127 Käyttäjää paikalla!
0.0077939033508301
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1997
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: 82
10: Kertomukset
11: 8-12
12:
13:
14:
15:
16: EDUSKUNTA
17: HELSINKI
18: ISSN 0783-9847
19:
20: OY EOITAAB, HELSINK11998
21: SISÄLLYSLUETTELO
22:
23:
24:
25:
26: Kertomukset 8-12
27: 8 Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oi- 10 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta I996
28: keuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista
29: koskevista havainnoista vuodelta I996 II Hallituksen kehitysyhteistyökertomus vuodelta
30: 1996
31:
32: 9 Kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskun- I2 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja ti-
33: nan tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja lasta vuonna I996 (Liite: Valtion tilinpäätös Iiittei-
34: tilinpidosta vuonna I995 ovat antaneet aihetta neen vuodelta I996)
35:
36:
37:
38:
39: 280164
40: K 8/1997vp
41:
42:
43:
44:
45: VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERIN
46:
47:
48: KERTOMUS
49:
50: OIKEUSKANSLERIN VIRKATOIMISTA JA LAIN
51: NOUDATTAMISTA KOSKEVISTA
52: HAVAINNOISTA
53:
54: ANNETTU
55: VUODELTA 1996
56:
57:
58:
59:
60: HELSINKI 1997
61: ISSN 0356-3200
62: OY EDITAAB. HELSINKI1997
63: TASAVALLAN PRESIDENTILLE JA EDUSKUNNALLE
64:
65: Hallitusmuodon 48 §:n mukaisesti kunnioitta- mintaa valtioneuvostossa ja syyttäjälaitoksen
66: vasti annan Tasavallan Presidentille ja Eduskun- johdossa. Valtioneuvostoa koskevassa jaksossa
67: nalle kertomuksen oikeuskanslerin virkatoimista on perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen val-
68: ja lain noudattamista koskevista havainnoista vontaa koskeva alaosasto. Laillisuusvalvontaa
69: vuonna 1996. koskevissa jaksoissa on kerrottu ensiksi yleisiin
70: Kertomusvuonna on oikeuskanslerin virkaa tuomioistuimiin ja syyttäjä-, poliisi- ja ulosotto-
71: hoitanut allekirjoittanut, oikeustieteen tohtori toimeen sekä muuhun oikeudenhoitoon kohdis-
72: Jorma Sakari Aalto. Apulaisoikeuskanslerina on tuneesta valvonnasta ja sen jälkeen erikseen val-
73: toiminut varatuomari Jukka Pasanen. Apulais- tionhallinnon ja muun hallinnon laillisuusval-
74: oikeuskansleri on estyneenä ollessani hoitanut vonnasta eri hallinnonalojen mukaisessa järjes-
75: oikeuskanslerin tehtäviä. tyksessä. Asianajajalaitoksen valvonnasta on
76: Apulaisoikeuskanslerin varamieheksi, joka otettu oma jaksonsa.
77: apulaisoikeuskanslerin estyneenä ollessa hoitaa Laillisuusvalvontaa koskevien jaksojen jäl-
78: hänen tehtäviään, Tasavallan Presidentti on keen on erikseen esitetty eräitä oikeuskanslerin ja
79: 1.4.l993lukien määrännyt oikeuskanslerinviras- apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja, joilla on kat-
80: ton kansliapäällikön, oikeustieteen lisensiaatti sottu olevan yleistä ja periaatteellista merkitystä
81: Klaus Helmisen. Kertomusvuoden aikana hän ja joita laajuutensa vuoksi ei ole sijoitettu kerto-
82: on oikeuskanslerin kutsusta hoitanut apulaisoi- muksen aikaisempien jaksojen yhteyteen. Eräät
83: keuskanslerin tehtäviä yhteensä 82 päivää. näistä ratkaisuista on otettu kertomukseen ly-
84: Oikeuskanslerin nyt annettavassa kertomuk- hennysotteina.
85: sessa on selostettu oikeuskanslerin toimintaa Viimeisenä jaksona kertomuksessa on liiteosa,
86: pääasiallisesti eri toimintamuotojen mukaisesti. johon on sisällytetty tilastollisia tietoja oikeus-
87: Kertomuksen jaksoihin on sisällytetty kunkin kanslerinviraston toiminnasta sekä virkasyyte-
88: toimintalohkon yleiskuvaus ja selostus toimintaa asioista.
89: koskevista säännöksistä sekä samalla kerrottu Kertomuksen lopussa on asiahakemisto sekä
90: toiminnasta johtuneet toimenpiteet ja siinä teh- luettelo oikeuskanslerinviraston henkilökunnas-
91: dyt havainnot. ta.
92: Oikeuskanslerinviraston toiminnan yleiskat-
93: sauksenjälkeen on selostettu oikeuskanslerin toi-
94:
95: Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1997
96:
97:
98: Oikeuskansleri Jorma S. Aalto
99:
100:
101:
102:
103: Kansliapäällikkö Klaus Helminen
104:
105:
106:
107:
108: 370099
109: SISÄLLYSLUETTELO
110: Sivu Sivu
111: Tasavallan presidentille ja eduskunnalle .............. . 3 2.6.1. Uusi perusoikeussäännöstö .. ...... 34
112: 2.6.2. Perus- ja ihmisoikeusratkaisuja .. 35
113: 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimin-
114: 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen . ... ... .... ...... .... ..... 39
115: taan ............................................................. . 9
116: 3.1. Yleistä.................................................... 39
117: 1.1. Keskeiset toiminta-alueet ...................... . 9
118: 3.1.1. Syyttäjälaitoksen organisaatio .... 39
119: 1.1.1. Valtioneuvoston valvonta ........... . 9
120: 3.1.2. Kehittämistoiminta .. ......... ..... .. ... 41
121: 1.1.2. Lausuntojen antaminen ... ... .. ....... 10
122: 3.1.3. Kansainvälinen yhteistoiminta ... 43
123: 1.1.3. Perus- ja ihmisoikeuksien
124: 3.2. Oikeuskanslerin ohjeita syyttäjille .......... 44
125: valvonta .... .. ..... ... .... ... .. ..... ... ....... 10
126: 3.2.1. Noutokustannusten vaatiminen.. 44
127: 1.1.4. Ylimmän syyttäjän tehtävät........ 10
128: 3.3. Oikeuskansleri syyttäjänä ...................... 44
129: 1.1.5. Kanteluasioiden tutkiminen ...... . II
130: 3.3.1. Syytemääräyksiä ......................... 44
131: 1.1.6. Rangaistustuomioiden tarkastus II
132: 3.3.2. Muita ratkaisuja syyteharkinta-
133: 1.1.7. Asianajajien valvonta .................. II
134: asioissa .. .... ....... ... ....... ... ..... ..... .... 45
135: 1.1.8. Oikeuskanslerin ja eduskunnan
136: 3.3.3. Suomen rikosoikeuden sovelta-
137: oikeusasiamiehen tehtävien jako.
138: misalasta ... ... ...... .... ....... .. ..... ....... 46
139: 1.2.
140: 3.3.4. Syyttäjänmääräyksiä yksittäista-
141: 1.3.
142: pauksissa..................................... 48
143: 1.4.
144: 3.4. Syyttäjälaitoksen toiminta ..................... 48
145: 1.5. Toiminta ja talous.................................. 15
146: 3.4.1. Tilastotietoja ... ....... ..... .. ..... ..... ... . 48
147: 1.5.1. Talous......................................... 15
148: 3.4.1.1. Syyttäjien toiminta ...... 49
149: 1.5.2. Koulutus..................................... 15
150: 3.4.1.2. Syyttämättä jättäminen 50
151: 1.5.3. Tiedotus...................................... 16
152: 3.4.1.3. Lääninsyyttäjät ja soti-
153: 1.5.4. Muuta toimintaa......................... 16
154: lassyyttäjät. .... ... ... .... ..... 51
155: 1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö....... 17
156: 3.4.2. Lääninsyyttäjien toiminta............ 51
157: 1.6.1. Organisaatio................................ 17
158: 3.4.3. Tarkastustoiminta ja valvonta.... 51
159: 1.6.2. Henkilöstö................................... 17
160: 3.4.4. Muutoksenhaku korkeimpaan oi-
161: keuteen........................................ 51
162: 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa . ........ .... ... ... . 18
163: 3.5. Koulutus- ja tiedotustoiminta ................ 52
164: 2.1. Yleiskatsaus ........................................... 18
165: 3.5.1. Koulutuksen suunnittelu............. 52
166: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen ................ 18
167: 3.5.2. Kurssit ja muut tilaisuudet .......... 52
168: 2.2.1. Tarkastuksen kohteista................ 18
169: 3.5.3. Syyttäjäsanomat .......................... 53
170: 2.2.2. Euroopan unionin jäsenyydestä
171: johtuvia kysymyksiä ......... .... ... ... . 19 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta . 54
172: 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä tehtä- 4.1. Yleiskatsaus .. ..... .. ..... .. ...... ..... .. ...... .... .... 54
173: vistä .................................................... 20 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut
174: 2.3.1. Tarkastuksesta aiheutuneista toi- ja muut valvontatoimet .... .... ... ...... .... ... .. 55
175: menpiteistä .................................. 20 4.2.1. Esitys........................................... 55
176: 2.4. Kiijalliset lausunnot ja esitykset............. 23 4.2.2. Huomautukset............................. 55
177: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot .............. 31 4.2.3. Käsitykset ................................... 57
178: 2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat ...................... 34 4.2.4. Muut kannanotot ........................ 59
179: 6
180:
181: Sivu Sivu
182: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen .. . 60 5.2.3.3. Oikeuskanslerinviraston
183: 4.3.1. Yleistä ........................................ . 60 omasta aloitteesta.......... 71
184: 4.3.2. Huomautukset ............................ . 60 5.2.3.4. Rangaistusmääräysten
185: 4.3.3. Käsitykset .................................. . 61 tarkastaminen ..... ....... .... 72
186: 4.4. Rangaistusmääräysten tarkastaminen .. . 63 5.2.4. Muu kannanotto . ... ... ....... .... ... .... 73
187: 4.4.1. Käsitys ....................................... . 63 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta .............. 73
188: 4.5. Purkuesitykset korkeimmalle oikeudelle 63 5.3.1. Esitys ........................................... 73
189: 4.5.1. Oikeuskanslerille tehtyjen kan- 5.3.2. Huomautukset............................. 73
190: tetujen johdosta .......................... . 63 5.3.2.1. Rangaistusvaatimusten
191: 4.5.2. Rangaistuspäätösten ja rangais- tarkastaminen................ 73
192: tusmääräysten tarkastamisesta 5.3.3. Käsitykset ................................... 74
193: aiheutuneet purkuesitykset ......... . 63 5.3.3.1. Poliisiin kohdistuneet
194: 4.5.3. Syyttäjän aloitteeseen perustu- kantelut ......................... 74
195: neet esitykset rangaistuspäätök- 5.3.3.2. Rangaistusvaatimusten
196: sen purkamiseksi ........................ . 64 tarkastaminen................ 75
197: 4.5.4. Syyttäjän aloitteeseen perustu- 5.3.4. Muut kannanotot........................ 75
198: neet esitykset rangaistusmää- 5.4. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta .......... 76
199: räysten purkamiseksi .................. . 64 5.4.1. Virkasyyteasiat ............................ 76
200: 4.5.5. Korkeimman oikeuden vastauk- 5.4.2. Esitys........................................... 77
201: set ............................................... . 65 5.4.3. Huomautukset............................. 77
202: 4.6. Esitykset hovioikeuksille ja poistohake- 5.4.4. Käsitykset ... ....... ... .... ... ....... ..... .. . 78
203: mukset käräjäoikeuksille ....................... . 65 5.5. Muu oikeudenhoito ja oikeushallinto .... 79
204: 4.6.1. Rangaistuspäätösten ja rangais- 5.5.1. Käsitykset ................................... 79
205: tusmääräysten tarkastamisesta
206: aiheutuneet esitykset ja poisto- 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta. ........ ....... .. 80
207: hakemukset .... ........ ............. ........ 65 6.1. Yleiskatsaus .. ......... ........ ................ ........ 80
208: 4.6.2. Hovioikeuksien ja käräjäoikeuk- 6.2. Ulkoasiainhallinto ................................. 81
209: sien vastaukset............................. 66 6.2.1. Esitys........................................... 81
210: 6.2.2. Huomautus ................................. 82
211: 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun 6.2.3. Käsitykset ... ... ..... .. .............. ... ..... 82
212: oikeudenhoidon laillisuusvalvonta ... ... .... ... .. ..... 67 6.3. Sisäasiainhallinto ................................... 83
213: 5.1. Yleiskatsaus ........................................... 67 6.3.1. Esitykset...................................... 83
214: 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta ........ 68 6.3.2. Käsitykset ................................... 85
215: 5.2.1. Virkasyyteasiat ............................ 68 6.3.3. Muu kannanotto ......................... 86
216: 5.2.2. Huomautukset............................. 68 6.4. Valtiovarainhallinto ............................... 86
217: 5.2.2.1. Syyttäjään kohdistuneet 6.4.1. Esitys........................................... 86
218: kantelut ......................... 68 6.4.2. Käsitykset ....... ... ... .... ... .... ... ... .... . 87
219: 5.2.2.2. Oikeuskanslerinviraston 6.4.3. Muut kannanotot ........................ 88
220: omasta aloitteesta .......... 69 6.5. Opetushallinto ... ... .... ...... .... ....... ... ... ...... 89
221: 5.2.2.3. Rangaistusmääräysten 6.5.1. Muut kannanotot........................ 89
222: tarkastaminen ....... ...... ... 69 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto ................... 89
223: 5.2.3. Ohjeet ja käsitykset...................... 69 6.6.1. Virkasyyteasia ............................. 89
224: 5.2.3.1. Kantelut syyttämättä- 6.6.2. Esitys........................................... 89
225: jättämisestä.................... 69 6.6.3. Huomautus ................................. 89
226: 5.2.3.2. Syyttäjään kohdistuneet 6.6.4. Käsitykset ....... ... ... .. .. ... .... ... ... .... . 89
227: muut kantelut ... .... .... .. ... 70 6.6.5. Muu kannanotto ......................... 90
228: 7
229:
230: Sivu Sivu
231: 6.7. Liikennehallinto ..................................... 91 8.2. Valvonta ja kurinpitojärjestelmä ............ 109
232: 6.7.1. Käsitys ........................................ 91 8.2.1. Kurinpitolautakunta ................... 109
233: 6.7.2. Muu kannanotto......................... 91 8.2.2. Valvonta- ja kurinpitoasiat .......... 110
234: 6.8. Kauppa- ja teollisuushallinto ................. 91 8.2.3. Kurinpidolliset seuraamukset..... 110
235: 6.8.1. Esitys ........................................... 91 8.2.4. Tiedot virallisilta syyttäjiltä .. .... .. 110
236: 6.8.2. Käsitykset ................................... 91 8.3. Oikeuskanslerin suorittama asianajaja-
237: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto ...................... 93 valvonta ................................................. IlO
238: 6.9.1. Esitykset ...................................... 93 8.3.1. Asianajajien valvontamenettelystä 110
239: 6.9.2. Käsitykset ................................... 94 8.3.2. Asianajajakanteluiden käsittelystä 111
240: 6.9.3. Muut kannanotot........................ 95 8.3.3. Muutoksenhakuasioita ................ 111
241: 6.10. Työhallinto ............................................ 96 8.3.4. Asianajajavalvonnan erityisviran-
242: 6.1 0.1. Virkasyyteasia.. .......... .... .. .... .... 96 omaisista ..................................... 114
243: 6.1 0.2. Käsitys..................................... 96 8.4. Yleiset oikeusavustajat ........................... 114
244: 6.11. Ympäristöhallinto.................................. 96 8.4.1. Valvonta ...................................... 114
245: 6.11.1. Huomautus .......... ........ .... .... .... 96 8.5. Tilastot .................................................. 115
246: 6.11.2. Käsitykset................................ 97
247: 6.11.3. Muut kannanotot .................... 99
248: 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskansle-
249: 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 10 1 rin ratkaisuja .. .. .............. .... ............. .......... ..... 116
250: 7.1. Yleiskatsaus ........................................... 101 9.1. Lausunto mietinnöstä "Perustuslaki
251: 7.2. Kunnallishallinto ................................... 101 2000" .................................................... 116
252: 7.2.1. Yleishallinto ................................ 101 9.2. Lausunto oikeusasiamiestyöryhmän
253: 7.2.1.1. Virkasyyteasiat .......... ... 101 mietinnöstä ............................................ 121
254: 7.2.1.2. Käsitykset.. ................... 102 9.3. Käräjäoikeuden virheellinen menettely
255: 7.2.1.3. Muut kannanotot ........ 103 lainhuudon kumoamisessa .................... 126
256: 7.2.2. Opetushallinto ............................. 103 9.4. Syyttäjän esteellisyydestä ....................... 130
257: 7.2.3. Sosiaali- ja terveyshallinto ........... 103 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla
258: 7.2.3.1. Käsitykset.. ................... 103 joutuneen Suomen kansalaisen autta-
259: 7.2.4. Ympäristöhallinto ....................... 104 misesta ............ ... ....... ...... .... .. ......... ...... .. 135
260: 7.2.4.1. Huomautukset.. ............ 104 9.6. Valtiovarainministeriön menettely
261: 7.2.4.2. Käsitykset ..................... 105 osuuskunnan säästökassan vakuuksien
262: 7.2.4.3. Muu kannanotto .......... 106 valvonnassa .. ..... .. ........................... ....... 148
263: 7.2.5. Muu erityishallinto ...................... 107 9.7. Liikeaikalain mukainen poikkeuslupa ... 162
264: 7.2.5.1. Huomautukset.. ............ 107 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menet-
265: 7.3. Kirkollishallinto .................................... 107 tely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon
266: 7.3.1. Käsitykset ................................... 107 vakavaraisuuden valvonnassa ................ 167
267: 7.3.2. Muu kannanotto ......................... 108
268: 7.4. Ahvenanmaan itsehallinto ..................... 108
269: 7.4.1. Käsitys .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 108 10. Liiteosa ......................................................... 181
270: 7.4.2. Muu kannanotto ......................... 108 10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinvi-
271: raston toiminnasta ................................. 181
272: 8. Asianajajalaitoksen valvonta .. ............ .... .... .. ... 109 10.2. Tilastollisia tietoja virkasyytteistä .. ..... .. . 185
273: 8.1. Yleisiä näkökohtia ................................. 109
274: 8.1.1. Asianajajavalvonnan kohteista ja Asiahakemisto 1996 ............................................ 186
275: valvontaorgaaneista .... ............ .... 109
276: 8.1.2. Asianajajan velvollisuudet ja hyvä Oikeuskanslerinviraston henkilökunta
277: asianajajatapa. ........... ... ... .... ... .... . 109 31.12.1996 .......................................................... 196
278: 9
279:
280:
281:
282:
283: 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
284:
285: 1.1. Keskeiset toiminta-alueet täjän tehtävien järjestelyyn on 1.12.1997 lukien
286: tulossa muutoksia, joista tehdään selkoa jäljem-
287: Oikeuskanslerista ja oikeuskanslerin tehtävis- pänä jaksoissa 1.1.4. ja 3.1.1.
288: tä on säädetty hallitusmuodon (HM) 37 ja 46- Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään-
289: 48 §:ssä (muutoksia 122111990) sekä valtioneu- nössä säädetään tarkemmin hallitusmuodon no-
290: voston oikeuskanslerin ohjesäännössä (OKOS, jalla tapahtuvasta valtioneuvoston valvonnasta
291: 169711992). Oikeuskansleri on viranomais- ja jul- sekä viranomais- ja julkistoiminnan laillisuuden
292: kistoiminnan laillisuuden valvoja (HM 46 §:n 1 valvonnasta. Edelleen siinä on säännöksiä muis-
293: mom.)ja ylin syyttäjäviranomainen (HM 46 §:n 2 ta oikeuskanslerin toimialaan kuuluvista asiois-
294: mom.). ta, mm. ylimmän syyttäjän tehtävistä. Ohjesään-
295: Oikeuskansleria avustaa apulaisoikeuskansle- nössä on myös jakso asiain ratkaisemisesta sekä
296: ri, joka tarvittaessa hoitaa hänen tehtäviään. oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin sijai-
297: Apulaisoikeuskanslerilla on varamies, joka apu- suuteen liittyvistä järjestelyistä. Yksityiskohtai-
298: laisoikeuskanslerin estyneenä ollessa hoitaa hä- semmat määräykset oikeuskanslerin ja apulais-
299: nen tehtäviään. oikeuskanslerin välisestä työnjaosta ovat oikeus-
300: Hallitusmuodon 46 §:n 1 momentin mukaan kanslerinviraston työjärjestyksen 2 §:ssä.
301: oikeuskanslerin tulee valvoa, että viranomaiset Kertomusvuoden alussa tuli voimaan valtio-
302: ja virkamiehet tehtävissään sekä julkisyhteisön neuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön 6 §:ään
303: työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaes- tehty muutos (1117 /1995), joka koski kantelujen
304: saan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuu- tutkittaviksi ottamisen edellytyksiä. Alempana
305: tensa niin, ettei kenenkään laillisia oikeuksia lou-kohdassa 1.1.4 selostetun syyttäjälaitosuudis-
306: kata. Erityissäännöksiä oikeuskanslerin valvon- tuksen yhteydessä muutettiin 22.11.1996 anne-
307: tatehtävistä on lisäksi asianajajista annetussa tulla asetuksella (890/1996) ohjesäännön 11 §:n 2
308: laissa (496/1958) asianajajien toiminnan valvon- momentti ja 14 §. Ensiksi mainitussa asetuksen-
309: nan osalta. kohdassa tarkistettiin luettelo oikeuskanslerin
310: Vuonna 1995 toteutettiin perusoikeusuudistus alaisista syyttäjistä. Ohjesäännön 14 §:ssä puo-
311: eli säädettiin laki hallitusmuodon II luvun muut- lestaan säädetään, että oikeuskansleri nimittää
312: tamisesta (969/1995), joka tuli voimaan 1.8.1995. kihlakunnan syyttäjät.
313: Samalla tehtiin oikeuskanslerin laillisuusvalvon- Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinvirastossa
314: tatehtävää koskevaan hallitusmuodon 46 §:n 1 kertomusvuonna käsitellyistä asioista on koh-
315: momenttiin lisäys, jonka mukaan oikeuskansleri dassa 1.2. sekä 10. jaksossa.
316: tehtäväänsä hoitaessaan valvoo myös perusoi-
317: keuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
318: Viranomais- ja julkistoiminnan laillisuuden 1.1.1. Valtioneuvoston valvonta
319: valvonnassa voidaan erottaa useita toiminta-
320: muotoja. Tähän valvontaan kuuluvat valtioneu- Oikeuskanslerin velvollisuus valvoa valtio-
321: voston toiminnan valvominen, lausuntojen anta- neuvoston toiminnan lainmukaisuutta ilmenee
322: minen tasavallan presidentille, valtioneuvostolle hallitusmuodon 47 §:n 1 momentista. Yksityis-
323: ja ministeriöille, kanteluasioiden tutkiminen ja kohtaisemmin asiasta säädetään valtioneuvos-
324: rangaistustuomioiden tarkastaminen. Hallitus- ton oikeuskanslerin ohjesäännössä (OKOS 3 ja
325: muodon mukaisesti oikeuskanslerille ylimpänä 4 §). Ohjesäännön 3 §:ssä veivoitetaan oikeus-
326: syyttäjänä kuuluvat syyttäjien toiminnan johta- kansleri valvomaan, että asioita valtioneuvostos-
327: minenja valvonta, syytteiden ajaminen tai ajatta- sa käsiteltäessä toimitaan laillisesti. Oikeuskans-
328: minen tuomioistuimissa sekä syyttäjistön edusta- lerin tulee olla läsnä valtioneuvoston istunnoissa
329: minen korkeimmassa oikeudessa. Ylimmän syyt- ja esiteltäessä asioita tasavallan presidentille vai-
330: 2 370099
331: 10 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
332:
333: tioneuvostossa. Ohjesäännön 4 §:ssä säädetään kittaessa oma-aloitteisesti tutkittaviksi otettavia
334: niistä toimenpiteistä, joihin oikeuskansleri val- asioita. Uusi perusoikeussäännöstö otetaan huo-
335: vontaa suorittaessaan voi ryhtyä. Käytännössä mioon myös sillä tavoin, että esimerkiksi kante-
336: valvonnan painopiste on ennakollisessa valvon- luratkaisujen perusteluissa tarvittaessa viitataan
337: nassa, joka tapahtuu siten, että oikeuskansleri asianomaisiin hallitusmuodon II luvun pykäliin.
338: etukäteen tarkastaa valtioneuvoston yleisistun- Vastaavasti otetaan huomioon Suomea vel-
339: non ja tasavallan presidentin esittelyjen esittely- voittavien kansainvälisten ihmisoikeussopimus-
340: listoja liitteineen. Valvonnan piiriin kuuluvat ten sopimusmääräykset Tämä tarkoittaa kansa-
341: myös ED-asioita koskevat valtioneuvoston laisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa
342: eduskunnalle lähettämät kirjelmät, joista sääde- kansainvälistä yleissopimusta (saatettu voimaan
343: tään valtiopäiväjärjestyksen 4a luvussa (1551/ asetuksella 108/1976) ja erityisesti ihmisoikeuk-
344: 1994). sien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyä
345: Valtioneuvoston valvontaa on selostettu tar- yleissopimusta eli ns. Euroopan neuvoston ih-
346: kemmin kertomuksen 2. jaksossa. misoikeussopimusta (saatettu voimaan asetuk-
347: sella 439/1990).
348: Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pe-
349: 1.1.2. Lausuntojen antaminen rusoikeusuudistusta koskeneessa mietinnössään
350: (PeVM 25-1994 vp.) lausunut uudistuksen hen-
351: Edelliseen valvontatehtävään liittyy läheisesti gen mukaista olevan, että asianomaisten lailli-
352: oikeuskanslerin lausuntojen antaminen. Halli- suusvalvojien - oikeuskanslerin ja eduskunnan
353: tusmuodon 48 §:n 2 momentin mukaan oikeus- oikeusasiamiehen- vuosittaisiin toimintakerto-
354: kanslerin on annettava tasavallan presidentille ja muksiin sisällytetään oma jakso perusoikeuksien
355: valtioneuvostolle tietoja ja lausuntoja. Valtio- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Tämä asiako-
356: neuvoston on ymmärretty käsittävän myös eri konaisuus on otettu kertomuksen jaksoon 2.6.
357: ministeriöt. Lausuntopyynnöt tulevatkin pääasi-
358: allisesti ministeriöiden taholta.
359: Hallitusmuodossa tarkoitettujen lausuntojen
360: lisäksi oikeuskanslerilta pyydetään muiden lau- 1.1.4. Ylimmän syyttäjän tehtävät
361: sunnonantajatahojen tavoin lausuntoja erilaisis-
362: ta säädösvalmisteluhankkeista, erityisesti rikos-, Oikeuskanslerin tehtävät ylimpänä syyttäjänä
363: prosessi-, hallinto- ja valtiosääntöoikeuden alal- (HM 46 §:n 2 mom. ja OKOS 11-14 §) käsittä-
364: ta. Lausunnon antaminen on tällöin oikeuskans- vät syyttäjien ohjauksen, valvonnan ja koulutta-
365: lerin harkinnassa. Lausunto on pyritty antamaan misen, syyttäjälaitoksen kehittämisen, päättämi-
366: erityisesti laillisuusvalvonnan kannalta tärkeistä sen alaistensa syyttäjien muutoksenhausta kor-
367: säädösvalmisteluhankkeista. keimpaan oikeuteen, syyttäjiä koskevien kante-
368: Oikeuskanslerin lausuntoja ja kannanottoja tujen tutkimisen ja 1.12.1996 asti kaupunginvis-
369: on selostettu jäljempänä 2. jaksossa ja eräitä kaalien, siitä alkaen kihlakunnansyyttäjien ni-
370: myös 9. jaksossa. mittämisen sekä syyttäjäasioissa annettavat lau-
371: sunnot. Rangaistusmääräysmenettelystä anne-
372: tun viimeisimmän lain (692/1993) tultua voimaan
373: 1.1.3. Perus- ja ihmisoikeuksien valvonta vuoden 1994 alussa siirtyi rangaistusmääräysten
374: antaminen tuomioistuimilta syyttäjille. Tällöin
375: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä tehtiin siirrettiin rangaistusmääräysmenettelyn valvon-
376: hallitusmuodon 46 §:n 1 momenttiin lisäys, jossa ta oikeuskanslerinvirastossa syyttäjäosaston teh-
377: oikeuskanslerin tehtäväksi on asetettu valvoa täväksi.
378: myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteu- Kertomusvuoden aikana toteutettiin valtion
379: tumista. Perusoikeusuudistuksen myötä edellä paikallishallinnon uudistaminen kihlakuntajao-
380: mainittu säännös tuli voimaan 1.8.1995. Halli- tuksen pohjalta. Paikallisten syyttäjien toiminta
381: tusmuotoon otettu velvoite on ollut oikeuskans- säännellään kihlakunnansyyttäjistä annetussa
382: lerinviraston toiminnassa jo aikaisemminkin, laissa ja asetuksessa (195 ja 352/1996). Uudistus
383: mutta sen ottaminen perustuslakiin korostaa sen tuli voimaan 1.12.1996. Syyttäjistön osalta uu-
384: merkitystä edelleen. Velvoite on otettu ja otetaan distus sisältää sen, että lähes koko valtakunnan
385: huomioon erityisesti valtioneuvoston valvontaa alueella syyttäjäntointa hoitavat päätoimiset
386: koskevissa asioissa ja kanteluasioissa sekä har- paikallissyyttäjät, kihlakunnansyyttäjät.
387: 1.1. Keskeiset toiminta-alueet 11
388:
389: Kertomusvuoden aikana on valmisteltu myös nöksen mukaan oikeuskansleri ei tutki kantelua,
390: paikallissyyttäjätason yläpuolella olevan syyttä- joka koskee yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei
391: jäorganisaation uudistamista. Eduskunnan käsi- kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä. Koska
392: teltävänä oli hallituksen esitys hallitusmuodon vanhentumisaika ei ole ehdoton, se ei estä niiden
393: ylintä syyttäjää koskevien säännösten muuttami- asioiden tutkimista, jotka pidemmästäkin ajasta
394: sesta sekä laiksi yleisistä syyttäjistä ja eräiksi huolimatta vaativat selvittämistä asian vakavuu-
395: niihin liittyviksi laeiksi (HE 13111996 vp). Se liit- den tai luonteen vuoksi. Selostetun säännöksen
396: tyi vuoden 1997 talousarvioesitykseen. Lakiva- nojalla jätettiin vuonna 1996 tehtyjä kanteluja
397: liokunnan annettua asiasta mietintönsä nro 20/ tutkimatta 11 tapauksessa.
398: 1996 vp. eduskunta hyväksyi 12.12.1996 lakieh- Oikeuskanslerinvirastoon on kertomusvuon-
399: dotukset eräin muutoksin ja tasavallan presi- na tullut myös lukuisia yksityisten kansalaisten
400: dentti vahvisti lait sekä antoi asetuksen valta- tekemiä puhelintiedusteluja erilaisista asioista.
401: kunnansyyttäjänvirastosta 11.3.1997 ( 198-209/ Yhteydenotot ovat määrällisesti lisääntyneet.
402: 1997). Niiden mukaan ylimmän syyttäjän tehtä- Neuvoja annetaan oikeuskanslerille tehtävien
403: vät siirretään oikeuskanslerilta valtakunnan- kantelujen vireillepanosta ja käsittelystä. Mikäli
404: syyttäjälle. Valtakunnansyyttäjä johtaa oikeus- asia ei kuulu oikeuskanslerin toimivaltaan, pyri-
405: ministeriön hallinnonalaan kuuluvaa yleisten tään neuvomaan, mille viranomaiselle tai taholle
406: syyttäjien keskushallintoviranomaisena toimi- asia kuuluu. Yhteydenotot ovat koskeneet muun
407: vaa valtakunnansyyttäjänvirastoa. Uudistus tu- muassa tuomioistuinten menettelyä riita-asiois-
408: lee voimaan 1.12.1997. Uudistuksen yhteydessä sa, asiakirjojenjulkisuuskysymyksiä sekä eri hal-
409: toteutetaan myös oikeuskanslerin aloitteeseen lintoviranomaisten toimintaaja päätöksiä. Ajan-
410: (vuoden 1988 kertomus s. 71-72) perustuva han- kohtaisista aiheista ja puutteelliseksi tai virheelli-
411: ke, että poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten esi- seksi koetus ta lainsäädännöstä on esitetty kansa-
412: tutkinnassa tutkinnanjohtajana toimisi syyttäjä. Iaismielipiteitä. Viraston tiedottajana toimiva
413: Syyttäjälaitosuudistuksesta ja syyttäjälaitok- tietosuunnittelija on lisäksi vastannut viraston
414: sen johtamiseen kuuluvista oikeuskanslerin teh- organisaatiota ja toimintaa koskeviin yleisluon-
415: tävistä on kerrottu jäljempänä kertomuksen 3. teisiin tiedusteluihin.
416: jaksossa. Syyttäjien toimintaan kohdistuvassa Kertomuksen 4.-7. sekä 9. jaksoihin sisältyy
417: laillisuusvalvonnassa tehtyjä havaintoja ja niiden selostuksia kanteluihin annetuista ratkaisuista ja
418: johdosta aiheutuneita toimenpiteitä on selostettu niistä aiheutuneista toimenpiteistä.
419: 5. jaksossa.
420: 1.1.6. Rangaistustuomioiden tarkastus
421: 1.1.5. Kanteluasioiden tutkiminen
422: Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu ohjesään-
423: Viranomais- ja muun julkistoiminnan lailli- nön mukaan (OKOS 9 §) tarkastuttaa tuomituis-
424: suutta oikeuskansleri valvoo muun muassa käsit- ta rangaistuksista tehtyjä ilmoituksia. Tätä tar-
425: telemällä tähän toimintaan kuuluvia kanteluja kastustehtävää varten virastoon lähetetään tuo-
426: (OKOS 6-8 §).Kansalaiset voivat kannella oi- mioita koskevia päätös- ja täytäntöönpanoasia-
427: keuskanslerille, kun he katsovat, että heidän lail- kirjoja, joiden tarkastuksesta aiheutuneista toi-
428: lisia oikeuksiaan on loukattu. Yksityisten kante- menpiteistä on tarkemmin kerrottu kertomuksen
429: luja saapui vuonna 1996 yhteensä 1256. 4. jaksossa.
430: Kertomusvuoden alussa tulivat voimaan oi-
431: keuskanslerin ohjesäännön 6 §:ään tehdyt kaksi
432: muutosta (1117/1995),jotka koskivat kantelujen 1.1.7. Asianajajien valvonta
433: tutkittaviksi ottamisen edellytyksiä. Ensimmäi-
434: nen muutos oli se, että kantelun tutkimista kos- Oikeuskanslerin tehtävästä valvoa asianaja-
435: keva epäilykynnys ohjesäännössä muutettiin to- jia säädetään asianajajista 12.12.1958 annetus-
436: siasiallista tilannetta vastaavan sisältöiseksi il- sa laissa (496/1958). Asianajajiin kohdistunut
437: maukseksi "on perusteita epäillä lainvastaista tai valvonta muodostuu Suomen Asianajajaliiton
438: virheellistä menettelyä tapahtuneen". Asiallisesti hallituksen ns. valvonta-asioissa tekemien pää-
439: merkittävämpi on toinen muutos, jolla kantelun tösten sekä liiton kurinpitolautakunnan teke-
440: tekemiselle säädettiin viiden vuoden määräaika, mien kurinpitopäätösten tarkastamisesta, jo-
441: joka ei kuitenkaan ole ehdoton. Muutetun sään- hon on kuulunut muutoksenhakemisen harkin-
442: 12 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
443:
444: ta, sekä asianajajia koskevien kantetujen tutki- Kanteluasioissa tehtiin ns. toimenpideratkai-
445: misesta. suja 152 (110). Toimenpideratkaisujen prosentu-
446: Asianajajien valvonnasta on kerrottu jäljem- aalinen osuus tutkittaviksi otetuista kanteluasi-
447: pänä kertomuksen 8. jaksossa. oista oli 19% (14 %). Vuonna 1995 tehdyn selvi-
448: tyksen mukaan kaikkien kantetujen ratkaisuai-
449: kojen mediaani oli n. 9 viikkoa ja keskiarvo 22
450: 1.1.8. Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasia- viikkoa.
451: miehen tehtävien jako Kirjallisia lausuntoja tasavallan presidentille,
452: valtioneuvostolle tai ministeriölle annettiin 20
453: Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskun- (13).
454: nan oikeusasiamiehen tehtävienjaosta säädetään Kertomusvuoden lopussa 31.12.1996 oli vi-
455: vuonna 1990 annetussa, vuoden 1991 alussa voi- reillä 658 (492) kanteluasiaa ja 77 (173) muuta
456: maan tulleessa laissa (ns. tehtäväjakolaki, 1224/ asiaa eli yhteensä 735 (665) asiaa.
457: 1990). Yksityiskohtaisemmat tilastot kertomusvuo-
458: Tehtäväjakolain 1 §:ssä luetellaan asiat, jotka den toiminnasta ovat liiteosan kohdassa 10.1.
459: oikeuskansleri siirtää eduskunnan oikeusasia-
460: miehen käsiteltäviksi, jollei oikeuskansleri katso
461: erityisistä syistä tarkoituksenmukaiseksi, että 1.3. Tarkastusmatkat
462: asia ratkaistaan oikeuskanslerinvirastossa. Pää-
463: sääntöisesti siirrettäviä asioita ovat: 1) puolus- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen on ker-
464: tusvoimia sekä sotilas- ja rajavartiotehtävissä tomusvuonna tehnyt tarkastusmatkoja eräisiin
465: palvelevia koskevat asiat, 2) pakkokeinolaissa kunnallishallinnon yksikköihin, alioikeuksiin,
466: (450/1987) tarkoitettua kiinniottamista, pidättä- syyttäjänvirastoihin ja nimismiespiirien kanslioi-
467: mistä, vangitsemista ja matkustuskieltoa sekä hin Ahvenanmaan maakunnassa ja Vaasan,
468: säilöönottamista tai muuta vapaudenriistoa kos- Kuopion, Mikkelin, Kymen sekä Turun ja Porin
469: kevat asiat samoin kuin 3) asiat, jotka koskevat lääneissä.
470: vankiloita ja muita sellaisia laitoksia, joihin hen- 19.-20.2.1996 apulaisoikeuskansleri teki tar-
471: kilö on otettu vastoin tahtoaan. Myös vankien ja kastusmatkan Ahvenanmaan maakuntaan. Hän
472: muiden vapautta vailla olevien tekemät kantelut tutustui maakunnansyyttäjänvirastoon sekä
473: kuuluvat siirrettäviin asioihin. maakunnansyyttäjän työtilanteeseen ja tarkasti
474: Tehtäväjakolain 3 §:n nojalla oikeuskansleri syyttäjäntoimen. Apulaisoikeuskansleri kävi
475: ja oikeusasiamies voivat keskinäisesti siirtää Maarianhaminan käräjäoikeudessa, jossa laa-
476: muun asian, jos siirtämisen voidaan arvioida manni selosti työtilannetta ja käsiteltävien asioi-
477: nopeuttavanasian käsittelyä tai kun se on muus- den erityispiirteitä. Kolmesta käräjätuomarista
478: ta erityisesti syystä perusteltua. yksi toimi tuomarina Ahvenanmaan hallintotuo-
479: Kertomusvuonna siirrettiin oikeusasiamiehel- mioistuimessa. Se oli perustettu 1.10.1994, jol-
480: le kaikkiaan 45 kantelua. Oikeusasiamies puoles- loin Ahvenanmaan lääninoikeus oli lakkautettu.
481: taan siirsi oikeuskanslerille 11 kanteluasiaa. Apulaisoikeuskansleri tapasi lääninhallituksen
482: tiloissa Ahvenanmaan maaherran, joka teki sel-
483: koa lääninhallituksen toiminnasta sekä valtion
484: viranomaisista Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalla
485: 1.2. Lukumäärätietoja toiminnasta oli 298 valtion virkamiestä. Lääninhallituksessa
486: oli pidetty ongelmana sitä, että ministeriöiden
487: Seuraavassa tarkastellaan tilastolukujen va- yleiskirjeiden ruotsinnokset saattoivat viipyä
488: lossa oikeuskanslerinviraston toimintaa kerto- varsin kauan. Maaherra kertoi myös toiminnas-
489: musvuoden aikana (suluissa vuoden 1995 vastaa- taan Ahvenanmaan valtuuskunnan puheenjoh-
490: vat luvut). tajana.
491: Kertomusvuoden aikana saapui 1256 (1138) Apulaisoikeuskansleri tutustui vielä Ahve-
492: kanteluasiaa ja ratkaistiin 1122 (1139) kantelu- nanmaan maakuntahallituksen organisaatioon
493: asiaa. Oikeuskanslerin varsinaisia omia aloitteita ja toimintaan, jota selosti maakuntahallituksen
494: otettiin tutkittaviksi 37 (41) ja rangaistustuomi- kansliapäällikkö. Tämä totesi, että maakunta-
495: oiden ja -määräysten tarkastuksenjohdosta pan- hallituksen tehtävät olivat lisääntyneet Suomen
496: tiin vireille 68 (142) asiaa. Vireille tulleiden syyt- ED-jäsenyyden myötä. EU-asetustenja -direktii-
497: täjäasioiden yhteismäärä oli 342 (256). vien kansallinen voimaansaattaminen edellytti
498: 1.4. Kansainväliset yhteydet 13
499:
500: maakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa, Matkaan, jolla tutustuttiin ED:nja Euroopan
501: että myös maakunnan säädökset ja määräykset neuvoston toimielimiin, osallistuivat oikeus-
502: saatettiin sopusointuun ED-oikeuden kanssa. kanslerin mukana neuvotteleva virkamies Olli
503: Ahvenanmaan itsehallintolakiin oli lisätty 9a Saloranta ja esittelijäneuvos Eva-Brita Björk-
504: luku (1556/1994), jossa säädettiin Euroopan lund. Brysselissä ohjelmaan kuului vierailu Suo-
505: unionia koskevien asioiden käsittelystä. men ED-edustustossa, jossa oikeuskansleri kes-
506: 28.-29.5.1996 Vaasaan tekemällään matkal- kusteli ajankohtaisista ED-asioista suurlähetti-
507: la apulaisoikeuskansleri sai Vaasan läänin maa- läs Antti Satuiin kanssa. Lisäksi oikeuskansleri
508: herralta selonteon lääninhallituksen toiminnasta tapasi ED:n komission oikeudellisen osaston
509: ja läänin tilanteesta. Apulaisoikeuskansleri tu- pääjohtajan Jean-Louis Dewost'n ja oikeudelli-
510: tustui Vaasassa sijaitsevaan Länsi-Suomen ym- sen pääneuvonantajan Allan Rosasin sekä ED:n
511: päristökeskukseen, jossa keskusteltiin mm. edel- neuvoston oikeudellisen osaston johtajan Jean-
512: lisenä vuonna perustettujen ympäristökeskusten Paul Jacquen.
513: toiminnasta ja roolista. Vaasan apulaiskaupun- Luxemburgissa oikeuskansleri tutustui EY-
514: ginjohtaja ja kaupungingeodeetti tekivät selkoa tuomioistuimen ja 1-asteen tuomioistuimen toi-
515: kaupungin kaavoitus- ja rakentamistilanteesta. mintaan näiden tuomioistuinten presidenttien
516: Apulaisoikeuskansleri kävi Vaasan hovioikeu- Rodriguez lglesias'n ja A. Sagion opastuksella.
517: dessa, jossa hovioikeuden presidentti selosti ho- EY -tuomioistuimen suomalainen jäsen Leif Se-
518: vioikeuspiirin ja hovioikeuden työtilannetta ja von selosti yksityiskohtaisesti oikeudenkäynti-
519: juttujakojärjestelyjä. Apulaisoikeuskansleri tu- menettelyäja 1-asteen tuomioistuimen suomalai-
520: tustui Kauhajoen käräjäoikeuteen, jota laaman- nen tuomari Virpi Tiili puolestaan 1-asteen tuo-
521: ni esitteli hänelle. Tarkastettiin Vaasan läänin- mioistuimen toimivaltaa ja juttujakautumaa.
522: syyttäjän toiminta, Vaasan kaupunginviskaalin- Strasbourgissa vierailun isäntinä olivat ED-
523: virasto sekä Mustasaaren, Maalahden, Kauha- oikeusasiamies Jacob Söderman ja hänen toimis-
524: joen ja Teuvan nimismiespiirien syyttäjän toimi. tonsa sekä Suomen pysyvä edustaja Euroopan
525: 7.-8.1 0.1996 apulaisoikeuskansleri teki Kuo- neuvostossa, suurlähettiläs Tom Grönberg ja
526: pioon, Mikkeliin ja Kouvolaan matkan, jonka hänen edustustonsa. Lisäksi ihmisoikeustuomio-
527: teemana olivat erityisesti kihlakuntauudistuksen istuimen suomalainen tuomari Raimo Pekkanen
528: toimeenpanoon liittyvät kysymykset. Apulaisoi- selosti oikeuskanslerille ihmisoikeustuomioistui-
529: keusasiamies keskusteli aiheesta lääninhallitus- men toimintaa ja ihmisoikeustoimikunnan sih-
530: ten edustajien sekä eräiden tulevien kihlakun- teeri Leif Berg toimikunnan työskentelyä.
531: nansyyttäjien, poliisipäälliköiden ja kihlakun- 2) Valtakunnansyyttäjien tapaaminen
532: nanvoutien kanssa. Tarkastettiin Kuopion kau- 11.4.1996 Kööpenhaminassa
533: punginviskaalinvirasto. Kokoukseen osallistuivat apulaisoikeuskans-
534: 14.11.1996 Turun ja Porin läänin pohjois- leri Jukka Pasan~nja vanhempi oikeuskanslerin-
535: osaan tehdyllä apulaisoikeuskanslerin matkalla sihteeri Jorma Aijälä. Tapaamisessa käsiteltiin
536: keskeisenä aiheena olivat niin ikään kihlakunta- pääasiassa Euroopan integraatioon liittyviä
537: uudistuksen toimeenpanoon liittyvät kysymyk- syyttäjälaitosta koskevia kysymyksiä eri pohjois-
538: set. Apulaisoikeuskansleri keskusteli niistä eräi- maiden kannalta. Tapaamista on tarkemmin se-
539: den tulevien kihlakunnansyyttäjien ja poliisi- lostettu kohdassa 3.1.3.
540: päälliköiden samoin kuin Kokemäen käräjäoi- 3) Oikeuskansleri Aallon johtaman valtuus-
541: keuden laamannin ja käräjätuomarin kanssa. kunnan vierailu Kiinan kansantasavallassa 10.-
542: Toimitettiin Porin kaupunginviskaalinviraston 17.5.1996
543: tarkastus. Vierailu tehtiin Kiinan kansantasavallan
544: Syyttäjälaitokseen kohdistuneista tarkastuk- ylimmän syyttäjän, pääprokuraattori Zhang
545: sista on tehty selkoa lisäksi jaksossa 3.4.3. Siqingin kutsusta. Seurueeseen kuuluivat oikeus-
546: kanslerinviraston kansliapäällikkö Klaus Hel-
547: minen, syyttäjäosaston osastopäällikkö Martti
548: Jaatinen sekä kaupunginviskaalit Ritva Saha-
549: 1.4. Kansainväliset yhteydet virta ja Matti Tolvanen. Valtuuskunta vieraili
550: Pekingin lisäksi Etelä-Kiinassa Guandongin
551: 1) Oikeuskansleri Jorma S. Aallon ED-matka maakunnassa Guangzhoun ja Shenzhenin kau-
552: Brysseliin, Luxemburgiin ja Strasbourgiin 20.- pungeissa. Pääprokuraattorinvirastossa oli jär-
553: 27.3.1996 jestetty seminaarityyppinen keskustelutilaisuus.
554: 14 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
555:
556: Vierailun aikana tutustuttiin useisiin alueellisiin men osalta apulaisoikeuskansleri esitteli mm.
557: ja paikallisiin syyttäjä viranomaisiin. Pääteemoja syyttäjäorganisaation uudistuksen senhetkistä
558: käydyissä keskusteluissa olivat Kiinan kriminaa- vaihetta ja uudistuksessa toteutettavia periaat-
559: lipolitiikan yleiset suuntaviivat, Kiinan syyttäjä- teita. Muista käsitellyistä aiheista on tehty selkoa
560: laitos, ihmisoikeuskysymykset syyttäjäviran- jaksossa 3.1.3.
561: omaisten kannalta, Kiinan uusi rikosoikeuden- 9) Valtioneuvoston kansliapäälliköiden semi-
562: käyntilaki sekä virka- ja talousrikollisuus. Oi- naari- ja tutustumismatka Viroon 18.-
563: keuskansleri Aalto piti Kiinan pääprokuraatto- 19.12.1996. Oikeuskanslerinviraston kanslia-
564: rinviraston instituutissa vierailuluennon aiheesta päällikkö Klaus Helminen osallistui matkaan,
565: "Syyttäjän roolista Suomen oikeusjärjestyk- jonka aikana pidettiin opetusministeriön järjes-
566: sessä". Matkaa on tarkemmin selostettu Syyttä- tämä seminaari "Koulutuksen rytminvaihdos ja
567: jäsanomissa nro 2/1996. kansallisen kulttuurin kansainvälinen strategia".
568: 4) Oikeuskansleri Aalto osallistui 12.- Kansliapäällikkö Helminen ja oikeusministeriön
569: 13.9.1996 Euroopan oikeusasiamiehen Jacob kansliapäällikkö Kirsti Rissanen tutustuivat Vi-
570: Södermanin kansallisille oikeusasiamiehille ron oikeusministeriön toimintaan.
571: Strasbourgissa järjestämään seminaariin, jossa 10) Vierailut oikeuskanslerinvirastoon
572: käsiteltiin oikeusasiamiesten tehtävää Euroopan Kiinan varaoikeusministerin Zhang Xiufuin
573: yhteisön lakien kansallisen täytäntöönpanon johtama valtuuskunta oli Suomessa tutustumas-
574: valvonnassa sekä yhteydenpitoa ja yhteistoimin- sa vankeinhoitoonja keskustelemassa Suomen ja
575: taa Euroopan oikeusasiamiehen ja kansallisten Kiinan välisen oikeudellisen yhteistyön kehittä-
576: laillisuusvalvojien välillä. mismahdollisuuksista. Valtuuskunta vieraili
577: 5) Oikeuskansleri Aalto osallistui Budapes- myös oikeuskanslerinvirastossa 29.3.1996.
578: tissä 19.-21.9.1996 pidettyyn Kansainvälisen Karjalan tasavallan pääprokuraattori
579: Syyttäjäjärjestön (International Association of V.M.Bogdanov vieraili oikeuskanslerinvirastos-
580: Prosecutors) konferenssiin. Kysymyksessä oli sa 11.7 .1996. Keskustelujen teemana olivat mm.
581: järjestäytymiskokous, jossa hyväksyttiin järjes- kummankin maan syyttäjien yhteistyökysymyk-
582: tön säännöt sekä organisoitiin sen tulevaa toi- set.
583: mintaa. Viron valtionsyyttäjä Indrek Meelak seuruei-
584: 6) Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen tar- neen vieraili Suomessa ja tutustui 20.8.1996 oi-
585: kastus- ja tutustumismatka Lähi-Itään 25.9.- keuskanslerin virastoon.
586: 1.10.1996 Venäjän Federaation pääprokuratuuran en-
587: Puolustusministeriön järjestämään matkaan simmäisen varapääsyyttäjän Juri Jakovlevitch
588: osallistuivat puolustusvoimien henkilöstöpääl- Tchaikan johtama valtuuskunta vieraili 1.-
589: likkö kenraalimajuri Antti Simola sekä ministe- 4.9.1996 Suomessa oikeusministeriön ja oikeus-
590: riön edustajina hallitusneuvos Pekka Pitkänen ja kanslerinviraston kutsusta. Valtuuskuntaan
591: everstiluutnantti Jukka Pöllänen. Matkan aika- kuuluivat lisäksi pääprokuratuuran rikosoikeu-
592: na tutustuttiin valvontajoukon toimintaan ja toi- dellisten tuomioiden laillisuutta valvovan osas-
593: mintaolosuhteisiin ja saatiin tietoa valvontajou- ton päällikkö Juri Vladimirovich Stsherbanenko
594: kon keskeisistä ongelmista. ja kansainvälisten suhteiden ja kansainvälisen
595: 7) Oikeuskansleri Aalto osallistui Kansainvä- oikeuden osaston päällikkö Issa Magometovitch
596: lisen Oikeusasiamiesinstituutin (International Kostoev. Valtuuskunta vieraili 3.9.1996 oikeus-
597: Ombudsman Institute) VI kansainväliseen kon- kanslerinvirastossa ja kävi oikeuskansleri Aallon
598: ferenssiin 18.-26.10.1996 Buenos Airesissa Ar- kanssa keskusteluja ylimmän syyttäjän tehtävis-
599: gentiinassa. Konferenssin teemana oli "Oikeus- tä ja syyttäjälaitoksen kehitysnäkymistä.
600: asiamies ja kansalaisen oikeuksien turvaaminen, Latvian oikeusministeri Dzintars Rasnacs
601: 21. vuosisadan haasteet". seurueineen vieraili Suomessa ja tutustui myös
602: 8) Pohjoismainen valtakunnansyyttäjäko- oikeuskanslerinvirastoon 22.10.1996.
603: kous 31.10.-1.11.1996 Reykjavikissa Venäjän korkeimman oikeuden puheenjoh-
604: Suomesta kokoukseen osallistuivat apulaisoi- taja V.M. Lebedev oli vierailukäynnillä oikeus-
605: keuskansleri Jukka Pasanen ja nuorempi oikeus- kanslerinvirastossa 28.10.1996.
606: kanslerinsihteeri Petri Jääskeläinen. Valtakun- Oikeuskanslerinvirastossa järjestettiin
607: nansyyttäjäkokousten toistuviin aiheisiin kuulu- 10.12.1996 Suomen ja Viron oikeuskanslerinvi-
608: vista syyttäjistöä koskevan lainsäädännön uudis- rastojen yhteinen seminaari, johon Viron puolel-
609: tuksista ja rikollisuustilanteen kehityksestä esi- ta osallistuivat oikeuskansleri Eerik-Juhan Truu-
610: tettiin kokouksessa kunkin maan katsaus. Suo- väli ja 12 Viron oikeuskanslerinviraston virka-
611: 1.5. Toiminta ja talous 15
612:
613: miestä. Seminaarissa selostettiin Suomen oikeus- koulutussuunnitelmaan, johon sisältyivät koulu-
614: kanslerin tehtäviä ja kerrottiin yksityiskohtaises- tuksen yleiset periaatteet sekä vuoden 1996 kou-
615: ti viraston hallintotehtävistä, kanteluasioiden lutussuunnitelma. Oikeuskansleri oli 9.2.1996
616: käsittelystä ja valtioneuvoston toiminnan lailli- hyväksynyt suunnitelman.
617: suusvalvonnasta. Oikeuskanslerinviraston henkilöstökoulutuk-
618: sen tavoitteena on
619: - turvata toiminnan tehokkuus, jatkuvuus
620: ja henkilöstön ammatillinen pätevyys
621: 1.5. Toiminta ja talous - parantaa toiminnan tuloksellisuutta
622: - edistää organisaation kehittämistä ja uu-
623: 1.5.1. Talous distusalttiutta
624: - tukea henkilöstön itsensäkehittämistä ja
625: Kertomusvuonna laaditussa viraston toimin- urakehitystä sekä
626: ta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1997-1999 - tukea henkilökiertoa.
627: tärkeimmät muutokset edelliseen suunnitelmaan Koulutustarpeita luovat ammattitaidon ke-
628: verrattuna johtuivat perusoikeusuudistuksesta hittäminen eri tehtäväsektoreilla, tulosohjauk-
629: ja valtakunnansyyttäjänviraston mahdollisesta sen ja -johtamisen kehittäminen, eurooppalainen
630: perustamisesta. integraatiokehitys ja siihen liittyvät kielitaito-
631: Valtioneuvoston kanslian uusi taloussääntö vaatimukset, oikeuskanslerinviraston kehittä-
632: tuli voimaan 1.1.1996. Se sisältää myös oikeus- missuunnitelmat ja hallinnon yleiset kehittämis-
633: kanslerinvirastoa koskevia määräyksiä, joiden pyrkimykset sekä viraston toiminnan kannalta
634: sisällön oikeuskansleri oli hyväksynyt ennen ta- olennaisten tieteenalojen tutkimuksen seuraami-
635: loussäännön antamista. nen ja tutkimustulosten hyödyntäminen.
636: Valtioneuvoston kanslia, joka hoitaa oikeus- Valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmän
637: kanslerinviraston kirjanpito- ja maksatustehtä- (PTJ) käyttöönoton johdosta on valtioneuvos-
638: vät, otti käyttöön 1.1.1996 Prosit/Open talou- tossa ja oikeuskanslerinvirastossa järjestetty
639: denohjausjärjestelmän. Myös oikeuskanslerinvi- koulutusta päätöksentekojärjestelmää työssään
640: rastolla on järjestelmän käyttöoikeus. Virasto käyttäville.
641: hoitaa talousjärjestelmällä tositteidensa syötön Oikeuskanslerinviraston henkilökunnalle on
642: ja tiliöinnin ja ostoreskontran sekä käyttää sitä järjestetty koulutusta valtion uudesta palkkaus-
643: sisäisen budjetin suunnitteluun ja määrärahojen järjestelmästä, ylimmän syyttäjän tehtävien uu-
644: käytön seurantaan. Taloussäännön mukaan vi- delleenjärjestelystä, paikallishallintouudistuk-
645: raston osastoille osoitetaan eräitä määrärahoja, sesta sekä virastossa käyttöön otettavasta uudes-
646: joiden käytöstä päättää osastopäällikkö. ta WP-tekstinkäsittelyjärjestelmästä.
647: Valtion kirjanpitouudistukseen liittyen suori- Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja oi-
648: tettiin vuodenvaihteessa 1995-1996 oikeus- keuskanslerinvirasto ovat pitäneet yhteisen semi-
649: kanslerinviraston omaisuuden inventointi,johon naarin ylimmän laillisuusvalvonnan toimivalta-
650: liittyvä omaisuus- ja pääomaraportti toimitettiin kysymyksistä.
651: valtioneuvoston kanslialle edelleen valtiokootto- Oikeuskanslerinvirastosta on osallistuttu mi-
652: rille toimitettavaksi. nisteriöiden yhteisesti järjestämään integraatio-
653: Valtion talousarviossa oikeuskanslerinviras- koulutukseen.
654: ton menot ovat 23. pääluokan 03.luvussa. Vuo- Virassaan kielitaitoa tarvitseville on kustan-
655: delle 1996 virastolle oli osoitettu 13 411 000 mar- nettu kielikoulutusta. Lisäksi on tuettu kielten
656: kan suuruinen määräraha, joka kokonaisuudes- omaehtoista opiskelua.
657: saan on toimintamenomomentilla 21 (siirtomää- Oikeuskanslerinviraston esittelijäitä ja osas-
658: räraha 2 v). tosihteereitä on osallistunut Suomen Tuomarilii-
659: Henkilöstön kokonaismäärä 31.12.1996 oli 38 ton Tuomaripäivään 8.11.1996.
660: henkilöä. Useat eri tehtävissä olevat henkilöstöön kuu-
661: luvat ovat osallistuneet oman ammattialansa jat-
662: kokoulutuskursseihin ja -tilaisuuksiin. Viraston
663: 1.5.2. Koulutus tietojärjestelmien kehittämistä ja käytön tehosta-
664: mista on tuettu koulutuksella.
665: Kertomusvuonna viraston henkilöstön koulu- Oikeuskanslerinvirastossa oli 20.5. ja 9.9.1996
666: tus perustui oikeuskanslerinviraston henkilöstö- välisenä aikana kolmen kuukauden jaksoissa
667: 16 1. Yleiskatsaus oikeuskanslerinviraston toimintaan
668:
669: harjoittelijoina kolme oikeustieteen ylioppilasta 1.5.4. Muuta toimintaa
670: Helsingin, Turun ja Lapin yliopistoista.
671: Oikeuskanslerinviraston järjestämästä syyttä- Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen oli oi-
672: jäkoulutuksesta tehdään selkoa jäljempänä koh- keuskanslerinviraston edustajana kihlakuntauu-
673: dassa 3.5. distuksen jatkovalmistelua koskeneissa oikeus-
674: ministeriön, sisäasiainministeriön ja oikeuskans-
675: lerinviraston välisissä neuvotteluissa sekä sisä-
676: 1.5.3. Tiedotus asiainministeriön 17.1.1996 asettamassa työryh-
677: mässä. Työryhmän toiminta päättyi 31.10.1996.
678: Oikeuskanslerinviraston ulkoisen tiedotuksen Sen tilalle asetettiin kihlakuntahallinnon yhteis-
679: tavoitteena on antaa yleisölle ja viranomaisille työryhmä,jossa virastoa edustaa syyttäjäosaston
680: tietoa oikeuskanslerin toiminnasta ja sen tarkoi- päällikkö, esittelijäneuvos Martti Jaatinen. Hän
681: tusperistä sekä yksittäisistä ratkaisuista ja toi- on ollut myös jäsenenä oikeusministeriön asetta-
682: menpiteistä, joilla on yleistä merkitystä tai jotka massa paikallishallintouudistuksen johtoryh-
683: muutoin herättävät mielenkiintoa. Tiedottami- mässä ja sisäasiainministeriön asettamassa hen-
684: sessa sovelletaan oikeuskanslerin vuonna 1995 kilöstötyöryhmässä.
685: hyväksymiä ulkoisen tiedottamisen ohjeita. Kansliapäällikkö Klaus Helminen on toimi-
686: Tiedottamisella pyritään saamaan kansalaiset nut pysyvänä asiantuntijana oikeusministeriön
687: entistä paremmin tietoisiksi siitä, miten ja minkä- vuonna 1995 asettamassa esitutkinta- ja pakko-
688: laisissa tapauksissa he voivat tehdä kanteluja oi- keinolain muutosehdotuksia valmistelevassa
689: keuskanslerille. Tässä tarkoituksessa on myös työryhmässä. Osastopäällikkö Jaatinen on mää-
690: laadittu suomen ja ruotsin kielellä kanteluloma- rätty oikeusministeriön vuonna 1996 asettaman
691: ke siihen liitettyine kanteluohjeineen. Kansalai- tuomaritoimikunnan jäseneksi. Jaatinen on jäse-
692: sille ja yhteisöille pyritään antamaan selkeä kuva nenä myös sisäasiainministeriön asettamassa ta-
693: oikeuskanslerin roolista ylimpänä laillisuusval- lousrikollisuuden ja harmaan talouden torjun-
694: vojana. Kertomusvuoden alussa oikeuskansle- nan koordinaatiotyöryhmässä. Syyttäjäosaston
695: rinvirasto julkaisi viidellä kielellä esitteen "Oi- nuorempi oikeuskanslerinsihteeri Virpi Jalkanen
696: keuskansleri laillisuusvalvojana- oikeuskansle- on jäsenenä sosiaali- ja terveysministeriön asetta-
697: rin tehtävät ja asema Suomen oikeusjärjestel- massa työryhmässä, jonka tehtävänä on rikos- ja
698: mässä", jota on jaettu muun muassa vierailujen ja riita-asioiden sovittelutoiminnan seuranta ja
699: vastaavien tapaamisten yhteydessä. koordinoiminen.
700: Keskeisiä periaatteita ulkoisessa tiedottami- Valtioneuvosto on 12.1.1995 määrännyt ED-
701: sessa ovat avoimuus, luotettavuus ja nopeus. Tie- asioiden komiteaan varsinaiseksi jäseneksi oi-
702: dot pyritään antamaan ymmärrettävässä muo- keuskanslerinviraston kansliapäällikön Klaus
703: dossa ja tietoa tarvitsevia kohdellaan palvelu- Helmisen ja varajäseneksi esittelijäneuvos Eva-
704: henkisesti ja tasapuolisesti. Brita Björklundin. ED-asioiden komitea on ul-
705: Pääsääntönä tiedottamisessa on yleisöjulki- koasiainministeriön yhteydessä toimiva ED-
706: suus. Oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin asioiden valmistelun yhteensovittamista varten
707: päätökset ovat oikeuskanslerinviraston kirjaa- asetettu neuvoa-antava toimielin (valtioneuvos-
708: mossa luettavissa ja tilattavissa niiden tultua jul- ton ohjesäännön 49 b §, 1596/1994). Björklund
709: kisiksi. Myös diaaritiedot ovat julkisia. on lisäksi jäsenenä komitean alaisessa oikeudel-
710: Tiedottamisen tarve on jatkuvasti kasvanut. listen kysymysten valmistelujaostossa. Oikeus-
711: Lehdistötiedotteita on tehty kertomusvuoden ai- kanslerinviraston ED-koordinaattorina toimi vi-
712: kana yhteensä 35 kappaletta ja on pidetty yksi raston ED-hallintoharjoittelija, oikeustieteen
713: tiedotustilaisuus. Tiedotusvälineiden edustajien kandidaatti Janne Salminen.
714: ja yksityisten kansalaisten tekemiin tiedustelui- Eräät oikeuskanslerinviraston virkamiehet
715: hin on pyritty antamaan asianmukaiset vastauk- ovat osallistuneet valtioneuvoston kanslian joh-
716: set. dolla käynnissä olevaan valtioneuvoston pää-
717: Tärkeimmät kanteluratkaisut, esitykset ja lau- töksentekojärjestelmä -projektiin (PTJ), joka on
718: sunnot on tallennettu kuukausittain oikeusmi- ylintä päätöksentekoa ja siihen liittyvää esittely-
719: nisteriön ylläpitämään oikeudelliseen tietopank- menettelyä palveleva tietojärjestelmä. Järjestel-
720: kiin Finlexiin, sen Foka-rekisteriin. mä on otettu tuotantokäyttöön 9.2.1996.
721: 1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö 17
722:
723: 1.6. Viraston organisaatio ja henkilöstö 1.6.2. Henkilöstö
724:
725: 1.6.1. Organisaatio Oikeuskanslerinvirastossa oli kertomusvuo-
726: den päättyessä henkilökuntaa oikeuskanslerin ja
727: Oikeuskanslerinvirasto jakaantuu kolmeen apulaisoikeuskanslerin lisäksi seuraavasti: kans-
728: osastoon: hallinto-osastoon, oikeusvalvonta- liapäällikkö, kaksi esittelijäneuvosta, osasto-
729: osastoonja syyttäjäosastoon. Hallinto-osastossa päällikkönä, neuvotteleva virkamies, kolme esit-
730: käsitellään viraston sisäistä hallintoa koskevien telijäneuvosta, kuusi vanhempaa oikeuskansle-
731: asioiden lisäksi valtioneuvoston valvontaa sa- rinsihteeriä, viisi nuorempaa oikeuskanslerinsih-
732: moin kuin asianajajien valvontaa koskevat asiat teeriä, esittelijä, koulutussuunnittelija, tieto-
733: sekä useimmat kansainväliset asiat. Syyttäjä- suunnittelija, henkilöstösihteeri, viisi osastosih-
734: osastolle kuuluvat syyttäjälaitoksen hallintoa teeriä, atk-suunnittelija, kirjaaja, kaksi toimisto-
735: ja koulutusta koskevat asiat sekä syyttäjiä koske- sihteeriä, kaksi tekstinkäsittelijää, ylivirastomes-
736: vat kanteluasiat samoin kuin rangaistusmää- tari, virastomestarija vahtimestari.
737: räysmenettelyn valvontaa koskevat asiat. Kertomusvuoden päättyessä viraston palve-
738: Oikeusvalvontaosasto käsittelee muut kantelu- luksessa oli kaikkiaan 38 virkamiestä. Henkilös-
739: asiat sekä tuomioistuinten valvontaa ja muuta töstä oli ylempää oikeustieteellistä tutkintoa
740: laillisuusvalvontaa koskevat asiat. Oikeuskans- edellyttävässä virassa oikeuskanslerin ja apulais-
741: lerille kuuluvaa ratkaisuvaltaa käyttävät oikeus- oikeuskanslerin ohella 19 lakimiestä.
742: kansleri ja apulaisoikeuskansleri toimivat osas- Osastoittain henkilökunta jakautui seuraa-
743: tojaon ulkopuolella. Oikeuskanslerinviraston vasti: Hallinto-osastossa oli neljä lakimiesesitte-
744: kansliapäällikkö toimii samalla hallinto-osaston lijää, tietosuunnittelija, henkilöstösihteeri, osas-
745: päällikkönä. Kummankin muun osaston päällik- tosihteeri ja yhdeksän muuta virkamiestä. Oi-
746: könä toimii esittelijäneuvos, osastopäällikkönä. keusvalvontaosastolle oli sijoitettu 10 lakimies-
747: Oikeuskanslerinviraston 31.5.1993 annetussa esittelijää ja kolme osastosihteeriä. Syyttäjäosas-
748: työjärjestyksessä on tarkempia määräyksiä oi- tossa toimi vastaavasti kuusi lakimiesesittelijää
749: keuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin työnja- sekä koulutussuunnittelija ja osastosihteeri. Vir-
750: osta, osastojen tehtäväjaosta, virkamiesten teh- kamiesten sijoittamisesta osastoihin päättää oi-
751: tävistäja asioiden ratkaisemisesta sekä johtoryh- keuskansleri.
752: mästä, joka avustaa oikeuskansleria neuvoa an- Luettelo oikeuskanslerinviraston henkilökun-
753: tavana elimenä. Työjärjestykseen on tehty eräitä nasta on kertomuksen liitteenä.
754: muutoksia 9.6.ja 27.12.1994 sekä 31.1.1995.
755:
756:
757:
758:
759: 3 370099
760: 18
761:
762:
763:
764:
765: 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
766:
767: 2.1. Yleiskatsaus lijöihin on jouduttu ottamaan yhteyttä viikoit-
768: tain lukuisia kertoja. Varsin usein esittelylista-
769: Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtio- luonnos on ennen esittelyä toimitettu oikeus-
770: neuvostossa laillisenjärjestyksen ja voimassa ole- kanslerinvirastoon ennakko kannanottoa varten.
771: vien säännösten noudattamista. Oikeuskanslerin Kertomusvuoden alussa käyttöön otettu PTJ-
772: on myös annettava tasavallan presidentille ja val- järjestelmä on aiheuttanut jonkin verran ongel-
773: tioneuvostolle tietoja ja lausuntoja. mia. Oikeuskansleri on joutunut kääntymään
774: Valvontatehtävän hoitamista varten oikeus- valtioneuvoston kanslian puoleen, jotta ministe-
775: kansleri saa ennakolta valtioneuvoston yleisis- riöiden huomiota kiinnitettäisiin siihen, että mi-
776: tunnon ja tasavallan presidentin istunnon sa- nistereiltä on muutamassa valtioneuvoston is-
777: moin kuin valtioneuvoston raha-asiainvaliokun- tunnossa puuttunut esittelylistoja ja niiden liittei-
778: nan istunnon esittelylistat. ATK-pohjainen val- tä.
779: tioneuvoston päätöksentekojärjestelmä (PT J) on
780: otettu käyttöön vuoden 1996 alusta. Järjestel- 2.2.1.Tarkastuksen kohteista
781: män mukaisesti elektroniset esittelylista-asiakir-
782: jat tulostetaan oikeuskanslerinvirastossa paperi- Eduskunnalle annettavien hallitusten esitys-
783: muotoon. Listatarkastus edellyttää usein neu- ten osalta on kuten aikaisemminkin kiinnitetty
784: votteluja ministeriöiden virkamiesten kanssa huomiota lakiehdotuksen säätämisjärjestystä
785: sekä ennakkolausuntojen antamista esittelyyn koskevaan kysymykseen. Tarkastukseen käytet-
786: tuleviin asioihin liittyvistä oikeuskysymyksistä. tävissä olevan lyhyen ajan vuoksi perusteelliseen
787: Esiteitävien asioiden runsaslukuisuuden säädösehdotuksen tarkastamiseen ei ole mahdol-
788: vuoksi tarkastamisesta on muodostunut oikeus- lisuuksia. Lähinnä on tarkastettu, onko säätä-
789: kanslerinvirastolle keskeinen sekä työtä että ai- misjärjestystä koskevaa kysymystä käsitelty tar-
790: kaa vaativa tehtävä. vittaessa asianmukaisesti ja onko tulkinnanva-
791: Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltiin raisessa tapauksessa tämä tuotu esille. Tyypillisiä
792: vuonna 1996 yhteensä 2212 asiaa (edellisenä ovat perustuslain säätämistä edellyttävät esityk-
793: vuonna 2388). Tasavallan presidentti teki valtio- set. Tarkastuksessa on havaittu useita tapauksia,
794: neuvostossa 1389 (1605) päätöstä. Valtioneuvos- joissa säätämisjärjestystä koskevaa kysymystä
795: ton yleisistuntoja oli 74 (82) ja tasavallan presi- on käsitelty puutteellisesti taikka ei lainkaan,
796: dentin esittelyjä 50 (50). Valtioneuvoston toimin- vaikka se olisi ollut tarpeellista. Esille ovat tulleet
797: nan valvonta vaati siten viikottain huomattavan myös voimaantulosäännökset ja niihin liittyvät
798: osan oikeuskanslerin ja häntä avustavien esitteli- taannehtivuusongelmat.
799: jöiden työajasta. Hallituksen esitystenjohdosta annettuja edus-
800: Oikeuskansleri tai hänen sijastaan apulaisoi- kunnan vastauksia koskevia listoja on tarkastet-
801: keuskansleri ovat säännönmukaisesti olleet läsnä tu myös sen varmistamiseksi, että vastaukset on
802: valtioneuvoston yleisistunnoissa ja tasavallan esitelty laillisessa ajassa ja että listoihin on sisälly-
803: presidentin esittelyissä samoin kuin hallituksen tetty eduskunnan lausumat.
804: neuvotteluissa ja ns. iltakoulussa. Asetusehdotusten osalta on pyritty tarkasta-
805: Oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin maan, etteivät säännökset ole ristiriidassa lainta-
806: kirjallisia lausuntoja ja muita kannanottoja on soisten säännösten kanssa. Eräissä tilanteissa on
807: selostettu tämän jakson kohdissa 2.4. ja 2.5. tullut harkittavaksi säädöstasokysymys. Ase-
808: tusehdotusten ja valtioneuvoston päätösehdo-
809: tusten osalta on kiinnitetty huomiota myös dele-
810: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen gointisäännöksiin. Asetusehdotuksia koskevat
811: esittelymuistiot ovat tasoltaan kirjavia. Varsin
812: Esittelylistojen tarkastuksessa on puututtu usein on todettu, että asetusehdotuksia ei ole
813: yksittäistapauksissa esiintyneisiin sekä asiallisiin saatettu oikeusministeriön tarkastustoimiston
814: että muodollisiin virheisiin ja puutteisiin. Esitte- tarkastettavaksi.
815: 2.2. Esittelylistojen tarkastaminen 19
816:
817: Virkanimityksiä koskevissa asioissa on melko ta EU-säädöksiin. Asiasta on eräissä tapauksissa
818: usein jouduttu puuttumaan esittelymuistion si- vaadittu esittelymuistioihin tarkennuksia. Sää-
819: sältöön sen johdosta, että siinä ei ole asianmukai- dösten voimaantulosäännöksiin on kiinnitetty
820: sesti arvioitu, täyttävätkö hakijat säädetyt kel- huomiota tapauksissa, joissa voimaantulo on ol-
821: poisuusvaatimukset, tai suoritettu vertailua ha- lut riippuvainen EU:n toimielinten toimenpiteis-
822: kijoiden kesken. Nimitysasioiden perusteena ole- tä. Sellaisissa säännöksissä,jotka ovat sisältäneet
823: vat hakemusasiakirjat eivät ole oikeuskanslerin- EU:n toimenpiteistäjohtuvaa osittaista taanneh-
824: virastossa esillä. Sen johdosta esittelylistojen ar- tivuutta, on kiinnitetty huomiota kansalaisten
825: viointi joudutaan tekemään listan ja muistion oikeusturva vaatimuksiin.
826: perusteella esittelijän vastatessa tietojen oikeelli- Valtiopäiväjärjestyksen 4 a luvussa säädet-
827: suudesta. Muutamissa tapauksissa listoja on jou- tyyn menettelyyn liittyvissä asioissa on kiinnitet-
828: duttu poistamaan tai korjaamaan sen johdosta, ty huomiota siihen, että EU:n säädös- ja sopi-
829: että eräiden hakijoiden osalta kelpoisuusvaati- musehdotukset on asianmukaisesti toimitettu
830: musten arviointi on ollut virheellinen. Esimerk- eduskunnalle. Lisäksi on kiinnitetty huomiota
831: kinä voidaan mainita, että virkaan nimitettäväk- kirjelmien liitteenä olevien muistioiden selvyy-
832: si ehdotetulta on puuttunut säädetty kielitaito. teen ja siihen että ne sisältäisivät selvityksen eh-
833: Jos nimitysasiassa on tehty kantelu, joka melko dotuksen suhteesta Suomen lainsäädäntöön.
834: usein koskee viranhakijan ansioiden käsittelyä Valtion tukea koskevien valtioneuvoston pää-
835: tai hakijoiden vertailua, se voijohtaa lisäselvityk- tösten osalta voidaan todeta, että useissa tapauk-
836: sen hankkimiseen. sissa esittelylistasta tai muistiosta ei ole selvästi
837: Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta anne- ilmennyt, vaatiiko tukipäätös EU:n komission
838: tun lain 4 §:n (206/95) mukaan valtion komiteois- lupaa, minkä vuoksi esittelijään on jouduttu ot-
839: sa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toi- tamaan yhteyttä. Useissa tapauksissa on vaadit-
840: mielimissä tulee olla naisia ja miehiä kumpiakin tu tarkennusta tuen suhteista EU:n säädöksiin.
841: vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä Eräitä päätösehdotuksia on jouduttu poista-
842: muuta johdu. Kysymys kiintiöperiaatteen nou- maan, koska tarvittavaa lupaa ei ole ollut.
843: dattamisesta on listatarkastuksessa ollut jatku-
844: vasti esillä.
845: Kysymykseen ministereiden esteellisyydestä 1) Eduskunnalle toimitettavaan EU:n säädöseh-
846: on kertomusvuonna kuten aikaisemminkin jou- dotukseen liittyvän esittelymuistion sisällöstä
847: duttu melko usein ottamaan kantaa.
848: Virkamiesten esteellisyys on tullut varsin usein Valtioneuvoston kirjelmällä lähetettiin edus-
849: esille asetettaessa ministeriön alaisen viraston tai kunnalle ehdotus Euroopan neuvoston säädök-
850: laitoksen johtokunta tai valtion liikelaitoksen seksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toi-
851: hallitus. Tarkoitus on ollut estää sellainen tilan- mivallasta tulkita tullitietosopimusta. Koska eh-
852: ne, että ministeriön virkamies, jonka tehtävänä dotuksessa oli kysymys tuomiovallan luovutta-
853: on valvoa ministeriön alaista virastoa tai laitosta, misesta ylikansalliselle tuomioistuimelle, joka
854: olisi samanaikaisesti valvottavan johdossa. Es- kuuluu lainsäädännön alaan, vaadittiin kirjel-
855: teellisyyden välttämiseksi on edellytetty, että mi- mään lisäys siitä, että ehdotus on pantava Suo-
856: nisteriön virkamiesten tehtäväjakoa tarkiste- messa voimaan lailla.
857: taan. Valtioneuvoston kirjelmällä lähetettiin edus-
858: Esittelijäistä lakimiestutkinnon suorittanei- kunnalle ehdotus asetukseksi EU:n vastatoimen-
859: den määrä on vähentynyt. Tämä näyttäisi heijas- piteiksi Yhdysvaltojen pakotelainsäädännön
860: tuneen hallintomenettelyn perusperiaatteiden johdosta. Muistioon vaadittiin lisäys, ettäjos EU
861: tuntemukseen, esimerkiksi esteellisyyden arvi- antaa kysymyksessä olevan asetuksen esitetyssä
862: ointiin. muodossa, on Suomen säädettävä asetuksessa
863: edellytetyistä rangaistuksista.
864:
865: 2.2.2. Euroopan unionin jäsenyydestä johtuvia
866: kysymyksiä 2-3) Kansainvälisen sopimuksen hyväksymisen
867: edellyttämä eduskunnan suostumus
868: Valtioneuvostossa on ollut esillä useita Euroo-
869: pan unioniin liittyviä kysymyksiä. Eräiden sää- Valtioneuvostolle esiteltiin asia, joka koski al-
870: dösehdotusten osalta on selvitetty niiden suhdet- lekirjoitus- ja noottien vaihtovaltuuksien myön-
871: 20 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
872:
873: tämistä Suomen sekä Iso-Britannian ja Pohjois- tyksellä voitiin arvioida olevan keskeistä hakijan
874: Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen kannalta myönteistä merkitystä lopputulokseen.
875: pöytäkirjan maiden välisen tulon ja omaisuuden Oikeuskansleri on tämän vuoksi katsonut ar-
876: kaksinkertaisen verotuksen sekä veronkiertämi- mahduksen myöntämisen laillisena edellytykse-
877: sen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttami- nä po. tapauksessa olevan, että korkein oikeus
878: seksi. Esittelymuistioon vaadittiin lisäys siitä, antaa asiassa lausunnon myös mainitun, hakijan
879: että sopimuksen hyväksyminen edellyttää edus- jälkikäteen toimittaman uuden selvityksen osal-
880: kunnan suostumusta ja että se tullaan aikanaan ta.
881: saattamaan eduskunnan käsiteltäväksi.
882: Samanlainen lisäys vaadittiin esittelymuis-
883: tioonjoka koski tasavallan presidentille esiteltyä 2) Oikeus esittää korkeimman oikeuden kannas-
884: Suomen tasavallan ja Viron tasavallan välisen ta poiketen virkaan nimittämistä toiselta ehdo-
885: sosiaaliturvasopimuksen ja sen toimeenpanoso- kassijalta
886: pimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntämistä
887: koskevaa asiaa. Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenlaa-
888: mannin viran täyttämistä koskeva hovioikeuden
889: ehdollepane oli seuraava: ensimmäinen ehdo-
890: 4) Lakiehdotus haja-asutusalueiden postitoimin- kassija A, toinen sija B ja kolmas sija C. Valituk-
891: nan turvaamiseksi perittävästä maksusta sen johdosta korkein oikeus äänestyksen jälkeen
892: muutti ehdollepanon: ensimmäinen sija D, toi-
893: Valtioneuvostolle esiteltiin hallituksen esitys nen sija Aja kolmas sija B.
894: eduskunnalle laiksi haja-asutusalueiden postitoi- Esittelevällä ministerillä oli oikeus esittää A:n
895: minnan turvaamiseksi perittävästä maksusta. nimittämistä toiselta ehdokassijalta. Muistiossa
896: Esittelymuistioon vaadittiin lisäys lain suhteesta esitys oli perusteltava.
897: EU :n säädöksiin.
898: 3) Rahoitustarkastuksen johtajan viran täyttämi-
899: 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä nen
900: tehtävistä
901: Rahoitustarkastuslain (503/1993) 8 §:n 5 mo-
902: 2.3.1. Tarkastuksesta aiheutuneista toimenpi- mentin mukaan rahoitustarkastuksen johtajan
903: teistä nimittää tasavallan presidentti avoimella kirjeel-
904: lä. Kun rahoitustarkastuksen johtajan virka tu-
905: Toimenpiteistä mainitaan esimerkkeinä seu- lee avoimeksi, pankkivaltuutettujen tulee ryhtyä
906: raavat tapaukset. toimenpiteisiin viran täyttämiseksi ja tehdä val-
907: tioneuvostolle esitys sopivan henkilön nimittä-
908: misestä siihen.
909: 1) Korkeimman oikeuden lausunnon hankkiminen Valtioneuvoston asemaa viran täyttämisessä
910: armahtamista koskevassa asiassa (tasavallan arvioitaessa on todettu, että valtioneuvosto tekee
911: presidentin esittely) pääsäännön mukaan esityksen tasavallan presi-
912: dentille nimitysasiassa vain, jos niin on nimen-
913: Hallitusmuodon 29 §:n mukaan tasavallan omaisesti säädetty. Rahoitustarkastuslain 8 §:n 5
914: presidentti voi saatuaan lausunnon korkeimmal- momentin ei voida katsoa sisältävän selvää mai-
915: ta oikeudelta armoa antamalla kumota rangais- nintaa siitä, että valtioneuvoston olisi tehtävä
916: tuksen tai lieventää sitä. tasavallan presidentille esitys rahoitustarkastuk-
917: Korkein oikeus oli esittänyt asiassa yksimieli- sen johtajan viran täyttämisestä. Sitä kantaa, että
918: senä lausuntonaan, ettei ollut aihetta suostua valtioneuvosto ei tee esitystä, puoltaa myös Suo-
919: anomukseen. Korkeimman oikeuden lausunnon men Pankinjohtajan viran täyttämisessä nouda-
920: antamisen jälkeen anoja oli toimittanut oikeus- tettu käytäntö.
921: ministeriöön uutta selvitystä. Ministeriö esitti Edellä mainitulla perusteella valtioneuvosto ei
922: anojalle myönnettäväksi armahdusta. tee esitystä rahoitustarkastuksen johtajan viran
923: Huomioon ottaen lausunnon antamista (kuu- täyttämisestä. Valtioneuvosto vain päättää, että
924: lemista) koskevat yleiset periaatteet ja korkeim- asia esitellään tasavallan presidentille. Noudate-
925: man oikeuden lausunnon sisällön, uudella selvi- tun käytännön mukaisesti valtioneuvoston yleis-
926: 2.3. Listojen tarkastamiseen liittyvistä tehtävistä 21
927:
928: istunnossa voidaan keskustella viran täyttämi- Ministeriö oli esittänyt valtioneuvostolle, että
929: sestä. aikaisemmista nimityksistä riippumatta ja niiden
930: Virkaan ilmoittautuneiden kelpoisuuden to- estämättä olisi annettu uudet virkanimitykset.
931: teamisen osalta on katsottu, että pankkivaltuu- Listatarkastuksen yhteydessä oli todettu, että
932: tettujen tulee ratkaista, ketkä virkaan halukkais- kysymys oli hallintomenettelylain 26 §:n mukai-
933: ta täyttävät kelpoisuusehdon "sopiva". Asian tu- sesta asiavirheen korjaamisesta. Ulkoasiainneu-
934: lee ilmetä pöytäkirjasta, joka toimitetaan valtio- vos A:n osalta nimityspäätöksen oikeusvaiku-
935: neuvostolle. Valtioneuvoston yleisistunnon ja ta- tukset olivat jo alkaneet. Valtioneuvosto päätti
936: savallan presidentin esittelylistoissa, esimerkiksi yleisistunnossaan 25.7.1996 ensinnäkin poistaa
937: Iiitteissä myös olisi oltava tiedot virkaan ilmoit- mainitut 5.6.1996 tekemänsä virkanimityspää-
938: tautuneiden ansioista. Hakemusasiakirjat on toi- tökset. Sen jälkeen valtioneuvosto ratkaisi asiat
939: mitettava asian esittelevään valtiovarainministe- uudelleen siten, että Aja B nimitettiin ko. virkoi-
940: riöön. hin siitä lukien, jolloin virat vapautuivat. Mo-
941: lemmat virkamiehet olivat antaneet asiavirheen
942: 4) Asiantuntijan esteellisyys korjaamiselle hallintomenettelylain 26 §:n 2 mo-
943: mentin mukaisen suostumuksensa.
944: Korkeakoulun professorin ja apulaisprofesso-
945: rin viran täyttämisestä annetun lain (856/1991)
946: 8 §:n 2 momentin mukaan asiantuntijan esteelli- 6) Viran julistaminen uudelleen haettavaksi
947: syydestä on voimassa, mitä hallintomenettely-
948: lain (598/1982) 10 §:ssä säädetään. Korkeakoulun professorin ja apulaisprofesso-
949: Taideteollisessa korkeakoulussa oli täytettä- rin viran täyttämisestä annetun lain (856/1991)
950: vänä kutsusta elokuva- ja televisiokerronnan 2 §:n mukaan virkaa täytettäessä sovelletaan val-
951: professorin virka. Elokuvaohjaaja Lauri Törhö- tion virkamieslain säännöksiä, jollei jäljempänä
952: nen oli kutsuttavaksi ehdotettu. Toinen asian- toisin säädetä. Lain 4 §:n mukaan virka on ennen
953: tuntijoista oli ulkoasiainneuvos, kirjailija Jörn sen täyttämistä julistettava korkeakoulun haet-
954: Donner. Törhönen oli ohjannut kuusi näytelmä- tavaksi,jollei 10 §:stä muuta johdu. Hakuaika on
955: elokuvaa, joista kolmen tuottajana oli ollut Don- 30 päivää. Korkeakoulujulistaa viran haettavak-
956: ner. Lisäksi Törhönen oli ohjannut Jörn Donner si sekä päättää viran julistamisesta uudelleen
957: Productionille kolme lyhytelokuvaa. haettavaksi ja hakuajan jatkamisesta.
958: Törhösen ja Donnerin yhteistyön johdosta Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 7 §:n 2
959: Donner oli hallintomenettelylain 10 §:n 1 mo- momentin mukaan hakuilmoitus on julkaistava
960: mentin 6 kohdan nojalla esteeilinen toimimaan asianmukaisella tavalla ja siinä on mainittava
961: asiantuntijana. muun muassa hakuajan päättymispäivä.
962: Sibelius-Akatemiassa oli rehtori tehnyt pää-
963: 5) Asiavirheen korjaaminen valtioneuvoston töksen professorin ja apulaisprofessorin viran
964: virkanimityspäätöksessä täyttöprosessin kuvauksesta (nro 360/111192).
965: Viranhakukuulutuksesta oli päätöksessä mainit-
966: Ulkoasiainministeriön esittelystä valtioneu- tu, että hallintovirasto valmistelee viranhaku-
967: vosto oli 5.6.1996 nimittänyt 1) ulkoasiainhallin- kuulutuksen, tarvittaessa kääntää sen eri kielille
968: non (ulkoasiainministeriö) A 27 pl ulkoasiain- sekä toimittaa jakeluun. Kuulutuksessa maini-
969: neuvos A:n ulkoasiainhallinnon A 28 ulkoasiain- taan muun muassa hakuajan päättymispäivä.
970: neuvoksen virkaan 1.7.19961ukien sekä 2) ulko- Rehtori voi pätevästä syystäjulistaa viran uudel-
971: asiainhallinnon (Riad) A 27 pl ulkoasiainneuvos leen haettavaksi.
972: B:n ulkoasiainhallinnon A 28 pl ulkoasiainneu- Sibelius-Akatemiassa oli kirkkomusiikin pro-
973: voksen virkaan 1.8.19961ukien. fessorin viran ja sellomusiikin professorin viran
974: Päätöksen tekemisen jälkeen oli ministeriössä osalta noudatettu seuraavaa menettelyä: virkoja
975: huomattu, että virkanimityksiä valmisteltaessa ja erästä kolmatta virkaa koskeva hakuilmoitus
976: oli tapahtunut laskuvirhe eikä ministeriössä ollut oli laadittu hallintovirastossa 15.9.1995. Hakuil-
977: vapaina olleita A 28 pl ulkoasiainneuvoksen vir- moitus oli Helsingin Sanomissa 17.9. ja korkea-
978: koja valtioneuvoston virkanimityspäätöksissä koulun virallisella ilmoitustaululla 18.9. Hakuil-
979: edellytettyinä ajankohtina. Ensimmäinen A 28 pl moituksen mukaan hakuaika päättyi 16.10.1995.
980: virka vapautui vasta 1.8.1996 ja seuraava Valtion virkamiesasetuksen 7 §:n 2 momentti
981: 1.12.1996. johtaa siihen, että hakuilmoitukset voidaan jul-
982: 22 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
983:
984: kaista eri tavalla. Käytännössä on menetelty si- 2 §:n muuttamisesta. Raha-asiainvaliokunta oli
985: ten, että hakuilmoitus yleensä on ollut ao. viras- puoltanut esitystä muutettuna siten, että esityk-
986: ton ilmoitustaululla ja sen lisäksi tavallisesti leh- sen perustelujen kohdan 2 taloudelliset vaikutuk-
987: dessä, ei välttämättä Virallisessa lehdessä. Mikäli set lause (1) "Sen sijaan uudelle yrittäjälainalle
988: hakuilmoitus on pantu viraston ilmoitustalulle, esitetään 50 milj. markan myöntämisvaltuutta
989: mitä menettelyä olisi vaadittava, on hakuaika viiden vuoden ajaksi vuosille 1997-2001." muu-
990: laskettava ilmoitustaululle laittamisesta. tetaan muotoon (2) "Uudelle naisyrittäjälainalle
991: Hakuajan laskemisessa on noudatettava lakia on tarkoitus varata 50 milj. markkaa myöntämis-
992: säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/ valtuutta kahden vuoden ajaksi vuosille 1997-
993: 1930). Sen 2 §:n mukaan, jos ajanmääräyksenä 1998."
994: on jokin määrä päiviä nimitetyn päivän jälkeen, Hallituksen esitykseen sisältyivät kummatkin
995: tätä päivää ei lueta määräaikaan. Lainkohta em. virkkeet peräkkäin. Kun aika, jota myöntä-
996: merkitsee sitä, että sitä päivää, jona hakuilmoitus misvaltuus koski, oli epäselvä, oli hallituksen esi-
997: on laitettu ilmoitustaululle, ei lueta hakuaikaan. tys käsiteltävä uudelleen valtioneuvoston yleisis-
998: Sibelius-Akatemian professorin virkojen ha- tunnossa. Ylimääräinen istunto oli 14.6.1996 en-
999: kuaika oli nimenomaan lain mukaan 30 päivää. nen esittelyä tasavallan presidentille. Listassa oli
1000: Kun otetaan huomioon em. määräaikalain sään- todettu, että esitys oli epäselvä. Raha-asiainva-
1001: nökset, olisi 30 päivän hakuaika päättynyt haku- liokunnan kanta oli selostettu.
1002: ilmoituksen ilmoitustaululle laittamisesta Ministeri voi esittää, että valtioneuvosto esit-
1003: 18.10.1995. Helsingin Sanomissa julkaistusta il- täisi hallituksen esityksen raha-asiainvaliokun-
1004: moituksesta laskettuna hakuaika olisi päättynyt nan lausunnon vastaisesti. Ministeri esitti, että
1005: 17.10.1995. esitykseen sisällytettäisiin virke (1). Valtioneu-
1006: Kun hakuilmoituksen mukaan hakuajan ker- vosto hyväksyi sen mukaisen esityksen.
1007: rottiin päättyvän 16.10.1995, todettiin, että ha-
1008: kuaika oli ollut lyhyempi kuin laissa edellyte-
1009: tään. 9) Valtioneuvoston yleisistunnon toimivalta
1010: Kun virkojen hakuajan osalta ei ollut nouda-
1011: tettu lakia ja virhe oli tullut esille viran täyttöme- Jätelain (1072/1993) 40 §:n 1 momentin (63/
1012: nettelyn aikana, voitiin virat hakumenettelystä 1995) mukaan ko. laissa ja sen nojalla säädetty-
1013: vastaavan viranomaisen harkinnan puitteissaju- jen ja määrättyjen tehtävien hoitamiseksi ja ke-
1014: listaa uudelleen haettavaksi. hittämiseksi on ympäristöministeriön laadittava
1015: jätteitä ja jätehuoltoa koskeva suunnitelma, val-
1016: 7) Puolueen puheenjohtajan esteellisyys käsitellä takunnallinenjätesuunnitelma. Lain 40 §:n 3 mo-
1017: ministerinä erästä toimiluvan myöntämistä mentin mukaanjätteiden siirtoa koskevan valta-
1018: koskevaa asiaa kunnallisenjätesuunnitelman osan ympäristömi-
1019: nisteriö voi määrätä sitovasti noudatettavaksi.
1020: Toimilupaa valtakunnalliseen radiotoimin- Valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995)
1021: taan oli muiden ohella hakenut Oy Suomen Uu- 5 §:n 7 kohdan mukaan valtioneuvoston yleisis-
1022: tisradio Ab. Yhtiön osakkeista 13 % omisti Suo- tunnossa käsitellään ja ratkaistaan lakisääteiset
1023: men Kansallisviestintä Oy. Tuon yhtiön osake- valtakunnalliset suunnitelmat.
1024: kannasta Kansallinen Kokoomus rp omisti Valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöi-
1025: 37,04%. Osakkeiden äänimäärä oli 92,17. den toimivallanjakoa koskeva yleissäännös on
1026: Valtioneuvoston jäsenenä toimivan Kansalli- hallitusmuodon 40 §:ssä (1119/1993). Sitä täy-
1027: nen Kokoomus rp:n puheenjohtajan, joka sa- dentävät valtioneuvostosta annetun lain (1120/
1028: malla oli puoluehallituksen puheenjohtaja, oli 1993) 5-8§ ja valtioneuvoston ohjesääntö
1029: hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 koh- (1522/1995). Säännöksistä ilmenee, että valtio-
1030: dan nojalla syytä vetäytyä toimilupa-asian käsit- neuvostolla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka
1031: telystä. käsittää sekä valtioneuvoston yleisistunnon että
1032: ministeriöt. Valtioneuvoston yleisistunnon ja
1033: 8) Asian käsitteleminen uudelleen valtioneuvoston ministeriöiden toimivallan kannalta on merkittä-
1034: yleisistunnossa vä valtioneuvostosta annetun lain 7 §: valtioneu-
1035: vostolle hallitusmuodon 40 §:n 1 momentin mu-
1036: Valtioneuvoston yleisistunnossa 13.6.1996 oli kaan kuuluvat hallitus- ja hallintoasiat ratkais-
1037: esillä hallituksen esitys Kera Oy:stä annetun lain taan asianomaisessa ministeriössä, jollei niitä
1038: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 23
1039:
1040: laissa tai asetuksessa säädetä ratkaistaviksi yleis- 3) Lausunto valtioneuvoston ohjesäännön muutta-
1041: istunnossa. mista koskevasta ehdotuksesta
1042: Hallituksen esityksessä eduskunnalle asioiden
1043: ratkaisemista valtioneuvostossa koskevan lain- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje valtio-
1044: säädännön muuttamisesta (1992 vp- HE 184) neuvoston kanslialle 8.8.1996, dnro 27/20/96
1045: on s. 10 esitetty, että valtioneuvoston ohjesään-
1046: nössä lueteltaisiin ne asiat, jotka ratkaistaan val-
1047: tioneuvoston yleisistunnossa, ja muut asiat rat- Ehdotus
1048: kaistaisiin ministeriöissä. Edelleen on todettu,
1049: että myös Iaeissa, asetuksissa ja valtioneuvoston Valtioneuvoston ohjesääntöön lisättäisiin
1050: päätöksissä ministeriöille kuuluviksi säädetyt seuraava 5 §:n 4 a kohta, joka koskisi valtioneu-
1051: hallitus- ja hallintoasiat ratkaistaan valtioneu- voston yleisistunnon toimivaltaan kuuluvia ED-
1052: voston yleisistunnossa,jos näin säädetään valtio- asioita:
1053: neuvoston ohjesäännössä. esitykset Euroopan yhteisöjen Suomea koske-
1054: Jätelain 40 §:n 1 momentissa on säädetty, että viksi alue- ja rakennepoliittisiksi sekä sektori- ja
1055: valtakunnallisen jätesuunnitelman vahvistaa tavoiteohjelmiksi, kannanotot tutkimuksen pui-
1056: ympäristöministeriö. Kun otetaan huomioon teohjelmiin ja yhteiskuntapoliittiselta ja talou-
1057: hallitusmuodon 40 §, valtioneuvostosta annetun dellisilta merkitykseltään huomattaviin koulu-
1058: lain 7 § ja valtioneuvoston ohjesäännön 5 §:n 7 tus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmiin sekä lähen-
1059: kohta, toimivaltainen viranomainen asiassa on tymisohjelmat.
1060: kuitenkin valtioneuvoston yleisistunto. Ehdotuksen perustelumuistiossa on muun
1061: ohella esitetty seuraavaa:
1062: Valtioneuvoston ohjesäännössä ei toistaiseksi
1063: 10) Lunastuslupa-asian käsittely olosuhteiden ole säädetty yleisistunnon ja ministeriön välisestä
1064: muututtua toimivallasta silloin, kun on kyse Euroopan
1065: unionin neuvostossa tai komissiossa päätettäväs-
1066: Tapauksessa oli kysymys määräalan lunasta- tä asiasta, josta valtioneuvoston yleisistunto (pi-
1067: misesta valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. tänee olla: valtioneuvosto) tekee päätöksen.
1068: Lunastuslupa-asiassa oli kuultu määräalan Säännöksiä ei myöskään ole siitä, koska Suomen
1069: vuokraajaa. Olosuhteet olivat sen jälkeen kuiten- kannanotto neuvostossa tai komissiossa päätet-
1070: kin muuttuneet siten, että määräalaa koskeva tävään komission esitykseen olisi muodostettava
1071: lääninhallituksen luonnonsuojelulain 18 §:n 2 yleisistunnossa.
1072: momentin (560/1984) nojalla määräämä väliai- Euroopan unionissa hyväksytään Euroopan
1073: kainen toimenpidekielto oli päättynyt, minkä jäl- yhteisöjen Suomea koskevia ohjelmia, joiden
1074: keen määräalan vuokraaja oli rakennuslupansa merkitys Suomen alue- ja rakennepolitiikalle on
1075: nojalla pystyttänyt määräalalle pienen raken- niin merkittävä, että ohjelmaesitysten käsittely
1076: nuksen. Tämän johdosta määräalan vuokraajaa yleisistunnossa olisi aiheellista. Unianilla on yh-
1077: oli kuultava uudelleen lunastuslupahakemukses- teiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittä-
1078: ta. viä tiede-, opetus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjel-
1079: mia, joiden valmistelua koskevat komission eh-
1080: dotukset olisi tarkoituksenmukaista käsitellä
1081: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset yleisistunnossa silloin, kun ohjelmia ei saateta
1082: eduskunnan toimivaltaan kuuluvina eduskun-
1083: 1) Lausunto mietinnöstä "Perustuslaki 2000" nan käsittelyyn. Lähentymisohjelmat tarkoitta-
1084: vatjäsenvaltioiden monivuotisia talousohjelmia,
1085: Oikeuskanslerin lausunto 1.4.1996 on koko- joilla turvataan talous- ja rahaliiton toteutumi-
1086: naisuudessaan 9. jaksossa s. 116 (l/20/96). nen. Vaikka menettely olisikin viimeksi mainittu-
1087: jen ohjelmien osalta vain määräaikainen, olisi
1088: maininta yleisistunnon tehtävänä tarkoituksen-
1089: 2) Lausunto oikeusasiamiestyöryhmän mietin- mukaista, kun otetaan huomioon näiden ohjel-
1090: nöstä mien talouspoliittinen merkitys.
1091: Kun ohjelmat toteutuessaan vaativat talous-
1092: Oikeuskanslerin lausunto 29.8.1996 on koko- arviota koskevia eduskunnan päätöksiä, ne on
1093: naisuudessaan 9.jaksossa s. 121 (28/20/96). toimitettava eduskunnan käsittelyyn valtioneu-
1094: 24 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1095:
1096: voston kirjelmällä (VNOS 5 §:n 2 kohta). Vaikka lössä on pyritty ottamaan huomioon erityisesti
1097: Suomen kannanotto ei sinänsä vaatisikaan edus- eduskunnan käyttötarpeet ja mahdolliset toivo-
1098: kunnan käsittelyä, voi ministeriö lähettää asian mukset. Oikeuskanslerinvirasto tulee vastaisuu-
1099: kirjeellään eduskunnan suurelle valiokunnalle dessakin omaa kertomusta laatiessaan ottamaan
1100: ns. selvitysasiana (VJ 54 e §). huomioon hallituksen kertomuksia koskevat yh-
1101: teiset näkökohdat ja olemaan yhteistoiminnassa
1102: erityisesti valtioneuvoston kanslian kanssa (23/
1103: Lausunto 20/96).
1104:
1105: Valtioneuvoston ohjesäännön täydentäminen
1106: ehdotetuna 5 §:n 4 a kohdan säännöksellä on 5) Lausunto valtionhallinnon tiedotusryhmä
1107: lausuntopyynnössä esitetyistä syistä perusteltua. 1995:n mietinnöstä
1108: Säännös myös selkeyttäisi käytäntöä. Valtioneu-
1109: voston yleisistunnon esittelylistojen tarkastuk- Mietintö sisältää selvityksen valtionhallinnon
1110: sen yhteydessä on monta kertaa tullut esille kysy- tiedotusjärjestelmän tavoitteista, toimivuudesta
1111: mys siitä, kuuluuko EU-asian käsitteleminen ja tehokkuudesta. Mietinnössä tehdään ehdo-
1112: yleisistunnon toimivaltaan. Säännöksen sovelta- tuksia tiedotusorganisaation kehittämisestä,
1113: mista helpottaa se, että perustelumuistiossa on ED-tiedotuksen ja ulkomaantiedotuksen tehos-
1114: mainittu esimerkkejä säännöksessä tarkoitetuis- tamisesta sekä varautumisesta uuteen julkisuus-
1115: ta ohjelmista. lainsäädäntöön.
1116: Ehdotettu säännös on sinänsä selvä, mutta sen Oikeuskanslerinviraston muistiossa asiaa tar-
1117: perustelut eivät näytä täysin vastaavan säännök- kastellaan oikeuskanslerinviraston ja oikeudelli-
1118: sen sisältöä. sia kysymyksiä koskevan tiedottamisen näkökul-
1119: Perustelujen mukaan ohjelmia koskevat ko- masta. Virasto yhtyy työryhmän kannanottoon,
1120: mission ehdotukset käsiteltäisiin yleisistunnossa jossa korostetaan uudesta lainsäädännöstä ja
1121: silloin, kun ohjelmia ei saateta eduskunnan toi- normipäätöksistä tiedottamisen tärkeyttä. Tär-
1122: mivaltaan kuuluvina eduskunnan käsittelyyn. keä näkökohta tältä osin on tiedottaa suunnitel-
1123: Ehdotetussa säännöksessä, jonka tarkoituksena tujen uudistusten vaikutuksista. Useamman hal-
1124: on määritellä valtioneuvoston yleisistunnon ja linnonalan tehtäväpiiriin kuuluvissa asioissa on
1125: ministeriöiden toimivalta, valtioneuvoston yleis- tarpeen koordinoida tiedottamista, joskin näke-
1126: istunnon ratkaisuvaltaa ei kuitenkaan ole tällä myksissä olevat painotuserotkin on tarvittaessa
1127: tavalla rajoitettu. tuotava julkisuuteen. Muistiossa pidetään kan-
1128: natettavana työryhmän ehdotusta siitä, että val-
1129: tioneuvoston kanslian tiedotusyksiköllä olisi
1130: 4) Lausunto hallituksen kertomusten uudistamis- koordinoiva rooli.
1131: ehdotuksesta Koordinoinoin tarve on erityisen suuri ED-
1132: asioissa. Oikeuskanslerinviraston muistiossa vii-
1133: Lausunnossa on 13.8.1996 todettu, ettei oi- tataan ns. salassapitoasetuksen 1 §:n 1 moment-
1134: keuskanslerilla ole aihetta ottaa kantaa mietin- tiin 1isättyyn uuteen 2 a -kohtaan (1558/1994),
1135: nössä esitettyyn selvitykseen hallituksen kerto- jonka mukaan jonkin asian ollessa poliittisen
1136: musten antamisen tavoitteista ja ehdotuksiin kannan muodostamiseen tähtäävässä kansalli-
1137: kertomusten rakenteen ja sisällön muuttamises- sessa valmistelussa on siihen osallistuvien virka-
1138: ta. Koska kertomukset annetaan eduskunnalle, miesten noudatettava suurta pidättyvyyttä tieto-
1139: on ensisijaisesti otettava huomioon eduskunnan jen antamisessa. Toisaalta on välttämätöntä, että
1140: kannanotot ja näkemykset kertomusmenettelyä poliittisella tasolla tehdyistä kannanotoista tie-
1141: kehitettäessä. dotetaan niin pitkälti kuin ED-näkökohtien
1142: Lausunnossa on esitetty eräitä näkökohtia oi- puitteissa on mahdollista.
1143: keuskanslerin kertomuksesta, vaikka se ei sinän- Mietinnössä käsitellään tiedotusvälineiden ti-
1144: sä ole kuulunut kysymyksessä olevan mietinnön laaman aineiston maksullisuutta koskevia kysy-
1145: piiriin. Oikeuskanslerin kertomuksen funktiot myksiä. Paljolti tulosajattelulle rakentuvan val-
1146: ovat samat kuin hallituksen kertomusten eli tie- tion maksuperustelain (150/1992) mukaan tällai-
1147: tojen antaminen oikeuskanslerin toiminnasta ja nen materiaali on yleensä maksullista. Virastot
1148: oikeuskanslerin toiminnan valtiosääntöisen val- määräävät pitkälti itse suoritteidensa hinnat,
1149: vonnan mahdollistaminen. Kertomuksen sisäl- mistä aiheutuu kirjavaa käytäntöä ja toisinaan
1150: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 25
1151:
1152: ehkä kohtuutontakin hinnoittelua. Muistiossa Oikeuskansleri on kirjeessään painottanut
1153: lausutaan, että tiedottamiseen liittyvän tärkeän konsulipalvelujen selvitystyön tulosten pohjalta
1154: yhteiskunnallisen intressin vuoksi tähän ongel- tapahtuvan jatkotyöskentelyn tarpeellisuutta
1155: maan on kiinnitettävä vakavaa huomiota mak- niin, että suhteellisen nopealla aikataululla kon-
1156: superustelain seurantaprojektissa. sulipalveluja koskevan lain säätäminen ja mui-
1157: Muistiossa kiinnitetään huomiota erääseen den asiaan kuuluvien säännösten antaminen
1158: olennaiseen eroon toisaalta oikeuskanslerinvi- mahdollistuisi (7 .11.1996).
1159: raston ja toisaalta ministeriöiden tiedotettavina
1160: olevien asioiden välillä. Tiedottamisen kannalta
1161: merkitykselliset ministeriöiden toimenpiteet kos- 8) Lausunto sananvapaustoimikunnan välimietin-
1162: kevat useimmiten säädösten tai muiden normien nöstä (KM 1996:2)
1163: valmistelua, määrärahojen jakamista tai poliit-
1164: tisluonteisia periaatepäätöksiä tms. Sitä vastoin Yleistä
1165: oikeuskanslerinvirastossa tehdään enimmäkseen
1166: yksittäistapauksellisia ratkaisuja, useimmiten Perusoikeusuudistuksen myötä tarkistettu
1167: kanteluasioissa. Tiedotusvälineet tiedustelevat uusi ilmaisuvapaussäännös HM 10 § (969/1995)
1168: niitä usein asian ollessa vielä valmisteltavana, muodostaa perustan painovapauslain ja ilmaisu-
1169: jolloin yksityiskohtaisia tietoja ei voida antaa. vapautta koskevien muiden lakien tarkistamisel-
1170: Oikeuskanslerinviraston tiedottaminen onkin le. Perustuslain ilmaisuvapaussäännös on laaja-
1171: asiallisesti lähempänä tuomioistuinten kuin mi- alainen ja koskee kaikkia viestintämuotoja.
1172: nisteriöiden tiedottamista (28/20/95). Tämä on mahdollisuuksien mukaan otettava
1173: huomioon myös viestintälainsäädäntöä uudis-
1174: tettaessa.
1175: 6) Lausunto Unkarin ehdotuksesta sopimukseksi Sähköinen viestintä, joka osaksi on joukko-
1176: yhteistyöstä mm. järjestäytyneen rikollisuuden viestinnän luonteista, on olennaisesti muuttanut
1177: torjumiseksi perinteistä kuvaa viestintäkeinoista. Tärkeätä on
1178: kirjoittaa uudistettavat säännökset välineneut-
1179: Lausunnossaan ulkoasiainministeriölle oi- raaleiksi ja mahdollisuuksien mukaan sillä ta-
1180: keuskansleri jätti kysymyksen ko. sopimuksen voin, että säännökset eivät liiaksi kytkeydy kul-
1181: tarpeellisuudesta sisäasiainministeriön harkin- loinkin käytössä oleviin teknisiin ratkaisuihin.
1182: taan. Oikeuskansleri totesi kuitenkin, että mikäli Oikeuskanslerin mielestä toimikunta on hyvin
1183: kahdenkeskisten valtiosopimusten solmimista perustein päätynyt ehdottamaan, että painova-
1184: yhteistyön helpottamiseksi rikostorjunnassa pi- pauslaki (PainoL) on kokonaan uudistettava ja
1185: detään tarpeellisena, olisi pyrittävä siihen, että korvattava uudella sananvapauden käyttämistä
1186: eri valtioiden kanssa solmitut sopimukset ovat sääntelevällä lailla.
1187: sisällöltään mahdollisimman yhdenmukaiset Toimikunta on jakson 4.1 0. lopussa s. 50 ole-
1188: (24/20/96). vassa kannanotossaan lausunut, että sähköistä
1189: viestintää koskevan lainsäädännön kokonaisuu-
1190: distus on muiltakin kuin toimikunnan tehtävä-
1191: 7) Konsulipalveluja koskevien säännösten uudis- piiriin kuuluvilta osiltaan pantava pikaisesti vi-
1192: tamistarpeesta reille. Tältä osin voidaan viitata myös 15.2.1996
1193: päivättyyn oikeusministeriössä laadittuun arvio-
1194: Oikeuskansleri on ulkoasiainministeriön to- muistioon "Tietoyhteiskunta ja oikeudellisen
1195: teuttaman konsulipalvelujen selvitystyön perus- sääntelyn kehittäminen". On syytä korostaa, että
1196: teella todennut ulkoasiainministeriölle 7.11.1996 viestintälainsäädäntöä on uudistettava näillä
1197: osoittamassaan kirjeessä ulkoasiainministeriön kummallakin läheisesti toisiinsa liittyvällä sekto-
1198: ja edustustojen välisen toimivaltajaon osalta, rilla rinnatustenja koordinoimaila hankkeet kes-
1199: että edustustojen toimivallan lisääminen on pe- kenään.
1200: rusteltua nimenomaan silloin, kun on kysymys Ilmaisuvapautta koskevalla perusoikeussään-
1201: edustuston puoleen kääntyneen henkilön nopeaa nöksellä on tarkoitus turvata mm. aatteellisia ja
1202: päätöksentekoa edellyttävästä asiasta. Oikeus- yhteiskunnallisia asioita koskevien mielipiteiden
1203: turvan kannalta toimivallanjakokysymys tuo vapaa ilmaiseminen ja levittäminen sekä oikeus
1204: esiin myös kysymyksen muutoksenhakuoikeu- arvostella julkisen vallan menettelyä. Ilmaisu-
1205: den asianmukaisesta sääntelystä. vapaudella muiden perusoikeuksien tavoin on
1206:
1207: 4 370099
1208: 26 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1209:
1210: rajansa: ilmaisuvapautta ei saa käyttää väärin PainoL:ssa säänneltyä päätoimittajan, vas-
1211: Ioukkaamalla toisten suojattua vapauspiiriä tai taavasti radiovastuulaissa (219/1971) vastaavan
1212: muita laillisesti suojattuja arvoja. Tämän vuoksi ohjelmatoimittajan, erityistä vastuujärjestelyä
1213: tarvitaan ilmaisuvapauden väärinkäytön varalta on syytä harkita kaikkien näkökohtien valossa.
1214: sanktio- ja valvontajärjestelmä. On syytä myös Päätoimittajan erityinen rangaistusvastuu on
1215: todeta, että pyrittiinpä säännökset kirjoittamaan osatekijänä päätoimittajan itsenäisessä erityis-
1216: miten selkeästi tahansa, juuri ilmaisuvapauden asemassa, jota sinänsä on syytä vaalia (mietin-
1217: alalla ilmenevissä kolliisiotilanteissa jää tilaa yh- nön s. 27 lopussa). Sen vuoksi on harkittava,
1218: teiskunnalliseen arvottamiseen pohjautuvalle olisiko säilytettävä päätoimittajan Ga vastaavan
1219: tulkinnalle. ohjelmatoimittajan) PainoL 32 §:ssä Ga radiovas-
1220: Mietinnön jaksossa 2.3. on käyty läpi muu tuulain 3 §:ssä) säännellyn kaltainen valvontavel-
1221: viestintälainsäädäntö kuin PainoL. Luettelo an- vollisuuden laiminlyöntiin perustuva vastuu. Sen
1222: taa aihetta pariin täydennykseen. Viestintälain- tulisi kuitenkin rakentua normaalien todistus-
1223: säädännössä ovat taustalla usein tekijänoikeus- taakkasäännösten mukaisesti arvioitavaan tuot-
1224: lakiin (404/1961) ja muuhun tekijänoikeuslain- tamukseen. On lisäksi otettava huomioon, että
1225: säädäntöön kuuluvat kysymykset, vaikka toimi- toimittajan ja päätoimittajan rangaistusvastuu
1226: kunnan tehtäväalue ei sitä suoranaisesti koske- osaltaan kytkeytyy myös lähdesuojasäännök-
1227: kaan. Toimikunta on melko laajasti selvittänyt siin: toimittaja ja päätoimittaja voivat ottaa kan-
1228: PainoL:n (samoin radiovastuulain) rikosoikeu- taakseen vastuun, jos haluavat suojata tietoläh-
1229: dellista vastuujärjestelmää ja takavarikointiky- teensä.
1230: symyksiä. Eräät prosessioikeuden alaan kuulu- Rangaistusvastuun henkilöllistä kohdenta-
1231: vat säännökset ovat jääneet syrjään. Tässä yhtey- mista ja ulottuvuutta on harkittava myös sähköi-
1232: dessä olisi harkittava myös, onko syytä tarkistaa sen viestinnän osalta.
1233: ns. uutislähdesuojaan liittyviä vaitiolo-oikeutta
1234: koskevia säännöksiä OK 17 luvun 24 §:ssä ja
1235: esitutkintalain 27 §:n 2 momentissa. Jälkimmäi- Valvontajärjestelmän uudistaminen
1236: nen säännös poikkeaa soveltamisalaltaan edelli-
1237: sestä, OK:ssa olevasta perussäännöksestä. PainoL:n noudattamista valvoo oikeusminis-
1238: Oikeuskanslerin tehtävien kannalta merkityk- teriö, jolla on epäillyissä painovapausrikosasi-
1239: sellinen ehdotus sisältyy toimikunnan mietinnön oissa yksinomainen oikeus takavarikkomäärä-
1240: jaksoon 4.5. Syyttämistoimivaltaa koskevassa yksen antamiseen (väliaikaistoimia lukuun otta-
1241: alajaksossa s. 31-32 toimikunta katsoo, että matta) samoin kuin syyteharkintavalta. Jos ri-
1242: ilmaisuvapausrikoksia koskeva syyteharkinta koksessa on asianomistaja, myös tällä on nor-
1243: olisi siirrettävä oikeusministeriöitä syyttäjäorga- maalit asianomistajan oikeudet, muun muassa
1244: nisaatiolle, tarkemmin sanottuna ylimmälle syyt- valta nostaa syyte.
1245: täjälle. Painovapausrikosten valvonnan siirtäminen
1246: pois oikeusministeriöitä on lähinnä yhteiskunta-
1247: Rikosoikeudellinen vastuu poliittinen kysymys. Sen vuoksi oikeuskanslerin
1248: lausunnossa tarkastellaan vain syyteharkintaval-
1249: PainoL:ssa on monimutkainen rikosoikeudel- lan mahdollista siirtoa syyttäjäorganisaatiolle.
1250: linen vastuujärjestelmä,jossa normaalin rikosoi- On todettava, että ilmaisuvapausrikosten syyte-
1251: keudellisen tekijän- ja osallisvastuun ohella on harkinta jo onkin syyttäjillä esimerkiksi ääni- ja
1252: rinnakkainen, osin toissijainen rangaistusvastuu. kuvataltioiden osalta. Johdonmukaisuus edellyt-
1253: Rikosoikeudellinen vastuujärjestelmä kokonai- täisi syyteharkintavallan yhdenmukaista säänte-
1254: suudessaan on tässä yhteydessä otettava uudel- lyä viestinnän teknisestä järjestelystä riippumat-
1255: leen arvioitavaksi. Tämä voitaneen sopivimmin ta. Syyteharkinta ilmaisuvapauden loukkaamis-
1256: toteuttaa yhteistoiminnassa rikoslain kokonais- ta koskevissa asioissa saattaa edellyttää myös
1257: uudistusta valmistelevan projektiorganisaation teon yhteiskunnallista arvottamista. Sama kos-
1258: kanssa. Lähtökohtana on pidettävä rangaista- kee kuitenkin myös eräitä muita rikoksia, joissa
1259: van teon tekijän tai tekoon osallisen normaaliin toimivaltainen virallinen syyttäjä suorittaa syyte-
1260: rikosoikeudelliseen syyksiluettavuuteen perustu- harkinnan. Siten nykyoloissa ei ole periaatteelli-
1261: vaa rikosoikeudellista vastuuta. Nykyisessä Pai- sia esteitä sille, että myös ilmaisuvapausrikosten
1262: noL 32 §:ssä säädettyä käännettyä todistustaak- syyteharkinta siirrettäisiin syyttäjäorganisaati-
1263: kajärjestelyä ei voida pitää hyväksyttävänä. olle.
1264: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 27
1265:
1266: Toimikunta on mietinnössään s. 32 ehdotta- kriminalisoiduilla virkasalaisuuden rikkomisella
1267: nut syyttämistoimivallan uskomista ylimmälle ja asiakirjan luvattomalla paljastamisella on lä-
1268: syyttäjälle. Toimikunta on perustellut tätä syyt- heiset liittymäkohdat mietinnössä tarkasteltui-
1269: täruiskäytännön yhdenmukaisuuden ja ilmaisu- hin ilmaisuvapausrikoksiin.
1270: vapausrikosten syyttämiskynnyksen riittävän
1271: korkean tason turvaamisella. Syyteharkinnan
1272: suorittaisi näin ollen oikeuskansleri. Oikeus- Vastine ja oikaisu
1273: kanslerin käsityksen mukaan ei ole perusteita
1274: vastustaa ehdotusta. Jos ylimmän syyttäjän teh- PainoL:ssa säännelty vastineoikeus on jouk-
1275: tävät vastaisuudessa siirtyvät perustettavaksi eh- koviestinnässä tärkeä sananvapauden ulottu-
1276: dotetulle valtakunnansyyttäjän viran haltijalle, vuus. Toimiva vastine- ja oikaisuoikeussäännös-
1277: tämä suorittaisi syyteharkinnan ilmaisuvapaus- tö saattanee vähentää asianomistaja-aloitteisia
1278: rikosasioissa. Kun eräissä tilanteissa ratkaisun ilmaisuvapausrikosasioita. Sen vuoksi on aihetta
1279: tekeminen on vahvasti sidoksissa yhteiskunnalli- yhtyä toimikunnan ehdotuksiin vastinesäännös-
1280: seen arvottamiseen, olisi ehkä ajateltavissa, että ten ajanmukaistamisesta sekä ulottamisesta kos-
1281: syyteharkintaa suorittavan syyttäjän tueksi ase- kemaan kaikkia viestintävälineitä. Lainsäädän-
1282: tettaisiin erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä nössä on oltava säännökset myös keinoista, joilla
1283: edustava neuvottelukunta, jolta tarvittaessa voi- vastine- ja oikaisuoikeus on toteutettavissajouk-
1284: taisiin pyytää lausunto. koviestinnän harjoittajan mahdollisen niskoitte-
1285: Jos ilmaisuvapausrikosten syyteharkinta siir- lun estämättä.
1286: retään syyttäjistölle ehdotetuin tavoin, tästä ai-
1287: heutuu heijastusvaikutuksia myös näiden rikos- Sähköisen joukkoviestinnän sääntely
1288: ten esitutkintaanja pakkokeinojen käyttöön. On
1289: harkittava, tulisiko poliisilla olemaan tässä suh- Toimikunta on alajaksossa 4.1 0. selvästi tuo-
1290: teessa samanlaiset valtuudet kuin muissa rikos- nut esiin erityisesti radiolaitelain ja yleisradiotoi-
1291: asioissa, vai edellyttääkö esitutkinnan aloittami- minnan sääntelyn epäajanmukaisuuden ja puut-
1292: nen ja pakkokeinojen käyttäminen syyttäjän teellisuuden. Siihen on johtanut ennen muuta
1293: suostumusta tai määräystä. Toimivaltasuhteet viestintätekniikan nopea kehitys. HM:n sanan-
1294: on säänneltävä selkeästi, niin kuin toimikunta s. vapaussäännöksessä edellytetään tältäkin osin
1295: 36 ehdottaa. lainsäädäntöä. Sen valmistelu on kiireellinen teh-
1296: Myös menettämisseuraamusta (konfiskaatio- tävä (7/20/96).
1297: ta) koskevat säännökset on uudistettava. Tällöin
1298: olisi noudatettava samoja periaatteita kuin tä-
1299: hänastisessa rikoslakiuudistuksessa. Siinä yhtey- 9) Lausunto tuomarin esteellisyyttä käsittelevän
1300: dessä on tarkistettava myös nykyisin rikoslain 2 työryhmän mietinnöstä
1301: luvun 17 §:ssä olevat säännökset ja otettava kan-
1302: taa siihen, milloin arvonmenettäminen voi tulla Oikeusministeriölle on annettu lausunto tuo-
1303: kysymykseen toissijaisena konfiskaatiomuoto- marin esteellisyyttä käsittelevän työryhmän mie-
1304: na. Hyötymisrikoksissa on kiinnitettävä huo- tinnöstä (OM 2/1996). Ehdotuksessa oli pyritty
1305: miota myös laittoman hyödyn konfiskointiin. siihen, että lakiin saataisiin nykyisten vanhentu-
1306: Niin ikään on otettava kantaa siihen, keihin hen- neitten säännösten tilalle mahdollisimman sel-
1307: kilöihin menettämisseuraamus voidaan kohdis- keät ja ajanmukaiset uudet säännökset. Käsitel-
1308: taa. Erityissääntelyä tarvittaneen myös vahin- tyään ehdotusta yleisesti ja eräitä sen yksityis-
1309: gonkorvausvastuusta ilmaisuvapauden loukkaa- kohtia oikeuskansleri on pitänyt työryhmän eh-
1310: mista koskevissa asioissa (nyk. PainoL 39 §). dotuksia oikeasuuntaisinaja kannatettavina (19/
1311: PainoL 49 §:ssä (ja vastaavasti radiovastuu- 20/96).
1312: lain 7 §:ssä laissa 114811992) on erityissäännös
1313: laillisesta tuomioistuimesta (forumista) painova-
1314: pausrikosasioissa. Tätä ei ole käsitelty toimikun- 10) Lausunto rikoslakiprojektin sakkoa, muunto-
1315: nan mietinnössä. Erityinen forumsäännös näyt- rangaistusta ja rikesakkoa koskevasta ehdotuk-
1316: täisi edelleen olevan tarpeen. sesta
1317: Rikoslain 38 luvussa (578/1995) säännellyillä
1318: tieto- ja viestintärikoksilla samoin kuin rikoslain Apulaisoikeuskansleri on 28.6.1996 päivätyllä
1319: 40 luvun 5 §:ssä (578/1995) ja 6 §:ssä (792/1989) kirjeellään antanut oikeusministeriölle lausun-
1320: 28 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1321:
1322: non rikoslakiprojektin sakkoa, muuotarangais- kansalaisuudesta tahi kansallisuudesta riippu-
1323: tusta ja rikesakkoa koskevasta ehdotuksesta. matta.
1324: Lausunnossa on käsitelty lähinnä ehdotuksessa Inkerinsuomalaiset ovat Neuvostoliiton tai
1325: esiintuotuja päiväsakon rahamäärän määräyty- sen seuraajavaltioiden tai siitä irrottautuneiden
1326: mistä ja sakon muuotarangaistuksen määrää- valtioiden kansalaisia. Toimikunnan käsityksen
1327: mistä koskevia kysymyksiä (16/20/96). mukaan muutto-oikeutta Suomeen ei oikeudelli-
1328: sesti ole olemassa. Vuodesta 1990 lähtien toteu-
1329: tetun paluumuuton voidaan kuitenkin katsoa
1330: luoneen tälle viiteryhmälle tietyn asteisen odo-
1331: 11) Lausunto laintarkastuksen kehittämistyöryh- tusoikeuden.
1332: män mietinnöstä Maahanmuutto-ja pakolaisuuspoliittisen toi-
1333: mikunnan osamietinnössä 30.1.1996 on todettu
1334: Lausunnossa oikeusministeriölle on todettu olevan tarpeellista määritellä uudelleen kohde-
1335: työryhmän mietinnössään esittämien kannanot- ryhmä, johon odotusoikeuden voidaan katsoa
1336: tojen ja ehdotusten oikeansuuntaisuus. Samalla ulottuvan.
1337: kuitenkin painotettu laintarkastukseen läheisesti Mietintöön sisältyy ehdotukset noudatettavis-
1338: liittyvänä kysymyksenä lainvalmistelun kehittä- ta perusteista myönnettäessä oleskelulupaa Suo-
1339: misen ja säädösvalmistelun tason parantamisen meen entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin
1340: tarvetta (20/20/96). oleville paluumuuttajille. Säädösvaihtoehtoina
1341: esitetään joko valtioneuvoston päätös tai ulko-
1342: maalaislakiin tehtävä lisäys. Valtioneuvoston
1343: 12) Lausunto inkerinsuomalaisten syntyperämää- päätös annettaisiin ulkomaalaislain 18 §:n 2 mo-
1344: rittelyn säädöstasosta mentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa (639/
1345: 93).
1346: Mietinnön mukaan paluumuuttoon oikeute-
1347: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje Sisäasi- tuksi ja syntyperältään suomalaiseksi olisi kat-
1348: ainministeriölie 19.4.1996, dnro 5/20/96 sottava henkilö:
1349: 1. jos hän itse, toinen hänen vanhemmistaan
1350: tai ainakin kaksi hänen neljästä isovanhemmas-
1351: taan on tai on ollut merkitty asiakirjaan kansalli-
1352: LAUSUNTOPYYNTÖ suudeltaan suomalaiseksi tai
1353: 2. jos hänellä on muu yhteenkuuluvuutta
1354: Lausuntopyynnössä todetaan, että maahan- osoittava side Suomeen ja suomalaisuuteen,
1355: muutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta on mutta hän ei kykene asiakirjoilla osoittamaan
1356: 30.1.1996 antanut osamietinnön mm. inkerin- täyttävänsä 1. kohdan edellytyksiä.
1357: suomalaisten oleskeluluvan myöntämisen edelly- Oleskelulupa myönnettäisiin myös edellä mai-
1358: tyksistä. Asiassa on tulkinnanvaraista, voidaan- nittujen henkilöiden avio- tai avopuolisolle sekä
1359: ko tästä säätää valtioneuvoston päätöksellä vai huollettavana olevalle ja samaan talouteen asu-
1360: vaatiiko edellytysten määrittely laintasoista sää- maan asettuvalle alle 18-vuotiaalle lapselle. Oles-
1361: döstä. Sisäasiainministeriö on pyytänyt oikeus- keluluvan myöntämisen edellytyksenä olisi lisäk-
1362: kanslerin lausuntoa sovellettavasta säädöstasos- si hakijan ilmaisema tahto muuttaa Suomeen
1363: ta. vakinaisesti asumaan ja yleensä myös, että hän
1364: osallistuisi lähtömaassa Suomen viranomaisen
1365: järjestämään tai hyväksymään maahanmuutto-
1366: TAUSTATIETOJA valmennukseen.
1367: Lausuntopyynnössä todetaan lisäksi, että ul-
1368: Lausuntopyynnössä todetaan, että noudatet- komaalaislaissa on yleiset säännökset siitä, millä
1369: tavan käytännön mukaan paluumuuttoon oi- edellytyksillä ulkomaalaisille voidaan myöntää
1370: keutetuksi katsotaan henkilö, joka itse tai jonka oleskelulupa. Yleisesti tunnustettujen oikeuspe-
1371: jompikumpi vanhemmista taikka yksi isovan- riaatteiden mukaan poikkeuksia tai tarkennuk-
1372: hemmista on merkitty entisen Neuvostoliiton tai sia näihin perusteisiin ei voitaisi antaa lakia alem-
1373: sen seuraajavaltioiden tai siitä irrottautuneiden malla säännöksellä. Tässä tapauksessa jää siis
1374: valtioiden asiakirjoihin kansallisuudeltaan suo- pohdittavaksi, onko kysymys sellaisista muutok-
1375: malaiseksi sekä hänen perheenjäsenensä näiden sista, jotka esillä olevassa tilanteessa edellyttäisi-
1376: 2.4. Kirjalliset lausunnot ja esitykset 29
1377:
1378: vät nimenomaisesti lain muuttamista, vai riittää- Yleisessä säädöshierarkisessa tarkastelussa
1379: kö tässä yhteydessä vain valtioneuvoston päätös. voidaan todeta, että valtioneuvoston päätöksellä
1380: Valtioneuvoston päätöksen käyttämismahdolli- voidaan lain sallimissa puitteissa tietyissä ta-
1381: suuden osalta on myös punnittava edellä esitetty, pauksissa antaa tarkempia säännöksiä etuuksien
1382: sekä otettava huomioon, onko maahanmuutto- saamisen edellytyksistä, jos laissa on asianmu-
1383: valmennukseen osallistumisvelvollisuus sellai- kainen valtuutus siihen.
1384: nen lisäedellytys, joka ei perustu lakiin. Ulkomaalaislain 18 §:n 2 momenttiin sisälty-
1385: vän valtuutuksen laajuutta harkittaessa on otet-
1386: tava huomioon kysymyksessä olevien ulkomaa-
1387: SÄÄNNÖKSISTÄ laislain säännösten antamisen jälkeen toteutettu
1388: perusoikeusuudistus.
1389: Ulkomaalaislain 18 §:n 1 momentin (639/ Hallitusmuodon 7 §:n 4 momentin säännös
1390: 1993) perusteella määräaikainen oleskelulupa ul- edellyttää, että ulkomaalaisen oikeudesta tulla
1391: komailla voidaan myöntää: maahan säädetään lailla. Säännöksen esitöiden
1392: 1) jos ulkomaalaisen lähiomainen asuu Suo- (HE 30911993 vp) mukaan kysymyksessä ole-
1393: messa taikkajos ulkomaalaisella on suomalainen vaan 4 momenttiin on otettu säännökset ulko-
1394: syntyperä tai muu side Suomeen; maalaisten liikkumisesta Suomen rajojen yli.
1395: 2) jos ulkomaalainen tulee opiskelemaan Lähtökohtana on kansainvälisen oikeuden voi-
1396: Suomessa olevaan oppilaitokseen ja hänen toi- massa oleva pääsääntö,jonka mukaan ulkomaa-
1397: meentulonsa on turvattu; laisilla ei ole yleisesti oikeutta asettua toiseen
1398: 3) jos ulkomaalaiselle voidaan myöntää työlu- maahan. Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suo-
1399: pa tai hänen toimeentulonsa Suomessa on muu- meen ja oleskella maassa olisi säädettävä lailla.
1400: toin turvattu; tai Vaikka säännöksessä ei erikseen asetettaisi sisäl-
1401: 4) jos painava humanitaarinen tai muu erityi- lötlisiä vaatimuksia kyseiselle lainsäädännölle,
1402: nen syy puoltaa luvan myöntämistä. sen on luonnollisesti vastattava Suomen kansain-
1403: Valtioneuvosto voi säännöksen 2 momentin välisiä velvoitteita. Ihmisoikeussopimusten mu-
1404: perusteella päättää, missä muissa tapauksissa kaan ulkomaalaisille on turvattava menettelylli-
1405: oleskelulupa voidaan myöntää ulkomailla. nen suoja ratkaistaessa heidän oikeutensa tulla
1406: Suomen hallitusmuodon 5 §:n 2 momentin Suomeen tai jatkaa oleskeluaan täällä. Lailla
1407: (969/1995) mukaan ketään ei saa ilman hyväksyt- säätämisen vaatimuksesta voidaan johtaa paitsi
1408: tävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, syrjinnän ja mielivallan kielto ulkomaalaisten
1409: iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, kohtelussa myös vaatimus maahan pääsyä ja
1410: mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai maassa oleskelua koskevien perusteiden ja pää-
1411: muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. töksentekomenettelyjen sääntelemiseksi siten,
1412: Suomen hallitusmuodon 7 §:n 4 momentin että hakijoiden oikeusturva taataan.
1413: (969/1995) mukaan ulkomaalaisen oikeudesta Hallitusmuodon 5 §:n 2 momentin sisältämä
1414: tulla Suomeen ja oleskella maassa on säädettävä syrjintäkielto edellyttää, että positiiviseen erityis-
1415: lailla. kohteluun alkuperän nojalla on oltava hyväksyt-
1416: tävä peruste.
1417:
1418: SÄÄDÖSHIERARKIASTA
1419: ASIAN ARVIOINTIA
1420: Eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa
1421: on vakiintuneen tulkinnan mukaan katsottu voi- Ulkomaalaislain alkuperäisen 18 §:n (378/
1422: tavan delegoida muille valtioelimille tavalliseen 1991) mukaan edellytykset oleskeluluvan myön-
1423: lakiin sisältyvällä eduskunnan nimenomaisella tämiselle oli sanotussa lainkohdassa säädetty
1424: valtuutuksella. Tällainen lainsäädäntövallan tyhjentävästi laissa. Säännökseen 28.6.1993 lisä-
1425: siirto ei kuitenkaan ole ollut mahdollista mm.,jos tyn 2 momentin (639/1993) mukaan valtioneu-
1426: on ollut kysymys puuttumisesta perustuslaissa vosto voi päättää, missä muissa tapauksissa oles-
1427: turvattuihin kansalaisen perusoikeuksiin, perus- kelulupa voidaan myöntää ulkomailla. Edellä
1428: tuslaissa erikseen säännellystä tilanteesta tai oi- mainitun valtuuden käyttöedellytyksiä ei ole lain
1429: keudenalasta tai kysymyksestä, josta hallitus- esitöissä (HE 29311992 vp) käsitelty.
1430: muodossa tai muussa perustuslaissa on määrätty Lausuntopyynnössä tarkoitettu aineellisoi-
1431: säädettäväksi lailla. keudellinen kysymys näyttää liittyvän ulkomaa-
1432: 30 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1433:
1434: laislain 18 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisiin 1994) 28 §:n voidaan seuraavat virkamiehet irti-
1435: tilanteisiin. Valtioneuvostolle delegoitu, ulko- sanoa, kun siihen on syytä: valtioneuvoston oi-
1436: maalaislain 18 §:n 2 momentin valtuutus koskee keuskanslerija apulaisoikeuskansleri, puolustus-
1437: säännöksessä ja sen esitöissä yksilöimättä jätet- voimain komentaja, ministeriön kansliapäällik-
1438: tyjä, muita kuin lain 18 §:n 1 momentin mukaisia kö, valtiosihteeri, alivaltiosihteeri ja osastopääl-
1439: tapauksia. Näin laaja ja avoin valtioneuvostolle likkö sekä välittömästi ministeriön alaisten viras-
1440: delegoitu valtuus ei ole sopusoinnussa perusoike- tojen päälliköt, joiden virka eritellään valtion
1441: usuudistuksen yhteydessä myöhemmin säädetyn talousarviossa ja valtion liikelaitoksen toimitus-
1442: hallitusmuodon 7 §:n 4 momentin kanssa. Tuo johtaja. Työryhmän mielestä virkasuhteen aika-
1443: säännös edellyttää, että asiasta säädetään lailla, na ilmi tuleva, virkamiehen puolueettomuuden
1444: mitä vaatimusta ulkomaalaislain 18 §:n 2 mo- vaarantava sidonnaisuus voisi olla mainitussa
1445: mentin mukainen valtuutus ei mielestäni täytä. lainkohdassa säädetty irtisanomisperuste.
1446: Lisäksi on mahdollista, että tietylle ryhmälle Ilmoittamisvelvollisuuden toteuttaminen
1447: myönnettävä erityiskohtelu saattaa loukata hal- edellyttäisi, että asiasta säädetään lailla. Työryh-
1448: litusmuodon 5 §:n 1 momentissa olevaa ihmisten mä on ehdottanut, että valtion virkamieslakiin
1449: yhdenvertaisuutta lain edessä. Tämänkään lisättäisiin säännökset ilmoittamisvelvollisuu-
1450: vuoksi ei lain 18 §:n 1 momentin 1 kohtaan liitty- desta. Työryhmän muistioon ei sisälly sään-
1451: vien asiallisten edellytysten tarkentaminen inke- nösehdotuksia.
1452: rinsuomalaisten osalta näyttäisi voivan tapahtua Oikeuskansleri on valtiovarainministeriölle
1453: valtioneuvoston päätöksellä. Asia olisi saatetta- antamassaan lausunnossa esittänyt seuraavaa.
1454: va eduskunnan harkintaan. Valtion vakuusrahaston johtajan esteellisyyt-
1455: tä koskevan asian (dnro 3/51/95) yhteydessä oi-
1456: keuskansleri on 28.4.1994 esittänyt valtiovarain-
1457: LOPPUTOTEAMUS ministeriön harkittavaksi, olisiko johtaviin vir-
1458: koihin ilmoittautuneilta pyydettävä sellainen si-
1459: Edellä esitetyn perusteella katson, että maa- donnaisuuksia koskeva selvitys, joka vaaditaan
1460: hanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan ministeriltä.
1461: esittämistä inkerinsuomalaisten oleskeluluvan Työryhmän ehdotus on oikeansuuntainen ja
1462: myöntämisen edellytyksistä on säädettävä lailla. sopusoinnussa kerrotun esityksen kanssa.
1463: Työryhmä on rajannut ilmoitusvelvollisuuden
1464: valtion virkamieslain 26 §:ssä tarkoitettuihin vir-
1465: 13) Lausunto korkeimpien virkamiesten sidonnai- koihin. Tätä voidaan pitää perusteltuna senkin
1466: suuksien ilmoittamisvelvollisuudesta vuoksi, että viranomaisilla olisi sidonnaisuusti-
1467: lanteiden varalta käytettävänä niinkin voimakas
1468: Työryhmä on ehdottanut, että korkeimpiin keino kuin virkamiehen irtisanominen.
1469: virkoihin nimitettäville asetettaisiin velvollisuus Ilmoitusvelvollisuuden rajaaminen työryh-
1470: ilmoittaa taloudelliset ja muut sidonnaisuutensa. män ehdottamalla tavalla on kuitenkin jossakin
1471: Tavoitteena tulisi olla, että mahdollisista virka- määrin pulmallista. Valtion virkamieslain 26
1472: tehtäviin vaikuttavista seikoista annetaan sään- §:ssä tarkoitettujen korkeimpien virkamiesten li-
1473: nönmukaisesti tiedot viranomaiselle, jolloin pys- säksi on ministeriöissä ja muissa virastoissa vir-
1474: tytään ehkäisemään puolueettomuutta vaaran- kamiehiä, jotka käyttävät muun muassa huo-
1475: tavat tilanteet. Ilmoitettavia sidonnaisuuksia oli- mattavassa määrin taloudellista valtaa ja joiden
1476: sivat valtion virkamieslain (750/1994) 18 §:ssä sidonnaisuuksien ilmoittamista voidaan pitää
1477: tarkoitetut sivutoimet, muut luottamustehtävät tärkeänä.
1478: sekä samat taloudelliset sidonnaisuudet kuin mi- Esimerkiksi ministeriön apulaisosastopäällik-
1479: nistereillä ottaen kuitenkin huomioon kyseisen köä ei ole mainittu valtion virkamieslain 26 §:ssä.
1480: virkamiehen tehtävät. Lisäksi ilmoitettavia olisi- Työryhmän ehdotus näyttää merkitsevän myös
1481: vat muut sidonnaisuudet,jotka saattavat muuten sitä, että ilmoitusvelvollisuus ei koskisi virastojen
1482: kuin satunnaisesti aiheuttaa virkamiehen esteei- ja laitosten johtokuntien jäseniä. Ilmoitusvelvol-
1483: lisyyden virkatehtävissään. lisuuden ulkopuolelle jäisi myös esimerkiksi val-
1484: Työryhmä on ehdottanut, että ilmoitusvelvol- tion vakuusrahaston johtaja.
1485: lisuus koskisi valtion virkamieslain 26 §:ssä tar- Kysymystä siitä, missä viroissa ja tehtävissä
1486: koitettuja virkoja. Lainkohdan mukaan ja ottaen toimivat tulisi saattaa ilmoitusvelvollisiksi, olisi
1487: huomioon valtion virkamiesasetuksen (971/ sen vuoksi vielä syytä harkita (30/20/95).
1488: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot 31
1489:
1490: 14) Lausunto ammatilliseen kuntoutukseen 3) Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoa ja
1491: liittyvien suoritteiden maksullisuudesta maakunnan taloutta koskevien asioiden esittely
1492:
1493: Sosiaali- ja terveysministeriö oli pyytänyt oi-
1494: keuskanslerin lausuntoa Kansaneläkelaitoksen Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje valtiova-
1495: ja vakuutuslaitosten työhallinnoita tilaamien rainministeriölle 10.10.1996, dnro 31120/96
1496: ammatilliseen kuntoutukseen liittyvien suorittei-
1497: den maksullisuudesta. Lausunnossaan 1.3.1996 Valtioneuvoston toiminnan laillisuusvalvon-
1498: oikeuskansleri yhtyi valtiovarainministeriön nan yhteydessä on tullut esille kysymys Ahve-
1499: asiassa esittämään käsitykseen mainittujen suo- nanmaan maakunnan itsehallintoa ja maakun-
1500: ritteiden maksullisuudesta. Samalla oikeuskans- nan taloutta koskevien asioiden esittelystä.
1501: leri totesi, että työministeriöllä on ollut toimival-
1502: ta antaa työhallinnnon maksullisia suoritteita
1503: koskeva päätöksensä eikä päätöksen ole osoitet- SÄÄNNÖKSET
1504: tu olevan ristiriidassa ylempien normien tai nii-
1505: den tarkoituksen kanssa (25/20/94). Vuoden 1993 alussa voimaan tulleen Ahve-
1506: nanmaan itsehallintolain (1144/1991) 34 §:n 1
1507: momentin mukaan tasavallan presidentti tekee
1508: päätöksensä maakunnan itsehallintoa koskevis-
1509: sa asioissa hallitusmuodon 34 §:ssä säädetyllä
1510: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot tavalla. Lain 34 §:n 2 momentin mukaan itsehal-
1511: lintoa koskevat asiat esitellään valtioneuvostolle
1512: 1) Kannanotto valtiopäiväjärjestyksen kirjallista oikeusministeriöstä. Maakunnan taloutta koske-
1513: kysymystä koskevien säännösten muuttamisesta vat asiat esitellään kuitenkin valtiovarainminis-
1514: teriöstä. Lain 34 §:n 3 momentin mukaan valtio-
1515: Eräs kansanedustaja oli kirjallisessa kysymyk- neuvosto määrää 2 momentissa tarkoitettujen
1516: sessään tiedustellut, olisiko mahdollista, että asioiden esittelijöiksi maakunnan itsehallintoon
1517: kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin anne- perehtyneitä henkilöitä.
1518: tuista vastauksista asianomaisen ministerin li- Hallitusmuodon 34 §:n 1 momentin mukaan
1519: säksi selviäisi myös se, kuka virkamies oli muo- tasavallan presidentti tekee päätöksensä sen mi-
1520: toillut vastauksen. Valtioneuvoston kanslia oli nisterin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu.
1521: tämän johdosta pyytänyt oikeuskanslerin kan- Valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) 52 §:n
1522: nanottoa siitä, miten valtiopäiväjärjestyksen 2 momentissa on säädetty, että tuossa esittelyssä
1523: säännöksiä olisi muutettava, jos vastaus kirjalli- tulee valtioneuvoston esittelijän olla saapuvilla.
1524: seen kysymykseen annettaisiin virkamiehen esit-
1525: telystä ja, mitä tämä merkitsisi yleensäkin kirjal-
1526: lisen kysymysmenettelyn luonteeseen eduskun- KÄYTÄNTÖ
1527: nan ja valtioneuvoston välisissä suhteissa.
1528: Valtioneuvoston kanslialle on 4.4.1996 toimi- Valtioneuvosto on 17.12.1992 määrännyt Ah-
1529: tettu asiasta oikeuskanslerinvirastossa laadittu venanmaan maakunnan itsehallintoa koskevien
1530: muistio (12/20/96). asioiden esittelijöiksi oikeusministeriön virka-
1531: miehen ja kaksi ministeriön virkamiestä hänen
1532: varamiehikseen sekä maakunnan taloutta koske-
1533: 2) Valtioneuvoston periaatepäätös kustannusten vien asioiden esittelijöiksi valtiovarainministe-
1534: sisällyttämisestä lisätalousarvioon riön virkamiehen ja toisen ministeriön virkamie-
1535: hen hänen varamiehekseen. Valtioneuvosto on
1536: Valtioneuvoston päättäessä esittää tasavallan 26.8.1993 tehnyt päätöksen Ahvenanmaan maa-
1537: presidentille, että hän tekisi päätöksen Suomen kunnan taloutta koskevien asioiden esittelijän
1538: osallistumisesta Bosnia-Hertsegovinan rauhan- vaihtamisesta.
1539: sopimuksen toimeenpanon jatko-operaatioon Oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön
1540: (SFOR), tuli samassa yhteydessä tehdä valtio- noudattama esittelymenettely on ollut erilainen.
1541: neuvoston periaatepäätös siitä, että jatko-ope- Oikeusministeriön erityisesittelijä on esitellyt
1542: raatioon osallistumisen kustannukset sisällyte- Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoa koske-
1543: tään vuoden 1997lisätalousarvioon (41120/96). vat asiat valtioneuvoston yleisistunnossa ja hän
1544: 32 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1545:
1546: on ollut läsnä tasavallan presidentin esittelyssä. lintoasioita käsiteltäessä ja viimeksi mainittuja
1547: Valtiovarainministeriön erityisesittelijä on ol- asioita esiteltäessä näiden asioiden esittelijä.
1548: lut esittelijänä valtioneuvoston yleisistunnossa. Noudatettu käytäntö aiheutti sekaannusta,
1549: Erityisesittelijä, jonka nimissä esittelylista on ol- minkä vuoksi oikeusministeriössä siirryttiin ny-
1550: lut, ei ole ollut läsnä esittelyssä tasavallan presi- kyiseen käytäntöön, jonka mukaan ministeriöstä
1551: dentille. Saapuvilla on ollut valtiovarainministe- on tasavallan presidentin esittelyssä saapuvilla
1552: riön valtiosihteeri tai alivaltiosihteeri taikka muu vain yksi virkamiesesittelijä.
1553: virkamies. Mikäli esittelyssä käsitellään Ahvenanmaan
1554: itsehallintoasioita, näiden asioiden esittelijä toi-
1555: mii virkamiesesittelijänä kaikkia oikeusministe-
1556: HANKITTU SELVITYS rin esiteltäviin kuuluvia asioita käsiteltäessä.
1557: Muulloin saapuvilla on kansliapäällikkö tai hä-
1558: Ahvenanmaan itsehallintolain 34 §:n 3 mo- nen sijaisensa.
1559: mentissa asetetaan erityiset vaatimukset Ahve- Naantalissa tapahtuvien esittelyjen kohdalla
1560: nanmaan itsehallintoa koskevien asioiden esitte- on noudatettu ainakin 1960-luvulta alkaen me-
1561: lijälle. Sen vuoksi ja kun asioiden esittelymenet- nettelyä, jonka mukaan valtioneuvosto on näitä
1562: tely on edellä kerrotulla tavalla epäyhtenäinen, esittelyjä varten määrännyt valtioneuvoston
1563: olen 6.9.1996 pyytänyt oikeusministeriöitä ja val- kanslian korkean virkamiehen valtioneuvoston
1564: tiovarainministeriöltä selvityksen. Ministeriöt ylimääräisenä esittelijänä esittelemään kaikkien
1565: ovat 20.9.1996 antaneet asiasta lausunnot. ministeriöiden toimialaan kuuluvat asiat. Myös
1566: Ahvenanmaan itsehallintoasiat ovat aina kuulu-
1567: neet tämän järjestelyn piiriin, ja ne on esitelty
1568: Oikeusministeriön lausunto Naantalissa pidettävissä esittelyissä sanotun
1569: määräyksen nojalla.
1570: Oikeusministeriö on lausunnossaan (3026/02/
1571: 96 OM) viitannut hallitusmuodon 34 §:n 1 mo-
1572: menttiinja valtioneuvoston ohjesäännön 52 §:n 2 Valtiovarainministeriön lausunto
1573: momenttiin,jonka mukaan esittelyssä tasavallan
1574: presidentille tulee valtioneuvostonesittelijänolla Valtiovarainministeriö on esittänyt, että val-
1575: saapuvilla. Oikeusministeriössä on viimeksi mai- tioneuvoston ohjesäännön 52 §:n 2 momentissa
1576: nittua säännöstä tulkittu siten, että esittelyssä tarkoitetaan henkilöä, jolla on valtioneuvoston
1577: saapuvilla olevalla virkamiesesittelijänä tulee esittely oikeudet, eikä pääsääntöisesti sitä esitteli-
1578: olla kelpoisuus kaikkien niiden asioiden esittele- jää, joka on esitellyt asian valtioneuvoston yleis-
1579: miseen, jotka hänen saapuvilla ollessaan presi- istunnossa.
1580: dentille esitellään. Ahvenanmaan asioiden esittelykysymystä rat-
1581: Valtioneuvoston esittelijöinä toimivat valtio- kaistaessa olisi ensin otettava kanta tasavallan
1582: neuvoston ohjesäännön 30 §:ssä tarkoitetut vir- presidentin esittelyssä olevan virkamiehen ase-
1583: kamiehet. Ahvenanmaan itsehallintoa koskevien maan.
1584: asioiden esittelijöinä ovat kuitenkin oikeutetut Hallitusmuodon 34 § huomioon ottaen voi-
1585: toimimaan vain Ahvenanmaan itsehallintolain daan päätyä siihen, että tasavallan presidentin
1586: 34 §:n 3 momentissa säädetyt vaatimukset täyttä- esittelyssä läsnä oleva virkamies ei toimi siellä
1587: vät, valtioneuvoston tähän tehtävään erikseen esittelijänä. Esittelijän vastuu olisi yleisistunnos-
1588: määräämät virkamiehet. sa asian esitelleellä virkamiehenä. Asiasta on kui-
1589: Tasavallan presidentin esittelyssä siirryttiin tenkin esitetty myös toisenlaisia näkemyksiä.
1590: valtioneuvoston 23.11.1983 tekemällä päätöksel- Asia olisi syytä selventää säädöstasolla.
1591: lä 1.1.1984 alkaen menettelyyn, jonka mukaan Erityispiirteen Ahvenanmaan itsehallinto-
1592: esittelyssä on kustakin ministeriöstä saapuvilla asioiden esittelyyn tuo se, että tasavallan presi-
1593: vain yksi virkamiesesittelijä eli kansliapäällikkö dentin esittelyissä Naantalissa on läsnä valtio-
1594: tai hänen sijaisensa, ellei laista tai asetuksesta neuvoston kanslian virkamies, joka ei siis ole
1595: muuta johdu. Ahvenmaan itsehallintolain 34 §:ssä tarkoitettu
1596: Oikeusministeriössä oli aluksi noudatettu jär- virkamies.
1597: jestelyä, jonka mukaan tasavallan presidentin Valtiovarainministeriö on pitänyt epäkohtana
1598: esittelyssä oli saapuvilla kansliapäällikkö tai hä- sitä, että samankaltaisissa asioissa menetellään
1599: nen sijaisensa muita kuin Ahvenanmaan itsehal- eri tavoin. Ministeriö on toisaalta todennut, ettei
1600: 2.5. Muut lausunnot ja kannanotot 33
1601:
1602: sen esittelemissä asioissa ole nykyisestä menette- Kuten edellä on todettu käytäntö on vuodesta
1603: lystä aiheutunut ongelmia. 1984 ollut se, että tasavallan presidentin esittelys-
1604: sä ei ole ollut paikalla valtioneuvoston yleisistun-
1605: nossa esittelijänä ollut virkamies.
1606: KANNANOTTO Poikkeuksena on oikeusministeriön noudat-
1607: tama menettely, jonka mukaan Ahvenanmaan
1608: Ahvenanmaan itsehallintolain 34 §:n 2 ja 3 itsehallintoasioiden esittelijä on ollut läsnä tasa-
1609: momentin säännökset itsehallintoasioiden esitte- vallan presidentin esittelyssä.
1610: lemisestä oikeusministeriöstä ja valtiovarainmi- Oikeusministeriön noudattamaa menettelyä
1611: nisteriöstä sekä oikeusministeriön erityisesitteli- voidaan pitää perusteltuna, kun otetaan huo-
1612: jästä vastaavat vanhan Ahvenanmaan itsehallin- mioon Ahvenanmaan itsehallintoasioiden esitte-
1613: tolain (670/1951) 17 §:n 2 momentin säännöksiä. lijöille asetettu erityinen kelpoisuusvaatimus ja se
1614: Voimassa olevan Ahvenanmaan itsehallintolain että Ahvenanmaan itsehallintoasioissa ratkaisun
1615: 34 §:n 3 momentin säännös valtiovarainministe- tekeminen kuuluu yksinomaan tasavallan presi-
1616: riön erityisesittelijästä sen sijaan on uutta. Tämä dentille. Asioissa valtioneuvoston yleisistunto ei
1617: on saattanut vaikuttaa Ahvenanmaan itsehallin- tee edes ratkaisuesitystä vaan asia siirtyy sellaise-
1618: toasioiden esittelyssä ilmenneeseen epäyhtenäi- naan tasavallan presidentin ratkaistavaksi.
1619: seen käytäntöön. Käsitykseni mukaan Ahvenanmaan itsehal-
1620: Ahvenanmaan itsehallintolain 34 §:n 3 mo- lintoasioita käsiteltäessä olisi tätä varten määrä-
1621: mentissa asetetaan maakunnan itsehallintoa ja tyn esittelijän oltava esittelijänä tai vastaavasti
1622: maakunnan taloutta koskevien asioiden esitteli- saapuvilla. Käytännössä olisi mahdollista se, että
1623: jöille erityisvaatimus, perehtyneisyys Ahvenan- valtioneuvosto määräisi Ahvenanmaan maa-
1624: maan itsehallintoon. Lakia koskevassa hallituk- kunnan taloutta koskevissa asioissa nykyisen
1625: sen esityksessä HE nro 73/1990 vp. on lisäksi esittelijän lisäksi erityisesittelijäksi valtiovarain-
1626: todettu, että esittelijällä tulee olla hyvä suullinen ministeriön valtiosihteerin ja/tai alivaltiosihtee-
1627: ja kirjallinen ruotsin kielen taito. rin. Nämä virkamiehet voisivat sitten määräyk-
1628: Valtiovarainministeriön lausunnossa on kiin- sen nojalla olla saapuvilla tasavallan presidentin
1629: nitetty huomiota tasavallan presidentin esittelys- esittelyssä.
1630: sä läsnä olevan virkamiehen oikeudelliseen ase- Naantalissa tapahtuvien esittelyjen osalta on
1631: maan. Kysymys liittyy muidenkin asioiden kuin huomattava, että esittelijän on vastaavasti täy-
1632: Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoa ja ta- tettävä Ahvenanmaan itsehallintolain 34 §:n 3
1633: loutta koskevien asioiden esittelyyn tasavallan momentissa mainitut kelpoisuusvaatimukset
1634: presidentille. Edellä esittämäni saatan valtiovarainministe-
1635: Vuoden 1984 alusta lähtien on valtioneuvos- riölle tiedoksi ja huomioon otettavaksi sekä oi-
1636: ton 23.11.1983 tekemän päätöksen perusteella keusministeriölle tiedoksi.
1637: muutettu tasavallan presidentille tapahtuvaa Ottaen huomioon Naantalissa tapahtuvat
1638: esittelymenettelyä siten, että valtioneuvoston oh- esittelyt lähetän kappaleen tästä kannanotosta
1639: jesäännön 52 §:n 2 momentissa tarkoitettuna vir- myös valtioneuvoston kanslialle tiedoksi ja huo-
1640: kamiesesittelijänä toimii, jollei laista tai asetuk- mioon otettavaksi.
1641: sesta muuta johdu, kustakin ministeriöstä minis-
1642: teriön kansliapäällikkö tai hänen estyneenä ol-
1643: lessaan kansliapäällikön sijainen. 4) Ministerin menettelystä
1644: Käytännön muuttaminen ei käsitykseni mu-
1645: kaan merkitse sitä, etteikö se virkamiesesittelijä, Oikeuskanslerin tutkittavaksi saatetussa kan-
1646: jonka nimissä valtioneuvoston yleisistunnon lis- telussa oli katsottu, että ympäristöministeri oli
1647: tan lisäksi on myös tasavallan presidentin esitte- puuttunut vesioikeuden itsenäiseen päätöksente-
1648: lyn lista, olisi viimeksi mainitussakin asiassa esit- koon ja toimintaan esittäessään vesioikeudelle,
1649: telijänvastuussa. että katselmustoimituksen loppuun saattamiselle
1650: Hallitusmuodon 34 §:n 1 momentin mukaan asetettua määräaikaa jatkettaisiin. Esityksen pe-
1651: tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtio- rusteena oli se, että sekä yleistä etua valvovilla
1652: neuvostossa asianomaisen ministerin esittelystä. viranomaisilla että yksityisillä asianosaisilla olisi
1653: Valtioneuvoston ohjesäännön 52 §:n 2 momen- mahdollisuus huolella perehtyä katselmuskoko-
1654: tissa on säädetty, että esittelyssä tulee valtioneu- usten pitämisenjälkeen tehtyihin ympäristöselvi-
1655: voston esittelijän olla saapuvilla. tyksiin ja annettuihin lausuntoihin sekä lausua
1656:
1657: 5 370099
1658: 34 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1659:
1660: mahdolliset käsityksensä niistä jo ennen katsel- jalla. Terveydensuojelulain 5 §:n mukainen oh-
1661: muskirjan valmistamista ja loppukokousten pi- jaus- ja valvontavalta läänin alueella ei tarkoita
1662: tämistä. Katselmuskirjaa laadittaessa voitaisiin oikeutta ratkaista yksittäistapauksessa luvan
1663: esitetyt näkökohdat ottaa huomioon. tarvetta, vaan esim. puhevallan käyttöoikeutta
1664: Vesioikeus ei ollut suostunut esitykseen. kansanterveydellisten näkökohtien huomioon
1665: Ottaen huomioon esityksen perustelut ja sen, ottamiseksija neuvontaa. Toiminnan olennainen
1666: mitä ympäristöministeri oli antamassaan lausun- muuttaminen on myös sellainen muutos, jolla on
1667: nossa esittänyt, asiassa ei ollut käynyt ilmi, että vaikutusta luvan myöntämisen edellytyksiin ja
1668: esitys olisi puuttunut vesioikeuden toimivaltaan perusteisiin.
1669: kirjoituksessa tarkoitetuin tavoin ja että ministe- Korkein hallinto-oikeus katsoi ympäristö-
1670: ri olisi syyllistynyt ministerivastuulain vastaiseen lupaa koskevien valituksien johdosta 22.4.1996
1671: tekoon (430/1/96). ja 8.5.1996 antamissaan ratkaisuissa, että ympä-
1672: ristölupa on tarpeen lentoaseman kiitotienjatka-
1673: miseksi (1/21/96).
1674: 5) Lausunto terveydensuojelulain soveltamiseen
1675: perustuvasta ympäristöluvan tarpeesta 6) Säätämisjärjestystä koskevan kohdan sisältö
1676: hallituksen esitysehdotuksessa
1677: Ilmailulaitos on suunnitellut Vaasan lentoase-
1678: man kiitotien jatkamista 500 metrillä. Kiitotien Oikeuskansleri ei katsonut aiheelliseksi antaa
1679: jatkeen rakentaminen edellytti ilmailulain (595/ lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi
1680: 1964) 30 §:n 2 momentin mukaista rakentamislu- laiksi rajavartiolaitoksesta. Kirjeeseen, jossa täs-
1681: paa. Luvan saamisen yhtenä edellytyksenä oli tä ilmoitettiin rajavartiolaitoksen esikunnalle, si-
1682: selvitys joko siitä, että ympäristölupa oli saatu tai sältyi oikeuskanslerin seuraava kannanotto.
1683: että lupaa ei tarvittu. llmailulaitos pyysi oikeus- Laadittaessa luonnoksen pohjalta hallituksen
1684: kanslerinvirastoa tutkimaan viranomaisten toi- esitystä on oikeuskanslerin mielestä kuitenkin
1685: mivallan Ilmailulaitoksen rakentamishankkei- syytä kiinnittää huomiota seuraavaan seikkaan:
1686: siin liittyvässä ympäristölupaa koskevassa kysy- Rajavartiolaitoksen virkamiesten virkatoimilla
1687: myksessä. joudutaan usein puuttumaan henkilöiden perus-
1688: Apulaisoikeuskansleri totesi 6.6.1996 lausun- oikeuksiin. Tarkasteltavana olevan lakiluonnok-
1689: tonaan, että uudessa ilmailulaissa (28111995) on sen toimivaltasäännökset on pääosin kirjoitettu
1690: selkeät määritelmät lentopaikasta, rakentamis- käyttäen esikuvana uutta poliisilakia (493/1995),
1691: luvasta, rakentamislupa-asian käsittelyyn liitty- joskin rajavartiolaitoksen tehtäväkuvasta joh-
1692: västä kuulemismenettelystä ja rakentamisluvan tuen eroavuuksiakin tulisi olemaan. Hallituksen
1693: myöntämisestä. Ilmailulain 44 §:ssä lentopaikan esityksessä 57/1994 vp. poliisilaiksi katsottiin,
1694: rakentamiselle on hankittava ympäristölupa ym- että esitykseen sisältyvät lakiehdotukset voitiin
1695: päristölupamenettelylain sitä edellyttäessä. käsitellä valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n mukai-
1696: Y mpäristölupamenettelylain säätämisellä py- sessa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
1697: rittiin kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmah- Säätämisjärjestystä koskevassa kohdassa (esi-
1698: dollisuuden lisäämiseen ympäristöasioissa. Kan- tyksen s.98) lausuttiin kuitenkin lisäksi seuraa-
1699: salaisille turvattiin mahdollisuus osallistua hei- vaa: "Tästä huolimatta on lain soveltamisen kan-
1700: dän ympäristöään koskevaan päätöksentekoon, nalta tarkoituksenmukaista, että myös eduskun-
1701: jota myös Hallitusmuodon 14 a §:n 2 momentti nan perustuslakivaliokunnalle varataan tilaisuus
1702: (969/1995) edellyttää. antaa esityksestä lausuntonsa." Näin eduskun-
1703: Lentopaikan luvan tarve perustuu terveyden- nassa meneteltiinkin. Rajavartiolaitoslain uudis-
1704: suojelulain 9 §:ään ja terveydensuojeluasetuksen tamista koskevaan hallituksen esitykseen olisi
1705: 1 §:ään sekä rakentamisluvan osalta ilmailulain syytä ottaa vastaavanlainen lausuma (39/20/96).
1706: 44 §:n 1 momenttiin. Terveydensuojelulain mu-
1707: kainen sijoituslupa ratkaistaan ympäristömenet-
1708: telylain mukaan osana ympäristölupaa. Lento- 2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat
1709: paikan ympäristöluvan ratkaisee ympäristölupa-
1710: menettelylain ja ympäristö lupamenettelyasetuk- 2.6.1. Uusi perusoikeussäännöstö
1711: sen mukaan alueellinen ympäristökeskus. Tästä
1712: seuraa, ettei ympäristöluvan tarvetta voi ratkais- Perustuslakien perusoikeussäännökset uudis-
1713: ta muu viranomainen terveydensuojelulain no- tettiin kokonaisuudessaan 1.8.1995 voimaan tul-
1714: 2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat 35
1715:
1716: leella lailla Suomen Hallitusmuodon muuttami- toimeentulon turvaa, riittäviä sosiaali- ja terveys-
1717: sesta (969/1995). Uudistus pohjautuu hallituksen palveluja, väestön terveyden edistämistä, lapsen
1718: esitykseen eduskunnalle perustuslakien perusoi- huolenpidosta vastaavien tukemista ja oikeutta
1719: keussäännösten muuttamisesta (HE 30911993 asuntoon koskevat säännökset. Oikeuskanslerin
1720: vp.). Sillä nykyaikaistettiin ja täsmennettiin Suo- suorittamassa valtioneuvoston toiminnan lailli-
1721: men perusoikeusjärjestelmää, laajennettiin sen suusvalvonnassa on kiinnitetty huomiota tästä
1722: henkilöllistä soveltamisalaa ja lisättiin perustus- aiheutuvaan tarpeeseen nostaa eräiden nyt ase-
1723: lain suojan piiriin useita uusia perusoikeuksia. tuksessa tai valtioneuvoston päätöksessä olevien
1724: Uudistuksen tarkoituksena on ollut perusoi- normien säädöstasoa.
1725: keuksien yleisen aseman vahvistaminen oikeus- Uudistuksen yhteydessä kirjattiin legaliteetti-
1726: järjestyksessämme lisäämällä niiden merkitystä periaatteen keskeiset osat hallitusmuodon
1727: hallinnossa ja tuomioistuimissa. Julkisen vallan 6 a §:ään. Säännökseen sisältyy paitsi taannehti-
1728: tehtävänä on turvata ja myös edistää perusoi- van rikoslain kielto myös eräitä muita erityisesti
1729: keuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. lainsäätäjään kohdistuvia vaatimuksia. Rikok-
1730: Uudistuksen yhteydessä lisättiin oikeuskans- sina rangaistavat teot sekä niistä seuraavat ran-
1731: lerin tehtävien määrittelyn sisältävään hallitus- gaistukset ja muut rikosoikeudelliset seuraamuk-
1732: muodon 46 §:ään nimenomainen säännös velvol- set on määriteltävä laissa. Rikosten tunnusmer-
1733: lisuudesta valvoa perusoikeuksien ja ihmisoi- kistöltä vaaditaan täsmällisyyttä.
1734: keuksien toteutumista. HE:ssä 309/1993 lausu- Ns. blankokriminalisoinnit ovat avoimuudes-
1735: taan tämän pykälän erityisperusteluissa, että se ei saan legaliteettiperiaatteen kannalta ongelmalli-
1736: sinänsä laajenna oikeuskanslerin valvontatehtä- sia. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on edel-
1737: vää, mutta korostaa perusoikeus- ja ihmisoikeus- lä kerrotussa mietinnössään (PeVM 25/1994 vp.)
1738: valvonnan osuutta tämän valvonnan kokonai- pitänyt blankorangaistussäänösten osalta tavoit-
1739: suudessa. Ylimpien laillisuusvalvojien ratkai- teena muun muassa, että niiden edellyttämät val-
1740: suissa on käytännössä jo aikaisemminkin tarvit- tuutusketjut ovat täsmällisiä ja että aineelliset
1741: taessa viitattu perusoikeussäännöksiin tai ihmis- säännökset rangaistavuuden edellytyksistä on
1742: oikeuksia koskeviin sopimusmääräyksiin. Nyt kirjoitettu rikossäännöksiltä vaaditolla tarkkuu-
1743: on perusoikeusuudistuksen esitöissä nimen- della. Kriminalisoinnin sisältävässä säännökses-
1744: omaan edellytetty, että tuomioistuimet ja hallin- sä tule olla jonkinlainen asiallinen luonnehdinta
1745: toviranomaiset ratkaisujensa perusteluissa viit- kriminalisoitavaksi tarkoitetusta teosta.
1746: taavat välittömästi perusoikeussäännöksiin, jos Oikeuskanslerin suorittamassa valtioneuvos-
1747: niiden soveltaminen tulee kysymykseen. ton toiminnan valvonnassa on kiinnitetty huo-
1748: Oikeuskanslerin tehtäväkentässä perus- ja ih- miota edellä kerrottuihin vaatimuksiin. Blanko-
1749: misoikeuksiin liittyvät kysymykset tulevat esille kriminalisointiin liittyviä ongelmia on erityisesti
1750: sekä yleisessä viranomaistoiminnan laillisuusval- ilmennyt ED-säädösten toimeenpanoon liittyvis-
1751: vonnassa että valtioneuvoston toiminnan lailli- sä rikossäännöksissä. Tarkastuksessa on havait-
1752: suuden valvonnassa. tu puutteita kriminalisoi tavaksi tarkoitetun teon
1753: Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pe- eli rikoksen tunnusmerkistön kuvauksessa.
1754: rusoikeusuudistusta koskevassa mietinnössään
1755: (PeVM 25/1994 vp.) lausunut tämän uudistuksen
1756: hengen mukaista olevan, että ylimpien lainvalvo-
1757: jien vuosittaisiin toimintakertomuksiin sisällyte-
1758: tään oma jakso perusoikeuksien ja ihmisoikeuk- 2.6.2. Perus- ja ihmisoikeusratkaisuja
1759: sien toteutumisesta. Tähänjaksoon 2.6. on koot-
1760: tu sellaisia ratkaisuja ja kannanottoja, joissa pe- 1) Rikoksen tunnusmerkistö
1761: rus- tai ihmisoikeuskysymykset ovat olleet ni-
1762: menomaisen tarkastelun tai perustelulausuman Euroopan yhteisöjen ao. säädösten vaatimus-
1763: kohteina. Perus- ja ihmisoikeussäännökset ovat ten täyttämiseksi esiteltiin valtioneuvostolle
1764: taustanäkökohtina useissa muissakin ratkaisuis- eduskunnalle annettava esitys eläinlääkinnällistä
1765: sa, vaikka niitä ei ole käsitelty tässä jaksossa. rajatarkastusta koskevaksi lainsäädännöksi. Esi-
1766: Hallitusmuodon II lukuun sisällytettiin muun tykseen sisältyvä rangaistussäännös ei vastannut
1767: ohella keskeiset sosiaaliset oikeudet. Sosiaalisia rikossäännöksille asetettavia vaatimuksia. Tä-
1768: oikeuksia turvaavia uusia säännöksiä perustus- män vuoksi vaadittiin rangaistuspykälään tar-
1769: laissa ovat välttämätöntä toimeentuloa, perus- kennuksia rikoksen tunnusmerkistön osalta.
1770: 36 2. Oikeuskansleri valtioneuvostossa
1771:
1772: 2) Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä osoit-
1773: taa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan
1774: Kansalainen oli oikeuskanslerille osoittamas- soveltamiskäytäntö. (690/1/95)
1775: saan kirjoituksessa esittänyt epäilyksensä Suo- Ks. myös kohta 4.2.4.4).
1776: men oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, kos-
1777: ka puoluepolitiikalla oli hänen mielestään tuo-
1778: mioistuimissa vaikutusta puolueiden aktiivijäse- 5) Velkajärjestelyasian käsittelyn viipyminen
1779: nien toimiessa niiden jäseninä.
1780: Asiassa on todettu, että oikeudenhoito ja lain- Asiakirjaliikenteessä tapahtuneen sekaantu-
1781: käyttö sekä tuomioistuinlaitoksen asema ovat misen vuoksi velkajärjestelyasian käsittely ei ol-
1782: Suomessa perusteiltaan järjestetyt asianmukai- lut edennyt noin kahdeksan kuukauden aikana,
1783: sesti, sekä selostettu tähän liittyviä näkökohtia. vaikka asian ratkaisemiseksi välttämätön kir-
1784: Oikeuslaitosta koskevat järjestelyt pohjautuvat jeenvaihto oli vielä kesken.
1785: eduskunnassa kansanedustajien harkinnan no- Käräjäoikeuden huomiota kiinnitetty asioi-
1786: jalla hyväksyttyyn lainsäädäntöön. Oikeus saada den käsittelyn edellyttämään joutuisuuteen. Hal-
1787: asia tuomioistuimen tai muun riippumattoman litusmuodon 16 §:ään (96911995) sisältyvän pe-
1788: lainkäyttöelimen käsiteltäväksi on hallitusmuo- rusoikeussäännöksen mukaan jokaisella on oi-
1789: don 16 §:n säännöksen (969/1995) nojalla voi- keus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti
1790: massa jokaisen perusoikeutena. Ks. myös kohta ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimi-
1791: 4.2.4.1) (360/1196). valtaisessa tuomioistuimessa tai muussa viran-
1792: omaisessa.
1793: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisua selostettu
1794: 3) Syyteharkinnan joutuisuus laajemmin kohdassa 4.2.3.6).
1795:
1796: Syyteharkinnan joutuisuus on olennainen osa 6) Viivästyminen kansalaisuushakemuksen
1797: ihmis- ja perusoikeuksia. Nimenomaan tavallis- käsittelyssä
1798: ten rikosasioiden kohdalla on tärkeää, etteivät
1799: asianosaiset joudu odottamaan syyttäjän kan- Yksittäisen kansalaisuushakemuksen käsitte-
1800: nanottoa kohtuuttoman kauan. Oikeuskansleri leminen oli kestänyt ulkomaalaisvirastossa run-
1801: on asettanut syyteharkinnanjoutuisuutta koske- saat kaksi ja puoli vuotta. Kansalaisuushake-
1802: vaksi tulostavoitteeksi kuuden kuukauden rajan musten käsittely oli ulkomaalaisvirastossa ruuh-
1803: ja syyteharkinta saa kestää sitä kauemmin vain kautunut ja kesti keskimäärin yli kaksi vuotta.
1804: perustellusta, erityisestä syystä (1 0/62/96). Syynä olivat suuresti kasvaneet juttumäärät. Oi-
1805: Syyteharkinnan viivästymistä koskevia rat- keuskansleri on pitänyt tällaista käsittelyaikaa
1806: kaisuja selostettu kohdassa 5.2.3.3. liian pitkänä.
1807: Joutuisan ratkaisun saaminen kansalaisuus-
1808: asiassa on asianomaisen kannalta tärkeää ja vai-
1809: 4) Suullisen käsittelyn vaatimuksen hylkääminen kuttaa hänen oikeusasemaansa. Kokonaisuuden
1810: lääninoikeudessa kannalta myös muut vireillä olevat asiat on otet-
1811: tava huomioon. Asiat on pääsääntöisesti käsitel-
1812: Lääninoikeus oli huostassapidon jatkamista, tävä saapumisjärjestyksessä.
1813: sijaishuoltopaikan muuttamista ja yhteydenpi- Oikeuskanslerin käsitys siitä, että ulkomaa-
1814: don rajoittamista koskevissa asioissa hylännyt laisviraston tulee valmistella kansalaisuushake-
1815: asiassa esitetyn vaatimuksen suullisen käsittelyn mukset tasavallan presidentin päätöksentekoa
1816: toimittamisesta. varten hallitusmuodon 16 §:n edellyttämällä jou-
1817: Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä on todet- tuisuudella, saatettu tiedoksi Sisäasiainministe-
1818: tu, että säännökset suullisesta käsittelystä sisälty- riölie ja ulkomaalaisvirastolle (607/1/96).
1819: vät 1.12.1996 voimaan tulevaan hallintolain-
1820: käyttölakiin (586/1996). Tavoitteena on ollut,
1821: että lainkäyttöviranomaiset järjestäisivät entistä 7) Viehekalastusoikeuden asema ja lain säätämis-
1822: useammin suullisen käsittelyn. Mahdollisuus järjestys kalastuslakia vahvistettaessa
1823: esittää henkilökohtaisesti ja suullisesti näkemyk-
1824: sensä suoraan tuomareille on prosessuaalinen Useissa kantelukirjoituksissa oli kiinnitetty
1825: oikeus, joka voidaan nähdä olennaisena osana huomiota eduskunnassa käsiteltävänä olleeseen
1826: 2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat 37
1827:
1828: kalastuslain muutosehdotukseen, joka sallii vie- tua ohjetta ei voitu pitää ainakaan selvästi lain-
1829: he kalastuksen. Kysymys oli kansanedustajien te- vastaisena.
1830: kemästä lakialoitteesta. Eduskunnan perustusla- Hallituksen esityksessä perustuslakien perus-
1831: kivaliokunta oli antanut asiassa säätämisjärjes- oikeussäännösten muuttamisesta (309/ 1993 vp)
1832: tyksestä lausunnon. Perusoikeusuudistuksen yh- on todettu, että perusoikeuksien rajoittamisen
1833: teydessä tarkistetun valtiopäiväjärjestyksen tulee perustua lakiin. Lailla säädettäväitä perus-
1834: 46 §:n 1 momentin (970/1995) mukaan eduskun- oikeusrajoitukselta vaaditaan täsmällisyyttä ja
1835: nan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on an- tarkkarajaisuutta. Rajoituksen olennaisen sisäl-
1836: taa lausunto lakiehdotusten ja muiden asioiden lön tulee ilmetä suoraan laista. Siitä tulee käydä
1837: perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansain- selville esimerkiksi rajoituksen laajuus ja sen täs-
1838: välisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perusoikeusuu- mälliset edellytykset. Rajoitukset tulisi voida oi-
1839: distus ei sinänsä laajentanut oikeuskanslerin val- keuttaa erikseen kussakin tapauksessa ja kunkin
1840: vontatehtävää, mutta korosti perusoikeus- ja ih- oikeuden osalta.
1841: misoikeusvalvonnan osuutta tämän valvonnan Mielenterveyslain 28 §:n 1 momentti on tulkin-
1842: kokonaisuudessa. Ks. myös kohta 6.6.4.1) (1 081/ nanvarainen. Uudet perusoikeussäännökset
1843: 1/96). huomioon ottaen siinä on osin puutteellisesti sää-
1844: detty itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta.
1845: Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevien oi-
1846: 8) Alueellisten metsäkeskusten johtokuntien keusturvaan on jatkuvasti kiinnitettävä huomio-
1847: jäsenten nimittäminen ta ja perusoikeuksien rajoittamisesta on säädet-
1848: tävä riittävän yksityiskohtaisesti lain tasolla. Ks.
1849: Kannanotto siihen, oliko maa- ja metsätalous- myös kohta 6.9.1.1) (127/1/96).
1850: ministeriö menetellyt yhdistymisvapauden vas-
1851: taisesti jättäessään nimittämättä alueellisten
1852: metsäkeskusten johtokuntien jäseniksi sellaiset 10) Ministeriön osastopäällikön irtisanominen
1853: henkilöt, jotka kuuluivat metsäkeskusten johto-
1854: kuntien valvonnan alaisten metsänhoitoyhdis- Oikeus tulla asiassa kuulluksi, saada perustel-
1855: tysten hallituksiin tai toimivat tällaisten yhdis- tu päätös samoin kuin muut oikeudenmukaisen
1856: tysten toiminnanjohtajina (301/1/96). oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet ovat
1857: Oikeuskanslerin kannanottoa selostettu laa- hallitusmuodon 16 §:n säännöksen (969/1995)
1858: jemmin kohdassa 6.6.5. nojalla voimassa jokaisen perusoikeutena. Oi-
1859: keus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on
1860: myös voimassa kansainvälisen ihmisoikeussopi-
1861: 9) Esitys mielenterveyslain tarkistamisesta muksen nojalla, mutta Suomi on liittänyt siihen
1862: suullista käsittelyä mm. korkeimmassa hallinto-
1863: Sosiaali- ja terveysministeriölle esitetty mie- oikeudessa koskevan varauman (328/1/96).
1864: lenterveyslain tarkistamista siltä osin kuin on Apulaisoikeuskanslerin ratkaisua selostettu
1865: kysymys itsemääräämisoikeuden rajoittamisen laajemmin kohdassa 6.9.3.3).
1866: perusteista tahdosta riippumattoman hoidon ai-
1867: kana.
1868: Psykiatrian tulosyksikön henkilökunnalle oli 11) Oikeus hakea toimeentulotukea valituksen
1869: annettu ohje, että potilaalle ei välitetty puheluja vireilläollessa
1870: viikon ajan. Rajoitus oli ollut välttämätön hoi-
1871: don toteuttamisen kannalta ja se oli toteutettu Asianosainen oli hakenut muutosta tehtyihin
1872: mahdollisimman vähän haittaa tuottavalla ta- toimeentulotukipäätöksiin lääninoikeudelta.
1873: valla. Tänä aikana potilaalle oli kuitenkin väli- Valituksen vireilläollessa hänelle ei ollut myön-
1874: tetty tarpeelliset ja terveydentilaa vaarantamat- netty aikaa sosiaalivirastosta, vaikka taloudelli-
1875: tomat viestit. Ohje oli annettu mielenterveyslain nen tilanne ja tuen tarve eivät olleet muuttuneet.
1876: 28 §:n 1 momentin perusteella, jossa on säädetty Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä on viitat-
1877: itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta yleisesti. tu opiskelijoiden sosiaalisiin perusoikeuksiin
1878: Mielenterveyslaissa ei sen sijaan ole määritelty kuuluvaan oikeuteen välttämättömään toimeen-
1879: itsemääräämistä eikä mielenterveyslaissa ole var- tuloon ja huolenpitoon. Eduskunnan perustusla-
1880: sinaisia säännöksiä puhelimen käytöstä. Apu- kivaliokunta on syksyllä 1994 kiinnittänyt huo-
1881: laisoikeuskanslerin varamies katsoi, että annet- miota (nro 23/1994 vp.) tuen myöntävien viran-
1882: 38 2.6. Perus- ja ihmisoikeusasiat
1883:
1884: omaisten ja valitusviranomaisten erilaisiin käsi- 13) Kirkkoherran virkamiesoikeudellinen menet-
1885: tyksiin toimeentulotuen myöntämisestä opiskeli- tely
1886: joille. (416/1/90)
1887: Ks. myös kohta 7.2.3.1.4). Evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkko-
1888: herra oli kiinnittänyt julkisesti huomiota seura-
1889: kuntansa kanslistin virassa toimivan henkilön
1890: 12) Asianosaisen oikeudesta asiakirjoihin perhesuhteisiin ja antanut ymmärtää, että perhe-
1891: suhteilla olisi ollut merkitystä virkamiesoikeu-
1892: Perusturvalautakunta ei ollut antanut asian- delliseen asemaan ja sen säilyttämiseen.
1893: osaisten toistuvista pyynnöistä huolimatta huos- Ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on viitan-
1894: taanottoasian alkuvaiheessa kaikkia heidän pyy- nut 1.8.1995 voimaan tulleen Suomen hallitus-
1895: tämiään asiakirjoja. muodon 5 §:n 2 momentin mukaiseen syrjintä-
1896: Apulaisoikeuskanslerin päätöksessä on todet- kieltoon, jonka mukaisena henkilöön liittyvänä
1897: tu hallitusmuodon 10 §:n 2 momentin (969/1995) syynä on lain esitöiden mukaan pidetty myös
1898: mukainen perusoikeus saada tieto julkisesta asia- perhesuhteita. Koska hallituksen esityksessä on
1899: kirjasta ja tallenteesta. Tämän lisäksi hallitus- korostettu perusoikeussäännöstön ulottavan
1900: muodon 16 §:n 2 momentin perusteella käsittelyn vaikutuksensa muuhunkin julkiseen toimintaan
1901: julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada pe- kuin valtion nimissä tapahtuvaan, on evankelis-
1902: rusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin luterilaisen kirkon palveluksessa olevien koros-
1903: muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja tettu olevan samalla tavoin perusoikeussäännös-
1904: hyvän hallinnon takeet turvataan lailla (56911/ tön sitomia (20711/95).
1905: 95).
1906: Ks. myös kohta 7.2.3.1.5).
1907: 39
1908:
1909:
1910:
1911:
1912: 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
1913:
1914: 3.1. Yleistä viä syyttäjäntointa koskevia materiaalisia sään-
1915: nöksiä. Lisäksi ehdotettu, että asetukseen lisät-
1916: Oikeuskanslerin keskeisimmät tehtävät ylim- täisiin säännökset, joiden mukaan syyttäjä ei
1917: pänä syyttäjänäjakautuvat seuraavasti yleensä saa toimia rikoksesta epäillyn asiamiehe-
1918: - syyttäjäntoiminnan yleistä johtamista, ke- nä tai avustajana, sekä säännökset syyttäjän toi-
1919: hittämistä ja suunnittelua koskevat asiat mimisesta asianomistajan asiamiehenä tai avus-
1920: - syyttäjälaitoksen henkilöstöasiat tajana, mistä syyttäjällä ei ole oikeutta ottaa
1921: - syyttäjien edustaminen korkeimmassa oi- palkkiota. Nämä säännökset olivat nykyisen
1922: keudessa kaupunginviskaaliasetuksen 12 §:ssä. Lausun-
1923: - koulutus- ja tiedotustoiminta nossa on myös ehdotettu eräitä muita, teknis-
1924: - tarkastustoiminta ja valvonta luonteisia muutoksia (6/20/96).
1925: - syyttäjien toiminnasta tehtyjen kantetujen Useimmat oikeuskanslerin ehdotukset toteu-
1926: ratkaiseminen. tettiin kihlakunnansyyttäjistä 24.5.1996 annetus-
1927: sa asetuksessa (352/1996).
1928:
1929: 3.1.1. Syyttäjälaitoksen organisaatio
1930: 2) Lausunto luonnoksesta kihlakunnansyyttäjästä
1931: Valtion paikallishallinnon uudistaminen annetun asetuksen muuttamisesta
1932:
1933: Valtion paikallishallintouudistus toteutettiin Oikeusministeriön lausuntopyyntö liittyi
1934: kertomusvuoden joulukuun alusta lukien. Syyt- 1.12.1996 voimaan tulevan paikallishallintouu-
1935: täjälaitoksen osalta uudistuksen keskeisin tavoi- distuksen yhteydessä toteutettavaan Helsingin,
1936: te, päätoimiset paikallissyyttäjät, on saatu toteu- Tampereen, Turun ja Vaasan kihlakuntien syyt-
1937: tetuksi lähes koko valtakunnan alueella. täjänvirastojen syyttäjän virkojen täyttämiseen
1938: Uudistuksen edellyttämiä toimenpiteitä on ensimmäistä kertaa. Asetuksen muuttaminen
1939: kertomusvuoden aikana valmisteltu oikeusmi- olisi ollut keino luoda eräs menettelytapa, jolla
1940: nisteriön ja sisäasiainministeriön työryhmissä, kyseiset virat olisi voitu täyttää nimittämällä nii-
1941: joihin oikeuskanslerinviraston henkilöstöä on hin mainittujen kaupunkien kaupunginviskaa-
1942: osallistunut. Apulaisoikeuskansleri koordinoi linvirastojen syyttäjät. Apulaisoikeuskanslerin
1943: valmistelua syyttäjälaitosta koskevissa kysy- lausunnossa oli esitetty eräitä periaatteita, joita
1944: myksissä. tulisi noudattaa kyseistä virkajärjestelyä toteu-
1945: tettaessa. Sittemmin asetuksen muuttamista kos-
1946: kevasta ehdotuksesta oli luovuttu (25/20/96).
1947: 1) Lausunto luonnoksesta asetukseksi kihlakun-
1948: nansyyttäjästä
1949: 3) Esitys Helsingin, Tampereen, Turun ja Vaasan
1950: Oikeusministeriölle annettu 1.3.1996 muistion kihlakuntien syyttäjänvirastojen virkajärjeste-
1951: muodossa lausunto luonnoksesta asetukseksi lyistä
1952: kihlakunnansyyttäjä virastosta. Ehdotettu asetus
1953: korvaisi kaupunginviskaaleista annetun asetuk- Oikeusministeriö oli pyytänyt oikeuskansleria
1954: sen (181/1978) kokonaisuudessaan. Oikeuskans- esittämään, mihin suunnitelman mukaiseen
1955: lerin antamassa lausunnossa on kiinnitetty huo- palkkausluokkaan Helsingin, Tampereen, Tu-
1956: miota siihen, että asetusluonnoksessa ei ole kau- run ja Vaasan kaupunginviskaalinvirastojen
1957: punginviskaaliasetuksen 2 ja 3 §:ään nyt sisälty- kunkin virassa olevan kaupunginviskaalin palk-
1958: 40 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
1959:
1960: kaus tuli nostaa 1.12.1996 toteutettavan paikal- detaan läheisen suuremman yksikön, syyttäjän-
1961: lishallintouudistuksen yhteydessä virkaa siirret- viraston tai kihlakunnanviraston syyttäjäosas-
1962: täessä ja viran nimeä muutettaessa. ton toimesta, jolloin kyseiset kihlakunnat muo-
1963: Oikeuskansleri oli oikeusministeriölle anta- dostavat yhden syyttäjäpiirin.
1964: massaan vastauksessa esittänyt, että kaupungin- Niissä tapauksissa, jolloin kihlakunnanviras-
1965: viskaalien virat siirretään uusiin virastoihin ja ton syyttäjäosastossa on vain yksi syyttäjä tai
1966: siirrettyjen virkojen palkkausluokka virastoit- käräjäoikeuspiirijaotuksesta tai muusta syystä
1967: tain määritellään pääsääntöisesti tuoiloisen vir- johtuen useamman syyttäjän yhteistyö on tar-
1968: kaikäjärjestyksen mukaisesti korkeimmasta uu- peen, kaksi kihlakuntaa on määrätty keskinäi-
1969: desta palkkausluokasta alaspäin. Oikeuskansleri seen yhteistoimintaan. Tällaisia yhteistoiminta-
1970: oli vastauksessaan esittämillään perusteilla muu- alueita on 16.
1971: tamassa tapauksessa poikennut tästä pääsään- Kittilän ja Käsivarren kihlakunnissa ei ole
1972: nöstä (36/30/96). päätoimista syyttäjää, vaan niissä toimii nimis-
1973: mies kihlakunnansyyttäjänä.
1974: Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirastoa
1975: 4) Ehdotus syyttäjäyksiköiden yhteistoiminta- ja -syyttäjää paikallishallinnon uudistus ei kos-
1976: määräysten antamiseksi kenut.
1977:
1978: Apulaisoikeuskansleri oli ehdottanut, että
1979: paikallisen syyttäjäntoimen tarkoituksenmukai- 6) Syyttäjien nimittäminen ja lukumäärä
1980: seksi järjestämiseksi oikeusministeriö määräisi
1981: 14 tapauksessa kaksi syyttäjäyksikköä hoita- Erillisen nimittämismenettelyä koskevan lain
1982: maan syyttäjäntehtäviä yhteistoiminnassa. Apu- (157/1996) mukaisesti kihlakunnansyyttäjät ni-
1983: laisoikeuskansleri oli esityksessään ottanut kan- mitettiin seuraavasti: Oikeuskansleri nimitti pää-
1984: taa myös siihen, kumman syyttäjäyksikön pääl- töksellään 31.5.1996 Uudenmaan, Turun ja Po-
1985: likkö oli tarkoituksenmukaisempaa määrätä yh- rin, Hämeen, Kymen, Kuopion ja Oulun läänin
1986: teistoiminta-alueen päälliköksi ja mitä hänen kihlakunnansyyttäjät. Apulaisoikeuskansleri ni-
1987: tehtäviinsä kuului. mitti 19.6.1996 Vaasan, Keski-Suomen, Mikke-
1988: Lääninsyyttäjien ja syyttäjäyksiköiden tahol- lin, Pohjois-Karjalan ja Lapin läänin kihlakun-
1989: ta oli esitetty yhteistyön järjestelyä laajemmin- nansyyttäjät. Oikeuskansleri nimitti 16.7. ja
1990: kin. Apulaisoikeuskansleri oli todennut olevan 20.11. sekä 4.12.1996 vielä 21 kihlakunnansyyt-
1991: selvää, että useissa tapauksissa työmääräjäi epä- täjää.
1992: tasaiseksija yhteistyön laajentamiseen oli perus- Lakia ei kuitenkaan sovellettu Helsingin,
1993: teltua tarvetta. Kihlakuntauudistuksen voi- Tampereen, Turun eikä Vaasan kihlakuntien
1994: maantulon yhteydessä ei kuitenkaan ollut syytä erillisten virastojen virkoihin, joihin oikeusmi-
1995: muuhun kuin välttämättömiin yhteistyöjärjeste- nisteriön päätöksellä 22.10.1996 siirrettiin 48
1996: lyihin. Rikosprosessiuudistuksen yhteydessä voi- kaupunginviskaalia.
1997: daan yhteistyötarpeita harkita uudelleen silloin Maan 237 kihlakunnansyyttäjästä on
1998: käytettävissä olevan tiedon valossa. Niissä tilan- 31.12.1996 miehiä 197 ja naisia 33, virkoja oli
1999: teissa,joissa kihlakunnan yksittäinen kunta kuu- avoinna 7.
2000: luu toiseen käräjäoikeuspiiriin, voidaan syyte-
2001: harkinta-asiat tuon kunnan osalta hoitaa toi- Syyttäjälaitoksen johdon uudistaminen
2002: sesta kihlakunnasta käsin asianomaisten yksik-
2003: köjen keskeisin sopimuksin (37/60/96). Eduskunta on kertomusvuoden joulukuussa
2004: hyväksynyt hallituksen esityksen Suomen Halli-
2005: tusmuodon ylintä syyttäjää koskevien säännös-
2006: 5) Syyttäjäpiirit, aluejako ja yhteistoiminta ten muuttamisesta sekä laiksi yleisistä syyttäjistä
2007: ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 131/1996
2008: Maa on jaettu 90 kihlakuntaan. Oikeusminis- vp). Lait on vahvistettu 11.3.1997 (198-208/
2009: teriön alainen kihlakunnan syyttäjänvirasto on 1997).
2010: l3:ssa kihlakunnassa, jotka ovat asiamääriltään Uuden lainsäädännön mukaan ylimmän syyt-
2011: yleensä suurimpia. Muissa 77 kihlakunnassa on täjän tehtävät siirtyvät oikeuskanslerilta valta-
2012: kihlakunnanvirasto. Kolmentoista työmääräl- kunnansyyttäjälle 1.12.1997. Valtakunnansyyt-
2013: tään pienen kihlakunnan syyttäjäntehtävät hoi- täjänvirastossa on lisäksi apulaisvaltakunnan-
2014: 3.1. Yleistä 41
2015:
2016: syyttäjän virka, 10 valtionsyyttäjän virkaa ja organisatoristen ja kustannusvaikutusten osalta
2017: muuta henkilökuntaa 13, eli yhteensä 25 virka- viitataan aikaisempaan lausuntoon. Oikeus-
2018: miestä. Oikeuskanslerinvirastosta siirtyy uuteen kansleri pitää hallinnolliselta kannalta toteutta-
2019: virastoon syyttäjäosasto kokonaisuudessaan (7 miskelpoisena ehdotettua aikataulua.
2020: virkamiestä) sekä 1 muu henkilö. Lääninhalli- Poliisin tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkin-
2021: tuksista voidaan siirtää 6 poliisitarkastajaa val- nan erityisjärjestelyjen osalta oikeuskanslerin
2022: tionsyyttäjiksi sekä 6 henkilöä muihin tehtäviin lausunnossa todetaan, että hän on valtioneuvos-
2023: ja oikeusministeriön hallinnonalalta 3 henkilöä. tolle jo vuonna 1988 lähettämässään kirjeessä
2024: Kokonaan uusia virkoja ovat ainoastaan valta- esittänyt asian selvittämistä (oikeuskanslerin
2025: kunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttä- kertomus 1988 s.71-72). Sisäasiainministeriön
2026: jän virat. asettama poliisirikostyöryhmä on mietinnössään
2027: Nykyinen kolmiportainen syyttäjälaitos vuodelta 1990 ensimmäisenä vaihtoehtona eh-
2028: muuttuu samalla kaksiportaiseksi: lääninpoliisi- dottanut, että poliisiorganisaation ulkopuolinen
2029: neuvokset ja poliisitarkastajat eivät 1.12.1997 al- syyttäjä toimisi näissä asioissa tutkinnanjohtaja-
2030: kaen enää toimi lääninsyyttäjinä. na. Esitysluonnoksessa ehdotetaan tällaista jär-
2031: jestelyä, joka toteutettaisiin esitutkintalain
2032: 14 §:ään tehtävällä lisäyksellä.
2033: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Oikeuskanslerin mielestä on positiivista, että
2034: syyttäjälaitosta koskevaksi lainsäädännöksi esitetään toimenpiteitä poliisin tekemiksi epäilty-
2035: jen rikosten tutkinnan uskottavuuden paranta-
2036: Oikeuskansleri on oikeusministeriölle miseksi. Ehdotus on toteutettavissa suhteellisen
2037: 7.6.1996 antamassaan lausunnossa viitannut vähin käytännön toimenpitein ja melko pienin
2038: syyttäjälaitostoimikunnan vuonna 1995 anta- lisäkustannuksin. Kun järjestelmästä saadaan
2039: masta mietinnöstä antamaansa lausuntoon (oi- kokemuksia, voidaan sitä tarvittaessa tarkistaa.
2040: keuskanslerin kertomus 1995 kohta 9.2.). Luon- Oikeuskanslerin lausunnossa tähdennetään, että
2041: noksessa ehdotetut järjestelyt ovat pääpiirtein näissä tapauksissa syyteharkinnan tekisi ja syy-
2042: samoja kuin toimikunnan mietinnössä. Oikeus- tettä ajaisi muu syyttäjä kuin se, joka on toiminut
2043: kansleri pitää ehdotuksen päälinjoja hyväksyttä- tutkinnanjohtajana. Oikeuskansleri on vielä ko-
2044: vinä. Ehdotuksessa on korostettu valtakunnan- rostanut, että järjestelmän toteuttaminen edellyt-
2045: syyttäjän toiminnallista riippumattomuutta ja it- tää riittävän esitutkintakoulutuksen antamista
2046: senäistä ratkaisu valtaa, jota onkin pidettävä kes- niille ko. syyttäjille, joilla ei ole kokemusta tut-
2047: keisenä periaatteellisena vaatimuksena. kinnanjohtotehtävistä. Resurssilaskelmissa on
2048: Huomattavin muutos syyttäjälaitostoimikun- otettava huomioon, että tutkinnanjohtajan teh-
2049: nan ehdotukseen verrattuna on se, että esitys- täviin tulisi sitoutumaan syyttäjätyövoimaa.
2050: luonnoksessa ehdotetaan selkeästi kaksiportais- Oikeuskanslerin lausunnossa esitetään tarkis-
2051: ta syyttäjäorganisaatiota, jossa valtakunnan- tuksia ja lisäyksiä eräisiin esitysehdotuksen yleis-
2052: syyttäjävirastolla ei olisi aluetoimistoja. Oikeus- perustelujen ja säännösehdotusten erityisperus-
2053: kanslerin lausunnossa todetaan, että malli näyt- telujen kohtiin. Yleisistä syyttäjistä annettavan
2054: tää toimivaltajärjestelyjen osalta selkeältä. Oi- lain ehdotetun 9 §:n osalta oikeuskansleri katsoo
2055: keuskanslerilla ei myöskään ole erityisiä epäilyjä substituutio- ja devoluutio-oikeutta koskevan
2056: ehdotetun organisaation toimivuudesta. Suhtau- säännöksen tulkinnanvaraiseksi. Oikeuskansle-
2057: tuminen vahvalle keskusjohtoisuudelle rakentu- rin käsityksen mukaan ne ovat suhteellisen har-
2058: vaan järjestelmään on paljolti yhteiskuntapoliit- voissa tilanteissa sovellettavia poikkeusjärjeste-
2059: tinen tarkoituksenmukaisuuskysymys, jollaiseen lyjä, joita tulisi käyttää vain valtakunnansyyttä-
2060: oikeuskanslerina ei ole syytä ottaa kantaa. jäviraston tasolla (21120/96).
2061: Oikeuskansleri katsoo, että valtakunnansyyt-
2062: täjän viran ja valtakunnansyyttäjäviraston pe-
2063: rustamisen vaikutuksia oikeuskanslerin tehtä- 3.1.2. Kehittämistoiminta
2064: viin ja oikeuskanslerinviraston organisaatioon
2065: on käsitelty asianmukaisesti. Jos ehdotus toteu- Syyttäjälaitoksen tulosohjaus vuonna 1996
2066: tetaan, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasia-
2067: mies tulevat olemaan erityissyyttäjiä virkarikos- Oikeuskansleri oli asettanut syyttäjille vuo-
2068: asioissa. Syyteharkinta tuomareiden virkasyyte- deksi 1996 tulostavoitteet, jotka koskivat syyte-
2069: asioissa säilyisi oikeuskanslerilla. Ehdotuksen harkinta-aikaa, riittämättömään näyttöön pe-
2070:
2071: 6 370099
2072: 42 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
2073:
2074: rustuvien syyttämättäjättämispäätösten peruste- syyttäjille määritellään tunnuslukuina, joista
2075: lemista ja paikallishallintouudistuksen toteutta- yksi kuvaa ratkaistun syyteharkinta-asian keski-
2076: mista. määräistä hintaa, toinen ratkaistujen syytehar-
2077: Oikeuskanslerinvirasto on seurannut tulosta- kinta-asioiden määrän ja henkilöstön määrän
2078: voitteiden toteutumista Helsingin, Kuopion, suhdetta ja kolmas keskimääräistä syyteharkin-
2079: Lahden, Oulun, Porin, Tampereen ja Turun kau- ta-aikaa ja keskimääräistä käsittelyaikaa syyte-
2080: punginviskaalinvirastojen osalta. Lääninsyyttä- harkinnan alkamisesta alioikeuden tuomioon.
2081: jät ovat seuranneet muita syyttäjäyksiköitä. Tu- Neuvotteluissa on käsitelty myös oikeuskansle-
2082: lostavoitteiden toteutumista on käsitelty läänin- rin ehdottamia tulostavoitteita. Oikeuskansle-
2083: syyttäjien neuvottelupäivillä 19.11.1996. Tulos- rinviraston edustaja on osallistunut osaan neu-
2084: tavoitteiden seurantahavaintoja on käsitelty votteluista.
2085: Syyttäjäsanomissa nro 111997. Oikeuskanslerin asettamat tulostavoitteet
2086: Joutuisuutta seurattaessa oikeuskanslerinvi- vuodelle 1997 ovat:
2087: rastossa oli otettu valvottavien kaupunginvis- Syyteharkinta suoritetaan viipymättä kaikissa
2088: kaalinvirastojen rästilista syyttäjän diaarista nel- rikosasioissa niin, ettei syyteharkinta syyttäjästä
2089: jä kertaa vuoden aikana. Havaintojen johdosta riippuvasta syystä kestä yli kuusi kuukautta.
2090: on ryhdytty toimenpiteisiin, mikäli yksittäinen Vuoden 1997 resursseja tulee ennen 1.9.1997
2091: asia on viipynyt erityisen pitkään taikka mikäli suunnata rikosprosessiuudistukseen kouluttau-
2092: yli kuusi kuukautta syyteharkinnassa olleita tumiseenja mahdollisten ruuhkien purkamiseen.
2093: asioita on ollut paljon. Seuraamusluonteisen syyttämättäjättämisen
2094: Syyttämättäjättämispäätösten perusteluta- edellytyksien yhdenmukaiseen arviointiin pa-
2095: voitetta seurattaessa oikeuskanslerinvirastoon hoinpitelyrikoksissa kiinnitetään erityistä huo-
2096: oli tilattu jäljennökset kunkin syyttäjän viidestä miota. Seuraamusluonteiset syyttämättäjättä-
2097: riittämättömään näyttöön perustuvasta syyttä- mispäätökset pahoinpitelyrikoksissa perustel-
2098: mättäjättämispäätöksestä jälkikäteen tietyltä laan siten, että perustelut ovat riittävän yksi-
2099: ajanjaksolta. Kysymys on ollut ratkaisun raken- löidyt, avoimet ja uskottavat.
2100: teen arvioimisesta, joten esitutkinta-asiakirjoja Syyttäjäntoiminnassa pyritään erityiseen te-
2101: ei ole tarkastettu. Syyttämättäjättämispäätöksiä hokkuuteen talousrikosasioiden käsittelyssä
2102: oli tarkastettu noin 60 syyttäjäitä yhteensä noin niin, että talousrikosasioissa päädyttäisiin oikeu-
2103: 300. denmukaiseen ratkaisuun joutuisasti. Tulosta-
2104: Ratkaisujen perustelujen kehittämiseksi apu- voitteita ja niiden seurantaa on käsitelty Syyttä-
2105: laisoikeuskansleri on 2.12.1996 päivätyillä kir- jäsanomissa nro 4/96.
2106: jeillään kehottanut eräitä johtavia kihlakunnan-
2107: syyttäjiä seuraamaan 31.3.1997 saakka eräiden
2108: alaistensa kihlakunnansyyttäjien perustelujen
2109: laatua riittämättömään näyttöön perustuvissa Talousrikokset ja syyttäjä
2110: syyttämättäjättämispäätöksissä.
2111: Paikallishallintouudistukseen liittyvän tulos- Valtioneuvosto on 1.2.1996 tehnyt periaate-
2112: tavoitteen osalta lääninsyyttäjät olivat suoritta- päätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi ta-
2113: neet lakkautettavissa syyttäjäyksiköissä loppu- lousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentä-
2114: tarkastukset, joiden perusteella he esittivät neu- miseksi. Valtioneuvoston periaatepäätökseen
2115: vottelupäivillä yhteenvedot. Yhteenvedoissa oli liittyen oikeusministeriö on 5.11.1996 myöntänyt
2116: arvioitu tulostavoitteen toteutuneen, eikä uuteen määrärahat kahdentoista talousrikossyyttäjän
2117: organisaatioon siirtymisessä ollut nähty ongel- palkkaamiseksi kahdeksi vuodeksi vuoden 1997
2118: mia. alusta lukien. Määräaikaiset talousrikossyyttä-
2119: jät on sijoitettu kihlakunnansyyttäjän nimikkeel-
2120: lä kihlakunnan syyttäjänvirastoihin ja kihlakun-
2121: Syyttäjien tulostavoitteet vuodelle 1997 nanviraston syyttäjäosastoihin, pääkaupunki-
2122: seudulle kuusija muualle Suomeen kuusi virkaa.
2123: Oikeusministeriön tulosneuvottelut vuodelle Oikeuskansleri voi määrätä syyttäjän toimi-
2124: 1997 kihlakunnan syyttäjänvirastojen ja kihla- maan toimialueensa ulkopuolella. Juttujako ta-
2125: kunnanvirastojen syyttäjäosastojen kanssa on lousrikossyyttäjille muualta kuin sijoitusyksi-
2126: käyty vuoden 1996 lopussa ja vuoden 1997 alus- köstä järjestetään oikeuskanslerin yksittäisissä
2127: sa. Oikeusministeriön asettamat tulostavoitteet asioissa antamilla syyttäjänmääräyksillä. Syyttä-
2128: 3.1. Yleistä 43
2129:
2130: jänmääräysten antaminen talousrikossyyttäjille suunnittelija Annikki Alhava oikeuskanslerin-
2131: on keskitetty apulaisoikeuskanslerille. virastosta sekä syyttäjälaitoksen muina edusta-
2132: Talousrikossyyttäjien lisäksi myös muut kih- jina kaupunginviskaalit Jarmo Rautakoski ja
2133: lakunnansyyttäjät käsittelevät talousrikosasioita Pekka Noronen ja apulaisnimismies Matti Nis-
2134: kuten ennenkin. Eräät kihlakunnansyyttäjät, sinen. Matkan kohteina olivat Hollannissa ylim-
2135: varsinkin suurehkoissa syyttäjäyksiköissä, ovat män syyttäjän virasto, oikeusministeriö sekä
2136: erikoistuneet talousrikosasioiden käsittelyyn Amsterdamin syyttäjänvirasto. Saksassa tutus-
2137: niin, että talousrikosasiat muodostavat heidän tumiskohteina olivat liittovaltion oikeusminis-
2138: työmäärästään valtaosan. teriö, Bonnin syyttäjänvirasto sekä paikallinen
2139: Juttujako talousrikossyyttäjille toteutetaan si- alioikeus.
2140: ten, että sijoitusyksikön johtava kihlakunnan- Pohjoismainen valtakunnansyyttäjäkokous pi-
2141: syyttäjä esimiehenä jakaa virastoansa saapuvia dettiin 3l.l0.-l.ll.l996 Reykjavikissa. Suo-
2142: juttuja myös talousrikossyyttäjälle. Viraston si- mesta kokoukseen osallistuivat apulaisoikeus-
2143: säisestäjuttujenjaosta päätettäessä on kuitenkin kansleri Jukka Pasanen ja nuorempi oikeuskans-
2144: otettava huomioon, että ne asiat, joissa oikeus- lerinsihteeri Petri Jääskeläinen.
2145: kansleri on antanut määräyksen, tulevat viipy- Tanskan aloitteesta käsiteltiin moottoripyö-
2146: mättä hoidetuiksi. Ensimmäiset syyttäjänmää- räjengien toimintaa, jota silmällä pitäen Tans-
2147: räykset talousrikossyyttäjille on tarkoitus antaa kassa olijuuri annettu erityislainsäädäntöä. Nor-
2148: lääninsyyttäjien alustavan selvitystyön perus- jan esille ottamana aiheena oli syyttäjän ja polii-
2149: teella. sin rooli ja toimivaltasuhteet esitutkinnassa.
2150: Oikeuskanslerinvirastossa on pidetty talousri- Ruotsin taholta esitettiin eräitä syyttäjäntoimin-
2151: kossyyttäjien neuvottelupäivä 23.1.1997. Tilai- nan tehokkuuteen tähtääviä metodikysymyksiä,
2152: suudessa on keskusteltu muun muassa talousri- joita varten Ruotsin valtakunnansyyttäjänviras-
2153: kosten tutkintatilanteesta, koulutustarpeista ja toon oli perustettu oma yksikkö (metodutveck-
2154: työnjakokysymyksistä. Oikeuskanslerinvirasto lingsfunktion). Islannin aiheena oli pankkitoi-
2155: kerää talousrikossyyttäjiltä tiedot kaikista hei- mintaan liittyvä rikollisuus erään sikäläisessä
2156: dän käsittelemistään talousrikosasioista. korkeimmassa oikeudessa ratkaistun tapauksen
2157: Oikeuskansleri on Syyttäjäsanomissa nro 1/97 valossa. Suomen osalta apulaisoikeuskansleri
2158: antanut virallisille syyttäjille ohjeen talousrikos- esitteli syyttäjäorganisaation uudistuksen nyky-
2159: syyttäjien työn jaosta ja seurannasta. vaihetta ja siinä omaksuttuja periaatteita.
2160: Strasbourgissa pidettiin 26.11.1996 kokous,
2161: jossa valmisteltiin Moskovassa 8.-9.1.1997 jär-
2162: jestettävää kansainvälistä konferenssia. Teemana
2163: 3.1.3. Kansainvälinen yhteistoiminta oli syyttäjälaitoksen asema oikeusvaltiossa. Oi-
2164: keuskanslerinviraston edustajana Strasbourgin
2165: Kiinan syyttäjälaitoksen vieraana. Oikeus- valmistelevassa kokouksessa oli nuorempi oi-
2166: kansleri Jorma S. Aalto, kansliapäällikkö Klaus keuskanslerinsihteeri Juhani Korhonen.
2167: Helminen, osastopäällikkö Martti Jaatinen, en-
2168: simmäinen kaupunginviskaali Matti Tolvanen ja
2169: kaupunginviskaali Ritva Sahavirta vierailivat Vierailut oikeuskanslerinvirastoon
2170: Kiinan kansantasavallan pääprokuraattorin
2171: Zhang Siqingin vieraana 10.-17.5.1996. Vierai- Viron valtionsyyttäjä Indrek Meelak sekä
2172: lua on selostettu edellä kohdassa 1.4.3). apulaisvaltionsyyttäjä Alar Kirs, valtionsyyttä-
2173: Oikeuskansleri Jorma S. Aalto osallistui 19.- jänviraston syyttäjä Egon Oja ja Tallinnan syyt-
2174: 21.9.1996 Kansainvälisen Syyttäjäjärjestön ( In- täjänviraston syyttäjä Märt Toming kävivät
2175: ternational Association of Prosecutors) perusta- 20.-21.8.1996 vierailulla oikeuskanslerin ja
2176: ruiskokoukseen Budapestissa. Oikeuskanslerin- apulaisoikeuskanslerin luona. Vierailun aiheina
2177: virasto on järjestön yhteisöjäsen. ensimmäisenä päivänä olivat tutustuminen oi-
2178: Oikeuskanslerinviraston syyttäjäosasto vieraili keuskanslerinvirastoon ja esitykset Suomen oi-
2179: Hollannissa ja Saksassa 12.-/9.10./996 tutus- keusjärjestyksestä. Jälkimmäisenä päivänä vie-
2180: tuen syyttäjälaitosten toimintaan siellä. Seuruee- raat kävivät tutustumassa keskusrikospoliisiin
2181: seen kuuluivat oikeuskanslerinvirastosta osasto- sekä Vantaan käräjäoikeuteenja Vantaan nimis-
2182: päällikkö Martti Jaatinen, nuorempi oikeus- miespiirin syyttäjäosastoon. Vierailuohjelma
2183: kanslerinsihteeri Juhani Korhonen ja koulutus- päättyi käyntiin oikeusministeriössä.
2184: 44 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
2185:
2186: 3.2. Oikeuskanslerin ohjeita syyttäjille 2-3) Virkavelvollisuuden rikkomista koskevat
2187: syytemääräykset ulosottoasiassa
2188: 3.2.1. Noutokustannusten vaatiminen
2189: Lääninsyyttäjä määrätty nostamaan syyte
2190: Syyttäjäsanomien nro 1196 liitteenä 1 on kahta nimismiestä vastaan rikoslain 40 luvun 11
2191: oikeusministeriön 20.12.1995 antama ohje nou- §:n mukaisesta tuottamuksellisesta virkavelvolli-
2192: tokustannusten vaatimisesta, maksamisesta ja suuden rikkomisesta. Ks. kohta 5.4.1.1) (715/
2193: valtiolle korvaamisesta. Vuoden 1996 alusta voi- 1/94 ja 801/1/94).
2194: maan tulleen ohjeen kohta 2 on tarkoitettu syyt-
2195: täjille ja siitä on neuvoteltu oikeuskanlerinviras-
2196: ton kanssa.
2197: Rikosasian istuntokäsittelyn alkaessa syyttä- 4) Syytemääräys virkamiesten virheellisen
2198: jällä on tiedossaan, että oikeudenkäynnissä on menettelytavan johdosta palkkiolaskutusta
2199: läsnä henkilö, joka on määrätty tuotavaksi tuo- koskevassa asiassa
2200: mioistuimeen. Poliisin puhelimella tekemän ja
2201: telekopiolla vahvistaman ilmoituksen perusteel- Ministeriön neuvottelukunnan jaoston pu-
2202: la syyttäjällä on tiedossaan tuomisesta aiheutu- heenjohtajana ja sihteerinä toiminut lainsäädän-
2203: neet kustannukset. Syyttäjä on velvollinen rikos- töneuvos ja neuvottelukunnan puheenjohtaja
2204: asiassa esittämään tuomioistuimelle vaatimuk- määrätty asetettavaksi syytteeseen lainsäädäntö-
2205: sen noutokustannusten korvaamisesta valtiolle. neuvoksen palkkiolaskutuksessa tapahtuneen
2206: Syyttäjän korvausvaatimuksen perusteena on menettelytapavirheen johdosta. Ks. kohta
2207: poliisin syyttäjälle jättämä selvitys aiheutuneista 6.1 0.1. (30/62/96).
2208: matkustus- ym. kuluista.
2209: Sisäasiainministeriö on antanut poliisin osuu-
2210: desta erikseen tarkemmat ohjeet poliisipiireille.
2211: 5) Lahjuksen ottaminen
2212:
2213: Nimismiespiirin syyteasiain päällikkönä toi-
2214: 3.3. Oikeuskansleri syyttäjänä miva apulaisnimismies määrätty nostamaan syy-
2215: te kahta kaupungin virkamiestä vastaan lahjuk-
2216: Ylimpänä syyttäjäviranomaisena oikeuskans- sen ottamisesta rikoslain 40 luvun (792/1989)
2217: leri on antanut syytemääräyksiä, tehnyt muita 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla sekä urakoit-
2218: ratkaisuja syyteharkinta-asioissa sekä antanut sijan edustajaa vastaan lahjuksen antamisesta ri-
2219: määräyksiä syyttäjäntehtäviin yksittäisissä koslain 16luvun 13 §:n 1 momentin nojalla. Syy-
2220: asioissa. Oikeuskansleri on lisäksi antanut rikos- teharkinnan suorittanut toinen apulaisnimismies
2221: lain 1 luvussa tarkoitettuja syytemääräyksiä ul- oli katsonut virheellisesti syyteoikeuden vanhen-
2222: komailla tehtyjä rikoksia koskevissa asioissa. tuneen rikoslain 40 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta
2223: lahjusikkomuksesta kahdessa vuodessa rikok-
2224: sentekopäivästä.
2225: Espoon käräjäoikeus on 22.1.1997 antamal-
2226: 3.3.1. Syytemääräyksiä Iaan päätöksellä tuominnut syytetyt lahjuksen
2227: ottamisesta sakkorangaistuksiin. Ks. myös koh-
2228: 1) Syytemääräys julkisesta herjauksesta ta 5.2.1. (17/51196).
2229:
2230: Oikeuskanslerin kertomuksessa 1995 (s. 40
2231: kohta 3) selostetussa tapauksessa Rovaniemen
2232: hovioikeus on 21.2.1997 antamanaan päätöksel- 6) Syytemääräys yksityismetsälain rikkomista
2233: lä nro 149 tuominnut henkilön viidestä vastoin koskevassa asiassa
2234: parempaa tietoa tehdystä entiseen kihlakunnan-
2235: tuomariin kohdistuneestajulkisesta herjauksesta Apulaisoikeuskansleri on määrännyt käsitel-
2236: (12.4.1994-29.8.1996) 4 kuukaudeksi vankeu- täväksi rangaistusmääräysmenettelyssä hakkuu-
2237: teen,jonka sijasta hänelle on tuomittu yhdyskun- ilmoituksen laiminlyönnin käsittävän yksityis-
2238: tapalvelua. Päätökseen on haettu muutosta (4/ metsälain rikkomisen. Kaupunginviskaali oli ri-
2239: 50/94). koslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen
2240: 3.3. Oikeuskansleri syyttäjänä 45
2241:
2242: 15 §:n 2 momentin nojalla rikoksen vähäisyyden kin ollut sen kaltaista, ettei sitä voida, valtion
2243: vuoksi jättänyt vastaajan syytteeseen asettamat- virkamieslain 14 §:n säännös huomioon ottaen,
2244: ta. Todistajankertomuksesta ilmeni, ettei vastaa- pitää virkamiehelle sopivana ja hyväksyttävänä
2245: ja ollut voinut olla siinä käsityksessä, että hänen käyttäytymisenä, apulaisoikeuskansleri on syy-
2246: puhelinsoittonsa erääseen metsänhoitoyhdistyk- tetoimenpiteisiin ryhtymättä antanut valtion vir-
2247: seen olisi vastannut yksityismetsälain 7 §:ssä tar- kamieslain 24 §:n säännöksen perusteella kau-
2248: koitettua metsälautakunnalle tehtävää hakkuu- punginviskaalille kirjallisen varoituksen (26/62/
2249: ilmoitusta. Metsälautakunnalta saadun tiedon 96).
2250: mukaan hakkautettu alue oli ollut merkittävästi
2251: suurempi kuin keskimääräinen hakkuualue met-
2252: sälautakunnan alueella. Vastaajan syyksi luettu 2) Syyttäjän oikeudesta soveltaa pakkotilasään-
2253: yksityismetsälain rikkominen ei siten ollut rikos- nöstä rauhoitetun eläimen metsästystä koskevas-
2254: lain voimaanpanemisesta annetun asetuksen sa asiassa
2255: 15 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin vähäi-
2256: nen. Nimismies olijättänyt syytteeseen asettamatta
2257: Helsingin kaupunginviskaali on määräyksen lampaankasvattajan ja henkilön, joka oli lam-
2258: mukaisesti 19.8.1996 antamanaan rangaistus- paankasvattajan ohjeiden mukaisesti ampunut
2259: määräyksellä tuominnut vastaajan yksityismet- talon pihapiirissä lampaita uhanneen suden.
2260: sälain rikkomisesta 15 päiväsakkoa vastaavaan Syyttäjä oli katsonut heidän osallistuneen met-
2261: 300 markan sakkoon. Vastaaja ei ollut vastusta- sästysrikokseen, mutta oli jättänyt syytteen nos-
2262: nut rangaistusvaatimusta (850/I/95). tamatta rikoslain voimaanpanemisesta annetun
2263: asetuksen 15 a §:n 1 kohdan nojalla, koska oikeu-
2264: denkäyntiä ja rangaistusta oli pidettävä kohtuut-
2265: tomana ja tarkoituksettomana.
2266: 3.3.2. Muita ratkaisuja syyteharkinta-asioissa Kantelun johdosta antamassaan ratkaisussa
2267: oikeuskansleri on todennut, että lampaat olivat
2268: 1) Kirjallinen varoitus syyttäjälle olleet rikoslain 3luvun 10 §:n pakkotilasäännök-
2269: sessä tarkoitetussa välittömässä vaarassa, jota
2270: Lääninsyyttäjä on toimittanut Oikeuskansle- voitiin pitää myös säännöksessä edellytetyin ta-
2271: rinvirastolie syyteharkinnan suorittamista var- voin pakottavana. Pelastettavan ja uhrattavan
2272: ten asiakirjat jutuissa, joissa kaupunginviskaalin edun välisen vertailun perusteella pakkotila voi-
2273: oli epäilty menettelyllään syyllistyneen 1) julki- tiin katsoa oikeutusperusteeksi.
2274: sen kotirauhan rikkomiseen ja virkavelvollisuu- Ampujalla oli pakkotilasäännöksen perusteel-
2275: den rikkomiseen sekä 2) lahjuksen ottamiseen. la ollut oikeus tappaa lampaita uhannut susi.
2276: Ensimmäisessä jutussa kaupunginviskaali oli il- Ampuja ja lampaankasvattaja eivät olleet syyllis-
2277: meisessä päihtymystilassa mennyt samana iltana tyneet asiassa rikokseen. Pakkotilasäännöksen
2278: useita kertoja poliisilaitoksen päivystykseen se- sanamuoto oli saattanut aiheuttaa epäselvyyttä
2279: littäen hoitavansa virka tehtäviään, eikä hän ollut sen suhteen, voiko syyttäjä tehdä syyttämättäjät-
2280: noudattanut saamiaan poistumiskehotuksia. tämispäätöstä pakkotilan perusteella. Syyttäjän
2281: Toisessa jutussa kaupunginviskaali oli päihty- harkintavaltaan kuuluu myös tällaisen oikeutta-
2282: neenä kieltäytynyt maksamasta taksinkuljetta- misperusteen olemassaolon ja merkityksen arvi-
2283: jan vaatimaa kyytimaksua ja omasta puolestaan oiminen. Kysymyksessä ei ole rikos, mikäli teko
2284: esittänyt taksinkuljettajalle suurehkon palkkio- on johtunut oikeutetusta pakkotilasta.
2285: vaatimuksen neuvoista, jotka hän kyytimatkalla Rikoslain voimaanpanemisesta annetun ase-
2286: käydyssä keskustelussa oli taksinkuljettajalle an- tuksen 15 a §:n 1 kohdassa tarkoitetut kohtuus-
2287: tanut. perusteet syyttämättäjättämiselle liittyvät yleen-
2288: Apulaisoikeuskansleri on syyteharkinnassaan säjoko rikoksentekijän henkilöön tai teonjälkei-
2289: katsonut, että kaupunginviskaali oli 1) jutun siin tapahtumiin. Säännös ei ollut soveltunut tä-
2290: osalta syyllistynyt lähinnä tuottamukselliseen hän tapaukseen.
2291: virkavelvollisuuden rikkomiseen, mutta 2) jutus- Nimismiehen tietoon on saatettu oikeuskans-
2292: sa ei esiintynyt sellaisia rikostunnusmerkistöteki- lerin syyteharkintaratkaisu ja käsitys pakkotila-
2293: jöitä, joita lahjuksen ottaminen tai lahjusrikko- säännöksen ja rikoslain voimaanpanemisesta an-
2294: mus olisivat edellyttäneet. Kun kaupunginvis- netun asetuksen 15 a §:n 1 kohdan soveltamise-
2295: kaalin menettely kokonaisuudessaan oli kuiten- dellytyksistä (1 054/1/95).
2296: 46 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
2297:
2298: 3) Syyteharkinta törkeää petosta koskevassa ilma-aluksessa sen ollessa säännöllisessä liiken-
2299: asiassa teessä Suomessa olevien paikkakuntien tai Suo-
2300: messa olevan ja Islannissa, Norjassa, Ruotsissa
2301: Valtiontakuukeskus oli toimittanut oikeus- tai Tanskassa olevan paikkakunnan välillä.
2302: kanslerille ylimpänä syyttäjänä tiedoksi ja mah-
2303: dollisia toimenpiteitä varten jäljennökset kau-
2304: pungin viskaalin syyttämättäj ättämispäätö ksis- Syytemääräykset RL 1 luvun tilanteissa
2305: tä, joilla kaupunginviskaali oli riittävän näytön
2306: puuttumisen vuoksi päättänyt jättää syytteet 1) Suomen kansalainen on määrätty asetetta-
2307: nostamatta Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n halli- vaksi syytteeseen Virossa kesäkuussa ja loka-
2308: tuksen jäseniä, toimitusjohtajaa ja eräitä muita kuussa 1991 tehdyistä kahdesta törkeästä petok-
2309: toimihenkilöitä vastaan. Jutussa oli ollut kysy- sesta (1/62/96).
2310: mys vuosien 1987-1989 aikaisesta menettelystä, 2) Suomen kansalainen on määrätty asetetta-
2311: jonka osalta Valtiontakuukeskus oli epäillyt, että vaksi syytteeseen Itävallassa tammikuussa 1995
2312: osakeyhtiön hallituksen jäsenet ja muut toimi- tapahtuneesta vahingonteosta (5/62/96).
2313: henkilöt olisivat vientitakuita hakiessaan salan- 3) Suomen kansalainen on määrätty asetetta-
2314: neet osakeyhtiön luottokelpoisuuteen oleellisesti vaksi syytteeseen Hollannissa joulukuussa 1995
2315: vaikuttavia tietoja mm. laivojen jo tilausvaihees- tehdystä törkeästä huumausainerikoksesta (11/
2316: sa tiedossa olleesta huomattavasta tappiollisuu- 62/96).
2317: desta ja lisäksi antaneet harhaanjohtavat ja yli- 4) Suomessa asuva Somalian kansalainen on
2318: optimistiset tilinpäätökset vuosikertomuksi- määrätty asetettavaksi syytteeseen Etiopiassa
2319: neen. Näin he olisivat erehdyttäneet Vientita- kesäkuussa 1993 tehdystä väärennyksestä, joka
2320: kuulaitosta myöntämään osakeyhtiölle ns. R-ta- rikos, kuvatussa tekomuodossaan ja suomalai-
2321: kuita ilman vastavakuuksia ja aiheuttaneet siten, siin viranomaisiin kohdistuessaan, oli kohdistu-
2322: osakeyhtiön myöhemmin haettua itsensä kon- nut Suomeen (16/62/96).
2323: kurssiin, valtiolle yhteensä usean sadan miljoo- 5) Suomen kansalainen on määrätty asetetta-
2324: nan markan taloudellisen vahingon. vaksi syytteeseen Ruotsissa joulukuussa 1995
2325: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan kat- tehdystä törkeästä huumausainerikoksesta (171
2326: sonut, ettei asiassa ole näytön puuttumisen vuok- 62/96).
2327: si aihetta määrätä syytteitä nostettaviksi osake- 6) Suomen kansalainen on määrätty asetetta-
2328: yhtiön hallituksen jäseniä tai muita toimihenki- vaksi syytteeseen Saksassa helmikuussa 1995 ta-
2329: löitä vastaan heidän viakseen epäillyistä törkeis- pahtuneesta törkeästä rattijuopumuksesta. Syy-
2330: tä petoksista tai avunannosta törkeisiin petoksiin temääräystä ei sensijaan annettu sanotun henki-
2331: (4/21/96). lön syyksi epäillystä Saksassa tapahtuneesta lii-
2332: kenteen vaarantamisesta, koska Suomen tielii-
2333: kennelain nojalla ei voida tuomita liikenteen vaa-
2334: 3.3.3. Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta rantamisesta, joka on tapahtunut Suomen rajo-
2335: jen ulkopuolella (28/62/96).
2336: Suomen rikosoikeuden soveltamisalaa koske- 7) Kaksi Suomen kansalaista on määrätty ase-
2337: va rikoslain 1 luku on uudistettu 1.9.1996 voi- tettavaksi syytteeseen Virossa helmikuussa 1996
2338: maan tulleella lailla (626/1996). Uudet säännök- tehdyistä törkeistä huumausainerikoksista (31/
2339: set paljolti vastaavat aikaisempia säännöksiä. 62/96).
2340: Ulkomailla tehdyn teon osalta on erityisesti ko- 8) Suomen kansalainen on määrätty asetetta-
2341: rostettu kaksoisrangaistavuuden vaatimusta vaksi syytteeseen Ruotsissa tammikuussa 1996
2342: (11 §)eli teon rangaistavuutta sekä Suomen että tapahtuneesta kätkemisrikoksesta (42/62/96).
2343: tekopaikan lain mukaan. Suomen lakia voidaan 9) Kymmenen Suomen kansalaista ja yksi
2344: tekopaikan laista riippumatta soveltaa sellaiseen Ruotsin kansalainen on määrätty asetettavaksi
2345: kansainväliseen rikokseen, josta kansainvälises- syytteeseen Saksassa ja Yhdysvalloissa vuosina
2346: sä sopimuksessa niin on määrätty (7 §). Ulko- 1992ja 1993 tapahtuneiden petos- ja väärennys-
2347: mailla tehdyn rikoksen syyttäminen Suomessa rikosten johdosta (76/62/96).
2348: pääsääntöisesti edelleen edellyttää oikeuskansle- 10) Pääesikunta oli pyytänyt oikeuskanslerin-
2349: rin syytemääräystä (12 §). Uutena säännöksenä virastoa toimittamaan toimivaltaiselle syyttäjälle
2350: kuitenkin on, että oikeuskanslerin syytemääräys esitutkinta-asiakirjat,joissa YK:nsuomalaisessa
2351: ei ole tarpeen, jos rikos on tehty aluksessa tai valvontajoukossa Makedoniassa komppanian-
2352: 3.3. Oikeuskansleri syyttäjänä 47
2353:
2354: päällikkönä palvellutta majuria oli kuulusteltu men kansalaista vastaan Venäjällä tapahtuneek-
2355: epäiltynä palvelusrikkomuksesta ja rattijuopu- si epäillystä rattijuopumuksesta. Syytemääräys-
2356: muksesta. Pääesikunnan päätöksen johdosta tä ei annettu, koska näyttö epäillystä rattijuopu-
2357: apulaisoikeuskansleri oli pyytänyt puolustusmi- muksesta perustui pelkästään joidenkin henki-
2358: nisteriöitä rikoslain 1 luvun (626/1996) 11 §:ssä löiden todistajankertomuksiin, jotka kuitenkin
2359: tarkoitettua selvitystä rattijuopumuksen ran- olivat olleet varsin ristiriitaisia muiden henkilöi-
2360: gaistavuodesta Makedoniassa. Vasta senjälkeen den todistajankertomusten kanssa. Minkäänlais-
2361: esitutkinta-asiakirjat oli toimitettu Uudenmaan ta verenalkoholin mittausta epäiliylle ei ollut
2362: lääninsyyttäjälle. Samalla apulaisoikeuskansleri suoritettu (19/62/96).
2363: oli määrännyt lääninsyyttäjän asettamaan maju- 4) Kaupunginviskaali oli pyytänyt oikeus-
2364: rin Helsingin hovioikeudessa syytteeseen palve- kanslerilta syytemääräystä voidakseen nostaa
2365: lusrikkomuksesta ja rattijuopumuksesta. Oi- syytteen Ruotsissa asuvaa Libanonin kansalaista
2366: keuskanslerin syytemääräys asiassa ei olisi ollut vastaan helmikuussa 1995 tehdystä pahoinpite-
2367: tarpeen rikoslain lluvun (626/1996) 12 §:n 2 mo- lystä,joka oli kohdistunut Suomen kansalaiseen.
2368: mentin 5 kohdan nojalla, koska rattijuopumus Todettu, että rikos oli tapahtunut Tukholmasta
2369: oli tehty samalla teolla kuin palvelusrikkomus. Helsinkiin matkalla olleessa, Helsingin ja Tuk-
2370: Rattijuopumus voitiin siten käsitellä sotilasoi- holman välillä säännöllisesti liikennöivässä aluk-
2371: keudenkäyntimenettelyssä sotilasoikeudenkäyn- sessa. Ottaen huomioon 1.9.1996 voimaan tul-
2372: tiasiana (39/62/96). leen rikoslain !luvun (626/1996) 5 §:n ja 12 §:n 1
2373: momentin 1 kohdan ja 2 momentin 4 kohdan
2374: säännökset syytteen nostaminen sanotusta ri-
2375: Syytemääräystä ei annettu koksesta ei enää edellyttänyt oikeuskanslerin
2376: syytemääräystä (65/62/96).
2377: 1) Kaupunginviskaali oli pyytänyt oikeus-
2378: kanslerin syytemääräystä voidakseen nostaa
2379: syytteen Suomen kansalaista vastaan Suomen Muita ratkaisuja ja lausuntoja
2380: ulkopuolella tehdystä törkeästä huumausaineri-
2381: koksesta. Todettu, että koska esitutkinta oli ollut 1) Asianomaisille viranomaisille lähetetty esi-
2382: kesken, asiassa ei vielä siinä vaiheessa ollut edel- tutkinnan ja syyteharkinnan suorittamista var-
2383: lytyksiä syytemääräyksen antamiseen (7/62/96). ten Hollannin viranomaisten syytepyynnöt
2384: 2) Apulaisnimismies oli pyytänyt oikeuskans- asioissa, joissa Suomen kansalaisten väitettiin
2385: lerin kannanottoa siitä, voisiko kolmen henkilön syyllistyneen Hollannissa tapahtuneisiin vaaral-
2386: (Suomen, Venäjän ja Australian kansalaisia) listen aineiden kuljetusrikkomuksiin (8/62/96 ja
2387: menettely, Venäjän viranomaisiin kohdistues- 18/62/96).
2388: saan, toteuttaa rikoslain 17 luvun 8 §:ssä tarkoi- 2) Hollannin viranomaisten oikeusapupyyn-
2389: tetun rikoksen tunnusmerkistönja olisiko henki- nössä oli pyydetty syytteen nostamista Suomessa
2390: löt asetettava Suomessa syytteeseen noista Suo- erään Hollannissa elokuussa 1995 tapahtuneeksi
2391: men ulkopuolella tehdyistä teoista. Vastauksessa epäillyn ylikuorman kuljettamisen johdosta.
2392: todettu, että syyttäjän itsensä on esitutkinta-ai- Vastaajaksi asiassa oli ilmoitettu suomalainen
2393: neiston perusteella suoritettava syyteharkinta ju- osakeyhtiö. Asianjohdosta annetussa ratkaisus-
2394: tuissa, joissa on kysymys Suomen ulkopuolella sa on todettu, että vastaajaosakeyhtiön menette-
2395: tehdyiksi väitetyistä rikoksista. Vasta senjälkeen lyyn Suomessa tehtynä tulisivat sovellettaviksi
2396: syyttäjän tulee, jos hän harkinnassaan päätyy ylikuormamaksusta annetun lain säännökset.
2397: syytteen nostamiseen, ryhtyä toimenpiteisiin ri- Niiden mukaan ylikuorman kuljettamisesta
2398: koslain !luvun säännöksissä tarkoitetun oikeus- määrätään ensisijaisena seuraamuksena valtiolle
2399: kanslerin syytemääräyksen saamiseksi. Lisäksi maksettavaksi ylikuormamaksu. Se voidaan
2400: todettu, että oikeustieteessä esitetyn kannanoton määrätä vain sellaisesta ylikuormasta, jonka lii-
2401: mukaan rikoslain 17luvun 8 §:n säännös on suo- kenteen valvoja toteaa välittömästi kuljetuksen
2402: jeluobjektinsa osalta tarkoitettu sovellettavaksi aikana. Maksun määrääminen tapahtuu hallin-
2403: kansallisesti rajoitettuna siten, että viranomaisil- nollisilla toimenpiteillä. Maksun määrääminen
2404: la siinä tarkoitetaan vain suomalaisia viranomai- ei kuulu syyttäjän tehtäviin eikä sitä käsitellä
2405: sia (13/62/96). syyteasiana tuomioistuimessa. Näillä perusteilla
2406: 3) Nimismies oli pyytänyt oikeuskanslerilta ja ottaen huomioon myös Suomen tieliikenne-
2407: syytemääräystä voidakseen nostaa syytteen Suo- lainsäädännön soveltamisalaa koskevat rajoi-
2408: 48 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
2409:
2410: tukset ratkaisussa on katsottu, ettei Hollannissa keskusrikospoliisia tutkimaan osuusliikkeen
2411: tapahtunutta ylikuorman kuljettamista ole pi- säästökassatoimintaa. Tutkintapyynnön perus-
2412: dettävä Suomen lain mukaan rangaistavana ri- teella keskusrikospoliisi oli suorittanut Osuuslii-
2413: koksena (15/62/96). ke Elannon edustajien menettelyä koskevan esi-
2414: 3) Oikeusministeriölle on ulkomaan viran- tutkinnan, jonka yhteydessä laajemman asiako-
2415: omaisen tiedustelun johdosta Suomen kansalai- konaisuuden puitteissa ja sen osana oli selvitetty
2416: sen syyksi epäiltyä, ulkomailla tehtyä rikosta myös ministeriön virkamiesten menettelyä. Näin
2417: koskevassa asiassa todettu, että ulkomaan oike- syntynyt esitutkintapöytäkirja oli toimitettu kih-
2418: usviranomainen lähettää esitutkinta-asiakirjat lakunnansyyttäjälle syyteharkintaa varten.
2419: toimivaltaiselle syyttäjälle joko suoraan tai Asiakokonaisuudessa tulivat esille mm. näy-
2420: oikeusministeriön välityksellä. Syyttäjä suorittaa tön ristiriitaisuus ja asianosaisten erisuuntaiset
2421: syyteharkinnan asiassa. Mikäli syyttäjä päätyy intressit. Sen vuoksi ja näytön kokonaisarvioin-
2422: syytteen nostamiseen, saattaa hän syytemääräys- tiin sekä oikeudellisiin kysymyksiin liittyvien tul-
2423: tä koskevan esityksensä oikeuskanslerin harkit- kintojen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi oi-
2424: tavaksi (45/62/96). keuskansleri on pitänyt tarpeellisena, että syyte-
2425: harkinnan koko tämän laajan asiakokonaisuu-
2426: den osalta, mukaan lukien myös ministeriön asi-
2427: 3.3.4. Syyttäjänmääräyksiä yksittäistapauksissa anomaisten virkamiesten menettely, suorittaa
2428: sama syyttäjä. Näin oikeuskansleri on määrän-
2429: 1) Syyttäjänmääräykset kihlakuntauudistuksen nyt kihlakunnansyyttäjän suorittamaan asiassa
2430: johdosta syyteharkinnan myös ministeriön virkamiesten
2431: osalta, joiden mahdollista virkasyytettä olisi ol-
2432: Kihlakuntauudistus on voinut aiheuttaa myös lut ajettava hovioikeudessa.
2433: sen, että syyteasia ei enää ole sen syyttäjän syyte- Kihlakunnansyyttäjä on sittemmin päättänyt
2434: harkinnassa tai ajettavana, joka alunperin oli nostaa syytteen eräitä Osuusliike Elannon edus-
2435: saanut asian käsiteltäväkseen. Tällaisia tilanteita tajia vastaan säästökassarikoksesta ja 28.1.1997
2436: varten annetun ohjeen mukaan (Syyttäjäsano- päivätyillä syyttämättäjättämispäätöksillään sa-
2437: mat nro 4/1996) lääninsyyttäjä tai asianomainen malla katsonut, etteijutussa ole tullut esiin riittä-
2438: johtava kihlakunnansyyttäjä voi tehdä oikeus- vää näyttöä sen tueksi, että valtiovarainministe-
2439: kanslerille esityksen tarvittavien syyttäjänmää- riön virkamiehet olisivat menettelyllään syyllis-
2440: räysten antamisesta. Ohjeessa on myös todettu, tyneet heidän viakseen epäiltyyn tuottamukselli-
2441: että jos jokin laaja asia on ollut kihlakuntauudis- seen virkavelvollisuuden rikkomiseen (82/60/96).
2442: tuksessa poliisipäälliköksi tai kihlakunnanvou-
2443: diksi siirtyvän syyttäjän käsiteltävänä, ja tämä 3) Syyttäjän määrääminen sotilasrikosasiassa
2444: suostuu jatkamaan asian käsittelyä, oikeuskans-
2445: lerilla on valta antaa syyttäjänmääräys myös hä- Oikeuskanslerin kertomuksessa v. 1995 s. 43
2446: nelle. Tällaisia syyttäjänmääräyksiä on esitysten selostetussa asiassa Helsingin hovioikeus on
2447: perusteella annettu toisen syyttäjänviraston kih- 1.10.1996 antamanaan päätöksellä tuominnut
2448: lakunnansyyttäjälle 5 tapauksessa, poliisipäälli- majurin palvelusrikoksesta- sakkorangaistuk-
2449: kölle tai apulaispoliisipäällikölle 3 tapauksessa, seen. Hovioikeus oli katsonut majurin, tämän
2450: kihlakunnanvoudille 1 tapauksessa ja nimismie- jättäessä noudattamatta häntä veivoittavia es-
2451: helle 2 tapauksessa. teellisyyssäännöksiäja toimimalla tarjousmenet-
2452: telyn järjestämisessä epäasiallisesti, tahallaan
2453: rikkoneen palvelusvelvollisuutensa ja siten syyl-
2454: 2) Syyteharkinta säästökassan vakuuksien listyneen palvelusrikokseen. Hovioikeuden pää-
2455: valvonnasta vastanneiden valtiovarainministeriön tös on lainvoimainen (65/62/96).
2456: virkamiesten osalta
2457:
2458: Oikeuskanslerin tutkittavaksi kanteluna saa- 3.4. Syyttäjälaitoksen toiminta
2459: tetussa asiassa oli epäilty valtiovarainministeriön
2460: kahden virkamiehen menetelleen virheellisesti 3.4.1. Tilastotietoja
2461: Osuusliike Elannon säästökassatoimintaa kos-
2462: kevan vakuusvalvonnan yhteydessä. Osuusliike Syyttäjän rikosdiaari on asia- eli juttukohtai-
2463: Elannon selvitysmies puolestaan oli pyytänyt nen. Syyttäjä muodostaa jutun yhdestä tai use-
2464: 3.4. Syyttäjälaitoksen toiminta 49
2465:
2466: ammasta rikoksesta ja niihin syylliseksi epäillyis- 3.4.1.1. Syyttäjien toiminta
2467: tä vastaajista, jos eri rikoksilla ja/tai vastaajilla
2468: on siten yhteyttä keskenään, että yhdessä käsitte- Paikallissyyttäjänvirastoihin saapui vuonna
2469: ly on tarkoituksenmukaista. Yhdessä jutussa voi 1996 68.159 asiaa, mikä oli 1.107 asiaa eli 1,5 %
2470: siten olla joko yksi vastaaja ja yksi tai useampia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syyttäjät rat-
2471: rikoksia, taikka useita vastaajia ja useita rikok- kaisivat yhteensä 65.156 asiaa. Asia katsotaan
2472: sia. Syyteharkinnan lopputulos merkitään diaa- tässä tilastossa ratkaistuksi, kun se on päättynyt
2473: riin toimenpidekoodina kuitenkin vastaajittain. sekä syyttäjällä että käräjäoikeudessa.
2474: Syyttämättäjättämispäätökset puolestaan Syyttäjillä päättyi yhteensä 18.230 asiaa eli
2475: ovat vastaajakohtaisia, mutta samalla päätöksel- 28 % kaikista ratkaistuista asioista. Asia katso-
2476: lä on voitujättää syyte nostamatta useista saman taan syyttäjällä päättyneeksi,jos mistäänjuttuun
2477: vastaajan rikoksista. Yhdessä jutussa voidaan kuuluvasta rikoksesta ei ole nostettu syytettä.
2478: myös osasta rikoksia nostaa syyte ja jättää osa Kaikki luvut ovat samaa suuruusluokkaa kuin
2479: syyttämättä. edellisenä vuonna.
2480: Seuraavassa diaarista tuotettua tilastoaineis- Taulukossa on esitetty syyttäjänvirastoihin
2481: toa kertomusvuodelta. Kaupunginviskaalinvi- saapuneiden, ratkaistujen ja siirtyneiden asia-
2482: rastojenja nimismiespiirien sijaan ovat 1.12.1996 määrien kehitys vuosina 1988-1996.
2483: lukien tulleet kihlakunnan syyttäjänvirastot ja
2484: kihlakunnanviraston syyttäjäosastot Ahvenan-
2485: maan maakunnansyyttäjänvirasto on säilynyt
2486: ennallaan.
2487:
2488:
2489:
2490:
2491: Syyttäjänvirastojen työmäärän kehitys 1988-1996
2492:
2493:
2494:
2495: 90
2496:
2497: BO
2498:
2499: 70 II Saapuneet
2500:
2501: 60
2502: II Ratkaistu!
2503: 50
2504:
2505: 40
2506: DSiirtyneet
2507: 30
2508:
2509: 20
2510:
2511: 10
2512:
2513: 0
2514: 1988 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
2515:
2516:
2517:
2518:
2519: 7 370099
2520: 50 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
2521:
2522: Kuva 1 Kuva2
2523:
2524: Syyttäjän vastaajakohtaiset ratkaisut 1996 Syyttämättäjättämispäätökset,
2525: päätösperusteidenjakauma 1996
2526: siirto lsjälle
2527: 0%
2528: muu
2529: rangaistus-
2530: 0%
2531: syytesiirto määräys
2532: 4% 3%
2533: jätetty
2534: syyttämättä
2535: 22%
2536:
2537: yhdistetty
2538: toiseen
2539: k===-=--___..
2540: asiaan
2541: 2% ei näyttöä 49%
2542: ei syyteoikeutta
2543: 1% syyte
2544: 68%
2545:
2546:
2547:
2548:
2549: Kuva3
2550: Syyttäjien vastaajakohtaiset ratkaisut puoles-
2551: taanjakautuivat vuonna 1996 seuraavasti: syyte Seuraamusluontoiset syyttämättäjättämispää-
2552: 67.334 tapauksessa kaikista 98.684 vastaajasta, tökset 1996
2553: syyteoikeus oli puuttunut 980 tapauksessa, asia
2554: oli yhdistetty toiseen asiaan 1. 738 tapauksessa,
2555: jätetty syyttämättä 21.752 tapauksessa, siirretty TLL 104§ muu laink.
2556: 10%
2557: toiselle syyttäjälle 3.833 tapauksessa, annettu 14%
2558:
2559: rangaistusmääräys 2.753 tapauksessa, vastaajaa
2560: ei ollut saatu haastettua 63 tapauksessa ja muu kohtuus
2561: syy 231 tapauksessa. 18%
2562:
2563:
2564:
2565:
2566: nuoruus vähäisyys
2567: 9% 44%
2568: 3.4.1.2. Syyttämätiä jättäminen
2569:
2570: Syyttämättä jättäminen voi perustua johon-
2571: kin seuraavista seikoista:
2572: - tutkittu teko ei täytä minkään rikoksen
2573: tunnusmerkistöä (ei rikos),
2574: - epäillystä rikoksesta ei ole todennäköisiin taisi kokonaisrangaistuksen määrään. Tällöin on
2575: syihin perustuvaa näyttöä (ei näyttöä), kysymyksessä ns. seuraamusluonteinen syyttä-
2576: - syyteoikeus on vanhentunut, mättäjättäminen.
2577: - syyttäjällä ei ole syyteoikeutta esimerkiksi Syyttämättäjättämispäätöksiä oli vuonna
2578: sen vuoksi, että tutkittu teko on asianomistaja- 1996 tehty yhteensä 23.188 kpl,joista seuraamus-
2579: rikos eikä asianomistaja ole esittänyt siitä syyte- luonteisia oli 8.164 kpl eli 35 %. Molemmat luvut
2580: pyyntöä (ei syyteoikeutta) tai olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 1995.
2581: - syyttäjä on lakiin perustuvan harkintaval- Syyttämättäjättämisen perusteena oli ollut "ei
2582: tansa nojalla päättänytjättää syytteen nostamat- rikos" 1. 738 tapauksessa, "ei näyttöä" 11.402 ta-
2583: ta selvitetystä rikoksesta sen vähäisyyden, rikok- pauksessa, syyteoikeus vanhentunut431 tapauk-
2584: sentekijän nuoruuden tai oikeudenkäynnin ja sessa ja ei syyteoikeutta 1.453 tapauksessa.
2585: rangaistuksen kohtuuttomuuden vuoksi taikka Seuraamusluonteiset syyttämättäjättämis-
2586: sen vuoksi, että rikos ei rikosten yhtymistä kos- päätökset puolestaan jakautuivat päätösperus-
2587: kevien säännösten johdosta olennaisesti vaikut- teittain seuraavasti: vähäisyys (RVA 15 § 2.1)
2588: 3.4. Syyttäjälaitoksen toiminta 51
2589:
2590: 3.580, nuoruus 739, kohtuus 1.481, konkurrenssi 3.4.3. Tarkastustoiminta ja valvonta
2591: 392, TLL 104 § 809 ja muu lainkohta 1.163.
2592: Apulaisoikeuskansleri on kertomusvuonna
2593: tarkastanut Kuopion ja Porin kaupunginviskaa-
2594: 3.4.1.3. Lääninsyyttäjät ja sotilassyyttäjät linvirastot.
2595: Oikeuskanslerinviraston syyttäjäosasto on
2596: Lääninsyyttäjille saapui vuonna 1996 100 tarkastanut Oulun kaupunginviskaalinviraston.
2597: asiaaja he ratkaisivat 129 asiaa. Syyttämättäjät- Lääninsyyttäjien suorittamaa syyttäjänviras-
2598: tämispäätöksiä lääninsyyttäjät tekivät yhteensä tojen tarkastustoimintaa on seurattu tarkastus-
2599: 243 kpl, joista seuraamusluonteisia 12 kpl. pöytäkirjoista,jotka lääninsyyttäjät ovat toimit-
2600: Sotilassyyttäjille puolestaan saapui vuonna taneet oikeuskanslerinvirastoon. Pöytäkirjoja on
2601: 1996 408 asiaaja he ratkaisivat 371 asiaa. Syyttä- käsitelty lääninsyyttäjien neuvottelupäivillä. Li-
2602: mättäjättämispäätöksiä sotilassyyttäjät tekivät säksi lääninsyyttäjät ovatennenjoulukuun alkua
2603: yhteensä 7 kpl, joista yksikään ei ollut seuraa- 1996 suorittaneet ns. lopputarkastuksen luontei-
2604: musluonteinen. set ylimääräiset tarkastukset syyttäjänvirastois-
2605: sa. Tulosohjaukseen siirtyminen on muuttanut
2606: tarkastusten luonnetta.
2607: 3.4.2. Lääninsyyttäjien toiminta Oikeuskanslerinvirastossa on vuodesta 1995
2608: lähtien seurattu syyteharkinnan joutuisuotta
2609: Oikeuskanslerinviraston syyttäjäosasto on ke- kaupunginviskaalinvirastoissa syyttäjän diaarin
2610: rännyt lääninsyyttäjiltä tiedot vuodelta 1996lää- rästilistan avulla. Viraston rästilista on suurem-
2611: ninsyyttäjien tehtävistä ja siitä, kuinka oikeus- mista virastoista (7) otettu neljännesvuosittain ja
2612: kanslerin eräiden syyteharkinta-asiain käsittelys- pienemmistä (18) puolivuosittain. Listalla havai-
2613: tä antamaa yleistä ohjetta on sovellettu. tut ilman ns. vaihekoodia olleet vanhat asiat ovat
2614: Lääninsyyttäjäasetuksen 6 §:ssä tarkoitetuista aiheuttaneet kyselyn.
2615: syyteharkinta-asioista tehtiin vuonna 1996 lää- Kertomusvuonna kyselyt on tehty Helsingin,
2616: ninsyyttäjille 409 ilmoitusta. Lääninsyyttäjätjät- Turun, Porin ja Oulun kaupunginviskaalinviras-
2617: tivät alaistensa syyttäjien ratkaistavaksi näistä ja toihin sekä Uudenmaan, Turun ja Porin, Hä-
2618: edelliseltä vuodelta jääneistä 6 asiasta 400 asiaa. meen ja Kuopion lääninsyyttäjille.
2619: Kahdeksan läänin lääninsyyttäjät jättivät kaikki
2620: ilmoitetut asiat paikallisyyttäjien ratkaistavaksi.
2621: Yksi lääninsyyttäjälle ilmoitettu asia oli tietoja
2622: annettaessa avoinna. Lääninsyyttäjien ratkaise- 3.4.4. Muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen
2623: mista 14 asiasta yksi lääninsyyttäjä ratkaisi 12ja
2624: toinen kaksi asiaa. Lääninsyyttäjien ratkaisemis- Kertomusvuonna syyttäjät toimittivat oikeus-
2625: ta 14 asiasta 10 ratkaistiin syyttämättäjättämis- kanslerinvirastoon 61 muutoksenhakemusta ja
2626: päätöksellä ja neljässä asiassa lääninsyyttäjät valitusta hovioikeuden toisena oikeusasteena an-
2627: ajoivat itse syytettä. tamiin päätöksiin. Muutoksenhakemuskirjel-
2628: Lääninsyyttäjille tuli lisäksi ratkaistavaksi mistä 58 toimitettiin edelleen korkeimpaan oi-
2629: suoraan poliisilta 148 muuta syyteharkinta- keuteen.
2630: asiaa. Näistä ja edelliseltä vuodelta siirtyneistä 32 Korkein oikeus on kertomuksen laatimisajan-
2631: asiasta lääninsyyttäjät siirsivät 63 asiaa alaisten- kohtaan mennessä myöntänyt valitusluvan 13
2632: sa syyttäjien ratkaistavaksi. Seuraavalle vuodelle asiassa.
2633: siirtyi 20 asiaa. Lääninsyyttäjien ratkaisemista 97 Korkein oikeus on viran puolesta pyytänyt
2634: asiasta 71 asiaa ratkaistiin syyttämättäjättämis- oikeuskanslerin välityksellä syyttäjiltä vastauk-
2635: päätöksillä, 12 asiassa lääninsyyttäjät määräsi- sen muiden asianosaisten muutoksenhakemus-
2636: vät alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä ja 14 ten johdosta 59 tapauksessa.
2637: asiassa lääninsyyttäjät ajoivat itse syytettä. Syyttäjien valituslupahakemusten ja korkeim-
2638: Paikallissyyttäjien syyteharkintaratkaisuista man oikeuden niidenjohdosta myöntämien vali-
2639: tehtyjen kanteluiden johdosta lääninsyyttäjät tuslupien määrät vuosina 1987-1996 ilmenevät
2640: antoivat seitsemän syytemääräystä. seuraavalla sivulla olevasta kaaviosta.
2641: 52 3. Syyttäjälaitoksen johtaminen
2642:
2643: Syyttäjien muutoksenhakemuksetja KKO:n myöntämät valitusluvat vuosina 1987-1996
2644:
2645:
2646:
2647:
2648: 1111 Muutoksenhakemukset
2649:
2650:
2651: II Valitusluvat
2652:
2653:
2654:
2655:
2656: vuodelta 199618 hakemusta
2657: ratkaisematta
2658: 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
2659:
2660:
2661:
2662:
2663: 3.5. Koulutus- ja tiedotustoiminta rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyuudis-
2664: tuksen vaatima koulutus syyttäjille ja muulle
2665: 3.5.1. Koulutuksen suunnittelu syyttäjänvirastojen henkilökunnalle, on jatkanut
2666: toimintaansa kertomusvuonna.
2667: Syyttäjäkoulutuksen jatkuvaa suunnittelua,
2668: toteuttamista ja seurantaa varten on toiminut
2669: oikeuskanslerin asettama syyttäjäkoulutuksen
2670: yhteistyöryhmä, jossa on ollut edustettuina Suo- 3.5.2. Kurssit ja muut tilaisuudet
2671: men Kaupunginviskaaliyhdistys r.y., Suomen
2672: Nimismiesyhdistys r.y. ja Poliisin lääninjohto Pazkallishallinnon uudistaminen
2673: r.y. Yhteistyöryhmä on pitänyt vuoden aikana
2674: yhden kokouksen. Kokouksessa on käsitelty Oikeuskanslerinvirasto on yhdessä oikeusmi-
2675: vuoden 1996 koulutuksen toteutusta, rikospro- nisteriön kanssa järjestänyt johtaville kihlakun-
2676: sessiuudistuskoulutuksen suunnittelua ja toteu- nansyyttäjille ja lääninsyyttäjille koulutusta pai-
2677: tusta, paikallishallintouudistuksen koulutusta, kallishallin touudistuksen toteuttamisesta.
2678: syyttäjäkoulutuksen suunnittelua yleisesti, syyt- Oikeusministeriö on järjestänyt koko siirty-
2679: täjien peruskoulutussuunnitelutyöryhmän työtä välle syyttäjänvirastojen henkilökunnalle uudis-
2680: ja vuoden 1997 koulutuksen suuntaviivoja. tuksesta neljä yhden päivän koulutustilaisuutta
2681: Oikeuskanslerin vuonna 1993 asettama työ- eri puolilla maata. Oikeuskanslerinvirasto on
2682: ryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja ohjata osallistunut näiden toteutukseen.
2683: 3.5. Koulutus- ja tiedotustoiminta 53
2684:
2685: Oikeudenkäyntimenettelyn uudistaminen ja kirjanpitorikoksia sekä niihin syyttäjän kan-
2686: nalta liittyviä ongelmakysymyksiä.
2687: Kertomusvuonna on jatkettu vuonna 1994
2688: aloitettua koulutusta yhteistyössä oikeusministe- Osanottajat
2689: riön kanssa. Syyttäjänvirastojen ja tuomioistuin-
2690: ten koulutus on toteutettu yhdessä. Kaikille kursseille on osallistunut myös muu-
2691: Syyttäjäkouluttajille on järjestetty kertomus- tamia tuomareita ja rikostutkijoita.
2692: vuoden aikana neljä kouluttajakoulutusjaksoa. Osanottajia kouluttajakoulutuksessa ja kurs-
2693: Näistä kolme on järjestetty yhdessä tuomarikou- seilla on ollut yhteensä 283, kurssipäiviä 25 ja
2694: luttajien kanssa. Lisäksi kouluttajat ovat tehneet oppilaspäiviä 849.
2695: opintomatkan Ruotsiin sikäläiseen oikeuden- Syyttäjäkouluttajien yhdessä tuomarikoulut-
2696: käyntimenettelyyn tutustumiseksi. tajien kanssa järjestämiin lukuisiin koulutustilai-
2697: Kouluttajakoulutuksessa on käsitelty uudis- suuksiin on osallistunut koko syyttäjänvirasto-
2698: tuksen sisältöjä sekä syyttäjän että tuomioistui- jen ja tuomioistuinten henkilökunta.
2699: men kannalta, esitutkintaan ja pakkokeinoihin
2700: liittyviä kysymyksiä, haastehakemuksen sisäl-
2701: töä, vireillepanoa ja pääkäsittelyä sekä seuraa- Neuvottelupäivät
2702: vien kenttäkoulutusjaksojen suunnittelua.
2703: Kouluttajat ovat toteuttaneet kaksi kaksipäi- Oikeuskanslerinviraston järjestämä läänin-
2704: väistä kenttäkoulutusjaksoa syyttäjänvirastojen syyttäjien neuvottelupäivä pidettiin 19.11.1996.
2705: ja tuomioistuinten henkilökunnalle. Tilaisuuk-
2706: siin on osallistunut myös asianajajia sekä tutkin-
2707: nanjohtajia. 3.5.3. Syyttäjäsanomat
2708: Koulutusta jatketaan vuonna 1997 ennen
2709: uudistuksen voimaantuloa. Syyttäjäsanomat ilmestyi vuonna 1996 neljä-
2710: Lisäksi syyttäjäkouluttajat osallistuivat polii- nä numerona, joissa oli yhteensä 53 sivua. Syyt-
2711: sille järjestettävän koulutuksen suunnitteluun ja täjäsanomat on sisältänyt oikeuskanslerin ohjei-
2712: toteuttamiseen. ta ja tiedotuksia syyttäjille ja siinä on selostettu
2713: oikeuskanslerin ratkaisuja sekä uutta lainsää-
2714: däntöä.
2715: Kirjanpitokurssi Syyttäjäsanomien jakelun piiriin kuuluvat
2716: syyttäjien lisäksi muun muassa yleiset tuomiois-
2717: Syyttäjien kirjanpitokurssilla (2 viikkoa) käsi- tuimet, poliisiviranomaiset sekä oikeustieteelliset
2718: teltiin kirjanpidon ja tilinpäätösanalyysin perus- tiedekunnat ja tutkimuslaitokset. Painosmäärä
2719: kysymyksiä sekä kirjanpitoon liittyen verorikok- on vuonna 1996 ollut 1500 suomenkielistä ja 110
2720: sia, velallisen rikoksia ja kirjanpitorikoksia. ruotsinkielistä kappaletta.
2721: Syyttäjille on lähetetty Syyttäjäsanomien
2722: ohella korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien
2723: Talousrikoskurssi rikos- ja prosessioikeutta koskevista ennakko-
2724: päätöksen luontoisista ratkaisuista erillinen mo-
2725: Syyttäjien talousrikoskurssilla (1 viikko) käsi- niste, joka kertomusvuoden aikana on julkaistu
2726: teltiin erityisesti verorikoksia, velallisen rikoksia kolme kertaa.
2727: 54
2728:
2729:
2730:
2731:
2732: 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
2733:
2734: 4.1. Yleiskatsaus kieltoihin on jouduttu tarkastuksen perusteella
2735: puuttumaan.
2736: Oikeuskansleri suorittaa tuomioistuimiin Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään-
2737: kohdistuvaa laillisuusvalvontaa sekä kansalais- nön 12 §:n 1 momentin (213/1994) mukaan syyt-
2738: ten kantetujen pohjalta että omasta aloittees- täjän tehtävät tuomioistuinlaitoksen virkamie-
2739: taan. Vuonna 1996 oikeuskanslerille tehtiin 141 hiä koskevien hovioikeuden ensimmäisenä oike-
2740: sellaista kantelua,jotkajoko kokonaan tai muun usasteena käsittelemien virkasyyteasioiden osal-
2741: ohella koskivat yleisten tuomioistuinten menet- ta kuuluvat oikeuskanslerille. Hovioikeudet toi-
2742: telyä. Hallintotuomioistuinten menettelyä koski mittavat tarkastavien viskaalien laatimat kerto-
2743: 24 kanteluaja erityistuomioistuimia 22 kantelua. mukset alioikeuksien valvonnassa havaitsemis-
2744: Tuomioistuinten toimintaa koskeneiden kante- taan asioista tiedoksi oikeuskanslerille. Lisäksi
2745: tujen määrä on jonkin verran lisääntynyt yleisten hovioikeudet ilmoittavat oikeuskanslerille tie-
2746: tuomioistuinten kohdalla ja huomattavasti li- toonsa tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa
2747: sääntynyt hallintotuomioistuinten ja jonkin ver- virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa.
2748: ran erityistuomioistuinten osalta edelliseen vuo- Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksen mu-
2749: teen verrattuna. kaan nämä asiat valmistellaan oikeusvalvonta-
2750: Kantelut ovat koskeneet erilaatuisia asioita, osastolla ja ne kuuluvat apulaisoikeuskanslerin
2751: lähinnä tuomioistuinten ratkaisujen sisältöä sekä ratkaistaviin. Käsitellessään hallituksen esitystä
2752: oikeudenkäyntimenettelyä asioita käsiteltäessä. nro 13111996 vp. ylintä syyttäjää koskevien sään-
2753: Ne ovat aiheuttaneet yhden huomautuksen anta- nösten muuttamisesta eduskunnan lakivaliokun-
2754: misen ja yhden purkuesityksen sekä seitsemän ta otti mietinnössään nro 20/1996 vp. kantaa
2755: käsityksen lausumisen, kuten jaksosta 4.2 tar- oikeuteen nostaa syyte tuomarin tekemästä vir-
2756: kemmin ilmenee. karikoksesta. Lakiin yleisistä syyttäjistä (199/
2757: Oikeuskanslerinviraston omasta aloitteesta 1997) tuli säännös,jonka mukaan syytteen nosta-
2758: suoritettu laillisuusvalvonta on tapahtunut en- misesta tuomarin tekemästä virkarikoksesta
2759: nen muuta tarkastamallatuomioistuinten rikos- päättää oikeuskansleri tai eduskunnan oikeus-
2760: asioissa antamia tuomioita. Selostus niistä sään- asiamies. Laki tulee voimaan 1.12.1997.
2761: nöksistä, joiden nojalla rikosasioita koskevat Virkasyyteprosessissa menettely on pääosin
2762: päätöstiedot toimitetaan oikeuskanslerinviras- kirjallista. Käytännössä oikeuskansleri voi syyte-
2763: toon, sisältyy valtioneuvoston oikeuskanslerin määräyksen antaessaan samalla määrätä muun
2764: kertomukseen vuodelta 1990 (s. 38). syyttäjän hoitamaan varsinaisen syytteen ajami-
2765: Vuonna 1996 oikeuskanslerinvirastoon toimi- sen jutussa. Useissa virkasyyteasioissa on ollut
2766: tettiin tarkastettavaksi vankeusrangaistuksia kyseessä tapaus, jossa hovioikeus on varannut
2767: koskevia päätösilmoituksia 6150 kappaletta. asianomistajan vireille paneman syytteen joh-
2768: Tarkastusaineiston perusteella virheitä on tullut dosta oikeuskanslerille tilaisuuden tulla virallise-
2769: esiin, joskin toteutettujen lainmuutosten mm. ri- na syyttäjänä kuulluksi asiassa. Vuonna 1996 oli
2770: koslain 7luvun uudistamisestajohtuen virheiden oikeuskanslerinvirastossa näin kirjattu yhteensä
2771: määrä on vähentynyt. Havaitut virheet ovat an- 52 tuomaria koskevaa virkasyyteasiaa.
