöministerin kanssa. Alkuvuodesta 1997 KESU ryhtyi 27181: omalta osaltaan valmistelemaan periaatepäätöksessä mainittua kokonais- 27182: valtaista kehitysmaastrategiaa. 27183: KESU antoi vuoden aikana lausuntoja mm. Suomen 27184: kehitysyhteistyöpolitiikasta Paasion raportin pohjalta, kehitysyhteistyön 27185: sitoumusvaltuuksien kohdentamisesta, kehitysmaatuonnin edistämisestä 27186: ja kulttuurin merkityksestä kehitykselle. 27187: Neuvottelukunnan jäsenet osallistuivat tarkkailijoina useisiin 27188: maaohjelmaneuvotteluihin Suomen yhteistyömaiden kanssa. Kaksi 27189: jäsentä osallistui Suomen valtuuskunnan jäseninä Roomassa pidettyyn 27190: elintarvikehuippukokoukseen. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 27191: pääsihteeri osallistuivat ED-maiden neuvottelukuntien yhteiseen konfe- 27192: renssiin Irlannissa. 27193: Syyskuussa neuvottelukunta järjesti kehitysmaatutkimuksesta 27194: seminaarin yhteistyössä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan, WIDER- 27195: instituutin, Suomen Akatemian, Helsingin yliopiston kehitysmaainstituu- 27196: tin ja kehitysyhteistyöosaston kanssa. Rooman kokouksen jälkeen neu- 27197: vottelukunta järjesti yhdessä Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPAn 27198: kanssa kansainvälisen seminaarin kehitysmaiden ruokaturvasta. 27199: 27200: 27201: 27202: 27203: 31 27204: SUOMEN ENSISIJAISET YHTEISTYÖMAAT 27205: 27206: 27207: 27208: 27209: 32 27210: Maa- ja aluekohtainen 27211: 3 yhteistyö 27212: Hallitusohjelmassa edellytetty kehitysyhteistyöselvitys ja hallituksen 27213: periaatepäätös ohjasivat kahdenvälistä kehitysyhteistyötä yhtenä Suomen 27214: ulkopolitiikan keskeisenä välineenä. Tärkeimmät tavoitteet ovat vakaan 27215: ja rauhanomaisen kehityksen tukeminen eri maissa, maiden välillä ja 27216: maailmanlaajuisesti sekä Suomen ja kohdemaiden välisen yhteistyön 27217: lisääminen. 27218: Kehitysmaissa tapahtuvien suurten poliittisten ja taloudellisten 27219: muutosten vuoksi maakohtaisessa suuntaamisessa lisättiin joustavuutta ja 27220: määriteltiin tarkemmin kehitysyhteistyön rooli suhteessa ulkopolitiikan 27221: muihin tavoitteisiin. Yhteistyökumppaneiden valintaa sekä yhteistyön 27222: muotoja ja kestoa tarkastellaan entistä selkeämmin kunkin maan poliit- 27223: tista ja yhteiskunnallista tilannetta sekä ympäristön tilaa vasten. Kriisialu- 27224: eille suunnataan lähinnä humanitaarista apua. Sodasta toipuvien maiden 27225: apu kohdistuu rauhantilan ja turvallisuuden vakiinnuttamiseen. Poliitti- 27226: sen ja taloudellisen siirtymävaiheen maiden apu kohdennetaan ensi 27227: sijassa muutosten tukemiseen, erityisesti demokratiakehitykseen. 27228: Käyhirnmissä maissa yhteistyö on pääasiassa pitkäjänteistä instituutioi- 27229: den vahvistamista sekä kehityksen muiden perusedellytysten luomista. 27230: Vuonna 1996 pääosa avusta kanavoitiin, ja on jatkossakin tarkoitus 27231: suunnata käyhirnmille maille erityisesti Afrikassa. VIkapoliittisin ja 27232: humanitaarisin perustein käynnistettiin uusia ohjelmia Etelä-Afrikassa ja 27233: Bosniassa sekä Gazassa ja Länsirannalla. 27234: Demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen kehitysyhteistyön 27235: edellytyksenä ja tavoitteena konkretisoitui Tansaniassa ja Sambiassa, 27236: joissa tapahtui epäsuotuisaa kehitystä. Uusien hankkeiden valmistelu 27237: keskeytettiin Sansibarilla ja Sambiassa. Poliittista vuoropuhelua jatke- 27238: taan. 27239: Vuoden 1996 aikana etsittiin aktiivisesti monissa maissa keinoja 27240: siirtyä kehitysyhteistyöstä kaupallis-taloudelliseen yhteistyöhön. Egyptin 27241: ja Vietnamin kanssa yhdistettiin ensimmäistä kertaa kehitysyhteistyö- ja 27242: kauppapoliittiset vuosineuvottelut. 27243: Yhteistyössä korostui entisestään vastuun siirtäminen kehitysmaille 27244: pyrkimyksenä lisätä näiden omaa sitoutumista ja omistajuutta. Laajat, eri 27245: toimialoja koskevat yhteistyöohjelmat tukevat näitä tavoitteita. Vastaan- 27246: ottajan budjettiin ja hallintoon kohdistuvat rasitteet ovat pienemmät 27247: kuin perinteisessä projektikohtaisessa yhteistyössä. Uusi suuntaus on 27248: linjassa myös periaatepäätöksen kanssa, jonka tavoitteena on kehittää 27249: apukoordinaatiota kohti yhteisesti tuettavia maastrategioita. Suomen 27250: osallistumista laajempiin sektoriohjelmiin yhteistyössä useiden avun- 27251: antajien kanssa ryhdyttiin valmistelemaan. 27252: 27253: 27254: 27255: 33 27256: 34 27257: Saharan eteläpuoleinen Afrikka 27258: Saharan eteläpuoleisen Afrikan kehitystä ovat vuonna 1996leimanneet 27259: toisaalta kansanvallan lisääntyminen ja kansantalouksien vakauttaminen 27260: mutta toisaalta myös kansalliset ja alueelliset konfliktit. 27261: 1990-luvun puoliväliin mennessä valtaosa alueen maista oli siirtynyt 27262: uuteen monipuoluejärjestelmään. Demokratian ulottaminen moni- 27263: etnisten, perinteisesti autoritaarisesti hallittujen valtioiden eri tasoille on 27264: vaikea prosessi. Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan demokratian kehit- 27265: tymistä mm. parantamalla hallinnon, lainsäädännön, oikeusvaltion 27266: periaatteiden, ihmisoikeuksien sekä kansalaisjärjestötoiminan edellytyk- 27267: siä. Vuonna 1996 valmisteltiin ja käynnistettiin runsaasti tähän liittyviä 27268: yhteistyöhankkeita. 27269: Alueen maiden kansantalouksien tasapaino ja vakaus ovat jo vuosi- 27270: kausia kehittyneet parempaan suuntaan. Tulokset alkavat näkyä pysyvä- 27271: nä, vakaana kasvuna, joka on keskimäärin ylittänyt väestön kasvun. 27272: Tähän, myös vuonna 1996 jatkuneeseen kehitykseen, ovat ensisijaisesti 27273: vaikuttaneet talouden rakennesopeutusohjelmat, joissa 1990-luvulla on 27274: otettu paremmin huomioon myös vakaa ja oikeudenmukainen sosiaali- 27275: nen kehitys. Useimpien alueen maiden taloudet ovat kuitenkin hyvin 27276: heikkoja ja vaativat pitkäjänteisiä tukiohjelmia.Velkaongelman pikainen 27277: ratkaisu on myös kestävän talouskehityksen perusedellytys monissa 27278: maissa. 27279: Kansallisten ja alueellisten konfliktien määrä on 1990-luvulla ollut 27280: Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa suurempi kuin muualla maailmassa. 27281: Yhteiskuntien avautuessa tukahdetut konfliktit puhkesivat väkivaltaisesti. 27282: Vuonna 1996 kriisit keskittyivät Mrikan sarveen ja Suurten järvien 27283: alueelle ulottuen myös Zaireen. Kestävän ratkaisun löytyminen Somalian 27284: sekä Ruandan ja Burundin tilanteisiin oli edelleen vaikeaa. 27285: Uusien konfliktien ennaltaehkäisy on Suomen kehitysyhteistyö- 27286: politiikan ensisijaisia tavoitteita Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. 27287: Tavoitteena on poistaa konfliktien perimmäisiä syitä sekä kehittää myös 27288: maiden kykyä ratkoa kansallisia ristiriitoja ja viime kädessä hallita niitä 27289: ilman että ne purkautuvat väkivaltana ja sisällissotina. 27290: Vuonna 1996 Suomi jatkoi yhteistyötään alueen perinteisten 27291: yhteistyömaiden Etiopian, Kenian, Mosambikin, Namibian, Sambian ja 27292: Tansanian kanssa. Tukea Etelä-Afrikalle jatkettiin suunnitelmien mu- 27293: kaan kuten myös alueellista yhteistyötä. Mahdollisuuksia tukea Ruandan 27294: ja Burundin rauhanrakentamista selvitettiin. 27295: Ministeri Haavisto vieraili tammikuussa 1996 Tansaniassa, Etelä-Afrikas- 27296: sa ja Mosambikissa. 27297: 27298: 27299: 27300: 27301: 35 27302: 1 27303: 1 27304: 1 27305: 1 27306: 1 27307: 1 27308: 1 27309: 1 27310: 1 27311: 1 27312: 1 27313: 1 27314: 1 27315: 1 27316: 1 27317: 1 27318: 1 27319: 1 27320: 1 27321: 1 27322: 1 27323: 1 27324: 1 27325: 1 27326: 1 27327: 1 27328: 1 27329: 1 27330: 1 27331: 1 27332: 1 27333: ETIOPIA 27334: Pinta-ala: 1 097000km2 27335: Viijellyn maan osuus: 10,9% 27336: Asukasluku (1995) 56,4miij. 27337: Asukasluku (2000): 66,2miij. 27338: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 1,9% 27339: Knkonaishedclmällisyysluku (lasta naista kohden): 7 27340: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 112/1000 27341: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden): 1400/100 000 27342: Odotettavissa oleva elinikä: 48 v. (miehet 47 v., naiset 50 v.) 27343: 27344: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 46% 27345: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 25% 27346: Aikuisten lukutaidottomuus: 65% (miehet 55%, naiset 75 %) 27347: 27348: Bruttokansantulo (BKTL)!asukas (1995) 100 US$ 27349: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): -0,3% 27350: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 99,9% 27351: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 57% 27352: Väestöstä kaupungeissa: 13% 27353: 27354: 27355: Maan sisäpoliittinen tilanne on vuonna 1995 vaaleilla valitun uuden 27356: hallituksen aikana säilynyt suhteellisen vakaana. Maassa toteutettu laaja 27357: aluehallinnon uudistus on kuitenkin edelleen aiheuttanut kitkaa keskus- 27358: hallinnon ja aluetason vastuun ja velvollisuuksien määrittelyssä. Etiopian 27359: hallitus on osoittanut haluavansa ottaa vastuun maan kehityksestä ja on 27360: sitä varten laatinut omat kehitysstrategiansa sekä niihin liittyvät sektori- 27361: investointiohjelmat. 27362: Suomen ja Etiopian hallitusten välinen yhteistyö on jatkunut maaseutu- 27363: kehityksen (maatalous, vesihuolto ja sanitaatio, ympäristökysymykset) ja 27364: opetuksen aloilla. Lähitulevaisuudessa Suomen on tarkoitus sopia 27365: Etiopian hallituksen linjauksen mukaisesti siirtymisestä asteittain 27366: sektorimuotoiseen yhteistyöhön tukemalla maan hallituksen laatimia 27367: sektori-investointiohjelmia. Kaikessa toiminnassa Suomi pyrkii edelleen 27368: tukemaan paikallisten instituutioiden kehittämistä siten, että ihmisten 27369: mahdollisuudet osallistua omaa aluettaan ja omaa elämäänsä koskevaan 27370: päätöksentekoon paranevat. 27371: 27372: Kansainvälinen apu 1995 27373: Yhteensä 887,6 miljoonaa USD 27374: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: USA, Saksa, Japani 27375: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: EU, H>A, AfbF 27376: Kehitysapulbruttokansantulo 1994 22,7 % 27377: Suomen apu 1996, mmk 27378: Kahdenvälinen apu 33,3 27379: josta '~> hankeyhteistyö 22,5 27380: '~> kansalaisjärjestöt 8,9 27381: '~> humanitaarinen apu 0,7 27382: '~> korkotuki 1,2 27383: 27384: OPETUSSEKTORI 27385: Etiopian olojen vakiinnuttua sisällissodan jälkeen hallitus on ohjelmas- 27386: saan julistanut inhimillisten voimavarojen kehittämisen yhdeksi maan 27387: 27388: Etopia. Kuva: Katri Simonen. 37 27389: kiireellisimmistä tehtävistä. Sodan aikana vähennettiin tuntuvasti niin 27390: peruskoulutukseen kuin ammatilliseen ja korkeamman asteen koulutuk- 27391: seen käytettävissä olevia resursseja. 27392: Opetussektorilla on sisällisodan jälkeisen aluehallinnon uudelleenjärjes- 27393: telyn yhteydessä luotu Etiopiaan uusi koulutuspoliittinen ohjelma ja 27394: strategia. Vuonna 1996 Etiopian hallitus tarkensi tämän yleis- 27395: suunnitelman opetusalan sektori-investointiohjelmaksi, joka sisältää 27396: opetussektorin viisivnotisen (1997-2001) strategisen kehyksen sekä 27397: rahoitussuunnitelman opetussektorin eri osa-alueille. 27398: Sektoriohjelman päätavoite on luoda perusta sille, että kaikilla 27399: 7-vuotiailla etiopialaisilla on vuoteen 2015 mennessä mahdollisuus 27400: aloittaa peruskoulu. Erityishuomiota kiinnitetään maaseutualueisiin ja 27401: tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseen. Tällä hetkellä aikui- 27402: sista etiopialaisista on lukutaidottomia noin 65 prosenttia. Naisista vain 27403: joka neljäs osaa lukea. 27404: 27405: Kansainvälinen tuki 27406: Avunantajamaiden lahjamuotoinen projektiapu on pääasiassa suunnattu 27407: opetussektorin kehittämiseen läänitasolla, kun taas eri rahoituslaitosten 27408: lainaohjelmat on suunnattu koko sektorin kehittämiseen kansallisella 27409: tasolla. Yhdysvallat, Ruotsi ja Suomi ovat suurimmat kahdenväliset 27410: avunantajat. 27411: Käynnistymässä oleva opetussektorin noin kahden miljardin dolla- 27412: rin kehittämisohjelma on tarkoitus rahoittaa Etiopian hallituksen, kah- 27413: denvälisten avunantajien sekä EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten, 27414: mm. Maailmanpankin varoin. Ohjelma tulee korvaamaan ainakin osittain 27415: kahdenvälisten avunantajien sekä kansalaisjärjestöjen projektimuotoisen 27416: avun perusopetuksen, koulujen rakentamisen ja peruskorjauksen, oppi- 27417: suunnitelmien laatimisen sekä oppimateriaalin tuotannon ja opettaja- 27418: koulutuksen tukemiseen. Kuten muutkin sektori-investointiohjelmat, 27419: hallituksen toteuttama ja avunantajien tukema opetussektorin kehittä- 27420: misohjelma on kiinteä osa Etiopian makrotaloudellista kokonais- 27421: kehitystä. 27422: 27423: Suomen tuki 27424: Suomen ja Etiopian välinen opetusalan yhteistyö keskittyy erityis- 27425: opetukseen sekä laajempaan tukeen Etiopian opetussektorille. Suomi on 27426: erityisopetuksen alalla ainoa avunantaja. 27427: Yhteistyö erityisopetuksessa käynnistyi jo1980-luvun puolessa 27428: välissä, jolloin Jyväskylän yliopistossa aloitettiin etiopialaisten erityis- 27429: opettajien koulutus. Hankkeen tavoitteena on vammaiskoulutuksen 27430: vakiinnuttaminen Etiopiassa sekä asenteiden muuttaminen vammaisia 27431: lapsia kohtaan. Etiopiassa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin kaksi 27432: miljoonaa kouluikäistä, jotka ovat erityisopetuksen tarpeessa. Vuonna 27433: 1994 käynnistynyttä erityisopettajien koulutushanketta toteutetaan 27434: Etiopian opetusministeriön, Addis Abeban yliopiston ja Joensuun 27435: yliopiston yhteistyönä. 27436: Vuonna 1994 käynnistyneen suunnittelujakson tuloksena laadittiin 27437: 27438: 38 27439: nelivuotinen Etiopian opetussektorin tukiohjelma, joka käynnistyi 27440: vuonna 1996. Ohjelma pyrkii täyttämään opetushenkilöstön koulutus- 27441: tarpeita eri tasoilla. Ohjelmaan kuuluu mm. opetussuunnitelmien 27442: uudistusta, kouluhallintoa ja oppiaineistojen laadintaa. Lisäksi tuetaan 27443: eräiden oppilaitosten kirjasto- ja opetusaineistohankintoja. Hanketta 27444: toteuttavat Etiopian opetusministeriö sekä kahden läänin, Amharan ja 27445: Benishangulin opetusvirastot. Suomalaisena tukiorganisaationa toimii 27446: FTP Intemational. 27447: Suomen tuki koko opetusalalle nousi vuonna 1996 noin 7,5 miljoo- 27448: naan markkaan. 27449: 27450: 27451: KENIA 27452: Pinta-ala: 580 000km2 27453: Viijellyn maan osuus: 6,9% 27454: Asukasluku (1995) 26,7miij. 27455: Asukasluku (2000): 30,3 miij. 27456: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,7% 27457: Kokonaishedelmiillisyysluku (lasta naista kohden): 4,7 27458: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 58/1000 27459: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden: 6501100 000 27460: Odotettavissa oleva elinikä: 54 v. (miehet 52 v., naiset 55 v.) 27461: 27462: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 77% 27463: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 53% 27464: Aikuisten lukutaidottomuus: 22% (miehet 14 %, naiset 30 %) 27465: 27466: Bruttokansantulo (BKTL)!asukas (1995) 280 US$ 27467: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): 0,1% 27468: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 97,7% 27469: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 29% 27470: Väestöstä kaupungeissa: 28% 27471: 27472: 27473: Vuoden 1996 aikana Kenian ihmisoikeustilanne, erityisesti presidentti- ja 27474: parlamenttivaalien valmistelu ja opposition toiminnan rajoittaminen 27475: herätti runsaasti kritiikkiä. Suomi on yhdessä muiden EU-maiden kanssa 27476: käynyt aktiivista vuoropuhelua Kenian hallituksen kanssa demokratia- ja 27477: ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Vuoropuhelun avulla pyrittiin myös 27478: vaikuttamaan vapaiden ja demokraattisten vaalien toteutumiseen. 27479: Kenian talous on 1990-luvun alkupuolen taantuman jälkeen käänty- 27480: nyt nousuun. Hallituksen toimenpiteet maan talouden tasapainottami- 27481: seksi ja kaupan vapauttamiseksi ovat tuottaneet tuloksia. BKT:n kasvu on 27482: pysynyt viiden prosentin tasolla ja inflaatio on 6-7 prosenttia. 27483: Suomi on perinteisesti keskittänyt tukensa Länsi-Keniaan, joka on 27484: maan köyhimpiä alueita. 27485: Tuki on suuntautunut ensisijaisesti maaseudun väestön elinolosuh- 27486: teiden parantamiseen ja toimentulomahdollisuuksien lisäämiseen. 27487: Päätoimialat ovat vesihuolto, terveys, maaseudun kehittäminen ja luon- 27488: nonvarain hoito. Lisäksi Suomi tukee demokratiakehitystä ja ihmisoike- 27489: uksien kunnioittamista. 27490: Maaseudun väestön elinolosuhteita parantavan karjatalous- 27491: hankkeen toinen vaihe jatkui vuonna 1996. Suomi tuki UNDP:n kautta 27492: lainsäädäntöprosessin sekä oikeuslaitoksen ja kansanedustuslaitoksen 27493: 27494: 39 27495: uudistamista. Sekä vesihankkeesta että metsäohjelmasta järjestettiin 27496: tarjouskilpailut ja valittiin konsultit. Hankkeet käynnistyivät vuonna 27497: 1997. Terveyssektorin hanke oli edelleen valmisteluvaiheessa. 27498: 27499: Kansainvälinen apu 1995. 27500: Yhteensä 731,7 miljoonaa USD 27501: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: Japani, Saksa, Englanti 27502: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: IDA, EU, AfDF 27503: Kehitysapulbruttokansantulo 1994 9, 7 % 27504: Suomen apu 1996, mmk 27505: Kahdenvälinen apu 15 27506: josta <> hankeyhteistyö 12,6 27507: <> kansalaisjärjestöt 3,5 27508: <> humanitaarinen apu 27509: <> korkotuki 2 27510: 27511: 27512: METSÄSEKTORI 27513: Kenia aloitti vuonna 1991 metsäsektorin uudistamisen, jonka yleisiksi 27514: päämääriksi määriteltiin metsätalouden vahvistaminen maan sosio- 27515: ekonomisessa kehityksessä ja ympäristön suojelun edistäminen. 27516: Kenian ja Suomen yhteistyönä laadittiin vuosina 1991-94 maalle 27517: pitkän aikavälin metsäalan kehitysohjelma, Forestry Master Pian, joka 27518: kattaa maankäytön, ympäristön suojelun, maatalouden, energian ja muut 27519: poikkisektoraaliset tarpeet metsien hoidossa. Suurten tarpeiden huomi- 27520: oon ottaminen edellytti laajaa osallistumista ja yhteistyötä kaikkien 27521: tahojen kesken. Osallistuvien menetelmien soveltaminen ja siihen 27522: liittyvä kapasiteetin kehittäminen kyläyhteisöissä, kansalaisjärjestöissä, 27523: yrityksissä sekä valtion laitoksissa ja eri ministeriöissä olivat olennainen 27524: osa itse uudistusta. 27525: Kansalliset metsäohjelmat ovat kuluneiden 15 vuoden aikana 27526: kehittyneet metsäalan vallitsevaksi kansainvälisen yhteistyön muodoksi. 27527: Yhteistyöstä saadut kokemukset on tiivistetty F AOn laatimiin 27528: yleisohjeistoihin kansallisten metsäohjelmien suunnittelua ja toteutusta 27529: varten. 27530: Alustavan toteutusvaiheen aikana Kenian hallitus toteutti metsä- 27531: poliittisen uudistuksen sekä käynnisti lainsäädännön uudistustyön. 27532: Toimenpiteillä luotiin edellytykset varsinaisen toteutusohjelman 27533: käynnistämiselle kansainvälisen kehitysyhteistyön tukemana. Suomen 27534: lisäksi metsäohjelman toteuttamista tukevat mm. Maailmanpankki, EU, 27535: ja Belgia. 27536: Yhteistyö Maailmanpankin kanssa on keskeistä Kenian ja kansainvä- 27537: listen avunantajien yhteistyön koordinoinnissa. Maailmanpankki tukee 27538: mm. Kenian metsähallinnon organisaation uudistamista ja viljelymetsien 27539: tuottavuuden tehostamista. 27540: Suomen tuki Master Planin toteuttamiselle ohjataan 27541: kokonaisohjelman kolmeen hankkeeseen. Ensinnäkin tuetaan Kenian 27542: ympäristö- ja luonnonvarainministeriön metsäosaston kapasiteetin 27543: 27544: Metsätalouden koulutuskeskus Nakurussa. Kuva: Kristian Runeberg. 41 27545: kehittämistä koko Master Planin toteuttamisessa. Kapasiteetin kehittä- 27546: mistuki kohdistuu myös moniin muihin tahoihin, jotka yhteistyössä 27547: metsäosaston kanssa toteuttavat ohjelmaa. 27548: Toiseksi Suomi tukee Kenian luonnonmetsien suojeluohjelmaa 27549: arvokkaan Kakamegan sademetsän suojelemiseksi. Aluetta varten laadi- 27550: taan metsien hoito- ja suojelusuunnitelma, joka toteutetaan yhteistyössä 27551: paikallisen maaseutuväestön kanssa. Keskeistä on yhteistyö Kenian 27552: luonnonsuojelu- ja riistanhoitopalvelun kanssa. 27553: Kolmanneksi Suomi rahoittaa maatilametsätalouden 27554: kehittämisohjelmaa. Kenian maatalousmaan pinta-ala on vain 20 pro- 27555: senttia koko maa-alasta, ja kaikki viljelykelpoinen maa on jo käytössä. 27556: Näin metsitys ja puuntuotanto kasvavaa kysyntää varten ja viljelysmaan 27557: suojelu eroosiota vastaan ovat mahdollisia lähinnä yhdistämällä metsäta- 27558: lous maanviljelijöiden muuhun maankäyttöön. Tämä osahanke on jatkoa 27559: jo muutaman vuoden ajan tehdylle menetelmien kehittämistyölle, ja 27560: kal1dessa piirikunnassa hankittuja kokemuksia on tarkoitus soveltaa 27561: käytäntöön muualla Keniassa. Metsätalousneuvonta ja peltometsäviljely- 27562: menetelmien koulutus ovat hankkeen keskeisiä osia. 27563: Suomi tukee metsäohjelmaa yhteensä 30,5 miljoonalla markalla 27564: vuosina 1996-1999. Yhtymä Enso Forest Development-Indufor vastaa 27565: tukipalvelujen antamisesta hankkeille. 27566: 27567: 27568: MOSAMBIK 27569: Pinta-ala: 802 000km2 27570: Viijellyn maan osuus: 3,7% 27571: Asukasluku (1995) 16,2miij. 27572: Asukasluku (2000): 19,6miij. 27573: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,6% 27574: Kokonaishedelmiillisyysluku (lasta naista kohden): 6,2% 27575: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 113/1000 27576: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden: 15001100 000 27577: Odotettavissa oleva elinikä: 46 v. (miehet 45 v., naiset 48 v.) 27578: 27579: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 39% 27580: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 63% 27581: Aikuisten lukutaidottomuus: 60 %(miehet 42 %, naiset 77 %) 27582: 27583: Bruttokansantulo (BKTL)Iasukas (1995) 80 US$ 27584: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): 3,6% 27585: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 443,6% 27586: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 33% 27587: Väestöstä kaupungeissa: 38% 27588: 27589: 27590: Mosambikin omaehtoisen kehityksen edellytykset ovat syntyneet pysyvän 27591: rauhan myötä. Vuonna 1994 järjestettyjen parlamentti- ja presidentinvaalien 27592: jälkeinen kehitys antaa aihetta optimismiin Mosambikin yhteiskunnallisen 27593: kehityksen suhteen. Demokratiaprosessin ylläpitäminen ja syventäminen on 27594: avainkysymys Mosambikin kannalta. Vuoden 1997lopulla pidettäviksi 27595: suunnitellut paikallisvaalit antavat suuntaa tulevasta kehityksestä. 27596: Mosambikin makrotaloudellinen kehitys on ollut suotuisaa, mutta 27597: apuriippuvuuden ja äärimmäisen köyhyyden vähentäminen sekä kansallisen 27598: kapasiteetin kehittäminen pysyvät jatkuvasti haasteina. 27599: 27600: 42 27601: Suomen antamassa avussa keskeistä onkin ihmisten ja organisaatioiden 27602: toimintakyvyn kehittäminen. 27603: Vuonna 1996 jatkettiin tukea Manican läänin perusteiVeydenhuollon 27604: kehittämiseksi. Perusopetuksen kehittämishanke eteni konsultin valinnan 27605: jälkeen käynnistymisvaiheeseen. Tukea keskiasteen maatalouskoulutukselle 27606: jatkettiin, ja suunnittelu koulutuksen laajantamisesta saatiin lähes päätök- 27607: seen. Ympäristöyhteistyön alalla luonnonvaroista vastaavaa ympäristö- 27608: keskusta tukeva hanke eteni merkittävästi kohti toteutusta. 27609: Paikallishallinnon uudistamiseen ja eroosiontorjuntaan keskittyvä 27610: Nacalan hanke siirtyi vuonna 1996 päätösvaiheeseensa. Keskustelut tuesta 27611: riippumattamille tiedotusvälineille sekä miinanraivaukselle jatkuivat. Mo- 27612: lemmat hankkeet toteutettaisiin yhteistyössä UNDP:n kanssa. 27613: 27614: 27615: 27616: 27617: TERVEYSSEKTORI 27618: Mosambikin teiVeydenhuoltojärjestelmä kehittyi suhteellisen nopeasti 27619: heti itsenäistymisen jälkeen, kunnes sisällissota ja maan talouden romah- 27620: dus käänsivät kehityksen. Kuvaavaa onkin, että hallituksen uuden 27621: sektoriohjelman tavoitteena on palauttaa teiVeyspalvelujen määrä, 27622: rakenne, laatu ja kattavuus vuoden 1980 tasolle vuoteen 2001 mennessä. 27623: Mosambikin bruttokansantuote vuonna 1980 oli 275 dollaria henkeä 27624: kohden, josta se on laskenut nykyiseen 80 dollarin tasoon. Valtio käytti 27625: 2,5 prosenttia BKT:sta teiVeydenhuoltoon vuonna 1980, mutta vuonna 27626: 1990 enää 1,5 prosenttia silloisesta, jo kolmanneksen pienentyneestä 27627: kansantulosta. Tämä toi mukanaan myös riippuvaisuuden ulkomaisista 27628: avunantajista. 27629: Vuonna 1996 yli 70 prosenttia kustannuksista maksettiin kehitys- 27630: avun turvin, kun vuonna 1980 lähes kaikki kustannukset kyettiin katta- 27631: maan maan omilla voimavaroilla. Vuodenvaihteessa 1996/97 teiVeys- 27632: sektorin infrastruktuuri käsitti 700 teiVeysasemaa ja 200 teiVeyskeskusta, 27633: 24 maaseutu- ja yleistä sairaalaa, 7lääninsairaalaa, 3 keskussairaalaa ja 2 27634: erikoissairaalaa, yhden lääkintäkoulun, 4 koulutusinstituuttia ja valtion 27635: omistaman lääkkeidenjakoyhtiön. Henkilökuntaa oli 18 000, joista 9 500 27636: teiVeysalaan erikoistuneita. Yliopistotutkinnon suorittaneita oli vain 350. 27637: Tämä siis maassa, jossa on noin 18 miljoonaa asukasta ja joka on pinta- 27638: 27639: 43 27640: alaltaan yli kaksi kertaa Suomen kokoinen. Mosambik onkin väestön 27641: terveyttä kuvaavilla mittareilla mitattuna yksi maailman heikoimpia 27642: maita. 27643: Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen vuonna 1992 Mosambikin 27644: terveysministeriö ryhtyi ensimmäisenä ministeriönä maassa suunnittele- 27645: maan kansallista sektoriohjelmaa yhdessä keskeisten avunantajien 27646: kanssa. Ohjelman yleistavoitteen lisäksi tavoitteina oli investointien 27647: ohjaaminen maaseudulle, resurssien hankkiminen käyttökustannusten 27648: kattamiseksi ja hallintokulujen pienentäminen sekä varojen käytön 27649: selkeyttäminen. 27650: 27651: Suomen tuki 27652: Suomi tuli prosessiin mukaan Manican läänin integroidun terveys- 27653: hankkeen alkaessa vuonna 1992. Huomattava määrä pakolaisia muutti 27654: Zimbabwen rajalla sijaitsevaan Manican lääniin sisällissodan loputtua. 27655: Infrastruktuurin rakentaminen oli siksi välttämätöntä. Hankkeeseen 27656: kuuluu mm. terveyshallinnon kehittämistä, terveydenhuolto- 27657: henkilökunnan kouluttamista ja rakennusten kunnostamista sekä 27658: materiaaliapua, mm. laitehankintoja. Lisäksi on sovittu, että Suomi 27659: avustaa läänin terveysvirastoa kaikkien muiden läänissä toimivien ter- 27660: veysalan avunantajien toiminnan koordinoimisessa Suomen osuus 27661: hankkeen kustannuksista vuosina 1992-1997 on 111 miljoonaa markkaa. 27662: Hanketta toteutetaan läänin terveysviraston oman toiminnan ja kansalli- 27663: sen sektoriohjelman osana eikä minkään erillisen projektiorganisaation 27664: avulla. Terveysviraston kapasiteetin kehittyessä vastuuta siirretään yhä 27665: enemmän avustavalta suomalaiselta konsultilta mosambikilaisille. 27666: Hanke on onnistunut niin hyvin, että terveysministeriö käyttää sitä 27667: mallina muille avunantajille muiden läänien vastaavia hankkeita varten. 27668: Hankkeen ensimmäinen vaihe evaluoitiin maaliskuussa 1997, ja sen 27669: tuloksena päätettiin suunnitella toinen vaihe seuraavalle 27670: nelivuotiskaudelle. Suomi on aloittamassa myös suoraa budjettitukea 27671: terveysministeriölle terveyssektorin infrastruktuurin kunnossapidon 27672: tehostamiseksi. Suunnitelman mukaan vuosittainen tuki olisi 5 miljoonaa 27673: markkaa vuodesta 1997 alkaen seuraavan viiden vuoden ajan. 27674: Merkittävimmät avunantajat terveyssektorilla ovat Sveitsi, joka 27675: toimii myös ns. lead agencyna eli sektorin johtavana avunantajana, 27676: Hollanti, Norja, Tanska ja Suomi. Maailmanpankki on arvioinut, että 27677: seuraavalle viidelle vuodelle tarvitaan yhteensä noin 355 miljonaa dolla- 27678: ria. Mosambikin osuus olisi noin 115 miljoonaa dollaria, Maailmanpan- 27679: kin 90 ja muiden avunantajien 140 miljonaa. Suomen rahoitusosuus 27680: tulee olemaan noin 15 miljoonaa dollaria eli noin 70 miljoonaa markkaa. 27681: 27682: 27683: 27684: 27685: Mosambik. Kuva: Martti Lintunen 45 27686: NAMIBIA 27687: Pinta-ala: 824 000km2 27688: Viijellyn maan osuus: 0,8% 27689: Asukasluku (1995) 1,5miij. 27690: Asukasluku (2000): 1,7miij. 27691: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,7% 27692: Kokonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 5,1% 27693: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 6211000 27694: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden: 370/100 000 27695: Odotettavissa oleva elinikä: 56v. 27696: 27697: Teroeyspalveluja saatavilla ( %:lla väestöstä): 59% 27698: Puhdasta vettä saatavilla ( %:lla väestöstä): 57% 27699: Aikuisten lukutaidottomuus: 27700: 27701: Bruttokansantulo (BKTL)!asukas (1995) 2000 US$ 27702: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): 2,9% 27703: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 27704: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 14% 27705: Väestöstä kaupungeissa: 38% 27706: 27707: 27708: Namibian itsenäisyyden ensimmäiset vuodet ovat olleet varsin vakaata aikaa. 27709: Maalla on pemstuslaki, joka turvaa demokratian ja ihmisoikeuksien periaat- 27710: teet ja pitkällisen vapaustaistelun aikaansaamia jännitteitä on onnistuttu 27711: hoitamaan kansallisen sovinnon politiikalla. Maan talouspolitiikka pemstuu 27712: markkinatalouteen, mikä on luonut luottamusta maan etupäässä valkoisessa 27713: yrittäjäyhteisössä. Kuitenkin tuloerot ovat pysyneet jyrkkinä ja demokra- 27714: tiakehityksen suurimpana uhkana voidaan pitää valtaväestön köyhyyttä. 27715: Suomen tavoitteena on edesauttaa Namibian vakautta ja näin luoda 27716: edellytykset rauhanomaiselle kestävälle kehitykselle Namibian 5-vuotis- 27717: kehityssuunnitelman pemstavoitteen, sosiaalisen tasa-arvon saavuttamiseksi. 27718: Suomen kahdenvälistä apua on yksittäisten hankkeiden sijasta kohdis- 27719: tettu laajempiin, sektorikohtaisiin kokonaisuuksiin sosiaali- ja terveys- 27720: sektorilla, vesihuoltosektorilla ja metsä- ja ympäristösektoreilla. Suomi 27721: painottaa avun sisällössä Namibian oman kapasiteetin vahvistamista, hyvää 27722: hallintoa ja demokratian edistämistä. 27723: Vuoden 1996 aikana sosiaali- ja terveyssektorin tukiohjelman toteutus 27724: saatiin käyntiin täysipainoisesti, Namibian metsäsektorin strategia valmistui 27725: ja hyväksyttiin ja siihen pemstuen valmisteltiin metsäohjelma, joka korvaa 27726: aikaisemmat metsähankkeet Namibian vesihallinnon valmisteleroa Namibi- 27727: an maaseudun vesiohjelman suunnitelma hyväksyttiin syksyllä 1996 ja 27728: 27729: 27730: 27731: 27732: 46 27733: ohjelman toteutus käynnistettiin vuoden 1997 alkupuolella. Ohangwenan 27734: vesi- ja sanitaatiohanke, kulttuurikasvatusohjelma ja tuki geologiselle 27735: kartoitukselle jatkuivat suunnitelmien mukaan. Engelan integroitu 27736: teiVeydenhuoltohanke päättyi vuoden 1996lopussa. Lisäksi jatkettiin 27737: valmisteluja kestävän kehityksen seurannan ja koordinaation sekä alue- ja 27738: paikallishallinnon tukemiseksi. 27739: 27740: 27741: MAASEUDUN VESIHUOLTO 27742: Vesihuoltopolitiikka 27743: Namibia on kuivin Saharan eteläpuolisista maista. Sen vuoksi vesi- 27744: huollon merkitys on koko Namibian yhteiskunnan kehittymiselle poikke- 27745: uksellisen tärkeä. 27746: Namibian hallitus asetti vuonna 1990 komitean hahmottamaan 27747: vesihuolto- ja sanitaatiosektorin toimintapolitiikkaa ja työnjakoa. Komi- 27748: tean ehdotusten perusteella hallitus hyväksyi vuonna 1993 toiminta- 27749: politiikan, WASPin (Water Supply and Sanitation Sector Policy). 27750: WASPin mukaan vesihuollon ja sanitaation peruspalvelut tulisi saattaa 27751: kaikkien namibialaisten ulottuville kansantaloudellisesti kohtuullisin 27752: kustannuksin. Palveluiden tasapuolisuus tulisi saavuttaa valtiovallan ja 27753: hyödynsaajien yhteisin ponnistuksin ja vesihuollon tulisi olla ympäristön 27754: ja vesivarojen kannalta kestävää. 27755: WASPin painotukset kohdistuvat yhteismaalla asuvaan maaseutu- 27756: väestöön. 27757: 27758: Kansainvälinen tuki 27759: Kansainvälinen tuki on Namibiassa ollut varsin pienimuotoista verrattu- 27760: na joihinkin muihin Afrikan maihin. Tuki on suunnattu maan omaa 27761: vesihuollon toteuttamiskapasiteetin parantamiseksi. Sekä Namibia että 27762: ulkopuoliset tukijat ovat selvästi ottaneet opiksi muiden maiden koke- 27763: muksista. Namibialla näyttääkin olevan hyvät mahdollisuudet kehittää 27764: maaseudun vesihuoltoa kestävästi. 27765: Namibian maaseudun vesihuoltoa tukivat vuodenvaihteessa 27766: 1996/97 Saksa, Ranska, Hollanti, Ruotsi, Iso-Britannia, Belgia, Kiina, 27767: UNICEF, Kansainvälinen Punainen Risti ja Suomi. Namibian viran- 27768: omaiset ja Maailmanpankki ovat lisäksi sopineet, että Maailmanpankki ja 27769: UNDP rahoittavat vesisektorin katsauksen (Water Sector Review), jonka 27770: Maailmanpankki on asettanut mahdollisen tukensa ehdoksi. Katsaus, 27771: joka kattaa mm. hallinnon, lainsäädännön ja kytkennät muihin 27772: sektoreihin, pyrkii edistämään kokonaisvaltaista sektorikohtaista lähesty- 27773: mistapaa. 27774: 27775: Suomen tuki 27776: Suomi on tukenut maaseudun vesihuoltoa Ohangwenan alueella Poh- 27777: jois-Namibiassa. Kaivojen ja käymälöiden rakentamisen ohella hankkees- 27778: sa on kehitetty osallistavia suunnittelu- ja toteutusmalleja ja koulutettu 27779: kaivonrakentajia ja muita ammattiryhmiä sekä kehitetty näiden mahdol- 27780: 27781: 47 27782: lisuuksia toimia yksityisyrittäjinä. Hanke päättyy vuoden 1997 lopussa ja 27783: siinä käynnistetty toiminta sulautetaan osaksi maaseudun vesihuolto- 27784: direktoraatin toimintaa. 27785: Maaseudun vesihuoltodirektoraatti ehdotti kesäkuussa 1996, että 27786: Suomi alkaisi tukea uutta maaseudun vesihuollon kehittämisohjelmaa. 27787: Hanke käynnistyi huhtikuussa 1997. 27788: Hankkeen tarkoituksena on maaseudun vesihuoltodirektoraatin 27789: tukeminen siten, että vastuun siirto vesiviranomaiselta käyttäjille voidaan 27790: toteuttaa aikataulussa. Tämä edellyttää mm. sitä, että 27791: vesihuoltodirektoraatti pystyy sekä keskustasolla että alueyksiköissään 27792: muuntumaan toimeenpanoviranomaisen roolistaan vedenkäyttäjien 27793: omaa toimintaa tukevaksi kumppaniksi. Tämän mahdollistamiseksi 27794: direktoraatin henkilöstöä on koulutettava ja työvälineitä ja toimintatapo- 27795: ja on kehitettävä. Hankkeen ensimmäinen vuosi on varattu 27796: perusselvitysten ja suunnitelmien tuottamiseen. Osana tätä työtä on 27797: myös projektidokumentin laatiminen mahdollista kolmivuotista jatkoa 27798: varten. Ensimmäisen vuoden kustannusarvio on 4, 7 miljoonaa markkaa. 27799: Maaseudun vesihuollon kehittämisohjelmalla on vahva omistajuus. 27800: Hankkeen suunnittelu ja valmistelu on edennyt täysin tiukan 27801: valmisteluaikataulun mukaan. Valmistelussa ja suunnitellussa toteutuk- 27802: sessa namibialaisten panos on ratkaiseva. Hanke tuleekin toimimaan 27803: alusta lähtien täysin maaseudun vesihuoltodirektoraattiin integroituna. 27804: 27805: 27806: 27807: SAMBIA 27808: Pinta-ala: 753 000km2 27809: Viijellyn maan osuus: 7,00% 27810: Asukasluku (1995) 9,0miij. 27811: Asukasluku (2000): 9,1 miij. 27812: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,9% 27813: K.okonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 5,7% 27814: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 109/1000 27815: Äitiyskuolleisuus ( 100 000 syntynyttä kohden: 9401100000 27816: Odotettavissa oleva elinikä: 43 v. (miehet 42 v., naiset 43 v.) 27817: 27818: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 27819: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 27% 27820: Aikuisten lukutaidottomuus: 22% (miehet 14 %, naiset 29 %) 27821: 27822: Bruttokansantulo (BKTL)!asukas (1995) 400 US$ 27823: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): -0,8% 27824: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 191,3% 27825: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 22% 27826: Väestöstä kaupungeissa: 45% 27827: 27828: 27829: 27830: Vuonna 1991 myönteisesti alkanut Sambian demokratiakehitys vaikeu- 27831: tui vuonna 1996, kun parlamentti muutti perustuslakia siten, että ainoas- 27832: taan syntyperäiset sambialaiset voivat olla ehdokkaina presidentinvaaleis- 27833: sa. Näin evättiin maan presidenttinä aiemmin 27 vuotta toimineelta 27834: pääoppositiopuolueen johtajalta Kenneth Kaundalta ehdokkuus marras- 27835: kuussa 1996 pidetyissä presidentinvaaleissa. Myös äänestäjien 27836: rekisteröinnissä esiintyi epäselvyyksiä. Tilanne johti siihen, että useat 27837: 27838: Käsipumppukaivo Ambomaalla. Kuva: Martti Lintunen 49 27839: avunantajamaat jäädyttivät maksutasetukensa Sambialle. Suomi pidättäytyi 27840: uusien hankkeiden suunnittelusta ja aloittamisesta. 27841: Vuoden 1997 aikana demokratia on kehittynyt Sambiassa myönteises- 27842: ti, on esimerkiksi perustettu riippumaton korruption vastainen komitea ja 27843: ihmisoikeuskomissio. Monet avunantajamaat ovat uudelleen aloittaneet 27844: apunsa Sambialle. Suomi on ryhtynyt valmistelemaan vuoden 1996 kevääl- 27845: lä jäädytettyjen hankkeiden uudelleen aloittamista. Suomi seuraa aktiivi- 27846: sesti Sambian yleistä demokratian kehitystä yhdessä muun avunantaja- 27847: yhteisön kanssa. 27848: Suomen apuohjelma on keskittynyt viidelle sektorille: maaseudun 27849: kehitys, energia, teiden kunnossapito, metsätalous ja opetus. Suomi on 27850: tukenut ohjelma-avun varoilla myös maan yleistä demokratiakehitystä. 27851: 27852: 27853: 27854: 27855: MAATALOUSSEKTORI 27856: Luapula-hanke 27857: Vuonna 1995 käynnistyneen Luapulan maaseutuelinkeino-ja ruoka- 27858: varmuushankkeen keskeinen tavoite on tavoittaa maaseudun köyhät, jotka 27859: eivät lähteneet mukaan viime vuosikymmenen maissiviljelyyn vaan pysytte- 27860: livät perinteisissä viljelykasveissa ja menetelmissä. Nyt heille tarjotaan 27861: tukea tuottavuuden nostamisessa esimerkiksi kasvijalostuksella. Toiminta 27862: keskittyy kahdelle eri tasolle. Toisaalta kylät kartoittavat omia tarpeitaan 27863: osallistavien menetelmien kautta, toisaalta maatalousneuvontakoneisto 27864: pyrkii löytämään ratkaisuja esiin nousseisiin ongelmiin. Luapulan läänin 27865: omia luonnonvaroja ja mahdollisuuksia pyritään käyttämään hyväksi. 27866: Maaperän viljavuutta parannetaan, kotieläinkantaa lisätään ja jalostetaan. 27867: Maaseudun rahavirtoja lisätään luotottamaila pienyrityksiä. Neuvontaa 27868: annetaan viljelijöiden omassa ympäristössä. Kyläkokouksiin ja koulutus- 27869: tilaisuuksiin osallistui jo hankkeen ensimmäisen vuoden aikana tuhansia 27870: ihmisiä. Toisen vuoden aikana on pyritty kanavoimaan innostus käytännön 27871: toimintaan. 27872: 27873: Maataloussektorin investointiohjelma ASIP 27874: Maailmanpankin johdolla suunniteltu maataloussektorin investointi- 27875: 27876: 50 27877: Luapula. Kuva: Jorma Koponen 27878: 27879: ohjelma (ASIP) perustuu sektoristrategiaan. Keskeiset tavoitteet ovat 27880: elintarviketurva, köyhyyden lievittäminen, ympäristön kestävä käyttö 27881: sekä maatalouden kehittäminen myös vientituloja tuottavaksi. 27882: ASIP-ohjelmaan kuuluu 14 alaohjelmaa. Suomi tukee Luapulassa 27883: oman hankkeensa kautta vastaavia ohjelmia mm. maaperän hoitoa, 27884: maataloustutkimusta, kotieläintuotantoa ja maatalousneuvontaa. Suomi 27885: harkitsee Luapula-hankkeen sulauttamista osaksi ASIPia. Heinäkuun 27886: alusta 1997 hankkeen käyttövarat ohjataan maatalousministeriön 27887: provinssihallinnon kautta districteihin, ja vain henkilöapu kanavoidaan 27888: suoraan nykyisen konsultin kautta. Hankkeen osana oleva kehitysrahasto 27889: jätetään kuitenkin ASIP- kehikon ulkopuolelle. Suomen palkkaamat 27890: henkilöt toimivat enemmän asiantuntija- ja neuvonantajarooleissa, 27891: valvonnan ja kontrollin jäädessä vähemmälle. 27892: Suomen ASIP-ohjelman kokonaiskustannukset vuosille 1995-98 27893: ovat noin 37,4 miljoonaa markkaa, josta Suomen osuus on noin 34,4 27894: miljoonaa. Sambian hallituksen maksettavaksi jää 2,9 miljoonaa markkaa. 27895: 27896: 51 27897: TANSANIA 27898: Pinta-ala: 945 000km2 27899: Viijellyn maan osuus: 3,2% 27900: Asukasluku (1995) 29,6miij. 27901: Asukasluku (2000): 33,7miij. 27902: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 3% 27903: Kokonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 5,8% 27904: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 82 27905: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden: 770!100000 27906: Odotettavissa oleva elinikä: 50 v. (miehet 49 v., naiset 52 v.) 27907: 27908: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 42% 27909: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 38% 27910: Aikuisten lukutaidottomuus: 32% (miehet 21 %, naiset 43 %) 27911: 27912: Bruttokansantulo (BKTL)Iasukas (1995) 120 US$ 27913: BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1985-95): 1,0% 27914: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 207,40% 27915: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 58% 27916: Väestöstä kaupungeissa: 24% 27917: 27918: 27919: Tansania on toteuttanut avunantajien tuen turvin huomattavia talouselämän 27920: uudistuksia sen jälkeen, kun maa sitoutui vuonna 1986laajaan rakenne- 27921: sopeutusohjelmaan. Uudistuksista huolimatta maan talouskasvu ei ole riittänyt 27922: merkittävään köyhyyden vähentämiseen. Tansanian hallituksen ja avun- 27923: antajien välinen luottamus on horjunut avun heikkojen tulosten sekä eräiden 27924: väärinkäytöstapausten vuoksi. Luottamuspulaa on lähdetty ratkaisemaan 27925: hallituksen ja avunantajien välisellä vuoropuhelulla, jonka tuloksena on sovittu 27926: tulevan kehityskumppanuuden yleisistä periaatteista. 27927: Poliittinen kehitys on vuoden 1995lopun monipuoluevaalien jälkeen 27928: ollut suotuisaa lukuunottamatta Sansibaria, jossa oppositio edelleen boikotoi 27929: parlamentin työskentelyä. Avunantajat, mukaan lukien Suomi, ovat jäädyttä- 27930: neet uuden apunsa Sansibarille tilanteen !aukeamiseen asti. Tansanian sijainti 27931: Suurten järvien alueen tuntumassa on luonut vaikeita pakolais- ja ympäris- 27932: töongelmia. 27933: Mantereella uutena hankkeena käynnistyi Tansanian metsäntutkimuksen 27934: kehittäminen. Maaseututeiden, energiasektorin ja ohjelma-avun valmistelua 27935: jatkettiin, kuten myös uusien hankkeiden valintaa julkishallinnon alalla. 27936: Vanhoina hankkeina jatkuivat maaseudun kehittäminen Etelä-Tansaniassa 27937: sekä Itä-U sambaran metsien suojeluhanke pohjoisessa. 27938: Sansibarilla saatiin päätökseen maankäyttö-ja ympäristöhankkeen 27939: ensimmäinen vaihe, ja metsähanke läheni loppuaan. 27940: 27941: 27942: 27943: 27944: 52 27945: RIPS-ohjelma. Kuva: Martti Lintunen 27946: 27947: MAASEUTUKEHITYS 27948: 27949: Tansanian asukkaista noin 85 prosenttia asuu maaseudulla, ja suunnil- 27950: leen saman verran saa toimeentulonsa maataloudesta ja sen sivu- 27951: elinkeinoista. Yhteiskunnan kehityksen kannalta maaseutukehitys on 27952: ratkaisevassa asemassa. 27953: Tansanialta kuitenkin puuttuu maaseutukehityksen 27954: politiikka. Tansanian muutettua politiikkansa ja taloutensa kurssia, 27955: kehityssuunnitelmia on täytynyt muokata uuteen uskoon. Maatalouspoli- 27956: tiikkaa on valmisteltu pitkään, mutta se ei ole vielä saanut hallituksen 27957: hyväksyntää. Maaseutukehitykseen oleellisesti liittyvää köyhyyden 27958: vähentämisohjelmaa valmistellaan niinikään. Hallitus on ilmoittanut 27959: noudattavansa köyhyyden vähentämiseksi politiikkaa, jonka toisena 27960: 27961: 53 27962: kulmakivenä on makrotalouden tervehdyttäminen. Toinen kulmakivi on 27963: peruspalvelujen turvaaminen: peruskoulutus, perusterveydenhoito, vesi 27964: ja maaseudun infrastruktuuri. Tansaniassa on meneillään myös 27965: julkishallinnon uudistus. Paikallistasolla se tarkoittaa valtion vallan ja 27966: vastuun vähentämistä, samalla kun enemmän valtaa ja vastuuta siirretään 27967: paikallisille elimille. Maaseudun kehittäminen, sekä päätöksenteko että 27968: resurssien hankinta, on yhä enemmän tullut paikallisyhteisöjen omaksi 27969: asiaksi. 27970: Suomen lisäksi integroituja maaseutukehityshankkeita tukevat 27971: nykyisin Alankomaat ja Irlanti. Suomi on tukenut Tansanian maaseutu- 27972: kehitystä Mtwaran ja Lindin lääneissä jo 1970-luvulta lähtien, jolloin 27973: laadittiin alueellisia kehityssuunnitelmia Suomen tuella. Suunnitelmia ei 27974: kuitenkaan koskaan toteutettu, ja Suomi keskitti apunsa Mtwaran ja 27975: Lindin vesisektorille. Vuonna 1998 Suomi ryhtyi tukemaan Tansanian 27976: hallinnon suunnittelemaa perinteistä integroitua maaseutukehitys- 27977: ohjelmaa, jonka toiminta oli pääosin ennalta määritelty. Hankkeen 27978: väliarvioinnissa arvosteltiin suurten hallintokulujen ja byrokraattisen 27979: hitauden lisäksi keskitettyä suunnittelua, vaikka ohjelman tukemat 27980: toimialat todettiin tärkeiksi. Vuonna 1993 alettiin suunnitella hankkeen 27981: toista vaihetta osallistavin menetelmin. 27982: Mtwara ja Lindi kuuluvat Tansanian köyhimpiin alueisiin. Asukkaat, 27983: joita lääneissä on yhteensä noin kaksi miljoonaa, elävät lähes kokonaan 27984: maataloudesta. Koulua käyvien osuus ikäluokastaan on Tansanian 27985: alimpia. Mtwaran ja Lindin maaseutukehitysohjelman (RIPS) tavoittee- 27986: na on kestävien elinmahdollisuuksien turvaaminen alueen asukkaille. 27987: Käytännössä työ tapahtuu osallistuvan suunnittelun avulla. 27988: Paikallisväestö keskustelee kylänsä kehittämisestä ja ehdottaa 27989: kehittämistoimenpiteitä. RIPS on kouluttanut paikallisviranomaisia 27990: osallistavan suunnittelun menetelmissä. Lisäksi RIPS voi tarjota asian- 27991: tuntija- ja rahoitusapua, lähinnä pienluottoja, sekä kuljetus-, koulutus- ja 27992: tiedotuspalveluita. Sektoreita, joita ohjelma tukee, ovat mm. maatalous 27993: ja karjanhoito, kalastus, koulutus, vesihuolto, käsiteollisuus, luonnonsuo- 27994: jelu ja tiedotus. 27995: RIPSin merkitys läänien kehityksen tukijana on huomattava. Vuon- 27996: na 1996 ohjelma toimi 427:ssä läänien yhteensä 1362 kylästä. Vuodesta 27997: 1993 lähtien noin 70 prosentissa kylistä on ollut toimintaa. Paikallisradio 27998: kattaa koko alueen. 27999: RIPSin budjetti on noin 12 miljoonaa markkaa vuodessa. Tansania 28000: osallistuu RIPSin budjetin tukemiseen noin kolmen prosentin osuudella. 28001: 28002: 28003: 28004: 28005: 54 28006: MUUTMAAT 28007: Etelä-Afrikan tasavalta 28008: 28009: Vuonna 1996 Etelä-Afrikan tasavallan hallitus jatkoi ponnisteluaan 28010: meneillään olevan poliittisen siirtymävaiheen menestykselliseksi toteut- 28011: tamiseksi. 28012: Neuvotteluja Suomen tuesta Etelä-Afrikan jälleenrakennus- ja 28013: kehitysohjelmalle jatkettiin. Ensimmäinen sopimus, joka koski Suomen 28014: tukea maan vesilain uudistushankkeelle, allekirjoitettiin elokuussa 1996. 28015: Vuonna 1996 järjestettiin myös tarjouskilpailu jo aikaisemmin sovitun 28016: kylämetsätaloushankkeen konsulttipalveluista. 28017: Syksyn 1996 ohjelmatarkistusneuvotteluissa sovittiin kehitysyhteis- 28018: työvaroin rahoitettavan ihmisoikeus- ja demokratiarahaston perustami- 28019: sesta. Siitä rahoitetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa edistäviä hankkeita 28020: Etelä-Afrikassa. Muu apu tulee kohdistumaan ympäristöön maan vesi- ja 28021: metsäministeriön kanssa tehtävän yhteistyön kautta sekä terveys- 28022: sektoriin. Terveyssektorin yhteistyönä osarahoitetaan koululaisten 28023: loistentorjuntaan tähtäävää pilottihanketta. 28024: 28025: 28026: 28027: ALUEELLINEN YHTEISTYÖ 28028: Suomi rahoitti edelleen Eritrean ulkomaankaupan koulutushanketta 28029: sekä neem-puun hyötykäyttömahdollisuuksien tunnetuksi tekemistä Itä- 28030: Afrikassa yhteistyössä ICIPEn (The Intemational Centre of Insect 28031: Physiology and Ecology) kanssa. 28032: SADC-maiden metsäopistojen kehittämishankkeen kolmatta 28033: vaihetta valmisteltiin vuonna 1996. Se koskee Malawia, Botswanaa, 28034: Zimbabwea, Angolaa ja Tansaniaa. Siihen kuuluu myös koordinaatio- 28035: osuus. Suomi avusti vuonna 1996 Mosambikissa sijaitsevaa SADC:n 28036: journalismi-instituuttia. SADe-geenipankkihanke sekä Tanganjika- 28037: järven kalataloustutkimushanke jatkuvat vuoteen 1998 saakka. 28038: Suomi suunnittelee tuen antamista IGADille, joka on Mrikan 28039: sarven alueellinen yhteistyöjärjestö, Afrikan Yhtenäisyysjärjestölle 28040: (OAU) sekä Niilinjoen kehittämissuunnitelmille. Tuella tähdättäisiin 28041: konfliktien ehkäisyyn sekä alueellisen vakauden säilyttämiseen. 28042: 28043: 28044: 28045: 28046: 55 28047: Välimeren alue 28048: 28049: Lähi-idän rauhanprosessin hidas edistyminen ja ajoittainen pysähtynei- 28050: syys heijastuvat epävarmuutena koko lähialueelle. Ihmisten liikkumisen 28051: ja taloudellisen toiminnan rajoitukset ovat haitanneet merkittävästi 28052: Palestiinan itsehallintoviranomaisen mahdollisuuksia ylläpitää 28053: peruspalveluita ja toimeenpanna kehityshankkeita. Kansainväliset 28054: järjestöt ja avunantajamaat ovat jatkaneet määrätietoisesti kehitys- 28055: hankkeita ja humanitaarista apua Länsirannan ja Gazan asukkaille sekä 28056: pakolaisille. Rauhanprosessin edistyminen on kehityksen kestävyyden 28057: kannalta välttämätöntä. 28058: EU:n ja sen jäsenmaiden Välimeren alueen politiikka perustuu 28059: vuonna 1995 hyväksyttyyn Barcelonan asiakirjaan, jonka allekirjoitti 27 28060: Euroopan ja Välimeren alueen maata. Barcelonan asiakirjan 28061: perustavoitteita ovat rauhan ja poliittisen vakauden edistäminen, talou- 28062: dellisen yhteistyön parantaminen, mukaan lukien Välimeren vapaakaup- 28063: pa-alueen perustaminen, sekä yhteistyö sosiaalisen kehityksen ja ympä- 28064: ristön suojelun alalla. Kulttuurien välinen yhteistyö ja keskinäisen 28065: ymmärtämisen vahvistaminen ovat keskeisiä Barcelonan asiakirjassa. 28066: Suomi on yhdessä muiden EU :n jäsenmaiden ja kansainvälisen 28067: kehitysjärjestöjen kanssa pyrkinyt edistämään näitä tavoitteita. Keskei- 28068: nen keino saavuttaa edellä mainuttuja poliittisia tavoitteita on kahden- 28069: välinen kehitysyhteistyö, jota Suomi harjoittaa Egyptin sekä Palestiinan 28070: itsehallintoviranmaisen kanssa. Välimerellä Suomi tukee ympäristönsuo- 28071: jelun alalla alueellista rannikkovesien suojeluhanketta. Länsirannan ja 28072: Gazan alueella ovat olleet tärkeitä myös suomalaisten ja paikallisten 28073: kansalaisjärjestöjen sekä tutkimuslaitosten toimeenpanemat hankkeet. 28074: 28075: 28076: 28077: EGYPTI 28078: Pinta-ala: 1001 000km2 28079: ViYellyn maan osuus: 2,4% 28080: Asukasluku (1995) 57,8miy. 28081: Asukasluku (2000): 68,1 miy. 28082: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,0% 28083: KnkonaishedRlmällisyysluku (lasta naista kohdEn): 3,4 28084: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 561100 28085: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohdEn: 170/100 000 28086: Odotettavissa oleva elinikä: 64 v. (miehet 63 v., naiset 66v.) 28087: 28088: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 99% 28089: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 79% 28090: Aikuisten lukutaidottomuus: 49 % (miehet 36 %, naiset 61 %) 28091: 28092: Bruttokansantulo (BKTL)!asukas (1995) 790 US$ 28093: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): 1,1% 28094: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 73,3% 28095: MaataloudEn osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 20% 28096: Väestöstä kaupungeissa: 45% 28097: 28098: 28099: 28100: 56 28101: Egyptin suurimpia yhteiskunnallisia haasteita ovat nopea, joskin 28102: hidastuva väestönkasvu, suuri työttömyys, asuntopula, infrastruktuurin 28103: riittämättömyys varsinkin nopeasti kasvavilla väestön ja talouden keskit- 28104: tymäalueilla, suuret sosiaaliset ja alueelliset kehityserot sekä näiden 28105: tekijöiden aiheuttamat ympäristöongelmat. Hallitus pyrldi parantamaan 28106: tilannetta avunantajien tukemalla rakenneuudistuksella, joka yhdessä 28107: EU:n assosiaatiosopimuksen edistämän markkinoiden avautumisen 28108: kanssa saattaa aiheuttaa häiriöitä työllisyydessä ja teollisuuden kilpailu- 28109: kyvyssä siirtymävaiheen aikana. 28110: Suomen kehitysyhteistyön avainsektori on vuodesta 1996 lähtien 28111: ollut ympäristönsuojelu. Myös terveyssektorin, maatalousalan sekä vesi- 28112: ja sanitaatiosektorin yhteistyötä on tarkoitus jatkaa. Monien Suomen 28113: tukemien kehityshankkeiden keskeisenä tavoitteena on maaseudun 28114: kehittäminen ja paikallisten voimavarojen vahvistaminen. 28115: 28116: 28117: 28118: 28119: YMPÄRISTÖSEKTORI 28120: Suomen ja Egyptin välisenä kehitysyhteistyönä on jo 1980-luvun jälki- 28121: puolelta lähtien toteutettu ympäristönsuojelun kannalta merkittäviä 28122: hankkeita. Tällainen oli Ras ei Barin kaupungin hyvin onnistunut jäte- 28123: veden puhdistushanke, jossa on maan ensimmäinen biologisella mene- 28124: telmällä toimiva jäteveden puhdistamo. 28125: Badr Cityn kahden kaupungin tarpeita palveleva pumppaamo ja 28126: vesilaitos edistävät vesivoimavarojen järkiperäistä käyttöä. Beni Suefin 28127: maakunnassa on vuodesta 1993lähtien ollut käynnissä vesihanke, joka 28128: sisältää erillisen ympäristöosuuden - kiinteiden jätteiden käsittelyn 28129: maaseutukylissä. 28130: Maatalouden tutkimushanke kehittää ympäristöystävällisiä viljely- 28131: ja karjanhoitomenetelmiä, jotka toimivat myös hiekka-aavikolle perustet- 28132: tavilla kastelunvaraisilla alueilla. Maataloustuotteiden laadunvalvonta- 28133: laboratorio antaa tietoa mm.elintarvikkeiden raskasmetalli-ja torjunta- 28134: ainepitoisuuksista ja sitä kautta myös viljelymaan ympäristön tilasta. 28135: 28136: 28137: 28138: 28139: 57 28140: Asuinalue Kairon lähistöllä. Kuva: Hennu Kjisik. 28141: 28142: 28143: Teollisuuden ympäristöhanke 28144: Vuonna 1996 saatiin valmiiksi Egyptin teollisuuden ympäristöhankkeen 28145: (Egyptian Pollution Abatement Project, EPAP) suunnittelu, ja hanke 28146: käynnistyi alkuvuodesta 1997. Kysymyksessä on kansainvälinen 28147: yhteistyöhanke, jonka rahoitukseen osallistuvat Maailmanpankki 35 28148: miljoonalla dollarilla ja Suomi 26 miljoonalla markalla. Egyptin hallitus 28149: vastaa hankkeen paikalliskustannuksista. Suomen vastuulla on asiantun- 28150: tija-apu ja instituutioiden vahvistaminen. Maailmanpankki rahoittaa 28151: teollisuuden ympäristöinvestointeja tekevän ympäristörahaston, joka on 28152: n. 80 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. 28153: Suomen avun tarkoituksena on auttaa Egyptin viranomaisia ja 28154: yksityistä sektoria valmistelemaan rahoituskelpoisia ympäristö- 28155: investointeja. Tuki sisältää seitsemän toiminta-aluetta: ympäristösektorin 28156: 28157: 58 28158: keskushallinnon ja aluehallinnon kapasiteetin vahvistamisen, ympäristö- 28159: vaikutusten analyysin sekä suunnittelun menetelmien kehittämisen, 28160: avustamisen ympäristöinvestointien valmistelussa, egyptiläisten pankki- 28161: en neuvonnan investointien ympäristövaikutusten huomioonottamiseksi, 28162: kansalaisjärjestöjen ympäristötoimintojen vahvistamisen, ympäristö- 28163: koulutuksen tiedotusvälineille sekä ympäristöalan tietopalveluiden 28164: kehittämisen. 28165: 28166: Ongelmajätteiden käsittelyhanke 28167: Teollisuuden ja liikenteen nopea kasvu on johtanut ongelmajätteiden 28168: määrän kontrolloimattomaan lisääntymiseen. Egyptissä ei ole suunnitel- 28169: mallista ongelmajätteiden käsittelyä paikallisia öljynkierrätysyrityksiä 28170: lukuunottamatta. Jätteet menevät lajittelemattomina kaatopaikoille, 28171: viemäriin, kanaviin ja mereen tai ne jätetään kokonaan heitteille. Uusi 28172: ympäristölaki antaa kehykset myös ongelmajätteiden käsittelylle, mutta 28173: lain määräämä jätteiden käsittelyjärjestelmä ei ole vielä toiminnassa. 28174: Suomen ja Egyptin välisenä yhteistyönä tutkittiin vuosina 1995-1996 28175: mahdollisuuksia perustaa ongelmajätteiden käsittelyjärjestelmä. 28176: Aleksandrian alueen ongelmajätehanke käynnistyy vuoden 1998 28177: aikana. 28178: Suomen kustannukset ovat noin 10 miljoonaa markkaa 28179: 28180: 28181: Tutkimus- ja koulutushanke 28182: Aleksandrian yliopisto on valmistellut ympäristö- ja energiasektoreiden 28183: opetusta ja tutkimusta kehittävän hankkeen. Sen toiminta-ajatuksena on, 28184: että säästämällä energiaa ja tehostamalla sen käyttöä voidaan aikaansaada 28185: merkittäviä ympäristöparannuksia. 28186: Hanketta hallinnai UNESCO, ja asiantuntijana toimii Valtion 28187: Teknillinen Tutkimuskeskus VTT, jonka egyptiläissyntyinen professori 28188: aloitti työnsä Aleksandriassa vuoden 1997 alussa. Hankkeen tavoitteena 28189: on lisätä ympäristötietoisuutta valtionhallinnossa ja yksityisellä sektorilla. 28190: Neljä vuotta kestävän yhteistyöhankkeen rahoitukseen osallistuvat 28191: Suomen ja Egyptin lisäksi UNDP ja UNESCO. Suomen osuus on 1,1 28192: miljoonaa markkaa. 28193: 28194: 28195: 28196: 28197: MUUTMAAT 28198: 28199: Palestiina 28200: Suomi tukee koordinoidusti ja yhteistyössä muiden avunantajien kanssa 28201: Lähi-Idän rauhanprosessia. 28202: Palestiinan itsehallintoalueiden taloudellinen ja sosiaalinen kehitys 28203: on tärkeää poliittisen vakauden ja rauhanprosessin edistämiseksi. Suomi 28204: on jo aikaisemmin tukenut Länsirannan vesi- ja sanitaatiosektorin 28205: kehittämistä. Sen lisäksi vuonna 1997 käynnistettiin perusopetuksen 28206: 28207: 59 28208: tukihanke. Suomi on selvittänyt yhteistyön mahdollisuuksia myös asun- 28209: to- ja energia-sektoreilla. Betlehem 2000-juhlavuoden kunniaksi Suo- 28210: men on tarkoitus osallistua kaupungin kehittämiseen yhteistyössä 28211: palestiinalaisviranomaisten ja muiden avunantajien kanssa. Hyvän 28212: hallinnon ja kansanvallan edistäminen otetaan yhteistyön erityiseksi 28213: kohteeksi. Suomi tukee suomalaisten ja palestiinalaisten kansalaisjärjes- 28214: töjen hankkeita erityisesti sosiaalisen kehityksen alalla. 28215: 28216: 28217: 28218: ALUEELLINEN YHTEISTYÖ 28219: Suomi pyrkii EU:n jäsenmaana ja yhteistyössä muiden avunantajien 28220: kanssa edistämään Välimeren alueellista yhteistyötä, jonka puitteet on 28221: määritelty mm. marraskuussa 1995 hyväksytyssä Barcelonan julistukses- 28222: sa. 28223: Suomi on vuodesta 1996 lähtien tukenut Välimeren rannikkovesien 28224: suojeluhanketta, joka sisältää mm. koulutusta ja tutkimusta. Tuki- 28225: organisaationa toimii Suomen Ympäristökeskus, ja hankkeessa käytetään 28226: hyväksi Itämeri-komission ympäristönsuojelutyöstä saatuja kokemuksia. 28227: Suojeluhanketta on tarkoitus jatkaa ja laajentaa. Lisäksi on tarkoitus 28228: aloittaa Niilin veden käyttöä koskeva tutkimus, koska asialla on alueellis- 28229: ta ja poliittista merkitystä. 28230: 28231: 28232: 28233: 28234: 60 28235: Aasia 28236: 28237: Kaakkois-Aasian voimakas talouskasvu on nostanut useat alueen maat 28238: taloudellisesti merkittävään asemaan. Kuitenkin useissa Aasian maissa ja 28239: maiden välillä on edelleen suuria varallisuuseroja. Erityisesti Etelä- 28240: Aasiassa köyhyys on laajalle levinnyttä, ja sosiaaliset indikaattorit maail- 28241: man heikoimpia. Alueen poliittisen ja taloudellisen painoarvon vuoksi 28242: Suomen suhdetta siihen ollaan uudelleenarvioimassa etenkin ED- 28243: jäsenyyden myötä. Kehitysyhteistyö palvelee nimenomaan vakauden 28244: edistämistä ja edustaa kehityksen ja myös kaupallisten suhteiden pohja- 28245: työtä. Kehitysyhteistyössä korostetaan tukea demokratialle, hyvälle 28246: hallinnolle ja ihmisoikeuksille sekä ympäristön ja taloudellisen kehityk- 28247: sen väliselle tasapainolle kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Suomen 28248: yhteistyökumppaneita alueella ovat ensisijaisesti Vietnam ja Nepal, kaksi 28249: toisistaan täysin poikkeavaa maata. Toinen on nuori demokratian ensi- 28250: askeleita kangerrellen ottava äärimmäisen köyhä maa, toinen dynaami- 28251: sesti kohti markkinataloutta etenevä yksipuoluemaa. Lisäksi tehtiin 28252: Suur-Mekangin alueen maissa lähinnä alueellista yhteistyötä sekä toi- 28253: mittiin Keski-Aasiassa, Kirgisiassa. 28254: 28255: 28256: 28257: NEPAL 28258: Pinta-ala: 141 000km2 28259: Viljellyn rrwan osuus: 16,5% 28260: Asukasluku (1995) 21,5miij. 28261: Asukasluku (2000): 24,3 milj. 28262: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,5% 28263: Kokonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 5,3 28264: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 91/1000 28265: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden: 1500/100 000 28266: Odotettavissa oleva elinikä: 55 v. (miehet 56 v., naiset 55 v.) 28267: 28268: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 28269: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 63% 28270: Aikuisten lukutaidottomuus: 73% (miehet 59%, naiset 86 %) 28271: 28272: Bruttokansantulo (BKTL)!asukas (1995) 200 US$ 28273: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): 2,4% 28274: Ulkorrwisen velan osuus BKTL:sta: 53,3% 28275: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 42% 28276: Väestöstä kaupungeissa: 14% 28277: 28278: 28279: 28280: Nepalin keskeisiä ongelmia ovat väestön laaja-alainen köyhyys ja eriar- 28281: voisuus sekä ympäristöongelmat. Puolet Nepalin väestöstä elää absoluut- 28282: tisessa köyhyydessä vailla inhimillisen kehityksen perusedellytyksiä, 28283: kuten riittävää ravintoa ja toimeentuloa, terveydenhuoltoa ja peruskou- 28284: lutusta. Nepalin kehitystä vaikeuttavat hallinnon heikkous sekä maata 28285: ravistelevat toistuvat hallituskriisit. 28286: Suomen rahoittaman ohjelman ytimen muodostavat tällä hetkellä 28287: 28288: 61 28289: energiasektori sekä vesihuolto ja sanitaatio. Suomi siirtää jatkossa paino- 28290: tusta energiasektorilta toimenpiteisiin, joilla voidaan välittömämmin 28291: vaikuttaa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen sekä demokraatti- 28292: seen yhteiskuntakehitykseen. Suomi tulee kiinnittämään entistä enem- 28293: män huomiota naisten ja lasten asemaan. Tässä tarkoituksessa Suomi 28294: selvittää sosiaalisektorin mahdollisuudet etenkin mikroluototuksen 28295: käyttöön köyhyyden lieventämisessä sekä sektoriohjelmatyyppiseen 28296: apuun opetussektorille. Ympäristö nousee myös uutena alueena mukaan 28297: ohjelmaan. Suomi tarkastelee aiemmin keskeisellä sijalla olleen metsä- 28298: sektorin jatkotuen edellytyksiä ja tukitapoja sekä tutkii mahdollisuuksia 28299: tukea Nepalin yksityissektorin vahvistamista. Suomi pyrkii vähitellen 28300: keskittymään pariin pääsektoriin - sosiaalialaan ja ympäristöön. 28301: 28302: 28303: 28304: 28305: ENERGIA-ALA 28306: Nepalissa vahvistettiin vuonna 1992 kansalliset vesivoiman kehittämista- 28307: voitteet, joiden mukaan maa pyrkii toimittamaan sähköä kaupunkien ja 28308: maaseudun väestön sekä teollisuuden tarpeisiin hyödyntämällä vesi- 28309: voimaansa. Valtio pyrkii myös edistämään yksityisen sektorin investointe- 28310: ja vesivoiman kehittämiseen sekä vähentämään ympäristöhaittoja. 28311: Nepal on viime vuosien aikana merkittävällä tavalla uusinut sähkön- 28312: tuotantoa ja -jakelua koskevan lainsäädäntönsä. Tuloksena on ollut 28313: yksityisen sektorin mukaantulo voimalaitosten rahoittajiksi ja omistajiksi. 28314: Pitkään vaivannut sähköpula on nyt väistymässä. 28315: Energiasektorin tärkeimmät avunantajat ovat Aasian kehityspankki 28316: ja Japani. Muita avunantajia ovat mm. Maailmanpankki, Saksa, Norja ja 28317: Suomi. 28318: 28319: Suomen ja Nepalin välinen energiayhteistyö 28320: Vuonna 1986 alkanut Suomen ja Nepalin välinen energiayhteistyö on 28321: kohdistunut maaseudun sähköistykseen sekä lämpö- ja vesivoiman 28322: tuottamiseen. Yhteistyössä on saatu päätökseen maaseudun sähköistys 28323: Pokharan alueella ja rakennettu Biratnagarin dieselvoimala. Vuonna 28324: 1996 aloitetuilla uusilla energiasektorin hankkeilla osallistutaan Khimti 28325: Kholan vesivoimalan yhdysjohdon rakentamiseen sekä tehdään 28326: 28327: 62 28328: Suomalaisten sähköistärnä laakso Pokharassa. Kuva: Martti Lintunen 28329: 28330: Biratnagarin dieselvoimalan ympäristöparannukset 28331: Khimtin vesivoimalalla on ensisijaisen tärkeä merkitys Nepalille. 28332: Voimalan avulla maa pyrkii kattamaan kipeästi kaipaamaansa sähkön 28333: tarvetta ja luomaan pohjaa maan sähköistämisen jatkumiselle. Se on 28334: ensimmäinen yksityisen sektorin rahoittama voimalaitos ja sen on suun- 28335: niteltu valmistuvan vuoden 1999 aikana. Suomen osuus Khimtin vesi- 28336: voimalan rakentamisessa kohdistuu Khimti-Lamosangu-Bhaktapur- 28337: Balaju-välisen siirtojohdon sekä Bhaktapurin muuntoaseman rakentami- 28338: seen. Siirtojohdon pääurakoiunista huolehtii IVO Power Engineering ja 28339: muuntoaseman ABB Transmit. Suomen osuuden valvonnasta huolehtii 28340: PVO-Engineering. Voimalahankkeeseen on myönnetty 70 miljoonaa 28341: markkaa lahja-apua. 28342: Biratnagarin dieselvoimalan ympäristöhanke parantaa ilman laatua, 28343: vähentää meluhaittoja sekä kehittää jäteöljyn valvontaa ja palontorjunta- 28344: menetelmiä. Hankkeeseen on myönnetty 7 miljoonaa markkaa lahja- 28345: apua. Hankkeen pääurakoiunista huolehtii Wärtsilä Diesel ja hanke- 28346: toteutuksen valvonnasta Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus. Hankkeen 28347: suunnittelu käynnistyi vuoden 1996 aikana, Vuoden 1997 aikana on 28348: toteutettu voimalaitoksen laajennushanke, joka on rahoitettu Suomen 28349: myöntämälllä korkotukiluotolla ja Pohjoismaisen Investointirahaston 28350: pehmeällä luotolla. 28351: 28352: 63 28353: VIETNAM 28354: Pinta-ala: 332 000 km 2 28355: Viijellyn maan osuus: 16,6% 28356: Asukasluku (1995) 73,5miij. 28357: Asukasluku (2000): 72,4miij. 28358: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,1% 28359: Knkonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 3,1 28360: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 41/1000 28361: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden: 1601100 000 28362: Odatettavissa oleva elinikä: 66 v. (miehet 64 v., naiset 68 v.) 28363: 28364: Terveyspalveluja saatavilla (%:1/a väestöstä): 90% 28365: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 43% 28366: Aikuisten lukutaidattomuus: 7% (miehet 4 %, naiset 9 %) 28367: 28368: Bruttokansantulo (BKTL)Jasukas (1995) 240 US$ 28369: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985- 28370: Ulkomaisen velan osuus BKTL:stä: 130,2% 28371: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 28% 28372: Väestöstä kaupungeissa: 21% 28373: 28374: 28375: 28376: 28377: Vietnam on keskusjohtoisesta taloudesta markkinatalouteen siirtyvä maa, 28378: jonka kasvu on voimakasta ja talouselämän rakenteet perusteellisten 28379: muutosten kohteena. Yhtenä maailman köyhimmistä maista Vietnam 28380: tarvitsee kuitenkin edelleen laajamittaista ulkoista tukea. Sitä tarvitaan 28381: sekä talouden kasvun edellytysten varmistamiseen että sen tulosten 28382: hyödyntämiseen siten, että laajat, köyhät väestönosat pääsevät niistä 28383: osallisiksi. Suomen tavoitteena on ohjata apunsa Vietnamin siirtymävai- 28384: heen keskeisten pyrkimysten tukemiseen. Maiden välisessä kehitys- 28385: yhteistyössä tavoitteena on ohjelma, jossa painottuu köyhyyden vähentä- 28386: misen, ympäristön tilan parantamisen sekä hyvän hallinnon ja kansanval- 28387: taisten toimintatapojen ohella tuki markkinatalouteen siirtymiselle. 28388: Yhteistyöhankkeiden valikoima on viime vuosina monipuolistunut. 28389: Avainsektoreita ovat vesi- ja sanitaatio, integroitu maaseutukehitys ml. 28390: metsä, sekä hallinnon kehittäminen. Äskettäin liikkeellelähteneitä tai 28391: juuri alkamassa olevia hankkeita ovat ympäristönäkökohtia painottavat 28392: hankkeet (metsä, sanitaatio), köyhille alueille ja köyhiin väestönosiin 28393: kohdistuvat hankkeet (maaseudun kehityshanke, lasten terveydenhuolto- 28394: hanke) sekä markkinatalouteen siirtymistä ja hallinnon tehostamista 28395: tukeva hanke (kauppaministeriön kehittäminen). Tukea Hanoin vesi- 28396: 28397: ~~ainvälinen apul005 . . • .. .· ·. 28398: · Yhteensit828,8miljoonaa !)SD , . · . .. . . .,.·· .. 28399: •.. Suvritpti1at kahiteny-'~t.ayU!lant{lj~:.J!l~•. Saksa, ·Ranska 28400: . Sll~limlllat mone'flke~lds~ta~nai1~J~e.l~ AsDB, IDA 28401: . Keh~tysapulbruttoka.llsanttil(,ll~ 9,9 % 28402: Suomen·apu 1996, mllij •.. ·· 28403: · · J{åhdenvälixten~pl,l 28404: .· josta ~ h~~~ypteisty() . 28405: ~ k~s~fhå(\Stö~ · 28406: ~hu~~napt1 28407: ~ korkotulO. · · . 28408: 28409: 64 28410: huollon ja Haiphongin vesihuollon ja sanitaation kehittämiseen jatketaan 28411: yhteisrahoituksena Maailmanpankin kanssa. Suunnitelmissa on tukea 28412: Haiphongin siltahanketta yhdessä Iso-Britannian ja Hollannin kanssa ja 28413: eri rahoitusmuotoja yhdistellen. Suomi painottaa kohderyhmälähtöisiä 28414: toimintamalleja suunnittelussa ja hanketoteutuksessa. 28415: 28416: 28417: KAUPUNKIEN VESIHUOLTO JA SANITAATIO 28418: Suomen ja Vietnamin välinen kehitysyhteistyö on ollut merkittävässä 28419: asemassa Vietnamin kaupunkien vesi- ja sanitaatiosektorien kehittämi- 28420: sessä. Maiden välisenä kehitysyhteistyöhankkeena laadittiin vuosina 28421: 1993- 1994 kansallinen kaupunkien vesihuoltostrategia, jolle hallituksen 28422: sektoria koskevat kehittämissuunnitelmat perustuvat. Vuosina 1994- 28423: 1996laadittiin yhteistyönä kansallinen kaupunkien sanitaatiostrategia, 28424: joka on saanut hyvän vastaanoton, ja jonka pohjalta ollaan kehittämässä 28425: toimintaohjelmaa. 28426: Myös hanketasolla Suomi on ollut johtava ja miltei ainoa avunantaja 28427: 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin saakka tukiessaan Hanoin 28428: ja Haiphongin vesihuollon kehittämishankkeita. Suomen apu on osaltaan 28429: mahdollistanut näiden kaupunkien vesihuolto-organisaatioiden kehittä- 28430: misen siihen tilaan, että ne ovat pystyneet hakemaan Maailmanpankin 28431: lainoitusta investoinneilleen. Myös sektorin kansallisia toiminta- 28432: strategioita laadittaessa on käytetty hyväksi hankkeista saatuja käytännön 28433: kokemuksia. 28434: 28435: Kaupunkien vesihuollon ja sanitaation strategiset linjaukset 28436: Kaupunkien sanitaatiosektorin kehittämisen yleistavoitteena on taloudel- 28437: lisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla toteutettu viemäröinti ja 28438: kuivatus. Suomen ja Vietnamin välisenä kehitysyhteistyönä laaditun 28439: kaupunkien viemäröinnin strategiaselvityksen pohjalta tehdyt suosituk- 28440: set odottavat Vietnamin hallituksen virallista hyväksymistä. Selvityksessä 28441: esitetään kehityksen lähtökohdiksi mm. seuraavia perusperiaatteita: 28442: kestävyys, toimintatapojen toistettavuus, kysyntä-orientoituneisuus, 28443: prioriteettitoimenpiteet uusille rakennettaville alueille, lainsäädännön 28444: tehostaminen, yhteisöjen ja yksityisten resurssien mukaansaaminen, 28445: desentralisointi, olemassa olevien instituutioiden käyttö ja inhimillisten 28446: resurssien käytön tehostaminen. 28447: 28448: Suomen tuki Hanoin ja Haiphongin vesihuolto- ja 28449: sanitaatiosektorille 28450: Kaupunkien vesihuollon ja sanitaation kehittäminen on ollut Suomen ja 28451: Vietnamin välisen kehitysyhteistyön tärkein alue etenkin 1990-luvun 28452: ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden 1997 alussa vesilaitosten keskeisellä 28453: toiminta-alueella oli asukkaita Hanoissa n. 1,2 miljoonaa ja Haiphongissa 28454: n. 450.000. Kaupunkien kasvu on ollut viime vuosina nopeaa ja tulee 28455: entisestään kiihtymään. 28456: 28457: 28458: 65 28459: Hanoin vesihuoltoverkostoa rakennetaan. Kuva: Martti Lintunen 28460: 28461: 28462: Hanoin vesihuoltohanke 28463: Tuki Hanoin vesihuoltohankkeelle alkoi vuonna 1985, ennen kuin edes 28464: poliittisia päätöksiä Vietnamin uudistuspolitiikasta oli tehty. Alkuvuosina 28465: toiminta kohdistettiin pääasiallisesti kiireellisiin rakennusinvestointeihin, 28466: sekä kunnostamiseen että tuotantokyvyn lisärakentamiseen. Vähitellen 28467: siirryttiin kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen, tehtiin perusselvityksiä, 28468: joiden pohjalta pyritään laajentamaan vesihuoltojärjestelmä kattamaan 28469: koko kaupunkimainen alue. Samaan aikaan tapahtuneet poliittiset 28470: muutokset mahdollistivat vesiyhtiön toimintatapojen muutoksen, ja 28471: yhtiön kehittäminen liikeyrityksen suuntaan sai hankkeessa tärkeän 28472: aseman. 28473: 28474: 66 28475: Hanoin vesihuoltohanke on pääosin joko kunnostanut tai rakenta- 28476: nut kaupungin vesihuoltojärjestelmän fYysiset rakenteet. Tämä koskee 28477: lähes koko vedenkäsittelykykyä, joka koostuu viidestä uudesta ja kuudes- 28478: ta korjatusta vesilaitoksesta. Hanke on rakentanut kaksi kolmasosaa 28479: jakeluverkostosta, ja yli 700.000 ihmistä asuu uusitun verkoston alueella. 28480: Hanoin vesihuollon suurimpia ongelmia ovat edelleen veden hukka- 28481: kulutus ja laskuttamattoman veden määrä. Parannuskeinoksi hanke on 28482: kehittänyt veden mittarointi- ja laskutusjärjestelmät, joiden 28483: käyttöönotolla tilannetta voidaan oleellisesti parantaa. 28484: 28485: Haiphongin vesihuolto- ja 28486: sanitaatiohanke 28487: Suunniteltaessa Haiphongin vesihuollon kehittämistukea 1990-luvun 28488: alussa lähtökohdat nopealle kehitykselle olivat Hanoin alkua otollisem- 28489: mat. Uudistuspolitiikka mahdollisti uudenlaisen lähestymistavan, ja 28490: Hanoin hankkeesta saatuja kokemuksia voitiin käyttää hyväksi. Niinpä 28491: päähuomio keskitettiin vesihuollon muuttamiseen, vesihuoltoyhtiön 28492: organisaation kehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Hanke toi 28493: vesilaitoksen kehittämisfilosofiaan teknisen ajattelun lisäksi taloudellisen 28494: ajattelun, joten päähuomio suunnattiin veden tuotannon lisäämisen 28495: sijasta jakelun tehostamiseen. Vesihuoltojärjestelmän kunnostamisessa 28496: on sovellettu yhteisöpohjaista mallia. Nämä yhdessä ovat tuottaneet 28497: nopeasti näkyviä tuloksia; veden hukkakulutus on oleellisesti vähentynyt 28498: ja tuotantoa on voitu jopa vähentää. 28499: Haiphongissa hankkeeseen kuuluu myös sanitaatio, jonka voi- 28500: mallinen kehittäminen on tarkoitus aloittaa hankkeen seuraavassa 28501: vaiheessa. 28502: 28503: 28504: Yhteisrahoitus 28505: Maailmanpankin kanssa 28506: Suomi on jatkamassa molempia hankkeita vuosina 1997-2000 yhteis- 28507: rahoitushankkeina Maailmanpankin kanssa siten, että Maailmanpankki 28508: luotottaa investointeja ja Suomi antaa lähinnä asiantuntija-apua. 28509: Hanoissa pääpaino on vesiyhtiön kehittämisessä tehokkaaksi ja taloudel- 28510: lisesti kannattavaksi julkiseksi yritykseksi. Haiphongissa keskitytään 28511: vesilaitoksen kehittämisen ohella erityisesti sanitaatiosektorin instituuti- 28512: oiden vahvistamiseen. 28513: 28514: 28515: 28516: MUUT MAAT JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ 28517: Ensisijaisten yhteistyömaiden määrä Aasiassa on vähentynyt neljästä kah- 28518: teen. Alueellinen ja hankekohtainen yhteistyö ovat keinoja tukea joidenkin 28519: maiden demokratisoitumista ja siirtymistä markkinatalouteen. Ne ovat myös 28520: keinoja ylläpitää ja avata mahdollisuuksia näiden maiden taloudellisen 28521: kehityksen myötä syntyville muille yhteistyömuodoille. 28522: 28523: 67 28524: Aasian alueellisen yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena ja johtavana 28525: periaatteena on pyrkimys kokonaisvaltaiseen otteeseen ja koordinointiin 28526: sekä Suomen toiminnassa että suhteessa mm. EU:n ja YK:n ym. kansainvä- 28527: listen järjestöjen toimintaan. 28528: Pääasialliset yhteistyökumppanit olivat vuonna 1996 edelleen Aasian 28529: Teknologian instituutti ja Mekong-komitea. Lisäksi tuettiin YK:n työjärjes- 28530: tön ILOn lähes koko Aasian kattavaa työterveyshanketta. Mekong-joen 28531: alueella valmisteltiin myös uusien yhteistyöhankkeita Aasian kehityspankin, 28532: Kambodzhan ja Laosin kanssa. 28533: Laosissa Suomi osallistuu Maailmanpankin ja Maailman ympäristö- 28534: rahaston GEFin kanssa laajaan metsäalan yhteisrahoitushankkeeseen. 28535: Thaimaassa ja Indonesiassa saatiin päätökseen vanhat metsähankkeet, joista 28536: jälkimmäisen jatkaminen siirtyy EU:lle. Metsäsektorilla toimimisen yleis- 28537: tavoitteena on tehostaa vastaanottajamaiden omia voimavaroja sekä suojella 28538: ja hyödyntää kestävästi metsävaroja luomalla tuloja ja työllisyyttä. Perimmäi- 28539: senä päämääränä on maaseudun köyhyyden poistaminen. 28540: Kiinassa jatkettiin mallimetsätilahanketta sekä oikeuslaitosten välistä 28541: yhteistyötä. 28542: Bangladeshin kartoitushankeen jatkaminen siirtyi EU:n vastuulle. 28543: Keski-Aasian uusissa valtioissa toiminta suuntautuu lähinnä maiden 28544: avustamiseen siirtymisessä keskusjohtoisesta järjestelmästä markkinatalou- 28545: teen. Kirgisiassa jatkettiin yhteistyön valmistelua lähinnä pankki- ja 28546: ympäristösektorilla. Suomi osallistuu myös Aral-järven ympäristöohjelman 28547: suunnitteluun Maailmanpankin johdolla. 28548: AIT:n tietoliikenneosasto Bangkokissa on kouluttanut yli sata diplomi-insinööriä. Kuva: Martti Lintunen 28549: 28550: 28551: 28552: 28553: 68 28554: Latinalainen Amerikka 28555: 28556: Latinalainen Amerikka on viime vuosikymmenien kuluessa siirtynyt 28557: diktatuurien kaudesta demokraattiseen kehitykseen. Muutos on tapahtu- 28558: nut asteittain, ja taka-askeleita saattaa tulla edelleenkin. Peruspiirteiltään 28559: demokraattisissa yhteiskuntajärjestelmissä on edelleen sijaa myönteiselle 28560: kehitykselle, sillä demokratian instituutiot eivät ole vielä kaikkialla täysin 28561: vakiintuneet. Jatkossa demokratian vakiinnuttaminen edellyttää huomi- 28562: on kiinnittämistä erityisesti hallintokulttuurin ja instituutioiden kehittä- 28563: miseen sekä tasa-arvokysymyksiin. 28564: Latinalaisen Amerikan köyhimmät maat sijaitsevat Keski-Amerikas- 28565: sa, joskin ero rikkaimman (Costa Rica) ja köyhimmän (Nicaragua) maan 28566: välillä on noin kuusinkertainen bruttokansantuotteella mitattuna. Suo- 28567: men kehitysyhteistyö onkin suuressa määrin keskittynyt Nicaraguaan. 28568: Guatemalassa vuoden 1996lopulla solmittua rauhansopimusta tuetaan 28569: kansainvälisellä jälleenrakennusohjelmalla, johon myös Suomi osallistuu. 28570: Keski-Amerikan maiden kulttuuritausta ja maantieteelliset tekijät 28571: tarjoavat pohjan alueelliselle yhteistyölle, johon Suomi on osallistunut 28572: ensisijaisesti kestävän metsätalouden ja meteorologian aloilla. Lisäksi 28573: tutkitaan edellytyksiä kolmikantayhteistyöhön Nicaraguassa yhdessä 28574: Chilen kanssa sekä Guatemalassa yhdessä Meksikon kanssa. 28575: Etelä-Amerikassa pääpaino on Perussa. Perun velat Suomelle 28576: annettiin anteeksi ehdolla, että neljännes varoista ohjataan Machu 28577: Picchun alueen ympäristösuojeluun ja sosiaalisiin hankkeisiin. 28578: 28579: 28580: 28581: \l 28582: NICARAGUA -~ 28583: ~- 28584: Pinta-ala: 130 000km2 . 28585: - ··-~-~ 28586: . 28587: Viljellyn nwan osuus: 8,5% 28588: Asukasluku (1995) 4,4miij. 28589: Asukasluku (2000 ): 4,7miij. 28590: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 3,10% 28591: Kokonaishedelmiillisyysluku (lasta naista kohden): 4,1 28592: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 4611000 28593: Äitiyskuolleisuus ( 100 000 syntynyttä kohden: 160/100 000 28594: O!Wtettavissa oleva elinikä: 67 v. (miehet 65 v., naiset 70 v.) 28595: 28596: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 83% 28597: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 53% 28598: Aikuisten lukutaidottomuus: 34% (miehet 35%, naiset 33 %) 28599: 28600: Bruttokansantulo (BKTL)Iasukas (1995) 380 US$ 28601: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): -5.4% 28602: Ulkonwisen velan osuus BKTL:sta: 589,7% 28603: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 33% 28604: Väestöstä kaupungeissa: 62% 28605: 28606: 28607: 28608: Nicaragua on Keski-Amerikan köyhin maa ja sen velkaantumisaste on 28609: muihin alueen maihin verrattuna moninkertainen. Maan talouden 28610: rakenteet ovat uudistuneet hitaammin kuin alueen muissa maissa, ja 28611: 28612: 69 28613: dialogi kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa on edennyt polveillen. 28614: Velkajärjestelyt ovat kuitenkin viime aikoina olleet aiempaa 28615: suotuisampia, ja talouskasvu on kääntynyt nousujohteiseksi. Voimavaroja 28616: käytetään sosiaalisektorilla suhteellisesti enemmän kuin muissa Keski- 28617: Amerikan maissa. 28618: Vuosikymmenen alussa saavutettu rauhantila merkitsi käänne- 28619: kohtaa, joka on kestänyt kaksien vaalien mukanaan tuomat riskitekijät 28620: Demokratian juurruttaminen edellyttää kuitenkin vielä demokraattisten 28621: instituutioiden vahvistamista. 28622: Suomen osallistuminen Nicaraguan kehitykseen rakentuu edellä 28623: mainituille tekijöille. Siten yhteistyöohjelma perustuu demokratian 28624: tukemiseen ja edistämiseen (sosiaalisen tasa-arvon, demokraattisten 28625: instituutioiden, kansanvallan ja oikeusvaltion perusteiden tukeminen), 28626: köyhyyden vähentämiseen (maaseudun kehittäminen, sosiaalisektorin 28627: tukeminen, väestöohjelma) ja laajaan ympäristöohjelmaan, johon rau- 28628: hantilan vakiintuminen on tarjonnut suotuisat lähtökohdat. 28629: Erillishankkeina tullaan toteuttamaan myös yrittäjyyteen ja naisten 28630: asemaan liittyvät tukitoimet. 28631: 28632: 28633: 28634: 28635: YMPÄRISTÖSEKTORI 28636: Nicaragua tunnetaan toisaalta koskemattomista metsistään ja Atlantin 28637: rannikon mittavista koralliriutoista, toisaalta ympäristön nopeasta rappeutu- 28638: misesta. Metsäalueiden kontrolloimaton käyttö; laittomattomat hakkuut ja 28639: metsäalueiden valtaaminen maaviljelyyn ovat horjuttaneet ekologista 28640: tasapainoa. Laajalle levinnyt torjunta-aineiden käyttö maanviljelyssä on 28641: saastuttanut ympäristöä. Esimerkkinä vakavasta ympäristöongelmasta 28642: voidaan mainita Managua-järvi. Järveen johdetaan päivittäin suuret määrät 28643: käsittelemätöntä jätevettä kotitalouksista ja teollisuudesta. Lisäksi järveen 28644: valuu vaarallisen paljon lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. 28645: Nicaraguan rannikoilla on huomattavat merelliset luonnonvarat. Tähän 28646: ekasysteemiin kuuluu koralliriuttoja, mangrovealueita, laguuneita ja joki- 28647: alueita, jotka muodostavat arvokkaan elinympäristön äyriäisille ja kaloille. 28648: Näistä on Nicaragualie merkittävää taloudellista hyötyä. Puutteellinen vesi- 28649: ja sanitaatiohuolto varsinkin Tyynen valtameren rannikkokaistalla sekä 28650: 28651: 70 28652: Nicaragua. Kuva: Adolfo Vera 28653: 28654: korkea väestönkasvu lisäävät kuitenkin alueen ympäristöriskejä. 28655: Nicaraguan hallitus on 1980-luvulta lähtien aktiivisesti kehittänyt eri 28656: toimialojen, kuten maa-, metsä- ja kalatalouden ympäristöpolitiikkaa. 28657: Vuonna 1994 julkaistiin Nicaraguan kansallinen ympäristöohjelma (Plan de 28658: Accion Ambiental). Kesäkuussa 1996 säädettiin puitelaki ja -asetus ohjaa- 28659: maan ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Uudet vesiä, 28660: metsiä ja luonnon monimuotoisuutta koskevat lait ovat valmisteilla. Vuonna 28661: 1993 perustettu Nicaraguan ympäristöministeriö MARENA on suoranaises- 28662: ti ympäristöasioista vastuussa oleva valtion elin. Tosiasiallisesti luonnonvaro- 28663: jen kontrollointitehtävät on jaettu muillekin ministeriöille, mikä aiheuttaa 28664: eturistiriitoja ja päällekkäisyyttä. 28665: MARENAn keskeisiä ongelmia ovat kehittymätön hallinnollinen 28666: rakenne sekä vaatimaton budjetti. Nicaraguassa on käynnissä hallinnon 28667: hajauttaminen, jossa vahvistetaan alue- ja paikallishallintoa. Tarkoituksena 28668: on siirtää valtaa ja vastuuta ympäristö- ja luonnonvarakysymyksissä yhä 28669: enemmän keskushallinnolta paikallistasolle. 28670: 28671: 71 28672: Nicaragua on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ympäristösopimuksiin, 28673: joista viimeksi Baselin vaarallisten jätteiden kuljetusta koskevaan yleis- 28674: sopimukseen. Nicaraguan osoittama sitoutuminen on mahdollistanut 28675: ympäristösektorin yhteistyön antajamaiden kanssa. 28676: Suomi on laajentamassa ympäristöalan kehitysyhteistyötään Nicaragu- 28677: an kanssa. Vuonna 1996 toteutetun hankekartoituksen tuloksena suunnitel- 28678: tiin yhteistyössä Nicaraguan kanssa ympäristöohjelma, joka koostuu viidestä 28679: toimintalohkosta. Ne ovat Nicaraguan ympäristöministeriön alueellisten 28680: yksiköiden vahvistaminen, luonnon monimuotoisuuden ja suojelualueiden 28681: tukiohjelmat, teollisuuden ympäristönsuojelun kehittäminen sekä tuki 28682: kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen ja Montrealin pöytäkirjan 28683: toteuttamiseen. Tarjouskilpailu hankkeista järjestettiin syksyllä 1997. Toteu- 28684: tus alkaa vuoden 1998 alkupuolella. 28685: Suomen lisäksi monet muut avunantajat tukevat Nicaraguan 28686: ympäristösektoria. Tanskan tuki ympäristölainsäädännön valmisteluvaihees- 28687: sa on huomattava. Euroopan ulkopuolisista maista ympäristösektorilla toimii 28688: erityisesti USA. Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IDB) ja suurin 28689: yksittäinen kahdenvälinen avunantaja Saksa koordinoivat Managua- 28690: järven jätteenpuhdistusta. Maailmanpankki rahoittaa vaarallisten 28691: maatalousjätteiden puhdistushanketta. 28692: 28693: 28694: 28695: 28696: 72 28697: Bosnia-Herzegovinan 28698: jälleenrakentaminen 28699: Entisen Jugoslavian sodan aineelliset kokonaistuhot ovat Bosnia- 28700: Herzegovinassa arvoltaan useita satoja miljardeja markkoja. Talouden ja 28701: yhteiskunnan jälleenrakennus on keskeinen edellytys rauhan ja 28702: vakauden ylläpitämiseksi entisessä Jugoslaviassa ja välillisesti koko 28703: Balkanin alueella. 28704: Suurin osa kansainvälisen yhteisön tuesta Bosnian jälleen- 28705: rakennukseen kanavoidaan lahja-apuna Maailmanpankin ja EU:n 28706: koordinoimana. Välttämätön rahoitustarve vuosina 1996-1999 on yh- 28707: teensä noin 20 miljardia markkaa. Antajamaiden ja kansainvälisten 28708: järjestöjen maksulupauksia on annettu maksulupauskonferensseissa, 28709: joista kolmas pidettiin heinäkuussa 1997. Tuolloin Maailmanpankki 28710: arvioi vuoden 1997 jäljellä olevan rahoitustarpeen 7,4 miljardiksi mar- 28711: kaksi, josta konferenssissa saatiin kokoon 6,6 miljardia. 28712: Vuonna 1996 Suomi myönsi Bosnialie 70 miljoonaa markkaa, josta 28713: 41 miljoonaa käytettiin saman vuoden aikana. Lisäksi annettiin 20 28714: miljoonaa markkaa humanitaarista apua eri avustusjärjestöjen kautta. 28715: Kolmannessa maksulupauskonferenssissa Suomi ilmoitti 28 miljoonan 28716: markan lisäavustuksesta, joka suunnataan lähinnä sosiaalisektorin hank- 28717: keisiin. 28718: Suomi osallistuu Bosnian jälleenrakentamiseen antamalla kahden- 28719: välistä lahja-apua. Suomen apua on ohjattu ensi vaiheessa paluumuuton 28720: ja normaalin elämän mahdollistavan infrastruktuurin korjaushankkeisiin. 28721: Erityisesti halutaan parantaa heikoimpien väestöryhmien, kuten vanhus- 28722: ten, vammaisten ja lasten olosuhteita. Jatkossa on tavoitteena nivoa 28723: jälleenrakennusapu ja paluumuutto selkeämmin yhteen. 28724: Suomen avusta 30 miljoonaa käytetään Sarajevon kaukolämpö- 28725: hankkeeseen. Hankkeen ensi vaiheen aikana kytkettiin 32.000 asuntoa 28726: uudestaan lämmityksen piiriin talven 1996/97 kynnyksellä Syksyllä 1997 28727: on tarkoitus käynnistää uusi laaja vesi- ja sanitaatiohuollon kunnostus- 28728: hanke neljällä paikkakunnalla. Suunnitteilla ovat myös integroitu 28729: sosiaalisektorin hanke ja työllisyyshanke. 28730: Ulkoministeritasolla Sintrassa Portugalissa toukokuussa 1997 28731: pidetyssä Daytonin rauhansopimuksen toimeenpanevan neuvoston 28732: hallintokomitean kokouksessa vahvistettiin entiselle Jugoslavialie annet- 28733: tavaa apua koskeva periaate. Sen mukaan kansainvälisen talousavun 28734: ehtona on Daytonin rauhansopimuksen täysimääräinen toimeen- 28735: paneminen mm. hyväksymällä pakolaisten paluumuutot. Tätä periaatetta 28736: on myös korostettu kaikissa kolmessa 28737: maksulupauskonferenssissa.Toisena periaatteena on avun tasapuolinen 28738: jakautuminen ottaen huomioon koko Bosnia-Herzegovinan alueen 28739: todelliset tarpeet. 28740: 28741: 28742: 73 28743: Maittain kohdentamaton 28744: kahdenvälinen apu 28745: Maittain kohdentamattomista kehitysyhteistyövaroista pääosa käytettiin 28746: vuonna 1996 koulutusohjelmiin. Painopiste oli FTP:n metsätalouden ja 28747: Prodecin kaupallisessa koulutuksessa. 28748: FTP:n kautta tuettiin kehitysmaiden metsäopistojen 28749: täydennyskoulutusohjelmia, joiden tarkoituksena on kytkeä metsä- 28750: opistojen lähipiirissä toimivat yhteisöt kestävän metsätalouden piiriin. 28751: Kohdemaiden lukumäärä karsittiin noin kahdestakymmenestä kuuteen 28752: maiden oman kiinnostukseen ja hankkeeseen sitoutumisen perusteella. 28753: Jatkossa tukea suunnataan Ghanassa, Tansaniassa, Vietnamissa, Filippii- 28754: neillä, Indonesiassa ja Nicaraguassa toimiville metsäopistoille. 28755: Prodecin järjestämän koulutuksen päätarkoitus on puolestaan 28756: parantaa kehitysmaiden taitoja erityisesti ulkomaankaupan ja viennin 28757: alueilla. Lisäksi annettiin Helsingin yliopistossa koulutusta kehitysmai- 28758: den edustajille kemiallisten aseiden käytön valvonnassa. 28759: Veripalveluohjelma kansallisten veripalvelujen tukemiseksi Suomen 28760: Punaisen Ristin kautta jatkui kohteissaan, joita olivat Etiopia, Nepal, 28761: Aasian koulutusohjelma, Honduras, Nicaragua ja Keski- Amerikan 28762: ohjelma. Tuki päättyi vuonna 1996 lukuunottamatta pientä Honduras- 28763: ohjelman koulutusosuutta. 28764: 28765: 28766: 28767: 28768: 74 28769: 75 28770: Ensimmliinen kaupunkivesihuollon k~hittamishanke oli 28771: .Hfknoissa, Vietnamissa 1985 käynnistynyt Suo~n~kaikkien aikojen 28772: suurin kehitysyhteistyöhanke. . . . ·. . ·.·.. ...· . . .·. . · . . 28773: LeimaNista viime vuosien kehitykselle on, että vesihuollon.kehi- 28774: . ty81jhteistyön painopiste on siirtynyt maaseucJ.ulta:kaupunkeihin, ja 28775: investointien. rahoitus lahjarahalTa on vähentynyt. Samalla on · . 28776: ·• pur:euduttu yhä syvemmiille vesilaitosorgan~aatioi~~isälle r-atkai- 28777: semM:n niiden hallinnollisia ja taloudellisia ongelmia;ja voimavarC!}a 28778: on suunnattu yhä enemmlin vedenhankirm~JSta ja; -ja;kelusta 28779: sanitaatioon. ·· 28780: Kehitysyhteistyössli vesihuollon ja sanitaattonofkeutusta on 28781: pernsteltu kansanterveyden edistämiselläja nqistt;n työtaakan helpot- 28782: tamisella. Terveysvaikutusten mittaaminen f?.n uSein vaikeaa .. Vesi ja 28783: sanitaatio ovat välttärrtättömiä, mutta eivät yksinl!än riittäviä edelly- 28784: . tyksiä väestön teroeydentilan kohefltamiseksi, . 28785: 28786: KANSAINVÄLISETALOI'fTEE1JA SUOSITUKsET 28787: 28788: YKjulisti tqanjakson 1981-1990 kansainväliseksi Wsihtiollon ja 28789: .. ·rrwnehi,jonka. päätavoi.tte.~ ol 28790: sa.nitaation ffUOSikym . .n:a puJulas 28791: .. i t;aat 28792: pwrnavesi ja tyydyttävät sanitaatio-olosuhteet rnaaprillon kaikille asuk- 28793: kaifle vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuosikymmenen tavoite 28794: tiedettiin jo alun perin yli.Optimistiseksi, . .. . . ·. · 28795: Vuosikymmenen ehkä merkittävimmät saavutukset olivat kansain- 28796: välisen huomion kohdistaminen vesihuollon ja sanitaatitJn merkitykseen 28797: sekä hfl()ma. · ttava kehitysty.·ö ja innooointi. Ni.'ukn tuloksena. syntyi en.tist.ä 28798: par-emmin kehitysmaiden olosuhteisiin soveltuvaa tekniikkaa. sekä ennen 28799: kaikkea Osallistaviaja. vastuuta jakavia toteutus-:-ja hallinnointirruilkga. 28800: Vesihuoltoa ja sanitaatiota koskettavat lukuisat kansainväliset 28801: sopimukset, päätökset ·a julkilausumat. Näitä ovat esimerkiksi Rio de 28802: Janeiron ympät"Wtö~~ksen Agenda·21· 'V1J,(){]elta 1992, Pekingin IV 28803: naisten maailmankonferenssin suositukset vuodelta ·1995ja Istanbulin 28804: asuinympäristökonferenssin Habitat Agenda vuoilelta1996. Vesisektorin 28805: omista kansainvälisistit katmanotoista rnerkittävin on Dublinin julkilau- 28806: suma vuodelta .1992... Siinä kQrostetaan kolmea periaatetta: vesiasioiden 28807: valmisteluaja niistä piiättärmstä malulnllisimman matalalla hallinnon 28808: tasolla lähim:pänji veden käyttä'iä, veden ymmärtämistä sosiaalisena ja 28809: taloudellisena hyödykkeenä set naisten osallistamista vesiasioita koske- 28810: vaan päiltöksentekoon. 28811: Viime vuosien kansainvälisessä keskustelussa on korostettu 28812: maailman vesivar-C!}en riittämlittömyyttä ja nähty vesivarakysymys 28813: maailmanlaajuisena ongelmana. Tosiasiassa ongelmat ovat pikemmin- 28814: kin alueellisia. Kuivuudesta pahimmin kärsiviä alueita ovat mm. 28815: Lähi-Itä, erityisesti Palestiina, ja eteläinen Afrikka. Vesivara- 28816: kysymysten ratkaisemiseksi on perustettu kaksi merkittävää kansain- 28817: välistä instituutiota: korkean polittisen pr-ofiilin omaava World Water 28818: Councilja käytännönläheisempi Global Water Partnership,joka 28819: pyr-kii ensisijaisesti edistämään Rion ja Dublinin suositusten toteutta- 28820: mista. 28821: Vietnam. K:uva: Martti Lintunen 77 28822: 203,36. 28823: 72,93 28824: 38,6R 28825: 52,36 28826: 4,63 28827: 34~75 .. 28828: . 44~51· 28829: 27,07 28830: lt;OO 28831: 6,44 28832: 28833: 28834: 28835: 28836: 78 28837: 79 28838: 4 Kansalaisjärjestötoiminta 28839: Kansalaisjärjestöjenkin kehitysyhteistyössä noudatetaan Suomen kehitys- 28840: yhteistyön yleisiä strategisia periaatteita. Siinä korostuu myös Suomen ja 28841: kehitysmaiden kansalaisyhteisöjen monimuotoisen ja moniarvoisen 28842: vuorovaikutuksen kehittäminen ohi virallisten kanavien. Keskeistä 28843: yhteistyöhankkeissa on kehitysmaiden kansalaisten oma-aloitteisuuden ja 28844: toimeliaisuuden herättäminen ja tukeminen sekä pyrkimys parantaa 28845: erityisesti köyhimpien väestöryhmien mahdollisuuksia oman elämänsä 28846: hallintaan ja vaikutusmahdollisuuksiensa kohentamiseen. Samalla 28847: tarjoutuu suomalaisille kansalaispiireille mahdollisuus kehitysmaita ja 28848: kehitysyhteistyötä koskevien tietojen syventämiseen omakohtaisen 28849: kokemuksen kautta. Lähtökohtana on, että vapaalle kansalaisjärjestö- 28850: työlle ominainen itsenäisyys ja omaleimaisuus säilyvät sekä kohteiden 28851: valinnassa että hankkeiden toteutuksessa. 28852: Vuonna 1996 valtion tukea myönnettiin 138 suomalaiselle järjestöl- 28853: le, jotka toteuttivat 348 hanketta yli 60 kehitysmaassa. Noin 75 prosent- 28854: tia määrärahoista käytettiin terveydenhuoltoon, vammaistyöhön, koulu- 28855: tukseen ja muihin sosiaalialan hankkeisiin. Muita merkittäviä aloja olivat 28856: maa- ja metsätalous, ympäristö sekä itsetyöllistämisen ja pien- 28857: yritystoiminnan kehittäminen. 28858: Noin kaksi kolmasosaa hankkeista sijoittuu Afrikkaan, ja loput 28859: jakautuvat suhteellisen tasaisesti Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. 28860: Vaikka kehitysyhteistyöosastolla ei ole suuriakaan mahdollisuuksia 28861: vaikuttaa kohteiden valintaan, viime vuosina on pyritty rohkaisemaan 28862: järjestöjä kokonaan uusien, kehitysmaaolosuhteisiin soveltuvien 28863: ennakkoluulottomien ideoiden kekseliääseen soveltamiseen. Erityisen 28864: tervetulleina on pidetty hanke-esityksiä, jotka tähtäävät itsetyöllistämisen 28865: ja pienyrittäjyyden tukemiseen erilaisinpienlaina-ja starttiraha- 28866: järjestelyin. 28867: Tukea myönnettiin myös 15 kansainväliselle kansalaisjärjestölle, 28868: suomalaisten järjestöjen kotimaassa tapahtuvalle tiedotustoiminnalle, 28869: Suomen kehitysmaasuurlähetystöjen hallinnaimille ns. pienprojekteille 28870: sekä Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:lle (KEPA). Kansalaisjärjestö- 28871: toiminnan maksatukset olivat yhteensä 124,5 miljoonaa markkaa. 28872: 28873: 28874: 28875: KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS (KEPA) 28876: Vuonna 1996 käynnistyi KEPAssa edellisenä vuonna toteutettuun 28877: evaluointiin perustuva uudistusprosessi, jonka myötä järjestön toiminnan 28878: yleiseksi lähtökohdaksi määriteltiin Suomen ja kehitysmaiden 28879: kansalaisyhteiskuntien välisen entistä monimuotoisemman vuorovaiku- 28880: 28881: 80 28882: tuksen edistäminen. Vuonna 1996 aloitettu kehitysmaiden 28883: kansalaisyhteisöjen toiminnan tukemiseen tähtäävä kumppanuusohjelma 28884: sisältää sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjen hanketoiminnan tuki- 28885: palveluja että KEPAn omaa kenttätoimintaa ja muita yhteistyömuotoja. 28886: Eräs keskeinen yleistavoite on maailmanlaajuisen yhteisvastuun 28887: vahvistaminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Erityisen voimak- 28888: kaasti on tarkoitus panostaa monipuoliseen kehityspoliittiseen kampanja-, 28889: tiedotus- ja julkaisutoimintaan, joka palvelisi KEPAn jäsenjärjestöjä ja 28890: ulkomaisia yhteistyökumppaneita sekä yleensä kehityskysymyksistä 28891: kiinnostuneita tahoja. Uusien tehtävien hoidossa korostuu niinikään 28892: KEPAn rooli suomalaisten kehitysyhteistyötä harjoittavien järjestöjen 28893: katto-, etu- ja yhteistyöjärjestönä suhteessa viranomaisiin, ED-komissi- 28894: oon ja kansainvälisiin verkostoihin. 28895: Kehitysjoukkotoiminta jatkui Sambiassa, Nicaraguassa ja Mosambi- 28896: kissa. Evaluoinnin perusteella on päätetty lopettaa vanhanmallinen 28897: kehitysjoukkotoiminta vuonna 1997 kaksivuotisen siirtymäkauden 28898: jälkeen. Merkittävä osa kehitystyöntekijöiden työsopimuksista päättyi 28899: vuonna 1996, osalle myönnettiin kuitenkin vielä jatkoaikaa. Muutama 28900: uuden kumppanuusohjelman maakohtaisiin ohjelmiin soveltuva uusi 28901: työsopimus solmittiin. Sambiassa toimi vuoden 1996 aikana 21 pitkäai- 28902: kaista ja 4lyhytaikaista kehitysjoukkolaista. Nicaraguassa oli vuoden 28903: 1996lopussa 10 ja Mosambikissa 12 kehitysjoukkolaista. Nuorten 28904: kehitysmaavaihdon hallinnon koordinaatiota siirrettiin KEPAlle ja 28905: toiminnan sisällön suunnittelu jatkui. Muut mukana olevat järjestöt ovat 28906: Allianssi, Kansainvälinen kristillinen nuorisovaihto ICYE, Kansainväli- 28907: nen vapaaehtoistyö KTV ja Suomen Tinku -yhdistys. 28908: 28909: 28910: 28911: KANSALAISJÄRJESTÖT JA EU 28912: EU -komissio hyväksyi vuoden 1996 aikana yhdeksän suomalaista ano- 28913: musta yhteisrahoitusohjelmaansa. Tämä merkitsee sitä, että 50 prosent- 28914: tia kustakin hankkeesta rahoitetaan EU-varoin, 35 prosenttia Suomen 28915: valtion avustuksin ja loput järjestöjen omin varoin. Kohtalaisen hyvää 28916: menestystä saattoi edesauttaa se, että komissioon palkattiin kehitysyh- 28917: teistyövaroin suomalainen hankekäsittelijä. EU -yhteisrahoitushankkeita 28918: koskevasta tiedotuksesta ja neuvonnasta vastasi entiseen tapaan KEPA. 28919: 28920: 28921: 28922: 28923: 81 28924: 5 Kehitys- ja korkotukiluotot 28925: KEHITYSLUOTOT 28926: 28927: Vuoden 1996 alussa voimassa olevista kehitysluotoista kolmesta oli vielä 28928: rahaa nostamatta. Nicaraguan ja Zimbabwen luotoista nostettiin yhteen- 28929: sä 23,4 miljoonaa markkaa. Vuoden vaihteessa Nicaragualla oli vielä 24 28930: miljoonaa ja Zimbabwella 3 miljoonaa nostamatta. Luottojen maksuaikaa 28931: pidennettiin vuoden 1997loppuun. Costa Rican luotto raukesi vuonna 28932: 1996 ja jäi kokonaan nostamatta. Luottojen lyhennyksinä Kenia, Kiina ja 28933: Zimbabwe palauttivat Suomelle 15,1 miljoonaa markkaa vuonna 1996. 28934: Kohdemaiden taloudellisten vaikeuksien vuoksi kehitysluottoja on 28935: usein jouduttu antamaan anteeksi. Vuonna 1996 solmittiin Perun halli- 28936: tuksen kanssa sopimus, jonka mukaan Suomi antoi anteeksi Perulie 28937: myönnetyt kehitysluotot, ja maan hallitus sitoutui käyttämään 25 pro- 28938: senttia velkarästeistä luonnonsuojelu- ja sosiaalisitoumuksiin. Tämä on 28939: Suomen ensimmäinen tämänkaltainen velkajärjestely. 28940: Uusia kehitysluottoja ei ole myönnetty vuoden 1991 jälkeen. 28941: Kehitysluottotoiminnan uudelleen käynnistämistä on kuitenkin ryhdytty 28942: selvittämään.Tarkoitus on arvioida köyhien, ei-takuukelpoisten maiden 28943: mahdollisuudet luottopohjaiseen yhteistyöhön eri sektoreiden 28944: investointiohjelmissa. 28945: 28946: 28947: KORKOTUKILUOTOT 28948: 28949: Suomen korkotukiluottojärjestelmä luotiin vuonna 1986. Korkotukiluotot 28950: ovat vientiluottoja, joiden korkoja subventoidaan kehitysyhteistyövaroista. 28951: Luotot myöntää Suomen Vientiluotto Oy, ja niitä voidaan myöntää ainoas- 28952: taan takuukelpoisille kehitysmaille. Takauksesta huolehtii Valtiontakuukeskus. 28953: Korkotukiluotoilla on tarkoitus ohjata muita rahavirtoja kuin varsi- 28954: naista kehitysapua sellaisiin kehitysmaahankkeisiin, joilla arvioidaan olevan 28955: merkittäviä kehitysvaikutuksia. Luotoilla voidaan rahoittaa hankkeita, 28956: joihin ei olisi kehitysapupoliittisesti tarkoituksenmukaista käyttää tavan- 28957: omaista lahja-apua. Tällä tavoin ne monipuolistavat kehitysyhteistyön 28958: instrumenttivalikoimaa. On myös katsottu, että joissain tapauksissa talou- 28959: delliset resurssit tulevat tehokkaampaan käyttöön ja vastaanottaja sitoutuu 28960: hankkeeseen paremmin, kun hanke rahoitetaan luotolla eikä lahja-avulla. 28961: Edellytys korkotuen myöntämiselle on se, että hankkeet todetaan 28962: Suomen kehitysyhteistyötavoitteiden mukaisiksi ja että ne eivät ole 28963: ristiriidassa OECD:n asettamien ehtojen kanssa. Vuonna 1992 hyväksyt- 28964: ty ns. Helsinki-paketti kieltää korkotuen myöntämisen kaupallisesti 28965: kannattaville hankkeille. Sääntöjen vaikutuksesta eri maiden korkotuki- 28966: luotot suuntautuvat nykyisin investointeihin, joille on vaikea saada 28967: 28968: 82 28969: markkinaehtoista rahoitusta. Vuoden 1996lopulla OECD:ssä hyväksyt- 28970: tiin ohjeisto, jonka tarkoituksena on helpottaa hankkeiden korkotuki- 28971: kelpoisuuden arvioimista etukäteen. Järjestössä on niinikään kehitetty 28972: hankkeiden kehitysvaikutusten arviointeja koskevia ohjeistoja. 28973: Suomessa on käyty vilkasta keskustelua korkotukiluottojen käytön 28974: tarkoituksenmukaisuudesta ja myöntämisen kriteereistä. Hallituksen syys- 28975: kuussa1996 hyväksymässä kehitysyhteistyötä koskevassa periaatepäätöksessä 28976: todetaan, että Suomi pyrkii korkotukikäytännön lopettamiseen OECD:ssä 28977: tehtävällä sopimuksella. Siirtymäkauden aikana korkotuen osuutta varsinai- 28978: sen ja kaupallis-teollisen kehitysyhteistyön yhteenlasketuista määrärahoista 28979: pyritään alentamaan, ja rajaamaan myönnettävät korkotukiluotot pääosin 28980: ympäristöteknologian siirtoon sekä sosiaalisektorille. 28981: Vuosina 1987-96 Suomi myönsi yhteensä 103 korkotukiluottoa, 28982: joiden yhteisarvo on noin 3322 miljoonaa markkaa. Vuoden 1996lop- 28983: puun mennessä korkotukea oli maksettu noin 740 miljoonaa markkaa. 28984: Korkotukiluottojen lainakanta oli vuoden 1996lopulla noin 2,3 miljardia 28985: markkaa. Lainansaajat ovat maksaneet noin 810 miljoonaa markkaa 28986: lyhennyksinä luotot myöntäneelle Suomen Vientiluotolle. 28987: Vuonna 1996 korkotuen maksatuksiin käytettiin 143 miljoonaa 28988: markkaa, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin 28989: maksatukset nousivat 151,7 miljoonaan markkaan. Korkotuen osuus 28990: kehitysyhteistyön kokonaismaksatuksista oli 7,7 prosenttia vuonna 1996 28991: verrattuna edellisen vuoden 8,9 prosentin osuuteen. 28992: Uusia korkotukiluottohakemuksia oli vuonna 1996 vähän verrattuna 28993: Helsinki-pakettia edeltävään aikaan. Uusia luottopäätöksiä tehtiin 28994: yksitoista, yhteisarvoltaan noin 160 miljoonaa markkaa. Uusista hank- 28995: keista neljä edustaa sosiaalialaa ja kolme ympäristöalaa. Uusien korko- 28996: tukisitoumusten määrä nousee noin 62 miljoonaan markkaan. Aiempiin 28997: päätöksiin perustuvat korkotukisitoumukset nousevat noin 5.3.5 miljoo- 28998: naan markkaan. Sitoumukset kohdistuvat vuosille 1997-200i-l, 28999: Kaikki uudet hankkeet ovat Aasiassa. Kiinan kahdeksan luotan 29000: yhteenlaskettu arvo on 107,8 miljoonaa markkaa ja arvioitu korkotuki 29001: 39,8 miljoonaa markkaa. Kunnallistekniikan alalle kuuluu kaksi kaupun- 29002: gin vesihuoltohanketta ja maaseututaajamien pienpuhdistamohanke sekä 29003: kaupungin kaukolämpöhanke. Tuotannollista sektoria edustaa kaksi 29004: kemian teollisuuden jäterikkihapon talteenottohanketta sekä kalaverkko- 29005: tehtaan koneiden uusimishanke. Lisäksi korkotukiluotolla rahoitetaan 29006: Shanghain kaupungin veripalvelun uutta verenkäsittelykeskusta, joka 29007: palvelee yli 460 sairaalaa. 29008: Vietnamille myönnettiin kaksi luottoa, joiden yhteenlaskettu arvo 29009: on 44,4 miljoona markkaa ja arvioitu korkotuki 17,8 miljoonaa markkaa. 29010: Vuoden 1996 suurin luotto, 35,6 miljoonaa markkaa, meni maan sähkö- 29011: laitokselle muuntoasemien hankintaa varten. Lisäksi myönnettiin luotto 29012: Tamkyn kaupungin vesilaitokselle. 29013: Vuoden 1996 pienin luotto oli Malediivien saama 8 miljoonan 29014: markan luotto, josta aiheutui 4,6 miljoonan markan korkotukisitoumus. 29015: Maahan toimitetaan dieselvoimala, joka korvaa vanhaa, pahoin saastutta- 29016: vaa tekniikkaa. Tämä on Suomen ensimmäinen yhteistyöhanke 29017: Malediivien kanssa. 29018: 29019: 29020: 29021: 29022: 84 29023: Teollinen ja kaupallinen 29024: 6 yhteistyö 29025: Teollisen kehitysyhteistyön tavoitteena on parantaa kohdemaiden omaa 29026: osaamista ja raaka-aineiden hyödyntämistä, kehittää taloudellisesti 29027: edullisia ja ekologisesti kestäviä tuotantomenetelmiä ja teknologiaa sekä 29028: edistää yrittäjyyttä, taloudellista tuottavuutta ja työpaikkojen luomista. 29029: Kestävän kehityksen aikaansaaminen on tämänkin toiminnan keskeinen 29030: tavoite. Teollista kehitysyhteistyötä sitovat samat yleiset tavoitteet kuin 29031: Suomen kehitysyhteistyötä yleensä. 29032: 29033: 29034: TEOLLISEN YHTEISTYÖN RAHASTO OY 29035: (FINNFUND) 29036: Teollisen yhteistyön rahaston (FINNFUND) toiminta-ajatuksena on 29037: rahoittaa kannattavia liikeyrityksiä kehitysmaissa ja vuodesta 1992 alkaen 29038: myös Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalouden maissa. Yhtiö työskente- 29039: lee yhteistyössä suomalaisten ja ulkomaalaisten yritysten, sijoittajien ja 29040: rahoittajien kanssa. 29041: FINNFUND rahoittaa yrityksiä menemällä mukaan vähemmistö- 29042: osakkaaksi sekä pitkäaikaisin lainoin ja takauksin. FINNFUNDin 29043: investointipalvelut käsittävät mm. hankevalmistelun, rahoituksen järjes- 29044: tämisen ja rahastojen hallinnoinnin. 29045: Vuoden 1996lopussa FINNFUNDilla oli 76 rahoitussitoumusta 29 29046: maahan. Näistä kehitysmaihin suuntautui 46 sitoumusta, joista 26 Etelä- 29047: ja Itä-Aasiaan, 7 Välimeren alueelle, 6 Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan 29048: ja 5 Keski- ja Etelä-Amerikkaan. Päätösten yhteisarvo on 815 miljoonaa 29049: markkaa, josta osakepääomasijoituksia on 30 prosenttia ja lainoja 70 29050: prosenttia. Sitoumuksia kehitysmaihin on 541 miljoonan markan edestä. 29051: Vuoden 1996 aikana kysyntä jatkui vakaana. FINNFUNDilla oli 29052: vuoden lopussa valmisteilla 77 hankealoitetta, joista 42 kehitysmaihin. 29053: Suomalaisyritysten innostus investoida Kiinaan oli voimakas, noin 29054: neljäsosa hankealoitteista koski Kiinaa. FINNFUNDin tekemästä 11 29055: uudesta rahoituspäätöksestä kolme koski kehitysmaita. Niistä kaksi 29056: suuntautui Kiinaan ja yksi Indonesiaan. 29057: Vuonna 1996 kehitysmaita koskevat maksatukset nousivat 10,7 29058: miljoonaan markkaan. 29059: Kehitysmaiden maksamat kuoletukset ja korkomaksut aiemmista 29060: luotoista olivat 36,1 miljoonaa markkaa. Uusien kehitysmaapäätösten 29061: arvo oli 61,8 miljoonaa markkaa. Kehitysmaatoiminnan hallintokulut 29062: olivat 7,2 miljoonaa markkaa. 29063: Investointien keskeisimpiä toimialoja kehitysmaissa ovat edelleen 29064: kone- ja metalliteollisuus, kemiallinen teollisuus sekä elektroniikka- ja 29065: sähköteollisuus. 29066: 29067: 85 29068: Suomen liityttyä EU:hun FINNFUNDista tuli mm. kehitysmaille 29069: suunnatun European Community Investment Partner-yritys- 29070: kehitysohjelman hallinnoija Suomessa. Ohjelma saatiin toimivaksi 29071: vuoden 1996 aikana. Vuonna 1996 FINNFUND liittyi myös EU:n 29072: kehitysrahoitusyhtiöiden yhteenliittymään, EDFiin (European 29073: Development Finance Institutions). 29074: 29075: 29076: TALOUDELLINEN, TEOLLINEN JA .. 29077: TEKNOLOGINEN (TTT-) YHTEISTYO 29078: Kehitysmaiden kanssa toteutettavia taloudellisia, teollisia ja teknologisia 29079: yhteistyöhankkeita tuetaan ns. TTT-määrärahalla. Avustuksia voidaan 29080: myöntää suomalaisille yrityksille, laitoksille ja yhteisöille kehitysmaissa 29081: toteutettaviin hankkeisiin, joihin liittyy taloudellista tai teollista yhteis- 29082: työtä tai teknologian siirtoa. Tarkoitus on luoda edellytykset pitempi- 29083: aikaiselle, kaupalliselta pohjalta tapahtuvalle toiminnalle. TTT-yhteistyö 29084: rahoitetaan kehitysyhteistyöbudjetista ja sitä hallinnoidaan kauppapoliit- 29085: tisella osastolla. 29086: Vuonna 1996 myönnettiin TTT-määrärahoja n. 11,9 miljoonaa 29087: markkaa 32 hankkeeseen 13 maassa. Pääsektoreita olivat energia, metsä- 29088: teollisuus, ympäristö sekä terveydenhuolto. Tärkeimmät kohdemaat 29089: olivat Vietnam, Kiina ja Thaimaa. 29090: Avustukset voivat kattaa enintään 50 prosenttia soveltuvuus- 29091: tutkimuksista ja asiantuntijapalveluista aiheutuvista kustannuksista. 29092: Koulutustoiminnan kuluista voidaan maksaa jopa 100 prosenttia. Kone- 29093: ja laitehankintoja ei rahoiteta. 29094: TIT-järjestelmän siemenrahavaikutus on ollut merkittävä ennen 29095: kaikkea Kiinassa, jossa on syntynyt pienten ja keskisuurten yritysten 29096: tuotannollisia yhteisyrityksiä. Jotkut korkotukihankkeet, mm. Shanghain 29097: veripalveluhanke, ovat saaneet alkunsa TTT-hankkeesta. 29098: 29099: 29100: 29101: 29102: oa 29103: 87 29104: · KAHDENVÄLISEN KEIIITYsmTEISTYÖN MAAKollTAISEl' 29105: MAKS.ATUKSET 1996 (lOOOJnk) 29106: Kokonais-: Prosenttia Hanke- ja Tuki: kan- Kahden- Korkotuki Kehitys- 29107: .· maksatukset kahden- · ohjehna~ . salaistär-. välinen ja l;ilijac luotot 29108: maittain Välisestä muotoinen .jestöffie humani- muotoi- jaFIN.N~ 29109: yhteis- yhteistyö" · taarinen nexr· FUNDin·. 29110: työstä . . apu teolllnen luotot"•" 29111: yhteistyö~~. . 29112: Irixtt()Qr,ft.. 29113: ~N~ 'l,J~ ·$()·~ 517 26874 1697 . -1364.· 29114: 29115: '517 29116: Kok<mais~ Prosenttia Hanke-ja Tukikan- Kahden, Korkotuki K~hitys~ Muu 29117: maksatukset kahden- ohjelma- salais'ät- välinen ja lahja~ luotot kahden 29118: maittain välisestä muotoinen jestöi~e humru:U- mUotOi- ja FINN- välinen· 29119: yhte!s- yhteistyö• taarinen neu FUNDin kehitys- 29120: työstä apu teollinen luototu• yhteis- 29121: yhteistyön työ'*•n 29122: AMERIKKA 29123: rsTEENSÄ 48tJOO 5,0% 31704 '14158. 0 5.212 -3.444 735 29124: Pohjojs.ja Keski- 29125: Anierildca yhteensä 43005 4,4% 30363 7.787 0 4738 -165 282 29126: BarbadQ$. -700 ..,0,1% -796 29127: l>Qminikaanine.rrtasava!ta 2102 0,2% 535 1567 29128: .· . o~~tema}a . 545 O,I% 5 s,m 29129: • Haiti. 200 0,0% 200· 29130: ·· Honduras 113 0,0% 113 29131: 'K~ti)a 33 o.ll% 33 29132: ·Meksiko 2923· 0,3% 287 66 29133: .··~~ . 2357,5 2,4%' 16334 5733' 29134: A,l:u~en '14005.. ·1.,5% 13738 561 29135: 29136: 29137: 29138: 29139: ~~> 29140: _, ',/,< ',J 29141: '8,1% 26392> 'lt~i' 30~ 9326 29142: :t6'Zio 1,6% ··;).~.; 1~\100 1001 29143: i275 0,1%' 1275 29144: 2000 0,3% ,291)() 29145: 4760 0,5% 2014 2746 29146: 3879 '0,4% 2550 1329 29147: 5250 0,5% 2156 4041 -1175 229 29148: 100 0,0% 100 29149: 500 0,1% 500 29150: 25164 2;6% 23160 2004 29151: 6951 0,7% 2.861 .2786 29152: 3155 0,3% 622 2.400. 29153: 9741 1,0% 9741 29154: 50 0,0% 50 29155: 30 0,0% 30 29156: 29157: 89 29158: QO 29159: 91 29160: 7 YK:nkehitysohjelmat 29161: YLEISTÄ 29162: Vuoden 1996 aikanaYK:ssajatkuivat reformikeskustelut Neuvottelu- 29163: prosessit koskivat turvallisuusneuvoston laajentamista, YK:n rahoitusta, 29164: rauhanturvaamista, kehitystoimintaa, talous- ja sosiaalisektorin reformeja 29165: sekä näitä koordinoivan YK-järjestelmän yleistä vahvistamista. Reformi- 29166: keskusteluja talous- ja sosiaalisektorilla vauhditti myös YK:n 29167: rahoituskriisiVuoden mittaan ei kehitysagendaryhmässä pystytty sitkeis- 29168: tä neuvotteluista huolimatta pääsemään tuloksiin. Ongelmallisia olivat 29169: etenkin YK:ntalous-ja sosiaalisektorin rooliin ja toiminnan tehostami- 29170: seen liittyvät kysymykset. 29171: Uuden pääsihteerin valinta ja yleiskokouksen puheenjohtajan 29172: määrätietoinen toiminta reformien edistämiseksi ovat nostaneet odotuk- 29173: sia uudistusten aikaisempaa nopeammasta etenemisestä. 29174: Suomi osallistui vuonna 1996 aktiivisesti sekä pohjoismaisen YK- 29175: reformiprojektin ehdotusten että EU:n ECOSOC-sektorin reformi- 29176: ehdotusten valmisteluun. Pohjoismaiden ja EU:n ehdotukset ovat 29177: samansuuntaisia. 29178: Pohjoismaiden ja EU:n ehdotukset eivät sisällä ehdottomia kannan- 29179: ottoja, vaan esityksiä ja näkemyksiä mahdollisista tehostamistoimista. 29180: Molemmissa esitetään YK:n kehitysyhteistyön tehostamista kenttätasolla 29181: yhdistämällä tarkoituksenmukaisella tavalla YK-järjestöjen toimintoja ja 29182: hallintoa. Toimintaa parannettaisiin mm. luomalla YK-järjestöille maa- 29183: tasolla yhtenäinen, kohdemaan kehitysponnisteluja tukeva ohjelma. Myös 29184: YK-järjestöjen hallinnon yhdistäminen maatasolla lisäisi tehokkuutta ja 29185: kustannussäästöjä. Lisäksi ehdotetaan päällekkäisyyksien purkamista ja 29186: tehokkuuden lisäämistä päämajatasolla sekä YK:n normatiivisen ja opera- 29187: tiivisen toiminnan yhteyksien vahvistamista. Niin ikään toivotaan, että 29188: ECOSOCin asemaa koordinointielimenä YK-järjestelmässä vahvistetaan. 29189: YK:n 1990-luvun kansainväliset konferenssit ja huippukokoukset - 29190: lasten huippukokous 1990, ympäristö ja kehitys 1992, ihmisoikeudet 1993, 29191: väestö ja kehitys 1994, sosiaalinen kehitys sekä naisten asema 1995, asuin- 29192: yhdyskunnat sekä elintarvikehuippukokous 1996 - ovat hahmottaneet 29193: YK:n globaaliagendan tuleville vuosikymmenille. Kestävän kehityksen 29194: edellytyksiksi taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen rinnalle ovat nousseet 29195: kestävä inhimillinen kehitys sekä inhimillisen turvallisuuden tarpeet. 29196: Globaaliagendan muotoutuminen on edellyttänyt uudistuksia myös 29197: monenkeskisten järjestöjen ohjelmissa ja toimintatavoissa. 29198: Yhdeksäs YK:nkauppa-ja kehityskonferenssi UNCTAD IX järjes- 29199: tettiin Etelä-Afrikassa huhti-toukokuussa 1996. Kokouksessa suunnattiin 29200: entistä enemmän järjestön huomiota toimintaan vähiten kehittyneiden 29201: maiden tukemiseksi. 29202: 29203: 92 29204: YK-reformi 29205: Pohjoismainen projekti 29206: Pohjoismaiden kehitysyhteistyöministerit käynnistivät tammikuussa 1996 29207: Helsingissä pohjoismaisen YK-reformiprojekti 1996:n talous~ ja sosiaali- 29208: sektorilla. Tarkoituksena oli etsiä yhteispohjoismaisia linjauksia ja elulo- 29209: tuksia YK:n talous- ja sosiaalisektorin uudistamiseksi ja tehostamiseksi. 29210: Prqjektin taustalla oli huoli YK:n talous- ja sosiaalisektorin reformi- 29211: neuvottelujen vaivalloisesta etenemisestä sekä YK:n toin'linrum tulokset- 29212: tomuuden yhä kasvava arvostelu. . . . 29213: Pohjoismaat kartoittivat projektin kuluessa myös kiJhitysmaiden 29214: näkemyksiä uudistusten tarpeesta Intiassa, Costa Ricassa ja Zirnbahwt:;ssa 29215: järjestetyissä alueseminaareissa. · .· 29216: Pohjoismaiden ehdotukset luovutettiin YK:n pääsihteerilletammi- 29217: kuussa 1997ja ne on jaettu kaikille YK:njäsenmaille sekä m!ttillertformi7 29218: keskusteluihin osallituville tahoille. Pohjoismaat vaativat päällekkäisyyksi;.. 29219: en purkamista ja tehokkuuden lisäämistä, jotta YK·n talåus- ja s;osiaali-- 29220: sektorin toiminnan tulos maatasolla paranisi. PohjoisrrlaO,t ehdottavat, .että 29221: YK:n toiminnot keskitetään ja koordinoidaan paremmin maatasolla 29222: tehokkuuden lisäämiseksi. Talous- ja sosiaalisektorilla toim.ivten YK- 29223: järjestöjen päämajatason toimintaa pitäisi myös harmonisoida.ja tarpeen 29224: mukaan yhtenäistää. Päällekkäisyyksiä pitäisi poistaa. ·. . . 29225: Hallituksen välisten elinten toimintaa tulisi tehostaa irlii/irittelemällä 29226: niille selkeät toiminta-ja vastuualueet sekä päällekkäisyyksiä poistaen. 29227: YK:nsihteeristön merkitys järjestön toiminnalle on suuri;joten Pohjois~ 29228: maat esittävätjoitakin sihteeristöjärjestelmää koskevia ehdotf!/cyia. 29229: 29230: EU:n reformiajatukset 29231: Suomi vaikuttaa YK:n talous-ja sosiaalisektorin kysymyksissä EU- 29232: koordinaatioon ja toimii EU:n kautta. Operatiivisissajärjestöissä ei ole 29233: EU-koordinaatiota. Järjestöjen toiminta perustuu vapaaehtoiseen rahoi- 29234: tukseen. 29235: Suomi on korostanut EU:ssa tarvetta kiiydä läpi YK:n talous- ja 29236: sosiaalisektorin uudistusehdotukset kokonaisuutena ja niin, että uudistuk- 29237: silla tehostettaisiin YK:n toimintaa ja turvattaisiin suurten maailman- 29238: konferenssien tehokas seuranta. Irlannin puheenjohtajakaudella EU 29239: lähetti reformiehdotuksistaan alustavan kirjeen YK:n pääsihteerille loka- 29240: kuussa 1996. Ehdotuksia täsmennettiin ja laajennettiin loppuvuoden 29241: aikana, ja yksityiskohtaisempi reformiehdotus valmistui helmikuussa 29242: 1997. 29243: EU:n ja Pohjoismaiden elulotukset ovat samansuuntaisia. Pohjoismai- 29244: set elulotukset keskittyvät enemmän maatason kenttätoiminnan konkreet- 29245: tisten tulosten parantamiseen, kun taas EU käsittelee elulotuksissaan 29246: enemmän hallitusten välistä koneistoa. Pohjoismaat esittävät vuosien 29247: 1988-1991 pohjoismaisen YK-reformiprojektin ehdotuksia noudattaen 29248: rahoituksesta hieman pidemmälle meneviä ehdotuksia kuin EU. 29249: 29250: 29251: 93 29252: Hyvän hallinnon merkitys kehityksen osatekijänä korostui, kun 29253: yleiskokouksen jatkoistunnossa toukokuussa 1996 käsiteltiin 29254: julkishallintoa ja kehitystä ensimmäisen kerran tällä tasolla. 29255: YK:nAfrikan 1990-luvun kehittämisohjelman UN-NADAFin 29256: puolivälitarkistuskokous järjestettiin New Yorkissa syyskuussa 1996. 29257: Kokouksessa ei kehittämisohjelmaan tehty varsinaisia muutoksia. 29258: Merkittävä osa Suomen monenkeskisestä avusta suunnattiin vuonna 29259: 1996 perinteiseen tapaan operatiivisille kehitysjärjestöille, jotka muodos- 29260: tavat YK:n kehitysyhteistyön ytimen. Järjestöt ovat YK:n kehitysohjelma 29261: UNDP, YK:nlastenrahasto UNICEF, YK:nväestöohjelma UNFPA ja 29262: Maailman elintarvikeohjelma WFP. Valtaosa avustuksista oli ns. yleis- 29263: avustuksia järjestöjen perustoiminnan rahoittamiseen. Osa avustuksista 29264: kohdennettiin toimintoihin, joita Suomi piti erityisen tärkeinä. Suomen 29265: kokonaisapu järjestöille kasvoi edellisvuoteen verrattuna jonkin verran. 29266: Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden ja ns.like-minded maiden 29267: kanssa vaikuttanut järjestöjen toiminnan entistä selvempään 29268: keskittämiseen kaikkein käyhirnmille maille ja köyhimpien väestönosien 29269: avustamiseen. Toinen keskeinen tavoite on ollut järjestöjen toiminnan 29270: suuntaaminen vastaanottajamaan omien kehitysponnistelujen tueksi. 29271: Tätä tavoitetta edistää YK:n käynnistämä strateginen suunnittelu, ns. 29272: "Country Strategy Noten", laadinta yhdessä vastaanottajamaan kanssa. 29273: Suomi on pitänyt tärkeänä myös järjestöjen välisen yhteistyön ja 29274: koordinoinnin tehostamista. Lisäksi Suomi on seurannut aktiivisesti 29275: kunkin järjestön hallinnon kehittämistä ja pyrkinyt edistämään hallinnon 29276: avoimuuden ja vastuullisuuden periaatteiden toteutumista. 29277: Vuonna 1993 toteutetun johtokuntareformin jälkeen operatiiviset 29278: järjestöt toimivat entistä tehokkaammin ja uudet hallintoelimet pystyvät 29279: paremmin ohjaamaan järjestöjen toimintaa. Vuonna 1996 Suomi toimi 29280: UNDP/UNFPAn ja WFP:n johtokunnan jäsenenä. Pohjoismaat ovat 29281: jatkaneet läheistä yhteistyötään kokousten valmisteluissa, vaikka yhteis- 29282: pohjoismaisia puheenvuoroja ei johtokunnissa enää pidetä. ED-koordi- 29283: nointia ei sovelleta operatiivisissa järjestöissä. 29284: 29285: 29286: YK:nkehitysohjelma UNDP 29287: Köyhyyden poistaminen on UNDP:n tärkein tavoite. Vuonna 1996 29288: UNDP keskittyikin kestävän inhimillisen kehityksen (Sustainable 29289: Ruman Development, SHD) edistämiseen. Toimintaa suunnattiin 29290: vastaanottajamaan oman kapasiteetin kehittämiseen. Myös muut 29291: UNDP:n tavoitteet- naisten aseman vahvistaminen, ympäristön tilan 29292: parantaminen ja kestävien toimeentuloedellytysten luominen, liittyvät 29293: köyhyyden poistamiseen. Vuonna 1996 hyväksyttiin myös UNDP:n 29294: uusittu toimintaperiaate, ns."mission statement". 29295: UNDP rahoitti vuonna 1996 yli 3 000 hanketta. Valtaosa avusta 29296: käytettiin köyhyyden poistamiseen, hyvän hallinnon edistämiseen ja 29297: ympäristön tilan parantamiseen. Maantieteellisesti kenttätoiminnan 29298: maksatukset jakaantuivat seuraavasti: Afrikka noin 21 %, Aasia ja 29299: Tyynenmeren alue noin 21%, Keski- ja Etelä-Amerikka noin 50%, 29300: 29301: 29302: 94 29303: Arabimaat noin 5 %, Eurooppa noin 3,6 %ja alueiden välinen sekä 29304: globaali apu noin 3,7 %. Latinalaisessa Amerikassa hallitusten oman 29305: rahoituksen osuus oli huomattavan suuri. 29306: UNDP:n maaedustajat koordinoivat YK:npääsihteerin valtuuksin 29307: YK:n kehitysjärjestöjen kenttätoimintaa ja toimivat samalla pääsihteerin 29308: edustajina ns. Resident Coordinator-ominaisuudesssa. 29309: Suomi on muidenpohjoismaidenkanssa ajanut UNDP:n kenttä- 29310: toiminnan tehostamista ja työn keskittämistä vähiten kehittyneisiin 29311: maihin (LDC). Osana tätä työtä johtokunta hyväksyi vuonna 1996 uuden 29312: ohjelmointimenettelyn, joka otettiin käyttöön vuoden 1997 alusta. 29313: Ohjelmointimenettelyn avulla LDC-maiden rahoitusosuus kasvaa, 29314: päätöksenteon hajauttaminen etenee ja kansallinen sitoutuminen 29315: kehitysohjelmiin vahvistuu. UNDP:n maatoimistoille, yhdessä kohde- 29316: maan hallituksen kanssa, siirretään lisää tulosvastuuta. Hallitusten oma 29317: rooli korostuu sitä mukaa, kun siirrytään ns. kansalliseen toteutusmalliin, 29318: jossa toteutusvastuu on maan hallituksella UNDP:n toimiessa teknisen 29319: avun antajana. 29320: Kansallista toteutusmallia sovelletaan jo runsaassa 70%:ssa 29321: UNDP:n maakohtaisia hankkeita. UNDP seuraa hankkeiden edistymistä 29322: tarkkaan. Kunkin kohdemaan saama avustus riippuu siitä, miten maa- 29323: ohjelma tukee kestävää inhimillistä kehitystä, eikä ole enää bruttokan- 29324: santuotteen ja muiden vastaavien tekijöiden mukaan laskettu summa 29325: koko ohjelmointijaksolle. Osana YK:n operatiivisten toimintojen tehosta- 29326: mista UNDP on vähentänyt hankkeiden määrää. Se on yhä enemmän 29327: siirtynyt laajoihin ohjelmakokonaisuuksiin. 29328: UNDP:n alaisen YK:n naisten kehitysrahaston UNIFEMin johtaja 29329: on aloittanut rahaston hallinnon tehostamisen ja on onnistunut hyvin 29330: säästötoimissa ja varainhankinnassa sekä ohjelman kohdentamisessa. 29331: 29332: 95 29333: Vuoden 1996 aikana johtokunta käsitteli UNIFEMin evaluoinnin suosi- 29334: tuksia, joiden toimeenpano siirtyi vuoden 1997 puolelle. 29335: Muista UNDP:n alaisista rahastoista Suomi avusti vuonna 1996 29336: YK:nkuivuus-ja aavikoitumistoimistoa UNSOa ja YK:n 29337: Vapaaehtoisohjelman (UNV) erityisrahastoa. 29338: UNSO sai jälleen tukea Suomelta muutaman vuoden tauon jäl- 29339: keen. UNSOn tehtävä on kuivien ja puolikuivien alueiden ympäristö- 29340: hoitoon sekä maa- ja metsätalouden kestävään kehittämiseen liittyvät 29341: tehtävät. Vuonna 1996 UNSO auttoi mm. yli 40 kuivuudesta kärsivän 29342: maan hallitusta aavikoitumissopimuksen toteutuksessa. 29343: Suomi avusti UNV:n erityisrahastoa ensimmäistä kertaa vuonna 29344: 1996. Rahasto rahoittaa kehitysmaiden vapaaehtoisten työskentelyä 29345: kokeiluluontoisissa hankkeissa esimerkiksi ympäristöalalla. 29346: UNDP jatkoi useiden maailmanlaajuisten ympäristöohjelmien 29347: toteutusta ja rahoitusta (GEF, Capacity 21, Montrealin Otsonipöytäkirja) 29348: myös vuonna 1996. 29349: UNDP:n maailmanlaajuisen Inhimillisen kehityksen vuosiraportin 29350: (Ruman Development Report) erityisteema oli vuonna 1996 köyhyys ja 29351: taloudellinen kasvu. Vuonna 1996 UNDP avusti myös 53 maata kansal- 29352: listen inhimillisen kehityksen raporttien teossa. 29353: 29354: 29355: YK:n lastenrahasto UNICEF 29356: 29357: - yleisenä tehtävänä lasten aseman parantaminen ja tietoisuuden 29358: lisääminen lapsiin liittyvissä kysymyksissä, tuki lasten ja äitien kestävi- 29359: en terveys~ ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen erityisesti kehitysmais- 29360: sa seka avustaminen kiireellisissä hätätilanteissa 29361: - vuonna 1996 UNICEFin budjetti oli noin 944 miljoonaa dollaria 29362: (1011 miljoonaa V; 1995), josta yleisrahoitusta 531 miljoonaa (537 milj. 29363: v. 1995), lisärahoitusta 287 miljoonaa (311 milj. v. 1995) ja hätäapu- 29364: rahoitusta 106 miljoonaa (163 milj. v.l995) 29365: - Suomen yleisavustus UNICEFille v. 1996 oli 54 miljoonaa markkaa, 29366: erityisavustusvammaisohjelmalle 1 miljoona ja sodanja konfliktien 29367: lapsiuhrien ohjelmalle 3 miljoonaa .. Humanitaarista apua annettiin 12 29368: .miljoonaa markkaa. Suomen avustukset olivat yhteensä 70 miljoonaa 29369: (v. 1995yleisavustus 45 milj. ja humanitaarinen apu 8,7 milj., yhteensä 29370: 53,7 milj.) 29371: - UNICEFilla on 36-paikkainen johtokunta, jonka jäsenenä Suomi oli 29372: 1995. Suomi tulee uudelleen jäseneksi vuonna 1998. 29373: 29374: UNICEFin tavoitteena on tukea yhteistyömaiden omia ohjelmia ja 29375: pyrkimyksiä äitien ja lasten tarvitsemien peruspalveluiden tuottamiseksi. 29376: Vuonna 1996 UNICEFin tuella toteutettiin kehitysohjelmia noin 29377: 150 maassa. Kolme neljäsosaa UNICEFin kehitysvaroista käytettiin 29378: kaikkein käyhirnmissä maassa. UNICEF oli mukana lukuisissa eri 29379: hätäapuoperaatioissa. 29380: 29381: 29382: 29383: 96 UNICEFin paperinvalmistushanke Nepalissa. Kuva: UNICEF/Alisan Wright. 29384: Maantieteellisesti apu jakautui vuonna 1996 seuraavasti: Afrikka 29385: 37 %, Aasia 31 %, Keski- ja Etelä-Amerikka 14 %, Lähi-itä ja Pohjois- 29386: Afrikka 10 %, Itsenäisten valtioiden yhteisö, Keski- ja Itä-Eurooppa sekä 29387: Baltian maat 7% ja alueiden välinen apu 1 %. 29388: UNICEFin ohjelmien kautta käytetyistä varoista suunnattiin 29389: vuonna 1996 terveydenhuoltoon 34 %, suunnittelutyöhön 22 %, vesi- 29390: huoltoon 13 %, koulutukseen 12 %, ravitsemukseen 7% ja muille 29391: sektoreille yhteensä 13 %. 29392: UNICEF on terveydenhuoltoon painottuvassa työssään tukenut 29393: erityisesti rokotusohjelmia, rintaruokinnan edistämistä sekä ripulitautien 29394: torjuntaa ja hoitoa. UNICEF osallistuu myös AIDSin vastaiseen työhön 29395: varsinkin Itä-Afrikassa, missä taudin kansanterveydelliset vaikutukset 29396: ovat pahimmat. 29397: Koulutuksen tukeminen on toinen UNICEFin keskeinen työsarka. 29398: Järjestö tukee erityisesti naisten ja tyttöjen lukutaidon edistämistä ja 29399: naisten itsenäistä toimeentuloa esimerkiksi ammattikoulutuksen avulla. 29400: Suomi on johtokuntatyöskentelyssä pyrkinyt UNICEFin toiminnan 29401: kehittämiseen, hallinnon yksinkertaistamiseen ja varainkäytön tehosta- 29402: miseen sekä avoimuuden lisäämiseen kaikessa toiminnassa. Suomi on 29403: painottanut UNICEFin roolia kestävän kehityksen edistäjänä, toisin 29404: sanoen siirtymistä kampanjatyylisestä toiminnasta pitkäjänteisen kehitys- 29405: yhteistyön tukemiseen. Suomen näkemyksen mukaan apua on annettava 29406: ennen muuta vähiten kehittyneille maille. Kestäviin tuloksiin pääsemi- 29407: seksi on kiinnitettävä huomiota avun laatuun. Suomi on muiden avun- 29408: antajamaiden mukana kiinnittänyt huomiota UNICEFin avustus- 29409: ohjelmien maatason koordinointiin.Vuoden 1995 johtokunnan päätöksen 29410: mukaisesti maaohjelmat laaditaan entistä tiiviimmin yhteistyössä 29411: vastaanottavan maan hallituksen ja avunantajayhteisön kanssa. 29412: Maakohtaisten varojen uusista jakokriteereistä päätetään vuonna 1997. 29413: UNICEFissa on käyty vilkasta keskustelua järjestön hätäapu- 29414: roolista. Suomen aloitteesta myös hätäapustrategian lähtökohdaksi on 29415: otettu järjestön vuonna 1996 hyväksytty toimintaohje, ns. "mission 29416: statement". Suomi painottaa UNICEFin tehtävää kehitysjärjestönä, 29417: jolloin hätäaputyön tulee nivautua yhteen pitkäjänteisen kehitysyhteis- 29418: työn kanssa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. 29419: Toimeenpanevan johtajan vuonna 1995 käynnistämä 29420: hallinnonuudistusprosessi edistyy ja siitä on säännöllisesti raportoitu 29421: johtokunnalle vuoden 1996 aikana. Muutoksen tavoitteena on budjetti- 29422: uudistus, laskentatoimen avoimuuden lisääminen ja hallintoselvitys, 29423: jonka perusteella tehdään tarvittavat organisaatio- ja henkilöstö- 29424: päätökset. Käynnistyneet toimet noudattelevat pääosin Suomen ajamia 29425: linjoja. Tehostetun hallinnon vaikutukset halutaan ulottaa myös kenttä- 29426: toimintoihin. 29427: Vuonna 1996 Suomi oli johtokunnan tarkkailijajäsen. Edellisenä 29428: vuonna Suomi oli johtokunnan jäsen. 29429: 29430: 29431: 29432: 29433: 98 29434: YK:n väestörahasto UNFPA 29435: 29436: 29437: 29438: 29439: ~~~f ~l~:~~~, · ·. 29440: J~};,~~i~~~~~~~~~iili.~~~~l<-··· 29441: , .· 29442: . .• .·· 29443: 5~.~j.·~·~~~JJ'·'~$';lJ~~~~~e~~ohJel~alle~frik$sa: 29444: 29445: ~~;~~S!Rr ~~~~envons~ . ·• · 29446: · · ·.~J'i;~~~ali~~~7:; , . · .. ,:; ... 29447: Vuonna 1996 UNFPAn toiminta keskittyi edelleen Kairossa syys- 29448: kuussa 1994 pidetyn väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) toiminta- 29449: ohjelman mukaisesti kolmelle alueelle: lisääntymisterveyteen mukaan 29450: lukien perhesuunnittelu, väestö- ja kehitysstrategioiden tukeen sekä 29451: vaikuttamaan hallituksiin, viranomaisiin ja yleiseen mielipiteeseen 29452: väestökysymyksissä. 29453: UNFPA toimii aktiivisesti myös YK:nväestökysymysten 29454: koordinoinnin tehostamiseksi ja järjestöllä on YK-järjestelmässä 29455: seurantavastuu Kairon konferenssin toimintaohjelman toteuttamisesta. 29456: Toimintaohjelman lähtökohtana on väestökehityksen, ympäristön, 29457: luonnonvarojen ja taloudellisen kehityksen keskinäinen riippuvuus. 29458: Vuoden 1996 vuosikokouksessa johtokunta hyväksyi UNFPAn 29459: toimintaperiaatteen, ns. "mission statement" -asiakirjan. Toiminnan 29460: harmonisointi YK-järjestöjen kesken etenee koskien ohjelmointijaksoja, 29461: raportointia ja budjettien laadintaa. Harmonisointiprosessi on tarkoitus 29462: saada päätökseen vuoden 1997 aikana. 29463: UNFPAn uudet maakohtaiset rahoituskriteerit hyväksyttiin vuonna 29464: 1996. IPDC:n toimintaohjelmaan pohjaavan kriteeristön avulla kehitys- 29465: maat jaetaan kolmeen ryhmään kansantulon, lisääntymisterveyspalvelu- 29466: jen saatavuuden, imeväis- ja äitiyskuolleisuuden sekä tyttöjen koulutuk- 29467: sen perusteella. Apu painottuu kaikkein köyhimpiin maihin. Lähes 29468: kaikki Suomen kahdenvälisen avun kohdemaat kuuluvat alimpaan A- 29469: luokkaan, joka saa eniten tukea väestöohjelmiinsa. 29470: Vuonna 1996 UNFPA avusti noin 2000 hanketta. Noin puolet 29471: rahoituksesta suunnattiin lisääntymisterveys- ja perhesuunnittelu- 29472: hankkeisiin. Tiedotukseen, koulutukseen ja tiedonkeruuseen käytettiin 29473: noin 25%. Köyhimmät ns. A-luokan kehitysmaat saivat 60% avusta, B- 29474: luokan kehitysmaat 29,2 %, C-luokan kehitysmaat 4,4 %, siirtymä- 29475: talouden maat 5,2 %ja muut 1,3 %. 29476: UNFPA on Suomen väestöavun keskeisin kanava, jonka toimintaan 29477: ollaan yleisesti tyytyväisiä. Tämä näkyi myös Suomen yleisavustuksen 29478: kasvuna vuonna 1996. 29479: 29480: 29481: 29482: 99 29483: Maailman elintarvikeohjelma WFP 29484: 29485: . y~nmJK.:tr'~lin~~~ s~kä~lntys~~ttii hä~Qhi~lui!U~. 29486: . Vf1S~ YK--jälj~tehltän elill~aytt!tktlJjetul<si!fa, lJNCHJl:nja 29487: ·• ~P:n trönJaoP.'fPu~W!f?vas~pMosb). p~\iUs~en xuoldntlasta ·. 29488: i.·~~itQSQli'Vl,lt}Jftnt(l~fi.~·•. I,4·m!lja.rdiado~{1:2.11liljar~v. · •· · .• 29489: ··. · ·• •1~5),jos~®~~l~p~ hätä,apuun*346~jpoliaa.pitl<äaibi-r 29490: .s~n hätä$pu~ .lälD,nnä. p~{)laisoperf;tatioihin,j~4@)niljöOilaå, · ·· ·.· 29491: 29492: 29493: 29494: .~;=T~-~~~. 29495: · •· ~Ij~.v.l~),,Su!lrill:O$å~a_wS:b! (}lf:·~f!Q~itlats~~JD#~i~ 29496: •:; . · måbettiin:liållliito:.. ji\ kQJ.jetuskustanntll<set sekä osa . .. 29497: c: • ·;ltätäavusta. ·.· ... •. .. . ·.· . ·.... · · . .· . ..· ..·........ ·. ·. ·. .. ·. . 29498: .·.. 'Su~~oli i4Sen0~~~~l~~al#~·halli~tO~iteantUaJ1.~loi~~.'"· .. 29499: · · ~~a6~JäSe~essl:f9htP~~~V~Q~l;~'fSu~ll)ipt!jqh~~:. 29500: ~·~tar:~j~~en l~tui~~~~~~~jQlit9~~QfK:läs~eksiv,~ l~Q8. 29501: Vuonna 1996 WFP antoi elintarvikeapua noin 48 miljoonalle 29502: ihmiselle, joista noin 25 miljoonaa oli erilaisten hätätilanteiden uhreja, 29503: lähinnä pakolaisia ja evakkoja. Loput 23 miljoonaa avun saajaa osallistui 29504: varsinaisiin kehityshankkeisiin, jotka jakautuvat kahteen pääryhmään: 29505: maatalouden ja maaseudun kehitykseen sekä ns. inhimilliseen kehityk- 29506: seen (human development), joka tarkoittaa opetus-, koulutus-, terveys- 29507: 29508: 29509: 29510: 29511: 100 29512: ja elintarvikealan hankkeita. Vuoden 1996lopussa WFP:llä oli yhteensä 29513: 174 kehityshanketta. Vuonna 1995 hankkeita oli 204. 29514: Vuonna 1996 WFP:ssä oli vireillä useita toiminnan ja hallinnon 29515: jäntevöittämiseen tähtääviä uudistuksia. Entisen hallintokomitean tilalla 29516: vuoden 1996 alussa aloitti toimeenpaneva johtokunta (36 jäsentä), joka 29517: muiden operatiivisten järjestöjen johtokuntien tavoin kokoontui neljä 29518: kertaa vuodessa. 29519: Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että WFP:n johtokunnan 29520: työskentely saadaan joustavasti käyntiin ja että UNDP/UNFPAn ja 29521: UNICEFin johtokuntatyöskentelystä saatuja kokemuksia käytetään 29522: WFP:ssä hyväksi. 29523: Vuonna 1996 jatkettiin maaohjelmoinnin soveltamista. Toiminnan 29524: tavoitteena on tukea entistä paremmin vastaanottajamaan kehitys- 29525: suunnitelmia läheisessä yhteistyössä YK:n muiden kehitysjärjestöjen 29526: kanssa. Suomen ja muiden Pohjoismaiden korostamaan 29527: maaohjelmointiin siirrytään vähitellen laatimalla maakohtaiset strategiset 29528: suuntaviivat ja niiden pohjalta varsinaiset maaohjelmat 29529: WFP:n uusi rahoitusjärjestelmä otettiin koekäyttöön vuoden 1996 29530: alussa. WFP:llä on nyt kolme rahoitusikkunaa: multilateraalinen, ns. 29531: ohjattu multilateraalinen ja bilateraalinen. Ohjatussa multilateraalisessa 29532: avussa avunantaja ohjaa apunsa määrätyille operaatioille tai hankkeille. 29533: Ohjelmakategorioita on neljä: kehitys-jälleenrakennus-hätäapuvalmius, 29534: pitkäaikaiset hätäapuoperaatiot, hätäapuoperaatiot ja erityisoperaatiot. 29535: Suomen elintarvikeapu annetaan lähes kokonaisuudessaan WFP:n 29536: kautta. Suomen tuki painottuu järjestön kehityshankkeiden tukemiseen. 29537: Samalla WFP on tärkeä humanitaarisen avun kanava Suomelle. 29538: Humanitaarisen avun varoilla on tuettu sekä WFP:n hätäapuoperaatioita 29539: erityisesti Afrikassa ja Kaukasuksen alueella että WFP:n hätäapu- 29540: valmiutta. WFP:n ja UNHCR:n välistä työnjakoa Suomi pitää myöntei- 29541: senä esimerkkinä YK-järjestöjen välisestä yhteistyöstä. Vuonna 1996 29542: Suomen avusta 41 % suunnattiin WFP:n kehitysprojektien tukemiseen, 29543: 23% pitkäaikaisiin hätäapuoperaatioihin ja 36% hätäapu-ja 29544: erityisoperaatioihin. 29545: WFP:n toiminta on viime aikoina humanitaarisen avun tarpeiden 29546: kasvaessa painottunut yhä enemmän hätäapuoperaatioihin. Vuonna 1996 29547: hätäavun osuus ei kuitenkaan edellisvuosien tapaan enää kasvanut. 29548: Keskustelu järjestön toiminnan painopisteistä on jatkunut. Suomi pai- 29549: nottaa WFP:n kehitysroolia. WFP:n tehokas toiminta kriisitilanteissa ei 29550: olisi mahdollista ilman järjestön kehityshankkeita varten luomaa maa- 29551: toimistojen verkostoa. Hätä- ja kehitysapua ei tulisi nähdä kilpailevina 29552: apumuotoina, vaan kaiken avustustoiminnan tulisi tähdätä olojen vakiin- 29553: nuttamiseen ja kestävän kehityksen edellytysten luomiseen. 29554: WFP osallistui aktiivisesti maailman elintarvikehuippukokouksen 29555: valmisteluihin. WFP:ssä on myös laadittu suunnitelma huippukokouksen 29556: seurannasta. Suomi on korostanut WFP:n, FAOn ja muiden YK-järjestö- 29557: jen yhteistyön tarvetta. 29558: Vuonna 1997 WFP:ssä kiinnitettiin erityistä huomiota naisiin. 29559: Järjestettiin neljä seminaaria ja koulutettiin noin 140 toimihenkilöä ns. 29560: gender-kysymyksissä. 29561: 29562: 101 29563: 109, 29564: 8 Kehitysrahoituslaitokset 29565: SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖ JA 29566: KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET 29567: Suomi osallistuu jäsenenä kaikkien keskeisten kehitysrahoituslaitosten 29568: toimintaan. Rahoituslaitokset antavat teknistä apua kehitysmaa- 29569: jäsenilleen sekä rahoittavat niiden taloudellisen ja sosiaalisen infrastruk- 29570: tuurin rakentamista myöntämällä niille edullisia lainoja. Toiminnan 29571: perimmäinen tavoite on kehitysmaiden köyhyyden vähentäminen. 29572: Kehitysrahoituslaitosten rahoitushuolto, erityisesti pehmeät lainat, 29573: olivat vuoden 1996 aikana edelleen vaikeuksissa. Taustalla vaikuttaa 29574: USAn kongressin ideologinen linja, jonka mukaan julkista sektoria tulee 29575: supistaa niin kotimaassa kuin kansainvälisessäkin toiminnassa. 29576: Kongressin vastahakoisuus vapauttaa jopa aiemmin myöntämiään 29577: määrärahoja on heikentänyt perinteistä multilateraalista rahoitus- 29578: järjestelmää, joka perustuu antajamaiden kiinteisiin suhteellisiin 29579: osuuksiin kunkin rahoituslaitoksen säännöllisissä lisärahoituksissa. USAn 29580: osuus on useimmissa rahoituslaitoksissa suurin. Jos USA tai toinen 29581: merkittävä antajamaa ilmoittaa pienentävänsä avustuksensa tietylle 29582: rahastolle, se vaikuttaa pienentävästi kaikkien muiden avustuksiin. USAn 29583: sisäpoliittisista asetelmista johtuen rahoituskriisiin ei ole löydettävissä 29584: mitään nopeaa ulospääsyä, sillä keskustelut mahdollisesta uudesta 29585: kansainvälisestä taakanjakojärjestelmästä eivät ole lähivuosina toteutetta- 29586: vissa. 29587: Vuonna 1996 maailman tärkeimmän kehitysrahaston, 29588: Maailmanpankkiryhmään kuuluvan Kansainvälisen kehitysjärjestön 29589: (IDA), tilanne kävi kriittiseksi. Kongressi uhkasi jopa lopettaa koko IDA- 29590: rahoituksen, elleivät muut maat poista USAlie asetettuja hankinta- 29591: rajoituksia juuri neuvotelluu IDA-11-rahaston rinnalle perustetussa 29592: erityisrahastossa. IDAn toimintamahdollisuuksista huolta kantaneet 29593: antajamaat olivat perustaneet vapaaehtoisen erillisrahaston, jotta IDA- 29594: ll:n määrärahat eivät supistuisi oleellisesti. Helmikuussa 1997 pidetyssä 29595: IDAn tarkistuskokouksessa muut avunantajat lupasivat kuitenkin sallia 29596: myös amerikkalaisten yritysten osallistumisen erityisrahaston jäljellä 29597: olevasta osuudesta rahoitettavien hankkeiden tarjouskilpailuihin, mikäli 29598: kongressi hyväksyy hallinnon esittämän budjetin ja USA maksaa maksa- 29599: matta olevat IDA-rästit. Kongressin päätös saadaan vasta vuoden 1997 29600: loppupuolella. 29601: Monenkeskisiä rahoitusongelmia kärjistää myös se tosiseikka, että 29602: monet keskeiset rahoituslaitosten pehmeiden rahoitusikkunoiden tukijat 29603: (Australia, Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada ja Saksa) ovat valtion- 29604: taloudellisiin säästöihin vedoten joutuneet laskemaan omia rahoitus- 29605: osuuksiaan myös alueellisissa kehitysrahastoissa. Taakanjako-ongelmat 29606: 29607: 1 OA 29608: ovat johtaneet mm. erityyppisten vapaaehtoisten erityisrahastojen 29609: perustamiseen. Koska erityisrahastot ovat niin hallinnollisesti kuin 29610: toiminnallisestikin hankalia ja käytännössä merkitsevät perinteisen 29611: taakanjaon murtumisen tosiasiallista tunnustamista, jotkut avunantajat 29612: ovat alkaneet ohjata ainakin osan rahoistaan vaihtoehtoisten kanavien 29613: kautta. Tämä heikentää edelleen multilateraalista rahoitusjärjestelmää, 29614: koska se johtaa avun laadun huonontumiseen ja avun entistä suurem- 29615: paan sidonnaisuuteen. 29616: Suomikin on joutunut kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten 29617: myötä pudottamaan rahoitusosuuksiaan, mikä on heikentänyt Suomen 29618: vaikutusmahdollisuuksia rahoituslaitoksissa. Suomi on kuitenkin joissa- 29619: kin rahastoissa pystynyt neuvottelemaan käteispohjaisen maksatus- 29620: järjestelmän, jolla maksuaikataulua on voitu pidentää jopa kahdeksaan 29621: vuoteen. Minimitavoite on ollut säilyttää sellainen rahoitusosuus, jolla 29622: turvataan osallistuminen rahoituslaitosten johtokuntatyöskentelyyn. 29623: Määrärahatilanne on nyt hieman parantunut ja jatkossa lienee mahdol- 29624: lista kohdistaa tukea myös kehitysrahoituslaitosten erityisohjelmille, 29625: jotka tukevat Suomen kehitysyhteistyön painopisteitä. 29626: Vuosia junnanneiden VII Afrikan kehitysrahaston (AfDF)ja IV 29627: Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston (IFAD) neuvottelut 29628: saatiin tulokselliseen päätökseen vuoden 1996 aikana. Edellisenä vuonna 29629: sovittu Pohjoismaiden kehitysrahaston (NDF) pääomanlisäys saatettiin 29630: muodollisesti päätökseen. 29631: Afrikan kehitysrahaston yhteyteen jouduttiin myös perustamaan 29632: erityisrahasto, koska USA pudotti omaa rahallista osuuttaan huomatta- 29633: vasti. Suurin pettymys oli kuitenkin Saksa, joka yksipuolisesti 29634: budjettitilanteeseensa vedoten alensi omaa perinteistä 9 prosentin 29635: osuuttaan 5 prosenttiin. Erityisrahaston maksuaikataulua venyttämällä 29636: Suomi pystyi osallistumaan myös siihen. Suomen kokonaissitoumus 29637: AfDF-VII:ään on 165 miljoonaa markkaa, josta erityisrahaston osuus on 29638: 45 miljoonaa markkaa. Suomen osuus on noin 1,2 prosenttia. 29639: IFADin lisärahoitus saatiin kokoon huolimatta USAn osuuden 29640: huomattavasta pudotuksesta. Lisärahoituksen keskeisin poliittinen sisältö 29641: oli johtokunnan uudistus, jossa öljyntuottajamaiden johtokunnan osuutta 29642: pienennettiin yhdellä jäsenellä sekä vastaavasti lisättiin teollisuusmaiden 29643: johtokunnan paikkoja yhdellä. Tämä sen vuoksi, että öljyntuottajamaille 29644: alunperin sälytetty pääomaosuus ei ole koskaan toteutunut. Suomen 29645: IFAD IV-osuus on noin 17 miljoonaa markkaa (noin 1 prosentti), mikä 29646: on noin puolet vähemmän kuin edellisessä lisärahoituksessa. 29647: Afrikan kehityspankin (AfDB)pääomakorotusta valmisteleva 29648: ad hae-komitea ei juuri edennyt työssään vuoden 1996 aikana. Aasian 29649: kehitysrahaston lisärahoitusneuvottelujen ratkaisu siirtyi vuoden vaih- 29650: teen yli odoteltaessa USAn hallinnon lopullista budjettiesitystä vuosille 29651: 1997-98. 29652: 29653: 29654: 29655: 29656: 105 29657: MAAILMANPANKKIRYHMÄ 29658: Maailmanpankkiryhmän muodostavat Kansainvälinen jälleenrakennus- 29659: pankki IBRD, Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, Kansainvälinen 29660: rahoitusjärjestö IFC sekä Kansainvälinen investointitakuulaitos MIGA. 29661: Maailmanpankin (IBRD ja IDA) jäsenmaiden lukumäärä kohosi tilivuo- 29662: den 1996 aikana 180:een, kun Bosnia-Herzegovina liittyi pankin jäsenek- 29663: si. 29664: Maailmanpankin toimintapolitiikka on keskittynyt entistä enemmän 29665: kansainvälisiin kehityskysymyksiin kuten köyhyyden vähentämiseen, 29666: ympäristö- ja velkakysymyksiin sekä lainanottajamaiden institutionaalis- 29667: ten kasvuedellytysten vahvistamiseen. Toiminta ja yhteistyö myös 29668: siirtymätalousmaissa on entisestään aktivoitunut. Vuoden 1996 kehitys- 29669: raportti (From Plan to Market) käsitteli nimenomaan siirtymätalouksien 29670: muutosprosessia. Kriisialueiden jälleenrakennustoiminta nousi Maail- 29671: manpankin uudeksi toimialueeksi vuonna 1996 sen osallistuessa 29672: jälleenrakennustoimintaan Bosnia-Herzegovinassa ja Palestiinassa. 29673: Maailmanpankin pääjohtajan pyrkimys on uudistaa Maailman- 29674: pankkiryhmän toimintaa vastaamaan paremmin muuttuneen ulkoisen 29675: ympäristön vaatimuksia. Tavoite on nykyistä tehokkaampi ja 29676: asiakaslähtöisempi toimintatapa. Pohjoismaiden edustajat hallintoneu- 29677: vostossa tapasivat pääjohtaja Wolfensouin Tukholmassa marraskuussa 29678: 1996. Tässä tapaamisessa keskusteltiin mm. Maailmanpankkiryhmän 29679: toiminnasta siirtymätalousmaissa, erityisesti Venäjällä ja Baltiassa, pankin 29680: sisäisestä uudistusprosessista ja julkisen kehitysrahoituksen ongelmista. 29681: Tilivuonna 1996 IBRD:n myöntämien uusien lainojen määrä laski 29682: hieman edellisen tilivuoden 16,8 miljardista dollarista 14,7 miljardiin 29683: dollariin. 29684: Maailman suurimman kehitysrahaston, Kansainvälisen kehitys- 29685: järjestön IDAn, tavoite on köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys 29686: lainanottajamaissa. IDAn rahoitus perustuu kolmen vuoden välein 29687: toimeenpantaviin, jäsenmaiden kokonaan maksamiin lisärahoituksiin. 29688: IDAn maksatukset käyhirnmille kehitysmaille tilivuonna 1996 olivat 6,8 29689: miljardia dollaria. 29690: IDAn 11. lisärahoitukseen tähtäävät neuvottelut saatiin päätökseen 29691: maaliskuussa 1996. Neuvottelujen vaikein ongelma oli suurimman 29692: rahoittajan USAn budjettivaikeudet ja IDA-10:stä kertyneet rästit. 29693: Kolmivuotinen rahoitusjärjestelmä koostuu vuoden 1997 erityis- 29694: rahastosta ja vuosien 1998-99 normaalista IDA-11-lisärahoituksesta. 29695: Kokonaisrahoitus kolmivuotiskaudelle on noin 22 miljardia dollaria. 29696: Suomi osallistuu lisärahoitukseen 0,5 prosentin osuudella. Suomen 29697: osuus erityisrahastoon on 87,3 miljoonaa markkaa ja se maksettiin 29698: kokonaisuudessaan heinäkuussa 1996. Suomen varsinainen rahoitus- 29699: velvoite on 262,16 miljoonaa markkaa, joka on sovittu maksettavaksi 29700: kahdeksassa erässä vuosina 1998-2005. Loput Suomen osuudesta edelli- 29701: seen lisärahoitukseen maksetaan vuoteen 2001 mennessä. 29702: Maailmanpankin ja Kansainvälisen Valuuttarahaston yhteinen 29703: kehityskomitea kokoontui vuonna 1996 kaksi kertaa. Suomi edusti 29704: kehityskomiteassa muita Pohjoismaita ja Baltian maita. Kevätkokouksen 29705: 29706: 106 29707: pääaiheeksi nousi kehitysmaiden velkaongelma. Olemassaolevista 29708: velkahelpotusmekanismeista huolimatta pahasti velkaantuneiden köyhi- 29709: en maiden (HIPCs) velkataakka on kestämättömällä pohjalla ja muodos- 29710: taa riskitekijän kehitysohjelmien rahoitukselle. Kevätkokouksessa päätet- 29711: tiin jatkaa kansainvälisen HIPC-velka-aloitteen valmistelua. Aloitteen 29712: toimintasuunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti kehityskomitean kokouk- 29713: sessa syyskuussa. HIPC-maat saavat lisävelkahelpotuksia osoitettuaan 29714: kykenevänsä aikaansaamaan kestäviä tuloksia noudattamalla määritellyn 29715: ajan tervettä talouspolitiikkaa ja toteuttamalla johdonmukaisesti 29716: uudistusohjelmia. Aloitteen tueksi Maailmanpankki on perustanut 29717: velkarahaston, johon on päätetty siirtää IBRD:n nettotuloksesta 500 29718: miljoonaa dollaria. Rahaston yhteyteen perustettiin erillinen rahasto, 29719: johon kahdenväliset avustukset voidaan ohjata. 29720: Koska G 7- maat eivät päässeet yksimielisyyteen kansainvälisestä 29721: taakanjaosta velka-aloitteen rahoittamisessa, Suomi päätti vuoden lopulla 29722: tukea aloitetta Valuuttarahaston kautta. Suomi maksoi Valuuttarahastoon 29723: perustettuun lahjapohjaiseen velkarahastoon 15 miljoonaa markkaa. 29724: Suomi oli rahaston ensimmäinen avustaja. Jatkossa Suomi tulee kuiten- 29725: kin tukemaan aloitetta pääasiassa Maailmanpankin rahaston kautta kun 29726: on saatu varmistettua laaja kahdenvälisten avunantajien, erityisesti 29727: G 7-maiden, osallistuminen aloitteen rahoittamiseen. 29728: Pohjoismaiden ja Baltian maiden äänestysryhmän koordinointi- 29729: tehtävät siirtyivät Ruotsilta Suomelle elokuussa 1997. 29730: 29731: 29732: 29733: 29734: 107 29735: 9 Kansainväliset 29736: ympäristörahastot 29737: Suomi on ollut Maailman ympäristörahaston (Global Environment Facility, 29738: GEF) ja Monenkeskisen otsonirahaston jäsen niiden perustamisesta lähtien. 29739: GEFin ja otsonirahaston toiminnan kehittäminen ja rahoittaminen on osa 29740: Suomen toimintaa maailmanlaajuisten ympäristöuhkien tmjumiseksi. 29741: Rahastojen tukeminen on myös osa Suomen sitoutumista Rion UNCED- 29742: konferenssin periaatteiden ja toimintaohjelman noudattamiseen. 29743: 29744: Maailman ympäristörahasto, GEF 29745: GEF rahoittaa maailmanlaajuisiin hyötyihin tähtääviä ympäristöhankkeita 29746: kehitysmaissa ja siirtymätalousmaissa neljällä toimialalla: ilmaston- 29747: muutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden (biodiversiteetin) 29748: suojelu sekä kansainvälisten vesien ja otsonikerroksen suojelu. 29749: Rahaston toimintaperiaatteet pohjautuvat kesällä 1992 Riossa pidetyssä 29750: YK:nympäristö-ja kehityskonferenssissa (UNCED) hyväksyttyyn maail- 29751: manlaajuiseen kestävän kehityksen toimintaohjelmaan. Konferenssissa 29752: GEFistä tehtiin luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston suojelua koskevien 29753: sopimusten väliaikainen rahoitusmekanismi. GEF vakinaistettiin vuoden 29754: 1994 alussa. 29755: Rahaston toimeenpanevia järjestöjä ovat YK:n ympäristöohjelma 29756: UNEP, YK:nkehitysohjelma UNDP sekä Maailmanpankki. GEFiin kuuluu 29757: myös neuvoa-antava tieteellinen ja tekninen elin STAP, joka toimii UNEPin 29758: yhteydessä. 29759: Vuonna 1996 GEFiin kuului 155 valtiota. Suomi kuuluu johtokunnassa 29760: samaan äänestysryhmään Ruotsin ja Viron kanssa. Ruotsi toimii ryhmän 29761: varsinaisena edustajana ja Suomi varaedustajana vuosina 1994-97. 29762: GEFin ykkösvaiheen kokonaisrahoitus on 2 miljardia dollaria eli noin 29763: 10 miljardia markkaa. 29764: Kertyneet varat riittävät vuoden 1998 puoliväliin asti. Rahaston touko- 29765: kuussa 1997 käynnistyneet lisärahoitusneuvottelut on tarkoitus saattaa 29766: päätökseen vuoden 1998 alussa. 29767: GEFin rahoitus kattaa vain hankkeiden ns. lisäkustannukset, jotka 29768: syntyvät, kun hankkeilla tavoitellaan kansalliset hyödyt ylittäviä maailmanlaa- 29769: juisia ympäristöhyötyjä. GEF voi tukea sellaisia kehitysmaita ja siirtymä- 29770: talousmaita, jotka ovat kelpoisia saamaan rahoitusta kansainvälisiltä 29771: kehitysrahoituslaitoksilta tai YK:n kehitysohjelmalta. 29772: Suomen osuus GEFin ykkösvaiheen rahoituksesta on 124 miljoonaa 29773: markkaa, joka maksettiin tasaerin vuosina 1994-96. Avustuksesta 84 prosent- 29774: tia lasketaan julkiseksi kehitysavuksi. 29775: Rahaston varsinainen hanketoiminta käynnistyi täysitehoisesti vuonna 29776: 1996 yleisten toimintaperiaatteiden ja toimialakohtaisten strategioiden 29777: tultua hyväksytyiksi vuoden 1995loppuun mennessä. Rahaston toimintaa 29778: pyrittiin edelleen tehostamaan mm. kehittämällä erityyppisille pien- 29779: 29780: 108 29781: hankkeille nopeutettu käsittelyjärjestys sekä hyväksymällä hankkeiden 29782: evaluointi- ja valvontatoimintaa koskevat periaatteet. 29783: Toimintavuonna 1995/96 GEF päätti ottaa rahoitukseen 35 uutta 29784: hanketta, joiden yhteisarvo oli 321 miljoonaa dollaria. Suurin osa rahoituk- 29785: sesta käytetään luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ilmaston muutok- 29786: sen torjumiseen. Biodiversiteettihankkeiden tavoitteena on erityisesti 29787: uhanalaisten ja harvinaisten lajien sekä ekasysteemien suojelu. Ilmasto- 29788: sektorilla pyritään puolestaan tukemaan energiatuotantoratkaisuja, jotka 29789: parantavat energiatehoa, sekä edistämään uusiutuvien energialähteiden 29790: käyttöön ottoa. Etusijalla ovat myös kehitysmaiden kansallisen kapasiteetin 29791: vahvistaminen sekä kansallisten biodiversiteetti- ja ilmastostrategoiden 29792: laadinnan tukeminen. 29793: Vuonna 1996 perustettiin Maailmanpankissa olevan Suomen konsultti- 29794: rahaston yhteyteen erillinen GEF -konsulttirahasto, jonka avulla rahoitetaan 29795: lähinnä GEF-hankkeiden valmistelua. Rahaston suuruus on 2,5 miljoonaa 29796: markkaa. 29797: 29798: Otsonirahasto 29799: Monenkeskisen otsonirahaston tehtävä on tukea kehitysmaita näiden 29800: pyrkimyksissä noudattaa otsonikerroksen suojelua koskevan Montrealin 29801: pöytäkirjan ja sen muutosten määräyksiä. Rahasto korvaa lisäkustannukset, 29802: jotka syntyvät kun luovutaan otsonikerrosta vahingoittavien aineiden käytös- 29803: tä. Rahaston toteuttajajärjestöjä ovat YK:nympäristöohjelma UNEP, joka 29804: myös hallinnai rahaston tilejä, YK:n kehitysohjelma UNDP, YK:n teollista- 29805: misrahasto UNIDO ja Maailmanpankki. 29806: Vuonna 1996 rahastoon kuului 114 valtiota. Suomi kuuluu rahaston 29807: johtokunnassa samaan äänestysryhmään Ruotsin, Norjan, Itävallan ja 29808: Sveitsin kanssa. Äänestysryhmän edustajana toimi Itävalta vuosina 1995- 29809: 1996. Vuodesta 1997 tehtävä siirtyi Sveitsille. 29810: Rahaston toimintaa pyrittiin vuoden 1996 aikana tehostamaan vuosina 29811: 1994-95 suoritetussa evaluoinnissa havaittujen toiminnallisten ongelmien 29812: poistamiseksi. 29813: Vuonna 1996 otsonirahasto päätti ottaa rahoitukseen toistasataa uutta 29814: hanketta, joiden arvo oli yli 75 miljoonaa dollaria. Suurin osa rahoituksesta 29815: menee pääasiassa kylmäkalusteissa käytettävien kemikaalien sekä vaahtojen, 29816: eristeiden, liuottimien, aerosolien ja halonien korvaamiseen tai poistami- 29817: seen. Tukea annettiin myös kansallisten otsoniohjelmien laatimiseen tai 29818: ajantasalle saattamiseen. Hyväksyttyjen hankkeiden avulla pyritään saavutta- 29819: maan lähes 3.000 tonnin vähennys otsonia tuhoavien yhdisteiden käytössä. 29820: Rahaston vuosia 1994-96 koskevan rahoituskauden kokonaisrahoitus 29821: oli 510 miljoonaa dollaria eli n. 2,4 miljardia markkaa, josta Suomen rahoi- 29822: tusosuus oli 15 miljoonaa markkaa. Vuoden 1996lopussa pidetyssä Mont- 29823: realin pöytäkirjan VIII osapuolikokouksessa sovittiin rahaston 29824: lisärahoitukseksi vuosille 1997-99 yhteensä 540 miljoonaa dollaria, josta 29825: Suomen osuus on n. 3,9 miljoonaa dollaria. Uuden rahoituskauden tarpeista 29826: osa rahoitetaan edelliseltä kaudelta jääneillä säästöillä. Uutta rahoitusta 29827: Suomi joutuu maksamaan n. 3,4 miljoonaa dollaria elin. 15,6 miljoonaa 29828: markkaa. 29829: 29830: 109 29831: 10 H umanitaarinen apu 29832: Tilanne eri kriisialueilla oli vuonna 1996 edelleen vaikea. Pakolaisten 29833: määrä väheni kuitenkin jonkin verran edellisvuodesta. Vuoden 1997 29834: alkupuolella yli 27 miljoonaa ihmistä eli kansainvälisen avun varassa, 29835: pakolaisina, evakkoina tai muuten avusta riippuvaisina. Kriisien vaikutus- 29836: piiriin arvioidaan kuuluvan yli 60 miljoonaa ihmistä. Kriisien muuttuessa 29837: yhä väkivaltaisemmiksi myös avustustyöntekijöiden turvallisuus on 29838: noussut kansainvälisen yhteisön huolenaiheeksi. 29839: Vuonna 1996 Suomi antoi humanitaarista apua yhteensä 189,2 29840: miljoonaa markkaa. Maksatuksista 178,4 miljoonaa markkaa suunnattiin 29841: kehitysmaihin. 29842: Katastrofi- ja pakolaisapuun annettiin 174 miljoonaa markkaa, joka 29843: on noin 54 miljoonaa markkaa enemmän kuin vuonna 1995. Ennaltaeh- 29844: käisevää apua ihmisoikeuksien ja demokratian tukemiseksi ja konfliktien 29845: ehkäisemiseksi eri kriisialueilla annettiin 14,5 miljoonaa markkaa, joka 29846: vastaa vuoden 1995 tasoa. 29847: Valtaosa pakolais- ja katastrofiavusta annettiin kohdennettuina 29848: avustuksina eri kriisialueille vakiintuneiden kansainvälisten humanitaa- 29849: risten järjestöjen välityksellä. Tärkeimmät järjestöt olivat YK:n pakolais- 29850: asioiden päävaltuutettu UNHCR, Kansainvälisen Punaisen Ristin liike 29851: ICRC/IFRC, Maailman elintarvikeohjelma WFP ja YK:nlastenrahasto 29852: UNICEF. Näiden lisäksi Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, 29853: Lähetyksen Kehitysapu ja Pelastakaa Lapset sekä eräät ulkomaiset 29854: kansalaisjärjestöt, kuten miinanraivaukseen erikoistunut brittiläinen 29855: Halo Trust-järjestö ja Afganistanin energiahuoltoon erikoistunut ranska- 29856: lainen ACTED-järjestö, toimivat toteuttajina. 29857: Runsas kolmasosa pakolais- ja katastrofiavusta annettiin kohdenta- 29858: mattomina yleisavustuksina. UNHCR sai 33 miljoonaa markkaa, YK:n 29859: palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA 10 miljoonaa markkaa 29860: ja Punaisen Ristin Kansainvälinen Komitea ICRC 1,5 miljoonaa mark- 29861: kaa. 29862: Entisen Jugoslavian alueella vuoden 1995lopulla solmittu rauha 29863: säilyi runsaan kansainvälisen tuen ansiosta. Tosiasiassa tilanne Bosnia- 29864: Herzegovinan eri etnisten ryhmittymien kesken oli edelleen erittäin 29865: jännittynyt, eikä järjestöjen avulla suunniteltu ja kansainvälisellä rahoi- 29866: tuksella toteutettava jälleenrakennus käynnistynyt odotetulla tavalla. 29867: Pakolaisten paluu kotiseuduilleen oli ennakoitua hitaampaa. Tilanne oli 29868: vaikea myös muualla, mm. Kroatian haltuun siirtyvässä ltä-Slavoniassa ja 29869: Jugoslavian Hittotasavallan albaanienemmistöisessä Kosovossa. Suomen 29870: humanitaarinen apu entisen Jugoslavian alueelle oli vuonna 1996 yh- 29871: teensä noin 25 miljoonaa markkaa, minkä lisäksi jälleenrakennukseen 29872: kohdennettiin kahdenvälisen avun varoista 15 miljoonaa markkaa. 29873: Afrikkaan Suomi ohjasi vuonna 1996 humanitaarista apua yhteensä 29874: 29875: 110 29876: Ruandan pakolainen palaamassa kotiin tansanialaiselta leiriltä. 29877: Kuva: Punainen Risti/ Howard]. Davies. 29878: 29879: 56,7 miljoonaa markkaa. Suurten järvien alueelle annettiin 32,8 miljoo- 29880: naa markkaa, ja Afrikan Sarveen kohdennettiin 7,8 miljoonaa markkaa. 29881: Angolaan kohdennetusta 7,3 miljoonan markan avustuksesta osa oli 29882: tukea miinanraivaukseen. Angolan lisäksi Suomi toimitti miinanraivaus- 29883: välineitä YK:n humanitaarisen avun osaston DHA:n käyttöön myös 29884: Mosambikiin. 29885: 29886: 111 29887: Afrikan suurten järvien alueella tilanne kärjistyi vuonna 1996 29888: Burundin vallankaappauksen ja Zairen sisäisen tilanteen myötä. Vuoden 29889: lopulla Ruandasta ja Burundista naapurimaihin aiemman kansanmurhan 29890: jälkiselvittelyjä paenneet pakolaiset palasivat vähemmän hallitusti kotiin. 29891: Tämä siirsi osan kriisistä Ruandan ja Burundin sisälle, mutta jätti osan 29892: pakolaisista avun saavuttamattomiin Itä-Zairen viidakkoalueelle. 29893: Humanitaarisille järjestöille ja niiden työntekijöille tilanne Suurten 29894: järvien alueella muodostui erittäin hankalaksi, koska turvallisuustilanne 29895: heikkeni oleellisesti. Väkivaltaisuudet sekä tarvikkeiden ja varastojen 29896: ryöstely kohdistuivat myös YK-järjestöihin ja alueella toimineisiin 29897: kansalaisjärjestöihin, joista osa joutui lähettämään työntekijäitään kotiin. 29898: Kansainvälisen Punaisen Ristin työntekijöiden murha Burundissa ja 29899: järjestöön muualla kohdistuneet väkivaltaisuudet käynnistivät vakavan 29900: keskustelun järjestön roolista ja sen perinteisestä asemasta puolueetto- 29901: mana humanitaarisena välittäjänä. 29902: Humanitaarisen avun tarve Afganistanissa oli vuonna 1996 edelleen 29903: erittäin suuri. Rauhanponnistelut sisällissodan eri osapuolten kesken 29904: eivät YK:nvälitysyrityksistä huolimatta edenneet. Taleban-liike voimisti 29905: asemiaan, ja naisten asema vaikeutui entisestään. Useat naisjärjestöt, 29906: avunantajamaissa nostivat esiin kysymyksen humanitaarisen avun 29907: ehdollistamistarpeesta. Apua Afganistaniin toimittaneet humanitaariset 29908: järjestöt joutuivat ponnistelemaan varmistaakseen, että apu menee myös 29909: naisille ja tytöille, jotka käytännössä ovat haavoittuvin ja vaikeimmassa 29910: asemassa oleva ryhmä. Avun perillemenon takaamiseksi yli puolet 29911: Suomen yhteensä 13,9 miljoonan markan avustuksesta ohjattiin Kan- 29912: sainvälisen Punaisen Ristin kautta, sillä Afganistanin Punainen Puolikuu 29913: pystyi toimimaan maan sisällä ja sodan eri osapuolten hallitsemilla 29914: alueilla silloinkin, kun se muille järjestöille oli vaikeaa. 29915: Vuonna 1996 Suomen IVY-alueelle antamasta humanitaarisesta 29916: avusta 13,7 miljoonaa markkaa kohdennettiin Kaukasuksen alueelle ja 29917: 9, 7 miljoonaa markkaa Tadzhikistaniin. Lisäksi Suomi tuki Genevessä 29918: kesäkuussa 1996 pidetyn kansainvälistä siirtolaisuutta ja hallitsemattomia 29919: väestöliikkeitä käsitelleen konferenssin suositusten mukaisesti 29920: UNHCR:n ja Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n yhteisohjelmia 29921: näiden maiden pakolaishallinnon kehittämiseksi. 29922: Suomi antoi humanitaarista apua myös Lähi-itään sekä Kaakkois- 29923: Aasian ja Kaukoidän luonnonkatastrofien uhreille. 29924: Ennaltaehkäisevää tukea annetaan demokratiaa, ihmisoikeuksien 29925: toteutumista tai kriisinhallintaa edistävään toimintaan. Näistä kaksi ensin 29926: mainittua ovat jo pitkään kuuluneet Suomen humanitaariseen apuun. 29927: Kriisinhallinta on näihin verrattuna uusi osa-alue, jonka merkitys kasvaa 29928: lähivuosina. 29929: Ihmisoikeuksien tukeminen sisältää ihmisoikeuksien edistämistä ja 29930: valvontaa koskevan tiedotuksen, koulutuksen, oikeusavun ja sosiaalityön 29931: sekä vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen aseman parantamisen. Avun 29932: kanavina ovat enimmäkseen olleet maailmanlaajuisesti toimivat kansain- 29933: väliset kansalaisjärjestöt, joskin YK:n teknisen ihmisoikeusavun rahasto 29934: on myös saanut merkittävää tukea. Tuki annettiin vuonna 1996 enim- 29935: mäkseen kohdentamattomina yleisavustuksina. 29936: 29937: 112 29938: 113 29939: 11 EU:n kehitysyhteistyö 29940: ja Suomi 29941: Vuosi 1996 osoitti jälleen, kuinka EU :n kehitysyhteistyö on sidoksissa 29942: maailman yleiseen poliittiseen kehitykseen ja EU:n toimintaan useilla eri 29943: politiikan aloilla. Italian puheenjohtajakautta, kevättä 1996, leimasi Iso- 29944: Britanniassa esiintyneen hullun lehmän taudin nostattama kriisi. Sen 29945: vuoksi Iso-Britannia vastusti kaikkia yhteisiä päätöksiä neuvostossa, myös 29946: kehitysneuvostossa toukokuussa 1996. Irlannin puheenjohtajakaudella 29947: syksyllä 1996 Itä-Zairen tapahtumat heijastuivat kehitysneuvoston 29948: toimintaan, ja asiasta keskusteltiin sekä ulkoministereiden että kehitys- 29949: yhteistyöministereiden kesken useaan otteeseen. Toinen syksyn tärkeistä 29950: aiheista oli Lomen sopimuksen tulevaisuus. Marraskuussa 1996 komissio 29951: julkaisi vihreän kirjan, mikä toimi lähtölaukauksena keskusteluille 29952: sopimuksen jatkosta vuonna 2000. 29953: Kehitysmaasuhteita tarkastellaan vihreässä ki:tjassa osana EU:n 29954: ulkosuhteita ja niille pyritään takaamaan tasavertainen ja johdonmukai- 29955: nen kohtelu muiden politiikan lohkojen rinnalla. Keskeisiin kysymyksiin 29956: kuuluu päättäminen Lome-sopimuksen maantieteellisestä kattavuudesta 29957: ja sen mahdollisesta jakamisesta aluekohtaisiin sopimuksiin sekä kauppa- 29958: järjestelyjen uusista ulottuvuuksista. 29959: EU:n kehitysyhteistyömaksatukset sääntömääräisestä budjetista 29960: olivat vuonna 1996 noin 2849 miljoonaa ecua (16,38 miljardia markkaa). 29961: Suomen osuus tästä oli 38,63 miljoonaa ecua (222,2 miljoonaa markkaa). 29962: Budjetin kautta rahoitettiin EU:n apua Välimeren alueen sekä Aasian ja 29963: Latinalaisen Amerikan kehitysmaille. Budjetista katettiin myös 29964: humanitaarinen apu, elintarvikeapu ja kansalaisjä:tjestöyhteistyö. Lisäksi 29965: budjetin kautta rahoitettiin erilaisia sektorikohtaisesti määriteltyjä 29966: tukitoimia, kuten huumeiden ja AIDSin vastaista työtä. 29967: Yhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa 29968: rahoitettiin erillisestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR). Suomen 29969: maksut EKR:lle alkavat todennäköisesti vasta vuonna 2000. Yhteistyötä 29970: EU:n ja AKT-maiden välillä säätelee Lomen sopimus (neljäs AKT-EY- 29971: yleissopimus). Suomi on Euroopanunioniin liittymistä koskevan sopi- 29972: muksen perusteella noudattanut sopimuksen määräyksiä 1.1.1995 29973: lähtien. Sopimus kattaa vuodet 1990-2000. 29974: Eduskunta hyväksyi 26.11.1996 hallituksen esityksen Suomen 29975: liittymisestä neljänteen AKT-EY-yleissopimukseen. Samassa yhteydessä 29976: hyväksyttiin myös puolivälitarkastuksessa tehty sopimus yleissopimuksen 29977: muuttamisesta sekä muutossopimuksen rahoittamista koskeva pöytäkirja, 29978: jolla perustettiin kahdeksas Euroopan kehitysrahasto (EKR-8). Suomi 29979: ratifioi sopimukset ja pöytäkirjan alkuvuodesta 1997. 29980: 29981: 29982: 29983: 29984: 114 29985: :~ ~ >" (\:''·~,;'~ ~)~'"·',•' 29986: ,',,< 29987: 29988: 29989: 29990: 29991: .: ' '{5~:~··. . ~ ~. . o'~. ~· ~ .. . ~•'-\~_,_:,_::;~:.~-;'-- 29992: •, ,, , ', " 'c 29993: ~· . . 29994: , , ' ,- o 29995: 29996: ',\ ,•''•;:o_'_;c-,-, ' ,, ,: <'•,' ._,::<'.:, ;·, ~' 29997: .,,~_, ;.;/.-~>-~/:~<-,\: 29998: ,.- . ' ,_- -~' ':j_-- \ -~ __.~ ~ >· ·.· ; _ -.,~--- ·; 29999: :s . 30000: .Tf\o~~ift;;i~fti:·~åtka~t~~~f4#~dtit{,~~~····~ ·• 30001: ~. '{iJ;u~il:~itysf!J4~4tn·f)rt~~#ttavteA . .. . ~ .....~ .um . ~~ ·. 30002: · ·~·~ . ...... ;IJJ#f!~~~ilitt!JJ~il~tilchttn~op;ji~ll; . ~. ~ .... 1lei 30003: ~ ~ · . • 1iJ{tini.ta, i~e .kohJfr~t#sitermtiJ7o ~t;fq~i~JW#:f#J:n;J~ftli:kehttys.. 30004: ~· •.•. . ~ .•.~ • . ~.~. ~ :•.. •. Y~tJ;~tg_ctl,e.(<Jrpklafoii J30 .t.t) 1Jse.t~t. t(l,!J€Jitt~~ f~lU'fgtta(J.huomi 30005: ~ ~..~ ~. ··.·~~~~~e~Sf:l'$.4(1iq.#~sa ~IJ':rt 'Pol~ti~4>·Jo"kapn Q'lniaan vaiku.t- 30006: ·~· · ·x• if;tt;:~1::1ta?~fl!~~~k:f4~:~F:%1!}1icZ/J::::a· 30007: ~ . · ··.toimitJ.ttia ··'"!• ul~osuluJe-~ tun;o:Jli$u1/$"~ tdta~-då~eh~tyspolittikkaa; 30008: ·;:'; .>fi!glf;f#iilrf ttl$.oll{t kr;h~missttai'kojttaJ1:~ ettit esimefkiksi .. . 30009: .. . ·· · ·· · · .· . . :ass(f ei pttliisi plill.W!fl totmis.taa()tka tek,ootittyhjäk- 30010: ~•.~·. 30011: . fit1;Ql~am.t.Sf3k,SiJa 30012: ···t.S··.·.·.tr;.o··.n. •.t.o..i·tp;.in.edis:#afn!!,Seks.t 30013: V'tenn:ln na 30014: . · •· .•·. n.·····.••.·.. .. •• 30015: •••••.••. ·.··.···.·•.·.·..··· ...•·.·····.; •.•.•.·.··.·.·.< •••·.·•... ··te.··•·.· ·~~.i.ty!J··.·.ma·;·~ ~tte 30016: ....· · ..... · .n.:..~··t.w··.·. . ·.ta·· .n. .·. •no.. n· ..mo. 30017: ·.... n·.i- · 30018: .~ .· .··.; lfi>~~sitermistii; ei.kJ!,itfmk(yJn ole: ok1WJ;Ilsa yhtii yhteistä 30019: : 30020: .te~fniili1 paa~ se poii/arJ.nyrn:rrJlirti!ä nu,:nella e:ri tavqin Ja eri 30021: •··t48g:ill(J; .Sen.11.oiiltu;n ym11?ifrtiiii taikpitJaPqn·.toisaolf4 . tavoitteiA:Zen 30022: ·y~«.nfaisufjtta p(fa'tösten t~rflå,,towt:ttifttt·11työs . f>aikutusten 30023: . . yhrk,f1;$Uttntais1-tutfa •piiiitösten tote1Jl#tl9erJta$Q.llå ja 8fftJ:rauksena. 30024: · ~· .. · ·. · §anwin votd4;an erQtt® yht(Jfiltillali,{lton ~her~stn puute 30025: el~tf,latiql~. jossa eri .paJ,itiikt~n lohkoifla eit~detlt ;r(Jtsen lohkon. 30026: te."~m.istäpäiftöksistli tai e.ri piiiitösten yh{ei;llvai.~utit~esta. Ttillai- 30027: . ··fien.t#anne.PfJiay~ptyii.putt'ttee.ll~estå:kciminJ,u.r#kglftiostatai·erilai-.:~ 30028: sistilfnstitutiOfiåaltsiSiaj(Jprganis~~ta 81J~, e$fmcrkiksi... . 30029: EU:n kotJU.ssiffrt kel#tysyhtef;stfjtjhtJ1Uin()ft 1i4jarff);ts;u~de~a tai ·. 30030: }onkU:nj~en:Palfion..ktJri:Sqllisef).·OOl~elupros~s§ih·.koordinaatwn· 30031: · puutteellf8autlestrt. · . •· .. · . > . •. 30032: . · '(of.$UJ4tq ~n; puluil:. ··y(JtkåJtukåellisestq.k()here~s~n 30033: .· · >. < . · 30034: on utt,. 30035: pu. ee.· .·.·. ·.·.·.a· 30036: polliffisen oi·.·.·.·.· .·.n.··. o 30037: .st . ·.·.1.·. ·o. ·lt~1uJu.nrJSia.: y.·~ n... s 30038: ·•.· ~ 30039: . .·.·.n.·····k. . . . e..·.·.·.i!f'U···: 30040: Ef!:ssll: 30041: t... 30042: · •. t. ....... 30043: ky~~·roi·.· ·.".·. :.ta. ollajäsenvaltiOiden 30044: . ····z·..#·"'··.tkf!St. a, k.yse·e.ssä 30045: tå·i·po· .. 30046: k€Jski~l,i~ij.~ffitirfi#ffl~~r##*JI9i rrtall:talotlspolitiikassaja·. 30047: EU:n ylft~(t>zfi,tressef$tl:t9tift;1J~Iisså.l<:ehitysmaihin. 30048: · Kolief'.en!sftermin mil(Jf:i,tel~ tididaan Vielii fnptiimntkai$taa 30049: lisä.ämlillä 1fli;tk(l(ln aikadifr%ns · .~.ll!Hn pi@tös vqt ollit. ·. · .· .... 30050: epäkoherentti lyhyellä, aikavalil . .tta pitffimmiillii aikavälilliJ 30051: jo~rlonmukåinen taV,oitt~en ~'rM~· · · 30052: 30053: 30054: 30055: 30056: 115 30057: KANSALLINEN VALMISTELU 30058: ED-asioiden hoito on kehitysyhteistyöosastolla hajautettu asiakohtaisesti 30059: eri vastuuyksiköihin. Erillinen EU-koordinaatioyksikkö huolehtii ED- 30060: asioiden yleisestä seurannasta, ohjeistuksen koordinoinnista ja laajem- 30061: mista tavoitelinjauksista sekä vastaa kehitysneuvoston valmistelusta. 30062: Yksikkö vastaa myös nykyisen Lome-sopimuksen toimeenpanon seuran- 30063: nasta ja koordinoi Suomen kantoja neuvoteltaessa sopimuksen tulevai- 30064: suudesta. 30065: Suomen viralliset kannat kehitysyhteistyöosaston vastuualueeseen 30066: kuuluvissa ED-asioissa päätetään ED-asiain komitean alaisessa EU-13- 30067: jaostossa, jossa on jäseninä eri ministeriöiden edustajia. Jaoston laajassa 30068: kokoonpanossa ovat edustettuina myös etujärjestöt sekä Kehitysmaa- 30069: suhteiden neuvottelukunta (KESU) ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus 30070: (KEPA). Kehitysneuvoston kokousten edellä valtioneuvoston kanta 30071: lyödään lukkoon EU -asioiden ministerivaliokunnassa, jonka jälkeen se 30072: viedään eduskunnan suuren valiokunnan käsittelyyn. 30073: ED-asiain komitea hyväksyi kesäkuussa 1996 EU-toimintaohjeen 30074: kehitysyhteistyökysymyksissä. Toimintaohje perustuu Suomen yleiseen 30075: ED-politiikkaan sekä hallituksen kehitysyhteistyöstrategiaan. Lähtökohta 30076: on, että jäsenyyden myötä EU:n kehitysyhteistyöstä on tullut Suomenkin 30077: kehitysyhteistyötä. Suomen tulee vaikuttaa kaikin keinoin sen sisältöön ja 30078: laatuun. 30079: Toimintaohje linjaa ne asiakokonaisuudet, joita Suomi pyrkii aktiivi- 30080: sesti edistämään EU:ssa ja joihin Suomi erityisesti keskittyy. Näitä 30081: painopistealueita ovat yhteisön ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyön 30082: koordinaation tehostaminen ja keskinäisen täydentävyyden kehittäminen 30083: työnjaolliseen suuntaan sekä kehitysmaihin vaikuttavan ED-politiikan eri 30084: lohkojen keskinäisen koherenssin lisääminen. Näiden asia- 30085: kokonaisuuksien edistäminen on yksi yhteisön kehitysyhteistyön suurim- 30086: pia haasteita, joihin Maastrichtin sopimus velvoittaa jäsenvaltioita. Muita 30087: painopistealueita ovat aktiivinen osallistuminen Lome-sopimuksen 30088: tulevaisuuden pohdintoihin, evaluointitoiminnan kehittäminen, 30089: ympäristöllisesti kestävän kehityksen painottaminen sekä politiikan 30090: muotoilussa että hanketasolla, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämi- 30091: nen, vastaanottajamaan oman vastuun ja sitoutumisen korostaminen, 30092: koordinaatio YK-järjestöjen kanssa sekäYK:nkonferenssien seuranta ja 30093: niiden päätösten huomioon ottaminen yhteisön kehitysyhteistyössä. 30094: Suomen tulee myös valvoa määrärahapäätösten tarkoituksenmukaisuutta 30095: ja varojen käyttöä sekä budjettikurin noudattamista. 30096: Suomi aloitti kansallisen valmistautumisen Lomen sopimus- 30097: neuvotteluihin loppuvuodesta 1996. Yliopistojen ja korkeakoulujen 30098: kanssa toteutettavan laajan tutkimushankkeen avulla pyritään saamaan 30099: kuva nykyisen sopimuksen toimivuudesta ja tietoa sen vaikutuksista 30100: erityisesti AKT-maissa. Tutkimukset käynnistyivät alkuvuodesta 1997. 30101: Ulkoasiainministeriön asettaman poikkisektoraalisen Lome-taustaryh- 30102: män tehtäviin kuuluu mm. analysoida sopimuksen tulevaisuudesta 30103: esitettyjä vaihtoehtoja sekä aiheesta käytävää keskustelua ja sitä koskevia 30104: tutkimuksia eri maissa. Sopimuksen aihepiiristä on myös tarkoitus 30105: 30106: 116 30107: järjestää seminaareja ja koulutustilaisuuksia. 30108: Pääosaston DG VIII :n pääjohtaja Steffen Schmidt kävi Suomessa 30109: kehitysyhteistyöosaston vieraana tammikuussa 1996, jolloin järjestettiin 30110: seminaari Lomen sopimuksesta laajalle osallistujajoukolle. Elokuussa 30111: 1996 komissaari Emma Bonino vieraili Suomessa ja keskusteli ministeri 30112: Haaviston kanssa EU:n humanitaarisesta avusta. Komissaari Manuel 30113: Marin vieraili ministeri Haaviston kutsusta Suomessa syyskuussa 1996 30114: keskustelemassa EU:n Aasiaaja Latinalaista Amerikkaa koskevasta 30115: kehitysyhteistyöpolitiikasta. 30116: 30117: 30118: OSALLISTUMINEN EU:N KEHITYSYHTEISTYÖTÄ 30119: KOSKEVAAN PÄÄTÖKSENTEKOON NEUVOSTOSSA 30120: Suomi osallistui aktiivisesti EU:n kehitysyhteistyötä koskevaan 30121: lainsäädäntötyöhön ja päätöksentekoon sekä politiikan muotoilussa että 30122: hanketasolla. Neuvoston kehitysyhteistyötä käsitteleviin työryhmiin 30123: osallistui pääasiassa ED-edustuston edustaja, kun taas komission eri 30124: komiteoiden kokouksissa kävivät ministeriön edustajat. 30125: Kehitysyhteistyöministerien neuvoston kokousta valmisteleva 30126: kehitysryhmä kokoontui vuonna 1996 viikottain. Kehitysryhmä hoitaa 30127: EU:n toimintalinjakysymyksiä sekä valmistelee kehitysneuvoston käsitte- 30128: lyyn tulevia asioita ja eri apuinstrumentteja koskevaa lainsäädäntöä. 30129: Ennen asioiden käsittelyä kehitysneuvostossa ne viedään pysyvien 30130: edustajien komiteaan (COREPER), jossa mahdolliset työryhmä- 30131: käsittelyn jälkeiset erimielisyydet pyritään vielä ratkaisemaan. 30132: Vuoden 1996 kummassakin kehitysneuvoston kokouksessa nousi 30133: ministerien välisissä keskusteluissa vahvasti esille suurten järvien alueen 30134: tilanne. Itä-Zairen tilanteen kehittymistä seurattiin tarkasti myös kehitys- 30135: ryhmän kokouksissa. Kehitysyhteistyöministerit kokoontuivat marras- 30136: kuussa ylimääräiseen tapaamiseen, jonka aiheena oli Itä-Zairen tilanne. 30137: Kokouksessa hyväksyttiin lausunto, jossa korostettiin YK:n toimenpitei- 30138: den kiireellisyyttä sekä alueen valtioiden vastuuta tilanteen ratkaisussa. 30139: Kehitysneuvosto hyväksyi vuonna 1996 useita tärkeitä päätös- 30140: lauselmia, jotka koskivat mm. kehitysohjelmien ja -hankkeiden ympäris- 30141: tövaikutuksen arviointia, inhimillistä ja sosiaalista kehitystä sekä jalka- 30142: väkimiinojen vastaista taistelua. Neuvosto keskusteli myös Horisontti 30143: 2000 -asiakirjan seurantaan liittyen kehitysyhteistyön koordinaatiosta ja 30144: koherenssista sekä kehitysyhteistyön roolista konfliktien ehkäisyssä. 30145: Vuonna 1996 kehitysneuvostossa hyväksyttiin myös asetukset 30146: humanitaarisesta avusta, kehitysmaissa toteutettavista kunnostamis- ja 30147: jälleenrakennustoimista sekä kehitysyhteistyöstä Etelä-Afrikan kanssa. 30148: Asetuksilla luotiin oikeusperusta asianomaisille budjettimomenteille. 30149: Neuvosto käsitteli myös asetuksia pakolaisten ja evakkojen avusta- 30150: misesta Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa, Hl -virusta/Aidsia 30151: koskevista toimista kehitysmaissa, ympäristöllisesti kestävän kehityksen 30152: toimista kehitysmaissa, kehitysmaiden väestöpolitiikalle ja -ohjelmille 30153: annettavasta avusta ja yhteistyöstä huumausaineita ja niiden väärinkäyt- 30154: töä vastaan sekä hyväksyi niistä yhteiset kannat. Tämän jälkeen asetukset 30155: 30156: 117 30157: lähetettiin Euroopan parlamenttiin lausunnolle. 30158: Suomi osallistui aktiivisesti asetusten valmisteluun työryhmissä. 30159: Asetuksissa painotettiin mm. vastaanottajamaan riittävän sitoutumisen 30160: varmistamista sekä ympäristökysymysten huomioonottamista ja kestävän 30161: kehityksen edistämistä. Suomi on myös painottanut eri yhteyksissä 30162: normaalin budjettikurin noudattamista EU:n kehitysyhteistyömäärä- 30163: rahoissa samoin kuin kehitysyhteistyötä koskevien päätösten budjetti- 30164: vaikutusten ja varainhallinnon läpinäkyvyyttä. 30165: Ministeri Haaviston joulukuun 1995 kehitysneuvostossa esittämä 30166: aloite ympäristöllisesti kestävän kehitysyhteistyön EU -koordinaatiosta 30167: konkretisoitui vuoden 1996 kuluessa. Suomi selvitti yhteistyössä komissi- 30168: on ja muiden jäsenmaiden kanssa kokeiluun soveltuvaa kohdemaata. 30169: Namibian viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta sovit- 30170: tiin, että koordinaatiokokeilu aloitetaan Namibiassa vuoden 1997 aikana. 30171: 30172: AKT-työryhmä 30173: Neuvoston AKT-työryhmä käsittelee Lomen sopimukseen liittyviä 30174: kysymyksiä laajakantoisista linjakysymyksistä yksittäisiin hallinnollisiin 30175: yksityiskohtiin. Suomen kannalta mielenkiintoisimpia kysymyksiä vuonna 30176: 1996 olivat mm. keskustelut yhteistyön lakkauttamisesta ja mahdollisesta 30177: uudelleen aloittamisesta eräiden AKT-maiden kanssa (artikla 366 bis, 30178: menettelytavat) ja merentakaisia maita ja alueita (MMA) koskevan 30179: sopimuksen puolivälitarkistus. Ryhmä kokoontui viikottain ja se valmis- 30180: teli myös EUn kantoja AKT-EY-ministerineuvoston ja AKT-EU- 30181: suurlähettiläskomitean kokouksiin. AKT-EY-ministerineuvosto kokoon- 30182: tui kesäkuussa 1996 Länsi-Samoalla. Ryhmässä käsiteltiin myös teolli- 30183: suuden kehittämiskeskuksen (CDI) ja maatalouden teknisen avun 30184: keskuksen (CTA) toimintaa. 30185: 30186: AKT-FIN-työryhmä 30187: AKT-FIN-työryhmä eli rahoitusryhmä käsittelee Euroopan kehitys- 30188: rahaston ja sen erillisten instrumenttien toimintaa ja maksuaikatauluihin 30189: liittyviä kysymyksiä. Työryhmä kokoontui vuonna 1996 viikottain. Suo- 30190: men kannalta kiinnostavimmiksi nousivat keskustelut mm. jäsen- 30191: valtioiden maksuosuuksista, raportit EKR-varojen käytöstä, 30192: evaluointiraportit sekä tilintarkastuskertomukset. Myös EKR- ja artikla 30193: 28-komitean sisäisten sääntöjen uudistaminen käynnistyi vuonna 1996. 30194: 30195: Elintarvikeaputyöryhmä 30196: Työryhmä, joka käsittelee EU:n elintarvikeavun policy-kysymyksiä, 30197: valmisteli vuonna 1996 elintarvikeapua ja sen hankintamenettelyä 30198: koskevaa lainsäädäntöä. Ryhmässä aloitettiin myös keskustelut 30199: elintarvikeavun säännöstön (Code of Conduct) tarpeellisuudesta ja sitä 30200: valmistelevasta foorumista. Marraskuussa 1996 pidetyn maailman 30201: elintarvikehuippukokouksen valmistelut heijastuivat myös työryhmän 30202: työskentelyyn. 30203: 30204: 30205: 30206: 30207: 118 30208: Mrikka-työryhmä 30209: Työryhmä muodostettiin kesällä 1996 sulauttamaHa entinen Etelä- 30210: Afrikka -ryhmä varsinaiseen Afrikka-ryhmään. Työryhmä valmisteli mm. 30211: Etelä-Afrikan liittymistä Lome-sopimukseen vuonna 1995 hyväksytyn 30212: mandaatin pohjalta sekä laajensi keväällä 1996 komission mandaatin 30213: käsittämään myös EY:n ja Etelä-Afrikan tasavallan väliset 30214: vapaakauppasopimusneuvottelut. 30215: 30216: 30217: YHTEISÖN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEITA 30218: KÄSITTELEVÄT KOMITEAT 30219: Euroopan komissiossa kehitysmaasuhteiden ja kehitysyhteistyön hallinto 30220: on jakautunut useamman pääosaston ja siten myös komissaarin kesken. 30221: DG VIII ja komissaari Joao de Deus Pinheiro vastaavat yleisistä 30222: kehitysmaapoliittisista kysymyksistä ja AKT-maista, ja DG I ja komissaari 30223: Manuel Marin Aasian ja Latinalaisen Amerikan maista (ALA) ja Välime- 30224: ren maista (MED). Humanitaarista apua varten perustettu erillinen 30225: yksikkö ECHO kuuluu komissaari Emma Boninon alaisuuteen. 30226: Komissiolla on edustustoja noin 80 kehitysmaassa ja uusia on perusteilla. 30227: EU:n kehitysyhteistyötä koskevan lainsäädännön ja muiden päätös- 30228: ten toimeenpanaan Suomi on osallistunut komission eri komiteoissa. 30229: Komission puheenjohdolla toimii seitsemän erilaista kehitysyhteistyö- 30230: komiteaa. 30231: 30232: ALA-komitea 30233: Komitea käsittelee EU:n yhteistyötä, projekteja ja ohjelmia Aasian ja 30234: Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa rahoitus- ja teknisen yhteistyön 30235: sekä taloudellisen yhteistyön kannalta. Vuonna 1996 komitea käsitteli 24 30236: hanke-esitystä Aasiassa, joiden yhteisarvo oli 450 miljoonaa ecua sekä 32 30237: hanke-esitystä Latinalaisessa Amerikassa, joiden yhteisarvo oli 230 30238: miljoonaa ecua. Hankkeet kattavat laajasti eri sektoreita. Suurin hyväk- 30239: sytty yksittäinen hanke, arvoltaan 200 miljoonaa ecua, oli peruster- 30240: veydenhuoltohanke Intiassa. Hankkeiden lisäksi komiteassa käsiteltiin 30241: kuusi EU:n maastrategiaa (Chile, Costa Rica, Guatemala, Honduras, 30242: Nepal ja Vietnam). 30243: 30244: MED-komitea 30245: Komitea käsittelee EU:n projekteja ja ohjelmia itäisen ja eteläisen 30246: Välimeren alueen maissa. Suomen kannanotoissa kiinnitettiin kysymys- 30247: ten ja lisäselvityspyyntöjen muodossa huomiota mm. hankkeiden 30248: kehitysvaikutuksiin erityisesti köyhimpien väestönosien kannalta, ympä- 30249: ristönsuojeluun, naisten asemaan sekä paikalliseen osallistumiseen ja 30250: kohdemaiden instituutioiden oman kapasiteetin vahvistamiseen. 30251: Vuoden 1996lopulla suunniteltu hankevalmistelun konsulttiapu 30252: mahdollistanee hankkeiden nopearuman ja tasokkaamman valmistelun. 30253: Avun laatu tuli uudestaan käsiteltäväksi vuoden lopulla tilitarkastus- 30254: tuomioistuimen MED-ohjelman tarkasturaportin yhteydessä. 30255: 30256: 30257: 119 30258: EKR-komitea 30259: Komitea käsittelee kaikki Euroopan kehitysrahaston rahoittamat hank- 30260: keet Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maissa sekä hankkeet, 30261: joita toteutetaan alueellisissa ohjelmissa. Vuoden 1996 aikana käsiteltiin 30262: myös yksittäisten AKT-maiden sekä alueiden kehitysyhteistyön 30263: strategioita voimassaolevan Lome-sopimuksen loppuajaksi, mutta 30264: käsittely jäi vielä kesken eräiden maiden poliittisen tilanteen vuoksi. 30265: 30266: EIP-komiteat 30267: Euroopan investointipankin (EIP) alaisuudessa toimii kaksi komiteaa, 30268: jotka käsittelevät pankin lainahankkeita. Välimeren aluetta käsitelevä 30269: Artikla 9/14 komitea kutsutaan koolle antamaan mielipiteensä laina- 30270: hankkeesta silloin, kun Euroopan Investointipankki haluaa käyttää 30271: lainoitukseen EUn budjetista rahoitettavaa riskipääomaa tai korkotukea 30272: luottoa pehmentämään. AKT-maita käsittelevä Artikla 28-komitea taas 30273: kutsutaan koolle antamaan lausuntonsa lainahankkeista, joissa Euroopan 30274: kehitysrahaston kautta tulevaa riskipääomaa tai korkotukea käytetään 30275: lainanannon yhteydessä. Käytännössä komiteakokoukset pidetään 30276: peräkkäin ja niihin osallistuvat samat henkilöt. 30277: 30278: Elintarvikeapukomitea 30279: Komitea käsittelee EU:n elintarvikeavun ohjelmointia. Komitea käsitteli 30280: yhteensä 24 elintarvikeapuesitystä vuonna 1996. Lisäksi se viimeisteli 30281: uuden elintarvikeapuasetuksen, joka astui voimaan heinäkuussa 1996. 30282: Asetusluonnos uudeksi hankintaohjesäännöksi tuli käsittelyyn mutta ei 30283: vielä valmistunut. Komissio supisti huomattavasti vastaanottajamaiden 30284: lukumäärää kuten Suomi ja eräät muut jäsenmaat olivat toivoneet. 30285: Marraskuussa 1996 pidetyn maailman elintarvikehuippukokouksen 30286: valmistelut heijastuivat myös komitean työskentelyyn. 30287: 30288: Humanitaarisen avun komitea 30289: Komitea kokoontui ensimmäisen kerran heinäkuussa 1996, EU:n 30290: humanitaarisen avun asetuksen tultua hyväksytyksi. Kokouksissaan 30291: komitea käsitteli komission esitykset EU:n humanitaarisen avun kiireelli- 30292: siksi toimenpiteiksi ja tiettyjen maiden tai alueiden humanitaarisen 30293: avustamisen kokonaissuunnitelmiksi. Komitea keskusteli myös humani- 30294: taaristen toimien suuntaviivoista ja eri maiden avustustoimien yhteenso- 30295: vittamisesta. 30296: 30297: 30298: 30299: 30300: 120 30301: . . ~minister;ii)~äjatkettlirtoocmfl41JifJtJtffttyksllle;JiJyhtdl. ,. ·•· ·. 30302: s?Jfllesu,u~·~tQi$faneuvon~ntt14,jokaåkJitetfiin. 30303: ··· wonfltll995. EU-han]fiiniuVtifttå on antafiut,fiiJtQ(I, neu~ttriJja · 30304: ·. k~a niistä Ef.l:naWst;tJ8a/j~f!-j.fålstafnimaeef'iij·~ 30305: .·.ffl1l~htdlinfW$8f!. Toimint4 on liattanutJI,tJ:n·a~ohjelrr;at 30306: · · ·. ~ki..];uro~a~ IVY"1Jlllissaja kfthjtgsmttiss<t· . . . ..•.. . / ...... 30307: ·.· ......· Jf,Um kihitysmoihinkp~tiJt ~ttJ$oh,jel111ftt~ olleet, 30308: Viil~htilä'#ben fllueeti, kpttdva MEl);;olfjelrno;. Msiitrrtja .. ·· 30309: . L&tt~en, 4~~·.ALA-Pffeln'/a ~ekl!JJ;urpopank,ehitys-· ·, 30310: . . .•. rfiMsto,joka~Jf)t#t'#J:nee~iJanketot~iutfa}ille·~ 30311: 1997'lupulla.E[ql;.;~ksellcz tuetaart hankkl?i,ta AKT-1114issa 30312: f·".å'··~ 30313: .\"-:>]! 30314: .· .. ~tl, .·.·...· .-.;..:,·.···1.-.··.1·.·.-·· ··.·.'~·· 30315: •. ·.·... ~•.fJTlfflfl'Jtl 30316: ·.·J.J;. ·.·.# fl,mef'en 30317: ·..•· •.·.·.••••••··.•.•• ... ·.·. ·.· .• .Ut)Uef!t;: 30318: -1. .••.. ·•.··." .• .•.... ··. . .· . ···. 30319: .,. ·. .. . .·· ;.·.·.. ·· ..· ... 30320: ·. ·. SuiinuJlaisift ha ·. etoteutt4fat OWf;'bS.all~ru:et iiktil:visii&ti 30321: EU:njdijestilmiin tar:f!!uskilpailuihin~ J(;i~nö~o#ptiiJO$/it · ... 30322: ·.· ·kondtStUnut 30323: ... ..lähitiliudlle ·... J·a PHAREf.oh 30324: . . • . • TACIS... . . y'elrniin. 30325: . ··. 'Vuoden. 30326: .... . . 30327: -l9fJ6 aika'TJltsiu:Ymalais4 /w,nketQteutiajat sa~ifat~hityå'IIUf:iSSl!jo~o 30328: tjksinäiin.tai ulkotrlittmm,·komortiOiclenkåwisa·.kaikJciå<trtseitsemiin 30329: •EU-hanketta,jbissa 8uomolaWen osuus oli JU>in .40mJ,YoOfl,(IO, 30330: marldw,a. KehitysmaJi!en osuus Su~~mten at:it$JJUS-- · . . ·. .. . 30331: hankkeirlenaroostapli runsaat17prosenttiaTä~irrtmlitstUUlut• 0 30332: • 30333: 30334: 30335: 30336: 30337: fiopi.mufcyet,kehitysmawsa olivat maataloushankePemss'f? kmilu~ 30338: .tu8:-hanke Kolurlil?iass4 sekiJ irlet$ähankkeet Banj,adeshi!J~ja 30339: I~sa.· •.. . . o.. 0 30340: 30341: •• • • • ••• ••• ••• •••• • • 30342: 30343: 30344: 30345: 30346: ·.. ·.·. Hankeneuvon1)!11t l!slikst6n ATK-pohjai!Jen.~al'Ve~~n . · 30347: 1;11/Jtyks.elfit~ s(Jä~niilJts.esti läTtes 2()() hr!n,l#df:rm:ff41~ 30348: nittä ktinno~hawf~e~ta;Epitgis~ ~#iyHty]#t()f)at 30349: kokeneet tärnänpalbelp,ntiirigf?iksJ. · . 0 30350: • • • • •• • • • • •• • • • • • • • ••••••• 30351: 30352: 30353: 30354: 30355: Kauppa'- ja teo~ntsterlö ~·ffll11J[isku1J$s.ai1996 30356: työry_hmiin!Jonka telltäväoli selm#fiii katt (l- jateollisUusministe~ 30357: riQn kehitysfahoituslaitosten projekti-ja r,J:J:J:imsru,ntfiontayksikön · 30358: arvioinni$sa~itettyjen vaihtoehtl!jen toteuttamiskelpoisuus. Kes- 30359: keisenä llihtökol;ttana oli piiällekkäisf) ksien.karsiininen valtwnhal- 30360: linnossa. TyiJryhmiin suosituksen mu'Y:tisestipäiitettitn yhdistiiä- 30361: EU-hanken.euvon,ta sekä projekti-ja ralwitusn€fjvontayksikkö . 30362: yhdeksi ykspköksi,joka ludl.innollisesti sijoitettiin kauppa-Ja teolli- 30363: suusministeriön alaisuuteen. ·· · 30364: Uusi hankeneuvontayksikön toiminta käynnlstyt.VUlJden 1997 30365: alussa, Yksikkö saj käyttöönsä EU-hankeneuvonnan entiset tilat 30366: kehitysyhteistyöosastolla ja se. toimii läheisessä yhteistyössä ulko- 30367: asiainministeriön· kanssa. Yksikön tehtäviin kuuluu 8U0'111ti/,aisten 30368: hanketoteuttajien kehitysrahoituslaitoksia sekä EU:n avustus- 30369: ohjelmia koskeva neuvonta ja koulutus. Tehtäviin kuuluu myös 30370: tiedottaminen YK.:n hankkeista. Yksikön henkilövahvuus on noin 30371: kymmenen henkilöä. 30372: 30373: 121 30374: 12 Henkilöapu 30375: YLEISIÄ KEHITYSPIIRTEITÄ 30376: 30377: Kehitysyhteistyöosaston kansainvälisten rekrytointiasioiden yksikkö 30378: tiedotti vuonna 1996 aktiivisesti yksikön toiminnasta sekä suomalaisten 30379: mahdollisuuksista hakeutua töihin kansainvälisiin järjestöihin. Kasvavia 30380: toiminta-alueita henkilöavussa olivat vuonna 1996 kriisinhallinnan 30381: siviilitehtävät kuten humanitaariset tehtävät, vaalitarkkailu ja lyhytaikai- 30382: set konsulttitehtävät Näiden osa-alueiden koordinointitarve samoin kuin 30383: yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa korostui edelleen. 30384: Rekrytointiyksikön yhtenä tehtävänä on tukea muita viranomaisia 30385: kansainvälisten järjestöjen rekrytoinneissa. Yksikkö toimii myös YK- 30386: järjestelmän kansallisena rekrytointielimenä Suomessa. Se avustaa 30387: järjestöjä niiden hankkiessa henkilöapua Suomesta, avustaa ja neuvoo 30388: hakijoita sekä seuraa järjestöjen henkilöstötilannetta ja suomalaisten 30389: sijoittumista YK-järjestelmässä ja kehitysrahoituslaitoksissa. 30390: Suomalaisten määrä kansainvälisissä järjestöissä säilyi vuonna 1996 30391: edellisten vuosien tasolla. Kansainvälisten järjestöjen tarjoamat 30392: kehitysyhteistyötehtävät muuttuivat yhä hallintopainotteisemmiksi, ja 30393: sektoriasiantuntemus hankittiin usein ulkoisilta toimittajilta. Tämä 30394: suuntaus näkyi erityisesti EU:n kehitysyhteistyössä. Useimmat YK- 30395: järjestöt ja kehitysrahoituslaitokset supistivat ja muuttivat edelleen 30396: henkilöstönsä rakennetta. 30397: Yksittäisiä asiantuntijoita lähetetään enää hyvin harvoin kahden- 30398: välisen kehitysyhteistyön tehtäviin. Tarjouskilpailun kautta valittu suo- 30399: malainen toteuttajaorganisaatio käyttää työssä useimmiten omia 30400: työntekijöitään. 30401: Avoimista paikoista ilmoitetaan sanomalehdissä ja osaston julkaise- 30402: massa "Avoimet tehtävät" -julkaisussa sekä vuonna 1996 aloitetuilla 30403: Intemetin kotisivuilla (http:/www.vn.H/um kyo.rekryto.html). Kotisivujen 30404: kautta pääsee myös kansainvälisten järjestöjen kotisivuille. 30405: Rekrytointiyksikön ylläpitämää atk-pohjaista resurssihenkilö- 30406: rekisteriä kasvatettiin vuonna 1996 mm. tiedottamalla ja 30407: verkostoitumalla. Erityisesti pyrittiin tavoittamaan vaativiin kansainväli- 30408: siin tehtäviin soveltuvia naishakijoita. Tavoitteena on luoda kilpailukykyi- 30409: nen resurssihenkilörekisteri, josta järjestöille voidaan tarjota tasokasta 30410: henkilöapua lyhyellä varoitusajalla. Tulevaisuudessa rekisterin on tarkoi- 30411: tus palvella entistä paremmin myös humanitaarisen avun sekä vaali- 30412: tarkkailijatoiminnan tarpeita. 30413: 30414: 30415: 30416: 30417: 122 30418: HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISOHJELMAT 30419: Suomi rahoittaa tällä hetkellä vuosittain hieman yli 30 30420: apulaisasiantuntijaa ja YK-vapaaehtoista kansainvälisten järjestöjen 30421: kenttätoimistoihin ja päämajoihin. Kehittämisohjelmaan käytettävissä 30422: olevat varat ovat viime vuosina hieman kasvaneet, mikä on mahdollista- 30423: nut henkilömäärän lisäyksen. Tämä suuntaus on jatkuva ja tavoitteena on 30424: rahoittaa vuosittain noin 50-60 asiantuntijan työskentely kansainvälisissä 30425: järjestöissä. 30426: Vuonna 1996 rekrytoitiin YK:lle ja kansainvälisille järjestöille noin 30427: 20 apulaisasiantuntijaa. Apulaisasiantuntijaohjelman tarkoituksena on 30428: kouluttaa henkilöstöä, joka myöhemmin voi hakea varsinaisiin sihteeris- 30429: tö- ja asiantuntijatehtäviin. Monenkeskisen kehitysyhteistyön tavoittei- 30430: den mukaisesti on järjestövalinnoissa painopiste asetettu YK:n 30431: operatiivisiin järjestöihin. 30432: Uusia yhteistyöjärjestöjä vuonna 1996 olivat Kansainvälinen atomi- 30433: energiajärjestö IAEA ja Kansainvälinen kasvien geeniresurssien tutki- 30434: muslaitos IPGRI. Muut järjestöt olivat Maailman elintarvikejärjestö 30435: FAO, YK:nkansainvälinen huumausaineohjelma UNDCP, YK:n kehitys- 30436: ohjelma UNDP, YK:nympäristöohjelma UNEP, YK:n pakolais- 30437: komissaari UNHCR, YK:nlastenrahasto UNICEF, YK:nnaistenrahasto 30438: UNIFEM ja Maailman elintarvikeohjelma WFP. Neuvottelut yhteistyö- 30439: ohjelman aloittamiseksi käytiin Kansainvälisen kotieläintalouden tutki- 30440: muslaitoksen (ILRI) ja Maailman ympäristörahaston (GEF) kanssa. 30441: Suomi kiinnittää apulaisasiantuntijaohjelmissa yhä enemmän 30442: huomiota työn sisältöön, järjestön kykyyn hyödyntää apulais- 30443: asiantuntijoiden asiantuntemusta sekä asiantuntijoiden jatkosijoittumis- 30444: mahdollisuuksiin järjestössä. 30445: Vuonna 1996 YK-vapaaehtoisohjelmassa rekrytoitiin 12 uutta 30446: asiantuntijaa. Uusia yhteistyömahdollisuuksia YK:n kehitysjoukko- 30447: järjestön (UNV) kanssa kokeiltiin vuonna 1996 mm. humanitaarisessa 30448: avustustoiminnassa sekä demokratisoitumisprosessien tukemisessa. 30449: Kiinnostavia alueita tulevaisuudessa ovat mm. Aasia, erityisesti Keski- 30450: Aasia, Latinalaisen Amerikan ihmisoikeus- ja ympäristöprojektit sekä 30451: Länsi-Afrikan terveydenhuolto- ja opetusalan projektit. 30452: Nuorten asiantuntijoiden rekrytointi EU -komission edustustoihin 30453: oli uusi ohjelma. EU:n ohjelmassa rahoitetaan kahdeksi vuodeksi nuoria 30454: asiantuntijoita työskentelemään komission edustustoissa kehitys- ja 30455: siirtymätalouden maissa. Suomen ehdokkaat selvisivät kansainvälisissä 30456: kilpailussa hyvin, ja siksi EU rahoittaa poikkeuksellisesti kaksi suomalais- 30457: ta yhden asemasta. Suomi rahoittaa lisäksi kehitysyhteistyövaroin kaksi 30458: sekä Keski- ja Itä-Euroopan määrärahoista yhden nuoren asiantuntijan. 30459: Yhteensä tässä ohjelmassa aloitti viisi suomalaista vuonna 1996 seuraa- 30460: vissa EU -edustustoissa: Burkina Faso, Etiopia, Uganda, Peru ja Tsekki. 30461: Seuraava rekrytointikierros tähän ohjelmaan on vuonna 1998. 30462: 30463: 30464: 30465: 30466: 123 30467: VALMENNUS 30468: Vuonna 1996 kehitysyhteistyöosasto järjesti viisi kahden viikon 30469: valmennuskurssia. Kurssien osanottajat olivat etupäässä uloslähteviä 30470: asiantuntijoita. Mahdollisuuksien mukaan joukkoon on hyväksytty myös 30471: hankevastuullisia kansalaisjärjestöjen kotitoimistoista. Vuoden 1996 30472: osanottajajoukko koostui kolmesta tasasuuresta pääryhmästä: kahden- 30473: väliset hanketoteuttajat, kansalaisjärjestöjen kenttätyöntekijät ja 30474: apulaisasiantuntijat sekä YK:n kehitysjoukkolaiset. Oman lisävärinsä 30475: antoivat eri kulttuureista lähtöisin olleet osanottajat. Näitä oli mm. 30476: Chilestä, Zairesta ja Etiopiasta. 30477: Valmennuskurssien sisällössä korostettiin hallituksen 30478: kehitysyhteistyötavoitteita ja -painotuksia sekä yleisiä poliittisia ja talou- 30479: dellisia kehitysnäkymiä. Jokaisen lähtijän tarpeet pyrittiin huomioimaan 30480: erityisohjelmissa, mm. järjestämällä tapaamisia kohdemaan Suomessa 30481: asuvien kansalaisten kanssa. Jokainen lähtijä sai myös mukaansa lähtö- 30482: materiaalipaketin. Lähtijöitä oli yhteensä 33 maahan. 30483: Pohjoismainen yhteistyö on ollut hyvin hedelmällistä muutamissa 30484: kohdemaissa, lähinnä Keniassa ja Sambiassa, joissa on voitu pitää yhtei- 30485: siä ns. in-country training-kursseja. Viikon internaattikurssin aikana 30486: kyseisen maan tiedemiehet ja johtavat virkamiehet ovat antaneet tietoa 30487: mm. politiikasta, taloudesta, kulttuurista ja uskonnosta sekä naisen 30488: asemasta ja hallintokulttuurista. Vuonna 1996 aloitettiin yhteispohjois- 30489: maiset valmistelut tämän toimintamuodon laajentamiseksi. 30490: Keskeisellä sijalla kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa on kult- 30491: tuuriin ja uskontoon liittyvät hyvinkin herkät kysymykset. Sekä antaja- 30492: maat että kansainväliset tutkijat painottavat näiden tekijöiden tärkeyttä. 30493: Kehitysyhteistyöosaston valmennustoiminnassa niillä on hyvin keskeinen 30494: sija. 30495: 30496: 30497: 30498: 30499: 124 30500: 125 30501: 13 Tutkimus 30502: YLEISTÄ 30503: Kehitysmaatutkimus palvelee kehitysyhteistyön suunnittelua ja toteutusta 30504: sekä vahvistaa niin kehitysmaiden omien kuin suomalaistenkin tutkijoiden 30505: valmiuksia. Tutkimus kohdistuu mm. kulttuurisiin, poliittisiin, taloudellisiin 30506: ja ekologisiin ilmiöihin etsien keinoja alikehityksen syiden ja niiden aiheut- 30507: tamien haittojen poistamiseksi. 30508: Tutkimusta sisältyy sekä kahdenväliseen että monenkeskiseen kehitys- 30509: yhteistyöhön. Niiden ohella kehitysteoreettiseen sekä kehitysyhteistyön 30510: suunnittelua palvelevaan tutkimukseen varattiin vuonna 1996 yhteensä 30511: kahdeksan miljoonaa markkaa. Tästä noin viisi miljoonaa kanavoitui Suo- 30512: men Akatemian kehitysmaatutkimuksen jaoston ja 1,4 miljoonaa Pohjois- 30513: maisen Afrikka-instituutin kautta. Ministeriön omiin tarpeisiin perustuvaan 30514: tutkimukseen jäi 2,1 miljoonaa markkaa. 30515: Suomen Akatemian kehitysmaatutkimuksen jaoston käytettävissä oli 30516: vuonna 1996 yhteensä kahdeksan miljoonaa markkaa, joka jaettiin tutkijoi- 30517: den hakemusten ja tutkimussuunnitelmien perusteella. Rahoitettavaksi 30518: valittiin strategian mukaisesti monitieteisiä tutkimusaiheita. Tulevaisuudes- 30519: sa on tarkoitus rakentaa tiettyihin aihekokonaisuuksiin keskittyvä 30520: kehitysmaatutkimuksen ohjelma. 30521: Muiden Pohjoismaiden tavoin Suomi osallistuu Uppsalassa toimivan 30522: tutkimus- ja dokumentaatiokeskuksen, Pohjoismaisen Afrikka-instituutin 30523: toimintaan. Vuosina 1996-98 Suomi rahoittaa instituuttia vuosittain enin- 30524: tään 1,4 miljoonalla markalla. Varat käytetään suomalaisen tutkijan palkkaa- 30525: miseen, stipendeihin sekä konferenssien ja seminaarien järjestämiseen. 30526: Kehitystutkimuksen varoin on aikaisempina vuosina rahoitettu myös 30527: tutkijoiden ja tutkimuslaitosten anomuksiin perustuvia tutkimuksia. Tällai- 30528: nen hajanainen toimintamalli ei kuitenkaan ole riittävästi vastannut käytän- 30529: nön kehitysyhteistyön tarpeisiin. Vuonna 1996 varoja alettiinkin entistä 30530: selkeämmin suunnata nimenomaan kehitysyhteistyön strategiasta ja tar- 30531: peista lähteviin ja kehitysyhteistyön suunnittelua tukeviin tilaus- 30532: tutkimuksiin. Kehitysyhteistyöosastolla tehdyn kartoituksen perusteella 30533: ensimmäiseksi käynnistettiin eteläisen Afrikan taloudellista integraatiota ja 30534: Lomen sopimuksen vaikutuksia koskevat selvitykset. Niitä seuraavat vuon- 30535: na 1997 kehitysyhteistyön kulttuuri-, ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiä 30536: koskevat selvitykset. 30537: Tilaustutkimuksia toteuttavat pääasiassa suomalaiset tutkimuslaitokset 30538: ja tutkijat. Vastaavanlaista yhteistyötä voidaan tehdä myös muiden kehitys- 30539: kysymyksiä riippumattomasti tarkastelevien tutkimuslaitosten ja tiede- 30540: järjestöjen kanssa. 30541: Vuoden 1996 aikana kehitysyhteistyöosasto oli osaltaan tiivistämässä 30542: suomalaisten kehitysmaatutkijoiden keskinäistä ja tutkijoiden sekä virkamies- 30543: 30544: 126 30545: ten välistä yhteistyötä ja tiedon vaihtoa. Tätä varten järjestettiin syksyllä 30546: seminaari, jossa etsittiin yhteisiä linjoja ja keinoja yhteistyön tiivistämiseksi. 30547: 30548: 30549: EU 30550: Kehitysmaatutkimuksen yhteistyön tavoite on edistää EU-maiden 30551: keskinäistä tutkimusyhteistyötä ja kehittää eurooppalaista kehitysmaa- 30552: asiantuntemusta. Samalla pyritään vahvistamaan kehitysmaiden omia 30553: tutkimusvalmiuksia. EU:n vuosien 1995-98 puHeohjelman kohdealueet 30554: ovat uusiutuvat luonnonvarat, maatalous- ja elintarviketuotannon kehit- 30555: täminen sekä terveys ja väestö. 30556: 30557: 30558: WIDER-INSTITUUTTI 30559: Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälinen instituutti (World 30560: Institute for Development Economics Research) perustettiin Helsinkiin 30561: Suomen hallituksen ja YK-yliopiston vuonnal984 allekirjoittamalla 30562: isäntämaasopimuksella. Se oli perustettaessa ensimmäinen YK-yliopiston 30563: tutkimus- ja opetuskeskuksista. 30564: WIDER-instituutti tutkii maailmanlaajuisia kehitysongelmia ja 30565: pyrkii löytämään niille ratkaisuja. 30566: Instituutin tutkimustoiminta keskittyy kaksivuotiskaudella 1996-97 30567: viiteen aihepiiriin: siirtymätaloudet, Saharan eteläpuoleinen Afrikka, 30568: kansainväliset taloudelliset kysymykset (mm. pääomaliikkeet ja 30569: maksutaseongelmat), institutionaaliset kysymykset (mm. maa- 30570: omistusoikeus) ja globaali hallinto (mm. humanitaariset hätätilanteet). 30571: Instituutti kouluttaa myös nuoria suomalaisia tutkijoita ja järjestää 30572: kehitystalouden kursseja suomalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa 30573: sekä järjestää seminaareja ja yleisöluentoja. 30574: Instituutin uusi johtaja, professori Giovanni Andrea Comia aloitti 30575: tehtävässään vuoden 1996 alussa. Uuden johtajan aikana hallintoa on 30576: kevennetty. Hallinnollinen henkilökunta on vähentynyt puoleen ja 30577: säästyneillä varoilla on budjetin huomattavasta supistumisesta huolimat- 30578: ta kyetty kasvattamaan tutkijakuntaa. 30579: Suomi tukee instituuttia isäntämaasopimuksen mukaisesti 30580: antamalla sille toimitilat ja johtajan asunnon. Tämän lisäksi Suomi antoi 30581: 250 000 markan erillisavustuksen humanitaarisia hätätilanteita 30582: käsittelevälle tutkimushankkeelle vuonna 1996. 30583: 30584: 30585: MUU MONENKESKINEN TUTKIMUS 30586: Maailman terveysjä.Ijestö WHO 30587: Suomi on tukenut kehitysyhteistyövaroilla WHO:n tutkimusohjelmia, 30588: jotka suuntautuvat kehitysyhteistyön prioriteettialoille lisääntymistervey- 30589: teen, perhesuunnitteluun ja äitien ja lasten perusterveydenhuoltoon. Suo- 30590: mi on osallistunut aktiivisesti tämän työn suunnitteluun ja toteuttamiseen. 30591: 30592: 127 30593: Suomi tuki WHO:n tutkimusohjelmia vuonna 1996 yhteensä 4,3 30594: miljoonalla markalla. Tehostettu ohjelma eniten apua tarvitseville maille 30595: (ICO) sai 1,1 miljoonaa markkaa, perhe- ja lisääntymisterveyden ohjelma 30596: (FRH/HRP) sai 2,2 miljoonaa markkaa ja miljoona markkaa meni 30597: tuberkuloosintutkimusohjelmalle (GPV), joka kehittää DNA-pohjaisia 30598: rokotteita. 30599: 30600: YK:n Aids-ohjelma (UN-AIDS) 30601: Suomi tuki vuonna 1996 kahdella miljoonalla markalla vuoden alussa 30602: perustettua YK-järjestöjen yhteistä AIDS-ohjelmaa (UN-AIDS), joka 30603: jatkaa WHO:n aloittamaa työtä. WHO:n lisäksi ohjelman perustaja- 30604: jäsenet ovatYK:nkehitysohjelma UNDP, YK:nlastenrahasto UNICEF, 30605: YK:n kasvatus-, tiede-, ja kulttuurijärjestö UNESCO, YK:nväestörahasto 30606: UNFPA sekä Maailmanpankki. UN-AIDS on ensimmäinen näin laaja 30607: poikkisektoraalinen ohjelma YK:ssa. 30608: 30609: CGIAR 30610: Kansainväliseen maataloustutkimuksen konsultatiiviryhmään (CGIAR) 30611: kuuluu yhteensä 16 pääasiassa kehitysmaihin sijoitettua tutkimuslaitosta, 30612: joiden tutkimusalat ovat kasvinjalostus, karja-, kala- ja metsätalous sekä 30613: elintarviketutkimus. CGIAR:in budjetti vuonna 1996 olin. 300 miljoo- 30614: naa dollaria. Vuodesta 1993lähtien suomalainen on ollut CGIAR:in 30615: teknisen neuvonantajaryhmän jäsen. Suomi tuki vuonna 1996 yhteensä 30616: 6,5 miljoonalla markalla kolmea CGIAR:iin kuuluvaa laitosta: Nairobissa 30617: sijaitseva ILRI (International Livestock Research Institute), 30618: Indonesiassa sijaitseva CIFOR (Centre for International Forestry 30619: Research) ja Nairobissa sijaitseva ICRAF (International Centre for 30620: Research in Agroforestry). 30621: 30622: 30623: 30624: 30625: 128 30626: 14 Evaluointi ja sisäinen tarkastus 30627: Evaluoinnin ja sisäisen tarkastuksen tavoitteena on kehitysyhteistyön 30628: laadun parantaminen ja käytettyjen menettelytapojen kehittäminen. 30629: Evaluoinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa kehitysyhteistyöstä. Tätä 30630: tietoa käytetään julkisessa raportoinnissa: eduskunnan, veronmaksajien 30631: ja myös yhteistyömaiden hallitusten on siten mahdollisuus muodostaa 30632: käsityksensä kehitysyhteistyön vaikutuksista, tuloksellisuudesta ja tehok- 30633: kuudesta sekä määriteltyjen toimintaperiaatteiden toteutumisesta. Eva- 30634: luoinnin tuottamaa tietoa tarvitaan myös kehitysyhteistyöosaston ja sen 30635: yksiköiden hallinnon, menettelytapojen ja päätöksenteon kehittämisessä. 30636: 30637: 30638: SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI 30639: Vuonna 1996 valmistui kolme laajaa evaluointia. Helsingin yliopiston 30640: Kehitysmaainstituutin tutkijat kokosivat synteesiselvityksen kaikista 30641: vuosina 1988-1995 valmistuneista Suomen kehitysyhteistyöhankkeita 30642: koskevista evaluointiraporteista. Selvitys julkaistiin nimellä 'Effects or 30643: impacts?' (Tuloksia vai vaikutuksia). Suomen humanitaarisen avun 30644: evaluointi valmistui syksyllä 1996. Raportista koottiin myös 30645: kehitysyhteistyöosaston ensimmäinen CD-rom (ks. laatikko s. ?? ). 30646: Kolmas laaja evaluointi arvioi osapuolten sitoutumista Suomen 30647: kehitysyhteistyöohjelmaan ('Ownership in the Finnish Aid Programme'). 30648: Työ oli aloittamassa kansainvälistä keskustelua sitoutumisesta, ja raportti 30649: on herättänyt sekä avunantajamaiden että kehitysmaiden kiinnostusta. 30650: Syksyllä 1996 käynnistettiin niinikään kansainvälistä kiinnostusta 30651: herättänyt selvitystyö 'Kulttuuriulottuvuudet Suomen kehitys- 30652: yhteistyössä'. Tarkastelun kohteiksi valittiin Suomen yhteistyömaista 30653: Etiopia, Mosambik ja Vietnam. Toinen vuoden 1996 aikana käynnistetty 30654: evaluointi käsittelee Suomen tuen pitkäaikaisia vaikutuksia Sambian 30655: maaseutusektorin kehitykseen. Molemmat työt valmistuvat loppuvuo- 30656: desta 1997. 30657: Laajojen evaluointiraporttien ohella ryhdyttiin vuonna 1996 taas 30658: julkaisemaan yksittäisiä hankkeita koskevia evaluointiraportteja. 'Sinises- 30659: sä sarjassa' ilmestyi vuoden aikana kymmenen teosta. 30660: 30661: 30662: KANSAINVÄLINEN EVALUOINTIYHTEISTYÖ 30663: Suomi osallistuu kansainväliseen evaluointiyhteistyöhön OECD:n 30664: kehitysapukomitean DACin evaluoinnin asiantuntijaryhmässä, Euroopan 30665: komission evaluointipäälliköiden kokouksissa sekä pohjoismaisissa 30666: eval uointikokouksissa. 30667: 30668: 129 30669: 'l~ 30670: 30671: 30672: 30673: 30674: Clsapualten sitoutuminen 30675: Suome,n kehitysyhteistyössä 30676: .... , , .Keskustclu~Srl~~sitPuå~u.sjtouturmsesta'•on ~~ses#tiJ, kuka.··· 30677: .. •· päiJttäfJ, krlnfrrillat}4 ~kutttz4 kehitysyhte~yöhankkeissa.. Päii- 30678: . . m4ttränä on; toimJrntlqtt "tåtJilun. påtantaminen ant<irrwJta enemfflän 30679: 1J4ik;utm.1Jtdttta. ~lli$ille käf]ttäjille'. . .· .·· 30680: . . · .· Suofnen ~hitfj$fJht~istyöhankkeissa·ei l980;lumfllåsuosttW 30681: · osapudltert- sf,touturiHsen lisiiiimiStä. Hanketoteutukse8$a pairwtet- 30682: .· ;#itl ~riJr;alw.fen. atkatil:ulynm,ukaista m<tksat,fJR!a gekiJ suomalai- 30683: sen ~nowgitJ:nj(l ~iantu,ntcmuksen ~äyttöä. Kehitykseen liittyvi- 30684: ... ·.·.njq. :ra.··.t. ka 30685: e.n. on.g.·elmten . . . UJ.·e,n··· maa 30686: 'IS.·.· . ··"o.·ttely olipagolti81Jomid···aiste. n 30687: as?,o,ntfl,nti}Oiilenj4 ylite~ömaiden johtavien virkamiesten käsis-: 30688: sli. .·.· ·. .· ...•......... ·. . ........ • ··. ·· .·. ·.. · . . . .·.·· .· .·.· · 30689: .· .· . . .·. .·.Koko asetelfM$sa orr tapahtunut merkittävä muutos ·19.9()o. ·. . 30690: ltwulla. Suomataiset: koHd~ticaliset han;kkeet tukepat nyt m,erkittli- 30691: ·'PiJsti·pttremrnin osa'PJ!ol~n.sitoutumista. Yhtei8tyiimao:t. paikalli- 30692: .set insti~uffot ja pai}ttillis# ihmiset osallistUvat; toiminnan tåvoit- 30693: .. •teitJfm 1nillltittef,yynjakeinojen.valintaan. Tavoitt~cna on asettaa 30694: .·:!r::J::'f!!eiStfJönraan i~tituutwi&n sisitlle niiden 01rUlkri · 30695: ·. r ....·. OsOf!uolt~fJ, s:ttoutumjsta ~elvitt;ltnyt kansainv/ilinen ryhmä 30696: ctot~~ .f>ttaf'/tJti~~ vqlffl;i&tuneessa rnporti8saan, että Supmen 30697: . ·.·. . f. ·.. · ..n·.·· .,···.··kf 30698: ..... . . . ·. .... . . .·~. . .·.~n ··et 30699: ·.··ts···.·.·. 30700: 11VJille1tja . . •.· . . . •·.ä.nrw 30701: ..·. ·.·. .·.•·.l&:it{t ..eri 30702: •·.t ov 30703: .· ·.hankkeiden 30704: . ·m···k·.a.n.$ai 30705: . . nväl. 30706: ··ts.· ·ka···.·ts···oen·. 30707: OOlilläon eroJa~·. •.'. .· 30708: e s· t i.. 30709: • · .. 30710: 30711: 30712: 30713: 30714: frt ttla~mtltf! ~·kof«>fi4isuitt~f!aliin vtelä pyrlttäväparantamatJll'f; . · ·. 30715: e~~nm, tllr~~mmlit ~o~uksetolif){JNeuratl1Pat~ . ... 30716: .:... · . · . ·.· :-.~~n.kankk~tuleeinttgmitua mahdolUstmmim 30717: ·. pit~~AI:Itt~~iden p(/,ikallisi{n.t~ituutioihin. 30718: - ~k~ fw1tt1{keesta hyötyvtin tulee osoittfMt: . . . . . ... · · · . ·.·. 30719: sit<ntttr~t.~ p(J,~~rnJ1lla hfjnkkeeseenjdlakJns41,ai~ 30720: se1l[J.rlisut'$$illtf. jQt~ h§illä tm· niukasti, .muttajof(l he pitävät 30721: arppg(fa~ . • . · . .. · ....· . : .... .·. .· .• 30722: ~.t(atlik,f~pPll~e,t o~~()liit on slldtafltl·~JJ: ha,rtklc~n 30723: suu~fft#mt.~J9 .toteutulcseen.: .·. . .. ·• .·. <. · •· > ••;·· ·.• ·.. .•.··.· 30724: 30725: 30726: 30727: 30728: J~~~~ar;:;.~~~~~·~ 30729: .·.•·.. ···~·.·~do~J<t hdJ,lirJrt<m {).tf/ta~~AArnoni1rJut on 30730: ~et·~$~ft prp$essitJa.Ztto~~n.ililJ~,j~ta.eivoi.sovit· 30731: tatf~~i•nbyrqkraattisi~tiqrkatf.ml~Uf:r: J • • .• •••• • 30732: 30733: 30734: 30735: 30736: . .·~'.Pb:·~~ivh.·ettltkehitysyht~lJft~oftP{~~.~iit ja 30737: .j~~Jlr.~t/,Winin;tape~fi!/.· ;"···.··),•> · · 30738: ' \ /'' ~ c'' ,,, , 30739: " ,, .·, 30740: c,: ,,'o/'' . '~~-~\ ~;,_ --<o'_.~:> ~ } 30741: 30742: 130 30743: DACin koordinoimassa kansainvälisten yhteisevaluointien ohjelmassa 30744: Suomen vastuualueena on jäsenmaiden kansalaisjärjestöapua koskevien 30745: evaluointien synteesi. Työ aloitettiin vuonna 1995 ja sitä koordinoi 30746: Helsingin yliopiston Kehitysmaainstituutti. Työn toinen vaihe saatiin 30747: päätökseen loppuvuodesta 1996. Selvitys sisältää koosteen 240 hankkeen 30748: evaluoinnista 26 eri kehitysmaassa, useita maakohtaisia selvityksiä sekä 30749: analyysin evaluointien metodologisista kysymyksistä. Kolmannessa 30750: vaiheessa kerätään kansalaisjärjestöjen kommentit luonnokseen. Työ 30751: valmistuu vuoden 1997lopulla. 30752: Euroopan komission ja EU:n jäsenmaiden mittavan elintarvikeapu- 30753: ohjelman evaluointi valmistui keväällä 1996. Työn yhteenveto ja sen 30754: suomennos julkaistiin kehitysyhteistyöosaston 'Sinisessä sarjassa'. Poh- 30755: joismaisen evaluointiyhteistyön tuloksena valmistui YK:n Sosiaalisen 30756: kehityksen tutkimuslaitoksen UNRISDin evaluointi. 30757: 30758: 30759: SISÄINEN TARKASTUS 30760: Varojen käytön ja toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja oikeellisuuden 30761: valvonta on tärkeä osa kehitysyhteistyön laadun kehittämistä. 30762: Kehitysyhteistyöosaston toimeksiannosta tuotettiin vuoden 1996 aikana 30763: 11 tilintarkastusraporttia. Pääosa tarkastuksista toteutettiin vuonna 1993 30764: solmitun puitesopimuksen nojalla yhteistyössä tilintarkastusyhtiö KPM G 30765: Wideri Oy Ab:n kanssa. Tarkastuksista on annettu erilliset yksityiskohtai- 30766: set raportit suosituksineen. 30767: Laajimpia olivat Hanoin vesihuoltohankkeen tarkastus sekä Helsin- 30768: gin kauppakorkeakoulun kehitysmaakoulutuskeskus PRODECin ja 30769: Maatalouden tutkimuskeskuksen tarkastukset. Tarkastusten havainnot ja 30770: huomautukset koskivat sekä hankkeiden toteuttajaosapuolta että myös 30771: kehitysyhteistyöosastoa. Puutteita löytyi hankehallinnoinnissa, varojen 30772: käytössä, kirjanpidossa sekä raportoinnissa. Tarkastusten havainnot 30773: osaltaan johtivat siihen, että kehitysyhteistyöosastolla ryhdyttiin syksyllä 30774: 1996 uudistamaan kehitysyhteistyön sopimusmalleja ja ohjeistoja. 30775: 30776: 30777: 30778: 30779: 131 30780: j 30781: 30782: j 30783: 30784: j 30785: 30786: j 30787: 30788: j 30789: 30790: j 30791: 30792: j 30793: 30794: j 30795: 30796: j 30797: 30798: j 30799: 30800: j 30801: 15 Tiedotus 30802: Myönteiset uutiset Suomen kehitysyhteistyöstä leimasivat tiedotustoimintaa 30803: vuonna 1996. Hallituksen periaatepäätös kehitysyhteistyön uusista painopisteistä 30804: on luonut perustan entistä tuloksekkaammalle toiminnalle. Päätös 30805: kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta 0, 4 prosenttiin bruttokansantulosta 30806: vuoteen 2000 mennessä on lisännyt kehityskysymysten painoarvoa poliittisessa 30807: keskustelussa ja kehitysyhteistyön saamaa huomiota joukkotiedotusvälineissä. 30808: Lehtien pääkirjoitukset, erikoisartikkelit sekä radio- ja TV-ohjelmat ovat esitelleet 30809: Suomen hankkeita, jotka ovat parantaneet kehitysmaiden asukkaiden elintasoa. 30810: Samalla on korostettu keskinäisen maailmanlaajuisen yhteistyön merkitystä. 30811: Selvitysmies Pertti Paasion raportti ja kehitysyhteistyön uudet linjaukset 30812: olivat teemoina monessa päättäjille ja lehtimiehille suunnatussa tiedotustilaisuu- 30813: dessa. Muun muassa kansainvälisen kehitysyhteistyön ajankohtaisia kysymyksiä, 30814: Lomen sopimuksen uusimista, mikrolainoja, väestökysymyksiä ja UNDP:n 30815: inhimillisen kehityksen raporttia esiteltiin erityisseminaareissa. 30816: Opetustarkoituksiin on toimitettu tiedotusaineistoa. On myös luotu yhdessä 30817: opetushallituksen kanssa rekisteri henkilöistä, joilla on kehitysyhteistyö- 30818: kokemusta. Näin helpotetaan kehityskysymysten käsittelyä kouluissa osana 30819: kansainvälisyyskasvatusta. 30820: Laaja "Ihminen ja kehitys" -tapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa 30821: pääkaupunkiseudun ulkopuolella Tampereella, keräsi kaikkiaan yli 8000 ihmistä 30822: näyttelyihin, elokuvaesityksiin, kulttuuritapahtumiin ja seminaareihin. YK-päivänä 30823: kehitysyhteistyöosastolla oli avointen ovien päivä, jonka aikana esiteltiin yli 500 30824: vierailijalle suomalaisen kehitysyhteistyön eri puolia. 30825: Ulkoministeriön, Lastensuojelun keskusliiton ja Suomen Unicef-yhdistyk- 30826: sen yhteinen teemapäivä tutustutti pääkaupunkiseudun yläasteen oppilaita 30827: lapsityövoimaan kehitysmaiden näkökulmasta. Kehitysyhteistyötä esiteltiin myös 30828: muissa tapahtumissa, esimerkiksi lukialaisten Studia 96 -messuilla. 30829: Tiedotusyksikkö vastaa vuosittain tuhansiin kyselyihin ja aineisto- 30830: tiedusteluihin kehitysyhteistyöstä. Kehitys-Utvecklingja Kehitys Uutiset -lehdet 30831: saavuttavat yhteensä yli 15 000 lukijan kohderyhmän. Ajankohtaisia 30832: kehitysyhteistyöpäätöksiä kuukausittain esittelevä Kehitys Uutiset on käyttökel- 30833: poinen lähde kaikille kehitysyhteistyössä mukana oleville ja sitä seuraaville. 30834: Kehitys-Utveckling luo taustaa kehityskeskustelulle ja analysoi sitä. Vuoden 1996 30835: teemanumeroissa esiteltiin mikroluottojen kehitysvaikutusta, maailmanlaajuista 30836: elintarviketilannetta, intemetin käyttöä kehitysmaissa sekä kehitysyhteistyön 30837: periaatepäätöstä sekä siitä saatuja kansainvälisiä kommentteja. Osaston intemet- 30838: kotisivua on kehitetty ja se on edistänyt kehityskeskustelua. Internet on 30839: nopein tapa opettajille, toimittajille ja tutkijoille saada tietoa uusista julkai- 30840: suista ja päätöksistä. Sen kautta löytyvät myös linkit kehitysyhteistyö- ja 30841: kehitysmaakysymysten kansainvälisiin lähteisiin. 30842: Kehitysyhteistyöosaston kirjasto on avoin yleisölle. Kirjastossa on 26 000 30843: kehityskysymyksiä, kehitysmaita ja kehitysyhteistyötä käsittelevää teosta. 30844: Kirjasto on toimittanut kirjallisuusluetteloja erityisaiheista - muun muassa 30845: naiset kehityksessä, ihmisoikeudet, kestävä kehitys sekä metsät kehitysmaissa. 30846: 30847: "Ihminen ja kehitys" -tapahtuma Tampereella 21.-28.5.1996. 133 30848: LIITE 30849: 30850: 30851: Kehitysyhteistyön periaatepäätös, 30852: valtioneuvosto 12.9.1996 30853: 30854: 30855: JOHDANTO 30856: 30857: Hallitus päätti ohjelmassaan kehitysyhteistyön painopisteitä, eri apukanavien tulokselli- 30858: suutta ja määrärahakehitystä koskevan selvityksen tekemisestä. Syyskuussa m1995 30859: hallitus asetti selvitysmieheksi kansanedustaja Pertti Paasion. Selvitysmies luovutti 30860: raporttinsa 7.2.1996. Raportti loi erinomaisen pohjan hallituksen sisäiselle ministeri- 30861: työryhmälle valmistella hallitusohjelman mukainen kehitysyhteistyötä koskeva 30862: periaatepäätös. 30863: Tämä periaatepäätös rakentuu voimassa olevan Suomen kehitysyhteistyöstrategian 30864: päämääriin ja toimintaperiaatteisiin sekä kansainvälisen kehityspolitiikan viimeaikojen 30865: linjauksiin. Muuttunut kansainvälispoliittinen tilanne sekä Suomen ED-jäsenyys ja sen 30866: aiheuttamat uudet rahoituspaineet pakottavat tekemään valintoja eri toimintamuotojen 30867: välillä pyrittäessä käytettävissä olevien voimavarojen mahdollisimman tulokselliseen 30868: käyttöön. 30869: Periaatepäätöksessä täsmennetään ja selkiytetään niitä periaatteita ja keinoja, joilla 30870: Suomen tavoitteet voidaan saavuttaa. Hallitus asettaa tavoitteeksi kehitysyhteistyö- 30871: määrärahojen lisäämisen niin, että 0,4 prosentin BKTL-taso saavutettaisiin vuonna 2000. 30872: Kansallisena tavoitteena säilytetään edelleen 0, 7 prosentin taso. 30873: 30874: 30875: 30876: 30877: KEHITYSYHTEISTYÖN PÄÄMÄÄRÄT JA MOTIIVIT 30878: 30879: Vuonna 1993 hyväksytyn kehitysyhteistyöstrategian mukaan Suomen harjoittaman 30880: kehitysyhteistyön päämäärät ovat: 30881: - kehitysmaissa vallitsevan laajamittaisen köyhyyden vähentäminen 30882: - yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen auttamalla kehitysmaita ratkaise- 30883: maan ympäristöongelmia ja 30884: - yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen kehitys- 30885: maissa. 30886: Nämä päämäärät ovat edelleen hallituksen kehitysyhteistyöpolitiikan lähtökohtana. 30887: Näitä päämääriä täydentävät ne sitoumukset, joita Suomi on antanut EU:n ja kansainväli- 30888: sen yhteisön jäsenenä. 30889: Hallitus tukeeOECD:ntoukokuussa 1996 hyväksymää kehitysyhteistyöstrategiaa, 30890: joka on viime vuosien tärkein kansainvälinen kehitysyhteistyöpoliittinen linjanveto. Sen 30891: mukaan teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisen yhteistyön tulee rakentua uudenlai- 30892: selle kumppanuudelle, jossa kehitysmailla itsellään on selkeä vastuu kehityksestään. 30893: Kehitysapu ei voi eikä sen tule korvata niitä kansallisia ja yksityisiä rahoituskeinoja, 30894: jotka ovat välttämättömiä kehityksen rahoittamiseksi kaikissa maissa. Kun yhteistyön 30895: osapuolet selkeästi sitoutuvat asetettuihin kehitystavoitteisiin, kehitysyhteistyö voi toimia 30896: köyhissä maissa merkittävästi kehitystä katalysoivana toimintana sekä luoda suotuisia 30897: olosuhteita yksityiselle yritystoiminnalle ja ihmisten ja yhteisöjen omatoimisuudelle. 30898: Maailmantalouden yhdentyminen ja yksityisten investointien suurempi liikkuvuus 30899: luovat lisääntyviä mahdollisuuksia myös kehitysmaille. Viime vuosikymmenten kuluessa 30900: on kehitysmaissa elävien ihmisten elinolosuhteissa tapahtunut merkittävää parannusta: 30901: Keskimääräinen elinikä on noussut 41 vuodesta 62 vuoteen, lapsi- ja imeväiskuolleisuus 30902: on vähentynyt yli puolella, lukutaitoisuus on kaksinkertaistunut ja voimakkaasta väestön- 30903: kasvusta huolimatta ruoan tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet nopeammin kuin väestö. 30904: Toisaalta on merkkejä siitä, että kaikkein köyhimmät maat eivät voikaan hyötyä 30905: 30906: 30907: 134 30908: maailmantalouden yhdentymisestä ja niiden asema on huonontunut entisestään Saavu- 30909: tuksista huolimatta äärimmäisessä köyhyydessä elää yli 1,3 miljardia ihmistä, ja on maita, 30910: joissa yleismaailmallisesta myönteisestä kehityksestä poiketen ruoan tuotanto henkeä 30911: kohti on vakavasti alentunut. Monissa maissa tähän on vaikuttanut nopea väestönkasvu, 30912: joka samalla on vaikeuttanut hallitusten ponnisteluja luoda työpaikkoja sekä tarjota 30913: koulu- ja terveyspalveluja. Huomattavallakaan talouden ja tuotannon kasvulla ei ole 30914: merkitystä mikäli väestön kasvu on niitä nopeampaa. 30915: Kaikista saavutuksista huolimatta edelleen hyvin eriarvoisessa ja huikeiden 30916: elintasoerojen leimaamassa maailmassa solidaarisuuteen, yhteisvastuuseen ja moraali- 30917: seen velvollisuuteen auttaa huonommassa asemassa olevia ihmisiä perustuvat kehitysyh- 30918: teistyön motiivit ovat siten yhä päteviä. Kehitysyhteistyö on merkittävä sivistysvaltion 30919: tunnusmerkki. 30920: Kehitysyhteistyön suomalaisissa perusteluissa ei ole perinteisesti painotettu niitä 30921: hyötyjä, joita sen harjoittamisesta myös antavalle osapuolelle koituu. Lisääntyvän 30922: keskinäisen riippuvuuden maailmassa tällaiset yhteiset edut ovat yhä ilmeisempiä ja 30923: myös eettisesti hyväksyttäviä. 30924: 30925: Tällaisia perusteita ovat esimerkiksi: 30926: - Hyvinvoinnin lisääntyminen edistää poliittista vakautta ja turvallisuutta, joka 30927: vähentää kriisien ja sotien uhkaa. 30928: - Maailmanlaajuisten ympäristöuhkien torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden 30929: suojelu kehitysmaissa lisäävät maailmanlaajuista ekologista turvallisuutta. 30930: - Vaikuttamalla konfliktien syihin ja niiden ennaltaehkäisemiseen estetään 30931: pakolaisuudesta johtuvia kansainvälisiä ongelmia. 30932: - Auttamalla kehitysmaita pääsemään kansainvälisen talouden piiriin 30933: tasavertaisiksi kauppakumppaneiksi edistetään maailmanlaajuista talouskehitystä. 30934: 30935: Ulkoisen tuen suuntaamisessa tulee kiinnittää yhä suurempaa huomiota kehitys- 30936: maiden tilanteiden erilaisuuteen. Pysyvää kehitystä tapahtuu vain siellä, missä maat itse 30937: ovat sitoutuneet kehitykseen ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin. Vähät voimavarat on 30938: siten voitava entistä joustavarumin kohdentaa sinne, missä maan sisäinen tilanne luo 30939: edellytykset pysyvien tulosten aikaansaamiselle. Maiden erilaiset tilanteet edellyttävät 30940: myös erilaisten instrumenttien, kuten humanitaarisen avun ja kansalaisjärjestötoiminnan 30941: ja pitkäjänteisen kehitysyhteistyön joustavaa käyttöä. Maa- ja instrumenttivalintojen tulee 30942: samalla perustua toimintaympäristön syvälliseen tuntemukseen ja sille rakentuvaan 30943: perusteelliseen harkintaan. 30944: 30945: 30946: 30947: PÄÄMÄÄRIEN SAAVUTIAMINEN 30948: Suomen kehitysyhteistyön päämäärien saavuttamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi 30949: hallitus tulee noudattamaan seuraavia toimintaperiaatteita ja toteuttamaan seuraavat 30950: toimenpiteet: 30951: 30952: 1. Kehitysyhteistyö osana ulkopolitiikkaa 30953: Kehitysyhteistyö on keskeinen osa Suomen ulkopolitiikkaa ja kehitysmaasuhteita. 30954: Suomen kehitysmaapolitiikan tavoitteet on määriteltävä kokonaisuutena, jossa eri 30955: politiikkalohkojen tavoitteet ovat sopusoinnussa keskenään. Myös asioiden käsittely 30956: EU:ssa edellyttää, että kehitysmaasuhteissa poliittisia kysymyksiä, kauppapolitiikkaa ja 30957: kehitysyhteistyötä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. 30958: 30959: Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus 30960: - laatii vuonna 1997laajemman kehitysmaapoliittisen strategian, jonka tavoitteena 30961: on asettaa erilaisille kehitysmaasuhteille yhteisiä päämääriä. Tämän strategian 30962: valmistelussa nojaudutaan erityisesti Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnan 30963: asiantuntemukseen. 30964: -lisää kahdenvälisissä kehitysmaasuhteissaan poliittista vuoropuhelua suhteittem- 30965: me kokonaisuudesta ja kehitysyhteistyömme strategisista päämääristä. 30966: 30967: 30968: 30969: 135 30970: 2. Köyhyyden vähentäminen 30971: Köyhyyden vähentäminen on Suomen ja kansainvälisen kehitysyhteistyön keskeisiä 30972: päämääriä. Se edellyttää kestävää taloudellista kasvua, oikeudenmukaista tulonjakoa ja 30973: erillisiä köyhiin kohdistuvia tukijärjestelyjä, joilla luodaan edellytyksiä heidän osallistumi- 30974: selleen tuotannolliseen toimintaan. Köyhyyden vähentämistavoitteen toiminnallis- 30975: tamiseksi käytännön kehitysyhteistyössä hallitus tulee 30976: - edelleen tukemaan taloudellisia uudistusohjelmia kehitysmaissa ja osallistumaan 30977: näiden ohjelmien sisältöä koskevaan päätöksentekoon. Tällöin painotetaan sitä, 30978: että ohjelmat eivät luo vain taloudellista kasvua, vaan niitä jatketaan yhteiskunnal- 30979: lista kehitystä edistävillä toimilla. 30980: - suuntaamaan apua erityisesti kehitysmaiden inhimillisten voimavarojen ja 30981: omaehtoisen toimintakyvyn kehittämiseen. Suomen tukipanoksilla tulee olla 30982: ensisijaisesti kehitystä käynnistävä ja nopeuttava rooli. 30983: - painottamaan opetuksen ja terveydenhuollon peruspalveluita, joilla on keskeinen 30984: rooli köyhien ihmisten osallistumismahdollisuuksien rakentamisessa, sekä 30985: tukemaan perusterveydenhuollon osana perhesuunnittelun ja lisään- 30986: tymisterveyden parantamiseen tähtääviä toimia. 30987: - kohdistamaan entistä enemmän huomiota kehitysmaiden elintarvike- 30988: turvallisuuteen ja sitä edistävään ympäristöllisesti kestävään omaehtoiseen ruoan 30989: tuotantoon 30990: - lisäämään toimia, joilla voidaan vahvistaa naisten osallistumista yhteiskunnalli- 30991: seen ja taloudelliseen toimintaan mm. vaikuttamalla tyttöjen ja naisten peruskou- 30992: lutuksen laajentamiseen. 30993: - kiinnittämään erityistä huomiota vammaisten asemaan kehitysmaissa. 30994: 30995: 3. Kestävä kehitys 30996: Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että taloudellisen kasvun, ympäristön kanto- 30997: kyvyn ja tulonjakovaatimusten kesken löydetään oikea tasopaino ja että kehitysavun 30998: tuella luotavat rakenteet ja ratkaisut ovat ympäristöllisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja 30999: hallinnollisesti elinkelpoisia ulkoisen tuen lakattuakin. Kestävien tulosten aikaansaami- 31000: seksi hallitus tulee 31001: - painottamaan ympäristönäkökohtien huomioon ottamista kaikessa toiminnassa 31002: sekä uhkien torjumiseksi että luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan 31003: hyvinvoinnin edellytysten luomiseksi. 31004: - tukemaan kehitysmaiden ympäristöohjelmia ja niiden ympäristöhallinnon 31005: kehittämistä. 31006: -ottamaan kestävän kehityksen lähtökohdat huomioon kehitysmaiden maa- ja 31007: metsätalousohjelmia tuettaessa. 31008: - tukemaan kehitysmaiden mahdollisuuksia kansainvälisten 31009: ympäristövelvoitteidensa täyttämiseksi. 31010: - harjoittamaan ja kehittämään sellaisia toimintatapoja, jotka korostavat yhteistyö- 31011: kumppanin ja edunsaajaryhmien omaa päätäntävaltaa ja osallistumista. 31012: - vaikuttamaan sellaisiin rakenteellisiin, sosiaalisiin ja sosiaalipoliittisiin muutoksiin, 31013: jotka takaavat yksittäisten hankkeiden tulokset myös pidemmällä tähtäimellä. 31014: 31015: 4. Ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia ja hyvä hallinto 31016: Ihmisoikeuksien, yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja hyvän hallinnon edistä- 31017: minen on Suomen kehitysyhteistyön keskeisiä tavoitteita, ja näiden katsotaan pitemmällä 31018: tähtäimellä olevan myös paras mahdollinen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen 31019: perusta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus tulee 31020: - käsittelemään näitä asioita avoimesti yhteistyömaiden kanssa käytävässä vuoropu- 31021: helussa ja edistämään niiden esilläoloa kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä. 31022: - edistämään ja luomaan kaikissa tukemissaan hankkeissa sellaisia 31023: päätöksentekomenettelyjä ja osallistumisjärjestelmiä, jotka edesauttavat 31024: näiden tavoitteiden toteutumista, sekä tukemaan erikseen näitä tavoitteita 31025: toteuttavia hankkeita. 31026: - säännöllisesti arvioimaan näiden tavoitteiden toteutumista ja harkitsemaan 31027: uudestaan hankkeiden ja yhteistyösuhteiden jatkamista niissä tapauksissa, joissa 31028: tavoitteet eivät toteudu. 31029: 31030: 31031: 136 31032: - kaikissa yhteyksissä edistämään Pekingin IV naisten maailmankonferenssin 31033: toimintaohjelman toimeenpanoa naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi sekä 31034: edistämään naisten tasavertaista osallistumista yhteiskunnalliseen ja tuotannolli- 31035: seen toimintaan. 31036: 31037: 5. Tehokkuus ja laatu 31038: Kehitysyhteistyön tehokkuuden ja laadun parantamiseksi hallitus tulee 31039: - edistämään avun kansainvälistä koordinaatiota pyrkimyksenään yhteistyömaan 31040: vastuu ja omistajuus (ownership) kaikesta toiminnasta sekä niin, että kullakin 31041: maalla olisi vain yksi, sen itsensä laatima kehitysohjelma (maastrategia), jota 31042: tukemaan eri lähteistä tuleva ulkomaanapu suunnattaisiin. 31043: - sovittamaan monenkeskisen ja kahdenvälisen toiminnan yhdenmukaiseksi 31044: kokonaisuudeksi myös maatasolla. 31045: - ylläpitämään ja kehittämään kehitysyhteistyön evaluaatiotoimintaa ja parantamaan 31046: sen tulosten toimeenpanoa käytännön toiminnassa. 31047: - lisäämään kehitykseen ja kehitysmaihin liittyvän tutkimuksen käyttöä kehitysyh- 31048: teistyön suunnittelussa ja toimeenpanossa 31049: 31050: 31051: 31052: KEHITYSYHTEISTYÖN KANAVAT 31053: 31054: Kehitysyhteistyön keskeisimmät kanavat ovat kahdenvälinen kehitysyhteistyö, kansainvä- 31055: liset järjestöt ja kehitysrahoituslaitokset, humanitaarinen apu ja kansalaisjärjestöt. Eri 31056: kanavat ovat toisiaan täydentäviä ja sopivat eri tavoin eri tarkoitusperiin ja tilanteisiin. 31057: Näiden yhdistelmillä ja valikoivalla käytöllä tähdätään kehitysyhteistyömäärärahojen 31058: mahdollisimman optimaaliseen käyttöön tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. 31059: 31060: 1. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö 31061: Suomen kehitysyhteistyön maapolitiikka ja kohdemaavalinta on viime vuosiin saakka 31062: perustunut samoihin lähtökohtiin kuin 1970- ja 1980-luvuilla. Kylmän sodan päättyminen 31063: vaikutti syvästi teollisuusmaiden ja kehitysmaiden suhteisiin. Yhteistyön tarkastelu yleismaail- 31064: mallisten ongelmien ja keskinäisen riippuvuuden näkökulmasta on nyt käynyt mahdolliseksi. 31065: Lisäksi avun ehdollistaminen, määrärahojen rajallisuus ja vastaanottajan roolin korostuminen 31066: ovat tekijöitä, joiden valossa maapolitiikkaa on arvioitava uudelleen. Samoin Suomen 31067: ulkopolitiikan painotukset ja niiden muutokset merkitsevät yhteistyömaiden kirjon laajene- 31068: mista, joka samalla edellyttää eri tilanteisiin soveltuvien erilaisten instrumenttien käyttämis- 31069: tä. 31070: Maita voidaan eriyttää seuraavan jaottelun mukaisesti: 31071: - Syvässä kriisissä elävissä maissa tulee ennen muuta kysymykseen vain 31072: humanitaarinen apu. 31073: - Sodista toipumassa olevat maat tarvitsevat tukea rauhantilan ja turvallisuuden 31074: vakiinnuttamiseksi sekä jälleenrakennukseen. 31075: - Poliittisen siirtymävaiheen maat tarvitsevat määräaikaista tukea demokratian 31076: vakiinnuttamiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. 31077: -Taloudellisen siirtymävaiheen maat tarvitsevat tukea markkinatalouteen siirtymi- 31078: sen edistämiseksi, jolloin kysymykseen tulee myös uusien rahoitusinstrumenttien 31079: käyttö. 31080: - Köyhimmissä, mutta poliittisesti vakaissa maissa tuki tulee suunnata pitkäjäntei- 31081: sesti inhimillisten voimavarojen ja omien instituutioiden vahvistamiseen ja 31082: kehityksen perusedellytysten luomiseen. 31083: 31084: Yhteistyötä on tarkasteltava toisaalta kehitysmaiden omaa dynaamista kehi- 31085: tysprosessia edistävänä ja tukevana toimintana, toisaalta Suomen kehitysmaasuhteiden 31086: kokonaisuuden ja ulkopolitiikan tavoitteiden näkökulmasta. Suomen päätöksentekoon 31087: vaikuttaa entistä enemmän EU:n ja kansainvälisen yhteisön toiminta kussakin maassa. 31088: 31089: Tältä pohjalta hallitus tulee 31090: - edelleenkin perustamaan kahdenvälisen toimintansa pitkäjänteiselle, suunnitel- 31091: 31092: 31093: 137 31094: malliselle yhteistyölle sekä suuntaamaan pääosan avusta käyhirnmille kehitysmail- 31095: le, erityisesti Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. 31096: 31097: Hallitus katsoo, että sillä tulee samalla olla valmiuksia reagoida kehitysmaiden 31098: nopeasti muuttuviin poliittisiin ja taloudellisiin tilanteisiin. Tästä syystä 31099: - maavalintoja ja maapolitiikkaa tullaan toteuttamaan vastaisuudessa aikaisempaa 31100: joustavammin. 31101: - osa kehitysyhteistyöhankkeista voidaan toteuttaa alueellisten yhteistyöhankkeiden 31102: muodossa. 31103: - perinteisten kehitysyhteistyömuotojen rinnalle kehitetään uusia hankemuotoja, 31104: mm mikrorahastoja. 31105: 31106: 2. Kansainväliset järjestöt ja kehitysrahoituslaitokset 31107: Monenkeskistä kehitysyhteistyötä harjoitetaan YK:n ja keskeisimpien kansainvälisten 31108: kehitysrahoituslaitosten piirissä. Monenkeskinen kehitysyhteistyö tarjoaa ensisijaisesti 31109: vaikutusmahdollisuuksia ja tietoa. Suomen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kehityksen 31110: edellytyksenä olevien talouden tervehdyttämisohjelmien sisältöön voi tapahtua etenkin 31111: Maailmanpankin ja sen keskeisimmän kehitysrahoitusinstrumentin IDA:n kautta. 31112: Suomen näkökulmasta sekä YK-järjestelmän että kansainvälisten kehitys- 31113: rahoituslaitosten kehityspoliittiset linjaukset vastaavat ja toteuttavat nykyisellään hyvin 31114: omia kehityspoliittisia tavoitteitamme, minkä tulee ollakin tukemme antamisen ehto. 31115: 31116: Hallitus tulee 31117: -vastaisuudessakin painottamaan YK-järjestelmän roolia kansainvälisessä kehitys- 31118: yhteistyössä ja turvaamaan sen aseman Suomen kehitysyhteistyön tasavertaisena 31119: kanavana kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten rinnalla. Tukea järjestö- 31120: kohtaisesti jaettaessa kiinnitetään huomiota kunkin järjestön kulloiseenkin 31121: toimintakykyyn ja kapasiteettiin toteuttaa juuri Suomen tärkeinä pitämiä tavoittei- 31122: ta. Suomen kannalta keskeisimpiä järjestöjä ovat YK:nväestöohjelma UNFPA, 31123: UNICEF, YK:nkehitysohjelma UNDP ja Maailman elintarvikeohjelma WFP. 31124: -tarvittaessa kohdentaruaan YK-järjestöjen tai rahoituslaitosten kautta annettavaa 31125: apua Suomen kehitysyhteistyön kannalta keskeisiin kohteisiin (aktiivinen 31126: multilateralismi). 31127: 31128: 3. Humanitaarinen apu 31129: Humanitaarinen apu antaa hallitukselle mahdollisuuden reagoida nopeasti ajankohtaisiin 31130: kriiseihin myös ulkopoliittiset tavoitteemme huomioon ottaen. Tässä toiminnassa hallitus 31131: tulee entistä enemmän painottamaan ennalta ehkäisevää toimintaa ja kriisien pysyvien 31132: ratkaisujen edistämistä. Ihmisten aiheuttamista kriiseistä johtuvan kansainvälisen avun 31133: tarpeen voimakas lisääntyminen viime vuosina on huolestuttavaa. Pitkäjänteisellä 31134: kehitysyhteistyöllä voidaan merkittävästi, ja humanitaarista apua pienemmin kustannuksin, 31135: vaikuttaa kriisien ennalta ehkäisyyn. 31136: 31137: Hallitus tulee 31138: -edelleen pitämään humanitaarisen avun osuuden 10-15 prosentissa varsinaisen 31139: kehitysyhteistyön määrärahoista. 31140: 31141: 4. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö 31142: Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö luo merkittävää pohjaa ja voimavaroja Suomen 31143: kehitysyhteistyölle ja laajentaa Suomen kosketuspintaa kehitysmaiden kanssa. 31144: Kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli maailmanlaajuisen yhteisvastuun vahvistamisessa 31145: suomalaisten keskuudessa. Tämän toimimuodon yhtenä keskeisenä päämääränä nähdään 31146: myös kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan kehittäminen. Valtion tukea tälle toiminnalle 31147: jatketaan nykyisillä periaatteilla, joiden pohjalta järjestöillä on varsin laaja vapaus 31148: kohteidensa valinnassa Suomen kehitysstrategian yleisten päämäärien puitteissa. 31149: 31150: Hallitus tulee 31151: - lisäämään kansalaisjärjestöjen kautta ohjattavaa apua asteittain 10-1 5 prosenttiin 31152: varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista. 31153: 31154: 31155: 138 31156: - rohkaisemaan kansalaisjäljestöjä osallistumaan kahdenvälisen avun hanke- 31157: toimintaan ja humanitaariseen apuun sekä selvittämään yhdessä kansalaisjärjestö- 31158: jen kanssa uusien tuki- ja rahoitusmuotojen käyttöönottoa. 31159: 31160: 5. Korkotuki 31161: Korkotuki on epäterve tukimuoto, joka vääristää kilpailua. Maailmassa on tällä hetkellä 31162: merkittäviä markkinoita, joissa kehitysyhteistyöksi laskettavaa korkotukea käytetään 31163: kansainvälistä kaupallista kilpailua vääristävänä muotona. Tämä ei ole kehitysyhteistyön 31164: yleisten periaatteiden mukaisesti hyväksyttävää. 31165: 31166: Suomen päämääränä on 31167: - korkotuen lopettaminen OECD:npiirissä tehtävällä sopimuksella. Suomi edistää 31168: sekäOECD:nettä EU:n kautta korkotuen käytön lopettamista. 31169: - siirtymäkauden aikana pyrkiä alentamaan korkotuen osuutta varsinaisen ja 31170: kaupallis-teollisen kehitysyhteistyön yhteenlasketuista määrärahoista. 31171: - rajata korkotukiluotot pääosin ympäristöteknologian siirtoon ja sosiaalisektorille. 31172: 31173: 6. EU:n kehitysmaasuhteet 31174: EU:n kehitysyhteistyö on jäsenyytemme myötä tullut osaksi myös Suomen kehitysyhteis- 31175: työtä. Hallitus pitää tärkeänä, että Suomi vaikuttaa sen sisältöön ja laatuun kaikilla 31176: jäsenyytensä tuomilla valtuuksilla sekä osallistuu aioitteellisesti EU:n kehitysmaa- 31177: politiikkaa ja kehitysyhteistyötä koskevaan päätöksentekoon. Yhteisön avun 31178: maantieteellisessä suuntaamisessa köyhyyden on oltava entisiä siirtomaasuhteita tär- 31179: keämpi kriteeri. 31180: 31181: Suomi on valmis 31182: -käyttämään hyväksi EU:n kehitysyhteistyön sellaisia vahvuuksia, jotka täydentävät 31183: Suomen kansallista kehitysyhteistyötä, sekä edistämään yhteisön ja jäsenmaiden 31184: kehitysyhteistyön välistä koordinaatiota myös työnjaon näkökulmasta. 31185: 31186: 31187: 31188: MÄÄRÄRAHAT 31189: 31190: Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja on leikattu voimakkaasti vuodesta 1991 alkaen. 31191: Vuonna 1991 kehitysyhteistyön maksatukset olivat n. 0,8 % bruttokansantulosta. Vuonna 31192: 1995 ne olivat n. 0,3 %. Suomen hyväksymä tavoite on 0,7 %. Viime vuonna kaikkien 31193: EU-maiden kehitysyhteistyön keskimääräinen bruttokansantulo-osuus oli 0,38 %, 31194: muiden Pohjoismaiden yli 0,8 %. 31195: Hallitus katsoo, että Suomen tulisi pitkällä tähtäimellä tavoitella kehitysyhteistyön 31196: pohjoismaista tasoa ja saavuttaa lyhyellä aikavälillä EU-maiden keskimääräräinen taso, 31197: jotta maamme vaikutusmahdollisuudet ja uskottavuus EU:ssa ja muissa kansainvälisissä 31198: yhteyksissä voidaan turvata. Panostusta kehitysyhteistyöhön on lisättävä asteittain 31199: taloudellisten mahdollisuuksien parantuessa. 31200: Tästä syystä hallitus 31201: -asettaa tavoitteeksi kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisen niin, että 0,4 31202: prosentin BKTL-taso saavutetaan vuonna 2000. Suomi pitää edelleen tavoitteena 31203: YK:nsuosituksen mukaisen 0,7 prosentin tason saavuttamista pitkällä aikavälillä. 31204: 31205: Samalla kun hallitus asettaa tärkeinä pitämänsä määrälliset tavoitteet se korostaa, 31206: että avun määrätavoitteen tulee kaikissa olosuhteissa olla alisteinen avun laadulle ja sitä 31207: kautta luotaville pysyville kehitysvaikutuksille. Avun määrällinen kehitys voi perustua 31208: vain säännöllisesti hankittuun tietoon avun vaikutuksista sekä kehitysyhteistyöstrategian 31209: ja tämän periaatepäätöksen toteutumisesta käytännössä. 31210: 31211: 31212: 31213: 31214: 139 31215: K 12/1997 vp 31216: 31217: 31218: 31219: 31220: HALLITUKSEN KERTOMUS 31221: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA 31222: VUONNA1996 31223: 31224: 31225: * 31226: 31227: ANNETTU 31228: EDUSKUNNALLE VUODEN 1997 31229: VAL TIOPÄIVILLÄ 31230: 31231: 31232: 31233: 31234: HELSINKI 1997 31235: ISSN 0356-3804 31236: 31237: OY EDITA AB. HELSINK11997 31238: EDUSKUNNALLE 31239: Valtiopäiväjärjestyksen 30 §mukaisesti Edus- Valtiokonttorin julkaisema valtion tilinpää- 31240: kunnalle annetaan hallituksen kertomus valtio- tös liitteineen vuodelta 1996 on erikseen jaettu 31241: varain hoidosta ja tilasta vuonna 1996. Eduskunnan jäsenille. 31242: 31243: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997 31244: 31245: Tasavallan Presidentti 31246: 31247: 31248: 31249: 31250: MARTTI AHTISAARI 31251: 31252: 31253: 31254: 31255: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 31256: 31257: 31258: 31259: 31260: 370270 31261: SISÄLLYSLUETTELO 31262: Sivu Sivu 31263: 1. Taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka .......... 7 6. Valtion liiketoiminta ........................................ 47 31264: 2. Valtiontalouden tasapaino ............................... II 6.1. Budjettitalouteen kuuluvat virastot ja lai- 31265: 3. Valtion tulot..................................................... 14 tokset........................................................ 47 31266: 3.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannet- 6.2. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset ....... 47 31267: tavat verot ............................. .................... 16 6.3. Valtionyhtiöt............................................. 48 31268: 3.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat ve- 7. Valtionvelka ..................................................... 50 31269: rot ja maksut ..... .... ....... ..... ..... ......... ... ..... .. 17 7.1. Valuuttamääräinen valtionvelka ............... 52 31270: 3.3. Valmisteverot ............................................ 17 7.2. Markkamääräinen valtionvelka ................ 53 31271: 3.4. Muut verot................................................ 18 31272: 3.5. Muut tulot ................................................ 19 31273: 4. Valtion menot................................................... 21 LIITTEET 31274: 4.1. Menot tehtävien mukaan ... ....................... 23 31275: 4.1.1. Yleiset tehtävät............................... 23 1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilinpää- 31276: 4.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät ... 25 töksistä sekä valtion taseet ........................ ...... 55 31277: 4.1.3. Elinkeinojen edistäminen................ 28 2. Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 ........ 57 31278: 4.1.4. Muutmenot ................................... 32 3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1996 ..... 58 31279: 4.2. Menot menolajeittain .......................... ...... 33 4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain ........ 63 31280: 4.2.1. Kulutusmenot .. ...... ...... .................. 33 5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin ........ 65 31281: 4.2.2. Siirtomenot. ........................ ............ 34 6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain ... 67 31282: 4.2.3. Sijoitusmenot.................................. 35 7. Valtiontalouden kassamenot tehtävä- ja meno- 31283: 4.2.4. Muut menot ................................... 35 lajiryhmittäin vuonna 1996 ...... ............ ...... ..... 68 31284: 5. Valtion rahoitustuki ......................................... 36 8. Valtion budjettitalouden henkilöstön määrä... 70 31285: 5.1. Rahoitustuki eri sektoreille ....................... 37 9. Valtion budjettitalouden palkkausmenot........ 70 31286: 5.1.1. Siirrot............................................. 37 10. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja 31287: 5.1.2. Finanssisijoitukset .......................... 38 eläkemenot ...................................................... 71 31288: 5.1.3. Valtion tukisijoitukset pankkeihin.. 39 11. Valtion budjettitalouden virkasuhteinen hen- 31289: 5.1.4. Korkotuki ...................................... 40 kilöstö sijoituspalkkausluokan ja sukupuolen 31290: 5.1.5. Valtion takaukset ........................... 40 mukaan marraskuussa 1996 ............................ 71 31291: 5.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki.............. 41 12. Valtion lainananto .......................................... 72 31292: 5.2.1. Alkutuotannon ja elintarvikkeiden 13. Valtion korkotukilainat .................................. 76 31293: rahoitustuki.................................... 41 14. Valtion myöntämät takaukset ......................... 80 31294: 5.2.2. Jalostus- ja palvelualojen rahoitus- 15. Valtionvelka.................................................... 83 31295: tuki................................................. 42 16. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omis- 31296: 5.2.3. Sosiaaliturvan luonteinen tuki elin- tamat osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit . 85 31297: keinotoiminnalle .......... .... ............ ... 46 31298: 31299: 31300: 31301: 31302: Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit 31303: Ei mitään ilmoitettavaa ........................................ . Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on pyöristetty 31304: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä .. 0 erikseen, mistä aiheutuu, että summat eivät aina täsmää. 31305: Tietoa ei ole saatu ................................................ . 31306: Loogisesti mahdoton esitettäväksi ....................... . 31307: Ennakkoarvio ...................................................... . * 31308: 7 31309: 31310: 31311: 31312: 31313: 1. TALOUDELLINEN KEHITYS JA TALOUSPOLITIIKKA 31314: 31315: Talouskasvu hidastui kertomusvuonna 3,3 ransivat talouskasvun edellytyksiä myös Euroo- 31316: prosentiin, runsaan prosenttiyksikön pienem- passa vuoden 1996 aikana. Heikon alkuvuoden 31317: mäksi kuin edellisen syksyn budjettiesityksessä takia EU:n talouskasvu jäi silti vain 11/z prosen- 31318: ennakoitiin; vuonna 1995 kasvu kohosi 5 pro- tiksi ja työttömyys kohosi 11,3 prosenttiin. Kan- 31319: senttiin. Hidastuneen kehityksen taustalla oli sainvälisten markkinoiden heikkouden takia 31320: kansainvälisten suhdanteiden heikkeneminen ja Suomen viennin kasvu jäi vajaaseen 4 prosent- 31321: korkojen kohoaminen vuoden 1995 alussa Mek- tiin, mikä osaltaan selitti sitä, että myös inves- 31322: sikon finanssikriisin seurauksena. Vaikka kan- tointien kasvu oli Suomessa odotettua selvästi 31323: sainväliset korot laskivat tuntuvasti keväästä pienempi. 31324: 1995 alkaen ja valuuttamarkkinoiden tasapaino Suomen kotimainen kysyntä kasvoi v. 1996 31325: parani, niin viiveiset vaikutukset investointeihin kaikkiaan 31h prosenttia, 3 prosenttiyksikköä 31326: sekä julkisten talouksien tasapainotuspyrkimyk- edellisen syksyn talousarvioesityksessä arvioitua 31327: set lähes pysäyttivät talouskasvun useissa Euroo- vähemmän. Kysynnän heikkous heijastui erityi- 31328: pan maissa vuoden 1995 lopulla ja vuoden 1996 sen vahvasti tuontiin, jonka kasvu 4 1/z prosentilla 31329: alkukuukausina. alitti budjettiesityksen mukaisen ennusteen 8 31330: USA:n talouskasvun jatkuminen, Japanin prosenttiyksiköllä. Suomen vaihtotase pysyi 31331: kasvun huomattava elpyminen sekä korkojen edelleen suurena, yli 22 mrd markkana, mikä 31332: laskujajulkisen talouden tasapainottuminen pa- yhdessä erittäin hitaan inflaation ja paranevan 31333: 31334: 31335: 1. Kansantalouden kehitys 31336: 1996* 1995 1996* 31337: Mrd mk Määrän muutos 31338: (TMAE96 31339: ennuste) 31340: 31341: BKT ................................................................................... 575 5,1 3,3 (4'/2) 31342: Tuonti ............................................................................... 171 6,9 4,5 (12 1/,) 31343: Vienti ................................................................................ 217 8,2 3,9 (5'/2) 31344: Yksityinen kulutus ........................................................... 13 4,6 3.4 (4) 31345: Julkinen kulutus .............................................................. 126 1,9 2,5 (-'/) 31346: Yksityiset investoinnit .................................................... 77 15,2 8,6 (20 1/:) 31347: Julkiset investoinnit ........................................................ 15 -5,5 6,9 (2) 31348: Kotimainen kysyntä ....................................................... . 529 4,5 3.4 (6'/2) 31349: 31350: 1994 1995 1996* 31351: (TMAE 96 31352: ennuste) 31353: 31354: Vaihtotase, mrd mk ......................................................... 6,6 22,8 22,3 (12 1/2) 31355: Ansiotasoindeksi, muutos% .......................................... 2,0 4,7 3,9 (4) 31356: Kuluttajahintaindeksi, muutos% ................................... . 1.1 1,0 0,6 (2'/2) 31357: Työttömyysaste, % ......................................................... 18,1 16,9 16,0 (14 1/2) 31358: Lyhyet korot (3kk Helibor) .............................................. 5.4 5,8 3,6 .. 31359: ( ) 31360: Pitkät korot (valtion obl. 5 v) ......................................... . 8.4 7,9 6,0 .. 31361: ( ) 31362: 31363: Prosenttia BKT:sta 31364: Veroaste ........................................................................... 47,6 46,1 48,2 (46 1/2) 31365: Julkisyhteisöjen EMU-velka .......................................... . 59,6 58.4 58,2 (65) 31366: Valtiontalouden velka .................................................... . 60,2 65,3 68,8 (68) 31367: 8 31368: 31369: 31370: Kuvio 1. 31371: kun viennin ohella kotimainen kysyntä kohentui, 31372: JULKINEN SEKTORI KANSANTALOUDESSA 1) 31373: jolloin kasvun perusta samalla laajentui. Nousu 31374: syvästä lamasta oli alkanut viennin ja teollisuus- 31375: mrd. mk 31376: tuotannon kasvun kautta jo v. 1992, kokonais- 31377: 600 tuotanto kääntyi kasvuun v. 1994 ja viimeisenä 31378: BKT / suurena kotimarkkina-alana myös rakennustoi- 31379: ' / minta alkoi vihdoin kertomusvuonna elpyä, to- 31380: 500 b ........... 31381: / sin erittäin matalalta tasolta. Kotimainen koko- 31382: 7 / 31383: naiskysyntä ei kertomusvuonna vielä yltänyt la- 31384: 31385: 400 r 31386: / 1 31387: maa edeltäneelle tasolle. 31388: Hallituksen talouspolitiikan päätavoitteena 31389: Julkiset mer ot oli ja on työttömyyden olennainen vähentäminen 31390: ... 31391: . ... . 31392: • 31393: vaalikauden aikana. Tärkeä tavoite on myös val- 31394: 300 31395: .. .. tion velkakierteen pysäyttäminen talouskasvun 31396: 31397: .... ja menoleikkausten avulla. Valtion velkakierteen 31398: katkaiseminen on keskeinen edellytys kestävälle 31399: .. 31400: 1 31401: 31402: 31403: 31404: 31405: . .. 31406: i talouskasvulle ja samalla työttömyyden alenta- 31407: 200 31408: miselle . 31409: Valtion: menpt Hallitusohjelman mukaisista valtion meno- 31410: _,....-+- leikkauksista puolet eli 10 mrd markkaa toteutet- 31411: 100 31412: -t - 1-- : tiin etupainotteisesti kertomusvuonna, koska 31413: tämä paransi talouspolitiikan uskottavuutta ja 31414: talouskasvun odotettiin olevan varsin vahvaa. 31415: 0 i Valtiontalouden tasapainoa paransivat osaltaan 31416: • myös tuloverotuksen ylimääräisen korkovähen- 31417: 1) Kansantalouden tillnpldon mukaan, käyvln hinnoin; el nyksen alentaminen 5 prosenttiin, yhteisöjen 31418: sisällä raholtustaloustoimla, mm. pankkitukea ja arava- tuloveroprosentin nostaminen 3 prosenttiyksi- 31419: lainoja; eikä julkisen sektorin sisäisiä siirtoja. 31420: köllä 28 prosenttiin sekä perintö- ja lahjavero- 31421: tuksen korottaminen. Hallituksen säästöpäätös- 31422: ten mittavuutta osoittaa, että ne olivat jatkoa 31423: julkisen talouden tasapainon kanssa mahdollisti vuosina 1991-1995 jo tehdyille 35 mrd markan 31424: kotimaisten korkojen tuntuvan alenemisen ja säästöille. 31425: korkoeron ulkomaille supistumisen. Valtiontalouden ja samalla koko julkisen ta- 31426: Odotettua hitaamman talouskehityksen takia louden alijäämän supistaminen vastasi Suomen 31427: myös työttömyyden alentuminen jäi tavoiteitua lähentymisohjelman tavoitteita ja tätä kautta 31428: pienemmäksi, keskimäärin työttömyysaste oli vahvistettiin markkinoiden luottamusta Suomen 31429: kertomusvuonna 16 prosenttia, 0,9 prosenttiyk- kykyyn selviytyä Maastrichtin sopimuksen vel- 31430: sikköä matalampi kuin edellisenä vuonna. Lop- voitteista myös tulevaisuudessa. Korkoeron su- 31431: putulokseen vaikuttivat sekä heikko työvoiman pistuminen ja lyhytaikaisten korkojen alenemi- 31432: kysyntä että lisääntynyt työvoiman tarjonta. nen kertomusvuoden lopulla jo alle Saksan vas- 31433: Inflaatio jäi kertomusvuonna selvästi enna- taavien korkojen osoitti tämän politiikan myös 31434: koitua hitaammaksi; tähän vaikuttivat mm. kan- toimivan. Tätä kautta parannettiin yksityisen 31435: sainvälisten suhdanteiden ja tuontihintojen heik- sektorin toimintaedellytyksiä ja luottamusta tu- 31436: kous sekä kotimaisen kysynnän kasvun hitaus ja levaisuuteen: sekä teollisuuden että kotitalouksi- 31437: korkojen tuntuva alentuminen vuoden aikana. en odotukset osoittivat paranevaa kehitystä. 31438: Ansiotasoindeksi kohosi 3,9 %, lähes ennakoi- Suomalaiset kotitaloudet olivat kertomusvuo- 31439: dulla tavalla. Syyskuussa 1995 allekirjoitetut ta- den lopulla Irlannin ohella luottavaisimpia tule- 31440: lous- työllisyys- ja työmarkkinapoliittiset sopi- vaisuuteen koko ED-alueella. 31441: mukset, jotka ovat voimassa tammikuun lop- Julkisen talouden alijäämä osoittautui kerto- 31442: puun 1998, vakauttivat osaltaan hintakehitystä. musvuonna ennakkotilastojen mukaan 3,2 pro- 31443: Keskipitkällä aikavälillä Suomen kasvunäky- sentiksi suhteessa BKT:hen (EMU-määritelmien 31444: mät arvioitiin kertomusvuonna edelleen hyviksi, mukaan 3,1 %) eli niukasti Maastricht-kriteeriä 31445: alkuvuoden hitaasta kehityksestä huolimatta. suuremmaksi. Alijäämä kuitenkin supistui edelli- 31446: Vuoden loppua kohden kasvu myös nopeutui, sestä vuodesta 2 prosenttiyksikköä ja julkinen 31447: 9 31448: 31449: velka (EMU-määritelmä) jäi alle 60 prosentin jelman mukaan julkisen sektorin alijäämä lähes 31450: rajan, selvästi syksyllä 1995 ennakoitua pienem- poistuu v. 1998. 31451: mäksi. Syitä julkisen velan supistumiseen olivat Julkisen talouden sisällä kunnat ja sosiaalitur- 31452: valuuttakurssimuutokset ja TEL-rahastojen si- varahastot olivat kertomusvuonna edellisvuosi- 31453: joitukset valtion velkapapereihin, jotka sulaute- en tapaan rahoitusylijäämäisiä, Valtion rahoi- 31454: taan EMU-määritelmässä pois julkisen sektorin tusalijäämä supistui tiukan finanssipolitiikan 31455: sisäisinä velkaerinä. Alijäämän supistumisen myötä, mutta oli edelleen 7,4 % suhteessa 31456: odotetaanjatkuvan ja tarkistetun lähentymisoh- BKT:hen. 31457: 31458: 31459: 31460: 31461: 2. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät 31462: Valtio Kunnat Sosiaali- Yhteensä 31463: turvarahastot 31464: Miljardia markkaa % BKT:sta 31465: 31466: 31467: 1991 ··························································· -22,0 -4,3 19,0 -7.4 -1,5 31468: 1992 ··························································· -36,4 -3,8 12,3 -27,9 -5,9 31469: 1993 ··························································· -54,2 1,9 13,6 -38,7 -8,0 31470: 1994 .......................................................... . -57,9 6,6 19,8 -31,6 -6,2 31471: 1995 ··························································· -53,0 3,3 21,4 -28,3 -5,2 31472: 1996* ························································· -42,7 3,7 20,4 -18,7 -3,2 31473: 31474: 31475: 31476: 31477: Julkisen alijäämän nopea supistaminen mer- kaisu edellytti tiukkaa finanssipolitiikkaa, joka 31478: kitsee sinällään tiukkaa finanssipolitiikkaa, joka on mahdollistanut korkojen alentumisen ja tätä 31479: kaavamaisesti ajatellen hidastaa talouskasvua ja kautta yksityisen sektorin kasvun ja työllisyyden 31480: työllisyyden paranemista. Julkisen talouden krii- vähittäisen paranemisen. Suomen valtion luoki- 31481: siytyminen ja erityisesti rahoitusmarkkinoiden tus kansainvälisillä lainamarkkinoilla on myös jo 31482: globalisoituminen ovat kuitenkin muuttaneet ta- kääntynyt nousuun. 31483: louspolitiikan toimintaympäristöä. Valtionta- Tiukkaa finanssipolitiikkaa ja erityisesti me- 31484: louden kriisi johti vuosikymmenen alkuvuosina noleikkauksia on puoltanut lisäksi Suomen kan- 31485: kasvavan alijäämän ja velkakierteen kautta riip- sainvälisesti suuri julkinen talous ja korkea vero- 31486: puvuuteen lainamarkkinoista; kun korkoja nosti aste. Verokiila on Suomessa kansainvälisesti erit- 31487: myös valtion heikentyvä velkaluokitus, niin kas- täin korkea ja vääristää työmarkkinoiden toi- 31488: vavat korkomenot alkoivat ylläpitää velkakier- mintaa. Liittyminen EU :hun on lisännyt paineita 31489: rettä. Kohoava korkotaso puolestaan jarrutti eräiden välillisten verojen alaspäin tarkistuksiin, 31490: entisestään yksityistä sektoria ja heikensi työlli- mikä pidemmällä tähtäimellä vaatii vastaavia 31491: syyttä, mistä puolestaan aiheutui lisärasite myös menosäästöjä. 31492: julkiselle taloudelle. Tämän noidankehän kat- 31493: 31494: 31495: 31496: 31497: 2 370270 31498: 10 31499: 31500: 31501: Kuvio 2. Kuvio 3. 31502: JULKISET MENOT ERÄISSÄ MAISSA V. 1996 FINANSSIPOLITIIKAN KYSYNTÄSYSÄ YS, 31503: PROSENTTIA BRUTTOKANSANTUOTTEESTA 31504: JA KORKOKEHITYS 31505: Kysyntä- Korot 31506: sysäys % 31507: 8~---------------------------r15 31508: 31509: 31510: 31511: 31512: 2 31513: 31514: 31515: 31516: 0 7 31517: 31518: 31519: 31520: -2 5 31521: 31522: 31523: 31524: 31525: 89 90 91 92 93 94 95 96 31526: Suomi Ruotsi EU-maat OECD-maat 31527: llllmKysyntäsysäys -3kk Hellbor • • 5 v. obligaatiokorko 31528: 11 31529: 31530: 31531: 31532: 31533: 2. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO 31534: 31535: Talousarvioesitys vuodelle 1996 oli 3,7 milj. Budjetin ulkopuolisten rahastojen 2 tulot il- 31536: mk ylijäämäinen. Eduskuntakäsittelyssä menoja man lainanottoa kasvoivat 13 %ja olivat 23 596 31537: lisättiin nettomääräisesti 541 milj. mk. Työttö- milj. mk. Tästä asuntorahaston osuus oli 30 1h% 31538: myysturvan määrärahoja vähennettiin huomat- ja eläkerahaston osuus 28 %. Rahastojen menot 31539: tavastija työmarkkinatukea vastaavasti lisättiin. ilman kuoletuksia kasvoivat 10% ja olivat 20 677 31540: Samoin lisättiin eri hallinnonalojen toiminta- milj. mk. Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulo- 31541: määrärahoja. Tulo- ja varallisuusveroarviota ylijäämä oli 1 320 milj. mk ja nettorahoitusylijää- 31542: korotettiin eduskuntakäsittelyssä 4 000 milj. mk mä 2 918 milj. mk. 31543: mutta tuontitullin veroarviota alennettiin 100 Valtiontalouden (budjettitalous +budjetin ul- 31544: milj. mk. Yhteensä veroarvioita korotettiin 3 900 kopuoliset rahastot) verotulot kasvoivat 141h %. 31545: milj. mk. Nettolainanottoa vähennettiin 3 370 Kun muut tulot, korkoja lukuunottamatta, myös 31546: milj. mk. Varsinainen tulo- ja menoarvio osoitti kasvoivat, tulot ilman lainanottoa olivat kerto- 31547: 4,1 milj. markan ylijäämää. musvuonna 173,9 mrd. mk eli 14% suuremmat 31548: Kertomusvuonna annettiin kolme lisätalous- kuinv.l995. 31549: arviota. Lisäbudjeteilla menojen yhteismäärää Valtiontalouden kassamenot olivat 210,7 31550: lisättiin 7 748 milj. mk; lisäykset kohdistuivat mrd. mk ja supistuivat 0,3 %. Korkomenot kas- 31551: erityisesti valtiovarainministeriön (rahoitus- voivat 16 %, mutta finanssisijoitukset supistuivat 31552: markkinoiden vakauttaminen), työministeriön 18 %. Vuonna 1995 pankkitukea maksettiin 8,6 31553: (työmarkkinatuki) sekä sosiaali- ja terveysminis- mrd. mk ja kertomusvuonna 3,8 mrd. mk. 31554: teriön (työttömyysturva ja lomatoiminta) hallin- Kun valtiontalouden menot supistuivat ja tu- 31555: nonaloille. Verotulojen arvioita alennettiin yh- lot ilman lainanottoa kasvoivat, nettorahoitus- 31556: teensä 1 465 milj. mk; tulo- ja varallisuusveroar- tarve supistui edellisen vuoden 58,9 mrd. markas- 31557: viota korotettiin 1 600 milj. mk ja arvonlisävero- ta kertomusvuonna 36,8 mrd. markkaan. Kun 31558: arviota alennettiin 1 700 milj. mk. Valmistevero- kertomusvuoden aikana nostettiin lainoja val- 31559: jen ja leimaveron tuottoarviota alennettiin yh- tiontalouteen 33,8 mrd. mk enemmän kuin mak- 31560: teensä 1 465 milj. mk. Muiden tulojen arviota settiin kuoletuksia, valtiontalouden kassa-alijää- 31561: korotettiin lisäbudjeteissa 7 093 milj. mk. Netto- mä oli 3,0 mrd. mk. 31562: lainanottoa lisättiin 2 120 milj. mk. Lisäbudjeteil- Valtiontalouden vero- ja muut tulot ilman val- 31563: la tulojen arviota, nettolainanotto mukaan lu- tiolle takaisin maksettuja lainoja ja nettolainan- 31564: kien, korotettiin nettomääräisesti 7 748 milj. mk. ottoa olivat kertomusvuonna 33,0 mrd. mk pie- 31565: Talousarvion sekä lisätalousarvioiden mukaan nemmät kuin valtion tavaroiden ja palvelusten 31566: ylijäämä oli 4 milj. mk. ostot ja siirto menot. Valtiontalouden tuloalijää- 31567: Tilinpäätöksen mukaan menot jäivät 1 848 mä oli siten edellisen vuoden 50,1 mrd. markan 31568: milj. mk pienemmiksi kuin menoarviot. Tulot tuloalijäämän sijaan 33,0 mrd. mk. Kun nettofi- 31569: puolestaan olivat 2 886 milj. mk tuloarvioita pie- nanssisijoitukset olivat 3,9 mrd. mk, nettorahoi- 31570: nemmät. Tilinpäätös osoitti l 034 milj. markan tustarve oli 36,8 mrd. mk, mikä suhteessa kan- 31571: alijäämää; edellisenä vuonna ylijäämä oli ollut santuotteeseen oli 6,5 %eli yli 4 prosenttiyksik- 31572: 3 040 milj. mk. Siirtyvien ja maksusuoritusta köä alempi kuin edellisenä vuonna. 31573: edustamattomien kirjanpidollisten erien 1 vaiku- Lyhytaikaisia rahoitusvarauksia oli kerto- 31574: tuksesta budjettitalous kuitenkin osoitti kassa- musvuoden lopussa 38,3 mrd. mk, joka vastasi 31575: alijäämää 5 244 milj. mk. kahden kuukauden valtion menoja. Edellisessä 31576: 31577: 11 Tilinpäätöksen tuloissa ja menoissa ei oteta huo- 21 Valtion asuntorahasto, valtion eläkerahasto, maata- 31578: mioon siirtyvien erien kannan muutoksia, jotka kui- louden interventiorahasto, maatilatalouden kehittä- 31579: tenkin vaikuttavat kassajäämään. Lisäksi tilinpäätök- misrahasto, huoltovarmuusrahasto, valtiontakuura- 31580: seen sisältyy eriä, joita vastaavia samanaikaisia mak- hasto, valtion vakuusrahasto, valtion ydinjätehuolto- 31581: susuorituksia ei ole tai jotka eivät missään vaiheessa rahasto ja öljysuojarahasto. 31582: merkitse kassatuloa tai menoa. 31583: 12 31584: 31585: vuodenvaihteessa rahoitusvarauksia oli ollut vuoksi 36,2 mrd. mk. Valuuttakurssimuutokset 31586: 41,8 mrd. mk ja vuoden 1994lopussa 42,8 mrd. vuoden aikana kasvattivat velan markka-arvoa 2 31587: mk. Kun kertomusvuodelta siirtyneet menot su- mrd. mk. Velan suhde kansantuotteeseen nousi 31588: pistuivat 4,4mrd. mk, ja siirtyneet tulot supistui- kertomusvuonna 69 1/z prosenttiin. Valtiontalou- 31589: vat 0,1 mrd. mk, siirtyneistä eristä aiheutunut den velasta valuuttamääräisen velan osuus aleni 31590: rahoitusvastuu supistui 4,3 mrd. mk. Kun sa- ja oli 44%. 31591: manaikaisesti lyhytaikaiset rahoitusvaraukset 31592: pienenivät 3,5 mrd. mk, valtiontalouden rahoi- 31593: tusasema parani hieman. Kertomusvuoden lo- 4. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino 31594: pussa lyhytaikaiset rahoitusvaraukset ylittivät 1994 1995 1996 31595: siirtyneiden menojen ja tulojen nettomäärän 24,4 miljoonaa markkaa 31596: mrd. markalla. 31597: Budjettitalous 31598: Budjettitalouden velka vuoden 1996 päättyes- Tulot ilman rahoitus- 31599: sä oli 377,5 mrd. mk ja rahastotalouden velka taloustoimia .................. 128 163 143 076 161 975 31600: 30,3 mrd. mk. Kun budjettitalouden velasta 12,3 Menot ilman rahoitus- 31601: mrd. mk oli otettu valtion eläkerahastolta, koko taloustoimia .................. 183 117 194 965 196 261 31602: valtiontalouden velka oli kertomusvuoden lo- Tuloylijäämä 1+1 ........... -54 954 -51 889 -34 286 31603: pussa 395,5 mrd. mk. Vuoden aikana velka kas- Finanssisijoitukset, 31604: voi nettolainanoton ja valuuttakurssimuutosten netto (-1 ....................... -8 557 -9 041 -5 460 31605: Nettorahoitustarve 1-1 -63 510 -60 931 -39 747 31606: 3. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot 31607: Rahastotalous 31608: 1994 1995 1996 Tulot ilman rahoitus- 31609: miljoonaa markkaa taloustoimia .................. 12 525 13 739 14 827 31610: Menot ilman rahoitus- 31611: Verotulot" ........................... 248 238 239 taloustoimia .................. 11 847 11 935 13 507 31612: Sekalaiset tulot .................... 1 616 2 433 3 543 Tuloylijäämä 1+1 ........... 677 1 805 1320 31613: Eläkemaksut ....................... 5 957 5 671 5179 Finanssisijoitukset, 31614: Korkotulot ........................... 3 979 3 781 3 747 netto 1-1 ....................... -2023 200 1 598 31615: Takaisin maksettavat lainat 5 764 7 097 8 769 Nettorahoitustarve 1-1 -1347 2 005 2918 31616: Siirrot budjetista ................. 724 1 618 2 119 31617: Tulot ilman lainanottoa ..... 18288 20836 23 596 Valtiontalous 11 31618: Tulot ilman rahoitus- 31619: Kulutusmenot ...................... 771 640 820 taloustoimia .................. 128 596 144 550 164 024 31620: Siirtomenot ......................... 1 772 1 772 3846 Menot ilman rahoitus- 31621: Reaalisijoitukset .................. 16 1 2 taloustoimia .................. 182 873 194 635 196 990 31622: Finanssisijoitukset ............... 7 788 6 897 7 171 Tuloylijäämä 1+1 ........... -54 277 -50085 -32966 31623: Korkomenot ........................ 2 909 2 769 2 779 Finanssisijoitukset, 31624: Varastojen muutos .............. 288 541 -43 netto 1-1 ....................... -10 580 -8842 -3862 31625: Siirrot budjettiin .................. 6 091 6 212 6103 Nettorahoitustarve 1-1 -64 857 -58926 -36829 31626: Menot yhteensä .................. 19 635 18832 20677 31627: Valtion nettolainanotto 73191 54071 33845 31628: Tuloylijäämä ....................... 677 1805 1320 31629: Nettorahoitustarve 1-1 ...... -1 347 2005 2 918 11 Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi 31630: sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen 31631: 11 Varmuusvarastointimaksu. vuoksi. 31632: 13 31633: 31634: 31635: Kuvio4. Kuvio 5. 31636: VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT VALTIONTALOUDEN NETTORAHOITUSTARVE (-) 31637: mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa 31638: 220~~--~--~~--,--,--~-,~,--, 20~~----~-----,------------~ 31639: 31640: 31641: .:·':.~enot r··-r. . . 31642: 200 +-------"----C----------c----- -----i---------+ -------{.-"-;•:~·--1/ ------~---- 31643: 31644: 31645: 31646: 31647: 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 31648: 14 31649: 31650: 31651: 31652: 31653: 3. VALTION TULOT 31654: 31655: Hallituksen esitys kertomusvuoden tuloarvi- Kertomusvuoden aikana lisättiin budjetoituja 31656: oksi oli 192 989 milj. mk. Eduskuntakäsittelyssä tuloja nettomääräisesti 7 748 milj. mk, mikä sisäl- 31657: tuloarvio nousi nettomääräisesti 542 milj. mk. si verojen tuottoarvioiden vähennyksiä 1 465 31658: Verotulojen arvioita korotettiin 3 900 milj. mk, milj. mk, sekalaisten tulojen lisäystä 6 293 milj. 31659: mm. korottamalla tulo- ja varallisuusveroa sekä mk, korkotulojen lisäystä 725 milj. mk, valtiolle 31660: alentamalla tuontitullin arviota. Nettolainanot- takaisin maksettavien lainojen lisäysyä 75 milj. 31661: toa vähennettiin 3 370 milj. mk. mk ja nettolainanoton lisäystä 2 120 milj. mk. 31662: 31663: 31664: 31665: 31666: 5. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1996 31667: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa- 31668: tulo- tuloarvio lisäykset ja yhteensä laskelma 31669: arvioksi vähennykset 31670: miljoonaa markkaa 31671: 31672: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot ....... 122 888 126 788 -1465 125 323 124 007 124 007 31673: 12 Os. Sekalaiset tulot ............................... 26072 26 084 6 293 32 377 33 097 32 291 31674: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ... 4 671 4671 725 5 396 5 661 5 677 31675: 15 Os. Lainat .............................................. 39 357 35987 2 195 38182 35 626 35 628 31676: Yhteensä .................................................... 192 989 193 531 7 748 201 279 198 392 197 602 31677: 31678: 31679: 31680: 31681: 6. Valtiontalouden kassatulot 31682: 1994 1995 1996 Muutos 31683: 1996/95 31684: miljoonaa markkaa % 31685: 31686: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot .. 34 589 40 092 48 359 21 31687: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut. 39 968 39 418 44075 12 31688: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ........ 1490 265 67 -75 31689: Valmisteverot .................................................................. 20 969 21 835 23 210 6 31690: Muut verot ja veronluonteiset tulot .............................. 7 487 7104 8 534 20 31691: Verot ja veronluontaiset tulot yhteensä ....................... 104 502 108 713 124 246 14 31692: 31693: Sekalaiset tulot 1> ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 31694: 17 052 26 716 31 228 17 31695: Korkotulot ja voiton tuloutukset .................................... 7 042 9 121 8 551 -6 31696: Valtiolle takaisin maksettavat lainat .............................. 7 306 7 923 9 894 25 31697: Tulot ilman lainanottoa ................................................. 135 902 152 473 173 918 14 31698: 31699: Nettolainanotto (+). nettokuoletukset (-) ..................... 73 191 54071 33 845 -37 31700: Kassatulot yhteensä ....................................................... 209092 206 544 207 763 1 31701: 31702: 1) Sisältää valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit. 31703: 15 31704: 31705: Kertomusvuodelle budjetoidut tulot olivat yh- Kuvio 6. 31706: teensä 201 279 milj. mk. VALTIONTALOUDEN TULOT 31707: Tilinpäätöksen mukaan budjettitalouden tu- mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa 31708: lot olivat 198 392 milj. mk eli 2 886 milj. mk 250~----------------------------~ 31709: budjetoituja pienemmät. Budjettitalouden kas- 31710: satulot olivat 197 602 milj. mk eli 3 677 milj. mk 31711: pienemmät kuin kaikki budjetoidut tulot. 31712: Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot ilman 31713: lainanottoa kasvoivat 13 %ja olivat 23 596 milj. 31714: mk. Rahastojen saarnat lainojen takaisinmaksut 31715: lisääntyivät neljänneksellä 8 769 milj. markkaan. 31716: Rahastoille takaisinmaksettuja lainoja saivat lä- 31717: hinnä valtion ydinjätehuoltorahasto ja asuntora- 31718: hasto. 31719: Koko valtiontalouden kassatulot 1> olivat 31720: 207 763 milj. mk (taulukko 6 ja liite 4). Nettolai- 31721: nanottoa tästä oli 33 845 milj. mk. 31722: Valtiontalouden verotulot kasvoivat 141h %; 31723: kasvun suuruuteen vaikutti edellisen vuoden 31724: poikkeuksellisista syistä matala vertailutaso. Verotulot 31725: Tulo- ja varallisuusveron tuotto kasvoi 21 %. 31726: 50 31727: Kasvua lisäsivät mm. yhteisöveron huomattava 31728: kasvu sekä kaksien veronpalautusten vuoksi ma- 31729: tala vuoden 1995 vertailutaso. Välillisten verojen 31730: tuottoa lisäsi yksityisen kulutuksen ja koko koti- 31731: maisen kysynnän kasvu sekä poikkeuksellisista 31732: syistä matala arvonlisäveron vertailutaso v. 89 90 91 92 93 94 95 96 31733: 1995. Autoveroa kertyijälleen kolmasosa enem- 31734: män kuin edellisenä vuonna, mutta leimaveron 31735: kertymä pysyi lähes ennallaan. 31736: Valtiontalouden veroaste nousi 2 prosenttiyk- 31737: sikköä ja oli 24,2 %. Koko veroaste nousi 2,1 Verojen kertymiin vaikuttaa myös se, missä 31738: prosenttiyksikköä ja oli 48,2 %. määrin maksuunpannut verot saadaan kanne- 31739: tuiksi. Verojäämät lisääntyivät kaikkiaan 3% ja 31740: '' Budjettitalouden kassatulot miinus suoritukset ra- 31741: olivat vuoden päättyessä 26,1 mrd. mk. Verojää- 31742: hastoista plus rahastojen tulot ilman suorituksia mät sisältävät välittömien verojen osalta kaikille 31743: budjetista =valtiontalouden tulot. veronsaajille kuuluvia osuuksia. Koska suori- 31744: 31745: 7. Verojäämät 31746: 1994 1995 1996 Muutos 31747: 1996/95 31748: miljoonaa markkaa % 31749: 31750: Ennakkovero .................................................................... 1 818 1 304 1 179 -10 31751: Kannossa maksettavat verotuslain mukaiset verot ...... 8458 10 171 10 910 7 31752: Perintö- ja lahjavero ........................................................ 89 78 86 10 31753: Maksuunpannut työnantajasuoritukset ......................... 5132 5 326 5 005 -6 31754: Muut maksuunpannut välittömät verot ......................... 100 106 149 41 31755: Välittömät verot yhteensä ............................................. 15597 16985 17 329 2 31756: 31757: Maksuunpantu liikevaihtovero ...................................... 7 891 8 298 8 635 4 31758: Muut maksuunpannut välilliset verot ............................ 88 122 91 -25 31759: Välilliset verot yhteensä ................................................ 7 979 8420 8 726 4 31760: 31761: Verojäämät yhteensä ..................................................... 23 576 25405 26055 3 31762: 16 31763: 31764: tukset eri veronsaajille määräytyvät kertyneiden osuuksien suhteessa. Kertomusvuonna verojää- 31765: verotulojen mukaan, uudet verojäämät vähentä- mien kasvu merkitsi 648 milj. markan jäämistä 31766: vät kaikkien veronsaajien kassatuloja niiden pois veronsaajien tuloista. 31767: 31768: 31769: 31770: 31771: 3.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 31772: Tuloverotusta lievennettiin siten, että tulo- Vuoden 1995 tuloihin kohdistunut lopullinen 31773: luokkien rajat ja veron markkamäärät olivat 2 verotus valmistui ajallaan marraskuun alussa ja 31774: prosenttia suuremmat kuin vuodelta 1995 toimi- ennakonpalautukset, 6 019 milj. mk, maksettiin 31775: tetussa verotuksessa. Verotettavan tulon alaraja joulukuussa 1996. 31776: korotettiin 42 000 markasta 43 000 markkaan. Korkotulojen lähdevero nousi kertomus- 31777: Ansiotuloverotuksessa alennettiin ylimääräistä vuonna 25 prosentista 28 prosenttiin. Lähdeve- 31778: korkovähennystä 12,5 prosentista 5 prosenttiin ron kertymä kuitenkin kasvoi verokannan koro- 31779: ja muutettiin henkilöstörahastosta saatavan ra- tuksesta huolimatta korkotason laskun ja talle- 31780: hasto-osuuden verokohtelua (227/96). Tulovero- tuskannan pienenemisen vuoksi vain 4 %ja oli 31781: tuksessa vähennyskelpoisia työntekijän työelä- 1 280 milj. mk. 31782: kemaksua korotettiin 4 prosentista 4,3 prosent- Perintö- ja lahjaverolain veroasteikkoja kiris- 31783: tiin ja työttömyysvakuutusmaksua alennettiin tettiin. Perintö-ja lahjaverotuksen soveltamisala 31784: 1,87 prosentista 1,5 prosenttiin. Pääomatulojen muutettiin kattamaan kaikki tilanteet, joissa pe- 31785: ja yhteisöjen tuloveroprosentti korotettiin 25 rinnönjättäjä, lahjanantaja taikka perinnönsaaja 31786: prosentista 28 prosenttiin. Varallisuusveroas- tai lahjansaaja on Suomessa asuva. Yli 200 000 31787: teikko pidettiin ennallaan. markan henkivakuutuskorvaukset tulivat perin- 31788: Yhteisöjen varallisuusveroprosentti oli edel- töverotuksessa veronalaisiksi. Verotettavan pe- 31789: leen 1 niissä tapauksissa, joissa ne eivät olleet rintöosuudenja lahjan alaraja korotettiin 20 000 31790: varallisuusverosta vapaita. markkaan. Verovapaiden lahjojen yhdistämistä 31791: Vuoden 1996 henkilökohtaiset ennakonpidä- koskeva aika pidennettiin kahdesta vuodesta 31792: tysprosentit tulivat voimaan 1.3.1996. Tammi- kolmeen vuoteen. Perintöjen ja lahjojen verotus 31793: helmikuussa ennakonpidätys toimitettiin vuo- ei kuitenkaan kiristynyt kaikissa tapauksissa, sil- 31794: den 1995 pidätysperusteiden mukaan. lä sivuperintöjen ja -lahjojen kunnallisverotuk- 31795: Ennakkoperinnän korotusta (ns. lainaveroa) sesta luovuttiin. Perintö- ja lahjaveron kertymä 31796: ei enää kertomusvuonna kannettu, mutta edel- kasvoi 31 %ja oli 1 301 milj. mk. 31797: lisenä vuonna kannettu korotus palautettiin lo- Tulon ja varallisuuden perusteella kannetta- 31798: pullisen verotuksen yhteydessäjoulukuussa 1996 vat verot yhteensä kasvoivat 20 1/z %, ja niitä 31799: tai otettiin huomioon jäännösveroa pienentävä- kertyi 48 359 milj. mk. Kasvuun vaikutti huomat- 31800: nä joulukuussa 1996 ja helmikuussa 1997. En- tavasti tuloveron kaksien veronpalautusten 31801: nakkoperinnän korotuksen huomioon ottamisen vuoksi poikkeuksellisen matala vuoden 1995 ver- 31802: lopullisessa verotuksessa arvioidaan vähentä- tailutaso. 31803: neen tuloverokertymää 1,2 mrd. mk. 31804: 31805: 31806: 31807: 8. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 31808: 1994 1995 1996 Muutos 31809: 1996/95 31810: miljoonaa markkaa o/o 31811: 31812: Tulo- ja varallisuusvero ................................................ .. 32 198 37 871 45 778 21 31813: Korkotulojen lähdevero ................................................ .. 1 379 1 229 1 280 4 31814: Perintö- ja lahjavero ...................................................... .. 1 012 992 1 301 31 31815: Yhteensä .......................................................................... 34589 40092 48359 21 31816: 17 31817: 31818: 3.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 31819: Kertomusvuonna vaikutti merkittävästi ar- tilinpäätöksessä sekalaisiin tuloihin. Kuntien 31820: vonlisäveron kertymiin alkutuottajien tuleminen saarnat palautukset pienentävät täysimääräisesti 31821: verovelvollisiksi vuoden 1995 alusta lukien. Al- arvonlisäveromomentin kassakertymää. 31822: kutuottajat tekivät ensimmäisen arvonlisäveroti- Kertomusvuonna kannetusta arvonlisäveros- 31823: lityksensä vuoden 1996 helmikuussa, mikä lisäsi ta 2 400 milj. mk tilitettiin suoraan Kansaneläke- 31824: arvonlisäverokertymää 1 405 milj. mk. Alkutuot- laitokselle, mikä supisti valtion arvonlisävero- 31825: tajille vuodelta 1995 maksettavat palautukset momentille kertynyttä veroa 51/z %. Arvonlisäve- 31826: maksettiin heinä-joulukuussa 1996, mikä pie- rokertymä kasvoi 14 %ja tuotti valtiolle kaik- 31827: nensi arvonlisäveron kertymää 600 milj. markal- kiaan 42 103 milj. mk. Arvonlisäveron kertymää 31828: la. supisti jäämien kasvu 334 milj. markalla. 31829: Kertomusvuonna kunnille palautettiin verot- Vakuutusmaksuveron tuotto kasvoi 2 %, ja 31830: toman toiminnan hankintoihin sisältyvää arvon- sitä kertyi 1 581 milj. mk. Apteekkimaksuja ker- 31831: lisäveroa 4 132 milj. mk, joka peritään kokonai- tyi 10% edellisvuotista enemmän eli 391 milj. mk. 31832: suudessaan takaisin valtiollevuonna 1997. Vuon- Televeroa ei enää kertomusvuonna kannettu. 31833: na 1995 kunnille palautetuista määristä, 3 580 Liikevaihdon perusteella kannettavat verot 31834: milj. mk, perittiin kertomusvuonna kunnilta ta- yhteensä kasvoivat 12 %ja niitä kertyi 44 075 31835: kaisin 77,5 %eli 2 775 milj. mkjakirjattiin valtion milj. mk. 31836: 31837: 31838: 31839: 9. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 31840: 1994 1995 1996 Muutos 31841: 1996/95 31842: miljoonaa markkaa % 31843: 31844: Liikevaihtovero/arvonlisävero ....................................... 37 667 36 939 42103 14 31845: siitä: Oy Alko Ab ......................................................... . 1 066 31846: Vakuutusmaksuvero ...................................................... . 1 549 1 551 1 581 2 31847: Apteekkimaksut ............................................................... 346 357 391 10 31848: Televero ........................................................................... 405 571 31849: Yhteensä .......................................................................... 39968 39418 44075 12 31850: 31851: 31852: 31853: 31854: 3.3. Valmisteverot 31855: Kertomusvuoden alusta korotettiin kaikkien den valmisteveroa korotettiin niin ikään vuoden 31856: moottoribensiinilaatujen valmisteveroa 40 pen- alusta 20 prosentista 22 prosenttiin ja savukepa- 31857: nillä litralta. Veron tuotto edellisvuoteen verrat- perin valmisteveroa 57 prosentista 60 prosent- 31858: tuna kasvoi 1 027 milj. mk eli 9 %. Polttoaineve- tiin. Piippu- ja savuketupakan veroa korotettiin 31859: roa kertyi kaikkiaan 12 714 milj. mk, josta mää- säätämällä niille vähittäismyyntihinnasta mää- 31860: rästä nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa räytyvän veron ohella kiinteää yksikköveroa 12 31861: kertyi 11 302 milj. mk ja eräiden muiden energia- mk/kg, mikä suuruudeltaan vastasi savukkeiden 31862: lähteiden valmisteveroa 1 412 milj. mk. veron korotusta. Tupakkaveron piiriin otettiin 31863: Savukkeiden yksikköveron määrää korotet- lisäksi muut tupakkaa sisältävät tuotteet, kuten 31864: tiin kertomusvuoden alusta 75 markasta 90 purutupakka. Tupakkaveroa kertyi kaikkiaan 31865: markkaan 1 000 kappaleelta. Kysytyimmän hin- 3 166 milj. mk, mikä oli 21/z% enemmän kuin 31866: taluokan savukkeiden hinnankorotuksenjälkeen edellisenä vuonna. 31867: niiden valmisteveron määrä nousi 58,37 prosent- Alkoholijuomaverosta pienpanimaille myön- 31868: tiin niiden vähittäismyyntihinnasta. Vähittäis- nettävää veronalennusta laajennettiin siten, että 31869: myyntihinnan perusteella määräytyvää sikarei- yli 1 mutta enintään 5,5 milj .litraa olutta vuodes- 31870: 31871: 3 370270 31872: 18 31873: 31874: 10. Valmisteverot 31875: 1994 1995 1996 Muutos 31876: 1996/95 31877: miljoonaa markkaa % 31878: 31879: Tupakkavero .................................................................... 3157 3 085 3166 3 31880: Olutvero ........................................................................... 1 391 31881: Alkoholijuomavero ........................................................ . 5 122 6 807 7 008 3 31882: Elintarviketuotteiden valmistevero ............................. .. 143 31883: Polttoainevero ............................................................... .. 9 815 11 628 12 714 9 31884: Muut valmisteverot ........................................................ . 1 340 315 322 2 31885: Yhteensä ........................................................................ .. 20969 21835 23 210 6 31886: 31887: 31888: 31889: 31890: sa tuottaville panimoille myönnettiin 10 prosen- tomusvuonna 155 milj. mk, eli 21/z% enemmän 31891: tin veronalennus alkoholijuomaveron perusve- kuin edellisenä vuonna. Virvoitusjuomavero 31892: ron määrästä. Veron tuottoon alennuksella ei tuotti lisäveroineen 167 milj. mk, mikä puoles- 31893: kuitenkaan ollut mainittavaa vaikutusta. Veroa taan oli 2% enemmän kuin vuonna 1995. 31894: kertyi kaikkiaan 7 008 milj. mk, joten veron tuot- Valmisteveroja kertyi kertomusvuonna yh- 31895: to kasvoi 3 % edellisvuoteen verrattuna. teensä 23 210 milj. mk, mikä oli 6% enemmän 31896: Makeisveron ja virvoitusjuoma veron suuruus kuin edellisenä vuonna. 31897: säilytettiin entisellään. Makeisveroa kertyi ker- 31898: 31899: 31900: 31901: 31902: 3.4. Muut verot 31903: Suomen ED-jäsenyyden myötä tullien kanto- EU:lle 930 milj. mk. Samoin EU:lla on oikeus 31904: oikeus on siirtynyt EU:lle. Käytännössä Suomi kantaa tuontimaksuja. Näitä tuontimaksuja 31905: kantaa tullit suoraan EU:lle ja saa tästä kanto- kannettiin kertomusvuonna 55 milj. mk. 31906: palkkion, joka tuloutetaan valtiolle sekalaisena Huomattava osa leimaverosta kertyy asunto- 31907: tulona. Vuosien 1995-1997 siirtymäkautena ja kiinteistökaupoista sekä velkakirjoista ja 31908: Suomi saa tulokseen asteittain alenevan osan muista saamistodisteista. Leimaveroa kannettiin 31909: kansallisen tullitariffin ja EU :n tullitariffin ero- 2 047 milj. mk eli prosentti edellisvuotista enem- 31910: tuksesta. Suomi luopui 1.7.1996 tämän erotuk- män. Huoltovarmuusrahastoon tuloutettavaa 31911: sen kantamisesta tekstiili- ja Vaatetustavaroiden maksua kertyi nestemäisistä pohtoaineista 238 31912: sekä päähineiden ja jalkineiden osalta. Tariffien milj. mk. 31913: välistä erotusta kertyi kertomusvuonna 67 milj. Muut verot ja veronluonteiset tulot tuottivat 31914: mk. kertomusvuonna 20% enemmän kuin vuotta ai- 31915: Tuontitullia kannettiin kertomusvuonna emmin, ja niitä kertyi yhteensä 8 534 milj. mk. 31916: 31917: 31918: 31919: 31920: 11. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut 31921: 1994 1995 1996 Muutos 31922: 1996/95 31923: miljoonaa markkaa % 31924: 31925: Tuontitulli ........................................................................ 1 206 265 67 -75 31926: Tuontimaksut .................................................................. 257 31927: Tasausvero ...................................................................... 26 31928: Yhteensä .......................................................................... 1490 265 67 -75 31929: 19 31930: 31931: 12. Muut verot ja veronluonteiset tulot 31932: 1994 1995 1996 Muutos 31933: 1996/95 31934: miljoonaa markkaa % 31935: 31936: Leimavero ........................................................................ 2 116 2 030 2047 1 31937: Auto- ja moottoripyörävero .......................................... . 2 054 2 686 3 611 34 31938: Moottoriajoneuvovero .................................................. . 844 668 929 39 31939: Oy Alko Ab:n ylijäämä .................................................... 680 31940: Muut ................................................................................. 1 793 1 720 1 947 13 31941: Yhteensä ......................................................................... . 7487 7104 8534 20 31942: 31943: 31944: 31945: 31946: 3.5. Muut tulot 31947: Verojen osuus valtiontalouden tuloista ilman osingoista. Valtionyhtiöiden osakkeiden myyn- 31948: lainanottoa oli aiemmin noin 85 %, mutta se on nistä saatiin kertomusvuonna tuloja 3,9 mrd. mk. 31949: alentunut vähitellen ja oli kertomusvuonna 71 1/z Palveluista kannettuja maksuja ovat mm. tervey- 31950: %. Veroilla ja muilla tuloilla on aiempina vuosina denhuollon tulot, tutkimus- ja tarkastustoimin- 31951: rahoitettu 95% valtion menoista ilman kuoletuk- nan tulot sekä erilaiset liikenteeseen liittyvät 31952: sia, mutta vuonna 1991 tämä suhdeluku aleni 81 maksut. Myös kuntien osuudet valtion hoitamis- 31953: prosenttiin ja vuonna 1994 jo 68 prosenttiin, ta tehtävistä, kuten verotoimistojen ja poliisilai- 31954: mutta nousi kertomusvuonna 82 112 prosenttiin. tosten menoista, paikallisteiden menoista yms. 31955: Nettolainanotolla on siten rahoitettu keskimää- sisältyvät muihin tuloihin. 31956: rin 5 % menoista; vuonna 1991 kuitenkin jo 19% Euroopan unionilta valtio sai erilaisia tulon- 31957: ja vuonna 1994 32 %, mutta kertomusvuonna siirtoja yhteensä 4 583 milj. mk. Tämän lisäksi 31958: tämä suhdeluku aleni 16 prosenttiin. Muiden tu- valtio sai Euroopan unionin traditionaalisten 31959: lojen kuin verotulojen osuus menojen rahoituk- varojen kantopalkkiona 99 milj. mk. 31960: sesta on pysynyt 13-18 prosentin vaiheilla, mut- Valtio sai antamistaan lainoista v. 1996 kor- 31961: ta nousi kertomusvuonna 23 1/z prosenttiin. kotuloja 3 177 milj. mk eli 22 1/z % vähemmän 31962: Suurin osa "muista tuloista" kertyy erilaisista kuin edellisenä vuonna. Korkotulojen supistumi- 31963: palveluksista kannettavista maksuista, valtion seen vaikutti mm. korkokannan aleneminen. 31964: omaisuuden mm. osakkeiden myynnistä, valtion Korkotulot asunto- ja perusparannuslainoista 31965: antamien lainojen koroista ja kuoletuksista sekä pysyivät edellisvuotisella tasolla; korkotuotto 31966: muista finanssisijoituksista saaduista koroista ja suhteessa lainakantaan kertomusvuoden alussa 31967: 31968: 31969: 31970: 13. Muut tulot 31971: 1994 1995 1996 Muutos 31972: 1996/95 31973: miljoonaa markkaa % 31974: 31975: Sekalaiset tulot ................................................................ 17 052 26 716 31 228 17 31976: -osuus veikkausvoittovaroista 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••• 2 628 2 989 3 333 12 31977: - veronlisäykset yms. veronmaksun laiminlyömisestä 31978: määräaikana ............................................................... 526 481 406 -16 31979: -muut ............................................................................ 13 898 23 245 27 488 18 31980: Korkotulot ja voiton tuloutukset ................................... . 7 042 9 121 8 551 -0 31981: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ............................. . 7 306 7 923 9 894 25 31982: Yhteensä ......................................................................... . 31400 43 760 49 672 14 31983: 31984: 11 Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saa- 31985: dusta tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto. 31986: 20 31987: 31988: oli 3,9 %. Muiden lainojen keskimääräinen tuot- tiolta saamista lainoista suuri osa on annettu 31989: to oli 8112% eli 6 prosenttiyksikköä pienempi kuin maatilatalouden kehittämisrahaston kautta. 31990: V. 1995. Korkotulot obligaatioista ja talletuksista su- 31991: Valtion myöntämiä lainoja maksettiin takai- pistuivat 24 %. Lyhytaikaisista sijoituksista ker- 31992: sin 9 894 milj. mk eli 25% enemmän kuin edellise- tyi tuloa yhteensä 2 000 milj. mk eli 24% edellis- 31993: nä vuonna. Takaisin maksetuista lainoista 5 035 vuotista vähemmän. Osinkotulot olivat kerto- 31994: milj. mk oli asunto- ja perusparannuslainoja, musvuonna 1 527 milj. markkaa. Saadut osingot 31995: mikä vastasi 9 % asuntolainojen kannasta kerto- merkitsivät keskimäärin 9,1 prosentin tuottoa 31996: musvuoden alussa. Ydinjätehuoltorahaston an- budjettivaroin rahoitetulle osakepääomalle. 31997: tamien lainojen takaisinmaksuja oli 2 852 milj. Vuonna 1995 vastaava tuotto oli 6,2 %. 31998: mk. Loppuosa lainojen takaisinmaksuista jakau- Muut kuin verotulot olivat kertomusvuonna 31999: tui lähinnä maa- ja metsätalouden sekä teollisuu- yhteensä 49 672 milj. mk, 14% enemmän kuin 32000: den ja muiden elinkeinojen osalle. Näiden vai- edellisenä vuonna. 32001: 21 32002: 32003: 32004: 32005: 32006: 4. VALTION MENOT 32007: 32008: Vuoden 1996 varsinaisen menoarvion menot Kertomusvuonna annettiin 3 lisätalousarvio- 32009: olivat 1 %pienemmät kuin vuoden 1995 varsinai- ta, joiden menojen summa oli nettomääräisesti 32010: sessa budjetissa. Eduskuntakäsittelyssä talousar- 7, 7 mrd. mk. Lisämenoarvioiden loppusumma 32011: vioesityksen menojen loppusumma nousi run- kohosi 4 prosenttiin varsinaisesta budjetista. 32012: saalla 500 milj. markalla hallituksen esityksestä. Vahvasta talouskasvusta huolimatta työllisyys ei 32013: Hyväksytyn budjetin menot olivat nimellisesti kohentunut aivan odotetulla tavalla, ja työttö- 32014: 51/2% pienemmät kuin edellisen vuoden kassa- myysturvaan jouduttiin budjetoimaan lisää ra- 32015: menot; reaalisesti budjetin menot supistuivat yli haa. Toinen merkittävä lisämenokohde oli pank- 32016: 6%. Jos pankkitukijätetään huomioon ottamat- kikriisin jälkihoitoon liittyneet korvaukset Suo- 32017: ta, budjetin menot olivat nimellisesti 3% pienem- men Pankille sekä Sponda Oy:n osakekannan 32018: mät kuin edellisen vuoden kassamenot. Talous- hankinta valtiolle. 32019: arvioon sisältyi uusia menojen säästöjä yhteisvai- Ensimmäiseen lisäbudjettiin otettiin netto- 32020: kutukseltaan arviolta 10 mrd. mk. Liittyminen määräisesti yhteensä 0,9 mrd. markan lisämäärä- 32021: Euroopan unioniin vuoden 1995 alusta lukien rahat. Lisäbudjetin keskeisenä tavoitteena oli 32022: lisäsi selvästi valtion budjettimenoja erityisesti työllisyyden tukeminen, kun työttömyyden ale- 32023: ensimmäisenä vuonna. Kertomusvuonna eräät neminen ei edennyt toivotulla tavalla. Lisäbudje- 32024: siirtymävaiheessa maksetut avustukset supistui- tissa aloitettiin mm. laajanjulkisten rakennusten 32025: vat. peruskorjausohjelman toteuttaminen. 32026: 32027: 32028: 14. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1996 32029: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Menoarviot Tilinpäätös Kassa- 32030: meno- menoarvio lisäykset ja yhteensä laskelma" 32031: arvioksi vähennykset 32032: miljoonaa markkaa 32033: 32034: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ......................... 26 26 26 24 25 32035: 22 Pl. Eduskunta ............................................ 253 258 258 249 254 32036: 23 Pl. Valtioneuvosto .................................... 197 197 197 197 195 32037: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ... 2 930 2 940 129 3 069 2 989 3039 32038: 25 Pl. Oikeusmininisteriön hallinnonala ...... 2 358 2 398 56 2454 2 435 2449 32039: 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnonala .... 6287 6382 74 6457 6 502 6 369 32040: 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala .... 8 835 8 886 392 9 278 9 287 9 573 32041: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala 26 671 26 306 3 368 29 674 29 503 33 630 32042: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala ......... 26 370 26 538 366 26904 26 635 26 504 32043: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön 32044: hallinnonala ......................................... 12 988 13 019 -108 12 911 12 727 12 868 32045: 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala ....... 7 744 7 798 383 8180 8 130 7 764 32046: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön 32047: hallinnonala ......................................... 5126 5166 691 5 858 5 350 5 524 32048: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön 32049: hallinnonala ......................................... 47 816 47 210 1 089 48 299 48 221 48119 32050: 34 Pl. Työministeriön hallinnonala .............. 11 959 12929 1 498 14427 14162 13 649 32051: 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala ... 