2772: taneet aihetta huomautuksiin ja käsitysten lausu- Virkarikosasioiden yhteydessä on tullut esille,
2773: misiin. Muun ohella yhdyskuntapalvelutuomioi- että eri hovioikeuksien käytäntö vaihtelee jonkin
2774: hin, vankeusrangaistuksen määräämiseen, yhtei- verran siinä, mitkä asiat katsotaan kuuluviksi
2775: sen vankeusrangaistuksen määräämiseen, koe- hovioikeudelle alioikeuksien valvontaa koskevi-
2776: tusajan pituuteen, päätösten perustelemiseen, na oikeusvalvonta-asioina tai kanteluina ja mit-
2777: vapaudenmenetysajan vähentämiseen sekä ajo- kä toimitetaan oikeuskanslerinviraston tietoon
2778: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 55
2779:
2780: varsinalSlna virkarikosasioina. Samoin hovioi- tamisen porrastaminen toteutuisi entistä laajem-
2781: keuksissa on ollut erilaista käytäntöä siinä, missä min ja yleisemmin (Oikeuskanslerin kertomus
2782: vaiheessa oikeuskansleria kuullaan syyttäjänä 1994 s. 44--45). Hovioikeudet olivat lähettäneet
2783: asianomistajan nostamassa virkasyyteasiassa. oikeuskanslerin kirjeen käräjäoikeuksille tiedok-
2784: Osassa tapauksista jutun kaikkien osapuolten si tai asiasta oli keskusteltu alioikeuksien tarkas-
2785: kuuleminen yhtäaikaa samalla välipäätöksellä tusten yhteydessä.
2786: on perusteltua. Helsingin ensimmäinen kaupunginviskaali on
2787: Toimenpiteitä tuomareita vastaan ovat muu- toimittanut oikeuskanslerille tiedoksi ohjeen,
2788: toin aiheuttaneet varsin erilaatuiset tapaukset. jonka käräjäoikeuden laamanni ja ensimmäinen
2789: Niitä ovat olleet mm. lautamiehen esteellisyys- kaupunginviskaali olivat yhdessä antaneet viras-
2790: säännösten vastainen menettely ja lautamiehen tojensa henkilökunnalle rikosasioiden haastami-
2791: vastuu, viivästymiset asioita käsiteltäessä, tuo- seksi porrastetusti eri kellonajoille (31151194).
2792: mion perustelujen puutteellisuus sekä oikeus-
2793: avustajan palkkiot.
2794: Hallintotuomioistuinten osalta on mm. otettu
2795: kantaa verovalitusasioiden käsittelyn joutuisuu- 4.2.2. Huomautukset
2796: teen ja suullisen käsittelyn vaatimuksen hylkää-
2797: miseen lääninoikeudessa. 1) Lautamiehen esteellisyyssäännösten vastainen
2798: Tässä jaksossa käsitellään erikseen virheitä, menettely
2799: joita on havaittu toisaalta kanteluasioissa sekä
2800: toisaalta rangaistustuomioiden tarkastuksessa. Lautamies oli osallistunut käräjäoikeudessa
2801: Rangaistustuomioiden tarkastuksen seuraa- rikosasian ratkaisemiseen jutussa, jossa asian-
2802: muksiin on viitattu edellä. Toimenpiteet havait- omistajana oli ollut kunta. Kunnan puhevaltaa
2803: tujen virheiden johdosta ilmenevät tarkemmin asiassa oli käyttänyt tekninen lautakunta. Lauta-
2804: kohdista 4.2 ja 4.3. Tuomioistuimet eivät ole mies oli aikaisemmin toiminut teknisen lauta-
2805: 1.1.1994 jälkeen vahvistaneet rangaistusmäärä- kunnan jäsenenä mukana tekemässä päätöstä,
2806: yksiä,joten tältä osin tarkastushavaintoja ei enää jolla lautakunta oli päättänyt ryhtyä puheena
2807: ole ollut. olevassa asiassa oikeudellisiin toimiin. Teknises-
2808: Virhe on, virkasyytteen, huomautuksen tai sä lautakunnassa asian esittelijänä toiminut kun-
2809: käsityksen lausumisen lisäksi, eräissä tapauksis- naninsinööri oli kunnan edustajana tehnyt mai-
2810: sa antanut aihetta korkeimmalle oikeudelle tai nitun lautakunnan päätöksen nojalla asiasta tut-
2811: hovioikeudelle tehtyyn esitykseen. Purkuesityk- kimuspyynnön.
2812: siä korkeimmalle oikeudelle on tehty myös syyt- Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to-
2813: täjien ja muiden viranomaisten aloitteesta. Ran- dennut, että kun käräjäoikeusuudistuksella lau-
2814: gaistusmääräysasioissa purkua ei ole tarvinnut tamiehet osallistuvat myös prosessiaineiston vas-
2815: hakea. taanottamiseen ja heillä on samanlainen yhtäläi-
2816: nen äänioikeus kuin puheenjohtajillakin, on lau-
2817: tamiehen esteellisyyttä arvioitava entistä tiukem-
2818: min. Yksilöllisen äänioikeuden myöntäminen
2819: merkitsi maallikkojäsenten vaikutuksen koros-
2820: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kante- tumista alioikeuden tuomitsemistoiminnassa,
2821: lut ja muut valvontatoimet sillä lautamiehet ovat enemmistönä käräjäoikeu-
2822: den ns. peruskokoonpanossa. Käräjäoikeuksien
2823: 4.2.1. Esitys oli syytä kiinnittää erityistä huomiota lautamies-
2824: ten esteettömyytteen.
2825: Rikosasioiden haastamisen porrastaminen Lautamies oli osallistuessaan käräjäoikeudes-
2826: sa asian ratkaisemiseen vaikka hän oli aikaisem-
2827: Oikeuskansleri oli 8.1 2. 1995 hovioikeuksien min ottanut osaa asian käsittelemiseen muussa
2828: presidenteille osoittamassaan kirjeessä kiinnittä- viranomaisessa, toiminut vastoin oikeudenkäy-
2829: nyt hovioikeuksien huomiota haasteaikojen por- ruiskaaren 13 luvun 1 §:n säännöksiä. Hovioikeus
2830: rastamisen merkitykseen oikeudenkäyntimenet- oli palauttanut asian käräjäoikeuteen uudelleen
2831: telyssä. Samalla oikeuskansleri oli esittänyt, että käsiteltäväksi. Lautamiestä huomautettu hänen
2832: hovioikeudet pyrkisivät vaikuttamaan alioi- esteellisyyssäännösten vastaisesta menettelys-
2833: keuksien haastamiskäytäntöön siten, että haas- tään (20/50/95).
2834: 56 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
2835:
2836: 2) Tuomitsemisesta yli syytteen ja lautamiehen bernminkään ei käräjäoikeuden lautamiesten
2837: vastuusta vastuusta ole annettu erityissäännöksiä. Näin ol-
2838: len yksittäisen luottamusmiehen oikeudellinen
2839: Käräjäoikeus oli tuominnut rikosasian vas- vastuu jää kussakin tapauksessa erikseen arvioi-
2840: taajan muun muuassa teosta, josta hänelle ei tavaksi. Vastuun arvioimiseen puheena olevassa
2841: ollut vaadittu rangaistusta. Hovioikeus oli syyt- tapauksessa vaikutti myös edellä kerrottu pu-
2842: täjän valituksesta poistanut käräjäoikeuden lau- heenjohtajan velvollisuus säännösten selostami-
2843: suman siltä osin kuin vastaaja oli tuomittu yli seen. Lautamiesten ei katsottu olleen sillä tavoin
2844: syytteen. vastuussa käräjäoikeuden ratkaisussa olleesta
2845: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- virheestä, jossa oli kysymys rangaistusasteikon
2846: dennut, että virheellisyyttä,jossa henkilö on tuo- soveltamisesta, että heihin nähden olisi ollut ai-
2847: mittu rangaistukseen teosta, josta hänelle ei ollut hetta toimenpiteisiin (22/50/95).
2848: vaadittu rangaistusta, ei voitu pitää lain sovelta-
2849: miseen liittyvänä virheenä. Kysymys oli ollut vir-
2850: heellisestä menettelystä, jossa oli laiminlyöty 4) Virheellinen rikosnimike
2851: tuomitsemisen perusedellytysten huomioon otta-
2852: minen. Tämän vuoksi myös lautamiehet olivat Käräjäoikeuden puheenjohtaja oli tuominnut
2853: vastuussa tällaisesta tuomiossa olevasta virheel- vastaajat virkamiehen väkivaltaisesta vastusta-
2854: lisyydestä. misesta säädetyn vankeuden asemesta sakkoran-
2855: Käräjäoikeuden jäsenten virheellinen menet- gaistukseen, vaikka tuomiosta ei ilmennyt, että
2856: tely, jota tekoa ei huomioon ottaen sen haitalli- teot olivat tapahtuneet erittäin lieventävien asi-
2857: suus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät anhaarojen vallitessa. Asiasta hankitun selvityk-
2858: seikat kokonaisuutena arvostellen voitu pitää sen perusteella tekojen voitiin sinänsä katsoa ta-
2859: vähäisenä, täytti rikoslain 40 luvun II §:ssä mai- pahtuneen sanotunlaisten asianhaarain vallites-
2860: nitun tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rik- sa, mutta tätä seikkaa ei ollut huomioitu rikosni-
2861: komisen tunnusmerkistön. Lieventävänä seikka- mikettä määrättäessä. Puheenjohtajana asiassa
2862: na voitiin pitää sitä, että käräjäoikeus oli omasta toimineelle käräjätuomarille huomautettu vas-
2863: aloitteestaan havainnut virheellisyyden ja ryhty- taisen varalle virheellisestä menettelystä. Lauta-
2864: nyt toimenpiteisiin virheellisen tuomion poista- miesten ei katsottu olevan virkavastuussa käräjä-
2865: miseksi. Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri oli oikeuden ratkaisussa olevasta virheestä (6/50/
2866: katsonut aiheelliseksi syytettä nostamatta huo- 96).
2867: mauttaa käräjäoikeuden puheenjohtajana toimi-
2868: nutta laamannia sekä lautamiehiä heidän menet-
2869: telynsä johdosta (24I/1/96). 5) Puutteellinen näytön perusteleminen
2870:
2871: Käräjäoikeus oli tuominnut kaksi vastaajaa,
2872: 3) V ähimmäisrangaistuksen aUttamisesta ja toisen tapon yrityksestä ja toisen avunannosta
2873: lautamiehen vastuusta kyseiseen tekoon, ehdottomiin vankeusrangais-
2874: tuksiin. Päätöksen perustelut oli laadittu muun
2875: Käräjäoikeus oli tuominnut henkilön lievero- muassa näyttöä koskeviita osin puutteellisesti.
2876: pään rangaistukseen kuin laki salli. Ratkaisua Lisäksi alle 21-vuotiaista vastaajista ei ollut laa-
2877: tehtäessä puheenjohtajana toiminut vs. käräjä- dittu nuorista rikoksentekijöistä tehtävää henki-
2878: tuomari ei ollut oikeudenkäymiskaaren 23 luvun lötutkintaa.
2879: 1 §:n mukaisesti selostanut lautamiehille asiassa Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to-
2880: esiin tulleita kysymyksiä ja niihin liittyviä sään- dennut, että käräjäoikeuden puheenjohtajana
2881: nöksiä. Puheenjohtajana asiassa toimineelle vs. toiminut käräjätuomari ei ollut perustellut syyk-
2882: käräjätuomarille huomautettu vastaisen varalle situkevaa päätöstä vakavaa rikosta koskeneessa
2883: hänen virheellisestä menettelystään asiassa. asiassa riittävästi, vaan tuomion perustelut olivat
2884: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan lisäk- olleet osaksi puutteelliset ja osaksi virheelliset.
2885: si todennut, että kihlakunnanoikeuden lauta- Tuomitut seuraamukset olisivat edellyttäneet
2886: miesten osalta oli käytännössä katsottu puheen- enemmän perehtymistä päätöksentekoon asias-
2887: johtajan yleensä yksin vastaavan lain soveltami- sa. Samoin käräjätuomarin menettelyä voitiin
2888: seen liittyvistä virheistä. Oikeudenkäymiskaaren arvostella siitä, että vastaajien henkilötutkintaa
2889: 2 ja 23 lukujen muuttamisen yhteydessä tai myö- ei ollut asiassa suoritettu. Käräjätuomaria huo-
2890: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 57
2891:
2892: mautettu hänen virheellisestä menettelystään Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to-
2893: asiassa (29/50/95). dennut, että tuomion laatiminen oli siten viiväs-
2894: tynyt huomattavasti. Selvityksistä ilmenneet
2895: poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen ja
2896: 6) Käräjäoikeuden virheellinen menettely lainhuu- kun käräjätuomari oli nyttemmin siirtynyt eläk-
2897: don kumoamisessa keelle, hänen menettelynsä ei antanut aihetta
2898: muuhun toimenpiteeseen kuin että edellä esitetty
2899: Lyhennysote apulaisoikeuskanslerin päätök- arvostelu saatettiin käräjätuomarin tietoon (35/
2900: sestä on 9. jaksossa s. 126 (23/50/95). 50/96).
2901:
2902:
2903: 4.2.3. Käsitykset 3) Huolellisuus asiakirjojen käsittelyssä
2904:
2905: 1) Oikeudenkäyntiväitteen käsittely käräjäoikeu- Käräjäoikeus oli antanut asiassa yksipuolisen
2906: dessa tuomion, vaikka vastaaja oli toimittanut määrä-
2907: ajassa vastauksen. Selvityksen mukaan vastaus
2908: Riita-asian vastaajat olivat tehneet tahdonval- oli vahingossa joutunut toisen jutun asiakirjoi-
2909: taista oikeuspaikkaa koskeneen oikeudenkäynti- hin. Vastaaja oli hakenut yksipuoliseen tuo-
2910: väitteen puheenjohtajan aloitteesta suullisessa mioon takaisinsaantia ja asianosaiset olivat sit-
2911: valmisteluistunnossa. Käräjäoikeus oli tehnyt temmin sopineet asian.
2912: oikeudenkäymiskaaren 10 luvun II §:n nojalla Ratkaisussa todettu, että tuomioistuimen tuli
2913: päätöksenjättää kanne tutkimatta toimivaltaan- huolehtia asiakirjojen perille saamisesta sekä sii-
2914: sa kuulumattomana. tä, ettäjutun asiapaperit eivät sekaantuneet mui-
2915: Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään to- den asiapapereiden joukkoon. Käräjäoikeuden
2916: dennut, että vastaajat eivät olleet esittäneet oi- huomiota kiinnitetty siihen huolellisuuteen, jota
2917: keudenkäyntiväitettä haasteen johdosta anta- saapuvia asiakirjoja käsiteltäessä tuli noudattaa
2918: massaan vastauksessa vaan vasta suullisessa val- (424/1/94).
2919: misteluistunnossa. Oikeudenkäymiskaaren 16
2920: luvun ja 5 luvun säännökset oli annettu eri aikoi-
2921: na, minkä vuoksi oli jossakin määrin tulkinnan- 4) Tuomion perustelujen puutteellisuus
2922: varaista, milloin pääasiaan oli alettu vastata. Sel-
2923: lainen tulkinta, että kirjallisen vastineen anta- Velkomusasiassa vastaajana ollut asianosai-
2924: neen vastaajan vielä suullisessa valmisteluistun- nen on kantelussaan kertonut, että vastaajat oli-
2925: nossa tekemä oikeudenkäyntiväite olisi tehty en- vat kanteeseen antamissaan vastauksissa ilmoit-
2926: nen vastaamista pääasiaan, ei ollut riita-asiain taneet asian olevan riidanalaisen vastauksissa
2927: oikeudenkäynnissä sovellettavien säännösten tarkemmin ilmenevin perustein. Käräjäoikeus oli
2928: mukainen. Käräjätuomarin menettelyä ottaa yksipuolisessa tuomiossa todennut, että asian
2929: asia viran puolesta esille sekä hyväksyä tehty selvitettyyn tilaan nähden vastaajien vastaukset
2930: väite ei voitu pitää asianmukaisena. eivät antaneet aihetta jatkokäsittelyyn. Apulais-
2931: Tämän vuoksi vastaisen varalle käräjätuoma- oikeuskansleri on kanteluun antamassaan vas-
2932: rin huomiota kiinnitetty hänen menettelynsäjoh- tauksessa todennut, että käräjäoikeuden edellä
2933: dosta edellä esitettyyn arvosteluun (26/50/95). kerrottua yksipuolisen tuomion perustelua ei
2934: voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 24 luvun
2935: 15 §:n (1064/1991) säännös huomioon ottaen riit-
2936: 2) Viivästyminen valitusasiakirjojen lähettämi- tävänä. Käräjätuomarin huomiota kiinnitetty
2937: sessä tuomioiden riittävään perustelemiseen, kun kan-
2938: ne tällaisessa tapauksessa hyväksytään (631/11
2939: Käräjäoikeudessa julistetun tuomion laatimi- 95).
2940: nen kirjallisena sekä juttuun liittyneiden valmis-
2941: teluistunnosta sekä pääkäsittelystä laadittavien
2942: pöytäkirjojen laatiminen oli viivästynyt niin, että 5) Päätösjäljennöksen antaminen
2943: valitusasiakirjat oli toimitettu hovioikeuteen
2944: vasta yli kahdeksan kuukauden kuluttua tuo- Käräjätuomari oli kieltäytynyt luovuttamasta
2945: mion julistamisesta. hakijalle jäljennöstä käräjäoikeuden antamasta
2946:
2947: 8 370099
2948: 58 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
2949:
2950: päätöksestä, koska hakija sai hakemusmaksun noudatettavaksi niiden vahvistaessa yksittäista-
2951: maksettuaan kappaleen päätöksestä. Kantelun pauksissa palkkion suuruuden. Tilanteessa, jossa
2952: johdosta apulaisoikeuskansleri on antamassaan tuomioistuin poikkeaa oikeusministeriön mää-
2953: ratkaisussa todennut, että käräjätuomari oli kiel- räyksessä vahvistetuista normaalipalkkioista,
2954: täytyessään luovuttamasta jäljennöstä hakijalle olisi asianmukaista, että palkkioita alentavat pe-
2955: toiminut yleisten asiakirjain julkisuudesta anne- rusteet ilmenisivät päätöksestä, mihin seikkaan
2956: tun lain 7 §:n vastaisesti, koska oikeus jäljennök- kiinnitetty käräjätuomarin huomiota (282/1/95).
2957: sen saamiseen ei ollut riippuvainen asianosaisen
2958: velvollisuudesta vastaanottaa toimituskirja
2959: asiassa (504/1/94).
2960: 8) Avustajan palkkion ja kulujen määräämättä
2961: jättäminen
2962: 6) Velkajärjestelyasian käsittelyn viipyminen
2963: Käräjäoikeus oli myöntänyt henkilölle mak-
2964: Velkajärjestelyasiakirjat olivat asiakirjalii- suUoman oikeudenkäynnin ja määrännyt hänel-
2965: kenteessä tapahtuneen sekaannuksen vuoksijou- le oikeudenkäyntiavustajan. Asianajaja ei ollut
2966: tuneet toiselle käräjätuomarille kuin sille, jonka toimittanut käräjäoikeudelle selvitystä suoritta-
2967: käsiteltäväksi asia oli määrätty. Tästä syystä vel- mistaan toimista ja kuluista ennen käräjäoikeu-
2968: kajärjestelyasian käsittely ei ollut edennyt kah- den päätöstä, jolla asia oli asianosaisten poissa-
2969: deksan kuukauden aikana, vaikka asian ratkai- olon vuoksi jätetty sillensä, vaan kaksi päivää
2970: semiseksi välttämätön kirjeenvaihto oli vielä kes- myöhemmin. Käräjätuomari oli jättänyt mää-
2971: ken. räämättä Oikeudenkäyntiavustajane palkkiota ja
2972: Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on todet- kulujen korvausta. Avustaja oli valittanut asiasta
2973: tu, että käräjäoikeuden organisaatiouudistus hovioikeuteen, joka sittemmin oli korjannut vir-
2974: sekä lainkäyttöhenkilökunnan määrän vähentä- heellisyyden.
2975: minen olivat osaltaan vaikuttaneet käräjäoikeu- Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to-
2976: den ratkaisutehon heikkenemiseen. Vireillä ole- dennut, että jollei avustaja esitä laissa tarkoitet-
2977: via velkajärjestelyasioita oli jouduttu jakamaan tua selvitystä omasta aloitteestaan, tuli tuomiois-
2978: uudelleen käräjäoikeuteen jäävälle henkilökun- tuimen sitä avustajalta tiedustella. Vastaavan
2979: nalle. Käsittelijän vaihtuminen vireillä olevissa menettelyn käyttämistä myös puheena olevan
2980: asioissa oli omalta osaltaan vaikuttanut myös kaltaisissa tapauksissa, joissa avustaja ei ole pai-
2981: asiakirjaliikenteessä tapahtuneeseen virheeseen. kalla, voitiin pitää tarkoituksenmukaisuussyistä
2982: Tämän vuoksi käräjäoikeuden huomiota kiin- suotavana, jolloin selvitystä voitaisiin tiedustella
2983: nitetty asioiden käsittelyn edellyttämään joutui- muun muassa puhelimitse. Käräjäoikeus olisi
2984: suu teen. Lisäksi käräjäoikeuden huomiota kiin- voinut selvityksen saavuttua käräjäoikeuden
2985: nitetty siihen huolellisuuteen, jota saapuvia asia- kansliaan ottaa avustajan palkkion määräämistä
2986: kirjoja käsiteltäessä tulee noudattaa. Samoin kä- koskeneen asian ratkaistavaksi erillisellä päätök-
2987: räjäoikeuden tuli luoda järjestelmä, jonka avulla sellä. Tämän vuoksi ja koska selvityksen toimit-
2988: asiakirjaliikenteessä tapahtuneet virheellisyydet tamisvelvollisuus ensisijaisesti kuului avustajalle,
2989: voitiin helposti havaita (61/1195). käräjätuomarin huomiota kiinnitetty edellä ker-
2990: rottuun käsitykseen oikeasta menettelytavasta
2991: (28/50/95).
2992: 7) Avustajan palkkion määrääminen
2993:
2994: Raastuvanoikeuden, sittemmin käräjäoikeu- 9) Väestörekisteri-ilmoituksen lähettäminen
2995: den, kahdelle asianajajalle maksamat avustajan-
2996: palkkiot olivat joiltakin osin alittaneet oikeusmi- Käräjäoikeus ei ollut toimittanut eräistä per-
2997: nisteriön maksuttomasta oikeudenkäynnistä an- he- ja henkilöoikeudellisista ratkaisuista tehtä-
2998: netun lain 15 §:n 1 momentin nojalla antamassa vistä ilmoituksista annetun asetuksen mukaises-
2999: määräyksessä vahvistetut palkkiot. Hovioikeus sa määräajassa ilmoitusta väestörekisteriin isyy-
3000: oli sittemmin korottanut palkkioiden määrää. den vahvistamisesta. Toimistosihteerin tehtäviin
3001: Kanteluasiassa antamassaan ratkaisussa apu- oli kuulunut mainittujen ilmoitusten tekeminen
3002: laisoikeuskansleri on todennut, että oikeusminis- ja lähettäminen. Vallinneen käytännön mukaan
3003: teriön määräys oli tarkoitettu tuomioistuinten käräjätuomari allekirjoitti ilmoituksen.
3004: 4.2. Tuomioistuimiin kohdistuneet kantelut ja muut valvontatoimet 59
3005:
3006: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- men oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, kos-
3007: dennut, että käräjätuomarin ja toimistosihteerin ka puoluepolitiikalla oli hänen mielestään tuo-
3008: oli katsottava yhdessä vastaavan siitä, että ilmoi- mioistuimissa vaikutusta puolueiden aktiivijäse-
3009: tus oli jäänyt tekemättä. Tämän vuoksi heidän nien toimiessa niiden jäseninä.
3010: huomiotaan on kiinnitetty tarkkuuteen ratkai- Asiassa on todettu, että oikeudenhoito ja lain-
3011: sun johdosta lähetettävien ilmoitusten toimitta- käyttö sekä tuomioistuinlaitoksen asema ovat
3012: misessa (330/1/95). Suomessa perusteiltaan järjestetyt asianmukai-
3013: sesti, sekä selostettu tähän liittyviä näkökohtia.
3014: Oikeuslaitosta koskevat järjestelyt pohjautuvat
3015: 1O) Virkasyytepäätösjäljennösten lähettämättä eduskunnassa kansanedustajien harkinnan no-
3016: jättämisestä jalla hyväksyttyyn lainsäädäntöön. Oikeus saada
3017: asia tuomioistuimen tai muun riippumattoman
3018: Hovioikeus ei ollut lähettänyt virkasyyteju- lainkäyttöelimen käsiteltäväksi on hallitusmuo-
3019: tussa antamastaan päätöksestä jäljennöstä oi- don 16 §:n säännöksen (969/1995) nojalla voi-
3020: keuskanslerille, vaan oikeuskansleri on saanut massa jokaisen perusoikeutena (360/1/96). Ks.
3021: tiedon kyseisestä virkarikosasiasta vasta kor- myös kohta 2.6.2.2).
3022: keimman oikeuden päätöksestä. Hovioikeutta
3023: kehotettu kiinnittämäänjäsentensä ja virkamies-
3024: tensä huomiota siihen, että vastaisuudessa kai- 2) Vakuutusoikeuden virkamiesten sivutoimikäy-
3025: kista hovioikeuden virkasyyteasioissa antamista täntö
3026: päätöksistä lähetetäänjäljennös oikeuskansleril-
3027: le (24/51/93). Erään kanteluasian käsittelyn yhteydessä ii-
3028: menneiden seikkojen perusteella pidettiin tar-
3029: peellisena selvittää vakuutusoikeuden sivutoimi-
3030: 11) Tilaisuuden varaaminen lääninoikeudessa lupakäytäntöä. Asiassa ei ilmennyt sellaista,
3031: mikä olisi vaatinut oikeuskanslerin toimenpiteitä
3032: Kun todistusta pysäköintivirhemaksun suo- sinänsä. Apulaisoikeuskansleri piti kuitenkin
3033: rittamisesta määräajassa ei ollut liitetty pysä- asianmukaisena, että vakuutusoikeus kiinnittäisi
3034: köinoinvalvojan vastalauseenjohdosta antamas- virkamiestensä huomiota valtion virkamieslain
3035: ta päätöksestä lääninoikeuteen tehtyyn valitus- sivutoimilupasäännökseen ja siten muistuttaisi
3036: kirjelmään, lääninoikeus oli pysäköintivirhe- sanotun säännöksen heille asettamista velvoit-
3037: maksusta annetun lain 14 §:n nojalla jättänyt teista (14/51/95).
3038: valituksen tutkimatta pysäköintivirhemaksulain
3039: mukaisena valituksena, mutta oli tutkinut vali-
3040: tuksen verojen ja maksujen periruisestä ulosotto- 3) Verovalitusasioiden käsittelyn joutuisuus
3041: toimin annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisena
3042: perustevalituksena. Verovalitusten keskimääräinen käsittelyaika
3043: Lääninoikeus oli sittemmin muuttanut käy- lääninoikeudessa oli vuonna 1995 ollut noin 18
3044: täntöään siten, että muutoksenhakijoille vara- kuukautta ja ennakkoperintää sekä sosiaalitur-
3045: taan tilaisuus maksukuitin esittämiseen samalla, vamaksuja koskevien valitusten osalta noin 12
3046: kun heille varataan tilaisuus vastaselityksen an- kuukautta. Asiat käsitellään lääninoikeudessa
3047: tamiseen pysäköinoinvalvojan lausunnon joh- vireilletulojärjestyksessä ellei niitä ole lain mu-
3048: dosta. Tämän vuoksi asia ei antanut aihetta kaan käsiteltävä kiireellisinä. Edellä oleva tilan-
3049: enempään apulaisoikeuskanslerin taholta (678/ ne on poikennut siitä perustellusta tavoitteesta,
3050: 1/95). jonka mukaan verovalitukset tulisi voida ratkais-
3051: ta ennen seuraavan verotuksen valmistumista.
3052: Olemassa oleva tilanne on kuitenkin oleellisesti
3053: riippuvainen lääninoikeuksiin kohdistuvista
3054: 4.2.4. Muut kannanotot säästövelvoitteista.
3055: Kanteluasiassa antamassaan ratkaisussa apu-
3056: 1) Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus laisoikeuskansleri on viitannut oikeuskanslerin
3057: päätökseen 26.4.1994 dnro 1090/1194. Kun kan-
3058: Kansalainen oli oikeuskanslerille osoittamas- telun kohteena olevat valitukset oli ratkaistu lää-
3059: saan kirjoituksessa esittänyt epäilyksensä Suo- ninoikeuden 22.6.1995 ja 19.12.1995 antamilla
3060: 60 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
3061:
3062: päätöksillä, kantelukirjoitus ei antanut aihetta 5) Holhoustilien tarkastamisesta
3063: muihin apulaisoikeuskanslerin toimenpiteisiin
3064: kuin ettäjäljennös päätöksestä lähetettiin läänin- Hovioikeuden käräjäoikeuksien tarkastukses-
3065: oikeudelle tiedoksi (1 03211/95). ta laatimasta kertomuksesta oli ilmennyt kahden
3066: käräjäoikeuden osalta laiminlyöntejä holhousti-
3067: lien tarkastamisessa. Toisessa tapauksessa kärä-
3068: 4) Suullisen käsittelyn vaatimuksen hylkääminen jäoikeus oli laiminlyönyt kahden kunnan holho-
3069: lääninoikeudessa ustilien tarkastamisen useammalta vuodelta.
3070: Toisessa tapauksessa kunnan holhoustilit olivat
3071: Lääninoikeus oli huostassapidon jatkamista, eräissä tapauksissa usealta vuodelta kokonaan
3072: sijaishuoltopaikan muuttamista ja yhteydenpi- tekemättä.
3073: don rajoittamista koskevissa asioissa hylännyt Hankitun selvityksen mukaan ensiksi maini-
3074: lapsen isän vaatimuksen suullisen käsittelyn toi- tun käräjäoikeuden osalta puutteellisuudet oli
3075: mittamisesta asian selvitettyyn tilaan nähden tar- nyttemmin korjattu ja merkinnät tehty holhous-
3076: peettomana. kirjaan. Viimeksi mainittu käräjäoikeus oli teh-
3077: Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan to- nyt päätöksen, jossa se oli kehottanut lautakun-
3078: dennut, että Suomi ei ole toistaiseksi voinut taata taa määräaikaan mennessä toimittamaan pää-
3079: ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojasta töksessä mainituista henkilöistä holhoustilit sa-
3080: tehdyn sopimuksen mukaista oikeutta suulliseen kon uhalla. Huomioon ottaen, mitä selvityksistä
3081: käsittelyyn. Tilanne on nyttemmin muuttunut. oli ilmennyt, asia ei antanut aihetta enempiin
3082: Säännökset suullisesta käsittelystä sisältyvät toimenpiteisiin (1 0/50/96).
3083: 1.12.1996 voimaan tulevaan hallintolainkäyttö-
3084: lakiin (586/1996). Mahdollisuus suulliseen käsit-
3085: telyyn on prosessuaalinen oikeus, joka voidaan 4.3. Rangaistustuomioiden tarkasta-
3086: nähdä olennaisena osana oikeudenmukaista oi- minen
3087: keudenkäyntiä (696/1/95).
3088: 4.3.1. Yleistä
3089: Toimenpiteet havaittujen virheidenjohdosta
3090:
3091: Syyte Huomautus Käsitys tai ohje
3092:
3093: 1992 1993 1994 1995 1996 1992 1993 1994 1995 1996 1992 1993 1994 1995 1996
3094:
3095: Tuomarit ............ 1 1 1 - - 10 8 10 6 5 3 14 17 8 18
3096:
3097:
3098:
3099: 4.3.2. Huomautukset tun lain 3 §:ssä säädettyä yhden vuoden määräai-
3100: kaa huomattavasti lyhyemmäksi (5/30/96).
3101: 1) Syyteoikeus vanhentunut
3102:
3103: Käräjäoikeus oli tuominnut vastaajan rikos-
3104: lain 28luvun 4 §:ssä tarkoitetusta kavalluksesta, 3) Kirjoitusvirheen korjaaminen
3105: vaikka syyteoikeus oli rikoslain 8 luvun 1 mo-
3106: mentin 3 kohdan mukaan jo vanhentunut. Tuo- Ehdollisen vankeusrangaistuksen koetusaika
3107: miosta vastuussa oleva käräjätuomari on sittem- oli käräjäoikeuden pöytäkirjan ja puheenjohta-
3108: min hakenut korkeimmalta oikeudelta tuomion jan memoriaalimerkintöjen mukaan julistettu
3109: purkua (31/30/95). päättyväksi ennen julistamispäivää. Myös syyt-
3110: täjä oli ilmoittanut poliisilaitokselle kyseisen
3111: 2) Koetusajan pituus päättymispäivän. Käräjätuomari oli sittemmin
3112: oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n nojalla
3113: Ehdollisen vankeusrangaistuksen koetusaika korjannut koetusajan päättyväksi kahden vuo-
3114: oli määrätty ehdollisesta rangaistuksesta anne- den kuluttua julistamispäivästä.
3115: 4.3. Rangaistustuomioiden tarkastaminen 61
3116:
3117: Koetusajan korjaaminen oli tapahtunut syyte- 5) Yhdyskuntapalvelutuomion korjaaminen
3118: tyn vahingoksi. Apulaisoikeuskansleri on pää-
3119: töksessään todennut, että kirjoitusvirheen kor- Käräjäoikeus oli tuominnut kahdeksan kuu-
3120: jaamiseen voidaan ryhtyä vain silloin, kun vir- kauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijas-
3121: heen sisällöstä ollaan täysin varmoja. Virheen on ta yhdyskuntapalvelua 239 tuntia. Yhdyskunta-
3122: oltava ulkopuolisenkin havaittavissa ja todetta- palvelun kokeilemisesta annetun lain (II 05/
3123: vissa asiaan liittyvistä asiakirjoista. Käräjätuo- 1990) 3 §:n 2 momentin mukaan yhdyskuntapal-
3124: marille huomautettu menettelynsä virheellisyy- velua voidaan tuomita enintään 200 tuntia. Kä-
3125: destä sekä koetusajan määräämisessä että kirjoi- räjätuomari oli katsonut, että kyseessä oli kirjoi-
3126: tusvirheen korjaamisessa (35/30/95). tusvirheeseen verrattavissa oleva selvä virhe, jon-
3127: ka hän oli korjannut oikeudenkäymiskaaren 24
3128: luvun 10 §:n nojalla. Apulaisoikeuskansleri on
3129: päätöksessään todennut, että kyseessä oli sellai-
3130: 4) Yhdyskuntapalvelutuomio ja sen korjaaminen nen tuomiovirhe,jota ei kyseisen lainkohdan no-
3131: jalla voida korjata. Huomautettu käräjätuoma-
3132: Käräjäoikeus oli tuominnut syyksi lukemis- rille hänen menettelynsä virheellisyydestä sekä
3133: taan ja aikaisemmin syyksi luetuista rikoksista yhdyskuntapalvelun tuomitsemisessa että vir-
3134: yhteiset 8 kuukauden, 45 päivän ja 6 kuukauden heen korjaamisessa (18/50/96).
3135: ehdottomat vankeusrangaistukset rikoslain 7 lu-
3136: vun säännösten mukaisesti. Tämän jälkeen kä-
3137: räjäoikeus oli tuominnut kaikista yhteisistä van- 4.3.3. Käsitykset
3138: keusrangaistuksista yhden 200 tunnin yhdyskun-
3139: tapalvelurangaistuksen. Oikeusministeriön van- 1-3) Vankeusrangaistuksen määrääminen
3140: keinhoito-osaston tiedusteltua tuomiosta, laa-
3141: manni oli ilmoittanut, että tuomittu 200 tunnin Alle kolmen kuukauden vankeusrangaistusta
3142: yhdyskuntapalvelu kohdistui siten, että 103 tun- ei ollut tuomittu täysin päivin vastoin rikoslain 2
3143: tia kohdistui yhteiseen 8 kuukauden, 19 tuntia Iuvun2§:n 2 momentin (697/1991) säännöstä (13/
3144: yhteiseen 45 päivän ja 78 tuntia yhteiseen 6 kuu- 30/96, 26/30/96, 28/30/96).
3145: kauden vankeusrangaistukseen. Tuomio oli
3146: muutettu TLP-järjestelmään laamannin ilmoit-
3147: taman sisältöisenä oikeusrekisterikeskuksessa 4-6) Yhteisen vankeusrangaistuksen määrää-
3148: tekemättä muutoksia käräjäoikeuden kantapöy- minen
3149: täkirjaan.
3150: Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään to- Yhteistä vankeusrangaistusta ei ollut tuomit-
3151: dennut, että koska rikoksista ei olisi voinut mää- tu rikoslain 7 luvun 6 §:n mukaisesti. Nyt syyksi
3152: rätä yhtä yhteistä vankeusrangaistusta rikoslain luetuista rikoksista sekä täytäntöönpantaviksi
3153: 7 luvun 6 §:n perusteella, ei kyseisistä rikoksista määrätyistä ehdollisista vankeusrangaistuksista
3154: olisi myöskään voinut määrätä yhtä yhteistä yh- olisi tullut tuomita yksi yhteinen vankeusran-
3155: dyskuntapalvelurangaistusta. Virhettä ei olisi gaistus. Yhteinen vankeusrangaistus olisi tullut
3156: voinut korjata oikeudenkäymiskaaren 24 luvun lisäksi määrätä ennen kuin asiassa päätetään yh-
3157: 10 §:n mukaisena virheenä. Korjaukset oli tehty dyskunta palvelun tuomitsemisesta. Yhteinen
3158: jälkikäteen eikä tuomio enää sisällöltään vastan- vankeusrangaistus on myöhemmin määrätty ri-
3159: nut istunnossa julistettua. Lisäksi todettu, että koslain 7 luvun 7 §:n nojalla (28/30/95).
3160: korjaukset pöytäkirjaan, kuten myös siihen kuu- Yhteisiä vankeusrangaistuksia ei ollut tuomit-
3161: luvaan tuomiolauselmaan tulee tehdä siten, että tu rikoslain 7 luvun 6 §:n mukaisesti. Yhteiset
3162: myös jälkikäteen voidaan havaita, mitä pöytä- vankeusrangaistukset olisi tullut määrätä nyt
3163: kirjassa on korjattu. Laamannin ilmoittama 19 syyksi luetuista rikoksista sekä aikaisemmin
3164: tunnin yhdyskuntapalvelutuomio oli lisäksi alit- syyksi luetuista rikoksista, joita koskevat tuo-
3165: tanut yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta anne- miot olivat joko saaneet lainvoiman tai tulleet
3166: tun lain 3 §:n 2 momentissa säädetyn minimin. täytäntöönpanokelpoisiksi (27 /30/9 5).
3167: Laamannille huomautettu hänen menettelyn- Yhteinen vankeusrangaistus oli määrätty ri-
3168: sä virheellisyydestä sekä yhdyskuntapalvelun koksista, joista yksi oli tehty konkurrenssin kat-
3169: määräämisessä että tapahtuneen virheen korjaa- kaisseen ehdottoman vankeustuomion jälkeen
3170: misessa (4/30/96). (33/30/96).
3171: 62 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
3172:
3173: 7-8) Koetusajan pituus 12-14) Vapaudenmenetysajan vähentäminen
3174:
3175: Käräjäoikeuden puheenjohtajan huomiota Rikoslain ?luvun 6 §:n (697/I991) nojallajäl-
3176: kiinnitetty siihen, etä tuomittaessa ehdollisesta kikäteen määrätystä yhteisestä vankeusrangais-
3177: rangaistuksesta annetun lain 5 §:n (700/1991) tuksesta ei ollut vähennetty niitä rikoslain 3 lu-
3178: mukaisesti yhteiseen vankeusrangaistukseen, tu- vun II §:n mukaisia vapaudenmenetysaikoja,
3179: lee koetusajan olla vähintään yhden vuoden pi- jotka oli aikaisemmin vähennetty siihen sisälty-
3180: tuinen myös uudesta ehdollisesta tuomiosta lu- neistä vankeusrangaistuksista. Hovioikeus on
3181: kien (31/30/96). sittemmin tehnyt kyseiset vähennykset (2/30/96).
3182: Kolmen ehdollisen vankeusrangaistuksen Käräjäoikeuden puheenjohtajan huomiota
3183: koetusaika oli määrätty ehdollisesta rangaistuk- kiinnitetty tarkkuuteen tehtäessä rikoslain 3 lu-
3184: sesta annetun lain 3 §:ssä säädettyä yhden vuoden vun 1I §:n vapaudenmenetysaikaa koskevia vä-
3185: määräaikaa lyhyemmäksi. Määrättäessä yhteis- hennyksiä. Yhteiseen vankeusrangaistukseen,
3186: tä vankeusrangaistusta ehdollisesta rangaistuk- joka oli määrätty rikoslain 7 luvun 6 §:n (697/
3187: sesta annetun lain 5 §:n mukaisesti, tulee koetus- 199I) mukaan, sisältyneestä aikaisemmasta ran-
3188: ajan olla vähintään yhden vuoden pituinen myös gaistuksesta rikoslain 3 luvun II §:n nojalla vä-
3189: uudesta ehdollisesta tuomiosta lukien (39/30/95). hennettyä vapaudenmenetysaikaa ei ollut vähen-
3190: netty nyt tuomitusta vankeusrangaistuksesta
3191: (32/30/95).
3192: Rikoslain 3 luvun 11 §:n mukainen vapauden-
3193: 9) Koetusajan päättymispäivä menetysaikaa koskeva vähennys oli tehty sakko-
3194: rangaistuksesta, vaikka syytetty oli tuomittu yh-
3195: Käräjäoikeuden laamannilla ja käräjätuoma- teiseen vankeusrangaistukseen, jonka sijasta oli
3196: rilla oli saadun selvityksen mukaan tapana julis- tuomittu yhdyskuntapalvelua (37/30/96).
3197: taa koetusaika ainoastaan ilmoittamalla vuosina Yhteiseen vankeusrangaistukseen, joka oli
3198: koetusajan pituus. Ehdollisesta rangaistuksesta määrätty rikoslain ?luvun 6 §:n (697/1991) mu-
3199: annetun lain (135/1976) 3 §:n mukaan tuomiossa kaan, sisältyneestä aikaisemmasta rangaistuk-
3200: on kuitenkin määrättävä koetusajan päättymis- sesta rikoslain 3 luvun II §:n nojalla vähennettyä
3201: päivä. Käräjäoikeuden tuomarien tietoon saatet- vapaudenmenetysaikaa ei ollut vähennetty nyt
3202: tu apulaisoikeuskanslerin käsitys heidän menet- tuomitusta ja ehdottomaksi määrätystä yhteises-
3203: telynsä virheellisyydestä (37 /30/95). tä vankeusrangaistuksesta (27/30/96).
3204:
3205:
3206: 15) Lainvoimaisuusmerkinnän virheellisyys
3207: 10-11) Päätöksenperusteleminen
3208: Tuomio oli virheellisesti merkitty vailla lain-
3209: Puheenjohtajan huomiota kiinnitetty siihen, voimaa olevaksi, vaikka vastaaja ei ollut ilmoit-
3210: että päätöksen perusteluvelvollisuus koskee eri- tanut siihen tyytymättömyyttä. Kiinnitetty huo-
3211: tyisesti sellaisia tapauksia, joissa laissa annetuis- miota huolellisuuteen ja tarkkuuteen lainvoimai-
3212: ta vaihtoehdoista on päädytty vastaajan kannal- suusmerkintöjen tekemisessä (9/30/96).
3213: ta ankarampaan tulkintaan. Käräjäoikeuden
3214: päätöksessä ei ollut ilmoitettu niitä painavia syi-
3215: tä, joita ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 16-18) Ajokieltoon määrääminen
3216: I §:n 2 momentissa (992/1989) edellytetään vas-
3217: taajan tuomitsemiseksi ehdottomaan vankeus- Käräjäoikeuden puheenjohtajan huomiota
3218: rangaistukseen alle 18-vuotiaana tekemistään ri- kiinnitetty tieliikennelain 75 §:n 1 momentin so-
3219: koksista (I9/30/96). veltamiseen liikennerikosasioissa. Tuomioistuin
3220: Käräjäoikeuden päätöksessä ei ollut ilmoitet- ei ollut määrännyt moottorikäyttöisen ajoneu-
3221: tu niitä painavia syitä, joita ehdollisesta rangais- von kuljettajia ajokieltoon, vaikka tuomitut oli-
3222: tuksesta annetun lain I §:n 2 momentissa (992/ vat muun ohella syyllistyneet rattijuopumukseen
3223: I989) edellytetään vastaajan tuomitsemiseksi eh- tai törkeään rattijuopumukseen ja/tai törkeään
3224: dottomaan vankeusrangaistukseen alle I8-vuo- liikenteen vaarantamiseen (I4/30/96, I7/30/96 ja
3225: tiaana tekemistään rikoksista (32/30/96). 20/30/96).
3226: 4.5. Purkuesitykset korkeimmalle oikeudelle 63
3227:
3228:
3229: 4.4. Rangaistusmääräysten tarkasta- töksellä hylännyt hakemuksen. Oikeusministe-
3230: minen riön oikeusrekisterikeskus oli keskeyttänyt saa-
3231: tavan perinnän. Ministeriö oli kuitenkin katso-
3232: Tuomioistuimille aikaisemmin kuulunut toi- nut, että sillä ei ollut toimivaltaa lopullisesti luo-
3233: mivalta rangaistusmääräysasioissa on päättynyt pua lainvoiman saaneeseen tuomioon perustu-
3234: 3l.l.l993. Rangaistusmääräysmenettelystä an- van saatavan perimisestä.
3235: netulla lailla (692/l993) on ratkaisuvalta Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan kat-
3236: l.l.l994 lukien siirtynyt syyttäjille. Ks. jaksot sonut, että kysymys oli rikosjutun ratkaisun kan-
3237: 5.2.2.3., 5.2.3.4., 5.3.2.1. ja 5.3.3.2. nalta liitännäisestä seikasta, jonka osalta sekä
3238: kihlakunnanoikeus että hovioikeus olivat mene-
3239: telleet virheellisesti. Apulaisoikeuskanslerin
3240: 4.4.1. Käsitys hankkimaan selvitykseen sisältyneiden tietojen
3241: esittäminen asian aikaisemmassa käsittelyssä oli-
3242: Rangaistusmääräysasioissa vaadittava tarkkuus si todennäköisesti johtanut toiseen lopputulok-
3243: ja huolellisuus seen kuin mihin hovioikeus oli tuomiossaan pää-
3244: tynyt. Tämän vuoksi ja kun lopputulos asiassa
3245: Asia oli käsitelty käräjäoikeudessa rangaistus- oli asianajajan kannalta väärä eikä sitä voitu
3246: vaatimuksen vastustamisena, vaikka syytetty ei oikeudenhoidon kannalta hyväksyä, apulaisoi-
3247: ollut vastustanut rangaistusvaatimusta määrä- keuskansleri oli pyytänyt, että korkein oikeus
3248: ajassa. Käräjätuomari ei ollut ilmoittanut tuo- purkaa hovioikeuden tuomion siltä osin kuin
3249: mioistuimen ratkaisusta toimivaltaiselle syyttä- asianajaja oli määrätty maksamaan valtiolle
3250: jälle, jolloin samassa asiassa oli annettu myös palkkio, jota hänelle ei ollut valtion varoista lain-
3251: rangaistusmääräys (74/31195). kaan suoritettu.
3252: Korkein oikeus on 4. 10.1996 antamanaan
3253: päätöksellä nro 3722 (dnro H 96/89) purkanut
3254: hovioikeuden päätöksen siltä osin kuin asian-
3255: ajaja oli määrätty maksamaan valtiolle edellä
3256: 4.5. Purkuesitykset korkeimmalle oikeu- mainittu palkkio (448/1195).
3257: delle
3258: 4.5.1. Oikeuskanslerille tehtyjen kantelujen 4.5.2. Rangaistuspäätösten ja rangaistusmää-
3259: johdosta räysten tarkastamisesta aiheutuneet
3260: purkuesitykset
3261: Oikeudenkäyntiavustajan palkkio
3262: 1) Samasta teosta kaksi rangaistusta
3263: Asianajaja oli toiminut rikosasiassa maksut-
3264: toman oikeudenkäynnin saaneen asianomistajan Vastaaja oli tuomittu rangaistusmääräysme-
3265: oikeudenkäyntiavustajana. Kihlakunnanoikeus nettelyssä, vaikka hänet oli jo aikaisemmin tuo-
3266: oli päätöksessään määrännyt asianajajalle val- mittu samoista teoista rangaistusmääräyksillä
3267: tion varoista maksettavaksi avustajanpalkkion, rangaistukseen (73/31195).
3268: vaikka päämiehelle ei ollut määrätty oikeuden-
3269: käyntiavustajaa. Virheen havaittuaan kihlakun-
3270: nanoikeus ei ollut puheena olevaa palkkiota kui- 2) Säädetyn rangaistusmaksimin ylittäminen
3271: tenkaan suorittanut. Virallinen syyttäjä oli valit-
3272: tanut kihlakunnanoikeuden päätöksestä palk- Käräjäoikeus oli tuominnut kahdeksan kuu-
3273: kion osalta hovioikeuteen ja pyytänyt tältä osin kauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijas-
3274: päätöksen kumoamista. Hovioikeus, jonka tie- ta yhdyskuntapalvelua 239 tuntia. Yhdyskunta-
3275: dossa ei ollut ollut sitä seikkaa, että palkkiota ei palvelun kokeilemisesta annetun lain (1105/
3276: todellisuudessa ollut suoritettu, oli antamassaan 1990) 3 §:n 2 momentin mukaan yhdyskuntapal-
3277: tuomiossa määrännyt asianajajan maksamaan velua voidaan tuomita enintään 200 tuntia. Apu-
3278: palkkion takaisin valtiolle. Asianajaja oli hake- laisoikeuskansleri on esittänyt korkeimmalle oi-
3279: nut asiassa muutoksenhakulupaa korkeimmalta keudelle rangaistustuomion purkamista siltä
3280: oikeudelta. Korkein oikeus oli antamanaan pää- osin kuin se ylitti laissa säädetyn rajan (18/50/96).
3281: 64 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
3282:
3283: 4.5.3. Syyttäjän aloitteeseen perustuneet esityk- päiväsakkoa, jotka eivät niitä vankeudeksi
3284: set rangaistuspäätöksen purkamiseksi muunnettaessa olleet vielä lainvoimaisia. Hovi-
3285: oikeus oli tuominnut vastaajan käräjäoikeuden
3286: 1) Purku syytetyn vahingoksi tuomitsemien tekojen lisäksi myös muista teoista
3287: yhteensä 80 päiväsakkoon. Täytäntöönpanoon
3288: Hovioikeus oli hylännyt syytteen törkeästä liittyvien ongelmien johdosta esitetty muunte-
3289: rattijuopumuksesta, josta käräjäoikeus oli tuo- rangaistuspäätöksen purkamista ja oikaisemista
3290: minnut rangaistukseen. Hovioikeus on myöhem- tältä osin (16/611/96).
3291: min tuominnut todistajana rattijuopumusjutussa
3292: kuullun henkilön vankeusrangaistukseen perät-
3293: tömästä lausumasta todistajana esi tutkinnassa ja 5) Järjestyssääntörikkomuksen muuntaminen
3294: valan nojalla oikeudessa. Kun sanotun todista-
3295: jankertomuksen voidaan olettaa vaikuttaneen Vastaajalle oli rangaistusmääräyksellä vuon-
3296: syytteen hylkäämiseen, asiassa esitetty, että hovi- na 1991 annettu sakkorangaistus kunnallisenjär-
3297: oikeuden syytteen hylkäävä tuomio puretaan jestyssäännön rikkomisesta ja käräjäoikeus oli
3298: (59/611/95). 6. 7.1995 julistamallaan tuomiolla muuntanut sen
3299: vankeudeksi.
3300: Heinäkuun 1 päivänä 1995 voimaan tulleen
3301: 2) Purkuesitys uuden näytön perusteella kuntalain mukaan järjestyssääntörikkomukses-
3302: ta määrättyä sakkoa ei saa enää muuntaa van-
3303: Käräjäoikeus oli lainvoimaisella tuomiollaan keudeksi. Esitetty lainmuutoksen jälkeen tehdyn
3304: tuominnut vastaajan varkaudesta sakkorangais- muuntorangaistustuomion purkamista tältä osin
3305: tukseen. Vastaaja oli sekä esitutkinnassa että oi- (31/611196).
3306: keuskäsittelyssä kiistänyt syyllisyytensä. Myö-
3307: hemmässä lisätutkinnassa kaksi muuta henkilöä
3308: olivat tunnustaneet syyllistyneensä kyseiseen 6) Tuomio kohdistunut väärään henkilöön
3309: varkauteen. Asiassa esitetty käräjäoikeuden tuo-
3310: mion purkamista (9/611196). Muuntorangaistuspäätökseen olivat sisälty-
3311: neet kolmella rangaistusmääräyksellä vastaajalle
3312: tuomitut sakkorangaistukset. Korkein oikeus oli
3313: 3) Näytön arvioinnin vaikutus syyteoikeuteen myöhemmin purkanut kyseiset rangaistusmää-
3314: räykset, koska ne oli annettu väärälle henkilölle.
3315: Virallinen syyttäjä oli vaatinut vastaajalle ran- Esitetty myös muuoterangaistuksen purkamista
3316: gaistusta liikenteen vaarantamisesta ja varkau- (211611/96).
3317: desta. Asianomistaja oli ennen oikeudenkäyntiä
3318: peruuttanut vastaajaa vastaan tekemänsä ran-
3319: gaistusvaatimuksen. Käräjäoikeuden suoritta- 4.5.4. Syyttäjän aloitteeseen perustuneet esityk-
3320: man näytön arvioinninjohdosta anastusrikos oli set rangaistusmääräysten purkamiseksi
3321: muuttunut varkaudesta näpistykseksi, joka on
3322: asianomistajarikos. Sitä ei rangaistusvaatimuk- 1-4) Perusteeton rangaistusvaatimus
3323: sen peruuttamisen vuoksi olisi tullut tutkia eikä
3324: tuomita siitä rangaistusta. Esitetty käräjäoikeu- Vastaaja oli 31.12.1994 rangaistusmääräyk-
3325: den tuomion purkamista ja poistamista siltä osin sellä tuomittu poissaotosta kutsunnassa sakko-
3326: kuin vastaaja oli tuomittu näpistyksestä. rangaistukseen. Asiassa oli 4.12.1995 annettu
3327: Korkein oikeus on poistanut käräjäoikeuden vastaajan sairautta kesällä 1994 koskeva lääkä-
3328: tuomion siltä osin kuin vastaajan syyksi oli luettu rinlausunto. Esitetty rangaistusmääräyksen pur-
3329: näpistys. Todettu, että käräjäoikeuden on kat- kamista, koska lääkärinlausunnossa mainitun
3330: sottava hylänneen syytteen varkaudesta (46/611/ seikan esittäminen ennen rangaistusmääräyksen
3331: 96). antamista olisi todennäköisesti johtanut vastaa-
3332: jan vapauttamiseen (30/611196).
3333: 4) Virheellinen muuntorangaistuspäätös Vastaaja oli tuomittu rangaistusmääräyksellä
3334: liikennerikkomuksesta, koska hän oli kuljetta-
3335: Muuntorangaistuspäätökseen olivat sisälty- nut henkilöautoa, joka oli ollut katsastamatta.
3336: neet käräjäoikeuden tuomitsemat yhteensä 40 Autorekisterikeskuksen todistuksen mukaan
3337: 4.6. Esitykset hovioikeuksille ja poistohakemukset käräjäoikeuksille 65
3338:
3339: auto oli katsastettu, mutta hyväksymiskirjaus oli tussäännöksiä. Rangaistusmääräysmenettelystä
3340: jäänyt päivittymättä liikennetietojärjestelmän annetun lain (692/1993) 18 § ei sovellu tähän
3341: rekisteriin. Rangaistusvaatimus oli ollut aihee- tapaukseen (44/611/96).
3342: ton, joten asiassa esitetty rangaistusmääräyksen
3343: purkamista (55 ja 57/611/95).
3344: Vastaajan syyksi oli rangaistusmääräyksessä 8) Päiväsakon rahamäärää koskeva asia
3345: luettu ajo-oikeuteen liitetyn ehdon noudattamat-
3346: ta jättäminen; ei käyttänyt silmälaseja. Kyseinen Päiväsakon rahamääräksi oli 7.8.1995 anne-
3347: ehto oli ollut vastaajan poliisille esittämässä hä- tussa rangaistusmääräyksessä katsottu syytetyn
3348: nelle Suomessa vuonna 1975 myönnetyssä ajo- sen hetkisen kesäansion mukaiset a66 mk. Syyte-
3349: kortissa. Vastaajalle oli myöhemmin Ruotsissa tyn vuosiansion mukaan laskettu päiväsakon ra-
3350: myönnetty uusi ajokortti,jossa sanottua ehtoa ei hamäärä olisi ollut å 25 mk (11/611/96).
3351: ollut ollut. Lisäksi vastaaja oli esittänyt lääkärin-
3352: todistuksen,jonka mukaan hänen ei ole käytettä-
3353: vä silmälaseja ajettaessa. Rangaistusmääräysme- 4.5.5. Korkeimman oikeuden vastaukset
3354: nettelystä annetun lain (692/1993) 18 §ei soveltu-
3355: nut tapaukseen (47/611/96). Vuoden 1996 esitykset ovat johtaneet tarkoi-
3356: tettuun tulokseen lukuunottamatta yhtä (1116111
3357: 96), joka on hylätty, koska esityksen tueksi ei
3358: 5) Tuomio kohdistunut väärään henkilöön ollut esitetty OK 3lluvun 8 §:n 3 kohdan mukai-
3359: sia perusteita. Neljään esitykseen ei vielä ollut
3360: Vastaajalle oli annettu tiedoksi rangaistusvaa- saapunut vastausta.
3361: timus näpistyksestä. Hän oli kiistänyt teon, mut-
3362: ta ollut poissa käräjäoikeuden istunnosta, minkä
3363: vuoksi käräjäoikeus oli tuominnut hänet kysei- 4.6. Esitykset hovioikeuksille ja poisto-
3364: sestä teosta sakkorangaistukseen. Oikeuskäsitte- hakemukset käräjäoikeuksille
3365: lyn jälkeen todistaja oli kertonut, että näpistyk-
3366: seen olikin syyllistynyt hänen veljensä. Veli oli 4.6.1. Rangaistuspäätösten ja rangaistusmää-
3367: myöntänyt näpistyksen ja hänelle oli annettu räysten tarkastamisesta aiheutuneet
3368: teosta rangaistusmääräys (18/61 1196). esitykset ja poistohakemukset
3369:
3370: 1) Kirjoitusvirheen korjaaminen
3371: 6) Väärällä nimellä tuomitut
3372: Ehdollisen vankeusrangaistuksen koetusaika
3373: Syytetyn ilmoitettua viranomaisille väärän ni- oli käräjäoikeuden pöytäkirjan ja puheenjohta-
3374: men rangaistusmääräys oli kohdistunut väärään jan memoriaalimerkintöjen mukaan julistettu
3375: henkilöön. (Tapauksia oli yhteensä 17 kpl, esim. päättyväksi ennen julistamispäivää. Myös syyt-
3376: 23/611/96.) täjä oli ilmoittanut poliisilaitokselle kyseisen
3377: päättymispäivän. Käräjätuomari oli sittemmin
3378: oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n nojalla
3379: 7) Virheellinen ylinopeussakko oikaissut koetusajan päättyväksi kahden vuoden
3380: kuluttua julistamispäivästä.
3381: Vastaajalle oli annettu rangaistusmääräys Oikeudenkäymiskaaren 24luvun 10 §:n nojal-
3382: suurimman sallitun nopeuden ylittämisestä. Po- la voidaan korjata vain selvä virhe, joka on ulko-
3383: liisiauton tutkalla mitaten hänen nopeudekseen puolisenkin havaittavissa ja ilmenee tuomiosta
3384: oli saatu 73 km/h, kun sallittu nopeus oli ollut 50 itsestään tai siihen liittyvistä asiakirjoista (HE
3385: km/h. Rangaistusmääräyksen antamisenjälkeen 154/1990 vp.). Koska koetusajan korjattu päät-
3386: oli suoritettu uusi esitutkinta, jossa on selvitetty, tymispäivä ei ollut lain edellyttämällä tavalla sel-
3387: että mittauspaikka oli ollut nopeusrajoitusaluei- västi todettavissa, esitetty hovioikeudelle, että
3388: den rajamailla ja että sallittu nopeus tapahtuma- rangaistustuomioon tehty korjausmerkintä oi-
3389: paikalla olikin todennäköisesti ollut 60 kmlh. keudenkäymiskaaren 3lluvun säännösten nojal-
3390: Vastaaja olisi selvinnyt sen nopeuden ylityksestä la poistetaan.
3391: huomautuksella, joten hänen rikokseensa olisi Hovioikeus on päätöksessään 11.6.1996 to-
3392: ollut sovellettava olennaisesti lievempiä rangais- dennut, että käräjäoikeuden tuomiossa ollut vir-
3393:
3394: 9 370099
3395: 66 4. Tuomioistuimiin kohdistuva laillisuusvalvonta
3396:
3397: he oli ollut sellainen, ettei tuomionjulistamisessa 13.2.1996 tuominnut hänet samasta teosta ran-
3398: tai tuomioon liittyvistä asiakirjoista ole selvästi gaistukseen.
3399: käynyt ilmi, milloin koetusaika oli tarkoitettu Asia oli tullut vireille käräjäoikeudessa
3400: päättyväksi. Virhettä ei siten olisi saanut korjata 13.12.1995 tehdyllä vastustamisilmoituksella.
3401: oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n nojalla. Aikaprioriteettisäännön mukaisesti kehotettu vi-
3402: Kun niin on kuitenkin tehty, on oikeudenkäyn- rallista syyttäjää hakemaan rangaistusmääräys-
3403: nissä tapahtunut oikeudenkäymiskaaren 31 lu- menettelylain 18 §:n nojalla virheellisen rangais-
3404: vun 1 §:n 4 kohdassa tarkoitettu virhe. Hovioi- tusmääräyksen poistamista käräjäoikeudelta
3405: keus on oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 6 §:n (13/31/96).
3406: nojalla poistanut koetusajan päättymispäivää
3407: koskevan korjauksen (35/30/95).
3408:
3409: 4.6.2. Hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien
3410: 2) Syyttäjän poistohakemus käräjäoikeudelle vastaukset
3411:
3412: Rangaistusmääräys oli annettu 28.12.1995, Vuoden 1995 esitys on johtanut tarkoitettuun
3413: vaikka vastaaja oli 13.12.1995 ilmoittanut asian tulokseen. Vuoden 1996 poistohakemukseen ei
3414: tuomioistuimen käsiteltäväksi. Käräjäoikeus on vielä ollut saapunut vastausta.
3415: 67
3416:
3417:
3418:
3419:
3420: 5. Syyttäjä-; poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon
3421: laillisuusvai von ta
3422:
3423: 5.1. Yleiskatsaus Oikeusrekisterikeskus on vuonna 1996 lähet-
3424: tänyt Oikeuskanslerinvirastolie 30 virheelliseksi
3425: Oikeudenhoitoon laajemmassa mielessä lue- havaittua rangaistusmääräystä, jotka on käsitel-
3426: taan syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimi, joihin ty rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain
3427: kohdistuvaa valvontaa käsitellään tässä jaksos- (692/1993) nojalla. Rangaistusmääräyksen antaa
3428: sa. Useiden oikeudenhoitoviranomaisten toi- syyttäjä. Lisäksi oikeuskanslerin määräämänä
3429: menpiteet, kuten tuomioistuinten toiminnan li- apulaissyyttäjänä toimiva poliisimies voi antaa
3430: säksi syyttäjän, poliisin ja ulosottoviranomaisten rangaistusmääräyksen liikenne- tai tullirikosta
3431: menettely, saattavat tulla arvioitaviksi oikeus- koskevassa asiassa.
3432: kanslerinvirastossa tutkittavana olevassa asias- Käräjäoikeus voi hakemuksesta poistaa ran-
3433: sa. gaistusmääräyksen, jos menettelyssä on tapahtu-
3434: Eräät tähän asiaryhmään kuuluvat kantelut, nut oikeudenkäymiskaaren 3Iluvun 1 §:ssä mää-
3435: ennen muuta vankikantelut, on siirretty edus- ritelty tuomiovirhe taijos rangaistusmääräys pe-
3436: kunnan oikeusasiamiehen käsiteltäviksi valtio- rustuu väärään lain soveltamiseen. Syyttäjän on
3437: neuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oi- korjattava rangaistusmääräyksessä havaitse-
3438: keusasiamiehen tehtävien jaosta annetun lain mansa kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu siihen
3439: (1224/1990) nojalla. rinnastettava selvä virhe, jos rangaistusmääräys
3440: Kertomusvuoden aikana oikeuskanslerinvi- ei muutu korjauksen johdosta ankarammaksi.
3441: rastoon on tullut tutkittavaksi 160 sellaista kan- Tämä on vähentänyt purkuhakemusten määrää.
3442: telua (131 vuonna 1995),jotka ovat kohdistuneet Toimenpiteitä rangaistusmääräysasioissa
3443: syyttäjien toimintaan. Suurimman osan niistä ovat aiheuttaneet sekä selvät lainvastaisuudet
3444: ovat muodostaneet syyttäjien syyteharkintaa että toistuva puutteellisten rangaistusmääräys-
3445: koskevat kantelut. Kohdassa on esitetty omana ten antaminen. Syyttäjien osalta toimenpiteitä
3446: alaryhmänään syyttämättäjättämispäätösten on ollut 23 kappaletta ja poliisin osalta 8 kappa-
3447: johdosta lausutut käsitykset. Oikeuskanslerinvi- letta. Valvonta on ilmeisesti vähentänyt virheitä.
3448: raston harjoittamassa rangaistuspäätösten tar- Oikeudenhoitoviranomaisia koskevista kan-
3449: kastustoiminnassa on valvottu syyttäjien ja polii- teluista suuren alaryhmän ovat muodostaneet
3450: sin menettelyä. Tässä yhteydessä samoin kuin poliisin menettelyä koskevat kantelut, niin kuin
3451: kanteluasioita tutkittaessa on kiinnitetty huo- edellisinäkin vuosina. Poliisiin kohdistuneita
3452: miota muun ohessa siihen, ovatko oikeudenhoi- kanteluja on kertomusvuonna tullut tutkittaviksi
3453: toviranomaiset käsitelleet tehtäviinsä kuuluneet 168 (149 vuonna 1995). Useimmissa tapauksissa
3454: asiat riittävän joutuisasti. kysymys on ollut poliisin menettelystä epäillyn
3455: Syyttäjiä koskevissa asioissa on mm. ollut esil- rikoksen tutkintaa suorittavana esitutkintavi-
3456: lä kysymys virheellisestä syyteharkinnasta ja syy- ranomaisena. Osa poliisiviranomaisten toimin-
3457: teharkinnan viipymisestä,joista on annettu huo- taan kohdistuneista kanteluista on koskenut po-
3458: mautukset. Oikeuskanslerinviraston omasta liisin tehtäviä lupahallintoviranomaisena taikka
3459: aloitteesta on huomautettu syyteoikeuden van- menettelyä liikenteen valvonnassa, järjestystä yl-
3460: hentumisesta. Syyttäjään kohdistuneissa muissa läpidettäessä tai muussa vastaavassa toiminnas-
3461: kanteluissa on mm. ollut esillä kysymys syyttäjän sa.
3462: esteellisyydestä ja asianmukaisesta menettelystä Ulosottoviranomaisia koskevia kanteluita on
3463: asiakaspalvelussa. Oikeuskanslerinvirasto on tullut kertomusvuonna vireille 32 (29 vuonna
3464: useassa tapauksessa omasta aloitteestaan kiin- 1995). Ne ovat koskeneet pääasiallisesti menette-
3465: nittänyt huomiota syyteharkinnan viivästymi- lyä ulosotossa. Ulosottotoimen laillisuusvalvon-
3466: seen. nan alalla on kahdessa tapauksessa nostettu vir-
3467: 68 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
3468:
3469: kasyytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta. kantaa myös vakuutusoikeuden virkamiesten si-
3470: Häätöihin liittyvää lainsäädäntöä on esitetty ke- vutoimikäytöntöön.
3471: hitettäväksi eräissä täytäntöönpanotilanteissa. Edellä selostetuista sekä muuhun oikeuden-
3472: Huomautuksia ulosoton alalla ovat aiheuttaneet hoitoon kohdistuneista kanteluista ja muusta
3473: mm. ulosottoperusteen puuttuminen, kauppa- valvontatoiminnasta johtuneet toimenpiteet ja
3474: kirjan antaminen pakkohuutokaupassa, toimi- kannanotot esitetään tässä jaksossa.
3475: vallan puuttuminen tilitysasiassa sekä avustavan
3476: ulosottomiehen menettely kiinteistön ulosmit- Toimenpiteet rangaistusmääräysasioissa havait-
3477: tauksessa. Käsityksiin puolestaan on ollut ai- tujen virheiden johdosta
3478: hetta mm. tapauksissa, joissa oli kysymys maksu-
3479: kiellon antamisesta saatavan ulosmittauksessa, Tuomioistuimille aikaisemmin kuulunut toi-
3480: ulosmittauspöytäkirjan korjaamisesta ja ulosmi- mivalta rangaistusmääräysasioissa on päättynyt
3481: tatun kiinteistön arvioinnista. 31.12.1993. Rangaistusmääräysmenettelystä an-
3482: Muun oikeudenhoidon alalla on lausuttu käsi- netulla lailla (69211993) ratkaisuvalta on
3483: tys henkikirjoittajan sivutoimista sekä otettu 1.1.1994 lukien siirtynyt syyttäjille.
3484:
3485:
3486:
3487: Toimenpiteet havaittujen virheiden johdosta
3488:
3489: Syyte Huomautus Käsitys tai ohje
3490:
3491: 1992 1993 1994 1995 1996 1992 1993 1994 1995 1996 1992 1993 1994 1995 1996
3492:
3493: Syyttäjät .................... - - - 19 13 10 39 47 13
3494: lain 146/1970 nojalla - - 8 8 7 1 - 11 23 7 - -
3495: Poliisit ....................... - - - - - - 1 3 - 4 8 10 43 20 4
3496:
3497:
3498:
3499:
3500: 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta 5.2.2. Huomautukset
3501:
3502: 5.2.1. Virkasyyteasiat 5.2.2.1. Syyttäjään kohdistuneet kantelut
3503:
3504: Lahjuksen ottaminen 1) Virheellinen syyteharkinta
3505:
3506: Nimismiespiirin syyteasiain päällikkönä toi- Kaupunginviskaalia huomautettu vastaisen
3507: miva apulaisnimismies määrätty nostamaan syy- varalle hänen nostettuaan syytteen törkeästä pe-
3508: te kahta kaupungin virkamiestä vastaan lahjuk- toksesta riittämättömän ja puutteellisen esitut-
3509: sen ottamisesta rikoslain 40 luvun (792/1989) kinnan nojalla. Samalla kiinnitetty kaupungin-
3510: 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla sekä urakoit- viskaalin huomiota velvollisuuteen seurata pyy-
3511: sijan edustajaa vastaan lahjuksen antamisesta ri- tämänsä esi- tai lisätutkinnan etenemistä ja tar-
3512: koslain 16 luvun 13 §:n 1 momentin nojalla. Syy- vittaessa ryhtyä toimenpiteisiin tutkinnan lop-
3513: teharkinnan suorittanut toinen apulaisnimismies puun saattamiseksi sekä muutenkin syyttäjäitä
3514: oli katsonut virheellisesti syyteoikeuden vanhen- edellytettävään huolellisuuteen ja tarkkuuteen
3515: tuneen rikoslain 40 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta syyttäjäntoimen hoitamisessa (703/1194).
3516: lahjusrikkomuksesta kahdessa vuodessa rikok-
3517: sentekopäivästä. 2) Syyteharkinnan viipyminen
3518: Espoon käräjäoikeus on 22.1.1997 antamal-
3519: Iaan päätöksellä tuominnut syytetyt lahjuksen Epäiltyä ruuminvamman tuottamusta ja vir-
3520: ottamisesta sakkorangaistuksiin. (17/51/96). kavelvollisuuden rikkomista koskeva syytehar-
3521: 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta 69
3522:
3523: kinta oli kestänyt lähes kaksi vuotta. Apulaisni- 5-7) Kaksi rangaistusmääräystä samasta teosta
3524: mismies ei ollut esittänyt hyväksyttävää syytä
3525: syyteharkinnan viipymiselle, minkä vuoksi nyt Syyttäjä oli antanut rangaistusmääräyksen,
3526: hänelle annettu huomautus laiminlyönnistä suo- vaikka vastaaja oli jo aikaisemmin tuomittu sa-
3527: rittaa syyteharkinta viipymättä (647/1/96). masta teosta rangaistusmääräyksellä ( 16/31/96,
3528: 20/31196 ja 24/31196).
3529:
3530:
3531: 5.2.2.2. Oikeuskanslerinviraston omasta aloit- 8-9) Rangaistusmääräyksen peruuttaminen
3532: teesta
3533: Syyttäjä oli peruuttanut rangaistusmääräyk-
3534: Syyteoikeuden vanhentuminen sen, vaikka rangaistusmääräysmenettelystä an-
3535: netun lain (692/l993) säännösten mukaan vain
3536: Apulaisnimismies oli katsonut virheellisesti rangaistusvaatimus voidaan peruuttaa (14/31/96
3537: syyteoikeuden virkarikoksista vanhentuneen ja 2l/31196).
3538: kahdessa vuodessa rikoksentekopäivästä, kun
3539: rikoslain 8 luvun l §:n 4 momentin (792/1989)
3540: mukaan virkarikoksen lyhin vanhentumisaika 10) Erityisvanhentuminen
3541: on viisi vuotta. Apulaisnimismies oli lisäksi lai-
3542: minlyönyt perustella syyttämättäjättämisratkai- Syyttäjä oli antanut kaksi rangaistusmääräys-
3543: sunsa asianmukaisesti ja suorittanut syytehar- tä, vaikka rangaistusvaatimusten tiedoksiannos-
3544: kinnan muutenkin huolimattomasti. Apulaisni- ta oli kulunut enemmän kuin yksi vuosi (4/31196).
3545: mismiehelle annettu huomautus vastaisen varalle
3546: hänen virheellisen menettelynsä johdosta (17 /5l/
3547: 96).
3548: 5.2.3. Ohjeet ja käsitykset
3549:
3550: 5.2.2.3. Rangaistusmääräysten tarkastaminen 5.2.3.1. Kantelut syyttämättäjättämisestä
3551:
3552: 1-2) Rangaistusmääräyslain soveltamisala 1) Päätösten huolellinen perusteleminen
3553:
3554: Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka syytet- Kaupunginviskaali oli tehnyt kaksi syyttä-
3555: ty oli ollut teon tehdessään alle 15-vuotias (26/3l/ mättäjättämispäätöstä ei näyttöä -perusteella sa-
3556: 96). man liikennetapahtuman osapuolista. Molem-
3557: Rangaistusmääräys oli annettu perättömästä pien päätösten perusteluiksi oli kirjoitettu sama
3558: vaarailmoituksesta, vaikka rangaistusmääräys- syy, vaikka se todellisuudessa oli ollut erilainen.
3559: menettelystä annetun lain (692/1993) 1 §:n mu- Kaupunginviskaalin huomiota kiinnitetty
3560: kaan rangaistusmääräys voidaan antaa vain rik- päätösttm perustelemisessa vaadittavaan huolel-
3561: komuksesta, josta tapaukseen sovellettavassa lisuuteen ja tarkkuuteen sekä siihen, että ei näyt-
3562: rangaistussäännöksessä ei ole esillä olevien töä -perusteella tehdystä syyttämättäjättämis-
3563: asianhaarain varalta säädetty ankarampaa ran- päätöksestä tulee ilmetä, mistä tunnusmerkistö-
3564: gaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukaut- tekijästä ei ollut näyttöä (941/l/95).
3565: ta vankeutta (27/31196).
3566:
3567: 2) Huolellinen perehtyminen esitutkinta-aineis-
3568: toon
3569: 3--4) Tuomioistuimen käsiteltäväksi ilmoitettu
3570: asia Apulaisnimismies oli jättänyt syytteen nosta-
3571: matta osakeyhtiön toimitusjohtajaa vastaan tä-
3572: Syyttäjä oli antanut rangaistusmääräyksen, män laiminlyötyä hakea yhtiön laajentunutta
3573: vaikka vastaaja oli ilmoittanut asian tuomiois- toimintaa varten ympäristölupamenettelylaissa
3574: tuimen ratkaistavaksi. Käräjäoikeus oli tuomin- (735/1991) tarkoitettu ympäristölupa sillä perus-
3575: nut vastaajan samasta teosta rangaistukseen teella, että yhtiön riitautettua ympäristöluvan
3576: (l 03/3l/95 ja 15/31196). tarpeen, toimitusjohtajan ei ollut katsottava
3577: 70 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
3578:
3579: syyllistyneen tahalliseen rikokseen jatkaessaan syyttäjänä on viime kädessä ollut vastuussa riit-
3580: yhtiön laajentunutta toimintaa. Apulaisnimis- tävän esitutkinnan suorituttamisesta ennen syy-
3581: miehen huomiota kiinnitetty syyttäjän velvolli- teharkintaansa (1099/1/95).
3582: suuteen syyteharkinnassaan huolellisesti pereh-
3583: tyä esitutkinnasta ilmeneviin, epäillyn rikoksen
3584: tunnusmerkistön täyttymisen kannalta merki- 5.2.3.2. Syyttäjään kohdistuneet muut kantelut
3585: tyksellisiin seikkoihin ennen syyteharkinnan
3586: päättämistä (22/1/96). 1) Syyttäjän esteellisyydestä
3587:
3588: Kanteluun antamassaan ratkaisussa oikeus-
3589: 3) Syyttämättäjättämiseen liittyviä kysymyksiä kansleri on tämänkaltaisessa tulkintatilanteessa
3590: pitänyt suotavana kokonaistilanteen huomioon
3591: Kaupunginviskaalin ja lääninsyyttäjän huo- ottaen, että perätöntä lausumaa koskevassa
3592: miota kiinnitetty siihen, että syyttäjän tulee syy- asiassa syyteharkinnan suorittaa muu kuin pää-
3593: teharkintaa suorittaessaan huolehtia siitä, että jutun asianosaisena toiminut syyttäjä (99111195).
3594: esitutkinta on toimitettu riittävässä laajuudessa Oikeuskanslerin ratkaisu on kokonaisuudes-
3595: syyteharkintaratkaisun kannalta olennaisten saan 9. jaksossa s. 130.
3596: seikkojen selvittämiseksi. Riittämättömään
3597: näyttöön perustuvaa syyttämättäjättämispää-
3598: töstä ei saa tehdä puutteellisen selvityksen perus- 2) Syyttäjän esteellisyydestä syyteharkinnassa
3599: teella ja se tulee perustella siten selkeästi ja ym-
3600: märrettävästi, että ratkaisusta ilmenee, mistä Nimismies oli ollut syyteharkintaa suorittaes-
3601: tunnusmerkistöntekijästä ei ole riittävää näyttöä saan esteellinen hallintomenettelylain (592/1982)
3602: ja kuinka syyttäjä on arvioimansa näytön perus- 10 §:n 1 momentin 6 kohdan tarkoittamasta eri-
3603: teella päätynyt tähän johtopäätökseen. Peruste- tyisestä syystä. Nimismies oli suorittanut syyte-
3604: luihin ei tule sisällyttää sellaisia asianosaisten harkinnan erään säästöpankin edustajien teke-
3605: väitteitä, joiden oikeellisuuteen ja merkitykseen miksi väitetyistä rikoksista samanaikaisesti, kun
3606: syyttäjä ei ota ratkaisussaan mitään kantaa, kos- hän oli toiminut pankin hallintoon kuuluvana
3607: ka ne ovat omiaan heikentämään päätöksen sel- isäntänä saman säästöpankin, joskin sen eri tu-
3608: keyttä (363/1196). losyksikön alueisännistössä. Nimismiehen huo-
3609: miota kiinnitetty esteellisyyssäännösten noudat-
3610: tamiseen tämänkaltaisessa tapauksessa (876/11
3611: 4) Esitutkinnan asianmukaisuus syyteharkinnan 95).
3612: kannalta
3613:
3614: Työttömyyspäivärahaan liittyvää väärennys- 3) Syytteen tueksi vaadittavista todennäköisistä
3615: tä koskevan asian esitutkinnassa oli kuultu asi- syistä
3616: anomistajaa, rikoksesta epäiltyä ja todistajaa.
3617: Asianomistaja oli rikosilmoituksessaan mm. Kaupunginviskaalin huomiota kiinnitetty
3618: kertonut asuneensa Yhdysvalloissa rikoksen vastaisen varalle syyttäjän velvollisuuteen harki-
3619: väitettynä tekoaikana ja pyytänyt tutkimaan ta huolellisesti syyteharkinnassa ilmi tulleiden
3620: kaikki lähtönsä jälkeen Kansaneläkelaitoksen seikkojen merkitys näyttönä ennen syytteen nos-
3621: paikallistoimistoon jätetyt häntä koskevat asia- tamista. Syytteen tueksi vaadittavien todennä-
3622: kirjat. köisten syiden puuttuminen ei ollut kuitenkaan
3623: Apulaisoikeuskanslerin varamies lausunut ollut niin ilmeistä, että syyttäjän olisi voitu kat-
3624: käsityksenään, että esitutkinnan aikana olisi ol- soa käyttäneen väärin syyttäjälle kuuluvaa har-
3625: lut asianmukaista tarkistaa asianomistajan kintavaltaa syytteen nostaessaan (1107/1/95).
3626: asuinpaikkatieto ja hankkia selvitys hänen työt-
3627: tömyydestään, sen kestosta ja muista mahdolli-
3628: sesti asiaan vaikuttavista Kelan tai työvoimahal- 4) Asiallinen menettely asiakaspalvelussa
3629: linnon hallussa olevista häntä koskevista asiakir-
3630: joista. Olisi myös tullut harkita kriminaalitekni- Asianomistajan asiamies oli esitutkinnan val-
3631: sen käsialatutkimuksen suorittamista. Nimis- mistuttua, mutta ennen syyteharkintaa lähettä-
3632: mies piirin poliisitoimen johtajana ja virallisena nyt syyttäjälle kirjeen, jossa hän oli pyytänyt
3633: 5.2. Syyttäjäntoimen laillisuusvalvonta 71
3634:
3635: ottamaan syyteharkinnassa huomioon lisävaati- van merionnettomuuden,jonka yhteydessä kaik-
3636: muksia. Syyttäjä oli tehnyt asiassa syyttämättä- kiaan kahdeksan henkilöä oli hukkunut ja välit-
3637: jättämispäätöksen ja asianomistajan nostaman tömästi menehtynyt. Asia oli ollut eri lääninsyyt-
3638: kanteen johdosta käräjäoikeudessa kuultuna täjien syyteharkinnassa niin, että sen suorittami-
3639: esittänyt, että lisävaatimusten syyteoikeus oli nen oli kestänyt kaikkiaan lähes kolme vuotta
3640: vanhentunut. Asiamies oli käräjäoikeuden istun- kolme kuukautta. Syyteharkinta oli päättynyt
3641: non jälkeen lähettänyt syyttäjälle kirjeen, jossa siten, että lääninsyyttäjän tehtävästä poissiirty-
3642: hän oli pyytänyt saada selvityksen syyttäjän nä- nyt apulaisnimismies oli tehnyt asiassa ei rikos
3643: kemyksen perusteista. -perusteiset syyttämättäjättämispäätökset.
3644: Asiamiehen lisävaatimukset sisältäneessä kir- Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri on to-
3645: jeessä oli ollut selvät viittaukset syyttäjällä vielä dennut, että syyteharkinnan suorittaminen asias-
3646: siiloin avoinna olleeseen asiaan, joten asiassa oli- sa oli kestänyt poikkeuksellisen pitkään. Viiväs-
3647: si voinut katsoa asiamiehen tarkoittaneen kirjeen tyminen oli pääasiasiallisesti johtunut siitä, että
3648: rikosilmoituksensa täydennykseksi kuten kärä- lääninsyyttäjänviran haltijat olivat toistuvasti
3649: jäoikeus oli ratkaisussaan katsonut. Syyttäjän vaihtuneet niin, että he eivät olleet ennen tehtä-
3650: olisi tullut selvittää kirjeen tarkoitus eikä vasta västä poissiirtymistään saaneet asianmukaista
3651: syyteoikeuden vanhentumisen jälkeen käräjäoi- syyteharkintaa suoritetuksi. Tämänkaltaisissa ti-
3652: keudessa ilmaista näkemyksensä asiassa. lanteissa on syytä korostaa myös lääninpoliisi-
3653: Syyttäjä ei ollut vastannut asiamiehen käräjä- neuvokselle kuuluvaa vastuuta alaistensa läänin-
3654: oikeuden istunnon jälkeen lähettämään selvitys- syyttäjien syyttäjäntoiminnan johtamisessa ja
3655: pyyntöön. Hyvään virkamiestapaan ja syyttäjil- valvonnassa. Ratkaisussa on kiinnitetty läänin-
3656: täkin vaadittavaan palveluperiaatteeseen kuu- poliisineuvoksen ja entisen lääninsyyttäjän huo-
3657: luu, että henkilöiden asiallisiin kirjeisiin vasta- miota syyteharkinnan joutuisuutta ja syytehar-
3658: taan viivyttelemättä. Syyttäjän olisi tullut joka kinta-asioiden valvontaa koskeviin näkökohtiin
3659: tapauksessa ilmoittaa se seikka, ettei hän aikonut (78/62/95).
3660: asiaa enempää käsitellä. Syyttäjän huomiota
3661: kiinnitetty asialliseen menettelyyn asiakaspalve-
3662: lussa (1014/1/95).
3663: 2-3) Syyteharkinnan viipyminen
3664:
3665: 5) Takavarikoiduo esineen omistajan kuulemi- Syyttäjä oli ratkaissut syyteharkinnassaan ol-
3666: sesta leet asiat ensimmäisessä tapauksessa noin kym-
3667: menessä ja toisessa tapauksessa noin kahdeksas-
3668: Käräjäoikeus oli jatkanut lääninsyyttäjän ha- sa kuukaudessa. Useimmat näistä olivat olleet
3669: kemuksesta takavarikon voimassaoloaikaa. Ta- suhteellisen pieniä rikosasioita,joissa syyttäjä oli
3670: kavarikoidun esineen omistajalle ei ollut varattu sittemmin päätynyt syyttämättäjättämiseen.
3671: tilaisuutta tulla kuulluksi lääninsyyttäjän hake- Diaarin rästilistan mukaan hänellä oli jälleen
3672: muksen johdosta. Asia ei ollut antanut aihetta syyteharkinnassaan yhdeksän yli kuusi kuukaut-
3673: apulaisoikeuskanslerin toimenpiteisiin, koska ti- ta vanhempaa, ilman vaihekoodia olevaa asiaa.
3674: lanne tuolloin oli ollut oikeudellisesti tulkinnava- Syyttäjällä oli sitenjatkuvasti syyteharkinnas-
3675: rainen. Korkein oikeus on sittemmin antanut saan yli kuusi kuukautta vanhempia asioita eikä
3676: ratkaisun (KKO 1994:83),jolla kuulemisvelvolli- hänen selvityksistään ollut käynyt ilmi, miksi vii-
3677: suutta koskenut tulkinnanvaraisuus on osittain ve oli jatkuva. Syyttäjän huomiota kiinnitetty
3678: poistunut (771/1195). asianosaisten oikeusturvan vaatimuksiin ja syy-
3679: teharkinnan joutuisuuteen (1 0/62/96).
3680: Kaupunginviskaalinvirastossa oli vireiilä syy-
3681: 5.2.3.3. Oikeuskanslerinviraston omasta aloit- teharkinnassa seitsemän asiaa, jotka olivat saa-
3682: teesta puneet virastoon yli puolitoista vuotta aikaisem-
3683: min. Ensimmäiselle kaupunginviskaalille asetet-
3684: 1) Lääninsyyttäjän suorittaman syyteharkinnan tu määräaika, jossa syyteharkinnat tuli suorittaa
3685: viivästyminen loppuun. Samalla kiinnitetty huomiota syytehar-
3686: kintaratkaisun joutuisaan tekemiseen eräissä
3687: Lääninsyyttäjä oli ottanut paikallissyyttäjältä muissakin pitkään vireillä olleissa asioissa (47/
3688: syyteharkintaansa aluksen uppoamista koske- 62/95).
3689: 72 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
3690:
3691: 5.2.3.4. Rangaistusmääräysten tarkastaminen 12) Virheitä ja puutteita tiedoksiantopäiväyk-
3692: sessä
3693: 1~ Tuomioistuimen käsiteltäväksi ilmoitettu
3694: asia Rangaistusmääräys oli kahdessa tapauksessa
3695: annettu, vaikka tiedoksiantopäiväyksessä oli ol-
3696: Rangaistusmääräykset oli annettu, vaikka lut virheitä ja puutteita (5/31196).
3697: asiat oli ilmoitettu tuomioistuimen käsiteltäviksi.
3698: Vastaajat oli tuomittu samoista teoista rangais-
3699: tuksiin käräjäoikeudessa. Rangaistusmääräyk- 13) Kaksi rangaistusmääräystä samasta teosta
3700: set oli syyttäjänviraston omista vastustamismer-
3701: kinnöistä huolimatta jaettu syyttäjille ratkaista- Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka vasta-
3702: viksi. Kiinnitetty viraston päällikön huomiota ajalle oli jo aikaisemmin annettu rangaistusmää-
3703: rangaistusmääräysasioiden käsittelystä annettu- räys samasta teosta (1 0/31/96).
3704: jen ohjeiden tarkistamiseen ja ajanmukaistami-
3705: seen (3/31 ja 9/31196).
3706: Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka vas- 14) Rangaistusvaatimuksen vastustamisen
3707: taaja oli vastustanut rangaistusvaatimusta. Kä- peruuttaminen
3708: räjäoikeus oli tuominnut hänet samasta teosta
3709: rangaistukseen. Syyttäjäntehtävät oli erään kun- Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka vas-
3710: nan osalta nimismiesjaotuksesta poiketen sovittu taaja oli ilmoittanut asian tuomioistuimen käsi-
3711: hoidettavksi tuomiopiirijaotuksen mukaisesti teltäväksi. Käräjäoikeus oli tuominnut hänet sa-
3712: toisessa nimismiespiirissä. Kehotettu syyttäjän- masta teosta rangaistukseen.
3713: viraston päällikköä kiinnittämään rangaistus- Vastaaja oli viimeisenä vastustamispäivänä
3714: määräysasioita käsittelevän henkilökuntansa puhelimitse ilmoittanut kaupunginviskaalinvi-
3715: huomiota niiden asioiden käsittelyssä vaaditta- raston kansliaan peruuttavansa vastustamisen-
3716: vaan huolellisuuteen ja tarkkuuteen, erityisesti sa. Tieto peruutuksesta oli ilmoitettu suullisesti
3717: tällaisessa poikkeusjärjestelyin hoidetussa tilan- myös poliisilaitoksen kansliaan, missä tieto oli
3718: teessa (18/31196). merkitty diaariin ja apulaissyyttäjä oli sen jäl-
3719: Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka vas- keen vahvistanut rangaistusmääräyksen. Asiassa
3720: taaja oli ilmoittanut asian tuomioistuimen käsi- oli kuitenkin tapahtunut väärinkäsitys sikäli,
3721: teltäväksi. Käräjäoikeus oli tuominnut vastaajan että kaupunginviskaalinviraston toimistosihteeri
3722: samasta teosta rangaistukseen (78/31/95, 111311 ei ollut tuolloin tarkoittanut peruuttaa muuta
3723: 96 ja 23/31196). kuin esitutkintapöytäkirjatilauksen.
3724: Käräjäoikeudelle ei ollut asiasta tässä vaihees-
3725: sa ilmoitettu. Vastustamisasiaa hoitava syyttäjä
3726: 7-11) Vastustaruisaika ja -osoitus puolestaan oli jäänyt odottamaan kirjallista pe-
3727: ruutusilmoitusta, mutta kun sitä ei ollut tuomio-
3728: Rangaistusmääräys oli annettu, vaikka mer- istuinkäsittelypäivään mennessä tullut, asia oli
3729: kintä viimeisestä vastustamispäivästä oli puuttu- tullut normaalisti esille käräjäoikeudessa.
3730: nut. Lisäksi rangaistusvaatimuksen vastustamis- Ensimmäisen kaupunginviskaalin huomiota
3731: aika oli merkitty alle viikon pituiseksi (101131195, kiinnitetty tiedonkulun järjestämiseen rangais-
3732: 102/31195). tusmääräysasioissa ja näitä asioita hoitavan hen-
3733: Syyttäjä oli antanut rangaistusmääräyksen, kilökunnan ohjauksen tarpeellisuuteen, erityi-
3734: vaikka epäiliylle ei ollut ilmoitettu mihin vastus- sesti poikkeuksellisissa tilanteissa, jollaisesta nyt
3735: tamisilmoitus oli tehtävä. Lisäksi hän ei ollut oli kysymys (13/31/96).
3736: merkinnyt toista rangaistusmääräystä ratkais-
3737: tuksi vaaditun menettämisseuraamuksen osalta
3738: (7/31/96). 5.2.4. Muu kannanotto
3739: Syyttäjä oli kolmessa tapauksessa antanut
3740: rangaistusmääräyksen, vaikka vastustusosoituk- Tietosuojavaltuutetun kuuleminen
3741: sissa ilmoitettu määräaika oli ollut virheellinen.
3742: Kahdessa tapauksessa rangaistusmääräys oli an- Henkilörekisterilain (471/1987) 47 §:n mukaan
3743: nettu ennen viimeistä vastustuspäivää (1 00/311 tietosuojavaltuutettua tulee kuulla ennen henki-
3744: 95, 6/31/96). lörekisterilain 43-46 §:ssä tarkoitettua tekoa
3745: 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta 73
3746:
3747: koskevan syytteen nostamista. Lainmuutoksen Oikeuskansleri on katsonut, että sisäasiainmi-
3748: (63011995) jälkeen kuulemisvelvollisuus koskee nisteriön kirjeessä tarkoitettujen järjestelyjen to-
3749: henkilörekisteririkkomusta. Henkilörekisteriri- teuttaminen oikeuskanslerin hallinnollisin toi-
3750: kosta ym. koskevassa asiassa tietosuojavaltuute- menpitein ei ole mahdollista, vaan asia edellyttäi-
3751: tun kuulemisvelvollisuus perustuu rikoslain 38 si myös lainsäännösten muuttamista. Tämän
3752: luvun 10 §:n 3 momenttiin (578/1995). Syyttäjä- vuoksi ja kun asian järjestämisellä sinänsä on
3753: sanomissa nro 1/1995 oikeuskansleri on kiinnit- periaatteellista merkitystä kansalaisen oikeus-
3754: tänyt syyttäjien huomiota siihen, että tietosuoja- turvan kannalta, oikeuskansleri on lähettänyt si-
3755: valtuutettua tulee kuulla aina syyteharkinnan säasiainministeriön kirjeen siihen liittyvine muis-
3756: yhteydessä, vaikka syyteharkinta jobtaisikin tioineen oikeusministeriölle niitä toimenpiteitä
3757: syyttämättä jättämiseen. varten, joihin oikeusministeriö katsoo asiassa
3758: Rikosylikonstaapelia oli epäilty poliisin rekis- olevan aihetta.
3759: tereistä saatujen tietojen luovuttamisesta sivulli- Esityksen mukaiset järjestelyt on nyttemmin
3760: selle. Kaupunginviskaali jätti asiassa syytteen toteutettu esitutkintalain 14 §:n uudessa 2 mo-
3761: nostamatta sillä perusteella, ettei asiassa ollut mentissa (203/1997), joka tulee voimaan
3762: näyttöä siitä, että epäilty ylipäänsä olisi antanut 1.12.1997 (2/20/96).
3763: ulkopuolisille poliisina saamiaan ja henkilöitä
3764: koskevia tietoja ja siten syyllistynyt niihin rikok-
3765: siin, joista häntä on epäilty. Kaupunginviskaali
3766: ei ollut kuullut tietosuojavaltuutettua ennen
3767: syyttämättäjättämispäätöstään. Kun ei ollut 5.3.2. Huomautukset
3768: näyttöä tiedon luovuttamisesta, harkittavana ei
3769: edes ollut kysymys henkilörekisteririkkomukses- 5. 3.2.1. Rangaistusvaatimusten tarkastaminen
3770: ta tai sitä törkeämmästä, rikoslain mukaan ran-
3771: gaistavasta teosta. Tietosuojavaltuutetun kuule- 1) Rangaistusmääräyslain sovellettavuus
3772: misvelvollisuutta ei siis tässä tapauksessa ollut.
3773: Tietosuojavaltuutetun kuuleminen on tarpeen Rangaistusvaatimus perättömästä vaarail-
3774: paitsi kaikissa syyttäjän syyksilukevissa ratkai- moituksesta oli annettu tiedoksi, vaikka rangais-
3775: suissa myös sellaisissa näytön harkintaa koske- tusmääräysmenettelystä annetun lain (692/1993)
3776: vissa tilanteissa, joissa on kyse henkilörekisterin 1 §:n mukaan rangaistusmääräys voidaan antaa
3777: käyttämiseen liittyvän toimen arvioinnista. Tie- vain rikkomuksesta, josta tapaukseen sovelletta-
3778: tosuojavaltuutettua voi tietenkin kuulla myös vassa rangaistussäännöksessä ei ole esillä olevien
3779: sellaisissa tilanteissa, joissa laki tai ohjeet eivät asianhaarain varalta säädetty ankarampaa ran-
3780: sitä nimenomaan edellytä, muttajoissa tietosuo- gaistusta kuin sakko tai kuusi kuukautta van-
3781: ja-alan asiantuntemuksesta saattaa olla hyötyä. keutta (27/31/96).
3782: Myös esitutkinnassa tutkinnan suuntaamiseen
3783: liittyvissä kysymyksissä tietosuoja-alan asian-
3784: tuntemuksella saattaa olla merkitystä (62/62/95).
3785: 2) Kaksi rangaistusta samasta teosta
3786:
3787: Poliisilaitoksella rangaistusmääräysasioita
3788: 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta hoitaville henkilöille huomautettu heidän menet-
3789: telynsä virheellisyydestä. Kahdessa tapauksessa
3790: 5.3.1. Esitys rangaistusvaatimukset oli laadittu, annettu tie-
3791: doksija esitetty, vaikka vastaaja oli jo aikaisem-
3792: Poliisin tekemiksi väitettyjen rikosten tutkin- min tuomittu samoista teoista rangaistusmäärä-
3793: nasta yksillä rangaistukseen (73/31/95).
3794:
3795: Sisäasiainministeriö oli esittänyt kirjeessään
3796: 22.1.1996, että oikeuskanslerinvirasto ryhtyisi
3797: järjestelyihin ,joiden perusteella poliisin tekemik- 3-4) Syytetyn alaikäisyys
3798: si väitettyjen rikosten esitutkinnassa tutkinnan-
3799: johtajina poikkeuksellisesti toimisivat siihen Rangaistusvaatimus oli annettu tiedoksi alle
3800: erikseen määrätyt syyttäjät. 15-vuotiaalle henkilölle (1/31/96 ja 26/31/96).
3801:
3802: 10 370099
3803: 74 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
3804:
3805: 5.3.3. Käsitykset 4) Esitutkinnan joutuisuus
3806:
3807: 5.3.3.1. Poliisiin kohdistuneet kantelut Asianomistajan tutkintapyyntö oli kirjattu
3808: 8.10.1992 ja sen johdosta oli hankittu selvitystä.
3809: 1) Kanteluviranomaisen esteellisyydestä Saman asianomistajan myöhemmin tekemien ri-
3810: kosilmoitusten johdosta oli suoritettu kesällä
3811: Poliisitarkastajan tietoon saatettu apulaisoi- 1994 valmistunut esitutkinta, jossa oli tehty rat-
3812: keuskanslerin käsitys, jonka mukaan poliisitar- kaisut 22.6. ja 11.9 .1994. Asianomistajan vuonna
3813: kastajan, huomioon ottaen hallintomenettely- 1982 tekemä tutkintapyyntö oli 13.1.1995 tehdyl-
3814: lain esteellisyyssäännökset, ei olisi tullut käsitellä lä ratkaisulla katsottu sisältyneen kesällä 1994
3815: kantelukirjoitusta, jossa oli muun ohessa arvos- valmistuneeseen esitutkintaan ja siitä oli ilmoi-
3816: teltu hänen toimenpiteitään nimismiehen viran- tettu hänelle 27.2.1995.
3817: sijaisena noin kymmenen vuotta aikaisemmin. Tutkintapyynnön kirjaamisen ja sitä asiaa
3818: Kantelukirjoitus oli ollut sekava, ja poliisitarkas- koskevan ratkaisun välinen aika oli ollut runsaat
3819: taja oli aikanaan nimismiehenä vain vähäisessä kaksi vuotta. Rikoskomisarion katsottu viivytel-
3820: määrin osallistunut niiden asioiden käsittelyyn, leen esitutkinnan suorittamisessa ja sen lopputu-
3821: joita kantelukirjoituksessa oli käsitelty. Siten ky- loksesta ilmoittamisessa ja vastaisen varalle kiin-
3822: symys esteellisyydestä oli ollut tulkinnanvarai- nitetty hänen huomiotaan esitutkinnan joutui-
3823: nen (779/1195). suuteen (1087/l/94).
3824:
3825:
3826: 2) Rikosilmoituksen käsittely esteellisenä
3827:
3828: Ylikomisario oli käsitellyt rikosilmoituksen ja
3829: ilmoittanut, ettei se antanut aihetta poliisitutkin- 5) Poliisitoiminnan yleisistä periaatteista
3830: nan suorittamiseen ainakaan tuossa vaiheessa,
3831: koska asia oli hallinnollisessa järjestyksessä rat- Vanhemman konstaapelin huomiota kiinni-
3832: kaistavana. Rikosilmoitus koski kansanterveys- tetty poliisin toimivaltuussäännöksiin ja poliisin
3833: liiton liittovaltuuston päätöstä, jonka tekemi- toiminnan yleisiin periaatteisiin rangaistusvaati-
3834: seen ylikomisario oli osallistunut. Ylikomisarion musta tiedoksiannettaessa. Tien kaidetta päin
3835: huomiota kiinnitetty esteellisyyssääntöjen nou- ajanut autoilija oli itse kutsunut poliisit tutki-
3836: dattamiseen silloinkin, kun tarkoituksena ei ole maan vähäistä liikenneonnettomuutta, koska se
3837: ratkaista asiaa lopullisesti (782/1/94). oli hänen mielestään johtunut hänen autonsa
3838: viasta. Autoilijan syyllisyys liikenneonnetto-
3839: muuteen ei ollut ollut selvä. Konstaapeli oli polii-
3840: 3) Tutkinnanjohtajan toimivallasta päättää siautossa kuulustelun jälkeen päättänyt antaa
3841: esitutkinta autoilijalle rangaistusvaatimuksen tiedoksi, min-
3842: käjohdosta autoilija oli halunnut poistua poliisi-
3843: Nimismiehen huomiota kiinnitetty siihen, et- autosta eikä ollut suostunut ilmoittamaan ansio-
3844: tei tutkinnanjohtajan sovi ratkaista esitutkinnas- tulojaan ja ammattiaan. Konstaapeli oli estänyt
3845: sa ilmenevää tulkinnanvaraista oikeuskysymystä autoilijaa poistumasta poliisiautosta käymällä
3846: siten, ettei kysymyksessä ole rikos, vaan että se tähän käsiksi ja ottamalla haltuunsa tämän au-
3847: tulee saattaa syyttäjän harkittavaksi. Syyttäjänä tosta auton avaimet.
3848: toimiva nimismies ja poliisipiirin komisario oli- Poliisi ei voi antaa rangaistusvaatimusta sako-
3849: vat yhdessä sopineet, että komisario teki epäiltyä tettavalle tiedoksi selvittämättä ensinjollakin ta-
3850: luvatonta kiinteistönvälitysliikkeen harjoitta- voin päiväsakon suuruutta. Kun autoilija oli
3851: mista koskevassa asiassa tutkinnan lopettamis- kieltäytynyt ilmoittamasta ansiotulojaan, polii-
3852: päätöksen eikä saattanut sitä syyteharkintaan. silla ei ollut ollut mahdollisuutta antaa hänelle
3853: Komisario ei ollut perustellut ratkaisuaan. Lää- rangaistusvaatimusta tiedoksi tuossa tilaisuu-
3854: ninhallituksen toimenpidepyyntö ei ollut anta- dessa. Päiväsakon rahamäärä olisi voitu selvittää
3855: nut aihetta poliisin toimenpiteisiin, vaikka polii- ja rangaistusvaatimus antaa tiedoksi myöhem-
3856: sin tehtävänä oli ollut valvoa kiinteistönvälitys- min, mikäli se olisi perusteellisemman harkinnan
3857: toimintaa lääninhallituksen ohjeiden mukaan jälkeenkin katsottu aiheelliseksi (284/l/96).
3858: (449/l/94).
3859: 5.3. Poliisitoimen laillisuusvalvonta 75
3860:
3861: 6) Poliisin toimivallasta liikennevalvonnan ja kuuluvassa Pernajassa pahoinpidellyt entistä
3862: rahankeräyksen yhteydessä vaimoaan B:tä varsin kovakouraisesti uhaten
3863: vielä surmata B:n sekä tämän lähiomaisia, mikäli
3864: Poliisi ja yksityinen hyväntekeväisyysjärjestö B ilmoittaisi pahoinpitelystä poliisille. B oli teh-
3865: olivat sopineet, että järjestö toimitti rahankerä- nyt seuraavana päivänä rikosilmoituksen tör-
3866: ystä poliisin suorittaman liikennevalvonnan yh- keästä pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta
3867: teydessä niin, että keräys kohdistui poliisin py- sekä vapaudenriistosta Porvoon nimismiespii-
3868: säyttämiin autoilijoihin. Tällainen järjestely riin, josta rikosilmoitus sekä B:n asianomistaja-
3869: saattoi aiheuttaa epäilyjä siitä, että poliisi pysäyt- kuulustelu oli toimitettu välittömästi postitse
3870: täisi autoilijoita rahankeräyksen toimittamista pahoinpitelyn tapahtumapaikan mukaisesti Lo-
3871: varten. Tähän poliisilla ei kuitenkaan olisi ollut viisan nimismiespiiriin. B sekä tämän perheenjä-
3872: oikeutta. Tämän vuoksi poliisimestarin tietoon senet olivat ottaneet useita kertoja yhteyttä Lo-
3873: saatettu apulaisoikeuskanslerin käsitys siitä, et- viisan nimismiespiiriin kertoen poliisille pahoin-
3874: tei apulaisoikeuskansleri pitänyt hyväksyttävänä pitelystä ja uhkauksesta ja omista, A:n uhkauk-
3875: poliisin ja yksityisen hyväntekeväisyysjärjestön seen liittyvistä peloistaan, mutta poliisi ei ollut
3876: kerrotuolaista yhteistoimintaa liikennevalvon- ryhtynyt toimenpiteisiin yhteydenottojen joh-
3877: nan ja rahankeräyksen järjestämisen yhteydessä dosta. A oli muutaman päivän kuluttua surman-
3878: (883/l/95). nut B:n.
3879: Sekä Porvoon että Loviisan nimismiespiireis-
3880: 5.3.3.2. Rangaistusvaatimusten tarkastaminen sä B:n rikosilmoitusta oli käsitelty tavanomaises-
3881: sa järjestyksessä ja pahoinpitelyä tavanomaisena
3882: 1) Rikosilmoituksen kirjaaminen pahoinpitelyrikoksena eikä poliisi ollut näin ol-
3883: len nähnyt aihetta ryhtyä muihin toimenpiteisiin,
3884: Vastaajalle oli annettu rangaistusmääräys, kuten esimerkiksi pakkokeinojen käyttöön asian
3885: vaikka hänet oli jo tuomittu rangaistusmääräyk- johdosta. Porvoon nimismiespiiristä tullut rikos-
3886: sellä rangaistukseen samasta teosta. Asianomis- ilmoitus sekä B:n asianomistajakuulustelu oli
3887: taja oli tehnyt rikosilmoituksen kahdesti samasta annettu noudatetun käytännön mukaisesti tut-
3888: teosta. Poliisilaitoksella ei ollut tarkistettu aiem- kinnanjohtajalle, minkä jälkeen tutkinnanjohta-
3889: paa diariointia. Kehotettu poliisimestaria kiin- ja oli asiaan tutustuttuaanjakanutjutun rikosyli-
3890: nittämään henkilökuntansa huomiota asioiden konstaapelin tutkittavaksi. Loviisan nimismies-
3891: käsittelyssä vaadittavaan huolellisuuteen ja tark- piirissä ei ollut ehditty aloittaa esitutkintaa B:n
3892: kuuteen (28/3l/96). rikosilmoituksen johdosta, ennen kuin B oli sur-
3893: mattu.
3894: 2-3) Vastustamisaika Lääninsyyttäjä oli suorittanut syyteharkinnan
3895: Porvoon ja Loviisan nimismiespiirien poliisi-
3896: Vanhempi konstaapeli oli merkinnyt rangais- miesten epäillyn tuottamuksellisen virkavelvolli-
3897: tusvaatimusten vastustamispäivän virheellisesti, suuden rikkomisen osalta edellä kerrottujen ta-
3898: mikä osaltaan oli vaikuttanut siihen, että ran- pahtumien yhteydessä ja katsonut, ettei ollut
3899: gaistusmääräykset oli annettu ennen viimeistä joko riittävää näyttöä heidän syyllistymisestään
3900: vastustamispäivää (1 00/31/95). rikokseen, tai ettei kysymyksessä ollut rikos.
3901: Vanhempi konstaapeli oli merkinnyt rangais- Apulaisoikeuskansleri on B:n omaisten sekä
3902: tusvaatimukseenjoko tiedoksiautopäivän tai vii- eräiden muiden tekemiin kantetuihin antamas-
3903: meisen vastustamispäivän virheellisesti, minkä saan ratkaisussa katsonut, etteivät poliisiviran-
3904: vuoksi vastustamisaika oli jäänyt neljä vuoro- omaiset olleet menetelleet virkavelvollisuuksien-
3905: kautta liian lyhyeksi (1 02/31/95). sa vastaisesti tai muutenkaan virheellisesti pu-
3906: heena olevassa asiassa, ja että lääninsyyttäjä oli
3907: näin ollen päätynyt syyteharkinnassaan oikeaan
3908: 5.3.4. Muut kannanotot lopputulokseen. Epäillyn rikoksenjohdosta käy-
3909: tettäville pakkokeinoille tulee olla lailliset perus-
3910: 1) Poliisin menettely törkeää pahoinpitelyä, teet. Tässä tapauksessa ei ollut ilmennyt, että
3911: laitonta uhkaosta ynnä muuta koskevassa asiassa poliisin olisi tuolloin tiedossaan olleen perusteel-
3912: la tullut olettaa kysymyksessä olevan rikollisen
3913: Poliisin menettelystä tehtyjen kantetujen mu- toiminnan jatkamisvaara, jolloin A:n pidättämi-
3914: kaan A oli Loviisan nimismiespiirin alueesen nen olisi ollut mahdollista.
3915: 76 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
3916:
3917: Ratkaisussaan apulaisoikeuskansleri on lisäk- 5.4. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta
3918: si todennut, että Porvoon ja Loviisan nimismies-
3919: piirien välinen sekä Loviisan nimismiespiirin si- 5.4.1. Virkasyyteasiat
3920: säinen tiedonkulku ei ollut toiminut parhaalla
3921: mahdollisella tavalla edellä kerrottujen tapahtu- 1) Virkavelvollisuuden rikkomiset
3922: mien yhteydessä. Jotta vastaavanlaiset tapaukset
3923: kyettäisiin tulevaisuudessa ehkäisemään, tulisi Lääninsyyttäjä määrätty nostamaan syyte ni-
3924: myös esitutkintaviranomaisten välisen sekä vi- mismiestä vastaan kahdesta rikoslain 40 luvun
3925: ranomaisten sisäisen tiedonkulun toimia moit- 11 §:n mukaisesta tuottamuksellisesta virkavel-
3926: teettomasti ja aukottomasti. vollisuuden rikkomisesta. Nimismies oli myynyt
3927: Huomionarvoista on, että Uudenmaan lää- kiinteistön pakkohuutokaupalla ilman ulosotto-
3928: ninpoliisineuvos oli ilmoittanut sisäasiainminis- lain 3luvun 1 §:ssä (389/1973) säädettyä ulosotto-
3929: teriölle antamassaan lausunnossa lääninhallituk- perustetta. Nimismies oli myös ryhtynyt anta-
3930: sen poliisiosaston tulevan kiinnittämään vastai- maan virka-apua vuokralaisen häätämiseksi
3931: sen varalle paikallispoliisin huomiota siihen, että kiinteistöitä ulosottolain 5 luvun 49 §:n nojalla,
3932: sen on toiminnassaan kiinnitettävä erityistä huo- vaikka kyseinen lainkohta ei oikeuttanut häätä-
3933: miota myös perheväkivallan tapausten viivytyk- mään vuokralaista.
3934: settömään esitutkinnan suorittamiseen sekä pak- Jyväskylän käräjäoikeus on 11.9.1996 julista-
3935: kokeinojen asianmukaiseen käyttöön (875 ja mallaan päätöksellä nro 959 tuominnut nimis-
3936: 879/l/95). mies Taisto Kaivolan kahdesta tuottamukselli-
3937: sesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoituk-
3938: seen. Päätös on lainvoimainen rangaistusseuraa-
3939: 2) Esitutkinta määrätty suoritettavaksi poliisin muksen osalta (715/1/94).
3940: menettelyn osalta
3941: 2) Virkavelvollisuuden rikkominen
3942: Henkilö oli ns. linnoittautumistilanteessa saa-
3943: nut surmansa poliisimiesten ampumista luodeis- Lääninsyyttäjä määrätty nostamaan syyte ni-
3944: ta. Henkilön oikeudenomistajat olivat nostaneet mismiestä vastaan rikoslain 40 luvun 11 §:n mu-
3945: poliisimiehiä ja Suomen valtiota vastaan käräjä- kaisesta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden
3946: oikeudessa kanteen, jonka käsittely on edelleen rikkomisesta. Nimismies oli vastoin ulosottolain
3947: kesken. Asian käsittelyn yhteydessä kantajat oli- 5 luvun 48 §:n 1 momentin säännöstä antanut
3948: vat väittäneet, että poliisimiehet olisivat raken- pakkohuutokauppaostajalle kauppakirjan, jo-
3949: nukseen myös kaasuammuksia ampuessaan po. hon pakkohuutokauppa oli merkitty lainvoimai-
3950: tilanteessa aiheuttaneet asianomaiselle henkilöl- seksi, vaikka valitusaika lääninhallituksen pää-
3951: le hengen menettämisen vaaran ja rakennukselle tökseen ei vielä ollut kulunut umpeen. Ostajalle
3952: vakavan palonvaaran. oli kauppakirjan perusteella myönnetty lainhuu-
3953: Apulaisoikeuskansleri on henkilön oikeuden- to. Hovioikeus oli myöhemmin kumonnut pak-
3954: omistajien kantelukirjoituksen johdosta kehot- kohuutokaupan. Ks. myös kohta 9.3. s. 126.
3955: tanut keskusrikospoliisia suorittamaan asiassa Joensuun käräjäoikeus on 5.11.1996 julista-
3956: lisätutkinnan poliisimiesten menettelyn osalta mallaan päätöksellä nro 1221 tuominnut nimis-
3957: sekä kaasuaseiden ja -ammusten käyttämisen mies Heikki Matikaisen tuottamuksellisesta vir-
3958: että niitä koskevan poliisin ohjeistuksen suhteen. kavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen.
3959: Käräjäoikeuteen asian käsittelyä varten julki- Asianomistajien valituksen johdosta asia on vi-
3960: sen kannevallan valvojaksi määrätty kihlakun- reillä Itä-Suomen hovioikeudessa (801/1/94).
3961: nansyyttäjä on sittemmin 25.2.1997 päivätyillä
3962: syyttämättäjättämispäätöksillään katsonut, ett-
3963: eivät poliisimiehet ole nuo kaasuammukset am- 5.4.2. Esitys
3964: puessaan syyllistyneet heidän viakseen epäiltyi-
3965: hin vaaran aiheuttamiseen ja virkarikokseen Häätöihin liittyvän lainsäädännön kehittämisestä
3966: (1167/l/96). eräissä täytäntöönpanotilanteissa
3967:
3968: Vastaajalle kuulunutta, ulosottoviranomais-
3969: ten asunnosta poistamaa omaisuutta oli häädön
3970: yhteydessä ilmeisesti sivullisten toimesta kadon-
3971: 5.4. Ulosottotoimen laillisuusvalvonta 77
3972:
3973: nut ja vahingoittunut. Vastaaja ei ollut ollut hää- le. Sakko oli myöhemmin muunnettu vankeu-
3974: tötoimituksessa läsnä. Ulosottomies oli jättänyt deksija henkilö olijoutunut suorittamaan muun-
3975: asuntoon häätöilmoituksen vajaata viikkoa ai- torangaistusta kaksi päivää, kunnes virhe oli saa-
3976: kaisemmin. tu selvitetyksi. Sakkorangaistuksen täytäntöön-
3977: Ulosottolaissa ei ole säännöksiä häädettävän panosta annetun asetuksen (38lll988) mukaises-
3978: omaisuuden varastoimisesta ja suojaamisesta ti sakko voidaan maksaa ulosottomiehelle, vaik-
3979: häädön yhteydessä. Vastaaja on lähtökohtaisesti ka se ei olisi vielä ulosotossa ja edelleen niin
3980: itse vastuussa omaisuutensa säilytyksestä ja var- kauan kuin sakko on mahdollista maksaa. Ase-
3981: tioinnista. Omaisuuden jäämistä viranomaisten tuksen 19 §:n 2 momentissa on ulosottomiehelle
3982: toimittaman häädön seurauksena suojaamatta ei lisäksi säädetty velvollisuus pyytää estetodistuk-
3983: silti voida pitääsoveliaanaja kohtuullisena, var- sin palauttamansa sakon täytäntöönpanokirja
3984: sinkaan jos vastaaja ei ole tosiasiallisesti saanut takaisin ja ryhtyä perintään, mikäli sakko saatai-
3985: ajoissa tietoonsa täytäntöönpanon ajankohtaa. siin perityksi. Apulaisoikeuskansleri on päätök-
3986: Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri on esittänyt sessään todennut, että avustavan ulosottomie-
3987: oikeusministeriölle, että se selvittäisi, olisiko hen olisi tullut tarkistaa, mille perinnässä olleelle
3988: lainsäädäntötoimenpitein mahdollista häätöjen saa tavalle suoritus oli haluttu kohdistaa. Avusta-
3989: yhteydessä nykyistä paremmin turvata häädettä- vaa ulosottomiestä on huomautettu menettelyn-
3990: vän omaisuutta niissä tapauksissa, jolloin hän tai sä virheellisyydestä (857/l/95).
3991: hänen edustajansa eivät ole häätötilaisuudessa
3992: paikalla (1 0/5l/96).
3993: 4) Toimivallan puuttuminen tilitysasiassa
3994:
3995: 5.4.3. Huomautukset Nimismiehelle huomautettu menettelynsä vir-
3996: heellisyydestä, kun hän oli toimittanut osamak-
3997: 1) Ulosottoperusteen puuttuminen sukauppalain mukaisen tilityksen, vaikka hän ei
3998: ollut asiassa toimivaltainen. Toimivalta on sen
3999: Avustavalle ulosottomiehelle huomautettu paikkakunnan ulosottomiehellä, missä ostaja
4000: vastaisen varalle siitä, että hän oli ulosmitannut asuu tai esine on. Tilityksen hakija oli virheelli-
4001: kiinteistön ilman ulosottolain 3 luvun 1 §:ssä sesti ilmoittanut kaupan kohteena olleiden tava-
4002: (389/l973) säädettyä ulosottoperustetta. Apu- roiden olevan myyjän hallussa nimismiehen toi-
4003: laisoikeuskansleri on päätöksessään todennut, mialueella. Nimismies oli myöhemmin lähettä-
4004: että myös avustavanulosottomiehen tulee tutkia nyt tavarantarkastajan arvioimaan tavarat osta-
4005: ulosottoperusteen olemassaolo ennen ulosmit- jan kotipaikkakunnalle. Ennen tilitystilaisuutta
4006: tausta (715/l/94). nimismiehen olisi tullut havaita, ettei hän ollut
4007: toimivaltainen. Nimismies ei myöskään ollut lä-
4008: 2) Kauppakirjan antaminen pakkohuutokaupassa hettänyt pöytäkirjaa tilitystoimituksesta velalli-
4009: selle (345/l/95).
4010: Nimismies oli vastoin ulosottolain 5 luvun
4011: 48 §:n 1 momentin säännöstä antanut pakko- 5) Menettely kiinteistön ulosmittauksessa
4012: huutokauppaostajille kauppakirjat, joihin huu-
4013: tokauppa oli merkitty lainvoimaiseksi, vaikka Avustavalle ulosottomiehelle annettu huo-
4014: määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituk- mautus sen johdosta, että kiinteistön ulosmit-
4015: sen tekemiseen korkeimmalle oikeudelle ei vielä tausta toimitettaessa ei ollut läsnä esteetöntä
4016: ollut kulunut umpeen. Nimismiehelle huomau- todistajaa (111/1/95).
4017: tettu menettelynsä virheellisyydestä (5lll/96).
4018:
4019: 3) Sakon maksaminen ulosottomiehelle 5.4.4. Käsitykset
4020:
4021: Sakotettu oli maksanut sakon nimismiespiirin 1) Maksukiellon antaminen saatavan ulosmit-
4022: tilille kohdistaen maksunsa tietylle perintänume- tauksessa
4023: rolle. Koska täytäntöönpanokirja oli jo palautet-
4024: tu estetodistuksin, eikä kyseinen sakko enää ollut Ulosottomiehen huomiota on kiinnitetty ulos-
4025: näkynyt perinnässä olevana, avustava ulosotto- ottoa koskevien asiakirjojen laatimisessa nouda-
4026: mies oli kohdistanut maksun elatusapusaataval- tettavaan huolellisuuteen. Ulosmittauspöytäkir-
4027: 78 5. Syyttäjä-, poliisi- ja ulosottotoimen sekä muun oikeudenhoidon laillisuusvalvonta
4028:
4029: jaan oli merkitty maksukiellon tiedoksiantopäi- jonka tulee antaa esitettyyn lykkäyspyyntöön
4030: vä yksittäisen vuokrasaatavan ulosmittausta ja päätös ja ilmoittaa siitä myös sakotetulle. Lisäksi
4031: maksukiellon tosiasiallista tiedoksiantohetkeä todettu, että hyvän hallintotavan mukaan viran-
4032: aikaisemmaksi. Kyseessä oli merkintäerehdys, omaisten ja virkamiesten tulee vastata heille toi-
4033: joka oli johtunut siitä, että asiakirjat oli laadittu mitettuihin kirjallisiin tiedusteluihin. Rangais-
4034: ennakolta valmiiksi. Maksukiellon tiedoksian- tuksen täytäntöönpanoa koskeviin tiedustelui-
4035: taa ei tule suorittaa aikaisemmin kuin ulosmit- hin on vastattava viivyttelemättä (970/1/95).
4036: taustoimitus on tapahtunut (166/1/95).
4037:
4038: 5) Vankeusrangaistuksen lykkäyspäätöksen
4039: 2) Ulosmittauspöytäkirjan korjaaminen alistaminen
4040:
4041: A vustava ulosottomies oli laatinut uuden Nimismies oli hylännyt kaksi vankeusrangais-
4042: ulosmittauspöytäkirjan, kun hän oli huomannut tuksen täytäntöönpanon lykkäystä koskevaa ha-
4043: puutteita aikaisemmin laatimassaan. Asiakkaal- kemusta, eikä ollut alistanut kielteisiä päätöksiä
4044: le oli myöhemmin annettu nimismiespiiristä vi- oikeusministeriölle, koska tuomittu oli jo aikai-
4045: rallinen jäljennös puutteellisesta pöytäkirjasta. semmin hakenutlykkäystä samoilla perusteilla ja
4046: Nimismiehen tietoon saatettu käsitys siitä, että ministeriö oli vahvistanut nimismiehen tekemät
4047: myös ulosmittauspöytäkirjassa olevan kirjoitus- kielteiset päätökset.
4048: virheen korjaus on tehtävä oikeudenkäymiskaa- Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun
4049: ren 24 luvun 10 §:ssä säädettyjen periaatteiden lain 2 luvun 1 d §:n 3 momentissa (555/1990) on
4050: mukaisesti. Korjauksenjälkeenkin on aina voita- lueteltu ne perusteet,jolloin päätöstä ei tarvinnut
4051: va todeta, minkälainen virhe oli ja kenen toimes- alistaa. Apulaisoikeuskansleri on lausunut käsi-
4052: ta se on korjattu (617/1/94). tyksenään, että myös uudet päätökset olisi tullut
4053: alistaa, kunnes oikeusministeriö oli edellä maini-
4054: tun momentin 5)-kohdan nojalla tehnyt nimen-
4055: 3) Ulosmitatun kiinteistön arviointi omaisen alistamisen poissulkevan päätöksen.
4056: Samalla esitetty harkittavaksi oikeusministeriön
4057: Nimismiespiirin avustavat ulosottomiehet oli- vankeinhoito-osastolle, tulisiko tarkemmat vi-
4058: vat menneet selitelmän laatimista varten ulosmi- rallisohjeet antaa siitä, miten ulosottomiehen
4059: tattuun kiinteistöön kuuluvaan asuinrakennuk- vastaavanlaisessa tapauksessa tulee lain mukaan
4060: seen omistajan tietämättä ja ilman tämän lupaa. menetellä (868/1/95).
4061: Kiinteistö oli aikaisemmin ulosmitattu useissa
4062: ulosmittaustoimituksissa, mutta sitä ei ollut tuol-
4063: loin arvioitu vastoin ulosottolain 4 luvun 21 §:n 5.5. Muu oikeudenhoito ja oikeushallinto
4064: (867/1984) nimenomaista säännöstä. Apulaisoi-
4065: keuskansleri on päätöksessään arvostellut me- 5.5.1. Käsitykset
4066: nettelyä ja todennut, että kiinteistö olisi tullut
4067: arvioida jo ulosmittaustilaisuudessa ja tuolloin 1) Vankilan apulaisjohtajan menettely yhteisen
4068: myös tehdä pakkohuutokaupan kannalta tar- vankeusrangaistuksen täytäntöönpanossa
4069: peelliset muistiinpanot ulosmitatusta omaisuu-
4070: desta (345/1/95). Rangaistuslaitoksen johtajalle on vankeus-
4071: rangaistuksen täytäntöönpanosta annetun ase-
4072: tuksen 5 §:n 2 momentissa säädetty velvollisuus
4073: 4) Muuntorangaistuksen täytäntöönpanon huolehtia, että yhteinen vankeusrangaistus tulee
4074: lykkääminen määrättyä rikoslain 7 luvun mukaisesti. Keskus-
4075: vankilan täytäntöönpanoasioista vastaavan
4076: Kaupunginvoudinviraston menettelyä on ar- apulaisjohtajan olisi tullut riittävän ajoissa huo-
4077: vosteltu sakon muuntorangaistuksen täytän- lehtia siitä, että tuomitulle olisi määrätty yhtei-
4078: töönpanon lykkäämistä ja muunnetun sakon nen vankeusrangaistus täytäntöönpanaan saa-
4079: maksamista koskevan tiedustelun käsittelyssä. puneista rangaistuksista rikoslain 7 luvun 8 §:n
4080: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 2 mukaisesti. Apulaisoikeuskansleri on kiinnittä-
4081: luvun 1 e §:n 2 momentin (595/1977) mukainen nyt keskusvankilan apulaisjohtajan huomiota
4082: päätösvalta lykkäysasiassa on ulosottomiehellä, oikeaan menettelytapaan asiassa (15/30/95).
4083: 5.5. Muu oikeudenhoito ja oikeushallinto 79
4084:
4085: 2) Henkirjoittajan sivutoimista na, että lääninhallitus selvittäisi, olivatko henki-
4086: kirjoittajan eri sivutoimet tulleet niin laajoiksi,
4087: Henkikirjoittajan sivutoimia koskeneessa että toiminta edellyttäisi henkikirjoittajan aiem-
4088: kanteluasiassa saatujen selvitysten perusteella min tekemän sivutoimi-ilmoituksen sijasta sivu-
4089: apulaisoikeuskansleri on pitänyt asianmukaise- toimiluvan hakemista (95/l/95).
4090: 80
4091:
4092:
4093:
4094:
4095: 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4096:
4097: 6.1. Yleiskatsaus laista koskevan asetuksen antamiseksi sekä lau-
4098: suttu käsitys noudatettavista menettelyohjeista.
4099: Oikeuskanslerin tehtävänä on kaikkien val- Ulkoasiainministeriön huomiota on kiinnitetty
4100: tionhallintoon kuuluvien viranomaisten, myös viivästymiseen eduskunnan kirjelmien esittelys-
4101: valtionhallinnon laitosten sekä johto-, lauta- ja sä.
4102: neuvottelukuntien toiminnan lainmukaisuuden Sisäasiainhallinnon alalla on tehty esitykset
4103: valvonta. Kertomuksen tässä jaksossa käsitel- ulkomailla anastettujen autojen takavarikoimi-
4104: lään laillisuusvalvontaa, joka kohdistuu muuhun sesta Suomessa sekä viisumihakemusasioissa
4105: valtionhallintoon kuin edellä 4. ja 5. jaksoissa käytettävän ns. vastuusitoumusmenettelyn sel-
4106: käsiteltyihin oikeudenhoitoviranomaisiin. Mer- keyttämisestä. Oikeuskansleri on lausunut käsi-
4107: kittävä osa opetus-, sosiaali-, terveys- ja ympäris- tyksensä kansalaisuushakemuksen käsittelyn vii-
4108: töhallinnosta kuuluu kunnille. Näihin kohdistu- västymisestä.
4109: vaa laillisuusvalvontaa selostetaan seuraavan Valtiovarainhallinnon alalla menettely osuus-
4110: jakson kohdassa 7.2. kunnan säästökassan vakuuksien valvontaa kos-
4111: Oikeuskanslerin suorittama valtionhallinnon kevassa asiassa on antanut aihetta käsityksen
4112: laillisuusvalvonta tapahtuu ensisijaisesti tutki- lausumiseen sekä esitykseen säästökassavalvon-
4113: malla kansalaisten tekemiä kanteluja. Oikeus- taan liittyvien valtiovarainministeriön tehtävien
4114: kanslerinvirastolle tehdään myös suullisesti tie- järjestelystä. Arvonlisäverotuksen toimittami-
4115: dusteluja. Niihin puhelimitse annetuissa vasta- nen Ahvenanmaalla ja Euroopan unionin oikeu-
4116: uksissa on mahdollisuuksien ja tapauksen laa- den vaikutus siihen on myös antanut aihetta kan-
4117: dun mukaan lyhyesti selostettu sovellettavia nanottoon.
4118: säännöksiä taikka neuvottu, minkä viranomai- Maa- ja metsätaloushallinnon alalla on tehty
4119: sen puoleen asiassa voi kääntyä, tai annettu muu- esitys kolttien luottamusmiehen toimintaedelly-
4120: ta opastusta. tysten turvaamisesta sekä otettu kantaa alueellis-
4121: Kertomusvuonna tehdyt valtionhallinnon ten metsäkeskusten johtokuntien jäsenten nimit-
4122: laillisuusvalvontaan liittyneet kantelut ovat kat- tämiseen. Myöskin viehekalastusoikeuden ase-
4123: taneet kaikki keskeiset valtionhallinnon alat ku- maja lain säätäruisjärjestys kalastuslakia vahvis-
4124: ten tämän kertomuksen loppujakson tilastotie- tettaessa ovat olleet tarkasteltavana.
4125: toja koskevassa kohdassa 10.1 on esitetty. Liikennehallinnon alalla on lausuttu käsitys
4126: Tämän jakson piiriin kuuluvat kanteluasiat joukkoliikenteen tarkastusmaksun perimisen de-
4127: kohdistuivat suuruusjärjestyksessä seuraavien legoinnista. Oikeuskanslerin toimivaltaan Yleis-
4128: viranomaisten menettelyyn (suluissa vastaavat radio Oy:n laillisuusvalvonnassa on otettu kan-
4129: kantelujen lukumäärät vuodelta 1995): sosiaali- taa.
4130: viranomaiset 107 (85), terveyden- ja sairaanhoi- Kauppa- ja teollisuushallinnon alalla on tehty
4131: toviranomaiset 43 (59), veroviranomaiset 43 (31 ), esitys kilpailunrajoitusasioiden joutuisaksi käsit-
4132: työviranomaiset 26 (14), maa- ja metsätalousvi- telemiseksija toimenpiteiksi käsittelynjäntevöit-
4133: ranomaiset 23 (20), opetusviranomaiset 14 (13) ja tämiseksi. Liikeaikalain mukaisten poikkeuslu-
4134: liikenneviranomaiset 4 (4) kantelua. pien käsittelystä tehdyt kantelut ovat antaneet
4135: Esimerkkeinä valtionhallinnon laillisuusval- aihetta käsityksen lausumiseen päätösten perus-
4136: vonnassa kertomusvuonna annetuista ratkai- telujen osalta.
4137: suista voidaan hallinnonalakohtaisesti mainita Sosiaali- ja terveyshallinnon alalla on tehty
4138: seuraavat tapaukset. esitykset mielenterveyslain tarkistamisesta, kan-
4139: Ulkoasiainhallinnon alalla on tehty esitys hä- saneläkelaitoksen paikallistoimistoille antamien
4140: dänalaiseen asemaanjoutunutta Suomen kansa- ohjeiden täydentämisestä sekä työttömyyskas-
4141: 6.2. Ulkoasiainhallinto 81
4142:
4143: soille annettujen ohjeiden ja määräysten täyden- kotimatkaa varten tarpeellisia varoja. Sikäli kuin
4144: tämisen tarpeesta. Sosiaali- ja terveysministeriön olen voinut todeta, mainitun lain perusteella ei
4145: menettely henkivakuutusyhtiön vakavaraisuu- ole annettu siinä tarkoitettua asetusta, vaan en-
4146: den valvonnassa on antanut aihetta käsityksen nen lakia vallinnut hallintokäytäntö on sellaise-
4147: lausumiseen. Eläkeuudistuksen vaikutukseen naan jatkunut. Huomioon ottaen eduskuntalain
4148: kansalaisten perusturvaan on otettu kantaa. sisällön ja asian merkityksen ulkomailla hätään
4149: Ympäristöhallinnon alalla on annettu huo- joutuvien kansalaisten kannalta pidän puutetta
4150: mautus katselmustoimituksen viivästymisestä ja säädöstasolla merkittävänä.
4151: lausuttu käsitys lunastuslupa-asioiden käsitte- Ulkomaanedustuksesta 25.3.1964 annettu
4152: lystä. Ympäristöviranomaisten valvontavelvolli- asetus on annettu ulkomaanedustuksesta
4153: suuteen ulkomaalaisten maanhankintaa koske- 30.12.1963 annetun lain 12 §:n nojalla, joka laki
4154: vassa asiassa on otettu kantaa. on kumottu lailla ulkoasiainhallinnosta (1129/
4155: Tässä jaksossa käsiteltävät valtionhallinnon 1977) (20§). Asetus on osittain jo kumottu tai sitä
4156: laillisuusvalvontaa koskevat edellä viitatut sekä muutettu, mutta sitä on sen perusteena olleen
4157: muut asiat ovat antaneet aihetta seuraaviin jäl- lain kumoamisesta huolimatta sovellettu myös
4158: jempänä tarkemmin esitettäviin toimenpiteisiin osin (31 §, 34--45 §)alkuperäisessä muodossaan.
4159: tai kannanottoihin. Muuttamattomina olevat säännökset ovat sa-
4160: noiltaan vanhahtavia. Niissä on osittain käsitelty
4161: kysymyksiä, jotka olivat merkitseviä 30 vuotta
4162: sitten, mutta nyttemmin osittain nähtävästi me-
4163: nettäneet merkityksensä. Useimmat annetuista
4164: 6.2. Ulkoasiainhallinto määräyksistä koskevat laivoihin ja merimiehiin
4165: liittyviä seikkoja. Näiltäkin osin eräät määräyk-
4166: Euroopan unionin jäsenyydestä johtuvia ky- set vaikuttavat vanhentuneilta. Kansainvälisty-
4167: symyksiä on käsitelty kohdassa 2.2.2. minen ja Suomen kansalaisten liiketoiminnan,
4168: työn ja vapaa-ajan puitteissa tapahtuva ulko-
4169: mailla oleskelu ovat tuntuvasti lisääntyneet.
4170: Tämä on osaltaan aiheuttanut niiden tapausten
4171: 6.2.1. Esitys lukumäärän kasvun, jolloin kansalaiset joudut-
4172: tuaan hädänalaiseen tilaan ulkomailla kääntyvät
4173: Ulkomailla hädänalaiseen asemaan joutunutta heille lain mukaan kuuluvan oikeuden puitteissa
4174: Suomen kansalaista koskevan asetuksen antami- ulkoasiainhallinnon edustajien puoleen. Tällais-
4175: sesta ta hädänalaiseen tilaan joutunutta kansalaista
4176: voidaan käsitellä mainitun asetuksen 43 §:n mu-
4177: kaan "kansalaisena, joka ei ole merimies".
4178: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje ulkoasi- Edellä olevan perusteella ja viitaten myös tä-
4179: ainministeriölle 24.1.1996 dnro 3/51196 nään JR:n ja LR:n kantelujen perusteella anta-
4180: maani ratkaisuun esitän, että ulkoasiainministe-
4181: Erään kanteluasian yhteydessä on huomioni riö ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin edellä
4182: kiinnittynyt säännöksiin,jotka käsittelevät ulko- mainitun lain tarkoittaman ulkomailla hä-
4183: asiainhallinnolle kuuluvaa tehtävää auttaa ulko- dänalaiseen asemaan joutuneen Suomen kansa-
4184: mailla hätään joutuneita kansalaisia. laista koskevan asetuksen antamiseksi ja samalla
4185: Voimassa olevan ulkoasiainhallinnosta anne- ulkomaanedustuksesta 25.3.1964 annetun ase-
4186: tun lain (1164/1987) 8 §:n mukaan ulkomailla tuksen (159/1964) saattamiseksi voimassa olevaa
4187: hädänalaiseen asemaanjoutuneille Suomen kan- lakia ja nykyisiä tosiasiallisia olosuhteita vastaa-
4188: salaisille Suomen edustusto voi tarkoitukseen vaksi.
4189: varattujen määrärahojen puitteissa myöntää ta- Asian laadun huomioon ottaen pyydän Ulko-
4190: loudellista avustusta talletusta tai takaisinmak- asiainministeriötä minulle ilmoittamaan
4191: susitoumusta vastaan siten kuin asetuksella tar- 30.4.1996 mennessä niistä toimista, joihin minis-
4192: kemmin säädetään. Erityisistä syistä avustusta teriö on asiassa ryhtynyt.
4193: voidaan kuitenkin myöntää myös ilman talletus- Asetus ulkomailla hädänalaiseen asemaan
4194: ta tai takaisinmaksusitoumusta. joutuneelle Suomen kansalaiselle myönnettäväs-
4195: Laissa ei ole tässä kohdin erotettu toisaalta tä taloudellisesta avustuksesta on annettu
4196: toimeentuloon välttämättömiä eikä mahdollista 20.12.1996 (1240/1996).
4197:
4198: II 370099
4199: 82 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4200:
4201: 6.2.2. Huomautus lauttamaan ne eduskunnalle. Sopimusten ai-
4202: kaansaamisen nopeuttamiseksi hallitus on sa-
4203: Viivästyminen eduskunnan kirjelmien esittelyssä malla antanut eduskunnalle uudet lakiesitykset.
4204: Noudatetun menettelyn johdosta olen anta-
4205: Ulkoasiainministeriön lähetystöneuvokselle nut ulkoasiainministeriön asianomaiselle esitteli-
4206: annettu vakava huomautus laiminlyönnistä esi- jälle vakavan huomautuksen.
4207: tellä ajoissa eduskunnan vastauskirjelmiä. Ulkoasiainministeriö on asian käsittelyn yh-
4208: Oikeuskanslerin kirje 20.5.1996 dnro 15/51/96 teydessä antamassaan selvityksessä ilmoittanut
4209: on kokonaisuudessaan seuraavassa jaksossa kiinnittäneensä esittelijöiden huomiota eduskun-
4210: 6.2.3.2). nan vastausten ja kirjelmien esittelymenettelyyn
4211: antamalla 20.10.1995 uuden sisäisen ohjeen
4212: (yleiskirje HAL-52). Siinä on ministeriön osas-
4213: 6.2.3. Käsitykset toja ja yksiköitä kehotettu järjestämään esittely-
4214: asioiden tarkoituksenmukainen ja riittävä seu-
4215: 1) Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen rantajärjestelmä.
4216: Suomen kansalaisen auttamista koskevista Olen tänään tehnyt ratkaisun toisessakin
4217: menettelyohjeista asiassa (Dnro 1/51196), jossa eduskunnan kirjel-
4218: mää ei ollut ulkoasiainministeriöstä esitelty val-
4219: Lyhennysote oikeuskanslerin päätöksestä on tioneuvostolle ja tasavallan presidentille ilman
4220: 9. jaksossa s. 135 (940/1/94) tarpeetonta viivytystä.
4221: Edellä esitettyyn viitaten totean, että viime
4222: vuosina on ollut useita tapauksia, joissa olen
4223: 2) Viivästyminen eduskunnan kirjelmien esitte- joutunut puuttumaan nimenomaan ulkoasiain-
4224: lyssä ministeriöstä tapahtuvaan eduskunnan kirjel-
4225: mien esittelyyn valtioneuvostolle ja tasavallan
4226: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje ulkoasi- presidentille. Vakavin laiminlyönti on ilmennyt
4227: ainministeriölle 20.5.1996, dnro 15/51/96 edellä kerrotussa tapauksessa, joka johti viiden
4228: lain vahvistamatta jäämiseen (dnro 21/51/95).
4229: Kirjeissäni 17.8.1990 (Dnro 2/50/90), Edelleen totean, että laiminlyöntejä on tapah-
4230: 25.11.1991 (19/5/90 ja 14/5/91) sekä 4.5.1994 (5/5/ tunut siitä huolimatta, että ulkoasiainministeriö
4231: 93) olen kiinnittänyt ulkoasiainministeriön huo- on selvityspyyntöjeni jälkeen kiinnittänyt esitte-
4232: miota vastaisen varalle tarpeellisen huolellisuu- lijöidensä huomiota asiaan.
4233: den ja joutuisuuden noudattamiseen esiteltäessä Joskin on jossakin määrin ymmärrettävää,
4234: valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille edus- että ulkoasiainministeriön virkamiesten viran-
4235: kunnan kirjelmiä. toimituspaikan muutokset ja toiseen tehtävään
4236: Ulkoasiainministeriö on noudatetun menette- määräämiset sekä virkamatkat vaikuttavat mi-
4237: lyn johdosta 16.4.1993 antanut yleisohjeet nisteriölle kuuluvien asioiden hoitamiseen ja hei-
4238: (HAL-22) eduskunnan vastausten ja kirjelmien jastuvat myös eduskunnan kirjelmien esittelyyn,
4239: esittelystä. Ulkoasiainministeriö on ilmoituksen- katson aiheelliseksi vielä kerran vakavasti kiin-
4240: sa mukaan muutenkin pyrkinyt kiinnittämään nittää ulkoasiainministeriön huomiota käsittele-
4241: esittelijöiden huomiota kysymyksessä olevaan määni ongelmaan.
4242: asiaan. Sen estämiseksi, ettei eduskunnan kirjelmien
4243: Olen tänään tehnyt ratkaisun asiassa (Dnro esittelyn osalta laiminlyötäisi tarpeellisen huolel-
4244: 21/51/95), joka sekin koskee eduskunnan vas- lisuuden ja joutuisuuden vaatimusta, ulkoasiain-
4245: tauskirjelmän esittelyä ulkoasiainministeriöstä. ministeriön tulisi huomioonottaen myös asian
4246: Asiassa on kysymys viidestä eduskunnan vas- laadun luoda ja ylläpitää tehokas ja myös käy-
4247: tauskirjelmästä, jotka koskevat kansainvälistä tännössä toimiva seurantajärjestelmä.
4248: sopimusta. Vastauskirjelmät oli syksyllä 1995
4249: laiminlyöty esitellä valtioneuvostolle ja tasaval-
4250: lan presidentille lakien vahvistamista varten hal- 3) Eduskunnan kirjelmän esittelystä
4251: litusmuodon 19 §:n 2 momentissa säädetyn kol-
4252: men kuukauden kuluessa. Menettelyn seurauk-
4253: sena tasavallan presidentti on laillisuusperusteel- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje ulkoasi-
4254: la joutunut jättämään lait vahvistamatta ja pa- ainministeriölle 20.5.1996, dnro 1/51196
4255: 6.3. Sisäasiainhallinto 83
4256:
4257: Ulkoasiainministeriöstä on esitelty 11.1.1996 asianmukaiseen menettelyyn esiteltäessä edus-
4258: valtioneuvostolle ja 12.1.1996 tasavallan presi- kunnan kirjelmiä. Yleiskirjeessä oli erityisesti
4259: dentille eduskunnan 12.9.1995 päivätty kirjelmä huomautettu noudatettavista määräajoista.
4260: Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan Työpaineiden vuoksi ulkoasiainneuvos I.H. ei
4261: Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleisko- kuitenkaan ollut pannut ajoissa merkille esittely-
4262: kouksen toiminnasta 4.5.1992-31.12.1994 an- velvollisuuttaan.
4263: taman kertomuksen johdosta. Eduskunta oli hy-
4264: väksynyt ulkoasiainvaliokunnan kertomuksesta
4265: antaman mietinnön ja lähettänyt sen kirjelmän RATKAISU
4266: ohessa hallitukselle tiedoksi.
4267: Eduskunnan kirjelmä oli saapunut 18.9.1995 Totean, että eduskunnan kirjelmät tulevat
4268: valtioneuvoston kirjaamoon ja toimitettu sama- hallituksen tietoon vasta sitten, kun ne on asian-
4269: na päivänä ulkoasiainministeriön kirjaamoon. mukaisesti esitelty valtioneuvostolle ja tasaval-
4270: lan presidentille. Valtiosääntökäytäntö edellyt-
4271: tää, että ne saatetaan hallituksen tietoon ilman
4272: SELVITYSPYYNTÖ tarpeetonta viivytystä. Tätä vaatimusta ei ole
4273: noudatettu esillä olevassa tapauksessa, jossa
4274: Kun näytti siltä, että kysymyksessä olevan eduskunnan kirjelmä on saatettu hallituksen tie-
4275: kirjelmän esittelyssä oli viivytelty, olen 22.1.1996 toon noin neljän kuukauden kuluttua sen jäl-
4276: päivätyllä kirjeelläni pyytänyt ulkoasiainminis- keen, kun kirjelmä oli saapunut valtioneuvoston
4277: teriötä toimittamaan minulle asiaa koskevan tar- kanslian kirjaamoon.
4278: peellisen selvityksen ja sen tai niiden virkamies- Esitetyn selvityksen perusteella noudatettu
4279: ten selitykset, joiden tehtäviin on kuulunut edus- menettely on johtunut asianomaisen virkamie-
4280: kunnan kirjelmän esittely hallitukselle. hen suuresta työmäärästä ja toistuvista virka-
4281: matkoista.
4282: Totean, että ulkoasiainministeriön virkamies-
4283: SELVITYS ten lukuisiin virkamatkoihin ja niiden vaikutuk-
4284: seen eduskunnan kirjelmien esittelyn viivästymi-
4285: Ulkoasiainministeriö on 27.3.1996 päivätyn sessä on viitattu myös eräässä toisessa tutkittava-
4286: kirjeensä (nro 11549) ohella toimittanut minulle na olleessa, eduskunnan kirjelmien esittelyä kos-
4287: ulkoasiainneuvos I.H:n selityksen. kevassa asiassa (Dnro 21/51/95), josta olen tä-
4288: nään antanut ratkaisun. Olen tänään myös erik-
4289: seen lähettänyt ulkoasiainministeriölle kirjeen,
4290: Ulkoasiainneuvos I.H:n selitys joka koskee eduskunnan kirjelmien esittelyä
4291: (Dnro 15/51/96).
4292: Ulkoasiainneuvos I.H. on esittänyt, että kysy- Edellä esitetyn johdosta ja ottaen huomioon,
4293: myksessä olevan kirjelmän esittely oli kuulunut mitä annetuissa selvityksissä on esitetty, kiinni-
4294: hänen tehtäviinsä ministeriön poliittisen osaston tän ulkoasiainministeriön huomiota vastaisen
4295: turvallisuuspolitiikan ja yleiseurooppalaisten varalle tarpeellisen huolellisuuden ja joutuisuu-
4296: järjestöjen yksikön päällikkönä. Kirjelmä oli esi- dennoudattamiseen esiteltäessä valtioneuvostol-
4297: telty vaaditun määräajanjälkeen yksikön suuren le ja tasavallan presidentille eduskunnan kirjel-
4298: työmäärän ja siihen liittyvien toistuvien virka- miä.
4299: matkojen vuoksi. Tapahtuneen jälkeen I.H. oli
4300: palauttanut mieleensä määräaikoja koskevat
4301: määräykset ja muistuttanut yksikön virkamiehiä 6.3. Sisäasiainhallinto
4302: heidän tehtäväkenttäänsä kuuluvien eduskun-
4303: nan kirjelmien esittelystä ajallaan. 6.3.1. Esitykset
4304:
4305: 1) Ulkomailla anastettujen autojen takavarikoi-
4306: Ulkoasiainministeriön selvitys misesta Suomessa
4307:
4308: Ulkoasiainministeriö on esittänyt, että se oli Oikeuskanslerille oli tehty kolme kantelua,
4309: 20.10.1995 päivätyllä yleiskirjeellä HAL-52 ke- jotka koskivat Keski-Euroopassa anastettujen
4310: hottanut esittelijäitään kiinnittämään huomiota autojen takavarikoimista Suomessa venäläisten
4311: 84 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4312:
4313: hallusta. Venäläiset olivat kertoneet ostaneensa kansleri on todennut, että yhdessä kantelussa
4314: autot Venäjällä vilpittömässä mielessä tietämät- tarkoitetussa tilanteessa Suomen esitutkintavi-
4315: tä, että autot oli aikaisemmin anastettu. Suomen ranomaiset olivat Suomessa ottaneet Venäjän
4316: poliisiviranomaiset olivat tavarikoineet autot ja kansalaisen hallusta auton ja patauttaneet sen
4317: patauttaneet ne niiden alkuperäisille omistajille Saksaan, vaikkei auton takavarikkoa ollut saa-
4318: Saksaan ja Ranskaan. Sisäasiainministeriön po- tettu tuomioistuimen vahvistettavaksi pakkokei-
4319: liisi osaston ja muiden asianomaisten poliisivi- nolain 41uvun 15 a§:ssä säädetyin tavoin. Toises-
4320: ranomaisten tietoon saatettu apulaisoikeuskans- sa kantelussa tarkoitetussa tilanteessa käräjäoi-
4321: lerin käsitys asianmukaisista menettelytavoista. keus oli vahvistanut pakkokeinolain 4 luvun
4322: Apulaisoikeuskansleri on katsonut, että sisä- 15 a §:n nojalla suoritetun takavarikon ja mää-
4323: asiainministeriön poliisiosaston on syytä ottaa rännyt sen olemaan voimassa neljä kuukautta.
4324: harkittavaksi näitä kysymyksiä koskevan ohjeen Poliisilaitoksen komisario oli noin viikon kulut-
4325: 7/639/95 muuttaminen ja harkita lainsäädäntö- tua käräjäoikeuden ratkaisusta kumonnut taka-
4326: toimenpiteisiin ryhtymistä tulkinnanvaraisten varikon ja lähettänyt auton sen alkuperäiselle
4327: menettelytapa- ja toimivaltakysymysten selvittä- omistajalle Ranskaan.
4328: miseksi. Sovellettavien säännösten perusteella oli tul-
4329: kinnanvaraisia, ensinnäkin voiko poliisi kumota
4330: tällaisen takavarikon ennenkuin takavarikko on
4331: Autojen haltuunotosta saatettu tuomioistuimen vahvistettavaksi, toi-
4332: seksi voiko poliisi palauttaa takavarikoidun esi-
4333: Kanteluissa tarkoitetuissa tapauksissa Suo- neen sen omistajalle ilman, että tuomioistuin on
4334: men viranomaiset olivat oma-aloitteisesti selvit- ollut takavarikon kanssa missään tekemisissä, ja
4335: täneet Saksasta, että kysymyksessä olevat autot kolmanneksi voiko poliisi kumota tuomioistui-
4336: olivat olleet anastettujen autojen listalla. On tul- men vahvistaman takavarikon.
4337: kinnanvaraista, minkälaiset vaatimukset vieraan Asiaa selkiinnyttäisi, jos poliisin ja tuomiois-
4338: maan viranomaisen oikeusapupyynnölle asete- tuimen toimivalta takavarikon toimittamisen,
4339: taan ennenkuin ulkomailla anastetuksi ilmoitet- kumoamisen ja takavarikoidun esineen palautta-
4340: tu auto voidaan ottaa sen vierasmaalaiselta halti- misen osalta olisi selvästi määritelty myös pakko-
4341: jalta viranomaisten haltuun Suomessa. Asiaa sel- keinolain 4 luvun 15 a §:ssä tarkoitetuissa ta-
4342: kiinnyttäisi, jos haltuunoton edellytyksistä olisi pauksissa, kun takavarikko on toimitettu vie-
4343: erityissäännös tai jos pakkokeinolain 4 luvun 15 raan valtion viranomaisen pyynnöstä. Pakkokei-
4344: a §:ssä tai sen valmisteluasiakirjoissa olisi selvästi nolain 41uvun 14 §:n sanamuodon perusteella ei
4345: todettu, että säännöksessä tarkoitetuksi oikeus- takavarikon kumonneidenja takavarikoidut esi-
4346: apupyynnöksi katsotaan myös kansainvälinen neet palauttaneiden poliisien voida katsoa mene-
4347: etsintäkuulutus. Puheena olevissa tapauksissa telleen virheellisesti, jos esineen vastaanottajan
4348: Suomen poliisiviranomaisten olisi ollut vaikea oikeus esineeseen on ollut riidaton.
4349: perustella menettelyään Saksan ja Ranskan po- Puheena olevissa tapauksissa poliisin menette-
4350: liisiviranomaisille, mikäli he olisivat antaneet lyä voitiin arvioida sillä perusteella, ettei poliisil-
4351: näiden autojen haltijoidenjatkaa matkaansa va- la autot palauttaessaan ollut ollut perusteita kat-
4352: rastetuilla autoilla. Asiassa ei ollut käynyt ilmi, soa auton vastaanottajan oikeutta esineeseen rii-
4353: ettei Suomen viranomaisille olisi Saksan ja Rans- dattomaksi. Kysymys auton haltijan vilpittömän
4354: kan poliisiviranomaisten taholta esitetty riittä- mielen saantosuojasta tuli arvioida Venäjän lain
4355: vää pakkokeinolain 41uvun 15 a §:ssä tarkoitet- mukaan, kun auton haltija oli ostanut auton Ve-
4356: tua pyyntöä autojen takavarikoimiseksi. Tämän näjällä. Venäjän lain sisältöä vilpittömän mielen
4357: vuoksi ei ollut todennäköisiä syitä epäillä, että saantosuojan osalta ei kuitenkaan ollut poliisin
4358: Suomen poliisiviranomaiset olisivat menetelleet taholta selvitetty. Siihen nähden, että poliisin ta-
4359: virheellisesti ottaessaan kysymyksessä olevat au- holta oli voimakkaasti puututtu auton haltijan
4360: tot haltuunsa. oikeuksiin rikosprosessioikeudellisessa järjes-
4361: tyksessä, poliisiorganisaation tehtäviin olisi kuu-
4362: lunut selvittää Venäjän lain sisältö tarpeellisilta
4363: Autojen takavarikoimisesta ja palauttamisesta osin eikä sitä olisi tullut jättää asianosaisten asi-
4364: aksi uhalla, että muuten sovelletaan Suomen la-
4365: Autojen takavarikoinnin ja alkuperäisille kia. Kun sovellettavia säännöksiä ei ollut selvi-
4366: omistajille palauttamisen osalta apulaisoikeus- tetty eikä kenenkään oikeutta autoihin siten ollut
4367: 6.3. Sisäasiainhallinto 85
4368:
4369: voitu pitää selvänä ja riidattomana, poliisin olisi vät olleen syynä siihen, että viranomaisille hallin-
4370: tullut pakkokeinolain 4 luvun 17 §:n mukaisesti tomenettelylain 4 §:n mukaan kuuluvan opastus-
4371: säilyttää autoja hallussaan, kunnes riita parem- ja neuvontavelvollisuuden täyttämisessä oli il-
4372: masta oikeudesta niihin olisi ratkaistu. mennyt puutteellisuutta ja ristiriitaisuutta. Tä-
4373: män johdosta on esitetty, että sisäasiainministe-
4374: riö ottaisi myös mainitut seikat huomioon ulko-
4375: Esitutkinnan toimittamisesta maalaisasioiden käsittelyä selviteltäessä ja oh-
4376: jeistusta uudistettaessa, mitä valmistelemaan mi-
4377: Suomen rikosoikeuden soveltamisala, kätke- nisteriö oli asettanut työryhmän (234/1/95).
4378: misrikoksen tekomuodot ja Venäjällä tapahtu-
4379: neiden autokauppojen selvittämismahdollisuu-
4380: det Suomessa asettavat kynnyksen näihin asioi- 6.3.2. Käsitykset
4381: hin liittyvien epäiltyjen kätkemisrikosten rikos-
4382: oikeudelliselle selvittämiselle Suomessa. Tällai- 1) Viivästyminen kansalaisuushakemuksen
4383: siajuttuja ei ole syytä toimittaa Suomessa syyttä- käsittelyssä
4384: jälle syyteharkintaan, ellei vielä kuulustelujen
4385: perusteellakin ole riittäviä syitä epäillä Suomessa Oikeuskanslerin käsitys siitä, että ulkomaa-
4386: tapahtunutta rikosta. laisviraston tulee valmistella kansalaisuushake-
4387: Kanteluissa tarkoitettujen autojen anastusri- mukset tasavallan presidentin päätöksentekoa
4388: kosten tutkin ta oli ollut vireillä Saksassa ja Rans- varten hallitusmuodon 16 §:n edellyttämällä jou-
4389: kassa. Siihen nähden Suomessa suoritetuista tuisuudella, saatettu tiedoksi Sisäasiainministe-
4390: kuulusteluista laadittujen kuulustelupöytäkirjo- riölie ja ulkomaalaisvirastolle. Ks. myös kohta
4391: jen toimittaminen Saksaan ja Ranskaan asian- 2.6.6) (607/l/96).
4392: omaisille poliisiviranomaisille olisi ollut perustel-
4393: tua. Lisäksi olisi ollut perusteltua saattaa Venä-
4394: jän viranomaisten tietoon tällaiset tapaukset, 2) Virkanimitysasian esittelymuistion sisällöstä
4395: vaikkei Venäjän kansalaisia epäiltäisikään mis-
4396: tään rikoksista. Näin Venäjän viranomaisilletar- Lääninhallitus oli ratkaissut nimismiespiirin
4397: joutuu mahdollisuus selvittää kyseisiä autokaup- osastopäällikön virkanimitysasian. Hakijoista
4398: poja, mikäli katsovat aihetta siihen olevan. oli laadittu yhteenveto ja nimismiespiirin nimis-
4399: mies ja lääninhallituksen oikeushallintotoimi oli-
4400: vat antaneet asiassa lausuntonsa. Lääninpoliisi-
4401: Poliisitoiminnan lopputuloksesta neuvoksen laatimassa esittelymuistiossa oli vain
4402: yhdytty esitettyihin lausuntoihin, jotka olivat ol-
4403: Venäjän lainsäädännöstä hankitun selvityk- leet esittelyssä ja liitetty asiakirjoihin.
4404: sen perusteella näyttää siltä, että asianmukaisia Ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on toden-
4405: menettelytapoja noudattaenkinja asianmukaisia nut, että esittelymuistiossa ei ollut suoritettu ha-
4406: säännöksiä soveltaenkin kanteluissa tarkoite- kijoiden ansioiden objektiivista vertailua eikä sii-
4407: tuissa tapauksissa olisi ilmeisesti päädytty sa- tä ollut käynyt ilmi perusteita muistiosta ilmikäy-
4408: maan lopputulokseen kuin nytkin, eli siihen, että vän esityksen tekemiseen. Lausuttu käsitys oi-
4409: autot olisi tullut luovuttaa Saksaan ja Ranskaan keasta menettelytavasta nimitysasian valmiste-
4410: autojen alkuperäisille omistajiiie tai heidän oi- lussaja esittelymuistion sisällöstä (716/1/95).
4411: keutensa autoon saaneille vakuutusyhtiöille
4412: (755/1/95).
4413: 3) Lääninhallituksen velvollisuuksista kiinteistön-
4414: välitystoiminnan valvonnassa
4415: 2) Viisumihakemusasioissa käytettävän ns.
4416: vastuusitoumusmenettelyn selkeyttäminen Lääninhallituksen tietoon saatettu apulaisoi-
4417: keuskanslerin käsitys lääninhallituksen tehtäviin
4418: Ulkomaalaisasioiden käsittelyssä oli ilmennyt kiinteistönvälitystoiminnan valvonnassa kuulu-
4419: epätietoisuutta siitä, milloin ns. vastuusitoumus neista velvollisuuksista. Lääninhallitus oli saat-
4420: tulee kyseeseen ja mikä on sen oikeudellinen tanut poliisin käsiteltäväksi erään kiinteistönvä-
4421: luonne ja merkitys viisumihakemusasiassa. Epä- litysliikkeen harjoittamista koskevan asian, kos-
4422: tietoisuus ja ohjeistuksen riittämättömyys näytti- ka lääninhallituksen mielestä oli ilmeistä, että
4423: 86 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4424:
4425: kysymys oli Iuvattarnasta toiminnasta. Esitut- savallan kansalaisille asetettiin heidän entisestä
4426: kintaa toimittanut poliisi ei ollut saattanut asiaa kansalaisuudestaan vapautumista koskeva ehto,
4427: syyteharkintaan, koska tutkinnanjohtajana toi- kun heille myönnettiin Suomen kansalaisuus.
4428: mineen komisarion mielestä kysymyksessä ei ol- Tilanne Jugoslavian Iiittotasavallassa oli kuiten-
4429: lut rikos. Siten lääninhallituksen toimenpide- kin sotatilan vuoksi erittäin sekava ja on edel-
4430: pyyntö ei ollut antanut aihetta poliisin toimenpi- leenkin epäselvä. Ehdossa asetettu vapautumi-
4431: teisiin, vaikka poliisin tehtävänä oli ollut valvoa nen ei näyttänyt tämän vuoksi käytännössä mah-
4432: kiinteistönvälitystoimintaa lääninhallituksen dolliselta.
4433: ohjeiden mukaan. Komisarion päätöksestä eivät Edellä mainittu käytäntö, joka perustui kan-
4434: olleet käyneet ilmi ratkaisun perusteet. salaisuuslain harkintavaltaa antavan 4 §:n 3 mo-
4435: Lääninhallitus ei ollut ryhtynyt toimenpitei- menttiin, on sittemmin otettu uudelleen arvioita-
4436: siin komisarion ratkaisun johdosta. Apulaisoike- vaksi. Nykytietojen valossa näytti todennäköi-
4437: uskanslerin kannanoton mukaan lääninhallituk- seltä, että Jugoslavian Iiittotasavallan kansalais-
4438: sen olisi tullut pyrkiä huolehtimaan siitä, että ten kohdalla vapautumista koskevaa ehtoa ei
4439: kiinteistönvälittäjäasetusta tulkitaan yhdenmu- enää sovelleta. Lain säännökset ja tarkoitus eivät
4440: kaisesti. Tämä olisi ollut tärkeää kiinteistönväli- aseta tällaiselle uudelle käytännölle oikeudellista
4441: tystoiminnan harjoittajien tasapuolisen kohtelun estettä (56611/95).
4442: kannalta. Lääninhallituksen olisi tullut poliisi-
4443: päätöksen saatuaan perehtyä asiassa hankittuun
4444: selvitykseen ja ottaa kantaa siihen, vastasika po-
4445: liisi päätös lääninhallituksen tulkintaa asiassa. 6.4. Valtiovarainhallinto
4446: Kielteisessä tapauksessa lääninhallituksen olisi
4447: tullut saattaa käsityksensä poliisiviranomaisten 6.4.1. Esitys
4448: tietoon. Lääninhallituksen menettely oli osal-
4449: taan vaikuttanut siihen, että kysymyksessä oleva Valtiovarainministeriön säästökassavalvontaan
4450: kiinteistönvälitystoiminta oli voinut jatkua, liittyvien tehtävien järjestelystä
4451: vaikka lääninhallitus oli epäillyt sitä lainvastai-
4452: seksi (449/1/94). Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje valtio-
4453: neuvostolle 12.3.1996, dnro 1037/1/93 ym.
4454:
4455: 4) Vartioimisliikkeen tarkastusvelvollisuuden Olen tänään antanut päätöksen osuuskunta
4456: laiminlyönti Eka-yhtymän säästökassatalletusten vakuuksien
4457: valvontaa koskevassa asiassa. Ratkaisussani
4458: Nimismiespiirissä oli laiminlyöty vartioiruis- olen katsonut, että valtiovarainministeriössä
4459: liikeasetuksen 22 §:n 1 ja 2 momenttien mukai- suoritetussa osuuskunta Eka-yhtymän säästö-
4460: nen tarkastus ja sen pöytäkirjaaminen. Apulais- kassan valvontatoiminnassa oli ollut tallettajien
4461: oikeuskansleri on päätöksessään todennut, että etujen turvaamisen kannalta erityisesti vuonna
4462: velvollisuus tarkastuksen toimittamiseen on ol- 1993 puutteita. Ekan säästökassan talletukset
4463: lut olemassa huolimatta poliisin valvonnasta ja olivat sanottuna aikana kasvaneet lähes puoli-
4464: kiinteästä yhteistyöstä vartioiruisliikkeen vastaa- toistakertaisiksija yhteismääräitään erittäin suu-
4465: van hoitajan kanssa varsinaisen vartiointityön reksi ilman, että osuuskuntalain 17 c §:n mukai-
4466: osalta. Nimismiehen ja hänen virkaansa pitkäh- sia vakuuksia oli vastaavasti järjestetty tai talle-
4467: kön ajan hoitaneen apulaisnimismiehen huomio- tuskannan kasvuun puututtu. Lisäksi vakuuk-
4468: ta kiinnitetty oikeaan menettelytapaan asiassa sien kirjaaminen ja arviointi olivat olleet puut-
4469: (647/1/95). teellisia eikä menettelyä niiden hyväksymisessä
4470: ollut asianmukaisesti järjestetty. Myöskin tiedot-
4471: tamisessa valtiovarainministeriön toiminnassa
4472: 6.3.3. Muu kannanotto oli mielestäni ollut arvosteltavaa. Ministeriöstä
4473: oli annettu Ekan säästökassatalletuksista ja nii-
4474: Ehdon asettamisesta myönnettäessä Suomen den vakuuksista tietoja, jotka osoittautuivat
4475: kansalaisuutta paikkansa pitämättömiksi.
4476: Osuuskunta Eka-yhtymän säästökassan va-
4477: Ulkomaalaisvirastolle on ilmoitettu, että val- kuuksien vaiantaa koskevaa kanteluasiaa tutkit-
4478: linneen käytännön mukaan Jugoslavian liittota- taessa on mm. käynyt ilmi, että eräät valtiova-
4479: 6.4. Valtiovarainhallinto 87
4480:
4481: rainministeriön tehtävät olivatjoutuneet pankki- esteellisyysnäkökohtiin heidän tehtävissään kiin-
4482: kriisin syventyessä keskenään ristiriitaan. Valtio- nittää tässä yhteydessä tarpeellista huomiota.
4483: varainministeriöstä annettujen säännösten mu- Edellä sanotun saatan Valtioneuvoston tie-
4484: kaan maan rahalaitoksen toiminnan turvaamista toon. Viittaan samalla antamastani päätöksestä
4485: koskevat asiat kuuluvat ministeriön toimialaan ilmeneviin näkökohtiin.
4486: ja liittyvät sen perustehtäviin. Osuuskuntalain 3 Ks. seuraava kohta
4487: luvussa valtiovarainministeriölle on annettu ra-
4488: joitettuja erityistehtäviä. Valtiovarainministe-
4489: riöllä mm. on osuuskuntalain 17 c §:n nojalla 6.4.2. Käsitykset
4490: osuuskuntien säästökassatalletusten vakuuksien
4491: hyväksymistä koskeva velvoite. Näiden tehtä- 1) Valtiovarainministeriön menettely osuuskun-
4492: vien välille oli syntynyt jännitteitä, jotka koske- nan säästökassan vakuuksien valvontaa koske-
4493: vat yleisen edun (maan rahalaitoksen ja julkisen vassa asiassa
4494: talouden toimintaedellytysten turvaaminen) ja
4495: sitä rajoitetumman, osuuskuntalain erityissään- Lyhennysote oikeuskanslerin päätöksestä on
4496: nöksillä osuuskuntien säästökassatallettajille 9.jaksossa s. 148 (1037/1193 ym.)
4497: järjestetyn vakuusturvan suhdetta.
4498: Valtiovarainministeriölle kuuluvien, maan ra-
4499: halaitoksen yleisten edellytysten turvaamista 2) Veronhuojennushakemuksen siirtämisestä
4500: koskevien asioiden hoidon ei tulisi vaarautua sen ilmoittaminen
4501: johdosta, että valtiovarainministeriölle on ase-
4502: tettu osuuskuntalaissa säästökassavalvontaa Verovelvollinen oli 10.3.1995 toimittanut ve-
4503: koskevia erityisvelvoitteita. Eduskunta on ro hallitukselle hakemuksensa verosta vapautta-
4504: 15.12.1995 päivätyssä kirjelmässään (EK 35/ miseksi,johon hän oli liittänyt lisäverojen poisto-
4505: 1995 vp- HE 7211995 vp) hallituksen valtion hakemukseksi otsikoimansa kirjelmän. Verohal-
4506: talousarvioksi vuodelle 1996 antaman esityksen litus oli verotuslain 125 §:n 3 momentin (609/
4507: johdosta edellyttänyt valtiovarainministeriön 1994) nojalla toimittanut hakemuksen Iääninve-
4508: selvittävän, onko syytä säilyttää säästökassojen rovirastolie käsiteltäväksi.
4509: valvonta valtiovarainministeriön tehtävänä, ja Verohallinnossa ratkaistavien asioiden osalta
4510: ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin. Ratkaisus- asiakirjat siirretään sisäisesti oikealle verohallin-
4511: sani selostetusta mielestäni ilmenee, että valtio- non viranomaiselle. Näistä verohallinnon sisällä
4512: varainministeriön tehtävät osuuskuntalain mu- tapahtuvista asiakirjojen siirroista erikseen il-
4513: kaisessa säästökassojen valvonnassa olivat olleet moittaminen on ollut riippuvainen saapuneen
4514: toimintaa harjoittavan osuuskunnan kohdalla hakemuksen tai asiakirjan sisällöstä. Kun vero-
4515: pankkikriisitilanteessa selvästi ristiriidassa mi- velvollisen veronhuojennushakemus oli läänin-
4516: nisteriön perustehtävien kanssa. Mielestäni tämä veroviraston toimesta muutettu veronoikaisua
4517: rakenteellinen virhe tulisi poistaa. Tämän vuoksi koskevaksi vaatimukseksija siirretty verotoimis-
4518: esitän, että Valtioneuvosto ryhtyisi toimenpitei- tolle oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi, oli
4519: siin lainsäädäntöön kuuluvan epäkohdan kor- asiakirjojen siirtoa koskevan ilmoitusvelvolli-
4520: jaamiseksi. suuden katsottava olevan olemassa. Epäselvässä
4521: Mikäli yhteiskunnallisesti pidettäisiin välttä- tapauksessa voi myös olla syytä pyytää hake-
4522: mättömänä tehtävän säilyttämistä valtiovarain- muksen jättäjää täydentämään hakemustaan.
4523: ministeriöllä, tulisijärjestelmää kuitenkin uudis- Apulaisoikeuskanslerin käsitys oikeasta menet-
4524: taa. Tällöin tulisi ensinnäkin mielestäni ottaa sel- telytavasta saatettu verohallitukselle tiedoksi
4525: vitettäväksi se, olisiko syytä pyrkiä säädösteitse (798/1195).
4526: määrittelemään tarkemmin hyväksyttävien va-
4527: kuuksien taso. Myös menettelyä olisi kehitettävä 3) Hallintopäätöksen perusteleminen ja osoitus
4528: mm. siten, että vakuudet kirjataan, arvioidaan, muutoksenhausta
4529: niiden hyväksymistä koskeva menettely järjeste-
4530: tään tapahtuvaksi asianmukaisella tavalla tehtä- Verotoimiston huomiota on kiinnitetty hallin-
4531: vällä hallintopäätöksellä ja että osuuskuntien topäätöksen perustelemiseen hallintomenettely-
4532: säästökassojen valvontaan kuuluvista tehtävistä lain 24 §:n vaatimalla tavalla. Asianosaisen muu-
4533: annetaan niitä haitaville virkamiehille riittävät tosvaatimus oli osittain hylätty ilman että pää-
4534: hallinnolliset ohjeet. Samoin tulisi virkamiesten töksen perusteena olevia säännöksiä oli ilmoitet-
4535: 88 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4536:
4537: tu. Ellei ratkaisu ole asianosaiselle kokonaan mahdollisuus edellyttää lisäyksiä tai tarkennuk-
4538: myönteinen, se on varsinkin hylkäämistä koske- sia ilmoitukseen sekä osoittaa luottamuksensa
4539: valta osalta perusteltava. Verotoimiston huo- tai sen puutteen ministeriä kohtaan. Eduskun-
4540: miota on kiinnitetty myös siihen, että päätök- nalla oli myös ollut tilaisuus edellyttää esim. käy-
4541: seen, johon voidaan hakea muutosta, on liitettä- tetyn kyselylomakkeen muuttamista tai tarken-
4542: vä valitusosoitus (340/1/96). tamista tulevaisuudessa. Hallitusmuodon 36 c
4543: §:ssä tarkoitettu selvitysmenettely kuului ensisi-
4544: jaisesti ministerin poliittisen vastuun alaan ja
4545: 4) Kirjeisiin vastaamisesta edellytetty tarkkuus oli jätetty merkityssisällöl-
4546: tään tulkinnanvaraiseksi.
4547: Valtiovarainministeriö oli jättänyt vastaa- Ministeri ei ollut toiminut hallitusmuodon
4548: matta erään yhdistyksen lähettämään toimiala- 36 c §:n perusteella laadittua kaa vaketta täyttäes-
4549: ansa koskevaan kirjeeseen. Perusteluksi menet- sään ministerivastuulain 7 §:ssä tarkoitetulla ta-
4550: telylle oli esitetty, että yhdistys oli oletettavasti valla lainvastaisesti (438/1195).
4551: sanotusta asiasta ennestään perillä, että ministe-
4552: riöllä oli käytäntönä vastata ainakin yksittäisten
4553: kansalaisten kirjeisiin ja että ministeriöön saapui 2) Arvonlisäverotuksen toimittaminen Ahvenan-
4554: vuosittain niin lukuisa joukko kannanottoja, maalla ja Euroopan unionin oikeuden vaikutus
4555: aloitteita ja selvityspyyntöjä, ettei kaikkiin ollut siihen
4556: mahdollista vastata.
4557: Ratkaisussaan oikeuskansleri on todennut Kantelussa oli katsottu, että Suomen tullivi-
4558: hyvään hallintotapaan kuuluvan yleissäännön ranomaiset olivat toimittaneet arvonlisäverotuk-
4559: olevan, että viranomaiselle tulleisiin kirjeisiin sen Ahvenanmaan maakunnassa vastoin Suo-
4560: vastataan. Tätä pääsääntöä sovellettaessa ei voi- men liittymistä Euroopan unioniin koskevaa so-
4561: da tehdä eroa siinä suhteessa, onko kirjeen kir- pimusta ja Euroopan unionin oikeutta. Ahve-
4562: joittaja yksityinen henkilö tai yhteisö/säätiö. Kir- nanmaan maakunnalle oli myönnetty liittymis-
4563: jeen sisällöllä sen sijaan voi olla olennaistakin asiakirjoissa välillisessä verotuksessa kolmannen
4564: merkitystä sen suhteen, vastataanko siihen yleen- maan asema Euroopan unionin veroalueeseen
4565: sä ollenkaan. Viranomaiselle tulevien kirjeiden nähden. Kysymys oli mm. verorajan tarpeelli-
4566: suuri määrä ei sinänsä voi olla peruste sille, että suudesta Ahvenanmaan maakunnan ja muun
4567: joihinkin kirjeisiin ei vastata (849/1/95). Suomen välillä. Viranomaiset olivat kantelijan
4568: mielestä menetelleet virkavelvollisuuksiensa vas-
4569: taisesti.
4570: 6.4.3. Muut kannanotot Kanteluun annetun ratkaisun mukaan huo-
4571: lehtiminen siitä, että Suomen lainsäädäntö on
4572: 1) Ministerin velvollisuus ilmoittaa talletuksensa sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa, on en-
4573: sisijaisesti hallituksen ja viime kädessä eduskun-
4574: Kansalaista oli loukannut valtiovarainminis- nan tehtävä. Käsillä olevassa tapauksessa oli asi-
4575: terin tekemä ilmoitus sidoksistaan. Julkisuudes- anmukaisessa järjestyksessä säädetty nimen-
4576: sa oli liikkunut tietoja tämän aikanaan saamasta omainen laki (1485/1994), jolla oli pyritty järjes-
4577: kauppavoitosta, mutta vastaavia talletusvaroja tämään arvonlisäverotuksen toimittaminen Ah-
4578: ei ollut ilmoitettu. Asianomainen ei ollut esittä- venanmaan ja muun Suomen välisissä suhteissa.
4579: nyt kantelussaan mitään täsmällisiä, yksilöityjä Sen mukaan verorajaa ei tähän tarkoituksen
4580: ja perusteltuja tosiseikkoja ministerillä mahdolli- tarvittu. Tulliviranomaiset olivat noudattaneet
4581: sesti olevista merkittävistä talletuksista. Ministe- tätä nimenomaan Ahvenanmaan pöytäkirjan to-
4582: ri oli häneltä pyydetyssä vastineessa lausunut, teuttamiseksi säädettyä lakia. Myöhemmin an-
4583: että hän oli ilmoittanut kaikki merkittävät ta- netussa hallituksen esityksessä n:o 184/1996 vp.
4584: loussidoksensa. oli tosin esitetty em. laki kumottavaksi ja korvat-
4585: Oikeuskansleri on todennut ratkaisussaan, tavaksi samaa asiaa sääntelevällä uudella lailla
4586: että eduskunta oli käynyt ministereiden antamis- mm. siten, että Ahvenanmaan ja muun Suomen
4587: ta selvityksistä täysistunnossaan keskustelun. välille tulisi arvonlisä- ja valmisteverotusta kos-
4588: Talletuksiin oli tällöin kiinnitetty huomiota, asi- keva veroraja. Kantelukirjoitus ei johtanut vir-
4589: anomaista ministeriä nimeltä mainitsematta. kamiehiä vastaan toimenpiteisiin apulaisoikeus-
4590: Eduskunnalla, jolle selvitykset annetaan, oli ollut kanslerin varamiehen puolelta (1095/1/94).
4591: 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto 89
4592:
4593: 6.5. Opetushallinto johtajina ja hallinto-osaston osastopäällikkönä
4594: toimineet henkilöt sekä talouspäällikkö oli mää-
4595: 6.5.1. Muut kannanotot rätty asetettavaksi syytteeseen, on edelleen vireil-
4596: lä Helsingin hovioikeudessa (411/1/94).
4597: 1) Kuulemisesta lainvalmistelussa
4598: 6.6.2. Esitys
4599: Yhdistys oli kannellut siitä, että opetusminis-
4600: teriö ja eräät muut ministeriöt eivät olleet kuul- Kolttien luottamusmiehen toimintaedellytysten
4601: leet sitä valmisteltaessa lakeja, jotka koskivat turvaamisesta
4602: yhdistyksen edustamien tahojen oikeuksia. Oi-
4603: keuskansleri on päätöksessään arvioinut yleisiä Uusi kohtalaki (253/1995) on tullut voimaan
4604: periaatteita kuulemisesta lainvalmistelussa ja täl- 1.5.1995. Kohtalakia ja sen nojalla annettavaa
4605: löin todennut, että lainvalmistelun lopputulok- asetusta ei ole käsitelty Euroopan yhteisöjen ko-
4606: sen laadun kannalta kuultavien piirin pitäisi olla missiossa siten kuin perustaruissopimuksen 92-
4607: mahdollisimman laaja. Erityisesti yhteiskunnal- 94 artiklat valtiontuen osalta ja maatalouden tu-
4608: lisesti merkittävien lakien valmistelussa olisi py- kea sisältävät säännökset edellyttävät.
4609: rittävä kuulemaan kaikkia niitä ryhmiä tai etuta- Nykyisen kolttien luottamusmiehen, joka on
4610: hoja, joiden alalla suunniteltu lainsäädäntö vai- aloittanut toimintansa 1.1.1995, tehtävien hoita-
4611: kuttaa. Tasapuolisuuden ja oikeasuhtaisuuden mista on haitannut varojen ja teknisten toiminta-
4612: sekä avoimuuden noudattaminen lausuntoja valmiuksien puute. Lisäksi luottamusmiehen
4613: pyydettäessä oli tärkeää ja hyvän lainvalmistelu- palkkion maksamisesta ja kulujen korvaamisesta
4614: tavan mukaista. - Oikeuskansleri katsoi, että vuodelta 1996 ei ole tietoa. Kohtalain 72 §:n mu-
4615: yhdistys oli tullut kohtuullisesti kuulluksi sitä kaan luottamusmiehen vaali tulisi toimittaa vuo-
4616: kiinnostavissa lainvalmisteluhankkeissa (727/11 den kuluessa kohtalain voimaan tulosta.
4617: 95). Oikeuskansleri on maa- ja metsätalousminis-
4618: teriölle esittänyt, että se kiirehtisi kohtalain täy-
4619: 2) Oikeuskanslerin toimivallasta tekijänoikeus- täntöönpanoaoja soveltamiseen liittyvien avoin-
4620: asioissa ten kysymysten käsittelyä sekä kohtalain 65 §:ssä
4621: tarkoitetun asetuksen ja ministeriön esittämän
4622: Opetusministeriö oli hyväksynyt tekijänoike- mahdollisen lainmuutoksen valmistelua. Samal-
4623: uslain 25 h §:n 1momentissa tarkoitetuksi tekijöi- la on esitetty, että ministeriö selvittäisi myös,
4624: tä edustavaksijärjestöksi muiden ohella Kopios- millaisin käytännön järjestelyin kolttien luotta-
4625: to ry:n, joka oli yksityisoikeudellinen yhdistys. musmiehen toimintaedellytyksiä voidaan edellä
4626: Sääntöjensä mukaisessa edunvalvontatoimin- lausutuista muista toimenpiteistä riippumatta
4627: nassa se noudattaa myös tekijänoikeuslain sään- välittömästi parantaa (31120/95).
4628: nöksiä sekä opetusministeriön toimivaltansa ra-
4629: joissa antamia määräyksiä. 6.6.3. Huomautus
4630: Nämä seikat eivät kuitenkaan tee yhdistyksen
4631: tekijänoikeuslain 25 h §:ssä tarkoitettua toimin- Menettely pellon metsityspalkkiohakemusten
4632: taa julkisen tehtävän hoitamiseksi. Oikeuskans- käsittelyssä
4633: leri ei siten ollut toimivaltainen arvioimaan yh-
4634: distyksen menettelyä, josta oli kanneltu (1050/11 Metsälautakunnalle ja maatalouslautakun-
4635: 96). nan eläkkeellä olevalle maataloussihteerille an-
4636: netusta huomautuksesta hakemukseen liittyvien
4637: asiakirjojen käsittelystä ks. kohta 7.2.5.1.1)
4638: 6.6. Maa- ja metsätaloushallinto (1 003/1/95).
4639:
4640: 6.6.1. Virkasyyteasia 6.6.4. Käsitykset
4641: Toimivallan ylityksiä käsittävät virkavelvollisuu- 1) Viehekalastusoikeuden asema ja lain säätämis-
4642: den rikkomiset järjestys kalastuslakia vahvistettaessa
4643:
4644: Oikeuskanslerin kertomuksessa 1995 (s. 84- Useissa kantelukirjoituksissa oli kiinnitetty
4645: 85) selostettu asia, jossa Metsäkeskus Tapion huomiota eduskunnassa käsiteltävänä olleeseen
4646: 12 370099
4647: 90 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4648:
4649: kalastuslain muutosehdotukseen, joka sallii vie- ustoimia,jotka aiheuttavat taloudellisen vastuun
4650: hekalastuksen. Kysymys oli kansanedustajien te- alaikäiselle henkilölle, viranomaisen on harkin-
4651: kemästä lakialoitteesta. Maa- ja metsätalousva- nassaan otettava huomioon myös alaikäisen etu
4652: liokunnan laatimassa lakiehdotuksessa (Mm VM ja oikeustoimeen mahdollisesti sisältyvä riski
4653: nro 9/1995) aloitetta oli muokattu siten, että (920/1/96).
4654: sääntely tarkoittaisi viehekalastusoikeuden sisäl-
4655: lyttämistä yleiseen kalastusoikeuteen. Ilman eri
4656: lupaa kysymykseen tulisi viehekalastus yhdellä
4657: vavallaja vieheellä sekä vetouistelu lisäksi yhdel-
4658: lä painovieheellä. Viehekalastusoikeus perustuisi 6.6.5. Muu kannanotto
4659: läänikohtaiseen viehekalastusmaksun suoritta-
4660: miseen. Alueellisten metsäkeskusten johtokuntien jäsen-
4661: Perustuslakivaliokunta oli esittänyt lausun- ten nimittäminen
4662: tonaan, että maa- ja metsätalousvaliokunnan
4663: laatima lakiehdotus voidaan käsitellä valtiopäi- Maa- ja metsätalousministeriö oli jättänyt ni-
4664: väjärjestyksen 66 §:ssä säädetyssä järjestyksessä mittämättä alueellisten metsäkeskusten johto-
4665: tavallisena lakina. Perustuslakivaliokunta oli kuntien jäseniksi sellaiset metsänomistajajärjes-
4666: harkintavaltansa puitteissa päätynyt ratkaisuun, töjen ehdottamat henkilöt, jotka kuuluivat met-
4667: jossa esitettyjen näkökohtien pohjalta eduskunta säkeskusten valvonnan alaisten metsänhoitoyh-
4668: oli hyväksynyt kalastuslain säännösten muutok- distysten hallituksiin tai toimivat tällaisten yh-
4669: set tavallisena lakina. Huomioon ottaen edus- distysten toiminnanjohtajina.
4670: kunnan perustuslakivaliokunnan lausunto apu- Kantelun mukaan maa- ja metsätalousminis-
4671: laisoikeuskanslerilla ei ollut ollut tarvetta esittää teriö oli menetellyt hallitusmuodossa perusoi-
4672: lainsäätämisjärjestyksestä enempiä oikeudellisia keutena turvatun yhdistymisvapauden vastai-
4673: arvioita lain vahvistamisvaiheessa. Ks. myös sesti ja tulkinnut asetusta väärin. Asetuksen
4674: kohta 2.6.7) (1081/1/96). säännös, johon kielto perustui, oli niin ikään
4675: kantelijoiden mielestä lainvastainen.
4676: Oikeuskansleri on katsonut ratkaisussaan, et-
4677: 2) Kiinteistön myynnistä alaikäisille tei asetuksen säännös (4 §:n 2 mom, 9311996)
4678: yksilöinyt siinä tarkoitettuja kelpoisuustilantei-
4679: Maatalouspiirin maataloustoimisto oli maati- ta, vaan oli ilmaisu tavaltaan yleinen. Se ei estänyt
4680: lahallituksen päätöksen mukaisesti myynyt ihmisiä kuulumasta yhdistyksiin, kuten metsän-
4681: 20.10.1986 tehdyllä kauppakirjalla 9.12.1985 hoitoyhdistyksiin, ja toimimasta niissä. Säännös
4682: pakkolunastetun kiinteistön entisen omistajan oli valvontakorosteinen. Asianomaisen kannalta
4683: kolmelle alaikäiselle lapselle (7, 6 ja 21h vuotiail- kysymys oli valintatilanteesta. Hän saattoi itse
4684: le) siten, että alaikäiset ostajat olivat jääneet päättää, halusiko kuulua yhdistyksen hallituksen
4685: 600 000 markan maksamauoman kauppahinnan toimielimiin tai metsäkeskuksen johtokuntaan.
4686: osalta velkavastuuseen valtiolle. Kiinteistön Säännös ei siten ollut lainvastainen.
4687: myyntiin ei ollut hankittu holhouslautakunnan Molempien edellä mainittujen tehtävien
4688: lupaa. Kun alaikäisten holhoojat eivät olleet pys- yht'aikainen hoitaminen oli ristiriidassa keske-
4689: tyneet suorittamaan lasten puolesta velan lyhen- nään. Hallintojärjestelmiä rakennettaessa ei ole
4690: nyksiä ja korkoja, oli kiinteistö jouduttu myy- katsottu voitavan hyväksyä, että valvontatehtä-
4691: mään edelleen 6.5.1994. Valtiokonttori oli viä suorittava virkamies olisi samanaikaisesti
4692: 30.3.1995 maksuvapautuslain 1 §:n nojalla va- valvottavan johdossa. Muutoin valvontatoimin-
4693: pauttanut alaikäiset enemmästä maksuvelvolli- nan asianmukaisuus ei olisijulkisuuden kannalta
4694: suudesta, joka 15.11.1994 oli ollut jo yhteensä uskottavaa.
4695: 746 000 markkaa. Ministeriön omaksuma säännöksen tulkinta
4696: Päätöksessä apulaisoikeuskansleri on toden- ei ollut perusoikeussäännöksen vastaista, vaan
4697: nut, että koska holhouslautakunta oli 11.5.1995 rakentui hyvän hallinnon ja hallintotoiminnan
4698: hyväksynyt vuonna 1986 tehdyn kaupan, se oli puolueettomuuden turvaamisen ajatukselle.
4699: tullut holhouslain 41 §:n perusteella päteväksi. Myöskään sanotun tulkinnan toteuttamiseen
4700: Samalla kuitenkin saatettu maatalousviran- tähtäävä hallintomenettely ei ollut lainvastainen
4701: omaisten tietoon käsitys, että solmittaessa oike- (301/1/96).
4702: 6.8. Kauppa- ja teollisuushallinto 91
4703:
4704: 6. 7. Liikennehallinto kuin kysymys on yleisradiolain 7 §:ssä tarkoitet-
4705: tujen julkisen palvelun erityisten tehtävien täyt-
4706: 6.7.1. Käsitys tämisestä.
4707: Toimittajien, samoin kuin valvovana elimenä
4708: Joukkoliikenteen tarkastusmaksun perimisen toimivan hallintoneuvoston, toimintaa kantelus-
4709: delegointi sa tarkoitettujen ohjelmien yhteydessä oli arvioi-
4710: tava yhdenvertaisuus- ja tasapuolisuussäännös-
4711: Entinen Valtionrautatiet, nykyinen Ratahal- ten lisäksi yleisradiolain 7 §:n 2 momentin 1 koh-
4712: lintokeskus oli käyttänyt suorittamattomien dan kannalta. Sanotun lainkohdan mukaan jul-
4713: joukkoliikenteen tarkastusmaksujen perinnässä kisen palvelun erityisiin tehtäviin kuuluu tukea
4714: yksityistä perimistoimistoa ja asiakas oli joutu- toimivaa kansanvaltaa tarjoamalla yhteiskun-
4715: nut maksamaan tästä aiheutuneet kulut. nallisista kysymyksistä monipuolisia tietoja,
4716: Kanteluasiassa antamassaan ratkaisussa apu- mielipiteitä ja keskusteluja, myös vähemmistö-
4717: laisoikeuskansleri on lausunut liikenneministeri- ryhmiiie ja erityisryhmille (133/1/95).
4718: ön alaiselle Ratahallintokeskukselle käsityksen
4719: siitä, että joukkoliikenteen tarkastusmaksujen
4720: perintä kuuluu julkisyhteisön tehtäviin ja sen 6.8. Kauppa- ja teollisuushallinto
4721: vastuun piiriin ja tämän on katsottu rajoittavan
4722: näiden tehtävien delegointia. Suoraan ulosotto- 6.8.1. Esitys
4723: kelpoisten saatavien perimisestä vapaaehtoisen
4724: perinnän keinoin ei ole laissa ollut säännöstä. Kilpailunrajoitusasioiden joutuisa käsittely ja
4725: Tilanne on nyttemmin muuttunut. Lokakuun 25 esitys toimenpiteistä käsittelyn jäntevöittämiseksi
4726: päivänä 1996 annettuun hallituksen esitykseen
4727: eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä (HE Kilpailuvirastossa vireillä olleen epäiltyä kiel-
4728: 19911996 vp.) sisältyvät säännökset suoraan lettyä kilpailunrajoitusta koskevan toimenpide-
4729: ulosottokelpoisen saatavan perinnästä ja perin- pyynnön käsittely oli kestänyt yli kolme vuotta.
4730: tätoimeksiantoja koskevista rajoituksista. Esi- Selvityksen mukaan asian käsittely oli ollut py-
4731: tyksen mukaan perintätoimeksiautoihin vaikut- sähdyksissä ensin syyskuun lopusta 1993 marras-
4732: tavaa lain 9 §:ää ei kuitenkaan sovellettaisi, jos kuun loppuun 1994 ja uudelleen toukokuun lo-
4733: saatava on annettu toimeksisaajan perittäväksi pusta 1994 lokakuun alkuun 1994. Asiassa il-
4734: ennen lain voimaantuloa. Toimeksisaaja voisi mennyt määräävän markkina-aseman väärin-
4735: hoitaa 9 §:ssä tarkoitettujen saatavien kesken- käyttö oli merkinnyt pitempään jatkunutta lain-
4736: eräiset perintätoimeksiannot loppuun (360/1/ vastaista olotilaa ja siitä aiheutuvia vahingollisia
4737: 95). vaikutuksia asianomaisille.
4738: Apulaisoikeuskansleri on saattanut kilpailu-
4739: 6.7.2. Muu kannanotto viraston tietoon käsityksensä siitä, että asian kä-
4740: sittely olijossain määrin viivästynyt, ja kilpailun-
4741: Oikeuskanslerin toimivallasta Yleisradio Oy:n rajoitusasioiden joutuisan käsittelyn tärkeydes-
4742: laillisuusvalvonnassa tä. Samalla on esitetty kilpailuviraston harkitta-
4743: vaksi toimenpiteitä, joilla voitaisiin jäntevöittää
4744: Puoluerekisteriin merkitty puolue oli kante- asioiden käsittelyä virastossa perusselvitysten
4745: lussaan katsonut muun ohella, että Yleisradio hankkimisen ja lopullisten päätösten tekemisen
4746: Oy:n toimittajat olivat eräiden televisio- ja radio- väliiiä ja välttää käsittelyn joutuisuutta haittaa-
4747: ohjelmien yhteydessä kohdelleet puoluetta puo- via tarpeettomia ja pitkäaikaisia pysähtymisiä
4748: luelain 10 §:ää ja muita yhdenvertaisuus- ja tasa- (821/1/95).
4749: puolisuussäännöksiä rikkoen.
4750: Oikeuskansleri on päätöksessään todennut
4751: toimivaltaansa kuuluvan valvoa, miten Yleisra- 6.8.2. Käsitykset
4752: dio Oy:n hallintoneuvosto valvoo ohjelmatoi-
4753: mintaa yleensä ja erityisesti miten se pitää huolta 1) Esittelijöiden poissaolo istunnosta
4754: yleisradiolain 7 §:n mukaisten julkisen palvelun
4755: ohjelmatoiminnan mukaisten tehtävien suoritta- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje kauppa-
4756: misesta. Yleisradio Oy:n toimittajien työn lailli- ja teollisuusministeriölle 20.5.1996, dnro 28/511
4757: suusvalvonta kuuluu oikeuskansleriiie vain sikäli 95
4758: 92 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4759:
4760: ESITTELIJÖIDEN POISSAOLO RATKAISU
4761:
4762: Esittelylistojen mukaan teollisuusneuvos Sen johdosta, mitä teollisuusneuvos Heikki
4763: Heikki Vesanja ylitarkastaja Osmo Haltian olisi Vesan ja ylitarkastaja Osmo Haltian selityksissä
4764: pitänyt olla esittelijöinä valtioneuvoston yleisis- ja kauppa- ja teollisuusministeriön lausunnossa
4765: tunnossa 7.12.1995. Vesan tarkoituksena oli esi- on esitetty, kiinnitän Vesanja Haltian huomiota
4766: tellä eduskunnan vastaus ja Haltian kaksi lunas- vastaisen varalle tarpeellisen huolellisuuden nou-
4767: tusluvan myöntämistä koskevaa asiaa. Vesa ja dattamiseen esiteltäessä asioita valtioneuvostol-
4768: Haltia eivät kuitenkaan olleet paikalla eikä asioi- le.
4769: ta voitu käsitellä.
4770:
4771: 2--4) Liikeaikalain mukainen poikkeuslupa
4772:
4773: SELVITYSPYYNTÖ Apulaisoikeuskanslerin päätös (62711/95) on
4774: kokonaisuudessaan 9. jaksossa s. 162.
4775: Olen kirjeelläni 12.12.1995 pyytänyt kauppa- Toisessa tapauksessa lääninhallitus oli myön-
4776: ja teollisuusministeriötä hankkimaan Vesan ja tänyt vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden
4777: Haltian selitykset menettelystään ja antaman liikeajasta annetun lain 5 §:n (446/1994) nojalla
4778: oman lausuntonsa asiasta. poikkeusluvan, joka koski yhteensä 38 vähittäis-
4779: kauppaa 13 kunnan alueella. Asianomaisen am-
4780: mattiliiton kanteluun antamassaan ratkaisussa
4781: apulaisoikeuskansleri on todennut, että koska
4782: SAATU SELVITYS päätös oli ollut alueellisesti ja ajallisesti poik-
4783: keuksellisen laaja, olisi säännöksen esitöiden pe-
4784: Teollisuusneuvos Heikki Vesa on kertonut rusteella myös toinen lopputulos ollut perusteltu.
4785: valmistautuneensa menemään valtioneuvoston Ottaen huomioon säännöksen joustavuus, lää-
4786: esittelyyn 7.12.1995 kello 13, jolloin valtioneu- ninhallituksen päätös ei ollut liikeaikalain sään-
4787: voston yleisistunto normaalisti alkaa. Työkiireit- nösten vastainen. Kuitenkin po. tapauksessa
4788: tensä johdosta Vesa ei ollut tullut tarkistaneeksi, päätöksen laajempaa perustelemista olisi ollut
4789: että valtioneuvoston yleisistunto alkoi poikkeuk- pidettävä tarpeellisena (116/1/96).
4790: sellisesti kello 11. Kolmannessa tapauksessa lääninhallitus oli
4791: Ylitarkastaja Osmo Haltia on esittänyt, että myöntänyt liikkeenharjoittajan tekemän hake-
4792: hänen virkatehtäviensä hoitamisen aikataulu muksen mukaisesti, päätöstä perustelematta, vä-
4793: 7.12.1995 oli ollut erittäin kiireinen. Yleensä Hal- hittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta
4794: tia oli varmistanut esittelyajan VASPO-ilmoitus- annetun lain 5 §:n (446/1994) nojalla poikkeuslu-
4795: taululta ja ministerin sihteeriltä. Tuona aamu- van yhdelle kaupungissa sijaitsevalle kauppaliik-
4796: päivänä siihen ei ollut mahdollisuutta. Osaston keelle. Hakemusta oli perusteltu matkailullisilla
4797: vahtimestari ilmoittaa myös tavallisesti muuttu- syillä. Korkein hallinto-oikeus oli jättänyt eräi-
4798: neen esittelyajan, mutta hän oli tuona päivänä den muiden liikkeenharjoittajien lääninhallituk-
4799: lomalla. Yksikön toimistosihteeri tulosti myös sen päätöksestä tekemän valituksen tutkimatta,
4800: yleensä VASPO-ilmoitustaululta esittelyajat, koska lääninhallituksen päätös ei ollut koskenut
4801: mutta hän oli ollut estynyt. Silloin, kun Haltia valittajien oikeutta ja etua sillä tavoin, että niillä
4802: itse oli katsonut esittelyaikaa, se oli merkitty al- olisi ollut oikeutta hakea siihen muutosta.
4803: kavaksi kello 13. Ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on toden-
4804: Lunastusluvan hakijoille asioiden käsittelyn nut, että lain 5 §:n mukaisten "erityisten syiden"
4805: siirtymisestä ei ollut haittaa. merkityssisältö oli perusteiltaan jätetty lainsää-
4806: Kauppa- ja teollisuusministeriö on esittänyt, täjän puolelta ratkaisukäytännön varaan. Tä-
4807: että se oli tällaisten tapausten välttämiseksi anta- män vuoksi ja ottaen huomioon säännöksen
4808: nut 9.1.1996 valtioneuvoston esittelijöille ja esit- joustavuus, lääninhallitus ei ollut poikkeuslupaa
4809: telijöiden avustajille ohjeet. myöntäessään ylittänyt sille kuuluvaa harkinta-
4810: Ohjeissa on korostettu esittelijöiden velvolli- valtaa. Asiassa oli kiinnitetty huomiota myös
4811: suutta tarkistaa istuntoajat PTJ :stä ja VASPON lääninhallituksen päätöksen perustelujen puut-
4812: ilmoitustaululta. teellisuuteen. Kun tehty päätös oli kuitenkin ha-
4813: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto 93
4814:
4815: kemuksen mukainen ja koski ainoastaan haki- 2) Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoille
4816: jaa, oli lääninhallituksen tekemä päätös ollut hal- antamien ohjeiden täydentämisestä
4817: lintomenettelylain 24 §:n 2 momentin l kohdan
4818: perusteella mahdollinen. Koska tehty päätös Kanteluasian käsittelyssä esille tulleen kor-
4819: kuitenkin oli poikennut aikaisemmin noudate- vauskysymyksen perusteella apulaisoikeuskans-
4820: tusta poikkeuslupakäytännöstä ja sillä oli ollut lerin varamies on pitänyt tarpeellisena esittää
4821: vaikutusta tulevaan käytäntöön, lausuttu käsi- Kansaneläkelaitokselle, että se täydentäisija tar-
4822: tys, että tässä tapauksessa päätöksen perustele- kentaisi paikallistoimistoille etuuksien hakemi-
4823: mista olisi ollut pidettävä tarpeellisena (348/l/ sesta antamiaan ohjeita sikäli, että niistä riittä-
4824: 95). vän selkeästi ilmenisivät toisaalta korvauksen
4825: hakijan velvoitteet ja toisaalta paikallistoimiston
4826: velvoitteet korvausten edellytysten selvittämises-
4827: 5) Virkaesityksessä mainittavista asioista sä niissä tapauksissa, joissa hakija on tai saattaa
4828: olla oikeutettu saamaan korvausta myös muun
4829: Laitoksen (VTT) pääjohtaja oli virkaesityk- kuin sairausvakuutuslain säännösten nojalla.
4830: sessään esittänyt virkaan nimitettäväksi henki- Ohjeissa olisi asianmukaista lisäksi kiinnittää
4831: lön, josta oli tehty kantelu tasa-arvovaltuutetul- huomiota siihen, että tarvittaessa on riittävän
4832: le. Virkaesityksessä ei ollut mainittu kantelusta. yksityiskohtaisesti opastettava korvauksen haki-
4833: Kun kantelu koski esimieskäyttäytymistä sa- jaa korvauksenhakumenettelyn vireillesaattami-
4834: notussa laitoksessa, asiasta olisi voinut mainita seksi myös silloin, kun hakijalla on ensisijainen
4835: virkaesityksessä. Kantelun sisältö huomioon ot- oikeus/mahdollisuus korvauksen saamiseen
4836: taen pääjohtaja oli pysynyt hänelle asiassa kuu- muun kuin sairausvakuutuslain säännösten no-
4837: luvan harkintavallan rajoissa, kun hän ei ollut jalla (477/l/95).
4838: maininnut kantetua virkaesityksessään (88/l/95).
4839:
4840: 3) Työttömyyskassoille annettujen ohjeiden ja
4841: 6) Oikeuskanslerilla ei toimivaltaa puuttua määräysten täydentämisen tarpeesta
4842: tavarantarkastusjärjestelmään
4843: Työttömyysturvaa koskevan kanteluasian yh-
4844: Paikallisten kauppakamareiden hyväksymien teydessä ilmeni, että työttömyyskassa ei ollut
4845: tavarantarkastajien sekä kauppakamareiden ja päätöksenteossaan eikä valitusasian käsittelyssä
4846: vastaavasti Keskuskauppakamarin tavarantar- toiminut säännösten edellyttämällä tavalla.
4847: kastajalautakunnan tavarantarkastajia koskeva Työttömyyskassa oli tehnyt samaa aikaa koske-
4848: toiminta ei ole hallitusmuodon 46 §:n 1 momen- via työttömyysetuuspäätöksiä, ensin myöntei-
4849: tissa tarkoitetun julkisen tehtävän hoitamista. sen, sitten kielteisen päätöksen hakematta va-
4850: Oikeuskansleri ei siten ole toimivaltainen puuttu- kuutusoikeudelta myöntöpäätöksensä poista-
4851: maan siihen (795/l/95). mista tai saamatta etuudensaajan suostumusta
4852: oikaisulle. Lisäksi työttömyyskassa oli toimitta-
4853: nut työttömyysturvaa koskeneen valituksen
4854: edelleen työttömyysturvalautakunnalle vasta lä-
4855: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto hes puolentoista vuoden kuluttua valituksen saa-
4856: pumisesta työttömyyskassalle, vaikka työttö-
4857: 6.9.1. Esitykset myysturvalaki edellyttää työttömyysturva-asioi-
4858: den hoitamista viipymättä.
4859: 1) Mielenterveyslain tarkistamisesta Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus an-
4860: taa työttömyyskassoille sitovia määräyksiä me-
4861: Sosiaali- ja terveysministeriölle esitetty mie- nettelystä työttömyysturvalaissa tarkoitettuja
4862: lenterveyslain tarkistamista siltä osin kuin on etuuksia myönnettäessä, maksettaessa ja takai-
4863: kysymys itsemääräämisoikeuden rajoittamisen sinperittäessä. Ministeriö on antanut työttö-
4864: perusteista tahdosta riippumattoman hoidon ai- myyskassoille muun ohella valituskirjelmän toi-
4865: kana. mittamista, päätösten poistamista ja asia virheen
4866: Esitystä selostettu laajemmin kohdassa korjaamista koskevat ohjeet. Apulaisoikeus-
4867: 2.6.2.9) (127/l/96). kansleri on saattanut sosiaali- ja terveysministe-
4868: 94 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4869:
4870: non tietoon työttömyysturvaa koskeneeseen kaisten nimitysperusteiden selvittämiseksi tasa-
4871: kanteluun antamansa päätöksen sen arvioimi- arvovaltuutetun tulee kuulla työnantajan ohella
4872: seksi, onko kantelun yhteydessä hakemus/vali- myös nimittäjää. Päätöksentekijän kuuleminen
4873: tusasioiden käsittelyssä esille tulleen johdosta on perusteltua, koska vain häntä kuulemaila on
4874: tarvetta lisäohjeiden tai -määräysten antamiseen tuossa tilanteessa mahdollista saada selko nimi-
4875: (110811/94). tyksen perusteista. Kuulemisen tarpeellisuus on
4876: perusteltua lisäksi sillä oikeudellisella merkityk-
4877: sellä, mikä tasa-arvovaltuutetun mahdollisen
4878: 6.9.2. Käsitykset syrjintäolettaman sisältäväliä lausunnolla on
4879: (39/1/96).
4880: 1) Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon vakavarai-
4881: suuden valvonnasta
4882: 4) Potilaan ajokuntoisuuden arvioinnista ja
4883: Oikeuskanslerin päätös sosiaali- ja terveysmi- kuulemisesta kanteluasiassa
4884: nisteriön menettelystä po. asiassa on kokonai-
4885: suudessaan 9. jaksossa s. 167 (104211/94 ym.). Lääninhallituksen olisi tullut terveyskeskus-
4886: lääkärin menettelystä sille tehtyä kantelua tutki-
4887: essaan kiinnittää huomiota lääkärin menettelyyn
4888: 2) Asian kirjaamisen ja käsittelyn viipyminen kuumepotilaan ajokuntoisuuden arvioinnissa.
4889: Koska ajoneuvon kuljettaminen lähes 40 asteen
4890: Apulaisoikeuskansleri oli 30.1.1989 siirtänyt kuumeessa yli 20 kilometrin matkan ei ajoturval-
4891: toimeentulotukiasiaa koskevan kirjoituksen so- lisuuden kannalta ole suotavaa, lääninhallituk-
4892: siaali- ja terveysministeriöön mahdollisia toi- sen olisi tullut kiinnittää terveyskeskuslääkärin
4893: menpiteitä varten. Oikeuskanslerinvirastoon huomiota tähän ajoturvallisuuskysymykseen.
4894: saapuneen uuden kirjoituksen mukaan ministe- Apulaisoikeuskansleri on kanteluratkaisussaan
4895: riö ei ollut vastannut kantelijalle. Sosiaali- ja todennut, että terveyskeskuslääkärin olisi tullut
4896: terveysministeriön diaarista on ilmennyt, että puuttua potilaan ajokelpoisuuteen eikä jättää
4897: kirje oli saapunut ministeriöön, josta se oli toimi- ratkaisua potilaan oman tulkinnan varaan. Rat-
4898: tettu asianomaiselle osastolle. Jatkotoimenpidet- kaisussa on myös todettu, että lääninhallituksen
4899: tä ei ollut merkitty eikä kirjettä ollut löytynyt. tutkittavana olleen kanteluasian selvittämisen
4900: Kanteluun antamassaan ratkaisussa apulais- kannalta olisi ollut tarpeen, että lääninhallitus
4901: oikeuskansleri on todennut, että hyvän hallinto- olisi varannut kantelijalle mahdollisuus vasti-
4902: tavan mukaan viranomaisten tulee kohtuullises- neen antamiseen hankittujen selvitystenjohdosta
4903: sa ajassa vastata kansalaisten virkatoimintaan (43311/96).
4904: liittyviin kirjeisiin ja asian käsittelyn vaiheet ja
4905: toimenpiteet on kirjattava. Ministeriölle siirretyn
4906: kirjoituksen kirjaaminen oli ollut puutteellista ja 5) Työkyvyttömyyseläkepäätöksen viipyminen
4907: vastaus viipynyt ajan,jota ei voitu pitää kohtuul-
4908: lisena. Kiinnitetty ministeriön huomiota vastai- Kansaneläkelaitoksen tietoon saatettu käsitys
4909: sen varalle asianmukaiseen menettelyyn asiakir- eläkeasioiden käsittelemisestä riittävällä joutui-
4910: jojen kirjaamisessa ja kirjeisiin vastaamisessa suudella. Määräaikaisen työkyvyttömyyseläke-
4911: (224/1195). hakemuksen asiakirjat olivat olleet kaksi kertaa
4912: osaston asiantuntijalääkärin arvioitavana ja
4913: kahdelta eri asiantuntijalääkäriltä oli pyydetty
4914: 3) Nimittäjän kuulemisesta tasa-arvolain mukai- lausunto. Eläkeasiaan oli sovellettu kansanelä-
4915: sen lausunnon valmistelussa kejärjestelmän ja työeläkejärjestelmän välistä
4916: ennakkoilmoitus-ja neuvottelumenettelyä. Kan-
4917: Oikeuskansleri on kanteluun antamassaan saneläkkeen pohjaosan myöntämisvaiheessa oli
4918: ratkaisussa kiinnittänyt vastaisen varalle tasa- lisäksi jouduttu ottamaan huomioon vaatimus
4919: arvovaltuutetun huomiota siihen, että mikäli ni- takautuvasti myönnettävän eläkkeen maksami-
4920: mityspäätös poikkeaa virkamiesvalmistelun ja sesta työttömyyspäivärahan maksajalle. Eläke-
4921: esittelijän kannasta, tasa-arvolain mukaista lau- hakemuksen käsittelyaika, yli kahdeksan kuu-
4922: suntoa valmisteltaessa tasa-arvolain 8 §:n mu- kautta, oli ollut huomattavan pitkä (43411/95).
4923: 6.9. Sosiaali- ja terveyshallinto 95
4924:
4925: 6) Asumistukipäätöksen perusteena olevien Perustuslakivaliokunta esitti lausunnossa 12/
4926: palkkatietojen tarkistaminen 1995 vp., että lakiehdotukset voitiin käsitellä val-
4927: tiopäiväjärjestyksen 66 §:ssä säädetyssä järjes-
4928: Henkilö oli hakenut asumistukea puutteelli- tyksessä. Kansaneläkkeestä tulisi kokonaisuu-
4929: sella hakemuksella. Kun hän pyynnöistä huoli- dessaan eläkevähenteinen, mikä tarkoittaa kan-
4930: matta ei ollut toimittanut työnantajan palkkato- saneläkkeenja muiden eläkkeiden yhteensovitta-
4931: distusta, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimis- mista. Hallitusmuodon 15 a §:n 2 momentin kan-
4932: tonjohtaja oli vastoin Kansaneläkelaitoksen oh- nalta toimenpiteessä on kysymys ennen muuta
4933: jeita tiedustellut palkkaa puhelimitse sosiaalitoi- siitä, muodostuuko jokaisen perustoimeentulon
4934: mistosta. Asumistuki oli myönnetty erehdykses- turva vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana
4935: sä saatujen väärien tietojen perusteella. Hakijan riittäväksi. Kun otetaan huomioon olemassa ole-
4936: vähävaraisuuden vuoksi tuen takaisin perinnästä vat tukijärjestelmät, ei valiokunnan käsityksen
4937: oli luovuttu. Toimistonjohtajan huomiota kiin- mukaan ollut valtiosääntöoikeudellista estettä
4938: nitetty palkkatietojen asianmukaiseen tarkista- poistaa kyseiset etuudet kansaneläkejärjestel-
4939: miseen (750/l/95). mästä, koska muutosten jälkeenkin perustuslain
4940: julkiselle vallalle asettama vähimmäistavoite
4941: täyttyi. Asiassa tehty kantelu ei antanut aihetta
4942: 7) Määräajasta selvityksen antamisessa ja toimenpiteisiin apulaisoikeuskanslerin taholta
4943: esteellisyysperusteiden selvittämisestä (936/1195).
4944:
4945: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
4946: huomiota kiinnitetty siihen, että lääkäriltä vaadi- 2) Kansaneläkelaitoksen maksaman eläkkeen
4947: tuo selvityksen antamiseen tulisi varata riittävän takaisinperinnästä
4948: pitkä aika, jotta selvityksen antajalla olisi mah-
4949: dollisuus hankkia se näyttö ja selvitys, minkä Erään kanteluasian käsittelyn yhteydessä esil-
4950: esittämistä hän pitää asian ratkaisun kannalta le tulleiden seikkojen johdosta Kansaneläkelai-
4951: välttämättömänä. Näin varsinkin, kun kysymys toksen tietoon saatettu apulaisoikeuskanslerin
4952: on asiasta, joka saattaa ratkaisevasti vaikuttaa käsitys siitä, että kun eri etuusjärjestelmien
4953: asianomaisen ammatinharjoittamisoikeuteen ja etuuksien päällekkäisyyden johdosta ryhdytään
4954: toimeentuloon. Apulaisoikeuskansleri on ratkai- liikaa maksetun eläkkeen takaisinperintään, tuli-
4955: sussaan kiinnittänyt huomiota myös siihen, että si vakuutetulle painottaa takaisinperinnän oikai-
4956: asiantuntijalausuntoja pyydettäessä tulisi mah- suluonnetta.
4957: dollisimman tarkoin pyrkiä jo ennalta selvittä- Asiakasneuvonnan osalta on todettu, että toi-
4958: mään ne liittymäkohdat, jotka saattavat aiheut- mihenkilöiden tulisi olla huolellisia ja tarkkoja
4959: taa asianomaisen lausuntolääkärin esteellisyy- sen suhteen, etteivät he asiakkaalta saamiensa
4960: den terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen sel- liian vähäisin perustiedoin anna etuuslupauksia
4961: vitettävänä olevassa asiassa (846/l/94). tai menettelyohjeita. Asiakkaalle annettava neu-
4962: vo/ohje tulee muotoilla siten, ettei asiakas saa
4963: virheellistä käsitystä annetun neuvon/ohjeen si-
4964: 6.9.3. Muut kannanotot sällöstä tai merkityksestä lopulliseen päätökseen
4965: nähden (199/l/95).
4966: 1) Eläkeuudistuksen vaikutus kansalaisten
4967: perusturvaan
4968: 3) Ministeriön osastopäällikön irtisanominen
4969: Hallituksen esityksessä eduskunnalle kansan-
4970: eläkejärjestelmän uudistamista koskevaksi lain- Valtioneuvosto oli irtisanonut henkilön so-
4971: säädännöksi (HE nro ll9/l995 vp.) ehdotettiin, siaali- ja terveysministeriön määräaikaisen osas-
4972: että vuoden 1996 alusta kansaneläkettä ei enää topäällikön virasta, koska hänen edellytyksensä
4973: myönnettäisi,jos henkilön työeläke ylittäisi mää- selviytyä sen vaatimista tehtävistä olivat kahden
4974: rätyn markkamäärän kuukaudessa. Hallituksen sattuneen tapauksenjohdosta heikentyneet. Irti-
4975: esityksen säätämisjärjestysperustelujen mukaan sanominen oli suoritettu valtion virkamieslain
4976: kansaneläkkeen eläkevähenteisyyden ei katsottu 26 §:n perusteella. Asianomaisen tekemä valitus
4977: heikentävän hallitusmuodon 15 a §:n mukaista oli hylätty korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
4978: perustoimeentulonturvaa. Hänen mielestään valtioneuvosto ja korkein hal-
4979: 96 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
4980:
4981: !into-oikeus eivät olleet tutkineet irtisanomiseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikko-
4982: johtaneiden tapahtumien todellista syytä eivätkä misesta sakkoon. Päätös ei ole lainvoimainen.
4983: riittävästi perustelleet päätöstään. Henkilön mu-
4984: kaan kysymys oli sairausperusteisen irtisanomi-
4985: sen rajoista, joten hänet oli irtisanottu aiheetto- 6.10.2. Käsitys
4986: masti.
4987: Asianosaista oli sekä valtioneuvostossa että Työttömyyskassan menettelystä päätöksenteossa
4988: korkeimmassa hallinto-oikeudessa kuultu asias- ja valitusten käsittelyssä
4989: sa esitetyistä kirjallisista selvityksistä. Suullista
4990: käsittelyä koskeva pyyntö oli korkeimmassa hal- Apulaisoikeuskansleri on kanteluun antamas-
4991: linto-oikeudessa hylätty. Ratkaisujen perustelut saan päätöksessä todennut työttömyyskassan
4992: olivat laillisuuden kannalta riittävät. Lisäperus- menetelleen virheellisesti siinä, että se oli ottanut
4993: telujen esittäminen oli ollut viranomaisen har- työttömyyskorvausasian päätettäväkseen, vaik-
4994: kinnassa. Apulaisoikeuskansleri on todennut, et- ka samaa aikaa koskevalta ajalta oli jo olemassa
4995: tei viranomaisten menettely irtisanomisen syiden lainvoimainen päätös. Työttömyyskassa ei olisi
4996: selvittämisessä, ratkaisujen perustelujen osalta saanut tekemänsä myöntöpäätöksen jälkeen an-
4997: eikä myöskään lopputuloksen suhteen ollut lain- taa kielteisiä päätöksiä samassa asiassa ennen
4998: vastaista (328/1196) aikaisemman päätöksen poistamista.
4999: Asiaa tutkittaessa on myös todettu, että työt-
5000: tömyyskassassa tulisi olla seurantajärjestelmä,
5001: 6.10. Työhallinto jota hyväksikäyttäen olisi mahdollista huolehtia
5002: hakemusten ja valitusten etenemisestä asiaan-
5003: 6.10.1. Virkasyyteasia kuuluvalla ja etuudensaajan oikeusturvan edel-
5004: lyttämällä tavalla. Ei voida pitää- työttömyys-
5005: Virkamiesten virheellinen menettelytapa palkkio- kassan esittämisestä viipymisen perusteluista
5006: laskutosta koskevassa asiassa huolimatta - hyväksyttävänä sitä, että työttö-
5007: myyskassaan 29.12.1994 saapunut valitus oli toi-
5008: Työministeriön yhteydessä olevan neuvottelu- mitettu työttömyysturvalautakunnalle vasta
5009: kunnan alaisen jaoston puheenjohtajana ja sih- 10.4.1996.
5010: teerinä toiminut lainsäädäntöneuvos ja neuvot- Apulaisoikeuskansleri on päätöksellään vas-
5011: telukunnan puheenjohtajana toiminut ylitarkas- taisen varalle kiinnittänyt työttömyyskassan
5012: taja määrätty asetettavaksi syytteeseen lainsää- huomiota työttömyysturvalain säännösten huo-
5013: däntöneuvoksen palkkiolaskutuksessa tapahtu- lelliseen noudattamiseen sekä työttömyysturvaa
5014: neen menettelytapavirheen johdosta. Lainsää- koskevien päätöstenteossa että valitusten asian-
5015: däntöneuvos oli syyllistynyt väärennykseen ja mukaisessa käsittelyssä (1108/1/94).
5016: virkavelvollisuuden rikkomiseen toimittaessaan
5017: jaostossa tekemäänsä työtä koskevan palkkio-
5018: laskun ministeriölle siten, että hän oli kirjoitta- 6.11. Ympäristöhallinto
5019: nut laskuun ilman lupaa laskun numero- ja asia-
5020: tarkastuksen toimittamista osoittavan työtove- 6.11.1 Huomautus
5021: rinsa nimikirjoituksen ja ylitarkastajan luvalla
5022: laskun hyväksymistä osoittavan ylitarkastajan Katselmustoimituksen viivästyminen
5023: nimikirjoituksen. Ylitarkastaja oli syyllistynyt
5024: tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomi- Vesioikeuden määrättyä 3.5.1985 jätevesien
5025: seen, kun hän ei ollut asianmukaisesti hyväksy- johtamista koskevan hakemusasian katselmus-
5026: nyt kyseistä laskua. Laskutuksen määrässä ei toimitukseen vesihallitus oli antanut 6.5.1985
5027: ollut osoitettu olleen virhettä. Lääninsyyttäjä oli alaiselleen virkamiehelle toimitusmääräyksen.
5028: tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen ri- Hakija oli vuonna 1991 täydentänyt hakemus-
5029: koksen vähäisyyden johdosta (30/62/96). taanjahankkinut lisäselvityksiä, jotka olivat val-
5030: Uuden syyteharkinnan jälkeen Helsingin kä- mistuneet kesäkuussa 1994. Toimitusmiesten
5031: räjäoikeus on 20.3.1997 antamanaan päätöksellä lausunto oli valmistunut 31.1.1996 ja vesioikeus
5032: tuominnut lainsäädäntöneuvoksen väärennyk- oli antanut päätöksensä 9.9.1996.
5033: sestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhtei- Katselmustoimitus oli ilmeisesti ollut lähes
5034: seen sakkorangaistukseen sekä ylitarkastajan valmiina ja saatettavissa loppuun vuonna 1990.
5035: 6.11. Ympäristöhallinto 97
5036:
5037: Hakemuksen täydentämiseen liittyvien lisäselvi- asian hallituksen ratkaistavaksi. Ympäristömi-
5038: tysten hankkimisen kuluessa oli toimitusinsinöö- nisteriö on pysyttänyt lääninhallituksen päätök-
5039: riä, joka oli hoitanut tehtävää sivutoimena, vuo- sen.
5040: sina 1991-1994 kiirehditty kolme kertaa toimi- Korkeimman hallinto-oikeuden eri mieltä ol-
5041: tuksen loppuun saattamiseksi. Toimitusinsinöö- lut jäsen totesi, että kysymyksessä oleva alue oli
5042: ri oli antanut lupauksia toimituksen loppuun sopivaa valkoselkätikan elinympäristöksi.
5043: saattamisesta määräaikoineen, mutta lupaukset Alueella ei kuitenkaan ollut tehty tuoreita luotet-
5044: eivät olleet pitäneet. tavia ja yksiselitteisiä havaintoja valkoselkäti-
5045: Katselmustoimitus ja siitä johtuen myös vesi- kasta. Eri mieltä ollut jäsen katsoi, ettei ollut
5046: oikeuskäsittely olivat viivästyneet. Apulaisoike- oikeudellisia edellytyksiä toimenpidekiellon an-
5047: uskansleri on huomauttanut toimitusinsinööriä tamiseen.
5048: katselmustoimituksen viivästymisen johdosta.
5049: Samalla on Suomen ympäristökeskuksen ja alu- Lunastuslupa-asian käsittely
5050: eellisen ympäristökeskuksen huomiota kiinnitet-
5051: ty soveltuvin osin näköhtiin, joita on esitetty Kysymyksessä olevan noin 5 hehtaarin suu-
5052: toimitusmääräyksen antamisesta sivutoimina ruisen alueen lunastaminen valtiolle oli tarkoitus
5053: hallinnonalalla palveleville ja toimituksen edisty- käsitellä valtioneuvoston yleisistunnossa
5054: misen valvonnasta (7/21195). 9.11.1995, esittelijänä vanhempi hallitussihteeri
5055: H.K. Listatarkastuksessa totesin, että listan liit-
5056: teenä olleessa esittelijän muistiossa ei ollut riittä-
5057: 6.11.2. Käsitykset vää selvitystä lunastuslupa-asian oikeudellista
5058: arviointia varten. Kun tilan omistajat olivat lau-
5059: 1) Lunastuslupa-asioiden käsittely sunnossaan väittäneet, ettei valkoselkätikkaa ol-
5060: lut havaittu kysymyksessä olevalla alueella, oli
5061: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon kirje ympäris-
5062: esittelijän selvitettävä asia ja esitettävä mahdolli-
5063: nen selvitys valkoselkätikan esiintymisestä
5064: töministeriölle 6.6.1996, dnro 27/51/95
5065: alueella.
5066: Asia poistettiin listalta ja nähtäväkseni toimi-
5067: Taustatietoa tettiin ympäristöministeriöstä lunastusl upaan
5068: liittyvät asiakirjat samoin kuin korkeimman hal-
5069: Mikkelin lääninhallitus oli 18.11.1993 kieltä- linto-oikeuden edellä mainitun päätöksen perus-
5070: nyt 24 kuukauden ajaksi Pertuumaan kunnan teena olleet asiakirjat.
5071: Hartolan kylässä sijaitsevaan K:n tilaan Rno Asia oli 16.11.1995 esillä valtioneuvoston
5072: 1: 120 kuuluvan noin 5 hehtaarin suuruisen yleisistunnossa, jolloin yksi ministereistä pyysi
5073: alueen sellaisen käytön, joka voi vaarantaa asiakirjat. Valtioneuvostossa katsottiin myös,
5074: alueen suojeluarvon ja näin vaarantaa lunastuk- että oli syytä täydentää esittelijän muistiota.
5075: sen tarkoituksen. Alueella oli kielletty muun Asian käsittely siirrettiin ylimääräiseen valtio-
5076: muassa metsänhakkuu. Tilan omistivat maanvil- neuvoston istuntoon 17.11.1995.
5077: jelijät S.K. ja S.K.K., jotka olivat ilmoittaneet Listan liitteenä olevaa esittelijän alkuperäistä
5078: lääninhallitukselle aloittavansa hakkuun muistiota oli täydennetty sekä 16.11. että
5079: 1.12.1993. 17.11.1995 pidettyä valtioneuvoston yleisistun-
5080: Lääninhallituksen päätöksen mukaan alue so- toa varten. Täydennys oli selvitystä valkoselkäti-
5081: veltui erittäin uhanalaisen valkoselkätikan elin- kan esiintymisestä kysymyksessä olevalla alueel-
5082: ympäristöksi ja se kuuluikin ympäristöministe- la. Täydennys koski myös luonnonsuojelulain
5083: riössä valmisteilla olevaan valkoselkätikan suo- 16c §:ssä tarkoitetun suojelusuunnitelman sisäl-
5084: jelusuunnitelmaan. lystä ja merkitystä.
5085: S.K:nja S.K.K:n haettua päätökseen muutos- Valtioneuvosto on yleistunnossa 17.11.1995
5086: ta korkein hallinto-oikeus oli 14.10.1994 anta- myöntänyt äänestyksen jälkeen luvan kysymyk-
5087: massaan päätöksessä äänestyksenjälkeen katso- sessä olevan noin 5 hehtaarin suuruisen valkosel-
5088: nut, että siltä osin kuin valituksessa oli kysymys kätikka-alueen lunastamiseen valtiolle luonnon-
5089: lääninhallituksen päätöksen oikeudenvastaisuu- suojelutarkoituksiin. Alueen omistajat maanvil-
5090: desta, lääninhallituksen päätöstä ei ollut syytä jelijät S.K. ja S.K.K. ovat hakeneet päätökseen
5091: muuttaa. Muilta osin korkein hallinto-oikeus oli muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos-
5092: päätöksessä mainituilla perusteilla siirtänyt sa asia on vielä vireillä.
5093:
5094: 13 370099
5095: 98 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
5096:
5097: SELVITYSPYYNTÖ tusasioiden kohdalla varsin lyhyt valmistelu-
5098: aika.
5099: Kysymyksessä olevaa aluetta koskevan toi- Ympäristöministeriössä pidettiin todennäköi-
5100: menpidekiellon päättyminen 18.11.1995 oli joh- senä, että lunastusasia olisi saatettu pyytää ker-
5101: tanut lunastuslupa-asian kohtuuttoman kiireelli- ran pöydälle, jolloin asiasta olisi saatu ratkaisu
5102: sen käsittelyyn valtioneuvostossa. Tämä oli nä- parissa viikossa. Esittelymuistio oli laadittu sisäl-
5103: kynyt muun muassa siinä, että esittelijän toiseen löltään ja tarkkuudeltaan, muun muassa oikeu-
5104: kertaan täydennetty muistio oli listan kerajaettu dellisten edellytysten arvioinnin suhteen, samoin
5105: valtioneuvoston jäsenille ja oikeuskanslerille periaattein kuin muutkin lunastettavien alueiden
5106: vasta aamulla 17.11.1995. Kun asiassa eduskun- esittelymuistiot. Näiltä osin esittelymuistio vas-
5107: nan oikeusasiamiehelle tehty kantelu oli käytet- tasi muun muassa aiempaa, vuonna 1992 laadit-
5108: tävissäni vasta viime hetkellä ennen valtioneu- tua valkoselkätikka-alueen lunastukseen liitty-
5109: voston istuntoa, ei siinä esitettyjä näkökohtia vää muistiota. Tuolloin ei vaadittu lisäselvitystä.
5110: voitu kaikissa suhteissa arvioida riittävästi. Yli- Aikaisemmat kokemukset huomioon ottaen
5111: määräinen valtioneuvoston yleisistunto pidettiin ministeriössä ei siten ollut osattu varautua sel-
5112: kello 10.45-11.00. laisten lisäselvitysten hankkimiseen kuin nyt oli
5113: Edellä kerrottuun viitaten olen 23.11.1995 katsottu tarpeelliseksi. Lisäselvitykset hankittiin
5114: päivätyllä kirjeelläni pyytänyt ympäristöministe- eri vaiheissa niin nopeasti kuin se oli mahdollista.
5115: riötä hankkimaan asian esittelijäitä ja asian kä- Tulevissa lunastuslupa-asioissa tultiin otta-
5116: sittelyn viivästymisestä vastaaviita muilta virka- maan huomioon tämän asian yhteydessä esille
5117: miehiltä selvityksen siitä, mistä syystä lunastus- tulleet näkökohdat. Eduskunnan oikeusasiamie-
5118: lupa-asia oli saatettu valtioneuvoston käsiteltä- hen kahden päätöksen johdosta oltiin myös siir-
5119: väksi vasta marraskuussa 1995,jolloin kysymyk- tymässä käytäntöön,jonka mukaan lunastuksen
5120: sessä olevaa aluetta koskeva toimenpidekielto oli valmistelutoimenpiteet käynnistettiin välittö-
5121: jo päättymässä. mästi alueelle annetun toimenpidekiellon jäl-
5122: keen. Tähän asti noudatetun käytännön mu-
5123: kaanlunastuksen valmistelu käynnistettiin vasta
5124: SELVITYS sen jälkeen, kun maanomistajan kanssa oli neu-
5125: voteltu eikä asiassa näyttänyt olevan mahdollista
5126: Ympäristöministeriö on antanut asiasta päästä vapaaehtoiseen ratkaisuun. Uuden käy-
5127: 22.12.1995 päivätyssä kirjeessään Dnro 12/032/ tännön mukaan maaomistajan kanssa toki neu-
5128: 95 selvityksen, jonka oheen on liitetty vanhem- voteltiin, mutta lunastusta valmisteltiin samanai-
5129: man hallitussihteerin H.K:n ja Etelä-Savon ym- kaisesti. Menettelyn johdosta lunastuslupahake-
5130: päristö keskuksen selvitykset. mukset saatiin toimitettua ympäristöministe-
5131: riöön entistä aikaisemmassa vaiheessa.
5132:
5133: Vanhemman hallitussihteerin H.K:n selvitys Etelä-Savon ympäristökeskuksen selvitys
5134: Selvityksessään H.K. on kertonut, että Etelä- Ympäristökeskus on esittänyt, että maanvilje-
5135: Savon ympäristökeskuksen 10.10.1995 päivätty lijät S.K. ja S.K.K. olivat marraskuussa 1993
5136: lunastuslupahakemus oli saapunut ympäristömi- tehneet hakkuuilmoituksen. Kysymyksessä ole-
5137: nisteriön kirjaamoon 12.10.1995. Ministeriön va alue oli asetettu 18.11.1993 toimenpidekiel-
5138: luonnonsuojeluyksikköön kirjatut asiat saapui- toon. Kun aikaisemmissa neuvotteluissa oli käy-
5139: vat 1-2 päivän viiveellä saapumisleiman päivästä. nyt täysin selväksi, ettei ollut syytä odotella lu-
5140: Lunastuslupa-asia oli siten tullut asianomaisen nastuksen kanssa, lääninhallitus teki 15.12.1993
5141: esittelijän valmisteltavaksi vuoden 1995 loka- aloitteen lunastuksen valmisteluluvan saamisek-
5142: kuun puolivälissä. si. Ympäristöministeriö antoi 22.11.1994 myön-
5143: Lunastuslupa-asia oli pyritty valmistelemaan teisen päätöksen.
5144: ilman tarpeetonta viivytystä. Asia oli valmis vie- Asiaa hoitanut virkamies oli lähtenyt äitiyslo-
5145: täväksi esittelyyn 2.11.1995 pidettävään valtio- malle 3.6.1994 ja palasi töihin 3.4.1995. Silloises-
5146: neuvoston istuntoon, mutta esittely siirrettiin sa lääninhallituksen ympäristöosastossa oli mää-
5147: sen johdosta, että ympäristöministeri ei ollut läs- räaikaisissa virkasuhteissa kolme virkamiestä os-
5148: nä istunnossa. Asia oli näin ollen valmisteltu toneuvotteluja varten. Vireillä olevia asioita oli
5149: esittelyä varten parissa viikossa, mikä oli lunas- 272,joista suurin osa oli myyntitarjouksia ja rau-
5150: 6.11. Ympäristöhallinto 99
5151:
5152: hoitushakemuksia. Vuosina 1993-94 oli asetet- vasta viime hetkellä ennen valtioneuvoston is-
5153: tu 8 toimenpidekieltoa. Organisaatiomuutos tuntoa, ei siinä esitettyjä näkökohtia voitu kai-
5154: 1.3.1995 oli osaltaan aiheuttanut ylimääräistä kissa suhteissa arvioida riittävästi.
5155: työtä. Ruuhkan purkaminen viivästytti S.K:n ja Totean maanomistajan oikeusturvan edellyt-
5156: S.K.K:n asian hoitoa niin, että seuraava yhtey- tävän sitä, että valtioneuvostolle on lunastuslu-
5157: denotto oli 8.5.1995. pa-asian oikeudellisten edellytysten arvioimisek-
5158: Maanomistajien kuuleminen alkoi 30.5.1995. si esitetty riittävä selvitys. Ratkaisun tekemiseen
5159: Lausunnon maanomistajat antoivat 5.7.1995. käytettävissä oleva lyhyt aika vaarantaa selvityk-
5160: Esitys lunastusluvan hakemiseksi lähetettiin ym- sen saamista ja myös viranomaiselle kuuluvan
5161: päristöministeriöön 10.10.1995. harkintavallan käyttämistä.
5162: Saadun selvityksen perusteella se, että valtio-
5163: neuvosto on joutunut kohtuuttoman kiireellises-
5164: Ympäristöministeriön selvitys ti käsittelemään po. lunastusasiaa, on käsitykse-
5165: ni mukaan johtunut lähinnä Etelä-Savon ympä-
5166: Ympäristöministeriö on yhtynyt edellä maini- ristökeskuksen menettelystä, koska se oli lähet-
5167: tuissa selvityksissä esitettyihin näkökantoihin. tänyt lunastuslupahakemuksen ympäristöminis-
5168: Lunastuslupahakemukset pyrittiin aina saatta- teriöön vasta 10.10.1995.
5169: maan valtioneuvoston käsittelyyn riittävän ai- Edellä olevan perusteeliaja huomioon ottaen,
5170: kaisessa vaiheessa. Tämän asian käsittelyn yh- että Etelä-Savon ympäristökeskus ei ole voinut
5171: teydessä esille tulleet muutkin näkökohdat tultiin selvityksessä vedota tässä asiassa sellaisiin näkö-
5172: vastedes ottamaan huomioon. kohtiin, jotka puolustaisivat mainitun asian se-
5173: Iostetunlaista käsittelyä, kiinnitän Etelä-Savon
5174: ympäristökeskuksen huomiota lunastuslupa-
5175: RATKAISU asioiden asianmukaisenjoutuisaan ja perusteelli-
5176: seen käsittelyyn.
5177: Asiassa esitetystä selvityksessä ilmenee että Totean vielä, että vanhempi hallitussihteeri
5178: Etelä-Savon ympäristökeskus olisi voinut toimit- H.K. ei saamani selvityksen perusteella ole mene-
5179: taa tässä käsitellyn lunastuslupa-asian ympäris- tellyt siten moitittavasti, että se antaisi puoleltani
5180: töministeriölle sen jälkeen kun S.K:ta ja aihetta toimenpiteisiin.
5181: S.K.K:ta oli 5.7.1995 viimeksi kuultu asian joh-
5182: dosta. Tätä koskeva esitys oli kuitenkin lähetetty
5183: ympäristöministeriölle vasta 10.10.1995, jolloin 6.11.3. Muut kannanotot
5184: asian saattamiseksi valtioneuvoston yleisistun-
5185: non ratkaistavaksi oli jäänyt aikaa 18.11.1995 1) Ympäristöviranomaisten valvontavelvollisuus
5186: asti. Asia jaettiin ensi kertaa valtioneuvoston ulkomaalaisten maanhankintaa koskevassa
5187: yleisistunnossa esiteltäväksi 9.11.1995 jolloin sen asiassa
5188: käsittelyyn oli valtioneuvostossa enää noin vii-
5189: kon aika. Ympäristöministeriön ja alueellisen ympäris-
5190: Valtioneuvostolle jätetyistä asiakirjoista kävi tökeskuksen tietoon saatettu apulaisoikeuskans-
5191: ilmi, ettei kaikkia asian käsittelyyn kuuluvia tosi- lerin mielipide ulkomaalaisten maanhankintalu-
5192: seikkoja voitu pitää tarpeellisilta osin selvitettyi- van seurannan tarpeellisuudesta. Tapauksessa
5193: nä. Asian valmistelun puutteellisuutta kuvaa suomalaisen kiinteistöyhtiön lähes koko osake-
5194: osaltaan se, että asiaajouduttiin vielä 16.11.1995 kanta oli myyty todennäköisesti ulkomaalaisten
5195: siirtämään valtioneuvoston yleisistunnosta seu- määräysvallassa olevalle osakeyhtiölle. Kiinteis-
5196: raavaksi päiväksi nimenomaan tämän asian kä- töyhtiön toimialana oli omistaa ja hallita tilaa
5197: sittelyä varten tapahtuvaan istuntoon. Viimeisen sekä sille rakennettuja ja rakennettavia vapaa-
5198: istunnon lista jaettiin valtioneuvostonjäsenille ja ajan asuntoja (16111195).
5199: oikeuskanslerille vasta aamulla 17.11.1995 ja yli-
5200: määräinen istunto pidettiin mainittuna päivänä
5201: klo 10.45-11.00. 2) Luonnonsuojelulain mukaisen toimenpidekiel-
5202: S.K. ja S.K.K. olivat tehneet alueeseen koh- lon edellytysten selvittämisestä
5203: distuvasta toimenpidekiellosta ja mahdollisesta
5204: Iunastamisesta kantelun eduskunnan oikeusasia- Lääninhallituksella ja vuokramiehellä oli ollut
5205: miehelle. Kun kantelu on ollut käytettävissäni erilaiset käsitykset toimenpidekiellon perusteena
5206: 100 6. Valtionhallinnon laillisuusvalvonta
5207:
5208: olleesta kasvistosta ja sen sijainnista vuokra- 3) Puhevalta yhteisiä alueita koskevissa toimituk-
5209: alueen läheisyydessä. Asiaa ratkaistaessa on to- sissa
5210: dettu, että maanomistajalle tai sen haltijalle ei ole
5211: yhdentekevää, kuuluuko alue ja missä määrin Yhteistä vesialuetta koskevissa toimituksissa
5212: suojeluohjelmaan. Lääninhallituksen toteamus- viranomainen ei ollut ilmoittanut toimituksista
5213: ta, että alue on osa rantojensuojeluohjelman ra- niiden tilojen omistajille, joiden kohdalla vesi-
5214: jausta, on pidetty epämääräisenä ja katsottu sen alue sijaitsi, vaan ainoastaan jakokunnan joille-
5215: merkitsevän asiallisesti suojeluohjelman alueel- kin toimitsijoille. Toimitusinsinöörin menette-
5216: lista tarkistusta ja laajennusta. Tämä seikka olisi lyyn ei osakkaan kantelun johdosta puututtu.
5217: puoltanut alueen suojeluedellytysten selvittämis- Kaikilla osakkailla oli kuitenkin oikeus olla läs-
5218: tä ennakolta tarkemmin (506/1195). nä toimituksessa ja hakea muutosta toimitus-
5219: miesten päätökseen (KKO 1989: 107). (40111/94).
5220: 101
5221:
5222:
5223:
5224:
5225: 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta
5226:
5227: 7.1. Yleiskatsaus tamiseen päätöksenteossa (42011/96). Yleistä
5228: merkitystä on myös apulaisoikeuskanslerin rat-
5229: Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu valtionhal- kaisulla, joka koski vammaispalveluja. Ratkai-
5230: linnon valvonnan ohella itsehallintokuntien toi- sun mukaan sosiaalietuuksista päätettäessä sel-
5231: minnan valvonta. Tässä valvonnassa kohteena laisten lakisääteisten etuuksien rajoittamiseen,
5232: ovat kunnallinen itsehallinto, uskontokuntien it- joihin edunsaajana on subjektiivinen oikeus, ei
5233: sehallinto ja Ahvenanmaan maakuntahallinto. edes kunnan kireän taloudellisen tilanteen aika-
5234: Oikeuskanslerin valvonta voi kohdistua ainoas- na kunnalla ole oikeutta. Harkinnanvaraisten
5235: taan päätöksenteossa laillisuuteen, ei sen sijaan sosiaali- ja terveyspalvelujen supistamisessa taas
5236: tarkoituksenmukaisuuteen. on turvattava kaikkien kuntalaisten tasapuoli-
5237: Itsehallintokuntien valvonnassa kertomus- nen kohtelu (751/1/94).
5238: vuonna suurimman osan muodostavat kunnal- Huomion kiinnittämiseen tai käsityksen lau-
5239: lishallintoon liittyneet kantelut. Kantelut liittyi- sumiseen ovat niin ikään antaneet aihetta kun-
5240: vät menettelyihin kunnallishallinnon eri osa- nanhallituksen menettely jättää aloitteet saatta-
5241: alueilla kuin myös kunnallisessa yleishallinnossa. matta kunnanvaltuuston tietoon säädetyssä
5242: Kertomusvuonna saapui kunnallisviran- määräajassa, puutteet asiakirjajulkisuuslain ja
5243: omaisten menettelyä koskeneita kanteluja yh- lastensuojelulain säännösten noudattamisessa,
5244: teensä 79 (60 vuonna 1995). Esteellisyyskysy- toimeentulotukiasioiden viipyminen ja päätös-
5245: mykset kunnallisessa päätöksenteossa - ottaen ten perustelematta jättäminen.
5246: huomioon edellisenä vuonna eli 1.7.1995 voi- Uskontokuntien itsehallinnon laillisuusval-
5247: maan tulleen kuntalain (36511995) kunnallishal- vonnan alaan kuuluvia kanteluja on kertomus-
5248: linnon esteellisyyskysymyksiä selkeyttäneestä vuonna tullut tutkittavaksi 8. Vuoden aikana
5249: uudistamisesta - olivat aikaisempien vuosien ratkaistut kantelut ovat yhtä lukuunottamatta
5250: tavoin useiden kantelujen kohteena. Myös sosi- liittyneet Suomen evankelisluterilaiseen kirk-
5251: aaliviranomaisten menettely toimeentulotukiasi- koon. Kysymys on ollut mm. piispan ja kirkko-
5252: oissa ja lasten huostaanotossa on tehtäväkenttä, herran menettelystä. Apulaisoikeuskansleri on
5253: johon liittyviä kysymyksiä useiden kantelujen eräässä päätöksessään katsonut, että esimiesase-
5254: johdosta vuosittain selvitetään oikeuskanslerin massa toimivan henkilön - kirkkoherran -
5255: toimesta. Niin myös tänäkin kertomusvuonna. puuttuminen ainakin julkisesti alaisensa työnte-
5256: Uutena kohdealueena kunnallishallinnossa on kijän perhesuhteisiin oli ollut virkamiesoikeudel-
5257: ollut kunnallisten toimielinten kokoonpano lisesti perusteetonta ja hyvän hallintotavan vas-
5258: tasa-arvon edistämisen kannalta. taista.
5259: Kanteluratkaisuissa laillisuusvalvonnan toi-
5260: menpiteenä on yleisimmin käytetty kantelun
5261: kohteena olleen menettelyn arvostelua tai käsi- 7.2. Kunnallishallinto
5262: tyksen lausumista vastaisen toiminnan varalle.
5263: Kunnallisen itsehallinnon alueella on myös an- 7.2.1. Yleishallinto
5264: nettu joitakin huomautuksia vastaisen toimin-
5265: nan varalle. 7.2.1.1. Virkasyyteasiat
5266: Laillisuusvalvontaratkaisuista kunnallisen it-
5267: sehallinnon alueella voidaan mainita seuraavat 1) Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikko-
5268: tapaukset: minen
5269: Kaupunginhallituksen täydennysvaalia kos-
5270: kenut kantelu antoi aiheen kiinnittää kaupungin- Oikeuskanslerin kertomuksessa 1995 (s. 94)
5271: valtuuston ja -hallituksen huomiota vastaisen mainitussa asiassa, jossa lääninsyyttäjä oli mää-
5272: varalle tasa-arvon edistämisvelvoitteen noudat- rätty nostamaan syyte kunnanhallituksen jäsen-
5273: 102 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta
5274:
5275: tä vastaan, käräjäoikeus on hylännyt syytteen. telo olisi tullut esittää helmikuun loppuun men-
5276: Asia on syyttäjän valituksen johdosta vireillä nessä. Koska kunnallisia sääntöjä on kunnan
5277: Rovaniemen hovioikeudessa (743/1/95). hallinnossa noudatettava sitovina, apulaisoike-
5278: uskansleri on kunnanhallituksen sanotusta me-
5279: 2) Lahjuksen ottaminen nettelystä tehtyyn kanteluun antamassaan pää-
5280: töksessä todennut, ettei kunnanhallituksen me-
5281: Nimismiespiirin syyteasiain päällikkönä toi- nettely ollut ollut näiltä osin asianmukaista. Kun
5282: miva apulaisnimismies määrätty nostamaan syy- kunnanvaltuusto oli hyväksynyt kunnanhalli-
5283: te kahta kaupungin virkamiestä vastaan lahjuk- tuksen menettelyn, asia ei antanut aihetta muihin
5284: sen ottamisesta rikoslain 40 luvun (792/1989) toimenpiteisiin kuin että kunnanhallituksen huo-
5285: 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla sekä urakoit- miota on kiinnitetty vastaisen varalle asetettujen
5286: sijan edustajaa vastaan lahjuksen antamisesta ri- määräaikojen huolelliseen noudattamisen (653/
5287: koslain 16luvun 13 §:n 1 momentin nojalla. Syy- 1/94).
5288: teharkinnan suorittanut toinen apulaisnimismies
5289: oli katsonut virheellisesti syyteoikeuden vanhen-
5290: tuneen rikoslain 40 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta 3) Kunnanvaltuustolle osoitettujen kirjoitusten
5291: lahjusrikkomuksesta kahdessa vuodessa rikok- käsittelystä
5292: sentekopäivästä.
5293: Espoon käräjäoikeus on 22.1. 1997 antamal- Kuntataisen kunnanvaltuustolle osoittamassa
5294: Iaan päätöksellä tuominnut syytetyt lahjuksen kirjoituksessa oli kysymys asiasta, joka oli tuol-
5295: ottamisesta sakkorangaistuksiin. Päätös ei ole loin vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
5296: lainvoimainen (1 7/51/96). Ratkaisussa on todettu, että asiassa ei ollut tältä
5297: osin kysymys sellaisesta kunnanvaltuuston pää-
5298: tösvaltaan kuuluvasta asiasta, että kirjoitus tällä
5299: 7.2.1.2. Käsitykset perusteella olisi tullut saattaa kunnanvaltuuston
5300: päätettäväksi tai tiedoksi.
5301: 1) Tasa-arvon edistämisvelvoitteesta Toisaalta kirjoituksessa oli myös moitittu
5302: kunnanhallitus ta, rakennuslautakuntaa ja myös
5303: Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituk- kunnanjohtajaa. Lähtökohtaisesti kunnanval-
5304: sen huomiota kiinnitetty tasa-arvolain säännös- tuustolle osoitetut kirjoitukset tulisi saattaa aina-
5305: ten noudattamiseen päätöksenteossa. kin kunnanhallituksen tietoon, ellei siihen ole
5306: Kaupunginvaltuusto oli kaupunginhallituk- osoitettavissa selkeää vastasyytä. Väite, ettei kir-
5307: sen eroa pyytäneen naisjäsenen tilalle valinnut joitus sisältänyt mitään uutta, sisältää vertailun
5308: miehen. Valinnanjälkeen 11-jäsenisessäkaupun- kirjoituksen ja kuntataisen muiden kunnanval-
5309: ginhallituksessa oli vain 3 naista. Kanteluun an- tuustolle aikaisemmin osoittamien kirjoitusten
5310: tamassaan päätöksessä apulaisoikeuskansleri on välillä. Ellei tämän sisältöistä kirjoitusta ollut
5311: katsonut, että vaikka kaupunginvaltuusto ei aikaisemmin saatettu valtuuston käsiteltäväksi,
5312: tasa-arvolain muutoksen voimaantulosäännök- olisi ollut perusteltua menetellä niin, että kirjoi-
5313: sen nojalla ollut velvollinen noudattamaan tasa- tus olisi saatettu nyt kunnanhallituksen tietoon
5314: arvolain 4 §:n 2 momentin mukaista kiintiöperi- (841/1/94).
5315: aatetta, sen olisi tullut tasa-arvolain 4 §:n 1 mo-
5316: menttiin sisältyvän tasa-arvon edistämisvelvoit-
5317: teen mukaisesti huolehtia siitä, ettei kaupungin- 4) Kaupungin osaksi omistamasta yhteisestä
5318: hallituksen kokoonpanossa täydennysvaalin venevalkama-alueesta
5319: seurauksena tilanne tasa-arvon kannalta huono-
5320: nisi (420/1/96). Kaupungin viranomaisten menettelyä koske-
5321: vassa kantelussa oli kysymys venevalkama-alu-
5322: eesta,joka oli erotettu yhteiseksi alueeksi maare-
5323: 2) Kunnanhallituksen velvollisuudesta saattaa kisteriin merkityssä lohkomisessa. Kaupunki oli
5324: tehdyt aloitteet kunnanvaltuuston tietoon osaomistajana yhteisessä alueessa. Oman osak-
5325: kuutensa turvin kaupunki oli kaivanut alueen
5326: Kunnanhallitus oli saattanut kunnanvaltuus- läpi ojan rakennusalueen sadevesien viemäröin-
5327: ton tietoon edellisenä vuonna tehtyjen aloittei- tiä varten.
5328: den luettelon vasta huhtikuun lopussa, vaikka Kanteluasiaa tutkittaessa oli jäänyt selvittä-
5329: kunnanvaltuuston työjärjestyksen mukaan luet- mättä, sovittiinko ojan kaivamisesta maa-alueen
5330: 7.2. Kunnallishallinto 103
5331:
5332: omistajien kanssa. Mikäli näin ei ollut tapahtu- Iilautakunnan on !opettava huostassapito, kun
5333: nut, joka ei ollut enää asiakirjoista todettavissa, lain 16§:n mukaista huostassapidonja sijaishuol-
5334: olisi kaupungin silloisen vesilautakunnan tullut Ion tarvetta ei enää ole, jollei lopettaminen ole
5335: käsitellä asia siiioin voimassa olleen vesilain 6 selvästi vastoin lapsen etua, päätöksessä on myös
5336: luvun 12 §:n mukaisesti. A pulaisoikeuskansleri kiinnitetty sosiaali- ja terveyslautakunnan huo-
5337: on kiinnittänyt kaupunginhallituksen huomiota miota lastensuojelulain ja lasten olosuhteissa ta-
5338: velvollisuuteen valvoa, että kaupungin viran- pahtuneiden/tapahtuvien muutosten edellyttä-
5339: omaiset erilaisia hankkeita toteuttaessaan val- mään, riittävän usein toistuvaan harkintaan
5340: mistelevat asiat huolella ja että niihin liittyvä huostaanotetun lapsen edun mukaisesta ratkai-
5341: asiakirja-aineisto tulee asianmukaisesti arkis- susta (799/1/94).
5342: toitua (635/1/94).
5343:
5344: 2) Toimeentulotukipäätöksen viipyminen ja
5345: 7.2.1.3. Muut kannanotot välipäätöksen muoto
5346:
5347: Vammaispalvelulain kunnille asettamat velvoit- Sosiaali- ja terveystoimen tietoon saatettu oi-
5348: teet keuskanslerin käsitys toimeentulotukiasian kä-
5349: sittelyssä havaituista puutteellisuuksista.
5350: Kanteluun antamassaan päätöksessä apulais- Toimeentulotukihakemuksen käsittelyä var-
5351: oikeuskansleri on painottanut sitä, että sosiaali- ten hakijan tuli toimittaa lisäselvityksiä selvit-
5352: etuuksista päätettäessä sellaisten lakisääteisten tääkseen tuen tarvetta. Koska Iisäselvityspyyntö,
5353: etuuksien rajoittamiseen, joihin edunsaajana on ei ole sellainen hallintoviranomaisen toimenpide,
5354: subjektiivinen oikeus, ei edes kunnan kireän ta- josta voidaan erikseen valittaa, siihen ei olisi tul-
5355: loudellisen tilanteen aikana kunnalla ole oikeut- lut liittää ohjeita oikaisuvaatimusmenettelystä.
5356: ta. Päätöksessä on korostettu myös sitä, että Päätöksen antaminen oli kestänyt yli seitsemän
5357: vammaisten harkinnanvaraisten etuuksien supis- kuukautta Iisäselvityspyynnölle asetetun määrä-
5358: taminen -jos supistamiseen on välttämätöntä ajan päättymisestä. Toimeentulotukiasiat tuli
5359: tarvetta määrärahojen niukkuudesta johtuen - käsitellä asioiden laadun edellyttämällä joutui-
5360: tulee olla suhteutettu kunnan muiden harkinnan- suudella (679/1/95).
5361: varaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen supista-
5362: misen kanssa, jotta kuntalaisten tasapuolinen
5363: kohtelu tulisi turvattua (751/1/94). 3) Toimeentulotukipäätösten perustelemisesta
5364:
5365: Kaupungin perusturva1autakunta oli pysyttä-
5366: 7.2.2. Opetushallinto nyt sen alaisen viranhaltijan yksilöimättömän
5367: toimeentulotukipäätöksen. Lääninoikeus oli
5368: Kuntien opetushallinnon osalta ei kertomus- asian selvittämättömään tilaan nähden kumon-
5369: vuonna ole ollut aihetta kannanottoihin. nut päätöksen ja palauttanut uudelleen käsiteltä-
5370: väksi. Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään
5371: todennut, että hallintomenettelylain 23 §:n perus-
5372: 7.2.3. Sosiaali- ja terveyshallinto teella toimeentulotukipäätöksistä on käytävä
5373: ilmi, mitkä hakijan esittämät menot on otettu
5374: 7.2.3.1. Käsitykset tuen saamista koskevissa laskelmissa huomioon
5375: ja mitkä ei. Jälkimmäisten menojen osalta päätös
5376: 1) Lasten kuulemis- ja muutoksenhakuoikeudesta on hallintomenettelylain 24 §:n mukaisesti perus-
5377: huostaanottoasioissa teltava (747/1/95).
5378:
5379: Lasten huostaanottoa koskevaan kanteluun
5380: antamassaan päätöksessä apulaisoikeuskansleri 4) Velvollisuus turvata oikeus hakea toimeentulo-
5381: on painottanut lastensuojelulain 10, 17 ja 35 §:iin tukea valituksen vireilläollessa
5382: sisältyviä 12 vuotta täyttäneiden lasten oikeuksia
5383: tulla kuulluksi heitä koskevissa huostaanottoasi- Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaalipalve-
5384: oissa ja heidän oikeuttaan hakea muutosta huos- lujaoston viranhaltijan ja kaupungin sosiaalipal-
5385: taanottoasiassa tehtyihin päätöksiin. velujaoston päätöksiin oli haettu muutosta lää-
5386: Koska lastensuojelulain 20 §:n mukaan sosiaa- ninoikeudelta. Henkilö ei ollut saanut aikaa sosi-
5387: 104 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta
5388:
5389: aa1ivirastoon asian vireilläollessa, vaikka talou- ta asianmukaiseen menettelyyn erääntyneiden
5390: dellinen tilanne ja tuen tarve eivät olleet muuttu- elatusapuerien perimisessä ulosottotoimin (77/l/
5391: neet. Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään 94).
5392: todennut, ettei muutoksenhaku lääninoikeuteen
5393: estä hakemasta toimeentulotukea ja kiinnittänyt
5394: sosiaali- ja terveysviraston huomiota siihen, että 7) Lastenvalvojan virheellinen menettely lapsen
5395: tämä mahdollisuus turvataan myös valituksen passiasiassa
5396: vireilläollessa (416/1/9 5).
5397: Lastenvalvoja oli äidin pyynnöstä ottanut so-
5398: siaali toimistoon säilytettäväksi puolisoiden yh-
5399: 5) Asiakirjajulkisuuslain ja lastensuojelulain teisessä huollossa olleen alaikäisen lapsen passin
5400: säännösten soveltamisesta tilanteessa, jossa isä halusi vastoin äidin tahtoa
5401: matkustaa lapsen kanssa ulkomaille. Isän pyy-
5402: Perusturvalautakunnan huomiota kiinnitetty dettyä passia lastenvalvoja oli toimittanut passin
5403: asiakirjajulkisuuslain asianmukaiseen noudatta- paikalliselle poliisiasemalle ja ilmoittanut, että
5404: miseen. Kanteluratkaisussa on katsottu, että äiti haluaa peruuttaa passin.
5405: vaikka asianosaiset olivat saaneet lasten huos- Apulaisoikeuskanslerin varamies on käsityk-
5406: taanottoasian valitusmenettelyn loppuvaiheessa senään lausunut, ettei lastenvalvojan olisi tullut
5407: käyttöönsä kaiken asian kannalta tarpeellisen ottaa passia säilytettäväksi varsinkin, kun lapsi ei
5408: asiakirja-aineiston, tämä ei poistanut sosiaalivi- ollut edes paikkakunnalla. Lastenvalvojan olisi
5409: ranomaisten menettelyssä alunperin ollutta vir- - neuvoteltuaan nimismiehen viransijaisen
5410: heellisyyttä. Asianosaiset eivät toistuvista pyyn- kanssa - tullut neuvoa äitiä kääntymään itse
5411: nöistään huolimatta olleet saaneet huostaanot- toimivaltaisen viranomaisen eli poliisin puoleen.
5412: toasian alkuvaiheessa kaikkia pyytämiään asia- Samalla äidille olisi voitu selvittää passilain
5413: kirjoja eikä heille toisaalta myöskään oltu an- 14 §:n 1 momentin 4) kohdan säännös, jonka
5414: nettu kielteisestä kannasta valituskelpoista pää- mukaan passi peruutetaan, jos huoltaja peruut-
5415: töstä. taa suostumuksensa, joka on edellytyksenä pas-
5416: Ratkaisussa on kiinnitetty huomiota myös sin antamiselle alaikäiselle. Lastenvalvojan teke-
5417: huoltosuunnitelmien laatimiseen säännösten mää ilmoitusta äidin tahdosta peruuttaa passi ei
5418: edellyttämällä tavalla. Ratkaisun mukaan huos- edellä lausutunjohdosta voitu pitää asianmukai-
5419: taanottopäätöskaavakkeelle tehtyä huoltosuun- sena (233/1/95).
5420: nitelmaa ei voida pitää riittävänä eikä säännös-
5421: ten vaatimukset täyttävänä (569/l/95).
5422: 7 .2.4. Ympäristöhallinto
5423:
5424: 6) Elatusavun perinnässä tapahtuvista muutok- 7.2.4.1. Huomautukset
5425: sista
5426: 1) Rakennuksen luvaton asemakaavan vastainen
5427: Sosiaalilautakunta oli ryhtynyt toimenpitei- käyttäminen
5428: siin erääntyneiden elatusapuerien perimiseksi
5429: ulosottotoimin. Velallisen ulosottomiehelle suo- Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ra-
5430: rittamasta maksusta sosiaalilautakunta oli saa- kennuspaikkana oleva tontti oli asemakaavassa
5431: nut tiedon noin kuukausi ulosottomiehen kau- varattu asumistarkoituksiin. Tontille oli saanut
5432: pungille suorittaman tilityksen jälkeen. rakentaa erillisen talousrakennuksen. Sittemmin
5433: Kanteluasiaan antamassaan ratkaisussa apu- tontille rakennettua autovajaa oli luvattomasti
5434: laisoikeuskansleri on todennut, että maksamatta ryhdytty käyttämään asemakaavan vastaisesti
5435: olevien elatusapuerien perimisessä on otettava autonkorjaustoimintaan.
5436: ajoissa huomioon ilmoitusvelvollisuus tapahtu- Ottaen huomioon, että asemakaavan vastai-
5437: neista muutoksista ulosottoviranomaisille. Kau- sen toiminnan osalta ei olosuhteissa ollut tapah-
5438: pungin sisäinen tiedonkulku sosiaalilautakun- tunut mainittavia muutoksia, on asian hoitami-
5439: nalle suoritettujen maksujen tilityksistä oli ollut sessa omaksuttua viranomaismenettelyä voitu
5440: puutteellista ja siihen oli kulunut aika, jota ei kokonaisuutena arvioida kriittisesti. Ensin oli
5441: voitu pitää kohtuullisena. Ratkaisussa on kiinni- rakennusvalvonnan kautta saatu kaksi korkeim-
5442: tetty kaupungin ja sosiaalilautakunnan huomio- man hallinto-oikeuden päätöstä, joilla luvaton
5443: 7.2. Kunnallishallinto 105
5444:
5445: toiminta oli määrätty lopetettavaksi, mutta sit- raisena, vaan kysymys oli ilmeisen väärästä lain-
5446: ten rakennustarkastaja olikin myöntänyt luvan soveltamisesta. Rakennustarkastajaa, jonka kat-
5447: tilapäisen käyttötarkoituksen muuttamiseen. sottiin varomattomuudesta ylittäneen toimival-
5448: Menettelyn eri vaiheiden osalta on todettu, tansa, huomautettiin vastaisen varalle hänen
5449: että rakennuslautakunnan 12.12.1990 tekemällä menettelynsä virheellisyydestä (332/1/95).
5450: päätöksellä rakennuslain 144 §:n nojalla asetta-
5451: ma yli kolmen vuoden määräaika 31.12.1993
5452: saakka, johon mennessä ammattimainen auton- 7.2.4.2. Käsitykset
5453: korjaustoiminta tuli lopettaa, on ollut huomatta-
5454: van pitkä. Rakennuslautakunta ei ollut myös- 1) Rakennuslautakunnan menettelytavoista
5455: kään asettanut uhkasakkoa. Rakennuslautakun-
5456: nan menettelyn ei voitu katsoa olevan sopusoin- Oikeuskanslerinvirastossa on ollut tutkittava-
5457: nussa rakennuslain 144 §:n tavoitteiden kanssa, na useita kymmeniä rakennuslupapäätöksiä kos-
5458: joiden mukaan niskoittelija tulee, tarvittaessa keva kantelu. Keskeinen väite on ollut Turun
5459: uhkasakolla, pakottaa noudattamaan määräyk- rakennuslautakunnan toimivallan ylittäminen.
5460: siä. Eräissä lupapäätöksissä on annettu myös ratkai-
5461: Tilapäisen käyttötarkoituksen muutoslupaa suja hallinto-oikeudellisessa lainkäyttöjärjestyk-
5462: myönnettäessä oli menetelty sikäli virheellisesti, sessäjoko säännönmukaisessa tai ylimääräisessä
5463: että rakennusvalvontaviraston päällikön muutoksenhakumenettelyssä. Suurin osa lupa-
5464: 22.10.1993 julkipanonjälkeen antamaan päätök- päätöksistä olijäänyt rakennuslautakunnan rat-
5465: seen oli sovelletuksi lainkohdaksi merkitty ra- kaisun varaan. Kantelu koski sekä vanhan (vuo-
5466: kennuslain 132 §:n 2 momentti erheellisesti sa- sina 1989-1992 toimineen) että nykyisen (vuon-
5467: man pykälän 4 momentin asemasta. Määrätes- na 1993 toimintansa aloittaneen) rakennuslauta-
5468: sään luvan voimassaoloajan päättymään kunnan menettelyä.
5469: 31.10.1998 oli virastopäällikkö ylittänyt raken- Vanhan (vuosina 1989-1992 toimineen) ra-
5470: nuslain 132 §:n 4 momentissa säädetyn viiden kennuslautakunnan huomiota kiinnitetty ha-
5471: vuoden enimmäisajan. vaintoihin ja käsityksiin, jotka koskivat raken-
5472: Noudatetun menettelyn virheellisyydestä nuslupamenettelyn yhteydessä tapahtunutta lau-
5473: huomautettu rakennusvalvonta-asian osalta ra- takunnan toimivallan ylittämistä rantarakenta-
5474: kennuslautakuntaa ja tilapäisen käyttötarkoi- misessa, taaja-asutuksen muodostamisessa, ra-
5475: tuksen muuttamisluvan osalta rakennusvalvon- kennusoikeuden ylittämisessä ja rakentamisra-
5476: taviraston entistä päällikköä (266/1/94). joituksesta poikkeamisessa seitsemässä päätök-
5477: sessä. Nykyisen (vuonna 1993 toimintansa aloit-
5478: taneen) rakennuslautakunnan huomiota kiinni-
5479: 2) Rakennusluvan myöntämisestä tetty vastaavasti toimivallan ylittämisiin raken-
5480: tamisrajoituksesta poikkeamisessa kahdessa
5481: Rakennustarkastaja oli myöntänyt hakijalle, päätöksessä (968/1/95).
5482: jolla ei ollut rakennuslain 132 §:n 1 momentissa
5483: tarkoitettua poikkeuslupaa, rakennusluvan,
5484: joka tarkoitti tilan käyttämistä sillä jo olevan 2) Menettely kaatopaikan rakentamisessa
5485: loma-asunnon rakennuspaikkana niin, että ra-
5486: kennus siirrettiin toiseen paikkaan. Koska tila Kaupunkiin oli valmistunut vuonna 1987
5487: sijaitsi alueella, jolle rantakaavan laatiminen oli mikroautorata. Radan rakentamisen yhteydessä
5488: rakennuslain 123 a §:n 1 momentin mukaan tar- kaupungin maalle oli päätetty rakentaa meluvalli
5489: peen, oli lupa myönnetty vastoin rakennuslain meluhaitan estämiseksi. Meluvalliin oli käytetty
5490: 123 b §:n 1 momentissa säädettyä rakentamisra- radan rakentamisesta ja muualtakin kertynyttä
5491: joitusta. Luvan myöntämistä ei voitu pitää myös- ylijäämämaata sekä paikallisen betonivalimon
5492: kään rakennuslain 132 §:n 4 momentissa tarkoi- käyttökelvottomia betonielementtejä.