4033 4196 -319 3 877 3 980 3 858 32052: 36 Pl. Valtionvelka ......................................... 29 390 29 277 130 29 407 29 033 29 033 32053: Yhteensä ........................................................ 192 985 193 526 7 748 201275 199 426 202853 32054: 32055: n liman varastojen muutoksia. 32056: 22 32057: 32058: Toinen lisäbudjetti sisälsi määrärahojen lisä- Kuvio7. 32059: yksiä yhteensä 8,4 mrd. mk ja vähennyksiä 1,5 KOKONAISTUOTANNON JA VALTION MENOJEN 32060: mrd. mk, ja nettolisäys oli siten 6,9 mrd. mk. MUUTOKSET 32061: Myös toiseen lisäbudjettiin otettiin työllisyyttä % kiintein hinnoin 32062: edistäviä määrärahoja yhteensä noin 1,2 mrd. 20 32063: markan verran. Arvioitua heikomman työllisyy- Valtion ta oudr kassamenot 32064: ilm n ku letuksia • 32065: den vuoksi välittömiin työttömyysturvamenohin (n 1. pa kkituki) • .. 32066: jouduttiin budjetoimaan lähes 2 mrd. markan 15 32067: : ~ ~ ' 32068: • 32069: 32070: 32071: lisävarat. Valtio korvasi Suomen Pankille pank- • • 32072: 32073: 32074: kikriisin jäljiltä syntyneitä korkotappioita 1,8 32075: mrd. mk, johon määräraha otettiin toiseen lisä- 32076: budjettiin. Lisäksi valtio osti keskuspankilta 10 • 32077: ; 32078: Sponda Oy:n osakkeita toiseen lisäbudjettiin ote- 32079: tulla 1,0 mrd. markan määrärahalla. 32080: Kolmas lisätalousarvio kertomusvuoden syk- 32081: syllä ei sisältänyt lainkaan lisämenoja. Lisäbud- 32082: jettiin kirjattiin vain 1,5 mrd. mk osakemyyntitu- 32083: loja ja vastaavan suuruinen lainanoton vähen- 32084: nys. 32085: 5 32086: 32087: 32088: 32089: 0 32090: ~-. 32091: ', ~ 32092: 32093: ..\ .. 32094: [\ 32095: •• 32096: 32097: • 32098: 32099: 32100: 32101: 32102: l 32103: r7" 32104: . 32105: ,~ ' 32106: 1 32107: 32108: 32109: 32110: 32111: V. 32112: • 32113: 32114: 32115: 32116: 32117: Yksittäisistä menonlisäyksistä suurimmat oli- 32118: vat korkotappioiden korvaaminen Suomen Pan- 32119: kille 1,8 mrd. mk, työmarkkinatuki 1,2 mrd. mk 32120: sekä valtionosuus työttömyyskassoille 1,0 mrd. 32121: mk. Suurimmat menonvähennykset merkittiin 32122: -5 32123: • 32124: 32125: 32126: 32127: 32128: ----------------------- ----------- 32129: 32130: Bruttokc nsa tuote 32131: \V / 32132: EU:n budjettiin maksettavaan BKTL-maksuun 32133: 0,9 mrd. mk ja asuntolainojen korkotukeen 0,5 -10 32134: • 32135: • 32136: 32137: mrd. mk (siirrettiin maksettavaksi asuntorahas- 32138: tosta). Vuodelle 1996 kaikki budjetoidut määrä- 32139: rahat yhteensä olivat 1/z% suuremmat kuin vuo- 32140: delle 1995 budjetoidut. 32141: Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 1,8 mrd. voivat Ilh %. Valtion menojen keskimääräinen 32142: mk pienemmät kuin budjetoidut. Arviomäärära- hintojen nousu oli edelleen varsin vähäinen, vain 32143: hoja ylitettiin 1,1 mrd. markalla, ja määrärahoja 0,6 %. 32144: säästyi lisäbudjeteissa huomioon otettujen lisäk- Valtiontalouden kassamenoihin sisällytetään 32145: si 2,8 mrd. mk. budjettitalouden lisäksi budjetin ulkopuolisten 32146: Budjettitalouden kassamenot olivat 3,4 mrd. valtion rahastojen menot (ks. luku 2). Rahasto- 32147: mk suuremmat kuin tilinpäätöksen mukaiset jen menot kasvoivat 10%. Koko valtiontalouden 32148: menot. Tämä aiheutui lähinnä siitä, että siirto- menot supistuivat nimellisesti 1/z % ja kiintein 32149: määrärahoja, mm. pankkitukea siirtyi edellisestä hinnoin 1 %. Jos pankkitukijätetään pois, menot 32150: vuodesta maksettavaksi kertomusvuonna (ks.lii- kasvoivat 2%. Nettobudjetoinnin laajentaminen 32151: te 2.) Budjettitalouden kassamenot supistuivat kertomusvuonna alentaa menojen Ga tulojen) 32152: nimellisesti 1 %ja reaalisesti 11/z %. Jos pankeille tasoa jonkin verran, mikä siten pienentää näen- 32153: maksettu pääomatuki jätetään pois, menot kas- näisesti menojen kasvua. 32154: 32155: 15. Valtiontalouden kassamenot 32156: 1994 1995 1996 Muutos 32157: 1996/95 32158: miljoonaa markkaa % 32159: 32160: Yleiset tehtävät ............................................................... . 23 352 28 947 30 534 5 32161: Kotitalouksia palvelevat tehtävät ................................ .. 90 056 85 746 83 711 -2 32162: Elinkeinojen edistäminen .............................................. . 49 059 54386 53 181 -2 32163: Muut menot ..................................................................... 38 291 42 321 43 320 2 32164: Yhteensä .......................................................................... 200 759 211 399 210 746 0 32165: 23 32166: 32167: 32168: 32169: 32170: 4.1. Menot tehtävien mukaan 32171: 32172: Valtion menojen tehtävittäistä sekä menola- Valtionhallinnon tehostamista on toteutettu 32173: jeittaista kehitystä tarkastellaan koko valtionta- mm. Iiikelaitostamalla ja yhtiöittämällä. Kerto- 32174: louden kassamenojen pohjalta. Liittyminen Eu- musvuonna Autorekisterikeskus yhtiöitettiin, 32175: roopan unianiin vuoden 1995 alusta lukien nosti muutos ei vaikuttanut sanottavasti budjetin me- 32176: tuolloin valtion menojen tasoa, ja muutti jossain nojen tasoon. Valtion liikelaitosten toimintaa se- 32177: määrin tehtävittäistä, menolajeittaista sekä hal- lostetaan luvussa 6. 32178: linnonaJoittaista menojen rakennetta. Lisäksi Vajaa 40% valtion menoista suuntautui koti- 32179: budjetin rakenne muuttui edelleen hieman tulos- talouksille ja voittoa tavoittelemattomille yhtei- 32180: budjetoinnin ja nettobudjetoinnin laajenemisen söille suoraan tulonsiirtoina tai palveluina. Me- 32181: takia. Kertomusvuonna nämä muutokset olivat not elinkeinoja edistäviin tehtäviin olivat neljän- 32182: vain vähäisiä. nes kaikista menoista. Pankkituki luetaan tähän 32183: menoryhmään,ja sen heilahtelut vaikuttivat tun- 32184: tuvasti viime vuosien menokehitykseen. Kollek- 32185: Kuvio 8. tiivisten tehtävien menot olivat lähes 15 %. Mui- 32186: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT den menojen osuus oli viidennes; tähän ryhmään 32187: TEHTÄVIEN MUKAAN kuuluvat lähinnä korkomenot ja valtion eläk- 32188: keet. Edelliseen vuoteen verrattuna tehtävära- 32189: kenne ei sanottavasti muuttunut. 32190: 200 ~····························· ....... ··········· 32191: 32192: 180 1-·· ·················· 32193: 32194: 4.1.1. Yleiset tehtävät 32195: Valtion yleistentehtävien menot kasvoivat sel- 32196: västi yli 5 %. Kasvu oli verrattain tasaista eri 32197: 120 32198: tehtäväryhmissä. 32199: 32200: 100 32201: 32202: 80 Yleinen hallinto 32203: 32204: 60 Yleisen hallinnon menot kasvoivat 6 %. Ylei- 32205: sen hallinnon laajimmat tehtävät menoilla mitat- 32206: 40 tuna ovat EU:iin liittymisen vuoksi v. 1995 perus- 32207: tettu uusi tehtäväryhmä "Euroopan unioni", val- 32208: 20 tiovarainhallinto, ulkoasiainhoito ja kansainvä- 32209: linen kehitysyhteistyö. 32210: Tehtäväryhmään Euroopan unioni sisältyvät 32211: Suomen maksuosuudet EU:n budjettiin. Näitä 32212: ovat arvonlisäveropohjaan perustuva maksu, 32213: 24 32214: 32215: 16. Yleisten tehtävien kassamenot 32216: 1994 1995 1996 Muutos 32217: 1996/95 32218: miljoonaa markkaa % 32219: 32220: Yleinen hallinto ............................................................. .. 9 137 14 727 15 669 6 32221: Yleinen järjestys ja turvallisuus ..................................... 5172 5 626 5 974 6 32222: Maanpuolustus ............................................................. .. 9 043 8 594 8 891 3 32223: Yhteensä .......................................................................... 23 352 28947 30534 5 32224: 32225: 32226: jota maksettiin 2,9 mrd. mk, bruttokansantuloon Yleinen järjestys ja turvallisuus 32227: perustuva maksu, 1,8 mrd. mk ja Suomen maksu- 32228: osuus Euroopan investointipankin peruspää- Tehtäväalueen menot lisääntyivät 6%. Poliisi- 32229: omasta, 0,5 mrd. mk. Maksut yhteensä EU:lle toimen menot kasvoivat noin 7 %. Yleisen järjes- 32230: olivat siis 5,2 mrd. mk. Kasvu oli noin 8 %. tyksen ja turvallisuuden tasoa mittaava turvalli- 32231: Valtiovarainha/linnon menot yhteensä kasvoi- suustasoindeksi laski hieman edellisestä vuodes- 32232: vat pari prosenttia. Verohallinnon henkilöstö- ja ta, ja erityisesti pahoinpitelyjen määrä kasvoi. 32233: toimintamenot kasvoivat nimellisesti noin 4 %. Kehitys oli samantapainen kuin edellisenä vuon- 32234: Verohallinnon keräämät bruttoverotulot kasvoi- na. Liikenneturvallisuutta kuvaava indeksi sen 32235: vat 51/z% 208 mrd. markkaan. Sekä välittömät sijaan parani. Poliisin tietoon tulleiden rikoslaki- 32236: että välilliset verot lisääntyivät suotuisan talous- rikosten määrä väheni edelleen. 32237: kasvun ja veropohjien kasvun vuoksi. Oikeudenkäytön kokonaismenot kasvoivat 32238: Tullilaitoksen tehtävät ovat muuttuneet 6 %. Vireille tulleiden uusien asioiden määrät 32239: EU:iin liittymisen vuoksi tuntuvasti. Tuontitul- laskivat lähes kaikissa oikeuslaitosyksiköissä 32240: Iausten määrä väheni ensimmäisenä jäsenyys- edellisestä vuodesta. Jutturuuhkat saatiin pure- 32241: vuonna kolmannekseen. Toisaalta tehtävät ovat tuksi ja asioiden käsittelyajat lyhenivät yleisesti. 32242: lisääntyneet sisämarkkinakaupan alueella ja tul- Toisaalta asiamäärien vähentyminen ja niiden 32243: livalvonnassa itärajan ja Suomenlahden puolella laadun vaikeutuminen sekä uudistuksiin val- 32244: matkustajamäärien suuren kasvun vuoksi. Tulli- mistautuminen johtivat siihen, että kaikissa vi- 32245: laitos kantoi erilaisia veroja yhteensä 39 mrd. mk rastoissa ei saavutettu mm. määrä- ja tuotta- 32246: eli 3% vähemmän kuin v. 1995. vuustavoitteita. Korkeimpaan oikeuteen saapu- 32247: Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön budjetoi- neiden asioiden määrä on muista tuomiois- 32248: tiin yhteensä 2,0 mrd. mk eli lähes yhtä paljon tuimista poiketen jatkuvasti kasvanut viime 32249: kuin edellisenä vuonna. Kehitysyhteistyömeno- vuosina. Tämä on aiheutunut hovioikeuksissa 32250: jen kokonaismaksatukset, ml. kaikkien hallinon- ratkaistujen asioiden lisääntymisestä ja siirtymi- 32251: alojen kehitysyhteistyömenot, olivat ennakko- sestä ylempään oikeusasteeseen. Hovioikeuksis- 32252: laskelmien mukaan 1,9 mrd. mk eli 11 % suurem- sa ruuhkat saatiin tavoitteiden mukaisesti pu- 32253: mat kuin v. 1995. Ulkoasiainministeriön rahoit- rettua. Siirtyneiden asioiden määrä väheni kol- 32254: taman varsinaisen kehitysyhteistyön nettomenot manneksen. Käräjäoikeuksiin saapuneiden 32255: olivat 1,5 mrd. mk. Kansantuotteeseen suh- asioiden määrä laski, ja ratkaisemattomina siir- 32256: teutettuna kehitysapu oli 0,34 %, 0,32% v. 1995. tyneiden asioiden määrä väheni kymmenyksen. 32257: Muuhun yleiseen hallintoon luetaan mm. kiin- Käräjäoikeuksien toimintamenot lisääntyivät 5 32258: teistö hallinto, lääninhallitukset, sisäasiainminis- %; käräjäoikeuksien menot ovat noin puolet 32259: teriö, rekisterihallinto ja Tilastokeskus. Valtion koko tuomioistuinlaitoksen menoista. Hallinto- 32260: kiinteistöhallinto uudistettiin v. 1995, ja vuosi tuomioistuimien työtilanne kehittyi samaan ta- 32261: 1996 oli ensimmäinen uuden kiinteistölaitoksen paan kuin yleisissä tuomioistuimissa. Erityis- 32262: kokonainen toimintavuosi. Kiinteistölaitos on tuomioistuimissa lähinnä vesioikeudet olivat 32263: tulosohjattu ja investointeja lukuun ottamatta poikkeus, niissä siirtyneiden asioiden määrä 32264: nettobudjetoitu liiketaloudellisin periaattein toi- kasvoi, joskin juttujen kokonaismäärä on suh- 32265: miva virasto. Kiinteistölaitos rahoittaa tomin- teellisen vähäinen. Ulosottovirastojen työtilan- 32266: tansa keräämillään vuokratuloilla. Kertomus- ne helpottui jossain määrin. Käsittelyyn tullei- 32267: vuonna vuokra- ym. tulot ylittivät toimintame- den asioiden määrä väheni 8 %, ja perittävien 32268: not noin 1,2 mrd. markalla. Kiinteistölaitoksen saatavien markkamäärä pieneni viidenneksen 32269: investoinnit olivat 546 milj. mk. 20 mrd. markkaan. 32270: 25 32271: 32272: Rajavartiolaitoksen toiminnan painoalueet mintamenojen säästövelvoite oli 245 milj. mk, ja 32273: pysyivät pääpiirteissään ennallaan. Rajavartio- toimintamenot vähenivät säästötavoitteiden mu- 32274: laitoksen vastuuta henkilöiden maahantulon ja kaisesti selvästi. Henkilöstövähennys kertomus- 32275: maastalähdön valvonnassa on asteittain lisätty vuonna oli yhteensä 130 henkeä. Organisaatiota 32276: 1990-luvulla. Kertomusvuonna rajavartiolaitok- kehitettiin ja tehtäviä keskitettiin, minkä vuoksi 32277: selle siirrettiin vastuu kahdeksan lentoaseman puolustusvoimien toiminta loppui eräillä paik- 32278: passintarkastuksesta. Matkustajamäärien kasvu kakunnilla ja supistui merkittävästi useissa va- 32279: jatkui. Euroopan unionin ulkorajaliikenne kas- ruskunnissa. Varusmiespalvelukseen astui 31 400 32280: voi noin 17% ja sisärajaliikenne 10 %. Laitoksen henkilöä, joista 290 oli naisia. Kertausharjoitus- 32281: kaikkien tulosalueiden toimintaa mittaava tu- ten vuorokausimäärä, 176 000, oli noin puolet 32282: loksellisuusindeksi parani 3 %. 1990-luvun alkuvuosien tasosta. 32283: Puolustusmateriaalihankintoihin myönnet- 32284: tiin kaikkiaan 3,6 mrd. mk ja kassastamaksut 32285: olivat 3,7 mrd. mk. Lisäys oli nimellisesti 22 %; 32286: Maanpuolustus hankintamenojen vuosittaiset heilahtelut aiheu- 32287: tuvat usein maksatusten ajoittumisesta. Materi- 32288: Sotilaallisen maanpuolustuksen menot kasvoi- aalisen kehittämisen painopiste oli edelleen sel- 32289: vat nimellisesti 12 %, kasvun syynä oli materiaa- keästi torjuntahävittäjien uusinnassa. Hävittäjä- 32290: lihankintamenojen kasvu. Menot olivat yhteensä hankintojen kassamenot kertomusvuonna olivat 32291: 8,6 mrd. mk. Suhteutettuna kansantuotteeseen yhteensä 2,5 mrd. mk. Kertomusvuoden lop- 32292: ne olivat 1,6 % eli jokseenkin saman suuruiset puun mennessä ilmavoimille toimitettiin yhteen- 32293: kuin edellisinä vuosina. Suomen puolustusmenot sä 13 Hornet-hävittäjää, joista seitsemän oli 32294: ovat suhteellisesti noin kolmanneksen pienem- USA:ssa valmistettua ja kuusi Suomessa ko- 32295: mät kuin Euroopan maissa keskimäärin. Toi- koonpantua konetta. 32296: 32297: 32298: 32299: 32300: 4.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät 32301: Niin sanottujen hyvinvointitehtävien menot Opetus, tiede ja kulttuuri 32302: supistuivat nimellisesti yli 2 %. Kuluvan vuosi- 32303: kymmenen alkupuolella moninkertaistuneet vä- Opetusministeriön hallinnonalalle budjetoi- 32304: littömät työttömyysmenot alenivat edellisvuoti- dut määrärahat olivat yhteensä 26,9 mrd. mk. 32305: seen tapaan. Useiden muiden etuuksienja palve- Kassamenot supistuivat 31/z %. Menosäästöt 32306: lumenojen säästöt vähensivät lisäksi menoja. opetustoimen alueella koko kuluvalla vuosikym- 32307: Tehtäväkokonaisuuden menot olivat kaksi vii- menellä ovat suuruusluokaltaan yli 5 mrd. mk. 32308: dennestä kaikista valtion menoista. 32309: 32310: 32311: 32312: 32313: 17. Kotitalouksia palvelevien tehtävien kassamenot 32314: 1994 1995 1996 Muutos 32315: 1996/95 32316: miljoonaa markkaa % 32317: 32318: Opetus, tiede ja kulttuuri ................................................ 25 693 26 513 25 526 -4 32319: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto ................................. . 53 589 48 945 48133 -2 32320: Asuminen ja ympäristö .................................................. 10 774 10 287 10 052 -2 32321: Yhteensä ......................................................................... . 90056 85 746 83 711 -2 32322: 32323: 4 370270 32324: 26 32325: 32326: Säästöistä suurin osa on kohdistunut kuntien Valtion opintotukimenot vähenivät 6 %. Ker- 32327: valtionosuuksiin. tomusvuonna kaikki opiskelijat saivat opintotu- 32328: Yleissivistävän opetuksen menot vähenivät yli kensa uuden lain mukaisena. Opintotuen toi- 32329: kymmenyksen. Kertomusvuoden syksyllä oli toi- meenpanotehtävät hoitaa nykyisin Kansanelä- 32330: minnassa 4 391 peruskouluasteen kouluaja niis- kelaitos. Opintotuen uudistus on merkinnyt 32331: sä oli kaikkiaan 585 000 oppilasta; koulujen lu- opintorahan osuuden lisääntymistä ja opintolai- 32332: kumäärä väheni, mutta oppilasmäärä kasvoi hie- nojen korkotuen poistumista lukuun ottamatta 32333: man. Peruskoulujen valtion rahoitus oli 6,3 mrd. ennen lain muutosta otettuja lainoja. Valtion ra- 32334: mk. Lukioita oli 448 ja lukioiden aikuislinjoja 51. hoittamaa opintotukea maksettiin yhteensä 3,4 32335: Päivälukioiden oppilasmäärä oli 110 000, koko mrd. mk, josta ns. normaali opintoraha oli 2,3 32336: oppilasmäärä aikuislukiot mukaan luettuina 135 mrd. mk, asumislisä 0,6 mrd. mk ja aikuisopinto- 32337: 200. Yleissivistävän koulutuksen painopiste oli raha 0,2 mrd. mk. Opintotuen piirissä oli luku- 32338: edelleen koulutussisältöjen uudistamisessa ja vuonna 199 5/1996 kaikkiaan 299 000 opiskelijaa. 32339: opetuksen yksilöllistämisessä ja valinnaisuuden Valtion takaamien opintolainojen pääoma oli 32340: lisäämisessä. Lukioiden valtion rahoitus oli 1,3 vuoden 1996lopussa runsas 10 mrd. mk. 32341: mrd. mk. 32342: Kertomusvuonna ammattiopetuksen oppilai- 32343: tosverkkoa yhtenäistettiin tavoitteena koota 32344: koulutus riittävän suuriksi ja monialaisiksi koko- Sosiaaliturva ja terveydenhuolto 32345: naisuuksiksi. Tämän mukaisesti kaikkiaan 57 32346: oppilaitoksesta muodostettiin 17 laajempaa yk- Talouskasvu jatkui väliaikaisesta notkahduk- 32347: sikköä. Vuoden aikana 42 valtion ammatillista sesta huolimatta vakaana pohjalla kertomus- 32348: oppilaitosta kunnallistettiin ja kolme yksityistet- vuonna ja työttömyysaste aleni keskimäärin pro- 32349: tiin. Ammatillisten oppilaitosten määrä aleni senttiyksikön 16 prosenttiin. Alentumisesta huo- 32350: edellisen vuoden 403:stä 348:aan. Valtio luopui limatta erittäin korkeana pysynyt työttömyys oli 32351: kertomusvuoden aikana ammatillisten oppilai- edelleen sosiaaliturvan vakavin ongelma. Val- 32352: tosten ylläpidosta viittä erityisoppilaitosta lu- tion uudesta 20 mrd. markan säästöohjelmasta 32353: kuun ottamatta. Kunnallisten oppilaitosten merkittävä osa, 4,7 mrd. mk, kohdistui kerto- 32354: määrä lisääntyi 310:een ja yksityisten 57:ään. musvuonna sosiaali- ja terveysministeriön hallin- 32355: Ammatilliseen tutkintoon johtavassa peruskou- nonalalle. Lisäksi yksivuotisten säästölakien 32356: lutuksessa oli kertomusvuonna yhteensä 190 000 sekä rahoitusjärjestelyjen yhteisvaikutus oli ker- 32357: opiskelijaa. Ammattiopetuksen valtion kassame- tomusvuonna 10,3 mrd. mk. Säästöistä huoli- 32358: not olivat 5,3 mrd. mk. matta sosiaalimenot yhteensä ovat kasvaneet ni- 32359: Ammattikorkeakoulutus laajeni edelleen ker- mellisesti yli kolmanneksen vuodesta 1990 vuo- 32360: tomusvuonna. Yhdeksän vakinaista koulua teen 1996. Menokehitys on viime vuosina ollut 32361: aloitti toimintansa 1.8.1996. Lisäksi perustettiin selvästi kaksijakoista: sosiaali- ja terveyspalvelu- 32362: kuusi väliaikaista korkeakoulua jo toiminnassa jen menot ovat nimellisesti pysytelleet lähes en- 32363: olleiden 13 lisäksi. Ammattikorkeakoulujen nallaan, ja reaalisesti siten supistuneet, mutta 32364: koko opiskelijamäärä nousi 42 OOO:een. Vuonna toimeentuloturvan menot (tulonsiirrot) ovat kas- 32365: 1995 tutkintoja suoritettiin noin 2 000, mutta v. vaneet selvästi. Toimeentuloturvan menoista sel- 32366: 1996 arvioitajo 7 000. västi eniten ovat lisääntyneet työttömyysmenot 32367: Korkeakouluopetuksen menot lisääntyivät lä- sekä työeläkemenot. 32368: hes 10 %. Opiskelijoiden määrä on lisääntynyt Sosiaalimenot suhteessa kansantuotteeseen 32369: jatkuvasti 1990-luvulla. Yliopistoihin otettiin nousivat 6112 prosenttiyksikköä 34112 prosenttiin 32370: kertomusvuonna 18 600 uutta opiskelijaa. Koko vuodesta 1990 vuoteen 19961). Menojen markka- 32371: opiskelijamäärä oli yli 138 000, mikä on 20 % määräinen nimellinen kasvu pysähtyi v. 1996, ja 32372: enemmän kuin vuosikymmenen alussa. Myös niiden suhde kansantuotteeseen laski kuten jo 32373: suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut sel- parina edellisenä vuonna. Sosiaalimenot yhteen- 32374: västi; v. 1996 tohtorin tutkintoja suoritettiin 850 sä olivat v. 1996 runsas 196 mrd. mk. Selvästi 32375: ja ylempiä korkeakoulututkintoja 10 600. Tohto- suurin sosiaalimenojen kohderyhmä on vanhuus 32376: rin tutkintojen määrä on kasvanut 60 %ja ylem- 32377: pien tutkintojen määrä yli 25 %vuosikymmenen 1 32378: > Sosiaalimenot on tässä käsitteenä laajempi kuin val- 32379: alusta. Valtion kassamenot yliopistoille ja kor- tion budjetin tehtäväalue "sosiaaliturva ja tervey- 32380: keakouluille olivat 4,6 mrd. mk. denhuolto". 32381: 27 32382: 32383: ja vammaisuus (mm. työeläkkeet ja kansaneläk- haa maksettiin kertomusvuonna yhteensä 13,0 32384: keet), 45% menoista. Seuraavaksi suurin on sai- mrd. mk, josta valtion osuus oli 6,6 mrd. mk; 32385: raus (terveydenhuolto ja sairausvakuutus) noin valtion osuuden vähennys 8 %. Lain mukainen 32386: neljänneksen osuudella. Lapsiperheille sekä työt- valtion rahoitusosuus ansiosidonnaisesta työttö- 32387: tömille kanavoituu sosiaalimenoista noin 13 % myysturvasta oli 62,5 %, työnantajien osuus 32% 32388: kummallekin. ja vakuutettujen osuus 5,5 %, rahoitusosuudet 32389: Kaikista sosiaalimenoista työnantajien rahoi- pysyivät ennallaan. Palkansaajien työttömyys- 32390: tusosuus on runsas kolmannes, valtion osuus yli vakuutusmaksua alennettiin 1,50 prosenttiin pal- 32391: 30%, kuntien osuus noin 15 %ja vakuutettujen kasta. 32392: osuus noin 13 %. Käyttäjämaksuilla katetaan Valtion osuus sairausvakuutuksen kustan- 32393: vain nelisen prosenttia sosiaalimenoista. nuksista oli vain 6,5 milj. mk. Valtio ei osallistu- 32394: Eläkeläisten määrä on kasvanut 1990-luvulla nut lain muutoksen perusteella sairauspäivära- 32395: kertomusvuoden loppuun mennessä kaikkiaan hojen rahoitukseen, ja sairausvakuutuksen muut 32396: noin 60 OOO:lla ja työttömien määrä yli tuotot olivat riittävät, joten ns. takuusuorituksia 32397: 300 OOO:lla. Toimeentulotuen saajien määrä on ei tarvittu. Sairausvakuutuksen korvausmenojen 32398: kaksinkertaistunut. Tämä kehitys selittää pää- kasvua rajoitettiin mm. lykkäämällä edelleen ai- 32399: asiassa sosiaalimenojen kasvua koko 1990-luvul- kuisten hammashuollon uudistusta. Kansanelä- 32400: la. Vanhuuseläkkeitä lukuun ottamatta kuiten- kelaitos maksoi sairausvakuutuskorvauksia 32401: kin kaikkien muiden yleisten etuuksien saajien kaikkiaan 12,2 mrd. mk, noin prosentin enem- 32402: määrät, ml. työttömyystuet, alentuivat v. 1996. män kuin edellisenä vuonna. 32403: Valtion talousarvion tehtäväluokituksen mu- Valtion osuus kansaneläkemenoihin oli 5,4 32404: kaiset sosiaaliturva- ja terveydenhuoltomenot mrd. mk, mikä on yli nelinkertainen edelliseen 32405: pienenivät v. 1996 nimellisesti pari prosenttia. vuoteen verrattuna. Vuoden 1996 alusta kunnat 32406: Toimeentuloturvamenot ovat tulonsiirtoja ko- eivät enää osallistuneet kansaneläkkeen lisäosien 32407: titalouksille, ja ne koostuvat perhekustannusten rahoitukseen, mikä merkitsi valtion lisäosaosuu- 32408: tasauksesta, työttömyysturvasta, sairausturvas- den nousua 1 prosentista 45 prosenttiin eli 4,2 32409: ta, eläketurvasta sekä sodista kärsineiden turvas- mrd. markkaan. Valtionosuus kunnille pieneni 32410: ta. Toimeentuloturvamenot yhteensä olivat 27,6 vastaavasti. Kansaneläkemenot kaikkiaan olivat 32411: mrd. mk eli vajaa 5 %suuremmat kuin v. 1995. 17,1 mrd. mk eli 2% pienemmät kuin v. 1995. 32412: Valtiontalouden säästötoimenpiteisiin liittyen Vuoden 1996 alusta ei enää myönnetty kansan- 32413: lapsilisiä alennettiin 1. 7.1995 lukien keskimäärin eläkkeen pohjaosaa ja lisäksi aloitettiin jo mak- 32414: 8%. Lapsilisä oli muutoksen jälkeen, myös koko sussa olevien eläkkeiden pohjaosan poistaminen. 32415: vuoden 1996 ajan 535-1 023 mk kuukaudessa Myös eräitä muita kansaneläkkeen osien saanti- 32416: lapsenjärjestysluvusta riippuen. Yksinhuoltajal- ehtoja tarkistettiin. Maksettavien eläkkeiden lu- 32417: Ie maksettiin 200 markan lisä kuukaudessa lasta kumäärä aleni vajaan prosentin. Vakuutetun 32418: kohti. Lapsilisämenot olivat 8 353 milj. mk, 4% kansaneläkemaksu ja eläketulosta perittävä li- 32419: pienemmät kuin v. 1995. sämaksu poistettiin kokonaan vuoden 1996 alus- 32420: Valtion työttömyysturvamenot olivat 12 907 ta. Työnantajien maksut pysyivät ennallaan. 32421: milj. mk eli 8% alemmat kuin v. 1995. Työttö- Kansaneläkerahastoon tuloutettiin osa arvonli- 32422: myysaste laski kertomusvuonna prosenttiyksi- säveron tuotosta sekä liikenne- ja tapaturmava- 32423: kön. Valtio rahoittaa kokonaan peruspäivära- kuutusmaksut, yhteensä 2 707 milj. mk. Kansan- 32424: hat,jotka yhteensä olivat 943 milj. mk. Päiväraha eläkkeitä korotettiin 1,0 %. Kansaneläkerahas- 32425: oli 118 mk, päivärahaa ei korotettu v. 1995 eikä ton tuotot olivat riittävät, eikä valtio joutunut 32426: 1996. Keskimääräinen perusturvan päiväraha oli maksamaan ns. takuusuoritusta. 32427: 120 mk ja ansioturvan päiväraha 213 mk. Valtion Työeläkkeitä korotettiin 2,8 %(alle 65-vuoti- 32428: päivärahamenot yhteensä (perusturva ja ansio- aat) ja 1,5 % (yli 65-vuotiaat). Valtion osuus 32429: turva) vähenivät neljänneksen 7,6 mrd. mark- maatalousyrittäjäeläkkeisiin oli 1 982 milj. mk ja 32430: kaan. Toisaalta työmarkkinatukea maksettiin merimieseläkkeisiin 134 milj. mk; MYEL-eläk- 32431: kolmannes enemmän kuin v. 1995 eli 5,3 mrd. keen saajien määrä väheni hieman. Yrittäjäeläk- 32432: mk. Muutos aiheutui v. 1994 käyttöön otetun keiden valtionosuus, 439 milj. mk, kasvoi 13 %. 32433: työmarkkinatuen ja työttömyysturvavakuutuk- Perhe-eläkkeitä maksettiin 246 milj. mk eli hie- 32434: seen tehtyjen muutosten asteittaisesta voimaan- man vähemmän kuin v. 1995; perhe-eläkkeet ra- 32435: tulosta. Ansiosidonnaista työttömyyspäivära- hoittaa kokonaan valtio. 32436: 28 32437: 32438: Rintamaveteraanieläkkeitä ja rintamalisiä Asuminen ja ympäristö 32439: asumistukineen maksettiin 947 milj. mk eli jon- 32440: kin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna; Tehtäväalueen menot pienenivät runsas 2 %. 32441: etuuksien saajien lukumäärä väheni selvästi. Pääosa tehtäväalueen menoista aiheutuu asumi- 32442: Sotilasvammakorvauksia maksettiin sotain- sen edistämisestä. Suurimmat menoerät ovat 32443: valideille 1 541 milj. mk ja heidän omaisilleen 487 asuntolainat ja asumistuki. 32444: milj. mk. Korvaukset vähenivät edellisestä vuo- Asuntolainat myönnetään talousarvion ulko- 32445: desta 4%. Kuntoutus- ja laitoshuoltokustannuk- puolisesta valtion asuntorahastosta. Rahaston 32446: set kasvoivat 8 %. varainhankinta toteutettiin arvopaperistamaHa 32447: Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kes- rahaston lainasaatavia yhteensä 1,5 mrd. mk. 32448: keiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet sekä pe- Tämä uusi rahoitusmuoto otettiin käyttöön v. 32449: rustamishankkeet vahvistettiin valtakunnallises- 1995. Asuntorahoitusta uudistettiin tuntuvasti 32450: sa suunnitelmassa vuosille 1996-1999. Suunni- ns. rahoituspaketilla. Käyttöön otettiin asunto- 32451: telmassa korostettiin mm. ehkäisevän toiminnan lainojen rajoitettu valtiontakaus, Asp-lainojen 32452: merkitystä, avohuollon ja asumispalveluiden omarahoitusosuus alennettiin 15 prosenttiin, 32453: sekä hoidon porrastuksen kehittämistä sekä ko- omistusaravalainoituksesta siirryttiin korkotu- 32454: tihoidon, omaishoidon ja perhehoidon tukemis- keen, omistusasuntojen korkotuet siirrettiin 32455: ta. maksettavaksi Valtion asuntorahastosta ja kor- 32456: Vuonna 1996 vahvistettujen perustamishank- kotukea alettiin myöntää myös asunto-osakeyh- 32457: keiden kustannusten yhteismäärä oli 700 milj. tiötaloille. Asuntorahasto teki uusia aravalaina- 32458: mk. Valtionosuuden määrittämisperusteena ole- päätöksiä yhteensä 4,0 mrd. markan edestä ja 32459: va sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön hyväksyi korkokotukilainoja korkotuen piiriin 32460: määrä oli 237 000 henkilöä. Lasten kotihoidon yhteensä 4,1 mrd. mk. Rahoituksen turvin aloi- 32461: tuen perusosaa pienennettiin 400 markalla 1500 tettiin noin 9 500 asunnon rakentaminen ja 32462: markkaan kuukaudessa. Tukea sai noin 80 000 14 700 asunnon peruskorjaus. Sekä uudisraken- 32463: perhettä. Kunnalliseen toimeentuloturvaan kuu- taminen että peruskorjaus kääntyivät voimak- 32464: luvat toimeentulotuki ja elatustuki. Toimeentu- kaaseen kasvuun. Valtion asuntolainoja makset- 32465: lotukea myönnettiin hieman yli 600 000 henkilöl- tiin kaikkiaan 3 721 milj. mk eli lähes yhtä paljon 32466: le, tuen saajien määrä kasvoi vielä hieman. Tukea kuin edellisenä vuonna. Korkotukirahoituksella 32467: maksettiin yhteensä 2,7 mrd. mk. Elatustuen saa- rahoitettiin yhteensä 9 700 asunnon rakentami- 32468: jia oli 105 000. nen ja 8 400 asunnon peruskorjaus. Uustuotanto 32469: Terveyskeskusten sairaaloissa oli sairaansijo- kasvoi vain vähän, mutta perusparantaminen 32470: ja vuoden 1995 lopussa 23 150 ja hoitopäiviä melkein kaksinkertaistui. Korkotukea ja muuta 32471: vuoden aikana 8,1 miljoonaa. Lääkärin vastaan- tukea maksettiin asuntorahastosta 662 milj. mk, 32472: otolla oli yhteensä 10,4 milj. käyntiä. Erikoissai- selvästi enemmän kuin v. 1995. Asuntojen korja- 32473: raanhoidon sairaansijoja oli vastaavasti 24 200 ja ustoimintaan budjetoitiin kertomusvuonna yh- 32474: hoitopäiviä 6,9 miljoonaa. Perusterveydenhuol- teensä 530 milj. mk. Avustuksia myönnettiin kai- 32475: lon ja erikoissairaaloiden henkilöstön määrä oli kille toteuttamiskelpoisille hankkeille. Avustuk- 32476: v. 1995 noin 106 1601). Kunnille maksettu käyttö- silla arvioidaan saadun korjaustoiminnan piiriin 32477: kustannusten valtionosuus sosiaali- ja terveys- noin 400 000 asuntoa. 32478: palveluihin väheni yli kymmenyksen 15,9 mrd. Asumistukea maksettiin v. 1996 yhteensä 32479: markkaan. 2 250 milj. mk, ja tuen saajia oli vuoden lopussa 32480: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta käytet- 191 500 eli kymmenys vähemmän kuin v. 1995. 32481: tiin sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen avustuksiin Asumistuen perusteita tiukennettiin tavoiteena 32482: ja rintamaveteraanien kuntoutukseen yhteensä 250 milj. markan säästö v. 1996. Työttömien 32483: 1,6mrd. mk. tuensaajien osuus oli edelleen korkea, selvästi yli 32484: Valtion kustannukset maatalousyrittäjien lo- puolet. 32485: matoimintaan olivat 0,9 mrd. mk, kustannukset 32486: alenivat kuudenneksen. Pienyrittäjien vuosilo- 32487: majärjestelmää ei sovellettu v. 1996. 4.1.3. Elinkeinojen edistäminen 32488: Tässä kertomuksessa elinkeinoja edistäviin 32489: tehtäväalueisiin on luettu työvoima, maa- ja met- 32490: 'i Vuodelta 1996 ei ollut tietoja käytettävissä. sätalous, liikenne sekä teollisuus ja muut elinkei- 32491: 29 32492: 32493: 18. Elinkeinojen edistämisen kassamenot 32494: 1994 1995 1996 Muutos 32495: 1996/95 32496: miljoonaa markkaa % 32497: 32498: Työvoima ......................................................................... 8 762 11 075 13 422 21 32499: Maa- ja metsätalous ...................................................... . 11 966 14833 13 576 -8 32500: Liikenne ............................................................................ 8 971 8 420 7 230 -14 32501: Teollisuus ja muut elinkeinot ......................................... 19 361 20 058 18 953 ---6 32502: Yhteensä .......................................................................... 49 059 54386 53181 -2 32503: 32504: 32505: 32506: not. Näiden menot yhteensä vähenivät nimelli- teiden piirissä oli keskimäärin 122 000 henkilöä. 32507: sesti 2%. Palkkaperusteisilla tuilla työllistettiin keskimää- 32508: rin 59 400 henkilöä. Työvoimakoulutuksessa oli 32509: keskimäärin 37 100 henkilöä eli 13 % enemmän 32510: Työvoima kuin v. 1995. Työvoimakoulutusta hankittiin 8,3 32511: milj. opiskelijatyöpäivää, noin 16 % enemmän 32512: Taloudellisen kasvun heikentyminen vuoden kuin edellisenä vuonna. Työvoimakoulutuksen 32513: 1995 lopulla ja uudelleen vahvistuminen kerto- ostopalveluihin käytettiin 1,1 mrd. mk, ja opinto- 32514: musvuoden loppupuolella heijastui myös työvoi- avustuksia maksettiin yhteensä 1,2 mrd. mk sekä 32515: man kysyntään. Työttömyys aleni koko kerto- työmarkkinatukea 337 milj. mk. Työmarkkina- 32516: musvuoden ajan hitaasti. Vuoden alkupuolella tukea maksettiin yhteensä 5,3 mrd. mk eli kol- 32517: työttömyyden väheneminen perustui korostu- mannes enemmän kuin edellisvuonna. 32518: neesti työhallinnon koulutus- ja tukitoimenpitei- 32519: siin, jotka nostettiin ennätystasolle. Vuoden jäl- 32520: kipuoliskolla aito työmarkkinoiden kysyntä al- 32521: koi laskea työttömyyttä. Tilastokeskuksen työ- Maa- ja metsätalous 32522: voimatutkimuksen mukaan työttömiä oli v. 1996 32523: keskimäärin 405 000 henkeä, mikä oli 22 000 Valtion menot maa- ja metsätalouteen v. 1996 32524: vähemmän kuin v. 1995. Työttömyysaste koko olivat yhteensä 13,6 mrd. mk. Menot vähenivät 32525: vuonna keskimäärin oli 16 %1>. Nuorisotyöttö- yli 8 %, vähentyminen aiheutui Euroopan unio- 32526: myys aleni edelleen muuta työttömyyttä nope- niin liittymisen siirtymäkauden tukien supistu- 32527: ammin, ja pitkäaikaistyöttömyys kääntyi las- misesta. Liittymissopimuksen mukaisesti Suo- 32528: kuun. Työvoimapolitiikan toimenpiteillä oli kes- men maatalouden saama tuki alenee asteittain 32529: keinen merkitys työttömyyden positiiviseen ke- siirtymäkauden tuen alenemisen myötä. 32530: hitykseen. Työvoimapoliittisten toimien piirissä Talousarvion tehtäväluokituksen mukaan 32531: v. 1996 oli yhteensä 122 000 henkeä eli noin maatalouteen kohdistuviksi menoiksi v. 1996lue- 32532: 16 000 henkeä enemmän kuin v. 1995. taan 12,4 mrd. mk, vähennystä edellisvuodesta 32533: Valtion työvoimamenot kasvoivat yli viiden- oli 9 %. Kertomusvuosi oli sääoloiltaan maatalo- 32534: neksen. Kasvu aiheutui työmarkkinatuen lisään- ustuotannolle koko maata ajatellen melko nor- 32535: tymisestä sekä koulutus- ja tukitoimien laajenta- maali. Viljojen kokonaissato kasvoi 11 %, mutta 32536: misesta. Toisaalta työttömyyden perusturvan mm. perunan, öljy kasvien, kuivaheinän ja säilö- 32537: menot sosiaaliturvan puolella vähenivät selvästi. rehun sadot jäivät edellisvuotista pienemmiksi. 32538: Työnhakijoita kävi työvoimatoimistoissa 1,0 Kotieläintuotanto, erityisesti siipikarjanlihan 32539: miljoonaa, hieman vähemmän kuin v. 1995, ja tuotanto kasvoi. Lihan kulutus kasvoi pari pro- 32540: samaan aikaan vapaita työpaikkoja ilmoitettiin senttia eli selvästi vähemmän kuin edellisenä 32541: 194 000, 14 % enemmän kuin edellisenä vuonna. vuonna. 32542: Työvoimapolitiikan toimeenpanoon käytet- Suomen ED-jäsenyys merkitsi siirtymistä 32543: tiin 12,8 mrd. mk. Näillä rahoitettujen toimenpi- unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan. ED- 32544: jäsenyyden myötä maatalouden hallinnollisen 32545: ohjauksen tilalle tuli suurempi markkinaohjau- 32546: n Tilastokeskuksen uudistetun työvoimatutkimuksen tuvuus. ED :n takaamat maataloustuotteiden mi- 32547: mukaan. nimihinnat ovat tuntuvasti Suomen aikaisempi- 32548: 30 32549: 32550: en maataloustulolakien takaamia tuottajahinto- ten valtionlainojen korkoja alennettiin, ja puu- 32551: ja matalammat. Myös tuotantopanosten hinnat tarhayrityksille myönnettiin korkotukea 450 32552: ovat alentuneet. Suomen aiemmin käyttämä hin- milj. markan lainapääomalle. 32553: tapoliittinen tuki lopetettiin ja tilalle tulivat EU :n Luvussa 5.2. tarkastellaan myös elinkeinotoi- 32554: järjestelmän mukaiset tuet. Tuet ovatjoko koko- minnan saamaa valtion tukea. Tukikäsite poik- 32555: naan tai osittain EU:n rahoittamia tai kokonaan keaa tässä esitetystä budjetin luokituksen mukai- 32556: kansallisia. Maataloustuotteiden markkinoinnin sesta. 32557: tasapainottamista koskevat interventiojärjestel- Valtion menot metsätalouteen kasvoivat 10 %. 32558: mät kuuluvat yhteiseen maatalouspolitikkaan, Yksityismetsätalouden edistämiseen käytettiin 32559: jotka EU rahoittaa. 0,4 milj. mk. Metsähallitus on toiminut liikelai- 32560: Kertomusvuonna viljelijöille maksettiin vuo- toksena vuoden 1994 alusta lukien. Metsähalli- 32561: den 1996 maataloustuotantoon kohdistettua tu- tuksen liikevaihto oli 1,2 mrd. mk ja tulos oli 32562: kea kaikkiaan 7,9 mrd. mk. EU:n varoista mak- lähes 0,3 mrd. mk. 32563: setut tuet olivat 2,6 mrd. mk ja kansallisista va- 32564: roista maksetut tuet 5,3 mrd. mk. Vuoden 1996 32565: tukia siirtyi maksettavaksi v. 1997 yhteensä 1,3 Liikenne 32566: mrd. mk. Hallituksen päätöksen mukaisesta 32567: kansallisesta tuesta säästettiin 750 milj. mk. Kan- Palvelutuotannon elpyminen alkoi kertomus- 32568: sallista siirtymäkauden tukea maksettiin kaikille vuoden syksyllä ja myös teollisuuden kasvu vah- 32569: keskeisille maa- ja puutarhatuotteille. Siirtymä- vistui. Suhdannekehitys heijastui liikenteessä si- 32570: kauden tukea ja pohjoista tukea maksettiin vuo- ten, että henkilöliikenne kasvoi koko vuoden, 32571: delta 1996 yhteensä 3,3 mrd. mk. Tuen maksatus- mutta tavaraliikenne vasta vuoden jälkipuolis- 32572: ta siirtyi 1,1 mrd. mk vuoteen 1997. Maatalouden kolla. Julkisen liikenteen hintakehitys jatkui kes- 32573: ympäristötukeen oli käytettävissä 1,6 mrd. mk, kimääräistä, sinänsä hyvin vähäistä kuluttaja- 32574: josta EU rahoitti puolet. Luonnonhaittakorva- hintojen nousua voimakkaampana. Televiestin- 32575: us, ns. LF A-tuki on tarkoitettu turvaamaan nässä kilpailun kiristyminen pudotti kuitenkin 32576: maaseutuelinkeinojen jatkuvuus ja säilyttämään edelleen hintoja selvästi. Valtion liikennemenois- 32577: maaseutu asuttuna epäsuotuisilla alueilla. LF A- ta v. 1996 yli puolet aiheutui tieliikenteestä ja 32578: tukea maksettiin kertomusvuonna 1,6 mrd. mk, noin neljännes rautatieliikenteestä. Suuri osa lii- 32579: josta ED-rahoituksen osuus oli runsas neljännes. kenteen infrastruktuuri- ja muista menoista on 32580: Peltoalatukea, ns. CAP-reformitukea maksettiin poistunut 1990-luvulla valtion budjetista yhtiöit- 32581: niin ikään 1,6 mrd. mk. CAP-tuen rahoittaa ko- tämisten kautta. Liikennemenot yhteensä vähe- 32582: konaan EU. nivät nimellisesti 14%. Liikenneministeriön hal- 32583: Euroopan unionin maatalouspolitiikan mu- linnonalan yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto 32584: kaisesti tuotantoa tasapainotetaan viemällä oli noin 28 mrd. mk. 32585: tuotteita EU :n maksamalla vienti tuella, ostamal- Tieliikennemenot supistuivat nimellisesti yli 17 32586: la tuotteita interventiovarastoon ja maksamalla %. Yleisten teiden tienpitoon käytettiin työlli- 32587: erityisten tukiohjelmien mukaisia tuotanto-, ja- syysvarat ja EU :n rakennerahaston rahoitus mu- 32588: lostus- ja kulutustukia. Vientitukien maksami- kaan luettuina 4,3 mrd. mk, kymmenys vähem- 32589: nen vauhdittui vuoden 1996 aikana ja ne olivat män kuin v. 1995. Pääteiden kunto on säilynyt 32590: yhteensä 576 milj. mk. Kaikkiaan maatalous- hyvänä. Huonokuntoisten teiden määrä alem- 32591: tuotteiden markkinointiin liittyviä EU:n rahoit- man luokan tieverkossa on kuitenkin lisäänty- 32592: tamia tukia maksettiin 719 milj. mk. Tulot inter- nyt. Kertomusvuonna aloitettiin mm. kolme uut- 32593: ventiorahastoon EU:lta olivat 703 milj. mk. ta tieverkon kehittämishanketta valtatie 5:llä ja 32594: Maatalouden investointitukijärjestelmä saa- 7:llä sekä Kehä I:llä. Aiemmin aloitetuista hank- 32595: tiin lähes kokonaisuudessaan käyttöön vuoden keista mittavin on Eurooppatie E18. Kertomus- 32596: 1996 aikana. Tukea myönnettiin noin 4 000 ym- vuoden alusta lopetettiin valtionapu yksityisteil- 32597: päristönsuojeluhankkeeseen, 1 300 asuntotilan le eräitä vähäisiä silta- ja lossiavustuksia lukuun 32598: ostoon ja 1 200 lisämaakauppaan. Nuorten vilje- ottamatta. Tielaitos saavutti v. 1996 sille asetetut 32599: lijöiden käynnistystukea myönnettiin 930 viljeli- mm. turvallisuutta, talvihoidon tasoa, (tiestön 32600: jälle ja investointitukea yhteensä 520 maatalou- kuntoa) ja toiminnan taloudellisuutta koskevat 32601: den tuotantorakennuksen rakentamiseen. Osan tavoitteet. 32602: tuista rahoittaa EU. Osana EU-sopeutusta aiem- Koko tieliikenteen määrä jäi edellisvuotiselle 32603: pina vuosina myönnettyjen maatilalain mukais- tasolle, pääteillä liikenne kuitenkin kasvoi hie- 32604: 31 32605: 32606: man. Kasvua jarruttivat polttoaineveron koro- Valtionrautateiden liiketoiminta yhtiöitettiin 32607: tukset vuoden alussa. Maaoteitse Suomen kautta vuoden 1995 heinäkuun alusta lukien. Perustettu 32608: kulkevan Venäjän ulkomaankaupan tuontitran- VR-Yhtymä Oy on valtion omistamien yhtiöiden 32609: sito lisääntyi 50%, sen sijaan vientitransito vähe- muodostama konserni. Rautatieliikenteen viran- 32610: ni noin neljänneksen. Kaiken kaikkiaan transito- omaistoiminnoista ja rataverkosta vastaa sa- 32611: liikenne maanteillä lisääntyi 40% edellisestä vuo- maan aikaan perustettu uusi virasto, Ratahallin- 32612: desta. tokeskus. VR-konsernin ensimmäisen 18 kuu- 32613: Vesiliikenteessä merikuljetusten määrä väheni kauden mittaisen tilikauden (1.7.1995- 32614: prosentin. Kauttakulkuliikenne väheni tuntu- 31.12.1996) liikevaihto oli 9,4 mrd. mk ja tulos 1 32615: vasti. Loppuvuonna merikuljetusten kysyntä mrd. mk. Rautateiden henkilöliikenteen kasvu 32616: kääntyi kasvuun metsäteollisuuden viennin elpy- jatkui, ja matkoja tehtiin lähes 6 % enemmän 32617: misen ansiosta. Venäjän kauttakulkuliikenne kuin edellisenä vuonna. Tavaraliikenteen määrä 32618: Suomen satamien kautta väheni viidenneksen. sen sijaan supistui viisi prosenttia. 32619: Laivamatkustus kasvoi edelleen erityisesti Tal- Valtion talousarvion tietoliikennemenot ovat 32620: linnan liikenteessä, mutta Ruotsin liikenteen lähinnä viestinnän korvauksia ja avustuksia, yh- 32621: matkustajamäärä väheni hieman. Merenkulku- teensä 97 milj. mk. Sanomalehdistön tukea tästä 32622: laitos saavutti pääosin tulostavoitteet. Meren- maksettiin 80 milj. mk. 32623: kulkulaitos investoi yhteensä 305 milj. markalla, Suomen PT-konsernin liikevaihto kasvoi edel- 32624: josta alus- ja laitemenojen osuus oli 201 milj. mk; lisvuodesta lähes kymmenyksen, ja tulos parani 32625: väylänpitomenot yhteensä olivat 974 milj. mk. hieman. Postiliikenteen kokonaisvolyymi kasvoi 32626: Valtion menot vesiliikenteeseen vähenivät 3 %. noin prosentin. Matkapuhelintoiminta kasvoi 32627: Ilmaliikenteessä matkustajamäärät kasvoivat merkittävästi. Paikallispuhelinliikenne kasvoi 32628: selvästi koko vuoden ajan, kokonaiskasvu oli 9 hieman, sen sijaan ulkomaanpuhelut hieman vä- 32629: %. Kansainvälisessä liikenteessä kasvu painottui henivät. Valtion liikelaitosten ja valtionyhtiöi- 32630: tilausliikenteeseen, reittiliikenteen määrä pysyi den toimintaa ja tuloksia kuvataan lähemmin 32631: ennallaan. Kotimaanliikenteen matkustajamää- luvussa 7. 32632: rä kasvoi yli 9 %. Ilmailulaitoksen liikevaihto 32633: kasvoi 13 %, ja tulostavoite ylittyi selvästi. Ilmai- 32634: lulaitoksen vilkas investointitoiminta jatkui, ja Teollisuus ja muut elinkeinot 32635: investoinnit kohosivat 300 milj. markkaan. Mer- 32636: kittävimmät investointikohteet olivat Etelä-Suo- Tehtäväalueen menot vähenivät 51/z %. Meno- 32637: men lennonvarmistuskeskus ja Helsinki-Van- ja vähensi eniten pankkituen maksatuksen supis- 32638: taan terminaali, terminaali valmistui kertomus- tuminen sekä EU:iin liittymisestä aiheutuneiden 32639: vuoden loppupuolella. Valtion budjettirahoitus siirtymäkauden korvausten supistuminen. Tek- 32640: ilmaliikenteeseen on verrattain vähäistä. Suurin nologiapolitiikka oli kertomusvuonna kauppa- 32641: menoerä oli Ilmailulaitoksen peruspääoman ko- ja teollisuusministeriön painopistealue. Valtion 32642: rotus 25 milj. markalla investointien rahoituk- tutkimusrahoitusta päätettiin nostaa asteittain 32643: seen. lähivuosina siten, että kansallinen tutkimusra- 32644: Valtion menot rautatieliikenteeseen vähenivät hoitus nousee 2,9 prosenttiin kansantuotteesta. 32645: yli kymmenyksen. Radanpitoon eli rataverkon Varat lisäpanostukseen saadaan valtion yhtiöi- 32646: kunnossapitoon, korvausinvestointeihin ja ke- den yksityistämisestä. Vuonna 1996 koko tutki- 32647: hittämiseen käytettiin 1,8 mrd. mk. Radanpidon muksen rahoituspanos oli Suomessa 14,8 mrd. 32648: painopiste on perusradanpidossa eli korjaus- ja mk eli 2,6 % bruttokansantuotteesta. Julkisen 32649: kunnossapitotöissä. Tärkeimmät kehittämis- sektorin osuus siitä oli 4,9 mrd. mk eli kolman- 32650: kohteet olivat Helsinki-Tikkurila neljännen rai- nes. Kauppa- ja teollisuusministeriön nettome- 32651: teen rakentamisen loppuun saattaminen sekä ra- not teknologian kehittämiseen, geologian tutki- 32652: taosien Helsinki-Turku, Helsinki-Tampere ja mukseen sekä energiatutkimukseen olivat yh- 32653: Tampere-Seinäjoki perusparannukset. Rata- teensä runsas 2 mrd. mk. 32654: verkko on eräiltä osin vanhentunut ja huonokun- Teollisuutta edistävän tutkimustoiminnan me- 32655: toinen, mikä lisää selvästi investointipaineita lä- notjäivät suunnilleen ennalleen. Valtion teknilli- 32656: hitulevaisuudessa. Henkilöliikennepalvelujen sen tutkimuskeskuksen toiminta kehittyi edel- 32657: ostoihin käytettiin474milj. mk, josta noin puolet leen myönteisesti. VTT:n toiminta laajeni yksi- 32658: on rautatieliikennepalveluja; tehtäväluokittelus- tyisellä sektorilla ja ulkomaisten tutkimushank- 32659: sa koko määrä kirjautuu rautatieliikenteeseen. keiden puolella, ja erityisesti EU-hankkeet Ii- 32660: 32 32661: 32662: sääntyivät. Tulot kotimaiselta julkiselta sektoril- mintaympäristöä parantaviin hankkeisiin myön- 32663: ta pysyivät ennallaan. Ulkopuoliset tulot kasvoi- nettiin yli 460 milj. mk noin 2 800 eri hankkee- 32664: vat kymmenyksen, kokonaiskustannukset noin seen. Näistä EU:n osarahoittamia oli 65%. Ker- 32665: 7%. VTT:n nettomenot olivat 332 milj. mk. tomusvuoden syksyllä otettiin käyttöön uusi pk- 32666: Teknologian kehittämiskeskuksen menot oli- yritysten toimintaympäristötuki. Tuella rahoi- 32667: vat 1 350 milj. mk, suunnnilleen samansuuruiset tettiin pääasiassa oppilaitosten, tutkimuslaitos- 32668: kuin v. 1995. TEKESin rahoittamien hankkeiden ten, kuntien ja muiden lähinnä julkisten yhteisö- 32669: määrä kertomusvuonna oli 1 647, viidenneksen jen hankkeita, joilla kehitetään yritysten tarvitse- 32670: pienempi kuin edellisenä vuonna. Hankkeiden mia neuvonta-, tutkimus-, vienti-, verkottumis- 32671: kokonaiskustannukset ovat 2 846 milj. mk, josta yms. palveluja alueella. Myönnetyillä yritystuilla 32672: 1 381 mi1j. mk on TEKESin rahoitusosuutta. arvioidaan vaikutettavan lähes 4 000 uuden työ- 32673: TEKESin teknologiarahoitus väheni 10% edelli- paikan syntyyn. 32674: sestä vuodesta. Eri vuosina myönnettyjä tuoteke- Valtion energianhuollon menot kasvoivat 7 %. 32675: hityslainoja nostettiin 164 milj. mk ja avustuksia Energiateknologian tutkimus- ja kehityspanos 32676: 616 mi1j. mk; avustukset kasvoivat 6 %, lainat ohjautuu lähinnä TEKESin kautta. Varsinaisia 32677: vähenivät jonkin verran. Soveltavan teknisen energia-avustuksia maksettiin 102 milj. mk. 32678: tutkimuksen menot olivat 449 milj. mk, 5% suu- Avustuksia annetaan mm. uuden teknologian 32679: remmat kuin v. 1995. kaupallistamiseen, kotimaisen energian inves- 32680: Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevien tointeihin ja energiansäästöinvestointeihin. 32681: luottolaitosten menot vähenivät nimellisesti 14%. Valtion ydinjätehuoltorahastoon kertyi laino- 32682: Vuoden 1996 budjetissa ei ollut määrärahaa pan- jen takaisinmaksuja 2,9 mrd. mk, ja ydinjäte- 32683: keille maksettavaan pääomatukeen. Tukea mak- huoltovelvollisille lainattiin takaisin 3,2 mrd. 32684: settiin siirtyneistä määrärahoista bruttona 3,9 mk. Rahaston pääoma oli vuoden lopussa noin 32685: mrd. mk eli alle puolet edellisvuotiseen verrattu- 4,5 mrd. mk. 32686: na. Kertomusvuonna valtio osti Suomen Pankil- Valtion menot ulkomaankaupan edistämiseen 32687: ta omaisuudenhoitoyhtiö Sponda Oy:n osakkeet vähenivät vajaan kymmenyksen (vientitakuu- 32688: 1,4 mrd. markan kauppahinnalla. Valtio maksoi korvaukset sisältyvät "teollisuuden edistämisen" 32689: myös Suomen Pankille pankkikriisin jäljiltä syn- menoihin). Yritysten kansainvälistymiseen käy- 32690: tyneitä korkotappiokorvauksia 1,8 mrd. mk. tettiin määrärahoja yhteensä 222 milj. mk. Lisäk- 32691: Myös nämä menot on kirjattu tähän tehtäväryh- si kauppa- ja teollisuusministeriö tukee Ulko- 32692: mään. Pankkitukea selostetaan tarkemmin lu- maankauppaliittoa ja ulkomaankauppaa edistä- 32693: vussa 5. viä järjestöjä. Kertomusvuonna tukea maksettiin 32694: Muut menot ovat lähinnä Kera Oy:n rahoitus- yhteensä 174 milj. mk. Korkotuki Suomen Vien- 32695: ta. Valtion rahoitus Kera Oy:lle väheni lähes tiluotto Oy:lle aleni 81 milj. markkaan. 32696: viidenneksen 429 milj. markkaan. Yhtiön lainoi- 32697: tuksen korkotukeen käytettiin 220 milj. mk ja 32698: luottotappioiden korvauksiin 134 milj. mk. Yh- 4.1.4. Muut menot 32699: tiön osakepääomaa korotettiin valtion osake- 32700: merkinnällä 75 milj. mk. "Muut menot" ovat valtion tehtäväluokituk- 32701: Valtio käytti teollisuuden edistämiseen 3,7 sessa lähinnä valtionvelan korkoja, eläkemenoja 32702: mrd. mk; menot kasvoivat 13 %. Teollisuustuki sekä kuntien yleisiä valtionosuuksia. Muut me- 32703: on pääasiassa yritystoiminnan alueellista rahoi- not yhteensä kasvoivat 2 %, kasvu hidastui sel- 32704: tustukea sekä valtionyhtiöiden osakerahoitusta; västi. Valtionvelan korkomenojen kasvu hidastui 32705: valtion teollisuusyhtiöihin sijoitettiin 343 milj. alle viidennekseen. Korkokannan kehitys oli ker- 32706: mk, neljännes vähemmän kuin v. 1995. Myös tomusvuonna edelleen suotuisa. Taulukon 19 32707: Valtiontakuukeskuksen toiminta sisältyy tähän korkomenot eivät sisällä valtion vakuusrahaston 32708: tehtäväryhmään. Valtion takuukorvauksia ja ja asuntorahaston korkoja, jotka ovat ao. tehtä- 32709: yleistä elinkeinotukea kuvataan tarkemmin lu- väryhmien menoissa. Valtionvelan ja sen hoito- 32710: vussa 5; tukikäsite poikkeaa tässä luvussa esite- menojen kehitystä tarkastellaan lähemmin lu- 32711: tystä. Valtionyhtiöitä kuvataan luvussa 6. vussa 7 ja liitteessä 15. 32712: Yritystukia suunnattiin entistä enemmän laa- Valtion eläkemenot olivat 12,6 mrd. mk ja 32713: jaa pk-yritysjoukkoa hyödyttäviin hankkeisiin niiden kasvu vajaa 4 %. Eläkkeiden lukumäärä 32714: yrityiskohtaisten tukien sijasta. Yritysten inves- kasvoi 2,2 %. Eläkkeiden kehitys on esitetty liit- 32715: tointi- ja kehittämishankkeisiin ja yritysten toi- teessä 10. 32716: 33 32717: 32718: Muihin menoihin sisältyvät myös kuntien ylei- räiseksi markkamääräksi vahvistettiin 304 mk 32719: set rahoitusavustukset Kuntien valtionosuusjär- asukasta kohti. Yleistä valtionosuutta myönnet- 32720: jestelmä uudistettiin kertomusvuoden alusta lu- tiin yhteensä 1,3 mrd. mk. Valtionosuutta vähen- 32721: kien. Kunnille myönnettiin yleistä valtionosuut- nettiin säästöpäätöksen perusteella 418 milj. mk. 32722: ta sekä verotuloihin perustuvaa tasauslisää. Verotuloihin perustuvaa tasauslisäämyönnettiin 32723: Kunnan verotulojen ylittäessä ns. tasausrajan, 2,7 mrd. mk, josta 294 milj. mk maksettiin sisä- 32724: vähennetään kunnalle maksettavaa valtion- asiainministeriön momentilta, siis tehtäväryh- 32725: osuutta. Yleinen valtionosuus väheni 4,2 mrd. mästä "muut menot". Loput maksettiin opetus- 32726: markalla, kun kuntien velvollisuus osallistua ja sosiaali- ja terveysministeriön määrärahoista. 32727: kansaneläkkeiden lisäosien rahoitukseen poistet- Yleiset valtionosuudet vähenivät nejännekseen 32728: tiin. Kuntien yleisen valtionosuuden keskimää- edellisvuotisista. 32729: 32730: 19. Muut menot 32731: 1994 1995 1996 Muutos 32732: 1996/95 32733: miljoonaa markkaa % 32734: 32735: Valtionvelan hoito ........................................................... 20 050 23 693 28 267 19 32736: siitä: korot ................................................................... . 19 055 23 030 27 209 18 32737: Muut menot ..................................................................... 18 241 18 628 15 053 -19 32738: siitä: eläkemenot ......................................................... 11 543 12 130 12 579 4 32739: Yhteensä ......................................................................... . 38291 42 321 43 320 2 32740: 32741: 32742: 32743: 32744: 4.2. Menot menolajeittain 32745: Valtiontalouden kassamenot supistuivat v. pan unioniin liittymisen siirtymävaiheen vaiku- 32746: 1996 nimellisesti 1h %. Kun pankkituki väheni, tukset jäivät pois. Menojen säästöt ja työllisyy- 32747: menot ilman pankkitukea kasvoivat käyvin hin- den parantuminen pienensivät lisäksi siirtome- 32748: noin 2 %ja reaalisesti runsaan prosentin. Siirto- noja. Korkomenot oli edelleen nopeimmin kas- 32749: menot kääntyivät selvään laskuun, kun Euroo- vanut menoryhmä. 32750: 32751: 32752: 20. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain 32753: 1994 1995 1996 Muutos 1996/95,% 32754: miljoonaa markkaa Arvo Määrä 32755: 32756: Kulutusmenot ............................................................ 48 751 51 446 53 695 4 2 32757: Siirtomenot ............................................................... . 108 154 113 644 110 040 -3 -3 32758: Reaalisijoitukset ........................................................ 3 738 3 208 3 326 4 3 32759: Finanssisijoitukset ..................................................... 17 886 16 765 13 756 -18 -17 32760: Muut menot ............................................................... 22 229 26 336 29 929 14 16 32761: Yhteensä ................................................................... . 200759 211 399 210 746 0 -1 32762: 32763: 32764: 32765: 4.2.l.Kulutusmenot toinnin laajentaminen; sen tarkkoja vaikutuksia 32766: menokehitykseen ei ole käytettävissä. Valtion 32767: Valtion kulutusmenot lisääntyivät 4112%. Puo- työvoimakustannukset kaikkiaan lisääntyivät 32768: lustusvoimien materiaalihankintojen menot kas- 11/z%. Vuonna 1991 alkanutkustannustenjatku- 32769: voivat jälleen ajoitustekijöiden vuoksi yli viiden- va aleneminen siis pysähtyi. Eläkemenot kasvoi- 32770: neksen. Toimintamenoja vähensi nettobudje- vat 31h%. 32771: 5 370270 32772: 34 32773: 32774: aiheutunut liikelaitostamisesta ja yhtiöittämises- 32775: Kuvio 9. tä. Valtion henkilöstön määrät, palkkausmenot 32776: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT sekä eläkkeiden kehitys on esitetty liitteissä 8- 32777: MENOLAJEITI AIN 11. 32778: mrd. mk 32779: 220 , - - - - - - - - - - - - - - - - - , 32780: 32781: 4.2.2. Siirtomenot 32782: 180 ~············· ....................... . Siirtomenot yhteensä pienenivät nimellisesti 3 32783: %. Valtion tulonsiirrot ja pääomansiirrot kunnil- 32784: le vähenivät 16 %. Säästöjen lisäksi valtion- 32785: 140 32786: osuuksia pienensi se, että kuntien rahoitusosuu- 32787: desta kansaneläkkeiden lisäosaan luovuttiin. Tä- 32788: män vuoksi kuntien valtionosuutta vastaavasti 32789: pienennettiin. Muutos lisäsi toisaalla valtion ra- 32790: 100 hoitusosuutta Kansaneläkelaitokselle vastaavas- 32791: ti. Kuntien kulutuksen volyymi kasvoi lähes 4 %, 32792: 80 mutta suotuisan verotulokehityksen ansiosta 32793: kuntien rahoitusasema pysyi hyvänä valtionapu- 32794: 60 jen vähenemisestä huolimatta. Tulonsiirrot koti- 32795: talouksille vähenivät 5 %. Valtion välittömän 32796: 40 32797: työttömyysturvan menot (perusturva, työm~rk 32798: 20 kinatuki sekä valtionavut työttömyyskassmlle) 32799: vähenivät yhteensä 7 %. Välitön valtion työttö- 32800: 0 myysturva on kolmannes kaikista budjetin luo- 32801: 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 kittelujen mukaisista tulonsiirroista kotitalouk- 32802: sille. 32803: Valtionavut elinkeinoille kääntyivät jälleen 32804: laskuun, vähennys edellisestä vuodesta oli 5 %. 32805: Ensimmäisenä Euroopan unionin jäsenyysvuon- 32806: na v. 1995 maksettiin eräitä siirtymävaiheen yli- 32807: Syksyllä 1995 tehty tulopoliitt~nen sopimus on määräisiä tukia, jotka kertomusvuonna pieneni- 32808: voimassa vuoden 1998 tammikuun loppuun vät. Näitä olivat mm. maatalouden kansallinen 32809: saakka. Sopimuksen mukaan valtion ty~nteki tulotuki ja kaupan ja maatalouden varastojen 32810: jöiden palkkoja korotettiin 1.11.1995 lukien 2,3 arvonalennusten kompensoiminen. Budjetin 32811: prosentin yleiskorotuksella ja 1.10.1996 alkae~ Iuokitusten mukaista elinkeinotukea maatalou- 32812: 1,5 prosentin suuruisella yleiskorotuksel~a. Li- delle maksettiin yhteensä 11,6 mrd. mk eli 10 % 32813: säksi sopimus sisältää 1.10.1996 alusta lukien ns. vähemmän kuin v. 1995. 32814: naispalkkaerän, keskimäärin 0,3 %, ja_ ns. mat~ Valtionosuudet kansaneläkkeisiin ja sairaus- 32815: lapalkkaerän, keskimäärin 0,1 %. Valtwn henki- vakuutusmenoihin moninkertaistuivat. Tämä ai- 32816: löstön ansiotasoindeksi nousi vuodesta 1995 heutui pääasiassa edellä mainitusta kansaneläk- 32817: vuoteen 1996 keskimäärin 4,3 %, josta kolme keiden lisäosien rahoitusuudistuksesta. Suoraan 32818: neljäsosaa johtui sopimuskorotuksista ja loput Kelalle maksettava valtionosuus kasvoi 4,2 mrd. 32819: mm. rakennemuutoksista. Valtion budjettitalou- mk, ja vastaavasti tulonsiirrot kunnille pieneni- 32820: den palkkasumma pieneni vajaan prosentin. Val- vät. Osa arvonlisäveron tuotosta, 2,4 mrd. mk, 32821: tion palveluksessa oli budjettitalouden piirissä v. tuloutettiin suoraan kansaneläkelaitokselle ku- 32822: 1996 marraskuussa yhteensä noin 122 400 pal- ten aiemminkin. Tulonsiirrot ulkomaille kasvoi- 32823: kansaajaa. Henkilöstön määrä väheni edellisestä vat 10% lähinnä EU:n budjettiin maksettavien 32824: vuodesta noin 2 300 hengellä. Budjettirahoitteis- maksuosuuksien kasvun vuoksi. Arvonlisävero- 32825: ten valtion uusimuotoisten liikelaitosten palkka- pohjaan perustuva maksu oli 4, 7 mrd. mk, brut- 32826: listoilla oli lisäksi noin 4 700 henkeä. Koko val- tokansantuloon perustuva maksu 1,8 mrd. mk ja 32827: tion henkilöstön määrä, liikelaitokset mukaan maksuosuus Euroopan investointipankin pää- 32828: luettuina on supistunut vuodesta 1991 eri syistä omasta 0,5 mrd. mk. Kehitysyhteistyömenot 32829: lähes 84 000 hengellä. Pääosin vähentyminen on kasvoivat hieman. 32830: 35 32831: 32832: 4.2.3.Sijoitusmenot mrd. mk eli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. 32833: Valtionyhtiöiden osakepääomia korotettiin 418 32834: Valtion reaali-investoinnit kääntyivät kas- milj. mk. Lisäksi Sponda Oy:n omaisuuden os- 32835: vuun, erityisesti talonrakennukset lisääntyivät toon Suomen Pankilta käytettiin 1,4 mrd. mk. 32836: selvästi. Budjetin mukaisen menoluokituksen 32837: mukainen kehityskuva on jossain määrin harhai- 32838: nen, sillä osa investoinneista, mm. suuri osa 32839: kone- ja kalustohankinnoista sisältyy kulutus- 4.2.4. Muut menot 32840: menoihin. 32841: Finanssisijoitukset vähenivät 18 %. Pankkitu- Muut menot ovat lähinnä valtionvelan korko- 32842: kea maksettiin 3,9 mrd. mk, eli noin puolet vuo- menoja. Korkomenot kasvoivat 16%, kasvu hi- 32843: den 1995 maksuista. Pankkitukeen käytettiin dastui. Korkojen kasvu vastasi 2 prosenttiyksik- 32844: siirtomäärärahoina varatut määrärahat lop- köä menojen muutoksesta. Valtionvelkaa ja ve- 32845: puun. Pankkituen maksatus ja sen tarve näyttää lanhoitomenoja on tarkasteltu lähemmin luvussa 32846: olevan ohi. Valtion asuntolainoja nostettiin 3,7 7 ja liitteessä 15. 32847: 36 32848: 32849: 32850: 32851: 32852: 5. VALTION RAHOITUSTUKI 32853: 32854: Valtio rahoittaa talouden muita sektoreita tu- eri saajasektorien kesken. Saajasektoreina ovat 32855: lon- ja pääomansiirroilla, tukipalkkioilla, lai- julkisyhteisöt (kunnat ja kuntayhtymät sekä sosi- 32856: noilla sekä hankkimalla osakkeita ja osuuksia. aalirahastot), yritykset, kotitaloudet (ml. voittoa 32857: Tukipalkkiot sekä tulon- ja pääomansiirrot ovat tavoittelemattomat yhteisöt) ja ulkomaat. Tar- 32858: vastikkeettornia siirtoja valtiolta saajasektorille. kemmin keskitytään elinkeinotoiminnalle myön- 32859: Lainakannan kasvu sekä osakkeiden ja osuuksi- nettyyn rahoitustukeen. 32860: en hankin ta ovat finanssisij oituksia, joihin liittyy Valtion siirrot ja finanssisijoitukset esitetään 32861: takaisinmaksuvelvollisuus tai tuottovaatimus. bruttomääräisinä kansantalouden tilinpidon 32862: Myös valtion sijoitukset pankkeihin (pankkitu- mukaisin käsittein ja luokituksin. Luvussa 5.2 32863: ki) luokitellaan vastikkeelliseksi siirroksi. Tässä tarkastellaan elinkeinotukea lisäksi nettomääräi- 32864: luvussa tarkastellaan näiden tukienjakautumista senä talousarvion jaottelun mukaisesti. 32865: 32866: 32867: 32868: 32869: 21. Valtion rahoitustuki tukimuodoittain, brutto 32870: 1994 1995 1996 Muutos 32871: 1996/95 32872: miljoonaa markkaa % 32873: 32874: Siirrot 32875: Tulonsiirrot ................................................................. . 99 664 103 979 101 533 -2 32876: Tukipalkkiot ................................................................. . 15 082 17 395 15 906 -9 32877: Pääomansiirrot ........................................................... . 4066 3 660 5 428 48 32878: Finanssisijoitukset .......................................................... . 32879: Lainananto 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1 219 -1029 -2787 32880: Osakkeet 21 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 525 344 406 18 32881: Suora rahoitus yhteensä ............................................... . 120 556 124 349 120 486 -3 32882: 32883: Sijoitukset pankkeihin (netto) ........................................ 5 032 7 229 -11 677 32884: Korkotukilainat 11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• -3277 -2086 1 490 32885: Valtiontakaukset 1> ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• -2434 -3157 -780 32886: Takuukeskuksen takuu- ja takausvastuu 1> •••••••••••••••••••••• 2 722 -5981 -5472 32887: 1 32888: > Kannan muutos 32889: 2 32890: > Valtion kassamenot osakehankintoihin 32891: 32892: 32893: 32894: 32895: Valtion suora bruttomääräinen rahoitustuki pääomansiirroiksi, vaan pääoman rahoitustilille 32896: oli kertomusvuonna 120 mrd. mk, jossa oli vä- rahoitusvarojen nettohankinnaksi. Jos pankki- 32897: hennystä edellisvuodesta 3 %. Tukisijoitukset tuki myöhemmin muutetaan vastikkeettomaksi, 32898: pankkeihin olivat kertomusvuonna nettomää- käsitellään se pääomansiirtona pankkisektorille. 32899: räisesti negatiiviset -11,7 mrd. mk. Vastikkeelli- Pankkitukea käsitellään tarkemmin luvussa 32900: suuden takia pankkitukea ei kirjata tulon- eikä 5.1.3. 32901: 37 32902: 32903: 5.1. Rahoitustuki eri sektoreille 32904: 5.1.1. Siirrot Kuvio 10. 32905: VALTION BRUTTOMÄÄRÄISET SIIRROT 32906: Tulon- ja pääomansiirrot sekä tukipalkkiot TUENSAAJASEKTOREITTAIN VUONNA 1996 32907: valtiolta muille sektoreille olivat vuonna 1996 32908: Ulkomaat 32909: yhteensä 122,9 mrd. mk, 2% vähemmän kuin 32910: 6% 32911: vuonna 1995. Pääosa siirroista kohdistui julkis- 32912: yhteisöille (61 %) ja kotitalouksille (18 %). Tuki- 32913: palkkiona yritystoiminnalle suuntautui 15% ja 6 32914: %maksettiin ulkomaille pääosin EU-jäsenmak- 32915: suina sekä kehitysyhteistyömenoinaja kansain- 32916: välisen yhteistyön kustannusosuuksina. 32917: Tukipalkkioita saavat vain yritykset. Osa tu- Julkis- 32918: kipalkkioista maksetaan elinkeinonharjoittaja- yhteisöt 32919: kotitalouksille (esim. maatilat), mutta sektori- 61% 32920: kohtaisessa tarkastelussa kaikki tukipalkkiot on 32921: tilastollisista syistä kirjattu yrityksille. Tukipalk- 32922: kioita ja yritysten saamia pääomansiirtoja tar- 32923: kastellaan lähemmin elinkeinotoiminnan saa- 32924: man rahoitustuen yhteydessä (luku 5.2.). 32925: Valtion siirrot julkisyhteisöille vähenivät ker- 32926: tomusvuonna 4% ja olivat 75,1 mrd. mk. Tulon- turvarahastoille olivat 40,3 mrd. mk; kasvua 32927: siirtoja niistä oli 73,4 mrd. mk ja pääomansiirtoja edellisvuodesta oli noin 7 %. 32928: 1,7 mrd. mk. Tulonsiirrot vähenivät noin 5 %ja Valtion vastikkeettomat siirrot kotitalouksille 32929: pääomansiirrot lisääntyivät 8 %. Tuesta suun- ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille olivat 32930: tautui kunnille ja kuntayhtymille 46 % ja loput kertomusvuonna 21,8 mrd. mk. Kotitalouksien 32931: sosiaaliturvarahastoille. Kuntasektorille myön- saamien siirtojen suhde yksityisiin kulutusme- 32932: netyllä tuella (34,7 mrd. mk) rahoitetaan lähinnä noihin oli noin 7 %. Suurimman erän muodosti- 32933: kuntien toiminnallisia kulutusmenoja, kuten so- vat sosiaalivakuutusetuudet (9,3 mrd.mk). Mui- 32934: siaali- ja terveyspalveluita sekä opetus- ja kult- ta siirtoja olivat rahastoimattomat sosiaaliva- 32935: tuuritointa. kuutusetuudet (3,3 mrd. mk), sosiaaliavustukset 32936: Sosiaaliturvarahastot maksavat yleisiä perus- (2,3 mrd. mk) sekä muut tulonsiirrot (6,2 mrd. 32937: eläkkeitä, ansioeläkkeitä, sairausvakuutuskor- mk). Pääomansiirtoja kotitalouksille ja voittoa 32938: vauksia sekä yleisiä ansioon sidottuja työttö- tavoittelemattomille yhteisöille maksettiin 0, 7 32939: myyskorvauksia. Valtion tulonsiirrot sosiaali- mrd. mk. 32940: 32941: 32942: 32943: 32944: 22. Valtion siirrot tuensaajasektorille, brutto 32945: 1994 1995 1996 Muutos 32946: 1996/95 32947: miljoonaa markkaa % 32948: 32949: Julkisyhteisöt ................................................................. . 77 794 78 593 75 061 -4 32950: Yritykset ........................................................................... 17 397 18 864 18 892 0 32951: Kotitaloudet .................................................................... . 21 532 21 217 21 837 3 32952: Ulkomaat ........................................................................ . 2 089 6 360 7 077 11 32953: Yhteensä ......................................................................... . 118 812 125 034 122 867 -2 32954: 38 32955: 32956: 5.1.2. Finanssisijoitukset Yksityishenkilöille myönnettyjen henkilö- 32957: kohtaisten asunto-osakelainojen ja omakotitalo- 32958: Lainananto lainojen jäljellä oleva pääoma oli 9,2 miljardia 32959: markkaa. Määrä oli lähes kaksi miljardia mark- 32960: Valtion budjettivaroista ja budjetin ulkopuoli- kaa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Vuokra- 32961: sista rahastoista myönnettyjen lainojen kanta talolainojen ulkona oleva lainakanta oli lähes 32962: (liite 12) oli kertomusvuoden lopussa 63,8 mrd. samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Perus- 32963: mk. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna korjaus- ja perusparannuslainat olivat lisäänty- 32964: oli tapahtunut vajaat 4,2 %. neet lähes 800 miljoonalla markalla lainapää- 32965: Valtion asuntorahaston lainakanta oli viime oman ollessa 7,4 mrd. markkaa kertomusvuoden 32966: vuoden lopussa 53,0 mrd.mk . Lainakanta piene- lopussa. 32967: ni edellisestä vuodesta 2,4 prosenttia. Kertomus- Asuntolainojen ennenaikaiset takaisinmaksut 32968: vuoden aikana jatkettiin valtion asuntorahaston olivat kertomusvuonna ennätysluokkaa. Henki- 32969: varainhankinnan toteuttamista arvopaperista- lökohtaisissa asuntotainoissa 1 800 miljoonaa 32970: maHa vuokratalolainoja edellisenä vuonna aloi- markkaa ja talokohtaisissa tainoissa 300 milj. 32971: tettua ns. Fennica-ohjelmaa hyväksikäyttäen. markkaa, yhteensä 2 100 miljoonaa markkaa. 32972: Aravalainojen arvopaperistaiDisen johdosta Syynä tähän oli markkinakorkoja selvästi korke- 32973: on vuonna 1995 poistunut valtion asuntorahas- ampi korkotaso tietyissä vuosiluokissa. 32974: ton lainakannasta 1 548 miljoonaa markkaa ja Toiseksi suurin lainaryhmä oli maa- ja metsä- 32975: vuonna 1996 1 507 miljoonaa markkaa. Arvopa- talouden saarnat lainat, joiden määrä oli edelleen 32976: peristamisen kohteeksi valittujen vuokratalojen laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Niiden 32977: saamia aravalainoja vakuuksineen siirrettiin tätä määrä oli 7,1 mrd. mk. Kolmanneksi eniten oli 32978: tarkoitusta varten Irlantiin perustetuille erityis- lainoja teollisuus- ja elinkeinosektorilla, joiden 32979: yhtiöille (Fennica No 1 plc ja Fennica No 2 plc). lainakanta oli vuoden lopussa 2,6 mrd. mk. Lo- 32980: Valtion budjettivaroista suoraan myönnetty- put eli vajaa 2% lainakannasta oli lainoja muille 32981: jen lainojen määrä väheni edellisestä vuodesta lainansaajaryhmille. 32982: 14% ja oli 4,9 mrd. mk. Yritysten ja rahoituslaitosten velka valtiolle 32983: Valtiokonttorin hoidossa oleva lainakanta oli oli vuoden päättyessä 7,1 mrd. mk. Asunto-osa- 32984: 56,7 mrd. mk (88% koko valtion antolainauskan- keyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden valtiolta saa- 32985: nasta). Lisäksi Valtiokonttorin hoidossa oli 3,1 rnat lainat olivat 35,4 mrd. mk eli 1 mrd. mk 32986: mrd. markkaa arvopaperistettuja lainoja, joita enemmän kuin vuotta aikaisemmin. 32987: Valtiokonttori hoitaa hallinnointisopimuksella Teollisuudelle ja muille elinkeinoille myönnet- 32988: Fennica-yhtiöiden puolesta. Valtiokonttorin tyjä luottoja nostettiin selvästi lähes 200 milj. 32989: hoidossa olevasta lainakannasta 2 mrd. mk oli markkaa vähemmän kuin edellisenä vuonna nos- 32990: korotonta, pääasiassa asuntolainoja. tojen ollessa 185 milj. mk. Maatilatalouden ke- 32991: Lainojen keskikorko oli 3,74 %. Laina-ajat hittämisrahastosta nostettiin uusia lainoja 290 32992: vaihtelivat viidestä vuodesta 45 vuoteen. Lähes milj. mk, mikä oli 6, 7 %vähemmän kuin edellise- 32993: 70% lainakannasta ajoittui 26-35lainavuosien nä vuonna. 32994: välille. Valtiokonttorin hoitamien lainojen osalta 32995: Maatilatalouden kehittämisrahaston laina- konkurssivalvontojenja pakkohuutokauppaval- 32996: kannan määrä, 6,0 mrd. markkaa oli 650 milj. vontojen määrät pysyivät ennallaan. Yhteensä 32997: markkaa pienempi kuin vuoden 1995lopussa. näitä tapauksia oli 32. Tileistä poistojen määrä 32998: Valtion myöntämien uusien lainojen nostot oli 100 milj. markkaa. Noin 2/3:aan tileistä pois- 32999: olivat kertomusvuonna 4,2 mrd. mk. Budjettita- tamiseen oli syynä Teknologian kehittämiskes- 33000: louden osuus nostoista oli 277 milj. mk ja rahas- kuksen myöntämien tuotekehityslainojen muut- 33001: tojen osuus 4 mrd. mk. Budjettitalouden osuus taminen avustuksiksi. Lähes 1/3 johtui henkilö- 33002: nostoista oli laskenut huomattavasti (43 %), mut- kohtaisten asuntolainojen velkajärjestelyistä ja 33003: ta rahastojen osuus oli pysynyt ennallaan. Suurin vastuunjaoista. 33004: osa luotoista oli asuntolainoja, joita nostettiin Vuonna 1996 kirjattiin asuntorahastolle 29,4 33005: 3,7 mrd. mk. milj. markan luottotappiot. Luottotappiot ovat 33006: Asuntolainojen osuus valtion koko lainakan- syntyneet henkilökohtaisten asuntolainojen vas- 33007: nasta kasvoi hieman kertomusvuoden aikana ja tuunjaoista valtion ja kunnan välillä sekä henki- 33008: oli 83,1 %. lökohtaisten asuntolainojen velkajärjestelyistä. 33009: 39 33010: 33011: Osakesijoitukset suudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:lle oli vuoden 33012: 1996 loppuun mennessä maksettu julkista tukea 33013: Valtion osakesalkun nimellisarvo kertomus- 8 mrd. mk; sen lisäksi oli voimassa takauspäätök- 33014: vuoden päättyessä oli 23,6 mrd. mk, josta varsi- siä 1,1 mrd. markkaa. 33015: naisten valtionyhtiöiden osuus oli 15,2 mrd. mk. Säästöpankki-ryhmälle oli kokonaisuutena 33016: Osinkoja tuloutettiin kertomusvuonna valtio- maksettu julkista tukea vuoden 1996 loppuun 33017: nenemmistöisistä osakeyhtiöistä 1 124,4 milj. mk mennessä yhteensä 41,6 mrd. mk. Kun siihen 33018: ja muista 369,3 milj. mk. lisätään ryhmälle myönnetyt takaukset 18,0 mrd. 33019: Valtion osakeomistuksiin rinnastettavina si- mk, säästöpankkiryhmälle kertynyt pankkituen 33020: sältyi osakesalkkuun myös kansainvälisten ra- kokonaismäärä oli 59,6 mrd. mk. Osuuspankki- 33021: hoituslaitosten osuuksia tai muita rahoituspa- ryhmälle kertyneen pankkituen kokonaismäärä 33022: nostuksia vuoden lopun valuuttakurssien mu- oli 1,5 mrd. mk ja muiden pankkien (PSP ja 33023: kaan laskettuna 6,4 mrd. markan arvosta. Lisäk- entiset KOP, SYP ja STS) pankkituen kokonais- 33024: si valtiolla oli pääomasijoituksia talletuspank- määrä lähes 10 mrd. mk kertomusvuoden lopus- 33025: keihin 7,4 mrd. markan arvosta. Pankit maksoi- sa. KOP:lle ja SYP:lle annetut takauksia koske- 33026: vat pääomasijoituksille korkoa 70,2 milj. mark- vat periaatepäätökset yhteensä 2,8 mrd. mk rau- 33027: kaa, eli valtion saama tuotto sijoituksista oli va- kesivat vuoden 1997 puolella. 33028: jaa 1 %. Nettomääräisesti pankkituen määrä oli kerto- 33029: musvuonna -11,7 mrd. mk. Negatiivisuus syntyi 33030: pääosin takausten alentamisesta 10 mrd. markal- 33031: 5.1.3. Valtion tukisijoitukset pankkei- la; lisäksi Suomen Pankki sai tuen palautuksina 33032: hin ja lainojen lyhennyksinä yhteensä 4,5 mrd. mk. 33033: Jatkossa pankkien tervehtymisen ja Arsenalin 33034: Vuoden 1996 pankkitukitapahtumat liittyivät tappioiden vähentymisen arvioidaan edelleen vä- 33035: aiemmin tehtyjen päätösten täytäntöönpanoon hentävän tarvetta uusiin tukipäätöksiin, jolloin 33036: sekä tukea saaneiden pankkien ja omaisuuden- pankkituen vuotuinen nettomäärä pysyy negatii- 33037: hoitoyhtiöiden alasajamiseen. visena. Kertomusvuonna pankkituesta johtuvat 33038: Bruttomääräinen pääomatuki oli kertomus- laskennalliset korkomenot olivat arviolta noin 33039: vuonna 3,8 mrd. mk. Pääomatukea myönnettiin 2,7 mrd. mk. 33040: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin konsernin tap- 33041: pioiden kattamiseksi ja osakeyhtiölain edellyttä- 23. Julkinen pankkituki 1996, mmk 33042: mien vakavaraisuusmääräysten täyttämiseksi. 33043: Varat rahoitettiin valtion talousarviosta. Pää- Arsenal Oy, uudet tukipäätökset ................. . 3 800 33044: omatuesta 200 milj. mk käytettiin Arsenalin osa- Arsenal Oy:n takauksen alentaminen ......... . -9100 33045: kepääoman korottamiseen ja 3 600 milj. mk kir- Arsenai-SSP Oy:n takauksen alentaminen .. -900 33046: Sponda Oy/Solidium Oy:n palautukset ja 33047: jattiin vararahastoon. Valtioneuvosto alensi ta- lainojen lyhennykset Suomen Pankille ....... . -4532 33048: kauksen kokonaismäärää 10 000 miljoonalla Osuuspankkien Vakuusrahaston velkakor- 33049: markalla siten, että Omaisuudenhoitoyhtiö Ar- kojen takauspäätöksen raukeaminen .......... . -900 33050: senal Oy:n hyväksi olevaa takausta alennettiin 9 VVR:n Resolution-y htiöiden luottojen 33051: 100 miljoonalla markalla ja Omaisuudenhoito- lyhennys ........................................................ . -45 33052: yhtiö Arsenal-SSP Oy:n hyväksi olevaa takausta Yhteensä, netto ............................................ . -11677 33053: 900 miljoonalla markalla. Vuoden 1996loppuun 33054: mennessä Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle Nettomääräinen kumulatiivinen pankkituki 33055: oli maksettu julkista tukea yhteensä 22,8 mrd. oli tämänjälkeen 71,0 mrd. mk. Kumulatiivinen 33056: mk; lisäksi vuoden lopussa oli yhtiön hyväksi tuki on vuosittain kehittynyt taulukon 24 mukai- 33057: voimassa takauspäätöksiä 16,9 mrd. mk. Omai- sesti. 33058: 33059: 33060: 33061: 24. Kumulatiivinen pankkituki vuosina 1991-1996, mmk, netto (ml. takausvastuu) 33062: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 33063: 33064: Kumulatiivinen tuen määrä ........................... . 16 182 38 824 75 708 75 436 82 666 70 989 33065: 40 33066: 33067: Myönnetystä pankkituesta noin 21 mrd. mk 5.1.5. Valtion takaukset 33068: oli takauksia ja takuita. Edellä mainittujen luku- 33069: jen lisäksi pankkituesta on aiheutunut valtiolle Valtiontakuukeskus 33070: korkomenoja arviolta yhteensä 12 300 milj. mk 33071: vuosilta 1991-1996. Valtiontakuukeskus toimii erityisrahoituslai- 33072: toksena kauppa- ja teollisuusministeriön alai- 33073: suudessa. Sen keskeisiä tehtäviä ovat viennin 33074: 5.1.4. Korkotuki edistäminen sekä pienen ja keskisuuren teollisuu- 33075: den toimintaedellytysten parantaminen. Takuu- 33076: Valtion korkotukea saavien lainojen laina- keskus tarjoaa vientitakuita ja valtiontakauksia 33077: pääoma (liite 13) oli kertomusvuoden päättyessä yrityksille ja rahoittajille. Takuukeskuksen toi- 33078: 44,9 mrd. mk eli 3,4 % suurempi kuin edellis- mintaperiaatteena on itsekannattavuus, joten 33079: vuonna. Valtion korkotukilainoista 2,9 mrd. mk pitkällä aikavälillä takuu- ja takausmaksutulo- 33080: kohdistui opiskelijoiden tukemiseen. Nuorten jen tulee kattaa sekä hallintomenot että makset- 33081: oman ensiasunnon hankintaan myönnettyjen lai- tavat korvaukset. Takuukeskuksen toiminta ja- 33082: nojen lainapääoma pysyi lähes samana verrattu- kaantuu kotimaiseen ja ulkomaiseen riskinot- 33083: na edelliseen vuoteen ja oli 11,7 mrd.mk. toon. Asiakassegmenteittäin toiminta on jaettu 33084: Valtion maksamien korkotukien määrä oli PK- ja suurasiakaspalveluun. Kummallekin 33085: kertomusvuonna 1,5 mrd. mk eli 13,5 % pienem- asiakassegmentille tarjotaan lainsäädännön 33086: pi kuin vuotta aiemmin; lainakantaan suhteutet- puitteissa kaikkia Takuukeskuksen tuotteita. 33087: tuna korkotuki vastasi keskimäärin 3,3 prosent- Takuukeskuksen kokonaisvastuut kaikista si- 33088: tiyksikköä. Eniten korkotukea maksettiin asu- toumuksista olivat 31,6 mrd. markkaa vuonna 33089: misen ja ympäristön tehtäväalueella (800 1996, kun ne vuonna 1995 olivat 40,3 mrd. mark- 33090: milj.mk). Asuntotoimen korkotuet siirrettiin kaa. PK-asiakkaiden vastuiden osuus kokonais- 33091: 1.4.1996 lukien maksettavaksi valtion asuntora- vastuusta oli 3,6 mrd. markkaa ja suurasiakkai- 33092: hastosta. Valtion asuntorahaston vastuulle siir- den 28 mrd. markkaa. Vientitakuiden osuus ko- 33093: rettyjen korkotukilainojen lainapääoma oli vuo- konaisvastuusta laski 26,6 mrd. markkaan edel- 33094: den 1996 lopussa 25,8 mrd mk. Asuntotoimen lisvuoden 34,4 mrd. markasta. Valtiontakauksi- 33095: korkotuista (783 milj. mk) valtion asuntorahas- en määrä oli 5 mrd. markkaa edellisen vuoden 33096: tosta maksettiin 84% (649 milj. mk). vastaavan luvun oltua 5,9 mrd. markkaa. 33097: Teollisuuden ja muiden elinkeinojen tukemi- Takuukeskuksen vuoden 1996 kassaperustei- 33098: nen oli toiseksi suurin ryhmä (161 milj.mk). sen tilinpäätöksen alijäämä oli 1 058,8 milj. 33099: Maa- ja metsätalous nousi kolmanneksi suu- markkaa. Tästä nettomäärältään 1 038,6 milj. 33100: rimmaksi ryhmäksi (153 milj.mk) opetuksen, tie- markkaa aiheutui entisen Neuvostoliiton takuis- 33101: teen ja kulttuurin (130 milj.mk) pudottua jopa ta ja Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin joh- 33102: yleishallinnonjälkeen (143 milj.mk). dosta maksetuista korvauksista. Entisen Neu- 33103: Suurin yksittäinen ryhmä oli asuntolainojen vostoliitooja Wärtsilä Meriteollisuuden takuista 33104: korkotuki painopisteen siirtyessä asuntolainojen maksettiin korvauksia yhteensä 2 001,5 milj. 33105: osalta osittain valtion suorasta lainanannosta markkaa ja takaisinperintänä saatiin 966,3 milj. 33106: korkotukilainoitukseen. Maksettu korkotuki oli markkaa. Muita korvauksia maksettiin takuiden 33107: 564 milj. markkaa. Lisäystä oli 27 prosenttia. perusteella 67,7 milj. markkaa ja takausten pe- 33108: Yrityksille maksetut korkotuet nousivat edel- rusteella 238,5 milj. markkaa. Takaisinperintänä 33109: lisvuoden 122 milj. markasta 133 milj. markkaan. saatiin muista takuista 117,8 milj. markkaa ja 33110: takauksista 27,2 milj. markkaa. Perintäkuluja 33111: takaisinperinnästä aiheutui yhteensä 5,8 milj. 33112: markkaa. 33113: 41 33114: 33115: 5.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki 33116: 33117: ElinkeinotukP sisältää suojatun alkutuotan- alkutuotannon ja elintarvikkeiden osuus oli 33118: non ja elintarvikesektorin ja kilpailulle alttiin 72 %. Yrittäjien sosiaaliturvan rahoitukseen v. 33119: jalostus- ja palvelualojen tuen. Elinkeinotukeen 1995 käytetyistä 3,6 mrd. markasta käytettiin 33120: luetaan myös tilapäiseksi luokiteltava pankkitu- 84 %maatalousyrittäjien sosiaaliturvaan. 33121: ki. Rahoitustukeen ei lueta verojärjestelmään si- 33122: sältyviä tukia. Elinkeinotuki on osa valtion toi- 33123: mintaa muiden sektoreiden rahoittajana. Se 5.2.1. Alkutuotannon ja elintarvikkei- 33124: koostuu valtion maksamista tukipalkkioista ja den rahoitustuki 33125: sen tekemistä osakepääoma- ja finanssisijoituk- 33126: sista. Tukien tavoitteena on vaikuttaa markki- Toisena EU -jäsenyysvuonna alkutuotannon 33127: noiden toimintaan toivotulla tavalla esimerkiksi ja elintarvikkeiden EU-tukijärjestelmä säilyi en- 33128: alueeliisin perustein. nallaan. Kertomusvuonna ei ollut enää maksa- 33129: Varsinaisen elinkeinotoiminnan lisäksi val- tuksessaedellisen vuodenjäänteenä vanhan tuki- 33130: tiolle aiheutuu huomattavia menoja osallistumi- järjestelmän tukieriä eikä ennen jäsenyyttä tuo- 33131: sesta maatalousyrittäjien ja jossakin määrin tettujen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden 33132: myös muiden yrittäjien eläketurvan ja lomajär- hinnanalennuskorvauksia. 33133: jestelmien rahoitukseen. Alkutuotannon tuki oli 11 261 milj. markkaa, 33134: Elinkeinotoiminnan rahoitustukia maksettiin mikä on 10% vähemmän kuin edellisenä vuonna. 33135: vuonna 1996 yhteensä 15,6 mrd. mk (netto ),josta Muun alkutuotannon kuin maatalouden osuus 33136: oli 425 milj. markkaa eli vajaat 4% kokonaistues- 33137: ta. Taulukossa 25 ovat mukana myös vuodet 33138: 1993 ja 1994, jolloin valtio osallistui maatalous- 33139: 11 Tukien laskentamenettelyä on selostettu kertomukses- tuotteiden ylijäämien vientiin ja keräsi veroja ja 33140: sa valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 1993. maksuja elintarviketeollisuudelta ja viljelijöiltä. 33141: 33142: 33143: 33144: 33145: 25. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot2 33146: 1993 1994 1995 1996 33147: Miljoonaa markkaa 33148: 33149: Maataloustuotanto ......................................................... 5 506 5107 12007 10835 33150: Tuotantotuki .................................................................... 3 594 3 872 10 626 9 624 33151: Avustukset ....................................................................... 793 774 920 893 33152: Lainatuki ........................................................................... 218 148 166 96 33153: Muut ................................................................................. 901 313 295 221 33154: 33155: Elintarviketeollisuus ...................................................... . 14 720 87 0 33156: 33157: Markkinointi (vienti, sen rahoitus) .............................. . 2 523 2 236 0 0 33158: 33159: Elintarviketuotanto yhteensä ....................................... . 8043 8063 12 094 10835 33160: Porotalous ....................................................................... 32 19 18 9 33161: Kalatalous ........................................................................ 46 41 74 115 33162: Yksityismetsätalous ....................................................... . 255 267 227 228 33163: Muu alkutuotanto ............................................................ 135 80 57 72 33164: Alkutuotanto (pl. maatalous) yht . ............................... . 468 407 376 425 33165: Yhteensä .......................................................................... 8 511 8470 12470 11 261 33166: 33167: 2 Vuosina 1993 ja 1994 menot-tulot 33168: 33169: 6 370270 33170: 42 33171: 33172: Maataloustuotanto töön tuleva ns. vakavien vaikeuksien tuki eteläi- 33173: simpään Suomeen. 33174: Maatalouden tuki oli 10 835 milj. mk oltuaan 33175: edellisenä vuonna 11 % korkeampi. Edellisen 33176: vuoden luku sisälsi tukijärjestelmän muutokseen Maataloustuotannon tuki tuotteittain 33177: liittyvän kertaluonteisen varastojen hinnanalen- 33178: nuskorvauksen (2 282 milj. mk). Tukijärjestelmä Taulukossa 26 maataloustuotannon menot on 33179: säilyi ennallaan eli käytössä olivat EU:n koko- jaoteltu keskeisille maataloustuotteille. Taulu- 33180: naan rahoittamat tuet (CAP-tuet), EU:nja Suo- kon luvut ennen ED-jäsenyyttä olevilta vuosilta 33181: men yhteisesti rahoittamat tuet (LF A-ja ympä- ovat nettolukuja, joista on vähennetty maatalou- 33182: ristötuki) sekä puhtaasti kansallisista varoista delta ja elintarviketeollisuudelta kerätyt maksut. 33183: maksetut tuet. EU:n rahoitusosuus tuista oli 30 Hyödykkeille jakamaUomiin menoihin kuuluvat 33184: %ja kansallinen rahoitusosuus 70 %. Tukijärjes- mm. EU :n osallistuminen elintarviketalouden ja 33185: telmä perustuu hehtaari- ja eläinkohtaiseen tu- maaseudun kehittämiseen (498 milj. mk), luon- 33186: keen ja järjestelmä sisältää vuosittain alenevan nonhaittakorvaus (1155 milj. mk), ympäristötu- 33187: viisivuotisen siirtymäkauden tuen. Kertomus- ki (1563 milj. mk) sekä maatalouden rakennetuki 33188: vuonna neuvoteltiin vuoden 1997 alusta käyt- (990 milj. mk). 33189: 33190: 33191: 33192: 26. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot' tuotteittain 33193: 1993 1994 1995 1996 33194: Miljoonaa markkaa 33195: 33196: Maitotalous-tuotteet ...................................................... . 1 919 1 627 1 783 1 724 33197: Kananmunat .................................................................... 274 297 218 7 33198: Liha ................................................................................... 1 213 1 102 1 763 1 386 33199: Vilja ................................................................................... 1 672 1 289 2 026 1 154 33200: Erikoiskasvit ..................................................................... 615 679 340 288 33201: Hyödykkeille jakamaton ................................................. 2 350 3 069 5 964 6 276 33202: Yhteensä ......................................................................... . 8043 8 063 12 094 10 835 33203: 3 33204: Vuosina 1993 ja 1994 menot-tulot 33205: 33206: 33207: 33208: 33209: 5.2.2. Jalostus- ja palvelualojen rahoi- 33210: tustuki hastoille (SITRA, Teollisen yhteistyön rahasto 33211: Oy) sekä kehitysyhtiöille. Lisäksi Valtiontakuu- 33212: Valtio myöntää talousarviosta rahoitustukea keskuksen kautta myönnetty erityisrahoitus 33213: suoraan yrityksille sekä erityisluottolaitoksille (vientitakuut ja takaukset) sisältää tukielemen- 33214: (Suomen Vientiluotto Oy, Kera Oy), muille ra- tin. 33215: 33216: 33217: 33218: 27. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki tukimuodoittain, netto 33219: 1994 1995 1996 33220: miljoonaa markkaa 33221: 33222: Avustukset ................................................................................................ 3 275 3 286 2 562 33223: Korkotuet .................................................................................................. 438 348 308 33224: Lainatuki .................................................................................................... 187 164 113 33225: Osakepääomatuki ..................................................................................... 617 411 339 33226: Takuu- ja takaustuki .................................................................................. 993 279 1 049 33227: Yhteensä ................................................................................................... . 5 510 4488 4371 33228: 43 33229: 33230: 28. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki käyttötarkoituksen mukaan 33231: 1994 1995 1996 Muutos 33232: 1996/95 33233: miljoonaa markkaa % 33234: 33235: Aluetuki ............................................................................ 1 244 1 222 858 -30 33236: Energiahuolto ................................................................. . 152 173 110 -36 33237: Pk-tuki ............................................................................... 228 66 78 19 33238: Sektorikohtainen tuki ...................................................... 719 405 -350 -186 33239: Tutkimus ja tuotekehitys ............................................... . 621 839 748 -11 33240: Työllisyystuki ................................................................... 861 827 677 -18 33241: V~ltio~yrit~st~n !uet ...................................................... . 552 350 281 -20 33242: V1ennm ed1stam1nen ...................................................... . 1 044 484 1 869 286 33243: Ympäristön suojelu ......................................................... 85 91 65 -29 33244: Muuttuet ......................................................................... 4 31 35 14 33245: Yhteensä ........................................................................ .. 5 510 4488 4371 -3 33246: Yhteensä pl. sektorikohtainen tuki .............................. . 4 791 4083 4 721 16 33247: 33248: 33249: 33250: 33251: Vuonna 1996 teollisuus- ja palvelualojen tuen tivalmiuksien kehittämisen ja kansainvälistymi- 33252: kokonaismäärä oli 4 371 milj. mk, 3% edellisvuo- sen edistämisen. Ympäristönsuojeluinvestointe- 33253: tista vähemmän. Avustukset olivat edelleen suu- ja tukemalla voidaan parantaa ympäristön tilaa 33254: rin tukimuoto. ja lisätä tätä kautta hyvinvointia. Muita tukia 33255: ovat mm. joukkoliikenteen kehittämistuet. 33256: Aluetuen osuus kaikista elinkeinotuista oli 33257: Tuki käyttötarkoituksen mukaan kertomusvuonna 20% eli 858 milj. mk. Laskua 33258: edellisvuodesta oli 30 %. Kauppa- ja teollisuus- 33259: Valtion tukitoimenpiteillä on hyödyke- ja ra- ministeriön suoraan maksaman yritystoiminnan 33260: hoitusmarkkinoita täydentävä rooli. Tukien aluetuen määrä oli 452 milj. mk. Loput tuesta eli 33261: avulla pyritään luomaan toimintaedellytyksiä 406 milj. mk oli KTM:n hallinnonalan tukeen 33262: sellaisille yhteiskunnalle tärkeille yrityksille ja sisältyvää KERA Oy:lle suunnattua avustus-, 33263: hankkeille, joita ei muuten toteutettaisi taijoiden laina- ja osakepääomatukea. 33264: toteuttaminen olisi hyvin vaikeaa. Tukien avulla Energiahuoltoon kohdistuva tuki väheni 36% 33265: voidaan myös vaikuttaa talouden tulonjakoon 110 milj. markkaan. 33266: tai niitä voidaan käyttää suhdannepolitiikan vä- PK-yritysten tuki kasvoi kertomusvuonna 33267: lineinä. 19%78 milj. markkaan. Tämä tuki koostuu ni- 33268: Aluetuen tavoitteena on edistää kansantalou- menomaan pk-yrityksille suunnatuista tukiohjel- 33269: den alueellisesti tasapainoista kehitystä. Energia- mista. 33270: huollon tuella tuetaan mm. kotimaisten energia- Sektorikohtainen tuki koostuu pääosin meren- 33271: lähteiden käyttöä ja kehittämistä. Pk-yritysten kulkuun ja laivanrakennukseen suunnatuista ra- 33272: tuki kohdistuu etupäässä rahoitusmarkkinoiden hoitustuista sekä lehdistötuesta. Sektorikohtai- 33273: puutteiden korjaamiseen. Sektorikohtaisella tu- sen tuen nettomäärä oli -350 milj. mk. Nettomää- 33274: ella pyritään turvaamaan (tiettyjen) toimialojen rä muodostui miinusmerkkiseksi lähinnä siitä 33275: tai sektoreiden toimintaedellytykset. Tähän syystä, että Valtiontakuukeskuksen alustakui- 33276: luokkaan luetaan myös vaikeuksissa olevien yri- den takaisinperintä ylitti alustakuista maksetut 33277: tysten pelastamiseen jaettava kriisiluonteinen korvaukset noin 600 milj. markalla. Lehdistötu- 33278: tuki. Tutkimus- ja tuotekehitystuen tavoitteena kea myönnettiin 80 milj. mk vuonna 1996 eli 30% 33279: on edistää tietopääoman leviämistä maassamme. vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuki sisälsi 33280: Työllisyysperusteisilla tuilla pyritään helpotta- vain sanomalehdistön tuen. Tukea ei enää annet- 33281: maan työttömyystilannetta. Yrityksille jaettava tu lehtien maaseutujaketun korvauksiin eikä sa- 33282: työllistämistuki on pääosin palkkaperusteista. nomalehtien yhteisjakeluun. Merenkulun ja lai- 33283: Valtionyritysten tuet koostuvat pääosin valtion vanrakennuksen tuki oli tarkasteluvuonna nega- 33284: yhtiöihinsä tekemistä osakepääomasijoituksista. tiivinen, -414 milj. markkaa. Takuukeskuksen 33285: Viennin edistäminen käsittää mm. yritysten vien- alustakuu-ja takaustoiminnan tuki oli -523 milj. 33286: 44 33287: 33288: Kuvio 11. 33289: TUKIEN (pl. sektorikohtainen tuki) JAKAUMA 33290: JALOSTUS- JA PALVELUALOILLA VUONNA 1996 33291: Muut tuet 33292: Ympäristön suojelu 1 o/o 33293: 1 33294: 33295: 33296: 33297: Energiahuolto 33298: 2% 33299: Viennin edistäminen PK-tuki 33300: 40% 2% 33301: 33302: 33303: 33304: 33305: Tutkimus ja tuotekehitys 33306: 16 o/o 33307: 33308: 33309: 33310: Valtionyritysten tuet Työllisyystuki 33311: 6% 14 o/o 33312: 33313: 33314: 33315: mk. Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan Yrityksille suuntautunut ympäristönsuojelun 33316: alushankintojen korkotuen määrä oli kertomus- tuki aleni edellisvuoden 91 milj. markasta 65 milj. 33317: vuonna -42,4 milj. mk, joten myös se vaikutti markkaan. 33318: sektorikohtaisen tuen muodostumiseen negatii- Muut tuet olivat 35 milj. mk. Siitä 32 milj. mk 33319: viseksi vuonna 1996. oli tukea elintarviketeollisuuden investointeihin 33320: Tutkimus- ja tuotekehitystuen määrä oli kerto- ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen EU-jäse- 33321: musvuonna 748 milj. mk. Vähennystä edellisvuo- nyydenjohdosta. Aiemmin tähän ryhmään sisäl- 33322: desta oli 11 %. TEKESin avustukset teollisuuden tynyt valtionapu ja korvaus joukkoliikennejär- 33323: T &K-toimintaan kasvoivat edellisvuodesta 724 jestelmän kehittämiseen on tulkittu vuoden 1995 33324: milj. markkaan. Loput tuesta oli pääosaltaan talousarviosta lähtien joukkoliikenteen palvelu- 33325: KTM:n kautta kohdentuvaa suoraa tutkimus- ja jen ostoksi. Siksi tämä yritystukien ryhmä on nyt 33326: tuotekehitystukea. noin 200 milj. mk pienempi kuin aikaisemmissa 33327: Työllisyysperusteista tukea myönnettiin vuon- kertomuksissa. 33328: na 1996 kaikkiaan 677 milj. mk, mikä oli 18% 33329: vähemmän kuin edellisvuonna. Varsinaisten 33330: suorien palkkaperusteisten tukien lisäksi työlli- Tuki ministeriöittäin 33331: syysperusteinen tuki sisältää myös investointi- 33332: avustuksia. Teollisuus- ja palvelualoille maksetuista net- 33333: Valtionyritysten tuet olivat kertomus vuonna totoista yli 70% 3 150 milj. mk kanavoitui kaup- 33334: 281 milj. mk; vähennystä edellisestä vuodesta oli pa- ja teollisuusministeriön sekä sen hallinnon- 33335: 20 %. Edellisen vuoden tapaan myös vuonna alaan kuuluvien erityisrahoituslaitosten kuten 33336: 1996 lähes puolet valtionyritysten tuesta suun- TEKESin, Valtiontakuukeskuksen, Suomen 33337: tautui VR-Yhtymä Oy:lle. Vientiluotto Oy:nja KERA Oy:n kautta (tauluk- 33338: Viennin edistämiseen suunnattu tuki lähes ne- ko 29). 33339: linkertaistui edellisestä vuodesta. Sen määrä oli 1 Työministeriön kautta myönnetyt tuet laski- 33340: 869 milj. mk. Siitä valtaosa (1 561 milj. mk) oli vat 320 milj. markkaan. Sekä liikenneministeriön 33341: takuumuotoista tukea. Tuen kokonaismäärän että opetusministeriön kautta kulkeutui tukea 33342: voimakas kasvu johtui vientitakuista. Varsinai- noin 360 milj. mk. Loppuosa tuesta, noin 200 33343: set viennin edistämiseen suunnatut avustukset milj. mk, kanavoitui muiden ministeriöiden 33344: olivat 190 milj. mk. kautta. 33345: 45 33346: 33347: 29. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki ministeriöittäin 33348: 1994 1995 1996 Muutos 33349: 1996/95 33350: miljoonaa markkaa % 33351: 33352: Valtioneuvosto ............................................................... . -8 -14 -9 -36 33353: Ulkoasiainministeriö ...................................................... . 35 34 32 -6 33354: Puolustusministeriö ........................................................ 2 4 4 -20 33355: Valtiovarainministeriö .................................................... 177 173 60 -65 33356: Opetusministeriö ........................................................... . 171 296 357 20 33357: f>J!~a- ja m:t~ätal?_usministeriö ..................................... . 59 47 47 1 33358: L11kennem1n1steno .......................................................... 609 470 362 -23 33359: Kauppa- ja teollisuusministeriö ................................... .. 3 709 2 861 3 150 10 33360: Työministeriö .................................................................. 690 530 320 --40 33361: Ympäristöministeriö ....................................................... 67 86 49 --43 33362: Yhteensä .......................................................................... 5 510 4488 4 371 -3 33363: 33364: 33365: Tuen jakautuminen toimiaJoittain Eniten tukea saivat metalli-, sähköteknisten 33366: tuotteiden ja kulkuneuvojen valmistuksen toimi- 33367: Taulukossa 30 on esitetty jalostus- ja palvelu- alat. Tämänjälkeen seuraavaksi eniten tukea sai- 33368: alojen rahoitustuista aiheutuvien valtion netto- vat rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä liikenne 33369: kustannusten jakautuminen eri toimialoille sekä ja liike-elämän palvelut. Näiden toimialojen saa- 33370: tuen suhde toimialan tuottamaan arvonlisäyk- man tuen osuus tuen kokonaismäärästä oli ker- 33371: seen. tomusvuonna noin 50 %. 33372: 33373: 30. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki toimialoittain 33374: 1994 %jalostus- 1995 %jalostus- 1996 %jalostus- 33375: milj. mk arvosta milj. mk arvosta milj. mk arvosta 33376: 33377: Maatalous, metsätalous, kalatalous ............................ 62 0,2 26 0,1 18 0,1 33378: Kaivannaistoiminta ....................................................... 73 3,8 42 2,1 54 2,8 33379: Erittelemätön teollisuus ............................................... 24 31 72 33380: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus ........ 71 0,6 165 1,3 106 0,8 33381: Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden valmistus ... 76 2,1 72 2,0 68 1,9 33382: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ...................... 173 2,3 177 2,6 161 2,7 33383: Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus ........ 143 0,8 117 0,5 134 0,6 33384: Kustantaminen ja painaminen ..................................... 240 3,1 137 1,7 106 1,2 33385: Kemian, öljy-, kumi- ja muovituotteiden valmistus ... 169 1,3 183 1.4 170 1,3 33386: Lasi- ja savi- ja kivituotteiden valmistus ..................... 37 1,1 54 1,5 48 1,2 33387: Metallien valmistus ....................................................... 38 0,5 113 1.4 97 1.4 33388: Metalli-, sähkötekn.tuotteiden ja kulkuneuvojen 33389: valm ........................................................................... 1 167 3,2 717 4,5 955 5,1 33390: Huonekalujen valmistus ja muu teollinen valmistus 63 2.4 45 1,5 43 1.4 33391: Sähköhuolto, lämpö- ja vesihuolto ............................. 227 1,8 194 1,5 195 1.4 33392: Talonrakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen. 133 0,6 91 0,3 111 OA 33393: Tukku- ja vähittäiskauppa ............................................ 151 0,3 138 0,3 117 0,2 33394: Hotelli- ja ravitsemustoiminta ..................................... 74 1,0 73 0,9 41 0,5 33395: Rautatie-, tie-, vesi- ja ilmaliikenne ............................. 500 1,3 499 1,2 380 0,9 33396: Rahoitus- ja vakuutustoiminta ..................................... 1 003 6,0 887 5,0 581 3,2 33397: Kiinteistöpalvelu ja puhtaanapito ............................... 60 0,1 61 0,1 63 0,1 33398: Liike-elämän palvelut ................................................... 189 0,9 161 0,7 334 1,3 33399: Koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta .......... 13 2,6 66 12.4 9 1,6 33400: Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaali- 33401: palvelut ....................................................................... 25 0,8 17 0,5 12 0,3 33402: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. 95 1,1 48 0,5 39 OA 33403: Erittelemätön ................................................................. 703 372 456 33404: Yhteensä ........................................................................ 5 511 1,6 4488 1,2 4372 1,1 33405: 46 33406: 33407: Kertomusvuonna tuen suhde jalostusarvoon taloudelle ja muulle alkutuotannolle maksettiin 33408: teollisuus- ja palvelualoilla yhteensä oli 1,1 %. valtion osuutena menoista 2 083 milj. mk. Maa- 33409: Erityisen suuri tuen osuus jalostusarvosta oli talousyrittäjien lomituskustannuksiin valtio 33410: metalli-, sähköteknillisten tuotteiden ja kulku- osallistui 900 milj. markalla. Sosiaaliturvan luon- 33411: neuvojen valmistuksessa sekä rahoitus- ja vakuu- teiset menot alkutuotannon harjoittajille laskivat 33412: tustoiminnassa. Rahoitus- ja vakuutustoimin- 7 % edellisvuoden tasosta. 33413: nan tukia nostavat valtion erityisrahoituslaitok- Sosiaaliturvan luonteinen tuki jalostus- ja pal- 33414: sille myöntämät määrärahat. Toimialan tuki- velualoille oli 573 milj. mk. Lisäystä edellisvuo- 33415: osuus nousee korkeaksi, koska erityisrahoitus- desta oli 10 %. Kertomusvuonna valtion osuus 33416: laitosten edelleen jakama tuki ei näy nettokus- yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista nousi 33417: tannustiedoissa. 439 milj. markkaan. Muita sosiaaliturvan luon- 33418: teisia tukieriä olivat valtion osuus merimieselä- 33419: kekassan menoista (134 milj. mk) sekä korvaus 33420: 5.2.3. Sosiaaliturvan luonteinen tuki pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk- 33421: elinkeinotoiminnalle siin. 33422: 33423: Maatalousyrittäjien eläkelain ja maatalous- 33424: yrittäjien tapaturmalain piiriin kuuluvalle maa- 33425: 47 33426: 33427: 33428: 33429: 33430: 6. VALTION LIIKETOIMINTA 33431: 33432: Valtion liiketoimintaa harjoittavat valtion nettobudjetoituja, sekä budjettitalouden ulko- 33433: enemmistöisten osakeyhtiöiden lisäksi budjetti- puolella olevat, valtion liikelaitoksista annetun 33434: talouteen kuuluvat valtion liiketoimintaa har- lain mukaiset liikelaitokset. 33435: joittavat virastot ja laitokset, joista useat ovat 33436: 33437: 33438: 33439: 6.1 Budjettitalouteen kuuluvat virastot ja laitokset 33440: Budjettitalouteen kuuluvia liiketoimintaa set. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 8 090 33441: harjoittavia virastoja ja laitoksia olivat kaikki milj.markkaa. Tästä nettobudjetoitujen virasto- 33442: nettobudjetoidut virastot ja laitokset sekä muut jen ja laitosten osuus oli 24 milj. markkaa. 33443: maksullista palvelutoimintaa harjoittavat laitok- 33444: 33445: 33446: 6.2 Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset 33447: Laki valtion liikelaitoksista (627/87) tuli voi- alalla. Valtiovarainministeriön, maa- ja metsäta- 33448: maan 1.1.1988. Ensimmäiset liikelaitokset aloit- lousministeriön sekä kauppa- ja teollisuusminis- 33449: tivat toimintansa vuoden 1989 alusta. Tähän teriön toimialalla toimii yksi kullakin. 33450: mennessä kahdestatoista valtion virastosta tai Valtion liikelaitokset saavuttivat kertomus- 33451: laitoksesta taikka laitoksen osasta on muodos- vuonna asetetut palvelu- ja muut toimintatavoit- 33452: tettu liikelaitos. Seitsemän liikelaitosta on sittem- teet. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 2 193 33453: min yhtiöitetty. Viimeksi kertomusvuoden alusta milj.markkaa. Liikelaitokset tuottivat voittoa 33454: on yhtiöitetty Autorekisterikeskus Suomen Au- yhteensä 388 milj.markkaa ja tappiota 2,7 33455: tokatsastus Oy -nimisenä. Kertomusvuoden ai- milj.markkaa. Taseiden yhteenlaskettu loppu- 33456: kana valtion liikelaitoksina toimivat Hallinnon summa oli 13 283 milj.markkaa. Vain metsähalli- 33457: kehittämiskeskus, Ilmailulaitos, Metsähallitus, tus tuloutti vuoden 1996 tuloksestaan 180 33458: RASKONE ja Teknillinen tarkastuskeskus. milj.markkaa valtiolle. Liikelaitoksilla oli työn- 33459: Kaksi näistä toimii liikenneministeriön toimi- tekijöitä keskimäärin yhteensä 4 470 henkeä. 33460: 33461: 33462: 33463: 31. Valtion liikelaitokset 1.1.-31.12.1996 33464: Liike- Voitto Tuloutus Henki- Tase 33465: vaihto löstö milj.mk 33466: keskim. 33467: miljoonaa markkaa 33468: 33469: Yhtiö 33470: Hallinnon kehittämiskeskus ..................... . 34,1 --0,6 67 4,9 33471: llmailulaitos ............................................... 840,1 42,7 1 647 3108 33472: Metsähallitus ............................................. 1187,4 341,4 180 2 333 10 063,5 33473: RASKONE ................................................. . 77,5 -2,1 266 80,3 33474: Teknillinen tarkastuskeskus ..................... . 53,7 3,9 157 26,4 33475: Yhteensä ................................................... . 2192,8 385,3 180 4470 13 283,1 33476: 48 33477: 33478: 6.3 Valtionyhtiöt 33479: Valtiolle oli kertomusvuoden lopussa välittö- työskenteli kertomusvuonna keskimäärin 33480: mässä hallinnassaan 36 osakeyhtiötä, joissa val- 148 800 henkeä. 33481: tiolla oli välittömään osakeomistukseen perustu- Keskeisen osan valtionyhtiöstä muodostavat 33482: va määräysvalta. Lisäksi valtiolla on ns. toisen kauppa- ja teollisuusministeriön ohjauksessa 33483: asteen omistuksia omistamiensa osakeyhtiöiden, olevat teollisuus- ja energiayhtiöt, joiden liike- 33484: rahastojen, valtion liikelaitosten sekä virastojen vaihto kasvoi vuonna 1996 keskimäärin 4,9 pro- 33485: ja laitosten kautta. Näiden valtionyhtiöiden senttia. Nettomyyntiään kasvattivat eniten Imat- 33486: ohella valtiolla on suoraan tai toisen asteen omis- ran Voima ja Rautaruukki-konsernit, joiden 33487: tuksen kautta osakkuuksia 30 merkittävässä yh- suuret kasvuluvutjohtuivat osaksi yritysostoista. 33488: tiössä. Valtionyhtiöiden määrä on kertomus- Enson ja Vapon liikevaihto supistui kertomus- 33489: vuonna kasvanut liikelaitosten ja valtion toimin- vuonna. 33490: tojen yhtiöittämisen sekä uusien valtionyhtiöi- Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden yhteen- 33491: den perustamisen myötä. Valtion omistusosuus laskettu liiketulos oli selvästi edellisvuotta hei- 33492: eräissä valtionyhtiöissä on laskenut määrätie- kompi. Liiketulos aleni edellisvuodesta 25 %:lla 33493: toisten omistuspohjan laajentamiseen tähtäävien eli 3100 milj. markalla. Markkamääräisesti liike- 33494: toimenpiteiden seurauksena. Karttakeskus Oy tulos aleni eniten Ensessa (2200 milj.mk) ja Nes- 33495: yksityistettiin kertomusvuonna. teessä (1000 milj. mk). Liiketulostaan paransivat 33496: Keskeisistä valtionyhtiöistä 14 oli teollisuus- edelliseen vuoteen verrattuna ainoastaan Imat- 33497: ja energiayhtiöitä, viisi liikenne- ja viestintäyhti- ran Voima ja Vapo. Imatran Voiman parannus 33498: öitä, seitsemän harjoitti pankki- ja rahoitustoi- oli yli 700 milj.mk. 33499: mintaa, kolme oli omaisuudenhoitoyhtiöitä ja Valtion teollisuus- ja energiakonsernien sijoi- 33500: seitsemän toimi palvelualoilla. tetun pääoman tuotto oli vuonna 1996 9,4 % 33501: Yhtiöomaisuuden hallinnointi oli hajaantu- (vuonna 1995 12,7 %)ja omavaraisuusaste koho- 33502: nut eri ministeriöille. Valtionyhtiöitä oli kauppa- si hieman edellisvuodesta eli 39 %:iin (38,5 %). 33503: ja teollisuusministeriön hallinnonalalla 16 (Enso Valtionyhtiöiden investointikehitys vuonna 33504: Oy, Fide Oy, Finavitec Oy, Imatran Voima Oy, 1996 meni päinvastaiseen suuntaan kuin edellä 33505: Kauppatalo Hansel Oy; Kera Oy, Kemijoki Oy, tarkasteltu tuloskehitys. Vuonna 1996 valtion 33506: Kemira Oy, Neste Oy, Rautaruukki Oy, Saimaan teollisuus- ja energiakonsernien bruttoinvestoin- 33507: Kanavalaivat Oy, Sisu Oy, Suomen Puolustusvä- timäärä oli yhteensä 13,3 mrd mk eli 81 %suu- 33508: line Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Suomen rempi kuin edellisenä vuonna. Suurimmat inves- 33509: Vientiluotto Oy ja Valo Oy), valtiovarainminis- toinnit teki Imatran Voima (yli 4,5 mrd mk) ja 33510: teriön hallinnonalalla 9 (Omaisuudenhoitoyhtiö Enso-konserni (lähes 3 mrd mk). Yli kahden mil- 33511: Arsenal Oy, Oy Edita Ab, Engel kiinteistöpalve- jardin markan investoinnit suoritti Neste ja Rau- 33512: luyhtymä Oy, Medivire työterveyspalvelut Oy, taruukki. Valtion teollisuus- ja energiakonserni- 33513: Postipankki Oy, Rahapaja Oy, Solidium Oy, en bruttoinvestointien kokonaismäärästä koti- 33514: Sponda Oy ja Yrityspankki SKOP Oy), liikenne- maan investointien osuus oli 55 %. 33515: ministeriön hallinnonalalla viisi (Finnair Oy, Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden henki- 33516: Suomen Autokatsastus Oy, Suomen PT Oy, VR- löstömäärä vuonna 1996 oli 65 270 henkilöä, 33517: Yhtymä Oy ja Yleisradio Oy) ja puolustusminis- mikä on 7,1 % edellisvuotta suurempi. Edellä 33518: teriön hallinnonalalla kaksi (Vammas Oy ja VPU mainitusta henkilöstömäärästä 69,4% työsken- 33519: Pukutehdas Oy). Lisäksi ulkoasianministeriön teli kotimaassa eli 1,2 %-yksikköä enemmän kuin 33520: (Teollisen Yhteistyön rahasto Oy), opetusminis- edellisenä vuonna. Eniten henkilöstömääräänsä 33521: teriön (Oy Veikkaus Ab ), maa- ja metsätalousmi- edellisvuoteen verrattuna lisäsivät Rautaruukki- 33522: nisteriön (Avena Yhtiöt) sekä sosiaali- ja terveys- ja Imatran Voima-konsernit. Suurimmat työllis- 33523: ministeriön (Alko-Yhtiöt Oy) toimialoilla kulla- täjät vuonna 1996 olivat Enso, Rautaruukki ja 33524: kin yksi valtionyhtiö. Kemira. 33525: Keskeisten valtionyhtiöiden liikevaihto oli Valtion teollisuus- ja energiakonsernien osuus 33526: 168 683 milj.markkaaja tilikauden yhteenlasket- Suomen teollisuus- ja energiatuotannosta on 33527: tu voitto 6 837 milj. markkaa. Taseen loppusum- koko tähänastisen 1990-luvun pysytellyt noin 33528: ma oli 373 522 milj.markkaa. Valtion yhtiöt tulo- 20 %:ssa. Vuonna 1996 jalostusarvon osuus aleni 33529: uttivat vuodelta 1996 osinkotuloja yhteensä noin 15 %:iin, mutta tällöin tulee ottaa huomioon 33530: 1 124milj.markkaa. Keskeisissä valtionyhtiöissä Valmetin puuttuminen valtionyhtiöistä kuten 33531: 49 33532: 33533: myös jo aikaisemmin Outokummun lukujen Enso-Gutzeitin omistamat Veitsiluodon osak- 33534: puuttuminen valtionyhtiöiden osuudesta. Val- keet (16,5 milj. kpl) mitätöitiin. Fuusiossa valtion 33535: tionyhtiöiden henkilöstön suhteellinen osuus nimellinen omistus kasvoi 206 Mmk. Valtio myi 33536: Suomen teollisuus- ja energiatuotannossa on ol- viime vuonna yhteensä 3 240 miljoonan markan 33537: lut aikaisemmin 14---15 %:n luokkaa, mutta on arvosta Valmetin (2 385 Mmk) ja Kemiran (855 33538: parina viimeisenä vuotena edellä mainituista yh- Mmk) osakkeita, joiden nimellinen arvo oli yh- 33539: tiöiden vähenemisestä johtuen laskenut 11- teensä 519 miljoonaa markkaa. Valmetin osake- 33540: 12 %:n tasolle. myynnin yhteydessä Valmet Oy luoasti valtiolta 33541: Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden viennin 7 miljoonaa valtion tarjoamaa Valmetin nimellis- 33542: arvo vuonna 1996 oli 36 mrd mk, mikä merkitsee arvoltaan 10 markan arvoista osaketta ja mitätöi 33543: yli 19 %:n osuutta Suomen tavaroiden viennistä. ne. Valtio antoi viime vuonna lisäksi 4 miljoonan 33544: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- markan niroellisarvoiset bonusosakkeet Nesteen 33545: alaan kuuluvien teollisuus- ja energiayhtiöiden vuoden 1995 antiin liittyen. Valtion nimellinen 33546: (11 kpl ilman Patria Industries Oy:lle siirtyneitä omistus väheni näin nettomääräisesti viime 33547: ja siirtyviä yhtiöitä) yhteenlaskettua osakepää- vuonna yhteensä 249 miljoonaa markkaa. 33548: omaa korotettiin viime vuonna osakeanneilla Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 33549: 148 miljoonalla markalla 649 miljoonan markan alaan kuuluvat teollisuus- ja energiayhtiöt mak- 33550: emissiohintaan. Osakeanteja oli Kemira Oy:ssä soivat viime vuonna osinkoa keskimäärin noin 33551: (383 Mmk) ja syksyllä 1996 perustetussa Suomen 18 % osakepääomalle. Teollisuus- ja energiayh- 33552: Puolustusväline Oy:ssä (yhteensä 266 Mmk). tiöt maksoivat ennätysmäärän osinkoja vuonna 33553: Valtion osuus osakepääoman korotuksista oli 1996 edellisen vuoden huipputuloksistaan. Ne 33554: 67,5 miljoonaa markkaa 266 Mmk emissiohin- maksoivat osinkoja yhteensä 1 882 miljoonaa 33555: taan, mikä muodostui sijoituksista Suomen Puo- markkaa, josta valtion osuus oli 1 106 miljoonaa 33556: lustusväline Oy:öön, jonka nykyinen nimi on markkaa. Tänä vuonna (1997) teollisuus- ja ener- 33557: Patria Industries Oy. Enso-Gutzeit Oy ja Veitsi- giayhtiöt maksavat osinkoja lähes yhtä paljon. 33558: luoto Oy yhdistyivät 1.5.1996 uudeksi Enso Ne maksavat viime vuoden tuloksistaan yhteen- 33559: Oy:ksi. Kombinaatiofuusiossa Enso-Gutzeitin sä 1 753 miljoonaa markkaa, josta valtiolle ker- 33560: osakkeet vaihdettiin suhteessa 1:1 ja Veitsiluo- tyy 983 miljoonaa markkaa, mikä vastaa osake- 33561: don osakkeet suhteessa 3:5. Samassa yhteydessä pääomaan suhteutettuanoin 16 % tuottoa. 33562: 33563: 33564: 33565: 33566: 7 370270 33567: 50 33568: 33569: 33570: 33571: 33572: 7. VALTIONVELKA 33573: 33574: Valtionvelka oli vuoden 1996 päättyessä · milj. mk. Lisäys oli 36 182 milj. mk eli 9,7 %. 33575: 395 487 milj.mk, kun sulautetaan valtion sisäiset Vuonna 1995 velka lisääntyi 16,2 %. Valuutta- 33576: velat. Sulauttamaton velka, josta valtio on vas- määräisen velan osuus oli kertomusvuoden päät- 33577: tuussa veronmaksajille, oli 407 787 milj. mk tyessä 43 %eli kolme prosenttiyksikköä pienem- 33578: (ilman alla olevissa taulukoissa olevaa oikaisu- pi kuin vuotta aiemmin. 33579: erää). Vuotta aiemmin valtionvelka oli 371 605 33580: 33581: 33582: 33583: 32. Valtionvelka 11 33584: 1992 1993 1994 1995 1996 Muutos 33585: 1996/95 33586: miljoonaa markkaa % 33587: 33588: Markkamääräinen velka ............... 68895 109 966 143 261 199 304 232 779 17 33589: Pitkäaikainen velka ........................ 54133 87 142 110 108 161 440 194 887 21 33590: Budjettitalouden velka .............. 47 316 71 704 93250 145 183 179 559 24 33591: Rahastotalouden velka ............. 6817 15 438 16 858 16 257 15 328 -6 33592: Lyhytaikainen velka ...................... 14 762 22 824 33153 37 864 37 892 0 33593: Budjettitalouden velka .............. 13 646 22 824 33153 37 864 37 620 -1 33594: Rahastotalouden velka ............. 1 116 272 33595: 33596: Valuuttamääräinen velka ............. 106 387 155 577 176 562 172 301 175 008 2 33597: Pitkäaikainen velka ........................ 106 387 155 577 176 562 172 301 175 008 2 33598: Budjettitalouden velka .............. 92 021 138 525 161 644 157 932 160 353 2 33599: Rahastotalouden velka ............. 14366 17 052 14 918 14369 14655 2 33600: Yhteensä ........................................ 175 282 265 543 319 823 371 605 407 787 10 33601: Oikaisuerä ...................................... 21 747 31-12 300 31-12 300 31-12 300 33602: 33603: Valtiontalouden velka .................. 266290 307 523 359 305 395 487 10 33604: 33605: n Vuoden lopussa. 33606: 21 Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka ja lisätty valtion siirtovelat. 33607: 31 Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka. 33608: 51 33609: 33610: 33. Valtionvelka lainatyypeittäin 33611: Velka Nostot Kuole- Valuutan- Valuutta- Velka Korko- 33612: 31.12.1995 tukset vaihdot kurssien 31.12.1996 menot 33613: ym. muutokset 33614: miljoonaa markkaa 33615: 33616: Markkamääräinen velka ............... 199 304 153 652 120177 232 779 17 771 33617: Pitkäaikainen velka ........................ 161 440 63 139 29 692 194 887 15 746 33618: - yleisöobligaatiolainat .............. 143 948 62 139 28 387 177 700 14636 33619: - muut joukkovelkakirjalainat .... 1 229 1 000 511 1 718 125 33620: - velkakirjalainat ......................... 16263 794 15 469 985 33621: Lyhytaikainen velka ...................... 37 864 90 513 90485 37 892 2 025 33622: - velkasitoumukset ..................... 37 864 71 118 72162 36 820 2 015 33623: - rahoitustodistukset .................. 627 355 272 5 33624: - lyhytaikaiset luotot .................. 18 768 17 968 800 5 33625: 33626: Valuuttamääräinen velka ............. 172 301 13 443 13 075 341 1998 175 008 13 041 33627: Pitkäaikainen velka ........................ 172 301 13 443 13075 341 1 998 175 008 13 041 33628: - obligaatiolainat ........................ 158 545 10 580 13 055 341 2 436 158 847 12 183 33629: - muut joukkovelkakirjalainat.. .. 5 771 1 493 -184 7 080 368 33630: - velkakirjalainat ......................... 7 985 1 370 20 -254 9 081 490 33631: Yhteensä ........................................ 371 605 167 095 133 252 341 1998 407 787 30812 33632: Oikaisuerä .............. ,....................... -12 300 "-12 300 33633: 33634: Valtiontalouden velka .................. 359 305 395 487 33635: 33636: ,, Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka 33637: 33638: 33639: 33640: 33641: Budjettitalouden bruttolainanotto v. 1996 oli Kertomusvuoden päättyessä velkakannan 33642: 166 468 milj. mk ja nettolainanotto 34 502 milj. keskimääräinen niroelliskorko oli 7,2% ja keski- 33643: mk. Budjettitalouden velan hoitomenot ilman määräinen takaisinmaksuaika 4 v. 5 kk. Mikäli 33644: kuoletuksia olivat yhteensä 29 033 milj. mk eli kaikki toteutuneet ja ennakoidut lainakustan- 33645: 18,0 % suuremmat kuin v. 1995. Korot olivat nukset muutetaan vuotuiseksi koroksi, efektiivi- 33646: kertomusvuonna 28 014 milj. mk ja lainojen liik- nen keskikorko oli 7,2 %. 33647: keeseenlasku-, lunastus- ym. palkkiot ja kulut Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kus- 33648: 1 019 milj. mk. Vuonna 1995 vastaavat valtion- tannukset ja niroelliskorot ovat vaihdelleet seu- 33649: velan menot olivat 24 594 milj. mk. raavasti: 33650: 33651: 33652: 33653: 33654: Vuosi Markkamääräinen Valuuttamääräinen Koko velka 33655: Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- 33656: kust. korko kust. korko kust. korko 33657: 33658: 1992 .................................................................. . 11,4 8,2 11,8 8,3 11,6 8,3 33659: 1993 .................................................................. . 9,3 7,8 10,7 7,7 10,1 7,7 33660: 1994 .................................................................. . 8,3 7,0 7,7 7,3 7,9 7,2 33661: 1995 .................................................................. . 8,2 7,5 6,9 7,2 7,6 7,3 33662: 1996 .................................................................. . 7,5 7,5 6,8 7,0 7,2 7,2 33663: 52 33664: 33665: Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamal- Velkakannan keskimääräinen takaisinmaksu- 33666: la huomioon kaikki toteutuneet kustannukset aika onko. vuoden lopussa maksamatta olleen 33667: (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkastelu- kannan mukaan laskettuna kehittynyt seuraa- 33668: hetken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset. vasti: 33669: Valuuttakursseina on käytetty tarkasteluajan- 33670: kohdan kursseja, minkä vuoksi kustannukset ei- Vuosi Markka- Valuutta- Koko velka 33671: vät sisällä tulevien valuuttakurssimuutosten vai- määräinen määräinen 33672: velka velka 33673: kutuksia. 33674: 1992 ················ 3 V 7 kk 6 V 3 kk 5v 3 kk 33675: 1993 ................ 3 V 11 kk 5 V 10 kk 5 V 0 kk 33676: 1994 ................ 3 V 6 kk 5 V 10 kk 4v 9 kk 33677: 1995 ················ 3v7 kk 5 V 3 kk 4v 4 kk 33678: 1996 ................ 4v 0 kk 4 V 11 kk 4v 5 kk 33679: 33680: 33681: 33682: 33683: 7.1. Valuuttamääräinen valtionvelka 33684: Valuuttamääräinen valtionvelka lisääntyi ker- Lainan valuutta- Vasta- Korko Laina- Emissio- Ef.kust. 33685: tomusvuonna 172 301 milj. markasta 175 008 määrä, milj. arvo % aika kurssi % 33686: milj.mk vuotta % 33687: milj. markkaan. Uusia valuuttamääräisiä lainoja 33688: nostettiin 13 443 milj. mk ja kuoletuksia makset- 33689: Obligaatiolainat: 33690: tiin 13 075 milj. mk, josta takaisinostojen osuus DEM 750 2 310 5,50 7 100,78 5,76 33691: oli 3 866 milj. mk. Valuuttakurssien muutosten USD 1 000 4528 5,875 10 99,545 6,07 33692: nettovaikutus kertomusvuoden aikana lisäsi va- JPY 20 000 853 5,90 2 100,00 5,25 33693: luuttamääräistä velkaa 1 998 milj. markalla ja USD 300 1 350 6,95 30 99,558 7,18 33694: valuutanvaihtosopimukset ym. 341 milj. markal- AUD 240 851 6,81 4 100,00 5,13 33695: la. Valuutanvaihtosopimukset ovat kuitenkin LUF 2 000 298 6,125 7 102,70 5,98 33696: DKK 500 389 4,00 4 95,49 5,43 33697: ennenkaikkea pienentäneet valtion ulkomaisen 33698: velan markkavasta-arvovaihteluja ja niiden avul- Muut lainat: 33699: la on saavutettu tasapainoinen ja mahdollisim- USD 20 92 5,42 5 100,00 5,42 33700: man riskitön velkasalkku. Valuuttamääräisen JPY 5 000 219 3,30 12 100,00 5,51 33701: velan nettolisäys oli 2 707 milj. mk eli 1,6 %. JPY 12 000 516 6,60 2 99,98 5,58 33702: Korkoja maksettiin 13 041 milj. mk eli 2,0 % AUD 60 207 7,46 3 99,00 5,75 33703: USD 50 228 vaihtuva 7 100,00 5,71 33704: enemmän kuin v. 1995. JPY 5 700 232 3,40 10 100,325 3,40 33705: Pitkäaikaista valuuttamääräisiä velkaa nos- CHF 51 197 4,61 15 100,00 4,61 33706: tettiin budjettitalouteen eri valuutoissa 13 443 DEM 115 352 6,67 15 100,00 6,67 33707: milj. mk. Lainojen noston yhteydessä tehtiin DEM 132 400 6,91 20 100,00 6,91 33708: kahdeksan valuutanvaihtosopimusta ja kolme FRF 476 421 6,10 15 100,00 6,19 33709: koronvaihtosopimus ta. Näiden lisäksi tehtiin 33710: vuosina 1991-1992 nostettuihin lainoihin 49 Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa 33711: valuutanvaihtosopimusta. taulukossa laskettu ao. lainan nostoajankoh- 33712: Kertomusvuonna otettujen valuuttamääräis- tana. 33713: ten pitkäaikaisten lainojen määrät ja lainaehdot Kertomusvuoden valuuttamääräisestä lai- 33714: olivat seuraavat (vaihdettujen lainojen osalta nanotosta oli 22% lainoja, joiden laina-aika on 33715: markkamäärät ja efektiiviset kustannukset Ias- korkeintaan 5 vuotta. Vastaava suhde v. 1995 oli 33716: kettu todellisen nostovaluutan mukaan): 5 %. Uusista lainoista 21% oli laina-ajaltaan 6- 33717: 53 33718: 33719: 8 vuotta, ja 10 vuoden ja sitä pidempiä lainoja Pitkäaikaisen valuuttamääräisen valtionvelan 33720: nostettiin 57 %. Nostettujen lainojen pääoman keskimääräinen takaisinmaksuaika vuoden 1996 33721: markkavasta-arvona painotettu keskimääräinen lopussa oli 4 v. 11 kk eli 4 kk lyhempi kuin vuotta 33722: takaisinmaksuaika oli 10 v. 0 kk, eli 1 v. 2 kk aikaisemmin. Velasta 56% eli 98 547 milj. mk 33723: lyhempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1996 maksetaan takaisin kuoletusehtojen mukaisesti 33724: nostettujen valuuttamääräisten lainojen keski- seuraavan viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia 33725: määräinen niroelliskorko oli 5,79 %ja keskimää- erääntyy maksettavaksi 6--10 vuoden kuluttua 33726: räinen efektiivinen kustannus 5,93 %. Vuonna 60 723 milj. mk ja senjälkeen 15 738 milj. mk. 33727: 1995 nostettujen valuuttamääräisten lainojen Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen 33728: vastaavat luvut olivat 7,93 %ja 8,32 %. valuuttamääräisen valtionvelan pääoman mark- 33729: Kertomusvuoden päättyessä valuuttamääräi- kavasta-arvona painotettu nimellinen keskikor- 33730: sestä velkakannasta oli 91 % obligaatiolainoja, ko, 6,95 %, oli 0,22 prosenttiyksikköä edellisvuo- 33731: 4% muita joukkovelkakirjalainoja ja 5 %velka- tista alhaisempi. Mikäli toteutuneet valuutta- 33732: kirjalainoja. kurssien muutokset ja lainakustannukset muute- 33733: Eri valuuttojen osuudet valuuttamääräisestä taan vuotuiseksi koroksi, oli todellinen keskikor- 33734: velkakannasta (valuutanvaihtosopimusten jäl- ko 6, 79 %; se on laskettu vuodenlopun valuutta- 33735: keen) kertomusvuoden päättyessä olivat seuraa- kurssien mukaan ja on siis tulevien lainakustan- 33736: vat: nusten osalta ennuste, joka muuttuu valuutta- 33737: kurssikehityksen mukaisesti. 33738: DEM 28% 33739: FRF 15% 33740: GBP 13% 33741: USD 12% 33742: JPY 10% 33743: ECU 7% 33744: NLG 5% 33745: CHF 5% 33746: muut valuutat 5 % 33747: 33748: 33749: 33750: 7 .2. Markkamääräinen valtionvelka 33751: Vuonna 1996 markkamääräinen valtionvelka Ensimmäinen arvo-osuusmuotoinen sarjaob- 33752: kasvoi 199 304milj. markasta 232 779milj. mark- ligaatiolaina emittoitiin joulukuussa 1995. 33753: kaan. Valtio tarjosi sijoittajille mahdollisuuden 33754: Valtion osuus kaikista markkamääräisistä vaihtaa maturiteetiltaan lyhyt, vuonna 1997 33755: joukkolainaemissioista oli 84 %, oltuaan edellis- erääntyvä, sarjaobligaatiolaina valtion velkasi- 33756: vuonna 91 %ja 68% vuonna 1994. Uusia lainoja toumuksiksi ja vuonna 2006 erääntyviksi sarja- 33757: otettiin 153 652 milj. mk ja kuoletuksia makset- obligaatioiksi. Ensimmäisen kerran konvertointi 33758: tiin 120 177 milj. mk. Pitkäaikaista velkaa nostet- toteutettiin vuonna 1994. 33759: tiin 63 139 milj. mk ja kuoletettiin 29 692 milj. Yleisölle tarkoitettuja 2-6 vuoden tuotto-obli- 33760: mk. Pitkäaikaisten lainojen korkokannan alin gaatiolainoja valtio laski liikkeeseen 18 313 milj. 33761: niroelliskorko oli 4,30 %ja ylin 11 %, laina-ajat markan arvosta. Tuotto-obligaatioiden korko 33762: vaihtelivat 2 vuodesta 15 vuoteen. vaihteli 4,30 prosentista 6,30 prosenttiin. 33763: Valtio laski liikkeeseen 3-15 vuoden sarjaob- Lisäksi valtio laski liikkeeseen ulkomaisille si- 33764: ligaatiolainoja yhteismääräitään 43 826 milj. mk. joittajille kaksi 500 milj. markan suuruista mark- 33765: Viiden eri sarjaobligaatiolainan myynnin yhtey- kalainaa. 33766: dessä kertyi emissiovoittoja 4 359 milj. mk. Lai- Lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia emit- 33767: nat on laskettu liikkeeseen korkeiden markkina- toitiin 71 118 milj. mk. Vuoden lopussa velkasi- 33768: korkojen vallitessa vuosina 1992-1995, mistä toumuskanta oli 36 820 milj. mk eli 2,8% edellis- 33769: syystä myyntihinnat olivat kertomusvuonna vuotista pienempi. Valtion kassavaihteluiden ta- 33770: huomattavasti yli sadan prosentin. saamiseksi valtio otti 1--4 päivän lyhytaikaista 33771: 54 33772: 33773: luottoa 18 768 milj. mk. Maatalouden Interven- Markkamääräisen valtionvelan keskimääräi- 33774: tiorahaston rahoitustodistuksia otettiin 627 milj. nen takaisinmaksuaika vuoden 1996 lopussa oli 33775: mk. Niiden kanta oli vuoden lopussa 272 4v. Edellisenä vuonna se oli 3 v. 7kk. Noin 66%, 33776: milj.mk. 152 978 milj. mk, maksetaan kuoletusehtojen 33777: Lainanotosta 79 % oli lainoja, joiden laina- mukaisesti takaisin seuraavan viiden vuoden ku- 33778: aika on enintään 5 vuotta. Vastaava suhdeluku v. luessa. Kuoletuksia erääntyy maksettavaksi 6- 33779: 1995 oli 77 %. Uusista lainoista 21 %oli sellaisia, 30 vuoden kuluttua 79 801 milj. mk. 33780: joiden laina-aika on 6-10 vuotta. Markkamääräisestä valtionvelasta maksettiin 33781: Vuonna 1996 otettujen lainojen (poislukien korkoa 17 771 milj. mk eli 28 %enemmän kuin 33782: lyhytaikaiset luotot) keskimääräinen nimellis- edellisenä vuonna. 33783: korko oli 3,58 %ja keskimääräinen efektiivinen Kertomusvuoden päättyessä markkamääräi- 33784: kustannus 5,41 %. Uusista lainoista 46 % oli sen valtionvelan nimellinen keskikorko oli 33785: nollakorkoisia valtion velkasitoumuksia. 7,45 %,joka oli suunnilleen yhtä suuri kuin viime 33786: Vuoden päättyessä markkamääräisestä velka- vuonna. Jos lainakustannukset muutetaan vuo- 33787: kannasta 84 % oli pitkäaikaisia ja 16 % lyhytai- tuiseksi koroksi, efektiivinen keskikorko oli 33788: kaisia lainoja. 7,49 %, oltuaan edellisenä vuonna 8,17 %. 33789: 55 33790: 33791: 33792: 33793: 33794: Liitteet 33795: LIITE 1 33796: 33797: 33798: YHDISTELMÄT VALTION TALOUSARVIOISTA JA TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ VALTION TASEET 33799: 33800: 1.1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilinpäätöksistä vuosilta 1995 ja 1996 33801: 33802: Talousarvio Tilinpäätös 33803: 1995 1996 1995 1996 33804: miljoonaa markkaa 33805: 33806: Tulot ................................................................... 200 457 201 279 201 372 198 392 33807: Menot ................................................................ . 200 455 201 275 198 332 199 426 33808: 33809: ~m::~: :::::::::::::::::::::::: 2 4 3040 33810: 1034 33811: 33812: 33813: 33814: 33815: Tulot 33816: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot .............. 109 188 125 323 108 476 124 007 33817: 12 Os. Sekalaiset tulot ...................................... 29 590 32377 31126 33 097 33818: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ........... 5 846 5 396 6 303 5 661 33819: 15 Os. Lainat ...................................................... 55 832 38182 55 466 35 628 33820: Tulot yhteensä ....................................... 200457 201 279 201 372 198 392 33821: 33822: 33823: 33824: Menot 33825: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ............................ 25 26 24 24 33826: 22 Pl. Eduskunta ................................................ 248 258 241 249 33827: 23 Pl. Valtioneuvosto ........................................ 172 197 171 197 33828: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö .............................. 2 931 3 069 2 848 2 989 33829: 25 Pl. Oikeusministeriö ..................................... 2 383 2454 2 379 2 435 33830: 26 Pl. Sisäasiainministeriö ............................... 10 435 6457 10442 6 502 33831: 27 Pl. Puolustusministeriö ............................... 8 336 9 278 8 336 9 287 33832: 28 Pl. Valtiovarainministeriö ............................ 24 665 29 674 24 580 29 503 33833: 29 Pl. Opetusministeriö .................................... 27 277 26 904 27 202 26635 33834: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö .............. 15 866 12 911 15 426 12 727 33835: 31 Pl. Liikenneministeriö .................................. 8 300 8180 8 302 8 130 33836: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö ............. 7 995 5 858 7 703 5 350 33837: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö ................ 49 151 48 299 49 027 48 221 33838: 34 Pl. Työministeriö .......................................... 12 894 14427 12 350 14162 33839: 35 Pl. Ympäristöministeriö ............................... 4696 3 877 4 717 3980 33840: 36 Pl. Valtionvelka ............................................. 25 080 29 407 24 585 29 033 33841: Menot yhteensä .................................... 200455 201 275 198 332 199 426 33842: 56 33843: 33844: 1.2. Valtion tase 31.12.1995 ja 31.12.1996 33845: 33846: 31.12.1995 31.12.1996 33847: miljoonaa markkaa 33848: 33849: 33850: Vastc;avaa 33851: Kassatilit ........................................................................................................................ 10 14 33852: Postisiirtotulotilit .......................................................................................................... 2 9 33853: Postisiirtomenotilit ....................................................................................................... 1 1 33854: Muut pankkitilit ............................................................................................................ 55 56 33855: Varsinaisten saatavien tilit .......................................................................................... 1 080 1 276 33856: Annettujen ennakkojen tilit ......................................................................................... 76 134 33857: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit ................................................................... 100 79 33858: Budjetoimattomien sijoitusten tilit ........................................................................... .. 41 810 38 289 33859: Va rastoti 1it .................................................................................................................... 130 123 33860: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit ......................................................................... .. 33861: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit ............................................................................ 2 3 33862: Tulorästien tilit ............................................................................................................. 2 670 2 547 33863: Muut varat, aktiivatilit .................................................................................................. 48143 53 127 33864: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit ..................................................................... 57 76 33865: Selvitystilit .................................................................................................................... 33866: 94137 95732 33867: 33868: Vastattavaa 33869: Varsinaisten velkojen tilit ............................................................................................ 3 523 4065 33870: Saatujen ennakkojen tilit ............................................................................................. 157 172 33871: Tilitettävien varojen tilit .............................................................................................. 401 360 33872: Budjetoimattomien luottojen tilit ............................................................................... 988 800 33873: Tilivirastojen väliset kokoomatilit .............................................................................. 1 366 1 332 33874: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit ................................................................................ 3 941 3 881 33875: Menorästien tilit ........................................................................................................... 1 237 1 246 33876: Siirrettyjen määrärahojen tilit ..................................................................................... 19 531 15163 33877: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit ............................................................. 5 723 7 345 33878: Selvitystilit .................................................................................................................... 13 1 33879: Muut varat, passiivatilit ............................................................................................... 48158 53143 33880: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit .................................................................. 144 303 33881: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, ylijäämä ........................................................ 8 954 7 920 33882: 94137 95732 33883: 33884: 33885: 33886: 33887: 1.3. Valtion taseen pohjalta laskettu tilinpäätöksen alijäämä vuonna 1996 33888: 33889: 33890: Vastaavaatilien lisäys Vastaavaatilien vä- 33891: tai vastattavaatilien hennys tai vastatta- 33892: vähennys vaatilien lisäys 33893: miljoonaa markkaa 33894: 33895: Kassassa olevat varat lisääntyneet ................................................................. 4 33896: Ps-tileillä olevat varat lisääntyneet .............................................................. .. 8 33897: Tulorästit vähentyneet .................................................................................... 123 33898: Menorästit lisääntyneet ................................................................................... 9 33899: Siirretyt määrärahat vähentyneet ................................................................... 4368 33900: Varastot vähentyneet ...................................................................................... 8 33901: Velalliset vähentyneet ..................................................................................... 3 289 33902: Velkojat lisääntyneet ....................................................................................... 327 33903: Virastojen väliset ja sisäiset tilit vähentyneet ................................................ 95 33904: Muut tasetilit lisääntyneet ............................................................................... 1 753 33905: Alijäämä ............................................................................................................ 1 034 33906: 5509 5509 33907: 57 33908: 33909: LIITE 2 33910: 33911: 33912: 33913: 33914: TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1996 33915: 33916: miljoonaa miljoonaa 33917: markkaa markkaa 33918: 33919: 33920: Talousarviot Kassalaskelma 33921: Varsinainen tuloarvio ........................... . 193 531 Tilinpäätöksen tulot .............................. . 198 392 33922: Lisätuloarviot .......................................... 7 748 Tulorästien ja muiden korjauserien vai- 33923: kutus .................................................... -790 33924: Budjetoidut tulot yhteensä ................... . 201 279 33925: Budjettitalouden kassatulot ................. . 197 602 33926: Varsinainen menoarvio ........................ . 193 526 33927: Lisämenoarviot ..................................... . 7 748 Tilinpäätöksen menot ........................... . 199 462 33928: Budjetoidut menot yhteensä ............... . 201 275 33929: Menorästien vaikutus ........................... . -9 33930: Siirrettyjan määrärahojen vaikutus ..... . 4 368 33931: Talousarvion ylijäämä .......................... . 4 33932: Muiden korjauserien vaikutus ............. . -939 33933: Budjettitalouden kassamenot .............. . 202 846 33934: Budjettitalouden kassaylijäämä ........... . -5244 33935: 33936: Budjettitalouden kassatulot ................. . 197 602 33937: Tilinpäätös Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot, 33938: Tulot budjetoituja pienemmät ............. . 2 886 netto11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 10 161 33939: Tilinpäätöksen tulot .............................. . 198 392 Valtiontalouden kassatulot .................. . 207 763 33940: 33941: Menot budjetoituja pienemmät Budjettitalouden kassamenot .............. . 202 846 33942: -säästyneet menot ............................ . -2931 Budjetin ulkopuolisten rahastojen me- 33943: - arviomäärärahojen ylitykset ............ . 1 083 not, netto'l ........................................... 7 900 33944: Tilinpäätöksen menot ........................... . 199 426 Valtiontalouden kassamenot ............... . 210 746 33945: Tilinpäätöksen alijäämä ....................... . -1034 Valtiontalouden kassaylijäämä ............ . -2984 33946: 33947: 33948: 11 Ilman siirtoja budjetista ja budjettiin. 33949: 33950: 33951: 33952: 33953: 8 370270 33954: 58 33955: 33956: LIITE 3 33957: 33958: 33959: 33960: 33961: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUODEKSI 1996 33962: 33963: Vero, tuotto ja osuus 33964: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 33965: verotuloista v. 1996 33966: 33967: 33968: Tulo- ja varallisuusvero Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tuloverolain (1535/92) ja 33969: 45 778 milj. markkaa varallisuusverolain (1537/92) mukaan. Elinkeinoverotus toimitetaan elinkeino- 33970: 36,8% verolain (360/68) ja maatilatalouden verotus maatilatalouden tuloverolain (543/ 33971: 67) ja niihin myöhemmin tehtyjen muutosten mukaan. Luonnollisten henkilöi- 33972: den tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatuloihin kohdistui kertomus- 33973: vuonna 28 prosentin suuruinen valtionvero, joka on sama kuin yhteisöverokan- 33974: ta. 33975: 33976: Tuloverotuksen perusteiden Tuloveroasteikkoon tehtiin kahden prosentin hintatason nousua vastaava in- 33977: muutosten arvioitiin johtavan flaatiotarkistus. Varallisuusveroasteikko ja yhteisön varallisuusveroasteikko säi- 33978: luonnollisten henkilöiden lyivät ennallaan. Kertomusvuoden keskeisiä muutoksia tuloverotuksessa olivat- 33979: valtion tulo- ja varallisuusvero- pääomatulojen ja yhteisöjen tuloveroprosentin korottaminen 25 prosentista 28 33980: tuksen tuoton lisääntymiseen prosenttiin sekä ylimääräisen korkovähennyksen pienentäminen. 33981: 320 milj. markalla. 33982: 33983: Korkotekijän kattavan käyttöön- Uudet henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan 1.3.1996 al- 33984: oton arvioidaan lisänneen kaen. Tammi- ja helmikuussa sovellettiin edellisen vuoden henkilökohtaisia 33985: yhteisöveron kertymää niin, pidätysperusteita. 33986: että valtion tuloveron tuotto 33987: kasvoi tästä syystä 1 000 milj. 33988: mk. 33989: Ansiotulosta valtiolle suoritettavan veron progressiivinen asteikko v. 1996 oli 33990: (1388/95): 33991: 33992: Verotettava Vero alarajan Vero alarajan 33993: ansiotulo, mk kohdalla, mk ylittävästä 33994: tulosta,% 33995: 43 000- 59 000 50 7 33996: 59 000- 73 000 1 170 17 33997: 73 000-1 04 000 3 550 21 33998: 104 000-163 000 10 060 27 33999: 163 000-290 000 25 999 33 34000: 290 000- 67 900 39 34001: 34002: Progressiivinen varallisuusveroasteikko v. 1996 oli: 34003: 34004: Verotettava Vero alarajan Vero alarajan 34005: varallisuus, kohdalla, ylittävästä varalli- 34006: mk mk suuden osasta,% 34007: 1 100 000 500 0,9 34008: 34009: Pääomatuloista tehtävien vähennysten muutokset: 34010: 34011: - Valtion varoista opintotukilain tai sotilasavustuslain mukaisena avustuksena 34012: maksetut korot säädettiin vähennyskelvottomiksi. Vastaavat sosiaalietuudet 34013: säädettiin verovapaiksi (1333/95). 34014: 59 34015: 34016: 34017: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 34018: verotuloista v. 1996 34019: 34020: Ansiotulosta tehtävien vähennysten muutokset: 34021: 34022: - Ylimääräinen korkovähennys: Ylimääräinen korkovähennys pienannettiin 34023: kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin vuoden 1992 asunto- ja opintolai- 34024: nan koroista (1389/95). 34025: 34026: Työntekijän työeläkemaksun korottaminen 4 prosentista 4,3 prosenttiin vähensi 34027: maksun vähennyskelpoisuuden vuoksi tuloveron tuottoa 150 milj. mk, mutta 34028: työttömyysvakuutusmaksun alentaminen 1,87 prosentista 1,5 prosenttiin lisäsi 34029: tuottoa noin 200 milj. mk. 34030: 34031: Laki tuloverolain 65 §:n muuttamisesta (227/96) tuli voimaan 15.4.1996 ja lakia 34032: sovellettiin kertomusvuonna ensimmäistä kertaa. Kyseisessä muutoksessa 34033: henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä 20 prosenttia 34034: säädettiin verosta vapaaksi, muun osan ollessa verovelvollisen veronalaista 34035: tuloa. Muutoksella ei ole olennaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia. 34036: 34037: Korkotulojen lähdevero Korkotulojen lähdevero korotettiin 25 prosentista 28 prosenttiin talletukselle 34038: 1 280 milj. mk tai joukkovelkakirjalla maksetusta korosta (1390/95). 34039: 1,0% 34040: 34041: Perintö- ja lahjavero Perintö- ja lahjaveroasteikkoa uudistettiin (1392/95) vähentämällä verotetta- 34042: 1 301 milj. mk van arvo-osuuden luokkien määrää yhdeksästä kolmeen. Samalla verotetta- 34043: 1,0% van perintöosuuden ja lahjan alaraja korotettiin 15 000 markasta 20 000 34044: markkaan ja verovapaiden lahjojen yhdistämistä koskeva aika pidennettiin 34045: kahdesta kolmeen vuoteen. Vuonna 1996 perintöveroa maksettiin 1veroluokas- 34046: sa seuraavan asteikon mukaan (1392/95): 34047: 34048: Verotettavan Veron vakioerä osuuden Vero-% 34049: osuuden arvo, mk alarajan kohdalla, mk ylimenevästä 34050: osasta 34051: 20 000-100 000 500 10 34052: 100 000-300 000 8 500 13 34053: 300000- 34 500 16 34054: 34055: Muutosten perintö- ja lahja- Lahjaveroa perittiin saman asteikon mukaan. Perintö- ja lahjavero ovat 34056: veron kertymää lisääväksi vaiku- toisessa veroluokassa kaksinkertaisia ja kolmannessa veroluokassa kolmin- 34057: tukseksi vuonna 1996 arvioitiin kertaisia. 34058: noin 200 milj. mk 34059: 34060: Veroasteikon korotuksen lisäksi perintö- ja lahjaveron veropohjaa laajennettiin 34061: muun muassa säätämällä 200 000 markan ylittävä henkivakuutuskorvaus tai 34062: sellaiseen verrattava taloudellinen tuki perintöverotuksessa veronalaiseksi. Pe- 34063: rintöveroa on suoritettava vuodesta 1996 lähtien myös silloin, kun Suomessa 34064: asuva perinnönsaaja perii ulkomailla asuneen perinnönjättäjän. 34065: 34066: Samalla pesänselvityskulujen vähennysoikeus poistettiin ja eräät käytännössä 34067: harvoin esiintyvät perintöosuudesta myönnettävät vähennykset kumottiin. 34068: Puolisovähennys oli 40 000 markkaa ja alaikäisyysvähennys 20 000 markkaa. 34069: 34070: Veronalaiseksi lahjaksi säädettiin myös vakuutuksesta vastikkeetta saatu vakuu- 34071: tuskorvaus, mikäli tällaisen korvauksen yhteismäärä ylittää kolmen vuoden 34072: aikana 50 000 markkaa. 34073: 34074: Arvonlisävero Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/93). Veron määrä oli pääsääntöisesti 34075: 42 103 milj. markkaa 22 prosenttia veron perusteesta. Elintarvikkeiden vero oli 17 prosenttia ja 34076: 33,9% lääkkeiden, kirjojen, elokuvien ja liikuntapalveluiden vero oli 12 prosenttia. 34077: Majoituspalveluiden, yleisradion lupamaksutulojen, henkilökuljetusten sekä 34078: kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien vero oli 6 prosenttia. 34079: 60 34080: 34081: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 34082: verotuloista v. 1996 34083: 34084: Arvonlisäverolakiin tehtiin useita lainsäädäntöteknisiä muutoksia, joiden avulla 34085: verokohtelua yksinkertaistettiin ja muutettiin Euroopan yhteisön direktiivien 34086: mukaiseksi (1767/95). Näillä muutoksilla ei ollut kuitenkaan merkittäviätaloudel- 34087: lisia vaikutuksia verotuottoon. Vanhan pitkäikäisen käyttöomaisuuden vähen- 34088: nysrajoituksista luopuminen, lääkäri- ja hammaslääkärikeskusten erityissään- 34089: tely sekä Euroopan yhteisöjen hankintojen vapauttaminen verosta vähensivät 34090: arvonlisäveron tuottoa vähäisessä määrin. Myös diplomaattisten hankintojen 34091: verovapauden laajentaminen vähensi arvonlisäveron tuottoa. 34092: 34093: Kertomusvuonna veron tuotto kasvoi noin 4 300 milj. markalla vuosien 1993- 34094: 1994 rakennus- ja palvelusektorien investointeja koskevien takautuvien liike- 34095: vaihtoveropalautusten ja sisämarkkinakaupan verotusmenettelyyn siirtymisen 34096: kertaluonteisten vaikutusten jäätyä pois. 34097: 34098: Kannetusta arvonlisäverosta 2 400 milj. markkaa ohjattiin suoraan Kansaneläke- 34099: laitokselle ja 42 103 milj. markkaa kirjattiin arvonlisäveromomentille. 34100: 34101: Eräistä vakuutusmaksuista Veroperusteita ei muutettu. 34102: suoritettava vero 34103: 1 581 milj. mk 34104: 1,3% 34105: 34106: Apteekkimaksut Veroperusteita ei muutettu. 34107: 391 milj. mk 34108: 0,3% 34109: 34110: Televero Lain voimassaoloa ei jatkettu. 34111: 34112: Tuontitulli Suomen liityttyä EU:n jäseneksi kansallisen tullitariffin ja EU:n tullitariffin ero- 34113: 67 milj. mk tusta vastaava asteittain aleneva osuus kannettavista tulleista tuloutetaan vuo- 34114: 0,1% sina 1995-1997 kansallisena tuontitullina. Muilta osin kannettavat tullit tilite- 34115: tään suoraan EU:IIe (1255/94). Tuontitulleja ja tuontimaksuja kannettiin kerto- 34116: musvuonna EU:IIe 1078 milj. markkaa, mistä Suomi sai sekalaisiin tuloihin 34117: sisältyvää kantopalkkiota 92 milj. mk. Tuontitullin kertymään sisältyy myös 34118: tullauksen yhteydessä määrätyt veron korotukset. 34119: 34120: Lakia eräistä väliaikaisista tulleista muutettiin (413/96) siten, että oikeudesta 34121: soveltaa Euroopan yhteisön yhteistä tullitariffia korkeampia tulleja luovuttiin 34122: tekstiili- ja vaatetustavaroiden sekä päähineiden ja jalkineiden osalta 1.7.1996 34123: alkaen. Muutoksen arvioitiin vähentävän v. 1996 valtion tuottoja noin 70 milj. 34124: markkaa. 34125: 34126: Tupakkavero Vero perustuu tupakkaverolakiin (1470/94). Kertomusvuonna tupakkatuottei- 34127: 3 166 milj. mk den verotusta kiristettiin laajentamalla tupakkatuotteiden määritelmää ja ko- 34128: 2,5% rottamalla niihin kohdistuvia veroja (1203/95). 34129: 34130: Tupakkaveron perustemuutos- Savukkeiden veronkorotus toteutettiin säätämällä veron määräksi 50 prosent- 34131: ten arvioitiin lisäävän valtion tia savukkeiden vähittäismyyntihinnasta ja nostamalla savukkeiden yksikkö- 34132: tuloja 150 milj. markalla. veroa 75 markasta 90 markkaan 1000 kappaleelta. Sikarien ja pikkusikarien 34133: vero muuttui 20 prosentista 22 prosenttiin tuotteiden vähittäismyyntihinnasta. 34134: Piippu- ja savuketupakalle säädetty vero on edelleen 48 prosenttia tuotteiden 34135: vähittäismyyntihinnasta, mutta lisäksi piippu- ja savuketupakasta kannetaan 34136: yksikköveroa 12 markkaa kilolta. Savukepaperin veroa korotettiin 57 prosentista 34137: 60 prosenttiin vähittäismyyntihinnasta ja muun tupakkaa sisältävän tuotteen 34138: veroksi säädettiin 60 prosenttia vähittäismyyntihinnasta. 34139: 34140: Makeisvero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia. 34141: 155 milj. mk 34142: 0,1% 34143: 61 34144: 34145: 34146: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 34147: verotuloista v. 1996 34148: 34149: Alkoholijuomavero Sellaisille pienpanimoille, joiden vuosituotanto on 1-5,5 miljoonaa litraa, 34150: 7 008 milj. mk myönnettiin kertomusvuoden alusta 10 prosentin perusveron alennus (1540/ 34151: 5,6% 95). Enintään 1 miljoona litraa tuottavien pienpanimaiden veronalennus on 34152: edelleen 20 prosenttia. 34153: 34154: Perustemuutoksen arvioitiin alen- 34155: tavan valtion verotuottoja noin 34156: 5 milj. mk vuodessa. 34157: 34158: Virvoitusjuomavero Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia. 34159: 167 milj. mk 34160: 0,1% 34161: 34162: Polttoainevero Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain mukaista moottori- 34163: 12 714 milj. mk bensiinin valmisteveron perusveroa korotettiin 40 penniä litralta. Korotus 34164: 10,2% koski kaikkia nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 34165: liitteessä mainittuja moottoribensiinilaatuja (1342/95). 34166: Korotuksen arvioitiin lisäävän 34167: valtion verotuottoja 1 000 milj. 34168: mk. 34169: 34170: Leimavero Laki leimaverolain muuttamisesta (548/96) tuli voimaan 1.8.1996. Uudistuk- 34171: 2 047 milj. mk sessa arvopapereiden siirtoleimaveroa koskeva säännös muutettiin siten, että 34172: 1,6% arvopaperipörssissä tapahtuvan kaupan lisäksi myös arvopaperipörssin 34173: järjestämässä muussa julkisessa kaupankäynnissä tapahtuva pörssiarvopaperi- 34174: en ja markkina-arvopaperien myynti ja vaihto ovat leimaverosta vapaita. 34175: 34176: Perustemuutosten arvioidaan 34177: alentaneen leimaveron vuo- 34178: tuista tuottoa noin 5-10 milj. mk. 34179: 34180: Lisäksi lainasopimus, jonka vakuutena on Valtiontakuukeskuksen myöntämä 34181: takuu tai takaus vapautettiin tietyiltä osin leimaverosta. Tämä vapautus koskee 34182: sitä pääoman osaa, joka vastaa takauksen vakuutena olevan kiinnitetyn pantti- 34183: velkakirjan pääomaa. 34184: 34185: Autovero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia. 34186: 3 611 milj. mk 34187: 2,9% 34188: 34189: Moottoriajoneuvovero Veronkantaa koskevat muutokset siirsivät ensimmäisen erän kertymän 34190: 929 milj. mk vuoden 1996 puolelle. Tämä lisäsi verokertymää 250 milj. mk. 34191: 0,7% 34192: 34193: Arpajaisvero Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia. 34194: 364milj. mk 34195: 0,3% 34196: 34197: Ajoneuvovero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia. 34198: 1 110 milj. mk 34199: 0,9% 34200: 34201: Jätevero Jäteverolaki tuli voimaan 1.9.1996 (495/96). Lain perusteella veroa kannetaan 34202: 41 milj. mk kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä 90 markkaa tonnilta. Veroa ei kuiten- 34203: 0,0% kaan ole suoritettava muun muassa maa- ja kiviaineksista, kaatopaikalle kom- 34204: postoitavasta bioiätteestä ja jäteveden puhdistamon Ii etteestä eikä keräyspape- 34205: rin puhdistuksessa syntyvästä siistausjätteestä, mikäli nämä toimitetaan kaato- 34206: paikalle muista jätteistä eroteltuna. 34207: 62 34208: 34209: Vero, tuotto ja osuus 34210: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 34211: verotuloista v. 1996 34212: 34213: 34214: Lästimaksut Veroperusteisiin ei tehty muutoksia. 34215: Smilj. mk 34216: 0,0% 34217: 34218: Öljyjätemaksu Veroperusteisiin ei tehty muutoksia. 34219: 20 milj. mk 34220: 0,0% 34221: 34222: Muut verotulot Momentille tuloutettiin kaikki sellaiset verot ja veronluonteiset tulot, joiden 34223: 187 milj. mk osalta ei ole katsottu kertymän vähäisyyden vuoksi tarpeelliseksi pitää omaa 34224: 0,2% tulomomenttia. Momentille kertyi lähinnä ennen vuotta 1996 voimassa ollei- 34225: den veroperusteiden mukaisia veroja ja maksuja. 34226: 34227: Huoltovarmuusmaksu Huoltovarmuusmaksu kannettiin budjetin ulkopuoliseen huoltovarmuusra- 34228: 238 milj. mk hastoon. Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia. 34229: 0,2% 34230: 63 34231: 34232: LIITE 4 34233: 34234: 34235: 34236: VALTIONTALOUDEN KASSATULOT'l TULOLAJEITTAIN 34237: 34238: 1994 1995 1996 Muutos 34239: Tulolaji 1996/95 34240: miljoonaa markkaa % 34241: 34242: 34243: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ........... . 34589 40092 48359 21 34244: Tulo- ja varallisuusvero .............................................................. 32198 37 871 45 778 21 34245: Korkotulojen lähdevero .............................................................. 1 379 1 229 1 280 4 34246: Perintö- ja lahjavero ................................................................... . 1 012 992 1 301 31 34247: 34248: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ......... . 39968 39418 44075 12 34249: Liikevaihtovero/arvonlisävero ................................................... 37 667 36939 42103 14 34250: siitä:Oy Alko Ab ....................................................................... 1 066 34251: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ......................... . 1 549 1 551 1581 0 34252: Apteekkimaksut ........................................................................... 346 357 391 10 34253: Televero ....................................................................................... 405 571 34254: 34255: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ................. . 1490 265 67 -75 34256: Tuontitulli .................................................................................... 1 206 265 67 -75 34257: Tuontimaksut .............................................................................. 257 34258: Tasausvero .................................................................................. 26 34259: 34260: Valmisteverot .............................................................................. 20969 21835 23210 6 34261: Tupakkavero ................................................................................ 3157 3 085 3166 3 34262: Makeisvero .................................................................................. 152 151 155 2 34263: Olutvero ....................................................................................... 1 391 34264: Alkoholijuomavero ..................................................................... 5122 6807 7008 3 34265: Virvoitusjuomavero ................................................................... . 133 164 167 2 34266: Elintarvikkeiden valmistavero .................................................... 143 34267: Polttoainevero ............................................................................. 9 815 11 628 12 714 9 34268: Ravintorasvavero ........................................................................ 263 34269: Sokerivero ................................................................................... 230 34270: Lannoitevero ............................................................................... 267 34271: R~hu)_en rasva- ja vakuaisvero ................................................... 239 34272: Sahkovero .................................................................................... 56 34273: 34274: Muut verot ................................................................................... 6016 6761 8103 20 34275: Leimavero .................................................................................... 2 116 2 030 2047 1 34276: Auto- ja moottoripyörävero ...................................................... . 2 054 2 686 3 611 34 34277: Moottoriajoneuvovero .............................................................. . 844 668 929 39 34278: Tilauslentovero ........................................................................... 80 34279: Arpajaisvero ................................................................................ 304 332 365 10 34280: Ajoneuvovero .............................................................................. 618 1 046 1 110 6 34281: Jätevero ....................................................................................... 41 34282: 34283: Muut veronluonteiset tulot ...................................................... . 1471 342 431 26 34284: Oy Alko Ab:n ylijäämä ................................................................ 680 34285: Lästimaksut ................................................................................. 4 4 5 20 34286: Eräiden maataloustuotteiden markkinointimaksut ................ . 515 34287: Öljyjätemaksu .............................................................................. 19 21 20 -1 34288: Muut verotulot ............................................................................ 252 317 406 28 34289: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä ................................. . 104502 108 713 124246 14 34290: 34291: Sekalaiset tulot ........................................................................... 17052 26 716 31228 17 34292: 34293: Korkotulot ja voiton tuloutukset ............................................. . 7 042 9121 8 551 34294: n Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset tulot (pl. budjetin ja rahastojen väliset siirrot) lisättyinä 34295: tulorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamattomilla erillä. 34296: 64 34297: 34298: 1994 1995 1996 Muutos 34299: Tulolaji 1996/95 34300: miljoonaa markkaa % 34301: 34302: 34303: 34304: Valtiolle takaisin maksetut lainat ............................................. 7 306 7 923 9894 25 34305: Tulot ilman lainanottoa ............................................................ . 135902 152 473 173918 14 34306: 34307: Nettolainanotto ........................................................................... 73 191 54071 33845 -37 34308: YHTEENSÄ .................................................................................. 209092 206544 207 763 34309: 65 34310: 34311: UITE5 34312: 34313: 34314: 34315: 34316: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOP TEHTÄVITTÄIN 34317: 34318: 1994 1995 1996 Muutos 34319: Tehtäväryhmä 1996/95 34320: miljoonaa markkaa % 34321: 34322: 34323: Yleinen hallinto ................................................................................. 9137 14 727 15 669 6 34324: 010 Ylin päätöksenteko .................................................................... 456 368 384 5 34325: 020 Valtiovarainhallinto ................................................................... 4 273 5 506 5647 3 34326: siitä: Verotustoimi .................................................................... . 1 530 1 527 1 518 -1 34327: 030 Ulkoasiainhoito ......................................................................... . 1 869 1 590 1 737 9 34328: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .............................................. 1487 1446 1 587 10 34329: 050 Muu yleinen hallinto ................................................................ .. 1 053 1 035 1 069 3 34330: siitä:Rakennushallinto .............................................................. . 305 405 667 65 34331: 060 Euroopan unioni ........................................................................ 4 782 5244 10 34332: 34333: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...................................................... 5172 5626 5974 6 34334: 070 Hallinto ........................................................................................ 209 89 105 18 34335: 080 Poliisitoimi .................................................................................. 2 354 2 651 2 827 7 34336: 090 Oikeudenkäyttö .......................................................................... 1 113 1 275 1 347 6 34337: 100 Vankainhoito .............................................................................. 705 705 735 4 34338: 110 Pa~o~ja pela~t~st?imi sekä väestönsuojelu ............................ .. 97 122 130 7 34339: 120 Rajojen vart1o1nt1 ........................................................................ 693 785 829 6 34340: 34341: Maanpuolustus ................................................................................. 9043 8594 8 891 3 34342: 150 Hallinto ........................................................................................ 39 21 7 -65 34343: 160 Sotilaallinen maanpuolustus .................................................... 8 419 7 714 8 639 12 34344: 170 Taloudellinen maanpuolustus .................................................. 585 858 245 -71 34345: 34346: Opetus, tiede ja kulttuuri ................................................................ . 25693 26 513 25 526 -4 34347: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ............................................ 196 217 247 14 34348: 220 Yleissivistävä opetus ................................................................. 8 659 8460 7 442 -12 34349: 230 Ammattiopetus ......................................................................... . 5 091 5 601 5 253 -6 34350: 240 Korkeakouluopetus .................................................................. .. 3 605 4237 4644 10 34351: 250 Aikuiskoulutus ............................................................................ 1 805 1 561 1 641 5 34352: 260 Opintotuki ................................................................................... 3 506 3 681 3 459 -6 34353: 270 Yleinen tutkimus ........................................................................ 640 616 668 8 34354: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ...................................................... 776 709 592 -17 34355: 290Taide ........................................................................................... 837 846 992 17 34356: 300 Urheilu ja nuorisotoiminta ...................................................... .. 556 563 560 -1 34357: 310 Kirkollishallinto .......................................................................... 22 24 29 25 34358: 34359: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto .................................................... 53 589 48945 48133 -2 34360: 400 Hallinto ............................................:: ........................................ .. 328 314 336 7 34361: 410 Toimeentuloturva ..................................................................... . 30 537 26 354 27 568 5 34362: 420 Sosiaalipalvelukset .................................................................. .. 22 277 21 745 19 700 -9 34363: 450 Tutkimuslaitokset ...................................................................... . 412 464 450 -3 34364: 470 Kansanterveystyö ..................................................................... . 26 60 67 12 34365: 480 Erikoissairaanhoito ................................................................... . 8 9 11 20 34366: 34367: Asuminen ja ympäristö .................................................................. .. 10 775 10287 10052 -2 34368: 510 Hallinto ........................................................................................ 51 108 111 3 34369: 520 Ympäristön ja luonnonsuojelu ................................................. 190 138 120 -13 34370: 34371: ,, Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset 34372: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksu- 34373: suorituksia edustamanomilla erillä. 34374: 9 370270 34375: 66 34376: 34377: 1994 1995 1996 Muutos 34378: Tehtäväryhmä 1996/95 34379: miljoonaa markkaa % 34380: 34381: 34382: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta ......... . 185 184 194 5 34383: 540 Asumisen edistäminen .............................................................. 9 430 9 054 8 791 -3 34384: 550 Maanmittaus .............................................................................. 226 207 209 1 34385: 560 Vesitalous ................................................................................... 693 596 628 5 34386: 34387: Työvoima ........................................................................................... 8762 11 075 13 422 21 34388: 610 Hallinto ........................................................................................ 395 355 657 85 34389: 620 Työvoiman ohjaus ..................................................................... 8 367 10720 12 765 19 34390: 34391: Maa- ja metsätalous ......................................................................... 11966 14833 13 576 --8 34392: 650 Hallinto ........................................................................................ 104 131 58 -55 34393: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus ja tarkastustoiminta ........... . 298 314 319 2 34394: 670 Maatalous ................................................................................... 10 664 13 649 12 384 -9 34395: 680 Metsätalous ................................................................................ 625 502 551 10 34396: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ........................................... 275 238 263 11 34397: 34398: Liikenne .............................................................................................. 8971 8420 7 230 -14 34399: 710 Hallinto ........................................................................................ 112 102 111 10 34400: 720 Tieliikenne .................................................................................. 5 285 4 722 3 893 -18 34401: 730 Vesiliikenne ................................................................................ 831 906 877 -3 34402: 740 limaliikenne ................................................................................ 188 45 25 --44 34403: 750 Rautatieliikenne .......................................................................... 2 332 2 491 2 226 -11 34404: 760 Tietoliikenne ............................................................................... 223 155 97 -38 34405: 34406: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................................................ .. 19 361 20058 18953 --6 34407: 810 Hallinto ........................................................................................ 200 420 188 -55 34408: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkastus .. . 69 102 93 -10 34409: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta .. 1 577 2 066 2 068 0 34410: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolaitokset .. . 11 313 10 525 9 044 -14 34411: 850 Teollisuuden edistäminen ......................................................... 2 643 3 290 3727 13 34412: 860 Energiahuolto ............................................................................. 2 828 3 076 3 302 7 34413: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ............................................ 114 83 78 -6 34414: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ................................................. 615 495 454 --8 34415: 34416: Muutmenot ...................................................................................... 38291 42 321 43320 2 34417: 910 Valtionvelka ................................................................................ 20 050 23 693 28 267 19 34418: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............................... . 11 543 12 130 12 579 4 34419: 960 Yleisavustukset kunnille yms................................................... 6 587 6474 2 317 -64 34420: 990 Muut ja erittelemättömät menot .............................................. 111 24 157 34421: YHTEENSÄ ........................................................................................ 200 759 211 399 210 746 0 34422: 67 34423: 34424: LIITE 6 34425: 34426: 34427: 34428: 34429: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT'l MENOLAJEITTAIN 34430: 34431: 1994 1995 1996 Muutos 34432: Menolaji 1996/95 34433: miljoonaa markkaa % 34434: 34435: Kulutusmenot .................................................................................. 48 751 51446 53 695 4 34436: Eläkkeet ............................................................................................. 11 543 12 088 12 519 4 34437: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen .................................... .. 3 732 3 022 3 697 22 34438: Muut kulutusmenot ....................................................................... .. 33 477 36 337 37 479 3 34439: 34440: Siirtomenot ...................................................................................... 108154 113 644 110 040 -3 34441: Valtionavut kunnille ja kuntainliitoille ym ................................... .. 40389 39 481 33199 -16 34442: Valtionavut elinkeinoelämälle ........................................................ 15 975 19 312 18 348 -5 34443: Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille .......... . 43 981 42488 40 450 -5 34444: Siirrot budjetin ulkopuolisille tileille .............................................. 763 1 168 5 358 34445: Erittelemättömät siirrot kotimaahan .............................................. 4 798 4545 5 380 18 34446: Siirrot ulkomaille .............................................................................. 2 249 6649 7 306 10 34447: 34448: Sijoitusmenot ................................................................................... 21624 19973 17 083 -14 34449: Reaalisijoitukset ............................................................................... 3 738 3 208 3 326 4 34450: Kaluston hankinta ............................................................................ 312 274 213 -22 34451: Talonrakennukset ........................................................................... .. 1 204 1052 1 257 20 34452: Maa- ja vesirakennukset .................................................................. 2 221 1 882 1 856 -1 34453: 34454: Lainat ja muut finanssisijoitukset .................................................. 17 886 16765 13 756 -18 34455: Valtion varoista myönnettävät lainat ............................................. 7 721 7120 7 354 3 34456: Muut finanssisijoitukset .................................................................. 10 166 9644 6402 -34 34457: 34458: Muutmenot ..................................................................................... 22229 26336 29929 14 34459: Valtionvelan korot ja indeksikorotukset ......................................... 21 964 25 799 29 988 16 34460: Muut ja erittelemättömät menot .................................................... 6 3 -9 34461: Varastojen muutos (kasvu+) ........................................................... 259 534 -50 34462: YHTEENSÄ ....................................................................................... 200759 211 399 210 746 0 34463: 34464: 34465: •> Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset 34466: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksu- 34467: suorituksia edustamatlomilla erillä. 34468: 68 34469: 34470: LIITE 7 34471: 34472: 34473: 34474: 34475: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOP TEHTÄVÄ- JA MENOLAJIRYHMITTÄIN VUONNA 1996 34476: 34477: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä 34478: Tehtäväryhmä menot menot menot menot 34479: miljoonaa markkaa 34480: 34481: Yleinen hallinto ............................................................. 7 593 7 370 705 1 15 669 34482: 010 Ylin päätöksenteko ................................................. 309 74 1 0 384 34483: 020 Valtiovarainhallinto ................................................ 5 445 178 23 1 5 647 34484: 030 Ulkoasiainhoito ...................................................... 1 339 303 95 0 1737 34485: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .......................... 0 1 571 16 0 1 587 34486: 050 Muu yleinen hallinto .............................................. 499 1 570 0 1 069 34487: 060 Euroopan unioni ···················································· 5244 5244 34488: 34489: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................. 5458 308 208 -1 5974 34490: 070 Hallinto .................................................................... 103 0 2 0 105 34491: 080 Poliisitoimi .............................................................. 2 812 0 15 0 2 827 34492: 090 Oikeudenkäyttö ...................................................... 1 121 227 0 0 1347 34493: 100 Vankeinhoito ........................................................... 586 56 94 -1 735 34494: 110 Palo-ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .......... 91 25 15 0 130 34495: 120 Rajojen vartiointi .................................................... 746 0 83 0 829 34496: 34497: Maanpuolustus ............................................................. 8595 36 283 -23 8891 34498: 150 Hallinto .................................................................... 6 4 0 -3 7 34499: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ................................ 8 357 0 283 -1 8 639 34500: 170 Taloudellinen maanpuolustus .............................. 232 32 0 -19 245 34501: 34502: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................................. 6256 18 773 497 0 25526 34503: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ........................ 242 5 0 0 247 34504: 220 Yleissivistävä opetus ............................................. 371 7 031 41 0 7442 34505: 230 Ammattiopetus ...................................................... 802 4255 196 0 5 253 34506: 240 Korkeakouluopetus ................................................ 4434 0 210 0 4644 34507: 250 Aikuiskoulutus ........................................................ 61 1 581 0 0 1 641 34508: 260 Opintotuki ............................................................... 1 3 457 0 0 3 459 34509: 270 Yleinen tutkimus .................................................... 115 549 3 0 668 34510: 280 Kirjastot, arkistot ja museot .................................. 165 400 27 0 592 34511: 290 Taide ....................................................................... 40 932 20 0 992 34512: 300 Urheilu ja nuorisotoiminta .................................... 0 560 0 0 560 34513: 310 Kirkollishallinto ....................................................... 25 4 1 0 29 34514: 34515: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto ................................ 621 47 485 26 0 48133 34516: 400 Hallinto .................................................................... 316 20 0 0 336 34517: 410 Toimeentuloturva .................................................. 0 27 568 0 0 27 568 34518: 420 Sosiaalipalvelukset ................................................ 1 19 699 0 0 19 700 34519: 450 Tutkimuslaitokset ................................................... 262 166 22 0 450 34520: 470 Kansanterveystyö .................................................. 35 32 0 0 67 34521: 480 Erikoissairaanhoito ................................................ 7 0 3 0 11 34522: 34523: Asuminen ja ympäristö ................................................ 809 3 832 3944 1 467 10052 34524: 510 Hallinto .................................................................... 97 14 0 0 111 34525: 520 Ympäristön ja luonnonsuojelu ............................. 0 120 0 0 120 34526: 34527: 34528: 34529: 11 Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset 34530: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksu- 34531: suorituksia edustamattomilla erillä. 34532: 69 34533: 34534: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä 34535: Tehtäväryhmä menot menot menot menot 34536: miljoonaa markkaa 34537: 34538: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen 34539: valvonta .................................................................. 66 41 86 0 194 34540: 540 Asumisen edistäminen .......................................... 40 3 562 3 721 1467 8 791 34541: 550 Maanmittaus ........................................................... 197 0 12 0 209 34542: 560 Vesitalous ............................................................... 409 95 124 0 628 34543: 34544: Työvoima ....................................................................... 2 962 10139 321 0 13 422 34545: 610 Hallinto .................................................................... 96 561 0 0 657 34546: 620 Työvoiman ohjaus ................................................. 2 866 9 578 321 0 12 765 34547: 34548: Maa- ja metsätalous ..................................................... 1 014 12 283 284 -5 13 576 34549: 650 Hallinto .................................................................... 9 49 0 0 58 34550: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus ja tarkastus- 34551: toiminta ................................................................... 300 0 19 0 319 34552: 670 Maatalous ............................................................... 528 11 623 239 -5 12 384 34553: 680 Metsätalous ............................................................ 100 439 13 0 551 34554: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ........................ 77 173 14 0 264 34555: 34556: Liikenne ....................................................................... 4650 847 1735 -3 7 230 34557: 710 Hallinto .................................................................... 67 44 0 0 111 34558: 720 Tieliikenne ............................................................... 2 762 11 1 123 -3 3 893 34559: 730 Vesiliikenne ............................................................. 456 175 246 0 877 34560: 740 limaliikenne ............................................................ 0 0 25 0 25 34561: 750 Rautatieliikenne ...................................................... 1 365 520 342 0 2 226 34562: 760 Tietoliikenne ........................................................... 0 97 0 0 97 34563: 34564: Teollisuus ja muut elinkeinot ...................................... 2 065 6656 9 007 1225 18953 34565: 810 Hallinto .................................................................... 165 84 7 -68 188 34566: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja 34567: tarkastus ................................................................. 89 4 0 0 93 34568: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutki- 34569: mustoiminta ........................................................... 1 233 637 198 0 2 068 34570: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat 34571: luottolaitokset ......................................................... 356 2 115 5 279 1293 9044 34572: 850 Teollisuuden edistäminen ..................................... 110 3 274 343 0 3 727 34573: 860 Energiahuolto ......................................................... 35 108 3 158 0 3 302 34574: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ........................ 77 1 1 0 78 34575: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ............................. 0 433 21 0 454 34576: 34577: Muutmenot .................................................................. 13 671 2 310 73 27 267 43320 34578: 910 Valtionvelka ............................................................ 1 019 0 0 27 248 28 267 34579: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............ 12 519 0 60 0 12 579 34580: 960 Yleisavustukset kunnille yms................................ 0 2 305 13 0 2 317 34581: 990 Muut ja erittelemättömät menot .......................... 133 5 0 19 157 34582: YHTEENSÄ .................................................................... 53 695 110 040 17 083 29929 210 747 34583: 70 34584: 34585: LIITE& 34586: 34587: 34588: 34589: 34590: VALTION BUDJETTITALOUDEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 34591: 34592: 1992 1993 1994 1995 1996 34593: 34594: Virkasuhteiset ............................................................. 101 781 98346 96393 94183 93 760 34595: Kuukausipaikkaiset ....................................................... 101 661 98 271 96328 94104 93 718 34596: - kokoaikaiset .............................................................. 99 426 94 074 90658 89 249 88 538 34597: - osa-aikaiset .............................................................. 2 235 4197 5 670 4 855 5 180 34598: Tuntipaikkaiset .............................................................. 120 75 65 79 42 34599: 34600: Työsuhteiset .................................................................. 43 319 41540 36525 30487 28595 34601: Kuukausipaikkaiset ....................................................... 35 752 34439 32 623 27 663 25 784 34602: - kokoaikaiset .............................................................. 32 736 28 515 26276 23 221 22 026 34603: - osa-aikaiset .............................................................. 3 016 5 924 6347 4442 3 758 34604: Tuntipaikkaiset .............................................................. 7 567 7 101 3902 2 824 2 811 34605: Yhteensä ........................................................................ 145100 139 886 132 918 124 670 122 355 34606: Muutos edellisestä vuodesta, %.................................. -{),5 -3,6 -5,0 -6,2 -1,9 34607: 34608: 34609: 34610: 34611: LIITE 9 34612: 34613: 34614: 34615: 34616: VALTION BUDJETTITALOUDEN PALKKAUSMENOTH 34617: 34618: 1992 1993 1994 1995 1996 34619: miljoonaa markkaa 34620: 34621: Valtion palkkaukset 34622: Virkasuhteiset ................................................................................... 14 267 13 748 13 613 13 848 14 218 34623: Työsuhteiset ..................................................................................... 4 804 4506 4223 3818 3 726 34624: Yhteensä........................................................................................... 19 071 18 254 17 836 17 666 17 944 34625: Muutos edellisestä vuodesta, % ..................................................... -{),6 -4,3 -2,3 -{),9 1,6 34626: 1 34627: ' Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja. 34628: 71 34629: 34630: LIITE 10 34631: 34632: 34633: 34634: 34635: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT 34636: 34637: 1992 1993 1994 1995 1996 34638: 34639: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet .................................... 186 546 192 471 199 320 202 931 206 612 34640: Omat eläkkeet ................................................................................... 136 670 142 161 148 404 151 656 155 060 34641: Perhe-eläkkeet .................................................................................. 49 876 50 310 50916 51 275 51 552 34642: 34643: Kunnan, yksityisen ym. palvelukseen perustuvat eläkkeet ........ 33 467 35 627 38087 39 965 41773 34644: Omat eläkkeet ................................................................................... 28 746 30 784 33 089 34862 36489 34645: Perhe-eläkkeet .................................................................................. 4 721 4843 4998 5 103 5 284 34646: 34647: Muut eläkkeet .................................................................................. 2924 2829 2746 3162 3068 34648: Omat eläkkeet ................................................................................... 2 075 2 045 2 026 2 506 2 450 34649: Perhe-eläkkeet .................................................................................. 849 784 720 656 618 34650: Eläkkeet yhteensä ............................................................................ 222 937 230927 240153 246 058 251 453 34651: Muutos edellisestä vuodesta,% ..................................................... 3,6 3,6 4,0 2,5 2,2 34652: 34653: Eläkemenot, miljoonaa markkaa ................................................... 10 658 11060 11434 11936 12376 34654: Muutos edellisestä vuodesta,% ..................................................... 9,0 3,8 3,4 4,4 3,7 34655: 34656: 34657: 34658: 34659: LIITE 11 34660: 34661: 34662: 34663: 34664: VALTION BUDJETTITALOUDEN VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA SUKUPUO- 34665: LEN MUKAAN MARRASKUUSSA 1996 34666: 34667: Palkkausluokka ryhmä'' Yhteensä Miehiä Naisia Naisten osuus, % 34668: 34669: 1 -A2 ............................. 86 34 52 60 34670: 2A 3-A7 ............................. 1 609 385 1 224 76 34671: 3A 8-A 12 ........................... 23684 7 361 16 323 69 34672: 4A 13-A 17 ........................... 30 282 17 416 12 866 42 34673: 5A 18-A21 ........................... 17 742 10 223 7 519 42 34674: 6A22-A24 ........................... 7 929 4 956 2 973 37 34675: 7A25- ................................... 8159 6 360 1 799 22 34676: Yhteensä ................................. 89491 46735 42756 48 34677: 34678: 34679: 11 MukanaAja C-palkkausluokkiin sijoitetut. Palkkausluokkaryhmittelyssä on C-palkkausluokat otettu huomioon 34680: seuraavasti: 34681: 34682: 3 C32-C38 34683: 4 C39-C47 34684: 5 C48-C 55 34685: 6 c 56-C 61 34686: 7 C62- 34687: 72 34688: 34689: LIITE 12 34690: 34691: 34692: 34693: 34694: VALTION LAINANANTO 34695: 34696: 12.1. Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin' 1 34697: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 34698: Lainaryhmä pääoma pääoma 1996 1996 pääoma 1996 muutos 34699: 31.12.1994 31.12.1995 31.12.1996 1996/95 34700: 34701: miljoonaa markkaa % 34702: 34703: Yleinen hallinto ....................... 1059 807 23 79 751 17 -7 34704: Kehitysluotot ........................... 736 532 23 17 538 4 1 34705: Lainat Teollisen yhteistyön 34706: rahasto Oy:lle .......................... 106 102 10 92 2 -10 34707: Eläkemaksulainat valtion 34708: liikelaitoksille ........................... 217 173 52 121 11 -30 34709: Yleinen järjestys ja turvalli- 34710: suus ·········································· 1 1 0 0 0 -22 34711: Lainat väestönsuojelua varten 1 1 0 0 0 -22 34712: Opetus, tiede ja kulttuuri ....... 408 347 66 280 19 -19 34713: Rakennuslainat peruskouluille 159 135 22 113 8 -16 34714: Lainat yksityisoppikoulujen 34715: muuttamiseksi kunnallisiksi 34716: kouluiksi ................................... 25 22 6 16 1 -27 34717: Rakennuslainat kirjastoille ..... 29 27 7 20 2 -26 34718: Veikkausvoittovaroista myön- 34719: n_e_!yt lainat ............................... 193 162 31 131 8 -19 34720: Muut lainat opetuksen, tieteen 34721: ja kulttuurin edistämiseksi ..... 2 0 0 0 --47 34722: Asuminen ja ympäristö .......... 54380 54357 3 738 5022 53 072 2 071 -2 34723: Valtion asuntorahaston lainat 54328 54307 3728 5015 53019 2070 -2 34724: - Vuokratalolainat ................. 36 245 36 412 2 259 2 429 36 242 1 247 0 34725: - Asunto-osakeyhtiötalo- 34726: lainat ................................... 53 39 14 25 3 -36 34727: - Henkilökohtaiset asunto- 34728: osakelainat ......................... 5193 4 731 49 1 037 3 743 215 -21 34729: - Omakotitalolainat .............. 6 691 6 280 129 991 5418 289 -14 34730: - Peruskorjaus- ja perus- 34731: parannuslainat ................... 5 873 6 608 1 291 502 7 396 310 12 34732: - Muut asuntolainat ............. 203 191 21 172 3 -10 34733: - Lämmityslaitoslainat ......... 70 46 23 23 3 -50 34734: Lainat vesihuoltolaitteiden 34735: rakentamiseen ......................... 0 0 0 0 -55 34736: Vesiensuojelulainat teollisuu- 34737: delle .......................................... 6 3 2 1 0 -33 34738: Lainat peruskuivatukseen ...... 45 47 10 5 52 1 11 34739: 34740: Työvoima ................................. 1 1 0 1 0 -0 34741: 34742: Maa- ja metsätalous ............... 8482 7 876 290 1063 7103 321 -10 34743: Maatilatalouden kehittämis- 34744: rahaston lainat ........................ 7 127 6 617 231 881 5968 273 -10 34745: Muut lainat asutustoiminnan 34746: edistämiseen ........................... 112 102 0 11 91 11 -11 34747: Metsänparannuslainat ............ 1 241 1 155 59 171 1 043 37 -10 34748: 73 34749: 34750: 34751: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 34752: Lainaryhmä pääoma pääoma 1996 1996 pääoma 1996 muutos 34753: 31.12.1994 31.12.1995 31.12.1996 1996/95 34754: 34755: miljoonaa markkaa % 34756: 34757: Muut lainat maa- ja metsä- 34758: talouden edistämiseen ........... 2 2 0 0 -21 34759: Liikenne .................................... 26 26 26 2 ---o 34760: Lainat valtionrautateiden 34761: asuinrakennusten perus- 34762: korjaamiseen ............................ 26 26 26 2 ---o 34763: Teollisuus ja muut elinkeinot 3302 3 215 185 793 2608 123 -19 34764: Tuotekehityslainat .................... 1 040 1115 164 185 1093 18 -2 34765: Lainat luotto-osakeyhtiöille ..... 1622 1 407 301 1107 52 -21 34766: Kauppahintasaatavat valtion 34767: liikelaitoksilta, valtionyhtiöiltä 34768: ja yrityksiltä .............................. 437 533 9 262 281 48 -47 34769: Muut lainat teollisuuden edis- 34770: tämiseen ................................... 57 59 12 5 66 12 34771: Lainat energiatalouden edis- 34772: tämiseen ................................... 50 31 13 18 -42 34773: Lainat yritysten kansainvälis- 34774: tymiseen ................................... 96 70 27 43 3 -39 34775: 67 658 66629 4236 21 63842 34776: Yhteensä .................................. 7 023 2553 --4 34777: 34778: 34779: " Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa. 34780: 2)Luku sisältää 1 686 milj.mk arvopaperistettuja lainasaamisia. 34781: 34782: 34783: 34784: 34785: 10 370270 34786: 74 34787: 34788: 12.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain 11 34789: Sektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 34790: pääoma 1996 1996 pääoma 1996 muutos 34791: 31.12.1995 31.12.1996 1996/95 34792: 34793: miljoonaa markkaa % 34794: 34795: Yritykset .................................................... 6 615 452 594 6473 304 -2 34796: Julkiset yritykset ....................................... 1 322 33 268 1087 47 -18 34797: Yksityiset yritykset ..................................... 5 293 419 326 5 386 257 2 34798: 34799: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset................. 725 0 112 614 39 -15 34800: Muut luottolaitokset................................... 608 0 98 510 36 -16 34801: Vakuutuslaitokset ....................................... 10 0 3 8 1 -20 34802: Muut rahoituslaitokset .............................. 107 0 11 96 2 -10 34803: 34804: Julkisyhteisöt ............................................ 1205 36 190 1 051 42 -13 34805: Kunnat ........................................................ 1 186 36 182 1 040 42 -12 34806: Kuntayhtymät ............................................ 8 0 2 5 0 -38 34807: Työeläkelaitokset ....................................... 11 0 6 6 0 -45 34808: 34809: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 36 515 3 059 2728 36847 1 237 1 34810: Asuntoyhteisöt .......................................... 34925 2904 2 475 35 355 1 170 1 34811: Valtionkirkot .............................................. 20 0 5 15 1 -25 34812: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1 570 155 248 1477 66 --6 34813: 34814: Kotitaloudet .............................................. 21037 666 3 383 18 318 927 -13 34815: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet ......... 6553 276 853 5975 256 -9 34816: - Maatilatalouden harjoittajat ................ 6 552 276 853 5974 256 -9 34817: - Muut elinkeinonharjoittajat ................. 1 0 0 1 0 -5 34818: Palkansaajakotitaloudet ............................ 14130 383 2 498 12 013 665 -15 34819: Muut kotitaloudet ....................................... 354 7 32 329 6 -7 34820: 34821: Ulkomaat ................................................... 532 23 17 538 4 1 34822: 2 2 553 34823: Yhteensä .................................................... 66629 4236 ? 023 63842 -4 34824: 34825: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa. 34826: 2) 34827: Luku sisältää 1 686 milj.mk arvopaperistettuja lainasaamisia. 34828: 75 34829: 34830: 12.3. Valtion lainananto toimialoittain lainansaajasektoreille "Yhteisöyritykset" ja "Elinkeinonharjoittajien 34831: kotitaloudet" 34832: 34833: Toimiala Laina- lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 34834: pääoma 1996 1996 pääoma 1996 muutos 34835: 31.12.1995 31.12.1996 1996/95 34836: 34837: miljoonaa markkaa % 34838: 34839: Erittelemätön elinkeinotoiminta ............ 0 0 0 -25 34840: 34841: Maatalous, riistatalous ja metsätalous .. 6 786 276 879 6183 264 -9 34842: 34843: Kalatalous ................................................. 0 0 1 0 -25 34844: Mineraalien kaivu .................................... 5 0 0 5 0 -1 34845: Teollisuus ................................................. 788 109 173 726 28 --8 34846: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakka- 34847: tuotteiden valmistus ................................ 14 2 2 14 0 -3 34848: Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahka- 34849: tuotteiden valmistus ................................ 12 2 1 14 0 17 34850: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus .. 22 3 5 20 1 -9 34851: Massan, paperin ja paperituotteiden 34852: valmistus .................................................. 10 3 2 10 0 5 34853: Kustantaminen, painaminen sekä tallen- 34854: teiden jäljentäminen ................................ 16 0 4 13 -19 34855: Koksin, öljytuotteiden, ydinpolttoaineen, 34856: kemikaalien, kemiallisten tuotteiden, 34857: tekokuitujen, kumi- ja muovituotteiden 34858: valmistus .................................................. 128 21 12 137 2 8 34859: Ei-metallisten mineraalituotteiden 34860: valmistus .................................................. 18 3 19 0 6 34861: Perusmetallien ja metallituotteiden 34862: valmistus (pl koneet ja laitteet) ............... 98 10 9 99 2 34863: Koneiden, laitteiden, sähköteknisten 34864: tuotteiden, optisten laitteiden sekä 34865: kulkuneuvojen valmistus ........................ 450 63 124 391 21 -13 34866: Muu valmistus, kierrätys ......................... 20 2 13 8 1 --60 34867: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto .................. 44 0 18 26 2 -41 34868: Rakentaminen .......................................... 17 3 18 0 6 34869: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottori- 34870: ajoneuvojen sekä henkilökohtaisten 34871: esineiden ja kotitalousesineiden korjaus 162 9 120 51 49 -69 34872: Majoitus- ja ravitsemistoiminta ............. 10 3 13 1 30 34873: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ....... 113 2 10 104 27 --8 34874: 34875: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus- 34876: palvelut; liike-elämän palvelut ............... 5223 313 243 5292 188 1 34877: Koulutus .................................................... 1 0 0 1 0 -6 34878: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ..... 2 12 0 14 0 600 34879: Muut yhteiskunnalliset ja henkilö- 34880: kohtaiset palvelut .................................... 14 2 13 1 -7 34881: Toimiala tuntematon .............................. 1 0 0 1 0 0 34882: Yhteensä ................................................... 13 168 728 1447 12448 560 -5 34883: 76 34884: 34885: LIITE 13 34886: 34887: 34888: 34889: 34890: VALTION KORKOTUKILAINAT 34891: 34892: 13.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 34893: 34894: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 34895: 34896: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion 34897: pääoma pääoma 1996 1996 pääoma nojen korko- maksamat 34898: 31.12.1994 31.12.1995 31.12.1996 keskim. tuki korkotuki- 34899: korko 31.12. menot 34900: 31.12. 1996 11 1996 34901: 199611 34902: 34903: miljoonaa markkaa % % mmk 34904: 34905: Yleinen hallinto ................................. 2596 2424 186 295 2315 143 34906: Kehitysmaiden taloudellista kehi- 34907: tystä varten myönnettävät korkotu- 34908: kiluotot .............................................. 2 596 2424 21 186 295 2 315 5,80 5,50 143 34909: 34910: Opetus, tiede ja kulttuuri ................. 6121 4405 1507 2897 130 34911: Kunnallisten ja yksityisten ammatil- 34912: Iisten oppilaitosten rakentamisen 34913: korkotukilainat ................................... 18 6 3 3 7,75 2,00 0 34914: Kansan-, kansalais- ja työväenopis- 34915: tojen rakentamisen korkotukilainat. 9 6 3 2 9,00 2,20 0 34916: Ammatillisten aikuiskoulutuskes- 34917: kusten rakentamisen korkotukilai- 34918: nat ...................................................... 11 9 3 6 9,30 2,00 0 34919: Opintolainojen korkotuki .................. 6083 4384 1498 2 886 7,25 4,25 130 34920: 34921: Asuminen ja ympäristö .................... 20236 22782 6158 1987 26954 832 34922: limansuojelun ja jätehuollon inves- 34923: teintien korkotukilainat ..................... 693 618 77 541 9,30 3,10 18 34924: ASP-järjestelmään liittyvät korko- 34925: tukilainat ........................................... 11 801 11 451 1 357 1 108 11 700 5,70 1,10 136 34926: Ylivelkaantuneiden asunnonhank- 34927: kijoiden korkotukilainat .................... 1 660 1 599 4 333 1 270 8,90 5,00 72 34928: Oman asunnon hankintaan valtion 34929: lainan sijasta myönnettävät korko- 34930: tukilainat ........................................... 3 3 0 3 8,00 5,00 0 34931: Asuntolainojen korkotuki ................. 5 034 8 076 4 755 320 12 511 6,75 4,10 564 34932: Lämmityslaitoshankkeiden korko- 34933: tukilainat ........................................... 274 252 5 35 222 9,50 4,80 12 34934: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen 34935: korkotukilainat ................................... 455 468 28 62 434 8,00 3,95 19 34936: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves- 34937: teintien korkotukilainat ..................... 210 231 9 32 209 8,00 3,95 9 34938: Teollisuuden vesiensuojeluinves- 34939: teintien korkotukilainat ..................... 106 84 20 64 6,55 2,70 2 34940: 34941: Maa- ja metsätalous ......................... 5988 5 415 320 878 4857 153 34942: Maataloustuotteiden varastotilojen 34943: rakentamisen korkotukilainat ........... 31 17 10 7 10 0,90 0 34944: Maaseutuelinkeinolain ja maatila- 34945: lain mukaiset korkotukilainat ........... 5 024 4614 317 734 4197 .. 31 34946: 2,95 130 34947: 77 34948: 34949: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 34950: 34951: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion 34952: pääoma pääoma 1996 1996 pääoma nojen korko- maksamat 34953: 31.12.1994 31.12.1995 31.12.1996 keskim. tuki korkotuki- 34954: korko 31.12. menot 34955: 31.12. 199611 1996 34956: 19961) 34957: 34958: miljoonaa markkaa % % mmk 34959: 34960: Eräiden maatilatalouden luottojen 34961: vakauttamisesta annettujen lakien 34962: mukaiset korkotukilainat ................. . 817 692 3 111 584 .. 31 3,45 22 34963: Maaseudun pienimuotoisen elinkei- 34964: notoiminnan edistämisestä anne- 34965: tun lain mukaiset korkotukilainat .... 50 39 9 30 31 1,70 34966: Vuoden 1987 satovahinkojen korko- 34967: tukilainat ........................................... 2 34968: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin 34969: myönnettävät korkotukilainat ......... . 18 15 3 12 31 3,00 0 34970: Kalatalouden korkotukilainat .......... . 45 37 0 10 27 5,95 0,40 0 34971: 34972: Liikenne............................................. 564 538 199 119 617 30 34973: Kauppa- ja teollisuussatamien ra- 34974: kentamisen korkotukilainat .............. 74 80 42 38 313,40 2 34975: Lastialusten hankintojen tukemisen 34976: korkotukilainat ................................... 490 457 199 77 579 8,90 4,60 28 34977: Saaristoliikenteen korkotukilainat ... 0 1 0 0 5,45 3,80 0 34978: 34979: Teollisuus ja muut elinkeinot .......... 9 833 7 557 975 1 551 6981 161 34980: Kera Oy:n myöntämät korkotuki- 34981: lainat.................................................. 2 1 1 0 9,50 4,50 34982: Kera Qy:n ottamat korkotukilainat .. 2 380 1 365 315 1 050 12,80 7,30 84 34983: Pk-yritysten investointien korko- 34984: tukilainat ........................................... 638 1 071 95 219 947 7,40 4,95 54 34985: Pk-yritysten olemassa olevien luot- 34986: tojen korkomenojen alentaminen... 141 34987: Energiainvestointien korkotukilainat 266 228 5 46 187 6,75 3,00 7 34988: Haja-asutusalueiden vähittäiskau- 34989: pan korkotukiluotot ........................... 11 5 2 7 11,15 8,80 34990: Suomen Vientiluotto Oy:n luotan- 34991: oton korkotukilainat .......................... 6 259 4807 41 872 965 4 714 5,30 0,20 11 34992: Turvavarastojen perustamisen ja 34993: ylläpitämisen korkotukilainat ........... 136 80 5 76 5,60 4,80 4 34994: 34995: Muut menot ..................................... 120 253 10 20 243 12 34996: Kunnan talouden vakauttamisesta 34997: ja kuntaselvityksestä annetun lain 34998: (658/94) mukaiset korkotukilainat.... 120 253 10 20 243 5,75 4,70 12 34999: Yhteensä ..... .... .. .. .... ...... .... .... ...... ...... 45 460 43 374 7848 6357 44864 1461 35000: 35001: 35002: 35003: 35004: 1l Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1996 takaisin 35005: maksamatta olevalla pääomalla. 35006: 21 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 121 milj.mk. 35007: 31 Laskennallinen arvio 35008: 41 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 101 milj. mk. 35009: 78 35010: 35011: 13.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain 35012: Sektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma- 35013: pääoma 1996 1996 pääoma maksamat muutos 35014: 31.12.1995 31.12.1996 korkotuki- 1996/95 35015: menot 35016: 1996 35017: miljoonaa markkaa o/o 35018: 35019: Yritykset ....................................................... 5074 11444 888 4629 133 -9 35020: Julkiset yritykset .......................................... 1 122 157 964 26 -14 35021: Yksityiset yritykset ....................................... 3 952 11444 731 3665 107 -7 35022: 35023: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset ................... 1 655 341 1314 86 -21 35024: Talletuspankit ............................................... 256 26 230 -10 35025: Muut luottolaitokset ..................................... 1 365 315 1050 84 -23 35026: Vakuutuslaitokset ......................................... 34 34 2 0 35027: 35028: Julkisyhteisöt ............................................... 1276 49 215 1111 55 -13 35029: Kunnat ........................................................... 1 228 49 199 1 079 53 -12 35030: Kuntayhtymät ............................................... 48 16 32 2 -33 35031: 35032: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ........ 7 842 3 461 291 11 011 528 40 35033: Valtionkirkot ................................................. 3 0 2 0 -33 35034: Asuntoyhteisöt ............................................. 7646 3454 239 10 861 519 42 35035: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. 193 7 52 148 9 -23 35036: 35037: Kotitaloudet ................................................. 22 853 2953 3 762 22046 506 -4 35038: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet ........... 5395 321 874 4842 153 -10 35039: - Maatilatalouden harjoittajat .................. 5 365 320 865 4820 1 530 -10 35040: - Muut elinkeinonharjoittajat ................... 30 1 9 22 0 -27 35041: Palkansaajakotitaloudet .............................. 11 594 2 417 1137 12 876 204 11 35042: Muut kotitaloudet ......................................... 5864 215 1 751 4328 149 -26 35043: 35044: 4674 21 942 860 4754 153 35045: Ulkomaat ...................................................... 2 35046: Yhteensä ....................................................... 43374 7 848 6357 44864 1 461 3 35047: 35048: 35049: 35050: 11 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 6 milj.mk. 35051: 21 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 216 milj. mk. 35052: 79 35053: 35054: 13.3. Valtion korkotukilainat toimialoittain lainansaajasektoreille "Vhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien 35055: kotitaloudet" 35056: 35057: Toimiala Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma- 35058: pääoma 1996 1996 pääoma maksamat muutos 35059: 31.12.1995 31.12.1996 korkotuki- 1996/95 35060: menot 35061: 1996 35062: miljoonaa markkaa % 35063: 35064: Erittelemätön elinkeinotoiminta ................ .. 120 7 16 112 6 -7 35065: Maatalous, riistatalous ja metsätalous ....... 5 369 321 866 4825 170 -10 35066: Kalatalous ..................................................... . 24 0 7 18 0 -29 35067: Mineraalien kaivu ........................................ . 19 4 15 1 -20 35068: Teollisuus ..................................................... . 2034 56 387 1705 58 -16 35069: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuot- 35070: teiden valmistus ............................................ 121 5 26 100 5 -17 35071: Tekstiilien, vaatteiden, nahan, nahkatuot- 35072: teiden valmistus ............................................ 182 1 24 159 2 -13 35073: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ...... . 152 5 33 124 7 -18 35074: Massan, paperin ja paperituotteiden val- 35075: mistus ............................................................ . 265 12 57 221 7 -17 35076: Kustantaminen, painaminen sekä tallen- 35077: teiden jäljentäminen .................................... . 62 16 47 2 -23 35078: Koksin, öljytuotteiden, ydinpolttoaineen, 35079: kemikaalien, kemiallisten tuotteiden, teko- 35080: kuitujen, kumi- ja muovituotteiden val- 35081: mistus ............................................................. 632 16 100 548 12 -13 35082: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmis- 35083: tus ................................................................... 37 3 9 31 -17 35084: Perusmetallien ja metallituotteiden valmis- 35085: tus (pl. koneet ja laitteet) ............................ .. 513 11 107 417 20 -19 35086: Koneiden, laitteiden, sähköteknisten tuot- 35087: teiden, optisten laitteiden sekä kulku- 35088: neuvojen valmistus ...................................... . 70 2 15 57 2 -18 35089: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ...................... .. 586 15 76 526 22 -10 35090: 35091: Rakentaminen ............................................... 83 7 77 4 35092: 35093: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottori- 35094: ajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esi- 35095: neiden ja kotitalousesineiden korjaus ......... 82 6 17 72 3 -15 35096: 35097: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne .......... .. 2038 338 362 2 014 20 -1 35098: 35099: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus- palve- 35100: lut; liike-elämän palvelut ............................ . 93 10 13 90 4 -3 35101: 35102: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut .......... 2 2 0 0 35103: 35104: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtai- 35105: set palvelut .................................................... 19 3 16 0 -18 35106: Yhteensä ........................................................ 10469 765 1762 9472 286 -10 35107: 80 35108: 35109: LIITE 14 35110: 35111: 35112: 35113: 35114: VALTION MYÖNTÄMÄTTAKAUKSET'l 35115: 35116: 14.1. Valtiontakaukset valuutoittain 35117: Voimassa olevat takaukset Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset Valuutta- Muutos 35118: 31.12.1995 lisääntynyt vähentynyt markkoina 31.12.1996 määräisten 1996/95 35119: 1996 1996 takausten 35120: Valuutoissa Vasta-arvo markkoina markkoina Valuutoissa Vasta-arvo jakautuma 35121: markkoina" markkoina" valuutoit- 35122: tain 35123: miljoonaa rahayksikköä % % 35124: 35125: Yhteensä ............ 17 525 1871 2 697 --46 16745 --4 35126: 35127: Markkamääräi- 35128: set yhteensä ...... 15 609 1790 2226 15173 -3 35129: 35130: Valuuttamääräi- 35131: set yhteensä ...... 1916 81 471 --46 1572 -18 35132: 35133: CHF 14 52 CHF 11 39 2 35134: DEM 92 282 DEM 56 167 11 35135: NLG 13 36 XEU 174 1007 64 35136: USD 128 558 USD 77 359 23 35137: XEU 177 989 35138: 35139: 11 Valtiokonttorin ja KELA:n opintotukikeskuksen hoidossa olevat valtiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtion- 35140: takuukeskuksen hoidossa olevia valtion takauksia, joiden takausvastuun määrä 31.12.1996 oli 21 291 milj. mk 35141: (takuiden kirjanpidolliset kokonaisvastuut olivat 21 280 milj.mk). 35142: 21 Vuosien 1995 ja 1996 lopussa voimassa olleiden valuuttamääräisten valtiontakausten markkavasta-arvoja 35143: 35144: laskettaessa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu 35145: Suomen Pankin vuodelle 1996 laskemien keskimääräisten myyntikurssien mukaan. 35146: 35147: 31.12.1995 31.12.1996 35148: CHF 3,7884 CHF 3,4392 35149: DEM 3,0435 DEM 2,9880 35150: NLG 2,7185 NLG 35151: USD 4,3586 USD 4,6439 35152: XEU 5,597 XEU 5,7700 35153: 81 35154: 35155: 14.2. Valtiontakaukset sektoreittain 35156: 35157: Sektori Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Markka- Valuutta- Takaukset Muutos 35158: olevat lisääntynyt vähentynyt määräisten määräisten yhteensä 1996/95 35159: takaukset 1996 1996 lainojen lainojen 31.12.1996 35160: 31.12.1995 takaukset takaukset 35161: 31.12.1996 31.12.1996 35162: miljoonaa markkaa % 35163: 35164: Yhteisöyritykset .... 2200 800 842 -38 1838 283 2121 -4 35165: Yritykset ................ 2121 855 -2 1250 17 1 267 --40 35166: Julkiset yritykset ... 1945 763 -2 1 167 17 1 184 -39 35167: Yksityiset yritykset 176 92 83 83 -53 35168: 35169: Rahoitus- ja 35170: vakuutuslaitokset . 3 714 1790 1744 1 3 640 119 3 759 1 35171: Talletuspankit ........ 10 4 6 6 -40 35172: Muut rahoitustus- 35173: laitokset .................. 3 704 1 790 1 740 3 640 113 3 753 35174: 35175: Kotitaloudet .......... 10335 1151 10284 10284 0 35176: Muut kotitaloudet .. 10 335 1151 10 284 10 284 0 35177: 35178: Ulkomaat ............... 1356 81 46 -45 1435 1435 6 35179: Yhteensä ................ 17 525 1 871 2 697 -46 15173 1572 16 745 --4 35180: 35181: 35182: 11Muutos on esitetty nettomääräisenä. 35183: 35184: 35185: 35186: 35187: II 370270 35188: 82 35189: 35190: 14.3. Valtiontakaukset toimialoittain sektorille "Yhteisöyritykset" 35191: Toimiala Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Markka- Valuutta- Takaukset Muutos 35192: olevat lisääntynyt vähentynyt määräisten määräisten yhteensä 1996/95 35193: takaukset 1996 1996 lainojen lainojen 31.12.1996 35194: 31.12.1995 takaukset takaukset 35195: 31.12.1996 31.12.1996 35196: miljoonaa markkaa % 35197: 35198: Teollisuus .............. 1 514 526 988 988 --35 35199: Massan, paperin ja 35200: paperituotteiden 35201: valmistus ............... 10 9 9 -7 35202: Koneiden, laittei- 35203: den, sähköteknis- 35204: ten tuotteiden, 35205: optisten laitteiden 35206: sekä kulkuneuvo- 35207: jen valmistus ......... 1 504 525 979 979 -34 35208: 35209: Sähkö-, kaasu- ja 35210: vesihuolto .............. 195 174 -1 4 17 21 --89 35211: Kuljetus, varas- 35212: tointi ja tietolii- 35213: kenne ...................... 157 0 157 157 0 35214: Kiinteistö-, vuok- 35215: raus- ja tutkimus- 35216: palvelut; liike- 35217: elämän palvelut .... 232 148 -1 84 84 --64 35218: 35219: Muut yhteiskun- 35220: nalliset ja henkilö- 35221: kohtaiset palvelut . 23 8 15 15 --33 35222: Yhteensä ................ 2121 855 -2 1250 17 1267 --40 35223: 83 35224: 35225: LIITE 15 35226: 35227: 35228: 35229: 35230: VALTIONVELKA 35231: 35232: 15.1. Markkamääräinen valtionvelka 35233: Lainaryhmä Jakau- Pääoma Otetut Maksetut Pääoma Jakau- Maksetut 35234: tuma 31.12.1995 lainat kuole- 31.12.1996 tuma korot 35235: % tukset % 1996 35236: miljoonaa markkaa 35237: 35238: Pitkäaikainen velka . ....................................... 81 161 440 63139 29692 194 887 84 15 746 35239: Yleisöobligaatiolainat.................................... 72 143 949 62139 28 387 177 701 77 14635 35240: - budjettitalouden yleisöobligaatiolainat .. 65 130 525 62 139 28 089 164 575 71 13 172 35241: - valtion asuntorahaston asunto- 35242: obligaatiolainat ......................................... 7 13 424 298 13 126 6 1463 35243: Lainat vakuutusyhtiöiltä, työeläkelaitoksilta 35244: ja eläkesäätiöiltä ............................................. 2 3134 567 2 567 1 200 35245: Lainat valtion eläkerahastolta ....................... 6 12 300 12 300 5 766 35246: Lainat muilta ................................................... 1 2 057 1 000 738 2 319 1 145 35247: 35248: Lyhytaikainen velka . ...................................... 19 37 864 90513 90485 37 892 16 2025 35249: Budjettitalouden velkasitoumukset .............. 19 37 864 71 118 72 162 36820 16 2 015 35250: Maatalouden Interventiorahasto .................. 627 355 272 5 35251: Lyhytaikainen luotto ...................................... 18 768 17 968 800 5 35252: Yhteensä ......................................................... 100 199 304 153 652 120177 232779 100 17 771 35253: 84 35254: 35255: 15.2. Valuuttamääräinen valtionvelka 35256: 35257: Velka 31.12.1995 Velan Ii- Velan vä- Kurssi- Velka 31.12.1996 Mak- 35258: säys 1996 hennys 1996 erot setut 35259: Ulkomaan Vasta- markkoina markkoina mark- Ulkomaan Vasta- Jakau- korot 35260: rahan arvo Lainojen Lainojen koina rahan arvo tuma mark- 35261: määräi- mark- nosto kuoletus määräi- mark- valuut- koina 35262: senä koina (valuutan- (valuutan- senä koina tojen 35263: vaihdot ym.) vaihdot ym.) mukaan" 35264: miljoonaa rahayksikköä % 35265: 35266: Pitkäaikainen velka ...... 172 301 13 443 13 075 1998 175 008 100 12758 35267: (7 500) (7159) 35268: Dollarilainat (USD) .•..... 3 903 17 011 7 528 6 011 1 269 4335 20 133 10 1 249 35269: (336) 35270: Puntalainat (GBP) ......... 2 912 19 631 (614) 708 3 280 2 900 22 817 11 1469 35271: Ruotsinkruunulainat 35272: (SEK) .............................. 678 444 195 20 399 269 0 52 35273: Tanskankruunulainat 35274: (DKK) ............................. 1 523 1197 (135) 229 -6 1405 1 097 116 35275: Saksanmarkkalainat 35276: (DEM) ............................ 14924 45422 3062 900 -956 16 392 48979 26 3 729 35277: (2 351) 35278: Floriinilainat (NLG) ....... 3 206 8 714 (1 056) 18 -201 3 587 9 551 5 658 35279: Belgianfrangilainat 35280: (BEF) .............................. 9 353 1 386 (940) 630 --41 11 424 1 655 86 35281: Luxemburginfrangi- 35282: lainat (LUF) ................... 14 500 2149 298 -56 16 500 2 391 149 35283: Sveitsinfrangilainat 35284: (CHF) .............................. 2 380 9 017 197 430 -834 2 335 8 031 5 495 35285: (81) 35286: Ranskanfrangilainat 35287: (FRFl .............................. 28 233 25144 422 933 -121 29 901 26499 15 1 775 35288: (1 987) 35289: ltalianliiralainat (ITL) .... 82 380 227 244 17 35290: ltävallanshillinkilainat 35291: (ATS) ............................. 3 000 1 298 -24 3 000 1 274 1 95 35292: Jenilainat (JPY) ............ 442 804 18 748 232 778 -978 430 700 17 224 11 885 35293: ECU-Iainat ••................... 3896 21 805 1997 629 2 301 13 278 13 1 987 35294: (7159) 35295: PSC-Iainat ..................... 5 6 2 0 4 4 0 1 35296: FIM-Iainat ....•............•.... 102 102 1 704 1806 1 806 0 12 35297: Lyhytaikainen velka ••... 35298: Yhteensä •......•......•......•. 172 301 13 443 13 075 1998 175 008 100 12758 35299: (7 500) (7159) 35300: 35301: 11 liman valuutanvaihtosopimuksia koskevien kuoletusten vaikutusta. 35302: 85 35303: 35304: LIITE 16 35305: 35306: 35307: 35308: 35309: VALTIOKONTTORIN HOIDOSSA OLEVATVALTION OMISTAMAT OSAKKEET, OSUUDET JA MUUT ARVOPAPERIT 35310: 35311: 16.1. Kotimaiset osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit 35312: 35313: 31.12.1994 31.12.1995 31.12.1996 35314: Nimellisarvo, miljoonaa markkaa 35315: 35316: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt ................................. . 13 070 16263 16 528 35317: Alko-Yhtiöt Oy.................................................................... . 10 310 310 35318: Arsenal Oy ........................................................................... 2 221 2 721 2 921 35319: Avena Oy ............................................................................. 100 100 35320: Edita Oy ................................................................................ 15 30 30 35321: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy ................................... . 1 12 12 35322: Enso-Gutzeit Oy 35323: -SarjaA ............................................................................ 593 842 1 156 35324: -Sarja R ............................................................................ 128 12 215 35325: FideOy ................................................................................. 11 35326: Finnair Oy, SarjaA .............................................................. 248 248 248 35327: Finntech Oy ......................................................................... 1 1 1 35328: Imatran Voima Oy ............................................................... 872 872 872 35329: Karttakeskus Oy .................................................................. 1 1 35330: Kauppatalo Hansel Oy ........................................................ 72 72 35331: Kemijoki Oy 35332: -SarjaA ............................................................................ 4 4 4 35333: -Sarja B ............................................................................ 187 187 187 35334: Kemira Oy ............................................................................ 873 873 693 35335: KERA OY .............................................................................. 535 535 610 35336: Lapuan Patruunatehdas Oy ............................................... 43 50 35337: Medivire Työterveyspalvelut Oy ....................................... 5 5 35338: Neste Oy .............................................................................. 868 823 819 35339: Postipankki Oy ..................................................................... 630 630 630 35340: Rahapaja Oy ........................................................................ 8 16 16 35341: Rautaruukki Oy .................................................................... 825 825 825 35342: Saimaan Kanavalaivat Oy .................................................. 14 14 14 35343: Oy Sisu-Auto Ab ................................................................. 272 272 272 35344: Solidium Oy ......................................................................... 50 35345: Sponda Oy ........................................................................... 300 35346: Suomen Autokatsastus ...................................................... 73 35347: Suomen Arvopaperikeskus Oy .......................................... 7 35348: Suomen PT Oy ................................................................... . 2400 2400 2 400 35349: Suomen Puolustusväline Oy ............................................ . 68 35350: Suomen Teollisuussijoitus Oy ........................................... 64 64 35351: Suomen Vientiluotto Oy ..................................................... 590 590 590 35352: Teollisen yhteistyön rahasto Oy ........................................ 282 296 296 35353: Valmet Oy ............................................................................ 498 498 35354: Valmet Lentokoneteollisuus Oy ......................................... 20 35355: Vaivilla Oy ............................................................................ 28 35356: VammasOy ......................................................................... 61 61 61 35357: Vapo Oy ............................................................................... 300 300 300 35358: Oy Veikkaus Ab ................................................................... 1 1 1 35359: Veitsiluoto Oy 35360: -SarjaA ............................................................................ 439 278 35361: -Sarja E ............................................................................ 31 35362: VPU Pukutehdas Oy ........................................................... . 35 35 35363: VR-yhtymä Oy ..................................................................... 2 200 2 200 35364: 86 35365: 35366: 31.12.1994 31.12.1995 31.12.1996 35367: Nimellisarvo, miljoonaa markkaa 35368: 35369: 35370: VTKK-Yhtymä Oy ............................................................... . 75 35371: Oy Yleisradio Ab ............................................................... .. 47 47 47 35372: 35373: Asunto-osakeyhtiöt ............................................................ 0 0 0 35374: 35375: Muut osakeyhtiöt ............................................................. .. 820 593 712 35376: Ekokem Oy ........................................................................... 12 12 12 35377: Finnyards Oy ....................................................................... 50 50 24 35378: Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy .................................. . 5 5 5 35379: Outokumpu Oy, SarjaA ..................................................... 498 498 498 35380: Publie Management Consulting Oy ................................ .. 0 35381: Suomen Arvopaperikeskus Oy ......................................... . 7 35382: Suomen Kantaverkko Oy ................................................... 2 35383: Suomenlinnan Liikenne Oy .............................................. .. 3 2 2 35384: Suomen Säästöpankki -SSP Oy ......................................... 250 35385: TI-Tieto Oy .......................................................................... 24 35386: Valmet Oy ............................................................................ 159 35387: Vuosaaren Kehitysyhtiö Oy ............................................... 2 2 2 35388: Muut osakkeet ................................................................... .. 0 0 1 35389: Osakkeet yhteensä ............................................................. 13 890 16856 17240 35390: 35391: Muut yhteisöt ..................................................................... . 0 0 1 35392: Helsingin Puhelinyhdistys ................................................ .. 0 0 1 35393: Muut ..................................................................................... 0 0 0 35394: Yhteensä .............................................................................. 13 890 16856 17 241 35395: 35396: Valtion pääomasijoitukset ............................................... .. 7448 7442 7 419 35397: Liikepankit ............................................................................ 6180 6180 5 758 35398: Osuuspankit ......................................................................... 1 108 1108 1 530 35399: Säästöpankit ........................................................................ 160 154 131 35400: Kaikki yhteensä ................................................................. .. 21338 24298 24660 35401: 87 35402: 35403: 16.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa 35404: Merkitty Maksettu 35405: 31.12.1996 35406: alkuperäi- Osuudet alku- Osuuksien markkavasta-arvot 35407: sessä peräisessä 31.12.1996 Maksupäivän valuutta- 35408: valuutassa" valuutassa valuuttakurssien kurssien mukaan 35409: 31.12.1996 mukaan 31.12.1995 31.12.1996 35410: 35411: miljoonaa yksikköä 35412: 35413: Kansainvälinen Jälleenrakennus- 35414: pankki ............................................. SDR 856 USD 59 272 275 275 35415: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö ..... USD 16 USD 16 73 63 69 35416: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö .. USD 319 USD 319 35417: SDR 180 SDR 180 2 679 2 410 2471 35418: - Afrikka-rahasto ......................... USD 12 USD 12 56 78 78 35419: Aasian Kehityspankki ................... USD 14 USD 5 35420: SDR 79 SDR 4 48 40 42 35421: Aasian Kehitysrahasto 2' ............................ USD 82 USD 82 383 380 380 35422: Latinalaisen Amerikan Kehitys- 35423: pankki ............................................. USD 86 USD 4 19 17 21 35424: - pankin erityisrahasto ............... USD 15 USD 15 70 79 84 35425: Afrikan Kehityspankki ................... UA 66 UA 8 55 42 42 35426: Afrikan Kehitysrahasto ................. FUA 130 FUA 130 797 577 669 35427: EFTA-maiden Portugalin Teollista- 35428: misrahasto ..................................... SDR 8 SDR 8 54 42 42 35429: Kansainvälinen Maatalouden 35430: Kehittämisrahasto ......................... FIM 96 FIM 96 96 96 96 35431: Länsipohjolan Kehittämisrahasto USD 3 USD 3 12 13 13 35432: Pohjoismaiden Investointipankki ECU 556 ECU 45 260 221 221 35433: Kansainvälinen lnvestointitakaus- 35434: laitos ............................................... SDR 6 SDR 1 6 6 6 35435: Perushyödykkeiden yhteisrahasto SDR 2 SDR 8 7 6 6 35436: Pohjoismaiden Ympäristörahoi- 35437: tusyhtiö .......................................... ECU 8 ECU 8 54 46 53 35438: Maailmanlaajuinen Ympäristö- 35439: rahasto ........................................... FIM 209 FIM 209 209 174 174 35440: Euroopan Jälleenrakennus- ja 35441: kehityspankki ................................. ECU 38 ECU 38 216 218 218 35442: Baltiaohjelmarahastot .................. ECU 4 ECU 4 22 14 23 35443: Euroopan Investointipankki ......... ECU 871 ECU 50 291 141 289 35444: - rahasto ...................................... ECU 153 ECU 123 707 343 701 35445: Yhteensä ........................................ 6 386 5281 5973 35446: 35447: 35448: 35449: 11 Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1996 saakka ja sekä maksettavan että takuu pääoman. 35450: 21 Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto. 35451: •• •• •• 35452: VALTION TILINPAATOS 35453: LIITTEINEEN 35454: VUODELTA 35455: 1996 35456: STATSBOKSLUTET 35457: •• 35458: JAMT~. BII_/\GOR 35459: FORAR 35460: 1996 35461: 35462: 35463: 35464: 35465: VALTIOKONTIORI 35466: ISSN 0356-2727 35467: 35468: OY EOITA AB. HELSINKI1997 35469: - 0 35470: SISALLYS - INNEHALL 35471: Sivu 35472: Sida 35473: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1996- Sammandrag 35474: av bokslutet av statens budgethushållning för år 1996 .................................................. 5 35475: Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta - Sammandrag av budgetens förverk- 35476: ligande.......................................................................................................................... 6 35477: Valtion tase- Statens balansräkning ...................................................................... 7 35478: Valtion tilinpäätös- Statsbokslutet ................................................................................. 9 35479: Talousarvion toteutuminen- Budgetens förverkligande ...................................... 11 35480: Valtion tasetilit- Statens balanskonton .................................................................. 71 35481: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja taseet- 35482: Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar .......................... 165 35483: Valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet- Statens affärsverkens resultat- 35484: och balansräkningar .................................................................................................... 177 35485: Liitteet- Bilagor ................................................................................................................ 187 35486: Selvitys siirretyistä määrärahoista- Relation angående reserverade anslag ..... 189 35487: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten tuloslaskelmat ja taseet 35488: - Statens affärsdrivande ämbetsverkens och inrättningarnas resultat- och ba- 35489: lansräkningar ............................................................................................................... 219 35490: Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta- Utred- 35491: ning över utgivna lån och annan inkomstbringande egendom .............................. 223 35492: Selvitys valtion velasta- Utredning över statsskulden ......................................... 227 35493: Selvitys valtion takaus- ja muista sitoumuksista - Utredning över statens ga- 35494: ranti- och andra förbindelser ...................................................................................... 233 35495: 35496: 35497: 35498: 35499: 370081 35500: .. 35501: YHDISTELMA VALTION BUDJETTI- 35502: TALOUDEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ 35503: VUODELTA 35504: 1996 35505: 35506: 35507: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV 35508: 0 35509: 35510: STATENS BUDGETHUSHALLNING 35511: •• 0 35512: 35513: FORAR 35514: 1996 35515: 6 35516: 35517: Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta vuodelta 1996 35518: Sammandrag av budgetens förverkligande för år 1996 35519: Yhdistelmä- Sammandrag 35520: Talousarvio Tilinpäätös 35521: Budget Bokslut 35522: 35523: Tulot- lnkomster ............................................................................................................... 201 278 779 000 198 392 293 002,37 35524: Menot- Utgifter .................................................................................................................. 201 27 4 685 549 199 426 305 446,76 35525: 35526: = 35527: xm::~: ~~~~~~~ti·::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 35528: 4093 451 35529: 1 034 012 444,39 35530: 35531: 35532: 35533: Tulot- lnkomster 35534: Osasto- Avdelning 35535: 35536: 11 Verot ja veronluonteiset tulot- Skatter och inkomster av skattenatur ......................... 125 323 200 000 124 006 898 202,48 35537: 12 Sekalaiset tulot-lnkomster av blandad natur ............................................................. 32 376 780 000 33 097 209 512,54 35538: 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset- Ränteinkomster och bokföring av vinster .............. . 5 396 431 000 5 660 616 760,42 35539: 15 Lainat- Lån ................................................................................................................ 38 182 368 000 35 627 568 526,93 35540: Tu.~~~.Yh!eensä- Summa inkomster ............................................................ . 201 278 779 000 198 392 293 002,37 35541: Ah1aama- Underskott ............................................................................ . 1 034 012 444,39 35542: 201 278 779 000 199 426 305 446,76 35543: 35544: 35545: 35546: Menot- utgifter 35547: Pääluokka- Huvudtitel 35548: 35549: 21 Tasavallan Presidentti - Republikens President .......................................................... 25 861 000 24 419 579,55 35550: 22 Eduskunta- Riksdagen ............................................................................................... 257 689 000 248 982 478,49 35551: 23 Valtioneuvosto - Statsrådet ......................................................................................... 197 435 000 196 635 793,71 35552: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala- Utrikesministeriets förvaltningsområde ............ . 3 068 962 000 2 989 019 925,90 35553: 25 Oikeusministeriön hallinnonala- Justitieministeriets förvaltningsområde ................. . 2 454 074 000 2 435 228 136,40 35554: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala- lnrikesministeriets förvaltningsområde ............. . 6 456 609 000 6 502 411 636,92 35555: 27 Puolustusministeriön hallinnonala- Försvarsministeriets förvaltningsområde .......... . 9 277 870 000 9 287 160 230,82 35556: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala- Finansministeriets förvaltningsområde ............ 29 674 310 549 29 502 691 897,07 35557: 29 Opetusministeriön hallinnonala- Undervisningsministeriets förvaltningsområde ...... . 26 903 844 000 26 635 340 368,26 35558: 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala- Jord- och skogsbruksministeriets 35559: förvaltningsområde ....................................................................................................... 12 910 710 000 12 727 006 990,92 35560: 31 Liikenneministeriön hallinnonala- Trafikministeriets förvaltningsområde ................. . 8180 333 000 8130 149 239,15 35561: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala- Handels- och industriministeriets 35562: förvaltningsområde ....................................................................................................... 5 857 557 000 5 350 481 936,25 35563: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala- Social- och hälsovårdsministeriets 35564: förvaltningsområde ....................................................................................................... 48 298 637 000 48 221 001 576,82 35565: 34 Työministeriön hallinnonala- Arbetsministeriets förvaltningsområde ....................... . 14 426 718 000 14162 419 743,80 35566: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala- Miljöministeriets förvaltningsområde ............... . 3 877 488 000 3 980 254 720,32 35567: 36 Valtionvelka - Statsskulden ......................................................................................... 29 406 588 000 29 033101192,38 35568: Menot yhteensä- Summa utgifter .............................................................. . 201 27 4 685 549 199 426 305 446 '76 35569: Ylijäämä- Överskott .............................................................................. . 4 093 451 35570: 201 278 779 000 199 426 305 446,76 35571: 7 35572: 35573: Valtion tase 31.12.1996 - Statens balansräkning 31.12.1996 35574: VASTAAVAA- AKTIVA 35575: Rahatilit- Penningkonton 35576: Kassatilit - Kassakonton ................................................................................................. 14133 729,35 35577: Postisiirtotulotilit- Postgiroinkomstkonton .................................................................... 8 914 463,20 35578: Postisiirtomenotilit ::- Postgiroutgiftskonton ................................................................... 1 290 859,52 35579: Muut pankkitilit- Ovriga bankkonton ............................................................................. 55 510 382,17 79 849 434,24 35580: 35581: Saatavien tilit- Fordringskonton 35582: Varsinaisten saatavien tilit- Ordinarie fordringskonton ................................................. 1 275 940 879,39 35583: Annettujen enoakkojen tilit- Utgivna förskotts konton .................................................. 133 933 178,62 35584: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit- Mot redovisning utgivna medels konton ....... . 78 580 231,36 35585: Budjetoimattomien sijoitusten tilit- Obudgeterade placeringars konton ....................... . 38 288 635 330,86 39 777 089 620,23 35586: 35587: Varastotilit- Lagerkonton ......................................................................... 122 501 880,96 35588: 35589: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens inbördes och interna konton 35590: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkens inbördes transaktioners 35591: konton .............................................................................................................................. 202 013,91 35592: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkets interna transaktioners konton 2 623 704,56 2 825 718,47 35593: 35594: Siirtyvien erien tilit- Konton för resultatregleringsposter 35595: Tulorästien tilit- lnkomstresters konton ........................................................................ 2 547147 553,87 35596: 35597: Muut tasetilit- Övriga balanskonton 35598: Muut varat, aktiivatilit- Övriga medel, aktivkonton ........................................................ 53 127 122 845,63 35599: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit- Fonder och donerade medel, aktivkonton ...... . 75 528 387,26 53 202 651 232,89 35600: 95 732 065 440,66 35601: 35602: 35603: VASTATTAVAA- PASSIVA 35604: Velkojen tilit- Skuldkonton 35605: Varsinaisten velkojen tilit- Ordinarie skulders konton ................................................... 4 064 800 055,18 35606: Saatujen ennakkojen tilit- Erhållna förskottskonton ...................................................... 171 565 055,49 35607: Tilitettävien varojen tilit- Redovisningsmedels konton .................................................. 360 302100,90 35608: Budjetoimattomien luottojen tilit- Obudgeterade krediters konton ............................... . 800 035 320,88 5 396 702 532,45 35609: 35610: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens inbördes och interna konton 35611: Tilivirastojen väliset kokoomatilit- Räkenskapsverkens inbördes samlingskonton ....... . 1 332 467174,64 35612: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit- Räkenskapsverkets interna samlingskonton ............ . 3 880 769 488,85 5 213 236 663,49 35613: 35614: Siirtyvien erien tilit- Konton för resultatreglerlngsposter 35615: Menorästien tilit - Utgiftsresters konton ......................................................................... 1 245 643 335,29 35616: Siirrettyjen määrärahojen tilit- Reserverade anslags konton ......................................... 15163174 835,91 16 408 818171,20 35617: 35618: Muut tasetilit- Övriga balanskonton 35619: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit- Utom budgeten 35620: stående statliga fonders kollektivkonton ........................................................................... 7 345 093 465,69 35621: Muut varat, passiivatilit- Övriga medel, passivkonton .................................................. 53143 475123,59 35622: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit- Fonder och donerade medel, passivkonton .. 303 461 499,23 35623: Selvitystilit- Utredningskonton ...................................................................................... 897 440,78 60 792 927 529,29 35624: 35625: Ylijäämä vuoden alkaessa- Överskott vid årets ingång .. ................................... . 8 954 392 988,62 35626: Tilivuoden alijäämä- Redovisnlngsårets underskott ........................................ . 1 034 012 444,39 7 920 380 544,23 35627: 95 732 065 440,66 35628: 35629: Helsinki, Valtiokonttori 3. huhtikuuta 1997- Helsingfors, Statskontoret den 3 april1997 35630: 35631: Pääjohtajan sijainen- Stäflföreträdare för generaldirektören PAAVO HALAVAARA 35632: Finanssijohtaja - Finanschef Paavo Halavaara 35633: 35634: MIKKO KANGASPUNTA 35635: Yksikönjohtaja- Enhetschef Mikko Kangaspunta 35636: .. .. .. 35637: VALTION TILINPAATOS 35638: VUODELTA 35639: 1996 35640: 35641: 35642: STATSBOKSLUTET 35643: •• 0 35644: 35645: FORAR 35646: 1996 35647: TALOUSARVION 35648: TOTEUTUMINEN 35649: 1996 35650: 35651: 35652: BUDGETENS 35653: FÖRVERKLIGANDE 35654: 1996 35655: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 35656: sivu 35657: 11 Os. - Avd. Budgetens förverkligande är 1996 sida 12 35658: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 35659: Budget Bokslut Bokslut- Budget 35660: Mom.-Mom. 35661: Suurempi - Högre 35662: Pienempi- lägre (-) % 35663: 35664: 35665: 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT - SKAT- 35666: TER OCH INKOMSTER AV SKATIENATUR....... 125 323 200 000 124 006 898 202,48 -1 316 301 797,52 35667: 35668: 01 TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA KAN- 35669: NETIAVAT VEROT - SKATIER PÅ GRUND AV 35670: INKOMST OCH FÖRMÖGENHET .............. . 47 020 000 000 48 358 733 328,09 1 338 733 328,09 3 35671: 01 ~.ulo:. ja varallisuusvero - Skatt på inkomst och 35672: formogenhet ............................ . 44 300 000 000 45 778 268 113,43 1 478 268113,43 3 35673: 02 Korkotulojen lähdevero - Källskatt på räntein- 35674: komster................................ . 1450000000 1 279 517 525,58 -170 482 474,42 12 35675: 03 Perintö- ja lahjavero - Skatt på arv och gåva .. 1 270 000 000 1 300 947 689,08 30 947 689,08 2 35676: 35677: 04 LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNETIAVAT VE- 35678: ROT JA MAKSUT - SKATIER OCH AVGIFTER PÅ 35679: GRUND AV OMSÄTINING ................... . 45 975 000 000 44 075130 822,56 -1 899 869 177,44 4 35680: 01 Arvonlisävero - Mervärdesskatt ........... . 43 900 000 000 42 103 044 889,74 -1 796 955110,26 4 35681: 02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava ve- 35682: ro - Skatt på vissa försäkringspremier ...... . 1 700 000 000 1 581 244 210,97 -118 755 789,03 7 35683: 03 Apteekkimaksut - Apoteksavgifter .......... . 375000000 390 841 721,85 15 841 721,85 4 35684: 35685: 06 TUONNIN PERUSTEELLA KANNETIAVAT VEROT 35686: JA MAKSUT- PÅ GRUND AV IMPORT UPPBUR- 35687: NA SKATIER OCH AVGIFTER ................ . 75 000000 67411011,75 -7 588 988,25 10 35688: 01 Tuontitulli - lmporttull ................... . 75000000 67 411 011,75 -7 588 988,25 10 35689: 35690: 08 VALMISTEVEROT- ACCISER ............... . 23 460 000 000 23210414022,33 -249 585 977,67 35691: 01 Tupakkavero - Tobaksaccis .............. . 3 200 000 000 3 166 041 286,34 -33 958 713,66 35692: 02 Makeisvero - Sötsaksaccis ............... . 150 000 000 154841051,61 4841051,61 3 35693: 04 Alkoholijuomavero - Skatt på alkoholdrycker .. 6990000 000 7 007 741 591,60 17 741 591,60 0 35694: 05 Virvoitusjuomavero - Läskedrycksaccis ..... . 130000000 167 469 287,78 37 469 287,78 29 35695: 07 Polttoainevero - Bränsleaccis ............. . 12 990 000 000 12 714 320 805,00 -275 679195,00 2 35696: 35697: 10 MUUT VEROT - ÖVRIGA SKATIER .......... . 8600000000 8 102 989 153,48 -497 010 846,52 6 35698: 01 Leimavero - Stämpelskatt ................ . 2400000000 2 046 786 782,33 -353 213 217,67 15 35699: 03 Autovero - Bilskatt ..................... . 3600000000 3 611 015 991,82 11 015 991,82 0 35700: 04 Moottoriajoneuvovero - Motorfordonsskatt ... . 1060000000 929 080 636,73 -130 919 363,27 12 35701: 06 Arpajaisvero - Lotteriskatt ................ . 360 000000 364 495 382,10 4 495 382,10 1 35702: 07 Ajoneuvovero - Fordonsskatt ............. . 1110000000 1110 237 937,50 237 937,50 0 35703: 08 Jätevero - Avfallsskatt .................. . 70000000 41 372 423,00 -28 627 577,00 41 35704: 35705: 19 MUUT VERONLUONTEISET TULOT- ÖVRIGA 35706: INKOMSTER AV SKATIENATUR .............. . 193 200 000 192 219 864,27 -980135,73 35707: 02 Lästimaksut - Lästavgifter ................ . 3 200 000 5 010 620,00 1 810 620,00 57 35708: 08 Öljyjätemaksu - Oljeavfallsavgift ........... . 20 000000 20 492 324,00 492 324,00 2 35709: 09 Muut verotulot - Övriga skatteinkomster ..... . 170 000000 166 716 920,27 -3 283 079,73 2 35710: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 35711: sivu 35712: 12 Os. - Avd. Budgetens förver1cligande år 1996 sida 13 35713: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 35714: Budget Bokslut Bokslut- Budget 35715: Mom.-Mom. 35716: Suurempi - Högre % 35717: Pienempi- Lägre (-) 35718: 35719: 35720: 12 SEKALAISET TULOT- INKOMSTER AV BLAN- 35721: DAD NATUR................................ 32 376 780 000 33 097 209 512,54 720 429 512,54 2 35722: 35723: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN !;IALLINNONA- 35724: LA - UTRIKESMINISTERIETS FORVALTNING- 35725: SOMRÅDE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 502 000 16 704 763,95 6202 763,95 59 35726: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot - ln- 35727: komster inom utrikesministeriets förvaltningsområ- 35728: de..................................... 10502000 16 704 763,95 6 202 763,95 59 35729: 35730: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI- 35731: TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . . . . . 350 200 000 378 426 914,79 28 226 914,79 8 35732: 01 Tuomioistuintulot - Domstolamas inkomster... 165 000 000 180 981 825,50 15 981 825,50 10 35733: 47 Ulosottomaksut - Utsökningsavgifter......... 100 000 000 106 667 546,54 6 667 546,54 7 35734: 50 Vankeinhoitolaitoksen tulot - Fångvårdsväsen- 35735: dets inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 000 000 83 446 971,87 3446 971,87 4 35736: 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tu- 35737: lot - Övriga inkomster inom justitieministeriets 35738: förvaltningsområde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 200 000 7 330 570,88 2130 570,88 41 35739: 35740: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - IN- 35741: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 793 443 000 801154 475,33 7 711 475,33 35742: 05 Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suoritteista 35743: kertyvät tulot - lnkomster av länsstyrelsemas 35744: offentligrättsliga prestationer ................ . 32 300 000 33 113 656,04 813656,04 3 35745: 62 Tulot poliisin lupapalveluista - lnkomster av po- 35746: lisens tillståndsservice .................... . 154000000 378 717 184,68 224 717 184,68 146 35747: 64 Ulosottotoimen maksutulot - lnkomster av ut- 35748: mätningsväsendets avgifter ................ . 175 000 000 155078124,12 -19921875,88 11 35749: 80 Pelastushallinnon tulot - Räddningsförvalt- 35750: ningens inkomster ....................... . 3 993 000 3640368,01 -352 631,99 9 35751: 90 Rajavartiolaitoksen tulot - Gränsbevakningsvä- 35752: sendets inkomster ....................... . 16 500 000 16 366 530,34 -133469,66 35753: 97 Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot 35754: (EU) - lnkomster från Europeiska regionala ut- 35755: vecklingsfonden (EU) ..................... . 401 650000 211 897 019,44 -189 752 980,56 47 35756: 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tu- 35757: lot - Övriga inkomster inom inrikesministeriets 35758: förvaltningsområde ....................... . 10 000 000 2 341 592,70 -7 658 407,30 77 35759: 35760: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - 35761: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 35762: DE ....................................... . 69 600 000 112 857 721,25 43 257 721,25 62 35763: 20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden 35764: myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty-maksuis- 35765: ta - lnkomster vid föryttring och uthyrning av 35766: försvarsmaktens lösegendom samt av royaltyav- 35767: gifter .................................. . 100 000 100000,00 0,00 0 35768: 21 Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden 35769: tulot - lnkomster av skogshushållningen inom 35770: försvarasministeriets förvaltningsområde ...... . 6 000 000 8615559,56 2 615 559,56 44 35771: 22 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot - 35772: Försvarsförvaltningens byggverks inkomster .... 0 8187,19 8187,19 8187 35773: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 35774: sivu 35775: 12 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 14 35776: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 35777: Budget Bokslut Bokslut- Budget 35778: Mom. -Mom. 35779: Suurempi- Högre 35780: % 35781: Pienempi- Lägre {-) 35782: 35783: 35784: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tu- 35785: lot - Övriga inkomster inom försvarsministeriets 35786: förvaltningsområde ....................... . 63 500 000 104133 974,50 40 633 974,50 64 35787: 35788: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - 35789: FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . 16 097 109 000 17 307 376 500,04 1 210 267 500,04 8 35790: 07 Siirto valtion eläkerahastosta - Övertöring från 35791: statens pensionsfond ..................... . 6000000 000 6 000 000 000,00 0,00 0 35792: 23 Tulot valtiokonttorin maksullisesta toiminnas- 35793: ta - lnkomster av statskontorets avgiftsbelagda 35794: service ................................ . 26 434 000 27 250 735,36 816 735,36 3 35795: 24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöi- 35796: den vakuutusmaksuosuus - Av försäkringsbo- 35797: lag, som bedriver olycksfallsförsäkring, erlagd pre- 35798: mieandel. .............................. . 10 000 000 9 952 976,90 -47023,10 0 35799: 25 Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista -- 35800: Försäkringsavgifter för skadeersättningar mm .... 113 000 000 112 451 356,34 -548 643,66 0 35801: 28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista - Kom- 35802: munernas andelar av beskattningskostnaderna .. 480 000 000 484 700 452,00 4 700 452,00 35803: 29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuk- 35804: sista - Folkpensionsanstaltens andel av be- 35805: skattningskostnaderna .................... . 131 000 000 132 205 460,00 1 205460,00 35806: 30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet vero- 35807: tuskustannuksista - Evangelisk-lutherska för- 35808: samlingamas andelar av beskattningskostnader- 35809: na .................................... . 73 000 000 73 966 704,00 966 704,00 35810: 49 Tullilaitoksen tulot - Tullverkets inkomster ... . 38 500 000 42 097 864,64 3 597 864,64 9 35811: 52 Tilastokeskuksen tulot - Statistikcentralens in- 35812: komster................................ . 1 375 000 2 221 018,39 846 018,39 62 35813: 64 Valtion kiinteistölaitoksen tulot - Statens tastig- 35814: hetsverks inkomster ...................... . 1 183 000 000 1 240 360 212,24 57 360 212,24 5 35815: 87 Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamises- 35816: ta - lnkomster av stabiliseringen av finansmark- 35817: naden ................................. . 106 800 000 89 312 222,82 -17487777,18 16 35818: 90 Euroopan unionin traditionaalisten varojen kanto- 35819: palkkiot (EU) - Uppbördsprovision för Europeis- 35820: ka unionens traditionella egna medel (EU) ..... . 169 000 000 98 526 493,35 -70 473 506,65 42 35821: 97 Siirtymäkorvaus Euroopan unionista (EU) - Ö- 35822: vergångsersättning från Europeiska unionen (EU). 945 000 000 858 860 583,34 -86139416,66 9 35823: 98 Takaisinperiitävät arvonlisäveropalautukset -- 35824: Mervärdesskatteåterbäringar som återkrävs ..... 2 800 000 000 2 746 923 769,00 -53 076 231,00 2 35825: 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tu- 35826: lot - Övriga inkomster inom finansministeriets 35827: törvaltningsområde ....................... . 4 020 000 000 5 388 546 651,66 1 368 546 651,66 34 35828: 35829: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - UN- 35830: DERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 35831: RÅDE .................................... . 2 307 439 000 2 382 486 713,27 75 047 713,27 3 35832: 01 Opetusministeriön tulot - Undervisningsministe- 35833: riets inkomster .......................... . 1 600 000 10 437 698,03 8 837 698,03 552 35834: 10 Korkeakoulujen tulot - Högskolomas inkomster. 71 781 000 68 949 772,72 -2 831 227,28 4 35835: 39 Opintotukitoiminnan tulot - lnkomster från stu- 35836: diestödsverksamheten .................... . 131 000 000 155 082 778,56 24 082 778,56 18 35837: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 35838: sivu 35839: 12 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 15 35840: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 35841: Budget Bokslut Bokslut - Budget 35842: Mom.- Mom. 35843: Suurempi- Högre 35844: Pienempi - Lägre (-) % 35845: 35846: 35847: 35848: 42 Kuntien maksuosuudet ja korvaukset - Kommu- 35849: nernas betalningsandelar och ersättningar ...... 366 564 000 373 589 518,52 7 025 518,52 2 35850: 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot - Studente- 35851: xamensnämndens inkomster ................ 44000 217 334,34 173 334,34 394 35852: 91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten 35853: voittovaroista - Statens andelar av tippningens 35854: och penninglotteriets vinstmedel. ............. 1 730 000 000 1 767 938 688,25 37 938 688,25 2 35855: 93 Museoviraston tulot - Museiverkets inkomster . 6 000 000 5 689 156,25 -310 843,75 5 35856: 96 Valtion elokuvatarkastamon tulot - Statens 35857: filmgranskningsbyrås inkomster .............. 450 000 581 766,60 131 766,60 29 35858: 35859: 35860: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNO- 35861: NALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERI- 35862: ETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ................. 3 667 152 000 3 242 024 227,42 -425 127 772,58 12 35863: 01 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki- 35864: osastosta saatavat tulot (EU) - lnkomster från 35865: garantisektionen vid EU:s utvecklings- och garan- 35866: tifond för jordbruket (EU) ................... 2 679 170 000 2 555 013 518,48 -124156481,52 5 35867: 02 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus- 35868: osastosta saatavat tulot (EU) - lnkomster från 35869: utvecklingssektionen vid EU:s utvecklings- och 35870: garantifond för jordbruket (EU) ............... 652 800 000 353 489 758,70 -299 310 241,30 46 35871: 03 EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälinesitä 35872: saatavat tulot (EU) - lnkomster från EU:s fond 35873: för fiskets utveckling (EU) ................... 35 000 000 30 647 610,00 -4 352 390,00 12 35874: 04 EU:Ita saatavat muut tulot - Andra inkomster 35875: från EU ................................. 5 210 000 2 985 290,59 -2 224 709,41 43 35876: 30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa 35877: saadusta tulosta - Statens andel av inkomsten 35878: av vadhållning vid trav1ävlingar............... 23 000 000 22 192 102,61 -807 897,39 4 35879: 32 Kasvinjalostusmaksut - Växtförädlingsavgifter . 5 630 000 5 527 517,98 -102482,02 2 35880: 35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för jakt 35881: på hjortdjur .............................. 21 300 000 10 112 747,79 -11187252,21 53 35882: 37 Kalastuksenhoitomaksut - Fiskevårdsavgifter .. 44 840 000 39 926 408,68 -4 913 591,32 11 35883: 39 Riistanhoitomaksut - Jaktvårdsavgifter ....... 35 400 000 35 154 135,00 -245 865,00 1 35884: 40 Vesioikeudelliset kalatalousmaksut - Vatten- 35885: rättsliga fiskerihushållningsavgifter ............ 6 000 000 5 954 771,10 -45 228,90 35886: 41 Tenojoen kalastuslupamaksut - Avgifter för tili- 35887: stånd att fiska i Tana älv ................... 1 700 000 1 020 791,00 -679 209,00 40 35888: 65 Geodeettisen laitoksen tulot - Geodetiska insti- 35889: tutets inkomster .......................... 600 000 381 224,32 -218 775,68 36 35890: 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot - Lant- 35891: brukets forskningscentrals inkomster .......... 24 450 000 21 784 030,56 -2 665 969,44 11 35892: 72 Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tu- 35893: loi - Lantbruksekonomiska forskningsanstalt- 35894: ens inkomster ............................ 40 000 35120,14 -4879,86 12 35895: 76 Metsäntutkimuslaitoksen tulot - Skogsforsk- 35896: ningsinstitutets inkomster ................... 16 300 000 17002 971,51 702 971,51 4 35897: 83 Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot - ln- 35898: komster tili kontrollcentralen för växtproduktion .. 29 300 000 26 784 334,46 -2 515 665,54 9 35899: 84 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot - ln- 35900: komster tili anstalten för veterinärmedicin och livs- 35901: medel .................................. 60 635 000 55 945 615,88 -4 689 384,12 8 35902: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 35903: sivu 35904: 12 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 16 35905: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 35906: Budget Bokslut Bokslut - Budget 35907: Mom. -Mom. 35908: Suurempi - Högre % 35909: Pienempi- Lägre (-) 35910: 35911: 35912: 99 Maa- ja met~~talousministeriön hallinnonalan 35913: muut tulot - Ovriga inkomster inom jord- och 35914: skogsbruksministeriets förvaltningsområde ..... . 25 777 000 58 066 278,62 32 289 278,62 125 35915: 35916: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA- 35917: FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 517 815 000 429 062 482,03 -88 752 517,97 17 35918: 24 Tielaitoksen sekalaiset tulot - Vägverkets in- 35919: komster av blandad natur .................. . 5 000 000 7 532 743,01 2 532 743,01 51 35920: 25 Ulkopuolisilta periitävät osuudet tietöiden kustan- 35921: nuksista - Andelar av sådana kostnader för vä- 35922: garbeten vilka uppbärs hos utomstående ...... . 67 000000 77 902 097,40 10 902 097,40 16 35923: 30 Merenkulkulaitoksen tulot - Sjöfartsverkets in- 35924: komster................................ . 433 900 000 323 387 289,40 -110512710,60 25 35925: 31 Merentutkimuslaitoksen tulot - Havsforskning- 35926: sinstitutets inkomster ..................... . 3 300 000 1 221 034,88 -2 078 965,12 63 35927: 52 Telehallintokeskuksen tulot - Teleförvaltnings- 35928: centralens inkomster...................... . 4 815 000 10 454 285,92 5 639 285,92 117 35929: 58 Radanpidon tulot - lnkomster av banhållningen. 1 000 000 6128 536,00 5 128 536,00 513 35930: 99 Liikenneministeriön hallinnonalan muut tu- 35931: lot - Övriga inkomster inom trafikministeriets 35932: förvaltningsområde ....................... . 2 800000 2 436 495,42 -363 504,58 13 35933: 35934: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- 35935: NONALA - HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTE- 35936: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .............. . 261 555 000 339 159 756,33 77 604 756,33 30 35937: 02 Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullisesta 35938: palvelutoiminnasta - lnkomster av avgiftsbe- 35939: lagd service vid distriktsbyråer för företagstjänst . 10 700 000 14 703 073,42 4 003 073,42 37 35940: 32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palve- 35941: lutoiminnan tulot - lnkomster av patent- och re- 35942: gisterstyrelsens avgiftbelagda service ........ . 0 0,00 0,00 0 35943: 40 Geologian tutkimuskeskuksen tulot - Geologis- 35944: ka forskningscentralens inkomster ........... . 25 000 000 24 684 372,23 -315627,77 35945: 41 Turvatekniikan keskuksen tulot - Säkerhetstek- 35946: nikcentralens inkomster ................... . 8 900 000 6302641,11 -2 597 358,89 29 35947: 80 Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta - Överfö- 35948: ring från statens kämavfallshanteringsfond ..... 103 190 000 103197 289,10 7289,10 0 35949: 99 Kauppa- ja te_911isuusministeriön hallinnonalan 35950: muut tulot - Ovriga inkomster inom handels- 35951: och industriministeriets förvaltningsområde ..... 113 765 000 190 272 380,47 76 507 380,47 67 35952: 35953: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNO- 35954: NALA- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTE- 35955: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .............. . 1 733 777 000 1 853 453 483,74 119676483,74 7 35956: 06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tu- 35957: lot - lnkomster tili rättsskyddscentralen för häl- 35958: sovården ............................... . 1 750 000 3191 003,10 1 441 003,10 82 35959: 08 Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinstitu- 35960: tets inkomster ........................... . 16 000 000 15 722 153,11 -277 846,89 2 35961: 09 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes- 35962: kuksen tulot - Social- och hälsovårdens pro- 35963: dukltillsynscentrals inkomster ............... . 12 263 000 15 377 588,11 3 114 588,11 25 35964: 10 Säteilyturvakeskuksen tulot - Strålsäkerhets- 35965: centralens inkomster...................... . 34 183 000 36 796 906,60 2 613 906,60 8 35966: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 35967: sivu 35968: 12 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 17 35969: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 35970: Budget Bokslut Bokslut - Budget 35971: Mom.- Mom. 35972: Suurempi - Högre 35973: Pienempi- Lägre (-) % 35974: 35975: 35976: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkast- 35977: ning av penningautomatföreningens verksamhet . 1 573 581 000 1 573 581 000,00 0,00 0 35978: 98 Valtionapujen palautukset - Aterbäringar av 35979: statsunderstöd .......................... . 90 000 000 202 693 327,22 112693327,22 125 35980: 99 Sosiaali- iii terveysministeriön hallinnonalan muut 35981: tulot - Ovriga inkomster inom social- och hälso- 35982: vårdsministeriets förvaltningsområde ......... . 6 000 000 6 091 505,60 91 505,60 2 35983: 35984: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETS- 35985: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... . 1 033 394 000 484 755 807,74 -548 638 192,26 53 35986: 40 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot 35987: (EU) - lnkomster från Europeiska socialfonden 35988: (EU) .................................. . 766 394 000 284 697 750,73 -481 696 249,27 63 35989: 70 Palkkaturvamaksujen palautukset - Aterbä- 35990: ringar av betalningar enligt lönegaranti. ....... . 245 000 000 164 233 945,48 -80 766 054,52 33 35991: 99 Työministeriön hallinnonalan muut tulot - Övri- 35992: ga inkomster inom arbetsministeriets förvaltnings- 35993: område ................................ . 22 000 000 35 824 111,53 13824111,53 63 35994: 35995: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA -- 35996: MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 25 129 000 28 006 902,26 2 877 902,26 11 35997: 26 Alueellisten ympäristökeskusten tulot - lnkom- 35998: ster tili regionala miljöcentraler .............. . 5 200 000 6123 211,52 923211,52 18 35999: 27 Suomen ympäristökeskuksen tulot - Finlands 36000: miljöcentrals inkomster .................... . 1 500 000 592 951,95 -907 048,05 60 36001: 40 Asuntotoimen tulot - Bostadsväsendets in- 36002: komster................................ . 100000 383434,49 283 434,49 283 36003: 60 Korvaukset ympäristövahinkojen to~untatoimis 36004: ~~ - Ersättningar för åtgärder för skydd moi mii- 36005: JOSkador ............................... . 8000000 10 761 587,45 2 761 587,45 35 36006: 99 Ympäristömini~teriön hallinnonalan muut tulot 36007: (osa EU) - Ovriga inkomster inom miljöministe- 36008: riets förvaltningsområde (delvis EU) .......... . 10 329 000 10 145 716,85 -183 283,15 2 36009: 36010: 39 MUUT SEKALAISET TULOT - ÖVRIGA INKOMS- 36011: TER AV BLANDAD NATUR ................... . 5 509 665 000 5 721 739 764,39 212 074 764,39 4 36012: 01 Sakkorahat - Böter ..................... . 330000000 248 290 406,51 -81 709 593,49 25 36013: 02 Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja 36014: veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä 36015: määräaikana - Dröjsmålsräntor, restavgifter 36016: och skattetillägg för försummad betalning av skatt 36017: inom utsatt tid, vilka skall inlevereras tili staten .. 500 000000 406 401 545,99 -93 598 454,01 19 36018: 03 Oikaisurahat - Anmärkningsmedel ......... . 100 000 0,00 -100 000,00 100 36019: 04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk- 36020: set - Atertagande av utgiftsrester och reserve- 36021: rade anslag ............................. . 523 840 000 913101 777,34 389 261 777,34 74 36022: 05 Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk- 36023: sien myynti - lnkomst vid föryttring av statsjord 36024: och inkomstbringande rättigheter ............ . 81 200 000 131 222 399,25 50 022 399,25 62 36025: 07 Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tu- 36026: loutettavat korvaukset - Ersättningar som bok- 36027: förs som inkomst tili staten utanför statens pen- 36028: sionsfond .............................. . 35 525 000 74 857 577,68 39 332 577,68 111 36029: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36030: sivu 36031: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 18 36032: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 36033: Budget Bokslut Bokslut- Budget 36034: Mom.- Mom. 36035: Suurempi- Högre 36036: % 36037: Pienempi- Lägre (-) 36038: 36039: 36040: 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä 36041: sosiaaliturvamaksut - Dag- och moderskaps- 36042: penningar samt socialskyddsavgifter som skall er- 36043: läggas tili staten .......................... 10000 000 3 801131,42 -6 198 868,58 62 36044: 10 Muut sekalaiset tulot - Övriga inkomster av 36045: blandad natur ............................ 91 000 000 87 393 340,56 -3 606 659,44 4 36046: 50 Tulot osakemyynneistä - lnkomster från försälj- 36047: ning av aktier ............................ 3938000 000 3 856 671 585,64 -81328414,36 2 36048: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36049: sivu 36050: 13 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 19 36051: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 36052: Budget Bokslut Bokslut - Budget 36053: Mom.-Mom. 36054: Suurempi - Högre % 36055: Pienempi- Lägre (-) 36056: 36057: 36058: 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET - 36059: RÄNTEINKOMSTER OCH BOKFÖRING AV VINS- 36060: TER ...................................... 5396431 000 5 660 616 760,42 264 185 760,42 5 36061: 36062: 01 KORKOTULOT - RÄNTEINKOMSTER .......... 3 651 431 000 3 877 888 773,29 226 457 773,29 6 36063: 04 Korot valtion lainoista liikelaitoksille - Räntor på 36064: statens lån tili affärsverken .................. 12 682 000 10 022 605,10 -2 659 394,90 21 36065: 05 Korot muista lainoista - Räntor på övriga Iän .. 138 749 000 293 661 088,65 154 912 088,65 112 36066: 07 Korot talletuksista - Räntor på depositioner ... 2 100 000 000 1 983 122 615,70 -116 877 384,30 6 36067: 08 Korot obligaatioista - Räntor på obligationer ... 1 400 000 000 1 591 082 463,84 191 082 463,84 14 36068: 36069: 03 OSINKOTULOT - DIVIDENDINKOMSTER ....... 1 440 000 000 1526727987,13 86 727 987,13 6 36070: 01 Osinkotulot valtionyhtiöistä - Dividendinkomster 36071: av statsbolag ............................ 1 320 000 000 1 403 886 578,15 83 886 578,15 6 36072: 02 Muut osinkotulot - ÖVriga dividendinkomster .. 120 000 000 122 841 408,98 2 841 408,98 2 36073: 36074: 05 VALTION LIIKELAITOSTEN VOITON TULOUTUK- 36075: SET- INTÄKTSFÖRING AV STATENS AFFÄRS- 36076: VERKS VINST .............................. 305 000 000 256 000 000,00 -49 000 000,00 16 36077: 01 Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset - lntäkts- 36078: föring av statens allärsverks vinst ............ 305 000 000 256 000 000,00 -49 000 000,00 16 36079: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36080: sivu 36081: 15 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 20 36082: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 36083: Budget Bokslut Bokslut- Budget 36084: Mom. -Mom. 36085: Suurempi - Högre 36086: % 36087: Pienempi- Lägre (-) 36088: 36089: 36090: 15 LAINAT- LÅN ............................. 38 182 368 000 35 627 568 526,93 -2 554 799 473,07 7 36091: 36092: 01 VALTIOLLE TAKAISIN MAKSETTAVAT LAINAT- 36093: LÅN SOM ÅTERBETALAS TILL STATEN ......... 727 368 000 1125 097 358,21 397 729 358,21 55 36094: 02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksil- 36095: Ie - Aterbetalningar pä statens Iän tili affärsverk. 28168000 28 673 940,00 505940,00 2 36096: 04 Muiden lainojen lyhennykset - Avkortningar pä 36097: övriga Iän ............................... 699 200 000 1096423418,21 397 223 418,21 57 36098: 36099: 02 VALTION NETTOLAINANOTTO- STATENS NET- 36100: TOUPPLÅNING ............................. 37 455 000 000 34 502 471 168,72 -2 952 528 831 ,28 8 36101: 01 Nettolainanotto - Nettouppläningen .......... 37 455 000 000 34 502 471 168,72 -2 952 528 831,28 8 36102: 36103: TULOJEN YHTEISMÄÄRÄ - INKOMSTERNAS TO- 36104: TALBELOPP ................................ 201 278 779 000 198 392 293 002,37 -2 886 485 997,63 36105: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36106: sivu 36107: 21 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 21 36108: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 36109: Budget Bokslut Bokslut - Budget 36110: Mom.-Mom. 36111: Suurempi - Högre % 36112: Pienempi - Lägre (-) 36113: 36114: 36115: 21 TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLIKENS 36116: PRESIDENT ................................ 25861000 24419579,55 -1 441 420,45 6 36117: 36118: 01 TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLIKENS 36119: PRESIDENT ................................ 1 583 000 1 505 941,12 -77058,88 5 36120: 01 Presidentin palkkio ja edustusrahat - Presiden- 36121: tens arvode och representationsanslag ........ 1458000 1422 910,58 -35089,42 2 36122: 21 Presidentin käyttövarat - Presidentens disposi- 36123: tionsmedel .............................. 125 000 83030,54 -41 969,46 34 36124: 36125: 02 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA- REPUB- 36126: UKENS PRESIDENTS KANSU ................. 24278000 22 913 638,43 -1 364 361,57 6 36127: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 36128: der (Förslagsanslag) ....................... 24030000 22 689 836,73 -1 340 163,27 6 36129: 27 Eläkkeellä olevan presidentin menot (Arviomäärä- 36130: raha) - Utgifter för pensionerad president (För- 36131: slagsanslag) ............................. 248 000 223 801,70 -24198,30 10 36132: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36133: sivu 36134: 22 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 22 36135: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 36136: Budget Bokslut Bokslut - Budget 36137: Mom.-Mom. 36138: Suurempi- Högre 36139: Pienempi- Lägre (-) % 36140: 36141: 36142: 22 EDUSKUNTA - RIKSDAGEN ................. 257 689 000 248 982 478,49 -8 706 521,51 3 36143: 36144: 01 KANSANEDUSTAJAT- RIKSDAGSMÄNNEN .... 81 670000 78 522 264,74 -3 147 735,26 4 36145: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 36146: der (Förslagsanslag) ....................... 81 670 000 78 522 264,74 -3 147 735,26 4 36147: 36148: 02 EDUSKUNNAN KANSLIA - RIKSDAGENS KANS- 36149: LI ........................................ 112 205 000 110 089 583,06 -2 115 416,94 2 36150: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 36151: der (Förslagsanslag) ....................... 112 205 000 110 089 583,06 -2 115 416,94 2 36152: 36153: 09 VALTIONTILINTARKASTAJAT - STATSREVISO- 36154: RERNA .................................... 7 708 000 7 509 291,21 -198 708,79 3 36155: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 36156: der (Förslagsanslag) ....................... 7 708 000 7 509 291,21 -198 708,79 3 36157: 36158: 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES - RIKSDA- 36159: GENS JUSTITIEOMBUDSMAN ................. 10 715 000 10 099 423,11 -615 576,89 6 36160: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 36161: der (Förslagsanslag) ....................... 10 715 000 10 099 423,11 -615 576,89 6 36162: 36163: 25 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMEN VAL- 36164: TUUSKUNTA - FINLANDS DELEGATION 1 NOR- 36165: DISKA RÅDET .............................. 10 866 000 8 500 049,03 -2 365 950,97 22 36166: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 36167: der (Förslagsanslag) ....................... 10 866000 8 500 049,03 -2 365 950,97 22 36168: 36169: 30 EDUSKUNNAN KIRJASTO - RIKSDAGSBIBLIO- 36170: TEKET .................................... 16 079 000 15 841 582,77 -237 417,23 36171: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 36172: der (Förslagsanslag) ....................... 16 079 000 15841582,77 -237 417,23 36173: 36174: 99 EDUSKUNNAN MUUT MENOT - RIKSDAGENS 36175: ÖVRIGA UTGIFTER .......................... 18446000 18 420 284,57 -25 715,43 0 36176: 21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita 36177: varten - Dispositionsmedel tili riksdagsgrupper- 36178: na för gruppkanslierna ..................... 17 336 000 17 336 000,00 0,00 0 36179: 22 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käy- 36180: tettäväksi - Tili förfogande för Finlands grupp av 36181: lnterparlamentariska unionen ................ 1110000 1 084 284,57 -25 715,43 2 36182: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36183: sivu 36184: 23 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 23 36185: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 36186: Budget Bokslut Bokslut - Budget 36187: Mom.-Mom. 36188: Suurempi - Högre % 36189: Pienempi- Lägre (-) 36190: 36191: 36192: 23 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ........... 197 435 000 196 635 793,71 -799206,29 0 36193: 36194: 01 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ........... 21 328 000 20 475 332,14 -852 667,86 4 36195: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar 36196: (Förslagsanslag) .......................... 18 528 000 18 359 846,06 -168153,94 36197: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsans- 36198: lag) .................................... 2 800 000 2 115 486,08 -684513,92 24 36199: 36200: 02 VALTIONEUVOSTON KANSLIA- STATSRÅDETS 36201: KANSLI .................................... 78 570 000 78 570 000,00 0,00 0 36202: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36203: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 78 570 000 78 570 000,00 0,00 0 36204: 36205: 03 OIKEUSKANSLERINVIRASTO - JUSTITIEKANS- 36206: LERSÄMBETET ............................. 13411000 13 411 000,00 0,00 0 36207: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36208: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 13 411 000 13411000,00 0,00 0 36209: 36210: 25 VALTIONEUVOSTON EDUSTUS- JA VIRKAHUO- 36211: NEISTOT - !:)TATSRÅDETS REPRESENTA- 36212: TIONS- OCH AMBETSLOKALER ................ 4 396 000 3 569 409,57 -826 590,43 19 36213: 26 Kalastajatorpan vierastalo (Arviomääräraha) - 36214: Representationslokaliteterna i anslutning tili Fis- 36215: kartorpet (Förslagsanslag) .................. 2 221 000 1 394 409,57 -826 590,43 37 36216: 74 Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomääräraha 36217: 3v) - Statsrådets skyddsrum (Reservationsan- 36218: slag 3år) ................................ 2 175 000 2175 000,00 0,00 0 36219: 36220: 27 POLliiTISEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN - UN- 36221: DERSTÖDJANDE AV POLITISK VERKSAMHET .... 74 200 000 74 200 000,00 0,00 0 36222: 50 Puoluetoiminnan tukeminen - Understödjande 36223: av partiverksamhet ........................ 64 200 000 64 200 000,00 0,00 0 36224: 52 Kansalaisaktiivisuuden lisääminen Euroopan par- 36225: lamentin Suomen edustajien vaaleissa sekä Eu- 36226: roopan unioniin lii~än kansalaiskeskustelun 36227: kannustaminen - Okande av medborgaraktivi- 36228: teten vid vale! av Finlands representanter i Euro- 36229: paparlamentet samt understödjande av medbor- 36230: gardebatten om Europeiska unionen .......... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 36231: 36232: 99 VALTIONEUVOSTON MUUTMENOT- STATSRÅ- 36233: DETS ÖVRIGA UTGIFTER ..................... 5 530 000 6410052,00 880 052,00 16 36234: 23 Presidentti Lauri Kristian Relanderin muistomerkki 36235: (Siirtomääräraha 2v) - Monument över presi- 36236: dent Lauri Kristian Relander (Reservationsanslag 36237: 2år) .................................... 650 000 650 000,00 0,00 0 36238: 24 Kunniamerkit (Arviomääräraha) - Ordnar (För- 36239: slagsanslag) ............................. 2 000 000 2 880 052,00 880 052,00 44 36240: 25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha 36241: 3v) - J. V. Snellmans samlade verk (Reservati- 36242: onsanslag 3år) ........................... 1 900 000 1 900 000,00 0,00 0 36243: 26 Suomen hallintohistoria (Siirtomääräraha 36244: 3v) - Finlands förvaltningshistoria (Reservati- 36245: onsanslag 3år) ........................... 480 000 480 000,00 0,00 0 36246: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36247: sivu 36248: 23 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 24 36249: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 36250: Budget Bokslut Bokslut - Budget 36251: Mom. -Mom. 36252: Suurempi - Högre 36253: % 36254: Pienempi - Lägre {-) 36255: 36256: 36257: 28 Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuosi (Siirto- 36258: määräraha 2v) - 80-årsjubileet för Finlands 36259: självständighetsförklaring (Reservationsanslag 36260: 2år) ................................... . 500000 500000,00 0,00 0 36261: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36262: sivu 36263: 24 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 25 36264: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 36265: Budget Bokslut Bokslut- Budget 36266: Mom.-Mom. 36267: Suurempi- Högre 36268: Pienempi- Lägre (-) % 36269: 36270: 36271: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN tJALLINNONA- 36272: LA- UTRIKESMINISTERIETS FORVALTNING- 36273: SOMRÅDE ................................ . 3 068 962 000 2 989 019 925,90 -79 942 074,10 3 36274: 36275: 01 ULKOASIAINHALLINTO- UTRIKESFÖRVALT- 36276: NINGEN .................................. . 842 874 000 842 874 000,00 0,00 0 36277: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36278: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 750 374 000 750 374 000,00 0,00 0 36279: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 36280: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 53 500000 53 500 000,00 0,00 0 36281: 87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto- 36282: määräraha 3v) - Anskaffning av fastigheter och 36283: lokaler (Reservationsanslag 3år) ............ . 39 000 000 39 000 000,00 0,00 0 36284: 36285: 30 KANSAINVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ - IN- 36286: TERNATIONELLT BISTÅND .................. . 1 436 698 000 1 434 548 000,00 -2 150 000,00 0 36287: 66 Varsinainen kehitysyhteistyö (Siirtomääräraha 36288: 3v) - Egentligt bistånd (Reservationsanslag 36289: 3år) ................................... . 1 436 698 000 1 434 548 000,00 -2 150 000,00 0 36290: 36291: 40 TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ - INDUST- 36292: RIELLT BISTÅND ........................... . 26 000 000 28 149 715,87 2149715,87 8 36293: 50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy: IIe (Ar- 36294: viomääräraha) - Statsbidrag tili Fonden för in- 36295: dustriellt samarbete Ab (Förslagsanslag) ...... . 9 000 000 11 149 715,87 2 149 715,87 24 36296: 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö 36297: kehitysmaiden kanssa (Arviomääräraha) - Eko- 36298: nomiskt, industriellt och teknologiskt samarbete 36299: med utvecklingsländerna (Förslagsanslag) ..... . 7 000 000 7000 000,00 0,00 0 36300: 88 Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n osakepääoman 36301: korottaminen (Siirtomääräraha 3v) - Höjande 36302: av aktiekapitalet lör Fonden lör industriellt samar- 36303: bete Ab (Reservationsanslag 3år) ........... . 10000000 10 000 000,00 0,00 0 36304: 36305: 50 YHTEISTYÖ KESKI- JA ITÄ-EUROOPAN MAIDEN 36306: KANSSA - SAMARBETE MED CENTRAL- OCH 36307: ÖSTEUROPEISKA LÄNDER ................. .. 59 000 000 59 000 000,00 0,00 0 36308: 66 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian maiden 36309: kanssa (Siirtomääräraha 3v) - Samarbete med 36310: närliggande områden och de baltiska länderna 36311: (Reservationsanslag 3år) .................. . 24 000 000 24 000 000,00 0,00 0 36312: 67 Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja ke- 36313: hityspankin osakepääoman maksamisesta (Arvio- 36314: määräraha) - Finlands andel i aktiekapitalet för 36315: Europeiska banken för återuppbyggnad och ut- 36316: veckling (Förslagsanslag) .................. . 0 0,00 0,00 0 36317: 69 Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt 36318: (Siirtomääräraha 3v) - Multilaterala och bilate- 36319: rala finansieringsarrangemang (Reservationsan- 36320: slag 3år) ............................... . 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0 36321: 36322: 99 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 36323: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM UTRI- 36324: KESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .... 704 390 000 624 448 210,03 -79 941 789,97 11 36325: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36326: sivu 36327: 24 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 26 36328: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 36329: Budget Bokslut Bokslut- Budget 36330: Mom.-Mom. 36331: Suurempi- Högre 36332: % 36333: Pienempi- Lägre (-} 36334: 36335: 36336: 01 Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU) 36337: (Arviomääräraha) - Avlöningar tili medlemmar- 36338: nai Europaparlamentet (EU) (Förslagsanslag) ... 5 000 000 4 061 193,04 -938 806,96 19 36339: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar 36340: (Förslagsanslag) .......................... 23 935 000 20 646 069,88 -3 288 930,12 14 36341: 21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluis- 36342: sa (Arviomääräraha) - Tillfällig representation 36343: vid internationella konferenser (Förslagsanslag) .. 33 909 000 25 983 424,99 -7 925 575,01 23 36344: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot 36345: (Arviomääräraha) - Utgifter för underhåll av de 36346: finska övervakningsstyrkorna (Förslagsanslag) .. 262 122 000 273 272 842,54 11 150 842,54 4 36347: 25 Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan 36348: (Arviomääräraha) - Civilpersonalens deltagan- 36349: de i krishantering (Förslagsanslag) ............ 38 500 000 26 388 369,79 -12111 630,21 31 36350: 26 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha 36351: 2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet 36352: (Reservationsanslag 2år) ................... 19 755 000 19 755 000,00 0,00 0 36353: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ...... 4 155 000 4124 680,00 -30 320,00 36354: 51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen 36355: (Arviomääräraha) - Understöd tili nödställda 36356: finska medborgare (Förslagsanslag) ........... 300 000 147 017,72 -152 982,28 51 36357: 66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (Arviomää- 36358: räraha) - Vissa medlemsavgifter och finansie- 36359: ringsandelar (Förslagsanslag) ................ 316 614 000 250 069 612,07 -66 544 387,93 21 36360: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktua- 36361: tioner (Förslagsanslag) ..................... 100 000 0,00 -100 000,00 100 36362: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36363: sivu 36364: 25 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 27 36365: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 36366: Budget Bokslut Bokslut- Budget 36367: Mom.- Mom. 36368: Suurempi- Högre % 36369: Pienempi- Lägre (-) 36370: 36371: 36372: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI- 36373: TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 2 454 074 000 2 435 228 136,40 -18 845 863,60 36374: 36375: 01 OIKEUSMINISTERIÖ - JUSTITIEMINISTERIET ... 120 786 000 120 786 000,00 0,00 0 36376: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36377: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 120 786 000 120 786 000,00 0,00 0 36378: 36379: 10 TUOMIOISTUINLAITOS- DOMSTOLSVÄSEN- 36380: DET ...................................... 934 940 000 934 940 000,00 0,00 0 36381: 21 Korkeimman oikeuden toimintamenot (Siirtomää- 36382: räraha 2v) - Högsta domstolens omkostnader 36383: (Reservationsanslag 2år) ................... 30 760 000 30 760 000,00 0,00 0 36384: 22 Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot 36385: (Siirtomääräraha 2v) - Högsta förvaltningsdom- 36386: stolens omkostnader (Reservationsanslag 2år) .. 37 880 000 37 880 000,00 0,00 0 36387: 23 Muiden tuomioistuinten toimintamenot (Siirtomää- 36388: räraha 2v) - Omkostnader för övriga domstolar 36389: (Reservationsanslag 2år) ................... 866 300 000 866 300 000,00 0,00 0 36390: 36391: 45 ERÄÄT OIKEUDENHOITOMENOT JA AVUSTUK- 36392: SET - SÄRSKI.~DA RÄTISVÅRDSUTGIFTER 36393: OCH UNDERSTOD .......................... 305 305 000 302 072 902,56 -3 232 097,44 36394: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut- 36395: gifter (Förslagsanslag) ..................... 28 600 000 28 563 126,73 -36 873,27 0 36396: 27 Oikeuslaitoksen tietojenkäsittely (Siirtomääräraha 36397: 2v) - Rättsväsendets databehandling (Reserva- 36398: tionsanslag 2år) .......................... 53 970 000 53 970 000,00 0,00 0 36399: 50 Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeuden- 36400: hoitomenot (Arviomääräraha) - Fri rättegång 36401: och vissa andra rättsvårdsutgifter (Förslagsans- 36402: lag) .................................... 185 000 000 182 204 862,02 -2 795 137,98 2 36403: 51 Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset 36404: (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar och un- 36405: derstöd som belalas av staten (Förslagsanslag) . 37 735 000 37 334 913,81 --400 086, 19 36406: 36407: 46 SYYTIÄJÄNVIRASTOT- AKLAGARÄMBETENA . 37 130 000 37 130 000,00 0,00 0 36408: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36409: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 37 130 000 37 130 000,00 0,00 0 36410: 36411: 47 ULOSOTIOVIRASTOT - EXEKUTIONSVERKEN . 151 850 000 151 850 000,00 0,00 0 36412: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36413: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 151 850 000 151 850 000,00 0,00 0 36414: 36415: 50 VANKEINHOITOLAITOS- FÅNGVÅRDSVÄSEN- 36416: DET ...................................... 804 733 000 804 733 000,00 0,00 0 36417: 21 Toimintamenot (liiketaloudellisten suoritteiden hin- 36418: tojen alentamiseen enintään 45 500 000) (Siirto- 36419: määräraha 2v) - Omkostnader (Reservations- 36420: anslag 2år) .............................. 668 700 000 668 700 000,00 0,00 0 36421: 50 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsää- 36422: däntöön perustuviin tehtäviin (Arviomäärära- 36423: ha) - Statsunderstöd för Kriminalvårdsför- 36424: eningen för uppgifter som grundar sig på lagstift- 36425: ning (Förslagsanslag) ...................... 51 733 000 51 733 000,00 0,00 0 36426: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36427: sivu 36428: 25 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 28 36429: l •JkU- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 36430: Budget Bokslut Bokslut- Budget 36431: Mom. -Mom. 36432: Suurempi - Högre % 36433: Pienempi- Lägre (-) 36434: 36435: 36436: 51 Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suorittami- 36437: seen - Statsunderstöd för annat kriminalvård- 36438: sarbete ................................. 3400000 3400000,00 0,00 0 36439: 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toimitilo- 36440: jen perustamis- ja perusko~ausmenoihin (Siirto- 36441: määräraha 3v) - Statsunderstöd för Kriminal- 36442: vårdsföreningen för anläggnings- och grundrepa- 36443: rationsutg~ter för verksamhetsutrymmen (Reser- 36444: vationsanslag 3år) ........................ 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0 36445: 74 Uudisrakennukset ja perusko~aukset (Siirtomää- 36446: räraha 3v) - Nybyggnader och renoveringar 36447: (Reservationsanslag 3år) ................... 24 700000 24 700 000,00 0,00 0 36448: 75 Uudisrakennukset ja perusko~aukset avolaitostyö- 36449: nä (Siirtomääräraha 3v) - Nybyggnader och re- 36450: noveringar vilka utförs som arbete i öppen anstalt 36451: (Reservationsanslag 3år) ................... 36 500 000 36 500 000,00 0,00 0 36452: 77 Työsiirioloille järjestettävät työt (Siirtomääräraha 36453: 3v) - Arbeten för arbetskolonier (Reservations- 36454: anslag 3år) .............................. 18000000 18 000 000,00 0,00 0 36455: 79 Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha 36456: 3v) - Jord- och vattenbyggen (Reservationsan- 36457: slag 3år) ................................ 500 000 500 000,00 0,00 0 36458: 36459: 60 ERÄÄT VIRASTOT - VISSA VERK ............. 39 330 000 39 329 999,56 -,44 0 36460: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36461: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 35330 000 35 330 000,00 0,00 0 36462: 22 Onnettomuustutkinnan erityismenot (Arviomäärä- 36463: raha) - Särskilda utgifter för undersökning av 36464: olyckor (Förslagsanslag) .................... 4 000 000 3 999 999,56 -,44 0 36465: 36466: 70 VAALIT - VAL ............................. 60000000 44 386 234,28 -15 613 765,72 26 36467: 21 Vaalimenot (Arviomääräraha) - Valutgifter (För- 36468: slagsanslag) ............................. 60 000 000 44 386 234,28 -15 613 765,72 26 36469: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36470: sivu 36471: 26 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 29 36472: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 36473: Budget Bokslut Bokslut - Budget 36474: Mom.-Mom. 36475: Suurempi - Högre % 36476: Pienempi- Lägre (-) 36477: 36478: 36479: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - IN- 36480: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 6456609000 6 502 411 636,92 45 802 636,92 36481: 36482: 01 SISÄASIAINMINISTERIÖ - INRIKESMINISTE- 36483: RIET ...................................... 95 328 000 95 328 000,00 0,00 0 36484: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 36485: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservations- 36486: anslag 2år) .............................. 94 628 000 94 628 000,00 0,00 0 36487: 51 Eräät valtionavustukset - Vissa statsunderstöd. 700 000 700 000,00 0,00 0 36488: 36489: 02 ULKOMAALAISVIRASTO - UTLÄNNINGSVER- 36490: KET ....................................... 24 646 000 24 646 000,00 0,00 0 36491: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36492: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 24 646 000 24 646 000,00 0,00 0 36493: 36494: 05 LÄÄNINHALLITUKSET- LÄNSSTYRELSERNA ... 323 171 000 323 171 000,00 0,00 0 36495: 21 Toimintamenot (Enintään 100 000 mk suomalais- 36496: venäläistä koulutusyhteistyötä edistävän säätiön 36497: peruspääomana) (Siirtomääräraha 2v) - Om- 36498: kostnader (Reservationsanslag 2år) ........... 323 171 000 323 171 000,00 0,00 0 36499: 36500: 06 REKISTERIHALLINTO - REGISTERFÖRVALT- 36501: NINGEN ................................... 115619000 115619000,00 0,00 0 36502: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36503: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 115 619 000 115 619 000,00 0,00 0 36504: 36505: 75 POLIISITOIMI - POLISVÄSENDET ............. 2 814 369 000 2 862 481 071,82 48 112 071,82 2 36506: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36507: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 2 652 869 000 2 652 868 600,00 --400,00 0 36508: 23 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut- 36509: gifter (Förslagsanslag) ..................... 161 500 000 209612471,82 48112471,82 30 36510: 70 Viranomaisradioverkon rakentaminen (Siirtomää- 36511: räraha 3v) - Byggande av ett myndighetsradio- 36512: nät (Reservationsanslag 3år) ................ 0 0,00 0,00 0 36513: 36514: 80 PELASTUSHALLINTO- RÄDDNINGSFÖRVALT- 36515: NINGEN ................................... 102 867 000 106 304 512,73 3 437 512,73 3 36516: 21 Pelastushallinnon toimintamenot (Siirtomääräraha 36517: 2v) - Omkostnader för räddningsförvaltningen 36518: (Reservationsanslag 2år) ................... 72 067 000 72 067 000,00 0,00 0 36519: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut- 36520: gifter (Förslagsanslag) ..................... 4 800 000 8 237 512,73 3 437 512,73 72 36521: 31 Valtionosuudet (Siirtomääräraha 2v) - Statsan- 36522: delar (Reservationsanslag 2år) ............... 26 000 000 26 000 000,00 0,00 0 36523: 36524: 90 RAJAVARTIOLAITOS- GRÄNSBEVAKNINGSVÄ- 36525: SENDET ................................... 917 609 000 917 609 000,00 0,00 0 36526: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36527: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 882 609 000 882 609 000,00 0,00 0 36528: 70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (Siirtomääräraha 36529: 3v) - Anskaffning av luft- och bevakningsfarkos- 36530: ter (Reservationsanslag 3år) ................ 24 100 000 24100 000,00 0,00 0 36531: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36532: sivu 36533: 26 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 30 36534: LJku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 36535: Budget Bokslut Bokslut - Budget 36536: Mom.-Mom. 36537: Suurempi - Högre 36538: Pienempi- Lägre (-) % 36539: 36540: 36541: 36542: 74 Rakentaminen (Siirtomääräraha 3v) - Husbyg- 36543: gen (Reservationsanslag 3år) ................ 10 900 000 10 900 000,00 0,00 0 36544: 36545: 97 AVUSTUKSET KUNNILLE - UNDERSTÖD AT 36546: KOMMUNER. ............................... 1 370 100 000 1 364 353 052,37 -5 746 947,63 0 36547: 31 Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perus- 36548: tuva valtionosuuksien tasauslisä (Arviomäärära- 36549: ha) - Allmän siatsandel tili kommunema och på 36550: kommunernas skatteinkomster baserad utjäm- 36551: ningspost av statsandelama (Förslagsanslag) ... 1 282 600 000 1 282 582 560,00 -17440,00 0 36552: 34 Kuntien harkinnanvarainen avustus - Unders- 36553: töd tili kommunerna enligt prövning ........... 70 000 000 70 000 000,00 0,00 0 36554: 80 Korkoluet ja velkojen vakautuslainat kunnille (Ar- 36555: viomääräraha) - Räntestöd och konsoliderings- 36556: Iän tili kommunerna (Förslagsanslag) .......... 