5493: tettuna vähäisenä poikkeamisena uudisraken- Kaupunki ei ollut tehnyt meluvallia kaatopai-
5494: nuksen rakentamista koskevista säännöksistä, kaksi. Paikasta oli kuitenkin muodostunut kaa-
5495: määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. topaikkaa muistuttava paikka, joten kaupunki
5496: Huomioon ottaenrakennuslupa-ja poikkeus- oli joutunut ajoittain siivoamaan lähistöltä pai-
5497: lupa-asioissa aikaisemmin annetut lainvoimaiset kalle tuodut jätteet. Kaupungin alueelle tuoma
5498: päätökset ei menettelyä voitu pitää tulkinnanva- betonijäte oli ollut osaltaan vaikuttamassa tilan-
5499:
5500: 14 370099
5501: 106 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta
5502:
5503: teen muodostumiseen. Kaupunki olikin 5.9.1994 kirjoittanut luvan ilman, että hän todellisuudessa
5504: hakenut ympäristömenettelylain mukaista lupaa tiesi rakennustyön todellista laajuutta. Vahinko-
5505: perustettavalle teollisuusjätteen kaatopaikalle. jen aiheuttamista korvaoksista ei myöskään ollut
5506: Ympäristökeskus oli myöntänyt luvan sovittu asianmukaisesti (860/1/94).
5507: 11.5.1995, jonka korkein hallinto-oikeus pysytti
5508: päätöksellään 20.12.1995.
5509: Apulaisoikeuskanslerin varamies on käsityk- 5) Jätelain mukaisen tarkastuksen toimitta-
5510: senään lausunut, että kaupunginhallituksen ja misesta
5511: rakennus- ja ympäristölautakunnan olisi tullut
5512: huolehtia siitä, että alueelle jo aikaisemmin olisi Ympäristötarkastaja oli suorittanut tilalla tar-
5513: haettu kaatopaikan perustamista koskeva lupa, kastuksen roskaamisesta tehtyjen ilmoitusten
5514: tai tehokkaammin valvoa, ettei siitä tosiasialli- johdosta. Tarkastusta suoritettaessa ei ollut me-
5515: sesti muodostuisi kaatopaikkaa. Kaupunginhal- netelty kuntayhtymän ympäristötoimiston jäte-
5516: lituksen ja rakennus- ja ympäristölautakunnan lain 54 §:n 1 momenttiin ja jäteasetuksen 23 §:n 1
5517: huomiota on kiinnitetty velvollisuuteen huoleh- momenttiin perustuvan vakiintuneen käytännön
5518: tia tarpeellisista toimenpiteistä (750/1/94). mukaisesti ilmoittamalla tarkastuksesta etukä-
5519: teen tarkastettavan kohteen haltijalle.
5520: 3) Viranomaisen neuvontavelvollisuus Omistajan kuuleminen oli alkanut ympäristö-
5521: tarkastajan lähettäessä tarkastuksen jälkeen yh-
5522: Kaupungin tekninen lautakunta oli päätök- teydenottoa koskevan kirjeen. Sen lähettäessään
5523: sellään hyväksynyt jätelain mukaisen kiinteän ympäristötarkastaja oli kuitenkin menetellyt si-
5524: jätetaksan. Laskusta tehtyyn tiedusteluun oli il- käli harkitsemattomasti, että kirjeenä käytettyä
5525: moitettu, ettei asiasta ollut valitusoikeutta. Kos- lomaketta ei siihen painettujen sanontojen joh-
5526: ka jätelain 32 §ja 66 §sisälsivät säännökset muu- dosta voitu tässä yhteydessä pitää soveliaana.
5527: toksenhausta, tieto oli ollut virheellinen. Apu- Myöhemmin tehtyyn selvityspyyntöön sisältyvä
5528: laisoikeuskansleri on päätöksessään kiinnittänyt kehotus poistaa tilalta jo siellä olevat romuautot
5529: huomiota hallintomenettelylain 4 §:n mukaiseen sisälsi tältä osin asiallisesti jätelain 21 §:ssä tar-
5530: viranomaisen neuvontavelvollisuuteen, jossa on koitetun siivouskehotuksen, jonka antaminen
5531: otettava huomioon säännösten mukainen muu- kuului ympäristölautakunnan toimivaltaan.
5532: toksenhakuoikeus (747/1/95). Ympäristötarkastajan huomiota on kiinnitet-
5533: ty viranhoidossa esiin tulevien asioiden menes-
5534: tykselliseen hoitamiseen liittyvien asianmukais-
5535: 4) Kaupungin menettely vesihuoltolinjan rakenta- ten ja soveliaiden menettelytapojen valinnan
5536: misessa merkitykseen sekä asianomaisten säännösten
5537: noudattamiseen (535/1/95).
5538: Kaupungin teknisen keskuksen kaupunginin-
5539: sinöörin ja katupäällikön huomiota on kiinnitet-
5540: ty rakennustyön laajuuden tiedottamiseen sekä 7.2.4.3. Muu kannanotto
5541: syntyneiden vahinkojen aiheuttamista korvaok-
5542: sista sopimiseen. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisestä
5543: Rakennuslain 133 § sisältää eräitä rajoituksia
5544: maapohjan omistajan määräämisvaltaan. Viran- Kiinteistönhaltija oli hakenut vapautusta jär-
5545: omaisten ja muidenjulkisen vallan edustajien on jestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisestä ja va-
5546: rajoitussäännöksiä soveltaessaan erityisesti otet- littanut jätehuoltojohtajan hylkäävästä päätök-
5547: tava huomioon perusoikeuksien nauttima suoja. sestä.
5548: Huolimatta siitä, että laki velvoittaa kiinteis- Aloitettaessa jätehuoltojohtajan päätöksen
5549: tön omistajan sietämään vesijohtojen ja viemä- jälkeen ns. pakkoliittämistä tarkoittavat toimen-
5550: rien sijoittamiseen kiinteistölleen, työn laajuu- piteet olisi jätteenkuljetustarjousta (-tilausluon-
5551: desta ja laadusta on annettava riittävät tiedot nosta) tehtäessä tullut selkeämmin ilmoittaa, että
5552: kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Vesihuolto- sopimusasia ratkaistaan, vaikkei kiinteistönhal-
5553: suunnitelmassa on otettava huomioon myös tija palauttaisikaan tilaussopimusta. Samoin oli-
5554: muita mahdollisia vaihtoehtoja ja päädyttävä si tullut selkeämmin ilmoittaa eräistä muista jät-
5555: ratkaisuun, josta koituu mahdollisimman vähän teenkuljetuksen toimittamiseen liittyvistä yksi-
5556: haittaaja vahinkoa. Kiinteistön omistaja oli alle- tyiskohdista.
5557: 7.3. Kirkollishallinto 107
5558:
5559: Yeisesti ottaen asiaa koskeva lomakkeisto ja tyisestä syystä maatalouspiiri saattoi myöntää
5560: terminologia näytti laaditun pääasiassa sellaista poikkeuksen hakijan kohdalla, joka asui enin-
5561: tilannetta varten, jossa kiinteistönhaltija suhtau- tään viiden kilometrin etäisyydella maatilasta.
5562: tuu myönteisesti jätteenkuljetukseen liittymi- Maatalouslautakunta oli menetellyt virheellisesti
5563: seen. Kanteluasiassa saadun selvityksen mukaan katsoessaan hakijan olevan oikeutettu pinta-ala-
5564: ne eivät näyttäneet sopivan hyvin tilanteeseen, lisään ja myöntäessään hakijalle pinta-alalisän,
5565: jossa on kysymys ns. pakkoliittämisestä (107/1/ vaikka tämä asui seitsemän kilometrin päässä
5566: 95). maatilasta.
5567: Edelleen maatalouslautakunta oli myöntänyt
5568: samalle hakijalle pinta-alalisän ja peltoalan pe-
5569: 7.2.5. Muu erityishallinto rusteella maksettavan tuen vuodelta 1990. Pinta-
5570: alalisän ja peltoalatuen saamisen edellytyksinä
5571: 7.2.5.1. Huomautukset oli, että hakija asui maatilalla, ja että erityisistä
5572: syistä tuet voitiin myöntää hakijalle, jonka asu-
5573: 1) Pellon metsityspalkkiohakemusten käsittele- misetäisyys maatilalta olijonkin verran suurempi
5574: misestä kuin viisi kilometriä. Koska Lapin pitkiä etäi-
5575: syyksiä ei ilman nimenomaista säännöstä voitu
5576: Pellon metsityspalkkioita koskevat hakemuk- pitää sellaisena erityisenä syynä, jonka johdosta
5577: set oli toimitettu kunnan maatalouslautakun- asumisetäisyyttä koskevasta vaatimuksesta olisi
5578: taan ja maataloussihteeri oli antanut asiasta lau- voitu poiketa, maatalouslautakunta oli menetel-
5579: sunnot. Hakemukset sinänsä olivat saapuneet lyt virheellisesti katsoessaan asumisvaatimuksen
5580: ajoissa, mutta ne lähetettiin maaseutuelinkeino- täyttyvän ja myöntäessään hakijalle pinta-alali-
5581: piirin asemesta metsälautakuntaan. Epäselvää sänja peltoalatuen.
5582: sen sijaan oli, milloin hakemusasiakirjat olivat Maatalouslautakunnan asianomaisille jäse-
5583: saapuneet asianomaiseen metsälautakuntaan. nille on annettu huomautus virheellisen menette-
5584: Lautakunnan kirjaamisjärjestelmä oli ollut niin lyn johdosta (27/20/94).
5585: puutteellinen, että asiakirjojen saapumisaikaa ja
5586: mahdollista siirtoa maaseutuelinkeinopiiriin oli
5587: ollut vaikea varmuudella jäljittää. 7 .3. Kirkollishallinto
5588: Kanteluasiaa käsiteltäessä on käynyt ilmi, että
5589: asiakirjat oli maataloussihteerin toimesta lähe- 7.3.1. Käsitykset
5590: tetty väärälle viranomaiselle ja metsälautakun-
5591: nassa jätetty hallintomenettelylain 8 §:n vastai- 1) Hallintomenettelylain noudattamisesta
5592: sesti siirtämättä toimivaltaiselle viranomaiselle tuomiokapitulissa
5593: eli maaseutuelinkeinopiirille ja että alkuperäiset
5594: hakemusasiakirjat olivat kadonneet. Kuiten- Piispa ja tuomiokapituli olivat peruuttaneet
5595: kaan ei ole voitu yksiselitteisesti osoittaa, minkä kirkkojärjestyksen 2 luvun 6 §:ssä tarkoitetun
5596: viranomaisen virheeksi asiakirjojen katoaminen saarnaluvan kuulematta luvanhaltijaa. Apulais-
5597: oli katsottava. oikeuskansleri on saattanut tuomiokapitulin jä-
5598: Seurauksena oli, että hakemus ei tullut perille senten tietoon käsityksenään, että luvan peruut-
5599: vuonna 1991, vaan vasta metsityksen jo tapah- tamisessa on kysymys Iuvansaajan "edusta ja oi-
5600: duttua, joten hakija jäi ilman metsityspalkkiota. keudesta" hallintomenettelylain 1 §:n 1 momen-
5601: Apulaisoikeuskansleri on huomauttanut maata- tin tarkoittamassa mielessä. Kirkkolain 19luvun
5602: louslautakunnan eläkkeellä olevaa maatalous- 6 ja 7 §:stä ilmenevät periaatteet olisivat edellyt-
5603: sihteeriäja metsälautakuntaa näiden menettelyn täneet, että luvan peruuttamista koskevaa asiaa
5604: virheellisyydestä kyseisiä asiakirjoja käsitelles- tuomiokapitulissa käsiteltäessä olisi luvan halti-
5605: sään (1003/1195). jaa kuultu ennen asian ratkaisemista (763/1/95).
5606:
5607: 2) Maataloustukien myöntämisestä
5608: 2) Kirkkoherran virkamiesoikeudellinen
5609: Kunnan maatalouslautakunta (valittu vuo- menettely
5610: siksi 1989-1992) oli myöntänyt hakijalle pinta-
5611: alalisän vuodelta 1989. Pinta-alalisän saamisen Evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkko-
5612: edellytyksenä oli, että hakija asui maatilalla. Eri- herra oli kiinnittänyt huomiota seurakuntansa
5613: 108 7. Muun hallinnon laillisuusvalvonta
5614:
5615: kanslistin virassa toimivan henkilön perhesuhtei- ta toiminnasta, jossa yksityishenkilönä lainataan
5616: siin ja antanut ymmärtää, että perhesuhteilla olisi omia varoja. Tämä on erityisen tärkeää silloin,
5617: ollut merkitystä virkamiesoikeudelliseen ase- kun on kysymys taloudellisissa vaikeuksissa ole-
5618: maan ja sen säilyttämiseen. vasta asiakkaasta (78711/94).
5619: Ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on toden-
5620: nut, että kun asiassa ei ollut väitettykään kysy-
5621: myksessä olleen viran hoitamisen kannalta moi- 7 .4. Ahvenanmaan itsehallinto
5622: tittavasta menettelystä, esimiesasemassa olevan
5623: henkilön puuttuminen ainakin julkisesti alaisen- 7.4.1. Käsitys
5624: sa työntekijän perhesuhteisiin on virkamiesoi-
5625: keudellisesti ollut perusteetonta ja hyvän hallin- Ruotsin kielen käyttämisestä viranomaisten
5626: totavan vastaista. Lisäksi ratkaisussa on viitattu välisessä kirjeenvaihdossa
5627: 1.8.1995 voimaan tulleen Suomen hallitusmuo-
5628: don 5 §:n 2 momentin mukaiseen syrjintäkiel- Tullilaboratoriooja tullihallituksen huomiota
5629: toon ja korostettu, että myös evankelis-luterilai- kiinnitetty Ahvenanmaan itsehallintolain 36 ja
5630: sen kirkon palveluksessa olevat virkamiehet ovat 38 §:n ruotsin kielen käyttämistä koskevien sään-
5631: perusoikeussäännöstön sitomia (207/1/95). nösten noudattamiseen. Valtakunnan viran-
5632: omaisten ja maakunnassa toimivien valtion vi-
5633: ranomaisten välisessä kirjeenvaihdossa on käy-
5634: 7.3.2. Muu kannanotto tettävä kaikilta osin ruotsin kieltä silloin, kun
5635: Ahvenanmaan maakunta tai sen osa kuuluu nii-
5636: Vapaaehtoisen Velkaneuvojan menettelystä den toimialueeseen.
5637: Apulaisoikeuskanslerin varamiehen ratkai-
5638: Kanteluasiassa oli käynyt ilmi, että henkilö oli sussa on todettu, että mikäli asia on luonteeltaan
5639: toiminut järjestön palkkaamana vapaaehtoisena kiireellinen, sen vaatimat käännöstyöt on hoidet-
5640: velkaneuvojana ja että oikeusministeriö oli tava kiireellisinä. Tarvittavilta osin informaatio-
5641: myöntänyt järjestölle varoja velkaneuvonnan ta voidaan tällaisissa tapauksissa antaa puheli-
5642: järjestämistä varten. Velkaneuvoja oli toiminut mitse.
5643: myös yhteisen kirkkoneuvoston päätöksellä ase- Tullilaboratorion huomiota on kiinnitetty
5644: tetussa työryhmässä hallitsemassa rahavaroja myös siihen, että Ahvenanmaan itsehallintola-
5645: vaikeuksissa olevien auttamiseksi. Velkaneuvoja kiin perustuva toimivallanjako viranomaisten
5646: oli lainannut henkilökohtaisia varoja asiakkaal- välillä tulisi ottaa mahdollisuuksien mukaan
5647: leen. Seurauksena oli, että asiakkaalle oli jäänyt huomioon annettaessa opastusta, niin että osoi-
5648: epäselväksi, oliko hänelle lainattu seurakunnan tus asiaa käsittelevästä viranomaisesta olisi oikea
5649: varoja vai Velkaneuvojan omia varoja. (74111/95).
5650: Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa
5651: laissa (57/1993) ei ole säännöksiä velkaneuvon-
5652: nan järjestämisestä. Oikeusministeriö kokosi 7.4.2. Muu kannanotto
5653: mainitun lain valmisteluvaiheessa eri tahot sopi-
5654: mukseen, jolla velkaneuvonta voitiin aloittaa va- Arvonlisäverotuksen toimittaminen Ahvenan-
5655: paaehtoisuuden pohjalta. maalla ja Euroopan unionin oikeuden vaikutus
5656: Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään to- siihen
5657: dennut, että on tärkeää erottaa toisistaan toimin-
5658: ta, jossa käytetään seurakunnan varoja sellaises- Ks. kohta 6.4.3.2) (1095/1/94).
5659: 109
5660:
5661:
5662:
5663:
5664: 8. Asianajajalaitoksen valvonta
5665:
5666: 8.1. Yleisiä näkökohtia le uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan
5667: noudattaa hyvää asianajajatapaa. Määriteltäes-
5668: 8.1.1. Asianajajavalvonnan kohteista ja valvonta- sä tällä tavoin asianajajan yleisiä velvollisuuksia
5669: orgaaneista on otettu huomioon sekä asiakkaan etu että ylei-
5670: nen etu. Yleisen edun on mm. katsottu vaativan,
5671: Kertomuksen tässä jaksossa selostetaan asi- että asianajajan on toiminnassaan mahdolli-
5672: anajajalaitokseen kohdistuvaa valvontaa. Suo- suuksiensa mukaan pyrittävä edistämään hyvää
5673: messa voi periaatteessa kuka tahansa ammatik- oikeudenhoitoa.
5674: seen edustaa, avustaaja neuvoa yleisöä oikeudel- Hyvän asianajajatavan sisältöä on tarkemmin
5675: lisissa asioissa, kunhan hän vain täyttää oikeu- määritelty Suomen Asianajajaliiton liittoko-
5676: denkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ssä säädetyt oi- kouksessa 9.6.1972 vahvistetuissa hyvää asian-
5677: keudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan yleiset ajajatapaa koskevissa ohjeissa. Ne sisältävät
5678: kelpoisuusvaatimukset. Ammattinimitystä "asi- muun muassa määräyksiä asianajajan työstä,
5679: anajaja" saa kuitenkin käyttää ainoastaan Suo- asianajotoimistosta ja sen järjestelystä, asianajo-
5680: men Asianajajaliiton jäsen. tehtävän vastaanottamisesta, torjumisesta ja sii-
5681: Asianajajista 12.12.1958 annetun lain (496/ tä luopumisesta, asianajajan ja päämiehen väli-
5682: 1958) mukainen oikeuskanslerin valvonta koh- sistä kysymyksistä samoin kuin asianajajan suh-
5683: distuu asianajajiin. Lain 1 §:n mukaan asianajaja teesta vastapuoleen sekä tuomioistuimiin ja mui-
5684: on se, joka on maan yleisen asianajaja yhdistyk- hin viranomaisiin.
5685: sen, jona toimii Suomen Asianajajaliitto, jäsene-
5686: nä merkitty asianajajaluetteloon. Asianajajalii-
5687: ton jäseneksi on hyväksyttävä lakimies, jolla
5688: koulutuksensa lisäksi on käytännön kokemusta 8.2. Valvonta ja kurinpitojärjestelmä
5689: ja taitoa. Lisäksi Suomen Asianajajaliiton sään-
5690: nöissä edellytetään (312/1985), että asianomai- 8.2.1. Kurinpitolautakunta
5691: nen on suorittanut Asianajajaliiton hallituksen
5692: nimeämän tutkintolautakunnan toimeenpane- Asianajajista annetun lain 6 §:n mukaan Asi-
5693: man asianajajatutkinnon. anajajaliiton hallituksen on valvottava, että asi-
5694: Asianajajien valvonta kuuluu ensisijassa ja anajajat esiintyessään tuomioistuimessa tai
5695: pääasiallisesti Suomen Asianajajaliiton omille muun viranomaisen luona sekä muussakin toi-
5696: toimielimille. Asianajajaliiton hallituksen ohella minnassa täyttävät velvollisuutensa asianajaja-
5697: valvonnasta huolehtii (laissa 197/1992) kurin- na.
5698: pito lautakunta, jonka jäseninä on, paitsi asian- Asianajajista annetun lain 6 a §:n (19711992)
5699: ajajia, myös kaksi asianajajakuntaan kuuluma- mukaan kurinpitoasiat käsittelee ja ratkaisee ku-
5700: tonta henkilöä. Oikeuskanslerilla on asianajajien rinpitolautakunta. Yhdistyksen jäsenen erotta-
5701: valvonnassa tärkeä osa yleisen edun valvojana. mista koskeva päätös on kuitenkin hallituksen
5702: Jokainen kansalainen voi kääntyä joko Asian- vahvistettava. Asianajajaliiton valtuuskunnan
5703: ajajaliiton tai oikeuskanslerin puoleen, jos hän valitsemaan kurinpitolautakuntaan kuuluu pu-
5704: katsoo, että asianajaja on laiminlyönyt velvolli- heenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Kah-
5705: suutensa tai menetellyt hyvän asianajajatavan den jäsenen tulee olla asianajajakuntaan kuulu-
5706: vastaisesti. mattomia ja heidän soveltuvuudestaan lauta-
5707: kunnan jäseniksi on ennen valintaa saatava
5708: 8.1.2. Asianajajan velvollisuudet ja hyvä asian- oikeusministeriön lausunto. Asianajajaliiton
5709: ajajatapa hallituksesta riippumattoman erillisen kurinpi-
5710: tolautakunnan perustamisella on pyritty lisää-
5711: Asianajajista annetun 5 §:n mukaan asianaja- mään valvonnan uskottavuutta ja yleisön arvos-
5712: jan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänel- tusta asianajajakuntaa kohtaan.
5713: 110 8. Asianajajalaitoksen valvonta
5714:
5715: 8.2.2. Valvonta- ja kurinpitoasiat 8.2.4. Tiedot virallisilta syyttäjiltä
5716:
5717: Asianajajien kurinpitoasiat ja muut valvonta- Oikeuskanslerin valvontatehtävän suoritta-
5718: asiat on eroteltu toisistaan (203/1992). mista varten on virallisten syyttäjien, mikäli asi-
5719: Kurinpitoasioina tulevat suoraan vireille asi- anajajaa on syytetty tuomioistuimessa rikokses-
5720: anajajan päämiehen kantelut ja oikeuskanslerin ta, joka on omiaan vaikuttamaan hänen kelpoi-
5721: tai tuomioistuimen ilmoitukset. Kurinpitoasiat suuteensa asianajajana tai alentamaan asianaja-
5722: käsittelee kurinpitolautakunta. Muut kantelut jakunnan arvoa, toimitettava oikeuskanslerille
5723: sekä epäilykset ja arvelut siitä, että asianajaja on tieto syytteestä ja tuomioistuimen päätöksestä.
5724: laiminlyönyt velvollisuutensa tai menetellyt hy- Samasta syystä on oikeuskanslerille toimitettava
5725: vän asianajajatavan vastaisesti, tulevat liiton hal- jäljennös syyttäjän päätöksestä, jolla asianajaja
5726: lituksen käsiteltäviksi valvonta-asioina. Valvon- on jätetty syyttämättä.
5727: ta-asiana tulee siten käsiteltäväksi myös vasta- Oikeuskansleri on antanut virallisille syyttäjil-
5728: puolen avustajaa koskeva kantelu. Hallitus voi le 4.6.1986 asiaa koskevat voimassa olevat oh-
5729: joko päättää, että valvonta-asia ei anna aihetta jeet.
5730: toimenpiteisiin tai että kysymyksessä on kurinpi- Vuonna 1996 syyttäjät toimittivat oikeuskans-
5731: toasia, joka on käsiteltävä kurinpitolautakun- lerille kolme ilmoitusta asianajajiin kohdistu-
5732: nassa. neista syytteistä. Vastaava luku vuonna 1995 oli
5733: Asianajajaliitosta eroaminen ei keskeytä alka- kahdeksan.
5734: nutta kurinpitomenettelyä vaan se käydään lop-
5735: puun. Jos asianajajan havaitaan menetelleen vel-
5736: vollisuutensa vastaisesti, annetaan lausunto siitä, 8.3. Oikeuskanslerin suorittama asian-
5737: minkä seuraamuksen hän olisi ansainnut. ajajavalvonta
5738: 8.3.1. Asianajajien valvontamenettelystä
5739: 8.2.3. Kurinpidolliset seuraamukset
5740: Asianajajien valvonta liittyy sekä oikeuskans-
5741: Jos asianajajan havaitaan menetelleen velvol- lerille kuuluvaan yleiseen laillisuusvalvontaan
5742: lisuutensa vastaisesti, hänet on tuomittava kurin- että edellä selostettuun valvonta- ja kurinpitojär-
5743: pitorangaistukseen. Kurinpidollisia rangaistuk- jestelmään. Lainsäädäntömme lähtökohtana on
5744: sia ovat asianajajista annetun lain 7 §:n mukaan vapaa ja itsenäinen asianajajakunta, jonka tulee
5745: huomautus, varoitus,julkinen varoitus ja liitosta voida sivuvaikutteista vapaana vain lakia ja hy-
5746: erottaminen. vää asianajajatapaa noudattaen valvoa päämie-
5747: Asianajaja, joka tahallisesti tekemällä vää- hensä etua ja oikeutta. Seurauksena tästä peri-
5748: ryyttä tai muutoin menettelemällä epärehellisesti aatteesta on, että asianajajien ammatillinen val-
5749: asianajajana syyllistyy törkeään rikkomukseen, vonta kuuluu ensisijaisesti Suomen Asianajajalii-
5750: on erotettava liitosta. Ainoastaan asianhaarojen ton omille toimielimille, hallitukselle ja hallituk-
5751: ollessa lieventävät voidaan hänelle erottamisen sesta riippumattomalle kurinpitolautakunnalle.
5752: sijasta antaa varoitus. Asianajajan itsenäinen asema heijastuu myös
5753: Lievemmistä rikkomuksista, esim. lain tai so- oikeuskanslerin suorittaman valvonnan sisäl-
5754: pimusvelvollisuuden rikkomisesta, tapanormin töön. Oikeuskansleri valvoo, että asianajaja täyt-
5755: vastaisesta teosta tai laiminlyönnistä taikka tää velvollisuutensa asianajajana, mutta oikeus-
5756: muusta asianajajalle kuuluvan velvollisuuden kanslerilla ei ole mahdollisuutta puuttua itse asi-
5757: rikkomisesta, seuraa varoitus tai huomautus. anajajan työhön tai määrätä hänelle kurinpidot-
5758: Asianhaarojen ollessa raskauttavia, asianajaja lista seuraamusta. Oikeuskanslerin on kuitenkin
5759: on erotettava liitosta. katsottu voivan asianajajakantelun ratkaisussa
5760: Eräissä tapauksissa, joissa kurinpitolautakun- lausua käsityksensä asianajajan toimeksiannon
5761: ta on katsonut, että asianajaja on syyllistymättä hoitotavasta ja tällä tavoin kiinnittämällä asian-
5762: varsinaiseen kurinpitorikkomukseen menetellyt ajajan huomiota oikeaan menettelyyn omalta
5763: toisin kuin olisi ollut paikallaan, kurinpitolauta- osaltaan edistää hyvän asianajajatavan sisällön
5764: kunta on kiinnittänyt asianajajan huomiota oi- määrittelemistä.
5765: keaan menettelyyn. Käytännössä Suomen Asianajajaliiton ensisi-
5766: jainen valvontavastuu ilmenee siten, että asian-
5767: ajajakantelut, joiden tueksi on esitetty todennä-
5768: 8.3. Oikeuskanslerin suorittama asianajajavalvonta 111
5769:
5770: köisiä syitä ja joita oikeuskansleri ei suoraan anajajakante1uiden yhteydessä. Oikeuskansle-
5771: ratkaise, siirretään asianajajista annetun lain rinvirastoon lähetetyistä Asianajajaliiton kurin-
5772: 6 §:ään viitaten Asianajajaliiton käsiteltäviksi. pito- ja valvontapäätöksistä ja kansalaisten oi-
5773: Oikeuskanslerilla on siten aloitevalta kurinpito- keuskanslerille lähettämistä kantelukirjoituksis-
5774: menettelyn käynnistämisessä ja myös toimivalta ta voidaan saada kuva hyvän asianajajatavan
5775: jäsenyysasioissa. Oikeuskanslerin vaatimuksesta sisällöstä ja toteutumisesta.
5776: Asianajajaliitossa vireille tulevat asiat menevät Oikeuskanslerille lähetettyjen kantelukirjoi-
5777: liiton kurinpitolautakunnan käsiteltäviksi. tuksien perusteella voidaan rajata joitakin kan-
5778: Asianajajiin kohdistuva valvonta- ja kurinpi- salaisten ongelmallisina kokemia asianajotoi-
5779: tojärjestelmä on kehitetty eräänlaiseksi tutkinta- minnan alueita. Niistä voidaan mainita mm.
5780: menettelyksi, jossa muutoksenhakuoikeutta on konkurssivelallisten tekemät konkurssiasioiden
5781: muiden paitsi oikeuskanslerin osalta rajoitettu. pitkittymistä ja muuta konkurssipesän toimihen-
5782: Kurinpitomenettelyn kohteena olleella asianaja- kilöiden menetteä koskevat kantelut. Tyypillisiä
5783: jalla on muutoksenhakuoikeus ainoastaan sellai- ovat myös kuolinpesien selvittämisen ja perin-
5784: seen päätökseen, jolla hänelle on määrätty julki- nönjaon viipymistä koskevat kantelut. Niiden
5785: nen varoitus tai hänet on erotettu Asianajajalii- taustalla on usein pesänosakkaiden keskinäiset
5786: tosta. erimielisyydet kuolinpesän hoitoon ja omaisuu-
5787: Henkilöllä, joka on tehnyt kantelun tai ilmoi- den realisointiin liittyvissä asioissa.
5788: tuksen asianajajaa vastaan, ei ole asianosaisase- Oikeudenkäyntiavustajien ja -asiamiesten me-
5789: maa kurinpitomenettelyssä eikä hänellä ole nettelyä koskevien kantelukirjoitusten taustalla
5790: myöskään muutoksenhakuoikeutta kurinpito- voidaan usein nähdä asiakkaan pettymys tuo-
5791: asiassa annettuun päätökseen. mioistuimen ratkaisun lopputulokseen. Tällaiset
5792: Oikeuskanslerina on asianajajalain 10 §:n 1 kantelut koskevat yleensä siviiliasioita. Oikeu-
5793: momentin mukaan oikeus hakea muutosta jäse- denkäyntiin liittyvissä asianajajakanteluissa on
5794: nyyttä koskevissa asioissa ja kurinpitoasioissa usein kysymys siitä, että asiakas katsoo oman
5795: annettuihin päätöksiin. Kurinpitoasioiden val- asianajajan jättäneen jotain olennaisen tärkeää
5796: vontaa varten oikeuskansleri saa jäljennöksen todisteluaineistoa esittämättä tai hoitaneen asiaa
5797: kaikista Asianajajaliiton kurinpitopäätöksistä. muutoin tehottomasti. Toisaalta vastapuolen
5798: Kurinpitopäätös lähetetään samanaikaisesti asianajajan voidaan väittää painostaneen kan-
5799: myös kantelun tai ilmoituksen tehneelle henkilöl- telijaa taijohtaneen häntä harhaan taikka mene-
5800: le. Jos hän katsoo, että kurinpitoasiaa ei ole käsi- telleen muutoin hyvän asianajajatavan vastaises-
5801: telty asianmukaisesti tai on tyytymätön päätök- ti. Tämäntyyyppiset asianajajiin kohdistetut
5802: seen, hän voi kääntyä oikeuskanslerin puoleen, moitteet ja väitteet ratkaistaan useinmiten, asiaa
5803: joka ottaa esitetyt näkökohdat huomioon harki- Asianajajaliittoon siirtämättä, suoraan tuomio-
5804: tessaan mahdollista muutoksenhakua kurinpito- istuimen menettelyä koskevan ratkaisun yhtey-
5805: päätökseen. dessä.
5806: Oikeuskansleri saa tiedon myös kaikista Asi-
5807: anajajaliiton hallituksen päätöksellä ratkaistuis-
5808: ta valvonta-asioista. Valvontapäätösten lisäksi 8.3.3. Muutoksenhakuasioita
5809: hankitaan tarvittaessa käyttöön valvonta-asian
5810: asiakirjat. Asianajajaliiton hallituksen päätök- 1) Kuolinpesän jatkoselvityksen seuranta
5811: sellä ratkaistuihin valvonta-asioihin ei voida ha-
5812: kea valittamalla muutosta, mutta oikeuskansleri Suomen Asianajajaliiton kurinpitolautakun-
5813: voi saattaa hallituksen päätöksellä ratkaistun nan 15.9.1995 pöytäkirjan 3 §:n kohdalla tekemä
5814: asian edelleen liiton kurinpitolautakunnassa kä- päätös oli asianmukaisella tavalla lähetetty oi-
5815: siteltäväksi. Kertomusvuoden aikana tällaisia keuskanslerille tiedoksi. Päätöksessä kurinpito-
5816: tapauksia oli yksi, jossa Asianajajaliiton kurinpi- lautakunta oli todennut, että asianajaja EK oli
5817: tolautakunta päätyi samanlaiseen lopputulok- oikeuden määräämänä pesänselvittäjänä ja -ja-
5818: seen kuin liiton hallitus (dnro 364/1/96). kajana menetellyt hyvän asianajajatavan vastai-
5819: sesti viivyttelemällä selvityksen loppuunsaatta-
5820: 8.3.2. Asianajajakanteluiden käsittelystä mista ja jättämällä tilityksen tekemättä. Tämän
5821: johdosta EK:lle, jolle samassa asiassa oli aikai-
5822: Oikeuskanslerin yleiseen laillisuusvalvontaan semmin määrätty huomautus, määrättiin nyt va-
5823: liittyvä asianajajavalvonta toteutuu lähinnä asi- roitus.
5824: 112 8. Asianajajalaitoksen valvonta
5825:
5826: Kurinpitolautakunnan päätöksestä ilmeni, la tapahduttava kirjallisesti. AK oli siten tehdes-
5827: että Helsingin käräjäoikeus oli vapauttanut sään merkinnän ilman välttämätöntä kirjallista
5828: EK:n ko. tehtävistä. Päätöksen mukaan EK ei ilmoitusta sekä suorittaessaanjaon tämän perus-
5829: ollut tehnyt tiliä oikeuden määräämälle uudelle teella toiminut hyvän asianajajatavan vastaisesti.
5830: pesänselvittäjälle ja -jakajalle asianajaja TN :lle Kurinpitolautakunta oli myös havainnut, että
5831: eikä myöskään ollut saapunut tämän kutsumaan AK oli ostanut kuolinpesään kuuluneen kiinteis-
5832: kokoukseen selvittämään pesää. tön pesän osakkailta omistamalleen osakeyhtiöl-
5833: Edellä esitetyn johdosta oikeuskansleri hank- le sekä myynyt sen pari kuukautta tämänjälkeen
5834: ki tietoja pesän jatkoselvityksestä TN:ltä, joka hieman korkeammasta kauppahinnasta eräälle
5835: ilmoitti toimittaneensa 28.7.1996 osakkaiden hy- sijoitustoimintaa harjoittavalle osakeyhtiölle.
5836: väksymän lainvoimaisen perinnönjaon ja anta- Huolimatta siitä, että kyseessä oli ollut suhteelli-
5837: neensa tilityksen. TN:n ilmoituksen mukaan pe- sen vähäarvoinen kiinteistö tai siitä, että kaupan-
5838: sän selvittämisen yhteydessä oli ilmennyt, ettei- teon perusteena oli tarve suorittaa perinnönjako
5839: vät pesä ja siihen kuuluvat varat olleet olleet kiireellisesti, AK:n olisi tullut asemansa vuoksi
5840: EK:n, vaan erään osakkaan hallussa. TN:n il- pidättäytyä kaupanteosta.
5841: moituksen mukaan asiassa ei siten ollut ilmennyt Kurinpitolautakunta totesi, että asianajaja ei
5842: sellaista, joka olisi viitannut siihen, että EK olisi saa sallia asiaan liittyvien kiusallisten seikkojen
5843: pesässä syyllistynyt sen varojen väärinkäyttöön. vaikuttaa asianajotehtävien hoitamiseen ja että
5844: Vasta tämän jälkeen merkittiin kurinpitolauta- asianajajan tulee välttää kaikkea, mikä saattaa
5845: kunnan päätöksen käsittely oikeuskanslerinvi- alentaa asianajajakunnan arvoa ja vähentää
5846: rastossa päättyneeksi (229/4/95). luottamusta asianajajakuntaan. Asianajajan on
5847: myös vältettavä asianajotoimintaan kuulumat-
5848: tomia liiketoimia päämiehensä kanssa. Ostamal-
5849: 2) Asianajajan menettelyn saattaminen Suomen la kuolinpesältä kiinteistön hallitsemansa osake-
5850: Asianajajaliiton käsiteltäväksi kantelun peruutta- yhtiön lukuun asianajaja AK oli toiminut hyvän
5851: misesta huolimatta asianajajatavan vastaisesti.
5852: Edellä kerrotusta hyvän asianajajatavan vas-
5853: Oikeuskanslerinvirastoon oli 30.7.1996 saa- taisesta menettelystä AK:lle määrättiin yhteisenä
5854: punut AJ:n asianajaja AK:n menettelyä koskeva kurinpidollisena seuraamuksena varoitus (689/1/
5855: kirjoitus. Seuranneena päivänä virastoon saapu- 96).
5856: neessa kirjoituksessa AJ oli ilmoittanut peruutta-
5857: vansa kirjoitukseen sisältyvän kantelunsa. Asias-
5858: sa oli kuitenkin ilmennyt asianajaja AK:n menet- 3) Muutoksenhaku kurinpitoasiassa
5859: telyn osalta sellaisia seikkoja, jotka vaativat oi-
5860: keuskanslerin puuttumista siihen viran puolesta. Oikeuskanslerin kertomuksen 1995 kohdassa
5861: Kysymys oli mm. siitä, oliko AK pesänjakajana 8.3.2 on selostettu tapausta, jossa Helsingin hovi-
5862: ostamalla pesään kuuluvan kiinteisön rikkonut oikeus on päätöksellään nro 2342/27.4.1995 apu-
5863: velvollisuuksiaan asianajajana. laisoikeuskanslerin valituksesta, muuttaen Asi-
5864: Oikeuskanslerin kirjoituksen johdosta vireille anajajaliiton kurinpitolautakunnan päätöstä,
5865: tulleessa kurinpitoasiassa kurinpitolautakunta tuominnut asianajajan asianajajista annetun lain
5866: teki päätöksensä 9.12.1996 pöytäkirjan 27 §:n 5 §:n 1 momentin ja 7 §:n 2 momentin nojalla
5867: kohdalla. Päätöksessään kurinpitolautakunta saamaan menettelystään varoituksen. Asianaja-
5868: totesi, että asianajaja AK oli toiminut tuomiois- jan valituslupahakemus on korkeimmassa oikeu-
5869: tuimen määräämänä pesänselvittäjänä ja -jaka- dessa edelleen vireillä (40/4/94).
5870: jana AJ:n veljen kuolinpesässä. AJ:n lisäksi kuo-
5871: linpesän osakkaana olivat olleet hänen kaksi vel-
5872: jeään. 4) Muutoksenhaku Asianajajaliiton erottamis-
5873: AK oli toimittaessaan perunkirjoituksen mer- päätöksistä
5874: kinnyt suullisen ilmoituksen perusteella perukir-
5875: jaan, että AJ oli luopunut oikeudestaan perin- Oikeuskanslerin kertomuksen 1995 kohdassa
5876: töön veljensä jälkeen. Tämänjälkeen AK oli suo- 8.3.3. on selostettu tapauksia, joissa Helsingin
5877: rittanut perinnönjaon jakamalla pesän varat ta- hovioikeus on päätöksillään 7.12.1995, asiat H
5878: san muiden osakkaiden kesken. Perinnöstä luo- 94/255, H 95/48 ja H 95/49 pysyttänyt Suomen
5879: pumisen on perintökaaren säännösten perusteel- Asianajajaliiton hallituksen päätökset, joilla koi-
5880: 8.3. Oikeuskanslerin suorittama asianajajavalvonta 113
5881:
5882: me asianaJaJaa oli erotettu liiton jäsenyydestä Silloin kun velallisen velat joutuvat pakkope-
5883: maksukyvyttömyyden vuoksi. rintään, riippuu pääsääntöisesti velkojasta, tur-
5884: Hovioikeuden päätöksistä tehdyt valitukset vautuuko tämä saataviensa perinnässä ulosot-
5885: korkein oikeus on ratkaissut 14.3.1997 antamil- toon vai konkurssimenettelyyn. Asetuttaessa sil-
5886: laan tuomioilla n:rot 1012-1014,joilla se on py- le kannalle, että asianajajista annetun lain 3 §:n 1
5887: syttänyt Helsingin hovioikeuden päätökset. Rat- momentin 3 kohdan ja 9 §:n 1 momentin sään-
5888: kaisujensa perusteluissa korkein oikeus on lausu- nökset estävät eroHamasta asianajajaa Suomen
5889: nut asianajajan erottamisesta Suomen Asianaja- Asianajajaliiton jäsenyydestä muissa maksuky-
5890: jaliitosta taloudellisilla perusteilla seuraavaa. vyttömyystilanteissa kuin konkurssissa, asian-
5891: "Asianajajista annetun lain 3 §:n 1 momentin 3 ajajan jäsenyys Suomen Asianajajaliitossa jäisi
5892: kohdan mukaan asianajajan kelpoisuusvaati- niissä tapauksissa, joissa konkurssiin asettami-
5893: muksiin kuuluu, että asianajaja hallitsee itseään sen edellytykset asianomaisen asianajajan osalta
5894: ja omaisuuttaan. Tällainen elinkeinonharjoitta- täyttyvät, riippumaan siitä satunnaisesta seikas-
5895: jaa koskeva vaatimus on yleinen elinkeino- ja ta, millä tavoin velkoja ryhtyy perimään saata-
5896: yhtiölainsäädännössämme ja sen on vakiintu- vaansa asianajajalta. Tätä ei voida pitääjärkipe-
5897: neesti tulkittu tarkoittavan sitä, että asianomai- räisenä ratkaisuna. Kysymyksessä olevien sään-
5898: nen ei ole vajaavaltainen eikä konkurssitilassa. nösten sanamuoto sen enempää kuin systemaat-
5899: Tällä tavoin on tulkittu myös edellä mainittua tiset näkökohdat eivät myöskään tue tulkintaa,
5900: lainkohtaa (ks. esim. Ylöstalo, Asianajajan käsi- jonka mukaan asianajajan konkurssitilaa koske-
5901: kirja, 1988, s. 41 ). Asianajaja, joka ei hallitse vat säännökset tyhjentävästi sääntelisivät jäse-
5902: itseään tai omaisuuttaan, lakkaa lain 9 §:n nojal- nyyden menettämisen ylivelkaisuus- tai maksu-
5903: la olemasta maan yleisen asianajajayhdistyksen kyvyttömyystapauksissa.
5904: eli Suomen Asianajajaliitonjäsen ja hänet on heti Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, et-
5905: poistettava asianajajaluettelosta. Näiden lain- teivät asianajajista annetun lain 3 §:n 1 momentin
5906: kohtien soveltamisesta ei nyt ole kysymys. 3 kohdan ja 9 §:n 1 momentin säännökset sinänsä
5907: Asianajajista annetun lain 3 §:n 1 momentin 1 estä soveltamasta sanotun lain 3 §:n 1 momentin
5908: kohdan mukaan asianajajaksi hyväksyttäväitä 1 kohtaa ja 7 §:n 3 momenttia esimerkiksi ta-
5909: edellytetään muun muassa, että hän on rehelli- pauksiin, joissa asianajajalla on huomattava
5910: seksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja määrä joko asianajotoiminnassa syntyneitä tai
5911: elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asian- muita velkoja ulosotossa.
5912: ajajan tointa. Saman lain 7 §:n 3 momentin mu- Eri asia on kysymys, millä edellytyksillä vel-
5913: kaan asianajaja on erotettava maan yleisestä asi- kaantunutta asianajajaa voidaan pitää asianaja-
5914: anajaja yhdistyksestä, jos hän ei enää täytä 3 §:n 1 jista annetun lain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan ja
5915: momentin 1 kohdassa tarkoitettuja kelpoisuus- 7 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla sopimat-
5916: vaatimuksia. Kysymys on ensiksi siitä, estävätkö tomana henkilönä harjoittamaan asianajajan
5917: mainitun lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 9 §:n tointa.
5918: 1 momentin säännökset asianajajan erottamisen Velkojen suuri määrä sellaisenaan ei Kor-
5919: Suomen Asianajajaliitosta 3 §:n 1 momentin 1 keimman oikeuden käsityksen mukaan tee asian-
5920: kohdan ja 7 §:n 3 momentin nojalla sellaisissa ajajasta sopimatonta harjoittamaan asianajajan
5921: tapauksissa, joissa asianajaja on ylivelkainen tai tointa. Suomen Asianajajaliiton hallitus onkin
5922: maksukyvytön, mutta ei ole konkurssitilassa. päätöksessään edellyttänyt, että asianajaja muu-
5923: Toiseksi kysymys on siitä, voidaanko yliveikaista toin kuin tilapäisesti on maksukyvytön, mikä
5924: tai maksukyvytöntä asianajajaa pitää viimeksi viittaa siihen, että konkurssiin asettamisen edel-
5925: mainittujen lainkohtien tarkoittamalla tavalla lytykset täyttyvät asianomaisen asianajajan koh-
5926: sopimattomana harjoittamaan asianajajan toin- dalla. Korkein oikeus pitää tätä perusedellytyk-
5927: ta. senä sille, että asianajaja velkaantumisensa joh-
5928: Asianajajista annetussa laissa on lähdetty sii- dosta voidaan katsoa sopimaHornaksi harjoitta-
5929: tä, että asianajajan ammatti vaatii harjoittajat- maan asianajajan tointa. Sen lisäksi sopivuusar-
5930: taan itsenäisyyttä sekä suhteessa päämieheen vostelussa on kiinnitettävä huomiota velkaantu-
5931: että muihin. Tältä kannalta katsoen on mahdol- misen syihin ja ajalliseen kestoon sekä velkojen
5932: lista, että asianajajan huomattava velkaantumi- hoitotapaan. Vasta näiden tekijöiden pohjalta
5933: nen johtaa tilanteeseen, jossa hänen itsenäisyy- muodostuva kokonaiskuva saattaa antaa aiheen
5934: tensä asianajajana esimerkiksi suhteessa velko- katsoa, että henkilö ei ole sopiva harjoittamaan
5935: jaan saattaa vaarantua. asianajajan tointa."
5936:
5937: 15 370099
5938: 114 8. Asianajajalaitoksen valvonta
5939:
5940: Näillä perusteilla korkein oikeus on arvioinut 8.4. Yleiset oikeusavustajat
5941: kunkin asianajajan velkaantumista ja sen vaiku-
5942: tusta asianomaisen sopivuuteen harjoittaa asian- 8.4.1. Valvonta
5943: ajajan tointa.
5944: Kunnallisina viranhaitijoina toimivat yleiset
5945: oikeusavustajat,joista on säädetty oikeusaputoi-
5946: 8.3.4. Asianajajavalvonnan erityisviranomaisista minnasta 2.2.1973 annetussa laissa (8811973),
5947: ovat Suomen Asianajajaliitonjäseninä Asianaja-
5948: Konkurssipesien hallinnon valvontaa varten jaliitooja oikeuskanslerin valvonnan alaisia niin-
5949: on oikeusministeriön yhteydessä konkurssiasia- kuin muutkin asianajajat. Lisäksi voidaan tode-
5950: mies. Hänen tehtävänänään on valvoa, että kon- ta, että yleisten oikeusavustajien menettelyä voi-
5951: kurssipesiä hoidetaan lain ja hyvän pesänhoito- daan valvoa myös kunnallisten virkamiesten
5952: tavan mukaisesti ja että pesänhoitajat asianmu- yleiseen laillisuusvalvontaan liittyen. Tällaiset
5953: kaisesti hoitavat heille kuuluvat tehtävät (1 09/ kanteluasiat ratkaistaan oikeuskanslerinviras-
5954: 1995). Oikeuskanslerinvirastossa 10.9.1996 pide- tossa ja niissä yleensä hankitaan selvitykset yleis-
5955: tyssä tilaisuudessa konkurssiasiamies on selosta- tä oikeusaputoimintaa kunnassajohtavaoja val-
5956: nut tehtäviään ja toimistonsa toimintamenetel- vovan oikeusapulautakunnan välityksellä.
5957: miä sekä mm. konkurssimenettelyn pitkittymi-
5958: siin ja konkurssipesien etutahojen tiedonsaanti-
5959: tarpeisiin liittyviä valvonnallisia toimenpiteitä.
5960: 8.5. Tilastot 115
5961:
5962:
5963: 8.5. Tilastot
5964: Suomen Asianajajaliiton käsittelemä! kurinpitoasiat v. 1996
5965:
5966: Kanteluita ja aloitteita Määrätyt seuraamukset
5967:
5968: liitosta olisi huomion
5969: käsitelty hylätty toimen- erotta- ansain- julkisen varoitus huomau- kiinnit-
5970: piteitä minen nut liitosta varoitus tus täminen
5971: erottamisen
5972:
5973: 133 78 55 2 1 1 16 30 5
5974:
5975:
5976:
5977: Suomen Asianajajaliiton hallituksen käsittelemä! valvonta-asiat v. 1996
5978:
5979: Kanteluita Siirretty kurinpitolautakunnan käsiteltäväksi Ei ollut aihetta enempiin toimenpiteisiin
5980:
5981: 123 34 89
5982:
5983:
5984:
5985: Oikeuskanslerin käsittelemä! asiat v. 1996
5986:
5987: Kante- Kantelun Kantelun aiheuttamat toimenpiteet
5988: luita kohteena
5989:
5990: yleinen Siirretty Muuhun toimen- Ei ollut aihetta
5991: käsitelty asian- oikeus- Suomen Asian- piteeseen toimenpiteisiin
5992: ajaja avustaja ajajaliiton ryhtyminen
5993: käsiteltäväksi
5994:
5995: yleinen
5996: asian- oikeus
5997: asianajaja asianajaja ajaja avustaja
5998:
5999: 91 87 4 15 1 71 4
6000: 116
6001:
6002:
6003:
6004:
6005: 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6006:
6007: 9.1. Lausunto mietinnöstä "Perustuslaki Nykyisiä perustuslakeja koonnettaessajoudu-
6008: 2000" taan tarkoin harkitsemaan, mitkä säännökset
6009: kuuluvat uuteen yhtenäiseen perustuslakiin ja
6010: mitkä voidaan siirtää tavalliseen eduskuntala-
6011: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon lausunto kiin tai siihen rinnastettavaan eduskunnan työ-
6012: 1.4.1996, dnro 1/20/96. järjestykseen (t. vastaavaan). Mielestäni voidaan
6013: yhtyä niihin näkökohtiin, jotka työryhmä koh-
6014: Oikeusministeriö on kirjeellään 19.1.1996 nro dassa 5.1. tästä asiasta esittää. Mietinnönjaksos-
6015: 1626/41/95 OM pyytänyt lausunnon 5.1.1996 sa 2.3. oleva luettelo perustuslakeihimme teh-
6016: päivätystä mietinnöstä "Perustuslaki 2000". dyistä muutoksista osoittaa, että osa muutoksis-
6017: Eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen pu- ta on koskenut periaatteellisesti vähemmän mer-
6018: heenjohdolla toimineen työryhmän tehtävänä oli kittäviä, osin teknisluonteisiakin kysymyksiä.
6019: selvittää perustuslakien yhtenäistämisen ja ajan- Lukuisissa HM:n pykälissä määrätään nimen-
6020: mukaistamisen tarvetta. Työryhmä ehdottaa, omaan, että siinä käsitellystä asiasta on säädettä-
6021: että nykyiset neljä perustuslakia (HM, VJ, Valta- vä laissa. Joistakin asioista voidaan HM:n mu-
6022: kunnanoikeusL ja MinisterivastuuL) korvattai- kaan säätää asetuksella (esim. HM 38 §:n 2 mom.
6023: siin yhdellä, yhtenäisenä perustuslailla, uudella laissa 976/1995, 40 § laissa 1119/1993, 85 § ja
6024: Suomen Hallitusmuodolla. Osa nykyisen VJ:n 89 §:n 2 mom.). Myös nämä säädöstasoa koske-
6025: detaljisäännöksistä siirrettäisiin eduskunnan vat kysymykset tulevat harkittaviksi valtiosään-
6026: työjärjestykseen. Työryhmä on kartoittanut pe- töä uudistettaessa. Jotkin asiat saattaa olla tar-
6027: rustuslakiin liittyviä keskeisiä valtiosääntöongel- koituksenmukaista siirtää asetustasolle. Näin on
6028: mia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja, mutta toi- äskettäin menetelty ministeriöiden välisen teh-
6029: meksiautonsa mukaan ei ole esittänyt sisältörat- täväjaon osalta (HM 38 §:n 2 mom. laissa 976/
6030: kaisuja. Mietintö sisältää hahmotelman uuden 1995). Lisäksi on harkittava, onko asetuksen-
6031: yhtenäisen perustuslain rakenteeksi, mutta ei py- autovaltaa siirrettävä valtioneuvostolle ja onko
6032: käläehdotuksia. luovuttava HM 28 §:ssä säädetystä ns. oma-
6033: Työryhmä katsoo, ettei uudistuksen tarkoi- peräisten asetusten antamista koskevasta insti-
6034: tuksena ole muuttaa Suomen valtiosäännön pe- tuutiosta, joita kysymyksiä on käsitelty sittem-
6035: rusteita, vaan korjata ja huoltaa valtiosääntöä min rauenneessa HE:ssä 285/1994.
6036: sen nykyisistä perusteista lähtien. Uudistuksessa Työryhmä on lähtökohtanaan pitänyt ajatus-
6037: voidaan siten pääosin lähteä valtiosäännön ny- ta valtiosäännön kodifikaatiosta, johon sisältyy
6038: kyisistä sisältöratkaisuista. myös vakiintuneiden sovellutuskäytäntöjen ja
6039: Lausuntonani kunnioittavasti esitän seuraa- tulkintojen huomioon ottaminen. On kuitenkin
6040: van. ilmeistä, että eräät kysymysryhmät vaativat
6041: myös asiallista tarkistamista. Tämä koskee mm.
6042: ylimpien valtionelinten keskinäisten suhteiden
6043: 1 Yleistä järjestelyä ja toimivaltakysymyksiä kansainväli-
6044: sissä asioissa, niin kuin mietinnössä todetaan.
6045: Pidän kannatettavana työryhmän ehdotusta Luonnollisesti on otettava huomioon, että val-
6046: valtiosäännön kokoamisesta yhteen yhtenäiseen tiosäännön kokonaisuudistus avaa. keskustelun
6047: perustuslakiin, jonka nimeksi sopii Suomen Hal- ja muutosharkinnan kohteiksi myös sellaisia val-
6048: litusmuoto. Työryhmän esittämät perustelut tiosääntö kysymyksiä, joita tässä valmisteluvai-
6049: ovat mielestäni vakuuttavat. heessa pidetään ongelmattomina.
6050: 9.1. Lausunto mietinnöstä "Perustuslaki 2000" 117
6051:
6052: Työryhmä on mielestäni varsin perustellusti vuuden varmistamiseksi on syytä sijoittaa perus-
6053: esittänyt, että uuden HM:n kirjoittamistavan tu- tuslakiin.
6054: lee olla yleistystasoltaan lähempänä nykyistä Jos eduskuntatyön käytännönjärjestelyä kos-
6055: HM:ää kuin VJ:tä. Valtiosäännössä on pyrittävä kevat säännökset nykyistä suuremmalta osin tul-
6056: välttämään yksityiskohtaista, teknisluonteista taisiin sijoittamaan työjärjestykseen, on myös
6057: sääntelyä, joka vaikeuttaa menettelyjen järkevää harkittava, tulisiko siihen lisätä säännökset edus-
6058: kehittämistä. Valtiosäännön tulisi olla "jousta- kuntaryhmien asemasta ja toiminnasta. Edus-
6059: van jäykkä". Tekstille voidaan asettaa normaalia kuntaryhmien sääntelemättömyyteen on kiinni-
6060: korkeammat kieli- ja tyylitavoitteet. tetty vuosien kuluessa huomiota muun muassa
6061: Mietinnön jaksossa 6.4. esitetään työryhmän oikeuskanslerille osoitetuissa kansalaiskirjeissä.
6062: luonnos uuden HM:n lukukohtaiseksi jäsente- Mietinnössä s. 68-69 käsitellään VJ 59 §:n
6063: lyksi. Ehdotus vaikuttaa johdonmukaiselta. Voi- erityissäännöstä oikeuskanslerin ja eduskunnan
6064: taisiin ehkä harkita tasavallan presidenttiä ja val- oikeusasiamiehen puheoikeudesta,joka heillä on
6065: tioneuvostoa koskevan luvunjakamista kahdek- jopa ennen kansanedustajia. Työryhmä esittää
6066: si luvuksi, vaikkakin työryhmän ehdotusta puol- mahdollisina muotoiluina joko sen, että edus-
6067: taa se, että presidentti tekee päätöksensä valtio- kunta voi oikeuttaa heidät käyttämään puheen-
6068: neuvostossa. Pidän perusteltuna laillisuusval- vuoron, tai että puheoikeus koskisi yksinomaan
6069: vontaa koskevien säännösten kokoamista heidän itsensä eduskunnassa vireille panemiaan
6070: omaan lukuunsa. asioita. Nykyisen säännöksen tarkistamista ei ole
6071: Työryhmä ehdottaa uuden HM:n pykälöimis- syytä vastustaa. Totean, että laillisuusvalvojat
6072: tä juoksevasti läpi koko lain. Voitaisiin ehkä ovat vain harvoin käyttäneet puheoikeuttaan,
6073: harkita myös lukukohtaista pykälänumerointia. jolloin yleensä on ollut kysymys näiden kerto-
6074: Silloin pykälöinti voidaan helpommin säilyttää musten käsittelystä.
6075: johdonmukaisena tehtäessä myöhemmin muu-
6076: toksia HM:ään. Totean, että Ruotsin nykyinen
6077: hallitusmuoto on pykälöity luvuittain. Kansainväliset asiat
6078:
6079: Kansainvälisiä asioita koskevat säännökset
6080: 2 Eräitä yksityiskohtia olisi koottava yhteen ja nykyaikaistettava sekä
6081: asiasisällöltään että terminologialtaan, niin kuin
6082: Tarkastelen yksityiskohtaisemmin eräitä työryhmä esittää jaksossa 5.6.
6083: säännöstöjä. Laillisuusvalvontaa käsittelen erik- Eräitä tähän aihepiiriin kuuluvia kysymyksiä
6084: seen 3. pääjaksossa. olen kosketellut valtiosääntökomitea 1992:n
6085: mietinnöstä 1.7.1994 antamassani lausunnossa
6086: (oikeuskanslerin kertomus 1994 s.112-119).
6087: Eduskuntaa koskeva sääntely Lausunnossa olen suositellut ED-jäsenyyttä kos-
6088: kevan säännöksen lisäämistä perustuslakiin.
6089: VJ:ssä on runsaasti teknisluonteisia säännök- Koska myös useat muutkin kansainväliset yleis-
6090: siä,jotka luonteensa puolesta eivät kuulu perus- sopimukset, joihin Suomi on liittynyt, vähentä-
6091: tuslakiin. Työryhmä ehdottaajaksossa 5.4., että vät valtion Suvereeniutta tämän käsitteen abso-
6092: valtiosääntöön kuuluvat säännökset sijoitettai- luuttisessa merkityksessä, säännös voitaisiin kir-
6093: siin uuteen HM:ään, mutta teknisluonteisemmat joittaa yleisempään muotoon kuin pelkkää ED-
6094: aiemmalle säädöstasolle eli eduskunnan työjär- jäsenyyttä koskevaksi. Aikaisemmassa lausun-
6095: jestykseen. Sen osalta työryhmä on käsitellyt nossani olen suhtautunut myönteisesti eduskun-
6096: vaihtoehtoa, että nykyisin VJ:ssä olevien sään- nan vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen tär-
6097: nösten muuttaminen edelleen vaatisi määrä- keissä kansainvälisissä asioissa sekä parlamen-
6098: enemmistöä, mutta päätynyt normaaliin enem- taarisen katteen vahventamiseen tasavallan pre-
6099: mistöpäätösmalliin. Vaarana on, että tällainen sidentin toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Edelli-
6100: järjestelmä saattaa houkutella muuttamaan nen periaate on jo toteutettu ED -asioissa luomal-
6101: eduskuntatyötä koskevia säännöksiä päivän- la toimiva järjestelmä eduskunnan osallistumi-
6102: kohtaisten poliittisten tavoitteiden toteuttami- sesta niitä koskevaan kansalliseen valmistelupro-
6103: seksi. Vaikka riskiä vakiintuneissa poliittisissa sessiin.
6104: oloissamme ei voitane pitää suurena, on kuiten- Alkuperäisessä asussa olevan HM 33 §:n ja
6105: kin tarkoin punnittava, mitkä säännökset jatku- ETA -jäsenyyttä silmällä pitäen HM :ään lisätyn
6106: 118 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6107:
6108: 33 a §:n (1116/1993) keskinäinen suhde on ollut tarvittaessa on säätämisjärjestystä koskeva pe-
6109: tulkinnanvarainen. Tämä on ilmennyt epäsel- rusteltu jakso. Oikeuskanslerin suorittamassa
6110: vyytenä käytäessä tasavallan presidentin ja val- valvonnassa lähdetään kuitenkin tältä osin siitä,
6111: tioneuvoston toimivaltarajaa Eurooppa-neuvos- että tulkintakysymykset ratkaisee perustuslaki-
6112: tossa käsiteltävissä asioissa, erityisesti edustau- valiokunta.
6113: tumista koskevassa kysymyksessä. Kysymyksen
6114: ratkaisun selventäminen valtiosäännössä on mie-
6115: lestäni paikallaan. Poikkeuslakimenettely
6116:
6117: Poikkeuslakimenettely kuuluu Suomen val-
6118: Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta tiosäännön erityispiirteisiin. Perusoikeusuudis-
6119: tuksen yhteydessä pohdittiin, olisiko järjestel-
6120: Suomessa on voimassa etukäteisvalvontaan mästä luovuttava. Näin ei kuitenkaan menetelty,
6121: painottuva parlamentaarinen valvontajärjestel- vaan asia jätettiin ratkaistavaksi valtiosäännön
6122: mä,jossa eduskunnan perustuslakivaliokunnalla kokonaisarvion yhteydessä. Nyt siihen on otetta-
6123: on keskeinen asema. Tämä perustuslakivalio- va kanta.
6124: kunnan tehtävä ilmenee entistä selvemmin perus- Perusoikeuskomitean mietinnöstä 18.8.1992
6125: oikeusuudistuksen yhteydessä vuonna 1995 antamassani lausunnossa olen asettunut puolta-
6126: muutetusta VJ 46 §:n 1 momentista (970/1995). maan poikkeuslakimenettelyn säilyttämistä (oi-
6127: Koska järjestelmämme on hyvin toimiva ja sillä keuskanslerin kertomus 1992 s.23-24). Olen pe-
6128: on vahva legitimiteetti, siihen ei ole aihetta tehdä rusteluna todennut mm., että tämä mahdollisuus
6129: muutoksia. on osoittautunut vaikeimpina aikoina varsin tar-
6130: Valtiosääntöä uudistettaessa on kuitenkin peelliseksi. Kriisiaikoina se on usein koettu aino-
6131: harkittava, onko ennakkovalvontaa täydennet- aksi keinoksi päästä eteenpäin kansallisesti kat-
6132: tävä jälkikäteisellä valvonnalla. Kysymykseen soen tukalissa tilanteissa. Olen myös todennut,
6133: tulisi lähinnä tuomioistuimen suorittama val- että poikkeuslakijärjestelmä on vakiintunut ja
6134: vonta, niin kuin työryhmä toteaa. EU-oikeus ja toimiva. Jos järjestelmästä tulee joustamaton, se
6135: kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat ai- voisi pakottaa tulkintateitse vesittämään perus-
6136: heuttaneet tämänsuuntaisia paineita. Yhdyn oikeussuojaa, mitä nykyjärjestelmän vallitessa ei
6137: työryhmän käsitykseen siitä, ettei meillä ole tar- juuri ole tapahtunut. Mielestäni ei ole ilmennyt
6138: vetta perustaa erityistä valtiosääntötuomiois- perusteita poiketa tästä aikaisemmin esittämäs-
6139: tuinta. Sitä vastoin olisi ehkä syytä nimeno- täni kannanotosta.
6140: maisin säännöksin antaa yleisille tuomioistui-
6141: mille valta jättää soveltamatta perustuslain kans-
6142: sa ristiriidassa oleva lain säännös. On syytä us- Valtioneuvosto
6143: koa, että tätä käytettäisiin varsin harvoin ja har-
6144: kiten, jos nimittäin ristiriitaa ei voitaisi muutoin Valtioneuvoston rakennetta ja päätöksente-
6145: välttää laajallakaan tulkinnalla. koa koskevat säännökset HM 38 ja 40 §on äsket-
6146: Mietinnössä s.91 lausutaan, että oikeuskans- täin muutettu (laeilla 1119/1993 ja 976/1995).
6147: leri on käytännössä merkittävä normikontrollin Valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden
6148: harjoittaja. Normikontrollia suoritetaan ensik- toimivaltajakoa koskeviin perustuslain säännök-
6149: sikin valvomalla ennalta asetusehdotusten perus- siin ei sen vuoksi liene tarvetta tehdä muutoksia.
6150: tuslain- ja lainmukaisuutta. Sitä on vanhastaan Työryhmä on HM-hahmotelmassa lausunut,
6151: harjoitettu oikeuskanslerinvirastossa tekemässä että olisi harkittava, tulisiko perustuslaissa ylei-
6152: ns. lista tarkastuksessa, jossa on pyritty käytettä- sesti säätää valtioneuvoston valiokuntajärjestel-
6153: vissä olevan usein niukan ajan puitteissa kiinnit- mästä (mietinnön 73 § -hahmotelman kohdalla s.
6154: tämään asianomaisen ministeriön huomiota ase- 163). Pidän ehdotusta perusteltuna.
6155: tusehdotusten tässä suhteessa epäilyksiä herättä- Valtioneuvoston valiokunnat ovat periaat-
6156: viin säännöksiin. Toiseksi valvontaa suoritetaan teessa valmistelevia toimi elimiä, joilla ei ole pää-
6157: myös hallitusten esitysten osalta. Esitykseen si- tösvaltaa. Valiokuntia koskevat säännökset
6158: sältyvän yksittäisen säännösehdotuksen perus- ovatkin asetuksessa, so. valtioneuvoston ohje-
6159: tuslainmukaisuus saattaa joskus herättää epäi- säännössä (1522/1995). Olen valtiosääntökomi-
6160: lyjä. Useammin kuitenkin tulee kysymykseen tea 1992:n mietinnöstä antamassani lausunnossa
6161: huolehtiminen siitä, että esityksen perusteluissa kiinnittänyt huomiota siihen, että mietinnön
6162: 9.1. Lausunto mietinnöstä "Perustuslaki 2000" 119
6163:
6164: mukaan ED-ministerivaliokunta ei olisi puhtaas- ovat siirtyneet pois virkavastuun piiristä ja että
6165: ti valmisteleva toimielin, vaan käyttäisi osaltaan esimerkiksi yksityistä asiakasta suojaavat oi-
6166: eräänlaista lopullista ratkaisuvaltaa päättämällä keusturvajärjestelyt samalla ovat saattaneet hei-
6167: Suomen kannasta (oikeuskanslerin kertomus kentyä. Tämän johdosta kannatan sellaisen
6168: 1994 s.117). Myös käytännössä ED-asioiden mi- säännöksen ottamista perustuslakiin, jossa sään-
6169: nisterivaliokunta tosiasiassa päättää Suomen neitäisiin lailla toteutettavia julkisten tehtävien
6170: kannasta useissa ED-asioissa, vaikka ratkaisu- siirtoja (mietintö s.l21).
6171: valta periaatteessa onkin ao. ministeriöllä (minis- Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto-oi-
6172: terillä). Muutoinkin näyttää olevan paineita sii- keutta koskeva säännös on vuonna 1994 lisätty
6173: hen suuntaan, että valtioneuvoston valiokunnilla HM:ään (HM 52 a § laissa 128/1994) omaan
6174: olisi ratkaisuvaltaa poliittisluonteisissa asioissa. erilliseen lukuunsa. Samansisältöinen säännös
6175: Valtiosääntöä uudistettaessa on mielestäni syytä ehdotetaan otettavaksi myös uuteen perustusla-
6176: ottaa tämä kysymys harkittavaksi, koska tällöin kiin,jossa se hahmotelman mukaan sijoitettaisiin
6177: edellytettäneen siihen valtuuttavaa perustuslain hallintoa koskevaan 1llukuun (mietintö s.121 ja
6178: säännöstä. 178). Totean, että Ahvenanmaan maakunnan it-
6179: sehallinnon tärkeimpänä osana voitaneen pitää
6180: maakuntapäivien toimivaltaan kuuluvaa laajaa
6181: Hallinto lainsäädäntövaltaa sekä omaa budjettivaltaa.
6182: Kysymys on siis paljosta muustakin kuin hallin-
6183: Hallinnon perustuslakitasoista säätelyä käsi- tovallasta.
6184: tellään mietinnössä s.118-122 olevassa alajak-
6185: sossa. Useimmat työryhmän hahmottelemat eh-
6186: dotukset ovat mielestäni kannatettavia. Niin Syyttäjistö
6187: kuin mietinnöstä ilmenee, joudutaan useiden hal-
6188: lintoa koskevien kysymysten osalta harkitse- Työryhmä ehdottaa erillisen syyttäjiä koske-
6189: maan, onko asiasta tarpeen ottaa yleissäännöstä van perussäännöksen ottamista uuteen perustus-
6190: HM:ään. Myös materiaalisten säännösten sää- lakiin, jossa se sijoitettaisiin lainkäyttöä koske-
6191: döstasoon on otettava kantaa. Koska hallinto- van luvun loppuun (mietinnön HM-hahmotel-
6192: organisaation yleispiirteiden mielestäni tulisi il- man 109 § s. 174). Kannatan tätä ehdotusta. Syyt-
6193: metä perustuslaista, lienee syytä HM :ssä mainita täjien asema lainkäyttöviranomaisina on viime-
6194: läänit (mietintö s. 120), mikäli organisaatiora- aikaisessa säädösvalmistelussa korostunut. Eh-
6195: kenne tältä osalta säilytetään. dotus liittyy soveliaasti myös vireillä olevaan
6196: Virkanimitysvaltaa koskevat perussäännök- syyttäjälaitoksen uudistamiseen, joka paikallis-
6197: set näyttäisi olevan syytä edelleen sisällyttää pe- syyttäjistön osalta toteutuu tämän vuoden lopul-
6198: rustuslakiin (mietintö s.120). Nimitysmenettelys- la paikallishallintouudistuksen osana.
6199: tä voitaisiin sitä vastoin säätää laissa tai asetuk- Syyttäjälaitostoimikunnan mietinnössä
6200: sessa, niin kuin nykyisinkin. Tuomioistuinlaitok- (kom.miet. 1995:7) ehdotetaan ylimmän syyttä-
6201: sen asemasta johtuen myös tuomarien nimittä- jän tehtävien siirtämistä oikeuskansleri1ta valta-
6202: misvaltaa koskeva säännös on otettava HM:ään kunnansyyttäjälle. Valtakunnansyyttäjä johtaisi
6203: (mietinnön HM-hahmotelman lainkäyttöä kos- oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluvaa
6204: kevassa luvussa luonnosteltu 107 § s.173). Yhdyn yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena
6205: mietinnössä olevaan ehdotukseen siitä, että val- toimivaa valtakunnansyyttäjänvirastoa. Mietin-
6206: tion virkojen nimitysperusteita koskeva, nykyi- nön mukaan oikeuskanslerin asema jäisi ennal-
6207: sen 86 §:n "yleisiä ylennysperusteita" käsittelevän leen muutoin kuin ylimmän syyttäjän tehtävien
6208: säännöksen kaltainen perustuslain säännös on osalta. Syyttäjälaitostoimikunta on ehdottanut,
6209: edelleen tarpeen (mietinnön HM-hahmotelman että nykyiseen HM:ään lisättäisiin uusi 60 a §,
6210: 125 § s.177). joka olisi valtakunnansyyttäjää koskeva perus-
6211: Viime vuosina on eräitä valtiovallalle kuulu- säännös. Samassa pykälässä säädettäisiin myös,
6212: neita toimintoja yksityistetty eli siirretty yksityis- että syyttäjälaitoksesta säädetään lailla. Syyttä-
6213: oikeudellisiksi yhteisöiksi tai valtionyhtiöiksi or- jälaitostoimikunnan mietintö sisältää myös eh-
6214: ganisoiduille oikeussubjekteille. Yksityistämi- dotuksen laiksi yleisistä syyttäjistä,jollaista yleis-
6215: nen sinänsä on pääosin poliittinen ratkaisu. Lail- säädöstä ei ole nykyisessä lainsäädännössämme.
6216: lisuusvalvontaa suoritettaessa on kuitenkin voitu Syyttäjälaitostoimikunnan mietinnöstä oike-
6217: havaita, että tällä tavoin useat julkistoiminnot usministeriölle 25.8.1995 antamassani lausun-
6218: 120 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6219:
6220: nossa olen kannattanut edellä selostettuja ehdo- ton oikeuskanslerin nimittämistä koskeva perus-
6221: tuksia. säännös vastaavasti tasavallan presidenttiä ja
6222: valtioneuvostoa käsittelevän luvun loppuun (74§
6223: -hahmotelma s.163). Pidän ehdotuksia perustel-
6224: 3 Laillisuusvalvonta tuina. Näissä pykälissä tulisi tietenkin säätää
6225: myös apulaisoikeusasiamiehen ja tämän vara-
6226: Ministerivastuu miehen valitsemisesta sekä vastaavasti apulaisoi-
6227: keuskanslerin nimittämisestä ja tämän varamie-
6228: Oikeudellista ministerivastuujärjestelmää kä- hen määräämisestä.
6229: sitellään mietinnönjaksossa 5.9., lähinnä oikeus- Edellä tarkoitetuissa pykälissä tulisi muotoilla
6230: ministeriön asettaman ministerivastuutyöryh- samasanaisesti oikeuskanslerin ja oikeusasiamie-
6231: män vuonna 1994 antaman mietinnön pohjalta. hen kelpoisuusvaatimukset, jotka nyt sanonnal-
6232: Vm. mietinnössä ehdotettiin valtakunnanoikeu- taan poikkeavat toisistaan, vaikka asiasisältö on
6233: den lakkauttamista ja sille nykyisin kuuluvien sama (HM 37 § verr. 49 §:n 1 mom.). Samalla
6234: syytteiden käsittelyn siirtämistä korkeimmalle lienee aihetta kirjoittaa säännökset siten, että
6235: oikeudelle. Perustuslaki 2000 -työryhmä katsoo, kyseiset kelpoisuusvaatimukset selkeästi koske-
6236: että valtioneuvoston jäsenten oikeudellista vas- vat myös apulaisoikeuskansleria, apulaisoikeus-
6237: tuuta koskevat perussäännökset on perusteltua asiamiestä ja näiden varamiehiä.
6238: sijoittaa edelleen perustuslakiin. Sen sijaan me-
6239: nettelyä koskevat tarkemmat säännökset voitai-
6240: siin työryhmän mukaanjättää pääosin tavallisen Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävät
6241: lain varaan.
6242: Olen antanut 18.3.1994 lausunnon ministeri- Ylimpien laillisuusvalvojien tehtäviä viran-
6243: vastuutyöryhmän mietinnöstä (oikeuskanslerin omais- ja muun julkistoiminnan valvojina koske-
6244: kertomus 1994 s.ll9-125). Olen lausunut, että vat säännökset uudistettiin vuonna 1990 anne-
6245: valtakunnanoikeuden mahdolliseen lakkautta- tulla lailla (122111990). Mielestäni näiltä osin ei
6246: miseenja sen tehtävien siirtämiseen korkeimmal- ole tarvetta tarkistaa säännöksiä. Perusoikeus-
6247: le oikeudelle ei sinänsä liity oikeudellisia ongel- uudistuksen yhteydessä lisättiin ylimpien lailli-
6248: mia. En ole ottanut kantaa siihen ministerivas- suusvalvojien tehtäviä koskeviin säännöksiin
6249: tuutyöryhmän ehdotukseen, että tasavallan pre- velvollisuus valvoa myös perusoikeuksien ja ih-
6250: sidentin oikeus päättää syytteen nostamisesta misoikeuksien toteutumista (969/1995), mikä
6251: ministeriä vastaan poistettaisiin. Oikeuskansle- tehtävämääritys voitaneen sellaisenaan siirtää
6252: rin näkökannalta olen kuitenkin kiinnittänyt uuteen HM:ään.
6253: huomiota tilanteen ongelmallisuuteen silloin, Uudessa perustuslaissa on edelleen säänneltä-
6254: kun eduskunnan perustuslakivaliokunta tutkii vä ylimpien laillisuusvalvojien muutkin perus-
6255: epäiltyä ministerivastuuasiaa yhtä aikaa oikeus- tehtävät ja tärkeimmät toimivaltuudet. Myös
6256: kanslerin kanssa, joka nykyisen HM:n mukaan vuosittaisen kertomuksen antamista pidän niin
6257: raportoi selvityksensä tuloksista ensisijaisesti tärkeänä, myös eduskunnan suorittaman val-
6258: presidentille. Olen ehdottanut harkittavaksi, että vonnan kannalta, että siitä mielestäni on edelleen
6259: myös oikeuskansleri säilyttäisi asemansa syyttä- säädettävä perustuslaissa.
6260: jänä ministerivastuuasioissa, nimittäin silloin Jos toteutetaan ehdotus valtakunnansyyttä-
6261: kun kysymys on hänen aloitteestaan vireille tul- jän viran perustamisesta ja ylimmän syyttäjän
6262: leesta asiasta. Lausunnossani olen myös käsitel- tehtävien siirtämisestä hänelle, tämä tietenkin
6263: lyt ministerivastuujärjestelmän uudistamiseen vaikuttaa oikeuskanslerin tehtävien määritte-
6264: liittyviä rikos- ja prosessioikeudellisia kysymyk- lyyn uudessa HM:ssä. Viittaan syyttäjälaitostoi-
6265: siä. Uudistan aikaisemmassa lausunnossani esit- mikunnan mietinnössä (kom.miet. 1995:7) ole-
6266: tämäni kannanotot. vaan selvitykseen ja mietinnöstä 25.8.1995 anta-
6267: maani lausuntoon (ks. myös edellisen jakson ala-
6268: Ylimmät laillisuusvalvojat kohtaa "Syyttäjistö"). Oikeuskansleri tulisi ole-
6269: maan erityissyyttäjä virkarikosasioissa samalla
6270: Mietinnön HM-hahmotelman mukaan sään- tavoin kuin eduskunnan oikeusasiamies. Syyttä-
6271: nös eduskunnan oikeusasiamiehen valinnasta si- jälaitostoimikunta ehdottaa, että oikeuskansle-
6272: joitettaisiin eduskunnan toimintaa koskevaan rilla säilyisi syyteharkinta alioikeustuomareita ja
6273: lukuun (41 §-hahmotelma s.l55) ja valtioneuvos- niitä muita tuomioistuinlaitoksen virkamiehiä
6274: 9.2. Lausunto oikeusasiamiestyöryhmän mietinnöstä 121
6275:
6276: koskevissa virkasyyteasioissa, jotka hovioikeus Oikeuskansleri ja oikeusasiamies on vakiintu-
6277: käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena (valtio- neesti katsottu toisiinsa rinnasteisiksi laillisuus-
6278: neuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön 12 §:n 1 valvojiksi, jotka eivät tutki toistensa menettelyä.
6279: mom., 213/1994). Tämä lienee edelleen selvää nimenomaisetta
6280: Oikeuskanslerin tehtäviä koskeviin HM:n säännöksettäkin.
6281: säännöksiin ei muutoin tarvinne tehdä muita
6282: kuin niiden sijoittelua ja ryhmittelyä koskevia Virkavastuu
6283: tarkistuksia sekä stilistisiä korjauksia. Totean
6284: lisäksi, että yksityiskohtaiset säännökset oikeus- Mietinnön laillisuusvalvontaa koskevan jak-
6285: kanslerin tehtävistä ja toimivaltuuksista ovat pit- son loppuun ehdotetaan otettavaksi nykyistä
6286: käaikaisen käytännön mukaisesti asetuksena an- HM 93 §:ää vastaava säännös virkavastuusta
6287: netussa valtioneuvoston oikeuskanslerin ohje- (HM-hahmotelman 122 § s.l76). Pidän ehdotus-
6288: säännössä (viimeisin kokonaisuudistus 16971 ta varsin perusteltuna.
6289: 1992). Tästä tulisi ehkä olla maininta HM:ssä. Virkavastuuta koskevalla säännöksellä on
6290: Oikeuskanslerin velvollisuudesta valvoa asi- kahdensuuntainen vaikutus: Yhtäältä se on vir-
6291: anajajalaitosta säädetään asianajajista annetussa kamiesten Ga heihin rinnastettavien) erityistä vir-
6292: laissa (496/1958). Oikeuskanslerin valvonta on kavastuuta korostava periaatesäännös. Toisaal-
6293: toissijaista suhteessa Suomen Asianajajaliiton ta se luo asianosaisaseman yksityiselle, joka on
6294: jäseniinsä kohdistamaan valvontaan. Koska kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa vir-
6295: tämä valvonta on toisentyyppistä kuin oikeus- kamiehen velvollisuudenvastaisen teon tai lai-
6296: kanslerin muut laillisuusvalvontatehtävät, ei minlyönnin johdosta. Vastuu voi olla rikosoi-
6297: mielestäni ole tarvetta ottaa perustuslakiin sitä keudellista vastuuta tai vahingonkorvausvastuu-
6298: koskevaa säännöstä. ta.
6299: Oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä on Nykyinen HM 93 §:n 1 momentti sisältää tär-
6300: kummallakin samalla tavoin määritelty valta keät yleissäännökset kollegisen viranomaisen jä-
6301: valvoa viranomais- ja julkistoimintaa. Koska senen vastuusta sekä esittelijän vastuusta. Nämä
6302: toimivalta siis pitkälti on yhtäläinen, on näiden säännökset on syytä säilyttää.
6303: kahden laillisuusvalvojan työnjaosta jo 1930-lu- Yksityisen oikeussuojan kannalta erittäin
6304: vulta alkaen säädetty erityisessä ns. tehtäväjako- merkittävänä pidän nykyisen pykälän 2 moment-
6305: laissa. Aikaisemman lain mukaan oikeuskansle- tia, joka aina perustaa loukatulle yksityiselle asi-
6306: rin tuli siirtää eräät laissa luetellut asiat oikeus- anomistajapuhevallan virkarikosasiassa. Perus-
6307: asiamiehelle, paitsi jos oikeuskansleri erityisistä tuslakiuudistuksen yhteydessä on kuitenkin syy-
6308: syistä katsoi tarkoituksenmukaiseksi ratkaista tä harkita vahingonkorvausvastuuta koskevien
6309: asian itse. Tehtäväjakolaki uudistettiin vuonna säännösten muotoilua, koska vahingonkorvaus-
6310: 1990 (1224/1990). Edellä selostetut säännökset lain (412/1974) mukaanjulkisyhteisö on ensisijai-
6311: siirrettiin uuteen lakiin asiallisesti muuttamatto- sessa korvausvastuussa julkista valtaa käytettä-
6312: mina, mutta uuden lain 3 §:ään otettiin lisäksi essä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutu-
6313: uusi joustava siirtosäännös, joka tekee siirtämi- neesta vahingosta ja vahingon aiheuttanut virka-
6314: sen mahdolliseksi puolinja toisin, jos siirtämisen mies on vasta toissijaisessa vastuussa, joka har-
6315: voidaan arvioida nopeuttavan asian käsittelyä voin on täysimääräinen.
6316: tai se on muusta erityisestä syystä perusteltua.
6317: Laki on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ja
6318: toimivaksi. Perustuslaki 2000 -työryhmän HM- 9.2. Lausunto oikeusasiamiestyöryhmän
6319: hahmotelman 114 §:n kohdalla s.l75 lausutaan, mietinnöstä
6320: että tehtävien jaon yleiset perusteet olisi syytä
6321: säätää perustuslaissa. Mielestäni HM:ään voitai- Oikeuskansleri Jorma S. Aallon lausunto
6322: siin ottaa yleissäännös siitä, että tehtäväjaosta 29.8.1996, dnro 28/20/96
6323: säädetään lailla. Mallina saattaisi tulla kysymyk-
6324: seen aikaisempi laki valtioneuvoston oikeus-
6325: kanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen teh- 1 Työryhmän ehdotukset
6326: tävien jaon perusteista (276/1933), joka olikin
6327: annettu perustuslain säätämisjärjestyksessä. Sitä Työryhmä on mietinnössään tarkastellut
6328: vastoin tehtäväjakolain materiaalisen sisällön ly- eduskunnan oikeusasiamiehen asemaa ja tehtä-
6329: hyt määrittely HM:ssä saattanee olla vaikeata. viä sekä erityisesti nykyistä työtilannetta. Kante-
6330: 16 370099
6331: 122 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6332:
6333: lujen määrän pysyväksi arvioidun kasvun vuoksi kastuksena suoritettava ennakollinen valvonta
6334: mietinnössä katsotaan perustelluksi siirtyä kol- sekä siihen liittyvä velvollisuus olla läsnä valtio-
6335: men ratkaisijan malliin. Työryhmä pitää tärkeä- neuvoston yleisistunnoissa ja esittelyissä tasaval-
6336: nä, että yksi oikeusasiamiehistä on johtavassa lan presidentille vaatii käytännössä oikeuskans-
6337: asemassa. Työryhmä on eri vaihtoehtoja punnit- lerin itsensä työpanoksesta suuremman osan
6338: tuaan päättänyt ehdottaa toisen apulaisoikeus- kuin muut tehtävät. Valtioneuvoston valvontaan
6339: miehen viran perustamista. Samalla luovuttaisiin liittyy asiallisesti oikeuskanslerin velvollisuus
6340: varamiesjärjestelmästä. Oikeusasiamiesten väli- antaa tasavallan presidentille, valtioneuvostolle
6341: nen työnjako määrättäisiin kuten nykyisinkin ja ministeriöille pyynnöstä lausuntoja oikeudelli-
6342: oikeusasiamiehen kanslian työjärjestyksessä. sista asioista. Valtioneuvoston valvonnassa sa-
6343: Työryhmä on eduskunnan oikeusasiamiehen moin kuin kanteluasioissa ovat enenevässä mää-
6344: tehtäviä ja asemaa arvioidessaan myös käsitellyt rin tulleet esille erilaiset Suomen ED-jäsenyydes-
6345: oikeusasiamiehen suhdetta valtioneuvoston oi- tä johtuvat unioniasiat niihin liittyvine erityisine
6346: keuskansleriin ja mahdollisesti perustettavaan oikeudellisine ongelmineen. Oikeuskansleri on
6347: valtakunnansyyttäjään, erityisasiamiehiinja Eu- myös maan ylin syyttäjä, jolla on syyttäjistöön
6348: roopan oikeusasiamieheen. kohdistuvia hallinto-, valvonta- ja koulutusteh-
6349: Lausuntoa antaessani olen lähtenyt siitä, että täviä. Oikeusministeriössä on vireillä hanke
6350: eduskunnan oikeusasiamiehen laillisuusvalvon- ylimmän syyttäjän tehtävien siirtämiseksi perus-
6351: nan järjestysmuotoa ja toimintaa koskeva kysy- tettavan valtakunnansyyttäjänviran haltijalle ja
6352: mys on eduskunnan harkintaan kuuluva asia. hänen johtamalleen valtakunnansyyttäjäviras-
6353: Koska oikeuskansleri ja oikeusasiamies kuiten- tolle.
6354: kin suorittavat rinnakkain samantyyppistä lailli- Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu lisäksi asi-
6355: suusvalvontaa, oikeusasiamiesjärjestelmään anajajien toiminnan valvonta (AAL 6 §:n 3 mom.
6356: sekä oikeusasiamiehen asemaan ja toimintaan ja 10 §:n 2 mom.laissa 19711992). Oikeuskansle-
6357: mahdollisesti tehtävillä muutoksia useimmiten rinvirastossa suoritetaan sinne valvontaa varten
6358: olisi heijastusvaikutuksia myös vastaaviin oi- tilattujen rangaistuspäätösten ja rangaistusmää-
6359: keuskansleria koskeviin järjestelyihin. Sen joh- räysten tarkastamista (SakkoTpA 67 a §, 444/
6360: dosta tarkastelen mietintöä lausunnossani myös 1981 ). Ylimpänä syyttäjänä oikeuskanslerin syy-
6361: oikeuskanslerin tehtävistä ja toiminnasta käsin. tetoimivallan piiriin kuuluvat myös muut kuin
6362: virkavastuulla toimivat henkilöt, siis yksityis-
6363: henkilöt. Käytännössä oikeuskansleri ei ryhdy
6364: 2 Yleisiä näkökohtia tutkintatoimiin yksityishenkilön väitetystä ran-
6365: gaistavasta menettelystä hänelle tehdyn ilmoi-
6366: Oikeuskanslerin tehtävät oikeusasiamieheen tuksenjohdosta, vaan ohjaa tekemään ilmoituk-
6367: verrattuna sen ao. poliisiviranomaiselle. Oikeuskanslerin
6368: toimivaltaan ei kuulu tutkia eduskunnan toimin-
6369: Kummankin ylimmän laillisuusvalvojan pe- taa eikä kansanedustajien menettelyä edustajan-
6370: rustehtävä on samanlainen ja se on perustuslais- toimessaan (vrt. tältä osin mietintö s. 6--7).
6371: sa määritelty samasanaisesti: viranomais- ja jul- Oikeusasiamiehen tarkastustoiminta on olen-
6372: kistoiminnan laillisuuden valvonta (HM 46 §:n 1 naisesti laajempaa kuin oikeuskanslerin (OAJS
6373: mom. ja 49 §:n 2 mom., mietintö s.S-7). Valvon- 10 §, 1226/ 1990). Puolustusvoimien joukko-osas-
6374: ta suoritetaan ennen muuta ratkaisemaila kante- tojen sekä vankiloiden ja muiden suljettujen lai-
6375: luja, muttajossakin määrin myös ottamalla oma- tosten tarkastaminen puolestaan on käytännössä
6376: aloitteisesti asioita tutkittaviksi. Perusoikeus- ollut yksinomaan oikeusasiamiehen asiana. Oi-
6377: uudistuksen yhteydessä kumpaankin mainituista keuskanslerin toimesta tarkastetaan säännölli-
6378: lainkohdista lisättiin säännös, jonka mukaan sesti syyttäjänvirastoja ja syyttäjien toimintaa,
6379: laillisuusvalvojien on tehtäviään hoitaessaan val- jonkin verran myös muita viranomaisia, esimer-
6380: vottava myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuk- kiksi tuomioistuimia, poliisin yksiköitä ja kun-
6381: sien toteutumista (laki 969/1995). nallisia hallintoyksiköitä. Tarkastuksia tekee
6382: Tehtävissä on kuitenkin keskinäisiä eroja: joskus oikeuskansleri itse, mutta useammin apu-
6383: Vaikka molempien laillisuusvalvojien toimivalta laisoikeuskansleri (OKOS 5 §:n 2 mom.).
6384: käsittää myös valtioneuvoston ja valtioneuvos- Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen toimi-
6385: tonjäsenten menettelyn, tämä painottuu selvem- valta on osaksi päällekkäinen, varsinkin viran-
6386: min oikeuskanslerin toiminnassa. Ns. listatar- omaisvalvonnan osalta, niin kuin mietinnössä s.6
6387: 9.2. Lausunto oikeusasiamiestyöryhmän mietinnöstä 123
6388:
6389: todetaan. Päällekkäisyyden mahdolliset haitat Ratkaisuaikojen osalta tilanne oikeuskansle-
6390: voidaan pääosin poistaa ns. tehtäväjakolaissa rinvirastossa on näkemykseni mukaan tyydyttä-
6391: (1224/1990) säännellyillä keskinäisillä siirtome- vä: ratkaisuaikojen mediaani on viime vuosina
6392: nettelyillä. Palaan niihin jäljempänä jaksossa 3. ollut n. 3-4 kk (v. 1995 vain 9 vk), keskimääräi-
6393: nen ratkaisuaika v. 1995 oli 5 112 kk. Vuonna
6394: 1995 tehdyn selvityksen mukaan 84% kanteluis-
6395: Oikeuskanslerinviraston työtilanne ta ratkaistiin alle vuodessa. Voidaan siten todeta,
6396: että kantelija saa vastauksen nopeasti niissä
6397: Ratkaisuvallan käyttö on järjestetty oikeus- asioissa, joiden ratkaiseminen ei edellytä selvi-
6398: kanslerinvirastossa samaan tapaan kuin oikeus- tyksen hankkimista tai joka voidaan ratkaista
6399: asiamiehen kansliassa: ratkaisijoina toimivat oi- pelkästään tilaamalla asiakirjoja. Jos taas joudu-
6400: keuskansleri ja apulaisoikeuskansleri sekä tämän taan hankkimaan kirjallisia selvityksiä yhdeltä
6401: estyneenä ollessa apulaisoikeuskanslerin vara- tai useammalta taholta, ratkaisun antaminen vii-
6402: mies. Oikeuskanslerin valvontatehtäviin liitty- pyy. Tämäjohtuu osaltaan siitä, että kantelijalle
6403: vää ratkaisuvaltaa ei voida delegoida viraston säännönmukaisesti varataan tilaisuus antaa vi-
6404: virkamiehille. Huomattava osa oikeuskanslerin ranomaisen selvityksen johdosta vastineensa,
6405: itsensä työpanoksesta käytetään valtioneuvos- mikä puolestaan saattaa edellyttää lisäselvityk-
6406: ton valvontaa koskeviin asioihin. Lisäksi oikeus- sen pyytämistä viranomaiselta (näin myös mie-
6407: kansleri ratkaisee syyttäjälaitoksen hallintoa ja tinnössä s.30).
6408: ohjausta koskevat asiat, merkityksellisimmät Kantetujen käsittely tapahtuu kummankin
6409: asianajajalaitoksen valvontaan liittyvät kysy- laillisuusvalvojan luona samantapaisin menette-
6410: mykset sekä periaatteellisesti erityisen tärkeät ja lymuodoin.
6411: Iaajakantoiset kanteluasiat. Muut kantelut rat- Oikeuskanslerinviraston työtilanne nykyisel-
6412: kaisee apulaisoikeuskansleri, jonka tehtäviin lään on kireähkö. Vaikkakaan kanteluasioiden
6413: niin ikään kuuluvatrangaistuspäätös-ja rangais- määrässä ei viime vuosina ole ollut suuria heilah-
6414: tusmääräysasiat. - Lukumääräisesti valtaosan teluja, eräät muut asiaryhmät vaativat entistä
6415: kanteluista ratkaisee apulaisoikeuskansleri enemmän työpanosta. Tämä koskee varsinkin
6416: (ynnä tämän sijaisena varamies), ja näin ollen valtioneuvoston valvontaa ja syyttäjäasioita.
6417: kanteluasiat jakautuvat toisin kuin oikeusasia- Uuden suurehkon ja vaikeaselkoisen ongelma-
6418: miehen ja apulaisoikeusasiamiehen kesken. ryhmän muodostavat unioniasiat. Perustuslaissa
6419: Selvitettäessä oikeuskanslerinviraston henki- veivoitetaan kiinnittämään huomiota myös pe-
6420: löstön työajan jakautumista on ilmennyt, että rus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Paikallis-
6421: kanteluasiat vievät esittelijöiden ja avustavan hallintouudistus ja uudistuva rikosprosessime-
6422: henkilökunnan työpanoksesta n. 65 %. Ratkaisi- nettely lisäävät ylimmän syyttäjän ohjaus-, kou-
6423: joiden osalta ei ole tehty vastaavaa selvitystä, lutus- ja valvontatehtäviä, mikä tekee valtakun-
6424: mutta voidaan arvioida kantetujen vaativan ai- nansyyttäjän viran ja valtakunnansyyttäjäviras-
6425: nakin puolet työpanoksesta eli yhden ratkaisijan ton perustamisen tarpeelliseksi. Hyödyntämällä
6426: vuosityömäärän. Viime vuosina kantetujen mää- varamiesjärjestelmää lähes maksimaalisesti sekä
6427: rä on ollut melko vakio eli noin 1200 kantelua lisäämällä ja tehostamalla esittelijöiden ja avus-
6428: vuodessa. tavanhenkilöstön käyttöä on toistaiseksi pystyt-
6429: Kanteluratkaisujen jakautuma näyttää sa- ty ylläpitämään tarvittavaa ratkaisutehoa.
6430: mansuuntaiselta kuin oikeusasiamiehen kansli-
6431: assa: kanteluista jää eri syistä asiallisesti tutki-
6432: matta noin kolmannes; ns. toimenpideratkaisuja
6433: on n. 9-10% kaikista kanteluista eli 13-15% Kannanotto työryhmän ehdotukseen
6434: asiatutkintaan otetuista. Tämä näyttäisi osoitta-
6435: van, että kanteluaineisto on samantapaista kum- Vuodesta 1993 alkaen oikeusasiamiehelle teh-
6436: mallakin laillisuusvalvojalla. Todettakoon, että tyjen kanteluiden määrä on ylittänyt 2000 vuo-
6437: oma-aloitteisesti oikeuskanslerin tutkittaviksi dessa (mietintö s.l3). Koska työryhmä on pitä-
6438: otetuissa asioissa toimenpideratkaisuja on yli nyt nousua pysyvänä, se on päätynyt ehdotta-
6439: 50 %. On lisäksi syytä huomauttaa, että lailli- maan päätoimisten ratkaisijoiden määrän lisää-
6440: suusvalvonnan tehokkuutta ei voida arvioida mistä yhdellä siten, että niitä olisi yhteensä kol-
6441: pelkästään ns. toimenpideratkaisujen suhteelli- me. Kokemukseni perusteella arvioin, että yhden
6442: sen osuuden perusteella. ratkaisijan kapasiteetti on noin l 000 ratkaisua
6443: 124 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6444:
6445: vuodessa. Jos ratkaisujen määrä nousee tästä, asia on, että oikeuskansleri ja oikeusasiamies
6446: vaarana on ratkaisujen tason aleneminen joilta- saavat pidättää itselleen ratkaisuvallan yksittäi-
6447: kin osin, koska kaikkiin asioihin ei ole mahdollis- sessä asiassa, joka työjärjestyksen mukaan muu-
6448: ta perehtyä riittävästi. Olen yhtä mieltä työryh- toin kuuluisi apulaisoikeuskanslerille tai apulais-
6449: män kanssa sen pitäessä tärkeänä, että ratkaisi- oikeusasiamiehelle, mutta tämä tapahtuu ennen
6450: jan mahdollisuus käsitellä kaikki saapuneet kan- kuin viimeksi mainittu on ratkaissut asian.
6451: telut tasapuolisesti ja perusteellisesti säilyy (mie-
6452: tintö s.40). Kantetujen huomattavaa ruuhkautu-
6453: mista on niin ikään pyrittävä välttämään. Mie-
6454: lestäni näistä edellyttämyksistä päädytään esitet- 3 Eräät erityiskysymykset
6455: tyyn ehdotukseen eli ratkaisijoiden määrän lisää-
6456: miseen. Rinnakkaisten laillisuusvalvojien järjestelmä
6457: Olen jo aikaisemmassa yhteydessä korostanut
6458: oikeusasiamiehen-ja vastaavasti oikeuskansle- Mietinnössä s.31 lausutaan, että työryhmän
6459: rin - tehtävän luonnetta henkilökohtaisena mielestä "on kahden rinnakkaisen laillisuusval-
6460: luottamusvirkana. Sen vuoksi en näe asianmu- vojan järjestelmää pikemminkin pidettävä rik-
6461: kaiseksi ratkaisuksi laillisuusvalvojan päätösval- kautena kuin rasitteena". Työryhmä jatkaa: "Se
6462: lan delegoimista esittelijöille, mitä myöskään avaa kansalaisille mahdollisuuden valita, kenelle
6463: työryhmä ei ole suositellut (s.45-47 ja 49). he kanteluosa osoittavat, ja sen voidaan siten
6464: Viimeksi lausuttu ei koske varamiehen käyt- katsoa lisäävän kansalaisten oikeusturvaa." Työ-
6465: töä. Varamies määrätään tehtäväänsä samassa ryhmä toteaa lisäksi, että laillisuusvalvojat eivät
6466: järjestyksessä kuin apulaisoikeusasiamies ja vas- myöskään itse ole kritisoineet rinnakkaisjärjes-
6467: taavasti apulaisoikeuskansleri, ja varamies tässä telmää.
6468: tehtävässään käyttää samalla tavoin itsenäistä Käsitykseni mukaan edellä esitettyyn voidaan
6469: päätösvaltaa kuin päätoiminen ratkaisija. Koska yhtyä. Mielestäni myös valtiosäännön kannalta
6470: kanteluasiat jakautuvat määrällisesti lähes tasan on perusteltavissa, että sekä eduskunnan että val-
6471: oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen tioneuvoston yhteydessä on laillisuusvalvojat,
6472: kesken, kun taas oikeuskanslerinvirastossa val- joilla on toisistaan riippumaton toimivalta. Kan-
6473: taosan kanteluista ratkaisee apulaisoikeuskans- teluasioiden käsittelyn osalta Ruotsissa on vas-
6474: leri, näyttäisi varamiehen käyttäminen tarpeelli- taava rinnakkaisjärjestelmä kuin meillä.
6475: semmalta oikeuskanslerinvirastossa. Sillä tavoin Ns. tehtäväjakolain avulla voidaan toteuttaa
6476: voidaan näet keskeytyksittä ylläpitää suunnil- tarkoituksenmukainen työnjako oikeuskansle-
6477: leen muuttumatonta ratkaistujen kantetujen rioja oikeusasiamiehen kesken (mietintö s.6). Jo
6478: määrällistä tasoa. Varamiesjärjestelmä on näin 1930-luvulta alkaen oikeuskansleri on pääsään-
6479: ollen syytä säilyttää oikeuskanslerinvirastossa. töisesti siirtänyt oikeusasiamiehelle eräät laissa
6480: Yhdyn työryhmän esittämin perustein siihen luetellut kanteluasiat. Tämän johdosta puolus-
6481: kannanottoon, että yhden ratkaisijan tulee olla tusvoimia, vankiloita ja muita suljettuja laitoksia
6482: virastoyksikön ja sen toiminnan johtaja (s.43- sekä vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja kos-
6483: 44 ja 48). En ota kantaa ehdotetun uuden ratkai- kevat asiat kuuluvat käytännössä lähes yksin-
6484: sijan virkanimikekysymykseen. Oikeuskansle- omaisesti oikeusasiamiehelle. Nykyinen tehtävä-
6485: rinviraston osalta totean tältä kohdin, että aina- jakolaki (122411990) mahdollistaa kantelujen
6486: kin valtioneuvoston valvonnan tulee selkeästi siirtämisen puolin ja toisin, "kun siirtämisen voi-
6487: olla viraston päällikkönä toimivan ratkaisijan daan arvioida nopeuttavan asian käsittelyä tai
6488: vastuulla. kun se on muusta erityisestä syystä perusteltua".
6489: Apulaisoikeuskansleri ja apulaisoikeusasia- Näin voidaan eri henkilöiden samasta asiasta
6490: mies käyttävät itsenäistä ratkaisuvaltaa heille tekemät kantelut kerätä samaan käteen. Jos
6491: työjärjestyksen mukaan kuuluvissa asioissa sama henkilö kantelee kummallekin laillisuus-
6492: (mietintö s.l5-16; OKOS 19 §:n 1 mom., OAJS valvojalle siten, että kantelut ovat samanaikai-
6493: 13 §:n 1 mom.). Käytännössä on johdonmukai- sesti vireillä, menetellään käytännössä niin kuin
6494: sesti katsottu, että heidän tekemiinsä ratkaisui- mietinnössä s.31 selostetaan, eli pääsääntöisesti
6495: hin ei voi hakea muutosta oikeuskansleri!ta, vas- aikaprioriteettia soveltaen. Selostetuin tavoin
6496: taavasti oikeusasiamieheltä, vaan oikeuskansle- voidaan toimivallan päällekkäisyydestä aiheutu-
6497: rinvirastossa ratkaisija on vastuussa suoraan va tarpeeton kaksinkertainen työ yleensä käytän-
6498: eduskunnalle ja tasavallan presidentille. Toinen nössä välttää.
6499: 9.2. Lausunto oikeusasiamiestyöryhmän mietinnöstä 125
6500:
6501: Ratkaisukäytännön yhdenmukaisuus nostettavaksi olisi saman Iaajuinen kuin oikeus-
6502: asiamiehenä. Syyttäjien laillisuusvalvontaa oi-
6503: Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tOimi- keuskansleri suorittaisi yleisen laillisuusvalvon-
6504: vallan päällekkäisyydestä viranomais- ja julkis- nan puitteissa.
6505: toiminnan valvonnassa saattaa aiheutua, että Ehdotus ei vaikuttaisi oikeusasiamiehen toi-
6506: nämä Iaillisuusvalvojat samanlaisissa tapauksis- mivaltaan tai tehtäviin. Se ei myöskään koskisi
6507: sa päätyvät erisisältöisiin ratkaisuihin esim. oikeuskanslerille muutoin kuuluvia Iaillisuusval-
6508: säännösten tulkinnanvaraisuuden johdosta. Tä- vontatehtäviä. Olen arvioinut, ettei oikeuskans-
6509: hän saattavat johtaa myös näytön erilainen ar- lerille tehtävien kantetujen määrä muuttuisi ko-
6510: viointi taikka oikeudelliset painotus- tai näke- vinkaan paljon; vähennys olisi ehkä noin 100
6511: myserot. kantetua vuodessa.
6512: Käytännössä Iaillisuusvalvojat ovat kuitenkin Valtakunnansyyttäjä-hanke ei vaikuta oike-
6513: vain harvoin päätyneet samassa tai samanlaises- usasiamiestyöryhmän ehdotusten toteuttami-
6514: sa asiassa olennaisesti erilaisiin Iopputuloksiin. seen.
6515: Tämä johtuu mm. siitä, että kanteluasioita käsi- Lausunnossani 25.8.1995 oikeusministeriölle
6516: tellään ja ratkaisuja valmistellaan varsin yhden- olen valtakunnansyyttäjäviraston perustamisen
6517: mukaisesti kummassakin virastoyksikössä. Mo- vaikutuksista oikeuskanslerinvirastoon lausunut
6518: lemmat Iaillisuusvalvojat tuntevat melko hyvin (s. 16) seuraavaa: "Uudistuksen jälkeenkin oi-
6519: toistensa keskeiset linjaratkaisut. Ratkaisijoille keuskanslerin ratkaistavia asioita tulee olemaan
6520: muotoutuu käytännössä suhteellisen saman- runsaasti. Sen vuoksi pidän välttämättömänä,
6521: suuntainen "laillisuusvalvontanäkemys". että oikeuskanslerin apuna vastakin toimivat
6522: Vaikka Iaillisuusvalvojat päätyisivätkin sa- apulaisoikeuskansleri ja tämän varamies, niin
6523: manlaisissa asioissa erisisältöisiin ratkaisuihin, kuin myös syyttäjälaitostoimikunnan mietinnön
6524: tällä ei välttämättä käytännössä ole dramaattisia erityisperusteluissa ehdotetaan. Tämä on tar-
6525: vaikutuksia. Laillisuusvalvojat eivät tee sellaisia peen ennen muuta laillisuusvalvonnan yleisen
6526: sitovia materiaalisia asiaratkaisuja kuin esimer- operatiivisen tehokkuuden ja valtioneuvostoon
6527: kiksi tuomioistuimet. Merkittävimmät Iaillisuus- kohdistuvan toiminnan edellyttämien valmiuk-
6528: valvojien ratkaisut yleensä merkitsevät asian sien säilyttämiseksi."
6529: saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi joko
6530: syytejuttuna tai ylimääräisin muutoksenhaku- Erityisasiamiehet
6531: keinoin (esim. purkuhakemuksella). Huomautus
6532: tai käsitys puolestaan on laillisuusvalvojan kan- Mietintöön sisältyy alajakso, jossa tarkastel-
6533: nanotto, jonka vaikutus riippuu keskeisesti pe- Iaan eduskunnan oikeusasiamiestä ja erityisasia-
6534: rustelujen vakuuttavuudesta. miehiä (s.32-37). Se mitä mietinnössä s.33-34
6535: selostetaan erityisasiamiesten tehtävistä ja toimi-
6536: vallasta suhteessa oikeusasiamieheen, pätee yh-
6537: Valtakunnansyyttäjä-hanke täläisesti suhteessa oikeuskansleriin. Erityisasia-
6538: miehet kuuluvat myös oikeuskanslerin valvonta-
6539: Oikeusministeriössä on vireillä valtakunnan- toimivaltaan, ja erityisasiamiesten menettelystä
6540: syyttäjän viran ja valtakunnansyyttäjäviraston kannellaankin toisinaan oikeuskanslerille. Jos
6541: perustamista koskeva hanke,jonka käynnistämi- oikeuskanslerin käsiteltävänä on asia, joka kuu-
6542: seen olen osaltani myötävaikuttanut valtioneu- luu erityisasiamiehen toimivaltapiiriin tai sivuaa
6543: vostolle 8.9.1993 tekemälläni esityksellä. Hank- sitä, oikeuskansleri yleensä pyytää erityisasia-
6544: keen toteutuessa ylimmän syyttäjän tehtävät siir- mieheltä lausunnon vastaavin tavoin kuin oike-
6545: tyvät oikeuskanslerilta valtakunnansyyttäjälle. usasiamies.
6546: Näiden tehtävien valmistelu siirtyy valtakun- Mietinnössä erityisasiamiesten toiminnasta ja
6547: nansyyttäjävirastolle, johon tulisi siirrettäväksi sen kehittämisestä esitetyt näkökohdat eivät
6548: oikeuskanslerinviraston nykyisen syyttäjäosas- anna aihetta huomautuksiin.
6549: ton henkilöstö.
6550: Hankkeen toteuttaminen sisältäisi samalla
6551: sen, että oikeuskanslerin syyttämistoimivalta ra- Kantetujen määrien kansainvälinen vertailu
6552: joittuisi virkarikosasioihin (sekä ministerisyyte-
6553: asioihin). Oikeuskansleri tulisi sen jälkeen ole- Mietinnössä s.28 vertaillaan v. 1994 tilastolu-
6554: maan erityissyyttäjä, jonka valta määrätä syyte kujen valossa kantetujen määrää suhteessa asu-
6555: 126 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6556:
6557: kaslukuun eri pohjoismaissa. Vertailun tulokse- 9.3. Käräjäoikeuden virheellinen menet-
6558: na on, että Suomessa tehtiin oikeusasiamiehelle tely lainhuudon kumoamisessa
6559: vähiten kanteluita sataatuhatta asukasta koh-
6560: den. Näin suoritettuna vertailu ei anna oikeata
6561: kuvaa kantelualttiudesta eri pohjoismaissa, kos- Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pa-
6562: ka Suomen ja Ruotsin luvuista puuttuvat oikeus- sasen päätöksestä 6.9.1996, dnro 23/50/95.
6563: kanslerille tehdyt kantelut, niin kuin mietinnössä
6564: mainitaankin. Suomessa oikeuskanslerille tehty-
6565: jen kantetujen määrä 1990-luvulla on ollut noin KANTELUKIRJOITUS
6566: 1200 vuodessa eli noin 24/100.000 asukasta.
6567: Ylimmille laillisuusvalvojille tehtiin maassamme Suhmuran Kiinteistöt Oy ja Finpoks Oy Ltd
6568: siten kantetuja noin 70/100.000 asukasta. Ruot- ovat oikeuskanslerille 14.9.1994 osoittamassaan
6569: sin korjattu luku lienee suunnilleen samaa suu- kirjoituksessa kertoneet, että pakkohuutokau-
6570: ruusluokkaa. palla oli myyty yhtiöiden omistamat kiinteistöt,
6571: Pohjoismaissa tehdään suhteellisen runsaasti joihin oli vahvistettu kiinnitykset. Kyseiset kiin-
6572: kanteluja laillisuusvalvojille. Tämä mielestäni on nitykset oli nimismiehen hakemuksesta kuoletet-
6573: osoituksena ennen muuta siitä, että kansalaiset tu. Kiinnitykset oli vahvistettu kuitenkin uudel-
6574: tuntevat myös tämän oikeusturvakeinon ja ovat leen, mutta vahvistusmenettelyn yhteydessä ei
6575: oppineet sitä käyttämään. Sekä oikeuskansleri- yhtiöitä eikä velallista puolisoineen ollut kuultu
6576: että oikeusasiamiesjärjestelmä on vakiintunut eikä heille ollut annettu valitusosoitusta. Kante-
6577: maassamme, ylimmät laillisuusvalvojat tunne- lijat ovat pyytäneet oikeuskansleria tutkimaan
6578: taan sekä instituutioina että henkilöinä ja julki- menettelyn lainmukaisuuden.
6579: nen sana on heidän toiminnastaan kiinnostunut. Siltä osin kuin kantelussa on kysymys Kontio-
6580: Vähintään nykyisin voimavaroin suoritettava lahden piirin nimismiehen menettelystä pakko-
6581: laillisuusvalvonta vastannee yhteiskunnan ja yk- huutokauppojen yhteydessä, asia on käsitelty ja
6582: silöiden tarpeita myös Suomen ollessa EU:njäse- ratkaistu dnrolla 801/1/94. Ks. kohta 5.4.1.2).
6583: nenä.
6584:
6585:
6586: Laillisuusvalvojien kelpoisuusvaatimukset ja 6RATKAISU
6587: valinta
6588: Tämän asian olen tutkinut.
6589: Työryhmä toteaa s.49, että HM 49 §:ssä ei ole
6590: säädetty apulaisoikeusasiamiehen kelpoisuuseh-
6591: toja. Työryhmän mielestä kelpoisuusehtojen tu- 6.1. Ulosottomiehen ilmoitukset kiinteistörekis-
6592: lisi olla samat kuin oikeusasiamiehen ja niistä terin pitäjälle
6593: olisi säädettävä perustuslaissa. Totean, että sama
6594: koskee myös apulaisoikeuskansleria ja hänen Ulosottolain 5 luvun 51 §:n mukaisesti, kun
6595: varamiestään (HM 37 §). Perustuslain täydentä- kiinteän omaisuuden ulosmittaus on peräytynyt
6596: minen heidän kelpoisuusvaatimustensa osalta ei tai toimitetun myymisen kautta lakannut, huuto-
6597: kuitenkaan ole tarpeen tämän nyt valmisteltava- kaupan toimittajan tulee tehdä siitä heti ilmoitus
6598: na olevan, pelkästään oikeusasiamiesjärjestel- oikeudelle. Ilmoitukseen tulee myös liittää tar-
6599: mää koskevan HM:n muutoksen yhteydessä. peellinen ote jakoluettelosta ja ne kiinnityskirjat,
6600: Muutos voidaan aikanaan tehdä Perustuslaki jotka koskevat kauppasummasta maksettua vel-
6601: 2000 -hanketta toteutettaessa. kaa ja myös ilmoitukset pysytetyistä ja rauen-
6602: Mietinnössä käsitellään oikeusasiamiehen neista nautinto-oikeuksista, jotta voitaisiin mer-
6603: vaalia ja sitä edeltäviä valmistelevia toimenpitei- kitä, mitkä kiinnitykset ja rekisteröimiset on py-
6604: tä (s.S0-51). En katso asiakseni puuttua tähän sytetty voimassaan, sekä kuolettaa rauenneet
6605: eduskunnassa noudatettavaa menettelyä koske- kiinnitykset ja rekisteröimiset.
6606: vaan kysymykseen. Kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen anne-
6607: tun asetuksen 26 §:n 2 momentin mukaan pakko-
6608: huutokaupalla myytyyn kiinteistöön vahvistettu
6609: kiinnitys ei enää ole voimassa, jos kiinnitetty
6610: velka on kauppasummasta täysin tai osaksi suo-
6611: 9.3. Käräjäoikeuden virheellinen menettely lainhuudon kumoamisessa 127
6612:
6613: ritettu eikä ole maksamattomaksi kiinteistöön Oikeusministeriö on 20.3.1992 antanut pää-
6614: jätetty taikka jos sellaista saamista ei ole voitu töksen (27911992) lainhuuto-ja kiinnitysrekiste-
6615: kauppasummasta maksaa. rin käyttöön ottamisesta eräissä tuomiokunnissa
6616: Oikeuskirjallisuudessa (Tepora ym.: Kiinteis- ja raastuvanoikeuksissa. Päätös on annettu
6617: tön ja aluksen pakkohuutokauppa, s. 162) on KirjRekL:n 26 §:n nojalla ja se on tullut voimaan
6618: esitetty, että ilmoitus tehdään sen jälkeen, kun 1.4.1992. Kyseisen päätöksen mukaan ei lain-
6619: kauppahinnan jako on tapahtunut. huuto- tai kiinnitysrekisteri ollut vielä käytössä
6620: Kauppahinnan jako 7.5.1993 pidetyn huuto- silloisen Ilomantsin tuomiokunnan alueella. Saa-
6621: kaupan osalta on pidetty 11.8.1993, jonka jäl- dun tiedon mukaan se on 1.9.1995 alkaen otettu
6622: keen nimismies Heikki Matikainen oli tehnyt käyttöön koko Joensuun käräjäoikeuden alueel-
6623: laissa säädetyt ilmoitukset Ilomantsin tuomio- la.
6624: kunnan kansliaan. Ilmoitusten osalta asiassa oli Joensuun käräjäoikeudessa eivät tämän pe-
6625: siten toimittu säännösten mukaisesti. rusteella tulleetlainhuuto-ja kiinnitysasioissa tai
6626: merkintöjen tekemisessä rekistereihin ja pöytä-
6627: kirjoihin sovellettaviksi KirjRekL:n säännökset,
6628: 6.2. Kiinnitysasioissa noudatettavista säännök- vaan korjaamismenettelyssä tuli noudattaa lakia
6629: sistä lainhuudatuksesta ja kiinteistösaannon moit-
6630: timisajasta (86/1930) ja asetusta kiinnityksestä
6631: Tässä päätöksessä tarkoitettuja kiinteistöasi- kiinteään omaisuuteen (9 .11.1868) (myöh.
6632: oita käsiteltäessä noudatettiin lainhuudatus- ja KiinA).
6633: kiinnitysasiain käsittelystä tuomiokunnan arkis-
6634: tossa annettua lakia ( 1052/ 1945) ja sen soveltami-
6635: sesta annettua asetusta (1 05311945). 6.3. Kuoletettujen kiinnitysten uudelleen
6636: Täydentäviä säännöksiä olivat väliaikaisesta voimaansaattamisesta
6637: lainhuutorekisteristä annetun asetuksen (334/
6638: 1931) 10 §,jonka mukaan virhe, joka lainhuuto- Oikeuskirjallisuudessa (Koulu-Tepora: Lain-
6639: rekisterissä havaitaan, on viipymättä korjattava. huuto- ja kiinnitysmenettely, 1989, s. 235-236)
6640: Kiinnitysrekisteristä annetun asetuksen (37/ on esitetty kiinnitysten raukeamisesta seuraa-
6641: 1955) 23 §:n mukaanjos havaitaan, että kiinnitys vaa:
6642: on jäänyt määräajassa rekisteriin viemättä tai Raukeaminenjohtuu itse huutokaupasta: kir-
6643: siihen tehtävä merkintä tekemättä, on puutteelli- jaamismerkintöjen poistaminen on vain tosiasi-
6644: suus heti korjattava. Näin tehtävä merkintä on allinen toimenpide. Niinpä rauenneiden kiinni-
6645: päivättävä ja sen tekijän allekirjoitettava. Kiinni- tysten poistaminen voi tapahtua, vaikka huuto-
6646: tystä rekisteriin kirjoitettaessa tai merkintää sii- kauppa ei olisikaan vielä lainvoimainen. Menet-
6647: hen tehtäessä sattunut virhe on korjattava heti, tely rauenneiden kiinnitysten poistamisessa
6648: kun se on havaittu. ("kuolettamisessa") säännellään ulosottolain 5
6649: Sittemmin lainhuuto- ja kiinnitysrekisterijär- luvun 51 §:ssäja KiinA:n 30 §:ssä. Huutokaupan
6650: jestelmään liittyen on korjaamismenettelyyn tul- toimittanut ulosottomies ilmoittaa viran puoles-
6651: lut sovellettavaksi uudet säännökset. Lainhuuto- ta kirjaamistuomarille, mitkä kiinnitykset ovat
6652: ja kiinnitysrekisteristä annetun lain (35311987) rauenneet. Ilmoitukseen liitetäänjakoluettelo-
6653: (myöhemmin KirjRekL) 10 ja II §:issä on sään- joka lähemmin osoittaa rauenneet kiinnitykset
6654: nökset kirjaamisviranomaisen kirjaamisasiassa - ja ne saamistodisteet, jotka ulosottomies on
6655: tekemän ratkaisun korjaamisesta, mikäli ratkai- ottanut haltuunsa velalliselta tai jotka ovat tul-
6656: su on perustunut selvästi virheelliseen tai puut- leet maksuvaatimuksin ulosottomiehelle huuto-
6657: teelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään kaupassa.
6658: lain soveltamiseen tai jos merkinnöissä on ilmei- Se huutokauppa, joka on johtanut merkintö-
6659: nen kirjoitus- tai laskuvirhe, teknisestä viasta jen poistamiseen, saatetaan myöhemmin kumota
6660: aiheutunut virhe taikka muu näihin verrattava ulosotto-oikeudellisen muutoksenhaun seurauk-
6661: virhe tai puute. Lain 26 §:n mukaan oikeusminis- sena. Tällöin kirjaamismerkinnät joudutaan pa-
6662: teriö tekee päätöksen lainhuuto- ja kiinnitysre- lauttamaan huutokauppaa edeltäneeseen tilaan.
6663: kisterin käyttöön ottamisesta. KirjRekL:n sään- Palauttaminen tapahtuu itseoikaisuna,
6664: nöksiä sovelletaan vain niissä tuomioistuimissa, KirjRekL:n järjestelmässä 11 §:n mukaisesti ja
6665: joissa kyseinenlainhuuto-ja kiinnitysrekisteri on KiinA:n järjestelmässä vastaavalla tavanomais-
6666: otettu käyttöön. oikeudellisella itseoikaisulla.
6667: 128 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6668:
6669: Huutokaupan aiheuttamat kirjaaruistekniset Suomen hovioikeuden kumottua pakkohuuto-
6670: jälkitoimet ovat puutteellisesti säädeltyjä. Peri- kaupan oli Kontiolahden piirin nimismies ilmoit-
6671: aatteessa on selvää, että ulosottomies ei voi py- tanut asiasta Joensuun käräjäoikeudelle. Hänen
6672: syttää sellaisia kiinnityksiä, jotka lain mukaan pyynnöstään ja Suomen Säästöpankki - SSP
6673: raukeavat. Toisaalta kirjaaruisviranomainen lie- Oy:n suostumuksin kyseinen lainhuutopäätös oli
6674: nee sidottu ulosottomiehen ilmoitukseen, sillä 8.6.1994 merkitty käräjäoikeudessa kumotuksi.
6675: ulosottoviranomaiset hoitavat itsenäisesti ulos- Joensuun käräjäoikeudessa ei vielä tuolloin
6676: ottoa (Ulosottolaki 1luku 1 §). Kirjaaruistuoma- ole voitu soveltaa Ilomantsin tuomiokuntaan
6677: ri ei voine poiketa ulosottomiehen ilmoituksesta. kuuluneen Pyhäselän kunnan osalta KirjRekL:n
6678: 10 §:n säännöksiä asiavirheen korjaamisesta.
6679: Kyseisen lain mukaan korjaaruismenettelyn
6680: 6.4. Kirjaamismerkinnän itseoikaisusta edellytyksenä edellä mainitun pykälän 2 momen-
6681: tin mukaan on se, että kaikkia niitä, joiden oi-
6682: Oikeudenkäymiskaaren 24luvun 10 §:n (1 064/ keutta korjaaminen koskee, on kuultu ja että ne
6683: 1991) mukaan tuomioistuimen on korjattava asianosaiset, joiden oikeus korjaamisen vuoksi
6684: tuomiossa oleva kirjoitus- tai laskuvirhe taikka heikkenee, ovat antaneet korjaamiseen suostu-
6685: muu niihin rinnastettava selvä virhe. Ennen vir- muksensa.
6686: heen korjaamista on asianasaisille tarvittaessa Kyseinen lainhuutopäätös on perustunut ni-
6687: varattava tilaisuus tulla kuulluksi tehtävästä kor- mismiehen antamaan kauppakirjaan,joka on ol-
6688: jauksesta. Asianosaisella on oikeus kannella ho- lut sisällöltään virheellinen. Kiinteistön oikea
6689: vioikeudelle virheen korjaamisesta 30 päivän ku- omistaja olisi voinut nostaa alioikeudessa erilli-
6690: luessa siitä, kun hän on saanut korjaamisesta sen oikaisukanteen. Lainhuutopäätöksestä olisi
6691: tiedon. ollut mahdollista myös hakea purkua korkeim-
6692: Korkein oikeus on ratkaisussaan 9.5.1968 (se- malta oikeudelta ylimääräisen muutoksenhaun
6693: lostettu Lakimies -lehdessä 1968, s. 898) katso- keinoin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n 1
6694: nut, että alituomarilla tai alioikeudella katsottiin momentin 2) -kohdan perusteella.
6695: olevan valta asianosaisia kuultuaan itse oikaista Huomioon ottaen, että oli vanhaa lakia sovel-
6696: kiinnityspäätöksessä oleva virhe, joka oli aiheu- lettava, Joensuun käräjäoikeuden virkamiesten
6697: tunut siitä, että kiinnitetty tila oli virheellisesti on katsottava ylittäneen toimivaltansa kumotes-
6698: suoritetussa, sittemmin puretussa lohkoruistoi- saan virheellisen lainhuutopäätöksen.
6699: mituksessa saanut väärän rekisterinumeron.
6700: Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO
6701: 1982 I 2) haettaessa lainhuutoa A:lle oli esitetty
6702: melkein samannimisen B:n virkatodistus ja lain- 6.6. Käräjäoikeuslain 19 §:n mukaisen määräyk-
6703: huuto oli annettu B:n nimellä. Alituomarilla tai sen ulottuvuus
6704: alioikeudella katsottiin olevan valta asianomai-
6705: sia kuultuaan itse oikaista lainhuutopäätökseen Käräjäoikeuslain (581/1993) 19 §:n 1 momen-
6706: näin syntynyt virhe. tin mukaisesti laamanni voi kirjallisesti määrätä
6707: Edellä olevan perusteella katson, että kyseiset kansliahenkilökuntaan kuuluvan, joka on van-
6708: kumotut kiinnitysmerkinnät on voitu po. ta- nonut tuomarinvalaa vastaavan valan tai anta-
6709: pauksessa saattaa itseoikaisuna voimaan. Me- nut vastaavan vakuutuksen sekä saanut tehtä-
6710: nettelyssä olisi kuitenkin tullut kuulla kiinteistö- vään tarvittavan koulutuksen ja jolla on tehtävän
6711: jen omistajaa, jotta hän olisi voinut valittaa kir- hoitamiseen riittävä taito, mm. ratkaisemaan
6712: jaaruisasiassa tehdystä päätöksestä. lainhuuto-ja kiinnitysasioita. Saman pykälän 2
6713: Kiinteistön omistajana on ollut nyttemmin momentin mukaan, jos 1 momentissa tarkoitettu
6714: mahdollisuus kannella hovioikeudelle tehdyistä asia on laaja, tulkinnanvarainen tai muutoin vai-
6715: kirjaaruismerkinnöistä heti, kun hän on saanut kea ratkaista, asia on siirrettävä notaarin tai kä-
6716: merkinnöistä tiedon. räjäoikeuden lainoppineenjäsenen ratkaistavak-
6717: si.
6718: Hallituksen esityksessä (HE 252/1992 vp.) on
6719: 6.5. Myönnetyn lainhuudon kumoamisesta todettu, että tuomioistuimissa on runsaasti sel-
6720: laisia kirjaamisluontoisia- ja rekisteröintitehtä-
6721: Suomen Säästöpankki - SSP Oy:lle oli viä,joiden on katsottu kuuluvan tuomioistuimen
6722: 26.10.1993 myönnetty lainhuuto tiloihin. Itä- ratkaistavaksi, mutta joiden ratkaiseminen ei
6723: 9.3. Käräjäoikeuden virheellinen menettely lainhuudon kumoamisessa 129
6724:
6725: edellytä juurikaan oikeudellista harkintaa. Täl- lua kansliahenkilökuntaan kuuluvan ratkaista-
6726: löin ei aina ole tarkoituksenmukaista, että kaikki viin asioihin.
6727: tällaiset asiat ratkaistaan lainoppineen jäsenen
6728: päätöksellä. Työnjaon selkiyttämiseksi ja muo-
6729: dostamiseksi tarkoituksenmukaiseksi ehdotet- 6.8. Johtopäätökset asiassa
6730: tiin, että toimistohenkilöstölle voitaisiin antaa
6731: itsenäistä päätösvaltaa sellaisissa summaarisen Käräjätuomari Juhani Mähönen on antanut
6732: menettelyn piiriin kuuluvissa asioissa, joissa toimintaohjeet toimistosihteeri Anne-Maria
6733: kansliahenkilöstö silloinkin suoritti lähes kaiken Mutaselle,joka oli merkinnyt asiat edellä seloste-
6734: työn, mutta ilman ratkaisuvaltaa. tulla tavalla ratkaistuiksi. Käräjätuomari Mähö-
6735: Lakivaliokunnan mietinnössä (La VM 911993 sen olisi tullut havaita, että kyseessä eivät olleet
6736: vp.) on todettu, että lainhuudatus- ja kiinnitys- sellaiset selvät asiat, jotka toimistosihteeri voisi
6737: asioiden ratkaiseminen sekä yksipuolisen tuo- ratkaista. Käräjätuomari Mähösen olisi kiinteis-
6738: mion antamiseen liittyvä harkinta siitä, ettei vaa- töosastonjohtajana tullut ottaa asiat itse ratkais-
6739: timus ole ilmeisen perusteeton, voivat sisältää tavakseen tai siirtää ne notaarin ratkaistavaksi.
6740: niin vaikeita kysymyksiä, että niiden ratkaisemi- Lisäksi käräjätuomari Mähösen olisi tullut
6741: seen on vaadittava lainopillista koulutusta. Jotta ohjeita antaessaan havaita, ettei käräjäoikeus ol-
6742: kansliahenkilökunnan ratkaisuvalta rajautuisi lut toimivaltainen kumoamaan myönnettyä lain-
6743: mahdollisimman tarkaksi ja koskisi vain sellaisia huutoa ja että kuoletettujen kiinnitysten voi-
6744: asioita, jotka ovat ratkaisuedellytyksiltään yksi- maansaattamismenettelyssä olisi tullut kuulla
6745: selitteisiä, valiokunta perustuslakivaliokunnan myös kiinteistöjen omistajia. Edellä olevan joh-
6746: kannanottoon viitaten totesi, että lainhuudatus- dosta huomautan käräjätuomari Juhani Mähö-
6747: ja kiinnitysasioissa kansliahenkilökunta voi teh- selle hänen menettelynsä virheellisyydestä.
6748: dä vain myönteisiä päätöksiä. Kansliahenkilökuntaan kuuluvalla, jolle on
6749: annettu käräjäoikeuslain 19 §:ssä tarkoitettu
6750: määräys, on oltava sellainen taito ja harkintaky-
6751: 6.7. Joensuun käräjäoikeuden menettely ky, että hän havaitsee vaikeasti ratkaistavan
6752: asian. Tämän vuoksi asia ei toimistosihteeri Mu-
6753: Toimistosihteeri Anne-Maria Mutanen on tasen osalta anna puoleltani aihetta muuhun,
6754: toiminut kiinteistöasioissa käräjäoikeuden laa- kuin että kiinnitän hänen huomiotaan siihen,
6755: mannin käräjäoikeuslain 19 §:n perusteella saa- mitä olen edellä lausunut vaikeiden asioiden kuu-
6756: mansa määräyksen nojalla. lumisesta notaarin tai lainoppineen jäsenen rat-
6757: Kiinteistön pakkohuutokaupan kumoudut- kaistavaksi.
6758: tua nimismies Heikki Matikainen oli pyytänyt, Edellä olevan perusteella totean vielä Joen-
6759: että kuoletetut kiinnitykset saatettaisiin uudel- suun käräjäoikeuden laamanni Yrjö Sivolalle
6760: leen voimaan. Lisäksi nimismies Matikainen oli käsitykseni siitä, että käräjäoikeuden kanslia-
6761: ilmoittanut, että hänen antamansa kauppakirja henkilökuntaan kuuluvien opastus ja valvonta
6762: oli ollut virheellinen ja pyytänyt, että kauppakir- on oltava järjestettynä siten, etteivät he tee rat-
6763: jan nojalla Suomen Säästöpankki - SSP Oy:lle kaisuja käräjäoikeuslain 19 §:n 2 momentissa tar-
6764: myönnetty lainhuuto kumottaisiin käräjäoikeu- koitetuissa laajoissa, tulkinnanvaraisissa tai
6765: dessa. muutoin vaikeasti ratkaistavissa olevissa asiois-
6766: Hankittujen selvitysten mukaan toimistosih- sa.
6767: teeri Mutanen oli ennen ratkaisunsa tekemistä Oikeusministeriön tietohallintotoimiston
6768: esitellyt asiat kiinteistöosaston vetäjänä ja kou- osalta asia ei anna aihetta enempään.
6769: luttajana toimineelle käräjätuomari Juhani Mä-
6770: höselle. Käräjätuomari Mähösen antamien oh-
6771: jeiden perusteella toimistosihteeri Mutanen oli 6.9. Lopputoteamus
6772: tehnyt sanotut ratkaisut.
6773: Kun otetaan huomioon edellä kohdassa 6.6 Edellä kohdassa 6.8 kerrotussa tarkoituksessa
6774: esitetty, totean, että kyseiset lainhuudon ja kiin- lähetänjäljennökset päätöksestäni Joensuun kä-
6775: nitysten kumoamista koskevat kiinteistöasiat räjäoikeuden laamannille Yrjö Sivolalle tiedoksi
6776: ovat käräjäoikeuslain 19 §:n 2 momentissa tar- sekä käräjätuomari Juhani Mähösen ja toimis-
6777: koitettuja tulkinnanvaraisia tai muutoin vaikeita tosihteeri Anne-Maria Mutasen tietoon saatetta-
6778: asioita ratkaista, eivätkä ne sen vuoksi voi kuu- vaksi.
6779:
6780: 17 370099
6781: 130 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6782:
6783: Lisäksi lähetän päätöksen tiedoksi Itä-Suo- sa NN oli ollut syytettynä ja tuomittu rangais-
6784: men hovioikeudelle ja oikeusministeriölle myös tukseen ja jossa mainittua tilintarkastajaa oli
6785: tietohallintotoimiston tietoon saatettavaksi. kuultu todistajana.
6786: NN on kirjoituksessaan kertonut, että hän oli
6787: ehdottanut Sahavirralle, että Sahavirta vetäytyi-
6788: 9.4. Syyttäjän esteellisyydestä si syyteharkinnan suorittamisesta tässä perätön-
6789: tä lausumaa koskevassa asiassa, koska Sahavirta
6790: oli NN :ää vastaan ajamassaan oikeudenkäynnis-
6791: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös sä pitänyt mainitun tilintarkastajan todistajan-
6792: 18.1.1996, dnro 991/1/95 kertomusta luotettavana. NN:n mielestä Saha-
6793: virta ei voi tämän ennakkokäsityksensä vuoksi
6794: vapaasti suorittaa syyteharkintaa epäillyn perät-
6795: 1 KANTELUKIRJOITUKSEN SISÄLTÖ tömän lausuman osalta. Sahavirta oli kuitenkin
6796: vastannut NN:lle, ettei hän ole esteeilinen toimi-
6797: Helsingin kaupungista oleva NN on oikeus- maan syyttäjänä myös perätöntä lausumaa kos-
6798: kanslerille osoittamassaan 6.11.1995 päivätyssä kevassa asiassa.
6799: kirjoituksessa kertonut, että Helsingin käräjäoi- NN on kirjoituksessaan viitannut Euroopan
6800: keus oli 2.11.1995 julistamallaan tuomiolla tuo- neuvoston ihmisoikeussopimukseen, jonka mu-
6801: minnut hänet talousrikosasiassa yhden vuoden kaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen
6802: kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangais- oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueet-
6803: tukseen. NN on ilmoittanut tyytymättömyyttä tomassa tuomioistuimessa. NN :n käsityksen
6804: käräjäoikeuden tuomioon ja hakenut siihen mukaan oikeudenkäyntiin liittyy myös syytehar-
6805: muutosta Helsingin hovioikeudelta, joka ei ole kinnan suorittaminen. NN:n mielestä Sahavirta
6806: vielä antanut ratkaisuaan muutoksenhakemuk- on esteeilinen suorittamaan syyteharkinnan
6807: sen johdosta. epäiltyä perätöntä lausumaa koskevassa asiassa.
6808: NN:n käsityksen mukaan käräjäoikeuden Sen vuoksi NN on pyytänyt, että oikeuskansleri
6809: langettava tuomio oli olennaisilta osin perustu- ratkaisee kysymyksen kaupunginviskaali Saha-
6810: nut käräjäoikeuden istunnossa 2.2.1995 todista- virran esteellisyydestä.
6811: jana kuullun KHT -tilintarkastajan, jota sittem- NN on oikeuskanslerinvirastolle toimittanut
6812: min oli vielä uudelleen kuultu todistajana käräjä- vielä 1.12.1995 päivätyn lisäkirjoituksen ja sen
6813: oikeuden istunnoissa 21.9. ja 2.11.1995, esittä- mukana Euroopan neuvoston ministerikomitean
6814: miin todistajankertomuksiin. Nämä kertomuk- 13.10.1994 hyväksymän tuomarien riippumatto-
6815: set olivat NN:n mielestä olleet monilta osin risti- muutta, tehokkuutta ja roolia koskevan suosi-
6816: riitaiset niin keskenään kuin myös jutussa kuul- tuksen nro R (94) 12 englanninkielisen jäljennök-
6817: lun erään toisen todistajan antamien kertomus- senja sitä koskevan epävirallisen suomennoksen.
6818: ten kanssa. Sen vuoksi NN oli epäillyt, että mai-
6819: nittu KHT -tilintarkastaja, jota jäljempänä kut-
6820: sutaan vain tilintarkastajaksi, olisi todistajana 2 HANKITUT SELVITYKSET
6821: valehdellut ja näin menettelyllään syyllistynyt
6822: perättömän lausuman antamiseen. Tästä epäile- 2.1. Asiakirjaselvitys
6823: mästään perättömästä lausumasta NN oli tehnyt
6824: 3.2.1995 ja 3.3.1995 päivätyillä kirjeillään rikosil- NN on kantelukirjoituksensa mukana toimit-
6825: moituksen Helsingin poliisilaitokselle, joka oli tanut oikeuskanslerinvirastolle jäljennöksen
6826: suoritetun tutkinnan perusteella laatinut esitut- Helsingin poliisilaitoksen suorittamassa tutkin-
6827: kintapöytäkirjan 4.5.1995 nro 3300/RTO/S/ nassa laaditusta esitutkintapöytäkirjasta
6828: 303856/95. Esitutkintapöytäkirja oli toimitettu 4.5.1995 nro 3300/RTO/S/303856/95.
6829: Helsingin kaupunginviskaalinvirastolle. Oikeuskanslerinvirastoon on hankittu jäljen-
6830: Epäiltyä perätöntä lausumaa koskeva syyte- nökset oikeudenkäyntipöytäkirjoista, jotka Hel-
6831: harkinta-asia oli Helsingin kaupunginviskaalin- singin käräjäoikeus oli istunnoissaan 2.2., 20.4.,
6832: virastossa jaettu kaupunginviskaali Ritva Saha- 21.9. ja 2.11.1995 laatinut käsitellessään NN:ää
6833: virralle syyteharkinnan suorittamista varten. vastaan ajettua, törkeätä velallisen petosta ynnä
6834: Syyteharkinnan suorittaminen asiassa on vielä muuta koskevaa rikosasiaa dnro R 94/7069. Hel-
6835: kesken. Sahavirta oli toiminut virallisena syyttä- singin käräjäoikeus oli 2.11.1995 julistamallaan
6836: jänä siinä talousrikoksia koskevassa asiassa, jos- tuomiolla katsonut NN :n syyllistyneen 1. 12.1992
6837: 9.4. Syyttäjän esteellisyydestä 131
6838:
6839: ja 14.4.1993 tehtyihin kahteen törkeään velal- Sahavirta ei ole oman käsityksensä mukaan
6840: lisen petokseen ja niistä tuominnut NN:n yhtei- esteeilinen suorittamaan syyteharkintaa myös
6841: seen yhden vuoden kuuden kuukauden ehdolli- NN:n tekemien rikosilmoitusten osalta. Sahavir-
6842: seen vankeusrangaistukseen. Syyttäjä, NN ja ralla ei kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, jos
6843: kaksi asianomistajaa olivat ilmoittaneet tyyty- oikeuskansleri määrää juttuun toisen syyttäjän.
6844: mättömyyttä koko tuomioon. Jutun asiakirjat ovat laajat, ja uusi syyttäjä jou-
6845: Oikeuskanslerinvirastoon on lisäksi pyydetty tuisi perehtymään myös jo käsiteltyyn asiakirja-
6846: syyttäjäitä nähtäväksi sanottua perätöntä lausu- aineistoon voidakseen ottaa kantaa NN:n vaati-
6847: maa koskevaan asiaan liittyvä asiakirja-aineisto. muksiin. NN on katsonut, että on Euroopan
6848: neuvoston ihmisoikeussopimuksen takaaman oi-
6849: keudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan
6850: 2.2. Kaupunginviskaali Ritva Sahavirran vaatimuksen vastaista, jos Sahavirta suorittaa
6851: selvitys syyteharkinnan NN:n tekemien rikosilmoitusten
6852: osalta. Sahavirran mielestä taas on kyseenalais-
6853: Kaupunginviskaali Ritva Sahavirta on ta, jos NN rikosilmoitusten tekijänä voisi vaikut-
6854: 10.1.1996 puhelinkeskustelussa oikeuskanslerin- taa siihen, kuka syyttäjä suorittaa asiassa syyte-
6855: viraston esittelijän Jukka Okon kanssa kertonut harkinnan.
6856: kantelukirjoituksessa tarkoitetun asianjohdosta
6857: seuraavaa: 2.3. Esittelijän vaihtaminen
6858: Törkeitä velallisen petoksia koskevaa rikos-
6859: juttua, jossa NN oli ollut vastaajana, oli ensim- Kun oikeuskanslerinvirastoon oli hankittu
6860: mäisen kerran käsitelty Helsingin käräjäoikeu- jäljennökset pääjutun oikeuskäsittelyssä laadi-
6861: dessa 2.2.1995. NN:n mainitsemaa tilintarkasta- tuista oikeudenkäyntipöytäkirjoista sekä asiaan
6862: jaa oli tuolloin kuulusteltu todistajana. Tämän liittyvistä esitutkinta-asiakirjoista, asiaa oikeus-
6863: todistajankertomuksen johdosta NN oli ennen ~anslerinvirastossa valmistellut esittelijä Jorma
6864: rikosjutun toista käsittelyä tehnyt rikosilmoituk- Aijälä oli havainnut, että hänen veljensä, joka oli
6865: sen epäilemästään todistajan perättömästä lau- jutun yhden asianomistajan Säästöpankkien
6866: sumasta. NN :n rikosilmoituksen johdosta suori- Keskus-Osake-Pankin palveluksessa, oli pankis-
6867: tetussa esitutkinnassa laadittu esitutkintapöytä- sa osallistunut samaan asiakokonaisuuteen liit-
6868: kirja oli valmistunut 4.5.1995. Tuolloin oikeu- ~yvien asioiden käsittelyyn. Sen vuoksi Jorma
6869: denkäynti NN:ää vastaan oli ollut edelleen kes- Aijälä katsoi sopimattomaksi, että hän valmiste-
6870: ken. Tilintarkastajaa oli kuulusteltu uudelleen lisi tätä asiaa. Määräsin asian esittelijäksi esitteli-
6871: todistajana rikosjutun myöhemmissä käsittelyis- jäneuvos Jukka Okon,ja asian valmistelu oikeus-
6872: sä 21.9. ja 2.11.1995. NN oli lisäksi tehnyt sa- kanslerinvirastossa suoritettiin uudelleen.
6873: maan asiaan liittyviä eräitä muita henkilöitä kos-
6874: kevia rikosilmoituksia.
6875: Sahavirta on puhelimitse ilmoittanut, että jos
6876: hänen mielestään olisi ollut todennäköisiä syitä 3 KANTELUN RATKAISU
6877: epäillä NN:n mainitseman tilintarkastajan syyl-
6878: listyneen perättömään lausumaan, hän olisi nos- Tämän asian olen tutkinut.
6879: tanut syytteen sanottua tilintarkastajaa vastaan
6880: NN:ää koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä. 3.1. Esteellisyyttä koskevista säännöksistä
6881: NN oli pyytänyt, ettei Sahavirta ratkaisisi NN:n
6882: rikosilmoituksissa tarkoitettua asiaa ennen kuin Virallisten syyttäjien esteellisyydestä ei ole ni-
6883: käräjäoikeus on ratkaissut NN:ää koskevan syy- menomaisia lainsäännöksiä. Syyttäjiin on käy-
6884: teasian. Käräjäoikeuden 2.11.1995 julistaman tännössä katsottu voitavan soveltuvin osin sovel-
6885: tuomionjälkeen NN oli katsonut, että Sahavirta taa oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä tar-
6886: onkin esteeilinen suorittamaan syyteharkintaa koitettuja tuomarin esteellisyysperusteita, jotka
6887: tilintarkastajaa koskevassa asiassa. Sahavirran ovat kuitenkin käytännön tilanteita ajatellen
6888: mukaan tilintarkastajan todistajankertomuksel- osoittautuneet varsin vanhentuneiksi. Tämän
6889: la oli ollut merkitystä NN:ää koskevan asian vuoksi syyttäjän esteellisyyttä ratkaistaessa on
6890: lopputuloksen kannalta. Käräjäoikeus oli rat- jouduttu hakemaan johtoa myös hallintomenet-
6891: kaisussaan viitannut tilintarkastajan todistajan- telylain esteellisyyssäännöksistä.
6892: kertomukseen. Syyttäjäsanomissa nro 4/1982 on todettu, ettei
6893: 132 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
6894:
6895: syyttäjän toiminta syyteharkinnan suorittami- 3.2. Syyttäjän asemasta rikosprosessissa
6896: sen, syytteen laatimisen tai oikeudessa toimimi-
6897: sen osalta ole hallintomenettelylain tarkoittamaa Syyttäjän asema rikosprosessissa on ollut kak-
6898: hallintomenettelyä, joten lain säännökset eivät sitahoinen. Toisaalta syyttäjä on jutun asianosai-
6899: suoranaisesti vaikuta syyttäjän toimintaan. Käy- nen ja syytetyn vastapuoli, jonka tehtävänä on
6900: tännössä on säännöksissä omaksuttuja periaat- syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta myös
6901: teita kuitenkin voitu käyttää apuna ratkaistaessa sen toteen näyttäminen. Toisaalta syyttäjän teh-
6902: syyttäjän esteellisyyttä koskevia ongelmia, joi- tävänä oikeudenkäynnissä on valvoa julkista
6903: den osalta asiaa ei voida muiden säännöksien kannevaltaa. Asian ratkaisulla ei ole syyttäjälle
6904: avulla ratkaista. henkilökohtaista merkitystä. Syyttäjän tehtävä-
6905: Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mu- nä virkamiehenä on toimia objektiivisesti niin,
6906: kaan tuomari on esteeilinen muun muassa seu- että myös syytetyn etu tulee oikeudenkäynnissä
6907: raavissa tilanteissa: huomioon otetuksi. Syyttäjän tavoitteena oikeu-
6908: - jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai denkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos.
6909: julkinen vihamies, Julkisen kannevallan valvojana syyttäjällä on
6910: - jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.
6911: on asiassa osa, Syyttäjän rikosprosessuaalisen roolin kehitys
6912: - jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan meillä näyttää rikosprosessin syyttämismenetel-
6913: on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odo- män korostumisenjohdosta kuitenkin olevan sen
6914: tettavana, suuntainen, että syyttäjän asianosaisasema suh-
6915: - jos tuomari toisessa oikeudessa on ollut teessa erityisesti syytettyyn on terävöitymässä.
6916: samassa asiassa tuomarina tai Tämä merkinnee samalla sitä, että syyttäjän ase-
6917: - jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä ma julkisen kannevallan valvojana tulee käytän-
6918: on päättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa. nössä jossakin määrin muuntumaan.
6919: Hallintomenettelylain (598/1982) 10 §:n 1 mo-
6920: mentissa säädetään, että virkamies on esteeilinen
6921: muun muassa seuraavissa tapauksissa: 3.3. Todistajan asemasta rikosprosessissa
6922: 1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asian-
6923: osainen; Vaatimusten perusteina olevat, ratkaisun kan-
6924: 2) jos asian ratkaisusta on odotettavissa eri- nalta merkitykselliset seikat eivät oikeudenkäyn-
6925: tyistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähi- neissä ole läheskään aina riidattornia siten, että
6926: sukulaiselleen; tai asianosaiset ilmoittaisivat olevansa niistä yksi-
6927: mielisiä. Riidanalaisen kysymyksen selvittämi-
6928: 6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa seen tarvitaan todistelua. Yksi todistelukeino on
6929: muusta erityisestä syystä vaarantuu. todistajan kuulusteleminen. Todistajat eivät ole
6930: Syyttäjän esteellisyyskysymystä on käsitelty jutun asianosaisia. Asianosaista itseään ei voida
6931: myös erinäisissä komiteanmietinnöissä. Siten kuulostella jutussa todistajana. Syyttäjän nimeä-
6932: syyttäjälaitostoimikunnan 31.3.1995 oikeusmi- mä todistaja ei ole jutussa syytetyn vastapuoli.
6933: nisteriölle antamassa mietinnössä (komiteanmie- Todistajana on esittämänsä todistajankerto-
6934: tintö 1995:7) on ehdotettu säädettäväksi laki ylei- muksen suhteen totuudessa pysymisvelvollisuus
6935: sistä syyttäjistä,johon lakiin sisältyisi myös syyt- riippumatta siitä, kuka on nimennyt hänet todis-
6936: täjien esteellisyyttä koskeva säännös. Ehdotetun tajaksi. Tätä totuudessa pysymisvelvollisuutta
6937: säännöksen mukaan syyttäjä olisi esteeilinen on tehostettu rikoslain 17 luvussa tarkoitetuilla
6938: muun muassa silloin, jos luottamus hänen puolu- perätöntä lausumaa oikeudenkäynnissä koske-
6939: eettomuuteensa jostakin erityisestä syystä vaa- villa rangaistussäännöksillä. Todistamiseen liit-
6940: rantuu. tyvät vaikeat ristiriitatilanteet on pyritty välttä-
6941: Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen mään oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa tarkoi-
6942: 6 artiklan 1 kohdan mukaanjokaisella on oikeus tetuilla todistamiskieltoa ja todistamisesta kiel-
6943: kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen täytymisoikeutta koskevilla säännöksillä.
6944: ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti peruste-
6945: tussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuo- 3.4. Todisteiden luotettavuuden arvioinnista
6946: mioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oi-
6947: keuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vas- Todisteluu tarkoituksena on tukea asianosais-
6948: taan nostetusta rikossyytteestä. ten vaatimuksia ja väitteitä pääasiaan vaikutta-
6949: 9.4. Syyttäjän esteellisyydestä 133
6950:
6951: vien riidanalaisten kysymysten osalta. Kun syy- kaisunsa esiintuodun näytön perusteella ja ryh-
6952: teharkinta-asiassa ja syyteasiassa asianosaisten tyä toimenpiteisiin epäilemänsä todistajan esitut-
6953: kertomukset poikkeavat toisistaan, todistajan- kinnassa tai oikeudenkäynnissä esittämän perät-
6954: kertomus saattaa olla enemmässä tai vähemmäs- tömän lausuman johdosta. Syyttäjän velvollisuu-
6955: sä määrin ristiriidassa jommankumman asian- teen ei sinänsä vaikuta se, kuka on nimennyt
6956: osaisen kertomuksen kanssa. todistajanja onko perättömäksi epäilty lausuma
6957: Syyttäjällä on ratkaisupakko hänelle tulevien ollut syytettä tukeva vai sitä vastaan.
6958: syyteharkinta-asioiden osalta, vaikka niihin liit- Mikäli syyttäjä on tässä ominaisuudessa ko-
6959: tyisi vaikeita näytönarviointikysymyksiä. Syyt- rostetusti myös julkisen edun valvoja eikä vain
6960: täjäjoutuu syyteharkinnassaanja syytettä oikeu- yksittäisen syytejutun asian osainen, syyttäjän ja
6961: denkäynnissä ajaessaan arvioimaan, minkä mer- todistajan prosessuaalisesta asemasta johtuen
6962: kityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja syyttäjän ja todistajanvälille ei todistajankuulus-
6963: mitä hän pitää asiassa totena. Tähän sisältyy telun johdosta yleensä kehittyisi sellaista suhdet-
6964: myös todistajankertomuksen luotettavuuden ar- ta, että syyttäjä tulisi puolueelliseksi ja olisi es-
6965: vioiminen, mikä on syyttäjän virkatehtäviin kuu- teellinen suorittamaan syyteharkinnan kuulus-
6966: luvaa tavanomaista työtä. Syyttäjän suorittaman tuttamansa todistajan epäillyn perättömän lau-
6967: todistajankertomuksen luotettavuusarvioinnin suman osalta.
6968: äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä kat- Alioikeuden tuomionjälkeen saattaa olla ym-
6969: soo todistajan syyllistyneen perättömän lausu- märrettävää, jos syyttäjä olisi jossakin määrin
6970: man antamiseen ja tekee siitä rikosilmoituksen. haluton tuomioistuimen hyväksymän syytteen
6971: Todistajankertomuksen luotettavuuden arvi- jälkeen ajamaan pääjutussa kuulustuttamaansa
6972: oiminen ei kuulu yksin syyttäjälle, vaan myös todistajaa vastaan sellaista syytettä,jonka perim-
6973: jutun muille asianasaisille ja lopulta tuomioistui- mäisenä tarkoituksena olisi syyttäjän aiemmin
6974: melle. Asianosaisten edun mukaista on oikeu- menestyksellisesti ajaman syytteen perusteella
6975: denkäynnissä esittää käsityksensä ja todistella langetetun tuomion kumoaminen. Tämän joh-
6976: käsityksiään todistajankertomuksen luotetta- dosta joudutaan arvioimaan, olisiko tällaisessa
6977: vuudesta. Heidänkin arvostelunsa todistajanker- tilanteessa alioikeuden tuomion jälkeen syyttä-
6978: tomuksen luotettavuudesta voi olla eri asteista, jän kyky käsitellä ja ratkaista juttu ennakkoluu-
6979: voimakkaimpana kannanottona todistajan syyt- lottomasti ja tasapuolisesti vaarantunut ja olisi-
6980: täminen tai ilmiantaminen hänen syyllistymises- ko hän sen vuoksi esteeilinen suorittamaan syyte-
6981: tään tahallisen perättömän lausuman antami- harkinnan perätöntä lausumaa koskevassa asi-
6982: seen. assa.
6983: Pääjuttu ja väitetty todistajan perätön lausu-
6984: ma saattavat alioikeuskäsittelyn jälkeenkin olla
6985: 3.5. Näkökohtia syyttäjän esteellisyydestä edelleen yhteydessä toisiinsa esimerkiksi valitus-
6986: suorittaa syyteharkinta kuulustuttamansa asiana hovioikeudessa tai tuomion purkuasiana
6987: todistajan epäillyn perättömän lausuman korkeimmassa oikeudessa. Syyttäjäviranomai-
6988: osalta selta voidaan edellyttää toimenpiteitä pääjutussa
6989: vielä alioikeuden tuomion jälkeenkin. Voimassa
6990: Asianosainen voi esittää todistajaan kohdistu- olevien oikeudenkäyntisäännösten mukaan ei
6991: van rangaistusvaatimuksen tämän viaksi epäil- ole riittäviä perusteita pääsääntöisesti kieltää
6992: lystä perättömästä lausumasta joko pääjutun esi- pääjutussa toiminutta syyttäjää käyttämästä
6993: tutkinnassa tai alioikeuskäsittelyssä taikka vasta syyttäjän puhevaltaa näissä eri tilanteissa.
6994: sen jälkeen, kun pääjuttu on vireillä muutoksen- Syyttämättäjättämispäätöksellä ratkaistujen
6995: hakutuomioistuimessa tai jo lainvoimaisesti rat- asioiden osalta on rikoslain voimaanpanemisesta
6996: kaistu. Mahdollinen rangaistusvaatimus käsitel- annetun asetuksen 15 d §:n (30111990) säännök-
6997: lään säännönmukaisesti pääjutusta erillisenäjut- sessä todettu, että virallinen syyttäjä saa syyttä-
6998: tuna alioikeudessa. Väite perättömästä lausu- mättä jättämistä koskevan päätöksensä estämät-
6999: masta voi perustua jutun eri vaiheissa ilmennee- tä nostaa syytteen, jos asiassa ilmenneen uuden
7000: seen selvitykseen. selvityksen mukaan päätös on perustunut olen-
7001: Syyttäjän velvollisuutena on ilman asianosai- naisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.
7002: sen rangaistusvaatimustakin arvioida esitutkin- Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu
7003: nanja alioikeuskäsittelyn yhteydessä esitetyn to- vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa,
7004: distajankertomuksen luotettavuutta, tehdä rat- myös nopeaaja halpaa. Useiden samantasoisten
7005: 134 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7006:
7007: virkamiesten osallistuminen vuorotellen saman tuolla perusteella ollut pidettävä esteellisenä suo-
7008: asian käsittelyyn on joutuisuus- ja taloudelli- rittamaan syyteharkintaa tai toimimasta syyttä-
7009: suusnäkökohtien kannalta kyseenalaista. Tässä jänä myös sanottuun pääjuttuun liittyvää epäil-
7010: kohdin on kuitenkin huomattava, että vireillä tyä perätöntä lausumaa koskevassa syyteasiassa,
7011: olevan rikosprosessimenettelyn viitoittama kehi- ajetaanpa sitä sitten pääjutun yhteydessä tai eril-
7012: tys rikosprosessin kaksiasianosaissuhteen koros- lisenä asiana. Tähän on ehkä osaltaan ollut vai-
7013: tumiseen on ihmisoikeussopimuksen tulkinnan kuttamassa se, että syyttäjäpiirissä on ollut usein
7014: kehittymisen kautta toisaalta omiaanjohtamaan vain yksi syyttäjä.
7015: myös esteellisyyssääntöjen korostumiseen, jol- Edellä tässä päätöksessäni olen esittänyt eräi-
7016: loin objektiviteettivaatimusta joudutaan arvioi- tä näkökohtia kantelussa tarkoitetun kaltaisten
7017: maan kutakin tilannetta varten erikseen. Tämän esteellisyyskysymysten ratkaisemiseksi. Perus-
7018: osalta on kuitenkin aihetta toisaalta korostaa, periaatteena on, että kukin syyttäjä itse ratkaisee
7019: ettei esteellisyyssääntöjen tulkintaa ole syytä ki- oman esteellisyytensä. Kantelussa tarkoitetussa
7020: ristää sellaiseksi, että se vaarantaisi oikeuden- asiassa ei ole käynyt ilmi sellaisia seikkoja,joiden
7021: käytön tarkoitusperät mahdollistamaHa oikeu- johdosta tässä tilanteessa olisi arvioitava kau-
7022: denkäytön ns. shikaanin luonteisen väärinkäyt- punginviskaali Ritva Sahavirran menetelleen vir-
7023: tämisen. heellisesti hänen arvioidessaan esteellisyyttään
7024: toimia syyttäjänä kysymyksessä olevassa epäil-
7025: tyä perätöntä lausumaa koskevassa asiassa.
7026: Syyttämismenetelmän painottuessa joudu-
7027: 3.6. Johtopäätökset taan kuitenkin myös esteellisyyskysymysten rat-
7028: kaisua arvioimaan entistä enemmän korostuvan
7029: NN oli häntä vastaan törkeistä velallisen pe- kaksiasianosaissuhteen kannalta. Kun alioikeus
7030: toksista ajettua syytettä Helsingin käräjäoikeu- on tuomiossaan hyväksynyt osan syyttäjän vaa-
7031: dessa käsiteltäessä voimakkaasti arvostellut to- timuksista, mutta kaikki asianosaiset hakevat sii-
7032: distajana kuulustellun tilintarkastajan todista- hen muutosta, voidaan prosessin ulkopuolelta
7033: jankertomusta ja epäillyt, että mainittu tilintar- arvioida, että syyttäjän uskottavuus suorittaa ta-
7034: kastaja olisi syyllistynyt perättömän lausuman sapuolisesti syyteharkinta pääasiaan liittyvässä,
7035: antamiseen. Helsingin käräjäoikeus oli 2.11.1995 mutta menettelyllisesti erillisessä perätöntä lau-
7036: tuominnut NN:n rangaistukseen hänen syykseen sumaa koskevassa jutussa, joka saattaisi vaikut-
7037: luetuista kahdesta törkeästä velallisen petokses- taa syytetyn hyväksi, olisi vähentynyt. Pääjutun
7038: ta, vaikka käräjäoikeuden tiedossa olivat olleet syyttäjällähän on tuon jutun näytön arvioinnin
7039: NN:n esittämät epäilyt perättömästä lausumas- osalta ollut sekä jo ennen jutun ratkaisua että
7040: ta. Pääjuttu on nyt vireillä Helsingin hovioikeu- varsinkin sen jälkeen vakaa ja tuomiolla edelleen
7041: dessa. varmistunut käsitys. Tämänkaltaisessa tulkinta-
7042: NN:n mukaan käräjäoikeuden syyksilukeva tilanteessa pidän suotavana kokonaisuuden huo-
7043: tuomio oli olennaisilta osin perustunut mainitun mioon ottaen, että perätöntä lausumaa koske-
7044: tilintarkastajan todistajankertomukseen. Näin vassa asiassa syyteharkinnan suorittaa muu kuin
7045: käräjäoikeuden ratkaisu näyttää antavan tukea pääjutun asianosaisena toiminut syyttäjä.
7046: syyttäjän käsitykselle todistajankertomuksen Edellä lausumani perusteella olen tähän
7047: luotettavuudesta. Se, että syyttäjä on odottanut asiaan liittyen katsonut, että kaupunginviskaali
7048: käräjäoikeuden ratkaisua, jolla on ollut merki- Ritva Sahavirran sijasta tulisi kokonaistilanteen
7049: tystä perätöntä lausumaa koskevan syyteharkin- huomioon ottaen määrätä toinen syyttäjä suorit-
7050: ta-asian ratkaisun kannalta, ei sinänsä vaikuta tamaan syyteharkinnan sanotussa perätöntä lau-
7051: hänen oikeuteensaratkaista perätöntä lausumaa sumaa koskevassa asiassa. Sen vuoksi olen tälle
7052: koskeva asia. päivälle päivätyllä syyttäjänmääräykselläni
7053: Oikeusjärjestyksessämille omaksuttujen peri- määrännyt Helsingin kaupunginviskaalin Mik-
7054: aatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä ko Eteläpään huolehtimaan virallisen syyttäjän
7055: asiaa,johon nähden hän on esteellinen. Toisaalta tehtävistä sanotussa asiassa.
7056: Suomessa ei ole pääsääntöisesti ollut sen kaltais- Edellä lausumani näkökohdat saatan kaupun-
7057: ta oikeuskäytäntöä, jonka mukaan pääjutussa ginviskaali Ritva Sahavirran ja Helsingin ensim-
7058: syyttäjänä toiminutta henkilöä olisi pelkästään mäisen kaupunginviskaalin tietoon.
7059: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 135
7060:
7061: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla sille (24.3., 3.5., 31.5., 25.9., 6.10., 17.10. ja
7062: joutuneen Suomen kansalaisen 24.10.1995). J.R:n mukaan se, että hän oli nyt-
7063: auttamisesta temmin saanut oikeuskanslerinviraston kautta
7064: käyttöönsä aiemmin ulkoasiainministeriöitä
7065: pyytämiään asiakirjoja, ei poistanut ministeriön
7066: Lyhennysote oikeuskansleri Jorma S. Aallon
7067: menettelyn virheellisyyttä.
7068: J.R. on lisäksi esittänyt epäilyn, että ulkoasi-
7069: päätöksestä 24.1.1996, dnro 940/1/94
7070: ainministeriön virkamiehet ovat esteeliisiä hänen
7071: asiassaan antamaan selvityksiä tai sitä tutki-
7072: maan, koska heidän toimintansa on saatettu tut-
7073: 1. KANTELUKIRJOITUKSET kinnan kohteeksi.
7074:
7075: 1.1. J.R:n kirjoitukset ja tutkintapyynnöt Lisäksi J.R. on esittänyt tyytymättömyytensä
7076: poliisiviranomaisten menettelyyn vaimonsa te-
7077: Oikeuskanslerille 31.10.1994 osoittamassaan kemän rikosilmoituksen kohdalla. Rikosilmoi-
7078: kirjoituksessa J.R. on kertonut olleensa panUi- tusta, joka keskusrikospoliisin läntisen alueen
7079: vankina Irkutskissa Venäjällä 25.2.-5.3.1994 Turun yksikön toimesta oli siirretty Helsingin
7080: välisen ajan. Hänet oli vapautettu sen jälkeen, poliisilaitoksen käsiteltäväksi, ei olisi saanut jät-
7081: kun hänen vaimonsa L.R. oli maksanut lunnas- tää poliisin päätöksellä tutkimatta. Rikosilmoi-
7082: rahatUSD 136230. VapaudenriistostaanJ.R.on tus olisi - L.R :n tekemässä laajuudessa- edel-
7083: tehty 8.3.1994 Turussa keskusrikospoliisille ri- lyttänyt esitutkinnan toimeenpanemista. J.R. on
7084: kosilmoituksen. huomauttanut, ettei Helsinkiin siirretty ilmoitus
7085: J.R. oli kirjoituksensa mukaan pyytänyt ulko- vastannut L.R:n ilmoitusta, minkä lisäksi tämän
7086: asiainministeriön apua ja toimenpiteitä makset- ammatti oli siihen merkitty virheellisesti.
7087: tujen lunnasrahojen takaisin saamiseksi. Koska
7088: J.R. oli tyytymätön asian edistymiseen ja minis-
7089: teriön suhtautumiseen hänen asiaansa, hän on
7090: kääntynyt oikeuskanslerin puoleen. J.R. on pyy- 1.2. L.R:n kirjoitukset
7091: tänyt oikeuskanslerin toimenpiteitä ulkoasiain-
7092: ministeriön menettelyn tutkimiseksi sekä sen sel- Oikeuskanslerille 31.3.1995 osoittamassaan
7093: vittämiksi, mitkä ovat hänen ja hänen vaimonsa kirjoituksessa L.R. on ilmoittanut tyytymättö-
7094: oikeudet saada vahingonkorvausta ulkoasiain- myytensä Helsingin poliisilaitoksen rikosko-
7095: ministeriön taitamattoman ja heidän etujaan misario Hannu Hännikäisen 24.3.1995 tekemään
7096: haittaavan menettelyn johdosta. poliisin päätökseen. Rikosilmoituksen johdosta
7097: J.R. on täydentänyt kanteluaan lukuisin kir- olisi tullut suorittaa esitutkinta. Rikosilmoituk-
7098: joituksin. Hän on toimittanut oikeuskanslerille sen ydin oli se, että häneen, L.R:aan, oli kohdis-
7099: runsaasti asiakirja-aineistoa, josta ilmenevät hä- tunut pakottaminenja hän olijoutunut kiristyk-
7100: nen yhteydenottonsa muun ohella useisiin viran- sen kohteeksi. Rikosilmoitus oli tulkittu täysin
7101: omaisiin ja pankkeihin. J .R. on kirjoituksissaan virheellisesti. L.R. on vaatinut maksamisensa ra-
7102: (1.11., 21.11. ja 5.12.1994 sekä 27.3.1995) perus- hojen palauttamista.
7103: tellut näkemystään siitä, että hän oli ollut panUi-
7104: vankina ja että hänen tapaukseensa tulisi sovel- L.R. on lisäksijäljempänä kohdassa 3.2. mai-
7105: taa kansainvälisiä sopimuksia, ennen muuta nitussa vastineessaan arvostellut ulkoasiainhal-
7106: panttivankien ottamista vastaan tehtyä sopimus- linnon menettelyä miehensä asian hoidossa.
7107: ta sekä kidutuksen ja muunjulman ja epäinhimil-
7108: lisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen
7109: vastaista yleissopimusta.
7110: J.R:n mukaan (4.l.ja29.9.1995) ulkoasiainmi- 2. SELVITYKSET JA TIEDOT
7111: nisteriö on varsin asenteellinen hänen asiassaan.
7112: Ministeriö ei ole antanut hänen käyttöönsä kaik- Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesään-
7113: kea hänen siltä pyytämäänsä asiakirja-aineistoa nön (1697/1992) 7 §:n 2 momentin nojalla kante-
7114: eikä se myöskään ole suostunut toimittamaan lun tutkimista varten on hankittu seuraavat selvi-
7115: kuriiripostina J.R:n kirjeitä Venäjän viranomai- tykset ja tiedot.
7116: 136 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7117:
7118: 2.1. Ulkoasiainministeriöitä saadut selvitykset Halosta antamaan lausuntonsa ministeriön oi-
7119: ja tiedot keudellisen osaston hänelle tekemän ihmisoike-
7120: uskysymyksiin pohjautuvan selvityksen johdos-
7121: Oikeuskansleri on 8.11.1994 pyytänyt ulkoasi- ta ja J.R:n kantelun kohteena olevan ulkoasiain-
7122: ainministeriötä toimittamaan J.R:n kantelun ministeriön menettelyn osalta. Lausunnossa on
7123: tutkimista varten tarpeelliset tiedot ministeriön pyydetty kiinnittämään huomiota siihen, että
7124: toimenpiteistä ja niiden perusteista. asiakirjoista oli pääteltävissä toisaalta, että J .R:n
7125: Ulkoasiainministeriön selvitys, jonka ovat al- tapausta oli Suomen Moskovan suurlähetystös-
7126: lekirjoittaneet osastopäällikkö Holger Rotkirch sä käsitelty tuolloin suurlähetystön tiedossa ol-
7127: ja toimistopäällikkö Marcus Laurent, on annettu leiden perusteiden valossa panttivankitapaukse-
7128: oikeuskanslerille 15.12.1994 kirjeellä nro 15147, na, ja toisaalta, että vaadittu rahasumma oli suo-
7129: jonka liitteenä on oikeudellisen osaston muistio ritettu niiden ohjeiden mukaan, jotka J.R. oli
7130: (Laurent/Wakonen) nro 422114.12.1994 sekä antanut ollessaan kertomansa mukaan panUi-
7131: asiakirjajäljennöksiä ministeriöön J.R:n asiassa vankina Irkutskissa sekä että hänet oli päästetty
7132: kertyneistä asiakirjoista. lähtemään sieltä vasta, kun maksuvaatimuksen
7133: Selvityksessä on katsottu, että ulkoasiainmi- esittäneille oli toimitettu selvitys maksusuorituk-
7134: nisteriö ja Suomen Moskovan edustusto ovat sesta. Lausunnon ohella ulkoasiainministeri Ha-
7135: J.R:n tapauksessa toimineet viipymättä ja asian- losta oli pyydetty oikeuskanslerille toimittamaan
7136: mukaisesti kaikin käytettävissä olevin keinoin niiden ulkoasiainministeriön virkamiesten selvi-
7137: asian edellyttämällä tavalla. tykset,jotka olivat päättäneet menettelystä raha-
7138: Ulkoasiainministeriö on toimittanut lisätie- summan suhteen.
7139: toina Ulkoasiainministeri Tarja Halonen on kirjeel-
7140: - kirjeellä 24.1.1995 nro 10276 (Rotkirch/ lään 8.9.1995 nro 13720 toimittanut lausuntonsa.
7141: Laurent) jäljennöksen Suomen Moskovan suur- Lausunnon ohella oikeuskanslerille on toimitet-
7142: lähetystön 24.1.1995 päivätystä sähkeestä nro tu ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston
7143: 0065 ja sen liitteenä olevasta Venäjän ulkominis- virkamiesten, ulkoasiainneuvos Marcus Lauren-
7144: teriön suurlähetystölle 13.1.1995 osoittamasta tin ja hallinnollisen avustajan Tuula Wakosen
7145: nootista nro DKS-81 käännöksineen ilmoituk- 15.8.1995 antama yhteinen selvitys.
7146: sin, että nootti oli vastaus suurlähetystön noot- Ulkoasiainministeri Halonen on lausunnos-
7147: tiin nro 1087114.3.1994, saan käsityksenään todennut, että ulkoasiainhal-
7148: - kirjeellä 26.1.1995 nro 10349 (Rotkirch/ linnon virkamiehet sekä ministeriössä että Mos-
7149: Wakonen) lisätietona jäljennöksen Suomen kovan suurlähetystössä ovat hoitaneet J.R:n ta-
7150: Moskovan suurlähetystön sähkeestä nro 0081/ pauksen tehokkaasti ja antaumuksella tavoittee-
7151: 25.1.1995, jonka mukaan J.R:n asianajaja oli na saada J.R. palaamaan Irkutskista mahdolli-
7152: käynyt suurlähetystössä, simman pian ja turvallisesti. Ratkaisevasti J .R:n
7153: - kirjeellä 30.3.1995 nro 11559 (Rotkirch/ poispääsyyn näyttävät vaikuttaneen suurlähe-
7154: Wakonen) lisätiedoksi Helsingin poliisilaitoksen tystön yhteydenotot Venäjän viranomaisiin ja
7155: päätöksen 24.3.1995 jättää ulkoasiainministe- niiden Venäjän oloihin nähden ripeä ja tehokas
7156: riön virkamiehiä koskeva L.R:n rikosilmoitus puuttuminen asiaan. Lausunnossa on lisäksi to-
7157: tutkimatta, dettu, että rahat oli maksettu jo päiviä ennen
7158: - 6.6.1995 tiedoksi jäljennöksen J.R:lle ilman, että J.R:n tilanne Irkutskissa oli sen vuok-
7159: 1.6.1995 osoitetusta kirjeestä sekä ministeriön si muuttunut.
7160: kuriiripostia koskevat määräykset, sekä Ulkoasiainneuvos Laurent ja hallinnollinen
7161: - kirjeellä 14.7.1995nro 12946(linjanjohtaja avustaja Wakonen ovat puolestaan antamassaan
7162: Ora Meres-Wuori/hallinnollinen avustaja Tuula selvityksessä todenneet, että ministeriön ja edus-
7163: Wakonen) jäljennöksen ulkoasiainministeriön tuston tarkoituksena oli saada J.R. mahdollisim-
7164: oikeudellisen osaston ulkoasiainministeri Tarja man nopeasti ja turvallisesti pois Irkutskista ja
7165: Haloselle 6.7.1995 osoittamasta kirjeestä nro että J.R. palasikin vahingoittumattomana Mos-
7166: 12881 ja sen liitteenä olevasta ulkoasiainministe- kovan kautta Suomeen. Edelleen selvityksessä
7167: riön oikeudellisen osaston 30.6.1995 päivätystä on todettu, ettei ulkoasiainministeriön eikä ulko-
7168: lainsäädäntösihteeri Päivi Kaukorannan laati- maanedustustojen toimivaltaan kuulu yksityisiin
7169: masta muistiosta. liikesuhteisiin perustuvien erimielisyyksien sel-
7170: Oikeuskansleri on 17.7.1995 päivätyllä kirjeel- vittäminen eikä siten myöskään J .R:n ja hänen
7171: lään vielä pyytänyt ulkoasiainministeri Tarja venäläisten liikekumppaniensa kiistanalaisiin
7172: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 137
7173:
7174: raha-asioihin puuttuminen. Tätä koskevat ohjeet nisteriön virkamiesten menettelystä, asia oli siir-
7175: ministeriö oli myös antanut suurlähetystölle. retty tutkittavaksi Helsingin poliisilaitokselle.
7176: Lisäksi ulkoasiainministeriö on kirjeellään Helsingin poliisilaitoksella 24.3.1995 tehdyllä
7177: 26.10.1995 nro 14358 (Rotkirch/Wakonen) lä- poliisin päätöksellä asiassa oli jätetty tutkiota
7178: hettänyt oikeuskanslerille tiedoksi jäljennöksen suorittamatta.
7179: asianajotoimistolle 23.10.1995 osoittamastaan - L.R. on 3.10.1995 tehnyt Turun poliisille
7180: vastauskirjeestä J.R:n asiassa. uuden rikosilmoituksen vaatien esitutkintaa.
7181: Asia oli toimitettu Turusta Helsingin poliisilai-
7182: tokselle.
7183: 2.2. Keskusrikospoliisilta saadut tiedot Selvityksen mukaan keskusrikospoliisi oli pi-
7184: täytynyt J.R:n ilmoittaman jutun perusasiassa,
7185: Keskusrikospoliisin läntisen alueen Turun yk- panttivangin ottaminen, ja tutkiotatoimet ovat
7186: sikön aluepäälliköltä Kurt Alopaeukselta koskeneet sanottua rikosta. Tutkiota on keskit-
7187: 3.11.1994 puhelimitse saadun tiedon mukaan tynyt tutkiotamateriaalin toimittamiseen Venä-
7188: J.R:n asia oli vireillä. Tutkiotapyyntö oli toimi- jän oikeusviranomaisille. Tutkiota perustuu
7189: tettu Venäjälle ja vastausta Venäjältä odotettiin. Suomenja Venäjän välillä tehtyyn rikostutkinta-
7190: Tutkinnanjohtajana J .R:njutussa Turussa toimii sopimukseen varsinaisen tutkinnan tapahtuessa
7191: rikoskomisario Heikki Topi-Hulmi. Venäjällä. Keskusrikospoliisin tutkiotatoimen-
7192: piteet ovat virka-aputoimenpiteitä Venäjän oike-
7193: Rikoskomisario Topi-Hulmin selvityksen mu- usviranomaisille.
7194: kaan, koska Venäjän viranomaisilta saaduissa Selvityksessä on maksettujen rahavarojen
7195: asiakirjoissa ja J .R:n esittämässä oli suuria risti- osalta todettu, että L.R:n pankille antaman toi-
7196: riitaisuuksia, keskusrikospoliisin toimesta meksiannon perusteella varat oli siirretty Kan-
7197: 28.2.-1.3.1995 oli kuulusteltu todistajina tapah- sallis-Osake-Pankin Turun konttorista Saksaan
7198: tuma-aikana Moskovan suurlähetystössä toimi- Deutsche Rankiin Frankfurtiin ja sieltä mosko-
7199: nutta henkilökuntaa. Kertynyt aineisto oli valaiseen pankkiin, jossa varat oli jäädytetty.
7200: 2.3.1995 toimitettu Venäjän federaation pääsyyt- Varat olivat vapautuneet vastaanottajan käyt-
7201: tänjävirastolle. Asia oli edelleen kesken. töön Venäjän syyttäjäviranomaisen tekemän
7202: Keskusrikospoliisin läntisen alueen Turun yk- syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen. Dollari-
7203: sikkö on 6.11.1995 kirjeellä, jonka ovat allekir- pohjainen varojen siirto oli tapahtunut New
7204: joittaneet aluepäällikkö Kurt Alopaeus ja tutkin- Yorkissa olevan Chase Bankin KOP:n tiliä ve-
7205: nanjohtaja Heikki Topi-Hulmi, toimittanut tut- loittaen. Keskusrikospoliisin läntisen alueen Tu-
7206: kinnasta lisäselvityksen oikeuskanslerille. Selvi- run yksikkö ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin va-
7207: tyksestä on käynyt ilmi, että Venäjälle 2.3.1995 rojen peräyttämiseksi pankeilta, koska varojen
7208: toimitetun asiakirja-aineiston perusteella Venä- siirto oli tapahtunut L.R:n tahdon mukaan eikä
7209: jän federaation pääsyyttäjänvirasto oli ottanut maksuliikenteessä ollut havaittu rikosta.
7210: asian uudelleen käsittelyyn ja palauttanut sen Rikoskomisario Topi-Hulmilta 17.1.1996 pu-
7211: Irkutskin syyttäjäviranomaisille. Irkutskin viral- helimitse saadun tiedon mukaan J.R:n asia on
7212: linen syyttäjä oli 8.9.1995 pyytänyt keskusrikos- edelleen Venäjällä vireillä.
7213: poliisilta lisätietoja. Lisäaineisto oli 13.10.1995
7214: lähetetty Venäjälle. Selvityksen mukaan asia on
7215: Venäjällä kesken.
7216: Keskusrikospoliisin selvityksen mukaan ju- 2.3. Helsingin poliisilaitokselta saadut tiedot
7217: tussa on tehty seuraavat rikosilmoitukset:
7218: - J.R:n rikosilmoitus 8.3.1994 nro 7020/R/ L.R:n Turussa tekemä rikosilmoitus oli ulko-
7219: 291194, asianimikkeellä panttivangin ottaminen, asiainministeriön virkamiesten menettelyä kos-
7220: jossa on vaadittu rikostutkinnan suorittamista kevalta osin siirretty Helsingin poliisilaitokselle.
7221: Venäjällä, tekoon syyllisiksi havaittujen syyttee- Helsingissä tutkinnanjohtajaksi asiaan oli mää-
7222: seen asettamista, rangaistukseen tuomitsemista rätty rikoskomisario Hannu Hännikäinen. Hän-
7223: ja maksettujen varojen palauttamista. nikäisen 3.2.1995 puhelimitse oikeuskanslerinvi-
7224: - L.R:n 8.11.1994 Turun poliisilaitokselle rastolle antaman selonteon mukaan hän oli käy-
7225: osoittama rikosilmoitus, törkeä kiristys. Asia oli nyt ulkoasiainministeriässä asiaa selvittämässä.
7226: siirretty keskusrikospoliisille. Niiltä osin kuin ri- Lisäksi Hännikäinen oli ollut yhteydessä keskus-
7227: kosilmoituksessa oli ollut kysymys ulkoasiainmi- rikospoliisin Turun yksikköön.
7228:
7229: 18 370099
7230: 138 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7231:
7232: Helsingin poliisilaitokselta on 29.3.1995 saa- osana vastinettaan, yliassistentti Elina Pirjatan-
7233: punut Oikeuskanslerinvirastolie tiedoksi niemen J.R:n tapauksesta laatiman kommentaa-
7234: 24.3.1995 tehty poliisin päätös jättää esitutkinta rin liiteasiakirjoineen.
7235: toimittamatta L.R:n tekemän rikosilmoituksen J.R. on 9.1.1995 toimittanut oman vastineen-
7236: johdosta. Päätös koski Helsingin poliisilaitoksel- sa. Siinä hän on tuonut esiin kantansa tapahtu-
7237: le siirrettyä osaa mainitusta rikosilmoituksesta. mista Venäjällä ja päätynyt täysin eri näkemyk-
7238: seen kuin ulkoasiainministeriö selvityksessään.
7239: 2.4. Sisäasiainministeriön poliisiosastolta saadut
7240: tiedot
7241: 3.2. L.R:n vastine
7242: Oikeuskanslerille on 6.7.1995 tiedoksi saapu-
7243: nut jäljennös sisäasiainministeriön poliisiosaston L.R. on omasta puolestaan toimittanut
7244: 5.7.1995 J.R:lle antamasta ratkaisusta tämän 9.1.1995 vastineen sanotun selvityksen johdosta.
7245: ministeriölle 20.4., 16.5., 17.5. ja 21.6.1995 osoit- Hänen näkemyksensä on yhdenmukainen J.R:n
7246: tamiin kantetuihin ja tutkintapyyntöihin. Sisä- esittämän kanssa. Kyseessä on ollut panttivan-
7247: asiainministeriön poliisiosaston ratkaisusta on giksi ottaminen. Rahojen maksaminen oli ollut
7248: ilmennyt muun ohella seuraavaa. ainoa mahdollisuus päästä asiassa ratkaisuun ja
7249: Niiltä osin kuin kanteluissa ja tutkintapyyn- J.R:n selvitä hengissä. L.R. on liittänyt vastinee-
7250: nöissä on ollut kysymys siitä, ettei keskusrikos- seensa otteita päiväkirjastaan, jonka merkin-
7251: poliisin taholta oltu ryhdytty toimenpiteisiin va- nöistä hän katsoo selkeästi ilmenevän tapahtu-
7252: rojen jäädyttämiseksi, sisäasiainministeriö on to- mien todellisen kulun.
7253: dennut saamansa selvityksen perusteella, että sen
7254: jälkeen kun rikoskomisario Topi-Huiruin
7255: 15.3.1994 päivätty pyyntö oli käännetty venäjäk- 3.3. J.R:n lisävastine
7256: si, se oli kiireellisenä välitetty 18.3.1994 edelleen
7257: Venäjän Moskovan Interpol-toimistolle. Ulkoasiainministeri Tarja Halosen 8.9.1995
7258: Moskovan Interpol-toimistosta 14.6.1995 annettua oikeuskanslerille lausuntonsa ja han-
7259: saadun tiedon mukaan Suomesta toimitettu lisä- kittua ulkoasiainministeriön virkamiesten, ulko-
7260: materiaali, muun muassa kahden ulkoasiainmi- asiainneuvos Marcus Laurentin ja hallinnollisen
7261: nisteriön virkamiehen kuulustelut, oli toimitettu avustajan Tuula Wakosen 15.8.1995 päivätyn
7262: Venäjän viranomaisille huomioon otettavaksi selvityksen heidän menettelynsä osalta, J.R:lle
7263: tutkimuksissa. Tutkimuksia valvoi Venäjän pää- on varattu tilaisuus lisävastineen antamiseen.
7264: syyttäjän virasto. J.R. on vastineensa antamista varten tutustu-
7265: Sisäasiainministeriön poliisiosaston käsityk- nut ulkoasiainministeriön oikeuskanslerille toi-
7266: sen mukaan asian selvittämiseen liittyvät poliisi- mittamiin selvityksiin liittyvään luottamukselli-
7267: viranomaisten toimenpiteet ovat olleet voimassa seen asiakirja-aineistoon oikeuskanslerinviras-
7268: olevien säännösten ja määräysten mukaisia. Ul- tossa sen jälkeen, kun hänelle oli annettu ja hän
7269: komailla tapahtuneeksi väitetyn rikoksen tosi- oli tutustunut oikeuskanslerinviraston kanslia-
7270: asialliset selvittämismahdollisuudet ovat ainoas- päällikön Klaus Helmisen laatimaan asiakirjojen
7271: taan tapahtumamaan viranomaisilla. Poliisi jat- salassapitovelvoitetta koskevaan muistioon.
7272: kaa asian selvittämistä, mutta joutuu nojautu- Muistiosta J .R:lle oli annettu jäljennös.
7273: maan Venäjän viranomaisten suorittaman tut- J.R:n 16.10.1995 päivätty vastine on kolmi-
7274: kinnan tuloksiin sekä Venäjältä saatavaan infor- osainen:
7275: maatioon. Poliisi tulee olemaan edelleen yhtey- 1) Vastine ulkoasiainministeri Tarja Halosen
7276: dessä Venäjän viranomaisiin. lausuntoon. - Yhteenvetona lausunnosta J .R.
7277: on todennut, että lausunto ei antanut vastausta
7278: kysymykseen, miksi lunnasrahojen palauttamis-
7279: ta ei oltu pyydetty Venäjän viranomaisilta. Lau-
7280: 3. VASTINEET sunto ei antanut selvitystä lukuisiin muihinkaan
7281: kysymyksiin, vaan se on ratkaisevasti puutteelli-
7282: 3.1. J.R:n vastine nen. J.R. on vastineessa käsitellyt lausuntoa yksi-
7283: tyiskohdittain. Hän on päätynyt lausunnossa esi-
7284: J.R. on 4.1.1995 toimittanut ulkoasiainminis- tetystä poikkeavaan lopputulokseen.
7285: teriön 15.12.1994 antaman selvityksen johdosta, 2) Vastine ulkoasiainministeriön oikeudellisen
7286: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 139
7287:
7288: osaston virkamiesten, ulkoasiainneuvos Lauren- ce-nimisen yrityksen kanssa sopimuksen lipeän,
7289: tin ja hallinnollisen avustajan Wakosen selvityk- muoviraaka-aineen ja sementin toimittamisesta.
7290: seen.- VastineessaJ.R. on kiinnittänythuomio- Sopimuksen mukaan siitä johtuvat erimielisyy-
7291: ta siihen, että selvityksen antaneet henkilöt eivät det käsiteltäisiin välimiesoikeudessa Tukholmas-
7292: voi olla ainoita, jotka olivat joutuneet ottamaan sa.
7293: kantaa lunnasrahakysymykseen. Näin ollen sel- J.R. oli helmikuussa 1994 matkustanut liike-
7294: vitys ei riitä täyttämään oikeuskanslerin selvitys- ja neuvottelumatkalle Irkutskiin. Hän ei kuiten-
7295: pyyntöä. Annettu selvitys on useilta kohdin kaan ollut päässyt lähtemään suunnitelmiensa
7296: puutteellinen ja totuudenvastainen. Se sisältää mukaisesti takaisin Suomeen. Helmikuun 25 päi-
7297: runsaasti ristiriitaisuuksia. vänä 1994 illalla J.R. oli liikekumppanin toimes-
7298: 3) Vastine ulkoasiainministeriön oikeudellisen ta haettu hotellista Baikalskin kaupungista ja
7299: osaston 30.6.1995 päivättyyn, lainsäädäntösih- viety yrityksen toimitiloihin Irkutskin kaupun-
7300: teeri Päivi Kaukorannan laatimaan muistioon kiin. J .R:lle oli todettu, ettei hänellä olisi mahdol-
7301: nro 192.- Vastineen yhteenveto-osassa on to- lisuuksia paluuseen kotimaahan, ennenkuin hän
7302: dettu muistiossa toisaalta katsotun, että J.R. oli oli maksanut USD 136 230. Mainitun summan
7303: joutunut panttivangiksi, mutta toisaalta siinä oli J.R. oli venäläisen yrityksen johtajan mukaan
7304: vesitetty tämä kanta lauseella "mikäli tosiseikas- velkaa liikesuhteesta johtuen. J.R:aa vastaan oli
7305: ta vastaa J.R:n ilmoitusta tapahtumien kulusta". tehty sopijapuolen toimesta rikosilmoitus, jonka
7306: Muistio on monin kohdin ristiriitainen ja sisältää johdosta Irkutskin paikallinen miliisi oli suorit-
7307: epätotuuksia. tanut J.R:n kuulusteluja.
7308: L.R. oli 28.2.1994 saanut mieheltään Irkuts-
7309: kista telefax-sanoman, jossa tämä oli ilmoitta-
7310: 4. RATKAISU nut, ettei hän voinut palata ennenkuin kuin hä-
7311: neltä vaadittu rahasumma oli suoritettu. Tele-
7312: Tämän asian olen tutkinut. faxista ilmenivät tiedot vaaditosta summasta ja
7313: tilistä, jolle maksu oli suoritettava.
7314: Vaikkakin J.R. ja L.R. ovat pyytäneet tutki- L.R. oli saamansa telefax-sanoman perusteel-
7315: maan asian lähinnä ulkoasiainministeriön toi- la päätynyt käsitykseen, ettei tilanne hänen mie-
7316: minnan kannalta, olen asiakokonaisuuden huo- hensä kohdalla ollut kunnossa. Hän oli ottanut
7317: mioon ottaen joutunut tarkastelemaan asiaa sitä samana päivänä, 28.2 .1994, välittömästi yhteyttä
7318: laajemmin. Suomen Moskovan suurlähetystöön ja oli il-
7319: Kantelukirjoituksissa on ensinnäkin arvostel- moittanut, ettei hänen miehensä päässyt lähte-
7320: tu sitä, että kantelossa kuvattua asiaa hoitaneita mään lrkutskista, ennenkuin oli maksanut liike-
7321: virkamiehiä on kuultu selvitysten hankkimises- kumppanin vaatiman rahasumman.- Kantelu-
7322: sa. Totean, että oikeusjärjestyksen perusperiaat- kirjoitusten mukaan L.R. oli ottanut sanottuna
7323: teita on se, että virkamiehellä, jonka väitetään päivänä yhteyttä myös Suomen ulkoasiainminis-
7324: menetelleen virheellisesti, on tilaisuus antaa teriöön. Ensimmäinen ulkoasiainministeriön ja
7325: asiassa selvityksensä. Yleensä hänen esimiehel- L.R:n välinen kirjattu yhteydenotto oli tapahtu-
7326: leen annetaan samoin mahdollisuus esittää asias- nut 2.3.1994.
7327: sa lausuntonsa. Tässä tapauksessa myös vas- Suomen Moskovan suurlähetystö oli välittö-
7328: tuunalainen ministeri on antanut asiassa perus- mästi 28.2.1994 L.R:n yhteydenotonjälkeen yrit-
7329: tellun lausuntonsa. Ministeriö on toimittanut tänyt saada yhteyttä J .R :aan ja hänen liikekump-
7330: tänne asiaa koskevan materiaalin. Kirjoittajat paniinsa siinä kuitenkaan onnistumatta. Suurlä-
7331: ovat voineet tutustua tänne toimitettuun aineis- hetystö oli saanut seuraavana päivänä eli
7332: toon ja antaa siitä lausuntonsa. 1.3.1994 yhteyden liikekumppaniin, joka oli il-
7333: moittanut, ettei J.R. pääsisi lähtemään, ennen-
7334: kuin oli maksanut vaaditun rahasumman. Suur-
7335: 4.1. Tausta- ja tapahtumatietoja lähetystöstä oli samana päivänä oltu yhteydessä
7336: Venäjän sisäasiainministeriöön. Ministeriön jär-
7337: Kertyneistä asiakirjoista ja saaduista selvityk- jestäytynyttä rikollisuutta tutkiva osasto oli otta-
7338: sistä on käynyt ilmi muun ohella seuraavaa. nut asian tutkittavakseen.
7339: Suomalainen yritys, jonka toimitusjohtajana Asiakirjojen mukaan Suomen ulkoasiainmi-
7340: J.R. on, oli solminut muutama vuosi sitten venä- nisteriö oli 2.3.1994 L.R:lta saamiensa tietojen
7341: läisen, Irkutskissa toimivan Stroidormashservi- perusteella lähettänyt Suomen Moskovan suur-
7342: 140 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7343:
7344: Iähetystölie J.R:aa koskevan olosuhdetieduste- Venäjän sisä- ja ulkoasiainministeriön ja suurlä-
7345: lun. hetystön toimenpiteiden tuloksena toimitusjoh-
7346: Suurlähetystö oli 3.3.1994 saanut yhteyden taja J.R. oli 5.3.1994 ollut vapaa poistumaan
7347: J.R:aan. Puhelinkeskustelussa J.R. oli pyytänyt Irkutskista. J.R. oli lentänyt Irkutskista Mosko-
7348: välittämään vaimolleen pyynnön rahojen maksa- vaan 6.3.1994 ensimmäisellä mahdollisella len-
7349: misesta venäläisen yhtiön tilille. Tiedusteluun, nolla. Suurlähetystön edustajat olivat noutaneet
7350: vastasiko summa velkasuhdetta, J.R. oli vastan- J.R:n lentokentältä ja hänet oli majoitettu suur-
7351: nut kieltävästi, mutta hän oli todennut sen olevan lähetystön tiloihin. Suomeen J.R. oli päässyt pa-
7352: hyväksyttävissä. laamaan Moskovasta 7.3.1994.- J.R. oli pääs-
7353: Suurlähetystöstä oli otettu yhteys L.R:aan ja syt lähtemään Moskovasta sen jälkeen, kun ul-
7354: välitetty hänelle J .R:n antamat maksuohjeet. Oli koasiainministeriön puolelta vaaditut matkara-
7355: sovittu, että L.R. maksun suoritettuaan toimit- hat/lippu oli hänen omaistensa avustuksella saa-
7356: taisi maksutositteen suurlähetystöön, josta venä- tu järjestettyä Suomesta. J .R:n mukaan hänellä
7357: läisen yrityksen edustaja sen noutaisi. Tositteen oli ollut Moskovan lentokentällä vaikeuksia van-
7358: saatuaan - Stroidormashservicen edustajan il- hentuneen viisumin takia.
7359: moituksen mukaan -J.R. saisi vapaasti poistua
7360: Irkutskista. Moskovan suurlähetystö oli sopinut 4.2. Toimenpiteet rikosilmoitusten johdosta
7361: Venäjän sisäasiainministeriön järjestäytynyttä
7362: rikollisuutta tutkivan osaston kanssa, että minis- Suomeen palattuaan J.R. oli heti 8.3.1994 teh-
7363: teriön edustajat olisivat odottamassa suurlähe- nyt keskusrikospoliisin läntisen alueen Turun
7364: tystössä venäläisen yhtiön edustajaa, kun tämä yksikölle rikosilmoituksen panttivangiksi otta-
7365: saapuisi hakemaan maksutositetta. Yrityksen misesta ajalla 25.2.-5.3.1994. J.R. oli vaatinut
7366: edustaja ei ollut saapunut, koska tieto maksusta Venäjällä tapahtuvaa rikostutkintaa, syytehar-
7367: oli jo saatu L.R:lta. kintaa, asian saattamista oikeuskäsittelyyn sekä
7368: Rahasumman maksamisen osalta asiakirjois- maksettujen varojen palauttamista.
7369: ta on ilmennyt, että L.R. oli välitettyjen ohjeiden Keskusrikospoliisin läntisen alueen Turun yk-
7370: mukaisesti maksanut rahasumman 3.3.1994. Ra- sikkö oli Suomen tasavallan ja Venäjän federaa-
7371: hat oli L.R:n toimeksiannon perusteella siirretty tion hallituksen välillä yhteistyöstä rikosten tor-
7372: Kansallis-Osake-Pankin Turun konttorista Sak- junnassa tehtyyn ja asetuksella (SopS 12/1994)
7373: saan Deutsche Bankiin Frankfurtiin ja sieltä 17.2.1994 voimaansaatettuun yhteistyösopimuk-
7374: edelleen moskovalaiseen pankkiin maksunsa- seen viitaten pyytänyt Venäjän viranomaisia tut-
7375: ajaksi ilmoitetun yrityksen tilille. Koska varojen kimaan J.R:n tapauksen ja ryhtymään asian vaa-
7376: siirto oli dollaripohjainen, maksun suorittami- timiin toimenpiteisiin.
7377: seksi oli veloitettu New Yorkissa olevan Chase Asiakirjoihin sisältyvästä Venäjän federaa-
7378: Bankin KOP:n tiliä. Rahojen saapumisesta tilille tion ulkoministeriön Suomen Moskovan Suurlä-
7379: pankista oli ilmoitettu maksunsaajalle. Varat oli hetystölie 30.3.1994 lähettämästä nootista, vas-
7380: kuitenkin jäädytetty mainitun moskovalaisen tauksena suurlähetystön 4.3.1994 lähettämään
7381: pankin tilille, koska pankin tietoon oli saatettu noottiin, käy ilmi, että J.R. oli jo Irkutskissa
7382: erimielisyydet rahojen saamisen edellytyksissä. tehnyt 4.3.1994 laittomasta pidättämisestään
7383: Asiakirjoista on ilmennyt, että ulkoasiainmi- Stroidormashservicen toimitiloissa suullisen il-
7384: nisteriö oli 3.3.1994lähettänyt Moskovan suur- moituksen. Asiaan liittyvä aineisto oli Venäjän
7385: lähetystölle viestin, jossa se oli pyytänyt suurlä- rikosprosessilain 114. artiklan mukaisesti toimi-
7386: hetystöä ottamaan yhteyttä paikalliseen poliisiin tettu Irkutskin kaupungin Leninin kaupungin-
7387: sen seikan tarkistamiseksi, oliko J .R. edelleen osan syyttäjävirastoon päätöksen tekemiseksi ri-
7388: pidätettynä ja ryhtymään toimenpiteisiin J.R:n kosjutun nostamisesta Venäjän rikoslain 126. ar-
7389: vapauttamiseksi panttivankeudesta. Ulkoasian- tiklan tarkoittamasta rikoksesta (laiton vapau-
7390: ministeriö oli ottanut yhteyttä L.R:aan 4.3.1994 denriisto ).
7391: vaadituo rahasumman maksun kieltämiseksi, Asiakirjojen mukaan Venäjän federaation ul-
7392: mutta maksu oli tuolloin jo suoritettu. koministeriö oli Suomen Moskovan suurlähetys-
7393: Rahojen siirron tapahduttuakaan toimitus- tön 14.3.1994 lähettämään noottiin vastannut
7394: johtaja J .R:aa ei oltu päästetty lähtemään Irkuts- vastausnootillaan 13.1.1995. Nootin mukaan Ir-
7395: kista. Moskovan suurlähetystö oli noottiteitse kutskin kaupungin Leninin alueen syyttäjäviras-
7396: kääntynyt Venäjän ulkoministeriön puoleen to oli tarkastanut J.R:n tekemän rikosilmoituk-
7397: 4.3.1994 ja pyytänyt ministeriön toimenpiteitä. sen siitä, että Stroidormashservice-nimisen yri-
7398: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 141
7399:
7400: tyksen työntekijät olivat pitäneet häntä väkival- - Suomen ja Venäjän välisen konsulisopi-
7401: loin pidätettynä. Nootin mukaan tarkastuksen muksen (SopS 23-33/1966),
7402: aikana ei oltu saatu tietoja, jotka olisivat todista- - Wienin konsulisuhteita koskevan yleisso-
7403: neet, että J.R:aan olisi kohdistunut rikos. Voi- pimuksen (SopS 50/1980),
7404: massa olevan lainsäädännön mukaisesti syyttä- - ulkoasiainhallinnosta annetun asetuksen
7405: jävirasto oli päättänyt olla nostamatta asiassa (48511990),
7406: rikossyytettä. - ulkomaanedustuksesta annetun asetuksen
7407: (159/1964) ja
7408: Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan, - Neuvostoliiton kanssa oikeussuojasta ja
7409: koska keskusrikospoliisin Venäjän viranomaisil- oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa teh-
7410: ta saaduissa asiakirjoissa ja J .R:n Suomessa teke- dyn sopimuksen (SopS 47--48/1980), sekä
7411: män rikosilmoituksen ohessa esittämissä kerto- - ulkoasiainministeriön hallinnollisen osas-
7412: muksissa oli havaittavissa suuria ristiriitoja, kes- ton yleiskirjeen nro HAL-54 21.8.1990 dnro
7413: kusrikospoliisin toimesta oli todistajina kuultu 1988/8747/04.40 (kuriiripostia koskevat mää-
7414: Suomen Moskovan suurlähetystössä tapahtu- räykset) nojalla.
7415: ma-aikana toiminutta henkilökuntaa. Kuuluste-
7416: lupöytäkirjat oli toimitettu Venäjän federaation
7417: pääsyyttäjänvirastolle 2.3.1995. Lisäaineiston 4.3.2. Ulkoasianhallinnon toimimisvelvoitteita
7418: perusteella syyttäjävirasto oli ottanut asian koskevista säännöksistä
7419: uudelleen käsittelyyn ja palauttanut sen Irkuts-
7420: kin syyttäjäviranomaisille. Irkutskin virallinen Ulkoasianhallinnosta annetun lain (1164/
7421: syyttäjä oli 8.9.1995 pyytänyt keskusrikospolii- 1987) 8 §:n 1 momentin mukaan ulkomailla hä-
7422: silta lisätietoja ja lisäaineistoa. Mainittu aineisto, dänalaiseen asemaanjoutuneelle Suomen kansa-
7423: muun ohella L.R:n kuulustelukertomus, oli toi- laiselle Suomen edustusto voi tarkoitukseen va-
7424: mitettu Venäjälle 13.10.1995. rattujen määrärahojen puitteissa myöntää talou-
7425: Asiakirjoihin sisältyy J.R:n oikeuskanslerille dellista avustusta talletusta tai takaisinmaksusi-
7426: - samoin kuin myös keskusrikospoliisin länti- toumusta vastaan siten kuin asetuksella tarkem-
7427: sen alueen Turun yksikölle- tiedoksi lähettämä min säädetään. Erityisestä syystä avustusta voi-
7428: Venäjän liittovaltion pääprokuraattorinviraston daan kuitenkin myöntää myös ilman talletusta
7429: 26.9.1995 päivätty, rikosten tutkinnan valvon- tai takaisinmaksusitoumusta.
7430: nan 2. osaston päällikön A.K. Bumazkin J.R:lle Ulkomaanedustuksesta annetun asetuksen
7431: osoittama kirje käännöksineen. Kirjeen mukaan (159/1964) 36 §:n nojalla Suomen kansalaisten
7432: Venäjän liittovaltion presidentin ihmisoikeusko- tekemien esitysten ja anomusten johdosta edus-
7433: missiosta saapuneen J.R:n vetoomuksenjohdos- tustojen on oikeuksiensa ja valtuuksiensa rajois-
7434: ta vireille saatettu Irkutskin alueen prokuraatto- sa ryhdyttävä aiheellisiksi ja tarpeellisiksi katsot-
7435: rinviraston poliisitutkinta oli 18.9.1995 lakkau- taviin toimenpiteisiin ottamalla kuitenkin huo-
7436: tettu/keskeytetty. Asiaa koskeva materiaali oli mioon, että asian luonne ehkä vaatii erityisohjei-
7437: vaadittu Venäjän liittovaltion pääprokuraatto- den pyytämistä ministeriöitä.
7438: rinvirastoon tehdyn päätöksen aiheellisuuden Edellä mainitun asetuksen 43 §:n mukaan jos
7439: tarkistamiseksi. Suomen kansalainen, joka ei ole merimies, ulko-
7440: Keskusrikospoliisin läntisen alueen Turun yk- mailla joutuu hädänalaiseen tilaan eikä hänellä
7441: siköitä puhelimitse 17.1.1996 saadun tiedon mu- ole oikeutta turvautua asianomaisen maan viran-
7442: kaan keskusrikospoliisin Venäjän viranomaisille omaisiin, edustuston tulee harkintansa mukaan
7443: toimittamaan tutkintapyyntöön liittyvä asia on antaa hänelle sitä ennakkoavustusta, jonka pa-
7444: edelleen Venäjällä kesken. himman puutteen poistamiseksi katsotaan ole-
7445: van tarpeen.
7446:
7447: 4.3. Säännöksistä
7448: 4.3.3. Poliisihallinnon soveltamat säännökset
7449: 4.3.1. Ulkoasiainhallinnon soveltamat säännök-
7450: set Asiassa tehtyjen rikosilmoitusten osalta on
7451: toimittu
7452: Ulkoasiainministeriö oli käsitellyt toimitus- - Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän
7453: johtaja J.R:n tapausta ensisijaisesti federaation hallituksen välillä yhteistyöstä rikos-
7454: 142 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7455:
7456: ten torjunnassa solmitun sopimuksen nojalla, reille J.R:n Suomessa tekemän panttivangiksi
7457: joka on saatettu voimaan asetuksella (SopS 12/ ottamista koskevan rikosilmoituksen ja L.R:n,
7458: 1994) 17.2.1994, asiaan liittyvän, törkeää kiristystä koskevan ri-
7459: - esitutkintalain (449/1987) ja kosilmoituksen johdosta.
7460: - esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun Kertyneistä asiakirjoista olen havainnut, että
7461: asetuksen (575/1988) nojalla. J.R:n asiaan oli Suomen Moskovassa olevassa
7462: suurlähetystössä tiedossa olleen perusteella suh-
7463: tauduttu panttivankitapauksen edellyttämällä
7464: 4.3.4. Kantelujen mukaan sovellettaviksi tulevat tavalla ja vakavuudella. Kertyneestä viestinnästä
7465: säännökset samoin kuin myös nyttemmin Moskovan suurlä-
7466: hetystön henkilökunnan poliisikuulustelussa
7467: Kantelukirjoitusten mukaan asiaa tulee ar- laadituista kuulustelukertomuksista on mielestä-
7468: vioida ensisijaisesti panttivankien ottamista vas- ni pääteltävissä, että J.R:n asema hänen olles-
7469: taan tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen saan Irkutskissa vastoin tahtoaan, oli ollut siinä
7470: (panttivankisopimus) nähden, joka sopimus on määrin uhanalainen ja vapaaksi pääseminen eh-
7471: Suomessa 3.6.1983 saatettu voimaan asetuksella dollinen, että riittäviä perusteita tuolloin saatu-
7472: (SopS 38/1983); Venäjällä (Neuvostoliitossa) so- jen tietojen valossa sille näkemykselle, että J .R:n
7473: pimus on tullut voimaan 11.6.1987. tapaukseen olisi tuolloin ollut syytä soveltaa
7474: Kantelukirjoituksissa viitataan myös kidu- edellä mainittua panttivankisopimusta, on ollut
7475: tuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai hal- olemassa.
7476: ventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaiseen Mikäli asiaa edelleen arvioidaan tältä pohjal-
7477: yleissopimukseen, joka Suomessa on saatettu ta, joudutaan pohtimaan kysymystä puheena
7478: voimaan asetuksella (SopS 59-60/1989) olevan panttivankisopimuksen 3. artiklan 2.
7479: 29.9.1989; Venäjällä (Neuvostoliitossa) sopimus kohdan sovellettavuudesta rahasummaan, joka
7480: on tullut voimaan 3.3.1987. oli maksettu J.R:n vastapuolelle ja joka maksu
7481: oli ollut ehtona J.R:n vapautumiselle.
7482: Mainitun 3. artiklan 2. kohdan mukaan "jos
7483: 4.4. Asian oikeudellisesta arvioinnista jokin panttivangin ottamisen yhteydessä rikok-
7484: sentekijän anastama esine tulee sopimusvaltion
7485: Panttivankisopimuksen sovellettavuutta haltuun, tämä valtio palauttaa esineen mahdolli-
7486: J.R:n tapaukseen on aiheellista käsitellä tarkem- simman pian panttivangille tai tapauksesta riip-
7487: min. puen 1. artiklassa tarkoitetulle kolmannelle osa-
7488: Panttivankisopimuksen 1. artiklan mukaan puolelle tai tämän asianomaisille viranomai-
7489: "joka riistää vapauden toiselta Gäljempänä sille".
7490: "panttivanki") ja uhkaa surmata hänet, vahin- Mitä tulee siihen kysymykseen, voiko henki-
7491: goittaa häntä tai jatkaa vapaudenriistoa pakot- lön vapauden riistäneelle osapuolelle maksettu
7492: taakseen kolmannen osapuolen eli valtion, kan- rahasumma olla sellainen esine, jota mainitussa
7493: sainvälisen hallitustenvälisen järjestön, luonnol- artiklassa tarkoitetaan, on oikeuskirjallisuudes-
7494: lisen tai oikeushenkilön taikka henkilöryhmän sa pitäydytty näkemykseen, jonka mukaan mai-
7495: tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ni- nittua rahasummaa voidaan pitää sanotunkal-
7496: menomaisena tai epäsuorana ehtona panttivan- taisena esineenä. Sitä kysymystä, onko J.R:n ta-
7497: gin vapauttamiselle, syyllistyy rikokseen, jota pauksessa maksettu rahasumma ollut tällainen
7498: tässä yleissopimuksessa nimitetään panttivangin palauttamismenettelyn kohteeksi katsottava ra-
7499: ottamiseksi". hasumma, on mielestäni arvioitava seuraavasti.
7500: J.R:n Venäjällä laittomasta vapaudenriistos- Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan
7501: taan tekemän suullisen rikosilmoituksenjohdos- J.R. oli liikesuhteissa venäläisen vastapuolensa
7502: ta Venäjällä suoritetun esitutkinnan perusteella kanssa, jonka edustajien toimenpiteiden seu-
7503: Venäjän syyttäjäviranomaiset, sekä Irkutskin rauksena J.R. ei ollut, täällä esitetyn selvityksen
7504: paikallinen syyttäjä että lopuksi Venäjän fede- valossa, päässyt vapaasti lähtemään Irkutskista
7505: raation pääsyyttäjänvirasto, olivat Venäjän fede- takaisin Suomeen. Asiakirjoista ilmenee, että
7506: raation ulkoministeriön Suomen Moskovan J.R:lla ja hänen venäläisellä vastapuolellaan oli
7507: suurlähetystölle lähettämän nootin mukaan pää- erimielisyyksiä liikesuhteen maksuvelvoitteiden
7508: tyneet syyttämättäjättämispäätökseen. Nyttem- osalta vieläpä siten, että vastapuoli oli tehnyt
7509: min tutkinta on Venäjällä saatettu uudelleen vi- rikosilmoituksen J.R:aa vastaan. Vastapuolen
7510: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 143
7511:
7512: mukaan J.R. oli velvollinen rahasuorituksiin. ka alueella rikoksentekijä pitää panttivankiaan.
7513: Aikanaan Irkutskista puhelimitse kuultuna J.R. Venäjä on liittynyt sopimukseen 11.6.1987. Asia-
7514: oli lähetystön edustajalle tiedusteluun, vastasiko kirjoista saatavan selvityksen mukaan Suomen
7515: vaadittu summa velkasuhdetta, vastannut kieltä- Moskovan suurlähetystön taholta asiassa oli oltu
7516: västi, mutta oli todennut sen olevan hyväksyttä- toistuvasti yhteydessä Venäjän viranomaisiin ta-
7517: vissä. voitteena J.R:n vapautuminen ja Suomeen pää-
7518: Asiakirjoista ilmenevän mukaan Suomen sy. Yhteydenottomenettelyllään Suomen ulko-
7519: Moskovan suurlähetystö oli ulkoasiainministe- asiainhallinnon virkamiehet olivat täyttäneet sitä
7520: riön 9.3.1994 antamien ohjeiden mukaan pidät- velvoitettaan, joka heillä on toimia oman maan-
7521: täytynyt toimimasta enemmälti rahansiirtoon sa kansalaisen etujen valvomiseksija tässä myös
7522: liittyvissä kysymyksissä. onnistuneet.
7523: Ulkoasiainministeriön selvityksissä on toistu- Sitä, ettei Suomen ulkoasiainministeriö ollut
7524: vasti vedottu edellä mainittuun liikesuhteeseen ja ryhtynyt toimenpiteisiin maksetun rahasumman
7525: päädytty näkemykseen, että J.R:n vaimon mak- takaisinvaatimiseksi, ministeriö on perustellut
7526: sama rahasumma oli ollut sanotusta liikesuhtees- sillä, ettei sen näkemyksen mukaan asiassa ole
7527: ta johtuvan velan maksua eikä näin ollen J.R:n ollut kysymys lunnassummasta, vaan liikesuh-
7528: vapauttamisen ehtona suoritettu lunnasraha, teeseen perustuneen velan maksusta.
7529: joksi maksu kanteluissa on katsottu. Ministeriön omaksuma käsitys näyttää poik-
7530: Vaikka J .R:lla ja hänen vastapuolellaan olikin keavan kuitenkin siitä, mikä lähetystötasolla oli
7531: erimielisyyksiä liikesuhteesta johtuvista velvoit- arvioitu. Vaikkakin tuolloin tunnetuissa olosuh-
7532: teista, eivät J.R:n liikekumppanin toimenpiteet teissa saatettiin pitää jossakin määrin tulkinnan-
7533: ja keinot, Suomessa saatavissa olevan selvityksen varaisena panttivankisopimuksen soveltuvuutta,
7534: valossa, saatavan perimiseksi olisi Suomen rikos- olisi ulkoasiainministeriön mielestäni tullut saat-
7535: oikeuden mukaan arvioituna olleet hyväksyttä- taa tilannetta koskevat J.R:n käsitykset ja vaati-
7536: viä. Toimenpiteet ovat olleet omiaan luomaan mukset Venäjän ulkoasiainviranomaisten tie-
7537: tilanteen, jossa on ollut olemassa edellytykset toon. Näin ainakin osittain oli suurlähetystön
7538: panttivankisopimuksessa tarkoitetun lainvastai- toimesta tapahtunut. Tämä koskee myös mainit-
7539: sen tilanteen syntymiselle. Mikäli perintätilan- tujen rahojen mahdollista ottamista viranomais-
7540: teen voidaan katsoa täyttävän panttivangiksi ot- ten huostaan ja mahdollista palauttamista.
7541: tamisrikoksen tunnusmerkistön, rahasumma, Kun Venäjän ylimmän syyttäjän antama rat-
7542: joka oli maksettu vapautensa menettäneen va- kaisu on rikosoikeudellisesti tarkastellen asian
7543: pauttamisen ehtona, on mielestäni ollut tuossa ratkaiseva, ei Suomen ulkoasiainhallinnon edus-
7544: tilanteessa tältä kannalta arvioituna myös liike- tajilla ole ollut panttivankiperusteella oikeudelli-
7545: suhteesta riippumaton lunnasraha. Asian rikos- sesti tehokkaita keinoja käytettävissä asian vi-
7546: oikeudellinen kokonaisarviointihan on jäänyt reillä ollessa tai sen jälkeen L.R:n maksaman
7547: joka tapauksessa myös tältä osalta Venäjän ylim- summan palauttamiseksi tai jäädyttämiseksi
7548: män syyttäjäviraston tehtäväksi. pankkiin.
7549: Kantelukirjoituksissa on katsottu, että ulko- Mitä tulee asian ulkopoliittiseen arviointiin,
7550: asiainministeriön olisi tullut ryhtyä toimenpitei- asian tutkiminen ei kuulu oikeuskanslerille.
7551: siin täyttääkseen panttivankisopimuksen mukai- Mikäli uudelleen vireille tulleen poliisitutkin-
7552: set velvoitteensa, varsinkin maksetun rahasum- nanjälkeen Venäjän syyttäjäviranomaiset pääty-
7553: man takaisin saamiseksi. J.R:n kirjoitusten mu- vät aiemmasta kannasta poikkeavaan lopputu-
7554: kaan ulkoasiainministeriö oli laiminlyönyt sille lokseen, kysymys maksetun rahasumman osalta
7555: kuuluvat tehtävät. muuttuu toiseksi ja kysymys rahojen takaisinsaa-
7556: Panttivankisopimuksen 3. artiklan 1. kohdan miseksi voi ajankohtaistua myös rikosoikeuden-
7557: mukaan "sopimusvaltio,jonka alueella rikoksen- käynnin yhteydessä.
7558: tekijä pitää panttivankia, ryhtyy kaikkiin asian-
7559: mukaisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin pantti- 4.5. Johtopäätelmät
7560: vangin aseman helpottamiseksi, erityisesti hänen
7561: vapauttamisensa varmistamiseksi sekä tarvitta- Kun edellä olevan perusteella olen arvioinut
7562: essa maastalähdön helpottamiseksi vapauttami- Suomen ulkoasiainministeriön ja Moskovan
7563: sen jälkeen". suurlähetystön toimintaa näille kuuluvan tehtä-
7564: Panttivankisopimuksen edellä mainittu artik- vän puitteissa oikeudelliselta kannalta, olen pää-
7565: la asettaa vaatimuksia sille sopimusvaltiolle,jon- tynyt siihen lopputulokseen, että vaikkakin ulko-
7566: 144 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7567:
7568: asiainministeriön menettelyä saatetaan rahojen Ulkomailla hädänalaiseen asemaanjoutuneen
7569: takaisinvaatimusten käsittelyn osalta arvostella, Suomen kansalaisen auttamisesta annettujen oh-
7570: oikeudellisesti osin tulkinnanvaraisessa ja tosi- jeiden tulee olla johdettavissa voimassa olevista,
7571: asiallisesti epäselvässä asiassa, ministeriön puo- ajanmukaisista lain/asetuksen tasoisista sään-
7572: lelta ei ole menetelty lainvastaisesti tai harkinta- nöksistä (edellä kohta 4.3.2).
7573: valtaa ylittäen. Ulkoasiainministeriön menette- Ulkoasiainhallinnosta annetun lain 8 § antaa
7574: lyä olla saattamatta J.R:n käsityksiä ja vaati- Suomen edustustolle mahdollisuuden myöntää
7575: muksia Venäjän ulkoasiainviranomaisten tie- taloudellista avustusta avun tarpeeseen joutu-
7576: toon arvostelen. neelle siten kuin asetuksella tarkemmin sääde-
7577: Kertyneistä asiakirjoista ja saaduista selvityk- tään. Tarkentavia säännöksiä ei kuitenkaan ole
7578: sistä on kuitenkin todettavissa, ettei Suomen asetusteitse annettu. Menettely J .R:n tapaukses-
7579: Moskovan suurlähetystöllä ja Suomen ulkoasi- sa matkarahojenilipun suhteen oli perustunut ul-
7580: ainministeriöllä ole ollut menettelytavoista J.R:n koasiainhallinnossa noudatettuun käytäntöön.
7581: asiassa kaikilta osin samanlaista näkemystä. Ulkomaanedustuksesta vuonna 1964 annettu
7582: Tämä koskee muun muassa suhtautumista nii- asetus (159/1964) puolestaan ei enää vastaa -
7583: den vaatimusten toteuttamiseen, joita J.R:n ko- kansainvälisen kanssakäymisen monipuolistues-
7584: tiinlähdön estämiseen osallistuneet olivat esittä- sa ja lisääntyessä- nykyajan vaatimuksia.
7585: neet sekä suhtautumista J.R:n esittämiin näke- Edellä olevan johdosta tulen ulkoasiainminis-
7586: myksiin. teriölle esittämään, että se ryhtyy tarpeellisiin
7587: Asiakirjoista on havaittavissa, että J. R :n tapa- toimenpiteisiin
7588: uksen hoidossa on ollut ilmeistä epätietoisuutta - ulkoasiainhallinnosta annetun lain 8 §:n
7589: myös toimintalinjoista menettelyssä J.R:n autta- edellyttämien tarkentavien määräysten antami-
7590: miseksi Suomeen paluun yhteydessä; näin on ol- seksi asetusteitse ja
7591: lut erityisesti viisumi- ja matkarahakysymysten - ulkomaanedustuksesta annetun asetuksen
7592: selvittämisessä tilanteen tuolloin edellyttämällä (159/1964) saattamiseksi ajanmukaiseen kun-
7593: joutuisuudella. Kun käsitellyn tilanteen toistu- toon.
7594: minen tulevaisuudessa saattaa varotoimista huo-
7595: limatta olla mahdollista, esillä olevan tapauksen
7596: yhteydessä eteentulleiden ongelmatilanteiden 4.6. Asiakirjajulkisuudesta
7597: vuoksi on ilmeistä, että on tarvetta lakiin perus-
7598: tuvien menettelyohjeiden tarkentamiseen ja sel- J.R. on kirjoituksissaan esittänyt, ettei hän
7599: kiinnyttämiseen, joita ulkoasiainministeriö on toistuvista pyynnöistään huolimatta ollut saanut
7600: tällaisten tapausten hoitamiseksi edustustoille ulkoasiainministeriöstä käyttöönsä kaikkea sitä
7601: antanut. asiakirja-aineistoa, joka hänen asiansa edelleen
7602: Kantelukirjoituksissa on esitetty runsaasti ar- hoitamisen kannalta olisi tarpeen.
7603: vostelua myös sen osalta, että J.R:n omaisten Asiakirjojen saatavuutta on tarkasteltava
7604: osuudeksi asiassa olijäänyt kohtuuttoman suuri yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain
7605: osuus. (asiakirjajulkisuuslaki) 3 a luvun (601/1982)
7606: Pidän selvänä, että kansalaisten, erityisesti säännösten pohjalta. Lain säännöksiä sovelta-
7607: ammattimaisessa liiketoiminnassaan, on toisaal- essaanja esitettyä asiakirjapyyntöä harkitessaan
7608: ta otettava huomioon kunkin maan alueella val- viranomainen on velvollinen tekemään ratkai-
7609: litsevat olosuhteet ja mahdolliset, niin liiketoi- sunsa, onko pyydetty aineisto julkista, asian-
7610: minnalliset kuin myös muut riskit. Riskin hallin- osaisjulkista vaiko salaista.
7611: taan kuuluu myös lakien tai sopimusten mukaan
7612: osapuolille kuuluvien oikeusturvakeinojen käyt-
7613: täminen. Toisaalta on ilmeisen tarpeellista, että
7614: ulkoasiainhallinnolla on olemassa mahdollisim- 4.6.1. Säännöksistä
7615: man selkeät menettelyohjeet toimintatavoista
7616: esillä olevan kaltaisia tilanteita silmällä pitäen. Asiakirjajulkisuuslain 1 §:n mukaan yleiset
7617: Selkeät menettelyohjeet voivat osaltaan edesaut- asiakirjat ovatjulkisia niinkuin tuossa laissa sää-
7618: taa ongelmatilanteiden ratkaisemista. Niillä detään. Lain 2 §:n mukaan yleisiä asiakirjoja ovat
7619: myös vältettäisiin epätietoisuus siitä, kenen tai viranomaisten laatimat ja antamat sekä sille lä-
7620: keiden velvollisuutena esiin tulevassa tilanteessa hetetyt tai annetut asiakirjat, jotka ovat sen hal-
7621: tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen on. lussa.
7622: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 145
7623:
7624: Lain 9 §:n nojalla salassa on pidettävä sellai- erikseen säädetty. Jättämällä antamatta tietoa
7625: nen asia tai asiakirja, josta niin on lailla säädetty. asianosaisjulkisuuden piiriin kuuluvista asiakir-
7626: Asetuksella voidaan asia tai asiakirja säätää sa- joista, ministeriö on menetellyt vastoin asiakirja-
7627: lassa pidettäväksi muun ohella silloin, mikäli sitä julkisuuslain 19 §:ää.
7628: vaatii valtion turvallisuus tai suhteet ulkovaltoi- J.R. on lisäkirjoituksissaan esittänyt, ettei hä-
7629: hin, maanpuolustuksen etu, rikosten ehkäisemi- nellä ole vieläkään ollut mahdollisuutta tutustua
7630: nen tai syytteeseen saattaminen. kaikkeen asiaansa liittyvään ulkoasiainministe-
7631: Vaikka asiakirja ei ole julkinen, hakijalla, va- riössä mahdollisesti vielä olevaan ja oikeuskans-
7632: littajalla sekä muulla, jonka etua, oikeutta tai leriiie toimitettuun selvitykseen sisältymättö-
7633: velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on pu- mään asiakirja-aineistoon.
7634: heena olevan lain 19 §:n (60111 982) nojalla oikeus Asiakirjojen saatavuuskysymyksen ratkaise-
7635: saada tieto asiakirjasta, jos se voi tai on voinut miseksi näiltä osin J.R:n on asianmukaista esit-
7636: vaikuttaa asian käsittelyyn. Tieto voidaan sano- tää yksilöidyt kirjalliset pyyntönsä suoraan ulko-
7637: tusta asiakirjasta kuitenkin jättää 19 §:n 2 ja 3 asiainministeriölle. Mikäli ratkaisu olisi kieltei-
7638: momentissa mainituissa tapauksissa antamatta, nen, J.R:lla on oikeus saada ulkoasiainministe-
7639: muun ohella silloin, jos tiedon antaminen olisi riöitä ratkaisu valituskelpoisena kirjallisena pää-
7640: vastoin erittäin tärkeätä yleistä tai yksityistä töksenä.
7641: etua, eikä asiakirja kuulu riita- tai rikosasian
7642: oikeudenkäyntiaineistoon.
7643: Yleisten asiakirjainjulkisuudesta annetun lain 4. 7. Yksityishenkilön postin toimittaminen
7644: 9 §:n 2 momentin nojalla on asetuksella (650/
7645: 1951) säädetty salassa pidettäviksi muun ohella J .R. on esittänyt tyytymättömyytensä ulkoasi-
7646: ulkoasiainministeriön ja Suomen ulkomailla ole- ainministeriön menettelyyn myös sikäli, ettei mi-
7647: vien edustustojen poliittiset tiedotukset, poliitti- nisteriö ollut suostunut toimittamaan hänen pos-
7648: sista ja taloudellisista suhteista vieraiden valtioi- tiaan Venäjän viranomaisille.
7649: den kanssa käytyjä neuvotteluja koskevat asia- Asiakirjoista on ilmennyt, että ministeriö on
7650: kirjat, ulkoasiainhallinnonalaa koskevat salakir- toistuvasti suhtautunut kielteisesti J.R:n pyyn-
7651: joitussähkeet samoin kuin myös sellaiset Suomen töihin. Kantansa ministeriö on perustanut val-
7652: valtion tai sen kansalaisten suhteita ulkovaltojen tioiden väliseen sopimukseen eli Suomen ja Ve-
7653: viranomaisiin ja kansalaisiin koskevat asiakirjat, näjän (Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neu-
7654: joiden julkisuuteen saattaminen voisi vaikeuttaa vostotasavaltojen Liiton) väliseen sopimukseen
7655: valtion suhteita ulkovaltoihin. oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, perhe- ja
7656: rikosasioissa (SopS 47--48/1980) sekä ulkoasi-
7657: ainministeriön hallinnollisen osaston kuriiripos-
7658: 4.6.2. Asiakirjojen saatavuus ja ulkoasiainmi- tia koskevaan yleiskirjeeseen nro HAL-54
7659: nisteriön menettely 21.8.1990.
7660: Edellä mainitun sopimuksen 1 luvun (yleiset
7661: J.R. on oikeuskanslerinvirastosta saanut jäl- määräykset) 2 artiklan 1 kohdan mukaan sopi-
7662: jennökset sellaisista ulkoasiainministeriön oi- muspuolten oikeusviranomaiset (tuomioistui-
7663: keuskanslerille toimittamaan selvitykseen sisäl- met, syyttäjäviranomaiset sekä Neuvostoliiton
7664: tyvistä liiteasiakirjoista, joiden on katsottu asia- valtion notariaattiviranomaiset) antavat toisil-
7665: kirjajulkisuuslain 19 §:n (60111982) nojalla kuu- leen pyynnöstä oikeusapua siviili-, perhe- ja ri-
7666: luvan asianosaisjulkisiin asiakirjoihin, ja joita kosasioissa. Mainitut viranomaiset toimittavat
7667: J .R. ei aiemmin ollut saanut käyttöönsä ulkoasi- oikeusapupyynnöt oman valtionsa lainsäädän-
7668: ainministeriöstä. Jäljennösten antamisen yhtey- nön määräämän toimivaltansa mukaisesti.
7669: dessä J.R:n huomiota on kiinnitetty asiakirjajul- Mainitun artiklan 2 kohdan mukaan muut
7670: kisuussäännöksiin sanktioineen. viranomaiset, joiden toimivaltaan siviili-, perhe-
7671: Mitä tulee ulkoasiainministeriön menettelyyn ja rikosasiat kuuluvat, toimittavat oikeusapu-
7672: J .R:n ministeriölle esittämien asiakirjapyyntöjen pyynnöt pyynnön esittävän sopimuspuolen asi-
7673: osalta, katson, että ulkoasiainministeriön olisi anomaisten oikeusviranomaisten välityksellä.
7674: tullut suhtautua esitettyihin pyyntöihin tapahtu- Sanotun luvun 3 artiklan nojalla sopimuspuo-
7675: nutta huolellisemmin ja arvioida pyyntöjä otta- let antavat pyynnöstä toisilleen oikeusapua nou-
7676: malla huomioon myös se, mitä asianosaisen oi- dattaen oman lainsäädäntönsä vaatimuksia
7677: keudesta asiakirjojen saatavuuden osalta on muun ohella toimittamalla asiakirjoja tiedoksi.
7678:
7679: 19 370099
7680: 146 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7681:
7682: Oikeusapua annettaessa sopimuspuolten viran- taholta, koska asia oli oikeuskanslerin tutkitta-
7683: omaiset pitävät yhteyttä toisiinsa diplomaatti- vana.
7684: teitse ( 4. artikla). Asiakirjojen mukaan keskusrikospoliisin län-
7685: Edellä olevasta johtuen yksityishenkilöiden tisen alueen Turun yksikkö on katsonut, että
7686: tulee esittää oikeusapupyyntönsä sopimuksessa L.R:n tekemän rikosilmoituksen törkeää kiris-
7687: tarkoitettujen viranomaisten kautta. tystä koskeva osa sisältyy J.R:n tekemän rikosil-
7688: Ulkoministeriö ei siten ole menetellyt asiassa moituksen perusteella tutkittavana olevaan ri-
7689: tältä osin virheellisesti. kokseen (panttivangin ottaminen/lainkonku-
7690: renssi) ja että Venäjällä tapahtunut mahdollinen
7691: rikos on tutkinnan osalta joka tapauksessa ensi-
7692: 4.8. Poliisiviranomaisten menettely L.R:n sijainen suhteessa L.R:n esittämään häneen koh-
7693: rikosilmoitusten osalta distuvaan kiristyskannanottoon.
7694:
7695: 4.8.1. Rikosilmoitusten aiheuttamat toimen-
7696: piteet 4.8.2. Poliisiviranomaisten menettelyn arvi-
7697: ointia
7698: L.R. on pyytänyt oikeuskanslerin toimenpi-
7699: teitä, jotta hänen tekemänsä rikosilmoitukset 4.8.2.1. Rikosilmoituksen siirto
7700: tutkittaisiin asianmukaisesti. L.R:n kuten myös
7701: J.R:n kantelukirjoituksissa on todettu, ettei L.R. Helsingin poliisilaitokselle keskusrikospolii-
7702: itse ollut tehnyt Helsingin poliisilaitokselle Tu- sin läntisen alueen Turun yksiköstä siirretyn ri-
7703: rusta siirretyn sisältöistä rikosilmoitusta, johon kosilmoituksen osalta on todettava, että L.R:n
7704: lisäksi L.R:n ammatti oli virheellisesti merkitty. ammattinimikkeen kohdalla ilmoitus on ollut
7705: L.R:aa ei sanotun rikosilmoituksen johdosta virheellinen. Vaikka mainitulla virheellisyydellä
7706: myöskään oltu kuultu. ei voida katsoa olevan tutkittavan rikosilmoituk-
7707: Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan sen kannalta asian lopputulokseen nähden rat-
7708: L.R:n Turun poliisilaitokselle 8.11.1994 tekemä kaisevaa merkitystä, ilmoitukseen kirjattujen
7709: ja keskusrikospoliisin läntisen alueen Turun yk- asiatietojen tulee olla tosioloja vastaavia ja luo-
7710: sikölle siirretty rikosilmoitus oli niiltä osin kuin tettavia.
7711: se oli koskenut ulkoasiainhallinnon viranomais-
7712: ten menettelyä, siirretty Helsingin poliisilaitok-
7713: selle. 4.8.2.2. Poliisin päätös tutkimatta jättämisestä
7714: Helsingin poliisilaitoksella tutkinnanjohta-
7715: jaksi asiaan määrätty rikoskomisario Hannu Esitutkintalain 2 §:n (449/1987) mukaan polii-
7716: Hännikäinen oli, suoritettuaan asian vaatiman sin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimi-
7717: alustavan selvitystyön, päätynyt 24.3.1995 rat- tettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen
7718: kaisuun olla ottamatta asiaa tutkittavaksi. Pää- perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että ri-
7719: töksen perustelujen mukaan ilmoitustietojen kos on tehty.
7720: mukaan asiassa ei ollut kysymys rikoksesta. L.R:n rikosilmoituksessaan esittämät epäilyt
7721: J .R. oli kannellut sisäasiainministeriön poliisi- ulkoasiainministeriön nimeltä mainitsematto-
7722: osastolle edellä mainitusta päätöksestä. Poliisi- mieTI virkamiesten virheelliseksi tai lainvastai-
7723: osasto oli 5.7.1995 J:R:lle antamassaan kantelu- seksi väitetystä menettelystä liittyivät rahasum-
7724: ratkaisussa todennut, että ministeriön käsityksen man maksamiseen J.R:n venäläiselle Iiikekump-
7725: mukaisesti asian selvittämiseen liittyvät poliisivi- panilie ja rahojen takaisin vaatimatta jättämi-
7726: ranomaisten toimenpiteet ovat olleet voimassa seen. Rikosilmoituksen mukaan virkamiehet oli-
7727: olevien säännösten ja määräysten mukaisia. vat syyllistyneet L.R:aan kohdistuneeseen pa-
7728: L.R:n 3.10.1995 tekemä, Turusta Helsingin kottamiseen.
7729: poliisilaitokselle siirretty uusi rikosilmoitus ei Yleisenä edellytyksenä esitutkinnan suoritta-
7730: myöskään ollut antanut aihetta poliisitutkin- miselle on, että on syytä epäillä rikoksen tapahtu-
7731: taan. Perustetta tutkimattajättämispäätöksen neen. Esitutkintatoimenpiteiden suorittaminen
7732: muuttamiseen ei uudessa tutkintapyynnössä oltu on tutkinnanjohtajan harkinnassa. Hänen tehtä-
7733: katsottu esitetyn. Myöskään tästä päätöksestä vänään on päättää, minkälaisiin ja kuinka laajoi-
7734: J.R:n Sisäasiainministeriölie tekemä kantelu ei hin tutkintatoimenpiteisiin asia antaa aihetta.
7735: ollut antanut aihetta toimenpiteisiin ministeriön Jos esitutkintaa ei suoriteta, siitä on esitutkinnas-
7736: 9.5. Hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneen Suomen kansalaisen auttamisesta 147
7737:
7738: ta ja pakkokeinoista annetun asetuksen (575/ on kauppasopimustensa mukaiset oikeusturva-
7739: 1988) 4 §:n mukaan ilmoitettava asianomaiselle. tiet myös kysymykseen tulleen maksun osalta,
7740: Rikoskomisario Hannu Hännikäisen mikäli häneltä on nyt kyseisillä keinoilla peritty
7741: 29.3.1995 tekemä päätös jättää esitutkinta toi- tai saatu jotain sellaista, joka ei kuulu hänen
7742: mittamatta on tehty esitutkintaa koskevien sään- maksettavakseen.
7743: nösten antamalla va1tuudella ja niiden suoman 2. Venäjällä tapahtuneet, väitetyt osapuolten
7744: harkintavallan puitteissa. Rikosilmoituksen suhteita koskevat, rikosilmoitusten alaiset ta-
7745: kohteena olevan virkamiesten menettelyn ei voi- pahtumat ovat olleet ja ovat Venäjän viran-
7746: da katsoa asiassa saadun selvityksen valossa omaisten tutkittavina sekä paikallisen syyttäjän
7747: täyttävän rikoslain 25 luvun 12 §:ssä tarkoitetun että Venäjän ylimmän syyttäjän arvioitavina.
7748: pakottamisrikoksen tunnusmerkistöä. Oikeudellisesti tarkastellen viimeksi mainittujen
7749: Rikoskomisario Hännikäisen tekemän polii- viranomaisten ratkaisu on ollut ja tulee olemaan
7750: sin päätöksen osalta ei ole ilmennyt sellaista, merkityksellinen jutun osapuolille ja asiassa mu-
7751: mikä vaatisi toimenpiteitäni. kana olleille viranomaisille.
7752: 3. Tässä yhteydessä on arvioitu J.R:n tapausta
7753: vain siltä kannalta, olivatko Suomen ulkoasiain-
7754: 4.9. Vahingonkorvauskysymykset hallinnon viranomaiset menetelleet siinä virheel-
7755: lisesti niissä yksilöidyissä tilanteissa, jotka J.R.
7756: J.R. on kantelussaan pyytänyt oikeuskansle- on kirjoituksissaan oikeuskanslerille selostanut:
7757: ria selvittämään hänen ja hänen vaimonsa L.R:n Kysymys on toisaalta Suomen Moskovassa ole-
7758: oikeuden saada korvausta hänen mielestään ul- van suurlähetystön menettelystä ja toisaalta ul-
7759: koasiainministeriön taitamattomanja tarkoituk- koasiainministeriön menettelystä.
7760: sellisesti heidän etujaan haittaavan toiminnan Kertyneiden selvitysten sekä ulkoasianhallin-
7761: vuoksi. Tämä näyttää kirjoitusten valossa olevan non virkamiesten menettelyn perusteena tapah-
7762: keskeinen kysymys. tumista tiedossa olleen tosiseikaston ja varsinkin
7763: Oikeuskanslerin toimivaltaan ei kuitenkaan Venäjän syyttäjäviranomaisten asiassa tekemän
7764: kuulu vahingonkorvauskysymysten tutkiminen ratkaisun sekä tapaukseen sovellettavien sään-
7765: ja ratkaiseminen. Niiden käsitteleminen kuuluu nösten perusteella olen tullut siihen lopputulok-
7766: tuomioistuinten toimivaltaan. Mikäli J.R. ja seen, etteivät Suomen ulkoasianhallinnon virka-
7767: L.R. katsovat olevansa oikeutettuja ulkoasiain- miehet, huomioon ottaen heidän käytettävinään
7768: ministeriötä vastaan tekemässään kantelussa olevat oikeudelliset keinot, ole menetelleet asias-
7769: tarkoitetun menettelyn johdosta samaan vahin- sa lainvastaisesti tai harkintavaltansa ylittäen.
7770: gonkorvausta, heillä on mahdollisuus vahingon- Kun olen pyrkinyt arvioimaan tilannetta
7771: korvauskanteella omavastuisesti saattaa korva- J.R:n vapaudenriiston aikana ja heti sen jälkeen
7772: uskysymys tuomioistuimen ratkaistavaksi. saatavissa olleen tiedon valossa, olen katsonut,
7773: että ulkoasiainministeriön olisi tullut suurlähe-
7774: tystön omaksumaa käsitystä seuraten saattaa
7775: 5. YHTEENVETO J.R:n käsitykset Venäjän ulkoasiainhallinnon
7776: tietoon.
7777: 1. J.R. ja L.R. ovat oikeuskanslerille saapu- 4. Tapauksen valossa kuitenkin esitän ulko-
7778: neissa monissa kirjoituksissaan olleet tyytymät- asiainministeriölle, että ministeriö Suomen ulko-
7779: tömiä lähinnä ensivaiheessa J.R:n irkutskilaisten puolella vallitsevan turvallisuustilanteen heiken-
7780: liikekumppanien tähän kohdistamiin toimenpi- tymistä silmällä pitäen selkiinnyttäisi ja tarken-
7781: teisiin, jossa kysymys on tämän jutun liikesuh- taisi niitä menettelyohjeita, jotka se on edustus-
7782: teissa olleiden osapuolten välisistä suhteista ja toille antanut tutkittuun tapaukseen rinnastetta-
7783: väitetyistä menettelyistä. vien tapausten hoitamiseksi, jottei jäisi epätietoi-
7784: Mitä tulee ensin mainittuun, liikesuhteen osa- suutta noudatettavista toimintalinjoista. Näiltä
7785: puolten väliseen kysymykseen, se on kaupallisel- osin viittaan edellä kohdassa 4.5. esitettyyn.
7786: ta sisällöltään yksityisoikeudellinen. Sen kysy- 5. Lisäksi olen havainnut tapausta selvittäes-
7787: myksen ratkaisu, millaisia saamisia tai velkoja säni, ettei ulkomailla hädänalaiseen asemaan
7788: osapuolilla ehkä on, voidaan saattaaedellä kuva- joutuneelle Suomen kansalaiselle myönnettäväs-
7789: tun mukaisesti yksityisoikeudellisena riitana vä- tä taloudellisesta avustuksesta ole vielä annettu
7790: limiesoikeuden ratkaistavaksi. Yksityisoikeudel- ulkoasiainhallinnosta annetun lain 8 §:n edellyt-
7791: lisena kysymyksenä toimitusjohtaja J.R:lla siten tämää asetusta ja että voimassa oleva ulkomaan-
7792: 148 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7793:
7794: edustuksesta annettu asetus (159/1964) ei enää talletusten turvallisuudesta ja niiden vakuuksien
7795: täytä kansainvälistymisen sille asettamia vaati- riittävyydestä.
7796: muksia. Tästä johtuen tulen tekemään ulkoasi-
7797: ainministeriölle esityksen mainittujen puutteelli-
7798: suuksien korjaamiksi.
7799: 6. Katson lisäksi asian johdosta tarpeellisena 4. RATKAISU
7800: kiinnittää vastaisen varalle ulkoasiainministe-
7801: riön huomiota tapahtunutta huolellisempaan Tämän asian olen tutkinut.
7802: asianosaisjulkisuutta koskevien säännösten nou-
7803: dattamiseen. Näiltä osin viittaan edellä kohdassa 4.1. Yleistä
7804: 4.6. esitettyyn.
7805: 7. Lopuksi totean vielä, että J.R:n ja L.R:n Kansanedustaja E.S. ynnä muut kantelijat
7806: kannalta keskeisen vahingonkorvauskysymyk- ovat pyytäneet oikeuskansleria selvittämään val-
7807: sen ratkaisu ei kuulu oikeuskanslerin toimival- tiovarainministerin ja valtiovarainministeriön
7808: taan, vaan se on tuomioistuimen ratkaistava virkamiesten menettelyä ja vastuuta osuuskunta
7809: asia. Eka-yhtymän säästökassatoiminnan vakuuksien
7810: valvonnassa ja siihen liittyvässä tiedottamisessa.
7811: Eräissä kantelukirjoituksissa on lisäksi pyydetty
7812: 9 .6. Valtiovarainministeriön menettely talletusten saamista takaisin ja niille tiliehtojen
7813: osuuskunnan säästökassan vakuuk- mukaan luvattua korkoa.
7814: sien valvonnassa Taustaksi totean, että koko maan laajuisen
7815: yhtymän säästökassatalletusten vakuuksiin liit-
7816: tyvät asiat ja vakuuksien hyväksymisessä tapah-
7817: Lyhennysote oikeuskansleri Jorma S. Aallon tuneet menettelyt muodostavat useiden vuosien
7818: päätöksestä 12.3.1996, dnrot 1037, 1041, 1113, mittaisen pitkän ja monitahoisen tapahtumasar-
7819: 1134, 1169, 1193, 122611/93 ja 4511/94. jan. Seuraavassa on keskitytty kuitenkin ennen
7820: muuta sen selvittämiseen, miksi talletusten oli
7821: annettu nousta siten kuin E.S:n kantelukirjoituk-
7822: ASIA sessa mainittiin, vakuuksien riittävyysongel-
7823: maan sekä ministeriön virkamiesten osuuteen
7824: Osuuskunta Eka-yhtymän säästökassatoi- tiedottamisessa.
7825: minnan valvonta. Olen tutkinut asian valtiovarainministeriön
7826: Johdannoksi totean, että asiassa on kysymys (ministerin ja ministeriön virkamiesten) menette-
7827: siitä, olivatko valtiovarainministeriö, valtiova- lyn osalta. Osuuskunta Eka-yhtymän ja sen puo-
7828: rainministeri Iiro Viinanen sekä eräät valtiova- lesta esiintyneiden henkilöiden menettelyn osalta
7829: rainministeriön virkamiehet menetelleet hallin- rikossyytteen nostamisesta on päättänyt Helsin-
7830: to-oikeudellisesti oikein osuuskunta Eka-yhty- gin kaupunginviskaali.
7831: män säästökassatalletusten turvaamiseksi asetet-
7832: tujen vakuuksien valvonnassa, niiden hyväksy-
7833: misessä sekä säästökassatalletusten määrän seu- 4.2. Säännöksistä
7834: rannassa. Heidän menettelyään on arvioitu myös
7835: rikosoikeudelliselta kannalta. Ratkaisussa on 4.2.1. Osuuskuntalain säännöksistä
7836: keskitytty erityisesti syksyn 1992 ja vuoden 1993
7837: tapahtumiin. Ekan säästökassaan tehtyjen talle- Osuuskuntalain 3 luvussa (861/1980) sääde-
7838: tusten yhteismäärä oli vuonna 1993 merkittäväs- tään lainausliikettä harjoittavista osuuskunnista
7839: ti noussut. Säästökassasta tapahtuneen talletus- ja niiden valvonnasta.
7840: paon seurauksena saman vuoden syksyllä yritys- Jos kauppaliikettä harjoittavan osuuskunnan
7841: saneeraukseen joutuneen Ekan puolesta asetet- toimialaan kuuluu säästökassatalletusten vas-
7842: tujen vakuuksien arvot olivat romahtaneet. Tä- taanottaminen, on osuuskunnan toimitettava
7843: män johdosta vakuudet olivat vain vähäiseltä sääntönsä ja niiden muutokset valtiovarainmi-
7844: osalta turvanneet säästökassassa olleet talletuk- nisteriön tarkastettavaksi. Säästökassatoimintaa
7845: set. Ratkaisussa on myös arvioitu valtiovarain- harjoittavan osuuskunnan on otettava sääntöi-
7846: ministeriön virkamiesten menettelyä tiedotetta- hinsä valtiovarainministeriön tarpeellisiksi kat-
7847: essa kansalaisille sekä julkisuuteen säästö kassa- somat määräykset (16 §, 1 ja 2 mom.).
7848: 9.6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 149
7849:
7850: Säästökassatoimintaa harjoittava osuuskunta va sääntönsä valtiovarainministeriön tarkastet-
7851: saa ottaa talletuksia vastaan ainoastaan osuus- tavaksi ja niihin on otettava ministeriön tarpeel-
7852: kunnan jäseniltä ja jäsenten alaikäisiltä lapsilta lisiksi katsomat määräykset. Säästökassatoimin-
7853: (16 a §, 1 mom.). taan saadaan käyttää vain pankkitoiminnassa
7854: Säästökassatalletusten vastaanottamiseen yleisesti yleisön talletusten vastaanottamiseen
7855: saadaan käyttää sellaisia tilejä, joita pankkitoi- käytettäviä valtiovarainministeriön hyväksymiä
7856: minnassa yleisesti käytetään yleisön talletusten tilejä. Säästökassatoimintaan liittyvän julkisen
7857: vastaanottamiseen. Valtiovarainministeriö hy- edun vuoksi valtiovarainministeriölle on säädet-
7858: väksyy talletusten vastaanottamiseen käytettä- ty valvonta- ja tarkastustehtäviä säästökassaan
7859: vät tilit ja niiden ehdot saatuaan pankkitarkas- nähden. Oikeudellisesti säästökassa ei ole osuus-
7860: tusviraston lausunnon. Säästökassatalletuksesta kuntaan nähden itsenäinen, vaan se on taloudel-
7861: osuuskunta saa suorittaa hyvityksenä ainoas- lisessa mielessä myös osuuskuntalain 3 luvussa
7862: taan tiliehtojen mukaisen koron. Osuuskunnan säänneilyllä tavalla osa osuuskunnan varainhan-
7863: säästökassaan tehtyyn talletukseen perustuvan kintaa. Osuuskunnan jäsenten, tallettajien etuja
7864: muun etuuden antaminen on kielletty ( 17 §, 1ja 2 pyritään turvaamaan vakuuden asettamista ja
7865: mom.) kassavarantoa koskevilla säännöksillä.
7866: Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskun- Osuuskuntalain 17 c §:n vakuudenjärjestämis-
7867: nan on pidettävä säästökassatoiminnan laatuun tä koskevan säännöksen oikeudellinen arviointi
7868: ja laajuuteen nähden riittävää kassavarantoa. on esillä olevan asian kannalta keskeistä.
7869: Kassavarannon on oltava vähintään kymmenen Totean, että osuuskuntalain 17 c §:n säännök-
7870: prosenttia säästökassatalletusten määrästä sen siviilioikeudellisesta tulkinnasta on asian kä-
7871: (17 b §, 1 mom.). sittelyn yhteydessä esitetty erilaisia käsityksiä.
7872: Säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskun- Valtiovarainministeriö, samoin kuin myöskin
7873: nan on järjestettävä tilinomistajan saamisen tur- eräät muut tahot (oikeuden määräämä osuus-
7874: vaamiseksi valtiovarainministeriön hyväksymä kunta Eka-yhtymän selvittäjä, asianajaja A.H.,
7875: takaus tai muu vastaava vakuus (17 c §). esitutkintapöytäkirja s. 591 ja KHT-tilintarkas-
7876: Säästökassatoimintaa tarkastaa osuuskuntien taja Y.T., s. 734-735), ovat esittäneet näkemyk-
7877: keskusliike. Mikäli osuuskunnalla ei ole keskus- siä,joiden mukaan säännös ei ainakaan ehdotto-
7878: liikettä, säästökassatoimintaa tarkastaa Keskus- masti edellytä täysin kattavia vakuuksia. Säästö-
7879: kauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä kassatallettajien näkökulma luonnollisesti on
7880: tilintarkastusyhteisö, jonka valtiovarainministe- toinen. Oikeuskirjallisuudessa tätä kysymystä ei
7881: riö on osuuskunnan esityksestä hyväksynyt. Tar- havaitakseni ole käsitelty eikä tiedossani myös-
7882: kastusta ohjaa ja valvoo valtiovarainministeriö. kään ole sitä koskevia oikeuden ratkaisuja.
7883: Valtiovarainministeriön asettamilla tarkastajilla Pankkikäytännöstä näyttää olevan pääteltävis-
7884: on oikeus myös suorittaa säästökassantarkas- sä, ettei suuryritysten osalta liene kovinkaan ta-
7885: tuksia. Keskusliike, tilintarkastusyhteisö ja sääs- vanomaista, että yrityksen kaikki velkavastuut
7886: tökassatoimintaa harjoittava osuuskunta ovat olisi täysin vakuuksin turvattu.
7887: velvollisia esittämään valtiovarainministeriölle Vuoden 1981 alusta voimaan tulleessa osuus-
7888: asiakirjat sekä antamaan sille tietoja ja selvityk- kuntalain 17 c §:ssä (86111980) säädetään, että
7889: siä, jotka ovat tarpeen säästökassojen tarkastus- säästökassatoimintaa harjoittavan osuuskunnan
7890: ta ja valvontaa varten ( 18 §, 1-3 mom.). on järjestettävä tilinomistajan saamisen turvaa-
7891: Säästökassatoiminnan valvonnan aiheutta- miseksi valtiovaraministeriön hyväksymä takaus
7892: mien kustannusten peittämiseksi säästökassatoi- tai muu vastaava vakuus.
7893: mintaa harjoittavan osuuskunnan on suoritetta- Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi
7894: va vuosittain valtiovarainministeriölle sen mää- osuuskuntalain muuttamisesta (HE N:o 109/
7895: räämä maksu (18 §, 5 mom.). 1980 vp, siv. 8) em. säännöstä perusteltiin seuraa-
7896: vasti:
7897: "Osuuskunta vastaa säästökassatalletuksista
7898: 4.2.2. Edellyttääkö osuuskuntalain 17 c §:n kaikella omaisuudellaan. Lisäksi osuuskuntien
7899: noudattaminen täysin turvaavaa vakuutta säästökassojen säännöissä on eräitä tallettajan
7900: edun turvaamiseksi annettuja määräyksiä. Kum-
7901: Kauppaliikettä harjoittavalla osuuskunnalla paankin keskusliikkeeseen kuuluvat jäsenosuus-
7902: on oikeus ottaa säästökassatoiminnan puitteissa kunnat muodostavat takausrenkaan, joita kos-
7903: jäseniltään talletuksia. Tällöin sen on toimitetta- kevat sopimukset valtiovarainministeriö on hy-
7904: 150 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
7905:
7906: väksynyt. Säännökset vakuuden asettamisesta van riittävyys ei aiheuttane käytännössä ongel-
7907: tallettajien edun turvaamiseksi tulisi antaa laissa. mia. Osuuskunnan taloudellisen tilanteen vai-
7908: Siksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jon- keutuessa talletuskannan ja vakuustilanteen tar-
7909: ka mukaan osuuskunnan on järjestettävä tilin- kempi seuranta on myös valvovan viranomaisen
7910: omistajan saamisen turvaamiseksi valtiovarain- kannalta välttämätöntä. Sen tulisi tällöin kiinnit-
7911: ministeriön hyväksymä takaus tai muu vastaava tää huomiota osuuskunnan kokonaistaloudelli-
7912: vakuus." seen asemaan ja mm. säästökassatalletusten
7913: Eduskunnan pankkivaliokunta oli hallituksen määrän, talletuskannan rakenteen ja talletuksille
7914: esityksen johdosta antamassaan mietinnössä maksettavan koron muutoksiin ja kehittymiseen
7915: (nro 111980) yhtynyt hallituksen esityksen perus- sekä vakuuksiin. Myös yleisiin yhteiskunnassa
7916: teluihin. vallitseviin taloudellisiin seikkoihin on kiinnitet-
7917: Säännöksen perustelujen suhteen on todetta- tävä tarpeellista huomiota.
7918: va, etteivät osuuskunnan jäseninä olevat, sen Epäselvää on, millä tavoin kassavarantoa kos-
7919: säästökassan tallettajat ole etuoikeutetussa ase- keva säännös (osuuskuntalain 17 b §:n 1 mom.)
7920: massa osuuskunnan muihin velkojiin nähden. mahdollisesti vaikuttaa vakuuden asettamista
7921: Vain osuuskunnan jäsenillä on ollut talletusoi- koskevan osuuskuntalain 17 c §:n kannalta. Sivii-
7922: keus säästö kassaan. Huomion arvoista on erityi- lioikeudellisesti kassavaranto voinee olla va-
7923: sesti aikaisempina aikoina ollut, että heillä on kuutta vain, mikäli se pätevästi pantataan va-
7924: ollut myös jäsenoikeus seurata, vaikuttaa ja val- kuudeksi, vaikka sen määrääminen laissa turvaa
7925: voa osuuskunnan toimintaa. kassan maksuvalmiutta.
7926: Realisaatiotilanteessa viime kädessä ainoas- Tärkeä merkitys on myös sillä, miten ja millä
7927: taan jäsenen oman osuuskunnan nettovaralli- perusteilla vakuuksien arviointi on tehtävä. Täs-
7928: suutta voidaan pitää säästökassatalletuksia tur- täkään ei ole laissa annettu säännöksiä eikä val-
7929: vaavana. Näin ollen vakuuden asettamisella, tiovarainministeriön sisäisiä määräyksiä tai oh-
7930: mikä tapahtuu osuuskuntalain 17 c §:n perusteel- jeita. Arvioinnista on voitu esittää erilaisia teo-
7931: la osuuskunnan jäseninä olevien säästökassatal- reettisia periaatteita ja varsin monimutkaisiakin
7932: lettajien suojaksi, on heidän kannaltaan tärkeä laskentamalleja. Käytännössä liiketoiminnan
7933: merkitys. jatkuessa normaalina monet vakuudet voivat
7934: Lakitekstin ja sen esitöiden perusteella arvioi- olla arvokkaampia kuin poikkeuksellisissa olo-
7935: tuna osuuskuntalain 17 c §:n säännös ei ole täs- suhteissa, jolloin niiden arvo voi romahtaa liike-
7936: mällinen ja tarkkarajainen, niin että kulloinkin toiminnan jouduttua taloudellisesti vaaranalai-
7937: tarvittavat vakuudet olisivat sen nojalla määri- seksi tai talouselämän yleisesti syvään lamaan.
7938: teltävissä tai laskettavissa. Lakiteksti on oikeu- Osuuskuntalain 17 c §:n säännös ei näyttäisi
7939: dellisten tulkintaperiaatteiden mukaan ensisijai- tähdänneen esitöiden valossa silloisen käytän-
7940: nen oikeuslähde. Sen sanamuoto on tässä koh- nön mukaisen tallettajien vakuusturvan laajenta-
7941: den selvästi avoin. Myöskään esitöistä ei ole saa- miseen. Tallettajien asema vahvistui sikäli, että
7942: tavissa johtoa. Kuten edellä jaksosta 3.1 ilmenee, vakuuden asettamisvelvoite määrättiin laintasoi-
7943: olivat olosuhteet po. säännöksen säätämisen ai- sesti. Säännös on kuitenkin sanamuodoltaan
7944: kaan 1980-luvun alussa varsin erilaiset tarkastel- varsin tulkinnanvarainen. Siinä ei tarkemmin
7945: tavaan aikaan verrattuna. Avoin kysymys siten määritellä, tuleeko vakuuden olla täysin turvaa-
7946: on, tulisiko vakuuksien periaatteessa muodostaa va, ja jollei näin ole asianlaita, niin kuinka riittä-
7947: kaikissa oloissa täydellinen suoja talletuksille. vä sen sitten tulisi olla. Mikäli sanottu säännös
7948: E-Osuuskunta Ekan säästökassan 31.5.1990 luetaan sellaisenaan, yhdistämättä sitä esim.
7949: päivättyjen sääntöjen 2 §:ssä on todettu, että pankkien vakavaraisuutta koskeviin säännök-
7950: osuuskunta vastaa säästökassatalletuksista kai- siin, se voi antaa kuvan, että vakuuksien pitäisi
7951: kella omaisuudellaan. Osuuskunta kuuluu sääs- täysimääräisesti turvata säästökassatallettajien
7952: tökassatoimintaa harjoittavien osuuskuntien ja saamiset. Vakuustilanteen vertailu pankkilain-
7953: niiden tytäryhtiöiden muodostamaan takausren- säädännön puolelle osoittanee kuitenkin, että
7954: kaaseen ja tekee niiden kanssa tätä koskevan ajatus täyden vakuusvaatimuksen esittämiselle
7955: sääntöjen liitteenä olevan sopimuksen, jonka sittemmin 1990-luvulla koetun laman oloissa vai-
7956: valtiovarainministeriö on hyväksynyt. kuttaa olosuhteet huomioon ottaen vähemmän
7957: Säästökassatalletusten ollessa liiketoiminnan realistiselta. Tilanne oli ollut säännöksen synty-
7958: muihin rahoituslähteisiin verrattuna vähäisiä ja aikana erilainen.
7959: osuuskunnan toimiessa voitollisesti, vakuustur- Säännöksen tarkoitus näyttäisi sinänsä puol-
7960: 9.6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 151
7961:
7962: tavan sellaisia sovellutuksia, jotka lähtevät siitä, 4.2.3. Valtiovarainministeriötä koskevat sisäiset
7963: että osuuskunnan on järjestettävä vakuus tilin- säännökset ja määräykset säästökassatoi-
7964: omistajan koko saamisen turvaamista silmällä minnan valvonnasta ja virkamiesten
7965: pitäen. Lain esitöiden nojalla vakuus asetetaan toimivallasta
7966: osuuskunnan maksukyvyttömyyden varalta.
7967: Tämä merkitsee sitä, että mikäli velallinen Kuten edellä on todettu, osuuskuntalain 16,
7968: (osuuskunta) ei kykenisi talletusta eli velkaansa 17, 17 c, 18 ja 18 a §:ssä valtiovarainministeriölle
7969: maksamaan, tallettajat voivat periä sen vakuuk- on annettu lainausliikettä harjoittavien osuus-
7970: sista. Vakuuden arvon määrittelyä ei ole uskottu kuntien osalta tehtäviä, jotka liittyvät tallettajien
7971: velalliselle eli osuuskunnalle itselleen, vaan va- suojan toteuttamiseen.
7972: kuuden hyväksyminen on säädetty yleisessä int- Toisaalta on määrätty, että valtioneuvostosta
7973: ressissä viranomaisen, valtiovarainministeriön, annetun lain 3 §:n 6 kohdan (1611970) mukaan,
7974: tehtäväksi. joka oli voimassa 31.12.1995 saakka, valtioneu-
7975: Valtiovarainministeriön kannalta säästökas- vostolle kuuluvista asioista valtiovarainministe-
7976: satalletusten vakuuksien hyväksyminen ei ole riö käsitteli asiat, jotka koskevat maan rahalai-
7977: luonnehdittavissa liiketoiminnan harjoittami- tosta.
7978: seksi, jolloin siihen liittyisi riskin ottamista ja Valtioneuvoston ohjesäännön 19 §:n 13 koh-
7979: kokonaiskannattavuuden tavoittelua mahdolli- dan (163/1970) mukaan valtiovarainministeriö
7980: sista yksittäisistä tappiollisista liiketoimista vä- käsitteli vastaavasti mm. asiat, jotka koskivat
7981: littämättä. Valtiovarainministeriö toimii viran- säästökassatoimintaa koskevia osuuskuntia.
7982: omaisenaja viime kädessäjulkisen edun valvoja- Maaliskuun 1979 alusta lukien 28.2.1993
7983: na. Sen toiminnan tulee olla puolueetonta ja ob- saakka valtiovarainministeriöstä annettujen ase-
7984: jektiivista. Tämän vuoksi sekä säännöksen sana- tusten (21411979, 143/1982, 144/1986, 114111987
7985: muoto ja tarkoitus huomioon ottaen tallettajilla ja 879/1990) mukaan yleinen osasto on käsitellyt
7986: on perusteita lähteä arvioinneissaan siitä, ettei asiat, jotka koskevat säästökassatoimintaa har-
7987: valtiovarainministeriö ota heihin kohdistuvaa joittavia osuuskuntia. Maaliskuun alusta 1993
7988: riskiä vakuuksia hyväksyessään. lukien voimassa olleen valtiovarainministeriöstä
7989: Osuuskuntalain 17 c §:n säännös sinänsä edel- annetun asetuksen (196/1993) 3 §:n mukaan ra-
7990: lyttää, että valtiovarainministeriön hyväksymät hoitusmarkkinayksikkö on valmistellut asiat,
7991: vakuudet turvaavat säästökassatalletukset jotka koskevat rahoitusmarkkinoita ja niiden
7992: osuuskunnan maksukyvyttömyystilanteessa. valvontaa.
7993: Tätä tulkintaa puoltaa kohtuusperusteella se, Valtiovarainministeriön 1.10.1990 annetun
7994: että osuuskunta Eka-yhtymä oli julkisuuteen työjärjestyksen 29 §:n mukaan yleisen osaston
7995: markkinoinut säästökassatalletuksiaan turvalli- rahalaitostoimisto käsitteli asiat, jotka koski-
7996: sina. Eka-yhtymän harjoittamaan varsin voi- vat säästökassatoimintaa harjoittavia osuus-
7997: makkaaseen markkinointiin ei ollut valtiova- kuntia. Uuden 24.2.1993 annetun, 1.3.1993 lu-
7998: rainministeriön taholta puututtu. Myös valtiova- kien noudatetun työjärjestyksen 19 §:n mukaan
7999: rainministeriön virkamiehet olivat tiedottaneet rahoitusmarkkinayksikkö valmisteli säästökas-
8000: talletuksista tavalla, jonka voidaan katsoa anta- satoimintaa harjoittavia osuuskuntia koskevat
8001: neen tukea käsitykselle niiden turvallisuudesta. asiat.
8002: Valtiovarainministeriönkään taholta ei ollut Asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja
8003: missään vaiheessa saatettu yleisön tietoon talle- sen ministeriössä annetun lain (79/1922) 3 §:n 1
8004: tuksiin tosiasiallisesti liittyvää riskiä. momentissa oli säädetty, että ministeriössä lopul-
8005: Johtopäätöksenäni tässä kohden totean edellä lisesti ratkaistavia ovat hallitus- ja hallintoasiat,
8006: sanotun nojalla, että eri tulkintavaihtoehdoille jotka lailla tai asetuksella uskotaan sen ratkaista-
8007: voidaan esittää perusteluja sekä puolesta että vaksi.
8008: vastaan. Tällaisessa tilanteessa on perusteet pää- Pykälän 2 momentin mukaan ne asiat, jotka
8009: tyä siihen lopputulokseen, että säännös on siviili- päätetään ministeriössä, ratkaisi ministeriön
8010: oikeudellisesti arvioituna sisällöltään tulkinnan- päällikkö tai muu valtioneuvoston jäsen, jonka
8011: varainen ja joustava. Kysymykset vakuuksien toimialaan asia kuuluu, taikka, milloin asetuk-
8012: arvojen määrittelyssä noudatettavista periaat- sella niin säädetään, ministeriön kanslia- tai osas-
8013: teista ja vakuuksien suhteesta talletuskantaan topäällikkö tahi muu esittelijä.
8014: ovat säännöksen avoimuuden takia samoin tul- Pykälän 3 momentin mukaan asetuksella sää-
8015: kinnanvaraisia. dettiin, mitkä ministeriössä päätettävät asiat voi-
8016: 152 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8017:
8018: daan erikseen annettavana määräyksellä uskoa tä ratkaisuvaltaa. Päätösvalta näissä asioissa on
8019: kanslia- tai osastopäällikön tai muun esittelijän kuulunut ministerille.
8020: ratkaistaviksi.
8021: Lokakuun alusta 1990 voimaan tulleen valtio-
8022: varainministeriöstä annetun asetuksen (879/ 4.3. Ministeri Viinasen toiminta
8023: 1990) 22-31 §:issä oli säädetty asioiden ratkaise-
8024: misesta valtiovarainministeriössä. Säännösten Valtiovarainministeri Iiro Viinasen osuus,
8025: mukaan ratkaisuvalta kuului säännöksissä tar- jonka perusteita jo on kuvattu jaksossa 2.4.1
8026: koitetuissa asioissa ministeriön korkeimmille vir- poliisin suorittaman esitutkinnan selostuksen
8027: kamiehille, ellei asioita ollut valtioneuvoston oh- yhteydessä, on pääkohdissaan seuraava.
8028: jesäännön 32 §:n perusteella alistettava ministe- Viinanen on syksystä 1992 lähtien johtanut
8029: rin ratkaistavaksi taikka jollei ministeri, valtio- valtiovarainministeriössä Ekan säästökassatalle-
8030: sihteeri tai osaston päällikkö ollut pidättänyt tusten vakuuksia koskevien asioiden käsittelyä ja
8031: asiaa ratkaistavakseen. Vastaavalla tavalla oli siihen liittyen ministeriön päällikkönä, säästö-
8032: ratkaisuvalta määritelty aiemmin voimassa ol- kassatoiminnan valvonnasta vastaavan ylitar-
8033: leissa valtiovarainministeriöstä annetuissa ase- kastajan Kari Ihon esittelystä, tehnyt osuuskun-
8034: tuksissaja myöhemmin maaliskuun alusta vuon- tien säästökassatoimintaan sekä talletusten va-
8035: na 1993 voimaan tulleen valtiovarainministeriös- kuuksien hyväksymiseen liittyviä päätöksiä asi-
8036: tä annetun asetuksen (196/1993) 10-18 §:issä. ain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen mi-
8037: Valtioneuvoston ohjesäännön 32 §:n (360/ nisteriössä annetun lain (79/1922) 3 §:n nojalla.