17 500 000 11 770 492,37 -5 729 507,63 33 36557: 36558: 98 ALUEIDEN KEHITIÄMINEN- UTVECKLING AV 36559: OMRÅDEN ................................. 692 900 000 692 900 000,00 0,00 0 36560: 43 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (Siirtomäärä- 36561: raha 3v) - Landskapsutvecklingspengar (delvis 36562: EU) (Reservationsanslag 3år) ................ 104 500 000 104 500 000,00 0,00 0 36563: 61 EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjel- 36564: miin sekä yhteisöaloitteisiin (EU) (Siirtomääräraha 36565: 3v) - EU:s deltagande i strukturprogram och 36566: regionala utvecklingsprogram samt gemenskapsi- 36567: nitiativ (EU) (Reservationsanslag 3år) ......... 588 400 000 588 400 000,00 0,00 0 36568: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36569: sivu 36570: 27 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 31 36571: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 36572: Budget Bokslut Bokslut - Budget 36573: Mom.- Mom. 36574: Suurempi - Högre % 36575: Pienempi- Lägre (-) 36576: 36577: 36578: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA -- 36579: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 36580: DE ........................................ 9 277 870 000 9 287 160 230,82 9 290 230,82 0 36581: 36582: 01 PUOLUSTUSMINISTERIÖ- FÖRSVARSMINISTE- 36583: RIET ...................................... 44 830 000 44 830 000,00 0,00 0 36584: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36585: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 44 830 000 44 830 000,00 0,00 0 36586: 36587: 10 PUOLUSTUSVOIMAT - FÖRSVARSMAKTEN .... 9 071 540 000 9 071 540 000,00 0,00 0 36588: 16 Puolustusmateriaalihankinnat (Siirtomääräraha 36589: 3v) - Anskaffning av försvarsmateriel (Reserva- 36590: tionsanslag 3år) .......................... 3 653 540 000 3 653 540 000,00 0,00 0 36591: 21 Puolustusvoimien toimintamenot (Siirtomääräraha 36592: 2v) - Försvarsmaktens omkostnader (Reserva- 36593: tionsanslag 2år) .......................... 5 164 000 000 5 164 000 000,00 0,00 0 36594: 74 Uudisrakennukset ja perusko~aukset (Siirtomää- 36595: räraha 3v) - Nybyggnader och ombyggnadsar- 36596: beten (Reservationsanslag 3år) .............. 224 000 000 224 000 000,00 0,00 0 36597: 87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära- 36598: ha 2v) - lnköp och expropriation av fastigheter 36599: (Reservationsanslag 2år) ................... 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0 36600: 36601: 30 KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVAAMISTOIMIN- 36602: TA - INTERNATIONELL FREDSBEVARANDE 36603: VERKSAMHET .............................. 157 000 000 166 468 429,57 9 468 429,57 6 36604: 21 YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toimin- 36605: tamenot (Arviomääräraha) - Omkostnader för 36606: FN:s och OSSE:s fredsbevarande verksamhet 36607: (Förslagsanslag) .......................... 153 000 000 161 978 429,57 8 978 429,57 6 36608: 24 Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön me- 36609: not (Arviomääräraha) - Utgifter för internatio- 36610: nellt försvarspolitiskt samarbete (Förslagsanslag). 4 000 000 4490 000,00 490 000,00 12 36611: 36612: 99 PUOLUSTUSMINIST,ERIÖN HALLINNONALAN 36613: MUUT MENOT - OVRIGA UTGIFTER INOM FÖR- 36614: SVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSO MRÅDE . 4 500 000 4321801,25 -178198,75 4 36615: 40 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapatur- 36616: makorvaukset (Arviomääräraha) - Olycksfall- 36617: sersättningar på grund av olyckan vid Lappo pat- 36618: ronfabrik (Förslagsanslag) .................. 330 000 321 801,25 -8198,75 2 36619: 50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemi- 36620: nen - Understödjande av försvarsorganisatio- 36621: ners verksamhet. ......................... 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0 36622: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktue- 36623: ringar (Förslagsanslag) ..................... 170 000 0,00 -170 000,00 100 36624: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36625: sivu 36626: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 32 36627: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 36628: Budget Bokslut Bokslut - Budget 36629: Mom.-Mom. 36630: Suurempi - Högre % 36631: Pienempi - Lägre (-) 36632: 36633: 36634: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA- 36635: FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . 29 674 310 549 29 502 691 897,07 -171618651,93 36636: 36637: 01 VALTIOVARAINMINISTERIÖ- FINANSMINISTE- 36638: RIET ...................................... 108 000 000 108 000 000,00 0,00 0 36639: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36640: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 108 000 000 108 000 000,00 0,00 0 36641: 36642: 03 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKES- 36643: KUS- STATENS EKONOMISKA FORSKNINGS- 36644: CENTRAL. ................................. 18950000 18 950 000,00 0,00 0 36645: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36646: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 18 950 000 18 950 000,00 0,00 0 36647: 36648: 05 VALTIOKONTTORI - STATSKONTORET ........ 150450 000 150 423 993,98 -26 006,02 0 36649: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36650: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 140 150 000 140 150 000,00 0,00 0 36651: 88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha 36652: 3v) - Aktieförvärv (Reservationsanslag 3år) ... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 36653: 95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomäärära- 36654: ha) - Tryggande av statens fordringar (Förslag- 36655: sanslag) ................................ 300 000 273 993,98 -26006,02 9 36656: 36657: 06 TAPATURMAKORVAUKSET JA MUUT VAHINGON- 36658: KORVAUKSET- OLYC~SFALLSERSÄTTNINGAR 36659: OCH ÖVRIGA SKADEST ND .................. 186 500 000 165 675 946,15 -20 824 053,85 11 36660: 50 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvauk- 36661: set (Arviomääräraha) - Olycksfallsersättningar 36662: och övriga skadestånd (Förslagsanslag) ....... 186 500 000 165 675 946,15 -20 824 053,85 11 36663: 36664: 07 ELÄKKEET - PENSIONER ................... 12 625 350 000 12 569 716 663,14 -55 633 336,86 0 36665: 05 Vakinaiset eläkkeet ja perhe-eläkkeet (Arviomää- 36666: räraha) - Ordinarie pensioner och familjepen- 36667: sioner (Förslagsanslag) .................... 12 294 700 000 12 264 730 261,54 -29 969 738,46 0 36668: 06 Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) - Extra 36669: pensioner (Förslagsanslag) ................. 127750000 113 501 920,73 -14 248 079,27 11 36670: 07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha) - ÖVriga 36671: pensionsutgifter (Förslagsanslag) ............. 159 900 000 152 029 245,71 -7 870 754,29 5 36672: 61 Korko valtion eläkerahastolle (Arviomäärära- 36673: ha) - Ränta tili statens pensionsfond (Förslag- 36674: sanslag) ................................ 43 000 000 39 455 235,16 -3 544 764,84 8 36675: 36676: 10 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO- 36677: STATENS REVISIONSVERK ................... 36 400 000 36 400 000,00 0,00 0 36678: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36679: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 36400 000 36 400 000,00 0,00 0 36680: 36681: 18 VEROHALLINTO- SKATTEFÖRVALTNINGEN ... 1 518 466 000 1 518 466 000,00 0,00 0 36682: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36683: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 1 518 466 000 1518466000,00 0,00 0 36684: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36685: sivu 36686: 28 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 33 36687: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 36688: Budget Bokslut Bokslut - Budget 36689: Mom.- Mom. 36690: Suurempi- Högre 36691: Pienempi- Lägre (-) % 36692: 36693: 36694: 39 ERÄÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUNNAL- 36695: LE - VISSA ÖVERFÖRINGAR TILL LANDSKAPET 36696: ÅLAND ................................... . 809 951 549 810 246 866,84 295 317,84 0 36697: 30 Ahvenanmaan tasoitusmaksu (Arviomäärära- 36698: ha) - Avräkning tili Åland (Förslagsanslag) .... 765 800 000 765 794 770,84 -5229,16 0 36699: 31 Verohyvitys (Arviomääräraha) - Skattegottgö- 36700: relse (Förslagsanslag) .................... . 41151 549 41151 549,00 0,00 0 36701: 40 Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenan- 36702: maan maakunnalle (Arviomääräraha) - Aterbä- 36703: ring av intäktema av lotteriskatten tili landskapet 36704: Åland (Förslagsanslag) .................... . 3 000 000 3 300 547,00 300 547,00 10 36705: 36706: 36707: 40 TULLILAITOS - TULLVERKET ............... . 454 597 000 454 597 000,00 0,00 0 36708: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 36709: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservations- 36710: anslag 2år) ............................. . 443 377 000 443 377 000,00 0,00 0 36711: 66 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehi- 36712: tysapu sekä koulutusyhteistyö Venäjän ja Baltian 36713: maiden kanssa (Siirtomääräraha 3v) - Utveck- 36714: lingshjälp som styrs via en internationell tullorga- 36715: nisation samt utbildningssamarbete med Ryssland 36716: och de baltiska länderna (Reservationsanslag 36717: 3år) ................................... . 220 000 220 000,00 0,00 0 36718: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans- 36719: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) . 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0 36720: 36721: 36722: 52 TILASTOKESKUS - STATISTIKCENTRALEN .... 165 860 000 165 860 000,00 0,00 0 36723: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36724: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 165 860 000 165 860 000,00 0,00 0 36725: 36726: 64 VALTION KIINTEISTÖLAITOS - STATENS FAS- 36727: TIGHETSVERK ............................. . 667 490 000 667 490 000,00 0,00 0 36728: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 36729: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 133 490 000 133 490 000,00 0,00 0 36730: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) - Re- 36731: paration och ombyggnad (Reservationsanslag 36732: 3år) ................................... . 254 000 000 254 000 000,00 0,00 0 36733: 87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkimi- 36734: nen (Siirtomääräraha 3v) - Anskaffning av fas- 36735: tigheter och bostadsaktier (Reservationsanslag 36736: 3år) ................................... . 280 000 000 280 000 000,00 0,00 0 36737: 36738: 70 HALLINNON KEHTITIÄMISKESKUS - CENTRA- 36739: LEN FÖR FÖRVALTNINGSUTVECKLING ........ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 36740: 82 Laina Hallinnon kehittämiskeskukselle - Lån tili 36741: Centralen för förvaltningsutveckling .......... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 36742: 36743: 80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HALLIN- 36744: NON TUKITOIMENPITEET - FÖRNYANDE AV 36745: FÖRVALTNINGEN OCH VISSA STÖDÅTGÄRDER 36746: INOM FÖRVALTNINGEN ..................... . 125 149 000 101 372 172,13 -23 776 827,87 19 36747: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36748: sivu 36749: 28 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 34 36750: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 36751: Budget Bokslut Bokslut- Budget 36752: Mom.-Mom. 36753: Suurempi - Högre 36754: Pienempi- Lägre (-) % 36755: 36756: 36757: 02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat 36758: päätökset (Arviomääräraha) - Vissa andra löner 36759: och beslut som gäller villkor i tjänstelörhållande 36760: (Förslagsanslag) ......................... . 1 893 000 363 000,00 -1 530 000,00 81 36761: 20 Kehittämis- ja koulutustoiminta (Siirtomääräraha 36762: 3v) - Utvecklings- och utbildningsverksamhet 36763: (Reservationsanslag 3år) .................. . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 36764: 21 Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (Siirtomää- 36765: räraha 3v) - Stöd lör anpassning av personalen 36766: (Reservationsanslag 3år) .................. . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 36767: 22 Integraatiovalmennus ja tietojärjestelmien kehittä- 36768: minen (Siirtomääräraha 3v) - lntegrationsutbild- 36769: ning och utvecklande av datasystemen (Reserva- 36770: tionsanslag 3år) ......................... . 29 000 000 29 000 000,00 0,00 0 36771: 23 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha 36772: 3v) - Främjande av arbetarskyddet (Reservati- 36773: onsanslag 3år) .......................... . 4 826 000 4 826 000,00 0,00 0 36774: 24 VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (Siir- 36775: tomääräraha 2v) - StPL-baserad rehabilitering 36776: och tidig rehabilitering (Reservationsanslag 2år) . 23 500 000 22 559 554,92 -940 445,08 4 36777: 25 Valtion henkilöstöjärjestelyt (Siirtomääräraha 36778: 2v) - Statens personalarrangemang (Reservati- 36779: onsanslag 2år) .......................... . 41 230 000 19 741 477,21 -21 488 522,79 52 36780: 60 Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista 36781: menoista (Arviomääräraha) - Statens andel av 36782: utgifterna på grund av utbildnings- och avgångs- 36783: bidragsfonden (Förslagsanslag) ............. . 4 700 000 4 882 140,00 182 140,00 4 36784: 36785: 81 ERÄÄT HALLINNONALOITTAIN JAKAMATTOMAT 36786: MENOT - VISSA UTGIFTER SOM ICKE FÖRDE- 36787: LAS ENLIGT FÖRVALTNINGSOMRÅDE ......... . 8 200 000 11 006 640,30 2 806 640,30 34 36788: 01 Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden 36789: palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar för 36790: nationella sakkunniga inom Europeiska unionen 36791: (Förslagsanslag) ......................... . 7 000 000 4 445 884,73 -2 554 115,27 36 36792: 74 Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden 36793: tarkistuksista aiheutuvat menot (Arviomäärära- 36794: ha) - Utgifter föranledda av justeringar av kost- 36795: nadskalkyler lör husbyggnadsprojekt (Förslag- 36796: sanslag) ............................... . 100 000 0,00 -100 000,00 100 36797: 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita var- 36798: ten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrä- 36799: rahaa (Arviomääräraha) - På lag eller lörfatt- 36800: ning grundade utgilter lör vilka särskilt anslag icke 36801: ingår i budgeten (Förslagsanslag) ........... . 100 000 6 560 755,57 6 460 755,57 6461 36802: 96 Edeltä arvaamattomat tarpeet - Olörutsedda ut- 36803: gilter ..................... · .. · · · · · · · · · · · 1 000 000 0,00 -1000000,00 100 36804: 36805: 82 POSTIPANKKI OY - POSTSANKEN OY ....... . 12 000 000 1 392 345,86 -10607654,14 88 36806: 43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (Arvio- 36807: määräraha) - Kreditförlustersättning tili Post- 36808: banken Ab (Förslagsanslag) ................ . 12 000 000 1 392 345,86 -10 607 654,14 88 36809: 36810: 83 KANSAINVÄLISET RAHOITUSYHTEISÖT - IN- 36811: TERNATIONELLA FINANSINSTITUT ............ . 6 000 000 6157 565,00 157 565,00 3 36812: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36813: sivu 36814: 28 PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 35 36815: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 36816: Budget Bokslut Bokslut- Budget 36817: Mom. -Mom. 36818: Suurempi - Högre % 36819: Pienempi- Lägre (-) 36820: 36821: 36822: 68 Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön 36823: osakepääoman korottamisesta (Arviomäärära- 36824: ha) - Finlands andel i höjningen av lnternatio- 36825: nella finansieringsbolagets akliekapital (Förslag- 36826: sanslag) ............................... . 6 000 000 6157 565,00 157 565,00 3 36827: 36828: 84 POHJOISMAISET RAHOITUSYHTEISÖT - NOR- 36829: DISKA FINANSINSTITUT ..................... . 16 500 000 15 968 186,70 -531 813,30 3 36830: 68 Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristö- 36831: rahoitusyhtiön pääomasta (Arviomääräraha) - 36832: Finlands betalningsandel av Nordiska miljöfinan- 36833: sieringsbolagets kapital (Förslagsanslag) ...... . 6 500 000 6 392 653,90 -107 346,10 2 36834: 89 Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyöhön Bal- 36835: tian maiden kanssa (Arviomääräraha) - Fin- 36836: lands deltagande i finansieringssamarbete med 36837: baltiska länderna (Förslagsanslag) ........... . 10 000 000 9 575 532,80 -424467,20 4 36838: 36839: 85 SITOUMUSTEN LUNASTAMINEN - INFRIANDE 36840: AV FÖRBINDELSER ........................ . 5 000 000 7 362 606,67 2 362 606,67 47 36841: 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen si- 36842: toumusten lunastaminen (Arviomäärära- 36843: ha) - lnfriande av förbindelser som avgivits tili 36844: internationella finansinstitut (Förslagsanslag) .... 5 000 000 7 362 606,67 2 362 606,67 47 36845: 36846: 86 SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTO - 36847: JUBILEUMSFONDEN FÖR FINLANDS SJÄLV- 36848: STÄNDIGHET .............................. . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0 36849: 60 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan 36850: rahoittaminen - Finansiering av den verksam- 36851: het som Jubileumsfonden för Finlands självstän- 36852: dighet bedriver .......................... . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0 36853: 36854: 87 RAHOITUSMARKKINOIDEN VAKAUTIAMI- 36855: NEN - STABILISERING AV FINANSMARKNADEN. 3 952 000 000 3 952 245 000,00 245 000,00 0 36856: 61 Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja taka- 36857: usten hoitomenoihin (Siirtomääräraha 3v) - Er- 36858: sättning tili statens säkerhetsfond för utgifter för 36859: skötsel av lån och säkerheter (Reservationsanslag 36860: 3år) ................................... . 800 000 000 800 000 000,00 0,00 0 36861: 63 Korkotappioiden korvaaminen Suomen Pankil- 36862: le - Ersättningen för ränteförluster tili Finlands 36863: Bank .................................. . 1 760 000 000 1 760 000 000,00 0,00 0 36864: 88 Sponda Oy:n omaisuuden hankinta (Arviomäärä- 36865: raha) - Anskaffning av Sponda Oy:s egendom 36866: (Förslagsanslag) ......................... . 1 392 000 000 1 392 245 000,00 245 000,00 0 36867: 89 Pankkitoiminnan tukeminen (Siirtomääräraha 36868: 3v) - Stödande av bankverksamheten (Reser- 36869: vationsanslag 3år) ....................... . 0 0,00 0,00 0 36870: 36871: 89 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI (EU) - EURO- 36872: PEISKA INVESTERINGSBANKEN (EU) .......... . 501 900 000 505 987 561,28 4 087 561,28 36873: 68 Suomen maksuosuus Euroopan investointipankin 36874: pääomasta (EU) (Arviomääräraha) - Finlands 36875: betalningsandel av Europeiska investeringsban- 36876: kens kapital (EU) (Förslagsanslag) ........... . 501 900 000 505 987 561,28 4 087 561,28 36877: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36878: sivu 36879: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 36 36880: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 36881: Budget Bokslut Bokslut - Budget 36882: Mom. -Mom. 36883: Suurempi - Högre 36884: % 36885: Pienempi- Lägre (-) 36886: 36887: 36888: 36889: 36890: 90 SUOMEN MAKSUOSUUDET EUROOPAN UNIONIL- 36891: LE (EU) - FINLANDS BETALNINGSANDELAR 36892: TILL EUROPEISKA UNION EN (EU) .............. 4 816 000 000 4 738 378 146,58 -77 621 853,42 2 36893: 66 Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroo- 36894: pan unionille (EU) (Arviomääräraha) - På mer- 36895: värdesskatteunderlaget baserade avgifter tili Eu- 36896: ropeiska unionen (EU) (Förslagsanslag) ........ 3 019 000 000 2 947 767 262,90 -71232737,10 2 36897: 67 Bruttokansantuloon perustuvat maksut Euroopan 36898: unionilie (EU) (Arviomääräraha) - På bruttona- 36899: tionalinkomsten beräknade avgifter tili Europeiska 36900: unionen (EU) (Förslagsanslag) ............... 1 797 000 000 1 790 610 883,68 -6 389 116,32 0 36901: 36902: 99 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 36903: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM Fl- 36904: NANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 3 464547 000 3 471 995 202,44 7 448202,44 0 36905: 21 Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (Siirto- 36906: määräraha 2v) - Statens pensionsnämnds om- 36907: kostnader (Reservationsanslag 2år) ........... 2 040 000 2040000,00 0,00 0 36908: 22 Metallirahamenot (Arviomääräraha) - Utgifter 36909: för metallmynt (Förslagsanslag) .............. 24000 000 22 722 653,25 -1 277 346,75 5 36910: 23 Arvonlisäveromenot (Arviomääräraha) - Mer- 36911: värdesskatteutgifter (Förslagsanslag) .......... 3 300 000 000 3 384 263 293,76 84 263 293,76 3 36912: 24 Kehttysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheu- 36913: tuvat arvonlisäveromenot (Arviomääräraha) - 36914: Mervärdesskatteutgifter för utvecklingssamarbete 36915: och närområdessamarbete (Förslagsanslag) .... 100 000 000 32 585 590,97 -67 414 409,03 67 36916: 50 Korvaus Sotainvalidien Veljesiiitalie - Ersätt- 36917: ningar åt Krigsinvalidernas Brödraförbund ...... 107 000 106 003,00 -997,00 36918: 61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut 36919: verot (Arviomääräraha) - På grund av befrielse 36920: från skatt återbetalda skatter (Förslagsanslag) ... 22 000 000 13 877 661,46 -8122 338,54 37 36921: 83 Laina työpaikkaterveydenhuoltoa varten peruste- 36922: tulle vattionyhtiölle - Lån tili det statsbolag som 36923: har bildats för företagshälsovård ............. 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0 36924: 95 Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen 36925: korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) - Ersättande 36926: av Centralens för förvaltningsutveckling fastig- 36927: hetsutgifter (Reservationsanslag 2år) .......... 4400 000 4 400 000,00 0,00 0 36928: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36929: sivu 36930: 29 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 37 36931: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 36932: Budget Bokslut Bokslut - Budget 36933: Mom.-Mom. 36934: Suurempi- Högre 36935: Pienempi- Lägre (-) % 36936: 36937: 36938: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - UN- 36939: DERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 36940: RÅDE .................................... . 26 903 844 000 26 635 340 368,26 -268 503 631,74 36941: 36942: 01 OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGSMINIS- 36943: TERIET ................................... . 208142 000 207 419 394,64 -722 605,36 0 36944: 10 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito 36945: (Siirtomääräraha 3v) - Drift och underhåll av 36946: vissa statliga fastigheter (Reservationsanslag 36947: 3år) ................................... . 17 700 000 17 700 000,00 0,00 0 36948: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36949: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 88 002 000 88 002 000,00 0,00 0 36950: 22 Kehittämistoiminta (osa EU) (Siirtomääräraha 36951: 2v) - Utvecklingsverksamhet (delvis EU) (Re- 36952: servationsanslag 2år) ..................... . 79 300 000 79 299 948,86 -51,14 0 36953: 26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset - Vissa 36954: kopierings- och bandinspelningsersättningar ... . 19 800 000 19 093 070,00 -706 930,00 4 36955: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 3 340 000 3 324 375,78 -15624,22 0 36956: 36957: 02 EVANKELIS-LUTERILAINEN KIRKKO - EVANGE- 36958: LISK-LUTHERSKA KYRKAN .................. . 16 789 000 16 789 000,00 0,00 0 36959: 21 Tuomiokapitulien toimintamenot (Siirtomääräraha 36960: 2v) - Domkapitlens omkostnader (Reservati- 36961: onsanslag 2år) .......................... . 15 589 000 15 589 000,00 0,00 0 36962: 50 Avustus Suomen Merimieskirkolle - Bidrag tili 36963: Finlands Sjömanskyrka .................... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0 36964: 36965: 05 ORTODOKSINEN KIRKKOKUNTA - ORTODOXA 36966: KYRKOSAMFUNDET ........................ . 9 732 000 9 732 000,00 0,00 0 36967: 21 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot 36968: (Siirtomääräraha 2v) - Ortodoxa kyrkostyrel- 36969: sens omkostnader (Reservationsanslag 2år) ... . 9 232 000 9 232 000,00 0,00 0 36970: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 500 000 500 000,00 0,00 0 36971: 36972: 07 OPETUSHALLITUS - UTBILDNINGSSTYRELSEN. 101 292 000 101 292 000,00 0,00 0 36973: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 36974: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 101 292 000 101 292 000,00 0,00 0 36975: 36976: 08 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ - INTERNATIO- 36977: NELLT SAMARBETE ........................ . 124 709 000 125 476 270,90 767 270,90 36978: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar 36979: (Förslagsanslag) ......................... . 6 970 000 7 049 645,34 79 645,34 36980: 21 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimin- 36981: tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader 36982: för centret för internationellt personutby1e (Reser- 36983: vationsanslag 2år) ....................... . 28 072 000 28 072 000,00 0,00 0 36984: 22 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot 36985: (Siirtomääräraha 2v) ::- Omkostnader för institu- 36986: te! för Ryssland och Osteuropa (Reservationsan- 36987: slag 2år) ............................... . 3 702 000 3 702 000,00 0,00 0 36988: 25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (Siirtomääräraha 36989: 2v) - lnternationellt kulturellt samarbete (Reser- 36990: vationsanslag 2år) ....................... . 44 187 000 44187 000,00 0,00 0 36991: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 36992: sivu 36993: 29 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 38 36994: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 36995: Budget Bokslut Bokslut - Budget 36996: Mom. -Mom. 36997: Suurempi- Högre % 36998: Pienempi- Lägre (-) 36999: 37000: 37001: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 28 528 000 28 528 000,00 0,00 0 37002: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar- 37003: viomääräraha} - Finansieringsandelar tili inter- 37004: nationella organisationer (Förslagsanslag) ..... . 13 250 000 13 937 625,56 687 625,56 5 37005: 37006: 10 KORKEAKOULUT- HÖGSKOLORNA ......... . 5 320 025 000 5 320 025 000,00 0,00 0 37007: 21 Korkeakoulujen toimintamenot (osa EU) (Siirto- 37008: määräraha 2v} - Högskolornas omkostnader 37009: (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) ......... . 5 090 275 000 5 090 275 000,00 0,00 0 37010: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 37011: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 101 700 000 101 700 000,00 0,00 0 37012: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 37013: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservations- 37014: anslag 3år) ............................. . 126 800 000 126 800 000,00 0,00 0 37015: 88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha 37016: 3v) - Aktieförvärv (Reservationsanslag 3år) ... 1 250 000 1 250 000,00 0,00 0 37017: 37018: 11 VALTION HARJOITIELUKOULUT - STATENS 37019: ÖVNINGSSKOLOR .......................... . 267 062 000 266 695 819,75 -366180,25 0 37020: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37021: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 232 762 000 232 762 000,00 0,00 0 37022: 22 Oppilashuolto (Arviomääräraha} - Elevvård 37023: (Förslagsanslag) ......................... . 14 800 000 14 433 819,75 -366180,25 2 37024: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 37025: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 19 500 000 19 500 000,00 0,00 0 37026: 37027: 19 MUUT KORKEAKOULUMENOT - ÖVRIGA HÖG- 37028: SKOLEUTGIFTER .......................... . 106 516 000 105 787 407,39 -728592,61 37029: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha} - Avlöningar 37030: (Förslagsanslag) ......................... . 43 729 000 43 004 895,80 -724104,20 2 37031: 21 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha 37032: 2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet 37033: (Reservationsanslag 2år) .................. . 35 451 000 35 451 000,00 0,00 0 37034: 24 Tiedotus- ja julkaisutoiminta (Siirtomääräraha 37035: 2v) - lnformations- och publikationsverksamhet 37036: (Reservationsanslag 2år) .................. . 3 517 000 3 517 000,00 0,00 0 37037: 26 Eräät opettajankoulutuksen menot - Vissa utgif- 37038: ter för lärarutbildning...................... . 8 584 000 8 579 511,59 -4488,41 0 37039: 27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta (Siirtomää- 37040: räraha 2v) - Högskolornas gemensamma ADB- 37041: verksamhet (Reservationsanslag 2år) ........ . 15 235 000 15 235 000,00 0,00 0 37042: 37043: 37044: 39 OPINTOTUKI - STUDIESTÖD ............... . 3 525 158 000 3 458 652 508,96 -66 505 491,04 2 37045: 22 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toiminta- 37046: menot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för 37047: besvärsnämnden för studiestöd (Reservationsan- 37048: slag 2år) ............................... . 1 358 000 1 358 000,00 0,00 0 37049: 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Arvio- 37050: määräraha} - Statsgaranti och räntestöd för stu- 37051: dielån (Förslagsanslag) ................... . 324 000 000 290 326 211 ,30 -33 673 788,70 10 37052: 55 Opintoraha (Arviomääräraha) - Studiepenning 37053: (Förslagsanslag) ......................... . 2 958 800 000 2 961 603 320,96 2 803 320,96 0 37054: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37055: sivu 37056: 29 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 39 37057: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 37058: Budget Bokslut Bokslut - Budget 37059: Mom.- Mom. 37060: Suurempi - Högre % 37061: Pienempi- Lägre (-) 37062: 37063: 37064: 56 Aikuisopintoraha (Arviomääräraha) - Studie- 37065: penning för vuxenstudier (Förslagsanslag) ..... . 187 000 000 154 184 988,80 -32 815 011,20 18 37066: 57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (Arviomäärä- 37067: raha) - Måltidsstödet tili högskolestuderande 37068: (Förslagsanslag) ......................... . 48 000 000 45 179 987,90 -2 820 012,10 6 37069: 58 Avustus tilakustannusten korvaamiseen - Un- 37070: derstöd för ersättning av kostnader för lokaliteter. 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0 37071: 37072: 43 YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS - ALLMÄNBILDAN- 37073: DE UTBILDNING ........................... . 7 278 021 000 7 256 384 977,09 -21 636 022,91 0 37074: 22 Valtion yleissivistävien oppilaitosten toimintame- 37075: not (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för sta- 37076: tens allmänbildande läroanstalter (Reservations- 37077: anslag 2år) ............................. . 163 700 000 163 700 000,00 0,00 0 37078: 25 Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (Siirto- 37079: määräraha 2v) - Utvecklande av den allmänbil- 37080: dande utbildningen (Reservationsanslag 2år) .... 18 828 000 18 828 000,00 0,00 0 37081: 30 Valtionosuus lukio-opetuksen käyttökustannuksiin 37082: (Arviomääräraha) - Siatsandel för gymnasieun- 37083: dervisningens driftskostnader (Förslagsanslag) .. 1 363 496 000 1 332 613 402,80 -30 882 597,20 2 37084: 31 Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttökustan- 37085: nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för 37086: grundskoleundervisningens driftskostnader (För- 37087: slagsanslag) ............................ . 4 987 600 000 4 999 900 876,29 12 300 876,29 0 37088: 34 Valtionosuus yleissivistävien oppilaitosten perus- 37089: tamiskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) - Siat- 37090: sandel för de allmänbildande läroanstalternas an- 37091: läggningskostnade (Reservationsanslag 3år) .... 355 300 000 355 300 000,00 0,00 0 37092: 35 Yleissivistävän opetuksen valtionosuuksien lop- 37093: puerät (Arviomääräraha) - Slutraterna gällande 37094: statsandelama för den allmänbildande undervis- 37095: ningen (Förslagsanslag) ................... . 108 000 000 106 832 900,00 -1 167 100,00 37096: 51 Valtionapu yksityiseen yleissivistävään opetuk- 37097: seen (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för pri- 37098: vat allmänbildande undervisning (Förslagsanslag). 44 850 000 42 037 521 ,00 -2 812 479,00 6 37099: 52 Valtionosuus musiikkioppilaitosten käyttökustan- 37100: nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för musi- 37101: kanstalternas driftskostnader (Förslagsanslag) ... 218 647 000 219 572 277,00 925 277,00 0 37102: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 37103: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 17 600 000 17 600 000,00 0,00 0 37104: 37105: 60 AMMATTIOPETUS JA AMMATTIKORKEAKOU- 37106: LUT - YRKESUTBILDNING OCH YRKESHÖG- 37107: SKOLOR .................................. . 5 455 264 000 5 283 169 633,43 -172 094 366,57 3 37108: 21 Valtion ammatillisten oppilaitosten toimintamenot 37109: (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för statliga 37110: yrkesläroanstalter (Reservationsanslag 2år) ..... 685 577 000 685 577 000,00 0,00 0 37111: 24 Harjoittelutoiminta (Siirtomääräraha 2v) - Prak- 37112: tikverksamhet (Reservationsanslag 2år) ....... . 64 500 000 64 500 000,00 0,00 0 37113: 25 Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulu- 37114: opetuksen kehittäminen (Siirtomääräraha 37115: 2v) - Utvecklande av yrkesutbildningen och yr- 37116: keshögskoleutbildningen (Reservationsanslag 37117: 2år) ................................... . 52 605 000 52 605 000,00 0,00 0 37118: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37119: sivu 37120: 29 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 40 37121: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 37122: Budget Bokslut Bokslut - Budget 37123: Mom.-Mom. 37124: Suurempi - Högre % 37125: Pienempi- Lägre (-) 37126: 37127: 37128: 30 Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilaitos- 37129: ten ja ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin 37130: (Arviomääräraha) - Siatsandel för kommunala 37131: yrkesläroanstalters och yrkeshögskolors drifts- 37132: kostnader (Förslagsanslag) ................ . 3 327 208 000 3 093 709 296,16 -233 498 703,84 7 37133: 31 Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) 37134: (Arviomääräraha) - Siatsandel för läroavtalsut- 37135: bildning (delvis EU) (Förslagsanslag) ......... . 388 030 000 356 980 350,27 -31 049 649,73 8 37136: 34 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten 37137: ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkea- 37138: koulujen perustamiskustannuksiin (Siirtomäärära- 37139: ha 3v) - Siatsandel och statsunderstöd för kom- 37140: munala och privata yrkesläroanstalters samt yr- 37141: keshögskolors anläggningskostnader (Reservati- 37142: onsanslag 3år) .......................... . 221 600 000 221 600 000,00 0,00 0 37143: 35 Ammattiopetuksen valtionosuuksien ja -avustus- 37144: ten loppuerät (Arviomääräraha) - Slutrat av 37145: statsandelar och statsunderstöd för yrkesutbild- 37146: ning (Förslagsanslag) ..................... . 106 000 000 105 502 000,00 --498 000,00 0 37147: 37 Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (Siirto- 37148: määräraha 3v) - Statsunderstöd för fastighet- 37149: sanskaffningar (Reservationsanslag 3år) ...... . 6 830 000 6 830 000,00 0,00 0 37150: 50 Valtionosuus yksityisten ammatillisten oppilaitos- 37151: ten ja ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin 37152: (Arviomääräraha) - Siatsandel för privata yr- 37153: kesläroanstalters och yrkeshögskolors driftskost- 37154: nader (Förslagsanslag) .................... . 264 162 000 348 703 901,00 84 541 901,00 32 37155: 51 Valtionosuus ammatillisten erityisoppilaitosten 37156: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siat- 37157: sandel för specialyrkesläroanstalters driftskostna- 37158: der (Förslagsanslag) ...................... . 161612 000 170 022 086,00 8410086,00 5 37159: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 37160: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 99 990 000 99 990 000,00 0,00 0 37161: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 37162: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservations- 37163: anslag 3år) ............................. . 77 150 000 77150 000,00 0,00 0 37164: 37165: 69 AIKUISKOULUTUS - VUXENUTBILDNING ..... . 1 737 769 000 1 733 395 806,00 --4 373194,00 0 37166: 21 Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintame- 37167: not (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för ut- 37168: bildningsförvaltningens institut (Reservationsan- 37169: slag 2år) ............................... . 4 428 000 4 428 000,00 0,00 0 37170: 22 Opetustoimen henkilöstökoulutus (Siirtomäärära- 37171: ha 2v) - Undervisningsväsendets personalut- 37172: bildning (Reservationsanslag 2år) ........... . 30 550 000 30 550 000,00 0,00 0 37173: 25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen (Siirtomääräraha 37174: 2v) - Utvecklande av vuxenutbildningen (Reser- 37175: vationsanslag 2år) ....................... . 17 221 000 17 221 000,00 0,00 0 37176: 30 Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuk- 37177: siin (Arviomääräraha) - Siatsandel för medbor- 37178: garinstitutens driftskostnader (Förslagsanslag) ... 333 460 000 334 121 058,00 661 058,00 0 37179: 32 Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuis- 37180: koulutuskeskuksille (Arviomääräraha) - Stat- 37181: sunderstöd och -ersättning tili yrkesutbildnings- 37182: centrer för vuxna (Förslagsanslag) ........... . 177 000 000 171 783 136,00 -5 216 864,00 3 37183: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37184: sivu 37185: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 41 37186: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 37187: Budget Bokslut Bokslut - Budget 37188: Mom.- Mom. 37189: Suurempi- Högre 37190: % 37191: Pienempi- Lägre (-) 37192: 37193: 37194: 33 Ammatillinen aikuiskoulutus (Siirtomääräraha 37195: 2v) - Yrkesinriktad vuxenutbildning (Reservati- 37196: onsanslag 2år) ........................... 525 400 000 525 400 000,00 0,00 0 37197: 35 Aikuiskoulutuksen valtionosuuksien ja -avustusten 37198: loppuerät (Arviomääräraha) - Slutrater för vux- 37199: enutbildningens statsandelar och -understöd (För- 37200: slagsanslag) ............................. 49 500 000 48 313 165,00 -1186 835,00 2 37201: 50 Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 37202: (Arviomääräraha) - Siatsandel för folkhögsko- 37203: lornas driftskostnader (Förslagsanslag) ........ 332 000 000 335 158 657,00 3158657,00 37204: 51 Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten 37205: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Stat- 37206: sandel för särskilda yrkesläroanstalters driftskost- 37207: nader (Förslagsanslag) ..................... 114 000 000 112211510,00 -1 788 490,00 2 37208: 52 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perus- 37209: tamiskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) - Stat- 37210: sandel och -understöd för vuxenutbildningens an- 37211: läggningskostnader (Reservationsanslag 3år) ... 48 000 000 48 000 000,00 0,00 0 37212: 53 Valtionavustus jä~estöille - Statsunderstöd tili 37213: organisationer ............................ 40000000 40 000 000,00 0,00 0 37214: 55 Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 37215: (Arviomääräraha) - Siatsandel för studiecentra- 37216: lers driftskostnader (Förslagsanslag) .......... 58 610 000 58 609 280,00 -720,00 0 37217: 56 Kesäyliopistojen valtionavustukset - Statsun- 37218: derstöd tili sommaruniversitet. ............... 7 600 000 7 600 000,00 0,00 0 37219: 37220: BO VARASTOKIRJASTO - DEPÅBIBLIOTEKET ..... 6 773 000 6 773 000,00 0,00 0 37221: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37222: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 6 773 000 6773000,00 0,00 0 37223: 37224: 82 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS - 37225: FORSKNINGSCENTRALEN FÖR DE INHEMSKA 37226: SPRÅKEN .................................. 11 632 000 11 632 000,00 0,00 0 37227: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37228: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 11 632 000 11 632 000,00 0,00 0 37229: 37230: 83 ARKISTOLAITOS- ARKIWÄSENDET .......... 62 684000 62 684 000,00 0,00 0 37231: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37232: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 54 384 000 54 384 000,00 0,00 0 37233: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 37234: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 8 300 000 8300000,00 0,00 0 37235: 37236: 88 SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMINEN -· 37237: FINLANDS AKADEMI OCH STÖDJANDE AV VETEN- 37238: SKAPEN ................................... 622 645 000 583 593 848,12 -39 051151,88 6 37239: 21 Suomen Akatemian toimintamenot (Siirtomäärära- 37240: ha 2v) - Finlands Akademis omkostnader (Re- 37241: servationsanslag 2år) ...................... 129 110 000 129 110 000,00 0,00 0 37242: 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (Siirto- 37243: määräraha 2v) - Utarbetande och anskaffning 37244: av vissa verk (Reservationsanslag 2år) ........ 1 498 000 1 498 000,00 0,00 0 37245: 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Arvio- 37246: määräraha) - Finlands Akademis forskning- 37247: sanslag (Förslagsanslag) ................... 56 037 000 51 883 166,98 -4153 833,02 7 37248: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37249: sivu 37250: 29 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 42 37251: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 37252: Budget Bokslut Bokslut - Budget 37253: Mom.- Mom. 37254: Suurempi- Högre 37255: % 37256: Pienempi- Lägre (-) 37257: 37258: 37259: 53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tie- 37260: teen tukemiseen (ArJiomääräraha) - Tippnings- 37261: och penninglotterivinstmedel för främjande av ve- 37262: tenskapen (Förslagsanslag) ................ . 379 900 000 352 371 704,16 -27 528 295,84 7 37263: 54 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 4 900 000 4 752 000,00 -148 000,00 3 37264: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar- 37265: viomääräraha) - Finansieringsandelar tili inter- 37266: nationella organisationer (Förslagsanslag) ..... . 51 000 000 43 778 976,98 -7 221 023,02 14 37267: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans- 37268: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) . 200 000 200 000,00 0,00 0 37269: 37270: 90 TAITEEN TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR 37271: KONST ................................... . 934 349 000 960 117 560,99 25 768 560,99 3 37272: 21 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien 37273: toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37274: naderna för centralkommissionen för konst och 37275: konstkommissionerna (Reservationsanslag 2år) .. 5 396 000 5 396 000,00 0,00 0 37276: 22 Valtion taidemuseon toimintamenot (Siirtomäärä- 37277: raha 2v) - Statens konstmuseums omkostnader 37278: (Reservationsanslag 2år) .................. . 24 798 000 23 836 605,53 -961 394,47 4 37279: 23 Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (Siirto- 37280: määräraha 2v) - Finlands filmarkivs omkostna- 37281: der (Reservationsanslag 2år) ............... . 12 504 000 12 504 000,00 0,00 0 37282: 31 Valtionosuus teattereiden ja orkestereiden käyttö- 37283: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel 37284: för teatrars och orkestrars driftskostnader (För- 37285: slagsanslag) ............................ . 31 796 000 31 796 000,00 0,00 0 37286: 51 Apurahat taiteilijoille, ki~ailijoille ja kääntäjille (Ar- 37287: viomääräraha) - Stipendier åt konstnärer, för- 37288: fattare och översättare (Förslagsanslag) ...... . 1 000000 1 000 000,00 0,00 0 37289: 52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai- 37290: teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings- 37291: och penninglotterivinstmedel för främjande av 37292: kansten (Förslagsanslag) .................. . 831 655 000 858 384 955,46 26 729 955,46 3 37293: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans- 37294: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 37295: 72 Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen 37296: (Siirtomääräraha 3v) - Utökning av Statens 37297: konstmuseums samlingar (Reservationsanslag 37298: 3år) ................................... . 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0 37299: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 37300: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 17 700 000 17 700 000,00 0,00 0 37301: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 37302: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservations- 37303: anslag 3år) ............................. . 1 000 000 1000000,00 0,00 0 37304: 37305: 93 MUSEOVIRASTO JA KULTIUURIPERINNE- MU- 37306: SEIVERKET OCH KULTURARVET ............. . 125 560 000 125 512 109,17 --47 890,83 0 37307: 21 Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (Siirto- 37308: määräraha 2v) - Omkostnader för förvaltnings- 37309: nämnden för Sveaborg (Reservationsanslag 2år). 13 125 000 13125 000,00 0,00 0 37310: 22 Museoviraston toimintamenot (Siirtomääräraha 37311: 2v) - Museiverkets omkostnader (Reservations- 37312: anslag 2år) ............................. . 63 722 000 63 722 000,00 0,00 0 37313: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37314: sivu 37315: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 43 37316: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 37317: Budget Bokslut Bokslut - Budget 37318: Mom. -Mom. 37319: Suurempi- Högre % 37320: Pienempi- Lägre (-) 37321: 37322: 37323: 28 Museoviraston maksullinen palvelutoiminta (Arvio- 37324: määräraha) - Museiverkets avgiltsbelagda ser- 37325: vice (Förslagsanslag) ...................... 1 244 000 1 243 909,17 -90,83 0 37326: 30 Valtionosuudet ja -avustukset museoille (Arvio- 37327: määräraha) - Statsandelar och -understöd lör 37328: museer (Förslagsanslag) ................... 14 598 000 14 598 000,00 0,00 0 37329: 40 Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy: IIe (Arviomää- 37330: räraha) - Understöd tili Suomenlinnan Liikenne 37331: Oy (Förslagsanslag) ....................... 900 000 900 000,00 0,00 0 37332: 50 Entistämis- ja korjausavustukset (Siirtomääräraha 37333: 3v) - Understöd för restaureringar och repara- 37334: tioner (Reservationsanslag 3år) .............. 6 600 000 6 600 000,00 0,00 0 37335: 52 Eräät avustukset - Vissa understöd ......... 750 000 750 000,00 0,00 0 37336: 75 Perusparannukset ja talonrakennukset (osa EU) 37337: (Siirtomääräraha 3v) - Reparation, ombyggnad 37338: och husbyggen (delvis EU) (Reservationsanslag 37339: 3år) .................................... 24 521 000 24 521 000,00 0,00 0 37340: 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 37341: (Arviomääräraha) - Utgifter för skydd av kultur- 37342: miljö (Förslagsanslag) ...................... 100 000 52 200,00 -47 800,00 48 37343: 37344: 94 KIRJASTOTOIMI - BIBLIOTEKSVERKSAMHET... 404 626 000 404 147 290,00 -478 710,00 0 37345: 21 Näkövammaisten ki~aston toimintamenot (Siirto- 37346: määräraha 2v) - Omkostnader lör biblioteket för 37347: synskadade (Reservationsanslag 2år) ......... 21 905 000 21 905 000,00 0,00 0 37348: 30 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen käy1- 37349: tökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel 37350: och -understöd för de allmänna bibliotekens drifts- 37351: kostnade r (Förslagsanslag) ................. 342 721 000 342 712 000,00 -9 000,00 0 37352: 31 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskus- 37353: tannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för 37354: anläggningskostnaderna lör allmänna bibliotek 37355: (Förslagsanslag) .......................... 40 000 000 39 530 290,00 -469 710,00 37356: 37357: 96 KULTIUURIN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIF- 37358: TER FÖR KULTUREN ........................ 41 923 000 41753810,00 -169190,00 0 37359: 21 Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (Siirto- 37360: määräraha 2v) - Statens filmgranskningsbyrås 37361: omkostnader (Reservationsanslag 2år) ........ 2 652 000 2 652 000,00 0,00 0 37362: 30 Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimin- 37363: taan (Arviomääräraha) - Statsandelar och -un- 37364: derstöd för kulturverksamhet i kommunerna (För- 37365: slagsanslag) ............................. 8 171 000 8 171 000,00 0,00 0 37366: 35 Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät (Arvio- 37367: määräraha) - Slutraterna lör statsandelar lör 37368: kulturverksamhet (Förslagsanslag) ............ 12 600 000 12431310,00 -168 690,00 37369: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ......... 9 000 000 8 999 500,00 -500,00 0 37370: 51 Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) (Siirtomäärära- 37371: ha 2v) - Särskilda kulturprojekt (delvis EU) (Re- 37372: servationsanslag 2år) ...................... 9 500 000 9 500 000,00 0,00 0 37373: 37374: 98 LIIKUNNAN JA NUORISONKASVATUSTYÖN TUKE- 37375: MINEN - UNDERSTÖD FÖR IDROTI OCH UNG- 37376: DOMSFOSTRINGSARBETE ................... 543173 000 554 306 931,82 11133931,82 2 37377: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37378: sivu 37379: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 44 37380: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 37381: Budget Bokslut Bokslut- Budget 37382: Mom.-Mom. 37383: Suurempi - Högre 37384: % 37385: Pienempi - Lägre (-) 37386: 37387: 37388: 50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikun- 37389: nan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen (Arvio- 37390: määräraha) - Tippnings- och penninglotteri- 37391: vinstmedel för stödjande av idrott och ungdoms- 37392: fostringsarbete (Förslagsanslag) .............. 518 500 000 529 633 931 ,82 11 133 931,82 2 37393: 51 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) 37394: (Siirtomääräraha 2v) - Utvecklande av ungas 37395: verkstadsverksamhet (delvis EU) (Reservations- 37396: anslag 2år) .............................. 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 37397: 52 Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille - 37398: Statsbidrag åt idrottsutbildningscentrer ......... 9673 000 9673 000,00 0,00 0 37399: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37400: sivu 37401: 30 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 45 37402: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 37403: Budget Bokslut Bokslut- Budget 37404: Mom.-Mom. 37405: Suurempi - Högre 37406: Pienempi- Lägre (-) % 37407: 37408: 37409: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- 37410: NONALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTE- 37411: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .............. . 12 910 710 000 12 727 006 990,92 -183 703 009,08 37412: 37413: 01 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ, MAASEU- 37414: TUELINKEINOPIIRIT JA EU:N RAKENNETUKI - 37415: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET, LANDS- 37416: BYGDSNÄRINGSDISTRIKTEN OCH EU:S STRUK- 37417: TURSTÖD ................................ . 858 454 000 857 767 704,64 -686 295,36 0 37418: 21 Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot 37419: (Siirtomääräraha 2v) - Jord- och skogsbruksmi- 37420: nisteriets omkostnader (Reservationsanslag 2år) . 105 984 000 105 984 000,00 0,00 0 37421: 22 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (Siirto- 37422: määräraha 2v) - Utvecklande av data- och sta- 37423: tistiksystem (Reservationsanslag 2år) ........ . 11180000 11180 000,00 0,00 0 37424: 23 Maaseutuelinkeinopiirien toimintamenot (Siirto- 37425: määräraha 2v) - Landsbygdsnäringsdistriktens 37426: omkostnader (Reservationsanslag 2år) ....... . 87100000 87 100 000,00 0,00 0 37427: 25 Eläinlääkintähuolto (Arviomääräraha) - Veteri- 37428: närvård (Förslagsanslag) .................. . 7 300 000 6613 704,64 -686 295,36 9 37429: 61 EU:n osallistuminen elintarviketa)ouden ja maa- 37430: seudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (Siirtomäärä- 37431: raha 3v) - EU:s deltagande i strukturpolitiska 37432: åtgärder inom livsmedelshushållningen och på 37433: landsbygden (EU) (Reservationsanslag 3år) .... 646 890 000 646 890 000,00 0,00 0 37434: 37435: 02 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPAL- 37436: VELUKESKUS - JORD- OCH SKOGSBRUKSMI- 37437: NISTERIETS INFORMATIONSTJÄNSTCENTRAL ... 30 103 000 30 103 000,00 0,00 0 37438: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37439: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 30103000 30 103 000,00 0,00 0 37440: 37441: 03 MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUN- 37442: TA - LANDSBYGDSNÄRINGARNAS BESVÄRS- 37443: NÄMND ................................... . 2 684 000 2 684000,00 0,00 0 37444: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37445: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 2 684 000 2684 000,00 0,00 0 37446: 37447: 31 MAA- JA PUUTARH~.TALQ.UDEN TULOTUKI (OSA 37448: EU) - INKOMSTSTOD FOR JORDBRUKET OCH 37449: TRÅDGÅRDSODLINGEN (DELVIS EU) .......... . 8 959 500 000 8 840 781 468,21 -118 718 531,79 37450: 41 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) 37451: (Siirtomääräraha 2v) - Nationellt stöd för jord- 37452: bruket och trädgårdsodlingen (EU) (Reservations- 37453: anslag 2år) ............................. . 4 321 500 000 4 321 500 000,00 0,00 0 37454: 43 EU-tulotuki (EU) (Arviomääräraha) - EU-in- 37455: komststöd (EU) (Förslagsanslag) ............ . 1 750 000 000 1 651171 784,21 -98 828 215,79 6 37456: 44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha 37457: 3v) - Ersättning för skördeskador (Reservati- 37458: onsanslag 3år) .......................... . 50 000 000 50 000 000,00 0,00 0 37459: 45 Maatalouden ympäristötuki (osa EU) (Siirtomäärä- 37460: raha 2v) - Miljöstöd för jordbruket (delvis EU) 37461: (Reservationsanslag 2år) .................. . 1 427 000 000 1 427 000 000,00 0,00 0 37462: 46 Luonnonhaittakorvaus (EU) (Arviomääräraha) - 37463: Kompensationsbidrag (EU) (Förslagsanslag) .... 1 175 500 000 1 155 609 684,00 -19 890 316,00 2 37464: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37465: sivu 37466: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 46 37467: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 37468: Budget Bokslut Bokslut- Budget 37469: Mom.- Mom. 37470: Suurempi - Högre % 37471: Pienempi- Lägre (-) 37472: 37473: 37474: 47 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pelionmetsitys- 37475: tuki (EU) (Siirtomääräraha 2v) - Avträdelsestöd 37476: tilllantbrukslöretagare och stöd för beskogning av 37477: åker (EU) (Reservationsanslag 2år) ........... 235 500 000 235 500 000,00 0,00 0 37478: 37479: 32 MMTALOUSTUOTIEIDEN MARKKINOINTI JA 37480: TUOTANNON JASAPAINOTIAMINEN (OSA EU) - 37481: MARKNADSFORING AV JORDBRUKSPRODUKTER 37482: OCH BALANSERING AV PRODUKTIONEN (DELVIS 37483: EU) ....................................... 685 000 000 686 492 878,99 1 492878,99 0 37484: 41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot (Siir- 37485: tomääräraha 3v) - Utgilter för balansering av 37486: jordbruksproduktionen (Reservationsanslag 3år) . 180 000 000 180 000 000,00 0,00 0 37487: 42 Luopumiskorvaukset (Arviomääräraha) - Avträ- 37488: delseersättning (Förslagsanslag) ............. 470 000 000 490 120 878,99 20 120 878,99 4 37489: 60 Siirto interventiorahastoon (EU) - ÖVerföring tili 37490: interventionsfonden (EU) ................... 35 000 000 16 372 000,00 -18 628 000,00 53 37491: 37492: 33 MAATILATALOUDEN RAKENTEEN JA MAASEU- 37493: DUN KEHITIÄMINEN (OSA EU) - UTVECKLANDE 37494: AV GÅRDSBRUKETS STRUKTUR OCH LANDSBYG- 37495: DEN (DELVIS EU) ........................... 375 380 000 329 768 746,24 -45611253,76 12 37496: 41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen 37497: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd lör 37498: byggande av lagerutrymmen för jordbruksproduk- 37499: ter (Förslagsanslag) ....................... 280 000 37 610,86 -242389,14 87 37500: 43 Maaseudun kehittäminen (EU) (Siirtomääräraha 37501: 3v) - Utvecklande av landsbygden (EU) (Reser- 37502: vationsanslag 3år) ........................ 170 600 000 170 600 000,00 0,00 0 37503: 47 Maatalouden kohdennettujen vakauttamislainojen 37504: korkoavustus (Siirtomääräraha 3v) - Räntestöd 37505: för konsolideringslån som hänför sig tili jordbruket 37506: (Reservationsanslag 3år) ................... 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 37507: 48 Puutarhayritysten korkoavustus (Siirtomääräraha 37508: 2v) - Räntestöd för trädgårdsföretag (Reserva- 37509: tionsanslag 2år) .......................... 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 37510: 49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (osa EU) 37511: (Arviomääräraha) - Räntestöd för näringsverk- 37512: samhet på landsbygden (delvis EU) (Förslagsans- 37513: lag) .................................... 194 500 000 149131 135,38 -45 368 864,62 23 37514: 37515: 34 MUUT MAATALOUQEN MENOT (OSA EU)- ÖV- 37516: RIGA UTGIFTER FOR JORDBRUKET (DELVIS EU). 131 550 000 128 967 707,81 -2 582 292,19 2 37517: 40 Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen 37518: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Statsbidrag för 37519: utvecklande av landsbygdsnäringarna (delvis EU) 37520: (Reservationsanslag 3år) ................... 69 250 000 69 250 000,00 0,00 0 37521: 41 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er- 37522: sättningar (Förslagsanslag) ................. 13 100 000 13102 266,88 2 266,88 0 37523: 42 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat me- 37524: not - Utgifter lör bekämpning av flyghavre .... 200 000 186 766,35 -13 233,65 7 37525: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37526: sivu 37527: 30 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 47 37528: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Til"1npäätös- Talousarvio 37529: Budget Bokslut Bokslut - Budget 37530: Mom.- Mom. 37531: Suurempi- Högre 37532: Pienempi- Lägre (-) % 37533: 37534: 37535: 44 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä he- 37536: voskilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomäärära- 37537: ha) - Hästskötselns främjande med medel som 37538: inflyter genom vadhållning vid travtävlingar (För- 37539: slagsanslag) ............................ . 19 000 000 17 465 777,75 -1 534 222,25 8 37540: 45 Valtionapu 4H-toimintaan - Statsbidrag för 4H- 37541: verksamhet. ............................ . 25 500 000 25 500 000,00 0,00 0 37542: 47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomää- 37543: räraha) - Främjande av växtförädlingsverksam- 37544: heten (Förslagsanslag) .................... . 4 500 000 3 462 896,83 -1 037 103,17 23 37545: 37546: 36 KALA-, RIISTA- JA POROTALOUS - FISKERI-, 37547: VILT- OCH RENHUSHÅLLNING ............... . 203 497 000 194 138 157,54 -9 358 842,46 5 37548: 25 Kalakannan hoitovelvoitteet (Arviomäärära- 37549: ha) - Skyldighet att vårda fiskbeståndet (För- 37550: slagsanslag) ............................ . 6 000 000 5 124 057,31 -875 942,69 15 37551: 40 Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (Siirto- 37552: määräraha 2v) - Främjande av jakten och jakt- 37553: vården (Reservationsanslag 2år) ............ . 35 407 000 35 407 000,00 0,00 0 37554: 41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami- 37555: nen (Arviomääräraha) - Ersättning för hjortdjurs 37556: skadegörelse (Förslagsanslag) .............. . 21 300 000 13 167 800,13 -8 132 199,87 38 37557: 42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami- 37558: nen - Ersättning för rovdjurs skadegörelse .... 8 000 000 7 967 256,10 -32 743,90 0 37559: 43 Porotalouden edistäminen (Siirtomääräraha 37560: 2v) - Främjande av renskötseln (Reservations- 37561: anslag 2år) ............................. . 7 500 000 7 500 000,00 0,00 0 37562: 44 Tenojoen kalastuslupamaksut (Arviomäärära- 37563: ha) - Avgifter för tillstånd tili fiske i Tana älv 37564: (Förslagsanslag) ......................... . 1 400 000 1 082 044,00 -317 956,00 23 37565: 45 Kalatalouden edistäminen (Siirtomääräraha 37566: 2v) - Främjande av fiskerihushållningen (Reser- 37567: vationsanslag 2år) ....................... . 45 890 000 45 890 000,00 0,00 0 37568: 46 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakenne- 37569: politiikan edistäminen (osa EU) (Siirtomääräraha 37570: 3v) - Främjande av marknadsföringen och 37571: strukturpolitiken inom fiskerinäringen (delvis EU) 37572: (Reservationsanslag 3år) .................. . 73 500 000 73 500 000,00 0,00 0 37573: 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushank- 37574: keet (Siirtomääräraha 3v) - Fiskeriekonomiska 37575: byggnads- och iståndsättningsprojekt (Reservati- 37576: onsanslag 3år) .......................... . 4 500 000 4 500 000,00 0,00 0 37577: 37578: 38 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS -- 37579: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET .... 88 437 000 88 437 000,00 0,00 0 37580: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37581: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 74419000 74419000,00 0,00 0 37582: 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirtomää- 37583: räraha 3v) - Kontraktsodling av värdefisk (Re- 37584: servationsanslag 3år) ..................... . 7 018 000 7 018 000,00 0,00 0 37585: 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomäärära- 37586: ha 3v) - Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal- 37587: ter (Reservationsanslag 3år) ............... . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0 37588: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37589: sivu 37590: 30PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 48 37591: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 37592: Budget Bokslut Bokslut - Budget 37593: Mom.-Mom. 37594: Suurempi - Högre o/o 37595: Pienempi - Lägre (-) 37596: 37597: 37598: 65 GEODEETIINEN LAITOS - GEODETISKA INSTI- 37599: TUTET ................................... . 15 073 000 15 073 000,00 0,00 0 37600: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37601: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 15 073 000 15 073 000,00 0,00 0 37602: 37603: 70 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS - LANT- 37604: BRUKETS FORSKNINGSCENTRAL ............ . 171810000 168 714 356,43 -3 095 643,57 2 37605: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37606: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 142 600 000 142 600 000,00 0,00 0 37607: 22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha) - 37608: Kontroll av bekämpningsmedel (Förslagsanslag) . 2 050 000 2050 000,00 0,00 0 37609: 28 Maksullinen palvelutoiminta (maksullisen toimin- 37610: nan hintojen alentamiseen enintään 915 000, mis- 37611: tä hevossairaala 60 000, maatalouden sääpalvelu 37612: 740 000, valiotaimituotanto 115 000) (Arviomäärä- 37613: raha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag). 20 210 000 17 114 356,43 -3 095 643,57 15 37614: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 37615: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 6 850 000 6 850 000,00 0,00 0 37616: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha 37617: 3v) - Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reser- 37618: vationsanslag 3år) ....................... . 100 000 100 000,00 0,00 0 37619: 37620: 72 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAI- 37621: TOS - LANTBRUKSEKONOMISKA FORSK- 37622: NINGSANSTALTEN ......................... . 12 061 000 12 061 000,00 0,00 0 37623: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37624: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 12 061 000 12 061 000,00 0,00 0 37625: 37626: 76 METSÄNTUTKIMUSLAITOS - SKOGSFORSK- 37627: NINGSINSTITUTET ......................... . 180 000 000 180 000 000,00 0,00 0 37628: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37629: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 167 500000 167 500 000,00 0,00 0 37630: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 37631: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 11 500 000 11 500 000,00 0,00 0 37632: 77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha 37633: 3v) - Grundlig förbättring av skog (Reservati- 37634: onsanslag 3år) .......................... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 37635: 37636: 83 KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS- 37637: KONTROLLCENTRALEN FÖR VÄXTPRODUKTION. 39 600 000 39 600 000,00 0,00 0 37638: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37639: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 39 600 000 39 600 000,00 0,00 0 37640: 37641: 84 ELÄINLÄÄKINTÄ- Je. ELINTe.RVIKELAI- 37642: TOS- ANSTALTEN FOR VETERINARMEDICIN 37643: OCH LIVSMEDEL. .......................... . 108276 000 108 273 527,22 -2 472,78 0 37644: 21 Toimintamenot (maksullisen toiminnan hintojen 37645: alentamiseen enintään 1 000 000) (Siirtomäärära- 37646: ha 2v) - Omkostnader (Reservationsanslag 37647: 2år) ................................... . 64 772000 64 772 000,00 0,00 0 37648: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37649: sivu 37650: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 49 37651: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 37652: Budget Bokslut Bokslut - Budget 37653: Mom. -Mom. 37654: Suurempi- Högre 37655: % 37656: Pienempi- Lägre (-) 37657: 37658: 37659: 22 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden tarkastuksen 37660: toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37661: nader för kontroll av animaliska livsmedel (Reser- 37662: vationsanslag 2år) ........................ 22 504 000 22 504 000,00 0,00 0 37663: 28 Rokotteet ja seerumi! (Arviomääräraha) - Vac- 37664: cin och serum (Förslagsanslag) .............. 19 000 000 18 997 527,22 -2472,78 0 37665: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 37666: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 37667: 37668: 85 VESIVAROJEN KÄYTIÖ JA HOITO (OSA EU) -- 37669: NYTIJANDE OCH VÅRD AV VATIENTILLGÅNGAR- 37670: NA (DELVIS EU) ............................. 160 080 000 160 408 634,55 328 634,55 0 37671: 22 Vesivarojen käytön ja hoidon menot (Siirtomäärä- 37672: raha 2v) - Utgifter för nyttjande och vård av 37673: vattentillgångarna (Reservationsanslag 2år) ..... 25 080 000 25 080 000,00 0,00 0 37674: 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Ar- 37675: viomääräraha) - Räntestöd för byggande av 37676: vatten- och avloppsanläggningar (Förslagsans- 37677: lag) .................................... 19 000 000 18630001,19 -369 998,81 2 37678: 31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 37679: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Understöd för 37680: samhällenas vatten- och avloppsåtgärder (delvis 37681: EU) (Reservationsanslag 3år) ................ 25000000 25 000 000,00 0,00 0 37682: 43 Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset 37683: (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar som sta- 37684: ten åläggs att belala (Förslagsanslag) ......... 4 000 000 4 698 633,36 698 633,36 17 37685: 48 Avustukset peruskuivatukseen (Siirtomääräraha 37686: 3v) - Bidrag för grundtorrläggning (Reservati- 37687: onsanslag 3år) ........................... 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 37688: 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) (Siirtomäärära- 37689: ha 3v) - Vattendrags- samt vatten- och avlopp- 37690: sarbeten (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) .. 83 000 000 83 000 000,00 0,00 0 37691: 83 Lainat peruskuivatukseen (Siirtomääräraha 37692: 3v) - Lån för grundtorrläggning (Reservations- 37693: anslag 3år) .............................. 2 000 000 2000000,00 0,00 0 37694: 37695: 86 METSÄTALOUS (OSA EU) - SKOGSBRUK (DEL- 37696: VIS EU) .................................. · · 553 797 000 553 294 159,56 -502 840,44 0 37697: 24 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja 37698: yleinen uittoväylätuki (Siirtomääräraha 37699: 3v) - Vissa samhälleliga serviceuppgifter och 37700: stöd för allmänna flottledsarbeten tili skogsbruket 37701: (Reservationsanslag 3år) ................... 35400000 35 400 000,00 0,00 0 37702: 25 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto (Siirtomää- 37703: räraha 2v) - Skogsträdsförädling och fröförsö~- 37704: ning (Reservationsanslag 2år) ............... 35 070 000 35 067 174,39 -2825,61 0 37705: 26 Metsäluonnon hoidon edistäminen (Siirtomäärära- 37706: ha 3v) - Främjande av vården av skogsnatur 37707: (Reservationsanslag 3år) ................... 10 000 000 9 999 985,17 -14,83 0 37708: 42 Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvonta- 37709: organisaatioille (osa EU) - Statsbidrag tili orga- 37710: nisationer för främjande och övervakning av 37711: skogsbruk (delvis EU) ...................... 231 627 000 231 627 000,00 0,00 0 37712: 43 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er- 37713: sättningar (Förslagsanslag) ................. 1 700 000 1 200 000,00 -500 000,00 29 37714: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37715: sivu 37716: 30 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 50 37717: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 37718: Budget Bokslut Bokslut - Budget 37719: Mom.-Mom. 37720: Suurempi - Högre % 37721: Pienempi- Lägre (-) 37722: 37723: 37724: 44 Metsänparannustuki (osa EU) (Siirtomääräraha 37725: 3v) - Skogsförbättringsstöd (delvis EU) (Reser- 37726: vationsanslag 3år) ....................... . 205 000 000 205 000 000,00 0,00 0 37727: 50 Eräät metsätalouden valtionavut - Vissa stats- 37728: bidrag lör skogsbruket .................... . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 37729: 83 Metsänparannuslainat (Siirtomääräraha 37730: 3v) - Skogsförbättringslån (Reservalionsanslag 37731: 3år) ................................... . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0 37732: 37733: 87 MAANMITIAUSLAITOS- LANTMÄTERIVERKET. 234 500 000 231 707 329,77 -2 792 670,23 37734: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37735: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 219 500 000 219 500 000,00 0,00 0 37736: 80 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat me- 37737: not (Arviomääräraha) - Utgilter för understöd- 37738: jande av fastighetsförrättningar (Förslagsanslag) . 15 000 000 12 207 329,77 -2 792 670,23 19 37739: 37740: 97 KASVINJALOSTUSLAITOS - VÄXTFÖRÄDLING- 37741: SANSTALTEN ............................. . 10 186 000 10 186 000,00 0,00 0 37742: 21 Kasvinjalostuslaitoksen toimintamenot (Siirtomää- 37743: räraha 2v) - Växtförädlingsanstaltens omkost- 37744: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 10 186 000 10 186 000,00 0,00 0 37745: 37746: 98 SIEMENPERUNAKESKUS - CENTRALEN FÖR 37747: UTSÄDESPOTATIS ......................... . 1 122 000 1122 000,00 0,00 0 37748: 23 Siemenperunakeskuksen toimintamenot (Siirto- 37749: määräraha 2v) - Centralens lör utsädespotatis 37750: omkostnader (Reservationsanslag 2år) ....... . 1 122 000 1122 000,00 0,00 0 37751: 37752: 99 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- 37753: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER 37754: INOM JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIETS 37755: FÖRVALTNINGSOMRÅDE ................... -. 89 600 000 87 426 319,96 -2 173 680,04 2 37756: 25 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha 37757: 2v) - lnternationellt samarbete (Reservations- 37758: anslag 2år) ............................. . 14 000 000 14 000 000,00 0,00 0 37759: 27 Yhteistutkimukset (Siirtomääräraha 3v) - Sa- 37760: marbetsforskning (Reservationsanslag 3år) ..... 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0 37761: 40 Säännöstelyhaittojen vähentäminen - Minsk- 37762: ning av regleringsskador .................. . 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0 37763: 44 Eräät yhteistyöhankkeet (Siirtomääräraha 37764: 3v) - Vissa samarbetsprojekt (Reservationsan- 37765: slag 3år) . _.............. _.............. . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0 37766: 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen 37767: korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) - Ersättande 37768: av skador som lörorsakats av exceptionella över- 37769: svämningar (Reservationsanslag 2år) ........ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 37770: 66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut (Arvio- 37771: määräraha) - Medlemsavgifter tili internationel- 37772: la organisationer (Förslagsanslag) ........... . 13 600 000 11 426 319,96 -2 173 680,04 16 37773: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37774: sivu 37775: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 51 37776: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 37777: Budget Bokslut Bokslut - Budget 37778: Mom.- Mom. 37779: Suurempi- Högre % 37780: Pienempi- Lägre (-) 37781: 37782: 37783: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA- 37784: FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 8 180 333 000 8130149 239,15 -50 183 760,85 37785: 37786: 01 LIIKENNEMINISTERIÖ - TRAFIKMINISTERIET ... 54 560 000 54 560 000,00 0,00 0 37787: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37788: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 54 560 000 54 560 000,00 0,00 0 37789: 37790: 24 TIELAITOS - VÄGVERKET .................. . 4 338 354 000 4 347 047 242,49 8 693 242,49 0 37791: 21 Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (Siirtomää- 37792: räraha 2v) - Basväghållning av allmänna vägar 37793: (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) ......... . 3 146 665 000 3146 664 161,48 -838,52 0 37794: 77 Tieverkon kehittäminen (Siirtomääräraha 37795: 2v) - Utvecklande av vägnätet (Reservations- 37796: anslag 2år) ............................. . 955 189 000 955 189 000,00 0,00 0 37797: 78 Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (Arviomäärära- 37798: ha) - Vägarbeten som utförs åt utomstående 37799: (Förslagsanslag) ......................... . 67 000 000 75 741161,88 8 741161,88 13 37800: 79 Järvenpää-Lahti-moottoritien rakentamisen val- 37801: mistelu (Siirtomääräraha 2v) - Förberedelser 37802: för byggandet av motorväg (Reservationsanslag 37803: 2år) ................................... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 37804: 87 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korva- 37805: ukset (Arviomääräraha) - Anskaffningar av jord- 37806: områden samt ersättningar enligt lagen om all- 37807: männa vägar (Förslagsanslag) .............. . 164 500 000 164 452 919,13 -47 080,87 0 37808: 37809: 30 MERENKULKULAITOS - SJÖFARTSVERKET .... 767 161 000 767 197 382,95 36 382,95 0 37810: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 37811: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservations- 37812: anslag 2år) ............................. . 534 987 000 534 987 000,00 0,00 0 37813: 22 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomäärära- 37814: ha) - Förvaltningsnämnden för Saima kanal 37815: (Förslagsanslag) ......................... . 1 074 000 1 110 382,95 36 382,95 3 37816: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans- 37817: kaffning av materiel (Reservationsanslag 3år) ... 147 500 000 147 500 000,00 0,00 0 37818: 77 Väylätyöt (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Far- 37819: ledsarbeten (delvis EU) (Reservationsanslag 3år). 83 200 000 83 200 000,00 0,00 0 37820: 87 Maa- ja vesialueiden hankinta (Siirtomääräraha 37821: 3v) - Anskaffning av mark- och vattenområden 37822: (Reservationsanslag 3år) .................. . 400 000 400 000,00 0,00 0 37823: 37824: 31 MERENTUTKIMUSLAITOS- HAVSFORSKNING- 37825: SINSTITUTET .............................. . 32 764 000 30 473 601,43 -2 290 398,57 7 37826: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37827: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 29 740 000 29 740 000,00 0,00 0 37828: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomäärära- 37829: ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .. 3 024 000 733 601,43 -2 290 398,57 76 37830: 37831: 32 MERENKULUN JA MUUN VESILIIKENTEEN EDIS- 37832: TÄMINEN - FRÄMJANDE AV SJÖFARTEN OCH 37833: ANNAN SJÖTRAFIK ......................... . 165 921 000 162 234 145,24 -3 686 854,76 2 37834: 30 Piensatamien rakentamisen valtionapu (Siirto- 37835: määräraha 3v) - Statsunderstöd för byggande 37836: av småhamnar (Reservationsanslag 3år) ...... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 37837: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37838: sivu 37839: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 52 37840: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 37841: Budget Bokslut Bokslut - Budget 37842: Mom.-Mom. 37843: Suurempi - Högre 37844: Pienempi- Lägre (-) % 37845: 37846: 37847: 31 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen kor- 37848: kotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg- 37849: gande av handels- och industrihamnar (Förslag- 37850: sanslag) ................................ 1 596000 1 789 774,30 193 774,30 12 37851: 40 Lastialusten hankintojen tukeminen (Arviomäärä- 37852: raha) - Stödjande av anskaffningar av lastfartyg 37853: (Förslagsanslag) .......................... 53000 000 48 425 513,66 -4 574 486,34 9 37854: 41 Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkit- 37855: tyjen alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (Ar- 37856: viomääräraha) - Tryggande av konkurrensförut- 37857: sättningarna för fartyg som är upptagna i en för- 37858: teckning över handelsfartyg i utlandstrafik (För- 37859: slagsanslag) ............................. 106000000 105 734 937,00 -265063,00 0 37860: 44 Saaristoliikenteen avustaminen - Understöd- 37861: jande av skärgårdstrafik .................... 800000 799 942,30 -57,70 0 37862: 45 Saaristoliikenteen korkotuki (Arviomääräraha) -- 37863: Räntestöd tili skärgårdstrafik (Förslagsanslag) .. 25 000 17 977,98 -7022,02 28 37864: 46 Saimaan jäänmurron avustaminen - Unders- 37865: tödjande av isbrytning på Saimen ............ 300000 300000,00 0,00 0 37866: 50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Arvio- 37867: määräraha) - Statsunderstöd ur lästavgifterna 37868: (Förslagsanslag) .......................... 3200000 4166 000,00 966000,00 30 37869: 37870: 41 AJONEUVOHALLINTOKESKUS - FORDONS- 37871: FÖRVALTNINGSCENTRALEN .................. 2 700 000 -46 509 618,34 -49 209 618,34 1823 37872: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37873: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 2 700 000 -46 509 618,34 -49 209 618,34 1823 37874: 37875: 50 ILMATIETEEN LAITOS - METEOROLOGISKA IN- 37876: STITUTET.................................. 131 216 000 131 216 000,00 0,00 0 37877: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37878: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 131 216 000 131 216 000,00 0,00 0 37879: 37880: 55 VIESTINNÄN KORVAUKSET JA AVUSTUK- 37881: SET- ERSÄTININGAR OCH UNDERSTÖD FÖR 37882: KOMMUNIKATION ........................... 95 000 000 94 912 500,00 --87 500,00 0 37883: 41 Sanomalehdistön tuki - Understödjande av tid- 37884: ningspressen ............................ 80000 000 79 912 500,00 --87 500,00 0 37885: 61 Poikkeusolojen viestintäjä~estelyistä aiheutuvat 37886: menot (Siirtomääräraha 3v) - Utgifter för kom- 37887: munikationsarrangemang för undantagsförhållan- 37888: den (Reservationsanslag 3år) ................ 15000000 15 000 000,00 0,00 0 37889: 37890: 57 HENKILÖLIIKENNEPALVELUJEN OSTO JA JULKI- 37891: SEN LIIKENTEEN KEHITIÄMINEN- KÖP AV 37892: PERSONTRAFIKTJÄNSTER OCH UTVECKLANDE 37893: AV DEN OFFENTLIGA TRAFIKEN ............... 517000 000 517 000 000,00 0,00 0 37894: 34 Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän 37895: suunnitteluun ja rakentamiseen (Siirtomääräraha 37896: 3v) - Statsbidrag för planering och byggande av 37897: metrosystemet i huvudstadsregionen (Reservati- 37898: onsanslag 3år) ........................... 29 000 000 29 000 000,00 0,00 0 37899: 61 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 37900: (Siirtomääräraha 3v) - Köp och utvecklande av 37901: kollektivtrafiktjänster (Reservationsanslag 3år) ... 488 000 000 488 000 000,00 0,00 0 37902: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37903: sivu 37904: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 53 37905: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 37906: Budget Bokslut Bokslut- Budget 37907: Mom. -Mom. 37908: Suurempi - Högre 37909: % 37910: Pienempi- Lägre (-) 37911: 37912: 37913: 37914: 37915: 58 RADANPITO - BANHÅLLNING ................ 1 953 515 000 1 949 920 457,38 -3 594 542,62 0 37916: 21 Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa EU) 37917: (Siirtomääräraha 2v) - Banförvaltningscentra- 37918: Ien och basbanhållningen (delvis EU) (Reservati- 37919: onsanslag 2år) ........................... 1618000000 1 618 000 000,00 0,00 0 37920: 77 Rataverkon kehittäminen (Siirtomääräraha 37921: 2v) - Utvecklande av bannätet (Reservations- 37922: anslag 2år) .............................. 329 515 000 329 515 000,00 0,00 0 37923: 87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 37924: (Arviomääräraha) - Anskaffning av jordområ- 37925: den för bannätet och ersättningar (Förslagsans- 37926: lag) .................................... 6000000 2 405 457,38 -3 594 542,62 60 37927: 37928: 92 ILMAILULAITOS - LUFTFARTSVERKET ........ 32 000 000 32 000 000,00 0,00 0 37929: 71 lntegroitu lennonvarmistusjä~estelmä - lntegre- 37930: rat flygtrafikljänstsystem .................... 7000000 7000 000,00 0,00 0 37931: 88 llmailulaitoksen peruspääoman korotus - Höj- 37932: ning av Luflfartsverkets grundkapital .......... 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0 37933: 37934: 93 ILMALIIKENTEEN VALTIONAVUT- STATSBI- 37935: DRAG TILL LUFTTRAFIKEN ................... 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0 37936: 41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen 37937: ja ylläpitoon - Statsunderstöd för byggande och 37938: underhåll av vissa flygplatser ................ 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0 37939: 37940: 99 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT 37941: MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM TRAFIKMI- 37942: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .......... 79 142 000 79 097 528,00 --44472,00 0 37943: 22 Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) (Siirtomäärära- 37944: ha 3v) - Forskning och utveckling (delvis EU) 37945: (Reservationsanslag 3år) ................... 34 492 000 34 492 000,00 0,00 0 37946: 40 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ...... 4650000 4650000,00 0,00 0 37947: 42 Korvaus koulutuksesta - Ersättning för utbild- 37948: ning ................................... 26 000 000 26 000 000,00 0,00 0 37949: 45 Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avu~.taminen 37950: (Siirtomääräraha 3v) - Understöd tili Ost- och 37951: Centraleuropas trafikbransch (Reservationsanslag 37952: 3år) .................................... 10 000000 10 000 000,00 0,00 0 37953: 50 Valtionapu yksityisillä teillä olevien lossian ja silta- 37954: jen kunnossapitoon - Statsunderstöd för under- 37955: håll av färjor och broar vid privata vägar ....... 4 000000 3955 528,00 --44472,00 37956: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 37957: sivu 37958: 32 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 54 37959: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 37960: Budget Bokslut Bokslut - Budget 37961: Mom.-Mom. 37962: Suurempi- Högre 37963: Pienempi - Lägre (-) % 37964: 37965: 37966: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- 37967: NONALA - HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTE- 37968: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .............. . 5 857 557 000 5 350 481 936,25 -507 075 063,75 9 37969: 37970: 01 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - HAN- 37971: DELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET ........... . 285 024 000 277 668 944,76 -7 355 055,24 3 37972: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 37973: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 111202000 111196311,30 -5 688,70 0 37974: 22 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitys- 37975: toiminta (Siirtomääräraha 3v) - Tili näringspoli- 37976: tiken ansluten forsknings- och utredningsverksam- 37977: het (Reservationsanslag 3år) ............... . 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0 37978: 23 Sähkömarkkinakeskuksen toimintamenot (Siirto- 37979: määräraha 2v) - Elmarknadscentralens om- 37980: kostnader (Reservationsanslag 2år) .......... . 50 000 -1 345 742,24 -1 395 742,24 2791 37981: 60 Siirto valtion.. ydinjätehuoltorahastoon (Arviomää- 37982: räraha) - Overföring tili statens kärnavfallshan- 37983: teringsfond (Förslagsanslag) ............... . 792 000 791 770,69 -229,31 0 37984: 66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoi- 37985: tusosuudet (Arviomääräraha) - Medlemsavgif- 37986: ter och finansieringsandelar tili internationella or- 37987: ganisationer (Förslagsanslag) ............... . 87 970 000 82 016 723,60 -5 953 276,40 7 37988: 92 Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (Arvio- 37989: määräraha) - Ersättning tili statens kärnavfalls- 37990: hanteringsfond (Förslagsanslag) ............. . 68010 000 68 009 881,41 -118,59 0 37991: 37992: 02 KTM YRITYSPALVELUN PIIRITOIMISTOT - DIST- 37993: RIKTSBYRÅERNA FÖR HIM-FÖRETAGSTJÄNST .. 49111 000 49 111 000,00 0,00 0 37994: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 37995: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservations- 37996: anslag 2år) ............................. . 49111 000 49 111 000,00 0,00 0 37997: 37998: 27 KULUTTAJAVIRASTO - KONSUMENTVERKET .. 29 308 000 29 308 000,00 0,00 0 37999: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38000: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 25 308 000 25 308 000,00 0,00 0 38001: 50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille - Statsun- 38002: derstöd för konsumentorganisationer ......... . 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0 38003: 38004: 28 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA - KONSU- 38005: MENTKLAGONÄMNDEN .................... .. 5 285 000 5 285 000,00 0,00 0 38006: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38007: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 5 285 000 5 285 000,00 0,00 0 38008: 38009: 29 KILPAILUVIRASTO - KONKURRENSVERKET .... 16 458 000 16 458 000,00 0,00 0 38010: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38011: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 16 458 000 16 458 000,00 0,00 0 38012: 38013: 30 ELINTARVIKEVIRASTO - LIVSMEDELSVERKET. 10 140 000 10140000,00 0,00 0 38014: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38015: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 10 140 000 10 140 000,00 0,00 0 38016: 38017: 31 KULUTTAJA-ASIAMIEHEN TOIMISTO- KONSU- 38018: MENTOMBUDSMANNENS BYRÅ .............. . 7 371 000 7 371 000,00 0,00 0 38019: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38020: sivu 38021: 32 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 55 38022: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 38023: Budget Bokslut Bokslut - Budget 38024: Mom.- Mom. 38025: Suurempi- Högre 38026: % 38027: Pienempi- Lägre (-) 38028: 38029: 38030: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38031: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 7 371 000 7 371 000,00 0,00 0 38032: 38033: 32 PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS - PATENT- 38034: OCH REGISTERSTYRELSEN .................. 9 138 000 9138 000,00 0,00 0 38035: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38036: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 1 900 000 1 900 000,00 0,00 0 38037: 22 Yhdistysrekistarin toimintamenot (Siirtomääräraha 38038: 2v) - Föreningsregistrets omkostnader (Reser- 38039: vationsanslag 2år) ........................ 7 238 000 7 238 000,00 0,00 0 38040: 38041: 33 KULUnAJATUTKIMUSKESKUS- KONSUMENT- 38042: FORSKNINGSCENTRALEN .................... 9 381 000 9 381 000,00 0,00 0 38043: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38044: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 9 381 000 9 381 000,00 0,00 0 38045: 38046: 38 MITIATEKNIIKAN KESKUS - MÄTIEKNIKCENT- 38047: RALEN .................................... 19 392 000 19 392 000,00 0,00 0 38048: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38049: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 9 392 000 9 392 000,00 0,00 0 38050: 23 Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittämi- 38051: nen ja EU:n standardit, mittaukset ja testausohjel- 38052: ma (Siirtomääräraha 3v) - Utvecklande av eli 38053: nationelll mätnormalsystem samt EU:s standar- 38054: der, mätningar och testningsprogram (Reservati- 38055: onsanslag 3år) ........................... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 38056: 38057: 39 TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS - TEKNISKA 38058: KONTROLLCENTRALEN ...................... 3 100 000 0,00 -3 100 000,00 100 38059: 82 Valtion laina Teknilliselle tarkastuskeskuksel- 38060: Ie - Statligtlån tili Tekniska kontrollcentralen .. 3 100 000 0,00 -3100 000,00 100 38061: 38062: 40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - GEOLOGIS- 38063: KA FORSKNINGSCENTRALEN ................. 226 612 000 226 280 400,02 -331 599,98 0 38064: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38065: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 208 612 000 208 612 000,00 0,00 0 38066: 28 Maksu !Iinen palvelutoiminta (Arviomäärära- 38067: ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .. 18 000 000 17 668 400,02 -331 599,98 2 38068: 38069: 41 TURVATEKNIIKAN KESKUS - SÄKERHETSTEK- 38070: NIKCENTRALEN ............................ 51 977 000 51 977 000,00 0,00 0 38071: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38072: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 51 977 000 51 977 000,00 0,00 0 38073: 38074: 42 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS - 38075: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL .... 322 200 000 322 200 000,00 0,00 0 38076: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38077: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 321 200 000 321 200 000,00 0,00 0 38078: 89 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 3v) - Aldie- 38079: förvärv (Reservationsanslag 3år) ............. 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 38080: 38081: 38082: 44 TEKNOLOGIAN KEHITIÄMISKESKUS - TEKNO- 38083: LOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN ........... 1 544 800 000 1 409 409 965,11 -135 390 034,89 9 38084: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38085: sivu 38086: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 56 38087: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 38088: Budget Bokslut Bokslut- Budget 38089: Mom.-Mom. 38090: Suurempi- Högre 38091: % 38092: Pienempi- Lägre (-) 38093: 38094: 38095: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38096: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 110800000 110 800 000,00 0,00 0 38097: 23 Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) (tutkimus- 38098: apulaiset 250 htv) (Arviomääräraha) - Tilläm- 38099: pad teknisk forskning (delvis EU) (Förslagsans- 38100: lag) .................................... 464000000 448 830 303,47 -15 169 696,53 3 38101: 40 Tuotekehitysavustukset (osa EU) (Arviomäärära- 38102: ha) - Produktutvecklingsunderstöd (delvis EU) 38103: (Förslagsanslag) .......................... 702 000 000 615 861 452,64 -86138 547,36 12 38104: 83 Tuotekehityslainat (Arviomääräraha) - Produk- 38105: tutvecklingslån (Förslagsanslag) .............. 198 000 000 163 918 209,00 -34 081 791,00 17 38106: 85 Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (Siirtomäärära- 38107: ha 2v) - Produktutvecklingslån i form av eget 38108: kapital (Reservationsanslag 2år) ............. 70000 000 70 000 000,00 0,00 0 38109: 38110: 49 KERA OY - KERA AB ....................... 444 000000 428 942 886,83 -15 057113,17 3 38111: 42 Korkotuki Kera Oy:lle (Arviomääräraha) - Rän- 38112: testöd tili Kera Ab (Förslagsanslag) ........... 235 000 000 219 942 886,83 -15 057113,17 6 38113: 43 Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (Arvio- 38114: määräraha) - Ersättande av kredit- och kursför- 38115: luster (Förslagsanslag) ..................... 134 000 000 134 000 000,00 0,00 0 38116: 88 Kera Oy:n osakepääoman korottaminen - Höj- 38117: ning av Kera Ab:s aktiekapital ............... 75 000 000 75 000 000,00 0,00 0 38118: 38119: 50 TEOLLISUUDEN JA SITÄ PALVELEVAN TUTKIMUK- 38120: SEN EDISTÄMINEN - FRÄMJANDE AV INDUST- 38121: RIN OCH UNDERSÖKNINGEN TILL STÖD FÖR IN- 38122: DUSTRIN .................................. 1 216 880 000 1 217 510 642,18 630 642,18 0 38123: 24 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön 38124: edistäminen (Siirtomääräraha 3v) - Främjande 38125: av undersöknings- och utvecklingsarbete tili stöd 38126: lör industrin (Reservationsanslag 3år) ......... 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0 38127: 40 Vaivilla Oy:n tukeminen (Arviomääräraha) - Un- 38128: derstöd tili Vaivilla Oy (Förslagsanslag) ........ 4 000000 4650642,18 650 642,18 16 38129: 41 Avustuksetteollisuuden edistämiseen ja alan yh- 38130: teisöille (Siirtomääräraha 3v) - Understöd tili 38131: främjande av industrin och tili samfund i branschen 38132: (Reservationsanslag 3år) ................... 33000000 33 000 000,00 0,00 0 38133: 42 Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuo- 38134: tantorakenteen sopeuttamiseen (EU) (Siirtomää- 38135: räraha 3v) - Stöd tili livsmedelsindustrins inves- 38136: teringar och anpassning av dess produktionsstruk- 38137: tur (EU) (Reservationsanslag 3år) ............ 129 800000 129 800 000,00 0,00 0 38138: 46 Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten 38139: turvaamiseksi (Siirtomääräraha 3v) - Understöd 38140: lör tryggande av varvsindustrins konkurrensförut- 38141: sättningar (Reservationsanslag 3år) ........... 90 000000 90 000 000,00 0,00 0 38142: 60 Siirrot valtiontakuu rahastoon.. ja vientitakuu korva- 38143: ukset (Arviomääräraha) - Overföringar tili stats- 38144: garantifonden och exportgarantiersättningar (För- 38145: slagsanslag) ............................. 500000000 500 000 000,00 0,00 0 38146: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 3v) - Aktie- 38147: lörvärv (Reservationsanslag 3år) ............. 350000000 350 000 000,00 0,00 0 38148: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38149: sivu 38150: 32 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 57 38151: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 38152: Budget Bokslut Bokslut - Budget 38153: Mom.- Mom. 38154: Suurempi - Högre 38155: % 38156: Pienempi- Lägre (-) 38157: 38158: 38159: 89 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (Siirto- 38160: määräraha 2v) - lnvesteringar i statens kapita- 38161: linvesteringsbolag (Reservationsanslag 2år) ..... 80 000 000 80 000 000,00 0,00 0 38162: 95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Arvio- 38163: määräraha) - Jordägarnas andel av lörsvarsav- 38164: gifter (Förslagsanslag) .................... . 80000 60000,00 -20 000,00 25 38165: 38166: 51 YRITYSTOIMINNAN INVESTOINTI- JA KEHITIÄ- 38167: MISTUET - INVESTERINGS- OCH UTVECK- 38168: LINGSSTÖD INOM FÖRETAGSVERKSAMHETEN .. 552 000 000 504 494 115,36 --47 505 884,64 9 38169: 48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) - Re- 38170: gionalt transportstöd (Förslagsanslag) ........ . 48 000 000 26 256 969,00 -21743031,00 45 38171: 49 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tu- 38172: keminen (osa EU) (Arviomääräraha) - Stödjan- 38173: de av företagens investerings- och utvecklingsp- 38174: rojekt (delvis EU) (Förslagsanslag) ........... . 456 000 000 424 641 249,27 -31 358 750,73 7 38175: 50 Korkotuki pk-yritysten investointeihin (Arviomäärä- 38176: raha) - Räntestöd lör små och medelstora löre- 38177: tags investeringar (Förslagsanslag) .......... . 48000000 53 595 897,09 5 595 897,09 12 38178: 38179: 52 PIENEN JA KESKISUUREN YRITYSTOIMINNAN KE- 38180: HITIÄMINEN - UTVECKLANDE AV SMÅ OCH 38181: MEDELSTORA FÖRETAGS VERKSAMHET ...... . 71 000 000 71 000 000,00 0,00 0 38182: 24 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksil- 38183: le (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) - Utvecklings- 38184: service lör små och medelstora löretag (delvis EU) 38185: (Reservationsanslag 2år) .................. . 52 000 000 52 000 000,00 0,00 0 38186: 40 Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoi- 38187: mintaan ja alan yhteisöille (osa EU) (Siirtomäärä- 38188: raha 2v) - Statsunderstöd för utvecklingsservi- 38189: ce för små och medelstora löretag och samfund i 38190: branschen (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) . 19 000 000 19 000 000,00 0,00 0 38191: 38192: 55 ENERGIATALOUS - ENERGIHUSHÅLLNING .... 251 650 000 147 829 724,51 -103 820 275,49 41 38193: 21 Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja 38194: valvontatoiminnan menot (Siirtomääräraha 38195: 3v) - Vissa utgifter lör forsknings-, planerings- 38196: och övervakningsverksamhe (Reservationsanslag 38197: 3år) ................................... . 24 000 000 24 000 000,00 0,00 0 38198: 22 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan maiden 38199: kanssa (Siirtomää~~raha 3v) - Energisamarbe- 38200: te med länderna i Ost- och Mellaneuropa (Reser- 38201: vationsanslag 3år) ....................... . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0 38202: 27 Energiansäästön ja energian tehokkaan käytön 38203: edistäminen ja energiatiedotus (Siirtomääräraha 38204: 2v) - Främjande av energisparande och effektiv 38205: användning av energi samt energiinformation (Re- 38206: servationsanslag 2år) ..................... . 9 000 000 9 000 000,00 0,00 0 38207: 40 Energiatuki (osa EU) (Arviomääräraha) - Ener- 38208: gibidrag (delvis EU) (Förslagsanslag) ......... . 203 000 000 99 593 382,22 -103 406 617,78 51 38209: 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen - Un- 38210: derstöd lör landsbygdens elektrifiering ........ . 3 650 000 2 426 000,00 -1 224 000,00 34 38211: 45 Energiainvestointien korkotuki (Arviomäärära- 38212: ha) - Räntestöd lör energiinvesteringar (För- 38213: slagsanslag) ............................ . 5 800 000 6 610 342,29 810 342,29 14 38214: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38215: sivu 38216: 32 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 58 38217: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 38218: Budget Bokslut Bokslut- Budget 38219: Mom. -Mom. 38220: Suurempi - Högre 38221: Pienempi - Lägre (-) % 38222: 38223: 38224: 50 Eräät energiataloudelliset avustukset (Siirtomää- 38225: räraha 3v) - Vissa understöd för energihushåll- 38226: ningen (Reservationsanslag 3år) ............ . 200 000 200 000,00 0,00 0 38227: 38228: 61 KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - INRIKES- 38229: HANDELNS FRÄMJANDE .................... . 400 000 522 963,84 122 963,84 31 38230: 40 Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in- 38231: vestointeihin (Arviomääräraha) - Räntestöd för 38232: minuthandelns investeringar inom glesbygdsom- 38233: råden (Förslagsanslag) .................... . 400000 522 963,84 122 963,84 31 38234: 38235: 80 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS - CENTRALEN 38236: FÖR TURISTFRÄMJANDE .................... . 78 730 000 78 730 000,00 0,00 0 38237: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38238: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 78 530 000 78 530 000,00 0,00 0 38239: 89 Muut Iinassisijoitukset (Siirtomääräraha 38240: 2v) - Andra finansiella investeringar (Reservati- 38241: onsanslag 2år) .......................... . 200 000 200 000,00 0,00 0 38242: 38243: 85 ULKOMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - UTRIKES- 38244: HANDELNS FRÄMJANDE .................... . 653 600 000 458 331 293,64 -195 268 706,36 30 38245: 40 Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (Arvio- 38246: määräraha) - Företags internationalisering (del- 38247: vis EU) (Förslagsanslag) .................. . 294 000 000 189 867 506,60 -104 132 493,40 35 38248: 41 Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöil- 38249: le - Understöd tili organisationer som främjar 38250: utrikeshandeln .......................... . 23 600 000 20 571 017,00 -3 028 983,00 13 38251: 45 Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:l- 38252: le - Understöd tili Finlands Utrikeshandelsför- 38253: bund r.f ................................ . 152 000 000 147 100 000,00 --4 900 000,00 3 38254: 47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy: IIe (Arviomäärä- 38255: raha) - Räntestöd tili Finlands exportkredit Ab 38256: (Förslagsanslag) ......................... . 164 000 000 80 792 770,04 -83 207 229,96 51 38257: 88 Sijoitukset julkisesti tueitujen vientiluottojen koron- 38258: tasausyhtiöön (Siirtomääräraha 2v) - lnveste- 38259: ringar i ränteutjämningsbolaget lör offentligt under- 38260: stödda kre diter (Reservationsanslag 2år) ..... . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0 38261: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38262: sivu 38263: 33 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 59 38264: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 38265: Budget Bokslut Bokslut - Budget 38266: Mom.-Mom. 38267: Suurempi - Högre % 38268: Pienempi- Lägre (-) 38269: 38270: 38271: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 38272: NONALA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINI- 38273: STERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE............ 48 298 637 000 48 221 001 576,82 -77 635 423,18 0 38274: 38275: 01 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - SOCIAL- 38276: OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET . . . . . . . . . . . . . . 142187 000 142187 000,00 0,00 0 38277: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 38278: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservations- 38279: anslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 142 187 000 142 187 000,00 0,00 0 38280: 38281: 02 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KE- 38282: HITIÄMISKESKUS - FORSKNINGS- OCH UT- 38283: VECKLINGSCENTRALEN FÖR SOCIAL- OCH 38284: HÄLSOVÅRDEN. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 392 000 106 392 000,00 0,00 0 38285: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38286: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 106 392 000 106 392 000,00 0,00 0 38287: 38288: 03 TYÖTIÖMYYSTURVALAUTAKUNTA- ARBETS- 38289: LÖSHETSNÄMNDEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 635 000 8 635 000,00 0,00 0 38290: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38291: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 8 635 000 8 635 000,00 0,00 0 38292: 38293: 04 TARKASTUSLAUTAKUNTA - PRÖVNINGS- 38294: NÄMNDEN . .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. 8 311 000 8311 000,00 0,00 0 38295: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38296: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 8 311 000 8 311 000,00 0,00 0 38297: 38298: 05 TAPATURMAVIRASTO- OLYCKSFALLSVER- 38299: KET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 010 000 .27 010 000,00 0,00 0 38300: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38301: nader (Reservationsanslag 2år).............. 27 010 000 27 010 000,00 0,00 0 38302: 38303: 06 TERVEYDENHUOLLON OIKEUSTURVAKES- 38304: KVS - RÄTISSKYDDSCENTRALEN FÖR HÄLSO- 38305: VARDEN................................... 10 101 000 10 101 000,00 0,00 0 38306: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38307: nader (Reservationsanslag 2år).............. 10 101 000 10 101 000,00 0,00 0 38308: 38309: 07 TYÖTERVEYSLAITOS - INSTITUTET FÖR AR- 38310: BETSHYGIEN............................... 165 795 000 165 795 000,00 0,00 0 38311: 50 Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin (Siirto- 38312: määräraha 2v) - Statsbidrag för utgifterna vid 38313: institute! för arbetshygien (Reservationsanslag 38314: 2år).. . . . .. .. .. .. . .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. 165 795 000 165 795 000,00 0,00 0 38315: 38316: 08 KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSOINSTI- 38317: TUTET ................................... . 199 632 000 197 764 668,33 -1 867 331,67 38318: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38319: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 154 132 000 154 132 000,00 0,00 0 38320: 26 Rokotteiden hankinta (Arviomääräraha) - Ans- 38321: kaffning av vaccin (Förslagsanslag) .......... . 27 600 000 25 732 668,33 -1 867 331,67 7 38322: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 38323: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 17 900 000 17 900 000,00 0,00 0 38324: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38325: sivu 38326: 33 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 60 38327: L'iku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 38328: Budget Bokslut Bokslut - Budget 38329: Mom.-Mom. 38330: Suurempi - Högre % 38331: Pienempi- Lägre (-) 38332: 38333: 38334: 38335: 38336: 09 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TUOTEVAL- 38337: VONTAKESKUS- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅR- 38338: DENS PRODUKTTILLSYNSCENTRAL. .......... . 22 330 000 22 330 000,00 0,00 0 38339: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38340: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 22 330 000 22 330 000,00 0,00 0 38341: 38342: 10 SÄTEILYTURVAKESKUS- STRÅLSÄKERHETS- 38343: CENTRALEN .............................. . 81 904 000 81 904 000,00 0,00 0 38344: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38345: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 81 904 000 81 904 000,00 0,00 0 38346: 38347: 11 LÄÄKELAITOS - LÄKEMEDELSVERKET ....... . 15 198 000 15198000,00 0,00 0 38348: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38349: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 5 198 000 5198 000,00 0,00 0 38350: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 38351: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 10000 000 10 000 000,00 0,00 0 38352: 38353: 12 VALTION KOULUKODIT - STATENS SKOLHEM .. 13 667 000 13 667 000,00 0,00 0 38354: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38355: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 9 667 000 9 667 000,00 0,00 0 38356: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 38357: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 4 000000 4 000 000,00 0,00 0 38358: 38359: 14 VALTION MIELISAIRAALAT - STATENS SINNES- 38360: SJUKHUS ................................. . 9 080 000 9 080 000,00 0,00 0 38361: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38362: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 9 080 000 9 080 000,00 0,00 0 38363: 38364: 15 PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS - UTJÄMNING 38365: AV FAMILJEKOSTNADER .................... . 8414100000 8 405 017 558,00 -9 082 442,00 0 38366: 51 Äitiysavustus (Arviomääräraha) - Moderskap- 38367: sunderstöd (Förslagsanslag) ............... . 59 100 000 52 390 100,00 -6 709 900,00 11 38368: 52 Lapsilisät (Arviomääräraha) - Barnbidrag (För- 38369: slagsanslag) ............................ . 8 355 000 000 8 352 627 458,00 -2 372 542,00 0 38370: 38371: 16 YLEINEN PERHE-ELÄKE - ALLMÄN FAMILJE- 38372: PENSION ................................. . 250 000 000 246 165 455,00 -3 834 545,00 2 38373: 50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) - Allmän 38374: familjepension (Förslagsanslag) ............. . 250 000 000 246 165 455,00 -3 834 545,00 2 38375: 38376: 17 TYÖTIÖMYYSTURVA- UTKOMSTSKYDD FÖR 38377: ARBETSLÖSA ............................. . 7 500 000 000 7 618 489 331,30 118 489 331,30 2 38378: 50 Valtionosuus työttömyyskassoilla (Arviomäärära- 38379: ha) - Siatsandel tili arbetslöshetskassor (För- 38380: slagsanslag) ............................ . 6 350 000 000 6 638 489 331,30 288 489 331 ,30 5 38381: 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Arvio- 38382: määräraha) - Grundskydd i enlighet med lagen 38383: om utkomstskydd för arbetslösa (Förslagsanslag). 1150 000 000 980 000 000,00 -170 000 000,00 15 38384: 38385: 18 SAIRAUSVAKUUTUS- SJUKFÖRSÄKRING ..... 10 000 000 6 512 404,20 -3 487 595,80 35 38386: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38387: sivu 38388: 33 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 61 38389: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 38390: Budget Bokslut Bokslut - Budget 38391: Mom.-Mom. 38392: Suurempi- Högre 38393: % 38394: Pienempi- Lägre (-) 38395: 38396: 38397: 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me- 38398: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de 38399: utgifter som föranleds av sjukförsäkringslagen 38400: (Förslagsanslag) ......................... . 10000000 6 512 404,20 -3 487 595,80 35 38401: 38402: 19 ELÄKEVAKUUTUS- PENSIONSFÖRSÄKRING .. 7906 000000 7 906 978 939,56 978 939,56 0 38403: 50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (Ar- 38404: viomääräraha) - Statens andel i sjömanspen- 38405: sionskassans utgifter (Förslagsanslag) ........ . 134 000 000 133 800 000,00 -200 000,00 0 38406: 51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista joh- 38407: tuvista menoista (Arviomääräraha) - Statens 38408: andel i de utgifter som föranleds av lagen om 38409: pension för lantbruksföretagare (Förslagsanslag). 1 988 000 000 1 982 887 099,06 -5 112 900,94 0 38410: 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me- 38411: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de 38412: utgifter som föranleds av lagen om pension för 38413: företagare (Förslagsanslag) ................ . 454 000 000 439 200 000,00 -14 800 000,00 3 38414: 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista me- 38415: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de 38416: utgifter som föranleds av folkpensionslagen (För- 38417: slagsanslag) ............................ . 5 330 000 000 5 351 091 840,50 21 091 840,50 0 38418: 38419: 20 TAPATURMAVAKUUTUS - OLYCKSFALLSFÖR- 38420: SÄKRING ................................. . 103 000 000 101 084 166,19 -1 915 833,81 2 38421: 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmava- 38422: kuutuksen kustannuksista (Arviomäärära- 38423: ha) - Statens andel i kostnaderna för lantbruks- 38424: företagares olycksfallsförsäkring (Förslagsans- 38425: lag) ................................... . 103 000 000 101 084 166,19 -1 915 833,81 2 38426: 38427: 21 RINTAMAVETERAANIELÄKKEET - FRONTVETE- 38428: RANPENSIONER ........................... . 955 500 000 947 627 426,57 -7 872 573,43 38429: 52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomää- 38430: räraha) - Frontmannapensioner och bostadsbi- 38431: drag (Förslagsanslag) ..................... . 955 000 000 947122 314,00 -7 877 686,00 38432: 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomäärära- 38433: ha) - Förtidspension för frontveteraner (För- 38434: slagsanslag) ............................ . 500 000 505 112,57 5112,57 38435: 38436: 22 SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT KUN- 38437: TOUTUSTOIMINNAN MENOT - ERSÄTTNING 38438: FÖR SKADA, ÅDRAGEN 1 MILITÄRTJÄNST OCH 38439: VISSA UTGIFTER FÖR REHABILITERING ....... . 2 022 300 000 1 915 509 076,86 -106 790 923,14 5 38440: 50 Sotilasvammakorvaukset (Arviomäärära- 38441: ha) - Ersättning för skada, ådragen i militär- 38442: tjänst (Förslagsanslag) .................... . 1 805 000 000 1 703 242 240,58 -101 757 759,42 6 38443: 51 Valtion korvaus Sotilastapaturmista ja palvelussai- 38444: rauksista (Arviomääräraha) - Statlig ersättning 38445: för olycksfall i militärtjänst och militärtjänstsjukdom 38446: (Förslagsanslag) ........................ .. 13 000 000 8 288 704,28 -4 711 295,72 36 38447: 55 Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökus- 38448: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning 38449: för driftskostnader för krigsinvalidernas inrätt- 38450: ningar (Förslagsanslag) ................... . 185 000 000 184 678 132,00 -321 868,00 0 38451: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38452: sivu 38453: 33 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 62 38454: l•lkU- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 38455: Budget Bokslut Bokslut - Budget 38456: Mom. -Mom. 38457: Suurempi - Högre 38458: Pienempi- Lägre (-) % 38459: 38460: 38461: 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutus- 38462: toimintaan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag 38463: för rehabilitering av makar tili krigsinvalider (Re- 38464: servationsanslag 2år) ..................... . 12 100 000 12 100 000,00 0,00 0 38465: 57 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaaehtoisten 38466: rintamasotilaiden kuntoutukseen ja rintamarahaan 38467: (Siirtomääräraha 3v) - Statlig ersättning lör re- 38468: habilitering av och frontpenning tili utländska frivil- 38469: liga frontmän (Reservationsanslag 3år) ....... . 2 200 000 2 200 000,00 0,00 0 38470: 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 38471: taan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag för 38472: frontveteranemas rehabilitering (Reservationsan- 38473: slag 2år) ............................... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 38474: 38475: 23 MUU SODISTA KÄRSINEIDEN TURVA- ANNAT 38476: SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT SKADA AV 38477: KRIGEN .................................. . 29 000 000 22 593 070,38 -6 406 929,62 22 38478: 30 Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (Ar- 38479: viomääräraha) - Statlig ersättning lör vården av 38480: personer som lidil skada av krigen (Förslagsans- 38481: lag) ................................... . 29 000 000 22 593 070,38 -6 406 929,62 22 38482: 38483: 28 MUU TOIMEENTULOTURVA-ANNAT UT- 38484: KOMSTSKYDD ............................. . 108 700 000 106 821 568,99 -1 878431,01 2 38485: 30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muut- 38486: tavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an- 38487: netun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustan- 38488: nuksiin (Arviomääräraha) - Stallig ersättning tili 38489: kommunerna för speciella kostnader lör utkomst- 38490: stöd tili personer som flyttar tili Finland och för 38491: social- och hälsovård som ges dem (Förslagsans- 38492: lag) ................................... . 53 900 000 53 421 568,99 -478431,01 38493: 50 Sotilasavustus (Arviomääräraha) - Militärun- 38494: derstöd (Förslagsanslag) .................. . 48 800 000 47 400 000,00 -1 400000,00 3 38495: 66 Eräät avustukset vanhusten huoltoon (Siirtomää- 38496: räraha 3v) - Vissa understöd lör åldringsvård 38497: (Reservationsanslag 3år) .................. . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0 38498: 38499: 38500: 29 PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN 38501: VASTAANOTTO- MOTTAGANDE AV FLYK- 38502: TINGAR OCH ASYLSÖKANDE ................ . 300 244 000 288 530 805,99 -11 713194,01 4 38503: 61 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto 38504: (Arviomääräraha) - Mottagande av flyktingar 38505: och asylsökande (Förslagsanslag) ........... . 300 244 000 288 530 805,99 -11 713194,01 4 38506: 38507: 38508: 32 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ SOSIAALI- JA TERVEY- 38509: DENHUOLTO - AV KOMMUNERNA ANORDNAD 38510: SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD ................. .. 17 340 100 000 17 297 774 778,13 -42 325 221,87 0 38511: 30 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon 38512: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siat- 38513: sandel tili kommunerna för social- och hälsovår- 38514: dens driftskostnader (Förslagsanslag) ........ . 15 948 000 000 15945341205,00 -2 658 795,00 0 38515: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38516: sivu 38517: 33 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 63 38518: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 38519: Budget Bokslut Bokslut - Budget 38520: Mom.- Mom. 38521: Suurempi - Högre 38522: % 38523: Pienempi- Lägre (-) 38524: 38525: 38526: 31 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelu- 38527: jen perustamiskustannuksiin (Arviomäärära- 38528: ha) - Siatsandel tili kommunerna för social- och 38529: hälsovårdsservicens anläggningskostnader (För- 38530: slagsanslag) ............................ . 510 000 000 499780511,00 -10 219 489,00 2 38531: 32 Valtion korvaus yliopistollisten sairaaloiden ope- 38532: tus- ja tutkimustoiminnan kustannuksiin (Arvio- 38533: määräraha) - Statlig ersättning för universitets- 38534: sjukhusens kostnader för undervisning och forsk- 38535: ning (Förslagsanslag) ..................... . 665 000 000 663 881 001 ,96 -1 118 998,04 0 38536: 33 Valtion korvaus kunnille lääkäreiden perustervey- 38537: denhuollon lisäkoulutuksesta aiheutuviin kustan- 38538: nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili 38539: kommunerna för kostnaderna för tilläggsutbildning 38540: för läkare inom primärvården (Förslagsanslag) .. 40 000 000 30 490 751 ,50 -9 509 248,50 24 38541: 34 Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilais- 38542: ta sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin 38543: (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili kom- 38544: munema för kostnadema för patienter som sinne- 38545: sundersöks och patientöverföringar (Förslagsans- 38546: lag) ................................... . 15 800 000 12 827 547,86 -2 972 452,14 19 38547: 36 Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalvelu- 38548: hankkeiden kustannuksiin (Arviomäärära- 38549: ha) - Statsunderstöd för kostnaderna för vissa 38550: social- och hälsovårdsserviceprojekt (Förslag- 38551: sanslag) ............................... . 30 700 000 28 774 157,77 -1 925 842,23 6 38552: 37 Valtionavustus terveystieteiden keskuskirjaston 38553: rakentamiseen (Siirtomääräraha 2v) - Statsun- 38554: derstöd för byggande av Centralbiblioteket för 38555: hälsovetenskap (Reservationsanslag 2år) ..... . 6 600 000 6 600 000,00 0,00 0 38556: 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter- 38557: veyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin (Arvio- 38558: määräraha) - Slutral av siatsandel tili kommun- 38559: erna för vissa driflskostnader för social- och häl- 38560: sovårdsservice (Förslagsanslag) ............ . 75 000 000 71 968 952,04 -3 031 047,96 4 38561: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter- 38562: veyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuksiin 38563: (Arviomääräraha) - Slutrat av siatsandel tili 38564: kommunerna för vissa anläggningskostnader för 38565: social- och hälsovårdsservice (Förslagsanslag) .. 49 000 000 38 110 651,00 -10 889 349,00 22 38566: 38567: 53 TERVEYSKASVATUS JA -VALVONTA - HÄLSO- 38568: FOSTRAN OCH -ÖVERVAKNING .............. . 52 150 000 52 031 913,15 -118086,85 0 38569: 21 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupa- 38570: koinnin vähentäminen (Siirtomääräraha 38571: 2v) - Hälsofostran och minskande av rusme- 38572: delsbruk och tobaksrökning (Reservationsanslag 38573: 2år) ................................... . 27 500 000 27 500 000,00 0,00 0 38574: 23 Terveysvalvonta (Siirtomääräraha 2v) - Hälso- 38575: övervakning (Reservationsanslag 2år) ........ . 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0 38576: 24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) - 38577: övervakning av epidemisjukdomar (Förslagsans- 38578: lag) ................................... . 5 000 000 4881913,15 -118 086,85 2 38579: 43 Valtion korvaus eräisiin alkoholiyhtiön menoi- 38580: hin - Statlig ersättning för vissa av alkoholbola- 38581: gets utgifter............................. . 16 150 000 16150 000,00 0,00 0 38582: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38583: sivu 38584: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 64 38585: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 38586: Budget Bokslut Bokslut - Budget 38587: Mom.-Mom. 38588: Suurempi - Högre % 38589: Pienempi- Lägre (-) 38590: 38591: 38592: 57 LOMATOIMINTA- SEMESTERVERKSAMHET ... 902 300 000 903 098 931,36 798 931,36 0 38593: 40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalve- 38594: lujan kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig 38595: ersättning för kostnaderna lör semesteravbytare 38596: lör lantbrukslöretagare (Förslagsanslag) ....... 900 000 000 900 381 981,36 381 981,36 0 38597: 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestel- 38598: män kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig 38599: ersättning lör kostnadema för semestersystem för 38600: småföretagare (Förslagsanslag) .............. 100 000 16 950,00 -83 050,00 83 38601: 50 Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitoksel- 38602: Ie maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallinto- 38603: menoihin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning 38604: tili lantbruksföretagarnas pensionsanstalt för för- 38605: valtningskostnaderna för avbytarservicen för lant- 38606: bruksföretagare (Förslagsanslag) ............. 2 200 000 2 700 000,00 500 000,00 23 38607: 38608: 92 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN TUOTON 38609: KÄYTTÖ - ANVÄNDNINGEN AV AVKASTNINGEN 38610: AV PENNINGAUTOMATFÖRENINGENS VERKSAM- 38611: HET ...................................... 1 573 581 000 1 573 581 000,00 0,00 0 38612: 50 Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yh- 38613: teisöjen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Un- 38614: derstöd tili enskilda sammanslutningar inom soci- 38615: al- och hälsovårdssektorn (Förslagsanslag) ..... 1 408 581 000 1 408 581 000,00 0,00 0 38616: 59 Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan me- 38617: not - Utgifter för rehabilitering av frontveteraner. 165 000 000 165 000 000,00 0,00 0 38618: 38619: 99 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 38620: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER 38621: INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIETS 38622: FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..................... 21 420 000 20 810 482,81 -609517,19 3 38623: 26 Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen hankkei- 38624: den kustannuksiin - Andel i kostnaderna lör ut- 38625: bildnings- och forskningscentralens projekt ..... 720 000 720 000,00 0,00 0 38626: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar- 38627: viomääräraha) - lnternationella medlemsavgif- 38628: ter och betalningsandelar (Förslagsanslag) ..... 20 700 000 20 090 482,81 -609517,19 3 38629: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38630: sivu 38631: 34 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 65 38632: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 38633: Budget Bokslut Bokslut - Budget 38634: Mom.- Mom. 38635: Suurempi - Högre 38636: Pienempi- Lägre (-) % 38637: 38638: 38639: 38640: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETS- 38641: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........ 14 426 718 000 14162 419 743,80 -264 298 256,20 2 38642: 38643: 01 TYÖMINISTERIÖ - ARBETSMINISTERIET ...... 909 563 000 909 563 000,00 0,00 0 38644: 20 Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuo!- 38645: tavuuden kehittäminen (Siirtomääräraha 38646: 3v) - Det nationella programmet för utvecklande 38647: av arbetslivet och produktivitetsutveckling (Reser- 38648: vationsanslag 3år) ........................ 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0 38649: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38650: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 140 679 000 140 679 000,00 0,00 0 38651: 61 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiik- 38652: kaan (EU) (80 htv yhdessä momentin 34.06.61 38653: kanssa) (Siirtomääräraha 3v) - EU:s deltagan- 38654: de i arbetskrafts- och socialpolitiken (EU) (Reser- 38655: vationsanslag 3år) ........................ 748 884 000 748 884 000,00 0,00 0 38656: 38657: 03 TYÖSUOJELUN PIIRIHALLINTO - DISTRIKTS- 38658: FÖRVALTNINGEN FÖR ARBETARSKYDDET ...... 103 981 000 103 981 000,00 0,00 0 38659: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38660: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 103 981 000 103 981 000,00 0,00 0 38661: 38662: 38663: 06 TYÖVOIMAPOLITIIKAN TOIMEENPANO - AR- 38664: BETSKRAFTSPOLITIKEN ..................... 13132 447 000 12 951 835 962,00 -180 611 038,00 38665: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar 38666: (Förslagsanslag) .......................... 1 210 652 000 1192 712 398,23 -17 939 601,77 38667: 21 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishal/innon toimin- 38668: tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader 38669: inom arbetskraftsärendenas distrikts- och lokalför- 38670: valtning (Reservationsanslag 2år) ............ 581 696 000 581 696 000,00 0,00 0 38671: 25 Työvoimapalvelujen erityismenot (Arviomäärära- 38672: ha) - Specialutgifter för arbetskraftsservicen 38673: (Förslagsanslag) .......................... 45 872 000 40310501,84 -5 561 498,16 12 38674: 29 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalve- 38675: lut (Arviomääräraha) - Köpta tjänster som hän- 38676: för sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (För- 38677: slagsanslag) ............................. 1110782000 1 077 756 986,55 -33 025 013,45 3 38678: 30 Valtionapu kunnille ja kuntayhtymille työttömyyden 38679: lieventämiseen (Arviomääräraha) - Siatsandel 38680: tili kommuner och samkommuner för lindrande av 38681: arbetslösheten (Förslagsanslag) .............. 1 435 000 000 1 591 627 780,31 156 627 780,31 11 38682: 50 Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistu- 38683: vien opintososiaaliset edut (Arviomäärära- 38684: ha) - Studiesociala förmåner för dem som deltar 38685: i arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (Förslag- 38686: sanslag) ................................ 1 356 050 000 1 219 704 677,58 -136 345 322,42 10 38687: 52 Työmarkkinatuki (Arviomääräraha) - Arbets- 38688: marknadsstöd (Förslagsanslag) .............. 5 229 000 000 5 329 239 640,00 100 239 640,00 2 38689: 61 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansalli- 38690: nen osarahoitus valtion osalta (EU) (80 htv yhdes- 38691: sä momentin 34.01.61 kanssa) (Siirtomääräraha 38692: 3v) - Statens andel av den nationella delfinan- 38693: sieringen av Europeiska socialfondens mål (EU) 38694: (Reservationsanslag 3år) ................... 704 923 000 704 923 000,00 0,00 0 38695: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38696: sivu 38697: 34 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 66 38698: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 38699: Budget Bokslut Bokslut- Budget 38700: Mom.-Mom. 38701: Suurempi - Högre 38702: Pienempi- Lägre (-) % 38703: 38704: 38705: 62 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU) 38706: (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för lindran- 38707: de av arbetslösheten (Förslagsanslag) ......... 830 000 000 586 315 578,17 -243 684 421 ,83 29 38708: 63 Työllisyyspoliittinen valtionapu investointeihin (osa 38709: EU) (Siirtomääräraha 3v) - Sysselsättningspoli- 38710: tiskt statsunderstöd för investeringar (delvis EU) 38711: (Reservationsanslag 3år) ................... 270 000 000 270 000 000,00 0,00 0 38712: 64 Muuttoturva (Arviomääräraha) - Utkomstskydd 38713: vid flyttning (Förslagsanslag) ................ 8 472 000 7 549 399,32 -922600,68 11 38714: 77 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) 38715: (Siirtomääräraha 3v) - lnvesteringsutgifter för 38716: tryggande av sysselsättningen (delvis EU) (Reser- 38717: vationsanslag 3år) ........................ 350 000 000 350 000 000,00 0,00 0 38718: 38719: 99 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT ME- 38720: NOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM ARBETSMINIS- 38721: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............. 280 727 000 197 039 781,80 -83 687 218,20 30 38722: 21 Työvoimaopiston toimintamenot (Siirtomääräraha 38723: 2v} - Arbetskraftsinstitutets omkostnader (Re- 38724: servationsanslag 2år) ...................... 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0 38725: 22 Työneuvoston toimintamenot (Siirtomääräraha 38726: 2v) - Arbetsrådets omkostnader (Reservations- 38727: anslag 2år) .............................. 305 000 305 000,00 0,00 0 38728: 23 Siviilipalvelus (Arviomääräraha) - Civiltjänst 38729: (Förslagsanslag) .......................... 13 520 000 14 219 426,82 699 426,82 5 38730: 50 Palkkaturva (Arviomääräraha} - Lönegaranti 38731: (Förslagsanslag) .......................... 249 000 000 165 527 627,41 -83 472 372,59 34 38732: 51 Eräät merimiespalvelut (Arviomääräraha} - Vis- 38733: sa former av sjömansservice (Förslagsanslag) ... 4 553 000 3 732 882,36 -820117,64 18 38734: 67 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja mak- 38735: suosuudel (Arviomääräraha) - lnternationella 38736: organisationers medlemsavgifter och betalning- 38737: sandelar (Förslagsanslag) .................. 9 349 000 9 254 845,21 -94154,79 38738: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38739: sivu 38740: 35 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 67 38741: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 38742: Budget Bokslut Bokslut - Budget 38743: Mom.- Mom. 38744: Suurempi - Högre 38745: Pienempi- Lägre (-) 38746: % 38747: 38748: 38749: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - 38750: MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 3 877 488 000 3 980 254 720,32 102 766 720,32 3 38751: 38752: 01 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ - MILJÖMINISTERIET.. 173 559 000 172 498 720,25 -1 060 279,75 38753: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38754: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 90 030 000 90 030 000,00 0,00 0 38755: 22 Kehittäminen ja suunnittelu (Siirtomääräraha 38756: 2v) - Utveckling och planering (Reservationsan- 38757: slag 2år) ............................... . 43 000 000 42 999 835,25 -164,75 0 38758: 24 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha 38759: 2v) - lnternationellt samarbete (Reservations- 38760: anslag 2år) ............................. . 19 500 000 19 500 000,00 0,00 0 38761: 26 Koulutus, tiedotus ja valistus (Siirtomääräraha 38762: 2v) - Utbildning, information och upplysning 38763: (Reservationsanslag 2år) .................. . 4 500 000 4 500 000,00 0,00 0 38764: 61 Eräät avustukset (osa EU) (Siirtomääräraha 38765: 2v) - Vissa understöd (delvis EU) (Reservati- 38766: onsanslag 2år) .......................... . 7 600 000 7 600 000,00 0,00 0 38767: 62 EU:n osallistuminen ympäristön- ja luonnonsuoje- 38768: lun sekä alueiden käytön eräisiin hankkeisiin (EU) 38769: (Siirtomääräraha 3v) - EU:s deltagande i vissa 38770: projekt gällande miljö- och naturvård samt 38771: markanvändning (EU) (Reservationsanslag 3år) . 8 929 000 7 868 885,00 -1 060115,00 12 38772: 38773: 11 YMPÄRISTÖN SUOJELU - MILJÖVÅRD ....... . 76 000 000 72 987 392,88 -3 012 607,12 4 38774: 62 Ympäristönsuojelun edistäminen (osa EU) (Siirto- 38775: määräraha 3v) - Främjande av miljövården 38776: (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) ......... . 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0 38777: 63 limansuojelun ja jätehuollon investointien korkotu- 38778: ki (Arviomääräraha) - Räntestöd för luftvårds- 38779: och avtallshanteringsinvesteringar (Förslagsans- 38780: lag) ................................... . 21 000 000 17 987 392,88 -3 012 607,12 14 38781: 64 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (Siirto- 38782: määräraha 3v) - Oljeavfallshantering som ti- 38783: nansieras med oljeavtallsavgift (Reservationsan- 38784: slag 3år) ............................... . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0 38785: 38786: 13 YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ SUOMEN LÄHIALUEEN 38787: MAIDEN KANSSA- MILJÖSAMARBETE MED 38788: LÄNDER 1FINLANDS NÄROMRÅDEN .......... . 57 050 000 56 550 000,00 -500 000,00 38789: 40 Suomen lähialueen maiden ympäristönsuojeluin- 38790: vestointien korkotuki (Arviomääräraha) - Rän- 38791: testöd för miljövårdsinvesteringar i Iänder i Fin- 38792: lands närområden (Förslagsanslag) .......... . 500 000 0,00 -500 000,00 100 38793: 66 Avustukset ympäristöinvestointeihin Suomen lähi- 38794: alueen maissa (Siirtomääräraha 3v) - Unders- 38795: töd tör miljövårdsinvesteringar i Iänder i Finlands 38796: närområden (Reservationsanslag 3år) ........ . 40 000 000 40 000 000,00 0,00 0 38797: 67 Ympäristöyhteistyön yleinen edistäminen (Siirto- 38798: määräraha 3v) - Allmänt främjande av miljösa- 38799: marbetet (Reservationsanslag 3år) ........... . 16 550 000 16 550 000,00 0,00 0 38800: 38801: 26 ALUEELLISET YMPÄRISTÖKESKUKSET - RE- 38802: GIONALA MILJÖCENTRALER ................. . 358 088 000 358 088 000,00 0,00 0 38803: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38804: sivu 38805: 35 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 68 38806: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 38807: Budget Bokslut Bokslut- Budget 38808: Mom.-Mom. 38809: Suurempi - Högre % 38810: Pienempi- Lägre (-) 38811: 38812: 38813: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38814: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 276 788 000 276 788 000,00 0,00 0 38815: 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpi- 38816: teisiin (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Unders- 38817: töd för samhällenas vattenvårdsåtgärder (delvis 38818: EU) (Reservationsanslag 3år) ................ 6 000 000 6000 000,00 0,00 0 38819: 77 Ympäristötyöt (osa EU) (Siirtomääräraha 38820: 3v) - Miljövårdsarbeten (delvis EU) (Reservati- 38821: onsanslag 3år) ........................... 75300000 75 300 000,00 0,00 0 38822: 38823: 27 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS - FINLANDS MIL- 38824: JÖCENTRAL. ............................... 193 957 000 168 472 789,67 -25 484 210,33 13 38825: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38826: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 118 357 000 118 357 000,00 0,00 0 38827: 27 Ympäristövahinkojen to~unta (Arviomäärära- 38828: ha) - Bekämpning av miljöskador (Förslagsans- 38829: lag) .................................... 19 000 000 21108882,69 2 108 882,69 11 38830: 30 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki 38831: (Arviomääräraha) - Räntestöd för samhällenas 38832: vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ...... 9 300 000 8 915 530,64 -384469,36 4 38833: 40 Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki 38834: (Arviomääräraha) - Räntestöd för industrins 38835: vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ...... 2 300 000 2 040 424,42 -259 575,58 11 38836: 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Arvio- 38837: määräraha) - Ersättningar enligt forsskyddsla- 38838: gen (Förslagsanslag) ...................... 45000000 18 050 951,92 -26 949 048,08 60 38839: 38840: 30 YHDYSKUNNAT, ALUEIDENKÄYTTÖ JA LUON- 38841: NONSUOJELU - SAMHÄLLEN, ANVÄNDNING AV 38842: OMRÅDEN OCH NATURVÅRD ................. 195 643 000 195 642 843,00 -157,00 0 38843: 21 Luonnonsuojelun yleismenot (osa EU) (Siirtomää- 38844: räraha 2v) - Allmänna utgifter för naturvården 38845: (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) .......... 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0 38846: 22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito 38847: (Siirtomääräraha 3v) - Skötsel och underhåll av 38848: naturskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) . 62 643 000 62 643 000,00 0,00 0 38849: 37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön 38850: ohjaukseen (osa EU) (Siirtomääräraha 38851: 2v) - Understöd för planläggning i kommuner 38852: och styrning av markanvändningen (delvis EU) 38853: (Reservationsanslag 2år) ................... 6 000000 6 000000,00 0,00 0 38854: 61 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (Siirto- 38855: määräraha 3v) - Vissa ersättningar i samband 38856: med naturvården (Reservationsanslag 3år) ..... 19 000 000 18 999 843,00 -157,00 0 38857: 62 Avustukset rakennussuojeluun (osa EU) (Siirto- 38858: määräraha 3v) - Understöd för byggnadsskydd 38859: (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) .......... 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0 38860: 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siirto- 38861: määräraha 3v) - Husbyggnadsarbeten inom na- 38862: turskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) ... 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 38863: 87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (osa EU) 38864: (Siirtomääräraha 3v) - Anskaffning av natur- 38865: skyddsområden (delvis EU) (Reservationsanslag 38866: 3år) .................................... 87 000000 87 000 000,00 0,00 0 38867: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38868: sivu 38869: 35 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 69 38870: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 38871: Budget Bokslut Bokslut - Budget 38872: Mom.-Mom. 38873: Suurempi- Högre % 38874: Pienempi- Lägre (-) 38875: 38876: 38877: 41 VALTION ASUNTORAHASTO- STATENS 80- 38878: STADSFOND .............................. . 24 691 000 24 691 000,00 0,00 0 38879: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 38880: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 24 691 000 24 691 000,00 0,00 0 38881: 38882: 45 ASUNTO- JA RAKENNUSTOIMI - BOSTADS- 38883: OCH BYGGNADSVÄSENDET ................. . 2 798 500 000 2 931 323 974,52 132 823 974,52 5 38884: 53 ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki 38885: (Arviomääräraha) - Premier i anslutning tili 38886: BSP-systemet och räntestöd (Förslagsanslag) ... 10 000 000 4 183 672,68 -5 816 327,32 58 38887: 54 Asumistuki (Arviomääräraha) - Bostadsbidrag 38888: (Förslagsanslag) ......................... . 2 100 000 000 2 250 000 000,00 150 000 000,00 7 38889: 55 Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden korkotu- 38890: ki (Arviomääräraha) - Räntestöd för överskuld- 38891: satta bostadsköpare (Förslagsanslag) ........ . 40 000 000 38327010,13 -1 672 989,87 4 38892: 56 Avustukset korjaustoimintaan (Siirtomääräraha 38893: 3v) - Understöd för reparationsverksamhet (Re- 38894: servationsanslag 3år) ..................... . 530 000 000 530 000 000,00 0,00 0 38895: 61 Avustukset vuokrataloille (Siirtomääräraha 38896: 3v) - Understöd tili hyreshus (Reservationsan- 38897: slag 3år) ............................... . 21 000 000 21 000 000,00 0,00 0 38898: 62 Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (Arviomäärä- 38899: raha) - Räntestöd för värmeanläggningsprojekt 38900: (Förslagsanslag) ......................... . 2 500 000 2 138 100,51 -361 899,49 14 38901: 63 Asuntolainojen korkotuki (Arviomääräraha) - 38902: Räntestöd för bostadslån (Förslagsanslag) ..... 85 000 000 78 543 716,20 -6 456 283,80 8 38903: 64 Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoitetta- 38904: viin asuntoihin (Arviomääräraha) - Understöd 38905: för bostäder tili bostadslösa och flyktingar (För- 38906: slagsanslag) ............................ . 10 000 000 7131 475,00 -2 868 525,00 29 38907: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 38908: sivu 38909: 36 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 70 38910: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 38911: Budget Bokslut Bokslut - Budget 38912: Mom.-Mom. 38913: Suurempi- Högre % 38914: Pienempi - Lägre (-) 38915: 38916: 36 VALTIONVELKA - STATSSKULDEN ........... 29 406 588 000 29 033 101 192,38 -373 486 807,62 38917: 38918: 01 MARKKAMÄÄRÄISEN VELAN KORKO- RÄNTA 38919: PÅ SKULDEN 1FINSKA MARK ................. 16 161 188 000 16 072 127 161,90 -89 060 838,1 0 38920: 90 Markkamääräisen velan korko (Arviomäärära- 38921: ha) - Ränta på skulden i finska mark (Förslag- 38922: sanslag) ................................ 16 161188 000 16072127161,90 -89 060 838,1 0 38923: 38924: 03 VALUUTIAMÄÄRÄISEN VELAN KORKO - RÄNTA 38925: PÅ SKULDEN 1UTLÄNDSK VALUTA ............ 11 967 400 000 11941997225,19 -25 402 774,81 0 38926: 90 Valuuttamääräisen velan korko (Arviomäärära- 38927: ha) - Ränta på skulden i utländsk valuta (För- 38928: slagsanslag) ............................. 11 967 400 000 11 941 997 225,19 -25 402 774,81 0 38929: 38930: 09 MUUT MENOT VALTIONVELASTA- ÖVRIGA UT- 38931: GIFTER FÖR STATSSKULDEN ................. 1 278 000 000 1 018 976 805,29 -259 023 194,71 20 38932: 21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (Arviomää- 38933: räraha) - Arvoden och andra utgifter för stats- 38934: skulden (Förslagsanslag) ................... 1 278 000 000 1 018 976 805,29 -259 023 194,71 20 38935: 38936: MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ- UTGIFTERNAS TOTAL- 38937: BELOPP ................................... 201 274 685 549 199 426 305 446,76 -1 848 380 102,24 38938: VALTION TASETILIT 38939: 31.12.1996 38940: 38941: 38942: 38943: STATENS BALANSKONTON 38944: 31.12.1996 38945: Valtion tasetilit 31.12.1996 38946: sivu 38947: Tili- Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 72 38948: 38949: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 38950: 38951: 38952: 611 KASSATILIT 38953: KASSAKONTON 14 133 729,35 38954: 38955: 38956: 6111 Kassatili 38957: Kassakanto 14133 729,35 38958: Ajoneuvohallintokeskus 38959: Fordonsförvaltningscentralen 10 835,70 38960: Asuntorahastovirasto 38961: Bostadsfondsverket 900,20 38962: Eduskunta 38963: Riksdagen 34119,90 38964: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 38965: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 19 243,10 38966: Geologian tutkimuskeskus 38967: Geologiska forskningscentralen 12 721,45 38968: Helsingin kauppakorkeakoulu 38969: Helsingfors handelshögskola 7054,60 38970: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 38971: Polisinrättningen i Helsingfors härad 3 032,30 38972: Helsingin yliopisto 38973: Helsingfors universitet 145648,59 38974: Hämeen lääninhallitus 38975: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 271 078,15 38976: Ilmatieteen laitos 38977: Meteorologiska institute! 