8038: 1966) mukaan ministeriön esittelijä ratkaisi ne Näiden päätösten merkitys Ekan säästökassan
8039: ministeriössä päätettävät asiat, joista sanotussa vakuuksien vaivonnalle oli ollut tuossa vaiheessa
8040: ohjesäännössä tai muussa asetuksessa niin sääde- eli alkuvuonna 1993 keskeinen ja täysin ratkaise-
8041: tään. Säännös oli kumottu 22.12.1993 annetulla va.
8042: asetuksella (1392/1993). Tuon asetuksen 35 §:n Asia oli kulminoitunut 26.3.1993 tehtyyn rat-
8043: mukaan ministeriön päällikkönä toimiva minis- kaisuun, kun Viinanen oli hallintopäätöksellä
8044: teri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat. Vir- hyväksynyt Ekan tarjoamat vakuudet määräai-
8045: kamiesten ratkaistavia asioita koskevien mää- kaisesti 1.1.1993-31.12.1993 väliseksi ajaksi.
8046: räysten tulee ilmetä ministeriön työjärjestyksistä Virkamiesten osuutena oli syksystä 1992lähtien
8047: tai niiden liitteistä. lähinnä ollut kaikkien saatavissa olevien va-
8048: Valtiovarainministeriöstä annetun asetuksen kuuksien vaatiminen ja hankkiminen Ekalta.
8049: (879/1990) 26 §:ssä oli säädetty, että yleisen osas- Viinanen on häntä poliisitutkinnassa kuultaessa
8050: ton osastopäällikkö tai sen mukaan kuin työjär- ilmoittanut, että hän on päätöksistään myös vas-
8051: jestyksessä määrätään, apulaisosastopäällikkö tuussa. Viinanen on oman ilmoituksensa mu-
8052: taikka toimistopäällikkö tai muun pysyvän toi- kaan kuitenkin saanut tiedon säästökassatalle-
8053: mintayksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka tusten olennaisesta noususta vasta syksyllä 1993,
8054: koskevat muun muassa säästökassojen sääntö- koska Kari Iho ei ollut siitä hänelle aikaisemmin
8055: jen vahvistamista. ilmoittanut.
8056: Valtiovarainministeriön työjärjestyksessä Tietoja säästökassatalletuksista Viinanen ei
8057: 1.10.1990 oli määritelty osastopäälliköiden, apu- ole julkisuuteen po. aikana (1.1 0.1992-
8058: laisosastopäälliköiden ja toimistopäälliköiden 20.10.1993) ilmoituksensa mukaan antanut, lu-
8059: välinen työnjako heidän ratkaistavakseen kuulu- kuun ottamatta 20.10.1993 julkistettua tietoa sii-
8060: vissa asioissa. Työjärjestys oli ollut voimassa tä, että valtio takaa osuuskunta Eka-yhtymän
8061: 1.3.1993 asti. Sen jälkeen on noudatettu uuden, säästökassatalletukset erikseen annettavana lail-
8062: 24.2.1993 annetun työjärjestyksen määräyksiä. la.
8063: Johtopäätöksenäni edellä sanotusta totean,
8064: että päätöksentekoa valtioneuvostossa koske-
8065: vien säännösten ja valtiovarainministeriöstä an- 4.4. Valtiovarainministeriön virkamiesten osuus
8066: netun asetuksen säännösten sekä työjärjestysten
8067: määräysten perusteella osastopäälliköillä tai 4.4.1. Valtiosihteeri Keinänen
8068: alemmilla virkamiehillä ei voida katsoa olleen
8069: säästökassojen vakuuksien hyväksymisessä ja Valtiovarainministeriön silloinen kansliapääl-
8070: vakuuksien valvonnassa, säästökassojen sään- likkö, valtiosihteeri Eino Keinänen ei saadun sel-
8071: töjen hyväksymistä lukuun ottamatta, itsenäis- vityksen valossa ole hoitanut osuuskunta Eka-
8072: 9.6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 153
8073:
8074: yhtymän säästökassatalletusten vakuuksia kos- tehtävienjakoa 1.4.1991 alkaen käsittelevän luet-
8075: kevia asioita tässä päätöksessä varteen otettaval- telon mukaan hänelle rahalaitostoimiston ylitar-
8076: ta tavalla. kastajana olivat kuuluneet säästökassatoimintaa
8077: harjoittavia osuuskuntia koskevat asiat ja osuus-
8078: kuntien säästökassojen tarkastus.
8079: 4.4.2. Hallitusneuvos Laajanen Huomion arvoista on tässä kohdin se, ettei
8080: valtiovarainministeriölle uskotun, osuuskunta-
8081: Hallitusneuvos Pekka Laajanen oli toiminut lain säännöksiin perustuvan tehtävän suoritta-
8082: valtiovarainministeriön yleisen osaston rahoitus- misesta ollut annettu minkäänlaisia kirjallisia
8083: toimiston toimistopäällikkönä. Vuodesta 1989 määräyksiä tai ohjeita tätä tehtävää hoitaneelle
8084: lukien hän oli ollut yleisen osaston apulaisosasto- virkamiehelle. Vasta tilanteen vaikeutumisen
8085: päällikkö rahalaitostoimistossa. Säästökassatoi- myötä ministeri Viinanen oli ottanut asian erik-
8086: minnan valvonnan seuranta oli esimiesasemaan seen huolehdittavakseen ja antanut siitä Kari
8087: liittyen kuulunut hänen vastuualueeseensa ylei- Iholle kulloiseenkin tilanteeseen liittyviä ohjeita.
8088: sellä osastolla. Maaliskuun alusta 1993 lukien Yleisiä määräyksiä tai ohjeita ei täten ollut an-
8089: sanotut tehtävät olivat kuuluneet hänelle rahoi- nettu ylitarkastajana asiaa hoitavalle Kari Iholle
8090: tusmarkkinayksikön päällikkönä. sen paremmin säästökassatalletusten vakuuksien
8091: Valtiovarainministeriöstä annetun asetuksen rekisteröimisestä, arvioinnista, tai niihin liitty-
8092: (1141/1987) 28 §:n mukaan toimiston päällikön vien asioiden esittelemisestä tai ratkaisemisesta,
8093: tehtävistä oli ollut soveltuvin osin voimassa, mitä kuin muustakaan asiaan liittyvästä menettelystä.
8094: 25 §:ssä osaston päällikön tehtävistä oli säädetty. Näin asiassa oli ollut olemassa virkamiesten vel-
8095: Valtiovarainministeriöstä annetun asetuksen vollisuuksia ajatellen perusteena lähinnä vain
8096: (879/1990) 18 §:n mukaan apulaisosastopäälli- osuuskuntalain säännökset sekä toimivaltakysy-
8097: kön tuli osaston päällikön apuna johtaa osaston mysten osalta asetus- ja työjärjestystasoiset ylei-
8098: toimintaa ja valvoa, että asiat, joiden valvonnan set määräykset.
8099: osaston päällikkö oli hänelle määrännyt, käsitel- Kari Iho on tämän mukaisesti hoitanut Ekan
8100: tiin huolellisesti ja tehokkaasti. Lisäksi apulais- säästökassan vakuuksien valvontaa koskevat
8101: osastopäällikön tuli käsitellä ne osastolle kuulu- erilaiset hallinnolliset ja muut käytännön tasolla
8102: vat asiat, jotka osaston päällikkö oli hänen käsi- tarpeelliset asioiden valmisteluun liittyvät tehtä-
8103: teltäväkseen määrännyt. vät, osallistunut Ekan vakuuksia koskeviin neu-
8104: Laajanen oli vuoden 1992 syksyllä osallistu- votteluihin, valmistellut ja esitellyt valtiovarain-
8105: nut eräisiin säästökassatoimintaa ja talletuksien ministeri Iiro Viinaselle asiaan liittyviä päätöksiä
8106: vakuuksia koskeviin neuvotteluihin. Tämän jäl- sekä antanut yleisölle ja julkisuuteen tietoja. Iho
8107: keen tehtävät valtion vakuusrahastossaja pank- on siten yleisesti ottaen hoitanut sanotut asiat,
8108: kikriisin hoidossa olivat vieneet hänen aikansa niin kuin ne on edellä tässä päätöksessä kuvattu,
8109: niin, ettei hän ollut ehtinyt merkittävässä määrin paitsi niiltä osin, kuin ministeri Viinanen oli otta-
8110: osallistua Ekan säästökassan vakuuksien val- nut vakuusasiat syksystä 1992 alkaen ratkaista-
8111: vontaan ennen kuin vasta talletuskriisin viime vakseen ja tehnyt niissä joko esittelystä tai muu-
8112: vaiheissa vuoden 1993 loppupuolella. ten päätökset. Laajasen osallistuminen säästö-
8113: Laajan en oli lisäksi osaltaan vastannut säästö- kassavalvontaan on ollut suhteellisen vähäistä.
8114: kassatoiminnan valvontaa ja talletuksien va- Kari Iho on toiminut Viinasen tekemien pää-
8115: kuuksia koskeviin tiedusteluihin. tösten osalta virkamiehelle kuuluvan esittelijän-
8116: vastuun perusteella (HM 93 §).
8117:
8118: 4.4.3. Ylitarkastaja Iho
8119: 4.5. Valtiovarainministeriön noudattaman
8120: Säästökassatoimintaa harjoittavia osuuskun- menettelyn hallinto-oikeudellista yleisarvi-
8121: tia koskevien asioiden käsittely ja osuuskuntien ointia vakuuskysymyksessä
8122: säästökassojen tarkastus olivat kuuluneet koko
8123: osuuskuntalain 3luvun (861/1980) voimassaolo- Valtiovarainministeriössä on käsitelty osuus-
8124: ajan eli vuoden 1981 alusta lukien valtiovarain- kunta Eka-yhtymän ja sen säästökassan talou-
8125: ministeriössä välittömimmin ylitarkastaja Kari dellista asemaa ja sen kehitystä eri vaiheissa. Si-
8126: Ihon tehtäviin ja hänen vastuulleen. Valtiova- käli kuin kysymys on ennen osuuskunta Eka-
8127: rainministeriön yleisen osaston henkilökuntaaja yhtymän ja osuusliike Elannon välisen ristiin ta-
8128:
8129: 20 370099
8130: 154 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8131:
8132: kauksen irtisanomista sattuneista eli vuoden makas nousu oli yhteydessä yhtymän vaikeaan
8133: 1992 syyskuuta edeltäneistä tapahtumista, en taloudelliseen tilanteeseen. Kun riittävien lisäva-
8134: saatujen selvitysten valossa näe ministeriön me- kuuksien saaminen ei käynyt enää päinsä, minis-
8135: nettelyssä sellaista oikeudellista moitittavuutta, teriön olisi osuuskuntalain 17 c §:n valossa tullut
8136: johon oikeuskanslerin laillisuusvalvojana tulisi ajoissa ja riittävästi puuttua talletuskannan kehi-
8137: puuttua. tykseen.
8138: Sopimuksen irtisanomisenvaraisuus merkitsi Edellä sanotun mukaisesti pidän asiassa moi-
8139: kyllä sinänsä valtiovarainministeriön kannalta tittavana sitä, että valtiovarainministeriö oli sal-
8140: heikennystä, koska tällainen vakuus ei ole pysy- linut osuuskunta Eka-yhtymän säästökassan tal-
8141: vä, jos se irtisanotaan. Ristiintakauksen ollessa letusten kasvaa vuonna 1993 edellisestä vuodesta
8142: voimassa ja talletuskannan pysyteltyä suhteelli- lähes puolitoistakertaisiksi ja myös määrältään
8143: sen vakaana n. 900 miljoonan markan tasolla, ei huomattavasti ilman, että vastaavia vakuuksien
8144: järjestelyä kuitenkaan mielestäni ole saatettu pi- lisäyksiä oli voitu järjestää. Osuuskuntalain
8145: tää rahamarkkinoilla yleensä vallitsevat seikat 17 c §:n edellyttämän ministeriön tehtäväksi ase-
8146: huomioon ottaen säännösten vastaisena. tetun tallettajien vakuusturvan kannalta tähän
8147: Kun osuuskunta Eka-yhtymän ja osuusliike kasvutilanteeseen ei ole ollut perusteita.
8148: Elannon välinen ristiintakausjärjestely oli irtisa- Eri asia on - kuten ministeri Viinanen on
8149: nottu syyskuussa 1992 päättymään 31.12.1992, kertonut- että painavien yhteiskunnallisten syi-
8150: valtiovarainministeri Viinanen oli ottanut asian den vuoksi käytännössä ei kenties olisi ollut mah-
8151: johdon käsiinsä. Valtiovarainministeriö oli ryh- dollista puuttua asiaan. Osuuskuntalain 17 c §:n
8152: tynyt vaatimaan Ekalta muita vakuuksia säästö- kannalta johtopäätös kuitenkin on se, mikä edel-
8153: kassatalletusten suojaksi. Ministeriö oli vaatinut lä on todettu. Osuuskuntalain mukainen valtio-
8154: Ekalta kaikki ne vakuudet, jotka sen oli ollut varainministeriön tehtävä olisi ollut huolehtia
8155: vielä mahdollista saada. Asiassa oli myös pantu säästökassatalletusten turvaamisesta.
8156: erityistä painoa takausrenkaan aikaansaami- Ministeriö oli kuitenkin ilmeisesti pitänyt
8157: seen. Ministeriön puolelta oli pyritty lisäksi Ekan Ekan taloudellista tilaa niin vaikeana, ettei tätä
8158: liiketoimintaedellytysten parantamiseen. tehtävää voitaisi enää hoitaa tallettajien eduksi
8159: Takauksen lakkaaminen irtisanomisen joh- muutoin kuin välillisesti vaikuttamalla osuus-
8160: dosta oli merkinnyt olennaista muutosta va- kunnan asemaan. Valtiovarainministeriö oli pyr-
8161: kuuksien kattavuuteen. Kun säästökassan talle- kinyt tilanteessa ensisijaisesti Ekan taloudellisen
8162: tuskanta oli lisäksi samalla alkanut vuoden 1992 aseman ja liiketoiminnan edellytysten paranta-
8163: lopulta voimakkaasti kasvaa, valtiovarainminis- miseen, kun keskittyminen suoraan säästökassa-
8164: teriölle oli mielestäni edellä tarkastettujen sään- tallettajien aseman turvaamiseen ei enää olisi
8165: nösten valossa syntynyt erityinen velvollisuus tuottanut riittävää tulosta.
8166: ryhtyä seuraamaan tilannetta ja huolehtimaan Yksittäisistä toimenpiteistä erityisesti valtio-
8167: vakuuksien riittävyydestä. Tähän sillä olisi si- varainministerin 26.3.1993 tekemä, edellä ker-
8168: nänsä ollut osuuskuntalain 3 luvun säännösten rottu kannanotto antaa aihetta arvosteluun. Sii-
8169: perusteella oikeudelliset mahdollisuudet ja toi- nä oli hyväksytty riittämätön vakuusjärjestely
8170: mivaltuudet pitkähköksi ajaksi eteenpäin eli 1.1.1994 saakka
8171: Kun takausrenkaan aikaansaaminen yrityk- ilman, että talletuskannan kasvuun ja rakentei-
8172: sistä huolimatta ei ollut ollut mahdollista, minis- siin olisi pyritty puuttumaan. Tähän ratkaisuun
8173: teriön olisi tullut mielestäni osuuskuntalain sille on sisältynyt tallettajien kannalta sellaista epä-
8174: asettaman erityistehtävän mukaisesti tarvittaes- varmuuttaja riskinottoa, jota ei mielestäni voida
8175: sa aktiivisin toimin tarkoin selvityttää säästökas- pitää hyväksyttävänä.
8176: san talletuskanta sekä sen rakenne ja kehitys. Menettelyllisesti säästökassatalletusten va-
8177: Selvityksen valossa vuoden 1993 alkupuolella ta- kuuksien rekisteröinti, arviointi ja hyväksyntä
8178: pahtuneeseen Ekan säästökassan talletuskannan tämän asian yhteydessä näyttävät olleen valtio-
8179: voimakkaaseen kasvuun ei kuitenkaan ollut kiin- varainministeriössä vaillinnaisia tai puuttuneen
8180: nitetty ajoissa huomiota. Ministeriön olisi pitä- kokonaan. Se, ettei asiasta lain 17 c §:n lisäksi ole
8181: nyt voida päätellä useista seikoista, mm. säästö- ollut mitään määräyksiä tai kirjallisia ohjeita, ei
8182: kassan maksamista yleistä tasoa korkeammista mielestäni ole voinut olla vailla vaikutuksia. Va-
8183: koroista (vert. ministeri Viinasen sanomalehti kuusasiaa ei ollut valtiovarainministeriössä käsi-
8184: Karjalaisen haastattelussa 5.11.1993 mainitse- telty sillä tavoin kuin esim. hyvä pankkitapa olisi
8185: mat "häirikkökorot"), että talletuskannan voi- edellyttänyt; vakuuksien mitoitusta yksittäiseen
8186: 9.6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 155
8187:
8188: velkaan tai koko talletuskantaan nähden kiin- seksi eduskunnan päätösten mukaisesti. Ekan
8189: teästi seuraten. Valtiovarainministeriö oli säästökassan osalta sellaisten vaatimusten esittä-
8190: 21.10.1992, 29.12.1992, 12.3.1993, 29.3.1993 ja minen tai toimenpiteet, jotka olisivat johtaneet
8191: 13.4.1993 pääasiallisesti vain hyväksynyt ja otta- Ekan kaatumiseen ja samalla sitä rahoittaneiden
8192: nut vastaan Ekan tarjoamat vakuudet ilman, että pankkien ajautumiseen vielä elettyä suurempiin
8193: niiden arviointiin olisi ainakaan tarpeeksi var- vaikeuksiin, olisivat johtaneet haittavaikutusten
8194: haisessa vaiheessa ministeriön taholta aktiivisesti kohdistumiseen koko yhteiskuntaan.
8195: kiinnitetty kylliksi huomiota. Pidän myös moitit- Osuuskunta Eka-yhtymän säästökassan talle-
8196: tavana sitä, että jo saatuja vakuuksia (Meira tusten laajamittainen pako oli tapahtunut loka-
8197: Oy:n osakkeet) oli joulukuussa 1992 annettu kuussa 1993 varsin lyhyessä ajassa ja se oli tullut
8198: Eka-yhtymälle takaisin. valtiovarainministeriöliekin yllätyksenä. Tässä
8199: Tytäryhtiön osakkeiden käytöstä vakuutena tilanteessa tallettajien aseman turvaaminen ei
8200: on todettava, että tällaisten osakkeiden arvo on enää ollut ollut mahdollista. Valtiovarainminis-
8201: altis emoyhtiön toimenpiteille. Kassavaranto teriön suunnittelemat toimenpiteet olivat myö-
8202: puolestaan on vakuutta vain, mikäli se pätevästi hästyneet.
8203: pantataan vakuudeksi.
8204: Ministeriön kannalta lieventävänä seikkana
8205: asian arviointiin vaikuttaa se, että valtiovarain- 4.6. Toiminnan oikeudellista arviointia
8206: ministeriölle Eka-yhtymän taholta annetut tie-
8207: dot, sellaisina kuin ne on vastaanotettu, näyttäi- 4. 6.1. Ministeri Viinasen ratkaisut
8208: sivät olleen puutteellisia, niin ettei oikeita johto-
8209: päätöksiä niiden perusteella ollut voitu ministe- Valtiovarainministeri Iiro Viinasen toiminta
8210: riössä tehdä. Totean, että valtiovarainministe- osuuskunta Eka-yhtymän säästökassatalletus-
8211: riöllä oli kuitenkin vallinneessa tilanteessa ollut ten vakuuksien valvontaa koskevassa asiassa on
8212: erityinen velvollisuus sekä laissa säädetyt keinot paitsi yhteiskunnalliselta kannalta myöskin oi-
8213: seurata, saada tietoonsa ja tarvittaessa tarkastaa keudellisesti keskeinen ja ratkaiseva. Hän oli
8214: Ekan säästökassan vakuustilanteeseen liittyviä mm. allekirjoittanut 29.12.1992, 27.1.1993 ja
8215: seikkoja. Kun asiaa oli käytännön toimien osalta 26.3.1993 tehdyt valtiovarainministeriön pää-
8216: hoitanut ministeriössä lähinnä vain yksi virka- tökset. Ne Viinanen oli tehnyt valtiovarainminis-
8217: mies eli ylitarkastaja Iho, saatetaan esim. osuus- teriön päällikkönä ylitarkastaja Kari Ihon esitte-
8218: kunta Eka-yhtymän saneerauksessa käytettyihin lystä asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja
8219: henkilöresursseihin viitaten valtiovarainministe- sen ministeriöissä annetun lain (7911922) 3 §:n 2
8220: riön resurssimitoitusta säästökassavalvonnassa momentin nojalla. Ministeri Viinanen oli
8221: pitää esillä olevan kaltaisia tilanteita silmällä pi- 29.12.1992, 27.1.1993 ja 26.3.1993 päivätyillä
8222: täen lähes olemattomana. ratkaisuillaan edellyttänyt osuuskunta Eka-yh-
8223: Valtiovarainministeriön toimintaa arvioitaes- tymän järjestävän takauksen säästökassatalle-
8224: sa näyttää ilmeiseltä, että tallettajien vakuustur- tustensa vakuudeksi. Viimeisellä 26.3.1993 anta-
8225: va on ollut siinä aikaisempina vuosina erillisky- manaan päätöksellä hän oli hyväksynyt valtio-
8226: symyksenä esillä. Taloudellisen tilanteen vaikeu- varainministeriölle tarjotun panttaussitoumuk-
8227: tuessa ja pankkikriisin syvetessä valtiovarainmi- sen eräiden osakkeiden osalta osuuskuntalain
8228: nisteriölle ja sen rahoitusmarkkinayksikölle kuu- 17 c §:n tarkoittamaksi vakuudeksi määräaikai-
8229: lunut tehtävä rahoitusmarkkinoiden yleisestä sesti 1.1.-31.12.1993 väliseksi ajaksi.
8230: hoidosta on astunut etualalle. Säännöksissä ase- Viinasta voidaan mielestäni arvostella siitä,
8231: tetut tehtävät muodostuivat kriisin syvetessä että hän oli tyytynyt uusien vakuuksien vaatimi-
8232: maanlaajuisesti tarkasteltuna osin ristiriitaisiksi seen osuuskunta Eka-yhtymän ollessa jo talou-
8233: keskenään. dellisessa kriisitilanteessa, mutta ei ollut ryhtynyt
8234: Säästökassatalletusten turvallisuuden kannal- toimenpiteisiin talletusten määrän kasvun rajoit-
8235: ta olisi ollut tärkeää, että talletusten määrä mitoi- tamiseksi. Talletusten merkittävästä kasvusta
8236: tetaan kussakin tilanteessa huomioon ottaen saa- Viinanen on oman ilmoituksensa mukaan tosin
8237: tavissa olevat vakuudet, mikä olisi ollut osuus- saanut tiedon vasta syksyllä 1993. Hänen
8238: kuntalain 17 c §:n edellyttämä toimenpide. Mi- 26.3.1993 tekemänsä päätös antaa aihetta arvos-
8239: nisteriö oli nähtävästi katsonut kuitenkin pää- teluun. Siinä oli hyväksytty riittämätön vakuus-
8240: tehtäväkseen pankkikriisin hoitamisen eli toi- järjestely 1.1.1994 saakka ilman, että vakuuksien
8241: menpiteet maan rahalaitoksen pystyssä pitämi- arvoja olisi asianmukaisella tavalla pyritty pää-
8242: 156 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8243:
8244: tökseen liittyen selvittämään. Valtiovarainminis- valtioneuvoston jäsen voidaan panna syyttee-
8245: teriö oli lähinnä vain ottanut vastaan kaikki tar- seen, pidetään sitä, että hän on
8246: jotut vakuudet osuuskunta Eka-yhtymän ilmoit- - ollut virkatoimessaan avullisena ilmeiseen
8247: taman arvoisina. Totean, että eräissä osuuskunta laittomuuteen tai sitä edistänyt,
8248: Eka-yhtymässä taloudellista tilannetta varten si- - maan ilmeiseksi vahingoksi tahallansa
8249: säiseen käyttöön laadituissa selvityksissä va- väärinkäyttänyt virka-asemaansa, mikä menet-
8250: kuuksien arvot olivat olleet olennaisesti alhai- tely on katsottava virkarikokseksi, taikka
8251: semmat. - muutenjossakin virkatoimessaan menetel-
8252: Asiassa oli sallittu talletusten määrän kasvaa lyt selvästi lainvastaisesti.
8253: huomattavasti ilman asianmukaisia vakuuksia. Katson, ettei ministeri Viinasen edellä kerrot-
8254: Talletusten määrä oli ollut 30.11.1992 noin 918 tua menettelyä voida pitää selvästi lainvastaise-
8255: miljoonaa markkaa, mistä se oli noussut melko na, siten kuin ministerivastuulain 7 §:n säännös
8256: tasaisesti 30.9.1993 mennessä noin 1.486 miljoo- edellyttää. Kysymyksessä olevat valtiovarainmi-
8257: naan markkaan. Tällä kasvulla oli ollut olennai- nisteriön velvollisuudet säästökassatalletusten
8258: nen merkitys lopullisen vakuusvajeen suuruuden vakuuksien valvonnassa ovat päin vastoin olleet
8259: kannalta. Katson, ettei ole ollut osuuskuntalain tulkinnanvaraiset.
8260: 17 c §:n mukaista antaa talletuskannan kasvaa
8261: huomattavasti tilanteessa, jossa vakuudet eivät
8262: olleet olleet läheskään riittävät.
8263: Valtiovarainministeriön voimakas pyrkimys 4.6.2. Virkamiesten oikeudellinen vastuu
8264: siihen, että osuuskunta Eka-yhtymän toiminta
8265: voitaisiin turvata, on ollut vallinneessa erityisti- Rikoslain 40 luvun 11 §:ssä (792/1989) sääde-
8266: lanteessa sinänsä oikea ja perusteltu, vaikkei näin tään, että jos virkamies virkaansa toimittaessaan
8267: suorasuuntainen itsenäisten yksityisoikeudellis- huolimattomuudesta tai varomattomuudesta
8268: ten yritysten asioihin vaikuttaminen perinteises- rikkoo tai jättää täyttämättä virkatoiminnassa
8269: sä mielessä varsinaisesti kuulune valtiovarainmi- noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin pe-
8270: nisteriön tehtäviin. rustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huo-
8271: Valtiovarainministeriö on katsonut, ettei sen mioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja
8272: toimintamalleja voida määritellä pelkästään muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena
8273: säästökassatallettajien turvaamisen näkökul- arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuot-
8274: masta, vaan maan talouden kokonaisetu oli ollut tamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomises-
8275: määräävänä kysymyksessä olevassa asiassa. ta varoitukseen tai sakkoon.
8276: Näitä seikkoja on kerrottu erityisesti ministeri Tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikko-
8277: Viinasen kuulemisen yhteydessä. Tämä peruste misen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää,
8278: on yhteiskunnallisesti painava. Se on nähdäkseni että asianomaisen virkamiehen virkavelvollisuus
8279: myös antanut mahdollisuuksia eri näkökohtien perustuu virkatoiminnassa noudatettaviin sään-
8280: huomioon ottamiseen ja niiden keskinäiseen pai- nöksiin tai määräyksiin. Oikeuskirjallisuudessa
8281: notukseen edellä selostetun osuuskuntalain esitetyn kannanoton mukaan virkavelvollisuu-
8282: 17 c §:n sisältämän oikeudellinen harkintavallan den voidaan katsoa perustuvan säännökseen tai
8283: puitteissa ministeri Viinasen päätöksenteossa. määräykseen, kun säännös tai määräys antaa
8284: Olen edellä arvostellut ministeri Viinasen me- edes jonkinlaisia viitteitä virkavelvollisuuden si-
8285: nettelyä sen johdosta, että hän oli 26.3.1993 hy- sällöstä. Valtion virkamieslain mukaan virka-
8286: väksynyt talletusten vakuusjärjestelyn ilman, miehen on suoritettava virkatehtävät asianmu-
8287: että talletuskantaan nähden olisi ollut riittäviä kaisesti. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn mielipi-
8288: vakuuksia, ja että vakuuksien arvoja olisi asian- teen mukaan myös yleisten hallinto-oikeudellis-
8289: mukaisesti selvitetty sekä talletuskannan kas- ten periaatteiden noudattamisvelvollisuutta voi-
8290: vuun puututtu. daan tätä kautta pitää säännöksiin perustuvana,
8291: Ministeri Viinasen menettelyä on arvioitava joskin yksittäistapauksissa on syytä varovaisuu-
8292: lain eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneu- teen ja rajatapausten jättämiseen rikosoikeudel-
8293: vostonjäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskun- lisen arvioinnin ulkopuolelle (Viljanen, Virkari-
8294: nan oikeusasiamiehen virkatointen lainmukai- kokset ja julkisyhteisön työntekijän rikokset,
8295: suutta (ns. ministerivastuulain) nojalla ja siinä Helsinki 1990, s. 335-338).
8296: säädetyillä perusteilla. Sanotun lain (274/1922) Osuuskuntalain 17 c §:n mukaan osuuskun-
8297: 7 §:n mukaan lainvastaisena menettelynä, josta nan on järjestettävä säästökassatalletusten tur-
8298: 9 .6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 157
8299:
8300: vaamiseksi valtiovarainministeriön hyväksymä hittymistä ja oli ollut tästä sekä vastaanotetuista
8301: vakuus. Säännös edellyttää menettelyllisesti sitä, vakuuksista tietoinen, hän ei ollut välittänyt tätä
8302: että valtiovarainministeriössä asianmukaisessa olennaista tietoa ministeri Viinaselle. Talletus-
8303: järjestyksessä ratkaistaan, voiko ministeriö hy- kanta oli erityisesti loppuvuodesta 1992 lähtien
8304: väksyä säästökassatalletusten turvaksi tarjotut kasvanut huomattavasti, ilman että asianmukai-
8305: vakuudet. Päätösvaltaa tästä käyttää valtiova- sia vakuuksia olisi lisätty.
8306: rainministeri. Asia valmistellaan rahoitusmark- Kun osuuskunta Eka-yhtymän saneerausme-
8307: kinayksikössä ja esitellään sen toimesta. nettely oli aloitettu, Eka-yhtymän kokonaistoi-
8308: Osuuskuntalain 17 c §:n säännöksellä valtio- minnan jatkumiseen sidoksissa olevat säästökas-
8309: varainministeriölle ei ole annettu vapaata har- satalletusten vakuudet olivat arvoltaan huven-
8310: kintavaltaa sen suhteen, vaatiiko ministeriö sääs- neet ja saneerauksen hyväksyruisaikaisten arvioi-
8311: tökassatalletuksille ylipäänsä mitään vakuuksia. den mukaan kattaneet vain noin kymmenen pro-
8312: Tältä osin säännös on ehdoton ja selvä. Vakuus senttia talletusten 1.200 miljoonan markan mää-
8313: on järjestettävä. Valtiovarainministeriö voi läh- rästä.
8314: tökohtaisesti hyväksyä säästökassatalletusten Harkittaessa oikeudelliselta kannalta edellä
8315: suojaksi vain sellaisia vakuuksia,jotka turvaavat kerrottua Eka-yhtymän vakuuksien kirjaamista,
8316: talletukset osuuskunnan maksukyvyttömyysti- niiden arviointia ja hyväksyruismenettelyä sekä
8317: lanteessa. Tästä ja valtiovarainministeriön val- valvontaa, ovat menettelyissä näissä kohdin il-
8318: vontatehtävästä johtuu, että ministeriön on seu- menneet puutteet olleet osin teknistä laatua. Näi-
8319: rattava talletuskannan suuruutta suhteessa sen hin kysymyksiin oli kyllä kiinnitetty huomiota,
8320: osalta ministeriöllä oleviin vakuuksiin. mutta liian myöhäisessä vaiheessa.
8321: Osuuskuntalain 3 luvussa on määritelty val- Mitä tulee siihen, ettei ylitarkastaja Kari Iho
8322: tiovarainministeriön velvollisuudet säästökasso- ollut saattanut ministeri Viinasen tietoon talle-
8323: jen valvonnassa. Sanotuista säännöksistä virka- tusten määrän kasvua, pidän laiminlyöntiä va-
8324: miehille johtuvia velvollisuuksia joudutaan arvi- kavampana. Selvitysten valossa näyttää varsin
8325: oimaan tarkemman sääntelyn puuttuessa lähin- todennäköiseltä, että tämä olennainen tieto oli
8326: nä sen tarkoituksen valossa, joka säännöksillä tullut Viinaselle vasta syksyllä 1993. Laiminlyön-
8327: on. Osuuskuntalain 3 luvun säännösten nojalla ti on siten tapahtunut, mutta samalla on kysyttä-
8328: valtiovarainministeriön virkamiesten säästökas- vä, mikä merkitys tiedon saamattajäämisellä on
8329: satalletusten valvontaa koskevana velvollisuute- ollut Viinasen toiminnalle.
8330: na on huolehtia siitä, että säästökassatalletuksil- Ministeri Viinanen oli jo syksyllä 1992 asetta-
8331: la on asianmukaiset vakuudet. Näihin säännök- nut virkamiestensä ensisijaiseksi tehtäväksi vaa-
8332: siin perustuvan virkavelvollisuuden rikkominen tia osuuskunta Eka-yhtymäitä kaikki saatavissa
8333: huolimattomuudesta voinee toteuttaa rikoslain olevat vakuudet. Virkamiehet olivat toimineet
8334: 40 luvun 11 §:ssä tarkoitetun tuottamuksellisen tämän ohjeen mukaisesti. Vakuuksia oli saatu
8335: virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkis- varsin rajoitetusti. Viinanen oli 26.3.1993 tehnyt
8336: tön. Osuuskuntalain 17 c §:n avoimuus huo- päätöksen, jolla valtiovarainministeriön hallussa
8337: mioon ottaen tässä kohden arvioinnissa on kui- olleet Ekan vakuudet oli hyväksytty vuoden 1993
8338: tenkin syytä varovaiseen tulkintaan. loppuun saakka. Maaliskuussa 1993 ja sen jäl-
8339: Esitutkinta-asiakirjojen perusteella katson, keen toimialajärjestelyt osuuskunta Eka-yhty-
8340: että toimistopäällikkönä, apulaisosastopäällik- män pelastamiseksi olivat puolestaan olleet kes-
8341: könä ja rahoitusmarkkinayksikön päällikkönä keisesti esillä.
8342: toiminut Pekka Laajanen, esimiesasemansa ja Tässä kohden on tarkasteltava, olisiko valtio-
8343: -vastuunsa perusteella osuuskuntien säästökas- varainministeriö voinut osuuskuntalain nojalla
8344: sojen vakuuksien valvontaa hoitavassa yksikös- vuoden 1992lopulla tai vuoden 1993 alkupuolel-
8345: sä, ja ylitarkastaja Kari Iho, sanottuja tehtäviä la asettaa katon säästökassatalletuksille Eka-yh-
8346: käytännössä hoitaneena virkamiehenä, olivat tymässä, jollei osuuskuntalain 17 c §:ssä tarkoi-
8347: menetelleet hyvän hallintotavan vastaisesti, kun tettuja vakuuksia uusien säästökassatalletusten
8348: he eivät olleet järjestäneet osuuskunta Eka-yhty- osalta olisi saatu. Oikeudelliselta kannalta tämä
8349: män vakuuksien kirjaamista, niiden arviointia ja olisi ollut mahdollista. Valtiovarainministeriön
8350: hyväksyruismenettelyä sekä valvontaa asianmu- puolelta on kuitenkin esitetty, että jos näin olisi
8351: kaisella tavalla. tehty, osuuskunta Eka-yhtymän taloudellisesta
8352: Vaikka ylitarkastaja Kari Iho oli virkansa kriisistä olisi voinut aiheutua valtiolle laajamit-
8353: puolesta seurannut mm. talletusten määrän ke- taisia taloudellisia tappioita. Talletuskatto olisi
8354: 158 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8355:
8356: viime kädessä saattanut viedä Eka-yhtymän lik- käytännöllä olennainen merkitys, mitä seikkaa ei
8357: viditeettikonkurssiin. Konkurssista valtiolle voida sivuuttaa heidän vastuunsa kannalta.
8358: mahdollisen pankkituen maksuna aiheutuvat Myöskin sillä, ettei valtiovarainministeriössä
8359: kustannukset olisivat olleet valtiovarainministe- vuoden 1980 jälkeen, jolloin osuuskuntalain
8360: riön näkemyksen mukaan tapahtunutta tuntu- 17 c §oli tullut voimaan, ollut annettu tarkempia
8361: vasti suuremmat. Näitä näkökohtia on tarkem- sisäisiä määräyksiä tai ohjeita osuuskuntalain
8362: min kuvattu ministeri Viinasen kuulustelukerto- mukaan ministeriölle kuuluvien tehtävien suorit-
8363: muksen yhteydessä. En pidä Viinasen arviota tamisesta, on merkitystä asiaa arvioitaessa. Niin
8364: tilanteesta epärealistisena. ikään se tosiseikka, että ministeri Viinanen oli
8365: Toisena vakavana yksittäisenä laiminlyöntinä syksystä 1992 lähtien ottanut asian hoidon ja
8366: pidän Ihon toiminnassa sitä, että hän oli joulu- vastuun itselleen, vaikuttaa virkamiesten vas-
8367: kuussa 1992 omatoimisesti luovuttanut Ekalie tuun arviointiin.
8368: takaisin Meira Oy:n osakkeet. Niillä oli ollut Virkamies vastaa kuitenkin siitä, että hänelle
8369: silloisessa tilanteessa huomattava vakuusarvo. uskottua asiaa hoidetaan säännösten edellyttä-
8370: Syynä takaisinluovutukselle oli ollut Ekasta tul- mällä tavalla asianmukaisesti ja hyvää hallinto-
8371: lut pyyntö. Ihon kertoman mukaan sen perustee- tapaa noudattaen. Hallintoyksikkö ja varsinkin
8372: na olivat olleet Eka-konsernin sisäiset järjestelyt. sen päällikkö ovat vastuussa yksikön hallinnol-
8373: Kokonaisuutena katsoen valtiovarainministe- lisista menettelytavoista, niin että ne vastaavat
8374: riöllä olleet vakuudet (Meira Oy ja lnex Partners hoidettavan asian merkitystä ja ovat perustelta-
8375: Oy) eivät tulisi suunnitellun sisäisen kaupanjoh- vissa. Virkamiehen velvollisuutena on infor-
8376: dosta heikkenemään. Myöhemmin näin oli kui- moida esimiehiään ja esitellä tehtäväalaansa
8377: tenkin tapahtunut. kuuluvat keskeiset asiat ilman aiheetonta viivy-
8378: Tällainen jo saatujen vakuuksien luovuttami- tystä. Ihon, jonka yksinomaisena toimialana oli
8379: nen takaisin tilanteessa, jossa uusia vakuuksia ollut säästökassatarkastus ja siihen liittyvät
8380: Eka-yhtymäitä oli enää vaikea saada, ja ministe- tehtävät, olisi tullut ottaa toiminnassaan huo-
8381: rin antamien yleisten ohjeiden vastaisesti, joiden mioon ja painottaa säästökassatallettajien talle-
8382: mukaan Ekalta tuli vaatia kaikki vakuudet, on tusturvaan liittyviä näkökohtia, vaikka minis-
8383: ollut varsin poikkeuksellinen toimenpide. Ihon ei teriössä suoritetussa kokonaisharkinnassa ne
8384: olisi pitänyt siihen ryhtyä. Merkitystä tässä koh- jouduttiin yleisen edun vuoksi asettamaan toi-
8385: den ei mielestäni ole sillä, että ministeri Viinanen selle sijalle. Vaikkakin Iho ja Laajaneo ovat
8386: oli sanotun toimen jälkikäteen hyväksynyt. voineet vedota seikkoihin, jotka vaikuttavat lie-
8387: Valtiovarainministeriö oli tehnyt rikosilmian- ventävästi heidän menettelynsä arviointiin, on
8388: oen osuuskunta Eka-yhtymän puolesta va- erityisesti Ihon toiminta mielestäni ollut varsin
8389: kuusasiassa toimineita vastaan. Kaupunginvis- moitittavaa.
8390: kaali oli nostanut toimitetun esitutkinnan perus- Edellä olevan perusteella olen tullut siihen
8391: teella syytteitä ja juttu on vireillä Helsingin kärä- lopputulokseen, että ylitarkastaja Iho on mene-
8392: jäoikeudessa. Vaikka ei päädyttäisikään siihen, tellyt virheellisesti siinä, ettei hän säästökassa-
8393: että valtiovarainvarainministeriön virkamiehiä asioita keskeisesti hoitavana virkamiehenä ollut
8394: olisi suoranaisesti erehdytetty tietoja annettaes- kertonut ministeri Viinaselle edellä selostetusta
8395: sa, he ovat kuitenkin olleet tietämättömiä eräistä säästökassan talletusten huomattavasta kasvus-
8396: sellaisista osuuskunta Eka-yhtymän toimintaan ta eikä esittänyt tässä suhteessa ryhdyttäväksi
8397: ja taloudelliseen asemaan liittyvistä seikoista, joi- toimenpiteisiin. Samoin hän on toiminut virheel-
8398: den tuntemisella olisi ollut ministeriön kannalta lisesti luovuttaessaan Ekalie takaisin valtiova-
8399: valvonnan hoitamisessa ja toimenpiteiden har- rainministeriöllä säästökassatalletusten vakuu-
8400: kinnassa keskeinen merkitys. Niinpä esim. tiedot tena olleet Meira Oy:n osakkeet.
8401: osuuskunta Eka-yhtymän uuden pankkilueto- Katson myös, että hallitusneuvos Laajaneo
8402: tuksen päättymisestä jo syksyllä 1992 sekä siitä, yksikön päällikkönä ei ollut huolehtinut siitä,
8403: että pankit olivat jo tuolloin vaatineet Ekalta että säästökassatalletusten vakuuksien käsitte-
8404: lähes kaikki sillä olleet käyttökelpoiset vakuudet, lyyn liittyvää menettelyä olisi kehitetty ja valvot-
8405: olisivat olleet valtiovarainministeriön edustajille tu asian laadun edellyttämällä tavalla.
8406: merkitseviä. Esitutkinta-aineistosta ei ole tullut esille
8407: Arvioitaessa rikosoikeudellisesti Ihon ja Laa- senkaltaisia seikkoja, jotka viittaisivat siihen,
8408: jasen menettelyä on osuuskuntalain 17 c §:n sisäl- että epäiltyinä kuullut virkamiehet olisivat va-
8409: lön avoimuudella sekä pitkäaikaisella menettely- kuusasioita käsitellessään toimineet omaa
8410: 9.6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 159
8411:
8412: etuaan tai osuuskunnan välitöntä etua silmällä "VALTIOVARAINMINISTERIÖ TIEDOT-
8413: pitäen. TAA
8414:
8415: Osuuskunta EKA-yhtymän taloudellisesta
8416: 4. 7. Valtiovarainministeriön tiedotustoiminnan asemasta on äskettäin tiedotusvälineissä esitetty
8417: oikeudellista arviointia käsityksiä, jotka ovat aiheuttaneet epätietoisuut-
8418: ta osuuskunnan tulevaisuudesta.
8419: Ministeri Viinanen on kertonut, ettei hän ollut Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
8420: antanutjulkisuuteen tietoja osuuskunta Eka-yh- Osuuskunta EKA-Yhtymän rahoitus on talle-
8421: tymän säästökassatalletuksista eikä vastannut tuspankkien toimesta toistaiseksi turvattu.
8422: kansalaisten niitä koskeviin tiedusteluihin Koska Osuuskunta EKA-Yhtymä harjoittaa
8423: 1.10.1992-20.10.1993 välisenä aikana, lukuun säästökassatoimintaa, se on järjestänyt osuus-
8424: ottamatta 20.10.1993 julkistamaansa tietoa siitä, kuntalain mukaisesti vakuudet tilinomistajien
8425: että valtio takaa osuuskunta Eka-yhtymän sääs- saamisten turvaamiseksi."
8426: tökassatalletukset erikseen säädettävällä lailla. Totean, että valtiovarainministeriön virka-
8427: Asiaa koskevissa kanteluissa valtiovarainmi- miehet ovat edellä sanotun mukaisesti eri yhteyk-
8428: nisteriöstä tapahtunutta tiedottamista oli väite- sissä antaneet sekä julkisuuteen että kansalaisten
8429: tyn harhaanjohtavuuden takia arvosteltu. Myös tekemiin tiedusteluihin osuuskunta Eka-yhty-
8430: julkisuudessa on esitetty, että valtiovarainminis- män säästökassatallettajien vakuusturvaa kos-
8431: teriön puolelta olisi annettu osuuskunta Eka- kevia lausumia. Esitutkinnassa ei ole voitu yksi-
8432: yhtymän säästökassojen vakuuksia koskevassa tyiskohtaisesti selvittää suullisesti annettujen
8433: asiassa virheellistä informaatiota. Näihin seik- lausumien tarkkaa sisältöä. Osa niistä ajoittuu
8434: koihin on puututtu osassa kanteluista (erityisesti talletuspakoa aikaisempaan ajankohtaan (esim.
8435: dnrot 1041/1/93, 1134/1/93, 1169/1/93,ja 1193/1/ kevät 1993)ja osa liittyy 18.-20.10.1993 tapah-
8436: 93). Tämän lisäksi tietoja on lehdistössä kerrotuo tuneeseen talletuspakoon. Eräitä lausumia on
8437: mukaan annettu lehtiuutisista ilmenevällä taval- käsitelty lehdistössä, jolloin on mahdollista, että
8438: la (esim. HS 20.10.1993, HS 21.10.1993, Iltalehti niiden tosiasiallisesti esitetty sisältö on väritty-
8439: 19.11.1993 ja HS 27.11.1993). Valtiovarainmi- nyt. Valtiovarainministeriö on 19.10.1993 anta-
8440: nisteriö oli vielä 19.10.1993 antanut asiassa viral- nut asiassa virallisen tiedotteen, jonka sisällöstä
8441: lisen tiedotteen. ei ole epäselvyyttä.
8442: Helsingin Sanomissa 20.10.1993 julkaistussa Valtiovarainministeriön edustaman yleisen
8443: uutisessa selostetaan valtiovarainministeriön edun kannalta oli ollut asian viime vaiheessa
8444: 19.10.1993 antamaa tiedotetta. Samassa lehdessä kysymys selkeästi sen turvaamisesta, voisiko
8445: 21.10.1993 julkaistun uutisen mukaan valtiova- osuuskunnan toiminta ylipäänsä jatkua. Lau-
8446: rainministeriö oli vielä keskiviikkona sunnoilla oli tämän mukaisesti pyritty estämään
8447: (20.1 0.1993) yrittänyt rauhoittaa Ekan tallettajia sitä, etteivät tallettajat nostamalla taloudellisesti
8448: vain muutama tunti ennen kuin pankit olivat epävarmassa ilmapiirissä laajamittaisesti talle-
8449: jättäneet saneeraushakemuksen. tuksiaan aiheuttaisi talletuspakoa Ekan säästö-
8450: Iltalehdessä 19.11.1993 julkaistussa uutisessa kassasta. Mikäli Ekan liiketoiminta olisi voinut
8451: kerrotaan, että valtiovarainministeriöstä oli ke- jatkua, saatujen vakuuksien arvot olisivat mah-
8452: väällä 1993 vakuutettu Ekan säästökassojen tur- dollisesti voineet säilyä osapuilleen sen suuruisi-
8453: vallisuutta. Uutisessa viitataan samassa lehdessä na, kuin ne olivat olleet vakuuksia vastaanotetta-
8454: 6.3.1993 julkaistuun uutiseen. Sen mukaan yli- essa.
8455: tarkastaja Kari Iho oli vakuuttanut säästökassa- Lausumien sekä tiedotteen pääasiallinen tar-
8456: talletusten olevan yhtä turvallisia kuin pankki- koitus oli siten ollut tallettajien rauhoittaminen
8457: talletusten ja niiden vakuuksien olevan riittävät. ilmoittamalla, että säästökassatalletukset olivat
8458: Helsingin Sanomissa 27.11.1993 julkaistussa turvatut ja että niiden vakuuksia oli pidettävä
8459: uutisessa on niin ikään käsitelty Ihon Iltalehdes- riittävänä. Lausunnot ja tiedote olivat näissä
8460: sä 6.3.1993 julkaistua haastattelua. Sen mukaan kohden osaltaan johtaneet tallettajia harhaan
8461: hän ei ollut kuitenkaan lausunut niin kuin Ilta- heidän arvioidessaan suhtautumistaan säästö-
8462: lehdessä oli kirjoitettu. Iho ei itse ollut pyrkinyt kassatalletusten turvallisuuteen. Mikäli virka-
8463: oikaisemaan sanomalehtikirjoitusta. miesten tarkoituksena oli ollut asettaa vakuuk-
8464: Valtiovarainministeriö oli 19.10.1993 antanut sien riittävyyttä tai talletusten turvallisuutta il-
8465: julkisuuteen seuraavanlaisen tiedotteen. mentäville lausumilleen ehtoja, lausumien sisältö
8466: 160 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8467:
8468: ei ole ollut vastaanottajien kannalta tällä tavoin valtiovarainministeriön virkamiesten toimimi-
8469: yksiselitteisesti ja selkeästi ymmärrettävissä. sen siten, kuin he olivat uskoneet tilanteen asias-
8470: Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkina- sa kehittyvän.
8471: yksikön virkamiesten antamia lausuntoja tarkas- Johtopäätöksenäni tässä kohden katson edel-
8472: teltaessa on huomattava, että yksikön eräänä lä sanotun perusteella, että voidaan arvioida in-
8473: tehtävänä on edellä tarkoitettujen vakuuksien formaation olleen virkamiesten sitä annettaessa
8474: arvioiminen. Se mitä osuuskunta tarjoaaja mitä tietämien seikkojen valossa kansalaisten näkö-
8475: voidaan saada vakuuksiksi ja kuinka vakuudet kulmasta katsoen osin harhaanjohtavaa. Olen
8476: arvioidaan, sekä valtiovarainministeriön saarnat aikaisemmin viitannut valtiovarainministeriön
8477: selvitykset vakuuksien riittävyydestä ja osuus- kaksoisrooliin; toisaalta osuuskuntalain tarkoit-
8478: kunnan taloudellisesta tilasta, olivat osuuskun- tamien säästökassatalletusten vakuuksien hy-
8479: nan liikesalaisuuksia. Niitä virkamiehet eivät voi väksyjänä ja siten tallettajien edun valvojana,
8480: ilman osuuskunnan suostumusta paljastaa syyl- toisaalta maan pankkilaitoksen ja rahoitusmark-
8481: listymättä rikoslain 40 luvun 5 §:ssä tarkoitet- kinoiden toimivuudesta huolehtivana keskeisenä
8482: tuun salassapitorikokseen. päättäjänä. Olen todennut, että asiassa on ollut
8483: Kansalaisten tiedusteltua vakuuksien riittä- kriisitilanteessa rakenteellinen ristiriita. Valtio-
8484: vyyttä, virkamiehet eivät salassapitovelvollisuut- varainministeriön puolelta asiaa on ilmeisestikin
8485: taan rikkomatta olisi periaatteellisesti voineet arvioitu painottaen jälkimmäistä tehtävää, riip-
8486: antaa tällaiseen kysymykseen muuta kuin myön- pumatta siitä, että tiedottaminen saattaisi olla
8487: teisen vastauksen sitä ajankohtaa silmällä pitäen, ristiriidassa säästökassatallettajien tai sellaiseksi
8488: jolloin osuuskuntalain tarkoittamat vakuudet aikovien näkökulmasta.
8489: ministeriön toimesta oli viimeksi arvioitu. Jos Menettelyä saatetaan tallettajien kannalta ai-
8490: osuuskunnan taloudellisessa asemassa olisi ta- heellisesti arvostella. Tiedottamistoimintaa ei
8491: pahtunut tämän jälkeen sellainen olennainen mielestäni rikosoikeudellisesti tarkastellen kui-
8492: muutos, joka kuuluisi liikesalaisuuden piiriin ja tenkaan voida pitää kuvatussa ristiriitatilantees-
8493: joka vaikuttaisi vakuuksien riittävyyden arvioin- sa virkamiehille syyksiluettavana. Haluan kui-
8494: tiin kielteisesti, virkamies ei olisi voinut edellä tenkin korostaa, että virkamiehen on pidättäy-
8495: mainitun pykälän määräykset huomioon ottaen dyttävä sellaisista lausumista, joiden luotetta-
8496: ilmoittaa tästäkään tiedustelijalle. vuudesta ja paikkansa pitävyydestä hänellä ei ole
8497: Edellä todetun valossa tilanne tiedottamisessa kaikilta osin varmuutta. Ellei asia, josta tietoa
8498: on ollut virkamiesten kannalta pulmallinen. Ky- annetaan, ole yksiselitteinen, vaan informaatio
8499: symys ei ole ollut pelkästään osuuskuntalain perustuu virkamiehen omaan käsitykseen tai ar-
8500: 17 c §:n mukaisten vakuuksien turvallisuudesta vioon tapahtumista, asiaan liittyvistä epävar-
8501: ja riittävyydestä, vaan samalla myös osuuskunta muustekijöistä on ilmoitettava. Silloin vastaus
8502: Eka-yhtymän liiketoiminnan piiriin kuuluvista on oikeudellisesti tarkastellen ehdollinen.
8503: salassa pidettävistä asioista. Ekan taloudelliseen
8504: asemaan liittyviä tietoja ei ole voitu ilmoittaa.
8505: Lausuma vakuuksien riittämättömyydestä olisi 4.8. Tallettajien mahdollisista siviilioikeudelli-
8506: saattanut koskea seikkoja, joista salassapitovel- sista vaatimuksista
8507: vollisuuden vuoksi ei olisi saanut antaa yksityis-
8508: kohtaisia tietoja. Hallituksen eduskunnalle 29.10.1993 anta-
8509: Hallinnonjulkisuusperiaatteen mukaisesti pe- man esityksen (HE n:o 26711993 Vp.) perusteella
8510: ruslähtökohtana käytännön toiminnalle on, että on 22.12.1993 annettu laki (1361/1993) talletta-
8511: tietoja annetaan. Liikesalaisuuksia ei luonnolli- jien saamisten turvaamisesta säästökassatoimin-
8512: sesti tällöin saa paljastaa. Annettavat tiedot eivät taa harjoittavassa osuuskunnassa. Siinä sääde-
8513: saa olla virheellisiäeivätkä harhaanjohtavia. Tie- tään mm. lain soveltamisalasta, tilinomistajan
8514: dottamiskysymyksen arviointi koskee po. ta- talletuksen turvaamisesta ja lunastetun talletuk-
8515: pauksessa tarkemmin eritellen viime kädessä sen maksamisesta. Lakiin sisältyy määräyksiä
8516: kansalaisten tiedonsaantioikeuden, liiketoimin- asiassa noudatettavasta menettelystä.
8517: nan ja taloudellisten suhteiden salassapidon sekä Eka-laissa säädetään, että jos säästökassatoi-
8518: valtiovarainministeriön valvontatehtävän välillä mintaa harjoittava osuuskunta on maksukyvy-
8519: olevia jännitteitä. tön, tilinomistajan tilille osuuskunnan säästö-
8520: Edellä kuvatut olosuhteet tekevät ymmärret- kassaan tehtyyn talletukseen perustuva saami-
8521: täväksi- vaikkakaan eivät hyväksyttäväksi- nen turvataan siten kuin sanotussa laissa sääde-
8522: 9.6. Valtiovarainministeriön menettely osuuskunnan säästökassan vakuuksien valvonnassa 161
8523:
8524: tään. Osuuskunta on tässä laissa tarkoitetulla tama osuuskunnan säästökassatoimintaa koske-
8525: tavalla maksukyvytön, jos se on asetettu kon- va valvonta. Ministeriö oli yleisen edun nimissä
8526: kurssiin tai osuuskunnassa on alkanut yrityksen joutunut hyväksymään vakuusjärjestelyjä,joihin
8527: saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoi- oli sisältynyt säästökassatallettajien kannalta to-
8528: tettu saneerausmenettely (1 §). teutuneita riskejä. Tähän oli ollut syynä valtiova-
8529: Saaminen, joka luonnollisella henkilöllä tai rainministeriön tehtävien osittainen ristiriitai-
8530: oikeushenkilöllä on maksukyvyttömältä osuus- suus ja niiden väliset jännitteet. Muunlainen toi-
8531: kunnalta sen säästökassaan ennen osuuskunnan minta osuuskunta Eka-yhtymän tapauksessa oli-
8532: maksukyvyttömyyden alkamista tehdyn raha- si saadun sel vi ty ksen valossa johtanut rahamark-
8533: määräisen talletuksen perusteella, turvataan lain kinoiden ja maan kokonaisedun kannalta yhteis-
8534: nojalla (2 §, 1 mom.). Korkoa ei tämän lain mu- kunnallisesti selvästi huonompaan lopputulok-
8535: kaan kuitenkaan korvata. seen.
8536: Koron saaminen säästökassatalletuksille liit- 3. Valtiovarainministeriössä suoritetussa
8537: tyy muun ohella edellä mainitun tallettajien saa- osuuskunta Eka-yhtymän säästökassan valvon-
8538: misten turvaamisesta säästökassatoimintaa har- tatoiminnassa on ollut tallettajien etujen kannal-
8539: joittavissa osuuskunnissa annetun lain sisältöön. ta puutteita, joiden johdosta olen päätynyt seu-
8540: Lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä käytiin raaviin perustoteamuksiinja ryhtynyt seuraaviin
8541: laaja ja perusteellinen keskustelu mm. siitä, tuli- toimenpiteisiin.
8542: siko ja missä määrinjulkisen vallan turvata, talle- 3.1 Olen edellä katsonut ylitarkastaja Kari
8543: tusten pääoman lisäksi, myös niiden korkoja. Ihon menetelleen virheellisesti siinä, ettei hän
8544: Näin ei kuitenkaan päätetty tehdä. Asian ratkai- ollut kertonut ministeri Viinaselle E.S:n kirjoi-
8545: seminen on kuulunut eduskunnan lainsäädäntö- tuksessa kuvatusta, erityisesti vuonna 1993 ta-
8546: valtaan. pahtuneesta säästökassatalletusten huomatta-
8547: Totean vielä, ettei korkoa koskevien vaati- vasta noususta eikä esittänyt ryhdyttäväksi sen
8548: musten käsittely talletukseen liittyvänä siviilioi- johdosta toimenpiteisiin. Niin ikään hän oli me-
8549: keudellisena kysymyksenä kuulu oikeuskansle- netellyt virheellisesti luovuttaessaan osuuskunta
8550: rin toimivaltaan. Eka-yhtymälle takaisin valtiovarainministeriöllä
8551: säästökassatalletusten vakuutena olleet Meira
8552: Oy:n osakkeet. (kohta 4.6.2)
8553: 4.9. Johtopäätökset ja toimenpiteet 3.2 Olen myöskin katsonut, ettei hallitusneu-
8554: vos Pekka Laajaneo yksikön päällikkönä ollut
8555: 1. Arvioitaessa osuuskunta Eka-yhtymän huolehtinut siitä, että säästökassatalletusten va-
8556: säästökassan talletusten vakuuksien valvonnan kuuksien hyväksymismenettelyä olisi kehitetty ja
8557: yleistä yhteiskunnallista merkitystä pidän koko- vakuuksia valvottu säästökassatoiminnassa vuo-
8558: naisarvioinnin kannalta suuntaa antavana edus- sien kuluessa tapahtuneiden muutosten edellyt-
8559: kunnan yksimielisesti hyväksymää lausumaa, tämällä tavalla. (kohta 4.6.2)
8560: jonka eduskunta ilmitoi käsitellessään hallituk- 3.3 Asiassa saadun selvityksen valossa annan,
8561: sen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 1994 syytetoimenpiteisiin kuitenkaan ryhtymättä, yli-
8562: (HE n:o 126/1993 vp). Eduskunta on tässä yhtey- tarkastaja Iholle vakavan huomautuksen, sekä
8563: dessä kirjelmässään momentin 28.87.89 kohdalla saatan käsitykseni rahoitusmarkkinayksikössä
8564: edellyttänyt, että ensisijaisesti on selvitettävä noudatetusta menettelystä hallitusneuvos Laaja-
8565: säästökassan ja koko konsernin johdon vastuu, sen ja valtiovarainministeriön tietoon.
8566: toiseksi konsernin ja säästökassan tilintarkasta- 3.4 Lisäksi kiinnitän valtiovarainministeriön
8567: jien vastuu sekä myös säästökassatoimintaa val- huomiota osuuskuntalain 17 c §:n tulkintaan.
8568: vovan valtiovarainministeriön vastuu. Totean si- Erityisesti olen arvostellut sitä, että valtiovarain-
8569: ten, että säästökassan ja koko Eka-konsernin ministeriö oli 26.3.1993 hyväksynyt talletusten
8570: johdon oikeudellinen vastuu myös osuuskunnan vakuusjärjestelyn loppuvuodeksi 1993 ilman,
8571: varainhankintaan liittyvässä toiminnassa on en- että talletuskantaan nähden olisi ollut riittäviä
8572: sisijainen. vakuuksia ja että talletuskannan kasvuun olisi
8573: 2. Asiassa on myös tarpeen todeta yhteiskun- puututtu. (kohdat 4.2.2 ja 4.5)
8574: nallisesti merkittävänä seikkana, että valtiova- 3.5 Olen edellä arvostellut valtiovarainminis-
8575: rainministeriöllä oli ollut kaksoistehtävä: toi- teriön menettelyä tiedottamisessa. Ministeriöstä
8576: saalta maan koko rahalaitoksen toimivuuden oli annettu tallettajien rauhoittamiseksi Ekan
8577: turvaaminen ja toisaalta osuuskuntalain tarkoit- säästökassatalletuksista ja niiden vakuuksista
8578:
8579: 21 370099
8580: 162 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8581:
8582: tietoja, jotka olivat osoittautuneet vakuusturvan Asiassa on yhdistyksen kirjoituksen mukaan
8583: riittävyyden suhteen paikkansa pitämättömiksi. kiinnitettävä huomiota tehdyn päätöksen teko-
8584: Tiedottamisen osalta kiinnitän asianomaisten tapaan. Maaherra oli sivuuttanut asiassa nor-
8585: huomiota siihen, että virkamiehen objektiivi- maalit lupakäsittelijät, joita ministeriö oli kou-
8586: suusvelvollisuus edellyttää vastattavaksi totuu- luttanut ja ohjannut. Saadun tiedon mukaan
8587: denmukaisesti niihin kysymyksiin, joiden osalta Helsingin kaupungin epävirallinen hakemus oli
8588: annetaan tosiseikoista tietoja. Virkamiehen on johtanut lupa-asioita käsittelevien virkamiesten
8589: pidättäydyttävä lausumista, joiden luotettavuu- epäviralliseen hakemuksen hylkäämiseen. Maa-
8590: desta ja paikkansa pitävyydestä hänellä ei ole herra oli halunnut ottaa päätöksen itselleen po-
8591: varmuutta. (kohta 4.7) liittisista syistä. Kauppa- ja teollisuusministeriön
8592: 3.6 Olen vielä tehnyt osuuskuntien säästökas- yhteydenotonjohdosta Liikealan ammattiliitolle
8593: sojen valvontaa koskevien säännösten osalta eri oli annettu mahdollisuus antaa lausunto hake-
8594: kirjeellä valtioneuvostolle esityksen säännösten muksen johdosta.
8595: ja menettelyn tarkistamisesta. Erityisten syiden arvioiminen on perusteel-
8596: 3. 7 Totean, ettei silloinen valtiovarainministe- taan oikeuskysymys. Uudenmaan lääninhallitus
8597: ri Iiro Viinanen (kohta 4.6.1) ole toiminut asiassa oli menetellyt varomattomasti tulkitessaan mat-
8598: ministerivastuulain vastaisesti, eikä silloinen val- kailullisia syitä erityisillä syillä vaikka hakemuk-
8599: tiosihteeri Eino Keinänen ole saadun selvityksen sessa esitetyt perusteet olivat olleet täysin yleisiin
8600: perusteella menetellyt virheellisesti. syihin verrattavia.
8601: Liikeaikalain poikkeuslupamenettelyn jatkon
8602: kannalta olisi tärkeätä, että oikeuskansleri voisi
8603: 9.7. Liikeaikalain mukainen poikkeus- päätöksessään täsmentää luvan hakijaoikeuden
8604: lupa niin, että hakemuksen voisivat tehdä joku yksit-
8605: täinen kauppias tai joidenkin kauppiaiden muo-
8606: Apu1aisoikeuskans1eri Jukka Pasasen päätös dostamat yhdistykset siten kuin liikeaikalain
8607: 23.5.1996, dnro 627/1/95 vuoden 1969 hallituksen perusteluissa oli todet-
8608: tu. Tällä hetkellä yleinen suuntaus on näyttänyt
8609: olevan, että julkisten yhteisöjen, kauppakama-
8610: rien ja yleisten yrittäjäjärjestöjen kiinnostus ha-
8611: 1. KIRJOITUS kemuksiin on lisääntynyt ja kauppiaat ja kaupan
8612: järjestöt katsovat sivussa.
8613: Liikealan ammattiliitto ry. on oikeuskansleril- Liikeaikalain poikkeuslupamenettelyä ei ollut
8614: le osoitetussa, 27.6.1995 päivätyssä kirjoitukses- tarkoitettu annettavaksi yksilöimättöminä jouk-
8615: sa pyytänyt, että oikeuskansleri tutkisi Uuden- kolupina. Käsitystä oli vahvistanut ministeriön
8616: maan lääninhallituksen 20.6.1995 antaman pää- asiassa noudattama linja. Lisäksi Liikealan am-
8617: töksen lainmukaisuuden ja päätöksen tehneiden mattiliitto ja sen paikallistoimistot olivat läänin-
8618: virkamiesten toiminnan asianmukaisuuden ja hallituksille antamissaan lausunnoissa kiinnittä-
8619: asiassa ryhdyttäisiin kaikkiin asian vaatimiin tar- neet lukuisia kertoja huomiota saapuneiden ha-
8620: peellisiin toimenpiteisiin liikeaikalain 5 §:n poik- kemusten käsittelyajan lyhyyteen. Viranomais-
8621: keuslupamenettelyn saamiseksi lain ja eduskun- ten olisi kiinnitettävä huomiota kaupan ja työn-
8622: nan sekä hallituksen tarkoittaman linjan mukai- tekijöiden yhteistoiminnan pelisääntöjen nou-
8623: seksi. dattamisen yleisiin puitteisiin. Lausuntomenette-
8624: Yhdistyksen mukaan asiassa ei ollut ollut sel- lyssä oli suosittu elinkeinotahoja. Kuluttajajär-
8625: laisia liikeaikalain 5 §:ssä tarkoitettuja erityisiä jestöiltä ei ollut Uudenmaan lääninhallituksen
8626: syitä, joiden perusteella Uudenmaan lääninhalli- tapauksessa pyydetty lausuntoja lainkaan.
8627: tus olisi voinut sallia vähittäiskaupan harjoitta- Liikealan ammattiliiton käsityksen mukaan
8628: misen Helsingin keskustan erikseen rajatolla jokaisen viranomaisen myöntämä poikkeuslupa
8629: alueella sunnuntaisin 2.7.-20.8.1995lukuunot- antaa kilpailuedun sen saajalle. Poikkeuslupa-
8630: tamatta sunnuntaita 13.8.1995. menettelyä tulisi käyttää maltillisesti ja siten, että
8631: Koska lainsäätäjä oli liikeaikalain valmistelu- hakija esittää lupakäsittelijöille erityisten syiden
8632: vaiheessa joka kerta torjunut vähittäiskaupan olemassaolon eduskunnan tarkoittamalla taval-
8633: aukiolojen vapauttamisen, oli Uudenmaan lää- la. Uudenmaan lääninhallituksen päätöksestä
8634: ninhallituksen päätös ollut liikeaikalain vastai- olivat kauppiaat tehneet valituksen korkeimmal-
8635: nen ja eduskunnan tahdonilmaisua loukkaava. le hallinto-oikeudelle.
8636: 9.7. Liikeaikalain mukainen poikkeuslupa 163
8637:
8638: 2. HANKITTU SELVITYS JA VASTINE tarpeet huomioon ottaen oli ollut harkittava
8639: kohtuulliseksi laajentaa aikaisempaa poikkeus-
8640: Liikealan ammattiliitto ry:n kirjoituksen joh- lupakäytäntöä.
8641: dosta Uudenmaan lääninhallitus on antanut Korkein hallinto-oikeus oli 28.6.1995 anta-
8642: 16.8.1995 päivätyn, maaherra Eva-Riitta Siito- malla päätöksellä taltio 2760 jättänyt Uuden-
8643: sen ja lääninkouluneuvos Pekka Silventoisen al- maan lääninhallituksen päätöksestä muiden liik-
8644: lekirjoittaman selvityksen. keenharjoittajien tekemän valituksen tutkimat-
8645: Jäljennös selvityksestä on lähetetty yhdistyk- ta, koska lääninhallituksen päätös ei ollut koske-
8646: selle tiedoksi. Yhdistys on antanut asiassa nut valittajien oikeutta ja etua siten, että niillä
8647: 28.9.1995 päivätyn vastineen. olisi ollut oikeus hakea muutosta. Työsuojelu-
8648: Lisäksi oikeuskanslerinvirastoon on hankittu valtuutettujen lääninhallituksen päätöksestä te-
8649: korkeimman hallinto-oikeuden päätökset kemän valituksen korkein hallinto-oikeus oli
8650: 28.6.1995 taltio nro 2760 ja 12.9.1995 taltiot nrot 12.9.1995 antamalla päätöksellä taltio 3552 jät-
8651: 3553 ja 3552. tänyt tutkimatta samoin perustein.
8652: Tämän lisäksi 12.9.1995 annetulla päätöksellä
8653: taltio 3553 korkein hallinto-oikeus oli katsonut,
8654: 2.1. Asiakirjoista ilmenevät tiedot että hakijoina asiassa olivat voineet olla Helsin-
8655: gin kaupunki ja Helsingin kauppakamari eikä
8656: Helsingin kaupunki ja Helsingin kauppaka- vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liike-
8657: mari olivat hakeneet 1.6.1995 Uudenmaan lää- ajasta annetun lain 5 §:n poikkeuslupaa koskeva
8658: ninhallitukseen saapuneella hakemuksella auki- säännös estänyt poikkeusluvan myöntämistä
8659: olaajan poikkeuslupaa Helsingin ydinkeskustan tiettyä rajattua aluetta koskevana.
8660: liikkeille hakemuksessa määritellylle alueelle
8661: koskien vähittäiskaupan sunnuntaimyyntiä
8662: kesä-, heinä- ja elokuussa vuonna 1995 kello 2.2 Uudenmaan lääninhallituksen selvitys
8663: 10. 00-18.00 välisenä aikana. Hakemuksen lähtö-
8664: kohtana oli ollut Helsingin matkailusesongin te- Uudenmaan lääninhallitus on selvityksessä
8665: hokkaampi hyödyntäminen matkailun vientitu- 16.8.1995 esittänyt, että kauppa- ja teollisuusmi-
8666: lojen ja työllisyyden lisäämiseksi. nisteriö oli kouluttanut ja ohjannut lääninhalli-
8667: Asiassa oli pyydetty lausunnot Liiketyönanta- tusten asianomaisia virkamiehiä harkitsemas-
8668: jain Keskusliitto LTK:lta, Liikealan ammattiliit- saan laajuudessa. Päätöksenteossa oli huomioitu
8669: to ry:ltä, Kaupan Keskusliitolta, Vähittäiskau- ministeriön ohjeet ja käytäntö. Päätös oli myön-
8670: pan Keskusliitolta, Intrade Partners Oy:ltä, K- netty liikeaikalain 5 §:ää soveltaen erityisten mat-
8671: Kauppiasliitolta ja Suomen Spar Oy:ltä. kailullisten syiden perusteella ottaen huomioon
8672: Uudenmaan lääninhallitus oli 20.6.1995 anta- paikalliset olosuhteet.
8673: malla päätöksellä jättänyt hakemuksen tutki- Kysymyksessä olevalla alueella sijaitsevia liik-
8674: matta siltä osin kuin hakemus oli koskenut aikaa keitä oli kohdeltu lain esitöiden vaatimuksen
8675: ennen lääninhallituksen päätöstä ja sunnuntaita mukaisesti tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.
8676: 13.8.1995, josta kauppa- ja teollisuusministeriö Kantelun kohteena olevan päätöksen hakijat oli-
8677: oli antanut päätöksen. Muutoin Uudenmaan vat esittäneet hakemuksessaan erityisiä syitä.
8678: lääninhallitus oli myöntänyt aukiolaajan poik- Lääninhallitus oli päätöstä tehdessään ottanut
8679: keusluvan rajoitetulla alueella Helsingin keskus- huomioon Helsingin aseman maan pääkaupun-
8680: tassa kello 10.00-18.00 välisenä aikana 2.7., kina sekä Helsingin seudun maan tärkeimpänä
8681: 9.7., 16.7., 30.7., 6.8. sekä 20.8.1995. ma tkailuk o h teena.
8682: Päätöksensä perusteluissa Uudenmaan lää- Ministeriö oli myöntänyt vastaavanlaisten ta-
8683: ninhallitus oli lausunut, että Helsingissä oli vie- hojen hakemuksista liikeaikalain mukaisia poik-
8684: raillut heinä- ja elokuussa runsaasti koti- ja ulko- keuslupia. Liikeaikalain tai sen esitöissä ei ollut
8685: maisia matkustajia, jotka olivat liikkuneet pää- asetettu poikkeuslupavaltuuden käytölle mitään
8686: asiassa hakemuksessa rajatulla alueella. Helsin- rajoituksia, jotka olisivat koskeneet liiketyyppe-
8687: gin kaupungin ja varsinkin sen keskustan asema jä, aukioloaikoja tai poikkeusluvan laajuutta.
8688: matkailullisesti merkittävänä kohteena oli edel- Kantelun kohteena oleva päätös oli selkeästi yk-
8689: lyttänyt palveluiden saatavuutta myös sunnun- silöity sekä alueellisesti että ajallisesti.
8690: taisin. Hakijan esittämät ja paikalliset, Helsingin Koska kysymyksessä oleva poikkeuslupaha-
8691: keskustan olosuhteet sekä matkailijoiden erityis- kemus oli ollut tärkeä ja laajakantoineo asia, oli
8692: 164 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8693:
8694: maaherra ratkaissut hakemuksen tulosyksikön Lääninhallituksen viittaamat perusteet eivät
8695: päällikön esittelystä Uudenmaan lääninhallituk- olleet olleet paikallisia erityisolosuhteita vaan
8696: sen työjärjestyksen 14 §:n 3 momentin mukaises- yleensä matkailuun ja kaupankäyntiin liittyviä
8697: ti. Liikeaikalain 5 §:ssä ei ollut mainittu hake- yleisiä olosuhteita. Hakijat eivät olleet myöskään
8698: muksen käsittelyn yhteydessä hankittavasta lau- esittäneet selvitystä erityisistä syistä, jotka olisi-
8699: sunnosta tai sen antajatahosta. Uudenmaan lää- vat oikeuttaneet poikkeamista liikeaikalain
8700: ninhallitus oli poikkeuslupa-asioita käsitellessä säännöksistä. Lääninhallitus oli ylittänyt harkin-
8701: pyytänyt lausuntoja tapauskohtaisen harkinnan tavaltansa rajat eikä ollut itsenäisesti selvittänyt
8702: perusteella vain merkittävien hakemusten koh- poikkeusluvan myöntämisen perusteita. Kaup-
8703: dalla. Päätöstä tehtäessä oli noudatettu normaa- pa- ja teollisuusministeriön toiminta asiassa oli
8704: lia lääninhallituksen ratkaisumenettelyä ja kiin- ollut poikkeuksellista laillisuusvalvontaa, jonka
8705: nitetty huomiota asiassa viitattuun professori olisi pitänyt vaikuttaa lääninhallituksen päätök-
8706: Olli Mäenpään lausuntoon. seen.
8707: Uudenmaan lääninhallitukselta ja sittemmin
8708: 2.3. Liikealan ammattiliitto ry:n vastine korkeimmalta hallinto-oikeudelta oli jäänyt ko-
8709: konaan arvioimatta päätöksiensä yhteiskunnal-
8710: Yhdistys on vastineessa 28.9.1995 esittänyt, linen merkitys. Päätöksiin oli saattanut liittyä
8711: että asiavaltuus hallintoasian vireillepanossa oli myös poliittisia pyrkimyksiä. Korkeimman hal-
8712: kuulunut vain asianosaiselle. Koska voimassa- linto-oikeuden päätökset olivat olleet kyseen-
8713: olevan liikeaikalain säännökset olivat veivoitta- alaisia, yhteiskunnan ja kaupan toiminnan kan-
8714: neet vain liikkeenharjoittajia, lain säännöksistä nalta jopa harkitsemattomia.
8715: tehtävää poikkeusta olivat voineet hakea vain Uudenmaan lääninhallituksen päätös oli ollut
8716: liikkeenharjoittajat Jos lupahakemuksen oli teh- liikeaikalain vastainen. Korkeimman hallinto-
8717: nyt muu kuin asianosainen tai tämän asianmu- oikeuden viimeaikaiset ratkaisut olivat olleet ris-
8718: kaisesti valtuuttama, lupa-asia ei ollut voinut tiriidassa korkeimman hallinto-oikeuden nou-
8719: tulla vireille asiallisesti. dattaman linjan kanssa. Tämän vuoksi asiassa
8720: Helsingin kaupunki oli mennyt toimialansa olisi otettava harkittavaksi korkeimman hallin-
8721: ulkopuolelle ja Helsingin kaupunginjohtaja ylit- to-oikeuden päätöksen tai päätöksien purkamis-
8722: tänyt toimivaltansa hakiessaan kaikkien, kau- ta koskevan esityksen tekeminen korkeimmalle
8723: pungin rajatulla alueella toimivien liikkeenhar- hallinto-oikeudelle.
8724: joittajien puolesta liikeaikalain mukaista poik- Oikeuskanslerinvirastolle 29.3.1996 saapu-
8725: keuslupaa ilman valtuutusta. Helsingin kauppa- neessa, 28.3.1996 päivätyssä lisäkirjoituksessa
8726: kamari oli pyrkinyt käyttämään puhevaltaa hal- yhdistys on lisäksi kertonut, että poikkeuslupa-
8727: lintoasiassa,jossa sillä ei ollut ollut asiavaltuutta. menettelyn myöntämisperusteet ovat olleet väl-
8728: Uudenmaan lääninhallitus oli ylittänyt toimival- jentymässä ja laajentumassa koko maassa. Sa-
8729: tansa tutkiessaan hakemuksen. malla yhdistys on toivonut, että oikeuskansleri
8730: Koska liikeaikalaki oli määritellyt oikeudelli- vaikuttaisi siihen, että korkein hallinto-oikeus
8731: sia velvoitteita vain vähittäiskaupan liikkeenhar- ottaisi Uudenmaan lääninhallituksen päätöksen
8732: joittajille, olivat poikkeukset voineet kohdistua uudelleen harkittavaksi.
8733: vain heihin. Liikeaikalaki ei ollut tuntenut yleistä
8734: poikkeamisen mahdollisuutta. Vaikka aikaisem-
8735: massa kauppa- ja teollisuusministeriön hallinto- 3. RATKAISU
8736: käytännössä alueellisesti rajattuja tai tilaisuus-
8737: kohtaisia lupia olijonkin verran myönnetty, me- Totean asiassa seuraavaa.
8738: nettely ei ollut toistuessaankaan muodostanut
8739: riittävää perustetta poiketa liikeaikalaista. Huo- 3.1. Sovellettavista säännöksistä
8740: mioon oli otettava myös vuonna 1994 toteutettu
8741: lupaviranomaistasoTI muutos. Vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden liike-
8742: Nyt kysymyksessä olevaa näin laajaa yksittäi- ajasta annetun lain 1 §:n 1 ja 2 momenttien (446/
8743: senä hallintopäätöksellä toteutettua poikkea- 1994) mukaan ammattimaista vähittäiskauppaa
8744: maa laista ei voitu enää pitää puhtaasti hallinnol- sekä parturin- ja kähertäjäliikettä saa harjoittaa,
8745: lisena päätöksenä, vaan se oli sisältänyt ratkai- jollei laissa toisin säädetä, arkipäivinä kello 7:nja
8746: sun eduskunnan lainsäädäntövallan alaan kuu- kello 20:n välisenä aikana, paitsi lauantaina sekä
8747: luvassa asiassa. itsenäisyyspäivän, uudenvuodenpäivän, pääsiäi-
8748: 9.7. Liikeaikalain mukainen poikkeuslupa 165
8749:
8750: senja vapunpäivän aattona klo 7:nja 18:n välise- Hallituksen esityksessä (HE 259/93 vp.) poik-
8751: nä aikana. Sunnuntaina ammattimaista vähit- keuslupien siirtämistä kauppa- ja teollisuusmi-
8752: täiskauppaa sekä parturin- ja kähertäjänliikettä nisteriöitä lääninhallituksille perusteltiin sillä,
8753: saa harjoittaa, jollei laissa toisin säädetä, klo 1O:n että tämäntapaisten yksittäistapauksellisten pää-
8754: ja 18:n välisenä aikana joulukuussa ja vuoden tösten tekeminen sopi ministeriötä paremmin
8755: kuutena muuna sunnuntaina, jotka kauppa- ja aluehallinnolle. Näin voitaisiin paremmin ottaa
8756: teollisuusministeriö määrää kuultuaan kauppaa, huomioon paikalliset tarpeet ja kilpailutilanne.
8757: työnantajia ja työntekijöitä edustavia järjestöjä. Lääninhallitukset järjestäisivät poikkeuslupien
8758: Saman lain 5 §:n (446/1994) perusteella läänin- myöntämisen oman hallintonsa mukaisesti.
8759: hallitus voi erityisistä syistä sallia ammattimai- Erityisistä syistä esityksessä mainittiin nykyi-
8760: sen vähittäiskaupan ja parturin- ja kähertä- set asumalähiöiden, rajakaupan, matkailun ja
8761: jänliikkeen harjoittamisen muinakin kuin lain saariston erityisolosuhteet. Liikkeen sijaintipaik-
8762: 1-3 §:ssä säädettyinä aikoina. ka voi olla käytännössä verrattavissa haja-asu-
8763: tusalueeseen, vaikka se onkin asema- tai raken-
8764: 3.2. Säännöksen esitöistä nuskaava-alueella. Poikkeusluvista päätettäessä
8765: voitaisiin kiinnittää huomiota myös kuluttajien
8766: Aikaisemmin voimassa olleen liikeaikalain erityistarpeisiin ja palvelujen saatavuuteen. Lu-
8767: 5 §:n 1 momentin (919/197l)ja 2 momentin (918/ pia myönnettäessä olisi niin ikään kiinnitettävä
8768: 1989) mukaan kauppa- ja teollisuusministeriöllä huomiota elinkeinonharjoittajien tasapuoliseen
8769: oli oikeus milloin erityiset syyt sitä puolsivat ja yhdenvertaiseen kohteluun sekä siihen, ettei
8770: myöntää määrääminsä ehdoin poikkeuslupa. liikkeiden keskinäistä kilpailuasemaa vakavasti
8771: Hallituksen esityksessä laiksi vähittäiskaupan ja järkytetä. Lääninhallitus voisi myöntää poik-
8772: eräiden työliikkeiden liikeajasta (HE n:o 20/1969 keuksia vain kyseessä olevan läänin alueelle ja
8773: vp.) kauppa- ja teollisuusministeriön valtuutta esitetyillä erityisillä syitä poikkeukset voisivat
8774: poiketa liikeaikasäännöksistä perusteltiin seu- pääasiallisesti olla vain paikallisia.
8775: raavilla seikoilla. Hallituksen esitykseen antamassaan mietin-
8776: Aukioloaikojen väljentymisestä huolimatta nössä nro 13/1994 vp. talousvaliokunta piti tär-
8777: käytännössä saattoi esiintyä tarvetta poiketa lain keänä, että poikkeuslupien myöntämisessä lää-
8778: säätämästä yleisestä aukioloajasta. Tämän ninhallituksissa noudatetaan yhteneväisiä perus-
8779: vuoksi kauppa- ja teollisuusministeriölle tulisi teita. Poikkeuslupakäytäntö ei saa johtaa lain
8780: antaa erityisten syiden sitä puoltaessa oikeus täl- tarkoituksen kiertämiseen. Lupien tarve itse
8781: laisten poikkeusten myöntämiseen. Jotta poik- asiassa vähenee, koska sunnuntaiaukioloa kos-
8782: keukset voitaisiin ulottaa koskemaan kaikkia kevia säännöksiä väljennetään. Poikkeuslupien
8783: niitä, joihin päätöstä katsotaan aiheelliseksi so- myöntämisellä ei saa vääristää kilpailuaja muut-
8784: veltaa, niiden myöntämistä ei olisi tarkoituksen- taa kielteisesti kaupan rakenteita. Valiokunta
8785: mukaista sitoa tehtyyn hakemukseen. Käytän- korosti, että poikkeuslupien tarve on harkittava
8786: nössä poikkeusten myöntäminen todennäköises- paikalliset olot huomioon ottaen. Hakijan on
8787: ti tapahtuisijonkin taijoidenkin liikkeiden tahol- esitettävä erityiset syyt, joiden perusteella läänin-
8788: ta tulleesta esityksestä, mutta aloitteentekijänä hallitus harkitsee päätöstään. Kauppa- ja teolli-
8789: voisivat myös esiintyä järjestöt, kunnat ym. vas- suusministeriön tuli kouluttaa ja ohjata läänin-
8790: taavat. hallituksissa poikkeuslupapäätöksiä käsitteleviä
8791: Hallituksen esityksestä antamassaan mietin- virkamiehiä sekä seurata lupakäytännön muo-
8792: nössä nro 4/1969 vp. talousvaliokunta katsoi, toutumista.
8793: että poikkeuslupia myönnettäessä oli kussakin
8794: tapauksessa pyrittävä löytämään sellainen rat-
8795: kaisu, jossa kaupan, kuluttajien ja työntekijöi-
8796: den edut tulevat tasapuolisesti huomioon ote- 3.3. Liikeaikalain poikkeussäännön merkityk-
8797: tuiksi. sestä
8798: Vuonna 1994 liikeaikasäännöksiä lievennet-
8799: tiin vähittäiskaupan ja eräiden työliikkeiden lii- Oikeuskansleri on vähittäiskaupan liikeaikaa
8800: keajasta annetun lain muuttamisesta annetulla koskevassa asiassa 12.12.1990 antamassaan pää-
8801: lailla (446/1994) sallimalla sunnuntaiaukiolo jou- töksessä nro 1108 todennut seuraavaa:
8802: lukuussa ja kuutena muuna sunnuntaina. Samal- Liikeaikalaki muodostaa julkisoikeudellisen
8803: la siirrettiin poikkeuslupien myöntäminen kaup- puitesäännöstön. Siinä määrätään huomioon ot-
8804: pa- ja teollisuusministeriöitä lääninhallituksille. taen erilaiset yhteiskunnalliset näkökohdat, mm.
8805: 166 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8806:
8807: tarve suojata työntekijöitä aukiolosäännöksin, Uudenmaan lääninhallitus oli myöntänyt ky-
8808: ajankohdista, joina tuon lain alaista toimintaa symyksessä olevan poikkeusluvan Helsingin
8809: saadaan harjoittaa. Lain perussäännöstöstä on ydinkeskustan alueelle Helsingin kaupungin ja
8810: myönnetty mahdollisuus poiketa kauppa- ja Helsingin kauppakamarin hakemuksesta mat-
8811: teollisuusministeriön päätöksellä, milloin erityi- kailullisin perustein. Myös kantelijana olevalle
8812: set syyt sitä puoltavat. Liikeaikalain mukainen Liikealan ammattiliitto ry:lle oli varattu tilaisuus
8813: poikkeuslupa antaa liikkeenharjoittajalle julkis- antaa asiassa lausunto. Ratkaisun oli tehnyt
8814: oikeudellisen perusteen liikkeen aukipitämiselle. maaherra tulosyksikön päällikön esittelystä lää-
8815: Se ei kuitenkaan velvoita häntä käyttämään lu- ninhallituksen työjärjestyksen mukaisesti asian
8816: paa hyväkseen, koska päätös on luoteeltaan vain laajuuden vuoksi. Arvioitaessa päätökseen sisäl-
8817: toimenpiteen salliva. tyvän poikkeuksen perusteita on todettava, ettei
8818: Edellä mainittu oikeus poikkeusluvan myön- "erityisiä syitä" ole laissa esimerkein määritelty.
8819: tämiseen on 1.9.1994 alkaen ollut lääninhallituk- Erityisten syiden merkityssisältö on siten perus-
8820: silla. Kysymyksessä olevan lain 5 §:ssä tarkoitet- teiltaan jätetty lainsäätäjän puolelta ratkaisu-
8821: tuja erityisiä syitä ei ole laissa määritelty tai edes käytännön varaan.
8822: pyritty määrittelemään. Hallituksen esityksessä Toisin kuin aikaisemmat poikkeukset on lää-
8823: (259/93 vp.) erityisistä syistä on esimerkkeinä ninhallituksen toimivallan laajuus poikkeuslu-
8824: mainittu mm. rajakaupan, matkailun ja saaris- paviranomaisena tarkoitettu myönnettäväksi
8825: ton erityisolosuhteet. Huomiota on myös esityk- paikallisin perustein. Uudenmaan lääninhalli-
8826: sen mukaan kiinnitettävä kuluttajien erityistar- tuksen päätös on ollut alueellisesti ja ajallisesti
8827: peisiinja palvelujen saatavuuteen. huomattavan laaja. Ottaen huomioon säännök-
8828: Käsite sinänsä on sisällöltään luettavissa oike- sen esityöt, olisi toisenlainen lopputulos ollut
8829: ustieteen ns. joustavien käsitteiden alueelle, jon- myös perusteltu. Toisaalta tehtyä ratkaisua on
8830: ka merkityssisältö voi vaihdella niiden yhteis- puoltanut yleinen kehitys ja liikkeenharjoittajien
8831: kuntaolosuhteiden mukaan, joissa ratkaisu kul- yhdenvertainen kohtelu.
8832: loinkin joudutaan tekemään. Kielellisesti sanon- Korkein hallinto-oikeus oli päätöksellään
8833: ta edellyttää tavanomaista vahvempia tai olen- 12.9.1995 taltio 3553 katsonut mm., että hakijoi-
8834: naisempia perusteita verrattuna yleisiin, kaikissa na olivat voineet olla Helsingin kaupunki ja Hel-
8835: tai useissa muissakin samanlaisissa tapauksissa singin kauppakamari ja että lääninhallitus oli
8836: esiintyviin syihin. Lääninhallitus ei voi ratkaista voinut myöntää päätöksessään mainituilla pe-
8837: pelkästään tarkoituksenmukaisuusharkinnalla rusteilla poikkeusluvan tiettyä rajattua aluetta
8838: erityisten syiden sisältöä ja merkitystä. Arvioita- koskevana.
8839: essa poikkeusluvan myöntämistä kussakin ta-
8840: pauksessa on ensisijaisesti pyrittävä löytämään 3.5. Lainsäädännön muutosehdotus
8841: sellainen ratkaisu, jossa eri osapuolten edut tule-
8842: vat mahdollisimman tasapuolisesti huomioon Eduskunnan käsiteltävänä on 3.5.1996 annet-
8843: otetuiksi (Oikeuskanslerin kertomus 1990 s. tu hallituksen esitys (51/1996 vp.) laiksi vähittäis-
8844: 131-137). kaupan ja eräiden työliikkeiden liikeajasta. Esi-
8845: tyksessä on todettu, että liikeaikalaki ei vastaa
8846: 3.4. Asian arviointia kuluttajien tarpeita. Muun muassa Suomen
8847: Kuluttajaliitto on kannanotoissaan korostanut,
8848: Oikeuskanslerin toimivaltaan kuuluu käsitel- että liikkeiden aukiolo tulisi voida määritellä va-
8849: lä kysymys lääninhallituksen liikeaikaa koske- paasti palvelemaan paikallisia kuluttajia. Nykyi-
8850: van poikkeuslupapäätöksen lainmukaisuudesta nen kaupan rakenteen vinoutuminen sekä kios-
8851: eli tarkemmin sanottuna se, onko päätös synty- ki- ja huoltamotoiminnan välillä näkyy kulutta-
8852: nyt laillisessa muodossa ja tehty lain myöntämän jille korkeampina hintoina, palvelun heikentymi-
8853: harkintavallan rajoissa. Oikeuskansleri ei oleva- senä ja tuotevalikoiman supistumisena alueilla,
8854: litusviranomainen eikä oikeuskanslerille ole joissa asiakaspalvelut eivät ole asiakasvirtojen
8855: myönnetty toimivaltaa kumota tai oikaista vir- tarpeiden mukaan ja vapaasti määriteltävissä.
8856: heellisinä pitämiään hallintopäätöksiä. Oikeus- Kilpailuvirasto on 23.3.1992 esittänyt kaup-
8857: kansleri ei voi myöskään puuttua tuomioistuin- pa- ja teollisuusministeriölle, että tämä ryhtyisi
8858: ten toimivaltansa rajoissa harjoittamaan lain- toimenpiteisiin liikeaikalain kumoamiseksi tar-
8859: käyttöön eikä muuttaa tuomioistuinten päätök- peettomana ja taloudellista kilpailua jäykistävä-
8860: siä. nä tekijänä. Kilpailuvirasto on todennut liikeai-
8861: 9 .8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon 167
8862: vakavaraisuuden valvonnassa
8863: kaiaio säännöksillä saatetun eri jakelukanavat kansleria tutkimaan onko sosiaali- ja terveysmi-
8864: eriarvoiseen asemaan. nisteriön vakuutusosasto laiminlyönyt virkavel-
8865: Edellä mainitun esityksen tarkoituksena on vollisuutensa Henkivakuutusosakeyhtiö Apol-
8866: ollut joustavoittaa liikkeiden aukiolosääntelyä lon valvonnassa, kun vapaaehtoisia eläkevakuu-
8867: siten, että se antaisi myös asutuskeskuksen kau- tuksia ottaneet saattoivat menettää osan eläke-
8868: poille mahdollisuuden määritellä aukioloaikan- säästöistään. Lisäksi M.L. on pyytänyt tutki-
8869: sa paikallisten kuluttajien tarpeiden mukaisesti. maan, oliko vakuutusyhtiöiden ns. herrasmies-
8870: Ehdotuksella on pyritty myös vähentämään liik- sopimus, jonka mukaan muut vakuutusyhtiöt
8871: keiden aukioloa koskevien poikkeuslupien mää- olivat luvanneet turvata konkurssiin menneen
8872: rää. Viime vuosien aikana on valtioneuvoston vakuutusyhtiön asiakkaiden saatavat, osapuolia
8873: 1993 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti py- sitova sopimus.
8874: ritty taloudellisen kilpailun edistämiseksi purka- M.L. on lähettänyt samansisältöisen kirjoi-
8875: maan elinkeinotoimintaa ja kilpailua rajoittavia tuksen myös eduskunnan oikeusasiamiehelle.
8876: säännöksiä ja lupamenettelyä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kirjeel-
8877: lään 19.1.1995 valtioneuvoston oikeuskanslerin
8878: 3.6. Johtopäätökset ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaos-
8879: ta annetun lain 3 §:ään viitaten siirtänyt M.L:n
8880: Jaksossa 3.4. mainitsemillani perusteilla kat- kyseisen kirjoituksen oikeuskanslerille.
8881: son, että lääninhallituksen päätös ei ole ollut M.L:n lisäkirjoituksessa 15.5.1995 on pyydet-
8882: lääninhallituksen työjärjestyksen eikä liikeaika- ty tutkimaan, miksi Henkivakuutusosakeyhtiö
8883: lain säännösten vastainen. Ottaen huomioon Apollon hallitusta ei ollut asetettu syytteeseen ja
8884: poikkeuslupasäännösten joustavuus ja tulkin- osakeyhtiölain mukaiseen vastuuseen laimin-
8885: nanvaraisuus, katson, ettei Uudenmaan läänin- lyönneistään. ·
8886: hallitus ole menetellyt asiassa lainvastaisesti tai M.L:n lisäkirjoituksessa 29.2.1996 on arvos-
8887: harkintavaltansa ylittäen. teltu Apollon vastuiden jakamisesta tehtyä sopi-
8888: Lainvoiman saanut hallintopäätös voidaan musta, joka oli vakuutusyhtiöiden hyväksi poi-
8889: purkaa vain ylimääräisestä muutoksenhausta kennut siitä, mitä oli aikaisemmin tarkoitettu.
8890: hallintoasioissa annetun lain (200/1966) 6 §:ssä M.L:n lisäkirjoituksessa 16.3.1996 on edelleen
8891: mainituilla perusteilla. Säännöksen mukaan pur- käsitelty muiden vakuutusyhtiöiden taloudellista
8892: kuedellytyksenä on tapahtunut menettelyvirhe, vastuuta Apollon vakuutuksenottajille aiheutu-
8893: päätöksen perustuminen ilmeisesti väärään lain neista vahingoista.
8894: soveltamiseen tai olennaisesti asiaan tullut uusi
8895: selvitys, joka olisi olennaisesti voinut vaikuttaa
8896: päätökseen. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia pe- 1.2 S.V:nja A.V:n kantelukirjoitus (dnro 25111/
8897: rusteita, joiden nojalla oikeuskansleri voisi ryh- 95)
8898: tyä toimenpiteisiin päätöksien purkamiseksi.
8899: Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kirjeel-
8900: lään 1.3.1995 oikeuskanslerille siirtämässä S.V:n
8901: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön ja A.V:n kantelukirjoituksessa 18.1.1995 on to-
8902: menettely Henkivakuutusosake- dettu, että vakuutuksenottajien Apolloon tallet-
8903: yhtiö Apollon vakavaraisuuden tamien eläkevakuutussäästöjen korvaaminen so-
8904: valvonnassa siaali- ja terveysministeriön ja vakuutusyhtiöi-
8905: den tekemän sopimuksen mukaisesti rikkoi kan-
8906: salaisten käsitystä oikeudenmukaisuudesta. So-
8907: Oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätös pimuksella oli siirretty konkurssipesän varoja
8908: 28.11.1996, dnrot 1042/1/94 ym. suursäästäjien hyväksi ja piensäästäjät joutuivat
8909: tyytymään vakuutusyhtiön aikaisempaan huo-
8910: nompaan tarjoukseen. Vakuutussopimuksen
8911: 1 KANTELUKIRJOITUKSET purkaminen ei ollut käytännössä mahdollista,
8912: koska siitä olisi seurannutjopa 50 prosentin leik-
8913: 1.1 M.L:n kantelukirjoitus (dnro 1099/1/94) kaukset säästöistä ja jo kertyneiden korkojen
8914: menetys.
8915: M.L:n 18.12.1994 päivätyssä kantelukirjoi- S.V:nja A.V:n kirjoituksessa on katsottu, että
8916: tuksessa ja lisäkirjoituksissa on pyydetty oikeus- vakuutuksenottajien oikeuksia valvovan sosiaa-
8917: 168 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
8918:
8919: li- ja terveysministeriön valvontavastuu vakuu- Kirjoituksessa on edelleen käsitelty vakuutus-
8920: tuksenottajien säästöistä oli haluttu häivyttää yhtiöiden välisen ns. herrasmiessopimuksen sito-
8921: "sopimuksella", jonka oli sanottu olleen vakuu- vuutta. Herrasmiessopimuksella on tarkoitettu
8922: tussäästäjien edun mukaisen. Kirjoituksessa on sitä, että yhden vakuutusyhtiön joutuessa talou-
8923: katsottu, että muut vakuutusyhtiöt ovat vastuus- dellisiin vaikeuksiin muut vakuutusyhtiöt vastai-
8924: sa Apollon sitoumuksista ns. herrasmiessopi- sivat kyseisen yhtiön sitoumuksista yhteisesti.
8925: muksen mukaisesti ja sosiaali- ja terveysministe-
8926: riö on vastuussa ja korvausvelvollinen Apollon
8927: valvonnassa tapahtuneiden laiminlyöntien takia. 2 HANKITUT SELVITYKSET
8928:
8929: Yllä mainittujen kantelukirjoitusten ohella oi-
8930: l.3 Y.S:n kantelukirjoitus (dnro 74611/95) keuskanslerin virastossa on ollut tutkittavana
8931: Apollon entisen toimitusjohtajan kantelukirjoi-
8932: Niinikään eduskunnan apulaisoikeusasiamie- tus (dnro 627/l/94). Senjohdosta hankitussa so-
8933: hen kirjeellään 14.8.1995 oikeuskanslerille siirtä- siaali- ja terveysministeriön selvityksessä
8934: mässä 31.7.1995 päivätyssä Y.S:n kantelukirjoi- 23.9.1994 dnro 58/91/94 on selostettu vakuutus-
8935: tuksessa on kerrottu, että hän oli vuonna 1990 yhtiövalvonnan lähtökohtia ja sosiaali- ja ter-
8936: tehnyt Apollon kanssa sopimuksen vapaaehtoi- veysministeriön Apolloon kohdistamia valvon-
8937: sesta eläkevakuutuksesta. Kirjoituksensa liiteai- tatoimenpiteitä. Ministeriön selvitys on ollut
8938: neistoon viitaten Y.S. on katsonut, että Apollon myös tällä päätöksellä ratkaistavien kanteluasi-
8939: vakuutustuotteidensa riskeistä antama kuva oli oiden valmistelun yhteydessä käytettävissä.
8940: ollut harhaanjohtava ja suorastaan virheellinen.
8941: Sosiaali- ja terveysministeriön olisi pitänyt tällai-
8942: nen markkinointi kieltää.
8943: Kirjoituksessa on viitattu vuoden 1995 tam- 2.1 Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutus-
8944: mikuussa tehtyyn valtiovallan ja vapaaehtoiseen osaston selvitys
8945: yhteisvastuuseen sitoutuneiden vakuutusyhtiöi-
8946: den väliseen välipuheeseen Apollon omaisuuden Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas-
8947: ja vakuutusvastuiden hoidon periaatteista. Kir- to on M.L:n kantelukirjoituksen johdosta anta-
8948: joituksessa on tiedusteltu, onko vakuutustoimin- massaan selvityksessä 17.2.1995 todennut muun
8949: taa valvovan sosiaali- ja terveysministeriön tässä ohella seuraavaa:
8950: yhteydessä noudattamaa menettelyä tutkittu. Li-
8951: säksi kirjoituksessa on tiedusteltu, onko vakuu-
8952: tuksenottajien oikeusturvaa loukattu, kun val- Apollon valvonnasta
8953: vontavelvollisuutensa ilmeisen puutteellisesti
8954: hoitaneen viranomaisen tuottamuksellisesti ai- Henkivakuutusosakeyhtiö Apollo oli
8955: heuttamia vahinkoja ei ollut tarkoitus korvata 10.12.1987 saanut valtioneuvostolta toimiluvan
8956: täysimääräisesti. vakuutusliikkeen harjoittamiseen Suomessa ja
8957: ulkomailla. Toimilupa koski vapaaehtoista hen-
8958: ki-, eläke- ja muuta henkilövakuutusta sekä nii-
8959: 1.4 Nimetön kantelukirjoitus (dnro 1042/1/94) den jälleenvakuutusta. Sosiaali- ja terveysminis-
8960: teriö oli 14.12.1987 vahvistanut yhtiön yhtiöjär-
8961: Oikeuskanslerille 25.11.1994 osoitetussa ni- jestyksen ja yhtiö oli merkitty kaupparekisteriin
8962: mettömässä kantelukirjoituksessa on pyydetty 3.2.1988.
8963: tutkimaan, onko sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveysministeriö oli havainnut ti-
8964: vakuutusosasto laiminlyönyt tehtävänsä tai me- likautta 1992 koskeneessa vuositilintarkastuk-
8965: netellyt lainvastaisesti, kun Apollon ja Eläke- sessa 2.6.1993, että Apollon vakuutusteknisen
8966: Kansan lisäeläkkeitä ostaneet olivat vaarassa vastuuvelan kate ei vastannut laissa ja sen nojalla
8967: menettää osan rahoistaan. Kirjoituksessa on vii- annetuissa määräyksissä asetettuja vaatimuksia.
8968: tattu päiväämättömään ja allekirjoittamatto- Tämän vuoksi ministeriö oli ryhtynyt välittö-
8969: maan kirjoitukseen "Voiko eläkevakuutuksiin mästi toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Kun
8970: luottaa", jossa on selostettu vakuutuksenottajien Apollo ei kyennyt saattamaan vastuuvelan katet-
8971: saamia tietoja Apollon toiminnasta ja taloudelli- taan vaaditulle tasolle, sosiaali- ja terveysminis-
8972: sesta tilasta syksyyn 1994 saakka. teriö oli eräiden muiden valvontatoimenpiteiden
8973: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon 169
8974: vakavaraisuuden valvonnassa
8975: jälkeen 7.12.1993 kieltänyt Apolloa antamasta siihen ole erityistä syytä. Muunlainen menettely
8976: uusia vakuutuksia sekä ilman ministeriön suos- ei olisi käytännössä edes mahdollista ilman val-
8977: tumusta luovuttamasta tai panttaamasta yhtiön vontavoimavarojen moninkertaistamista. Yksit-
8978: hallinnassa ollutta omaisuutta. täisten liiketointen etukäteisvalvonta tosin var-
8979: Valtioneuvosto oli sosiaali- ja terveysministe- mistaisi sen, että vakuutusyhtiössä aina toimit-
8980: riön esityksestä 22.12.1993 peruuttanut Apollon taisiin lain mukaisella tavalla, mutta menettely
8981: toimiluvan ja ministeriö oli asettanut Apolloon johtaisi siihen, että ministeriö käytännössä osal-
8982: selvitysmiehen 29.12.1993. Korkein hallinto-oi- listuisi yhtiön toimivaan johtoon. Tällainen me-
8983: keus oli 18.5.1994 hylännyt toimiluvan peruutta- nettely ei kuulu vakuutusyhtiöiden viranomais-
8984: mispäätöksestä tehdyn Apollon valituksen. valvonnan luonteeseen eikä se olisi lainsäädän-
8985: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä on nön puitteissa mahdollistakaan.
8986: edelleen selostettu Apollon vuositilintarkastus- Kun sosiaali- ja terveysministeriö havaitsee,
8987: ten yhteydessä todettuja vastuuvelan katteen että vakuutusyhtiön toiminnassa on ollut puut-
8988: muutoksia ja ministeriön valvontatoimia sen jäl- teita, vakuutusyhtiölle on ensin annettava mah-
8989: keen, kun vastuuvelan katteen oli todettu alitta- dollisuus esittää suunnitelma tilanteen korjaami-
8990: van vakuutusyhtiölaissa säädetyn alarajan. Näi- sesta ja senjälkeen riittävästi aikaa suunnitelman
8991: tä Apollon vakuutusyhtiötarkastuksen tuloksia toteuttamiseen. Viimeisen 60 vuoden aikana en-
8992: ja viranomaistoimenpiteitä on selostettu tarkem- nen Apollon selvitystilaa on vakuutusyhtiöiden
8993: min päätöksen 3. jaksossa. vakavaraisuusongelmat saatu korjattuajoko ko.
8994: vakuutusyhtiön suorittamin toimenpitein tai
8995: muiden vakuutusyhtiöiden voimin, esimerkiksi
8996: Vakuutusvalvonnan toteuttamisesta fuusion tai kannansiirron avulla, ilman että va-
8997: kuutusyhtiö olisi toimiluvan peruuttamisen
8998: Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas- kautta tai muutoin ajautunut pakolliseen selvi-
8999: ton selvityksessä on vakuutusvalvonnan toteut- tystilaan.
9000: tamisesta todettu, että vakuutettujen etujen var- Virheet tai väärinkäytökset sijoitustoiminnas-
9001: mistaminen perustuu yhtäältä vakuutuslainsää- sa sekä esimerkiksi riittävän sisäisen valvonnan
9002: dännön ennalta ehkäisevään vaikutukseen ja toi- puuttuminen tai pettäminen vakuutusyhtiössä
9003: saalta vakuutusyhtiön suorittamien toimenpitei- voivat johtaa tilanteeseen, jossa yhtiö joutuu
9004: den valvontaan ja tarkastamiseen. Erityisesti si- konkurssiin tai muuhun pakollisen selvitykseen.
9005: joitustoiminnan osalta valvonta on vakuutusyh- Vaikka tällaisen tilanteen sattumistodennäköi-
9006: tiön toimenpiteiden jälkikäteen tapahtuvaa val- syyttä voidaan pienentää kehittämällä vakuutus-
9007: vontaa. yhtiön talouden vakautta koskevia säännöksiä
9008: Vakuutusyhtiön sijoitustoiminnasta vastaa sekä tehostamalla valvontaa, millään keinoilla
9009: ensisijassa yhtiön hallitus. Jos yhtiöllä on hallin- tai resursseilla ei voida täysin estää sitä mahdolli-
9010: toneuvosto, sen tehtävänä on valvoa hallituksen suutta, että vakuutusyhtiö joutuu selvitystilaan
9011: toimintaa myös sijoitustoiminnan järjestämisen tai konkurssiin. Julkisen vallan harjoittama va-
9012: osalta. Lisäksi yhtiön tilintarkastajien, erityisesti kuutustoiminnan valvonta ei tarkoita sitä, että
9013: valvontatilintarkastajan, jolla tulee olla KHT- valtio toimenpiteillään takaisi vakuutusyhtiöi-
9014: tilintarkastajan pätevyys, on myös valvottava ja den toiminnan jatkuvuuden kaikissa tilanteissa.
9015: tarkastettava yhtiön harjoittamaa sijoitustoi- Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas-
9016: mintaa. to on selvityksessään katsonut, että ministeriö ei
9017: Sosiaali- ja terveysministeriö suorittaa vakuu- ole Apollon tapauksessa laiminlyönyt virkavel-
9018: tusyhtiön vakavaraisuuden valvontaa tilastoker- vollisuuksiaan vaan ministeriö on menetellyt va-
9019: tomuksesta saatavien tietojen lisäksi myös yh- kuutustoiminnan valvontaa koskevien säännös-
9020: tiön vuositilintarkastuksen yhteydessä. Havait- ten ja määräysten mukaisesti.
9021: semistaan puutteista ministeriö ilmoittaa asian-
9022: omaiselle vakuutusyhtiölle. Säännösten ja mää-
9023: räysten vastainen tilanne on vaadittu aina korjat- Ns. herrasmiessopimuksen sitovuudesta
9024: tavaksi.
9025: Valvonnan lähtökohtana on, että vakuutus- Vakuutusalan ns. herrasmiessopimuksella
9026: yhtiön ministeriölle antama kirjallinen aineisto tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomen Vakuu-
9027: on asianmukaista ja oikeaa. Yksittäisiä kiinteis- tusyhtiöiden Keskusliiton hallituksen 25.10.1988
9028: tökauppoja tai muita liiketoimia ei tutkita, ellei tekemää päätöstä, jonka mukaan hallitus päätti
9029:
9030: 22 370099
9031: 170 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
9032:
9033: "suositella asianomaisille jäsenyhtiöille, että ne, 3. ASIAKIRJOISTA ILMENEVIÄ TIETOJA
9034: jonkin suomalaisen vakuutusyhtiön jouduttua
9035: selvitystilaan, vakuutuskannan siirrolla ja sitä Sosiaali-ja terveysministeriön yllä mainittujen
9036: täydentävillä yhtiöiden välisilläjärjestelyillä pyr- selvitysten ja lausunnon liitteiden lisäksi on oi-
9037: kivät huolehtimaan suoritustilaan joutuneen yh- keuskanslerinviraston kirjeellä 18.12.1995 pyy-
9038: tiön niistä vastuista,jotka perustuvat kotimaisiin detty tänne nähtäviksi Henkivakuutusosakeyh-
9039: ensivakuutussopimuksiin ja ainakin ns. erityisen tiö Apollon toimintapääomaa sekä vakuutustek-
9040: selvityspesän piiriin kuuluvista vastuista ja vel- nistä vastuuvelkaa ja sen kattamista koskeneiden
9041: vollisuuksista ottaen myös huomioon vakuutus- tarkastusten asiakirjat ja muut kirjoitusten sisäl-
9042: yhtiölain 15 luvun 10 §:ssä olevan etuoikeusjär- tämien kanteluiden tutkimiseksi tarpeelliset
9043: jestyksen. Järjestely ei koske lakisääteistä eläke- Apollon vakuutusyhtiövalvontaan liittyvät asia-
9044: vakuutusta, josta on erikseen säädetty." kirjat.
9045: Kyseessä on siis ollut Vakuutusyhtiöiden Kes-
9046: kusliiton hallituksen antama yksipuolinen suosi-
9047: tus, joka juridisesti katsoen ei ole sitonut suosi- 3.1. Lähtökohta
9048: tuksen kohteena olleita vakuutusyhtiöitä ilman,
9049: että kunkin yhtiön asianomaisissa hallintoelimis- Valtioneuvosto oli 10.12.1987 antanut Henki-
9050: sä on tehty päätös yhtiön sitoutumisesta noudat- vakuutusosakeyhtiö Apollolie toimiluvan va-
9051: tamaan suositusta. kuutusliikkeen harjoittamiseen Suomessa ja ul-
9052: komailla. Toimilupa koski vapaaehtoista henki-,
9053: eläke- ja muuta henkilövakuutusta sekä niiden
9054: 2.2. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto jälleenvakuutusta. Sosiaali- ja terveysministeriö
9055: oli 14.12.1987 vahvistanut yhtiön yhtiöjärjestyk-
9056: Sosiaali- ja terveysministeriö on ministeriön sen ja yhtiö oli 3.2.1988 merkitty kaupparekiste-
9057: vakuutusosaston yllä mainitun selvityksen joh- riin.
9058: dosta 28.2.1995 antamassaan lausunnossa to-
9059: dennut yhtyvänsä vakuutusosaston selvitykses- 3.2. Apollon tilintarkastukset ja muut tarkas-
9060: sään ilmaisemaan käsitykseen, että vakuutus- tukset
9061: osasto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuut-
9062: taan Apollon tapauksessa. Vakuutusosasto oli Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon vuositi-
9063: ryhtynyt välittömästi toimenpiteisiin, kun Apol- lintarkastukset oli pidetty yhtiön toimitiloissa
9064: lon vuositilintarkastuksessa oli havaittu, ettei Turussa seuraavasti:
9065: yhtiön vakuutusteknisen vastuuvelan kate vas- Tilinpäätös 1988 8.2.1989
9066: tannut vaatimuksia. Tilinpäätös 1989 3.5.1990
9067: Vakuutusyhtiölaissa säädetty sosiaali- ja ter- Tilinpäätös 1990 3.5.1991
9068: veysministeriön valvonta ei tarkoita sitä, että Tilinpäätös 1991 26.5.1992
9069: ministeriö voisi valvonnanaan aina estää yhtiön Tilinpäätös 1992 2.6.1993
9070: asettamisen selvitystilaan tai sen konkurssin. Selvitystilaan päättynyt tilinpäätös ajalta
9071: Myös vakuutusyhtiölaissa on varauduttu tähän 1.1.-22.12.1993 20.6.1994
9072: säätämällä vakuutusyhtiön selvitystilasta ja kon- Tilinpäätös 1993 20.6.1994
9073: kurssista erityisesti. Apollossa oli laadittu välitilinpäätös ajalta
9074: Ministeriön valvontavelvollisuus ei myöskään 1.1.-30.6.1993.
9075: tarkoita, että ministeriö olisi vastuussa vakuu- Sosiaali- ja terveysministeriön asiakirjojen
9076: tusyhtiön selvitystilasta tai konkurssista. Vakuu- mukaan ministeriön edustaja oli pääsääntöisesti
9077: tusyhtiö on osakeyhtiö ja siihen sovelletaan va- osallistunut yhtiön tilintarkastustilaisuuksiin.
9078: kuutusyhtiölain lisäksi osakeyhtiölakia. Vakuu- Niissä oli käsitelty yhtiön tilinpäätöstä ja yhtiön
9079: tusyhtiön toiminnasta ovat vastuussa sen toimi- valvontatilintarkastajan laatimaa yhteenvetoa
9080: tusjohtaja, hallitus ja mahdollinen hallintoneu- kunkin vuoden tilinpäätöksen ja konsernitilin-
9081: vosto. päätöksen tarkastuksesta sekä valvontatilintar-
9082: Vakuutusalan ns. herrasmiessopimus on mi- kastuskertomukset. Apollon hallitus yhtiön toi-
9083: nisteriön lausunnon mukaan ollut selkeästi Va- mitusjohtajaa lukuunottamatta ei ollut osallistu-
9084: kuutusyhtiöiden Keskusliiton jäsenyhtiöilleen nut tilintarkastustilaisuuksiin.
9085: osoittama suositus, jonka sitovuus on ollut mo- Vuoden 1991 tilinpäätökseen (27.4.1992) asti
9086: raalisella tasolla. yhtiön vakuutusteknisen vastuuvelan luetteloitu
9087: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon 171
9088: vakavaraisuuden valvonnassa
9089: kate ja toimintapääoma olivat yhtiön laatimien 3.3. Muita asiakirjoja
9090: ja sosiaali- ja terveysministeriölle toimittamien
9091: asiakirjojen mukaan lain edellyttämällä tasolla. Edellä kohdassa 3.2 mainittujen asiakirjojen
9092: Vuoden 1992 tilinpäätöksen tarkastuksen lisäksi sosiaali-ja terveysministeriöstä on hankit-
9093: (2.6.1993) yhteydessä sosiaali- ja terveysministe- tu jäljennökset muun ohella seuraavista asiakir-
9094: riö oli havainnut, että Apollo ei enää täyttänyt joista:
9095: vakuutusyhtiölain vakuutusteknisen vastuuve- 1 Päätökset Henkivakuutusosakeyhtiö Apol-
9096: lan luetteloitua katetta koskevia vaatimuksia. lon yksilöllisten henkivakuutusten laskuperus-
9097: Tämän vuoksi ministeriö oli kirjeellään teiden vahvistamisesta vuosilta 1988-1993
9098: 14.6.1993 kehottanut yhtiötä saattamaan asian 2 Yhtiön peruste- ja liiketuloanalyysit vuosilta
9099: lain edellyttämälle tasolle 31.10.1993 mennessä. 1988-1993
9100: Samalla ministeriö oli edellyttänyt Apollon väli- 3 STM:n julkaisema vakuutusyhtiöiden tilas-
9101: tilinpäätöksen laatimista per 30.6.1993. tojulkaisu 1992
9102: Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon vuoden
9103: 1992 tilinpäätösasiakirjojen (2.6.1993) liitteenä
9104: olleen kateluettelon mukaan yhtiön katettavan
9105: vastuuvelan määrä oli 154,3 Mmk ja katekelpoi-
9106: sen omaisuuden katearvo oli 143,2 Mmk. Tilin- 3.4 Ministeriön toimenpiteet ja päätökset ennen
9107: päätösasiakirjoissa olevassa Apollon valvontati- toimiluvan peruuttamista
9108: lintarkastajan yhteenvedossa 2.6.1993 oli todettu
9109: yhtiön katettavan vastuuvelan määrän olleen 3.4.1. Vastuuvelan katevajeen toteaminen
9110: mainittu 154,3 Mmk. Toisaalta yhtiön katekel-
9111: poiseksi omaisuudeksi oli kertomuksessa todettu Sosiaali- ja terveysministeriö oli havainnut ti-
9112: 148,9 Mmk, kun sellaiseksi oli katsottu myös likautta 1992 koskeneessa vuositilintarkastuk-
9113: ulkomaisen jälleenvakuuttajan osuus noin 2, 7 sessa 2.6.1993, ettei Apollo täyttänyt vakuutus-
9114: Mmk sekä Apollon tytäryhtiönä olleelta vakuu- yhtiölain katevaatimuksia. Tämän johdosta mi-
9115: tusyhtiöltä ollut saaminen 4,6 Mmk. Valvontati- nisteriö oli kirjeessään 14.6.1993 vakuutusyhtiö-
9116: lintarkastajan yhteenvedon mukaan katevajaus lain 14 luvun 5 §:n nojalla kehottanut yhtiötä
9117: oli näin 5,4 Mmk. viivytyksettä ryhtymään vakuutusyhtiölain 15
9118: Vuoden 1993 välitilinpäätösasiakirjojen luvun 2 §:ssä mainittuihin toimenpiteisiin, missä
9119: (30.6.1993) liitteenä olleen kateluettelon mukaan tarkoituksessa yhtiön tuli laatia tilinpäätös ajalta
9120: Apollonkatettavan vastuuvelan määrä oli 160,7 1.1.-30.6.1993 ja antaa se tilintarkastajien tar-
9121: Mmk ja katekelpoisen omaisuuden katearvo kastettavaksi. Jäljennös tilintarkastetusta tilin-
9122: 156,5 Mmk. päätöksestä tuli toimittaa ministeriölle 31.8.1993
9123: Vuoden 1993 (päättyi selvitystilaan mennessä.
9124: 22.12.1993) tilinpäätösasiakirjojen liitteenä ol- Samalla sosiaali- ja terveysministeriö oli ke-
9125: leen kateluettelon mukaan Apollon katettavan hottanut Apolloa ryhtymään toimenpiteisiin va-
9126: vastuuvelan määrä oli 172 Mmk ja katekelpoisen kuutusyhtiölain 10 luvun 3 §:n mukaisten vastuu-
9127: omaisuuden katearvo 118,6 Mmk. Apollon tilin- velan katetta koskevien määräysten täyttämisek-
9128: tarkastajat olivat 20.6.1994 päivätyn osakeyhtiö- si 31.10.1993 mennessä.
9129: lain 10 luvun 10 §:n mukaisen pöytäkirjan yh-
9130: teenvetona todenneet seuraavaa:
9131: "Apollolla on vuoden 1993 aikana ollut huo-
9132: mattavan paljon poikkeuksellisina pidettäviä 3.4.2. Ministeriön lisäselvityspyyntö 30.9.1993
9133: toimia. Näiden toimien perusteltavuus Apollon
9134: kannalta ei ole ainakaan tässä vaiheessa kaikilta Sosiaali- ja terveysministeriössä 28.9.1993 pi-
9135: osin kiistaton. Eräiden kauppojen juridinen sel- detyn Apollon toimintaa ja tilaa koskeneen neu-
9136: vittely on vielä kesken, joten johtopäätösten te- vottelun jälkeen ministeriö oli kirjeellään
9137: keminen niiden vaikutuksesta Apollolie on mah- 30.9.1993 kehottanut yhtiötä toimittamaan mi-
9138: dotonta tässä vaiheessa. Pidämmekin perusteltu- nisteriölle tarkemmat selvitykset kirjeessä erik-
9139: na, että vastuuvapautta koskeva päätös lykätään seen luetelluista asiakohdista. Pyydetyt lisäselvi-
9140: myöhemmin pidettävään ylimääräiseen yhtiöko- tykset tuli toimittaa sosiaali- ja terveysministe-
9141: koukseen niin, että avoimena olevat asiat on saa- riölle 14.10.1993 mennessä.
9142: tu selvitetyiksi."
9143: 172 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
9144:
9145: 3.4.3. Ministeriön muistutuskirje 12.11.1993 Sosiaali- ja terveysministeriö oli päätökses-
9146: sään 1.12.1993 katsonut, että Apollo oli törkeästi
9147: Sosiaali- ja terveysministeriö oli Apollon halli- laiminlyönyt velvollisuuden saattaa yhtiön toi-
9148: tuksen puheenjohtajalle 12.11.1993 osoittamas- minta Iuetteloidon katteen osalta lain mukaisek-
9149: saan kirjeessä yllä mainittuihin selvityspyyntöi- si. Tämän johdosta ministeriö oli päättänyt an-
9150: hin 14.6. ja 30.9.1993 viitaten muistuttanut, että taa yhtiölle kirjallisen varoituksen.
9151: ministeriö ei ollut asetetussa määräajassa eikä Koska Apollo ei ollut ministeriölle esittänyt
9152: sen jälkeenkään saanut vaatimiaan selvityksiä luotettavaa ja hyväksyttävää suunnitelmaa yh-
9153: siitä, että yhtiö täytti vakuutusyhtiölain 10 luvun tiössä vakuutettujen etujen ensi tilassa tapahtu-
9154: 3 §:ssä tarkoitettua vastuuvelan luetteloitua ka- vaksi varmistamiseksi, ministeriö oli samalla il-
9155: tetta koskevat vaatimukset. moittanut kutsuneensa koolle vakuutusyhtiölain
9156: Sen johdosta sosiaali- ja terveysministeriö ke- 14 luvun 7 §:ssä tarkoitettujen asiantuntijoiden
9157: hotti Apolloa tiistaihin 16.11.1993 kello 16.00 kokouksen antamaan 7.12.1993 lausuntonsa mi-
9158: mennessä toimittamaan ministeriön vakuutus- nisteriön esityksestä, jonka mukaan:
9159: osastolle oikeaksi todistetuojäljennöksen yhtiön - Apollolie annettiin valituksesta huolimat-
9160: kateluettelosta, josta oli riidattomasti käytävä ta täytäntöön pantava kielto myöntää uusia va-
9161: ilmi, että katteelle vakuutusyhtiölaissa ja minis- kuutuksia, ja
9162: teriön määräyksissä asetetut vaatimukset täyt- - Apollon toimiluvan peruuttaminen saatet-
9163: tyivät. tiin valtioneuvoston käsiteltäväksi.
9164: Jollei sanottuja selvityksiä toimitettu ministe-
9165: riölle määräajassa, ministeriö ilmoitti ensi tilassa
9166: päättävänsä vakuutusyhtiölain 14 luvun 5 §:n 2 3.4.5. Asiantuntijoiden kokous 7.12.1993
9167: momentissa ja 6§:ssä tarkoitettuihin toimenpitei-
9168: siin ryhtymisestä yhtiötä kohtaan. Vakuutusyhtiölain 14luvun 7 §:ssä tarkoitetut
9169: asiantuntijat olivat kokouksessaan 7.12.1993 yk-
9170: 3.4.4. Apollon kateluettelo 1.12.1993 ja ministe- simielisesti kannattaneet sosiaali- ja terveysmi-
9171: riön päätös 1.12.1993 nisteriön ehdotusta Apollolie annettavasta kiel-
9172: losta myöntää uusia vakuutuksia ja siitä, että
9173: Sosiaali- ja terveysministeriölle 1.12.1993 toi- ministeriö ryhtyi toimenpiteisiin Apollon toimi-
9174: mitetun 1.12.1993 päivätyn kateluettelon mu- luvan peruuttamiseksi. Asiantuntijat olivat lisäk-
9175: kaan Apollon vakuutustekninen vastuuvelka si kannattaneet turvaamistoimenpiteenä yhtiölle
9176: 31.10.1993 oli yhtiön arvion mukaan 196,3 annettavaa kieltoa hävittää tai pantata yhtiön
9177: Mmk, josta katettava määrä (85 %) oli 166,9 hallinnassa ollutta omaisuutta taikka ministe-
9178: Mmk. Koska Apollon katekelpoisen omaisuu- riön oikeutta harkinnan mukaan ottaa haltuun
9179: den katearvo oli yhtiön arvion mukaan 144,4 Apollon omaisuutta.
9180: Mmk, yhtiön vastuuvelan kate oli 22,5 Mmk
9181: vakuutusyhtiölain mukaan vaadittavaa määrää 3.4.6. Ministeriön päätös 7.12.1993
9182: pienempi. Kateluettelon saatekirjeen mukaan
9183: kateluettelo oli käyty läpi yhtiön tilintarkastajan Hankittuaan edellä tarkoitettujen asiantunti-
9184: kanssa. joiden lausunnon sekä yhtiön hallituksen pu-
9185: Apollon puolelta annettujen selvitysten joh- heenjohtajaa ja toimitusjohtajaa kuultuaan so-
9186: dosta sosiaali- ja terveysministeriö oli 1.12.1993 siaali- ja terveysministeriö oli 7.12.1993 päättä-
9187: ilmoittanut Apollolie ensinnäkin, että jälleenva- nyt vakuutusyhtiölain 14luvun 5 §:n 2 momentin
9188: kuutussopimuksen ehtojen vuoksi ministeriö ei ja 6 §:n nojalla:
9189: hyväksynyt yhtiön Iuetteloidon katteen veroisek- 1) kieltää sanotusta päivästä lukien Apolloa
9190: si Apollon selvityksessä tarkoitettua Henkiva- antamasta uusia vakuutuksia, kunnes Apollo oli
9191: kuutusosakeyhtiö Apollon tytäryhtiön Vakuu- saattanut vakuutusteknisen vastuuvelan katteen
9192: tusosakeyhtiö Apollon myöntämää jälleenva- vastaamaan vakuutusyhtiölaissa ja sen nojalla
9193: kuutusta. annetuissa määräyksissä asetettuja vaatimuksia
9194: Apollon sosiaali- ja terveysministeriölle vii- ja
9195: meksi 1.12.1993 toimittamat tiedot osoittivat, et- 2) kieltää toistaiseksi Apolloa ilman sosiaali-
9196: tei yhtiö edelleenkään täyttänyt vakuutusyhtiö- ja terveysministeriön suostumusta luovuttamas-
9197: lain 10 luvun 3 §:ssä tarkoitettua vastuuvelan ta tai panttaamasta yhtiön hallinnassa ollutta
9198: luetteloitua katetta koskevia määräyksiä. omaisuutta.
9199: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon 173
9200: vakavaraisuuden valvonnassa
9201: Ministeriön päätös pantiin vakuutusyhtiölain menevin perustein, peruuttaa Henkivakuutus-
9202: 14 luvun 10 §:n nojalla valituksesta huolimatta osakeyhtiö Apollolie 10.12.1987 antamansa toi-
9203: täytäntöön. miluvan harjoittaa Suomessa ja ulkomaiiia va-
9204: paaehtoista henki-, eläke- ja muuta henkilöva-
9205: kuutusliikettä ja näiden jälleenvakuutusliikettä.
9206: 3.5. Apollon toimiluvan peruuttaminen Päätös pantiin vakuutusyhtiölain 14 luvun 10 §:n
9207: nojalla täytäntöön valituksesta huolimatta.
9208: 3.5.1. Yhtiön kuuleminen
9209:
9210: Sosiaali- ja terveysministeriö oli ilmoittanut 3.5.3. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
9211: päätöksessään 7.12.1993 Apollolle, että ministe-
9212: riö käynnisti välittömästi toimenpiteet Apollon Toimitusjohtaja ja Henkivakuutusyhtiö
9213: toimiluvan peruuttamiseksi. Ministeriön esityk- Apollo olivat valittaneet 1.12. ja 7.12.1993 anne-
9214: sen perustana oli edellä todetut selvitykset, joi- tuista sosiaali- ja terveysministeriön päätöksistä
9215: den mukaan Apollo ei enää täyttänyt vakuutus- (nro 78/411193 ja 1211411193) sekä 22.12.1993
9216: yhtiölain 10 luvun 2 §:n mukaisia vastuuvelan annetusta Apollon toimiluvan peruuttamista
9217: katevaatimuksia, eikä tilanteeseen ollut määräai- koskeneesta valtioneuvoston päätöksestä kor-
9218: kaan mennessä tullut korjausta. keimpaan hallinto-oikeuteen.
9219: Ministeriön varattua Apollolie tilaisuuden sel- Valitukset koskivat lisäksi toimiluvan peruut-
9220: vityksen antamiseen toimiluvan peruuttamisesi- tamisen jälkeistä sosiaali- ja terveysministeriön
9221: tyksen johdosta Apollo oli antanut ministeriöön päätöstä 29.12.1993 selvitysmiehen asettami-
9222: 15.12.1993 telekopiosanomana saapuneen selvi- sesta.
9223: tyksen. Lisäksi ministeriöön 16.12.1993 saapu- Korkein hallinto-oikeus jätti 18.5.1994 anta-
9224: neessa telekopiosanomassa Apollon puolelta oli massaan päätöksessä nro 2211 toimitusjohtajan
9225: ilmoitettu, että yhtiö oli edellisenä yönä eräiden valituksen tutkimatta, koska valituksenalaiset
9226: sijoittajatahojen kanssa saanut aikaan periaate- päätökset eivät koskeneet siiiä tavalla hänen yk-
9227: sopimuksen erinäisistä yhtiön osakepääoman sityistä etuaan tai oikeuttaan, että hän olisi voi-
9228: korottamisen rahoittamista koskeneista järjeste- nut hakea niihin valittamalla muutosta.
9229: lyistä. Asiassa oli edelleen käyty neuvotteluja Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon valituk-
9230: Apollon toimitusjohtajan ja sosiaali- ja terveys- seen antamassa ratkaisussa korkein hallinto-oi-
9231: ministeriön vakuutusosaston väliiiä, ja vielä keus lausui Apollon toimiluvan peruuttamista
9232: 20.12.1993 toimitusjohtaja oli selostanut minis- koskeviita osin seuraavaa:
9233: teriölle suunnitelmia Apollon osakepääomaa "Asiakirjoissa olevan selvityksen mukaan yh-
9234: koskeviksi järjestelyiksi. tiön vakuutusmaksuvastuun luetteloitu kate ei
9235: Apollon selvityksen johdosta sosiaali- ja ter- ollut vakuutusyhtiölain 10 luvun 3 §:n säännös-
9236: veysministeriö oli todennut, että vakuutuksenot- ten mukainen, eikä yhtiö ole asianmukaisella ta-
9237: tajien ja vakuutettujen etujen turvaamiseksi oli valla noudattanut lain 14 luvun 5 §:n 1 momentin
9238: erittäin tärkeää, että vakuutusyhtiö noudattaa mukaista kehotusta katetta koskevien määräys-
9239: vakuutusyhtiölaissa ja sen nojalla annetuissa ten täyttämiseksi. Valtioneuvosto on näin ollen
9240: määräyksissä olevia vaatimuksia vastuuvelan lu- voinut lain 14 luvun 5 §:n 2 momentin nojalla
9241: etteloidusta katteesta. Ministeriöllä ei ollut vel- peruuttaa yhtiön toimiluvan."
9242: vollisuutta antaa tästä poikkeuksia esimerkiksi Päätöksessä mainituilla perusteilla korkein
9243: sallimalla Iuetteloiduo katteen sijoittamisen hallinto-oikeus katsoi, etteivät valituksenalaiset
9244: muulla kuin laissa vaaditulla tavalla. Henkiva- päätökset Ioukanneet Apollon oikeutta. Tämän
9245: kuutusosakeyhtiö Apollo ei ollut esittänyt selvi- vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön
9246: tystä siitä, että yhtiö olisi täyttänyt luetteloitua valituksen.
9247: katetta koskevat vaatimukset.
9248:
9249: 4. VAKUUTUSTURVAN T AKUUJÄRJES-
9250: 3.5.2. Valtioneuvoston päätös TELMÄN UUDISTAMINEN
9251:
9252: Valtioneuvosto oli 22.12.1993 päättänyt va- Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 22.6.1994
9253: kuutusyhtiölain 14 luvun 5 §:n 2 momentin nojal- työryhmän, jonka toisena osatehtävänä oli sel-
9254: la, sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä il- vittää tarve ja mahdollisuudet lakisääteisen tai
9255: 174 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
9256:
9257: vaikutuksiltaan siihen rinnasttettavantakuujär- keyhtiöiden ja muiden yksityisoikeudellisten yh-
9258: jestelmän toteuttamiseen ensivakuutuksena teisöjen johdon ja toimielinten menettelyn lain-
9259: myönnetyssä henkivakuutuksessa ja vahinkova- mukaisuuden tutkiminen ja menettelyyn tai
9260: kuutuksessa. mahdollisiin laiminlyönteihin liittyvien vahin-
9261: Työryhmän loppumuistiossa 29.3.1996 gonkorvauskysymysten tutkiminen ei kuulu oi-
9262: (1996:9) on selvitetty takuujärjestelmän tarvetta keuskanslerin toimivaltaan. Sellaiset asiat voi-
9263: ja mahdollisuuksia vapaaehtoisissa vakuutuksis- daan saattaa viime kädessä yleisen tuomioistui-
9264: sa. Mietinnöstä tarkemmin ilmenevin perustein men tutkittaviksi. Tämän vuoksi olen jättänyt
9265: työryhmä päätyi siihen, että takuujärjestelmien M.L:n lisäkirjoituksessa ja eräissä muissa kirjoi-
9266: aiheuttamien kilpailua vääristävien vaikutusten tuksissa esitetyt Apollon johdon ja toimielinten
9267: sekä Suomen vakuutusalan keskittyneisyyden siviilioikeudellista menettelyä ja vahingonkorva-
9268: vuoksi vakuutusyhtiöiden keskinäiseen yhteis- usvastuuta koskevat selvityspyynnöt toimival-
9269: vastuuseen perustuvaa takuujärjestelmää ei ole taani kuulumattomina tutkimatta.
9270: tarkoituksenmukaista luoda vapaaehtoisissa va- Tämä ratkaisu ei myöskään koske sitä siviili-
9271: kuutuksissa. Työryhmä ei myöskään pitänyt tar- oikeudellista oikeudenkäyntiä, jossa Henkiva-
9272: koituksenmukaisena valtion vastuuseen perustu- kuutusosakeyhtiö Apollon konkurssipesä vaati
9273: van takuujärjestelmän luomista. yhtiön entiseltä toimitusjohtajalta ja hallituksen
9274: Työryhmän loppumuistion johdosta saaduis- jäseniltä korvauksia yhtiölle aiheutuneiden va-
9275: sa lausunnoissa on yleisesti kannatettu työryh- hinkojen johdosta. Turun käräjäoikeuden kans-
9276: män esitystä siitä, että yhteistakuujärjestelmää ei liasta saadun tiedon mukaan asianosaiset ovat
9277: ulotettaisi vapaaehtoisiin vakuutuksiin. Toisaal- päässeet käräjäoikeudessa 15.12.1995 vireille tul-
9278: ta useissa lausunnoissa pidettiin vapaaehtoisten leessa oikeudenkäyntiasiassa sovintoon, minkä
9279: henki- ja eläkevakuutusten turvajärjestelmää vuoksi oikeudenkäyntiasia on käräjäoikeuden
9280: tarpeellisena, mutta turvajärjestelmän toteutta- päätöksellä 30.10.1996 jäänyt sillensä.
9281: misesta esitettiin erilaisia ratkaisumalleja. Asia
9282: on edelleen valmisteltavana sosiaali- ja terveys- 5.1.2. Eräät rikosoikeudelliset kysymykset
9283: ministeriössä.
9284: Siltä osin kuin M.L:n 15.5.1995 päivätyssä
9285: lisäkirjoituksessa on kysymys Henkivakuutus-
9286: 5. RATKAISU osakeyhtiö Apollon hallituksen asettamisesta
9287: syytteeseen totean seuraavaa: Rikosasioiden esi-
9288: 5.1. Tutkimatta jätetyt väitteet ja vaatimukset tutkinnasta huolehtii poliisi, joka toimittaa esi-
9289: tutkinta-aineiston edelleen toimivaltaiselle syyt-
9290: Hallitusmuodon 46 §:n (1221/1990) mukaise- täjäviranomaiselle, joka päättää virallisen syyt-
9291: na oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa viran- täjän syytetoimista. Turun käräjäoikeuden il-
9292: omaisten ja virkamiesten virkatoimien lainmu- moituksen mukaan käräjäoikeudessa on
9293: kaisuutta. Tämä alussa mainittuihin kantelukir- 28.5.1996 ratkaistu toimitusjohtajaa vastaan aje-
9294: joituksiin annettava päätös sisältää oikeuskans- tut kirjanpitorikosasia ja 7.6.1996 on ratkaistu
9295: lerin oikeudellisen ratkaisun niihin kantelukirjoi- luottamusaseman väärinkäyttöä koskenut rikos-
9296: tuksissa esitettyihin osakysymyksiin, jotka kuu- asia. Molemmat asiat ovat valituksen johdosta
9297: luvat oikeuskanslerin viranomaistoiminnan lail- Turun hovioikeudessa vireillä.
9298: lisuusvalvonnan piiriin. Yllä mainittujen kanteluiden yhteydessä ei ole
9299: ilmennyt sellaista, minkä johdosta oikeuskansle-
9300: 5.1.1. Yksityisoikeudelliset asiat rilla olisi perusteita puuttua mainittuihin Turun
9301: hovioikeudessa vireillä oleviin rikosasioihin.
9302: M.L:n lisäkirjoituksessa 15.5.1995 esitetyn
9303: Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon johdon osa-
9304: keyhtiölain mukaisen vastuun selvittämisen osal- 5.1.3. Kysymys vakuutusyhtiöiden ns. herras-
9305: ta totean, että Apollo on ollut osakeyhtiölain miessopimuksen oikeudellisesta merkityk-
9306: (734/1978) alainen osakeyhtiö, jonka hallinnon sestä
9307: ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä on
9308: vastannut yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. He Alussa mainituissa kantelukirjoituksissa on
9309: ovat olleet osakeyhtiölain ja vahingonkorvaus- käsitelty myös Henkivakuutusosakeyhtiö Apol-
9310: lain mukaisessa vastuussa toiminnastaan. Osa- lon vakuutuksenottajien etujen turvaamiseen
9311: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö ApoiJon 175
9312: vakavaraisuuden valvonnassa
9313: liittyvää kysymystä vakuutusyhtiöiden keskinäi- Vakuutusyhtiön tulee sosiaali- ja terveysmi-
9314: sestä yhteisvastuusta (ns. herrasmiessopimus). nisteriön määräämässä ajassa antaa sille toimin-
9315: Apollon asiakkaiden osalta kysymys on ollut hei- nastaan muitakin kuin 2 §:ssä tarkoitettuja, sää-
9316: dän mahdollisuuksistaan saada hyvitystä menet- dettyä valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Mi-
9317: tämästään vakuutusturvasta vakuutusyhtiöiden nisteriöllä on valta milloin tahansa tarkastaa va-
9318: mahdollisen yhteisvastuujärjestelyn kautta. kuutusyhtiön ja sen sivuyhtiön liikettä ja muuta
9319: Puheena olevassa vakuutusyhtiöiden keski- toimintaa sekä osallistua niihin kokouksiin, jois-
9320: näistä yhteisvastuuta koskevassa asiassa (ks. sa päätösvaltaa vakuutusyhtiöasioissa käyte-
9321: edellä 2. 1) on asiakirjojen mukaan ollut kysymys tään, ei kuitenkaan päätöksentekoon (14 luku
9322: Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton halli- 3--4 §).
9323: tuksen pöytäkirjaan 25. 10.1988 nro 6/88 kirja- Vakuutusyhtiölain 18 luvun 8 §:n (318/1989)
9324: tusta keskusliiton jäsenyhtiöilleen antamasta mukaan vakuutusteknisten laskelmien ja selvi-
9325: suosituksesta siltä varalta, että jokin yhtiö jou- tysten laatimista varten vakuutusyhtiöllä tulee
9326: tuisi selvitystilaan. Henkivakuutusosakeyhtiö olla vakuutusmatemaatikko. Pykälän 2 momen-
9327: Apollo ei ollut Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton tin mukaan vakuutusmatemaatikon ottamisesta
9328: jäsen. ja erottamisesta on tehtävä ilmoitus sosiaali- ja
9329: Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto on yksityisoi- terveysministeriölle.
9330: keudellinen yhdistys, jonka päätöksenteon lailli- Valvontaviranomaisen toimenpiteiden anka-
9331: suusvalvonta ei kuulu oikeuskanslerin toimival- ruus riippuu todetun virheellisen menettelyn va-
9332: lan piiriin. Tämän vuoksi olenjättänyt kysymyk- kavuudesta. Jos vakuutusyhtiö ei noudata lakia,
9333: sen vakuutusyhtiöiden yhteisvastuuta koskevan toimilupaansa, yhtiöjärjestystään tai vakuutusta
9334: suosituksen oikeudellisesta merkityksestä toimi- varten vahvistettuja perusteita taikka sosiaali- ja
9335: valtaani kuulumattomana tutkimatta. terveysministeriön lain nojalla antamia mää-
9336: räyksiä, tai jos yhtiön toiminnan perusteet eivät
9337: enää ole lain mukaiset taikka jos yhtiö on minis-
9338: 5.2. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely teriön varoituksesta huolimatta käyttänyt hyvän
9339: Apollon vakavaraisuusvalvonnassa Vakuutustavan vastaisia menettelytapoja, minis-
9340: teriön tehtävänä on ryhtyä vakuutusyhtiölaissa
9341: Tämän asian olen muutoin tutkinut. mainittuihin toimenpiteisiin. Niitä ovat varoi-
9342: tuksenja virheellisen menettelyn korjaaruiskeho-
9343: 5.2.1. Apollon toiminta-aikana voimassa tuksen jälkeen annettava uusien vakuutusten
9344: olleista vakuutusyhtiöiden julkista myyntikielto ja lopulta yhtiön toimiluvan rajoit-
9345: valvontaa koskevista säännöksistä taminen tai peruuttaminen (14 luku 5 §).
9346: Yhtiön joutuessa sellaiseen tilaan, että yhtiö
9347: Apollon toiminta-aikana voimassa olleet va- on purettava, sosiaali- ja terveysministeriöllä on
9348: kuutusyhtiöiden julkista valvontaa koskevat valta ryhtyä vakuutusyhtiölain 14 luvun 6 §:n
9349: säännökset olivat vakuutusyhtiölain 14 luvussa mukaisiin turvaamistoimenpiteisiin.
9350: (laissa 1062/1979).
9351: Vakuutusyhtiöiden valvonta kuuluu sosiaali- 5.2.2. Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvalvon-
9352: ja terveysministeriölle (14 luku 1 §). nan perusteista
9353: Vakuutusyhtiöiden säännönmukaista valvon-
9354: taa koskevan perussäännöksen mukaan vakuu- Vakuutustoiminnalle on yleisesti tunnus-
9355: tusyhtiön tulee vuosittain kuukauden kuluessa omaista, että palvelujen tarjoajan (vakuutusyh-
9356: siitä yhtiökokouksesta, jossa tilinpäätös on vah- tiö) asiakkailleen (vakuutuksenottaja) myymät
9357: vistettu, kuitenkin viimeistään heinäkuussa tai palvelut (vakuutusturva) realisoituvat vakuutus-
9358: ministeriön hyväksymänä myöhempänä ajan- tapahtuman sattuessa vuosien tai jopa vuosi-
9359: kohtana, toimittaa sosiaali- ja terveysministe- kymmenien kuluttua vakuutuksen ottamisesta.
9360: riölle sen laatiman kaavan mukainen kertomus Vakuutusturvaansa harkitsevalla tavallisella ku-
9361: toiminnastaan ja tilastaan. Henkivakuutusyh- luttajalla on suurasiakkaita rajoitetummat mah-
9362: tiön on lisäksi ennen tilintarkastuksen antamista dollisuudet hankkia tietoa vakuutusturvan hin-
9363: toimitettava ministeriölle selostus vastuuvelan taa ja vakuutuspalvelujen tasoa koskevista
9364: laskemisesta sekä ministeriön ohjeiden mukai- asioista ja verrata eri vakuutusyhtiöiden tarjoa-
9365: sesti laadittava tutkimus vakuutusliikkeestä (14 mia palveluksia keskenään. Vielä vähäisemmät
9366: luku 2 §). mahdollisuudet kuluttajalla on verrata vakuu-
9367: 176 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
9368:
9369: tusyhtiöiden vakavaraisuutta ja sen kehitystä luvan vakuutusyhtiön toimilupa-asian käsittely
9370: seuraamalla itse tehdä johtopäätöksiä yhtiön ky- on sidottu vakuutusyhtiölain 2luvussa säädettyi-
9371: vystä suoriutua velvoitteistaan vakuutustapah- hin edellytyksiin. Toimilupa on 2 luvun 5 §:n
9372: tuman sattuessa. mukaan annettava, jos aiotun vakuutusliikkeen
9373: Vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön väli- ei katsota vaarantavan vakuutustoiminnan ter-
9374: nen sopimussuhde perustuu luottamukselle, jos- vettä kehitystä ja jos vakuutusyhtiön peruspää-
9375: sa toisaalta yhtiö voi luottaa siihen, että vakuu- oma on vähintään laissa säädetyn suuruinen.
9376: tuksenottaja suorittaa vakuutusmaksunsa ja me- Valtioneuvoston 10.12.1987 Apollolie antaman
9377: nettelee muutoinkin vakuutussopimuksen mu- toimiluvan myöntämisen yhteydessä oli vakuu-
9378: kaisesti. Toisaalta vakuutuksenottajan tulee voi- tusyhtiön toiminnallisten perusedellytysten kat-
9379: da luottaa siihen, että vahingon tai muun vakuu- sottu täyttyneen.
9380: tustapahtuman sattuessa vakuutusyhtiö kykenee Vakuutusyhtiölaissa ei ole ollut nimenomaisia
9381: suorittamaan vakuutussopimukseen perustuvan säännöksiä siitä, että vakuutusyhtiön tiettyjen
9382: vakuutuskorvauksen täysimääräisenä. Vakuu- toimenpiteiden ja päätösten toimeenpanon ehto-
9383: tuksenautajan maksukyvyttömyydestä saattaa na olisi valvontaviranomaisen ennakkosuostu-
9384: olla seurauksena kuoleman tai muun vakuutus- mus tai lupa. Vakuutusyhtiölain l3 luvun 2 §:ssä
9385: tapahtuman varalta otetun vakuutusturvan me- (laissa 1062/l979) tuolloin ollut säännös henki-
9386: nettäminen kokonaan. vakuutuksen vakuutusmaksujen ja vastuuvelan
9387: Näistä syistä vakuutustoiminta on myös Suo- laskemisperusteiden vahvistamisesta muodosti
9388: messa ollut lainsäädännöllä pitkälle säänneltyä tästä poikkeuksen.
9389: ja viranomaistoimin valvottua. Vakuutusyhtiöi- Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon ennakoi-
9390: den vakavaraisuus- ja muun vakuutusvalvonnan Iisen vakuutusvalvonnan yhtenä vaikuttavana
9391: tehtävänä on osaltaan huolehtia siitä, että va- osakysymyksenä on noussut esiin kysymys yh-
9392: kuutuksenottajat ja korvauksensaajat voivat tiön toimitusjohtajan toimimisesta samalla yh-
9393: luottaa vakuutusyhtiön kykyyn huolehtia sen tiön nimeämänä vakuutusmatemaatikkona. Täl-
9394: vastuulla olevan vakuutusturvan toteutumisesta laiseen asetelmaan sosiaali- ja terveysministeriö
9395: tä ysimääräisenä. olisi voinut puuttua Apollon toiminta-aikana
9396: Vakuutusvalvonta jaetaan viranomaisten val- heti kun yhtiöstä oli saatu ilmoitus vakuutusma-
9397: vontatoimien ajankohdan mukaisesti ennakko- temaatikon nimeämisestä. Nyttemmin laaditun
9398: valvontaan ja jälki valvontaan. Oikeudellista en- Apollon erityistilintarkastuskertomuksen mu-
9399: nakkovalvontaa sisältyy erityisesti toimilupa- kaan yhtiön toimitusjohtajan toimiessa myöskin
9400: asioiden käsittelyyn. Vakuutusyhtiölain 13luvun yhtiön aktuaarina (vakuutusmatemaatikkona)
9401: 2 §:ssä ollut säännös (laissa 1062/1979) vastuuve- on tehtävien hoidossa saattanut esiintyä ristirii-
9402: lan laskuperusteiden ja henkivakuutuksen perus- toja, jotka ovat aiheuttaneet yhtiölle ylisuuria
9403: teiden ennakkovahvistuksesta henkivakuutuk- riskejä.
9404: sissa ja muissa pitkäaikaisissa vakuutuksissa oli Vaikka vakuutusmatemaatikon asemasta ja
9405: ennakkovalvonnallinen. Sosiaali- ja terveysmi- tehtävistä ei tuolloin ollutkaan tarkempia sään-
9406: nisteriön tietojensaantioikeutta ja tarkastus- nöksiä, voidaan vakuutusyhtiön toimitusjohta-
9407: oikeutta koskevat vakuutusyhtiölain 14 luvun jan toimimista samalla yhtiön sosiaali- ja terveys-
9408: 3--4 §:n yleissäännökset (laissa 1062/ 1979) antoi- ministeriölle ilmoittamana vakuutusmatemaa-
9409: vat valvontaviranomaiselle sinänsä laajat en- tikkona arvostella. Vakuutusmatemaatikon
9410: nakko- ja jälkivalvonnalliset toimivaltuudet osalta kysymys ei tosin ollut sosiaali- ja terveys-
9411: Muut vakuutusyhtiöiden valvontaa koskevat va- ministeriön hyväksymistoimesta vaan ilmoituk-
9412: kuutusyhtiölain 14 luvun säännökset olivat etu- sesta valvontaviranomaiselle. Ministeriön olisi
9413: päässä jälkivalvonnallisia. Sen mukaisesti myös kuitenkin mielestäni tullut kiinnittää asiaan huo-
9414: vakuutusvalvonnan käytännön toimeenpano on miota ja ryhtyä asian vaatimiin toimiin erillisen
9415: painottunut jälkivalvontaan. vakuutusmatemaatikon nimeämiseksi Apol-
9416: loon.
9417: 5.2.3. Ministeriön valvontatoimenpiteiden
9418: arviointia
9419: 5.2.3.2. Jälkivalvonta
9420: 5.2.3.1. Ennakkovalvonta
9421: Sosiaali- ja terveysministeriön suorittama va-
9422: Ennakolliseen vakuutusyhtiövalvontaan kuu- kuutusyhtiöiden vakavaraisuuden jälkivalvonta
9423: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon 177
9424: vakavaraisuuden valvonnassa
9425: perustuu vakuutusyhtiön ministeriölle vakuutus- sen olisi valvontavelvollisuutensa puitteissa pitä-
9426: yhtiölain 14 luvun 2 §:n nojalla lähettämiin ra- nyt tietää.
9427: portteihin, selvityksiin ja laskelmiin. Selvitykset Erityistilintarkastuksessa on muun ohella il-
9428: on laadittava ministeriön laatiman kaavan mu- mennyt, että yhtiön omaisuuteen oli sisältynyt
9429: kaisesti, mutta sisällöltään ne koostuvat sellaisis- määrältään merkittäviä perustamis- ja markki-
9430: ta tiedoista, joita vakuutusyhtiö ylläpitää myös nointikuluja, jotka Apollon tappiollista liiketoi-
9431: yhtiön omiin talousseurannan ja tilinpäätöksen mintaa silmälläpitäen olisi yhtiön oman pää-
9432: laadinnan tarpeisiin. Mielestäni on lähdettävä oman rakennetta arvostettaessa tullut ottaa huo-
9433: siitä, että valvontaviranomaisen tulee voida mioon. Näillä erillä oikaistu oma pääoma oli
9434: yleensä luottaa siihen, että sille lain velvoitteen vuoden 1991 tilinpäätöksessä ollut vähemmän
9435: mukaisesti annetut valvontaselvitykset ja tiedot kuin puolet osakepääomasta. Erityistilintarkas-
9436: ovat sisällöltään oikeita ja antavat oikean kuvan tuskertomuksessa on todettu, että nämä Apollon
9437: yhtiön vakavaraisuudesta. tulokseen ja tase-asemaan vaikuttavat erät ovat
9438: Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on olleet sellaisia, että yhtiönjohdon olisi tullut niis-
9439: ollut kohdistaa Henkivakuutusosakeyhtiö Apol- tä yhtiön oman pääoman riittävyyden ja yhtiön
9440: loon vakuutusyhtiölaissa säädettyjä valvontatoi- toimintaedellytyksien arvioimista varten viralli-
9441: mia koko yhtiön olemassaolon ajan. Ministeriön sissa tilinpäätöksissä raportoida.
9442: vakuutusyhtiövalvonnan vastuukysymysten rat- Erityistilintarkastuskertomustietojen perus-
9443: kaisun kannalta keskeisin kysymys on: Olisiko teella voidaan näin todeta, että ainakin vuodesta
9444: sosiaali- ja terveysministeriölle jo ennen kesä- 1991 eteenpäin Apollon tilinpäätöksessä ilmoi-
9445: kuussa 1993 todettua katevajausta toimitetuista tettuun omaan pääomaan on sisältynyt sellaisia
9446: säännönmukaisista valvonta-asiakirjoista ollut kulueriä, joiden oikaisun jälkeen yhtiön oma
9447: saatavissa sellaista Apollon vakavaraisuutta tai pääoma on ollut vähemmän kuin puolet osake-
9448: vakavaraisuuskehitystä koskevaa tietoa, jonka pääomasta. Näistä kirjanpidollisista järjestelyis-
9449: perusteella valvontaviranomaisella olisi ollut pe- tä ei ollut kuitenkaan yhtiön sisäisestikään ra-
9450: rusteita ryhtyä vakuutusyhtiölain 14luvun 4 §:n portoitu, eivätkä ne siten olleet tulleet myöskään
9451: mukaisiin erityistarkastustoimiin. valvontaviranomaisten tietoon.
9452: Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusyh- Toisena Apollon vakavaraisuuskehityksen
9453: tiöiden vakavaraisuuden jälkivalvonnan toteut- kannalta merkittävänä seikkana voidaan erityis-
9454: tamisen tosiasiallisena vaikeutena on toisaalta tilintarkastustietojen perusteella mainita vastuu-
9455: sen huomattava ajallinen viive reaaliaikaisiin ta- velan katteena olevan omaisuuden arvostuson-
9456: pahtumiin nähden, toisaalta tavanomaisesti saa- gelmat. Kateomaisuuteen sisältyy sellaista kiin-
9457: tavien tietojen yleisluonteisuus. Niinpä tarkastel- teää omaisuutta ja arvopapereita, joiden todelli-
9458: tavassa tapauksessa vasta yhtiön selvityspesän nen arvo vaihtelee mm. markkinatilanteen ja
9459: toimesta tehty erityistilintarkastus on paljasta- yleisten taloudellisten suhdanteiden mukaisesti.
9460: nut asioiden todellista tilannetta. Varsinkin kiinteistöjen arvon määrittämiseen
9461: Apollon vakuutustoiminnan päätyttyä yhtiön liittyi tarkasteltavana ajanjaksona merkittäviä
9462: selvitysmiehen toimeksiannosta suoritetun eri- epävarmuustekijöitä ja virhemahdollisuuksia.
9463: tyistilintarkastuksen tuloksena on Apollostajäl- Erityistilintarkastuskertomuksen mukaan Apol-
9464: kikäteen käytettävissä sellaista olennaisen mer- lon sijoitukset kiinteistöosakkeisiin olivat vuo-
9465: kityksellistä tietoaja sen nojalla tehtyjä asiantun- desta alkaen 1991 huomattavasti kasvaneet,
9466: tijajohtopäätöksiä (tarkastuskertomus mutta yhtiössä ei ollut omaa kiinteistökaupan
9467: 20.4.1995), joita valvontaviranomaisella enem- asiantuntemusta. Yhtiön liiketoimintaan koh-
9468: pää kuin yhtiön tilintarkastajillakaan ei ole ai- distuvien vaikutusten lisäksi kiinteistöalan asian-
9469: kaisemmin ollut. Erityistilintarkastuksen tulok- tuntemuksen puutteet ovat vähentäneet Apollon
9470: sena on saatu uutta jäsenneltyä tietoa Apollon sosiaali- ja terveysministeriölle antamien kate-
9471: taloudellisesta tilasta ja sen heikkenemiseen ja valvontatietojen luotettavuutta.
9472: lopulta taloudellisen pohjan romahtamiseen Nämä erityistilintarkastuksessa esiin tulleet
9473: vaikuttaneista osatekijöistä. Apollon oman pääoman rakenteen oikaisun kir-
9474: Sosiaali- ja terveysministeriön virkavastuun jaamismenettelyt ja yhtiön kiinteistöomistuksen
9475: alaisen valvontavelvollisuuden täyttämisen kan- riskitekijät ovat esimerkkejä sellaisista yhtiön lii-
9476: nalta on kuitenkin oikeudellisesti merkityksellis- ketoiminnan ja taloushallinnon sisältö kysymyk-
9477: tä se, mitä valvontaviranomainen tarkastushet- sistä, joista yhtiön ulkopuolisella valvontaviran-
9478: kellä Apollon taloudellisesta tilasta tiesi tai mitä omaisella ei voinut olla tietoa. Apollon erityisti-
9479:
9480: 23 370099
9481: 178 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
9482:
9483: Iintarkastuskertomuksessa on lueteltu joitakin yhtiön vakuutusmaksutulo oli vielä voimakkaas-
9484: muitakin yhtiön toiminnan osa-alueita, joissa sa nousussa ja yhtiön katekelpoisen omaisuuden
9485: asioiden hallinta, vastuunjako, tiedonkulku ja katearvo ei vielä ollut laskenut vakuutusyhtiö-
9486: toimenpiteiden valvonta ei ole ollut järjestetty lain 10 luvun 3 §:ssä säädetyn alapuolelle.
9487: normaalissa liiketoiminnassa edellytettävällä ta-
9488: valla. Sellaisissa olosuhteissa myöskään yhtiön 5.2.4 Katevajeen toteamisenjälkeisten valvonta-
9489: vastuuvelan katevalvonnasta vastaavalla minis- toimenpiteiden arviointia
9490: teriöllä ei ole ollut edellytyksiä valvontatehtä-
9491: vänsä asianmukaiseen suorittamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön Apolloon va-
9492: Toisaalta näyttää siltä, että jo ennen kesällä kuutusyhtiölain 14luvun 5 §:n nojalla kohdista-
9493: 1993 julkaistuja vuoden 1992 tilinpäätöstietoja mat jälkivalvonnalliset toimet olivat käynnisty-
9494: olisi säännönmukaisista tilinpäätösasiakirjoista neet heti, kun ministeriö oli 2.6.1993 pidetyn vuo-
9495: ollut saatavissa joitakin tietoja siitä, että Apollon sitilintarkastuksen yhteydessä saanut vuotta
9496: vakuutusten myynnin ja muiden tuottojenja toi- 1992 koskeneet Apollon tilinpäätöstiedot. So-
9497: saalta yhtiön liikekulujen kehitys ei vastannut siaali- ja terveysministeriö oli kirjeessään
9498: ennakko-odotuksia. Vakuutusmarkkinointiyh- 14.6.1993 vaatinut Apolloa laatimaan välitilin-
9499: teistyössä ilmenneiden vaikeuksien seurauksena päätöksen ajalta 1.1.-30.6.1993 ja kehottanut
9500: liikekulut kasvoivat, ja Apollo joutui järjestä- yhtiötä välittömästi toimenpiteisiin vastuuvelan
9501: mään vakuutusmarkkinoinnilleen uudet kana- katetta koskevien määräysten täyttämiseksi.
9502: vat. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Apollonjohto
9503: Apollon vakuutustoiminnan kannattavuus- olivat neuvotelleet yhtiössä todetun vastuuvelan
9504: kehitys ei kuitenkaan ollut tasaisesti nousevaa tai katevajauksen täyttämiseen liittyvistä toimista,
9505: laskevaa, vaan siinä oli eri tekijöistä johtuneita ja ministeriö oli asettamiinsa täsmällisiin määrä-
9506: vaihteluita. Yhtiön kannattavuuden muutosten aikoihin mennessä vaatinut yhtiöltä yksilöityjä
9507: taustalla oli mm. yhtiön vakuutustuotteiden voi- lisäselvityksiä ja riidattoman todistuksen vastuu-
9508: makkaita markkinointikampanjoita, joilla on- velan katevaatimusten täyttämisestä. Nämä val-
9509: nistuessaan oli välitön positiivinen vaikutus yh- vontatoimenpiteet olivat kulminoituneet sosiaa-
9510: tiön taloudelliseen tilaan, mutta jotka toisaalta li- ja terveysministeriön päätökseen 7.12.1993,
9511: aiheuttivat huomattavia kustannuksia. Myös jossa ministeriö oli muun ohella ilmoittanut
9512: erityistilintarkastuskertomuksesta ilmenee, että käynnistävänsä välittömästi toimenpiteet Apol-
9513: vuoden 1992 aikana oli tapahtunut ratkaiseva lon toimiluvan peruuttamiseksi. Sosiaali- ja ter-
9514: käänne, jolloin Apollon käyttökate oli painunut veysministeriö ja Apollon johto olivat jatkaneet
9515: voimakkaasti negatiiviseksi samalla kun yhtiön neuvotteluja 20.12.1993 asti ja 22.12.1993 valtio-
9516: vakuutusmaksutulot olivat olennaisesti vähenty- neuvosto oli tehnyt päätöksen Apollon toimilu-
9517: neet. Yhtiön vastuuvelan laskennallinen kate oli van peruuttamisesta.
9518: kuitenkin siihen asti ollut positiivinen. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
9519: Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas- vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvalvonnasta
9520: ton Apolloon kohdistamien valvontatoimien ar- vastaava sosiaali- ja terveysministeriö oli ryhty-
9521: vioinnissa on pantava painoa myös sille, että nyt asian vaatimiin toimenpiteisiin välittömästi
9522: kysymys on ollut toimintansa aloittaneesta uu- sen jälkeen, kun ministeriö oli sille lain mukaan
9523: desta vakuutusyhtiöstä, jonka taloudellinen tu- toimitettujen tilinpäätös- ja muiden valvonta-
9524: los riippui olennaisesti yhtiön vakuutustuottei- asiakirjojen perusteella saanut tiedon Apollon
9525: den markkinoinnin onnistumisesta. Toisaalta vastuuvelan katevajauksesta. Ministeriö oli sen
9526: Apollon tulosta rasittivat uuden yhtiön perusta- jälkeen viivytyksettä ryhtynyt vakuutusyhtiölain
9527: miskulut ja ennakoitua suuremmat vakuutus- 14luvun 5-6 §:n mukaisiin toimiin Apolloa koh-
9528: tuotteiden markkinointikulut. Tuossa vaiheessa taan ja yhtiötä kuultuaan tehnyt lainkohtien
9529: toteutetut valvontaviranomaisen voimakkaat mukaiset valvonnalliset päätökset sekä esityksen
9530: ennakolliset valvonta toimenpiteet, jotka olisivat Apollon toimiluvan peruuttamiseksi.
9531: heti tulleet myös julkisuuteen, olisivat todennä-
9532: köisesti aiheuttaneet vakuutusmyynnin tyrehty- 5.2.5 Viranomaismenettely vakuutusyhtiöiden
9533: misen ja muita yhtiön vakavaraisuuden kannalta yhteisvastuuasiassa
9534: huomattavan haitallisia seurausvaikutuksia.
9535: Toimet olisivat ilmeisesti kiihdyttäneet Apollon Edellä mainittu kysymys (ks. 2.1 ja 5.1.3) va-
9536: ajautumista selvitystilaan ajankohtana, jolloin kuutusyhtiöiden keskinäisestä yhteisvastuusta
9537: 9.8. Sosiaali- ja terveysministeriön menettely Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon 179
9538: vakavaraisuuden valvonnassa
9539: oli Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon osalta Vakuutusyhtiöiden valvontasäännökset on
9540: noussut esiin vuoden 1994loppupuolella. Sosiaa- edellä käsiteltyjen tapahtumienjälkeen uudistet-
9541: li- ja terveysministeriön tehtävänä on ministe- tu. Suomen ETA-sopimukseen liittyen Suomen
9542: riöstä annetun asetuksen (991/1994) 1 §:n 4 mo- vakuutuslainsäädäntö sopeutettiin Euroopan
9543: mentin mukaan varmistaa vakuutusturvan pitä- yhteisöjen vakuutusalan direktiiveihin (HE
9544: vyys. Ministeriön edustajat olivat sen mukaisesti 8.12.1994 nro 330/1994 vp.). Tällä 1.4.1995 voi-
9545: osallistuneet Apollon vakuutettujen etujen tur- maan tulleella lainmuutoksella (389/1995) muun
9546: vaamista koskeneisiin selvityksiin ja neuvottelui- muassa vakuutusyhtiöiden tilinpäätöstä ja va-
9547: hin. Neuvotteluissa oli pääministerin puheenjoh- kuutusvalvontaa koskevat vakuutusyhtiölain
9548: dolla päästy 12.1.1995 periaateratkaisuun, jonka säännökset saatettiin eurooppalaisen vakuutus-
9549: mukaan vakuutusala osallistui 38 miljoonan lainsäädännön vaatimusten mukaisiksi.
9550: markan suoralla taloudellisella tuella Apollon Samassa yhteydessä eduskunta on lisännyt
9551: vakuutusten turvaamiseen. vakuutusyhtiölakiin uuden säännöksen (12 lu-
9552: Näissä neuvotteluissa ei ole ollut, eikä lain vun 7 §)vakuutusyhtiöiden osallistumisesta selvi-
9553: puitteissa ole voinutkaan olla, kysymys valtion tystilaan tai konkurssiinjoutuneen toisen vakuu-
9554: puolelta tehdystä päätöksestä tai sopimuksesta tusyhtiön myöntämien vakuutusten turvaami-
9555: tai muustakaan valtiollisen päätöksenteon piiriin seksi. Konkreettisena tapauksena on tässä yhtey-
9556: kuuluvasta oikeudellisesta ratkaisusta. Kysymys dessä eduskunnan talousvaliokunnan mietin-
9557: on ollut vakuutusalan erityisviranomaisenja val- töön (Ta VM 60/1994 vp) kirjattu muiden vakuu-
9558: tioneuvoston asianomaisten jäsenten osallistu- tusyhtiöiden osallistuminen Henkivakuutusosa-
9559: misesta ja myötävaikuttamisesta tämän yhteis- keyhtiö Apollon myöntämien vakuutusten tur-
9560: kunnallisestija taloudellisesti merkittävän ja vai- vaamiseen.
9561: keaksi osoittautuneen yksittäisen asian periaat- Suomen vakuutusvalvontalainsäädännön uu-
9562: teelliseen ratkaisuun vakuutusalan omin sisäisin distamista on edelleen jatkettu, kun eduskunnal-
9563: järjestelyin. Vakuutusalan suoralla taloudellisel- le on 5.6.1996 annettu hallituksen esitys (HE 91/
9564: la tuella toteutettu Apollon vakuutettujen etujen 1996 vp) vakuutusyhtiöiden tilintarkastajien il-
9565: turvaamista koskenut ratkaisu oli siten yksin- moitusvelvollisuudesta valvontaviranomaiselle.
9566: omaan vakuutusalan sisäinen. Sen mukaan vakuutusyhtiön tilintarkastajan on
9567: Taloudellisen yhteisvastuuratkaisun siviilioi- ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle, jos
9568: keudellisiin sisältökysymyksiin oikeuskansleri ei hän tehtäväänsä suorittaessaan havaitsee sellai-
9569: voi puuttua. Kantelujen tutkinnan yhteydessä ei sia vakavia puutteita tai epäkohtia,joilla voi olla
9570: ole ilmennyt sellaista, että Apollon asiakasvas- olennaista merkitystä yhtiön toiminnan jatkumi-
9571: tuita koskeneeseen yhteisvastuujärjestelyyn sen kannalta. Tämä EY-lainsäädäntöön perustu-
9572: myötävaikuttaneet viranomaiset olisivat joltakin va vakuutusyhtiölain muutos on vielä eduskun-
9573: osin menetelleet toimi- tai harkintavaltansa ylit- nan käsiteltävänä.
9574: täen. 2. Kaiken viranomaistoiminnan -niin myös
9575: vakuutusyhtiövalvonnan - perusedellytyksenä
9576: on, että viranomaisella on riittävästi ammatilli-
9577: 5.3. Johtopäätökset ja toimenpiteet sesti pätevää henkilöstöä tehtäviensä asianmu-
9578: kaiseen suorittamiseen. Vakinaisen henkilöstön
9579: 1. Sosiaali- ja terveysministeriön Henkivakuu- lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on voinut
9580: tusosakeyhtiö Apolloon kohdistamien valvonta- vakuutusyhtiöiden erityistarkastuksia varten
9581: toimien suorittamiseen on vaikuttanut keskeises- olla vakuutusyhtiölain 14luvun 4 §:ssä tarkoitet-
9582: ti myös silloisen vakuutusyhtiövalvontaa koske- tuja erityisiä asiantuntijoita, joiden palkkaedut
9583: neen lainsäädännön sisältö. Lainvalmisteluasia- suoritetaan asianomaisten yhtiöiden varoista.
9584: kirjoista voidaan todeta, että Apollon toiminta- Apolloa koskevien kantetujenjohdosta annetuis-
9585: aikana voimassa olleen vakuutusyhtiölain (1062/ sa sosiaali- ja terveysministeriön selvityksissä,
9586: 1979) 14luvun vakuutusvalvontasäännökset oli eikä asiassa muutoinkaan, ole viitattu siihen, että
9587: vähäisin muutoksin otettu vuodelta 1952 peräi- Apollon tapauksessa kysymys olisi ollut henki-
9588: sin olleesta vakuutusyhtiölaista. Apollon vaka- löstövoimavarojen riittämättömyydestä.
9589: varaisuusvalvonta oli siten perustunut säännök- 3. Henkivakuutusosakeyhtiö Apollossa ke-
9590: siin,jotka olivat peräisin ajalta, jolloin vakuutus- väällä 1995 yhtiön toimiluvan peruuttamisen jäl-
9591: toimintaa harjoitettiin nykyisestä poikkeavassa, keen suoritetussa erityistilintarkastuksessa on
9592: olennaisesti erilaisessa toimintaympäristössä. saatu tarkempaa jälkikäteistietoa ja asian tuntija-
9593: 180 9. Eräitä oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja
9594:
9595: kannanottoja Apollon liiketoiminnan kannatta- veysministeriö tai sen yksittäinen virkamies ole
9596: vuuden ja vakavaraisuuden kehityksestä. Val- menetellyt Apollon säännönmukaisessa vakuu-
9597: vontaviranomaisena sosiaali- ja terveysministe- tusyhtiövalvonnassa lainvastaisesti tai selvästi
9598: riö oli kuitenkin joutunut suorittamaan omaa valvontatehtäväänsä laiminlyöden.
9599: jälkikäteisvalvontaansa ensisijaisesti Apollon 4. Keväällä 1995 toteutetun Suomen vakuu-
9600: johdon valvontaviranomaiselle toimittamien tie- tusvalvontalainsäädännön EU-sopeutuksen
9601: tojen ja selvitysten perusteella. Jälkikäteen on myötä ovat sosiaali- ja terveysministeriön koti-
9602: voitu todeta, että senhetkisten tietojen ja arvioi- maiset vakuutusvalvontatehtävät ja valvonta-
9603: den pohjalta laaditut liiketaloudelliset ja valvon- vastuu edelleen kasvaneet. Tämän vuoksi ja Hen-
9604: nalliset selvitykset sisälsivät sellaisia liiketoimin- kivakuutusosakeyhtiö Apollon vakuutusyhtiö-
9605: nan positiiviseen kehitykseen ja kiinteistöomai- valvonnassa saatujen kokemustenjohdosta kiin-
9606: suuden arvojen pysyvyyteen liittyviä odotuksia nitän vastaisen varalle sosiaali- ja terveysministe-
9607: ja epävarmuustekijöitä, joiden vaikutusta yhtiön riön huomiota kaikkien sellaisten lainsäädännöl-
9608: vakavaraisuuteen ei yhtiön sisällä eikä siten listen, henkilöstöllisten sekä tarkastustoiminnan
9609: myöskään valvontaviranomaisessa kyetty ajois- laadullisten ja määrällisten toimenpiteiden tär-
9610: sa toteamaan. Näihin virhepäätelmiin ja ylisuu- keyteen, joilla vakuutuksenottajien oikeudet ja
9611: riin riskeihin on osaltaan saattanut vaikuttaa se, etuudet voidaan vakuutusvalvonnan keinoin
9612: että yhtiön toimitusjohtaja oli toiminut samalla turvata.
9613: yhtiön vakuutusmatemaatikkona. Edellä olevaan viitaten lähetän jäljennökset
9614: Apollosta sen toiminta- ja valvonta-aikana tästä päätöksestäni sosiaali- ja terveysministe-
9615: käytettävissä olleen tiedon valossa olen kuiten- riölle ja sen vakuutusosastolle edelleen asian-
9616: kin tullut siihen tulokseen, ettei sosiaali- ja ter- omaisten virkamiesten tietoon toimitettaviksi.
9617: 181
9618:
9619:
9620:
9621:
9622: 10. Liiteosa
9623:
9624: 10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta
9625: Oikeuskanslerinvirastossa vuonna 1996 käsiteltävänä olleiden asiain kokonaislukumäärä sekä
9626: jakautuminen vireilletulon, laadun ja aiheutuneen toimenpiteen mukaan
9627:
9628: Vuonna 1996 vireille tulleet asiat
9629:
9630: 1. Yksityisten kantelut
9631:
9632: 1. Yksityisten kanteluja 1) •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1256
9633:
9634: Kertomusvuonna vireille tulleet kanteluasiat koskivat seuraavia asiaryhmiä:
9635:
9636: 1) valtioneuvoston tai ministeriön menettelyä ................................................ 123
9637: 2) yleisen tuomioistuimen menettelyä rikosasiassa ... .. .... ....... .... ....... .... ........... 24
9638: 3) yleisen tuomioistuimen menettelyä muussa asiassa ............... ... ......... ...... ... . 117
9639: 4) hallintotuomioistuimen menettelyä............................................................. 24
9640: 5) erityistuomioistuimen menettelyä .... .. .. ... .. .. .... ... ... ... ....... .. . .... ..... .. ... ... .... ... . 22
9641: 6) syy~~~j~virano~aisen menette~!'ä ................................... ... .... ..... .. .... .. ......... 160
9642: 7) pohtslVlranomatsen menettelya ................ .......... ... ......... .... .. ......... ... ...... ..... 168
9643: 8) ulosottoviranomaisen menettelyä .......................... ....... .... ... ........ ..... .......... 32
9644: 9) vankeinhoitoviranomaisen menettelyä........................................................ 7
9645: 10) muun oikeushallintoviranomaisen menettelyä............................................ 5
9646: II) ulkoasiainhallintoviranomaisen menettelyä................................................ 2
9647: 12) läänin- ja muun sisäasiainhallintoviranomaisen menettelyä ....................... 36
9648: 13) puolu_stushalli~toviranomai~~n menettelyä ................ ....... .... ....... ............... 4
9649: 14) verovtranomatsen menettelya .. ..... ............... ............... ........ ...... ................... 43
9650: 15) muun valtiovarainviranomaisen menettelyä ............................................... 22
9651: 16) opetusviranomaisen menettelyä .. .. ... .. .. ....... .. .... ... .. ....... .... .... .. ... .. .... . .... .. . ... 14
9652: 17) maa- ja metsätalousviranomaisen menettelyä ............ ........ ..... ..... .... ........... 23
9653: 18) liikenneviranomaisen menettelyä .. .. ..... .. .... ... .. .... ... .. .. .. .... .... ..... ... .. .. .... .. .... . 4
9654: 19) kauppa- ja teollisuusviranomaisen menettelyä............................................ 6
9655: 20) sosiaaliviranomaisen menettelyä .. .. .. .. .......... .. .... ... .. .. .... .. ... .. .... ... .. ... ... ... .. ... 107
9656: 21) terveyden- ja sairaanhoitoviranomaisen menettelyä .................................. .
9657: 43
9658: 22) työviranomaisen menettelyä ...................................................................... . 26
9659: 23) ympäristöviranomaisen menettelyä ............................................................ . 9
9660: 24) kunnallisviranomaisen menettelyä ............................................................. . 79
9661: 25) kirkollisviranomaisen menettelyä .............................................................. . 8
9662: 26) muun viranomaisen tai tai julkista tehtävää hoitavan menettelyä ............. . 62
9663: 27) asianajajan ja yleisen oikeusavustajan menettelyä ..................................... . 99
9664: 28) yksityishenkilön tekemää rikosta .............................................................. .. 1
9665: 29) yksityis?ikeu~ellista asiaa .......................................................................... . 24
9666: 30) muunlatsta astaa ........................................................................................ . 1031397
9667: ------ -
9668: I) Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta
9669: 182 10. Liiteosa
9670:
9671:
9672: 2. Ratkaisujen tulokset
9673:
9674: 2.1. Tutkitut asiat
9675:
9676: 1) syyte tai kurinpitotoimi .............................................................................. . 3
9677: 2) huomautus vastaisen varalle ...................................................................... . 23
9678: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle .................................................. . 17
9679: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle ........................................... . 91
9680: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ........................................................ . 8
9681: 6) käsittelyn aikana tapahtunut korjaus tai oikaisu ....................................... . 10 152
9682: -------
9683: Asiassa ei tapahtunut toimenpidettä, koska
9684: 7) virheellistä menettelyä ei todettu ................................................................ . 523
9685: 8) virheell.~st~.n::~ne!t~lyä koskevan kantelun tueksi ei ollut esitetty
9686: todennakoisia syita . .... .... ... .. ..... .... .... ....... .... ..... ... ... ..... .. .... ..... ... ...... . .. .... .... 96 771
9687: -------
9688: Yhteensä..................................................................................................... 771
9689:
9690: 2.2. Tutkimattajätetyt asiat
9691: Kantelua ei asiallisesti tutkittu, koska siinä esitetty asia:
9692: 1) ei kuulunut oikeuskanslerin toimivaltaan .................................................. . 65
9693: 2) oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai siinä oli käytettävissä sään-
9694: nönmukainen muutoksenhakutie ............................................................... . 81
9695: 3) siirrettiin eduskunnan oikeusasiamiehelle .................................................. . 45
9696: 4) siirrettiin toimivaltaisen viranomaisen tutkittavaksi .................................. . 38
9697: 5) oli niin epäselvä, ettei sitä voitu tutkia ....................................................... . 38
9698: 6) raukesi kantelun peruuttamisen takia tai muulla perusteella ..................... . 73
9699: 7) koski yli viisi vuotta vanhaa asiaa............................................................... ll 351
9700: ---------------
9701: Kanteluja ratkaistiin yhteensä .................................................................... 1122
9702: ------------
9703: II. Viranomaisaloitteiset asiatn
9704:
9705: 1. Asian laatu
9706: 1) ilmoitus rikoksesta tai muusta virheellisestä menettelystä .......................... . 286
9707: 2) lausunt?- tai J?Uun _kannanoton pyyntö ..................................................... . 58
9708: 3) muu toimenpide-esitys ..................... ........ ... ...................... ....... ......... ....... ... 18 362
9709: -------------
9710: Yhteensä .. .. .. ... ....... ............... ... .. .. .... ..... .. .... ... .. .. .... ... .... .... . .. .... ... .. .... ... ... ... . 362
9711: -------
9712: 2. Ratkaisujen tulokset
9713: 1) syyte tai kurinpitotoimi .............................................................................. . 1
9714: 2) huomautus vastaisen varalle ...................................................................... . 6
9715: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle .................................................. . 6
9716: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle ........................................... . 6
9717: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ........................................................ . 6
9718: 6) ~iEjallinen lausunto tasavallan presidentille, valtioneuvostolle tai ministe-
9719: nolle ........................................................................................................... . 20
9720: 7) muu kannanotto......................................................................................... 16 61
9721: ---------------
9722: 8) ei toimenpidettä ... ... .. .... ... .... .. ... .... .. ... ...... ..... .... .... . ..... ... ... .... .... ...... ... ... ... ... 307
9723: -------
9724: Yhteensä ............. ........................................................................................
9725: 1
9726: - - - - - -368
9727: -
9728: l Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta
9729: 10.1. Tilastollisia tietoja oikeuskanslerinviraston toiminnasta 183
9730:
9731:
9732: 111. Oma-aloitteiset asiat1>
9733:
9734: 1. Asian laatu
9735: 1)
9736: 2)
9737: varsinaiset aloitteet .....................................................................................
9738: rangaistustuomioiden tarkastuksesta vireillepannut asiat .... ....................... ______ 37
9739: 68 105
9740: _:__
9741:
9742: 3) tuomioistuimiin ja hallintoviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset .......... 6
9743: ------------
9744: Yhteensä ......... .... .. ..... .... ... .. .. .. ..... ......... .... .................... .......... ....... .... .... .... . 111
9745: -------------
9746: 2. Ratkaisujen tulokset
9747: 1) syyte tai kurinpitotoimi ............................................................................... 2
9748: 2) huomautus vastaisen varalle .... .. ............ ...... .............. .................. ............... 20
9749: 3) esitys viranomaiselle tai tuomioistuimelle ........ .................. ........ ................. 7
9750: 4) käsityksen lausuminen tai ohje viranomaiselle............................................ 49
9751: 5) muuhun toimenpiteeseen ryhtyminen ...... .................................. .... ........ ..... 4
9752: 6) käsittelyn aikana tapahtunut korjaus tai oikaisu ................ .... .................... 5 87
9753: -------
9754: 7) ei toimenpidettä . ............ .................... ...... ..... .... ....... .... ....... .... ... .... ....... .... .. 44
9755: 8) tuomioistuimiin ja hallintoviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset .......... 2 51
9756: Yhteensä.....................................................................................................
9757: ----------
9758: 133
9759: -------
9760:
9761:
9762: IV. Syyttäjäasiat
9763:
9764: 1. Asian laatu
9765: 1) varsinaista muutoksenhakua koskevat asiat ............ ...... .................... ......... 120
9766: 2) ylimääräistä muutoksenhakua yms. toimenpidettä koskevat asiat ............. 66
9767: 3) syytemääräysesitys ...................................................................................... ______
9768: 40 226
9769: _:__
9770:
9771: 4) syyttäjälaitoksen hallintoasiat ja lausuntopyynnöt niissä .............. .......... ... 98
9772: 5) syyttäjäviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset ........................................ 6
9773: 6) oikeuskanslerin yleisohjeet ........................................................................ ..
9774: 7) oikeuskanslerinviraston järjestämät kurssit ja muut koulutustilaisuudet .. .. 3
9775: 8) muut ohjaukseen ja koulutukseen liittyvät toimenpiteet.............................
9776: Yhteensä .. ... .... .................... ....... ........ .................................... ... ........ ..... .....
9777: - - -9- - -342
9778: 12
9779: -
9780: -------
9781: 2. Ratkaisujen tulokset
9782:
9783: 1) syyttäjistön edustaminen korkeimmassa oikeudessa .................................. . 118
9784: 2) esitykset tuomioistuimelle tai muut toimenpiteet ...................................... .. 63
9785: 3) syytemääräysasiat tai ohje yksittäistapauksessa ..........................................
9786: 4) syyttäjälaitoksen hallintoasiat ja lausunnot niissä.......................................
9787: - - - - - -229
9788: 48
9789: -
9790: 82
9791: 5) syyttäjäviranomaisiin kohdistuneet tarkastukset .................. ...................... 4
9792: 6) oikeuskanslerin yleisohjeet ........................................................................ ..
9793: 7) oikeuskanslerinviraston järjestämät kurssit ja muut koulutustilaisuudet .. .. 3
9794: 8) muut ohjaukseen ja koulutukseen liittyvät toimenpiteet ............ ................. 7 10
9795: -------------
9796: Yhteensä . ... ... .... .... ... .. .... . .. .. .... ... .. ...... ... .... ... .... .... ...... . .... ... .. .... . .... .. .. ..... .... . 325
9797:
9798: 1> Eräissä näistä on kysymys yhtä useammasta asiasta tai viranomaisesta
9799: 184 10. Liiteosa
9800:
9801:
9802: Vuonna 1996 käsiteltävinä olleiden asioiden kokonaismäärä ja käsittely
9803:
9804: 1. Vireillä olleet asiat vuonna 1996, joista oli
9805: vuonna 1993 tulleita asioita ....................................................................... . 7
9806: vuonna 1994 tulleita asioita ...................................................................... .. 63
9807: vuonna 1995 tulleita asioita ........................................................................ 483 553
9808: vuonna 1996 tulleita asioita........................................................................ 2113
9809: -------
9810: Yhteensä .. .. .. ..... .. ... .. .... .. ...................................... ....... ....... .. ........... ............ 2666
9811: -------
9812: 2. Vireillä olleista asioista on vuonna 1996
9813: käsitelty lopullisesti kante1uja .................................................................... . 1931
9814: Seuraavaan vuoteen siirtynyt
9815: vuonna 1995 tulleita asioita ...................................................................... .. 33
9816: vuonna 1996 tulleita asioita .................................. .... .................................. 702 735
9817: -------
9818: Yhteensä..................................................................................................... 2666
9819: -------
9820: 185
9821:
9822: 10.2. Tilastollisia tietoja virkasyytteistä vantaulukon mukaisesti. Tilasto on laadittu tuo-
9823: mioistuinten tietojen antamisesta viran- tai toi-
9824: Ne virkasyytteet, jotka korkein oikeus, hovi- menhaltijan syyttämistä koskevista jutuista 22
9825: oikeudet ja alioikeudet vuonna 1996 ovat lain- päivänä lokakuuta 1926 annetun asetuksen (272/
9826: voimaisesti ratkaisseet, ovat eri viran- ja toimen- 1926) 3 §:n mukaisesti oikeuskanslerille lähettä-
9827: haltijaryhmien osalta jakautuneet oikeusasteen, mien päätösjäljennösten perusteella.
9828: virkasyytteen laadun ja ratkaisun osalta seuraa-
9829:
9830:
9831:
9832: Oikeusaste Virkasyytteen Ratkaisut
9833: laatu
9834: is:::
9835: "i)
9836: s::: s
9837: :;g 0
9838: .,
9839: (!)
9840:
9841: E s:::
9842: .=.s
9843: (!) o:l
9844: .§ ·v; o:l
9845:
9846:
9847: "'
9848: ::l
9849: ~
9850: (!) E
9851: ...;
9852: ,o;
9853: ,o;
9854: ..><:
9855: 0 o:l ;: =a.;:! :~
9856: 0..
9857: .;:!
9858: ~
9859: "0 ;>, ..><: ·v; ·;;: "0
9860: ·a -;;;
9861: ...
9862: Virkamiehet (!)
9863: ..><:
9864: (!)
9865: ::l ,o; E ·c ..><: "'i;j ::l
9866: "0 ..><: o:l 0 ·;"' ·;;:
9867: "i3
9868: .s:::
9869: ::l
9870: ., ·o·;;: ·o
9871: (!)
9872: ..><:
9873: (!)
9874: ..><:
9875: ..>/
9876: ob
9877: s:::
9878: ...o:l ~
9879: "'
9880: ::l
9881: ·;;: ::l"'
9882: 0
9883: ..><: ...
9884: ..><: E
9885: (!)
9886: s:::
9887: o:l s .;:!
9888: "'i;j ..><: ob
9889: ·~
9890: ·atl -;;;.;:!... "i3a..."' '§s:::
9891: 0.. "'i;j
9892: ,o; "i3
9893: ,g .;:! (!)
9894: 0 0 E ... s:::
9895: ...0
9896: ..><:
9897: 0
9898: ;~
9899: ...
9900: ,o; ...
9901: ..d -;;;
9902: ... ...o:l ö ·s ..><:s:::o:l
9903: ..d ..><:
9904: ..><: 0 ...o:l :~
9905: -;;;:.
9906: :.;;;
9907: ;
9908: ::l
9909: ::l
9910: ~
9911: :~
9912: :::.G ::t:: :::.G ;; ;; :> en ::E :> o:l
9913: en
9914: ::l
9915: E- ;; :>o:l ;; ::r: E- ::E ;.::3
9916:
9917: Käräjätuomarit .............. 1 3* 1 3 1 3
9918: Muut tuomarit ............... 6 2 8 8
9919: Syyttäjät ......................... 1 1 2 1 1
9920: Poliisit ............................ 1 11 5 1 16 5 1 1 10
9921: Vankeinhoitolaitos ......... 1 4 5 4 1
9922: Puolustusvoimat ............. 1 1 1
9923: Lääninhallinto ................ 2 2* 1 3 1 1 2
9924: Verohallinto ...................
9925: Tullihallinto ...................
9926: Muut valtion virkamiehet 5 8* 1 4 10 3 5 6
9927: Kunnalliset virkamiehet . 1 9* 2 1 II 1 6 1 3 1 1
9928: Kirkon virkamiehet ........ 1 1 1
9929: Yhteensä ........................ 18 41 9 1 7 1 59 6 18 2 2 36 2 2 1
9930:
9931: * Saman henkilön vireille panemat toisiinsa liittyvät lukuisat jutut on tilastoitu yhtenä asiana
9932:
9933:
9934:
9935:
9936: 24 370099
9937: 186
9938:
9939:
9940:
9941:
9942: ASIAHAKEMISTO 1996
9943:
9944: Sivu Sivu
9945: Ahvenanmaa kurinpidolliset seuraamukset .............. . 110
9946: itsehallintoaja taloutta koskevien asioi- tiedot virallisilta syyttäjiltä ................. . 110
9947: den esittely valtiovarainministeriössä ... 31 asianajajien valvontamenettelystä ....... . 110
9948: arvonlisäverotuksen toimittaminen Ah- asianajajakanteluiden käsittelystä ....... . 111
9949: venanmaalla ja Euroopan unionin oike- muutoksenhakuasioita ........................ . 111
9950: uden vaikutus siihen ........................... . 88 asianajajavalvonnan erityisviranomai-
9951: itsehallintolain mukaisesta ruotsin kie- sista ..................................................... . 114
9952: len käyttämisestä ................................. . 108
9953: Asiantuntija
9954: Apollo, ks. Vakuutusyhtiö hallintomenettelylain mukaisesta es-
9955: teellisyydestä ........................................ . 21
9956: Armahtaminen
9957: - korkeimman oikeuden lausunto .......... . 20 Asumistuki
9958: asumistukipäätöksen perusteena ole-
9959: Asiakaspalvelu vien palkkatietojen tarkistaminen ....... . 95
9960: - asiallinen menettely ............................. . 71
9961: Avustaja, ks. Oikeudenkäyntiavustaja
9962: Asiakirjat
9963: viivästyminen valitusasiakirjojen lähet- Eduskunnan kirjelmä
9964: tämisessä .............................................. . 57 - viivästyminen kiijelmien esittelyssä ..... . 82
9965: huolellisuus asiakirjojen käsittelyssä ... . 57
9966: Eduskunnan oikeusasiamies
9967: Asiakirjojen julkisuus lausunto oikeusasiamiestyöryhmän
9968: asianosaisen oikeudesta saada käyt- mietinnöstä........................................... 23, 121
9969: töönsä .. ........ .. ....... ..... .. .............. ........ .. . 38, 104
9970: oikeus päätösjäljennöksen saamiseen ... 57 Eka-yhtymä, Elanto, ks. Säästökassa
9971:
9972: Asianajajalaitoksen valvonta Elatusapu
9973: kohteista ja valvontaorgaaneista ......... . 109 - perinnässä tapahtuvista muutoksista ... 104
9974: asianajajan velvollisuudet ja hyvä asian-
9975: ajajatapa .............................................. . 109 Eläke
9976: kurinpitolautakunta ........................... . 109 työkyvyttömyyseläkepäätöksen viipy-
9977: valvonta- ja kurinpitoasiat .................. . 110 minen ................................................... . 94
9978: 187
9979:
9980: Sivu Sivu
9981: eläkeuudistuksen vaikutus kansalaisten arvonlisäverotuksen toimittaminen Ah-
9982: perusturvaan ........................................ . 95 venanmaalla ja Euroopan unionin oi-
9983: Kansaneläkelaitoksen maksaman eläk- keuden vaikutus siihen ........................ . 88
9984: keen takaisinperinnästä ....................... 95
9985: Haaste
9986: ~itutkinta rikosasioiden haastamisen porrastami-
9987: huolellinen perehtyminen esitutkinta- nen ....................................................... . 55
9988: aineistoon ............................................ . 70
9989: asianmukaisuus syyteharkinnan kan- Hallintomenettely
9990: nalta .................................................... . 70 hyvän hallintotavan edellyttämä neu-
9991: poliisin tekemiksi väitettyjen rikosten .. 73 vontavelvollisuus ................................ .. 106
9992: tutkinnanjohtajan toimivallasta päättää hallintomenettelylain noudattamisesta
9993: esitutkinta ............................................ . 74 tuomiokapitulissa ................................ . 107
9994: - joutuisuus ........................................... .. 74
9995: määrätty suoritettavaksi poliisin menet- Hallintopäätös
9996: telyn osalta .......................................... . 76 perusteleminen ja osoitus muutoksen-
9997: hausta .................................................. . 87
9998: ~ittelijä
9999: poissaolo valtioneuvoston yleisistun- Hallituksen esitys
10000: nosta .................................................... . 91 epäselvä lakiesitys oli ennen tasavallan
10001: presidentille esittelemistä käsiteltävä
10002: ~ittelylista uudelleen valtioneuvoston yleisistun-
10003: listatarkastuksessa havaittuja virheitä ja nossa .................................................... . 22
10004: puutteita .............................................. . 18 säätämisjärjestystä koskeva kohta ...... . 34
10005:
10006: ~teellisyys Hallituksen kertomukset
10007: asiantuntijan ........................................ . 21 - lausunto uudistamisehdotuksesta ....... . 24
10008: puolueen puheenjohtajan käsitellä mi-
10009: nisterinä erästä toimiluvan myöntä- Henkikirjoittaja
10010: mistä .................................................... . 22 - sivutoimista .......................................... 79
10011: lausunto tuomarin esteellisyyttä käsitte-
10012: levän työryhmän mietinnöstä .............. . 27 Holhous
10013: lautamiehen esteellisyyssäännösten vas- holhoustilien tarkastamisesta............... 60
10014: tainen menettely ................................... . 55 - kiinteistön myynnistä alaikäisille . .. .. .. . . 90
10015: syyttäjän .............................................. . 70, 130
10016: kanteluviranomaisen ........................... . 74
10017: rikosilmoituksen käsittely esteellisenä .. 74 Hädänalainen asema
10018: lausuntolääkärin .................................. . 95 siihen ulkomailla joutuneen Suomen
10019: kansalaisen auttamisesta ...................... 81 ,82,135
10020: Euroopan unioni
10021: - jäsenyydestäjohtuvia kysymyksiä ....... . 19
10022: EU:n säädösehdotus ........................... . 19 Häätö
10023: esittelylistan merkintä lakiesityksen lainsäädännön kehittäminen häädettä-
10024: suhteesta EU:n säädöksiin .................. . 20 vän omaisuuden turvaamiseksi ........... . 77
10025: lausunto valtioneuvoston yleisistunnon
10026: toimivaltaan kuuluvia EU-asioita kos- Ihmisoikeusasiat
10027: kevasta muutosehdotuksesta .............. . 23 - perus- ja ihmisoikeusratkaisuja ........... . 35
10028: 188
10029:
10030: Sivu Sivu
10031: Inkerinsuomalaiset Kihlakunnansyyttäjä
10032: lausunto inkerinsuomalaisten syntype- lausunto luonnoksesta asetukseksi kih-
10033: rämäärittelyn säädöstasosta ................ . 28 lakunnansyyttäjästä ............................ . 39
10034:
10035: Irtisanominen Kiinteistö
10036: - ministeriön osastopäällikön ................ . 37, 95 menettely kiinteistön ulosmittauksessa 78
10037: - myynnistä alaikäiselle ......................... . 90
10038: Isyys
10039: isyyden vahvistamisesta lähetettävä il- Kiinteistönvälitys
10040: moitus väestörekisteriin ...................... . 58 lääninhallituksen velvollisuuksista kiin-
10041: teistönvälitystoiminnan valvonnassa ... 85
10042: Jätteenkuljetus
10043: - järjestettyyn jätteenkuljetukseen liitty- Kilpailunrajoitusasiat
10044: misestä ................................................. . 106 - joutuisaja tehokas käsittely ................ . 91
10045:
10046: Kaatopaikka Kirkkoherra
10047: - menettely rakentamisessa .................... . 105 - virkamiesoikeudellinen menettely........ 38, 107
10048:
10049: Kalastus Koltta
10050: - viehekalastusoikeuden asema ............. . 36,89 kolttien luottamusmiehen toimintaedel-
10051: lytysten turvaamisesta ......................... . 89
10052: Kansainvälinen sopimus
10053: hyväksymisen edellyttämä eduskunnan Konsulipalvelut
10054: suostumus ............................................ . 19 - säännösten uudistamistarpeesta .......... . 25
10055: lausunto yhteistyösopimusehdotukses-
10056: tajärjestäytyneen rikollisuuden ym. tor- Kunnallinen lautakunta
10057: jumiseksi .............................................. . 25 rakennuslautakunnan menettely raken-
10058: nuksen luvattomassa asemakaavan vas-
10059: Kansalaisuus taisessa käyttämisessä ......................... . 104
10060: viivästyminen kansalaisuushakemuk- rakennuslautakunnan menettelyta-
10061: sen käsittelyssä ..................................... . 36,85 voista ................................................... . 105
10062: ehdon asettamisesta myönnettäessä
10063: Suomen kansalaisuutta ....................... . 86 Kunnanhallitns
10064: tasa-arvolain huomioon ottaminen
10065: kaupunginhallituksen kokoonpanossa. 102
10066: Kansaneläkelaitos
10067: kunnanhallituksen velvollisuudesta
10068: paikallistoimistoille annettujen ohjei-
10069: saattaa tehdyt aloitteet kunnanvaltuus-
10070: den täydentämisestä ............................ . 93
10071: ton tietoon ........................................... . 102
10072:
10073: Katselmus Kunnanvaltuusto
10074: - katselmustoimituksen viivästyminen .... 96 kunnanvaltuustolle osoitettujen kirjoi-
10075: tusten käsittelystä ................................ . 102
10076: Kieli
10077: ruotsin kielen käyttämisestä viran- Kuntootus
10078: omaisten välisessä kirjeenvaihdossa, lausunto ammatilliseen kuntoutukseen
10079: kun Ahvenanmaa kuuluu niiden toimi- liittyvien suoritteiden maksullisuu-
10080: alueeseen .............................................. . 108 desta .................................................... . 31
10081: 189
10082:
10083: Sivu Sivu
10084: Kuuleminen Luonnonsuojelu
10085: lunastuslupa-asian käsittely olosuhtei- luonnonsuojelulain mukaisen toimenpi-
10086: den muututtua ..................................... . 23 dekiellon edellytyksistä ....................... . 99
10087: oikeus tulla kuulluksi ja saada oikeu-
10088: denmukainen oikeudenkäynti irtisano- Lääninhallitus
10089: misasiassa ............................................ . 37, 95 velvollisuuksista kiinteistönvälitystoi-
10090: tietosuojavaltuutetun .......................... . 73 minnan valvonnassa ........................... . 85
10091: lainvalmistelussa .................................. . 89
10092: nimittäjän kuulemisesta tasa-arvolain Lääninoikeus
10093: mukaisen lausunnon valmistelussa ..... . 94 suullinen käsittely ................................ . 36
10094: potilaan kuulemisesta kanteluasiassa .. . 94 tilaisuuden varaaminen pysäköintivir-
10095: lasten kuulemis- ja muutoksenhakuoi- hemaksuasiassa .................................... . 59
10096: keudesta huostaanottoasioissa ............. 103
10097: Lääninsyyttäjä
10098: Lainhuuto lääninsyyttäjän syyteharkinnan viipy-
10099: virheellinen menettely lainhuudon ku- minen viran haltijoiden toistuvien vaih-
10100: moamisessa ........................................... 57, 126 tumisien takia....................................... 71
10101:
10102: Laintarkastus Maanhankinta
10103: lausunto laintarkastuksen kehittämis- ympäristöviranomaisten valvontavel-
10104: työryhmän mietinnöstä ....................... . 28 vollisuus ulkomaalaisten maanhankin-
10105: nassa ..................................................... 99
10106: Lainvalmistelu
10107: - kuulemisesta lainvalmistelussa ............ . 89 Maataloustuki
10108: - myöntämisestä...................................... 107
10109: Lapsi
10110: lasten kuulemis- ja muutoksenhakuoi- Metsityspalkkio
10111: keudesta huostaanottoasioissa ............ . 103 pellon metsityspalkkiohakemusten kä-
10112: asiakirjajulkisuuslain ja lastensuojelu- sittelystä ............................................... . 107
10113: lain soveltamisesta huostaanottoasiassa 104
10114: lastenvalvojan virheellinen menettely Metsäkeskukset
10115: lapsen passiasiassa ............................... . 104 alueellisten metsäkeskusten johtokunti-
10116: en nimittämisestä ................................. . 37,90
10117: Lautamies
10118: esteellisyyssäännösten vastainen menet- Mielenterveyslaki
10119: tely ....................................................... . 55 - lain tarkistamisesta ............................. . 37,93
10120: lautamiehen vastuusta ......................... 56
10121: Ministeri
10122: Liikeaikalaki menettelystä vesioikeuden toimivaltaan
10123: - lain mukainen poikkeuslupa ................ 92, 162 kuuluvassa asiassa ............................... . 33
10124: velvollisuus ilmoittaa talletuksensa ..... . 88
10125: Lunastuslupa-asiat
10126: käsittely olosuhteiden muututtua ........ . 23 Määräaika
10127: käsittelystä lääninhallituksessa ja val- lääkäriltä vaaditun selvityksen antami-
10128: tioneuvostossa ..................................... . 97 sessa ..................................................... . 95
10129: 190
10130:
10131: Sivu Sivu
10132: Noutokustannukset perus- ja ihmisoikeusratkaisuja ........... . 35
10133: - noutokustannusten vaatiminen ........... . 44 eläkeuudistuksen vaikutus kansalaisten
10134: perusturvaan .. ... ....... .. ..... ... .... ...... ....... .. 95
10135: Näyttö
10136: - puutteellinen näytön perusteleminen ... 56 Perustuslaki
10137: lausunto mietinnöstä "Perustuslaki
10138: Ohje 2000" ···················································· 23, 116
10139: oikeuskanslerin ohjeita syyttäjille ....... . 44
10140: Kansaneläkelaitoksen paikallistoimis- Poistohakemukset
10141: toille antamien ohjeiden täydentämi- rangaistuspäätösten ja rangaistusmää-
10142: sestä ..................................................... . 93 räysten tarkastamisesta aiheutuneet esi-
10143: työttömyyskassoille annettujen ohjei- tykset hovioikeuksille ja poistohake-
10144: den ja määräysten täydentämisestä ..... . 93 mukset käräjäoikeuksille .................... . 65
10145: hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien vas-
10146: Oikeudenkäynti taukset ................................................. . 66
10147: - oikeudenkäyntiväitteen käsittely kärä-
10148: jäoikeudessa ......................................... . 57 Poliisi
10149: poliisin tekemiksi väitettyjen rikosten
10150: Oikeudenkäyntiavustaja tutkinnasta .......................................... . 73
10151: palkkio ................................................ . 58, 63 poliisitoiminnan yleisistä periaatteista . 74
10152: palkkion ja kulujen määräämättä jättä- toimivallasta liikennevalvonnan ja ra-
10153: minen ................................................... . 58 hankeräyksen yhteydessä .................... . 75
10154: menettely törkeää pahoinpitelyä ym.
10155: Oikeuskansleri koskevassa asiassa ............................... . 75
10156: oikeuskanslerin ohjeita syyttäjille ....... . 44 esitutkinta määrätty suoritettavaksi po-
10157: oikeuskanslerin syytemääräyksiä ........ . 44 liisin menettelyn osalta ........................ . 76
10158: toimivallasta tekijänoikeusasioissa ..... . 89
10159: toimivallasta Yleisradio Oy:n laillisuus- Potilas
10160: valvonnassa ......................................... . 91 ajokuntoisuuden arvioinnista ja kuule-
10161: ei toimivaltaa puuttua tavarantarkas- misesta kanteluasiassa ........................ . 94
10162: tusjärjestelmään ................................... . 93
10163: Purkuesitykset
10164: Paikallishallinto Oikeudenkäyntiavustajalie virheellisesti
10165: lausuntoja liittyen uusien syyttäjän- maksettavaksi määrätyn palkkion
10166: virastojen virkajärjestelyihin ............... . 39 vuoksi .................................................. . 63
10167: syyttäjä piirit, aluejako ja yhteistoiminta 40 samasta teosta kaksi rangaistusta ....... . 63
10168: säädetyn rangaistusmaksimin ylittämi-
10169: Pakkohuutokauppa nen ....................................................... . 63
10170: kiinteistön pakkohuutokauppa ilman syytetyn vahingoksi ............................ . 64
10171: säädettyä ulosottoperustetta ............... . 76 uuden näytön perusteella .................... . 64
10172: pakkohuutokaupan lainvoimaisuu- näytön arvioinninjohdosta rikos muut-
10173: desta .................................................... . 76, 77 tunut varkaudesta näpistykseksi ......... . 64
10174: virheellinen muuntorangaistuspäätös .. . 64
10175: Panttivanki, ks. Hädänalainen asema - järjestyssääntörikkomuksen muunta-
10176: minen ................................................... . 64
10177: Perusoikeusasiat tuomio kohdistunut väärään henkilöön 64,65
10178: - uusi perusoikeussäännöstö .................. . 34 perusteeton rangaistusvaatimus .......... . 64
10179: 191
10180:
10181: Sivu Sivu
10182: virheellinen ylinopeussakko ................ . 65 toimenpiteet rangaistusmääräysasioissa
10183: virheellinen päiväsakon rahamäärä .... . 65 havaittujen virheiden johdosta............. 68
10184: korkeimman oikeuden vastaukset ....... . 65 rangaistusmääräyslain soveltamisala ... 69,73
10185: esitykset hovioikeuksille ja poistohake- tuomioistuimen käsiteltäväksi ilmoitet-
10186: mukset käräjäoikeuksille .................... . 65 tu asia................................................... 69,72
10187: hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien vas- kaksi rangaistusmääräystä samasta te-
10188: taukset ................................................. . 66 osta ....................................................... 69, 72, 73
10189: rangaistusmääräyksen peruuttaminen . 69
10190: Pysäköintivirhemaksu erityisvanhentuminen ........................... 69
10191: tilaisuuden varaaminen valittajalle lää- viimeinen vastustamispäivä ................. . 69
10192: ninoikeudessa pysäköinninvalvojan vastustamisaikaja -osoitus ................. . 72, 75
10193: lausunnon johdosta ............................ . 59 virheitä ja puutteita tiedoksiantopäivä-
10194: yksessä ................................................. . 72
10195: Päätös rangaistusvaatimuksen vastustamisen
10196: - huolellinen perusteleminen ................. . 69 peruuttaminen ..................................... . 72
10197:
10198: Päätösjäljennös Rangaistuspäätös
10199: oikeus päätösjäljennöksen saamiseen ... 57 syyteoikeus vanhentunut .................... . 60
10200: virkasyytepäätösjäljennösten lähettä- koetusajan pituus ................................. . 60,62
10201: mättä jättämisestä oikeuskanslerille ..... 59 kirjoitusvirheen korjaaminen .............. . 60
10202: yhdyskuntapalvelutuomio ja sen kor-
10203: Rahoitustarkastus jaaminen .............................................. . 61
10204: - johtajan viran täyttäminen .................. . 20 vankeusrangaistuksen määräämin en .. . 61
10205: yhteisen vankeusrangaistuksen määrää-
10206: Rakennus minen ................................................... . 61
10207: autovajan luvaton asemakaavan vastai- koetusajan päättymispäivä ................. . 62
10208: nen käyttäminen .................................. . 104 päätöksen perusteleminen ................... . 62
10209: vapaudenmenetysajan vähentäminen .. . 62
10210: Rakennuslautakunta, ks. myös Kunnallinen lainvoimaisuusmerkinnän virheellisyys 62
10211: lautakunta ajokieltoon määrääminen ................... . 62
10212: - lautakunnan menettelytavoista............ 105
10213: Rangaistussäännös
10214: Rakennuslupa - sille asetettavat vaatimukset ................ . 35
10215: - myöntämisestä...................................... 105
10216: Rangaistusvaatimus
10217: Rangaistus vastustamisen peruuttaminen ............. . 72
10218: vähimmäisrangaistuksen alittamisesta. 56 rangaistusmääräyslain sovellettavuus .. 73
10219: muuntorangaistuksen täytäntöönpa- kaksi rangaistusta samasta teosta ....... . 73
10220: non lykkääminen ................................. . 78 syytetyn alaikäisyys ............................ . 74
10221: vankeusrangaistuksen lykkäyspäätök-
10222: sen alistaminen .................................... . 78 Rikosasia
10223: menettely yhteisen vankeusrangaistuk- rikosasioiden haastamisen porrastami-
10224: sen täytäntöönpanosta ........................ . 79 nen ....................................................... . 55
10225:
10226: Rangaistusmääräys Rikosilmoitus
10227: rangaistusmaaraysasimssa vaadittava käsittely esteellisenä ............................ . 74
10228: huolellisuus ja tarkkuus ...................... . 63 - kirjaaminen .......................................... . 75
10229: 192
10230:
10231: Sivu Sivu
10232: Rikoslakiprojekti Syytemääräys
10233: - lausunto sakkoa, muuntorangaistusta oikeuskanslerin syytemääräykset ........ . 44
10234: ja rikesakkoa koskevasta ehdotuksesta 27 ulkomailla tapahtuneesta rikoksesta ... . 46
10235: syyttäjänmääräyksiä yksittäistapauk-
10236: Sakko sissa ..................................................... . 48
10237: - sakon maksaminen ulosottomiehelle ... . 77
10238: Syyttäjä
10239: Sananvapaus talousrikokset ja syyttäjä..................... 42
10240: lausunto sananvapaustoimikunnan vä- syyttäjän esteellisyydestä ...................... 70, 130
10241: limietinnöstä ........................................ . 25 syyttäjän esteellisyydestä syyteharkin-
10242: nassa ..................................................... 70
10243: Sivutoimi
10244: vakuutusoikeuden virkamiesten sivu- Syyttäjälaitos
10245: toimikäytäntö ....................................... 59 - organisaatio ......................................... . 39
10246: henkikirjoittajan ................................... 79 - johdon uudistaminen .......................... . 40
10247: lausunto ehdotuksesta syyttäjälaitosta
10248: Suomen kansalainen koskevaksi lainsäädännöksi ................ . 41
10249: hädänalaiseen asemaan ulkomailla jou- kehittämistoiminta ............................... . 41
10250: tuneen auttamisesta............................. 81, 82, kansainvälinen yhteistoiminta ............ . 43
10251: 135 tilastotietoja ......................................... . 48
10252: Suullinen käsittely lääninsyyttäjien toiminta .................... . 51
10253: merkityksestä lääninoikeudessa .. ..... .... 36 tarkastustoiminta ja valvonta ............. . 51
10254: vaatimuksen hylkääminen lääninoikeu- muutoksenhaku korkeimpaan oikeu-
10255: dessa ..................................................... 60 teen ...................................................... . 51
10256: koulutus- ja tiedotustoiminta .............. . 52
10257: Syyte
10258: syytteen tueksi vaadittavista todennä- Syyttämättä jättäminen
10259: köisistä syistä........................................ 70 syyttämättäjättämispäätökseen liitty-
10260: vistä kysymyksistä ............................... . 70
10261: Syyteharkinta
10262: - joutuisuus ............................................ . 36
10263: Säästökassa
10264: syyttäjän menettelyä koskevassa asiassa 45
10265: syyteharkinta säästökassan vakuuksien
10266: syyttäjän oikeudesta soveltaa pakkoti-
10267: valvonnasta vastanneiden valtiovarain-
10268: lasäännöstä rauhoitetun eläimen met-
10269: ministeriön virkamiesten osalta ........... 48
10270: sästystä koskevassa asiassa ................. . 45
10271: valvontaan liittyvien tehtävien järjeste-
10272: törkeätä petosta koskevassa asiassa .... . 46
10273: lystä...................................................... 86
10274: virheellinen .......................................... . 68
10275: valtiovarainministeriön menettely
10276: viipyminen ........................................... . 68, 71
10277: osuuskunnan säästökassan vakuuksien
10278: syyttämättäjättämiseen liittyvistä kysy-
10279: valvonnassa.......................................... 87, 148
10280: myksistä ............................................... . 70
10281: syyttäjän esteellisyydestä syyteharkin-
10282: nassa .................................................... . 70
10283: Takavarikko
10284: takavarikoidun esineen omistajan kuu-
10285: Syyteoikeus lemisesta .............................................. . 71
10286: - vanhentuminen .................................... . 69 ulkomailla anastettujen autojen .......... . 83
10287: 193
10288:
10289: Sivu Sivu
10290: Taloudelliset sidonnaisuudet Tuomiokapituli
10291: lausunto korkeimpien virkamiesten ta- hallintomenettelylain noudattamisesta
10292: loudellisten ja muitten sidonnaisuuksi- saamaluvan peruuttamisessa .............. . 107
10293: en ilmoittamisvelvollisuudesta ............ . 30
10294: ministerin velvollisuudesta ilmoittaa Tutkinnanjohtaja
10295: talletuksensa ........................................ . 88 - toimivallasta päättää esitutkinta ......... . 74
10296:
10297: Talousrikokset Työttömyyskassa
10298: - talousrikokset ja syyttäjä .................... . 42 niille annettujen ohjeiden ja määräysten
10299: täydentämisestä ................................... . 93
10300: Tarkastusmaksu menettelystä päätöksenteossa ja valitus-
10301: - joukkoliikenteen tarkastusmaksun pe- ten käsittelyssä ..................................... . 96
10302: rimisestä .. .... ... ... .... .. ..... ... ........ .. .... ... ... . 91
10303: Täytäntöönpano
10304: Tasa-arvo muuntorangaistuksen täytäntöönpa-
10305: nimittäjän kuulemisesta tasa-arvolain non lykkääminen ................................. . 78
10306: mukaista lausuntoa valmisteltaessa .... . 94 vankeusrangaistuksen lykkäyspäätök-
10307: edistämisvelvoitteesta ......................... . 102 sen alistaminen .................................... . 78
10308: menettely yhteisen vankeusrangaistuk-
10309: Tavarantarkastusjärjestelmä sen täytäntöönpanossa ....................... . 79
10310: - oikeuskanslerilla ei toimivaltaa puuttua 93
10311: Ulosotto
10312: Tekijänoikeus perusteen puuttuminen ....................... . 77
10313: oikeuskanslerin toimivallasta tekijänoi- avustavan ulosottomiehen virheellinen
10314: keusasioissa ......................................... . 89 menettely maksetun sakon kohdistami-
10315: sessa ..................................................... . 77
10316: Tiedotus toimivalta osamaksukauppalain mu-
10317: lausunto valtionhallinnon tiedotusryh- kaisessa tilitysasiassa .......................... . 77
10318: mä 1995:n mietinnöstä ........................ . 24 menettely kiinteistön ulosmittauksessa 78
10319: maksukiellon antaminen saatavan ulos-
10320: Tietosuojavaltuutettu mittauksessa ........................................ . 78
10321: - kuuleminen .......................................... . 73 ulosmittauspöytäkirjan k01jaaminen .. . 78
10322: ulosmitatun kiinteistön arviointi ......... . 78
10323: Toimeentulotuki
10324: oikeus hakea valituksen vireilläollessa. 37, 103 Vakuutusoikeus
10325: päätöksen viipyminen ja välipäätöksen vakuutusoikeuden virkamiesten sivu-
10326: muoto .................................................. . 103 toimikäytäntö .. ... ....... .. ..... ...... ...... ..... ... 59
10327: päätöksen perustelemisesta ................. . 103
10328: Vakuutusyhtiö
10329: Tuomio Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon va-
10330: tuomitsemisesta yli syytteen ................ . 56 kavaraisuuden valvonnasta.................. 94, 167
10331: virheellinen rikosnimike ...................... . 56
10332: tuomion perustelujen puutteellisuus .... . 57
10333: Valtioneuvoston periaatepäätös
10334: Tuomioistuinlaitos kustannusten sisällyttämisestä lisäta-
10335: riippumattomuus ................................. . 36, 59 lousarvioon .. ... ..... ..... ... .... ...... ....... .... .... 31
10336:
10337: 25 370099
10338: 194
10339:
10340:
10341: Sivu Sivu
10342: Valtioneuvoston yleisistunto Viipyminen asian käsittelyssä
10343: asian uudelleen käsitteleminen ............ . 22 velkajärjestelyasian käsittelyn viipymi-
10344: toimivalta ratkaista lakisääteiset valta- nen ....................................................... . 36,58
10345: kunnalliset suunnitelmat ..................... . 22 viivästyminen kansalaisuushakemuk-
10346: lausunto muutosehdotuksesta koskien sen käsittelyssä ..................................... . 36,85
10347: yleisistunnon toimivaltaan kuuluvia viivästyminen valitusasiakirjojen lähet-
10348: ED-asioita ........................................... . 23 tämisessä .............................................. . 57
10349: esittelijän poissaolo ............................. . 91 viivästyminen eduskunnan kirjelmien
10350: esittelyssä ............................................. . 82
10351: Valtiopäiväjärjestys toimeentulotukiasian kirjaamisen ja kä-
10352: kirjallista kysymystä koskevien sään- sittelyn viipyminen ............................... . 94
10353: nösten muuttamisesta ......................... . 31 työkyvyttömyyseläkepäätöksen viipy-
10354: minen ................................................... . 94
10355: Vammaispalvelu katselmustoimituksen viivästyminen ... . 96
10356: vammaispalvelulain kunnille asettamat toimeentulotukipäätöksen viipyminen . 103
10357: velvoitteet ............................................. 103
10358: Viisumi
10359: Vartioimisliike viisumihakemusasioissa käytettävän ns.
10360: nimismiespiirin velvollisuudesta tarkas- vastuusitoumusmenettelyn selkeyttämi-
10361: taa vartioimisliike ............................... .. 86 nen ....................................................... . 85
10362:
10363: Vastaaminen Viran täyttäminen
10364: hyvän hallintotavan mukainen kirjeisiin oikeus nimittää toiselta ehdokassijalta. 20
10365: vastaaminen ......................................... . 88,94 uudelleen haettavaksi julistaminen vir-
10366: heellisen hakuajan vuoksi ................... . 21
10367: virkanimitysasian esittelymuistion sisäl-
10368: Velkajärjestely
10369: löstä ..................................................... . 85
10370: velkajärjestelyasian käsittelyn viipymi-
10371: virkaesityksessä mainittavista asioista . 93
10372: nen ....................................................... . 36,58
10373: vapaaehtoisen velkaneuvojan menette-
10374: Virkamies
10375: lystä ..................................................... . 108
10376: lausunto korkeimpien virkamiesten si-
10377: donnaisuuksien ilmoi ttamisvelvollisuu-
10378: Verotus desta .................................................... . 30
10379: verovalitusasioiden käsittelyn joutui-
10380: suus ······················································ 59
10381: veronhuojennushakemuksen siirtämi- Virkanimitys, ks. myös Viran täyttäminen
10382: sestä ilmoittaminen ............................. . 87 asiavirheen korjaaminen virkanimitys-
10383: arvonlisäverotuksen toimittaminen Ah- päätöksessä........................................... 21
10384: venanmaalla ja Euroopan unionin vai-
10385: kutus siihen .......................................... . 88 Virkasyyteasia
10386: kahta kaupungin virkamiestä vastaan
10387: Vesihuoltolinjan rakentaminen lahjuksen ottamisesta........................... 68, 102
10388: kaupungin virheellinen menettely ra- nimismiestä vastaan kiinteistön myymi-
10389: kennustyöstä tiedottamisessa ja vahin- sestä pakkohuutokaupalla ilman sää-
10390: gonkorvausasioista sopimisessa .......... . 106 dettyä ulosottoperustetta ..................... 76
10391: 195
10392:
10393: Sivu Sivu
10394: nimismiestä vastaan pakkohuutokau- kaupungin osaksi omistamasta yhteises-
10395: pan lainvoimaiseksi merkitsemistä, tä venevalkamaalueesta ...................... . 102
10396: vaikka valitusaika ei vielä ollut kulunut
10397: umpeen ................................................ . 76 Yleiset oikeusavustajat
10398: toimivallan ylityksiä käsittävät virka- - valvonta ............................................... . 114
10399: velvollisuuden rikkomiset ................... . 89
10400: virkamiesten virheellinen menettelytapa Yleisradio
10401: palkkiolaskutusta koskevassa asiassa .. 96 oikeuskanslerin toimivallasta Yleisra-
10402: kunnanhallituksen jäsenen tuottamuk- dio Oy:n laillisuusvalvonnassa ............ . 91
10403: sellinen virkavelvollisuuden rikkominen 101
10404: Ympäristölupa
10405: Väestörekisteri lausunto terveydensuojelulain sovelta-
10406: käräjäoikeuden laiminlyönti lähettää miseen perustuvasta ympäristöluvan
10407: väestörekisteriin ilmoitus isyyden vah- tarpeesta .............................................. . 34
10408: vistamisesta........................................... 58
10409: Ympäristötarkastus
10410: Yhteiset alueet - jätelain mukaisen tarkastuksen toimit-
10411: puhevalta yhteisiä vesialueita koskevis- tamisesta .............................................. . 106
10412: sa toimituksissa .................................... . 100
10413: 196
10414:
10415: Oikeuskanslerinviraston henkilökunta 31.12.1996
10416:
10417: H aliinto-osasto
10418:
10419: Osastopäällikkö, kansliapäällikkö ................... . Helminen, Klaus, oikeustieteen lisensiaatti,
10420: varatuomari
10421: Neuvotteleva virkamies .................................... . Saloranta, Olli, varatuomari
10422: Esittelijäneuvos ................................................ . Björklund, Eva-Brita, varatuomari
10423: Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri .................... . Hiekkataipale, Risto, varatuomari
10424: Tietosuunnittelija ............................................. . Lehtonen, Marja, varanotaari
10425: Henkilöstösihteeri ............................................ . Virkkunen, Marjukka, varanotaari
10426: Osastosihteeri ................................................... . Ahotupa, Eeva, varanotaari
10427: A!~-~uunnittelija ............................................ . Jääskeläinen, Helena
10428: K19a~Ja ··:········:················································ Ratajärvi, Tuula
10429: Totmtstosthteent .............................................. . Rönkkö, Tuula
10430: Seppäläinen, Arja
10431: Tekstinkäsittelijät ............................................. . Vaihevuori, Riitta
10432: Reponen, Merja
10433: Ylivirastomestari .............................................. . Utriainen, Saku
10434: Virastomestari .................................................. . Alanenpää, Oiva
10435: Vahtimestari ..................................................... . Nyberg, Ira
10436:
10437: Oikeusvalvontaosasto
10438:
10439: Os~st~P.~ällikkö, esittelijäneuvos ..................... . Liusvaara, Harri, varatuomari
10440: EstttehJaneuvos ................................................ . Arjola, Marja-Leena, varatuomari
10441: Vanhemmat oikeuskanslerinsihteerit ................ . Snellman, Jorma, varatuomari
10442: Avela, Marja, varatuomari
10443: Vasenius, Heikki, varatuomari
10444: Nuoremmat oikeuskanslerinsihteerit ................ . Joutsiniemi, Marja-Leena, varatuomari
10445: Vuoristo, Merja, varatuomari (vv)
10446: Kääriäinen-Malka~, Kaija, varatuomari
10447: Leskinen, Marja, varatuomari
10448: Esittelijä ........................................................... . Hallenberg, Kaisa, varatuomari
10449: Osastosihteerit .................................................. . Tanner Heli, varanotaari
10450: Rantala, Eeva, varanotaari
10451: Tuomikko, Helena, varanotaari
10452:
10453: Syyttäjäosasto
10454:
10455: Os.ast~P.~ällikkö, esittelijäneuvos ..................... . Jaatinen, Martti, varatuomari
10456: EstttehJaneuvos ................................................ . Okko, Jukka, varatuomari
10457: Vanhemmat oikeuskanslerinsihteerit ................ . Äijälä, Jorma, varatuomari
10458: Korhonen, Juhani, varatuomari
10459: Nuoremmat oikeuskanslerinsihteerit ................ . Jääskeläinen, Petri, varatuomari
10460: Jalkanen, Virpi, varatuomari
10461: Koulutussuunnittelija ....................................... . Alhava, Annikki, varanotaari
10462: Osastosihteeri ................................................... . Ruusunen, Riitta, varanotaari
10463: KERTOMUS
10464: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä,
10465: joihin Eduskunnan tekemät muistutukset
10466: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta
10467: vuonna 1995 ovat antaneet aihetta
10468:
10469:
10470:
10471:
10472: Helsinki 1997
10473: K 9/1997 vp
10474:
10475:
10476:
10477:
10478: KERTOMUS
10479: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tekemät muistutukset
10480: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1995 ovat antaneet aihetta
10481:
10482:
10483:
10484:
10485: HELSINKI 1997
10486: ISSN 0356-0511
10487:
10488: OY EDITA AB, HELSINKI 1997
10489: Eduskunnalle
10490: Eduskunnalle annetaan tämän mukana ker- dosta ja tilinpidosta vuonna 1995 ovat anta-
10491: tomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskun- neet aihetta.
10492: nan tekemät muistutukset valtiovarain hoi-
10493:
10494: Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
10495:
10496:
10497: Tasavallan Presidentti
10498:
10499:
10500:
10501:
10502: MARTTI AHTISAARI
10503:
10504:
10505:
10506: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
10507:
10508:
10509:
10510:
10511: 370415
10512: Eduskunta on 4.6.1997 päivätyn kirjelmän nyt asian käsittelyn valtioneuvostolle ja edel-
10513: ohella lähettänyt hallitukselle valtiovarainva- lä mainittu mietintö oli lähetetty valtioneu-
10514: liokunnan mietinnön n:o 711997 vp. val- voston kanslialle ja kaikille ministeriöille
10515: tiovarain hoidosta ja tilasta sekä valtiontilin- niistä aiheutuviin toimenpiteisiin ryhtymistä
10516: tarkastajain kertomuksesta vuodelta 1995 varten, valtiovarainministeriö on pyytänyt
10517: niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joi- valtioneuvoston kansliaa ja kaikkia ministe-
10518: hin tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat riötä toimenpiteistään Eduskunnalle annetta-
10519: aihetta. Samalla Eduskunta on kehottanut vaa kertomusta varten aikanaan valtiovarain-
10520: hallitusta antamaan Eduskunnalle kertomuk- ministeriölle ilmoittamaan.
10521: sen näistä toimenpiteistä. V aitioneuvoston kanslian ja asianomaisten
10522: Sitten kun Tasavallan Presidentti ministeriöiden vastaukset saatetaan täten
10523: 19.6.1997 tapahtuneessa esittelyssä oli jättä- Eduskunnan tietoon.
10524: 5
10525:
10526: Valtiontalouden parlamentaarisen muassa tulosjohtamisen) edellyttämästä tar-
10527: talkastuksen kehittäminen kastustoiminnasta ja edellyttäisikö se uuden
10528: riippumattoman valvonta- ja tarkastusyksi-
10529: Tältä osin valtiovarainministeriö on toden- kön perustamista hallituksen tarpeita varten.
10530: nut seuraavaa: Suomen nykyinen kaksijakoinen valtionta-
10531: Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään louden ulkoinen valvontajärjestelmä - val-
10532: n:o 711997 vp. todennut käsitelleensä myös tiontilintarkastajat ja valtiontalouden tarkas-
10533: hallituksen talousarvioesityksestä vuodelle tusvirasto - perustuu eduskunnan ja hallituk-
10534: 1996 antamassaan mietinnössä 5011995 vp. sen välisiin valta- ja vastuusuhteisiin ja tästä
10535: valtiontalouden tarkastuksen kehittämistä. lähtevään tietotarpeeseen. Eduskunnan suo-
10536: Valiokunta totesi tällöin, että parlamentaari- rittama valvonta kohdistuu hallituksen toi-
10537: sen tarkastuksen uudelleenorganisointi ja menpiteisiin ja on parlamentaarista. Sitä var-
10538: tilintarkastusvirastojen mahdollinen yhdistä- ten ovat valtiontilintarkastajat Hallitus on
10539: minen on vielä selvittelyn alaisena. vastuussa toiminnastaan eduskunnalle, mutta
10540: Valiokunta viittaa mietinnössään Perustus- sillä on itsenäinen toimeenpanovalta. Toi-
10541: laki 2000 -komitean mietintöön (OM meenpanovallan itsenäisyys edellyttää, että
10542: 1997: 13 ), jossa on myös käsitelty valtionta- hallintokoneisto on hallituksen käytettävissä
10543: louden valvontaa. Komitea on ehdottanut, ja toimii sen tarpeita varten. Hallituksen
10544: että hallitusmuotoon otettaisiin valtiontalou- tulee seurata ja valvoa, että viranomaiset
10545: den valvontaa koskeva 89 §, joka sisältäisi noudattavat toiminnassaan toisaalta eduskun-
10546: valtiontalouden valvontaa, valtiontilintarkas- nan toisaalta hallituksen tahtoa. Hallituksen
10547: tajia ja valtiontalouden tarkastusvirastoa kos- on saatava luotettavaa ja objektiivista, myös
10548: keyat perus~äännökset. Pykälä korvaisi ny- poikkihallinnollista tietoa alaisensa hallinnon
10549: kyisen hallitusmuodon 71 §:n. Pykälässä toiminnasta sekä laillisuus- että tarkoituksen-
10550: ehdotetaan valtioneuvoston alaisuudessa toi- mukaisuustarkastuksen muodossa. Hallitus
10551: miva valtiontalouden tarkastusvirasto siirret- tukeutuu tarkastusviraston suorittamaan hal-
10552: täväksi eduskunnan yhteyteen. Muilta osin linnon tarkastukseen. Valta- ja vastuujaon
10553: ehdotetut säännökset komitean mielestä pää- johdosta eduskunnan ja hallituksen valvonta-
10554: asiallisesti vastaisivat asiasisällöltään nykyis- tarpeet eroavat monessa suhteessa sekä val-
10555: tä hallitusmuodon 71 §:ää. vonnan näkökulman että sisällön ja käytän-
10556: Komitean mietinnössä perustellaan valtion- nön menettelytapojen kohdalla.
10557: talouden tarkastusviraston siirtoa eduskunnan Valtiontalous on perusta valtion tehtävien
10558: yhteyteen lähinnä korostamalla sitä, että siir- hoidolle ja sillä on myös välittömiä vaiku-
10559: to vahvistaisi ulkoisen tarkastuksen riippu- t~~sia y~te~skunnan mui~in toimintoihin ja
10560: mattomuutta. Tarkastusviraston aseman sää- nnd~n tomuntaede~lytyksnn. On tärkeää, että
10561: tämistä riippvmattomaksi, myös suhteessa valtiOn taloudenhOito tapahtuu säännösten ja
10562: eduskuntaan, komitea ei kuitenkaan ehdota. määräysten mukaisesti sekä mahdollisimman
10563: Ehdotetun organisaatiomuutoksen katsotaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Tämän varmis-
10564: komitean mielestä myös vahvistavan edus- taminen edellyttää paitsi asianmukaista hal-
10565: kunnan asemaa budjettivallan käyttäjänä se- lintokoneistoa myös tehokasta valvontajär-
10566: kä lisäävän parlamentaarisen valvonnan voi- jestelmää. Valtion kohdalla valvonnan mer-
10567: mavaroja. kitys korostuu vielä sen johdosta, että val-
10568: Komitean ehdottama organisaatiomuutos tiontalo.us on varsin laaja ja monitahoinen ja
10569: näyttää koskevan vain valtiontalouden tar- sen hoito on uskottu lukuisille eri viran-
10570: kastusviraston hallinnollista asemaa. Tosi- omaisille ja virkamiehille. Valvonnan tarkoi-
10571: asiassa muutos merkitsisi koko ulkoisen tar- tuksena on paitsi tehottomuuksiin ja väärin-
10572: kastustoimen siirtämistä eduskunnan yh- käytöksiin puuttuminen myös niiden ennalta
10573: teyteen ja samalla valtiontalouden tarkastus- ehkäiseminen.
10574: järjestelmän perusteiden muuttamista. Muu- Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa
10575: tos tukisi eduskunnan tavoitteita ja intresse- valtiontalouden ulkoista hallinnollista tarkas-
10576: jä. Muutoksen seurauksena se riippumaton tusta ja tuottaa valvonta- ja tarkastustietoa.
10577: hallinnollinen tarkastus, johon hallitus nyt Eduskunta voi halutessaan käyttää tätä tie-
10578: tukeutuu, loppuisi. Komitea on jättänyt tar- toa. Eduskunnalla on nykyisellään mahdolli-
10579: kastelematta kysymyksen, miten toimeen- suus puuttua tarkastusvirastoa koskeviin asi-
10580: panovalta/hallitus voisi muutoksen jälkeen oi~in lainsä~däntö~ ja bu~jett!':altansa puit-
10581: huolehtia valtioyhteisön johtamisen (muun teissa samom kmn valttontlhntarkastajien
10582: 6
10583:
10584: suorittaman parlamentaarisen valvonnan esitetä.
10585: kautta. Komitean ehdottaman organisaatiorat-
10586: Ulkoisen valvonnan tuottamaa tietoa tar- kaisun toteuttaminen tulisi aivan ilmeisesti
10587: vitsevat ylimmän vallan omaavien valtioelin- johtamaan siihen, että hallituksen tulisi luo-
10588: ten lisäksi kaikki ne viranomaiset, jotka ovat da tarpeitaan varten tarkastusviraston toimin-
10589: käytännön tasolla tai muutoin vastuussa tie- taa korvaava järjestelmä. Valtiolle aiheutuisi
10590: tyn tehtävän suorittamisesta. Sisäinen val- muutoksesta olennaisia hallinnollisia ja ta-
10591: vonta on viraston johdon väline, joka tuottaa loudellisia vaikutuksia, mihin komitean eh-
10592: tietoa viraston johdon käyttöön. dotuksen perusteluissa ei ole kiinnitetty huo-
10593: Komitean ehdotusten perustelujen mukaan miota.
10594: valtiontalouden tarkastusviraston nykyistä Uuden ulkoisen riippumattoman tarkastus-
10595: asemaa valtiovarainministeriön alaisuudessa järjestelmän tai -elimen perustaminen halli-
10596: voidaan pitää riippumattomuuden kannalta tuksen tarpeisiin saattaisi aiheuttaa päällek-
10597: ongelmallisena. Komitean mukaan tarkastus- käistä tarkastustoimintaa eduskunnan yh-
10598: viraston tarkastustoimintaa ei ole järjestetty teydessä toimivan valtiontalouden tarkastus-
10599: muodollisesti tarkastettavista riippumatto- viraston toiminnan kanssa. Tarkastusten
10600: maksi. Tämän näkemyksen osalta on todet- päällekkäisyysongelmat ovat nykyisellään jo
10601: tava, että viime vuosina tarkastusvirastolla ei selvästi nähtävissä ED-varojen tarkastukses-
10602: tosiasiallisesti ole ollut valtiovarainministeri- sa, vaikka Euroopan yhteisöjen komissio on
10603: öön ja tarkastettaviin nähden riippumatto- pyrkinyt poistamaan ongelmaa muun muassa
10604: muusongelmaa, sillä tarkastusvirastolle on yhteistyösopimuksilla. Valtiontalouden tar-
10605: turvattu tarkastustoiminnassaan toiminnalli- kastustoiminta on tähän saakka pystytty hoi-
10606: nen itsenäisyys ja riippumattomuus. Valtion- tamaan välttäen päällekkäistä työtä.
10607: talouden tarkastuksesta annetun lain Hallitusmuodon kokonaisuudistusta koske-
10608: (967/1947) 1 §:n 3 momenttiin 50 vuoden va hallituksen esityksen valmistelu Perustus-
10609: ajan sisältynyt säännös siitä, että tarkastusvi- laki 2000 -komitean työn pohjalta on vireil-
10610: rasto on valtiovarainministeriön alainen, ei lä. Valmistelun nykyvaiheessa puuttuvat vie-
10611: ilmennä tosiasiallista tilannetta. V altiontalou- lä hallituksen kannanotot komitean ehdotuk-
10612: den tarkastuksesta annetun asetuksen sista valtiontalouden parlamentaarisen tar-
10613: (267 /1993) mukaan valtiontalouden tarkas- kastuksen kehittämiseksi.
10614: tusviraston tarkastussuunnitelman hyväksy-
10615: minen ja tulostavoitteiden asettaminen kuu- Pankkituki
10616: luu sen itsensä eikä valtiovarainministeriön
10617: tehtäviin. Tarkastusviraston asemaa voidaan Tältä osin valtiovarainministeriö on toden-
10618: lähinnä verrata tuomioistuinlaitoksen ase- nut seuraavaa:
10619: maan suhteessa oikeusministeriöön. Valtio- Valiokunta on todennut hallituksen pank-
10620: neuvoston ohjesäännön mukaan tuomiois- kitukitiedonannosta eduskunnalle (VNT
10621: tuinlaitos kuuluu oikeusministeriön toi- 111996 vp) talousvaliokunnalle antamassaan
10622: mialaan ja tarkastusvirasto kuuluu valtiova- lausunnossa 3011996 vp, että valiokunta pi-
10623: rainministeriön toimialaan. Tarkastusvirasto tää välttämättömänä, että pankkikriisin syis-
10624: on se kansallinen tarkastuselin, jonka Euroo- tä, sen hoidosta ja kokemuksista tehdään
10625: pan tilintarkastustuomioistuin on hyväksynyt riittävän kattavat selvitykset, jotta vastaavan-
10626: yhteistyökumppanikseen Suomessa. tyyppisen katastrofin toistuminen voidaan
10627: Keskeisin puute komitean ehdottamassa estää.
10628: tarkastusviraston siirrossa eduskunnan yh-
10629: teyteen on se, että muutosehdotusta ei ole Pankkikriisin syyt ja hoitaminen
10630: kytketty minkäänlaiseen laajempaan arvioin-
10631: tiin valtiontalouden tarkastuksen nykytilasta Pankkikriisin syitä, sen hoitamista ja niitä
10632: ja kehittämistarpeista. Ehdotusta perustellaan toimenpiteitä, joilla pankkikriisi voidaan tu-
10633: muun muassa eduskunnan tarpeella saada levaisuudessa välttää, on selvitetty valtioneu-
10634: riittävästi ajankohtaista tietoa valtiontalouden voston pankkitukea koskevassa selonteossa
10635: hoidosta, mutta tarkempaa selvitystä siitä, eduskunnalle vuonna 1993 sekä vuonna
10636: minkätyyppistä ajankohtaistietoa eduskunta 1996 rahoitusjärjestelmän tervehdyttämistä
10637: varsinaisesti tarvitsee, tai perusteltua arviota koskevassa pankkitukitiedonannossa ja sen
10638: siitä, miten ehdotettu uudistus vaikuttaisi taustamateriaalissa. Lisäksi aiheesta on tehty
10639: nykyiseen tarkastustiedon tuottamiseen, ei tieteellistä tutkimusta.
10640: 7
10641:
10642: Pankkien terveen kehityksen turvaaminen Oikeudenkäynnit
10643: nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä
10644: on viime kädessä riippuvainen pankkien Vahingonkorvausoikeudenkäynnit noudat-
10645: omasta riskienhallintakyvystä. Pankkien tu- tavat yhtenäistä linjaa siten, että kanteet nos-
10646: lee itse kiinnittää aikaisempaa suurempaa tettiin pankkien johtoa vastaan kaikissa sel-
10647: huomiota siihen, että riskinotto on oikeassa laisissa tapauksissa, joissa valtion vakuusra-
10648: suhteessa riskinkantokykyyn ja että riskien- hastosta annetun lain 14a §:n nojalla suori-
10649: hallintajärjestelmiä kehitetään toimintaympä- tettujen erityistarkastusten ja saatujen oikeu-
10650: ristön muutosten asettamien vaatimusten mu- dellisten asiantuntijalausuntojen perusteella
10651: kaisesti. Suomen pankkilainsäädäntöä on havaittiin vahingonkorvauskanteille olevan
10652: vuodesta 1987 kehitetty vastaamaan yleiseu- juridisia perusteita. Kutakin erityistarkastuk-
10653: rooppalaista luotto- ja rahoituslaitoslainsää- sen alaista pankkia ja vahinkoa aiheuttanutta
10654: däntöä. Luottolaitostoiminnasta annetun lain Juototustapahtumaa tarkasteltiin erikseen.
10655: voimaantulon myötä 1 päivänä tammikuuta Vaikka kanteet perustuvatkin suurelta osin
10656: 1994 Suomen lainsäädäntö saatettiin Euroo- samoihin lainkohtiin, on kullakin tapauksena
10657: pan unionin luottolaitosdirektiivejä vastaa- omat erityispiirteensä, jonka vuoksi yhden-
10658: valle tasolle. Lainsäädännön muutoksilla on mukaisuusvertailun suorittaminen kanteen
10659: tiukennettu pankkien vakavaraisuusvaati- nostoa harkittaessa olisi ollut vaikeaa, jos
10660: muksia ja edellytetty aiempaa tarkempaa ja mahdotonta. Kanteiden vanhentumisvaara
10661: laajempaa viranomaisraportointia pankin ris- aiheutti myös omat ajalliset rajoituksensa.
10662: kiasemasta. Samoin lainsäädännöllä on luotu Tietoisesti pankkeja ja pankkien johtoelimiä
10663: paremmat edellytykset rahoitusmarkkinoiden ei ole asetettu eri asemaan, vaan vahingon-
10664: ja niillä toimivien valvontaan. Rahoitustar- korvausvastuun ja sen rajat perustuvat lain-
10665: kastuksen uudelleenjärjestely toteutettiin säädäntöön.
10666: vuonna 1993, jolloin pankkitarkastusvirasto Kun vuonna 1993 päätettiin nostaa kantei-
10667: lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin Suo- ta ja selvittää tuettaviin pankkeihin mahdol-
10668: men Pankin yhteyteen perustetulle rahoitus- lisesti liittyvää rikollista toimintaa, lähtökoh-
10669: tarkastukselle. Uudistuksen tavoitteena oli ta ei ollut niinkään taloudellinen vaan juridi-
10670: rahoitusmarkkinoiden vai vonnan tehostami- nen; haluttiin saada pankeille taloudellista
10671: nen ja valvontaviranomaisten välisen yhteis- vahinkoa aiheuttaneet henkilöt juridiseen
10672: työn tiivistäminen. Rahoitustarkastuksen or- vastuuseen. Ennen kanteiden vireillepanoa ei
10673: ganisaatiota on uudis~et~u kevääl~ä 1.?.?6. Ra- selvitetty sitä, olisiko pankkien vastuuhenki-
10674: hoitustarkastuksen tmmmtaa keh1tetaan edel- löillä edellytyksiä maksaa miljoonakorvauk-
10675: leen ja tarkoituksena. on selventä~ eri viran- sia.
10676: omaisten välistä yhteistyötä. Hallituksen tar- Kantajan tähänastiset oikeudenkäyntikulut
10677: koitus on antaa eduskunnalle esitys luotto- ovat suuret. Sekä kantajan että vastaajien
10678: laitostoiminnasta annetun lain laajemmasta oikeudenkäyntikuluja ovat lisänneet muun
10679: muuttamisesta. Esityksen yhteydessä ehdo- muassa oikeudenkäyntiuudistus ja asianajo-
10680: tetaan rahoitustarkastuksen aseman vahvista- toiminnan arvonlisäverotus. Kuluja ovat li-
10681: mista siten, että rahoitustarkastuksella olisi sänneet myös oikeudenkäyntien pitkittymi-
10682: oikeus antaa pankkeja sitovia määräyksiä nen vastaajien esittämien prosessi- ym. väit-
10683: niiden riskienhallinnan ja muun sisäisen val- teiden takia. Valtiovarainministeriö on omal-
10684: vonnan järjestelmistä. ta osaltaan pyrkinyt alentamaan kantajan
10685: Hallituksen esitys talletussuojan raJOitta- palkkaamien asianajajien oikeudenkäyntiku-
10686: mista koskevaksi lainsäädännöksi annetaan lulaskutusta ja on tehnyt usean asianajotoi-
10687: eduskunnalle syksyllä 1997. Talletussuojan miston kanssa sopimuksia palkkioperustei-
10688: rajaaminen on .~räs ~eino__ koetun pankki~~ii den alentamisesta.
10689: sin ennaltaehkmsem1sessa. Purkamalla lnan Kantajan oikeudenkäyntikulujen suuresta
10690: kattavat suojajärjestelmät lisätään riskitietoi- määrästä ei voida kuitenkaan tehdä suoranai-
10691: suutta. Talletussuojan rajoittaminen edellyt- sia johtopäätöksiä vastaajien kuluista. Vas-
10692: tää niin viranomais- kuin omistajavalvonnan taajat vastaavat omista kuluistaan, mikäli
10693: tehostamista ja luottolaitosten taloudellista eivät voita oikeudenkäyntiä. Monessa ta-
10694: asemaa koskevan julkisen informaation li- pauksessa usealla saman asian vastaajalla on
10695: säämistä sekä markkinakurin lisäämistä, jotta yksi asianajaja, jolloin myös asianajalasku-
10696: tallettajien asema ja yleinen luottamus rahoi- kin on jaettavissa päämiesten lukumäärän
10697: tusmarkkinoihin eivät vaarannu. mukaan. Kantajalla on luonnollisesti suu-
10698: 8
10699:
10700: remmat taloudelliset resurssit ajaa asiaansa teen hylkääminen ei ole ollut valittamisen
10701: kuin vastaajilla, minkä vuoksi lähtökohdat syynä, vaan siihen on vaadittu myös muita
10702: eivät ole taloudellisesti yhdenvertaiset asian- perusteita, kuten asian ratkaiseminen vir-
10703: osaisten välillä. heellisillä perusteilla. Myös taloudelliset nä-
10704: Varsinaiset prosessijohtotehtävät kuuluvat kökohdat on otettava huomioon. Vaikka
10705: tuomioistuimille, joiden tehtävänä on asian- kantaja pyrkisi sovintoratkaisuihin ja saavut-
10706: osaisia kuultuaan määrätä Oikeudenkäynneil- taisikin sovinnon joidenkin vastaajien osalta,
10707: le käsittelyaikataulut Tähän prosessijohdol- asia voi siitä huolimatta jatkua valitusas-
10708: liseen tehtävään kantaja tai valtiovarainmi- teissa, jos joku useasta vastaajasta ei suostu
10709: nisteriö ei ole voinut puuttua. sovintoon, vaan päättää valittaa tuomiosta.
10710: Näin ollen oikeudenkäyntien pitkittyminen Tällaisessa tapauksessa kantaja on edelleen
10711: ja sitä myötä niiden kallistuminen ei ole ol- sidottu oikeudenkäyntiin. Tämä taas ei tuo
10712: lut kantajasta tai valtiovarainministeriöstä kantajalle tarpeellisia säästöjä.
10713: johtuvaa.
10714: Säästöpankkien vahingonkorvauskanteet Omaisuudenhoitoyhtiö A rsenal Oy
10715: perustuvat säästöpankkilakiin, jossa ei saa-
10716: detä vahingonkorvausvastuun osalta eroa Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityk-
10717: pankin toimivan johdon ja hallituksen välil- sen mukaan Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
10718: lä. Säästöpankin johtoelinten koostumuksesta Oy:n omistuksessa olevien kiinteistöjen rea-
10719: johtuen on säästöpankkien hallituksen jä- lisointiajat ovat muodostuneet liian pitkiksi
10720: seniä noin kolmestasadasta vastaajasta enem- parempien taloudellisten aikojen odottamisen
10721: mistö. Tuomioistuimet ovat tuomioidensa johdosta.
10722: perusteluissa katsoneet yhtenä kor- Arsenalin omaisuuden realisoinnille asete-
10723: vausvastuun kohtuullistamisen perusteena tut tavoitteet on tähän saakka saavutettu.
10724: sen, että säästöpankkien hallitukset ovat ol- Suomen kiinteistömarkkinoiden vuotuinen
10725: leet ns. luottamusmieshallituksia. Muun kokonaisvolyymi Arsenalin toiminta-aikana
10726: muassa tämän takia hallitusten jäsenille tuo- on ollut 25-30 miljardia markkaa. Tarkkaa
10727: mittua vahingonkorvausvastuuta on yleensä lukua ei ole tiedossa, koska yhtiömuotoisten
10728: soviteltu enemmän kuin pankin toimivan toimitilojen kaupoista ei ole olemassa seu-
10729: johdon. rantaa. Arsenalin tehtävänä on myydä kiin-
10730: Lähtökohtana on ollut se, että sovintorat- teistöomaisuus siten, että myynneistä aiheu-
10731: kaisuja ei tehdä ennen käräjäoikeuksien tuo- tuu mahdollisimman vähäinen rasite valtion-
10732: mioita muutoin kuin poikkeustapauksissa. taloudelle. Myynnit tulee lisäksi toteuttaa
10733: Sen sijaan käräjäoikeuden tuomioiden jäl- siten, että Arsenal ei toiminnallaan aiheuta
10734: keen on aina tapauskohtaisesti harkittu, voi- markkinahäiriöitä. Arsenalin kiinteistöomai-
10735: daanko oikeudenkäynti lopettaa sovintoteitse suuteen sitoutunut pääoma on tällä hetkellä
10736: ja sovintoratkaisuihin on joka tapauksessa 7,6 miljardia markkaa. Arsenalin strategian
10737: pyritty. mukaan kaikki kiinteistöt ovat koko ajan
10738: Tällä hetkellä käräjäoikeuksissa on kantei- myynnissä. Toiminta-aikanaan Arsenal on
10739: ta vireillä vielä yhdeksän pankin osalta. myynyt kiinteistöjä noin viidellä miljardilla
10740: Näistä seitsemään pankkiin liittyy mahdollis- markalla, joka käsittää noin 11 000 kauppaa.
10741: ta rikollista toimintaa, joissa syylliseksi Arsenal myy kiinteistöjä käypiin hintoihin,
10742: epäiltyjä ovat näiden pankkien toimivaan jotka määritellään Arsenalin omien asiantun-
10743: johtoon kuuluneita henkilöitä, ei hallituksen tijoiden ja ulkopuolisten arvioiden perusteel-
10744: jäseniä. Syylliseksi epäiltyjen osalta ovat la. Pääosa Arsenalin omaisuudesta sijaitsee
10745: sovintomahdollisuudet käytännössä vähäiset. kasvukeskusten ulkopuolella, jossa kysyntä
10746: Sen sijaan sovintoja olisi periaatteessa mah- ei ole seurannut markkinatilanteen kehitty-
10747: dollista solmia sellaisten henkilöiden kanssa, mistä. Myyntimäärien kasvattaminen ei ole
10748: jotka eivät ole osallistuneet rikolliseen toi- todennäköistä ilman huomattavaa hintaetua
10749: mintaan. Valtiovarainministeriö on selvittä- muuhun tarjontaan nähden. Arsenal on etsi-
10750: nyt ja selvittää niitä keinoja, joilla sovinto- nyt myös Ruotsin mallin mukaista vaihtoeh-
10751: ratkaisuihin voitaisiin yhä enenevässä määrin toa nopeutetulle kiinteistöomaisuuden myyn-
10752: .... t"
10753: nille. Arsenalin omaisuus koostuu kuitenkin
10754: pa~~~ingonkorvausoikeudenkäyntejä ei aiota suurelta osin pienistä eripuolella Suomea
10755: itsetarkoituksellisesti jatkaa kaikissa tapauk- sijaitsevista kohteista, jotka eivät kiinnosta
10756: sissa mahdollisimman pitkälle. Pelkkä kan- varsinaisia sijoittajia. Kohteiden todennäköi-
10757: 9
10758:
10759: nen ostaja on tilojen loppukäyttäjä. ainakin osallistua valtio, mukaanluettuna
10760: lääninhallinto, kunnalliset keskusjärjestöt
10761: Alkoholijärjestelmän muutos kuntien edustajina ja poliisi. Valvonnan siir-
10762: täminen kunnille saattaa lisätä niiden meno-
10763: Tältä osin sosiaali- ja terveysministeriö on ja, minkä vuoksi tällaista tehtävien siirtoa
10764: todennut seuraavaa: tultaisiin ilmeisesti vastustamaan. Toisaalta
10765: Sosiaali- ja terveysministeriö pitää val- uuden alkoholilain ja lääninhallitusuudistuk-
10766: tiovarainvaliokunnan mietintöä siltä osin sen jälkeen saattaa olla paikallaan selvittää
10767: kuin se koskee alkoholijärjestelmämme muu- paikallisen alkoholivalvonnan tila ja laatia
10768: tosta pääosin oikeaan osuneenaja kannatet- tarpeelliset ehdotukset paikallisen alkoholi-
10769: tavana. Mitä tulee valiokunnan huomioon valvonnan edelleen kehittämiseksi.
10770: olemattomasta paikallisesta alkoholivalvon-
10771: nasta on syytä palauttaa mieleen että ennen Euroopan unionin ja Suomen väliset
10772: 1.10.1991 voimaantullutta alkoholilain rahoitussuhteet
10773: (21111991) ja keskioluesta annetun lain
10774: muutosta (21211991) ja raittiustyölain 4 §:n Tältä osin valtiovarainministeriö on toden-
10775: 1 momentin muutosta (213/1991) paikallinen nut seuraavaa:
10776: alkoholivalvonta kuului kunnille, joissa oli Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi
10777: tätä tehtävää suorittamassa pää- ja sivutoimi- vuoden 1995 alusta. Näin Suomen tuli mah-
10778: sia alkoholitarkastajia. Kunnallista alkoholi- dollista saada EU:n rahoitusta EU:n budje-
10779: tarkastusjärjestelmää arvosteltiin ennen muu- tista (virallinen nimitys Euroopan yhteisöjen
10780: tosta muun ohessa eräissä selvityksissä ja yleinen talousarvio).
10781: komitean mietinnöissä, kuten parlamentaari- EU:n budjetti koostuu Euroopan parlamen-
10782: sen alkoholikomitean (KM 1978:33), kun- tin, neuvoston, EY:n komission, EY:n tuo-
10783: nallistalouden neuvottelukunnan (KM mioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen,
10784: 1982:66) ja alkoholitarkastuksen kehittämis- alueiden komitean sekä talous- ja sosiaaliko-
10785: toimikunnan (KM 1984: 11) mietinnöissä mitean pääluokista eli tuloista ja menoista.
10786: sekä alkoholilainsäädännön tarkistamistyö- Jäsenmaiden ja EU:n välisten rahoitussuhtei-
10787: ryhmän (Työryhmämuistio 1982: 12 STM) ja den kannalta selkeästi merkittävin on komis-
10788: alkoholitarkastuksen järjestelytyöryhmän sion pääluokka, joka vastaa noin 95 prosent-
10789: (Työryhmämuistio 1985: 11 STM) muistiois- tia kaikista EU:n tuloista ja menoista. Mui-
10790: sa. Samoin valtion ja kuntien välisessä jär- den pääluokkien menot ovat lähes pelkästään
10791: jestelyasiakirjassa vuonna 1989 sovittiin, että hallintomenoja.
10792: kunnallinen alkoholitarkastus siirretään valti- EU:n budjetin menot luokitellaan tällä het-
10793: on tehtäväksi vuonna 1991. kellä seitsemään eri otsakkeeseen: yhteinen
10794: Kunnallista alkoholitarkastusjärjestelmää maatalouspolitiikka, rakennetoimet, sisäiset
10795: arvosteltiin annettaessa hallituksen la- politiikat, ulkoiset toimet, hallintomenot,
10796: kiesitystä (HE 173/1990 vp) 1990-luvun varaukset ja korvaukset. Vuoden 1995 EU:n
10797: alussa seuraavasti: budjetista yhteisen maatalouspolitiikan osuus
10798: • tarkastajien sivuvirkaisuus ja suuri vaih- oli 46 %, rakennetoimien 33 %, sisäisten
10799: tuvuus; politiikkojen 6 %, ulkoisten toimien 6 %,
10800: • työmäärä ja vaadittavat valmiudet ovat hallintomenojen 5 %, varausten 1 % sekä
10801: suuresti vaihdelleet eri kunnissa; korvausten 2 %.
10802: • tarkastajien asema ja tehtävät ovat osassa Ennen Suomen ED-jäsenyyden alkua valti-
10803: kuntia muodostuneet epäselviksi, sekä on talousarvioon luotiin järjestelmä EU:lta
10804: • tarkastuskäytäntö on muodostunut epäyh- saatavien varojen budjetointia varten. Näiden
10805: tenäiseksi eri kunnissa. varojen hallinnoinuin periaatteeksi otettiin
10806: Valiokunta tekee kuitenkin nyt kysymyk- käytäntö, jonka mukaan hallinnonalojen vä-
10807: sessä olevassa mietinnössään seuraavan eh- listä työnjakoa ei muuteta. Myös budjetoin-
10808: dotuksen: Sitä vastoin nykyisin olematon
10809: II nissa oli noudatettava tätä periaatetta.
10810: paikallinen valvonta tulisi järjestää kuntien Hallitusmuodon 67 §:n mukaisesti kaikki
10811: toimesta. Valiokunnan ehdotuksen toteutta-
10812: II ennakoitavissa olevat tulot ja menot on otet-
10813: minen edellyttää kattavan ja perustellun esi- tava valtion talousarvioon ja ne on budjetoi-
10814: tyksen tekemistä alkoholilainsäädännön tava todennäköisiin määriinsä. Näin syys-
10815: muuttamiseksi valiokunnan ehdotuksen to- kuussa 1994 eduskunnalle annettuun valtion
10816: teuttamiseksi, johon selvitystyöhön tulisi talousarvioesitykseen budjetoitiin EU :sta
10817: 370415
10818: 10
10819:
10820: saatavat tulot sen hetkisten arvioiden mu- votteluissa 13.-15.8.1997 sovittiin, että syk-
10821: kaan. syn 1997 aikana selvitetään, miten Euroopan
10822: Yhteisestä maatalouspolitiikasta saatavat unionin rakennerahastovaroihin liittyvän
10823: varat budjetoitiin maa- ja metsätalousminis- kansallisen valtion rahoitusosuuden budje-
10824: teriön pääluokkaan. Rakennetoimista saata- tointikäytäntö saadaan selvemmäksi siten,
10825: vat varat budjetoitiin rakennerahastojen mu- että eri määrärahojen käyttö tähän tarkoituk-
10826: kaan seuraavasti: Euroopan maatalouden ohjaus- seen tulee mahdolliseksi ja entistä jousta-
10827: ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-0) maa- vammaksi eikä vaadi erillisiä päätöksiä lisä-
10828: ja metsätalousministeriön pääluokkaan, Eu- talousarvioissa. Tähän liittyen valtiovarain-
10829: roopan aluekehitysrahasto (EAKR) sisäasi- ministeriö on asettanut oman työryhmän.
10830: ainministeriön pääluokkaan, Euroopan sosi- Tilintarkastustuomioistuimen vuotta 1995
10831: aalirahasto (ESR) työministeriön pääluok- koskevassa neuvoston ja Euroopan parla-
10832: kaan sekä kalatalouden ohjauksen rahoitus- mentin vuosittaista vastuuvapausmenettelyä
10833: väline (KOR) maa- ja metsätalousministeri- varten tuottamassa vuosikertomuksessa ei
10834: ön pääluokkaan. Sisäisistä politiikoista saa- ollut erityistä Suomea koskevaa huomautet-
10835: tavien varojen suhteen eri hallinnonalojen tavaa. Vuotta 1996 koskeva vuosikertomus
10836: pääluokissa olevat korkeakoulut ja tutkimus- julkaistaan marraskuussa 1997.
10837: laitokset ottivat huomioon EU:lta tulevan Euroopan unionilta saatavan rahoituksen
10838: rahoitusosuuden. Korvauksista saatavat varat maksimaaliseen hyödyntämiseen liittyen hal-
10839: (siirtymäkorvaus) budjetoitiin valtiovarain- lituksen tiedossa ei ole tapauksia, joissa
10840: ministeriön pääluokkaan. Muista EU:n bud- Suomelta olisi jäänyt saamatta varoja, joihin
10841: jetin otsakkeista ei ollut ennakoitavissa tulo- olisi olemassa EU:n säädösten mukainen
10842: ja valtion talousarvioon. oikeutus.
10843: Vuoden 1995 osalta valtiovarainministeriö Keskeisin rakennerahastovarojen valvontaa
10844: arvioi, että budjettitalouden nettotulot EU:lta koskeva säännös on neuvoston ns. rakenne-
10845: olivat noin 683 milj. markkaa. Vuoden 1996 rahastojen koordinointiasetuksen (EY
10846: osalta budjettitalouden nettomenoiksi arvioi- 4253/88) (virallinen nimitys neuvoston ase-
10847: tiin noin 836 milj. markkaa. tus (EY 4253/88, EY 2082/93) asetuksen
10848: Rakennetoimien osalta rakennerahastoja (ETY) N:o 2052/88 soveltamisesta rakenne-
10849: hallinnoivat ministeriöt ovat saaneet EU:lta rahastojen toiminnan yhteensovittamisen
10850: varoja sen mukaisesti, mitä ne ovat esittä- osalta toisaalta keskenään ja toisaalta Euroo-
10851: neet tukikelpoisten menojen maksatuksiin pan investointipankin toiminnan ja muiden
10852: perustuvia maksupyyntöjä. rahoitusvälineiden kanssa) 23 artikla. Ko-
10853: Yhteisen maatalouspolitiikan rahoittami- mission vuonna 1995 aloittaman varainhoi-
10854: sesta annettujen asetusten (ETY 729170 ja don kehittämishankkeen, SEM 2000, III-vai-
10855: EY 1287/95) mukaisesti jäsenvaltioiden on he kohdistuu myös jäsenmaihin. Hankkeen
10856: annettava komissiolle tiedoksi ne yksiköt ja puitteissa komissio on muun muassa täsmen-
10857: toimielimet, jotka on hyväksytty maksamaan tänyt menojen kelpoisuusehdot Hankkee-
10858: yhteisen maatalouspolitiikan menoja. Suo- seen on liitetty edellä mainitun 23 artiklan
10859: messa hyväksyttävänä maksajana toimii maa- antamissa puitteissa myös tarkastusten ja tar-
10860: ja metsätalousministeriön tietopalvelukes- kastusmenetelmien koordinointia koskevien
10861: kus. yhteistyösopimusten (protocol) tekeminen
10862: Suomen ED-jäsenyyden aikana on useissa jäsenvaltioiden kanssa. Tähän liittyen tarkoi-
10863: eri työryhmissä ja muun muassa valtionta- tus on, että Suomessa rakennerahoja hallin-
10864: louden tarkastusviraston kertomuksessa noivat ministeriöt tekisivät kukin omat yh-
10865: (5/97) selvitetty rakennerahastovarojen hal- teistyösopimukset, jotka myös valtiovarain-
10866: linnointiin ja maksatukseen liittyviä kysy- ministeriö toimivaltaansa koskevalta osin
10867: myksiä ja mahdollisia ongelmia. Valtiova- allekirjoittaisi. Sopimukset pyritään teke-
10868: rainministeriön 10.10.1996 asettaman työ- mään vuoden 1997 loppuun mennessä. Edel-
10869: ryhmän muistion tiivistelmässä todetaan lä mainitun 23 artiklan ja saman asetuksen
10870: mm. seuraavaa: "työryhmä on arvioinut bud- 24 artiklan nojalla komissio on ilmoittanut
10871: jetoinnin vaikutukset lähinnä ohjelmamenet- 15.10.1997 hyväksyneensä asetuksen jäsen-
10872: telystä ja muista EU :n ja Suomen hallintoon maiden suorittamaa rakennerahastojen yh-
10873: liittyvistä seikoista johtuviin ongelmiin suh- teisrahoittamien toimien varainhoidon val-
10874: teellisen vähäisiksi". vontaa koskevista yksityiskohtaisista järjeste-
10875: Hallituksen vuoden 1998 talousarvioneu- lyistä. Asetuksen mukaan jäsenvaltion on
10876: 11
10877:
10878: tarkastettava tietty osuus maksuista ja annet- virastoille ja laitoksille asettamat alustavat
10879: tava jokaisen hankkeen jälkeen ilmoitus tar- tulostavoitteet esitetään tiivistettyinä budjet-
10880: kastuksesta sekä vuosittainen katsaus. Jos tiesityksen perusteluissa toiminta-
10881: hankkeissa todetaan rikkeitä, komissio voi menomäärärahojen yhteydessä. Täsmennetyt
10882: määrätä rangaistuksia. Vastaava järjestelmä tulostavoitteet asetetaan talousarvion toi-
10883: on saatettu voimaan maataloustukien osalta meenpanon yhteydessä tulosohjausasiakir-
10884: jo aiemmin. joissa (tulossopimuksissa). Virastot raportoi-
10885: Valtiovarainministeriö selvittää valtion vat tulostavoitteiden saavuttamisesta varain-
10886: varainhoidon valvontaa koskevien toimival- hoitovuoden päätyttyä toimintakertomuksis-
10887: ta- ja muiden säännösten tarkistamista ja täs- saan ja useimmiten myös varainhoitovuoden
10888: mentämistä. Selvitys valmistuu vuoden 1997 aikana laadittavissa väliraporteissa.
10889: loppuun mennessä. EU:n maataloustukia Tulosohjauksen jatkokehittelyssä on huo-
10890: koskevien valvontasäännösten edellyttämät mio kiinnitetty erityisesti seurannan ja rapor-
10891: välttämättömät voimavaralisäykset on osin toinoin parantamiseen. Valtion kirjanpitouu-
10892: huomioitu vuosien 1996 ja 1997 valtion ta- distus toteutuu 1.1.1998 lukien. Kirjanpito-
10893: lousarvioissa ja osin sisällytetty hallituksen uudistuksen johdosta taloudellisen tehokkuu-
10894: esitykseen valtion talousarvioksi vuodelle den tavoitteita koskeva raportointi tulee saa-
10895: 1998. Edellä mainitulla komission maan uuden ja selkeämmän sisällön. Viras-
10896: 15.10.1997 hyväksymällä asetuksella tiuken- tot laativat jatkossa toimintakertomuksen ja
10897: netaan rakennerahastovarojen valvontaa. talousarvion toteutumista koskevan tilinpää-
10898: Valvonnan henkilöstövoimavaroja ja voima- tösraportin lisäksi taseen sekä tuotto- ja ku-
10899: varojen suuntaamista varainhoidon valvon- lulaskelman liiketaloudellisin periaattein.
10900: taan selvitetään parhaillaan sekä valtiova- Valtiovarainministeriön asettaman valtio-
10901: rainministeriössä että rakennerahoja hallin- yhteisöhankkeen yhtenä osahankkeena toimii
10902: noivissa ministeriöissä. tulosohjaushanke, jonka tehtävänä on ollut
10903: Amsterdamin sopimuksella 2.10.1997 laatia ehdotuksia poliittisen ohjauksen ja
10904: EY:n perustamissopimukseen lisättiin mai- päätöksenteon sekä tulosohjausprosessien
10905: ninta siitä, että jäsenvaltiot ovat yhteistyössä nykyistä paremmasta ja selkeämmästä kyt-
10906: komission kanssa varmistaakseen, että mää- kennästä. Hankkeen työn ja valtioneuvoston
10907: rärahat käytetään moitteettoman varainhoi- kanslian käynnistämän hallituksen kertomus-
10908: don periaatteiden mukaisesti, sekä yhteisön ten uudistamishankkeen ehdotusten pohjalta
10909: taloudellisten etujen suojaamista petolliselta on valtion talousarvioasetuksen muutoksella
10910: menettelyltä koskevaa artiklaa muutettiin säädetty ministeriöiden velvollisuudesta laa-
10911: siten, että väärinkäytösten torjumiseksi sekä tia hallinnonalakohtaiset toimintakertomukset
10912: varainhoidon valvonnan alalla voitaisiin en- vuodesta 1997 alkaen. Ministeriöiden laati-
10913: tistä tehokkaammin toteuttaa toimenpiteitä mat toimintakertomukset ovat pohjana laa-
10914: sekä yhteisön ja jäsenvaltioiden välillä että dittaessa eduskunnalle annettavia uudistetta-
10915: jäsenvaltioiden kesken. via hallituksen kertomusta toimenpiteistä ja
10916: kertomusta valtiontalouden hoidosta ja tilas-
10917: Tulostavoitteiden toteutuminen ta. Ne on tarkoitus myös antaa eduskunnalle
10918: kertomusvuonna toimenpidekertomuksen oheisaineistona.
10919: Hallituksen tarkoituksena on myös nopeuttaa
10920: Tältä osin valtiovarainministeriö on toden- valtiontaloudellisen kertomuksen aikataulua
10921: nut seuraavaa: niin, että se annettaisiin eduskunnalle yhtäai-
10922: Tulosohjauksen kehittämisen alkuvaiheessa kaa kertomusvuotta toiseksi seuraavan vuo-
10923: kehittämistyön painopisteeksi valittiin minis- den budjettiesityksen kanssa. Kertomuksen
10924: teriön ja sen alaisten yksikköjen ohjaussuh- sisältämä tuloksellisuustieto yhdessä ministe-
10925: de. Virastojen ja laitosten toimivaltaa resurs- riökohtaisten kertomusten kanssa parantaa
10926: sien käytössä lisättiin siirtämällä resurssilaji- eduskunnan mahdollisuuksia suhteuttaa mää-
10927: en valinta toimintamenomäärärahan puitteis- rärahaehdotuksia toteutuneeseen tuloskehi-
10928: sa virastolle itselleen. Samalla siirrettiin ai- tykseen.
10929: kaisemmin keskitetysti rahoitetut kustan- Valtiovarainministeriö on käynnistänyt
10930: nuserät virastojen vastuulle. Tämän vastapai- yhteistoiminnassa kaikkien ministeriöiden
10931: noksi ohjausprosessissa kiinnitettiin entistä kanssa laaja-alaisen talousarvion rakenteen
10932: enemmän huomiota siihen, millaisia tuloksia ja tietosisällön kehittämistyön, jossa pyritään
10933: virasto saa aikaan määrärahoilla. Ministeriön perustelujen esitystavan selkeyttämiseen,
10934: 12
10935:
10936: sisällölliseen yhtenäisyyteen ja tulokselli- tiin. Tähän arvioon voidaan yhtyä. Tilanteen
10937: suustavoitteiden vertailukelpoiseen esittämi- korjaaminen edellyttää jatkuvaa panostusta
10938: seen. Ensimmäiset tulokset työstä sisältyne- myös tulevina vuosina.
10939: vät vuoden 1999 talousarvioesitykseen, mut- Ydinkysymyksiä tässä työssä ovat toimin-
10940: ta kokonaisuutena kehittämistyö vaatinee taa ja taloutta ja tuloksellisuutta koskevan
10941: muutaman vuoden ajan. raportoinnin tietosisällön parantaminen ja
10942: Valtiontilintarkastajien kertomuksessa ja tilivelvollisuuden täsmentäminen. Erityisesti
10943: valtiovarainvaliokunnan siitä antamassa mie- on täsmennettävä ministeriöiden asemaa tili-
10944: tinnössä on esitetty arvio, etteivät ministeriöt velvollisuutta toteuttavien raporttien käsitte-
10945: yleisesti ottaen ole riittävän hyvin paneutu- lijänä ja uudistuviin tilinpäätöksiin ja toi-
10946: neet tuloksellisuuden seurantaan ja arvioin- mintakertomuksiin reagoivana vastuutasona.
10947: 13
10948:
10949: SISÄLLYSLUETTELO
10950:
10951: Sivu
10952: Valtiontalouden parlamentaarisen tarkastuksen kehittäminen ............... 5
10953: Pankkituki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
10954: Pankkikriisin syyt ja hoitaminen ................................. 6
10955: Oikeudenkäynnit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... 7
10956: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
10957: Alkoholijärjestelmän muutos ..................................... 9
10958: Euroopan unionin ja Suomen väliset rahoitussuhteet ..................... 9
10959: Tulostavoitteiden toteutuminen kertomusvuonna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
10960: K 10/1997 vp
10961:
10962:
10963:
10964:
10965: Valtiontili ntarkastaja i n
10966:
10967: kertomus
10968:
10969:
10970:
10971:
10972: HELSINKI 1997
10973: ISSN 0355-2535
10974: OY EDITA AB. HELSINKI 1997
10975: EDUSKUNNALLE
10976:
10977: Vuodeksi 1996 valitut valtiontilintarkastajat tiontilintarkastajain johtosäännön 6 §:ssä määrä-
10978: antavat täten kunnioittavasti Eduskunnalle val- tyn kertomuksen.
10979:
10980: Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997
10981:
10982:
10983:
10984:
10985: )lUMI.:·?"
10986: Gri etsarTiai(r
10987:
10988:
10989: ~
10990: OivaSa~
10991: ~~/l.Jl~ ~~
10992: Kari MyiiVrlfeC}l /~antanen
10993:
10994:
10995: Teuvo Mäkelä
10996: JHTT
10997: 5
10998:
10999:
11000:
11001:
11002: Vuoden 1996 valtiontilintarkastajien toiminta
11003:
11004: Valtiontilintarkastajat nä on toiminut tarkastusneuvos Teuvo Mäkelä
11005: JHTI. Valtiontilintarkastajien ensimmäistä tar-
11006: Eduskunta valitsi 5.4.1995 valtiontilintarkasta-
11007: kastusjaostoa on avustanut kanslian 1 jaosto,
11008: jiksi toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammi-
11009: johon ovat kuuluneet tarkastusneuvos Asko
11010: kuuta 1996 ja päättyy sen kalenterivuoden lo-
11011: Valkosalo JHTI, ylitarkastajat Kari Kauppinen
11012: pussa, jolloin seuraavat kansanedustajain vaalit
11013: ja Kaj Laine sekä tarkastaja Marjaana Solanne.
11014: toimitetaan, kansanedustajat Markus Aaltosen,
11015: Valtiontilintarkastajien toista tarkastusjaostoa
11016: Jorma Rantasen, Kari Myllyniemen, Oiva Save-
11017: on avustanut kanslian II jaosto, johon ovat
11018: lan ja Håkan Malmin sekä valtiontilintarkastaji-
11019: kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä
11020: en varajäseniksi kansanedustajat Matti Vähänä-
11021: JHTI, ylitarkastajat Jarmo Laine (vv. 10.3.-
11022: kin, Asko Apukan, Raimo Liikkasen, Osmo
11023: 31.7.1997 OECD:njulkisen hallinnon yksikössä
11024: Kurolan ja Toimi Kankaanniemen. Kansan-
11025: suoritettavaa tutkimustyötä varten) ja Senja Ko-
11026: edustaja Markus Aaltosen pyydettyä 14.5.1996
11027: lehmainen sekä tarkastaja Marjatta Mylly.
11028: eron valtiontilintarkastajan tehtävästä eduskun-
11029: Valtiontilintarkastajien tarkastustoimintaa
11030: ta valitsi 21.5.1996 hänen sijaansa valtiontilin-
11031: palvelevasta tutkimustoiminnasta sekä valtion-
11032: tarkastajaksi kansanedustaja Lauri Metsämäen.
11033: tilintarkastajien ja heidän kansliansa pitkän ai-
11034: Valtiontilintarkastajat valitsivat kokoukses-
11035: kavälin suunnittelusta on vastannut tarkastus-
11036: saan 5.5.1995 puheenjohtajakseen Markus Aal- neuvos Mauri Lehmusto. Valtiontilintarkastajien
11037: tosen ja varapuheenjohtajakseen Oiva Savelan.
11038: kokousten sihteerinä on toiminut hallintoylitar-
11039: Kansanedustaja Aaltosen erottua valtiontilintar-
11040: kastaja Jorma Syväoja, joka on vastannut myös
11041: kastajien puheenjohtajan tehtävästä valtiontilin-
11042: suunnittelutehtävistä sekä kanslian yleisistä toi-
11043: tarkastajat valitsivat 28.5.1996 puheenjohtajak-
11044: minnoista apunaan tarkastaja Tuija Myllyvuori,
11045: seen kansanedustaja Lauri Metsämäen. Tarkas-
11046: apulaistarkastaja Jaana Holmberg ja toimis-
11047: tustoimintaansa varten valtiontilintarkastajat
11048: tosihteeri Marja Huovila, määräaikainen toimis-
11049: ovat olleet jakaantuneina kahteen tarkastusja-
11050: tosihteeri Ulla Taari sekä virastoavustajat Juha
11051: ostoon. Ensimmäiseen jaostoon ovat kuuluneet
11052: Rantapuro (1.12.1996-28.2.1997) ja Jari Räsä-
11053: Metsämäki, Malm ja Myllyniemi sekä toiseen
11054: nen (1.3.1997 lukien).
11055: Savela ja Rantanen.
11056: Valtiontilintarkastajain kanslia joutui edus-
11057: kuntatalon käytyä ahtaaksi siirtymään
11058: Valtiontilintarkastajain kanslia 15.12.1996 vuokratiloihin osoitteeseen Annan-
11059: katu 44 A. Muutto ja siihen liittyneet toimet
11060: valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia, kalusto- ja laitehankintoineen aiheuttivat kans-
11061: jossa on 15 pysyvää virkaa. Kanslian esimiehe- lian henkilökunnalle huomattavasti lisätyötä,
11062:
11063:
11064:
11065:
11066: 370148
11067: 6
11068:
11069: minkä lisäksi atk-, posti- ja puhelinyhteyksissä tajien kokouksissa ja lähetettiin ministeriöille ja
11070: ilmeni alkuvaiheessa huomattavia vaikeuksia. virastoille joulukuussa 1996. Valtiontilintarkas-
11071: Tämän vuoksi valtiontilintarkastajien ja kansli- tajat päättivät vuotta 1996 koskevasta toiminta-
11072: an toiminta vuoteen 1996 kohdistuvassa tarkas- suunnitelmastaan lopullisesti kokouksessaan
11073: tuksessa normalisoitui vasta helmikuussa 1997, 15.1.1997. Valtiontilintarkastajat aloittivat piiri-
11074: ja valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta ja paikallishallinnon tarkastukset lokakuussa
11075: 1996 voitiin antaa eduskunnalle vasta joulu- 1996 ja ministeriöiden tarkastukset helmikuus-
11076: kuun 1997 puolivälissä. sa 1997.
11077: Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet val-
11078: Yhteistoiminta Valtiontalouden tarkastus- tionhallinnon varainkäyttöä ja taloudenhoitoa
11079: viraston kanssa käymällä läpi valtiovarainministeriön raha-asi-
11080: ainkäsittelyn ja valtioneuvoston raha-asiainva-
11081: Yhteistoiminta Valtiontalouden tarkastusviras- liokunnan esityslistat
11082: ton kanssa on jatkunut entiseen tapaan siten, Kotimaiset tarkastusmatkat tehtiin Turun ja
11083: että tarkastusvirasto on toimittanut valtiontilin- Porin sekä Kymen lääneihin. Turun ja Porin
11084: tarkastajille kaikki antamansa kertomukset seli- lääniin 23.-24.10.1996 tehdyn tarkastusmat-
11085: tyksineen, lausuntoineen ja päätöksineen. Vuo- kan kohteina olivat lääninhallituksen (maaher-
11086: den 1996 valtiontilintarkastajien toimikauden ra Pirkko Työläjärvi) ohella seuraavat virastot ja
11087: aikana tarkastusvirasto antoi kaikkiaan 155 tar- laitokset: Varsinais-Suomen liitto, Satakuntaliit-
11088: kastuskertomustaan, selvitystään, lausuntoaan to, kauppa- ja teollisuusministeriön Turun piiri-
11089: tai aloitettaan tiedoksi valtiontilintarkastajille. toimisto, Teknologian kehittämiskeskuksen
11090: Tarkastuskertomuksista on luettelo tämän ker- Turun alueyksikkö, Kera Oy:n Turun aluekont-
11091: tomuksen yleisessä osassa. Valtiontilintarkasta- tori, Turun hovioikeus, Turun työvoimapiiri,
11092: jain kanslia on yhteistoiminnassa eduskunnan Turun rannikkorykmentti, Turun yliopisto ja
11093: atk-yksikön ja Valtiontalouden tarkastusviras- Lounais-Suomen ympäristökeskus.
11094: ton kanssa siirtänyt tarkastusviraston julkisen Kymen lääniin 6.-7.11.1996 tehdyn tarkas-
11095: tekstitietokannan kansanedustajien käyttöön tusmatkan kohteina olivat lääninhallituksen
11096: eduskunnan tietojärjestelmään. (maaherra Mauri Miettinen) ohella seuraavat
11097: virastot ja laitokset: Kymenlaakson liitto, Etelä-
11098: Valtiontilintarkastajien tarkastustoiminta Karjalan liitto, Kymen läänin työvoimapiiri, Ky-
11099: men lääninoikeus, Valtionrautatiet Oy (Kouvo-
11100: Valtiontilintarkastajat päättivät kokouksessaan la) ja Helsingin yliopiston Kouvolan kääntäjän-
11101: 17.5.1996loppuvuotta 1996 koskevasta toimin- koulutuslaitos.
11102: tasuunnitelmastaan ja siihen liittyvistä tarkas- Lisäksi tehtiin ulkoasiainhallinnon tarkastuk-
11103: tusmatkoistaan syyskaudella 1996. Joulukuussa seen liittyvä tarkastusmatka 18.1.-2.2.1996
11104: 1996 pitämissään kokouksissa valtiontilintar- Amerikan yhdysvaltoihin (New York, Los An-
11105: kastajat päättivät vuoteen 1996 kohdistuvan geles, Washington), Meksikoon (Mexico) ja Ni-
11106: tarkastuksen yhteydessä esille otettavat kaikkia caraguaan (Managua).
11107: hallinnonaloja koskevat selvitysaiheet ja hallin- Tarkastusmatkalla esiin tulleista asioista laa-
11108: nonaloittaiset erityiskysymykset. Näitä koske- dittiin muistio, joka käsiteltiin valtiontilintarkas-
11109: vat selvityspyynnöt käsiteltiin valtiontilintarkas- tajien kokouksessa ja lähetettiin ulkoasiainmi-
11110: 7
11111:
11112: nisteriölle 8.4.1997. Ulkoasiainministeriö antoi 21.3.1997 Valtioneuvoston kanslia (valtio-
11113: tarkastushavainnoista lausuntonsa 29.5.1997, sihteeri Rauno Saari)
11114: joka käsiteltiin valtiontilintarkastajien kokouk- 2.4.1997 Uudenmaan sairaanhoitopiiri
11115: sessa 10.6.1997. (hallituksen puheenjohtaja Erkki
11116: Tämän lisäksi valtiontilintarkastajat ja kansli- Veräjänkorva)
11117: an henkilökunta osallistuivat 26.-27.8.1997 4.4.1997 Opetushallitus (pääjohtaja Jukka
11118: järjestettyyn tarkastus- ja seminaarimatkaan Tal- Sarjala)
11119: linnaan. 8.4.1997 Ulkoasiainministeriö (valtiosih-
11120: Valtiontilintarkastajat ovat edellä mainittujen teeri Jukka Valtasaari)
11121: lisäksi toimittaneet seuraavat tarkastukset: 9.4.1997 Sisäasiainministeriö (ylijohtaja
11122: Pekka Kilpi)
11123: 7.2.1997 Ratahallintokeskus (ylijohtaja 11.4.1997 Liikenneministeriö (kansliapääl-
11124: Ossi Niemimuukko) likkö Juhani Korpela)
11125: 11.2.1997 Puolustusministeriö (puolustus- 15.4.1997 Maa- ja metsätalousministeriö
11126: ministeri Anneli Taina) (kansliapäällikkö Reino Uronen)
11127: 12.2.1997 Raha-automaattiyhdistys (toimi- 16.4.1997 Uudenmaan maaseutuelinkeino-
11128: tusjohtaja Markku Ruohonen) piiri (piiripäällikkö Lasse Nyman)
11129: 14.2.1997 Uudenmaan lääninhallitus (maa- 18.4.1997 Helsingin yliopisto (rehtori Kari
11130: herra Pekka Silventoinen) Raivio)
11131: 18.2.1997 Kilpailuvirasto (ylijohtaja Matti 22.4.1997 Sisu Oy (toimitusjohtaja Christer
11132: Purasjoki) Granskog)
11133: 19.2.1997 Ympäristöministeriö (kansliapääl- 23.4.1997 Uudenmaan sotilasläänin esikun-
11134: likkö Sirkka Hautojärvi) ta (sotilasläänin komentaja, pri-
11135: 25.2.1997 Imatran Voima Oy (pääjohtaja kaatin kenraali Olli Heiskanen)
11136: Kalevi Numminen) 25.4.1997 Avena Yhtiöt (toimitusjohtaja
11137: 26.2.1997 Oikeusministeriö (oikeusminis- Hannu Pelttari)
11138: teri Kari Häkämies) 14.5.1997 Sosiaali- ja terveysministeriö
11139: 28.2.1997 Opetusministeriö (kansliapäällik- (kansliapäällikkö Markku Lehto)
11140: kö Vilho Hirvi) 16.5.1997 Suojelupoliisi (suojelupoliisin
11141: 5.3.1997 Valtiovarainministeriö (valtiova- päällikkö Seppo Nevala)
11142: rainministeri Sauli Niinistö ja mi- 23.5.1997 Työministeriö (kansliapäällikkö
11143: nisteri Arja Alho) Pertti Sorsa)
11144: 7.3.1997 Kauppa- ja teollisuusministeriö 28.5.1997 Suomen PT Oy (toimitusjohtaja
11145: (kansliapäällikkö Matti Vuoria) Pekka Vennamo)
11146: 11.3.1997 Tietosuojavaltuutetun toimisto 30.5.1997 Rahapaja Oy (toimitusjohtaja Rai-
11147: (tietosuojavaltuutettu Jorma Kuo- mo Makkonen)
11148: pus) 6.6.1997 Uudenmaan läänin työvoimapiiri
11149: 12.3.1997 Kauppatalo Hansel Oy (toimitus- (työvoimapiirin päällikkö Hannu
11150: johtaja Kristiina Illi) Paju)
11151: 14.3.1997 Tullilaitos (pääjohtaja Berndt Jo-
11152: hansson)
11153: 8
11154:
11155: Vuoteen 1996 kohdistuneessa tarkastuksessa syttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa
11156: esillä olleet asiat 10.6.1997.
11157: Oikeusministeriön hallinnonalalla on pereh-
11158: Valtiontilintarkastajat ovat tarkastaneet talous- dytty virkamiesten asemaan muuttuvassa hal-
11159: arvion noudattamista, valtionvelkaa, valtion lai- linnossa, tietosu ojaan, vaalien toimittamiseen ja
11160: nanantaa ja valtion korkotukilainoja. Näiden lainvalmistelun laadun parantamiseen. Oikeus-
11161: tarkastusten ja niistä laadittujen kertomus- ministeriön tarkastuskäynnin yhteydessä käsi-
11162: osuuksien valmistelu on ollut tarkastaja Marjatta teltiin mm. kertomusvuoden toiminnan tavoit-
11163: Myllyn, tarkastaja Marjaana Solanteen ja hallin- teiden saavuttamista, käräjäoikeuksien toimin-
11164: toylitarkastaja Jorma Syväojan (valtionvelka ja taa, Kriminaalihuoltoyhdistyksen asemaa ja
11165: lainananto) vastuulla. Niitä koskevat kertomus- lainvalmistelun kehittämistä. Oikeusministe-
11166: osuudet valmistuivat ja ne hyväksyttiin valtion- riön hallinnonalan tarkastuksen ja sitä koske-
11167: tilintarkastajien kokouksissa 21.10.1997 (val- van kertomusosuuden valmistelusta on vastan-
11168: tionvelka ja lainananto) ja 7.11.1997 (talousarvi- nut ylitarkastaja Kaj Laine. Kertomusosuus val-
11169: on toteutuminen). Kertomuksen yleisessä osas- mistui ja hyväksyttiin valtiontilintarkastajien
11170: sa on myös käsitelty tulossopimusmenettelyä kokouksessa 16.9.1997.
11171: valtionhallinnon tulosohjausprosessin osana. Tarkastuksessa on selvitetty sisäasianminis-
11172: Tätä koskevien tarkastusten ja niistä laadittavan teriön ja sen alaisten laitosten ja virastojen
11173: kertomusosuuden valmistelusta on vastannut maksullisen toiminnan järjestelyjä, poliisin teh-
11174: tarkastusneuvos Mauri Lehmusta, kertomus- täväkentän laajuutta, lahjoituksia lähialueille ja
11175: osuus valmistui ja hyväksyttiin valtiontilintar- suojelupoliisin asemaa. Sisäasiainministeriön
11176: kastajien kokouksessa 30.9.1997. tarkastuskäynnillä käsiteltiin hallinnonalan kes-
11177: Vuoden 1996 tarkastuksessa on selvitelty keisiä tapahtumia, EU-rakennerahasto-ohjel-
11178: ulkoasiainministeriön maksullisen toiminnan man hallinnointia, Euroopan unionin rajan val-
11179: järjestelyjä, ulkoasiain hoidon perusteiden vontaa ja pelastushallinnon nykytilaa. Sisäasi-
11180: muuttumista viime vuosina ja perusteiden vai- ainministeriön hallinnonalan tarkastuksen ja
11181: kutuksia ulkoasiainhallintoon, virkaan nimittä- sitä koskevan kertomusosuuden valmistelusta
11182: miseen liittyviä kysymyksiä ja Venäjän kanssa on vastannut tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä.
11183: soimittavia sopimuksia. Ulkoasiainministeriön Kertomusosuus valmistui ja hyväksyttiin val-
11184: tarkastuskäynnillä käsiteltiin hallinnonalan kes- tiontilintarkastajien kokouksessa 9.9.1997.
11185: keisiä tapahtumia, Suomen toimintaa Euroopan Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet puo-
11186: unionissa ja valmistautumista Euroopan unio- lustusministeriön hallinnonalalla sotilaallista
11187: nin puheenjohtajuuteen sekä suurlähetystö- maanpuolustusta turvallisuuspolitiikan osana,
11188: hankkeita Limassa ja Zagrebissa. Lisäksi val- sisäiseen turvallisuuteen liittyvää viranomaisten
11189: tiontilintarkastajat ovat kuulleet kokouksessaan välistä yhteistyötä ja puolustushallinnon tieto-
11190: 19.11.1996 asiantuntijoina ulkoasiainhallinnon järjestelmien turvallisuutta, puolustushallinnon
11191: tarkastaja Risto Rännäliä ja ylitarkastaja Jouko organisaatiouudistusten vaikutuksia sekä eräitä
11192: Kaartista. Hallinnonalan tarkastuksen ja sitä varusmiespalvelusta koskevia asioita. Puolus-
11193: koskevan kertomusosuuden valmistelu on kuu- tusministeriön hallinnonalan tarkastuksen ja
11194: lunut tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälän vastuu- sitä koskevan kertomusosuuden valmistelusta
11195: alueeseen. Kertomusosuus valmistui ja hyväk- on vastannut ylitarkastaja Senja Kolehmainen.
11196: 9
11197:
11198:
11199: Kertomusosuus valmistui ja hyväksyttiin val- Marja Huovila (kääntäjänkoulutus). Kertomus-
11200: tiontilintarkastajien kokouksessa 28.10.1997. osuus valmistui ja hyväksyttiin valtiontilintar-
11201: Valtiovarainministeriön hallinnonalalla on kastajien kokouksessa 4.11.1997.
11202: selvitetty Euroopan unionin jäsenyyden vaiku- Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
11203: tuksia Suomen valtionhallintoon sekä sitä, mi- alalla on selvitetty maaseutuohjelman tavoittei-
11204: ten Suomi on saavuttanut Euroopan talous- ja ta ja niiden toteutumista, Suomen maataloutta ja
11205: rahaliiton (EMU:n) lähestymiskriteereitä. Lisäk- maatalouspolitiikkaa muuttuvassa Euroopassa
11206: si on selvitetty talous- ja finanssipolitiikan tilaa, sekä elintarvikkeiden huoltovarmuuden tur-
11207: talouspolitiikan tutkimus- ja valmistelutyötä, vaamista. Ministeriön tarkastuskäynnillä käsi-
11208: verojäämien kehitystä ja perintää sekä valtion teltiin Suomen maatalouden nykytilaa ja kehi-
11209: henkilöstöpolitiikkaa. Valtiovarainministeriön tysnäkymiä, kansallisen maatalouspolitiikan
11210: tarkastuksen yhteydessä valtiontilintarkastajat asemaa ja ED-jäsenyyden aiheuttamia muutok-
11211: kuulivat yleiskatsauksen hallinnonalan tapah- sia ja mahdollisia epäkohtia sekä maaseutuoh-
11212: tumista ja ministeriön toiminnasta v. 1996 sekä jelman toteutumista ja työllisyysvaikutuksia.
11213: saivat selvityksen hallinnonalan tavoitteiden Edellisellä tarkastuskäynnillä jo esillä olleet
11214: asettamisesta, toteutumisen seurannasta ja tu- merilohenkalastuksen ongelmat olivat yhä rat-
11215: losinformaatiosta, talouspolitiikasta ja valtionta- kaisematta, minkä lisäksi oli tullut uusi ongel-
11216: louden tilasta, verohallinnon toiminnasta ja toi- ma, Ahvenanmaan lohenkalastuskiista. Hallin-
11217: mivuudesta sekä virastojen siirtymisestä kan- nonalan tarkastuksen ja sitä koskevan kerto-
11218: nustavaan palkkaukseen. Hallinnonalan tarkas- musosuuden valmistelu on kuulunut tarkastus-
11219: tusten ja sitä koskevan kertomusosuuden val- neuvos Asko Valkosalon vastuualueeseen ja
11220: mistelu on kuulunut ylitarkastaja Jarmo Laineen sitä koskeva kertomusosuus valmistui ja hyväk-
11221: vastuualueeseen. Valmisteluun ovat osallistu- syttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa
11222: neet myös tarkastaja Tuija Myllyvuori (verotus) 16.9.1997.
11223: ja tarkastaja Marjatta Mylly (henkilöstö). Hallin- Liikenneministeriön hallinnonalalla on pe-
11224: nonalan kertomusosuus valmistui ja hyväksyt- rehdytty Suomen kauttakulkuasemaan suhtees-
11225: tiin valtiontilintarkastajien kokouksessa sa Venäjään, posti- ja teletoiminnan ohjaukseen
11226: 30.9.1997, joskin verotusta koskeva kertomus- ja säätelyyn, rataverkon kehittämiseen ja vaaral-
11227: osuus valmistui ja hyväksyttiin valtiontilintar- listen aineiden kuljetusten turvallisuuteen. Lii-
11228: kastajien kokouksessa 4.11.1997 ja henkilöstöä kenneministeriön tarkastuskäynnillä käsiteltiin
11229: koskeva kertomusosuus 28.10.1997. mm. liikenteen infrastruktuuri-investointeja,
11230: Opetusministeriön hallinnonalalla on selvi- hallinnonalan liikelaitosten ja osakeyhtiöiden
11231: tetty koulutusjärjestelmän kehittämistä, koulu- ohjausmahdollisuuksia sekä tietoliikenteen ja
11232: tuksen ja elinkeinoelämän koordinointia, kou- televerkkojen kehitystä. Hallinnonalan tarkas-
11233: lutusmenoja, opiskelijoiden valintajärjestelmää, tuksen ja sitä koskevan kertomusosuuden val-
11234: yliopistolaitoksen toimintaa, kääntäjänkoulu- mistelusta on vastannut ylitarkastaja Kaj Laine.
11235: tusta sekä tieteen nykytilaa ja tulevaisuuden Kertomusosuus valmistui ja hyväksyttiin val-
11236: tutkimusta. Hallinnonalan tarkastuksen ja sitä tiontilintarkastajien kokouksessa 28.10.1997.
11237: koskevan kertomusosuuden valmistelusta on Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
11238: vastannut ylitarkastaja Senja Kolehmainen. Val- alalla on selvitetty Suomen energiatalouden
11239: misteluun on osallistunut myös toimistosihteeri nykytilaa ja kehittämisvaihtoehtoja, vientiteolli-
11240: 10
11241:
11242: suutta, teollisuuspolitiikkaa, elinkeinojen val- välityksen toimivuutta ja laatua sekä ikääntyvi-
11243: vonta- ja tarkastustoimen hajanaisuutta sekä en asemaa työmarkkinoilla. Lisäksi perehdyttiin
11244: valtion hankintatoimen kehittämistä. Kauppa- työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutta-
11245: ja teollisuusministeriön tarkastuskäynnillä käsi- vuuteen ja kehittämistarpeisiin. Hallinnonalan
11246: teltiin energia politiikkaa, kansallisen tukipolitii- tarkastusten ja niiden perusteella laaditun ker-
11247: kan asemaa ja selkiyttämistä sekä telakkateolli- tomusosuuden valmistelu on kuulunut ylitar-
11248: suuden tuen alentamis- tai lopettamismahdolli- kastaja Kari Kauppisen vastuualueeseen, ja ker-
11249: suuksia. Hallinnonalan tarkastusten ja sitä kos- tomusosuus valmistui ja hyväksyttiin valtionti-
11250: kevan kertomusosuuden valmistelusta on vas- lintarkastajien kokouksessa 21.10.1997.
11251: tannut tarkastusneuvos Asko Valkosalo, ja ker- Ympäristöministeriön hallinnonalalla on sel-
11252: tomusosuus valmistui ja hyväksyttiin valtionti- vitetty Itämeren tilaa ja suojelutoimia sekä ke-
11253: lintarkastajien kokouksessa 27.5.1997. mikaalien ja jätteiden siirtoa Itämeren alueella,
11254: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalal- Suomen Euroopan unionilta saamaa ympäristö-
11255: la on käsitelty erikoissairaanhoidon järjestämis- rahoitusta ja sen käyttöä sekä luonnonsuojelun
11256: tä, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tukemista valtion määrärahoin. Ympäristömi-
11257: sekä lääninhallitusten sosiaali- ja terveysyksi- nisteriön tarkastuskäynnillä valtiontilintarkasta-
11258: köiden ja Raha-automaattiyhdistyksen toimin- jat saivat selvityksen hallinnonalan keskeisistä
11259: taa. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkastus- tapahtumista ja ministeriön toiminnasta kerto-
11260: käynnillä käsiteltiin hallinnonalan keskeistä toi- musvuonna, ympäristövaikutusten arviointijär-
11261: mintaa ja tulostavoitteita kertomusvuonna, jestelmästä, Suomen typpi- ja rikkipäästöistä
11262: säästöpäätösten vaikutuksia sosiaali- ja terveys- suhteessa Rio de Janeiron ilmastosopimukseen
11263: palveluihin ja sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja sekä ympäristövahinkojen torjunnasta maa- ja
11264: terveyspalvelujen leikkausten ja laman vaiku- vesialueilla. Hallinnonalan tarkastusten ja nii-
11265: tuksia lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin. Lisäksi den perusteella laaditun kertomusosuuden val-
11266: perehdyttiin sairasvakuutusjärjestelmän ja lää- mistelusta on vastannut ylitarkastaja Jarmo Lai-
11267: kehuollon epäkohtiin ja kehittämistarpeisiin. ne. Kertomusosuus valmistui ja hyväksyttiin
11268: Hallinnonalan tarkastusten ja niiden pohjalta valtiontilintarkastajien kokouksessa 9.9.1997.
11269: laaditun kertomusosuuden valmistelusta on Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden osal-
11270: vastannut ylitarkastaja Kari Kauppinen. Valmis- ta on perehdytty yhtiöiden taloudelliseen tilaan,
11271: teluun osallistui myös tarkastaja Marjaana So- niiden merkittävimpiin organisaatiomuutoksiin
11272: lanne (lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut). sekä valtion ja näiden yhtiöiden välisiin rahoi-
11273: Kertomusosuus valmistui ja hyväksyttiin val- tussuhteisiin. Lisäksi on selvitetty valtionenem-
11274: tiontilintarkastajien kokouksessa 17.6.1997, mistöisten osakeyhtiöiden omistuspohjan laa-
11275: paitsi lasten ja nuorten mielenterveyspalvelui- jentamista sekä hallintoneuvostojen asemaa.
11276: den osuus 4.11.1997. Näihin liittyvien tarkastusten ja kertomusosuu-
11277: Työministeriön hallinnonalalla on tarkastettu den valmistelusta on vastannut ylitarkastaja Jar-
11278: työllisyyden kehitystä, työvoimapoliittisia toi- mo Laine, ja kertomusosuus valmistui ja hyväk-
11279: menpiteitä sekä työhallinnon piiri- ja paikallis- syttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa
11280: hallintoa. Työministeriön tarkastuskäynnillä 21.10.1997.
11281: käsiteltiin hallinnonalan keskeistä toimintaa ja Valtiontilintarkastajien tarkastustoimintaa
11282: tulostavoitteita kertomusvuonna, julkisen työn- palvelevaa tutkimustoimintaa käsittelevästä
11283: 11
11284:
11285:
11286: kertomusosuudesta ja sen valmistelusta on vas- tiovarainministeriön 24.6.1997 pyytämän lau-
11287: tannut tarkastusneuvos Mauri Lehmusta. Kerto- sunnon Omistajaohjaustyöryhmän muistiosta
11288: musosuus valmistui ja hyväksyttiin valtiontilin- (VM:n työryhmämuistio 1997:123) sekä valtio-
11289: tarkastajien kokouksessa 23.9.1997. varainministeriön 24.6.1997 pyytämän lausun-
11290: Tarkastustoiminnassa esille tulleita epä- non Valvontatyöryhmän muistiosta (VM:n työ-
11291: kohtia on tarkasteltu jäljempänä tässä kerto- ryhmämuistio 1997:15).
11292: muksessa hallinnonaloittain. Paikallistarkas-
11293: tuksissa esille tulleita kysymyksiä on käsitelty Tutkimustoiminta
11294: kunkin hallinnonalan yhteydessä. Tarkastus-
11295: ten yhteydessä valtiontilintarkastajat ovat seu- Vuonna 1996 rahoitetun tutkimustoiminnan tu-
11296: ranneet myös aiempina vuosina tehtyjen loksia selostetaan tarkemmin tämän kertomuk-
11297: muistutusten ja huomautusten huomioon ot- sen viimeisessä luvussa. Vuonna 1997 valtionti-
11298: tamista valtionhallinnossa. Mikäli on katsottu lintarkastajilla oli käytettävissään yhteensä
11299: aihetta olevan, samoihin seikkoihin on kiin- 450 000 mk ulkopuolisilta hankinavaan tutki-
11300: nitetty uudelleen huomiota osana kertomus- mustoimintaan. Tutkimustoiminnan painopis-
11301: vuoden tarkastusta, ja tällöin tehdyt havain- tealueiksi määriteltiin tulosohjauksen ja -johta-
11302: not ja muistutukset on esitetty asianomaisen misen arviointi, valtion ja Euroopan unionin
11303: hallinnonalan kohdalla. tukitoiminta, peruspalvelujen tarjonnan ja ky-
11304: synnän tasapuolisuus sekä esitutkimushank-
11305: Lausunnot keet.
11306: Joulukuun 1996 alussa lähetettyyn tarjous-
11307: Vuosiksi 19%-1999 valitut valtiontilintarkasta- pyyntökirjeeseen saatiin määräaikaan mennes-
11308: jat antoivat eduskunnan puhemiehelle lausun- sä yhteensä 15 vastausta, joiden yhteenlaskettu
11309: non valtiontalouden kehittämistoimikunta 95:n rahoitustarve oli 1,7 Mmk. Tarjouskierroksen
11310: muistiosta 18.9.1996 . jälkeen valtiontilintarkastajat päättivät maalis- ja
11311: Valtiovarainministeriö pyysi kirjeellään huhtikuussa 1997 käynnistää seuraavat tutki-
11312: 20.1.1997 valtiontilintarkastajien lausuntoa mushankkeet:
11313: luonnoksesta JHTT-asetuksen muuttamisesta - Pienen ja keskisuuren yritystOimmnan
11314: lähinnä JHTT-tutkintoon hyväksymisedellytys- toimintaedellytykset ja kehitysnäkymät Suo-
11315: ten osalta. Valtiontilintarkastajat antoivat pyy- men kansantaloudessa. Helsingin yliopisto,
11316: detyn lausunnon 6.2.1997. professori Vesa Kanniainen.
11317: Valtiontilintarkastajat vastasivat 13.5.1997 - EU-tukien koordinoinnin ja seurannan
11318: valtiovarainministeriön 7.4.1997 päivättyyn ky- kehittäminen. Turun yliopisto, VTT Pekka Ket-
11319: selyyn, joka koski maksullisessa toiminnassa tunen.
11320: sovellettavia hinnoitteluperiaatteita. - Valtionosuuden epävarma kohtaanto.
11321: Oikeusministeriö pyysi kirjeellään 25.7.1997 Joensuun yliopisto, professori Juha Alho.
11322: valtiontilintarkastajien lausuntoa Perustuslaki - Peruspalveluiden tasapuolisuuden ar-
11323: 2000 -komitean mietinnöstä (KM 1997:13). Val- viointi. Kuopion yliopisto, professori Pauli Nie-
11324: tiontilintarkastajat antoivat pyydetyn lausunnon melä.
11325: 21.8.1997. - Tulevaisuudentutkimuksen käyttö ja vai-
11326: Valtiontilintarkastajat antoivat 21.8.1997 val- kuttavuus ympäristöpoliittisessa päätöksen-
11327: 12
11328:
11329:
11330: teossa (esitutkimus). Turun kauppakorkeakou- neet valtion tai sen hallussa ollutta omaisuutta
11331: lu, professori Pentti Malaska. tai niistä on aiheutunut valtiolle vahingonkor-
11332: - Governance, control and accountability vausvelvollisuus. Koska nämä asiat on saatettu
11333: of public enterprises and state-owned cernpa- poliisiviranomaisten tutkittaviksi ja tuomiois-
11334: nies in OECD-countries. OECD/PUMA, ylitar- tuinten käsiteltäviksi, ei niitä ole käsitelty tässä
11335: kastaja, HTT Jarmo Laine. kertomuksessa.
11336: - Tulosmittaristot julkisorganisaatioiden Tätä kertomusta valmistellessaan valtiontilin-
11337: arvioinnin välineinä. Vaasan yliopisto, profes- tarkastajat ovat perehtyneet myös Hallituksen
11338: sori Ismo Lumijärvi. kertomukseen valtiovarain hoidosta ja tilasta,
11339: jonka aineisto on ollut valtiontilintarkastajien
11340: Kertomuksen valmistelu käytettävissä. Valtiontilintarkastajat eivät ole
11341: havainneet kertomuksessa erityistä huomautta-
11342: Välittömästi kunkin hallinnonalan keskushal- mista.
11343: linnon tarkastusten ja asiantuntijoiden kuulemi-
11344: sen jälkeen aloitettiin tämän kertomuksen val- Koulutus
11345: mistelu ja käsittely valtiontilintarkastajien koko-
11346: uksissa. Ensimmäisten hallinnonalojen käsittely Valtiontilintarkastajat ja heidän kansliansa hen-
11347: aloitettiin huhtikuun lopulla 1996, ja kertomuk- kilökunta ovat osallistuneet Tampereen Yli-
11348: sen painatus alkoi toukokuussa 1996. Kerto- opiston Täydennyskoulutuskeskuksen järjestä-
11349: muksen valmistelu päättyi marraskuussa 1997, mille julkistalouden tarkastajien neuvottelupäi-
11350: jolloin viimeiset käsikirjoitukset lähetettiin ville 4.- 5.6. 1997. Tämän lisäksi valtiontilintar-
11351: käännettäviksi ja painettaviksi. Tätä kertomusta kastajain kanslian henkilökunta on osallistunut
11352: valmistellessaan valtiontilintarkastajat ovat pitä- erilaisiin eduskunnan, Hallinnon kehittämis-
11353: neet 36 kokousta. keskuksen, valtiovarainministeriön, ulkoasiain-
11354: Yksityisten kansalaisten ja järjestöjen kan- ministeriön kehitysyhteistyöosaston,Tieturi
11355: nanottoja, selvityspyyntöjä ja aloitteita on val- Oy:n, JHTT-yhdistys ry:n ja Hallinnon tutki-
11356: tiontilintarkastajille tullut 20. muksen seuran järjestämiin koulutustilaisuuk-
11357: Kahden yksityishenkilön valtiontilintarkasta- siin ja seminaareihin.
11358: jille lähettämien Vantaan Vuokra-asunnot Oy:n
11359: toimia koskeneiden ilmiantokirjelmien johdos- Kansainvälinen toiminta
11360: ta valtiontilintarkastajat pyysivät selvitykset
11361: ympäristöministeriöltä, Valtiokanttorilta ja Val- Valtiontilintarkastajien kanslian kolme virka-
11362: tion asuntorahastolta. Asian johdosta kertyneet miestä kävivät 25.11.1996 Ruotsin valtiontilin-
11363: asiakirjat lähetettiin 10.12.1996 eduskunnan oi- tarkastajien kanslian kansliapäällikön kutsusta
11364: keusasiamiehelle mahdollisia toimenpiteitä tutustumassa Ruotsin valtiontilintarkastajien
11365: varten. kansliaan.
11366: Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet myös Valtiontilintarkastajien toimintaan ovat käy-
11367: valtion omaisuuteen ja hallinnon toimintaan neet tutustumassa varapääjohtaja Claudia Fri-
11368: kohdistuneen ilkivallan määrää ja laatua sekä xiones de Rosales, kansainvälisten suhteiden
11369: valtionhallinnon piirissä ilmi tulleita väärinkäy- johtaja Roger H. Miranda ja varapääjohtajan
11370: töksiä, lähinnä siltä osin, kuin ne ovat koske- avustaja Maria Martha Solorzano Nicaraguan
11371: 13
11372:
11373: valtiontarkastuslaitoksesta sekä Nicaraguan Xiangren sekä suurlähettiläs Wang Lian ja avus-
11374: suurlähettiläs Patricia Delgado 2.12.1996, pää- taja Zhang Fei Kiinan Kansantasavallasta
11375: johtaja John Pureeli ja apulaisjohtaja Michael 30.5.1997, kansliapäällikkö Åke Dahlberg ja
11376: Buckley Irlannin julkistenvarainvaliokunnasta tarkastuspäällikkö Ingemar Delveborn Ruotsin
11377: 21.1.1997, Ruotsin valtiontilintarkastajien edus- valtiontilintarkastajien kansliasta 20.8.1997,
11378: tajat 6.3.1997 ( 6 henkeä), vanhempi neuvonan- Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston vir-
11379: taja Kjell Larsson OECD/SIGMA 30.4.1997, yksi- kamiehet Carolina Malmerus, Susanne Jansson,
11380: könpäällikkö Derry Ormond OECD/PUMA Karin Hååg, Rolf Sandal, Gert Paulsson, Bengt
11381: 21.5.1997, ministeri Cao Qingze (Ministry of Nordström, Alfred Bretschneider, Fredrik Ro-
11382: supervision), Hunanin maakunnan tarkastusvi- sengren ja Kenneth Eliassan tarkastuspäällikkö
11383: raston pääjohtaja Sun Zaifu, Hubein maakun- Jan-Erik Furubon johdolla 6.10.1997.
11384: nan tarkastusviraston pääjohtaja Luo Qingquan, Lisäksi tarkastusneuvos Mauri Lehmusta val-
11385: tarkastusosaston johtaja Yang Chuande (State tiontilintarkastajain kansliasta on osallistunut
11386: Administration of Tobacco Trading) sekä tar- eduskunnan nimeämänä ECPRD:n makrotalou-
11387: kastusministeriöstä tilintarkastaja Yu Xueru, ja- dellisen työryhmän työskentelyyn vuosina
11388: ostopäällikkö Liu Niu ja jaostopäällikkö Kong 1996--97.
11389: Yleinen osa
11390:
11391:
11392:
11393:
11394: Vuoden 1996 tilinpäätöksen vertailu vuoden vuonna 199 426,3 Mmk. Lisäystä edellisestä vuo-
11395: 1995 tilinpäätökseen desta oli siis 1 093,9 Mmk (1 %). Vuoden 1995
11396: ylijäämä oli 3 039,8 Mmk ja kertomusvuoden alijää-
11397: Valtion tulot olivat v. 1995 201 372,2 Mmk ja kerto- mä 1 034,0 Mmk. Tilinpäätösluvut osastoittain ja
11398: musvuonna 198 392,3 Mmk, joten ne vähenivät pääluokittain vuosilta 1995 ja 1996 ilmenevät seu-
11399: edellisestä vuodesta 2 979,9 Mmk:lla (1 %). Valtion raavasta taulukosta.
11400: menot olivat v. 1995 198 332,4 Mmk ja kertomus-
11401:
11402:
11403:
11404: Lisäykset
11405: Osasto/Pääluokka 1995 1996 Vähennykset-
11406: mk mk mk %
11407:
11408: Tulot
11409: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot 108 476 060 920,56 124 006 898 202.48 15 530 837 281,92 14
11410: 12 Os. Sekalaiset tulot 31126 457 619.76 33 097 209 512,54 1 970 751 892.78 6
11411: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset 6 303 335 362,15 5 660 616 760.42 -642 718 601.73 -10
11412: 15 Os. Lainat 55 466 366 853,31 35 627 568 526,93 -19 838 798 326,38 -36
11413:
11414: Tulot yhteensä 201 372 220 755,78 198 392 293 002,37 -2 979 927 753,41 -1
11415:
11416: Menot
11417: 21 Pl. Tasavallan Presidentti 23 831 244,32 24 419 579,55 588 335,23 2
11418: 22 Pl. Eduskunta 240 650 777,34 248 982 478.49 8 331 701,15 3
11419: 23 Pl. Valtioneuvosto 171 020 305,08 196 635 793,71 25 615 488,63 15
11420: 24 Pl. Ulkoasia inministeriö 2 847 559 421,36 2 989 019 925,90 141 460 504,54 5
11421: 25 Pl. Oikeusministeriö 2 378 642 966,83 2 435 228 136.40 56 585 169,57 2
11422: 26 Pl. Sisä asiain ministeriö 10 441 905 719,57 6 502 411 636,92 -3 939 494 082,65 -38
11423: 27 Pl. Puolustusministeriö 8 336 362 945,09 9 287 160 230,82 950 797 285.73 11
11424: 28 Pl. Valtiovarainministeriö 24 580 360 228,01 29 502 691 897,07 4 922 331 669,06 20
11425: 29 Pl. Opetusministeriö 27 201 556 431,59 26 635 340 368,26 -566 216 063,33 -2
11426: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö 15 426194 027,63 12 727 006 990,92 -2 699 187 036.71 -17
11427: 31 Pl. Liikenneministeriö 8 302 335 723,82 8 130 149 239,15 -172 186 484,67 -2
11428: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö 7 702 856 833,28 5 350 481 936,25 -2 352 374 897,03 -31
11429: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö 49 026 834 676,32 48 221 001 576,82 -805 833 099,50 -2
11430: 34 Pl. Työministeriö 12 350 366 908,30 14 162 419 743,80 1 812 052 835,50 15
11431: 35 Pl. Ympäristöministeriö 4 716 837 005,39 3 980 254 720,32 -736 582 285,07 -16
11432: 36 Pl. Valtionvelka 24 585 087 500,62 29 033 101 192,38 4 448 013 691,76 18
11433:
11434: Menot yhteensä 198 332 402 714,55 199 426 305 446,76 1 093 902 732,21 1
11435: Ylijäämä 3 039 818 041,23
11436: Alijäämä 1 034 012 444,39
11437:
11438:
11439:
11440: 14
11441: Tulot Suhteellisesti ja markkamääräisesti eniten menot
11442: Tulot kasvoivat kertomusvuonna edelliseen vuo- vähenivät sisäasiainministeriön hallinnonalalla,
11443: teen verrattuna osastoissa 11 Verot ja veronluontei- 3 939,5 Mmk (38 %). Kuntien yleinen valtionosuus
11444: set tulot ja 12 Sekalaiset tulot. Verot ja veronluon- ja verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus-
11445: teiset tulot kasvoivat 15 530,8 Mmk (14 %). Kasvu lisä (momentti 26.97.31) aiheuttivat menoja kerto-
11446: johtui ennen muuta siitä, että tulo- ja varallisuusve- musvuonna 1 282,6 Mmk, mikä oli 4 252,6 Mmk
11447: ron tuotto kasvoi edellisestä vuodesta 7 907,7 (77 %) vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavat
11448: Mmk:lla (21 o/o), arvonlisäveron tuotto 5 163,6 menot (momentit 26.97.31 ja 33). Poliisitoimen
11449: Mmk:lla (14 %) ja polttoaineveron tuotto 1 086,3 menot olivat puolestaan 115,7 Mmk (4 %) edellis-
11450: Mmk:lla (9 %). Sekalaiset tulot olivat edelliseen vuotisia suuremmat ja EU:n osallistuminen raken-
11451: vuoteen verrattuna 1 970,8 Mmk (6 %) suuremmat. ne- ja aluekehitysohjelmiin aiheutti menoja 223,0
11452: Eniten tähän vaikutti luvun Muut sekalaiset tulot Mmk (61 %) enemmän kuin v. 1995.
11453: momentti Tulot osakemyynneistä, jolle kertyi Maa- ja metsätalousministeriön menot vähenivät
11454: 3 856,7 Mmk. Edellisenä vuonna vastaava moment- 2 699,2 Mmk:lla (17 %). Pääasiassa tähän vaikutti
11455: ti kuului kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- se, että maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen
11456: nonalalle ja tuotti 2 514,2 Mmk vähemmän eli menot olivat kertomusvuonna 3 020,5 Mmk (41 %)
11457: 1 342,5 Mmk. Valtiovarainministeriön hallinnon- edellisvuotisia pienemmät. Toisaalta EU-tulotuki
11458: alan tulot alenivat kertomusvuonna edelliseen vuo- aiheutti menoja 393,4 Mmk (31 %) enemmän kuin
11459: teen verrattuna, sillä siirtymäkorvaus Euroopan V. 1995.
11460: unionista oli kertomusvuonna 1 841,6 Mmk (68 %) Ympäristöministeriön menot vähenivät 736,6
11461: edellisvuotista pienempi. Mmk:lla (16 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Me-
11462: Markkamääräisesti ja suhteellisesti eniten tulot not vähenivät ennen muuta luvun Asunto- ja raken-
11463: vähenivät osastossa 15 Lainat 09 838,8 Mmk, nustoimi momenteissa ASP-järjestelmään liittyvät
11464: 36 %), sillä valtion nettolainanotto oli kertomus- palkkiot ja korkotuki (vähennys 251,3 Mmk, 98 %),
11465: vuonna 20 137,6 Mmk (37 %) pienempi kuin edel- Asumistuki (vähennys 340,0 Mmk, 13 %) ja Asunto-
11466: lisenä vuonna. lainojen korkotuki (vähennys 374,6 Mmk, 83 %).
11467: Avustukset korjaustoimintaan aiheuttivat puoles-
11468: Menot taan menoja 200,0 Mmk (61 %) enemmän kuin
11469: Menot kasvoivat markkamääräisesti ja suhteellisesti edellisenä vuonna.
11470: eniten valtiovarainministeriön pääluokassa
11471: ( 4 922,3 Mmk, 20 %). Pääluokan menoista rahoitus-
11472: markkinoiden vakauttaminen aiheutti kertomus-
11473: vuonna 13-kertaiset menot edelliseen vuoteen ver- Vuoden 1996 tilinpäätöksen vertailu
11474: rattuna ja ne olivat 3 952,2 Mmk, Valtion kiinteistö- talousarvioon
11475: laitoksen menot olivat 262,6 Mmk (65 %) suurem-
11476: mat kuin rakennushallinnon menot v. 1995, Suo- Varsinaisen talousarvion lisäksi, jossa tulojen lop-
11477: men maksuosuudet Euroopan unionille olivat pusumma oli 193 530 601 000 mk ja menojen
11478: 440,0 Mmk (10 %) edellisvuotisia suuremmat, ja 193 526 474 000 mk, annettiin kertomusvuonna
11479: eläkemenoista vakinaiset eläkkeet ja perhe-eläk- k o 1m e lisätalousarviota. Niissä hyväksyttiin tu-
11480: keet aiheuttivat 429,6 Mmk (4 %) enemmän menoja loihin lisäystä 7 748 178 000 mk ja menoihin
11481: kuin edellisenä vuonna. 7 748 211 549 mk. Talousarvioon merkityt tulot
11482: Menot valtionvelasta olivat kertomusvuonna olivat siten kaikkiaan 201 278 779 000 mk ja menot
11483: 4 448,0 Mmk (18 %) suuremmat kuin v. 1995 pää- 201 274 685 549 mk, joten budjetoidut tulot olivat
11484: asiassa siksi, että markkamääräisen velan korko- 4 093 451 mk menoja suuremmat. Tilinpäätöksen
11485: menot olivat 3 901,9 Mmk (32 %) edellisvuotisia mukaan tuloja kirjattiin 198 392 293 002,37 mk ja
11486: suuremmat. menoja 199 426 305 446,76 mk. Alijäämä oli siis
11487: Työministeriön hallinnonalan menot kasvoivat 1 034 012 444,39 mk.
11488: 1 812,1 Mmk:lla (15 %). Pääosan kasvusta aiheutti Seuraavassa on otettu tarkasteltaviksi ne mo-
11489: työmarkkinatukimenojen lisääntyminen 1 331,7 mentit, joiden tilinpäätös eroaa talousarviosta vä-
11490: Mmk:lla (33 %). Työvoimapoliittisen aikuiskoulu- hintään 100 Mmk tai 10% ja 10 Mmk. Lisätalousar-
11491: tuksen ostopalvelujen menot lisääntyivät 324,4 vioiden lisäykset ja vähennykset on otettu huo-
11492: Mmk:lla ( 43 %) edellisestä vuodesta. mioon vertailussa.
11493:
11494:
11495:
11496:
11497: 15
11498: Tulot v. 1996
11499:
11500: Talousarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys
11501: mukaan Alitus-
11502: Osasto Varsinainen Muutokset Yhteensä
11503: talousarvio
11504: mk mk mk mk mk %
11505:
11506: 11. Verot 126 778 200 000 -1 465 000 000 125 323 200 000 124 006 898 202,48 -1 316 301 797,52 -1
11507: 12. Sekalaiset
11508: tulot 26 083 602 000 6 293 178 000 32 376 780 000 33 097 209 512,54 720 429 512,54 2
11509: 13. Korkotulot 4 671 431 000 725 000 000 5 396 431 000 5 660 616 760,42 264 185 760,42 5
11510: 15. lainat 35 987 368 000 2 195 000 000 38 182 368 000 35 627 568 526,93 -2 554 799 473,07 -7
11511: Yhteensä 193 530 601 000 7748 178 000 201 278 779 000 198 392 293 002,37 -2 886 485 997,63 -1
11512:
11513:
11514:
11515:
11516: 11 Os. Verot ja veronluontaisettulot tilinpäätöksen mukaan 378,7 Mmk, mikä oli 224,7
11517: Tuloja arvioitiin kertyvän 125 323,2 Mmk, mutta Mmk (146 o/o) enemmän kuin talousarvion 154,0
11518: tilinpäätöksen mukaan kertymä oli 1 316,3 Mmk Mmk, sillä ns. e-ajokorttimuutos aiheutti poikkeuk-
11519: (1 %) pienempi. Tulo- ja varallisuusveron tuotto oli sellisen suuren tulonlisäyksen. Vuosien 1997 ja
11520: arvioitu 44 300,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan 1998 tasoksi on arvoitu 185,0 Mmk. Ulosottotoimen
11521: tulot olivat kuitenkin 1 478,3 Mmk (3 o/o) suurem- maksutuloiksi oli arvoitu 175,0 Mmk. Tilinpäätök-
11522: mat eli 45 778,3 Mmk. Korkotulojen lähdeveron sen mukaan nämä tulot olivat 155,1 Mmk, joten
11523: tuotto jäi 170,5 Mmk (12 %) pienemmäksi kuin maksutulot olivat 19,9 Mmk (11 o/o) arvioitua pie-
11524: ennakoitu 1 450,0 Mmk, sillä vuoden 1996 korkota- nemmät.
11525: so osoittautui arvioitua alemmaksi ja verollisten Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot
11526: talletusten määrä samoin. (EU) olivat tilinpäätöksen mukaan 211,9 Mmk,
11527: Talousarviossa arvioitiin arvonlisäveroa kerty- mikä oli 189,8 Mmk (47 %) arvioitua vähemmän.
11528: vän 43 900,0 Mmk. Kertymä oli kuitenkin 1 797,0 Vuoden 1996 varsinainen talousarvio valmisteltiin
11529: Mmk ( 4 o/o) pienempi. Eräistä vakuutusmaksuista vuoden 1995 kesällä, jolloin Suomella ei ollut
11530: suoritettavan veron tuotto oli arvioitu 1 700,0 minkäänlaista kokemusta siitä, kuinka nopeasti
11531: Mmk:ksi, mutta tulot olivat tilinpäätöksen mukaan ED-ohjelmien hankkeet voisivat edetä ja hyväksyt-
11532: 118,8 Mmk (7 %) pienemmät. Valmisteverojen tuot- täviä kustannuksia kertyä. Maksatuskertymän las-
11533: to jäi 249,6 Mmk (1 %) ennakoitua pienemmäksi, kemisperiaatteistakaan ei komissiolta ollut tässä
11534: sillä polttoaineveroa kertyi 275,7 Mmk (2 o/o) vä- vaiheessa saatu selkeitä ohjeita. Lisätalousarvion
11535: hemmän kuin arvioidut 12 990,0 Mmk. Sen sijaan laatimisvaiheessa oli jo tiedossa, että ohjelmien
11536: virvoitusjuomaveroa kertyi 37,5 Mmk (29 %) arvioi- hankkeiden valmistelu, käsittely ensin maakunnan
11537: tua enemmän. yhteistyöryhmissä ja sitten varsinaisen myöntö- ja
11538: Tilinpäätöksen mukaan leimaveroa kertyi 353,2 maksatuspäätöksen tekevässä virastossa kestää
11539: Mmk 05 o/o) vähemmän kuin budjetoidut 2 400,0 kauemmin, kuin ennen ohjelmien käynnistymistä
11540: Mmk. Leimaveron tuottoarviota alennettiin vuoden oli ajateltu.
11541: 1996 toisessa lisätalousarviossa 400,0 Mmk:lla. Tavoite 6 ja 5b -ohjelmien ensimmäisiä ennak-
11542: Vuoden 1997 alusta astui voimaan varainsiirtovero, koja ei ohjelmien ennakoitua hitaamman toteutu-
11543: jolla kiinteistöjen verokantaa alennettiin 4 o/o siten, misen vuoksi ehditty saamaan kertomusvuoden
11544: että alennettua verokantaa sovellettiin jo 1.7.1996 aikana. Lisäksi tavoite 2 -ohjelmassa tehtiin loppu-
11545: lukien. Tämän toimenpiteen vaikutus on jäänyt syksyllä 1996 muutos, mikä pienensi tavoitteen 2
11546: alimitoitetuksi, mikä on osaltaan vaikuttanut tuo- EAKR-maksusitoumusta ja näin ollen komission
11547: ton yliarvioon. Jäteveroa kertyi 28,6 Mmk (41 o/o) maksettavan ennakon määrää kertomusvuonna.
11548: vähemmän kuin arvoidut 70,0 Mmk eli 41,4 Mmk. Talousarvion ja lisätalousarvion tuloarvion laa-
11549: dintaan vaikuttavat erittäin monet tekijät. Muutami-
11550: 12 Os. Sekalaiset tulot en hankkeiden maksatusten ajoittuminen vuoden
11551: Oikeusministeriön hallinnonalalla tuomioistuintu- loppupuolelle voi nostaa maksatustilanteen yli
11552: loja kertyi 16,0 Mmk (10 o/o) enemmän kuin arvioi- kynnysarvon, jolloin komissiolta voidaan pyytää
11553: dut 165,0 Mmk. Tulot poliisin lupapalveluista olivat seuraavaa maksatuserää. Esimerkiksi yritystukien
11554:
11555:
11556: 16
11557: maksatusten ajoittumiseen vaikuttavat suuressa 1 750,0 Mmk:ksi ja siitä tuloutui vain 1 666,6 Mmk
11558: määrin tukea saavat yritykset itse. Myönteisen tuki- eli 83,4 Mmk budjetoitua vähemmän. Vuonna 1995
11559: päätöksen saatuaan yrityksen on mahdollista odot- kertomusvuoden talousarviota valmisteltaessa ei
11560: taa yrityksen kannalta oikeaa markkinatilannetta ollut täsmällistä tietoa siitä, mitkä ovat kertomus-
11561: jopa kolme vuotta, ennen kuin se toteuttaa hank- vuoden pelto- ja eläinyksikkömäärät, joiden perus-
11562: keensa ja pyytää myönnettyä tukea maksettavaksi. teella tuki Suomelle maksetaan. Lisäksi syynä oli
11563: Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot se, että viljelijöiden halukkuus siirtyä luopumistuen
11564: oli arvioitu 63,5 Mmk:ksi, mutta tulot olivat 40,6 piiriin oli ylimitoitettua. Tuloja kasvatti budjetoi-
11565: Mmk (64 %) suuremmat eli 104,1 Mmk. Koneiden tuun verrattuna ympäristötuen lisäys 42,0 Mmk:lla,
11566: ja laitteiden vuokrat (10,2 Mmk) kertyivät pääosin mikä johtui mm. tukiyksiköiden lisäyksestä budje-
11567: Ruotsin ja Norjan rauhanturvajoukoille vuokrattu- toinnin perustana olleisiin arvioihin verrattuna.
11568: jen Pasi XA -ajoneuvojen vuokrista. Vuokraaminen Pellon metsitys jäi myös arvioitua vähäisemmäksi,
11569: ei ollut tiedossa kertomusvuoden talousarvioesitys- mikä pienensi tulokertymää 17,0 Mmk:lla. Tämä
11570: tä valmisteltaessa. YK-korvaukset suomalaisten aiheutti myös metsänparannustoimenpiteiden tulo-
11571: valvontajoukkojen kustannuksista olivat 13,2 Mmk. kertymän vähennyksen 10,9 Mmk:lla. EU:n maata-
11572: Maksujen määrää on erittäin vaikea ennakkoon louden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta saa-
11573: arvioida täsmällisesti, koska maksettavien korvaus- tavat tulot (EU) oli arvioitu 652,8 Mmk:ksi, mutta ne
11574: ten suuruus ja ajoitus ovat riippuvaisiaYK:nitsensä jäivät 299,3 Mmk (46 %) pienemmiksi. Pääasiallisin
11575: jäsenmailta keräämien jäsenmaksujen kertymästä. erotuksen syy oli 6-alueen ulkopuolisiin 5a-toi-
11576: Lisäksi Hornet-hävittäjähankinnan maksujärjeste- menpiteisiin liittyvät tulojen viivästykset. Komis-
11577: lyistä aiheutuneet korkotulot olivat 12,8 Mmk. Näi- sioon jätettiin muutoshakemus, jossa vuosien 1995
11578: tä korkotuloja ei voitu ennakoida. ja 1996 menokehyksiä muutettiin. Käsittely kesti 8
11579: Euroopan unionin traditionaalisten varojen kan- kuukautta. Tämän johdosta kertomusvuoden mak-
11580: topalkkiot (EU) oli arvioitu 169,0 Mmk:ksi, mutta satukset hoidettiin vasta vuoden 1997 puolella.
11581: ne jäivät 70,4 Mmk (42 %) pienemmiksi, koska Hirvieläinten metsästysmaksujen kertymäksi oli
11582: budjettiehdotus oli laadittu kesän ja syksyn 1995 arvioitu 21,3 Mmk. Tulot olivat kuitenkin 11,2 Mmk
11583: aikana, jolloin EU:n vaikutus tullien ja tuontimak- (53%) pienemmät eli 10,1 Mmk. Maa- ja metsäta-
11584: sujen kertymään oli vielä vaikeasti arvioitavissa. lousministeriön hallinnonalan muut tulot tuottivat
11585: Valtiovarainministeriön hallinnonalan muita tu- 58,1 Mmk, mikä oli 32,3 Mmk (125 %) arvioitua
11586: loja kertyi tilinpäätöksen mukaan 5 388,5 Mmk, enemmän.
11587: mikä oli 1 368,5 Mmk (34 %) arvioitua enemmän. Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kus-
11588: Kertomusvuoden toisessa lisätalousarviossa tuloar- tannuksista olivat tilinpäätöksen mukaan 77,9
11589: viota tarkistettiin 1 900,0 Mmk:lla sarjaobligaatioi- Mmk, mikä oli 10,9 Mmk (16 %) talousarvion 67,0
11590: den myynnistä saatavien kurssivoittojen vuoksi. Mmk:n arviota enemmän. Momentille tulootetaan
11591: Loppuvuodesta kurssivoittoja kertyi vielä 1 368,0 Tielaitoksen ulkopuolisille, pääasiassa kunnille te-
11592: Mmk arvioitua enemmän. Kurssivoittojen runsas kemistä tietöistä kertyvät tulot. Kunnille tehtiin
11593: realisoituminen oli yksi tärkeä syy valtion velan pienehköjä perusparannustöitä ja eräitä suurem-
11594: menojen ja velasta johtovien tulojen nettoottami- piin kehittämishankkeisiin liittyviä töitä budjetoitua
11595: seen vuoden 1997 talousarviossa. enemmän. Merenkulkulaitoksen tulot olivat tilin-
11596: Opintotukitoiminnan tulot olivat talousarvion päätöksen mukaan 323,4 Mmk, mikä oli 110,5 Mmk
11597: mukaan 131,0 Mmk. Tilinpäätöksen mukaan tulot (25 %) arvioitua vähemmän. Momentin tuloista
11598: olivat 155,1 Mmk, joten opintotukitoiminnan tulot pääosa eli 321,0 Mmk oli väylämaksu ja, joiden
11599: olivat 24,1 Mmk (18 %) talousarvion arviota suu- kertymä oli n. 110 Mmk budjetoitua pienempi.
11600: remmat. Syynä oli opintorahojen takaisinperinnän Syitä olivat mm. merikuljetusten määrän vähenemi-
11601: tehostuminen erityisesti opiskelijan ilmoittamien nen sekä aluskannan rakennemuutokset, kuten
11602: tulojen jälkivalvonnan lisääntymisen vuoksi sekä alusten koon suureneminen ja jäävahvisteisten
11603: takaajana maksettujen lainojen korkojen perinnän alusten osuuden kasvaminen.
11604: tehostuminen. Myös kertomusvuonna maksettujen Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan
11605: takausvastuiden kertyneet lyhennykset olivat en- muita tuloja kertyi 190,3 Mmk, mikä oli 76,5 Mmk
11606: nakoitua suuremmat. (67 %) arvioitua enemmän. Momentille tulootetaan
11607: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki- kauppa- ja teollisuusministeriön oman maksullisen
11608: osastosta saatavat tulot (EU) olivat 2 555,0 Mmk, toiminnan tulojen lisäksi seitsemän muun hallin-
11609: mikä alitti arvion 124,2 Mmk:lla (5 %). Syynä tähän nonalan viraston ja laitoksen tulot. Virastojen ja
11610: oli se, että EU:n tulotuen suuruus mitoitettiin laitosten tulot ylittivät 2,5 Mmk:lla tuloarvion. Mo-
11611:
11612:
11613: 2 370148 17
11614: mentille tuloutetaan myös mm. tulot Kemijoki Oy:n voivat laman aikana voimakkaasti. Vuonna 1993
11615: osakassähköstä, jotka kertomusvuonna ylittivät 3,9 palkkaturvaa maksettiin 503,9 Mmk ja v. 1994 348,3
11616: Mmk:lla tuloarvion. Kertomusvuoden tuloarvion Mmk. Talouskehityksen parantuessa palkkaturva-
11617: ylityksestä 44,9 Mmk kertyi aluerahoituslainojen menot ovat supistuneet voimakkaammin, kuin ta-
11618: korkoerohyvityksistä ja Suomen Vientiluotto Oy:n lousarviota laadittaessa on osattu arvioida. Siksi
11619: vientiluottojen hyvityksestä. Tulonsiirtojen, pää- palkkaturvamenojen tarve on yliarvioitu n. 80
11620: omasiirtojen ja tukipalkkioiden palautuksista kertyi Mmk:lla kertomusvuonna. Vastaava yliarvio kos-
11621: tuloarvion ylityksinä yhteensä 13,8 Mmk. kee myös palkkaturvamenojen palautuksia mo-
11622: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla mentille 12.34.70.
11623: valtionapujen palautuksia oli arvioitu kertyvän 90,0 Työministeriön hallinnonalan muut tulot oli ar-
11624: Mmk. Tilinpäätöksen mukaan niitä kertyi 202,7 vioitu 22,0 Mmk:ksi. Tulot olivat kuitenkin 13,8
11625: Mmk eli 112,7 Mmk (125 %) arvioitua enemmän. Mmk (63 %) suuremmat.
11626: Työttömyyskassapuolella palautukset ovat olleet Muista sekalaisista tuloista sakkorahojen tuotto
11627: ennakoitua suuremmat työttömyyden odotettua jäi 81,7 Mmk (25 %) pienemmäksi kuin budjetoidut
11628: hitaamman vähenemisen sekä vakuutusmaksutuo- 330,0 Mmk. Samoin valtiolle tilitettävät viivästysko-
11629: ton muutoksen johdosta. Lisäksi työttömyysturvan rot, jäämämaksut ja veronlisäykset veronmaksun
11630: perusturvan osalta palautukset ovat olleet suurem- laiminlyömisestä määräaikana tuotti 93,6 Mmk
11631: pia työmarkkinatuen käyttöönoton vuoksi. (19 %) vähemmän kuin arvioidut 500,0 Mmk. Me-
11632: Euroopan sosiaalirahastosta saatavia tuloja (EU) norästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset
11633: kertyi tilinpäätöksen mukaan 284,7 Mmk, mikä oli olivat tilinpäätöksen mukaan 913,1 Mmk, mikä oli
11634: 481,7 Mmk (63 %) arvioitua vähemmän. Syynä 389,3 Mmk (74 %) arvioitua enemmän. Siirrettyjen
11635: tähän oli se, että rakennerahasto-ohjelmien toteu- siirtomäärärahojen peruutusten määrä on erittäin
11636: tus lähti liikkeelle varsin myöhään v. 1995. Riittäviä vaikeasti arvioitavissa. Virastot pyrkivät kaikin kei-
11637: kustannuksia maksusitoumuksiin liittyvien täysi- noin käyttämään määrärahan kokonaan. Tästä
11638: määräisten maksujen saamiselle ei ennättänyt syn- syystä ei peruuntuvan määrän arvioinnille ole hel-
11639: tyä v. 1995. Tämä viivästytti kertomusvuoden mak- posti saatavissa luotettavaa arviota edes viimeisen
11640: susitoumusten ja ennakkomaksujen hakemista ko- lisäbudjetin yhteydessä. Lisäksi peruutukset koos-
11641: missiolta. Myös seurantakomiteoiden päättämien tuvat erittäin monesta erillisestä momentista.
11642: rahoituskehyksiin liittyvien muutosten käsittely vei Valtion maaomaisuuden ja tuloja tuottavien oi-
11643: komissiossa useita kuukausia, minkä johdosta ker- keuksien myynti tuotti 131,2 Mmk, mikä oli 50,0
11644: tomusvuoden ennakkomaksut ajoittuivat vasta ker- Mmk (62 %) arvioitua enemmän. Valtion maaomai-
11645: tomusvuoden loppuun ja osittain vuodelle 1997. suuden myynnille ei ole tehty kattavaa myynti-
11646: Talousarviossa vuoteen 1995 kohdistetut tulot eli suunnitelmaa, jonka puitteissa virastojen tulisi pyr-
11647: vuoden 1995 loppumaksut jäivät kokonaan saa- kiä toimimaan. Näin ollen budjetin tuloarvion laa-
11648: matta. Pääosa eli 447 Mmk talousarviolukujen ja dinta perustuu lähinnä aiempien vuosien pitkäai-
11649: toteutuneiden tulojen välisestä erosta selittyy toi- kaiseen keskiarvioon. Kiinteistölaitos, jonka osuus
11650: minnan ennakoitua hitaammalla käynnistymisellä koko kertymästä oli 75 %, on joulukuussa merkin-
11651: tavoiteohjelmissa 3 ja 4 sekä alueohjelmissa 2, 5b ja nyt tulona ao. momentille n. 64 Mmk. Näin suuri
11652: 6. Yhteisöaloitteet selittävät loput eroista. myyntimäärä ei ollut lisätalousarviota tehtäessä vie-
11653: Palkkaturvamaksujen palautukset työministe- lä tiedossa.
11654: riön hallinnonalalla oli arvioitu 245,0 Mmk:ksi, Valtiolle Valtion eläkerahaston ulkopuolella tu-
11655: mutta ne olivat 80,8 Mmk (33 %) pienemmät. Valtio loutettavia korvauksia kertyi 74,9 Mmk. Tämä oli
11656: turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvan palkka- ja 39,3 Mmk (111 %) arvioitua enemmän. Tulomo-
11657: muun saatavan suorituksen työnantajan konkurs- mentin perusteena oleva eläkekanta on hankalasti
11658: sin tai muun maksukyvyttömyyden varalta palkka- arvioitavissa, koska se muutamien kymmenien
11659: turvana. Tähän tarkoitukseen on varattu määräraha henkilöiden suuruisena pienehkönä joukkona ei
11660: momentille 34.99.50. Palkkaturvana maksettu mää- käyttäydy suurempia henkilömääriä koskevien ti-
11661: rä peritään takaisin työnantajalta. Konkurssi- tai lastollisten periaatteiden mukaan. Henkilöstö on
11662: muussa maksukyvyttömyystapauksessa tämä ei pääosin hyväpalkkaista ja kuukausikorvausmäärät
11663: useinkaan onnistu. Siksi työttömyyskassojen kes- voivat olla esim. 10 000--15 000 mk. Tällaisten
11664: kuskassan on vuosittain jälkikäteen korvattava val- eläkkeiden pääomitettu arvo voi hyvinkin olla usei-
11665: tiolle työntekijöille maksettujen määrien ja työnan- ta satojatuhansia markkoja, jolloin jo muutamasta
11666: tajilta perittyjen pääomamäärien erotus, joka tulou- kymmenestä pääomitetusta eläkkeestä koostuu
11667: tuu momentille 12.34.70. Palkkaturvamenot kas- miljoonia ja jopa kymmeniä miljoonia. Kertomus-
11668:
11669:
11670: 18
11671: vuonna kertakorvauksia tulomomentille tuli kaik- Tällä perusteella lisätalousarvioon merkittiin lisätu-
11672: kiaan 68, ja vuodeksi 1997 on budjetissa ennakoitu loa 50 Mmk. Edellä todetun perusteella voidaan
11673: sama määrä. todeta, että varsinaisen talousarvion tuloarvio oli
11674: alunperin ylimitoitettu ja tästä syystä toisessa lisäta-
11675: 13 Os. Korkotulot ja voiton tulootokset lousarviossa esitettyä lisäystä ei olisi pitänyt tehdä.
11676: Tulot olivat 264,2 Mmk (5 o/o) suuremmat kuin
11677: budjetoidut 5 396,4 Mmk. Momentille Korot muista 15 Os. Lainat
11678: lainoista kertyi 154,9 Mmk (112 o/o) enemmän kuin Osaston tulot olivat 2 554,8 Mmk pienemmät kuin
11679: ennakoidut 138,7 Mmk, koska erityisesti yhtiöitetyt budjetoidut 38182,4 Mmk. Momentille Muiden lai-
11680: valtion liikelaitokset ovat maksaneet ennenaikai- nojen lyhennykset tuloja kertyi 397,2 Mmk (57%)
11681: sesti takaisin perustamisvaiheessa valtiolta saami- enemmän kuin arvioidut 699,2 Mmk. Erityisesti
11682: aan luottoja. Näitä ei ole voitu ottaa huomioon yhtiöitetyt valtion liikelaitokset ovat maksaneet
11683: lisätalousarviossa. Korot talletuksista tuottivat ennenaikaisesti takaisin perustamisvaiheessa val-
11684: 116,9 Mmk (6 o/o) vähemmän kuin arvioidut 2 100,0 tiolta saamiaan luottoja. Näitä ei ole voitu ottaa
11685: Mmk. Korot obligaatioista taas tuottivat 191,1 Mmk huomioon lisätalousarviossa.
11686: (14 o/o) enemmän kuin arvioidut 1400,0 Mmk, kos- Valtion nettolainanotto oli budjetoitu 37 455,0
11687: ka valtion sarjaobligaatiolainoja myytiin kertomus- Mmk:ksi, mutta se jäi 2 952,5 Mmk (8 o/o) arvioitua
11688: vuonna arvioitua enemmän. pienemmäksi. Valtion markkamääräinen lainanot-
11689: Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset olivat to ei enää loppuvuodesta sujunut tavoitteeksi ase-
11690: tilinpäätöksen mukaan 256,0 Mmk. Tämä oli 49,0 tetulla tavalla. Valtio ei siten saanut markkinoilta
11691: Mmk (16 o/o) talousarvion arviota vähemmän. Val- tuotto- ja sarjaobligaatioita eikä velkasitoumuksia
11692: tion liikelaitosten voiton tuloutuksiin lisättiin vuo- sillä korkotasolla, joka aiemmassa vastaavassa lai-
11693: den kahdessa lisätalousarviossa yhteensä 95 Mmk. nanotossa oli toteutunut. Lainanoton varmistami-
11694: Varsinaisessa tuloarviossa momentin kertymäksi nen olisi merkinnyt sitä, että valtio olisi hinnoitellut
11695: oli arvioitu 210 Mmk. Ensimmäisessä lisätalousarvi- lainansa selvästi aiempaa korkeammalle tasolle,
11696: ossa Autorekisterikeskuksen tuloutustavoitetta ko- mikä olisi puolestaan merkinnyt korkotason yleistä
11697: rotettiin 45 Mmk:lla. Toisessa lisätalousarviossa nousua maassamme. Vastaava markkamääräinen
11698: metsähallituksen vuodelle 1995 asetettua 150 lainanotto ei niin lyhyessä ajassa ollut myöskään
11699: Mmk:n tuloutustavoitetta korotettiin 200 Mmk:aan. korvattavissa valuuttamääräisellä lainanotolla.
11700:
11701:
11702:
11703: Menot v. 1996
11704: Talousarvion sekä tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys
11705: mukaan Säästö-
11706: Pääluokka Varsinainen Muutokset Yhteensä
11707: talousarvio
11708: mk mk mk mk mk %
11709:
11710: 21 TP 25 861 000 0 25 861 000 24 419 579,55 -1 441 420,45 -6
11711: 22 EK 257 689 000 0 257 689 000 248 982 478.49 -8 706 521,51 -3
11712: 23VN 197435 000 0 197435 000 196 635 793,71 -799 206,29 -o
11713: 24 UM 2 940 057 000 128 905 000 3 068 962 000 2 989 019 925,90 -79942074,10 -3
11714: 25OM 2 398 146 000 55 928 000 2 454 074 000 2 435 228 136,40 -18 845 863,60 -1
11715: 26 SM 6 382 134 000 74 475 000 6 456 609 000 6 502 411 636,92 45 802 636,92 1
11716: 27 PLM 8 886 330 000 391 540 000 9 277 870 000 9 287 160 230,82 9 290 230,82 0
11717: 28 VM 26 306 159 000 3 368 151 549 29 674 310 549 29 502 691 897,07 -171 618 651,93 -1
11718: 29 OPM 26 537 897 000 365 947 000 26 903 844 000 26 635 340 368,26 -268 503 631.74 -1
11719: 30MMM 13 019 028 000 -108 318 000 12 910 710 000 12 727 006 990,92 -183 703 009,08 -1
11720: 31LM 7 797 772 000 382 561 000 8180 333 000 8 130 149 239,15 -50 183 760,85 -1
11721: 32 KTM 5 166 105 000 691 452 000 5 857 557 000 5 350 481 936,25 -507 075 063,75 -9
11722: 33 STM 47 209 956 000 1 088 681 000 48 298 637 000 48 221 001 576,82 -77635423,18 -0
11723: 34 TM 12 928 823 000 1 497 895 000 14 426 718 000 14 162 419 743,80 -264 298 256,20 -2
11724: 35 YM 4 196 294 000 -318 806 000 3 877 488 000 3 980 254 720,32 102 766 720,32 3
11725: 36 Valtion-
11726: velka 29 276 788 000 129 800 000 29 406 588 000 29 033 101 192,38 -373 486 807,62 -1
11727: Yhteensä 193 526 474 000 7 748 211 549 201 27 4 685 549 199 426 305 446,76 -1 848 380 102,24 -1
11728:
11729:
11730:
11731: 19
11732: Seuraavassa käsitellään niitä momentteja, joiden määrärahasta säästyi 14,2 Mmk (11 %). Valtion
11733: tilinpäätös eroaa talousarviosta vähintään 100 Mmk henkilöstöjärjestelyihin oli budjetoitu 41,2 Mmk.
11734: tai 10% ja 10 Mmk. Pääluokkiin 21-23 ja 27 ei Momentin käyttösuunnitelmassa lakkautuspalk-
11735: kertomusvuonna sisältynyt näitä ehtoja täyttäviä koihin osoitetusta määrärahasta säästyi 21,5 Mmk
11736: menojen ylityksiä tai säästöjä. (52%).
11737: Luottotappiokorvaukset Postipankki Oy:lle oli-
11738: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala vat tilinpäätöksen mukaan 1,4 Mmk. Tämä oli 10,6
11739: Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 2 989,0 Mmk ja Mmk (88 %) arvioitua vähemmän. Kehitysyhteis-
11740: jäivät 79,9 Mmk (3 %) pienemmiksi kuin arvioidut työstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat arvonlisä-
11741: 3 069,0 Mmk. Momentille Siviilihenkilöstön osallis- veromenot jäivät 67,4 Mmk (67 %) pienemmiksi
11742: tuminen kriisinhallintaan myönnettiin varsinaises- kuin ennakoidut 100,0 Mmk. Arvonlisäverolain
11743: sa talousarviossa 24,0 Mmk. Ensimmäisessä ja toi- mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten
11744: sessa lisätalousarviossa määräraha nostettiin 38,5 kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverolli-
11745: Mmk:aan, mutta siitä jäi käyttämättä 12,1 Mmk sia. jotta arvonlisäverona ei rasiteta Suomen kehi-
11746: (31 %). Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet jäivät tysyhteistyötä ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden
11747: 66,5 Mmk (21 %) pienemmiksi kuin ennakoidut avustamista, arvonlisäveromenot budjetoidaan
11748: 316,6 Mmk. Alkuperäisestä arviosta vähennettiin erikseen. Kahdenvälisen kehitysyhteistyön aiheut-
11749: lisämenoarvioissa jo 9,9 Mmk. tamaa arvonlisäveroa maksettiin 29,7 Mmk ja lähi-
11750: alueyhteistyöstä aiheutuvaa arvonlisäveroa 2,8
11751: 25 Pl. Oikeusministeriön hallinnonala Mmk.
11752: Menot oli arvioitu 2 454,1 Mmk:ksi, mutta tilinpää-
11753: töksen mukaan ne olivat 18,8 Mmk (1 %) pienem- 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala
11754: mät. Vaalimenoihin myönnetystä 60,0 Mmk:n mää- Menot jäivät 268,5 Mmk (1 %) pienemmiksi kuin
11755: rärahasta säästyi 15,6 Mmk (26 %). Määrärahan ennakoidut 26 903,8 Mmk. Opintotuen menoista
11756: mitoituksessa oli otettu huomioon v. 1996 toimitet- opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki oli arvioi-
11757: tavat kunnallisvaalit ja europarlamenttivaalit tu 324,0 Mmk:ksi, mutta määrärahasta jäi käyttä-
11758: mättä 33,7 Mmk (10 %). Tästä määrästä takausvas-
11759: 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnonala tuusuoritusten säästö oli 14,4 Mmk. Aikuisopinto-
11760: Menot olivat 6 502,4 Mmk ja ylittivät arvion 45,8 raha oli budjetoitu 187,0 Mmk:ksi, mutta siitä jäi
11761: Mmk:lla (1 %). Poliisitoimen erityismenot oli ta- käyttämättä 32,8 Mmk (18 %).
11762: lousarvioissa budjetoitu 161,5 Mmk:ksi, mutta tilin- Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilai-
11763: päätöksen mukaan ne olivat 48,1 Mmk (30 %) tosten ja ammattikorkeakoulujen käyttökustannuk-
11764: suuremmat. Momentilta maksetaan poliisille mm. siin jäi 233,5 Mmk (7 %) ennakoitua 3 327,2
11765: ulosotosta, oikeuslääkeopillisista tutkimuksista Mmk:aa pienemmäksi. Sen sijaan valtionosuus yk-
11766: sekä passien, henkilökorttien ja ajokorttien valmis- sityisten ammatillisten oppilaitosten ja ammattikor-
11767: tamisesta aiheutuvia menoja. Nämä ja muutkin keakoulujen käyttökustannuksiin ylittyi 84,5
11768: momentilta maksettavat menot ovat luonteeltaan Mmk:lla (32 %) ja nousi 348,7 Mmk:aan. Ylitys
11769: säädössidonnaisia ja pakollisia, eikä niihin voida johtui ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän
11770: kovin paljon vaikuttaa. Heinäkuun 1996 alusta tuli painottumisesta ennakoitua enemmän yksityisiin
11771: voimaan ajokorttilainsäädännön muutos, jonka oppilaitoksiin.
11772: johdosta ajokortteja myönnettiin vuoden loppuun
11773: mennessä n. 800 000, kun vastaava nom1aali myön- 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
11774: tömäärä on n. 160 000 korttia vuodessa. Ajokorttien nonala
11775: valmistamisesta poliisi maksaa Ajoneuvohallinto- Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 183,7 Mmk
11776: keskukselle 80 mk kortilta. Vastaavasti poliisin (1 %) pienemmät kuin arvioidut 12 910,7 Mmk.
11777: lupapalvelun tulot olivat kertomusvuonna 224,7 Siirto Interventiorahastoon (EU) oli varsinaisessa
11778: Mmk ennakoitua suuremmat. talousarviossa budjetoitu 110, 0 Mmk:ksi, mutta
11779: toisessa lisätalousarviossa siitä vähennettiin 75,0
11780: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala Mmk. Jäljelle jääneestä 35,0 Mmk:sta säästyi vielä
11781: Menot olivat 171,6 Mmk (1 %) pienemmät kuin 18,6 Mmk (53%). Maaseutuelinkeinotoiminnan
11782: arvioidut 29 674,3 Mmk. Tapaturmakorvaukset ja korkotukeen (osa EU) budjetoitiin varsinaisessa
11783: muut vahingonkorvaukset jäivät 20,8 Mmk (11 %) talousarviossa 219,5 Mmk. Ensimmäisessä lisäta-
11784: pienemmiksi kuin budjetoidut 186,5 Mmk. Yli- lousarviossa siitä vähennettiin 25,0 Mmk, koska
11785: määräisiin eläkkeisiin myönnetystä 127,8 Mmk:n yleinen korkotaso oli alhainen ja v. 1995 korkotu-
11786:
11787:
11788: 20
11789: kilainoja ei myönnetty. Määrärahasta jäi kuitenkin tyslupaa pyydettäessä arvioitiin käytettävän 1 610
11790: käyttämättä vielä 45,4 Mmk (23 %). Mmk valtion osuuden alentamiseen.
11791: Työttömyysturvalain mukainen perusturva oli
11792: 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala varsinaisessa talousarviossa budjetoitu 1 400,0
11793: Menot oli arvioitu 8 180,3 Mmk:ksi, mutta tilinpää- Mmk:ksi, mutta toisessa lisätalousarviossa se alen-
11794: töksen mukaan ne olivat 50,2 Mmk (1 %) pienem- nettiin 1 150,0 Mmk:aan. Määrärahasta jäi vielä
11795: mät. Ajoneuvohallintokeskus aloitti toimintansa käyttämättä 170,0 Mmk (15 %). Lisätalousarvion
11796: kertomusvuoden alussa. Sen talousarvio perustui selvityksen mukaan työttömyystilanne oli ennakoi-
11797: tulosbudjetointiin ja maksullisen toiminnan netto- tua huonompi, mutta peruspäivärahan piiristä työ-
11798: budjetointiin. Talousarvioesityksessä oli bruttome- markkinatuen piiriin siirtyneiden määrä oli arvioi-
11799: noiksi arvioitu 113,7 Mmk ja bruttotuloiksi 111,0 tua suurempi, mikä aiheutti lisätarpeen työministe-
11800: Mmk, joten Ajoneuvohallintokeskuksen toiminta- riön hallinnonalalle momentille Työmarkkinatuki.
11801: menoihin myönnettiin nettomäärärahaa 2,7 Mmk. Sotilasvammakorvauksiin budjetoiduista 1 805,0
11802: Tulot ylittivät kuitenkin menot 49,2 Mmk:lla. Mmk:sta jäi käyttämättä 101,8 Mmk (6 %).
11803: Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuol-
11804: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- lon menoista valtionosuuksien loppuerät kunnille
11805: nonala sosiaali- ja terveyspalvelujen eräisiin perustamis-
11806: Menot jäivät 507,1 Mmk (9 %) pienemmiksi kuin kustannuksiin olivat 10,9 Mmk (22 %) ennakoitua
11807: ennakoidut 5 857,6 Mmk. Teknologian kehittämis- 49,0 Mmk:aa pienemmät.
11808: keskuksen menoista tuotekehitysavustukset (osa
11809: EU) oli varsinaisessa talousarviossa budjetoitu 34 Pl. Työministeriön hallinnonala
11810: 677,0 Mmk:ksi, ja ensimmäisessä lisätalousarviossa Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 14 162,4
11811: siihen lisättiin 25,0 Mmk. Tilinpäätöksen mukaan Mmk, mikä oli 264,3 Mmk (2 %) budjetoitua vä-
11812: määrärahasta kuitenkin säästyi 86,1 Mmk (12 %). hemmän. Valtionapu kunnille ja kuntayhtymille
11813: Tuotekehityslainat oli budjetoitu 198,0 Mmk:ksi, työttömyyden lieventämiseen oli arvioitu 1 435,0
11814: mutta määrärahasta jäi käyttämättä 34,1 Mmk Mmk:ksi, mutta määräraha ylittyi 156,6 Mmk:lla
11815: (17%). (11 %). Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen
11816: Yritystoiminnan investointi- ja kehittämistuista osallistuvien opintososiaaliset edut aiheuttivat me-
11817: alueelliseen kuljetustukeen käytettiin 26,3 Mmk, noja 136,3 Mmk (10 %) vähemmän kuin enna-
11818: joka oli 21,7 Mmk (45 %) ennakoitua vähemmän. koidut 1 356,0 Mmk ja valtionapu työttömyyden
11819: Energiatukeen (osa EU) budjetoiduista 203,0 lieventämiseen (osa EU) 243,7 Mmk (29 %) vähem-
11820: Mmk:sta käytettiin 99,6 Mmk, joten käyttämättä jäi män kuin ennakoidut 830,0 Mmk. Edellä mainitut
11821: 103,4 Mmk (51 %). momentit kuuluvat kaikki niihin luvun 34.06 (Työ-
11822: Yritysten kansainvälistymiseen (osa EU) oli var- voimapolitiikan toimeenpano) momentteihin, jois-
11823: sinaisessa talousarviossa myönnetty 267,0 Mmk, ta vuoden 1996 talousarvion perusteluissa tode-
11824: ensimmäisessä lisätalousarviossa määrärahaan li- taan, että työllisyysmäärärahojen käytön tehostami-
11825: sättiin 20,0 Mmk ja toisessa 7,0 Mmk. Määrärahasta seksi ja joustavoittamiseksi mm. näillä momenteilla
11826: jäi käyttämättä 104,1 Mmk (35 %). Korkotukeen olevia arviomäärärahoja saadaan ylittää edellyt-
11827: Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetystä 164,0 täen, ettei momenttien kokonaismarkkamäärä kas-
11828: Mmk:sta jäi käyttämättä 83,2 Mmk (51%). va.
11829: Työmarkkinatuen aiheuttamat menot olivat ti-
11830: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala linpäätöksen mukaan 5 329,2 Mmk, mikä ylitti
11831: Menot oli arvioitu 48 298,6 Mmk:ksi. Tilinpäätök- arvion 100,2 Mmk:lla (2 %). Vastaavasti säästöä
11832: sen mukaan ne olivat 77,6 Mmk pienemmät. Val- syntyi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
11833: tionosuus työttömyyskassoille oli arvioitu 6 350,0 momentille Työttömyysturvalain mukainen perus-
11834: Mmk:ksi, mutta määräraha ylittyi 288,5 Mmk:lla turva. Palkkaturvasta johtuvat menot jäivät 83,5
11835: (5 %). Valtio maksoi kertomusvuoden määrärahas- Mmk (34 %) pienemmiksi kuin ennakoidut 249,0
11836: ta työttömyyskassalain 25 §:n ja työvuorotteluva- Mmk.
11837: paakokeilulain 12 §:n mukaan 62,5% työttömyys-
11838: kassan maksamista päivärahoista ja työvuorottelu- 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala
11839: korvauksista, yhteensä arviolta 8 210 Mmk. Lisäksi Menot olivat 102,8 Mmk (3 o/o) suuremmat kuin
11840: valtio maksoi työttömyyskassojen hallintokuluja n. arvioidut 3 877,5 Mmk. Koskiensuojelulain mukai-
11841: 50 Mmk. Valtion osuuteen vaikutti myös palkan- set korvaukset olivat tilinpäätöksen mukaan 18,0
11842: saajan työttömyysvakuutusmaksun tuotto, josta yli- Mmk. Arvio oli 26,9 Mmk (60 %) suurempi.
11843:
11844:
11845: 21
11846: Asumistukimenot ylittivät arvioidut 2 100,0 Mmk Palkkiot ja muut menot valtionvelasta olivat 259,0
11847: 150,0 Mmk:lla (7 o/o), sillä tuensaajien tulotaso aleni Mmk (20 o/o) pienemmät kuin arvioidut 1 278,0
11848: ja asumismenot nousivat ennakoitua enemmän. Mmk.
11849: Ylityksen jälkeenkin jäi asumistukimäärärahan
11850: käyttö kertomusvuonna 340 Mmk pienemmäksi Edellä on käsitelty niitä momentteja, joiden tilin-
11851: kuin v. 1995. päätös eroaa talousarviosta vähintään 100 Mmk tai
11852: 10 o/o ja 10 Mmk. Seuraavissa tapauksissa tulojen
11853: 36 Pl. Valtionvelka lisäys tai vajaus ja vastaavasti menojen ylitys tai
11854: Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 373,5 Mmk säästö on jäänyt 10 Mmk:aa pienemmäksi, mutta se
11855: (1 o/o) pienemmät kuin budjetoidut 29 406,6 Mmk. on vähintään 50 o/o.
11856:
11857:
11858:
11859:
11860: Momentti Talousarvion Tilinpää- Tulos tilinpäätöksen
11861: ja siihen teh- töksen mukaan
11862: tyjen muu- mukaan suurempi
11863: tosten mukaan pienempi-
11864: 1 000 mk 1 000 mk %
11865: Tulot
11866: 11.19.02 lästimaksut 3 200,0 5 010,6 1 810,6 57
11867: 12.24.99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot 10 502,0 16 704,8 6 202,8 59
11868: 12.26.99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot 10 000,0 2 341,6 -7 658,4 -77
11869: 12.28.52 Tilastokeskuksen tulot 1 375,0 2 221,0 846,0 62
11870: 12.29.01 Opetusministeriön tulot 1 600,0 10 437,7 8 837,7 552
11871: 12.29.43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot 44,0 217,3 173,3 394
11872: 12.31.24 Tielaitoksen sekalaiset tulot 5 000,0 7 532,7 2 532,7 51
11873: 12.31.31 Merentutkimuslaitoksen tulot 3 300,0 1 221,0 -2 079,0 -63
11874: 12.31.52 Telehallintokeskuksen tulot 4 815,0 10 454,3 5 639,3 117
11875: 12.31.58 Radanpidon tulot 1 000,0 6128,5 5 128,5 513
11876: 12.33.06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot 1 750,0 3 191,0 1 441,0 82
11877: 12.35.27 Suomen ympäristökeskuksen tulot 1 500,0 593,0 -907,0 -60
11878: 12.35.40 Asuntotoimen tulot 100,0 383,4 283,4 283
11879: 12.39.03 Oikaisurahat 100,0 - -100,0 -100
11880: 12.39.09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä
11881: sosiaaliturvamaksut 10 000,0 3 801,1 -6198,9 -62
11882:
11883: Menot
11884: 24.99.51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen 300,0 147,0 -153,0 -51
11885: 24.99.93 Kurssivaihtelut 100,0 - -100,0 -100
11886: 26.80.22 Erityismenot 4 800,0 8 237,5 3 437,5 72
11887: 27.99.93 Kurssivaihtelut 170,0 - -170,0 -100
11888: 28.80.02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat
11889: päätökset 1 893,0 363,0 -1 530,0 -81
11890: 28.81.74 Ta lenrakennushankkeiden kustannusarvioiden
11891: tarkistuksista aiheutuvat menot 100,0 - -100,0 -100
11892: 28.81.95 lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten
11893: talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa 100,0 6 560,8 6 460,8 6 461
11894: 28.81.96 Edeltä arvaamattomat tarpeet 1 000,0 - -1 000,0 -100
11895: 30.33.41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen
11896: korkotuki 280,0 37,6 -242,4 -87
11897: 31.31.28 Maksullinen palvelutoiminta 3 024,0 733,6 -2 290,4 -76
11898: 31.58.87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 6 000,0 2 405,5 -3 594,5 -60
11899: 32.01.23 Sähkömarkkinakeskuksen toimintamenot 50,0 -1 345,7 -1 395,7 -2791
11900: 32.39.82 Valtion laina Teknilliselle tarkastuskeskukselle 3100,0 - -3100,0 -100
11901: 33.57.42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän
11902: kustannuksiin 100,0 16,9 -83,1 -83
11903: 35.13.40 Suomen lähialueen maiden ympäristönsuojeluin-
11904: vastointien korkotuki 500,0 - -500,0 -100
11905: 35.45.53 ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki 10 000,0 4 183,7 -5 816,3 -58
11906:
11907:
11908:
11909: 22
11910: Määrärahojen ylitykset ylitettiin 56 (22,1 o/o). Ylitysten markkamäärä oli
11911: tuolloin 1 135,1 Mmk ja ylitysprosentti 3,8.
11912: Kiinteiden ;a siirtomääräraho;en ylitykset Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuonna 4 o/o
11913: Kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisälly yhtään pienempi kuin v. 1995 ja 13 o/o pienempi kuin v.
11914: kiinteän tai siirtomäärärahan ylitystä. Valtiokontto- 1994. Ylitysten markkamäärä oli kertomusvuonna
11915: rin keskuskirjanpidon seurantaraporttien mukaan 1 o/o pienempi kuin v. 1995 ja 4 o/o pienempi kuin v.
11916: kertomusvuoden aikana on tapahtunut muutamia 1994.
11917: siirtomäärärahojen ylityksiä, jotka on ennen tilin- Suhteellisesti suurimmat ylitykset tapahtuivat
11918: päätöstä korjattu. Ylitykset olivat aiheutuneet joko kertomusvuonna valtioneuvoston sekä sisäasiain-
11919: virhekirjauksen, toiminnan luonteen tai tulojen ministeriön pääluokissa. Markkamääräisesti suu-
11920: ajoituksen vuoksi. rimmat ylitykset olivat sosiaali- ja terveysministe-
11921: riön ja työministeriön hallinnonaloilla.
11922: Arviomääräraho;en ylitykset Valtioneuvoston yhtä arviomäärärahaa Kunnia-
11923: Seuraavasta taulukosta käy pääluokittain ilmi ar- merkit ylitettiin 44 o/o:lla eli 0,9 Mmk:lla. Sisäasiain-
11924: viomäärärahojen lukumäärä kertomusvuonna ja ministeriön hallinnonalalla pelastushallinnon mo-
11925: se, kuinka monta niistä on ylitetty, sekä ylitysten menttia Erityismenot ylitettiin 72 o/o:lla eli 3,4
11926: suuruus tuhansina markkoina ja prosentteina ver- Mmk:lla ja poliisitoimen erityismenoja 30 o/o:lla eli
11927: rattuna talousarviossa sekä lisätalousarvioissa osoi- 48,1 Mmk:Ila.
11928: tettuihin vastaavien momenttien määriin. Sosiaali- ja terveysministeriön arviomäärärahoja
11929: ylitettiin 310,5 Mmk:lla ja työministeriön arviomää-
11930: Arviomäärärahojen ylitykset v. 1996 rärahoja 257,6 Mmk:lla. Sosiaali- ja terveysministe-
11931: riön hallinnonalalla suurin markkamääräinen ylitys
11932: Pääluokka Arviomäärärahoja Arviomäärärahoja oli momentilla Valtionosuus työttömyyskassoille
11933: yhteensä ylitetty (288,5 Mmk). Työministeriön hallinnonalalla suu-
11934: rimmat markkamääräiset ylitykset olivat momen-
11935: kpl 1 000 mk kpl 1000 mk %
11936: teilla Valtionapu kunnille ja kuntayhtymille työttö-
11937: 21 TP · 2 24 278,0 - - - myyden lieventämiseen 056,6 Mmk) sekä Työ-
11938: 22 EK 6 239 243,0 - - -
11939: markkinatuki (100,2 Mmk).
11940: 23VN 4 25 549,0 1 880,1 44,0
11941: 24 UM 11 696 480,0 2 13 300,6 4,9
11942: 250M 6 367 068,0 - - - Valtionvelka
11943: 26 SM 4 1 466 400,0 2 51 550,0 31,0
11944: 27 PLM 4 157 500,0 2 9 468,4 6,0 Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilmenee
11945: 28VM 27 23 831 294,5 8 98 059,5 1,9
11946: 29 OPM 39 17 920 946,0 11 151 432,3 1,4 seuraavalla sivulla olevasta asetelmasta, johon on
11947: 30MMM 20 3 757 440,0 3 20 821,8 4,3 sisällytetty myös rahastotalouden velka.
11948: 31 LM 10 405419,0 4 9 937,3 13,6 Budjettitalouden velka oli vuoden alussa
11949: 32 KTM 20 3 631 052,0 4 7179,8 12,3 340 979 Mmk ja sen lopussa 377 532 Mmk. Tästä oli
11950: 33 STM 35 47 271 225,0 5 310 468,3 2,5
11951: 12 11 502 250.0 3 257 566,8 3,9
11952: vuoden alkaessa markkamääräistä 183 047 Mmk
11953: 34TM
11954: 35 YM 12 2 344 600,0 2 152 108,9 7,2 (josta 12,3 mrd. mk velkaa Valtion eläkerahastolle)
11955: 36 Valtion- ja valuuttamääräistä 157 932 Mmk. Vuoden lopussa
11956: velka 3 29 406 588,0 - - - budjettitalouden velasta oli markkamääräistä
11957: Yhteensä 215 143 047 332,5 47 1 082 773,8 2,8 217 179 Mmk (josta 12,3 mrd. mk velkaa Valtion
11958: V. 1995 225 141 515 401,0 49 1 810 424,0 4,9 eläkerahastolle) ja valuuttamääräistä 160 353 Mmk.
11959: V. 1994 254 138 000 209,0 56 1135 112,8 3,8 Rahastotalouden velan määrä oli vuoden alussa
11960: 30 626 Mmk ja sen päättyessä 30 255 Mmk. Rahas-
11961: Arviomäärärahojen säästöt olivat 2 820,9 Mmk. totalouden velasta oli vuoden alussa markkamää-
11962: Kertomusvuoden talousarviossa oli 215 arvio- räistä 16 257 Mmk ja valuuttamääräistä 14 369
11963: määrärahaa, ja niiden yhteissumma oli 143 047,3 Mmk. Vuoden päättyessä vastaavat luvut olivat
11964: Mmk. Arviomäärärahoista ylitettiin 47 (21,9 o/o). 15 600 Mmk ja 14 655 Mmk. Korkoja maksettiin
11965: Ylitysten markkamäärä oli 1 082,8 Mmk eli 2,8 o/o vuoden aikana budjettitalouden velasta 28 013
11966: näiden arviomäärärahojen menoarvion mukaisesta Mmk (josta 766 Mmk Valtion eläkerahastolle) ja
11967: yhteissummasta. Vuonna 1995 arviomäärärahoja rahastotalouden velasta 2 799 Mmk. Edellisenä
11968: oli 225 ja niistä ylitettiin 49 (21 ,8 o/o). Ylitysten vuonna korkomenot olivat 23 833 Mmk (799 Mmk)
11969: markkamäärä oli 1 810,4 Mmk ja ylitysprosentti 4,9. ja 2 812 Mmk. Budjettitalouden lainojen nostot
11970: Vuonna 1994 arviomäärärahoja oli 254 ja niistä olivat 166 468 Mmk (edellisenä vuonna 206 288
11971:
11972:
11973: 23
11974: Mmk) ja nettolainanotto 34 502 Mmk (edellisenä luvut olivat 627 Mmk (edellisenä vuonna 0 Mmk) ja
11975: vuonna 54 640 Mmk). Rahastotalouden vastaavat ---{)57 Mmk (edellisenä vuonna ----{)01 Mmk).
11976:
11977:
11978: Valtionvelan kehitys v. 1996
11979:
11980: Velka Nostot Kuole· Valuutan Valuutta· Velka Muutos vuoden
11981: vuoden vuoden tukset vaihdot kurssien vuoden aikana
11982: alussa aikana vuoden muutokset lopussa
11983: aikana vuoden
11984: aikana
11985: Mmk Mmk %
11986: Markkamääräinen velka 199 304 153 652 120 177 - - 232 779 33 475 16,8
11987: Pitkäaikainen velka 161 440 63 139 29 692 - - 194 887 33 447 20,7
11988: Yleisöobligaatiolainat 143 948 62 139 28 387 - - 177 700 33 752 23.4
11989: Muut joukkovelkakirja lainat 1 229 1 000 511 - - 1 718 489 39,8
11990: Velka kirja lainat 16 263 - 794 - - 15 469 -794 -4,9
11991: Lyhytaikainen velka 37 864 90 513 90 485 - - 37 892 28 0,1
11992: Valuuttamääräinen velka 172 301 13 443 13 075 341 1 998 175 008 2 707 1,6
11993: Pitkäaikainen velka 172 301 13 443 13 075 341 1 998 175 008 2 707 1,6
11994: Obligaatiolainat 158 545 10 580 13 055 341 2 436 158 847 302 0,2
11995: Muut joukkovelkakirja lainat 5 771 1 493 - - -184 7 080 1 309 22,7
11996: Velkakirjalainat 7 985 1 370 20 - -254 9 081 1 096 13.7
11997: Yhteensä 371 605 167 095 133 252 341 1 998 407 787 1 36 182 9,7
11998: Yhteensä v. 1995 319 823 206 288' 150 469 2 273 -6310 371 605 1•3 51 782 16,2
11999: Yhteensä v. 1994 265 543 172 420 6 99 527 7 -18620 319 823' 54 280 20.4
12000: Yhteensä v. 1993 175 282 128 593 7 44 315 346 5 637 265 5434 90 261 51,5
12001: Yhteensä v. 1992 92 052 86 415 16 305 28 13 092 175 282 4 83 230 90,4
12002: Yhteensä v. 1991 57 038 38 416 8 267 158 4 707 92 052 5 35 014 61.4
12003:
12004: 1 Sisältää 12,3 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
12005: 2 Tästä määrästä 29 Mmk on tuloutettu vuodelle 1994.
12006: 3 Sisältää nettolainanoton ulkopuolelle jäävän VR:n Eläkesäätiölainan 1 750 Mmk.
12007: 4 Sisältää 9.7 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
12008: 5 Sisältää 7,6 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
12009: 6
12010: Tästä määrästä 2 311 Mmk on tuloutettu vuodelle 1993.
12011: 7
12012: Tästä määrästä 60 Mmk on tuloutettu vuodelle 1992.
12013:
12014:
12015:
12016:
12017: Kertomusvuoden päättyessä koko velkakannan määräinen takaisinmaksuaika oli 4 v 0 kk (v. 1995
12018: keskimääräinen nimelliskorko oli 7,2% (v. 1995 3 v 7 kk). Valuuttamääräisen velan keskimääräinen
12019: 7,3 %) ja efektiiviset kustannukset 7,2% (v. 1995 takaisinmaksuaika oli 4 v 11 kk (edellisenä vuonna
12020: 7,6 %). Markkamääräisen velan keskimääräinen ni- 5 V 3 kk).
12021: melliskorko oli 7,5% (v. 1995 7,5 %) ja efektiiviset Valtionvelasta maksettiin kertomusvuonna kor-
12022: kustannukset 7,5% (v. 1995 8,2 %) ja valuuttamää- koja yhteensä 30 813 Mmk (v. 1995 26 697 Mmk),
12023: räisen vastaavasti 7,0% ja 6,8% (v. 1995 7,2% ja josta markkamääräisen velan osuus oli 17 771 Mmk
12024: 6,9 %). Efektiiviset kustannukset on laskettu otta- (v. 1995 13 913 Mmk). Tästä oli 766 Mmk (v. 1995
12025: malla huomioon kaikki toteutuneet kustannukset 799 Mmk) budjettitalouden Valtion eläkerahastolle
12026: (ml. valuuttakurssimuutokset) ja tarkasteluhetken maksamaa korkoa.
12027: jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset 31.12.1996 Valuuttamääräisestä valtionvelasta, joka koko-
12028: vallinneiden valuuttakurssien mukaan, joten ne naisuudessaan on pitkäaikaista, maksettiin kerto-
12029: eivät sisällä myöhempien valuuttakurssimuutosten musvuonna korkoja 13 041 Mmk (v. 1995 12 784
12030: vaikutuksia. Lainojen lopulliset efektiiviset kustan- Mmk). Noin 56% velasta eli 98 547 Mmk (v. 1995
12031: nukset selviävät vasta lainan tultua kokonaan mak- 53 %velasta eli 91 694 Mmk) on maksettava viiden
12032: setuksi. seuraavan vuoden aikana. Kuoletuksia erääntyy
12033: Koko velkakannan keskimääräinen takaisin- 6-10vuoden kuluessa 60 723 Mmk (v. 1995 66 867
12034: maksuaika kertomusvuoden päättyessä oli 4 v 5 kk Mmk) ja sen jälkeen 15 738 Mmk (v. 1995 13 740
12035: (v. 1995 4 v 4 kk). Markkamääräisen velan keski- Mmk).
12036:
12037:
12038: 24
12039: Kertomusvuoden päättyessä olleen valuutta- setiedotteen mukaan kertomusvuoden päättyessä
12040: määräisen velan valuuttajakauma oli muuttunut 245,0 mrd. mk, oltuaan vuotta aiemmin 231,4 mrd.
12041: edellisen vuoden lopussa olleen lainakannan va- mk, vuoden 1994 päättyessä 264,3 mrd. mk, vuo-
12042: luuttajakaumasta. Valuuttamääräisen velan valuut- den 1993 päättyessä 260,9 mrd. mk, vuoden 1992
12043: tajakauma oli vuosien 1990--96 lopussa seuraava: päättyessä 228,0 mrd. mk, vuoden 1991 päättyessä
12044: 173,4 mrd. mk ja vuoden 1990 päättyessä 143,5
12045: Valuutta 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 mrd. mk.
12046: Valtionvelan määrä 407,8 mrd. mk oli kertomus-
12047: Osuus velasta
12048: % vuoden päättyessä 149 o/o suurempi kuin valtion
12049: tulot ilman nettolainanottoa (v. 1995 153 o/o, v. 1994
12050: DEM 16 20 22 24 28 26 28
12051: FRF 9 11 14 13 12 15 15 147 o/o, V. 1993 104 o/o ja V. 1992 35 o/o). Tämä
12052: GBP 10 9 5 9 11 11 13 merkitsee sitä, että kertomusvuoden valtion tulot
12053: USD 21 10 16 13 11 10 12 kattavat vain n. 40 o/o velan määrästä, joten koko
12054: JPY 7 9 8 11 12 11 10 velan maksamiseen tarvittaisiin valtion kaikki tulot
12055: ECU 13 24 19 15 13 13 7 n. 2,5 vuoden ajalta, mikäli tulot pysyvät kertomus-
12056: NLG 5 3 6 5 5 5 5
12057: CHF 8 3 4 6 4 5 5 vuoden tasolla. Mainittakoon, että vielä v. 1991
12058: BEF 4 3 2 1 1 1 1 velan määrä oli 67 o/o valtion tuloista ilman nettolai-
12059: DKK 3 3 2 1 1 1 1 nanottoa. Valtion lainojen nostot olivat kertomus-
12060: LUF 3 2 1 1 1 1 1 vuonna 167 095 Mmk ja velan nettolisäys 36 182
12061: ATS - - 0 1 1 1 1
12062: - - - 0 0 0 0 Mmk. Edellisenä vuonna lainojen nostot olivat 206
12063: SEK
12064: ITL - 1 1 0 0 0 - 288 Mmk ja velan nettolisäys 51 782 Mmk. Vuonna
12065: KWD 1 1 0 0 - - - 1994 lainojen nostot olivat 172 420 Mmk ja velan
12066: nettolisäys 54 280 Mmk. Vuonna 1993 vastaavat
12067: Valtion ulkomainen velka oli maksutasetilaston luvut olivat 128 593 Mmk ja 90 261 Mmk oltuaan v.
12068: (SP) mukaan kertomusvuoden päättyessä 75 o/o 1992 86 415 Mmk ja 83 230 Mmk. Vuonna 1991 ne
12069: koko maan ulkomaisesta nettovelasta. Vuotta ai- olivat 38 416 Mmk ja 35 014 Mmk ja v. 1990 12 307
12070: emmin se oli myös 75 o/o, vuoden 1994 päättyessä Mmk ja 4 126 Mmk.
12071: 68 o/o, vuoden 1993 päättyessä 63 o/o, vuoden 1992 Seuraavassa asetelmassa on esitetty valtionvelan
12072: päättyessä 49 o/o, vuoden 1991 päättyessä 30 o/o ja kehitys kymmenen vuoden välein v. 1950--80 ja
12073: vuoden 1990 päättyessä 18 o/o. Maan ulkomainen vuodesta 1985 vuosittain sekä verrattu velan koko-
12074: nettovelka, joka vuosikymmenen alussa kasvoi naismäärää ao. vuoden lopussa markkinahintai-
12075: varsin voimakkaasti, oli Suomen Pankin maksuta- seen bruttokansantuotteeseen:
12076:
12077:
12078: Vuosi Valtion bruttovelka (ml. rahastot) Bruttokansantuote Koko valtionvelka Valuuttamääräinen
12079: valtionvelka
12080: Markka- Valuutta- Yhteensä
12081: määräinen määräinen
12082: Mmk % BKT:sta
12083: 1950 698 659 1 357 5 553 24.4 11,9
12084: 1960 867 747 1 614 16 199 10,0 4,6
12085: 1970 2 644 1 557 4 201 45 743 9,2 3,4
12086: 1980 7 625 10 341 17 966 191 376 9,4 5,4
12087: 1985 21 304 25 677 46 981 331 628 14,2 7.7
12088: 1986 25 013 26 981 51 994 354 994 14,6 7,6
12089: 1987 29 831 28 680 58 511 386 855 15,1 7.4
12090: 1988 31 805 26 279 58 084 434 341 13.4 6,0
12091: 1989 30 126 22 786 52 912 486 998 10,9 4.7
12092: 1990 32 245 24 793 57 038 515 430 11,1 4,8
12093: 1991 48 406 43 646 92 052 490 868 18,8 8,9
12094: 1992 68 895 106 387 175 282 476 778 36,8 22,3
12095: 1993 109 966 155 577 265 543 482 397 55,0 32,3
12096: 1994 143 261 176 562 319 823 510 992 62,6 34,6
12097: 1995 199 304 172 301 371 605 549 863 67,6 31.3
12098: 1996 232 779 175 008 407 787 574 780 1 70,9 30,4
12099: 1997 258 200 2 178 8042 437 OQ42 604 668 2 72,3 29,6
12100:
12101: 1 Ennakkoluku.
12102: 2
12103: Arvio.
12104:
12105: 25
12106: Syksyllä 1997 tehdyn arvion mukaan koko val- loppuun mennessä toteutunut nettolainanotto oli
12107: tionvelan kanta nousee v. 1998 452,4 mrd. mk:aan kokonaisuudessaan markkamääräistä.
12108: (ml. lainat Valton eläkerahastolta). Kun vuoden Valtionvelasta 30.9.1997 oli 407,8 mrd. mk bud-
12109: 1998 BKT:n arvioitiin nousevan n. 641 mrd. jettitalouden velkaa. Tästä oli valuuttamääräistä
12110: mk:aan, olisi valtionvelan osuus BKT:sta 70,5 %. 164,4 mrd. mk ja markkamääräistä 243,4 mrd. mk,
12111: Ennakkoarvion mukaan valtionvelan määrä olisi v. josta 12,3 mrd. mk oli budjettitalouden velkaa
12112: 1999 vajaat 69% BKT:sta. Valtion eläkerahastolle ja 0,1 mrd. mk Valtion
12113: Valtionvelka (ml. rahastot ja lainat Valtion eläke- ydinjätehuoltorahastolle. Rahastotalouden 30,8
12114: rahastolta) oli noussut 30.9.1997 mennessä jo 438,6 mrd. mk:n velasta oli 15,3 mrd. mk markkamääräis-
12115: mrd. mk:aan, josta 258,6 mrd. mk oli markkamää- tä ja 15,5 mrd. mk valuuttamääräistä. Koko valtion-
12116: räistä ja 180,0 mrd. mk valuuttamääräistä. Valuutta- velan nettokorkomenot 1.1.-30.9.1997 olivat 21,6
12117: kurssimuutosten aiheuttaman 7 552 Mmk:n lisäyk- mrd. mk, josta budjettitalouden osuus oli 19,5 mrd.
12118: sen vuoksi valuuttamääräisen velan kokonaismää- mk ja rahastotalouden osuus 2,1 mrd. mk.
12119: rä oli vuoden 1997 aikana noussut 5 003 Mmk:lla. jos valtionvelan kokonaismäärästä vähennetään
12120: Valuuttamääräinen velka ja sen muutokset oli täl- valtiontalouden sisäisenä veikana käsiteltävä bud-
12121: löin laskettu vuoden 1997 syyskuun viimeisen päi- jettitalouden velka Valtion eläkerahastolle ja Val-
12122: vän Suomen Pankin keskikurssien mukaan. Val- tion ydinjätehuoltorahastolle, oli valtiontalouden
12123: tionvelan nettokorkoja oli maksettu 21,6 mrd. mk, kokonaisvelka muille sektoreille 30.9.1997 426,2
12124: josta budjettitalouden velan korkoja 19,5 mrd. mk. mrd. mk.
12125: Valtiovarainministeriö on ilmoituksensa mu- Valtionvelan määrän kasvu on lisännyt sen hoi-
12126: kaan varainhankinnassaan painottanut markka- tokustannuksia nopeasti. Seuraavasta asetelmasta
12127: määräistä lainanottoa. Kertomusvuonna nostetusta ilmenevät valtion velanhoitomenot (ml. rahastot) v.
12128: lainamäärästä n. 90 % ja edellisenä vuonna lähes 1987-96.
12129: 92% oli markkamääräistä. Vuoden 1997 syyskuun
12130:
12131:
12132:
12133: 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
12134: Mmk
12135:
12136: Korot ja indeksikorotukset 4 842 5 199 4 932 4 733 5 991 8 762 18 361 22 771 26 697 30 813
12137: Markkamääräinen 2 595 2 806 2 855 2 783 3 498 4 120 7 276 9 396 12 170 16 072
12138: Valuuttamääräinen 2 084 2 367 2 059 1 918 2 279 4 103 8 867 10 572 11 713 11 942
12139: Rahastot 162 26 18 32 214 539 2 218 2 834 2 814 2 799
12140: Palkkiot ja muut menot 308 218 211 178 292 1 283 860 992 702 1 019
12141: Kuoletukset (brutto) 11 083 13 906 13 484 8 063 8 267 15 784 44 313 99 527 150 469 133 252
12142: Markkamääräinen 5 866 9 043 7 337 5 373 4 992 11 974 38 337 92 124 140 934 118 893
12143: Va luuttamääräinen 3 851 4 826 6 009 2 390 3 066 1 905 4 860 6 902 8 934 13 075
12144: Rahastot 1 366 37 138 300 209 1 905 1116 501 601 1 284
12145: Yhteensä 16 232 19 323 18 627 12 974 14 550 25 829 63 533 123 290 177 868 165 084
12146: Velan (pl. rahastot ja kuo-
12147: letukset) hoitokustan-
12148: nusten osuus valtion tilin-
12149: päätöksen mukaisista
12150: kokonaismenoista, % 4.7 4,6 4,1 3,5 3,6 4,9 8.4 10,6 12.4 14,6
12151:
12152:
12153:
12154:
12155: Vuoden 1997 velanhoitomenot (pl. rahastot ja vähennyksiksi. Ilman nettoutusta velanhoitomeno-
12156: kuoletukset) on lisätalousarvio mukaan luettuna jen osuus kokonaismenoista nousisi edelleen.
12157: arvioitu n. 23,2 mrd. mk:n suuruisiksi. Valtionvelan Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan todeta,
12158: hoitomenojen osuus valtion budjetoiduista koko- että valtionvelan markkamäärä on kertomusvuon-
12159: naismenoista pienenee tällöin 12,3 o/o:iin. Pienene- na noussut edellisvuotisesta lähes 10 %. Uutta vel-
12160: minen aiheutuu siitä, että v. 1997 siirryttiin ns. kaa on nostettu 167 095 Mmk, kun edellisenä
12161: nettoutusmenettelyyn velanhoitomenojen kirjaa- vuonna nostettiin 206 288 Mmk. Vf!ikka kuoletuk-
12162: misessa, ts. eräät korkotulot ja sarjaobligaatiolai- sia on maksettu 133 252 Mmk, oli velan nettolisäys
12163: nojen emissiovoitot merkitään velanhoitomenojen kertomusvuonna 36 182 Mmk, kun otetaan huo-
12164:
12165:
12166: 26
12167: mioon myös markan ulkoisen arvon heikentymi- lisäsi kertomusvuonna nettolainanoton lisäksi mar-
12168: sestä johtunut valuuttamääräisen velan markkavas- kan ulkoisen arvon heikentyminen. Valtionvelan
12169: ta-arvon nousu lähes 2 mrd. mk:lla. Edellisenä osuus koko maan ulkomaisesta nettovelasta on
12170: vuonna velan nettolisäys oli 51 782 Mmk. Velan kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä, mikä on
12171: kasvu on kuluvalla vuosikymmenellä ollut erittäin pääosin aiheutunut muiden sektoreiden pyrkimyk-
12172: nopeaa. Kun valuuttamääräisen velan markkavas- sestä vähentää valuuttamääräistä velkaansa. Kerto-
12173: ta-arvo vielä vuoden 1990 päättyessä oli 24 793 musvuonna tämän osuuden kasvu kuitenkin py-
12174: Mmk, oli se kertomusvuoden lopussa jo 175 008 sähtyi ja v. 1997 sen odotetaan kääntyvän laskuun.
12175: Mmk. Valuuttamääräinen velka on näin ollen vii- Pelkästään budjettitalouden valtionvelan korko-
12176: dessä vuodessa seitsenkertaistunut. Samaan aikaan jen maksuun on vuoden 1998 talousarvioesitykses-
12177: markkamääräinen velka on kasvanut 32 245 sä arvioitu tarvittavan 30 859 Mmk (brutto), mikä
12178: Mmk:sta 232 779 Mmk:aan eli yli seitsenkertaistu- on 16,5% valtion vuoden 1998 talousarvioesityk-
12179: nut. sen mukaisista menoista. Velanhoitomenojen (net-
12180: Valtionvelan rakenne on kertomusvuonna edel- to) rahoittamiseen tarvittava osuus on 14,9% val-
12181: leen jossain määrin korjautunut. Valuuttamääräisen tion arvioiduista tuloista ilman nettolainanottoa ja
12182: velan osuus oli vuoden lopussa n. 43% koko 18,4% arvioiduista vero- ja veronluonteisista tulois-
12183: velkakannasta oltuaan vuotta aiemmin n. 46 %, ta. Velanhoitoon tarvitaan 46,8% tulo- ja varalli-
12184: vuoden 1994 päättyessä n. 55% ja vuoden 1993 suusveron arvioidusta tuotosta.
12185: päättyessä lähes 60%. Valuuttamääräistä velkaa
12186:
12187:
12188:
12189:
12190: Valtiontilintarkastajat pitävät valtionvelan kehitystä jen maksamiseksi, ellei valtion menoja voida vielä enti-
12191: edelleen hyvin huolestuttavana, kun otetaan huomioon sestään vähentää tai tuloja lisätä. Tämä merkitsee sitä,
12192: yhä jatkuvan suurtyöttömyyden vaikutus valtion tulo- ja että valtion velan määrä tulee lähivuosina kasvamaan
12193: menokehitykseen sekä valtionvelan kasvun aiheutta- suotuisista kasvunäkymistä huolimatta. Valtiontilintar-
12194: mat yhä kasvavat korkomenot. kastajat korostavat, että valtion menot on nyt nousu-
12195: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtionvelan suhdannevaiheessa saatava alennettua sellaiselle ta-
12196: hoito aiheuttaa ainakin lähitulevaisuudessa yhä kasva- solle, että velkojen korot ja ainakin osa lyhennyksistä
12197: via vuotuisia kustannuksia, jotka asettavat vielä vuo- voidaan maksaa ilman uusia lainoja ja siten vähentää
12198: sien ajan huomattavia rajoituksia harjoitettavalle fi- velkaa. Valtiontilintarkastajat muistuttavat, että talou-
12199: nanssipolitiikalle. Valtion nettorahoitustarve on tosin den noususuhdanteita on aina väistämättä seurannut
12200: sekä säästötoimien että hyvän taloudellisen kehityk- laskusuhdanne. Noususuhdanteen vaihtuessa lasku-
12201: sen ansiosta kääntynyt laskuun. Myös valtion velkaan- suhdanteeksi on valtion menojen supistaminen käytän-
12202: tuminen eli valtionvelka suhteessa bruttokansantuot- nössä mahdotonta. Tässä yhteydessä valtiontilintar-
12203: teeseen on kääntymässä laskuun. Kun nopeakin ta- kastajat viittaavat myös siihen, mitä ovat lausuneet
12204: louskasvu vähentää työttömyyttä ja lisää verotuloja jäljempänä tässä kertomuksessa käsitellessään valtio-
12205: vain verrattain hitaasti, joutuu valtio vielä vuosia otta- nenemmistöisten osakeyhtiöiden omistuspohjan laa-
12206: maan uutta velkaa pelkästään entisten velkojen korko- jentamista.
12207:
12208:
12209:
12210:
12211: 27
12212: Valtion lainananto ja korkotukilainat suhteellinen lisäys tai vähennys kertomusvuoden
12213: aikana sekä vuoden alussa olleelle lainapääomalle
12214: Valtio antaa lainoja sekä talousarvion että sen laskettu korkotuotto Valtiokonttorista ja rahastoista
12215: ulkopuolella olevien rahastojen kautta. Seuraavas- saatujen tietojen mukaan. Maatilatalouden kehittä-
12216: ta taulukosta käyvät ilmi valtion lainaksi antamien misrahaston lainoihin on sisällytetty myös myyty-
12217: varojen määrä kertomusvuoden alussa ja lopussa, jen tilojen kauppahintasaatavat Yrityksille suunna-
12218: vuoden aikana annetut uudet lainat sekä kertomus- rusta lainanannosta kanavoidaan suurin osa Suo-
12219: vuonna kertyneet kuoletukset ja korot. Taulukko ei men Vientiluotto Oy:n ja Kehitysaluerahasto Oy:n
12220: sisällä Valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa. kautta, joiden valtiolta saarnat lainat sisältyvät tau-
12221: Taulukosta ilmenevät myös erityyppisten lainojen lukossa kohtaan Lainat luottolaitoksille.
12222:
12223:
12224: Valtion lainananto v. 1996
12225: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähen- Laina- Korot Laina pää- Korkotuotto
12226: pääoma vuoden nys pääoma oman muutos
12227: vuoden aikana vuoden vuoden
12228: alussa aikana lopussa V. 1996 V. 1995 V. 1996 V. 1995
12229:
12230: Mmk %
12231: Kehitysluotot 532 23 17 538 4 1 -28 0,8 0.7
12232: Lainat Teollisen yhteistyön rahasto
12233: Oy: IIe 102 - 10 92 2 -10 -4 2,0 1,9
12234: Eläkemaksulainat valtion
12235: liikelaitoksille 173 - 52 121 11 -30 -20 6,4 6,5
12236: Lainat väestönsuojelua varten 1 - 0 0 0 -22 -25 .. ..
12237: Rakennuslainat peruskouluille 135 - 22 113 8 -16 -15 5,9 5,7
12238: Lainat yksityisoppikoulujen
12239: muuttamiseksi kunnallisiksi kouluiksi 22 - 6 16 1 -27 -11 4,5 5.7
12240: Rakennuslainat kirjastoille 27 - 7 20 2 -26 -8 7,4 6,9
12241: Veikkausvoittovaroista myönnetyt
12242: lainat 162 - 31 131 8 -19 -16 4,9 4.7
12243: Muut lainat opetuksen, tieteen ja
12244: kulttuurin edistämiseksi 1 - 0 0 0 -47 -42 .. ..
12245: Valtion asuntorahaston lainat 54 307 3 728 5 015 53 019 2 070 -2 -0 3,8 4,0
12246: Lainat vesihuoltolaitteiden
12247: rakentamiseen 0 - 0 0 0 -55 -45 .. ..
12248: Vesiensuojelulainat teollisuudelle ' 3 - 2 1 0 -33 -49 .. ..
12249: Lainat peruskuivatukseen 47 10 5 52 1 11 6 2,1 2,2
12250: Työvoima 1 - 0 1 0 -0 -0 .. ..
12251: Maatilatalouden kehittämisrahaston
12252: lainat 6 617 231 881 5 968 273 -10 -7 4,1 3,9
12253: Muut lainat asutustoiminnan
12254: edistämiseen 102 0 11 91 11 -11 -9 10,8 3,6
12255: Metsänparannuslainat 1155 59 171 1 043 37 -10 -7 3,2 3,1
12256: Muut lainat maa- ja metsätalouden
12257: tukemiseen 2 - 0 1 0 -21 -15 .. ..
12258: Lainat Valtionrautateiden asuin-
12259: rakennusten peruskorjaamiseen 26 - - 26 2 0 0 7,7 7,7
12260: Tuotekehityslainat 1115 164 185 1 093 18 -2 7 1,6 2,0
12261: Lainat luotto-osakeyhtiöille 1 407 - 301 1107 52 -21 -13 3,7 4,2
12262: Kauppahintasaatavat valtion liike-
12263: laitoksilta, valtionyhtiöiltä ja
12264: yrityksiltä 533 9 262 281 48 -47 22 9,0 5,3
12265: Muut lainat teollisuuden edistämiseen 59 12 5 66 1 12 3 1,7 ..
12266: Lainat energiatalouden edistämiseen 31 - 13 18 1 -42 -38 3,2 6,0
12267: Lainat yritysten kansainvälistymiseen 70 - 27 43 3 -39 -27 4,3 4,2
12268: Yhteensä 66 629 4 236 7 023 63 842 2 553 -4 -2 3,8 3,9
12269: Yhteensä v. 1995 67 658 4 507 5 537 66 629 2 650 -2 2 3,9 4,0
12270: Yhteensä v. 1994 66 439 5 646 4 427 67 658 2 641 2 8 4,0 4,2
12271: Yhteensä v. 1993 61 671 7 954 3186 66 439 2 569 8 12 4,2 4,1
12272: Yhteensä v. 1992 55165 9 883 3 377 61 671 2 270 12 15 4,1 3,9
12273: Yhteensä v. 1991 48 121 10 292 3 248 55165 1 900 15 11 3,9 3,8
12274:
12275:
12276:
12277: 28
12278: Lainavarojen vähennykseen sisältyy kertomus- vuoden alussa ja lopussa, sen lisäys ja vähennys
12279: vuonna arvopaperistettuja lainasaamisia 1 686 kertomusvuonna sekä vuoden aikana kertyneet
12280: Mmk. korot ja vuoden alussa olleelle lainapääomalle
12281: Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. 83 o/o) laskettu korkotuotto ilmenevät seuraavasta taulu-
12282: valtion lainanannosta on Valtion asuntorahaston kosta:
12283: lainoja. Näiden lainojen lainapääoma kertomus-
12284:
12285:
12286: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähen- Laina· Korot Laina pää- Korkotuotto
12287: pääoma vuoden nys pääoma oman muutos
12288: vuoden aikana vuoden vuoden
12289: alussa aikana lopussa V. 1996 V. 1995 v. 1996 V. 1995
12290:
12291: Mmk %
12292: Vuokratalolainat 36 412 2 259 2 429 36 242 1 247 0 0 3,4 3,6
12293: Asunto-osakeyhtiötalo Ia in at 39 - 14 25 3 -36 -26 7.7 9,4
12294: Henkilökohtaiset asunto·
12295: osakelainat 4 731 49 1 037 3 743 215 -21 -9 4,5 4,5
12296: Omakotitalolainat 6 280 129 991 5 418 289 -14 -6 4,6 4,7
12297: Peruskorjaus· ja perus-
12298: parannuslainat 6 608 1 291 502 7 396 310 12 13 4.7 4,5
12299: Muut asuntolainat 191 - 21 172 3 -10 -6 1,6 3,4
12300: Lämmitys Ia itosla inat 46 - 23 23 3 -50 -34 6,5 7,1
12301: Yhteensä 54 357 3 738 5 022 53 072 2 071 -2 0 3,8 4,0
12302: Yhteensä v. 1995 54 328 3 803 3 825 54 307 2 166 0 - 4,0 -
12303: Yhteensä v. 1994 51 795 4 631 2 098 54 328 2 084 5 - 4,0 -
12304: Yhteensä v. 1993 46 417 6 920 1 542 51 795 1 850 12 - 4,0 -
12305: Yhteensä v. 1992 39 234 8 640 1 457 46 417 1 490 18 - 3,8 -
12306: Yhteensä v. 1991 32 304 8 292 1 362 39 234 1161 21 - 3,6 -
12307:
12308:
12309:
12310: Valtion talousarvion sekä asuntorahaston va- p.l.c:n lainat) jakaantuivat kuoletusaikojen mukaan
12311: roista v. 1987-% nostetut lainat (pl. Fennica no. 1 eriteltyinä seuraavasti:
12312:
12313:
12314:
12315: Kuoletusaika 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
12316: vuosia Mmk
12317: 0-5 97 130 141 219 250 120 59 10 1 47
12318: 6-10 272 727 243 229 251 224 239 237 247 1 590
12319: 11-15 433 283 154 12 648 15 - - - 1 057
12320: 16-20 1 340 1 564 1129 1 246 627 676 418 261 222 7 663
12321: 21-25 97 176 179 135 1 337 1 218 1104 613 379 6 606
12322: 26-30 1 228 1 556 2 482 2 898 1 745 435 53 2 - 12 149
12323: yli 30 38 - 56 518 4 335 6 391 5 487 3 802 3 286 27 076
12324:
12325:
12326:
12327:
12328: 29
12329: Valtion antolainauskannan jakauma korkopro- kaan kertomusvuoden lopussa. Taulukosta puuttu-
12330: sentin mukaan kertomusvuoden lopussa ilmenee vat aiempien vuosien kohdalta kehitysluottolainat,
12331: seuraavasta taulukosta, jossa on esitetty Valtiokont- joiden pääoma 31.12.1995 oli 532 Mmk (v. 1994 736
12332: torin hoidossa olevat lainat tehtäväalueittain Mmk).
12333: (Mmk:ina) ja niiden jakauma korkoprosentin mu-
12334:
12335:
12336:
12337: Tehtävä Korkokanta %
12338: 0,0 0,25- 1,25- 2,25- 3,25- 4,25- 5,25- 6.25- 7,25- 8,25- 9,25- 10,25- 11,25- Yht. Keski-
12339: 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7.00 8,00 9,00 10,00 11,00 11,50 korko
12340:
12341: Yleinen hallinto - - - - 172 - 141 121 4 - - - - 436 5,1
12342: Yleinen järjestys
12343: ja turvallisuus - - - - - - 0 - - - - - - 0 6,0
12344: Opetus, tiede ja
12345: kulttuuri 0 - 1 - - 235 - - 44 - - - - 281 5,4
12346: Asuminen ja
12347: ympäristö 2 102 2 505 1 949 9147 12 048 18 494 3168 400 21 3164 24 - - 53 023 3,4
12348: Maa- ja metsä-
12349: talous 0 - - - - 0 0 - - - - - - 1 3,4
12350: Liikenne - - - - - 0 0 - 26 - - - - 26 8,0
12351: Teollisuus ja
12352: muut elinkeinot 57 1 449 328 690 40 524 17 2 1 - - - - 2 420 2,3
12353: Yhteensä 2 160 3 593 2 314 9 476 12 260 19 254 3 327 524 96 3164 24 - - 56189 3,7
12354: % 3,8 6,4 4,1 16,9 21,8 34,3 5,9 0,9 0,2 5,6 0,0 - - 100,0
12355: Yht. V. 1995 1 996 3 391 3 718 11110 9 661 17 382 4 984 1 006 174 774 393 - - 58 124 4,0
12356: % 3,4 5,8 6.4 19,1 16,6 29,9 8,6 1,7 0,3 1,3 0,7 100,0
12357: Yht. V. 1994 296 7 124 1 505 11139 11 944 14 656 3 415 2 020 621 1 063 4 550 - - 58 334 4,1
12358: % 0,5 12,2 2,6 19,1 20,5 25,1 5,9 3,5 1,1 1,8 7,8 100.0
12359: Yht. V. 1993 303 8 684 1 301 11 836 5 293 8 371 10 076 2 710 943 2 531 4 629 - - 56 676 4,3
12360: % 0,5 15,3 2,3 20,9 9,3 14,8 17,8 4,8 1,7 4,5 8,2 100.0
12361: Yht. V. 1992 310 8 809 2 988 10 278 4150 6 929 3 339 5 410 2 937 3104 1 031 2 320 111 51 715 4,4
12362: % 0,6 17,0 5,8 19,9 8,0 13,4 6,5 10,5 5,7 6,0 2,0 4,5 0,2 100.0
12363: Yht. V. 1991 341 10 648 1 844 10 504 5 877 2 969 2 234 3102 1 752 2 011 686 2 339 - 44 305 3,9
12364: % 0,8 24,0 4,2 23.7 13,3 6,7 5,0 7,0 4,0 4,5 1,5 5,3 100.0
12365:
12366:
12367:
12368:
12369: Koska keskikorko on laskettu kertomusvuoden lopun lainakantaa ja kertomusvuonna kertyneitä
12370: lopun lainakannasta samoin perustein, kuin edellä korkoja.
12371: olevasta kappaleesta ilmenee, eroaa se edellä ole- Edellä sivulla 28 esitettyyn taulukkoon sisältyvä
12372: van taulukon (Valtion lainananto v. 1996) luvuista, Maatilatalouden kehittämisrahaston lainananto ke-
12373: joissa laskentaperusteena on käytetty vuoden 1995 hittyi kertomusvuoden aikana seuraavasti:
12374:
12375:
12376:
12377:
12378: 30
12379: Maatilatalouden kehittämisrahasto v. 1996
12380:
12381: Lainat Laina- Lisäys Vähen- Laina- Korot Laina- Korko-
12382: pääoma vuoden nys pääoma pääoman tuotto
12383: vuoden aikana vuoden vuoden muutos
12384: alussa aikana lopussa
12385: Mmk %
12386: Maaseutuelinkeinolainat (MEL 95-) - 75 0 75 0 .. ..
12387: Maaseutuelinkeinolainat (MEL 91-) 1 522 13 129 1 406 65 -8 4,3
12388: Rakennepolitiikkalain mukaiset lainat - 111 0 111 1 .. ..
12389: Maatilalainat 4 365 0 621 3 744 179 -14 4,1
12390: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
12391: lainat 124 0 23 102 5 -18 4,3
12392: Rahoituslain mukaiset lainat:
12393: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 0 0 0 0 - .. ..
12394: Maankäyttölainat
12395: Rahalaitosten lainat 48 - 13 35 2 -27 5,0
12396: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 2 0 0 1 - -21 ..
12397: Velaksi myytyjen tilojen kauppahinnat 557 32 95 494 20 -11 3,6
12398: Provisiot valtion takauksista - - - - 0 .. ..
12399: Yhteensä 6 617 231 881 5 968 273 -10 4,1
12400: Yhteensä v. 1995 7 127 218 738 6 617 279 -7 3,9
12401: Yhteensä v. 1994 7 434 421 767 7 127 308 -5 4,1
12402: Yhteensä v. 1993 7 658 339 706 7474 339 -2 4,4
12403: Yhteensä v. 1992 7 733 620 684 7 658 349 -1 4,5
12404: Yhteensä v. 1991 7 539 913 719 7733 308 3 4,1
12405:
12406:
12407:
12408:
12409: Rahaston varoista myönnetyt maaseutuelinkei- Rahaston varoista myönnettyjen lainojen hoi-
12410: nolainat, rakennepolitiikkalain mukaiset lainat, dosta suoritettiin kertomusvuodelta hoitopalkkioi-
12411: maatilalainat, maaseudun pienimuotoisen elinkei- ta rahalaitoksille yhteensä 37,3 Mmk (v. 1995 40,5
12412: notoiminnan edistäruislain mukaiset lainat ja maan- Mmk, v. 1994 42,5 Mmk ja v. 1993 42,9 Mmk). Tästä
12413: käyttölainat ovat rahalaitosten hoidossa ja perittävi- oli Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n osuus 26,5
12414: nä. Maanhankintalain mukaan muodostettujen tilo- Mmk (v. 1995 28,7 Mmk), Oy Samlink Ab:n 2,6
12415: jen myyntihintoihin liitetyt lainat (rahoituslain mu- Mmk (v. 1995 2,7 Mmk), Merita Pankki Oy/KOP:n
12416: kaiset) ja asutuslain mukaiset kauppahinnat peri- 2,6 (v. 1995 3,0 Mmk), Merita Pankki Oy/SYP:n 2,4
12417: tään lääninhallitusten toimesta. Maankäyttölain Mmk (v. 1995 2,7 Mmk), Postipankki Oy:n 2,1 Mmk
12418: mukaan muodostettujen tilojen myyntihintoihin lii- (v. 1995 2,5 Mmk) ja Suomen Hypoteekkiyhdistyk-
12419: tetyt lainat sekä maankäyttö-, porotila-, koltta-, sen 0,2 Mmk (v. 1995 0,2 Mmk).
12420: luontaiselinkeino-, maatila-, porotalous- ja maa- Valtio osallistuu eri sektoreiden rahoitukseen
12421: seutuelinkeinolain nojalla syntyneet kauppahinta- myös myöntämällä näiden lainakustannuksiin kor-
12422: saamiset perii maa- ja metsätalousministeriön tieto- kotukea. Valtion korkotukea saavien lainojen lai-
12423: palvelukeskus. napääoma oli kertomusvuoden päättyessä 44 864
12424: Rahalaitoksille suoritettiin kertomusvuodelta Mmk (v. 1995 43 347 Mmk). Valtion korkotukilainat
12425: hoitopalkkioina maaseutuelinkeinolainojen ja ra- lainaryhmittäin kertomusvuoden lopussa sekä nii-
12426: kennepolitiikkalain mukaisten lainojen hoidosta den kehitys kertomusvuonna ja niistä valtiolle ai-
12427: 0,75% sekä maatila-, maankäyttö-, porotalous-, heutuneet kustannukset ilmenevät seuraavasta ase-
12428: luontaiselinkeino- sekä maaseudun pienimuotoi- telmasta, josta myös ilmenee korkotukilainojen
12429: sen elinkeinotoiminnan edistäruislain mukaisten lainapääomien kehitys kertomusvuonna:
12430: lainojen hoidosta 0,60% vuodessa siitä määrästä,
12431: mikä niillä kunkin vuosineljänneksen päättyessä
12432: oli luotansaajilta erääntymättä olevaa pääomaa.
12433:
12434:
12435:
12436:
12437: 31
12438: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähen- Laina- Lainojen Keski- Valtion
12439: pääoma vuoden nys pääoma keski- määräi- korko-
12440: 1.1. aikana vuoden 31.12. määräi- nen kor- tuki-
12441: aikana nen korko' kotuki' menot
12442: Mmk % Mmk
12443: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä varten
12444: myönnettävät korkotukiluotot 2 424 186 2 295 2 315 5,80 5,50 143
12445: Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten
12446: oppilaitosten rakentaminen 6 - 3 3 7.75 2,00 0
12447: Kansan-, kansalais- ja työväenopistojen
12448: rakentaminen 6 - 3 2 9,00 2,20 0
12449: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten
12450: rakentaminen 9 - 3 6 5,80 5,50 0
12451: Opintolainat 4 384 - 1 498 2 886 7,25 4,25 130
12452: Ilmansuojelun ja jätehuollon investoinnit 618 - 77 541 9,30 3,10 18
12453: ASP 11 451 1 357 1108 11 700 5.70 1,10 136
12454: Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden lainat 1 599 4 333 1 270 8,90 5,00 72
12455: Oman asunnon hankintaan valtion lainan
12456: sijasta myönnetyt lainat 3 - 0 3 8,00 5,00 0
12457: Asuntolainat 8 076 4 755 320 12 511 6.75 4,10 564
12458: Lämmityslaitoshankkeet 252 5 35 222 9,50 4,80 12
12459: Vesihuoltolaitteiden rakentaminen 468 28 62 434 8,00 3,95 19
12460: Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit 231 9 32 209 8,00 3,95 9
12461: Teollisuuden vesiensuojeluinvestoinnit 84 - 20 64 6,55 2,70 2
12462: Maataloustuotteiden varastotilojen rakentaminen 17 - 10 7 10,00 0,90 0
12463: Maaseutuelinkeinolain ja maatilalain mukaiset
12464: lainat 4 614 317 734 4197 .. 2,95 3 130
12465: Eräiden maatilatalouden luottojen vakauttaminen 692 3 111 584 .. 3.45 3 22
12466: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
12467: edistäminen 39 - 9 30 .. 1,70 3 1
12468: Vuoden 1987 satovahinkojen lainat 1 - 1 - - - -
12469: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeet 15 - 3 12 .. 3,00 0
12470: Kalatalous 37 0 10 27 5,95 0.40 0
12471: Kauppa- ja teollisuussatamien rakentaminen 80 - 42 38 .. 3.40 3 2
12472: Lastialusten hankinnat 457 199 77 579 8,90 4,60 28
12473: Saaristoliikenne 1 - 0 0 5,45 3,80 0
12474: Kera Oy:n myöntämät lainat 1 - 1 0 9,50 4,50 -
12475: Kera Oy:n ottamat lainat 1 365 - 315 1 050 12,80 7,30 84
12476: Pk-yritysten investoinnit 1 071 95 219 947 7.40 4,95 54
12477: Energia investoinnit 228 5 46 187 6,75 3,00 7
12478: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppa 5 2 - 7 11,15 8,80 1
12479: Suomen Vientiluotto Oy:n luotonotto 4 807 872 4 965 4 714 5,30 0,20 11
12480: Turvavarastojen perustaminen ja ylläpito 80 1 5 76 5,60 4,80 4
12481: Kunnan talouden vakauttamisesta ja
12482: kuntaselvityksestä annetun lain (658/94)
12483: mukaiset lainat 253 10 20 243 5,75 4.70 12
12484: Yhteensä 43 374 7 848 6 357 44 864 - - 1 461
12485: Yhteensä v. 1995 45 460 6 772 8 857 43 374 - - 1 690
12486: Yhteensä v. 1994 48 737 9 001 12 279 45 460 - - 1 802
12487: Yhteensä v. 1993 41 898 14 989 8 149 48 737 - - 2 505
12488: Yhteensä v. 1992 34 181 11 296 3 407 42 070 - - 2 161
12489: Yhteensä v. 1991 29 182 8 543 3 751 33 974 - - 1 830
12490:
12491: 1
12492: Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1996 takaisin maksamatta
12493: olevalla pääomalla.
12494: 2 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 121 Mmk.
12495: 3
12496: Laskennallinen arvio.
12497: 4
12498: Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 101 Mmk.
12499:
12500:
12501:
12502:
12503: 32
12504: Valtion korkotukilainat ja niiden kehitys kertomusvuonna lainansaajasektoreittain ilmenevät seuraavas-
12505: ta asetelmasta.
12506:
12507:
12508: Lainansaajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman
12509: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotu ki- muutos
12510: 1.1. aikana aikana 31.12. menot
12511: Mmk %
12512: 1
12513: Yritykset 5 074 444 888 4 629 133 -9
12514: Julkiset yritykset 1 122 - 157 964 26 -14
12515: 1
12516: Yksityiset yritykset 3 952 444 731 3 665 107 -7
12517: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 655 - 341 1 314 86 -21
12518: Vakuutuslaitokset 34 - - 34 2 0
12519: Talletuspankit 256 - 26 230 - -10
12520: Muut luottolaitokset 1 365 - 315 1 050 84 -23
12521: Julkisyhteisöt 1 276 49 215 1111 55 -13
12522: Kunnat 1 228 49 199 1 079 53 -12
12523: Kuntayhtymät 48 - 16 32 2 -33
12524: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 7 842 3 461 291 11 011 528 40
12525: Valtionkirkot 3 - 0 2 0 -33
12526: Asuntoyhteisöt 7 646 3 454 239 10 861 519 42
12527: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 193 7 52 148 9 -23
12528: Kotitaloudet 22 853 2 953 3 762 22 046 506 -4
12529: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet 5 395 321 874 4 842 1 530 -10
12530: Pa lka nsa ajakotitaloudet 11 594 2 417 1 137 12 876 204 11
12531: Muut kotitaloudet 5 864 215 1 751 4 328 149 -26
12532: Ulkomaat 4 674 942 2 860 4 754 153 2
12533: Yhteensä 43 374 7 848 6 357 44 864 1 461 3
12534: Yhteensä v. 1995 45 460 6 772 8 857 43 374 1 690 -5
12535:
12536: 1 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 6 Mmk.
12537: 2 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 216 Mmk.
12538:
12539:
12540:
12541: Tarkasteltaessa valtion korkotukilainojen jakau- kautuivat korkotukilainat kertomusvuonna seuraa-
12542: tumista toimiaJoittain lainansaajasektoreilla "Yri- van asetelman mukaisesti.
12543: tykset" ja "Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet" ja-
12544:
12545:
12546:
12547: Lainansaajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman
12548: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotuki- muutos
12549: 1.1. aikana aikana 31.12. menot
12550: Mmk %
12551: Erittelemätön elinkeinotoiminta 120 7 16 112 6 -7
12552: Maa-, riista- ja metsätalous 5 369 321 866 4 825 170 -10
12553: Kalatalous 24 0 7 18 0 -29
12554: Mineraalien kaivu 19 - 4 15 1 -20
12555: Teollisuus 2 034 56 387 1 705 58 -16
12556: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 586 15 76 526 22 -10
12557: Ra ken ta minen 83 1 7 77 4 -8
12558: Kauppa ja moottoriajoneuvojen yms. korjaustoiminta 82 6 17 72 3 -15
12559: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 2 038 338 362 2 014 20 -1
12560: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä
12561: liike-elämän palvelut 93 10 13 90 4 -3
12562: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 2 - - 2 0 0
12563: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 19 - 3 16 0 -18
12564: Yhteensä 10 469 765 1 762 9 472 286 -10
12565: Yhteensä v. 1995 8 704 998 1 481 8 221 331 -6
12566:
12567:
12568:
12569: 3 370148 33
12570: Valtiovarainministeriö on ilmoituksensa mu- set. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi
12571: kaan 5.5.1997 asettanut työryhmän, jonka tehtävä- 31.12.1997 mennessä. Edellisen korkotukijärjestel-
12572: nä lähinnä on selvittää talouspoliittisen ministeriva- mää selvittäneen työryhmän valtiovarainministeriö
12573: liokunnan 29.4.1997 tekemän päätöksen mukaises- asetti 18.7.1991. Tämä työryhmä antoi muistionsa
12574: ti valtion suorien lainojen ja korkotukilainojen 2.5.1991. Muistion sisältöä on käsitelty mm. valtion-
12575: tukipoliittinen järkevyys, niiden aiheuttamat mark- tilintarkastajain kertomuksessa vuodelta 1991 (s.
12576: kinavinoutumat ja valtiontaloudelliset kustannuk- 26).
12577:
12578:
12579:
12580:
12581: Valtiontilintarkastajat kiinnittivät viimeksi vuodelta mitä valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä. Val-
12582: 1994 antamassaan kertomuksessa (s. 39- 40) huomio- tiontilintarkastajien mielestä näistä tukimuodoista voi-
12583: ta niihin epäkohtiin, jotka saattavat seurata pääoman taisiin ainakin elinkeinoelämän osalta luopua koko-
12584: saannista käypää korkotasoa halvemmalla. Sekä val- naan, koska yleinen korkotaso maassamme näyttäisi
12585: tion Iainanannassa että korkotukilainojen markkamää- jääneen huomattavasti edellisiä vuosikymmeniä alhai-
12586: rässä onkin kertomusvuonna tapahtunut vähenemistä, semmalle tasolle.
12587:
12588:
12589:
12590:
12591: Tulossopimusmenettely valtionhallinnon menettelyä valtionhallinnon tulosohjausprosessin
12592: tulosohjausprosessin osana osana erityisesti piiri- ja paikallishallinnon näkö-
12593: kulmasta. Näkökulma oli tietoisesti rajattu tulosso-
12594: Tässä tarkastuskertomuksessa ei ole erillistä lukua, pimuksen ympärille, koska haluttiin selvittää, mi-
12595: jossa selvitettäisiin tulostavoitteiden toteutumista ten hyvin tulossopimusasiakirjat ja niiden laadin-
12596: hallinnonaloittain. Ratkaisuun on päädytty siksi, taan liittyvä prosessi toimii käytännön ja erityisesti
12597: että valtionhallinnossa on kertomusvuonna käyn- "tuotantoportaan" tasolla. Tutkimus on tehty Vaa-
12598: nistetty useita mm. tulosjohtamisen kehittämistä san yliopistossa professori Ismo Lumijärven johdol-
12599: tarkoittavia hankkeita. On myös odotettavissa, että la. Tutkimusmenetelmiä ja -tuloksia varauksineen
12600: kertomusvuoden 1996 lopussa toteutetulla talous- on selostettu tämän kertomuksen viimeisessä lu-
12601: arvioasetuksen muutoksella on huomattava vaiku- vussa.
12602: tus tulostavoitteiden toteutumista koskevan infor- Tutkimusraportti lähetettiin valtioneuvoston
12603: maation määrään ja laatuun uudistetun toiminta- kansliaan ja ministeriöihin lausunnolle, koska ole-
12604: kertomuskäytännön muodossa. Näköpiirissä ole- tettiin, että se toi esiin kaikkiin ministeriöihin sovel-
12605: vat tuloksellisuuden raportointia koskevat muutok- tuvia, yleispäteviä tuloksia. Erityisesti lausunnon-
12606: set ovat toteutumassa osittain niiden suuntaviivo- antajia pyydettiin esittämään käsityksensä tulosso-
12607: jen mukaisesti, joita valtiontilintarkastajat esittelivät pimusjärjestelmän toimivuudesta keskus- ja alue-
12608: edellisessä kertomuksessaan. Odotettavissa olevis- hallinnon välisenä ohjaus- ja vuorovaikutussuhtee-
12609: ta muutoksista huolimatta valtiontilintarkastajat na.
12610: ovat käsitelleet tulostavoitteiden toteutumista eri
12611: hallinnonaloilla kaikilla tarkastuskäynneillään. Tutkimuksen päätulokset
12612: Valtiontilintarkastajat ovat tarkastusvuonna pa- Tulossopimuskäytäntö muodostaa tulosohjausme-
12613: neutuneet erityisesti tulossopimusmenettelyn toi- nettelyn keskiön, sillä sopimusneuvotteluissa ase-
12614: mivuuteen tulosohjauksen osana. Valtiontilintar- tettavat tulostavoitteet ovat koko tulosohjausme-
12615: kastajat ovat teettäneet aiheesta tutkimuksen, jossa nettelyn perusta. Tulossopimuskäytännöissä ja so-
12616: on Vaasan läänin osalta tarkasteltu tulossopimus- pimuksiin kirjatravissa asioissa on hallinnonaloit-
12617:
12618:
12619: 34
12620: tain huomattavia eroavaisuuksia. Tutkimus antaa voitteiden toteutumisesta tai toteutumattomuudes-
12621: alustavaa tietoa siitä, millaiseksi nämä erot ovat ta.
12622: muodostuneet. Tutkimuksessa käsiteltiin seuraavia Keskeisimmät kehittämistarpeet ovat mittaami-
12623: kokonaisuuksia: tulossopimusneuvotteluissa käsi- nen, henkilökohtaiset tavoitteet ja tulostavoitteiden
12624: teltävät asiat, tulossopimusmenettelyn käytäntö ja resurssien yhteensovittaminen. Seuraavaksi eni-
12625: alue- ja paikallistasolla, tulostavoitteiden asettami- ten kehittämistä koetaan olevan viraston omien
12626: nen, mittaaminen ja tulosseuranta, tulossopimuk- tavoitteiden asettamisessa ja niistä sopimisessa
12627: sen sitovuus alue- ja paikallistasolla ja keskusyksi- sekä asioiden käsittelyssä tulossopimusneuvotte-
12628: kön ohjausrooli tulossopimusmenettelyssä. luiden yhteydessä. Melkein yhtä paljon kehittämis-
12629: Tulossopimusmenettely alue- ja paikallishallin- tarvetta on ohjaavan yksikön ja viraston tavoittei-
12630: nossa osoittautui varsin samankaltaiseksi eri hallin- den yhteensovittamisessa.
12631: totasojen välillä, kun taas virastojen välillä on suu- Yhteisen neuvotteluilmapiirin löytyminen oh-
12632: riakin eroja. Vaikka valitut kohdevirastot olivat jaavan yksikön ja viraston välillä ei sen sijaan
12633: siirtyneet tulosohjaukseen eri aikoina, ei tuloksista asettunut tärkeimpien kehittämistarpeiden jouk-
12634: voida vetää sitä johtopäätöstä, että mitä kauemmin koon, vaikka asia nähtiin keskeisenä ongelmana.
12635: virasto on ollut tulosohjattu, sitä kehittyneemmäksi Kehittämistarvetta ei myöskään nähdä tulostavoit-
12636: tai paremmaksi tulossopimusmenettely on muo- teiden seurannassa eikä tulosneuvotteluiden aika-
12637: dostunut. Osittain tulosohjausmenettelystä saadut taulussa. Kaikkein vähiten nähtiin kehittämistä oh-
12638: tutkimustulokset olivat varsin samankaltaisia aiem- jeistuksessa, vaikka kyselyyn vastanneista yli puo-
12639: pien virastoissa tehtyjen raporttien kanssa. Tällaisia let pitää ohjaavan yksikön ohjeita tulossopimusme-
12640: kysymyksiä olivat lähinnä koulutukseen ja tulosta- nettelystä jossain määrin tai ei lainkaan riittävinä.
12641: voitteisiin sekä niiden asettamiseen ja mittaami- Vastaajien mielestä tulostavoitteiden määrittelyn
12642: seen liittyvät kysymykset. Tulosten samankaltai- yhteydessä tulisi käsitellä laajemmin toiminta-
12643: suus mainittujen asioiden osalta herättää kysymyk- aluetta, alueiden välisiä eroja ja alueyksikön toi-
12644: sen siitä, eikö kehitystä näissä asioissa ole tapahtu- mintatapoja eli kokonaisuudessaan tulostavoittei-
12645: nut, vaikka ongelmat ovat olleet tiedossa. den taustoja. Tulossopimusperiaatteeseen kuuluu,
12646: Valtion paikallishallinnon vastauksissa korostui että tavoitteenasettelusta sovitaan yhteisten ja en-
12647: kriittisyys ja kehittämistarve, kun taas piirihallin- nen kaikkea laaja-alaisten neuvottelujen pohjalta.
12648: nossa oltiin tyytyväisempiä nykyiseen käytäntöön. Yhtenä syynä taustojen käsittelyn sivuuttamiseen
12649: Näyttää siltä, että mitä lähempänä keskushallintoa voi nähdä tulossopimusohjelman puuttumisen.
12650: (piirihallinto) ollaan, sitä selkeämmäksi ja ongel- Tulosohjauksen keskeinen kritiikki on kohdis-
12651: mattomammaksi myös tulossopimusmenettely tunut tuloskeskustelujen tasoon. Tämä tutkimus
12652: koetaan. Vaihtoehtoinen tulkinta voi olla se, että osaltaan vahvistaa tätä kritiikkiä. Tulosneuvottelu-
12653: mitä lähempänä palveluiden järjestämistä ollaan jen tarkoituksena on synnyttää yhteinen näkemys
12654: (paikallishallinto), sitä suuremmiksi ongelmat kas- päämääristä, strategioista ja tulostavoitteista. Oh-
12655: vavat tulossopimusmenettelyn kannalta. jaavan yksikön ja ohjattavan viraston välistä neu-
12656: Eri hallinnonalojen tulosohjauskäytäntö ei näytä vottelutilannetta ei juurikaan pidetty aitona neuvot-
12657: tämän tutkimuksen valossa kovin yhdenmukaisel- telutilanteena, jossa toteutuu molemminpuolinen
12658: ta, mikä koetaan ohjattavassa yksikössä varsin on- neuvottelusuhde.
12659: gelmallisena. Tämä on nähtävissä sellaisten virasto- Keskeisimmät ongelmat ovat löydettävissä
12660: jen kohdalla, joita ohjaa kaksi eri hallinnonalaa. ylemmän tahon liian sanelevasta ohjaustavasta
12661: Tulosohjauskäytäntö on tuotu julkiseen hallintoon neuvottelutilanteessa. Vastaajat kokivat viraston
12662: vanhan mallin päälle ilman, että totuttuja toiminta- vaikutusmahdollisuudet tulostavoitteiden asettami-
12663: tapoja on tarpeeksi muutettu. Henkilöstöpolitiikka sessa hyvin vähäisiksi. Tämä ongelma korostui
12664: ja -strategia eivät myöskään ole riittävästi mukautu- nimenomaan paikallistason vastauksissa. Paikallis-
12665: neet uudistuksiin. tason viranomaiset kokevat, että piiritaso on jo
12666: Tulosohjauskoulutus näyttäisi toteutuneen hy- sitonut kätensä ministeriön kanssa käydyissä tulos-
12667: vin esimiestasolla, mutta sen sijaan varsinaiset tu- sopimusneuvotteluissa. Vastaavasti piirillä ei ole
12668: loksentekijät ovat jääneet vähemmälle koulutuk- enää varaa ottaa huomioon paikallistasolla olevia
12669: selle. Jatkossa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota tarpeita ja toiveita tulostavoitteiden asettamisessa.
12670: varsinkin aluetasolla toteutettavaan henkilöstön Kritiikkiä on esitetty sen suhteen, kannattaako
12671: koulutukseen sekä ylipäätään sisäiseen informaati- tulossopimusneuvotteluissa käsitellä asioita, joissa
12672: oon tulevista muutoksista ja uudistuksista. Ennen itse asiassa ei ole neuvotteluvaraa.
12673: kaikkea koko henkilöstön tulisi olla selvillä tulosta- Vastaajien käsitysten mukaan tulossopimusneu-
12674:
12675:
12676: 35
12677: votteluiden tulisi olla sellaisia, että niissä pystytään muksen kannalta. Tämänkään kysymyksen osalta
12678: joustavasti sopimaan paikallistason erityispiirteet tulokset eivät olleet kovin rohkaisevia: Tulossopi-
12679: huomioon ottavat tulostavoitteet Tällä hetkellä musta ei aluehallinnossa pidetä todellisena sopi-
12680: piirien ja yksiköiden erityistarpeet jäävät huomiota muksena, johon koko organisaatio sitoutuu, vaan
12681: vaille, mikä näkyy liian yleisluonteisina ja kaikille pikemminkin se koetaan toimintaohjeena.
12682: yksiköille samanlaisina tulostavoitteina, joiden saa- Tulosmittareihin suhtauduttiin varsin kriittisesti
12683: vuttaminen muodostuu vaikeaksi. Tulostavoittei- niin eri hallinnontasoilla kuin eri hallinnonaloilla-
12684: den asettaminen nähdään pikemminkin itseisarvo- kin. Nykyisen mittausjärjestelmän katsottiin ohjaa-
12685: na, eivätkä tavoitteet ohjaa toimintaa. Tulostavoit- van tuloksentekoa jopa päinvastaiseen suuntaan:
12686: teille esitetyt kriteerit, kuten hyväksyttävyys, jous- tuloksia tuloksien vuoksi. Tutkijat päättelevät, että
12687: tavuus, olosuhteisiin mukautuvuus ja motivoivuus, käytössä olevat mittarit eivät anna painatukseltaan
12688: eivät näytä annettujen vastausten perusteella ko- oikeaa kuvaa viraston toiminnasta, eivätkä mittarit
12689: vinkaan läheisiltä periaatteilta. myöskään kuvaa viraston keskeisiä toimintoja ko-
12690: Tulostavoitteiden määrittely ja mittaaminen on vinkaan hyvin. Tulosmittareiden negatiivisena ko-
12691: nähty tulosohjauksen yleisimmiksi ongelmakoh- kemista korostaa mm. se, että tuloksia tarkastellaan
12692: diksi. Pelkästään tulosten asettamisessa nähdään liiaksi suoritemäärinä. Sen sijaan vaikuttavuuteen,
12693: olevan paljon epämääräisyyksiä ja heikkouksia. varsinkaan pitkällä aikavälillä, sekä laatuun ei kiin-
12694: Keskeisimmät tavoitteet aluehallinnossa asetettiin nitetä tarpeeksi huomiota. Vastaajat painottivatkin
12695: organisaatiokohtaisina, sen sijaan henkilökohtaisia laadullisten ja vaikuttavuutta kuvaavien tulosmitta-
12696: tavoitteita asetettiin suhteellisen vähän. Vaikka tu- reiden kehittämistä.
12697: lokset eivät vahvista sitä näkemystä, että henkilö- Viraston sisäisestä tulosseurannasta, sen tavasta
12698: kohtaisia tavoitteita tulisi asettaa lisää, nähdään ja useudesta ei päätetty yhtä usein kuin ohjaavan
12699: henkilökohtaisten tavoitteiden vähyys yhtenä on- yksikön suorittamasta tulosseurannasta. Vaikka toi-
12700: gelmana tulostavoitteisiin sitoutumisessa. Henkilö- mintakertomukset muodostavat tulosohjauksen
12701: kohtaiset, läheisesti työhön liittyvät laadulliset tu- mukaan seurannan ytimen, ei aluehallinnossa tu-
12702: lostavoitteet tulisivat todennäköisesti parantamaan lostavoitteiden seuranta painottunut tälle tasolle.
12703: henkilökunnan sitoutumista ja suhtautumista tulos- Enimmäkseen tuloksia seurattiin kirjallisina seu-
12704: ohjauksen toteuttamiseen. rantaraportteina tai esimies-alaiskeskusteluina.
12705: Keskeiseksi ongelmaksi muodostui myös re- Toimintakertomusten vähäinen rooli seurannan
12706: surssien heikko kytkentä tulostavoitteisiin. Vastaa- välineenä voi johtua siitä, että se muodostuu liian
12707: jien mielestä neuvotteluissa tulisi pohtia ja sopia suppeaksi sellaisilla toimintasektoreilla, joilla ta-
12708: myös siitä, millä resursseilla tuloksiin päästään ja voitteet ovat laadullisia. Tämä puolestaan asettaa
12709: miten. Tällä hetkellä vaatimukset ovat liian korkeat uusia kehittämisvaatimuksia toimintakertomusten
12710: suhteessa resursseihin. Lisäksi vastaajat esittivät, sisällölle.
12711: että neuvottelut tulisi käydä vasta sen jälkeen, kun Tutkijoiden mielestä kehittämisen painopiste
12712: resursseista eli määrärahoista on sovittu. Tulosta- tulisi asettaa yhteistyön lisäämiseen, tiedonkulun
12713: voiteasettelun ja määrärahojen välistä kytkentää edistämiseen ja ennen kaikkea vuorovaikutteisen
12714: tulisi selkeyttää siten, että tiedettäisiin, miten tavoi- sopimuskäytännön kehittämiseen. Ei ole kysymys
12715: tetaso muuttuu, jos määrärahat muuttuvat. siitä, etteivätkö nämä osa-alueet toimisi joten ku-
12716: Tulosohjauksessa korostetaan yleensä sitä, että ten, vaan että näiden osa-alueiden kehittämisellä
12717: koko henkilökunnan tulee sitoutua asetettuihin on mahdollista saavuttaa suurempia edistysaskelei-
12718: tulostavoitteisiin. Saadut tulokset eivät ole kovin ta itse tulosohjauksessa ja myös sen osatekijöissä.
12719: myönteisiä tältä osin. Jopa 70 o/o vastaajista ilmoitti Samoin aluehallinnon kehittämisen tavoite, toimi-
12720: henkilökunnan sitoutuneen tulostavoitteisiin vain vallan siirtäminen alueille ja alueiden päätöksente-
12721: jossain määrin. Tulokset viittaavat siihen, että mitä on vaikuttavuus, saisi konkreettisemman sisällön.
12722: korkeampi asema virastossa on, sitä selkeämpi on
12723: sekä tulossopimusmenettelyn tuntemus että sitou- Valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden
12724: tuminen. Työntekijätasolla kriittisyys kasvaa lähin- lausunnot
12725: nä tulostavoitteiden sitoutumista kohtaan, mutta Valtioneuvoston kanslian yksiportaisessa organi-
12726: myöskin koko tulosohjausjärjestelmää kohtaan. saatiossa ei laadita varsinaista tulossopimusta, mut-
12727: Toisaalta on varottava liian pitkälle menevien joh- ta tutkimuksessa esiin tuodut tulosjohtamiseen ja
12728: topäätösten tekoa, koska saadut vastaukset ovat kehysbudjetointiin liittyvät ongelmat ovat saman-
12729: pääasiassa organisaation ylimmän tahon näkemyk- kaltaisia. Eräs hankaluus valtioneuvoston kanslian
12730: siä. Sitoutumista tarkasteltiin myös itse tulossopi- tulosjohtamisen kannalta on se, että tulosyksiköi-
12731:
12732:
12733: 36
12734: den budjetoinnissa pitää varautua yllätyksellisiin ja budjetoitu valtion talousarviossa useisiin lukuihin.
12735: poikkihallinnollisiin hankkeisiin. Tämä vaikuttaa Julkisen sektorin johtamistapa on alkanut muistut-
12736: mm. tulostavoitteiden asetantaan. taa yhä enemmän yksityisen sektorin johtamista, ja
12737: Ulkoasiainministeriöllä ei ole varsinaista alue- tämä kehitys jatkuu. Erityisesti poliisitoimen tulos-
12738: hallintoa, ellei sellaisena pidetä edustustoja. Tutki- johtajalta edellytetään nykyisin monipuolista osaa-
12739: muksen tulokset eivät sellaisenaan ole sovelletta- mista, mm. strategisen ajattelun ja suunnittelun
12740: vissa ministeriön hallinnonalalle, vaikka tiedonku- hallintaa, kykyä organisoida tulosyksikkö, toimin-
12741: lun parantaminen nähdään yhteiseksi kehittämis- taympäristön ja asiakkaiden tarpeiden muutosten
12742: tarpeeksi. arviointia, tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen liit-
12743: Oikeusministeriön hallinnonalan virastoja ei ole tyviä evaluointitaitoja, sidosryhmäosaamista ja kus-
12744: mukana tutkimuksen kohdevirastoina, mutta voi- tannusanalyysien hallintaa.
12745: daan kuitenkin arvioida, että virastotasolla koetaan Puolustusministeriöllä ei ole tutkimuksessa käsi-
12746: samantyyppisiä ongelmia, kuin tutkimuksessa on tellyn tyyppistä alue- tai paikallishallintoa, jota se
12747: tuotu esille. Oikeusministeriön lausunnon liitteenä ohjaisi suoraan tulosohjauksen keinoin. Ministe-
12748: olevia huomiota on käytetty hyväksi johtopäätös- riön käsityksen mukaan tutkimuksessa esitetään
12749: ten teossa. yleispäteviä ja kaikkia ministeriöitä koskettavia tu-
12750: Sisäasiainministeriö on lähettänyt lausuntovasta- loksia. Tulosohjauksesta ja tulosneuvotteluista on
12751: uksenaan kaksi muistiota, joista toinen käsittelee saatu alkuvaikeuksien jälkeen pääasiassa myöntei-
12752: tutkimuksen tuloksia yleisesti sisäasiainhallinnon siä kokemuksia. Tulostavoitteiden ja resurssien
12753: näkökulmasta ja toinen keskittyy poliisitoimen nä- sitominen toisiinsa on koettu puolustusministeriös-
12754: kökohtiin. Poliisitoimessa tulosohjaus on yhtenäi- sä ongelmalliseksi. Tulosneuvottelua on pyritty
12755: syyden vuoksi kehittyneempää kuin muilla minis- kehittämään siten, että ohjaavalla tasolla on riittävä
12756: teriön toimialoilla, joilla on omaa alue- ja paikallis- asiantuntemus ja neuvotteluyhteys ohjattaviin yk-
12757: hallintoa. Esimerkiksi lääninhallituksilla on useita sikköihin. Tulostavoitteiden asettaminen ja tulok-
12758: tulosohjaajia. Tulosohjaukseen siirtyminen ja sen sellisuuden mittaaminen on kehittynyt. Raskasta
12759: omaksuminen on pitkähkö prosessi, jossa ei mo- neuvotteluprosessia on pyritty keventämään. Mi-
12760: nelta osin saavuteta nopeita edistysaskelia. Van- nisteriön mielestä tulosohjausta ja tulosyksiköiden
12761: haan yksityiskohtaiseen määrärahojen käyttötar- toimintaa on haitannut viime vuosina menokehys-
12762: koitusohjaukseen ei kuitenkaan ole paluuta. Ke- ten huomattava supistuminen. Alue- ja paikallishal-
12763: hysbudjetointi ja tulossopimusmenettely sopivat lintoon vaikutus on ollut varsin merkittävä.
12764: ministeriön mielestä hyvin yhteen. Äkilliset määrä- Valtiovarainministeriöllä ei ole alue- ja paikallis-
12765: rahaleikkaukset kuitenkin murentavat tavoitteellis- hallintoa, mistä syystä omiin kokemuksiin perustu-
12766: ta toimintaa ja kaventavat eri keinojen valinnan va kysymysten käsittely on ollut mahdotonta. Lau-
12767: mahdollisuuksia. Itse asiassa voimakkaat säästötoi- sunnossa on kuitenkin tarkasteltu tulosohjausta
12768: menpiteet nostavat esiin tarvetta ainakin väliaikai- yleisesti lausuntopyynnössä esitettyjen kysymysten
12769: sesti siirtyä vanhakantaiseen, menolajeihin ja käyt- mukaisesti. Näitä vastauksia on käytetty soveltuvin
12770: tötarkoituksiin sidottuun määrärahaohjaukseen. osin hyväksi johtopäätösten teossa. Ministeriön
12771: Henkilökunnan sitoutumista tulostavoitteisiin ei mielestä tutkimus sisältää tähdellistä tietoa tulosso-
12772: ole ministeriön hallinnonalalla erikseen selvitetty, pimusmenettelyn ongelmista ja asiallista kritiikkiji,
12773: mutta kysymykseen on syytä kiinnittää entistä joka liittyy mm. neuvotteluihin valmistautumiseen,
12774: enemmän huomiota. Ministeriö ei näe tarpeellisek- resursseista sopimiseen, tulostavoitteiden aseran-
12775: si muuttaa tulossopimusprosessia tutkijoiden esit- taan ja mittaamiseen sekä saavutettujen tulosten
12776: tämällä tavalla, vaan koko prosessia tulisi kiinteyt- raportointiin. Tutkimus edistää ministeriön mieles-
12777: tää. Koulutuksen ja neuvottelujen tärkeyttä minis- tä tulossopimusmenettelyn käytännön kehittämis-
12778: teriö korostaa. Poliisitoimen tulosohjaus on keskei- tä.
12779: nen ohjausjärjestelmä ylijohdon ja sen alaisten Opetusministeriö toteaa, että tutkimuksessa ei
12780: yksiköiden välillä. Erot paikallishallinnon yksiköi- ole käsitelty tulossopimusmenettelyä ministeriön
12781: den välillä ovat kuitenkin merkittäviä. Mahdolliset hallinnonalalta. Lääninhallitusten kouluosastojen
12782: ongelmat johtuvat siitä, että syvällinen muutospro- osalta ministeriö on osallistunut alueelliseen tulos-
12783: sessi on toteutettu nopeasti ja muutettu on niin ohjaukseen. Uusien lääninhallitusten toimintaa on
12784: rakenteita kuin johtamisotettakin. Kihlakunta- ja tarkoitus ohjata tulossopimuksin siltä osin, kuin
12785: lääninuudistusten toteuttaminen lisää johtamis- ja asiat kuuluvat lääninhallitusten toimivaltaan, kuten
12786: ohjausjärjestelmän kehittämisen edellytyksiä, jos- esim. eräät opetus-, kirjasto-, nuoriso- ja liikunta-
12787: kin niitä heikentää se, että toimintaresurssit on tointa koskevat asiat.
12788:
12789:
12790: 37
12791: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan tutki- hentäneet tulosohjausjärjestelmän uskottavuutta.
12792: muksen antama kuva tulossopimusjärjestelmästä ja Koko henkilökunnan sitoutumista tulostavoitteisiin
12793: sen toimivuudesta vastaa pitkälti ministeriön käsi- ja niiden mittaamiseen on pyritty vahvistamaan
12794: tyksiä maaseutuelinkeinopiirien ohjaajana. Euroo- koulutuksella ja osallistumisella. Ministeriö pitää
12795: pan unionin jäsenyys on kuitenkin merkinnyt sel- tärkeänä sitä, että uusien työvoima- ja elinkeino-
12796: vää muutosta maataloushallinnolle erityisesti EU:n keskusten ohjaaminen on yhden ministeriön vas-
12797: yhteisen maatalouspolitiikan johdosta. Tulosohja- tuulla. Keskusten tulosohjausmenettelyä kehite-
12798: uksen rinnalle on jouduttu ottamaan vahva normi- tään parhaillaan yhteistyössä muiden keskusten
12799: ja resurssiohjaus. Samalla tulosohjaajan rooli on toimintaan osallistuvien ministeriöiden kanssa. Mi-
12800: siirtynyt useissa keskeisissä asioissa eduskunnalta nisteriö on myös pyrkinyt rohkaisemaan aitoa vuo-
12801: EU:n komissiolle. jäsenyyden myötä maaseutuelin- rovaikutusta hallinnon tasojen välillä. Alueelliset
12802: keinopiirien kehittämistehtävien rinnalle ovat näkökohdat otetaan huomioon käyttämällä hyväk-
12803: nousseet käytännön valvontatehtävät, joissa tulos- si ns. tulosmatriisitekniikkaa, mikä myös antaa
12804: tavoitteet juontuvat EU-säädöksistä. Maaseudun mahdollisuuden käyttää laadullisia arviointimene-
12805: kehittämiseen liittyvät tehtävät ovat siirtyneet pää- telmiä epätarkoituksenmukaisten määrällisten mit-
12806: osin aluetasolle eri hallinnonalojen kanssa yhteis- tareiden sijasta.
12807: työssä laadittavien kehittämisohjelmien yhteyteen. Liikenneministeriön mielestä henkilöstön sitou-
12808: Ohjausprosessi on varsin joustamaton, eikä muut- tuminen toiminnan kehittämiseen on yleinen on-
12809: tuneita olosuhteita voida riittävästi ottaa huo- gelma. Se ei liity sinänsä tulosohjaukseen ja
12810: mioon, mistä saattaa seurata tavoitteiden toteutu- -johtamiseen, joka on normaalia johtamista ja ollut
12811: mattomuus tai varojen suuntautuminen epätarkoi- kiinteä osa johtamisprosessia esim. tielaitoksessa ja
12812: tuksenmukaisesti. Kehysbudjetoinnin ja tulosohja- tiepiireissä monta vuotta. Ministeriön mielestä tu-
12813: uksen yhteensovittaminen on ollut ongelmallista losohjausta olisi tarpeellista arvioida myös aluepo-
12814: tilanteessa, jossa toiminnan volyymin kasvu on litiikan välineenä. Toisaalta aluenäkökulman ko-
12815: edellyttänyt resurssilisäyksiä tai resurssien taso rostaminen tulossopimusten valmisteluprosessissa
12816: muuten on ollut riittämätön. Aluehallinto on joutu- saattaisi vaikeuttaa esim. alueiden välistä vertailua.
12817: nut sitoutumaan lakisääteisten tehtävien suoritta- Aluekehityslainsäädännön mukainen sopimusme-
12818: miseen, vaikka lähtökohtaisesti on tiedetty, että nettely ja EU:n rakennerahastoista rahoitettava toi-
12819: resurssitaso ei mahdollista tavoitteisiin pääsemistä. minta vaatisivat myös arviointia mm. talousseuran-
12820: Ministeriön mielestä vuorovaikutuksen lisääminen nan ja budjetoinnin ongelmien näkökulmasta. Lii-
12821: keskus- ja aluehallinnon välillä on ollut onnistunut kenneministeriö ei aseta piiritason tulostavoitteita,
12822: tapa vastata uusiin haasteisiin. vaan se kuuluu tielaitoksen keskushallinnolle, joka
12823: Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä tulos- myös seuraa tavoitteiden toteutumista. Tulossopi-
12824: ohjauksen yleinen viitekehys edellyttää organisaa- misen aikataulu on koettu ongelmalliseksi, koska
12825: tiokohtaisesti kehittämistä, joka tulisi kohdistaa keskusviraston ja sen piiritason väliset tulossopi-
12826: muun ohella vaikuttavuustavoitteisiin sekä sisäisen musneuvottelut käydään loppuvuodesta, ennen
12827: laadun huomioon ottamiseen. julkishallinnossa kuin ministeriön ja keskusviraston välinen sopimus
12828: toiminnan tulokset eivät ole yhtä yksiselitteisiä on allekirjoitettu. Toisaalta tuloskirjeessä voidaan
12829: kuin yritysten taloudellinen tulos, mistä syystä ottaa huomioon piiritasolla esille tulleet näkökoh-
12830: kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun toi- dat. Tulosohjaus kuitenkin toimii liikenneministeri-
12831: minnan vaikutukset selvitetään palvelukohtaisilla ön hallinnonalalla hyvin. Hallinnonalalla tulossopi-
12832: ja koko toimintaa arvioivilla erillisselvityksillä. Täs- muksia ei ole tarkoitettu vain toimintaohjeiksi.
12833: tä syystä vuosittaiseen tulosohjaukseen ei ole otettu Tulosohjauksen henkeen kuitenkin kuuluisi, että
12834: vaikuttavuustavoitteita, vaan niitä on tarkasteltu esim. hallinnonaloittaisista kehyksistä päätettäessä
12835: osana palvelujen kehittämisprosessia. KTM yritys- tulisi ottaa nykyistä enemmän huomioon kehys-
12836: palvelun toiminnan sisäistä laatua kehitetään mm. päätöksen toiminnalliset vaikutukset tulostavoittei-
12837: toimintoketjuja analysoimalla ja määrittelemällä si- den toteuttamismahdollisuksiin. On myös selvä,
12838: säisiä laatukriteereitä. Tulostavoitekeskustelut mi- että tulosseuranta on oleellinen osa tulosohjauksen
12839: nisteriön ja piirihallinnon kanssa käydään syksyi- aitoa onnistumista. Liikenneministeriön hallinnon-
12840: sin, vaikka kaikki resurssit eivät olekaan tiedossa, alalla tulosseurantaan kuuluu myös palautemenet-
12841: esim. EU :n rakennerahasto-ohjelmiin käytettävissä tely puolivuotisraportoinnin muodossa. Tilinpää-
12842: olevat varat. Toimintamenojen kohdalla ei myös- töksen ja toimintakertomuksen valmistuttua ohjaa-
12843: kään viime vuosina ole ollut liikkumavaraa. Nämä van yksikön on annettava ns. tili- ja vastuuvapau-
12844: tekijät ovat vaikeuttaneet tuloskeskusteluja ja vä- tus, joka liikenneministeriössä toteutuu tulosneu-
12845:
12846:
12847: 38
12848: votteluiden yhteydessä. On ilmeistä, että hallinto- musten toteuttamista koskevaa päätöksentekoa on
12849: menettelylain ja virkamieslain muutokset vaikutta- tietoisesti pyritty yhä enemmän siirtämään alue- ja
12850: vat tulosohjauksen mahdollisuuksiin vielä enna- paikallistasolle. Tulosseurannassa käytetään hy-
12851: koimattomalla tavalla. väksi työhallinnon kehittynyttä tilastojärjestelmää,
12852: Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä kysely- mm. konsernitunnuslukuja. Kehysbudjetointi on
12853: tutkimuksen tulokset kuvastavat pääosin niitä kä- helpottanut tulossopimusmenettelyä siten, että ta-
12854: sityksiä, joita useissa aiemmissa tutkimuksissa ja voitteita asetetaan ja toimintaa suunnitellaan yhtä
12855: selvityksissä on havaittu. Myös ministeriön omat vuotta pidemmälle.
12856: kokemukset ovat samansuuntaisia. Tulosohjauk- Ympäristöministeriön hallinnonalan tavoitteet
12857: seen siirtyminen on useita vuosia kestävä oppi- ovat laaja-alaisia ja ulottuvat vuotta pitemmälle
12858: misprosessi, jossa ministeriö on ottanut käyttöön- ajanjaksolle. Tulostavoitteiden saavuttaminen on
12859: sä uuden tavoitehierarkian, joka korostaa minis- riippuvainen ulkopuolisista tekijöistä, joihin hallin-
12860: teriön strategista ohjausroolia ja jossa painotetaan nonalan oma vaikutus on välillistä. Osa tulostavoit-
12861: tuloksellisuuden arviointia. Tästä huolimatta hal- teista on esitetty lisäksi asian tekemisenä, jolloin
12862: linnonalalla on edelleen samantapaisia ongelmia toimenpiteen vaikuttavuuden arviointi konkreetti-
12863: mm. tulostavoitteiden, tuotosten, toimintaympä- sesti on hankalaa. Tulosohjauksen kohteena ovat
12864: ristön muutosten sekä vaikuttavuuden mittaami- mm. alueelliset ympäristökeskukset Niiden kanssa
12865: sen ja arvioinnin osalta. Tutkimuksen tuloksia ei käydään syksyllä tulosneuvottelut, joista laaditaan
12866: kuitenkaan voi suoraan soveltaa ministeriön hal- kirjalliset tulossopimukset Tuloksellisuuden arvi-
12867: linnonalalle. Lääninhallitusten tulosohjauksessa oiminen suhteutettuna tulostavoitteisiin edellyttää
12868: on ongelmana se, että niitä ohjaavat useat minis- vielä sekä pohtimista että välineiden ja menetelmi-
12869: teriöt, kun taas yleinen toimivalta ja resursseista en kehittämistä. Selkeiden arviointikriteereiden ke-
12870: päättäminen kuuluvat sisäasiainministeriölle. Lää- hittäminen koko toiminnalle on osoittautunut vai-
12871: ninhallinto on nähty yhtenä kokonaisuutena, jolle keaksi. Tulosohjaus nähdään kuitenkin tehokkaa-
12872: on asetettu yleisluonteisia tavoitteita. Tulossopi- na ohjauskeinona, joka täydentää budjetti- ja nor-
12873: musneuvotteluissa ei tästä syystä käsitellä alueel- miohjausta. Sen avulla voidaan erityisesti painottaa
12874: lisia eroja. Sosiaali- ja terveysministeriön lausun- suunnitelmallisuutta, strategisten tavoitteiden to-
12875: toon liittyvää työsuojeluosaston lausuntoa on so- teutumista ja vastuuta voimavaroista.
12876: veltuvin osin hyödynnetty johtopäätösten tekemi- Ministeriöt käsittelevät lausunnoissaan yllättä-
12877: sessä. vän vähän tulossopimuksia konkreettisina asiakir-
12878: Työministeriön kokemukset tulossopimusjärjes- joina, joihin kirjataan esim. tärkeitä toimintaa oh-
12879: telmästä keskus- ja aluehallinnon välisenä ohjaus- jaavia periaatteita, tulostavoitteita ja resursseja. Mi-
12880: ja vuorovaikutussuhteena ovat pääosin myönteisiä. nisteriöiden lausunnoissa käsitellään pääasiassa
12881: Työministeriö on kehittänyt tulosohjausprosessia yleisiä prosessuaalisia näkökohtia. Tulossopimuk-
12882: alueellista valmistelua korostavin kriteerein, mikä set mielletään ilmeisesti yhdeksi suunnitteluasiakir-
12883: tarkoittaa sitä, että ministeriö toimii strategisen jaksi muiden asiakirjojen joukossa, eikä niiden
12884: johtajan roolissa ja työvoimapiirit alueensa työpoli- sitovuutta ja ohjaavuutta haluta korostaa, koska
12885: tiikan suunnittelijoina yhteistyössä työvoimatoimis- samanaikaisesti kehysbudjetointi ja lainsäädännös-
12886: tojen kanssa. Ministeriö neuvottelee kaikkien työ- tä johtuva normiohjaus antavat virastojen tulosoh-
12887: voimapiirien kanssa tulostavoitteista ja työvoima- jaukselle tiukat rajat. Säästötoimenpiteiden vuoksi
12888: piirin laatimasta strategiasta syksyisin, jolloin ta- niukkuutta edelleen jaettaessa virastoille jää vuo-
12889: voitteiden saavuttamisen keinoista keskustellaan rostaan entistä vähemmän liikkumavaraa, mikä
12890: vähän, koska keinojen määrittely on delegoitu pitkällä aikavälillä voi murentaa tulosohjauksen
12891: työvoimapiireille. Tulossopimuksen sitovuudesta perusteita. Ministeriöt näkevät tulossopimuspro-
12892: on työhallinnossa keskusteltu, mutta neuvottelujen sessin kuitenkin hyödyllisenä ja muuta ohjausta
12893: ja vuorovaikutuksen lisäämisen ohella ei toistaisek- täydentävänä toimintana, ja sitä myös halutaan
12894: si ole otettu käyttöön erityisiä sanktioita. Tulossopi- omatoimisesti entisestään kehittää.
12895:
12896:
12897:
12898:
12899: 39
12900: Tulossopimusprosessi on osa valtionhallinnontulosoh- ja talousarvion asettamia määrärahapuitteita täyden-
12901: jausta, jolla on pyritty selkeyttämään mm. ohjaavan tävä valtionhallinnon ohjausmuoto, se ei luo oikeutta
12902: keskushallinnon ja ohjattavan alue- ja paikallishallin- näistä poikkeamiseen. Edellä mainituista tulosohjauk-
12903: non välistä työnjakoa. Virastojohdon itsenäisyyttä on sen ongelmista huolimatta tulossopimisen kehittämistä
12904: lisätty siirtämällä tulossopimuksen toteuttamista kos- ei ole syytä tarpeettomasti hidastaa.
12905: kevaa päätösvaltaa ministeriöistä aluehallintoon, min- Valtiontilintarkastajat korostavat, että tulossopi-
12906: kä seurauksena tulosjohtajien vastuu toiminnan tulok- muksen allekirjoittaneet osapuolet ovat toisilleen tili-
12907: sellisuudesta on kasvanut. Entistä suurempi tulosvas- velvollisia oman osuutensa täyttämisestä resurssien
12908: tuu on johtanut siihen, että hyvistä tuloksista odotetaan puitteissa niin, että toiminnan tuloksellisuus ja laatu
12909: palkitsemista tai muiden positiivisten kannustimien otetaan huomioon. Periaatteessa tulos- ja tilivelvolli-
12910: käyttöä, vaikka päinvastaisissa tapauksissa myös suus voidaan kytkeä viitekehykseen, jossa vastuuketju
12911: sanktioiden soveltaminen tulisi ottaa periaatteessa ulottuu asiakaspalvelusta eduskuntaan saakka. Sellai-
12912: pohdittavaksi. Tulos- ja tilivelvollisuuden toteamisessa nen hallinnollinen työnjako, jossa vastuu asiakkaiden
12913: on toistaiseksi käytetty pehmeitä menetelmiä, koska palvelemisesta on mahdollisimman lähellä asiakkaita,
12914: vuorovaikutteista tulosjohtamista ja -raportointia ko- kuitenkin edellyttää, että keskushallinto huolehtii lain-
12915: rostavat menettelytavat ovat olleet toimivia. Valtionti- säädännön yhtenäisyysvaatimusten täyttymisestä.
12916: lintarkastajien mielestä valtionhallinnossa saattaa olla Valtiontilintarkastajat ovat havainneet, että syitä tu-
12917: tarpeellista varautua myös nykyistä muodollisempaan lostavoitteista poikkeamiseen etsitään ensi sijassa
12918: tulos- ja tilivastuuvapauden myöntämiseen. osapuolten välisin neuvotteluin, koska suomalainen
12919: Valtiontilintarkastajat ovat panneet merkille, että hallintokulttuuri perustuu avoimeen tiedonkulkuun ja
12920: kaikilla hallinnonaloilla tuloslaskenta ja -seuranta vaa- esteettömään vuorovaikutukseen. Toisaalta asetetun
12921: tivat kehittämistä. Eräät hallinnonalat ovat edistyneet tulostavoitteen saavuttaminen tai ylittäminen ei johda
12922: tässä työssä pidemmälle kuin toiset. Todenmukaisen yksilötason palkitsemiseen, vaan palkitseminen on
12923: palautteen antaminen ja saaminen on välttämätöntä parhaimmillaan ryhmätasoista tai tulosyksikön talous-
12924: oppiville organisaatioille. Tulossopimuksen suhde mi- arvioon tai muiden voimavarojen pysyvyyteen liittyvää
12925: nisteriön poliittiseen ohjaukseen tai hallinnonalan bud- varmuutta. Tulospalkkauksen käyttöönotto hallinnossa
12926: jettiesityksen perusteluihin on edelleen selkiytymätön. on vielä suhteellisen vähäistä, mutta se lienee yleisty-
12927: Käynnissä oleva hallituksen toimintakertomusten ke- mässä. Kansainvälistyminen, julkisen ja yksityisen sek-
12928: hittäminen on täten entistä tärkeämpi kehittämiskohde torin toimintatapojen samanlaistuminen ja kilpailu hen-
12929: eduskunnan informoimiseksi valtionhallinnon tuloksel- kilöresursseista edellyttävät tulevaisuudessa uusien
12930: lisuudesta. myönteisten kannustimien kehittämistä ja käyttöönot-
12931: Tulosohjauksen kannalta on valitettavaa, että val- toa.
12932: tion talousarviossa toimintamenoja koskevat säästöt Tulosjohtaminen asettaa valtiontilintarkastajien
12933: ovat saattaneet vähentää henkilöstön tulosmotivaatio- mielestä korkeita vaatimuksia tulosjohtajien omalle
12934: ta. Siirtomäärärahojen yllättävät supistukset vaikutta- osaamiselle ja asiantuntemukselle. Hyvä johtamistaito,
12935: nevat samaan suuntaan. Näillä toimenpiteillä, jotka kyky luoda tuloksellisuutta korostava työilmapiiri ja tu-
12936: ovat olleet valtiontalouden kannalta välttämättömiä, loksentekoon sitoutuneen henkilökunnan kannustami-
12937: heikennetään tulosohjauksen uskottavuutta pitkällä ai- nen ovat yhä tärkeämpiä menestyksellisen johtamis-
12938: kavälillä. On myös havaittavissa, että lakisääteisten työn osatekijöitä. Vaikka johtamiskulttuuria voidaan
12939: siirtomenojen ja muiden tulonsiirtojen tulosohjaus koe- uudistaa tulosjohtajien valinta- ja nimittämispolitiikalla,
12940: taan hallinnossa ilmeisen vaikeaksi, ellei mahdotto- on se useissa tapauksissa suhteellisen hidas menette-
12941: maksi toteuttaa. EU:n rakennerahastojen varainkäytön lytapa. Tästä syystä tilintarkastajat korostavat johta-
12942: ja varainhoidon valvonnan kytkeminen osaksi suoma- miskoulutuksen merkitystä ja yleensä tuloksellisuus-
12943: laista tulosohjauskulttuuria näyttää myös ongelmalli- valmennuksen lisäämistä hallinnon kaikilla tasoilla.
12944: selta. Itse asiassa EU-komission liikkeelle panema ke- Hallinnon vaikuttavuus- ja laatu-ulottuvuuksiin liit-
12945: hitys rakennerahastojen varainkäytön valvonnan osal- tyvä kokonaisvaltainen ja täysin yksikäsitteinen tavoit-
12946: ta saattaa johtaa päinvastaiseen suuntaan, kuin mitä teenasettelu ja arviointi saattavat osoittautua joissain
12947: valtiontilintarkastajat ovat esittäneet vuoden 1995 ker- tapauksissa lähes mahdottomiksi. Valtiontilintarkasta-
12948: tomuksen kannanotossaan EU-varojen hallinnoinnin, jat suosittelevatkin, että valtionhallinnossa ensi vai-
12949: seurannan ja valvonnan osalta. heessa panostetaan sellaisiin menettelytapoihin, joi-
12950: Valtionhallinnossa tulossopimus tulkitaan luonteel- den avulla tuotetaan toiminnan keskeisistä ulottuvuuk-
12951: taan lähinnä moraaliseksi sitoumukseksi, jonka ohjaa- sista systemaattisesti koottua tulostietoa (esim. kon-
12952: va ja ohjattava osapuoli hyväksyvät esimerkiksi pöytä- sernilukuina}. Tietojen tehokas hyödyntäminen ja tieto-
12953: kirjan muodossa. Vaikka tulossopimus on lainsääntöä pohjan oikea tulkinta tulossopimusprosessissa edellyt-
12954:
12955:
12956: 40
12957: tävät vuorovaikutteista ja keskustelevaa johtamiskult- saa estää oleellisimman tiedon rohkeaa käyttämistä
12958: tuuria ja neuvotteluasetelmia. Valtiontilintarkastajat toiminnan tuloksellisuuden kuvaamiseksi. Laskentatoi-
12959: katsovat, että panostaminen tulosinformaation sisällöl- men ja palautejärjestelmien kehittäminen on tällä het-
12960: liseen pohdintaan on jatkuvaa kehittämistyötä. Vaikka kellä yksi tulosohjauksen ja -sopimisen tärkeimpiä tek-
12961: tulostiedon tuottamiseen soveltuvien välineiden ja me- nisiä painopistealueita.
12962: netelmien kehittäminen on hidasta, se ei kuitenkaan
12963:
12964:
12965:
12966:
12967: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- 333/54/96 Yhteispalvelu- ja yhteiskäyttöhank-
12968: kertomukset keet julkisessa hallinnossa
12969: 343/54/96 Nettobudjetointi. Virastojen uuden
12970: Vuodeksi 1996 valittujen valtiontilintarkastajien toi- rahoitusmuodon arviointia
12971: mintakauden aikana Valtiontalouden tarkastusvi- 362/54/97 Valtion talousarvio. Esityksen perus-
12972: rasto toimitti valtiontilintarkastajille kaikkien val- telut ja informatiivisuus
12973: tion tilivirastojen tilintarkastuskertomukset tilikau- 371/54/97 Elintarvikevalvonta
12974: delta 1996 sekä seuraavat toiminnantarkastuksen 373/54/97 EU-rakennerahasto-ohjelman hallin-
12975: tarkastuskertomukset liitteineen: nointi. Tavoite 6 -ohjelman hallin-
12976: nointi Suomessa
12977: 517/74/95 ED-asioiden käsittely Suomen val- 463/54/97 Palkkaturvajärjestelmän toimivuus
12978: tionhallinnossa 577/74/97 Euroopan aluekehitysrahaston ja
12979: 63/54/96 Puolustushallinnon rauhan ajan or- Suomen valtion rahoittamien tavoite-
12980: ganisaation rationalisointi- ja kehittä- ohjelmiin 6 ja 2 liittyvien yritystuki-
12981: misohjelma hankkeiden valinta ja seuranta
12982: 247/54/96 Valtion kassanhallinta kassavarojen 578/54/97 EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93
12983: sijoittamisen näkökulmasta artikloihin liittyvän valtion tuen seu-
12984: 285/54/96 Valmisteverotus ranta
12985: 319/54/96 Työllisyysperusteiset investointi-
12986: avustukset
12987:
12988:
12989:
12990:
12991: 41
12992: Ulkoasiainministeriön hallinnonala
12993:
12994:
12995:
12996:
12997: Ulkoasiainministeriön maksullinen toiminta määrättäessä. Sen sijaan yksittäisestä suoritteesta
12998: perittävän maksun suuruutta ei tarvitse laissa sää-
12999: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta tää.
13000: 1995 (s. 168-178) on käsitelty kauppa- ja teolli- Laissa suoritteet jaetaan julkisoikeudellisiin suo-
13001: suusministeriön ja sen alaisten virastojen ja laitos- ritteisiin ja liiketaloudellisesti hinnoiteltaviin, ns.
13002: ten maksullista toimintaa. Aiheen tarkasteluun an- muihin suoritteisiin (markkinasuoritteet). Markki-
13003: toi se, että virastojen ja laitosten vuositilintarkastus- nasuorite-nimike ei ole vakiintunut. Valtiovarain-
13004: ten yhteydessä oli tullut esiin runsaasti huomautet- ministeriö käyttää esim. 7.4.1997 viranomaisille
13005: tavaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi vuo- lähettämässään kyselyssä maksullisessa toiminnas-
13006: siraportissaan valtion tilivirastojen tilikauden 1995 sa sovellettavista hinnoitteluperiaatteista nimikettä
13007: tilintarkastuksista, että maksullisen toiminnan vuo- markkinasuorite. Valtiontilintarkastajat taas käytti-
13008: situlos kuului valtion talousarviolain ( 423/88) 15 § 2 vät em. kertomuksessaan nimikettä liiketaloudelli-
13009: momentin mukaan esittää tilinpäätöksen yhteydes- nen suorite. Liiketaloudellisen suoritteen nimikettä
13010: sä. Sittemmin on Valtiokonttori määrännyt tämän voidaan perustella sillä, että lain 75 §:n mukaan
13011: esitettäväksi kustannusvastaavuuslaskelmina toi- muiden kuin julkisoikeudellisten suoritteiden hin-
13012: mintakertomuksessa. Kustannusvastaavuuslaskel- nat päätetään liiketaloudellisin perustein. Kahden
13013: mien luotettavuutta tarkastusvirasto käsitteli yksit- nimityksen käyttäminen samasta suoritelajista saat-
13014: täisissä tilintarkastuskertomuksissa. Yhteenvedon- taa aiheuttaa sekaannusta, joten termin vakiintumi-
13015: omaisesti Valtiontalouden tarkastusvirasto on jou- nen olisi toivottavaa.
13016: tunut toteamaan, että mm. vuoden 1995 tarkastus- julkisoikeudellinen suorite on kyseessä silloin,
13017: ten pohjalta vain noin kolmannesta laskelmista kun suoritteen kysyntä perustuu lakiin tai asetuk-
13018: voidaan pitää luotettavuudeltaan tyydyttävinä. seen ja viranomaisella on suoritteen tuottamiseen
13019: Kaikkiaan virasto antoi 102 tilintarkastuskerto- yksinoikeus. Silloin kun valtion suoritteiden kysyn-
13020: musta. tä ei perustu lakiin tai asetukseen siten, että suorite
13021: antaisi oikeuden johonkin, mikä muuten ei olisi
13022: Nykyinen lainsäädäntö sallittua tai mahdollista, on kyseessä liiketaloudel-
13023: Valtion maksuperustelaki 050/92) tuli voimaan lisesti hinnoiteltu suorite (markkinasuorite).
13024: 1.3.1992. Aiempi valtion maksuperustelaki (980/ julkisoikeudellisesta suoritteesta perittävän
13025: 73) oli voimassa vuoden 1974 alusta siihen asti. maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuot-
13026: Laki oli yleisluonteinen, ja maksujen tarkempi yksi- tamisesta aiheutuneita kokonaiskustannuksia
13027: löinti jäi lain mukaan asetuksella määrättäväksi. (omakustannusarvo). Maksuperustelaki mahdol-
13028: Voimassa oli myös jo vuodelta 1942 peräisin ollut listaa kuitenkin omakustannusarvosta poikkea-
13029: laki eräiden viranomaisten toimituskirjoista ja vir- van hinnoittelun. Yhden tai useamman viran-
13030: katoimista suoritettavien maksujen perusteista omaisen samanlaatuisista suoritteista voidaan
13031: (806/42). Uusi laki oli tarpeen siksi, että 1.3.1992 määrätä samansuuruinen, kiinteä maksu silloin-
13032: tuli voimaan HM 62 §:n muutos, jonka mukaan kin, kun suoritteiden tuottamisesta aiheutuvat
13033: lailla on säädettävä valtion viranomaisten virkatoi- kustannukset poikkeavat toisistaan. joillakin tili-
13034: mien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuu- virastoilla saattaa niiden maksupäätösten mu-
13035: den sekä perittävien maksujen suuruuden yleisistä kaan olla oikeus erityisistä syistä julkisoikeudel-
13036: perusteista. Riittää siis, että lailla säädetään, minkä listen suoritteiden hinnoitteluun alle omakustan-
13037: tyyppisistä suoritteista maksuja voidaan periä ja nusarvon tai jättää maksu kokonaan perimättä.
13038: mitä on otettava huomioon maksujen suuruutta Maksuperustelaki mahdollistaa myös erityisestä
13039:
13040:
13041: 42
13042: syystä omakustannusarvoa korkeamman maksun Eräitä selvityksiä valtion maksullisesta
13043: määräämisen. toiminnasta
13044: Liiketaloudellinen suorite hinnoitellaan liiketa- Kuten edellä on viitattu, eduskunta edellytti lakieh-
13045: loudellisin perustein, jolloin tuotoilla tulee kattaa dotusta hyväksyessään, että hallitus seuraa lain
13046: vähintään toiminnan kustannukset ja toimintaan soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja kansalaisten
13047: oman pääoman ehdoin sijoitetulle pääomalle ase- asemaan sekä tarvittaessa ryhtyy toimiin syntyvien
13048: tettava tuottovaade. Liiketaloudellinen kannatta- epäkohtien poistamiseksi.
13049: vuustavoite pyritään toteuttamaan joustavalla hin- Erilaisia selvityksiä on hallinnon sisällä tehtykin
13050: noittelulla siten, että kustannusten lisäksi hinnoitte- runsaasti. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto
13051: lussa otetaan huomioon myös kysyntä ja kilpailijat. on tilivirastojen tilintarkastuskertomuksissa selvi-
13052: Tavoitteena on maksullisen toiminnan kokonais- tellyt eri virastojen maksullisen toiminnan järjeste-
13053: kannattavuus, joten esim. alennusten myöntämi- lyjä.
13054: nen on mahdollista harkinnan mukaan. Valtion Valtiovarainministeriö asetti marraskuussa 1993
13055: talousarviossa voidaan kuitenkin osoittaa määrära- valtion maksuperustelain seurantaprojektin. Se
13056: ha markkinasuoritteiden hintojen alentamiseksi. asetettiin toistaiseksi, ja sen tuli antaa puolivuosit-
13057: Tällöin tilivirastoilla on hyväksyttävä peruste mark- tain valtiovarainministeriölle raportti tuloksistaan ja
13058: kinasuoritetuotannon mahdolliseen alijäämäisyy- ehdotuksistaan, ensimmäisen kerran 30.6.1994.
13059: teen. Väliraportteja on kaikkiaan kolme. Loppuraportti
13060: Silloin kun suoritteesta määrätään perittäväksi valmistui 15.8.1996. Raportit on julkaistu valtiova-
13061: maksu, peritään vastaava maksu myös valtion vi- rainministeriön työryhmämuistiaita -sarjassa
13062: ranomaiselta, jollei muuhun menettelyyn ole eri- (1994:15, 1994:33, 1995:26 ja 1996:11). Lisäksi val-
13063: tyistä syytä. Suoritetta tuottavan viranomaisen asia- tion maksuperustelain seurantaprojektin maksulli-
13064: na on huolehtia siitä, ettei suoritteen tuottamisesta sen toiminnan raportointiryhmä antoi joulukuussa
13065: aiheudu enempää kustannuksia, kuin mitä suorit- 1995 selvityksen valtion maksullisesta toiminnasta
13066: teen tarkoituksenmukainen laatutaso edellyttää. v. 1992-94. Valtiokonttorin toimesta valmistui
13067: Maksuperustelaki ei koske valtion liikelaitoksia 13.6.1996 selvitys valtion vuoden 1995 maksullises-
13068: eikä valtion rahastoja, ellei rahastoista toisin sääde- ta toiminnasta.
13069: tä. Kertomusvuoden jälkeen ulkoasiainministeriön
13070: Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta edel- taloushallintolinjalta valmistui maaliskuussa 1997
13071: lytti hallituksen seuraavan lain soveltamisen vaiku- julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusselvitys.
13072: tuksia hallintoon ja kansalaisten asemaan sekä Selvitys koski luonnollisesti vain ulkoasiainhallin-
13073: tarvittaessa ryhtyvän toimiin syntyvien epäkohtien toa. Lisäksi valtiovarainministeriö lähetti huhti-
13074: poistamiseksi. kuussa 1997 laajan kyselyn maksullisessa toimin-
13075: Lisäksi valtiovarainvaliokunta totesi mietinnös- nassa sovellettavista hinnoitteluperusteista.
13076: sään (VaVM 1/1992 vp), että käsiteltävänä olevan Valtiokonttorin em. selvityksen mukaan valtion
13077: lakiehdotuksen 6 §:n mukaan julkisoikeudellisesta maksullisen toiminnan tietoihin tulee suhtautua
13078: suoritteesta valtiolle perittävän maksun suuruuden varauksin, koska niihin liittyy runsaasti luotetta-
13079: tulee pääsääntöisesti vastata suoritteen tuottami- vuusongelmia. Tietojen luotettavuusongelmat liit-
13080: sesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten tyivät lähinnä maksullisen toiminnan kustannuk-
13081: määrää. Valtio on yleensä ainoa taho, jolta tässä siin. Monien tilivirastojen kustannustiedot perustui-
13082: laissa tarkoitettujen suoritteiden tarvitsijat voivat vat arvioon, olivat puutteellisia tai niitä ei edes
13083: näitä suoritteita saada. Tämän vuoksi valiokunta ilmoitettu. Tietojen luotettavuusongelman vuoksi
13084: piti tärkeänä, etteivät suoritteiden kustannukset selvityksen maksullista toimintaa kuvaaviin tietoi-
13085: kilpailun puuttuessa muodostu kohtuuttoman kor- hin, niiden tulkintaan ja johtopäätösten tekemiseen
13086: keiksi ja että niiden tuottamisessa otetaan huo- tulisikin suhtautua erittäin varovaisesti.
13087: mioon liiketaloudelliset periaatteet. Valtion maksullisen toiminnan tulot olivat v.
13088: Valiokunnan käsityksen mukaan valtion maksu- 1995 n. 6,3 mrd. mk ja v. 1994 n. 5,8 mrd. mk. Ne
13089: perustelaki jonkin verran lisää valtionhallinnon kasvoivat siten n. 500 Mmk.
13090: tehtäviä ja kustannuksia. Valiokunnan mielestä Valtion maksuperustelain nojalla hinnoitellun
13091: uusi maksuperustelaki ei saisi lisätä hallinnon teh- toiminnan tulot olivat n. 87 o/o em. 6,3 mrd. mk:sta.
13092: täviä siinä määrin, että kyseisen hallinnonhaaran Erillislakien nojalla hinnoitellun toiminnan tulot
13093: varsinainen toiminta häiriintyisi tai että se aiheuttai- olivat siten 13 % koko maksullisen toiminnan
13094: si ristiriitaa hallintomenettelylain soveltamisen tuloista. Tuloista kertyi 84 % liiketaloudellisista
13095: kanssa. suoritteista (markkinasuoritteista) ja 16% julkisoi-
13096:
13097:
13098: 43
13099: keudellisista suoritteista. Vuonna 1995 maksullisen Yleisviranomaistehtävissä ministeriö ja edustus-
13100: toiminnan alijäämä oli 1,9 mrd. mk, kun se vuotta tot joutuvat soveltamaan myös muiden hallinnon-
13101: aiemmin oli ollut 1,6 mrd. mk. alojen erityislainsäädäntöä.
13102: Maksuperustelain nojalla hinnoitellun toimin- Maksuperustelain voimaantulon jälkeen annet-
13103: nan tulojen asiakasryhmittäisessä jakautumisessa ei tu ensimmäinen ministeriön maksupäätös ei juuri
13104: tapahtunut muutoksia vuosien 1994 ja 1995 välillä. muuttanut hallinnonalan maksukäytäntöjä. Mak-
13105: Suurimpana asiakasryhmänä säilyi muut valtion superustelain vaikutukset alkoivat näkyä toimin-
13106: virastot ja laitokset 53 %:n osuudellaan (lähes 2,9 nassa varsinaisesti vasta 23.6.1994 annetun mak-
13107: mrd. mk). Suurin valtionhallinnon ulkopuolinen supäätöksen ja sen mukana annettujen sovelta-
13108: asiakasryhmä oli elinkeinoelämä, jolta kertyi nel- misohjeiden myötä. Aluksi seurauksena oli ulko-
13109: jäsosa (runsaat 1,3 mrd. mk) maksuperustelain asiainministeriön mukaan työmäärän kasvu, kun-
13110: nojalla hinnoitellun toiminnan tuloista. Julkisoi- nes uudet käytännöt omaksuttiin ja menettelyt
13111: keudellisen suoritetuotannon tuloista suurin osa vakiintuivat.
13112: kertyi elinkeinoelämältä, vaikkakin sen osuus pie- Lain voimassaoloaikana ovat maksulliset palve-
13113: neni 62 %:sta 55 %:iin. Toiseksi suurin asiakasryh- lut ja maksutulot lisääntyneet huomattavasti, mutta
13114: mä oli kotitaloudet 27 %:n osuudellaan. Liiketalou- tähän on ollut syynä lähinnä maksuperustelain
13115: dellisten eli markkinasuoritteiden tuloista suurin voimaantulosta riippumaton viisumi- ja muiden
13116: osa (61 %) kertyi edelleen valtion muilta virastoilta maahantulolupamaksujen käyttöönotto. Lain vai-
13117: ja laitoksilta. Toiseksi suurimman asiakasryhmän, kutusta maksutuloihin ilmentää ministeriön mu-
13118: elinkeinoelämän, osuus puolestaan nousi 2 o/o- kaan ehkä eniten muiden suoritteiden ryhmässä
13119: yksikköä ja oli v. 1995 20 %. vuokrien ym. vastaavien maksujen perinnän aloit-
13120: taminen.
13121:
13122: Maksullisen toiminnan järjestelyistä Hinnoitteluperiaatteet
13123: hallinnonalalla Valtaosa ulkoasiainhallinnon toiminnan tuloksena
13124: Ulkoasiain hallinnonalan maksujen perusteet ja syntyvistä suoritteista on normaalia viranomaistoi-
13125: julkisoikeudellisten maksujen suuruudet on määri- mintaa ja siten maksutonta. Maksunomat suoritteet
13126: telty ulkoasiainministeriön antamalla maksupää- on päätöksen tulkinnan helpottamiseksi lueteltu
13127: töksellä. Maksuperustelain voimaantulon jälkeen myös ministeriön maksupäätöksen 2 §:ssä, vaikka
13128: ministeriö on antanut seuraavat päätökset ulkoasi- mm. valtiovarainministeriö on yleisenä kannanot-
13129: ainhallinnon suoritteiden maksullisuudesta ja mak- tonaan esittänyt, ettei näin tulisi menetellä.
13130: superusteista: Maksuttornia suoritteita ovat mm. ministeriön
13131: ja edustuston toisilleen tuottamat suoritteet, ulko-
13132: Päätöksen n:o Voimassaolo asiainministeriön ja toisen viranomaisen välinen
13133: 343/ 7.4.1993 15.4.1993-31.12.1994 vastavuoroinen tietojen vaihto, virka-apu ja kou-
13134: 43/22.12.1993(muutos edelliseen) 1.2.1994 alkaen lutus. Kansainvälisen käytännön tai vastavuoroi-
13135: 654/23.6.1994 1.9.1994-31.12.1995 suuden perusteella maksutonta on ministeriön
13136: 1708/11.12.1995 1.1.1996-31.12.1998
13137: 669/19.8.1996(muutos edelliseen) 19.8.1996 alkaen päätöksen perusteella mm. vastaaminen Suomen
13138: lainsäädäntöä koskeviin vieraiden valtioiden ky-
13139: selyihin.
13140: Maksupäätöksen tulkintojen yhdenmukaistami- Ulkoasiainhallinnon julkisoikeudellisten suorit-
13141: seksi ministeriö on antanut soveltamisohjeet. teiden hinnoittelu perustuu useimmissa tapauksis-
13142: Valtion maksuperustelain ja ulkoasiainministeri- sa aiemmin voimassa olleessa maksuasetuksessa
13143: ön em. päätösten lisäksi ulkoasiainhallinnossa on määriteltyihin hintoihin. Tarkistuksia on tehty sel-
13144: eräitä maksuja koskevia määräyksiä, joista voidaan västi alihinnoiteltuihin maksuihin (esim. eräät to-
13145: mainita: distukset). Viisumien hinnoittelu perustuu osittain
13146: - Laki ulkoasiainhallinnosta (1164/87), jonka suoritettuihin kustannusselvityksiin. Muiden maa-
13147: 7 §:n nojalla kunniakonsuleilla on oikeus pitää hantulolupien hinnoittelulla on pyritty ohjaamaan
13148: omista suoritteistaan perimänsä maksut. Suorittei- maahantulolupien hakeminen edustustoille, minkä
13149: den hinnoitteluun on kuitenkin sovellettava minis- vuoksi maksu asetettiin alhaisemmaksi kuin sisä-
13150: teriön maksupäätöstä. asiainministeriön myöntämien maahantulolupien
13151: - Laki (382/89) ja asetus (383/89) valtion viras- maksut.
13152: tojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyö- Suoritteiden hintoihin ei ole sisällytetty toiselle
13153: hön. viranomaiselle aiheutuneita kustannuksia, vaikka
13154:
13155:
13156: 44
13157: maksuperusteasetus sitä edellyttäisi. Hinnoitteluun Maksoilisten suoritteiden tulokertymä ja tulota-
13158: liittyvien monien muiden ongelmien lisäksi tämän voitteet
13159: velvoitteen täyttäminen käytännössä on ulkoasi- Uuden lain mukainen suoritteiden määrittely mak-
13160: ainministeriön käsityksen mukaan erittäin hanka- sullisiksi ja maksunomiksi oli ulkoasiainministeri-
13161: laa ja on jätetty sen vuoksi vaille huomiota. ön mukaan jo lähtökohdiltaan vieras ajatus, koska
13162: Asemapaikan erityisolosuhteista johtovien vai- kansalaisten ja elinkeinoelämän palvelemisen on
13163: keasti ennakoitavien tai poikkeuksellisten lisä- perinteisesti katsottu kuuluvan ulkoasiainhallin-
13164: kustannusten kattamiseksi otettiin maksupäätök- non perustehtäviin. Näiden perustehtävien ja mah-
13165: seen säädös, jonka nojalla tällaiset suoritteen tuot- dollisesti sivutuotteiksi määriteltävien maksullisten
13166: tamisesta aiheutuvat lisäkustannukset voidaan pe- tehtävien välistä rajaa ei voida yksiselitteisesti mää-
13167: riä asiakkaalta. Tällaisia kustannuksia syntyy erityi- ritellä. Määrittelyä vaikeuttaa myös se, että saman
13168: sesti Pohjois-Amerikan ja Australian mantereilla, suoritteen voidaan katsoa toisaalta kuuluvan laissa
13169: matkakustannuksina sekä sheriffi- ja muina palve- esitettyjen perusteiden mukaisesti maksullisten
13170: lumaksuina. ryhmään, mutta muilla perusteilla maksullistami-
13171: Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet syn- nen ei aina ole tarkoituksenmukaista. Tätä ongel-
13172: tyvät toiminnan sivutuotteina, eikä niillä ole em. maa kuvastavat maksupäätöksen monet poikkeus-
13173: määrittelystä huolimatta liiketoiminnan luonnetta. pykälät. Rajanveto-ongelmia on esiintynyt ministe-
13174: Yleensä suoritteiden tuottaminen liittyy tavalla tai riön mielestä myös sen suhteen, pitäisikö suorite
13175: toisella ministeriön tai edustuston varsinaiseen toi- määritellä julkisoikeudelliseksi vai liiketaloudelli-
13176: mintaan, jolloin maksullisen ja maksuuoman toi- sesti hinnoiteltavaksi.
13177: minnan erottaminen tuntuu ministeriön mukaan Maksuperustelakia ja maksupäätöstä sovelletta-
13178: vaikealta ja tarpeettomalta. essa ulkoasiainministeriön mielestä ilmeisesti suu-
13179: Muiden suoritteiden hinnoittelusta vastaavat rimmat käytännön ongelmat koskevat liiketalou-
13180: kyseisiä suoritteita tuottavat ministeriön osastot ja dellisesti hinnoiteltavia suoritteita. Tähän kuuluu
13181: linjat sekä edustustot oman toimintansa osalta. hyvin erilaisia kansalaisille, muille viranomaisille ja
13182: Hinnoitteluperiaatteet vaihtelevat. Muiden maksul- yhteisöille annettuja palveluja, jotka ovat aiemmin
13183: listen suoritteiden tulokertymästä valtaosa, n. 80 o/o olleet maksuttornia ja joiden maksullistamista vie-
13184: on vuokratuloa, jota peritään tilojen, kaluston ym. rastetaan.
13185: käyttökorvauksina muilta viranomaisilta sekä val- Maksoilisista suoritteista kertyneet tulot v. 1995
13186: tion rahoituksen tuella toimiviita kaupallisten sih- ja talousarviomenettelyn yhteydessä asetetut tulo-
13187: teereiden toimipisteiltä. Käyttökorvausten suuruus tavoitteet 1996 (ennakkotieto) on esitetty seuraa-
13188: perustuu osapuolten välisiin sopimuksiin. Tila- vissa taulukoissa. Vuodelta 1994 ei vastaavalla luo-
13189: vuokria koskevissa sopimuksissa ministeriötä kituksella ole saatavissa tietoja. Tuolloin maksulli-
13190: edustaa kiinteistöhallintolinja. Kuriirikuljetusten si- sen toiminnan tulot olivat yhteensä 30,4 Mmk,
13191: vutuotteena (yleensä samalle asiakaskunnalle kuin mistä julkisoikeudellisten suoritteiden osuus oli
13192: edellä) myydyistä kuriiripalveluista perittävät mak- 28,8 Mmk ja muiden suoritteiden osuus 1,5 Mmk.
13193: sut määrittelee ja tulot perii ministeriön tietohallin- Maksullisen toiminnan tulotavoitteet v. 1995-96
13194: tolinja. olivat seuraavat:
13195: Muiden liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suo-
13196: ritteiden hinnanmääritys tapahtuu yli 90:ssä ulko- 1995 1996
13197: maanedustuksen toimipisteessä ja useissa yksiköis- 1000 mk
13198: sä ministeriössä. Osasta toimintaa (mm. koulutus, Julkisoikeudelliset suoritteet
13199: kopiot, julkaisut) on ministeriössä käytössä hinnas- Passimaksut 3 000 3 000
13200: tot. Perittävien maksujen voidaan katsoa em. suo- Viisuminkäsittelymaksut 22 000 30 000
13201: ritteiden osalta vastaavan markkinahintaa. Edustus- Muut tulot 150 150
13202: tojen liiketaloudellisesti hinnoitellun toiminnan Yhteensä 25 150 33 150
13203: osalta ei seurantatietojen puuttuessa voida arvioida Liiketaloudelliset suoritteet
13204: hinnoitteluperiaatteiden lainmukaisuutta ja kan- Kuriirimaksutulot 450 500
13205: Vuokratulot valtion omista-
13206: nattavuusvaatimuksen täyttymistä. Toisaalta niiden
13207: mista tiloista - 3 800
13208: merkitys edustustojen toiminnassa on ministeriön Muut tulot 1 050 250
13209: käsityksen mukaan olematon. Yhteensä 1 500 4 550
13210:
13211:
13212:
13213:
13214: 45
13215: Maksullisen toiminnan tulokertymä v. 1995-96 selittyy Venäjällä tapahtuneesta viisumien kysyn-
13216: oli seuraava: nän ennalta-arvaamattomasta kasvusta. Vuoden
13217: 1995 osalta liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suo-
13218: ritteiden ryhmässä ei talousarviota laadittaessa en-
13219: 1995 1996 nakoitu muiden viranomaisten kanssa käytävien
13220: mk
13221: vuokrasopimusneuvottelujen edistymistä eikä ker-
13222: Julkisoikeudelliset suoritteet tyviä tuloja.
13223: Diplomaatti- ja virkapassit 98 813 56 840 Toisaalta ulkoasiainministeriön mukaan hallin-
13224: Muut passimaksut 2449414 2 558 831
13225: Viisuminkäsittelymaksut 41 443138 48 543 066 nonalan toiminnan tavoitteisiin ei varsinaisesti
13226: Oleskelu- ja työlupamaksut 3 378 665 3 691103 kuulu tulojen keräys maksullisen toiminnan avulla.
13227: Todistusten ja otteiden anta- Vertailun vuoksi voidaan mainita joitakin lukuja
13228: minen 613 377 721 034 muilta hallinnonaloilta vuodelta 1995. Samaan tu-
13229: Tiedoksiannat 20 653 14 959 lokertymään ulkoasiainministeriön kanssa (n. 51-
13230: Virkatodistukset yms. 74 513 71 362
13231: Osoitteiden selvittäminen 14 278 11 995 56 Mmk) pääsivät vankeinhoitolaitos ja kaksi lää-
13232: Jäämistäasian hoitaminen 303 421 184 606 ninhallitusta. Ministeriöiden tulokertymät olivat
13233: Muut julkisoikeudelliset varsin vähäisiä oikeusministeriötä lukuun ottamat-
13234: asiat 24 602 11721 ta. Sisäasiainministeriön ja valtiovarainministeriön
13235: Yhteensä 48 420 873 55 865 517 tulot olivat n. 1 Mmk, kauppa- ja teollisuusministe-
13236: Liiketaloudelliset suoritteet riön n. 15 Mmk, sosiaali- ja terveysministeriön n. 31
13237: Kuriirimaksutulot 755 350 699 431 Mmk ja ympäristöministeriön n. 12 Mmk.
13238: Koulutuspalvelut 1 730 97 950
13239: Painotuotteet 99 905 61 879
13240: Luennointi, tulkkaus ym. Maksullisen toiminnan kannattavuus
13241: asia ntu ntij apalvelut 176 252 191 061 Ulkoasiainhallinnon laskentajärjestelmä ei tuota
13242: Valokopiot, jäljennökset 79 423 165 979 suoritteiden hinnoittelua palvelevaa ja kannatta-
13243: Tilojen, kalusteiden ym.
13244: käyttö ja toimistopalvelut 2 808 919 1 498 109
13245: vuuden seurannassa tarvittavaa tietoa. Kustannus-
13246: Valtion omistamista tiloista laskennan puuttuessa, mutta osin myös tarkoituk-
13247: perityt vuokrat 3 210 531 4 469 378 senmukaisuussyistä, suoritteiden hinnoittelussa on
13248: Vien ni ned istä misp alve lut 29 448 15 600 käytetty hinnoitteluperusteita, jotka eivät perustu
13249: Vainajien kotiutukset 91 304 237 756 laskettuon omakustannusarvoon. Tähän asiaan
13250: Muut toimeksiantoon perus-
13251: tuvat suoritteet 119 861 207 970 Valtiontalouden tarkastusvirasto on kiinnittänyt
13252: Yhteensä 7 372 720 7 645 111
13253: huomiota viimeksi 30.5.1996 antamassaan tarkas-
13254: tuskertomuksessa. Virasto totesi mm., että sekä
13255: liiketaloudellisesti että julkisoikeudellisesti hinnoi-
13256: teltavien suoritteiden maksuperusteita ei tarkastus-
13257: Julkisoikeudellisten suoritteiden ryhmästä suu- vuonna ole voitu laskentatoimen puutteiden vuok-
13258: rin tulokertymä syntyi viisuminkäsittelymaksuista. si kattavasti todentaa. Liiketaloudellisesti hinnoitel-
13259: Viisumin käsittelymaksu oli kertomusvuonna 100 tavien suoritteiden osalta mahdollisuudet ali- ja
13260: mk. Se peritään myös kielteisestä päätöksestä. ylihinnoitteluun ovat tarkastusviraston mielestä
13261: Oleskeluluvasta ja työluvasta peritään kummasta- kuitenkin olemassa. Julkisoikeudellisten suorittei-
13262: kin 200 mk. Jäämistäasian hoitamisesta peritään den hinnat eivät kaikilta osin määräydy ulkoasi-
13263: 500-50 000 mk. ainministeriön suoritteiden tuottamisesta aiheutu-
13264: Liiketaloudellisista suoritteista perittävistä mak- neiden todellisten kustannusten mukaan, eikä
13265: suista suurimman ryhmän muodostivat tilojen käy- kaikkien suoritteiden tuottamisesta aiheutuneita
13266: töstä ja niiden vuokrista perittävät maksut. kustannuksia ole selvitetty.
13267: Maksullisen toiminnan tulotavoitteet on ylitetty Nykytilanteessa jatkuvan ja kattavan kustannus-
13268: kumpanakin tarkasteluvuonna huomattavasti. Jul- seurannan toteuttaminen säädösten edellyttämällä
13269: kisoikeudellisten suoritteiden tulotavoite oli kerto- tavalla ei ulkoasiainministeriön mukaan ole lyhyel-
13270: musvuonna n. 33 Mmk ja todellinen kertymä liki 56 lä aikavälillä ulkoasiainhallinnossa mahdollista.
13271: Mmk. Liiketaloudellisten suoritteiden ennakointi ei Toisaalta ministeriö katsoo, että vaatimusten mu-
13272: myöskään onnistunut. Tulotavoite oli kertomus- kaisesta kustannusseurannasta saatavat hyödyt
13273: vuonna n. 4,6 Mmk ja toteutuma n. 7,6 Mmk. ovat vähäiset seurannan toteuttamisen aiheutta-
13274: Ulkoasiainministeriön mukaan ulkoasiainhallin- miin ongelmiin ja kustannuksiin verrattuna. Minis-
13275: non maksuja on vaikea ennakoida. Huomattava teriön käsityksen mukaan jatkuva seuranta voisi
13276: osa suunniteltujen ja toteutuneiden tulojen eroista tulla kysymykseen vain muutamissa toimintayksi-
13277:
13278:
13279: 46
13280: köissä (esim. Venäjä, Baltia), missä suoritetuotanto räämisessä ja perinnässä. Ministeriö voi omaa mak-
13281: on merkittävää. Muissa toimintayksiköissä kustan- supolitiikkaansa selkeyttämällä ja ohjeistuksella
13282: nukset voidaan riittävän luotettavasti selvittää poik- tietenkin vaikuttaa asiaan. Hallinnonalan oman
13283: kileikkaustiedusteluin. strategiamäärittelyn pohjaksi tarvitaan kuitenkin
13284: Ensimmäinen tällainen selvitys käynnistettiin lain ideologisen pohjan selkeyttämistä mm. sen
13285: kesällä 1996. Selvitys kohdistettiin pelkästään jul- suhteen, missä laajuudessa viranomaistoimintaa
13286: kisoikeudellisiin suoritteisiin, joiden taloudellinen rahoitetaan verovaroin ja missä määrin maksuin.
13287: ja toimintapoliittinen merkitys on ulkoasiainminis- Maksuperustelaki on aiheuttanut monenlaisia
13288: teriön mielestä hallinnonalalla liiketaloudellisia hinnoitteluun liittyviä ongelmia, joihin tulisi lain
13289: suoritteita suurempi. Ulkoasiainministeriön talous- kehittämistyössä kiinnittää huomiota. Keskeiset
13290: hallintolinjan "Julkisoikeudellisten suoritteiden muutostarpeet ulkoasiainministeriön mielestä kos-
13291: kustannusselvitys" valmistui kertomusvuoden jäl- kevat seuraavia kysymyksiä:
13292: keen maaliskuussa 1997. Selvitys kohdistui vuoden - Saman suoritteen hinnoittelu eri viranomai-
13293: 1995 toimintaan. sissa. Ulkoasiainhallinto tuottaa samoja julkisoi-
13294: Selvityksen pohjalta voidaan tehdä laskelma jul- keudellisia suoritteita ulkomailla kuin eri viran-
13295: kisoikeudellisten suoritteiden tuloista ja kustan- omaiset Suomessa. Kansalaisen näkökulmasta olisi
13296: nuksista. Julkisoikeudellisia suoritteita ovat tällöin luontevaa, että palvelulla olisi sama hinta riippu-
13297: maksut, jotka koskevat diplomaatti- ja virka passeja, matta siitä, mikä viranomainen sen tuottaa. Yhden-
13298: muita passeja, viisuminkäsittelyä, oleskelu- ja työ- mukainen hinnoittelu merkitsisi kuitenkin poik-
13299: lupia, todistuksia ja otteiden antamista, tiedoksian- keamista hallinnonala- tai virastokohtaisesta oma-
13300: toja, virkatodistusten yms. antamista, osoitteiden kustannushinnoittelun periaatteesta. Esimerkkinä
13301: selvittämistä, jäämistäasian hoitamista ja eräitä tästä voidaan mainita passien hinnoitteluun liitty-
13302: muita julkisoikeudellisia tehtäviä. nyt problematiikka. Ulkoasiainministeriö keskus-
13303: Tämän laskelman mukaan julkisoikeudellisten teltuaan asiasta mm. sisäasiainministeriön kanssa
13304: suoritteiden tulokertymä v. 1995 oli 48 420 872 mk katsoi, että hinnan tulisi olla leimaverokäytännöstä
13305: ja kustannukset olivat 45 385 292 mk. luopumisen jälkeenkin Suomen kansalaiselle sama
13306: riippumatta siitä, hankitaanko passi Suomessa po-
13307: Valtion maksuperustelain kehittämistarpeita liisiviranomaiselta vai edustustosta ulkomailla. Val-
13308: ulkoasiainministeriön näkökulmasta tiontalouden tarkastusvirasto kuitenkin katsoi, että
13309: Ulkoasiainhallinnon näkökulmasta nykyinen lain- passin hinta olisi pitänyt määrittää ulkoasiainhallin-
13310: säädäntö tuo kahdenlaisia ongelmia, jotka liittyvät non omakustannushintaan. Yhtenäiseen hinnoitte-
13311: maksullistamiseen ja hinnoitteluun. luun liittyviä ongelmia voidaan esittää hallinnon-
13312: Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla velvoite alan sisälläkin, koska kustannukset riippuvat ase-
13313: maksujen perimiseen valtion ja kuntien viranomai- mamaan hintatasosta ja muista asemapaikkakohtai-
13314: silta on ministeriön mielestä lain suurimpia epä- sista eroista. Toisin sanoen kysymys on siitä, pitäi-
13315: kohtia. Tämä koskee erityisesti julkisoikeudellisia sikö esim. passin hinnan olla sama halvan hintata-
13316: suoritteita. Ennen maksuperustelakia vallinneessa son Virossa kuin kalliin hintatason Japanissa.
13317: tilanteessa koettiin julkinen sektori kokonaisuute- - Yhdessä tuotettujen suoritteiden hinnoittelu.
13318: na, jossa virastot ja laitokset sovitun työnjaon mu- Maksuperusteasetuksen mukaan suoritteen hin-
13319: kaisesti ja tarvittaessa joustavasti yhteistyössä hoiti- taan tulee sisällyttää myös toiselle viranomaiselle
13320: vat yhteiskunnalle asetettuja tehtäviä. Yhteistyön aiheutuneet kustannukset, jos suorite tuotetaan
13321: periaatteisiin ei kuulunut maksullisuus. Viran- viranomaisten yhteistyönä. Tämän asetuksen koh-
13322: omaisten välisten suoritteiden maksullistamisen on dan huomioon ottaminen hinnoittelussa on ulko-
13323: katsottu muuttaneen yhteistyön edellytyksiä kiel- asiainministeriön mukaan osoittautunut vaikeaksi
13324: teiseen suuntaan ja kääntäneen huomion palvelu- mm. käräjäoikeuksien hoitamissa asioissa. Ministe-
13325: jen tuottamisesta epäolennaisiin asioihin. riön havaintojen mukaan muille viranomaisille ai-
13326: Suhteessa kansalaisiin, elinkeinoelämään ym. heutuneiden kustannusten huomiotta jättäminen
13327: sovellettiin aiemmin palvelu periaatetta, jossa mak- on ollut käytäntönä myös muiden ministeriöiden
13328: sulla ei ollut nykyisen kaltaista painoarvoa. Hallin- määritellessä suoritteittensa hintoja. Esimerkkinä
13329: nonalan palveluja tuottavien yksiköiden on ollut voidaan mainita, että sisäasiainministeriö ei ole
13330: ilmeisen vaikea mieltää tapahtunutta muutosta. ottanut huomioon ulkoasiainministeriölle kansalai-
13331: Tätä osoittaa erityisesti liiketaloudellisesti hinnoi- suushakemusten ja -ilmoitusten käsittelystä aiheu-
13332: teltaviksi määriteltyjen palvelujen maksullisuuteen tuvia kustannuksia.
13333: liittyvä epätietoisuus ja horjuvuus maksujen mää- - Omakustannusarvon määrittely ja käyttö
13334:
13335:
13336: 47
13337: hinnoitteluperusteena. Maksuperustelain edellyttä- Kun ulkoasiainhallinnossa toimipaikoista kol-
13338: mä omakustannushinnoittelu on ongelma myös manneksessa on vain 1-3 virkamiestä, joiden
13339: teknisessä mielessä. Laskentajärjestelmiä ei ennen työajasta vain muutama prosentti kuluu maksulli-
13340: lain voimaantuloa ollut kehitetty edes lain edellyt- seen toimintaan ja sekin koostuu yksittäisistä tehtä-
13341: tämää tulo- saatikka kustannusseurantaa silmällä- vistä silloin tällöin, lisäisi ulkoasiainministeriön
13342: pitäen. Toisaalta ulkoasiainministeriön mielestä jat- mielestä kustannuslaskennan edellyttämän työ-
13343: kuva kustannusseuranta pelkästään suoritteiden aikaseurannan käyttöönotto vain tarpeetonta byro-
13344: hinnoittelua varten ei ole kaikilta osin edes perus- kratiaa tilanteessa, missä henkilöstön työaika ei
13345: teltua. Näin on erityisesti silloin, kun maksullinen aina riitä edes varsinaisten tehtävien suorittami-
13346: toiminta on vähäistä ja siihen käytetty työaika seen.
13347: muodostaa vain murto-osan yksikön koko toimin-
13348: nasta.
13349:
13350:
13351:
13352:
13353: Vuoden 1992 alussa voimaan tulleen hallitusmuodon superustelain nojalla hinnoitellusta toiminnasta suun-
13354: 62 §:n muutoksen vuoksi jouduttiin myös aiempi maksu- tautuu valtion sisäiseen eli virastojen keskinäiseen toi-
13355: perustelaki korvaamaan uudella valtion maksuperus- mintaan. Saattaisi tämän vuoksi olla tarkoituksenmu-
13356: telailla. Lain tavoitteeksi asetettiin mm. liiketoiminnan kaista, että valtion viranomaisten keskinäisessä toi-
13357: periaatteiden käyttöönotto siten, että tulosvastuuta minnassa sovellettaisiin valtion maksuperustelain
13358: korostetaan varsinkin liiketoiminnan luontoisessa 6 §:n 4 momenttia nykyistä laajemmin. Mahdollisesta
13359: maksullisessa toiminnassa. Tärkeä tavoite oli myös maksuttomuudesta huolimatta on kuitenkin tarkoin
13360: selkeyttää ja yksinkertaistaa lainsäädäntöä. Hyväksy- huolehdittava, että virastojen sisäinen laskenta ja kus-
13361: essään lakiehdotuksen eduskunta edellytti hallituksen tannusten seuranta on hyvin järjestetty.
13362: seuraavan lain soveltamisen vaikutuksia hallintoon ja Ulkoa sia in ministeriön maksullisentoiminnan tulota-
13363: kansalaisten asemaan. voitteita ja tulokertymää verrattaessa kiinnittyy huomio
13364: Eduskunnan lausumaa on ainakin hyvin seurattu siihen, että ne eroavat niin voimakkaasti toisistansa.
13365: hallinnossa. Tästä ovat esimerkkeinä ne lukuisat selvi- Kun julkisoikeudellisten suoritteiden tulotavoitteeksi
13366: tykset, joita on viime vuosina laadittu. Selvitysten tär- oli asetettu 33 Mmk ja tuloja kertyi 56 Mmk, eroa on
13367: kein anti on ollut, että niiden maksullista toimintaa ku- vaikea nähdä pelkästään yleisenä ennakoitavuuson-
13368: vaaviin tietoihin, tulkintoihin ja johtopäätöksiin on syytä gelmana. Eroa ei selitä myöskään viisumien kysynnän
13369: suhtautua hyvin varovaisesti. Virastojen kustannuslas- ennalta-arvaamaton kasvu. Kysymys liittyy laajemmin
13370: kenta ei näiden selvitysten mukaan ole vielä sellaisella tulosohjaukseen, siihen miten tavoitteet asetetaan ja
13371: tasolla, jonka perusteella voitaisiin kerätä luotettavia millaisilla mittareilla tavoitteisiin pääsyä mitataan.
13372: tietoja. Suoritteiden hinnoittelu on ongelmallista nimen-
13373: Huolimatta siitä, että valtiontilintarkastajat ovat ra- omaan ulkoasiainhallinnon alalla, koska ministeriö
13374: joittuneet käsittelemään tässä yhteydessä vain ulko- tuottaa samanlaisia suoritteita ulkomailla kuin toinen
13375: asiainhallintoa, nyt esitetyt ongelmat ovat ilmeisen viranomainen Suomessa. Olisi syytä selvittää, pitäisikö
13376: yleisiä kaikille hallinnonaloille. Ulkoasiain hallinnon- esim. samojen ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksu-
13377: alalla valtion maksuperustelain soveltaminen on han- jen olla korkeammat riippuen siitä, tuotetaankone jos-
13378: kalampaa kuin sellaisella hallinnonalalla, joka toimii sakin kalliin kustannustason edustustossa, ja halvem-
13379: vain kotimaassa. mat silloin, kun ne tuotetaan alhaisen hintatason edus-
13380: Valtiontilintarkastajien mielestä valtion virastojen ja tustossa.
13381: laitosten välinen maksullinen toiminta on sinällänsä Ministeriöiden laskentajärjestelmiä ei ole kehitetty
13382: tulosohjaukseen liittyvän tulosvastuuajattelun mukais- palvelemaan virastojen kustannusseurantaa. Erityi-
13383: ta. Tulosohjaukseen liittyy kuitenkin runsaasti ongel- sesti silloin kun maksullisten suoritteiden määrä on
13384: mia, joita on selvitetty valtiontilintarkastajien kerto- vähäinen tai ne syntyvät viranomaisten virkatointen
13385: muksessa vuodelta 1995 (s.34--48). Samoin maksulli- oheistuotteina, on vaikea perustella tarkan, mutta ras-
13386: seen toimintaan liittyy useita vaikeita kysymyksiä. kaan kustannuslaskennan tarvetta.
13387: Maksullisuustietysti monimutkaistaa valtion virastojen Lopuksi erillisenä asiana, mutta viranomaisten väli-
13388: välistä toimintaa. Liiketaloudellisesti hinnoiteltu toimin- seen maksupolitiikkaan läheisesti liittyvänä, valtionti-
13389: ta soveltuu huonosti ministeriötasolle. Yli puolet mak- lintarkastajat kiinnittävät huomiota suomalaisten vai-
13390:
13391:
13392: 48
13393: vontajaukkojen ylläpitomenojen budjetointiin. Vuo- musvuonna 57 Mmk. Valtiontilintarkastajat pitävät täl-
13394: desta 1987 on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan laista budjettikäytäntöä epätarkoituksenmukaisena ja
13395: nämä menot on sisällytetty ulkoasiainministeriön pää- harhaanjohtavana. Menot tulee merkitä aina sen mi-
13396: luokkaan, esim. kertomusvuonna n. 175 Mmk. Kuitenkin nisteriön pää luokkaan, jonka hallinnonalan toiminnas-
13397: YK:n suorittamat korvaukset suomalaisista valvonta- ta on kysymys, eikä vierittää niitä toisen ministeriön
13398: joukoista aiheutuvista kustannuksista on merkitty puo- maksettaviksi. Valvontajoukkojen menot tulee siirtää
13399: lustusministeriön hallinnonalan tuloiksi, esim. kerta- puolustusministeriön pääluokkaan.
13400:
13401:
13402:
13403:
13404: Virkaan nimittämiseen liittyviä kysymyksiä kehitysyhteistyöneuvoksen. Ulkoasiainhallinnon
13405: yleisvirat ja erityisviroista valtiosihteerin, alivaltio-
13406: Ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuusvaati- sihteerin, turvallisuuspäällikön ja muut turvalli-
13407: mukset suustehtäviä hoitavien henkilöiden virat täytetään
13408: Ulkoasiainhallinnon virkojen perustamisesta, siir- niitä haettavaksi julistamatta. Erityisvirat, esim. talo-
13409: tämisestä, lakkauttamisesta ja viran nimen muutta- usjohtajan, kiinteistöjohtajan, tietohallintojohtajan,
13410: misesta on voimassa, mitä valtion virkamieslaissa lainsäädäntöneuvoksen ja lainsäädäntösihteerin
13411: (750/94) on säädetty. Virkoja voidaan siten perus- virka, julistetaan sen sijaan haettaviksi. Tehtävään
13412: taa palkkaukseen käytettävissä olevien määräraho- tasavallan presidentti määrää alivaltiosihteerin,
13413: jen rajoissa. Ulkoasiainhallinnon valtiosihteerin ja osastopäällikön, ulkoasiainhallinnon tarkastajan ja
13414: alivaltiosihteerin virat sekä ulkoasiainneuvoksen ja edustuston päällikön. Suurlähettiläs ei siten toimi
13415: sitä vastaavat kehitysyhteistyöneuvoksen virat ovat virassa vaan tehtävässä. Voidaan todeta, että presi-
13416: sellaisia virkoja, joita ei kuitenkaan saa perustaa, dentin nimitysvalta on ulkoasiainministeriön virka-
13417: lakkauttaa eikä niiden nimiä muuttaa, ellei kutakin miehen kohdalla suppeampi kuin muiden ministe-
13418: virkaa ole valtion talousarviossa eritelty. riöiden virkamiehien.
13419: Muutoin ulkoasiainhallinnon virkoja koskevat Osastopäällikön, ulkoasiainhallinnon tarkasta-
13420: säännökset sisältyvät ulkoasiainhallintoasetukseen jan, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päälli-
13421: (166/95). Ulkoasiainhallintoasetuksen 8 §:n mu- kön, ED-sihteeristön päällikön, linjanjohtajan ja
13422: kaan ulkoasiainhallinnon virat ovat yleisvirkoja ja neuvottelevan virkamiehen tehtävään sekä suurlä-
13423: erityisvirkoja. Yleisvirkoja ovat mm. ulkoasiainneu- hettilään johtaman suurlähetystön, pysyvän edus-
13424: voksen, lähetystöneuvoksen, ulkoasiainsihteerin, tuston, erityisedustuston ja lähetetyn pääkonsulin
13425: kehitysyhteistyöneuvoksen ja kehitysyhteistyösih- viraston päälliköksi määrätään ulkoasiainneuvos.
13426: teerin virat. Erityisvirkoja ovat mm. valtiosihteerin Toisin sanoen valtioneuvosto nimittää ulkoasiain-
13427: ja alivaltiosihteerin virat. Kelpoisuusvaatimuksena neuvoksen, jonka tasavallan presidentti sitten mää-
13428: ulkoasiainhallinnon virkoihin on valtion virkamies- rää toimimaan esim. edustuston päällikkönä. Lä-
13429: laissa säädetyn lisäksi, mitä ulkoasiainhallinnon hettilään tai asiainhoitajan johtaman edustuston
13430: virkojen kelpoisuusvaatimuksista on säädetty ulko- päälliköksi ja sivuakkreditointimaassa olevaa edus-
13431: asiainhallintoasetuksessa. Kelpoisuusvaatimuksis- tustoa johtavaksi virkamieheksi määrätään ulkoasi-
13432: sa on korostettu ministeriön järjestämän peruskou- ainneuvos, lähetystöneuvos tai kehitysyhteistyö-
13433: lutuksen merkitystä. Yleensä vaatimuksena on neuvos.
13434: paitsi ylempi korkeakoulututkinto myös joko vir-
13435: kaan soveltuva korkeakoulututkinto tai opistota- Nimitysten valmistelu
13436: soinen tutkinto tai sellainen erityisesti ulkoasiain- Ulkoasiainhallinnon nimitysten valmistelusta on
13437: hallinnon tehtävissä saavutettu kyky ja taito, jota annettu ohjeet 13.4.1994 ministeriön yleiskirjeellä.
13438: viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Kel- Yleiskirjeellä ministeriö on pyrkinyt tuomaan avoi-
13439: poisuusvaatimuksissa on myös korostettu kielitai- muutta ministeriön avaintehtävien nimitysten val-
13440: don merkitystä. mistelukäytäntöön ilman, että nimittävän viran-
13441: Tasavallan presidentti nimittää virkaan valtiosih- omaisen päätäntävaltaa kuitenkaan rajoitetaan.
13442: teerin ja alivaltiosihteerin sekä valtioneuvosto ul- Yleiskirjeen mukaisesti alettiin kokeilla järjestelyjä,
13443: koasiainneuvoksen ja palkkaukseltaan vastaavan jotka ovat peruspiirteiltään seuraavanlaisia. Kokei-
13444:
13445:
13446: 4 370148 49
13447: lu koskee vain ns. avainvirkoja, joita ovat apulais- kausien palvelusajat ovat useilla virkamiehillä pi-
13448: osastopäällikön tai linjanjohtajan tehtävä sekä siitä dentyneet. Useita ulkoasiainministeriön virkamie-
13449: ylempi tehtävä ministeriössä ja suurlähetystön, py- hiä on siirtynyt komission ja neuvoston tehtäviin
13450: syvän- ja erityisedustuston sekä lähetetyn pääkon- ministeriöön tai ulkomaanedustukseen siirtymisen
13451: sulinviraston päällikön tehtävät ulkomaanedustuk- asemesta. Toisaalta kuluvan vuosikymmenen alku-
13452: sessa. puolen säästötoimiin kuului edustustojen henkilös-
13453: - Avoimista paikoista pyritään ilmoittamaan tön vähentäminen, mikä lyhensi monien virka-
13454: mahdollisimman laajalti. miesten palvelusaikoja ulkomailla.
13455: - Avoimiksi tulevia avaintehtäviä voivat hakea Merkittäviä tekijöitä ulkoasiainministeriön mu-
13456: valtiosihteeri, alivaltiosihteerit, ulkoasiainneuvok- kaan ovat myös ulkomaanpalvelun taloudellisten
13457: set ja eräiden tehtävien osalta myös ne kehitysyh- ehtojen heikentynyt kilpailukyky kahden Suomes-
13458: teistyöneuvokset, jotka ovat olleet kaksi viime sa kohtuullisesti ansaitsevan puolison tuloihin ver-
13459: vuotta tehtävässään ulkomailla tai nykyistä tehtä- rattuna, siirtymisvalmiuden kynnyksen kohoami-
13460: väänsä vastaavassa asemassa Suomessa. nen puolison työuran katkeamisen riskin noustessa
13461: - Ministeriö voi niin halutessaan myös laajen- kotimaassa sekä asemapaikkojen ympäristö-, saas-
13462: taa edeltävissä kohdissa mainittujen piiriä. te- ja turvallisuustekijöiden painoarvon nousu siir-
13463: - Hallinnollinen alivaltiosihteeri ja hallinnolli- tymistä harkittaessa. Nämä tekijät vaikuttavat mi-
13464: sen osaston päällikkö asettavat avointa avaintehtä- nisteriön mielestä yhdessä hitaasti siihen suuntaan,
13465: vää hakeneet etusijajärjestykseen. että palveluskaudet kotimaassa pidentyvät ja pit-
13466: - Järjestys tarkistetaan valtiosihteerin johta- källä aikavälillä tavanomaiset koti- ja ulkomaanpal-
13467: massa ryhmässä, jonka jäseniä ovat alivaltiosihtee- velun suhteelliset osuudet kokonaiskestosta muut-
13468: rit ja sihteeri hallinnollisen osaston päällikkö. Osas- tuvat.
13469: topäälliköitä kuullaan tarpeen mukaan. Tämän vuosikymmenen alkupuolella ensimmäi-
13470: - Valmistelutyön tulos esitellään ulkoasiainmi- seen ulkomaanedustuksen päälliköntehtävään
13471: nisterille. (suurlähettiläs/pääkonsuli) määrätyt virkamiehet
13472: - Ulkoasiainministeri tekee oman päätöksen- ovat aloittaneet uransa 1970-luvun alkupuoliskolla,
13473: sä, jonka hän esittelee tasavallan presidentille. Mi- eli heillä on ollut nimittämisajankohtana yleensä
13474: nisteri informoi tarpeen mukaan niitä valtioneuvos- 20-25 palvelusvuotta. Tavanomaisena voi ulko-
13475: ton jäseniä, joiden toimialaan ao. tehtävän täyttämi- asiainministeriön mielestä pitää sitä, että virkamie-
13476: nen vaikuttaa. Presidentille esitellään myös valmis- het ovat palvelleet ensin ministeriössä 2-3 vuotta
13477: telutyön tulos. avustajana ja sen jälkeen yleensä 5-6 vuotta yh-
13478: - Tasavallan presidentti päättää avaintehtävän teensä kahdessa eri ulkomaanedustuksen toimipis-
13479: täyttämisestä. teessä. Seuraavana vaiheena on ollut 3-5 vuotta
13480: Keski- ja alemman tason siirroissa ja tehtävään ministeriössä. Tätä kautta on seurannut 4--6 vuo-
13481: määräämisissä on ulkoasiainministeriässä jo pit- den jakso ulkomailla usein kahdessa edustustossa
13482: kään vallinnut käytäntö, että hallinnollinen osasto sekä 4-5 vuotta ministeriössä toimistopäällikön/
13483: ilmoittaa ministeriön sisällä avoimista paikoista. yksikönpäällikön tai apulaisosastopäällikön/linjan-
13484: Keväällä 1997 ulkoasiainministeriässä haettiin johtajan tehtävissä. Kahden viimeksimainitun kau-
13485: kolmea lehdistösihteeriä Suomen Tallinnan, Tuk- den osana on monilla ollut myös palvelu suuren
13486: holman ja Washingtonin suurlähetystöihin. Lehti- edustuston kakkosmiehenä ministerineuvoksena/
13487: ilmoituksella haettiin lehdistösihteeriä vain ministerinä.
13488: Washingtonin lähetystöön. Muut oli ilmeisesti tar- Ensimmäiseen ulkomaanedustuksen päällikkö-
13489: koitus täyttää hallinnon sisältä ilman julkista haku- tehtäväänmäärääminenon useimmiten tapahtunut
13490: menettelyä. Myöhemmin myös Tallinnan suurlähe- 44-48 vuoden iässä. Tämä ikä tuntuu ulkoasiain-
13491: tystön lehdistövirkamiehen virka julistettiin haetta- ministeriön antaman tiedon mukaan olevan lievästi
13492: vaksi. kohoamassa osin em. tavanomaisen virkauran
13493: muutoksen syiden vuoksi. Kehitys jatkunee lähi-
13494: Suurlähettilään virkauran kehitys vuosina, koska keskimääräinen rekrytointi-ikä
13495: Tavanomainen urakierto ei ole ulkoasiainministeri- nousi 1980-luvulla ja erityisesti 1990-luvulla. Tark-
13496: ön antaman selvityksen mukaan enää samalla ta- kaa ennustetta on vaikea antaa, koska ns. suurten
13497: valla suhteellisen yksiselitteinen käsite kuin 1980- ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen jakautuu useille
13498: luvulla. Muutokseen on vaikuttanut Suomen ED- vuosille. Ensimmäiseen päälliköntehtävään mää-
13499: jäsenyys, jonka valmistelun (ml. Eta-neuvottelut) ränävien keskimääräinen ikä kääntyy todennäköi-
13500: aikana sekä kotimaan että ulkomaanedustuksen sesti laskuun v. 2006-2012, jolloin eläkkeelle läh-
13501:
13502:
13503: 50
13504: tevien virkamiesten määrä noussee korkeimmil- het valitsevat tämän mahdollisuuden ja tavoittele-
13505: leen. vat aiempaa harvemmin ulkomaanedustuksen joh-
13506: Keskimäärin virkamies toimii 2-3 ulkomaan- totehtäviä.
13507: edustuksen päällikkötehtävässä. Vaihtelua aiheut-
13508: tavat tässäkin em. muuttuvat tekijät. Sivurekrytointi
13509: Arvio niiden virkamiesten, joita ei määrätä ulko- Ulkoasiainneuvoksen tasoisia sivurekrytointeja on
13510: maanedustuksen päällikkötehtäviin, osuudesta 1990-luvulla suoritettu muutama. Periaatteessa ul-
13511: koko kolmannen ura-alueen virkamiehistöstä voi koasiainhallintoon tulee kansallisten olojen niin
13512: ministeriön mielestä olla vain karkeahko ja sum- vaatiessa rekrytoida poikkeuksellisissa tilanteissa
13513: mittainen. Sodanjälkeisenä aikana aina 1980-luvul- myös ohi tavanomaisen keskitetyn palvelukseen
13514: le saakka useimmat ulkoasiainhallinnon virkamie- oton. Ulkoasiainhallintoon on vuosien kuluessa
13515: het palvelivat myös ulkomaanedustuksen päällik- tehty sivurekrytointeja, kun niiden on katsottu
13516: kötehtävissä. Ministeriön ja ulkomaanedustuksen palvelevan ulkoasiainhallinnon etuja. Menettely on
13517: koko pysyi suhteellisen vakaana, ja voimavarojen ulkoasiainministeriön mielestä kuitenkin epätaval-
13518: tarjonta ja kysyntä olivat tasapainossa. linen, ja siihen on turvauduttu säästeliäästi.
13519: Virkamiehistö on kasvanut 1970-luvulta alkaen. Yleensä länsimaissa sivurekrytoinnit ovat suh-
13520: Edustustojen määrä lisääntyi 1970-luvulla, mutta teellisen harvinaisia. Sivurekrytointikäytännöt Suo-
13521: kasvu hidastui 1980-luvulla. Tämän vuosikymme- meen verrattavissa maissa, kuten muissa Pohjois-
13522: nen aikana on taas avattu suhteellisen runsaasti maissa sekä Sveitsissä ja Itävallassa, ovat suunnil-
13523: edustustoja uusien valtioiden syntymisen sekä ED- leen samanlaisia kuin Suomessa, joskin niiden
13524: jäsenyyden edellyttämien tarpeiden ja tarjoamien määrät ja toteuttamistavat vaihtelevat kunkin maan
13525: mahdollisuuksien myötä. erityispiirteiden vuoksi jonkin verran.
13526: Ulkoasiainministeriön antamien tietojen mu-
13527: kaan 10-15 viime vuoden aikana niiden virka- Määräaikaisten virkamiesten käyttö
13528: miesten, joita ei ole määrätty ulkomaanedustuksen Ulkomaanedustukseen on rekrytoitu määräaikaisia
13529: päällikkötehtäviin, osuus on kasvanut. Yleisesti lehdistövirkamiehiä noin kymmenen vuoden ajan.
13530: voidaan arvioida, että heitä on noin kolmannes Lehdistöneuvoksia ja -sihteereitä on 11 lähinnä
13531: koko kolmannen ura-alueen virkamiehistä. Tämä Euroopan suurissa edustustoissa sekä Tallinnassa,
13532: lienee useastakin syystä normaali tilanne. Tokiossa ja Washingtonissa.Järjestelmä on ulkoasi-
13533: Tärkein syy on, että jatkuvasti muuttuvassa toi- ainministeriön mielestä toimiva ulkoasiainhallin-
13534: mintaympäristössä työskentelevässä ulkoasiainhal- non saadessa näin palvelukseensa ammattitaitoisia
13535: linnossa ei vallitse enää samanlaista henkilövoima- ja asemamaahan jo aiemmin yhteyksiä luoneita
13536: varojen tarjonnan ja kysynnän tasapainoa kuin henkilöitä.
13537: aiemmin. Toiminnan suunnittelumenetelmien ke- Määräaikaisten lainsäädäntöneuvosten ja -sih-
13538: hittyminen, henkilövalinnoissa noudatettava selek- teereiden määrä on viime vuosina jonkin verran
13539: tiivisyys, johtamistaito ja henkilökohtaiset ominai- kasvanut. Ministeriön EU-sihteeristössä palvelee
13540: suudet ohjaavat valintoja selvästi aiempaa enem- yhdeksän määräaikaista kaupallista neuvosta lä-
13541: män. hinnä omien ministeriöidensä toimialaan kuuluvi-
13542: Virkamiehet kilpailevat sekä ulkomaanedustuk- en asioiden koordinaatiotehtävissä. Brysselin EU-
13543: sen että ministeriön johtotehtävistä. Joidenkin kiin- edustustoon on sijoitettu tällä hetkellä 23 erityisasi-
13544: nostus ulkomaanedustuksen tehtäviin on esim. antuntijaa muista ministeriöistä. Ulkoasiainministe-
13545: aiemmin mainittujen muutostekijöiden vuoksi mui- riön palveluksessa kansainvälisissä kriisinhallinta-
13546: ta pienempää. Johtavien tehtävien määrä ministe- projekteissa työskentelee lähes 50 henkeä. Erityis-
13547: riössä on kasvanut, ja entistä useammat virkamie- asiantuntijoita on sijoitettu myös mm. Bonniin,
13548: het toimivat pitkäaikaisissakin keskeisissä asemissa Lontooseen, OECD-edustustoon, Geneveen, Mos-
13549: EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä. kovaan, Pietariin, Tallinnaan ja Washingtoniin.
13550: Lähitulevaisuudessa on ulkoasiainministeriön Ulkoasiainministeriö on siten varsin laajasti mu-
13551: mielestä todennäköistä, että edustustojen määrä kana virkamiesvaihdossa, koska suuri osa em. teh-
13552: kasvaa hitaammin kuin vaativien asiantuntija- ja tävissä toimivista on määräaikaisesti irrotettu
13553: esimiestehtävien määrä ministeriössä. Koska uu- omien ministeriöidensä palveluksesta. Nopeasti
13554: distuva järjestelmä muuttaa palkkakehityksen edel- laajentuneen ja vaikeutuneen tehtäväkentän sekä
13555: lytyksiä siten, että kyvyistä ja taidoista voidaan edustustoverkoston laajenemisen vuoksi ulkoasi-
13556: maksaa myös ilman toimintaa organisaation johto- ainministeriö on voinut kuitenkin luovuttaa virka-
13557: tehtävissä, voidaan ennakoida, että eräät virkamie- miehiään muiden ministeriöiden palvelukseen
13558:
13559:
13560: 51
13561: vain harvoin. Tätä liikettä ministeriöiden välillä tuksen siirroista sekä puheenjohtajuusvalmennuk-
13562: vastaa osittain virkamiesten määräaikainen sijoittu- sesta. Toiminnan laajeneminen, edustustojen mää-
13563: minen EU:n ja kansainvälisten järjestöjen palveluk- rän kasvu ja esim. kriisinhallinnan piirissä aivan
13564: seen. uusienkin tehtävien syntyminen ovat ministeriön
13565: Dlkoasiainministeriössä pidetty kahden vuoden mielestä olleet viime vuosina ja mitä ilmeisimmin
13566: tauko kolmannen uran virkamiesten rek!]'toinnissa myös lähiaikoina hallinnonalan suuri haaste. Siihen
13567: 1990-luvun alussa ja samanaikaisesti laajentunut pyritään vastaamaan ensisijaisesti toimintaa suun-
13568: toimintakenttä johtivat ministeriön mukaan siihen, nittelemalla ja järkeistämällä sekä asettamalla tehtä-
13569: että ministeriö on ottanut viime vuosina palveluk- viä kriittisesti arvioiden tärkeysjärjestykseen.
13570: seensa runsaasti tilapäistä ja määräaikaista työvoi- Puheenjohtajuuden aikana määräaikaiset työn-
13571: maa myös varsinaisiin operatiivisiin valmisteluteh- tekijät ulkoasiainhallinnon perustehtävissä ovat
13572: täviin. ministeriön käsityksen mukaan tärkeä voimavara.
13573: Parina edellisenä vuonna ja erityisesti kuluvana Määräaikaisia työntekijöitä, joilla olisi valtionhallin-
13574: vuonna ministeriö on voinut rek!]'toida peruskou- non tuntemusta, ei ole todennäköisesti helppo
13575: lutukseensa niin runsaasti kolmannen uran virka- löytää, koska kaikilla ministeriöillä on omat ED-
13576: miehiä, että määräaikaista henkilöstöä on voitu puheenjohtajuustehtävänsä. Muilta työmarkkinoil-
13577: vähentää. ta rek!]'toimisessa on omat rajoitteensa, ja määräai-
13578: ED-jäsenenä Suomen ulkoasiainhallinnon virka- kaisia työntekijöitä voitaneen käyttää ensisijaisesti
13579: miehiltä vaaditaan entistä monialaisempaa koke- toimisto- ja hallintotehtävissä. Erityisen runsaasti
13580: musta. Ministeriön vastuualueen eli ulkosuhteiden määräaikaisia käytetään huippukokouksen ja mui-
13581: hoito ei käsitä enää yhteen maahan rajattuja poliit- den kokousten järjestelytehtävissä. Osa kokousjär-
13582: tisia, kauppapoliittisia tai kehitysyhteistyöpoliittisia jestelyistä hankitaan suoraan ostopalveluina niihin
13583: tehtäviä. ED lähestyy ulkosuhteissaan yleensä usei- erikoistuneilta yrityksiltä.
13584: den maiden alueellisia ryhmiä em. politiikkalohko- Puheenjohtajuuskaudella ulkoasiainhallinnon
13585: jen välineitä yhdistelevin strategioin. Niihin vaikut- perustehtäviin (pl. huippukokous ja muut kokouk-
13586: taminen ja niiden hyödyntäminen edellyttävät ul- set Helsingissä) tarvittavan henkilöstön kokonais-
13587: koasiainministeriön mielestä virkamiehistöitä rajat- määrä selvitetään v. 1997. Henkilöstön lisätarve ei
13588: tujen sektoritehtävien hallinnan sijasta kykyä sovel- ministeriön ilmoituksen mukaan nouse kovin suu-
13589: taa samanaikaisesti useiden sektoreiden instru- reksi, vaikka joissakin toiminnoissa - esim. mo-
13590: mentteja. Monipuolisen taustan, työkierron, ulko- ninkertaiseksi kasvava viestitys, monistus ja arkis-
13591: maankokemuksen ja kielitaidon vaatimukset ja tointi- joudutaan turvautumaan määräaikaiseen
13592: merkitys lisääntyvät. Määräaikaiset virkamiehet henkilöstöön.
13593: ovat siten tarkoituksenmukaisimmin sijoitettavissa Dlkoasiainministeriö on asettanut tavoitteeksi
13594: lähinnä erityisasiantuntemusta edellyttäviin tehtä- sen, että puheenjohtajuustehtävät hoidetaan ensisi-
13595: viin, ja heidän rekrytointinsa on osa hallinnonalan jaisesti olemassaolevaa henkilöstöä voimakkaasti
13596: henkilöstösuunnittelua. Myös ED-jäsenyyden ajalta kohdentaen sekä käyttäen hyväksi kaikki nykyai-
13597: saadut kokemukset viittaavat ulkoasiainministeri- kaisen tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet.
13598: ön mielestä siihen, että ulkoasiainhallinnon perus- Kaikki puheenjohtajuustehtävät eivät kestä koko
13599: tehtävät voidaan hoitaa tehokkaimmin nykyisen puolivuotiskautta, ja siten yhdistelemällä henkilös-
13600: urajärjestelmän puitteissa. tön osaamista ja ominaisuuksia voidaan tehokkaas-
13601: ED-puheenjohtajuuden aikana tarvittavien hen- ti käyttää sekä ministeriöön että ulkomaanedustuk-
13602: kilöstövoimavarojen suunnittelu on vain osa minis- seen muualle kuin ED-edustustoon sijoitettua hen-
13603: teriön kokonaissuunnittelua, jossa joudutaan sa- kilöstöä.