3 768,10 38978: Joensuun yliopisto 38979: Joensuu universitet 13 852,30 38980: Jyväskylän yliopisto 38981: Jyväskylä universitet 14 973,00 38982: Kansallisarkisto 38983: Arkivväsendet 10 326,55 38984: Kansanterveyslaitos 38985: Folkhälsoinstitutet 2 985,00 38986: Kasvinjalostuslaitos 38987: Växtförädlingsanstalten 6142,77 38988: Kauppa- ja teollisuusministeriö 38989: Handels- och industriministeriet 10 364,30 38990: Keski-Suomen lääninhallitus 38991: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 210 201,00 38992: Keskusrikospoliisi 38993: Centralkriminalpolisen 24 405,33 38994: Kilpailuvirasto 38995: Konkurrensverket 1 818,40 38996: Kuluttajavirasto 38997: Konsumentverket 3 961,50 38998: Kuopion lääninhallitus 38999: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 24075,29 39000: Kuopion yliopisto 39001: Kuopio universitet 19 025,20 39002: Kymen lääninhallitus 39003: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 316367,77 39004: Lapin lääninhallitus 39005: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 48 367,70 39006: Valtion tasetilit31.12.1996 39007: sivu 39008: Tili- Konto 6111 Slalens balanskonton 31.12.1996 sida 73 39009: 39010: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39011: 39012: 39013: Lapin yliopisto 39014: Lapplands universitet 3 009,60 39015: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 39016: Villmanstrands tekniska högskola 8 631,60 39017: Liikenneministeriö 39018: Trafikministeriet 7 557,60 39019: Liikkuva poliisi 39020: Rörliga polisen 1842,60 39021: Länsstyrelsen i landskapet Aland 39022: Länsstyrelsen i landskapet Åland 9747,20 39023: Maa- ja metsätalousministeriö 39024: Jord- och skogsbruksministeriet 49 791,65 39025: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 39026: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 10 882,46 39027: Maanmittauslaitos 39028: Lantmäteriverket 84136,55 39029: Maatalouden tutkimuskeskus 39030: Lantbrukets forskningscentral 11 477,85 39031: Matkailun edistämiskeskus 39032: Centralen för turistfrämjande 22 741,02 39033: Merenkulkuhallitus 39034: Sjöfartsstyrelsen 110 782,55 39035: Merentutkimuslaitos 39036: Havsforskningsinstitutet 8107,10 39037: Metsäntutkimuslaitos 39038: Skogsforskningsinstitutet 41129,05 39039: Mikkelin lääninhallitus 39040: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 47121,10 39041: Museovirasto 39042: Museiverket 6168,70 39043: Oikeusministeriö 39044: Justitieministeriet 222 941,48 39045: Opetushallitus 39046: Utbildningsstyrelsen 26 308,33 39047: Opetusministeriö 39048: Undervisningsministeriet 15491,53 39049: Oulun lääninhallitus 39050: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 20345,41 39051: Oulun yliopisto 39052: Uleåborgs universitet 11675,30 39053: Patentti- ja rekisterihallitus 39054: Patent- och registerstyrelsen 15 861,20 39055: Pelastusopisto 39056: Räddningsinstitutet 2 606,30 39057: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 39058: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 232860,30 39059: Poliisikoulu 39060: Polisskolan 11 403,70 39061: Poliisin tekniikkakeskus 39062: Polisens teknikcentral 5 081,00 39063: Poliisiopisto 39064: Polisinstitutet 3 059,80 39065: Puolustushallinnon rakennuslaitos 39066: Försvarsförvaltningens byggverk 30515,40 39067: Valtion tasetilit 31.12.1996 39068: sivu 39069: Tili- Kanto 6111 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 74 39070: 39071: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 39072: 39073: 39074: Puolustusministeriö 39075: Försvarsministeriet 1 263 135,81 39076: Puolustusvoimat 39077: Försvarsmakten 638468,88 39078: Rajavartiolaitos 39079: Gränsbevakningsväsendet 16 608,00 39080: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 39081: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 31 248,68 39082: Sibelius-akatemia 39083: Sibelius-akademin 3135,10 39084: Sisäasiainministeriö 39085: lnrikesministeriet 3 839,80 39086: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 39087: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 46 206,46 39088: Sosiaali- ja terveysministeriö 39089: Social- och hälsovårdsministeriet 23 408,60 39090: Suojelupoliisi 39091: Skyddspolisen 6 200,80 39092: Suomenlinnan hoitokunta 39093: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 6644,40 39094: Svenska handelshögskolan 39095: Svenska handelshögskolan 8 548,05 39096: Säteilyturvakeskus 39097: Strålsäkerhetscentralen 725,85 39098: Taideteollinen korkeakoulu 39099: Konstindustriella högskolan 66 929,50 39100: Tampereen teknillinen korkeakoulu 39101: Tammerfors tekniska högskola 4 036,50 39102: Tampereen yliopisto 39103: Tammerfors universitet 18 890,60 39104: Tasavallan presidentin kanslia 39105: Republikens presidents kansli 13 448,60 39106: Teatterikorkeakoulu 39107: Teaterhögskolan 7 366,90 39108: Teknillinen korkeakoulu 39109: Tekniska högskolan 7 522,60 39110: Teknologian kehittämiskeskus 39111: Teknologiska utvecklingscentralen 8160,36 39112: Telehallintokeskus 39113: Teleförvaltningscentralen 33540,70 39114: Tielaitos 39115: Vägverket 61 045,70 39116: Tilastokeskus 39117: Statistikcentralen 4 561,30 39118: Tullihallitus 39119: Tullstyrelsen 1 065 939,00 39120: Turun ja Porin lääninhallitus 39121: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 286 287,08 39122: Turun kauppakorkeakoulu 39123: Åbo handelshögskola 19 090,95 39124: Turun yliopisto 39125: Åbo universitet 37 495,00 39126: Työministeriö 39127: Arbetsministeriet 8 277,00 39128: Valtion tasetilit 31.12.1996 39129: sivu 39130: Tili- Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 75 39131: 39132: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39133: 39134: 39135: Ulkoasiainministeriö 39136: Utrikesministeriet 4 085 080,42 39137: Ulkomaalaisvirasto 39138: Utlänningsverket 394,70 39139: Uudenmaan lääninhallitus 39140: Länsstyrelsen i Nylands Iän 2 923 732,20 39141: Vaasan lääninhallitus 39142: Länsstyrelsen i Vasa Iän 61181,74 39143: Vaasan yliopisto 39144: Vasa universitet 15 120,40 39145: Valtiokonttori 39146: Statskontoret 588 069,50 39147: Valtion kiinteistölaitos 39148: Statens fastighetsverket 3184,80 39149: Valtion taidemuseo 39150: Statens konstmuseum 16 506,50 39151: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 39152: Statens ekonomiska forskningscentral 41,50 39153: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 39154: Statens tekniska forskningscentral 29 461,80 39155: Valtioneuvoston kanslia 39156: Statsrådets kansli 385,03 39157: Valtiontalouden tarkastusvirasto 39158: Statens revisionsverk 2 304,70 39159: Valtiovarainministeriö 39160: Finansministeriet 1 828,62 39161: Vankeinhoitolaitos 39162: Fångvårdsväsendet 332 996,15 39163: Verohallitus 39164: Skattestyrelsen 55 822,96 39165: Väestörekisterikeskus 39166: Befolkningsregistercentralen 424,00 39167: Ympäristöministeriö 39168: Miljöministeriet 50 933,03 39169: Åboakademi 39170: Åboakademi 38 954,50 39171: 39172: 39173: 39174: 612 POSTISIIRTOTULOTILIT 39175: POSTGIROINKOMSTKONTON 8 914 463,20 39176: 39177: 39178: 6121 Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili 39179: Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto 172 444,90 39180: Kuopion lääninhallitus 39181: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 101 038,00 39182: Lapin lääninhallitus 39183: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 200,00 39184: Mikkelin lääninhallitus 39185: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 28 726,00 39186: Oulun lääninhallitus 39187: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 8800,00 39188: Turun ja Porin lääninhallitus 39189: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 6 400,90 39190: Valtion tasetilit 31.12.1996 39191: sivu 39192: Tili- Kanto 6121 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 76 39193: 39194: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva 39195: 39196: 39197: Uudenmaan lääninhallitus 39198: Länsstyrelsen i Nylands Iän 26280,00 39199: 39200: 6122 Tiliviraston muut postisiirtotulotilit 39201: Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton 8083078,99 39202: Hämeen lääninhallitus 39203: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 7 488 092,73 39204: Jyväskylän yliopisto 39205: Jyväskylä universitet 6,00 39206: Keski-Suomen lääninhallitus 39207: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 36830,00 39208: Kymen lääninhallitus 39209: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 11 682,26 39210: Länsstyrelsen i landskapet Åland 39211: Länsstyrelsen i landskapet Aland 800,00 39212: Maa- ja metsätalousministeriö 39213: Jord- och skogsbruksministeriet 159540,00 39214: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 39215: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 2 670,00 39216: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 39217: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 383420,00 39218: Turun ja Porin lääninhallitus 39219: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 50,00 39220: 39221: 6123 Maksupisteen postisiirtotulotili 39222: Betalningspunktens postgiroinkomstkonto 658 939,31 39223: Kuopion lääninhallitus 39224: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 35 420,00 39225: Kymen lääninhallitus 39226: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 3 328,01 39227: Oikeusministeriö 39228: Justitieministeriet 620 191,30 39229: 39230: 39231: 613 POSTISIIRTOMENOTILIT 39232: POSTGIROUTGIFTSKONTON 1 290 859,52 39233: 39234: 6131 Tiliviraston yleinen postisiirtomenotili 39235: Räkenskapsverkets allmänna postgiroutgiftskonto 209,18 39236: Kuopion lääninhallitus 39237: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 2324,78 39238: Opetusministeriö 39239: Undervisningsministeriet 2 533,96 39240: 39241: 6132 Tiliviraston muut postisiirtomenotilit 39242: Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiftskonton 1 284 493,20 39243: Puolustusministeriö 39244: Försvarsministeriet 1 284493,20 39245: Valtion tasetilit 31.12.1996 39246: sivu 39247: Tili· Konto 6133 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 77 39248: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa · Passiva 39249: 39250: 39251: 6133 Maksupisteen postisiirtomenotili 39252: Betalningsställets postgiroutgiftskonto 6 575,50 39253: Vankeinhoitolaitos 39254: Fångvårdsväsendet 6575,50 39255: 39256: 39257: 39258: 615 MUUT PANKKITILIT 39259: ÖVRIGA BANKKONTON 55510382,17 39260: 39261: 39262: 6152 Ulkomaanvaluutan määräiset pankkitilit 39263: Utländska valutabelopps bankkonton 53 834 272,44 39264: Helsingin yliopisto 39265: Helsingfors universitet 195574,64 39266: limatieteen laitos 39267: Meteorologiska institute! 18470,10 39268: Joensuun yliopisto 39269: Joensuu universitet 77674,04 39270: Kuopion yliopisto 39271: Kuopio universitet 313 292,34 39272: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 39273: Villmanstrands tekniska högskola 2 003006,08 39274: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 39275: Jord· och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 266445,81 39276: Matkailun edistämiskeskus 39277: Centralen för turistfrämjande 5 570 722,41 39278: Oulun yliopisto 39279: Uleåborgs universitet 589 042,62 39280: Puolustusministeriö 39281: Försvarsministeriet 365 239,11 39282: Sibelius-akatemia 39283: Sibelius-akademin 342 570,09 39284: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus· ja kehittämiskeskus 39285: Forsknings· och utvecklingscentr. för social· och hälsovård. 1 621 069,15 39286: Svenska handelshögskolan 39287: Svenska handelshögskolan 162 742,80 39288: Taideteollinen korkeakoulu 39289: Konstindustriella högskolan 391 546,59 39290: Tampereen teknillinen korkeakoulu 39291: Tammerfors tekniska högskola 390 196,80 39292: Tampereen yliopisto 39293: Tammerfors universitet 152 853,89 39294: Teknillinen korkeakoulu 39295: Tekniska högskolan 60 929,78 39296: Tullihallitus 39297: Tullstyrelsen 12 187,08 39298: Ulkoasiainministeriö 39299: Utrikesministeriet 39 990 798,14 39300: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 39301: Statens tekniska forskningscentral 1120 876,46 39302: Åboakademi 39303: Åboakademi 189 034,51 39304: Valtion tasetilit 31.12.1996 39305: sivu 39306: Tili- Kanto 6159 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 78 39307: 39308: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39309: 39310: 39311: 6159 Muut pankkitilit 39312: Övriga bankkonton 1 676109,73 39313: Opetusministeriö 39314: Undervisningsministeriet 713 138,53 39315: Teknologian kehittämiskeskus 39316: Teknologiska utvecklingscentralen 782 781,00 39317: Åboakademi 39318: Åboakademi 180 190,20 39319: 39320: 39321: 621 VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT 39322: ORDINARIE FORDRINGARS KONTON 1 275 940 879,39 39323: 39324: 39325: 6211 Tilisaatavien tili 39326: Kontofordringars kanto 947 499 642,50 39327: Ajoneuvohallintokeskus 39328: Fordonsförvaltningscentralen 20 617 608,04 39329: Asuntorahastovirasto 39330: Bostadsfondsverket 11 831,80 39331: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 39332: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 4 225 474,40 39333: Geologian tutkimuskeskus 39334: Geologiska forskningscentralen 10 066 314,43 39335: Helsingin kauppakorkeakoulu 39336: He lsi ngfo rs handelshög skola 7 137 229,47 39337: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 39338: Polisinrättningen i Helsingfors härad 1119847,31 39339: Helsingin yliopisto 39340: Helsingfors universitet 16 357 705,86 39341: Hämeen lääninhallitus 39342: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 219 243,46 39343: limatieteen laitos 39344: Meteorologiska institute! 5 962 289,97 39345: Joensuun yliopisto 39346: Joensuu universitet 9194 929,00 39347: Jyväskylän yliopisto 39348: Jyväskylä universitet 11 083 720,31 39349: Kansallisarkisto 39350: Arkivväsendet 204 856,80 39351: Kansanterveyslaitos 39352: Folkhälsoinstitutet 9 134 899,35 39353: Kasvinjalostuslaitos 39354: Växtförädlingsanstalten 2118873,34 39355: Kauppa- ja teollisuusministeriö 39356: Handels- och industriministeriet 6 929 479,47 39357: Keski-Suomen lääninhallitus 39358: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 4 432 525,85 39359: Kuluttajavirasto 39360: Konsumentverket 246 617,15 39361: Kuopion lääninhallitus 39362: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1161 839,46 39363: Kuopion yliopisto 39364: Kuopio universitet 6 568 686,42 39365: Valtion tasetilit 31.12.1996 39366: sivu 39367: Tili- Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 79 39368: 39369: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 39370: 39371: 39372: Kuvataideakatemia 39373: Bildkonstakademin 24 223,00 39374: Kymen lääninhallitus 39375: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 5 901 268,40 39376: Lapin lääninhallitus 39377: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 6 948 844,00 39378: Lapin yliopisto 39379: Lapplands universitet 1 603 691,50 39380: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 39381: Villmanstrands tekniska högskola 11 210 007,21 39382: Liikenneministeriö 39383: Trafikministeriet 6 006,50 39384: Liikkuva poliisi 39385: Rörliga polisen 148 234,65 39386: Länsstyrelsen i landskapet Aland 39387: Länsstyrelsen i landskapet Aland 5320,00 39388: Lääkelaitos 39389: Läkemedelsverket 2 098147,94 39390: Maa- ja metsätalousministeriö 39391: Jord· och skogsbruksministeriet 1 015 366,07 39392: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 39393: Jord· och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 6 366 749,00 39394: Maanmittauslaitos 39395: Lantmäteriverket 75 361 448,40 39396: Maatalouden tutkimuskeskus 39397: Lantbrukets forskningscentral 2 966 000,45 39398: Matkailun edistämiskeskus 39399: Centralen för turistfrämjande 4 199 685,07 39400: Merenkulkuhallitus 39401: Sjöfartsstyrelsen 43 598 429,90 39402: Merentutkimuslaitos 39403: Havsforskningsinstitutet 735 557,30 39404: Metsäntutkimuslaitos 39405: Skogsforskningsinstitutet 2317111,60 39406: Museovirasto 39407: Museiverket 1 838 605,17 39408: Oikeusministeriö 39409: Justitieministeriet 5 176 334,81 39410: Opetushallitus 39411: Utbildningsstyrelsen 13 285 567,09 39412: Opetusministeriö 39413: Undervisningsministeriet 22 824 328,98 39414: Oulun lääninhallitus 39415: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 11 415 309,19 39416: Oulun yliopisto 39417: Uleåborgs universitet 6 927 160,09 39418: Patentti- ja rekisterihallitus 39419: Patent- och registerstyrelsen 1 370 958,94 39420: Pelastusopisto 39421: Räddningsinstitutet 183 967,20 39422: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 39423: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 301 739,25 39424: Poliisikoulu 39425: Polisskolan 23 640,30 39426: Valtion tasetilit 31.12.1996 39427: sivu 39428: Tili - Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 80 39429: 39430: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 39431: 39432: 39433: Poliisin tekniikkakeskus 39434: Polisens teknikcentral 6 636 187,60 39435: Poliisiopisto 39436: Polisinstitutet 35 270,83 39437: Puolustushallinnon rakennuslaitos 39438: Försvarsförvaltningens byggverk 78 610 656,65 39439: Puolustusministeriö 39440: Försvarsministeriet 2 716 998,98 39441: Puolustusvoimat 39442: Försvarsmakten 10 278 820,69 39443: Rajavartiolaitos 39444: Gränsbevakningsväsendet 835160,10 39445: Ratahallintokeskus 39446: Banförvaltningscentralen 25 651 633,10 39447: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 39448: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 928 964,19 39449: Sibelius-akatemia 39450: Sibelius-akademin 275 052,56 39451: Siemenperunakeskus 39452: Centralen för utsädespotatis 2 085 617,77 39453: Sisäasiainministeriö 39454: lnrikesministeriet 77 840,00 39455: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 39456: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 26 004 033,28 39457: Sosiaali- ja terveysministeriö 39458: Social- och hälsovårdsministeriet 3133151,51 39459: Suojelupoliisi 39460: Skyddspolisen 190 832,83 39461: Suomen ympäristökeskus 39462: Finlands miljöcentral 1194140,99 39463: Suomen Akatemia 39464: Finlands Akademi 3 731,00 39465: Suomenlinnan hoitokunta 39466: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 371 546,82 39467: Svenska handelshögskolan 39468: Svenska handelshögskolan 2 034322,96 39469: Säteilyturvakeskus 39470: Strålsäkerhetscentralen 13 037 122,21 39471: Taideteollinen korkeakoulu 39472: Konstindustriella högskolan 2 363 739,44 39473: Tampereen teknillinen korkeakoulu 39474: Tammerforstekniska högskola 32 851 050,21 39475: Tampereen yliopisto 39476: Tammerfors universitet 7 567936,79 39477: Tasavallan presidentin kanslia 39478: Republikens presidents kansli 128400,00 39479: Teatterikorkeakoulu 39480: Teaterhögskolan 652 962,34 39481: Teknillinen korkeakoulu 39482: Tekniska högskolan 61 002 678,96 39483: Teknologian kehittämiskeskus 39484: Teknologiska utvecklingscentralen 426 895,09 39485: Telehallintokeskus 39486: Teleförvaltningscentralen 3 561 612,83 39487: Valtion tasetilit 31.12.1996 39488: sivu 39489: Tili- Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 81 39490: 39491: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39492: 39493: 39494: Tielaitos 39495: Vägverket 16 398 769,13 39496: Tilastokeskus 39497: Statistikcentralen 5314756,12 39498: Tullihallitus 39499: Tullstyrelsen 3 202 946,60 39500: Turun ja Porin lääninhallitus 39501: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 413061,25 39502: Turun kauppakorkeakoulu 39503: Åbo handelshögskola 4 216 087,66 39504: Turun yliopisto 39505: Åbo universitet 21126 373,01 39506: Turvatekniikan keskus 39507: Säkerhetsteknikcentralen 2 031173,47 39508: Työministeriö 39509: Arbetsministeriet 713 572,06 39510: Ulkoasiainministeriö 39511: Utrikesministeriet 7 428456,08 39512: Ulkomaalaisvirasto 39513: Utlänningsverket 427 024,72 39514: Uudenmaan lääninhallitus 39515: Länsstyrelsen i Nylands Iän 1148 908,67 39516: Vaasan lääninhallitus 39517: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1 221 974,02 39518: Vaasan yliopisto 39519: Vasa universitet 3 728413,96 39520: Valtiokonttori 39521: Statskontoret 743 348,37 39522: Valtion kiinteistölaitos 39523: Statens fastighetsverket 37 199 346,52 39524: Valtion taidemuseo 39525: Statens konstmuseum 604878,76 39526: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 39527: Statens ekonomiska forskningscentral 723840,60 39528: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 39529: Statens tekniska forskningscentral 175 834 654,29 39530: Valtiovarainministeriö 39531: Finansministeriet 296 059,00 39532: Vankeinhoitolaitos 39533: Fångvårdsväsendet 5 745 403,92 39534: Verohallitus 39535: Skattestyrelsen 1 698 420,72 39536: Väestörekisterikeskus 39537: Befolkningsregistercentralen 8 228 313,19 39538: Ympäristöministeriö 39539: Miljöministeriet 2 686 618,35 39540: Åboakademi 39541: Åboakademi 17 063 208,40 39542: 39543: 39544: 6212 Muiden saatavien tili 39545: Övriga fordringars konto 263 098 493,89 39546: Asuntorahastovirasto 39547: Bostadsfondsverket 7 229,34 39548: Valtion tasetilit 31.12.1996 39549: sivu 39550: Tili- Kanto 6212 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 82 39551: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39552: 39553: 39554: Eduskunta 39555: Riksdagen 8 262,47 39556: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 39557: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 80788,60 39558: Geologian tutkimuskeskus 39559: Geologiska forskningscentralen 246 339,46 39560: Helsingin kauppakorkeakoulu 39561: Helsingfors handelshögskola 2 133 609,51 39562: Helsingin yliopisto 39563: Helsingfors universitet 17 184 583,37 39564: Hämeen lääninhallitus 39565: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 2187390,18 39566: limatieteen laitos 39567: Meteorologiska institute! 40 583,95 39568: Joensuun yliopisto 39569: Joensuu universitet 1 026 388,22 39570: Jyväskylän yliopisto 39571: Jyväskylä universitet 1 890 791,69 39572: Kansanterveyslaitos 39573: Folkhälsoinstitutet 750 091,63 39574: Kasvinjalostuslaitos 39575: Växtförädlingsanstalten 96 338,89 39576: Kauppa- ja teollisuusministeriö 39577: Handels- och industriministeriet 1590531,70 39578: Keski-Suomen lääninhallitus 39579: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 240 003,42 39580: Keskusrikospoliisi 39581: Centralkriminalpolisen 241 648,68 39582: Kilpailuvirasto 39583: Konkurrensverket 130192,70 39584: Kuluttajavirasto 39585: Konsumentverket 198 454,42 39586: Kuopion lääninhallitus 39587: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 7 269,49 39588: Kuopion yliopisto 39589: Kuopio universitet 57 041,36 39590: Kuvataideakatemia 39591: Bildkonstakademin 11175,34 39592: Lapin lääninhallitus 39593: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 380,00 39594: Lapin yliopisto 39595: Lapplands universitet 349 153,23 39596: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 39597: Villmanstrands tekniska högskola 229 090,00 39598: Liikenneministeriö 39599: Trafikministeriet 403393,38 39600: Liikkuva poliisi 39601: Rörliga polisen 412 012,39 39602: Länsstyrelsen i landskapet Aland 39603: Länsstyrelsen i landskapet Aland 72 258,93 39604: Lääkelaitos 39605: Läkemedelsverket 215 072,52 39606: Maa- ja metsätalousministeriö 39607: Jord- och skogsbruksministeriet 10 012 938,77 39608: Valtion tasetilit 31.12.1996 39609: sivu 39610: Tili- Kanto 6212 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 83 39611: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39612: 39613: 39614: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 39615: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 212 834,52 39616: Maanmittauslaitos 39617: Lantmäteriverket 96 216,66 39618: Maatalouden tutkimuskeskus 39619: Lantbrukets forskningscentral 1 851 716,50 39620: Matkailun edistämiskeskus 39621: Centralen för turistfrämjande 3916007,10 39622: Merenkulkuhallitus 39623: Sjöfartsstyrelsen 2 820 302,46 39624: Merentutkimuslaitos 39625: Havsforskningsinstitutet 20 785,47 39626: Metsäntutkimuslaitos 39627: Skogsforskningsinstitutet 2 785 701,02 39628: Mikkelin lääninhallitus 39629: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 192 160,63 39630: Museovirasto 39631: Museiverket 91 639,29 39632: Oikeusministeriö 39633: Justitieministeriet 722 981,69 39634: Opetushallitus 39635: Utbildningsstyrelsen 2805642,10 39636: Opetusministeriö 39637: Undervisningsministeriet 46 963 817,52 39638: Oulun lääninhallitus 39639: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 141 829,05 39640: Oulun yliopisto 39641: Uleåborgs universitet 9 420 307,87 39642: Patentti- ja rekisterihallitus 39643: Patent- och registerstyrelsen 347 436,87 39644: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 39645: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 7 983,88 39646: Poliisin tekniikkakeskus 39647: Polisens teknikcentral 855 944,40 39648: Puolustushallinnon rakennuslaitos 39649: Försvarsförvaltningens byggverk 1 029,25 39650: Puolustusministeriö 39651: Försvarsministeriet 39 321 472,70 39652: Puolustusvoimat 39653: Försvarsmakten 5 758 898,34 39654: Rajavartiolaitos 39655: Gränsbevakningsväsendet 392 674,41 39656: Ratahallintokeskus 39657: Banförvaltningscentralen 3 092 289,05 39658: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 39659: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 228 672,02 39660: Sibelius-akatemia 39661: Sibelius-akademin 442 682,43 39662: Siemenperunakeskus 39663: Centralen för utsädespotatis 1 787,25 39664: Sisäasiainministeriö 39665: lnrikesministeriet 1 605 917,95 39666: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 39667: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 177 870,87 39668: Valtion tasetilit 31.12.1996 39669: sivu 39670: Tili • Kanto 6212 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 84 39671: 39672: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa · Passiva 39673: 39674: 39675: Sosiaali- ja terveysministeriö 39676: Social- och hälsovårdsministeriet 542052,01 39677: Suojelupoliisi 39678: Skyddspolisen 2270,09 39679: Suomen ympäristökeskus 39680: Finlands miljöcentral 7 820360,32 39681: Suomen Akatemia 39682: Finlands Akademi 3596611,19 39683: Svenska handelshögskolan 39684: Svenska handelshögskolan 90 176,24 39685: Säteilyturvakeskus 39686: Strålsäkerhetscentralen 20 592,76 39687: Tampereen teknillinen korkeakoulu 39688: Tammerfors tekniska högskola 16 724,94 39689: Tampereen yliopisto 39690: Tammerfors universitet 855 336,45 39691: Tasavallan presidentin kanslia 39692: Republikens presidents kansli 21 697,56 39693: Teatterikorkeakoulu 39694: Teaterhögskolan 132521,03 39695: Teknillinen korkeakoulu 39696: Tekniska högskolan 4 972 479,92 39697: Teknologian kehittämiskeskus 39698: Teknologiska utvecklingscentralen 403894,73 39699: Telehallintokeskus 39700: Teleförvaltningscentralen 17 213,00 39701: Tielaitos 39702: Vägverket 10 374 838,71 39703: Tilastokeskus 39704: Statistikcentralen 536102,49 39705: Tullihallitus 39706: Tullstyrelsen 1 769 220,43 39707: Turun ja Porin lääninhallitus 39708: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 580 326,27 39709: Turun kauppakorkeakoulu 39710: Åbo handelshögskola 5 048,89 39711: Turun yliopisto 39712: Åbo universitet 68187,48 39713: Turvatekniikan keskus 39714: Säkerhetsteknikcentralen 78 639,52 39715: Työministeriö 39716: Arbetsministeriet 1 575 536,97 39717: Ulkoasiainministeriö 39718: Utrikesministeriet 12 751 934,25 39719: Ulkomaalaisvirasto 39720: Utlänningsverket 22 077,90 39721: Uudenmaan lääninhallitus 39722: Länsstyrelsen i Nylands Iän 2 756 578,10 39723: Vaasan lääninhallitus 39724: Länsstyrelsen i Vasa Iän 10 116 687,90 39725: Vaasan yliopisto 39726: Vasa universitet 5 354,21 39727: Valtiokonttori 39728: Statskontoret 34 985 325,93 39729: Valtion tasetilit 31.12.1996 39730: sivu 39731: Tili- Kanto 6212 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 85 39732: 39733: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39734: 39735: 39736: Valtion taidemuseo 39737: Statens konstmuseum 374,45 39738: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 39739: Statens ekonomiska forskningscentral 2464,50 39740: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 39741: Statens tekniska forskningscentral 59 556,71 39742: Valtioneuvoston kanslia 39743: Statsrådets kansli 22483,30 39744: Valtiontalouden tarkastusvirasto 39745: Statens revisionsverk 261 079,00 39746: Valtiovarainministeriö 39747: Finansministeriet 864353,58 39748: Van kainhoitolaitos 39749: Fångvårdsväsendet 290 865,79 39750: Verohallitus 39751: Skattestyrelsen 3 375663,60 39752: Väestörekisterikeskus 39753: Befolkningsregistercentralen 33498,30 39754: Ympäristöministeriö 39755: Miljöministeriet 2 730 729,38 39756: Åboakademi 39757: Åboakademi 4 701 258,69 39758: 39759: 39760: 6213 Tullisaatavien tili 39761: Tullfordringars kanto 65 342 743,00 39762: Tullihallitus 39763: Tullstyrelsen 65 342 743,00 39764: 39765: 39766: 39767: 622 ANNEITUJEN ENNAKKOJEN TILIT 39768: UTGIVNA FÖRSKOTTS KONTON 133 933178,62 39769: 39770: 39771: 6221 Annettujen hankintaannakkojen tili 39772: Utgivna leveransförskotts kanto 41911751,30 39773: Helsingin yliopisto 39774: Helsingfors universitet 136 970,83 39775: limatieteen laitos 39776: Meteorologiska institute! 12 960,00 39777: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 39778: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 48800,00 39779: Maanmittauslaitos 39780: Lantmäteriverket 361 341,67 39781: Merenkulkuhallitus 39782: Sjöfartsstyrelsen 19 346,60 39783: Puolustusvoimat 39784: Försvarsmakten 1 589 504,78 39785: Rajavartiolaitos 39786: Gränsbevakningsväsendet 2 019,11 39787: Ratahallintokeskus 39788: Banförvaltningscentralen 36150731,35 39789: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 39790: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 4593,51 39791: Valtion tasetilit 31.12.1996 39792: sivu 39793: Tili- Konto 6221 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 86 39794: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 39795: 39796: 39797: Tampereen teknillinen korkeakoulu 39798: Tammerforstekniska högskola 2 650,00 39799: Teatterikorkeakoulu 39800: Teaterhögskolan 3 644,82 39801: Turun yliopisto 39802: Åbo universitet 25409,80 39803: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 39804: Statens tekniska forskningscentral 3341971,43 39805: Verohallitus 39806: Skattestyrelsen 211 807,40 39807: 39808: 6222 Matkaannakkojen tili 39809: Reseförskotts kanto 3 982 130,23 39810: Eduskunta 39811: Riksdagen 29 741,07 39812: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 39813: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 11 950,00 39814: Geologian tutkimuskeskus 39815: Geologiska forskningscentralen 11 900,00 39816: Helsingin kauppakorkeakoulu 39817: Helsingfors handelshögskola 52 768,48 39818: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 39819: Polisinrättningen i Helsingfors härad 13 676,50 39820: Helsingin yliopisto 39821: Helsingfors universitet 274 290,90 39822: Hämeen lääninhallitus 39823: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 3499,10 39824: limatieteen laitos 39825: Meteorologiska institute! 27 200,00 39826: Joensuun yliopisto 39827: Joensuu universitet 34 883,97 39828: Jyväskylän yliopisto 39829: Jyväskylä universitet 64 319,73 39830: Kansallisarkisto 39831: Arkivväsendet 17 388,00 39832: Kansanterveyslaitos 39833: Folkhälsoinstitutet 30 387,30 39834: Kauppa- ja teollisuusministeriö 39835: Handels- och industririlinisteriet 72 598,91 39836: Keski-Suomen lääninhallitus 39837: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 13 375,53 39838: Keskusrikospoliisi 39839: Centralkriminalpolisen 4279,43 39840: Kuluttajavirasto 39841: Konsumentverket 47 392,00 39842: Kuopion lääninhallitus 39843: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 24 344,44 39844: Kuopion yliopisto 39845: Kuopio universitet 55 492,07 39846: Lapin lääninhallitus 39847: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 3 550,34 39848: Lapin yliopisto 39849: Lapplands universitet 10 962,00 39850: Valtion tasetilit 31.12.1996 39851: sivu 39852: Tili - Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 87 39853: 39854: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39855: 39856: 39857: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 39858: Villmanstrands tekniska högskola 6 700,00 39859: Liikenneministeriö 39860: Trafikministeriet 4 750,00 39861: Liikkuva poliisi 39862: Rörliga polisen 800,00 39863: Maa- ja metsätalousministeriö 39864: Jord- och skogsbruksministeriet 63 008,79 39865: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 39866: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 3 045,00 39867: Maatalouden tutkimuskeskus 39868: Lantbrukets forskningscentral 10 084,93 39869: Matkailun edistämiskeskus 39870: Centralen för turislfrämjande 3 879,17 39871: Merenkulkuhallitus 39872: Sjöfartsstyrelsen 49 936,00 39873: Metsäntutkimuslaitos 39874: Skogsforskningsinstitutet 46881,35 39875: Mikkelin lääninhallitus 39876: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 10 250,07 39877: Museovirasto 39878: Museiverket 5 500,00 39879: Oikeusministeriö 39880: Justitieministeriet 18 262,00 39881: Opetushallitus 39882: Utbildningsstyrelsen 26 475,00 39883: Opetusministeriö 39884: Undervisningsministeriet 18 458,10 39885: Oulun lääninhallitus 39886: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 25 966,20 39887: Oulun yliopisto 39888: Uleåborgs universitet 90 382,45 39889: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 39890: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 375,00 39891: Poliisikoulu 39892: Polisskolan 2 750,00 39893: Poliisin tekniikkakeskus 39894: Polisens teknikcentral 592,00 39895: Poliisiopisto 39896: Polisinstitutet 724,00 39897: Puolustusministeriö 39898: Försvarsministeriet 286,00 39899: Puolustusvoimat 39900: Försvarsmakten 810 205,98 39901: Rajavartiolaitos 39902: Gränsbevakn ingsväsend et 9 203,40 39903: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 39904: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 68,00 39905: Sisäasiainministeriö 39906: lnrikesministeriet 20 970,03 39907: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 39908: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 65 506,63 39909: Sosiaali- ja terveysministeriö 39910: Social- och hälsovårdsministeriet 25 670,63 39911: Valtion tasetilit 31.12.1996 39912: sivu 39913: Tili - Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 88 39914: 39915: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39916: 39917: 39918: Suomen ympäristökeskus 39919: Finlands miljöcentral 21 698,81 39920: Suomen Akatemia 39921: Finlands Akademi 135 204,50 39922: Suomenlinnan hoitokunta 39923: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 1 243,00 39924: Svenska handelshögskolan 39925: Svenska handelshögskolan 115656,77 39926: Säteilyturvakeskus 39927: Strålsäkerhetscentralen 3 323,33 39928: Tampereen teknillinen korkeakoulu 39929: Tammerforstekniska högskola 8 916,10 39930: Tampereen yliopisto 39931: Tammerfors universitet 12 919,80 39932: Teatterikorkeakoulu 39933: Teaterhögskolan 4693,25 39934: Teknillinen korkeakoulu 39935: Tekniska högskolan 33606,37 39936: Teknologian kehittämiskeskus 39937: Teknologiska utvecklingscentralen 219 931,65 39938: Telehallintokeskus 39939: Teleförvaltningscentralen 7 559,42 39940: Tielaitos 39941: Vägverket 101 539,89 39942: Tilastokeskus 39943: Statistikcentralen 11 500,00 39944: Tullihallitus 39945: Tullstyrelsen 62 706,56 39946: Turun ja Porin lääninhallitus 39947: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 14 887,68 39948: Turun kauppakorkeakoulu 39949: Åbo handelshögskola 6636,70 39950: Turun yliopisto 39951: Åbo universitet 151 446,15 39952: Turvatekniikan keskus 39953: Säkerhetsteknikcentralen 46 065,19 39954: Työministeriö 39955: Arbetsministeriet 276 000,17 39956: Ulkoasiainministeriö 39957: Utrikesministeriet 339 591,07 39958: Ulkomaalaisvirasto 39959: Utlänningsverket 5 825,00 39960: Uudenmaan lääninhallitus 39961: Länsstyrelsen i Nylands Iän 9167,56 39962: Vaasan lääninhallitus 39963: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1450,94 39964: Vaasan yliopisto 39965: Vasa universitet 13 692,90 39966: Valtion kiinteistölaitos 39967: Statens fastighetsverket 103,40 39968: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 39969: Statens ekonomiska forskningscentral 6859,00 39970: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 39971: Statens tekniska forskningscentral 72 112,45 39972: Valtion tasetilit 31.12.1996 39973: sivu 39974: Tili - Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 89 39975: 39976: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 39977: 39978: 39979: Valtioneuvoston kanslia 39980: Statsrådets kansli 2 000,00 39981: Valtiovarainministeriö 39982: Finansministeriet 1 785,66 39983: Van kainhoitolaitos 39984: Fångvårdsväsendet 22 949,20 39985: Verohallitus 39986: Skattestyrelsen 83475,40 39987: Ympäristöministeriö 39988: Miljöministeriet 36191,00 39989: Åboakademi 39990: Åboakademi 42 978,01 39991: 39992: 39993: 6223 Muiden annettujen annakkojen tili 39994: Övriga utgivna förskotts konto 88 039 297,09 39995: Eduskunta 39996: Riksdagen 20 000,00 39997: Geologian tutkimuskeskus 39998: Geologiska forskningscentralen 39 860,40 39999: Helsingin kauppakorkeakoulu 40000: Helsingfors handelshögskola 3 354,00 40001: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 40002: Polisinrättningen i Helsingfors härad 5 029,10 40003: Helsingin yliopisto 40004: Helsingfors universitet 357173,86 40005: Kansanterveyslaitos 40006: Folkhälsoinstitutet 522,00 40007: Keskusrikospoliisi 40008: Centralkriminalpolisen 7 574,72 40009: Kuluttajavirasto 40010: Konsumentverket 500,00 40011: Kuopion lääninhallitus 40012: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1 200,00 40013: Kuopion yliopisto 40014: Kuopio universitet 3 562,50 40015: Kuvataideakatemia 40016: Bildkonstakademin 3000,00 40017: Kymen lääninhallitus 40018: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 805,80 40019: Lapin yliopisto 40020: Lapplands universitet 21 062,09 40021: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 40022: Villmanstrands tekniska högskola 2 130 049,70 40023: Liikenneministeriö 40024: Trafikministeriet 300,00 40025: Länsstyrelsen i landskapet Åland 40026: Länsstyrelsen i landskapet Åland 400,00 40027: Lääkelaitos 40028: Läkemedelsverket 1 845,40 40029: Maa- ja metsätalousministeriö 40030: Jord- och skogsbnuksministeriet 51 482 118,20 40031: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 40032: Jord- och skogsbnuksministeriets informationstjänstcenral 4173,00 40033: Valtion tasetilit 31.12.1996 40034: sivu 40035: Tili - Konto 6223 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 90 40036: 40037: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40038: 40039: 40040: Maanmittauslaitos 40041: Lantmäteriverket 82 695,70 40042: Maatalouden tutkimuskeskus 40043: Lantbrukets forskningscentral 208 394,90 40044: Matkailun edistämiskeskus 40045: Centralen för turistfrämjande 1 729 084,10 40046: Merenkulkuhallitus 40047: Sjöfartsstyrelsen 2 109 566,00 40048: Metsäntutkimuslaitos 40049: Skogsforskningsinstitutet 4485,18 40050: Oikeusministeriö 40051: Justitieministeriet 1 568,47 40052: Opetushallitus 40053: Utbildningsstyrelsen 3 500,00 40054: Opetusministeriö 40055: Undervisningsministeriet 46 076,77 40056: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 40057: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 21 905,17 40058: Puolustushallinnon rakennuslaitos 40059: Försvarsförvaltningens byggverk 48 323,80 40060: Puolustusvoimat 40061: Försvarsmakten 31 755,79 40062: Ratahallintokeskus 40063: Banförvaltningscentralen 1 594 043,22 40064: Sibelius-akatemia 40065: Sibelius-akademin 1484,70 40066: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 40067: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 11 023,30 40068: Sosiaali- ja terveysministeriö 40069: Social- och hälsovårdsministeriet 1 561,00 40070: Suomen ympäristökeskus 40071: Finlands miljöcentral 801 292,92 40072: Suomen Akatemia 40073: Finlands Akademi 6174,85 40074: Säteilyturvakeskus 40075: Strålsäkerhetscentralen 51,85 40076: Tampereen yliopisto 40077: Tammerfors universitet 40 940,00 40078: Teatterikorkeakoulu 40079: Teaterhögskolan 66516,14 40080: Teknologian kehittämiskeskus 40081: Teknologiska utvecklingscentralen 1 174 796,70 40082: Tielaitos 40083: Vägverket 5 036 377,94 40084: Tullihallitus 40085: Tullstyrelsen 125 669,21 40086: Turun yliopisto 40087: Åbo universitet 111 394,36 40088: Turvatekniikan keskus 40089: Säkerhetsteknikcentralen 15 500,00 40090: Työministeriö 40091: Arbetsministeriet 5 810,79 40092: Ulkoasiainministeriö 40093: Utrikesministeriet 8344011,18 40094: Valtion tasetilit 31.12.1996 40095: sivu 40096: Tili - Konto 6223 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 91 40097: 40098: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40099: 40100: 40101: Uudenmaan lääninhallitus 40102: Länsstyrelsen i Nylands Iän 4 658,50 40103: Valtiokonttori 40104: Statskontoret 12 084 248,72 40105: Valtiovarainministeriö 40106: Finansministeriet 32 101,65 40107: Vankeinhoitolaitos 40108: Fångvårdsväsendet 128 030,50 40109: Verohallitus 40110: Skattestyrelsen 66 264,00 40111: Ympäristöministeriö 40112: Miljöministeriet 70,31 40113: Åboakademi 40114: Åboakademi 16 388,60 40115: 40116: 40117: 40118: 623 TILITYSTÄ VASTAAN ANNETIUJEN VAROJEN TILIT 40119: MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON 78 580 231,36 40120: 40121: 40122: 6231 Annettujen etukäteisvarojen tili 40123: Utgivna försträckningsmedels konto 75 734 306,05 40124: Eduskunta 40125: Riksdagen 75 850,00 40126: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 40127: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 5162,15 40128: Helsingin kauppakorkeakoulu 40129: Helsingfors handelshögskola 71749,44 40130: Hämeen lääninhallitus 40131: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 1 700,00 40132: Joensuun yliopisto 40133: Joensuu universitet 187 229,00 40134: Kansanterveyslaitos 40135: Folkhälsoinstitutet 4 065,48 40136: Kauppa- ja teollisuusministeriö 40137: Handels- och industriministeriet 3 508,70 40138: Keski-Suomen lääninhallitus 40139: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 2 262,70 40140: Kuluttajavirasto 40141: Konsumentverket 2 429,05 40142: Kuopion lääninhallitus 40143: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 16300,00 40144: Kuvataideakatemia 40145: Bildkonstakademin 4 802,80 40146: Lapin lääninhallitus 40147: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 56 985,19 40148: Lapin yliopisto 40149: Lapplands universitet 1 384,20 40150: Maa- ja metsätalousministeriö 40151: Jord- och skogsbruksministeriet 18 741 489,22 40152: Maanmittauslaitos 40153: Lantmäteriverket 106 759,71 40154: Maatalouden tutkimuskeskus 40155: Lantbrukets forskningscentral 8 543,73 40156: Valtion tasetilit 31.12.1996 40157: sivu 40158: Tili - Kanto 6231 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 92 40159: 40160: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40161: 40162: 40163: Merenkulkuhallitus 40164: Sjöfartsstyrelsen 41 360,00 40165: Mikkelin lääninhallitus 40166: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 4 221,21 40167: Museovirasto 40168: Museiverket 11433,00 40169: Oikeusministeriö 40170: Justitieministeriet 14428,33 40171: Opetusministeriö 40172: Undervisningsministeriet 9 648 022,97 40173: Oulun lääninhallitus 40174: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1 393,00 40175: Patentti- ja rekisterihallitus 40176: Patent- och registerstyrelsen 1 340,00 40177: Puolustusministeriö 40178: Försvarsministeriet 80 979,23 40179: Puolustusvoimat 40180: Försvarsmakten 154107,00 40181: Rajavartiolaitos 40182: Gränsbevakningsväsendet 28 500,56 40183: Ratahallintokeskus 40184: Banförvaltningscentralen 2145,40 40185: Siemenperunakeskus 40186: Centralen för utsädespotatis 2 269,65 40187: Sisäasiainministeriö 40188: lnrikesministeriet 15 764,67 40189: Sosiaali- ja terveysministeriö 40190: Social- och hälsovårdsministeriet 46 036 246,65 40191: Suojelupoliisi 40192: Skyddspolisen 42 800,00 40193: Svenska handelshögskolan 40194: Svenska handelshögskolan 14 438,22 40195: Taideteollinen korkeakoulu 40196: Konstindustriella högskolan 84 771,10 40197: Teknologian kehittämiskeskus 40198: Teknologiska utvecklingscentralen 4884,20 40199: Tielaitos 40200: Vägverket 127 226,41 40201: Tullihallitus 40202: Tullstyrelsen 990,00 40203: Työministeriö 40204: Arbetsministeriet 2 502,00 40205: Ulkomaalaisvirasto 40206: Utlänningsverket 500,00 40207: Uudenmaan lääninhallitus 40208: Länsstyrelsen i Nylands Iän 23191,59 40209: Vaasan lääninhallitus 40210: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2 356,00 40211: Valtiokonttori 40212: Statskontoret 8500,00 40213: Valtion kiinteistölaitos 40214: Statens fastighetsverket 10 941,90 40215: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 40216: Statens tekniska forskningscentral 41500,00 40217: Valtion tasetilit 31.12.1996 40218: sivu 40219: Tili- Konto 6231 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 93 40220: 40221: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40222: 40223: 40224: Valtioneuvoston kanslia 40225: Statsrådets kansli 5120,99 40226: Vankeinhoitolaitos 40227: Fångvårdsväsendet 15 910,00 40228: Verohallitus 40229: Skattestyrelsen 16240,60 40230: 40231: 6232 ~uut tilitystä vastaan annetut varat 40232: Ovriga mot redovisning utgivna medels konto 2 845 925,31 40233: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 40234: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2 652 609,29 40235: Työministeriö 40236: Arbetsministeriet 9153,29 40237: Vankeinhoitolaitos 40238: Fångvårdsväsendet 77 413,33 40239: Ympäristöministeriö 40240: Miljöministeriet 106 749,40 40241: 40242: 40243: 624 BUDJETOIMATIOMIEN SIJOITUSTEN TILIT 40244: OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON 38 288 635 330,86 40245: 40246: 40247: 6241 Valtion saatavatili Postipankki Oy:ssä 40248: Statens konto för kontofordringar i Postbenken Ab 2 175 548 065,21 40249: Valtiokonttori 40250: Statskontoret 2 175 548 065,21 40251: 40252: 40253: 6242 Markkatalletusten tili 40254: Markdepositioners konto 36 108 642 865,65 40255: Valtiokonttori 40256: Statskontoret 36 108 642 865,65 40257: 40258: 40259: 6245 Annettujen luottojen tili 40260: Utgivna krediters konto 4444400,00 40261: Valtiokonttori 40262: Statskontoret 4444400,00 40263: 40264: 40265: 631 VARASTOTILIT 40266: LAGERKONTON 122 501 880,96 40267: 40268: 40269: 6310 Varastotili 40270: Lagerkonto 122 501 880,96 40271: Puolustushallinnon rakennuslaitos 40272: Försvarsförvaltningens byggverk 4 517 299,02 40273: Puolustusvoimat 40274: Försvarsmakten 42 024 644,64 40275: Tielaitos 40276: Vägverket 70 330 817,42 40277: Valtion tasetilit 31.12.1996 40278: sivu 40279: Tili- Konto 6310 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 94 40280: 40281: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40282: 40283: 40284: Vankeinhoitolaitos 40285: Fångvårdsväsendet 5 629119,88 40286: 40287: 40288: 40289: 651 VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT 40290: ORDINARIE SKULDERS KONTON 4 064 800 055,18 40291: 40292: 40293: 6511 Tilivelkojen tili 40294: Kontoskulders konto 2 383 189 237,91 40295: Ajoneuvohallintokeskus 40296: Fordonsförvaltningscentralen 14 390 136,91 40297: Asuntorahastovirasto 40298: Bostadsfondsverket 487 035,32 40299: Eduskunta 40300: Riksdagen 6663307,93 40301: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 40302: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 12 752,62 40303: Geologian tutkimuskeskus 40304: Geologiska forskningscentralen 4 660 241,13 40305: Helsingin kauppakorkeakoulu 40306: Helsingfors handelshögskola 3542781,78 40307: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 40308: Polisinrättningen i Helsingfors härad 10 363 342,37 40309: Helsingin yliopisto 40310: Helsingfors universitet 58 798 800,28 40311: Hämeen lääninhallitus 40312: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 21 146 076,02 40313: limatieteen laitos 40314: Meteorologiska institute! 2 680 646,54 40315: Joensuun yliopisto 40316: Joensuu universitet 13 095 154,26 40317: Jyväskylän yliopisto 40318: Jyväskylä universitet 11 614 273,81 40319: Kansallisarkisto 40320: Arkivväsendet 310 706,55 40321: Kansanterveyslaitos 40322: Folkhälsoinstitutet 9 232 535,20 40323: Kasvinjalostuslaitos 40324: Växtförädlingsanstalten 2 339 501,02 40325: Kauppa- ja teollisuusministeriö 40326: Handels- och industriministeriet 34 946 489,71 40327: Keski-Suomen lääninhallitus 40328: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 8 291 545,82 40329: Keskusrikospoliisi 40330: Centralkriminalpolisen 2479217,75 40331: Kilpailuvirasto 40332: Konkurrensverket 39 993,10 40333: Kuluttajavirasto 40334: Konsumentverket 3170448,35 40335: Kuopion lääninhallitus 40336: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 4 497 567,31 40337: Kuopion yliopisto 40338: Kuopio universitet 7 439 828,22 40339: Valtion tasetilit 31.12.1996 40340: sivu 40341: Tili- Konto 6511 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 95 40342: 40343: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40344: 40345: 40346: Kuvataideakatemia 40347: Bildkonstakademin 258 399,68 40348: Kymen lääninhallitus 40349: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 8 198 901,85 40350: Lapin lääninhallitus 40351: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 5 715 817,67 40352: Lapin yliopisto 40353: Lapplands universitet 2 561 480,25 40354: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 40355: Villmanstrands tekniska högskola 5418769,84 40356: Liikenneministeriö 40357: Trafikministeriet 15 337 051,89 40358: Liikkuva poliisi 40359: Rörtiga polisen 2 851 795,81 40360: Länsstyrelsen i landskapet Aland 40361: Länsstyrelsen i landskapet Aland 20498,30 40362: Lääkelaitos 40363: Läkemedelsverket 2 009 113,23 40364: Maa- ja metsätalousministeriö 40365: Jord- och skogsbruksministeriet 161 021 114,29 40366: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 40367: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 5 679 806,57 40368: Maanmittauslaitos 40369: Lantmäteriverket 8 346 561,99 40370: Maatalouden tutkimuskeskus 40371: Lantbrukets forskningscentral 4 264 294,91 40372: Merenkulkuhallitus 40373: Sjöfartsstyrelsen 33 878 769,28 40374: Merentutkimuslaitos 40375: Havsforskningsinstitutet 5 402 366,59 40376: Metsäntutkimuslaitos 40377: Skogsforskningsinstitutet 2349149,33 40378: Mikkelin lääninhallitus 40379: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 7 087 252,18 40380: Oikeusministeriö 40381: Justitieministeriet 51 692 347,89 40382: Opetushallitus 40383: Utbildningsstyrelsen 84 252 510,95 40384: Opetusministeriö 40385: Undervisningsministeriet 111 872 583,66 40386: Oulun lääninhallitus 40387: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 14150 349,94 40388: Oulun yliopisto 40389: Uleåborgs universitet 202 221,82 40390: Patentti- ja rekisterihallitus 40391: Patent- och registerstyrelsen 15348316,01 40392: Pelastusopisto 40393: Räddningsinstitutet 1 824 832,59 40394: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 40395: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 2 814 532,04 40396: Poliisikoulu 40397: Polisskolan 760 151,86 40398: Poliisin tekniikkakeskus 40399: Polisens teknikcentral 12 077,25 40400: Valtion tasetilit 31.12.1996 40401: sivu 40402: Tili - Konto 6511 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 96 40403: 40404: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 40405: 40406: 40407: Poliisiopisto 40408: Polisinstitutet 559 933,15 40409: Puolustushallinnon rakennuslaitos 40410: Försvarsförvaltningens byggverk 54 175 991,54 40411: Puolustusministeriö 40412: Försvarsministeriet 6 702003,64 40413: Puolustusvoimat 40414: Försvarsmakten 353 547 797,61 40415: Rajavartiolaitos 40416: Gränsbevakningsväsendet 7 218195,82 40417: Ratahallintokeskus 40418: Banförvaltningscentralen 244 648 747,58 40419: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 40420: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 478444,52 40421: Sibelius-akatemia 40422: Sibelius-akademin 1 478 174,77 40423: Siemenperunakeskus 40424: Centralen lör utsädespotatis 145 820,80 40425: Sisäasiainministeriö 40426: lnrikesministeriet 34 555 048,53 40427: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 40428: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 17 030 965,55 40429: Sosiaali- ja terveysministeriö 40430: Social- och hälsovårdsministeriet 18 201129,45 40431: Suojelupoliisi 40432: Skyddspolisen 1 336597,97 40433: Suomen ympäristökeskus 40434: Finlands miljöcentral 8630944,87 40435: Suomen Akatemia 40436: Finlands Akademi 1 962 299,84 40437: Suomenlinnan hoitokunta 40438: Förvaltningsnämnden lör Sveaborg 2 242 115,06 40439: Svenska handelshögskolan 40440: Svenska handelshögskolan 1 413 562,45 40441: Säteilyturvakeskus 40442: Strålsäkerhetscentralen 5035058,44 40443: Taideteollinen korkeakoulu 40444: Konstindustriella högskolan 3394467,57 40445: Tampereen teknillinen korkeakoulu 40446: Tammerfors tekniska högskola 11 136 094,17 40447: Tampereen yliopisto 40448: Tammerfors universitet 10 160 436,70 40449: Tasavallan presidentin kanslia 40450: Republikens presidents kansli 1 814 203,91 40451: Teatterikorkeakoulu 40452: Teaterhögskolan 1137179,16 40453: Teknillinen korkeakoulu 40454: Tekniska högskolan 24 774 003,48 40455: Teknologian kehittämiskeskus 40456: Teknologiska utvecklingscentralen 3 525 293,72 40457: Telehallintokeskus 40458: Teleförvaltningscentralen 2 955 833,52 40459: Tielaitos 40460: Vägverket 182 826 449,16 40461: Valtion tasetilit 31.12.1996 40462: sivu 40463: Tili- Konto 6511 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 97 40464: 40465: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40466: 40467: 40468: Tullihallitus 40469: Tullstyrelsen 17190 792,08 40470: Turun ja Porin lääninhallitus 40471: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 12 006 939,94 40472: Turun kauppakorkeakoulu 40473: Åbo handelshögskola 2 351 801,88 40474: Turun yliopisto 40475: Åbo universitet 20 727 891,61 40476: Turvatekniikan keskus 40477: Säkerhetsteknikcentralen 3849451,56 40478: Työministeriö 40479: Arbetsministeriet 180 145 816,75 40480: Ulkoasiainministeriö 40481: Utrikesministeriet 61 613 494,44 40482: Ulkomaalaisvirasto 40483: Utlänningsverket 3 413119,75 40484: Uudenmaan lääninhallitus 40485: Länsstyrelsen i Nylands Iän 18 287 870,76 40486: Vaasan lääninhallitus 40487: Länsstyrelsen i Vasa Iän 15 633 512,49 40488: Vaasan yliopisto 40489: Vasa universitet 3 812 591,93 40490: Valtiokonttori 40491: Statskontoret 11 053 727,97 40492: Valtion kiinteistölaitos 40493: Statens fastighetsverket 62 997 073,37 40494: Valtion taidemuseo 40495: Statens konstmuseum 662 453,15 40496: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 40497: Statens ekonomiska forskningscentral 297140,22 40498: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 40499: Statens tekniska forskningscentral 45 662 604,24 40500: Valtioneuvoston kanslia 40501: Statsrådets kansli 5 389 983,09 40502: Valtiontalouden tarkastusvirasto 40503: Statens revisionsverk 849543,78 40504: Valtiovarainministeriö 40505: Finansministeriet 5 954 029,42 40506: Vankeinhoitolaitos 40507: Fångvårdsväsendel 32 824 511,92 40508: Verohallitus 40509: Skattestyrelsen 73 632 203,99 40510: Väestörekisterikeskus 40511: Befolkningsregistercentralen 5 667 698,18 40512: Ympäristöministeriö 40513: Miljöministeriet 12 986 463,15 40514: Åboakademi 40515: Åboakademi 11 558 279,59 40516: 40517: 40518: 6512 Muiden velkojen tili 40519: Övriga skulders konto 1 681 610 817,27 40520: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 40521: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 249 019,51 40522: Valtion tasetilit 31.12.1996 40523: sivu 40524: Tili- Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 98 40525: 40526: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 40527: 40528: 40529: Geologian tutkimuskeskus 40530: Geologiska forskningscentralen 12 090,00 40531: Helsingin kauppakorkeakoulu 40532: Helsingfors handelshögskola 199 068,49 40533: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 40534: Polisinrättningen i Helsingfors härad 6 075 918,06 40535: Helsingin yliopisto 40536: Helsingfors universitet 6 070 564,06 40537: Hämeen lääninhallitus 40538: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 42123,86 40539: limatieteen laitos 40540: Meteorologiska institute! 1638306,34 40541: Jyväskylän yliopisto 40542: Jyväskylä universitet 607,00 40543: Kansallisarkisto 40544: Arkivväsendet 49400,00 40545: Kansanterveyslaitos 40546: Folkhälsoinstitutet 203 087,30 40547: Kauppa- ja teollisuusministeriö 40548: Handels- och industriministeriet 52 954,62 40549: Keski-Suomen lääninhallitus 40550: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 4194,00 40551: Kuluttajavirasto 40552: Konsumentverket 3 775,00 40553: Kuvataideakatemia 40554: Bildkonstakademin 23 004,00 40555: Lapin lääninhallitus 40556: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 4 870,90 40557: Lapin yliopisto 40558: Lapplands universitet 85 623,41 40559: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 40560: Villmanstrands tekniska högskola 6 044 732,56 40561: Liikenneministeriö 40562: Trafikministeriet 2466 792,89 40563: Länsstyrelsen i landskapet Åland 40564: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1 314 726,80 40565: Maa- ja metsätalousministeriö 40566: Jord- och skogsbruksministeriet 1111 387,28 40567: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 40568: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 019 896,93 40569: Maanmittauslaitos 40570: Lantmäteriverket 5 802 660,22 40571: Maatalouden tutkimuskeskus 40572: Lantbrukets forskningscentral 9 180,88 40573: Matkailun edistämiskeskus 40574: Centralen för turistfrämjande 2 557 415,07 40575: Merenkulkuhallitus 40576: Sjöfartsstyrelsen 3 986 988,13 40577: Metsäntutkimuslaitos 40578: Skogsforskningsinstitutet 13 277,06 40579: Mikkelin lääninhallitus 40580: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 724 781,13 40581: Museovirasto 40582: Museiverket 8 172 203,54 40583: Valtion tasetilit 31.12.1996 40584: sivu 40585: Tili- Kanto 6512 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 99 40586: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40587: 40588: 40589: Oikeusministeriö 40590: Justitieministeriet 182 973,20 40591: Opetushallitus 40592: Utbildningsstyrelsen 3682614,12 40593: Opetusministeriö 40594: Undervisningsministeriet 21 498 394,98 40595: Oulun lääninhallitus 40596: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 2 485,09 40597: Oulun yliopisto 40598: Uleåborgs universitet 17 886 971,16 40599: Patentti- ja rekisterihallitus 40600: Patent- och registerstyrelsen 351155,00 40601: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 40602: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1332,10 40603: Poliisin tekniikkakeskus 40604: Polisens teknikcentral 2 552 924,85 40605: Puolustusministeriö 40606: Försvarsministeriet 667 535,61 40607: Puolustusvoimat 40608: Försvarsmakten 14 359 466,58 40609: Rajavartiolaitos 40610: Gränsbevakningsväsendet 22 395 114,11 40611: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 40612: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 3125 075,20 40613: Sibelius-akatemia 40614: Sibelius-akademin 105861,63 40615: Sisäasiainministeriö 40616: lnrikesministeriet 2 610 019,80 40617: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 40618: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 342,63 40619: Sosiaali- ja terveysministeriö 40620: Social- och hälsovårdsministeriet 1 430 404 668,93 40621: Suomen ympäristökeskus 40622: Finlands miljöcentral 5 000,00 40623: Suomen Akatemia 40624: Finlands Akademi 730 602,07 40625: Svenska handelshögskolan 40626: Svenska handelshögskolan 170645,04 40627: Säteilyturvakeskus 40628: Strålsäkerhetscentralen 245,00 40629: Tampereen teknillinen korkeakoulu 40630: Tammerfors tekniska högskola 5 454,00 40631: Tampereen yliopisto 40632: Tammerfors universitet 18321,22 40633: Tasavallan presidentin kanslia 40634: Republikens presidents kansli 43,00 40635: Teatterikorkeakoulu 40636: Teaterhögskolan 68 146,76 40637: Teknillinen korkeakoulu 40638: Tekniska högskolan 1 545 770,57 40639: Teknologian kehittämiskeskus 40640: Teknologiska utvecklingscentralen 3 951,74 40641: Telehallintokeskus 40642: Teleförvaltningscentralen 273 909,37 40643: Valtion tasetilit 31.12.1996 40644: sivu 40645: Tili- Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 100 40646: 40647: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva 40648: 40649: 40650: Tielaitos 40651: Vägverket 5483061,99 40652: Tilastokeskus 40653: Statistikcentralen 5 681 255,09 40654: Turun ja Porin lääninhallitus 40655: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 19 560,08 40656: Turun yliopisto 40657: Åbo universitet 1 345 368,50 40658: Turvatekniikan keskus 40659: Säkerhetsteknikcentralen 136606,75 40660: Työministeriö 40661: Arbetsministeriet 161,80 40662: Ulkoasiainministeriö 40663: Utrikesministeriet 36 918 014,51 40664: Uudenmaan lääninhallitus 40665: Länsstyrelsen i Nylands Iän 2 745698,01 40666: Vaasan lääninhallitus 40667: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1752,88 40668: Valtiokonttori 40669: Statskontoret 436 858,85 40670: Valtion kiinteistölaitos 40671: Statens fastighetsverket 163869,20 40672: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 40673: Statens tekniska forskningscentral 8 684154,64 40674: Vankeinhoitolaitos 40675: Fångvårdsväsendet 3 318 229,37 40676: Verohallitus 40677: Skattestyrelsen 52 334 088,09 40678: Väestörekisterikeskus 40679: Befolkningsregistercentralen 15000,00 40680: Ympäristöministeriö 40681: Miljöministeriet 1 642 767,70 40682: Åboakademi 40683: Åboakademi 9 743,99 40684: 40685: 40686: 40687: 652 SAATUJEN ENNAKKOJEN TILIT 40688: ERHÅLLNA FÖRSKOTTS KONTON 171 565 055,49 40689: 40690: 40691: 6521 Saatujen hankintaannakkojen tili 40692: Erhållna leveransförskotts kanto 21184 911,32 40693: Geologian tutkimuskeskus 40694: Geologiska forskningscentralen 2 791 221,91 40695: Helsingin yliopisto 40696: Helsingfors universitet 5 024 346,10 40697: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 40698: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 300,00 40699: Maanmittauslaitos 40700: Lantmäteriverket 72 110,00 40701: Maatalouden tutkimuskeskus 40702: Lantbrukets forskningscentral 650000,00 40703: Metsäntutkimuslaitos 40704: Skogsforskningsinstitutet 4430577,98 40705: Valtion tasetilit 31.12.1996 40706: sivu 40707: Tili- Konto 6521 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 101 40708: 40709: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 40710: 40711: 40712: Opetushallitus 40713: Utbildningsstyrelsen 7960,90 40714: Oulun yliopisto 40715: Uleåborgs universitet 5 891 276,06 40716: Patentti- ja rekisterihallitus 40717: Patent- och registerstyrelsen 285340,06 40718: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 40719: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 12 000,00 40720: Säteilyturvakeskus 40721: Strålsäkerhetscentralen 788 379,07 40722: Tielaitos 40723: Vägverket 1121 685,37 40724: Väestörekisterikeskus 40725: Befolkningsregistercentralen 109713,87 40726: 40727: 40728: 6522 ~uiden saatujen annakkojen tili 40729: Ovriga erhållna förskotts konto 150 380 144,17 40730: Geologian tutkimuskeskus 40731: Geologiska forskningscentralen 883533,17 40732: Helsingin kauppakorkeakoulu 40733: Helsingfors handelshögskola 975231,76 40734: limatieteen laitos 40735: Meteorologiska institute! 1 326156,15 40736: Joensuun yliopisto 40737: Joensuu universitet 1192 607,78 40738: Jyväskylän yliopisto 40739: Jyväskylä universitet 11 661 508,84 40740: Kauppa- ja teollisuusministeriö 40741: Handels- och industriministeriet 65929,28 40742: Kuluttajavirasto 40743: Konsumentverket 3000,00 40744: Kuopion yliopisto 40745: Kuopio universitet 1 201 750,94 40746: Lapin yliopisto 40747: Lapplands universitet 1 547 575,11 40748: Maa- ja metsätalousministeriö 40749: Jord- och skogsbruksministeriet 23030,00 40750: Matkailun edistämiskeskus 40751: Centralen för turistfrämjande 347 850,87 40752: Metsäntutkimuslaitos 40753: Skogsforskningsinstitutet 379 680,57 40754: Opetushallitus 40755: Utbildningsstyrelsen 376717,22 40756: Pelastusopisto 40757: Räddningsinstitutet 10 080,00 40758: Puolustusvoimat 40759: Försvarsmakten 382 948,00 40760: Rajavartiolaitos 40761: Gränsbevakningsväsendet 3 961,70 40762: Ratahallintokeskus 40763: Banförvaltningscentralen 2 603 976,66 40764: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 40765: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 2 131187,83 40766: Valtion tasetilit 31.12.1996 40767: sivu 40768: Tili - Konto 6522 Statens ba 1anskonton 31.12 .1996 sida 102 40769: 40770: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 40771: 40772: 40773: Sibelius-akatemia 40774: Sibelius-akademin 67 800,00 40775: Suomenlinnan hoitokunta 40776: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 48066,40 40777: Tampereen teknillinen korkeakoulu 40778: Tammerfors tekniska högskola 19 698 822,37 40779: Tampereen yliopisto 40780: Tammerfors universitet 9 738 752,88 40781: Teatterikorkeakoulu 40782: Teaterhögskolan 307 077,01 40783: Teknillinen korkeakoulu 40784: Tekniska högskolan 42 846 645,19 40785: Tielaitos 40786: Vägverket 2 300,00 40787: Tilastokeskus 40788: Statistikcentralen 621 698,80 40789: Tullihallitus 40790: Tullstyrelsen 4 210 357,54 40791: Turun kauppakorkeakoulu 40792: Åbo handelshögskola 3 034 981,85 40793: Turun yliopisto 40794: Åbo universitet 18 398 229,39 40795: Turvatekniikan keskus 40796: Säkerhetsteknikcentralen 41 983,16 40797: Valtiokonttori 40798: Statskontoret 338 983,78 40799: Valtion kiinteistölaitos 40800: Statens fastighetsverket 2 027 425,74 40801: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 40802: Statens tekniska forskningscentral 20 565 452,60 40803: Vankeinhoitolaitos 40804: Fångvårdsväsendet 11 896,50 40805: Åboakademi 40806: Åboakademi 3 302 945,08 40807: 40808: 40809: 40810: 653 TILITETTÄVIEN VAROJEN TILIT 40811: REDOVISNINGSMEDELS KONTON 360 302 100,90 40812: 40813: 40814: 6531 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työnantajat) 40815: Pensions- och understödskassebetalningars kanto (arbetsgivare) 3 832 349,08 40816: Eduskunta 40817: Riksdagen 379,85 40818: Helsingin kauppakorkeakoulu 40819: Helsingfors handelshögskola 1 035,15 40820: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 40821: Polisinrättningen i Helsingfors härad 3890,15 40822: Helsingin yliopisto 40823: Helsingfors universitet 16414,03 40824: Hämeen lääninhallitus 40825: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 955,50 40826: Kasvinjalostuslaitos 40827: Växtförädlingsanstalten 13 650,23 40828: Valtion tasetilit 31.12.1996 40829: sivu 40830: Tili- Konto 6531 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 103 40831: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 40832: 40833: 40834: Keskusrikospoliisi 40835: Centralkriminalpolisen 14 255,26 40836: Kuopion lääninhallitus 40837: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1101,68 40838: Kymen lääninhallitus 40839: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 593,21 40840: Maa- ja metsätalousministeriö 40841: Jord- och skogsbruksministeriet 773,64 40842: Maanmittauslaitos 40843: Lantmäteriverket 74,90 40844: Maatalouden tutkimuskeskus 40845: Lantbrukets forskningscentral 433,60 40846: Matkailun edistämiskeskus 40847: Central en för turistfrämjande 7 454,97 40848: Merenkulkuhallitus 40849: Sjöfartsstyrelsen 1156 665,79 40850: Metsäntutkimuslaitos 40851: Skogsforskningsinstitutet 1 948,70 40852: Mikkelin lääninhallitus 40853: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 94,16 40854: Museovirasto 40855: Museiverket 30413,29 40856: Oikeusministeriö 40857: Justitieministeriet 8 284,70 40858: Opetushallitus 40859: Utbildningsstyrelsen 3 267,56 40860: Opetusministeriö 40861: Undervisningsministeriet 8 254,57 40862: Oulun lääninhallitus 40863: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1173,49 40864: Oulun yliopisto 40865: Uleåborgs universitet 31,73 40866: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 40867: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 803,62 40868: Poliisiopisto 40869: Polisinstitutet 75,00 40870: Puolustushallinnon rakennuslaitos 40871: Försvarsförvaltningens byggverk 899452,49 40872: Puolustusvoimat 40873: Försvarsmakten 11 672,92 40874: Sibelius-akatemia 40875: Sibelius-akademin 19 921,91 40876: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 40877: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 7 813,20 40878: Sosiaali- ja terveysministeriö 40879: Social- och hälsovårdsministeriet 1 900,42 40880: Suojelupoliisi 40881: Skyddspolisen 83,46 40882: Suomenlinnan hoitokunta 40883: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 32 391,31 40884: Tampereen teknillinen korkeakoulu 40885: Tammerfors tekniska högskola 363,80 40886: Tampereen yliopisto 40887: Tammerfors universitet 4 817,67 40888: Valtion tasetilit 31.12.1996 40889: sivu 40890: Tili - Konto 6531 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 104 40891: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva 40892: 40893: 40894: Tasavallan presidentin kanslia 40895: Republikens presidents kansli 53,50 40896: Teatterikorkeakoulu 40897: Teaterhögskolan 9763,97 40898: Tielaitos 40899: Vägverket 693080,72 40900: Tullihallitus 40901: Tullstyrelsen 754,88 40902: Turun ja Porin lääninhallitus 40903: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 691,22 40904: Työministeriö 40905: Arbetsministeriet 347 340,08 40906: Vaasan lääninhallitus 40907: Länsstyrelsen i Vasa Iän 905,30 40908: Vankeinhoitolaitos 40909: Fångvårdsväsendet 44487,02 40910: Ympäristöministeriö 40911: Miljöministeriet 545657,01 40912: 40913: 40914: 6532 Tilitystä vastaan saatujen varojen tili 40915: Mot redovisning erhållna medels konto 156 357 078,31 40916: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 40917: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel 38 907,40 40918: Geologian tutkimuskeskus 40919: Geologiska forskningscentralen 1116,93 40920: Helsingin yliopisto 40921: Helsingfors universitet 10 819 486,12 40922: limatieteen laitos 40923: Meteorologiska institute! 18470,10 40924: Joensuun yliopisto 40925: Joensuu universitet 266986,52 40926: Jyväskylän yliopisto 40927: Jyväskylä universitet 7 660 381,46 40928: Kansanterveyslaitos 40929: Folkhälsoinstitutet 201 730,41 40930: Kasvinjalostuslaitos 40931: Växtförädlingsanstalten 325196,18 40932: Kauppa- ja teollisuusministeriö 40933: Handels- och industriministeriet 6276,79 40934: Kuluttajavirasto 40935: Konsumentverket 36 952,81 40936: Kuopion lääninhallitus 40937: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 367,30 40938: Kuopion yliopisto 40939: Kuopio universitet 5 062 035,41 40940: Kuvataideakatemia 40941: Bildkonstakademin 230,52 40942: Kymen lääninhallitus 40943: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 154 252,90 40944: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 40945: Villmanstrands tekniska högskola 73 649,14 40946: Liikenneministeriö 40947: Trafikministeriet 624 434,40 40948: Valtion tasetilit 31.12.1996 40949: sivu 40950: Tili - Kanto 6532 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 105 40951: 40952: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva 40953: 40954: 40955: Lääkelaitos 40956: Läkemedelsverket 14 258,66 40957: Maa- ja metsätalousministeriö 40958: Jord- och skogsbruksministeriet 151 331,57 40959: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 40960: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 742 944,63 40961: Maatalouden tutkimuskeskus 40962: Lantbrukets forskningscentral 1 719 270,87 40963: Matkailun edistämiskeskus 40964: Centralen för turistfrämjande 79145,08 40965: Merenkulkuhallitus 40966: Sjöfartsstyrelsen 1175 949,00 40967: Metsäntutkimuslaitos 40968: Skogsforskningsinstitutet 503147,88 40969: Mikkelin lääninhallitus 40970: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 20 020,98 40971: Opetushallitus 40972: Utbildningsstyrelsen 3 189 029,57 40973: Opetusministeriö 40974: Undervisningsministeriet 4 280 272,36 40975: Oulun yliopisto 40976: Uleåborgs universitet 6 794 245,15 40977: Puolustusvoimat 40978: Försvarsmakten 168 751,29 40979: Ratahallintokeskus 40980: Banförvaltningscentralen 560,00 40981: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 40982: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 126 399,66 40983: Sibelius-akatemia 40984: Sibelius-akademin 342 491,09 40985: Sisäasiainministeriö 40986: lnrikesministeriet 1 731 508,74 40987: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 40988: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 4 801 593,01 40989: Sosiaali- ja terveysministeriö 40990: Social- och hälsovårdsministeriet 87 159 110,63 40991: Suomen ympäristökeskus 40992: Finlands miljöcentral 1 336123,33 40993: Svenska handelshögskolan 40994: Svenska handelshögskolan 976 936,18 40995: Taideteollinen korkeakoulu 40996: Konstindustriella högskolan 391 546,59 40997: Tampereen teknillinen korkeakoulu 40998: Tammerfors tekniska högskola 444664,35 40999: Tampereen yliopisto 41000: Tammerfors universitet 827 268,40 41001: Teknillinen korkeakoulu 41002: Tekniska högskolan 2 715 139,02 41003: Teknologian kehittämiskeskus 41004: Teknologiska utvecklingscentralen 1 324 206,31 41005: Tielaitos 41006: Vägverket 183436,79 41007: Tilastokeskus 41008: Statistikcentralen 821 816,43 41009: Valtion tasetilit 31.12.1996 41010: sivu 41011: Tili - Konto 6532 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 106 41012: 41013: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 41014: 41015: 41016: Turun ja Porin lääninhallitus 41017: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 128160,27 41018: Turun kauppakorkeakoulu 41019: Åbo handelshögskola 236186,75 41020: Turun yliopisto 41021: Åbo universitet 639457,32 41022: Työministeriö 41023: Arbetsministeriet 729 664,83 41024: Ulkoasiainministeriö 41025: Utrikesministeriet 100 696,43 41026: Uudenmaan lääninhallitus 41027: Länsstyrelsen i Nylands Iän 25 000,00 41028: Vaasan yliopisto 41029: Vasa universitet 77 509,05 41030: Valtiokonttori 41031: Statskontoret 230 376,08 41032: Valtion kiinteistölaitos 41033: Statens fastighetsverket 1 488 999,52 41034: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 41035: Statens tekniska forskningscentral 1120 876,46 41036: Valtioneuvoston kanslia 41037: Statsrådets kansli 92 706,22 41038: Vankeinhoitolaitos 41039: Fångvårdsväsendet 9 493,01 41040: Verohallitus 41041: Skattestyrelsen 100 715,88 41042: Ympäristöministeriö 41043: Miljöministeriet 4194 350,27 41044: Åboakademi 41045: Åboakademi 2 611 342,60 41046: 41047: 41048: 6533 Jäsenmaksujen tili 41049: Medlemsavgifters kanto 8 425 901,67 41050: Asuntorahastovirasto 41051: Bostadsfondsverket 5 587,50 41052: Geologian tutkimuskeskus 41053: Geologiska forskningscentralen 73 139,62 41054: Helsingin kauppakorkeakoulu 41055: Helsingfors handelshögskola 29 240,76 41056: Helsingin yliopisto 41057: Helsingfors universitet 511714,67 41058: Ilmatieteen laitos 41059: Meteorologiska institute! 51 202,63 41060: Kansallisarkisto 41061: Arkivväsendet 19 474,86 41062: Kansanterveyslaitos 41063: Folkhälsoinstitutet 44818,04 41064: Kasvinjalostuslaitos 41065: Växtförädlingsanstalten 3 781,70 41066: Kauppa- ja teollisuusministeriö 41067: Handels- och industriministeriet 18721,37 41068: Keskusrikospoliisi 41069: Centralkriminalpolisen 52 341,08 41070: Valtion tasetilit 31.12.1996 41071: sivu 41072: Tili - Konto 6533 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 107 41073: 41074: Vastaavaa - Aktiva Vaslattavaa - Passiva 41075: 41076: 41077: Kilpailuvirasto 41078: Konkurrensverket 4872,27 41079: Kuopion lääninhallitus 41080: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 33,97 41081: Kuopion yliopisto 41082: Kuopio universitet 79077,13 41083: Kymen lääninhallitus 41084: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 94 920,99 41085: Lapin lääninhallitus 41086: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 18 860,25 41087: Lapin yliopisto 41088: Lapplands universitet 43387,99 41089: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 41090: Villmanstrands tekniska högskola 95,21 41091: Liikenneministeriö 41092: Trafikministeriet 0,20 41093: Liikkuva poliisi 41094: Rörliga polisen 100887,13 41095: Länsstyrelsen i landskapet Aland 41096: Länsstyrelsen i landskapet Aland 1123,13 41097: Lääkelaitos 41098: Läkemedelsverket 7661,92 41099: Maa- ja metsätalousministeriö 41100: Jord- och skogsbruksministeriet 56,97 41101: Matkailun edistämiskeskus 41102: Centralen för turistfrämjande 13 265,95 41103: Merenkulkuhallitus 41104: Sjöfartsstyrelsen 326 224,37 41105: Merentutkimuslaitos 41106: Havsforskningsinstitutet 7 103,48 41107: Metsäntutkimuslaitos 41108: Skogsforskningsinstitutet 83 228,37 41109: Mikkelin lääninhallitus 41110: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 56 463,88 41111: Museovirasto 41112: Museiverket 1402,74 41113: Oikeusministeriö 41114: Justitieministeriet 73 562,23 41115: Opetushallitus 41116: Utbildningsstyrelsen 70 216,83 41117: Opetusministeriö 41118: Undervisningsministeriet 46 324,25 41119: Oulun lääninhallitus 41120: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 114 301,70 41121: Oulun yliopisto 41122: Uleåborgs universitet 233 176,09 41123: Pelastusopisto 41124: Räddningsinstitutet 7 552,60 41125: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 41126: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 54418,13 41127: Poliisikoulu 41128: Polisskolan 118,87 41129: Poliisin tekniikkakeskus 41130: Polisens teknikcentral 4,00 41131: Valtion tasetilit 31.12.1996 41132: sivu 41133: Tili - Konto 6533 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 108 41134: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 41135: 41136: 41137: Poliisiopisto 41138: Polisinstitutet 7 559,24 41139: Puolustushallinnon rakennuslaitos 41140: Försvarsförvaltningens byggverk 312025,64 41141: Puolustusministeriö 41142: Försvarsministeriet 14 567,00 41143: Puolustusvoimat 41144: Försvarsmakten 2010632,35 41145: Rajavartiolaitos 41146: Gränsbevakningsväsendet 253 986,80 41147: Ratahallintokeskus 41148: Banförvaltningscentralen 34156,99 41149: Sibelius-akatemia 41150: Sibelius-akademin 65,28 41151: Sisäasiainministeriö 41152: lnrikesministeriet 24 284,46 41153: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 41154: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 132711,37 41155: Sosiaali- ja terveysministeriö 41156: Social- och hälsovårdsministeriet 40283,92 41157: Suojelupoliisi 41158: Skyddspolisen 21133,39 41159: Suomen Akatemia 41160: Finlands Akademi 1 870,83 41161: Suomenlinnan hoitokunta 41162: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 10 965,60 41163: Svenska handelshögskolan 41164: Svenska handelshögskolan 28163,20 41165: Taideteollinen korkeakoulu 41166: Konstindustriella högskolan 27 896,21 41167: Tampereen yliopisto 41168: Tammerfors universitet 170551,70 41169: Tasavallan presidentin kanslia 41170: Republikens presidents kansli 991,68 41171: Teatterikorkeakoulu 41172: Teaterhögskolan 13 564,71 41173: Teknologian kehittämiskeskus 41174: Teknologiska utvecklingscentralen 7 816,30 41175: Telehallintokeskus 41176: Teleförvaltningscentralen 18980,16 41177: Tielaitos 41178: Vägverket 1 343 774,59 41179: Tullihallitus 41180: Tullstyrelsen 16216,86 41181: Turun ja Porin lääninhallitus 41182: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 179 199,98 41183: Turun kauppakorkeakoulu 41184: Åbo handelshögskola 18 673,02 41185: Turun yliopisto 41186: Åbo universitet 200 389,29 41187: Turvatekniikan keskus 41188: Säkerhetsteknikcentralen 7 940,75 41189: Työministeriö 41190: Arbetsministeriet 317 482,02 41191: Valtion tasetilit 31.12.1996 41192: sivu 41193: Tili - Konto 6533 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 109 41194: 41195: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 41196: 41197: 41198: Ulkoasiainministeriö 41199: Utrikesministeriet 4 143,40 41200: Ulkomaalaisvirasto 41201: Utlänningsverket 4458,30 41202: Uudenmaan lääninhallitus 41203: Länsstyrelsen i Nylands Iän 201196,90 41204: Vaasan lääninhallitus 41205: Länsstyrelsen i Vasa Iän 112486,87 41206: Vaasan yliopisto 41207: Vasa universitet 28 336,81 41208: Valtiokonttori 41209: Statskontoret 43097,70 41210: Valtion taidemuseo 41211: Statens konstmuseum 13964,12 41212: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 41213: Statens ekonomiska forskningscentral 2 315,00 41214: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 41215: Statens tekniska forskningscentral 176 901,15 41216: Valtioneuvoston kanslia 41217: Statsrådets kansli 17 967,62 41218: Valtiontalouden tarkastusvirasto 41219: Statens revisionsverk 5 916,24 41220: Vankeinhoitolaitos 41221: Fångvårdsväsendet 139595,71 41222: Väestörekisterikeskus 41223: Befolkningsregistercentralen 8 015,55 41224: Ympäristöministeriö 41225: Miljöministeriet 144 959,33 41226: Åboakademi 41227: Åboakademi 61 237,19 41228: 41229: 41230: 6534 Ulosottojan tili 41231: Utmätningars konto 363 897,21 41232: Ajoneuvohallintokeskus 41233: Fordonsförvaltningscentralen 8636,40 41234: Helsingin kauppakorkeakoulu 41235: Helsingfors handelshögskola 10233,64 41236: Helsingin yliopisto 41237: Helsingfors universitet 132 764,10 41238: Kansanterveyslaitos 41239: Folkhälsoinstitutet 6688,00 41240: Kuopion lääninhallitus 41241: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 0,60 41242: Liikkuva poliisi 41243: Rörliga polisen 6 561,78 41244: Merenkulkuhallitus 41245: Sjöfartsstyrelsen 33 929,98 41246: Merentutkimuslaitos 41247: Havsforskningsinstitutet 1 953,43 41248: Museovirasto 41249: Museiverket 1893,81 41250: Oikeusministeriö 41251: Justitieministeriet 0,30 41252: Valtion tasetilit 31.12.1996 41253: sivu 41254: Tili - Kanto 6534 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 110 41255: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 41256: 41257: 41258: Opetushallitus 41259: Utbildningsstyrelsen 3 993,75 41260: Opetusministeriö 41261: Undervisningsministeriet 0,10 41262: Puolustushallinnon rakennuslaitos 41263: Försvarsförvaltningens byggverk 22 545,69 41264: Rajavartiolaitos 41265: Gränsbevakningsväsendet 845,29 41266: Sibelius-akatemia 41267: Sibelius-akademin 584,87 41268: Sisäasiainministeriö 41269: lnrikesministeriet 907,52 41270: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 41271: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1 500,00 41272: Sosiaali- ja terveysministeriö 41273: Social- och hälsovårdsministeriet 835,85 41274: Suojelupoliisi 41275: Skyddspolisen 20,39 41276: Suomen ympäristökeskus 41277: Finlands miljöcentral 3343,51 41278: Suomen Akatemia 41279: Finlands Akademi 1200,00 41280: Suomenlinnan hoitokunta 41281: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 4 790,54 41282: Tampereen yliopisto 41283: Tammerfors universitet 10 037,95 41284: Teknologian kehittämiskeskus 41285: Teknologiska utvecklingscentralen 2 374,32 41286: Tielaitos 41287: Vägverket 65 219,24 41288: Työministeriö 41289: Arbetsministeriet 32 066,73 41290: Uudenmaan lääninhallitus 41291: Länsstyrelsen i Nylands Iän 284,86 41292: Vaasan lääninhallitus 41293: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2 560,84 41294: Valtion kiinteistölaitos 41295: Statens fastighetsverket 72,00 41296: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 41297: Statens ekonomiska forskningscentral 1183,98 41298: Valtioneuvoston kanslia 41299: Statsrådets kansli 393,81 41300: Vankeinhoitolaitos 41301: Fångvårdsväsendet 7 491,37 41302: Ympäristöministeriö 41303: Miljöministeriet 4 585,22 41304: 41305: 41306: 6535 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työntekijät) 41307: Pensions- och understödskassebetalningars konto (arbetare) 806 367,03 41308: Eduskunta 41309: Riksdagen 152,65 41310: Helsingin kauppakorkeakoulu 41311: Helsingfors handelshögskola 416,00 41312: Valtion tasetilit 31.12.1996 41313: sivu 41314: Tili - Kanto 6535 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 111 41315: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 41316: 41317: 41318: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 41319: Polisinrättningen i Helsingfors härad 1563,31 41320: Helsingin yliopisto 41321: Helsingfors universitet 4074,37 41322: Hämeen lääninhallitus 41323: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 383,98 41324: Jyväskylän yliopisto 41325: Jyväskylä universitet 356,90 41326: Kasvinjalostuslaitos 41327: Växtförädlingsanstalten 3 278,96 41328: Kauppa- ja teollisuusministeriö 41329: Handels- och industriministeriet 337,83 41330: Keskusrikospoliisi 41331: Centralkriminalpolisen 8 537,08 41332: Kuopion lääninhallitus 41333: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 11,28 41334: Kymen lääninhallitus 41335: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 6 738,39 41336: Lapin lääninhallitus 41337: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 500,00 41338: Liikkuva poliisi 41339: Rörliga polisen 3350,00 41340: Maa- ja metsätalousministeriö 41341: Jord- och skogsbruksministeriet 281,84 41342: Maanmittauslaitos 41343: Lantmäteriverket 30,10 41344: Maatalouden tutkimuskeskus 41345: Lantbrukets forskningscentral 174,26 41346: Matkailun edistämiskeskus 41347: Centralen för turistfrämjande 569,44 41348: Merenkulkuhallitus 41349: Sjöfartsstyrelsen 14487,12 41350: Metsäntutkimuslaitos 41351: Skogsforskningsinstitutet 468,12 41352: Mikkelin lääninhallitus 41353: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 3 337,84 41354: Museovirasto 41355: Museiverket 1 283,71 41356: Oikeusministeriö 41357: Justitieministeriet 3 329,35 41358: Opetushallitus 41359: Utbildningsstyrelsen 809,73 41360: Opetusministeriö 41361: Undervisningsministeriet 3 317,26 41362: Oulun lääninhallitus 41363: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 7 800,00 41364: Oulun yliopisto 41365: Uleåborgs universitet 12,75 41366: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 41367: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 3250,00 41368: Puolustushallinnon rakennuslaitos 41369: Försvarsförvaltningens byggverk 219 475,26 41370: Puolustusvoimat 41371: Försvarsmakten 2 999,71 41372: Valtion tasetilit 31.12.1996 41373: sivu 41374: Tili - Konto 6535 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 112 41375: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 41376: 41377: 41378: Sibelius-akatemia 41379: Sibelius-akademin 8005,96 41380: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 41381: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 2 664,04 41382: Sosiaali- ja terveysministeriö 41383: Social- och hälsovårdsministeriet 763,72 41384: Suojelupoliisi 41385: Skyddspolisen 758,54 41386: Suomenlinnan hoitokunta 41387: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 7 781,15 41388: Tampereen teknillinen korkeakoulu 41389: Tammerfors tekniska högskola 146,20 41390: Tampereen yliopisto 41391: Tammerfors universitet 1 936,07 41392: Tasavallan presidentin kanslia 41393: Republikens presidents kansli 21,50 41394: Teatterikorkeakoulu 41395: Teaterhögskolan 3 923,84 41396: Tielaitos 41397: Vägverket 164 546,51 41398: Tullihallitus 41399: Tullstyrelsen 303,36 41400: Turun ja Porin lääninhallitus 41401: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 13 502,78 41402: Työministeriö 41403: Arbetsministeriet 142 713,61 41404: Uudenmaan lääninhallitus 41405: Länsstyrelsen i Nylands Iän 15 700,00 41406: Vaasan lääninhallitus 41407: Länsstyrelsen i Vasa Iän 5 865,93 41408: Vankeinhoitolaitos 41409: Fångvårdsväsendet 10 806,21 41410: Ympäristöministeriö 41411: Miljöministeriet 131 242,93 41412: Åboakademi 41413: Åboakademi 3380,00 41414: 41415: 41416: 6536 Sokerimaksujen tili 41417: Sockeravgilters kanto 1 393420,23 41418: Maa- ja metsätalousministeriö 41419: Jord- och skogsbruksministeriet 1 393420,23 41420: 41421: 41422: 6537 Tullivelkojen tili (A-tili) 41423: Tullskulders kanto (A-kontot) 128 595 713,00 41424: Tullihallitus 41425: Tullstyrelsen 128 595 713,00 41426: 41427: 41428: 6538 Tullivelkojen tili (B-tili) 41429: Tullskulders kanto (B-kontot) 11 488 302,00 41430: Tullihallitus 41431: Tullstyrelsen 11 488 302,00 41432: Valtion tasetilit 31.12.1996 41433: sivu 41434: Tili - Kanto 6539 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 113 41435: 41436: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva 41437: 41438: 41439: 6539 Muiden tilitettävien varojen tili 41440: Övriga redovisningsmedels konto 49 039 072,37 41441: Asuntorahastovirasto 41442: Bostadsfondsverket 400,00 41443: Helsingin yliopisto 41444: Helsingfors universitet 11 598 150,45 41445: Hämeen lääninhallitus 41446: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 124 471,20 41447: limatieteen laitos 41448: Meteorologiska institute! 416639,60 41449: Joensuun yliopisto 41450: Joensuu universitet 549674,84 41451: Kauppa· ja teollisuusministeriö 41452: Handels- och industriministeriet 821 250,00 41453: Keski-Suomen lääninhallitus 41454: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 3170,00 41455: Kuopion lääninhallitus 41456: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 177 953,73 41457: Kymen lääninhallitus 41458: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 46890,00 41459: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 41460: Villmanstrands tekniska högskola 128627,68 41461: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 41462: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 135478,13 41463: Maanmittauslaitos 41464: Lantmäteriverket 5672,00 41465: Maatalouden tutkimuskeskus 41466: Lantbrukets forskningscentral 2 740097,03 41467: Merentutkimuslaitos 41468: Havsforskningsinstitutet 1196 592,71 41469: Metsäntutkimuslaitos 41470: Skogsforskningsinstitutet 6396,04 41471: Opetushallitus 41472: Utbildningsstyrelsen 17 812,64 41473: Opetusministeriö 41474: Undervisningsministeriet 237270,00 41475: Oulun lääninhallitus 41476: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 6 710,14 41477: Oulun yliopisto 41478: Uleåborgs universitet 164179,75 41479: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 41480: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 335,00 41481: Puolustusvoimat 41482: Försvarsmakten 8846,00 41483: Rajavartiolaitos 41484: Gränsbevakningsväsendet 4 652,40 41485: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 41486: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 536181,53 41487: Sibelius-akatemia 41488: Sibelius-akademin 4352,15 41489: Siemenperunakeskus 41490: Centralen för utsädespotatis 15410,55 41491: Suomenlinnan hoitokunta 41492: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 14 795,00 41493: Valtion tasetilit 31.12.1996 41494: sivu 41495: Tili - Konto 6539 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 114 41496: 41497: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 41498: 41499: 41500: Tampereen yliopisto 41501: Tammerfors universitet 1 260 565,58 41502: Teknillinen korkeakoulu 41503: Tekniska högskolan 3 028 911,44 41504: Tielaitos 41505: Vägverket 5000,00 41506: Tullihallitus 41507: Tullstyrelsen 22 467 113,75 41508: Turun ja Porin lääninhallitus 41509: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 17655,00 41510: Turun yliopisto 41511: Åbo universitet 7 020,33 41512: Työministeriö 41513: Arbetsministeriet 3109209,16 41514: Ulkoasiainministeriö 41515: Utrikesministeriet 328 950,80 41516: Uudenmaan lääninhallitus 41517: Länsstyrelsen i Nylands Iän 44 469,78 41518: Vaasan lääninhallitus 41519: Länsstyrelsen i Vasa Iän 210 479,02 41520: Valtiokonttori 41521: Statskontoret 109207,12 41522: Valtioneuvoston kanslia 41523: Statsrådets kansli 572,55 41524: Vankeinhoitolaitos 41525: Fångvårdsväsendet 85400,18 41526: Verohallitus 41527: Skattestyrelsen 140 034,93 41528: Åboakademi 41529: Åboakademi 439302,76 41530: 41531: 41532: 41533: 654 BUDJETOIMATTOMIEN LUOTTOJEN TILIT 41534: OBUDGETERADE KREDITERS KONTON 800 035 320,88 41535: 41536: 41537: 6549 Muiden luottojen tili 41538: Övriga krediters konto 800 035 320,88 41539: Valtiokonttori 41540: Statskontoret 800 035 320,88 41541: 41542: 41543: 41544: 661 TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN TILITOINTEN TILIT 41545: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES TRANSAKTIONERS KON- 41546: TON 202 013,91 41547: 41548: 41549: 6611 Lähetteiden tili 41550: Remisskonto 202 013,91 41551: 41552: 41553: 41554: 662 TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT 41555: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KON- 41556: TON 2 623 704,56 41557: Valtion tasetilit 31.12.1996 41558: sivu 41559: Tili- Kanto 6621 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 115 41560: 41561: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva 41562: 41563: 41564: 6621 Tiliviraston sisäisten suoritusten tili 41565: Räkenskapsverkets interna betalningars konto 38700,84 41566: Kymen lääninhallitus 41567: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 4 002,04 41568: Metsäntutkimuslaitos 41569: Skogsforskningsinstitutet 2 431,87 41570: Puolustusvoimat 41571: Försvarsmakten 416,82 41572: Rajavartiolaitos 41573: Gränsbevakningsväsendet 644,67 41574: Tielaitos 41575: Vägverket 2 492,00 41576: Työministeriö 41577: Arbetsministeriet 3 500,91 41578: Ulkoasiainministeriö 41579: Utrikesministeriet 31 749,25 41580: Verohallitus 41581: Skattestyrelsen 450,00 41582: 41583: 41584: 6623 Tiliviraston sisäinen kaiteiden siirtotili 41585: Räkenskapsverkets interna täckningsmedels girokanto 2 634983,30 41586: Ulkoasiainministeriö 41587: Utrikesministeriet 2 634 983,30 41588: 41589: 41590: 6624 Tiliviraston sisäinen tyhjennysten siirtotili 41591: Räkenskapsverkets interna tömningars girokanto 49979,58 41592: Kuopion lääninhallitus 41593: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 8699,42 41594: Metsäntutkimuslaitos 41595: Skogsforskningsinstitutet 261,25 41596: Opetushallitus 41597: Utbildningsstyrelsen 58417,75 41598: 41599: 41600: 41601: 663 TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT 41602: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES SAMLINGSKONTON 1 332 467 174,64 41603: 41604: 41605: 6631 Ennakonpidätysten tili 41606: Förskottsinnehållningars konto 816 616 084,31 41607: Ajoneuvohallintokeskus 41608: Fordonsförvaltningscentralen 486 778,00 41609: Asuntorahastovirasto 41610: Bostadsfondsverket 341 494,00 41611: Eduskunta 41612: Riksdagen 3 615 416,00 41613: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 41614: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 1 276 469,00 41615: Geologian tutkimuskeskus 41616: Geologiska forskningscentralen 2 562 779,13 41617: Helsingin kauppakorkeakoulu 41618: Helsingfors handelshögskola 2 109 760,75 41619: Valtion tasetilit 31.12.1996 41620: sivu 41621: Tili- Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 116 41622: 41623: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 41624: 41625: 41626: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 41627: Polisinrättningen i Helsingfors härad 6162 409,00 41628: Helsingin yliopisto 41629: Helsingfors universitet 25 565 841,75 41630: Hämeen lääninhallitus 41631: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 5 575 940,00 41632: limatieteen laitos 41633: Meteorologiska institute! 2171433,00 41634: Joensuun yliopisto 41635: Joensuu universitet 5 300458,00 41636: Jyväskylän yliopisto 41637: Jyväskylä universitet 8 813125,23 41638: Kansallisarkisto 41639: Arkivväsendet 589336,00 41640: Kansanterveyslaitos 41641: Folkhälsoinstitutet 2 335 763,00 41642: Kasvinjalostuslaitos 41643: Växtförädlingsanstalten 206076,00 41644: Kauppa- ja teollisuusministeriö 41645: Handels- och industriministeriet 2 551 307,94 41646: Keski-Suomen lääninhallitus 41647: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 7 522,00 41648: Keskusrikospoliisi 41649: Centralkriminalpolisen 2 091 260,95 41650: Kilpailuvirasto 41651: Konkurrensverket 252 175,00 41652: Kuluttajavirasto 41653: Konsumentverket 814390,00 41654: Kuopion lääninhallitus 41655: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 2187197,17 41656: Kuopion yliopisto 41657: Kuopio universitet 4369786,00 41658: Kuvataideakatemia 41659: Bildkonstakademin 177 651,00 41660: Kymen lääninhallitus 41661: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 2 896156,00 41662: Lapin lääninhallitus 41663: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 2 536101,00 41664: Lapin yliopisto 41665: Lapplands universitet 2 056 816,00 41666: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 41667: Villmanstrands tekniska högskola 1 999 283,12 41668: Liikenneministeriö 41669: Trafikministeriet 833 558,00 41670: Liikkuva poliisi 41671: Rörliga polisen 2 323 562,00 41672: Länsstyrelsen i landskapet Åland 41673: Länsstyrelsen i landskapet Åland 65 586,00 41674: Lääkelaitos 41675: Läkemedelsverket 636064,00 41676: Maa- ja metsätalousministeriö 41677: Jord- och skogsbruksministeriet 3 314 619,00 41678: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 41679: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1167 773,00 41680: Valtion tasetilit 31.12.1996 41681: sivu 41682: Tili - Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 117 41683: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 41684: 41685: 41686: Maanmittauslaitos 41687: Lantmäteriverket 6630798,00 41688: Maatalouden tutkimuskeskus 41689: Lantbrukets forskningscentral 2440031,00 41690: Matkailun edistämiskeskus 41691: Centralen för turistfrämjande 264 987,98 41692: Merenkulkuhallitus 41693: Sjöfartsstyrelsen 8719280,00 41694: Merentutkimuslaitos 41695: Havsforskningsinstitutet 517 854,71 41696: Metsäntutkimuslaitos 41697: Skogsforskningsinstitutet 2 883890,00 41698: Mikkelin lääninhallitus 41699: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 1 819477,00 41700: Museovirasto 41701: Museiverket 12 944,05 41702: Oikeusministeriö 41703: Justitieministeriet 23 481 572,50 41704: Opetushallitus 41705: Utbildningsstyrelsen 2429694,05 41706: Opetusministeriö 41707: Undervisningsministeriet 3 720 701,07 41708: Oulun lääninhallitus 41709: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 3372 725,00 41710: Oulun yliopisto 41711: Uleåborgs universitet 11 531 551,00 41712: Patentti- ja rekisterihallitus 41713: Patent- och registerstyrelsen 1 612 718,00 41714: Pelastusopisto 41715: Räddningsinstitutet 359161,00 41716: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 41717: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 857 629,00 41718: Poliisikoulu 41719: Polisskolan 336 559,00 41720: Poliisin tekniikkakeskus 41721: Polisens teknikcentral 211773,60 41722: Poliisiopisto 41723: Polisinstitutet 217 536,00 41724: Puolustushallinnon rakennuslaitos 41725: Försvarsförvaltningens byggverk 6320502,00 41726: Puolustusministeriö 41727: Försvarsministeriet 6104420,76 41728: Puolustusvoimat 41729: Försvarsmakten 55 778 683,41 41730: Rajavartiolaitos 41731: Gränsbevakningsväsendet 12 635 330,00 41732: Ratahallintokeskus 41733: Banförvaltningscentralen 470038,00 41734: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 41735: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 396 535,00 41736: Sibelius-akatemia 41737: Sibelius-akademin 1 874617,00 41738: Siemenperunakeskus 41739: Centralen för utsädespotatis 77 813,00 41740: Valtion tasetilit 31.12.1996 41741: sivu 41742: Tili- Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 118 41743: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 41744: 41745: 41746: Sisäasiainministeriö 41747: lnrikesministeriet 1 664247,94 41748: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 41749: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 4 394282,15 41750: Sosiaali- ja terveysministeriö 41751: Social- och hälsovårdsministeriet 2813419,00 41752: Suojelupoliisi 41753: Skyddspolisen 661 245,00 41754: Suomen ympäristökeskus 41755: Finlands miljöcentral 2 479 281,00 41756: Suomen Akatemia 41757: Finlands Akademi 2 386 284,00 41758: Suomenlinnan hoitokunta 41759: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 268195,00 41760: Svenska handelshögskolan 41761: Svenska handelshögskolan 1 015 676,75 41762: Säteilyturvakeskus 41763: Strålsäkerhetscentralen 1 224 119,00 41764: Taideteollinen korkeakoulu 41765: Konstindustriella högskolan 1 284 791,45 41766: Tampereen teknillinen korkeakoulu 41767: Tammerforstekniska högskola 4384 955,50 41768: Tampereen yliopisto 41769: Tammerfors universitet 7 136 590,00 41770: Tasavallan presidentin kanslia 41771: Republikens presidents kansli 324 697,00 41772: Teatterikorkeakoulu 41773: Teaterhögskolan 769 109,00 41774: Teknillinen korkeakoulu 41775: Tekniska högskolan 9 550 391,00 41776: Teknologian kehittämiskeskus 41777: Teknologiska utvecklingscentralen 1 061 575,00 41778: Telehallintokeskus 41779: Teleförvaltningscentralen 1 307 096,00 41780: Tielaitos 41781: Vägverket 33 623 332,01 41782: Tilastokeskus 41783: Statistikcentralen 2 866 947,00 41784: Tullihallitus 41785: Tullstyrelsen 6 665 362,00 41786: Turun ja Porin lääninhallitus 41787: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 5 233 776,48 41788: Turun kauppakorkeakoulu 41789: Åbo handelshögskola 1 043 451,10 41790: Turun yliopisto 41791: Åbo universitet 9 730 557,00 41792: Turvatekniikan keskus 41793: Säkerhetsteknikcentralen 622 979,00 41794: Työministeriö 41795: Arbetsministeriet 25 667 047,70 41796: Ulkoasiainministeriö 41797: Utrikesministeriet 7 616 032,00 41798: Ulkomaalaisvirasto 41799: Utlänningsverket 317 305,00 41800: Valtion tasetilit 31.12.1996 41801: sivu 41802: Tili • Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 119 41803: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa - Passiva 41804: 41805: 41806: Uudenmaan lääninhallitus 41807: Länsstyrelsen i Nylands Iän 6644191,14 41808: Vaasan lääninhallitus 41809: Länsstyrelsen i Vasa Iän 3 487 879,00 41810: Valtiokonttori 41811: Statskontoret 354 636 313,00 41812: Valtion kiinteistölaitos 41813: Statens fastighetsverket 1 093 575,27 41814: Valtion taidemuseo 41815: Statens konstmuseum 412177,00 41816: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 41817: Statens ekonomiska forskningscentral 324503,00 41818: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 41819: Statens tekniska forskningscentral 12 571 082,23 41820: Valtioneuvoston kanslia 41821: Statsrådets kansli 1513500,00 41822: Valtiontalouden tarkastusvirasto 41823: Statens revisionsverk 655 761,00 41824: Valtiovarainministeriö 41825: Finansministeriet 1 853 508,65 41826: Vankeinhoitolaitos 41827: Fångvårdsväsendet 7 914 408,92 41828: Verohallitus 41829: Skattestyrelsen 21 858 093,76 41830: Väestörekisterikeskus 41831: Befolkningsregistercentralen 254 346,00 41832: Ympäristöministeriö 41833: Miljöministeriet 8 255 127,09 41834: Åboakademi 41835: Åboakademi 4 571 209,00 41836: 41837: 41838: 6632 Sosiaaliturvamaksujen tili 41839: Socialskyddsavgifters konto 100167231,71 41840: Ajoneuvohallintokeskus 41841: Fordonsförvaltningscentralen 117 284,85 41842: Asuntorahastovirasto 41843: Bostadsfondsverket 70 192,39 41844: Eduskunta 41845: Riksdagen 666484,47 41846: Eläinlääkintä· ja elintarvikelaitos 41847: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 279 754,23 41848: Geologian tutkimuskeskus 41849: Geologiska forskningscentralen 588197,00 41850: Helsingin kauppakorkeakoulu 41851: Helsingfors handelshogskola 431 343,09 41852: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 41853: Polisinrättningen i Helsingfors härad 1 415 751,04 41854: Helsingin yliopisto 41855: Helsingfors universitet 5 491 006,52 41856: Hämeen lääninhallitus 41857: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 1 274 202,12 41858: limatieteen laitos 41859: Meteorologiska institute! 479 660,57 41860: Valtion tasetilit 31.12.1996 41861: sivu 41862: Tili - Konto 6632 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 120 41863: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 41864: 41865: 41866: Joensuun yliopisto 41867: Joensuu universitet 1 060 707,00 41868: Jyväskylän yliopisto 41869: Jyväskylä universitet 1 822 912,95 41870: Kansallisarkisto 41871: Arkivväsendet 145239,00 41872: Kansanterveyslaitos 41873: Folkhälsoinstitutet 519 427,67 41874: Kasvinjalostuslaitos 41875: Växtförädlingsanstalten 45 592,69 41876: Kauppa- ja teollisuusministeriö 41877: Handels- och industriministeriet 498 914,40 41878: Keskusrikospoliisi 41879: Centralkriminalpolisen 445 918,50 41880: Kilpailuvirasto 41881: Konkurrensverket 52 912,66 41882: Kuluttajavirasto 41883: Konsumentverket 154 246,00 41884: Kuopion lääninhallitus 41885: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 466 655,92 41886: Kuopion yliopisto 41887: Kuopio universitet 919741,32 41888: Kuvataideakatemia 41889: Bildkonstakademin 40861,00 41890: Kymen lääninhallitus 41891: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 627006,89 41892: Lapin lääninhallitus 41893: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 524 778,89 41894: Lapin yliopisto 41895: Lapplands universitet 434 585,83 41896: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 41897: Villmanstrands tekniska högskola 423 708,89 41898: Liikenneministeriö 41899: Trafikministeriet 166 728,89 41900: Liikkuva poliisi 41901: Rörliga polisen 534 581,98 41902: Länsstyrelsen i landskapet Åland 41903: Länsstyrelsen i landskapet Åland 12 989,00 41904: Lääkelaitos 41905: Läkemedelsverket 104 755,60 41906: Maa- ja metsätalousministeriö 41907: Jord- och skogsbruksministeriet 730440,70 41908: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 41909: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 263 308,23 41910: Maanmittauslaitos 41911: Lantmäteriverket 1513649,11 41912: Maatalouden tutkimuskeskus 41913: Lantbrukets forskningscentral 556 939,54 41914: Matkailun edistämiskeskus 41915: Centralen för turistfrämjande 198 521,66 41916: Merenkulkuhallitus 41917: Sjöfartsstyrelsen 1 916 355,64 41918: Merentutkimuslaitos 41919: Havsforskningsinstitutet 174 237,00 41920: Valtion tasetilit 31.12.1996 41921: sivu 41922: Tili • Kanto 6632 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 121 41923: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa · Passiva 41924: 41925: 41926: Metsäntutkimuslaitos 41927: Skogsforskningsinstitutet 676100,89 41928: Mikkelin lääninhallitus 41929: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 401 280,ml 41930: Museovirasto 41931: Museiverket 7 528,95 41932: Oikeusministeriö 41933: Justitieministeriet 4 701822,48 41934: Opetushallitus 41935: Utbildningsstyrelsen 508 671,97 41936: Opetusministeriö 41937: Undervisningsministeriet 750 099,37 41938: Oulun lääninhallitus 41939: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 750424,71 41940: Oulun yliopisto 41941: Uleåborgs universitet 2448116,87 41942: Patentti· ja rekisterihallitus 41943: Patent· och registerstyrelsen 355075,34 41944: Pelastusopisto 41945: Räddningsinstitutet 74 532,68 41946: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 41947: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 391 758,83 41948: Poliisikoulu 41949: Polisskolan 69 420,66 41950: Poliisin tekniikkakeskus 41951: Polisens teknikcentral 49 952,25 41952: Poliisiopisto 41953: Polisinstitutet 41 390,56 41954: Puolustushallinnon rakennuslaitos 41955: Försvarsförvaltningens byggverk 1 550 556,83 41956: Puolustusministeriö 41957: Försvarsministeriet 1 319388,82 41958: Puolustusvoimat 41959: Försvarsmakten 12712413,03 41960: Rajavartiolaitos 41961: Gränsbevakningsväsendet 2 766 590,98 41962: Ratahallintokeskus 41963: Banförvaltningscentralen 92087,15 41964: Riista· ja kalatalouden tutkimuslaitos 41965: Vilt· och fiskeriforskningsinstitutet 313488,77 41966: Sibelius-akatemia 41967: Sibelius-akademin 394 946,76 41968: Siemenperunakeskus 41969: Centralen för utsädespotatis 16 480,81 41970: Sisäasiainministeriö 41971: lnrikesministeriet 331403,07 41972: Sosiaali· ja terveysalan tutkimus· ja kehittämiskeskus 41973: Forsknings· och utvecklingscentr. lör social· och hälsovård. 948 359,00 41974: Sosiaali· ja terveysministeriö 41975: Social· och hälsovårdsministeriet 570 604,29 41976: Suojelupoliisi 41977: Skyddspolisen 144 865,90 41978: Suomen ympäristökeskus 41979: Finlands miljöcentral 512 096,67 41980: Valtion tasetilit 31.12.1996 41981: sivu 41982: Tili - Kanto 6632 Statens ba 1anskonton 31.12 .1996 sida 122 41983: 41984: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva 41985: 41986: 41987: Suomen Akatemia 41988: Finlands Akademi 423 984,06 41989: Suomenlinnan hoitokunta 41990: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 64 086,34 41991: Svenska handelshögskolan 41992: Svenska handelshögskolan 210 591,09 41993: Säteilyturvakeskus 41994: Strålsäkerhetscentralen 258 285,33 41995: Taideteollinen korkeakoulu 41996: Konstindustriella högskolan 295 263,90 41997: Tampereen teknillinen korkeakoulu 41998: Tammerforstekniska högskola 943 784,78 41999: Tampereen yliopisto 42000: Tammerfors universitet 1 522 829,15 42001: Tasavallan presidentin kanslia 42002: Republikens presidents kansli 63 329,72 42003: Teatterikorkeakoulu 42004: Teaterhögskolan 172070,36 42005: Teknillinen korkeakoulu 42006: Tekniska högskolan 2 032 828,45 42007: Teknologian kehittämiskeskus 42008: Teknologiska utvecklingscentralen 226 958,71 42009: Telehallintokeskus 42010: Teleförvaltningscentralen 247 656,98 42011: Tielaitos 42012: Vägverket 7 388 996,85 42013: Tilastokeskus 42014: Statistikcentralen 649467,42 42015: Tullihallitus 42016: Tullstyrelsen 1 575 564,00 42017: Turun ja Porin lääninhallitus 42018: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 1 204 736,10 42019: Turun kauppakorkeakoulu 42020: Åbo handelshögskola 208 640,07 42021: Turun yliopisto 42022: Åbo universitet 2 061 050,00 42023: Turvatekniikan keskus 42024: Säkerhetsteknikcentralen 128 057,31 42025: Työministeriö 42026: Arbetsministeriet 4 461178,55 42027: Ulkoasiainministeriö 42028: Utrikesministeriet 1655051,00 42029: Ulkomaalaisvirasto 42030: Utlänningsverket 69 756,15 42031: Uudenmaan lääninhallitus 42032: Länsstyrelsen i Nylands Iän 1 468 941,87 42033: Vaasan lääninhallitus 42034: Länsstyrelsen i Vasa Iän 736161,04 42035: Valtiokonttori 42036: Statskontoret 556 590,07 42037: Valtion kiinteistölaitos 42038: Statens fastighetsverket 216901,64 42039: Valtion taidemuseo 42040: Statens konstmuseum 92 502,91 42041: Valtion tasetilit 31.12.1996 42042: sivu 42043: Tili - Konto 6632 Statens ba 1anskonton 31.12.1996 sida 123 42044: 42045: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42046: 42047: 42048: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 42049: Statens ekonomiska forskningscentral 59 463,83 42050: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 42051: Statens tekniska forskningscentral 2 561 267,01 42052: Valtioneuvoston kanslia 42053: Statsrådets kansli 275 362,23 42054: Valtiontalouden tarkastusvirasto 42055: Statens revisionsverk 131683,04 42056: Valtiovarainministeriö 42057: Finansministeriet 346832,02 42058: Vankeinhoitolaitos 42059: Fångvårdsväsendet 1 933 709,90 42060: Verohallitus 42061: Skattestyrelsen 4 980 663,13 42062: Väestörekisterikeskus 42063: Befolkningsregistercentralen 60 662,00 42064: Ympäristöministeriö 42065: Miljöministeriet 1 860 722,74 42066: Åboakademi 42067: Åboakademi 967 608,00 42068: 42069: 42070: 6633 Edelleen siirrettävien tulojen tili 42071: Vidare överförbara inkomsters konto 764174,29 42072: Hämeen lääninhallitus 42073: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 16 135,00 42074: Kuopion lääninhallitus 42075: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 36 332,00 42076: Lääkelaitos 42077: Läkemedelsverket 21 300,00 42078: Maa- ja metsätalousministeriö 42079: Jord- och skogsbruksministeriet 47 624,00 42080: Mikkelin lääninhallitus 42081: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 720,00 42082: Opetushallitus 42083: Utbildningsstyrelsen 705,00 42084: Puolustushallinnon rakennuslaitos 42085: Försvarsförvaltningens byggverk 427666,14 42086: Tullihallitus 42087: Tullstyrelsen 34 875,00 42088: Turun ja Porin lääninhallitus 42089: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 62219,15 42090: Ulkoasiainministeriö 42091: Utrikesministeriet 57 205,00 42092: Uudenmaan lääninhallitus 42093: Länsstyrelsen i Nylands Iän 52 260,00 42094: Vaasan lääninhallitus 42095: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1190,00 42096: Valtioneuvoston kanslia 42097: Statsrådets kansli 5 943,00 42098: 42099: 42100: 6634 Edelleen siirrettävien menojen tili 42101: Vidare överförbara utgifters konto 5 377130,33 42102: Valtion tasetilit 31.12.1996 42103: sivu 42104: Tili • Konto 6634 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 124 42105: 42106: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa · Passiva 42107: 42108: 42109: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 42110: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 396058,73 42111: Helsingin kauppakorkeakoulu 42112: Helsingfors handelshögskola 182 560,73 42113: Helsingin yliopisto 42114: Helsingfors universitet 5 738 311,56 42115: limatieteen laitos 42116: Meteorologiska institute! 77 207,47 42117: Kansanterveyslaitos 42118: Folkhälsoinstitutet 255356,23 42119: Keski-Suomen lääninhallitus 42120: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 973 975,99 42121: Kilpailuvirasto 42122: Konkurrensverket 18 066,37 42123: Kuopion yliopisto 42124: Kuopio universitet 676 044,45 42125: Kymen lääninhallitus 42126: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 704 662,53 42127: Lapin yliopisto 42128: Lapplands universitet 754 643,69 42129: Maa- ja metsätalousministeriö 42130: Jord- och skogsbruksministeriet 895 312,36 42131: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 42132: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 863 529,69 42133: Maanmittauslaitos 42134: Lantmäteriverket 63 212,44 42135: Maatalouden tutkimuskeskus 42136: Lantbrukets forskningscentral 77 916,91 42137: Merenkulkuhallitus 42138: Sjöfartsstyrelsen 78 930,29 42139: Metsäntutkimuslaitos 42140: Skogsforskningsinstitutet 440 257,60 42141: Museovirasto 42142: Museiverket 41 553,33 42143: Oikeusministeriö 42144: Justitieministeriet 110 786,39 42145: Opetushallitus 42146: Utbildningsstyrelsen 300 100,99 42147: Opetusministeriö 42148: Undervisningsministeriet 36 749,46 42149: Oulun lääninhallitus 42150: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 249148,86 42151: Oulun yliopisto 42152: Uleåborgs universitet 4 373 599,03 42153: Pelastusopisto 42154: Räddningsinstitutet 146000,00 42155: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 42156: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 898173,83 42157: Puolustushallinnon rakennuslaitos 42158: Försvarsförvaltningens byggverk 25 952,50 42159: Puolustusvoimat 42160: Försvarsmakten 515 546,25 42161: Rajavartiolaitos 42162: Gränsbevakningsväsendet 73 652,78 42163: Valtion tasetilit 31.12.1996 42164: sivu 42165: Tili - Konto 6634 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 125 42166: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42167: 42168: 42169: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 42170: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2684470,67 42171: Sosiaali- ja terveysministeriö 42172: Social- och hälsovårdsministeriet 64684,33 42173: Suomen ympäristökeskus 42174: Finlands miljöcentral 17411,74 42175: Suomen Akatemia 42176: Finlands Akademi 3 175130,93 42177: Taideteollinen korkeakoulu 42178: Konstindustriella högskolan 213 512,78 42179: Tampereen teknillinen korkeakoulu 42180: Tammerfors tekniska högskola 167051,27 42181: Tasavallan presidentin kanslia 42182: Republikens presidents kansli 5487,60 42183: Teknillinen korkeakoulu 42184: Tekniska högskolan 2165155,60 42185: Tielaitos 42186: Vägverket 189 201,11 42187: Tilastokeskus 42188: Statistikcentralen 742316,31 42189: Turun kauppakorkeakoulu 42190: Åbo handelshögskola 44 773,92 42191: Turun yliopisto 42192: Åbo universitet 2606975,33 42193: Turvatekniikan keskus 42194: Säkerhetsteknikcentralen 181080,80 42195: Työministeriö 42196: Arbetsministeriet 4560,00 42197: Vaasan lääninhallitus 42198: Länsstyrelsen i Vasa Iän 475254,36 42199: Vaasan yliopisto 42200: Vasa universitet 64449,37 42201: Valtion taidemuseo 42202: Statens konstmuseum 221 332,44 42203: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 42204: Statens ekonomiska forskningscentral 70 572,04 42205: Valtioneuvoston kanslia 42206: Statsrådets kansli 179 336,53 42207: Vankeinhoitolaitos 42208: Fångvårdsväsendet 15 895,03 42209: Ympäristöministeriö 42210: Miljöministeriet 123 697,65 42211: Åboakademi 42212: Åboakademi 1 082 319,14 42213: 42214: 42215: 6635 Eläkemaksujen tili (työnantajat) 42216: Pensionavgifters konto (arbetsgivare) 297 379 205,17 42217: Ajoneuvohallintokeskus 42218: Fordonsförvaltningscentralen 330 004,72 42219: Asuntorahastovirasto 42220: Bostadsfondsverket 196 917,27 42221: Eduskunta 42222: Riksdagen 1129 584,91 42223: Valtion tasetilit 31.12.1996 42224: sivu 42225: Tili - Kanto 6635 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 126 42226: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42227: 42228: 42229: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 42230: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel 798 462,62 42231: Geologian tutkimuskeskus 42232: Geologiska forskningscentralen 1 671 089,05 42233: Helsingin kauppakorkeakoulu 42234: Helsingfors handelshögskola 1146 920,62 42235: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 42236: Polisinrättningen i Helsingfors härad 4102 951,54 42237: Helsingin yliopisto 42238: Helsingfors universitet 16237899,13 42239: Hämeen lääninhallitus 42240: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 3684940,03 42241: limatieteen laitos 42242: Meteorologiska institute! 1119 654,41 42243: Joensuun yliopisto 42244: Joensuu universitet 3116155,83 42245: Jyväskylän yliopisto 42246: Jyväskylä universitet 4 654 663,46 42247: Kansallisarkisto 42248: Arkivväsendet 408 693,16 42249: Kansanterveyslaitos 42250: Folkhälsoinstitutet 1466108,34 42251: Kasvinjalostuslaitos 42252: Växtförädlingsanstalten 105422,86 42253: Kauppa- ja teollisuusministeriö 42254: Handels- och industriministeriet 1 397 811,36 42255: Keskusrikospoliisi 42256: Centralkriminalpolisen 78 527,99 42257: Kilpailuvirasto 42258: Konkurrensverket 149 317,22 42259: Kuluttajavirasto 42260: Konsumentverket 435 634,00 42261: Kuopion lääninhallitus 42262: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1 395 005,06 42263: Kuopion yliopisto 42264: Kuopio universitet 2 253 869,15 42265: Kuvataideakatemia 42266: Bildkonstakademin 113138,86 42267: Kymen lääninhallitus 42268: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 824 286,33 42269: Lapin lääninhallitus 42270: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 517 504,95 42271: Lapin yliopisto 42272: Lapplands universitet 1 232 267,25 42273: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 42274: Villmanstrands tekniska högskola 1174 650,07 42275: Liikenneministeriö 42276: Trafikministeriet 467077,04 42277: Liikkuva poliisi 42278: Rörliga polisen 1 589 152,23 42279: Länsstyrelsen i landskapet Aland 42280: Länsstyrelsen i landskapet Aland 36 567,04 42281: Lääkelaitos 42282: Läkemedelsverket 291 454,26 42283: Valtion tasetilit 31.12.1996 42284: sivu 42285: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 127 42286: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42287: 42288: 42289: Maa- ja metsätalousministeriö 42290: Jord- och skogsbruksministeriet 2 067 983,92 42291: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 42292: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 869341,97 42293: Maanmittauslaitos 42294: Lantmäteriverket 3 850 944,79 42295: Maatalouden tutkimuskeskus 42296: Lantbrukets forskningscentral 1 591 718,76 42297: Matkailun edistämiskeskus 42298: Centralen för tu ristfrämjande 137 257,64 42299: Merenkulkuhallitus 42300: Sjöfartsstyrelsen 4 921 981,82 42301: Merentutkimuslaitos 42302: Havsforskningsinstitutet 284366,78 42303: Metsäntutkimuslaitos 42304: Skogsforskningsinstitutet 1 880 191,38 42305: Mikkelin lääninhallitus 42306: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 1150952,53 42307: Museovirasto 42308: Museiverket 22 621,53 42309: Oikeusministeriö 42310: Justitieministeriet 12 233 852,84 42311: Opetusministeriö 42312: Undervisningsministeriet 2 059 029,21 42313: Oulun lääninhallitus 42314: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 2 176 925,05 42315: Oulun yliopisto 42316: Uleåborgs universitet 6443386,17 42317: Patentti- ja rekisterihallitus 42318: Patent- och registerstyrelsen 1 002 342,12 42319: Pelastusopisto 42320: Räddningsinstitutet 194 253,30 42321: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 42322: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1103 480,28 42323: Poliisikoulu 42324: Polisskolan 174 054,82 42325: Poliisin tekniikkakeskus 42326: Polisens teknikcentral 141 262,53 42327: Poliisiopisto 42328: Polisinstitutet 97 790,17 42329: Puolustushallinnon rakennuslaitos 42330: Försvarsförvaltningens byggverk 3 226141,11 42331: Puolustusministeriö 42332: Försvarsministeriet 3 644 489,06 42333: Puolustusvoimat 42334: Försvarsmakten 57 649 341,86 42335: Rajavartiolaitos 42336: Gränsbevakningsväsendet 14 111 018,83 42337: Ratahallintokeskus 42338: Banförvaltningscentralen 259 822,63 42339: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 42340: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 881 948,53 42341: Sibelius-akatemia 42342: Sibelius-akademin 1 007 248,41 42343: Valtion tasetilit 31.12.1996 42344: sivu 42345: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 128 42346: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 42347: 42348: 42349: Siemenperunakeskus 42350: Centralen för utsädespotatis 41 964,61 42351: Sisäasiainministeriö 42352: lnrikesministeriet 894517,89 42353: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 42354: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2 816 295,62 42355: Sosiaali- ja terveysministeriö 42356: Social- och hälsovårdsministeriet 1 555 968,29 42357: Suojelupoliisi 42358: Skyddspolisen 421 337,13 42359: Suomen ympäristökeskus 42360: Finlands miljöcentral 1403 940,19 42361: Suomen Akatemia 42362: Finlands Akademi 1197507,55 42363: Suomenlinnan hoitokunta 42364: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 140817,10 42365: Svenska handelshögskolan 42366: Svenska handelshögskolan 655 525,35 42367: Säteilyturvakeskus 42368: Strålsäkerhetscentralen 723139,16 42369: Taideteollinen korkeakoulu 42370: Konstindustriella högskolan 825 311,19 42371: Tampereen teknillinen korkeakoulu 42372: Tammerfors tekniska högskola 2 644636,26 42373: Tampereen yliopisto 42374: Tammerfors universitet 4 131 947,40 42375: Tasavallan presidentin kanslia 42376: Republikens presidents kansli 180010,42 42377: Teatterikorkeakoulu 42378: Teaterhögskolan 461 221,55 42379: Teknillinen korkeakoulu 42380: Tekniska högskolan 4 585 216,36 42381: Teknologian kehittämiskeskus 42382: Teknologiska utvecklingscentralen 592 742,37 42383: Telehallintokeskus 42384: Teleförvaltningscentralen 693 806,41 42385: Tielaitos 42386: Vägverket 21 228 653,01 42387: Tilastokeskus 42388: Statistikcentralen 1 831 672,06 42389: Tullihallitus 42390: Tullstyrelsen 4 217191,00 42391: Turun ja Porin lääninhallitus 42392: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 3 484 696,16 42393: Turun kauppakorkeakoulu 42394: Åbo handelshögskola 578 727,89 42395: Turun yliopisto 42396: Åbo universitet 5 604 889,05 42397: Turvatekniikan keskus 42398: Säkerhetsteknikcentralen 348 756,97 42399: Työministeriö 42400: Arbetsministeriet 10 855 810,95 42401: Ulkoasiainministeriö 42402: Utrikesministeriet 3 984 939,00 42403: Valtion tasetilit 31.12.1996 42404: sivu 42405: Tili - Kanto 6635 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 129 42406: 42407: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 42408: 42409: 42410: Ulkomaalaisvirasto 42411: Utlänningsverket 201 948,73 42412: Uudenmaan lääninhallitus 42413: Länsstyrelsen i Nylands Iän 4167 232,24 42414: Vaasan lääninhallitus 42415: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2 211 399,22 42416: Vaasan yliopisto 42417: Vasa universitet 873 200,28 42418: Valtiokonttori 42419: Statskontoret 1594301,22 42420: Valtion kiinteistölaitos 42421: Statens fastighetsverket 612 265,31 42422: Valtion taidemuseo 42423: Statens konstmuseum 262133,16 42424: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 42425: Statens ekonomiska forskningscentral 164 963,86 42426: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 42427: Statens tekniska forskningscentral 5 287 911,04 42428: Valtioneuvoston kanslia 42429: Statsrådets kansli 627104,88 42430: Valtiontalouden tarkastusvirasto 42431: Statens revisionsverk 371 804,45 42432: Valtiovarainministeriö 42433: Finansministeriet 946 465,75 42434: Vankeinhoitolaitos 42435: Fångvårdsväsendet 5 723136,86 42436: Verohallitus 42437: Skattestyrelsen 13 608 677,86 42438: Väestörekisterikeskus 42439: Befolkningsregistercentralen 169147,59 42440: Ympäristöministeriö 42441: Miljöministeriet 4491 987,27 42442: Åboakademi 42443: Åboakademi 2 654 805,71 42444: 42445: 42446: 6636 Eläkemaksujen tili (työntekijät) 42447: Pensionavgifters konto (arbetare) 61 947 729,60 42448: Ajoneuvohallintokeskus 42449: Fordonsförvaltningscentralen 73 907,20 42450: Asuntorahastovirasto 42451: Bostadsfondsverket 44101,67 42452: Eduskunta 42453: Riksdagen 413 587,04 42454: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 42455: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 178 822,35 42456: Geologian tutkimuskeskus 42457: Geologiska forskningscentralen 373614,00 42458: Helsingin kauppakorkeakoulu 42459: Helsingfors handelshögskola 256 386,43 42460: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 42461: Polisinrättningen i Helsingfors härad 890 608,21 42462: Helsingin yliopisto 42463: Helsingfors universitet 3 439 827,12 42464: Valtion tasetilit 31.12.1996 42465: sivu 42466: Tili - Kanto 6636 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 130 42467: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 42468: 42469: 42470: Hämeen lääninhallitus 42471: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 802 086,93 42472: Ilmatieteen laitos 42473: Meteorologiska institute! 301 638,19 42474: Joensuun yliopisto 42475: Joensuu universitet 697 888,48 42476: Jyväskylän yliopisto 42477: Jyväskylä universitet 1112 902,80 42478: Kansallisarkisto 42479: Arkivväsendet 91 530,21 42480: Kansanterveyslaitos 42481: Folkhälsoinstitutet 328 309,34 42482: Kasvinjalostuslaitos 42483: Växtförädlingsanstalten 23 610,34 42484: Kauppa- ja teollisuusministeriö 42485: Handels- och industriministeriet 313050,64 42486: Keskusrikospoliisi 42487: Centralkriminalpolisen 13117,28 42488: Kilpailuvirasto 42489: Konkurrensverket 33 440,79 42490: Kuluttajavirasto 42491: Konsumentverket 97 526,51 42492: Kuopion lääninhallitus 42493: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 304949,87 42494: Kuopion yliopisto 42495: Kuopio universitet 576 883,39 42496: Kuvataideakatemia 42497: Bildkonstakademin 25 334,01 42498: Kymen lääninhallitus 42499: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 397 396,66 42500: Lapin lääninhallitus 42501: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 330 814,01 42502: Lapin yliopisto 42503: Lapplands universitet 275 997,41 42504: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 42505: Villmanstrands tekniska högskola 263 072,38 42506: Liikenneministeriö 42507: Trafikministeriet 104 612,64 42508: Liikkuva poliisi 42509: Rörliga polisen 345118,91 42510: Länsstyrelsen i landskapet Åland 42511: Länsstyrelsen i landskapet Åland 8 063,50 42512: Lääkelaitos 42513: Läkemedelsverket 65 273,54 42514: Maa- ja metsätalousministeriö 42515: Jord- och skogsbruksministeriet 463 142,46 42516: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 42517: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 194 696,07 42518: Maanmittauslaitos 42519: Lantmäteriverket 946 231,92 42520: Maatalouden tutkimuskeskus 42521: Lantbrukets forskningscentral 356 479,03 42522: Matkailun edistämiskeskus 42523: Centralen för turistfrämjande 93 219,71 42524: Valtion tasetilit 31-12.1996 42525: sivu 42526: Tili - Konto 6636 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 131 42527: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42528: 42529: 42530: Merenkulkuhallitus 42531: Sjöfartsstyrelsen 1 079 822,34 42532: Merentutkimuslaitos 42533: Havsforskningsinstitutet 40 004,00 42534: Metsäntutkimuslaitos 42535: Skogsforskningsinstitutet 421 084,27 42536: Mikkelin lääninhallitus 42537: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 250 870,43 42538: Museovirasto 42539: Museiverket 283,84 42540: Oikeusministeriö 42541: Justitieministeriet 2 938 853,30 42542: Opetusministeriö 42543: Undervisningsministeriet 459 571,95 42544: Oulun lääninhallitus 42545: Länsstyrelsen i Uleäborgs Iän 474 206,07 42546: Oulun yliopisto 42547: Uleäborgs universitet 1539242,15 42548: Patentti- ja rekisterihallitus 42549: Patent- och registerstyrelsen 224 482,27 42550: Pelastusopisto 42551: Räddningsinstitutet 43 504,56 42552: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 42553: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 240 840,45 42554: Poliisikoulu 42555: Polisskolan 37 801,26 42556: Poliisin tekniikkakeskus 42557: Polisens teknikcentral 30 678,21 42558: Poliisiopisto 42559: Polisinstitutet 21 237,24 42560: Puolustushallinnon rakennuslaitos 42561: Försvarsförvaltningens byggverk 757717,13 42562: Puolustusministeriö 42563: Försvarsministeriet 814 994,03 42564: Puolustusvoimat 42565: Försvarsmakten 8487008,93 42566: Rajavartiolaitos 42567: Gränsbevakningsväsendet 1 756 924,39 42568: Ratahallintokeskus 42569: Banförvaltningscentralen 58 189,44 42570: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 42571: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 197 520,26 42572: Sibelius-akatemia 42573: Sibelius-akademin 231 763,28 42574: Siemenperunakeskus 42575: Centralen för utsädespotatis 9 398,33 42576: Sisäasiainministeriö 42577: lnrikesministeriet 204123,10 42578: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 42579: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovärd. 581 921,99 42580: Sosiaali- ja terveysministeriö 42581: Social- och hälsovärdsministeriet 348 472,06 42582: Suojelupoliisi 42583: Skyddspolisen 91 502,41 42584: Valtion tasetilit 31.12.1996 42585: sivu 42586: Tili - Kanto 6636 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 132 42587: 42588: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42589: 42590: 42591: Suomen ympäristökeskus 42592: Finlands miljöcentral 314424,18 42593: Suomen Akatemia 42594: Finlands Akademi 267669,03 42595: Suomenlinnan hoitokunta 42596: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 31 536,71 42597: Svenska handelshögskolan 42598: Svenska handelshögskolan 149172,18 42599: Säteilyturvakeskus 42600: Strålsäkerhetscentralen 161 952,71 42601: Taideteollinen korkeakoulu 42602: Konstindustriella högskolan 184 621,55 42603: Tampereen teknillinen korkeakoulu 42604: Tammerfors tekniska högskola 592288,67 42605: Tampereen yliopisto 42606: Tammerfors universitet 940 248,65 42607: Tasavallan presidentin kanslia 42608: Republikens presidents kansli 40314,80 42609: Teatterikorkeakoulu 42610: Teaterhögskolan 103 294,32 42611: Teknillinen korkeakoulu 42612: Tekniska högskolan 1 263 383,23 42613: Teknologian kehittämiskeskus 42614: Teknologiska utvecklingscentralen 132 749,78 42615: Telehallintokeskus 42616: Teleförvaltningscentralen 155 383,74 42617: Tielaitos 42618: Vägverket 4548816,33 42619: Tilastokeskus 42620: Statistikcentralen 410 218,09 42621: Tullihallitus 42622: Tullstyrelsen 990924,00 42623: Turun ja Porin lääninhallitus 42624: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 758 847,50 42625: Turun kauppakorkeakoulu 42626: Åbo handelshögskola 129 920,39 42627: Turun yliopisto 42628: Åbo universitet 1 288 783,53 42629: Turvatekniikan keskus 42630: Säkerhetsteknikcentralen 78106,93 42631: Työministeriö 42632: Arbetsministeriet 2 456 406,90 42633: Ulkoasiainministeriö 42634: Utrikesministeriet 1030658,00 42635: Ulkomaalaisvirasto 42636: Utlänningsverket 45 228,05 42637: Uudenmaan lääninhallitus 42638: Länsstyrelsen i Nylands Iän 907 609,35 42639: Vaasan lääninhallitus 42640: Länsstyrelsen i Vasa Iän 482 070,42 42641: Vaasan yliopisto 42642: Vasa universitet 195 561,08 42643: Valtiokonttori 42644: Statskontoret 357 056,80 42645: Valtion tasetilit 31.12.1996 42646: sivu 42647: Tili • Kanto 6636 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 133 42648: 42649: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42650: 42651: 42652: Valtion kiinteistölaitos 42653: Statens fastighetsverket 137191,86 42654: Valtion taidemuseo 42655: Statens konstmuseum 58 706,26 42656: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 42657: Statens ekonomiska forskningscentral 36944,85 42658: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 42659: Statens tekniska forskningscentral 1 601 267,81 42660: Valtioneuvoston kanslia 42661: Statsrådets kansli 170346,49 42662: Valtiontalouden tarkastusvirasto 42663: Statens revisionsverk 83 268,51 42664: Valtiovarainministeriö 42665: Finansministeriet 211 968,69 42666: Vankeinhoitolaitos 42667: Fångvårdsväsendet 1185 057,08 42668: Verohallitus 42669: Skattestyrelsen 3146083,11 42670: Väestörekisterikeskus 42671: Befolkningsregistercentralen 37 882,01 42672: Ympäristöministeriö 42673: Miljöministeriet 1 078 935,54 42674: Abo akademi 42675: Åboakademi 604139,42 42676: 42677: 42678: 6637 Työttömyysvakuutusmaksujen tili 42679: Arbetslöshetsförsäkringsavgifters konto 43 035 152,25 42680: Ajoneuvohallintokeskus 42681: Fordonsförvaltningscentralen 51 806,14 42682: Asuntorahastovirasto 42683: Bostadsfondsverket 30857,64 42684: Eduskunta 42685: Riksdagen 287744,00 42686: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 42687: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 123 355,41 42688: Geologian tutkimuskeskus 42689: Geologiska forskningscentralen 261 304,00 42690: Helsingin kauppakorkeakoulu 42691: Helsingfors handelshögskola 176414,84 42692: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 42693: Polisinrättningen i Helsingfors härad 635693,77 42694: Helsingin yliopisto 42695: Helsingfors universitet 2 362 696,63 42696: Hämeen lääninhallitus 42697: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 586 399,42 42698: Ilmatieteen laitos 42699: Meteorologiska institute! 215128,80 42700: Joensuun yliopisto 42701: Joensuu universitet 470 245,21 42702: Jyväskylän yliopisto 42703: Jyväskylä universitet 750 998,66 42704: Kansallisarkisto 42705: Arkivväsendet 63 468,53 42706: Valtion tasetilit 31.12.1996 42707: sivu 42708: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 134 42709: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42710: 42711: 42712: Kansanterveyslaitos 42713: Folkhälsoinstitutet 228 659,57 42714: Kasvinjalostuslaitos 42715: Växtförädlingsanstalten 18390,24 42716: Kauppa- ja teollisuusministeriö 42717: Handels- och industriministeriet 218 783,59 42718: Keskusrikospoliisi 42719: Centralkriminalpolisen 202 795,10 42720: Kilpailuvirasto 42721: Konkurrensverket 23379,39 42722: Kuluttajavirasto 42723: Konsumentverket 65 759,78 42724: Kuopion lääninhallitus 42725: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 216174,57 42726: Kuopion yliopisto 42727: Kuopio universitet 397 244,62 42728: Kuvataideakatemia 42729: Bildkonstakademin 17 076,94 42730: Kymen lääninhallitus 42731: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 278 229,76 42732: Lapin lääninhallitus 42733: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 231190,01 42734: Lapin yliopisto 42735: Lapplands universitet 187 726,88 42736: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 42737: Villmanstrands tekniska högskola 179 925,25 42738: Liikenneministeriö 42739: Trafikministeriet 73 300,58 42740: Liikkuva poliisi 42741: Rörliga polisen 240 945,51 42742: Länsstyrelsen i landskapet Aland 42743: Länsstyrelsen i landskapet Aland 5 614,95 42744: Lääkelaitos 42745: Läkemedelsverket 44 745,49 42746: Maa- ja metsätalousministeriö 42747: Jord· och skogsbruksministeriet 325 145,66 42748: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 42749: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 136 623,33 42750: Maanmittauslaitos 42751: Lantmäteriverket 668 400,00 42752: Maatalouden tutkimuskeskus 42753: Lantbrukets forskningscentral 249 363,69 42754: Matkailun edistämiskeskus 42755: Centralen för turistfrämjande 32 607,94 42756: Merenkulkuhallitus 42757: Sjöfartsstyrelsen 860 272,68 42758: Merentutkimuslaitos 42759: Havsforskningsinstitutet 33 340,66 42760: Metsäntutkimuslaitos 42761: Skogsforskningsinstitutet 298 661,23 42762: Mikkelin lääninhallitus 42763: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 180 932,39 42764: Museovirasto 42765: Museiverket 0,47 42766: Valtion tasetilit 31.12.1996 42767: sivu 42768: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 135 42769: 42770: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42771: 42772: 42773: Oikeusministeriö 42774: Justitieministeriet 2 124 374,81 42775: Opetusministeriö 42776: Undervisningsministeriet 331 430,32 42777: Oulun lääninhallitus 42778: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 337 596,01 42779: Oulun yliopisto 42780: Uleåborgs universitet 1 046 698,64 42781: Patentti- ja rekisterihallitus 42782: Patent- och registerstyrelsen 157 019,74 42783: Pelastusopisto 42784: Räddningsinstitutet 30 347,96 42785: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 42786: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 175 613,64 42787: Poliisikoulu 42788: Polisskolan 26 249,60 42789: Poliisin tekniikkakeskus 42790: Polisens teknikcentral 19 762,26 42791: Poliisiopisto 42792: Polisinstitutet 14 525,34 42793: Puolustushallinnon rakennuslaitos 42794: Försvarsförvaltningens byggverk 641 996,78 42795: Puolustusministeriö 42796: Försvarsministeriet 519810,28 42797: Puolustusvoimat 42798: Försvarsmakten 5 732 902,29 42799: Rajavartiolaitos 42800: Gränsbevakningsväsendet 1166 518,52 42801: Ratahallintokeskus 42802: Banförvaltningscentralen 40118,68 42803: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 42804: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 137 742,41 42805: Sibelius-akatemia 42806: Sibelius-akademin 170 140,82 42807: Siemenperunakeskus 42808: Central en för utsädespotatis 6 666,02 42809: Sisäasiainministeriö 42810: lnrikesministeriet 141 795,64 42811: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 42812: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 397 212,90 42813: Sosiaali- ja terveysministeriö 42814: Social- och hälsovårdsministeriet 247 075,29 42815: Suojelupoliisi 42816: Skyddspolisen 63 565,10 42817: Suomen ympäristökeskus 42818: Finlands miljöcentral 214 750,98 42819: Suomen Akatemia 42820: Finlands Akademi 186 626,33 42821: Suomenlinnan hoitokunta 42822: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 27 327,75 42823: Svenska handelshögskolan 42824: Svenska handelshögskolan 97 904,44 42825: Säteilyturvakeskus 42826: Strålsäkerhetscentralen 112 969,42 42827: Valtion tasetilit 31.12.1996 42828: sivu 42829: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 136 42830: 42831: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42832: 42833: 42834: Taideteollinen korkeakoulu 42835: Konstindustriella högskolan 125 949,58 42836: Tampereen teknillinen korkeakoulu 42837: Tammerfors tekniska högskola 412 527,76 42838: Tampereen yliopisto 42839: Tammerfors universitet 656 005,18 42840: Tasavallan presidentin kanslia 42841: Republikens presidents kansli 28 252,25 42842: Teatterikorkeakoulu 42843: Teaterhögskolan 72844,84 42844: Teknillinen korkeakoulu 42845: Tekniska högskolan 867 823,84 42846: Teknologian kehittämiskeskus 42847: Teknologiska utvecklingscentralen 93415,59 42848: Telehallintokeskus 42849: Teleförvaltningscentralen 96043,94 42850: Tielaitos 42851: Vägverket 2 928 787,03 42852: Tilastokeskus 42853: Statistikcentralen 285 361,80 42854: Tullihallitus 42855: Tullstyrelsen 717 318,44 42856: Turun ja Porin lääninhallitus 42857: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 532008,63 42858: Turun kauppakorkeakoulu 42859: Åbo handelshögskola 87 957,32 42860: Turun yliopisto 42861: Åbo universitet 885 521,31 42862: Turvatekniikan keskus 42863: Säkerhetsteknikcentralen 54 337,51 42864: Työministeriö 42865: Arbetsministeriet 1 809 468,35 42866: Ulkoasiainministeriö 42867: Utrikesministeriet 691 586,00 42868: Ulkomaalaisvirasto 42869: Utlänningsverket 31 910,76 42870: Uudenmaan lääninhallitus 42871: Länsstyrelsen i Nylands Iän 652 805,94 42872: Vaasan lääninhallitus 42873: Länsstyrelsen i Vasa Iän 340347,67 42874: Vaasan yliopisto 42875: Vasa universitet 132 993,09 42876: Valtiokonttori 42877: Statskontoret 175 487,24 42878: Valtion kiinteistölaitos 42879: Statens fastighetsverket 95285,04 42880: Valtion taidemuseo 42881: Statens konstmuseum 41 386,84 42882: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 42883: Statens ekonomiska forskningscentral 26 780,88 42884: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 42885: Statens tekniska forskningscentral 1117012,41 42886: Valtioneuvoston kanslia 42887: Statsrådets kansli 118 966,82 42888: Valtion tasetilit 31.12.1996 42889: sivu 42890: Tili - Kanto 6637 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 137 42891: 42892: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 42893: 42894: 42895: Valtiontalouden tarkastusvirasto 42896: Statens revisionsverk 57 939,37 42897: Valtiovarainministeriö 42898: Finansministeriet 148 930,51 42899: Vankeinhoitolaitos 42900: Fångvårdsväsendet 866 437,52 42901: Verohallitus 42902: Skattestyrelsen 2121 923,70 42903: Väestörekisterikeskus 42904: Befolkningsregistercentralen 26 944,32 42905: Ympäristöministeriö 42906: Miljöministeriet 723 960,36 42907: Åboakademi 42908: Åboakademi 410 685,11 42909: 42910: 42911: 6638 Tapaturmamaksu 42912: Olycksfallsavgift 17 934 727,64 42913: Ajoneuvohallintokeskus 42914: Fordonsförvaltningscentralen 11 390,59 42915: Asuntorahastovirasto 42916: Bostadsfondsverket 6 762,42 42917: Eduskunta 42918: Riksdagen 73 733,69 42919: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 42920: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 27 108,74 42921: Geologian tutkimuskeskus 42922: Geologiska forskningscentralen 349707,00 42923: Helsingin kauppakorkeakoulu 42924: Helsingfors handelshögskola 25 825,98 42925: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 42926: Polisinrättningen i Helsingfors härad 412001,53 42927: Helsingin yliopisto 42928: Helsingfors universitet 701 836,53 42929: Hämeen lääninhallitus 42930: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 369 819,73 42931: limatieteen laitos 42932: Meteorologiska institute! 