13604: manaikaisesti huolehtimaan koko ulkomaanedus-
13605:
13606:
13607:
13608:
13609: Euroopan unionin jäsenyys ja osallistuminen Euroo- osamme tulevaisuuteen. Suomen asema tulee korostu-
13610: passa yhä syveneviin integraatioprosesseihin antaa maan v. 1999 Suomen EU-puheenjohtajakauden aika-
13611: Suomelle mahdollisuuden osaltaan vaikuttaa maan- na. EU-jäsenyys on tuonut Suomen ulkopolitiikkaan
13612:
13613:
13614: 52
13615: uuden maailmanlaajuisen ulottuvuuden. Kaukaisem- että edustuston päällikön tehtäviin valikoituisi aina pa-
13616: mankin edustuston päällikön on oltava tietoinen unio- ras mahdollinen henkilö.
13617: nin tavoitteista ja osattava omalla asemapaikallaan Valtiontilintarkastajien mielestä olisikin syytä harki-
13618: yhdistää niihin Suomen edut. Suomen on toisaalta ta menettelyä, jolla ulkoasiainministeriön virkoihin, lä-
13619: myös oltava entistä tarkemmin perillä Euroopan ulko- hinnä ulkoasiainneuvoksen tasoisiin, voitaisiin nykyis-
13620: puolisista tapahtumista valvoakseen etujaan. tä enemmän ottaa henkilöitä ohi urakierron. Tällaisia
13621: Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten sivurekrytointejahan on, erivapausmenettelyllä, minis-
13622: vuoksi on ryhdyttävä selvittämään myös, mikä on Suo- teriössä toteutettu viime vuosina vain muutama. Ulko-
13623: men rooli kansainvälisissäjärjestöissä. Kansainvälisiin asiainhallintoasetuksen (166/95) 13 §:n mukaan ulko-
13624: järjestöihin sijoitetut edustustot kuuluvat ulkoasiainmi- asiainhallinnon virat, eräitä vähäisiä poikkeuksia lu-
13625: nisteriön suurimpiin. Koska EU:IIa on järjestöissä yhtei- kuun ottamatta, täytetään niitä haettavaksi julistamat-
13626: nen toiminta politiikka, on näiden kansallisten edustus- ta. Yksittäisten erivapausten myöntämisen sijasta pa-
13627: tojen toimintojen supistamista syytä pohtia. Valtionti- rempi ratkaisu voisi olla se, että avoinna olevista ulko-
13628: lintarkastajien rahoittamana tutkimuksena on valmis- asiainneuvosten viroista tiedotettaisiin nykyistä laa-
13629: tunut selvitys eurooppalaisista kauppa- ja teollisuus- jemmin myös ulkoasiainhallinnon ulkopuolelle, jolloin
13630: ministeriöistä. Tutkimuksessa on todettu, että päämi- voitaisiin varmistua siitä, että paras mahdollinen henki-
13631: nisterin koordinaatio-otteen vahvistaminen EU-asiois- lö olisi käytettävissä ministeriön avainvirkoja täytettä-
13632: sa on tarkoituksenmukaista. EU-sihteeristö ja EU-mi- essä.
13633: nisteri tulisikin siirtää pääministerin alaiseen valtio- Lopuksi on syytä korostaa, että asettautumis- ja
13634: neuvoston kansliaan. Samalla olisi tarkasteltava uu- varustautumiskorvauksia koskevia säännöksiä on syy-
13635: delleen Suomen Brysselin pysyvän edustuston ase- tä muuttaa siten, että sellaiselta henkilöltä, joka toimii
13636: maa ulkoasiainministeriön yhteydessä. asemapaikallaan vain lyhyen ajan, peritään takaisin
13637: Kaikki nämä muutokset vaativat yhä parempia val- hänelle myönnetyt korvaukset täysimääräisesti. Ei ole
13638: miuksia ulkoasiainministeriön henkilöstöitä ja ennen tarkoituksenmukaista suorittaa kenellekään varsinai-
13639: muuta edustustojen päälliköiltä. Ulkoasiainhallinnon sen palkkauksen lisäksi jopa yli 100 000 mk:n verottomia
13640: virkamiehen tavanomainen ura kierto, joka on alkanut korvauksia vain hyvin lyhyeksi jääneen toimikauden
13641: ministeriön peruskoulutuksesta päätyen vihdoin edus- johdosta.
13642: tuston päällikön tehtäviin, ei ehkä enää varmista sitä,
13643:
13644:
13645:
13646:
13647: Venäjän kanssa soimittavat sopimukset säädöksiä säädettäessä sen sijaan ei haeta niiden
13648: suostumusta, jotka tulevat säädöksen sitomiksi.
13649: Kansainvälisten sopimusten laadinta Kahdenväliset sopimukset ovat valtioiden välis-
13650: Kansainväliset sopimukset on tapana jakaa kah- ten neuvottelujen tulos. Tavallisesti sopimuksen
13651: teen ryhmään: kahta valtiota näiden keskinäisissä tekemisestä kiinnostunut valtio ottaa diplomaatti-
13652: suhteissa sitoviin ns. bilateraalisiin sopimuksiin teitse yhteyttä sen valtion diplomaattiedustajaan,
13653: sekä kahta useamman valtion keskeisiin eli multila- jonka kanssa tahtoo tehdä sopimuksen. Kun alusta-
13654: teraalisiin yleissopimuksiin. Niitä yleissopimuksia, vaan epäviralliseen yhteisymmärrykseen sopimuk-
13655: joiden osapuolina ovat kaikki tai ainakin melkein sen tarpeellisuudesta on päästy, kumpikin valtio
13656: kaikki maailman valtiot, kutsutaan universaaleiksi. asettaa neuvotteluvaltuuskunnat Suomessa neu-
13657: Yleissopimuksissa valtiot tavallisesti sopivat toi- votteluvaltuuskunnan asettaa tasavallan president-
13658: siaan sitovista yleisistä käyttäytymissäännöistä kes- ti, joka myös erityisen tärkeiden sopimusten ky-
13659: kinäisissä suhteissaan. Tässä mielessä yleissopi- seessä ollessa antaa Suomen sopimusneuvotteli-
13660: mukset muistuttavat jossain määrin valtion sisäistä joille ohjeet siitä, minkä sisältöinen sopimuksen
13661: lainsäädäntöä. On kuitenkin muistettava, että kaik- tulee olla. Kun neuvottelijat ovat päässeet yksimie-
13662: ki kansainväliset yleissopimukset edellyttävät, että lisyyteen sopimuksen säännöksistä, sopimus va-
13663: valtio on nimenomaisella toimella (mm. ratifioin- rustetaan neuvottelijoiden nimikirjaimilla (parafoi-
13664: nilla tai hyväksynnällä) tullut yleissopimuksen sito- daan), ja teksti toimitetaan sopijavaltioiden ulkoasi-
13665: maksi. Valtion sisäisessä oikeudessa lakia ja muita ainhallinnon tutkittavaksi. Jos neuvottelijoiden
13666:
13667:
13668: 53
13669: päättämä teksti hyväksytään, kumpikin valtio alle- Neuvotteluihin liittyvät yleiset ongelmat
13670: kirjoittaa sopimuksen. Tavallisesti sopimus ei vielä Venäjän kanssa käytävät neuvottelut poikkeavat
13671: allekirjoitettunakaan sido, sillä allekirjoittamisen ulkoasiainministeriön antaman selvityksen mu-
13672: jälkeen sopimustekstiä käsitellään vielä kerran. kaan muiden maiden kanssa käytävistä neuvotte-
13673: Käsittelijä on usein kansanedustuslaitos, ja kun luista pitkähkön kestoaikansa vuoksi. Myös tapaa-
13674: parlamentti on hyväksynyt sopimuksen, se ratifioi- mismääräykset saattavat vastaosapuolen pyynnös-
13675: daan tasavallan presidentin päätöksellä. Vasta rati- tä muuttua lyhyenkin ajan kuluessa. On havaitta-
13676: fioitu sopimus sitoo valtiota. vissa, että korkean tason vierailujen lähestyminen
13677: Valtiosopimuksia sovellettaessa niitä joudutaan nopeuttaa neuvottelujen kulkua. Toisaalta pitkät
13678: tulkitsemaan. Tulkintatarve voi huomattavasti vaih- neuvottelutauot ovat tavanomaisia.
13679: della. Sopimuksen säännökset voivat yksiselittei- Kieliongelmia ei kahdenvälisissä neuvotteluissa
13680: sesti kattaa kohteensa, jolloin tulkintaongelmia ei Venäjän kanssa ole, sillä käytössä on tulkki (suo-
13681: synny. Sopimusta voidaan kuitenkin joutua sovel- malaisilla aina, venäläisillä ei säännöllisesti). Sopi-
13682: tamaan olosuhteissa, joissa tarjolla on erilaisia tul- mustekstin parafointi ei aina tarkoita sitä, että teksti
13683: kintavaihtoehtoja. Oikeaa tulkintaa etsittäessä osa- on hyväksytty. Muutoksia saatetaan tehdä parafoi-
13684: puolten näkemykset voivat poiketa toisistaan, ja tuun tekstiin.
13685: mahdollisessa selvittelymenettelyssä voidaan pää- Kahdenvälisten sopimusten valmistelu Venäjän
13686: tyä esitetyistä tulkinnoista eroavaankin ratkaisuun. kanssa ei yleensä poikkea muiden kahdenvälisten
13687: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan sopimusten valmistelusta. Neuvotteluihin valmis-
13688: vuodelta 1988 (s. 62--64) käsitelleet kansainvälis- tautuminen, tavoitteiden asettaminen ja sopimus-
13689: ten sopimusten valmistelua. Valtiontilintarkastajille luonnoksen laatiminen tapahtuvat tiiviissä yhteis-
13690: aiheen tarkastella asiaa antoi kyseisenä vuonna työssä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimi-
13691: annettu hallituksen esitys, joka koski kansainväli- alaan kuuluvia kysymyksiä sopimushankkeeseen
13692: seen sopimukseen perustuvaa asiasisältöistä lakia sisältyy. Näiden viranomaisten edustajat myös osal-
13693: ja jonka yhteydessä ei kuitenkaan erityisen ponnen listuvat neuvotteluihin. Viime vuosina Venäjän
13694: muodossa pyydetty eduskunnan hyväksymistä itse kanssa käytävien sopimusneuvottelujen aloittamis-
13695: sopimukselle. ta on toisinaan viivyttänyt oikean vastapuolen löy-
13696: Kertomuksessaan vuodelta 1991 (s. 61--64) val- tyminen, koska maan useita viranomaisia on orga-
13697: tiontilintarkastajat käsittelivät Inarijärven säännös- nisoitu uudelleen ja niiden toimivaltasuhteet ovat
13698: telyä koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Kannan- toistuvasti muuttuneet.
13699: otossaan tilintarkastajat totesivat tuolloin mm.: Neuvotteluiden kestoaika vaihtelee ulkoasiain-
13700: "Inarijärven säännöstelyä koskevia sopimuksia tar- ministeriön mukaan eri sopimusten osalta huomat-
13701: kasteltaessa kiinnittyy huomio ennen muuta siihen, tavasti. Selkeästi yhden viranomaisen toimivaltaan
13702: että kahdesta edunsaajasta, Norjasta ja Venäjästä, kuuluvissa asioissa neuvottelut voivat sujua no-
13703: vain jälkimmäinen on sopimuksin sitoutunut kor- peasti, mikäli myös molempien osapuolten tavoit-
13704: vaamaan osan säännöstelystä Suomelle aiheutuvis- teet ovat samansuuntaiset. Tällöin neuvottelut voi-
13705: ta kustannuksista. Valtiopäiväasiakirjoista ei käy daan saada päätökseen yhden tapaamisen aikana.
13706: selville, minkä vuoksi Norja on saamastaan hyö- Neuvottelut voivat pitkittyä, kun niissä sovittavat
13707: dystä huolimatta alusta alkaen, vuodesta 1959, asiat ovat riippuvaisia useiden Venäjän viranomais-
13708: jätetty kaiken korvausvelvollisuuden ulkopuolelle. ten kannanotoista (esim. Inarijärven korvaussäh-
13709: Tämä siitäkin huolimatta, että säännöstelyn perus- köä koskeva pöytäkirja), keskeisistä tavoitteista ei
13710: teella syntyvästä voimataloudellisesta hyödystä ole päästy yksimielisyyteen (esim. Saimaan kana-
13711: Norja saa yhden neljäsosan Venäjän saadessa kol- vamaksut) tai vireillä on sisäisen lainasäädännön
13712: me neljäsosaa." uudistaminen, mikä tulee vaikuttamaan valmistel-
13713: Edelleen valtiontilintarkastajat totesivat: "Korva- tavan sopimuksen sisältöön (esim. ydinenergiaa ja
13714: uksia koskeva sopimus Venäjän kanssa päättyy v. sosiaaliturvaa koskevat sopimukset). Neuvottelu-
13715: 1993. On tärkeää, että uusi sopimus valmistellaan jen pitkittymisen vuoksi myös niistä vastaavat hen-
13716: niin, että Suomelle säännöstelystä aiheutuvat kus- kilöt saattavat vaihtua niin Suomen kuin Venäjän-
13717: tannukset korvataan täysimääräisesti. Myös Norjan kin puolella.
13718: on osallistuttava kustannusten korvaamiseen. Pel- Venäjän kanssa tehtävien sopimusten erityispiir-
13719: kästään sitä, että Norja suhtautuu periaatteessa teet tulevat esiin sopimusten voimaansaattamis- ja
13720: myönteisesti Suomen aloitteeseen saada korvauk- soveltamisvaiheessa. Valtiosopimusten voimaan-
13721: sia säännöstelyn aiheuttamista kustannuksista, ei saattaminen edellyttää Venäjän lainsäädännön
13722: enää voida pitää riittävänä." mukaan lähes poikkeuksetta parlamentin myötä-
13723:
13724:
13725: 54
13726: vaikutusta. Se suhtautuu uusiin sopimushankkei- Norjan Suomelle maksamaa korvausta on pidettävä
13727: siin usein jarruttavasti ja voimaansaattamisvaihe voi tyydyttävänä ja ettei ole sopimusjuridisia perusteita
13728: kestää vuosia. Sopimusten täytäntöönpanoa vai- aloittaa uusia neuvotteluja Norjan maksaman kor-
13729: keuttaa toisinaan maan eri viranomaisten välisen vauksen tarkistamiseksi.
13730: koordinaation, tiedonkulun ja sopimusten noudat- Vuonna 1995 tehdyn arvion mukaan Inarijärven
13731: tamisen valvonnan puute. kalanhoitovelvoitteista sekä rantavyörymien suo-
13732: jaustoimista ja korvauksista aiheutuu valtiolle vuo-
13733: Inarijärven säännöstelyä koskevat kansainväliset sittain n. 6 Mmk:n kulut. Kalanviljelylaitosten inves-
13734: sopimukset tointien pääomakustannukset mukaan lukien Inari-
13735: Suomi, Neuvostoliitto ja Norja sopivat v. 1959 järven säännöstelystä aiheutuneet kokonaiskulut
13736: tehdyllä sopimuksella Inarijärven säännöstelemi- ovat olleet keskimäärin 10 Mmk vuodessa.
13737: sestä Kairakosken voimalaitoksen avulla (SopS Kun Neuvostoliiton kanssa tehty sopimus um-
13738: 38--39/59). Sopimuksessa Suomi sitoutui olemaan peutui v. 1993, Suomi aloitti heti Venäjän kanssa
13739: ryhtymättä toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat Inari- neuvottelut uudesta pöytäkirjasta, jonka perusteel-
13740: järven tai Paatsjoen vesisuhteisiin. Samanaikaisesti la sähkötoimituksia jatkettaisiin. Neuvottelut käy-
13741: tehdyllä lisäpöytäkirjalla Neuvostoliitto sitoutui tiin lopulta marraskuussa 1995, ja tuolloin sovittiin
13742: korvaamaan kertakorvauksella Suomelle säännös- uuden pöytäkirjan sisällöstä. Pöytäkirja oli tarkoi-
13743: telystä aiheutuneet haitat ja vahingot. Lisäksi Neu- tus allekirjoittaa pikaisesti ja aloittaa siinä määritel-
13744: vostoliitto sitoutui myöhemmin sovittavalla tavalla lyt sähköntoimitukset v. 1996. Pöytäkirjaa ei kui-
13745: osallistumaan Inarijärven kalanviljelytoimenpitei- tenkaan ole toistaiseksi allekirjoitettu. Venäjän ul-
13746: siin. Säännöstelystä hyötyväliä Norjalla ei ole vas- koasiainministeriö ilmoitti 4.2.1997, että allekirjoi-
13747: taavia sopimusvelvoitteita. tuksen valmistelu on loppuvaiheessa maan halli-
13748: Suomen ja Neuvostoliiton v. 1983 solmiman tuksessa ja pöytäkirja voidaan allekirjoittaa maalis-
13749: sopimuksen (SopS 79/83) mukaan Neuvostoliitto kuussa. (Toukokuussa 1997 sopimusta ei ollut
13750: toimitti Suomen rakentamaa kalanviljelylaitosta allekirjoitettu, eikä mitään vastausta ollut Suomeen
13751: varten sähköenergiaa. Sähkötoimitusten kokonais- tullut, milloin pöytäkirja voidaan allekirjoittaa.)
13752: arvo oli 20 Mmk eli 2 Mmk vuodessa. Sopimuksen
13753: voimassaoloaika päättyi v. 1993. Kuten mainittu, Viipurin väylämaksuja koskevat neuvottelut
13754: Norjalle ei vuoden 1959 sopimuksessa asetettu Venäjän liikenneministeriö otti v. 1995 tekemällään
13755: mitään korvausvelvoitetta, vaikka Inarijärven sään- päätöksellä käyttöön useita erilaisia vesistöjen
13756: nöstelystä sen saama vesivoimataloudellinen hyöty käyttöön liittyviä maksuja. Yksi maksuista oli kana-
13757: oli neljännes ja Venäjän kolme neljännestä. Suomi vamaksu, jota ministeriön päätöksen perusteella
13758: ei saa Inarijärven säännöstelystä mitään voimata- on alettu periä Saimaan kanavalta Suomenlahteen
13759: loudellista hyötyä, sen osalle tulevat vain säännös- johtavan väylän käytöstä.
13760: telyn mukanaan tuomat vahingot. Suomi katsoo kanavamaksun olevan Saimaan
13761: Valmistellessaan keväällä 1992 kertomustaan kanavan vuokraamisesta v. 1962 tehdyn sopimuk-
13762: vuodelta 1991 valtiontilintarkastajat pyysivät vesi- sen (SopS 40/63) vastainen, koska vuokrasopimus
13763: ja ympäristöhallitusta arvioimaan Inarijärven sään- säätelee tyhjentävästi ne maksut, joita kanavan
13764: nöstelystä Suomelle aiheutuvat vuosittaiset kustan- vuokraamisesta ja käytöstä tulee suorittaa. Pelkästä
13765: nukset. Tällöin rantavyörymistä ja kalanhoitovel- kauttakulusta perittävä, ei-suoritusperusteinen
13766: voitteista aiheutui kuluja arviolta 5,8 Mmk. maksu vaarantaa Suomen kannan mukaan vuokra-
13767: Norjan kanssa on käyty korvauksista neuvotte- sopimuksen tarkoituksen toteutumisen. Saimaan
13768: luja jo vuodesta 1984. Syksyllä 1985 Norja ilmoitti kanavan liikenne on sujunut suuremmitta ongel-
13769: Suomelle suhtautuvansa sopimusaloitteeseen mitta yli 30 vuotta, ja siihen on investoitu merkittä-
13770: myönteisesti. Norjan kanssa päästiin vihdoin v. västi. Maksukysymys tulisi ulkoasiainministeriön
13771: 1995 sopimukseen, jonka mukaan Norja maksoi mielestä saada järjestettyä tavalla, joka turvaisi ka-
13772: Suomen valtiolle 16 500 000 NOK:n eli 12 234 400 navan hyödyntämisen vielä jäljellä olevana vuokra-
13773: mk:n suuruisen, kertakaikkisen korvauksen Inari- aikana. Vuokrasopimuksen voimassaolo päättyy v.
13774: järven säännöstelyhaitoista. Valtion vuoden 1996 2013. (Sopimus on voimassa 50 vuotta sen voi-
13775: talousarvion momentin 30.99.40 mukaisesti tämä maantulopäivästä 30.8.1963.)
13776: siirrettiin Inarin kunnan kalatalouden kehittämisra- Maksukysymystä on käsitelty tuloksetta aluksi
13777: hastoon. kanavavaltuutettujen kesken ja sen jälkeen liiken-
13778: Maa- ja metsätalousministeriö on valtiontilintar- neministeriöiden välillä. Kesällä 1996 Suomi ehdot-
13779: kastajille antamassaan lausunnossa katsonut, että ti Venäjälle, että ulkoasiainministeriöiden johdolla
13780:
13781:
13782: 55
13783: aloitettaisiin neuvottelut maksukysymysten järjes- pääsääntöisesti saa tarkastaa välitulliasemilla. Sopi-
13784: tämisestä. Vastausta ehdotukseen ei ole saatu, muksen mukaan tulliviranomaiset eivät saa muu-
13785: mutta joulukuussa 1996 maiden liikenneministerit toin kuin erityistapauksissa vaatia maantiekulku-
13786: päättivät asettaa yhteisen, eri viranomaisten edus- neuvojen, ajoneuvoyhdistelmien tai kanttien saat-
13787: tajista koostuvan työryhmän selvittämään asiaa. tamista oman maansa alueella kuljetusliikkeiden
13788: Suomen puolelta työryhmä asetettiin joulukuussa. kustannuksella. He eivät myöskään saa vaatia
13789: Työryhmän ensimmäinen kokous pidettiin maantiekulkuneuvojen, ajoneuvoyhdistelmien tai
13790: 7.4.1997 Moskovassa. Kummankin osapuolen kan- kanttien sekä niiden lastien matkan aikana pidettä-
13791: ta esitettiin kokouksessa. Suomen kantana viitattiin vää tarkastusta. Venäjä on kuitenkin jatkuvasti
13792: vuokrasopimuksen 2 artiklan säännökseen, joka suorittanut tarkastuksia. Venäjän tullilainsäädäntö
13793: sisältää selkein sanoin käyttöoikeuden kanavan poikkeaa ED-maiden tullilainsäädännöstä siinä,
13794: vuokra-alueelta Venäjän sisä- ja aluevesien kautta että tarkastukset tehdään rajoilla, kun ED-maissa ne
13795: Suomenlahdelle johtaviin väyliin. Suomen edusta- tehdään määräpaikan tullissa.
13796: jat vaativat Venäjän yksipuolisilla määräyksillä Vuoden 1997 alussa on Venäjä ottanut käyttöön
13797: vuokrasopimuksessa tarkoitettuun liikenteeseen ns. TIR-carnet -tarkastusmaksut. Tämä on vastoin
13798: kohdistamien maksujen poistamista sekä neuvotte- TIR-sopimuksen 46 artiklaa, jonka mukaan tarkas-
13799: luja kummankin osapuolen yhteisesti hyväksyttä- tuksen tulee olla pääsääntöisesti maksutonta. Artik-
13800: vän ratkaisun löytämiseksi vuokrasopimuksen lan mukaan tässä yleissopimuksessa mainittujen
13801: pohjalta. Liikenneministeriön ilmoituksen mukaan tullitoimintojen yhteydessä suoritettavien tullipal-
13802: Venäjän edustajat puolustelivat erilaisin tekosyin velujen tulee olla maksuttomia, ellei tällaisia palve-
13803: yksipuolista maksujen perimistään, eivätkä olleet luja suoriteta muina päivinä tai aikoina taikka
13804: halukkaita niitä lopettamaan. Neuvotteluissa ei ol- muissa paikoissa, kuin mitkä on määrätty tällaisia
13805: lut havaittavissa edistymistä. Seuraava neuvottelu toimintoja varten.
13806: sovittiin pidettäväksi 12.5.1997 Moskovassa. Se siir- Edelleen artiklan nojalla sopimuspuolten tulee
13807: rettiin kuitenkin pidettäväksi kesäkuussa 1997. mahdollisimman suuressa määrin helpottaa tällai-
13808: sia tullitoimenpiteitä tullitoimipaikoissa olevien
13809: TIR-kuljetuksia koskevan kansainvälisen helposti pilaantuvien tavaroiden osalta.
13810: sopimuksen noudattaminen Suomen ja
13811: Venäjän välillä Venäjän rajavartioston suunnittelema asiapape-
13812: TIR-yleissopimuksella (SopS 41/78) pyritään hel- reiden käsittelymaksun periminen suomalaisilta
13813: pottamaan kansainvälistä maantiekulkuneuvoilla Kuonna- ja linja-autoliikenteen osalta rajatarkastus-
13814: tapahtuvaa tavarankuljetusta yksinkertaistamalla ja maksut ovat ulkoasiainministeriön mielestä Suo-
13815: yhdenmukaistamalla hallintomuodollisuuksia. So- men ja Neuvostoliiton (nykyinen Venäjä) välisen
13816: pimusmuutoksista päättää Genevessä kokoontuva maantieliikennesopimuksen (SopS 19/69) vastaisia
13817: sopimusvaltioiden muodostama hallinnollinen ko- (sopimuksen artikla 14) ja toteutuessaan hidastaisi-
13818: mitea. vat entisestään rajanylityksiä. Ne merkitsisivät mi-
13819: TIR-kuljetus tarkoittaa TIR-yleissopimuksen nisteriön mukaan myös suuria lisäkustannuksia ja
13820: mukaan tavarankuljetusta lähtötullitoimipaikasta syrjisivät ulkomaisia kuljetusyrityksiä, mikäli mak-
13821: määrätullitoimipaikkaan yleissopimuksessa määrä- suja ei peritä samansuuruisina venäläisajoneuvoil-
13822: tyn menettelyn nojalla, josta käytetään nimitystä ta. Mahdollisena vastatoimenpiteenä Suomessa
13823: TIR-menettely. Menettelyn nojalla kuljetettujen ta- voidaan ottaa käyttöön venäläisiin kuorma- ja linja-
13824: varoiden osalta ei tule vaatia vienti- tai tuontitullien autoihin kohdistuva moottoriajoneuvovero (kilo-
13825: ja -verojen maksua eikä talletusta välitullitoimipai- metrivero).
13826: koissa. Mainitun artiklan mukaan henkilö- ja tavarakul-
13827: Sopimuksen 57 artiklan mukaan sopimuspuol- jetukset, joita suoritetaan toisen sopimuspuolen
13828: ten väliset erimielisyydet tulisi ensisijaisesti ratkais- alueella tämän sopimuksen nojalla, sekä moottori-
13829: ta sopimuspuolten välisin neuvotteluin. Näin on ajoneuvot, jotka suorittavat tällaisia kuljetuksia,
13830: myös Venäjän kanssa tehty. Sopimusneuvottelujen ovat vastavuoroisuuden perusteella vapaat tämän
13831: osapuolina ovat olleet yleensä tullin itäinen piiri ja sopimuksen tarkoittamiin lupiin ja teiden käyttöön
13832: Venäjän puolelta Viipurin ja Pietarin alueiden tulli- liittyvistä veroista ja maksuista sekä veroista ja
13833: johdot. Neuvotteluja on käyty myös Moskovassa maksuista, jotka määrätään erikseen kullekin kulje-
13834: tullihallituksen ja Venäjän tullikomitean välillä. tukselle.
13835: Eniten ongelmia on ollut TIR-sopimuksen 5 ja 23 Venäjä vaatii myös erillisen, maksullisen luvan
13836: artiklan kohdalla, joita Venäjä on jatkuvasti rikko- vaarallisten aineiden kuljettamisesta teillään. Tällai-
13837: nut. Näiden artiklojen mukaan TIR-kuljetuksia ei nen lupavaatimus on vastoin kansainvälistä ADR-
13838:
13839: 56
13840: sopimusta (vaarallisten tavaroiden tiekuljetuksista ja painojen osalta tilanne korjautuu 1.8.1997 al-
13841: tehty sopimus). kaen, jolloin EU:n direktiivi (96/53/EY) tulee voi-
13842: Liikenteen ja sitä koskevien maksujen saamisek- maan. Tämä merkitsee sitä, etteivät Eta-alueen
13843: si kansainvälistä käytäntöä vastaaviksi ovat suoma- ulkopuolelta tulevat ajoneuvot saa ylittää direktii-
13844: laiset ja venäläiset käyneet lukuisia neuvotteluja. vin mukaisia eikä kotimaassaan sallittuja mittoja ja
13845: Ne eivät ole kuitenkaan tähän mennessä johtaneet painoja. Jos venäläisille ajoneuvoille myönnetään
13846: suomalaisia tyydyttävään ratkaisuun. Viimeisin, poikkeuksia, ne tulevat perustumaan samanlaiseen
13847: merkittävä toimenpide on hallituksen lähialuemi- lupamaksumenettelyyn kuin Venäjälläkin.
13848: nisterivaliokunnan kokouksessaan 29.11.1996 te- Ulkoasiainministeriö on toukokuussa 1997 il-
13849: kemä päätös antaa liikenneministeriön tehtäväksi moittanut, että Venäjän rajavartioston suunnittele-
13850: koordinoida yhteistyötä viranomaisten kesken masta asiapapereiden käsittelymaksun perimisestä
13851: Suomen ja Venäjän välisiin maantiekuljetuksiin liit- suomalaisilta on presidentti Jeltsin antanut asetuk-
13852: tyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Tämän perus- sen. Hallituksen toimeenpanosäädös on kuitenkin
13853: teella liikenneministeriö asetti työryhmän, jossa edelleen antamatta useimpien ministeriöiden kiel-
13854: sen lisäksi ovat mukana ulkoasiainministeriö, sisä- teisten lausuntojen takia. Ulkoasiainministeriön
13855: asiainministeriön poliisiosasto ja rajavartiolaitos, käsityksen mukaan näyttää siltä, että rajamaksua,
13856: valtiovarainministeriö sekä Tullihallitus. jonka tarkoituksena olisi lähinnä rajavartiolaitok-
13857: Liikenneministeriö odottaa lisäksi, että mittojen sen toiminnan rahoittaminen, ei panna täytäntöön.
13858:
13859:
13860:
13861:
13862: Suuret poliittiset muutokset Venäjällä ovat vaikutta- nuksista, joita säännöstely Suomelle aiheutti. Ongel-
13863: neet myös Suomen ja Venäjän välisiin keskinäisiin suh- mia on syntynyt vasta nyt, kun aiemman sopimuksen
13864: teisiin, joita monet kansainväliset sopimukset säätele- umpeuduttua on jouduttu neuvottelemaan uudesta so-
13865: vät. Sopimusten valmistelulle on ollut ominaista pitkät pimuksesta. Kun Norjakin on nyt suostunut osittain
13866: neuvottelutauot, laajat henkilövaihdokset ja oikean osallistumaan Inarijärven säännöstelystä Suomelle
13867: neuvotteluosapuolen löytämisen vaikeus. Sopimusten aiheutuvien korvausten suorittamiseen, olisi olettanut,
13868: valmistumisenkin jälkeen niiden voimaansaattamises- että pahimmat esteet uudelle sopimukselle Venäjän
13869: sa ja soveltamisessa esiintyy jatkuvasti ongelmia. On kanssa olisi ohitettu. Valtiontilintarkastajat edellyttä-
13870: kuitenkin luultavaa, että tällaiset ongelmat ovat vain vät, että uudessa sopimuksessa otetaan huomioon
13871: tilapäisiä ja vähitellen päästään neuvottelusuhteissa kaikki ne kustannukset, jotka Suomelle ovat aiheutu-
13872: noudattamaan molempia osapuolia hyödyttäviä ja va- neet vuodesta 1993 lukien, jolloin sopimukseton tila
13873: kiintuneita menettelytapoja. Venäjän kanssa alkoi.
13874: Valtiontilintarkastajat ovat jo aiemmin puuttuneet Suurimmat ongelmat Venäjän kanssa ovat aiheutu-
13875: Inarijärven säännöstelyä koskeviin sopimuksiin. On neet liikenteeseen ja erityisesti maantieliikenteeseen
13876: tässä yhteydessä uudestaan todettava, että Norja ei v. liittyvissä kysymyksissä. Ehkä syynä on se, että vasta-
13877: 1959-94 suorittanut minkäänlaisia korvauksia sään- puolella on nähty, että näihin liittyvillä maksuilla on
13878: nöstelystä Suomelle aiheutuvista vahingoista. Millään voitu helposti kerätä huomattavia tuloja. Samalla on
13879: tavoin riittävänä ei voida pitää sitä, että Norja monien pyritty parantamaan oman kuljetussektorin kilpailuky-
13880: vuosien vitkuttelujen jälkeen kertakaikkisena korvauk- kyä. Suomen aloitteesta on Venäjän viranomaisten
13881: sena on nytsuorittanut 12 Mmk. Korvausta on pidettävä kanssa käyty lukuisia neuvotteluja. Ne eivät ole kuiten-
13882: varsin pienenä, ja uudet neuvottelut Norjan kanssa kaan tuottaneet suomalaista osapuolta tyydyttäviä tu-
13883: tulee aloittaa mahdollisimman pikaisesti. Norjan mak- loksia.
13884: sama korvaus siirrettiin eduskunnan tahdon mukaises- Valtiontilintarkastajien mielestä neuvotteluja tulee
13885: ti Inarin kunnan kalatalouden kehittämisrahastoon. määrätietoisesti jatkaa ja viedä tarvittaessa ne niin
13886: Valtiontilintarkastajien mielestä ainakin osa korvauk- korkealle poliittiselle tasolle, että tuloksia saavutetaan.
13887: sesta olisi tullut käyttää rantavyörymien ja niiden estä- Jos neuvotteluissa ei tapahdu edistystä, olisi syytä
13888: misestä aiheutuvien korvausten suorittamiseen. selvittää, olisiko käyttöön otettava venäläisiin kuljetuk-
13889: Päin vastoin kuin Norjan kanssa sujui Suomen ja siin kohdistuvia maksuja. Tämän mahdollisuuden an-
13890: Venäjän yhteistyö Inarijärven säännöstelyä koskevissa taa 1.8.1997 voimaan tuleva mittoja ja painoja koskeva
13891: kysymyksissä v. 1959-93 hieman paremmin. Olkoon- EU-direktiivi (96/53/EY).
13892: kin, että Venäjä korvasi vain alle puolet niistä kustan-
13893:
13894:
13895: 57
13896: Oikeusministeriön hallinnonala
13897:
13898:
13899:
13900:
13901: Lainvalmistelun parantaminen den toiminnan suunnittelua ja muun ohessa ehdo-
13902: tettiin, että kukin ministeriö asettaa työryhmän
13903: Eduskunta on useasti eri yhteyksissä ilmaissut huo- selvittämään säädösvalmistelun tilaa hallinnonalal-
13904: lestuneisuutensa lainvalmistelun laadusta. Vuonna laan. Useimmat ministeriöt ovat sittemmin laatineet
13905: 1994 perustuslakivaliokunta kiinnitti seikkaperäi- tällaisen selvityksen.
13906: sessä mietinnössään (PeVM 1/1994 vp) huomiota
13907: tähän asiaan käsitellessään hallituksen toimenpi- Valtiovarainministeriön yhteenveto ministeriöi-
13908: teistään vuonna 1992 antamaa kertomusta (K 6/ den selvityksistä
13909: 1993 vp). Valtiovarainministeriö laati kertomusvuonna yh-
13910: Valiokunta totesi tässä mietinnössään mm., että teenvedon mainituista selvityksistä (Säädösvalmis-
13911: eduskunnalle annettujen esitysten tekninen taso telu ministeriöissä. Yhteenveto säädösvalmistelua
13912: vaihteli suuresti. Yleisesti tason todettiin laskeneen koskevista raporteista. Valtiovarainministeriö. Hal-
13913: selvästi. Viimeistelemättömyyttä, pahimmillaan linnon kehittämisosasto. Helsinki 1996). Selvityk-
13914: jopa keskeneräisyyttä, katsottiin ilmenneen kovin sissä on ministeriöiden johdon vastuu lainvalmiste-
13915: usein itse lakiehdotuksissa ja niiden perusteluissa. lusta nostettu esiin. Yhteenvedossa todettiin, että
13916: Valiokunnan mielestä lainvalmistelun heikkolaa- johdon heikko sitoutuminen säädösvalmisteluun
13917: tuisuudesta johtuva poliittisen päätöksenteon toi- heijastuu säädösvalmistelutyöhön monilla eri ta-
13918: mintaedellytysten kaventuminen voi aiheuttaa lo- soilla, mm. säädösvalmistelun resursseihin, sen
13919: pulta oikeudellista epäselvyyttä ja lainsäätäjälle suunnitelmallisuuteen ja arvostukseen. Eräissä sel-
13920: ominaisen vallan siirtymistä lakien soveltamisvai- vityksissä ilmaistiin myös, että lainvalmistelun joh-
13921: heeseen ja siten viime kädessä tuomioistuinlaitok- taminen tulisi ottaa ministeriön toiminnan kehittä-
13922: selle. misen osa-alueeksi.
13923: Valiokunnan esityksestä eduskunta hyväksyi Eräissä selvityksissä korostettiin sitä, että säädös-
13924: 17.6.1994 ponnen, jossa edellytettiin hallituksen muutokset on toteutettava kokonaisuuksina ja sää-
13925: ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin lainvalmiste- döstasoon on kiinnitettävä huomiota. Opetusmi-
13926: lun arvostuksen ja tason nostamiseksi ja ministeri- nisteriön ja sisäasiainministeriön selvityksissä to-
13927: öiden johdon vastuullisuuden varmistamiseksi dettiin, että ennen lainsäädäntötoimiin ryhtymistä
13928: lainvalmistelun tuloksista. on mahdolliset muut ohjauskeinot selvitettävä.
13929: Ympäristöministeriön osassa viitattiin myös
13930: Lainvalmisteluun liittyviä hankkeita ja selvityksiä OECD:n lainvalmistelua koskevaan tarkistuslis-
13931: Vastauksena lainvalmisteluun suunnattuun kritiik- taan.
13932: kiin oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö Useissa ministeriöselvityksissä suositettiin eri-
13933: käynnistivät joulukuussa 1994 sääntelyn kehittä- laisten lainsäädäntökatsausten tai hankeluetteloi-
13934: mishankkeen, jonka johtoryhmä luovutti 29.5.1995 den laatimista säädösvalmistelun suunnitelmalli-
13935: raporttinsa Säädösvalmistelun kehittämishanke suuden parantamiseksi.
13936: 1995, Esiselvitys (Oikeusministeriön lainvalmiste- Ministeriöiden selvityksissä tuotiin yleisesti esil-
13937: luosaston julkaisu 5/1995). Siinä korostettiin lain- le käsitys, jonka mukaan säädösvalmisteluhankkei-
13938: valmistelun huomioon ottamista osana ministeriöi- den on perustuttava realistiseen aikatauluun ja
13939:
13940:
13941: 58
13942: riittäviin resursseihin. Laajoihin lainvalmistelu- vaikutukset jäivät valtaosaltaan puuttumaan laki-
13943: hankkeisiin on määrättävä päätoiminen valmisteli- esitysten perusteluista. Samoin esityksissä sivuutet-
13944: ja. Niin ikään korostettiin säädösehdotusten kään- tiin monesti niistä aiheutuvat kielteiset vaikutukset,
13945: tämistyön huomioon ottamista, lainvalmistelukou- silloinkin kun ne tunnettiin valmisteluvaiheessa.
13946: lutuksen kehittämistä ja ministeriöiden velvolli- Tämän yleiskritiikin vastapainoksi tutkijat totesi-
13947: suutta toimittaa säädösehdotukset oikeusministeri- vat myös, että ainakin osassa lakihankkeita niiden
13948: öön tarkastettaviksi. vaikutuksista oli koottu ja arvioitu tietoa hiukan
13949: Yhteenvedon mukaan ministeriöiden selvitys- laajemmalti, kuin hallituksen lakiesityksen sisältä-
13950: ten sisältö vastaa pitkälti 30.5.1996 valmistunutta mästä informaatiosta voi päätellä. Osassa varsinkin
13951: valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjel- laajoja lakiesityksiä säännöstön erityyppisistä vai-
13952: maa koskevaa periaatepäätöstä niin esiin nostettu- kutuksista oli pyritty antamaan keskimääräistä sel-
13953: jen ongelmien kuin niiden ratkaisuehdotustenkin västi monipuolisemmin tietoa.
13954: osalta. Tämä vahvistaa yhteenvedon tekijöiden Lainsäädännön vaikutuksia koskevat peruson-
13955: mukaan käsitystä uudistusten tarpeellisuudesta ja gelmat eivät tutkijoiden mielestä kuitenkaan kes-
13956: siitä, että ongelmat ja tarve ratkaista ne on eri kittyneet tai rajoittuneet yksinomaan lakiesityksen
13957: ministeriöissä tiedostettu. perustelujen vajaaseen tietosisältöön, vaan ydinasi-
13958: aksi nousi se, millä tavalla vaikutuksia on lainval-
13959: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus mistelussa selvitetty ja arvioitu, millaisia keinoja ja
13960: Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa käynnistet- arviointimenetelmiä on käytetty ja mitä tosiasiassa
13961: tiin valtiovarainministeriön hallinnon kehittämis- tiedetään lakihankkeen todennäköisistä vaikutuk-
13962: osaston toimeksiannosta ja pääosin rahoittamana sista. Tutkijoiden mielestä oli ilmeistä, että lainval-
13963: säädösten vaikutusten ennakointia koskeva tutki- mistelun työ- ja menettelytavoissa on tältä osin
13964: mus (Kaijus Ervasti -Jyrki Tala: Lainvalmistelu ja selviä puutteita.
13965: vaikutusten ennakointi, Helsinki 1996). Sen pääta- Tutkijat katsoivat, että kun lainvalmistelun laa-
13966: voitteena oli selvittää, millaista informaatiota halli- tua pyritään parantamaan, keskeisiä ovat ainakin
13967: tuksen lakiesityksissä vuodelta 1994 on annettu seuraavat kolme kysymystä:
13968: säännöstön todennäköisistä vaikutuksista. - millaiselle, kuinka laajalle ja monipuoliselle
13969: Tutkimuksen yleiskuvaksi hallituksen lakiesitys- tietopohjalle säädösvalmistelu rakentuu
13970: ten tarkastelusta muodostui se, että tietoa lakihank- - miten järjestelmällisesti, monipuolisesti ja
13971: keiden vaikutuksista annetaan useimmiten melko uusia ratkaisuja tavoittaen on hahmoteltu ja selvi-
13972: vajavaisesti. Hallituksen esitysten sisällössä oli tut- tetty erilaisia vaihtoehtoisia sääntely- ja muita rat-
13973: kimuksen tekijöiden mielestä tältä osin tuntuvia kaisumahdollisuuksia esillä olevassa asiassa
13974: puutteita. Parhaiten tietoa oli saatavilla lakiesityk- - kuinka huolellisesti ja tarkoin on etukäteen
13975: sen taloudellisista vaikutuksista. Tällöin oli kuiten- testattu näiden eri vaihtoehtojen todennäköisiä vai-
13976: kin lähinnä keskitytty ja rajoituttu julkiseen talou- kutuksia, myönteisiä ja kielteisiä piirteitä, sekä
13977: teen kohdistuviin kustannusvaikutuksiin. punnittu tätä vertailutaustaa vasten keskenään eri
13978: Tutkimuksen kohteina olleisiin lakiesityksiin si- vaihtoehtoja.
13979: sältyi kohtalaisesti tietoa hallinto-organisaation ja Tutkijat totesivat, että säädösvalmistelun paino-
13980: menettelytapojen muutoksista silloin, kun ehdotet- piste on valtiosäännön ja tosiasiallisen hallintokäy-
13981: tava säännöstö kohdistui suoraan julkisen organi- tännön myötä ministeriöiden toiminnassa ja virka-
13982: saation toimintaan. Säännösten taloudelliset vaiku- miestyössä. Ne ovat avainasemassa, jos lainvalmis-
13983: tukset kotitalouksien, yritysten sekä kokonaistalo- telun laatua tahdotaan parantaa. Tutkijoiden mie-
13984: uden kannalta jäivät lakiesityksissä huomattavan lestä oli kuitenkin ilmeistä, että pysyvät parannuk-
13985: vähälle selvitykselle, mikä ei antanut tutkimuksen set edellyttävät vastaavanlaisia työ- ja suhtautumis-
13986: tekijöiden mielestä oikeasuhtaista kuvaa lakisään- tapojen muutoksia myös muilla säädösvalmiste-
13987: telyn yleisestä taloudellisesta merkityksestä. luun suoraan tai välillisesti osallistuvilla tahoilla.
13988: Lakiesitysten ympäristövaikutuksista sekä nii- Tutkimuksen tekijät päättelivät myös, että lakien
13989: den vaikutuksista eri kansalaisryhmien asemaan- toimeenpanoon ja vaikutusten toteutumiseen suh-
13990: erityisesti siltä kannalta, kuinka esitys joko tasoittaa taudutaan melko mekaanisesti ja passiivisesti. Ai-
13991: tai korostaa taloudellisesti, sosiaalisesti tai kulttuu- nakaan säädösvalmistelutyön näkökulmasta sään-
13992: risesti eri asemassa olevien kansalaisryhmien väli- nöstön toteutumisvaihe ei näyttänyt erityistä val-
13993: siä eroja - annettiin informaatiota melko harvoin, mistelua tai panostusta vaativalta työvaiheelta.
13994: kummastakin suunnilleen joka kymmenennessä Myös seurannan järjestämistä näyttivät Ieimaavan
13995: lakiesityksessä. Erityiset lakien välilliset ja etäiset tietty passiivisuus ja satunnaisuus.
13996:
13997:
13998: 59
13999: Tutkijat totesivat, että lainsäädännön tavoit- eduskunnan päätöksenteon tueksi riittävän hyvää
14000: teenasettelulle leimallisia piirteitä ovat usein ta- tietopohjaa.
14001: voitteen yleisluonteisuus, korkea abstraktiotaso Vaikutusten lähinnä sanalliset kuvailut ovat ol-
14002: ja sen irrallisuus tai epämääräisyys säännöstön leet kertomuksen mukaan varsin niukkoja, yleisiä
14003: sisältöön nähden. Lisäksi tavoite voi monesti si- ja esitystavaltaan hajanaisia. Niiden suurin puute
14004: sältää vastakkaisia tai keskenään ristiriitaisia ai- on kuitenkin ollut näkökulman kapeus. Asiaa on
14005: neksia. Näistä syistä tavoitteenasettelu voi olla usein katsottu vain yhden hallinnonalan tai kor-
14006: ongelmallinen lainsäädäntöprosessin empiiriselle keintaan valtiontalouden kannalta eikä välillisiin
14007: tutkimukselle samoin kuin pyrittäessä jälkikäteen vaikutuksiin ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
14008: arvioimaan, vastaavatko vaikutukset tai tulokset Hyötyjä ja haittoja ei ollut yhdessäkään esityksessä
14009: asetettuja tavoitetta. On vaikea konstruoida päte- vertailtu järjestelmällisesti. Näistä syistä ei vaikutus-
14010: viä mittareita. Samoista syistä voivat tavoitelau- arvioiden välittämä tieto ole tarkastusviraston mie-
14011: sumat olla hankalia, kun niitä käytetään ohjeena lestä tarjonnut kunnollisia mahdollisuuksia talou-
14012: laintulkinnalle ratkottaessa yksittäisiä oikeustapa- delliseen tarpeellisuusharkintaan.
14013: uksia. Tarkastuskertomuksen mukaan vuoden 1993
14014: Tutkijoiden mielestä on epäselvää, millä ylei- lakiesityksiä on jouduttu valmistelemaan poikke-
14015: syys- ja abstraktiotasolla tavoitteenasettelua tulisi uksellisen vaikeissa oloissa kovan paineen ja kii-
14016: kuvata, samoin kuin se, kuuluvatko esityksen tar- reen alaisina. Esitysten valmistelijat ovat osittain
14017: koitetut vaikutukset tavoitteenasettelun alaan. Epä- itsekin mieltäneet vaikutusarvioiden ongelmat,
14018: selvää näyttää myös olevan se, missä määrin tällai- mutta katsoneet, etteivät silloisissa oloissa olisi
14019: sia lain vaikutuksia tulisi tarkastella ja esitellä jak- pystyneet parempaan. Tarkastuksessa on kuiten-
14020: soissa, jotka hallituksen esityksessä on tarkoitettu kin katsottu, ettei koko ongelmaa voi laittaa kiirei-
14021: nimenomaan sen vaikutuksille. syyden tiliin. Taso olisi usein ollut parannettavissa
14022: Tutkijoiden arvion mukaan keskeiset tarkoitetut hyvin pienellä lisätyöllä, koska tarvittava tieto oli
14023: muutosvaikutukset uhkaavat toisinaan jäädä koko- useinkin ollut valmistelijoilla jo valmiina. Koska
14024: naan huomiotta -tavallaan yleisluonteisten tavoi- lisäksi vaikutusarvioihin on nyt käytetty kovin pie-
14025: telausumien ja toisaalta konkreettisten mutta usein ni osa valmistelun kokonaisajasta, siihen käytetyn
14026: lähinnä erilaisiin sivuvaikutuksiin keskittyvien talo- ajan pidentäminen ei olennaisesti olisi lisännyt
14027: udellisten tai hallinnollisten vaikutusten katvee- valmistelun kokonaiskestoa. Vaikutusarviot on li-
14028: seen. Lakiesityksen arviointia varten tulisi peruste- säksi laadittu liian myöhäisessä vaiheessa. Valmis-
14029: luissa saada esiin riittävän selkeästi ja konkreetti- telun tulisi tarkastusviraston mielestä pikemminkin
14030: sesti se, millaista muutosta - millaisia muutosvai- lähteä juuri vaikutusten miettimisestä ja vasta sitten
14031: kutuksia, missä tai keiden toiminnassa ilmeneviä, edetä lakitekniikkaan.
14032: kuinka voimakkaita - lakihankkeella tavoitellaan Pyrkimyksessä parantaa vaikutusarvioiden tasoa
14033: käytännön tasolla, erityisesti vallitsevaan tilantee- olisi päähuomio tarkastusviraston mielestä kuiten-
14034: seen verrattuna. kin kiinnitettävä yleisempiin tekijöihin, kuten hal-
14035: linnon ohjaustapoihin, hallintokulttuuriin sekä joh-
14036: Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus tamiseen. Hallinnossa on vanhastaan toimittu liian
14037: Valtiontalouden tarkastusvirastossa on tarkastettu sektoroituneesti. Hallinnonuudistukseen on vielä
14038: hallituksen tekemiin lakiesityksiin sisältyviä selvi- sisältynyt joitakin elementtejä, jotka ovat jopa olleet
14039: tyksiä esitysten taloudellisista vaikutuksista. Näitä vahvistamassa tätä taipumusta kapeuteen. Esimer-
14040: taloudellisia vaikutusarvioita on tarkastettu kaksi- kiksi kehysbudjetointi on joissakin esityksissä sel-
14041: vaiheisesti siten, että ensin poimittiin vuoden 1993 västi johtanut keinojen ja vaikutusten selvittämi-
14042: esityksiä tilastolliseen tarkasteluun vaikutusarvioi- seen vain yhden hallinnonalan kannalta. Saman
14043: den yleistason selvittämiseksi. Osa esityksistä valit- voisi arvioida koskevan tulosohjausta, joskaan
14044: tiin edelleen hankekohtaiseen tarkasteluun, jossa tämä ei suoraan ole voinut tulla näkyviin nimen-
14045: katsottiin lähinnä arvioiden laadintaprosesseja. omaisesti lakiesityksissä.
14046: Kertomus valmistui 7.9.1995 (VTV:n tarkastusker- Tarkastuskertomuksen mukaan vaikutusarvioi-
14047: tomus nro 462/54/95). den ongelma on osittain ollut se, että vaikka vaiku-
14048: Tarkastuskertomuksen mukaan taloudellisista tuksista on keskusteltu tai niitä on mietitty, jälkiä
14049: vaikutuksista tehdyt selvitykset osoittautuivat ole- tästä ei ole näkynyt itse lakiesityksissä. Varsinkin
14050: van alttiita samantapaiselle kritiikille, kuin lainval- valmistelussa, jossa on ollut tavoitteena neuvotte-
14051: mistelusta on muutoinkin esitetty. Taloudelliset luin saavuttaa yhteisymmärrys eri intressipiirien
14052: vaikutusarviot eivät keskimäärin ole tarjonneet kanssa, ovat kirjalliset perustelut saattaneet jäädä
14053:
14054:
14055: 60
14056: vähiin. Tarkastusviraston mielestä tällainen on tie- hyvin suuri merkitys samojen valmistelijoiden seu-
14057: tysti eduskunnan kannalta hyvin ongelmallista. raavien esitysten hyvään tasoon. Johdon ei tietysti
14058: Etujärjestöjen kanssa saavutetun yhteisymmärryk- olisi hyvä esiintyä pelkästään laadun vaatijana, ellei
14059: sen jälkeen lakiesitys on valmisteltu teknisenä ta- se samalla pyrkisi varmistamaan valmistelulle jär-
14060: pahtumana, jolloin eduskunnalle jää asiassa hel- keviä aikatauluja ja resursseja. Nimenomaan joh-
14061: posti vain muodollisen vahvistajan osa. don tehtävänä olisi neuvotella tässä mielessä toi-
14062: Säästöpäätökset ovat olleet tarkastuskertomuk- meksiannoista sekä pyrkiä nykyistä suunnitelmalli-
14063: sen mukaan vaikutusarvioiden suuri pulma. Sääs- sempaan valmistelutoimintaan.
14064: töihin liittyneet pakkotilanteet ovat valmistelussa Tarkastuskertomuksessa todettiin, että kun pa-
14065: aivan ilmeisesti vieneet niin paljon huomiota, että laute on ollut vähäistä, ei vaikutusarvion heikko
14066: muut vaikutukset ovat helposti jääneet tarkastele- taso ole muodostunut sen paremmin yksittäiselle
14067: matta. Keskittyminen vain säästöihin on osaltaan valmistelijalle kuin kellekään muuliekaan erityisek-
14068: merkinnyt sitä, ettei vaikutuksia ole tarkasteltu si ongelmaksi. Arviointivirheiden seurausten on
14069: riittävän laaja-alaisesti eikä edes valtion rahoitus- myös katsottu häviävän talousarviossa suurten ke-
14070: asema ole voinut keventyä niin paljon, kuin perus- hysten sisälle. Vastuu esitysten taloudellisista vai-
14071: teluissa on ilmoitettu säästöjä saavutettavan. Var- kutuksista ei siten ole ollut riittävän konkreettista.
14072: sinkin arvioitaessa vaikutuksia yhteiskuntatalou- Nimenomaan taloudellisiin vaikutusarvioihin koh-
14073: dellisesta näkökulmasta vastaisivat ilmoitetut sääs- distuvaa valvontaa ja palautetta olisikin tarkastusvi-
14074: töt varsin huonosti esitysten todellisia taloudellisia raston mielestä tehostettava eri tasoilla. Tällä het-
14075: vaikutuksia. Kyse on kuitenkin ollut myös periaat- kellä juridista moitteettomuutta valvovat ministeri-
14076: teellisemmasta ongelmasta. Kohdejoukossa ei ollut öiden päällikkötaso, oikeusministeriön lainvalmis-
14077: kovin monia, mutta kuitenkin selviä merkkejä kei- teluosaston tarkastustoimisto sekä valtioneuvoston
14078: notekoisista säästöjärjestelyistä, joiden kaikkia oikeuskansleri. Kun vielä valmistelijat ovat pääosin
14079: ulottuvuuksia ei tietoisesti ollut kirjoitettu peruste- juridisen peruskoulutuksen saaneita, saa oikeudel-
14080: luihin. linen näkökulma huomattavasti enemmän huo-
14081: Tarkastuskertomuksen mukaan asia on hallin- miota osakseen kuin taloudellisuusnäkökohdat
14082: non sisällä näyttänyt olleen tunnettu ja samalla Valtiovarainministeriössä katsotaan valtioneuvos-
14083: kiusallinen. Perinteisesti on korkeaan valmistelu- ton raha-asiainvaliokuntaan menevät esitykset,
14084: moraaliin katsottu kuuluvan asioiden avoin perus- mutta valtiovarainministeriön palaute itse vaikutus-
14085: teleminen tilanteesta riippumatta. Avoimuuden arvioista on tuntunut jääneen yllättävänkin vähäi-
14086: periaatteen on tarkastuksessa kuitenkin nähty jou- seksi. Tämän on osaltaan nähty johtuvan uusista
14087: tuvan uhatuksi julkisen toiminnan lisääntyneen hallintokäytännöistä, joissa valtiovarainministeriö-
14088: markkinariippuvuuden vuoksi. "Markkinaoperaa- keskeisyys on yleensäkin vähentynyt. Valtiovarain-
14089: tioiden" tarve on nimittäin ollut johtamassa todel- ministeriön otteen terävöittämiseen olisikin tarkas-
14090: listen perusteiden lausumatta jättämiseen. Perus- tusviraston mielestä tarvetta.
14091: teiden avoimuuden periaate on ehkä ylipäätään Lainvalmistelua on ohjeistettu. Taloudellisten
14092: voinut syntyäkin vain silloin, kun julkinen valta on vaikutusarvioiden parantamiseen ei juuri olisi
14093: päätöksentekijänä ollut suhteellisen suvereeni. päästävissä uusilla sirovilla määräyksillä. Sen sijaan
14094: Kun suvereenisuuden ala on kaventunut, avoi- ohjeistusta olisi tarkastusviraston mielestä kehitet-
14095: muuden periaate on joutunut uuteen tilanteeseen. tävä. Laatimisohjeiden on nykyisellään jopa havait-
14096: Julkisen vallan päätöksenteon tulisi tarkastusviras- tu ohjanneen ajattelutapaa liian kapeasti ymmärret-
14097: ton mielestä kuitenkin ilmeisesti aina pyrkiä ole- tyyn taloudellisten vaikutusten käsitteeseen. Oh-
14098: maan korkeita periaatteita noudattavaa, vaikka se jeistuksessa olisi myös lisättävä esimerkkejä ja laa-
14099: ei aina parhaiten palvelisikaan sen välitöntä omaa dintaa tukevia apuvälineitä. Myös on katsottu tar-
14100: etua. peelliseksi, että ohjeistuksen kehittämisessä toimi-
14101: Tarkastuskertomuksen mukaan ministeriöiden taan kiinteässä yhteistyössä eduskunnan kanssa,
14102: ylin johto oli tarkastelluissa tapauksissa puuttunut jotta tiedonkäyttäjän tarpeet tulisivat otetuiksi huo-
14103: kovin vähän käytännön valmisteluun. Johdon il- mioon. Tällä hetkellä on tarkastusviraston mielestä
14104: maisemilla arvostuksilla on kuitenkin voinut olla jäänyt liian epämääräiseksi se, mitä taloudellisilta
14105: merkittäväkin ohjausvaikutus. Valmistelijat ovat vaikutusarvioilta täsmällisesti ottaen halutaan.
14106: nimittäin selvästi mieltäneet, ettei hyvää viimeiste-
14107: lytasoa ole arvostettu läheskään yhtä paljon kuin Suomen ympäristökeskuksen julkaisu
14108: nopeaa toimintaa. Muutama päinvastainen tapaus Suomen ympäristökeskus on kertomusvuonna jul-
14109: on taas osoittanut, että laadun vaatimisella on ollut kaissut Martti Wilhelmsin selvityksen Ympäristö-
14110:
14111:
14112: 61
14113: vaikutusten arviointi säädösvalmistelussa, Hallituk- syi 30.5.1996 periaatepäätöksenä valtioneuvoston
14114: sen lakiesitykset 1994 (Suomen ympäristökeskuk- lainvalmistelun kehittämisohjelman.
14115: sen julkaisu 34, Helsinki 1996). Tutkimuksen ta- Ohjelman tavoiteosassa todetaan, että lainsää-
14116: voitteena on ollut selvittää säädösten ympäristövai- däntö on yksi yhteiskunnan merkittävimmistä ohja-
14117: kutusten arviointien tasoa valmistelun tuloksena uskeinoista ja lakien säätäminen eduskunnan tär-
14118: syntyvän asiakirjan eli hallituksen lakiesityksen kein valtaoikeus. Lakien valmistelu eduskunnan
14119: perusteella. Tarkastelun kohteena on ollut esityk- päätöksentekoa varten mainitaan ministeriöiden
14120: sistä välittyvä tieto ympäristövaikutusten tunnista- keskeiseksi tehtäväksi. Lakien huolellisen ja asian
14121: misesta ja arvioinnista suhteutettuna olemassaole- merkittävyyteen nähden riittävän laajapohjaisen
14122: viin velvoitteisiin tarpeesta ja laajuudesta. valmistelun todetaan olevan demokratian toimi-
14123: Tutkimuksen johtopäätelmänä todetaan, että vuuden kannalta olennaista. Ohjelman tavoitteena
14124: säädösten vaikutuksia ympäristön kannalta ei hah- onkin siten parantaa lainvalmistelua ja lainsäädän-
14125: moteta (ts. arviointitarvetta ei tunnisteta) ja että nön laatua.
14126: ympäristövaikutuksia käsitellään lähinnä vain sää- Ohjelman tavoiteosassa luetellaan hyvän sää-
14127: dösten vaikuttavuuden näkökulmasta. döksen vähimmäisvaatimukset. Säädöksen tulee
14128: Tutkijan mukaan ympäristökytkentöjen hah- olla tarpeellinen, sillä tulee saavuttaa halutut tavoit-
14129: mottaminen ja käsittely sellaisten esitysten yhtey- teet ja sen on oltava paras keino tavoitteiden
14130: dessä, joiden seurausvaikutus ei suoraan liity luon- saavuttamiseksi. Säädösten vaikutusten on oltava
14131: nonvarojen käyttöön, on erityisen puutteellista. asianmukaisesti ja riittävästi selvitetty. Säädöksen
14132: Monet säädökset vaikuttavat kuitenkin välillisesti tulee myös olla oikeudellisesti moitteeton, lakitek-
14133: (esim. tuki- ja maksupolitiikan välityksellä) luon- nisesti ja kielellisesti viimeistelty sekä selkeä ja
14134: nonvaroihin tai ympäristön tilaan. Tämä tarkoittaa ymmärrettävä. Lakiesityksessä on oltava asianmu-
14135: käytännössä sitä, että ympäristövaikutuksia käsitel- kaiset perustelut, jotka vastaavat ehdotetun lain
14136: lään pääasiassa vain säädösten vaikuttavuuden sisältöä.
14137: näkökulmasta. Ympäristövaikutusten olemassaolo Ohjelmassa on yhteensä 33 eri toimenpidekoh-
14138: hyväksytään siis silloin, kun normilla pyritään varta taa, jotka koskevat lainvalmistelun sekä Euroopan
14139: vasten vaikuttamaan ympäristön tilaan. Sen sijaan unionin säädösvalmistelun huomioon ottamista
14140: ympäristövaikutusten käsittely aiheutuvina sivuvai- ministeriöiden tulostavoitteissa ja toiminnan suun-
14141: kutuksina on vähäisempää. nittelussa, säädösehdotusten vaikutusten enna-
14142: Tutkijan mukaan on ensisijaista parantaa edelly- kointia ja seurantaa, lainvalmistelun organisointia
14143: tyksiä ympäristökytkentöjen tunnistamiseksi. Tämä ja kuulemista lainvalmistelussa sekä lainvalmistelu-
14144: ei tarkoita varsinaisten ennustemenetelmien kehit- koulutusta, ohjausta ja laintarkastusta.
14145: tämistä, vaan laajapohjaisen valmistelu(arviointi)-
14146: prosessin tarveharkintaa tukevien lähestymistapo- Lainvalmistelun sekä Euroopan unionin säädös-
14147: jen kehittämistä. valmistelun huomioon ottaminen ministeriöiden
14148: Tutkijan mielestä ympäristövaikutusten arvioin- tulostavoitteissa ja toiminnan suunnittelussa
14149: nin tavoitteiden kannalta olisi tärkeää, että arviointi Tältä osin todetaan mm., että lainvalmistelun tar-
14150: olisi osa valmisteluprosessia nykyistä valmistelu- peet on otettava huomioon ministeriön toimintaa
14151: käytäntöä varhaisemmassa vaiheessa. Nykykäytän- suunniteltaessa ja tulostavoitteita määriteltäessä ja
14152: nössä vaikutusarviot nähdään lähinnä prosessin että lainvalmistelun johtaminen on otettava minis-
14153: jälkitehtävänä. Lopullisessa esityksessä tulisi tutki- teriön toiminnan kehittämisen osa-alueeksi. Seu-
14154: jan mielestä olla lyhyt kuvaus prosessin aikana raavien kolmen vuoden aikana ministeriön yhdeksi
14155: käydystä keskustelusta. Näin myös niissä tapauk- tulostavoitteeksi otetaan lainvalmistelun laadun
14156: sissa, jolloin huomiot eivät tue esityksen läpime- parantaminen.
14157: noa. Euroopan unionin piirissä toteutettava säädös-
14158: valmistelu on otettava huomioon ministeriön toi-
14159: Lainvalmistelun kehittämisohjelma minnan suunnittelussa niin, että EU:n toimielinten
14160: Hallituksen iltakoulussa 17.5.1995 hyväksyttiin eh- säädösvalmistelu nivoutuu johdonmukaisesti kan-
14161: dotus, että oikeusministeriö, valtiovarainministeriö salliseen valmisteluun. jotta voitaisiin vaikuttaa
14162: ja valtioneuvoston kanslia yhdessä laativat valtio- yhtäältä sisällöllisesti EU:ssa tapahtuvaan säädös-
14163: neuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelman. valmisteluun sekä toisaalta EU-säädöksen ja mah-
14164: Ohjelma laadittiin oikeusministeriön asettamassa dollisen kansallisen sääntelyn hyvään laatuun, on
14165: työryhmässä, jonka ehdotus valmistui kertomus- ohjelman mukaan kansallinen valmistelu käynnis-
14166: vuoden huhtikuun lopussa. Valtioneuvosto hyväk- tettävä riittävän ajoissa ja mahdollisimman saman-
14167:
14168:
14169: 62
14170: aikaisesti EU:ssa tapahtuvan valmistelun kans- teltaessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen,
14171: sa. kuinka täytäntöönpanosta ja soveltamisesta käy-
14172: Ohjelman mukaan kansalaisilla on oltava mah- tännössä huolehditaan.
14173: dollisuus saada selville laeista oikeutensa ja velvol- Ohjelmassa veivoitetaan valtiovarainministeriö
14174: lisuutensa. Lakeja ei tule kirjoittaa vain niitä sovel- valmistelemaan ohjeet taloudellisten vaikutusten ja
14175: tavia viranomaisia ja tuomioistuimia silmällä pi- ympäristöministeriö ympäristövaikutusten arvioin-
14176: täen, vaan laeissa on otettava huomioon myös nista säädösvalmistelussa.
14177: kansalaisnäkökulma.
14178: Säädöstasoon on kiinnitettävä huomiota ja muu- lainvalmistelun organisointi ja kuuleminen lain-
14179: tokset on toteutettava tarkoituksenmukaisina ko- valmistelussa
14180: konaisuuksina. Ohjelman mukaan on muutoinkin Merkittävien lainvalmisteluhankkeiden osalta mi-
14181: pyrittävä välttämään usein toistuvia osittaisuudis- nisteriöiden on selvitettävä mm. seuraavat seikat:
14182: tuksia ja edistämään sääntelyn hallittavuutta ja vä- - asian nykytila, epäkohdat, muutoksen tarve
14183: hentämään sääntelyn määrää. Valmistelutyössä on ja kohde
14184: myös selvitettävä sääntelyn oikeudelliset ja muut - hankkeen tavoitteet
14185: kuin oikeudelliset vaihtoehdot. - asiaa koskevat aiemmat selvitykset
14186: Säädöksen valmistelusta pääasiallisesti vastaava - hankkeen alustava vaiheistus, valmistelu-
14187: ministeriö huolehtii ohjelman mukaan siitä, että muodot ja resurssitarve
14188: valtioneuvoston piirissä vireillä olevat samaa asiaa - mitä eri intressitahoja kuullaan ja miten
14189: koskevat säädöshankkeet sovitetaan yhteen. Sää- - hankkeen alustava aikataulu, todennäköi-
14190: dösvalmistelun koordinoinnin ja suunnitelmam- nen päättymisajankohta
14191: suuden parantamiseksi ministeriöt laativat säännöl- - seuranta hankkeen päätyttyä.
14192: lisesti päivitettävän hankeluettelon tai lainsäädän- Esivalmistelussa on selvitettävä, mikä ongelma
14193: tökatsauksen vireillä olevista lainsäädäntöhank- lainvalmisteluhankkeella on tarkoitus ratkaista tai
14194: keista. mistä muusta syystä säädös on tarpeen. Ohjelma
14195: korostaa, että selvitysten pohjalta hankkeelle on
14196: Säädösehdotusten vaikutusten ennakointi ja asetettava riittävän selkeät tavoitteet.
14197: seuranta Hankkeella on oltava realistinen aikataulu ja
14198: Lainvalmisteluhankkeiden suunnittelussa on ohjel- resursointi. Laajoihin lainvalmisteluhankkeisiin on
14199: man mukaan selvitettävä riittävän kattavasti vallit- ohjelman mukaan määrättävä päätoiminen valmis-
14200: seva yhteiskunnallinen tilanne, jotta suunnitellun telija. Merkittävien uudistusten jättämistä pelkäs-
14201: lainsäädännön tarpeellisuus ja siitä aiheutuvat vai- tään suppean virkamiesvalmistelun varaan on väl-
14202: kutukset ovat arvioitavissa. tettävä.
14203: Valmistelussa on arvioitava suunnitellun lain- Lainsäädäntöhankkeen perusvalmistelussa val-
14204: säädännön ja sen mahdollisten vaihtoehtojen eri- mistelutavan on oltava tarkoituksenmukainen
14205: tyyppiset suorat ja epäsuorat vaikutukset kohde- hankkeen laajuuteen, tavoitteisiin ja yhteiskunnal-
14206: ryhmittäin. Arvioinnissa on otettava huomioon liseen merkittävyyteen nähden. Ohjelmassa täh-
14207: paitsi julkisyhteisöille myös eri kansalaisryhmille ja dennetään, että laajoissa ja yhteiskunnallisesti mer-
14208: elinkeinoelämälle aiheutuvat vaikutukset samoin kittävissä hankkeissa on harkittava komiteoiden
14209: kuin ympäristövaikutukset Kustannukset ja muut asettamista. Valmistelutyössä on myös huolehditta-
14210: taloudelliset vaikutukset on arvioitava markkamää- va asiantuntemuksen riittävyydestä. Tarvittaessa on
14211: räisinä. Jos tämä ei ole mahdollista, on ohjelman ohjelman mukaan harkittava korkeimpien oikeuk-
14212: mukaan arvioitava vähintään niiden suuruusluok- sien ja muiden tuomioistuinten lainkäytöllisen ja
14213: ka. Hallituksen perusteluista on myös käytävä ilmi, muun asiantuntemuksen hyödyntämistä valmiste-
14214: millaisilla perusteilla vaikutusarvot on laadittu. lussa.
14215: Ohjelma edellyttää myös, että lain voimaantulon Valmisteltavana olevan ehdotuksen riittävästä ja
14216: jälkeen sen vaikutuksia seurataan ja tarpeen vaati- asianmukaisen laajasta kuulemisesta on huolehdit-
14217: essa valmistellaan ehdotuksia epäkohtien poista- tava. Niille tahoille, joihin ehdotettava säädös vai-
14218: miseksi. kuttaa tai joiden alaa se koskee, on varattava
14219: Ministeriöiden on huolehdittava siitä, että vallit- tilaisuus tuoda esille näkemyksensä ehdotuksesta.
14220: sevan yhteiskunnallisen tilanteen selvittämiseen Ohjelmassa tähdennetään, että kiire ei saa johtaa
14221: sekä vaikutusten arviointiin ja seurantaan varataan kuulemisen laiminlyöntiin.
14222: riittävästi aikaa ja voimavaroja lainvalmisteluhank- Ohjelmassa painotetaan, että hyvässä lainval-
14223: keita suunniteltaessa. Uutta lainsäädäntöä suunni- mistelussa noudatetaan avoimuutta. Merkittävissä
14224:
14225:
14226: 63
14227: lainsäädäntöhankkeissa on laadittava ja julkistetta- Oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja val-
14228: va yhteenveto saaduista lausunnoista. tioneuvoston kanslia seuraavat ja yhteensovittavat
14229: Ohjelman mukaan lainsäädäntöhankkeen val- lainvalmistelun kehittämisohjelman toteutumista.
14230: misteluvaiheessa on tarpeen mukaan pidettävä
14231: yhteyttä eduskunnan asianomaisiin valiokuntiin ja Lainvalmistelun kehittämisen nykyvaihe
14232: varauduttava hallituksen esityksen käsittelyvaihee- Oikeusministeriö toteaa lausunnossaan, että lain-
14233: seen eduskunnassa. Lisäksi on varmistettava, että valmistelun ongelmat ja kehittämistarpeet on tie-
14234: säädöksen täytäntöönpanon edellyttämille toimil- dostettu eri ministeriöissä. Ministeriöissä on myös
14235: le, säädöksestä tiedottamiselle ja kohderyhmien valmiutta ryhtyä lainvalmistelun kehittämisohjel-
14236: valmistautumiselle jää riittävästi aikaa ennen sää- massa esitettyihin toimenpiteisiin. Ministeriöiden
14237: döksen voimaantuloa. ensimmäiset hallinnonalan hankeluettelot tai lain-
14238: säädäntökatsaukset vireillä olevista lainsäädäntö-
14239: Lainvalmistelukoulutus, ohjaus ja laintarkastus hankkeista ovat valmistuneet jo kertomusvuoden
14240: Oikeusministeriö huolehtii keskitetyn lainvalmis- puolella. Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto
14241: telukoulutuksen yleisestä kehittämisestä sekä on vanhastaan laatinut oman hankeluettelonsa
14242: yhdessä valtiovarainministeriön ja opetusminis- kahdesti vuodessa, ja se on nykyään osa koko
14243: teriön kanssa kyseisen koulutuksen saatavuu- ministeriön hankeluetteloa, joka ilmestyi ensi ker-
14244: desta ja lainvalmistelua koskevan tutkimustoi- ran 1.2.1997.
14245: minnan edistämisestä. Ministeriöt puolestaan Oikeusministeriö asetti 26.8.1996 työryhmän
14246: vastaavat lainvalmistelutehtävissä toimivan hen- pohtimaan lainvalmistelun koulutuksen kehittä-
14247: kilökuntansa kouluttamisesta ja valmiuksien yl- mistä ja järjestämistä. Työryhmän mietintö ehdo-
14248: läpidosta. tuksineen (Lainvalmistelukoulutuksen nykytila ja
14249: Lainvalmistelua koskevaa ohjeistusta kehitetään kehittäminen, Työryhmän mietintö 31.12.1996) val-
14250: ja tarkistetaan. Taloudellisen kehityksen ja yhteis- mistui kertomusvuoden aikana. Mietintö sisälsi
14251: työn järjestö OECD on hyväksynyt 9.3.1995 suosi- mm. ehdotukset neljäksi lainvalmistelukoulutuk-
14252: tuksen lainsäädännön laadun parantamiseksi. Oi- sen opetuskokonaisuudeksi Clainvalmistelun pe-
14253: keusministeriö ja valtiovarainministeriö selvittävät ruskurssi, lainvalmistelun täydennyskurssi, lainval-
14254: suosituksen ja sen periaatteiden toimeenpanoa mistelukurssi avustavalle henkilöstölle ja johdon
14255: kansallisella tasolla. Samassa yhteydessä laaditaan lainvalmistelukoulutus) ja niihin sisältyviksi opin-
14256: ehdotukset säädösvalmistelua koskevan tarkistus- tojaksoiksi sekä ehdotuksen toimenpiteiksi uusi-
14257: listan laatimiseksi ottaen huomioon olemassa ole- muotoisen koulutuksen käynnistämiseksi.
14258: vat ohjeet sekä eri maissa vireillä olevat vastaavat Kertomusvuoden lokakuussa oikeusministeriö
14259: kehittämistoimet. julkaisi säädösvalmistelun käsikirjan (Lainlaatijan
14260: Laintarkastuksesta ohjelmassa todetaan, että mi- opas, Helsinki 1996), joka sisältää lakitekniikkaa,
14261: nisteriöiden on edelleen toimitettava säädösehdo- Iainlaatijan lainoppia ja säädöskieltä koskevat osat.
14262: tukset oikeusministeriön tarkastettaviksi ja tälle Opas on laadittu lainvalmisteluosaston tarkastus-
14263: tarkastukselle on varattava riittävä aika. Oikeusmi- toimistossa.
14264: nisteriö puolestaan huolehtii siitä, että säädösten Oikeusministeriölle kuuluvassa laintarkastuk-
14265: tarkastukseen ohjattavat voimavarat ovat riittävät, sessa, josta huolehtii tarkastustoimisto, on tarkas-
14266: jotta yksittäisten säädösehdotusten tarkastukseen tuksen kattavuus ja joutuisuus pyritty säilyttämään
14267: voidaan käyttää riittävästi aikaa säädösten hyvän nykyisellään. Tarkastetuiksi tulee oikeusministe-
14268: laadun varmistamiseksi. riön seurantatietojen mukaan n. 80 o/o laeista ja 60 o/o
14269: kaikista säädöksistä, ja ehdotukset viipyvät tarkas-
14270: Toimeenpano ja seuranta tuksessa keskimäärin kaksi viikkoa. Kertomus-
14271: Ohjelman toimeenpanosta vastaavat ministeriöt. vuonna 72 o/o ehdotuksista tarkastettiin alle kahdes-
14272: Lainvalmistelun kehittämisen on oltava jatkuvaa sa viikossa. Lainvalmistelun kehittämisohjelman
14273: ministeriöissä. Ohjelma edellytti, että ministeriöt toteutumisen seurantaa varten tarkastustoimistoon
14274: laativat hallinnonalansa ensimmäiset hankeluette- on vuodeksi 1997 määrätty vakinaisen henkilöstön
14275: lot ja lainsäädäntökatsaukset 1.1.1997 mennessä. lisäksi yksi erityisasiantuntija.
14276: Ohjelma edellytti myös, että ehdotukset taloudel- Tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota
14277: listen vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioin- siihen, että säädösehdotus on sanannaltaan virhee-
14278: tia koskeviksi ohjeiksi valmistuisivat 1.6.1997 men- tön, ymmärrettävä, täsmällinen ja johdonmukainen
14279: nessä ja ovat sovellettavissa viimeistään vuoden sekä että suomenkielinen ja ruotsinkielinen teksti
14280: 1998 alusta. ovat asiallisesti samansisältöiset.
14281:
14282:
14283: 64
14284: Oikeusministeriön mielestä lainvalmistelun ke- neuvoston hankerekisteri -hankkeen, jonka tavoit-
14285: hittämisohjelman toteuttaminen on alkanut minis- teena on tukea paitsi hallituksen ja ministeriöiden
14286: teriöissä verraten hyvin, mutta ottaen huomioon työtä hallituksen strategiasalkun ja hallitusohjel-
14287: asian luonteen, tulokset eivät ilmene välittömästi. man toteuttamisessa ja seurannassa myös lainval-
14288: Ohjelman toteuttaminen painottuu vuoden 1996 ja mistelun kehittämisohjelman toteuttamisessa.
14289: kolmen seuraavan vuoden ajalle. Hankkeen tuloksena on tarkoitus perustaa yhtei-
14290: Valtiovarainministeriö asetti 6.11.19% työryh- nen julkinen rekisteri, johon viedään hallituksen ja
14291: män kehittämään säädösvalmistelun taloudellisten ministeriöiden asettamat yhteiset hankkeet, kuten
14292: vaikutusten arviointia. Työryhmä on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeet ja kehittämis- ja uudistamis-
14293: esiselvityksen sopivien pilottiprojektien löytämi- hankkeet. Rekisterin käyttäjiä olisivat valtioneuvos-
14294: seksi, jotta niissä voidaan kehittää ja mallintaa ton lisäksi muu hallinto, eduskunta ja kansalaiset.
14295: sopivia vaikutusarviomenetelmiä. Toimeksianto si- Rekisterin perustaminen antaisi siten myös edus-
14296: sältää paitsi ohjeiden laatimisen myös muita asiaan kunnalle mahdollisuuden seurata hallitusohjelman
14297: liittyviä seikkoja koskevan selvitystehtävän ja niitä toteutumista. Uusi rekisteri korvaisi nykyisen komi-
14298: koskevien ehdotusten laatimisen. Työryhmä selvit- tearekisterin ja ministeriöiden diaarin hankkeiden
14299: tää mm., miten vaikutusarvioiden käyttöä voidaan osalta.
14300: lisätä lainvalmistelua koskevassa ministeriöiden Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan
14301: päätöksenteossa sekä millaista vaikutusarviointia vielä, että se on jo usean vuoden ajan seurannut
14302: koskevaa koulutusta tarvitaan. Työryhmän on tar- aktiivisesti OECD:n julkishallinnon komitean alai-
14303: koitus hyödyntää mahdollisimman paljon OECD- suudessa tapahtuvaa sääntelyn ja säädösvalmiste-
14304: maissa saatuja kokemuksia lainsäädännön vaiku- lun kehittämistyötä sekä osallistunut tätä asiaa kos-
14305: tusten ennakoinnista. Työryhmän työ valmistuu keviin kokouksiin. Ministeriö pyrkii välittämään
14306: syksyllä 1997. OECD-maissa saatuja kokemuksia kotimaiseen
14307: OECD:n sääntelyn laatua koskevan suosituksen sääntelyn kehittämistyöhön ja sitä koskevaan kes-
14308: toimeenpanoa varten valtiovarainministeriö asetti kusteluun.
14309: 19.9.1996 työryhmän, jossa ovat edustettuina oi- Ympäristöministeriö on 2.1.1997 asettanut työ-
14310: keusministeriö, sisäasiainministeriö ja sosiaali- ja ryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, miten ympä-
14311: terveysministeriö. Työryhmä selvittää suosituksen ristövaikutusten arviointia voidaan parantaa sää-
14312: suhdetta olemassa oleviin säädösvalmistelua kos- dösvalmistelussa. Työryhmän tuli valtioneuvoston
14313: keviin päätöksiin ja ohjeisiin sekä suositukseen lainvalmistelun kehittämisohjelman mukaisesti val-
14314: sisältyvää tarkistuslistan laatimista. Työryhmän eh- mistella ehdotus ohjeiksi ympäristövaikutusten ar-
14315: dotusten pääpaino tulee olemaan lainvalmistelun vioinnista säädösvalmistelussa sekä tehdä ehdo-
14316: laadun parantamista koskevissa toimenpiteissä. tukset ohjeiden täytäntöönpanon kannalta tarpeel-
14317: Työryhmän työ valmistuu syksyllä 1997. lisista toimista. Työryhmän määräaikaa pidennet-
14318: Valtiovarainministeriö asetti 27.8.19% valtio- tiin 30.9.1997 saakka.
14319:
14320:
14321:
14322:
14323: Lainsäädäntövalta on eduskunnan tärkein valtaoike- telmä perustuu nyt kuten jatkossakin pakostakin sii-
14324: us, ja lain säätäminen budjettivallan ohella eduskun- hen, että eduskunnan on voitava luottaa hallituksen
14325: nan tärkein yhteiskuntapoliittinen ohjausväline. Lain- lainvalmisteluun.
14326: säädännön yleinen taso samaten kuin lain säätämisen Eduskunta on useasti ilmaissut perustellun huolen-
14327: käytännön mahdollisuudet ja ongelmat osoittavat sa lainvalmistelun laadusta. Valtiontilintarkastajien
14328: osaltaan sen, miten demokratia toimii maassamme. saaman käsityksen mukaan valtioneuvoston lainval-
14329: Lainsäädännön valmistelu kuuluu hallitukselle ja mitä mistelun kehittämisohjelman laadintatyö ja itse ohjel-
14330: suurimmassa määrin virkamiesjohtoiselle hallinnolle. man sisältö osoittavat selvästi, että ongelmat on tie-
14331: Eduskunnalla, ottaen huomioon sen työmäärän laa- dostettu ja että lainvalmistelun systemaattinen kehittä-
14332: juus, on melko pienet mahdollisuudet kriittisesti ar- minen on pantu alulle. Lainvalmistelun selvä paranta-
14333: vioida ja löytää esitetyssä lainsäädäntöhankkeessa minen on sinänsä aikaa ja resursseja vievä projekti,
14334: kenties olevat puutteellisuudet ja heikkoudet. Järjes- mutta eduskunnalla on perusteltu syy odottaa hallin-
14335:
14336:
14337: 5 370148 65
14338: noita yhä selkeämmin laadittuja ja paremmin perustel- Valtiontalouden kiristyneessä tilanteessa korostuu
14339: tuja lakiesityksiä. erityisesti taloudellisten vaikutusten arvioinnin oikeel-
14340: Valtiontilintarkastajat haluavat tässä yhteydessä lisuus. Valtiovarainministeriön on omalta osaltaan oh-
14341: erityisesti kiinnittää huomiota hallituksen esitysten laa- jeistuksellaan selvennettävä taloudellisten vaikutus-
14342: dinta prosessiin, vaikutusten arviointiin, lainsäädännön ten arvioinnin menettelytapoja ja sisältöä, mutta jokai-
14343: yleiseen selkeyteen ja täsmällisyyteen sekä lainsää- selle ministeriölle kuuluu tietysti vastuu siitä, että edus-
14344: dännön vaikutusten jälkikäteiseen arviointiin. kunnalle annetun esityksen taloudelliset perusteet ja
14345: Kehysbudjetointi, tavoite- ja tulosajattelu ym. viime- vaikutusten arviointi antavat eduskunnalle oikean ja
14346: aikaiset uudistukset sekä erityisesti hallinnonalakoh- riittävän kuvan esityksestä. Huolestuttavaa on se, että
14347: taiset säästötavoitteet ja -toimenpiteet ovat valtionti- Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen koh-
14348: lintarkastajien mielestä johtamassa yhä sektoroitu- deryhmänä olleissa esityksissä sivuutettiin monesti
14349: neempaan hallinto- ja myös lainvalmistelukäytäntöön. niistä aiheutuvat kielteiset vaikutukset, silloinkin kun
14350: Lainvalmistelun laajapohjaisuus on kuitenkin useimmi- ne tunnettiin valmisteluvaiheessa. Mikäli näin mene-
14351: ten se keskeinen tekijä, joka varmistaa eduskunnalle tellen eduskunnalta olisi salattu merkittävää asian kä-
14352: annettavan lakiesityksen tietosisällön riittävyyden ja sittelyyn vaikuttavaa tietoa, olisi tällaista menettelyä
14353: oikeellisuuden sekä valmistelun avoimuuden ja julki- pidettävä erittäin tuomittavana. Valtiontilintarkastajat
14354: suuden ja joka myös mahdollistaa laajan kansalaiskes- yhtyvät Valtiontalouden tarkastusviraston esittämään
14355: kustelun hankkeen riittävän aikaisessa vaiheessa. kantaan, että vastuu hallituksen esitysten virheistä,
14356: Mainittu sektoroituminen sekä lainvalmistelun resurs- erityisesti taloudellisten vaikutusten arvioinnin osalta
14357: sien puute ja aikatauluun liittyvätongelmatovat seikko- ei ole ollut riittävän konkreettista. Nimenomaan talou-
14358: ja, jotka merkittävästi vaikuttavat itse lainvalmistelu- dellisiin vaikutusarvioihin kohdistuvaa valvontaa ja pa-
14359: prosessiin ja sitä kautta lopputulokseen. Ministeriöi- lautetta olisi tehostettava kaikilla tasoilla.
14360: den johdon on huolehdittava siitä, että ministeriöissä Hyvä säädös on sanamuodoltaan selkeä sekä ym-
14361: käynnistynyt lainvalmistelun kehittäminen todella joh- märrettävä ja johdonmukainen suhteessa sitä koske-
14362: taa suunnitelmalliseen lainvalmistelun perusedellytys- van esityksen tavoitteisiin ja perusteluihin. Lakiesityk-
14363: ten parantamiseen ja menettelytapojen selkeyttämi- sen perusteluaineisto vaikuttaa osaltaan tuomioistuin-
14364: seen. ten laintulkintaan ja sitä kautta sitovasti oikeuskäytän-
14365: Hallituksen esitysten vaikutusten esittämisessä ja töön. Valtiontilintarkastajat toteavat, että epäselvissä
14366: niiden arvioinnissa on selvästi havaittu puutteellisuuk- tapauksissa tuomioistuinlaitoksen merkitys lakia so-
14367: sia ja yksipuolisuuksia. Lakiesitysten tavoitteet on esi- vellettaessa kasvaa suhteettoman suureksi eduskun-
14368: tettyhyvin yleisellä tasolla ja vaikutusarviot painottuvat nalle kuuluvan lainsäädäntövallan kustannuksella.
14369: tutkimustenkin mukaan usein muihin kuin varsinaisesti Lainsäädännöntoteutumisen seurannan merkitys ja
14370: tavoitteen suuntaisiin vaikutuksiin. Merkittävää on seurantaan liittyneet puutteetovat nousseet esille lain-
14371: myös se, että tutkimusten mukaan säädösten vaikutuk- valmistelun kehittämistyössä. Tämä liittyy tärkeänä
14372: sia ympäristöön ei hahmoteta ja että ympäristövaiku- osana laajempaan kysymykseen siitä, miten ja millä
14373: tusten arviointitarvetta ei siten valmistelussa tunniste- tarkkuudella ministeriöt seuraavat halliinnonalansa
14374: ta. Valtiontilintarkastajat painottavat, että tavoitteiden toimintaa ja miltä osin hallinto raportoi toiminnasta ja
14375: ja esitettyjen vaikutusten keskinäinen vaikuttavuus- tuloksista eduskunnalle. Viime vuosien uudistusten jäl-
14376: suhde tulee jatkossa esittää nykyistä selkeämmin, mikä keen on aiheellista todeta, että tämän hallinnolle kuulu-
14377: osaltaan myös helpottaa saavutettujen tulosten arvi- van seuranta- ja raportointitehtävän asianmukainen
14378: ointia suhteessa alkuperäisiin tavoitteisiin. Samoin on toteuttaminen tulee olemaan eduskunnan tosiasialli-
14379: nykyistä tarkemmin perehdyttävä säädösesitysten ym- sen toimivallan perusedellytyksiä.
14380: päristövaikutusten arviointiin.
14381:
14382:
14383:
14384:
14385: Tietosuoja sa erityinen yleislaki, henkilörekisterilaki (471/87).
14386: Perusoikeusuudistuksen (969/95) yhteydessä otet-
14387: Tietosuojan tarkoituksena on tiedon kohteena ole- tiin hallitusmuodon 8 §:ään osin uudet yksityiselä-
14388: van henkilön yksityisyyden sekä hänen etujensa ja män suojaa koskevat säännökset. Pykälän 1 mo-
14389: oikeuksiensa turvaaminen. Tätä varten on olemas- mentin mukaan henkilötietojen suojasta säädetään
14390:
14391:
14392: 66
14393: tarkemmin lailla. Kyse ei ole oikeusministeriön nökset. Poikkeuslupajärjestelmä säädettiin anta-
14394: mielestä varsinaisesta uudesta perusoikeudesta, maan tarpeellista liikkuma-alaa aiemmin sääntele-
14395: mutta henkilötietojen suojaa voidaan rajoittaa vain mättömän elämänalueen monimuotoisuuden sekä
14396: samoin perustein kuin yksityiselämän suojaa kos- tietojensiirtoa koskevan lainsäädännön kehittymät-
14397: kevaa perusoikeutta. tömyyden vuoksi.
14398: Tietosuojan kehittyminen on osaltaan seurausta Henkilörekisterilaki on tietosuojan yleislaki ja
14399: kansainvälisestä yhteistyöstä, jossa henkilötietojen toissijainen muissa laeissa oleviin tietosuojaa kos-
14400: suojaa yhtenäistävillä normistoilla pyritään saman- keviin erityissäännöksiin. Lakia sovelletaan sekä
14401: aikaisesti turvaamaan tietojen liikkuvuus eri mai- yksityisten että viranomaisten pitämiin henkilöre-
14402: den välillä sekä turvaamaan yksilöiden perusoi- kistereihin, ja sääntelyn kohteena ovat sekä atk-
14403: keudet ja -vapaudet. Suomea sitovat tässä mielessä tiedostot että manuaaliset henkilörekisterit.
14404: Euroopan neuvoston tietosuojasopimus (yleissopi- Henkilörekisterilakia sovelletaan ainoastaan yk-
14405: mus yksilöiden suojelusta henkilötietojen auto- sityisiin luonnollisiin henkilöihin. Esimerkiksi am-
14406: maattisessa tietojenkäsittelyssä, SopS 36/1992) ja matin- ja elinkeinonharjoittajia koskevat luettelot
14407: EY:n tietosuojadirektiivi (Euroopan parlamentin ja samoin kuin sellaiset henkilön nimen, aseman ja
14408: neuvoston direktiivi yksilöiden suojelusta henkilö- työosoitteen sisältävät luettelot, joissa henkilö on
14409: tietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta asemansa vuoksi ja joita käytetään elinkeinonhar-
14410: liikkuvuudesta, 95/46/EY). joittajien väliseen asiointiin, jäävät lain soveltamis-
14411: Tietosuojavaltuutettu valvoo henkilötietojen alan ulkopuolelle.
14412: keräämistä, tallettamista, käyttöä ja luovuttamista Lakia ei myöskään sovelleta yksinomaan henki-
14413: tietosuojan yleistavoitteiden saavuttamiseksi. Var- lökohtaisiin tarkoituksiin käytettäviin henkilörekis-
14414: sinainen rekisterinpitäjää velvoittava päätöksente- tereihin eikä henkilörekistereihin, jotka sisältävät
14415: ko kuuluu tietosuojalautakunnalle, jonka päätök- vain tiedotusvälineissä julkaistua aineistoa sellaise-
14416: seen voi hakea muutosta valittamalla korkeim- naan. Tiedotusvälineiden toimituksellisiin rekiste-
14417: paan hallinto-oikeuteen. Tietosuojavaltuutettu ja reihin sovelletaan vain rekistereiden suojaamista ja
14418: tietosuojalautakunta ovat oikeusministeriön tulos- suojaamisvelvollisuuden noudattamisen valvontaa
14419: ohjaamia mutta päätöksenteossaan itsenäisiä vi- koskevia säännöksiä.
14420: ranomaisia. Tietosuojan ennakkovalvonta toteutetaan ilmoi-
14421: tusmenettelyn avulla. Se koskee erityisesti sellaisia
14422: Tietosuojan sisältö ja laajuus henkilörekistereitä ja niihin liittyviä toimintoja, joi-
14423: Tietosuojan yleisperiaatteet ja toteuttamiskeinot den on arvioitu sisältävän tavallista merkittävämpiä
14424: ovat oikeusministeriön mukaan varsin samanlaiset tietosuojariskejä. Tietosuojavaltuutetulla on oikeus
14425: Euroopan tietosuojasopimuksessa, EY:n tietosuo- valvonnan toteuttamiseksi saada rekisterinpitäjiltä
14426: jadirektiivissä ja kansallisissa lainsäädännöissä. valvontaa varten tarvittavia tietoja henkilörekiste-
14427: Yleisiä, Suomenkin henkilörekisterilakiin sisältyviä ristä ja sen käytöstä sekä oikeus tarkastaa henkilö-
14428: tietosuojaperiaatteita ovat rekistereitä. Tietosuojavaltuutettu voi antaa yleisiä
14429: - tietojen keräämisen avoimuus ja asianmu- ohjeita siitä, milloin henkilötietoja voidaan luovut-
14430: kaisuus taa lain 19 §:n perusteella massaluovutuksena ja
14431: - käyttötarkoitussidonnaisuus milloin henkilörekistereitä voidaan 20 §:n nojalla
14432: - tietojen tarpeellisuus käyttötarkoituksen yhdistää, samoin kuin henkilörekisterien suojaami-
14433: kannalta sesta.
14434: - arkaluonteisten tietojen rekisteröintikielto Havaitessaan puutteita tai lainvastaisuuksia re-
14435: - tietojen virheettömyysvaatimus kisterinpidossa tietosuojavaltuutettu voi kehottaa
14436: - tietojen poistaminen käyttötarkoituksen la- asianomaista rekisterinpitäjää muuttamaan menet-
14437: kattua telyään. Mikäli rekisterinpitäjä ei noudata kehotus-
14438: - tietoturva ja ta, voi tietosuojavaltuutettu viedä asian tietosuoja-
14439: - rekisteröidyn oikeus valvoa ja tarkistaa omia lautakunnan ratkaistavaksi. Tämä voi antaa rekiste-
14440: tietojansa. rinpitäjää lain nojalla veivoittavia käskyjä toimin-
14441: Henkilörekisterilailla pyritään oikeusministe- nan muuttamisesta. Tietosuojalautakunta voi myös
14442: riön mukaan rekisteritoimintojen yleisohjaukseen antaa luvan poiketa henkilörekisterilain ja tietyistä
14443: laissa olevien yleisvelvoitteiden avulla. Niitä täy- yleisten asiakirjain julkisuutta koskevan lain sään-
14444: dentävät rekisteröityjen oikeuksia koskevat sään- nöksistä. Poikkeusluvan myöntämisen edellytykse-
14445: nökset sekä valvontaviranomaisen ohjaus- ja tar- nä on painava syy ja se, että rekisteröidyn yksityi-
14446: kastustoimintaa ja seuraamuksia koskevat sään- syyden sekä hänen etujensa ja oikeuksiensa ja
14447:
14448:
14449: 67
14450: valtion turvallisuuden vaarantuminen voidaan es- aukkoja, ja luottamukselliset tiedot voivat vuotaa
14451: tää. ulkopuolisille. Tietosuojavaltuutettu muistuttaa,
14452: että kun valvontaviranomaisten tiedonsaantioikeu-
14453: Tietosuojan soveltaminen käytäntöön det kasvavat eri rekistereistä ja samaan aikaan
14454: Oikeusministeriö toteaa lausunnossaan, että sillä ei yhteiskunnan, siis hallinnon ja liike-elämän, rekis-
14455: toimialansa huomioon ottaen ole käytettävissään terinpito paisuu ja keskittyy, lisääntyy kansalaisiin
14456: sellaisia selvityksiä, joiden perusteella voitaisiin kohdistuva valvonta ja seuranta sekä profilointi
14457: arvioida julkishallinnon rekisterinpidon asianmu- merkittävästi.
14458: kaisuutta. Ministeriön mukaan käytännössä on kui- Tietosuojavaltuutetun mukaan tietosuojan to-
14459: tenkin tullut ilmi, että tietojärjestelmien ja hallinnol- teutumisen yksi ydinkysymys on henkilötietojen
14460: listen uudistusten valmistelussa ei aina riittävästi tai käsittelyn kaikkien vaiheiden - keruun, käsitte-
14461: riittävän aikaisessa vaiheessa selvitetä uudistusten lyn, luovutuksen, suojauksen, siirron, hävittämisen
14462: oikeudellisia edellytyksiä ja tarvittavia säädösmuu- ja arkistoinnin - suunnitelmallisuus. Erilaisten
14463: toksia. Ministeriö huomauttaa, että julkishallinnon uudistusten suunnittelu sujuu kuitenkin tietosuojan
14464: erityistarpeet eivät ole useinkaan hoidettavissa kannalta ajoittain kangerrellen. Tietosuoja-asia
14465: yleislakina toimivan henkilörekisterilain avulla. saattaa nousta esille vasta lain eduskuntakäsittelys-
14466: Esimerkiksi henkilötietojen luovutus viranomais- sä tai valiokunnissa. Tietosuojavaltuutettu huo-
14467: ten välillä voi edellyttää salassapitosäännösten mauttaa, että henkilötietojen suojasta on säädettävä
14468: vuoksi erityissäännöksiä. tarkemmin lailla. Tämä lailla säätämisen velvolli-
14469: Tietosuojavaltuutetun lausunnon mukaan tieto- suus ei saa kuitenkaan olla vain yksipuolista poik-
14470: suojan tarpeessa on kysymys kansalaisten perusoi- keusten tai vapautusten hakemista tietosuojan
14471: keuksien toteuttamisesta ja varmistamisesta sekä yleisperiaatteista tai henkilörekisterilaista.
14472: siitä, miten yksilöä kohdellaan hallinnossa. Lausun- Yleiskäsityksenään tietosuojavaltuutettu lausuu,
14473: non mukaan tietosuojan ydinsisältö on löytää hen- että keskeisten ministeriöiden, kuten liikennemi-
14474: kilörekisterilain ja muiden säädösten kautta ne nisteriön, valtiovarainministeriön ja sisäasiainmi-
14475: tavat, joilla yksilön tarve yksityisyyteen ja yhteis- nisteriön, tietämys kansalaisten yksityisyyden suo-
14476: kunnan tietotarpeet tasapainotetaan ja ristiriidat jasta saisi olla syvällisempää, kuin se todellisuudes-
14477: ratkaistaan. sa on.
14478: Hallinnon tietotarpeiden perusteet ovat moni-
14479: naiset: henkilötietojen kaupallistaminen, tulosohja- Tietosuojalainsäädännön muutostarpeet ja
14480: us, kustannusseuranta, väärinkäytön valvonta, uudistushankkeet
14481: kansalaisten luokitus erityisryhmiin, työelämässä
14482: tapahtuva rekrytointi ja ulkomaiset tietotarpeet, Henkilötietotoimikunnan mietintö
14483: mm. Europol ja Schengen-järjestelmä. Tietosuoja- Oikeusministeriö asetti 4.10.1995 toimikunnan
14484: valtuutetun mielestä kaivattaisiin kuitenkin keskus- (henkilötietotoimikunta) valmistelemaan henkilö-
14485: telua siitä, miten laajalti ja millä perusteilla viran- rekisterilain kokonaistarkistusta. Toimikunnan tuli
14486: omaisten tiedonsaantioikeuksia olisi edelleen ai- työssään ottaa huomioon perusoikeusuudistus,
14487: heellista, perusteltua ja mahdollista laajentaa. Hän henkilörekisterilain soveltamisessa havaitut ongel-
14488: viittaa jo toteutettuihin laajennuksiin, esim. syksyllä mat ja saadut kokemukset, yhteiskunnan tekninen
14489: 1995 poliisin toimivallan laajennuksiin, jotka pai- kehitys, EU:n tietosuojadirektiivi sekä Euroopan
14490: nonuivat voimakkaasti ns. harmaan talouden, kan- neuvoston tietosuojasopimus ja siihen liittyvät tie-
14491: sainvälisen rikollisuuden ja rahanpesun estämi- tosuojasuositukset Lisäksi oli otettava huomioon
14492: seen. julkisuuslainsäädännön uudistushanke. Henkilö-
14493: Hallinnon perusrekistereiden ylläpito on keski- tietotoimikunnan mietintö (KM 1997:9) luovutettiin
14494: tetty ja keskittynyt voimakkaasti yhteen kaupalli- oikeusministerille 16.5.1997.
14495: seen atk-palvelutaloon. Kun tähän yhdistetään jul- Toimikunnan keskeinen tavoite oli saattaa kan-
14496: kishallinnossa, usein sakon uhalla, kansalaisilta sallinen lainsäädäntö vastaamaan EU:n tietosuoja-
14497: pakolla kerätyn tiedon kaupallistaminen eli myynti direktiiviä ottaen kuitenkin huomioon direktiivin
14498: liikeyrityksille, on kehityksessä tietosuojavaltuute- mahdollistama kansallinen liikkumavara. Ehdotus-
14499: tun mukaan vinoutuneita piirteitä. Hänen mieles- ta laadittaessa pidettiin tavoiteltavana, että direktii-
14500: tään kansalaisnäkökulma ja kansalaisen oikeustur- vi voitaisiin saattaa voimaan mahdollisimman sel-
14501: va saattavat jäädä esim. Internetin kautta tapahtu- keällä ja kansalliseen lainsäädäntöön sopeutuvalla
14502: vassa tai suunnitellussa perusrekistereiden tietojen tavalla. Ehdotuksessa päädyttiin esittämään uutta
14503: jakelussa syrjään. Tietoturvaan voi myös syntyä lakia yksityisyyden suojasta henkilötietojen käsitte-
14504:
14505:
14506: 68
14507: lyssä. Se rakentuisi monilta osin korvattavan henki- sellaisten automatisoJtUJen päätösten teko, jotka
14508: lörekisterilain pohjalle. aiheuttavat rekisteröidylle oikeudellisia vaikutuk-
14509: Tavoitteena oli myös lisätä yksilöiden itsemää- sia tai muutoin vaikuttavat häneen merkittävällä
14510: räämisoikeuden edellyttämiä tietojensaantioikeuk- tavalla.
14511: sia ja siten parantaa ihmisten mahdollisuuksia val- Tietosuojavaltuutetun toimivaltuuksia toimikun-
14512: voa itseään koskevien tietojen käyttöä. Lisäksi esi- ta tarkistaisi siten, että tietosuojavaltuutetun anta-
14513: tyksessä korostuu rekisteritoimintojen ohjaus yleis- mat virheen oikaisua ja tarkastusoikeuden toteutta-
14514: velvoitteiden avulla sekä rekisterinpitäjien ja heitä mista koskevat päätökset tulisivat asianosaisia vel-
14515: edustavien järjestöjen itsesääntely hyvän rekisteri- voittaviksi. Tietosuojalautakunnan yleisestä poik-
14516: tavan kehittämisessä. keuslupatoimivallasta luovuttaisiin, mutta ehdo-
14517: Mietinnössä todetaan, että henkilötietojärjestel- tuksen mukaan tietosuojalautakunta voisi tietyissä
14518: mien toimivuus ja yleinen hyväksyntä on riippuvai- tietosuojadirektiivin asettamissa rajoissa myöntää
14519: nen paitsi siitä, kuinka hyvin lainsäädännössä on- luvan henkilötietojen käsittelyyn. Tietosuojaval-
14520: nistutaan tasapainottamaan erilaiset tietojen saata- tuutetun ja tietosuojalautakunnan päätöksiin haet-
14521: vuuteen ja käsittelyyn liittyvät arvot, myös siitä, taisiin muutosta valittamalla lääninoikeuteen ja
14522: kuinka hyvin rekisterinpitäjät ja muut henkilötieto- edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
14523: jen käsittelyyn osallistuvat ymmärtävät lainsäädän- Erityislainsäädännön osalta henkilötietotoimi-
14524: nön tavoitteet ja sääntelyn taustalla olevat ihmisten kunta ehdotti, että ministeriöt käynnistäisivät
14525: perusoikeudet. Uuteen lakiin ehdotetaan lain tar- oikeusministeriön kanssa erityislainsäädännön uu-
14526: koitusta määrittelevää säännöstä, jossa lain liittymi- distamistyön välittömästi toimikunnan ehdottaman
14527: nen nimenomaan perusoikeuksiin ilmenee sel- yleislain jatkovalmistelun yhteydessä.
14528: västi.
14529: Toimikunnan ehdotuksessa määritellään tieto- Tiedonkeruuvaltuuksia selvittäneen työryhmän
14530: suojaan liittyviä käsitteitä, siirretään eräitä aiemmin loppuraportti
14531: asetuksella säänneltyjä asiakokonaisuuksia lain ta- Valtiovarainministeriö asetti 8.12.1995 työryhmän
14532: solle, luodaan säännöksiä toimialakohtaisista käy- tukemaan ministeriöitä tiedonkeruun yleisvaltuuk-
14533: tännesäännöistä helpottamaan hyvän rekisterita- sien poistamiseksi ja erityisvaltuuksien rajaamisek-
14534: van laatimista, puututaan eräiden arkaluonteisten si asiaa koskevien aiempien periaatekannanottojen
14535: tietojen käsittelyyn ja luodaan mahdollisuus luotto- mukaisesti. Työryhmä selvitti yhdessä eri hallin-
14536: tietorekisterien tietosisällön laajentamiseen. Toimi- nonalojen kanssa viranomaisten tiedonkeruuval-
14537: kunta esittää myös, että henkilötunnuksen käsitte- tuudet sekä arvioi niiden säädöstasoa, säädösten
14538: lystä säädettäisiin laissa nimenomaisesti. Sääntelyn täsmällisyyttä ja tietojen keräämisen tarpeellisuutta.
14539: lähtökohtana olisi sisällöllisesti oikeuskäytännön Työryhmän kartoituksessa löytyi n. 140 eri tiedon-
14540: muodostama tilanne, mutta tietosuojadirektiivi keruuvaltuutta. Työryhmä luovutti loppuraporttin-
14541: edellyttää, että jäsenvaltiot määrittelevät ne olosuh- sa valtiovarainministeriölle 2.12.1996.
14542: teet, joissa henkilötunnusta ja muuta yleisesti käy- Työryhmä toteaa johtopäätöksissään mm., että
14543: tössä olevaa tunnistetta saa käyttää. tietohallinnon ja tiedonkeruun yleisen lainsäädän-
14544: Tietosuojadirektiivin keskeinen tavoite on tur- nön kehittymisestä huolimatta viranomaisten yksit-
14545: vata henkilötietojen vapaa liikkuvuus EU:n sisällä. täiset tiedonkeruuvaltuudet eivät kaikilta osin ole
14546: Jäsenvaltio ei saa estää henkilötiedon siirtämistä tyydyttäviä. Tiedonkeruuvaltuuksien säätäminen ei
14547: toiseen jäsenvaltioon yksityisyyden suojaan liitty- ole yhtenäistä. Sääntelyn laajuudessa, tasossa ja
14548: vistä syistä. Tietosuoja ei myöskään saa estää hen- täsmällisyydessä on huomattavia hallinnonalakoh-
14549: kilötietojen siirtoa sellaisiin kolmansiin maihin, jot- taisia eroja. Useimmiten lain säännökset on kirjoi-
14550: ka voivat turvata tietosuojan riittävän tason. Lakiin tettu hyvin yleiseen muotoon, ja osaa niistä on
14551: ehdotetaankin otettavaksi säännökset siitä, milloin täsmennetty asetuksella. Pelkästään asetuksiin pe-
14552: henkilötietojen siirto EU:n ulkopuolelle on sallit- rustuvia tiedonkeruuvaltuuksia oli hieman yli 20.
14553: tua. Osa näistä säännöksistä antaa viranomaiselle vai-
14554: Toimikunnan ehdotuksen mukaan rekisterinpi- tuoden kerätä tietoja toiselta viranomaiselta, mutta
14555: täjän on huolehdittava siitä, että rekisteröity voi kerättäviin tietoihin saattaa sisältyä myös yksityisiä
14556: saada tiedon rekisterinpitäjästä ja henkilötietojen henkilöitä koskevia tietoja. Osa tiedonkeruuval-
14557: käsittelystä sekä muut sellaiset tiedot, jotka ovat tuuksista koskee suoraan yrityksiltä kerättävää tie-
14558: tarpeen rekisteröidyn oikeuksien käyttämiseksi ao. toa.
14559: henkilötietojen käsittelyssä. Rekisteröidyn aseman Työryhmä toteaa, että viranomaisten tarve kerä-
14560: turvaamiseksi kiellettäisiin myös pääsääntöisesti tä henkilöitä ja yhteisöjä koskevia tietoja on kasva-
14561:
14562:
14563: 69
14564: nut ja paine uusien tiedonkeruuvaltuuksien säätä- niitä koskevien valtuuksien tarpeellisuutta ja laa-
14565: miseen pyrkii edelleen lisääntymään. Jo tekninen juutta on arvioitava määräajoin, esim. kolmen vuo-
14566: kehitys edistää tietojen keruun kasvua, kun tietojen den välein. Erityisesti tulee arvioida käytettävän
14567: kerääminen on aiempaa vaivattomampaa ja hal- keruumenetelmän sopivuutta kussakin tilanteessa
14568: vempaa. Virastojen ja laitosten tiedonkeruuval- erikseen.
14569: tuuksien tarpeesta voidaan työryhmän mukaan - Laajojen, monikäyttöisten rekistereiden osal-
14570: kuitenkin perustellusti eri lähtökohdista tarkastel- ta tulee aina erikseen harkita rekisterikohtaisen
14571: len tulla toisilleen vastakkaisiin johtopäätöksiin. lainsäädännön tarpeellisuus.
14572: Työryhmän käsityksen mukaan tiedonkeruun - Oikeusministeriö antaa lainsäädännön joh-
14573: ohjaamiseksi tarvitaan juridisen tarkastelun lisäksi donmukaisuuden ja kansainvälisten velvoitteiden
14574: myös yleistä periaate- ja arvokeskustelua tiedonke- noudattamisen varmistamiseksi koulutusta ja ohja-
14575: ruun eettisistä periaatteista, toimintatavoista ja hy- usta salassapitoa ja henkilötietojen siirtoa koske-
14576: väksyttävästä laajuudesta. Informaatio-oikeus on vien erityissäännösten valmistelusta sitten, kun jul-
14577: kuitenkin uusi oikeuden ala, joten hyvän tietohal- kisuuslainsäädännön kokonaisuudistus ja henkilö-
14578: linnon toimintatavat ja periaatteet eivät ole vielä rekisterilain kokonaisuudistus ovat toteutuneet.
14579: vakiintuneet. Erityisesti ennen arkaluonteisten tie- - Tiedonkeruun on oltava läpinäkyvää. Tie-
14580: tojen keräämistä, rekisterien perustamista ja niitä donkeruuta ei pitäisi käyttää niin, että se sääntelee
14581: koskevien lakien säätämistä tulisi työryhmän mie- tai muutoin ohjaa keräämisen kohteena olevaa
14582: lestä määritellä, millaista tietoa voidaan kerätä eri organisaatiota tai henkilöitä. Hyvinvointipalvelujen
14583: tarkoituksiin sekä mikä on tiedonkeruun eettisesti arviointi- ja seurantajärjestelmien tarpeellisuus ja
14584: hyväksyttävä laajuus ja toimintatavat. Olisi myös kehittäminen otetaan eri hallinnonalojen yhteiseksi
14585: punnittava tiedonkeruun tarvetta ja tarkoitusta eet- selvittämiskohteeksi.
14586: tisiä periaatteita vasten. - Ministeriöiden kehittämis- tai tietohallinto-
14587: Työryhmän mielestä sekä julkisen hallinnon tie- strategioissa tulee nykyistä paremmin ottaa huo-
14588: tohallinnon neuvottelukunnan että valtion tietohal- mioon rationaalista ja oikeudellisesti moitteetonta
14589: linnon johtoryhmän tulisi ottaa toimintaohjelmiinsa tiedon keräämistä koskevat tavoitteet ja toimintata-
14590: edellä tarkoitetun periaate- ja arvokeskustelun vat.
14591: käynnistäminen ja edistäminen. - Selvitetään, miten tietosisältöjen kuvaamista
14592: Työryhmä päätyi seuraaviin kehittämisehdotuk- voidaan yhtenäistää ja standardoida tietojen yhteis-
14593: siin: käytön lisäämiseksi. Tietosisältöjen kuvauksien tu-
14594: - Ennen uuteen tiedonkeruuseen ryhtymistä lee olla kaikkien tietoa tarvitsevien helposti käytet-
14595: on vam1istettava keräämisen laillisuus ja kartoitet- tävissä.
14596: tava jo olemassa oleva samaa asiaa koskevan tie- - Tietosuoritteiden hinnoittelu ei saa vaikuttaa
14597: don keruu. viranomaisten tarvitsemien tietojen hankintata-
14598: - Uuden lainsäädännön valmistelussa on sel- paan, eikä hinnoittelu saa johtaa viranomaisten
14599: vitettävä tiedonkeruuta koskeva yleinen lainsää- päällekkäiseen tiedonkeruuseen.
14600: däntö ja kansainväliset velvoitteet. Valmistelussa Toimeenpanon ja seurannan osalta työryhmä
14601: tulisi olla mukana myös riittävä tietosuojaa koskeva ehdotti, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätök-
14602: oikeudellinen asiantuntemus. sen tiedonkeruun rationalisoimisesta tai että tie-
14603: - Uuden tiedon keräämisen tarve on tarkoin donkeruuta koskevat periaatteet sisällytettäisiin
14604: perusteltava. Erityisesti laajoja tiedonkeruita suun- muuhun tietohallintoa koskevaan periaatepäätök-
14605: niteltaessa myös tiedonluovuttajat tai niiden edus- seen. Järkeistämistä ohjaisi valtion tietohallinnon
14606: tajat olisi mahdollisuuksien mukaan kytkettävä johtoryhmä.
14607: suunnitteluun tai muutoin kuultava heitä valmiste-
14608: lun varhaisessa vaiheessa. Tiedonkeruun kustan- Tietosuajava ltu utettu
14609: nukset sekä tiedonkerääjälle että luovuttajalle on Tietosuojavaltuutettu on valtiontilintarkastajille an-
14610: selvitettävä. Uuden tiedonkeruun tarve ja kustan- tamassaan lausunnossa todennut, että tietoyhteis-
14611: nukset on selvitettävä hallituksen esityksen perus- kunnan ja tietoverkkojen -ennen muuta Interne-
14612: teluissa. tin - kehittyminen luovat tarpeita saattaa henkilö-
14613: - Viranomaisten yhteistyötä tulee edelleen tietoja koskeva lainsäädäntö ajan tasalle. Eräitä
14614: kehittää niin, että mahdollisuuksien mukaan samaa tällaisia kysymyksiä ovat kulutuksen digitalisoitu-
14615: asiaa koskevat tiedot kerättäisiin yhdellä kertaa eri minen ja sen seuranta tietoverkoissa, väestötietojen
14616: viranomaisten tarpeisiin. myynti, rajaviranomaisten lisääntyvä yhteistyö ja
14617: - Myös olemassa olevien tiedonkeruiden ja geenitietojen käyttäminen. Sähköpostin ja Interne-
14618:
14619:
14620: 70
14621: tin oikeudellisen aseman sääntely on sekava ja rästä tavoitteena estää toimiston työn uudelleen
14622: tietoturva puutteellinen. Työelämässä tapahtuvan ruuhkautuminen.
14623: tiedonkeruun osalta tulisi lainsäädännössä toteut- Oikeusministeriön arvion mukaan enimmäisvi-
14624: taa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suositukset reilläoloaikaa koskevat tavoitteet on saavutettu ai-
14625: työelämän tietosuojasta. nakin ns. vanhojen asioiden osalta. Selviä tietosuo-
14626: Tietosuojavaltuutettu viittaa myös sosiaali- ja jaloukkauksia koskeviin asioihin on myös puututtu
14627: terveydenhuoltoalan mittaviin uudistushankkei- asian laadun vaatimalla tavalla välittömästi. Vuo-
14628: siin, joilla pyritään Saumattomiin hoitoketjuihin, delle 1997 siirtyneiden asioiden määrä on lisäänty-
14629: etälääketieteen käyttöön, etädiagnostiikkaan sekä nyt edellisestä vuodesta n. 6 o/o:lla, eli ruuhka on
14630: parannettuun tiedonkulkuun. Näillä hankkeilla ta- jälleen alkanut kasvaa, joskin tilanne on oikeusmi-
14631: voitellaan kustannustehokkuutta, laatua ja palve- nisteriön mielestä pysynyt hallinnassa verrattuna
14632: luiden tasa-arvoisempaa saatavuutta, mutta ongel- esim. 1990-luvun alkuvuosiin. Ruuhkautumiseen
14633: maksi nousevat tietosuojavaltuutetun mielestä on vaikuttanut se, että voimavaroja on jouduttu
14634: puutteelliset tietoturvajärjestelyt, vastuunjakojen käyttämään aiempaa runsaammin ns. vanhojen
14635: selkiintymättömyys sekä puutteellisesti järjestetty asioiden käsittelyyn sekä ennalta ehkäiseviin toi-
14636: tietosuoja. menpiteisiin ja kansainvälisiin tehtäviin.
14637: Vuoden 1997 talousarvion valmistelun ja vuotta
14638: Tietosuojavaltuutetun ja -lautakunnan toiminta 1997 koskevien tulosneuvottelujen yhteydessä kes-
14639: kertomusvuonna kusteltiin tuloksellisuuden arviointiperusteista ja
14640: Tietosuojavaltuutetun toimistolle on vuoden 1996 täsmennettiin tavoitteiden asettamista. Tulosneu-
14641: talousarviossa asetettu seuraavat tulostavoitteet: votteluissa sovittiin paitsikäsittelymäärä-ja -aikata-
14642: Tietosuojavaltuutetun käsittelemien asioiden voitteista myös tarkastustoiminnalle asetetuista ta-
14643: enimmäisvireilläoloaikaa lyhennetään 12 kuukau- voitteista.
14644: teen, selviä tietosuojaloukkauksia koskevat asiat Tietosuojalautakunnalle asetettiin 10.1.1996 ta-
14645: ratkaistaan välittömästi ja kansalaisten vireille saat- voitteeksi pitää asioiden keskimääräinen käsittely-
14646: tamat asiat alle 12 kuukaudessa. aika edelleen neljänä kuukautena. Tämä tavoite on
14647: Näitä tulostavoitteita laadittaessa tietosuojaval- oikeusministeriön mukaan saavutettu.
14648: tuutetun toimiston työt olivat pahasti ruuhkautu- Tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalau-
14649: neet, ja eräät asiat olivat olleet toimistossa vireillä takunnan menot ja henkilötyövuodet v. 1990-96
14650: erittäin pitkään. Näistä syistä tulostavoitteiden ilmenevät seuraavasta asetelmasta:
14651: aserannassa keskityttiin oikeusministeriön mu-
14652: kaan ruuhkatilanteen hallintaan, pitkään vireillä Vuosi Mmk Henkilötyövuosia
14653: olleiden asioiden selvittämiseen ja uusien asioi- 1990 2,96 10
14654: den keskimääräisen käsittelyajan alentamiseen. 1991 3,35 11
14655: Ministeriön ja tietosuojavaltuutetun toimiston tu- 1992 3,57 12
14656: 1993 3,87 12
14657: losneuvotteluissa on em. tavoitteita vielä täsmen- 1994 3,80 15
14658: netty ja sovittu myös eräistä yksityiskohtaisemmis- 1995 4,30 15
14659: ta tavoitteista. Neuvotteluissa sovittiin mm. lisä- 1996 4.43 16
14660: henkilöstön käytöstä sekä siitä, että tuloksellisuu-
14661: den arviointiperusteita kehitetään vuoden 1997 Tietosuojavaltuutetun toimistoon on v. 1988--
14662: talousarviovalmistelun yhteydessä. Neuvotteluissa 96 tullut vireille kirjattuja ja käsiteltyjä yksittäisasioi-
14663: sovittiin myös v. 1996 käsiteltävien asioiden mää- ta seuraavasti:
14664:
14665:
14666: Vuosi Vireille Joista Siirretty Joista Käsitelty Siirretty seuraavalle
14667: käsitelty käsitelty yhteensä vuodelle
14668:
14669: 1988 723 287 .. .. 287 436
14670: 1989 861 455 436 242 697 600
14671: 1990 687 337 600 294 631 657
14672: 1991 733 338 657 259 597 793
14673: 1992 613 338 793 422 760 646
14674: 1993 690 348 646 298 646 689
14675: 1994 712 380 689 370 750 650
14676: 1995 799 501 650 478 979 470
14677: 1996 846 476 470 331 807 473
14678:
14679:
14680:
14681: 71
14682: Tietosuojavaltuutettu huomauttaa lausunnos- Tietosuojavaltuutettu huomauttaa, että vuoden
14683: saan, että edellä kuvatut yksittäisasiat eivät anna 1996 tulostavoitteen saavuttamiseen ja vuoden
14684: täyttä kuvaa v. 1994 alkaneen tulosohjauksenkaan 1997 suoritteisiin on merkittävästi vaikuttanut jo
14685: näkökulmasta toimiston suoritteista ja toiminta- mainittu henkilötietotoimikunnan työ, joka on sito-
14686: muodoista. Lausunnot, puhelimitse tapahtuva päi- nut resursseja. Kertomusvuonna tapahtunut van-
14687: vittäinen neuvonta, kansainvälinen toiminta, tiedo- hojen asioiden ruuhkan taittaminen on kuitenkin
14688: tus ja osallistuminen erinäisten yhteistyötahojen mahdollistamassa toiminnan suuntaamisen enem-
14689: toimintaan ovat merkittävästi lisääntymässä ja vie- män tarkastuksiin, tiedotukseen sekä kansainväli-
14690: mässä suurta osaa toimiston resursseista. Vaikka seen yhteistyöhön. Tietosuojavaltuutettu toivoo
14691: vuodelle 1996 asetetut tavoitteet pääosin saavutet- kuitenkin, että toimistolle myönnettäisiin lisää re-
14692: tiinkin, olivat maaliskuussa 1997 vanhimmat käsit- sursseja palkkausten tarkistuksiin, virkamiesten
14693: telyssä olevat asiat peräisin vuoden 1995 alkupuo- koulutukseen ja ulkomaiseen yhteistyöhön.
14694: lelta.
14695:
14696:
14697:
14698:
14699: Yhteiskunnan tietoteknisen kehittymisen ja verkotlumi- 1995 voimaan tulleeseen lakiin poliisin henkilörekiste-
14700: sen myötä tietosuojan merkitys yksityiselle kansalai- reistä, jonka on tietosuojan osalta katsottu selkeyttä-
14701: selle on kasvanut ja vaatinut erillisen lainsäädännön neen poliisin henkilörekistereiden käytössä vallinnutta
14702: sekä tietosuojan toteutumista valvovan viranomaisen. epäselvää tilannetta. Ilmeistä on, että jatkossakin tarvi-
14703: Lainsäädännössämme tietosuoja nojaa hallitusmuo- taan erityislainsäädäntöä, jolla ratkaistaan tietosuojan
14704: don yksityiselämän suojaa koskeviin säännöksiin. Tie- yleisperiaatteiden ja yhteiskunnallisesti merkittävien
14705: tosuojan sisältöön ja sen toteuttamiseen vaikuttaa yhä toiminnallisten kehittämistarpeiden välinen ristiriita.
14706: voimakkaammmin kansainvälinen kehitys, jolla pyri- Tavoitteena on kuitenkin pidettävä sitä, että tällaiseen
14707: tään toisaalta mahdollistamaan tietojen vapaa liikku- erityislainsäädäntöön turvaudutaan ainoastaan poik-
14708: vuus ja toisaalta yksilöiden suoja. keustapauksissa ja että suunniteltu erityislainsäädän-
14709: Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan tietosuo- tö muodostaisi tietosuojan yleislain kanssa asiallisesti
14710: jan käsite ja sisältö ovat valtionhallinnossa osin edel- ja systemaattisesti yhteneväisen ja ymmärrettävän ko-
14711: leen sisäistämätiä ja sen valvonta ja edistäminen ovat konaisuuden.
14712: liian suuresti jääneet tietosuojavaltuutetun ja hänen Valtiontilintarkastajat katsovat, että yhteiskunnan
14713: resursseiltaan vähäisen toimistonsa varaan. Tietosuo- nykyisessä kehitysvaiheessa olisi välttämättä käynnis-
14714: ja on kuitenkin merkittävä yksityisyyteen liittyvä oikeus, tettävä laaja periaatteellinen keskustelu tietosuojan
14715: joka tulisi automaattisesti ottaa huomioon kaikessa toi- sisällöstä ja siitä, miten laajalti ja millä perusteilla vi-
14716: minnassa. Mikäli tietosuojaan liittyvien näkökohtien ranomaisten tiedonsaantioikeuksia olisi edelleen ai-
14717: selvittäminen liitettäisiin systemaattisesti kaikkiin vi- heellista, perusteltua ja mahdollista laajentaa. Hallin-
14718: reille tuleviin julkishallinnon lainvalmistelu-ja kehittä- non perusrekistereiden keskittyminen yhteen kaupalli-
14719: mishankkeisiin jo niiden alkuvaiheessa, on ilmeistä, sesti toimivaan yhtiöön on vakava käytännöllinen ja
14720: että toiminnalliset kehittämistarpeet ja tietosuojan tietopoliittinen ongelma, joka myös vaatii laajaa periaa-
14721: vaatimukset olisi mahdollista vaivattomammin tasapai- tekeskustelua.
14722: nottaa. Asia olisi selkeämmin tiedostettava mm. minis- Lopuksi valtiontilintarkastajattoteavat, että tietoyh-
14723: teriötasolla. teiskuntakehityksen ja Euroopan integraation myötä
14724: Viranomaisten tiedonkeruusta on eräissä tapauk- tulee maassamme kasvamaan tarve tietotekniikkaa ja
14725: sissa säädetty erikseen. Näin mahdollistetaan laajem- informaatio-oikeutta ymmärtävistä lakimiehistä. Tämä
14726: pi tiedon keruu- ja käyttöoikeus, kuin mihin voimassa tulisi vastedes ottaa riittävästi huomioon myös alan
14727: oleva henkilörekisterilaki yleislakina antaisi mahdolli- yliopisto-opetuksessa.
14728: suuden. Valtiontilintarkastajat viittaavat mm. syksyllä
14729:
14730:
14731:
14732:
14733: 72
14734: Sisäasiainministeriön hallinnonala
14735:
14736:
14737:
14738:
14739: Sisäasiainministeriön ja sen alaisten laitos- tua. Erityisestä syystä maksu voidaan jättää joltakin
14740: ten ja virastojen maksullinen toiminta ryhmältä perimättä. Pääsääntöisesti maksu peritään
14741: myös valtion viranomaiselta, vaikka lain mukaan se
14742: Tarkastelun lähtökohtia voidaan jättää perimättä, jos siihen on syytä.
14743: Tässä kertomuksessa käsitellään ulkoasiain hallin- Valtiontilintarkastajain em. kertomuksien kan-
14744: nonalan kohdalla ulkoasiainministeriön maksullis- nanotoissa on todettu, että virastojen kustannuslas-
14745: ta toimintaa. Valtiontilintarkastajain kertomuksessa kenta on hyvin puutteellista eikä sen perusteella
14746: vuodelta 1995 käsitellään kauppa- ja teollisuusmi- voida kerätä luotettavia tietoja. On paikallaan tar-
14747: nisteriön hallinnonalan kohdalla ko. ministeriön kastella, miten hallituksen esitysten perusteluissa
14748: sekä sen alaisten virastojen ja laitosten maksullista on arvioitu valtion viranomaisten valmiuksia ottaa
14749: toimintaa (s. 168-178). Näissä kertomusosuoksis- vastaan maksuperustelainsäädännön vaatimukset.
14750: sa käsitellään laajalti nykyistä lainsäädäntöä, Vuoden 1974 alussa tuli voimaan aiempi valtion
14751: 1.3.1992 voimaan tullutta valtion maksuperustela- maksuperustelaki ( 980/73). Sitä koskevan esityk-
14752: kia (150/92), sen sisältöä ja eduskunnan kannanot- sen perusteluissa (HE 134/1973 vp) paneuduttiin
14753: toja sekä viime vuosina valmistuneita raportteja laajasti lain vaatiman kustannuslaskennan järjeste-
14754: valtion maksullisesta toiminnasta ja tietoja maksul- lyihin ja todettiin seuraavaa: "Toisaalta suoritteiden
14755: lisen toiminnan laajuudesta. Valtion maksullisen tarkkojen kustannusten laskemista on ilmeisesti
14756: toiminnan tulot olivat v. 1996 n. 7,45 mrd. mk ja usein pidetty vaikeana tehtävänä. Nykyisin lasken-
14757: maksullisen toiminnan alijäämä n. 980 Mmk. Mak- tatoimen kehityttyä voidaan suoritteiden kustan-
14758: sullisen toiminnan kokonaisalijäämä pieneni sel- nukset kuitenkin laskea suhteellisen helposti myös
14759: västi v. 1996. Vuonna 1995 alijäämä olin. 1,9 mrd. erillisenä toimenpiteenä. Niiden viranomaisten
14760: mk ja kokonaistulot 6,3 mrd. mk. Kertomusvuonna osalta, joiden niin sanottu sisäinen laskentatoimi
14761: valtion maksuperustelain nojalla hinnoitellun toi- on jo täydellisenä käytössä, ovat suoritteiden kus-
14762: minnan tuloista 80 o/o kertyi liiketaloudellisista ja tannuksia koskevat tiedot periaatteessa jatkuvasti
14763: 20 o/o julkisoikeudellisista suoritteista. Vuonna 1995 saatavissa ilman eri toimenpiteitäkin. Kun valtion-
14764: luvut olivat 84 o/o ja 16 o/o. hallinnon laskentatoimen kehittämistyössä pidetyn
14765: Valtion maksullisessa toiminnassa ei periaattees- tavoitteen mukaan sisäinen laskentatoimi tulisi
14766: sa pitäisi syntyä alijäämää, koska maksullisen toi- käyttöön kaikkien viranomaisten osalta viimeistään
14767: minnan taloudellisena tavoitteena on joko kustan- vuonna 1976, ei suoritteiden kustannusten selvitte-
14768: nusvastaavuus (julkisoikeudelliset suoritteet) tai lii- ly tämän jälkeen tuottaisi enää viranomaisille sa-
14769: ketaloudellinen kannattavuus (liiketaloudelliset nottavia vaikeuksia."
14770: suoritteet). Valtion maksuperustelaki sallii kuiten- Näin siis lainsäädännön valmistelijat näkivät ti-
14771: kin hyvin laajasti poikkeuksia näistä tavoitteista. lanteen v. 1973. Nykyistä (1.3.1992 voimaan tullut-
14772: Alijäämäisyys voi siten johtua joko siitä, ettei toimin- ta) maksuperustelakia koskevaan hallituksen esi-
14773: nan taloudellinen tavoite olekaan kustannusvastaa- tykseen ei enää sisälly tällaista optimismia. Lakieh-
14774: vuus tai ylijäämä, tai siitä, ettei kustannusvastaavuu- dotuksen perusteluissa todetaan sen sijaan seuraa-
14775: den tai ylijäämän tavoittelussa ole onnistuttu. Niinpä vaa: "Ehdotettujen uudistusten johdosta viran-
14776: lain mukaan maksu voidaan jättää kokonaan peri- omaisten tulisi entistä enemmän kiinnittää huomio-
14777: mättä, jos se on terveyden- ja sairaanhoitoon, ta taloushallintoonsa, kuten suoritetuotantonsa ra-
14778: muihin sosiaalisiin tarkoituksiin, oikeudenhoitoon, hoitukseen, suoritteidensa hinnoitteluun, laskutuk-
14779: ympäristönsuojeluun, koulutustoimintaan tai ylei- sen suunnitteluun sekä kirjanpidon kehittämiseen.
14780: seen kulttuuritoimintaan liittyvistä syistä peruste!- Liiketoiminnan luonteisessa maksullisessa toimin-
14781:
14782:
14783: 73
14784: nassa olisi suoritteiden kustannusten lisäksi tunnet- Ulkomaalaisvirasto
14785: tava markkinat ja kilpailutilanne. Henkilöstön rek- Ulkomaalaisviraston maksullisia suoritteita ovat
14786: rytoinnissa ja koulutuksessa tulisi entistä enemmän kansalaisuus-, oleskelulupa-, työlupa- ja viisumi-
14787: painottaa liiketoiminnan ja laskentatoimen tunte- päätökset sekä muukalaispassit ja pakolaisen mat-
14788: muksen merkitystä." kustusasiakirjat. Maksullisia julkisoikeudellisia
14789: suoritteita oli kertomusvuonna n. 6 000.
14790: Maksullisen toiminnan järjestelyistä hallinnon- Maksuttornia suoritteita ovat turvapaikkapää-
14791: alalla tökset, pakolaisille myönnetyt oleskeluluvat, suoje-
14792: Valtion maksullisen toiminnan tulot kasvoivat vuo- lutarpeen tai painavan humanitaarisen syyn joh-
14793: den 1995 n. 6,3 mrd. mk:sta kertomusvuoden n. dosta myönnetyt oleskelu- ja työluvat, lausunnot
14794: 7,45 mrd. mk:aan. Sisäasiainministeriön hallinnon- edustustoille oleskelu- ja työluvista, lausunnot per-
14795: alalla tulot olivat 491 Mmk v. 1995 ja 714 Mmk v. heenyhdistämisistä sekä karkottamis- ja käännyttä-
14796: 1996. Luvut kattavat sisäasiainministeriön saarnat mispäätökset. Maksuttornia suoritteita oli kerto-
14797: tulot sekä valtion maksuperustelain että eräiden musvuonna n. 12 000.
14798: erillislakien nojalla. Pelkästään valtion maksupe- Maksullisista suoritteista on monesti peritty
14799: rustelain nojalla sisäasiainministeriö keräsi maksu- omakustannushintoja alempia hintoja sosiaalisista,
14800: tuloja kertomusvuonna n. 591 Mmk. Kaikkiaan v. humanitaarisista ja kansainvälisiin sopimuksiin liit-
14801: 1996 julkisoikeudellisista suoritteista kertyi valtiolle tyvistä syistä. Lisäksi hinnoittelussa on otettu huo-
14802: 1,19 mrd. mk, mistä sisäasiainministeriön hallin- mioon Suomen ulkomaanedustustojen ja poliisin
14803: nonalan osuus muihin hallinnonaloihin verrattuna oleskelu- ja työluvista perimät hinnat.
14804: oli suurin eli n. 499 Mmk. Toiseksi suurin julkisoi- Liiketaloudellisia suoritteita on ollut vähän. Ne
14805: keudellisten suoritteiden tuottaja oli liikenneminis- ovat olleet yksittäisiä julkaisuja, jotka on hinnoitel-
14806: teriön hallinnonala, jolle kertyi tuloja n. 353 Mmk. tu omakustannusperiaatteen mukaisesti.
14807: Järjestys oli sama myös v. 1995. Maksulliselle toiminnalle ei ole asetettu erityisiä
14808: Liiketaloudellisten suoritteiden tuotanto oli sisä- tavoitteita, koska Ulkomaalaisviraston tekemien
14809: asiainministeriön hallinnonalalla julkisoikeudellis- päätösten taustalla on muu kuin taloudellinen voit-
14810: ta suoritetuotantoa vähäisempää.Tuloja kertyi v. to. Tiedot julkisoikeudellisten suoritteiden hinnoit-
14811: 1996 n. 92 Mmk. telua ja kustannuslaskentaa varten saadaan työ-
14812: Paikallishallintouudistuksella, joka tuli voimaan ajanseurannalla.
14813: 1.12.1996, ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Maa Ulkomaalaisvirastolla ei ole voimavaroja tuottaa
14814: on jaettu nykyisin 90 kihlakuntaan. merkittävästi maksullisia tietosuoritteita. Viraston
14815: ylläpitämän ulkomaalaisrekisterin käyttöoikeus on
14816: Sisäasiainministeriö vain tietoja työssään tarvitsevilla viranomaisilla, ja
14817: Sisäasiainministeriössä tuotetaan jonkin verran sen käyttö on maksutonta.
14818: maksullisia suoritteita. Julkisoikeudelliset suorit- Ulkomaalaisvirasto on kokenut ongelmalliseksi
14819: teet ovat pääasiassa erilaisia lupia. Maksullisuus ei sen, että koska suoria asiakaskontakteja ei ole,
14820: sinänsä ole ongelma, mutta sisäasiainministeriön maksut on perittävä poliisin kautta. Joskus asiak-
14821: mielestä on aihetta pohtia, onko tällaisten suorittei- kaat kieltäytyvät maksamasta. Esimerkiksi oleske-
14822: den tuottaminen ministeriössä tarkoituksenmu- luluvan tai Suomen kansalaisuuden saa, vaikka ei
14823: kaista. Ministeriön julkaisuja on hinnoiteltu liiketa- päätöstä maksaisikaan. Maksut on pyritty perimään
14824: loudellisin perustein. Julkaisut syntyvät usein mak- hakemusta jätettäessä, mikä saattaa olla asiakkaan
14825: suuoman viranomaistoiminnan oheistuotteina ja kannalta kohtuutonta etenkin kansalaisuushake-
14826: niiden hinnoitteluperusteet ovat epäselvät. Julkai- musten pitkien käsittelyaikojen johdosta.
14827: sut ovat usein luonteeltaan tiedottavia tai opastavia
14828: tai niillä on muutoin informatiivista merkitystä, ja Lääninhallitukset
14829: ministeriön mielestä olisikin harkittava, voitaisiin- Tulot lääninhallitusten suoritteista olivat v. 1995 ja
14830: ko julkaisujen maksullisuudesta luopua ainakin 1996 seuraavat:
14831: osittain. Kaupallinen toiminta sopii huonosti minis-
14832: teriölle. Jos hinnoitteluperiaatteita noudatettaisiin 1995 1996'
14833: tarkasti, lopputulos olisi asiakkaan kannalta usein 1 000 mk
14834: kohtuuton. Esimerkiksi joidenkin julkaisujen hin- Julkisoikeudelliset suoritteet 30 464 32 800
14835: nat voisivat nousta useisiin tuhansiin markkoihin, Liiketaloudelliset suoritteet 7 100 6 900
14836: mikäli niissä otettaisiin huomioon kaikki niiden Yhteensä 37 564 39 700
14837: tekemisestä aiheutuva työ. 1 Alustava tieto
14838:
14839:
14840:
14841:
14842: 74
14843: Lääninhallitusten tulot julkisoikeudellisista suo- Maistraattien maksullista toimintaa seurataan
14844: ritteista kertyvät lähinnä lupamaksuista (n. 63 %) ja suoritteiden määrällä, tulojen kertymällä ja kus-
14845: lainanhoitomaksuista (n. 21 %). tannusvastaavuuslaskelmin. Seuranta on toteutettu
14846: Lääninhallitusten liiketaloudelliset tulot kertyvät osana tulosohjausta ja -seurantaa.
14847: hallinnollisten tukipalvelujen myynnistä muille vi- Maksuperustelain voimaantulo ei ole sisäasiain-
14848: rastoille (n. 80 %) sekä kokous- ja koulutustilojen ministeriön mukaan vaikuttanut merkittävästi re-
14849: vuokrauksesta oheispalveluineen (n. 15 %). Muu kisterihallinnon viranomaisten työmäärään.
14850: liiketaloudellinen toiminta on vähäistä. Maistraattien tulossuunnittelua ja -seurantaa on
14851: Lääninhallitusten toiminnassa tapahtuneet muu- pyritty kehittämään yhtenäisemmäksi ja kattavam-
14852: tokset eivät näytä vaikuttaneen suoritteiden mää- maksi. Tässä samoin kuin Väestörekisterikeskuk-
14853: rään, koska tulot ovat kasvaneet esim. vuodesta sen laskentajärjestelmän kehittämisessä on ministe-
14854: 1995 vuoteen 1996 yli 2 Mmk:lla. Tosin voidaan riön mukaan kysymys enemmänkin järjestelmän
14855: todeta, että julkisoikeudellisista suoritteista saata- kehittämisestä vastaamaan tulosohjauksen ja ha-
14856: vat tulot pienenivät v. 1995 miljoona markkaa jautetun päätöksenteon tarpeita. Maksullisen toi-
14857: edellisvuotisista. minnan tarpeet otetaan huomioon kehitystyössä,
14858: Julkisoikeudellisista suoritteista kertyi v. 1995 mutta maksullinen toiminta ei ole yksinomainen
14859: silti arvioitua enemmän tuloja, koska nyttemmin syy järjestelmien kehittämiseen. Maistraattien seu-
14860: ympäristökeskuksille siirtyneiden tulojen vähentä- rannan kehittämistä on toteutettu antamalla entistä
14861: vä vaikutus oli arvioitua pienempi ja toisaalta lai- kattavampi ohjeistus suunnittelun ja seurannan to-
14862: nanhoitomaksuista saatavat tulot kasvoivat arvioi- teuttamisesta. Seurantaa kehitetään myös paikallis-
14863: tua enemmän. tasolla, koska rekisterihallinnossa 1.12.1996 toteu-
14864: Julkisoikeudellisten suoritteiden hinta vastaa tetussa organisaatiouudistuksessa useille maistraa-
14865: omakustannushintaa. Liiketaloudelliset suoritteet teille tuli päätoimipaikasta erillään olevia palvelu-
14866: on sisäasiainministeriön mukaan hinnoiteltu niin, yksiköitä, jollaisia rekisterihallinnossa ei aiemmin
14867: että niistä syntyy pieni kate. Koska palvelut on ole ollut. Uudistuksessa 59:stä kihlakunnan rekis-
14868: myyty suureksi osaksi muille valtion virastoille, teritoimistosta tuli 37 maistraattia ja 21:stä rekisteri-
14869: hinnat ovat ministeriön mukaan kuitenkin lähellä toimistosta muodostettiin maistraatin palveluyksik-
14870: omakustannushintaa. köjä.
14871: Valtion viranomaisiin nähden on noudatettu Rekisterihallinnon tulot olivat v. 1995 ja 1996
14872: tavanomaista palvelujen hinnoittelua. Lääninhalli- seuraavat:
14873: tusten alainen hallinto on saanut hallinnon tukipal-
14874: veluja (kirjanpito, palkanlaskenta, tietoteknisiä yl- 1995 1 1996
14875: läpitopalveluja) maksutta siten, että ne ovat osa 1 000 mk
14876: sisäasiainministeriön ja lääninhallituksen välistä
14877: tulossopimusta ja kehysrahoitusta.
14878: Arvioidut tulot
14879: Toteutuneet tulot
14880: 49 000
14881: 71 884
14882: l 66 000
14883: 69 768 1
14884: Lääninhallitusten hoitama tietopalvelu on suu- 1
14885: Alustava tieto
14886: rimmaksi osaksi neuvontaa ja ohjausta. Maksulli-
14887: suuden määrittelyssä ei sisäasiainministeriön ilmoi-
14888: tuksen mukaan ole huomattavia ongelmia. Rekisterihallinnon tulot nettoutettiin kokonai-
14889: suudessaan ensimmäisen kerran v. 1994 ja ensim-
14890: Rekisterihallinto mäiset nettoutuksen jälkeiset toteutumatiedot saa-
14891: Väestörekisterikeskus seuraa maksullista toimin- tiin vuoden 1995 talousarvion valmistelun jälkeen.
14892: taansa jatkuvasti laskentajärjestelmästä ja johdon Ensimmäiset tuloarviot olivat varsin varovaisia.
14893: tietojärjestelmästä. Viraston sisällä raportoidaan Rekisterihallinnon tuotettavaksi on tullut uusia
14894: johdon tietojärjestelmän avulla. Myös raportointi maksullisia suoritteita, joista tulevia tuloja on sisä-
14895: ostettujen palvelujen tuottajilta on jatkuvaa. Minis- asiainministeriön mukaan ollut vaikea arvioida.
14896: teriölle ja ulkopuolelle suuntautuva raportointi liit- Ensimmäisten arvioiden heikkoon osuvuuteen on
14897: tyy yleensä tulosohjaukseen. Väestörekisterikes- vaikuttanut myös suoritteiden arvioitua suurempi
14898: kuksen laskentajärjestelmää on uudistettu ja kus- määrä. Kertomusvuonna tietojen luovutuksien jul-
14899: tannuslaskenta on hoidettu vuoden 1997 alusta kisoikeudellisia hintoja laskettiin, minkä vuoksi
14900: toimintolaskennalla. Toimintalaskennan avulla myös tulojen arvioitiin pienenevän jonkin verran.
14901: kustannukset pystytään kohdistamaan entistä pa- Suoritteiden määrä ei enää kasvanut yhtä voimak-
14902: remmin ja oikeammin suoraan tuotteisiin. Tämä kaasti kuin aiemmin, mutta kysyntä kohdistui entis-
14903: helpottaa myös hinnoittelua. tä kalliimpiin suoritteisiin. Suoritteista saatavien
14904:
14905:
14906: 75
14907: tulojen arvioiminen on ministeriön mielestä ylipää- julkisoikeudelliset suoritteet. Pääsääntöisesti viran-
14908: tään vaikeaa, koska yleinen taloudellinen tilanne omaisille luovutettavat tiedot, yksityisille lakiin tai
14909: voi vaikuttaa ennalta arvaamattomasti rekisterihal- asetukseen perustuvaa tietotarvetta varten luovu-
14910: linnon suoritteiden kysyntään. Myös erilaiset julki- tenavat tiedot, eri laeissa määritellyt todistukset ja
14911: sen hallinnon toimet saattavat aiheuttaa arvaamat- tieteellistä tutkimusta varten luovutenavat tiedot
14912: tomia muutoksia suoritteiden kysyntään. hinnoitellaan omakustannusperiaatteen mukaan.
14913: Väestörekisterikeskuksen maksuttomia suorit- Maksupäätöksen tulkinta rekisterihallinnossa on
14914: teita ovat väestötietojärjestelmän ylläpito ja toimi- vakiintunut, eikä siinä ministeriön mielestä esiinny
14915: vuuden varmistaminen, uskonnollisten yhdyskun- suuria ongelmia.
14916: tien rekisterin pito, vihkimisoikeusrekisterin pito Maksullisuus sinänsä ei ole aiheuttanut valituk-
14917: sekä rekisterihallinnon paikallisviranomaisten oh- sia tai kanteluita. Valituksia syntyy lähinnä niissä
14918: jaus. Maistraattien maksuuomia suoritteita ovat tilanteissa, joissa asiakkaan saama suorite ei vastaa
14919: väestötietojärjestelmän tietojen keruu, tallentami- laadultaan asiakkaan odotuksia. Maksujen perin-
14920: nen ja tarkistaminen, seurakuntien ohjaus ja val- nässä ei sisäasiainministeriön mukaan ole merkittä-
14921: vonta väestökirjanpitoasioissa, sosiaalisen tuen tai viä ongelmia. Väestörekisterikeskuksen tietopalve-
14922: avustuksen hakemista varten annettavat virkatodis- lussa käytetään ennakkomaksuja. Nykyinen ulos-
14923: tukset tai vastaavat asiakirjat sekä avioliiton estei- ottokäytäntö on kuitenkin vaikeuttanut eri todis-
14924: den tutkinnat ja vihkimiset. Maksunomien suorit- tuksista aiheutuvien maksujen perintää, koska va-
14925: teiden tuottamiseen kuluu rekisterihallinnossa rattomaksi todetulta velalliselta ei maksua saada ja
14926: noin puolet voimavaroista. ulosottotoimet aiheuttavat maistraatille ulosotto-
14927: Sisäasiainministeriön päätöksessä vahvistetut maksun. Ulosottomaksu on 60 mk ja virkatodistuk-
14928: julkisoikeudellisten suoritteiden kiinteät maksut sen hinta 12 mk. Saamatta jääneet todistusmaksut
14929: vastaavat keskimääräisiä omakustannushintoja. ovat taloudellisesti häviävän pieni erä.
14930: Julkisoikeudellisista suoritteista, joille ei ole mää- Rekisterihallinnon osalta suoritteiden maksulli-
14931: rätty ministeriön päätöksessä kiinteää hintaa, peri- suus on sisäasiainministeriön mukaan tuotantota-
14932: tään tapauskohtaisesti omakustannusarvon perus- paan nähden paras tapa rahoittaa palvelut. Jokai-
14933: teella määrättävä hinta. Valtion viranomaisten välil- nen luovutettu tieto aiheuttaa luovuttajalle kustan-
14934: lä noudatetaan omakustannushinnoittelua ja viran- nuksia, ja kustannusten kattaminen maksuilla on
14935: omaisille on myös luotu omia suoritteita. Suoritteen tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Maksu kohdis-
14936: määritelmä on rekisterihallinnon tapauksessa riittä- taa kustannusrasituksen tietojen käyttäjälle. Tällöin
14937: vän selväpiirteinen. tuotantokustannukset ja palvelujen arvo käyttäjille
14938: Sisäasiainministeriö on asettanut väestökirjanpi- tulevat samanaikaiseen harkintaan. Budjettirahoi-
14939: don maksulliselle toiminnalle pääasiassa vaikutta- tus aiheuttaisi väistämättömiä ongelmia esim. suo-
14940: vuustavoitteita. Maistraattien kaupparekisteri- ja ritteiden kysynnän voimakkaasti kasvaessa. Tällöin
14941: yhdistysrekisteritehtävät ovat kauppa- ja teollisuus- rahoitus saattaisi osoittautua riittämättömäksi, ja
14942: ministeriön hallinnonalaan kuuluvia tehtäviä. Tie- hallinnon kyky tuottaa suoritteita jäisi jälkeen ky-
14943: tojen luovutusmäärille on asetettu vuosittain tavoit- synnästä. Rekisterihallinnossa veron ja maksukäsit-
14944: teita, jotka on saavutettu. Tavoitteilla pyritään väes- teen suhteen ei ole epäselvyyttä.
14945: tötietojärjestelmän mahdollisimman laajaan hyö-
14946: dyntämiseen, mikä on kokonaisuuden kannalta Poliisitoimi
14947: edullista. Lisäksi rekisterihallinnolle on asetettu Poliisilain ( 493/1995) 1 §:n mukaan poliisin tehtä-
14948: yleiset tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet vänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaa-
14949: Rekisterihallinnossa sisäasiainministeriön hal- minen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpi-
14950: linnonalan suoritteissa ei juurikaan ole vähäiseksi täminen sekä rikosten ennaltaehkäiseminen, selvit-
14951: luokiteltavaa maksullista toimintaa. Joitakin yksit- täminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisin on
14952: täisiä suoritteita voi olla vähän, mutta yleensä suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt teh-
14953: kyseessä on tietopalvelujen kokonaisuus, joka tuo- tävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiirinsä kuulu-
14954: tetaan väestötietojärjestelmästä, eikä tämän koko- vaa apua.
14955: naisuuden osalta ole epäselvyyksiä. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi-
14956: Rekisterihallinnon keskeinen tehtävä on sisä- nen on poliisin perinteinen tehtävä. Sen sisältö on
14957: asiainministeriön mukaan viranomaisten kerää- laaja ja osaksi jäsentymätön. Yleisen järjestyksen ja
14958: mien tietojen luovutus. Luovutus tapahtuu väestö- turvallisuuden ylläpitämiseen on katsottu kuulu-
14959: tietolain perusteella hallinnollisena lupamenettely- van kaiken sellaisen poliisitoiminnan, jonka tarkoi-
14960: nä. Nykyisessä maksupäätöksessä on määritelty tus on luoda ja ylläpitää turvallista ja viihtyisää elin-
14961:
14962:
14963: 76
14964: ja toimintaympäristöä sekä torjua, estää ennakolta poikkeuksin, lentoliikenteen erityisistä turvalli-
14965: ja selvittää oikeudenloukkaukset ja häiriöt. suustoimista, irtokoiran talteenottoon liittyvistä toi-
14966: Poliisille viranomaisena kuuluvista tehtävistä mista, säädöksiin perustuvasta tietopalvelusta ja
14967: säädetään poliisilain ohella useisssa laeissa ja ase- jäljennöksistä sekä poliisin toimitiloihin ja kokeilu-
14968: tuksissa. Poliisi toimii usein esim.lupaviranomaise- hätäkeskuksiin liitetyn rikosilmoitinlaitteen ja polii-
14969: na. sin vastaanottaman vartioimisliikkeen välittämän,
14970: Sisäasiainministeriön mukaan lupatoimintaa lu- aiheettoman hälytyksen johdosta suoritetuista toi-
14971: kuun ottamatta palvelujen maksullistaminen sopii mista.
14972: melko huonosti poliisille. Pääosa poliisin toimin- Liiketaloudellinen toiminta on poliisihallinnossa
14973: nasta onkin maksutonta. vähäistä. Poliisi hinnoittelee liiketaloudellisin pe-
14974: Maksuperustelaki antaa soveltajalle väljän tul- rustein seuraavat suoritteet: automaattisen rikosil-
14975: kintamahdollisuuden harkittaessa maksuttomuu- moitinlaitteen liittäminen poliisin toimitiloihin tai
14976: den ja maksullisuuden rajaa, samoin harkittaessa kokeiluhätäkeskuksiin sekä laitteiston toimintaval-
14977: milloin on kyse kustannuksiltaan vähäisestä neu- miuden ylläpitäminen, tilauksesta annettavat jul-
14978: vomisesta, opastuksesta, ohjeiden annosta tai tie- kaisut, tilauksesta tehtävät suunnittelu-, asiantun-
14979: dottamisesta. Laaja tulkinnanvaraisuus aiheuttaa tija- ja konsultointipalvelut, tilauksesta tehtävät ti-
14980: sisäasiainministeriön mielestä erilaisia tulkintoja ja lastot ja selvitykset, poliisin hallitsemien tilojen,
14981: käytäntöjä eri viranomaisten välillä. kaluston ja välineiden tilapäinen käyttö, jäljennök-
14982: Erityisen ongelmallista poliisihallinnossa on si- set, postituspalvelut sekä pyynnöstä hankittavat
14983: säasiainministeriön mielestä se, ettei yleiseen jär- asiakirjat päätöksessä mainituin edellytyksin, polii-
14984: jestykseen ja turvallisuuteen tai rikostutkintaan liit- sihallinnon ulkopuolisille tarjottavat koulutuspal-
14985: tyvien suoritteiden maksullisuudesta tai maksut- velut ja koulutuspalvelut poliisihallinnossa, jos nii-
14986: tomuudesta ole maksuperustelaissa erityisiä sään- tä on saatavissa myös ulkopuolisilta, opetuksen
14987: nöksiä, kuten on esim. oikeushallinnon kohdalla. liitännäispalvelut, tilauksesta tehtävät tutkimus- ja
14988: Tällöin maksullisuuden tulkinta on jäänyt maksu- tuotekehityspalvelut, poliisin tekniikkakeskuksen
14989: päätöksen varaan. Lain puutteellisuuden vuoksi palvelut, erikois- ja arvokuljetusten avustaminen,
14990: maksupäätöksen soveltaminen on tuottanut ongel- varmistus- ja turvatehtävät ja kuljetuspalvelut polii-
14991: mia. Oikeusvaltion periaatteisiin kuitenkin kuuluu, sihallinnon ulkopuolisille sekä muut edellä mainit-
14992: että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitä- tuihin verrattavat suoritteet.
14993: minen sekä rikostutkiota ovat maksuttomia. Näin Kertomusvuonna tulot poliisin myöntämistä lu-
14994: poliisin maksupäätöksessä on määrättykin. vista, jotka ovat siis julkisoikeudellisia suoritteita,
14995: Valtion maksuperustelain voimaantulo ja lain olivat lähes kaksi kertaa suuremmat, kuin oli arvioi-
14996: nojalla annettu sisäasiainministeriön päätös polii- tu eli n. 400 Mmk. Vuoden 1996 poikkeuksellisen
14997: sin suoritteiden maksullisuudesta lisäsivät ainakin suuri tulojen lisäys aiheutui ns. e-ajokorttien suu-
14998: hetkellisesti poliisilaitosten työmäärää, koska polii- resta myöntämismäärästä, jota ei voitu ennakoida
14999: si luopui tällöin luvista maksettavan leimaveron talousarviota laadittaessa.
15000: perimisestä ja siirtyi maksujen perimiseen. Tämä Poliisilain 35 §:n 1 momentin mukaan poliisilla
15001: aiheutti uudenlaisen kassajärjestelmän käyttöön- on oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää
15002: oton ja siihen liittyvän kirjanpidon pitämisen. Työ- hoitamaan asetetulta yhteisöitä virkatehtävän suo-
15003: määrän kasvu kuitenkin tasaantui, kun uudet jär- rittamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat maksutta
15004: jestelmät oli omaksuttu. ja salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellais-
15005: Poliisin maksullisista julkisoikeudellisista sekä ta tiedon antamista ole laissa kielletty. Kehitys on
15006: liiketaloudellisista suoritteista määrätään stsa- kuitenkin johtamassa siihen, että viranomaiset pe-
15007: asiainministeriön päätöksessä. Julkisoikeudellisia rivät normaaleissa virkatehtävissä toisilleen tuotta-
15008: suoritteita, joista poliisi perii maksutaulukon mu- mistaan suoritteista maksuja, esim. poliisi on mak-
15009: kaisen kiinteän maksun, ovat erilaiset hakemukses- sanut tarvitsemistaan väestörekisteritiedoista. Läh-
15010: ta annettavat päätökset, pyynnöstä annettavat to- tökohtana on pidettävä sitä, että poliisin perusteh-
15011: distukset, ilmoitusten käsittely sekä pelikasinon tävien suorittaminen, kuten yleisen järjestyksen ja
15012: tarkastuskäynti. Lisäksi poliisi perii omakustannus- turvallisuuden ylläpitäminen ja rikostutkinta, on
15013: arvon mukaisen maksun petoeläinvahingon ja maksutonta. Sisäasiainministeriön mielestä ei ole
15014: eläinten lääkitsemisen tutkinnasta, käräjäpäivys- asianmukaista, että poliisi joutuisi maksamaan
15015: tyksestä, ampumaradan tarkastamisesta, bingo- muiden viranomaisten vähäisistäkin virkatoimista
15016: huoneiston hyväksymisestä sekä arpajaisten val- voidakseen suorittaa virkatoimia, joista ei itse peri
15017: vonnasta. Maksu peritään myös virka-avusta tietyin maksua. Tarkoituksena ei ministeriön mukaan ole
15018:
15019:
15020: 77
15021: se, että poliisille annettaisiin oikeus teettää muilla viranomaistoimintaa varten, varsinkin kun yleensä
15022: viranomaisilla merkittäviä selvityksiä tai tutkimuk- tietoja ovat pyytäneet kunnat, joilta tiedot on myös
15023: sia maksuttomasti, vaan se, että yksittäiset asiakir- kerätty. Käytännössä tietosuoritteiden menekki on
15024: joista tai rekistereistä saatavat tiedot ovat maksutto- ollut melko vähäinen, koska tietokannat eivät ole
15025: mia. Viranomaisten välinen tietojenvaihto edistää olleet täysin kattavia vaan vielä kehitteillä. Neuvon-
15026: usein myös tietoja luovuttavan viranomaisen tehtä- nan ja ohjauksen sekä maksullisten tietojen suh-
15027: viin liittyvien tavoitteiden toteutumista. teen ei em. syystä ole ollut ongelmia, eikä niitä
15028: Poliisihallinnossa on sisäasiainministeriön mie- uskota jatkossakaan syntyvän, sillä tiedot ova tilas-
15029: lestä ollut ongelmallista erottaa maksullisten tieto- totietoja, ja neuvonta sekä ohjaus koskevat erityyp-
15030: jen antaminen normaalista neuvonnasta ja ohjauk- pistä toimintaa.
15031: sesta. Poliisin suorittama neuvonta ja ohjaus liitty- Pelastusopistolle valtion maksuperustelaki sopii
15032: vät usein kiinteästi rikostorjuntaan, eikä maksulli- opiston mukaan vain osittain, koska opiston käsi-
15033: suutta ole voitu useinkaan pitää perusteltuna. Mak- tyksen mukaan kaikkeen pelastusalan täydennys-
15034: sullisuus on katsottu perustelluksi, jos tilaajan pyy- koulutukseen ei pitäisi ko. lakia soveltaa. Kerto-
15035: tämä palvelu aiheuttaa laajojen ylimääräisten selvi- musvuoden jälkeen opistolla on tarkoitus selvittää
15036: tysten tekemistä ja ylittää normaaliksi katsottavan maksulliseen koulutukseen liittyviä kysymyksiä.
15037: neuvonnan rajat. Julkisoikeudellisten suoritteiden omakustan-
15038: Sisäasiainministeriön mukaan valtionhallinnon nushinnasta on opiston ilmoituksen mukaan jou-
15039: hinnoitteluperusteissa tulisi ottaa huomioon tieto- duttu poikkeamaan, jotta palokunnat voisivat lä-
15040: jen luovuttaminen sellaista viranomaistoimintaa hettää oppilaita kursseille. Aiemminhan koulutus
15041: varten, josta ei peritä maksua. Harkita tulisi myös oli kokonaan ilmaista. Liiketaloudellisia suoritteita
15042: mahdollisuutta, ettei maksua perittäisi lainkaan. on alihinnoiteltu. Hintatukea koskeva maininta si-
15043: Valtionhallinnossa tulisi kokonaisuudessaan sel- sältyy momentin 26.80.21 perusteluihin. Kertomus-
15044: ventää tietosuoritteiden hinnoittelu ja maksullisuus vuonna määräraha maksullisen koulutustoiminnan
15045: valtion kokonaisetu huomioon ottaen. liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentami-
15046: Lupahallintoon liittyvät kustannukset poliisi voi seen oli 2 453 000 mk. Kaikkiaan maksullisen kou-
15047: ministeriön mukaan lähes täysin siirtää luvan tarvit- lutustoiminnan menot olivat n. 4,82 Mmk.
15048: sijalle. Luvista poliisi on pyrkinyt perimään maksun Pelastusopiston mukaan kunnat ovat valittaneet
15049: etukäteen. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, opiston koulutustarjonnan maksullisuutta. Palo-
15050: että niiden lupien määrä, jotka aiemmin jätettiin kuntien on ollut vaikea lähettää oppilaita kursseil-
15051: maksamatta ja lunastamatta, on vähentynyt. le, koska niiltä on puuttunut koulutusvaroja. Opis-
15052: Yhä useamman julkisen vallan palvelun muuttu- ton mielestä julkisten palvelujen muuttaminen
15053: minen maksulliseksi aiheuttaa sisäasiainministe- maksullisiksi ei ole hyvää kehitystä alalla, joka on
15054: riön mielestä myös ongelmia. Palveluja maksullis- perinteisesti tuotettu julkisin varoin.
15055: tettaessa tulisi ottaa huomioon myös eri hallinnon-
15056: alojen erityispiirteet. Poliisihallinnossa on palvelu- Rajavartiolaitos
15057: jen maksullistaminen ollut varovaista poliisihallin- Sisäasiainministeriön mielestä maksu perustelaki
15058: non erityisluonteen vuoksi. Lisäksi on erityisesti antaa selkeän perustan rajavartiolaitoksen julkisoi-
15059: korostettu, ettei poliisin maksullinen liiketaloudel- keudellisten ja liiketaloudellisten suoritteiden mak-
15060: linen toiminta saa häiritä maksutonta toimintaa sujen määräämiselle.
15061: kuten yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpi- Maksuperustelaki ei kuitenkaan sovellu rajavar-
15062: tämistä. tiolaitokselle siinä tarkoituksessa, että sen perus-
15063: teella ryhdyttäisiin laajasti hinnoinelemaan rajavar-
15064: Pelastushallinto tiolaitoksen tuottamat erilaiset palvelut ja että saa-
15065: Sisäasiainministeriön pelastusosastolla ei ole ase- tavat tulot olisivat olennainen osa laitoksen rahoi-
15066: tettu erityisiä tavoitteita maksulliselle toiminnalle, tusta. Rajavartiolaitos on ministeriön mielestä osa
15067: joka on vähäistä osaston muuhun toimintaan ver- ns. perusvaltiota, joka tuottaa valtion ja kansalais-
15068: rattuna. Kustannuslaskentaa on tehty ministeriön ten turvallisuuden kannalta välttämättömiä julkisia
15069: maksupäätöksen uusimisen yhteydessä. Asiakkaal- palveluita. Näitä peruspalveluita, esim. sisäistä tur-
15070: le on luovutettu joko oikeus käyttää tietokantoja tai vallisuutta ja rajojen valvontaa, ei ole täysin mah-
15071: tiedot poimitaan ministeriössä ja toimitetaan erik- dollista tai järkevääkään mitata rahallisesti. Suorit-
15072: seen asiakkaalle. Pelastusosaston mukaan hinnoit- teiden tuotanto määräytyy tilannearvioiden perus-
15073: teluperusteissa tulisi ottaa huomioon se, onko kyse teella viranomaisten harkitsemalla tavalla ja vain
15074: yleisestä tietopalvelusta ja tietojen luovuttamisesta vähäisesti asiakaslähtöisen kysynnän perusteella.
15075:
15076:
15077: 78
15078: Rajavartiolaitoksen maksullisia suoritteita, ns. myynnin määrää riittävän tarkasti. Osaltaan poik-
15079: kiinteähintaisia julkisoikeudellisia suoritteita, ovat keama johtuu myös vaikeudesta ennakoida ja bud-
15080: passintarkastajan myöntämä kauttakulkuviisumi ja jetoida tarkasti aluksilla ja veneillä suoritettavien
15081: kertaviisumi sekä rajavartiolaitoksen esikunnan satunnaisten sairaankuljetusten määrää.
15082: myöntämä ilmakuvauslupa. Omakustannusarvon Rajavartiolaitoksen lentotoiminta on valtion len-
15083: mukaisia julkisoikeudellisia suoritteita ovat sai- totoimintaa, ja rajavartiolaitoksen ilma-aluksia
15084: raankuljetus ihmishengen pelastamiseksi oloissa, käyttävät myös muut sisäasiainministeriön hallin-
15085: joissa sairaankuljetusta ei voida muutoin toteuttaa, nonalan viranomaiset, kuten poliisi- ja pelastusvi-
15086: valtion erityiskuljetus henkilön turvallisuuden var- ranomaiset Niiden kanssa on sovittu vuosittaisesta
15087: mistamiseksi sekä lailla tai asetuksella rajavartiolai- lentotuntikiintiöstä. Niitä ei laskuteta, vaan sovitun
15088: tokselle säädetyn virka-apuvelvoitteen toteuttami- kiintiön mukaiset lentotunnit on sisällytetty rajavar-
15089: nen. Rajavartiolaitos ei yleensä tuota liiketaloudel- tiolaitoksen menoihin. Mahdollinen kiintiön ylittä-
15090: lisin perustein hinnoiteltavia suoritteita. Kuitenkin vä osa lentotunneista laskutetaan vastaanottajalta.
15091: liiketaloudellisesti hinnoitellaan tilojen, kaluston Sisäasiainministeriön maksutyöryhmän ehdo-
15092: tai laitteiden käyttö sekä palkatun henkilöstön ja tuksen mukaan turvasektorin suoritteiden tulisi olla
15093: asevelvollisten käyttö rajavartiolaitoksen ulkopuo- pääsääntöisesti maksuttomia. Työryhmä ehdottaa
15094: lisissa tehtävissä, tilauksesta tehtävät suunnittelu-, myös, että rajavartiolaitoksen suorittamien ihmis-
15095: asiantuntija- ja konsultointi palvelut, tilastot ja selvi- henkien pelastamiseksi välttämättömien sairaan-
15096: tykset sekä muu tietopalvelu ja muu tilaukseen tai kuljetusten, joita ei muuten voida suorittaa, tulisi
15097: toimeksiantoon perustuva suorite ulkopuolisille. olla maksuttomia. Tämä säästäisi hallinnon kustan-
15098: Rajavartiolaitoksen julkisoikeudellisista suorit- nuksia sekä rajavartiolaitoksessa että Kansaneläke-
15099: teista kertyneet tulot on esitetty seuraavassa taulu- laitoksessa. Tällainen muutos on tarkoitus toteuttaa
15100: kossa. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavia vuoden 1998 aikana.
15101: suoritteita ei ole tuotettu eikä niistä siis ole kertynyt Syksystä 1996 alkaen rajavartiolaitos on suoritta-
15102: tuloja. nut kokeilutoimintana lentoliikenteen turvatarkas-
15103: tuksia Turun ja Lapin lentoasemilla. Turvatarkas-
15104: 1995 1 1996 tuksista ei ole peritty maksua kokeilun aikana. Ne
15105: mk ovat Schengenin sopimuksen soveltamisen edellyt-
15106: Arvioidut tulot 1 200 000 1 2 288 000 tämiä sisärajatarkastuksia kompensoivia toimia.
15107: Toteutuneet tulot 2 224 010 3 088 443 Maksullisen toiminnan tulot ovat vain n. 0,2-
15108: 0,3% rajavartiolaitoksen määrärahoista, joten mak-
15109: Vuosina 1995 ja 1996 budjetoitujen ja toteutunei- sullinen toiminta voitaisiin sisäasiainministeriön
15110: den tulojen välinen ero johtuu sisäasiainministe- mielestä katsoa vähäiseksi ja siirtyä ilmaisperiaat-
15111: riön mukaan siitä, että talousarvioehdotuksen laa- teeseen.
15112: dinnan yhteydessä ei kyetty arvioimaan viisumien
15113:
15114:
15115:
15116:
15117: Edellä tässä kertomuksessa on ulkoasiainministeriön nassa. Jo pelkästään tämän vuoksivaltiontilintarkasta-
15118: hallinnonalan kohdalla sekä aiemmin vuoden 1995 ker- jien mielestä olisi syytä selvittää, mitä muutostarpeita
15119: tomuksessa kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- nykyiseen lakiin on mahdollisesti syntynyt. Viranomais-
15120: nonalan kohdalla käsitelty valtion maksuperustelain ten välisten suoritteiden maksullisuuteen liittyvät kysy-
15121: soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Valtiontilintarkas- myksetvaativat ennen muuta nopeita ratkaisuja. Muita
15122: tajien kannanottoja ei tässä siksi enää laajemmin tois- tärkeitä kysymyksiä valtiontilintarkastajien mielestä
15123: teta, vaikkakin joihinkin mielipiteisiin on syytä uudel- ovat mm., mitkä ovat valtion maksullisen toiminnan
15124: leen palata. Kun maksuperustelainsäädäntöä säädet- tavoitteet ja periaatteet, miten määritellään maksulli-
15125: tiin, oletettiin, että valtiotuottaa suoritteita ulkopuolisil- nen ja maksuton toiminta sekä miten tulisi tietojen luo-
15126: le tahoille ja perii niistä sitten maksun. Käytännössä vutuksen maksullisuus tai maksuttomuus järjestää.
15127: valtaosa valtion maksuista kertyy kuitenkin valtiolta Myös verotuksen ja maksullisuuden välistä suhdetta
15128: itseltään eri virastojen välisessä suoritteiden hankin- tulisi pohtia.
15129:
15130:
15131: 79
15132: Valtiontilintarkastajat toistavat jo aiemmin esittä- syytä selventää, millä edellytyksillä hintatukea voidaan
15133: mänsä kannan liiketaloudellisen toiminnan sopivuu- talousarviossa osoittaa.
15134: desta ja tarpeellisuudesta viranomaistoiminnan yhtey- Lopuksi valtiontilintarkastajat kiinnittivät huomiota
15135: dessä. Ainakaan ministeriöissä ei pitäisi olla liiketalou- poliisin tietojensaannin maksullisuuteen. Poliisilain
15136: dellista suoritetoimintaa lainkaan. Valtiontilintarkasta- 35 §:n mukaan poliisilla on oikeus saada viranomaiselta
15137: jat uudistavatkin jo aiemmin tekemänsä ehdotuksen, virkatehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja
15138: että olisi asetettava erityinen selvitysmies, joka laajasti asiakirjat maksutta ja salassapitovelvollisuuden estä-
15139: pohtisi nykyisen lain ongelmia ja tekisi ehdotuksen, mättä. Käytännössä kuitenkin poliisi ei ole saanuttieto-
15140: miten valtion maksupolitiikkaa kokonaisuutena pitäisi ja maksutta vaan poliisi on maksanut esimerkiksi väes-
15141: uudistaa. Ansiokasta perusaineistoahan on Valtiokont- törekisterin tiedoista. Maksullisuutta on perusteltu po-
15142: tori jo tähän mennessä julkaissut. Sen muistiot koske- liisin henkilörekistereistä annetun lain säännöksillä ja
15143: vat valtion maksullista toimintaa vuosina 1992-1994, sisäasiainministeriön päätöksellä rekisterihallinnon
15144: 1995 ja 1996. Sekä sisäasiainministeriö että ulkoasiain- suoritteiden maksuista. Valtiontilintarkastajien mieles-
15145: ministeriö ovat julkaisseet kertomusvuoden aikana tä maksujen perintä on ollut virheellistä. Tämä johtuu
15146: muistion oman hallinnonalansa maksupolitiikan perus- ennen kaikkea siitä, että valtion maksuperustelain 2 §:n
15147: teista. Aineistoa on siis kertynyt runsaasti, ja sen poh- mukaan sanottu laki on toissijainen eli sitä ei sovelleta,
15148: jalta selvitysmiehen olisi mahdollista luoda suuntavii- jos muussa laissa on säädetty maksuun liittyvästä
15149: vat valtion viranomaisten maksu politiikalle. asiasta, kuten esim. poliisilaissa on tehty. Maksujen
15150: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on hyvin tär- perinnän perusteluiksi ei myöskään voida käyttää polii-
15151: keä osa valtion maksullisessa toiminnassa. Samaan sin henkilöstörekistereistä annettua lakia, koska se ei
15152: aikaan kun valtion maksullisen toiminnan tulot kasvoi- säätele suoritteiden maksullisuutta lainkaan. Sen anta-
15153: vat n. 10 %, sisäasiainministeriössä kasvu oli yli 20 %. misen syyhän oli se, että uuden henkilörekisterilain
15154: Julkisoikeudellisista suoritteista sisäasiainministeriön johdosta oli aiemmin asetustasolla säädetyt poliisin
15155: hallinnonalan osuus muihin hallinnonaloihin verrattuna henkilöstörekistereitä koskevat säädökset saatettava
15156: on ollut suurin. Tämän vuoksi sisäasiainministeriön laintasoisiksi. Ministeriötason päätöksillä taas ei luon-
15157: hallinnonalan ratkaisuilla on runsaasti vaikutuksia nollisestikaan voida tehdä maksulliseksi sellaista tieto-
15158: kaikkiin muihin ministeriöihin. Saattaisi siis olla luonte- jen saantia, joka lakitasolla on säädetty maksuttom-
15159: vaa, että valtion maksupolitiikan yleisiä suuntaviivoja ja aksi. Jos poliisin tietojen saannin maksullisuutta aio-
15160: tavoitteita hahmoteltaisiin nimenomaan sisäasiainmi- taan kuitenkin jatkaa, sellainen menettely on valtionti-
15161: nisteriön aloitteesta ja johdolla. lintarkastajien mielestä mahdollista vain siten, että po-
15162: Lisäksi valtiontilintarkastajat puuttuvat pariin yksi- liisilain 35 §:ää muutetaan niin, ettei siinä säädetä mak-
15163: tyiskohtaan sisäasiainministeriön hallinnonalalta: suttomuudesta mitään. Tällöin näiden tietojen saantiin
15164: Pelastusopisto on asianmukaisesti merkinnyt ali- sovellettaisiin valtion maksuperustelakia. Kysymyshän
15165: hinnoiteltujen liiketaloudellisten suoritteidensa hinta- on siitä, kumman määrärahoista vuositasolla tietojen
15166: tuen valtion talousarvioon. Valtiontilintarkastajien mie- hankinnasta aiheutuvat noin viiden miljoonan markan
15167: lestä juuri näin on lainsäädännössä edellytettykin. Kun kustannukset suoritetaan Väestörekisterikeskukselle,
15168: laissa kuitenkin käytetään sanontaa, että valtion ta- poliisin vai keskuksen. Valtiontilintarkastajien mielestä
15169: lousarviossa voidaan osoittaa määräraha liiketalou- tällainen kustannusten jako kahden eri viranomaisen
15170: dellisin perustein hinnoiteltujen suoritteiden alentami- kesken on tässä tapauksessa jo ratkaistu poliisilain
15171: seksi, olisi tätä selvennettävä siten, että voidaan-sana 35 §:ssä, koska tietojen saanti on siinä säädettty polii-
15172: korvataan on osoitettava -sanonnalla. Kaikkiaan olisi sille maksuttomaksi.
15173:
15174:
15175:
15176:
15177: Poliisin tehtäväkentän laajuus valvontavelvollisuudesta oli säädetty myös erilai-
15178: sissa järjestyssäännöissä. Kannanotossaan valtionti-
15179: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta lintarkastajat kiinnittivät tuolloin huomiota siihen,
15180: 1983 (s. 41--46) selvitettiin poliisin valvontavelvol- että poliisille on aikojen kuluessa annettu runsaasti
15181: lisuuden laajuutta. Pelkästään poliisin suoranaista sellaisia valvonta- ja muita tehtäviä, jotka eivät
15182: valvontavelvollisuutta koskevia lakeja ja asetuksia välittömästi liity yleisen järjestyksen ja turvallisuu-
15183: todettiin tuolloin olevan yli 40. Sen lisäksi poliisin den ylläpitämiseen. Valtiontilintarkastajat katsoi-
15184:
15185:
15186: 80
15187: vat, että sisäasiainministeriön tuli ryhtyä sellaisiin 7. Virka-aputoiminta. Poliisi on useiden eri sään-
15188: toimiin, joilla poliisille kuulumattomat yleisen jär- nösten nojalla velvollinen antamaan virka-apua.
15189: jestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen liittymät- Lähes 40 laissa tai asetuksessa on sellaisia virka-
15190: tömät tehtävät siirretään muille viranomaisille. apuvelvollisuussäädöksiä, jotka koskevat yleisesti
15191: kaikkia viranomaisia. Lisäksi lähes 70 laissa tai
15192: Poliisin tehtävien laajuus eri toimintojen asetuksessa poliisille on asetettu velvollisuus antaa
15193: perusteella tarvittaessa virka-apua.
15194: Poliisilain (493/95) voimaantulo 1.10.1995 ei sinäl- 8. Eräät erityispalvelut. Poliisin tehtävänä on eri
15195: länsä laajentanut poliisin tehtäväkenttää, koska säädösten perusteella pitää yllä erilaisia rekistereitä
15196: uudessa laissa monelta osin vain kirjattiin lakiin jo ja antaa niistä tietoja. Laaja velvollisuus on myös
15197: aiemmin tavanomaisen oikeuden nojalla hoidettuja erilaisten tilastojen ja määräaikaisilmoitusten hoita-
15198: tehtäviä. Uudessa laissa kuitenkin painotetaan eri- minen. Erilaisista kuljetuspalveluista on säädetty
15199: tyisesti ennalta estäviä toimia vähennettäessä rikol- useassa eri laissa. Pelastuspalveluun liittyy myös
15200: lisuutta sekä erilaisia häiriöitä ja onnettomuuksia. runsaasti tehtäviä. Tiedoksiantotehtäviä on säädet-
15201: Mainittuun vuoden 1983 valtiontilintarkastajain ty poliisille n. 10 laissa ja asetuksessa.
15202: kertomukseen sisältyi laaja luettelo, jossa laki- ja Lupien myöntämiseen liittyvät tehtävät ovat
15203: asetuskohtaisesti todettiin poliisin tehtävät. Tässä vuosien mittaan lisääntyneet. Vaikka itse säädös-
15204: kertomuksessa sen sijaan ryhmittämällä tehtäviä pohja ei ole laaja, parikymmentä lakia ja asetusta,
15205: suurempiin kokonaisuuksiin voidaan tehtävien tehtäviä on näiden pohjalta n. 200.
15206: laajuutta havainnollistaa.
15207: 1. Hälytys- ja päivystystehtävät Tähän liittyvät Poliisin varsinaiseen tehtävään liittymättömät
15208: kaikki ne tilanteet, joissa yleisö tarvitse poliisin tehtävät
15209: apua. Poliisin tehtävä on poliisilain mukaan oikeus- ja
15210: 2. Tutkintatoiminta. Tässä tehtävät voidaan ja- yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen jär-
15211: kaa kahteen ryhmään, varsinaiseen rikostutkintaan jestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä ri-
15212: ja erityislaeissa säädettyyn poliisitutkintaan. Tut- kosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyte-
15213: kiotavelvollisuudesta on säädetty liki 30 laissa tai harkintaan saattaminen.
15214: asetuksessa. Poliisin tehtäväkenttä on niin laaja, että on vai-
15215: 3. Ennalta estävän toiminnan erityismuotoja. kea erottaa siihen kuuluvia ja kuulumattomia teh-
15216: Tähän ryhmään kuuluu ennen muuta varsinainen täviä. Sisäasiainministeriön mielestä kuitenkin
15217: rikostorjunta, mutta myös kaikki ne toimenpiteet, eräiden kaupusteluun liittyvien toimintojen, kuten
15218: joihin voidaan ryhtyä ennen yksittäisen rikoksen kirpputoritoiminnan valvonta soveltuu huonosti
15219: tapahtumista. Tällöin kyseessä ovat mm. tiedotta- poliisin päätehtävään, koska siihen liittyvät lieveil-
15220: minen, laillisuus- ja liikennekasvatus, nuorisotyö ja miöt ovat lähinnä veronkiertoa. Sisäasiainministe-
15221: suojausneuvonta. riön mielestä poliisille kuuluvista valvontatehtävis-
15222: 4. Syyttäjätoiminta. Tähän ryhmään kuuluvat tä elinkeinojen ja kaupustelun valvontaan liittyvät
15223: neuvonta, noutotehtävät, esiintyminen oikeudessa tehtävät tulisi siirtää esim. lääninhallituksille.
15224: ja käräjäpäivystys. Myöskin pienien peltikolarien yksityiskohtaisen
15225: 5. Ulosottotoimin ta. Ulosottolakiin sisältyy eräitä tutkinnan voisivat vakuutusyhtiöt hoitaa, koska
15226: tehtäviä, jotka on määrätty poliisille. niissä useimmiten on kyse huolimattomuudesta
15227: 6. Valvontatehtävät Nämä tehtävät muodostavat eikä tahallisesta rikoksesta. Poliisin osuus niissä
15228: hyvin laajan kokonaisuuden. Yleisen järjestyksen voisi ministeriön mielestä olla vain heti tapahtu-
15229: ja turvallisuuden voimassa pitämisen lisäksi polii- man jälkeen tapahtumapaikalla käynti sekä osa-
15230: silla on monia muitakin valvontatehtäviä. Liiken- puolten toteaminen ja todisteiden tallennus. Tur-
15231: teen valvontaa säädellään n. 20 laissa tai asetukses- vatarkastuksia lentoliikenteessä koskevan lain
15232: sa. Ulkomaalaisvalvontaa säädellään myös usealla (305/94) myötä poliisilta siirtyi n. 26 henkilötyö-
15233: säädöksellä. Muut valvontatehtävät kohdistuvat vuoden panos Ilmailulaitoksen otettua vastuun
15234: elinkeinotoimintaan, huveihin ja peleihin, sosiaali- näiden tarkistuksien suorittamisesta. Myös passin-
15235: ja terveystoimeen, oikeushallintoon, sisäasiainhal- tarkastustehtävien siirtyminen rajavartiolaitoksen
15236: lintoon, talous- ja ympäristöhallintoon ja eräiden vastuulle Helsinki-Vantaan lentoasemaa lukuun
15237: muiden säännösten pohjalta määrättyihin tehtäviin. ottamatta on sisäasiainministeriön mukaan edes-
15238: Esimerkiksi elinkeinotoiminnan sekä huvien ja pe- auttanut poliisihenkilöstön suuntaamista varsinai-
15239: lien valvontaa koskevia määräyksiä on ainakin yli seen poliisitoimintaan (vaikutus vähintään 30
15240: 10 laissa tai asetuksessa. henkilötyövuotta).
15241:
15242:
15243: 6 370148 81
15244: Poliisin myöntämien erilaisten lupien määrää on hoitaa jokin laillinen tehtävä, kuten virka-aputehtä-
15245: sisäasiainministeriön ilmoituksen mukaan pyritty vissä yleensä on asianlaita. Poliisi ei myöskään ole
15246: järjestelmällisesti rajaamaan vain niihin, jotka liitty- voinut vastustaa sellaisia uusia tehtäviä, mitkä liitty-
15247: vät yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Mui- vät toiminnan laillisuuden valvontaan, koska se on
15248: den viranomaisten päätökset voivat kuitenkin yksi poliisin päätehtävistä. Näissä yhteyksissä polii-
15249: oleellisesti lisätä poliisin lupahallintoon käyttämää si on lausunnoissaan säännönmukaisesti huomaut-
15250: työpanosta. tanut, että uusien tehtävien vaatimat voimavarat on
15251: Sisäasiainministeriön käsitys poliisin tehtävä- saatava. Vaatimukset eivät ole yleensä johtaneet
15252: määrien kehityksestä on, että ns. palvelu- ja virka- voimavaralisäyksiin eräitä poikkeuksia lukuun ot-
15253: aputehtävät lisääntyvät edelleen, koska poliisi on tamatta, kuten talousrikosohjelman lisärahoitus.
15254: yksi niistä harvoista valtionhallinnon viranomaisis- Poliisia on miltei poikkeuksetta kuultu lainsäädän-
15255: ta, joilla on paikallistasolla toimiva palveluorgani- nön valmisteluvaiheessa, mutta voimavaraselvityk-
15256: saatio. Toisaalta poliisi on ainoa viranomainen, siä poliisin osalta ei näissä yhteyksissä ministeriön
15257: jolla on laillinen oikeus käyttää voimakeinoja ja mielestä ole tehty. Yleensäkään muut ministeriöt
15258: antaa virka-apua muille, jos heidän laillisia toimen- eivät sisäasiainministeriön mielestä ole kiinnostu-
15259: piteitään häiritään tai estetään. Tämän vuoksi on neet poliisin voimavaroista, vaikka tehtäviä poliisil-
15260: sisäasiainministeriön mielestä ensiarvoisen tär- le järjestävätkin.
15261: keää, että poliisin voimavarat turvataan siten, ettei
15262: poliisi joudu vähentämään henkilöstöä, kuten vii- Vankien kuljetuksesta poliisille aiheutuva
15263: me vuosina on jouduttu tekemään. Niin kutsuttujen työmäärä
15264: sivutehtävien lisääntyminen aiheuttaa sen, että po- Rangaistusten täytäntöönpane kuuluu oikeusmi-
15265: liisi joutuu vähentämään panostustaan niillä toi- nisteriön hallinnonalalle. Vankeinhoitoasetuksen
15266: minta-alueilla, joilla sillä ei varsinaisesti ole yksi- (878/95) mukaan vankeinhoitoviranomaiset huo-
15267: tyiskohtaisia lakisääteisiä velvoitteita. Tällaisia toi- lehtivat vankiloiden välisestä ja vankivaunussa ta-
15268: minta-alueita ovat mm. liikenteen valvonta ja järjes- pahtuvista kuljetuksista sekä vangin kuljettamisesta
15269: tyksen ja turvallisuuden valvonta yleisillä alueilla. oikeuteen tai sairaanhoitoon siinä kunnassa, missä
15270: Näin ollen juuri tärkeänä pidetty rikoksia, häiriöitä vankila sijaitsee. Muusta kuljetuksesta huolehtii
15271: ja onnettomuuksia ennalta estävä toiminta vähenee poliisi. Poliisin ja vankeinhoitoviranomaisten väli-
15272: ensimmäiseksi. sessä yhteistyössä ei sisäasiainministeriön mukaan
15273: Poliisi joutuu jatkuvasti asettamaan tehtäviään ole ollut ongelmia. Kuitenkin vankien kuljetukset
15274: tärkeysjärjestykseen, mutta säädetyt tehtävänsä sen tuomioistuimeen, vartiointi ja käräjäpäivystykset
15275: on kuitenkin hoidettava. Käytännössä on niin, että sitovat ministeriön mielestä poliisin väheneviä voi-
15276: esimerkiksi kaupustelun valvontaa poliisi ei juuri- mavaroja tehtäviin, jotka eivät poliisille toiminnalli-
15277: kaan, ilman asioihin liittyviä ilmiantoja, ehdi tehdä. sesti kuulu. Poliisit näihin tehtäviin joudutaan otta-
15278: Liian vähälle vaivonnalle ovat sisäasiainministeriön maan yleisen järjestyksen ja liikenteen valvontaan
15279: mielestä jääneet myös metsästys-, kalastus- ja luon- muuten käytetystä henkilöstöstä.
15280: nonsuojelunormien noudattamisen valvonta, kos- Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan kaikki
15281: ka tällainen valvonta edellyttää aikaa ja erikoiska- tutkiotavankien ja vankeusvankien kuljetuksiin ja
15282: lustoa, joita kumpaakaan poliisilla ei ole riittävästi. vartiointiin liittyvät tehtävät tulisi viipymättä siirtää
15283: Poliisi ei sisäasiainministeriön mielestä ole vankeinhoitoviranomaisten vastuulle. Asiaan liitty-
15284: yleensä vastustanut sellaisia säädöksiä, jotka tuovat vää uutta lainsäädäntöä on valmisteltu oikeusmi-
15285: sille uusia tehtäviä, jos niissä on ollut kyse tarpeesta nisteriön vankeinhoito-osastolla.
15286: käyttää voimakeinoja viimeisenä mahdollisuutena
15287:
15288:
15289:
15290:
15291: Poliisin työtehtävien määrä näyttää jatkuvasti pysyvän selle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Pelkkien pitkien
15292: varsin suurena. Tähän on luonnollisena selityksenä se, työtehtäväluetteloiden esittely ei kuitenkaan antane
15293: että poliisi on kuitenkin yksi niistä harvoista viranomai- aivan oikeaa kuvaa poliisin työtehtävien laajuudesta,
15294: sista, jolla on kaikkialla toimiva paikallisorganisaatio. koska monettehtävät konkretisoituvatvasta sitten, kun
15295: Toisaalta poliisin on myös lain mukaan annettava jokai- niistä tehdään ilmoitus poliisille.
15296:
15297:
15298: 82
15299: On kuitenkin aiheellista jatkuvasti seurata poliisin Vankien kuljetusten tulisi olla kokonaan vankainhoito-
15300: työtehtävien laajuutta. Työtehtävien mahdollinen laa- laitoksen vastuulla. Päihtyneiden säilössäpito pitäisi
15301: jentuminen ei saa haitata poliisin päätehtävää eli ylei- siirtää sosiaali- ja terveysministeriölle, ja sitä varten
15302: sen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä. Tämän tulee luoda kattava selviämisasemaverkosto. On kui-
15303: vuoksi on käytävä jatkuvaa keskustelua siitä, voitaisiin- tenkin syytä korostaa, että poliisitoimelle jää aina joka
15304: ko joitakin tehtäviä siirtää poliisilta muille viranomaisil- tapauksessa suuri määrä tehtäviä, ja sen vuoksi tulee
15305: le, vaikka tiedetäänkin, että tehtävien siirto on vaikeaa, huolehtia siitä, että poliiseja riittää kenttätehtäviin. Täl-
15306: jos samanaikaisesti ei ole mahdollista saada lisävoi- löin erilaiset yhteistyömuodottulevat yhä tärkeämmik-
15307: mavaroja uusia tehtäviä vastaavasti. Valtiontilintarkas- si. Poliisin ja pelastustoimen yhteisiä hätäkeskuskokei-
15308: tajien käsityksen mukaan elinkeinojen valvontaan liit- luja on syytä jatkaa. Sen sijaan sellaista kehitystä, jon-
15309: tyvät tehtävät tulee siirtää lääninhallituksille. Passin- ka seurauksena erilaiset vartiointiliikkeet hoitaisivat
15310: tarkastus tulisi siirtää kokonaisuudessaan rajavartio- poliiseille kuuluvia järjestyksen ja turvallisuuden ylläpi-
15311: laitokselle. Tällainen muutos toteutettaneenkin v. 1998. toon liittyviä tehtäviä, on syytä voimakkaasti vastustaa.
15312:
15313:
15314:
15315:
15316: Suojelupoliisin aseman kehittäminen mistä myös Suomessa. Siitä huolimatta, että viime
15317: vuosina on esiintynyt joitain yksittäisiä sisäisen
15318: Suomalaisen suojelupoliisin erikoisuus vertailtaes- turvallisuuden ongelma-alueita, suojelupoliisin toi-
15319: sa eräisiin muihin Länsi-Euroopan maihin on se, menkuva oli valiokunnan mielestä kansainvälises-
15320: että Suomessa on itsenäisyyden aikana ollut kolme sä toimintaympäristössä siirtynyt entistä enemmän
15321: toisistaan poikkeavaa yksikköä. Vuosina 1919--45 ulkoisen turvallisuuden takaamiseen.
15322: toimi etsivä keskuspoliisi eli valtiollinen poliisi I eli Ulkoasiainvaliokunnassa käsiteltävät asiat sivua-
15323: ns. valkoinen Valpo ja v. 1945--48 valtiollinen vat suojelupoliisin pääasiallista toimialaa. Valio-
15324: poliisi II eli ns. punainen Valpo. Vuodesta 1949 on kunta pitikin luontevana, että suojelupoliisin ja
15325: toiminut nykyinen suojelupoliisi. Toiminnalle on ulkoasiainvaliokunnan välille luotaisiin järjestelmä,
15326: ollut ominaista, että perinteet ja yhteydet em. yksi- jolla valiokunta kykenisi seuraamaan suojelupolii-
15327: köiden välillä ovat olleet melko vähäisiä. Eri aikoi- sin toimintaa. Samalla valiokunnalle tarjoutuisi
15328: na toimineiden yksikköjen toiminta on ollut hyvin mahdollisuus saada ajankohtaista informaatiota
15329: erilaista ja kohdistunut keskenään erilaisiin ihmis- valtion turvallisuutta koskevista kysymyksistä. Toi-
15330: ryhmiin tai kansalaistoimintoihin. Nykyisin suoje- saalta suojelupoliisin parlamentaariseen seuran-
15331: lupoliisi seuraa poliittisten ääriliikkeiden tai radi- taan liittyy myös tärkeitä periaatteellisia oikeustur-
15332: kaaliliikkeiden toimintaa, ehkäisee laitonta tiedus- vaan ja kansalaisoikeuksiin liittyviä näkökohtia,
15333: telutoimintaa, torjuu kansainvälistä terrorismia ja minkä vuoksi valiokunnan mielestä oli myös selvi-
15334: vartioi turvallisuutta. tettävä, olisiko myös muiden valiokuntien, lähinnä
15335: perustuslakivaliokunnan, oltava osallisena suojelu-
15336: Suojelupoliisia koskevia ehdotuksia ja hankkeita poliisin parlamentaarisessa seurannassa.
15337: Suomalaisesta turvallisuuspoliisista on koko itse- Suojelupoliisin toimintaa on kehitetty 1990-lu-
15338: näisyyden ajan keskusteltu runsaasti. Jo 1920-lu- vulla eri hankkeissa. Viraston hallinnon kehittämis-
15339: vun jälkeen käytiin runsaasti keskusteluja etsivän työryhmä työskenteli v. 1990-91, ja suurin osa
15340: keskuspoliisin (EK) asemasta. Tällöin tehtiin ehdo- työryhmän esityksistä on toteutettu. Aluehallinto
15341: tuksia, joiden mukaan EK voitaisiin kokonaan lak- 2000 -hankkeen yhteydessä laadittiin suunnitelma,
15342: kauttaa ja sille kuuluvat tehtävät uskoa pääkaupun- jonka mukaan suojelupoliisin toimintaa keskite-
15343: kiseudun suurimmalle poliisilaitokselle. tään suurempiin yksiköihin. Suojelupoliisin oman
15344: Ulkoasiainvaliokunta käsitteli suojelu poliisin hallinnon kehittämistä varten on kertomusvuoden
15345: parlamentaarista seurantaa mietinnössään (UaVM jälkeen käynnistetty SUPO 2006 -projekti, jossa
15346: 20/1996 vp), jonka se antoi hallituksen vuoden tarkastellaan viraston toimintaa eri puolilta.
15347: 1995 toimenpidekertomuksesta. Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden
15348: Ulkoasiainvaliokunta piti tarpeellisena turvalli- seurantaa varten suojelupoliisi on valmistamassa
15349: suuspoliisin parlamentaarisen seurannan järjestä- suunnitelmaa työnjaosta keskusrikospoliisin kans-
15350:
15351:
15352: 83
15353: sa. Tämän suunnitelman mukaan torjunta- ja tut- nisteriön määräyksen nojalla suojelupoliisille kuu-
15354: kintavastuu tulee olemaan edelleen keskusrikos- luvat maan- ja valtiopetosten (RL 12 ja 13 luvut)
15355: poliisilla, suojelupoliisi osallistuu tiedonhankin- tutkinta sekä sisäasiainministeriön erikseen mää-
15356: taan välittämällä mm. kansainvälisen yhteydenpi- räämät tutkintatehtävät. Jo tehtävämäärittelyn
15357: don ja oman tiedonhankintansa kautta saatuja, puitteissa suojelupoliisi on osa valtion turvalli-
15358: tavanomaiseen rikollisuuteen liittyviä tietoja suusjärjestelmää.
15359: KRP:lle. Suojelupoliisi avustaa muutenkin tarvitta- Keskusrikospoliisin tehtävänä on lain (110/92)
15360: essa keskusrikospoliisia ja paikallispoliisia. nojalla torjua kansainvälistä, järjestäytynyttä, am-
15361: mattimaista, taloudellista ja muuta vakavaa rikolli-
15362: Suojelupoliisin organisaatio suutta, suorittaa tutkintaa sekä kehittää rikostorjun-
15363: Laki ja asetus suojelupoliisista vahvistettiin taa ja rikostutkintamenetelmiä sekä poliisin tieto-
15364: 17.12.1948 (878/48 ja 879/48). Suojelupoliisin pe- järjestelmiä.
15365: rustamisen yhteydessä 1.1.1949 sillä oli viisi tarkas- Verrattaessa suojelupoliisin toimintaa keskusri-
15366: tuspiiriä, joista kussakin oli kaksi lääniä. Laki ja kospoliisin tai muiden poliisiyksiköiden toimintaan
15367: asetus kumottiin vasta poliisilain myötä (84/66), eroksi muodostuu sisäasiainministeriön mukaan
15368: jonka jälkeen on tullut jo seuraavakin poliisilaki koko toiminnan tavoite, jolla on merkitystä myös
15369: (493/95). Nykyisin suojelupoliisia koskevat sään- toimintatapaan. Rikospoliisityössä on korostetusti
15370: nökset sisältyvät poliisin hallinnosta annettuun la- esillä kriminalisoidun toiminnan alaan kuuluvat
15371: kiin (110/92). teot ja esitutkintaintressi, jolloin päämääränä on
15372: Alueellisista muutoksista riippumatta ovat suoje- rikoksen selvittäminen pakkokeinovaltuuksin ja
15373: lupoliisin alueorganisaation tehtävärakenne ja ase- rikosprosessimateriaalin kerääminen rikosoikeu-
15374: ma säilyneet pääpiirteissään samanlaisena läpi denkäyntiä varten. Suojelupoliisin toiminnan olen-
15375: koko valtakunnallisen yksikön historian. Erityisesti naisin osa on vastavakoiluun ja terrorismin torjun-
15376: viraston neljän ensimmäisen vuosikymmenen ku- taan liittyvä valvonta ennakollisin tiedustelutoimin.
15377: luessa sen organisaatiorakenteeseen vaikuttivat si- Valtion turvallisuudessa on kysymys ennen kaik-
15378: säiseen turvallisuuteen ja ulkomaalaisten valvon- kea perustuslaillisen oikeus- ja yhteiskuntajärjes-
15379: taan liittyvät tehtävät sekä niiden lisäksi työn ohjaa- tyksen turvaamisesta. Tämän vuoksi suojelupolii-
15380: miseen ja hallintoon liittyvät kysymykset. sin toiminnassa korostuu ennalta estävä toiminta.
15381: Sisäasiainministeriö vahvisti poliisin hallinnosta Asiantuntijavirastona suojelupoliisin keskeisenä
15382: annetun asetuksen (1128/94) 10 §:n nojalla tehtävänä on turvata perustuslaillisen päätöksente-
15383: 1.1.1996 alkaen suojelupoliisille neljä alueyksik- kojärjestelmän kyky toimia ja tehdä päätöksiä itse-
15384: köä. Uudenmaan alueyksikköön kuuluu Uuden- näisesti ja vapaana perustuslakien vastaisista sivu-
15385: maan lääni. Läntiseen alueyksikköön kuuluvat Tu- vaikutteista tai esteistä.
15386: run ja Porin, Hämeen, Keski-Suomen ja Vaasan Suojelupoliisin ilmoituksen mukaan suojelupo-
15387: lääni sekä Ahvenanmaan maakunta. Itäiseen alue- liisin ja keskusrikospoliisin yhdistämiseen liittyviä
15388: yksikköön kuuluvat Kymen, Mikkelin, Kuopion ja hankkeita ei ole, ei myöskään perusteita yhdistymi-
15389: Pohjois-Karjalan lääni. Pohjoiseen alueyksikköön selle. Yhteistyö suojelupoliisin ja keskusrikospolii-
15390: kuuluvat Oulun ja Lapin lääni. sin välillä on päivittäistä ja moninaista, ja sisäasiain-
15391: Suojelupoliisin menot ovat olleet viime vuosina ministeriön mukaan sitä on mahdollista edelleen
15392: n. 43--47 Mmk. Koko poliisitoimen menoista suo- syventää eräillä aloilla. Esimerkkinä mainittakoon
15393: jelupoliisin osuus on ollut parin prosentin luokkaa. erityisesti tekniikan toiminnot, joissa korkea ja
15394: Henkilöstön määrä on ollut n. 160-170 viime kapea-alainen asiantuntemus, suuret laitekustan-
15395: vuosina. Kaikkiaan poliisin henkilöstön määrä on nukset, pitkäjänteinen kehittämispanos ja moni-
15396: runsaat 10 000. puolisen näkemyksen tärkeys ovat perusteita hy-
15397: välle ja tuloksekkaalle yhteistoiminnalle.
15398: Suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin yhteistyö Yhteistyön syventäminen edellyttää ennen kaik-
15399: Suojelupoliisin tehtävänä on poliisin hallinnosta kea toimivaa keskusteluyhteyttä virastojen organi-
15400: annetun lain (110/92) mukaan torjua sellaisia saatioiden kaikilla tasoilla. Tällä hetkellä syventä-
15401: hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- minen olisi ministeriön mukaan mahdollista järjes-
15402: ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai tämällä johdon tapaamisia ja keskusteluja entistä
15403: ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten ri- säännöllisemmin.
15404: kosten tutkintaa. Sen tulee myös ylläpitää ja ke- Esteen suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin yh-
15405: hittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta distämiselle asettaa sisäasiainministeriön mielestä
15406: vaarantavan toiminnan estämiseksi. Sisäasiainmi- viime kädessä niiden tavoitteiden ja tehtävien mer-
15407:
15408:
15409: 84
15410: kittävä erilaisuus. Toiseksi Suomea sitovat kansain- vallisuuspalvelu, ja esim. Euroopassa turvallisuus-
15411: väliset velvoitteet rajaavat kansainvälisessä yhtey- palvelut ovat yleensä erillään (rikos)poliisitoimin-
15412: denpidossa saatavien muiden valtioiden turvalli- noista. Tässä esitetyt tiedot ovat asian luonteen
15413: suus- tai tiedustelupalveluiden tietojen käyttöä ri- vuoksi hyvin yleispiirteisiä. Eri valtioiden tieduste-
15414: kospoliisitoimintaan. Suojelupoliisi on turvallisuus- lu- ja turvallisuuspalvelujen yhteistyöstä kunkin
15415: palvelu. Toisin kuin monessa muussa eurooppalai- valtion rikospoliisin yksikköjen kanssa ei ole esitet-
15416: sessa valtiossa, Suomessa turvallisuuspalvelu on tävissä tietoja.
15417: organisoitu poliisihallintoon kuuluvaksi. Hallinnol-
15418: lisesti suojelupoliisi on sisäasiainministeriön alai- Alankomaat
15419: nen hallintoviranomainen. Alankomaiden turvallisuuspoliisi kuuluu stsa-
15420: asiainministeriön alaisuuteen. Poliittisen vastuun
15421: Suojelupoliisiin kohdistuva valvonta kantaa ensisijaisesti sisäasiainministeri. Toiminta
15422: Ylin poliittinen vastuu suojelupoliisin toiminnasta perustuu 1940-luvulta olevaan lainsäädäntöön.
15423: kuuluu valtioneuvostolle ja erityisesti sisäasiainmi- Parlamentaarinen valvontakomissio perustettiin v.
15424: nisterille, jonka johtamaan hallinnonalaan virasto 1952. Siihen kuuluu parlamentin neljän suurimman
15425: kuuluu. Kansainvälisten suhteiden alaan kuuluvis- puolueen johtajat, ja komissiossa voidaan käsitellä
15426: sa asioissa parlamentaarinen vastuu painottuu turvallisuuspoliisin toimialaan kuuluvia luottamuk-
15427: enemmänkin pääministerille ja ulkoasiainministe- sellisia asioita. Lisäksi oikeuskansleri on toimival-
15428: riölle. Hallitusmuodon 36 §:n mukaisesti koko val- tainen käsittelemään turvallisuuspoliisia koskevia
15429: tioneuvosto ja sen yksittäinen jäsen (HM 43 §) ovat kanteluasioita. Eräissä tapauksissa, kuten telekuun-
15430: parlamentaarisessa vastuussa eduskunnalle. telusta päätettäessä, toimivalta kuuluu neljän tai
15431: Poliisin, myös suojelupoliisin, ylin johto on sisä- kolmen ministerin muodostamalle ryhmälle, joka
15432: asiainministeriön poliisiosasto, jonka tehtävänä on voi tällä tavoin käyttää hallituksen valvontavaltaa
15433: mm. suunnitella, kehittää ja johtaa poliisitointa lupaharkinnassa.
15434: koko maassa sekä kehittää poliisin toimialaa kos-
15435: kevaa lainsäädäntöä, koulutusta ja tutkimusta. Po- Britannia
15436: liisin ylijohto suorittaa myös tarkoituksenmukai- Britannian turvallisuuspalvelu toimii sisäasiainmi-
15437: suus- ja laillisuusvalvontaa vastatessaan mm. polii- nisteriön alaisuudessa. Toiminta perustuu turvalli-
15438: sitoimintaa koskeviin hallintokanteluihin. suuspalvelusta v. 1985 annettuun lakiin, jossa on
15439: Oikeudellisesti suojelupoliisia valvovat yleiset säädetty mm. parlamentaarisesta komiteasta. Ko-
15440: lainvalvontaviranomaiset samojen periaatteiden mitean tehtävä on valvoa rahoitusta sekä viraston
15441: mukaisesti kuin muutakin julkishallintoa. hallintoa ja sen noudattamaa politiikkaa, mutta ei
15442: Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan varsinaista operatiivista toimintaa. Britanniassa on
15443: oikeusasiamies valvovat viranomaistoiminnan lain- erikseen tiedustelupalvelu. Turvallisuus- ja tiedus-
15444: mukaisuutta. Eduskunta voi kiinnittää huomiota telupalveluita ei ole järjestetty poliisihallintoon
15445: viranomaisen toimintaan eduskunnalle vuosittain kuuluviksi.
15446: toimitettavien kertomusten sekä oikeuskanslerin ja
15447: oikeusasiamiehen kertomusten yhteydessä. Tieto- Belgia
15448: suojavaltuutettu valvoo henkilörekisterilain vel- Belgian turvallisuuspalvelu ei ole välittömästi par-
15449: voitteiden ja tavoitteiden noudattamista suojelupo- lamentaarisessa valvonnassa. Se kuuluu oikeusmi-
15450: liisin toiminnassa. Ulkomaalaisvaltuutettu voi val- nisteriön alaisuuteen, joten parlamentaarisen vas-
15451: voa suojelupoliisin toimintaa ulkomaalaislain so- tuun kantaa ensi sijassa oikeusministeri. Vuonna
15452: veltamiseen liittyvän yksittäisen tapauksen yhtey- 1991 säädetyllä lailla perustettiin pysyvä komitea
15453: dessä. Valtiontilintarkastajat harjoittavat sekä oi- valvomaan poliisia ja turvallisuuspalvelua sekä nii-
15454: keudellista että valtiontalouden tarkoituksenmu- den toiminnan perustuslainmukaisuutta ja lailli-
15455: kaisuuteen perustuvaa valvontaa. Valtiontalouden suutta. Pysyvä komitea raportoi suoraan parlamen-
15456: tarkastusviraston tehtävänä on tarkastaa valtion tille. Jäsenet komiteaan valitsee ja erottaa sekä
15457: taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukai- kansanedustuslaitos että senaatti. Kumpaankin on
15458: suutta sekä talousarvion noudattamista, joten viras- perustettu erityiset toimikunnat valvomaan em.
15459: to suorittaa säännöllisin välein tarkastuksia myös pysyvän komitean toimintaa.
15460: suojelu poliisissa.
15461: Ranska
15462: Kansainvälistä vertailua Ranskassa turvallisuuspalvelu on sisäasiainministe-
15463: Lähestulkoon jokaisella itsenäisellä valtiolla on tur- riön alainen, joten parlamentaarinen vastuu kuuluu
15464:
15465:
15466: 85
15467: ensisijaisesti sisäasiainministerille. Toiminta ja val- valtiopäivien oikeusasiamies sekä oikeuskansleri
15468: tuudet on yleisesti säännelty asetuksessa vuodelta valvovat Säpoa rutiininluonteisesti säännöllisin
15469: 1982. Turvallisuuspalvelua ei ole järjestetty poliisi- ajoin sekä lainvalvojien käsittelemien kanteluta-
15470: hallintoon kuuluvaksi. pausten yhteydessä. Molemmat lainvalvojat julkai-
15471: sevat vuosittain kertomuksen suorittamistaan toi-
15472: Ruotsi menpiteistä.
15473: Ruotsin turvallisuuspalvelu (Säpo) toimii poliisihal-
15474: linnosta vastaavan kansallisen poliisihallituksen Sveitsi
15475: alaisuudessa omana osastona ja erillään rikospolii- Sveitsin turvallisuuspoliisi toimii liittovaltion oi-
15476: siyksiköistä. Ruotsin hallitus voi antaa valtion tur- keus- ja poliisiministeriön alaisuudessa. Toiminta
15477: vallisuuteen liittyviä tehtäviä poliisihallituksen teh- perustuu 1930- ja 1950-luvulta olevaan lainsäädän-
15478: täväksi. Poliisihallituksen sisäisessä organisaatiossa töön. Parlamentissa on valvontakomissio, jolle
15479: Säpolle kuuluu turvallisuuspoliisin tehtävät. Ruot- kuuluu yleinen turvallisuuspoliisin valvonta. Se ei
15480: sin hallitus vahvistaa vuosittain Säpon toimintalin- kuitenkaan voi saada haltuunsa salaisia toiminnal-
15481: jat Parlamentaarinen vastuu toteutuu laajapohjai- lisia tietoja. Valvontakomissio valitsee pysyvän val-
15482: sena hallitusvastuuna parlamentille. Poliisihallituk- tuuskunnan, johon kuuluu kolme jäsentä parla-
15483: seen kuuluu parlamentin edustajia. Vuosittain sen mentin molemmista huoneista ja joka voi valvoa
15484: on annettava kirjallinen selonteko Ruotsin hallituk- toimintaa ja saada haltuunsa salaiseksi luokiteltuja
15485: selle siitä, onko turvallisuuspoliisi noudattanut la- tietoja ja selvityksiä.
15486: keja ja annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi
15487:
15488:
15489:
15490:
15491: On luultavaa, ettei poliisitointa voida lähivuosina kehit- osoittaa lisävaroja, jottei niitä tarvitse kattaa varsinai-
15492: tää henkilöstövoimavaroja lisäämällä. Kun kuitenkin sista toimintamenoista.
15493: toimintaympäristön kansainvälistyminen ja Suomen Edellä tässä kertomusosuudessa on käsitelty sisä-
15494: EU-puheenjohtajuus v. 1999 aiheuttavat uusia vaati- asiainministeriön maksullista toimintaa. Vaikka suoje-
15495: muksia turvallisuusorganisaatiolle, poliisihallinto jou- lupoliisin toiminnassa eivät maksullisen toiminnan tulot
15496: tuu harkitsemaan, miten se suoriutuu kasvavista tehtä- voikaan nousta suuriin summiin, eräiden toimintojen,
15497: vistä nykyisellä henkilöstömäärällä. Ratkaisuja joudu- kuten joidenkin lausuntojen ja turvatehtävien maksulli-
15498: taankin hakemaan poliisin yhteistyömuotoja tiivistä- suutta voitaisiin harkita.
15499: mällä. Puutteena on siksi pidettävä, että kertomusvuo- Valtiontilintarkastajien mielestä varsin mielenkiin-
15500: den aikana valmistuneessa Aluehallinto 2000, Koettuun toinen kysymys on suojelupoliisin parlamentaarinen
15501: poliisin aluehallintoon -mietinnössä (KM 1996:8) selvi- seuranta. Suojelupoliisin asemaa olisikin, jos se säilyy
15502: tettiin vain keskusrikospoliisin ja liikkuvan poliisin alue- erillisenä, itsenäisenä yksikkönä, kehitettävä siten,
15503: yksiköiden kytkemistä poliisin lääninjohdon alaisuu- että eduskunnalla olisi merkittävä rooli sen toimintojen
15504: teen. Tässä yhteydessä olisi pitänytselvittää myös suo- ohjauksessa. Tällaiset seurantatehtävät sopisivat
15505: jelupoliisin alueyksiköiden asemaa. Valtiontilintarkas- eduskunnassa mitä ilmeisemmin juuri ulkoasiainvalio-
15506: tajien mielestä keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin kunnalle. Valiokunnan olisi näin mahdollista saada
15507: toimintojen yhdistämistä ja keskittämistä tulisi selvit- ajankohtaista ja jatkuvaa informaatiota valtion turvalli-
15508: tää. suuteen liittyvistä kysymyksistä. Riittävänä ei nykyisel-
15509: Suojelupoliisi toimii sille rakennetuissa tiloissa. Sa- lään voida pitää valtiopäiväjärjestyksen 53 §:n mukais-
15510: massa talossa toimi aiemmin myös keskusrikospoliisi. ta tietojensaantioikeutta, joka on luonteeltaan varsin
15511: Sen muutettua pois suojelupoliisi sai lisätiloja, jotka rajattu. Kyseessähän ei ole valiokunnan vapaasti har-
15512: lisäsivät vuokramenoja. Suojelupoliisin menokehyk- kittavissa oleva tiedon pyytäminen, vaan johonkin tiet-
15513: sessä näitä ei kuitenkaan ole otettu huomioon. Valtion- tyyn asiaan liittyvän tiedon hankinta. Perustuslain uu-
15514: tilintarkastajien mielestä on tärkeää, että suojelupolii- distamishankkeen ollessa vireillä pitäisi huolehtia siitä,
15515: sin käytössä on sille nimenomaan suunniteltu ja raken- että eduskunnan ohjausote myös maan turvallisuuden
15516: nettu rakennus. Sen vuoksi tulee vuokramenoihin valvonnassa tehostuisi.
15517:
15518:
15519:
15520:
15521: 86
15522: Puolustusministeriön hallinnonala
15523:
15524:
15525:
15526:
15527: Puolustuspolitiikka osana turvallisuus- Tilanteeseen Suomessa vaikuttaa myös NATOn
15528: politiikkaa rakenteen uudistaminen ja sen seurauksena muut-
15529: tuva kriisinhallintayhteistyö, joka käsittää myös
15530: Toimintaympäristön muutokset liittokunnan voimaryhmien yhteyteen perustetta-
15531: Suomen puolustuspolitiikan linjana on itsenäinen, vat monikansalliset esikunnat (C]TF).
15532: uskottava puolustuskyky ja sotilaallinen liittoutu- Puolustusministeriön mukaan Suomi katsoo,
15533: mattomuus. Puolutusministeriön mukaan maam- että Euroopan unionin pitäisi tehdä myös kriisin-
15534: me sotilaalliseen ja turvallisuuspoliittiseen ympä- hallintatoimintaa koskevia päätöksiä, jotka Länsi-
15535: ristöön vaikuttavat erityisesti muutokset Itämeren Euroopan unioni (WEU) panisi toimeen. EU:n yh-
15536: (ml. Baltia) ja Pohjois-Kalotin alueella, NATOn teisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostamiseksi
15537: laajentuminen, NATOn ja Venäjän välisten suhtei- Suomi ja Ruotsi tekivät HVK:ssa tämänsuuntaisen,
15538: den kehitys, Venäjän sisäiset muutokset, Euroopan enemmistön näkemyksen mukaisen ehdotuksen.
15539: unionin ja WEU:n yhteistyön kehittyminen hallitus- Suomen kannalta on tärkeää, miten WEU:n suh-
15540: ten välisen konferenssin (HVK) tuloksena sekä teen nyt eriarvoisessa asemassa oleville EU:n jäsen-
15541: asevalvontaa ja aseiden vähentämistä koskevat ky- maille turvataan tasavertainen osallistuminen ope-
15542: symykset. raatioita koskevaan päätöksentekoon ja suunnitte-
15543: Turvallisuuspoliittinen kehitys on pysynyt Poh- luun.
15544: jolassa vakaana. Venäjä ja Yhdysvallat sopivat vuo- Puolustusministeriön mukaan Suomi pitää
15545: den 1997 maaliskuussa suhteittensa kehittämisestä, WEU:n operatiivisen kyvyn kehittämistä tärkeänä.
15546: jota koskeva perusasiakirja hyväksyttiin saman Tarkkailija-asema WEU:ssa on tuonut Suomelle
15547: vuoden toukokuussa pidetyssä Pariisin huippuko- hyvän mahdollisuuden seurata eurooppalaisten
15548: kouksessa. Asiakirjassa määritellään NATOn ja Ve- kriisinhallintajärjestelyjen kehittämistä ja osallistua
15549: näjän välisen yhteistyön muodot. siihen. Kertomusvuoden syyskuussa Suomi nimesi
15550: Venäjän tavoitteena on estää NATOn sotilaalli- joukkoja (mekanisoitu pataljoona, pioneeripatal-
15551: sen infrastruktuurin laajentuminen rajojensa tuntu- joona ja kolme alusta) ns. FAWEU-listan ( = WEU:n
15552: maan ja ydinaseiden sijoittaminen uusien jäsenval- kriisinhallintaan osoitetut joukot) oheen. Listaus ei
15553: tioiden alueelle. Se on kytkenyt NATOn laajentu- merkitse osallistumissitoumusta operaatioon, vaan
15554: misen yhteen keskeisten aseriisuntasopimusten tietoja käytetään suunnittelun pohjana. Kansallinen
15555: kanssa ja vaatii tavanomaista aseistusta rajoittavan päätös kriisinhallintaoperaatioon osallistumisesta
15556: TAE-sopimuksen tarkistamista vastaamaan ja kom- tehdään tapauskohtaisesti.
15557: pensoimaan NATOn laajentumisen sotilaallisia vai- WEU toimii EU:n ja NATOn välisenä linkkinä.
15558: kutuksia. TAE-sopimuksen soveltamisella erityises- Suhteiden kehittäminen edellyttää yhteistyön tiivis-
15559: ti sen reuna-alueilla on merkittävä vaikutus maam- tämistä yhtäaikaa molempiin. WEU pitää euroop-
15560: me turvallisuuspoliittiseen asemaan. Strategisia palaisen puolustusidentiteetin (ESDI) ja unionin
15561: ydinaseita rajoittava START 2 -sopimus aiheuttaa puolustusulottuvuuden kehittämistä NATOssa yh-
15562: muutoksia Venäjän ydinaseistuksessa myös Kuo- tenä asiakokonaisuutena.
15563: lan alueella. Sopimuksen ratifiointi ei toistaiseksi Kertomusvuonna WEU:n toiminnassa oli kes-
15564: näytä kuitenkaan todennäköiseltä. keistä ESDI:n edellyttämien järjestelyjen luominen,
15565: Puolustuksemme kannalta merkittävä, aseval- ja niitä koskevat päätökset vahvistettiin kesäkuussa
15566: vontaa koskeva kysymys on myös Geneven aserii- Berliinissä pidetyssä NATOn kokouksessa. Päätös-
15567: suntakonferenssi (CD), jossa pyritään kieltämään ten mukaan WEU johtaa eurooppalaisia operaatioi-
15568: jalkaväkimiinat CD-jäsenmaana Suomi on osallis- ta, ja se voi toiminnassaan tukeutua NATOn voima-
15569: tunut näihin neuvotteluihin. varoihin. ESDI:n luominen edellyttää NATOn luo-
15570:
15571:
15572: 87
15573: vuttamien voimavarojen määrittämistä, eurooppa- koko Euroopan kehitykseen, sotilaallisen maan-
15574: laisten monikansallisten johtojärjestelyjen luomista puolustuksemme jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittä-
15575: NATOssa ja sopimuksia siitä, miten voimavarojen mistä.
15576: siirto, tarkastus operaation aikana ja niiden palau- Osallistuminen kansainvälisen kriisinhallinnan
15577: tus järjestetään. kehittämiseen vaatii taloudellisia ja henkilövoima-
15578: WEU-operaatioiden suunnittelutyö NATOssa varoja. Nykyinen järjestelmä, jossa osallistujat
15579: perustuu konfliktin estoa, siviilien avustamista, liik- useimpiin hankkeisiin irrotetaan väliaikaisesti koti-
15580: kumavapauden takaamista, sanktioiden toteutta- maan muista virkatehtävistä, ei ole riittävän toimiva
15581: mista, eristämistä ja osapuolten erottamista voimal- pitkällä aikavälillä. Tämän johdosta osallistuminen
15582: la koskeviin ns. esimerkkikuvauksiin. Suomelle on tällaisiin tehtäviin tulisi olla osa henkilöstöjärjestel-
15583: tärkeää osallistua sotilaallisesti liittoutumanomana mää ja sotilaiden urakehitystä.
15584: myös näiden järjestelyjen kehittämiseen.
15585: Osallistumalla NATOn rauhankumppanuusoh- Sotilaallinen yhteistyö
15586: jelmaan (Pfp) on tähän saakka voitu lisätä valmiuk- Kansainvälisellä sotilaallisella yhteistyöllä pyritään
15587: sia toimia kansainvälisissä kriisinhallinta- ja hu- ensisijaisesti parantamaan maamme turvallisuutta
15588: manitaarisissa operaatioissa sekä etsintä- ja pelas- ja sotilaallista vakautta lähialueillamme. Rauhan-
15589: tuspalvelutehtävissä. Kriisinhallintaoperaatioihin turvatehtävissä yhteistyö on jo perinteistä. Suomi
15590: osallistuville on pyritty antamaan tarvittava kan- on osallistunut IFOR-/SFOR-operaatioihin. Yhteis-
15591: sainvälinen yhteistoimintataito ja tehtävien vaatima työssä kehitetään mm. materiaalihallintoa, kuten
15592: valmius. Jatkossa toimintaa tehostetaan ja laaja- puolustusmateriaalia, hankintoja ja ylläpitoa, sekä
15593: alaistetaan. Tavoitteena on, että Suomen panos muita tehtäväaloja ja koulutusta. Yhteistyön tavoit-
15594: toimintojen kehittämisessä kasvaisi. teet ovat puolustuspoliittisia, taloudellisia ja toi-
15595: Rauhankumppanuusohjelman kautta yhteistyö minnallisia, ja siihen osallistuvat puolustusministe-
15596: naapurivaltioiden kanssa on kiinteytynyt. Suomen riön lisäksi eri puolustushaarat ja laitokset.
15597: turvallisuuspoliittisten etujen mukaista on kehittää Keskeiset kansainväliset yhteistyöfoorumit ovat
15598: yhteistyötä edelleen erityisesti Ruotsin, mutta myös YK, ETY], EU, WEU ja NATOn Pfp-kehyksissä
15599: Baltian maiden kanssa. tapahtuva toiminta sekä Pohjoismaiden puolustus-
15600: Laajennettu rauhankumppanuus (Pfp+), jonka ministerien vuotuiset ministerikokoukset Suomi
15601: sisältö täsmentyi v. 1997 NATOn huippukokouk- harjoittaa eri aloilla kahdenvälistä yhteistyötä erityi-
15602: sessa, tiivistää eri tasoilla sotilaallista ja poliittista sesti Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Venäjän
15603: yhteistyötä NATOn kanssa. Suomi korostaa yhteis- kanssa.
15604: työssä ennen kaikkea kriisinhallintavalmiuden te- Kansainvälistä yhteistoimintaa edustavat myös
15605: hostamista. Yhteistyön parantamiseksi Suomi har- useat materiaalihallinnon alalla tehdyt ns. Memo-
15606: kitsee henkilökunnan lähettämistä NATOn avoi- randum of Understanding (MoU) -sopimukset, jot-
15607: miksi ilmoittamiin esikuntiin. ka luovat puitteet maiden väliselle kaupallis-tekni-
15608: Maamme lähiympäristössä ja Euroopassa tapah- selle yhteistoiminnalle ja tietojen vaihdolle. EU:n
15609: tuneet syvälliset turvallisuuspoliittiset muutokset komission asettamassa ad hoq -työryhmässä, jossa
15610: sekä TAE-sopimus ovat vähentäneet sodan vaaraa on jäsenvaltioiden edustus, selvitetään jäsenmai-
15611: ja todennäköisyyttä lähitulevaisuudessa. Toisaalta den asevienti-, -teollisuus- ja -hankintapolitiikkaa
15612: sisäinen epävarmuus on viime vuosina lisääntynyt sekä niiden harmonisointia.
15613: Euroopan unioniin ja NATOon kuulumattomissa Puolustusministeriön mukaan kokemusten pe-
15614: valtioissa. Entisen Jugoslavian alueella ja Venäjällä rusteella kansainvälinen puolustuspoliittinen ja so-
15615: on jouduttu jopa avoimeen konfliktiin. Monissa tilaallinen yhteistyö on vahvistanut luottamusta
15616: maissa yhteiskunnallinen epävakaus, nationalismi, Suomen itsenäiseen, uskonavaan puolustukseen ja
15617: uskonnolliset ja etniset kiistat sekä valtioiden väli- selkeyttänyt Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.
15618: nen taloudellinen eriarvoisuus vaikeuttavat kehi- Kansainvälisten tehtävien nopea lisääntyminen eri-
15619: tyksen ennustamista. Tämä kehitys on nostanut tyisesti rauhankumppanuusohjelmien laajentuessa
15620: kriisinhallinnan näkyvään asemaan EU:n, WEU:n ja ja syventyessä edellyttää kuitenkin henkilöstön
15621: NATOn toiminnassa. kohdentamista uudelleen ja koulutuksen lisäämis-
15622: Puolustusministeriön mukaan maamme turvalli- tä.
15623: suuden ja maanpuolustuksen kannalta on perustel-
15624: tua arvioida, edellyttävätkö turvallisuuspolitiik- Säästötoimien vaikutukset
15625: kamme lähtökohdat sekä ne useat epävammuste- Hallitusneuvotteluiden ja kertomusvuoden talous-
15626: kijät, jotka liittyvät lähialueemme ja laajemmin arvioesityksen valmistelun yhteydessä päätettiin,
15627:
15628:
15629: 88
15630: että valtiontaloudessa säästetään v. 1996-99 yh- olivat esim. v. 1992 1 770 Mmk ja kertomusvuonna
15631: teensä 20,5 mrd. mk. Säästöpäätösten vaikutus n. 1 050 Mmk. Vuonna 1999 ne ovat enää vain 760
15632: puolustusministeriön hallinnonalan menoihin on Mmk. Tarkastuskohteissa todettiin, että yksiköiden
15633: yhteensä 895 Mmk. Hallitusohjelman lisäpöytäkir- päätettävissä olevien varojen vähentyessä on myös
15634: jassa todettujen säästöpäätösten vaikutus puolus- tulostavoitteiden liikkumavara perin suppea, usein
15635: tusvoimien toimintamenoihin on näinä vuosina resurssien sanelema, lyhyen ajan tomintaratkaisu.
15636: 500 Mmk. Kertomusvuoden valtion budjettitalou- Kertomusvuonna toiminnan sopeuttamista vai-
15637: den toimintamenoihin kohdistuvasta 350 Mmk:n keutti vielä se, että siirtyvien menojen määrä supis-
15638: lisäsäästötavoitteesta 95 Mmk:n osuus koski puo- tui 210 Mmk:lla. Vuonna 1997 määrärahantarve
15639: lustushallintoa. Hallituksen päätöksen mukaan jäl- kasvoi vastaavasti. Sopeutumista toimintameno-
15640: jellä oleva säästöosuus, 300 Mmk, kohdennetaan säästöihin puolestaan helpottivat mm. vanhan tor-
15641: materiaalihankintoihin vuodelle 1999. juntahävittäjäkaluston varaosahankintojen lopetta-
15642: Syksyn 1995 TUPO-sopimuksen aiheuttamat minen ja uudistetusta eläkejärjestelmästä johtuva
15643: menojen lisäykset sekä eräät vähäiset lakisääteiset eläkevakuutusmaksujen säästö.
15644: menot korvattiin vastaavalla menokehyksen koro- Supistuneiden määrärahojen mukaiset sopeutta-
15645: tuksella. mistoimet ja niiden seuraukset ovat puolustusmi-
15646: Kertomusvuonna puolustusministeriön pääluo- nisteriön mukaan seuraavat:
15647: kan menoihin myönnettiin 9 287 Mmk, josta puo- - Rationalisoimalla on kiinteytetty puolustus-
15648: lustusmateriaalihankintoihin 3 654 Mmk, puolus- voimien infrastruktuuria sekä vähennetty henkilös-
15649: tusvoimien toimintamenoihin 5 164 Mmk, uudisra- tön määrää n. 1 700:lla vuodesta 1989 lähtien.
15650: kentamiseen ja peruskorjauksiin 224 Mmk sekä Henkilöstövähennykset ovat vaikeuttaneet mm.
15651: kiinteistöjen ostoon ja pakkolunastukseen 30 Mmk, uuden materiaalin ylläpito-, tietotekniikka- ja
15652: kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan 166 muuttuvien taloushallintotehtävien hoitoa. Esimer-
15653: Mmk ja muihin menoihin 49 Mmk. kiksi Uudenmaan sotilasläänissä erityisesti tekni-
15654: Materiaalihankintojen säästöpäätökset vaikutta- sen henkilöstön pieni määrä vaikeuttaa johtamis-
15655: vat vasta v. 1999. Kertomusvuoden aikana alkoivat järjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa.
15656: edellisenä vuonna tehdyn hankintasopimuksen - Aluevalvonta on keskitetty painopistealueille
15657: mukaiset kohdeilmatorjuntaohjusten toimitukset ja virka-aikaan. Koska valvonnan volyymi on hel-
15658: Venäjältä Suomeen. Pääosa hankintahinnasta on posti ulkopuolisten todettavissa, ei säästöjen joh-
15659: Venäjän suorittamaa velan lyhennystä. Ohjushan- dosta syntynyt tilanne tue kuvaa Suomen uskotta-
15660: kintaa pidetään ilmapuolustuksen kannalta välttä- vasta kyvystä valvoa ja turvata valtakunnan alueel-
15661: mättömänä, ja se olisi jouduttu tekemään ilman lista koskemattomuutta.
15662: Venäjän velan kuoletustakin v. 2000 tai pian sen - Kertausharjoitusten määrää on vähennetty.
15663: jälkeen. Supistetun suunnittelukehyksen mukaiset Niitä pidettiin v. 1990 n. 350 000 ja kertomusvuon-
15664: mahdollisuudet tilata materiaalia kotimaiselta teol- na 175 000 vuorokautta. Minimitasona pidetään
15665: lisuudelta ovat pienimmillään v. 1999. Puolustus- 200 000 vuorokautta. Koulutettu reservi on keskei-
15666: ministeriön mukaan kotimaisen puolustustarvike- nen osa puolustuskykyämme. Kun kertausharjoi-
15667: teollisuuden liiketaloudellisesti kannattavasta tila- tuskoulutus on uuden joukkotuotantojärjestelmän
15668: uskannasta puuttuu n. 250-300 Mmk. keskeisimpiä elementtejä, harjoitusten vähentymi-
15669: Kertomusvuonna käytettiin n. 93 o/o puolustus- nen vaarantaa koko sen perustan. Tätä seikkaa
15670: materiaalihankintoihin myönnetyistä määrärahois- korostettiin myös Uudenmaan sotilasläänin esikun-
15671: ta torjuntahävittäjäjärjestelmän hankintaan ja koti- nassa.
15672: maasta tehtäviin tilauksiin. - Kertomusvuonna jouduttiin vähentämään
15673: Kertomusvuonna toimintamenomäärärahoja varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten maastohar-
15674: voitiin käyttää 174 Mmk vähemmän kuin v. 1995. joitusten määrää koulutustason vaatimasta 60-70
15675: Vuosia 1998-99 koskeva momentin säästötavoite vuorokaudesta n. 25-35 vuorokauteen. Vähennys
15676: on yhteensä 200 Mmk. Toimintamenosupistukset vaikuttaa varusmiesten koulutustasoon ja palveluk-
15677: lisäävät paineita vähentää henkilöstömenoja, jotka sen mielekkyyteen.
15678: ovat yli 60% toimintamenoista. -Materiaalin ylläpito on laskettu alle taloudel-
15679: Kiinteäluonteisia menoja, kuten kiinteät palkat, lisesti hyväksyttävän tason. Nykytilanteen jatkumi-
15680: varusmiesten ylläpito-, kiinteistöjen ylläpito- yms. nen vähentää lähivuosina materiaalin käytettävyyt-
15681: menot, on voitu vähentää v. 1992-96 vain n. 110 tä ja nopeuttaa sen arvon laskua. Suuria puutteita
15682: Mmk. Muita sotilaallisen toiminnan menoja on on materiaalin varastoinnissa, huollossa ja korjauk-
15683: jouduttu samanaikaisesti supistamaan 59%. Ne sissa.
15684:
15685:
15686: 89
15687: - Kriisiaikaa varten varastoituja ampumatarvik- on pystyttävä osallistumaan yhä vaativampiin mo-
15688: keita kulutetaan vuosittain koulutuksessa yli 200 nikansallisiin rauhanturvaamistehtäviin, jotka pan-
15689: Mmk:n arvosta. Myös joidenkin kriisiajan varalle naan toimeen YK:n tai ETYJ:n päätösten perusteel-
15690: tarkoitettujen materiaalivarastojen kohdalla tilanne la. Näihin tehtäviin tarkoitettuja valmiusjoukkoja
15691: on paljolti samanlainen. kehitetään kiinteänä osana alueellista puolustusjär-
15692: Materiaalin kunnon heikentyessä on mm. rikki- jestelmää. Valmiusjoukkoihin hakeutui kertomus-
15693: näisiä ajoneuvoja siirretty korjaamattomina varas- vuonna 250 varusmiestä ja hakuajan päättyessä
15694: toon. Vastaavasti on siirrytty käyttämään raskaam- vuoden 1997 huhtikuussa vain 1/3 tarpeesta eli 120
15695: pia, maastoajoon tarkoitettuja ajoneuvoja, jotka varusmiestä.
15696: vaativat useammin huoltoa ja siten lisäävät määrä- Kriisin ja sodan luonne muuttuu tällä hetkellä
15697: rahantarvetta. kenties eniten sitten toisen maailmansodan. Suur-
15698: Materiaalin ylläpitomahdollisuuksien heikkene- sodan uhka on pienentynyt, mutta samalla sotaa
15699: mistä kuvaa mm. Puolustusvoimien Materiaalilai- alempiasteiset väkivaltaiset levottomuudet ovat
15700: toksen toimintamenomäärärahojen (pl. kiinteistö- yleistyneet, ja väkivallan käytön kynnys myös yh-
15701: jen ylläpitomäärärahat) vähentyminen. Vuonna teiskunnallisten ongelmien ratkaisukeinona on
15702: 1993 ne olivat 465 Mmk ja kertomusvuonna 273 alentunut. Puolustusministeriön mukaan puolus-
15703: Mmk. Nykyisellä kehyksellä ne ovat v. 1997 ja siitä tusjärjestelmältämme edellytetään hyvää valmiutta
15704: eteenpäin 245 Mmk. reagoida joustavasti eriasteisiin uhkiin. Tiedustelu-
15705: Ilmavoimien käyttömenoja on säästötoimien kyky joudutaan mitoittamaan sellaiseksi, että varoi-
15706: johdosta jouduttu merkittävästi supistamaan. Tä- tusaika riittää uhkatilanteen edellyttämän valmiu-
15707: män vaikutusta lentotoimintaan on osaltaan kom- den kohottamiseen. Kustannussyistä suhteellisen
15708: pensoinut nykyisen torjuntahävittäjäkaluston kor- alhaisella tasolla pidettävää rauhan ajan valmiutta
15709: jaus- ja varaosamenojen väheneminen, koska tälle, on pystyttävä tarvittaessa nopeastikin kohottamaan
15710: viimeistään ensi vuosituhannen alkuvuosina pois- täyteen sodan ajan valmiuteen saakka. Valtakun-
15711: tettavalle konekalustolle ei enää ole tehty suurimit- nan puolustamisen kannalta keskeisimmät koh-
15712: taisia huoltoja tai korjauksia, eikä koneiden vara- teet, johtamisjärjestelmät ja liikekannallepanojär-
15713: osavarastoja ole myöskään juuri täydennetty. Ra- jestelmä on voitava suojata jo ennen varsinaisten
15714: hoitustilannetta heikentää myös Venäjän-kaupan sotatoimien alkamista. Tämä edellyttää nopeasti
15715: tilausvaltuuden päättyminen v. 1998. Uuden Hor- perustettavia, teknisesti korkeatasoisia joukkoja,
15716: net-kaluston lisääntyvä käyttöönotto koulutukses- jotka on koulutettu ja varustettu mahdollisimman
15717: sa ja aikanaan myös operatiivisessa käytössä tulee valmiiksi jo rauhan aikana.
15718: kuitenkin nopeasti kasvattamaan rahoitustarvetta. Taistelukentän teknistyminen ja tietoteknisten
15719: Ellei toiminnan rahoitusta voida lisätä n. 75 Mmk:lla sovellusten käyttöönotto tiedustelu-, johtamis- ja
15720: kertomusvuoden tasosta, Hornet-koulutus saattaa asejärjestelmissä ovat nostaneet joukkojen suori-
15721: jopa puolittua ja operatiivinen käyttöönotto huo- tuskyvyn kokonaan uudelle tasolle. Vihollinen voi
15722: mattavasti viivästyä suunnitellusta. hallita laajojakin alueita entistä pienemmillä mies-
15723: määrillä. Asejärjestelmien ulottuvuus ja tulivoima
15724: Alueellisen puolustusjärjestelmän kehittäminen on kasvanut samalla, kun asevoimien henkilöstö-
15725: Suomen puolustusjärjestelmä perustuu koko valta- määrä on vähentynyt ja ammattimaistunut. Määräl-
15726: kunnan kattavaan alueelliseen puolustukseen, ha- lisen ylivoiman sijaan kansainvälisesti pyritään pa-
15727: jautettuun liikekannallepanojärjestelmään sekä nostamaan joukkojen laatuun. Tiedustelu, elektro-
15728: yleiseen asevelvollisuuteen. Alueellista puolustus- ninen sodankäynti, nopea maalinpaikannus ja tu-
15729: järjestelmää pidetään perusrakenteeltaan edelleen- lenkäyttö laajalla alueella ratkaisevat taistelun. Ny-
15730: kin tarkoituksenmukaisena, suhteellisen halpana ja kyaikaiset kuljetusvälineet mahdollistavat joukko-
15731: tehokkaana. Pitkällä aikavälillä siitä kehitetään kai- jen siirrot nopeasti ja yllättävästi taistelualueelta
15732: kissa olosuhteissa varmasti ja uskottavasti toimiva toiselle.
15733: järjestelmä. Sen suunnittelussa ennakoidaan turval- Alueellista maanpuolustusjärjestelmää kehitet-
15734: lisuusympäristössä, kriisin ja sodan kuvassa, ylei- tiin v. 1996-97 selkeyttämällä samoilla paikka-
15735: sessä sotateknisessä kehityksessä sekä yhteiskun- kunnilla sijaitsevien maanpuolustusalueen ja soti-
15736: nassa ja sen voimavaroissa tapahtuvat muutokset. lasläänien esikuntien tehtäväjakoa, yhdistämällä
15737: Eurooppalainen turvallisuuskehitys ei ole anta- yksiköitä tai niiden osia sekä siirtämällä ja keskittä-
15738: nut aihetta muuttaa alueellista puolustusjärjestel- mällä toimintoja olemassa oleviin tai perustettaviin
15739: mää. Lähtökohtana on, että Suomi kaikissa tilan- yksiköihin. Uudistuksissa joukko-osastojen ja vas-
15740: teissa itse vastaa alueensa puolustuksesta. Suomen taavien yksiköiden komentajille delegoidaan valtaa
15741:
15742:
15743: 90
15744: ja vastuuta päättää yksiköiden sisäisestä kokoon- meripuolustusalueet Merisotakoulu ja Rannikkoty-
15745: panosta, vähennetään keskitetysti hallinnaitujen kistökoulu yhdistetään, koulutuslinnakkeiden
15746: toimintamenojen osuutta tulosjohtamisen periaat- määrää vähennetään edelleen ja Uudenmaan pri-
15747: teiden mukaisesti ja vahvistetaan itsenäisten hallin- kaati liitetään osaksi meripuolustusta. Tammisaa-
15748: toyksiköiden vastuuta tuloksista. Kriisiajan mate- ren varuskunta säilyy ruotsinkielisenä.
15749: riaalihankinnat ja investoinnit päätetään edelleen Alueellinen puolustusjärjestelmä perustuu suu-
15750: keskitetysti toimialoittain. reen reserviin, mikä edellyttää jatkossakin yleistä
15751: Vaikka toimintoja keskittämällä on voitu vähen- asevelvollisuutta ja koko asepalveluskykyisen ikä-
15752: tää hallintokustannuksia, supistaa tukiorganisaa- luokan kouluttamista. Asevelvollisuuslakia muutta-
15753: tioita ja niiden henkilöstöä sekä kohdentaa uudel- malla varusmiesten palvelusaikajärjestelmää uudis-
15754: leen voimavaroja keskeisiin tehtäviin, puolustus- tetaan vastaamaan entistä paremmin mm. sodan
15755: ministeriön mukaan henkilöstömenoissa ei ole saa- ajan joukkojen tuottamista. Uudessa järjestelmässä
15756: vutettu 40 Mmk:n vuotuista säästötavoitetta. asevelvolliset astuvat palvelukseen kaksi kertaa
15757: Kertomusvuotta koskevan tarkastuksen aikana vuodessa, ja yhtä aikaa palveluksessa olevien mää-
15758: 17.3.1997 annettiin eduskunnalle valtioneuvoston rä vähenee 7 OOO:lla. Noin puolet varusmiehistä
15759: selonteko, jossa esitetään puolustuspolitiikan ja suorittaa kuuden kuukauden varusmiespalveluk-
15760: puolustusvoimien kehittämisen suuntalinjat Ta- sen, erikoistehtäviin koulutettava miehistö palve-
15761: voitteena on mm. ratianalisoida rauhan ajan orga- lee joko yhdeksän tai 12 kuuukautta ja johtajateh-
15762: nisaatio sodan ajan joukkojen tuottamistehtävien täviin koulutenavat 12 kuukautta. Koulutusta te-
15763: mukaiseksi, kohdentaa henkilöstöä uudelleen, luo- hostetaan soveltamalla uutta opetusteknologiaa,
15764: da koulutusedellytykset valmiusyhtymille ja saada erityisesti lisäämällä simulaattoreiden käyttöä, sekä
15765: aikaan pysyviä rakenteellisia säästöjä. lisäämällä maastoharjoitusten ja ampumaleirien
15766: Puolustusministeriön mukaan alueellisen puo- osuutta koulutuksessa. Varusmiesten loma- ja va-
15767: lustusjärjestelmämme keskeisimmän elementin, paa-ajanjärjestelyjä tarkistetaan.
15768: maavoimien joukkojen suorituskyky ei tällä hetkel- Sodan ajan joukkojen valmius ylläpidetään uu-
15769: lä kaikilta osin vastaa näitä nykyaikaisen taistelu- teen joukkotuotantojärjestelmään rytmitettäväliä
15770: kentän vaatimuksia. Maavoimien perusaseistus on kertausharjoituskoulutuksella. Palvelusaikojen ja
15771: suhteellisen hyvä. Sen sijaan joukkojen johtami- sodan ajan tehtävien muuttuminen edellyttää jouk-
15772: nen, tiedustelu ja elektroninen sodankäynti sekä kojen kertausharjoittamista 25 ja 30 vuoden iässä,
15773: liikkuvuus, taistelunkestävyys ja pimeätoiminta mikä merkitsisi vähintään 35 000 reserviläisen kou-
15774: vaativat kehittämistä. Teknisesti korkeatasoinen luttamista vuosittain.
15775: materiaali on edellytys nykyaikaisen syvän alueen Maanpuolustuksesta kiinnostuneille kansalaisil-
15776: taistelutilan hallitsemiselle. Koska taloudelliset re- le pyritään antamaan mahdollisuus toimia yhteis-
15777: surssit eivät mahdollista koko maavoimien kehittä- kunnan puolustusvalmiuden hyväksi. Vapaaeh-
15778: mistä samanaikaisesti, kehittämisessä painotetaan toista maanpuolustustoimintaa tuetaan osallistu-
15779: erityisesti tärkeimpien armeijakuntien yhtymien malla sitä koskevaan koulutukseen. Siihen varattiin
15780: sekä niitä tukevien aselajijoukkojen suorituskyvyn rahaa kertomusvuodelle 1,4 Mmk, minkä lisäksi
15781: parantamista. Suunnitelmien mukaan sodan ajan sotilasläänit ja joukko-osastot rahoittivat toimintaa
15782: joukkoja vähennetään 540 OOO:sta 430 OOO:een omista varoistaan.
15783: henkeen ja prikaatien määrää 27:stä 22:een. Koulu- Puolustusvoimien palkattu henkilöstö muodos-
15784: tusjärjestelmän rungon muodostavat useita aselaje- tuu sodan ajan joukkojen johtamiseen ja koulutta-
15785: ja käsittävät, hyvin varustetut valmiusyhtymien miseen sekä vaativimpien järjestelmien käyttöön
15786: koulutuskeskukset- prikaatit. Selonteon mukaan tarvittavasta henkilöstöstä sekä rauhan ajan toimin-
15787: läntisen maanpuolustusalueen valmiusyhtymäkou- toja ylläpitävästä henkilöstöstä. Luonnollista pois-
15788: lutus keskitetään Säkylään, itäisen Vekaranjärvelle tumaa hyväksi käyttäen henkilöstön määrää on
15789: ja pohjoisen Kajaaniin. Oulun ja Vaasan varuskun- tarkoitus vähentää noin tuhannella, jolloin sotilaita
15790: nat lakkautetaan ja toimintoja organisoidaan uudel- olisi 9 000 ja siviilejä 7 000. Lisäksi n. 1 000 henkeä
15791: leen. aiotaan sijoittaa uudelleen. Henkilöstörakennetta
15792: Myös meripuolustusalueiden muodostaminen kehitetään mm. lisäämällä teknisen henkilöstön
15793: edellyttää joukko-osastojen yhdistämisiä ja siirtoja. osuutta ja vähentämällä opistotasoisten sotilaiden
15794: Esimerkiksi Saaristomeren laivastosta ja Turun ran- suhteellista osuutta. Henkilöstön siirtovelvollisuus
15795: nikkorykmentistä sekä Suomenlahden laivastosta säilytetään.
15796: ja Suomenlinnan rannikkorykmentistä muodoste- Ammattitaitoisen reservin lisäämiseksi ja sotilai-
15797: taan meripuolustuksesta vastaavasti yhtymät - den ikärakenteen pitämiseksi riittävän nuorena
15798:
15799:
15800: 91
15801: 10-20 o/o henkilöstöstä palkataan 3-15 vuoden vastuulle. Sisäisellä vuokrajärjestelyllä korostetaan
15802: palvelussuhteeseen. Heidät sijoitetaan tärkeimpiin joukko-osastojen kustannusvastuuta. Rakennus- ja
15803: sodan ajan joukkoihin johtaja- ja teknisiin tehtäviin, kiinteistötointa on käsitelty kattavasti valtiontilin-
15804: ja myöhemmin heidän siirtymistään työhön puo- tarkastajain kertomuksessa vuodelta 1995.
15805: lustusvoimien ulkopuolelle tuetaan. Metsien hoidossa korostetaan monimuotoisuut-
15806: Lisäksi tärkeimpiin Operatiivisiin joukkoihin, ta ja otetaan huomioon valtakunnallisten suojelu-
15807: kuten valmiusyhtymiin sekä meri- ja ilmavoimiin, ohjelmien velvoitteet.
15808: palkataan varusmiespalveluksensa päättäneitä Kertomusvuonna aloitettua valmiusjoukkojen
15809: nuoria noin vuoden pituiseen työsuhteeseen. Sopi- koulutusta on tarkoitus laajentaa vuoteen 2000
15810: mussotilaina palvelevat lisäävät ammattitaitoista mennessä jääkäriprikaatin suuruiseksi. Uuden yh-
15811: reserviä, jonka tarve kasvaa järjestelmien teknis- tymätyypin kokeilujoukkona varustettavan prikaa-
15812: tyessä. Heitä voidaan palkata myös nuorisotyöttö- tin varustamiseen käytetään maavoimien materiaa-
15813: myyden vähentämiseen käytettävillä varoilla. lihankintavaroja. Valmiusjoukon kustannukset
15814: riippuvat mm. varustamistasosta ja ulkomaisiin har-
15815: Puolustushallinnon muut kehittämishankkeet joituksiin osallistumisen laajuudesta.
15816: Puolustusministeriö selvitti kertomusvuonna lain- Ilmavoimille toimitettiin kertomusvuoden lop-
15817: valmistelun nykytilan ja koordinointiin liittyvät on- puun mennessä 13 Hornet-torjuntahävittäjää: seit-
15818: gelmat sekä kehittämistarpeet valtioneuvoston semän kaksipaikkaista tuotiin Yhdysvalloista ja
15819: lainvalmistelun kehittämisohjelman mukaisesti. kuusi yksipaikkaista koottiin Suomessa. Hankkee-
15820: Puolustushallinnonalan lainsäädäntöä on tarkoitus seen käytettiin kertomusvuonna varoja n. 2 200
15821: yhdenmukaistaa perusoikeusuudistuksen ja kerto- Mmk. Lisäksi hankkeeseen käytettiin indeksi- ja
15822: musvuoden joulukuussa voimaan tulleen hallinto- valuuttakurssimuutosvaroja n. 351 Mmk.
15823: lainkäyttölain periaatteiden mukaiseksi. Vuosien 1996 ja 1997 vaihteessa saatu alueilma-
15824: Vuosina 1995-97 toteutettavalla puolustusmi- torjuntaohjus 96 (BUK-M1) korvaa vanhentuneena
15825: nisteriön johtamisen kehittämishankkeella (PUJO- käytöstä poistettavan Petshora-ilmatorjuntaohjus-
15826: KE) pyritään teräväittämään ministeriöjohtamista järjestelmän. Sen käyttöikä on arviolta 25 vuotta,
15827: valtioneuvoston osana ja hallinnaalansa ohjaajana. jona aikana järjestelmää modernisaidaan 1-2 ker-
15828: Kehitteillä oleva tehtävän vaativuuteen ja henkilö- taa. Venäjällä käyttö- ja tekniselle henkilöstölle
15829: kohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkkausjär- annetun koulutuksen kustannukset olivat 2,4 Mmk.
15830: jestelmä pyritään saamaan teknisesti valmiiksi ku- Ohjuskaluston muuntotöihin myönnettiin v. 1995
15831: luvan vuoden aikana. lisärahoitusta 28,5 Mmk ja sen edellyttämiin raken-
15832: Hiljattain valmistunut materiaalipoliittinen ohjel- nushankkeisiin 20 Mmk. Koulutukseen kuuluvien
15833: ma sisältää mm. johtamista, hankintatoimintaa, ammuntojen järjestäminen Venäjällä maksaa v.
15834: kansainvälistä yhteistyötä, puolustusvälinetuon- 1997 7---8 Mmk.
15835: tantoa, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, tilausval- Kertomusvuoden lisätalousarviossa myönnettiin
15836: tuuksien suunnittelua ja kaluston käyttöä koskevat 245 Mmk miinalaiva Pohjanmaan ja Kuha-luokan
15837: linjaukset. Puolustustarviketeollisuuden toimiala- raivaajien peruskorjausta sekä Rauma 2000 -luokan
15838: rationalisointi toteutettiin kertomusvuoden lopulla uudishankintaa varten. Hankinnoilla tuettiin samal-
15839: sen mukaisesti. la telakkateollisuuden vaikeaa työllisyystilannetta.
15840: Puolustusvoimien terveydenhuollon ja siviiliter- Puolustusvoimissa kehitetään v. 1992-2000
15841: veydenhuollon yhdentämistä selvitetään Valtionta- johtamista, esikuntatyöskentelyä sekä mm. henki-
15842: louden tarkastusviraston pyynnöstä. Valtiontilintar- löstö-, materiaali- ja taloushallintoa. Rauhan ajan
15843: kastajat ovat korostaneet yhdentämisen merkitystä operatiivista johtamista palvelevan tietojärjestelmä-
15844: jo kertomuksessaan vuodelta 1980. hankkeen (OPJO) arvioidaan maksavan v. 1993-
15845: Puolustusvaliokunnan lausuman pohjalta uudis- 2000 yhteensä n. 50 Mmk, joista kertomusvuonna
15846: tetaan kiinteistö- ja rakennustoiminnan organisoin- käytettiin 12 Mmk. Maavoimien yhtymien johtami-
15847: tia, tehtäviä ja yhteistyömuotoja siten, että omista- sen ja tiedustelun tietojärjestelmän (JOTI) ohjelmis-
15848: jan, käyttäjän ja palvelun tuottajan roolit erottuvat tojen kehittämisen kokonaiskustannusarvio on n.
15849: selkeämmin toisistaan. Rakennushankkeiden 20 Mmk ja laitehankintojen n. 60 Mmk. Johdon
15850: suunnittelu ja investointipäätökset sovitetaan pa- informaatiojärjestelmän kustannusarvio vuosille
15851: remmin yhteen järjestelmä- tai materiaalihankkei- 1996-2000 on yhteensä n. 2,1 Mmk, josta kerto-
15852: den kanssa. Rationalisointipäätösten mukaisesti musvuoden osuus oli n. 0,5 Mmk. Esikuntatyös-
15853: kiinteistökantaa supistetaan irtisanomalla toimitilo- kentelyä yhdenmukaistavan ja tehostavan järjestel-
15854: ja. Vapautuvat toimitilat jäävät kiinteistöyksikön mähankkeen kustannukset ovat v. 1993-2000 n.
15855:
15856:
15857: 92
15858: 90 Mmk, josta kertomusvuoden osuus oli n. 22 kaisuista. Lähinnä valtion kirjanpitouudistukseen ja
15859: Mmk, ja kustannussäästöt v. 1996-2005 n. 20 Mmk valtioyhteisöhankkeeseen liittyen puolustusminis-
15860: vuodessa. teriössä käynnistettiin kertomusvuonna hanke, jos-
15861: Vuoteen 1998 mennessä käyttöön otettavan sa selvitetään puolustushallintokonsernin taloudel-
15862: henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (HEHA11) lista ohjausta sekä talousyksiköiden rakennetta ja
15863: kokonaiskustannukset ovat v. 1994-2000 yhteen- niiden välistä yhteistoimintaa. Hanke on vasta
15864: sä n. 50 Mmk, josta kertomusvuoden osuus oli n. 8 suunnitteluvaiheessa.
15865: Mmk. Materiaalihallinnon, hankintatoimen ja ta- Vuonna 2000 käyttöön otettavan tilausvaltuuk-
15866: loushallinnon kehittämishankkeen (MAHATA) en- sien ja hankintamäärärahojen käytön ja sitomisen
15867: simmäisen vaiheen kustannukset ovat n. 1,5 Mmk suunnittelu- ja seurantajärjestelmien kustannukset
15868: ja sen on määrä valmistua vuoden 1997 aikana. ovat n. 1 ,3 Mmk.
15869: Lopulliset kustannukset riippuvat valittavista rat-
15870:
15871:
15872:
15873:
15874: Poliittisten toimien osoittautuessa tehottomiksi säily- Valmiusjoukkoihin hakeutuminen on ollut odotettua
15875: tetään maanpuolustuksen avulla valtiollinen itsenäi- vähäisempää. Syyksi on arveltu valmiussotilaalle mak-
15876: syys sekä turvataan kansalaisten elinmahdollisuudet settavien päivärahojen pienuutta ja varallaolokorvaus-
15877: ja hyvinvointi, kuten maamme lähihistoriassa on ta- ten puuttumista. Vaikka johtopäätösten tekeminen on
15878: pahtunut. Kilpavarustelun jälkeinen liennytys, Varso- tässä vaiheessa ennenaikaista, on puolustusvoimien
15879: van liiton hajoaminen ja NATOn laajentumisneuvotte- toiminnan kehittämisessä edettävä varoen ja kansa-
15880: luiden yhteydessä solmittu sopimus Venäjän kanssa laismielipidettä kuunnellen. Suomalaisten nuorten
15881: ovat vähentäneet sotilaallisten toimien uhkaa. Poliitti- muita nuoria suurempi motivoituneisuus asevelvolli-
15882: sista sovitteluyrityksistä huolimatta vaikeat alue- ja suuden suorittamiseen saattaa viestiä perinteisestä
15883: vähemmistökiistat ja avoimet kriisit voivat kuitenkin halusta puolustaa omaa maata, muttei välttämättä yhtä
15884: johtaa sotatilaan myös Euroopassa, kuten tapahtu- suuresta halusta osallistua kriiseihin ulkomailla. Ase-
15885: mien kehitys Balkanin niemimaalla osoittaa. Euroopan velvollisten palvelusjärjestelmää uudistettaessa
15886: turvallisuuspoliittisen kehityksen kannalta ratkaisevaa on seurattava, miten varusmiesajan muuttuminen vai-
15887: on, miten Venäjän demokraattinen ja taloudellinen kuttaa palvelushalukkuuteen, ja saatujen kokemusten
15888: kehitys edistyy ja miten Venäjän suhteet EU:iin ja perusteella kehitettävä joukkotuotanto riittävän tasok-
15889: NATOon kehittyvät. kaaksi.
15890: Valtioneuvoston selonteon pohjalta maamme puo- Kiristynyt valtiontalouden tila ja osaltaan myös tu-
15891: lustuskyvyn voimavarat on tarkoitus mitoittaa ympäris- losjohtamisen käyttöönotto ovat lisänneet kustannus-
15892: tön pitkän aikavälin ja kestävien muutosten asettamien tietoisuutta tulosyksiköissä. Toimintamenojen supista-
15893: vaatimusten sekä valtiontaloudellisten rajoitteiden pe- minen on pienentänyttulosyksiköiden mahdollisuuksia
15894: rusteella sellaisiksi, että ne estävät maamme alueen käyttää varojansa harkinnanvaraisesti. Tulostavoittei-
15895: käytön vihamielisiin tarkoituksiin ja tarjoavat valtiojoh- den asettaminen ja yksityiskohtaisten, usein eri järjes-
15896: dolle riittävän kriisinhallintavälineen. Valtiontilintar- telmistä kerättävien päällekkäisten seurantatietojen
15897: kastajien mielestä pieniin yksiköihin hajautettua rau- keruu vaativat paljon työtä. Lisäksi seurantatietojen
15898: hanajan koulutusjärjestelmää on kustannusten säästä- käyttö päätöksenteossa on epäyhtenäistä. Valtiontilin-
15899: miseksi ja joukkotuotannon parantamiseksi aiheellista tarkastajien mielestä tiedon keruuta eri johtoportaissa
15900: jonkin verran tiivistää. Supistuksista päätettäessä on on karsittava ja tietotuotantoa jalostettava yhtenäisen
15901: otettava korostetummin huomioon ne haittavaikutuk- päätöksenteon pohjaksi. Taloushallinnon tuntemusta
15902: set, joita mm. työpaikkojen menetyksistä ja yhteiskun- kaikilla johtamistasoilla on lisättävä.
15903: nan varoilla rakennettujen ja ylläpidettyjen suurten Määrärahojen niukkuuden vuoksi kiinteistöjä ei ole
15904: kiinteistömassojen tyhjilleen jäämisestä ja uudisraken- pystytty korjaamaan ennalta ehkäisevästi, mikä saat-
15905: tamisesta aiheutuu. Korvaavia toimia on kiirehdittävä. taa johtaa rakennuskannan osittaiseen rappeutumi-
15906:
15907:
15908: 93
15909: seen. Kiinteistömäärärahojen seurannan tehostami- tomäärärahojen jaon siirtäminen maanpuolustusaluei-
15910: seksi puolustushallinnon rakennuslaitoksen sekä den, puolustushaarojen ja materiaalilaitoksen esikun-
15911: maanpuolustusalueen ja sotilasläänin seurantajärjes- nille edellyttää, että niillä on riittävä kiinteistöalan
15912: telmät on saatava yhteensopiviksi. Kiinteistöjen ylläpi- asiantuntemus tehtävän hoitamiseen.
15913:
15914:
15915:
15916:
15917: Tietoturvallisuus ja hallinnonalojen välinen soinnista. Tietotekniikkaosasto ja -laitos vastaavat
15918: turvallisuusyhteistyö tietoturvallisuuden teknisestä ohjeistuksesta ja to-
15919: teutuksesta. Ne myös ylläpitävät teknistä osaamis-
15920: Tietoturvallisuus ta.
15921: Sodan ajan ja muiden tehtävien ja velvoitteiden Toimiyksiköiden turvallisuuspäälliköt tai -up-
15922: suorittaminen edellyttää, että valmiuteen liittyvät seerit, tietoturvallisuusupseerit, tekniset atk-tuki-
15923: suunnitelmat ja valmistelut pysyvät salassa ja että henkilöt sekä viime kädessä eri järjestelmien ja
15924: johtamisjärjestelmät toimivat kaikissa oloissa. Lait sovellusten käyttäjät vastaavat käytännössä tieto-
15925: ja määräykset, esim. henkilörekisterilaki, asettavat turvallisuudesta. Turvallisuusongelmia ovat laittei-
15926: tietoturvallisuusvelvoitteita. Puolustusvoimilla on den vajavainen rakenteellinen suojaus, järjestel-
15927: kriisiajan lakeihin perustuvat valtuudet, mikä aset- mien eriaikainen kehittäminen, henkilöstövaje ja
15928: taa erityisvaatimuksia sen tietojen käsittelylle. puutteellinen koulutus sekä tarve sovittaa yhteen
15929: Tiedoilla on viisi toisistaan riippumatonta suo- puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan tietojär-
15930: jauskriteeriä. Pääsyvalvonta todentaa tiedon käyt- jestelmät
15931: täjän ja tarkistaa käyttäjäoikeudet Luottamukselli- Vanhemmissa järjestelmissä tiedot suojattiin fyy-
15932: suus määrittelee, kuinka hyvin tietoja on pidettävä sisesti ja niiden käytölle määrättiin yksinkertaisia
15933: salassa sivullisilta. Eheydellä tarkoitetaan sitä, että rajoituksia. Näiden järjestelmien liittäminen tietolii-
15934: tietoaineistoa tai tietojärjestelmiä ei ole muutettu tai kenneverkkoon, joka mitätöi fyysisiin rajoituksiin
15935: tuhottu oikeudettomalla tavalla. Käytettävyys mer- perustuvan suojauksen, on ongelma.
15936: kitsee sitä, että järjestelmät tietoineen ja palvelui- Tietojärjestelmiä käyttävän henkilöstön koulu-
15937: neen ovat tarvittaessa niihin oikeutettujen henkilöi- tustaso ei aina vastaa sitä, mitä järjestelmien teho-
15938: den ja yhteisöjen hyödynnettävissä. Kiistämättö- kas käyttö ja varsinkin käytön valvonta vaatisivat.
15939: myydellä puolestaan tarkoitetaan sitä, että yksi tai Eri järjestelmien ja sovellusten teknisestä tuesta
15940: useampi tietojen käsittelyn osapuoli ei voi jälkikä- vastaa lähes kaikissa toimipisteissä yksi henkilö,
15941: teen kiistää osuuttaan niihin. mikä on selvä riski järjestelmien tietoturvallisuu-
15942: Myös puolustusvoimissa tietoturvallisuutta kehi- delle.
15943: tetään valtionhallinnon päätösten mukaisesti. Pää- Parhaiten suojatuissa järjestelmissä turvallisuus
15944: esikunnan turvallisuusosasto ohjaa kehitystä tur- perustuu fyysisen turvallisuuden ja tietoliikenteen
15945: vallisuuden, suunnitteluosasto tietohallinnon ja tie- salakirjoituksen yhdistämiseen sekä käyttäjien luo-
15946: totekniikkaosasto tekniikan näkökulmasta. Turval- tettavaan tunnistamiseen. Näin suojattuja järjestel-
15947: lisuusosasto vastaa tietoturvallisuuden hallinnoin- miä voidaan käyttää vain ulkopuolisilta suojatuissa
15948: nista ja sen ohjeistamisesta, johtamisesta ja valvon- paikoissa, joissa käyttäjät tunnistetaan toimikortin
15949: nan yleisjohtamisesta. Se hoitaa johtamis- ja suun- avulla, ja epäluotettavissa verkoissa tietoliikenne
15950: nittelutoiminnan, riskienhallinnan, henkilöstöä, salakirjoitetaan.
15951: tietoja ja fyysistä turvallisuutta koskevat toimet, Vuonna 1997 käyttöön otettavalla tietoturvalli-
15952: palo- ja pelastustoiminnan, suojelun sekä turvalli- suusstrategialla pyritään yhdenmukaistamaan
15953: suustilanteen seurannan ja valvonnan tehtävät. uusien järjestelmien turvallisuustoimet ja määritte-
15954: Kertomusvuonna valmisteltiin tietoturvallisuusstra- lemään keskeiset suojausmenetelmät.
15955: tegia ja -arkkitehtuuri sekä ohjeet järjestelmien Tietojärjestelmiä suunniteltaessa turvallisuus-
15956: kehitykselle ja tietojen luokittelulle. Suunnittelu- vaatimukset otetaan alusta pitäen huomioon. Tie-
15957: osasto vastaa tietohallinnosta, tietojärjestelmä- toturvallisuus, esim. tunnistus ja salaus, rakenne-
15958: hankkeiden koordinoinnista ja niiden resurs- taan osaksi järjestelmää. Uudistettaessa vanhoja
15959:
15960:
15961: 94
15962: järjestelmiä parannetaan myös niiden turvallisuut- dustelutoiminnan estämisessä. Tämä yhteistoimin-
15963: ta. ta on ollut ongelmatonta, ja vastuualueet ovat
15964: Henkilöstön osaamista kehitetään järjestelmälli- selkeät.
15965: sesti puolustusvoimien sisäisellä ja ulkopuolisilta Puolustusvoimien henkilöstöä koulutetaan vuo-
15966: asiantuntijoilta ostettavalla koulutuksella. Henki- sittain poliisihallinnon järjestämillä ulkomaalais-
15967: löstöpuutteita pyritään korjaamaan kohdentamalla asioita, huumausainerikostutkintaa, tarkkailua ja
15968: henkilöstöä uudelleen sitä mukaa, kuin toiminnan valvontaa, terrorismia, poliisioikeutta, rikostutki-
15969: rationalisointi eri järjestelmien käytön ja toiminnan musta, kuulusteluoppia ja poliisiautonkuljettajan
15970: kehittämisen myötä sen mahdollistaa. tehtävää koskevilla kursseilla.
15971: Käyttäjän tunnistukseen ja tiedon salakirjoitta- Poliisin tehtävien hoitamisesta puolustusvoimis-
15972: miseen tarvittavia välineitä on kehitetty usean vuo- sa annetussa laissa on säädetty turvallisuutta kos-
15973: den ajan. Perusmenetelmät ovat olemassa, mutta kevista puolustusvoimien rekistereistä. Tutkinta-
15974: kehittelyä tarvitaan, jotta turvallisuus olisi riittävä osasto saa poliisihallinnon, oikeushallinnon, ulko-
15975: kaikissa puolustustoimien järjestelmäympäristöis- asiainministeriön ja Ulkomaalaisviraston rekiste-
15976: sä. reistä tietoja, joita se käyttää mm. rikostutkinnassa
15977: Uusia menetelmiä käyttöön otettaessa työase- ja ennalta ehkäisevässä turvallisuustyössä.
15978: mat varustetaan tietoturvalaitteilla. Työaseman sa- Euroopan unionin jäsenyys ja lisääntyvä kan-
15979: lausmodulien ja toimikortin lukijoiden tarve ai- sainvälistyminen asettavat entistä tiukemmat vaati-
15980: heuttaa lisäkustannuksia tulevina vuosina. mukset henkilöille, jotka joutuvat asioimaan ulko-
15981: valtojen viranomaisten kanssa. Monet maat vaativat
15982: Turvallisuusyhteistyö viranomaistensa kanssa asioivasta puolustushallin-
15983: Puolustusvoimat ovat jatkuvan ulkoisen seurannan non henkilöstöstä turvallisuusluokituksen. Tällais-
15984: ja myös aktiivisen sotilastiedustelun kohteena. Pää- ta luokitusjärjestelmää pitäisi kehittää yhdessä eri
15985: esikunnan tutkiotaosastolle kuuluvat ne turvalli- viranomaisten kanssa.
15986: suus- ja valvontatehtävät, joilla estetään puolustus- Rikollisjärjestöjen kiinnostus puolustusvoimien
15987: hallintoon ja sotilaalliseen maanpuolustukseen materiaaliin sekä huumeiden käytön yleistyminen
15988: kohdistuva laiton tiedustelutoiminta. Tutkiotaosas- lisäävät turvallisuusviranomaisten tiedonvaihdon
15989: to toimii tarvittaessa yhteistyössä suojelupoliisin tarvetta.
15990: kanssa, joka on yleisviranomainen laittoman tie-
15991:
15992:
15993:
15994:
15995: Uusi tietoturvallisuusstrategia ja -arkkitehtuuri sekä kaisesta kehittämisestä on aiheutunut. Koska turvalli-
15996: uudet täsmennetyt ohjeet vähentävät toteutuessaan suuden maksimointi johtaa erittäin suuriin kustannuk-
15997: tietojen suojaamisessa esiintyviä epäloogisuuksia ja siin, valtiontilintarkastajien mielestä turvallisuuden ke-
15998: poistavat koordinointiin liittyviä ongelmia, joita turvalli- hittämisessä on keskityttävä keskeisten epäkohtien
15999: suustehtävien hajauttamisesta ja järjestelmien eriai- poistamiseen.
16000:
16001:
16002:
16003:
16004: 95
16005: Valtiovarainministeriön hallinnonala
16006:
16007:
16008:
16009:
16010: Euroopan unionin jäsenyyden vaikutus edellyttää ED:n lainsäädännön sekä erityisesti sen
16011: Suomen hallintoon tuomioistuinten noudattaman oikeuskäytännön
16012: seurantaa.
16013: Maamme valtionhallinto on kansainvälistynyt no-
16014: peasti vuosikymmenessä. Kehitys on tuntunut Vaikutus hallinnon tavoitteisiin ja niiden
16015: koko hallintokoneiston toiminnassa. Suomen jäse- asetantaan
16016: nyys Euroopan unionissa on yksi osa tätä kehitystä. ED:n jäsenmaana Suomella on paitsi mahdollisuus
16017: Kahden vuoden jäsenyyden jälkeen ei valtiovarain- myös velvollisuus osallistua unionin tulevaisuuden
16018: ministeriön mukaan voida vielä havaita kaikkia muotoiluun. Tähän Suomi osallistuu valtiovarain-
16019: vaikutuksia. Osa hallinnon rakenteiden, tehtävien ministeriön mukaan kansallisista lähtökohdista pi-
16020: ja toiminnan muutoksista aiheutuu EU:n jäsenyy- täen silmällä kansallisia tavoitteita ja etuja. Käytän-
16021: destä ja osa yleisestä kansainvälistymisestä sekä nössä Suomen tavoitteena on vaikuttaa kannan-
16022: näistä riippumattomasta hallinnon kehittämistyös- otoillaan unionin tavoitteenasetteluun ja toiminta-
16023: tä. linjoihin Euroopan neuvostossa, hallitusten välisis-
16024: Suomen ED-jäsenyys vaikuttaa hallintomme ra- sä konferensseissa, komission vuotuisissa työsuun-
16025: kenteisiin, tehtäviin, toimintajärjestelmiin, ohjauk- nitelmissa, kulloisenkin puheenjohtajamaan työ-
16026: seen ja toimintaperiaatteisiin samoin kuin sen avoi- suunnitelmissa sekä unionin vuotuisissa budjetti-
16027: muuteen, tehokkuuteen ja ohjattavuuteen. Euroo- käsittelyissä.
16028: pan unionissa toimitaan erilaista hallintomenette- Jäsenmaana Suomi voi vaikuttaa ED:n tavoit-
16029: lyä ja -kulttuuria noudattavassa toimintaympäris- teenasetteluun eri toimintasektoreiden asiantunti-
16030: tössä. Suomen valtionhallinnon yhteistyö sulkeutu- ja- ja virkamiesvalmistelussa. Kansallisten tavoittei-
16031: neemman, hierarkkisemman ja toiminnan ennak- den ja etujen ajamisen kanavan tarjoavat myös
16032: kovalvontaa korostavamman ED-hallinnon kanssa ED:ssa ajoittain laadittavat, toiminnan linjaamista ja
16033: ei suju aina kitkatta. kehittämistä koskevat keskustelumuistiot Nämä
16034: Suomen tultua Euroopan unionin jäseneksi ns. vihreät kirjat julkaistaan julkisen keskustelun
16035: muuttuivat sitä koskevat asiat sisäpoliittisiksi. Tämä herättämistä ja näkemysten keräämistä varten.
16036: merkitsee ko. asioiden liittymistä maamme valtion- Jäsenyyden alkuvaiheessa Suomen vaikutus-
16037: hallinnon päivittäiseen työhön. Kotimaan ja ED:n mahdollisuudet olivat vähäiset. Monissa asioissa
16038: asioita on enää vaikea erottaa selkeästi toisistaan saatoimme vaikuttaa vasta pitkän ja monivaiheisen
16039: hallinnossa. Jäsenyyteen liittyvät uusi, ylikansalli- valmisteluprosessin loppuvaiheisiin komissiossa
16040: nen päätöksenteko sekä yhteydet moniin yhteis- tai neuvostossa. Siinä vaiheessa tavoitteiden asette-
16041: työverkostoihin. Tämä on valtionhallinnolle sa- luun ja sisältöihin voi vaikuttaa vain rajallisesti.
16042: manaikaisesti haaste ja mahdollisuus. Asioiden kä- Vaikka tilanne on parantunut, on edelleen ongel-
16043: sittely on laajentunut ja moninkertaistunut samalla, mallista, ettei kotimaan hallinnossa kyetä ajoissa
16044: kun päätöksentekoon osallisten määrä on kasva- ennakoimaan neuvoston käsittelyyn tulevia asioita.
16045: nut. Jäsenyys on muuttanut myös eduskunnan Tiivis yhteistyö sidosryhmien kanssa, joiden edus-
16046: asemaa. Valtion keskushallinnon ja varsinkin mi- tajat ja vaikuttajat osallistuvat komitologiakäsittelyä
16047: nisteriöiden merkitys ED-asioisssa on korostunut. edeltävään asiantuntijavalmisteluun, parantaisi val-
16048: Aluehallinto on saanut uusia suunnittelu- ja edun- tiovarainministeriön mielestä tulosten ennakoita-
16049: valvontatehtäviä. vuutta ja tehostaisi kansallista valmistelua.
16050: ED-jäsenyys vaikuttaa kaikkien hallinnonalojen Suomen kansallisten etujen ajamisen kannalta
16051: lainsäädäntöön. Jäsenyys rajoittaa sääntelyä ja olisi edelleen tärkeää, että ED-asioiden valmistelu
16052:
16053:
16054: 96
16055: kansallisessa hallinnossa tuottaisi tehokkaasti yksi- ED-jäsenyys asettaa haasteita hallintoon omak-
16056: mieliset, selkeät ja laajapohjaiset kansalliset tavoit- sutulle tulosohjaukselle. Ministeriöiden tulee antaa
16057: teet ja kannanotot EU:n käsittelyyn. Johdonmukai- hallinnolle tarvittavat ohjaussignaalit ja sisällyttää
16058: set ja selkeät peruslinjaukset antaisivat kansallisille ohjaukseensa poliittiset näkemykset. Menestyksek-
16059: edustajille hyvät edellytykset hoitaa tehtävänsä kään jäsenmaatoiminnan ja etujen ajamisen perus-
16060: vaihtelevissa neuvottelutilanteissa. Tämän vuoksi edellytys EU:ssa on selkeä, johdonmukainen ja
16061: ne olisivat tärkeä menestystekijä aktiivisessa jäsen- yksimielinen kanta käsiteltäviin kysymyksiin. Esi-
16062: maatoiminnassa. merkiksi Ruotsilla on valtiovarainministeriön mu-
16063: Valtiovarainministeriön mukaan kansallisen val- kaan ollut vaikeuksia yhtenäistää ja yhdenmukais-
16064: mistelun tehokkuudessa jäsenmaat eroavat. Isossa- taa sektorikohtaisia kansallisia kannanottoja. Syitä
16065: Britanniassa valmistelu on keskitettyä. Pääministe- tähän ovat mm. kansallisen koordinaatiojärjestel-
16066: rin kanslia koordinoi valmistelua. Saksassa taas män täsmentymättömyys ja ministeriöiden hallin-
16067: valmistelu hajautuu liittovaltiorakenteen vuoksi toon kohdistaman ohjauksen puutteet, mm. vähäi-
16068: monimutkaiseksi järjestelmäksi. Liittohallitus jou- set tavoitekeskustelut
16069: tuu muodostamaan kansallisen kannan ottamalla Suomessa on viime vuosina siirrytty ministeriö-
16070: huomioon myös osavaltioiden näkemykset. Ison- hallintojärjestelmän suuntaan. Siinä ministeriöiden
16071: Britannian koordinaation arvioidaan toimivan hy- tehtävät toiminnan linjaamisessa ja tavoitteiden
16072: vin samoin kuin muiden keskitetyn koordinaation asettelussa ovat selkeät. Samanaikaisesti on lisätty
16073: maiden, esim. Ranskan ja Espanjan. Eräissä maissa, virastojen operatiivista itsenäisyyttä. Kansallinen
16074: mm. Tanskassa ja Alankomaissa, koordinaatioita on koordinaatiojärjestelmä kiinnittää EDcvalmistelu-
16075: lisätty viime vuosina, koska kansallisessa edunval- vastuun ministeriöihin, jotka hyödyntävät hallin-
16076: vontakyvyssä on havaittu puutteita. Tanskassa on nonalansa tai muuta asiantuntemusta.
16077: vahvistettu pääministerin johtamaa koordinaatiota.
16078: ED-asiat edellyttävät valtiovarainministeriön Vaikutus tavoitteisiin ja niiden asetantaan
16079: mukaan tiivistä yhteydenpitoa valtioneuvoston ja toimialueittain
16080: virkamiesten välillä. Suomen hallinto on tässä suh- Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto
16081: teessa toimiva. Valtioneuvoston käyttämät ohjaus- Suomen ED-jäsenyys liittää yhteen kansallisen ja
16082: välineet riittävät ED-politiikan toteuttamiseen ja ED:n päätöksenteon menettelyineen. Tasavallan
16083: kansallisten toimintalinjojen määrittelemiseen. Nii- presidentti ja valtioneuvoston jäsenet osallistuvat
16084: den käyttöä voitaisiin tosin tehostaa. ED:n päätöksentekoon. Hallituksen tehtävänä on
16085: Suomen hallintokäytäntöön kuuluu sidosryhmi- eduskunnan myötävaikutuksella luoda Suomen
16086: en kytkeminen valmisteluun. Tämä toteutuu ny- ED-politiikka. Ministereillä on vastuu sektoreiden-
16087: kyään ED-käsittelyn valmistelujaosten ns. laajassa sa ED-politiikan muotoilemisesta. Hallitus vastaa
16088: kokoonpanossa. ED:lle siitä, että kansallinen hallinto ei laadi yhtei-
16089: Suomessa omaksuttua hallinnon avoimuuden sölainsäädäntöön nähden ristiriitaisia lakeja ja että
16090: periaatetta pyritään noudattamaan myös ED-asioi- se toimii ED:n tavoitteiden ja päämäärien edistämi-
16091: den käsittelyssä. Ero ED:n elinten tiukkaan julki- seksi.
16092: suuskäytäntöön on tuntuva. Valtioneuvoston kanslia toimii pääministerin
16093: Suomen samoin kuin muidenkin ED:n uusien esikuntana ja huolehtii valtioneuvoston asiainkäsit-
16094: jäsenmaiden kohtaama ongelma on vaikuttamisen telyn sujuvuudesta. Se joutuu sovittamaan jäsenyy-
16095: tarve ja vaikeus. Suomalaisessa hallinnossa asiat den tuomat unioniasiat valtioneuvoston työhön.
16096: käsitellään suoraviivaisesti ja käytännöllisesti. Vä- Eurooppa-ulottuvuus on Suomen jäsenyyden aika-
16097: hitellen ED-asioissa omaksutaan kuitenkin yhteyk- na otettu huomioon valtioneuvoston kanslian stra-
16098: sien solmiminen, epäviralliset neuvonpidot, vaiku- tegia- ja pitkän aikavälin kehittämistyössä, esim.
16099: tuskanavien ja keinojen etsintä ja verkottuminen. valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ja tietoyh-
16100: Kansallisessa tavoitteenasettelussa joudutaan teiskunta politiikan linjauksessa.
16101: ottamaan huomioon myös EY:n tuomioistuinten Valtioneuvoston kanslian asema ei ole keskei-
16102: ratkaisut. Niiden tavoitteellisuus ja ennakkopäätös- nen nykyisessä kansallisen valmistelun koordinaa-
16103: luonne ovat vieraita kansalliselle järjestelmällem- tiojärjestelmässä. Sen asema on kuitenkin vahvistu-
16104: me. EY:n tuomioistuinten ratkaisut täydentävät ja nut tulevan puheenjohtajakauden kansallisen asia-
16105: selkeyttävät epäselviä tilanteita. Ennakkopäätökset listan ja muiden valmistelujen keskeisenä toimija-
16106: koskevat lähinnä oikeusturvaa, asianosaisten kuu- na. Valtioneuvoston kanslia huolehtii myös minis-
16107: lemista tai muita periaatteita, joissa Suomella on tereiden valmentamisesta ED-asioiden päätöksen-
16108: kansallinen nom1isto. tekoon valtioneuvostossa.
16109:
16110:
16111: 7 370148 97
16112: Ulkopolitiikka sien maiden kanssa. Palvelujen kauppa sekä teol-
16113: Ulkoasiainministeriön vastuualueena on unionin lis- ja tekijänoikeuksien suoja ja investoinnit kuulu-
16114: yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiat. Ne vat pääosin edelleen kansalliseen toimivaltaan.
16115: ovat EU:ssa hallitusten välisiä toimia, joten aloite
16116: niissä on jäsenmaiden hallituksilla, jotka neuvotte- EU-oikeudelliset asiat
16117: levat yhteisestä kannasta ja toimista. Puolustuspoli- EY:n tuomioistuimessa ja EY:n ensimmäisen asteen
16118: tiikassa vastuu tavoitteiden asettelusta on jäsenyy- tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden kohdalla
16119: den aikanakin, ainakin toistaiseksi, Suomen halli- on tavoitteena, että Suomi osallistuu huomautuksia
16120: tuksella. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan lyhyen esittämällä kaikkien sellaisten ennakkopäätösasioi-
16121: ajan toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on otettu den käsittelyyn, joilla voi olla välitöntä vaikutusta
16122: huomioon ulkosuhteiden kokonaisuus. Eduskun- Suomen lainsäädäntöön. Suomeen kohdistuvaan
16123: nan ulkoasiainvaliokunnan rooli on vahvistunut valvontaan pyritään vaikuttamaan tehokkaasti jo
16124: tavoitteiden käsittelyssä. varhaisessa vaiheessa. Vastaukset komissiolle pyri-
16125: tään laatimaan siten, ettei sillä olisi perusteita edetä
16126: Kauppapolitiikka ja taloussuhteet valvonta-asiassa. Suomessa kehitetään EY-säädös-
16127: EU:n jäsenyys ei ole valtiovarainministeriön mu- ten täytäntöönpanoilmoituksia koskevan menette-
16128: kaan periaatteessa muuttanut Suomen taloudellisia lyn seurantajärjestelmää.
16129: ja kaupallisia tavoitteita suhteessa unionin jäsen- Oikeusministeriössä Suomen ED-jäsenyys vai-
16130: maihin, muihin maihin tai kansainvälisiin talousjär- kuttaa erityisesti lainvalmisteluosaston toimintaan.
16131: jestöihin. Päätavoitteena on edelleen maan kaupal- Materiaalisen oikeuden alalla vaikutus näkyy eräis-
16132: listen ja taloudellisten etujen turvaaminen ja edistä- sä yksityisoikeuden hankkeissa sekä erityisesti ri-
16133: minen sekä teollisuuden ja muiden taloudellisten kos- ja prosessioikeuden alalla. Toiminta EU:ssa on
16134: etujen puolustaminen EY:n sisämarkkinoilla sa- luonteva osa näiden oikeudenalojen tavoitteiden
16135: moin kuin kolmansissa maissa. Toimivalta on siirty- asetantaa. Lainvalmisteluosaston on lähivuosina
16136: nyt jäsenyyden myötä kauppapoliittisissa asioissa otettava huomioon valmistautuminen Suomen pu-
16137: EY:lle. Tilanne ei ole valtiovarainministeriön mie- heenjohtajakauteen EU:ssa.
16138: lestä heikentänyt Suomen mahdollisuuksia ajaa
16139: tavoitteitaan ja turvata etujaan, vaan toiminta Alueiden kehittäminen
16140: EU:ssa on päinvastoin usein tehokkaampaa kuin Suomen ED-jäsenyys on vaikuttanut olennaisesti
16141: itsenäiset toimet ao. asioissa Suomen oman toimi- alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/93) to-
16142: vallan puitteissa. EY:n säädökset ja menettelytavat teuttamiseen sekä sen hallinnollisiin muotoihin ja
16143: ohjaavat nyttemmin tavoitteenasettelua, jonka alaa toimenpiteiden määrään, sisältöön ja soveltami-
16144: on laajennettu alueellisesti ja syvennetty asiallisesti. seen. Lain tavoitteet alueellisesta tasapainosta ja
16145: Uusia alueita ovat mm. EU:n Välimerenpolitiikka ja omaehtoisesta kehitystyöstä vastaavat EU:n alue-
16146: Aasian politiikka. politiikan keskeisiä periaatteita. Suomen laissa
16147: Yksi Suomen päätavoitteista on valtiovarainmi- mainittu ohjelmallinen kehittäminen vastaa EU:n
16148: nisteriön mukaan edelleen varmistaa suomalaisten suunnittelukäytäntöä. Maakuntien liitot osallistuvat
16149: vientiyritysten tasavertaiset kilpailuasemat suhtees- esityksillään rakennerahasto-ohjelmien tavoitteen-
16150: sa muiden maiden yrityksiin. Viennin edistämistoi- asetteluun. Valtioneuvosto hyväksyy ohjelmaeh-
16151: met EU:n jäsenmaissa samoin kuin muissakin mais- dotukset, jotka Euroopan komissio käsittelee ja
16152: sa kuuluvat edelleen pääasiassa Suomen kansalli- hyväksyy.
16153: seen määräysvaltaan.
16154: Suomi voi muodostaa oman kantansa EU:ssa Poliisitoimi
16155: kauppapoliittisiin asioihin. Tärkeimmät päätökset EU:n poliisiyhteistyön tavoitteet asettaa kulloinen-
16156: tehdään EU:n yleisten asioiden neuvostossa, mikä kin puolivuosittain vaihtuva puheenjohtajamaa.
16157: edellyttää poikkeuksetta kansallista kannanmuo- Jäsenmailla on mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen-
16158: dostusta ko. kysymyksistä. asetteluun valmisteluvaiheessa. Periaatteena on,
16159: Suomen tavoitteet ja niiden aseranta ovat ennal- että tuleva puheenjohtajamaa jatkaa tarvittaessa
16160: laan kansainvälisissä taloudellisissa järjestöissä. edeltäjänsä asettamien keskeneräisten tavoitteiden
16161: ED-jäsenyys on lisännyt sellaisia asioita, joihin Suo- toteuttamista. Sekä kansallinen että EU:n osin toi-
16162: mella täytyy olla perusteltu kanta ja joihin voidaan sistaan riippumaton tavoitteenasettelu aiheuttaa
16163: vaikuttaa EU:n kautta. Suomen toimivallassa ovat ongelmia resurssien kohdentamisessa. Esimerkiksi
16164: edelleen nk. TTT-sopimukset sekakomissioineen perustettavaksi tarkoitetun Euroopan poliisiviras-
16165: sekä vero- ja investointisuojasopimukset kolman- ton, Europolin asettamien tavoitteiden toteuttami-
16166:
16167:
16168: 98
16169: nen on vaatinut ajoittain huomattavaa työpanosta, Valtiontalouden tarkastusvirasto on jäsenyyden
16170: johon ei ole pystytty varautumaan vuosittaisessa seurauksena saanut uusia tavoitteita, jotka koske-
16171: resurssisuunnittelussa. Suurten, Euroopan laajuis- vat Suomen ja EU:n yhteisöjen välillä molempiin
16172: ten tietojärjestelmien kehittäminen on tulevaisuu- suuntiin kulkevien varainsiirtojen tarkastamista.
16173: dessa otettava huomioon päätettäessä kansallisista Tilastokeskus valmistelee osaltaan EU:n tilasto-
16174: kehittämishankkeista. ohjelmaa ja toimii tiiviissä yhteistyössä EU:n tilasto-
16175: viranomaisen, Eurostatin kanssa.
16176: Rajavartiolaitos
16177: Suomen ED-jäsenyys on lisännyt rajanylitysliiken- Verotus ja verohallinto
16178: teen tarkastuksia sekä yhteyksien luomista ja yllä- Suomen ED-jäsenyys on muuttanut arvonlisävero-
16179: pitoa ED:n rajavalvonnasta vastaaviin viranomai- tuksen kehittämisen pääosin ylikansalliseksi. Kan-
16180: siin. Suomen rajatarkastuksissa on tavoitteeksi ase- sallisen päätöksenteon liikkumavara on olennai-
16181: tettu ED:n ulkorajasopimuksen luonnoksen sekä sesti kaventunut. Jäsenvaltioiden arvonlisäverojär-
16182: Schengenin sopimusten vaatimusten mukainen jestelmät on yhtenäistetty sisämarkkinoiden toimi-
16183: valvontataso ja tarkastuskäytäntö. Tavoitteiden vuuden mahdollistamiseksi. Järjestelmien yhden-
16184: määritysprosessia ei ole ollut tarvetta muuttaa jäse- mukaistaminen on tarpeen, koska jäsenmaksut
16185: nyyden vuoksi. määräytyvät pitkälti arvonlisäveropohjan perus-
16186: teella. EU:n lopullisena tavoitteena arvonlisävero-
16187: Puolustushallinto tuksessa on siirtyminen jäsenvaltioiden välisessä
16188: Puolustusministeriö ei toistaiseksi osallistu EU:n kaupassa alkuperämaaperiaatteelle pohjautuvaan
16189: työskentelyyn varsinaisena vastuuministeriönä. järjestelmään, jossa vero kannettaan myyjän val-
16190: Suomen jäsenyys vaikuttaa kuitenkin puolustusmi- tiossa. Jäsenvaltiot eivät ole toistaiseksi sitoutuneet
16191: nisteriön hallinnonalaan, joka huolehtii, että kan- tähän tavoitteeseen.
16192: sallisessa valmistelussa otetaan huomioon puolus- Valmisteverotus on tärkeimpien valmistevero-
16193: tushallinnon näkökohdat. Samalla huolehditaan, tuksen piirissä olevien tuotteiden (alkoholi, tupak-
16194: että hallinnonalan toimintaan vaikuttavat ED-sää- ka, mineraalipolttoöljyt) kohdalta pääosin yhden-
16195: dökset otetaan huomioon ja niitä sovelletaan puo- mukaistettu. Nämä verot ovat kuitenkin edelleen
16196: lustushallinnon toiminnassa. kansallisia, ja niiden tavoitteet voidaan asettaa pal-
16197: jolti kansallisten etujen mukaisesti. Useimmiten
16198: Va ltiovarainhallinto erityisesti fiskaaliset tavoitteet yhtenevät yhteisön
16199: Suomen ED-jäsenyys on vaikuttanut vahvasti val- etujen kanssa. Muiden tavoitteiden kohdalla yh-
16200: tiovarainministeriön tavoitteisiin. Ministeriön ta- teisölainsäädäntö asettaa rajoituksia, kuten syrji-
16201: voitteena on valmistella mahdollinen liittyminen mättömyys, valtiontukisäännökset ja tavaroiden
16202: Euroopan talous- ja rahaliittoon ja yhteiseen raha- vapaa liikkuvuus. Sisämarkkinoilla ei voida ko-
16203: järjestelmään. ED:n budjetoinnin ja varainhoidon rottaa veroja valtiontalouden tarpeen mukaisesti
16204: valvonta sekä kehittämishankkeet, mm. SEM 2000 tai esim. terveyspoliittisin perustein. Välillistä
16205: -hanke ja petosten torjuntaohjelma, tuovat uusia verotusta koskevat päätökset on tehtävä ED:n mi-
16206: tavoitteita ministeriölle. nisterineuvostossa yksimielisesti. Jäsenmaat voivat
16207: Valtiovarainministeriö on sisällyttänyt tavoittei- estää tavoitteidensa vastaiset ratkaisut, mutta
16208: siinsa myös ED:n hallinnon ja henkilöstöhallinnon toisaalta omien tavoitteiden saavuttaminen voi
16209: kehittämisen. Ministeriössä on katsottu tärkeäksi olla vaikeaa.
16210: vaikuttaa yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön
16211: kanssa sisämarkkinoiden sääntelyn kehittämiseen Tullitoimi
16212: ja hallintojen välisen yhteistyön parantamiseen. Tullipolitiikka ja -lainsäädäntö kuuluvat kauppa-
16213: Valtiovarainministeriö osallistuu ja vaikuttaa EU:n politiikan osana EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.
16214: tietohallinnon kehittämiseen yleisesti ja instituu- Yhteisön tullilainsäädännöstä vastaavat komissio,
16215: tiona sekä on aktiivisesti mukana eurooppalaisen ministerineuvosto ja parlamentti. Se on suoraan
16216: tietoyhteiskunnan kehittämisessä. sovellettavissa jäsenmaissa, joten tullipolitiikan ja
16217: Valtiovarainministeriö on jäsenyyden aikana -lainsäädännön tavoitteet määräytyvät yhteisön
16218: pyrkinyt vaikuttamaan toimenpiteillään siihen, että kauppapolitiikan ja sisämarkkinoiden vaatimusten
16219: Suomen kansallinen hallinto olisi rakenteensa, oh- mukaisesti. Suomen viranomaiset osallistuvat yh-
16220: jaus- ja toimintajärjestelmiensä sekä henkilöstönsä teisön tullipolitiikan tavoitteiden asettamiseen ja
16221: pätevyyden osalta toimiva ja kykenisi ajamaan lainsäädäntötyöhön. Tulleja koskevat päätökset
16222: maamme kansallisia etuja edustajiensa välityksellä. tehdään ministerineuvostossa määräenemmistöllä,
16223:
16224:
16225: 99
16226: joten ne voidaan tehdä yksittäisen jäsenmaan tah- joustamaton. Muuttuvia olosuhteita ja tarpeita ei
16227: don vastaisesti. Päätökset saadaan näin aikaan voida enää ottaa riittävän nopeasti huomioon. Ta-
16228: helpommin. voitteita ei ehkä saadakaan toteutettua tai varoja
16229: suunnataan epätarkoituksenmukaiseen toimin-
16230: 0 petusha llinto taan.
16231: Opetusministeriön vuoden 1997 tulossuunnitel- ED:n yhteinen kalastuspolitiikka säätelee Suo-
16232: man painopiste on EU:n koulutus-, tutkimus- ja men kalataloutta. Se sisältää kalavarojen, kalastus-
16233: kulttuuriohjelmien sekä rakennerahasto-ohjelmien tuotteiden markkinoinnin ja rakennepolitiikan sää-
16234: toimeenpano. Hallinnonalan tavoitteissa heijastuu telyn sekä näitä koskevan yhteisen valvontajärjes-
16235: Eurooppa-yhteistyö. telmän. Kalavarojen ja kalastuksen säätely kohdis-
16236: ED-jäsenyyden vaikutukset hallinnonalan ta- tuu merialueeseen ja muut sektorit koko valtakun-
16237: voitteisiin ja niiden asetantaan prosessina on kyt- taan. Kalastuspolitiikkaa säätelevät ED:n asetukset
16238: ketty verkostoihin, joihin kuuluvat laaja-alaiset sitovat sellaisinaan Suomea.
16239: kulttuurisopimukset, kulttuurirahastot, kulttuuri- ja Suomen ja ED:n kalastuspolitiikan tavoitteet yh-
16240: tiedeinstituutit sekä ulkomailla sijaitsevat suomen tenevät. Tärkein tavoite on saavuttaa käytettävissä
16241: kielen ja kulttuurin opetuspisteet. Koulutuksen olevien kalavarojen ja kalastuksen välinen tasapai-
16242: vaihto-ohjelmat luovat edellytyksiä lisätä opiskeli- no. EU:n kalastuslaivastossa on 40 o/o:n ylikapasi-
16243: joiden mahdollisuuksia ulkomaisiin opintoihin. teetti, minkä vuoksi monet kalakannat ovat ehty-
16244: Kulttuurialan ED-ohjelmat ovat parantaneet kan- mässä tai loppuun kalastettuja. ED:n laivasto-ohjel-
16245: sainvälisen kulttuuriyhteistyön mahdollisuuksia milla pyritään pienentämään laivastoja ja kalastus-
16246: sekä pienten kieli- ja kulttuurialueiden ominaispiir- ta. Tavoitteena on turvata kalansaanti yhteisön
16247: teiden esiintuomista. alueella ja säilyttää kalastuselinkeino vireänä ja
16248: elinkelpoisena.
16249: Maatalous- ja kalataloushallinto Itämeren kalastusta säätelee Kansainvälinen Itä-
16250: Maatalous siirtyi ED:n yhteisen maatalouspolitiikan meren kalastuskomitea, jonka kalastussäännöt ja
16251: markkina- ja ohjausjärjestelmien piiriin Suomen suositukset on saatettu voimaan ED:n ministerineu-
16252: ED-jäsenyyden myötä. Yhteisen maatalouspolitii- voston asetuksilla. Suomen tärkeimmät tavoitteet
16253: kan tavoitteet ovat pitkälti samat kuin Suomen ovat rehusilakan kalastuksen jatkaminen ja lohen-
16254: aiemman kansallisen maatalouspolitiikan. kalastuksen järjestäminen siten, että luonnon kan-
16255: Maa- ja metsätalousministeriön toiminnassa ta- nat vahvistuvat, sekä turskankalastuksen lisäämi-
16256: voitteiden asettajaneli tulosohjaajan rooli on siirty- nen.
16257: nyt keskeisimmissä asioissa eduskunnalta ED:n Suomi ei ole integroitunut täysin ED:n yhteiseen
16258: komissiolle. Keskeisenä tavoitteena on saattaa kalastuspolitiikkaan. Suomalaisilla kalastajilla ei
16259: ED:n voimassa oleva ja velvoittava säädöstö ja ole vapaata pääsyä EU:n vesialueille Itämerellä.
16260: järjestelmät voimaan Suomessa. Säädösten sisäl- Integroitumista ja Itämeren kalastusta koskeva
16261: töön ei ole voitu merkittävästi vaikuttaa. ED:n ED:n neuvoston asetus tullee voimaan vuoden
16262: uusien ja Suomea koskevien erityissäädösten koh- 1998 alusta, jolloin suomalaisten käytettävissä ole-
16263: dalla keskeinen tavoite on vaikuttaa niin, että va kalastusalue laajenee eteläiselle Itämerelle.
16264: Suomen näkemykset tulisivat otetuiksi huomioon ED:n rakennepolitiikka ja siihen liittyvät toimin-
16265: ED:ssa. not ovat kalataloudelle uusia. Ohjelmat on laadittu
16266: Maaseutuelinkeinopiirien tehtäväksi on jäsenyy- yhteistyössä ED:n komission kanssa, ja ED:n ohjel-
16267: den myötä tullut maatalouden rakenteen kehittä- mille asettamat tavoitteet on voitu ottaa riittävästi
16268: minen ED-osarahoitteisena toimintana. Sen tavoit- huomioon.
16269: teet asetetaan pääosin Suomen aluetasolla useiden
16270: hallinnonalojen yhteistyönä laadittavissa kehittä- Eläinlääkintä
16271: misohjelmissa. Ohjausprosessi on pitkäjänteistynyt ED:n tavoitteena on estää eläintautien leviäminen,
16272: tavoiteohjelmien ollessa nyttemmin 5-vuotisia. Ta- vapautua vakavimmista eläintaudeista, varmistaa
16273: voitteiden toteutumisen seuranta on jäntevöitynyt. eläimistä saatavien elintarvikkeiden laatu ja turval-
16274: Toisaalta yksityiskohtainen säädöstäminen vähen- lisuus sekä parantaa eläinten kohtelua. Toisaalta
16275: tää keinojen valintaa ja tulosohjauksen vapautta. ED:n tavoitteena on edistää eläinten ja eläimistä
16276: ED-osarahoitteisen toiminnan määrärahat, käyttö- saatavien tuotteiden ja elintarvikkeiden vapaata
16277: kohteet, tukitasot ja alueellinen jakautuma ovat liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Yhteisön lainsäädän-
16278: niin tarkkaan määriteltyjä, että hallinnolle jää vain töä ja sen tulkintaa kehitetään näiden tavoitteiden
16279: vähän tulosohjausvaraa. Ohjausprosessi on siten pohjalta. ED:n eläinlääkinnälliset tavoitteet vastaa-
16280:
16281:
16282: 100
16283: vat pitkälti Suomen kansallisia tavoitteita, joskaan Suomen ED-jäsenyys on edistänyt kauppa- ja
16284: EY-lainsäädäntö ei kata kaikkia Suomessa ennen teollisuusministeriön tavoitteita, koska ne vastaavat
16285: ED-jäsenyyttä vastustettaviksi luokiteltuja eläintau- myös yhteisön tavoitteita. Uusia painotuksia on
16286: teja. Lisäksi vapaan liikkuvuuden periaate silloin, nähtävissä: pk-politiikka osana rakennerahastojen
16287: kun eläintautitilanne muissa jäsenvaltioissa poik- tavoitteita on vahvistunut. Kilpailun lisääminen on
16288: keaa merkittävästi Suomen tilanteesta, asettaa vi- tullut entistä keskeisemmäksi. Energiapolitiikassa
16289: ranomaiset uuteen tilanteeseen. Samoin vaikutta- korostuvat verkostoasiat (TEN). Lähialueyhteistyö
16290: vat myös muiden jäsenmaiden erilaiset tavat tulkita on ED-ohjelmien kohdalla tehostunut. Baltian
16291: säädöksiä ja soveltaa niitä käytäntöön. alueen sekä Euroarktinen ja Barentsin alueen yh-
16292: Jäsenyyden alkuvaiheessa Suomen tavoitteiden teistyö ovat vahvistuneet. EU:n rakennerahastojen
16293: asetanta on painottunut käytännön pakosta ED- tarkoittama aluepolitiikka edellyttää Suomen alue-
16294: säädösten voimaansaattamiseen ja jäsenyysehtojen organisaation uudistamista.
16295: toteuttamiseen sekä organisaation ja toimintojen Tavoitteisiin ja tavoitteiden asetantaan prosessi-
16296: sopeuttamiseen. Lisäksi keskeinen tavoite on teho- na jäsenyys on vaikuttanut siten, että kauppa- ja
16297: kas vaikuttaminen EU:n säädöksiin ja niiden tulkin- teollisuusministeriön aluepoliittisten tavoitteiden
16298: taan. Tiedottaminen ja neuvonta uudessa tilantees- toteuttamiseksi ministeriöiden välinen yhteistyö on
16299: sa viranomaisille, elinkeinoelämälle ja tuojille on olennaisesti lisääntynyt.
16300: ollut etusijalla.
16301: ED-jäsenyydellä ei ole olennaista vaikutusta Sosiaali- ja terveyshallinto
16302: eläinlääkinnällisten tavoitteiden aserantaan proses- ED-jäsenyys on muuttanut sosiaali- ja terveysminis-
16303: sina, mutta tavoitteiden painotukset ovat muuttu- teriön kansainvälistä toimintaympäristöä olennai-
16304: neet riskienhallinnan noustua keskeiseen ase- sesti. Sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteiden ase-
16305: maan. rannassa ED-jäsenyys on otettu huomioon. Sosiaa-
16306: li- ja terveysministeriö vastaa toimivaltaisena minis-
16307: Metsätalous teriönä Suomen kannanottojen valmistelusta so-
16308: EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Suoraan siaali- ja terveyspolitiikan, tasa-arvoasioiden, sosi-
16309: metsätalouteen kohdistuvia säädöksiä on vain aalivakuutuksen ja vakuutuspalvelujen osalta sekä
16310: muutamia, minkä vuoksi Suomen ED-jäsenyys ei kansallisella että unionitasolla.
16311: juurikaan vaikuta kansalliseen metsäpolitiikkaan.
16312: Työhallinto
16313: Liikennehallinto Suomen tavoitteena on osallistua EU:n työ- ja
16314: Suomi on EU:n reuna-alue, jonka maantieteelliset sosiaalinormiston kehittämiseen ja sen kansalli-
16315: ja ilmastolliset olot edellyttävät erityisratkaisuja lii- seen soveltamiseen. Lähtökohtana on jatkuvasti
16316: kennealalla. Liikenneministeriö on pyrkinyt joh- parantaa työsuojelua Suomessa ja koko yhteisön
16317: donmukaisesti tuomaan esille Suomen liikenteen piirissä. Sekä työoikeuden että työsuojelun alalla
16318: erityisolot, kun EU:n neuvostossa on käsitelty ko- ensisijaisena tavoitteena on Suomen työsuojelun
16319: mission säädösehdotuksia. Ministeriö ottaa toimin- kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on vaikuttaa
16320: tansa painotuksissa huomioon komission työohjel- myös koko EU:n alueen vastaavaan kehitykseen.
16321: man sekä puheenjohtajamaan ohjelman. Laajat ED- Suomen omien työolojen parantamistavoitreisiin
16322: asiat (esim. yleiseurooppalaiset liikenneverkot, ns. ED-jäsenyys on vaikuttanut vain vähän.
16323: TEN-verkot) otetaan huomioon myös pitkän aika- Työllisyyden seuranta EU:ssa perustu Euroop-
16324: välin suunnittelussa. pa-neuvoston joulukuussa 1994 tekemiin päätel-
16325: miin, joiden perusteella jäsenvaltiot laativat v. 1995
16326: Kauppa- ja teollisuushallinto monivuotiset työllisyysohjelmansa. Eurooppa-neu-
16327: Kauppa- ja teollisuusministeriön toiminnan paino- vostolle annettavat neuvoston ja komission yhtei-
16328: tukset kohdistuvat tutkimukseen ja kehitykseen, set työllisyysraportit ja Eurooppa-neuvoston työlli-
16329: pienen ja keskisuuren eli pk-teollisuuden politiik- syyttä koskevat päätelmät ovat muodostuneet py-
16330: kaan, energiapolitiikkaan ja yritysten kansainvälis- syväksi osaksi jäsenvaltioiden työllisyyden seuran-
16331: tymisen edistämiseen. Suomen ED-jäsenyys ei ole taa.
16332: vaikuttanut niihin olennaisesti. Näiden rinnalle EU:n tavoiteohjelmien asiakirjoissa on määritel-
16333: ovat nousseet elinkeinopoliittisen selonteon lin- ty Euroopan sosiaalirahaston (ESR) vuosien 1995-
16334: jaukset, kuten palveluelinkeinojen edistäminen ta- 99 tavoitteet. Ohjelma-asiakirjat on laadittu yhteis-
16335: savertaisesti muuhun tuotantotoimintaan nähden ja työssä rahoittaja- ja toteuttajaviranomaisten kanssa
16336: julkisen yritysrahoituksen kehittäminen. alueiden esitysten perusteella. Työministeriön tu-
16337:
16338:
16339: 101
16340: losohjausprosessissa ESR-toimiin liittyvien tavoit- nisteriöissä, jaostoissa, ED-asioiden komiteassa ja
16341: teiden asettaminen toteutuu kansallisten menette- viime kädessä poliittisella tasolla ED-ministerivalio-
16342: lytapojen ja käytäntöjen mukaan. Työhallinnon kunnassa.
16343: vuosittaisissa tulostavoiteneuvotteluissa sovitaan Pääministerin johtama ED-ministerivaliokunta
16344: seuraavalle vuodelle asetettavat tulostavoitteet on ylin koordinoiva elin, ja se käsittelee laajakan-
16345: Tämän perusteella voidaan jakaa vastaavassa suh- toiset, poliittisesti merkittävät ED-päätöksentekoa
16346: teessa toiminnan vaatimat määrärahat. ESR:n koh- koskevat kysymykset. ED-asiain komitea on virka-
16347: dalla sovitaan sekä ohjelmakaudelle asetettavista miesvalmistelua yhteensovittava elin. Sen jäsenet
16348: että ohjeellisina kyseiseen vuoteen kohdistuvista ovat pääasiassa ministeriöiden kansliapäälliköitä,
16349: tulostavoitteista. ja se käsittelee laajakantoisia yleishallinnollisia
16350: asioita. Käsittely tapahtuu vastuuministeriön laati-
16351: Ympäristöhallinto man muistion pohjalta.
16352: Ympäristöhallinnossa määritellään kansainvälisen Ministeriöiden apuna ED-asioiden valmistelussa
16353: yhteistyön tulostavoitteiden yhteydessä myös ED- toimi 36 valmistelujaostoa, joihin kuuluu toimival-
16354: yhteistyön tavoitteet. ED ei ole sinänsä vaikuttanut taisten ministeriöiden edustajat. Niiden laajassa
16355: tähän prosessiin. ED-asiat on kuitenkin jouduttu kokoonpanossa ovat edustettuina myös hallinnon
16356: ottamaan uudella tavalla huomioon merkitykselli- ulkopuoliset intressitahot
16357: sinä ja useimmat toiminnot läpäisevinä koko minis- ED-asioiden ministerivaliokunnan ja ED-asioi-
16358: teriön toiminnassa. den komitean sihteeristönä toimii ulkoasiainminis-
16359: teriön ED-sihteeristö. Se avustaa Suomen kannan-
16360: Vaikutus hallinnon toimintatapoihin ja muotoihin ottojen teknisessä yhteensovittamisessa ja huolehtii
16361: Suomen ED-jäsenyys on vaikuttanut syvästi hallin- tiedon ja ohjeiden välityksestä Helsingin ja Brysse-
16362: non toimintatapoihin ja muotoihin. Se on muutta- lin pysyvän edustuston välillä.
16363: nut lainsäädännön valmistelu- ja päätöksenteko-
16364: prosesseja ja tuonut uuden ulottuvuuden työsken- Järjestelmän toiminta
16365: telyyn. Jäsenyys on vaikuttanut useimpien valtion Suomen hallinto on perinteisesti ollut sektoroitu-
16366: viranomaisten työhön erityisesti EU:sta tulevien nutta, eikä tämä seikka ole edistänyt poikkihallin-
16367: varojen hallinnoinnin kautta. Valtiontalouden tar- nollista yhteistyötä. ED-jäsenyys on kuitenkin lisän-
16368: kastusviraston selvityksen mukaan 2/3 valtion tili- nyt hallinnonalojen yhteistyön tarvetta niin asioi-
16369: virastoista käsittelee ED-varoja. den valmistelussa kuin toimeenpanossa ja seuran-
16370: EU:n jäsenyys on lisännyt melkoisesti lainsää- nassakin. Yhteistyötarvetta lisää mm. hallintomme
16371: däntöä ja muuttanut hallinnon päätöksentekopro- ja yhteistyökumppanin, komission, pääosastojen
16372: sesseja. Esimerkiksi maataloutta ohjaavien säädös- toimialajaottelun erilaisuus. Yhden pääosaston
16373: ten määrä monikymmenkertaistui. Voimassa olevia asiat kuuluvat Suomessa usean ministeriön toimi-
16374: säädöksiä on nyt yhteensä n. 6 000, mikä vastaa n. alaan, kuten esim. rakennerahastoja koskevat asiat.
16375: 30 000 painosivua. Tulosohjauksen rinnalle on tul- Tämän vuoksi on tärkeää, että eri hallinnonaloilla
16376: lut vahva normi- ja resurssiohjaus, ja byrokratia on asioiden valmistelun, toimeenpanon, tarkastuksen
16377: lisääntynyt. ja valvonnan periaatteet ja menettelyt ovat yhden-
16378: mukaisia.
16379: Valmistelu- ja päätöksentekojärjestelmä Hallinnonalojen yhteistyö on käytännössä lisään-
16380: Nykyinen ED-asioiden valmistelu- ja päätöksente- tynyt, mutta ei vielä riittävästi. Virallisia yhteistyöeli-
16381: kojärjestelmä alkoi muotoutua jo Euroopan talous- miä ovat erityisesti valmistelujaostot ja ED-asioiden
16382: alue -vaiheessa. ED-jäsenyyden alkaessa sitä täs- komitea sekä myös ED-ministerivaliokunta. Työn ja-
16383: mennettiin ja samalla myös kevennettiin ja uudis- ko on vielä selkiytymätön asioissa, joissa toimivalta
16384: tettiin jäsenyyden tarpeita palvelevaksi. Jäsenyy- jakautuu usealle ministeriölle, minkä vuoksi teh-
16385: den myötä käsiteltävien asioiden aihepiiri on laa- dään jonkin verran päällekkäistä työtä. Hallinnon-
16386: jentunut huomattavasti, asioiden määrä on monin- aloilla on luotu samanaikaisesti erilaisia hallintome-
16387: kertaistunut ja käsittelyn luonne muuttunut. nettelyjä ja seurantajärjestelmiä. Parempi koordi-
16388: ED-asioiden valmistelu ja päätöksenteko on jär- naatio yhtenäistäisi toimeenpanoa ja valvontaa.
16389: jestetty Suomen kansallisessa hallinnossa siten, että ED-asioiden valmistelujaostot poikkeavat toisis-
16390: valmistelun ja Suomen kannanottojen määrittelyn taan toimialansa laajuudelta, toiminratavaltaan ja
16391: päävastuu on toimivaltaisilla ministeriöillä. Suo- kokoonpanoltaan. Jaostojen toiminta ja rooli kan-
16392: men toimintalinjaa koskevat näkökannat yhteenso- gertelivat jäsenyyden alkuvaiheessa, joskin nyttem-
16393: vitetaan käsittelyn eri vaiheissa toimivaltaisissa mi- min ne ovat vakiintuneet ministeriöiden ED-val-
16394:
16395:
16396: 102
16397: mistelun työvälineiksi. Eräät jaostot toimivat ensisi- kuntaa tuli informoida. Tilanne on sittemmin va-
16398: jaisesti tietojen vaihtoa varten. Monet jaostot eivät kiintunut ja saanut osapuolia tyydyttävät muodot.
16399: ole kokoontuneet lainkaan ns. laajassa kokoonpa- Suomen kansallinen koordinaatiojärjestelmä tu-
16400: nossa. Jaostojärjestelmää pitäisi vielä arvioida saa- lee valtiovarainministeriön mielestä arvioida tar-
16401: tujen kokemusten valossa ja keventää sitä mm. koin sen toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuu-
16402: vähentämällä määrää ja tarkistamaHa tehtäväaluei- desta saatujen kokemusten valossa. Siihen on teh-
16403: ta. Suomen järjestelmä on kuitenkin moniin jäsen- tävä tarvittavat muutokset ja tarkennukset, ennen
16404: maihin verrattuna melko avoin ja laajapohjainen. kuin Suomen ED-puheenjohtajuus alkaa vuoden
16405: ED-asioiden ministerivaliokunta ja ED-asioiden 1999 toisella puoliskolla. Koordinaation tehostami-
16406: komitea eivät ole toistaiseksi päässeet täysin toteut- nen ja poikkihallinnollisen valmistelun parantami-
16407: tamaan niille kansallista koordinaatiojärjestelmää nen samoin kuin eri toimijoiden keskinäisen työn-
16408: luotaessa ajateltuja tehtäviä. Kansallisen ED-politii- jaon toimivuus valtioneuvoston tasolla tulevat tar-
16409: kan ja toimintalinjojen pitkän aikavälin suunnittelu kasteltaviksi kertomusvuonna käynnistyneen val-
16410: on saanut molemmissa väistyä usein tiukasti aika- tioyhteisöhankkeen yhteydessä.
16411: tauluihin sidottujen rutiiniasioiden käsittelyn tieltä.
16412: Monesti asiat, joissa ministeriöiden kantoja on jou- EU:n rahoituksen hallinnointi
16413: duttu sovittamaan yhteen, olisi voitu ratkaista ao. Euroopan yhteisöjen talousarvion menoista suu-
16414: ministeriöiden välisin neuvotteluin. ED-asiain ko- rimmat ryhmät olivat kertomusvuonna maatalou-
16415: mitean asioiden rutiininluonteisuus heijastuu siinä, den menot ( 47 %) sekä alue- ja rakennerahastot
16416: että komitea kokoontuu yleensä ns. varahenkilö- (33 %). Tutkimuksen ja teknologian edistämiseen
16417: kokoonpanolla. käytettiin 6 %, kehitysapuun ja yhteistyöhön unio-
16418: nin ulkopuolella 5 % sekä hallinto- ja henkilöstö-
16419: Ahvenanmaan asema menoihin 5%. ED:n rahoituslaitokset, joista tärkein
16420: Ahvenanmaan asema on muuttunut. Suomen kan- on ED:n investointipankki, suuntaavat osin rahoi-
16421: nanottojen esittäminen ED:lle edellyttää, että niitä tusta unionin määrittelemien tavoitteiden mukai-
16422: valmisteltaessa on kuultu myös Ahvenanmaan kan- sesti. Euroopan yhteisöjen talousarvion tulot koos-
16423: ta. Tämä on mutkistanut asioiden hoitoa etenkin tuvat jäsenvaltioiden maksuista, jotka perustuvat
16424: niissä asioissa, jotka itsehallintolain mukaan kuulu- arvonlisäveropohjaan (ALV) ja brunokansantuloon
16425: vat Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan. (BKTL), sekä ns. perinteisistä omista varoista eli
16426: tulleista ja sokerimaksuista. Kertomusvuonna ED:n
16427: Yhteistyö eduskunnan kanssa tulot jakaantuivat siten, että arvonlisäveroon perus-
16428: Suomen ED-jäsenyys on tiivistänyt eduskunnan ja tuva maksu muodosti 42 %, bruttokansantuloon
16429: valtion keskushallinnon vuorovaikutusta ja tiedon- perustuva maksu 39%, tullit 16%, sokerimaksut
16430: vaihtoa. Eduskunnan käsiteltäväksi tuodaan peri- 2 % ja sekalaiset tulot 1 % tuloista.
16431: aatteessa kaikki ED-asiat, jotka kuuluvat sen toimi-
16432: valtaan. Jo valmisteluvaiheessa eduskunnan käsi- EU:IIe maksettavat menot
16433: teltäviksi on saatettava asiat, jotka tulevat myöhem- Valtiovarainministeriöllä on yleisvastuu ED:n omiin
16434: min erikseen käsiteltäviksi eduskunnassa esim. varoihin liittyvistä asioista. Niihin liittyviä tehtäviä
16435: hallituksen esitysten muodossa. Eduskunnalla on hoidetaan valtiovarainministeriön lisäksi sen alai-
16436: oikeus saada tietoja muistakin ED-valmistelussa sessa tullilaitoksessa, verohallinnossa ja Tilastokes-
16437: olevista asioista. Eduskunta on mm. edellyttänyt kuksessa. Valtiovarainministeriön v. 1994 asetta-
16438: ministeriöiden tiedottavan säännöllisesti neuvos- massa ED:n omien varojen hallinnointityöryhmässä
16439: ton kokouksissa käsiteltävinä olevista asioista sekä on sovittu, että valtiovarainministeriö vastaa perin-
16440: ennen että jälkeen kokouksen. Eduskunnalla on teisiä omia varoja koskevien säännösten valmiste-
16441: keskeinen rooli ED-asioiden valmistelussa ja niitä lusta. Valtiovarainministeriön budjettiosastolla on
16442: koskevassa kansallisessa päätöksenteossa. yleisvastuu järjestelmän toimivuudesta, vero-osas-
16443: Eduskunnan ja keskushallinnon yhteydenpidon tolla ALV-maksusta ja kansantalousosastolla ALV-
16444: laajuus eri muotoineen ja käytäntöineen on täs- ja BKTL-maksun ennusteiden laadinnasta. Maa- ja
16445: mentynyt ohjeistuksen ja ED-jäsenyyden vakiintu- metsätalousministeriö vastaa sokerimaksuja koske-
16446: misen myötä. Alkuvaiheessa yhteistyö kangerteli vista asioista. Tullilaitos vastaa tullien ja tuontimak-
16447: vakiintumattoman käytännön sekä unioniasioiden sujen keräämisestä, tilityksestä, valvonnasta ja ra-
16448: runsauden ja käsittelyaikataulujen vuoksi. Jäsenyy- portoinnista. Tilastokeskus vastaa brunokansantu-
16449: den alkuvaiheessa oli epäselvää, mistä asioista, lon yhdenmukaistamisesta ja tietojen toimittami-
16450: miten, missä laajuudessa ja missä vaiheessa edus- sesta komissiolle.
16451:
16452:
16453: 103
16454: Euroopan yhteisöjen omiin varoihin luettavia valvontaan sekä ohjelmien seurantaan ja arvioin-
16455: tulleja ja maatalousmaksuja ei sisällyterä Suomen tiin. Yhteisön toimielimet työskentelevät tiiviisti
16456: valtion talousarvioon. Tullihallitus kerää tullit ja yhdessä kansallisten viranomaisten kanssa.
16457: maatalousmaksut ja tilittää ne suoraan EY:lle. Sa- Kuntayhtymämuotoiset maakuntien liitot toimi-
16458: moin EY:lle kannettavat sokerimaksut jätetään val- vat aluekehitysviranomaisina ja huolehtivat toimi-
16459: tion talousarvion ulkopuolelle. Suomi saa em. va- alueidensa ohjelmien laadinnasta yhteistyössä mui-
16460: rojen kerääruisestä 10% kantopalkkion. Yhteisön den alueella toimivien tahojen kanssa. Sisäasiain-
16461: talousarvioon suoritettavat arvonlisäveropohjaan ja ministeriö kokoaa ja yhteensovittaa maakunnalliset
16462: bruttokansantuloon perustuvat maksut ovat valtion ohjelmat yhdessä muiden ministeriöiden kanssa
16463: menoja, jotka otetaan valtion talousarvioon ja bud- valtakunnallisiksi kehittämisohjelmiksi.
16464: jetoidaan menoina valtiovarainministeriön pääluo- Sisäasiainministeriö, työministeriö sekä maa- ja
16465: kassa. metsätalousministeriö toimivat ED-varojen rahasto-
16466: vastuuministeriöinä. Rahastojen menot ja tulot
16467: EU:Ita tulevat tulot budjetoidaan asianomaisen rahastovastuuministe-
16468: Rakennerahastot riön pääluokkaan. Rahastovastuuministeriöt anta-
16469: Vuoden 1994 alusta tuli voimaan uusi laki alueiden vat kullekin toimeenpanon vastuuministeriölle oi-
16470: kehittämisestä, joka sisälsi kaksi merkittävää uudis- keuden käyttää valtion talousarvioon merkittyä
16471: tusta. Aluekehityksen viranomaistehtävät siirrettiin EAKR:n, ESR:n, EMOTR:n tai KOR:n rahoitusta
16472: lääninhallituksilta maakuntien liitoille ja samalla ohjelman mukaisiin hankkeisiin sen mukaan, kuin
16473: siirryttiin ohjelmaperusteiseen aluepolitiikkaan. ne osallistuvat hankkeiden kansalliseen osarahoi-
16474: Valtioneuvosto päättää alueiden kehittämisestä tukseen. Suomen talousarviossa määritellään ED-
16475: annetun lain mukaisista tavoiteohjelmista ja alue- hankkeiden kansallinen rahoitusosuus hallinnon-
16476: kehitysrahojen suuntaamisen yleisistä perusteista. aloittain. Budjetin valmistelu tapahtuu yhteistyössä
16477: Alueellista kehittämistyötä suunnataan sekä kan- ED-hankkeita toreuttavien maakunnan liittojen ja
16478: sallisilla että yhdessä ED:n kanssa toteutettavilla ministeriöiden kanssa.
16479: alueellisilla ohjelmilla. Osa eri hallinnonaloilla olevista määrärahoista
16480: Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioille kohdistuvaa nimetään aluekehitysrahoiksi. Näitä määrärahoja
16481: rakennetukea ohjataan yhteisön rakennerahasto- on Suomen vuoden 1997 talousarviossa kaikkiaan
16482: jen kautta. Suomea koskevia rakennerahastoja ovat 37 momentilla. Niitä voidaan käyttää varsinaiseen
16483: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan käyttötarkoitukseensa sopivaan aluekehittämisoh-
16484: sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden oh- jelmien (kansallisten tai ED-ohjelmien) mukaiseen
16485: jaus- ja tukirahaston ohjausosasto (EMOTR-0) ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen sekä julkisiin
16486: näihin rinnastettava Kalatalouden ohjauksen rahoi- investointeihin ja palvelujen turvaamiseen maan
16487: tusväline (KOR). Ne saavat varansa suoraan ED:n eri osissa. Määrärahojen käytöstä päättävät ne vi-
16488: talousarviosta. ranomaiset, joille määrärahat on talousarviossa
16489: Rakennerahastovaroja suunnataan ED:n määrit- osoitettu.
16490: telemien yhteisten tavoitteiden mukaan. Tavoitteet ED-määrärahojen käyttöoikeuden jakamista var-
16491: 6, 2 ja Sb ovat alueellisia. Niiden kohdealueet on ten ministeriöt toimittavat rahoituksen käytöstä
16492: määritelty tilastollisin kriteerein. Tavoitteet 3, 4 ja suunnitelmat, jotka sovitetaan vastaamaan ohjel-
16493: Sa eivät ole alueisiin sidottuja, vaan niitä voidaan maan merkittyjä toimintalinjoja ja toimenpidekoko-
16494: toteuttaa koko maassa. Kutakin tavoitekokonai- naisuuksia sekä seurantakomitean vahvistamia
16495: suutta varten laaditaan kehittämisohjelmat koko maakunnittaisia rahoitustaulukoita. Yhteensovitus
16496: rakennerahastokaudelle. Ohjelmat koostuvat toi- tapahtuu EAKR:n osalta sisäasiainministeriön joh-
16497: mintalinjoista, jotka puolestaan käsittävät useita dolla ja ESR:n osalta työministeriön asettamassa
16498: toimenpidekokonaisuuksia. Yksittäisiä hankkeita ESR-työryhmässä, jossa muut toteuttavat ministe-
16499: ei kirjata ohjelmaan. riöt ovat mukana. ED-rahan käyttöoikeuden jaka-
16500: minen käsitellään valtioneuvoston raha-asiain va-
16501: Rakennerahastovarojen hallinnointi liokunnassa.
16502: Säädösten hallinnollinen toimeenpano on kansal- Ministeriöt tekevät hankepäätökset joko itse
16503: listen viranomaisten vastuulla. Myös hallinnointi- (esim. STM, OPM) tai jakavat määrärahat edelleen
16504: järjestelmä päätetään kansallisesti seurantakomite- alaiselleen hallinnolle päätettäväksi (esim. KTM:n
16505: an asettamista lukuun ottamatta. ED:n toimielinten piiritoimistot, TEKES, alueelliset ympäristökeskuk-
16506: rooli kohdistuu pääasiassa ohjelmien ja rahoituske- set).
16507: hysten hyväksymiseen, varojen maksatukseen ja Tulot, jotka komissio maksaa ohjelmien hank-
16508:
16509:
16510: 104
16511: keiden toteutumisen mukaan, budjetoidaan rahas- sovelletaan seitsemää yhteisöaloitetta. Alue- ja ra-
16512: tovastuuministeriön momentille. Varsinkin ohjel- kennepolitiikan jaosto määräsi v. 1995 kullekin
16513: makauden alussa saadut tulot ovat olleet huomatta- yhteisöaloitteelle vastuuministeriöt organisoimaan
16514: vasti pienemmät kuin talousarviossa arvioidut. ja ohjaamaan niiden ohjelmatyötä. Ohjelmat ovat
16515: Hankkeiden käynnistäminen ja loppuunsaattami- periaatteessa samantapaisia kuin tavoiteohjelmat
16516: nen ovat toteutuneet hitaammin, kuin aluksi arvioi- Niissä ei määritellä yksittäisiä hankkeita vaan puit-
16517: tiin. teet useampia vuosia kestävälle toiminnalle.
16518: Kun rakennerahastojen kansallista hallinnointi- Yhteisöaloitteet muodostavat suhteellisen pie-
16519: järjestelmää luotiin, asetettiin tavoitteeksi tukeutua niä kokonaisuuksia, ja niiden hallintovastuu on
16520: mahdollisimman pitkälle olemassa olevaan hallin- jaettu eri viranomaisille niiden toimialan mukaan.
16521: toon. Tavoitteesta huolimatta kansallisesta hallin- Hankkeiden hallinnointiin sitoutuu suhteellisen
16522: nointijärjestelmästä on rakennettu moniportainen. paljon voimavaroja.
16523: Olemassa olleen hallinnon lisäksi muodostetut
16524: uudet toimielimet ovat kokoonpanaltaan laajoja, Suomessa toteutettavat yhteisöaloitteet
16525: mikä on johtanut päätöksenteon monimutkaistu- INTERREG-aloitteen tavoitteena on kehittää valtioi-
16526: miseen ja hidastumiseen. den rajat ylittävää yhteistyötä ja auttaa unionin sisä-
16527: ED-osarahoitteisen ohjelmaperusteisen kehittä- ja ulkorajoilla sijaitsevia alueita selviytymään on-
16528: mistoiminnan myötä ovat aluekehityksestä vastaa- gelmista, jotka aiheutuvat syrjäisestä sijainnista.
16529: vien maakuntien liittojen, ohjelmien seurantakomi- Sen hallinnoinnista vastaa sisäasiainministeriö.
16530: teoiden ja valtion viranomaisten toimivaltasuhteet Aloitetta voidaan toteuttaa vain komission erikseen
16531: tulleet sekaviksi. Vaikka alueviranomaiset tekevät määräämillä alueilla. Suomen INTERREG-alueiksi
16532: edelleen muodollisesti päätökset, on asioista tosi- on määritetty seitsemän maarajoihin ja neljä meri-
16533: asiassa päätetty aluetason yhteistyöryhmissä. Asioi- rajoihin rajoittuvaa maakuntaa sekä Ahvenanmaan
16534: den moninkertainen käsittely on lisääntynyt. Minis- maakunta. Näille on laadittu seitsemän INTERREG-
16535: teriöiden tulosohjauksen sovittaminen yhteen ED:n ohjelmaa, joille komissio on määritellyt viitteelliset
16536: ohjelmaperusteisen aluepolitiikan kanssa on aihe- rahoituskehykset Pohjoiskalotti-, Saaristomeri- ja
16537: uttanut ristiriitoja valtion viranomaisten ja maakun- Merenkurkku-ohjelmat on laadittu yhteisesti Ruot-
16538: tien liittojen välillä. sin puoleisten alueiden kanssa ja ohjelmat kytke-
16539: ED:n rahoitus ja kansallinen rahoitus on ohjel- tään pohjoismaiseen rajaseutuyhteistyöhön. Ba-
16540: missa sidottu tiukasti yhteen. Varoja myönnettäessä rents-ohjelma on valmisteltu yhdessä Ruotsin kans-
16541: samasta asiasta voi kuitenkin olla sovellettavana sa. Viro-ohjelma koordinoidaan Viron PHARE-CBS
16542: useita kansallisia ja ED:n säännöksiä, jotka ovat -ohjelman kanssa. Venäjään suuntautuvissa ohjel-
16543: ristiriidassa keskenään. missa pyritään kytkentään TASIC-ohjelman kanssa
16544: ED-ohjelmien mukaisten menojen jakaminen eri ja otetaan huomioon myös Suomen Venäjän-suun-
16545: hallinnonaloille ja kansallisten rahoitusosuuksien nan lähialueyhteistyö. Norja osallistuu omalla ra-
16546: sitominen ja pilkkominen pieniin osiin eri momen- hoituksellaan Barents-, Pohjoiskalotti- ja Meren-
16547: teille on todettu hankalaksi, joskin voimassa olevan kurkku-ohjelmiin. Suomen ja Ruotsin välisissä
16548: lainsäädännön kannalta välttämättömäksi menet- INTERREG II -ohjelmissa (ml. Barents-ohjelma)
16549: telyksi. Nykyistä käytäntöä jouduttaneen yksinker- kummankin maan kautta tuleva ED-rahoitus koo-
16550: taistamaan, kun tarvittavat selvitykset ja ehdotukset taan yhteen ja siirretään komissiolta suoraan alue-
16551: ovat valmistuneet. tason viranomaisille.
16552: Alueellisiin tavoiteohjelmiin liittyvien rakenne- Pohjoiskalotin ja Merenkurkun varainhallintovi-
16553: rahastovarojen käyttö ja ohjelmien valmistelu sekä ranomaisena toimii ruotsalainen lääninhallitus,
16554: hallinnonalan talousarviovalmistelu, säädösvalmis- Saaristomeren ohjelmassa Ahvenanmaan maakun-
16555: telu ja aluehallinnon ohjaus ovat edellyttäneet ai- tahallitus ja Barentsin ohjelmassa Lapin liitto.
16556: empaan verrattuna moninkertaista kokous- ja LEADER-aloite liittyy maaseudun kehittämiseen.
16557: neuvottelutyötä sekä muuta yhteydenpitoa eri hal- Sen hallintovastuu on keskitetty maa- ja metsätalo-
16558: linnonalojen, erityisesti rakennerahastoista vastaa- usministeriöön, kuitenkin siten, että kauppa- ja
16559: vien ministeriöiden välillä. teollisuusministeriö tekee lopulliset yrityshankkei-
16560: den hankepäätökset
16561: Yhteisöaloitteet EMPLOYMENT-aloite pyrkii tarjoamaan naisille
16562: Suomeen tulevasta rakennerahastojen rahoitukses- ja miehille tasa-arvoiset mahdollisuudet työmarkki-
16563: ta on 9 % varattu yhteisöaloitteisiin. Yhteisöaloite- noilla, saamaan vammaiset paremmin mukaan työ-
16564: ohjelmilla täydennetään tavoiteohjelmia. Suomessa markkinoille ja ammattitaidottomat nuoret mukaan
16565:
16566:
16567: 105
16568: työmarkkinoille. Aloitteen hallintovastuu on työmi- sesti useita kertoja vuodessa käsittelemään ohjel-
16569: nisteriöllä. Sen erityispiirteenä on, että konkreetti- mien tärkeitä toimenpiteitä, kuten budjetin käyttöä,
16570: set hankkeet tulee toteuttaa yhdessä ulkomaisen työsuunnitelmien ja tarjouspyyntöjen julkaisua ja
16571: osapuolen kanssa. hyväksyttyjen hankkeiden valintaa. Komissio ei
16572: ADAPT-aloitteen tavoitteet ovat työntekijöiden pääsääntöisesti voi toteuttaa suunniteltuja toimia,
16573: sopeuttaminen muutoksiin, yritysten kilpailukyvyn ennen kuin se on saanut myönteisen mielipiteen
16574: lisääminen koulutuksen avulla, työttömyyden estä- hallintokomitealta. Mikäli komitea ei hyväksy ko-
16575: minen työntekijöiden pätevyyttä kasvattamalla ja mission toimenpide-esitystä, asia menee ministeri-
16576: uusien työpaikkojen ja erilaisten aktiviteettien ai- neuvoston päätettäväksi. Näin jäsenvaltiot voivat
16577: kaansaaminen. Aloitteen hallintovastuu on työmi- vaikuttaa aktiivisesti ohjelmiin myös niiden ollessa
16578: nisteriöllä. käynnissä. Hallintokomitean voimakas vaikutus-
16579: SME-aloitteen tavoitteena on auttaa etenkin 6- valta takaa, että komissio ottaa jäsenmaiden mieli-
16580: tukialueilla sijaitsevia pieniä ja keskisuuria yrityksiä piteet riittävästi huomioon.
16581: sopeutumaan sisämarkkinoiden aiheuttamiin muu- Suomessa ED:n ohjelmat hallinnoidaan hajaute-
16582: toksiin. Sen hallintovastuu on kauppa- ja teolli- tusti. Pääperiaate on, että samat viranomaiset, jotka
16583: suusministeriöllä. hoitavat kotimaistakin tutkimus- ja kehitystoimin-
16584: DRBAN-aloitteen tavoitteena on löytää ratkaisu- taa, vastaavat eri ohjelmien hallinnosta Suomessa.
16585: ja taantuvien kaupunkialueiden ongelmiin. Sen Näin ollen Teknologian kehittämiskeskus (TEKES)
16586: hallintovastuu on toistaiseksi jaettu sisäasiainminis- vastaa yleensä teollisten ohjelmien ja Suomen Aka-
16587: teriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäris- temia tutkimuksellisten ohjelmien hallinnosta. Lii-
16588: töministeriön kesken. kennetutkimusohjelma sekä maa- ja kalataloustut-
16589: PESCA-aloitteen tavoitteena on auttaa kalastus- kimusohjelma ovat sektoriministeriöiden ja muut
16590: sektoria selviytymään sosiaalisista ja taloudellisista ohjelmat ao. sektoriviranomaisten hoidossa.
16591: ongelmista. Aloitteen hallintovastuu on maa- ja ED-t&k-valmistelujaosto vastaa eri ohjelmien
16592: metsätalousministeriöllä. koordinaatiosta sekä niiden yhteisistä asioista ja
16593: toimii neuvoa-antavana elimenä Suomen ED-pää-
16594: Euroopan unionin tutkimus- ja kehitystyö töksenteossa. Jaostossa ovat edustettuina kaikki ne
16595: ED:n t&k-ohjelmat rahoitetaan suoraan unionin hallinnonalat, joita ED-tutkimustoiminta koskee.
16596: budjetista. Neljäs puiteohjelma jatkaa aiempien Suomen ED-t&k-sihteeristö toimii kaikkien ohjel-
16597: käytäntöä, jonka mukaan ohjelmat menevät ajalli- mien yleisenä tiedotus- ja neuvontaorganisaationa.
16598: sesti osittain päällekkäin ja takaavat näin tarvitta- Suomen korkeakoulut ja valtion tutkimuslaitok-
16599: van jatkuvuuden ja joustavuuden. Neljäs tutkimuk- set ottavat budjettiehdotuksissaan huomioon Eu-
16600: sen puiteohjelma käynnistyi tarjouspyyntöineen roopan yhteisöiltä tulevan rahoitusosuuden. Yhtei-
16601: vuoden 1995 alussa ja ensimmäiset sen sisältämät söt maksavat rahoitusosuutensa hankkeen etene-
16602: hankkeet alkusyksystä 1995. Neljännen puiteohjel- misen myötä, jolloin hankkeen rahoitus hoidetaan
16603: man varat on lähes jaettu v. 1997 ja seuraavaa korkeakouluissa ja valtion tutkimuslaitoksissa val-
16604: puiteohjelmaa valmistellaan. tion varoista. Suomen valtio puolestaan maksaa
16605: Europarlamentti ja ministerineuvosto tekevät vastuullisen ministeriön kautta valtion osuuden
16606: yhdessä puiteohjelmapäätöksen. Sen jälkeen jäsen- rahoituksesta.
16607: maat päättävät ministerineuvostossa lopullisesti
16608: erillisten t&k-ohjelmien sisällöstä ja toteutuksesta, ED:n koulutusohjelmat
16609: mutta Euroopan komissiolla on käytännön toteu- Euroopan yhteisöjen koulutuspolitiikan tavoittee-
16610: tusvastuu. Ohjelmien sisältö määritellään erillisoh- na on koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden
16611: jelmia koskevissa päätöksissä ja edelleen komissi- kehittäminen lisäämällä nuoriso-, opiskelija- ja
16612: on jokaista ohjelmaa varten laatimassa työohjel- opettajavaihtoa sekä oppilaitosten välistä yhteis-
16613: massa. työtä. Euroopan yhteisöjen koulutuspolitiikka pe-
16614: Työohjelmien projektihankkeet ja niiden toteut- rustuu toimintaohjelmiin. Koulutusohjelmista tär-
16615: tajat saadaan avoimen tarjouskilpailun kautta. Pro- keimmät ovat yleissivistävän ja korkea-asteen kou-
16616: jektit toteutetaan yleensä eurooppalaisten tutki- lutuksen sekä ammatillisen koulutuksen kehittämi-
16617: musryhmien (yliopistojen, korkeakoulujen, tutki- sen ohjelma. Nuoriso- ja virkamiesvaihtoa, vam-
16618: muslaitosten ja yritysten) yhteenliittyminä. maisten koulutusta ja kuntoutusta sekä eri alueiden
16619: T&k-ohjelmien toteutusta valvoo kussakin oh- koulutusyhteistyötä varten on luotu omat ohjel-
16620: jelmassa hallintokomitea, joka koostuu jäsenmai- mansa. ED:n koulutusohjelmien hallinnointi ja-
16621: den edustajista. Komiteat kokoontuvat säännölli- kaantuu pääasiassa Opetushallituksen ja Kansain-
16622:
16623:
16624: 106
16625: välisen henkilövaihdon keskuksen (CIMO) kes- Vaikutukset organisaatioon
16626: ken. Vammaisohjelmaa hallinnai sosiaali- ja ter- Euroopan talousaluetta (Eta) koskevien asioiden
16627: veysministeriö. hoidon organisointi hallinnossa toimi hyödyllisenä
16628: siirtymävaiheena järjestettäessä hallintoa ED-jäse-
16629: Muut ohjelmat nyyden vaatimuksiin. Etaa varten luodut järjestel-
16630: EU:ssa on luotu ohjelmia mm. audiovisuaaliselle mät ja toimintatavat osoittautuivat kuitenkin hitaik-
16631: alalle ja kulttuurille. Merkittäviä ovat myös TACIS- si ja raskaiksi. Ongelmia ilmeni toimivalta- ja vas-
16632: ja PHARE-ohjelmat, jotka suuntautuvat nk. IVY- ja tuusuhteissa sekä hallinnon sisäisessä tiedonkulus-
16633: KIE-maihin. sa.
16634: ED-prosessissa käsiteltävien asioiden määrä,
16635: Vaikutukset organisaatioon, henkilöstöön ja laatu, aikataulut sekä tiedon kulku ja hallinta ovat
16636: muihin voimavaroihin kansalliselle hallinnolle suurempi haaste kuin Eta-
16637: Useimpien ministeriöiden työmäärä on kasvanut ja asioiden käsittely. Lisähaasteita päätöksenteon jär-
16638: kasvaa edelleen ED-jäsenyyden seurauksena. Teh- jestämiseen antavat Suomen sektoroitunut hallinto,
16639: tävät ovat lisääntyneet erityisesti maa- ja metsäta- puutteelliset yhteistyömekanismit ja huono tiedon-
16640: lousministeriössä ja sen hallinnonalalla, jossa hen- kulku, huonot kansalliset ja kansainväliset verkos-
16641: kilöstölisäyksistä huolimatta kahden jäsenyysvuo- tot sekä tottumattomuus ylikansalliseen valmiste-
16642: den jälkeenkin työmäärä ylittää käytettävissä olevat luun ja päätöksentekoon.
16643: voimavarat. ED-jäsenyyttä varten järjestelmää kehitettiin.
16644: Lisäpainetta hallinnon voimavarojen käyttöön Etaa varten luotu perusrakenne on säilynyt sama-
16645: on aiheutunut siitä, että Suomi on osoittanut edus- na: kansalliset valmistelujaostot (36), ED-asioiden
16646: tajiaan EU:n neuvoston ja komission komiteoihin ja komitea, ED-ministerivaliokunta, ED-sihteeristö
16647: työryhmiin Brysselissä sekä on saanut tietyn kiin- sekä eduskunnan suuri valiokunta. Merkittävin
16648: tiön virkapaikkoja EU:ssa täytettäväksi jäsenyyden hallinnon rakennemuutos on aiheutunut yhteistoi-
16649: alkuvuosina. mintavelvoitteesta ja sitä varten keskushallintoon
16650: Koska ED-jäsenyyden aiheuttamiin lisätehtäviin perustetusta koordinaatiojärjestelmästä.
16651: ei valtiontalouden tilan vuoksi ole ollut mahdollista Valmistelun painopiste on selkeästi asiahallin-
16652: saada merkittävässä määrin lisävoimavaroja, on nossa. Valmisteluvastuu on asiasta vastaavalla mi-
16653: ED-tehtävät hoidettu ministeriöissä ja virastoissa nisteriöllä. jos asia koskee usean ministeriön toimi-
16654: ensisijaisesti tehtäviä uudelleen järjestämällä ja ar- alaa, on vastuu sillä ministeriöllä, jonka toimialaan
16655: vottamalla, tehtäviä ja toimivaltaa siirtämällä sekä se pääasiallisesti kuuluu. Ministeriöt voivat tarvit-
16656: karsimalla päällekkäisiä ja tarpeettomiksi käyneitä taessa valmisteluttaa asioita valmistelujaostoissa.
16657: tehtäviä. Käyttämällä joustavia työmuotoja ja pur- Valmistelujaostoja perustettiin Eta-asioiden käsitte-
16658: kamalla totuttuja reviirirajoja on voimavaroja voitu lyä varten kaikkiaan 55. Niiden määrä supistettiin
16659: vapauttaa ED-tehtäviin. Käytettävissä olevien voi- ED-jäsenyyteen siirryttäessä 36:een. jaostojen ns.
16660: mavarojen ollessa rajalliset on toimiva yhteistyö laajennettu kokoonpano mahdollistaa myös etu-
16661: muiden hallinnonalojen ja virastojen kanssa resurs- ryhmien osallistumisen valmisteluun.
16662: seja lisäävä seikka. Valmistelun yhteensovittamisen tarkoituksena
16663: Jäsenyyttä ennakoiden jo 1990-luvun alussa vä- on tuottaa yksiselitteinen kansallinen kanta kulloi-
16664: hennettiin norminantoa ja lupamenettelyjä. Samoin sessakin asiassa, kytkeä poliittinen päätöksenteko
16665: karsittiin valtion keskushallinnon tehtäviä ja virta- ja virkamiesvalmistelu sekä intressitahot yhteen
16666: viivaistettiin keskushallinnon rakennetta ja toimi- kansallisen kannan muodostamiseksi, antaa neu-
16667: valtasuhteita. Näin tehtiin tilaa ED-jäsenyyden aihe- vottelijoille hyvät ohjeet ja määritellä heidän liikku-
16668: uttamille uusille tehtäville. Sekä kansallinen että mavaransa ja valtuutensa neuvotteluissa sekä tur-
16669: EU:n osin toisistaan riippumaton tavoitteenasettelu vata pätevä, laajapohjainen ja avoin kansallinen
16670: on aiheuttanut voimavarojen jako-ongelmia. Esi- valmistelu.
16671: merkiksi perustettavan Euroopan poliisiviraston, Asianmukainen yhteensovitus on Suomelle jä-
16672: Europolin puitteissa asetettujen tavoitteiden toteut- senmaana strategisesti tärkeää. Kansallinen ja mi-
16673: taminen on vaatinut ajoittain huomattavaa työpa- nisteriöiden sisäinen koordinaatio on valtiovarain-
16674: nosta, johon ei ole aina pystytty varautumaan ministeriön mukaan sovitettava toimivaksi koko-
16675: vuosittaisessa resurssisuunnittelussa. Tulevina naisuudeksi, joka turvaa kansallisen asiantunte-
16676: vuosina suurten Euroopan laajuisten tietojärjestel- muksen tehokkaan käytön ED-asioissa. Toimivan
16677: mien kehittäminen on valtiovarainministeriön mu- yhteensovitusjärjestelmän luominen on kuitenkin
16678: kaan otettava huomioon päätettäessä kansallisista vaikeaa.
16679: kehittämishankkeista.
16680:
16681: 107
16682: Hallinnon rakenteiden soveltuvuus ED-jäsenyydestä on kuitenkin aiheutunut mmts-
16683: EU:n toimialat ja komission pääosastot eivät vastaa teriöille velvoitteita ja tehtäviä, jotka ovat ai-
16684: Suomen kansallista hallintoa. Tämä merkitsee koti- heuttaneet tarpeen muuttaa toimintatapoja ja joh-
16685: maan hallinnossa lisääntyvää poikkihallinnollista tamista.
16686: yhteistyötarvetta sekä päällekkäistä työtä. Kansal- Pitkällä tähtäyksellä EU vaikuttaa yhdenmukais-
16687: lista hallintoa ei ole mahdollista organisoida siten, tavasti jäsenmaittensa hallintoon. Erityisesti ylikan-
16688: ettei yhteensovittamistarvetta olisi. sallisen päätöksenteon ja toiminnan piiriin kuulu-
16689: EU ei puutu jäsenmaiden kansallisen hallinnon vat asiat, kuten keskitetyt yhteiset organisaatiot,
16690: järjestämiseen. Rooman sopimuksen yhteistoimin- tullit, tilastot, hankinnat ja rajavalvonta pyrkivät
16691: tavelvoite on kuitenkin omiaan yhdenmukaista- yhdenmukaistumaan. Vaikka jäsenmaat ratkaisevat
16692: maan jäsenmaiden hallintoa. Pyrkimykset ministe- itse hallintonsa järjestämisen, ohjaa asiasisältöjen
16693: riöiden ja hallinnonalojen joustavoittamiseen hel- yhdenmukaistuminen myös rakenteita ja toiminta-
16694: pottavat Suomen hallinnon yhteensopivuutta EU:n tapoja.
16695: hallinnon kanssa. Mikäli tässä asiassa edistytään, Ministeriöiden organisaatioita uudistettaessa oli-
16696: on Suomen hallinto helpompi sopeuttaa ED-asioi- si valtiovarainministeriön mukaan etsittävä ratkai-
16697: den käsittelyyn. EU:n hallinnon rakenne ja toimin- suja, jotka suosivat joustavaa informaation kulkua
16698: tapolitiikka muuttuvat ajan myötä, ja kotimaan sekä virastojen sisäistä yhteistyö- ja yhteensovi-
16699: hallintakin joudutaan sopeuttamaan muutoksiin. tuskykyä.
16700: Asianmukainen perusorganisaatio kykenee sopeu-
16701: tumaan toimintaympäristön muutoksiin. Puheen- Vaikutukset organisaatioon hallinnonaloittain
16702: johtajakaudella tämä on erityisen tärkeää, koska Valtioneuvoston kanslia
16703: puheenjohtajamaa joutuu reagoimaan muihin, Suomen ED-jäsenyys ei ole aiheuttanut muutoksia
16704: usein ennakoimattomiin asioihin. Lisäksi puheen- valtioneuvoston kanslian organisaatioon. Sen yhte-
16705: johtajamaa joutuu ottamaan kantaa unionin ulko- yteen on kuitenkin perustettu Suomen ED-puheen-
16706: puolelta esille tuleviin ajankohtaisiin kysymyksiin johtajuuden hoitamista varten määräaikaiset valtio-
16707: sen edustajana. sihteerin ja alivaltiosihteerin virat. Valtioneuvoston
16708: Kotimaan hallinto on muodostettu ensisijaisesti kansliassa ED-asioiden valtiosihteeri ja alivaltiosih-
16709: kansallisia tarpeita varten. Hallinnon muuttaminen teeri muodostavat käytännössä toimintayksikköön
16710: EU:n organisaation mukaiseksi on vaikeaa, koska verrattavan projektiryhmän, johon kuuluu lisäksi
16711: unionin organisaatio ja toimintatavat muuttuvat kaksi hallinnollista avustajaa. Ryhmä ei hoida ope-
16712: jatkuvasti. ED-jäsenyydestä hallinnolle aiheutuvat ratiivisia tehtäviä. Niistä vastaa valtioneuvoston
16713: vaateet ovat yksi kehitystä viitoittava tekijä, mutta kanslian muu henkilökunta siltä osin, kuin Suomen
16714: kansalliset lähtökohdat muodostavat uudistusten puheenjohtajuudesta aiheutuu valtioneuvoston
16715: ensisijaisen perustan. kanslialle tehtäviä. Valtioneuvoston kansliassa on
16716: Kansallisessa ED-asioiden käsittelyssä ohjaava- myös pääministerin poliittisena avustajana ED-
16717: na periaatteena on, että ko. asiat niveltyvät kiinte- asioihin keskittyvä virkamies.
16718: ästi muihin asiakysymyksiin. Siten ei myöskään Valtioneuvoston tiedotusyksikkö tiedottaa EU-
16719: tarvita erillisiä, varsinaiseen linjaorganisaatioon ministerivaliokunnassa esillä olevista asioista vii-
16720: kuulumattomia ED-asioita käsitteleviä yksiköitä. koittain sekä hoitaa Suomen Brysselissä olevan ED-
16721: ED-asioiden valmistelun yhteensovitusta varten on edustuston kanssa EU:n valtion- ja hallitusten pää-
16722: yleensä nimetty vastuuhenkilö tai pieni yksikkö, miesten kokousten eli ns. huippukokousten tiedot-
16723: jonka tehtävänä on yhteensovittaa valmistelu sekä tamisen. Tämä merkitsee voimavarojen kohdenta-
16724: hoitaa ministeriötä tai virastoa koskevat integraati- mista ED-asioihin.
16725: oon liittyvät käytännön asiat. Virastot ja laitokset
16726: ovat omaksuneet tämän käytännön ED-asioiden Ulkoasiainministeriö
16727: hoidossa. Eräissä ministeriöissä on ollut entuudes- Ulkoasiainhallinnon organisaatio on toistaiseksi
16728: taan kansainvälinen yksikkö, jonka hoidettavaksi muuttunut vain vähän Suomen ED-jäsenyyden seu-
16729: on osoitettu myös EU-koordinaatiotehtävät. rauksena. Organisaatiossa on kuitenkin otettu
16730: Suomen ED-jäsenyydestä aiheutuneet hallin- käyttöön uusia yleishallinnollisia ja asiakohtaisia
16731: non rakennemuutokset ovat olleet vähäisiä. Mi- työryhmiä. Jäsenyys lisää tarvetta muuttaa organi-
16732: nisteriöiden organisaatioihin ei ole tehty erityisiä saatiota joustavaan suuntaan. EU:n ulkosuhteiden
16733: muutoksia ED-jäsenyyden aikana, lukuun ottamat- luonne poliittisia, kauppapoliittisia ja kehitysapu-
16734: ta EU-sihteeristöjen perustamista ja ministeriöiden välineitä hyödyntävänä toimintana merkitsee ulko-
16735: sisäisen koordinaatiojärjestelmän rakentamista. asiainministeriön osastojakojen uudistamista.
16736:
16737:
16738: 108
16739: Suomen ED-jäsenyyden varmistuttua ulkoasian- töksiä ei enää voitu hoitaa samassa organisaatiossa.
16740: ministeriöön perustettiin koko valtionhallinnon Vuonna 1995 tapauskohtaiset asiat siirrettiin perus-
16741: ED-asioiden yhteensovittamistehtäviä ja yleisiä teh- tetun ja ministeriön alaisen Ulkomaalaisviraston
16742: täviä varten ED-sihteeristö, joka vastaa ministeriön hoidettaviksi.
16743: osastoa. Sen henkilökunnan kokonaisvahvuus on
16744: n. 30, joista n. 10 on ulkoasiainministeriön virka- Puolustusministeriön hallinnonala
16745: miehiä ja n. 10 muista ministeriöistä palkattuja Suomen ED-jäsenyydellä ei ole ollut vaikutusta
16746: virkamiehiä. ED-sihteeristön päällikkö toimii ED- puolustushallinnon organisointiin.
16747: ministerivaliokunnan sihteerinä sekä ED-asiain ko-
16748: mitean puheenjohtajana. Valtiovarainministeriön hallinnonala
16749: ED-oikeudellisia kysymyksiä varten ulkoasiain- Valtiovarainministeriön ED-asioiden yhteensovitta-
16750: ministeriön oikeudelliselle osastolle perustettiin miseksi perustettiin v. 1994 ED-asioiden sihteeristö
16751: helmikuussa 1995 uusi linja, jossa on erillinen EY- sekä määräaikainen EMU-projekti. Muutoin ED-
16752: tuomioistuinyksikkö. Henkilöstö siirrettiin osaston asioiden valmistelu ei ole aiheuttanut muutoksia
16753: sisältä. ministeriön organisaatioon. Valtiovarainministeriö
16754: on tehnyt maa- ja metsätalousministeriön kanssa
16755: Oikeusministeriön hallinnonala sopimuksen, jonka mukaan tullilaitos vastaa Feo-
16756: Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston Euroop- ga-tukien keräämisestä.
16757: pa-oikeuden yksikkö perustettiin Suomen Eta-jäse-
16758: nyyttä ja sittemmin ED-jäsenyyden valmistelua var- Opetusministeriön hallinnonala
16759: ten. Sen tehtävänä oli valmistella liittymistä koske- Ministeriössä toimii ED-asioiden yhteensovitta-
16760: vat oikeudelliset kysymykset ja erityisesti EY-sää- miselimenä kansliapäällikön EU-ryhmä. Kansain-
16761: dösten suomentaminen. Viimeksi mainitut tehtävät välisten asiain osastolla on vuodesta 1994 toiminut
16762: on pääosin hoidettu. Yksikkö huolehtii EY-tuomio- ministeriön ED-palveluista vastaava EU-deski. Ra-
16763: istuimen kanssa sovitulla tavalla ns. vanhojen oi- kennerahastokysymyksiä varten on oma ryhmän-
16764: keustapausten kääntämisestä. Työ saadaan lop- sä.
16765: puun vuoden 1997 aikana. ED-jäsenyyden myötä Opetusministeriön toimialaan kuuluvien ED-
16766: yksiköstä on muodostunut selkeästi yleinen ED- ohjelmien toteutus on suurelta osin delegoitu hal-
16767: oikeudellinen asiantuntijayksikkö. linnonalan muille yksiköille, mm. Opetushallituk-
16768: selle, Kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle,
16769: Sisäasiainministeriön hallinnonala Suomen elokuvasäätiölle, Museovirastolle ja Kirjal-
16770: Alueiden kehittäminen eriytyi ministeriön kunta- ja lisuuden tiedotuskeskukselle. Samalla on tarpeen
16771: aluekehitysosastosta aluekehityssihteeristöksi v. mukaan perustettu ED-asioihin keskittyviä yksik-
16772: 1994. Vuoden toiminnan jälkeen se muutettiin köjä. Esimerkiksi Opetushallituksessa toimii am-
16773: aluekehitysosastoksi, joka vastaa alueellisten kehit- matillisen koulutuksen Leonardo-ohjelman kansal-
16774: tämisohjelmien laadinnan ja toteutuksen yhteenso- lisesta toteuttamisesta yhteistyössä Kansainvälisen
16775: vittamisesta sekä niiden seurannasta. henkilövaihdon keskuksen kanssa huolehtiva Leo-
16776: Rajavartiolaitos aloitti organisaationsa ja toimin- nardo-keskus. Viime kädessä vastuu hallinnonalan
16777: tamenetelmiensä uudistamisen v. 1989. Organisaa- toimintapolitiikasta ja periaatteista on opetusminis-
16778: tiota kehitettäessä on otettu huomioon vaikutukset, teriöllä, joka mm. nimeää ohjelmien toteuttamiseen
16779: jotka oli arvioitu aiheutuviksi Suomen liittymisestä ja hallinnointiin liittyvien yhteisön toimielinten
16780: EU:iin. Uudistamista on jatkettu Schengenin sopi- opetusministeriön hallinnonalaa edustavat suoma-
16781: musten edellytysten täyttämiseksi. Ulkorajojen val- laisjäsenet.
16782: vontaa Suomen itärajalla ja Helsingin satamissa on
16783: tehostettu lisäämällä henkilöstöä ja hankkimalla Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
16784: teknisiä valvontajärjestelmiä. Lapissa organisaatio- Viljelijöille maksettavien EU-tukien hallinnointi
16785: ta on kevennetty Ruotsin ja Norjan vastaisilla rajoil- järjestettiin ennen jäsenyyttä olemassa olleiden or-
16786: la mm. vähentämällä toimipisteitä ja siirtämällä ganisaatioiden avulla. Niitä olivat kuntien maaseu-
16787: henkilöstöä ulkorajoille. Sisärajaliikenteen mat- tuelinkeinoviranomaiset, maaseutuelinkeinopiirit,
16788: kustajasatamien passintarkastushenkilöstöä siirre- Maatalousyrittäjien eläkelaitos (luopumistuki),
16789: tään ulkorajojen rajanylityspaikoille sekä rajaval- metsäkeskukset (pellonmetsitys, metsänparan-
16790: vontaan. nus), Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu-
16791: ED-jäsenyys aiheutti sen, että ulkomaalaisasioi- keskus sekä maa- ja metsätalousministeriö. Pelto-
16792: den kansainvälisiä tehtäviä ja tapauskohtaisia pää- ja eläintukihakemusten vastaanotto, tietojen tar-
16793:
16794:
16795: 109
16796: kistus ja tallennus hoidetaan kunnissa. Maaseutu- tekemättä. ED-jäsenyys on lisännyt myös kasvin-
16797: elinkeinopiirit suorittavat fyysistä ja teknistä val- tuotannon tarkastuskeskuksen ja EELAn tehtäviä
16798: vontaa. sekä lääninhallitusten tehtäviä eläinlääkintäsekto-
16799: ED-jäsenyyden alkaessa maa- ja metsätalousmi- rin säännösten noudattamista alueellisesti ohjaava-
16800: nisteriöön perustettiin ED:n edellyttämäksi viran- na ja valvovana viranomaisena. Henkilövoimava-
16801: omaiseksi maataloustuotteiden markkinoiden tasa- roja on lisätty jonkin verran.
16802: painottamista hoitava interventioyksikkö. Maata-
16803: loustuotteiden vientituesta ja interventiovarastoin- Liikenneministeriön hallinnonala
16804: nista aiheutuvien menojen hoitamiseksi perustet- Ministeriön voimavaroja vahvistettiin Suomen ED-
16805: tiin lisäksi talousarvion ulkopuolinen maatalouden jäsenyyden johdosta mm. perustamalla ministeriön
16806: interventiorahasto. ED maksaa niiden toiminnasta yleiselle osastolle kansainvälisten asioiden yksik-
16807: aiheutuvat menot. kö, joka koordinoi ministeriön ED-asioita ja muita
16808: Valtion viljavaraston toiminnat järjestettiin kau- kansainvälisiä tehtäviä. Päävastuu ED-asioiden hoi-
16809: pan vapautuessa uudelleen erottamalla kaupalliset tamisesta kuuluu asianomaiselle yksikölle, jonka
16810: ja viranomaistehtävät toisistaan. Osa henkilöstöstä resursseja on lisääntyneiden tehtävien määrän mu-
16811: siirtyi maa- ja metsätalousministeriön interventio- kaan jonkin verran lisätty. Hallinnonalan organi-
16812: tehtäviin. Valtion viljavaraston liiketoiminnoista saatiota ei ole ED-jäsenyyden vuoksi muutettu.
16813: muodostettiin viljakauppaan sekä viljan käsittelyyn Liikenneministeriön toimialan keskeiset ED-
16814: ja varastointiin keskittynyt valtion täysin omistama asiat on otettu huomioon myös ministeriön toimin-
16815: yritys, Avena Yhtiöt Oy. nan painotuksissa. Laajojen ED-asioiden valmiste-
16816: ED-jäsenyys ei aiheuttanut olennaisia muutoksia luun osallistuminen edellyttää usein voimavarojen
16817: kalatalouden hallintoon. Henkilöstön tehtäviä on pitkäaikaista sitomista valmistelutyöhön. Lisäksi
16818: järjestetty uudelleen ja valvontatehtävien olennai- yhteisösäädösten kansalliseen täytäntöönpanoon
16819: sen lisääntymisen vuoksi rannikon maaseutuelin- on varattava riittävät resurssit.
16820: keinopiireihin on lisätty muutamia uusia virkoja.
16821: ED-jäsenyys ei ole vaikuttanut olennaisesti Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
16822: eläinlääkinnän tehtävien organisointiin. Eräiden ED-asiat ovat osa ministeriön normaalia työskente-
16823: yksittäisten tehtävien hoidon tehtäväjakoa on sel- lyä. Ministeriössä on kuitenkin asetettu osastorajat
16824: keytetty. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygi- ylittäviä yhteensovittavia työryhmiä. Vastuu ED-
16825: eniaan liittyvien säännösten noudattamisen valta- asioiden johdosta on säilytetty ministeriön johto-
16826: kunnallinen ohjaus ja valvonta siirtyivät kokonai- ryhmällä. Kauppaosaston organisointia on muutet-
16827: suudessaan Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tu siten, että ryhmäjako noudattaa ED-asioiden
16828: (EELA) tehtäväksi. Valtakunnallisista vierasaine- hallinnointia.
16829: valvontaohjelmista Suomen kansallisen salmonel- Teknologian kehittämiskeskuksella TEKESillä
16830: lan vastustamisohjelman toteuttaminen on myös on vastuu useista ED:n tutkimusohjelmista. TEKES
16831: EELAn tehtävänä. ED:n edellyttämän, kolmansien on tuotekehitysrahoituksen vastuuviranomainen
16832: maiden tuontiin liittyvän eläinlääkinnällisen raja- ED-rakennerahastoista rahoitettavasta toiminnasta.
16833: tarkastuksen järjestämiseksi ministeriöön on perus- Tämän vuoksi TEKESiin on perustettu ED-t&k-
16834: tettu rajatarkastusryhmä. Pysyvät eläinlääkinnälli- sihteeristö ja muita ED:n osittain rahoittamia yksi-
16835: set rajatarkastusasemat on rakennettu tai rakenteil- köitä. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
16836: la Ivaloon, Helsinkiin ja Vaalimaalle, minkä lisäksi alalla ED-jäsenyys ei ole aiheuttanut tarvetta mui-
16837: tarkastus on järjestetty 5 muulla ED:n hyväksymällä hin organisaatiomuutoksiin.
16838: paikkakunnalla.
16839: Kertomusvuoden alusta tehtävät organisoitiin Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
16840: ministeriössä uudelleen erottamalla maaseudun ED-jäsenyydestä ei ole aiheutunut suoranaisia vai-
16841: kehittämiseen liittyvät tehtävät selkeämmin maata- kutuksia ministeriön organisaatioon. Toimintaa
16842: louspoliittisista tehtävistä. Maatalouden erityisko- koordinoi ministeriön johtoryhmän rinnalla kan-
16843: mitean asioita valmistelemaan perustettiin maata- sainvälisten asiain toimisto asioiden valmisteluvas-
16844: lousosastoon erityinen yksikkö. tuun ollessa linjaorganisaation eri tulosyksiköillä.
16845: ED-jäsenyys on muuttanut ja lisännyt tehtäviä Liittyminen ED:hun edellytti alkoholilainsäädän-
16846: merkittävästi maa- ja metsätalousministeriön alai- nön kokonaisuudistusta. Sen seurauksena joudut-
16847: sissa maaseutuelinkeinopiireissä. Niiden voimava- tiin toteuttamaan hallinnollinen uudelleenjärjeste-
16848: roja ei ole kuitenkaan vahvistettu tarvetta vastaa- ly, jossa alkoholiyhtiölle aiemmin kuuluneet viran-
16849: vasti. Osa lakisääteisistä tehtävistä on siten jäänyt omaistehtävät siirrettiin alkoholihallinnon ja tuote-
16850:
16851:
16852: 110
16853: valvonnan osalta uudelle virastolle, Sosiaali- ja 1995 1996 1997
16854: terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle. VNK - 1 1
16855: UM 15 38 39
16856: Työministeriö OM - 10 10
16857: ED-asioiden koordinointi kuuluu ministeriön kan- SM 11 11 11
16858: sainvälisten asiain yksikölle, jonne on sijoitettu tätä PLM - - -
16859: VM 5 11 11
16860: tehtävää hoitava ministeriön EU-koordinaattori. OPM - 15 15
16861: Työvoimatoimistojen kansainvälisten palvelujen MMM 34 64 119
16862: toiminnot organisoituvat jatkuvasti siten, että pie- LM '
16863: 4 8 8
16864: nemmissä toimintapisteissä palvelut verkostoituvat KTM 21 23 23
16865: STM 4 6 6
16866: ja isoissa toimistoissa syntyy erillisyksiköitä. Myös TM 3 3 3
16867: yhteystyö opetushallinnon, erityisesti Kansainväli- YM - 3 4
16868: sen henkilövaihdon keskuksen kanssa on tiivisty- Yhteensä 97 193 250
16869: nyt. ESR-asioiden valmisteluun osallistuu työminis-
16870: teriössä kaikkiaan n. 30 henkeä. Työvoimapiirien
16871: yhteyteen on palkattu työsuhteeseen 20 sosiaalira- Suomelle v. 1999 tulevan ED:n puheenjohtajuu-
16872: hastokoordinaattoria ohjelmien teknisellä tuella den edellyttämät henkilöstötarpeet on selvitetty
16873: tukemaan eri piiriviranomaisia ESR-projektien val- valmisteltaessa 27.2.1997 tehtyä valtioneuvoston
16874: mistelussa ja toteutuksessa. päätöstä vuosien 199&-2001 menokehyksiksi. Li-
16875: sähenkilöstöä vuosiksi 199&-2000 tarvitaan muille
16876: Ympäristöministeriö kuin ulkoasiainministeriön hallinnonalalle yhteen-
16877: Ministeriöön perustettiin kertomusvuoden keväällä sa runsaat 250 henkilötyövuotta kustannukseltaan
16878: tehdyn organisaatiouudistuksen yhteydessä erilli- n. 70 Mmk. Näistä noin neljä viidesosaa ajoittuu
16879: senä toimiva kansainvälisten asiain yksikkö, joka puheenjohtajuusvuodelle 1999. Lisähenkilöstön
16880: huolehtii kansainvälisten asiain tulosalueen tehtä- muut toimintamenot ovat n. 30 Mmk. Lisäksi ulko-
16881: vistä. Yksikön vahvuus on 18 henkeä. Yksikkö asiainministeriön hallinnonalalle on tarkoitus bud-
16882: jakautuu kolmeen tulosryhmään, joista yksi on ED- jetoida lähinnä vuoden 1999 kokousjärjestelyjä var-
16883: yhteistyön tulosryhmä. Sen vahvuus on 8 henkeä ja ten 245 Mmk, joista osa on henkilöstömenoja. Kun
16884: tehtävänä yhdessä ministeriön johdon ja muiden otetaan lisäksi huomioon puheenjohtajuudesta ai-
16885: tulosalueiden kanssa mm. valmistella Suomen ED- heutuvat valmennuskustannukset, ovat siitä johtu-
16886: jäsenyydestä johtuvia tulostavoitteita ja seurata toi- vat kokonaiskustannukset yhteensä n. 375 Mmk.
16887: mia, joita niiden saavuttaminen edellyttää. Vuosina 1995-97 talousarvioissa on ollut 7
16888: Mmk:n keskitetty määräraha EU:n toimielimissä
16889: Vaikutukset henkilöstöön toimivien kansallisten asiantuntijoiden rekrytoin-
16890: Valtionhallinnossa arvioidaan työskentelevän yk- nin järjestämiseksi Suomen valtion kokonaisetua
16891: sinomaan tai osittain ED-tehtävissä nykyisin n. palvelevalla tavalla. Määrärahalla on voitu palkata
16892: 1 500 virkamiestä, mikä vastaa n. 500-600 henki- henkilöstöä enintään 25 henkilötyövuotta vastaava
16893: lötyövuoden työpanosta. Lisäksi vuosien 1995-97 määrä.
16894: talousarvioissa henkilöstöä on lisätty ED-tehtäviin Lisäksi v. 1994-95 ja 1995-96 järjestettiin euro-
16895: lähinnä ministeriöihin, yhteensä n. 250 henkilötyö- harjoitteluohjelmat, joiden puitteissa lähes 300
16896: vuotta kustannuksiltaan 60 Mmk. Talousarvioiden nuorta korkeakoulututkinnon suorittanutta toimi
16897: yleisperustelujen mukaan pääluokkien henkilöstö- ministeriöissä ja virastoissa tutustuen valtionhallin-
16898: määrien ja -menojen tulee muutoin supistua lisäyk- non toimintaan ja ED-asioiden hoitoon. Ohjelmien
16899: siä vastaavasti vuoden 1997 loppuun mennessä. kustannukset olivat yhteensä n. 29 Mmk. Ohjelmia
16900: Henkilöstön lisäykset v. 1995-97 ovat olleet jatketaan vielä v. 1997 uudistetussa muodossa,
16901: seuraavat: jolloin uusia ED-avustajia palkataan ministeriöihin
16902: yhteensä 25.
16903:
16904: EU-puheenjohtajuus- ja muu integraatio-
16905: valmennus
16906: Valtiovarainministeriö on koordinoinut ja tukenut
16907: valtionhallinnon ED-intergaatiovalmennusta vuo-
16908: desta 1994 alkaen. Kertomusvuodesta alkaen on
16909: valmistauduttu Suomen ED-puheenjohtajuuteen.
16910:
16911:
16912: 111
16913: Valmennuksen strategiasta valmistui kertomusvuo- Ministeriöiden käyttöön on myönnetty varoja
16914: den alussa muistio, jonka hallitus hyväksyi. Sen myös harkinnanvaraisesti. Kertomusvuonna minis-
16915: pohjalta ministeriöissä on valittu valmennettavat ja teriöiden hallinnonaloillaan toteuttaman yleisen
16916: kartoitettu heidän valmennustarpeensa sekä laadit- integraatiovalmennuksen osittaiseen rahoittami-
16917: tu puheenjohtajuusvalmennuksen toimintaohjel- seen jaettiin 5 Mmk ja erikseen EU-puheenjohta-
16918: ma. juusvalmennuksen valmisteluun ja toteuttamiseen
16919: Puheenjohtajuusvalmennuksen pääalueet ovat 2 Mmk. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksel-
16920: puheenjohtajuus- ja neuvottelutaitojen kehittämi- le kanavoitiin varoja lähes 4 Mmk yksilöllisen tuen
16921: nen, kielitaidon parantaminen, EU:n päätöksente- myöntämiseen. Valtiovarainministeriö hankki
16922: kojärjestelmien tuntemuksen ja vaikuttamistaitojen myös keskitetysti valmennusta eri tuottajilta: Kerto-
16923: lisääminen sekä muiden jäsenmaiden toimintata- musvuonna toteutettiin viimeiset kaksi Windows
16924: pojen ja -kulttuurien tuntemuksen kohentaminen. on Europe -seminaaria sekä kaksi tämän seuraajak-
16925: Valmennus hyödyttää puheenjohtajuuden lisäksi si suunniteltua, erityisesti puheenjohtajuuden tar-
16926: ministeriöiden toiminnan kehittämistä muutoinkin. peet huomioon ottavaa European Partners Pro-
16927: Valtiovarainministeriön käytettävissä on ollut gramme -seminaaria.
16928: vuodesta 1994 määräraha integraatiovalmennuk- Seuraavassa esitetään arvio edellä käsiteltyjen
16929: seen. Vuosien 1996 ja 1997 talousarvioissa sitä on keskeisten toimintojen kustannusvaikutuksista val-
16930: korotettu puheenjohtajuusvalmennuksen vuoksi. tion talousarvioon v. 1996-2000. Taulukkoon ei
16931: Määräraha vuodelle 1997 oli 25 Mmk. Valtioneu- ole sisällytetty em. ulkoasiainhallinnolle budjetoi-
16932: voston päätöksessä vuosien 1998--2001 menoke- tavia 245 Mmk:n kokousjärjestelymenoja.
16933: hyksiksi puheenjohtajuudesta aiheutuvat valmen-
16934: nuslisämenot vuosille 1998 ja 1999 olivat n. 30
16935: Mmk.
16936:
16937: 1996 1997 1998 1999 2000 Yhteensä
16938: Mmk
16939: Lisähenkilöstö 60 60 82 103 66 371
16940: Siihen liittyvät muut
16941: toimintamenot - - 30 - - 30
16942: Kansalliset asiantuntijat 7 7 7 7 7 35
16943: Euroh arjoittelij at 12,5 4 - - - 16,5
16944: Valmennusmenot 13 25 20 10 5 73
16945: Yhteensä 92,5 96 139 120 78 525,5
16946:
16947:
16948:
16949:
16950: Vaikutukset ovat yhteensä 525 Mmk ja yhdessä IDAan on koottu yli 20 ns. sektorihanketta, joilla
16951: ulkoasiainministeriön kokousjärjestelymäärärahan hoidetaan eri hallinnonalojen tiedonvaihtoa. Mer-
16952: kanssa 770 Mmk. kittävimmät sektorihankkeet ovat verotuksen, tulli-
16953: toimen, maatalouden ja sosiaaliturvan aloilla. Huo-
16954: Vaikutus hallinnon tietojärjestelmiin mattava osa järjestelmistä otettiin Suomessa käyt-
16955: Yhteismarkkinoiden toteuttaminen edellyttää laa- töön jo Eta-sopimuksen aikaan.
16956: jaa tietojenvaihtoa jäsenmaiden kesken sekä jäsen- Yleisesti ottaen järjestelmät ovat suomalaisesta
16957: maiden ja yhteisön toimielinten välillä. Telemaatti- näkökulmasta olleet teknisesti vanhentuneita. Jär-
16958: sia järjestelmiä tietojenvaihtoon on kehitetty jo jestelmät on tehty niin, että niitä voidaan käyttää
16959: 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 1995 val- tietoliikennepalveluiltaan vähemmän kehittyneissä
16960: taosa järjestelmistä koottiin neuvoston päätöksellä jäsenmaissa.
16961: hankkeeksi nimeltä lnterchange of Data between Suomi ja muut uudet jäsenmaat ovat joutuneet
16962: Administrations (IDA). ottamaan hallintojen väliseen tiedonvaihtoon tar-
16963: IDA-hankkeessa on yleisiä osia, joilla kehitetään koitetut järjestelmät annettuina. Maat ovat vasta
16964: hallintojen välisen tiedonvaihdon menetelmiä. Näi- kahden vuoden ajan voineet vaikuttaa aktiivisesti
16965: tä ovat esim. yleisten palvelujen määrittely ja han- järjestelmien kehittämiseen.
16966: kinta, sähköpostin käytön edistäminen ja tietotek- EU:n vaikutukset Suomen hallinnon tietojärjes-
16967: nisten arkkitehtuurimäärittelyjen kehittäminen. telmiin voidaan tiivistää seuraavasti: Hallinnon jär-
16968:
16969:
16970: 112
16971: jestelmissä on otettu käyttöön eurooppalaisia tun- mukaan EU:ssa päätettävät asiat käsittelee se minis-
16972: nus- ja luokitusjärjestelmiä, joihin on jouduttu ra- teriö, jonka toimialaan asia sisällöltään kuuluu.
16973: kentamaan liittymä- ja välitysohjelmistoja, joilla Päävastuu kunkin hallinnonalan ED-yhteistyös-
16974: hoidetaan tietojen lähetys EU:n järjestelmiin ja tie- tä kuuluu ao. ministeriölle. Hallinnonalan virasto-
16975: tojen vastaanotto niistä. Usein on jouduttu otta- jen ja laitosten virkamiehet osallistuvat tarvittaessa
16976: maan käyttöön kokonaan uusia tietojärjestelmiä tai asiantuntijoina hallinnonalan ED-yhteistyöhön eri-
16977: integroimaan jokin keskitetysti valmistettu järjestel- tyisesti komission työryhmissä. Ministerineuvostos-
16978: mä hallinnon omiin tietojärjestelmiin. Suomen hal- sa, Coreperissa ja neuvoston alaisissa työryhmissä
16979: linnon tietotekniikan ja verkkojen asianmukainen tapahtuvasta työstä vastaa ao. ministeriö.
16980: taso on mahdollistanut sen, että Suomessa EU:n
16981: laajuiset järjestelmät on voitu ottaa käyttöön no- Koordinaatio
16982: peasti ja kohtuullisin kustannuksin. Valtioneuvostolain 3 a §:n 3 momentin mukaan ul-
16983: IDA-ohjelman ulkopuolelle kuuluvat mm. polii- koasiainministeriö avustaa eri ministeriöissä käsi-
16984: sitoimen ja rajavartioinnin eurooppalaiset tietojär- teltävien kansainvälisten asioiden yhteensovittami-
16985: jestelmät Tietotekniikan kannalta niiden käyttöön- sessa. Suomen Euroopan unionin puheenjohta-
16986: otto on ollut samantyyppistä kuin IDA-projekteis- juuskauden koordinaatiotehtävät annettiin kerto-
16987: sa. musvuonna valtioneuvoston kanslialle. Tätä ei voi-
16988: da kuitenkaan pitää varsinaisena muutoksena toi-
16989: Vaikutukset toimivaltasuhteisiin mivaltuuksiin, koska valtioneuvoston ohjesäännön
16990: EU:n toimivalta yleisesti mukaan kanslian tehtävänä on pääministerin avus-
16991: Toimivalta on järjestetty Euroopan yhteisöjen ja taminen valtioneuvoston toiminnan yleisessä joh-
16992: jäsenmaiden välillä joko siten, että yhteisöillä on tamisessa.
16993: yksinomainen toimivalta, kuten neljän perusva-
16994: pauden (tavaroiden, pääoman, työvoiman ja palve- Toimivaltasuhteiden muutokset
16995: luiden vapaa liikkuvuus) toteuttamisessa ja maata- valtioneuvostotasolla
16996: louspolitiikassa, tai siten, että toimivalta on jaettu Toimivaltasuhteet kotimaisten viranomaisten kes-
16997: yhteisöjen ja jäsenmaiden välillä. Jäsenvaltioiden ken ovat muuttuneet ED-jäsenyyden myötä jonkin
16998: yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat alueet, joille verran. Sisämarkkina-asiat ovat siirtyneet ulko-
16999: ei ole määritelty tehtäviä perustamissopimuksissa. asiainministeriöitä kauppa- ja teollisuusministeriöl-
17000: Esimerkkinä työllisyyden hoito, jota seurataan le ja liikenneasiat liikenneministeriölle.
17001: EU:n tasolla mutta jossa toimivalta kuuluu jäsenval- ED-jäsenyyden vuoksi on III-pilarin (yhteistyö
17002: tioille. Vaikka esim. kauppapoliittisissa asioissa oikeus- ja sisäasioissa) yleissopimukset ja muut
17003: toimivalta on siirtynyt pääsääntöisesti yhteisöille, ei velvoitteet siirretty oikeusministeriön ja sisäasiain-
17004: se ole heikentänyt Suomen mahdollisuuksia ajaa ministeriön käsiteltäviksi. Myös silloin kun sopi-
17005: omia tavoitteitaan. Toiminta EU:n kautta on usein musryhmien käsittely on VNOS:n muutaksin ni-
17006: vaikuttavampaa kuin Suomen toiminta yksin oman menomaisesti siirretty ao. ministeriölle, se käsitte-
17007: toimivaltansa rajoissa. lee EU:ssa tehtävät vastaavat sopimukset. Muussa
17008: Jäsenmaan toimivalta vaihtelee EU:n toiminta- tapauksessa EU:ssa tehtävät sopimukset käsittelee
17009: alueiden I-pilarien mukaan. Jäsenvaltiot ovat pe- ulkoasiainministeriö, vaikka ne kuuluisivat sisällöl-
17010: rustamissopimuksilla siirtäneet osan toimivallas- tään toisen ministeriön toimialaan.
17011: taan käytettäväksi Euroopan yhteisöjen toimieli- EU:n vaikutus toimivaltasuhteisiin ilmenee yh-
17012: missä. Euroopan unionin II- ja III-pilarin asiat ovat teistyön lisääntymisenä sekä valmistelu- että täy-
17013: sopimusperusteista valtioiden välistä kansainvälis- täntöönpanovaiheissa. Suomen hallinnon toimival-
17014: tä yhteistoimintaa, johon ei sisälly ylikansallista tajako on erilainen kuin jako yhteisön toimielinten
17015: päätöksentekovaltaa. Yhteisöjen lainsäädäntöval- sisällä. Yhteisössä toimivallan jako ja asioiden kä-
17016: taan kuuluvissa asioissa hallinto- ja toimeenpano- sittelyprosessi vaihtelevat asiasta riippuen. EU-asiat
17017: valta kuuluu laajalti unionin jäsenvaltioiden viran- eivät yleensä kuulu yksinomaisesti yhden ministe-
17018: omaisille. riön toimialaan vaan koskettavat useampaa minis-
17019: teriötä tai muuta viranomaista. Toimivaltaerot Suo-
17020: Toimivaltasuhteet kotimaisessa men ja yhteisöjen välillä ovat johtaneet esim. tilan-
17021: ED-valmistelussa teisiin, joissa asian käsittelyyn Suomesta komission
17022: ED-asioissa kukin ministeriö hoitaa yleensä toimi- valmisteluvaiheessa (sikäli kuin jäsenmaat ovat ol-
17023: alaansa kuuluvat EU-asiat. Tämä on vahvistettu leet käsittelyssä mukana) on osallistunut yhden
17024: valtioneuvostolain 3 a §:n 2 momentissa, jonka hallinnonalan virasto tai virkamies, neuvoston työ-
17025:
17026:
17027: 8 370148 113
17028: ryhmävaiheessa toisen, ja lopulta asia on joutunut ja ylittäviä tehtäviä. Vastuuministeriö huolehtii
17029: kolmannen ministeriön vastuualueelle kuuluvan maksuennakoiden hakemisesta Euroopan komis-
17030: ministerineuvoston ratkaistavaksi. siolta sekä varmistaa yhteisön varojen käytön ohjel-
17031: man mukaisilla tavoilla sekä varojen väärinkäytös-
17032: Eurooppa-oikeus ten välttämisen. Hallinnonalojen ja viranomaisten
17033: Ulkoasiainministeriön oikeudelliselle osastolle välisiä toimivaltasuhteita tai työnjakoa ei EU:n ra-
17034: perustettiin v. 1995 ED-oikeudellinen linja, jossa on kennerahasto-ohjelmatyön hallinnoimiseksi ole
17035: erillinen EY-tuomioistuinyksikkö. Linjalle kuuluvat muutoin muutettu. Vastuuministeriö huolehtii
17036: EY-asioista kansainväliset sopimukset, muut ulko- myös budjetoinnista Suomessa, yhteistyössä toi-
17037: suhteet, edustautuminen EY-tuomioistuimessa ja menpiteitä toreuttavien hallinnonalojen kanssa.
17038: tuomioistuinprosessi, pakotteita ja ED-sopimuksia
17039: koskeva täytäntöönpano, EY-oikeuden noudatta- Verotus
17040: misen valvontaa koskevat asiat, EU:n II-pilariin Verotuksellisesti merkittävin toimivaltamuutos liit-
17041: liittyvät oikeudelliset kysymykset sekä III-pilarista tyi arvonlisäverotuksen uudistamiseen. Yhteisö-
17042: viisumipolitiikka, kansainvälisoikeudelliset kysy- kaupan verotus siirtyi Verohallituksen ja lääninve-
17043: mykset, yleiset sopimusasiat sekä institutionaaliset rovirastojen toimivaltaan. Rajaverotuksena toteu-
17044: kysymykset. Osa mainituista on jaettu oikeudelli- tettava kolmansien maiden tuonnin verotus ei ve-
17045: sen osaston sisällä. Linja vastaa myös direktiivien rotusteknillisessä mielessä aiheuttanut merkittäviä
17046: täytäntöönpanoilmoitusten toimittamisesta komis- muutoksia. Autoverotuksessa ennen ajoneuvojen
17047: siolle ja täytäntöönpanotilanteen seuraamisesta. rekisteröintiä tai käyttöönottoa tapahtuva verotus
17048: Ulkoasiainministeriön oikeudellinen osasto on siirtyi kokonaisuudessaan tullilaitokselle.
17049: vastuuviranomainen valtiosopimuksia ja ED-sopi- Yhteisöjäsenyys ei aiheuttanut uusien materiaa-
17050: muksia koskevissa yleisissä oikeudellisissa ja kie- listen verosäännösten vuoksi merkittäviä muutok-
17051: lellisissä kysymyksissä. Osasto vastaa myös EY- sia keskushallinnon ja aluehallinnon välillä. Ennen
17052: tuomioistuimessa käytävistä oikeudenkäynneistä jäsenyyttä toteutettu hallintomalli, jonka mukaan
17053: sekä valvontamenettelystä EU-ministerivaliokun- verotusta koskeva päätöksenteko siirrettiin pää-
17054: nalta saamiensa ohjeiden mukaisesti. osin aluehallinnon tehtäväksi, on toteutettu yhtei-
17055: Oikeusministeriön Eta-yksikön nimi muutettiin sölainsäädännön asettamissa rajoissa myös jäse-
17056: Suomen EU:hun liittymisen jälkeen Eurooppa-oi- nyysaikana.
17057: keuden yksiköksi. ED-oikeudellinen linja ja Eu-
17058: rooppa-oikeuden yksikkö antavat tarvittaessa ED- Kauppapolitiikka ja tullitoimi
17059: asioita hoitaville viranomaisille oikeudellista apua. Suomen ED-jäsenyyden aikana kauppa- ja tulliso-
17060: Niiden tehtäväjaosta ED-oikeudellisissa asioissa on pimusasiat samoin kuin ns. autonomiset, yksipuo-
17061: sovittu ulkoasiainministeriön ja oikeusministeriön lisesti päätettävät tulleja koskevat asiat kuuluvat
17062: kesken, ja jako noudattaa ministeriöiden välistä yhteisön toimivaltaan. Jäsenmaat voivat vaikuttaa
17063: toimivaltajakoa. niihin vain EY:n toimielinten kautta.
17064: ED-jäsenyys on aiheuttanut tullisektorilla suuria
17065: ED-ohjelmien hallinnointi ongelmia hallinnon keskinäisiin toimivaltasuhtei-
17066: EU-rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnissa siin. Pääsääntöisesti kansainvälisiä sopimuksia kos-
17067: noudatetaan pääpiirteissään hallinnonalojen välis- kevat asiat hoitaa se ministeriö, jonka toimialaan
17068: tä työnjakoa. Valtioneuvoston päätöksen mukai- asia sisällöltään kuuluu.
17069: sesti sisäasiainministeriö hallinnoi alueellisia tavoit- EU:ssa päätettävät asiat käsittelee samoin se
17070: teita 6, 2 ja 5b. Sisäasiainministeriö toimii EU:n ministeriö, jonka toimialaan asia sisällöltään kuu-
17071: aluekehitysrahaston (EAKR) vastuuministeriönä. luu. Lain ja valtioneuvoston ohjesäännön mukaan
17072: Työministeriö hallinnoi Euroopan sosiaalirahaston Suomen taloudellisista suhteista ulkovaltoihin joh-
17073: tukemaa toimintaa. Samalla työministeriö on koor- tuvat asiat kuuluvat ulkoasiainministeriön, tullit
17074: dinaatioministeriö ESR:n osarahoittamissa tavoite 3 taas valtiovarainministeriön sekä maa- ja kalata-
17075: ja 4 -ohjelmissa. Maa- ja metsätalousministeriö puo- louspolitiikka maa- ja metsätalousministeriön toi-
17076: lestaan koordinoi Euroopan maatalouden ohjaus- mivaltaan. Lisäksi Euroopan yhteisöjen yhteisen
17077: ja tukirahaston (EMOTR) ja Kalatalouden ohjausvä- maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun
17078: lineen (KOR) tukemaa toimintaa. lain mukaan mainitun politiikan täytäntöönpano
17079: Rakennerahastojen hallinnointi on joiltakin osin Suomessa kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.
17080: vaikuttanut ministeriöiden välisiin suhteisiin. Ra- Tässä tilanteessa tulleja koskevia asioita hoitaa
17081: hastovastuuministeriöt ovat saaneet ministeriörajo- kolme ministeriötä, ulkoasiain-, maa- ja metsäta-
17082:
17083:
17084: 114
17085: lous- sekä valtiovarainministeriö, polkumyyntitul- den vaikutuksesta. Schengenin sopimukset sisältä-
17086: leja vielä kauppa- ja teollisuusministeriö. Eduskunta vät mahdollisuuden tietyissä rikostapauksissa ulot-
17087: on katsonut lisäksi aina tullien muutokset lainsää- taa valvonta ja takaa-ajo toisen sopimusvaltion
17088: dännön alaan kuuluviksi ja EU-asioina myös edus- alueelle. Rajavartio- samoin kuin poliisi- ja tullivi-
17089: kunnalle tiedotettaviksi. Toimivaltalainsäädännön, ranomaiset määritettiin Schengenin liittymissopi-
17090: valmistelumenettelyn ja -toimivallan jaon sekavuu- muksessa toimivaltaisiksi näihin toimiin.
17091: den vuoksi tulliasioiden valmistelu ja hoito on Rajavartiolaitoksen toimialue käsittää valtakun-
17092: osoittautunut ongelmalliseksi. Käsittelyprosessia ei nan rajaan rajoittuvat kunnat ja kaupungit eräin
17093: ole voitu hallita yhtenäisesti eikä koordinoidusti. poikkeuksin. Lakiuudistuksessa toimialue on tar-
17094: koitus säilyttää lähes nykyisellään. EU:n ja Scheng-
17095: Tullilaitoksen toimivaltamuutokset enin rajavalvonnan kannalta tämä on perusteltua,
17096: EY:n tullimääräyksissä ei ole säännelty tullitoimin- jotta Suomen rajavartioviranomaisilla olisi asialli-
17097: nan organisointia jäsenmaissa. Suomen kansallises- sesti samat toimintaedellytykset kuin muillakin
17098: sa tullilaissa on määrätty, että yhteisön tullilainsää- EU:n jäsenvaltioiden rajavalvontaa ja rajatarkastuk-
17099: dännössä tarkoitettu tulliviranomainen ja toimival- sia suorinavilla viranomaisilla.
17100: tainen viranomainen on tullilaitos, jollei erikseen Toistaiseksi Suomen ED-jäsenyys ei ole rajoitta-
17101: toisin säädetä. Tullilaitoksen tehtävät ja toimival- nut rajavartioinnin toimivaltuuksia. Oikeus- ja sisä-
17102: tuudet ovat muuttuneet suureksi osaksi ED-jäse- asioiden käsittelyjärjestelmän muuttaminen ja joi-
17103: nyyden myötä. denkin III-pilarin asioiden siirtäminen yhteisöasioi-
17104: Uutena tehtävänä on aloitettu FEOGA-vientitu- hin 0-pilariin) EU:n hallinnon muuttamisessa saat-
17105: en fyysiset tarkastukset maa- ja metsätalousministe- taa tuoda ao. vaikutuksia. Suomen lähtökohta on,
17106: riön kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen että rajavalvonnan käytännön toteuttaminen tulisi
17107: mukaisesti. Myöhemmin tullilaitoksen velvoitteita pysymään kansallisessa päätösvallassa.
17108: maataloussektorilla on laajennettu tuotantotukien
17109: tarkastamiseen. Maa- ja metsätalousministeriön, Tilastotoimi
17110: valtiovarainministeriön ja Tullihallituksen välillä Ennen Suomen ED-jäsenyyttä tilastonlaadinnassa
17111: sovittiin tullilaitoksen tehtävistä 1.1.1995 lukien noudatettiin kansainvälisiä suosituksia soveltuvin
17112: vientitukea saavien tuotteiden ja yritysten tarkasta- osin ja tavaraluokittelussa oli kansallinen alani-
17113: misessa. Tehtäviin on liitetty myöhemmin tuotanto- mikkeistö. ED-jäsenyys aiheutti täydellisen muu-
17114: tukien tarkastus. toksen toimivaltasuhteisiin. EU:n asetuksissa on
17115: Tullilaitos sai tehtäväkseen 1.7.1995 voimaan erittäin yksityiskohtaiset säännökset ulkomaan-
17116: tulleen EU:n tuoteväärennösasetuksen myötä lait- kauppatilaston laadinnasta, tietosisällöstä, menet-
17117: tomasti valmistettujen tavaroiden ja tuoteväären- telyistä ja tiedonantovelvollisuudesta. Kansallinen
17118: nösten maahantuonnin, maastaviennin ja kautta- liikkumavara rajoittuu eräiden valinnaistietojen
17119: kuljetuksen valvonnan. keruuseen ja tiedonantovelvollisuuden laiminlyön-
17120: Tuonnin rajoitusten ja valvonnan alaisten tuot- neistä säädettyihin sanktioihin.
17121: teiden tuontia koskevien määräysten käytännön
17122: hallinnointi Suomessa kuului alunperin sittemmin Kemikaali- ja lääkevalvonta
17123: lakkautetulle lisenssivirastolle. EY-jäsenyyden EU:n normista säätelee paljolti mm. kemikaali- ja
17124: alusta tehtävät siirrettiin Tullihallitukselle. lääkevalvontaa. Toimivaltaisten kansallisten viran-
17125: omaisten on ED-normiston määräämällä tavalla
17126: Rajojen vartiointi suoritettava tietyt arviointitehtävät ja lupahallinnon
17127: Valtioneuvoston periaatepäätösten (v. 1989 ja toimet EU:n asiantuntijana.
17128: 1993) perusteella lisätyt rajavartiolaitoksen tehtävät
17129: ja vastuu henkilöiden maahantulon ja maasta pois- Alkoholihallinto
17130: tumisen valvonnassa on toteutettu lähes kokonaan. Liittyminen EU:hun edellytti alkoholilainsäädän-
17131: Rajavartiolaitosta koskevan lain uudistuksessa on nön uudistamista. Sen seurauksena toteutettiin hal-
17132: tarkoituksena säätää rajavartioiden toimivaltuudet linnollinen uudelleenjärjestely, jossa alkoholiyh-
17133: niin, että henkilöiden maahantulon ja maastaläh- tiölle kuuluneet viranomaistehtävät siirrettiin uu-
17134: dön valvonta sekä yleisimmät rikkomukset käsitel- delle virastolle, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuote-
17135: lään ja muut järjestyksen pitoon kuuluvat tehtävät valvontakeskukselle. Hallinnollisen uudelleenjär-
17136: hoidetaan omin rajavartiolaitoksen toimin. jestelyn johdosta sosiaali- ja terveys-, kauppa- ja
17137: Rajavartio- ja muiden viranomaisten toimivalta- teollisuus- sekä maa- ja metsätalousministeriön
17138: suhteet eivät ole muuttuneet Suomen EU-jäsenyy- vastuut ovat muuttuneet.
17139:
17140:
17141: 115
17142: Tekninen tarkastustoimi minen ja järjestössä tai kahdenvälisissä suhteissa
17143: Teknillisestä tarkastuskeskuksesta muodostettiin käsiteltävät ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkit-
17144: ED-jäsenyyden seurauksena kauppa- ja teollisuus- tävät kysymykset kuuluvat edelleen ulkoasiainmi-
17145: ministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelai- nisteriölle, joka yhteensovittaa kansainvälisten
17146: tos, joka tuottaa teknisiä tarkastus- ja testauspalve- asioiden hoitamisen.
17147: luja. Teknillisen tarkastuskeskuksen ja Sähkötar- Ulkoasiainministeriön yhteensovittamistehtävä
17148: kastuskeskuksen viranomaistehtävää varten perus- perustuu hallitusmuodon 33 §:n 2 momenttiin.
17149: tettiin uusi virasto, Turvatekniikan keskus. Tekni- Säännöksen sanamuoto on vanhentunut. Huomat-
17150: nen tarkastustoiminta järjestettiin uudelleen siten, tava osa teknisluonteisista kansainvälisistä asioista
17151: että tekniset tarkastus- ja testaustehtävät erotettiin hoidetaan suoraan ao. ministeriön ja kansainväli-
17152: viranomaistehtävistä. Tarkastusjärjestelmä täyttää sen järjestön tai vastaavan ulkomaisen ministeriön
17153: EY:n säädösten periaatteet mm. tuotteiden markki- välillä. Ulkoasiainministeriö on ehdottanut, että
17154: navalvonnan järjestämisestä. vireillä olevan perustuslakiuudistuksen yhteydessä
17155: säännös ajanmukaistetaan. Säännöksestä tulisi il-
17156: Viljan varmuusvarastointi metä, että ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittä-
17157: Valtion viljavaraston lakkauttamisen myötä siirtyi vät kannanotot on ilmoitettava muille valtioille,
17158: Huoltovarmuuskeskukselle vastuu viljan varmuus- kansainvälisille järjestöille tai Suomen edustajille
17159: varastoinnista. ulkomailla ulkoasiainministeriön välityksellä.
17160: Valtiosopimuksen tai kansainvälisten velvoittei-
17161: EIP-lainojen välittäminen den käsittely voidaan asetuksella siirtää ao. minis-
17162: Suomen ED-jäsenyyden myötä Kera Oy:n tehtäväk- teriölle, mikäli niihin ei liity merkittäviä ulko- ja
17163: si on annettu välittää Euroopan Investointipankin turvallisuuspoliittisia näkökohtia. Valtioneuvoston
17164: lainoja pienille ja keskisuurille suomalaisyrityksille. ohjesäännön muutaksin on eräitä valtiovarainmi-
17165: Kera Oy toimii näihin lainoihin mahdollisesti liitty- nisteriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä lii-
17166: vän EU:n tuen kansallisena asiamiehenä. Yhtiö kenneministeriön toimialaan sisällöltään kuuluvia
17167: toimii myösJOP-ohjelman välittäjänä.JOP on EU:n sopimusryhmiä siirretty näiden ministeriöiden kä-
17168: ohjelma Itä-Eurooppaan ja Venäjälle perustettavia siteltäväksi. Samalla on vahvistettu vakiintunut
17169: yhteisyrityksiä varten. käytäntö, että työministeriö käsittelee Kansainväli-
17170: sessä työjärjestössä (ILO) Jaadirtavat yleissopimuk-
17171: Työllisyys set.
17172: EU seuraa jäsenvaltioiden työllisyyden hoitoa mut-
17173: ta kuitenkin korostaa, että toimivalta työllisyyden EU-asiat
17174: hoidossa kuuluu jäsenvaltioille. Suomi antoi EU:lle ED-asioissa on lähtökohtana, että ministeriöt hoita-
17175: monivuotisen työllisyysohjelmansa v. 1995 ja ker- vat omaan toimialaansa kuuluvat EU-asiat. Jako
17176: tomusvuonna ohjelman seurantaraportin. kansainvälisiin asioihin ja kotimaiseen valmiste-
17177: luun on muuttunut. Asiat ovat nyttemmin kotimai-
17178: Vaikutus kansainvälisiin suhteisiin sia, EU:n sisäisiä ja kolmansia maita koskevia.
17179: Tasavallan presidentti päättää Suomen suhteista Jäsenyys EU:ssa on lisännyt myös muita kan-
17180: ulkovaltoihin, ml. kansainvälisiin sopimuksiin liit- sainvälisiä suhteita ja yhteistyötä. Suomi tekee EU:n
17181: tyvät toimenpiteet. Tasavallan presidentti päättää jäsenenä yhteistyötä erityisesti Venäjän ja Baltian
17182: siten allekirjoitusvaltuuksien antamisesta, sopi- maiden kanssa. Itämeren maiden välinen yhteistyö
17183: musten hyväksymisestä ja voimaan saattamisesta on vilkasta. Jäsenyys on myös vilkastuttanut poh-
17184: sekä pääsääntöisesti myös neuvotteluvaltuuskun- joismaista yhteistyötä. Suomen ED-jäsenyys on
17185: nan asettamisesta. Eduskunta kuitenkin hyväksyy muuttanut ministeriöiden toimintaympäristöä. Lä-
17186: sopimukset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai hes kaikki kansainvälinen toiminta määräytyy tai
17187: muusta syystä vaativat eduskunnan suostumuksen. saa vaikutteita ED-yhteistyöstä. Myös YK-politiikka
17188: Kansainvälisiä sopimuksia koskevat valtionsisäi- on läheisessä kosketuksessa ED-yhteistyöhön.
17189: set toimet hoitaa toimivaltainen ministeriö. Vuoden
17190: 1995 valtioneuvoston ohjesäännön mukaan jokai- EY:n sopimuspolitiikka
17191: nen ministeriö käsittelee omaan toimialaansa kuu- Suomen liityttyä EU:hun tilanne on muuttunut sikä-
17192: luvat kansainväliset asiat. Kansainvälisen järjestön li, ettei ED-ulottuvuuden omaaviin kansainvälisiin
17193: perustamissopimus tai muu valtiosopimus luo po- sopimuksiin voida soveltaa pelkästään tavanomai-
17194: liittisen kehikon, jonka puitteissa kukin ministeriö sia valtiosopimuksia koskevia säännöksiä ja käy-
17195: hoitaa kansainvälisiä asioita. Sopimuksen muutta- täntöjä. Uusien säännösten mukaan keskeisessä
17196:
17197:
17198: 116
17199: asemassa ED-asioiden valmistelussa ovat valtio- turvallisuuspolitiikka täydentää kansallista politiik-
17200: neuvosto ja ministeriöt. ED-asioiden yhteensovitta- kaa ja lisää sen mahdollisuuksia. EU:lla on olennai-
17201: misesta vastaa ED-asioiden yhteensovittamisko- nen rooli Euroopan muutoksen hallinnassa.
17202: neisto, johon kuuluvat ED-ministerivaliokunta, ED-
17203: asioiden komitea ja EU-valmistelujaostot. EU:n vaikutus kauppapolitiikkaan
17204: Suomi osallistuu EY:n sopimuspolitiikan muo- Jäsenyyden seurauksena Suomen suhteet muihin
17205: toilemiseen ja ajaa omia sopimuspoliittisia tavoit- EU-jäsenmaihin ovat tiivistyneet ja lähentyneet.
17206: teitaan EY:n kautta. EY:ssä kansainväliset sopimuk- Vaikka kauppapolitiikkaa harjoitetaan yhteisön
17207: set ovat vain osa sen ulkosuhteista. Niihin voivat puitteissa, ulkoasiainministeriö edistää edelleen
17208: vaikuttaa myös EY:n sisäiset normi- ja muut pää- joko yksin tai yhteistyössä muiden viranomaisten
17209: tökset. Ulkosuhteissa on kysymys laajasta EY:n kanssa kaupallis-taloudellisia tavoitteita myös lu-
17210: taloudellisen vallan käytöstä kansainvälispoliitti- kuisten kahdenvälisten ministeri- ja muiden kor-
17211: sessa järjestelmässä. Esimerkiksi ihmisoikeuksien kean tason vierailujen sekä jäsenkumppanien
17212: noudattaminen kolmannessa valtiossa voidaan ot- kanssa käytävien konsultaatioiden avulla. Pohjois-
17213: taa huomioon myös EY:n säädöksessä. EY:ssä voi- mainen yhteydenpito kauppapoliittisissa kysymyk-
17214: daan säätää myös talouspakotteesta, kun siitä on sissä jatkuu perinteiseen tapaan.
17215: ensin tehty poliittinen päätös yhteisen ulko- ja Sisämarkkina-asioiden hoitovastuu on nyt kaup-
17216: turvallisuuspolitiikan piirissä. EU:n sisällä lainsää- pa- ja teollisuusministeriöllä, mutta ulkoasiainmi-
17217: däntö vähentää sopimusten tarvetta, esim. sosiaali- nisteriön mukanaoloa ja myötävaikutusta tarvitaan
17218: turvan alalla. aika ajoin. Ulkoasiainministeriön rooli korostuu
17219: Sopimuksilla on merkitystä mm. suhteiden tii- erityisesti yhteisön kauppapoliittisten instrument-
17220: vistämisessä EY:n kannalta merkittävillä Välimeren tien (polkumyyntiasetus, kehitysmaiden GSP-
17221: sekä Keski- ja Itä-Euroopan alueilla. EU:n ulkopuo- eduista päättäminen) käytössä, jossa poliittiset nä-
17222: listen Euroopan valtioiden kanssa on kehitetty kökulmat usein ovat mukana. Tavoitteena on edel-
17223: laaja-alaisia yhteistyösopimuksia, ns. Eurooppa- leen viranomaistoimin varmistaa suomalaisten
17224: sopimuksia. EY:n sopimusverkosto on alueellisesti vientiyritysten tasavertaiset kilpailuasemat muiden
17225: laajempi ja aiheiltaan kattavampi, kuin mitä Suomi maiden yritysten kanssa. Vienninedistämistoimet
17226: välttämättä tarvitsisi. Toisaalta Suomi voisi tuskin niin EU:n jäsenmaissa kuin EU:n ulkopuolisissa
17227: yksinään saada kaikkia niitä etuja, joita EY on maissakin ovat edelleen pääasiassa jäsenmaiden
17228: itselleen neuvotellut. Valtion sisäisesti on käytettä- kansallisessa toimivallassa. Kansallisen viennin-
17229: vissä entistä koordinoidumpi valmistelukoneisto. edistämisen tavoitteet otetaan huomioon korkean
17230: Myös eduskunta osallistuu järjestelmällisesti sopi- tason vierailuja sekä muuta kansainvälistä taloudel-
17231: musvalmisteluun. lista kanssakäymistä suunniteltaessa.
17232: Vaikka kauppapolitiikka on EY:n toimivallassa,
17233: EU:n vaikutus ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan jäsenmaat muodostavat omat kantansa EU:ssa esil-
17234: EY:n toimielimille luovutettuihin valtaoikeuksiin le tuleviin kauppapoliittisiin asioihin, joita ovat
17235: liittyy perinteistä ulkopoliittista valtaa. EY:n ulko- mm. kaupanesteongelmat, EU:n ulkosuhdesopi-
17236: suhteisiin kuuluu mm. sopimusten tekeminen kol- musten kaupallis-taloudelliset osat ja sekakomis-
17237: mansien valtioiden kanssa jäsenvaltioiden puolesta siokokoukset Tärkeimmät päätökset tehdään
17238: tai yhdessä niiden kanssa. EY:n lainsäädännöllä yleisten asioiden neuvostossa, mikä edellyttää
17239: saattaa olla ulkopoliittista merkitystä ja EU:n pako- poikkeuksetta kansallista kannanmuodostusta.
17240: tepäätösten täytäntöönpano tapahtuu !-pilarin sää- Taloussuhteissa EU:n ulkopuolisiin maihin seu-
17241: döksin. Euroopan parlamentilla on toimivaltaa ranavien asioiden määrä ja kirjo on kasvanut huo-
17242: myös EY:n ulkosuhteisiin. Suomen ED-jäsenyys mattavasti. Suomen kanta joudutaan muodosta-
17243: vaikuttaa siten paitsi hallituksen myös eduskunnan maan jokaiseen EU:n eri elimissä esille tulevaan
17244: ulkopoliittiseen valtaan. kysymykseen riippumatta siitä, onko asialla suora-
17245: EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on naista merkitystä Suomen etujen kannalta. Tämä
17246: siirtänyt Suomen käytännön vaikuttamisen kan- asettaa myös uusia ja entistä laajempia raportointi-
17247: sainväliseen politiikkaan eräin osin tapahtuvaksi vaatimuksia edustustoille.
17248: EU:ssa ja sen aloitteesta. Suomen merkitys muiden Jäsenmaiden omassa toimivallassa ovat edelleen
17249: ED-valtioiden kannalta on kasvanut. EU tarjoaa TTT-sopimukset ja niiden sekakomissiot sekä vero-
17250: Suomen kansallisille pyrkimyksille aiempaa vah- ja investointisuojasopimusten solmiminen kolman-
17251: vemman toimeenpanokanavan. Yhteinen ulko- ja sien maiden kanssa. Näiden osalta tavoitteet asete-
17252:
17253:
17254:
17255: 117
17256: taan edelleen kansallisesti. Myös palvelujen kaup- EY:n tilintarkastustuomioistuin
17257: pa, teollis- ja tekijänoikeuksien suoja sekä inves- Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin tar-
17258: toinnit ovat suurelta osin edelleen kansallisessa kastaa yhteisöjen sekä yhteisön muodostamien toi-
17259: toimivallassa. mielinten kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit
17260: laillisuuden ja asianmukaisuuden kannalta. Tarkas-
17261: EU-jäsenkandida atit tuksia tehdään myös jäsenvaltioiden viranomaisten
17262: Valmistellessaan EU:n laajentumista koskevaa erit- toiminnasta.
17263: telyään ministeriöt ovat joutuneet arvioimaan tule- Kunkin varainhoitovuoden päätyttyä EY:n tilin-
17264: via suhteita jäsenyyttä hakeneisiin maihin. Muun tarkastustuomioistuin laatii ja antaa Euroopan par-
17265: muassa Baltian maiden valmistautumista ED-jäse- lamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen ja vah-
17266: nyyteen on tuettu. EU:n laajentumisvalmistelut vistuslausuman tilien perustana olevien toimien
17267: ovat lisänneet seurantatarvetta sekä tarvetta luoda laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (DAS-lausu-
17268: eritasoisia kosketuksia jäsenyyttä hakeneisiin mai- ma). Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus-
17269: hin. Tarve tulee vastedes lisääntymään. Esimerkiksi ta, DAS-lausumaa ja siihen liittyvää erityiskerto-
17270: laaja kahdenvälinen yhteistyö KIE-valtioiden kans- musta sekä muita erityiskertomuksia ja tarpeellisia
17271: sa tapahtuu enenevästi ED-yhteistyön kautta, erityi- kertomuksia käsitellään osana vastuuvapausme-
17272: sesti rahoituksen osalta, jossa painotetaan ko. mai- nettelyä ECOFIN-neuvostossa.
17273: den valmistautumista ED-jäsenyyteen. Suomessa tilintarkastustuomioistuinta ja sen tar-
17274: kastustoimintaa koskevat asiat kuuluvat valtiova-
17275: Uudet alueet rainministeriön toimialaan. Toiminnallinen vastuu
17276: Suomen ED-jäsenyys on merkinnyt uusien aluei- tarkastuksen ja valvonnan kohteena olevista asiois-
17277: den huomioon ottamista. Esimerkkinä voidaan ta on ao. toimialan ministeriöllä ja muulla viran-
17278: mainita EU:n Välimeri-politiikka, joka on yhtenä omaisella.
17279: unionin taloudellisena ja poliittisena painoalueena
17280: tullut tuntuvasti Suomen toiminnan piiriin, vaikka Valtiontalouden tarkastusvirasto
17281: Välimeren alueen kaupallinen ja taloudellinen Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten sään-
17282: merkitys on Suomelle suhteellisen vähäinen. Toise- nökset edellyttävät, että jokaisessa EU:n jäsenval-
17283: na esimerkkinä voidaan mainita tavoitteiden ajami- tiossa on riippumaton ulkoinen tarkastusviran-
17284: nen EU:n Aasian suhteiden puitteissa. EU:lla on omainen. Suomessa tämä on Valtiontalouden tar-
17285: ASEAN-maiden kanssa laaja yhteistyö. Vuosi sitten kastusvirasto, joka toimii yhteistyössä tilintarkas-
17286: auennut ASEM-keskustelu (ASEAN, Japani, Etelä- tustuomioistuimen kanssa. Valtiontalouden tarkas-
17287: Korea, Kiina) täydentää sitä. Suomen viennistä tusvirasto tarkastaa Suomen ja EY:n välisiä varain-
17288: 12 o/o suuntautuu Itä- ja Kaakkois-Aasiaan. siirtoja samoin tavoin kuin kansallisia varoja.
17289: Lailla valtiontilintarkastajien ja Valtiontalouden
17290: Vaikutukset toiminnan seurantaan, valvontaan ja tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suo-
17291: tarkastukseen men ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja
17292: Euroopan yhteisöjen talousarvion laadinnasta ja (353/95) Suomen lainsäädäntö on saatettu vastaa-
17293: toimeenpanosta sekä taloudenhoidon tarkastuk- maan ulkoisen tarkastuksen osalta perustamissopi-
17294: sesta ja valvonnasta vastaavat niiden toimielimet muksen vaatimuksia. Valtiontilintarkastajien ja Val-
17295: Talousarvion täytäntöönpanovalta kuuluu periaat- tiontalouden tarkastusviraston toimivaltuudet ulo-
17296: teessa yksinomaan EU:n komissiolle, mutta käytän- tettiin koskemaan kaikkia Suomen ja Euroopan
17297: nössä sitä on delegoitu laajasti jäsenvaltioiden vi- yhteisöjen välisiä varainsiirtoja. Valtiontalouden
17298: ranomaisille. jokaisessa yhteisön toimielimessä on tarkastusvirastolle on viivytyksettä ilmoitettava,
17299: varainhoidon valvoja -niminen viranomainen (ko- mikäli valtion viranomaisen tai laitoksen hoitamis-
17300: missiossa DG XX). Ulkoisesta tilintarkastuksesta sa varoissa havaitaan väärinkäytös.
17301: vastaa Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Viimei-
17302: senä vaiheena on Euroopan parlamentin suoritta- EU:n komissio
17303: ma parlamentaarinen tilintarkastustoiminta, jonka Euroopan komissio tekee tarkastuksia jäsenval-
17304: päätteeksi parlamentti päättää vastuuvapauden tioissa. Se suorittaa yleensä tarkastukset yhdessä
17305: myöntämisestä komissiolle talousarvion täytän- toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa.
17306: töönpanosta. Yhteisötason taloudenhoidon tarkas- Komissio voi myös vaatia kansallisia viranomaisia
17307: tuksen lisäksi valvontajärjestelmään kuuluvat jä- tekemään tietyn tarkastuksen, ja se voi myös suorit-
17308: senvaltioiden harjoittama valvonta ja komission taa tarkastuksen kansallisen viranomaisen pyyn-
17309: jäsenvaltioissa suorittama valvonta. nöstä.
17310:
17311:
17312: 11 s:!
17313: Komission valvontakeinoja ovat tarkastukset jä- tulee olla kansainväliset standardit täyttävä sisäinen
17314: senvaltioissa yhteisöjen rahoituksen lopullisten tarkastus. Sen on tarkastettava, että maksajayksi-
17315: saajien luona sekä tietojenvaihto komission ja jä- kön käyttämät menettelyt ovat riittävät varmista-
17316: senvaltioiden viranomaisten välillä. Lisäksi jäsen- maan EY:n säännösten noudattamisen ja että tilit
17317: valtioiden viranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa ovat tarkat, täydelliset ja ajantasaiset. Vastaavasti
17318: komissiolle petollisista menettelyistä. Keinovali- toiminta rahastovastuuministeriönä asettaa erityi-
17319: koimaan kuuluvat lisäksi komissiolle Jaadirtavat sen vastuun rahaston varojen käytön taloushallin-
17320: tili-ilmoitukset ja tilinpäätösselvitykset sekä yhtei- nollisesta ohjauksesta sekä ED:n säännösten edel-
17321: söjen tuen maksatushakemuksiin liittyvät tilitykset lyttämästä valvonnasta. Voidakseen vastata velvoit-
17322: ja projektien ja ohjelmien seurantaraportit. Tosit- teistaan komissiolle ministeriön tulee yksityiskoh-
17323: teet ja muut asiakirjat on säilytettävä komission taisilla ohjeilla huolehtia taloushallinnon moitteet-
17324: jälkikäteistä tarkastusta varten. Komissio ylläpitää tomasta sujumisesta hankekohtaisia rahoituspää-
17325: lisäksi erilaisia tietokantoja sekä tekee niihin perus- töksiä tekevissä viranomaisissa. Siirtäessään ED:n
17326: tuvia atk-pohjaisia analyyseja. varoja edelleen jaettavaksi ministeriö asettaa varo-
17327: Komissio laatii vuosittain EY:n taloudellisten jen käytölle ehtoja, joiden täsmällistä noudattamis-
17328: etujen suojaamista koskevan petostentorjunnan ta on myös valvottava. Viranomaiset raportoivat
17329: työohjelman sekä petostentorjunnan vuosiraportin ministeriölle kehittämishankkeisiin sitoutuvista
17330: edelliseltä vuodelta. Työohjelma ja vuosiraportti menoista sekä varojen käytössä mahdollisesti ilme-
17331: käsitellään ECOFIN-neuvostossa. Näitä koskevien nevistä säännöttömyyksistä, joista ministeriö il-
17332: Suomen kannanottojen valmistelusta sekä muusta moittaa edelleen komissiolle ja todetuista virheistä
17333: kansallisesta valmistelusta vastaa valtiovarainmi- myös Valtiontalouden tarkastusvirastolle.
17334: nisteriö. Ministeriöt ovat organisoineet uudelleen sisäistä
17335: valvontaansa. Sisäasiainministeriössä toimii sisäi-
17336: Hallinnonaloilla toteutettava seuranta, valvonta nen tarkastaja, jonka tehtävänä on neuvonnan ja
17337: ja tarkastus tarkastuksen avulla ehkäistä ennalta virheitä, vää-
17338: Maastrichtin sopimuksen perusteella jäsenvaltiot rinkäytöksiä ja epätoivottavia menettelyjä ministe-
17339: toteuttavat samat toimenpiteet suojatakseen EY:n riössä ja hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa sekä
17340: taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin kansallisten että ED:Ita saatujen varojen kohdalla.
17341: suojatessaan omia taloudellisia etujaan. Myös työministeriössä on sisäinen tarkastaja, jonka
17342: EY:n toissijaisessa lainsäädännössä edellytetään tehtäviin kuuluu ESR-toimintaan liittyvä tarkastus.
17343: jäsenvaltioiden viranomaisten tekevän erilaisia val- Maa- ja metsätalousministeriöön on perustettu si-
17344: vonta- ja tarkastustehtäviä taloudellisten etujen säisen tarkastuksen sekä valvonnan yksiköt. ED
17345: suojaamiseksi ja EY:n tavoitteiden varmistamiseksi. edellyttää, että ministeriöllä on jatkuva varmuus
17346: Valvontaa koskevat säännökset ovat sektorikohtai- mm. tullille ja maaseutuelinkeinopiireille delegoi-
17347: sia, ja ne määritetään yleensä yhteisöjen toimenpi- tujen valvontatehtävien laadusta. Muutkin hallin-
17348: deohjelmien materiaalisten säännösten yhteydes- nonalat ovat kiinnittäneet huomiota sisäisen val-
17349: sä. vonnan kehittämiseen.
17350: Suomessa suurimmat muutokset toiminnan seu- ED:n virkamiehet tekevät Suomessa lähes kuu-
17351: rantaan, valvontaan ja tarkastukseen ovat aiheutu- kausittain tarkastuksia, jotka edellyttävät Suomen
17352: neet ministeriöissä, jotka toimivat ED-rakennera- virkamiehiltä valmistautumista, paikallaoloa tar-
17353: hastojen sekä EMOTR-tukiosaston varoja yhteen- kastuksissa ja vastineita tarkastusraportteihin.
17354: sovittavina vastuuministeriöinä, eli sisäasiainminis-
17355: teriössä, työministeriössä ja maa- ja metsätalousmi- Maksatusten seuranta ja maksuliikenne
17356: nisteriössä. Lisäksi ED-jäsenyys on merkinnyt myös ED:Ita tulevat varainsiirrot ovat kasvattaneet minis-
17357: valtiovarainministeriön hallinnonalalla muutoksia teriöiden maksuliikennettä sekä lisänneet tapahtu-
17358: perinteisten omien varojen sekä ED:lle suoritettavi- mia rekisteröinti- ja seurantajärjestelmissä. Ecu-
17359: en maksujen kohdalla. Muutoksia on tapahtunut määräisten suoritusten vastaanotto ja huomioon
17360: muillakin hallinnonaloilla. ottaminen ministeriöiden kirjanpidossa edellyttä-
17361: vät erityisjärjestelyjä.
17362: Sisäinen valvonta Rakennerahastovastuuministeriöille toimitetaan
17363: Suomen ED-jäsenyys on merkinnyt velvoitetta jär- kuukausittain tiedot maksetusta ED:n rahoitukses-
17364: jestää sisäinen valvonta ED:n taloudellisten etujen ta sekä kansallisesta valtion rahoituksesta toimen-
17365: suojaamiseksi. Esimerkiksi jäsenvaltioissa olevilla pidekokonaisuuksittain (EAKR ja EMOTR) tai
17366: EMOTR-tukiosaston menojen maksajayksiköillä hankkeittain (ESR). Hankkeita toteuttavat organi-
17367:
17368:
17369: 119
17370: saatiot on velvoitettu pitämään erillistä kirjanpito- maksatustiedot neljä kertaa vuodessa. Komissiolle
17371: järjestelmää tai -luokitusta kustannusten todenta- toimitetaan ns. väärinkäytösilmoitukset varojen
17372: miseksi. käytöstä. EMOTR-tukiosaston menoja seurataan
17373: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla kir-
17374: Varojen seurantajärjestelmä janpidossa erillisenä tietojärjestelmänä. Alustavat
17375: Varojen käytön seurantajärjestelmiä on Suomessa tiedot tukiosaston maksuista on annettava komis-
17376: kehitetty. EMOTR-tukiosaston tukien seurannan ja siolle viikoittain ja tarkistetut tiedot kahdesti kuu-
17377: valvonnan tueksi maa- ja metsätalousministeriön kaudessa. Lisäksi komissiolle on lähetettävä laaja
17378: hallinnonalalla on otettu käyttöön EU:n säädösten vuositiliselvitys tukiosaston menoista liitteineen.
17379: edellyttämä integroitu hallinto- ja valvontajärjestel- Vuositiliselvitys on varmennettava erillisellä tilin-
17380: mä (IACS). Maa- ja kalatalouden rakenteen ja maa- tarkastuksella.
17381: seudun kehittämistoiminnan seurantaan on laadit-
17382: tu omat seurantarekisterinsä. Sisäasiainministeriön Muu valvonta
17383: ylläpitämään REUHA-seurantajärjestelmään koo- EU:n jäsenyyden myötä, Suomen tultua osaksi
17384: taan kaikkien rakennerahastojen (EAKR, ESR, unionin sisämarkkinoita, ovat mm. eläinlääkintään,
17385: EMOTR) tavoiteohjelmien 6, 2 ja 5b hankekohtaiset kasvinsuojeluun ja kalastukseen liittyvä seuranta,
17386: tiedot. Maakuntien liitot tallentavat järjestelmään valvonta ja tarkastus oleellisesti muuttuneet ja laa-
17387: hakemus-, päätös-, maksatus- ja indikaattoritiedot jentuneet. Näille aloille on jouduttu luomaan useita
17388: toimintalinjoittain ja toimenpidekokonaisuuksit- uusia ja laajoja rekistereitä kaikille hallinnon tasoil-
17389: tain kunkin tavoiteohjelman kohdalla. Kertomus- le.
17390: vuonna seurantajärjestelmän käyttö vakiintui kai-
17391: kissa maakuntien liitoissa. Työministeriön hallin- Sisäisen valvonnan selvitysmiestehtävä
17392: nonalalla kerätään seurantalomakkeilla tietoa työ- Valtiovarainministeriö asetti kertomusvuoden maa-
17393: hallinnon toimenpitein työllistetyistä tai koulute- liskuussa selvitysmiehen, jonka tehtäväksi annet-
17394: tuista ESR-projektihallintajärjestelmään, joka sisäl- tiin mm. selvittää sektorikohtaisesti, mitä vaatimuk-
17395: tää suunnitelma- ja seurantatietoa kaikista Suomes- sia EY:n taloudenhoidon valvontaa koskevat sään-
17396: sa toteutettavista ESR-hankkeista. nökset asettavat valvontajärjestelmille ja niiden toi-
17397: mivuudelle. Selvitettävä oli myös tilivirastojen tä-
17398: Raportointi hänastiset toimenpiteet ja niiden riittävyys. Lisäksi
17399: Tavoiteohjelmien seurantakomiteat seuraavat oh- tuli selvittää tarve ja mahdollisuudet poikkihallin-
17400: jelmien toteutumista ja arvioivat tuloksia komission nollisen, keskitetyn sisäisen valvonnan yksikön
17401: ohjeiden mukaisesti sekä valvovat, että ohjelmia perustamiseen tai muihin vastaaviin koordinaatio-
17402: toteutetaan komission tekemien päätösten mukai- järjestelyihin Euroopan komission ja Suomen väli-
17403: sesti. Tavoiteohjelmien seurantakomiteoille toimi- sessä yhteydenpidossa. Komissio on käynnistänyt
17404: tetaan kahdesti vuodessa raportit, jotka sisältävät neuvottelut valvontaa koskevan yhteistyösopimuk-
17405: päätös- ja maksatustietojen lisäksi ennusteet sitou- sen aikaansaamiseksi jäsenmaiden kanssa. Selvi-
17406: muksista ja tulevista maksatuksista sekä indikaatto- tysmiehen tueksi asetettiin eri miniteriöiden edus-
17407: ritiedot. tajista koostuva tukiryhmä. Selvitysmiehen määrä-
17408: EU:n varojen piirissä olevista toiminta-alueista aika päättyi 31.5.1997.
17409: tulee raportoida komissiolle säännönmukaisesti.
17410: Raportointi on varojen saamisen edellytys. Raport- Suomen ja EU:n väliset varainsiirrot
17411: tien muoto, sisältö ja ajankohta on säädetty tarkasti Suomen maksut EU:lle olivat v. 1995-96 seuraa-
17412: asetuksissa. Rakennerahastovastuuministeriöt toi- vassa taulukossa esitetyn mukaiset, ja niiden arvioi-
17413: mittavat komissiolle tavoiteohjelmien päätös- ja daan olevan seuraavat v. 1997-2001:
17414:
17415:
17416:
17417:
17418: 120
17419: 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
17420: TP arvio TA alustava alustava alustava alustava
17421: arvio arvio arvio arvio
17422: Mmk
17423: Maksut EU:n budjettiin
17424: 28.90.66 ALV-maksu 3 026,6 2 948,0 1 2 924,0 3 041,0 3 163,0 3 257,0 3 355,0
17425: 28.90.67 BKTL-maksu 1 271,9 2 1 791,0 3 2 877,0 2 963,0 3 052,0 3 174,0 3 302,0
17426: Yhteensä 4 298,5 4 739,0 5 801,0 6 004,0 6 215,0 6 431,0 6 657,0
17427: Maksut EU:n budjetin ulkopuolelle,
17428: pääomasijoitukset
17429: 28.89.68 Euroopan
17430: 1nvestointipankki 484,1 506,0 269,0 9,0 - - -
17431: 24.30.66 Euroopan Kehitys-
17432: rahasto, EDF valtuus 1 300 Mmk - .. .. .. ..
17433: 32.01.66 Euratom 0,04 - - - - - -
17434: 32.01.66 EHTY 33.7 34,0 - - - - -
17435: Yhteensä 517,84 540,0 269,0 9,0 - - -
17436: Maksut Suomen budjetista
17437: yhteensä 4 816,34 5 279,0 6 070,0 6 013,0 6 215,0 6 431,0 6 657,0
17438: EU:n puolesta kerättävät maksut
17439: Tullit, maatalousmaksut ja
17440: sokerimaksut 866,0 886,0 .. .. .. .. ..
17441: ' Vuoden 1996 ALV-maksussa on nettomääräistä vähennystä n. 400 Mmk.
17442: 2 Vuoden 1995 BKTL-maksussa on otettu huomioon n. 500 Mmk:n palautus vuodelta 1994.
17443:
17444: 3 Vuoden 1996 BKTL-maksussa on nettomääräistä vähennystä n. 380 Mmk.
17445:
17446:
17447:
17448:
17449: Suomeen suunnatut maksut EU:n talousarviosta olivat v. 1995 ja 1996 seuraavat, ja niiden arvioidaan
17450: v. 1997-2001 olevan oheisen taulukon mukaiset:
17451:
17452: 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
17453: TP arvio TA alustava alustava alustava alustava
17454: arvio arvio arvio arvio
17455: Mmk
17456: Tulot EU:n budjetista Suomen
17457: budjettiin
17458: 12.28.97 Siirtymäkauden tuki
17459: EU:sta 2 700,5 936,8 377,0 191,0 - - -
17460: 12.28.90 Kantopalkkiot 86,6 98,5 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0
17461: 12.26.98 Aluekehitysrahasto 173.7 211,9 461,0 1 720,0 508,0 579,0 619,0
17462: 1995-99-kausi 304,0 179,0
17463: 2000-kausi 275,0 440,0
17464: 12.34.40 Sosiaalirahasto 378,6 220,1 671,0 1 024,0 650,0 356,0 536,0
17465: 1995-99-kausi 21,0 -
17466: 2000-kausi 335,0 536,0
17467: 12.30.02 Maatalouden ohjaus- ja
17468: tukirahaston ohjausosastosta
17469: saatavat tulot 299,6 353,5 637,0 677,0 657,0 670,0 670,0
17470: 1995-99-kausi 335,0 134,0
17471: 2000-kausi 335,0 536,0
17472: 12.30.03 Kalatalouden ohjaus- ja
17473: rahoitusvälineeltä saatavat tulot 13,3 30,6 34,0 36,0 37,0 37,0 37,0
17474: 1995-99-kausi - -
17475: 2000-kausi 37,0 37,0
17476: 12.30.01 Maatalouden ohjaus- ja
17477: tukirahaston tukiosastosta
17478: saatavat tulot 1 822,2 2 555,8 2 573,0 2 616,0 2 675,0 2 682,0 2 684,0
17479: 12.30.04 EU:Ita saatavat
17480: muut tulot 0,9 3,0 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0
17481:
17482:
17483:
17484: 121
17485: 12.35.99 Ympäristörahastosta
17486: (LIFE) saatavat tulot - 7.4 18,0 18,0 18,0 18,0 18,0
17487: 28.40.21 Tullilaitos, nettoutus 2,6 3,1 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0
17488: TEN-rahoitus, LM ja VM 21,8 14,5 80,0 80,0 80,0 80,0 80,0
17489: Yhteensä 5 499,8 4 435,2 4 959,0 5 470,0 4 733,0 4 530,0 4 752,0
17490: Tulot Suomen budjetin
17491: ulkopuolisiin rahastoihin
17492: lnterventiora hasto 406,8 722,0 700,0 ~00-1 000 700-1 000 700-1 000 700-1 000
17493: MAKERA - 6,0 46,0 50,0 50,0 50,0 50,0
17494: Yhteensä 406,8 728,0 746,0
17495: 1 Vuonna 1997 annettava lisäbudjetti on arviolta n. 190 Mmk.
17496:
17497:
17498: Lisäksi tulevat EU:n budjetin otsakkeista 3--4 Mmk. Jos sitoumukset säilyvät yhtä suurina vasta-
17499: Suomen budjettiin, kunnille ja yksityisille myönne- kin, kertyy niistä vastaava summa maksatuksina.
17500: tyt sitoumukset, joista suurimman eli tutkimus- ja Suomen terästeollisuudelta EU kantoi Euroopan
17501: kehittämistoiminnan (t&k) arvioidaaan olleen v. hiili- ja terästeollisuuden tuotantomaksuja v. 1995
17502: 1995 n. 400 Mmk. Kaikki myönnetyt sitoumukset n. 10 Mmk.
17503: yhteensä otsakkeista 3--4 olivat arviolta n. 600
17504:
17505:
17506:
17507:
17508: Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on muuttanut Iintarkastajien käsityksen mukaan kansallinen valmis-
17509: merkittävästi ja suhteellisen lyhyessä ajassa kansalli- telumme ei ole toistaiseksi ainakaan aina kyennyttäyt-
17510: sen hallintamma toimivaltasuhteita, rakennetta, toi- tämään em. edellytyksiä. Koordinaation tehostaminen
17511: mintaperiaatteita sekä tavoitteita ja niiden asetantaa. valmistelukoneistossa on välttämätöntä kansallisten
17512: Edelleen on ilmeistä, etteivät kaikki jäsenyyden mah- tavoitteiden saavuttamiseksi.
17513: dolliset seuraamukset ole toistaiseksi toteutuneet, ei- Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suomen EU-jä-
17514: vätkä niiden vaikutukset vielä tunnu täysimääräisinä. senyys on heikentänyt eduskunnan lainsäädännöllistä
17515: Valtionhallinto näyttää sopeutuneen verrattain ja talouspoliittista asemaa samalla, kun keskushallin-
17516: joustavasti EU-jäsenyytemme aiheuttamiin muutos- ja non asema on vahvistunut. Myös aluehallinnon asema,
17517: uudistustarpeisiin. Muutokset ovat kohdistuneet vaih- tehtävät ja rakenteet ovat muuttuneet osin EU-jäsenyy-
17518: televasti eri hallinnonaloihin ja viranomaisiin. Toimival- temme seurauksena. Valtiontilintarkastajat toteavat,
17519: tamuutokset ovat yhtäältä vähentäneet joidenkin vi- että eduskunnan asemaa EU-asioiden valmistelu- ja
17520: ranomaisten työpainetta ja vastuuta, toisaalta taas li- päätöksentekoprosessissa on tarpeen vahvistaa.
17521: sänneet joidenkin toisten tehtäviä, vaikkakaan eivät Tämä voi tapahtua esim. lisäämällä ja ajanmukaista-
17522: välttämättä voimavaroja. Valtiontilintarkastajain mie- maila edelleen eduskunnalle annettavaa informaatiota
17523: lestä tulisi tämän vuoksi selvittää yksityiskohtaisesti sekä ottamalla entistäkin paremmin huomioon edus-
17524: EU-jäsenyyden aiheuttamat resurssien lisäys- ja vä- kunnan käsitykset ja linjaukset EU-asioiden kansalli-
17525: hennystarpeet hallinnonaloittain ja viranomaisittain, sessa valmistelussa.
17526: sekä suorittaa sen perusteella mahdollisesti tarvittavat Valtiontilintarkastajat katsovat, että Suomen ja mui-
17527: ja perustellut hallinnon sisäiset voimavarainsiirrot. den Pohjoismaiden julkisessa hallinnossa omaksuttua
17528: Unioniasioiden muututtua luonteeltaan paljolti sisä- julkisuusperiaatetta tulee korostaa kansallisena tavoit-
17529: poliittisiksi on hallinnossa valtiontilintarkastajien käsi- teena osallistuessamme EU:n hallinnon kehittämiseen.
17530: tyksen mukaan pyrittävä yhtäältä edelleen selkeyttä- Laajempi julkisuus mahdollistaisi komission käsittelyyn
17531: mään työnjakoa hallinnonalojen kesken ja toisaalta li- tulevien asioiden paremman ennakoinnin ja valmiste-
17532: säämään viranomaisten ja EU-valmistelukoneiston vä- lun kansallisella tasolla. Toisaalta on myös kyettävä
17533: listä yhteistyötä. Tavoitteeksi tulee ottaa Suomen kan- käyttämään tehokkaasti epävirallisia vaikutuskanavia
17534: nanottojen valmistelu EU:n käsittelyyn nopeasti, ajan- ja yhteyksiä kansallisen valmistelutyön laadun nosta-
17535: mukaisesti, asiantuntevasti ja yksimielisesti. Valtionti- miseksi.
17536:
17537:
17538: 122
17539: Samoin meillä laajasti käyttöön otetun tulosohjauk- tellään tarpeettomasti useassa eri vaiheessa ja pää-
17540: sen ja -johtamisen periaatteet olisi saatava nykyistä tökset voivat olla ristiriidassa tulosohjauksen periaat-
17541: tehokkaampaan käyttöön sekä EU:n valmistelussa ja teiden kanssa. Tältä osin käytäntöä on voitava yksin-
17542: toimeenpanossa että myös kotimaisessa unioniasioi- kertaistaa tehokkaamman päätöksenteon, toimeenpa-
17543: den valmistelussa. nen ja seurannan saavuttamiseksi.
17544: Valtiontilintarkastajat katsovat, että Suomen EU-jä- Valtiontilintarkastajien mielestä valtionhallinnon
17545: senyyden seurauksena kansalliseen hallintoemme on toimintaa haittaavat, viime vuosina saavutetuista edis-
17546: tullut uudelleen sellaisia byrokraattisia, jäykistäviä ja tysaskeleista huolimatta, monet luonteenomaiset piir-
17547: aikaavieviä käytäntöjä ja menettelytapoja, joista täällä teet, kuten sektoroituneisuus, informaation hidas kul-
17548: on pyritty luopumaan valtion hallintoa viime vuosina ku, heikosti toimivat verkostot sekä tottumattomuus
17549: uudistettaessa. Esimerkiksi EU:n rakennerahastojen kansainvälisyyteen. Valtiovarainministeriön on syytä
17550: hallintoa ja varainkäyttöä leimaavat käsittelyn moni- edelleen kehittää ja uudistaa valtion hallinnon raken-
17551: mutkaisuus ja -portaisuus sekä päätöksenteon hitaus. netta ja toimintatapoja joustavampaan, koordinoivam-
17552: Aluekehityksestä vastaavien viranomaisten ja tahojen paan ja asioiden käsittelyä virtaviivaistavampaan
17553: toimivaltasuhteet ovat sekavat, mikä on omiaan johta- suuntaan mm. selkeyttämällä sekä yhteensovittamalla
17554: maan tehonomaan hallintoon sekä epäedulliseen voi- kansallisen ja EU-hallinnon valmistelua, toimeenpanoa
17555: mavarojen jakoon ja käyttöön. Muodollinen ja tosiasial- ja valvontaa.
17556: linen päätöksenteko näyttävät eriytyneen, asioita käsi-
17557:
17558:
17559:
17560:
17561: Verojäämien kehitys ja perintä kertomusvuonna 2,6 %. Verohallitukselta saadun
17562: tiedon mukaan vuoden 1997 kesäkuussa verojää-
17563: Veroja jää vuosittain maksamatta yksityisiltä ihmi- miä oli yhteensä 27 931 Mmk. Kasvu kertomusvuo-
17564: siltä ja yhteisöiltä joko maksukyvyttömyyden vuok- den vastaavaan ajankohtaan verrattuna on 1,1 %.
17565: si tai tarkoituksellisesti. Verohallinnossa kannetta- Tilanteen voidaan arvioida parantuneen suureksi
17566: vien verojen verojäämät olivat kertomusvuoden osaksi yleisen taloudellisen kehityksen vuoksi. Val-
17567: lopussa 26 055 Mmk. 1980-luvun loppuvuosina tiovarainministeriön selvityksen mukaan samanlai-
17568: verojäämät olivat n. 6 500-7 800 Mmk. 1990-luvun sen kehityksen jatkuessa voidaan olettaa, että v.
17569: alkuvuosina ylitettiin jo 10 000 Mmk:n raja ja 20 000 1997 verojäämien kasvu pysähtyy tai Verohallituk-
17570: Mmk v. 1993. Verojäämien kasvu on kuitenkin sen arvion mukaan kääntyy jopa negatiiviseksi
17571: viime vuosina pysähtynyt ja kääntynyt laskuun, vuoden lopulla.
17572: kuten oheisesta taulukosta voidaan havaita. Verojäämiä oli kertomusvuonna Uudenmaan
17573: lääninveroviraston vastattavana 11 961 Mmk eli
17574: Vuosi Jäämät (31.12.) Lisäys vuoden aikana 46% koko maan verojäämistä. Seuraavaksi eniten
17575: Mmk Mmk % verojäämiä oli Hämeen lääninverovirastossa 3 624
17576: 1990 9 431 1 707 22,1 Mmk (14 %) ja Turun lääninverovirastossa 3 059
17577: 1991 13 350 3 919 41,6 Mmk (12 %). Yhteensä näiden kolmen lääninvero-
17578: 1992 16 584 3 234 24,2 viraston vastattavina oli verojäämiä 18 644 Mmk eli
17579: 1993 20 767 4 183 25,2
17580: 23 576 2 809 13,5
17581: 71,6% koko maan verojäämistä. Uudenmaan, Hä-
17582: 1994
17583: 1995 25 407 1 831 7,8 meen ja Turun lääninverovirastojen verojäämät
17584: 1996 26 055 648 2,6 ovat pysyneet suurimpina koko 1990-luvun ajan.
17585: Seuraavasta taulukosta ilmenevät verojäämien ja-
17586: Verojäämien kasvuvauhti oli nopeinta v. 1991 kautuminen vuoden lopussa lääninverovirastoit-
17587: (41,6 %). Seuraavina vuosina kasvu tasaantui ja oli tain ja vuosittainen kasvu v. 1993-96:
17588:
17589:
17590:
17591:
17592: 123
17593: Lääni nve rovi ra sto 1993 1994 1995 1996
17594: Jäämät Lisäys vuoden Jäämät Lisäys vuoden Jäämät Lisäys vuoden Jäämät Lisäys vuoden
17595: 31.12. aikana 31.12. aikana 31.12. aikana 31.12. aikana
17596: Mmk % Mmk % Mmk % Mmk %
17597: Uusimaa 9 998 2 190 28 11133 1135 11 12 115 982 9 11 961 -154 -1
17598: Turku 2 478 373 18 2 881 403 16 2 939 58 2 3 059 120 4
17599: Häme 2 722 504 23 3 083 361 13 3 343 260 8 3 624 281 8
17600: Kaakkois-Suomi 1 343 252 23 1 554 211 16 1 759 205 13 1 748 -11 -1
17601: Kuopio 713 114 19 804 91 13 866 62 8 923 68 8
17602: Pohjois-Karjala 442 110 33 497 55 12 511 14 3 563 52 10
17603: Vaasa 1159 190 20 1 321 162 14 1 391 70 5 1 443 52 4
17604: Keski-Suomi 630 152 32 725 95 15 749 24 3 795 46 6
17605: Oulu 809 195 32 1 018 209 26 1129 111 11 1 272 143 13
17606: Lappi 473 102 27 560 87 18 605 45 8 667 62 10
17607: Yhteensä 20 767 4 182 25 23 576 2 809 14 25 407 1 831 8 26 055 648 3
17608:
17609:
17610: Verojäämien suhteellista jakautumaa lääninve- vityksen mukaan arvonlisäveron, ns. työnantaja-
17611: rovirastoittain v. 1993-96 kuvaa seuraava tauluk- suoritusten sekä verotusmenettelylain mukaisten
17612: ko: verojen jäämät ovat noin kaksi kolmasosaa Uuden-
17613: maan verojäämistä.
17614: Lääninverovirasto 1993 1994 1995 1996 Valtiovarainministeriön mukaan pääkaupunki-
17615: % seudun ja erityisesti Helsingin asema korostuu
17616: Uusimaa 48 47 48 46
17617: yhteisöjen verojen perinnässä, koska monilla yri-
17618: Turku 12 12 12 12 tyksillä on siellä kotipaikka, vaikka yritys toimii
17619: Häme 13 13 13 14 muualla. Verot maksuunpannaan kuitenkin koti-
17620: Kaakkois-Suomi 7 7 7 7 paikan mukaan.
17621: Kuopio 3 4 3 3 Suurimmat verolajeittaiset verojäämät
17622: Pohjois-Karjala 2 2 2 2
17623: Vaasa 6 6 6 5 31.12.1996 olivat kannossa maksettavat verotusme-
17624: Keski-Suomi 3 3 3 3 nettelylain mukaiset verot, kuten jäännös- ja en-
17625: Oulu 4 4 4 5 nakkoverot 12 089 Mmk (46% koko maan verojää-
17626: Lappi 2 2 2 3 mistä), liikevaihto- ja arvonlisäverot 8 635 Mmk
17627: Yhteensä 100 100 100 100 (33 %) sekä työnantajan tilittämättä jättämät enna-
17628: konpidätykset ja sosiaaliturvamaksut 5 005 Mmk
17629: Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja 09 %). Muiden verojen osuus verojäämistä oli 326
17630: Kauniainen) verojäämien (Verohallituksen mu- Mmk (1 %). Seuraava taulukko kuvaa verojäämien
17631: kaan 10 399 Mmk) suhteellinen osuus koko maan jakautumista sekä kasvua verolajeittain v. 1993-
17632: verojäämistä oli vuoden 1997 kesäkuun lopussa yli 96:
17633: 37 %. Uudenmaan lääninverovirastossa tehdyn se!-
17634:
17635: 1993 1994 1995 1996
17636: Mmk %- Kasvu- Mmk %- Kasvu- Mmk %- Kasvu- Mmk %- Kasvu-
17637: osuus % osuus % osuus % osuus %
17638: Kannassa maksettavat
17639: verotuslain/ verotus-
17640: menettelylain
17641: mukaiset verot ja
17642: niiden ennakot 8 632 42 -11 10 276 44 19 11 476 45 12 12 089 46 5
17643: Työnantajan tilittämät-
17644: tä jättämät ennakon-
17645: pidätykset ja sosiaali-
17646: turvamaksut 4 903 24 4 5 132 22 5 5 330 21 4 5 005 19 -6
17647: Liikevaihtovero/
17648: arvonlisävero 6 973 33 6 7 891 33 13 8 302 33 5 8 635 33 4
17649: Muut verot 259 1 51 277 1 7 299 1 8 326 1 9
17650: Yhteensä 20 767 100 25 23 576 100 14 25 407 100 8 26 055 100 3
17651:
17652:
17653:
17654: 124
17655: Verojäämiä oli kertomusvuoden lopussa kertomusvuoden lopussa 7 996 Mmk (31 %). Osa-
17656: 404 900 veronmaksajalla, joista 289 478 (71 %) oli keyhtiöiden verojäämät olivat 13 084 Mmk (50%),
17657: luonnollisia henkilöitä ja 115 422 yhteisöjä. Jäämä- avointen ja kommandiittiyhtiöiden 2 755 Mmk
17658: velallisten määrä on kasvanut vuodesta 1993 kerto- (11 %) sekä muiden yhteisöjen 2 220 Mmk (8 %).
17659: musvuoden loppuun 74 855 velallisella (22,7 %). Seuraava taulukko kuvaa verojäämien määrää
17660: Luonnollisten henkilöiden verojäämät olivat verovelvollisryhmittäin v. 1993--96:
17661:
17662:
17663: Verovelvollisryhmä 1993 1994 19951 1996
17664: Mmk % Mmk % Mmk % Mmk %
17665: Luonnolliset henkilöt 7 124 34 7 571 32 .. .. 7 996 31
17666: Avoimet ja kommandiittiyhtiöt 2 754 13 2 925 12 .. .. 2 755 11
17667: Osakeyhtiöt 10 515 51 12 743 54 .. .. 13 084 50
17668: Muut yhteisöt 374 2 337 2 .. .. 2 220 8
17669: Yhteensä 20 767 100 23 576 100 25 407 .. 26 055 100
17670: ' Vuotta 1995 koskeva tilastointi ei ole tältä osin ollut kattava rekisteripohjaisesta tietojärjestelmästä tietokantapohjaiseen
17671: järjestelmään siirtymisen vuoksi.
17672:
17673:
17674:
17675: Verohallitus ilmoittaa, että tilastolukuja tarkas- rän väheneminen johtui yleisen taloudellisen kehi-
17676: teltaessa on huomattava, että verojäämien määrästä tyksen paranemisen lisäksi siitä, että kertomus-
17677: suurin osa on käytännössä perimiskelvotonta velal- vuonna voimaan tullut veronkantolain muutos
17678: lisen varattomuuden tai tuntemattomuuden vuoksi. mahdollisti mm. sen, että jo aiemmin varattomaksi
17679: Varattomuus on tällöin todettu ulosotossa tai kon- todettujen asiakkaiden verojäämiä ei enää ole pak-
17680: kurssissa. Tuntemattomuus johtuu siitä, kun velal- ko lähettää ulosottotoimin perittäviksi. Valtiova-
17681: lisen osoitetta tai olinpaikkaa ei tiedetä. Näistäkin rainministeriön ilmoituksen mukaan kertomusvuo-
17682: saatavista saattaa Verohallituksen mukaan kuiten- den loppuun mennessä verojäämistä kertyi valtion
17683: kin myöhemmin kertyä joitakin vähäisempiä suori- tilille 1 743 Mmk, josta ulosoton osuus oli 818 Mmk
17684: tuksia. Kertymättömät verot jäävät veronsaajien ja erikoisperinnän 925 Mmk. Maksumuistutuksilla
17685: tappioksi. kertyi 1 177 Mmk (eriä 389 162) ja veronkuittauksin
17686: Verohallituksen mukaan kertomusvuoden lo- jäämiä saatiin perittyä n. 430 Mmk. Verohallituksen
17687: pun verojäämien n. 26 mrd. mk:n määrästä suurim- mukaan kertomusvuoden jäämäperinnän koko-
17688: man osan muodostaa varsinaisen perintäajan naiskertymä oli 3,4 mrd. mk.
17689: (maksuunpanovuosi ja viisi seuraavaa vuotta) ve- Verovelvollisten parantunutta maksukykyä
17690: rojäämät. Lisäksi lukuun sisältyy n. 2 mrd. mk osoittaa myös veron maksamisen lykkäystä ja huo-
17691: sellaisia varsinaista perintäaikaa edeltävien vuosien jentamista koskevien hakemusten määrän vähenty-
17692: verojäämiä, joiden perintä on vielä mahdollista minen. Oma-aloitteisesti maksettavien verojen ker-
17693: ulosmitatusta tai konkurssiin luovutetusta omai- tymä on lisääntynyt. Myös verohallinnon suoritta-
17694: suudesta. Kertomusvuoden lopun verojäämien man sellaisen perinnän, joka ohjaa velallisia vapaa-
17695: määrä on 2,4% vuosien 1991-96 verotulojen brut- ehtoiseen suoritukseen, kertymä on parantunut.
17696: tokertymästä (1 063 mrd. mk). Verohallituksen selvityksen mukaan perinnän
17697: Uusien verojäämien määrä on vähentynyt ja on markkamääräinen kertymä on kasvanut, vaikka
17698: yhdenmukainen kokonaisverojäämien määrän ke- uusien perittäviksi tulleiden verojäämien määrä on
17699: hityksen kanssa. Kertomusvuonna syntyi uusia ve- pienentynyt. Tämä merkitsee sitä, että vanhojen, jo
17700: rojäämiä 8,9 mrd. mk, edellisvuonna 9,5 mrd. mk. perinnässä olleiden verojäämien kertymä on pa-
17701: Yksityishenkilön velkajärjestely- ja yrityssanee- rantunut. Verohallinnon tekemät maksujärjestelyt
17702: rausasioiden määrissä huippukohta näytetään jo toteutuvat suunnitellulla tavalla entistä paremmin
17703: sivuutetun. Pakkotäytäntöönpanoa tarkoittavat ja niiden kesto on lyhentynyt. Myös verovelvollis-
17704: ulosotto- ja konkurssihakemusten määrät ovat ten oma aktiivisuus perintäasioidensa hoitamisessa
17705: kääntyneet laskuun. Kertomusvuoden loppuun on lisääntynyt ja verojäämien maksaminen varhen-
17706: mennessä veroja oli lähetetty perittäväksi ulosotto- tunut. Toisaalta veronsaajien lopulliset menetykset
17707: toimin 4 456 Mmk (591 614 veroerää). Edellisenä kasvanevat lähivuosina, kun laman aikana synty-
17708: vuonna vastaavat olivat 4 747 Mmk ja 671 891 neiden jäämien perimisaika päättyy.
17709: veroerää. Ulosoton kautta perittävien verojen mää-
17710:
17711:
17712: 125
17713: Seuraavassa asetelmassa kuvataan verojäämien sä olevista jäämistä huomattavin osa ovat vireillä
17714: perimiskelpoisuutta 31.12.1995 (arvio): olevissa konkursseissa ja ulosottoperinnässä olevat
17715: verojäämät. Valtiovarainministeriön mukaan kon-
17716: Mmk % kurssikertymät ovat vuosittain n. 5 o/o valvotuista
17717: saatavista ja ulosoton kertymät alle 20 o/o. Aktiivipe-
17718: Aktiiviperittävät
17719: Ulosottoperintä 3 250 12,8 rittävistäkin huomattavin osa on siten käytännössä
17720: Vireillä olevat kenkurssit 8 400 33,1 sellaista, jolle ei enää ole odotettavissa mainittavaa
17721: Maksuohjelmat 400 1,6 kertymää. Tämän perusteella voidaan todeta, että
17722: Velkajärjestelyt 300 1,2 arviointitavasta riippuen kaikista verojäämistä jopa
17723: Yrityssa neera ukset 200 0,8
17724: Veronmaksun lykkäykset 50 0,2 80 o/o on perimiskelvotonta.
17725: Täytäntöönpanon kiellot 500 2,0
17726: Yhteensä 13 100 51,7 Verotulojen kertyminen
17727: Kertomusvuonna verohallinnon keräämien verotu-
17728: Passiiviperittävät
17729: Päättyneet kenkurssit 3 300 12,9 lojen brunokertymä oli yhteensä 208,0 mrd. mk.
17730: Rauenneetkonku~s~ 3100 12,2 Lisäystä edelliseen vuoteen oli 10,8 mrd. mk eli
17731: Ulosotossa todettu perimiseste 5 900 23,2 5,5 o/o.
17732: Yhteensä 12 300 48,3 Veroista yhä suurempi osa kertyy veronmaksaji-
17733: en oma-aloitteisesti maksamina. Kertomusvuonna
17734: ilman maksuunpanoa suoritettiin 170,3 mrd. mk eli
17735: Kertomusvuoden lopun tilastointia ei voida saa- 81,9 o/o kaikista veroista. Edellisen vuoden vastaava
17736: da kattavaksi rekisteripohjaisesta tietojärjestelmäs- luku oli 79,5 o/o.
17737: tä tietokantapohjaiseen järjestelmään siirtymisen Verovelvollisten oma-aloitteisesti laskettavien
17738: vuoksi. Verohallituksen mukaan aktiivi- ja passiivi- verojen kertymistä ja maksuunpanon jälkeen vero-
17739: perittävät ovat kuitenkin suunnilleen yhtä suuria lipulla tapahtuvaa kertymistä verrattuna perinnän
17740: kuin aiempina vuosina. Verojäämistä noin puolet kautta saataviin verotuloihin v. 1993-96 kuvaa
17741: on sellaisia, joita ei enää todellisuudessa ole mah- seuraava taulukko:
17742: dollista kerätä (passiiviperittävät). Aktiiviperinnäs-
17743:
17744: Vuosi Oma-a loitteiset Maksuunpanen Perinnän Yhteensä Oma-aleitteisuuden
17745: kertymät perusteella pestisii rtetilin ja maksuunpanen
17746: kertyneet kertymät perusteella
17747: kertyneet
17748: Mmk %
17749: 1993 139 600 22 300 1 700 163 600 99,0
17750: 1994 141 000 19 900 1 800 162 700 98,9
17751: 1995 156 900 38 700 1 600 197 200 99,2
17752: 1996 170 200 36 000 1 700 207 900 99,2
17753:
17754:
17755:
17756:
17757: Kuten taulukosta ilmenee, jäämäperinnän kerty- Verojen maksumenettelyä on voitu kehittää ja
17758: mäosuus on edelleenkin vain n. 1 o/o kokonaisker- laajentaa, kun verojen maksaminen ja valvontatie-
17759: tymästä. tojen kerääminen eriytettiin vuoden 1997 alusta
17760: Oma-aloitteisesti laskettavista veroista ja mak- lukien. Kaikki verot voidaan nyt maksaa kuten
17761: suista merkittävimpiä ovat työnantajan maksamat muutkin laskut laskunmaksuautomaateilla ja yritys-
17762: ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut sekä ar- sekä kotipäätteillä. Valvontatietojen keruu tapah-
17763: vonlisävero. Arvonlisäveron tuotto kasvoi kerto- tuu asiakaskohtaisesti niin, että maksaja voi antaa
17764: musvuonna voimakkaasti ja oli 57,5 mrd. mk eri verolajeja koskevat tiedot verohallintoon yhdel-
17765: (27,6 o/o kaikista veroista). Tämä aiheutui Verohalli- lä kertaa. Esimerkiksi arvonlisäverotusta ja työnan-
17766: tuksen mukaan yksityiskulutuksen kasvusta ja siitä, tajia koskevat kuukausittaiset tiedonantovelvoit-
17767: että alkutuottajat maksoivat ensimmäisen kerran teet on yhdistetty samalle lomakkeelle. Valvontail-
17768: arvonlisäveroa. Maksuunpannuista veroista enna- moitukset voi lähettää toistaiseksi vain postitse
17769: konkanto kasvoi kertomusvuonna edellisvuotises- verohallintoon. Sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä
17770: ta 22,3 o/o ja oli 16,2 mrd. mk. Kasvu aiheutui kehitään määrätietoisesti, ja valtiovarainministe-
17771: yhteisöveron tuoton lisäyksestä. riössä on meneillään hanke, jonka tavoitteena on
17772:
17773:
17774: 126
17775: saada aikaan sähköisen tiedonsiirron yleinen malli. vaikutti verovelvollisten halukkuuteen huolehtia
17776: Asiakaskohtainen tiedonkeruu mahdollistaa myös itse ennakkoperinnän riittävyydestä. Ennakoita
17777: asiakaskohtaisen maksuvalvonnan. pyydettiin poistettavaksi tai alennettavaksi osittain
17778: perusteettomasti.
17779: Ennakkoperinnän ja lopullisen verotuksen Verovuodesta 1996 alkaen jäännösveroille peri-
17780: vastaavuus tään ja palautuksille maksetaan korkoa. Koron
17781: Ennakoiden vastaavuus lopulliseen verotukseen maksaminen ja periminen liittyy verotusmenettelyä
17782: verrattuna on ollut huono, näin erityisesti yhteisö- koskevaan lainsäädäntöuudistukseen, jossa veroil-
17783: jen ennakoiden osalta. Syynä tähän on ollut valtio- moituksen antamista aikaistettiin yhteisöillä, joilla
17784: varainministeriön mukaan mm. käytössä olevat tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta. Yhteisöjen
17785: ennakon laskentajärjestelmät Vastaavuus on kui- ennakot luetaan tästä vuodesta alkaen hyväksi
17786: tenkin viime vuosina huomattavasti parantunut. tilikausittain. Verovelvolliset voivat välttyä maksa-
17787: Oheisesta taulukosta ilmenevät jäännösverot ja masta yhteisökorkoa tai pienentää sen määrää
17788: ennakonpalautukset v. 1993-95: maksamalla ennakon täydennysmaksua. Yhteisöt
17789: voivat maksaa täydennysmaksua vielä kuukautta
17790: Verot ja maksut Jäännösverot Palautukset ennen verotuksen päättymistä. Yhteisöt ovat mak-
17791: Mmk % % saneet verovuodelle 1996 kohdistuvaa oma-aloit-
17792: teista ennakon täydennysmaksua vuoden 1996 ai-
17793: 1993
17794: Yhteisöt 5 775 87 11 kana 1,9 mrd. mk ja kaikkiaan yli 7 mrd. mk jo
17795: Muut 88 779 6 7 ennen verotuksen valmistumista. Lisäksi kertomus-
17796: Yhteensä 94 554 11 7 vuoden aikana verotoimistoille on tehty listauksia,
17797: 1994 joiden perusteella on voitu tarkistaa jo määrättyjä
17798: Yhteisöt 9 216 72 4 ennakoita tai määrätä uusia. Kertomusvuoden ai-
17799: Muut 94 871 7 5 kana erääntyviä ennakoita maksuunpantiin yh-
17800: Yhteensä 104 087 13 5 teensä 9,5 mrd. mk, mikä on n. 33% edellisvuotista
17801: 1995 enemmän. Verovuodelta 1996 jäännösverona jää
17802: Yhteisöt 13 340 53 6 perittäväksi vain n. 2 mrd. mk, kun edellisen
17803: Muut 98 401 6 5
17804: vuoden jäännösveroja perittiin n. 6 mrd. mk. Tältä
17805: Yhteensä 111 741 12 5 osin kertymä on olennaisesti aiempaa parempi.
17806: Yhteisöjen lopullisen veron määrän arvioidaan
17807: Verohallitus arvioi vuoden 1997lokakuussa, että vuodelta 1996 olevan vajaat 17 mrd. mk.
17808: vuoden 1996 verotuksessa henkilöasiakkaiden tu- Verotusmenettelyn uudistuksen myötä yhteisö-
17809: loveroa kertyisi n. 101 mrd. mk eli n. 2,6% enem- jen veroilmoituksia kertyy verohallintoon pitkin
17810: män kuin vuodelta 1995 toimitetussa verotuksessa. vuotta. Verohallituksen päätöksen mukaan vuo-
17811: Yhteisöjen tuloveron arvioitiin olevan n. 16 mrd. desta 1997 lukien yhteisöjen verotus päättyy 10
17812: mk eli n. 22 o/o verovuoden 1995 maksuunpanoa kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä.
17813: suurempi. Henkilöasiakkaille maksetaan palautuk- Vuoden 1997 aikana verohallintoon rakenne-
17814: sia korkoineen n. 4,8 mrd. mk. Yhteisöille palautet- taan ja siellä otetaan käyttöön uusi yhteisöjen
17815: tavanmäärän arvioidaan olevan 1,0-1,5 mrd. mk. ennakoiden atk-laskentajärjestelmä, jossa laske-
17816: Jäännösveroja korkoineen peritään henkilöasiak- taan sekä ennakkovero että lopullinen vero. Täl-
17817: kailta n. 4,5 mrd. mk, ja yhteisöjen jäännösverojen löin uudet ennakot määrätään verotuksen toimitta-
17818: määrä on arviolta 2,0-2,5 mrd.mk. misen yhteydessä. Siten voidaan aina viimeisim-
17819: Ennakoiden määräämiseen tarvittavat tiedot on män veroilmoituksen tietojen perusteella tarkistaa
17820: saatu pääasiassa viimeksi valmistuneesta verotuk- kuluvan tilikauden ennakoita ja määrätä seuraa-
17821: sesta. Tietojen saattaminen verovuoden tasoon on vien tilikausien ennakot.
17822: ollut vaikeaa, koska eri toimialoilla ja myös saman Vuoden 1995 maaliskuun alusta käyttöön otettu
17823: toimialan sisällä tulojen kehitys on ollut hyvin ennakkoperintärekisteri on saanut toisille yrityksil-
17824: erilaista. Vuoden 1991 verotuksen viivästymisen le palveluja tarjoavat yrittäjät hakeutumaan rekiste-
17825: vuoksi yhteisöjen ennakot vuodeksi 1993 joudut- riin välttyäkseen työkorvauksesta toimitettavasta
17826: tiin määräämään edellisen vuoden ennakoiden ennakonpidätyksestä. Rekisteröinnin yhteydessä
17827: mukaan, jotka olivat tosiasiassa vuoden 1991 mak- on tarkistettu ennakkoveron tarve, ja näin on saatu
17828: suunpantujen ennakoiden mukaiset. Vuosina uudetkin yrittäjät ennakkoperinnän piirin. Tämä on
17829: 1993-95 ei jäännösveroille peritty korkoa eikä myös osaltaan parantanut ennakoiden vastaavuut-
17830: palautuksille maksettu korkoa, mikä myös osaltaan ta.
17831:
17832:
17833: 127
17834: Lääninverovirastot voivat vuoden 1997 alusta Lääninverovirasto 1993 1994 1995 1 1996
17835: antaa myös tulo- ja varallisuusverotusta, perintö-, Mmk
17836: varainsiirto- sekä kiinteistöverotusta koskevia en-
17837: Uusimaa 609 745 .. 1 858
17838: nakkotietoja. Uudistuksen tavoitteena on lisätä ve- Turku 154 191 .. 454
17839: rotuksen ennakoitavuutta ja verovelvollisten oike- Häme 214 .. .. 479
17840: usturvaa. Ennakkotiedot ovat sitovia kannanottoja Kaakkois-Suomi 79 81 .. 227
17841: siitä, miten verotus tullaan toimittamaan yksittäi- Kuopio 56 67 .. 116
17842: Pohjois-Karjala 27 24 .. 61
17843: sessä asiassa. Verovelvollinen voi hakea ennakko- Vaasa 63 70 .. 165
17844: tietoa itseään koskevassa asiassa. Verohallituksen Keski-Suomi 35 49 .. 94
17845: yhteydessä toimiva Keskusverolautakunta antaa Oulu 43 56 .. 128
17846: edelleen ennakkoratkaisuja lähinnä yleisesti mer- Lappi 21 .. .. 73
17847: kittävissä tapauksissa. Yhteensä 1 301 1 283 .. 3 655
17848: 1
17849: Tilastointi ei tältä osin ole ollut kattavaa rekisteripohjaises-
17850: Vanhentuneina poistetut verojäämät ta tietojärjestelmästä tietokantapohjaiseen järjestelmään
17851: Lain mukaan verojäämät poistetaan viiden vuoden siirtymisen vuoksi.
17852: kuluttua maksuunpanovuodesta. Muita poistaruis-
17853: mahdollisuuksia ei ole. Vanhentuneina paistettuja Verohallituksen arvion mukaan poistettujen ve-
17854: veroja ei voida ottaa poistamisen jälkeen uudelleen rojäämien määrät kasvavat lähivuosina, kun laman
17855: perittäviksi. aikana syntyneiden jäämien periruisaika päättyy.
17856: Seuraavassa taulukosta ilmenee v. 1993-96 Seuraavassa taulukossa esitetään kertomusvuo-
17857: poistettujen verojäämien määrät lääninveroviras- den lopussa vanhentuneet verojäämät lääninvero-
17858: toittain: virastoittain ja verolajeittain eriteltyinä:
17859:
17860:
17861: Verolaji Uusimaa Turku Häme Kaakkois- Kuopio Pohjois- Vaasa Keski- Oulu Lappi Koko
17862: Suomi Karjala Suomi maa
17863: Mmk
17864: Jäännösvero 959 165 188 72 39 20 53 31 42 29 1 598
17865: Ennakkoperintä-
17866: laki 22 § 291 82 89 51 25 15 28 18 24 13 636
17867: Ennakkoperintä-
17868: laki 24 § 20 12 11 3 3 0 3 1 5 1 59
17869: Työnantajan
17870: sosiaaliturva maksut 40 15 15 8 4 2 4 3 5 2 98
17871: Liikevaihtovero 536 177 175 93 45 24 77 41 52 28 1 248
17872: Perintö- ja lahjavero 5 3 1 0 0 0 0 0 0 0 9
17873: Lähdevero 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7
17874: Yhteensä 1 858 454 479 227 116 61 165 94 128 73 3 655
17875:
17876:
17877:
17878: Nykyisin käytössä olevat keinot verojen kannassa valvontaa tukeva toimintatapa. Perintästrategian
17879: ja perinnässä tehtävänä on myötävaikuttaa verohallinnon toi-
17880: Verojäämä on määräajassa maksamatta jätetty mak- minta-ajatuksen ja -tavoitteiden toteutumiseen.
17881: suunpantu vero. Se syntyy verovelvollisen maksu- Toiminta pyritään toteuttamaan Verohallituksen il-
17882: kyvyn tai -halun puutteesta. Maksukyvyttömyyteen moituksen mukaan asiakaskeskeisesti, jolloin koh-
17883: verohallinto ei juurikaan voi vaikuttaa. Välittömät teena ei niinkään ole vain perittävänä oleva saata-
17884: vaikutusmahdollisuudet maksuhalukkuuteenkin va, vaan velallisasiakkaan kokonaistilanne kaikki-
17885: ovat vähäiset. Veronkanto suoritetaan massatoi- ne siihen verotuksessa ja muutoin vaikuttavine
17886: mintona, eikä verovelvollisen yksilöllisiä olosuhtei- tekijöineen. Tähän päästään hyödyntämällä sekä
17887: ta ole mahdollista enää tässä toiminnassa ottaa verohallinnon tietoja että muualta, esim. ulosotos-
17888: huomioon. Olennaisempaa onkin, että verotus- ja ta, saatavia tietoja.
17889: veronkantoprosessi olisivat rakenteeltaan sellaisia, Verohallinto on ilmoituksensa mukaan saavutta-
17890: että ne ehkäisisivät verojäämien syntymistä. nut kertomusvuonna sille asetetun tulostavoitteen
17891: Verohallinnossa on verojen perinnän strategiak- jäämäperinnässä. Valtiovarainministeriön ja vero-
17892: si valittu asiakaskohtainen, reaaliaikainen ja vero- hallinnon välisessä tulostavoitesopimuksessa tu-
17893:
17894:
17895: 128
17896: lostavoitteeksi oli asetettu, että jäämäperinnän ker- Verovuodesta 1996 alkaen jäännösveron mak-
17897: tymä on vähintään 30 o/o vuoden aikana jäämäksi suunpanaan ja ennakonpalautuksiin on liitetty
17898: siirretyistä veroista. Tulos oli 38,3 o/o eli 3 398 Mmk korkotekijä, siten kuin verotusmenettelylaissa sää-
17899: uusista verojäämistä (8 880 Mmk). detään. Arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten
17900: Verojenkantoaja perintää säätelevää veronkan- tietojärjestelmiä on uudistettu ja otettu käyttöön
17901: tolakia muutettiin perintää koskeviita osilta viimek- vuoden 1997 aikana. Verojen oma-aloitteisessa
17902: si kertomusvuoden alusta voimaan tulleella lailla maksamisessa tai ilmoittamisessa todetut puutteet
17903: (1543/95). Lainmuutoksella tehtiin mahdolliseksi voidaan nyt havaita nopeammin ja ryhtyä tarvitta-
17904: perintäkeinojen joustava ja tarkoituksenmukainen viin maksuunpanotoimiin välittömästi. Lisäksi kä-
17905: käyttö eri tilanteissa. Verohallituksen mukaan lää- sittely on asiakaskohtaista, jolloin kokonaisuuden
17906: ninverovirastoilla voidaan katsoa olevan verojen hallinta on helpompaa.
17907: perinnässä riittävät keinot käytettävissään. Ne kei- Verovuodesta 1997 alkaen yhteisöjen verotus
17908: not ovat vähintäänkin yhtä tehokkaat kuin muilla- valmistuu 10 kuukauden kuluessa tilikauden päät-
17909: kin velkojilla. Perintätoiminnassa velallista ja tämän tymisestä. Näin jäännösverot tulevat perittäviksi ja
17910: olosuhteita koskevalla tiedolla on olennainen mer- ennakonpalautukset maksettaviksi pitkin vuotta
17911: kitys. Lääninverovirastoilla on velallista koskevaa, sen mukaan, miten yhteisöjen tilikaudet päättyvät.
17912: verotusta varten kertynyttä tietoa hyödynnettävis- Jos verovelvollinen ei anna veroilmoitusta, vero-
17913: sään, mitä voidaan lisäksi pitää erityisenä etuna tus joudutaan toimittamaan arvion perusteella. Ar-
17914: muihin velkojiin nähden. viomaksuunpanoihin perustuvat verosaatavat ker-
17915: Lainmuutoksen yhteydessä lääninverovirastolta tyvät perinnässä huonommin kuin normaalissa jär-
17916: poistettiin aiempi velvoite lähettää verot ensisijai- jestyksessä maksuunpannut verot. Jatkuvasti arvio-
17917: sesti ulosoton perittäväksi. Näin oli meneteltävä, maksuunpanojen kohteena oleviin ja arvioverotet-
17918: vaikka velallinen jo aiempien perimisyritysten joh- tuihin verovelvollisiin on alettu kiinnittää erityistä
17919: dosta oli todettu varattomaksi. Nyt verot lähetetään huomiota. Arviomaksuunpanon kertymätodennä-
17920: ulosottoon vain silloin, kun velallisella ei ole voi- köisyyden lisäämiseksi on tärkeää, että maksuun-
17921: massa olevaa perimisestettä. Tämä muutos on vä- pano perustuu mahdollisimman tarkoin todellisiin
17922: hentänyt merkittävästi turhia ulosottohakemuksia olosuhteisiin. Tämän vuoksi verohallinto onkin
17923: ja niiden käsittelystä aiheutuvia kustannuksia vero- lisännyt verovelvollisen luona tehtäviä asematar-
17924: ja ulosottohallinnossa. Lisäksi lääninverovirastot kastuksia. Myös muilta viranomaisilta saatavia tie-
17925: ovat voineet järjestää perintätoimintansa paremmin toja käytetään hyväksi.
17926: todellista tarvetta vastaavaksi, ja mm. maksumuis- Verohallitus ilmoittaa korostavansa kaikessa
17927: tutusten lähettäminen on aiempaa joustavampaa, perintätoiminnassa paitsi hyvää perintätulosta yk-
17928: koska myönnettävää maksuaikaa voidaan sovittaa sittäistapauksessa myös toiminnan vaikuttavuutta
17929: vallitseviin olosuhteisiin. Valtiovarainministeriö on ja yleisestävyyttä, jolloin tehdyt toimet ovat omiaan
17930: määrännyt päätöksellään (72/96) veronkantolaissa vaikuttamaan velallisen ja muiden verovelvollisten
17931: tarkoitettujen ja sen nojalla kannettavien verojen, maksukäyttäytymiseen siten, että laiminlyöntejä ei
17932: maksujen ja muiden suoritusten maksupaikoiksi vastaisuudessa synny.
17933: pankit, postisiirtoliikettä välittävät postitoimipaikat
17934: tai lääninhallitukset. Näihin paikkoihin veron voi Kuittaamismahdollisuuden käyttö verojäämien
17935: maksaa myös eräpäivän jälkeen. Jos eräpäivän perinnässä
17936: jälkeen maksetun veron viivästysseuraamuksia ei Veronkuittaus on toimitettava, kun veronkantolain
17937: suoriteta samanaikaisesti, kannetaan viivästysseu- 2 luvussa säädetyt edellytykset ovat olemassa. Ve-
17938: raamusten johdosta maksamatta jäänyt osa verosta ronkuittauksin saatiin kertomusvuonna verojää-
17939: ja sille lasketut viivästysseuraamukset erikseen. miä perityksi yhteensä yli 430 Mmk. Kuittaus on
17940: Valtiovarainministeriön mukaan verojäämien kielletty eräissä laissa erikseen mainituissa tilan-
17941: syntymistä on pyritty ehkäisemään joustavoittamal- teissa. Esimerkiksi veronhuojennuksesta aiheutu-
17942: la verotusta koskevia säännöksiä sekä yksinkertais- van palautuksen käyttö kuittaukseen on kielletty.
17943: tamalla ja nopeuttamalla menettelyjä. Tästä esi- Verohallituksen mukaan säännöksellä lienee ha-
17944: merkkinä voidaan mainita kertomusvuoden alusta luttu korostaa niitä sosiaalisia näkökohtia, joita
17945: voimaan tullut verotusmenettelylaki (1558/95), veronhuojennuksiin usein liittyy. Koska verolaeil-
17946: joka on aikaistanut verojen maksamista ja nopeut- la katsotaan olevan yhä selkeämmin vain verotuk-
17947: tanut verotuksen toimittamista. Tämä uudistus on sellinen tehtävä eikä esim. sosiaalipoliittisten ta-
17948: valtiovarainministeriön mukaan merkittävästi no- voitteiden toteuttaminen, olisi Verohallituksen
17949: peuttanut ja parantanut yhteisöverojen kertymää. käsityksen mukaan harkittava huojennuspalautus-
17950:
17951:
17952: 9 370148 129
17953: ten kuittauskiellosta luopumista. Veronhuojennus ja samalla kerryttää perittävänä olevaa saatavaa. jos
17954: koituisi joka tapauksessa verovelvollisen hyväksi, lievät keinot eivät tuota tulosta, edetään pakkotäy-
17955: koska verojäämää lyhennettäisiin huojennusta täntöönpanoon: ulosottoon ja konkurssiin.
17956: vastaavalla määrällä. Kysymys on lähinnä periaat- Verojen perintäjärjestelmä perustuu siis verovel-
17957: teellinen, eikä sillä ole suurta valtiontaloudellista vollista vapaaehtoiseen suoritukseen ohjaavaan
17958: merkitystä. perintään sekä sitä tukevaan ja täydentävään pak-
17959: Verosaatavien perinnässä voidaan käyttää hy- koperintään. Verohallinnon mielestä vain tehok-
17960: väksi myös yleistä kuittausmenettelyä. Valtio on kaalla ja uskottavalla pakkoperintäjärjestelmällä
17961: tällöin verovelvollista kohtaan sekä velkoja että voidaan vaikuttaa vapaaehtoiseen veronmaksuvel-
17962: velallinen. Valtion eri viranomaisten on oikeuskäy- vollisuuden täyttämiseen.
17963: tännössä katsottu olevan yksi oikeussubjekti. Yleis-
17964: tä kuittausta on tähän mennessä jonkin verran Toimet verosaatavien perinnän tehostamiseksi
17965: käytetty tullilaitoksen maksamien palautusten yh- verovalvonnassa
17966: teydessä. Kuitatut määrät ovat kuitenkin jääneet Verohallituksen ja lääninverovirastojen välisiin ker-
17967: edelleen vähäisiksi. Lisäksi esim. oikeushallinnon tomusvuoden tulostavoitesopimuksiin kirjattiin
17968: maksamien oikeudenkäyntipalkkioiden kuittausta velvoite suunnata verovalvonnan painopiste erityi-
17969: ei ole voitu toteuttaa vero- ja oikeushallinnon sesti harmaan talouden, kansainvälisen veronkier-
17970: välillä laintulkinnassa esiintyvien erilaisten käsitys- ron sekä muun vero- ja talousrikollisuuden torjun-
17971: ten vuoksi. taan. Veroviranomaisten tietojen saantia koskevat
17972: Yleisen kuittausmenettelyn kehittäminen vaatisi säännökset uudistettiin v. 1995, ja näin verohallin-
17973: Verohallituksen mielestä päätöstä siitä, halutaanko nolla on aiempaa paremmat mahdollisuudet tieto-
17974: tällaista menettelyä laajentaa. Lain säännöksiä olisi jen keräämiseen ja havaittujen rikkomusten ilmoit-
17975: tältä osin tarkistettava. Lisäksi käytännön toimivuus tamiseen muille viranomaisille.
17976: edellyttäisi valtion yleistä velka- ja saatavarekiste- Verohallinnon valvontastrategian päämäärä on
17977: riä, jonka avulla maksava viranomainen saisi selvil- verotulojen kertymän turvaaminen ja verojärjestel-
17978: le, onko jollakin toisella viranomaisella samalta män uskottavuuden ylläpitäminen. Verotulojen
17979: asiakkaalta perittävänä olevia saatavia. Ilman rekis- turvaamiseksi valvontatoimet kohdistetaan Vero-
17980: teriä tiedon saaminen toisen viranomaisen saatavis- hallituksen mukaan runsaasti veroja maksaviin ja
17981: ta tai veloista on edelleen sattumanvaraista ja käy- oma-aloitteisia suorituksia tilittäviin yritysasiakkai-
17982: tännössä useimmiten mahdotonta. siin. Valvonta on suunnitelmallista, kattavaa ja
17983: Verohallituksessa tehtiin kertomusvuoden syk- määräajoin toistuvaa. Lisäksi verojärjestelmän us-
17984: syllä verotuksen tietokannoista otanta, jolla selvi- kottavuuden ylläpitämiseksi verovalvontatoimet
17985: tettiin v. 1995 julkista tukea saaneiden jäämävelal- kohdistetaan myös valikoituihin riskiryhmiin. Täl-
17986: listen verojäämät. Tällaisia jäämävelallisia oli löin valvonta on reagoivaa, valikoivaa ja mahdolli-
17987: 15 572, ja näillä oli verojäämiä yhteensä 1110 simman reaaliaikaista sekä ennalta arvaamatonta.
17988: Mmk. julkista tukea oli myönnetty yhteensä 964 Ennakkoperintärekisteri otettiin verohallinnossa
17989: Mmk. Verohallitus on tukea myöntävien viran- käyttöön vuoden 1995 maaliskuussa ennakkope-
17990: omaisten kanssa käymissään neuvotteluissa koros- rintäkäytännön yhdenmukaistamiseksi ja erityisesti
17991: tanut, että tuen myöntämistä harkittaessa olisi yh- työn teettäjän oikeusturvan lisäämiseksi. Rekisteri
17992: tenä tekijänä otettava huomioon mahdolliset vero- on osoittautunut merkittäväksi valvonnan apuväli-
17993: jäämät. neeksi. Rekisteriin pääsy voidaan evätä tai sieltä
17994: voidaan poistaa verovelvollinen, joka on syyllisty-
17995: Toimet verosaatavien perinnän tehostamiseksi nyt olennaisiin veronmaksun tai ilmoitusvelvolli-
17996: Perinnän tehtävä on taata, että veronmaksuvelvol- suuksien laiminlyönteihin. Rekisterin käyttöönotto
17997: lisuus kohdistuu verovelvollisiin laissa säädetyllä ja verojäämätodistuksen käytön yleistyminen ovat
17998: tavalla mahdollisimman täysimääräisesti. Tavoit- omalta osaltaan lisänneet verojäämien vapaaeh-
17999: teen toteuttamiseksi Verohallitus katsoo lääninve- toista maksamista.
18000: rovirastoilla olevan nyt riittävät veronkantolaissa Verovalvonnan kohteiksi valitaan yksittäisiä ris-
18001: säädetyt keinot. Perinnässä edetään pääsääntöises- kitapauksia tai ongelma-alueita. Verohallintoon on
18002: ti lievistä keinoista ankarampiin. Lieviin keinoihin perustettu ryhmiä ja projekteja, jotka ovat erikoistu-
18003: kuuluvat mm. maksuajan myöntäminen ja muut neet tiettyjen ongelma-alueiden, kuten harmaan
18004: maksujärjestelyt Verohallinnon toiminnassa on vii- talouden, idänkaupan, lyhyen elinkaaren yritysten
18005: me vuosina korostettu erityisesti näiden keinojen tai konkurssien valvontaan. Tällaisten riskikohtei-
18006: käyttöä. Niillä voidaan lisätä velallisen maksuhalua den valvonnassa on erityisesti painotettu verojen
18007:
18008:
18009: 130
18010: perintää. Valvonta toteutetaan perintää tukevilla tuskysymyksiin perehtynyt henkilö. Helsingin
18011: tarkastuksilla, turvaamistoimia hakemalla sekä vi- ulosottovirastoon on vaikeita perimistapauksia var-
18012: ranomaisten yhteistyöllä, erityisesti ulosottoviran- ten perustettu erikoisperintäryhmä, jonka toimin-
18013: omaisten ja epäillyissä rikostapauksissa myös polii- nasta saadut kokemukset ovat hyviä. Verohallituk-
18014: sin välisellä. sen käsityksen mukaan tällaista kokeilua kannattaa
18015: Rikoshyödyn jäljittämistä varten on perustettu jatkaa ja harkita aloitettavaksi ainakin suurissa ulos-
18016: ryhmiä, joissa on poliisin, veroviranomaisten sekä ottopiireissä.
18017: ulosottohallinnon edustajia. Rikoshyötynä pide- Yhteistyön tehostamisessa tietojärjestelmien ke-
18018: tään veronsaajan näkökulmasta vero- tai velallisen hittymisellä on ollut tärkeä merkitys. Kertomusvuo-
18019: rikoksen vuoksi perimättä jäänyttä veroa. Tämä den joulukuun alusta voimaan tulleen valtion pai-
18020: hyöty voidaan saada palaotettua joko verona tai kallishallintouudistuksen myötä kaikki ulosottopii-
18021: vahingonkorvauksena. Valtakunnallinen rikoshyö- rit ovat mukana ulosottohakemusten atk-järjestel-
18022: dyn jäljittämisryhmä toimii keskusrikospoliisin ri- mässä.
18023: kostietopalvelussa. Tämän lisäksi eri lääneihin on Tärkeitä yhteistoiminta-alueita ovat myös neu-
18024: perustettu paikallisia rikoshyödyn jäljittämisryh- vottelupäivät ja koulutus, jotka tulevaisuudessa
18025: miä. lisääntyvät.
18026: Kertomusvuoden loppuun mennessä verohal- Veroviranomaisten tietojen saantia ja luovutta-
18027: linto teki kaikkiaan 1 145 rikosilmoitusta vero-, mista koskevat säännökset uudistettiin v. 1995, ja
18028: velallisen- ja kirjanpitorikosasioissa. Tuomioita em. ne antavat Verohallituksen mukaan verohallinnolle
18029: asioissa annettiin 520, joista vahingonkorvauksia aiempaa paremmat mahdollisuudet tietojen kerää-
18030: määrättiin maksettaviksi yhteensä 51 Mmk. miseen sekä veroviranomaisten havaitsemien rik-
18031: Lääninverovirastojen ja Verohallituksen yhteis- komusten ilmoittamiseen muille viranomaisille.
18032: työnä on jatkettu toimintamallin kehittämistä kon- Verohallitus on osallistunut mm. konkurssilain
18033: kursseihin kohdistuvan valvonnan tehostamiseksi ja ulosottolain uudistamistyöhön. Verohallitus on
18034: perinnän ja tarkastuksen yhteisvoimin. Kertomus- mukana myös oikeusministeriön asettamassa Ulos-
18035: vuonna sellaisia uusia konkursseja, joissa oli vero- otto 2000 -komiteassa. Myös valtiovarainministe-
18036: saatavia valvottavana, tuli vireille 2 306 eli 257 riössä vireillä oleva verotustietojen julkisuutta, sa-
18037: edellisvuotista vähemmän. lassapitoa ja luovuttamista koskeva lainsäädäntö-
18038: Valtioneuvosto hyväksyi 1.2.1996 talousrikolli- hanke vaikuttaa toteutuessaan yleisellä tasolla ve-
18039: suuden ja harmaan talouden vastustamiseen täh- rojen perintään. Tällä hankkeella on yhtymäkohtia
18040: täävän periaatepäätöksen, jossa verohallinnolle oikeusministeriössä valmisteltavana olevaan julki-
18041: asetettiin lisävelvoitteita harmaan talouden torjun- suuslainsäädäntöön.
18042: nassa. Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuo-
18043: delta 1995 käsiteltiin laajasti talousrikollisuutta ja Verosaatavien perintä
18044: harmaata taloutta. Verohallinto on jatkanut har- Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on suoritta-
18045: maaseen talouteen kohdistuvien torjuntatoimien nut verosaatavien perintää koskevan tarkastuksen
18046: koordinointia ja menetelmien kehittämistä. Kerto- ja antanut 4.12.1995 siitä tarkastuskertomuksen
18047: musvuonna tehtiin harmaan talouden verotarkas- (n:o 461/54/95).
18048: tuksia 1 245, ja paljastuneen veronalaisen tulon Tarkastuskertomuksessa on todettu mm. seuraa-
18049: määrä oli lähes 600 Mmk. vaa:
18050: VTV:n mielestä harmaata taloutta sekä yhteis-
18051: Viranomaisten välinen yhteistyö kunnan myöntämiä erilaisten tukien ja avustusten
18052: Ulosottoperintä on yksi tärkeimmistä verojen pe- väärinkäyttöä tulisi käsitellä osittain yhdessä sillä
18053: rintäkeinoista. Verohallinnon ja ulosottohallinnon olettamuksella, että monissa tapauksissa verojen
18054: välinen yhteistyö on Verohallituksen mukaan vii- maksun rahallisiin laiminlyönteihin, pimeän työ-
18055: me vuosina parantunut. Toiminnan kehittäminen voiman käyttöön ja yhteiskunnan myöntämien tu-
18056: on tiivistä ja jatkuvaa. Oikeusministeriön ja Vero- kien väärinkäyttöön syyllistyvät samat verovelvolli-
18057: hallituksen edustajista on muodostettu yhteistyö- set Tarkastus on tukenut myös sitä olettamusta,
18058: ryhmä, jossa käsitellään verojen perinnän lainsää- että ne toimenpiteet, joilla voidaan tehostaa vero-
18059: däntöön ja tietojärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. jäämien perintää ja erityisesti estää uusien verojää-
18060: Vastaavanlaista yhteistyötä tehdään myös aluevi- mien syntymistä, soveltuvat hyvin myös harmaan
18061: ranomaisten kesken. Esimerkiksi Helsingin ulosot- talouden vastaiseen taisteluun sekä erilaisten tuki-
18062: tovirastoon on virkamiesvaihtona saatu Uuden- en mahdollisten väärinkäytöksien estämiseen.
18063: maan verovirastosta (ent. lääninverovirasto) vero- VTV on katsonut viranomaisvalvonnan hajanai-
18064:
18065:
18066: 131
18067: suuden olleen yksi syy verojäämien ja harmaan yhteisesti valvontaa suorinavien viranomaisten
18068: talouden laajuuteen ja todennut, että yhteiskunnal- hyödynnettävissä.
18069: lisia velvoitteita laiminlyövien verovelvollisten val- Kannanotossaan vrv on korostanut myös vero-
18070: vonnan tehostaminen edellyttää hajallaan olevien hallinnon sisäisten sidosryhmien vuorovaikutuk-
18071: eri viranomaisten valvontatoimien osittaista yhdis- sen ja yhteistyön kehittämistä, mikä omalta osal-
18072: tämistä ja niiden koordinointia. taan mahdollistaa mm. verovalvonnan ja perintä-
18073: VfV:n mielestä verohallinnon ohella myös mui- toimien kohdentamisen mahdollisimman reaaliai-
18074: ta valvontaa suorittavia viranomaisia koskevia sa- kaisesti vielä toiminnassa oleviin yrityksiin. Tällöin
18075: lassapitosäännöksiä tulisi muuttaa siten, että tietoja verovalvonta ja verojäämien perintä ovat myös
18076: voidaan antaa toiselle viranomaiselle tämän laissa lähempänä verotusprosessin muita toimintoja.
18077: säädetyn valvontavelvollisuuden hoitamiseksi. Verohallinnon resurssit ja vanhojen verojäämien
18078: Tarkoituksenmukaista olisi myös selvittää ne tilan- huono perintätulos huomioon ottaen on tarkoituk-
18079: teet, joissa viranomaisella olisi suoranainen velvol- senmukaista keskittää voimavaroja tällä hetkellä
18080: lisuus antaa tietoja toiselle viranomaiselle väärin- ensisijaisesti tuottaviin perintätapauksiin. Verohal-
18081: käytösten ehkäisemiseksi ja verovilpin paljastami- linnon toiminta-ajatus "oikea vero oikeaan aikaan"
18082: seksi. edellyttää tarkastusviraston näkemyksen mukaan
18083: Viranomaisten yhteistyö yhteiskunnallisia vel- erityisesti juuri verovalvontatoimien jatkuvaa kehit-
18084: voitteita laiminlyövien verovelvollisten taustatieto- tämistä. Näin ollen on tarpeellista selvittää, onko
18085: jen selvittämisessä edellyttää automaattisen tieto- nykyinen henkilöstö sijoitettu ja koulutettu par-
18086: jenkäsittelyn jatkuvaa kehittämistä erityisesti rekis- haalla mahdollisella tavalla edellä esitetyn toimin-
18087: tereiden tietosisällön osalta. Rekisterien tietosisäl- ta-ajatuksen toteuttamiseksi ja minkä verran voi-
18088: töjen tulisi olla riittävän kattavia, niiden pitäisi olla daan vastedes siirtää henkilökuntaa muista tehtä-
18089: reaaliaikaisia ja ennen kaikkea rekisterien tulisi olla vistä verovalvontaan.
18090:
18091:
18092:
18093:
18094: Valtiontilintarkastajat ovat viimeksi kertomuksessaan ovat heikentäneet perintätulosta tai sitoneet verohal-
18095: vuodelta 1992 kiinnittäneet huomiota verojäämien ke- linnon voimavaroja. Valtiontilintarkastajien mielestä
18096: hitykseen ja perintään. Kertomusvuoden verojäämien tämän kehityksen vaikutusta verojäämien perintään
18097: kokonaismäärä oli 26 mrd. mk. Suurin osa verojäämistä tulisi selvittää laajemminkin.
18098: on todellisuudessa perimiskelvotonta jääden lopulta Verohallituksessa v. 1995 tehdyn otantaselvityksen
18099: veronsaajien tappioiksi. Kuvaavaa on, että kun kerto- mukaan julkista tukea saaneista verovelvollisista
18100: musvuonna uusia verojäämiä syntyi 8,9 mrd. mk, jää- 15 572:11a oliverojäämiä yhteensä 1,1 mrd. mk. Tukea oli
18101: mäperinnän kokonaiskertymä samana vuonna oli 38% myönnetty vajaat 1 mrd. mk. Tällaista menettelyä val-
18102: uusien verojäämien määrästä. Valtiontilintarkastajat tiontilintarkastajat eivät voi hyväksyä. Julkista tukea
18103: toteavat, että verotusprosessin uskottavuuden kannal- harkittaessa tulisi selvittää hakijan mahdollisetverove-
18104: ta perinnällä on keskeinen yleisestävä merkitys. Tämän lat ja tarkkaan harkita, onko asianmukaista valtion va-
18105: johdosta on perusteltua, että kaikki verovelalliset ovat roin tukea ko. yritys- tai muuta toimintaa. Yksi mahdol-
18106: perinnän kohteena. Aktiiviperintä tulisi kohdistaa en- lisuus olisi verojäämätodistuksen vaatiminen tukea
18107: nen kaikkea sellaisiin tapauksiin, joissa se on tuotta- haettaessa.
18108: vaa, eli perintä olisi tehtävä mahdollisimman reaaliai- Valtiontilintarkastajat yhtyvät verohallinnon näke-
18109: kaisesti ja kohdistettava vielä toiminnassa oleviin yri- mykseen siitä, että verotus- ja veronkantoprosessin on
18110: tyksiin. oltava sellainen, että se ehkäisee verojäämien ja erityi-
18111: Verojäämäperinnän tuloksellisuutta arvioitaessa on sesti verovelvollisen kannalta tuhoisan verojäämäkier-
18112: myös otettava huomioon lainsäädännön yleinen kehi- teen syntymistä. Verotettavan oikeusturvankin kannal-
18113: tys 1990-luvulla, jolloin useissa uudistuksissa julkisten ta valtiontilintarkastajat korostavat, että verotuspää-
18114: saatavien perintä on asetettu toissijaiseksi verrattuna tösten oikeellisuutta on edelleen varmistettava ja vero-
18115: muihin tavoitteisiin. Esimerkiksi etuoikeusjärjestelmän tusmenettelyä nopeutettava niin, ettei verotettavantoi-
18116: muutokset, velkajärjestelylaki ja yrityssaneerauslaki minta vaarannu. Verotusta koskevan lainsäädännön
18117:
18118:
18119: 132
18120: jatkuvien uudistusten vuoksi tulisi erityistä huomiota työssä eri viranomaisten kanssa. Valtiontilintarkastaji-
18121: kiinnittää myös verohallinnon henkilöstön lisäkoulutuk- en käsityksen mukaan viranomaisyhteistyötä tulisi ke-
18122: seen. hittää edelleen ja poistaa vielä olemassa olevia yhteis-
18123: Verotuksen uskottavuuden kannalta verovalvonnan työn esteitä tehokkaasti.
18124: tulee olla suunnitelmallista, kattavaa ja toistuvaa. Li- Rikoshyödynjäljittämisryhmien toimintamalli on
18125: säksi verovalvontatoimet kohdistetaan valikoiluihin osoittautunut varsin tehokkaaksi mm. verorikoksilla
18126: riskiryhmiin. Verohallintoon on perustettu ryhmiä ja saadun omaisuuden jäljittämisessä ja takaisin perin-
18127: projekteja, jotka ovat erikoistuneet tiettyjen ongelma- nässä. Valtiontilintarkastajien mielestä tällaisten ryh-
18128: alueiden, kuten harmaan talouden, idänkaupan, lyhyen mien toimintaa tulisi kehittää edelleen talousrikollisuu-
18129: elinkaaren yritysten tai kenkurssien valvontaan yhteis- den torjumiseksi.
18130:
18131:
18132:
18133:
18134: Valtion henkilöstöpolitiikka teriö asetti 19.2.1997 osana valtioyhteisöhanketta
18135: valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkahank-
18136: Valtiontilintarkastajat ovat käsitelleet valtion henki- keen. Tämän tehtävänä on
18137: löstöpolitiikkaa edellisessä kertomuksessaan vuo- - tehdä valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitii-
18138: delta 1995, jossa valtion rakennus- ja kiinteistöhal- kan tilannearvio
18139: linnon uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tarkastel- - selvittää valtioyhteisön eri tehtäväalueiden
18140: tiin myös henkilöstön asemaa. Kertomuksessa vuo- sekä hallinnonalojen, virastojen ja liikelaitosten
18141: delta 1994 käsiteltiin sisäasiainministeriön hallin- toimintojen yhteiskunnallisen merkityksen ja mui-
18142: nonalalla lääninhallitusten henkilöstösupistuksia ja den erityispiirteiden vaikutus työnantaja- ja henki-
18143: valtiovarainministeriön hallinnonalalla työelämän löstöpolitiikkaan sekä
18144: kehittämistä valtionhallinnossa. - tehdä tarvittavat uudistamisehdotukset ja
18145: Valtion henkilöstöpolitiikkaa koskeva lausunto valmistella valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiik-
18146: pyydettiin kertomusvuonna tarkastuksen kohteina kaa koskevat osat eduskunnalle annettavasta hal-
18147: olleilta lääninhallituksilta. Näistä Turun ja Porin linnon kehittämisen selonteosta.
18148: lääninhallitus on nykyisin Länsi-Suomen läänin
18149: toimipaikka ja Uudenmaan ja Kymen lääninhalli- Henkilöstön määrä ja rakenne
18150: tukset ovat Etelä-Suomen läänin alueellisia palve- Organisaatiomuutokset ja säästötoimenpiteet ovat
18151: luyksiköitä. Lisäksi lausunnot pyydettiin valtioyh- supistaneet budjettitalouden piirissä olevan henki-
18152: teisön neuvottelu- ja sopijajärjestöiltä. Viimeksi löstön vuoden 1989 211 633:sta kertomusvuoden
18153: mainituista lausunnot saatiin Valtion yhteisjärjestö 122 355:een (42 %). Osa tästä supistumisesta on
18154: V1Y ry:ltä ja STTK-J ry:ltä. tapahtunut liikelaitostamisten ja yhtiöittämisten
18155: Henkilöstöpolitiikan kehittämislinjat määritel- sekä kunnallistamisten johdosta. Valtion uusimuo-
18156: tiin kokonaisvaltaisesti henkilöstökomitean ehdo- toisten liikelaitosten henkilöstömäärä nousi v.
18157: tusten perusteella valtioneuvoston 7.3.1991 teke- 1989-90 3 415:stä 66 516:een ja väheni siitä
18158: mässä periaatepäätöksessä valtion henkilöstöpoli- 4 746:een v. 1996. Kasvuun vaikutti se, että mm.
18159: tiikan ja -hallinnon kehittämisestä. Linjauksia on Posti- ja telelaitoksesta sekä Valtionrautateistä
18160: sen jälkeen tarkistettu ja täydennetty monin erillis- muodostettiin uusimuotoiset liikelaitokset, ja vähe-
18161: päätöksin ja -ratkaisuin. Tällaisia ovat valtiotyönan- nemiseen taas näiden laitosten yhtiöittäminen.
18162: tajan palkkapoliittinen ohjelma vuodelta 1992, val- Noin 25 000 työpaikkaa on hävinnyt kokonaan
18163: tioneuvoston periaatepäätös henkilöstöä vähen- valtioyhteisöstä: virastoista ja laitoksista, valtion
18164: nettäessä noudatettavasta henkilöstöpolitiikasta liikelaitoksista sekä niistä muodostetuista palvelu-
18165: vuodelta 1993 ja valtion henkilöstöstrategia vuo- yhtiöistä.
18166: delta 1995. Työllisyystilanteessa on yksityisen ja julkisen
18167: Henkilöstöpolitiikka otettiin uudelleen koko- sektorin ero kasvanut suureksi. Vuoden 1996 aika-
18168: naisvaltaiseen tarkasteluun, kun valtiovarainminis- na työllisyys on parantunut selvästi yksityisellä
18169:
18170:
18171: 133
18172: sektorilla. Teollisuudessa on ollut jo kolmen vuo- Työllisyysvaroin palkatut
18173: den ajan enemmän työntekijöitä lisänneitä kuin Julkiselle sektorille on otettu vakinaista henkilös-
18174: vähentäneitä työpaikkoja. Ensimmäistä kertaa tällä töä selvästi vähemmän kuin yksityiselle sektorille.
18175: vuosikymmenellä myös yksityisen palvelusektorin Julkisella sektorilla on työllisyysvaroin palkattujen
18176: työllistämissaldo on positiivinen. Julkisen sektorin työntekijöiden käyttö hyvin yleistä. Valtion yhteis-
18177: työpaikkojen vähennykset ovat hidastuneet, mutta järjestö VTY ry:n mukaan eräissä yliopistoissa,
18178: kertomusvuonna on työpaikkoja edelleen vähen- työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnossa ja ym-
18179: netty enemmän kuin lisätty. päristökeskuksissa tukityöllistämiseen tarkoitetuil-
18180: Kertomusvuoden marraskuussa budjettitalou- la varoilla palkattujen osuus on viidennes, jopa yli
18181: den henkilöstöstä työskenteli korkeakouluissa neljännes koko henkilöstömäärästä.
18182: 20,3 o/o, maanpuolustuksessa ja rajavartioinnissa Valtiontalouden tarkastusviraston Helsingin yli-
18183: 18,2 o/o, poliisi- ja pelastustoimessa 10,4 o/o, liiken- opistoa koskevan vuoden 1996 tilintarkastuskerto-
18184: teessä 8,1 o/o, valtiovarainhoidossa 7,8 o/o, yleisissä muksen mukaan käytettiin Helsingin yliopistossa
18185: aluehallintopalveluissa 7,4 o/o, tutkimuslaitoksissa työministeriön työllistämismäärärahoja 58,3 Mmk,
18186: 6,7 o/o, oikeustoimessa 5,5 o/o, ministeriöissä 4,8 o/o, jolla oli palkattuna 1 447 henkilöä. Näiden työpa-
18187: elinkeinotoiminnan palveluissa 4,1 o/o, muussa noksesta kertyi yhteensä 492 henkilötyövuotta,
18188: koulutuksessa 2,9 o/o ja muissa toiminnoissa 3,9 o/o. missä oli vuoteen 1995 verrattuna lisäystä 59 henki-
18189: Budjettitalouden henkilöstöstä on miehiä 55 o/o ja lötyövuotta eli 13,6 o/o. Koko yliopistossa v. 1996
18190: naisia 45 o/o. Liikelaitosten henkilöstöstä on miehiä tehdyistä 6 465 henkilötyövuodesta työllisyysva-
18191: 70 o/o ja naisia 30 o/o. Koko työvoimasta on miehiä roin palkattujen osuus oli näin 7,6 o/o. Työllisyysva-
18192: 52 o/o ja naisia 48 o/o. roin palkattujen määrä on koko ajan lisääntynyt,
18193: Valtion budjettitalouden henkilöstön keski-ikä samalla kun vakinaista henkilökuntaa on säästö-
18194: oli kertomusvuonna 41,6 vuotta. Naisilla keski-ikä päätösten perusteella vähennetty. Lyhyet työsuh-
18195: oli 42,1 vuotta ja miehillä 41,2 vuotta. Suurin teet hankaloittavat työtehtävien pitkäjänteistä hoi-
18196: ikäryhmä oli 45--49-vuotiaat, joita oli 17,6 o/o hen- tamista, ja jatkuvasti vaihtuvien työntekijöiden työ-
18197: kilöstöstä. Yli 45-vuotiaita oli n. 41 o/o. hönopastus sitoo vakinaisen henkilöstön työpa-
18198: Budjettitalouden henkilöstön kokonaistyövoi- nosta. Myös valtiontalouden todelliset säästöt jää-
18199: makustannukset olivat kertomusvuonna 23,1 mrd. nevät vähäisiksi.
18200: mk. Vuonna 1992 ne olivat kertomusvuoden hin- Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta
18201: noin 27,0 mrd. mk. Työvoimakustannukset henki- hyväksyi 29.4.1997 periaatteet tukityöllistettyjen
18202: lötyövuotta kohti olivat v. 1992 189 681 mk ja hoitamien tehtävien vakinaistamisesta valtionhal-
18203: kertomusvuonna 193 447 mk. Työvoimakustan- linnossa. Periaatepäätöksen mukaan valtionhallin-
18204: nusten osuus valtion menoista on laskenut vuoden non tehtävät edellyttävät korkeaa ammattitaitoa ja
18205: 1992 13,8 o/o:sta 11,6 o/o:iin v. 1996. Vastaavana aika- jatkuvuutta. Tuloksellisen ja kustannustehokkaan
18206: na työvoimakustannusten osuus bruttokansantuot- toiminnan kannalta on näin ollen perusteltua pää-
18207: teesta on vähentynyt 5,4 o/o:sta 4,0 o/o:iin. Budjetti- sääntöisesti käyttää pysyvissä tehtävissä vakinaista,
18208: valtiolla välillisten työvoimakustannusten kehitys normaaleissa palvelussuhteissa toimivaa henkilös-
18209: on ollut muihin sektoreihin verrattuna myönteinen. töä. Tukityöllistettyjä palkataan pääosin lisätehtä-
18210: Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn viin. Periaatepäätöksellä pyritään edistämään voi-
18211: työajan palkoista oli valtiolla v. 1992 70,5 o/o ja mavarojen oikeaa jakautumista valtionhallinnossa
18212: kertomusvuonna 64,1 o/o. Sektoreittain tarkasteltu- sekä samalla varmistamaan pitkäaikaistyöttömien,
18213: na tätä alhaisempi se oli kaupan sektorilla ja majoi- ikääntyvän työvoiman ja vajaakuntoisten työllisty-
18214: tus- ja ravintolasektorilla. mismahdollisuudet.
18215: Viime vuosina on ansiokehitys muilla sektoreilla Valtion virastoissa työskentelevän tukityölliste-
18216: ollut nopeampaa kuin budjettivaltiolla. STTK-J ry tyn henkilöstön työpanos on n. 8 000 henkilötyö-
18217: huomauttaa lausunnossaan, että valtio työnantaja- vuotta, joista n. 4 500 henkilötyövuotta on kohden-
18218: na on näin menettänyt kilpailukykyään. Tästä voi nettu pysyviin tehtäviin. Päätöksen mukaan on
18219: seurata, että valtio ei pysty pitämään palvelukses- tarkoituksenmukaista vakinaistaa v. 1998-99 yh-
18220: saan tai palkkaamaan kyvykkäitä henkilöitä tai että teensä n. 3 OOO:a henkilötyövuotta vastaava määrä
18221: työmarkkinarauha muutoin häiriytyy. Henkilöstö- henkilöstöä. Vakinaistaminen rahoitetaan siirtä-
18222: strategioita mietittäessä onkin STTK-J ry:n mukaan mällä työvoimapolitiikan toimeenpanomäärärahaa
18223: pystyttävä arvioimaan eri toimenpiteiden vaikutuk- virastojen toimintamenomäärärahoiksi yhteensä n.
18224: set tulevaisuudessa ja näin estämään haitalliset 340 Mmk.
18225: seuraukset.
18226:
18227:
18228: 134
18229: Kertomusvuonna valtion virastoihin tukityöllis- Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus valtion
18230: tettyjen palkkausmenot olivat arviolta n. 940 Mmk. budjettitalouden koko henkilöstöstä on n. 21 %.
18231: Vuoden 1997 huhtikuun lopussa annetussa periaa- Vuonna 1996 määräaikaisessa palvelussuhteessa
18232: tepäätöksessä arvioitiin menojen olevan v. 1997 oli 26 000 henkeä. Määrään ei sisälly työllisyysva-
18233: 840 Mmk, joten tukityöllistämisen palkkaoksiin roin palkatut, joita esim. v. 1996 oli 7 180. Määräai-
18234: valtionhallinnossa jäisi siirron jälkeen 500 Mmk tai kaisessa palvelussuhteessa olevista arviolta kol-
18235: enemmän. manneksella on ns. taustavirka. Niiden määräai-
18236: Vakinaistettavan henkilöstön tehtävärakenne ja kaisten virkamiesten, joilla ei ole taustavirkaa,
18237: palvelussuhteen ehdot määritellään virastojen pää- osuus budjettitalouden henkilöstöstä oli v. 1996
18238: töksillä. Vakinaiset tehtävät täytetään periaatepää- arviolta 14 %.
18239: töksen mukaan voimassa olevien, normaalien työ- Määräaikaisoutta käytetään valtionhallinnossa
18240: hönottomenettelyjen mukaisesti. joko hoidenavaan tehtävään tai viraston toimintaan
18241: Jotta vakinaistamisella olisi mahdollisimman liittyvästä perusteliosta syystä. Perusteetonta mää-
18242: suotuisa työllisyysvaikutus, tulisi VfY ry:n mukaan räajaksi nimittämistä koskevista korvausvaatimuk-
18243: pysyviin tehtäviin rekrytointi pääsääntöisesti suo- sista yhteensä 11 on ratkaistu lainvoiman saaneilla
18244: rittaa aikaisemmin näitä tehtäviä hoitaneiden jou- päätöksillä. Näistä kahdessa tapauksessa virasto on
18245: kosta sekä niihin tehtäviin, joihin tukityöllistettyjä velvoitettu maksamaan korvausta perusteetlomas-
18246: on käytetty. ta määräajaksi nimittämisestä. Yhdeksän korvaus-
18247: vaatimusta on hylätty.
18248: Epätyypilliset työsuhteet Määräaikaisilla tehtävillä voidaan lisätä valtion
18249: Joulukuun alussa 1994 voimaan tulleella valtion henkilöstön liikkuvuutta ja monipuolistaa työkoke-
18250: virkamieslailla (750/94) uudistettiin perusteet ni- musta sekä tarjota ainakin määräaikaisia työmah-
18251: mittää valtion virkamiehiä määräajaksi. Tämä vah- dollisuuksia valtion palveluksessa mm. nuorille
18252: visti huomattavasti määräajaksi nimitetyn virkamie- työntekijöille.
18253: hen oikeudellista asemaa valtionhallinnossa. Lain Osa-aikatyön käyttöä on viime vuosina pyritty
18254: 9 §:n 1 momentin mukaan virkamieheksi virkasuh- lisäämään valtionhallinnossa sekä henkilöstöme-
18255: teeseen voidaan nimittää määräajaksi, jos työn nojen säästämiseksi että työllisyysnäkökohtiin ve-
18256: luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvi- doten.
18257: en tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai Hallituksen ja keskeisten työmarkkina- ja mui-
18258: harjoittelu edellyttävät määräaikaista virkasuhdet- den etujärjestöjen 27.5.1996 talous- ja työllisyysti-
18259: ta. Säännöksen 2 momentin mukaan virkaan voi- lanteesta ja eräistä sen edellyttämistä toimenpiteistä
18260: daan nimittää määräajaksi, jos viran luonteeseen tai käymien neuvottelujen mukaisesti valtiovarainmi-
18261: viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy sitä vaatii. nisteriö suositteli kesäkuussa 1996 ministeriöille ja
18262: Virat, joihin on aina nimitettävä määräajaksi, sääde- virastoille työllisyyttä edistävien työaikakokeilujen
18263: tään 3 momentin mukaan asetuksella. Vuonna valmistelua ja käyttöönottoa. Kyseinen kirje sisälsi
18264: 1994 annetussa asetuksessa mainitaan tällaisina kannanottoja myös osa-aikatyön käyttämisestä val-
18265: virkoina mm. eräät lainsäädäntöneuvoksen ja tionhallinnossa.
18266: -johtajan virat, tietosuojavaltuutetun, tutkimuskes- Mainitussa kirjeessä todettiin, että useat valtion
18267: kuksen ylijohtajan ja tutkimusjohtajan virat, tutki- tehtävät ministeriöissä ja virastoissa edellyttävät
18268: musprofessorin virat, maaherran virat ja valtakun- henkilöstöitä vastuuta laaja-alaisista kokonaisuuk-
18269: nansovittelijan virat. sista ja tuloksesta. Tehtävät edellyttävät korkeaa
18270: Virkamiehellä, joka on ilman 9 §:n 1 tai 2 mo- koulutusta, asiantuntemusta, ammattitaitoa, moni-
18271: mentissa säädettyä perustetta nimitetty määräajaksi taitoisuotta ja pitkää kokemusta. Työtä jaettaessa
18272: tai ilman pätevää syytä toistuvasti peräkkäin nimi- usealle ja järjestettäessä osa-aikaiseksi tulee varmis-
18273: tetty mainittujen säännösten nojalla määräajaksi, taa, että jakaminen on tarkoituksenmukaista. Var-
18274: on oikeus saada virastolta 6--24 kk:n palkkaa sinkin suurten virastoyksiköiden monenlaisissa
18275: vastaava korvaus. Korvauksen määrää virkamies- tehtävissä työn jakaminen voidaan toteuttaa toi-
18276: lautakunta. minnan kärsimättä ja jopa siten, että se tehostuu.
18277: Valtion työsopimussuhteiseen henkilöstöön so- Valtion työmarkkinalaitos on pyrkinyt edistä-
18278: velletaan työsopimuslakia, joka sääntelee mm. mään osa-aikatyön käyttöönottoa ja osaltaan vai-
18279: määräajaksi nimittämisen perusteet ja määräajaksi kuttanut osa-aikatyön palvelussuhteen ehtojen ke-
18280: nimitetyn oikeudellisen aseman. Työsopimussuh- hittymiseen.
18281: teisia on valtion budjettitalouden henkilöstöstä Vapaaehtoisuuteen perustuvia osa-aikatyöjär-
18282: 23%. jestelyjä on useita: osittainen virkavapaus tai muu
18283:
18284:
18285: 135
18286: vapaus työstä, osa-aikatyöasetuksen mukainen kilöstöpolitiikkahankkeen tarkasteltavana on mm.
18287: osa-aikatyö, osittainen hoitovapaa, opintovapaa, ydinvaltion henkilöstöresurssien määrän ja raken-
18288: osa-aikaeläke ja työllisyysasetuksen mukainen osa- teen varmistaminen kustannustehokkaasti ja siten,
18289: aikalisä. että tulosohjausprosessissa voidaan objektiivisesti
18290: Myönteisellä suhtautumisella vapaaehtoisen ja tasapuolisesti arvioida resurssien ja toiminnoille
18291: osa-aikatyön käyttöön voidaan esim. tukea henki- asetettavien tavoitteiden ja niiden saavuttamisen
18292: löstön omaehtoista opiskelua tai helpottaa lasten- suhdetta sekä kohdentaa tuloksellisuushyöty oi-
18293: hoitoon liittyviä ongelmia. Erityisesti osa-aikaelä- kein.
18294: kettä käyttäen voidaan virastojen ja laitosten palve-
18295: luksessa säilyttää kokenutta ja ammattitaitoista Rationalisointi-, saneeraus- ja uudistustoimien
18296: henkilöstöä. kohdentuminen henkilöstöön
18297: Palvelussuhteen ehdoista sovittaessa on nouda- Liikelaitostamisten ja yhtiöittämisten sekä kunnal-
18298: tettu lähestymistapaa, jonka mukaan osa-aikaisen listamisten johdosta on n. 90 000 henkilötyövuotta
18299: henkilöstön palvelussuhteen ehtojen tulee vastata vastaava henkilöstömäärä siirtynyt pois budjettita-
18300: kokoaikaisen henkilöstön palvelussuhteen ehtoja. louden piiristä. Näiden toimenpiteiden yhteydessä
18301: Tämä koskee myös vuosilomaetuuksia. yleensä koko siirtyvän toiminnon henkilöstö on
18302: Valtiovarainministeriön kirjeessä korostetaan, siirtynyt sellaisenaan uuteen organisaatioon.
18303: että osa-aikatyöhön siirtyminen ei saisi olla vain Valtionhallinnon henkilöstömäärän muusta vä-
18304: henkilön oman aloitteellisuuden varassa, vaan esi- hentymisestä elin. 13 000 henkilötyövuodesta suu-
18305: miesten tulisi suhtautua myönteisesti tähän työ- rin osa eli n. 10 800 henkilötyövuotta johtuu halli-
18306: aikamuotoon ja helpottaa osa-aikatyöhön siirtymis- tusten päätöksistä supistaa henkilöstömäärää. Lo-
18307: tä mm. tarvittavien töiden uudelleenjärjestelyjen put ovat johtuneet sopeutumisesta tehtäviin ja mää-
18308: avulla. Osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli kerto- rärahoihin.
18309: musvuonna ilman työllisyysvaroin palkattuja 5 200 Hallituksen v. 1989-91 tekemien kolmen hen-
18310: henkeä. Työllisyysvaroin palkatut mukaan lukien kilöstömäärän supistamista koskevan periaatepää-
18311: osa-aikatyössä oli yhteensä 9 500 henkeä. töksen mukaiset supistamisvelvoitteet jakautuivat
18312: hallinnonaloittain suunnilleen seuraavasti. Ne to-
18313: Henkilöstötarpeen määrittely teutettiin pääosin kertomusvuoteen mennessä.
18314: Valtion henkilöstömäärä kasvoi v. 1970--90 keski-
18315: määrin yhdellä prosentilla vuodessa. Tämä kasvu Pääluokka Henkilötyövuosia
18316: tapahtui liikelaitosten puolella. Siinä osassa hallin- VNK 30
18317: toa, joka on nykyisin budjettitalouden piirissä, UM 110
18318: henkilöstömäärä laski v. 1970-90 keskimäärin OM 410
18319: 0,9 o/o:lla vuodessa. SM 950
18320: Henkilöstömäärän mittayksikkönä oli vielä PLM 1 680
18321: VM 1 600
18322: 1980-luvulla tyypillisesti virka tai vakanssi. Myös OPM 2 200
18323: henkilöstökehykset perustuivat pitkälti vakanssi- MMM 770
18324: ajatteluun, joskin niissä oli edetty jonkin verran LM 1 860
18325: työpanoksen tarkemman mittaamisen suuntaan. KTM 530
18326: STM 220
18327: Tämä välimuoto oli riittävä henkilöstökehysten TM 280
18328: päätarkoituksen kannalta eli henkilöstömäärän YM 160
18329: säätelemiseksi. Yhteensä 10 800
18330: Tulosohjauksen toteutuessa on sekä virastoissa
18331: että ministeriöissä ollut kiinnitettävä enemmän
18332: huomiota tuloksellisuuden ja tuottavuuden sekä Näiden hallinnonaloittain määrättyjen supistus-
18333: laadun edistämiseen ja mittaamiseen. Tätä varten ten toteutus on ollut hallinnonalojen ja virastojen
18334: ovat tarpeen myös edistyneemmät henkilöstöpa- omana asiana. Tarkkoja tietoja ei ole siitä, miten
18335: noksen varmistamis-, kehittämis- ja seurantamene- supistukset ovat kohdistuneet eri henkilöstöryh-
18336: telmät Keskeinen niistä on valtiolla yleistymässä miin. Valtiovarainministeriö kuitenkin arvioi saa-
18337: oleva henkilöstötilinpäätösmenettely, HTP. miensa tietojen perusteella, että supistamiset on
18338: Lisäksi on keskeistä selvittää resurssien ja tehtä- kohdistettu valtionhallinnon ja sen toimintaproses-
18339: vien oikeasuhteisuutta sekä yleensä että hallinnon- sin uudistuessa vanhentuneisiin, tarpeettomiksi
18340: alojen ja toimintojen välillä. Valtioyhteisöhankkeen käyneisiin ja vähemmän tärkeisiin tehtäviin ja toi-
18341: osahankkeena asetetun valtion työnantaja- ja hen- mintoihin. Vähennysten painopiste on todennäköi-
18342:
18343:
18344: 136
18345: sesti ollut suorittavissa tehtävissä. Organisaatiouu- netty vuodesta 1993 marraskuun 1996 loppuun
18346: distuksissa on tosin voitu kokonaisia yksikköjä mennessä yhteensä 35 Mmk. Määrärahan hakemi-
18347: lakkauttaa ja siinä yhteydessä sekä muutoinkin sesta ja myöntökriteereistä valtiovarainministeriön
18348: karsia erityisesti hallintotehtäviä. henkilöstöosasto on tiedottanut virastoille ja laitok-
18349: Henkilöstön vähentäminen on toteutettu valta- sille joulukuussa 1993 (VM 48/01/93).
18350: osaltaan luonnollisen poistuman kautta. Budjettita- Seuraavasta Kymen lääninhallitusta koskevasta
18351: louden sisäiset 1990-luvulla tehdyt organisaatio- asetelmasta käyvät ilmi keinot, joita lääninhallituk-
18352: muutokset on pääosin toteutettu ilman irtisanomi- set ovat käyttäneet henkilöstönsä sopeuttamiseen.
18353: sia. Lukuun ottamatta eräitä toimintojen yhtiöittä- Kymen lääninhallitus sai v. 1994-96 valtiovarain-
18354: mistilanteita on valtionhallinnon vakinaista henki- ministeriöltä 402 000 mk:n määrärahan, josta se
18355: löstöä irtisanottu tuotannollis-taloudellisilla syillä v. käytti 316 000 mk seuraavasti:
18356: 1993-96 n. 700.
18357: Irtisanominen on ollut liikelaitoksissa ja uusissa Sopeuttamistoimet mk
18358: yhtiöissä selvästi yleisempää kuin budjettivaltiolla. Esimiesten valmennus ja tuki 15 000
18359: Laajamittaista irtisanominen oli mm. Posti- ja tele- Työterveyshuollon palvelut 72 000
18360: laitoksessa kohta liikelaitostamisen jälkeen. Vielä Uudelleen sijoitettavien koulutus
18361: v. 1996 postista vähennettiin 560 ja v. 1997 elokuun uusiin tehtäviin 126 000
18362: loppuun mennessä 556 henkeä. Yrittäjäkoulutus ja yrittäjyyden edistäminen 1 000
18363: Työpaikan haku -seminaari 10 000
18364: Valtioneuvosto teki kesällä 1993 periaatepää- Omaehtoisen koulutuksen tuki 68 000
18365: töksen henkilöstöä vähennettäessä noudatettavas- Henkilökierron tuki 24 000
18366: ta henkilöstöpolitiikasta. Siinä vahvistettiin yhteiset
18367: periaatteet ja menettelytavat valtionhallinnon muu-
18368: tostilanteissa. Vastuu henkilöstön aseman suunnit- Kuntoutustarpeet hoitaa työterveyshuolto, jolla
18369: telusta ja uudelleensijoittamisen tukemisesta on on ollut apuna työolokyselyjen tulokset kuntou-
18370: työnantaja virastolla. Henkilöstövoimavarasiirrot vi- tuksen suuntaamisessa. Kymen lääninhallituksessa
18371: rastojen ja hallinnonalojen välillä sekä keskitetty on kuntoutusyhdyshenkilö, joka osaltaan avustaa
18372: määräraha valtion talousarviossa irtisanotun tai irti- kuntoutuksen tarpeessa olevia. Kertomusvuoden
18373: sanomisuhan alaisen henkilöstön tukitoimiin ovat alkupuolelta lähtien lääninhallituksessa on toimi-
18374: olleet pääasialliset virastojen käytössä olevat väli- nut myös ns. TYKY-ryhmä, joka vastaa henkilöstön
18375: neet muutoksen hallinnassa. fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn yllä-
18376: Lääninhallintohankkeesta tehtiin päätös kesällä pitämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnitte-
18377: 1993. Se edellytti henkilöstön vähenevän 40 o/o:lla ja lusta ja toteutuksen valmistelusta. Vastaavia toimia
18378: toimintamenojen 45 o/o:lla vuoden 1996 loppuun on tehty myös muissa lääninhallituksissa.
18379: mennessä. Lääninhallituksilta siirrettiin pois tehtä- Uudenmaan lääninhallituksen henkilöstömeno-
18380: viä, ja ne saivat eräitä uusia tehtäviä. Siirtyvien jen säästövelvoite toteutettiin lähinnä virkasiirtojen
18381: tehtävien mukana alueellisiin ympäristökeskuksiin avulla sekä erilaisin sopeuttamisohjelmin. Virka-
18382: siirtyi lääninhallitusten henkilöstöä. siirrot ovat koskeneet lääninhallituksen kaikkia
18383: Lääninhallintohankkeen henkilöstöjaosto teki henkilöstöryhmiä. Asiantuntevaa, koulutettua hen-
18384: suosituksen henkilöstön tukiohjelmaksi lääninhal- kilöstöä on siirtynyt muille hallinnonaloille, mutta
18385: lituksissa. Kukin lääninhallitus teki sen pohjalta tehtävät ovat kuitenkin pysyneet lääninhallitukses-
18386: oman tukiohjelmansa, johon haki keskitettyä mää- sa. Nimittämiskiellon ja rajoitetun rekrytointikiel-
18387: rärahaa valtiovarainministeriöltä. Tavoitteena oli lon vuoksi lakisääteisiä tehtäviä varten on varojen
18388: selvitä sopeutuksesta ilman irtisanomisia. Aluksi puutteessa jouduttu palkkaamaan henkilöstöä työl-
18389: jätettiin auki tulevat virat täyttämättä, ja sitten teh- lisyysvaroin puoleksi vuodeksi kerrallaan. Tämän
18390: tiin sekä sisäisiä siirtoja että siirtoja muualle. vuoksi lääninhallitus on joutunut ilmoituksensa
18391: Valtion talousarviossa on vuodesta 1993 ollut mukaan tarkistamaan uudelleen kantansa sisä-
18392: momentilla 28.80.21 määräraha henkilöstön so- asiainministeriön virkasiirtosuositukseen.
18393: peuttamisen vaatimiin tukitoimiin. Se oli v. 1993 5 Turun ja Porin lääninhallituksen lausunnossa
18394: Mmk, v. 1994 40 Mmk, v. 1995 10 Mmk, V. 1996 5 todetaan, että henkilöstöpolitiikka liittyy tulosjoh-
18395: Mmk ja v. 1997 3 Mmk. Momentti on kolmivuotinen tamisjärjestelmään, jossa keskeisinä pitäisi olla sel-
18396: siirtomääräraha. Valtiovarainministeriön henkilös- keästi määritellyt tavoitteet, toimivalta, tulosvastuu
18397: töosasto on myöntänyt määrärahaa virastojen ja ja valvonta. Lääninhallitus toivoo kiinnitettävän
18398: laitosten hakemusten perusteella henkilöstön tuki- erityistä huomiota eri hallinnonalojen väliseen ris-
18399: ohjelmien toteuttamiseen. Määrärahaa on myön- tiinohjaukseen ja tapahtuneisiin toimivallan leik-
18400:
18401:
18402: 137
18403: kauksiin. Ristiinohjausongelmaa käsitellään tässä teen. Arvoituja palkkausmenoja ei ole pakko bud-
18404: kertomuksessa sosiaali- ja terveysministeriön hal- jetoida, jolloin järjestelmän soveltamisesta aiheutu-
18405: linnonalalla lääninhallitusten sosiaali- ja terveysyk- vat menolisäykset voivat jäädä toteutumatta tai
18406: siköiden kohdalla. realisoitua vain muiden virkamiesten ja työntekijöi-
18407: Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän den lomautusten tai irtisanomisten kautta. VfY ry
18408: selvityksen mukaan muutoksen hallinnan välineis- kiinnittää valtiontilintarkastajien huomiota tähän
18409: tä on riittävä. Parantamisen varaa katsottiin olevan ongelmaan, koska se hidastaa uusien järjestelmien
18410: käytännön toteutuksessa, muutosten suunnittelus- käyttöönottoa ja osaltaan heikentää yhteistyösuh-
18411: sa, toimintatavassa ja tiedotuksessa. (VM:n työryh- teita virastoissa.
18412: mämuistiaita 1996:16). Esimerkkinä mainittakoon yliopistojen ja kor-
18413: keakoulujen yleisessä työehtosopimuksessa
18414: Valtion palkkausjärjestelmän uudistaminen 21.12.1993 sovittu kiinteistönhuolto- ja talousalan
18415: Valtiotyönantajan yhteisötason yleiset palkkapoliit- henkilöstön uusi palkkausjärjestelmä, joka otettiin
18416: tiset tavoitteet asetettiin valtion työmarkkinalaitok- ensimmäisessä vaiheessa käyttöön Helsingin yli-
18417: sen 15.6.1992 julkistamassa palkkapoliittisessa oh- opistossa huhtikuun 1994 alusta. Helsingin yliopis-
18418: jelmassa. Ohjelman mukaan palkkapolitiikan ensi- tolta saadun muistion mukaan palkkausjärjestelmä
18419: sijaisena tavoitteena on tukea organisaatioiden tu- muodostuu työkohtaisesta, tehtävien vaativuuteen
18420: loksellista toimintaa ja johtamista. Palkkauksen on perustuvasta palkanosasta ja henkilökohtaisesta
18421: oltava kannustavaa, oikeudenmukaista ja samanar- työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta. Työ-
18422: voista. Tämä toteutuu parhaiten porrastamaHa pal- kohtainen palkanosa perustuu tehtävien vaativuu-
18423: kat työn vaativuuden, henkilökohtaisen työsuori- den arviointiin, jossa otetaan huomioon työtaito-
18424: tuksen ja työyhteisön yhteisen tuloksen mukaan. vaatimukset, vastuu sekä olosuhdehaitat ja rasituk-
18425: Lisäksi palkkauksen on oltava oikeassa suhteessa set. Työkohtaisen palkanosan keskinäisistä suh-
18426: valtiosektorin ja muiden työmarkkinasektoreiden teista on sovittu työehtosopimuksessa.
18427: palkkauksiin. Palkkapolitiikan ja palkkaperustei- Henkilökohtaisen palkanosan suuruus määräy-
18428: den on oltava henkilöstön tiedossa ja hyväksymiä. tyy esimiehen suorittaman tuloksellisuuden ja hen-
18429: Palkkauksen tulee ohjelman mukaan joustaa muu- kilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin perusteel-
18430: toksen suuntaan töiden ja työsuorituksen muuttu- la. Tulostason arviointikriteerejä ovat: ammatinhal-
18431: essa sekä palkanmaksuvaraan vaikuttavien tekijöi- linta, työsaavutus, palvelu- ja vuorovaikutuskyky,
18432: den muuttuessa. yhteistyö- ja auttamishalu, vastuuntunto, ideointi-
18433: Palkkausjärjestelmien kehittämistä koskevat pe- ja uudistumiskyky sekä johtamis- ja ohjaamiskyky.
18434: riaatteet ovat sisältyneet valtiovarainministeriön ja Johtamis- ja ohjaamiskykyä käytetään vain työnjoh-
18435: pääsopijajärjestöjen välisiin keskustason virka- ja totehtävissä olevia arvioitaessa. Arviointiasteikko
18436: työehtosopimuksiin vuodesta 1993 alkaen. Näiden on 5-luokkainen.
18437: osapuolten välillä on 13.5.1997 tehty lisäksi periaa- Henkilökohtaisen palkanosan suuruus riippuu
18438: tesopimus uusien palkkausjärjestelmien edistämi- arvioinnissa saatujen pisteiden määrästä siten, että
18439: seksi. pistemäärä 6-12 ei oikeuta saamaan henkilökoh-
18440: Uusista palkkausjärjestelmistä on tehty kattavat taista lisää lainkaan ja pistemäärän 13-30 osalta
18441: virka- ja työehtosopimukset Säteilyturvakeskukses- jokainen piste merkitsee n. 1,5 o/o työkohtaisesta
18442: sa, Tielaitoksessa, Maatalouden tutkimuskeskuk- palkasta. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on
18443: sessa, Valtion taidemuseossa, Ajoneuvohallinto- siten 0-27 % työkohtaisesta palkasta.
18444: keskuksessa ja sisäasiainministeriössä. Lisäksi Hel- Siivoojien palkkausryhmiin sijoittelua on käsitel-
18445: singin yliopiston työehtosopimuksessa on sovittu ty seurantaryhmässä. Sijoittelun perusteena ovat
18446: kiinteistönhuolto- ja talousalan henkilöstön osalta olleet siivoustyönjohtajien esitykset, jotka pohjau-
18447: tällaisesta järjestelmästä. Näiden järjestelmien pii- tuvat työehtosopimuksen tehtävien vaativuusluo-
18448: rissä on kaikkiaan n. 6 000 palkansaajaa. kituksen kuvaukseen.
18449: Edellä mainituista sopimuksista Ajoneuvohallin- Siivoojien henkilökohtainen työsuoritus on ar-
18450: tokeskuksen sopimus tehtiin v. 1996 ja sisäasiain- vioitu kerran vuodessa, ja tähän mennessä arviointi
18451: ministeriön v. 1997 sekä muut v. 1993-95. Periaa- on tehty kolme kertaa koko henkilöstölle. Uusien
18452: tesopimuksen mukaan tavoitteena on tehdä sopi- työntekijöiden arviointi tehdään kahden kuukau-
18453: mukset pääosassa muita virastoja vuosien 1997 ja den kuluttua palvelussuhteen alkamisesta. Työn
18454: 1998 aikana. tuottavuuden kasvusta syntynyttä määrärahasääs-
18455: VfY ry:n lausunnon mukaan uusien järjestelmi- töä on käytetty myös siivoojien palkkojen korotta-
18456: en suurin ongelma liittyy rahoituksen epävarmuu- miseen. Henkilökohtaisen palkanosan korotuksiin
18457:
18458:
18459: 138
18460: on käytetty vuosittain kaikkina kolmena vuotena n. kaistaan virastokohtaisesti uudistusta toteutettaes-
18461: 200 000 mk, joka on ollut vuoden palkkasummasta sa.
18462: 0,9 %. Kertomusvuonna sai 44 siivoojaa rationali- Erikseen on kehitetty valtion ylintä johtoa kos-
18463: sointihyötylisää kukin 300 mk kertakorvauksena. kevaa palkkausjärjestelmää, joka on osittain otettu
18464: Tuottavuuden kasvusta saatua markkahyötyä on käyttöön. Tämän järjestelmän yleiset tavoitteet ovat
18465: käytetty myös siivoojien koulutukseen ja työväli- samat kuin palkkausjärjestelmien uudistamisella
18466: neiden parantamiseen. muutoinkin, siis erityisesti tulosjohtamisen tukemi-
18467: Uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä sii- nen sekä valtioyhteisön ylimmän johdon johdon-
18468: voojat saivat pitää siihen asti saavuttamansa palve- mukainen palkinta. Uudessa järjestelmässä on tar-
18469: lusvuosi- ja ikälisät henkilökohtaisena palkanlisä- koitus kytkeä palkinta tulostavoitteiden saavutta-
18470: nään. Uudessa järjestelmässä näitä lisiä ei enää miseen ja henkilökohtaiseen pätevyyteen.