46 727,08 42933: Joensuun yliopisto 42934: Joensuu universitet 293167,77 42935: Jyväskylän yliopisto 42936: Jyväskylä universitet 220 952,67 42937: Kansallisarkisto 42938: Arkivväsendet 13875,19 42939: Kansanterveyslaitos 42940: Folkhälsoinstitutet 95304,28 42941: Kasvinjalostuslaitos 42942: Växtförädlingsanstalten 4178,64 42943: Kauppa- ja teollisuusministeriö 42944: Handels- och industriministeriet 91475,86 42945: Keskusrikospoliisi 42946: Centralkriminalpolisen 43 748,60 42947: Kilpailuvirasto 42948: Konkurrensverket 5102,13 42949: Valtion tasetilit 31.12.1996 42950: sivu 42951: Tili - Kanto 6638 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 138 42952: 42953: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 42954: 42955: 42956: 42957: Kuopion lääninhallitus 42958: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 187 669,21 42959: Kuopion yliopisto 42960: Kuopio universitet 118 390,02 42961: Kuvataideakatemia 42962: Bildkonstakademin 3 758,63 42963: Kymen lääninhallitus 42964: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 63 293,49 42965: Lapin lääninhallitus 42966: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 97 614,45 42967: Lapin yliopisto 42968: Lapplands universitet 40641,72 42969: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 42970: Villmanstrands tekniska högskola 39116,25 42971: Liikenneministeriö 42972: Trafikministeriet 22 057,80 42973: Liikkuva poliisi 42974: Rörliga polisen 64 028,17 42975: Länsstyrelsen i landskapet Åland 42976: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1 233,55 42977: Lääkelaitos 42978: Läkemedelsverket 9712,12 42979: Maa- ja metsätalousministeriö 42980: Jord- och skogsbruksministeriet 138 036,39 42981: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 42982: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 30068,08 42983: Maanmittauslaitos 42984: Lantmäteriverket 201 295,11 42985: Maatalouden tutkimuskeskus 42986: Lantbrukets forskningscentral 331 856,47 42987: Matkailun edistämiskeskus 42988: Centralen tör turistfrämjande 12125,21 42989: Merenkulkuhallitus 42990: Sjöfartsstyrelsen 1 234 871,14 42991: Merentutkimuslaitos 42992: Havsforskningsinstitutet 7 307,89 42993: Metsäntutkimuslaitos 42994: Skogsforskningsinstitutet 126065,04 42995: Mikkelin lääninhallitus 42996: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 39 662,08 42997: Museovirasto 42998: Museiverket 91,19 42999: Oikeusministeriö 43000: Justitieministeriet 452 328,69 43001: Opetushallitus 43002: Utbildningsstyrelsen 2 420,09 43003: Opetusministeriö 43004: Undervisningsministeriet 64396,77 43005: Oulun lääninhallitus 43006: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 216 278,94 43007: Oulun yliopisto 43008: Uleåborgs universitet 309 753,02 43009: Patentti- ja rekisterihallitus 43010: Patent- och registerstyrelsen 34670,81 43011: Valtion tasetilit 31.12.1996 43012: sivu 43013: Tili - Konto 6638 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 139 43014: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43015: 43016: 43017: Pelastusopisto 43018: Räddningsinstitutet 19 093,17 43019: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 43020: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 52 257,79 43021: Poliisikoulu 43022: Polisskolan 16 397,45 43023: Poliisin tekniikkakeskus 43024: Polisens teknikcentral 12 182,27 43025: Poliisiopisto 43026: Polisinstitutet 9 223,83 43027: Puolustushallinnon rakennuslaitos 43028: Försvarsförvaltningens byggverk 832 395,19 43029: Puolustusministeriö 43030: Försvarsministeriet 119192,40 43031: Rajavartiolaitos 43032: Gränsbevakningsväsendet 735 582,96 43033: Ratahallintokeskus 43034: Banförvaltningscentralen 12 105,95 43035: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 43036: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 88 193,56 43037: Sibelius-akatemia 43038: Sibelius-akademin 48 522,41 43039: Siemenperunakeskus 43040: Centralen för utsädespotatis 8 961,62 43041: Sisäasiainministeriö 43042: lnrikesministeriet 59050,75 43043: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 43044: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 166 744,48 43045: Sosiaali- ja terveysministeriö 43046: Social- och hälsovårdsministeriet 54 215,79 43047: Suojelupoliisi 43048: Skyddspolisen 14112,61 43049: Suomen ympäristökeskus 43050: Finlands miljöcentral 63 193,31 43051: Suomen Akatemia 43052: Finlands Akademi 40 859,32 43053: Suomenlinnan hoitokunta 43054: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 35 687,66 43055: Svenska handelshögskolan 43056: Svenska handelshögskolan 21 056,94 43057: Säteilyturvakeskus 43058: Strålsäkerhetscentralen 25 056,79 43059: Taideteollinen korkeakoulu 43060: Konstindustriella högskolan 52114,53 43061: Tampereen teknillinen korkeakoulu 43062: Tammerfors tekniska högskola 172 039,53 43063: Tampereen yliopisto 43064: Tammerfors universitet 274482,47 43065: Tasavallan presidentin kanslia 43066: Republikens presidents kansli 6178,47 43067: Teatterikorkeakoulu 43068: Teaterhögskolan 93 642,28 43069: Teknillinen korkeakoulu 43070: Tekniska högskolan 189 227,54 43071: Valtion tasetilit 31.12.1996 43072: sivu 43073: Tili - Kanto 6638 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 140 43074: Vastaavaa· Aktiva Vastattavaa · Passiva 43075: 43076: 43077: Teknologian kehittämiskeskus 43078: Teknologiska utvecklingscentralen 20208,61 43079: Telehallintokeskus 43080: Teleförvaltningscentralen 19934,44 43081: Tielaitos 43082: Vägverket 3 704 703,75 43083: Tilastokeskus 43084: Statistikcentralen 85519,32 43085: Tullihallitus 43086: Tullstyrelsen 295 864,85 43087: Turun ja Porin lääninhallitus 43088: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 163 863,92 43089: Turun kauppakorkeakoulu 43090: Åbo handelshögskola 19113,88 43091: Turun yliopisto 43092: Åbo universitet 262 839,36 43093: Turvatekniikan keskus 43094: Säkerhetsteknikcentralen 11 963,58 43095: Työministeriö 43096: Arbetsministeriet 766 133,19 43097: Ulkoasiainministeriö 43098: Utrikesministeriet 211 747,00 43099: Ulkomaalaisvirasto 43100: Utlänningsverket 6 947,74 43101: Uudenmaan lääninhallitus 43102: Länsstyrelsen i Nylands Iän 274 663,29 43103: Vaasan lääninhallitus 43104: Länsstyrelsen i Vasa Iän 104421,98 43105: Vaasan yliopisto 43106: Vasa universitet 28 478,51 43107: Valtiokonttori 43108: Statskontoret 38 728,78 43109: Valtion kiinteistölaitos 43110: Statens fastighetsverket 20 954,66 43111: Valtion taidemuseo 43112: Statens konstmuseum 12 394,07 43113: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 43114: Statens ekonomiska forskningscentral 5876,61 43115: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 43116: Statens tekniska forskningscentral 335 299,79 43117: Valtioneuvoston kanslia 43118: Statsrådets kansli 25 887,33 43119: Valtiontalouden tarkastusvirasto 43120: Statens revisionsverk 12 663,49 43121: Valtiovarainministeriö 43122: Finansministeriet 32748,53 43123: Vankeinhoitolaitos 43124: Fångvårdsväsendet 553 354,03 43125: Verohallitus 43126: Skattestyrelsen 460542,05 43127: Väestörekisterikeskus 43128: Belolkningsregistercentralen 5 926,80 43129: Ympäristöministeriö 43130: Miljöministeriet 501148,09 43131: Valtion tasetilit 31.12.1996 43132: sivu 43133: Tili - Konto 6638 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 141 43134: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43135: 43136: 43137: Åboakademi 43138: Åboakademi 89568,16 43139: 43140: 43141: 664 TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT 43142: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON 3 880 769 488,85 43143: 43144: 43145: 6641 Tulojen kokoomatili 43146: lnkomsters samlingskonto 62 417 388,32 43147: Geologian tutkimuskeskus 43148: Geologiska forskningscentralen 150,00 43149: Kauppa- ja teollisuusministeriö 43150: Handels- och industriministeriet 272 719,70 43151: Keski-Suomen lääninhallitus 43152: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 837708,80 43153: Kuopion lääninhallitus 43154: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 77 243,36 43155: Kymen lääninhallitus 43156: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 32 728,84 43157: Länsstyrelsen i landskapet Åland 43158: Länsstyrelsen i landskapet Åland 0,59 43159: Lääkelaitos 43160: Läkemedelsverket 1 460000,00 43161: Maa- ja metsätalousministeriö 43162: Jord- och skogsbruksministeriet 740000,00 43163: Maatalouden tutkimuskeskus 43164: Lantbrukets forskningscentral 4459,20 43165: Merenkulkuhallitus 43166: Sjöfartsstyrelsen 8 535,66 43167: Mikkelin lääninhallitus 43168: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 3,16 43169: Museovirasto 43170: Museiverket 14 083,50 43171: Opetushallitus 43172: Utbildningsstyrelsen 200000,00 43173: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 43174: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 8 850,00 43175: Puolustusministeriö 43176: Försvarsministeriet 810 899,48 43177: Puolustusvoimat 43178: Försvarsmak1en 16 360,00 43179: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 43180: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 26951,10 43181: Sosiaali- ja terveysministeriö 43182: Social- och hälsovårdsministeriet 4 858 571,02 43183: Suojelupoliisi 43184: Skyddspolisen 2121,00 43185: Tampereen yliopisto 43186: Tammerfors universitet 174 518,00 43187: Teknillinen korkeakoulu 43188: Tekniska högskolan 67 680,00 43189: Tielaitos 43190: Vägverket 43332,70 43191: Valtion tasetilit 31.12.1996 43192: sivu 43193: Tili· Konto 6641 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 142 43194: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 43195: 43196: 43197: Tullihallitus 43198: Tullstyrelsen 43 102 136,43 43199: Turun ja Porin lääninhallitus 43200: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 12 228,28 43201: Uudenmaan lääninhallitus 43202: Länsstyrelsen i Nylands Iän 0,75 43203: Vaasan lääninhallitus 43204: Länsstyrelsen i Vasa Iän 200,00 43205: Verohallitus 43206: Skattestyrelsen 9 254 966,43 43207: Väestörekisterikeskus 43208: Befolkningsregistercentralen 436 808,50 43209: 43210: 43211: 6642 Menojen kokoomatili 43212: Utgiflers samlingskonto 170 748 967,78 43213: Asuntorahastovirasto 43214: Bostadsfondsverket 160338,18 43215: Eläinlääkintä· ja elintarvikelaitos 43216: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 50,00 43217: Geologian tutkimuskeskus 43218: Geologiska forskningscentralen 528 892,94 43219: Hämeen lääninhallitus 43220: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 271,20 43221: limatieteen laitos 43222: Meteorologiska institute! 6627,00 43223: Kansanterveyslaitos 43224: Folkhälsoinstitutet 67951,79 43225: Kauppa· ja teollisuusministeriö 43226: Handels· och industriministeriet 10 506,25 43227: Keski-Suomen lääninhallitus 43228: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 289,00 43229: Keskusrikospoliisi 43230: Centralkriminalpolisen 13080,17 43231: Kuopion lääninhallitus 43232: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 75 332,62 43233: Lapin lääninhallitus 43234: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 266161,49 43235: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 43236: Villmanstrands tekniska högskola 48 357,63 43237: Liikenneministeriö 43238: Trafikministeriet 1 323 927,50 43239: Länsstyrelsen i landskapet Åland 43240: Länsstyrelsen i landskapet Åland 5 580,90 43241: Maatalouden tutkimuskeskus 43242: Lantbrukets forskningscentral 20486,04 43243: Matkailun edistämiskeskus 43244: Centralen för turistfrämjande 122125,68 43245: Merenkulkuhallitus 43246: Sjöfartsstyrelsen 4 300197,80 43247: Mikkelin lääninhallitus 43248: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 4912,19 43249: Museovirasto 43250: Museiverket 9 528,80 43251: Valtion tasetilit 31.12.1996 43252: sivu 43253: Tili - Konto 6642 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 143 43254: 43255: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43256: 43257: 43258: Opetushallitus 43259: Utbildningsstyrelsen 1150 759,30 43260: Opetusministeriö 43261: Undervisningsministeriet 1 800,00 43262: Oulun yliopisto 43263: Uleåborgs universitet 2 523,00 43264: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 43265: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 5 732,00 43266: Puolustusvoimat 43267: Försvarsmakten 17149,63 43268: Rajavartiolaitos 43269: Gränsbevakningsväsendet 384 087,65 43270: Sisäasiainministeriö 43271: lnrikesministeriet 4041,81 43272: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 43273: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 9 025,24 43274: Sosiaali- ja terveysministeriö 43275: Social- och hälsovårdsministeriet 4 763,00 43276: Suojelupoliisi 43277: Skyddspolisen 8155,15 43278: Suomen Akatemia 43279: Finlands Akademi 10 413,68 43280: Tasavallan presidentin kanslia 43281: Republikens presidents kansli 50 098,07 43282: Teknologian kehittämiskeskus 43283: Teknologiska utvecklingscentralen 9491,68 43284: Telehallintokeskus 43285: Teleförvaltningscentralen 258195,67 43286: Tielaitos 43287: Vägverket 3 556109,70 43288: Tilastokeskus 43289: Statistikcentralen 1 885,24 43290: Tullihallitus 43291: Tullstyrelsen 5 090,85 43292: Turun kauppakorkeakoulu 43293: Åbo handelshögskola 16 336,90 43294: Ulkomaalaisvirasto 43295: Utlänningsverket 1 896,03 43296: Uudenmaan lääninhallitus 43297: Länsstyrelsen i Nylands Iän 7 518,25 43298: Vaasan lääninhallitus 43299: Länsstyrelsen i Vasa Iän 70 351,49 43300: Vaasan yliopisto 43301: Vasa universitet 23 220,00 43302: Valtiovarainministeriö 43303: Finansministeriet 48 280,00 43304: Verohallitus 43305: Skattestyrelsen 337,50 43306: Ympäristöministeriö 43307: Miljöministeriet 160 442 399,42 43308: 43309: 43310: 6643 Verojen kokoomatili 43311: Skatters samlingskonto 3 816 404 901,87 43312: Valtion tasetilit 31.12.1996 43313: sivu 43314: Tili - Konto 6643 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 144 43315: 43316: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43317: 43318: 43319: Verohallitus 43320: Skattestyrelsen 3 816 404 901,87 43321: 43322: 43323: 6644 Palkkojen aputili 43324: Hjälpkonto för löner 104 867 357,73 43325: Ajoneuvohallintokeskus 43326: Fordonsförvaltningscentralen 341 000,15 43327: Asuntorahastovirasto 43328: Bostadsfondsverket 739,42 43329: Eduskunta 43330: Riksdagen 202 474,01 43331: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 43332: Anstalien för veterinärrnedicin och livsmedel 2 086,87 43333: Geologian tutkimuskeskus 43334: Geologiska forskningscentralen 212 691,98 43335: Helsingin kauppakorkeakoulu 43336: Helsingfors handelshögskola 121 399,87 43337: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 43338: Polisinrättningen i Helsingfors härad 21 009,73 43339: Helsingin yliopisto 43340: Helsingfors universitet 4 138 619,37 43341: Hämeen lääninhallitus 43342: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 3 425 905,28 43343: ilmatieteen laitos 43344: Meteorologiska institute! 318 212,83 43345: Joensuun yliopisto 43346: Joensuu universitet 705589,35 43347: Jyväskylän yliopisto 43348: Jyväskylä universitet 439466,21 43349: Kansanterveyslaitos 43350: Folkhälsoinstitutet 959,11 43351: Kauppa- ja teollisuusministeriö 43352: Handels- och industriministeriet 248509,49 43353: Keski-Suomen lääninhallitus 43354: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 928 208,14 43355: Keskusrikospoliisi 43356: Centralkriminalpolisen 427 006,49 43357: Kilpailuvirasto 43358: Konkurrensverket 358,05 43359: Kuopion lääninhallitus 43360: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1136 953,12 43361: Kuopion yliopisto 43362: Kuopio universitet 1045411,62 43363: Kuvataideakatemia 43364: Bildkonstakademin 30 695,44 43365: Kymen lääninhallitus 43366: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1615873,00 43367: Lapin lääninhallitus 43368: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 477 367,26 43369: Lapin yliopisto 43370: Lapplands universitet 546 073,76 43371: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 43372: Villmanstrands tekniska högskola 8 418,70 43373: Valtion tasetilit 31.12.1996 43374: sivu 43375: Tili - Kanto 6644 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 145 43376: 43377: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43378: 43379: 43380: Liikenneministeriö 43381: Trafikministeriet 39475,23 43382: Liikkuva poliisi 43383: Rörliga polisen 2 720754,34 43384: Maa- ja metsätalousministeriö 43385: Jord- och skogsbruksministeriet 2 575,41 43386: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 43387: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 791134,93 43388: Maanmittauslaitos 43389: Lantmäteriverket 19146,89 43390: Maatalouden tutkimuskeskus 43391: Lantbrukets forskningscentral 191 493,82 43392: Merenkulkuhallitus 43393: Sjöfartsstyrelsen 12 974 328,08 43394: Merentutkimuslaitos 43395: Havsforskningsinstitutet 12057,78 43396: Metsäntutkimuslaitos 43397: Skogsforskningsinstitutet 1 577,01 43398: Mikkelin lääninhallitus 43399: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 1 517 766,61 43400: Museovirasto 43401: Museiverket 116918,13 43402: Oikeusministeriö 43403: Justitieministeriet 7 230 258,25 43404: Opetushallitus 43405: Utbildningsstyrelsen 332 565,74 43406: Opetusministeriö 43407: Undervisningsministeriet 112 460,99 43408: Oulun lääninhallitus 43409: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1 800140,27 43410: Oulun yliopisto 43411: Uleåborgs universitet 3102797,32 43412: Patentti- ja rekisterihallitus 43413: Patent- och registerstyrelsen 574835,14 43414: Pelastusopisto 43415: Räddningsinstitutet 28 209,68 43416: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 43417: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 975814,72 43418: Poliisikoulu 43419: Polisskolan 4384,99 43420: Poliisin tekniikkakeskus 43421: Polisens teknikcentral 1 015,26 43422: Poliisiopisto 43423: Polisinstitutet 30 279,43 43424: Rajavartiolaitos 43425: Gränsbevakningsväsendet 12 310 615,94 43426: Ratahallintokeskus 43427: Banlörvaltningscentralen 512,46 43428: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 43429: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 100793,56 43430: Sibelius-akatemia 43431: Sibelius-akademin 1 535 086,71 43432: Sisäasiainministeriö 43433: lnrikesministeriet 330 591,11 43434: Valtion tasetilit 31.12.1996 43435: sivu 43436: Tili - Konto 6644 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 146 43437: 43438: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43439: 43440: 43441: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 43442: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1 595 981,51 43443: Sosiaali- ja terveysministeriö 43444: Social- och hälsovårdsministeriet 1 201 450,76 43445: Suojelupoliisi 43446: Skyddspolisen 167 299,42 43447: Suomen ympäristökeskus 43448: Finlands miljöcentral 294,39 43449: Suomen Akatemia 43450: Finlands Akademi 77 867,92 43451: Suomenlinnan hoitokunta 43452: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 62171,54 43453: Säteilyturvakeskus 43454: Strålsäkerhetscentralen 59 923,68 43455: Taideteollinen korkeakoulu 43456: Konstindustriella högskolan 514183,53 43457: Tampereen teknillinen korkeakoulu 43458: Tammerfors tekniska högskola 3 781,97 43459: Tampereen yliopisto 43460: Tammerfors universitet 1402071,15 43461: Tasavallan presidentin kanslia 43462: Republikens presidents kansli 139 650,74 43463: Teatterikorkeakoulu 43464: Teaterhögskolan 584 173,10 43465: Teknillinen korkeakoulu 43466: Tekniska högskolan 1 419 265,81 43467: Teknologian kehittämiskeskus 43468: Teknologiska utvecklingscentralen 18 220,65 43469: Telehallintokeskus 43470: Teleförvaltningscentralen 421 097,13 43471: Tilastokeskus 43472: Statistikcentralen 939 258,79 43473: Tullihallitus 43474: Tullstyrelsen 2 017 617,84 43475: Turun ja Porin lääninhallitus 43476: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 4 753 492,48 43477: Turun kauppakorkeakoulu 43478: Åbo handelshögskola 403 701,41 43479: Turun yliopisto 43480: Åbo universitet 1 895 272,44 43481: Työministeriö 43482: Arbetsministeriet 1770 585,68 43483: Ulkoasiainministeriö 43484: Utrikesministeriet 1 318 578,26 43485: Ulkomaalaisvirasto 43486: Utlänningsverket 7918,09 43487: Uudenmaan lääninhallitus 43488: Länsstyrelsen i Nylands Iän 5154 895,31 43489: Vaasan lääninhallitus 43490: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2 969 730,01 43491: Vaasan yliopisto 43492: Vasa universitet 435 268,22 43493: Valtiokonttori 43494: Statskontoret 177 864,46 43495: Valtion tasetilit 31.12.1996 43496: sivu 43497: Tili - Konto 6644 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 147 43498: 43499: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43500: 43501: 43502: Valtion kiinteistölaitos 43503: Statens fastighetsverket 55 035,25 43504: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 43505: Statens ekonomiska forskningscentral 36 335,34 43506: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 43507: Statens tekniska forskningscentral 693 182,90 43508: Valtioneuvoston kanslia 43509: Statsrådets kansli 231 519,90 43510: Valtiontalouden tarkastusvirasto 43511: Statens revisionsverk 6511,78 43512: Valtiovarainministeriö 43513: Finansministeriet 129 492,77 43514: Vankeinhoitolaitos 43515: Fångvårdsväsendet 8 236153,28 43516: Verohallitus 43517: Skattestyrelsen 968 807,83 43518: Ympäristöministeriö 43519: Miljöministeriet 9 802,81 43520: Åboakademi 43521: Åboakademi 876 738,55 43522: 43523: 43524: 6649 Muu kokoomatili 43525: Övrigt samlingskonto 67 828 808,71 43526: Eduskunta 43527: Riksdagen 185 067,34 43528: Hämeen lääninhallitus 43529: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 160 215,30 43530: Kansallisarkisto 43531: Arkivväsendet 80,00 43532: Kilpailuvirasto 43533: Konkurrensverket 42 012,44 43534: Lapin lääninhallitus 43535: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 16 364,49 43536: Länsstyrelsen i landskapet Åland 43537: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1 315 696,30 43538: Maanmittauslaitos 43539: Lantmäteriverket 17 280,10 43540: Matkailun edistämiskeskus 43541: Centralen för turistfrämjande 11874,73 43542: Merenkulkuhallitus 43543: Sjöfartsstyrelsen 110 990,62 43544: Mikkelin lääninhallitus 43545: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 12150,70 43546: Museovirasto 43547: Museiverket 912,70 43548: Oulun yliopisto 43549: Uleåborgs universitet 290 636,47 43550: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 43551: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 4 565,93 43552: Puolustushallinnon rakennuslaitos 43553: Försvarsförvaltningens byggverk 1801591,16 43554: Puolustusministeriö 43555: Försvarsministeriet 36 272 342,73 43556: Valtion tasetilit 31.12.1996 43557: sivu 43558: Tili - Kanto 6649 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 148 43559: 43560: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 43561: 43562: 43563: Puolustusvoimat 43564: Försvarsmakten 17 794 506,55 43565: Suomen ympäristökeskus 43566: Finlands miljöcentral 109 212,23 43567: Taideteollinen korkeakoulu 43568: Konstindustriella högskolan 115 568,00 43569: Teatterikorkeakoulu 43570: Teaterhögskolan 1740,00 43571: Tielaitos 43572: Vägverket 611,49 43573: Turun ja Porin lääninhallitus 43574: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 24 030,31 43575: Turun yliopisto 43576: Åbo universitet 420852,14 43577: Uudenmaan lääninhallitus 43578: Länsstyrelsen i Nylands Iän 12 329 037,50 43579: Vaasan lääninhallitus 43580: Länsstyrelsen i Vasa Iän 712,50 43581: Verohallitus 43582: Skattestyrelsen 450742,33 43583: Ympäristöministeriö 43584: Miljöministeriet 27511,29 43585: 43586: 43587: 43588: 671 MENORÄSTIEN TILIT 43589: UTGIFTSRESTERS KONTON 1 245 643 335,29 43590: 43591: 43592: 6710 Menorästien tili 43593: Utgiltsresters konto 1 245 643 335,29 43594: Eduskunta 43595: Riksdagen 138 399,75 43596: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 43597: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 391 087,11 43598: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 43599: Polisinrättningen i Helsingfors härad 2 398 905,35 43600: Hämeen lääninhallitus 43601: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 330330,80 43602: Joensuun yliopisto 43603: Joensuu universilet 5 824,53 43604: Jyväskylän yliopisto 43605: Jyväskylä universitet 1492 975,69 43606: Kansanterveyslaitos 43607: Folkhälsoinstitutet 7 826152,92 43608: Kauppa- ja teollisuusministeriö 43609: Handels- och industriministeriet 27 654 934,76 43610: Kuopion lääninhallitus 43611: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 810 042,38 43612: Kuopion yliopisto 43613: Kuopio universitet 374145,67 43614: Lapin lääninhallitus 43615: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 35025,24 43616: Lapin yliopisto 43617: Lapplands universitet 272 943,50 43618: Valtion tasetilit 31.12.1996 43619: sivu 43620: Tili- Konto 6710 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 149 43621: Vastaavaa - Akliva Vastattavaa- Passiva 43622: 43623: 43624: Liikenneministeriö 43625: Trafikministeriet 7000000,00 43626: Maa- ja metsätalousministeriö 43627: Jord- och skogsbruksministeriet 3 762 887,12 43628: Merenkulkuhallitus 43629: Sjöfartsstyrelsen 7188,91 43630: Merentutkimuslaitos 43631: Havsforskningsinstitutet 177 240,73 43632: Mikkelin lääninhallitus 43633: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 239 708,35 43634: Museovirasto 43635: Museiverket 59000,00 43636: Oikeusministeriö 43637: Justitieministeriet 1151 721,30 43638: Opetushallitus 43639: Utbildningsstyrelsen 22 795 921,51 43640: Opetusministeriö 43641: Undervisningsministeriet 226 616 478,92 43642: Oulun lääninhallitus 43643: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 39841,81 43644: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 43645: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 888792,25 43646: Puolustusvoimat 43647: Försvarsmakten 33 175,79 43648: Sisäasiainministeriö 43649: lnrikesministeriet 65000,00 43650: Sosiaali- ja terveysministeriö 43651: Social- och hälsovårdsministeriet 400 445 380,01 43652: Suomen ympäristökeskus 43653: Finlands miljöcentral 10 731 759,89 43654: Suomen Akatemia 43655: Finlands Akademi 477 413,00 43656: Tampereen yliopisto 43657: Tammerfors universitet 83 059,03 43658: Teknologian kehittämiskeskus 43659: Teknologiska utvecklingscentralen 10 475 228,71 43660: Tielaitos 43661: Vägverket 45 216 514,86 43662: Tullihallitus 43663: Tullstyrelsen 3 998000,00 43664: Turun ja Porin lääninhallitus 43665: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 7 481 564,97 43666: Turun yliopisto 43667: Åbo universitet 3 956238,49 43668: Työministeriö 43669: Arbetsministeriet 359 372 728,29 43670: Uudenmaan lääninhallitus 43671: Länsstyrelsen i Nylands Iän 203 325,85 43672: Vaasan lääninhallitus 43673: Länsstyrelsen i Vasa Iän 128 665,96 43674: Vaasan yliopisto 43675: Vasa universitet 16022,94 43676: Valtiokonttori 43677: Statskontoret 50 100 246,46 43678: Valtion tasetilit 31.12.1996 43679: sivu 43680: Tili- Konto 6710 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 150 43681: 43682: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43683: 43684: 43685: Ympäristöministeriö 43686: Miljöministeriet 48 389 462,44 43687: 43688: 43689: 672 TULORÄSTIEN TILIT 43690: INKOMSTRESTERS KONTON 2 547 147 553,87 43691: 43692: 43693: 6720 Tulorästien tili 43694: lnkomstresters kanto 2 547 147 553,87 43695: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 43696: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 1 609 659,22 43697: Geologian tutkimuskeskus 43698: Geologiska forskningscentralen 66 500,00 43699: Helsingin kauppakorkeakoulu 43700: Helsingfors handelshögskola 4 009,27 43701: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 43702: Polisinrättningen i Helsingfors härad 1107 320,00 43703: Helsingin yliopisto 43704: Helsingfors universitet 105541,67 43705: Hämeen lääninhallitus 43706: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 2 440,00 43707: limatieteen laitos 43708: Meteorologiska institute! 42 984,17 43709: Joensuun yliopisto 43710: Joensuu universitet 25 863,06 43711: Kansanterveyslaitos 43712: Folkhälsoinstitutet BO 933,89 43713: Kauppa- ja teollisuusministeriö 43714: Handels- och industriministeriet 9 662 517,76 43715: Kuluttajavirasto 43716: Konsumentverket 10 700,00 43717: Kuopion lääninhallitus 43718: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 844,40 43719: Kuopion yliopisto 43720: Kuopio universitet 55 530,61 43721: Lapin lääninhallitus 43722: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 99 288,00 43723: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 43724: Villmanstrands tekniska högskola 92 846,45 43725: Länsstyrelsen i landskapet Aland 43726: Länsstyrelsen i landskapet Aland 1 314 721,30 43727: Maa- ja metsätalousministeriö 43728: Jord- och skogsbruksministeriet 1 219 310 073,25 43729: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 43730: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 41 514,35 43731: Maatalouden tutkimuskeskus 43732: Lantbrukets forskningscentral 45 086,00 43733: Matkailun edistämiskeskus 43734: Centralen för turistfrämjande 409 680,04 43735: Merenkulkuhallitus 43736: Sjöfartsstyrelsen 25 968,00 43737: Mikkelin lääninhallitus 43738: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 614353,14 43739: Valtion tasetilit 31.12.1996 43740: sivu 43741: Tili - Kanto 6720 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 151 43742: 43743: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43744: 43745: 43746: Museovirasto 43747: Museiverket 23 200,38 43748: Oikeusministeriö 43749: Justitieministeriet 18 797 992,60 43750: Opetushallitus 43751: Utbildningsstyrelsen 1 802 401,43 43752: Opetusministeriö 43753: Undervisningsministeriet 733 729 461,94 43754: Oulun yliopisto 43755: Uleåborgs universitet 5 249,13 43756: Puolustusministeriö 43757: Försvarsministeriet 15 919 968,98 43758: Puolustusvoimat 43759: Försvarsmakten 127 323,22 43760: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 43761: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 79 154,71 43762: Sisäasiainministeriö 43763: lnrikesministeriet 52 252 460,02 43764: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 43765: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 11 073,60 43766: Sosiaali- ja terveysministeriö 43767: Social- och hälsovårdsministeriet 813 997,72 43768: Taideteollinen korkeakoulu 43769: Konstindustriella högskolan 29 860,20 43770: Tampereen teknillinen korkeakoulu 43771: Tammerfors tekniska högskola 773291,60 43772: Teknillinen korkeakoulu 43773: Tekniska högskolan 107 951,87 43774: Teknologian kehittämiskeskus 43775: Teknologiska utvecklingscentralen 24 000,00 43776: Tielaitos 43777: Vägverket 18 771 509,66 43778: Tilastokeskus 43779: Statistikcentralen 70 348,88 43780: Työministeriö 43781: Arbetsministeriet 341 963 507,05 43782: Uudenmaan lääninhallitus 43783: Länsstyrelsen i Nylands Iän 4 770 055,00 43784: Vaasan lääninhallitus 43785: Länsstyrelsen i Vasa Iän 6 944,00 43786: Valtiokonttori 43787: Statskontoret 97 834 138,55 43788: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 43789: Statens tekniska forskningscentral 375199,49 43790: Valtiovarainministeriö 43791: Finansministeriet 23 887 955,60 43792: Vankeinhoitolaitos 43793: Fångvårdsväsendet 242 133,66 43794: 43795: 43796: 43797: 675 SIIRRETIYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT 43798: RESERVERADE ANSLAGS KONTON 15 163 174 835,91 43799: Valtion tasetilit 31.12.1996 43800: sivu 43801: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 152 43802: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 43803: 43804: 43805: 6750 Siirrettyjan määrärahojen tili 43806: Reserverade anslags konto 15163174 835,91 43807: Ajoneuvohallintokeskus 43808: Fordonsförvaltningscentralen 2 703600,00 43809: Asuntorahastovirasto 43810: Bostadsfondsverket 596 920 997,23 43811: Eduskunta 43812: Riksdagen 16 672,00 43813: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 43814: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 14 285 651,26 43815: Geologian tutkimuskeskus 43816: Geologiska forskningscentralen 4 806267,37 43817: Helsingin kauppakorkeakoulu 43818: Helsingfors handelshögskola 31 912 399,70 43819: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 43820: Polisinrättningen i Helsingfors härad 14 939106,15 43821: Helsingin yliopisto 43822: Helsingfors universitet 178 003 300,42 43823: Hämeen lääninhallitus 43824: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 63 867 241 ,52 43825: limatieteen laitos 43826: Meteorologiska institute! 9007 885,52 43827: Joensuun yliopisto 43828: Joensuu universitet 45 480 245,71 43829: Jyväskylän yliopisto 43830: Jyväskylä universitet 58 534 463,01 43831: Kansallisarkisto 43832: Arkivväsendet 2 315 632,36 43833: Kansanterveyslaitos 43834: Folkhälsoinstitutet 51 305 900,20 43835: Kasvinjalostuslaitos 43836: Växtförädlingsanstalten 6530 981,45 43837: Kauppa- ja teollisuusministeriö 43838: Handels- och industriministeriet 927 065198,63 43839: Keski-Suomen lääninhallitus 43840: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 21 801 199,29 43841: Keskusrikospoliisi 43842: Centralkriminalpolisen 9273665,54 43843: Kilpailuvirasto 43844: Konkurrensverket 1 220 157,41 43845: Kuluttajavirasto 43846: Konsumentverket 7941119,46 43847: Kuopion lääninhallitus 43848: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 25 906 306,37 43849: Kuopion yliopisto 43850: Kuopio universitet 15 872 198,07 43851: Kuvataideakatemia 43852: Bildkonstakademin 1 857 697,74 43853: Kymen lääninhallitus 43854: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 31 936 844,95 43855: Lapin lääninhallitus 43856: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 29 940 522,73 43857: Lapin yliopisto 43858: Lapplands universitet 16 066177,55 43859: Valtion tasetilit 31.12.1996 43860: sivu 43861: Tili - Kanto 6750 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 153 43862: 43863: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 43864: 43865: 43866: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 43867: Villmanstrands tekniska högskola 34 320 677,82 43868: Liikenneministeriö 43869: Trafikministeriet 86 267 851,11 43870: Liikkuva poliisi 43871: Rörliga polisen 4471400,08 43872: Länsstyrelsen i landskapet Åland 43873: Länsstyrelsen i landskapet Åland 864 772,95 43874: Lääkelaitos 43875: Läkemedelsverket 1057 967,12 43876: Maa- ja metsätalousministeriö 43877: Jord- och skogsbruksministeriet 1 493 908 752,60 43878: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 43879: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 9 308 438,85 43880: Maanmittauslaitos 43881: Lantmäteriverket 42 498 520,58 43882: Maatalouden tutkimuskeskus 43883: Lantbrukets forskningscentral 22 572 336,44 43884: Matkailun edistämiskeskus 43885: Centralen för turistfrämjande 7 629 965,88 43886: Merenkulkuhallitus 43887: Sjöfartsstyrelsen 98 064 133,13 43888: Merentutkimuslaitos 43889: Havsforskningsinstitutet 2 833 587,65 43890: Metsäntutkimuslaitos 43891: Skogsforskningsinstitutet 20 094 375,60 43892: Mikkelin lääninhallitus 43893: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 23 110 280,38 43894: Museovirasto 43895: Museiverket 13 205 350,02 43896: Oikeusministeriö 43897: Justitieministeriet 116 503 470,54 43898: Opetushallitus 43899: Utbildningsstyrelsen 280741733,04 43900: Opetusministeriö 43901: Undervisningsministeriet 415717227,73 43902: Oulun lääninhallitus 43903: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 70 090 558,74 43904: Oulun yliopisto 43905: Uleåborgs universitet 71 781 832,75 43906: Patentti- ja rekisterihallitus 43907: Patent- och registerstyrelsen 1568356,33 43908: Pelastusopisto 43909: Räddningsinstitutet 19147175,05 43910: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus 43911: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 33 094 052,08 43912: Poliisikoulu 43913: Polisskolan 4 665 201,92 43914: Poliisin tekniikkakeskus 43915: Polisens teknikcentral 4 859 270,82 43916: Poliisiopisto 43917: Polisinstitutet 962 240,39 43918: Puolustushallinnon rakennuslaitos 43919: Försvarsförvaltningens byggverk 39240,15 43920: Valtion tasetilit 31.12.1996 43921: sivu 43922: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 154 43923: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 43924: 43925: 43926: Puolustusministeriö 43927: Försvarsministeriet 118 287 212,74 43928: Puolustusvoimat 43929: Försvarsmakten 1 589 399 980,37 43930: Rajavartiolaitos 43931: Gränsbevakningsväsendet 192 245 133,76 43932: Ratahallintokeskus 43933: Banförvaltningscentralen 401 726 324,37 43934: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 43935: Vili- och fiskeriforskningsinstitutet 21 694 525,74 43936: Sibelius-akatemia 43937: Sibelius-akademin 8 752 932,34 43938: Siemenperunakeskus 43939: Centralen för utsädespotatis 276 336,31 43940: Sisäasiainministeriö 43941: Jnrikesministeriet 329 989 894,45 43942: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 43943: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 35 985 285,66 43944: Sosiaali- ja terveysministeriö 43945: Social- och hälsovårdsministeriet 97 362 686, 15 43946: Suojelupoliisi 43947: Skyddspolisen 6 250 070,56 43948: Suomen ympäristökeskus 43949: Finlands miljöcentral 16 478 348,32 43950: Suomen Akatemia 43951: Finlands Akademi 40 360 661 ,36 43952: Suomenlinnan hoitokunta 43953: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 11 624 986,42 43954: Svenska handelshögskolan 43955: Svenska handelshögskolan 1156241,20 43956: Säteilyturvakeskus 43957: Strålsäkerhetscentralen 8 355 935,24 43958: Taideteollinen korkeakoulu 43959: Konstindustriella högskolan 9190060,14 43960: Tampereen teknillinen korkeakoulu 43961: Tammerfors tekniska högskola 40 993 845,32 43962: Tampereen yliopisto 43963: Tammerfors universitet 50 211 980,32 43964: Teatterikorkeakoulu 43965: Teaterhögskolan 4 371 786,18 43966: Teknillinen korkeakoulu 43967: Tekniska högskolan 119 869 041,64 43968: Teknologian kehittämiskeskus 43969: Teknologiska utvecklingscentralen 111724551,36 43970: Telehallintokeskus 43971: Teleförvaltningscentralen 50 868,10 43972: Tielaitos 43973: Vägverket 442 959 887,25 43974: Tilastokeskus 43975: Statistikcentralen 14 439154,13 43976: Tullihallitus 43977: Tullstyrelsen 84 948 141,06 43978: Turun ja Porin lääninhallitus 43979: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 48 130 980,84 43980: Valtion tasetilit 31.12.1996 43981: sivu 43982: Tili • Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 155 43983: 43984: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Passiva 43985: 43986: 43987: Turun kauppakorkeakoulu 43988: Åbo handelshögskola 14 497 610,78 43989: Turun yliopisto 43990: Åbo universitet 71 911 993,58 43991: Turvatekniikan keskus 43992: Säkerhetsteknikcentralen 41 099 690,76 43993: Työministeriö 43994: Arbetsministeriet 2 262 676 871 ,62 43995: Ulkoasiainministeriö 43996: Utrikesministeriet 555 385 425,34 43997: Ulkomaalaisvirasto 43998: Utlänningsverket 2 405 619,59 43999: Uudenmaan lääninhallitus 44000: Länsstyrelsen i Nylands Iän 64 157 426,32 44001: Vaasan lääninhallitus 44002: Länsstyrelsen i Vasa Iän 35 078 377,85 44003: Vaasan yliopisto 44004: Vasa universitet 20541909,35 44005: Valtiokonttori 44006: Statskontoret 647 755 233,60 44007: Valtion kiinteistölaitos 44008: Statens fastighetsverket 526 935 149,51 44009: Valtion taidemuseo 44010: Statens konstmuseum 14 553 780,09 44011: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 44012: Statens ekonomiska forskningscentral 3688044,60 44013: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 44014: Statens tekniska forskningscentral 53 237 653,97 44015: Valtioneuvoston kanslia 44016: Statsrådets kansli 33 508 288,58 44017: Valtiontalouden tarkastusvirasto 44018: Statens revisionsverk 993 732,89 44019: Valtiovarainministeriö 44020: Finansministeriet 925 649 614,42 44021: Vankeinhoitolaitos 44022: Fångvårdsväsendet 70 234 549,30 44023: Verohallitus 44024: Skattestyrelsen 443 267 052,67 44025: Väestörekisterikeskus 44026: Befolkningsregistercentralen 13 650 898,59 44027: Ympäristöministeriö 44028: Miljöministeriet 486 949 030,42 44029: Åboakademi 44030: Åboakademi 19 269 829,36 44031: 44032: 44033: 44034: 691 TALOUSARVION ULKOPUOLELLA OLEVIEN VALTION RAHAS· 44035: TOJEN YHDYSTILIT 44036: UTOM BUDGETEN STÅENDE FONDERS KOLLEKTIVKONTON 7 345 093 465,69 44037: 44038: 44039: 6911 Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdysiili 44040: Kollektivkonto lör gårdsbrukets utvecklingsfond 2 139 588 096,40 44041: Valtion tasetilit 31.12.1996 44042: sivu 44043: Tili· Kanto 6911 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 156 44044: 44045: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44046: 44047: 44048: Maa- ja metsätalousministeriö 44049: Jord- och skogsbruksministeriet 2 139 588 096,40 44050: 44051: 44052: 6912 Valtiontakuurahaston yhdystili 44053: Statsgarantifondens kollektivkonto 661 713 380,00 44054: Kauppa- ja teollisuusministeriö 44055: Handels- och industriministeriet 661 713 380,00 44056: 44057: 44058: 6913 Valtion vakuusrahaston yhdystili 44059: Statens säkerhetstonds kollektivkonto 58716381,77 44060: Valtiovarainministeriö 44061: Finansministeriet 58 716 381,77 44062: 44063: 44064: 6914 Huoltovarmuusrahaston yhdystili 44065: Försö~ningsberedskapstondens kollektivkonto 56 763 798,83 44066: Kauppa- ja teollisuusministeriö 44067: Handels- och industriministeriet 56 763 798,83 44068: 44069: 44070: 6915 Maatalouden interventiorahaston yhdysiili 44071: Kollektivkonto för jordbrukets interventionsfond 61 213 247,29 44072: Maa- ja metsätalousministeriö 44073: Jord- och skogsbruksministeriet 61 213 247,29 44074: 44075: 44076: 6916 Öljysuojarahaston yhdystili 44077: Oljeskyddsfondens kollektivkonto 8 798 544,32 44078: Ympäristöministeriö 44079: Miljöministeriet 8 798 544,32 44080: 44081: 44082: 6917 Asuntorahaston yhdysiili 44083: Bostadsfondens kollektivkonto 3 841 764 071,21 44084: Valtiokonttori 44085: Statskontoret 3 841 764 071,21 44086: 44087: 44088: 6918 Valtion ydinjätehuoltorahaston yhdystili 44089: Statens kämavfallshanteringsfonds kollektivkonto 154181,40 44090: Kauppa- ja teollisuusministeriö 44091: Handels- och industriministeriet 154181,40 44092: 44093: 44094: 6919 Valtion eläkerahaston yhdysiili 44095: Stadens pensionstonds kollektivkonto 516 381 764,47 44096: Valtiokonttori 44097: Statskontoret 516 381 764,47 44098: 44099: 44100: 44101: 692 MUUT VARAT, AKTIIVATILIT 44102: ÖVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON 53 127 122 845,63 44103: Valtion tasetilit 31.12.1996 44104: sivu 44105: Tili- Konto 6921 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 157 44106: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44107: 44108: 44109: 6921 Saamamieskirjan tili 44110: Fordringsägarbokens konto 963 496 479,00 44111: Valtiokonttori 44112: Statskontoret 963 496 479,00 44113: 44114: 44115: 6922 Talletetut ja vieraat varat, aktiivatili 44116: Deponerade och främmande medel, aktivkonto 213 945 242,49 44117: Hämeen lääninhallitus 44118: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 14 628 016,79 44119: Keski-Suomen lääninhallitus 44120: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 5 842 689,32 44121: Kuopion lääninhallitus 44122: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 3 665 854,24 44123: Kymen lääninhallitus 44124: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1480726,66 44125: Lapin lääninhallitus 44126: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 6412937,18 44127: Maa- ja metsätalousministeriö 44128: Jord- och skogsbruksministeriet 13343,15 44129: Mikkelin lääninhallitus 44130: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 3 022 602,27 44131: Oulun lääninhallitus 44132: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 20 175 196,58 44133: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 44134: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 519861,24 44135: Turun ja Porin lääninhallitus 44136: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 8 955 594,47 44137: Turun yliopisto 44138: Åbo universitet 428 254,14 44139: Uudenmaan lääninhallitus 44140: Länsstyrelsen i Nylands Iän 28 203 453,50 44141: Vaasan lääninhallitus 44142: Länsstyrelsen i Vasa Iän 12 093 134,40 44143: Valtiokonttori 44144: Statskontoret 100 000 000,00 44145: Valtion kiinteistölaitos 44146: Statens fastighetsverket 5 780 124,55 44147: Vankeinhoitolaitos 44148: Fångvårdsväsendet 2 723454,00 44149: 44150: 44151: 6929 Sekalaiset muut varat, aktiivatili 44152: Diverse övriga medel, aktivkonto 51949681124,14 44153: Valtiokonttori 44154: Statskontoret 51949681124,14 44155: 44156: 44157: 44158: 693 MUUT VARAT, PASSIIVATILIT 44159: ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON 53 143 475 123,59 44160: 44161: 44162: 6931 Saamamieski~aan merkittyjen talletustodistusten tili 44163: 1fordringsägarboken införda depositionsbevis konto 963 496 479,00 44164: Valtion tasetilit 31.12.1996 44165: sivu 44166: Tili- Konto 6931 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 158 44167: Vastaavaa- Aldiva Vastattavaa- Passiva 44168: 44169: 44170: Valtiokonttori 44171: Statskontoret 963 496 479,00 44172: 44173: 44174: 6932 Talletetut ja vieraat varat, passiivatili 44175: Deponerade och främmande medel, passivkonto 230 297 520,45 44176: Hämeen lääninhallitus 44177: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 14 998 042,96 44178: Keski-Suomen lääninhallitus 44179: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 5 873 378,62 44180: Kuopion lääninhallitus 44181: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 4 218 265,70 44182: Kymen lääninhallitus 44183: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 486 330,16 44184: Lapin lääninhallitus 44185: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 8 623 663,61 44186: Maa- ja metsätalousministeriö 44187: Jord- och skogsbruksministeriet 3 945 798,42 44188: Mikkelin lääninhallitus 44189: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 3 052 142,61 44190: Oikeusministeriö 44191: Justitieministeriet 16 142,24 44192: Oulun lääninhallitus 44193: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 22 438 990,73 44194: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 44195: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 244 324,36 44196: Rajavartiolaitos 44197: Gränsbevakningsväsendet 19 765,76 44198: Tampereen teknillinen korkeakoulu 44199: Tammerfors tekniska högskola 10 342,50 44200: Turun ja Porin lääninhallitus 44201: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 9188073,09 44202: Ulkoasiainministeriö 44203: Utrikesrninisteriet 776 463,78 44204: Uudenmaan lääninhallitus 44205: Länsstyrelsen i Nylands Iän 31 298 015,24 44206: Vaasan lääninhallitus 44207: Länsstyrelsen i Vasa Iän 12 352 320,35 44208: Valtiokonttori 44209: Statskontoret 100 000 000,00 44210: Valtion kiinteistölaitos 44211: Statens faslighetsverket 6 617 809,55 44212: Vankeinhoitolaitos 44213: Fångvårdsväsendet 4137650,77 44214: 44215: 44216: 6939 Sekalaiset muut varat, passiivatili 44217: Diverse övriga medel, passivkonto 51 949681124,14 44218: Valtiokonttori 44219: Statskontoret 51949681124,14 44220: 44221: 44222: 44223: 696 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT 44224: FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON 75 528 387,26 44225: Valtion tasetilit 31.12.1996 44226: sivu 44227: Tili -Kanto 6961 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 159 44228: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44229: 44230: 44231: 6961 Rahastot, aktiivatili 44232: Fonder, aktivkonto 39 763 753,70 44233: Helsingin kauppakorkeakoulu 44234: Helsingfors handelshögskola 5 912 006,69 44235: Helsingin yliopisto 44236: Helsingfors universitet 2 682 405,65 44237: Kuvataideakatemia 44238: Bildkonstakademin 413090,19 44239: Opetusministeriö 44240: Undervisningsministeriet 1 652175,86 44241: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 44242: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 13 240,14 44243: Sosiaali- ja terveysministeriö 44244: Social- och hälsovårdsministeriet 3 382 053,99 44245: Svenska handelshögskolan 44246: Svenska handelshögskolan 373 264,10 44247: Tampereen yliopisto 44248: Tammerfors universitet 3 858 257,89 44249: Teknillinen korkeakoulu 44250: Tekniska högskolan 9 211 996,28 44251: Turun kauppakorkeakoulu 44252: Åbo handelshögskola 2 126 298,47 44253: Turun yliopisto 44254: Åbo universitet 10 138 964,44 44255: 44256: 44257: 6962 Lahjoitetut varat, aktiivatili 44258: Donerade medel, aktivkonto 35 764 633,56 44259: Joensuun yliopisto 44260: Joensuu universitet 4094842,94 44261: Jyväskylän yliopisto 44262: Jyväskylä universitet 469 661,82 44263: Kuopion yliopisto 44264: Kuopio universitet 101,85 44265: Museovirasto 44266: Museiverket 2 592 603,03 44267: Oulun yliopisto 44268: Uleåborgs universitet 1 434 628,80 44269: Poliisikoulu 44270: Polisskolan 15 058,69 44271: Puolustusministeriö 44272: Försvarsministeriet 1496631,19 44273: Puolustusvoimat 44274: Försvarsmakten 72 578,63 44275: Sibelius-akatemia 44276: Sibelius-akademin 13 950 921 ,24 44277: Tampereen teknillinen korkeakoulu 44278: Tammerfors tekniska högskola 8 968 609,80 44279: Vaasan yliopisto 44280: Vasa universitet 1 600 000,00 44281: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 44282: Statens tekniska forskningscentral 1 068 995,57 44283: Valtion tasetilit 31.12.1996 44284: sivu 44285: Tili- Konto 6971 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 160 44286: 44287: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44288: 44289: 44290: 697 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT 44291: FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON 303 461 499,23 44292: 44293: 6971 Rahastot, passiivatili 44294: Fonder, passivkonto 228 997 591,24 44295: Helsingin kauppakorkeakoulu 44296: Helsingfors handelshögskola 5 912 006,69 44297: Helsingin yliopisto 44298: Helsingfors universitet 2 682 405,65 44299: Kuvataideakatemia 44300: Bildkonstakademin 413 090,19 44301: Opetusministeriö 44302: Undervisningsministeriet 1 652 175,86 44303: Puolustusministeriö 44304: Försvarsministeriet 2 522 310,35 44305: Puolustusvoimat 44306: Försvarsmakten 238129,99 44307: Sisäasiainministeriö 44308: lnrikesministeriet 50 006 365,70 44309: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 44310: Forsknings- och utvecklingscentr_ för social- och hälsovård. 13240,14 44311: Sosiaali- ja terveysministeriö 44312: Social- och hälsovårdsministeriet 3 382 053,99 44313: Svenska handelshögskolan 44314: Svenska handelshögskolan 373264,10 44315: Tampereen yliopisto 44316: Tammerfors universitet 3 858257,89 44317: Teknillinen korkeakoulu 44318: Tekniska högskolan 9 211 996,28 44319: Telehallintokeskus 44320: Teleförvaltningscentralen 135 766 336,89 44321: Turun kauppakorkeakoulu 44322: Åbo handelshögskola 2 126 298,47 44323: Turun yliopisto 44324: Åbo universitet 10 839 659,05 44325: 44326: 6972 Lahjoitetut varat, passiivatili 44327: Donerade medel, passivkonto 74463907,99 44328: Helsingin kauppakorkeakoulu 44329: Helsingfors handelshögskola 1 010150,79 44330: Helsingin yliopisto 44331: Helsingfors universitet 2188462,77 44332: Hämeen lääninhallitus 44333: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 10 932,00 44334: Joensuun yliopisto 44335: Joensuu universitet 5 023 340,35 44336: Jyväskylän yliopisto 44337: Jyväskylä universitet 770 328,47 44338: Kansanterveyslaitos 44339: Folkhälsoinstitutet 200 586,41 44340: Kuopion yliopisto 44341: Kuopio universitet 7 348 645,69 44342: Valtion tasetilit 31.12.1996 44343: sivu 44344: Tili - Konto 6972 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 161 44345: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 44346: 44347: 44348: Kuvataideakatemia 44349: Bildkonstakademin 6119,00 44350: Lapin yliopisto 44351: Lapplands universitet 35442,51 44352: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 44353: Villmanstrands tekniska högskola 43334,51 44354: Maatalouden tutkimuskeskus 44355: Lantbrukets forskningscentral 336 975,06 44356: Metsäntutkimuslaitos 44357: Skogsforskningsinstitutet 295800,41 44358: Museovirasto 44359: Museiverket 2 812 782,39 44360: Opetushallitus 44361: Utbildningsstyrelsen 239 851,67 44362: Oulun lääninhallitus 44363: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 190 054,68 44364: Oulun yliopisto 44365: Uleåborgs universitet 6 968 554,08 44366: Pohjois-Karjalan lääninhallitus 44367: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 952,95 44368: Poliisikoulu 44369: Polisskolan 30 058,69 44370: Puolustusministeriö 44371: Försvarsministeriet 1496631,19 44372: Puolustusvoimat 44373: Försvarsmakten 1 835 578,87 44374: Rajavartiolaitos 44375: Gränsbevakningsväsendet 47 287,94 44376: Sibelius-akatemia 44377: Sibelius-akademin 13 990 667,86 44378: Taideteollinen korkeakoulu 44379: Konstindustriella högskolan 6300,00 44380: Tampereen teknillinen korkeakoulu 44381: Tammerfors tekniska högskola 9 218 638,89 44382: Tampereen yliopisto 44383: Tammerfors universitet 5 042 740,79 44384: Teatterikorkeakoulu 44385: Teaterhögskolan 241 801,73 44386: Teknillinen korkeakoulu 44387: Tekniska högskolan 3618071,94 44388: Tullihallitus 44389: Tullstyrelsen 22 892,00 44390: Turun yliopisto 44391: Åbo universitet 6 183 326,96 44392: Työministeriö 44393: Arbetsministeriet 50 397,67 44394: Ulkoasiainministeriö 44395: Utrikesministeriet 4 974,78 44396: Vaasan yliopisto 44397: Vasa universitet 2 328 894,63 44398: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 44399: Statens tekniska forskningscentral 1 271 832,37 44400: Åboakademi 44401: Åboakademi 1 591 497,94 44402: Valtion tasetilit 31.12.1996 44403: sivu 44404: Tili- Konto 6991 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 162 44405: 44406: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44407: 44408: 44409: 699 SELVITYSTILIT 44410: UTREDNINGSKONTON 897 440,78 44411: 44412: 6991 Epäselvien erien tili 44413: Oklara posters konto 897 440,78 44414: Ajoneuvohallintokeskus 44415: Fordonsförvaltningscentralen 139,74 44416: Helsingin kauppakorkeakoulu 44417: Helsingfors handelshögskola 25 329,91 44418: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 44419: Polisinrättningen i Helsingfors härad 175,32 44420: Helsingin yliopisto 44421: Helsingfors universitet 230 644,60 44422: Hämeen lääninhallitus 44423: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 6 246,03 44424: limatieteen laitos 44425: Meteorologiska institute! 6 000,00 44426: Jyväskylän yliopisto 44427: Jyväskylä universitet 73 142,98 44428: Kuopion lääninhallitus 44429: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 6 455,80 44430: Kuopion yliopisto 44431: Kuopio universitet 75221,73 44432: Kymen lääninhallitus 44433: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1156,95 44434: Lapin lääninhallitus 44435: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 34 011,83 44436: Liikenneministeriö 44437: Trafikministeriet 2 106 237,77 44438: Maanmittauslaitos 44439: Lantmäteriverket 966,40 44440: Merenkulkuhallitus 44441: Sjöfartsstyrelsen 185,00 44442: Museovirasto 44443: Museiverket 3 937,01 44444: Oikeusministeriö 44445: Justitieministeriet 1 788,44 44446: Opetushallitus 44447: Utbildningsstyrelsen 264 216,35 44448: Oulun lääninhallitus 44449: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1 440,00 44450: Poliisin tekniikkakeskus 44451: Polisens teknikcentral 253,91 44452: Puolustushallinnon rakennuslaitos 44453: Försvarsförvaltningens byggverk 79 598,34 44454: Puolustusministeriö 44455: Försvarsministeriet 2 569,56 44456: Puolustusvoimat 44457: Försvarsmakten 13 076,46 44458: Sosiaali- ja terveysministeriö 44459: Social- och hälsovårdsministeriet 10 889,48 44460: Suomen ympäristökeskus 44461: Finlands miljöcentral 55 265,25 44462: Valtion tasetilit 31.12.1996 44463: sivu 44464: Tili - Kanto 6991 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 163 44465: 44466: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 44467: 44468: 44469: Tampereen teknillinen korkeakoulu 44470: Tammerfors tekniska högskola 311772,02 44471: Tampereen yliopisto 44472: Tammerfors universitet 2 105,00 44473: Telehallintokeskus 44474: Teleförvaltningscentralen 416465,20 44475: Tielaitos 44476: Vägverket 48 833,86 44477: Tilastokeskus 44478: Statistikcentralen 84473,69 44479: Tullihallitus 44480: Tullstyrelsen 47 958,55 44481: Työministeriö 44482: Arbetsministeriet 39 032,96 44483: Ulkomaalaisvirasto 44484: Utlänningsverket 7 385,20 44485: Uudenmaan lääninhallitus 44486: Länsstyrelsen i Nylands Iän 8 903,28 44487: Vaasan lääninhallitus 44488: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1 540,00 44489: Valtiokonttori 44490: Statskontoret 1 381 876,73 44491: Valtiovarainministeriö 44492: Finansministeriet 957,90 44493: Vankeinhoitolaitos 44494: Fångvårdsväsendet 33422,84 44495: Verohallitus 44496: Skattestyrelsen 376 279,03 44497: Ympäristöministeriö 44498: Miljöministeriet 12 885,50 44499: Åboakademi 44500: Åboakademi 84 122,78 44501: 44502: 44503: 44504: TASETILIT YHTEENSÄ 44505: BALANSKONTON SAMMANLAGT 95 732 065 440,66 87 811 684 896,43 44506: 44507: 44508: 6030 Ylijäämien ja vajausten tili 44509: Överskotts och underskotts konto 7 920 380 544,23 44510: '(lijäämä vuoden alkaessa 44511: Overskott vid årets ingång 8 954 392 988,62 44512: Tilivuoden alijäämä 44513: Redovisningsårets underskott 1 034 012 444,39 44514: 44515: 44516: 6040 HALLINNOLLINEN TASETILI 44517: ADMINISTRATIV BALANSKONTON 95 732 065 440,66 95 732 065 440,66 44518: TALOUSARVION ULKOPUOLELLA 44519: OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN 44520: 44521: TULOSLASKELMAT JA TASEET 44522: 1996 44523: 44524: 44525: STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS 44526: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 44527: 1996 44528: 166 44529: 44530: 44531: Asuntorahasto - Bostadsfonden 44532: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 44533: Korkotuotot- Ränteintäkter 44534: Varsinaiset korkotuotot- Ordinarie ränteintäkter 44535: Korot asuntotoimen lainoista- Räntor för bostadsväsendets Iän ................................... 2 043 362 507,68 44536: Muut korkotuotot- ÖVriga ränteintäkter ......................................................................... 93 786 368,54 2137148 876,22 44537: 44538: Korkokulut- Räntekostnader 44539: Varsinaiset korkokulut- Ordinarie räntekostnader 44540: Asunto-obligaatiolainoista- Frän bostadsobligationslän ................................................ 1 419 814 218,77 44541: Korkoluet- Räntestöder ................................................................................................. 661 827 257,22 44542: Valuuttamääräisistä ulkomaisista pankkilainoista- Av valutamässiga 44543: utländska banklän ............................................................................................................. 29 675 652,60 44544: Muista ulkomaisista lainoista- Från övriga utländska Iän .............................................. 17717 508,76 -2129 034 637,35 44545: Rahoituskate- Finansieringsbidrag .......................................................................................................................... 8114 238,87 44546: 44547: Palkkiotuotot- Arvodeintäkter 44548: Takauspalkkiot- Garantiearvoden ........................................................................................................................ 4 598 486,45 44549: 44550: Muut toimintatuotot- Övriga verksamhetsintäkter 44551: Muut tuotot- övriga intäkter ................................................................................................................................ 4 017 368,02 44552: 44553: Muut toimintakulut- Övriga verksamhetskostnader 44554: Lainojen muutokset avustuksiksi- Förändringar av Iän tili bidrag ................................. 6 777 272,87 44555: Lainojen hoitomenot- Utgifter för skötsel av Iän ............................................................ 150 812,00 44556: Kulut arvopaperistamisesta- Kostnader av värdepapperiseringen ................................. 4 291191,75 44557: Muut kulut- Övriga kostnader ....................................................................................... 241 530,56 -11 460 807,18 44558: Luottotappiot- Kreditförluster ............................................................................................................................. -29 440 033,78 44559: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -24170 747,62 44560: 44561: 44562: Tase- Balansräkning 31.12.1996 44563: Vastaavaa- Aktiva 44564: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar 44565: Saamiset- Ford ringar 44566: Asuntolainasaamiset- Bostadslånefordringar ................................................................ 53 018 982 714,17 44567: Muut lainasaamiset- Övriga länefordringar ................................................................... 33 792 830,34 44568: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 697 027 534,07 44569: Yhdysiilisaatava- Kollektivkontofordring ....................................................................... 3 841 764 071 ,21 57 591 567 149,79 44570: 57 591 567 149,79 44571: Vastattavaa- Passiva 44572: Oma pääoma- Eget kapital 44573: Sidottu oma pääoma- Bundet eget kapital 44574: Peruspääoma- Grundkapital ....................................................................................... 28 892 912 152,42 44575: Vapaa oma pääoma- Fritt eget kapital 44576: Edellisten tilikausien siirrot talousarviosta ja ylijäämät- Förra 44577: räkenskapsperiodens överföringar frän budgeten och överskott .................................. . 13 642 060 859,68 44578: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott .............................................. -24170747,62 42 510 802 264,48 44579: Arvostuserät- Värderingsposter 44580: Emissiovoitot- Emissionsvinster ................................................................................ 197 499 877,92 44581: Kurssivoitot- Kursvinster ........................................................................................... 17 271 273,81 214 771151,73 44582: Vieras pääoma- Främmande kapital 44583: Pitkäaikainen- Längfristigt 44584: Asunto-obligaatiolainat- Bostadsobligationslän ......................................................... 13 124 000 000,00 44585: Lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilla- Län frän utländska 44586: finansieringsinrättningar ................................................................................................ 642 720 000,00 13 766 720 000,00 44587: Lyhytaikainen- Kortfristigt 44588: Asunto-obligaatioiden lyhennyserät- Bostadsobligations avkortningsrater ............... . 2 330 000,00 44589: 167 44590: 44591: Ostovelat- Leverantörskulden .................................................................................... 742 723,31 44592: Siirtovelat- Resultatregleringar .................................................................................. 1 037 272149,74 44593: Muut lyhytaikaiset velat- Övirga kortfristiga skulder .................................................. 58 928 860,53 1 099 273 733,58 44594: 57 591 567149,79 44595: 44596: 44597: 44598: Huoltovarmuusrahasto - Försörjningsberedskapsfonden 44599: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 44600: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 188 253 580,46 44601: Huoltovarmuusmaksu- Försörjningsberedskapsavgift ............................................................................................ 238 824 126,00 44602: Liiketoiminnan muut tuotot- Affärens övriga intäkter .............................................................................................. 230 378,40 44603: 44604: Myyntiä vastaavat hankintakulut- Anskaffningskostnader som motsvarar försäljningen 44605: Tavarat:- ~a!.or ···.:·····:····································································································· 179 946 661 ,01 44606: Varastojen l1says -Oknmg av lager .................................................................................... -30 827 655,35 44607: Varastointikulut- Lagringskostnader ............................................................................. __7_;.5_7.:. 51_8c:..:2:..:.9::::.,2.:. 3_ _ _--=2:.::24.;....:::87-=0....:8:.::34..:!'=89 44608: Myyntikate- Försäljningsbidrag ............................................................................................................................... 202 437 249,97 44609: 44610: Kiinteät kulut- Fastna kostnader 44611: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 6 745 712,79 44612: Vuokrat- Hyror .............................................................................................................. 202 800,00 44613: Puolutustaloudellinen suunnittelukunta- Försvarsekonomiska 44614: planeringskommission~n .................................................................................................. 2 863 676,35 44615: Muut kiinteät kulut- Ovriga fastna kostnader ................................................................. _ ___:1....:6:..:6.::..0.: .:33:: 2: .: ,5:.:. 7_ _ _-___:1..:.1..:.47:...:2:...:5:::2~1,~71 44616: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 190 964 728,26 44617: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. -28 341 522,61 44618: Liikevoitto- Affärsvinst ............................................................................................................................................ 162 623 205,65 44619: 44620: Rahoitustuotot ja -k~_lut-:- -~inansieringsintäkter och -kostnader 44621: Korkotuotot- Rantemtäkter ............................................................................................ 468 000,00 44622: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -11 794 587,11 -11 326 587,11 44623: Infrastruktuuri- lnfrastrukturen ............................................................................................................................... -2 567 032,75 44624: Turvarastoinnin korkotuki, varastointiavustus- Räntestöd av 44625: förvarslagring, lagringsbidrag ..................................................................................................................................... -3 489 081,36 44626: Tulos ennen satunnaisia eriä- Resultat före extraordinära poster ............................................................................ 145 240 504,43 44627: 44628: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .............................................................................................................. 115 743,42 44629: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 145 356 247,85 44630: 44631: 44632: Tase- Balansräkning 31.12.1996 44633: Vastaavaa - Aktiva 44634: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- 44635: Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 44636: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 44637: Aineenomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ................................................................................................ 59 544 921,51 44638: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 44639: Maa-alueet- Jordområden .......................................................................................... 8 030 000,00 44640: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner .................................... 277 930 392,95 44641: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 526 607,56 44642: Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella tillgångar .......................................... 207 348,52 44643: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ....................... . 2 542 949,06 44644: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat- Förskottsavgifter 44645: och pågående anskaffningar .......................................................................................... 3 395 953,00 292 633 251,09 44646: Käyttöomaisuusarvopaperit .Värdepapper ingående i 44647: anläggningstillgångarna 44648: Puhelinosakkeet- Telefonaktier ..................................................................................... 66 000,00 44649: Osakehuoneisto- Aktielägenheten ................................................................................. 7 808 506,00 7 874 506,00 44650: 168 44651: 44652: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 44653: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 44654: Tavarat- Varor .................................................................................................................................................. 4 461 045 934,67 44655: Saamiset- Fordringar 44656: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 28 427 411,96 44657: ALV-saaminen- MOMS-erhållande ............................................................................. 31 224 034,51 44658: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 20 248 639,34 44659: Ennakkomaksut- Förskottsbetalning .......................................................................... 310 663,06 44660: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 254 099,76 80 464 848,63 44661: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa- och banktillgodohavanden .............................................................................. 56 763 989,03 44662: 4 958 327 450,93 44663: Vastattavaa - Passiva 44664: Rahastopääoma- Fondkapital 44665: Muu rahastopääoma- Övrigt fondkapital ....................................................................... 3 374 259 537,05 44666: Edellisten tilikausien voitto vuosina -94 ja -95 - Föregående 44667: räkenskapsperiodernas vinst årena -94 och -95 ............................................................... 877 273 157,96 44668: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 145 356 247,85 4 396 888 942,86 44669: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ......................................................................... 249 380 695,55 44670: 44671: Pakolliset varaukset- Obligatoriska reserveringar ................................................................................................... 2 400 000,00 44672: Vieras pääoma- Främmande kapital 44673: Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta -Korttristiga lån från finansieringsanstalter ................................................. 250 000 000,00 44674: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 51 739 832,92 44675: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 7 595 803,20 44676: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga korttristiga skulder ..................................................... ---"3"-22_1.:..;.7...:.6'-,4"-0------"-59:....6:....5"-7-"8-'-'12:.:.,5~2 44677: 4 958 327 450,93 44678: 44679: 44680: 44681: 44682: Maatalouden interventiorahasto - Gårdbrukets interventionsfond 44683: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 44684: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 28 184 682,01 44685: 44686: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader 44687: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor 44688: Ostot- lnköp ............................................................................................................... -6 461 754,88 44689: Ostot ja arvonalennus -lnköp och värdeminskning .................................................... 2 202 847,24 44690: Varastojen vähennys- Minskning av lager .................................................................. _-_1_1_9_73_4_1_3;....,5_9_ _ _-_16_2_3_2_3_21....:.,2_3 44691: Myyntikate- Försäljningsbidrag ............................................................................................................................... 11 952 360,78 44692: 44693: Kiinteät kulut- Fastna kostnader 44694: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 90 637,27 44695: Toimistomenot- Byråkostnader ..................................................................................... 72 265,82 44696: Muut menot- Övriga kostnader ..................................................................................... 1 986,55 44697: Ruoka-avun kulut- Matstöds kostnader 44698: Toimistomenot- Byråkostnader .................................................................................. 195 687,83 44699: Kuljetusmenot- Transport kostnader .......................................................................... 789 070,93 44700: Arvonlisävero- Mervärdeskatt .................................................................................... 2 310 407,13 -3 460 055,53 44701: 44702: Rahoituskulut- Finansieringskostnader 44703: Korkokulut- Räntekostnader ............................................................................................................................... -7 273 727,74 44704: 44705: Tulonsiirrot ulkomaille -lnkomstöverföringar tili utomlands ................................................................................... -6 371 460,00 44706: 44707: Budjettisiirto rahastolle- Budgetöverföring tili fonden ............................................................................................. 16 372 000,00 44708: 44709: Muut kiinteät kulut- Övriga fastna kostnader 44710: Varastointi- ja muut tekniset kustannukset- Lagring och övriga 44711: tekniska kostnader ........................................................................................................... 3 893 885,55 44712: Tukipalkkiot- Stödpremier ............................................................................................. 708 830 951 ,32 -712 724 836,87 44713: 169 44714: 44715: Tulonsiirrot EU:sta- lnkomstövertöringar från EU 44716: Julkinen varastointi - Offentlig lagring ............................................................................ 6 081 911,92 44717: Tukipalkkiot- Stödpremier ............................................................................................. 710 793 610,55 44718: Myyntikatteen tuloutus- lnkomstföring av försäljningsbidrag ....................................... -13 916 001,55 702 959 520,92 44719: Satunnaiset tuotot ja kulut- Tiiliäliiga intäkter och kostnader 44720: Vakuusperinnät- Säkerhetsärvande ..................................................................................................................... 2 073 683,50 44721: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ................................................................................................. 3 527 485,06 44722: 44723: 44724: Tase- Balansräkning 31.12.1996 44725: Vastaavaa - Aktiva 44726: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 44727: Tavarat- Varor ..................................................................................................................................................... 21 423 428,56 44728: 44729: Saamiset- Fordringar 44730: Siirtosaamiset -f!esultatregleringar ............................................................................... 67 308 009,19 44731: Muut saamiset- Ovriga fordringar ................................................................................. 141 708 449,65 209 016 458,84 44732: Rahat- Kassa ........................................................................................................................................................... 61 213 247,29 44733: 291 653 134,69 44734: 44735: Vastattavaa- Passiva 44736: Oma pääoma- Eget kapital 44737: Interventiorahasto- lnterventionsfonden 44738: Ylijäämä edelliseltä vuodelta- Överskott från föregående året ............................................................................. 5160 406,69 44739: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ......................................................................................... 3 527 485,06 44740: 44741: Vieras pääoma- Främmande kapital 44742: Lyhytaikainen - Kortfristigt 44743: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 1114 815,20 44744: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 6 850 427,74 44745: Lainat- Lån ................................................................................................................... 275 000 000,00 282 965 242,94 44746: 291 653 134,69 44747: 44748: 44749: 44750: 44751: Maatilatalouden kehittämisrahasto - Gårdsbrukets utvecklingsfond 44752: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 44753: Tuotot -lntäkter 44754: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 273 313 927,49 44755: Tulot EU:Ita vuonna 1996 -lnkomster från EU år 1996 ................................................. 5 722 321,00 44756: Muut tuotot- övriga intäkter .......................................................................................... 24 076 532,05 303112 780,54 44757: Kulut- Kostnader 44758: Toimintamenot- Omkostnader ................................................................................................................................. -41 333 782,86 44759: Kulutusmenot- Konsumtionsutgifter 44760: Tilojen menoja- Utgifter av lägenheter ........................................................................... 580 002,03 44761: Tutkimus- ja kehittämishankkeet- Undersökning- och utvecklingsanskaffningar ......... . 37 571 221 ,20 44762: Avustukset ennen vuotta 1996- Understöden före år 1996 ........................................... 53 404 977,41 44763: Avustukset vuonna 1996- Understöden år 1996 .......................................................... 38 209 406,55 44764: Velkajärjestelyt ja takaustoiminta- Skuldsanering och garantieverksamhet .................. . 6100 086,65 44765: Projektit- Projkter ......................................................................................................... 2 737 390,31 44766: Käyttö tuotanno~ ohjaamiseen- 8ruk tili produktionsstyrning ..................................... . 64 583 521,10 44767: Muut menot- Ovriga kostnader ..................................................................................... 276 371,30 -203 462 976,55 44768: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ............................................................................................. 58 316 021,13 44769: 170 44770: 44771: Tase- Balansräkning 31.12.1996 44772: Vastaavaa- Aktiva 44773: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgängar 44774: och övriga längfristiga placeringar 44775: Lainat- Län 44776: Rahalaitosten lainat- Penninginrättningslän 44777: Maaseutuelinkeinolainat -95- Lån beviljade för näringsverksamheten pä lands- 44778: bygden -95 ....................................................................................................................... 74 559 425,00 44779: Rakennepolitiikkalain mukaiset lainat- Överensstämmande Iän med strukturpolitik- 44780: lagen ................................................................................................................................ 110911750,93 44781: Maaseutuelinkeinolainat- Lån beviljade för näringsverksamheten pä landsbygden ...... . 1 405 707 604,42 44782: Maatilalainat- Jordlägenhetslän ..................................................................................... 3 744 269 950,41 44783: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainat- Lån beviljade för närings- 44784: verksamheten i liten skala på landsbygden ....................................................................... 101 768 244,94 44785: Maankäyttölainat- Jorddispositionslän .......................................................................... 34 939 447,26 5 472 156 422,96 44786: Muut lainat- Övriga Iän 44787: Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med köpeskillingar 44788: för jorddispositionslägenheter .......................................................................................... 1 288 703,87 44789: Maanhankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med köpeskillingar 44790: för jordanskaffningslägenheter ......................................................................................... 17 924,22 1 306 628,09 44791: Kauppahintasaamiset- Fordringar av köpeskillingar 44792: Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av 44793: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av kolonisationslagen ......................... 63 218,87 44794: Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av 44795: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av jorddispositionslagen ................... . 4 326 422,02 44796: Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av 44797: köpeskillingar för lägenheter, som sälts med stöd av lagen om gärdsbruksenheter ........ . 481 200 297,10 44798: Luontaiselinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- 44799: Fordringar av köpeskillingar för lägenheter, som sälts med stöd av naturnäringslagen .... 2 141 903,67 44800: Kolttalain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av köpeskillingar 44801: för lägenheter, som sälts med stöd av skoltlagen ............................................................. 7 931,33 44802: Porotalouslain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av 44803: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av lagen om renhushållning ............... 1 766 981,84 44804: Maaseutuelinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- 44805: Fordringar av köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av lagen om 44806: näringsverksamheten på landsbygden .............................................................................. 4 688112,91 494194 867,74 44807: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 44808: Ostetut tilat- Köpta lägenheter ............................................................................................................................. 161 640 638,02 44809: Lyhytaikaiset saamiset- Kortfristiga fordringar 44810: Parannuskorvaukset- Förbättringsersättningar .............................................................. 4 376,00 44811: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar .......................................................................... 19 901 002,80 19 905 378,80 44812: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat- Kassa, banktillgodohavanden och övriga 44813: finansierings medel 44814: Sitomattomat varat- Obundna medel ............................................................................ 1 658 226 508,37 44815: Sidotut varat- Bundna medel ......................................................................................... 480 385 648,96 44816: Talletetut varat- Deponerade medel ............................................................................... 975 939,07 2 139 588 096,40 44817: 8 288 792 032,01 44818: Vastattavaa- Passiva 44819: Oma pääoma - Eget kapital 44820: Pääoma vuoden alussa- Kapital i början av året ............................................................ 8 229 500 071,81 44821: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsårets överskott .......................................................... 58 316 021,13 8 287 816 092,94 44822: Vieras pääoma- Främmande kapital 44823: Talletetut varat- Deponerade medel ..................................................................................................................... 975 939,07 44824: 8 288 792 032 '01 44825: 171 44826: 44827: 44828: Valtion eläkerahasto - Statens pensionsfond 44829: Tuloslaskelma- Resullaträkning 1996 44830: Tuotot- lntäkter 44831: Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut- Pensions- och arbetslöshets- 44832: försäkringsavgifter 44833: Valtion virastoilta ja laitoksilla- Frän statens ämbetsverk och anstalter ........................ . 3 681 686 997,10 44834: Liikelaitoksilla- Frän affärsverken .................................................................................. 124 627 213,14 44835: Vai- ja Valtava-laitoksilla- StUL och Valtava inrättningar .............................................. 180 291 897,71 44836: Pohjoismaisilta instituuteilta- Frän nordiska instituter .................................................. 2187 226,92 3 988 793 334,87 44837: Työntekijäin maksut- Arbetstagarens avgifter 44838: Työntekijäin eläkemaksut- Arbetstagarens pensionsavgifter ......................................... 1190 211 990,16 44839: T_rön.tekijäin työttömyysvakuutusmaksut- Arbetstagarens arbetslöshets- 44840: forsakrmgsavglfter ........................................................................................................... 141 624 586,35 1 331 836 576,51 44841: 5 320 629 911,38 44842: Siirtymämaksut- överföringsavgifter ....................................................................................................................... 450 473 329,30 44843: 44844: Korkotuotot- Ränteintäkter 44845: Lainoista valtiolle- Frän Iän tili staten ............................................................................ 752 472 222,22 44846: Sijoituksista- Från placeringar ....................................................................................... 127 703 235,42 44847: Yhdystilisaatavasta- Frän kollektivkontofordringar ....................................................... 29114174,03 44848: Siirretyistä eläkemaksuista- Frän överförda pensionsavgifter ....................................... 208 717,94 44849: Viivästyskorkotuotot -lntäkter av dröjsmålsräntor ........................................................ 383 936,92 909 882 286,53 44850: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ..................................................................................................... 6 680 985 527,21 44851: 44852: 44853: Tase- Balansräkning 31.12.1996 44854: Vastaavaa - Aktiva 44855: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 44856: Lainasaamiset- Länefordringar 44857: Lainasaamiset valtiolta- Länefordringar från staten ...................................................... 12 300 000 000,00 44858: Saatava Painatuskeskus Oy: Itä- Fordringen frän Tryckericentral Ab ............................ . 3 407 639,67 12 303 407 639,67 44859: Siirtosaamiset- Resultatregleringar 44860: Korkosaamiset- Räntefordringar ................................................................................... 290114132,36 44861: Eläkemaksusaamiset- Pensionsavgiftfordringar ............................................................ 429 152 439,81 44862: Työttömyysvakuutusmaksusaamiset- Arbetslöshetsförsäkringsfordringar .................. . 23 099 883,74 742 366 455,91 44863: Yhdystilisaatava -Kollektivkontofordring ................................................................................................................ 516 381 764,47 44864: Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingäende i finansieringstillgängarna 44865: Obligaatiot ja muut joukkovelkakirjalainat- Obligationer och övriga 44866: masskuldebrevslån ................................................................................................................................................. 1 500 194 707,04 44867: 15 062 350 567,09 44868: Vastattavaa- Passiva 44869: Oma pääoma - Eget kapital 44870: Rahaston pääoma vuode~ alussa- Fondens eget kapital i början av året... ................... . 14 381 237 247,10 44871: Siirrot talousarvioon - Overföringar tili budgeten .......................................................... -6 000 000 000,00 44872: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ............................................................ 6 680 985 527,21 15 062 222 774,31 44873: Vieras pääoma- Främmande kapital 44874: Lyhytaikainen- Kortfristigt .. 44875: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder ........................................................................................... 127 792,78 44876: 15 062 350 567,09 44877: 172 44878: 44879: 44880: Valtion vakuusrahasto - Statens säkerhetsfond 44881: Tuloslaskelma- Resultaträkning 01.05.-31.12.1996 44882: Tukitoiminnan tuotot ja kulut- Stödverksamhetens intäkter och kostnader 44883: Korkotuotot muusta rahoitustuesta- Ränteintäkter på annat finansieringsstöd ............ . 59 285 333,33 44884: Muut korkotuotot- övriga ränteintäkter ......................................................................... 28125 280,15 44885: ~yynt!v~itot )a ~uut rahoitustuotot- Försäljningsvinster och övriga 44886: fmans1enngsmtäkter ......................................................................................................... 21 754 672,95 109 165 286,43 44887: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... 854 241 261,71 44888: Muut rahoituskulut- övriga finansieringskostnader ...................................................... 7 343 730,50 44889: Muut tukitoiminnan kulut- övriga kostnader för stödverksamheten ............................. 67 018 424,04 -928 603 416,25 44890: Tukitoiminnan alijäämä- Stödverksamhetens underskott ........................................................................................ -819 438 129,82 44891: Valtion korvaus lainanhoitomenoihin - Statens erstättning för utgifterna för 44892: skötseln av lånen ........................................................................................................................................................ 1 252 000 000,00 44893: 44894: 44895: Hallintokulut- Förvaltningskostnader 44896: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 20 200,00 44897: Sosiaalikulut- Sociala kostnader ................................................................................... 402,00 44898: Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster .............................................................................. 374 230,90 44899: Muut hallintokulut- ÖVriga förvaltningskostnader ......................................................... 117 707,25 -512 540,15 44900: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ............................................................................................. 432 049 330,03 44901: 44902: 44903: 44904: 44905: Tase- Balansräkning 31.12.1996 44906: Vastaavaa - Aktiva 44907: Pankkitukisijoitukset- Placeringar i bankstöd 44908: Vastuudebentuurilainat- Riskdebenturlån ...................................................................... 1 400 000 000,00 44909: Pääomatodistukset- Kapitalbevis .................................................................................. 4 488 838 716,06 44910: Omaisuuden hoitoyhtiöiden osakkeet- Aktier i egendomsförvaltningsbolag ................. 1 819151 966,00 7 707 990 682,06 44911: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 44912: Siirtosaamiset- Resultatregleringar 44913: Korot- Räntor ................................................................................................................ 134 322 694,27 44914: Rahoitusomaisuuden osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar av 44915: finansieringstillgångarna ....................................................................................................... 609 185 603,42 44916: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .............................................. 58 716381,77 802 224 679,46 44917: 8 510 215 361,52 44918: Vastattavaa - Passiva 44919: Kertyneet yli-/alijäämät- lnflytande över-/underskott 44920: Alijäämä edellisiltä tilikausilta- Förra räkenskapsperiodens underskott ......................... -10 087 237 419,19 44921: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ................................................... 432 049 330,03 -9 655188 089,16 44922: Vieras pääoma- Främmande kapital 44923: Pitkäaikainen - Långfristigt 44924: Ulkomaiset lainat- Utländska lån ................................................................................... 2 071 691 966,00 44925: Kotimaiset lainat- lnhemska lån .................................................................................... 2 201 686 887,45 4 273 378 853,45 44926: Lyhytaikainen- Kortfristigt 44927: Ulkomaiset lainat -Utländska Iän ............................................................................................................................. 13 404 700 000,00 44928: Siirtovelat- Resultatregleringar 44929: Korot- Räntor ............................................................................................................. 472 990 177,94 44930: Muut- Övriga ............................................................................................................. _.....;1....:.4~33=-4c...4....:.19:.!,2=..:9'-----4:..:.87:....::..:32=-4-=5.:.:97-",2=3 44931: 8 510 215 361,52 44932: 173 44933: 44934: 44935: Valtion ydinjätehuoltorahasto - Statens kärnavfallshanteringsfond 44936: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 44937: Tuotot- lntäkter 44938: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 197 373 061 ,65 44939: Korvaus valtiolta - Ersättning från staten ........................................................................ 67 045 858,89 264 418 920,54 44940: Kulut- Kostoader 44941: Palkkiot- Arvoden ......................................................................................................... 134 676,00 44942: Henkilösivukulut- Personbikostnader ............................................................................ 35 581,43 44943: Muut kulut- övriga kostnader ....................................................................................... 190 009,94 -360 267,37 44944: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 264 058 653,17 44945: 44946: 44947: 44948: Tase- Balansräkning 31.12.1996 44949: Vastaavaa - Aktiva 44950: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 44951: YhdysUlisaatava valtiolta - Kollektivkontoford ring från staten .............................................................................. 154 181,40 44952: Lainasaamiset- Lånefordringar ........................................................................................................................... 3 158 175 000,00 44953: Saatava valtiovarastosta- Fordring från statsförråd ............................................................................................ 1 072 420 429,36 44954: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ..................................................................................................................... 264 418 920,54 44955: 4 495168 531,30 44956: Vastattavaa- Passiva 44957: Vieras pääoma- Främmande kapital 44958: Lyhytaikainen- Kortfristigt .. 44959: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder ........................................................................................... 9 878,13 44960: Oma pääoma - Eget kapital 44961: Imatran Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Imatran Voima Ab ...................... 1 296 400 000,00 44962: Teollisuuden Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Teollisuuden 44963: VoimaAb ......................................................................................................................... 2 914 500 000,00 44964: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rahasto-osuus - Fondandelen av 44965: statens tekniska forskningscentral .................................................................................... 20 200 000,00 4 231100 000,00 44966: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .................................................................................................... 264 058 653,17 44967: 4 495168 531,30 44968: 44969: 44970: 44971: Valtiontakuurahasto - Statsgarantifonden 44972: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 44973: Takuumaksutulot- Garantiavgiftsinkomster ....................................................................... 145 524 476,86 44974: Takausmaksutulot- Borgenavgiftsinkomster ...................................................................... 44 295 558,65 189 820 035,51 44975: Hallintokulut- Förvaltningskostnader 44976: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 29 318 247,09 44977: Huoneistokulut- Lokalkostnader ................................................................................... 5 217 064,83 44978: Muut hallintokulut- Övriga förvaltningskostnader ......................................................... 12 991 794,50 44979: 47 527 106,42 44980: Muut tuotot- övriga intäkter .......................................................................................... _-_1_0_08_3.:...;0;..;:.3.:..:;,0_5_ _ _-4_6:.. .5:.. .1;..;:.8. . :;8..:. 03::..:.,3:..;. 7 44981: Takuu- ja takausmaksukate- Garanti- och borgenavgiftsbidrag ............................................................................... 143 301 232,14 44982: 44983: Korvaukset, takaisin perintä- ja takautumistuotot- Ersättningar, 44984: återindrivnings- och regressintäkter 44985: Takuukorvaukset- Garantiersättningar .......................................................................... 67 705 140,55 44986: Takauskorvaukset- Borgenersättningar ......................................................................... 238 471 755,75 44987: Erikseen seur. korvaukset- Avskides efterföljansvärda ersättningar*) ......................... . 2 001 484 439,15 44988: Perin~kulut--::- lndrivningsk~stn~der ····:···:······································································ 5 834 044,94 44989: Taka1smpenntätuotot- Atenndnvnmgsmtäkter ............................................................... -117 887 929,44 44990: 174 44991: 44992: Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot- Pä regressrätt baserade intäkter .................... -27 245 732,18 44993: Eriks. seur. takaisinperintä- Avskides efterföljansvärd äterindrivning*) ....................... . -966 307 298,60 -1 202 054 420,17 44994: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -1 058 753 188,03 44995: 44996: *) Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n ja ex. Neuvostoliiton takuut ja takaukset- 44997: Wärtsilä Meriteollisuus Ab:s och ex. Sovjetunionens garantier och borgen 44998: 44999: 45000: Tase- Balansräkning 31.12.1996 45001: Vastaavaa - Aktiva 45002: Sijoittamatlomat varat- Oplacerade medel .......................................................................................................... 661 713 380,00 45003: Rahat- Kassa ...................................................................................................................................................... 5 000,00 45004: Ennakot- Förskott ............................................................................................................................................... 9 469,22 45005: Sii rtosaamiset - Resultatregleringar ..................................................................................................................... 341 786,98 45006: Arvopaperit- Värdepapper ................................................................................................................................... 2 702 822,00 45007: 664 772 458,20 45008: Vastattavaa- Passiva 45009: Siirtovelat- Resultatregleringar ........................................................................................................................... 15 499 469,62 45010: Oma pääoma- Eget kapital 45011: Valtiontakuurahasto- Statsgarantifonden 1.1.1996 ....................................................... 858 026 176,61 45012: Siirrot rahastoon- Överföringar tili fonden .................................................................... 850 000 000,00 45013: Rahaston alijäämä- Fondens underskott ....................................................................... -1 058 753 188,03 649 272 988,58 45014: 664 772 458,20 45015: 45016: 45017: Öljysuojarahasto - Oljeskyddsfonden 45018: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 45019: Tuotot -lntäkter 45020: Öljysuojamaksut- Oljeskyddsavgifter ............................................................................ 29 046 645,00 45021: Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ................................................................ 2 715,57 29 049 360,57 45022: Kulut- Kostoader 45023: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 308 548,31 45024: Matkat- Resor ............................................................................................................... 6117,02 45025: Sekalaiset kulut- Kostoader av blandad natur ................................................................ 1 757,75 45026: 45027: Öljyvahinkokorvaukset- Oljeskadeersättningar 45028: Tulonsiirrot kunnille -lntäkternas överföringar tili kommuner ....................................... 18114154,88 45029: Hankintaitorjunta kustannukset valtiolle- Anskaffning/ Bekämpnings 45030: kostnader tili staten .......................................................................................................... 12 153 362,45 45031: Tulonsiirrot elinkeinoelämälle- lntäkternas överföringar tili näringslivet ...................... . 1 449,40 45032: Pääomansiirrot kunnille- Kapital överföringar tili kommuner ........................................ 2 192 754,96 -32 778 144,77 45033: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -3 728 784,20 45034: 45035: 45036: Tase- Balansräkning 31.12.1996 45037: Vastaavaa- Aktiva 45038: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar 45039: Yhdysiilisaatava valtiolta- Kollektivkontofordring frän staten .............................................................................. 8 798 544,32 45040: 8 798 544,32 45041: Vastattavaa - Passiva 45042: Vieras pääoma- Främmande kapital 45043: Siirtovelat- Resultatregleringar ........................................................................................................................... 916 770,00 45044: 45045: Oma pääoma- Eget kapital 45046: Pääoma - Kapital 1.1.1996 ............................................................................................. 11 610 558,52 45047: Tilikauden aljäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -3 728 784,20 7 881 774,32 45048: 8 798 544,32 45049: 175 45050: 45051: 45052: Muut rahastot- Övriga fonder 45053: Palosuojelurahasto- Brandskyddsfonden 45054: Pääoma - Kapital 1.1.1996 ....................................................................................................................................... 49 409 232,24 45055: Menot- Utgifter ........................................................................................................................................................ 36 594 057,48 45056: Tulot-lnkomster ..................................................................................................................................................... 37191190,94 45057: Pääoma- Kapital 31.12.1996 ................................................................................................................................... 50 006 365,70 45058: 45059: 45060: 45061: Radiorahasto- Radiofonden 45062: Pääoma- Kapital1.1.1996 ....................................................................................................................................... 78 587 530,09 45063: Menot- Utgifter ........................................................................................................................................................ 1 625 935 429,77 45064: Tulot- lnkomster ..................................................................................................................................................... 1 683 114 236,57 45065: Pääoma - Kapital 31.12.1996 ................................................................................................................................... 135 766 336,89 45066: VALTION LIIKELAITOSTEN 45067: ' 45068: 45069: TULOSLASKELMAT JA-TASEET 45070: VUODELTA 45071: 1996 45072: 45073: 45074: STATENS AFFÄRSVERKENS 45075: 45076: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 45077: •• 0 45078: 45079: FOR AR 45080: 1996 45081: 178 45082: 45083: 45084: Hallinnon kehittämiskeskus - Centralen för förvaltningsutveckling 45085: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 45086: Tuotot- lntäkter 45087: Palvelujen myynti- Försäljningen av tjänster ................................................................. 33 343 504,41 45088: Muu myynti- Övrig försäljning ...................................................................................... 740 164,73 45089: Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ................................................................ 8 966,36 34 092 635,50 45090: Kulut- Kostnader 45091: Ulkopuoliset palkkiot- Yttre arvoden ............................................................................. 6 475 560,01 45092: Palvelutoiminnan matkakustannukset- Resekostnader av anställningsverksamhet ....... 5 209 743,88 45093: Palvelutoiminnan muut menot- Anställningsverksamhets övriga kostnader ................. 2 329 766,89 45094: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 11 660 279,56 45095: Muut henkilöstökulut- Övriga personalkostnader ......................................................... 3 314 354,16 45096: Vuokrat- Hyror .............................................................................................................. 600 820,93 45097: Matkat- Resor ............................................................................................................... 351 031,52 45098: Markkinointi- Marknadsföring ....................................................................................... 561 680,38 45099: Posti ja puhelin- Post och telelon ................................................................................. 708 753,39 45100: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter .......................................................... 739 542,19 45101: Toimistopalvelut- Byråtjänster ...................................................................................... 288 843,36 45102: Puhtaanapito ja kunnostus- Renhållning och iståndsättning ........................................ 801 051,39 45103: Atk-palvelut- ADB-tjänster ............................................................................................ 515 720,62 45104: Kokous ja edustuskulut- Möte och representationskostnader ...................................... _ _..c.1.:..52:..1_4_1:. . •2.:. 5_ _ _---=-33=-7...:0...::.9..:.2.:..89:.:.,5:.:.3 45105: Käyttökate - Driftsbid rag ..................................... ........................................................ ........................... .................. 383 345,97 45106: 45107: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar 45108: på anläggningstillgångarna och övriga utgifter med lång verkningstid ....................................................................... -1 017 927,58 45109: Liiketappio - Rörelseförlust ...................................................................................................................................... -634 581,61 45110: 45111: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader 45112: Tuotot- lntäkter ............................................................................................................. 10741,00 45113: Kulut- Kostnader ........................................................................................................... -27 352,60 -16611,60 45114: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust ..................................................................................................... -651193,21 45115: 45116: 45117: 45118: Tase- Balansräkning 31.12.1996 45119: Vastaavaa- Aktiva 45120: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och 45121: övriga långfristiga placeringar 45122: Aineenomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .............................................................. 13 252,00 45123: Tuotekehittely- Produktutveckling ................................................................................. 258 615,14 45124: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 45125: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 1 094 085,89 45126: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper 45127: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 45128: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar .................................................................... 605 000,00 1 970 953,03 45129: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 45130: Saamiset- Fordringar 45131: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 2 340 218,95 45132: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 560 968,59 45133: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden 45134: Käteiskassa - Kassa .................................................................................................... 1 708,90 45135: Pankkisaamiset- Bankfordringar ................................................................................ 764,38 2 903 660,82 45136: 4 874 613,85 45137: Vastattavaa - Passiva 45138: Oma pääoma - Eget kapital 45139: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 5 000 000,00 45140: Muu pääoma- Övrigt eget kapital .................................................................................. 1 526 091,00 45141: Edellisen tilikauden tappio- Förra räkenskapsperiodens förlust ................................... . -4 873197,92 45142: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust .......................................................... -651193,21 1 001 699,87 45143: 179 45144: 45145: Vieras pääoma- Främmande kapital 45146: Pitkäaikaiset velat- Långfristiga skulder 45147: Shekkiluotto- Checkkredit ............................................................................................. 937169,28 45148: Lyhytaikaiset velat- Kortfristiga skulder 45149: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 664 073,49 45150: Saadut ennakkomaksut- Erhållna förskottsbetalningar ................................................. 277 000,30 45151: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 775 385,59 45152: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 1 219 285,32 3 872 913,98 45153: 4 874 613,85 45154: 45155: 45156: 45157: llmailulaitos - Luftfartsverket 45158: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 45159: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 840 045 245,15 45160: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 2 509 464,04 45161: 45162: Kulut- Kostnader 45163: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter 45164: Ostot tilikauden aika~~ -lnköp under räkenskapsperioden ............................................ 45143 804,01 45165: Varastojen lisäys- Okning av lager ................................................................................ -1 886 074,62 45166: Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster .............................................................................. 130 105 743,95 45167: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 352 115 336,43 45168: ~uu0u~r~~~~Ö~;iijä·k~~t~~d~;··.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·::.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·:.·.·.·.·::.·.·.·::.·::.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·::.·:.:·::.·.:·:.·.·.·.·.·:.·:.·::. 2~ ~~f ~~~:~~ -560 241 087,14 45169: -~~--~~----~~~~~ 45170: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 282 313 622,05 45171: 45172: Poistot- Avskrivningar 45173: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ...................................... . 72 697 495,53 45174: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 86 806 967,52 45175: Maarakenteet- Markanläggningar .................................................................................. 66 014 761,53 45176: Aineetlomat oikeudet- lmmater_!ella rättigheter .............................................................. 4 018 312,82 45177: Muut pitkävaikutteiset menot- Ovriga utgifter med lång verkningstid ........................... 1 647 875,84 -231185 413,24 45178: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 51 128 208,81 45179: 45180: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 45181: Korkotuotot- Ränteint!!kter ............................................................................................ 12 978 299,35 45182: Muut rahoitustuotot- Ovriga finansieringsintäkter ........................................................ 4151 266,76 45183: Korkokulut- Ränteko~tnader ......................................................................................... -14 238 852,74 45184: Muut rahoituskulut- Ovriga finansieringskostnader ...................................................... -10 184 016,67 -7 293 303,30 45185: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster, 45186: reserveringar och skatter ............................................................................................................................................ 43 834 905,51 45187: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 43 834 905,51 45188: 45189: 45190: 45191: Tase- Balansräkning 31.12.1996 45192: vastaavaa - Aktiva 45193: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga 45194: långfristiga placeringar 45195: Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 45196: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .......................................................... 4 837 732,96 45197: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ...................... .. 637 993,90 5 475 726,86 45198: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 45199: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ............................................................. 211 798 816,02 45200: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och kontruktioner .................................... .. 1 101 364 075,97 45201: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 382 979 337,13 45202: Maarakenteet- Markanläggningar ............................................................................... 664 793 802,11 45203: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet- Förskottsbetalningar och pågående 45204: anskaffningar ................................................................................................................. 150 200 692,95 2511136724,18 45205: 180 45206: 45207: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper 45208: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 45209: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................... 28 360 252,95 45210: 45211: Vaihto- ja rahoitusomaisuus - Omsättnings- och finansieringstillgångar 45212: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 45213: Valmiit tuotteeVTavarat- Färdiga produkterNaror ........................................................................................... 2 276 746,58 45214: Saamiset- Fordringar 45215: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 68 159 265,68 45216: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 59 567 523,71 45217: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 60 265,36 127 787 054,75 45218: Rahoitusomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper 45219: ingående i finansieringstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 45220: Muut arvopaperit- Övriga värdepapper ............................................................................................................ 310 058 696,30 45221: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 250 572,18 45222: 2 985 345 773,80 45223: Vastattavaa - Passiva 45224: Oma pääoma- Eget kapital 45225: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 1 097 235 950,00 45226: Aloittamisvaiheen muu oma pääoma- Första skedet av övrigt eget kapital .................. . 1 262 131 049,00 45227: Edellisten tilikausien voitto- Balanserad vinst från tidigare räkenskapsperioden ........... 102 909 063,38 45228: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 43 834 905,51 2 506110 967,89 45229: Varaukset- Reserveringar 45230: Vapaaehtoiset varaukset - Frivilliga reserveringar 45231: Siirtymävaraus- Övergångsreservering ........................................................................................................... 12 827 000,00 45232: Vieras pääoma- Främmande kapital 45233: Pitkäaikainen - Långfristigt 45234: Lainat valtiolta - Lån från staten ..................................................................................... 13 246140,00 45235: Lainat rahoituslaitoksilla- Lån från penninginrättningar ................................................ 280 000 000,00 293 246 140,00 45236: Lyhytaikainen- Kortfristigt 45237: Lainat valtiolta- Lån från staten ..................................................................................... 1 892 310,00 45238: Lainat rahoituslaitoksilla- Lån från penninginrättningar ................................................ 10 000 000,00 45239: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 6 463172,68 45240: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 61 033 704,88 45241: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 72 37 4 830,91 45242: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 21 397 647,44 173161 665,91 45243: 2 985 345 773,80 45244: 45245: 45246: 45247: 45248: Metsähallitus - Forststyrelsen 45249: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 45250: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 1187 390160,13 45251: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 29 885 325,62 45252: 45253: Kulut- Kostnader 45254: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter 45255: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 18 746 702,26 45256: Varastojen muutos- Förändring i lager ....................................................................... --6 844 913,98 45257: Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster ........................................................................... 327 106 91 0,39 45258: Henkilöstökulut- Personalkostnader ........................................................................... 325 94 7 671 ,95 45259: 10 496 075,80 45260: ~~ u~r~~M ~Ö~~i·g~··kÖsi~ä(i~·;··.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·:.·.·.·::.·.·.·:.·.·.·.:·.·.·:::::.·.·::.·.·.·.·:.·. 45261: 0 45262: 114 277 099,40 -789 729 545,82 45263: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 427 545 939,93 45264: 45265: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. -48 130 258,43 45266: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 379 415 681,50 45267: 181 45268: 45269: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 45270: Korkotuotot - Räntein~kter ............................................................................................ 14 473 127,76 45271: Muut rahoitustuotot- Ovriga finansieringsintäkter ........................................................ 468 776,27 45272: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -8 365 048,42 45273: Muut rahoituskulut- Övriga finansieringskostnader ...................................................... -691 045,99 5 885 809,62 45274: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster, 45275: reserveringar och skatter ............................................................................................................................................ 385 301491,12 45276: 45277: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader ........................................................................... 16 926,23 45278: 45279: Välittömät verot- Direkta skatter 45280: Tilikaudelta- Från räkenskapsperioden .......................................................................... -48 077 952,00 45281: Aikaisemmilta tilikausilta- Från föregående räkenskapsperioderna .............................. . 4 160 126,26 -43 917 825,74 45282: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 341 400 591,61 45283: 45284: 45285: 45286: 45287: Tase- Balansräkning 31.12.1996 45288: Vastaavaa - Aktiva 45289: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga långfristiga placeringar 45290: Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 45291: Aineettomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ................................................................................................ 2 782 522,01 45292: Muut pitkävaikutteiset menot- övriga utgifter med lång verkningstid .............................................................. 55 327,00 45293: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 45294: Maa- ja vesialueet- Jord och vattenområden .............................................................. 9 026 658 129,47 45295: Tiet - Vågar ................................................................................................................. 229 371 265,77 45296: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner .................................... 170 258 361 ,94 45297: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 20 922 692,17 45298: Keskeneräiset hankkeet- Halvfärdiga anskaffningar ................................................... 14 763 873,27 9 461 974 322,62 45299: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper ingående i 45300: anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 45301: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................... 11 053 321 ,37 45302: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 45303: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar 45304: Valmiit tuotteet- Färdiga produkter ................................................................................................................... 101 553 898,00 45305: Saamiset- Fordringar 45306: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 144 467 398,62 45307: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 9 604 557,71 45308: Muut saamiset- övriga fordringar .............................................................................. 758 462,01 154 830 418,34 45309: Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i finansieringstillgångarna ............................................. 318 512 604,91 45310: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 12 706 108,38 45311: 10 063 468 522,63 45312: Vastattavaa- Passiva 45313: Oma pääoma - Eget kapital 45314: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 4 766 168 000,00 45315: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital .......................................................................... 4 478 686 160,93 45316: Edellisten tilikausien voitto- Balanserade vinst från tidigare räkenskapsperioderna ..... . 155 861 358,14 45317: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 341 400 591,61 9 742116110,68 45318: Vieras pääoma- Främmande kapital 45319: Pitkäaikainen - Långfristigt 45320: Lainat valtiolta - Lån från staten ........................................................................................................................... 147 333 200,00 45321: Lyhytaikainen- Kortfristigt 45322: Velka valtiolle- Skuld tili staten ...................................................................................... 24 555 600,00 45323: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 4 718 793,57 45324: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 17 994137,66 45325: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 123 357 465,52 45326: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 3 393 215,20 174 019 211,95 45327: 10 063 468 522,63 45328: 182 45329: 45330: 45331: RASKONE 45332: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 45333: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 77 480 194,34 45334: Valmistevarastojen muutos- Förändring i produktlager .......................................................................................... 114 942,00 45335: Valmistus omaan käyttöön- Tillverkning för eget bruk ............................................................................................ 307 819,80 45336: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 609 530,46 45337: 45338: Kulut- Kostnader 45339: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor 45340: Ostot tilikauden aikana -lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 23 702 635,71 45341: Varaston muutos- Förändring i lager .......................................................................... 137 891 ,00 45342: Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster .............................................................................. 2 657 691 ,28 45343: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 38 105 659,90 45344: 0 45345: tuu u~r~~~ ~ö~ i iå" kö~tnäd~·;· .·.:·.·.·.·.:·.·.:·.:·.·.·.·.·.·.·.:·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·. ~ m6~6:~~ 45346: --~~~~------~~~~ 45347: -76 264 847,60 45348: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 2 247 639,00 45349: 45350: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar på 45351: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ -4 049172,81 45352: Liiketappio- Rörelseförlust ...................................................................................................................................... -1 801 533,81 45353: 45354: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 45355: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 44 327,23 45356: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -346156,87 -301 829,64 45357: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ..................................................................................................... -2 103 363,45 45358: 45359: 45360: Tase- Balansräkning 31.12.1996 45361: Vastaavaa- Aktiva 45362: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga 45363: placeringar med lång verkningstid 45364: Aineetlomat hyödykkeet- lmmaterilla tillgångar 45365: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid .............................................................. 479 209,54 45366: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 45367: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ............................................................. 10 120 000,00 45368: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner .................................... 43 653 363,57 45369: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 5 831 048,08 45370: Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella tillgångar .......................................... 2146 298,97 61 750 710,62 45371: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Värdepapper 45372: ingående i anläggningstillgångarna och övriga placeringar med lång verkningstid 45373: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................... 51 700,00 45374: 45375: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 45376: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 45377: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ....................................................... 9 663 092,00 45378: Keskeneräiset tuotteet- Halvfärdiga produkter ............................................................ 511 979,00 10175 071,00 45379: Saamiset- Fordringar 45380: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 7 685 692,74 45381: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 75 823,90 7 761 516,64 45382: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 87 631,43 45383: BO 305 839,23 45384: Vastattavaa - Passiva 45385: Oma pääoma- Eget kapital 45386: Peruspääoma- Grun_!lkapital .......................................................................................... 15 000 000,00 45387: Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital .......................................................................... 40 975 666,50 45388: Edellisten tilikausien tappio- Balanserade underskott från tidigare 45389: räkenskapsperioden ......................................................................................................... -204 686,09 45390: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust .......................................................... -2103 363,45 53 667 616,96 45391: 183 45392: 45393: Vieras pääoma- Främmande kapital 45394: Pitkäaikainen- Längfristigt 45395: Lainat valtiolta - Lån frän staten ........................................................................................................................... 3 208 300,00 45396: Lyhytaikainen- Kortfristigt 45397: Lainat rahoituslaitoksilla- Län från penninginrättningar ................................................ 2 385 630,61 45398: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 11 346 574,89 45399: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 7 869 347,94 45400: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortlristiga skulder ..................................................... 1 828 368,83 23 429 922,27 45401: BO 305 839,23 45402: 45403: 45404: 45405: 45406: Teknillinen tarkastuskeskus- Tekniska kontrollcentralen 45407: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 45408: Liikevaihto- Omsättning .................................................................................................... 53 715 863,31 45409: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ..................................................... 427 649,38 54143 512,69 45410: Kulut- Kostnader 45411: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 33 091 514,15 45412: 45413: ~uu u~r~~lut ~Ö~~iii~-k~st~äd~·i·:·.·.·.·.:·.::·.:·.·.:·.:·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.::·.:·.·.:·.:·.·.:·.·.·.·.·.:·.·.·.:·.·.·:.·:.:·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.::·.·.·.·.:·:.:·:::.:·.:·.:·. 45414: 0 45415: 1~ ~~~ ~~~:~~ -48 268 267,12 45416: --------~----------~--~ 45417: Käyttökate- Driltsbidrag .......................................................................................................................................... 5 875 245,57 45418: 45419: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar på 45420: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ -2 193 943,80 45421: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 3 681 301,77 45422: 45423: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansiella intäkter och -kostnader 45424: Korkotuotot - Ränteintäkter ............................................................................................ 193 099,89 45425: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -4 385,65 188 714,24 45426: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster, 45427: reserveringar och skatter ............................................................................................................................................ 3 870 016,01 45428: 45429: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader 45430: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter ..................................................................... 107 610,07 45431: Satunnaiset kulut- Extraordinära kostnader ................................................................... -107 035,03 575,04 45432: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 3 870 591,05 45433: 45434: 45435: 45436: 45437: Tase- Balansräkning 31.12.1996 45438: Vastaavaa - Aktiva 45439: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgängar och övriga 45440: längfristiga placeringar 45441: Aineettornai hyödykkeet- lmmateriella tillgängar 45442: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .......................................................... 235 488,47 45443: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgängar 45444: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 4 881 340,42 45445: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- 45446: Värdepapper ingäende i anläggningstillgängarna och övriga längfristiga placeringar ...... . 82 784,00 5 199 612,89 45447: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgängar 45448: Saamiset- Fordringar 45449: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 7 593 058,30 45450: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 225 237,79 45451: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 6 963,20 7 825 259,29 45452: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 13 395 770,21 45453: 26 420 642,39 45454: 184 45455: 45456: Vastattavaa - Passiva 45457: Oma pääoma- Eget kapital 45458: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 9 000 000,00 45459: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital .......................................................................... 6106 053,34 45460: Edellisten tilikausien voittoitappio- Förra räkenskapsperiodens vinsVförlust ............... . -3 374 236,67 45461: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 3 870 591,05 15 602 407,72 45462: Vieras pääoma- Främmande kapital 45463: Lyhytaikainen - Kortfristigt 45464: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 8 980,20 45465: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 1 769 297,00 45466: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 7 678 263,58 45467: Muut lyhytaikaiset velat- övriga kortfristiga skulder ..................................................... 1 361 693,89 10 818 234,67 45468: 26 420 642,39 45469: LIITTEET 45470: 45471: BILAGOR 45472: SELVITYS 45473: 45474: SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA 45475: VUODELTA 45476: 1996 45477: 45478: 45479: RELATION ANGÅENDE 45480: 45481: RESERVERADEANSLAG 45482: .. 0 45483: 45484: FOR AR 45485: 1996 45486: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 45487: sivu 45488: 21 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 190 45489: Pl,- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 45490: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45491: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997 45492: Vuosi- År 45493: -.y;- 45494: 45495: 21 02 70 94 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 45496: ventarier ......................... 802 347,20 802 347,20 100 0,00 45497: 23 02 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 19 521 215,37 19 521 215,37 100 0,00 45498: 23 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 78 570 000,00 51 751 490,91 66 26 818 509,09 45499: 23 03 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 866 435,82 866 435,82 100 0,00 45500: 23 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 13411000,00 12 185 358,97 91 1 225641,03 45501: 23 25 74 94 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats- 45502: rådets skyddsrum .................. 5 220 000,00 5 220 000,00 100 0,00 45503: 23 25 74 95 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats- 45504: rådets skyddsrum .................. 3 665 000,00 1 828 718,25 50 1 836 281,75 45505: 23 25 74 96 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats- 45506: rådets skyddsrum .................. 2175 000,00 0,00 0 2 175 000,00 45507: 23 99 23 95 Presidentti Lauri Kristian Relanderin 45508: muistomerkki - Monument över Lauri 45509: Kristian Relander .................. 354 000,00 354000,00 100 0,00 45510: 23 99 25 94 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V. 45511: Snellmans samlade verk ............ 110 379,36 110 379,36 100 0,00 45512: 23 99 25 95 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V. 45513: Snellmans samlade verk ............ 952 222,89 952 222,89 100 0,00 45514: 23 99 25 96 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V. 45515: Snellmans samlade verk ............ 1 900 000,00 961 004,93 51 938 995,07 45516: 23 99 26 94 Suomen hallintohistoria - Finlands för- 45517: valtningshistoria ................... 22 939,31 22 939,31 100 0,00 45518: 23 99 26 95 Suomen hallintohistoria - Finlands för- 45519: valtningshistoria ................... 967 587,00 967 587,00 100 0,00 45520: 23 99 26 96 Suomen hallintohistoria - Finlands för- 45521: valtningshistoria ................... 480 000,00 433 810,40 90 46 189,60 45522: 23 99 28 96 Suomen itsenäisyyden BO-vuotisjuhla- 45523: vuosi - 80-årsjubileet för Finlands 45524: självständighetsförklaring ............ 500000,00 279 692,05 56 220 307,95 45525: 24 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 187 433 158,53 187 433158,53 100 0,00 45526: 24 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 750 374 000,00 573 478 705,77 76 176 895 294,23 45527: 24 01 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 19 394 582,00 19 394 582,00 100 0,00 45528: 24 01 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 21 594 767,31 13 934 819,57 65 7 659 947,74 45529: 24 01 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 53 500 000,00 20 260183,12 38 33 239 816,88 45530: 24 01 87 94 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi- 45531: nen - Anskaffning av fastigheter och 45532: lokaler .......................... 13 614 279,42 13 614 279,42 100 0,00 45533: 24 01 87 95 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi- 45534: nen - Anskaffning av fastigheter och 45535: lokaler .......................... 19 967 401,96 19 967 401,96 100 0,00 45536: 24 01 87 96 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi- 45537: nen - Anskaffning av fastigheter och 45538: lokaler .......................... 39 000 000,00 6 717 550,31 17 32 282 449,69 45539: 24 30 66 94 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent- 45540: ligt utvecklingssamarbete ............ 27 221 730,00 27 221 730,00 100 0,00 45541: 24 30 66 95 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent- 45542: ligt utvecklingssamarbete ............ 283 218 239,98 222 282 057,45 78 60 936 182,53 45543: 24 30 66 96 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent- 45544: ligt bistånd ....................... 1 436 698 000,00 1 223 803 900,98 85 210 744 099,02 45545: 24 50 61 94 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian 45546: maiden kanssa - Samarbete med när- 45547: liggande områden och de baltiska Iän- 45548: derna ........................... 3981611,64 3 981 611,64 100 0,00 45549: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 45550: sivu 45551: 24 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 191 45552: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 45553: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45554: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 45555: Vuosi -Ar 45556: 45557: 45558: 45559: 24 50 61 95 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Ba~ian 45560: maiden kanssa - Samarbete med när- 45561: liggande områden och de ba~iska län- 45562: derna .......................... . 11 995 989,09 9 934 592,67 83 2 061 396,42 45563: 24 50 66 96 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Ba~ian 45564: maiden kanssa - Samarbete med när- 45565: liggande områden och de baltiska län- 45566: derna .......................... . 24 000 000,00 7796741,02 32 16 203 258,98 45567: 24 50 69 94 Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjes- 45568: telyt - Multilaterala och bilaterala fi- 45569: nansieringsarrangemang ........... . 8301 020,76 8 301 020,76 100 0,00 45570: 24 50 69 95 Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoi- 45571: tusjärjestelyt - Multilaterala och bilate- 45572: rala finansieringsarrangemang ....... . 13 848 569,43 10 654 696,77 77 3 193 872,66 45573: 24 50 69 96 Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoi- 45574: tusjärjestelyt - Multilaterala och bilate- 45575: rala finansieringsarrangemang ....... . 35 000 000,00 22 276 879,93 64 12 723 120,07 45576: 24 99 26 95 Tutkimus- ja kehittämistoiminta - 45577: Forsknings- och utvecklingsverksamhet. 3 535 257,36 3 535 257,36 100 0,00 45578: 24 99 26 96 Tutkimus- ja kehittämistoiminta - 45579: Forsknings- och utvecklingsverksamhet. 19 755 000,00 12110667,68 61 7 644 332,32 45580: 25 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 15 091194,73 15 091194,73 100 0,00 45581: 25 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 120 786 000,00 99 227 957,14 82 21 558 042,86 45582: 25 10 21 95 Korkeimman oikeuden toimintame- 45583: not - Högsta domstolens omkostna- 45584: der ............................ . 1 442 948,22 1 442 948,22 100 0,00 45585: 25 10 21 96 Korkeimman oikeuden toimintame- 45586: not - Högsta domstolens omkostna- 45587: der ............................ . 30 760 000,00 29 787 807,21 97 972192,79 45588: 25 10 22 95 Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- 45589: menot - Högsta förvaltningsdomsto- 45590: lens omkostnader ................. . 3 180 663,91 3180663,91 100 0,00 45591: 25 10 22 96 Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- 45592: menot - Högsta förvaltningsdomsto- 45593: lens omkostnader ................. . 37 880 000,00 33 917 997,56 90 3 962 002,44 45594: 25 10 23 96 Muiden tuomioistuinten toimintame- 45595: not - Omkostnader för övriga domsto- 45596: lar............................. . 866 300 000,00 801 707 932,85 93 64592067,15 45597: 25 20 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 7391783,11 7391783,11 100 0,00 45598: 25 25 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 8193 498,65 8193 498,65 100 0,00 45599: 25 30 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 45 655 769,56 45 655 769,56 100 0,00 45600: 25 40 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 4 495 339,22 4 495 339,22 100 0,00 45601: 25 45 27 95 Oikeuslaitoksen tietojenkäsittely - 45602: Rättsväsendets databehandling ...... . 7 641 802,93 7 641 802,93 100 0,00 45603: 25 45 27 96 Oikeuslaitoksen tietojenkäsittely - 45604: Rättsväsendets databehandling ...... . 53 970 000,00 51198 602,93 95 2 771 397,07 45605: 25 46 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 2 848 019,95 2 848 019,95 100 0,00 45606: 25 46 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 37 130 000,00 34 675 778,90 93 2454221,10 45607: 25 47 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 7 119 373,45 7 119 373,45 100 0,00 45608: 25 47 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 151 850 000,00 143 758 599,30 95 8 091 400,70 45609: 25 50 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 23 392 131,99 23 392131,99 100 0,00 45610: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 45611: sivu 45612: 25 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 192 45613: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 45614: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använl/indraget Tili år 45615: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997 45616: Vuosi- År 45617: Ok 45618: 45619: 25 50 21 96 Toimintamenot (liiketaloudellisten suorit- 45620: teiden hintojen alentamiseen enintään 45621: 45 500 000) - Omkostnader ........ 668 700 000,00 639 307 256,88 96 29 392 743,12 45622: 25 50 74 94 Uudisrakennukset ja perusko~auk- 45623: set - Nybyggnader och renoveringar . 1 436 067,98 1 436 067,98 100 0,00 45624: 25 50 74 95 Uudisrakennu kset ja perusko~auk- 45625: set - Nybyggnader och renoveringar . 29 783 251 ,21 28 143 634,12 94 1 639617,09 45626: 25 50 74 96 Uudisrakennukset ja perusko~auk- 45627: set - Nybyggnader och renoveringar . 24 700 000,00 6 645 885,81 27 18054114,19 45628: 25 50 75 95 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset 45629: avolaitostyönä - Nybyggnader och re- 45630: noveringar vilka utförs som arbete i öp- 45631: pen anstalt ...................... 9 701 746,96 7 795 773,05 80 1 905 973,91 45632: 25 50 75 96 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset 45633: avolaitostyönä - Nybyggnader och re- 45634: noveringar vilka utförs som arbete i öp- 45635: pen anstalt ...................... 36 500 000,00 27 097 510,60 74 9 402 489,40 45636: 25 50 77 95 Työsiirioloille järjestettävät työt - Ar- 45637: beten för arbetskolonier ............. 9 082 996,45 9 082 996,45 100 0,00 45638: 25 50 77 96 Työsiirioloille järjestettävät työt - Ar- 45639: beten för arbetskolonier ............. 18 000 000,00 13 000 724,13 72 4 999 275,87 45640: 25 50 79 94 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och 45641: vattenbyggen ..................... 304169,07 304 169,07 100 0,00 45642: 25 50 79 95 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och 45643: vattenbyggen ..................... 479 507,61 93 348,96 19 386158,65 45644: 25 50 79 96 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och 45645: vattenbyggen ..................... 500 000,00 64159,54 13 435 840,46 45646: 25 60 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 955 802,75 7 955 802,75 100 0,00 45647: 25 60 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 35 330 000,00 23 656 367,51 67 11 673 632,49 45648: 25 99 70 94 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 45649: ventarier ......................... 1 536 489,69 1 536 489,69 100 0,00 45650: 26 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 18 985 918,22 18 985 918,22 100 0,00 45651: 26 01 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 45652: der (delvis EU) .................... 94 628 000,00 79 923 327,69 84 14 704 672,31 45653: 26 02 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 757 335,27 1 757 335,27 100 0,00 45654: 26 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 24 646 000,00 22 240 380,41 90 2 405 619,59 45655: 26 05 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 46182419,00 46182 419,00 100 0,00 45656: 26 05 21 96 Toimintamenot (Enintään 100 000 mk 45657: suomalais-venäläistä koulutusyhtei styö- 45658: tä edistävän säätiön peruspääoma- 45659: na) - Omkostnader ............... 323 171 000,00 281 054 928,44 87 42 116 071,56 45660: 26 06 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 43 056 263,87 43 056 263,87 100 0,00 45661: 26 06 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 115619000,00 63 549 511,60 55 52 069 488,40 45662: 26 75 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 236 085 287,83 236 085 287,83 100 0,00 45663: 26 75 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 652 869 000,00 2 478 715 905,05 93 174 152 694,95 45664: 26 75 74 94 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnad- 45665: sarbeten ......................... 6062125,12 6062125,12 100 0,00 45666: 26 75 74 95 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnad- 45667: sarbeten ......................... 9 250 000,00 9 250 000,00 100 0,00 45668: 26 80 21 95 Pelastushallinnon toimintame- 45669: not - Omkostnader för räddningsför- 45670: valtningen ........................ 48 662 914,21 48 662 914,21 100 0,00 45671: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 45672: sivu 45673: 26 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 193 45674: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 45675: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVind raget Tili år 45676: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 45677: Vuosi- År 45678: o;;- 45679: 45680: 26 BO 21 96 Pelastushallinnon toimintame- 45681: not - Omkostnader för räddningsför- 45682: valtningen ........................ 72 067 000,00 34 251 25B, 19 4B 37 B15 741 ,B1 45683: 26 BO 31 95 Valtionosuudet - Statsandelar ...... 12 79B 964,25 12 79B 964,25 100 0,00 45684: 26 BO 31 96 Valtionosuudet - Statsandelar ...... 26 000 000,00 11 96B 684,15 46 14 031 315,B5 45685: 26 BO 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 5 727 506,BO 5 727 506,BO 100 0,00 45686: 26 BO 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 15 400 000,00 B 433 B61,71 55 6 96613B,29 45687: 26 BO B7 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 45688: fastigheter ....................... 1 250 000,00 1 250 000,00 100 0,00 45689: 26 90 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 20B 760 100,44 20B 760 100,44 100 0,00 45690: 26 90 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... BB2 609 000,00 700 795141,B6 79 1B1 B13 B5B,14 45691: 26 90 70 94 Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans- 45692: kaffning av luft- och bevakningsfarkoster. 24 52B 123,B6 24 52B 123,B6 100 0,00 45693: 26 90 70 95 Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans- 45694: kaffning av luft- och bevakningsfarkoster. 2 335 494,77 1 94B 076,01 B3 3B7 41B,76 45695: 26 90 74 94 Rakentaminen - Husbyggen ........ 11 365 754,91 11 365 754,91 100 0,00 45696: 26 90 74 95 Rakentaminen - Husbyggen ........ 14 267 122,34 12 442 225,6B B7 1 B24 B96,66 45697: 26 90 74 96 Rakentaminen - Husbyggen ........ 10 900 000,00 4 921 B9B,99 45 5 97B 101,01 45698: 26 90 B7 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 45699: fastigheter ....................... 3 BOO 000,00 3 BOO 000,00 100 0,00 45700: 26 97 43 95 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) -- 45701: Landskapsutvecklingspengar (delvis 45702: EU) ............................. 4 426 317,40 4 426317,40 100 0,00 45703: 26 97 61 95 EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke- 45704: hitysohjelmiin (EU) - EU:s deltagande 45705: i strukturprogram och regionala utveck- 45706: lingsprogram (EU) ................. 309 571137,23 147 160 29B,33 4B 162 410 B3B,90 45707: 26 9B 43 96 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) -- 45708: Landskapsutvecklingspengar (delvis 45709: EU) ............................. 104 500 000,00 102 121 29B,59 9B 2 37B 701,41 45710: 26 9B 61 96 EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke- 45711: hitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin 45712: (EU) - EU:s deltagande i strukturprog- 45713: ram och regionala utvecklingsprogram 45714: samt gemenskapsinitiativ (EU) ........ 5BB 400 000,00 139 266 309,59 24 449133 690,41 45715: 27 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5 212 612,76 5 212 612,76 100 0,00 45716: 27 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 44 B30 000,00 3B 050 51B,D4 B5 6 7794B1,96 45717: 27 10 16 94 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans- 45718: kaffning av försvarsmateriel .......... 322 5B6 251,29 322 5B6 251 ,29 100 0,00 45719: 27 10 16 95 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans- 45720: kaffning av försvarsmateriel .......... 954 160 709,56 640 633 009,92 67 313 527 699,64 45721: 27 10 16 96 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans- 45722: kaffning av försvarsmateriel .......... 3 653.540 000,00 2 757 924 042,71 75 B95 615 957,29 45723: 27 10 21 95 Puolustusvoimien toimintamenot -- 45724: Försvarsmaktens omkostnader ....... 592 029 909,29 592 029 909,29 100 0,00 45725: 27 10 •21 96 Puolustusvoimien toimintamenot -- 45726: Försvarsmaktens omkostnader ....... 5 164 000 000,00 4 7B5 634 346,41 93 37B 365 653,59 45727: 27 10 74 94 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 45728: se! - Nybyggnader och ombyggnad- 45729: sarbeten ......................... 14 7B6 BB6,B6 14 7B6 BB6,B6 100 0,00 45730: 27 10 74 95 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 45731: se! - Nybyggnader och ombyggnad- 45732: sarbeten ......................... 109 737 3B7,44 B3775124,1B 76 25 962 263,26 45733: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 45734: sivu 45735: 27 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 194 45736: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 45737: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 45738: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 45739: Vuosi- Ar 45740: ~ 45741: 45742: 45743: 45744: 27 10 74 96 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 45745: set - Nybyggnader och ombyggnad- 45746: sarbeten ......................... 224 000 000,00 153 883 400,14 69 70 116 599,86 45747: 27 10 87 95 Kiinteistöjen osto ja pakkolunas- 45748: tus - lnköp och expropriation av fastig- 45749: heter............................ 1 867 828,80 1 867 828,80 100 0,00 45750: 27 10 87 96 Kiinteistöjen osto ja pakkolunas- 45751: tus - lnköp och expropriation av fastig- 45752: heter............................ 30 000 000,00 28 485 966,14 95 1 514033,86 45753: 27 30 21 95 YK:n ja ETYK:n rauhanturvaamistoimin- 45754: nan toimintamenot - Omkostnader för 45755: FN:s och KSSE:s fredsbevarande verk- 45756: samhet. ......................... 1 239 069,27 1 239 069,27 100 0,00 45757: 28 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 23 793 109,95 23 793 109,95 100 0,00 45758: 28 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 108 000 000,00 83 133 589,11 77 24866410,89 45759: 28 03 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 900 232,97 2 900 232,97 100 0,00 45760: 28 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 18 950 000,00 15 268 784,12 81 3 681 215,88 45761: 28 05 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 30 580 723,88 30 580 723,88 100 0,00 45762: 28 05 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 140 150 000,00 113 069 375,65 81 27 080 624,35 45763: 28 05 22 95 Työpaikkaterveydenhuollon toimintame- 45764: not - Omkostnader för företagshälso- 45765: vården .......................... 166 218,16 166218,16 100 0,00 45766: 28 05 88 96 Osakkeiden hankkiminen - Aktieför- 45767: värv ............................ 10 000 000,00 7 002 000,00 70 2 998 000,00 45768: 28 10 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2412815,49 2 412 815,49 100 0,00 45769: 28 10 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 36 400 000,00 35 447 529,04 97 952 470,96 45770: 28 18 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 427 040 963,92 427 040 963,92 100 0,00 45771: 28 18 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 518 466 000,00 1 075 670 568,14 71 442 795 431,86 45772: 28 18 68 95 Suomen osallistuminen OECD:n toimes- 45773: ta järjestettävään Keski- ja Itä-Euroopan 45774: maiden sekä Baltian maiden verovirkaili- 45775: joiden koulutukseen - Finlands delta- 45776: gande i utbildning som OECD ordnar lör 45777: skattetjänstemän i de central- och östeu- 45778: ropeiska samt baltiska länderna ....... 199 930,00 199 930,00 100 0,00 45779: 28 40 21 95 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 45780: der (delvis EU) .................... 83 721 667,57 83 721 667,57 100 0,00 45781: 28 40 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 45782: der (delvis EU) .................... 443 377 000,00 373511184,24 84 69865815,76 45783: 28 40 66 94 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat- 45784: tava kehitysapu - Utvecklingshjälp 45785: som styrs via en internationell tullorgani- 45786: sation ........................... 220 000,00 220 000,00 100 0,00 45787: 28 40 66 95 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat- 45788: tava kehitysapu sekä koulutusyhteistyö 45789: Venäjän ja Baltian maiden kans- 45790: sa - Utvecklingshjälp som styrs via en 45791: internationell tullorganisation samt utbild- 45792: ningssamarbete med Ryssland och de 45793: baltiska länderna .................. 187 360,70 62 699,62 33 124661,08 45794: 28 40 66 96 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat- 45795: tava kehitysapu sekä koulutusyhteistyö 45796: Venäjän ja Baltian maiden kans- 45797: sa - Utvecklingshjälp som styrs via en 45798: internationelltullorganisation samt utbild- 45799: ningssamarbete med Ryssland och de 45800: balliska länderna .................. 220 000,00 0,00 0 220 000,00 45801: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 45802: sivu 45803: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 195 45804: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 45805: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 45806: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 45807: Vuosi- Ar 45808: ~ 45809: 45810: 45811: 2B 40 70 96 Kaluston hankinta - Anskalfning av in- 45812: ventarier ......................... 11 000 000,00 13430,00 0 10 9B6 570,00 45813: 2B 40 74 94 Tullitalojen rakentaminen - Tullhus- 45814: byggen .......................... 921 B23,09 921 B23,09 100 0,00 45815: 2B 40 74 95 Tullitalojen rakentaminen - Tullhus- 45816: byggen .......................... 5 900 000,00 3320B99,13 56 2 579 100,B7 45817: 2B 52 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1B 657 115,26 1B657115,26 100 0,00 45818: 2B 52 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 165 B60 000,00 151 957 947,91 92 13 902 052,09 45819: 2B 60 75 95 Perusparannukset - Reparation och 45820: ombyggnad ...................... 76 120 073,15 76120073,15 100 0,00 45821: 2B 60 76 94 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion 45822: talonrakennusten suunnittelu ja koera- 45823: kentaminen - Byggande av ämbets- 45824: hus samt planering av statens husbyg- 45825: gen och experimentellt byggande ..... 40 36B 432,94 40 36B 432,94 100 0,00 45826: 2B 60 76 95 Virastotalojen rakentaminen - Byg- 45827: gande av ämbetshus ............... 56 93B 277,47 26 360 247,77 46 30 57B 029,70 45828: 2B 60 B7 94 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 45829: hankkiminen - Anskaffning av fastig- 45830: heter och bostadsak1ier ............. 14 B41 290,10 14 B41 290,10 100 0,00 45831: 2B 60 B7 95 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 45832: hankkiminen - Anskaffning av faslig- 45833: heter och bostadsaktier ............. 35 B65 13B,65 35 B65 13B,65 100 0,00 45834: 2B 64 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 133 490 000,00 53 907 B06,09 40 79 5B2 193,91 45835: 2B 64 75 96 Perusparannukset - Reparation och 45836: ombyggnad ...................... 254 000 000,00 175 167 B03,61 69 7B B32 196,39 45837: 2B 64 B7 96 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 45838: hankkiminen - Anskaffning av fastig- 45839: heter och bostadsak1ier ............. 2BO 000 000,00 15B 464 232,41 57 121 535 767,59 45840: 2B BO 20 94 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut- 45841: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 2 39B 199,31 2 39B199,31 100 0,00 45842: 2B BO 20 95 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut- 45843: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 9 307197,73 3 720 7B7,24 40 5 5B6410,49 45844: 2B BO 20 96 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut- 45845: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 15 000 000,00 B 996 B95,77 60 6 003104,23 45846: 2B BO 21 94 Henkilöstöpoliittiset tukitoimet hallinnon 45847: rationalisoinnin ja säästöpäätösten to- 45848: teuttamisen yhteydessä - Personalpo- 45849: litiska stödåtgärder i samband med ratio- 45850: naliseringen av lörvallningen och ge- 45851: nomförandet av sparbesluten ......... 27 9B7 049,BO 27 9B7 049,BO 100 0,00 45852: 2B BO 21 95 Henkilöstön sopeuttamisen tukemi- 45853: nen - Stöd lör anpassning av persona- 45854: Ien ............................. 10 000 000,00 1 542 94B,29 15 B457051,71 45855: 2B BO 21 96 Henkilöstön sopeuttamisen tukemi- 45856: nen - Stöd för anpassning av persona- 45857: Ien ............................. 5 000 000,00 110431,00 2 4 BB9 569,00 45858: 2B BO 22 94 Integraatiovalmennus - lntegrations- 45859: utbildning ........................ 4 3B1 385,27 4 381 3B5,27 100 0,00 45860: 2B BO 22 95 Integraatiovalmennus ja 45861: tietojärjestelmien kehittäminen - ln- 45862: tegrationsutbildning och utvecklande av 45863: datasystemen ..................... 1 904 431,46 1 BB7 134,70 99 17 296,76 45864: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 45865: sivu 45866: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 196 45867: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 45868: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 45869: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 45870: Vuosi- Ar 45871: ~ 45872: 45873: 45874: 28 80 22 96 Integraatiovalmennus ja 45875: tietojärjestelmien kehittäminen - ln- 45876: tegrationsutbildning och utvecklande av 45877: datasystemen ..................... 29 000 000,00 17 093 265,29 59 11 906 734,71 45878: 28 80 23 94 Työsuojelun edistäminen - Främjande 45879: av arbetarskyddet. ................. 2 174 050,69 2 174 050,69 100 0,00 45880: 28 80 23 95 Työsuojelun edistäminen - Främjande 45881: av arbetarskyddet. ................. 3 509 553,90 1 787184,11 51 1 722 369,79 45882: 28 80 23 96 Työsuojelun edistäminen - Främjande 45883: av arbetarskyddet. ................. 4 826 000,00 1 584301,05 33 3 241 698,95 45884: 28 80 24 96 VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi- 45885: minta - StPL-baserad rehabilitering 45886: och tidig rehabilitering .............. 23 500 000,00 14 093 623,00 60 8465931,92 45887: 28 80 25 95 Valtion henkilöstöjärjestelyt - Statens 45888: personalarrangemang .............. 23 616 322,68 23 616 322,68 100 0,00 45889: 28 80 25 96 Valtion henkilöstöjärjestelyt - Statens 45890: personalarrangemang .............. 41230000,00 16 711 860,25 41 3 029 616,96 45891: 28 87 61 94 Korvaus valtion vakuusrahastolle laina- 45892: jen ja takausten hoitomenoihin - Er- 45893: sättning tili statens säkerhetsfond för ut- 45894: gifte r lör skötsel av Iän och säkerheter . 1 016 000 000,00 1 016 000 000,00 100 0,00 45895: 28 87 61 95 Korvaus valtion vakuusrahastolle laina- 45896: jen ja takausten hoitomenoihin - Er- 45897: sättning tili statens säkerhetsfond lör ut- 45898: gifter för skötsel av Iän och säkerheter . 300 000 000,00 236 000 000,00 79 64 000 000,00 45899: 28 87 61 96 Korvaus valtion vakuusrahastolle laina- 45900: jen ja takausten hoitomenoihin - Er- 45901: sättning tili statens säkerhetsfond lör ut- 45902: gifter lör skötsel av Iän och säkerheter . 800 000 000,00 0,00 0 800 000 000,00 45903: 28 87 89 94 Pankkitoiminnan tukeminen - Stödan- 45904: de av bankverksamheten ............ 3 924 689 789,52 3 924 689 789,52 100 0,00 45905: 28 99 21 95 Valtion eläkelautakunnan toimintame- 45906: not - Statens pensionsnämnds om- 45907: kostnader ........................ 782 088,15 782 088,15 100 0,00 45908: 28 99 21 96 Valtion eläkelautakunnan toimintame- 45909: not - Statens pensionsnämnds om- 45910: kostnader ........................ 2 040 000,00 578 982,32 28 1 461 017,68 45911: 29 01 10 95 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja 45912: kunnossapito - Drift och underhäll av 45913: vissa statliga fastigheter ............. 2 931 420,05 2 931 420,05 100 0,00 45914: 29 01 10 96 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja 45915: kunnossapito - Drift och underhäll av 45916: vissa statliga fastigheter ............. 17 700 000,00 11 971 554,33 68 5 728 445,67 45917: 29 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 17 928 547,99 17 928 547,99 100 0,00 45918: 29 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 88 002 000,00 71 949 244,08 82 16 052 755,92 45919: 29 01 22 95 Kehittämistoiminta (EU) - Utvecklings- 45920: verksamhet (EU) .................. 61 481 000,00 61 481 000,00 1 100 0,00 45921: 29 01 22 96 Kehittämistoiminta (osa EU) - Utveck- 45922: lingsverksamhet (delvis EU) .......... 79 300 000,00 17 886 222,68 23 61 413 726,18 45923: 29 02 21 95 Tuomiokapitulien toimintamenot -- 45924: Domkapitlens omkostnader .......... 447 737,92 447 737,92 100 0,00 45925: 29 02 21 96 Tuomiokapitulien toimintamenot -- 45926: Domkapitlens omkostnader .......... 15 589 000,00 15 402 693,51 99 186 306,49 45927: 29 02 51 95 Avustus Helsingin tuomiokirkon korjauk- 45928: seen - Understöd lör reparation av 45929: Helsingfors domkyrka ............... 1 300 000,00 1 300 000,00 100 0,00 45930: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 45931: sivu 45932: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 197 45933: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 45934: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 45935: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 45936: Vuosi- År 45937: ~ 45938: 45939: 45940: 29 05 21 95 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimin- 45941: tamenot - Ortodoxa kyrkostyrelsens 45942: omkostnader ..................... 759 512,58 759 512,58 100 0,00 45943: 29 05 21 96 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimin- 45944: tamenot - Ortodoxa kyrkostyrelsens 45945: omkostnader ..................... 9 232 000,00 8 623197,27 93 608 802,73 45946: 29 05 70 94 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 45947: ventarier ......................... 641 699,14 641 699,14 100 0,00 45948: 29 07 21 95 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 34 295 803,39 34 295 803,39 100 0,00 45949: 29 07 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 101 292 000,00 65 444 056,98 65 35 847 943,02 45950: 29 08 21 95 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk- 45951: sen toimintamenot - Omkostnader för 45952: centret för internationellt personutbyte .. 3 645 892,40 3 645 892,40 100 0,00 45953: 29 08 21 96 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk- 45954: sen toimintamenot - Omkostnader för 45955: centret för internationellt personutbyte .. 28 072 000,00 23 052 243,11 82 5 019 756,89 45956: 29 08 22 95 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi- 45957: mintamenot - Omkostnader för institu- 45958: te! för Ryssland och Östeuropa ....... 319 092,67 319 092,67 100 0,00 45959: 29 08 22 96 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi- 45960: mintamenot - Omkostnader för institu- 45961: te! för Ryssland och Östeuropa ....... 3 702 000,00 3 282 128,73 89 419 871,27 45962: 29 08 25 95 Kansainvälinen ku~tuuriyhteistyö - ln- 45963: ternationellt kulturel~ samarbete ....... 8 925 920,43 8 925 920,43 100 0,00 45964: 29 08 25 96 Kansainvälinen ku~tuuriyhteistyö - ln- 45965: ternationellt kulturel~ samarbete ....... 44 187 000,00 37 054 184,46 84 7132 815,54 45966: 29 10 21 95 Korkeakoulujen toimintamenot (osa 45967: EU) - Högskolornas omkostnader 45968: (delvis EU) ....................... 772 346 385,05 772 346 385,05 100 0,00 45969: 29 10 21 96 Korkeakoulujen toimintamenot (osa 45970: EU) - Högskolornas omkostnader 45971: (delvis EU) ....................... 5 090 275 000,00 4 266 959 695,22 84 823 315 304,78 45972: 29 10 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 12 265 558,51 12 265 558,51 100 0,00 45973: 29 10 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 78 116 880,21 62 950 040,04 81 15166 840,17 45974: 29 10 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 101 700 000,00 48118501,32 47 53 581 498,68 45975: 29 10 87 94 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 45976: fastigheter ....................... 1 291 770,50 1 291 770,50 100 0,00 45977: 29 10 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 45978: fastigheter ....................... 11 378 901,28 10 814 402,68 95 564 498,60 45979: 29 10 87 96 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 45980: fastigheter ....................... 126 800 000,00 75 659 861,91 60 51 140 138,09 45981: 29 10 88 96 Osakkeiden hankkiminen - Aktieför- 45982: värv ............................ 1 250 000,00 0,00 0 1 250 000,00 45983: 29 11 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 6 644 900,35 6 644 900,35 100 0,00 45984: 29 11 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 232 762 000,00 228 030 952,23 98 4 731 047,77 45985: 29 11 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 450 000,00 450 000,00 100 0,00 45986: 29 11 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 4 447 887,46 3 947 887,46 89 500 000,00 45987: 29 11 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 19 500 000,00 18 746 871,29 96 753 128,71 45988: 29 19 21 95 Tutkimus- ja kehiltämistoiminta - 45989: Forsknings- och utvecklingsverksamhet. 11 224 845,75 11 224 845,75 100 0,00 45990: 29 19 21 96 Tutkimus- ja kehittämistoiminta - 45991: Forsknings- och utvecklingsverksamhet. 35 451 000,00 23 320 145,39 66 12 130 854,61 45992: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 45993: sivu 45994: 29 Pl.- Ht. Relation angäende reserverade anslag för är 1996 sida 198 45995: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 45996: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 45997: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 45998: Vuosi- Ar 45999: 46000: 46001: 46002: 29 19 24 95 Tiedotus- ja julkaisutoiminta - lnfor- 46003: mations- och publikationsverksamhet. .. 557 937,97 557 937,97 100 0,00 46004: 29 19 24 96 Tiedotus- ja julkaisutoiminta - lnfor- 46005: mations- och publikationsverksamhet. .. 3 517 000,00 2 378 248,95 68 1138 751,05 46006: 29 19 27 95 Korkeakoulujen yhteinen atk-toimin- 46007: ta - Högskolomas gemensamma 46008: ADB-verksamhet ................. . 3197197,52 3197197,52 100 0,00 46009: 29 19 27 96 Korkeakoulujen yhteinen atk-toimin- 46010: ta - Högskolomas gemensamma 46011: ADB-verksamhet ................. . 15 235 000,00 9 522 596,64 63 5 712 403,36 46012: 29 39 22 95 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan 46013: toimintamenot - Omkostnader för be- 46014: svärsnämnden för studiestöd ........ . 39 673,36 39 673,36 100 0,00 46015: 29 39 22 96 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan 46016: toimintamenot - Omkostnader för be- 46017: svärsnämnden för studiestöd ........ . 1 358 000,00 1 287 388,93 95 70 611,07 46018: 29 42 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 21 661 309,46 21 661 309,46 100 0,00 46019: 29 42 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 3 899 013,34 3 899 013,34 100 0,00 46020: 29 43 22 96 Valtion yleissivistävien oppilaitosten toi- 46021: mintamenot - Omkostnader för sta- 46022: tens allmänbildande läroanstalter ..... . 163 700 000,00 140 932 080,21 86 22 767 919,79 46023: 29 43 25 95 Yleissivistävän koulutuksen kehittämi- 46024: nen - Utvecklande av den allmänbil- 46025: dande utbildningen ................ . 4 589 310,72 4 589 310,72 100 0,00 46026: 29 43 25 96 Yleissivistävän koulutuksen kehittämi- 46027: nen - Utvecklande av den allmänbil- 46028: dande utbildningen ................ . 18 828 000,00 4 498 587,34 24 14 329 412,66 46029: 29 43 34 95 Valtionosuus yleissivistävien oppilaitos- 46030: ten perustamiskustannuksiin - Siat- 46031: sandel för de allmänbildande läroanstalt- 46032: ernas anläggningskostnade ......... . 9 295 709,00 1 825 797,60 20 7 469 911,40 46033: 29 43 34 96 Valtionosuus yleissivistävien oppilaitos- 46034: ten perustamiskustannuksiin - Siat- 46035: sandel för de allmänbildande läroanstalt- 46036: ernas anläggningskostnade ......... . 355 300 000,00 336 803 947,00 95 18 496 053,00 46037: 29 43 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 17 600 000,00 13 508 854,43 77 4 091145,57 46038: 29 60 21 95 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 207 117 564,29 207 117 564,29 100 0,00 46039: 29 60 21 96 Valtion ammatillisten oppilaitosten toi- 46040: mintamenot - Omkostnader för statli- 46041: ga yrkesläroanstalter .............. . 685 577 000,00 562 777 968,20 82 122 799 031,80 46042: 29 60 24 96 Ha~oittelutoiminta - Praktikverksam- 46043: het ............................ . 64 500 000,00 58 946 281,85 91 5 553 718,15 46044: 29 60 25 95 Ammatillisen koulutuksen kehittämi- 46045: nen - Utvecklande av yrkesutbildning. 12 183 367,00 12 183 367,00 100 0,00 46046: 29 60 25 96 Ammatillisen koulutuksen ja ammattikor- 46047: keakouluopetuksen kehittäminen 46048: - Utvecklande av yrkesutbildningen 46049: och yrkeshögskoleutbildningen....... . 52 605 000,00 15 599 576,32 30 37 005 423,68 46050: 29 60 34 96 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja 46051: yksityisten ammatillisten oppilaitosten 46052: sekä ammattikorkeakoulujen perusta- 46053: miskustannuksiin - Siatsandel och 46054: statsunderstöd för kommunala och priva- 46055: ta yrkesläroanstalters samt yrkeshögsko- 46056: lors anläggningskostnader .......... . 221 600 000,00 166 539 692,81 75 55 060 307,19 46057: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46058: sivu 46059: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 199 46060: PL- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 46061: Luku- Kap. Stätt tili förfogande AnvänVindraget Tili år 46062: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997 46063: Vuosi- Ar 46064: % 46065: 46066: 46067: 29 60 37 96 Valtionavustus kiinteistöjen hankin- 46068: taan - Statsunderstöd för fastighet- 46069: sanskaffningar .................... 6 830 000,00 6 828 568,00 100 1 432,00 46070: 29 60 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 21 347 417,47 21 347 417,47 100 0,00 46071: 29 60 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 66 716 017,99 53 314 158,32 80 13 401 859,67 46072: 29 60 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 99 990 000,00 67 096198,31 67 32 893 801,69 46073: 29 60 87 94 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 46074: fastigheter ....................... 1 308 769,73 1 308 769,73 100 0,00 46075: 29 60 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 46076: fastigheter ....................... 2 680 508,60 2 680 508,60 100 0,00 46077: 29 60 87 96 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 46078: fastigheter ....................... 77 150 000,00 51 280 012,75 66 25 869 987,25 46079: 29 65 34 94 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja 46080: yksityisten ammatillisten oppilaitosten 46081: perustamiskustannuksiin - Siatsandel 46082: och statsunderstöd för kommunala och 46083: privata yrkesläroanstalters anläggnings- 46084: kostnader ........................ 24 225 516,88 24 225 516,88 100 0,00 46085: 29 65 34 95 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja 46086: yksityisten ammatillisten oppilaitosten 46087: perustamiskustannuksiin - Siatsandel 46088: och statsunderstöd för kommunala och 46089: privata yrkesläroanstalters anläggnings- 46090: kostnader ........................ 39 720 443,00 39 720 443,00 100 0,00 46091: 29 69 21 95 Opetushallinnon koulutuskeskusten toi- 46092: mintamenot - Omkostnader för utbild- 46093: ningsförvaltningens institut ........... 9 807 267,43 9 807 267,43 100 0,00 46094: 29 69 21 96 Opetushallinnon koulutuskeskusten toi- 46095: mintamenot - Omkostnader för utbild- 46096: ningsförvaltningens institut ........... 4 428 000,00 208 568,17 5 4 219 431,83 46097: 29 69 22 95 Opetustoimen henkilöstökoulu- 46098: tus - Undervisningsväsendets perso- 46099: nalutbildning ...................... 26 985 066,76 26 985 066,76 100 0,00 46100: 29 69 22 96 Opetustoimen henkilöstökoulu- 46101: tus - Undervisningsväsendets perso- 46102: nalutbildning ...................... 30 550 000,00 7 215111,25 24 23 334 888,75 46103: 29 69 25 95 Aikuiskoulutuksen kehtttäminen - Ut- 46104: vecklande av vuxenutbildningen ....... 5 001 999,82 5 001 999,82 100 0,00 46105: 29 69 25 96 Aikuiskoulutuksen kehittäminen - UI- 46106: vecklande av vuxenutbildningen ....... 17 221 000,00 12 073 484,76 70 5 147 515,24 46107: 29 69 33 95 Ammatillinen aikuiskoulutus - Yrkesin- 46108: riktad vuxenutbildning ............... 116 501 836,07 116 501 836,07 100 0,00 46109: 29 69 33 96 Ammatillinen aikuiskoulutus - Yrkesin- 46110: riktad vuxenutbildning ............... 525 400 000,00 311 517 408,01 59 213 882 591,99 46111: 29 69 52 94 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk- 46112: sen perustamiskustannuksiin - Siat- 46113: sandel och -understöd för vuxenutbild- 46114: ningens anläggningskostnader ........ 7 059 852,29 7 059 852,29 100 0,00 46115: 29 69 52 95 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk- 46116: sen perustamiskustannuksiin - Siat- 46117: sandel och -understöd för vuxenutbild- 46118: ningens anläggningskostnader ........ 5 700 000,00 4 264473,66 75 1 435 526,34 46119: 29 69 52 96 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk- 46120: sen perustamiskustannuksiin - Siat- 46121: sandel och -understöd för vuxenutbild- 46122: ningens anläggningskostnader ........ 48 000 000,00 36 678 400,00 76 11 321 600,00 46123: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46124: sivu 46125: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 200 46126: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 46127: Luku- Kap. Stått tili törfogande AnvänVindraget Tili år 46128: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 46129: Vuosi- År 46130: ----o;;- 46131: 46132: 29 80 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 529 470,25 529 470,25 100 0,00 46133: 29 80 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 6 773 000,00 6 357 036,42 94 415 963,58 46134: 29 80 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 46135: fastigheter ....................... 245 510,00 0,00 0 245 510,00 46136: 29 82 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 508 586,31 508 586,31 100 0,00 46137: 29 82 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 11 632 000,00 10 962 583,41 94 669 416,59 46138: 29 83 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 642 928,02 1 642 928,02 100 0,00 46139: 29 83 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 54 384 000,00 52157 419,35 96 2 226 580,65 46140: 29 83 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 8 300 000,00 6 096196,62 73 2 203 803,38 46141: 29 88 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 4 966 511,99 4 966 511,99 100 0,00 46142: 29 88 21 96 Suomen Akatemian toimintamenot - 46143: Finlands Akademis omkostnader ...... 129 110 000,00 112 994 882,27 88 16 115 117,73 46144: 29 88 25 96 Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi- 46145: nen - Utarbetande och anskaffning av 46146: vissa verk ........................ 1 498 000,00 1136 274,45 76 361 725,55 46147: 29 88 50 94 Suomen Akatemian tutkimusmäärära- 46148: hat - Finlands Akademis forskning- 46149: sanslag ......................... 94087212,14 94087212,14 100 0,00 46150: 29 88 50 95 Suomen Akatemian tutkimusmäärära- 46151: hat - Finlands Akademis forskning- 46152: sanslag ......................... 32 273171,84 8123 432,36 25 24 149 739,48 46153: 29 88 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 46154: ventarier ......................... 200 000,00 0,00 0 200000,00 46155: 29 88 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 740 000,00 1 740 000,00 100 0,00 46156: 29 88 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1000000,00 1 000 000,00 100 0,00 46157: 29 89 25 95 Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi- 46158: nen - Utarbetande och anskaffning av 46159: vissa verk ........................ 340 058,67 340 058,67 100 0,00 46160: 29 90 21 95 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi- 46161: kuntien toimintamenot - Omkostna- 46162: derna för centralkommissionen för konst 46163: och konstkommissionerna ........... 1 274 187,21 1 274 187,21 100 0,00 46164: 29 90 21 96 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi- 46165: kuntien toimintamenot - Omkostna- 46166: derna för centralkommissionen för konst 46167: och konstkommissionema ........... 5 396 000,00 3 970 278,22 74 1 425 721,78 46168: 29 90 22 96 Valtion taidemuseon toimintame- 46169: not - Statens konstmuseums omkost- 46170: nader ........................... 24 798 000,00 14 271 442,04 58 9 565 163,49 46171: 29 90 23 96 Suomen elokuva-arkiston toimintame- 46172: not - Finlands filmarkivs omkostnader. 12 504 000,00 11 563 847,76 92 940 152,24 46173: 29 90 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 46174: ventarier ......................... 5 000 000,00 511 386,03 10 4488 613,97 46175: 29 90 72 96 Valtion taidemuseon kokoelmien kartut- 46176: taminen - Utökning av Statens konst- 46177: museums samlingar ................ 3 500 000,00 3 269 972,69 93 230 027,31 46178: 29 90 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 371 212,25 1 371 212,25 100 0,00 46179: 29 90 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 876 478,35 876 478,35 100 0,00 46180: 29 90 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 17 700 000,00 12 022 516,87 68 5 677 483,13 46181: 29 90 76 94 Oopperatalon rakennustyöt ja kalustami- 46182: nen - Byggnadsarbetena på och in- 46183: redning av operahuset .............. 175 624,63 175 624,63 100 0,00 46184: 29 92 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 943 819,40 7 943 819,40 100 0,00 46185: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46186: sivu 46187: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 201 46188: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 46189: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använ!lindraget Tili år 46190: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997 46191: Vuosi- Ar 46192: % 46193: 46194: 46195: 29 92 72 95 Museokokoelmien kartuttaminen - UI- 46196: ökning av museisamlingar ........... 450 235,26 450 235,26 100 0,00 46197: 29 93 21 95 Suomenlinnan hoitokunnan toimintame- 46198: no! - Omkostnader för förvaltnings- 46199: nämnden för Sveaborg .............. 4 148 253,75 4148 253,75 100 0,00 46200: 29 93 21 96 Suomenlinnan hoitokunnan toimintame- 46201: no! - Omkostnader för förvaltnings- 46202: nämnden för Sveaborg .............. 13 125 000,00 10 421 947,26 79 2 703 052.74 46203: 29 93 22 95 Museoviraston toimintamenot - Mu- 46204: seiverkets omkostnader ............. 5 179 983,28 5 179 983,28 100 0,00 46205: 29 93 22 96 Museoviraston toimintamenot - Mu- 46206: seiverkets omkostnader ............. 63 722 000,00 58 481 218.45 92 5 240 781,55 46207: 29 93 50 94 Entistämis- ja korjausavustukset - Un- 46208: derstöd för restaureringar och reparatio- 46209: ner ............................. 291 102,50 291102,50 100 0,00 46210: 29 93 50 95 Entistämis- ja korjausavustukset - Un- 46211: derstöd för restaureringar och reparatio- 46212: ner ............................. 922 240,00 305 086,00 33 617 154,00 46213: 29 93 50 96 Entistämis- ja korjausavustukset - Un- 46214: derstöd för restaureringar och reparatio- 46215: ner ............................. 6 600 000,00 5 390 342.45 82 1 209 657,55 46216: 29 93 75 94 Perusparannukset ja talonrakennuk- 46217: se! - Grundförbättringar och husbyg- 46218: gen ............................. 469 206,95 469 206,95 100 0,00 46219: 29 93 75 95 Perusparannukset ja talonrakennukset 46220: (osa EU) - Grundförbättringar och 46221: husbyggen (delvis EU) .............. 10 085 005,65 6 593 083,87 65 3491921,78 46222: 29 93 75 96 Perusparannukset ja talonrakennukset 46223: (osa EU) - Reparation, ombyggnad 46224: och husbyggen (delvis EU) .......... 24 521 000,00 13 708 485.45 56 10 812 514,55 46225: 29 94 21 95 Näkövammaisten kirjaston toimintame- 46226: no! - Omkostnader för biblioteket för 46227: synskadade ...................... 727 517,77 727 517,77 100 0,00 46228: 29 94 21 96 Näkövammaisten kirjaston toimintame- 46229: no! - Omkostnader för biblioteket för 46230: synskadade ...................... 21 905 000,00 21 083 487,07 96 821 512,93 46231: 29 95 21 95 Suomen elokuva-arkiston toimintame- 46232: no! - Finlands filmarkivs omkostnader. 1 680 877,87 1 680 877,87 100 0,00 46233: 29 96 21 95 Valtion elokuvatarkastamon toimintame- 46234: no! - Statens filmgranskningsbyrås 46235: omkostnader ..................... 616 480,21 616 480,21 100 0,00 46236: 29 96 21 96 Valtion elokuvatarkastamon toimintame- 46237: no! - Statens filmgranskningsbyrås 46238: omkostnader ..................... 2 652 000,00 2 031 736,97 77 620 263,03 46239: 29 96 51 96 Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) -- 46240: Särskilda kulturprojekt (delvis EU) ..... 9 500 000,00 7 512 890,98 79 1 987 109,02 46241: 29 98 51 95 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen 46242: (EU) - Utvecklande av ungas verk- 46243: stadsverksamhet (EU) .............. 125 000,00 125 000,00 100 0,00 46244: 29 98 51 96 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen 46245: (osa EU) - Utvecklande av ungas 46246: verkstadsverksamhet (delvis EU) ...... 15 000 000,00 14 950 000,00 100 50 000,00 46247: 30 01 21 95 Maa- ja metsätalousministeriön toiminta- 46248: menot - Jord- och skogsbruksministe- 46249: riets omkostnader.................. 9 020 627,75 9 020 627,75 100 0,00 46250: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46251: sivu 46252: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 202 46253: P\.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 46254: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 46255: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 46256: Vuosi- År 46257: o;;- 46258: 46259: 30 01 21 96 Maa- ja metsätalousministeriön toiminta- 46260: menot - Jord- och skogsbruksministe- 46261: riets omkostnader.................. 105 984 000,00 93 715 927,22 88 12 268 072,78 46262: 30 01 22 95 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittämi- 46263: nen - Utvecklande av data- och statis- 46264: tiksystem ........................ 13 557 034,78 13 557 034,78 100 0,00 46265: 30 01 22 96 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittämi- 46266: nen - Utvecklande av data- och statis- 46267: tiksystem ........................ 11180 000,00 3 879 163,90 35 7 300 836,10 46268: 30 01 23 95 Maaseutuelinkeinopiirien toimintame- 46269: no! - Landsbygdsnäringsdistriktens 46270: omkostnader ..................... 6 107 159,50 6 107 159,50 100 0,00 46271: 30 01 23 96 Maaseutuelinkeinopiirien toimintame- 46272: no! - Landsbygdsnäringsdistriktens 46273: omkostnader ..................... 87 100 000,00 83 942 960,92 96 3 157 039,08 46274: 30 01 61 95 EU:n osallistuminen elintarviketalouden 46275: ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin 46276: (EU) - EU:s deltagande i strukturpoli- 46277: tiska åtgärder inom livsmedelshushåll- 46278: ningen och på landsbygden (EU) ...... 128 302 108,74 46 619 770,35 36 81 682 338,39 46279: 30 01 61 96 EU:n osallistuminen elintarviketalouden 46280: ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin 46281: (EU) - EU:s deltagande i strukturpoli- 46282: tiska åtgärder inom livsmedelshushåll- 46283: ningen och på landsbygden (EU) ...... 646 890 000,00 451 229 893,85 70 195 660 106,15 46284: 30 02 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 608 776,63 7 608 776,63 100 0,00 46285: 30 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 30 103 000,00 27 422 314,66 91 2 680 685,34 46286: 30 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 684 000,00 2 554 550,58 95 129 449,42 46287: 30 31 41 95 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tu- 46288: ki (EU) - Nationellt stöd för jordbruket 46289: och trädgårdshushållningen (EU) ...... 1 011130 580,25 1 011 130 580,25 100 0,00 46290: 30 31 41 96 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tu- 46291: ki (EU) - Nationellt stöd för jordbruket 46292: och trädgårdsodlingen (EU) .......... 4 321 500 000,00 3 713 766 085,95 86 607 733 914,05 46293: 30 31 44 95 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt- 46294: ning för skördeskador............... 50 000 000,00 36 177 912,56 72 13 822 087,44 46295: 30 31 44 96 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt- 46296: ning för skördeskador............... 50 000 000,00 0,00 0 50 000 000,00 46297: 30 31 45 95 Maatalouden ympäristötuki (EU) - Mil- 46298: jöstöd lör jordbruket (EU) ............ 154 136 534,64 154 136 534,64 100 0,00 46299: 30 31 45 96 Maatalouden ympäristötuki (osa EU) -- 46300: Miljöstöd lör jordbruket (delvis EU) .... 1 427 000 000,00 1 409 339 138,72 99 17 660 861,28 46301: 30 31 47 95 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pel- 46302: lonmetsitystuki (EU) - Avträdelsestöd 46303: tili lantbrukslöretagare och stöd för be- 46304: skogning av åker (EU) .............. 52 761 856,43 52 761 856,43 100 0,00 46305: 30 31 47 96 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pel- 46306: lonmetsitystuki (EU) - Avträdelsestöd 46307: tili lantbruksföretagare och stöd för be- 46308: skogning av åker (EU) .............. 235 500 000,00 101 598 702,16 43 133 901 297,84 46309: 30 32 41 95 Maataloustuotannon tasapainottamisme- 46310: no! - Utgilter för balansering av lant- 46311: bruksproduktionen ................. 39 641 932,61 39 518 897,68 100 123 034,93 46312: 30 32 41 96 Maataloustuotannon tasapainottamisme- 46313: no! - Utgilter för balansering av jord- 46314: bruksproduktionen ................. 180 000 000,00 165 697 994,73 92 14 302 005,27 46315: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46316: sivu 46317: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 203 46318: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 46319: Luku- Kap. Stått tili förtogande AnvänVind raget Tili år 46320: Mom.- Mom. vuonna - år 1996 vuonna - år 1996 1997 46321: Vuosi- År 46322: 46323: 46324: 46325: 30 33 43 95 Maaseudun kehittäminen (EU) - Ut- 46326: vecklande av landsbygden (EU) ...... . 70 353 677,92 30 484 425,98 43 39 869 251,94 46327: 30 33 43 96 Maaseudun kehittäminen (EU) - Ut- 46328: vecklande av landsbygden (EU) ...... . 170 600 000,00 5 466 890,46 3 165 133 109,54 46329: 30 33 47 95 Maatalouden kohdennettujen vakautta- 46330: mislainojen korkoavustus - Räntestöd 46331: för konsolideringslån som hänför sig tili 46332: jordbruket ....................... . 33 300 000,00 24 360 709,32 73 8 939 290,68 46333: 30 33 47 96 Maatalouden kohdennettujen vakautta- 46334: mislainojen korkoavustus - Räntestöd 46335: för konsolideringslån som hänför sig tili 46336: jordbruket. ...................... . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00 46337: 30 33 48 95 Puutarhayritysten korkoavustus - 46338: Räntestöd tili trädgårdsföretag ....... . 40 000 000,00 40 000 000,00 100 0,00 46339: 30 33 48 96 Puutarhayr~ysten korkoavustus - 46340: Räntestöd för trädgårdsföretag ....... . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00 46341: 30 34 40 95 Valtionapu maaseudun elinkeinojen ke- 46342: hittämiseen (osa EU) - Statsbidrag för 46343: utvecklande av landsbygdsnäringarna 46344: (delvis EU) ...................... . 3 774500,00 323 000,00 9 3 451500,00 46345: 30 34 40 96 Valtionapu maaseudun elinkeinojen ke- 46346: hittämiseen (osa EU) - Statsbidrag för 46347: utvecklande av landsbygdsnäringarna 46348: (delvis EU) ...................... . 69 250 000,00 64 324 000,00 93 4926 000,00 46349: 30 34 46 95 Metsämarjojen ja sienien käytön edistä- 46350: minen - Främjande av användningen 46351: av skogsbär och svamp ............ . 372,00 0,00 0 372,00 46352: 30 36 40 96 Metsästyksen ja riistanhoidon edistämi- 46353: nen - Främjande av jakten och jakt- 46354: vården ......................... . 35 407 000,00 34 962 500,00 99 444500,00 46355: 30 36 45 95 Kalatalouden edistäminen - Främjan- 46356: de av fiskerihushållningen .......... . 1 513 307,17 1513307,17 100 0,00 46357: 30 36 45 96 Kalatalouden edistäminen - Främjan- 46358: de av fiskerihushållningen .......... . 45 890 000,00 43 941 943,81 96 1 948 056,19 46359: 30 36 46 95 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja 46360: rakennepoliitiikan edistäminen (osa 46361: EU) - Främjande av marknadsfö- 46362: ringen och strukturpolitiken inom fiskeri- 46363: näringen (delvis EU) .............. . 50413628,61 35 166 452,03 70 15 247 176,58 46364: 30 36 46 96 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja 46365: rakennepolitiikan edistäminen (osa 46366: EU) - Främjande av marknadsfö- 46367: ringen och strukturpolitiken inom fiskeri- 46368: näringen (delvis EU) .............. . 73 500 000,00 27 335 484,67 37 46 164 515,33 46369: 30 36 77 94 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos- 46370: tushankkeet - Fiskeriekonomiska 46371: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 222 983,22 222 983,22 100 0,00 46372: 30 36 77 95 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos- 46373: tushankkeet - Fiskeriekonomiska 46374: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 2 379 647,02 1 747 808,47 73 631 838,55 46375: 30 36 77 96 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos- 46376: tushankkeet - Fiskeriekonomiska 46377: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 4 500 000,00 2 100 268,84 47 2 399 731,16 46378: 30 38 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 7489914,16 7 489 914,16 100 0,00 46379: 30 38 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 74 419 000,00 66 097 936,26 89 8 321 063,74 46380: 30 38 24 94 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin- 46381: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 7 294 626,48 7 294 626,48 100 0,00 46382: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46383: sivu 46384: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 204 46385: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 46386: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 46387: Mom. -Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 46388: Vuosi- Ar 46389: ~ 46390: 46391: 46392: 30 38 24 95 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin- 46393: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 5 999 342,44 1 390 028,42 23 4 609 314,02 46394: 30 38 24 96 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin- 46395: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 7 018 000,00 2 062,93 0 7 015 937,07 46396: 30 38 74 94 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -- 46397: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal- 46398: ter ............................. 1 461 187,96 1461187,96 100 0,00 46399: 30 38 74 95 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - 46400: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal- 46401: ter ............................. 1 069 241,75 609 098,90 57 460 142,85 46402: 30 38 74 96 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - 46403: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal- 46404: ter ............................. 7000 000,00 6 683 149,28 95 316 850,72 46405: 30 38 75 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 453 977,87 453 977,87 100 0,00 46406: 30 38 75 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 458 190,34 772450,85 53 685 739,49 46407: 30 65 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 883 731,41 1883731,41 100 0,00 46408: 30 65 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 15 073 000,00 14 522 222,28 96 550 777,72 46409: 30 70 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 20 610 798,07 20 610 798,07 100 0,00 46410: 30 70 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 142 600 000,00 123 271188,33 86 19 328 811,67 46411: 30 70 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 21 593,80 21 593,80 100 0,00 46412: 30 70 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 8 853 375,92 7 092 058,60 80 1 761 317,32 46413: 30 70 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 6 850 000,00 695 760,12 10 6 154 239,88 46414: 30 70 77 94 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 46415: vattenbyggnadsarbeten ............. 90 193,83 90 193,83 100 0,00 46416: 30 70 77 95 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 46417: vattenbyggnadsarbeten ............. 100 000,00 42 285,66 42 57 714,34 46418: 30 70 77 96 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och 46419: vattenbyggnadsarbeten ............. 100 000,00 0,00 0 100000,00 46420: 30 72 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 024 025,55 1 024 025,55 100 0,00 46421: 30 72 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 12 061 000,00 11 866 768,68 98 194 231,32 46422: 30 76 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 14 296 135,80 14 296135,80 100 0,00 46423: 30 76 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 167 500 000,00 152 366 709,02 91 15 133 290,98 46424: 30 76 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 88 058,51 88 058,51 100 0,00 46425: 30 76 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2 783 146,89 1 449191,85 52 1 333 955,04 46426: 30 76 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 11 500 000,00 8 638 932,60 75 2 861 067,40 46427: 30 76 77 94 Metsien perusparannukset - Grundlig 46428: förbättring av skog ................. 23 098,79 23 098,79 100 0,00 46429: 30 76 77 95 Metsien perusparannukset - Grund- 46430: ling förbättring av skog .............. 145 940,56 145 940,56 100 0,00 46431: 30 76 77 96 Metsien perusparannukset - Grundlig 46432: lörbättring av skog ................. 1 000 000,00 631 242,69 63 368 757,31 46433: 30 83 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 945 854,43 2 945 854,43 100 0,00 46434: 30 83 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 39 600 000,00 33 981 604,38 86 5 618 395,62 46435: 30 84 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 8 055 171,20 8 055 171,20 100 0,00 46436: 30 84 21 96 Toimintamenot (maksullisen toiminnan 46437: hintojen alentamiseen enintään 1 000 46438: 000) - Omkostnader .............. 64 772 000,00 55 058 906,90 85 9713093,10 46439: 30 84 22 95 Lihan ja kalastustuotteiden tarkastuksen 46440: toimintamenot - Omkostnader för kött- 46441: besiktningsverksamheten ............ 4 815 614,52 4 815 614,52 100 0,00 46442: 30 84 22 96 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden tar- 46443: kastuksen toimintamenot - Omkostna- 46444: der lör kontroll av animaliska livsmedel . 22 504 000,00 17 991 940,42 80 4 512 059,58 46445: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46446: sivu 46447: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 205 46448: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/pe ruutettu Vuodelle 46449: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 46450: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 46451: Vuosi- Ar 46452: 46453: 46454: 46455: 46456: 30 84 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 2 442 287,25 2 442 287,25 100 0,00 46457: 30 84 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 5 064 548,68 4 750 853,46 94 313 695,22 46458: 30 84 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00 46459: 30 85 22 95 Vesivarojen käytön ja hoidon me- 46460: not - Utgifter för anvädning och sköt- 46461: sel av vattentillgångar ............. . 3 437 109,82 3 437 109,82 100 0,00 46462: 30 85 22 96 Vesivarojen käytön ja hoidon me- 46463: not - Utgifter för nyttjande och vård av 46464: vattentillgångarna ................. . 25 080 000,00 18 278 880,39 73 6801119,61 46465: 30 85 31 94 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi- 46466: menpiteisiin - Understöd för samhälle- 46467: nas vatten- och avloppsåtgärder ..... . 7143 539,00 7 143 539,00 100 0,00 46468: 30 85 31 95 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi- 46469: menpiteisiin (osa EU) - Understöd för 46470: samhällenas vatten- och avloppsåtgär- 46471: der (delvis EU) ................... . 11 756 435,00 8 895 016,00 76 2 861 419,00 46472: 30 85 31 96 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi- 46473: menpiteisiin (osa EU) - Understöd för 46474: samhällenas vatten- och avloppsåtgär- 46475: der (delvis EU) ................... . 25 000 000,00 7911197,00 32 17 088 803,00 46476: 30 85 48 94 Avustukset peruskuivatukseen - Bid- 46477: rag för grundtorrläggning ........... . 1 434 914,22 1 434 914,22 100 0,00 46478: 30 85 48 95 Avustukset peruskuivatukseen (osa 46479: EU) - Bidrag för grundtorrläggning 46480: (delvis EU) ...................... . 937 874,31 107 242,46 11 830 631,85 46481: 30 85 48 96 Avustukset peruskuivatukseen - Bid- 46482: rag för grundtorrläggning ........... . 2 000 000,00 344 049,77 17 1 655 950,23 46483: 30 85 77 94 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend- 46484: rags- och vattenvårdsarbeten ........ . 9 902 374,70 9 902 374,70 100 0,00 46485: 30 85 77 95 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) -- 46486: Vattendrags- samt vatten- och avlopp- 46487: sarbeten (delvis EU) .............. . 22 737 196,44 19088244,31 84 3 648 952,13 46488: 30 85 77 96 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) -- 46489: Vattendrags- samt vatten- och avlopp- 46490: sarbeten (delvis EU) .............. . 83 000 000,00 48 606 100,07 59 34 393 899,93 46491: 30 85 83 94 Lainat peruskuivatukseen - Lån för 46492: grundtorrläggning ................. . 658 849,55 658 849,55 100 0,00 46493: 30 85 83 95 Lainat peruskuivatukseen - Lån för 46494: grundtorrläggning ................. . 1 248 451,83 969 688,07 78 278 763,76 46495: 30 85 83 96 Lainat peruskuivatukseen - Lån för 46496: grundtorrläggning ................. . 2 000 000,00 458 804,52 23 1 541 195,48 46497: 30 86 24 96 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset 46498: palvelut ja yleinen uittoväylätuki - Vis- 46499: sa samhälleliga serviceuppgifter och 46500: stöd för allmänna flottledsarbeten tili 46501: skogsbruket ..................... . 35 400 000,00 35 000 000,00 99 400 000,00 46502: 30 86 25 96 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuol- 46503: to - Skogsträdförädling och fröförsörj- 46504: ning ........................... . 35 070 000,00 21 067174,39 60 14 000 000,00 46505: 30 86 26 96 Metsäluonnon hoidon edistämi- 46506: nen - Främjande av vården av skogs- 46507: natur. .......................... . 10 000 000,00 8 798 484,62 88 1 201 500,55 46508: 30 86 44 95 Metsänparannustuki (osa EU) - 46509: Skogsförbättringsstöd (delvis EU) ..... 21 383 660,76 10 544 707,62 49 10 838 953,14 46510: 30 86 44 96 Metsänparannustuki (osa EU) - 46511: Skogsförbättringsstöd (delvis EU) ..... 205 000 000,00 177 476160,54 87 27 523 839,46 46512: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46513: sivu 46514: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 206 46515: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 46516: Luku- Kap. Stått tili lörfogande Använt/indraget Tili år 46517: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997 46518: Vuosi- Ar 46519: ---o;;- 46520: 46521: 30 86 46 94 Valtiontuki puunjalosteiden muotoilun ke- 46522: hittämiseen - Statligt stöd för utveck- 46523: lande av formgivningen gällande träfö- 46524: rädlings produkter ................. 500 000,00 500 000,00 100 0,00 46525: 30 86 83 95 Metsänparannuslainat - Skogsförbätt- 46526: ringslån ......................... 10 343 819,06 10 343 819,06 100 0,00 46527: 30 86 83 96 Metsänparannuslainat - Skogsförbätt- 46528: ringslån ......................... 20 000 000,00 2 163 502,17 11 17 836 497,83 46529: 30 87 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 52128 241,36 52 128 241,36 100 0,00 46530: 30 87 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 219 500 000,00 177 426 645,24 81 42 073 354,76 46531: 30 96 24 94 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset 46532: palvelut ja yleinen uittoväylät uki - Vis- 46533: sa samhälliga serviceuppgifter och stöd 46534: för allmänna flottledsarbe ten tili skogs- 46535: bruket. .......................... 1 099 000,00 1 099 000,00 100 0,00 46536: 30 97 21 95 Kasvinjalostuslaitoksen toimintame- 46537: not - Växtförädlingsanstaltens om- 46538: kostnader ........................ 6871 807,14 6 871 807,14 100 0,00 46539: 30 97 21 96 Kasvinjalostuslaitoksen toimintame- 46540: not - Växtförädlingsanstaltens om- 46541: kostnader ........................ 10 186 000,00 3 808 921,58 37 6 377 078,42 46542: 30 98 23 95 Siemenperunakeskuksen toimintame- 46543: not - Centralens för utsädespotatis 46544: omkostnader ..................... 120 087,82 120 087,82 100 0,00 46545: 30 98 23 96 Siemenperunakeskuksen toimintame- 46546: not - Centralens för utsädespotatis 46547: omkostnader ..................... 1122 000,00 946 312,10 84 175 687,90 46548: 30 99 25 96 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio- 46549: nellt samarbete ................... 14 000 000,00 10 350 965,57 74 3 649 034,43 46550: 30 99 27 94 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk- 46551: ning ............................ 1 306 226,69 1 306 226,69 100 0,00 46552: 30 99 27 95 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk- 46553: ning ............................ 6 118 207,60 4 401 192,94 72 1 717 014,66 46554: 30 99 27 96 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk- 46555: ning ............................ 25 000 000,00 16 607 973,40 66 8 392 026,60 46556: 30 99 41 95 Siemenhuollon edistäminen - Främ- 46557: jande av frötörsörjningen ............ 18 500 000,00 2 494 000,00 13 16 006 000,00 46558: 30 99 44 94 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam- 46559: arbetsprojekt ..................... 4 591 986,56 4 591 986,56 100 0,00 46560: 30 99 44 95 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam- 46561: arbetsprojekt ..................... 7197175,87 3 580 072,58 50 3 617 103,29 46562: 30 99 44 96 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam- 46563: arbetsprojekt ..................... 20 000 000,00 13 994 666,95 70 6 005 333,05 46564: 30 99 48 95 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien 46565: vahinkojen korvaaminen - Ersättande 46566: av skador som förorsakats av exceptio- 46567: nella översvämningar .............. 2 700 000,00 2 700 000,00 100 0,00 46568: 30 99 48 96 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien 46569: vahinkojen korvaaminen - Ersättande 46570: av skador som förorsakats av exceptio- 46571: nella översvämningar . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00 46572: 30 99 66 95 Metsäalan kehitysyhteistyö - Utveck- 46573: lingssamarbete inom skogsbranschen .. 738 691,30 738 691,30 100 0,00 46574: 31 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 635140,18 635140,18 100 0,00 46575: 31 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 54 560 000,00 53 054192,12 97 1 505 807,88 46576: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46577: sivu 46578: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 207 46579: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 46580: Luku- Kap. Stått tili lörfogande AnvänUindraget Tili år 46581: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997 46582: VUosi -Ar 46583: ~ 46584: 46585: 46586: 46587: 31 24 21 95 Yleisten teiden perustienpito (osa 46588: EU) - Basväghållning av allmänna vä- 46589: gar (delvis EU) .................... 152 324 112,55 152324112,55 100 0,00 46590: 31 24 21 96 Yleisten teiden perustienpito (osa 46591: EU) - Basväghållning av allmänna vä- 46592: gar (delvis EU) .................... 3 146 665 000,00 2 866 321 292,90 91 280 342 868,58 46593: 31 24 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 8 144 350,40 8 144 350,40 100 0,00 46594: 31 24 77 95 Tieverkon kehittäminen (osa EU) - UI- 46595: vecklande av vägnätet (delvis EU) ..... 40 186 548,00 40 186 548,00 100 0,00 46596: 31 24 77 96 Tieverkon kehittäminen - Utvecklande 46597: av vägnätet ...................... 955 189 000,00 839 760 405,65 88 115 428 594,35 46598: 31 24 79 96 Järvenpää-Lahti-moottoritien rakentami- 46599: sen valmistelu - Förberedelser tör 46600: byggandet av motorväg ............. 5 000 000,00 1 431 380,62 29 3 568 619,38 46601: 31 25 34 95 Valtionapu katujen rakentami- 46602: seen - Statsbidrag för anläggande av 46603: gator............................ 5 024 469,00 2 434 900,00 48 2 589 569,00 46604: 31 25 51 94 Valtionapu yksityisten teiden tekemi- 46605: seen - Statsbidrag för byggande av 46606: enskilda vägar .................... 2 709 444,58 2 709444,58 100 0,00 46607: 31 25 51 95 Valtionapu yksityisten teiden tekemi- 46608: seen - Statsbidrag för byggande av 46609: enskilda vägar .................... 6 664 751,00 5 553 197,33 83 1111 553,67 46610: 31 30 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 60 736 830,67 60 736 830,67 100 0,00 46611: 31 30 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 46612: der (delvis EU) .................... 534 987 000,00 472 961 776,51 88 62 025 223,49 46613: 31 30 70 95 Kaluston hankinta - Anskaffning av 46614: materiel ......................... 22 287 120,32 21 945 357,80 98 341 762,52 46615: 31 30 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av 46616: materiel ......................... 147 500 000,00 132 168 947,73 90 15 331 052,27 46617: 31 30 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 506 007,84 506 007,84 100 0,00 46618: 31 30 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 039 529,70 758 533,22 73 280 996,48 46619: 31 30 77 94 Väylätyöt - Farledsarbeten ......... 5 444193,28 5 444193,28 100 0,00 46620: 31 30 77 95 Väylätyöt (osa EU) - Farledsarbeten 46621: (delvis EU) ....................... 12 349 454,24 9 139 880,61 74 3 209 573,63 46622: 31 30 77 96 Väylätyöt (osa EU) - Farledsarbeten 46623: (delvis EU) ....................... 83 200 000,00 75 576 382,07 91 7 623 617,93 46624: 31 30 87 94 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans- 46625: kaffning av mark- och vattenområden .. 195 970,58 195 970,58 100 0,00 46626: 31 30 87 95 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans- 46627: kaffning av mark- och vattenområden .. 400 000,00 0,00 0 400 000,00 46628: 31 30 87 96 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans- 46629: kaffning av mark- och vattenområden .. 400 000,00 0,00 0 400 000,00 46630: 31 31 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 4 070 516,91 4 070 516,91 100 0,00 46631: 31 31 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 29 740 000,00 26 906412,35 90 2 833 587,65 46632: 31 32 30 94 Piensatamien rakentaminen - Byg- 46633: gande av småhamnar .............. 2 550 702,79 2 550 702,79 100 0,00 46634: 31 32 30 95 Piensatamien rakentaminen (osa 46635: EU) - Byggande av småhamnar (del- 46636: vis EU) .......................... 1912442,10 552 387,54 29 1 360 054,56 46637: 31 32 30 96 Piensatamien rakentamisen valtiona- 46638: pu - Statsunderstöd för byggande av 46639: småhamnar ...................... 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00 46640: 31 41 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 929 995,13 1 929 995,13 100 0,00 46641: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46642: sivu 46643: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 208 46644: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 46645: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 46646: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 46647: Vuosi- Ar 46648: % 46649: 46650: 46651: 31 41 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 700 000,00 -49 209 618,34 823 2 700 000,00 46652: 31 50 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 19 509 486,34 19 509 486,34 100 0,00 46653: 31 50 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 131 216 000,00 122 581 362,48 93 8 634 637,52 46654: 31 55 53 94 Valtionapu Oy Yleisradio Ab:lle Kruunu- 46655: pyyn lähetysaseman rakentami- 46656: seen - Statsunderstöd tili Oy Yleisra- 46657: dio Ab för byggande av Kronoby sän- 46658: darstation ........................ 1 500 000,00 1 500 000,00 100 0,00 46659: 31 55 53 95 Valtionapu Yleisradio Oy:lle Kruunupyyn 46660: lähetysaseman rakentamiseen - Siat- 46661: sunderstöd tili Oy Yleisradio Ab för byg- 46662: gande av Kronoby sändarstation ...... 3 000 000,00 0,00 0 3 000 000,00 46663: 31 55 58 94 Korvaus poikkeusolojen viestintäjärjeste- 46664: lyistä - Ersättning för kommunikation- 46665: sarrangemang för undantagsförhållan- 46666: den ............................. 2 581164,86 2 581164,86 100 0,00 46667: 31 55 58 95 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä ai- 46668: heutuvat menot - Utgifter för kommu- 46669: nikationsarrangemang för undantagsför- 46670: hållanden ........................ 15 000 000,00 12 714 050,84 85 2 285 949,16 46671: 31 55 61 96 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä ai- 46672: heutuvat menot - Utgifter för kommu- 46673: nikationsarrangemang för undantagsför- 46674: hållanden ........................ 15 000 000,00 0,00 0 15 000 000,00 46675: 31 57 34 95 Valtionapu pääkaupunkiseudun metro- 46676: järjestelmän suunnitteluun ja rakentami- 46677: seen - Statsbidrag för planering och 46678: byggande av metrosystemet i huvud- 46679: stadsregionen ..................... 12619131,00 12 619131,00 100 0,00 46680: 31 57 61 94 Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejär- 46681: jestelmän kehittämiseen ja säilyttämi- 46682: seen - Statsbidrag och ersätlning för 46683: utvecklande och bevarande av kolleklivt- 46684: rafiksystemet ..................... 4 881 556,68 4 881 556,68 100 0,00 46685: 31 57 61 95 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit- 46686: täminen - Köp och utvecklande av koi- 46687: lekliv1rafiktjänster .................. 65614845,19 58 669 692,53 89 6 945 152,66 46688: 31 57 61 96 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit- 46689: täminen - Köp och utvecklande av koi- 46690: lekliv1rafikljänster .................. 488 000 000,00 410 053 780,09 84 77 946 219,91 46691: 31 58 21 95 Ratahallintokeskus ja perusradanpito 46692: (osa EU) - Banförvaltningscentralen 46693: och basbanhållningen (delvis EU) ..... 145027112,72 145 027 112,72 100 0,00 46694: 31 58 21 96 Ratahallintokeskus ja perusradanpito 46695: (osa EU) - Banförvaltningscentralen 46696: och basbanhållningen (delvis EU) ..... 1 618 000 000,00 1 278164 301,61 79 339 835 698,39 46697: 31 58 31 94 Valtionapu tasoristeysten poistami- 46698: seen - Statsunderstöd för avlägsnan- 46699: de av plankorsningar ............... 250 000,00 250 000,00 100 0,00 46700: 31 58 31 95 Valtionapu tasoristeysten poistami- 46701: seen - Statsunderstöd för avlägsnan- 46702: de av plankorsningar ............... 6 000 000,00 3 150 000,00 53 2 850 000,00 46703: 31 58 62 94 Valtionrautateiden radanpito - Stats- 46704: järnvägarnas banhållning ............ 1 067 467,00 1 067 467,00 100 0,00 46705: 31 58 77 95 Rataverkon kehittäminen - Utvecklan- 46706: de av bannätet .................... 63 747 290,75 63 747 290,75 100 0,00 46707: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46708: sivu 46709: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 209 46710: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 46711: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 46712: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 46713: Vuosi- Ar 46714: ~ 46715: 46716: 46717: 31 58 77 96 Rataverkon kehittäminen - Utvecklan- 46718: de av bannätet .................... 329 515 000,00 275 644 442,85 84 53 870 557,15 46719: 31 99 22 95 Tutkimus ja kehittäminen - Undersök- 46720: ning och utveckling ................ 17 066 705,50 16 407130,14 96 659 575,36 46721: 31 99 22 96 Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) -- 46722: Forskning och utveckling (delvis EU) ... 34 492 000,00 8 836 470,40 26 25 655 529,60 46723: 31 99 45 95 Itä- ja Keski-Euroopan liikenne~lan avus- 46724: Iaminen - Understöd tili Ost- och 46725: Centraleuropas trafikbransch ......... 4 838 795,45 4 804 600,16 99 34195,29 46726: 31 99 45 96 Itä- ja Keski-Euroopan liikenne~lan avus- 46727: Iaminen - Understöd tili Ost- och 46728: Centraleuropas trafikbransch ......... 10 000 000,00 3 942143,10 39 6 057 856,90 46729: 32 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 36 525 537,50 36 525 537,50 100 0,00 46730: 32 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 111 202 000,00 79 880 095,36 72 31 316 215,94 46731: 32 01 22 94 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi- 46732: minta - Tili näringspolitiken ansluten 46733: forskningsverksamhet. .............. 801 695,38 801 695,38 100 0,00 46734: 32 01 22 95 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja 46735: selvitystoiminta - Tili näringspolitiken 46736: ansluten torsknings- och utredningsverk- 46737: samhet. ......................... 10 956 893,38 7 928 145,81 72 3 028 747,57 46738: 32 01 22 96 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja 46739: selvitystoiminta - Tili näringspolitiken 46740: ansluten forsknings- och utredningsverk- 46741: samhet .......................... 17 000 000,00 10 299 057,39 61 6 700 942,61 46742: 32 01 23 96 Sähkömarkkinakeskuksen toimintame- 46743: not - Elmarknadscentralens omkost- 46744: nader ........................... 50 000,00 -1 395 742,24 791 50 000,00 46745: 32 01 27 95 Sähkömarkkinaviranomaistoiminta - 46746: Myndighetsorganisation för elmarkna- 46747: den ............................. 517 868,14 517 868,14 100 0,00 46748: 32 01 74 95 Teknillinen tarkastuskeskus-nimisen lii- 46749: kelaitoksen yhtenäisten toimi- tilojen sa- 46750: neeraus ja käyttöönotto - Sanering 46751: och ibruktagande av affärsverket Teknis- 46752: ka kontrollcentralens enhetliga lokalite- 46753: ter ............................. 7 400 000,00 7 400 000,00 100 0,00 46754: 32 02 21 95 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 46755: der (delvis EU) .................... 4 863 301,01 4 863 301,01 100 0,00 46756: 32 02 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 46757: der (delvis EU) .................... 49 111 000,00 42 809 242,60 87 6 301 757,40 46758: 32 27 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 3 740 562,20 3 740 562,20 100 0,00 46759: 32 27 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 25 308 000,00 23 796 293,22 94 1 511 706,78 46760: 32 28 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 618 695,90 1 618 695,90 100 0,00 46761: 32 28 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5 285 000,00 4127741,36 78 1157 258,64 46762: 32 29 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1470771,14 1 470 771,14 100 0,00 46763: 32 29 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 16 458 000,00 15 249 013,41 93 1 208 986,59 46764: 32 30 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 298 307,15 2 298 307,15 100 0,00 46765: 32 30 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 10 140 000,00 8 548 298,56 84 1 591 701,44 46766: 32 31 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 397 375,57 2 397 375,57 100 0,00 46767: 32 31 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 371 000,00 4 762 723,13 65 2 608 276,87 46768: 32 32 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 900 000,00 832 429,27 44 1 067 570,73 46769: 32 32 22 96 Yhdistysrekistarin toimintamenot - Fö- 46770: reningsregistrets omkostnader ........ 7 238 000,00 6 737 214,40 93 - 500 785,60 46771: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46772: sivu 46773: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 210 46774: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 46775: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänUindraget Tili år 46776: Mom. -Mom. vuonna - år 1996 vuonna - år 1996 1997 46777: Vuosi- År 46778: o;;- 46779: 46780: 32 33 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 675 147,92 1 675 147,92 100 0,00 46781: 32 33 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9 381 000,00 8 308 824,27 89 1 072 175,73 46782: 32 38 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5184 911,65 5 184 911,65 100 0,00 46783: 32 38 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9 392 000,00 2 663 069,06 28 6 728 930,94 46784: 32 38 23 95 Kansallisen mittanormaalijä~estelmän 46785: kehittäminen ja EU:n mittaus- ja testau- 46786: sohjelma - Utvecklande av ett riksmät- 46787: system samt EU:s mätnings- och test- 46788: ningsprogram ..................... 6 237 271,48 6 237 271,48 100 0,00 46789: 32 38 23 96 Kansallisen mittanormaalijärjestelmän 46790: kehittäminen ja EU:n standardit, mittauk- 46791: set ja testausohjelma - Utvecklande 46792: av ett nationellt mätnormalsystem samt 46793: EU:s standarder, mätningar och test- 46794: ningsprogram ..................... 10 000 000,00 2011561,71 20 7 988 438,29 46795: 32 39 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 11159459,14 11159459,14 100 0,00 46796: 32 40 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 12 541 915,30 12 541 915,30 100 0,00 46797: 32 40 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 208 612 000,00 203 838 342,78 98 4 773 657,22 46798: 32 41 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 691 096,16 7 691 096,16 100 0,00 46799: 32 41 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 51 977 000,00 25 366 769,91 49 26 610 230,09 46800: 32 42 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 58 459 433,38 58 459 433,38 100 0,00 46801: 32 42 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 321 200 000,00 273 476 071,22 85 47 723 928,78 46802: 32 42 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 33 476 424,35 33 476 424,35 100 0,00 46803: 32 42 88 95 Toimitilojen ostaminen - Köp av loka- 46804: liteter ........................... 1116 241,61 913 263,84 82 202 977,77 46805: 32 42 89 96 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... 1000000,00 0,00 0 1 000 000,00 46806: 32 44 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 47 412 730,28 47 412 730,28 100 0,00 46807: 32 44 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 110 800 000,00 62 634 229,97 57 48 165 770,03 46808: 32 44 85 96 Pääomaehtoinen tuotekehityslai- 46809: na - Produktutvecklingslån i form av 46810: eget kapital ...................... 70 000 000,00 0,00 0 70 000 000,00 46811: 32 50 24 94 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi- 46812: tystyön edistäminen - Främjande av 46813: undersöknings- och utvecklingsarbete tili 46814: stöd för industrin .................. 5 799 761,35 5 799 761,35 100 0,00 46815: 32 50 24 95 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi- 46816: tystyön edistäminen - Främjande av 46817: undersöknings- och utvecklingsarbete tili 46818: stöd för industrin .................. 17 954 460,18 12 176 946,18 68 5 777 514,00 46819: 32 50 24 96 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi- 46820: tystyön edistäminen - Främjande av 46821: undersöknings- och utvecklingsarbete tili 46822: stöd för industrin .................. 30 000 000,00 7 347 937,15 24 22 652 062,85 46823: 32 50 41 95 Avustukset teollisuuden edistämiseen ja 46824: alan yhteisöille - Understöd tili främ- 46825: jande av industrin och tili samfund i 46826: branschen ....................... 19022387,00 19 022 387,00 100 0,00 46827: 32 50 41 96 Avustukset teollisuuden edistämiseen ja 46828: alan yhteisöille - Understöd tili främ- 46829: jande av industrin och tili samfund i 46830: branschen ....................... 33 000 000,00 21 358 234,00 65 11 641 766,00 46831: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46832: sivu 46833: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 211 46834: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutenu Vuodelle 46835: Luku- Kap. Stån tili förfogande Använt/indraget Tili år 46836: Mom.- Mom. vuonna - år 1996 vuonna - år 1996 1997 46837: Vuosi- År 46838: 46839: 46840: 46841: 32 50 42 94 Tuki elintarviketeollisuuden investointei- 46842: hin ja tuotantorakenteen sopeuttami- 46843: seen - Stöd lör livsmedelsindustrins 46844: investeringar och anpassing av produk- 46845: tionsstukturen .................... . 40 238 977,33 40 238 977,33 100 0,00 46846: 32 50 42 95 Tuki elintarviketeollisuuden investointei- 46847: hin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen 46848: (osa EU) - Stöd tili livsmedelsindust- 46849: rins investeringar och anpassning av 46850: dess produktionsstruktur (delvis EU) ... 149 750 000,00 17 266130,40 12 132 483 869,60 46851: 32 50 42 96 Tuki elintarviketeollisuuden investointei- 46852: hin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen 46853: (EU) - Stöd tilllivsmedelsindustrins in- 46854: vesteringar och anpassning av dess pro- 46855: duktionsstruktur (EU) .............. . 129 800 000,00 14615486,00 11 115 184 514,00 46856: 32 50 46 96 Avustus telakkateollisuuden kilpailuedel- 46857: lytysten turvaamiseksi - Understöd lör 46858: tryggande av varvsindustrins konkur- 46859: renslörutsättningar ............... . 90 000 000,00 8 209 656,00 9 81 790 344,00 46860: 32 50 60 95 Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientita- 46861: kuukorvaukset sekä saatavien ostoon liit- 46862: tyvät järjestelyt - lerföringar tili stats- 46863: garantilonden och exportgarantiersätt- 46864: ningar sa mt arrangemang i anslutning tili 46865: köp av lordringar ................. . 710 000 000,00 710 000 000,00 100 0,00 46866: 32 50 88 94 Osakehankinnat - Aktielörvärv ..... . 299 654 958,70 299 654 958,70 100 0,00 46867: 32 50 88 95 Osakehankinnat - Aktielörvärv ..... . 200 000 000,00 42 865 063,84 21 157 134 936,16 46868: 32 50 88 96 Osakehankinnat - Aktielörvärv ..... . 350 000 000,00 0,00 0 350 000 000,00 46869: 32 50 89 96 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyh- 46870: tiöön - lnvesteringar i statens kapita- 46871: linvesteringsbolag................. . 80 000 000,00 0,00 0 80 000 000,00 46872: 32 51 52 95 Riskisijoitustoiminnan management-tu- 46873: ki - Management-understöd inom ris- 46874: kinvesteringsverksamheten ......... . 2 000 000,00 2 000 000,00 100 0,00 46875: 32 52 24 95 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuril- 46876: le yrityksille (osa EU) - Utvecklings- 46877: service lör små och medelstora löretag 46878: (delvis EU) ...................... . 29 453 678,74 29 453 678,7 4 100 0,00 46879: 32 52 24 96 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuril- 46880: le yrityksille (osa EU) - Utvecklings- 46881: service lör små och medelstora löretag 46882: (delvis EU) ...................... . 52 000 000,00 23 995 228,03 46 28 004 771,97 46883: 32 52 40 95 Valtionavustus pk-yritysten kehittämis- 46884: palvelutoimintaan ja alan yhteisöille (osa 46885: EU) - Statsunderstöd lör utvecklings- 46886: service lör små och medelstora löretag 46887: och samlund i branschen (delvis EU) .. 13750851,10 13 750 851,10 100 0,00 46888: 32 52 40 96 Valtionavustus pk-yritysten kehittämis- 46889: palvelutoimintaan ja alan yhteisöille (osa 46890: EU) - Statsunderstöd lör utvecklings- 46891: service lör små och medelstora löretag 46892: och samlund i branschen (delvis EU) .. 19 000 000,00 9 113 660,73 48 9 886 339,27 46893: 32 55 21 94 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit- 46894: telu- ja valvontatoiminnan menot - 46895: Vissa utgilter lör lorsknings-, planerings- 46896: och övervakningsverksamhet angående 46897: energilörsörjningen ................ . 3 579 727,95 3 579 727,95 100 0,00 46898: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 46899: sivu 46900: 32 Pl.- Ht. Relation angäende reserverade anslag för är 1996 sida 212 46901: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 46902: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 46903: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 46904: Vuosi- Ar 46905: ~ 46906: 46907: 46908: 32 55 21 95 Eräät energiatalouden tutkimus-, suun- 46909: nittelu- ja valvontatoiminnan menot - 46910: Vissa utgilter för forsknings-, planerings- 46911: och övervakningsverksamhet angående 46912: energihushållningen ................ B 220 475,96 4 443 459,2B 54 3 777 016,6B 46913: 32 55 21 96 Eräät energiatalouden tutkimus-, suun- 46914: nittelu- ja valvontatoiminnan menot - 46915: Vissa utgifter lör forsknings-, planerings- 46916: och övervakningsverksamhe ......... 24 000 000,00 135414B2,51 56 10 45B 517,49 46917: 32 55 22 94 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan 46918: maiden kans~a - Energisamarbete 46919: med ländema i Ost- och Mellaneuropa . 1569 013,74 1 569 013,74 100 0,00 46920: 32 55 22 95 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan 46921: maiden kans~a - Energisamarbete 46922: med ländema i Ost- och Mellaneuropa . 2 391 990,B1 2 009 63B,74 B4 3B2 352,07 46923: 32 55 22 96 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan 46924: maiden kans~a - Energisamarbete 46925: med ländema i Ost- och Mellaneuropa . 6000 000,00 3 3BO 597,20 56 2 619 402,BO 46926: 32 55 27 95 Energiansäästön ja energian tehokkaan 46927: käytön edistäminen ja energiatiedo- 46928: tus - Främjande av energisparande 46929: och effektiv användning av energi samt 46930: energiinformation .................. 3 463 514,17 3463514,17 100 0,00 46931: 32 55 27 96 Energiansäästön ja energian tehokkaan 46932: käytön edistäminen ja energiatiedo- 46933: tus - Främjande av energisparande 46934: och effektiv användning av energi samt 46935: energiinformation .................. 9000000,00 4425442,96 49 4 574 557,04 46936: 32 55 41 94 Avustukset maaseudun sähköistämi- 46937: seen - Understöd lör landsbygdens 46938: elektrifiering ...................... 27 901,00 27 901,00 100 0,00 46939: 32 55 50 95 Eräät energiataloudelliset avustuk- 46940: se! - Vissa understöd för energihus- 46941: hållningen........................ 5000,00 4 523,47 90 9 523,47 46942: 32 55 50 96 Eräät energiataloudelliset avustuk- 46943: set - Vissa understöd för energihus- 46944: hållningen ........................ 200000,00 95000,00 4B 105 000,00 46945: 32 BO 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... B135 B76,6B B135 B76,6B 100 0,00 46946: 32 BO 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7B 530 000,00 70 901 359,12 90 7 62B640,BB 46947: 32 BO B9 96 Muut Iinassisijoitukset - Andra finan- 46948: siella investeringar ................. 200 000,00 19B 675,00 99 1 325,00 46949: 33 01 21 95 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 46950: der (delvis EU) .............. ; ..... 41 21B 794,57 41 21B 794,57 100 0,00 46951: 33 01 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 46952: der (delvis EU) .................... 142 1B7 000,00 94 166 OB3,67 66 4B 020 916,33 46953: 33 02 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2113976B,14 2113976B,14 100 0,00 46954: 33 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 106 392 000,00 B3 241 036,24 7B 23 150 963,76 46955: 33 03 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 239 B75,B3 239 B75,B3 100 0,00 46956: 33 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... B 635 000,00 B 552 B50,62 99 B2 149,3B 46957: 33 04 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 31B 047,9B 31B 047,9B 100 0,00 46958: 33 04 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... B 311 000,00 7 934 300,22 95 376 699,7B 46959: 33 05 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 10 B11 945,24 10 B11 945,24 100 0,00 46960: 33 05 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 27 010 000,00 26 137 625,B9 97 B72 374,11 46961: 33 06 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 430 7B2,59 2 430 7B2,59 100 0,00 46962: 33 06 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 10 101 000,00 6 9B9 533,02 69 3111 466,9B 46963: Selvitys siirretyistä määrärahoista wodelta 1996 46964: sivu 46965: 33 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 213 46966: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 46967: Luku- Kap. Stått tili förlogande AnvänVindraget Tili år 46968: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 46969: Vuosi- År 46970: Ok 46971: 46972: 33 08 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 27 737 393,69 27 737 393,69 100 0,00 46973: 33 08 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 154 132 000,00 103 016 733,63 67 51 115 266,37 46974: 33 08 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 4 736 185,19 4 736185,19 100 0,00 46975: 33 08 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 17 900 000,00 16 707 746,75 93 1192 253,25 46976: 33 09 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5 046 590,22 5 046 590,22 100 0,00 46977: 33 09 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 22 330 000,00 12 501122,19 56 9 828 877,81 46978: 33 10 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 12 499191,68 12 499 191,68 100 0,00 46979: 33 10 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 81 904 000,00 74 433 526,64 91 7 470473,36 46980: 33 11 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 760509,54 760509,54 100 0,00 46981: 33 11 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5198 000,00 4140032,88 80 1 057 967,12 46982: 33 11 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 10 000 000,00 802230,83 8 9197769,17 46983: 33 12 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 8 808 235,55 8 808235,55 100 0,00 46984: 33 12 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9667000,00 1 624161,19 17 8 042 838,81 46985: 33 12 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 570 000,00 257 300,00 45 312 700,00 46986: 33 12 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 4000000,00 0,00 0 4 000 000,00 46987: 33 13 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 10 923,39 5 658,19 52 5 265,20 46988: 33 14 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 19 806 317,32 19 806 317,32 100 0,00 46989: 33 14 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9 080 000,00 5 652 242,07 62 3 427 757,93 46990: 33 14 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 733 938,52 733 938,52 100 0,00 46991: 33 14 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2 652 669,24 2 652 669,24 100 0,00 46992: 33 22 56 95 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden 46993: kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för 46994: rehabilitering av makar tili krigsinvalider. 1 825 034,25 1 825 034,25 100 0,00 46995: 33 22 56 96 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden 46996: kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för 46997: rehabilitering av makar tili krigsinvalider. 12 100 000,00 10 656 495,85 88 1 443 504,15 46998: 33 22 57 94 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaa- 46999: ehtoisien rintamasotilaiden kuntoutuk- 47000: seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt- 47001: ning för rehabilitering av och frontpen- 47002: ning tili utländska frivilliga frontmän .... 4195 363,54 4 195 363,54 100 0,00 47003: 33 22 57 95 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaa- 47004: ehtoisien rintamasotilaiden kuntoutuk- 47005: seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt- 47006: ning för rehabilitering av och frontpen- 47007: ning tili utländska frivilliga frontmän .... 1255000,00 355 000,00 28 900 000,00 47008: 33 22 57 96 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaa- 47009: ehtoisien rintamasotilaiden kuntoutuk- 47010: seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt- 47011: ning för rehabilitering av och frontpen- 47012: ning tili utländska frivilliga frontmän .... 2 200 000,00 1190630,00 54 1 009 370,00 47013: 33 22 59 95 Valtionapu rintamaveteraanien kuntou- 47014: tustoimintaan - Statsbidrag för front- 47015: veteranernas rehabilitering ........... 2 746 537,38 2 746 537,38 100 0,00 47016: 33 22 59 96 Valtionapu rintamaveteraanien kuntou- 47017: tustoirnintaan - Statsbidrag för front- 47018: veteranernas rehabilitering ........... 5 000 000,00 3 378 752,70 68 1 621 247,30 47019: 33 28 66 95 Eräät avustukset vanhusten huol- 47020: toon - Vissa understöd för åldrings- 47021: vård ............................ 4 792 987,05 4 792 987,05 100 0,00 47022: 33 28 66 96 Eräät avustukset vanhusten huol- 47023: toon - Vissa understöd för åldrings- 47024: vård ............................ 6000000,00 688 998,29 11 5 311 001,71 47025: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 47026: sivu 47027: 33 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 214 47028: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 47029: Luku- Kap. Stått tili lörfogande Använt/indraget Tili år 47030: Mom. -Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 47031: Vuosi- Ar 47032: or- 47033: 33 32 37 96 Valtionavustus terveystieteiden keskus- 47034: ki~aston rakentamiseen - Statsun- 47035: derstöd för byggande av Centralbiblio- 47036: teket för hälsovetenskap ............ 6600000,00 2 350 000,00 36 4 250 000,00 47037: 33 53 21 95 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön 47038: ja tupakoinnin vähentäminen - Hälso- 47039: fostran och minskande av rusmedelsbruk 47040: och tobaksrökning ................. 10 613 459,58 10613459,58 100 0,00 47041: 33 53 21 96 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön 47042: ja tupakoinnin vähentäminen - Hälso- 47043: fostran och minskande av rusmedelsbruk 47044: och tobaksrökning ................. 27 500 000,00 16400482,51 60 11 099 517,49 47045: 33 53 23 95 Terveysvalvonta - Hälsoövervakning . 351 996,31 351 996,31 100 0,00 47046: 33 53 23 96 Terveysvalvonta - Hälsoövervakning . 3 500 000,00 3 197 315,27 91 302 684,73 47047: 34 01 20 95 Tuottavuuden kehittäminen - Produk- 47048: tivitetsutveckling ................... 502 550,68 502 550,68 100 0,00 47049: 34 01 20 96 Kansallisen työelämän kehittämisohjel- 47050: ma ja tuottavuuden kehittäminen 47051: - Det nationella programmet för ut- 47052: vecklande av arbetslivet och produktivi- 47053: tetsutveckling ..................... 20 000 000,00 7 010 678,59 35 12 989 321,41 47054: 34 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 41 726 139,75 41 726139,75 100 0,00 47055: 34 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 140 679 000,00 98 403 145,71 70 42 275 854,29 47056: 34 01 61 95 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaa- 47057: lipolitiikkaan (EU) - EU:s deltagande i 47058: arbetskrafts- och socialpolitikan (EU) ... 603 244 956,92 264 225 020,29 44 339 019 936,63 47059: 34 01 61 96 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaa- 47060: lipolitiikkaan (EU) (80 htv yhdessä mo- 47061: mentin 34.06.61 kanssa) - EU:s delta- 47062: gande i arbetskrafts- och socialpolitikan 47063: (EU) ............................ 748 884 000,00 117564561,77 16 631 319 438,23 47064: 34 03 21 95 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 8 839 911,84 8 839 911,84 100 0,00 47065: 34 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 103 981 000,00 97 023 673,75 93 6 957 326,25 47066: 34 06 21 95 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin- 47067: non toimintamenot - Omkostnader 47068: inom arbetskraftsärendenas distrikts- 47069: och lokalförvaltnin ................. 78 819 023,66 78 819 023,66 100 0,00 47070: 34 06 21 96 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin- 47071: non toimintamenot - Omkostnader 47072: inom arbetskraftsärendenas distrikts- 47073: och lokalförvaltnin g ................ 581 696 000,00 530 830 736,61 91 50 865 263,39 47074: 34 06 29 94 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen 47075: ostopalvelut - Köpta tjänster som hän- 47076: för sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbild- 47077: ning ............................ 18 386 029,74 18 386 029,74 100 0,00 47078: 34 06 61 94 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen 47079: (momentti sisältää ehdollisen päätök- 47080: sen) - Statsunderstöd för lindrande av 47081: arbetslösheten .................... 265 370 511,92 265 370 511,92 100 0,00 47082: 34 06 61 95 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden 47083: kansallinen osarahoitus valtion osalta 47084: (EU) - Statens andel av den nationella 47085: delfinansieringen av Europeiska social- 47086: fondens mål (EU) .................. 677 211130,82 300 832 516,04 44 376 378 614,78 47087: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 47088: sivu 47089: 34 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 215 47090: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 47091: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 47092: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997 47093: Vuosi- Ar 47094: % 47095: 47096: 47097: 34 06 61 96 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden 47098: kansallinen osarahoitus valtion osalta 47099: (EU) (80 htv yhdessä momentin 34.01.61 47100: kanssa) - Statens andel av den natio- 47101: nella delfinansieringen av Europeiska so- 47102: cialfondens mål (EU) ............... 704 923 000,00 103 948 264,39 15 600 974 735,61 47103: 34 06 62 94 Työllisyysperusteinen valtionapu inves- 47104: lainteihin - Statsunderstöd lör investe- 47105: ringar i sysselsättningslrämjande syfte .. 100170211,00 100170211,00 100 0,00 47106: 34 06 63 95 Työllisyysperusteinen valtionapu inves- 47107: lainteihin (osa EU) - Statsunderstöd 47108: för investeringar i sysselsättningslräm- 47109: jande syfte (delvis EU) .............. 246 923 570,46 84819046,10 34 162 104 524,36 47110: 34 06 63 96 Työllisyyspoliittinen valtionapu investoin- 47111: teihin (osa EU) - Sysselsättningspoli- 47112: tiski statsunderstöd lör investeringar 47113: (delvis EU) ....................... 270 000 000,00 53 070 601,96 20 216 929 398,D4 47114: 34 06 77 94 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamisek- 47115: si - lnvesteringsutgifter för tryggande 47116: av sysselsättningen ................ 24 568150,17 24 568150,17 100 0,00 47117: 34 06 77 95 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi 47118: (osa EU) - lnvesteringsutgifter för 47119: tryggande av sysselsättningen (delvis 47120: EU) ............................. 131 999 387,90 80 273 900,23 61 51 725 487,67 47121: 34 06 77 96 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi 47122: (osa EU) - lnvesteringsutgifter lör 47123: tryggande av sysselsättningen (delvis 47124: EU) ............................. 350 000 000,00 217411433,39 62 132 588 566,61 47125: 34 99 21 95 Työvoimaopiston toimintamenot - Ar- 47126: betskraltsinstitutets omkostnader ...... 1 040 876,95 1 040 876,95 100 0,00 47127: 34 99 21 96 Työvoimaopiston toimintamenot - Ar- 47128: betskraftsinstitutets omkostnader ...... 4 000 000,00 3 208 034,65 80 791 965,35 47129: 34 99 22 95 Työneuvoston toimintamenot - Ar- 47130: betsrådets omkostnader ............. 296 238,26 296 238,26 100 0,00 47131: 34 99 22 96 Työneuvoston toimintamenot - Ar- 47132: betsrådets omkostnader ............. 305 000,00 191 996,15 63 113 003,85 47133: 35 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 8851122,16 8851122,16 100 0,00 47134: 35 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 90 030 000,00 80 570 856,79 89 9 459 143,21 47135: 35 01 22 95 Kehittäminen ja suunnittelu - Utveck- 47136: ling och planering .................. 24 389 440,89 24 389 440,89 100 0,00 47137: 35 01 22 96 Kehittäminen ja suunnittelu - Utveck- 47138: ling och planering .................. 43 000 000,00 16 355 641,36 38 26 644 193,89 47139: 35 01 24 95 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio- 47140: nellt samarbete ................... 7 587 284,00 7 587 284,00 100 0,00 47141: 35 01 24 96 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio- 47142: nellt samarbete ................... 19 500 000,00 12019716,84 62 7 480 283,16 47143: 35 01 26 95 Koulutus, tiedotus ja valistus - Utbild- 47144: ning, inlormation och upplysning ...... 1 571 758,27 1 571 758,27 100 0,00 47145: 35 01 26 96 Koulutus, tiedotus ja valistus - Utbild- 47146: ning, information och upplysning ...... 4 500 000,00 2 002 490,91 44 2 497 509,09 47147: 35 01 61 95 Eräät avustukset (osa EU) - Vissa un- 47148: derstöd (delvis EU) ................ 892 317,93 856 463,81 96 35 854,12 47149: 35 01 61 96 Eräät avustukset (osa EU) - Vissa un- 47150: derstöd (delvis EU) ................ 7 600 000,00 6 640 642,44 87 959 357,56 47151: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 47152: sivu 47153: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 216 47154: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 47155: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 47156: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 47157: Vuosi -År 47158: -%- 47159: 47160: 47161: 47162: 35 01 62 96 EU:n osallistuminen ympäristön- ja luon- 47163: nonsuojelun sekä alueiden käyt ön eräi- 47164: siin hankkeisiin (EU) - EU:s deltagan- 47165: de i vissa projekt gällande miljö- och 47166: naturvård samt markanvändning (EU) .. 8929000,00 7 277 363,52 82 591 521,48 47167: 35 11 61 94 Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön- 47168: suojelun tukeminen - Stödjande av 47169: miljövården i skärgården och fjällen .... 109 388,86 109 388,86 100 0,00 47170: 35 11 62 94 Ympäristönsuojelun edistäminen - 47171: Främjande av miljövården .......... . 6 529 424,50 6 529 424,50 100 0,00 47172: 35 11 62 95 Ympäristönsuojelun edistäminen (osa 47173: EU) - Främjande av miljövården (del- 47174: vis EU) ......................... . 9 958 754,06 2 616130,51 26 7 342 623,55 47175: 35 11 62 96 Ympäristönsuojelun edistäminen (osa 47176: EU) - Främjande av miljövården (def- 47177: vis EU) ......................... . 35 000 000,00 50 000,00 0 34 950 000,00 47178: 35 11 64 94 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 47179: huolto - Oljeavfallshantering som fi- 47180: nansieras med oljeavfallsavgift ....... . 3 333 951,00 3 333 951,00 100 0,00 47181: 35 11 64 95 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 47182: huolto - Oljeavfallshantering som fi- 47183: nansieras med oljeavfallsavgift....... . 8 000 000,00 5 475 381,00 68 2524619,00 47184: 35 11 64 96 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 47185: huo~o - Oljeavfallshantering som fi- 47186: nansieras med oljeavfallsavgift....... . 20 000 000,00 12 000 000,00 60 8 000 000,00 47187: 35 13 66 94 Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä- 47188: ja Keski-Euroopan maissa - l,)nders- 47189: töd för miljövårdsinvesteringar i Ost- och 47190: Centraleuropeiska stater ........... . 35 409 080,67 35 409 080,67 100 0,00 47191: 35 13 66 95 Avustukset ympäristöinvestointeihin 47192: Suomen lähialueen maissa - Unders- 47193: töd för miljövårdsinvesteringar i Iänder i 47194: Finlands närområden ............. . 52 415 611,97 13 609 579,37 26 38 806 032,60 47195: 35 13 66 96 Avustukset ympäristöinvestointeihin 47196: Suomen lähialueen maissa - Unders- 47197: töd för miljövårdsinvesteringar i Iänder i 47198: Finlands närområden ............. . 40 000 000,00 8 568 235,80 21 31 431 764,20 47199: 35 13 67 94 Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi- 47200: nen - Allmänt främjande av miljö- 47201: samarbetet. . . . . . . . . . . . . . . . . . ..... 3 648 012,20 3 648 012,20 100 0,00 47202: 35 13 67 95 Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi- 47203: nen - Allmänt främjande av miljö- 47204: samarbetet. . . . . . . . . . . . . . . ....... . 9 606 620,91 7 396 522,39 77 2 210 098,52 47205: 35 13 67 96 Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi- 47206: nen - Allmänt främjande av miljö- 47207: samarbetet. ..................... . 16 550 000,00 7 501 795,29 45 9 048 204,71 47208: 35 25 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 416 030,69 416 030,69 100 0,00 47209: 35 25 31 94 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu- 47210: toimenpiteisiin - Understöd för sam- 47211: hällenas vattenvårdsåtgärder ........ . 2134400,00 2134400,00 100 0,00 47212: 35 25 31 95 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu- 47213: toimenpiteisiin (osa EU) - Understöd 47214: för samhällenas vattenvårdsåtgärder 47215: (delvis EU) ...................... . 3 822 000,00 2 137 536,85 56 1 684463,15 47216: 35 25 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 200 000,00 200 000,00 100 0,00 47217: 35 25 77 94 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt - 47218: Vattendrags- och miljövårdsarbeten .... 3 644 419,93 3 644 419,93 100 0,00 47219: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 47220: sivu 47221: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 217 47222: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 47223: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 47224: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997 47225: Vuosi- År 47226: 47227: 47228: 47229: 35 25 77 95 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (osa 47230: EU) - Vattendrags- och miljövårdsar- 47231: beten .......................... . 24 570 640,27 12089341,16 49 12 481 299,11 47232: 35 25 88 95 Osakkeiden hankinta - Anskaffning av 47233: aktier .......................... . 783,00 0,00 0 783,00 47234: 35 26 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 19 896 841 ,24 19896841,24 100 0,00 47235: 35 26 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 276 788 000,00 252 896 060,54 91 23 891 939,46 47236: 35 26 31 96 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu- 47237: toimenpiteisiin (osa EU) - Understöd 47238: för samhällenas vattenvårdsåtgärder 47239: (delvis EU) ...................... . 6 000000,00 1145 000,00 19 4855 000,00 47240: 35 26 77 96 Ympäristötyöt (osa EU) - Miljövårds- 47241: arbeten (delvis EU) ............... . 75 300 000,00 29356216,14 39 45 943 783,86 47242: 35 27 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 5 294 690,64 5 294 690,64 100 0,00 47243: 35 27 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 118 357 000,00 109814827,22 93 8 542172,78 47244: 35 30 21 95 Luonnonsuojelun yleismenot (osa 47245: EU) - Allmänna utgifter för naturvår- 47246: den (delvis EU) .................. . 901 982,10 901 982,10 100 0,00 47247: 35 30 21 96 Luonnonsuojelun yleismenot (osa 47248: EU) - Allmänna utgifter för naturvår- 47249: den (delvis EU) .................. . 3 000 000,00 2 133 454,89 71 866 545,11 47250: 35 30 22 94 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos- 47251: sapito - Skötsel och underhåll av na- 47252: turskyddsområdena ............... . 92 681,35 92 681,35 100 0,00 47253: 35 30 22 95 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos- 47254: sapito - Skötsel och underhåll av na- 47255: turskyddsområdena ............... . 2 642 230,25 2 579 328,27 98 62 901,98 47256: 35 30 22 96 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos- 47257: sapito - Skötsel och underhåll av na- 47258: turskyddsområdena ............... . 62 643 000,00 60 273 073,79 96 2 369 926,21 47259: 35 30 32 94 Avustukset virkistysalueiden hankin- 47260: taan - Understöd för anskaffning av 47261: rekreationsområden ............... . 4 250 000,00 4 250 000,00 100 0,00 47262: 35 30 34 94 Avustukset kunnille rakennussuojelukus- 47263: tannuksiin - Understöd för byggnads- 47264: skyddskostnader tili kommunema ..... 4 565 022,92 4 565 022,92 100 0,00 47265: 35 30 37 95 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja 47266: maankäytön ohjaukseen (osa 47267: EU) - Understöd för planläggning i 47268: kommuner och styrning av markanvänd- 47269: ningen (delvis EU) ................ . 2 556 814,53 2 201 969,00 86 354845,53 47270: 35 30 37 96 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja 47271: maankäytön ohjaukseen (osa 47272: EU) - Understöd för planläggning i 47273: kommuner och styrning av markanvänd- 47274: ningen (delvis EU) ................ . 6 000 000,00 3 889 963,00 65 2110037,00 47275: 35 30 61 94 Eräätluonnonsuojeluun liittyvät korvauk- 47276: set - Vissa ersättningar i samband 47277: med naturvården ................. . 1136,10 1136,10 100 0,00 47278: 35 30 61 95 Eräätluonnonsuojeluun liittyvät korvauk- 47279: set - Vissa ersättningar i samband 47280: med naturvården ................. . 10 052 179,68 10 052 179,68 100 0,00 47281: 35 30 61 96 Eräätluonnonsuojeluun liittyvät korvauk- 47282: set - Vissa ersättningar i samband 47283: med naturvården ................. . 19 000 000,00 8 031 665,32 42 10 968 177,68 47284: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996 47285: sivu 47286: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 218 47287: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 47288: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 47289: Mom. -Mom. vuonna - år 1996 vuonna - år 1996 1997 47290: Vuosi- Ar 47291: ----o;- 47292: 47293: 35 30 62 94 Muut avustukset rakennussuoje- 47294: luun - Övriga understöd för byggnads- 47295: skydd ..... •••••••••••••••• 0 • ••• 2 699 096,83 2 699 096,83 100 0,00 47296: 35 30 62 95 Avustukset ra kannussuojeluun (osa 47297: EU) - Understöd för byggnadsskydd 47298: (delvis EU) ....................... 14 624 485,80 4 605 503,91 31 10 018 981,89 47299: 35 30 62 96 Avustukset rakennussuojeluun (osa 47300: EU) - Understöd för byggnadsskydd 47301: (delvis EU) ....................... 17 000 000,00 1140 954,15 7 15 859 045,85 47302: 35 30 74 95 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 47303: työt - Husbyggnadsarbeten inom na- 47304: turskyddsområdena ................ 100 000,00 100 000,00 100 0,00 47305: 35 30 74 96 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 47306: työt - Husbyggnadsarbeten inom na- 47307: turskyddsområdena ................ 1 000 000,00 805000,00 81 195 000,00 47308: 35 30 87 94 Luonnonsuojelualueiden hankkimi- 47309: nen - Anskaffning av naturskyddsom- 47310: råden ........................... 12 792,00 12 792,00 100 0,00 47311: 35 30 87 95 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen 47312: (osa EU) - Anskaffning av natur- 47313: skyddsområden (delvis EU) .......... 22 629 389,80 21125 125,48 93 1 504 264,32 47314: 35 30 87 96 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen 47315: (osa EU) - Anskaffning av natur- 47316: skyddsområden (delvis EU) .......... 87 000 000,00 64 369 723,68 74 22 630 276,32 47317: 35 41 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9215991,05 9 215 991,05 100 0,00 47318: 35 41 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 24 691 000,00 13 137 025,06 53 11 553 974,94 47319: 35 45 56 94 Avustukset korjaustoimintaan - Un- 47320: derstöd för reparationsverksamhet. .... 182 146 306,97 182 146 306,97 100 0,00 47321: 35 45 56 95 Avustukset korjaustoimintaan - Un- 47322: derstöd för reparationsverksamhet ..... 296 561 498,70 102 256 850,96 34 194 304 647,74 47323: 35 45 56 96 Avustukset ko~austoimintaan - Un- 47324: derstöd för reparationsverksamhet. .... 530 000 000,00 149 095 475,45 28 380 904 524,55 47325: 35 45 57 94 Arvonlisäveron korvaaminen - Ersätt- 47326: ning för mervärdesskatt ............. 92 932 342,18 92 932 342,18 100 0,00 47327: 35 45 61 94 Avustukset vuokrataloille - Understöd 47328: tili hyreshus ...................... 17 638 302,70 17 638 302,70 100 0,00 47329: 35 45 61 95 Avustukset vuokrataloille - Understöd 47330: tili hyreshus ...................... 20 000 000,00 4 882 100,00 24 15117 900,00 47331: 35 45 61 96 Avustukset vuokrataloille - Understöd 47332: tili hyreshus ...................... 21 000 000,00 0,00 0 21 000 000,00 47333: 47334: VUODELTA - FRÅN ÅR 1995 ...... 19 531145 026,79 17 002 789 689,27 87 2 528 355 337,52 47335: VUODELTA - FRÅN ÅR 1996 ...... 54 919 945 000,00 42 207 909 523,14 77 12 634 819 498,39 47336: 47337: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT ...... 74 451 090 026,79 59 210 699 212,41 80 15163 174 835,91 47338: LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVIEN 47339: VALTION VIRASTOJEN 47340: JA LAITOSTEN 47341: 47342: TULOSLASKELMAT JA TASEET 47343: VUODELTA 47344: 1996 47345: 47346: 47347: STATENS AFFÄRSDRIVANDE 47348: ÄMBETSVERKENS OCH INRÄTTNINGARNAS 47349: 47350: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 47351: .. 0 47352: 47353: FOR AR 47354: 1996 47355: 220 47356: 47357: Kasvinjalostuslaitos - Växtförädlingsanstalten 47358: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 47359: Liikevaihto- Omsänning .......................................................................................................................................... 8 418 114,46 47360: Liiketoiminnan muut tuotot- Affärens övriga intäkter .............................................................................................. 289 218,67 47361: Liikevaihto- Omsänning .......................................................................................................................................... 8 707 333,13 47362: 47363: Kulut- Kostnader 47364: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor 47365: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 2 250 109,74 47366: Varastojen vähennnys- Minskning av lager ................................................................ 591 574,00 47367: Ulkopuoliset palvelut- Ynre tjänster .............................................................................. 1 733 971,50 47368: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 8 810 787,35 47369: LomapalkaVIomarahat- Semesternlöner/semesterpengar ............................................ 1 360 040,00 47370: ~uu u~r~~lut ~Ö~~iijå..kÖ~t~ i e;· .·.:·.·.·.·:.·:.:·.:·.·.:·.: ·.·.·.:·.·.·:.:·.·.·.:·.·.·.: : ·.·.·:.·:.·.·.·.·.·.:·.·.·.·: .·.:·.:·.·.·.:·.·.·.·.·.:·.·.·:.:·.·.·.:·.·.·.:·.:·. 47371: 0 47372: ~ ~~~ ~~~:~~ -20 156 813,55 47373: --------~--------------~ 47374: Käyttökate- Driltsbidrag .......................................................................................................................................... -11 449 480,42 47375: 47376: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikuneisista menoista- Avskrivningar på 47377: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ -1 641 323,42 47378: Liikealijäämä - Affärsunderskon ............................................................................................................................... -13 090 803,84 47379: 47380: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 47381: Korkotuotot- Ränteintektär .................................................................................................................................. 28115,36 47382: Liikealijäämä ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja - Affärsunderskon löre 47383: extraordinära poster, reserveringar och skaner .......................................................................................................... -13 062 688,48 47384: 47385: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader 47386: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .......................................................................................................... 365 682,04 47387: Liikealijäämä ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja - Affärsunderskon före 47388: bokslutsöverföringar och skaner ................................................................................................................................. -12 697 006,44 47389: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskon ........................................................................................... -12 697 006,44 47390: 47391: 47392: 47393: 47394: Tase- Balansräkning 31.12.1996 47395: Vastaavaa - Aktiva 47396: Käyttöomaisuuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga 47397: långfristiga placeringar 47398: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 47399: Aineenomat oikeudet- lmmateriella ränigheter ................................................................................................ 1 811160,00 47400: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 47401: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................................................... 2 773 243,96 47402: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper 47403: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 47404: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ............................................................................................................ 33 300,00 47405: 47406: Vaihto- ja rahoitusomaisuus - Omsännings- och finansieringstillgångar 47407: Vaihto-omaisuus - Omsänningstillgångar 47408: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och lörnödenheter ....................................................... 281 688,00 47409: Valmiit tuoneeVTavarat- Färdiga produkterNaror ..................................................... 3120 443,00 3 402131,00 47410: Saamiset- Fordringar 47411: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 2 118 873,34 47412: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 96 338,89 2 215 212,23 47413: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 6142,77 47414: 10 241189,96 47415: 221 47416: 47417: Vastattavaa- Passiva 47418: Oma pääoma - Eget kapital 47419: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............................. . 4 617 703,96 47420: Rahoituspääoma - Finansieringskapital .......................................................................... 33 974 155,68 47421: Edellisten tilikausien ylijäämät/alijäämät- Förra räkenskapsperiodernas överskott/ 47422: underskott ........................................................................................................................ -19 777185,92 47423: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -12 697 006,44 6117 667,28 47424: Vieras pääoma- Främmande kapital 47425: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 2 339 501,02 47426: Siirtovelat- Resultatregleringar 47427: Lomapalkkal(~lka- Semesterlöneskuld ........................................................................ 1 360 040,00 47428: Muut velat- Ovriga skulder ............................................................................................ 423 981,66 4123 522,68 47429: 10 241189,96 47430: 47431: 47432: 47433: Siemenperunakeskus- Centralen för utsädespotatis 47434: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996 47435: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 15 302 009,13 47436: 47437: Kulut- Kostnader 47438: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor 47439: Ostot tilikauden aikan_a- lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 8 408 276,68 47440: Varastojen lisäys- Okning av lager ............................................................................. -551 934,73 47441: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstående ............................................................ 702 539,15 47442: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 4 545 277,95 47443: Vuokrat- Hyr!Jr .............................................................................................................. 1 587 255,11 47444: Muut kulut- Ovriga kostnader ....................................................................................... _ ___;.1:.::.0..:..41..:..7...:;0:.::.9:...:,4~0_ _ _-__.:_15=-7...:;3:.::3....:1.:::23:.!.,5:::.6 47445: 47446: Käyttökate- Oriftsbidrag .......................................................................................................................................... -431 114,43 47447: 47448: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar 47449: på anläggningstillgångarna och övriga utgifter med lång verkningstid 47450: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier .................................................................. 362 931,50 47451: Salaojitus- Täckdikning ................................................................................................. 9 723,00 -372 654,50 47452: Liikealijäämä- Affärsunderskott ............................................................................................................................... -803 768,93 47453: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .............................................................................................................. 91165,74 47454: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -712603,19 47455: 47456: 47457: 47458: Tase- Balansräkning 31.12.1996 47459: Vastaavaa - Aktiva 47460: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Anläggningstillgångar 47461: och övriga placeringar med lång verkningstid 47462: Maa-alueet- Jordområden ............................................................................................. 1 000 000,00 47463: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 846 840,19 47464: Salaojitukset- Täckdikningar ......................................................................................... 87 505,00 47465: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ....................................................................... 28 329,00 1 962 674,19 47466: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 47467: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ................................................................................................ 10 801 806,73 47468: 47469: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 47470: Myyntisaamiset- Försäljningsford ringar ............................................................................................................. 2 085 617,77 47471: 14 850 098,69 47472: Vastattavaa- Passiva 47473: Oma pääoma - Eget kapital 47474: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............................. . 1 962 674,19 47475: Rahoituspääoma - Rnansieringskapital .......................................................................... 19 369164,15 47476: 222 47477: 47478: Edellisten tilikausien alijäämä- Balanserad underskott frän tidigare 47479: räkenskapsperioden ......................................................................................................... -6 087 595,30 47480: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -712 603,19 14 531 639,85 47481: Vieras pääoma- Främmande kapital 47482: Ennakonpidätys- Förskottsinnehållning ......................................................................... 77 813,00 47483: Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddavgifter ..................................................................... 16 480,81 47484: Työttömyysvakuutusmaksut- Arbetslöshetsförsäkringsavgifter ................................... . 6 666,02 47485: Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus- Olycksfall- och grupplivsförsäkring .................... . 8 961,62 47486: Vei-velka, työnantaja- StPL-skuld, arbetsgivare ............................................................ 41 964,61 47487: Vei-velka, työntekijä- StPL -skuld, arbetstagare ............................................................. 9 398,33 47488: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 145 820,80 47489: Muut tilitettävät varat- Övriga redovisningsmedel ........................................................ 11 353,65 318 458,84 47490: 14 850 098,69 47491: SELVITYS 47492: 47493: ANNETUISTA LAINOISTA 47494: JA MUUSTA TULOA TUOlTAVASTA 47495: OMAISUUDESTA 47496: VUODELTA 47497: 1996 47498: 47499: 47500: UTREDNING ÖVER 47501: 0 47502: 47503: UTGIVNA LAN 47504: OCH ANNAN INKOMSTBRINGANDE 47505: EGENDOM 47506: .. 0 47507: 47508: FOR AR 47509: 1996 47510: 224 47511: 47512: Valtion lainananto vuonna 1996- Statens utlåning år 1996 47513: Kertyneet korot ja Kertyneet 47514: kurssihyvitykset Uudet lainat kuoletukset 47515: Lainapääoma vuonna 1996 vuonna 1996 vuonna 1996 Lainapääoma 47516: lånekapital lnflutna räntor och Nya Iän år 1996 lnflutna lånekapital 47517: kursgottgörelser år amorteringar 47518: - 31.12.1995 1996 år1996 31.12.1996 47519: 47520: mk 47521: 47522: 1 Tulo- ja menoarvion va- 47523: roista myönnetyt lainat - 47524: Lån beviljade av medel i 47525: statsbudgeten ............... 5 085 519 042,65 157 969 416,13 269 172 358,69 901 430 028,53 4 453 261 372,81 47526: 1. Valtiokonttorin hoidos- 47527: sa - Av statskontoret 47528: lörvaltade ...................... 3 780 784 101,80 108 620 195,88 199 291 474,20 713 685162,84 3 266 390 413,16 47529: 2. Maa- ja metsätalous- 47530: ministeriön tietopalvelu- 47531: keskuksen hoidossa - 47532: Av jord- och skogsbruks- 47533: ministeriets informa- 47534: tionscentral förvaltade .. 101 713 560,02 10 788 281,46 421 849,89 10 794 772,03 91 340 637,88 47535: 3. Lääninkonttorien hoi- 47536: dossa- Av landskonto- 47537: ren lörvaltade ................ 1 202 971 227,28 38 560 256,79 69 459 034,60 176 919 093,66 1 095 511168,22 47538: 4. Sosiaali- ja terveysalan 47539: tutkimus- ja kehittämis- 47540: keskuksen hoidossa - 47541: Av forsknings- och ut- 47542: vecklinscentralen för so- 47543: cial- och hälsovården för- 47544: valtade .......................... 50 153,55 682,00 31 000,00 19153,55 47545: 47546: II Maatilatalouden kehittä- 47547: misrahasto- Gårdsbru- 47548: kets utvecklingsfond ..... 6 617 021 734,61 273 313 927,49 231 380 239,00 880 744 054,82 5 967 657 918,79 47549: 47550: 111 Asunto-olojen kehittä- 47551: misrahasto - Fonden 47552: lör utvecklande av bo- 47553: stadsförhållandena ........ 54 306 550 551,46 2 137 148 876,22 3 727 899 367,56 5 015 467 204,85'> 53 018 982 714,17 47554: 47555: IV Veikkausvoittovaroista 47556: myönnetyt lainat - Lån 47557: beviljade av tippnings- 47558: vinstmedel .................... 161 826 470,99 7 936 821,59 31182764,25 130 643 706,7 4 47559: 47560: V Saatavat valtion liikelai- 47561: toksilta - Ford ringar av 47562: statens alfärsverk .......... 225 529 360,00 10 022 605,10 28 673 940,00 196 855 420,00 47563: 47564: VI Muu lainananto - Övrig 47565: utlåning ......................... 232 114 002,05 33 189 310,99 8 000 000,00 165161 680,41 74 952 321,64 47566: Yhteensä - Sammanlagt . 66628561161,76 2619580957,52 4236451965,25 7022659672,86 63842353454,15 1>3> 47567: 47568: 1) Valtiokonttorin hoidossa ovat kohdat 11., 111, IV, V ja VI, yhteensä mk 56.687.824.575,71 (88 %) - Punkler 11., III,IV, V, och VI, sammanlagt 47569: mk 56.687.824.575,71 (88 %), sköts av statskontoret 47570: 2) Arvopaperistettuja lainasaamisia mk 1.685.564.107,69- Värdepapperiserade lånefordringar mk 1.685.564.107,69 47571: 3) Rästissä olevia lainasaamisia mk 139.586.697,01- Lånefordringsrester mk 139.586.697,01 47572: 225 47573: 47574: Muu valtion tuloa tuottava omaisuus 31.12.1996 47575: Annan statens inkomstbringande egendom 31.12.1996 47576: Varat 47577: Tillgångar 47578: 31.12.1996 47579: 47580: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar'' ........................................................................................................... 51 516 021124,14 47581: Oebentuurit- Debenturer .................................................................................................................................. 433 660 000,00 47582: Yhteensä- Summa 51 949 681124,14 47583: 1) Ei sisällä valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukaisten liikelaitosten pääomia- Det inte innehäller med stöd av lagen (627/87) överensstämmande 47584: affärsverkens kapital 47585: SELVITYS 47586: 47587: VALTION VELASTA 47588: VUODELTA 47589: 1996 47590: 47591: UTREDNING ÖVER 47592: 47593: STATSSKULDEN 47594: .. 0 47595: 47596: FOR AR 47597: 1996 47598: 228 47599: 47600: Selvitys valtion velasta vuodelta 1996- 47601: Pääoma 31.12.1995 Kapital 47602: 47603: 47604: 47605: 47606: Ulkomaan mk 47607: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi- rahassa 47608: Lånegruppens/lånevalutans namn 47609: 47610: 1utländsk 47611: mynt 47612: 47613: 47614: 47615: 47616: ValuuHamääräinen velka - Skuld i utländsk vaiota 47617: 1. Valtion pitkäaikainen velka - Statens längfristiga skuld 47618: 47619: 1.1. Dollarilainat- Dollarlän ...................................................................... USD 2 692 207 446,19 11 734 255 374,96 47620: 47621: 1.2. Puntalainat- Pundlän ........................................................................ GBP 2 812 211 305,83 18 957116 412,60 47622: 1.3. Ruotsinkruunulainat- Län i svenska kronor ...................................... SEK 677 598 109,00 443 555 722,15 47623: 1.4. Tanskankruunulainat- Lån i danska kronor ....................................... DKK 286 550 000,00 225 285 610,00 47624: 1.5. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark .............................................. DEM 13 206 047 475,00 40192 605 490,17 47625: 47626: 1.6. Floriinilainat- Floriniän ...................................................................... NLG 2 847 511 972,00 7740 961 295,88 47627: 1.7. Belgianfrangilainat- Län i belgiska franc ........................................... BEF 9 353 046 344,00 1 386121468,18 47628: 1.8. Luxemburginfrangilainat- Lån i luxemburgska franc ......................... LUF 14 500 000 000,00 2 148 900 000,00 47629: 1.9. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän ............................................ CHF 2 280 280 051,27 8 638 612 946,24 47630: 47631: 1.10. Ranskanfrangilainat- Lån i franska franc ......................................... FRF 28 232 618 714,00 25 143 970 226,69 47632: 47633: 1.11. ltalianliiralainat- Län i italiensk lire .................................................. ITL 82 380 200 000,00 226 545 550,00 47634: 1.12. ltävallanshillinkilainat- Lån i österrikiska shilling ............................ ATS 1 000 000 000,00 432 600 000,00 47635: 1.13. Jenilainat- Yenlän ........................................................................... JPY 442 804 000 000,00 18 748 321 360,00 47636: 1.14. ECU-Iainat- Län i ECU ..................................................................... ECU 3 895 810 627,23 21 804 852 080,61 47637: 47638: 1.15. PSC-Iainat- Lån i PSC ..................................................................... PSC 4 850 424,99 5 517 358,43 47639: 1.16. FIM-Iainat- Län i FM ....................................................................... FIM 102 230 000,00 102 230 000,00 47640: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä - 47641: Statens längfristiga skuld sammanlagt ........................................................ 157 931 450 895,91 47642: 47643: 2. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka- 47644: Statens bostadsfonds längfristiga skuld 47645: 47646: 2.1. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark .............................................. DEM 100 000 000,00 304 350 000,00 47647: 2.2. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän ............................................ CHF 100 000 000,00 378 840 000,00 47648: 683 190 000,00 47649: 3. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka- 47650: Statens säkerhetsfonds längfristiga skuld 47651: 47652: 3.1. Dollarilainat- Dollarlän ...................................................................... USD 1 21 0 632 000,00 5 276 660 635,20 47653: 3.2. Saksanmarkkalainat- Lån i tyska mark .............................................. DEM 1 618 121 700,00 4 924 753 393,95 47654: 3.3. Tanskankruunulainat- Lån i danska kronor ....................................... DKK 1 236 000 000,00 971 743 200,00 47655: 3.4. Floriinilainat- Floriniän ...................................................................... NLG 358 100 000,00 973 494 850,00 47656: 3.5. Puntalainat- Pundlän ........................................................................ GBP 100 000 000,00 67 4 100 000,00 47657: 3.6. ltävallanshillinkilainat- Län i österrikiska shilling .............................. ATS 2 000 000 000,00 865 200 000,00 47658: 13 685 952 079,15 47659: 47660: Yhteensä valuuttamääräisiä velkaa- Summa skuld i utländsk valuta'> 172 300 592 975,06 47661: 229 47662: 47663: Utredning över statsskulden för år 1996 47664: Pääoma 31.12.1996 Kapital 47665: 47666: Nostettu Kuoletettu 47667: v.1996 v.1996 47668: Valuuttakurssien 47669: Lyftats år Amorteras muutosten vaiku- 47670: 1996 år 1996 tus v. 1996 Ulkomaan 47671: mk mk rahassa mk 47672: Effekt av 47673: (Valuutan- (Valuutan- ändringar på 1utländsk 47674: vaihdot ym. v. 1996- vaihdot ym. v. 1996- valutakurserna mynt 47675: Valutabytesavtal Valutabytesavtal under år 1996 47676: mm. år 1996) mm. år 1996) 47677: mk mk mk 47678: 47679: 47680: 47681: 47682: 7 528 156 000,83 6 011 445 000,00 924 130 904,03 USD 3124 701 716,19 14 510 802 299,82 47683: (335 705 020.00) 47684: (614 467 491.60) 708 216 677,09 3167 010 923,84 GBP 2 799 641 396,74 22 030 378 150,95 47685: 194 702 602,50 20 508 894,30 SEK 399 173 109,00 269 362 013,95 47686: (135195 290.81) 228 752 865,00 66 763,97 DKK 168 772 954,00 131 794 799,78 47687: 3 062 257 357,27 899 527 950,00 -861 032 012,35 DEM 14 673 912 290,27 43 845 649 923,33 47688: (2 351 347 038.24) 47689: (1 055 636 613.34) 18 378 750,00 -180 787 302,88 NLG 3 229 203 672,00 8 597 431 856,34 47690: (940 048 166.38) 629 738 553,66 -41 048 196,61 BEF 11 424 312 521 ,00 1 655 382 884,29 47691: 298 446 200,00 -56 496 200,00 LUF 16 500 000 000,00 2 390 850 000,00 47692: 196 917 485,46 429 952 248,00 -799 270 058,66 CHF 2 235 081 841,22 7 686 893 468,32 47693: (80 585 343.28) 47694: 421 369 557,00 933 100 000,00 -121 438 249,65 FRF 29 901 008 341,00 26 498 273 591 ,80 47695: (1 987 472 057.76) 47696: 243 845 392,00 17 299 842,00 47697: -8 000 000,00 ATS 1 000 000 000,00 424 600 000,00 47698: 231 829 003,50 778 398 640,00 -978 058 723,50 JPY 430 700 000 000,00 17 223 693 000,00 47699: 1 997 539 112,53 629 349 567,32 ECU 2 301 146 020,00 13 277 612 535,40 47700: (7 159 050 000.00) 47701: 1 391 526,32 48 564,88 PSC 3 637 818,73 4174 396,99 47702: 1 703 965 948,00 FIM 1 806 195 948,00 1 806 195 948,00 47703: 47704: 13 442 941 552,06 13 074 989 317,10 1 712 284 716,69 160 353 094 868,97 47705: (7 500 457 021.41) (7159 050 000.00) 47706: 47707: 47708: -5 550 000,00 DEM 100 000 000,00 298 800 000,00 47709: -34 920 000,00 CHF 100 000 000,00 343 920 000,00 47710: -40 470 000,00 642 720 000,00 47711: 47712: 47713: 345 393 309,60 USD 1 210 632 000,00 5 622 053 944,80 47714: -89 805 754,35 DEM 1 618 121 700,00 4 834 94 7 639,60 47715: -6 550 800,00 DKK 1 236 000 000,00 965 192 400,00 47716: -20 089 410,00 NLG 358 100 000,00 953 405 440,00 47717: 112 800 000,00 GBP 100 000 000,00 786 900 000,00 47718: -16 000 000,00 ATS 2 000 000 000,00 849 200 000,00 47719: 325 747 345,25 14011699424,40 47720: 47721: 13 442 941 552,06 13074989317,10 1 997 562 061 '94 175 007 514 293,37 47722: 7 500 457 021.41 7 159 050 000.00 47723: 230 47724: 47725: Selvitys valtion velasta vuodelta 1996 47726: Pääoma 31.12.1995 Kapital 47727: 47728: 47729: 47730: 47731: Ulkomaan mk 47732: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - rahassa 47733: Lånegruppens/lånevalutans namn 47734: 47735: 1 utländsk 47736: mynt 47737: 47738: 47739: 47740: 47741: Markkamääräinen velka- Skuld i finska mark 47742: 4. Valtion pitkäaikainen velka- Statens långfristiga skuld 47743: 47744: 4.1. Yleisöobligaatiolainat- Obligationslån för allmänheten ...................... 129175129150,00 47745: 4.2. Vakuutuslaitoslainat- Försäkringsanstaltslån .................................... 543 032 000,00 47746: 4.3. Työeläkekassalainat- Arbetspensionskasselån .................................. 77 545 000,00 47747: 4.4. Työeläkelaitoslainat- Arbetspensionsanstaltslån ............................... 577 248 000,00 47748: 4.5. Eläkesäätiölainat- Pensionsstiftelselån .............................................. 31 772 200,00 47749: 4.6. Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä- Skuldebrevslån av pensionsstiftelser 1 905 000 000,00 47750: 4.7. Laina valtion eläkerahastolta- Län av statens pensionsfond .............. 12 300 000 000,00 47751: 4.8. Lainat muilta- Andra lån ................................................................... 572 669 607,97 47752: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä- 47753: Statens långfristiga skuld sammanlagt ........................................................ 145182 395 957,97 21 47754: 47755: 5. Valtion lyhytaikainen velka- Statens kortfristiga skuld 47756: 47757: 5.1. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilla- Skuldlörbindelselån av penning- 47758: anstalter ....................................................................................................... 37 864 449 434,63 47759: 5.2. Lyhytaikainen luotto- Kortlristig kredit .............................................. 0,00 47760: Valtion lyhytaikainen velka yhteensä - 47761: Statens kortlristiga skuld sammanlagt ........................................................ 37 864 449 434,63 47762: 47763: 6. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka- 47764: Statens bostadsfonds långfristiga skuld ...................................................... 13 424 000 000,00 47765: 7. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka- 47766: Statens säkerhetsfonds långfristiga skuld ................................................... 2 833 306141,16 47767: 8. Valtion viljavaraston pitkäaikainen velka- 47768: Statens spannmålslörråds långfristiga skuld ............................................... 27 000,00 47769: 9. Maatalouden interventiorahaston rahoitustodistukset- 47770: Finansieringssertifikater av jordbruks interventionsfond ............................. 47771: Yhteensä markkamääräistä velkaa- Summa i finska mark ............... 199 304 178 533,76 47772: 47773: 10. Yhteenveto- Sammandrag 47774: 47775: Yhteensä valuuttamääräistä pitkäaikaista velkaa- 47776: Summa långfristig skuld i utländsk valuta ................................................... 172 300 592 975,06 47777: 47778: Yhteensä markkamääräistä pitkäaikaista velkaa- 47779: Summa långfristig skuld i finska mark ........................................................ 161 439 729 099,13 47780: Yhteensä markkamääräistä lyhytaikaista velkaa- 47781: Summa kortfristig skuld i finska mark ......................................................... 37 864 449 434,63 47782: Koko valtion velka- Statsskulden inalles .................................... 371 604 771 508,82 47783: 231 47784: 47785: 47786: Utredning över statsskulden för år 1996 47787: Pääoma 31.12.1996 Kapital 47788: 47789: Nostettu Kuoletettu 47790: v.1996 v.1996 47791: Valuuttakurssien 47792: Lyftats år Amorteras muutosten vaiku- 47793: 1996 år 1996 tus v. 1996 Ulkomaan 47794: mk mk rahassa 47795: Effekt av mk 47796: (Valuutan- (Valuutan- ändringar på 1 utländsk 47797: vaihdot ym. v. 1996- vaihdot ym. v. 1996- valutakurserna mynt 47798: Valutabytesavtal Valutabytesavtal under år 1996 47799: mm. år 1996) mm. år 1996) 47800: mk mk mk 47801: 47802: 47803: 47804: 47805: 62 139 160 000,00 28 088 391 050,00 163 225 898 100,00 47806: 226 896 500,00 316135 500,00 47807: 32 320 000,00 45 225 000,00 47808: 238 596 800,00 338 651 200,00 47809: 13 331 650,00 18 440 550,00 47810: 56 125 700,00 1 848 87 4 300,00 47811: 12 300 000 000,00 47812: 1 000 000 000,00 106 718 951,00 1 465 950 656,97 47813: 47814: 63 139 160 000,00 28 762 380 651,0031 179 559 175 306,9741 47815: 47816: 47817: 47818: 47819: 71117 804 291,64 72 161 948 309,38 36 820 305 416,89 47820: 18 767 548 359,26 17 967 548 359,26 800 000 000,00 47821: 47822: 89 885 352 650,90 90 129 496 668,64 37 620 305 416,89 47823: 47824: 297 670 000,00 13 126 330 000,00 47825: 47826: 631 619 253,71 2 201 686 887,45 47827: 47828: 27 000,00 0,00 47829: 47830: 627 344 227,01 355 439 749,92 271 904 477,09 47831: 153 651 856 877,91 120 176 633 323,27 232 779 402 088,40 47832: 47833: 47834: 47835: 47836: 13 442 941 552,06 13 074 989 317,10 1 997 562 061,94 175 007 514 293,37 47837: (7 500 457 021.41) (7159 050 000.00) 47838: 47839: 63139160 000,00 29 691 696 904,71 194 887192194,42 47840: 47841: 90 512 696 877,91 90 484 936 418,56 37 892 209 893,98 47842: 167 094 798 429' 97 133 251 622 640,37 1 997 562 061,94 407 786 916 381,77 47843: (7 500 457 021.41) (7 159 050 000.00) 47844: 232 47845: 47846: 1) Käytetyt valuuttakurssit- Använda valutakurser 31.12.1995 ja- och 31.12.1996 47847: 47848: USD ...... . 4,3586 4,6439 47849: GBP ...... . 6,741 7,869 47850: SEK ....... . 0,6546 0,6748 47851: DKK ...... . 0,7862 0,7809 47852: DEM ...... . 3,0435 2,988 47853: NLG ...... . 2,7185 2,6624 47854: BEF ....... . 0,1482 0,1449 47855: LUF ....... . 0,1482 0,1449 47856: CHF ....... . 3,7884 3,4392 47857: FRF ....... . 0,8906 0,8862 47858: ITL ........ . 0,00275 47859: ATS ....... . 0,4326 0,4246 47860: JPY ....... . 0,04234 0,03999 47861: ECU ...... . 5,597 5,770 47862: PSC ...... . 1,1375 1,1475 47863: 47864: 2) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamanomia lainoja 43 073 750 markkaa- lnkluderar förfallna, men icke inlösta lån 43 073 750 mark. 47865: 3) Momentille 15.02.01 on merkitty 118 889 993 717,14 markkaa, johon ei sisälly vanhentuneina velasta poistetutlainat 1 972 437,50 markkaa. 47866: Momentille on merkitty 88 835 markkaa kuoletusta lainoista, jotka on aikaisemmin poistettu vanhentuneina velasta- På moment 1521 har 47867: antecknats 118 889 993 717,14 mark, som inte inkluderar som föråldrade från skulden avskrivna lån på 1 972 437,50 mark. 47868: På moment har antecknats 88 835 mark som amortering för Iän, som har tidigare avskrivits som föråldrade från skulden. 47869: 4) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamanomia lainoja 151 815150 markkaa -lnkluderar förfallna, men icke inlösta lån 151 815150 mark. 47870: SELVITYS 47871: 47872: VALTION TAKAUS- JA MUISTA 47873: SITOUMUKSISTA 47874: 31.12.1996 47875: 47876: UTREDNING ÖVER 47877: 47878: STATENS GARANTI- OCH ANDRA 47879: FÖRBINDELSER 47880: 31.12.1996 47881: 234 47882: 47883: SELVITYS VALTION TAKAUSVASTUISTA 31.12.1996 1> 47884: UTREDNING ÖVER STATENS GARANTIANSVAR 31.12.19961> 47885: 1Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset- Av statskontoret förvaltade garantier 47886: 1. Takaukset kotimaisista lainoista- Garantier för inhemska lån 47887: 47888: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet 47889: Finnair Oy .......................................................................................................... 156 977 605,56 mk 47890: Kemijoki Oy ........................................................................................................ 3 569150,67 mk 47891: Kiint. Oy Helsingin Oikeus- ja poliisitalot ........................................................... 23 965 790,00 mk 47892: Sisu-Auto Oy Ab'l ............................................................................................. 858 839 549,43 mk 47893: Valmet Oy .......................................................................................................... 96 778 451,00 mk 47894: Enso Oy (ent. Veitsiluoto Oy) ............................................................................ 9 596 128,33 mk 1149 726 674,99 mk 47895: 47896: Yksityiset yhtiöt- Privata bolag 47897: Finnyards Oy ...................................................................................................... 23 014 776,30 mk 47898: Metra Oy Ab ....................................................................................................... 60 352 200,00 mk 83 366 976,30 mk 47899: 47900: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar 47901: Kera Oy .............................................................................................................. 3 640 000 000,00 mk 3 640 000 000,00 mk 47902: 47903: Muut- Övriga 47904: Ekokem Oy Ab ................................................................................................... 15 000 000,00 mk 47905: Suomen Vientiluotto Oy (ulkomaat) ................................................................ .. 623 604,00 mk 15 623 604,00 mk 47906: 47907: Valtiokonttorin hoidossa olevat kotimaiset takaukset yhteensä- Av statskontoret 47908: förvaltade inhemska garantier sammanlagt ............................................................................... .. 4 888 717 255,29 mk 47909: 47910: 2. Takaukset ulkomaisista lainoista- Garantier för utländska lån 47911: 47912: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet 47913: Imatran Voima Oy ................................................ 3 020 431,63 XEU 17 427 890,51 mk 17 427 890,51 mk 47914: 47915: Julkiset rahoituslaitokset- Otfentliga penninginrättningar 47916: MB Corporate Finance .......................................... 1 345 928,92 USD 6 250 359,31 mk 47917: Kera Oy ................................................................ 2 333 333,33 USD 47918: 34 326 666,67DEM 113 403 846,66 mk 119 654 205,97 mk 47919: 47920: Muut- övriga 47921: Pohjoismaiden Investointipankki ......................... . 171 468 000,00 XEU 989 370 360,00 mk 47922: Suomen Vientiluotto Oy (ulkomaat) .................... . 73 662 271,10 USD 47923: 21 615 976,68 DEM 47924: 11 337179,00 CHF 445 659 585,10 mk 1 435 029 945,10 mk 47925: 47926: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä- Av statskontoret förvaltade utländska garantier 47927: sammanlagt ....................................................................................................................... 1 572112 041,58 mk 47928: 47929: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä- Av statskontoret förvaltade garantier sammanlagt ...... . 6 460 829 296,87 mk 47930: 47931: 47932: II. Valtiontakuukeskus- Statsgarantiecentralen 47933: Valtiontakuurahasto- Statsgarantifonden 47934: 47935: Vientitakuiden voimassa oleva vastuu'!- Ansvaret av exportgarantierna i kraft31 ........................................ .. 16 170 000 000,00 mk 47936: 47937: Valtiontakausten voimassa oleva vastuu- Ansvaret av statsgarantierna i kraft ............................................. 5 009 000 000,00 mk 47938: 47939: Muiden takuiden voimassa oleva vastuu•!- Ansvaret av övriga garantierna i kraft'l .................................. .. 112 000 000,00 mk 47940: 47941: Valtiontakuukeskuksen voimassa olevat vastuu! yhteensä- Av statsgaranliecentralens ansvaren i kraft 47942: sammanlagt ....................................................................................................................... 21 291 000 000,00 mk 47943: 235 47944: 47945: 111. Valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av Studiestöds- 47946: centralen förvaltade garantier sammanlagt ........................................................... . 10 283 703 000,00 mk 47947: 47948: 47949: IV. Valtion liikelaitoksista annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla valtion liikelaitosten 47950: antamat vakuudet liikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön lainasta- De säkerheter, som 47951: affärsverk har geH för eH tili affårsverkskoncernen hörande doHerbolags lån enligt lagen om 47952: affärsverk 12 § 3 mom. 47953: llmailulaitos- Luftfartsverket 47954: Kiinteistö Oy- Fastighets Ab Lentäjäntie 1 ................................................................................................... ---'1-'-15:...0:..:0c.::.Oc.::.OO:..:O:.:..:,O:..:.O..;.;m.;;.:k 47955: Valtiontakuut yhteensä- Statsgarantier inalles ........................................................................... 38150 532 296,87 mk 47956: 47957: 1) Luettelo ei sisällä asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia. - Förteckningen innehåller inte 47958: de garantiansvaren som avses i 13 a § lagen om bostadsproduktion. 47959: Luettelo ei sisällä vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/80) 9 §:n, asumisoikeustalolainojen 47960: korkotuesta annetun lain (1205/93) 10 §:n eikä omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain (204/96) 47961: mukaisia takauksia.- Förteckningen innehåller inte borgen som beviljats med stöd av 9 § lagen om räntestöd 47962: för hyresbostadslån (867/80), 10 § lagen om räntestöd för bostadsrättshuslån (1205/93) och lagen om stats- 47963: borgen för ägarbostadslån (204/96). 47964: 2) Sisältää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvoltaan- lnnehåller Iän i utländska valutortili ett motvärde 47965: av .......................................................................................................................................................................... 45 510 220,00 mk 47966: 3) Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu - Det bokföringsmässiga ansvaret enligt lag om 47967: exportgaranti ··········································:... ··········································································································· 18 978 000 000,00 mk 47968: 4) Muiden takuiden vastuu muodostuu:- Ovriga garantiernas ansvar formas av: 47969: - raaka-ainetakuista- råmaterialgarantier ............................................................................................................. 64 000 000,00 mk 47970: - y_m~ä~i-~tösuojelutakuislll:- m~ljöskyddsgarantier ............................................................................................... 30 000 000,00 mk 47971: - nsk1paaomataku1sta- nskkap1talgarant1er .......................................................................................................... 61 000 000,00 mk 47972: Näiden takuiden kirjanpidolliset kokonaisvastuut ovat:- De här garaniternas bokföringsmässiga totalansvar är: 47973: - raaka-ainetakuut - råmaterialgarantier ............................................................................................................... 61 000 000,00 mk 47974: - ympäristösuojelutakuut- miljöskyddsgarantier ................................................................................................. 22 000 000,00 mk 47975: - riskipääomatakuut- riskkapitalgarantier ............................................................................................................ 18 000 000,00 mk 47976: 47977: Käytetyt valuuttakurssit 31.12.1996 47978: Andvända valutakurser 31.12.1996 47979: 47980: USD 4,6439 47981: DEM 2,9880 47982: NLG 2,6624 47983: CHF 3,4392 47984: XEU 5,7700 47985: 47986: Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla. 47987: Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion takausvastuu samalla lakkasi. 47988: Valtion vastattavien lainojen määrä oli 31.12.1996 0,00 markkaa.- Enligt överenskommelse mellan staten och Vaivilla Ab samt dess borgenärer 47989: övertog staten år 1985 ansvaret för en del av Vaivilla AB:s skulder. Samtidigt upphörde statens garantiansvar för de övertagna lånen. Beloppet av 47990: de av staten övertagna lånen uppgick 31.12.1996 tili 0,00 mark. 47991: 236 47992: 47993: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset - 47994: Åt internationella finansieringsinstitut utfärdade förbindelser1l 47995: Sitoumusten Uusia Lunastettu Sitoumusten 47996: määrä sitoumuksia 1996 1996 määrä 47997: Beloppet av Nya lnfriats Beloppet av 47998: förbindelsema förbindelser år1996 förbindelserna 47999: 31.12.1995 år1996 31.12.1996 48000: mk mk mk mk 48001: 48002: 48003: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö- lnternationella 48004: Utvecklingsfonden ....................................................................... 501 502 668 - 176 003 668 325 499 000 48005: Aasian Kehityspankki- Asiatiska Utvecklingsbanken ................. 1161 839 1199 589 - 2 361 428 48006: Aasian Kehitysrahasto- Asiatiska Utvecklingsfonden ................ 161 501 527 34 424 000 127 077 527 48007: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki -lnteramerikanska 48008: Utvecklingsbanken 48009: - peruspääoma- grundkapital ................................................. 3 652 599 3 561 320 1 609 484 5 604 435 48010: - erityisrahasto - specialfonden ............................................... 15213065 4 718 959 2182 971 17749 053 48011: Afrikan Kehitysrahasto- Afrikanska Utvecklingsfonden ............. 216128 588 92 000 000 36 027 256 272101 332 48012: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto -lnternationella 48013: Utvecklingsfonden för lantbruk .................................................... 56 768165 - 17 686 323 39 081 842 48014: Kansainvälinen Investointitakauslaitos- Multilaterala 48015: investeringsgarantiorganet ........................................................... 2 774 032 - - 2 774 032 48016: Perushyödykkeiden yhteisrahasto - Gemensamma fonden för 48017: råvaror .......................................................................................... 2 884113 - - 2884113 48018: Maailmanlaajuinen ympäristörahasto- Världsomfattande miljö- 48019: fonden .......................................................................................... 21 000 000 - 14 000 000 7 000 000 48020: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki - Den Europeiska 48021: uppbyggnads- och utvecklingsbanken ......................................... 22 000 000 14 950 000 7 050 000 48022: 1 004 586 596 101 479 868 296 883 702 809182 762 48023: 48024: '' Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan - Räntetefr!a, vid anfordran 48025: betalbara skuldebrev givna i stället för kontantprestationer av medlemsandelar. 48026:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025