18471: makseta. Helsingin yliopiston ammattiosaston pää-
18472: luottamusmiehen mukaan vanhat työntekijät koke- Henkilöstön työkunnosta ja kehittämisestä
18473: vat epäoikeudenmukaiseksi sen, että pisteytysko- huolehtiminen
18474: rotukset suosivat uusia ja ohjausta tarvitsevia työn- Työstä poissaolot
18475: tekijöitä pitkään palvelleiden kustannuksella. Työn Valtionhallinnon työvoimakustannustutkimuksen
18476: tuottavuus on kasvanut ja säästöt ovat syntyneet mukaan valtion henkilöstö oli kertomusvuonna
18477: kokeneiden, itsenäiseen työhön pystyvien työnte- sairauden vuoksi poissa työstä keskimäärin 7,7
18478: kijöiden ansiosta, mutta he eivät itse saa tästä työpäivää henkeä kohti. Vastaava luku v. 1990 oli
18479: koituvaa hyötyä, vaan heidän palkkakehityksensä 8,1. Seuraavassa vuoden 1990 luvut esitetään su-
18480: on pysähtynyt. Kuitenkin heidän työmääränsä on luissa. Sairaustapauksia oli 1,4 henkilöä kohti (2,1)
18481: lisääntynyt, kun työntekijöitä on vähennetty, siivo- ja sairaustapausten kesto oli 5,5 päivää (3,9). Sai-
18482: usalueet ovat suurentuneet eikä sijaisia palkata rauslomista 1-3 päivän poissaoloja oli 69,9 o/o
18483: sairastuneiden tilalle. Yliopistolla on vaativia työ- (70,8), ja 61-180 päivän poissaoloja 1,4 o/o (0,9 o/o).
18484: tiloja kuten laboratorioita, joten siivoustyön laadus- Sairausajan palkat olivat 3,3 o/o (3,2 o/o) tehdyn työ-
18485: takaan ei voi tinkiä. ajan palkoista. Muut paikalliset poissaolot verrattu-
18486: Edellä mainitut kuuden muun viraston palkka- na tehdyn työajan palkkoihin olivat seuraavat:
18487: usjärjestelmien uudistamissopimukset noudattavat vuosilomat 15,0 o/o (14,0 o/o), lapsen syntymä ja hoi-
18488: palkkapoliittisia periaatteita niin, että niissä palkka- to 0,3 o/o (0,4 o/o), koulutusajan palkat 1,9 o/o (2,1 o/o),
18489: ukset perustuvat tehtävien vaativuuteen sekä hen- yhteistoiminta 0,1 o/o (0,1o/o) ja erilaiset virkavapau-
18490: kilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen. det 0,3 o/o (0,3 o/o).
18491: Näiden tekijöiden arviointijärjestelmät, tekijöiden
18492: keskinäiset painotukset, palkkatasot ja järjestelmi- Ennenaikaiset eläkkeet
18493: en täysimääräisen käyttöönottamisen siirtymäkau- Valtion palveluksesta työkyvyttömyyseläkkeelle
18494: det sekä muut yksityiskohdat vaihtelevat virasto- jääneiden yleisimmät tautiryhmät v. 1996 olivat
18495: kohtaisten perusteiden mukaisesti. Sama koskee mielenterveyden häiriöt ( 40,7 o/o), tuki- ja liikunta-
18496: valmisteilla ja neuvoteltavana olevia muita uusia elinten sairaudet (20,2 o/o), verenkiertoelinten sai-
18497: palkkausjärjestelmiä. raudet (9,5 o/o), hermoston ja aistimien taudit
18498: Valtioneuvoston 27.2.1997 tekemässä päätök- (9,4 o/o) ja kasvaimet (6,1 o/o).
18499: sessä vuosien 1998---2001 menokehyksiksi on to- Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi valtion pal-
18500: dettu, että valtion virastojen siirtymistä tulokselli- veluksesta ennen varsinaista eläkeikää eläkkeelle
18501: suutta parantavaan palkkausjärjestelmään jatke- siirtyneet v. 1991-96.
18502: taan. Vaikutus toimintamenomäärärahoihin rat-
18503:
18504:
18505: Vuosi Työkyvyttömyys- Yksilölliset Varhennetut Työttömyys- Yhteensä Muutos
18506: eläkkeet varhais- vanhuus- eläkkeet
18507: eläkkeet eläkkeet
18508: Määrä %
18509: 1991 1 960 2 110 221 200 4 491 -34,5
18510: 1992 1 949 1 914 288 462 4 613 2.7
18511: 1993 2 073 2 074 365 667 5 179 12,3
18512: 1994 1 827 1 592 299 842 3 120 -39,8
18513: 1995 1 626 941 208 560 3 335 6,9
18514: 1996 1172 456 169 953 2 750 -17,5
18515:
18516:
18517:
18518: 139
18519: Alkaneiden yksilöllisten varhaiseläkkeiden mää- män työn tuloksena valmistui keväällä 1997 Senio-
18520: rä on laskenut voimakkaasti vuodesta 1994 lähtien. ripolitiikan suuntaviivat -julkaisu, joka antaa tausta-
18521: Hallinnon uudelleenorganisoinnin ja sopeutuksen tietoja ja suuntaviivoja virastojen ja laitosten omille
18522: vaikutusta voi nähdä työttömyyseläkkeiden mää- senioripoliittisille ohjelmille.
18523: rän kehityksessä sekä varhennetun vanhuuseläk- Senioripolitiikan tarve on nyt erityisen korostu-
18524: keen kohdalla v. 1992-94. nut, sillä vuosituhannen vaihteessa valtion henki-
18525: löstöstä yli puolet on yli 45-vuotiaita. Senioreiksi
18526: Henkilöstön työtyytyväisyys ja työkunto määritelläänkin työntekijät, jotka ovat täyttäneet 45
18527: Työministeriön marraskuussa 1995 tekemän työ- vuotta ja joilla on n. 20 vuoden työkokemus.
18528: olobarometrin mukaan työolojen kehitys oli val- Senioripolitiikka tähtää ennen muuta työkyvyn yl-
18529: tion työpaikoilla vuoden 1995 aikana negatiivisin läpitämiseen. Tässä ovat senioreiden tarpeita vas-
18530: kaikista sektoreista. Muun muassa palkkakehityk- taava koulutus samoin kuin liikunta- ja kuntoutus-
18531: sen ei koettu reagoivan työn määrän kasvuun toisin ohjelmat merkittävässä asemassa.
18532: kuin muilla sektoreilla. Korvauksetoma ylityötä Valtiokonttori käynnisti kertomusvuoden syk-
18533: tehtiin valtiolla huomattavasti aiempaa enemmän. syllä laajan koulutushankkeen työkykyä ylläpitä-
18534: Myös työn kokeminen mielekkääksi kehittyi val- vän toiminnan edistämiseksi valtionhallinnossa
18535: tiolla heikoiten. Työntekijöiden ja henkilöstöryh- (TYKY). TYK.Yn tavoitteet ovat yhdensuuntaiset
18536: mien väliset ristiriidat lisääntyivät eniten valtiolla. senioripoliittisten linjausten kanssa ja ne tukevat
18537: Valtiosektori erottui positiivisesti siinä, että henki- toisiaan. TYKY-toiminta kohdistuu työn, työolojen
18538: löstö oli tyytyväinen henkilöstön koulutukseen ja ja työyhteisön kehittämiseen.
18539: kehittämiseen. VTY ry:n lausunnon mukaan on erittäin tärkeää,
18540: Monet virastot ovat selvittäneet henkilöstönsä että valtion virastojen ja laitosten johto ymmärtää
18541: työtyytyväisyyttä kehittämistoimien suuntaamisek- TYKY-toiminnan merkityksen ja sitoutuu tuke-
18542: si. Valtiovarainministeriön henkilöstötilinpäätös- maan sen käynnistämistä omissa työyhteisöissään.
18543: projektin valmistelema käsikirja Henkilöstövoima- Hyvällä TYKY-toiminnalla on paljon myönteisiä
18544: varojen hallintajärjestelmä julkaistiin kertomusvuo- vaikutuksia. Yksilölle hyvä työkyky merkitsee pa-
18545: den joulukuussa. Käsikirja sisältää mm. työtyytyväi- rempaa elämänlaatua ja hyvinvointia. Työyhteisöl-
18546: syyttä koskevan kyselyn ja sen toteuttamiseksi le se merkitsee parempia sosiaalisia suhteita ja
18547: tarvittavat ohjelmat levykkeillä. Käsikirjaan sisältyy parempaa toimivuutta. Työnantajan kannalta hen-
18548: myös suositukset mm. henkilöstön kehittämiseen, kilöstön hyvä työkyky merkitsee puolestaan sitä,
18549: koulutukseen, kuntoutukseen ja sairauspoissaoloi- että kukin työntekijä pystyy antamaan täyden työ-
18550: hin liittyvien tietojen, toimenpiteiden ja kustannus- panoksensa eikä sairaus- ja varhaiseläkkeelle siirty-
18551: ten seuraamiseksi. misen kustannuksia synny.
18552: Valtiovarainministeriö on viime vuosina toteut- VTY ry korostaa edelleen lausunnossaan, että
18553: tanut useita henkilöstön ja työyhteisön kehittämi- henkilöstön työkyvyn tueksi tarvitaan hyvin järjes-
18554: seen liittyviä hankkeita, joissa on ollut useita pilot- tettyä työpaikkaterveydenhuoltoa. Sen perussisäl-
18555: tivirastoja ja joiden kokemuksia on pyritty levittä- lön tulee olla sama palvelussuhteesta ja asuinpai-
18556: mään hallintoon. Tällaisia hankkeita ovat olleet kasta riippumatta. Nyt näin ei ole.
18557: Toimiva työyhteisö -hanke ja Henkilöstön kehittä- Valtion henkilöstön työpaikkaterveydenhuol-
18558: mishankkeet 0992-94) ja Tiimien edistämishanke losta vastaa suurimmalta osin valtion omistama
18559: ja Henkilöstön kehittämisstrategiahanke 0995- Medivire Työterveyspalvelut Oy. VTY ry katsoo,
18560: 96). että yhtiön tulee säilyä valtion omistuksessa. Sen
18561: Vuoden 1996 valtion työnantaja- ja henkilöstö- henkilöstön ammattitaitoa tarvitaan jatkossakin
18562: politiikan tulostavoitteisiin otettiin senioripolitiik- valtion henkilöstön tueksi muuttuvassa työelämäs-
18563: ka, ja syksyllä 1996 valtiovarainministeriön henki- sä. VTY ry:n mukaan yhtiön yksityistäminen uhkai-
18564: löstöosasto asetti työryhmän valmistelemaan se- si tätä tukea.
18565: nioripoliittista ohjelmaa valtionhallintoon. Työryh-
18566:
18567:
18568:
18569:
18570: 140
18571: Rakennemuutosten ja henkilöstömenojen sopeuttami- kaissut vuosikausien rutiininomaisen työskentelyn ja
18572: sen seurauksena on valtion budjettitalouden piirissä tehnyt työntekijät uudella tavalla näkyviksi.
18573: oleva henkilöstö vähentynyt 1990-luvulla 40 %:11a. Val- Valtiontilintarkastajat pitävät valtion palkkausjär-
18574: tionhallinnossa ei aiemmin ole saatu kokemusta orga- jestelmän uudistamista tarpeellisena. Palkkauksen tu-
18575: nisaatiomuutoksista, jotka olisivat vaikuttaneet näin lee osaltaan edistää virastojen tulostavoitteiden saa-
18576: paljon henkilöstön asemaan. Henkilöstösupistukset vuttamista. Valtiontilintarkastajat pitävättärkeänä, että
18577: pyrittiin toteuttamaan ilmanvakinaisen henkilöstön irti- palkka maksetaan tehdystä työstä eikä automaattisesti
18578: sanomista. Valtiontilintarkastajat pitävät tätä periaa- virkanimikkeen mukaan. Virkanimikkeen mukainen
18579: tetta inhimillisenä ja kannatettavana. palkka ei aina tee oikeutta naisten työlle, koska heidät
18580: Pääasialliset henkilöstön supistamiskeinot olivat rekrytoidaan usein alempiin virkoihin kuin miehet.
18581: luonnollisen poistuman hyväksikäyttö ja henkilöstön Valtiontilintarkastajat toteavat, että työmotivaatio
18582: sijoittaminen muualle valtionhallintoon tai sen ulko- on palkan ohella riippuvainen myös henkilön työtehtä-
18583: puolelle. Luonnollinen poistuma ja virkasiirrot ovat kui- vistä. Haastava ja mielenkiintoinen työ koetaan itses-
18584: tenkin vähentäneet henkilöstöä epätasaisesti, ja jäljel- sään palkitsevaksi. Alemmilla vaativuustasoilla toimi-
18585: le jääneiden työt ovatsaattaneet lisääntyä suunnittele- villa palkan merkitys työmotivaation kannalta on suu-
18586: mattomasti. Luovuttava virasto on saattanut myös me- rempi. Yksi tärkeä motivaatiotekijä on palkan suhteelli-
18587: nettää pätevintä ja keskimääräistä nuorempaa työvoi- nen taso muiden samanlaisia tehtäviä tekevien palk-
18588: maansa, koska vastaanottava virasto on saanut päät- koihin verrattuna.
18589: tää, ketkä se siirtoon halukkaista valitsee. Valtiontilintarkastajat ovattietoisia siitä, että uusien
18590: Valtion toiminnan uudelleen järjestäminen vaatii palkkausjärjestelmien käyttöönottoon liittyy monia on-
18591: usein pitkän poliittisen käsittelyprosessin,jonka aikana gelmia. Kun palkkauksen yhtenä perusteena käytetään
18592: henkilöstö joutuu sekä hoitamaan työnsä että kestä- työn tuloksellisuutta, osoittautuu pelkästään luotetta-
18593: mään voimia kuluttavaa epävarmuutta ja pitämään yllä vien ja hyväksyttävien tulosmittareiden löytäminen vai-
18594: työkuntoaan. Työntekijöiden tilannetta on voinut huo- keaksi. Vaarana on myös virastojen ja laitosten välisen
18595: nontaa johdon tuen riittämättömyys, koska johto on epätasa-arvon lisääntyminen, kun palkkauksesta päät-
18596: ollut usein samalla tavalla epävarmassa asemassa täminen ja sen rahoitus tulee kunkin viraston sisäiseksi
18597: kuin muu henkilöstö. Tästä on saattanut seurata, että asiaksi. Valtiontilintarkastajien mielestä valtion palk-
18598: tiedotus on ollut henkilöstön kannalta puutteellista ja kausjärjestelmän uudistamisessa onkin edettävä hyvin
18599: että työn uudelleen jakoon ei ole väen vähennyttyä harkiten.
18600: kiinnitetty tarpeeksi huomiota, vaan työmäärä on voi- Kun pyritään saamaan aikaan tulosta, on oikeuden-
18601: nut jakautua epäoikeudenmukaisesti. mukaisen palkan ohella syytä muistaa myös muut hen-
18602: Toiseen valtion virastoon siirtyneiden mukana ovat kilöstöä positiivisesti motivoivat keinot, kuten koulutus,
18603: siirtyneet myös heidän virkaansa vastaavat resurssit. kannustava työilmapiiri ja aito kiinnostus henkilöstön
18604: Luovuttavan viraston tehtävät eivät aina ole vähenty- työtä ja hyvinvointia kohtaan.
18605: neet samassa suhteessa kuin sen voimavarat. Tähän Henkilöstön ikääntymistä pidetään yksimielisesti
18606: ongelmaan on haettu ratkaisua käyttämällä tukityöllis- vaaativana haasteena valtion henkilöstöpolitiikalle.
18607: tettyjä myös lakisääteisiin tehtäviin. Tällaiset tehtävät Suhtautuminen ikääntyviin on ollut myös ristiriitaista.
18608: on valtiovarainministeriön periaatepäätöksen mukaan Toisaalta heitä on ohjattu eläkkeelle uudelleenorgani-
18609: tarkoitus vakinaistaa v. 1998-99. Vakinaistamiseen sointi- ja sopeutusvaiheessa, toisaalta pyrkimyksenä
18610: tarvittavaa määrärahaa ei ole kuitenkaan osoitettu on pitää heidät mahdollisimman pitkään työelämässä
18611: vuoden 1998 talousarvioesityksessä esim. lääninhalli- kuntouttavien toimepiteiden avulla. On myös huomat-
18612: tuksille, joissa virkasiirtojen ja virkojen täyttökiellon tava, että organisaatiouudistukset asettavat erityisiä
18613: vuoksi on jouduttu turvautumaan tukityöllistettyjen työ- vaatimuksia juuri pitkään työelämässä olleille, tietyn
18614: panokseen. Lisäksi hajautumisesta eri toimipisteisiin työkulttuurin sisäistäneille työntekijöille, jotka joutuvat
18615: on aiheutunut lääninhallinnolle käytännön hankaluuk- organisaatioita yhdistettäessä kehittämään yhteistyö-
18616: sia. Valtiontilintarkastajien mielestä valtiotyönantajan tä toisenlaiset työtavat omaksuneiden työtoverien
18617: tulisi kiinnittää erityistä huomiota tehtävien ja resurs- kanssa. Valtiontilintarkastajien mielestä tällaisiin orga-
18618: sien oikeaan mitoitukseen. nisaatioihin olisi voitava rekrytoida nuoria ja päteviä
18619: Positiivisina asioina voidaan todeta, että henkilös- työntekijöitä.
18620: tön kehittämiseen ja koulutukseen on muutosvaihees- Valtion henkilöstöstrategia 1995:n yhtenä aiheena
18621: sa erityisesti panostettu. Uudet ja vaativammat tehtä- ovat arvot ja etiikka. Sen mukaan virkamiehen toimin-
18622: vät on koettu myös innostavana haasteena. Myöntei- taan eivät saa vaikuttaa henkilökohtaiset sympatiattai
18623: senä on saatettu pitää myös sitä, että muutos on kat- antipatiat eikä oman edun tavoittelu. Henkilöstöstrate-
18624:
18625:
18626:
18627: 141
18628: gian mukaan valtiotyönantaja arvostaa tuloksellisuutta saavuttamiseksi. Valtion tulee työnantajana toimia niin,
18629: ja jatkuvaa kehittämistä. Valtiontilintarkastajien mie- että työntekijät voivat sitoutua tulostavoitteisiin ja hy-
18630: lestä henkilöstöä ei tule nähdä vain välineenä tulosten väksyä keinot, joilla niihin pyritään.
18631:
18632:
18633:
18634:
18635: 142
18636: Opetusministeriön hallinnonala
18637:
18638:
18639:
18640:
18641: Koulutuspolitiikan suuntaviivat sen ulkopuolella tapahtuva koulutus on myös tär-
18642: keässä asemassa. Koulutus nähdään inhimillisen
18643: Vuosikymmenen alun talouslama johti mm. siihen, pääoman tuottamisena, ja tiedon uskotaan ratkai-
18644: että myös julkiset koulutusbudjetit ovat kriittisen sevasti vaikuttavan yhteiskunnan kehitykseen. Ker-
18645: tarkastelun kohteena monissa OECD-maissa. Kes- tomusvuonna OECD-maiden opetusministeriko-
18646: kustelua käydään mm. koulutukseen pääsystä, kous hyväksyi elinikäisen oppimisen tärkeäksi ke-
18647: käytettävissä olevien resurssien jakautumisesta eri hitysstrategiaksi. Aikuiskoulutuksen ohella käsite
18648: koulutustasoille ja -muodoille, institutionaalisista sisältää hyvän peruskoulutuksen ja tukitoimet, joil-
18649: eroista sekä julkisen ja yksityisen sektorin kautta la epäonnistumista ja yhteiskunnasta syrjäytymistä
18650: koulutukseen kanavoitavista resursseista. Eri int- voidaan välttää. Oppiruisyhteiskunnassa korostu-
18651: ressiryhmät haluavat tietää, mitä verovaroilla saa- vat myös kansainvälistyminen ja tasa-arvo.
18652: daan aikaan. Korkea työttömyys on osaltaan lisän- Julkishallintoa koskevat yleispoliittiset linjauk-
18653: nyt keskustelua koulutuksen tarjonnan ja työelä- set ovat vaikuttaneet maassamme harjoitettavaan
18654: män tarpeiden paremmasta yhteensovittamisesta. koulutuspolitiikkaan. Länsi-Euroopasta juontuvan
18655: OECD:ssä ja sen jäsenmaissa on kehitetty uusia perinteen mukaisesti julkishallinto vastasi mm. pe-
18656: ohjaus- ja arviointimenetelmiä tukemaan koulutus- ruskoulu-uudistuksesta ja hyvinvointipalvelujen
18657: poliittista päätöksentekoa. kehittämisestä maassamme. Järjestelmiä luotaessa
18658: Taloudellisten seikkojen lisäksi OECD-maiden keskeinen tavoite oli alueellinen yhdenmukaisuus.
18659: 1990-luvun koulutuspolitiikkaan vaikuttavat seu- Erityisesti tällä vuosikymmenellä julkishallinnon
18660: raavat tekijät: kehittämisessä on korostunut yrityskulttuuri, joka
18661: Ensimmäinen tärkeä haaste on koulutusympä- on tyypillistä Yhdysvaltain julkishallinnossa. Julkis-
18662: ristön muuttuminen. Tiedon määrän kasvu, tekno- hallinnossa siirryttiin tulosjohtamiseen, ja sen seu-
18663: logian muutokset, median laajeneva vaikutus yh- rauksena on ryhdytty korostamaan tehokkuutta ja
18664: teiskunnassa, talouden uusi rakenne, työmarkkina- vaikuttavuutta. Valtion viranomaispalveluja kilpai-
18665: muutokset ja uudet taitovaatimukset, väestön lutetaan ja palveluista peritään maksuja.
18666: ikääntyminen, ympäristöuhat ja huumeet, asennoi- Yleiset yhteiskunnalliset pyrkimykset, kuten
18667: tuminen julkiseen hallintoon ja palvelujen rahoi- kuntien päätösvallan lisääminen, ovat myös heijas-
18668: tukseen, sosiaalisuuden kehitys markkinataloudes- tuneet koulutuspolitiikkaan. Se oli taustalla, kun
18669: sa sekä maiden lisääntyvä poliittinen, taloudellinen peruskoulussa päätösvaltaa hajautettiin 1980-luvun
18670: ja kulttuurinen riippuvuus toisistaan johtavat sii- loppupuolella. Valtionosuusuudistus ja kertomus-
18671: hen, että koulutuspolitiikkaa joudutaan koroste- vuonna hyväksytty lääninhallintouudistus ovat jat-
18672: tummin tarkastelemaan osana muuta yhteiskunta- koa tälle kehitykselle. Paikallisilla päätöksillä usko-
18673: politiikkaa. taan päästävän tarkoituksenmukaisempiin ratkai-
18674: Toisaalta koulutuspolitiikassa korostuu koulu- suihin kuin keskushallinnon päätöksillä. Toisaalta
18675: tuksen laatu. Akateemisten näkökohtien sijaan koulujen päätösvallan lisäämistä on perusteltu
18676: koulutuksen laatukeskustelussa on tällä vuosikym- myös liberalistisilla näkökohdilla ja tehokkuusvaa-
18677: menellä korostettu kattavuutta. Eri tavoin suuntau- timuksilla jo 1980-luvun alusta lähtien. Peruskou-
18678: tuneille lapsille ja nuorille pyritään antamaan kor- luista pyrittiin purkamaan tasokurssit kehittämällä
18679: keatasoinen koulutus. Nuoria valmennetaan työ- tuntikehysjärjestelmää siten, että rajoitettiin lisäre-
18680: elämän ohella ottamaan vastuuta kansalaisina ja surssien myöntämistä, luovuttiin ryhmäjaosta ja
18681: vanhempina. sallittiin resurssien joustava käyttö. Myös 1990-
18682: Kolmanneksi OECD-maita kehitetään ns. oppi- luvulla toteutettu opetussuunnitelmauudistus lisäsi
18683: misyhteiskunniksi, joissa muodollisen koululaitok- peruskoulujen toimivaltaa.
18684:
18685:
18686: 143
18687: Kouluhallituksessa ja joissakin lääninhallituksis- nisteriön toimialaan kuuluvaa koulutusta koskeva
18688: sa 1980-luvulla toteutetut tavoitejohtamisen mene- lainsäädäntö. Nykyinen instituutioihin perustuva
18689: telmät eivät johtaneet opetustoimessa keskushal- lainsäädäntö on tarkoitus korvata pääosin koulu-
18690: linnon ulkopuolisiin vaikutuksiin, vaikka myös tuksen tavoitteisiin ja sisältöihin, koulutusasteisiin
18691: valtiontilintarkastajat korostivat johtamisen kehittä- sekä opiskelijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin
18692: misen merkitystä jo kertomuksessaan vuodelta perustuvalla lainsäädännöllä. Uudistuksen tavoit-
18693: 1985 korkeakoulujen toiminnan arviointia koske- teena on muun ohella turvata koulutuksen korkea
18694: vassa kertomusosuudessaan. Muutoksia saatiin ai- laatu ja koulutuksellinen tasa-arvo sekä elinikäisen
18695: kaan, kun lähdettiin toteuttamaan v. 1991 Esko oppimisen periaatteen toteutuminen käytännössä.
18696: Ahon hallituksen ensimmäistä koulutuksen ja tutki- Uudistuksen yhteydessä oli tarkoitus toteuttaa
18697: muksen kehittämissuunnitelmaa. Terminologia oli myös eräitä merkittäviä toiminnallisia muutoksia,
18698: tuolloin muuttunut tulosjohtamiseksi. Paremmalla esim.
18699: johtamisella halutaan nostaa instituutioiden suori- - oikeus maksuttomaan esiopetukseen
18700: tuskykyä, minkä puolestaan uskotaan kehittävän - nykyistä laajempi oikeus koulun valintaan
18701: taloutta ja lisäävän hyvinvointia. Pyrkimyksenä on perusopetuksessa
18702: estää tuhlausta, keskittää resurssit suurimmat hyö- -luopuminen peruskoulun jakamisesta ala- ja
18703: dyt tuottaviin kohteisiin ja osoittaa selkeästi, kuin- yläasteeseen
18704: ka määrärahat käytetään. - koulukotilasten perusopetuksen siirtäminen
18705: Yksityissektorin toimintamallit ovat selkeimmin opetustoimeen
18706: muuttaneet Englannin, Uuden-Seelannin ja Yhdys- - vähemmistökielten aseman vahvistaminen
18707: valtojen koulutuspolitiikkaa. Englannissa on vah- opetuskielenä ja äidinkielenä
18708: vistettu kansallisen opetussuunnitelman merkitys- - mahdollisuus perusopetuksen jälkeisessä
18709: tä, rajoitettu edistyksellisyyttä opetuksessa, koros- koulutuksessa koulutuspalveluiden hankkimiseen
18710: tettu tarkastustoimintaa, julkistettu koulujen tulos- muilta kuin koulutuksen järjestämisluvan saaneilta
18711: tietoja ja rohkaistu kouluja itsenäiseen, paikallis- yhteisöiltä ja säätiöiltä
18712: viranomaisista riippumattamaan toimintaan. Lisäk- -koulutuksen eri järjestäjien yhteistyön lisää-
18713: si on suunniteltu opettajakoulutuksen yhtenäistä- minen
18714: mistä. - opettajia koskevan sääntelyn uudistaminen
18715: Uudessa-Seelannissa koulutus nivotaan mah- - opiskelijan työaikaa koskevasta sääntelystä
18716: dollisimman tiukasti työllistämiseen, tuottavuuden luopuminen muussa kuin oppivelvollisten koulu-
18717: lisäämiseen ja työelämässä tarvittavien taitojen op- tuksessa sekä
18718: pimiseen. Opetussuunnitelmien kontrollointia kos- -koulutuksen arviointia koskevien säännösten
18719: kevia arviointitoimia on lisätty, valtion rahoitusta ottaminen lainsäädäntöön.
18720: vähennetty, paikallista päätösvaltaa lisätty ja mark- Uudistuksen toteuttamiseksi hallitus toi v. 1997
18721: kinoiden tarpeiden tyydyttämistä korostettu. Sen eduskunnalle kaksi erillistä hallituksen esitystä,
18722: sijaan opetussuunnitelmat eivät ole muuttuneet, jotka ovat esitys yliopistolaiksi ja yliopistolain voi-
18723: sillä kansallisia opetussuunnitelmia on tehty vuo- maanpanosta annettavaksi laiksi (HE 263/1996 vp)
18724: desta 1960 lähtien. sekä esitys koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi
18725: Yhdysvaltojen koulutuspolitiikassa edetään (HE 86/1997 vp). Viimeksi mainitun käsittely on
18726: kohti päätösvallan keskittämistä. Vaikka kansallista kesken.
18727: opetussuunnitelmaa ei ole, suurin osa osavaltioista Uusi lainsäädäntö on koulutuksen organisointi-
18728: luo opetussuunnitelman perusteet. Niihin on viime tapojen osalta luonteeltaan puitelainsäädäntöä.
18729: aikoina liitetty myös suoritusstandardit, joilla testa- Sen mukaan koulutuksen järjestäjät päättäisivät
18730: taan oppilaiden koulusaavutuksia. Myös liittohalli- mm. oppilaitosten muodostamisesta, nimistä ja
18731: tus tuottaa eri oppiaineisiin arviointikriteerejä ja muista toiminnan järjestämistavoista. Myös yliopis-
18732: pyrkii mm. tukipolitiikalla vaikuttamaan siihen, tot voivat päättää nykyistä vapaammin hallinnos-
18733: että osavaltiot käyttäisivät niitä. taan ja toimintojensa järjestämisestä. Uudistuksen
18734: vaikutukset riippuvat näin ollen kuntien ja muiden
18735: koulutuksen järjestäjien päätöksistä. Uudistus li-
18736: Koulujärjestelmän kehittäminen sännee erityisesti yhteistyötä toisen asteen koulu-
18737: Koulula insä ädä ntöu udistus tuksen järjestäjien kesken ja mahdollistaa nykyistä
18738: Kertomusvuonna valmistellun koulutuslainsäädän- paremmin opiskelijoiden mahdollisuudet valita
18739: nön kokonaisuudistuksen tavoitteena on koota ja opintoja eri oppilaitoksista. Myös opettajien yhteis-
18740: uudistaa nykyinen hajanainen ja runsas opetusmi- käytön arvioidaan lisääntyvän.
18741:
18742:
18743: 144
18744: Oppilaiden oikeuksien nykyistä selkeämmän Peruskoulu ja lukio
18745: sääntelyn sekä koulutuksen arviointijärjestelmän Opetushallitus järjestää v. 1997-2000 kokeilu- ja
18746: käyttöönoton arvioidaan parantavan koulutuksen tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena on lisätä
18747: laatua ja oppilaiden oikeusturvaa. Mahdollisuuk- peruskoulun sisällön ja rakenteen joustavuutta.
18748: siin parantaa koulutuksen laatua vaikuttaa kuiten- Tavoitteena on kehittää peruskoulua entistä turval-
18749: kin myös koulutuksen taloutta koskevat valtionhal- lisemmaksi, virikkeisemmäksi sekä oppilaan yksi-
18750: linnon sekä kuntien ja muiden koulutuksen järjes- löllisiä tarpeita ja edellytyksiä paremmin palvele-
18751: täjien tekemät ratkaisut. Oppilaitosten koulutustar- vaksi kasvu- ja oppimisympäristöksi.
18752: jonta ja työajat erilaistuvat. Myös peruskoulun oppilasarviointi uudistetaan
18753: Uudistus muuttaa hallinnollisen työn luonnetta siten, että se nykyistä paremmin tukee ja kannustaa
18754: valtion keskus- ja aluehallinnossa. Työ painottuu oppilasta, ohjaa hänen opiskeluaan, ottaa huo-
18755: entistä enemmän seurantaan ja arviointiin. mioon oppilaan yksilölliset tarpeet sekä edistää
18756: Uudistuksen merkittävimmät taloudelliset vai- yhteistyötä kodin kanssa.
18757: kutukset olisivat aiheutuneet esiopetuksen järjestä- Vuoden 1998loppuun mennessä laaditaan kaik-
18758: misestä, joka kuitenkin poistettiin esityksestä. Oi- kiin peruskoulun yhteisiin oppiaineisiin opetus-
18759: keus maksuttomaan esiopetukseen olisi lisännyt suunnitelman perusteisiin tukeutuvat oppilasar-
18760: valtionosuusmenoja n. 350 Mmklla vuodessa. Ar- vioinnin kriteerit. Tarkoituksena on parantaa päät-
18761: vio perustuu oletukseen, että oikeutta käyttäisi täarvioinnin vertailukelpoisuutta. Lisäksi vuoden
18762: 85-95 % 6-vuotiaiden ikäluokasta. Kuntien päivä- 1998 aikana luodaan koetehtäväpankki muutamiin
18763: hoitomaksuista saamat tulot olisivat alentuneet n. oppiaineisiin. Kunnat ja koulut voivat halutessaan
18764: 70 Mmk:lla ja kotitalouksien päivähoitomenot kun- tilata siitä opetusta palvelevia kansallisia kokeita,
18765: tien maksutulojen menetyksiä vastaavasti. joiden tarkoituksena on antaa oppilaille ja opettajil-
18766: Muilla uudistukseen sisältyvillä muutoksilla ei le tietoa osaamisen kansallisesta vaatimustasosta ja
18767: ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. virikkeitä opetuksen kehittämiseen.
18768: Tulevaisuudessakin vastuu perusopetuksesta Opetushallitus laatii vuoden 1997 aikana perus-
18769: olisi kunnilla. Kunnat voisivat järjestää perusope- koulun oppimistulosten kansallisen arviointijärjes-
18770: tusta myös kuntayhtymässä. Kunta ei tarvitsisi lu- telmän, jossa otannan avulla kerätään vertailukel-
18771: paa perusopetuksen järjestämiseen. Tämän lisäksi poista tietoa oppimistuloksista maan eri osissa ja
18772: perusopetusta voisivat antaa yksityiset ylläpitäjät ja erilaisissa olosuhteissa toimivista kouluista.
18773: valtio. Opetusministeriö myöntäisi järjestämisluvan Vuosina 1997-2000 toteutetaan lukutaidon yl-
18774: yksityiselle perusopetusta antavalle koululle. läpitämiseen ja edistämiseen tähtäävä kehittämis-
18775: Myös lukio-opetusta voisivat järjestää kunta, hanke. Hankkeessa edistetään lukutaidon lisäksi
18776: kuntayhtymä tai yksityinen ylläpitäjä sekä valtio. viestintäkasvatuksellisin keinoin myös medialuku-
18777: Lukio-opetuksen järjestäminen edellyttäisi aina taitoa ja telemaattisten palvelujen käyttötaitoa. Ta-
18778: opetusministeriön lupaa. voitteena on myös koulujen kirjastojen ja tietopal-
18779: Yleissivistävässä koulutuksessa kuntien rooli veluiden kehittäminen.
18780: koulutuspolitiikan toteuttamisessa, koulujen ohja- Opetushallitus uudistaa v. 1997 peruskoulun
18781: uksessa sekä oppilaiden oikeusturvan kehittämi- lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Lisä-
18782: sessä on ja tulee olemaan keskeinen. Kunnalla on opetusta suunnataan erityisesti syrjäytymisvaarassa
18783: oma päätöksenteko-, muutoksenhaku- ja tarkastus- olevien oppivelvollisuutensa suorittaneiden nuor-
18784: järjestelmänsä. ten tukemiseen. Valtiontilintarkastajat käsittelivät
18785: Uudessa lainsäädännössä koulutuksen arviointi nuorten syrjäytymistä kertomuksessaan vuodelta
18786: on ehdotettu määrättäväksi sekä kansalliseksi että 1994.
18787: opetuksen järjestäjien tehtäväksi. Kansallisesta ar- Lukion kehittämisessä on meneillään luokat-
18788: vioinnista vastaisi Opetushallitus opetusministe- tomuuden toteutus. Sen yhteydessä kehitetään op-
18789: riön ohjeiden pohjalta. Koulutuksen järjestäjän, pilaiden yksilöllisiä opintoja parhaiten palvelevia
18790: pääasiassa kunnan tehtävänä olisi oman toimintan- toimintamalleja erikokoisissa lukioissa. Opetushal-
18791: sa arvioinnin organisointi. litus on sopinut neljän lukion kanssa luokattomuu-
18792: Lääninhallituksen tehtävänä on jatkossakin seu- den ongelmien kartoittamisesta ja ratkaisujen hake-
18793: rata yleisesti lainsäädännön toteutumista mm. sivis- misesta.
18794: tystoimen alalla. Kuntalain mukaan lääninhallitus Lukioiden ja muiden sen työtä tukevien oppilai-
18795: voi kuitenkin vain kantelun perusteella tutkia, tosten yhteistoimintaa edistetään informaatio-oh-
18796: onko yksittäinen kunta toiminut tietyssä asiassa jauksella käyttäen hyödyksi mm. nuorisoasteen
18797: voimassa olevien lakien mukaan. koulutuskokeilusta saatavia tuloksia.
18798:
18799:
18800: 10 370148 145
18801: Hajautettua ylioppilastutkintoa toteutettiin en- sen opetuksen ja oppisopimustyyppisen työssä
18802: simmäisen kerran kertomusvuonna. Se tukee luo- oppimisen yhdistämisestä kolmivuotiseen tutkin-
18803: kanoman lukion työtä antaessaan mahdollisuuden toon.
18804: suorittaa tutkinnon kokeet kolmen perättäisen suo- Oppisopimuskoulutuksessa olevien opiskelijoi-
18805: rituskerran aikana. Toistaiseksi enemmistö koke- den määrä kasvoi kertomusvuonna 12 700:sta lä-
18806: laista suorittaa tutkinnon entiseen tapaan yhden hes 15 300:aan. Heistä oli nuorten ammatillisessa
18807: koekerran aikana. Nähtäväksi jää, missä määrin peruskoulutuksessa 3 500 opiskelijaa. Tavoitteena
18808: kokelaat jatkokerroilla täydentävät tutkintoaan tai on nostaa oppisopimuskoulutuksen määrä n.
18809: parantavat suorituksiaan. 20 %:iin nuorten toisen asteen ammatillisista aloi-
18810: Lukioaikaisten näyttöjen laajentamiseksi kehite- tuspaikoista. Näin koulutuspaikkojen määrä lisään-
18811: tään arvostelua vapaaehtoisissa aineissa, joista ei tyisi 7 200 :lla vuoteen 2000 mennessä.
18812: ylioppilastutkinnossa ole omaa koetta. Näitä ovat Lukion ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä
18813: suullinen kielitaito, puheviestintä sekä taito- ja lisätään siten, että nuori voi tutkinnossaan hyödyn-
18814: taideaineet tää optimaalisesti molempien koulutusmuotojen
18815: tarjontaa. Oppilaiden mahdollisuudet muodostaa
18816: Erityisopetus yksilöllisiä opinto-ohjelmia ja valita opintoja eri
18817: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta oppilaitoksista lisääntyvät.
18818: 1992 on kattavasti selvitetty erityisopetuksen ja Ammattillinen korkea-aste ja suurin osa opisto-
18819: erityisryhmien opetuksen kehitystä koko sen histo- asteesta muutetaan vakinaiseksi tai väliaikaiseksi
18820: rian aikana. Vuodesta 1983 lähtien kaikki oppivel- ammattikorkeakouluopetukseksi viimeistään v.
18821: vollisuusikäiset ovat olleet oppivelvollisia. Vai- 1998. Opistoaste nykymuodossaan lakkaa.
18822: keimmin kehitysvammaisten lasten opetus siirret- Viimeinen sisäänotto suurimpaan osaan opisto-
18823: tiin peruskouluun vuoden 1997 elokuun alusta koulutusta oli syksyllä 1997. Toisen asteen tutkin-
18824: lukien. Tätä ennen heidän opetuksensa järjestettiin tojen kehittäminen jatkuu koulutusrakenteen uu-
18825: sosiaalihallinnon alaisena Opetushallituksen anta- distamistavoitteiden edellyttämällä tavalla. Kaupan
18826: mien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. ja hallinnon alalla on jo tehty valmistelut niin, että
18827: Siirron yhteydessä opetussuunnitelmien perusteet uuteen kolmivuotiseen tutkintoon siirryttiin jo v.
18828: uusittiin ja opetustoimen piiriin tuli n. 700 lasta 1997. Muilla aloilla on käynnistetty alueellisia ja
18829: lisää. monialaisia työssä oppimisen kehittämishankkeita
18830: Erityisopetuksen integraatiohankkeen tavoittee- nykyisten säädösten ja opetussuunnitelman perus-
18831: na on varmistaa, että sitä tarvitsevat oppilaat saavat teiden sallimissa rajoissa.
18832: ikäkautensa ja edellytystensä mukaista opetusta. Koulutus mitoitetaan siten, että koko peruskou-
18833: Hankkeeseen osallistuu koekunnan koko opetus- lun päättäväliä ikäluokalla on mahdollisuus päästä
18834: toimi esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen, lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Noin 60--
18835: millä varmistetaan opiskeluväylien avaaminen ja 65 %:IIe ikäluokasta tarjotaan koulutuspaikka am-
18836: erityistuki kaikilla koulutusasteilla. Mukana ovat mattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Lisäksi on
18837: myös yliopistot ja alan kansalaisjärjestöt. tarkoitus varata myös aikuiskoulutuksen paikkoja.
18838: Valtion erityiskouluja kehitetään asiantuntija- Vuosina 1996-98 ammatillisen koulutuksen ja
18839: keskuksiksi. Niiden ohjaustoimintaa kunnissa lisä- ammattikorkeakouluopintojen tarjonta lisääntyy n.
18840: tään asteittain vuodesta 1998 lukien. 9 000 paikalla vuodessa hallituksen työllisyysohjel-
18841: Opetussuunnitelman perusteita muutetaan si- man mukaisesti.
18842: ten, että erityisopetukseen siirretyille oppilaille teh- Ammatillista peruskoulutusta antavia oppilai-
18843: dään henkilökohtaiset opetussuunnitelmat. Lisäksi toksia koottiin kertomusvuonna suuremmiksi, mo-
18844: selvitetään, onko perusteisiin tarpeen tehdä muita nialaisiksi ja omistuspohjaltaan yhtenäisiksi koko-
18845: täsmennyksiä eri vammaryhmien osalta. naisuuksiksi. Kertomusvuoden lopussa 349:stä op-
18846: pilaitoksesta antoi monen alan koulutusta 80 oppi-
18847: Nuorisoasteen koulutus laitosta. Oppilaitosten määrän väheneminen ei vai-
18848: Toisen asteen ammatilliset tutkinnot uudistetaan kuttanut koulutuksen saavutettavuuteen, koska
18849: vuoteen 2 000 mennessä. Tutkintonimikkeiden opetus jatkuu pääosin entisissä toimipaikoissa.
18850: määrää vähennetään oleellisesti ja tutkintoja laaja- Kertomusvuonna vakinaistettiin ensimmäiset
18851: alaistetaan. Kaikkiin tutkintoihin liitetään vähin- yhdeksän ammattikorkeakoulua.Valtioneuvoston
18852: tään puolen vuoden työssä oppimisen jakso. Tut- päätöksen mukaan vakinaisten ja väliaikaisten
18853: kinnon tavoitepituus on vastaisuudessa kolme ammattikorkeakoulujen määrä tulee olemaan yh-
18854: vuotta. Lisäksi käynnistetään kokeilu koulumuotoi- teensä 30.
18855:
18856:
18857: 146
18858: Valtio on luopunut omistamistaan oppilaitoksis- rin neljäsosa opiskelijoista valitsi opintoja oman
18859: ta lukuun ottamatta muutamaa poikkeusta. Vuo- oppilaitoksensa ulkopuolelta.
18860: den 1997 alussa yli 80% oppilaitoksista oli kun-
18861: tayhtymien ja kuntien, 16% yksityisten ja vain 2 o/o Koulutuksen ja elinkeinoelämän koordinointi
18862: valtion omistuksessa. Koulutuskustannuksia voidaan käsitellä investoin-
18863: Ammatillisessa koulutuksessa oli v. 1995 hieman teina tai kulutusmenoina. OECD:n määritelmän
18864: yli 166 000 ja kertomusvuonna vähän yli 175 000 mukaan koulutus on investointi, joka edistää talou-
18865: opiskelijaa, kun yhdeksän vakinaisen ammattikor- dellisen kasvun vahvistamista, henkilökohtaista ja
18866: keakoulun opiskelijat luetaan mukaan. Lukuihin ei sosiaalista kehittymistä sekä sosiaalisen eriarvoi-
18867: sisälly ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten, eri- suuden vähentämistä. Suomessa kansantalouden
18868: koisoppilaitosten, musiikkioppilaitosten, liikunnan tilinpidossa ja valtion talousarviossa koulutuksen
18869: koulutuskeskusten ja kansanopistojen opiskelijoi- käyttömenot luetaan kuitenkin kulutusmenoihin.
18870: ta. Hiljattain voimaan tulleen työmarkkinatukea Poikkeuksellisesti vuoden 1997 talousarvion yleis-
18871: koskevan lainsäädännön mukaan tuen saamisen perusteluissa korostetaan koulutuksen merkitystä
18872: ehtona on, että nuorella on ammatillinen koulutus. talouden pitkän ajan kasvuedellytyksille toteamal-
18873: Sen vuoksi ammattioppilaitosten ja ammattikor- la, että tuotantopohjaa voidaan kasvattaa kiintei-
18874: keakoulujen koulutuspaikkoja lisättiin yhteensä den investointien ohella huolehtimalla tutkimuk-
18875: 9 500 aloituspaikalla. sen ja koulutuksen avulla kansakunnan henkisen
18876: Kertomusvuonna uudistettu ammatillisen kou- pääoman kasvusta.
18877: lutuksen säätelyjärjestelmä tulee voimaan vuoden Suhtautuminen koulutukseen näkyy osittain
18878: 1998 alusta lukien. Lailla (612/96) muutettiin oppi- myös sen rahoitusrakenteessa. Toisin kuin useim-
18879: laitoslakiin ( 487/87) sisältyvät oppilaitoksen ylläpi- missa OECD-maissa, Suomessa elinkeinoelämän
18880: tämislupaa ja koulutustehtävää sekä ammatillisen osuus koulutusmenojen rahoituksesta on ollut pe-
18881: koulutuksen mitoittamista koskevat säännökset. rinteisesti vähäinen. Kertomusvuonna julkaistun
18882: Muutos lisää oppilaitosten ylläpitäjien itsenäistä katsauksen mukaan esim. Saksassa, Japanissa, Ete-
18883: päätösvaltaa koulutuksen järjestämisessä sekä sel- lä-Koreassa ja Yhdysvalloissa yksityisen rahoituk-
18884: keyttää hallintoa ja päätöksentekoa. Lain mukaan sen osuus on yli 20 % koulutuksen kokonaisrahoi-
18885: ylläpitämisluvasta sekä koulutustehtävästä ja siihen tuksesta. Erityisesti Saksassa elinkeinoelämän pa-
18886: sisältyvistä ylläpitäjäkohtaisista koulutuksen mitoit- nostus ammatilliseen (oppisopimus-) koulutuk-
18887: tamisen perusteista päättävät valtioneuvosto ja seen on merkittävä. Japanissa, Etelä-Koreassa ja
18888: opetusministeriö. Muista asioista päättää oppilai- Yhdysvalloissa elinkeinoelämä rahoittaa 48-81 o/o
18889: toksen ylläpitäjä sille asetetun koulutustehtävän korkea-asteen koulutuksesta.
18890: rajoissa. Koulutustehtävän määritys väljenee, ja Yksilön kannalta koulutus on investointi henki-
18891: aloituspaikkojen sijaan rajoitetaan opiskelijoiden seen pääomaan ja parempiin tulo-odotuksiin. In-
18892: enimmäismääriä. Opetushallituksella ja lääninhalli- vestointikustannuksina voidaan pitää koulutuk-
18893: tuksilla ei enää ole hallinnollista päätösvaltaa oppi- seen käytettyjä menoja sekä sen aikana menetettyjä
18894: laitoksen koulutustehtävää ja koulutuksen mitoitta- ansioita. Suomessa 1990-luvun vaihteessa jokainen
18895: mista koskevissa asioissa. peruskoulun jälkeinen lisäkoulutusvuosi nosti hen-
18896: Nuorisoasteen koulutuskokeiluun otetaan vii- kilön brunoansioita keskimäärin n. 7 %:lla ja muis-
18897: meiset opiskelijat v. 1999. Kokeilussa on 134 lu- sa Pohjoismaissa vain n. 4,5-5 o/o:lla. Korkeakou-
18898: kiota ja ammatillista oppilaitosta, ja niissä on 34 600 lutuksen ja peruskoulun välinen ero brunopaikassa
18899: opiskelijaa. Kertomusvuoden joulukuussa valmis- on Suomessa n. 90 %, Tanskassa n. 60 %, Norjassa
18900: tui kokeiluun liittyvä, vuosia 1995-96 koskeva 56 o/o ja Ruotsissa vain 46 %. Koulutuksen tuottoaste
18901: raportti. Sen mukaan neljän kokeiluvuoden aikana on kuitenkin Pohjoismaissa muiden maiden keski-
18902: 140 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa on suo- arvoa alempi.
18903: rittanut myös ylioppilastutkinnon. Samaan aikaan Suomessa koulutuksen kehittämisessä pyritään
18904: 100 lukiolaista on suorittanut myös ammattitutkin- korostamaan elinkeinoelämän tarpeita seuraavasti.
18905: non. Kahden tutkinnon suorittaminen ei kuiten-
18906: kaan ole koulutuskokeilujen ainoa tavoite, vaan Keskiaste ja ammatillinen opetus
18907: tärkeintä on lisätä nuorten vaihtoehtoja ja vaikutus- Ammatillisen koulutuksen kehittämiseen vaikutta-
18908: mahdollisuuksia omiin opintoihinsa. Kokeilun ai- vat merkittävimmin nopeat ja vaikeasti ennakoita-
18909: kana keskimäärin joka kolmas valmistuneista opis- vat muutokset työelämässä. Koulutus pyrkii vastaa-
18910: kelijoista on liittänyt tutkintoansa opintoja muista maan näihin tarpeisiin kehittämällä koulutusjärjes-
18911: oppilaitoksista. Lukuvuonna 1995-96 keskimää- telmää joustavaksi ja laaja-alaistamalla tutkintoja.
18912:
18913:
18914: 147
18915: Lisäksi kehitetään ennakointijärjestelmiä ja lisätään rahoitetaan uusteollistamista tukevia tutkimuspro-
18916: koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. jekteja, jotka puolestaan vaikuttavat myös eri alojen
18917: Nuorisoasteen koulutusta kehitetään elinkeino- koulutukseen. Kaikessa yliopistokoulutuksessa
18918: elämän tarpeisiin soveltuvaksi edellä koulutuksen korostetaan yrittäjyyttä. Yliopistojen vastuu koulu-
18919: kehittämistä koskevassa kertomusosuudessa esite- tustuloksistaan korostui, kun työllistyminen otettiin
18920: tyllä tavalla. yhdeksi yliopistojen tuloksellisuusrahan jakope-
18921: Opetusministeriö asetti kertomusvuonna johto- rusteeksi.
18922: ryhmän oppisopimuskoulutuksen määrällisten ta- Yliopistoissa jatketaan seuraavia jo käytössä ole-
18923: voitteiden ja toisen asteen ammatillisiin tutkintoi- via kehittämistoimia: Yliopisto-opiskelijoiden työ-
18924: hin liitettävien työssäoppimisjaksojen toteutumista harjoittelua lisätään ja sitä pyritään edelleen laajen-
18925: ja seurantaa varten. tamaan avoimelle ja kansainväliselle sektorille.
18926: Uusien laaja-alaisten tutkintojen kehittämistä Koulutettujen työelämään sijoittumista edistetään
18927: koskeva paperi- ja kemianteollisuuden tutkintoko- kehittämällä yliopistojen rekrytointipalveluja. Toh-
18928: keilu alkoi kertomusvuoden elokuussa Äänekos- torikoulutusta laajennetaan ja tutkijankoulutusjär-
18929: kella Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskukses- jestelmää systematisoidaan ja nopeutetaan. Tavoit-
18930: sa. Tutkintojen uudistamiseksi tarvittavat laajem- teena on, että tutkijankoulutuksen suorittaneet si-
18931: mat kokeilut käynnistyivät syksyllä 1997. joittuisivat entistä enemmän myös avoimelle sekto-
18932: Koulutuksen ja työelämän yhteistyön lisäämi- rille. Yliopistojen hallintoelimissä voi nykyisin olla
18933: nen on keskeinen kehittämistavoite. Työssä oppi- edustettuna myös yliopiston ulkopuolisia tahoja,
18934: mista sekä työelämä taitoja, yrittäjyyttä ja valmiuksia mikä lisää yliopistojen ja työelämän yhteistyömah-
18935: itsenäiseen ammatin harjoittamiseen pyritään lisää- dollisuuksia.
18936: mään koulutuksen kaikilla tasoilla. Kertomusvuot-
18937: ta koskevan tulossopimuksen mukaan Opetushal- Ammattiin valmistuvien kysynnän ja tarjonnan
18938: litus kuvaa ja arvioi nuorten ja aikuisten ammatilli- ero
18939: sen koulutuksen työelämäyhteyksien toimivuutta Nuorten ammatillista koulutustarjontaa on säädelty
18940: sekä kehittää työelämän ja koulutuksen yhteistoi- moniportaisen hallinnollisen ohjausjärjestelmän
18941: mintamalleja eri koulumuotoja varten. avulla. Säätelyn tavoitteena on ollut kohdentaa
18942: Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyttä ammatillinen perus- ja lisäkoulutus yhteiskunta- ja
18943: koskeva hanke sisältää 21 koulutuksen kehittämi- koulutuspoliittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla
18944: sen ja arvioinnin projektia. Hankkeen päätavoittei- sekä tasapuolisesti alueittain ja kieliryhmittäin.
18945: na on edistää työllistymistä, sopeuttaa koulutus Koulutuksen mitoituksessa peruslähtökohtana
18946: työelämän muuttuviin tarpeisiin sekä toteuttaa elin- on työvoima- ja koulutustarpeet Voimassa oleva
18947: ikäisen oppimisen periaate. Hankkeeseen osallis- monimutkainen ja jäykkä säätelyjärjestelmä pystyy
18948: tuvat Opetushallituksen eri linjat ja yksiköt sekä reagoimaan työvoimatarpeiden muutoksiin vain
18949: ulkopuoliset sidosryhmät osittain. Se perustuu olettamukseen, että koulutus-
18950: tarpeet voidaan pitkällä ajalla melko Iuotettavasri
18951: Ammattikorkeakoulut ennakoida. Vuoden 1998 alusta voimaan tulevalla
18952: Opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkin- uudella säätelyjärjestelmällä pyritään poistamaan
18953: tojen pohjalta kehitetään ammatillisia korkea- näitä epäkohtia. Oppilaitosten ylläpitämislupia uu-
18954: koulututkintoja, jotka lähtevät työelämän tarpeista sittaessa opetusministeriö tarkistaa luvan perustee-
18955: ja painottuvat käytäntöön. Tavoitteena on myös na olevat koulutustehtävät työvoimatarpeiden
18956: edistää alueellista kehitystä ja parantaa erityisesti muutosten mukaisiksi.
18957: pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehitysedel- Työvoima- ja koulutustarpeita pyrittiin tasapai-
18958: lytyksiä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii opetuk- nottamaan v. 1996-97, kun mitoitettiin työllisyys-
18959: sen ja opiskelun uudistamista, monialaisten koulu- ohjelman ja työmarkkinatukilain muutosten mukai-
18960: tuskokonaisuuksien luomista ja ammattikorkea- sia koulutuksen lisäaloituspaikkoja. Kertomusvuo-
18961: koulujen tutkimus- ja kehitystyön kehittämistä. Jär- den lisäaloituspaikoista 40 % kohdennettiin teknii-
18962: jestelmä toteutetaan vuoteen 2000 mennessä. kan ja liikenteen, 21 % kaupan ja hallinnon sekä
18963: 18% sosiaalialan koulutuslohkolle. Vuoden 1997
18964: Yliopistokoulutus lisäaloituspaikat jaettiin pääosin samoilla perusteil-
18965: Yliopistokoulutus sopeutetaan muuttuvan työelä- la kuitenkin siten, että edellisvuotista suurempi osa
18966: män tarpeisiin tarjoamalla opiskelijoille laaja-alaisia paikoista kohdennettiin ammattikorkeakouluille.
18967: perustutkintoja, joihin liittyy työelämän tarpeista Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnasta
18968: lähtevä jatko- ja täydennyskoulutus. Yliopistoissa sovitaan vuosittain opetusministeriön ja ammatti-
18969:
18970:
18971: 148
18972: korkeakoulujen välisin tavoite- ja tulossopimuksin. koulutusmenojen bruttokansantuoteosuus oli tuol-
18973: Vuoden 1997 koulutusta koskevissa sopimuksissa loin yli 7,2 %. Toista ääripäätä edusti Turkki 3,3 %:n
18974: koulutusta lisättiin kasvualoilla, joita olivat erityi- osuudella. Us~assa OECD-maassa koulutuksen
18975: sesti elektroniikka, tietotekniikka, tietoliikennetek- kustannukset painuivat v. 1993 vuoden 1975 tasol-
18976: niikka, automaatiotekniikka, tietojenkäsittely, le. Mikäli kustannuksia verrataan oppilasta kohti,
18977: kone- ja metalliala, kemianteollisuus, ympäristö- Suomi oli kolmanneksi kallein maa Ruotsin ja
18978: teknologia, bioteknologia, muoviteknologia, graa- Kanadan jälkeen.
18979: finen ala, mediatuotanto ja muu viestintäkulttuuri- Katsauksen mukaan maamme koulutusjärjestel-
18980: ala sekä muotoilu. Samalla koulutusta supistettiin mä on epätaloudellinen ja tehoton. Katsauksen
18981: maatalous-, rakennus- sekä ravitsemis- ja talous- yksikkökustannusanalyysin ja asetettujen palvelu-
18982: alalla. tavoitteiden perusteella suomalainen koulutusjär-
18983: jestelmä toimii kuitenkin kustannustietoisesti.
18984: Koulutusmenojen kehitys Opetushallituksen mukaan maiden välistä ver-
18985: Kansainväliseen koulutusyhteistyöhön on kuulu- tailua vaikeuttaa mm. esiopetuksen erilainen tilas-
18986: nut olennaisesti eri maiden innovaatioiden ja käy- tointi. Suomessa kustannuksia lisäävät koulutuk-
18987: täntöjen sisällön kuvaaminen ja analysointi. Lähin- sen hyvä alueellinen saavutettavuus, ilmaiset oppi-
18988: nä tapaustutkimusten pohjalta on keskusteltu vaih- kirjat sekä koulukuljetukset ja -ruokailu. Alueelli-
18989: toehtoisten politiikkojen toimivuudesta. Kiinnos- sesti hajaotettu korkeakoululaitos on kustannuksil-
18990: tuksen kasvaessa OECD on kehittänyt indikaatto- taan kallis, mutta se tukee myös alueiden elinvoi-
18991: reita, joiden avulla voidaan verrata eri maiden maisuutta.
18992: koulutusjärjestelmiä. Saatuja tuloksia arvioitaessa Talouslaman kiristämän valtiontalouden tila joh-
18993: on tärkeää tiedostaa eri maiden koulutusjärjestel- ti myös Suomessa koulutusmäärärahojen supista-
18994: mien rakenne- ja arvostuserot ja se, mikä on niille miseen. Opetushallituksen selvityksen mukaan
18995: yhteistä. peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten
18996: Suomi käyttää koulutukseen vuosittain yli 30 kustannussäästöt ja niiden seuraukset olivat vuosi-
18997: mrd. mk. OECD:n kertomusvuonna julkaiseman kymmenen alkupuolella pääpiirteissään seuraavat.
18998: katsauksen mukaan v. 1993 Suomen panostus kou-
18999: lutukseen bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Peruskoulu
19000: oli yksi järjestön jäsenmaiden suurimmista. Suo- Peruskoulujen oppilaskohtaiset käyttömenot olivat
19001: men ohella myös Kanadan, Norjan ja Tanskan v. 1990, 1992 ja 1994 seuraavat (mk/oppilas):
19002:
19003:
19004: Lääni 1990 1992 1994 Muutos 1990-94
19005: Mk Mk %
19006: Uudenmaan 21 896 19 843 18 229 -3667 -17
19007: Turun ja Porin 21 967 20 257 19 311 -2656 -12
19008: Hämeen 21 144 19 764 18 986 -2158 -10
19009: Kymen 22 229 20 442 19 385 -2844 -13
19010: Mikkelin 24 318 22 541 20 852 -3466 -14
19011: Pohjois-Karjalan 25 415 23 691 21 465 -3950 -16
19012: Kuopion 23 519 21 212 20 826 -2693 -11
19013: Keski-Suomen 23 647 21 384 19 851 -3796 -16
19014: Vaasan 22 487 21101 20 474 -2013 -9
19015: Oulun 23 773 21 696 21 021 -2 752 -12
19016: Lapin 30 793 27 614 25 318 -5 475 -18
19017: Yhteensä 22 911 21 023 19 858 -3053 -13
19018:
19019:
19020:
19021: Opetushallituksen mukaan peruskoulun oppi- Karjalan läänissä 21 500 mk oppilasta kohti. Lapin
19022: laskohtaiset kustannukset olivat v. 1990 vuoden läänissä kustannukset olivat poikkeuksellisen kor-
19023: 1994 hintatasossa 22 900 mk ja v. 1994 enää 19 900 keat eli 25 318 mk.
19024: mk, mikä oli jo lähellä vuoden 1980 tasoa. Oppilas- Säästöt painottoivat vuodelle 1992, ja ne olivat
19025: kohtaisiin menoihin käytettiin eniten v. 1988, mistä läänistä riippuen 4--8% edellisen vuoden menois-
19026: lähtien ne ovat laskeneet. Uudenmaan läänissä ta. Kustannukset laskivat selvästi keskimääräistä
19027: kustannukset olivat v. 1994 18 200 mk ja Pohjois- enemmän Uudenmaan (eniten v. 1994), Pohjois-
19028:
19029:
19030: 149
19031: Karjalan (eniten v. 1993), Keski-Suomen (eniten v. Opetustoimen kustannuksia pyrittiin alenta-
19032: 1992) ja Lapin lääneissä (eniten v. 1991) ja selvästi maan myös toteuttamalla rakenteellisia muutoksia
19033: vähemmän Hämeen, Kuopion ja Vaasan lääneissä. ja organisoimallaopetusta uudelleen. Vastanneista
19034: Peruskoulussa säästöt kohdistuivat melko tasai- kunnista noin neljännes ilmoitti lakkauttaneensa
19035: sesti kaikkiin toimintoihin. Suhteellisesti eniten las- kouluja pääasiassa taloudellisista syistä ja kasvatta-
19036: kivat oppilashuollon ja hallinnon kustannukset. neensa opetusryhmien maksimikokoa. Myös eri-
19037: Opetustoimen kustannukset oppilasta kohti laski- tyisopetusta muutettiin, mutta taloudellisten seik-
19038: vat keskimääräistä vähemmän eli 12 o/o. Hallinnon kojen lisäksi siihen syynä voivat olla opetuksen
19039: ja kiinteistöjen ylläpidon yhteiskustannukset laski- tavoitteet.
19040: vat puolestaan selvästi keskimääräistä enemmän eli
19041: 16-18 o/o. Lukio
19042: Taloushallinnon erilaiset käytännöt vaikeuttavat Lukiossa kustannukset oppilasta kohti laskivat v.
19043: kuntien välistä vertailua. Vertailukelpoinen meno- 1990-94 lähes neljänneksellä, eli selvästi enem-
19044: laji on opettajien palkat, jotka pienenivät keskimää- män kuin peruskoulussa ja ammatillisisssa oppilai-
19045: rin 10 o/o. Opetustoimen muut menot, joihin sisälty- toksissa. Lukion kustannukset olivat keskimäärin v.
19046: Vät opetusväline-, materiaali-, oppikirja- ja kalusto- 1990vuoden 1994 hintatasossa 23 OOOmkja v.1994
19047: menot, supistuivat vuoden 1990 tasosta yli kolman- enää 17 500 mk oppilasta kohti.
19048: neksella. Vuosina 1990-94 kertyneistä opetustoi- Säästöistä 66 o/o kohdistui opetustoimeen (perus-
19049: men säästöistä noin kaksi kolmannesta eli 720 koulussa 59 o/o), 15 o/o muuhun oppilashuoltoon,
19050: Mmk oli opettajien palkkakustannuksia ja noin 13 o/o hallintoon ja muuhun sisäiseen toimintaan
19051: kolmannes eli 340 Mmk opetuksen muita menoja. sekä 5 o/o kuljetuksiin.
19052: Selvitykseen osallistuneista kunnista yli 80 o/o Sekä ammatillisissa oppilaitoksissa että lukioissa
19053: supisti opettajien palkkakustannuksia tekemällä oppilashuoltoon liittyvien toimintojen kustannuk-
19054: mm. lomarahan käyttöä ja palkkausta koskevia set laskivat eniten tarkastelujakson aikana. Kulje-
19055: erillissopimuksia, vähentämällä virkojen ja toimien tus- ja majoituskustannukset laskivat 38 o/o ja ruo-
19056: määrää, luopumalla lyhytaikaisista sijaisuuksista kailun ja muun oppilashuollon kustannukset lähes
19057: sekä Iomauttamalla opettajia. Lomautusten osuus saman verran eli 37 o/o.
19058: säästöissä väheni v. 1994 selvästi. Puolet kunnista Lukiossa säästettiin varsinaisen opetustoimen
19059: katsoi, että opetusväline-, kalusto- ja oppimateriaa- menoissa 22 o/o, eli enemmän kuin perus- ja amma-
19060: lihankintoja koskevat säästöt vaikuttivat koulutyö- tillisissa oppilaitoksissa. Kurssimuotoisuus on saat-
19061: hön selvästi. tanut mahdollistaa suuremmat opetusryhmät Sääs-
19062: Sisäinen laskutus ja lisääntyneet ostopalvelut tötoimet ja niiden vaikutukset olivat lähes saman-
19063: vähensivät kiinteistöjen ylläpidon ja muun oppilas- laiset kuin peruskouluissa.
19064: huollon (ruokailun) palkkakustannuksia keski- Kustannukset oppilasta kohti vaihtelivat lää-
19065: määrin 39 o/o eli 458 Mmk. Samalla muut menot ovat neissä v. 1990 21 300 mk:sta 27 600 mk:aan.
19066: lisääntyneet jonkin verran.Viidennes kunnista or- Vuonna 1994 vaihteluväli oli 16 100-21 300 mk.
19067: ganisoi uudelleen kiinteistöhallinnon ja ruokahuol- Molempina vuosina kustannukset olivat alhaisim-
19068: lon sekä uudisti hankintatoimen periaatteet. Osto- mat Uudenmaan läänissä ja kalleimmat Lapin
19069: palvelut, hankintojen kilpailuttaminen ja yhteis- läänissä. Kustannuskehitys vaihtelee lääneittäin
19070: hankinnat yleistyivät. vain vähän. Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen
19071: Noin neljännes kunnista karsi oppilaiden kulje- lääneissä kustannukset laskivat suhteessa eniten,
19072: tuskustannuksia kilpailuttamalla ja kaventamalla eli 30 o/o.
19073: etuuksia. Sama määrä kuntia ratianalisoi hallinto-
19074: menoja Iakkauttamalla ja yhdistämällä virkoja ja Ammatilliset oppilaitokset
19075: toimia sekä uudistamalla lautakunta- ja johtokunta- Ammatillisten oppilaitosten käyttökustannukset
19076: rakennetta. oppilasta kohti laskivat 20 o/o:lla v. 1990-94. Ne
19077: Opetustoimessa säästettiin yleensä (70 o/o vas- olivat v. 1990 vuoden 1994 hintatasoon muutettuna
19078: tanneista kunnista) supistamalla tuntikehystä 2- 42 400 mk ja v. 1994 34100 mk. Toisin kuin
19079: 17 o/o. Säästöt kohdistuivat pääasiassa erityistehtä- peruskoulussa ja lukiossa ammatillisten oppilaitos-
19080: viin. Puolet kunnista supisti kerhotuntien määrää ja ten kustannukset olivat alhaisimmillaan v. 1993,
19081: 40 o/o tukiopetusta. Säästöt olivat suurimmillaan v. minkä jälkeen ne ovat hieman kasvaneet.
19082: 1993, ja niitä tehtiin vielä seuraavanakin vuonna. Ammatillisten oppilaitosten kustannuskehitys
19083: TuntikehyssupL'>tusten arvioitiin vaikuttaneen viittaa rakenteellisiin muutoksiin. Kuljetuskustan-
19084: kaikkein haitallisimmin oppilaitosten toimintaan. nukset laskivat 70 o/o oppilasta kohti tarkastelujak-
19085:
19086:
19087: 1SO
19088: son aikana. Ruokailun ja majoituksen kustannuske- ti lisääntyi ja nuorten peruskoulutuksessa vähentyi.
19089: hitys on samansuuntaista kuin lukiossa. Koska opetustuntien määrä oppilasta kohti aleni
19090: Opetustoimen kustannukset laskivat vähemmän 6 %, kasvava oppilasmäärä on edellyttänyt opetus-
19091: kuin lukiossa eli 16 %. Pääosa säästöistä saatiin ryhmien suurentamista.
19092: aikaan organisoimaHa opetusta. Sen seurauksena Myös hallintokustannukset laskivat 8 % tarkaste-
19093: opetusryhmien koko kasvoi ja opetustunnit, lähi- lujakson aikana. Ne olivat alimmillaan v. 1992,
19094: opetustunnit, pienryhmien opetus sekä tukiopetus mistä lähtien hallintokustannukset ovat nousset n.
19095: vähenivät. Tuntimäärien väheneminen ja virkajär- 7%.
19096: jestelyt toivat säästöjä opetushenkilöstön palk- Oppilaitosverkoston muuttumisen vuoksi kus-
19097: kauksessa. Myös opetusväline-, oppimateriaali- ja tannusvertailu oppilaitosmuodoinaio on hankalaa.
19098: kalustohankinnoissa säästettiin. Oppilaitosmuodosta riippuen kustannukset oppi-
19099: Opetustoimen kustannukset olivat alimmillaan lasta kohti vaihtelivat v. 1990 28 600 mk:sta 92 400
19100: v. 1993, ja kasvoivat hieman v. 1994. Opettajien mk:aan ja v. 1994 24 200 mk:sta (kauppaoppilaitos)
19101: palkkamenot kasvoivat v. 1993-94 vain 23 Mmk ja 73 900 mk:aan (metsä- ja puutalousoppilaitos). Tai-
19102: muut opetustoiminnan menot 260 Mmk. Kustan- de- ja viestintäalaa lukuun ottamatta kustannukset
19103: nusten kasvu johtuu opetuksen organisoinoista ja ovat laskeneet kaikissa oppilaitosmuodoissa. Eni-
19104: toiminnan lisääntymisestä. Opetustuntien koko- ten ne ovat laskeneet hotelli- ja ravintola-alan sekä
19105: naismäärä kasvoi hieman v. 1992-94. Aikuisten koti- ja laitostalouden oppilaitoksissa.
19106: perus- ja jatkolinjakoulutuksessa tuntimäärä seiväs-
19107:
19108:
19109:
19110:
19111: Koulutuspolitiikan kehittämisessä painotetaan mm. mattikorkeakoulun opetus- ja erityisesti tutkimus- ja
19112: elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteensovittamista kehitystyö saatava tasolle, joka vaikuttaa avoimeen ja
19113: sekä elinikäistä oppimista. Valtiontilintarkastajat ko- julkiseen sektoriin syvästi ja rakenteita muuttavalla
19114: rostivat niiden merkitystä kertomuksessaan vuodelta tavalla. Yhteistyön merkitystä ei voi liiaksi korostaa
19115: 1986. Pitkä viive koulutuspolitiikan kehittämisessä myöskään ammatillisten opintojen kehittämisessä,
19116: osoittaa, että edistykselliselläkin sektorilla jähmeiden mikä ei saa jäädä ammattikorkeakoulun kehittämisen
19117: rakenteiden muuttaminen on erittäin työlästä ja vie varjoon.
19118: aikaa. Koulutuksen ja elinkeinoelämän koordinoinnissa Elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttamiseksi
19119: sekä koulutusjärjestelmän tarjoamien kehitysimpuls- on opetuskäytäntöjä uudistettava ja muiden yhteiskun-
19120: sien soveltamisessa esiintyneet vaikeudet hidastivat tasektoreiden näkemystä koulutuspolitiikan kehittämi-
19121: osaltaan rakenteiden kehittämistä joillakin elinkeino- sessä korostettava. Yhteiskunnallisten ongelmien rat-
19122: elämän aloilla ja osaltaan lisäsivät työttömyyttä ja sen kaisu ja käsittely edellyttävät opetuksen sisällön uudis-
19123: seurausvaikutuksia. tamista tavalla, jossa oppimisen tavoitteena on oppi-
19124: Koulutuksen ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön laan oman keksimisen ja oivaltamisen kautta kehittää
19125: edistämiseksi lainsäädäntö mahdollistaa yritysten ja valmiutta omaksua ja ymmärtää asioita sekä kykyä
19126: muun elinkeinoelämän sekä alueen edustajien nimittä- soveltaa ja hyödyntää tietoa järkevällä tavalla. Opetuk-
19127: misen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatil- sen sisällön uudistaminen on kiireellinen haaste opet-
19128: listen oppilaitosten hallintoelimiin ja neuvottelukuntiin. tajankoulutukselle ja koko koulujärjestelmälle. Edus-
19129: Valtiontilintarkastajien mielestä yhteistoimintaa on kunta käsitteleekin parhaillaan koululainsäädännön
19130: edelleen syytä tehostaa. Syvällisten ja laajojen työelä- uudistamista koskevaa hallituksen esitystä. Valtionti-
19131: män uudistamisohjelmien, joita siirtyminen matalan lintarkastajien mielestä elinikäisen oppimisen yhtey-
19132: osaamisen tuotannosta korkean osaamisen tuotan- dessä on aiheellista korostaa ammatillisen ja yleissi-
19133: toon edellyttää, toteuttamiseksi on elinkeinoelämän vistävän aikuiskoulutuksen merkitystä ammattitaidon
19134: ja oppilaitosten vuorovaikutuksen oltava systemaattis- ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä avoimen sekto-
19135: ta ja vaikutettava opetuksen sekä tutkimus- ja kehitys- rin kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisessa.
19136: työn suuntaamiseen ja tehostamiseen elinkeinoelä- Kaikilla koulutusaloilla, ml. yrittäjyys ja tekniikka, on
19137: män kehittämisen edellyttämällä tavalla. Yhteistyötä korostettava myös humanistisia näkökohtia ja eettisiä
19138: lisäämällä on toimintaansa nopeasti laajantavan am- arvoja.
19139:
19140:
19141: 151
19142: Suomessa bruttokansantuote asukasta kohti kasvoi velvollisuuden huolehtia siitä, että varattomuus ei estä
19143: v. 1960-90 vain vähän enemmän {3,3 %) kuin OECD- opetuksen saamista. Lainsäätäjä on turvannut tämän
19144: maissa keskimäärin {3,2 %), vaikka samanaikaisesti in- säätämällä maksunomasta opetuksesta sekä opiskelu-
19145: vestointien osuus maassamme oli OECD-maiden kor- ajan toimeentulon turvaavasta opintotuesta. Koulutus-
19146: keimpia. Koulutusinvestointien nostaminen 1980-luvul- järjestelmien uudistamisen yhteydessä on noussut
19147: ta lähtien kansainväliseen huippuluokkaan oli perus- esiin lähinnä työnantajien lunastettavaksi tarkoitettu-
19148: teltua sikäli, että niillä pyrittiin kohottamaan aikuisvä- jen, valtion osittain rahoittamien koulutusseteleiden
19149: estömme koulutustasoa, joka osittain sodan jälkeisen käyttöönotto erityisesti elinikäisen oppimisen kannus-
19150: rakentamisen ja sotakorvausten vuoksi jäi kansainväli- timena ja rahoitusmuotona. Koulutuskohteita hyväk-
19151: sesti verrattuna alhaiseksi. Valtiontilintarkastajat ko- syessään valtio voisi kohdentaa koulutustukea tarve-
19152: rostavat, että jatkossa myös tulevaa kasvua tukevia harkinnan mukaan esim. uusille yrityksille tai pienelle ja
19153: koulutusinvestointeja on tarkasteltava suhteessa niis- keskisuurelle teollisuudelle. Valtiontilintarkastajat to-
19154: tä saataviin hyötyihin ja julkisen talouden rahoitusmah- teavat, että yhteiskunnan rakenteiden ja koulutusjär-
19155: dollisuuksiin. On huolehdittava siitä, ettei hitaasti vai- jestelmien muuttuminen lisää tarvetta kehittää uusia
19156: kuttavat, suuret koulutusinvestoinnit johda tulevina koulutusinvestointien rahoitus- ja tukimuotoja. Niiden
19157: vuosikymmeninä tarpeettomaan ylikoulutukseen ja in- tarkoituksenmukaisuuden arviointia ei voida sivuuttaa
19158: himillisen pääoman vajaaseen käyttöön. Tehdyt selvi- sillä, että ne ovat vastoin esim. maksuttomuuden peri-
19159: tykset osoittavat, etteivät peruskoulun, lukion ja amma- aatetta.
19160: tillisen koulutuksen säästöt ole vaikuttaneet ainakaan Valtiontilintarkastajat korostavat, että ehkäistäk-
19161: opetustoimen määrään merkittävästi. Myös koulutus- seen opintojen pitkittymistä yliopistojen pitäisi tehos-
19162: menojen kohdentamisessa ja erityisesti aikuiskoulu- taa ja systematisoida opintoneuvontaa ja -ohjausta
19163: tuksen laadussa työllistymisellä mitattuna on edelleen luomalla eri opintoaloille erilaisia opiskeluprosessin
19164: kehittämisen varaa. laatujärjestelmiä, joilla systemaattisesti kuvataan ja
19165: Julkisilla varoilla voidaan rahoittaa vain osa siitä arvioidaan opintojen etenemistä ja siihen vaikuttavia
19166: jatkuvasti lisääntyvästä koulutusinvestointien tarpees- tekijöitä, sekä lisäämällä inhimillisiä tukitoimia. Opinto-
19167: ta, jota nopeasti muuttuvattyötehtävät luovat. Valtion- jen tukeminen voisi olla yksi yliopistojen tuloksellisuus-
19168: tilintarkastajat katsovat, että kansainvälisen käytän- rahoituksen kriteeri. Koulutusjärjestelmäuudistuksiin
19169: nön mukaisesti elinkeinoelämän osuutta erityisesti liittyen valtiontilintarkastajat korostavat myös opinto-
19170: korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen sekä ammatilli- tuen jatkuvan arvioinnin merkitystä. Ennakkoluulotto-
19171: sen koulutuksen rahoittamisessa on pyrittävä lisää- masti tulisi selvittää, voitaisiinko opiskeluun liittyvää
19172: mään kehittämällä esim. verotuskohtelua. Tähän suun- epävarmuutta vähentää ja opiskelijoiden oikeudenmu-
19173: taan ilmeisesti edetään myös EU:n toimesta, sillä unio- kaista kohtelua parantaa esim. porrastamalla opinto-
19174: nissa selvitetään parhaillaan, miten sen jäsenmaissa lainan takaisinmaksu suhteessa tuloihin, sekä mitä toi-
19175: yksityiset ja julkiset koulutusinvestoinnit, neuvonta- ja mia markkinarahoitteisen järjestelmän muuttaminen
19176: rohkaisujärjestelmät sekä verotuskäytäntö ja kirjanpi- yhteiskunnan taholta edellyttäisi ja mitkä ovattällaisen
19177: tojärjestelmät poikkeavat toisistaan. järjestelmän vaikutukset.
19178: Suomalaiseen koulutuspolitiikkaan on kauan kuulu- Ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimakoulutuk-
19179: nut keskeinen periaate tasa-arvoisesta pääsystä kou- sen koordinoinnin tehostamista on käsitelty työminis-
19180: lutukseen. Perustuslaki asettaa Iainsäätäjälie yleisen teriön kertomusosuudessa.
19181:
19182:
19183:
19184:
19185: Opiskelijoiden valintajärjestelmä vistä suurista odotuksista. Tieto- ja koulutusyhteis-
19186: kuntaan on rakentunut sisään välttämättömyys
19187: Opiskelijavalintojen taustaa edetä koulutusuralla mahdollisimman pitkälle.
19188: Kansainväliset vertailut ja asennetutkimukset osoit- Koulutuksen kysyntä kasaantuu järjestelmän ylä-
19189: tavat, että koulutusta arvostetaan Suomessa edel- päähän ja tietyille koulutusaloille, joihin hakeutu-
19190: leen poikkeuksellisen paljon. Monet opiskelijava- minen on usein myös sukupuolisidonnaista.
19191: linnan erityispiirteet johtuvat koulutukseen liitty- Aloituspaikkojen lisäämisestä huolimatta niiden
19192:
19193:
19194: 152
19195: määrä ei ole riittänyt tyydyttämään kaikkien lahjak- riittävän ajoissa hakijoiden tiedossa ja että ne pysy-
19196: kaiden ja opinhaJuisten ylioppilaiden koulutustar- vät työmarkkinoiden nopeista muutoksista huoli-
19197: peita. Esimerkiksi taidealoilla hakijoita on jatkuvas- matta suhteellisen vakaina. Joustavuus ei saa mer-
19198: ti kymmenkertainen määrä opiskelupaikkoihin kitä sitä, että valintakriteerit vaihtelevat vuosittain.
19199: verrattuna. Kova kilpailu on myös lääketieteellisten Yksilön ja järjestelmän toimivuuden kannalta on
19200: alojen, oikeustieteen, psykologian ja liikuntatie- lisäksi oleellista, ettei valinnoissa arvioida hakijan
19201: teellisen alan opiskelupaikoista. Toisaalta lasken- samoja ominaisuuksia, tietoja ja taitoja moneen
19202: nallisesti koulutuspaikkoja on riittävästi ylioppilai- kertaan.
19203: den tarpeisiin. Valikoitumisen ohella kysymys on- Oppilaitosten katsannossa valintojen päätarkoi-
19204: kin ennen muuta mitoituksesta: Miten sovitetaan tuksena on saada valituksi lahjakkaimmat, alan
19205: yhteen koulutuspaikkojen kysyntä ja tarjonta. opintoihin motivoituneimmat ja soveltuvimmat
19206: Valikoitumiseen vaikuttaa myös se, miten opis- opiskelijat.
19207: kelijan taustayhteisö arvostaa koulutusta. Tutki- Opiskelijavalionoille ei myöskään saa antaa liian
19208: musten mukaan kotitausta, erityisesti vanhempien suurta merkitystä. Yksilön ja järjestelmän kannalta
19209: koulutus mutta myös sosioekonominen asema, on tärkeää, etteivät opiskelijoiden aiemmat valin-
19210: selittää edelleen voimakkaasti nuorten koulutus- ja nat muodosta ylipääsemätöntä estettä opintojen
19211: ura valintoja. jatkamiselle tai alan vaihdolle. Tässä mielessä kou-
19212: Opiskelijavalintoja on viime vuosina kehitetty lutusmuotojen, oppilaitosten ja koulutusasteiden-
19213: joustavammiksi. Oppilaitokset ovat saaneet enem- kin rajat ylittävä yhteistyö esim. korvaavien kurs-
19214: män päätösvaltaa opetuksen järjestämisestä ja va- sien ja opintojaksojen muodossa liittyy kiinteästi
19215: lintaperusteiden määrittelystä. Opiskelijoiden hen- opiskelijava!intoihin. Yliopistoissa tämä tarkoittaa
19216: kilökohtaiset valintamahdollisuudet ovat myös li- mm. joustavia sivuaineopintoja.
19217: sääntyneet.
19218: Pisimmälle joustavuutta on kehitetty yliopistois- Yliopistojen opiskelijavalinnat
19219: sa. Yliopistokoulutuksen valintajärjestelmän tun- Yliopistojen opiskelijavalinnat ovat olleet pitkään
19220: nuspiirteitä ovat autonomia opiskelijavalinnoissa, koulutuspoliittisen kehittämisen kohteena. Tällä
19221: hajautettu valintajärjestelmä, valintakokeiden kes- vuosikymmenellä on korostunut erityisesti valinto-
19222: keinen asema ja pääsykiintiö (numerus clausus). jen tekninen koordinaatio. Tähän ovat vaikuttaneet
19223: Lisäksi valintajärjestelmälle on leimallista yleinen ja mm. lisääntynyt kustannustietoisuus, koulutuksen
19224: melko väljä korkeakoulukelpoisuuden määrittely. tehokkuuden painottaminen sekä tietotekniikan
19225: Valintakokeet ovat tulleet myös sisällöllisesti moni- tarjoamat mahdollisuudet. Toisaalta valtakunnallis-
19226: puolisemmiksi. Yhä useammin käytetään haastat- ta koordinointia ja oppilasvirtojen keskitettyä oh-
19227: teluja, soveltuvuustestejä ja aineistokokeita. jailua ovat vaikeuttaneet yksilöiden ja oppilaitosten
19228: valintamahdollisuuksien lisääminen sekä työmark-
19229: Valintajärjestelmien arviointikriteerejä kinoiden nopeasti muuttuvat tarpeet.
19230: Opiskelijavalinnat voidaan nähdä tärkeänä opin- Koulutusjärjestelmän toimivuuden näkökulmas-
19231: toihin kiinnittymisen, opetuksen onnistumisen ja ta yliopistojen opiskelijavalintojen ongelmia ovat
19232: ammattiin kehittymisen edellytyksenä. Tässä kat- olleet mm. koulutuspaikkojen määrä, moninkertai-
19233: sannossa sääntelyn tulee kohdistua valintajärjestel- nen ja päällekkäinen koulutus, ylioppilaiden hidas
19234: män laatuun. Sen osatekijöitä ovat koulutuksen sijoittuminen jatko-opintoihin, päällekkäishakemi-
19235: tasa-arvo, hakijoiden oikeusturva, avoimuus, sel- nen ja -hyväksyminen, koulutuspaikkojen vajaa-
19236: keys, joustavuus ja samansuuntaisuus oppilaitok- käyttö ja valintojen monimutkaisuus.
19237: sen hyväksymien tulostavoitteiden kanssa. Valinta- Näihin ongelmiin on haettu ratkaisua tehosta-
19238: järjestelmien ja menettelytapojen pitää lisäksi vai- malla ylioppilastutkinnon käyttöä opiskelijavalin-
19239: kuttaa niin, että opiskelupaikat ovat tehokkaassa nassa, lisäämällä valintatiedotusta, parantamalla
19240: käytössä. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä,
19241: Opiskelijavalintojen onnistuneisuutta voidaan toteuttamalla tietyillä aloilla yhteisvalintaa, porras-
19242: arvioida lähtien yksityisen hakijan, oppilaitosten ja tamaHa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen va-
19243: työelämän näkökulmista sekä yleisistä koulutuspo- linta-aikatauluja sekä rakentamalla tietojärjestel-
19244: liittisista tavoitteista. Hakijoiden kannalta on tär- miä, joiden avulla voidaan seurata opiskelemaan
19245: keää, että valintakriteerit ovat yksiselitteisiä ja oi- hyväksyttyjen ja opiskelu paikan vastaanottaneiden
19246: keudenmukaisia. Valintamenettelyn tulee olla sijoittumista. Joustavilla sivuaineopinto-oikeuksil-
19247: avoin, ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Urasuunnitte- Ia, avoimen yliopiston kehittämisellä ja aiempien
19248: lu puolestaan edellyttää, että valintaperusteet ovat opintojen hyödyntämisellä osaksi tutkintoa on py-
19249:
19250:
19251: 153
19252: ritty vähentämään päällekkäishakemista, opinto- Ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmä
19253: alan vaihtamista ja keskeyttämisiä. Ammatillisten oppilaitosten yhteisvalinta on toimi-
19254: Opetusministeriön ja yliopistojen tulossopimuk- nut valtakunnallisena järjestelmänä vuodesta 1979
19255: siin sisältyvä periaate, jonka mukaan opiskelija voi lähtien. Siihen kuuluu vuosittain 1 000 oppilaitosta,
19256: vastaanottaa samana lukuvuonna vain yhden kor- 100 000 aloituspaikkaa ja 130 000-170 000 haki-
19257: keakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan, täh- jaa. Tavoitteena on ollut yksinkertaistaa koulutuk-
19258: tää mm. opiskelupaikkojen tehokkaaseen käyttä- seen hakeutumista, vähentää kustannuksia ja va-
19259: miseen ja ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien paaksi jääviä opiskelupaikkoja, poistaa päällek-
19260: aseman parantamiseen. Tämä periaate sisältyy käisvalintoja, edistää oppilaitosten välistä yhteis-
19261: myös uudistettuun yliopistolakiin. työtä sekä tehostaa tiedotusta ja ohjausta. Kerto-
19262: Selvitysmiehen kertomusvuoden tammikuussa musvuoden opiskelijavalintoja varten yhteishaku-
19263: valmistuneen muistion mukaan korkeakoulut kat- järjestelmä eriytettiin toisen asteen koulutusta sekä
19264: sovat, ettei valintamenettely aiheuta koulutuspaik- ammattikorkeakouluja ja opistoasteen koulutusta
19265: kojen tuhlausta tai vajaakäyttöä eikä ole pääasialli- koskeviksi järjestelmiksi.
19266: nen syy opintojen keskeyttämiseen tai opintoalan Ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmä
19267: vaihtoon. Yliopistoilla on rajalliset keinot hakijoi- perustuu lakiin (255/95) ja asetukseen (257 /95),
19268: den käyttäytymisen ohjaamiseen. Opiskelijavalin- jota sovellettiin ensimmäisen kerran otettaessa
19269: toihin liittyvät ongelmat voivat johtua myös mm. opiskelijoita 1.8.1996. Yhteishakujärjestelmä palve-
19270: opintouran valinnan epävarmuudesta ja opiskeli- lee ammattikorkeakouluopintoihin hakeutuvia,
19271: joiden kypsymättömyydestä. ammattikorkeakouluja ja muita oppilaitoksia sekä
19272: Muun muassa hakijoiden erilaiset taustat ja pyr- opetus- ja muuta hallintoa. Järjestelmän avulla tue-
19273: kijäiden lukuisuus ovat kuitenkin tehneet valin- taan myös valitsematta jääneiden hakeutumista
19274: noista monimutkaisia. Hakijoiden aiemman koulu- muuhun koulutukseen.
19275: menestyksen ja muiden ansioiden yhteismitallinen Opetusministeriö päättää väliaikaisten ammatti-
19276: vertailu on vaikeaa ja se on osaltaan johtanut korkeakoulujen valintaperusteista sekä yhteishaun
19277: valintakokeiden painottamiseen. Hakijan näkökul- aikataulusta, joka sovitetaan tarkoituksenmukaisel-
19278: masta perusongelma on koulutuspaikkojen kysyn- la tavalla yliopistojen opiskelijavalintaan. Valinnas-
19279: nän ja tarjonnan epäsuhta. sa tarvittavat tiedot tallennetaan ammattikorkea-
19280: Yliopistoihin hakevilla on erilaisen koulutuksen koulujen ja muiden oppilaitosten valintarekisterei-
19281: ja muiden tekijöiden vuoksi hyvin erilaisia tavoit- hin.
19282: teita, hakustrategioita ja niistä johtuvia valintoihin Opetushallitus vastaa yhteishaun valtakunnalli-
19283: kohdistuvia odotuksia. Kun koulutusaloilla, koulu- sesta toteutuksesta, koulutukseen hakeutumiseen
19284: tusohjelmilla ja tieteenaloilla on lisäksi erilaisia ja valintaan liittyvästä tiedotuksesta sekä antaa
19285: koulutuksellisia tavoitteitaan, on tarkoituksenmu- ohjeet yhteishaun alueellisesta toteutuksesta, josta
19286: kaista tehdä opiskelijavalinnatkin eriytetysti. Valin- lääninhallitukset ja niiden yhteishakutoimistot vas-
19287: tayhteistyötä on esim. tekniikan, biologian ja kieli- taavat.
19288: aineiden aloilla, luokanopettajan- ja lastentarhan- Ammattikorkeakoulut päättävät valintaperus-
19289: opettajankoulutuksessa, lääketieteellisillä aloilla teista, valintakokeiden järjestämisestä ja opiskeli-
19290: sekä kauppatieteellisellä alalla. jaksi ottamisesta. Kokonaisuudessaan ammattikor-
19291: Selvitysmiehen mukaan nykyinen yliopistojen keakoulujen yhteishaun tietojärjestelmä tukee ja
19292: valintajärjestelmä soveltuu verraten hyvin koulu- koordinoi ammattikorkeakoulujen valintaproses-
19293: tukseen valikoitumiseen. Yliopistojen autonomia sia. Sen sijaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulu-
19294: opiskelijavalinnoissa luo perustan yliopistoihin va- jen välisen koordinaation puute aiheuttaa vuosit-
19295: likoitumiselle myös vastaisuudessa. Valintakokei- tain samanaikaista useaan paikkaan hyväksymistä,
19296: den asemaa pidetään perusteltuna, vaikka toisaalta josta seuraa, ettei saatuja opiskelupaikkoja oteta
19297: myös ylioppilastutkinnon antamaa informaatiota vastaan. Koordinoinnin tehostamiseksi asetettiin
19298: pyritään käyttämään entistä monipuolisemmin hy- kertomusvuonna projektiryhmä, joka esitti, että
19299: väksi. Valintajärjestelmä tukee yliopistojen profiloi- yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin pe-
19300: tumista ja ottaa huomioon alojen väliset erot. Valin- rustamisen, kokeilun ja vakiinnuttamisen jälkeen
19301: tajärjestelmän sukupuolirakennetta tasapainotta- se sovitetaan yhteen ammattikorkeakoulujen yh-
19302: viin toimiin on kiinnitetty huomiota. Ammattikor- teishakujärjestelmään siten, että opiskelijapaikko-
19303: keakoulujen tulo osaksi korkeakoululaitosta on jen vastaanottamista voidaan seurata koko korkea-
19304: osaltaan helpottamassa koulutukseen hakeutumi- koululaitoksessa.
19305: seen kohdistuvaa painetta.
19306:
19307:
19308: 154
19309: Työmarkkinatuen ehdot ja opiskelijavalinnat moninkertainen haku aiheuttaa paljon opintojen
19310: Kertomusvuoden alusta voimaan tulleen lainmuu- keskeyttämisiä.
19311: toksen mukaan työmarkkinatukeen ei ole oikeutta Hakemisen käyttäminen työmarkkinatuen pe-
19312: ammatillista koulutusta vailla olevalla 18-19-vuo- rusteena lisäsi luonnollisesti yhteishaun hakijamää-
19313: tiaalla henkilöllä, joka on ilman hyväksyttävää syy- riä. jotkut lääninhallitukset pitivät tätä ongelmana
19314: tä kieltäytynyt, eronnut tai jättänyt hakeutumatta valinnan toimeenpanossa. Hakijajoukon kasvua ei
19315: hänelle soveltuvaan, sosiaaliset edut turvaavaan sinänsä voi pitää ongelmana, koska järjestelmän
19316: ammatilliseen koulutukseen. Jälkeenpäin ikärajaa tarkoituksena on ohjata nuoria ammatilliseen kou-
19317: nostettiin 24 vuoteen. lutukseen. Valinnan toteuttamiseen käytettävissä
19318: Lainmuutoksen tarkoituksena on ohjata työko- olevat voimavarat eivät kuitenkaan kertomusvuon-
19319: kemusta ja ammatillista koulutusta vailla olevat na vastanneet todellista työmäärää.
19320: nuoret ammatilliseen koulutukseen ja toisaalta pyr- Suurimman ongelman aiheuttaa tulkinta koulu-
19321: kiä vähentämään koulutuksen keskeyttämistä. tukseen hakeutumisesta. Erityisesti tämä koskee
19322: Kertomusvuoden hakukierroksella ongelmia ai- ylioppilaita, joiden tavoitteena on korkeakoulu-
19323: heutti laissa mainitun soveltavan koulutuksen tul- opinnot mutta jotka eivät pääse haluamaansa kou-
19324: kinta ja se, miten hakeutumatta jättäminen määri- lutukseen heti ylioppilastutkinnon jälkeen. Asiasta
19325: tellään. Valtaosa työvoimapiireistä ja -toimistoista ei ole tehty perusteellista selvitystä, mutta Helsin-
19326: on tulkinnut vaatimusta soveltuvaan koulutukseen gin yliopistosta saatujen tietojen mukaan esim.
19327: hakeutumisesta siten, että opiskelupaikkaa vaille Helsingin työvoimapiiri soveltaa samoja sääntöjä
19328: jäänyt nuori ei saa työmarkkinatukea, ellei hän ole myös yliopisto-opintoihin.
19329: hakenut yhteishaussa vähintään viittä ammatillisen Työmarkkinatuen ehtona on, että henkilö hakee
19330: koulutuksen opiskelupaikkaa. Hakijoiden kannal- vähintään kolmeen opiskelupaikkaan, osallistuu
19331: ta tämä tulkinta aiheutti paljon ylimääräistä työtä valintakokeeseen ja ottaa hyväksytyksi tullessaan
19332: sekä asetti erilaisiin oppilaitoksiin hakevat keske- paikan vastaan, riippumatta siitä, miten mieluisana
19333: nään eriarvoiseen asemaan. On arvioitu, että tämä hän pitää opintoalaa. Tuen ehdot ovat hankalia
19334: työmarkkinatuen myöntämisperusteisiin liittyvä yksilön ja oppilaitosten kannalta.
19335:
19336:
19337:
19338:
19339: Valtiontilintarkastajien mielestä toimia opiskelijoiden arvoisessa asemassa. Valtiontilintarkastajien mielestä
19340: valintajärjestelmien kehittämiseksi ja niiden koordi- lainsäädäntöä tulee kehittää näiden epäkohtien pois-
19341: noinnin tehostamiseksi on syytä kiirehtiä. Kehittämisen tamiseksi.
19342: yhteydessä tulee selvittää, voitaisiinko karsia opiskeli- Lisäksi valtiontilintarkastajat katsovat, että työ-
19343: joiden valintaan liittyvää kaupallista valmennuskurssi- markkinatuen opiskeluun hakeutumisvelvoite on risti-
19344: toimintaa, joka asettaa opiskelijoiksi pyrkijät eri arvoi- riidassa sen valtioneuvoston hyväksymän koulutuspo-
19345: seen asemaan taloudellisen aseman perusteella. Jär- liittisen tavoitteen kanssa, jonka mukaan päällekkäis-
19346: jestelmä saattaa syrjiä lahjakkaita ja vähävaraisia hakua ja koulutuspaikkojen turhaa käyttöä pyritään
19347: opiskelijoita, mikä ei ole tiedekuntienkaan edun mu- estämään. Joulukuussa 1995 hyväksytyssä Koulutuk-
19348: kaista. sen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen ke-
19349: Muuttamalla työmarkkinatukea koskevaa lakia py- hittämissuunnitelmassa ja yliopistojen tulossopimuk-
19350: rittiin mm. vähentämään koulutuksen keskeyttämistä. sissa on hyväksytty periaate, että opiskelija saa ottaa
19351: Arvioiden mukaan lain veivoitlama moninkertainen vastaan vain yhden opiskelupaikan yhtenä vuonna.
19352: haku on johtanut päinvastaiseen tulokseen. Lain tulkin- Useampien opiskelupaikkojen pakollinen hakeminen
19353: nanvaraisuuden takia hakeutumisvaatimus vaihtelee sopii huonosti yhteen tämän periaatteen kanssa.
19354: kolmen ja viiden koulutuspaikan välillä työvoimapiirin Useissa eurooppalaisissa yliopistoissa opiskelijat
19355: ja -toimiston harkinnan mukaan. Käytäntö on johtanut valitaan lopullisesti vasta kaikille halukkaille vapaan
19356: siihen, että työmarkinatuen hakijat ovat alueittain eri- ensimmäisen vuoden jälkeen. Järjestelmää kannate-
19357:
19358:
19359: 155
19360: taan sen vuoksi, että siinä opintopaikan valinta perus- surssien vuoksi valintajärjestelmää on vaikea toteuttaa
19361: tuu vankkaan tietoon ja kullekkin alalle sadaan kyvyk- suomalaisissa yliopistoissa. Sen sijaan opintoalan
19362: käimmät opiskelijat. Valtiontilintarkastajien saaman vaihtamista on syytä helpottaa esim. poistamalla tiede-
19363: selvityksen mukaan toimitila-, opetus- ja muiden re- kuntien välisiä rajoituksia.
19364:
19365:
19366:
19367:
19368: Kääntäjänkoulutus jen pääpaino on kääntämisessä. Varsinaisen kään-
19369: tämisen lisäksi opintojaksot käsittelevät kääntämi-
19370: Kääntäjänkoulutusta tarjoavat Helsingin yliopiston sen historiaa ja teoriaa, tekstianalyysia, terminolo-
19371: Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos, Joensuun yli- giaa, erikoisalojen kääntämistä sekä suullista ja
19372: opiston Savonlinnan kansainvälisen viestinnän lai- kirjallista viestintää. Syventävissä opinnoissa pe-
19373: tos, Tampereen yliopiston käännöstieteen laitos rehdytään kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuk-
19374: sekä Turun yliopisto. Lisäksi Vaasan yliopiston seen ja tutkimusmenetelmiin. Pääaineen lisäksi on
19375: humanistisessa tiedekunnassa voi nykykielten opiskelijalla oltava vähintään yksi sivuaine. Nykyi-
19376: opiskelussa suuntautua kääntämiseen. Koulutuk- sin sivuaineen valinta on melko vapaata, mutta
19377: sen tavoitteena on antaa pätevyys hyvää kieli- ja opiskelijat valitsevat useimmiten sivuaineekseen
19378: käännöstaitoa sekä kielellistä asiantuntemusta vaa- toisen vieraan kielen, koska Suomessa kääntäjän
19379: tiviin kansainvälisen viestinnän tehtäviin. Lisäksi ammatissa vaaditaan useamman kuin yhden vie-
19380: koulutus antaa teoreettiset ja metodologiset valmi- raan kielen taito. Suomen käännöstoimistojen lii-
19381: udet tutkimustyöhön. Koulutus johtaa joko huma- ton mielestä nykyisellään on vielä liikaa rakenteel-
19382: nististen tieteiden kandidaatin (HuK) tai filosofian lisia, lähinnä hallinnollisia esteitä, jotka estävät
19383: maisterin (FM) tutkintoon. Humanistisista ja luon- joustavan sivuainevalinnan jopa saman korkea-
19384: nontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen koulun sisällä. Liitto katsookin, että opiskelijoiden
19385: (221/1994) mukaan koulutuksen laajuus on 120 mahdollisuuksia valita sivuaineensa eri tiedekun-
19386: opintoviikkoa HuK-tutkinnon ja 160 opintoviikkoa nista ja yli korkeakoulurajojen tulisi edelleen pa-
19387: FM-tutkinnon osalta, ja opinnot voi suorittaa 3-5 rantaa.
19388: vuodessa. Perustutkinnon jälkeen on mahdollisuus Pää- ja sivukielen opintoihin kuuluu myös kieli-
19389: ja valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen. harjoittelu eli vähintään 1-2 kuukauden mittainen
19390: Opiskelijoita kääntäjänkoulutukseen valitaan oleskelu kielialueella. Opiskelijoilla on nykyisin
19391: pääsykokeitten kautta vuosittain 15-40 kuhunkin mahdollisuus lähteä ulkomaisiin korkeakouluihin
19392: pääaineeseen, joita laitoksissa on 3-4. Opinnot opiskelemaan erityisesti yliopistojen solmimien
19393: jakautuvat perus-, aine- ja syventäviin opintoihin monenkeskisten tai kahdenvälisten yhteistyöohjel-
19394: sekä pro gradu -tutkielmaan. Perusopinnoissa kes- mien avulla.
19395: kitytään käytännön kielitaidon parantamiseen ja Kääntämisen ja tulkkauksen alalta valmistui tut-
19396: kielialueen kulttuurin tuntemukseen. Aineopinto- kintoja v. 1995 ja 1996 seuraavasti:
19397:
19398:
19399:
19400: Helsingin yliopisto Turun yliopisto Tampereen yliopisto Joensuun yliopisto Yhteensä
19401: 1995 1996 1995 1996 1995 1996 1995 1996 1995 1996
19402: HuK 22 18 9 9 4 5 - - 35 32
19403: FM 15 20 33 56 27 31 31 60 106 167
19404: FL - - - - 1 3 - - 1 3
19405: FT - - - - 1 - 1 - 2 -
19406:
19407:
19408:
19409:
19410: 156
19411: Vaasan yliopiston humanistisesta tiedekunnasta kulttuurien opetukseen sekä kääntäjien ja tulkkien
19412: valmistui tutkintoja seuraavasti: v. 1995 HuK-tut- täydennyskoulutukseen. Yksikkö vastaa mm. val-
19413: kintoja 6, FM-tutkintoja 30, FL-tutkintoja 6 ja FT- takunnallisesta asioimistulkkikoulutuksesta.
19414: tutkintoja 2 sekä v. 1996 HuK-tutkintoja 5, FM- Kääntäjänkoulutuslaitoksen pääaineet ovat eng-
19415: tutkintoja 78, FL-tutkintoja 2 ja FT-tutkintoja 4. lanti, ruotsi ja venäjä. Sivuaineena laitoksessa voi
19416: Arviolta 25-30 o/o HuK- ja FM-tutkinnoista on opiskella pääkielten lisäksisaksaaja suomea. Myös
19417: kääntämiseen liittyviä. kieliteoriaa ja kääntämistä voi opiskella pää- ja
19418: Virallisista kääntäjistä säädetään laissa (1148/88) jatkotutkintoaineena. Perinteiset erikoistumisalat
19419: ja asetuksessa (626/89). Oikeuden toimia virallise- laitoksessa ovat tekniikka, kauppa sekä laki ja
19420: na kääntäjänä antaa kääntäjien tutkintolautakunta. hallinto. Nykyisin erikoisalojen syventäviä kursseja
19421: Vaatimuksena ei ole korkeakoulussa tai muualla järjestetään myös ympäristönsuojelussa ja lääketie-
19422: suoritettu kääntäjäntutkinto, vaan tutkintolauta- teessä. Muun muassa televisioon ja kustantajiin
19423: kunnan toimeenpaneman tutkinnon läpäiseminen. solmittujen hyvien suhteiden ansiosta opiskelijoilla
19424: Tutkinto suoritetaan käännöksenä kielestä toiseen, on mahdollisuus harjoitella kääntämistä aidoissa
19425: ja se käsittää kaksi osatehtävää, joista toisella osoi- tehtävissä. Laitoksessa on suomennettu jo n. 20
19426: tetaan yleiskielen taito ja toisella erikoisalan taito. jännitysromaania ja TV-sarjoja käännetään.
19427: Vuonna 1993 asetettiin filologia-aineiden ja
19428: Helsingin yliopiston Kouvolan kääntäjänkoulutus- kääntäjänkoulutuslaitoksen edustajista koottu työ-
19429: laitos ryhmä professori Lindstedtin johdolla pohtimaan
19430: Kouvolassa kääntäjiä on koulutettu 25 vuoden Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksen ja Helsingin
19431: ajan. Vuonna 1981 tutkinnonuudistuksen yhtey- vastaavien kieliaineiden opetuksen tavoitteita, si-
19432: dessä Kouvolan kieli-instituutti liitettiin Helsingin sältöjä ja yhteensovittamista. Lindstedtin työryh-
19433: yliopiston historiallis-kielitieteellisen osaston aine- män työtä jatkoi v. 1994 ns. resurssityöryhmä, joka
19434: laitokseksi. Kolmivuotinen diplomikielenkääntäjän ehdotti, että kääntäjänkoulutus- ja filologia-aineet
19435: tutkinto muutettiin tuolloin 160 opintoviikon kor- yhdistettäisiin kielittäin. Kouvolassa suoritettaisiin
19436: keakoulututkinnoksi. Nykyisin Kouvolan kääntä- HuK-opinnot, FM-opinnot voitaisiin suorittaa Hel-
19437: jänkoulutuslaitos kuuluu Helsingin yliopiston hu- singissä. Tiedekuntaneuvosto hylkäsi esityksen.
19438: manistiseen tiedekuntaan. Maaliskuussa 1995 opetusministeriö asetti selvi-
19439: Laitoksen sijainti Kouvolassa on jonkin verran tysmies Lauri Carlsonin laatimaan selvityksen kor-
19440: vaikeuttanut laitoksen toimintaa ja kehittymistä keakoulujen kieltenopetuksesta ja arvioimaan
19441: yliopiston laitoksena. Etäisyys Helsingistä on mm. muutosten tarpeen kielenopetuksen ja -tutkimuk-
19442: hankaloittanut laitoksen ulkopuolisen sivuaineen sen kehityksen, yleisen kansainvälistymisen ja Suo-
19443: valintaa. Vuosittain noin kolmasosa hyväksytyistä men ED-jäsenyyden pohjalta sekä tekemään ehdo-
19444: opiskelijoista jättää tulematta, ja monet siirtyvät 2- tukset korkeakoulujen kieltenopetuksen tehok-
19445: 3 vuotta opiskeltuaan Helsinkiin. Opintojen kes- kaaksi järjestämiseksi ja opetustarjonnan kehittämi-
19446: keyttäminen on yleistä ja valmistumisluvut alhaiset. seksi. Mietintö Ammattien kielet ja kielten ammatit
19447: Kertomusvuoden lopussa laitoksessa oli opiske- (OPM 33/1995) valmistui joulukuussa 1995. Ope-
19448: lijoita yhteensä 455. Opiskelijoista n. 40 o/o tulee tusministeriön ja Helsingin yliopiston välisessä tu-
19449: pääkaupunkiseudulta ja 40% Kouvolan ympäris- lossopimuksessa vuosille 1997-2000 sovittiin, että
19450: töstä. Kääntäjänkoulutuslaitokselle Helsingin yli- yliopisto selvittää Kouvolan kääntäjänkoulutuslai-
19451: opiston tulossopimuksessa 1995 asetettu tutkinto- toksen aseman selvitysmiehen ehdotusten pohjal-
19452: jen määrän tavoite saavutettiin kertomusvuonna. ta.
19453: Jatkotutkintoja ei kertomusvuonna valmistunut. Kertomusvuoden huhtikuussa rehtori asetti teh-
19454: Jatkotutkintojen keskimääräksi v. 1997-2000 arvi- tävään työryhmän. Työryhmä jätti selvityksensä ja
19455: oidaan yksi tutkinto vuodessa. ehdotuksensa rehtorille kertomusvuoden marras-
19456: Kääntäjänkoulutuslaitos toimii Kouvolan kau- kuussa. Se päätyi ehdottamaan, että Kouvolan
19457: pungin v. 1992 saneeraamissa hyvin varustetuissa kääntäjänkoulutuslaitos jatkaa toimintaansa huma-
19458: tiloissa. Laitoksella on oma kirjasto, paikallisverkko nistisen tiedekunnan laitoksena (nimi muuttuu
19459: ja atk-luokka. Tietoliikenneyhteydet ovat hyvät, Helsingin yliopiston käännöstieteen laitokseksi),
19460: käytössä on nopea ATM-verkkoyhteys. Tulkkaus- mutta lisää huomattavasti yhteistyötään yliopiston
19461: varustukset tarjoavat mahdollisuuden tulkkikoulu- muiden kieliaineiden kanssa. Syksyllä 1997 on
19462: tukseen kaikilla tasoilla. Samassa rakennuksessa käynnistynyt Ammattikielten ja kääntämisen opin-
19463: toimii Helsingin yliopiston Kouvolan koulutus- ja tokokonaisuus (AKO). Sen tavoitteena on tarjota
19464: kehittämiskeskus. Se on erikoistunut kielten ja Helsingissä kääntämisen ja tulkkauksen teoria- ja
19465:
19466:
19467: 157
19468: menetelmäaineiden perusopinnot sekä tukea rohkaistu käännöstieteen opiskelijoiden vapaata ja
19469: kääntämisen ja tulkkauksen tutkielma- ja jatko- monipuolista sivuaineiden valintaa. Opiskelijat
19470: opintoja. Näin voidaan hyödyntää Helsingin yli- voivat valita sivuaineeksi esim. yhteiskuntatieteet,
19471: opiston maan laajinta kieliaineiden opetustarjontaa taloustieteet, tietojenkäsittelyn tai teknillisen kor-
19472: ja monipuolistaa kääntäjänkoulutuksen ainevali- keakoulun aineet.
19473: koimaa. Laitosten välisen yhteistyön koordinoijana Yliopiston ja opetusministeriön tulossopimus-
19474: toimii ammattikielten ja käännösviestinnän opinto- luonnoksen 1997 mukaan yliopisto selvittää kielten
19475: kokonaisuuden neuvottelukunta. Se antaa suosi- ainelaitosten ja käännöstieteen laitoksen integroin-
19476: tuksia ammattikieliin ja kääntämiseen myönnetty- timahdollisuudet. Rehtori on asettanut kieliainei-
19477: jen projektivarojen käytöstä, sopii yhteisestä ope- den yhteistyön koordinaatioryhmän, jonka tehtävä
19478: tuksesta ja opetustiloista sekä edustaa ammattikiel- on luoda filologia-aineiden sekä kääntämisen ja
19479: ten ja kääntämisen projekteja tiedekuntaan ja mi- tulkkauksen oppiaineiden yhteistyömalli. Tavoit-
19480: nisteriöön päin. Suomen käännöstoimistojen liiton teena on, että nykyisiä resursseja suuntaamalla
19481: mielestä Helsingin yliopiston käynnistämä opinto- toteutetaan nykyaikainen kieliammattilaisten kou-
19482: kokonaisuushanke on kääntäjänkoulutuksen ke- lutus sekä sivuaineopiskelijoille tarkoituksenmu-
19483: hittämisen kannalta onnistunut ratkaisu. kaiset opintokokonaisuudet ja -ohjelmat. Tarkoitus
19484: on säilyttää oppiaineet ja laitokset ennallaan, mutta
19485: Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän käyttää kielittäin ja mahdollisesti erikoisaloittain
19486: laitos opettajia yli oppiainerajojen. Koordinaatioryhmä
19487: Savonlinnassa toimivassa kansainvälisen viestin- on päätynyt esittämään laitoksille yhteistyöryhmiä,
19488: nän laitoksessa on mahdollista suorittaa kääntämi- joiden tehtävä olisi jäsentää nykyisten opetussuun-
19489: sen ja tulkkauksen koulutusohjelma pääaineena nitelmien pohjalta konkreettinen toteutus ottaen
19490: englannin, saksan tai venäjän kieli. Laitoksessa voi huomioon koordinaatiotyöryhmän esitykset. Ope-
19491: suorittaa perus- ja aineopinnot ruotsin kielen kään- tusministeriön mukaan Tampereella näyttää olevan
19492: tämisessä ja tulkkauksessa sekä perusopinnot ja pa- löydettävissä yhteistyömalli, joka täyttää opetusmi-
19493: nin kielessä ja kulttuurissa, kieliteoriassa ja kääntä- nisteriön tavoitteet.
19494: misessä, käännösviestinnän suomessa sekä viestin-
19495: nässä ja kulttuurissa. Opiskelija voi valita sivuai- Turun yliopisto
19496: neensa myös toisesta suomalaisesta tai ulkomaises- Humanistisen tiedekunnan laitoshallinnon uudis-
19497: ta yliopistosta. Opiskelijat valitsevat nykyisin yhä tuksen yhteydessä v. 1995 kääntämisen oppiaineet
19498: enemmän sivuaineikseen muita kuin kieliaineita. yhdistettiin vastaaviin kielten laitoksiin.
19499: Sivuainevalikoimaa monipuolistavat Joensuun yli- Pää- ja sivuaineeksi on mahdollista valita eng-
19500: opiston Savonlinnan täydennyskoulutusyksikön ja lanti, saksatai ranska ja vuodesta 1998lähtien myös
19501: Savonlinnan kesäyliopiston tarjonta. Täydennys- espanja. Oppiaineet ovat edelleen säilyneet itsenäi-
19502: koulutusyksikkö tarjoaa yrittäjyysopintoja ja mat- sinä, mutta englantia lukuun ottamatta perusopin-
19503: kailun korkeakouluopintoja. Kesäyliopiston kautta not ovat kielten opiskelijoille ja kääntäjiksi erikois-
19504: on voinut suorittaa esim. kansainvälisen liiketoi- tuville yhteiset. Kääntämisen aineiden välistä yh-
19505: minnan sekä juridiikan opintoja. Savonlinnan laitos teistoimintaa koordinoi kääntämisen ja tulkkauk-
19506: on pystynyt luomaan toimivat kansainväliset yh- sen keskus, joka järjestää myös konferenssitulk-
19507: teydet. kien erikoistumiskoulutuksen.
19508: Laitoksen virkarakenne mahdollistaa täysipai-
19509: noisen tieteellisen jatkokoulutuksen. Laitoksesta Vaasan yliopisto
19510: on valmistunut 1 tohtori ja 7 lisensiaattia. Joensuun Vaasan yliopiston humanistisessa tiedekunnassa
19511: yliopistolla ei ole suunnitelmia kääntäjänkoulutuk- kielten opetus ja kääntäjänkoulutus on alusta läh-
19512: sen liittämisestä nykyistä tiiviimmin kieliaineiden tien integroitu keskenään siten, että kielten opiske-
19513: yhteyteen. lijoilla on mahdollisuus erikoistua kääntämiseen ja
19514: tulkkaukseen. Tiedekunta vastaa lisäksi muiden
19515: Tampereen yliopiston käännöstieteen laitos alojen opiskelijoille tarkoitetusta kieltenopetukses-
19516: Laitos on hallinnollisesti muista kieliaineista erilli- ta, joka muualla vastaa kielikeskusopetusta. Pääai-
19517: nen, vaikka sijaitseekin filologioiden kanssa sa- neet ovat englanti, nykysuomi, modern finska,
19518: moissa tiloissa. ruotsi ja muut pohjoismaiset kielet, modernsmålet
19519: Pääaineeksi on mahdollista valita englanti, saksa svenska, saksa ja tyska. Vaasan yliopistossa huma-
19520: tai venäjä ja kielistä sivuaineeksi mainittujen lisäksi nistinen tiedekunta on erikoistunut kääntämisen ja
19521: ruotsi. Tampereella on perinteisesti korostettu ja ammattikielten tulkkaukseen ja opetukseen.
19522:
19523:
19524: 158
19525: Tulkkauksen opetus Asioimistulkkikoulutus
19526: Yliopistojen tulkkikoulutus Asioimistulkkausta opetetaan Tampereen yliopis-
19527: Kaikissa kääntäjänkoulutusyksiköissä järjestetään ton käännöstieteen laitoksessa. Lisäksi koulutusta
19528: myös tulkkausopetusta. Siihen sisältyy teoreettisia annetaan yliopistojen täydennyskoulutuskeskuk-
19529: opintoja ja käytännön harjoituksia sekä konsekutii- sissa. Koulutus on suunniteltu ennen kaikkea pa-
19530: vi- että simultaanitulkkauksessa. Kussakin laitok- kolaisten vastaanoton tarpeisiin. Pisimpään asioi-
19531: sessa tulkkausopetusta on tarjolla neljässä kielessä. mistulkkausta on opetettu Helsingin yliopiston
19532: Tulkkauskieliä ovat englanti, saksa, venäjä, ruotsi Kouvolan koulutus- ja kehittämiskeskuksessa.
19533: ja muut pohjoismaiset kielet, ranska ja espanja. Myös Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus,
19534: Tulkkausopetuksen laajuus vaihtelee laitoksittain Rovaniemen yliopiston täydennyskoulutuskeskus
19535: ja aineittain. Tutkintoon sisältyvien tulkkausopin- ja Kuopion aikuiskoulutuskeskus ovat järjestäneet
19536: tojen laajuus voi opiskelijan valinnan ja yliopiston asioimistulkkauksen peruskursseja. Kehitteillä on
19537: tarjonnan mukaan vaihdella muutamasta opinto- asioimistulkin ammattitutkinto, joka antaa pätevyy-
19538: viikosta opintokokonaisuuteen (20 ov/40 ov). den toimia asioimistulkin tehtävissä. Tutkinnon voi
19539: Opiskelijat voivat myös proseminaareissaan ja pro suorittaa alan koulutusta tai työkokemusta hankki-
19540: gradu -tutkielmissaan käsitellä tulkkaukseen liitty- nut henkilö. Opetushallitus asetti kertomusvuonna
19541: viä aiheita. Opetusministeriön tulkkikoulutustyö- asioimistulkin ammattitutkinnon tutkintotoimikun-
19542: ryhmän muistiossa vuodelta 1993 arvioidaan, että nan, jonka tehtävänä on vastata asioimistulkkien
19543: Suomessa valmistuu vuosittain n. 20 konferenssi- tutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta. Toimi-
19544: tulkin perustaidot omaavaa filosofian kandidaattia. kunta päätti v. 1997 myöntää oikeuden tutkinnon
19545: järjestämisestä Tampereen yliopiston käännöstie-
19546: Konferenssitu lkkie n erikoistumiskoulutus teen laitokselle, jossa on nyt suunnitteilla ensim-
19547: Suomen liittyminen Euroopan unianiin lisäsi suo- mäinen näyttökoe.
19548: menkielentaitoisten konferenssitulkkien tarvetta
19549: sekä ED:n toimielimissä että Suomessa. Vuoden Kansainvälistymisen vaikutus kääntäjänkoulutuk-
19550: 1995 alusta lähtien Turun yliopiston kääntämisen ja seen
19551: tulkkauksen keskuksessa on opetusministeriön eri- Suomen liittyminen Euroopan unianiin lisäsi kään-
19552: tyismäärärahan turvin järjestetty konferenssitulk- täjien ja tulkkien tarvetta huomattavasti. Tällä het-
19553: kien erikoistumiskoulutus. Perusvaatimuksena kellä unionissa on 11 virallista kieltä. ED:n mahdol-
19554: koulutukseen hyväksyttäviltä on ylempi korkea- linen laajeneminen voi lisätä virallisten kielten
19555: koulututkinto. Sitä vaaditaan esim. ED:n vakinaisis- määrää jopa kahteenkymmeneen. Käännöksiä tuo-
19556: sa tulkinviroissa. Koulutus on 8 kuukauden mittai- tetaan yli miljoona sivua vuosittain. Suomen osuus
19557: nen ja 40 opintoviikon laajuinen ja siihen sisältyy tästä on n. 90 000 sivua. ED:n 1 500 kääntäjästä on
19558: 3--6 viikon harjoittelujakso ED:n toimielimissä. suomalaisia 100. Vakinaisiasuomen kielen tulkkeja
19559: Vuonna 1997 koulutukseen on saatu lisärahoitusta Suomella on ED:n palveluksessa 13. Kääntäjien
19560: Euroopan komissiolta. palvelukseenotto tapahtuu virkakilpailujen kautta.
19561: Kilpailukierros kestää puolisentoista vuotta.
19562: EU-tulkkien koulutus Kääntämisessä ei ole kyse pelkästään kääntäjien
19563: Poikkeuksellisen paljonsuomenkielestä Euroopan määrästä vaan myös käännösten laadusta. Euroop-
19564: valtakieliin tulkkaavia tarvitaan vuoden 1999 jälki- palaiset kääntäjäjärjestöt ja kääntäjänkoulutuslai-
19565: puoliskolla, jolloin Suomi toimii ED:n puheenjoh- tokset ovat perustaneet ns. POSI-projektin (Praxis-
19566: tajamaana. Helsingin yliopiston Vantaan täyden- orientierte Studieninhalte ftir die Ausbildung von
19567: nyskoulutuskeskus aloitti toukokuussa 1997 ei- Dbersetzern und Dolmetschern). Se tähtää mm.
19568: suomalaisten ED-tulkkien suomenkielen koulutus- yhteisten kriteerien luomiseen kääntämisen ja tulk-
19569: hankkeen. Tavoitteena on kouluttaa 30 ED-tulkkia kauksen laadunvaivannalle ja kääntäjien ja tulkki-
19570: suomenkieltä taitaviksi ED:n Suomen puheenjoh- en koulutukselle. Suomeen perustettiin POSI-ko-
19571: tajakauden alkuun mennessä. Tällä hetkellä koulu- mitea keväällä 1997. Opetusministeriö on myöntä-
19572: tukseen osallistuu 22 opiskelijaa. Joensuun yliopis- nyt komitean toiminnalle apurahan.
19573: ton kansainvälisen viestinnän laitoksessa käynnis-
19574: tyy Suomalaisten venäjän kielen tulkkien asiantun- Ranskan kielen asema
19575: tijakoulutus Suomen, Venäjän ja ED-suhteiden tar- ED-jäsenyyden vuoksi lisääntyi erityisesti ranskan-
19576: peisiin -projekti. Opiskelijat valitaan kevätlukukau- kielentaitoisten tarve sekä ED:n organisaatioissa
19577: della 1998. Koulutus käynnistyy syksyllä 1998 ja on että Suomen valtionhallinnossa, koululaitoksessa ja
19578: täydennyskoulutusta. Projekti tukee myös muiden yksityisellä sektorilla. Opetusministeriö asetti ke-
19579: kielten tulkkauksen opetusta.
19580:
19581: 159
19582: väällä 1994 työryhmän selvittämään ranskan kie- opiskella sivuaineena, ja opintoihin sisältyy kään-
19583: len, kulttuurin, kääntämisen ja tulkkauksen ope- nöskursseja. Venäjän kieltä ja kirjallisuutta voi opis-
19584: tuksen laajentamista Helsingin ja Turun yliopistois- kella pääaineena Helsingin, Jyväskylän, Joensuun,
19585: sa. Työryhmä arvioi suurimman kääntäjien ja tulk- Tampereen ja Turun yliopistossa sekä Åbo Akade-
19586: kien tarpeen ajoittuvan vuoden tai kahden sisälle missa. Opetusministeriön tulkkikoulutustyöryh-
19587: EU:iin liittymisestä. män muistiossa (17:1993) tilanne arvioitiin venäjän
19588: Molemmissa yliopistoissa on vuodesta 1995 asti kielen osalta tyydyttäväksi.
19589: noudatettu laajennettua sisäänottoa ranskan kielen Vuonna 1994 opetusministeriö päätti laatia Ve-
19590: osalta. Helsingin yliopistolle opetusministeriö on näjää koskevaa opetusta ja tutkimusta varten tavoi-
19591: myöntänyt lisävaroja ranskan kielen opetuksen teohjelman. Työtä ohjaamaan ja koordinoimaan
19592: laajentamiseksi ja ranskan kielen kääntäjälinjan asetettiin syyskuussa ohjausryhmä, ja työryhmän
19593: perustamiseksi. Samoin Turun yliopistolle on muistio valmistui vuoden 1994 lopussa.
19594: myönnetty lisärahoitusta ranskan kielen opetuksen Ohjausryhmän mielestä venäjän kielen suosiota
19595: lisäämiseen ja konferenssitulkkikoulutuksen aloit- tulee kohentaa koulutusjärjestelmän kaikilla tasoil-
19596: tamiseen. Tällä hetkellä ranskaa voi opiskella kään- la. Kehittämistoimet on suunnattavavenäjänkielen
19597: täjänkoulutuksessa Turussa ja Helsingissä, pääai- ja kulttuurin opetuksen kiinnostavuuden lisäämi-
19598: neena Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistoissa seen. Tavoitteena on opetuksen varhaisen aloitta-
19599: sekä Åbo Akademissa. Sivuaineena ranskaa voi misen edistäminen esikouluiässä ja peruskoulussa.
19600: opiskella Oulun, Tampereen ja Vaasan yliopistois- Lukiossa pyritään lisäämään venäjän kielen valin-
19601: sa. Opetusministeriön mielestä koulutusta ei ole taa informaation ja oppilaitosten välisen yhteistyön
19602: tarpeen laajentaa uusiin yliopistoihin, sen sijaan avulla. Lisäksi ohjausryhmä esittää, että venäjän
19603: ranskan kielen asemaa tulee vahvistaa kaikilla kou- kielen opettajien jatkokoulutusmahdollisuuksia
19604: lutustasoilla. parannetaan mm. stipendejä lisäämällä ja opetta-
19605: Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän janvaihtoa tukemalla.
19606: laitoksessa Savonlinnassa käynnistyi kertomusvuo- Syksyllä 1995 käynnistyi Venäjää koskevaan
19607: den syksyllä ranskan kielen opetuksen alueellisen opetuksen ja tutkimuksen tavoiteohjelmaan liittyvä
19608: kehittämisen projekti Euroopan unionin sosiaali- kolmivuotinen kehittämishanke, Venäjä-pilottiop-
19609: rahaston ja opetusministeriön tuella. pilaitosprojekti. Hankkeeseen osallistuu kahdek-
19610: san oppilaitosryhmää. Kukin pilottioppilaitos toi-
19611: Venäjän kielen asema mii alueensa osaamiskeskuksena, jolla on Venä-
19612: Samalla kun ranskan kieli on lisännyt suosiotaan, jään liittyvää yhteistyötä alueensa tai toimialansa
19613: on venäjän kielen suosio jatkuvasti laskenut. yritysten kanssa. Jokaisessa pilottioppilaitoksessa
19614: Venäjän kielen opiskelijoiden osuus on varsin järjestetään venäjänopetusta sekä opiskelijoille että
19615: pieni verrattuna muihin meille tärkeisiin kieliin. henkilökunnalle.
19616: Peruskoulussa ja lukiossa venäjän suosio on laske- Kertomusvuoden huhtikuussa aloitti toimintan-
19617: nut huomattavasti. Esimerkiksi lukiossa venäjää sa kieltenopetuksen monipuolistamishanke (KIM-
19618: opiskeli v. 1991 B2- tai C-kielenä vielä 1 800 MOKE). Sen tavoitteena on kielitarjonnan ja -valin-
19619: lukiolaista, mutta v. 1995 enää vain 270. Myöskään tojen monipuolistaminen. Etenkin pyritään löytä-
19620: korkeakouluopiskelijat eivät käytä täysimääräisesti mään keinoja ranskan, saksan ja venäjän kielen
19621: kielikeskusten venäjänopetuksen tarjontaa. opiskelun lisäämiseksi koko koulutusjärjestelmäs-
19622: Yliopistollista kääntäjän- ja tulkinkoulutusta on sä. Lisäksi halutaan kehittää kieltenopetuksen sisäl-
19623: tarjolla venäjän kielessä Helsingin yliopiston Kou- töä, työtapoja ja oppimistulosten arviointia. Hanke
19624: volan kääntäjänkoulutuslaitoksessa, Joensuun yli- etenee pilottiverkostona, johon Opetushallitus
19625: opiston Savonlinnan kansainvälisen viestinnän lai- valitsi hakemusten perusteella 38 erikokoista ja
19626: toksessa ja Tampereen yliopiston käännöstieteen -tyyppistä kuntaa sekä lähes 250 oppilaitosta eri
19627: laitoksessa. Vaasan yliopistossa venäjän kieltä voi koulutusasteilta.
19628:
19629:
19630:
19631:
19632: 160
19633: Perustamisestaan lähtien kääntäjänkoulutus on ollut tutkintoja valmistuu Suomessa kääntämisen alalta
19634: useasti uudelleenjärjestelyjen kohteena. Kääntäjän- vuosittain niukasti. Jatkotutkintojen suorittamisen
19635: koulutusyksiköiden karsimiseksi on tehty aloitteita edistämiseen ja käännöstieteen kehittämiseentieteen-
19636: vuodesta 1993 lähtien. Viime vuosina tehtyjen selvitys- alana tulisi valtiontilintarkastajien mielestä kiinnittää
19637: ten perusteella ei karsintaan kuitenkaan ole päädytty, entistä enemmän huomiota, jotta pätevien opettajien
19638: vaan on pidetty tarkoituksenmukaisena integroida saatavuus voidaan turvata tulevaisuudessa.
19639: kääntäjänkoulutus aiempaa tiiviimmin muuhun kieli- Suomen liittyminen Euroopan unianiin lisäsi rans-
19640: koulutukseen. Näin on pyritty purkamaan päällekkäi- kankielentaitoisten tarvetta Suomessa huomattavasti.
19641: syyksiä ja edistämään kieliaineista valmistuneiden Ranskan kielen opetusta on laajennettu myös kääntä-
19642: työllistymistä. jänkoulutuksessa. Yhtenä Suomen vahvuuksista
19643: Nopean kansainvälistymisen, Euroopan yhdenty- EU:ssa pidetään Venäjää koskevaa osaamista ja tunte-
19644: miskehityksen ja EU:n mahdollisen laajenemisen vuok- musta. Tämän osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämi-
19645: si kääntäjiä ja tulkkeja tarvitaan yhä enemmän. Valtion- sessä venäjän kielen taidolla on tärkeä merkitys. Val-
19646: tilintarkastajat katsovat, että tämän vuoksi on tarpeen tiontilintarkastajat pitävät tarkoituksenmukaisina niitä
19647: säilyttää nykyiset kääntäjänkoulutusyksiköt vastakin. toimia, joihin ranskan kielen opetuksen laajentamisek-
19648: On tärkeää samalla edelleen lisätä sekä eri oppilaitos- si sekävenäjänkielen kiinnostavuuden lisäämiseksi ja
19649: ten välistä että niiden sisäistä yhteistyötä, jotta voitai- viime vuosina suuresti laskeneen suosion parantami-
19650: siin turvata mahdollisimman joustava koulutus ja moni- seksi on ryhdytty. Hankkeita tulee seurata tiiviisti ja
19651: puolinen kielivalikoima sekä parantaa mahdollisuuksia kehittää edelleen yhteiskunnan muutokset ja työelä-
19652: valita sivuaine eri tiedekunnista. män tarpeet huomioon ottaen.
19653: Valtiontilintarkastajat painottavat työharjoittelun Valtiontilintarkastajat toteavat lisäksi, että EU:n toi-
19654: tärkeyttä koulutuksessa. On tarpeen tukea kääntäjän- mielimistä tulevien käännösten laatu on saanut julki-
19655: koulutusyksiköissä jo käytössä olevia työharjoittelu- suudessa runsaasti kielteistä huomiota. Käännösten
19656: muotoja sekä kehittää niitä niin, että ne mahdollisim- laadun varmistamiseen olisi syytä kiinnittää erityistä
19657: man hyvin hyödyttävät sekä opiskelijaa että toimek- huomiota myös koulutuksen keinoin edistämällä EU:n
19658: siantajaa. palvelukseen tähtäävien kääntäjien lisäkoulutus- ja
19659: Kääntäjänkoulutuksen ja varsinkin tulkkauksen työharjoittelumahdollisuuksia.
19660: opetuksen alalla on pula pätevistä opettajista. Jatko-
19661:
19662:
19663:
19664:
19665: 11 370148 161
19666: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
19667:
19668:
19669:
19670:
19671: Maaseutuohjelman toteutuminen voidaan käyttää alle 500 asukkaan taajamia ja haja-
19672: asutusalueita. Maaseudun ohjelmapolitiikassa
19673: Maaseudun määrittely määritelmää on työryhmän mukaan kuitenkin tarve
19674: Maaseutu voidaan rajata monellakin tavalla, eikä laajentaa avarammaksi maaseutukäsitteeksi, jolloin
19675: yksiselitteistä maaseutukäsitettä ole voitu määritel- tarkoitetaan kaikkia niitä kuntia ja kaupunkeja,
19676: lä. OECD:n kansainvälinen maaseutumäärittely joiden asukasluku on alle 30 000.
19677: käyttää perusteena 150 asukasta neliökilometrillä, Varsinaiset maaseututyypit työryhmä jakaa kol-
19678: millä perusteella Suomi yhdessä Norjan kanssa on meen: syrjäinen maaseutu (485 000 asukasta),
19679: Euroopan maaseutumaisimpia maita. Suomessa ydinmaaseutu (1 265 000 asukasta) ja kaupunkien
19680: melko vakiintuneen määritelmän mukaan maaseu- läheinen maaseutu (1 220 000 asukasta). Täten
19681: tuun kuuluvat haja-asutusalueet ja alle 500 asuk- määritellyllä maaseudulla asuu lähes 3 miljoonaa
19682: kaan taajamat. Näin määritellen maaseudulla on yli asukasta. Näitä maaseututyyppejä voidaan luon-
19683: 1,2 miljoonaa asukasta. EU jakaa maaseutualueet nehtia seuraavasti:
19684: vauraaseen, taantuvaan ja syrjäiseen maaseutuun. 1. Syrjäinen maaseutu menettää väestöään. Pit-
19685: Maaseudun 5b-ohjelmaan luokitellaan alueet, jois- kät matkat keskuksiin estävät jokapäiväisen työssä-
19686: sa asukaskohtainen BKT on pieni, maatalouden käymisen, ja paikallismarkkinatkin ovat suppeat ja
19687: osuus työllisistä korkea sekä maatalouden tulotaso etäällä. Luonnonläheisyys ja siihen liittyvät elinkei-
19688: ja väestötiheys alhaiset. Pohjoismaiden EU-jä- not tarjoavat käyttämättömiä mahdollisuuksia.
19689: senyysneuvotteluissa erittäin harvan asutuksen 2. Ydinmaaseutu on elinkeinotoiminnaltaan
19690: alueiksi eli 6-ohjelman alueiksi määriteltiin alueet, joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai monipuolis-
19691: joissa asuu vähemmän kuin 8 asukasta neliökilo- ta maaseutua. Ydinmaaseudulla alkutuotannon
19692: metrillä. työpaikkojen menetyksen uhka on kuitenkin suuri.
19693: Maa- ja metsätalousministeriö asetti 16.6.1995 3. Kaupunkien läheisellä maaseudulla suuret
19694: työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin maaseudun keskukset luovat työmahdollisuuksia palkkatyötä
19695: kehittämisohjelman laatiminen. Työryhmä otti ni- tekeville ja laajat paikallismarkkinat maaseutuyri-
19696: mekseen maaseudun ohjelmatyöryhmä, ja se sai tyksille. Keskusten lähimaaseutu saa muuttovoit-
19697: työnsä päätökseen kertomusvuoden lopussa. Työ- toa, mutta kasvu voi tuoda mukanaan lieveilmiöitä.
19698: ryhmä katsoi, että maaseudun alueellisessa määrit- Seuraavassa kartassa on esitetty Suomen maa-
19699: telyssä on tarpeen erottaa kaksi tasoa eli yhdyskun- seututyypit kunnittain. (Lähde: Suomen Aluetutki-
19700: nat ja alueet. Maaseudun suppeana määrittelynä mus (FAR) aineistoa, 1995)
19701:
19702:
19703:
19704:
19705: 162
19706: MAASEUTUTYYPIT KUNNITTAIN
19707:
19708: D 1 Syrjäinen maaseutu (93)
19709: D 2 Saaristo (14)
19710: l!l 3 Ydinmaaseutu (234)
19711: 11111 4 Kaup. läh. maaseutu (84)
19712: • 5 Kaupungit (35)
19713:
19714:
19715:
19716:
19717: 163
19718: Maaseudun kehittämisen taustaa tua ja yhdyskuntarakennetta sekä edistävät uu-
19719: Maaseudun ohjelmatyöryhmän mukaan Suomi on siutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä.
19720: ED:n maaseutumaisin maa ja aluepolitiikkamme on Kaikki em. toimielimet olivat sisäasiainministeriös-
19721: yleensäkin ollut maaseutupolitiikkaa. Kaupungis- tä esiteltyjä.
19722: tumisen edetessä ja asutuksen keskittyessä on tul- Selonteon jälkeisistä tapahtumista voidaan tode-
19723: lut yhä tarpeellisemmaksi kohdistaa erityishuomio- ta, että Suomi oli OECD:nmaaseutupolitiikan maa-
19724: ta maaseudun ja erityisesti haja-asutusalueiden arvioinnin ensimmäinen kohdemaa v. 1994. Järjes-
19725: ongelmiin. Vastaavasti ovat esille nousseet myös tö piti esimerkillisenä Suomessa harjoitettua moni-
19726: kaupunkien erityisongelmat. sektorista maaseutupolitiikkaa ja siihen liittyviä
19727: Maaseutupolitiikan muotoutuminen sotien jäl- maaseutuohjelmia sekä valtioneuvoston selonte-
19728: keen tapahtui kolmessa vaiheessa: asutus- ja maa- koa. Erityisen kiitosmaininnan sai kuntatason tilas-
19729: talouspolitiikan vaihe 1970-luvulle saakka, sektori- totiedosto. Sen sijaan maaseudun työllisyyspolitiik-
19730: politiikan vaihe 1970-luvun alkupuolelta 1980-lu- kaa pidettiin liian sektorikeskeisenä sekä keskus- ja
19731: vun puoliväliin saakka ja maaseutupolitiikan vaihe aluetason hallintoelinten suurta määrää tehokasta
19732: 1980-luvun lopulta lähtien. kehittämistyötä haittaavana. Lisäksi järjestö kiinnitti
19733: Asuttamistoimet, torpparivapautus maamme it- huomiota yhdyskuntien perusrakenteen ja palvelu-
19734: senäisyyden alussa ja siirtolaisten sijoittaminen so- jen vähimmäistason turvaamiseen.
19735: tien jälkeen ovat antaneet perustan Suomen eu-
19736: rooppalaisittain erittäin hajautuneelle ja pirstoutu- Maaseutuohjelman perustavoitteet
19737: neelle yhdyskuntarakenteelle. Asuttamista jatket- Maaseutupolitiikan tavoitteena on maaseudun elin-
19738: tiin kuitenkin pitkään, aina 1960-luvulle saakka, voimistaminen parantamalla asukkaiden toimeen-
19739: ottamatta huomioon maataloudessa tapahtuvia su- tuloa, palveluja ja yhdyskuntien toimivuutta sekä
19740: pistumista enteileviä suuntauksia. vahvistamalla maaseudun kilpailukykyä ja vetovoi-
19741: Maatalouden tukipolitiikkaan tuli 1940-luvun maisuutta asumisen ja yritystoiminnan sijaintipaik-
19742: lopulta asteittain alueellisia porrastuksia. Pääosin kana. Ohjelmatyöryhmän mukaan tavoitteen saa-
19743: niitä perusteltiin sosiaalisilla syillä ja luonnonolois- vuttaminen ei ole mahdollista, mikäli maaseutupo-
19744: ta johtuvien erojen tasoittamisella, mutta niiden litiikka rajataan käsittämään ainoastaan maaseu-
19745: suuruutta perusteltiin myös maaseudun asuttuna dulla vaikuttavia toimenpiteitä. Maaseutupolitiikka
19746: säilyttämisellä. Ajan mittaan ne alkoivat kuitenkin on yhä enemmän kaikkien yhteiskunnallisten il-
19747: elää omaa elämäänsä, kun maataloustulolainsää- miöiden tarkastelua maaseutunäkökulmasta ja
19748: däntö vakiinnutti niiden kasvun. Voimakas maalta- muutoksen ohjaamista tavalla, joka vahvistaa maa-
19749: muutto 1960- ja 1970-luvun taitteessa pakotti val- seudun kehittämisedellytyksiä.
19750: tionhallinnon etsimään erityistoimia syrjäseuduille Perinteiset ansiolähteet ja tehtävät ovat edelleen
19751: maatilatalouden ulkopuolelta. Suuret palvelu-uu- keskeinen osa maaseudun vahvuustekijöitä, mutta
19752: distukset, kuten peruskoulu ja terveyskeskusjärjes- tuottavuuden nousu näissä tehtävissä vähentää
19753: telmä, aloitettiin syrjäseuduilta. kuitenkin jatkuvasti niissä työllistyvien lukumää-
19754: Varsinaisesta maaseutupolitiikasta voidaan kui- rää, minkä takia ne eivät enää riitä maaseudun
19755: tenkin puhua vasta 1980-luvun loppupuolesta läh- elinvoiman säilyttämiseen. Kasvavia toimialoja on
19756: tien. Aluepolitiikkatoimikunta otti v. 1985 käyttöön siis etsittävä. Ympäristöarvojen korostuminen elin-
19757: tämän käsitteen ja määritteli sille linjaukset. Valtio- tarviketeollisuudessa, asumisessa, rakentamisessa
19758: neuvosto teki v. 1987 periaatepäätöksen maaseu- ja matkailussa tuo uusia mahdollisuuksia. Maaseu-
19759: dun kehittämistavoitteista. Varsinainen läpimurto dun on uudella tavalla tultava osaksi yhteiskuntaa
19760: tapahtui, kun Euroopan maaseutukampanjavuote- ja kasvavien toimialojen tuottamaa arvoketjua.
19761: na 1988 perustettiin maaseutuprojekti yhteen sovit- Suomen ED-jäsenyys on keskeisellä tavalla
19762: tamaan maaseutupoliittista kehittämistyötä. Projek- muuttanut niin maataloustuen rakennetta kuin
19763: ti valmisteli ensimmäisen maaseutuohjelman v. maaseudun kehittämistoiminnan luonnettakin.
19764: 1991. Maaseutupolitiikan neuvottelukunta jatkoi Elintarvikkeiden vapaakaupassa menestyminen
19765: tätä työtä, ja sen sijaan tuli v. 1995 maaseutupolitii- edellyttää selkeää kansallista strategiavalintaa. Alu-
19766: kan yhteistyöryhmä. Valtioneuvoston maaseutupo- eellista kehittämistyötä leimaa ohjelmaperustei-
19767: liittinen selonteko annettiin eduskunnalle v. 1993. suus. Maaseutu- ja aluepolitiikkaa toteutetaan kan-
19768: Selonteon mukaan maaseutupolitiikan toimintalin- sallisten tavoite 2, 5b ja 6 -ohjelmien kautta, joiden
19769: jat edistävät maaseudun elinkeinojen uudistumista, rahoitus tulee osittain EU:lta. ED-ohjelmat eivät
19770: vahvistavat jo rakennetun palveluverkon toimi- kuitenkaan kata koko maaseutua, ja ne ovat siksi
19771: vuutta, kehittävät maaseudun asuinympäristön Jaa- vain osa maaseutupolitiikan välineistöä. Maaseu-
19772:
19773:
19774: 164
19775: dun kehittäminen on yhtenä osana Suomen kehi- dulle ominaisten pienten maaseutuelinkeinojen
19776: tysalueohjelmissa, maaseutuohjelmissa, saaristo- saamista työmarkkinoiden ja toimeentulon piiriin.
19777: ohjelmissa ja raja-alueohjelmissa. Kun eri ohjelmat Seuraava asetelma kuvaa maaseudun asukkaiden
19778: aikanaan loppuessaan poistuvat keinovalikoimasta työtilaisuuksia v. 1987 ja 1993 sekä ohjelmatyöryh-
19779: ja tehdään vain yhtä maakuntaohjelmaa, maaseutu män arviota vuodelle 2005:
19780: on ohjelmatyöryhmän mukaan keskeinen osa oh-
19781: jelman laatimisen näkökulmaa. Työpaikkaryhmä 1987 1993 2005
19782: Ohjelmatyöryhmän mukaan maaseudulla työn Maatalous 154 000 125 000 80 000
19783: kuvan muuttumisen osalta keskeisiksi nousevat Metsätalous 35 000 20 000 15 000
19784: keinot, joilla edistetään maaseudun verkottumista, Julkiset palvelut 85 000 70 000 55 000
19785: vahvistetaan monipuolista yritystoimintaa, kannus- Kauppa 45 000 35 000 30 000
19786: tetaan työttömiä hakeutumaan lyhytkestoisiin työ- Muut yksityiset palvelut 20 000 15 000 25 000
19787: Tehdasteollisuus 45 000 30 000 25 000
19788: suhteisiin sekä kytketään maaseudun sosiaalipal- Rakentaminen 30 000 20 000 25 000
19789: veluihin, ympäristön- ja metsänhoitoon liittyvät Etätyö 1 000 5 000 20 000
19790: yleishyödytliset tehtävät osaksi aktivoivaa työvoi- Pienet maaseutu-
19791: mapolitiikkaa. elinkeino!, mm.: 65 000 60 000 95 000
19792: Puutarhanviljely ja
19793: Maaseutua asuinympäristönä tulee ohjelmatyö- viherrakentaminen
19794: ryhmän mukaan voimistaa maaseudun ja kaupun- Ali- ja osahankinta
19795: kien vuorovaikutuksen lisäämisen avulla. Keskuk- Pk-mekaaninen
19796: sissa työssäkäyntiä ja etätyötä sekä yritysten sijoit- puunjalostus
19797: Energiantuotanto
19798: tumista maaseudulle tulee helpottaa. Maaseudun
19799: Maaseutumatkailu
19800: vetovoimaisuus edellyttää myös luonnon- ja virkis- Pk -e Ii nta rvi keyrittä jyys
19801: tysarvojen sekä kulttuuriympäristön ylläpitämistä. Turkistarhaus
19802: Käsi- ja taideteollisuus
19803: Maaseutuohjelman sisältö ja toteutus Työ keskuksissa 160 000 120 000 140 000
19804: Maaseudun ohjelmatyöryhmä teki kaikkiaan 96 Työtilaisuudet yhteensä 640 000 500 000 510 000
19805: ehdotusta, jotka koskevat työtä ja yrittäjyyttä, asian- Työttömät 44 000 110 000 80 000 1
19806: tuntijajärjestelmiä sekä asumista ja ympäristöä. ' Arvio työttömyydestä perustuu nykyiseen työttömyyskäsit-
19807: Maaseutupolitiikan hallinnollinen vastuu on maa- teeseen ja työmarkkinatilanteeseen. Työttömyyskäsite
19808: muuttuu lähivuosina ja vaikuttaa työttömyyden alentumi-
19809: ja metsätalousministeriöllä ja sisäasiainministeriöllä
19810: seen.
19811: sekä niiden maaseutuyksiköillä. Toiminnallinen
19812: vastuu on maaseutupolitiikan yhteistyöryhmällä,
19813: jonka toimintaan kaikki maaseudun kannalta kes- Maa- ja metsätalousministeriöön 15.4.1997 teh-
19814: keiset hallinnonalat osallistuvat. Tavoitteena on, dyllä tarkastuskäynnillä todettiin, että maaseutuoh-
19815: että yhteistyöryhmän käyttöön osoitetaan vuosit- jelmasta oli toteutunut kokonaan tai pääosin 36
19816: tain 25 Mmk valtakunnallisiin kehittämishankkei- ehdotusta ja 50 oli toteutumassa. Näistä maa- ja
19817: siin ja 10 Mmk tutkimustoimintaan. Maakunnan metsätalousministeriön mukaan myös useimmat
19818: liittojen aluekehitysvastuu edellyttää laajaa yhteis- varmuudella toteutuvat, mutta se vaatii aikaa. Viisi
19819: työtä eri tahojen kanssa. Valtion elinkeinohallin- ehdotusta oli vastatuulessa ja viisi vielä kokonaan
19820: non piiriviranomaisten kokoaminen yhteen paran- selvitysvaiheessa. Yhdeksän maaseutuohjelman
19821: taa ohjelmatyöryhmän mukaan merkittävästi yh- ehdotuksista edellytti lisää valtion varoja 510 Mmk.
19822: teensovitustyötä ja kehittämisvarojen kohdistamis- Kaksi ehdotuksista oli tarkastusajankohtana toteu-
19823: ta. tunut kokonaan, viisi osittain ja kaksi oli toteutu-
19824: Päävastuu maaseudun kehittämisen käytännön matta. Rahaa oli osoitettu 162 Mmk.
19825: työstä kuuluu kuitenkin kunnille. Kuntien pienuu- Maaseutuohjelma korosti työllisyyden edistämi-
19826: den ja elinkeinojen kehitystyön tarpeiden takia sessä paikallista omaehtoisuutta, maaseudun elin-
19827: seutukunta on monessa tapauksessa paras taso keinojen monipuolistamista, erätyön ja uusosuus-
19828: hoitamaan paikallista kehittämistä ja elinkeinoneu- toiminnan määrätietoista lisäämistä sekä pienen
19829: vontaa. Myös kylissä ratkaistaan monia asioita, ja yritystoiminnan voiman kasvattamista verkostoitu-
19830: kylätoimikuntia on Suomessa yli 3 000. misella. Etätyö saattaa maa- ja metsätalousministe-
19831: Maaseutuohjelman ehdotukset merkitsevät to- riön mukaan osoittautua merkittävimmäksi maa-
19832: teutuessaan maaseudun työtilaisuuksien vähäistä seudun työpaikkojen lisääjäksi. Muita tärkeitä ovat
19833: kasvua ja nopeaa ammattien muutosta. Erityisesti mekaaninen puunjalostus, pk-elintarvikeyrittämi-
19834: ohjelmatyöryhmä on halunnut korostaa maaseu- nen ja maaseutumatkailu. Jonkin verran työllisyys-
19835:
19836:
19837: 165
19838: vaikutuksia on myös luomuviljelyn edistämisellä, toimikauden päättyessäkin vuoden 1998 huhti-
19839: non food -tuotannon lisäämisellä, luontoyrittämi- kuun lopussa.
19840: sellä ja kulttuuriympäristön ylläpidolla. Parhaiten Valtiovarainministeriö katsoo lausunnossaan,
19841: aloja edistetään laatimalla niille kehittämisohjelma, että maaseutuohjelman toimenpide-ehdotukset
19842: jota toteutetaan 2-3 vuotta nimetyin budjettiva- voidaan toteuttaa vuosiksi 1997-99 hallinnon-
19843: roin tai kuten nyt on tavallista EU-osarahoitteisilla aloille vahvistettujen menokehysten puitteissa.
19844: ohjelmilla. Ohjelmaan sisältyi useita verotusta koskevia ehdo-
19845: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi- tuksia, joiden perusteella maaseudulle ja siellä
19846: tyksen mukaan suurin osa valmistelussa olevista asuville tulisi antaa uutta tukea myös verotuksen
19847: maaseutuohjelman ehdotuksista toteutuu vuoden keinoin. Ehdotettujen verotukien valtiontaloudelli-
19848: 1997 aikana etenkin, kun hallitus on kehottanut sia tai kunnallistaloudellisia vaikutuksia ei ollut
19849: ministeriöitä ottamaan ohjelman ehdotukset huo- selvitetty. Näistä ehdotuksista voidaan ministeriön
19850: mioon soveltuvin osin vuoden 1997 talousarviossa mukaan yleisesti todeta, että viime vuosina on
19851: ja kehysten valmistelussa. pyrkimyksenä ollut verojärjestelmän tasapuolisuu-
19852: Kertomusvuoden toukokuussa järjestettiin Jär- den ja neutraalisuuden lisääminen, eikä maaseu-
19853: venpäässä laaja-alainen maaseutuseminaari työstä- dulle suunnanavilla verohuojennuksilla tulisi enää
19854: mään maaseutuohjelman ajatuksia. Tilaisuudessa lisätä kaupunkien ja maaseudun vastakkainasette-
19855: käytti avauspuheenvuoron pääministeri Paavo Lip- lua.
19856: ponen, joka mm. totesi, että maatalouden selviyty- Valtiovarainministeriö on viime aikoina seuran-
19857: misen kannalta olisi tässä murroksessa tärkeää nut huolestuneena ED-ohjelmien toteuttamista.
19858: voida rakentaa ja ylläpitää maatalouden ja muiden Tiettävästi vuosien 1995-96 ohjelmien toimeen-
19859: yhteiskuntaryhmien välistä perusluottamusta ja että panossa on ollut vaikeuksia, toteuttamiskelpoisia
19860: maatalouden omasta piiristä lähtevät uudelleenar- hankkeita ei ole löytynyt riittävästi ja ohjelmakau-
19861: vioinnit edistävät parhaiten keskustelua. Pääminis- den loppua kohden näyttäisi siltä, että osa ohjel-
19862: terin mukaan näyttää siltä, että maataloudesta on mista jäisi nykyvauhdilla toteutumatta. Tällöin Suo-
19863: lopultakin kehittymässä kansallinen yhteisymmär- mi menettäisi myös EU:n myöntämän osarahoituk-
19864: rys ja sen on saanut aikaan Euroopan unioni. sen. Tämä ei kansantalouden kannalta ole suota-
19865: Eurooppalainen yhteys on vapauttanut suomalaista vaa. Siten niiden valtionhallinnon tahojen, joiden
19866: ajattelua ja synnyttänyt uutta aloitteellisuutta joka tehtävänä on toteuttaa sekä ED-ohjelmia että maa-
19867: puolelle maata. Pääministeri totesi lisäksi, että suo- seutuohjelmaa, tulisi ministeriön mielestä keskittyä
19868: malaisen maaseutupoliittisen ohjelman laatiminen ensisijaisesti ED-ohjelmien toimeenpanoon, jotta
19869: toteuttamiskelpoiseksi kokonaisuudeksi on tavat- Suomi ei menettäisi EU:n budjetista maksettavia
19870: toman haasteellinen tehtävä. Ohjelman lähtökoh- tukirahoja.
19871: daksi on otettu suomalainen maaseutu sellaisena, Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa lausun-
19872: kuin se todellisuudessa on eli elinkeinorakenteel- nossaan, että maaseutuohjelman sisällössä ja toteu-
19873: taan monipuolisena ja jatkuvasti muuttuvana koko- tuksessa tulisi asettaa erityistä huomiota yhteistyöl-
19874: naisuutena, jota on kehitettävä ottaen huomioon le ja kokonaisvaltaiselle näkemykselle. Sosiaali- ja
19875: eri alueiden huomattavat rakenne-erot ja maata- terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla.
19876: louselinkeinon edelleenkin tärkeä, mutta jatkuvasti Näin palvelujen järjestämisessä voidaan ottaa huo-
19877: vähenevä työllistävä vaikutus. mioon alueelliset erityispiirteet ja tarpeet. Haja-
19878: Sisäasiainministeriö toteaa lausunnossaan, että asutusalueiden palvelujen turvaamisessa korostuu
19879: maaseutupolitiikan nykyinen organisointi on osoit- eri sektoreiden välinen yhteistyö. Teknologian ke-
19880: tautunut onnistuneeksi ja esimerkilliseksi ja sitä on hitys luo uusia mahdollisuuksia maaseudun har-
19881: ryhdytty soveltamaan myös kaupunkipolitiikkaan. vaan asuttujen alueiden palvelujen järjestämisessä.
19882: Virkamiestasolla yhteistyö maa- ja metsätalousmi- Uusi teknologia ja palveluketju-ajattelu sekä yhteis-
19883: nisteriön kanssa on sujunut kitkattomasti. Samoin työ eri hallinnonalojen välillä ovat sosiaali- ja ter-
19884: yhteistyö muiden hallinnonalojen ja eri intressipii- veysministeriön näkökulmasta keskeisessä ase-
19885: rien kanssa maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä massa maaseudun palvelujen kehittämisessä.
19886: on ollut hyödyllistä ja sitä kautta on voitu käynnis- Työministeriö toteaa lausunnossaan, että minis-
19887: tää valmistelua, jossa vastuutahoa on muutoin ollut teriön toimenpitein edistetään työllisyyttä samoin
19888: vaikea osoittaa. Kuitenkin eräiden ministeriöiden perustein yhteiskuntamuodosta riippumatta niin
19889: osallistuminen olisi voinut olla aktiivisempaa. Sisä- maaseudulla kuin kaupungeissakin. Työllisyyden
19890: asiainministeriö pitää välttämättömänä, että vastaa- hoidon keinovalikoimaa kehitettäessä on otettu
19891: va yhteistyö voi jatkua nykyisen yhteistyöryhmän huomioon harvaan asutun maaseudun erityispiir-
19892:
19893:
19894: 166
19895: teet. Maaseudulla ei yleensä ole avoimia työpaik- Ympäristöministeriö toteaa lausunnossaan, että
19896: koja tarjolla, vaan työssä käydään kuntakeskuksis- se on eri yhteyksissä kiinnittänyt vakavaa huomiota
19897: sa tai kaupungeissa. Syrjäisen maaseudun työlli- Suomen kansainvälisesti erittäin hajanaiseen yh-
19898: syysongelmien helpottamiseksi tuetaan alkavaa dyskuntarakenteeseen, mutta siihen ei ole suoma-
19899: yritystoimintaa ja itsensä työllistämistä sekä toi- laisessa yhteiskunnassa juuri puututtu. Ministeriön
19900: meentulon hankkimista useammasta lähteestä ti- mukaan maaseutuohjelma sisältää lukuisia ehdo-
19901: lanteessa, jossa maatalous ei anna täyttä toimeentu- tuksia, jotka toteutuessaan edelleen hajauttaisivat
19902: loa. EU:n rakennerahastojen osarahoittamista ta- yhdyskuntarakennetta ja siten aiheuttaisivat lisää
19903: voite 6 ja 5b -ohjelmista saadaan myös EU:n tukea rasitusta ympäristölle ja taloudelle. Ministeriö ko-
19904: maaseudun työllistämismahdollisuuksien paranta- rostaa tässä yhteydessä kaupunkien erityisongel-
19905: miseen. Työpaikkojen luomiseksi ohjelmilla tue- mien tiedostamista sekä maaseudun ja kaupunkien
19906: taan etätyötä, tietotekniikan hyödyntämistä maa- vuorovaikutuksen lisäämistä. Kaupunkilähiöiden
19907: seudun kehittämisessä ja palvelutason turvaamista kehittämishankkeet ovat rinnasteisia kylätoimin-
19908: maaseudun harvaan asutuilla alueilla. Työministe- nalle ja maaseudun paikallisryhmille. Ympäristö-
19909: riö hallinnoi EU:n sosiaalirahaston varoja em. ohjel- ministeriön mielestä seuraavat kehittämisalueet
19910: missa, ja niiden toteutus perustuu alueelliseen ja ovat tärkeitä maaseudun kehittämisessä: kotimai-
19911: paikalliseen aktiivisuuteen. Ongelmaksi on muo- sen energiantuotannon kehittäminen, puun ym.
19912: dostunut se, että tähän mennessä kummassakaan luonnonvarojen käyttöön perustuva pienyritystoi-
19913: ohjelmassa ei ole ilmaantunut riittävästi hyviä, ra- minta, nykyistä luonnonmukaisempi elintarvike-
19914: hoituskelpoisia, maaseudun työllisyyttä edistäviä tuotanto, maaseutu- ja luontomatkailun kehittämi-
19915: hankkeita sosiaalirahaston osarahoituksella toteu- nen, maaseudun elinkeinotoimintaan liittyvän kou-
19916: tettavaksi. lutuksen ja neuvonnan uudistaminen sekä tuottei-
19917: Ympäristöministeriö pitää lausunnossaan maa- den markkinoinnin tehostaminen.
19918: seutuohjelman käsittelyä erityisen merkityksellise- Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
19919: nä, koska ensimmäinen kierros maaseutua koske- r.y. korostaa lausunnossaan alueellisen kehittämis-
19920: vassa EU:n tukipolitiikassa (rakennerahastot ja työn ohjelmalähtöisyyttä, jota tulee ylläpitää ja
19921: maatalousrahasto) on edennyt puoleen väliin ja kehittää hallinnon kaikilla tasoilla ja myös ministe-
19922: uusien tukiohjelmien valmistelu vuosiksi 2000- riöiden kesken. Liitto pitää tärkeänä maaseutupo-
19923: 2004 on alkamassa. Ministeriö viittaa maaseutuoh- liittisen ohjelmatyön jatkuvuutta ja uudistamisen
19924: jelmasta antamaansa lausuntoon, jossa se piti ohjel- tarvetta. Liiton mukaan monet seikat puoltavat
19925: maa eräiden ympäristönäkökohtien osalta puut- maaseudun asuttuna säilyttämistä. Taloudellisen
19926: teellisena ja edellytti puutteiden korjaamista jatko- toiminnan monipuolisuus, kansalaisten valinnan-
19927: valmistelussa. Vaikka nämä puutteet on sittemmin vapaus, henkinen hyvinvointi ja kestävä kehitys
19928: tunnustettu, ei niitä ympäristöministeriön mielestä sekä sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat, mm.
19929: ole vielä saatu korjattua. Kiireellisintä maaseudun kansallisen identiteetin säilyminen, puoltavat vah-
19930: ympäristön kehittämisessä olisi käytännön toimien vasti sitä, että ihmisten tulisi saada mahdollisuus
19931: toteuttaminen maa- ja metsätalousministeriön työskennellä ja asua omilla kotiseuduillaan. Perus-
19932: kanssa yhteistyössä tehtyjen maaseudun ympäris- maa- ja metsätalouden sekä uusien maaseutuam-
19933: töohjelman ja metsätalouden ympäristöohjelman mattienkin harjoittaminen tarvitsee ympärilleen
19934: pohjalta. Ehdotettujen toimien toteutus vaatisi kui- yhteiskunnan peruspalveluja. Lisäksi kotimaisen
19935: tenkin valtion määrärahojen suuntaamista nykyistä energian tuotantoon tarvitaan laajoja maaseutu-
19936: enemmän ympäristönsuojeluun. Ympäristöminis- alueita. Myös huoltovarmuus ja puolustustalous
19937: teriön mielestä maaseutuohjelmassa ympäristöar- edellyttävät suhteellisen tasaista asutusta harvaan
19938: vot on kytketty maaseudun kehittämiseen lähinnä asutuillakin alueilla.
19939: vetovoimatekijänä ja voimavarana. Ympäristömi- MTK katsoo, että asutuksen keskittyminen on
19940: nisteriö pitää tärkeimpänä tehtävänä peltoviljelyn maassamme jatkunut ja kiihtynyt. Taajamaväestö
19941: ja eräiden muiden maaseutuelinkeinojen aiheutta- on kymmenen viime vuoden aikana lisääntynyt
19942: mien ravinnepäästöjen vähentämistä. Myös metsä- arviolta 400 000 hengellä ja samalla haja-asutus-
19943: talouden ympäristökysymyksiin tulisi kiinnittää väestö on vähentynyt 200 000 hengellä. Tilastokes-
19944: enemmän huomiota. Maaseudun ympäristönhoi- kukselta saatujen tietojen mukaan Suomen pinta-
19945: toon ja -suojeluun liittyvillä toimilla on suora työl- alasta vain kolmannes on edes jossain määrin
19946: listävä vaikutus, ja niillä on huomattava merkitys asuttua. Asuttuja karttaruutu-neliökilometrejä on
19947: maamme luonnonvaraperustan säilymisessä tule- jäljellä 108 000 ja täysin asumauomia 200 000. Vuo-
19948: ville sukupolville. desta 1980 lähtien asutuksesta on tyhjentynyt yli
19949:
19950:
19951: 167
19952: 11 000 neliökilometrin mittaista karttaruutua. Voi- kehittämisohjelmien toimeenpanoon.
19953: makkainta autioituminen on ollut Pohjois- ja Itä- Maaseutukeskusten Liitto ry toteaa lausunnos-
19954: Suomessa, mutta ilmiö alkaa liiton mukaan olla saan, että maaseudun ja kaupunkien ongelmien
19955: tuttu myös huomattavienkin asutuskeskusten lä- ratkaiseminen riippuu keskeisesti kotimaisen tuo-
19956: hellä. Työpaikat ovat keskittyneet vieläkin voimak- tannon kannattavuudesta ja kilpailukyvystä. Maa-
19957: kaammin kuin väestö, sillä asutuista karttaruuduis- seudulla on infrastruktuurin säilyminen tulevaisuu-
19958: ta joka kolmannessa ei ole ainuttakaan työpaikkaa. dessa entistä suoranaisemmin sidoksissa taloudelli-
19959: Tilastot enteilevät autioitumisen yhä jatkuvan. Sel- seen toimeliaisuuteen, joten jokaista säilytettyä työ-
19960: laiset karttaruudut, joilla nuorin asukas on yli 50- paikkaa on pidettävä vähintään yhtä arvokkaana
19961: vuotias, ovat lisääntyneet nopeasti. Näitä ikäänty- kuin uutta. Toimiva maatilatalous on näin ollen
19962: vän väestön ruutuja on eri puolilla maata myös entistä keskeisemmässä asemassa niillä alueilla,
19963: kaupunkien lähellä. joilla on tarjottavanaan suhteellisen vähän muita
19964: MTK toteaa, että EU:n maaseutupolitiikkaa to- taloudellisen toiminnan vaihtoehtoja. Taloudelli-
19965: teutetaan Suomessa aluekehitysohjelmien ja yhtei- nen toiminta voi jatkua vain, jos se on kannattavaa.
19966: söaloitteiden kautta osin EU:n rakennerahastova- Laatujärjestelmät ovat välttämättömiä toiminnan
19967: roin, osin kotimaisen rahoituksen turvin. Ne ovat jäntevöittämisen ja markkinoinnin varmistamisen
19968: antaneet uusia mahdollisuuksia ja uutta uskoa kannalta. Myös maaseutuyritysten verkostoitumi-
19969: maaseudun murrosvaiheessa oleville yritteliäille nen keskenään ja kaupunkiyritysten kanssa on
19970: ihmisille ja yhteisöille. Liitto korostaa viranomais- nähtävä osana markkinointi- ja taloussuunnittelua.
19971: ten jatkuvan sitoutumisen tarvetta olemassaolevien
19972:
19973:
19974:
19975:
19976: Valtiontilintarkastajien mielestä kertomusvuoden lo- maila lähtökohdaksi myös maataloudessa tulee omak-
19977: pussa valmistunut maaseutuohjelma on perustavoit- sua toimialan vastuu omista päästöistään ilman, että
19978: teiltaan osuva ja toteuttamiskelpoinen, eikä muodosta päästöjen vähentämisestä seuraisi yhteiskunnan kor-
19979: valtiontaloudelle kohtuuttomia lisäkustannuksia. Mo- vausvelvollisuus päästöjen aiheuttajalle. Aiheuttaja
19980: net ehdotuksetvoidaan toteuttaa olemassaolevia mää- maksaa -periaatetta on jo hyvin tuloksin sovellettu teol-
19981: rärahoja uudelleen suuntaamalla. Ohjelman tavoittee- lisuuden ja yhdyskuntien päästöjen vähentämisessä.
19982: na on maaseudun elinvoimistaminen parantamalla Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että maa-
19983: asukkaiden toimeentuloa, palveluja ja yhdyskuntien seutuohjelman ehdotukset toteutetaan eri hallinnon-
19984: toimivuutta sekä vahvistamalla maaseudun kilpailuky- aloilla ja tahoilla mitä pikimmin. Tämä on tärkeää erityi-
19985: kyä ja vetovoimaisuutta asumisen ja yritystoiminnan sesti maaseutuväestön tulevaisuudenuskon säilymi-
19986: sijaintipaikkana. Perinteiset elinkeinot eivät enää riitä sen vuoksi, sillä yleiseurooppalaiset muutokset ovat
19987: maaseudun elinvoiman säilyttämiseen. Kasvavia toimi- viime vuosina koskettaneet kipeimmin juuri maaseu-
19988: aloja on siis jatkuvasti etsittävä. Maaseudun ja kaupun- dulla asuvia. Eurooppalaisen yhteyden syntyminen voi
19989: kien vuorovaikutusta tulee lisätä, mikä tarkoittaa mm. ja sen myös tulee vapauttaa suomalaista maaseutu-
19990: sitä, että keskuksissa työssäkäyntiä ja etätyötä sekä ajattelua ja synnyttää uudenlaista aloitteellisuutta
19991: yritysten sijoittumista maaseudulle tulee kaikin tavoin maaseudun ongelmien ratkaisemiseksi.
19992: edistää. Valtiontilintarkastajat kiinnittävät lopuksi huomiota
19993: Maaseudun vetovoimaisuuden lisääminen edellyt- myös maaseutuohjelman valmistelun, toteutuksen ja
19994: tää myös luonnon- ja virkistysarvojen sekä kulttuuriym- seurannan organisointiin. Vaikka merkittäviä epäkoh-
19995: päristön ylläpitämistä. Ympäristöarvoja tulee korostaa tia ei ole voitukaan tähän mennessä osoittaa viran-
19996: mm. elintarviketeollisuudessa, asumisessa, rakenta- omaisyhteistyössä, on eri hallinnonalojen aktiivisuu-
19997: misessa ja maaseutumatkailussa. Maaseudun on uu- dessa ja sitoutumisessa ohjelman toteuttamiseen ja
19998: della tavalla tultava osaksi yhteiskuntaa ja kasvavien seurantaan silti vielä paljon tehostamisen varaa. Maa-
19999: toimialojen tuottamaa arvoketjua. Maaseudun ympä- seutupolitiikan yhteistyöryhmän kaltaista toimintaa tu-
20000: ristöarvojen säilymisen kannalta on keskeistä, että lee edelleenkin jatkaa. Lisäksi on syytä todeta, että
20001: maatalouden päästöt ympäristöön ja erityisesti vesis- maaseutuohjelmalle läheisten EU-ohjelmien toteutta-
20002: töön saadaan olennaisesti nykyistä pienemmiksi. Sa- misessa on ilmennyt vaikeuksia tai toteuttamiskelpoi-
20003:
20004:
20005: 168
20006: sia hankkeita ei ole löytynyt riittävästi, joten ohjelma- vänä on toteuttaa sekä maaseutuohjelmaa että EU-
20007: kauden loppua kohden mentäessä on jopa vaarana, ohjelmia, keskittyisivät nykyistä voimakkaammin EU-
20008: että osa ohjelmista jää toteutumatta. Tällöin Suomi ohjelmien toimeenpanoon, jotta Suomi ei menettäisi
20009: tulee menettämään EU:n myöntämän osarahoituksen, EU:n budjetista ohjelmakaudella maksettavia tukiraho-
20010: mitä ei kansantalouden kannalta voida pitää toivotta- ja. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa uuden
20011: vana. Valtiontilintarkastajat pitävät tässä tilanteessa ohjelmakauden valmistelu vuosiksi 2000-2004 on jo
20012: tärkeänä, että ne valtionhallinnon tahot, joiden tehtä- alkamassa.
20013:
20014:
20015:
20016:
20017: Maatalouspolitiikan murrosvaihe sitä täydentävään tukeen sekä onnistuminen maa-
20018: talouden kustannusten alentamisessa.
20019: Maataloustukipolitiikan tausta ED-jäsenyys on johtanut kansallisten hintojen
20020: Maatalous on EU:n pisimmälle yhdentyneitä toimi- laskemiseen keskimäärin 40 o/o:lla, eräiden tuottei-
20021: aloja. Maatalouspolitiikan hoito kuuluu EU:n yksin- den osalta jopa yli 60 o/o:lla verrattuna jäsenyyttä
20022: omaiseen toimivaltaan. Siten yksittäisillä jäsenmail- edeltäneeseen aiempaan kotimaiseen markkina-
20023: la ei voi olla omaa, yhteisestä linjasta poikkeavaa hintatasoon. Ennakkoarvioihin verrattuna erityises-
20024: maatalouspolitiikkaa. Useat jäsenmaat tukevat kui- ti kananmunien ja lampaanlihan hinta laski huo-
20025: tenkin omaa maatalouttaan esim. verotuksen tai mattavasti enemmän. Kertomusvuonna naudanli-
20026: sosiaalipolitiikan keinoin, jotka eivät ole osa unio- han hinta aleni edelleen hullun lehmän taudin
20027: nin yhteistä maatalouspolitiikkaa. Yhteisen maata- sekoitettua ED:n naudanlihamarkkkinat. Tuonti-
20028: louspolitiikan piiriin kuuluvilla aloilla kansallisten suoja ei kuitenkaan poistunut kokonaan, sillä ED:n
20029: toimenpiteiden käyttöönotto vaatii aina komission ulkopuolelta tapahtuvaan tuontiin sovelletaan
20030: hyväksynnän. Liittymissopimuksessa Suomelle an- EU:n tullisuojaa. Suoralla, peltohehtaarien ja koti-
20031: nettiin mahdollisuus maksaa maa- ja puutarhatalo- eläinten lukumäärän mukaan maksettavalla tuella
20032: udelle kansallista tukea. korvataan viljelijöille osa aiheutuneesta tulojen
20033: Rooman sopimuksen 39 artiklan mukaan EU:n menetyksestä. Liittymissopimuksen 141 artiklan
20034: yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on lisätä pohjalta on tarkoitus selvittää jäljelle jääviä talou-
20035: maatalouden tuottavuutta, taata näin maatalousvä- dellisia menetyksiä vakavien haittojen poistami-
20036: estön kohtuullinen elintaso, vakauttaa markkinat, seksi. Maatalouden rakenteen kehittyminen on jat-
20037: varmistaa elintarvikkeiden saatavuus ja taata koh- kossakin kiinteässä yhteydessä maatalouden hinta-
20038: tuulliset kuluttajahinnat. ja tukipolitiikkaan sekä maaseudun kehittäminen
20039: puolestaan usean hallinnonalan alueellisiin toi-
20040: Toimintaympäristön muutokset menpiteisiin ja kotimaiseen aluepolitiikkaan sekä
20041: Unionin jäsenenä Suomen maataloustuotantoa sää- 5b- ja 6-ohjelmien kautta toteutettavaan ED:n alue-
20042: dellään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan avulla ja ja maaseutupolitiikkaan.
20043: niillä kansallisilla toimilla, joihin Suomi sai liittymis- Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi-
20044: sopimuksessa oikeuden. Tuotannon mitoituksen tyksen mukaan liittymissopimuksessa määritelty
20045: lähtökohtia ei siten enää ole kansallinen omavarai- maatalouden kokonaistuki alenee siirtymäkauden
20046: suustavoite, vaan markkina- ja kilpailutilanteen aikana. Tämä alentanee myös tuotantoa. Arviot
20047: lisäksi Suomen EU-liittymissopimuksessa saarnat osoittavat tulojen alentuvan eniten viljanviljelyssä.
20048: tuote-, pinta-ala- ja eläinkohtaiset kiintiöt sekä Koska siirtyminen viljasta muihin tuotteisiin ei ny-
20049: tuotantokapasiteetin kasvattamiseen liittyvät rajoi- kyisellä kannattavuustasolla ole helppoa, maata-
20050: tukset. ED-jäsenyys on siis merkittävästi muuttanut lousyrittäjien on joko vähennettävä asteittain ny-
20051: Suomen maataloustuotannon kehittämispuitteita. kyistä tuotantoa ja suuntauduttava toisiin tuotan-
20052: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan siihen, nonaloihin tai lopetettava tuotanto kokonaan. Jos
20053: miten tuotanto tulee kehittymään, vaikuttavat vas- Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomen luonnon- ja raken-
20054: taisuudessa eniten EU:n maatalouspolitiikan kehi- neolosuhteisiin perustuva suhteellinen tuotantoetu
20055: tys, viljelijöiden reaktiot markkinahintatasoon ja vähenee, heikkenee koko Suomen maatalouden
20056:
20057:
20058: 169
20059: kilpailukyvyn perusta oleellisesti. Alkutuotannon suudet ja viljelijöiden ikärakenne huomioon ottaen
20060: lisäksi vaikutukset heijastuisivat voimakkaasti päätyä arviolta 70 000 aktiivisesti toimivaan maati-
20061: myös elintarviketeollisuuteen. laan. Ainoastaan perusmaataloudessa toimivia tilo-
20062: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen ja olisi v. 2005 enää vain 53 500.
20063: (MTTL) arvion 0995) mukaan maatilataloudesta Arvio kaikkien aktiivimaatilojen lukumäärästä
20064: poistuu v. 1994-2005 lähes 45 000 maatilaa. Maa- suuralueittain v. 1990--2005 ilmenee seuraavasta
20065: talouden rakennemuutos voisi tuotantomahdolli- kartasta. (Lähde: MTTL)
20066:
20067:
20068:
20069:
20070: 1990 1994 2000 2005
20071:
20072:
20073:
20074: 170
20075: Esitetty arvio kaikkien aktiivimaatilojen määrän den 1993 keskimääräisellä tasolla. Lisäksi tuotan-
20076: kehityksestä on eräänlainen perusskenaario, jonka non volyymin oletetaan säilyvän kansallisten tuo-
20077: lähtökohtana on maataloustuotannosta tulevan tanto-oikeuksien mukaisina.
20078: alenevan tulon (kansallisen tukipaketin mukaisin Arvio kaikkien perusmaataloutta harjoittavien
20079: tuin lasketun) jakaminen maatiloilla niin, että tuo- tilojen määrästä suuralueittain v. 1990-2005 esite-
20080: tantoon jäävien tilojen tulot (mk/tila) säilyvät vuo- tään seuraavassa kartassa. (Lähde: MTIL)
20081:
20082:
20083:
20084:
20085: 1990 1994 2000 2005
20086:
20087:
20088:
20089: 171
20090: Esitetty arvio kaikkien perusmaataloutta harjoit- ED-maissa. Kasvukausi on meillä lyhyempi ja te-
20091: tavien tilojen määrän kehityksestä on eräänlainen hollinen lämpösumma pienempi kuin Keski-Eu-
20092: perusskenaario, jonka lähtökohtana on maatalous- roopan maissa. Viljasatomme ovatkin lähes puolet
20093: tuotannosta tulevan alenevan tulon (kansallisen pienempiä kuin näissä maissa. Lyhyt kasvukausi ja
20094: tukipaketin mukaisin tuin lasketun) jakaminen sen seurauksena lyhyet kylvö- ja korjuuajat kasvat-
20095: maatiloilla niin, että tuotantoon jäävien tilojen tulot tavat kone- ja kalustokustannuksia. Talven anka-
20096: (mk/tila) säilyvät vuoden 1993 keskimääräisellä rien sääolojen vuoksi myös rakentamiskustannuk-
20097: tasolla. Lisäksi tuotannon volyymin oletetaan säily- set nousevat meillä Keski-Eurooppaa korkeammik-
20098: vän kansallisten tuotanto-oikeuksien mukaisina. si. Lisäksi laaja ja harvaan asuttu maa tekee maa-
20099: Tuotantosuunnittain aktiivitilojen lukumäärät seudun asuttuna säilyttämisen Suomessa ongelmal-
20100: kehittyisivät seuraavasti. (Lähde MTTL) lisemmaksi kuin muissa unionin maissa. Suomen
20101: erityisalasuhteet muodostavatkin maataloudelle
20102: 1994 2005 pysyvän kilpailuhaitan, joka tarkoittaa alhaista sa-
20103: Perusmaata loustilat 34 800 19 000
20104: totasoa ja korkeita erityiskustannuksia. Myös maa-
20105: Lypsykarjatilat 9 700 5 300 talouden epäedullinen rakenne tulee maa- ja met-
20106: Nautakarjatilat 6 600 3 400 sätalousministeriön mukaan rasittamaan maatalou-
20107: Sikatilat 2 200 800 den kilpailukykyä vielä pitkään.
20108: Kanatilat 37 300 25 000 Toisaalta keskeisiä vahvuuksia ovat mm. puh-
20109: Yhteensä 90 600 53 500 das luonto, alhainen kemiallisten tuotantopanos-
20110: Metsätaloustilat 7 500 8 000 ten käyttö ja tuotteiden hyvä laatu. Suomen maata-
20111: Muut tilat 16 400 8 500 louden vahvuuksia ovat myös poikkeuksellisen
20112: Aktiivitilat yhteensä 114 500 70 000 hyvä eläinten terveystilanne ja eettiset tuotantota-
20113: vat. Eläinten lääkitsemistä koskevat säädökset ovat
20114: tiukkoja, ja niillä estetään lääke- ja muiden vierasai-
20115: Erityisalasuhteet ja mahdollisuudet nejäämien siirtyminen elintarvikkeihin. Elintarvike-
20116: Suomen maatalouden toimintaympäristön muutos hygieeninen valvonta on Suomessa korkeatasoista.
20117: korostaa maataloutemme ja elintarviketeollisuu- Seuraavassa asetelmassa kuvataan Suomen
20118: temme kilpailukyvyn parantamisen tarvetta. Edel- maatalouden ja elintarviketeollisuuden kansainvä-
20119: lytykset maatalouden harjoittamiseen ovat Suo- listä kilpailukykyä ja selviytymiskeinoja. (Lähde:
20120: messa paljon huonommat kuin eteläisemmissä MMM)
20121:
20122:
20123: VAHVUUDET HEIKKOUDET
20124: Terveet tuotannontekijät Tuntemattomuus, etäisyys
20125: Puhdas ympäristö Epäedulliset luonnonolosuhteet
20126: Alhainen kemiallisten tuotantopanosten käyttö Heikko tilarakenne
20127: Tuote- ja tuotanto-osaaminen Pienet kotimarkkinat
20128: Tuotteiden hyvä laatu Tuotekehityksen vähäisyys
20129: Runsaat maa- ja vesivarat Puutteelliset strategiat
20130: Raskas pääomarakenne
20131: Hidas sopeutuminen !taloudellinen ja henkinen pääoma,
20132: teknologia-biologia)
20133:
20134: MAHDOLLISUUDET UHKAT
20135: Muuttuvat arvostukset !vihreiden ja eettisten arvojen Tuonti- ja rajasuojan poistuminen
20136: korostuminen) EU:n laajentuminen itään
20137: Kestävä kehitys EU:n maatalouspolitiikan muuttuminen !ml. WTO)
20138: Tuotteiden erilaistaminen
20139: Suureuromarkkinat
20140: Vienti lähialueille (esim. Pietari)
20141:
20142:
20143:
20144:
20145: Maataloustuki siirtymäkaudella ja kertomus- den aikana. Seuraavassa kuviossa esitetään maata-
20146: vuonna louden tulorakenne v. 1994-2000 (mrd. mk).
20147: Liittymissopimuksen mukaisesti Suomen maata- (Lähde: Toimiva maaseutu, MMM:n työryhmämuis-
20148: louden saama tuki alenee vuosittain siirtymäkau- tio 1/1996)
20149:
20150:
20151: 172
20152: TULOMENETYKSET 5,1
20153:
20154: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ··•···· .......... .
20155: .·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·.SIIRTYMAKAUDEN·.TU.KI·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·. ·..
20156: -:-:-:-:-:-:-:-:-:-:-:-P.oH~f6iNENiKAI'iiSÄLLiriiEN:tukl:·:·:·:·:·.·.·.·:·.·.·
20157:
20158:
20159:
20160:
20161: 1994 1995 SIIRTYMÄKAUSI 2000
20162:
20163:
20164:
20165:
20166: Kuviossa on oletettu, että tuottajahinnat pysyvät yhteensä 9,14 mrd. mk, mistä EU:n osuus oli 2,85
20167: ennallaan ja tuotanto nykytasolla. Kuviossa ei ole mrd. mk. Unionin tuki pysyi lähes edellisvuoden
20168: vähennetty hallitusohjelman mukaista, toteutetta- tasolla, mutta kansallisen tuen osuus aleni selvästi.
20169: vaa 750 Mmk:n säästöä kansallisesta tuesta. Kohta Tukea jäi maksettavaksi vuoden 1997 puolelle
20170: siirtymäkauden tuki, pohjoinen/kansallinen tuki yhteensä 1,22 mrd. mk. Seuraavassa esitetään maa-
20171: sisältää suunnitellun vakavien vaikeuksien tuen. ja puutarhatalouden tuet kertomusvuodelta: (Läh-
20172: Kertomusvuonna maatalouden tukea maksettiin de: MMM)
20173:
20174:
20175:
20176:
20177: Tukiryhmä Maksettiin Siirtyi Yhteensä
20178: v. 1996 v:lle 1997 v:lta 1996
20179: Mmk
20180: EU-rahoitus
20181: Eläintuet 122,9 133,3 256,2
20182: Ympäristötuki 777,0 - 777,0
20183: Luonnonhaittakorvaus (LFAI 437,1 - 437,1
20184: Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitys 38,1 - 38,1
20185: Peltoalatuet 1 230,3 113,4 1 343,7
20186: Yhteensä 2 605,5 246,7 2 852,1
20187: Suomen osarahoitus
20188: Ympäristötuki 790,1 - 790,1
20189: Luonnonhaittakorvaus (LFAI 1155,6 - 1155,6
20190: Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitys 62,1 - 62,1
20191: Yhteensä 2 007,8 - 2 007,8
20192: Kansalliset tuet
20193: Siirtymäkauden tuki 2 727,9 621,3 3 349,2
20194: Pohjoinen tuki 518,1 277,9 796,0
20195: Muu kansallinen tuki 41,5 73,2 114,6
20196: Hallinnon kulut 12,7 4,0 16,7
20197: Yhteensä 3 300,2 976,4 4 276,5
20198: Kaikki tuet yhteensä 7 913,5 1 223,0 9 136,5
20199:
20200:
20201:
20202: 173
20203: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen 370 Mmk:n tulonmenetystä suomalaisille viljan-
20204: mukaan maatalousyrittäjien työ- ja pääomatulo eli tuottajille. Naudanlihan ja maidon osalta tukien
20205: maataloustulo laski kertomusvuonna 4 % edellis- nostaminen kattaa arvioiden mukaan kohtuullisen
20206: vuodesta, mutta tilaluvun alenemisen vuoksi tilaa hyvin kaavaillut hinnanalennukset. Maa- ja metsä-
20207: kohden laskettu tulo säilyi jokseenkin edellisen talousministeriö katsoo, että komission esitykseen
20208: vuoden tasolla. Ensimmäisenä jäsenyysvuonna sisältyvä tilakohtainen katto suorien tukien määräl-
20209: 1995, jolloin maataloustulo aleni 10% edellisvuo- le on hyvä ehdotus ja auttaa tuen ohjaamisessa
20210: desta, aleni myös laskennallinen tulo tilaa kohti heikoimmille tuotantoalueille ja että EU:n maksa-
20211: 6%. maa tukea voidaan jatkossa tarvittaessa täydentää
20212: kansallisella tuella.
20213: Kehitysnäkymät Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
20214: Maa- ja metsätalousministeriö pitää selvityksessään r.y. toteaa lausunnossaan, että Suomen maatalou-
20215: tärkeänä vaikuttaa EU:n yhteisen maatalouspolitii- delle Agenda 2000 merkitsee toteutuessaan uusia
20216: kan sekä alue- ja rakennepolitiikan kehittämiseen vaikeuksia. Markkinoilta saatavat tuotot eivät enää
20217: siten, että suomalaisen maatalouden pysyvä, olo- kattaisi monissa tapauksissa tuotannosta aiheutu-
20218: suhteista johtuva kilpailukykyhaitta saadaan kom- via muuttuvia kustannuksia, vaan osa niistäkin olisi
20219: pensoitua toisaalta EU:n järjestelmien muutosten katettava suoralla tuella. Näin tulisi tapahtumaan
20220: avulla ja toisaalta liittymisehtojen mahdollistamilla erityisesti viljantuotannossa. Tukien ehtona sinänsä
20221: kansallisilla toimilla. Keskeiseksi nousee tällöin olisi tuotannon jatkaminen, mutta motivaatiota tap-
20222: maa- ja metsätalousministeriön mukaan kansalli- piollisen tuotannon kehittämiseen olisi vaikea löy-
20223: sen rahoituksen turvaaminen. Kansalliset toimet tää. MTK:n mielestä EU:n komissio on esityksissään
20224: liittyvät verotukseen, sukupolvenvaihdosten ke- laskenut varsin paljon maatalouden sopeutumisky-
20225: ventämiseen, investointien suuntaamiseen, rahoi- vyn varaan. Suomessa tämä on kuitenkin jo kertaal-
20226: tustuen ja maatalousyrittäjien sosiaaliturvan kehit- leen otettu huomioon liittymisen jälkeisiä tukia
20227: tämiseen sekä tuotantoresurssien ja -oikeuksien mitoitettaessa ja kansallisten budjettileikkausten
20228: siirtymiseen. Maatalouden ympäristöohjelman ja jälkeen vieläkin varmemmin. MTK korostaa, että
20229: -tukijärjestelmän toimeenpano ja rahoitus tulee EU:n maatalouspolitiikkaa uudistettaessa on otetta-
20230: varmistaa. Myös koko elintarvikeketjun kattavan va huomioon Suomen erityisolosuhteet ja löydettä-
20231: laatujärjestelmän aikaansaaminen on tärkeää. vä ratkaisut, joilla voidaan turvata elinvoimaisen
20232: maatalouden säilyminen ja kehittäminen maassam-
20233: EU-komission Agenda 2000 -esitys me.
20234: Euroopan komission 16.7.1997 julkistamassa Agen- Maaseutukeskusten Liitto ry katsoo lausunnos-
20235: da 2000 -esityksessä on tehty linjaukset EU:n yhtei- saan, että Agendasta eri jäsenmaissa käynnistynyt
20236: sen maatalouspolitiikan ja rakennepolitiikan uudis- keskustelu osoittaa, että EU:n jäsenmaiden väliset
20237: tamisesta. Niitä sovellettaisiin vuodesta 2000 läh- ja sisäiset erot kärjistyvät maatalouden edellytysten
20238: tien. Komission tiedonannossa käsitellään tärkeim- suurten erojen seurauksena. Suomalainen maata-
20239: pien maatalouden markkinajärjestelyjen (viljat, lous joutuu ehdotusten sellaisinaan toteutuessa
20240: maito ja naudanliha) uudistamista, EU:n maata- erittäin vaikeaan asemaan verrattuna muiden luon-
20241: louspolitiikan uusia linjauksia sekä esitetään uusi, nonoloiltaan paremmassa asemassa olevien mai-
20242: vuodesta 2000 sovellettava EU:n budjetin rahoitus- den maatalouteen. Liitto pitää tärkeänä, että maata-
20243: kehys. Maaseutupolitiikan kehittämisen osalta louden siirtymäkautena ja tulevan rahastointikau-
20244: huomattavaa on mm. vähemmän suotuisiin aluei- den valmistelussa kiinnitettäisiin huomiota maa-
20245: siin kohdistuvien LFA-tukitoimien siirtyminen EU:n seudun kannalta mm. seuraavien keskeisten toi-
20246: budjetin rakenneosastosta maatalouden pääluok- mintaedellytysten varmistamiseen: Omaehtoisen
20247: kaan. alueellisen kehittämisen mahdollisuudet tulisi tur-
20248: Viljasektorilla peltokasvien tuen korotus ei kor- vata samalla kun kehityshankkeiden valtakunnalli-
20249: vaisi interventiohinnan laskua, joka olisi 20 %. Hal- seen koordinaatioon tulisi kiinnittää nykyistä
20250: linnollisten hintojen aleneminen korvattaisiin vain enemmän huomiota. Maaseutuyritysten suunnitte-
20251: puolittain. Naudanlihan osalta 30 %:n hinnanalen- luun suunnattavan tuen tulisi olla ehdoiltaan tasa-
20252: nus korvattaisiin palkkioita korottamalla. Maidon vertainen muun yrityssuunnittelun tuen kanssa.
20253: osalta uusi lypsylehmäpalkkio korvaisi maidon Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteilla olevat
20254: hinnan 10 %:n alentamisen. maatiloille myönnettävä kirjanpitoavustus ja neu-
20255: Komission viljantuotantoa koskeva esitys mer- vontajärjestöille myönnettävä neuvontapalvelui-
20256: kitsisi markkinahintojen alenemisen myötä arviolta den tuki tulisi kumpikin käynnistää ja niitä tulisi
20257:
20258:
20259: 174
20260: voida toteuttaa myös uuden rahastointikauden ai- vestointitukijärjestelmää soveltaa myös tulevalla
20261: kana. Suoraan tukeen tulisi lisätä yrittäjyyttä kan- rahastointikaudella. Samalla järjestelmää tulisi ke-
20262: nustavia elementtejä esim. suoran tuen ja hintatuen hittää niin, että se kohtelisi maan eri alueita nykyis-
20263: yhdistelmän muodossa. Suomen pohjoisesta ase- tä tasapuolisemmin.
20264: masta johtuvien haittojen lievittämiseksi tulisi in-
20265:
20266:
20267:
20268:
20269: Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suomen EU-jäse- vahvuuksia ovat lisäksi poikkeuksellisen hyvä eläintau-
20270: nyys merkitsi ennennäkemättömän suurta taloudelli- titilanne ja eettisettuotantotavat Eläinten lääkitsemis-
20271: sen toimintaympäristön muutosta maamme maata- säädökset ovat tiukat, ja elintarvikehygieeninen val-
20272: lousväestölle. Elintarvikeketjun hallinnollisen ohjauk- vonta on korkeatasoista. Näitä vahvuuksia tulee mur-
20273: sen tilalle on nyttullut markkinaohjautuvuus. Tuottaja- rosvaiheessa erityisesti hyödyntää. Tavoitteeksi tulee
20274: hinnat ovat laskeneet arviolta 40 %. Maatilojen luku- ottaa mm. tuotannon erilaistaminen ja erikoistuminen
20275: määrä laskee todennäköisesti entistä vauhtia. Maata- muihin EU-maihin nähden, maataloustuotannon laaja-
20276: louden rakennemuutos voisi tuotantomahdollisuudetja peräistäminen, tuotannon suuntaaminen luonnonmu-
20277: viljelijöiden ikärakenne huomioon ottaen päätyä arviol- kaiseen tuotantoon ja eettiseen eläintalouteen, pieni-
20278: ta 70 000 aktiivisesti toimivaan tilaan v. 2005. Kertomus- muotoiseen elintarviketuotantoon ja luonnonympäris-
20279: vuonna aktiivitiloja oli 92 000 ja 30 % niistä oli yli 55- töön perustuvaan yrittämiseen, kansainvälistyvään
20280: vuotiaiden viljelijöiden hallussa. Eläkeläisten omistuk- markkinaympäristöön sopeutuminen sekä kilpailuky-
20281: sessa oli joka kahdeksas maatila. Alle 30-vuotiaiden vyn lisääminen parantamalla yritysrakennetta, jalos-
20282: viljelijöiden osuus oli kertomusvuonna vain 4% aktiivi- tusastetta, tuotteiden laatua ja markkinoinnin tehok-
20283: tilojen omistajista. Tulevaisuuden kannalta viljelijöiden kuutta. Myös on pidettävä tärkeänä koko elintarvike-
20284: ikärakenne on huolestuttava, vaikka suomalaiset vilje- ketjun kattavan laatujärjestelmän luomista. Tähän tu-
20285: lijät ovatkin EU-viljelijöiden nuorimpia. Unionin viljeli- lee liittää tilakohtainen laatujärjestelmä.
20286: jöistä yli puolet on täyttänyt 55 vuotta. Valtiontilintarkastajat katsovat kuitenkin, että Suo-
20287: Valtiontilintarkastajien mielestä Suomen maatalou- men maataloudella on edessään vielä runsaasti vai-
20288: dessa nyt tapahtunut toimintaympäristön muutos ja keuksia. Viljelijäväestöä tulee rasittamaan siirtymä-
20289: käsillä oleva murrosvaihe korostavat elinkeinon kilpai- kauden tuen aleneminen vielä usean vuoden ajan. Tu-
20290: lukyvyn parantamistoimia eri tahoilla. Perusedellytyk- lotaso uhkaa alentua vähintään samaa vauhtia, sillä
20291: set maatalouden harjoittamiseen Suomessa ovat tun- markkinahinnat tuskin nousevat merkittävästi nykyi-
20292: netusti paljon huonommat kuin muissa EU-maissa. sestä, mutta tuotantopanosten hinnat todennäköisesti
20293: Kasvukausi on meillä lyhyempi ja tehollinen lämpösum- nousevat. Tuotannon rationalisointi näyttää ainoalta
20294: ma pienempi kuin Keski-Euroopan maissa. Viljasatom- keinolta kohentaa elinkeinon taloudellista tilannetta.
20295: rnekin ovat lähes puolet pienempiä kuin näissä maissa. Maatalouden tulevaisuudennäkymien osalta on
20296: Lyhyt kasvukausi ja sen seurauksena lyhyet kylvö- ja keskeistä, minkälaiset maatilat kykenevät toimimaan
20297: korjuuajat kasvattavat puolestaan kone- ja kalustokus- EU:n hintatasolla ja suomalaisissa tuotanto-olosuh-
20298: tannuksia. Lisäksi laaja ja harvaan asuttu maa tekee teissa myös siirtymäkauden jälkeen. Vaikka kansalli-
20299: maaseudun asuttuna säilyttämisen Suomessa ongel- sen maatalouspolitiikan asema ja mahdollisuudet ovat
20300: mallisemmaksi kuin muissa unionin maissa. Suomen merkittävästi supistuneet, on maa- ja metsätalousmi-
20301: erityisolosuhteet muodostavatkin maataloudellemme nisteriön hallinnonalalla edelleenkin valtiontilintarkas-
20302: pysyvän kilpailuhaitan, joka tarkoittaa alhaista satota- tajien mielestä merkittävä tehtävä suomalaisen maata-
20303: soa ja korkeita erityiskustannuksia. Myös maatalouden louden kehittäjänä ja maatalousväestön toimeentulon
20304: epäedullinen rakenne rasittaa osaltaan elinkeinon kil- edellytysten varmistajana. EU:n maatalouspolitiikkaa
20305: pailukykyä. uudistettaessa maa- ja metsätalousministeriön on var-
20306: Maatalouden murrosvaiheesta selviytymistä hel- mistuttava siitä, että Suomen erityisolosuhteet otetaan
20307: pottaa valtiontilintarkastajien näkemyksen mukaan huomioon ja löydetään ratkaisut, joilla voidaan turvata
20308: kuitenkin se, että vahvuuksiakin löytyy. Näitä ovat mm. elinvoimaisen maatalouden säilyminen ja kehittäminen
20309: puhdas luonto, alhainen kemiallistentuotantopanosten Suomessa.
20310: käyttö ja tuotteiden hyvä laatu. Suomen maatalouden
20311:
20312:
20313:
20314:
20315: 175
20316: Merilohikiistojen ratkaiseminen vioita siitä, kuinka paljon lisääntynyt lohen nousu
20317: vaikuttaa tulevaisuudessa mereen vaeltavien villien
20318: Lohityöryhmä 1995 esitti muistiossaan (MMM:n lohien määrään, saadaan koekalastuksissa v. 1997.
20319: työryhmämuistio 18/1995) lääkkeeksi luonnonlo- Varovasti voidaan kuitenkin arvioida, että mereen
20320: hikantojen heikkoon tilaan ensisijaisesti lohenka- vaeltanee kalastusrajoitusten seurauksena aiempaa
20321: lastuksen voimakasta rajoittamista keväällä ja alku- enemmän joessa syntyneitä lohia. Vuonna 1997 ei
20322: kesällä. Työryhmä esitti ajallisesti porrastettua lo- kertomusvuoden tapaan makseta ammattikalasta-
20323: henkalastuskieltoa Suomen kalastusvyöhykkeellä jille lohikorvauksia kalastusrajoitusten aiheuttamis-
20324: pohjoiselle Itämerelle ja Pohjanlahdelle. Rauhoi- ta ansionmenetyksistä.
20325: tukset eivät koske esityksen mukaan Oulujoen, Suomen saama lohikiintiö Itämeren pääaltaalle
20326: Iijoen ja Kemijoen edustan merialueita. Lisäksi ja Pohjanlahdelle on v. 1997 yhteensä 103 930
20327: työryhmä esitti, että Itämeren kansainvälisen kalas- lohta. Tämä lohikiintiö on ajallisesti jaettu kahteen
20328: tuskomission neuvotteluissa on mahdollisimman osaan. Niinpä 20.6.1997 saakka voidaan kalastaa
20329: pikaisesti nostettava Itämeren lohenkalastuksessa 20 000 lohta ja loput sen jälkeen. Kiintiöjako perus-
20330: käytettävien ankkuroitujen verkkojen ja ajoverkko- tuu maa- ja metsätalousministeriön päätökseen
20331: jen pienintä sallittua silmäkokoa. (MMMp 1335/97), ja sen tarkoituksena on suojella
20332: Lohenkalastusrajoitusten korvaustyöryhmä on pohjoisiin jokiin vaeltavaa villiä lohta. Lohenkalas-
20333: kertomusvuoden helmikuussa jättämässään muis- tus jouduttiin lopettamaan kiintiön ensimmäisen
20334: tiossa (MMM:n työryhmämuistio 6/1996) todennut vaiheen osalta kuitenkin jo 30.4.1997, kun 20 000
20335: mm. seuraavaa: Kansainvälisesti lohenkalastusta lohta oli saatu pyydystettyä.
20336: säädellään Itämeren kalastuskomission antamin Kun lisäksi lohikorvauksia ei v. 1997 makseta,
20337: suosituksin, jotka koskevat suurinta sallittua saalis- on Ahvenanmaa tulkinnut itsehallintolainsäädän-
20338: ta, maakohtaisia kalastuskiintiöitä, avomerikalas- töään siten, että sen ei tarvitse noudattaa maa- ja
20339: tuksen kieltoaikoja ja erilaisia teknisiä kalastusmää- metsätalousministeriön päätöstä kiintiön jaosta ja
20340: räyksiä. Kansainvälistä säätelyä täydentävät kansal- kalastuskauden katkaisemisesta. Maakuntahallitus
20341: liset lisämääräykset. Nykyisillä kalastusrajoituksilla on antanut säädöksen, jonka mukaan ahvenan-
20342: Suomen viimeisiä jäljellä olevia luonnonlohikan- maalaiset kalastajat voivat kalastaa maakunnan ve-
20343: toja Tornionjoessa ja Simojoessa ei arvioida voita- sillä 15.5.1997 alkaen 12 300 lohta huolimatta maa-
20344: van turvata, vaan lohikannat ovat suuressa määrin ja metsätalousministeriön em. päätöksestä. Tulkin-
20345: istutusten varassa. Lohenkalastusrajoitusten kor- taristiriidassa päästiin kompromissiratkaisuun vuo-
20346: vaustyöryhmä ei muistiossaan ollut yksimielinen sien 1997 ja 1998 osalta. Maa- ja metsätalousminis-
20347: lohenkalastajille kalastusrajoituksista aiheutuvan teriö antaa Ahvenanmaalle lohikiintiön, joka on
20348: tulonmenetyksen korvaamisen periaatteista ja yksi- 29 o/o koko Suomen saamasta varsinaisen Itämeren
20349: tyiskohdista. pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöstä.
20350: Merilohenkalastuksessa on kertomusvuodesta Mikäli syksyllä 1997 on ilmeistä, etteivät ahve-
20351: lähtien ollut voimassa asetus lohenkalastusta kos- nanmaalaiset saa kalastettua koko kiintiötään, voi-
20352: kevista rajoituksista Suomen aluevesillä ja kalastus- daan syksyllä 1997 neuvottelujen jälkeen osa ahve-
20353: vyöhykkeellä varsinaisella Itämerellä ja Pohjanlah- nanmaalaisille kalastajille annetusta kiintiöstä siir-
20354: della sekä Simojoessa (258/96), ns. lohiasetus. Ase- tää myös mannersuomalaisten kalastettavaksi. Ah-
20355: tuksessa säädetään Suomenlahtea lukuun ottamat- venanmaalaiset saivat 1.-15.6.1997 välisenä aika-
20356: ta Suomen vesialueelle porrastettuna kalastuskiel- na kalastaa 5 000 lohta maakunnan vesillä neljän
20357: lot, joilla turvataan villin lohen nousua Tornion- ja meripeninkulman sisäpuolella. Ahvenanmaan
20358: Simojokeen. Ahvenanmaalla ei v. 1997 ole voimas- kiintiötä ei saa kalastaa 1.5.-15.6.1998.
20359: sa lohiasetusta vastaavaa, itsehallintolainsäädän- Nyt sovittu kompromissi ei maa- ja metsätalous-
20360: nön nojalla annettua kalastuskieltoa maakunnan ministeriön mukaan ratkaise toimivallan jakautu-
20361: vesialueilla, kuin oli voimassa kertomusvuonna. mista ministeriön ja maakuntahallituksen välillä
20362: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi- eräissä Euroopan unianiin liittyvissä asioissa. Siten
20363: tyksen mukaan kertomusvuonna osaltaan lohiase- on toistaiseksi epäselvää, kuinka pitkälle maakun-
20364: tuksen vuoksi suuria määriä lohia pääsi nouse- nan itsehallintolainsäädännön soveltaminen ulot-
20365: maan sekä Tornion- että Simojokeen. Erityisesti tuu, kun on kysymys asioista, jotka EU:n puitteissa
20366: Tornionjoella Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- ovat kansallisesti toimivaltaiselle ministeriölle kuu-
20367: toksen koepyynnissä on saatu merkittävästi aiem- luvia. Ennen kuin asiaan saadaan periaatteellinen
20368: paa enemmän lohta. Lisäksi Tornionjoen matkailu- ratkaisu, on todennäköistä, että tämänkaltaisia toi-
20369: yrittäjien saalistiedot kertovat hyvistä saaliista. Ar- mivaltaongelmia nousee esille myöhemminkin.
20370:
20371:
20372: 176
20373: Maa- ja metsätalousministeriö asetti keväällä istutettuun loheen, jotta luonnon lohikannat sääs-
20374: 1997 lohityöryhmän, jonka tehtävänä oli etsiä toi- tyisivät. Suotuisia kalastuspaikkoja olisivat tuolloin
20375: mia, joilla lohen ammattikalastajien toimeentuloa eräiden padottujen jokien suualueet, joihin istute-
20376: parannettaisiin siten, ettei luonnon lohikantoja vaa- tut lohet palaavat. Näillä ns. terminaalialueilla ka-
20377: ranneta. Työryhmä jätti mietintönsä ministeriölle lastetaan lähes yksinomaan istutettua lohta. Lohi-
20378: 4.9.1997 linjaten lohenkalastuksen lähitulevaisuu- työryhmä esitti myös kalastusrajoitusten lieventä-
20379: den suuntaviivoja ja jättäen yksityiskohtaisten laki- mistä siten, että lohenkalastus voitaisiin aloittaa
20380: muutosten teon mahdollisen jatkotyön varaan. rannikolla nykyistä aikaisemmin. Lohenkalastuk-
20381: Lohityöryhmä antaisi nykyistä paremmat lohen sessa käytetyt rysät pitäisi lohityöryhmän mielestä
20382: kalastusmahdollisuudet ammattikalastajille. Am- rekisteröidä ja Iuvanvaraistaa ammattikalastajien
20383: mattikalastajiksi määritellään nykyisin henkilö, jon- käyttöön koko merialueella, jotta lohenkalastusta
20384: ka kalastustulon osuus verotettavasta tulosta on voitaisiin vähentää tasapuolisesti rannikolla ja avo-
20385: vähintään 15 %. Lohityöryhmä esittää, että ne ka- merellä.
20386: lastajat, jotka eivät täytä tätä ehtoa, poistetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalas-
20387: ammattikalastajarekisteristä. Kalastajien asemaa tustilastojen mukaan suomalaisten ja ahvenanmaa-
20388: esitetään parannettavaksi mm. siten, että vuoden laisten lohenkalastajien (yli 1 000 kg lohta vuodes-
20389: 1999 alusta siirryttäisiin aluskohtaisiin kiintiöihin. sa kalastaneet) määrä ja heidän kalastamansa lohi-
20390: Tämä antaisi kalastajille nykyistä paremmat mah- saalis (1 000 kg) v. 1990--96 olivat Itämeren pääal-
20391: dollisuudet suunnitella kalastusta mm. markkinoi- taalla ja Pohjanlahdella seuraavat:
20392: den tarpeita vastaavaksi. Kalastus tulisi kohdistaa
20393:
20394: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
20395: Lohenkalastajia
20396: Koko Suomi 249 211 253 250 146 157 125
20397: Ahvenanmaa 37 36 34 41 36 30 15
20398: %-osuus 15 17 13 16 25 19 12
20399:
20400: Lohisaalis
20401: Koko Suomi 1 701 1 526 1 522 1 266 859 937 695
20402: Ahvenanmaa 446 404 310 272 215 234 81
20403: %-osuus 26 26 20 21 25 24 12
20404:
20405:
20406: Siten ahvenanmaalaisten lohenkalastajien kilo- tävät yhdenmukaiset kalastussäädökset, on mah-
20407: määräisen lohensaaliin osuus em. alueen lohenka- dollista, että Tornionjoella on kummankin maan
20408: lastajien saalismäärästä on ko. ajankohtina ollut puolella voimassa erilaiset kalastussäännöt Tältä
20409: 12-26% ja lohenkalastajien määrä vastaavasti osin muutosta voidaan maa- ja metsätalousministe-
20410: 12-25%. Kertomusvuonna ahvenanmaalaisten riön mukaan pitää huononnuksena tilanteeseen,
20411: vastaavat osuudet olivat vain 12% sekä kalastajien jossa rajajokikomissio oli ainoa toimivaltainen vi-
20412: määrän että saalismäärän osalta. ranomainen. Tämän vuoksi Suomi ja Ruotsi tulevat
20413: Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen mu- vastedes tarkastelemaan ja arvioimaan rajajokisopi-
20414: kaan on myös huomattava, että lohiongelmien musta ja rajajokikomission asemaa.
20415: ratkaisemista varten Itämeren alueella on laadittu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toteaa lau-
20416: Itämeren kalastuskomission toimesta lohta koske- sunnossaan, että lohen istutusmäärien pienentämi-
20417: va toimintasuunnitelma (Salmon Action Pian). Toi- nen saattaa hidastaa Tornionjoen lohikannan elpy-
20418: mintasuunnitelmaan ovat sitoutuneet kaikki ko- mistä. Rajajokikomissio vahvisti istutusmääriksi
20419: mission sopimusosapuolet Suunnitelman toteutu- 20 000 vaelluspoikasta ja 600 000 joki poikasta.
20420: mista ja seurantaa varten on perustettu erityinen Maa- ja metsätalousministeriön asettaman tulosta-
20421: seuranta työryhmä. voitteen mukaisesti tutkimuslaitos oli varautunut
20422: Tornionjoen osalta Suomi ja Ruotsi ovat sopi- istuttamaan 110 000 kaksivuotiasta vaelluspoikasta
20423: neet kalastuksen järjestämisestä väliaikaisesti so- ja 780 000 yksivuotiasta alkuperäistä Tornionjoen
20424: vellettavin toimin. Tornionjoella toimivalta on jaet- kantaa olevaa jokipoikasta. Tornionjokeen istutet-
20425: tu rajajokikomission sekä Suomen ja Ruotsin viran- tavat poikaset merkitään rasvaeväleikkauksella,
20426: omaisten kesken. Koska ei ole voida varmistaa, että jotta ne voidaan erottaa luonnossa syntyneistä poi-
20427: Suomen ja Ruotsin toimivaltaiset viranomaiset sää- kasista. Tutkimuslaitoksen mielestä istutukset on
20428:
20429:
20430: 12 370148 177
20431: niin istutettavien poikasten määrän kuin koonkin kiintiöihin avomerikalastuksessa ja kokonaiskiin-
20432: suhteen voitava sopeuttaa vallitsevan lohikannan tiön käyttöönottoa rannikkokalastuksessa. Liitto
20433: tilaan. Luonnonlohikantojen kannalta kestäviä istu- muistuttaa, että ammattikalastajien määrä on Suo-
20434: tuspäätöksiä voidaan tehdä vain silloin, kun pää- messa pieni, mutta tehokas, sillä alle tuhat ammat-
20435: tökset perustuvat tutkimustietoon. Tornionjoen tikalastajaa vastaa suurimmasta osasta kalastussaa-
20436: luontainen vaelluspoikastuotanto on laskenut ar- lista. Suomen lohikiintiö on liiton mukaan pudon-
20437: violta puoleen vuodesta 1994, jolloin lisääntymis- nut n. 147 000 kalasta (v. 1993) 104 000 kalaan (v.
20438: häiriöitä ei vielä esiintynyt. Nykyisen vajaan 1997). Lohen kalastaja- ja markkinahinnat ovat
20439: 100 000 vaelluspoikasen vuotuisen määrän usko- myös laskeneet ja tämän lisäksi v. 1996--97 tiukka
20440: taan säilyvän ainakin vuoteen 2000 saakka. kansallinen säätely on vaikuttanut ammattikalasta-
20441: Itämeren kansainvälinen kalastuskomissio on jien toimeentuloon. Liitto katsoo, että maamme
20442: asettanut Itämeren luonnonlohikantojen elvytysta- kalastuspolitiikan lähtökohtana tulee olla, että Suo-
20443: voitteen, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä mella myös vastedes on nykyaikainen, monipuoli-
20444: jokaisen lohijoen luontaisen poikastuotannon tu- nen ja tehokas kalastus myös lohenkalastuksessa.
20445: lee olla vähintään puolet joen mahdollisesta tuo- Tämä merkitsee lohenkalastusta avomerellä ajover-
20446: tannosta. Viimeisin lohenkalastusta Suomessa poh- koilla ja siimoilla sekä rannikkokalastusta rysillä.
20447: tinut työryhmä (MMM 18/1995) perusti esityksensä Eri kalastusmuodot ja kalastus eri alueilla täydentä-
20448: samaan elvytystavoitteeseen. Tornionjoen vaellus- vät liiton mukaan toisiaan ja pystyvät yhdessä
20449: poikastuotannon tulisi kasvaa tämän mukaan vä- tuottamaan lohta markkinoille ympäri vuoden
20450: hintään 250 000 yksilöön. Tutkimuslaitos katsoo, mahdollisimman pitkään.
20451: että Tornionjoen lohi- ja meritaimenkantojen tiuk- Kertomusvuonna suomalaisten merialueen am-
20452: koja kalastusrajoituksia tulee jatkaa, mikäli em. mattikalastajien kokonaissaalis oli ennätyssuuri:
20453: elvytystavoitteisiin halutaan päästä. 116 milj. kg kalaa, josta silakan määrä oli 93,
20454: Tornionjokeen nousseen lohen määrä on kerto- kilohailin 14, turskan 3, siian 1,3, lohen 1 ja kuhan
20455: musvuoden ja vuoden 1997 kesällä ollut moninker- 0,6 milj. kg. Kokonaissaaliin arvo oli 149 Mmk.
20456: tainen verrattuna aiempiin vuosiin. Merkittävimpä- Ammattikalastajien saalis sisävesialueella oli alle 5
20457: nä syynä kalatutkijat pitävät kertomusvuonna an- milj. kg. Kertomusvuonna maahan tuotiin kalaa ja
20458: nettua lohiasetusta, jolla lohenpyyntiä rajoitettiin. kalatuotteita 678 Mmk:n arvosta. Ylivoimaisesti tär-
20459: Kertomusvuonna saalisilmoitusten perusteella ar- kein tuontimaa oli Norja, josta tuotiin 43% em.
20460: vioitiin, että Tornionjokeen nousisi 15 000 lohta. kokonaistuonnin arvosta. Sieltä tuodaan meille
20461: Ilmoitettu saalis oli 50 tonnia eli 8 000 lohta. Vuo- mm. tuoretta kasvatettua merilohta. Suomesta vie-
20462: den 1980 jälkeen saalis Tornionjoesta on ollut tiin kalaa 100 Mmk:n arvosta lähinnä Japaniin,
20463: useimmiten alle 10 tonnia vuodessa. Poikkeuksena Venäjälle ja Ruotsiin. Tärkeimmät vientituotteet
20464: oli vuosi 1992, jolloin lohta saatiin 25 tonnia. olivat edelleen tuore ja savustettu kirjolohi, kirjolo-
20465: Vuosina 1945-50 Tornionjoesta pyydettiin keski- hen ja silakan mäti sekä tuore ja pakastettu silakka.
20466: määrin 70 tonnia lohta vuodessa. Kalatalouden Keskusliitto tuo lausunnossaan
20467: Eduskunta on toukokuussa 1997 hyväksynyt esille perinteisen kantansa. Sen mukaan, kun rajoi-
20468: lain kalastuksesta Tornionjoen kalastusalueella. tuksista kerran aiheutuu ammatinharjoittajille an-
20469: Lain perusteella maa- ja metsätalousministeriö an- sionmenetyksiä, valtion tulisi maksaa korvauksia.
20470: taa päätöksellään tarkempia kalastuksen järjestämi- Valtio on aiemmin maksanut korvauksia ammatti-
20471: seen liittyviä säännöksiä vuodelle 1997. Rajajokiko- kalastajille keskimäärin 4 Mmk vuodessa. Ahve-
20472: missiolle jää edelleen toimivaltaa eräiden asioiden nanmaan kalastajien osuutta vuoden 1997lohikiin-
20473: suhteen. Ruotsissa on tarkoitus antaa samansisäl- tiöstä liitto pitää myös liian suurena.
20474: töiset säädökset. Käytännössä kalastussäännöt Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry toteaa lau-
20475: Tornionjoella pysyvät hyvin kertomusvuoden kal- sunnossaan, että lohen kalastuksen rajoituksia ei
20476: taisina. toteutettu oikeudenmukaisella tavalla v. 1997 ja
20477: että Ahvenanmaalle annettiin perusteeton myön-
20478: Kalatalouden ja kalastusjärjestöjen näkemyksiä nytys lohenpyyntiin kieltoaikana sekä kohtuutto-
20479: Lohenkalastuksen tulevaisuus huolettaa ammatti- man suuri osuus Suomen lohikiintiöstä. Pyyntirau-
20480: kalastajia. Suomen ammattikalastajaliitto toteaa ke- hoituksesta saatujen tulosten perusteella säätelyä
20481: vätkokouksensa julkilausumassa 23.4.1997, että tulee jatkaa tulevinakin vuosina. Lohen merikalas-
20482: ammattimaisen lohenkalastuksen tilanne on kaaos- tuksen pyyntikapasiteettia tulee asteittain vähentää
20483: mainen. Liitto on esittänyt laajan lohenkalastusoh- ja siirtää kalastuksen painopistettä vuoden jälki-
20484: jelman, joka sisältää mm. siirtymisen aluskohtaisiin puoliskolle. Samalla tulee pyrkiä kalastajakohtai-
20485:
20486:
20487: 178
20488: siin pyyntikiintiöihin. Liiton mukaan norjalainen kulutukseen ilman kuitteja, jolloin kierretään vero-
20489: tuontilohi on syrjäyttänyt Itämeren lohen, eivätkä ja eikä piitata kalan laadusta. Liiton mielestä lohen
20490: tuontilohelle asetetut uudet lisämaksut ole niin kalastuksen rajoittamiselle ei ole perusteita, jos
20491: suuria, että ne toisivat kilpailuetua ja lisäkysyntää Suomen ja Ruotsin viranomaiset eivät pääse yhteis-
20492: Itämeren lohelle. Liiton mielestä alueellisia rauhoi- ymmärrykseen lohenkalastuksesta Tornionjoella.
20493: tuksia ei tule supistaa, vaan säätelyä tulee jatkaa v. Rajoituksissa ei ole mitään mieltä ja tehoa, jos
20494: 1998 vähintään nykyisessä laajuudessa. Merilohen virkistyskalastusta ei valvota tai sille annetaan eri-
20495: kalastus ei voi tarjota elantoa kaikille nykyisille koismyönnytyksiä. Liiton mielestä mannermaan ja
20496: kalastajille, ja rakennemuutos on toteutettava halli- Ahvenanmaan ammattikalastajia tulee tässä asiassa
20497: tusti. myös kohdella tasavertaisesti. Lohenkalastuslaivas-
20498: Suomen Kalakauppiasliitto toteaa lausunnos- tomme vähentäminen ei ole niinkään tärkeää, kuin
20499: saan, että nykyiset rajoitukset pyrkivät yksipuoli- se, että ammattikalastajien elinehdot ja toimeentulo
20500: sesti vain luonnonlohikantojen säilyttämiseen ja turvataan ja huomattavasti rajoitetaan sivutuloik-
20501: lisäämiseen, mikä sinällään on täysin kannatettava seen ja virkistyksekseen merilohta kalastavien
20502: tavoite. Kuitenkin niiden ensisijaiset vaikutukset pyyntioikeuksia. Lohenpyyntialusten kuntoa tulee
20503: kohdistuvat haitallisesti nimenomaan ammatikseen sen sijaan nykyisestään kohentaa. Merilohen am-
20504: lohenkalastusta harjoittaviin. Heidän vaikeutensa mattikalastukseen tulee liiton mukaan soveltaa
20505: ovat heijastuneet myös kauppaan ja kulutukseen, alus- tai kalastajakohtaisia kiintiöitä mahdollisim-
20506: kun toisaalla virkistys- ja huvikalastus on merilo- man pian. Näin saataisiin lohen laatu ja sen kulku-
20507: hen osalta jokseenkin valvomatonta. Huomattava tiet osaavaan valvontaan, jolloin lohen arvostus
20508: osa tällä tavoin pyydetystä merilohesta kulkeutuu paranisi ja loisi pohjan nykyistä terveemmälle hin-
20509: liiton mukaan hämäriä teitä vähittäiskauppaan ja noittelulle ja kasvaville kulutusmarkkinoille.
20510:
20511:
20512:
20513:
20514: Valtiontilintarkastajat pitävät keväällä 1997 syntynyttä tai kalastajakohtaisiin lohikiintiöihin sekä kalastusalus-
20515: kompromissiratkaisua merilohen kalastuskiistassa vä- ten lukumäärän vähentämiseen nykyisestään. EU:n ta-
20516: liaikaisena ja kestämättömänä. Ratkaisuun johtaneet voitteenahan on vähentää kalastusaluksia lohenkalas-
20517: tapahtumateivätantaneet kovinkaan hyvää kuvaa osa- tuksessa kolmanneksella vuoteen 2001 mennessä.
20518: puolten kyvystä hoitaa kiista kestävästi ja hyväksyttä- Valtiontilintarkastajat toteavat, että merilohikiistat
20519: västi. Ahvenanmaalaisten lohenkalastajien saalismää- jatkuvat, ellei kalastajien ja lohikiintiön suhdetta saada
20520: rän osuus on 1990-luvulla ollut 12-26% Itämeren pää- tasapainoon ja ellei eri kalastajaryhmiä ja kalastus-
20521: altaan ja Pohjanlahden kilomääräisestä lohisaaliista ja alueita oteta oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti
20522: oli kertomusvuonna vain 12 %. Ahvenanmaalaisten lo- huomioon voimavarojen jaossa ja kalastuksen sääte-
20523: henkalastajien määrä on puolestaan ollut 12-25% lyssä. Tavoitteena tulee olla kannattavan ammattimai-
20524: em. alueen lohenkalastajista ja oli kertomusvuonna sen lohenkalastuksen ja lohenkalastuselinkeinon säi-
20525: sekin vain 12 %. Siten ahvenanmaalaisille lohenkalas- lyttäminen ja kehittäminen vastedeskin. Samalla on
20526: tajille maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä an- syytä muistaa rajoitusten keskeinen tavoite: Itämeren
20527: nettua 29% :n osuutta Itämeren pääaltaan ja Pohjan- villilohen kannan säilyminen ja kalastusmahdollisuuk-
20528: lahden lohikiintiöstä voidaan pitää hätiköitynä, koh- sien turvaaminen myös tulevaisuudessa. Maa-ja met-
20529: tuuttoman suurena ja perusteettomana. Kun ahvenan- sätalousministeriön tulee kyetä nykyistä linjakkaam-
20530: maalaiset saivat vielä kalastaa 5 000 kiintiöön sisälty- piin ja perusteiltaan kestäviin päätöksiin kaikkien meri-
20531: vää lohta kalastuskiellon aikaan kesäkuun alkupuolella lohen kalastajien osalta samalla, kun sen tulee hoitaa
20532: 1997, oli mannersuomalaisilla kalastajilla oikeutettu syy merilohen kalastukseen liittyvät kiistat kuntoon Ahve-
20533: ihmetellä maa- ja metsätalousministeriön toimia ja nii- nanmaan ja istutuksiin liittyvät asiat kuntoon Ruotsin
20534: den oikeutusta. Kalastajien laittomia lohenpyyntitoimia kanssa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön ja Ah-
20535: ratkaisun jälkeen ei silti voida hyväksyä. venanmaan maakuntahallituksen välinen toimivalta-
20536: Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että maa- ja met- kiista myös muissa kuin kalastusasioissa suhteessa
20537: sätalousministeriöottaa pikaisesti kantaa asettamansa EU:iin on yhä ratkaisematta, vaikka Suomen valtion
20538: lohityöryhmän esitysten pohjalta mm. alueellisiin, alus- toimivallan tulisi olla kiistaton näiltä osin.
20539:
20540:
20541:
20542:
20543: 179
20544: Liikenneministeriön haII innon a1a
20545:
20546:
20547:
20548:
20549: Suomen kauttakulkuasema suhteessa jenin kurssimuutoksista, minkä vuoksi Venäjän
20550: Venäjään vienti on suuntautunut enemmän itään kuin län-
20551: teen. Samoin Baltian satamat ovat voittaneet kulje-
20552: Suomen asema ja toimintaedellytykset ovat muut- tuksia, samanaikaisesti kun Venäjän tuotantomää-
20553: tuneet Euroopan unianiin liittymisen myötä. Suo- rät ovat laskeneet. Baltian reitillä rautatiekuljetus-
20554: mesta on tullut kiinteä osa Länsi-Euroopan sisä- ten hinnat ovat ministeriön mielestä nykyisin niin
20555: markkinoita, ja Suomen kaupasta Venäjän ja Bal- alhaiset, että niiden avulla ei pystytä tekemään
20556: tian maiden kanssa on tullut multilateraalikauppaa. tarvittavia investointeja tai korjaustöitä. Ministeriö
20557: Venäjän asteittainen siirtyminen toimivaan markki- ennustaakin, että hinnat nousevat tulevaisuudessa.
20558: natalouteen ja Baltian maiden talouksien kehitty- Uudet käyttämättömät luonnonvarat Komin,
20559: minen luovat Suomelle kasvavan mahdollisuuden Nenetsin, Arkangelin ja Muurmanskin alueilla ovat
20560: hyödyntää kaupallisesti maantieteellistä asemaa myös tulevaisuudessa kilpailukykyisesti kuljetetta-
20561: EU:n rajalla. vissa Suomen kautta. Kauttakulkuliikenteen määrät
20562: Suomen ns. gateway-asemaa on 1990-luvulla ovat 15 viime vuoden aikana vaihdelleet suuresti, ja
20563: selvitetty sekä viranomaistahalla että yliopistotutki- ministeriön mukaan tähän on syytä varautua jat-
20564: muksessa. Tähän liittyviä tutkimus- ja kehittämis- kossakin.
20565: projekteja on käynnistetty sekä lääni- että maakun- Suomen kilpailukyky Venäjälle menevien kap-
20566: tatasolla. Perusselvitysvaiheesta olisi siten jo pitä- paletavaroiden kuljetuksessa on kiistaton. Reitin
20567: nyt päästä konkreettisiin toimiin. Seuraavassa kes- varmuus on johtanut siihen, että kulutustavaraa,
20568: kitytään liikenneministeriön hallinnonalan Suo- kuten elintarvikkeita, makeisia, tupakkaa, alkoho-
20569: men gateway-asemaan liittyviin toimiin, joskin lituotteita, elektroniikkaa jne. kuljetetaan yhä
20570: Suomen gateway-aseman kehittämisessä on muita- enemmän Suomen kautta lähinnä Pietariin ja Mos-
20571: kin ulottuvuuksia. kovaan. Kasvumahdollisuudet muihin suuriin Ve-
20572: näjän kaupunkeihin ovat hyvät. Suomella on hyvä
20573: Liikenteen kehittyminen mahdollisuus kehittyä liiketoimintakeskukseksi
20574: Suomen vienti Venäjälle on lisääntynyt voimak- Venäjälle menevien tavaroiden toimituksissa. Lii-
20575: kaasti, ja sen osuus on yli 6 o/o koko vientimme kenneministeriön mielestä olisi kuitenkin tär-
20576: arvosta. Suomen tuonti Venäjältä on pysytellyt keämpää saada tuotteiden jatkojalostusta Suo-
20577: melko vakaana ja on n. 7 o/o koko tuontimme meen.
20578: arvosta. Kauttakulkuliikenne on vähentynyt vuo- Suurin, lähinnä Venäjän vientiä koskeva kilpailu
20579: den 1994 ennätyksestä, 5,6 milj. tonnista, vuoden tulee Baltiasta. Ministeriö toteaa kuitenkin, että jos
20580: 1996 4,2 milj. tonniin. Perinteisesti Venäjän kautta- Venäjän ulkomaankauppa saavuttaa Neuvostolii-
20581: kulkuliikenne Suomen kautta on ollut Venäjän ton aikaisen tason, riittää kuljetettavaa kaikille rei-
20582: vientiä. Merkittävimmät tavararyhmät ovat olleet teille. Yleensäkään tavaraliikenteessä ei käytetä
20583: kemianteollisuuden tuotteet, lannoitteet, kiven- yhtä ainoaa reittiä, jos vaihtoehtoja on olemassa.
20584: näisöljyt, metallit sekä malmit ja rikasteet Tämä Venäjällä on suunniteltu Suomenlahdelle useita
20585: liikenne on vähentynyt voimakkaasti kahdessa satamia, joiden kapasiteetti tulee olemaan suuri.
20586: vuodessa 4,72 milj. tonnista 2,49 milj. tonniin. Näiden hankkeiden eteneminen on ministeriön
20587: Vastaavana aikana puolestaan Venäjälle menevä mukaan kuitenkin hidasta. Samoin tie- ja rautatie-
20588: kauttakulkuliikenne on kasvanut 0,85 milj. tonnista yhteyksien parantaminen Venäjältä Länsi-Euroop-
20589: 1,71 milj. tonniin. paan tulee tietysti parantamaan näiden reittien
20590: Kauttakulkuliikenteen menetys viime vuosina kilpailukykyä Suomen reittiin nähden. Venäjän ta-
20591: on liikenneministeriön mielestä johtunut dollarin ja louden elpyessä myös tavaravirrat kasvavat, ja mi-
20592:
20593:
20594: 180
20595: nisteriön näkemyksen mukaan kuljetettavaa riittää Vanhakartano sekä moottoriliikennetien rakenta-
20596: Suomen kautta. minen välille Koskenkylä-Loviisa. Vuonna 1997
20597: Suomen ja Venäjän välistä tavaraliikennettä ovat käynnistyy Turku-Paimio-moottoritien jatkami-
20598: haitanneet erilaiset rajanylittämiseen liittyvät on- nen Muuriaan saakka. Euroopan Investointipankki
20599: gelmat, jotka kertomusvuoden aikana ovat saaneet (EIB) on myöntänyt E18-tien Turku-Helsinki-
20600: runsaasti huomiota. Ministeriön mukaan asioihin Vaalimaa rahoittamiseen 1 134 Mmk lainan vuosille
20601: on pyritty vaikuttamaan kaikilla olemassa olevilla 1994-2001. E18-tien kehittämiseen on viime vuo-
20602: keinoilla. Hankaluutena on, että pääosa ongelmista sina panostettu vuosittain n. 350 Mmk.
20603: johtuu Venäjän omista sisäisistä ongelmista. Kai- Suomen TEN-rataverkko sisältää henkilöliiken-
20604: kesta huolimatta voidaan liikenneministeriön mie- teen kannalta tärkeät rataosat ja koko sen rataver-
20605: lestä todeta, että Suomen ja Venäjän raja toimii kon, jolla voidaan ajaa kallistuvakorisia junia. Sii-
20606: paremmin kuin useat muut Venäjän lähirajat hen kuuluvat myös tavaraliikenteen pääväylät
20607: Vuonna 1995 ministeriö teetti yhdessä Finland Henkilöliikenteen nopeustavoite on 180-200
20608: Groupin kanssa selvityksen Suomen kauttakulku- km/h eräillä rataosilla. Turku-Helsinki-rataasan
20609: reitin kilpailukyvystä. Tämän jälkeen kilpailukykyä parannustyö on loppuvaiheessa, mutta Helsingistä
20610: ei ole tutkittu, vaan on katsottu, että nyt liikenteen itään ja pohjoiseen suuntautuvassa rataverkossa on
20611: harjoittajien on itse ryhdyttävä parantaviin toimiin. ministeriön mukaan näkyvissä selviä pullonkaula-
20612: Liikenneministeriön tutkimuspanos gateway-ase- osuuksia. Ongelma johtuu lähinnä lähi- ja kaukolii-
20613: man parantamiseksi on suunnattu pääosin TEDIM- kenteen sijoittamisesta samalle raiteelle. Nopeuk-
20614: ohjelmaan. TEDIM tähtää Itämeren ja sen rannik- sien nostaminen näillä rataosilla edellyttäisi radan
20615: kovaltioiden kautta kulkevien kuljetusten turvalli- varustelutason nostamista, turvallisuuden paranta-
20616: suuden, nopeuden ja luotettavuuden edistämiseen mista ja välityskyvyn lisäämistä.
20617: telematiikkaa hyväksi käyttäen. TEDIM-ohjelmassa Pohjolan kolmioon kuuluvien rautatiehankkei-
20618: ovat mukana Suomi, Saksa ja Venäjä. Yhtenä osa- den kokonaiskustannukset (1.1.1995 jälkeen) ovat
20619: hankkeena on siirtyminen elektroniseen tullauk- Suomen osalta n. 10,4 mrd. mk. Tarkoituksena on
20620: seen Venäjän rajalla. parantaa rataosuutta Turku-Helsinki-Vainikkala
20621: niin, että nopea junaliikenne on mahdollista koko
20622: Liikenneverkkojen kehittäminen välillä aina Pietariin asti. Suomi on sopinut EIB:n
20623: Euroopan unionin liikennepolitiikan painopiste- kanssa 1 450 Mmk:n lainasta, joka käytetään v.
20624: alueita ovat liikenneyhteyksien kehittämiseen, lii- 1995-2000 Pohjolan kolmion liikennehankkeisiin
20625: kenneturvallisuuteen, liikennepalveluiden laatuun kuuluvien rataosien Turku-Helsinki, Riihimäki-
20626: ja kilpailukykyyn, yhteismarkkinoiden toiminnan Lahti ja Helsinki-Tikkurila perusparantamiseen ja
20627: turvaamiseen sekä liikenteen kolmansien maiden kehittämiseen.
20628: suhteiden kehittämiseen liittyvät kysymykset. Mi- Ulkoasiainministeriön lähialueyhteistyössä ja si-
20629: nisteriön mielestä gateway-asema ja sen hyödyntä- säasiainministeriön hallinnoimissa EU:n INTER-
20630: minen tarkoittaa juuri unionin jäsenyyden suomien REG-ohjelmissa on myös ollut hankkeita, joilla on
20631: etujen hyödyntämistä EU:n liikennepolitiikan mu- kehitetty liikenneyhteyksiä. Liikenneministeriö on
20632: kaisessa toiminnassa liikenteen ja liikenneyhteyk- antamissaan lausunnoissa korostanut itäyhteyk-
20633: sien kehittämiseksi. sien tärkeyttä sekä määritellyt ja priorisoinut ke-
20634: Yleiseurooppalaisten infrastruktuuriverkostojen hittämishankkeita. Ministeriö painottaakin, että lii-
20635: TEN-suuntaviivapäätöksessä määritellään yhteisö- kennehankkeita valittaessa tulisi toimia yhteistyös-
20636: tason tavoitteet liikenneverkkojen kehittämisestä ja sä sekä alueiden että liikennehallinnon edustajien
20637: yhdistävyydestä. Kun yleiseurooppalaisella tasolla kanssa.
20638: päätetään liikenteen suuntaviivoista, jää jäsenmai- INTERREG II -ohjelmien tarkoituksena on tukea
20639: den vastuulle hankkeiden käytännön toteuttami- rajaseutujen ja rajojen yli ulottuvia hankkeita sekä
20640: nen. Liikenneverkkojen kärkihankkeiksi on valittu näillä seuduilla olevien liikenneyhteyksien paran-
20641: neljätoista hanketta, joissa on myös Suomeen kuu- tamista. Sisäasiainministeriö koordinoi näiden oh-
20642: luvia hankkeita. Pohjolan kolmio -hankkeeseen jelmien toteuttamista. Liikennehankkeita sisältyy
20643: liittyy liikennekäytävä Turku-Helsinki-Venäjän näihin ohjelmiin varsinkin Itä- ja Kaakkois-Suo-
20644: raja, joka sisältää sekä tie- että ratayhteyden kehit- messa.
20645: tämisen, lentoasemat sekä satamat ja niihin johtavat Uuteen TACIS-ohjelmaan on tullut erityinen
20646: yhteydet. raja-alueiden yhteistyöosa, minkä avulla voidaan
20647: Käynnissä olevia tiehankkeita ovat Turku-Pai- toteuttaa samantapaisia hankkeita Suomen lähi-
20648: mio-moottoritie ja Kehä III:n osuus Muurala- alueilla, kuin mitä Suomen INTERREG-ohjelmiin
20649:
20650:
20651: 1R1
20652: voidaan sisällyttää. EU:n ja Suomen tavoitteena on tituloja n. 1,3 mrd. mk. Tavaratransitoliikenne työl-
20653: liikenneministeriön mukaan, että INTERREG- ja listi silloin Suomessa n. 2 700 henkeä kuljetus- ja
20654: TACIS-ohjelmien raja-alueille kohdistuva määrä- huolinta-alalla.
20655: rahojen käyttö sovitetaan yhteen yhteisten tavoit- Suomen gateway-asema ei kuitenkaan ole Suo-
20656: teiden saavuttamiseksi. Ohjelmien valmistelun yh- men Ulkomaankauppaliiton mielestä mikään itses-
20657: teydessä liikenneministeriö on yhteistyössä ulko- täänselvyys, vaan vaatii markkinointia ja kehittä-
20658: asiainministeriön kanssa pyrkinyt vaikuttamaan mistä. Liitto on käynnistänyt v. 1997 projektin,
20659: em. tavoitteiden suuntaisesti lopullisten hankkei- jonka tavoitteena on lisätä suomalaisyritysten ja
20660: den valintaprosessissa. elinkeinoelämän kilpailukykyä markkinoimalla
20661: Suomen strategista asemaa ja palveluja lännestä
20662: Suomen Ulkomaankauppaliiton lausunto itään samoin kuin idästä länteen operoiville yrityk-
20663: Suomen Ulkomaankauppaliitto toteaa lausunnos- sille ja samalla vahvistaa mielikuvaa Suomesta lisä-
20664: saan, että Suomen vahvuus ja samalla myös kehit- arvopalvelujen tuottajana.
20665: tämissektori on toimiva infrastruktuuri. Tällöin ei Suomen aseman kehittäminen vaatii Ulkomaan-
20666: ole kyse Suomesta pelkästään kuljetuksellisena kauppaliiton mielestä myös valtiovallan korkean
20667: kauttakulkualueena, vaan uuden Pohjois-Euroo- tason tukea ja sitoutumista Suomi uuden Pohjois-
20668: pan liiketoimintakeskuksena, jolloin Suomen kaut- Euroopan liiketoimintakeskus -hankkeeseen.
20669: ta kulkevaa tavaraa voidaan täällä esimerkiksi koo- Myös yhteistyö venäläisten kanssa on saatava
20670: ta tai jatkojalostaa. käyntiin, sillä Suomi tarvitsee asemansa kehittämi-
20671: Uusi Pohjois-Eurooppa käsittää 70---80 miljoo- seen vahvaa yhteistyötä venäläisten toimijatahojen
20672: nan kuluttajan markkina-alueen. Ulkomaankaup- kanssa.
20673: paliiton mielestä Suomi on toimivan infrastruktuu- Suomessa ns. gateway-klustereissa toimii useita
20674: rinsa ansiosta uuden Pohjois-Euroopan keskus. tahoja omien etupyrkimystensä ajamiseksi. Tämä
20675: Venäjällä vallitsevien epävarmuustekijöiden joh- on liiton mielestä sinänsä hyvä, koska käytännön
20676: dosta on koko liiketoimintojen siirtäminen sinne tulokset syntyvät vain toiminnan kautta. On kuiten-
20677: usein riskialtista. Näissä tilanteissa Suomi tarjoaa kin tärkeää, että ao. toimintaa tukevat rahoituspää-
20678: ainutlaatuisen vaihtoehdon hoitaa liiketoiminnan tökset, koskevat ne sitten erilaisia selvityksiä tai
20679: osia tai tukipalveluja Suomesta käsin. markkinointia, olisi valtion taholta koordinoitu.
20680: Ulkomaankauppaliiton mukaan Neuvostoliiton
20681: kauppa lännen kanssa oli v. 1988 n. 522 milj. Suomen Kuorma-autoliiton lausunto
20682: tonnia, kun Venäjän kauppa lännen kanssa oli v. Liitto toteaa lausunnossaan, että Suomen talous-
20683: 1994 n. 170 milj. tonnia. Vaikka luvut eivät ole maantieteellinen asema on 1990-luvulla Neuvosto-
20684: täysin vertailukelpoisia, kuvaavat ne liiton mielestä liitossa alkaneen poliittisen ja taloudellisen mur-
20685: kuitenkin kehitystä. Onkin arvioitu, että Venäjän roksen myötä muuttunut radikaalisti. Uudessa ti-
20686: kauppa lännen kanssa kasvaa lähivuosina n. 500 lanteessa on liiton mielestä perusteltua puhua jopa
20687: milj. tonniin. Samanaikaisesti Itämeren satamat ar- Suomen mahdollisuuksista toimia uuden Pohjois-
20688: vioivat, että rahtiliikenne Itämerellä 15 vuoden Euroopan logistisena keskuksena.
20689: sisällä nousee nykyisestä 600 milj. tonnista n. 1 000 Suomen gateway-asemaa koskeva tutkimus on
20690: milj. tonniin. liiton mukaan ollut voimakasta, erityisesti v. 1993-
20691: Ulkomaankauppaliitto huomauttaa, että mitä 94. Venäjän yhteiskunnan jatkuva sekava tilanne
20692: suurempi osa lännen ja IVY-maiden välisestä kau- on kuitenkin vähentänyt jossain määrin uskoa aina-
20693: pan kasvusta kuljetetaan Suomen kautta ja mitä kin mahdollisuuksien nopeaan realisoitumiseen.
20694: enemmän jalostusta Suomessa tehdään lännen ja Yhteistyön esteitä purkamaan ja toimintaolosuhtei-
20695: idän välisessä tavaravaihdossa, sitä suurempi vai- ta vakauttamaan pyrkivät viranomaiset lienevät
20696: kutus asialla on kansantaloudelle, vientituloille ja liiton mukaan myös turhautuneita neuvottelutulos-
20697: työllisyydelle. ten pitämättömyyteen kerta toisensa jälkeen.
20698: Transitotavaraa Suomen kautta on n. 5---8 milj. Suomen Kuonna-autoliiton mielestä Venäjän
20699: tonnia. Transiton mittaaminen on kuitenkin vai- valtavat markkinat luovat kuitenkin erittäin suuria
20700: keata, koska mitä enemmän tuotetta Suomessa mahdollisuuksia Suomen kautta tapahtuville kulje-
20701: jatkojalostetaan, sitä todennäköisempää on, että tuksille ja muille logistisille toiminnoille. Transito-
20702: tuote on Suomen vientiluvuissa Venäjälle tai län- kuljetuksia ja gateway-asemaa ei tule myöskään
20703: teen. Vuonna 1995 arvioitiin Ulkomaankauppalii- tarkastella pelkästään kasvavasta Venäjän-kaupas-
20704: ton mukaan, että tavaratransitoliikenne toi Suo- tamme erillisenä ilmiönä. Tehokkaat kuljetukset ja
20705: messa toimivalle kuljetus- ja huolinta-alalle myyn- toimiva jakelu ovat eräitä suomalaistuotteiden par-
20706:
20707:
20708: 1R2
20709: haita kilpailuvaltteja. Tehostamalla aktiivisesti ki-Euroopan maareitit ja Baltian maiden satamien
20710: meno-paluu-kuljetuksia ja logistiikkaa on mahdol- kautta tapahtuvat kuljetukset ovat yleensä hinnoil-
20711: lista edistää kaupan kaksisuuntaisuutta, mikä tukee taan kilpailukykyisiä Suomen reittiin verrattuna.
20712: myönteistä kehitystä myös pitkällä ajalla. Kun vertailussa otetaan mukaan reitin luotettavuus
20713: Liikenteen kasvusta lausunnossa todetaan, että ja aikatekijät, ovat Suomen kautta hoidetut kulje-
20714: Venäjän-liikenteen maantiekuljetukset ovat kasva- tukset kuitenkin täysin kilpailukykyisiä. Mitä ar-
20715: neet suorastaan räjähdysmäisesti 1990-luvulla, vokkaampia kuljetenavat tuotteet ovat, sitä enem-
20716: vaikka esimerkiksi Venäjän BKT on laskenut jatku- män viimeksi mainitut tekijät liiton mielestä vaikut-
20717: vasti. Suomen ja Venäjän välisen rajan maantielii- tavat.
20718: kenteen kehitystä kuvaa mm. se, että liikenne Suomen panostusten järkevyyttä gateway-toi-
20719: kasvoi vuodesta 1991 vuoteen 1996 25 000 lastatus- mintaa tukeviin infrastruktuuri- ym. hankkeisiin on
20720: ta yksiköstä 224 000 yksikköön, eli noin yhdeksän- epäilty sen vuoksi, että esim. Venäjän Suomenlah-
20721: kertaistui. Lausunnon mukaan rajan ylittää molem- den satamien ja muiden liikenneverkkohankkei-
20722: piin suuntiin lähes yhtä paljon tyhjiä kuin lastattuja den toteuduttua Suomen investoinnit jäisivät vaille
20723: ajoneuvoja, mikä kuvaa ennen kaikkea Venäjän käyttöä. Suomen Kuorma-autoliitto huomauttaa
20724: kuljetusjärjestelmän puutteita. lausunnossaan kuitenkin, että toimivan liikenneinf-
20725: Kun Venäjältä Suomeen ja Suomen kautta edel- rastruktuurin rakentaminen edes kohtuulliseen
20726: leen muihin maihin saapui vuoden 1992 ensimmäi- kuntoon vie vuosikausia, jopa vuosikymmeniä,
20727: sellä vuosineljänneksellä 4 215 lastattua ajoneuvoa jolloin myös kuljetusmarkkinoille jää aikaa sopeu-
20728: ja vuoden keskimääräinen luku oli 6 563 ajoneu- tua kehitykseen. Lisäksi todetaan, että toimivan
20729: voa, olivat vuoden 1996 vastaavat luvut 15 956 ja kuljetusverkon rakentaminen edellyttää, että maan
20730: 16 021. Suomesta Venäjälle ja sieltä edelleen mui- talous ja elinkeinoelämä vahvistuvat merkittävästi
20731: hin maihin lähti vuoden 1992 ensimmäisellä vuosi- ja toimivat tehokkaasti. Venäjän talouden kohentu-
20732: neljänneksellä 5 014lastattua ajoneuvoa ja vuoden minen merkitsee Suomelle valtavia ja monipuolisia
20733: keskimääräinen luku oli 6 748. Vuoden 1996 vas- markkinoita. Liiton mielestä Suomi menettää liike-
20734: taavat luvut olivat 39 071 ja 39 861. toimintamahdollisuuksia tai liikenne- ja kuljetuson-
20735: Idänliikenteen kehitystä v. 1990--96 osoittaa gelmamme kasvavat nopeasti nousun alkaessa, jos
20736: myös seuraava, suomalaisautojen markkinaosuu- emme varaudu tilanteeseen ajoissa.
20737: den ja absoluuttisen kasvun kehitystä itään päin Viranomaistoiminnasta liitto toteaa lausunnos-
20738: suuntautuvissa maantiekuljetuksissa kuvaava ase- saan, että edellisen hallituksen aikana gateway-asia
20739: telma. oli esillä useissa ministeriöissä. Nykyisen hallituk-
20740: sen ohjelmassa gateway-kysymystä ei ole erikseen
20741: Vuosi Markkinaosuus Kuljetuksia Kasvu mainittu, ja asiaa onkin pitänyt esillä lähinnä liiken-
20742: % määrä % neministeriö. Gateway-käsitteen monimuotoisuus
20743: 1990 43 4 800 .. huomioon ottaen olisi liiton mielestä tärkeää, että
20744: 1991 43 6100 27 koko hallitus koordinoisi ja johtaisi asiaa aktiivi-
20745: 1992 43 11 600 90
20746: 1993 50 32 400 179 sesti.
20747: 1994 47 44 000 36 Liitto mainitsee lausunnossaan myös EU:n TEN-
20748: 1995 39 51 700 15 suunnitelmaan kuuluvan E18-tiehankkeen. Hank-
20749: 1996 38 59 700 15 keen tärkeys ja liikenteen kasvupotentiaali huo-
20750: mioon ottaen olisi perusteltua nopeuttaa sen aika-
20751: Viimeaikaiset tiedot transitoliikenteen romah- taulua myös kotimaista rahoitusta lisäämällä. Pi-
20752: duksesta perustuvat Suomen Kuorma-autoliiton temmällä ajalla olisi myös syytä edistää nykyistä
20753: mukaan halpojen bulk- eli irtolastituotteiden tran- aktiivisemmin euroarktisen Oulu-Arkangel-tie-
20754: sitomäärien vähenemiseen. Tämä johtuu mm. Bal- yhteyden suunnittelua, markkinointia ja rakenta-
20755: tian satamien kilpailukyvystä tällaisten tuotteiden mista.
20756: transitokuljetuksissa sekä siitä, että näiden tuottei- Suomen Kuorma-autoliitto huomauttaa myös,
20757: den kauppa on ylipäätään niiden halpuuden vuok- että gateway-aseman vahvistamisessa yksi olennai-
20758: si erittäin suhdanneherkkää esim. kuljetuskustan- nen tekijä on rajainfrastruktuurin ja -muodollisuuk-
20759: nusten nousulle, valuuttakurssien muutoksille ym. sien kehittäminen yhteistullausjärjestelmä mukaan
20760: Liitto toteaa lausunnossaan, että Suomessa on lukien. Suomen on tarpeen olla myös aloitteellinen
20761: tehty useita selvityksiä maamme kautta tapahtu- kansainvälisen rahoituksen saamiseksi maiden vä-
20762: vien kuljetusten kilpailukyvystä. Ne ovat osoitta- listen tieyhteyksien Venäjän-puoleisille kehittämis-
20763: neet, että pelkässä palvelujen hintavertailussa Kes- hankkeille.
20764:
20765:
20766: 183
20767: Työllisyysvaikutuksista liitto toteaa lausunnos- vää taloudellista panostusta. Liitto huomauttaa
20768: saan, että transitokuljetukset synnyttivät tutkimus- myös, että Suomen E18-tiehanke ja sen jatkoyhteys
20769: ten mukaan muutamassa vuodessa 1 300 uutta eivät ole riippuvaisia kolmansien maiden arvioin-
20770: työpaikkaa ja että gateway-asemaamme hyödyn- neista ja painotuksista, kun taas Berliini-Mosko-
20771: tämällä olisi kohtuullisin panostuksin luotavissa va-käytävä vaatinee myös Puolan ja Valko-Venäjän
20772: 2 000--3 000 uutta työpaikkaa. Työpaikkoja syn- rahoitusta.
20773: tyisi suoraan kuljetus- ja logistiikkayrityksiin sekä Liitto painottaa lausunnossaan, että Venäjän ja
20774: välillisesti erilaisiin tuotannollisiin ja palvelualojen Suomen välinen kauppa kasvanee jatkossa nykyi-
20775: yrityksiin. Työpaikkojen luomisessa olisi kuiten- sestään sekä suomalaisten ja venäläisten yritysten
20776: kin tärkeää, että suomalaisten kuljetusyritysten kil- välisen kaupan että myös Suomeen sijoittuvien
20777: pailukykyä ei rasitettaisi julkisen vallan toimin Venäjän-kauppaa käyvien ulkomaisten yritysten
20778: (verot, tekniset vaatimukset jne.) kilpailijoita toimesta. Tämä asettaa omat vaatimuksensa toimi-
20779: enemmän. ville kuljetusyhteyksille.
20780: Liiton mielestä lähivuodet ovat Suomen etsikko-
20781: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton lausunto aikaa. Hankkeeseen on syytä panostaa ja saada
20782: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on lausunnos- aikaan mahdollisimman toimiva yhteys Euroopan
20783: saan tarkastellut Suomen kauttakulkuasemaa suh- unionista Venäjälle ainoan yhteisen maarajan kaut-
20784: teessa Venäjään ja erityisesti suhteessa muihin kil- ta. Tieverkon kunnon ylläpitämiseen ja parantami-
20785: paileviin kuljetusreitteihin. Suomen pahimpina kil- seen on sitä paitsi joka tapauksessa panostettava.
20786: pailijoina tässä tarkastelussa mainitaan Berliini- Liiton mielestä on myös otettava huomioon työlli-
20787: Varsova-Minsk-Moskova-moottoritiehanke syysvaikutukset, arvion mukaan n. 1 mrd. mk:n
20788: sekä Baltian satamat ja tietysti Venäjälle suunnitel- väylähanke poikii 2 000--3 000 uutta työpaikkaa.
20789: lut uudet satamat. Toimivaan yhteyteen kuuluvat kuitenkin paitsi
20790: Liitto toteaa lausunnossaan, että vaikka Berlii- kunnolliset liikenneväylät myös muut liikenteen
20791: ni-Varsova-Minsk-Moskova-moottoritiehanke sujumiseen vaikuttavat tekijät. Tässä suhteessa
20792: (ja rautatiehanke) tuntuvat vakavilta kilpailijoilta, Suomen ja Venäjän liikenteessä on liiton mielestä
20793: näin ei ole välttämättä ainakaan lähitulevaisuudes- edelleen vakavia puutteita. Rajamuodollisuuksien
20794: sa. Koska EU:n yhteistä rahaa ei hankkeeseen olisi hoitamisen tulisi tapahtua joustavasti ilman tarpee-
20795: saatavissa kuin selvitysten tekemiseen ja korkotu- tonta viivytystä ja liikenteen Venäjän puolellakin
20796: keen enimmilläänkin vain 10 o/o hankkeen koko- olla kuljettajien ja yritysten kannalta turvallista sekä
20797: naiskustannuksista, vaikuttaa liiton mielestä tämän perustua ulkomaisten ja venäläisten kuljettajien
20798: moottoritiehankkeen rahoitus epävarmalta. Erityi- tasapuoliseen kohteluun.
20799: sesti näin on, kun Saksan mahdollisuudet sijoittaa Satamaliikenteestä Auto- ja Kuljetusalan Työnte-
20800: suuria summia tähän hankkeeseen lienevät Sakso- kijäliitto toteaa, että satamiemme kautta kulkeva
20801: jen yhdistymisen ja nykyisten kasvavien vajeongel- Venäjän transitoliikenne on vähentynyt sitten huip-
20802: mien johdosta rajalliset. puvuoden 1994 ilmeisesti liikenteen siirryttyä Bal-
20803: Suomen tiehankkeiden ja erityisesti E18-tiehen tian maiden satamiin. Näin nimenomaan halvan
20804: suunnanavien investointien osalta liitto painottaa, bulk-tavaran osalta. Liitto huomauttaa, että väylä-
20805: että tämä tiehanke on paitsi kauttakulkuliikenteen maksujen korotus ei ainakaan paranna Suomen
20806: myös Suomen omankin liikenteen kannalta tär- satamien kilpailukykyä tämän tavaran kuljetuk-
20807: keä. Venäjän etujen mukaista on myös sijoittaa sissa.
20808: rahaa omalta osaltaan yhteyksiin rajalta Pietariin Liitto toteaa, että vaikka Venäjällä on suunnitel-
20809: ja Moskovaan, sillä tätä kauttahan kulkee joka mia omien satamiensa rakentamiseksi, on arvioitu,
20810: tapauksessa myös meritse Venäjältä lähtevä ja että investointien suuruuden vuoksi kestää ainakin
20811: ennen kaikkea tulevaisuudessa sinne menevä 10--15 vuotta, ennen kuin Suomen satamien kaut-
20812: tavara, kulkipa se sitten Suomen tai Venäjän ta kulkeva tavara voisi merkittävässä määrin siirtyä
20813: omien satamien kautta. Venäjän omiin satamiin. Tämänkin jälkeen Suomen
20814: Liiton mielestä reitin edullisuutta Venäjän kan- satamat voivat kilpailla laadulla, osaamisella ja
20815: nalta lisää Pietarin alueen sijainti reitin varrella, kun toimintavarmuudella erityisesti kappaletavaran
20816: vastaavaa talousaluetta ei sen omalla alueella ole osalta.
20817: Berliini-Moskova-reitillä. Tämä yhteys on luulta- Liitto painottaa, että transitoliikenne on sinänsä
20818: vasti Venäjän priorisoinneissa korkeammalla sijalla kannattavaa toimintaa, joten siihen on syytä myös
20819: kuin Berliini-Moskova-hanke, erityisesti siinä ta- em. siirtymävaiheen aikana panostaa. Samalla on
20820: pauksessa, että Saksasta ei ole saatavissa merkittä- valmistauduttava siihen, että suomalaiset satamat
20821:
20822:
20823: 184
20824: pystyvät siirtymävaiheen jälkeenkin kilpailemaan tuspalvelua edellyttävän tavaran kuljetuksista Ve-
20825: arvotavaran sekä muun laadukasta ja nopeaa kulje- näjän omien satamien kanssa.
20826:
20827:
20828:
20829:
20830: Itä-Euroopan avautumisen ja markkinatalouteen siirty- way-aseman kehittämiseen olisi hajanaista tai peräti
20831: misen myötä on Pohjois-Eurooppaan, käsittäen Fenno- passiivista.
20832: skandian maat, Venäjän luoteisosat ja Baltian maat, Pohjolan kolmio -hankkeen puitteissa eteläisessä
20833: muodostumassa n. 70-80 miljoonan kuluttajan mark- Suomessa on käynnistetty EU:n tuella infrastruktuuri-
20834: kina-alue. Maamme keskeinen asema tällä markkina- hankkeita, jotka tulevat käytännössä parantamaan
20835: alueella ja erityisesti EU:n rajamaana Venäjän naapuri- sekä maamme sisäistä liikennettä että kauttakulkulii-
20836: na luo Suomelle kiistatta mahdollisuuden tulla alueen kennettä Venäjälle. Näiden hankkeiden toteuttaminen
20837: merkittäväksi taloudellisen toiminnan keskukseksi ja ja tunnetuksi tekeminen ulkomailla on välittäjäase-
20838: kauttakulkuväyläksi. Valtiontilintarkastajien saaman mamme hyödyntämisen perusedellytys. Tärkeää on,
20839: käsityksen mukaan tulevaisuudenkuva Suomesta uu- että jatkossa panostetaan myös pohjoisempien kulje-
20840: den Pohjolan liiketoimintakeskuksena ei ole vailla pe- tusreittien, eli Arkangelin ja Muurmanskin reittien ke-
20841: rusteita. hittämiseen. Vaikuttamalla aktiivisesti siihen, että EU:n
20842: Suomen ns. gateway-asemaa on 1990-luvulla tutkit- tukea ohjataan liikenneinfrastruktuurihankkeisiin
20843: tu runsaasti. Gateway-aseman hyödyntäminen on maamme lähialueille, parannetaan samalla myös omaa
20844: muodostunut jopa joidenkin maakuntien keskeiseksi asemaamme uutena pohjoisena liikenne- ja liiketoi-
20845: kehittämisnäkymäksi. Käytännössä Venäjälle suuntau- mintakeskuksena.
20846: tuvan kaupankäynnin ja kauttakulun kasvu on ollut Asemamme liiketoimintakeskuksena edellyttää,
20847: Suomen kansantalouden kannalta tärkeää. Maamme että liikenteen infrastruktuuri-investointien lisäksi
20848: asema merkittävänä liiketoimintakeskuksena Venäjän myös muut seikat, kuten tulli- ja rajamuodollisuudet,
20849: suuntaan ei kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys, tariffipolitiikka, yritystoiminnan kehittämisen tuet, työ-
20850: vaan se pohjautuu nyt ja tulevaisuudessa yhä enem- voimakustannuksetveroratkaisuineen sekä tietoliiken-
20851: män siihen lisäarvoon, jonka pystymme toiminnallam- neratkaisut osaltaan tukevat kilpailukykymme säilyttä-
20852: me tuottamaan, ja siihen kilpailukykyyn, joka meillä on mistä ja parantamista suhteessa kilpailijoihimme.
20853: suhteessa vaihtoehtoisiin ja tulevaisuudessa yhä ke- Tämä edellyttää aktiivisuutta myös muilta kuin ainoas-
20854: hittyviin kuljetusreitteihin. Valtiontilintarkastajat katso- taan liikenneministeriöltä. Viimeaikaisten rajanylitys-
20855: vat, että tässä tilanteessa ei saa syntyä sellaista mieli- ongelmien osalta viitataan valtiontilintarkastajien kan-
20856: kuvaa, että valtiovallan taholta suhtautuminen gate- nanottoon ulkoasiainministeriön kertomusosuudessa.
20857:
20858:
20859:
20860:
20861: Rataverkon kehittäminen ja turvallisuus lisäämisessä, jotka samalla mahdollistavat junano-
20862: peuksien nostamisen. Junaturvallisuutta paranne-
20863: Kertomusvuoden talousarvioesityksessä on radan- taan kertomusvuonna lisäämällä kulunvalvontalait-
20864: pidon tavoitteiksi esitetty, että maamme rataverk- teita. Rataverkon laajuudessa ei esityksen mukaan
20865: koa ylläpidetään ja kehitetään liikenteen vaatimas- tapahtuisi muutoksia, mutta pääratojen palveluluo-
20866: sa laajuudessa ja tasossa ottaen huomioon yleiset kasta 2 siirtyisi 40 km vilkkaasti liikennöityä rataa
20867: taloudellisuus-, turvallisuus- ja liikennepoliittiset alempaan luokkaan 3.
20868: tavoitteet. Esityksen mukaan kehittämisen paino- Radanpidosta on kertomusvuonna vastannut
20869: piste on kertomusvuonna kapasiteetin lisäämises- 1.7.1995 toimintansa aloittanut liikenneministeriön
20870: sä, sähköistyksen laajentamisessa ja turvallisuuden alaisuudessa toimiva itsenäinen virasto, Ratahallin-
20871:
20872:
20873: 185
20874: tokeskus. Se huolehtii rataverkon ylläpitämisestä ja Kehittämissuunnitelmat
20875: kehittämisestä sekä rautatieliikenteen turvallisuu- Työryhmän mielestä radanpidon tärkein tavoite on
20876: desta. Se hallinnoi rataverkkoa ja siihen kuuluvia korvausinvestointien hoitaminen niin, että rata-
20877: laitteita, rakenteita ja maa-alueita. Vuosina 1994- verkko pysyy liikenteen edellyttämässä kunnossa.
20878: 97 on radanpitoon ollut käytettävissä n. 2 mrd. mk Korvausinvestointikasauman purkaminen on mah-
20879: vuosittain. dollista vain, jos rataverkkoon on käytettävissä yli 2
20880: mrd. mk vuosittain. Pelkkä korvausinvestointien
20881: Rataverkon nykytila kasauman purkaminen ja rataverkon tason säilyttä-
20882: Maamme rataverkon kokonaispituus on 5 859 km, minen nykyisellään eivät riitä takaamaan rautatielii-
20883: josta pääratoja on 5 660 km. Pääratojen kokonais- kenteen kilpailukykyä, vaan rataverkkoa on myös
20884: pituudesta on 36% sähköistetty. Suojastettua rataa kehitettävä. Rataverkon kehittämisen avulla rauta-
20885: oli 1.1.1997 n. 1 805 km, kauko-ohjattua rataa n. tieliikenteen tarjoamia mahdollisuuksia voidaan
20886: 1 495 km ja kulunvalvonnalla varustettuja rataosia hyödyntää tehokkaimmin. Uusia kehittämishank-
20887: 165 km. keita voidaan kuitenkin aloittaa tällä vuosikymme-
20888: Tavaraliikenteessä sallitaan 25 tonnin akselipai- nellä vain valtion rahoitusta lisäämällä tai toteutta-
20889: noinen liikenne venäläisen standardin mukaisilla malla hankkeet ns. uusilla rahoitustavoilla.
20890: vaunuilla n. 40 o/o:n osuudella ratapituudesta. Siitä Rataverkkotyöryhmä on myös hahmotellut tule-
20891: suuri osa on rataosilla, joiden päällysrakenne on vaisuuden rataverkkovision. Sen mukaan tulevai-
20892: vanhaa. Loppuosalla sallitaan 22,5 tonnin akseli- suuden rataverkossa TEN-rataverkon merkitys ko-
20893: painoinen liikenne lukuun ottamatta kevytkiskoi- rostuu, koska se sisältää kaikki henkilöliikenteen
20894: sia ratoja, joilla sallitaan 16-20 tonnin akselipaino. tärkeät rataosat ja valtaosan tavaraliikenteelle tär-
20895: Näitä viimeksi mainittuja rataosuuksia on yhteensä keistä rataosista. TEN-rataverkko jakautuu työryh-
20896: 13 o/o ratapituudesta. män selvityksen mukaan kolmeen rataluokkaan.
20897: Henkilöliikenteessä suurin sallittu nopeus on Ensimmäisessä luokassa ovat kansainvälisen no-
20898: 200 km/h, välillä Kirkkonummi-Kupittaa. Pää- pean henkilöliikenteen radat. Näitä ovat Pohjolan
20899: asiallisin henkilöliikenteen nopeus on 120--140 kolmioon kuuluvat rataosat Turku-Helsinki-
20900: km/h. Noin 24 o/o:lla rataosuuksista voidaan käyttää Vainikkala sekä näihin kiinteästi liittyvä rataosa
20901: maksiminopeutena 140 km/h. Helsinki-Seinäjoki. Toinen TEN-rataluokka on
20902: Rataverkko ei liikenneministeriön mukaan pal- nopean liikenteen verkko, jolla työryhmän mieles-
20903: vele rautatieliikenteen nykyisiä tarpeita parhaalla tä on syytä tutkia henkilöliikenteen nopeuden nos-
20904: mahdollisella tavalla. Ongelmina ovat ratojen ton yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. TEN-rata-
20905: ikääntyneisyys sekä ratakapasiteetin riittämättö- verkon loppuosa kuuluu teollisuuden kannalta
20906: myys erityisesti pääkaupunkiseudulla. Rataverk- keskeiseen rataverkkoon. Tarvetta sen sähköistä-
20907: koa on viimeksi laajasti perusparannettu 1950- ja miseen tulee selvittää yhteiskuntataloudellisen vai-
20908: 60-luvulla, ja se on nyt uudistamisen tarpeessa. kutusselvityksen avulla.
20909: Tämä näkyy ministeriön mukaan mm. siinä, että
20910: vuoden 1996 syksyllä lähes 900 km:llä oli liikenne- Ratakapasiteetin lisääminen
20911: rajoituksia, jotta liikenteen turvallisuus voitiin var- Nykyisen rataverkon kapasiteettiongelmat keskit-
20912: mistaa ja radan jäljellä olevaa elinikää pidentää. tyvät liikenneministeriön mielestä eteläiseen Suo-
20913: Ratojen kunnon heikkeneminen ja keski-iän meen. Suurin liikenteen välityskyvyn lisäystarve on
20914: kasvu johtuvat siitä, että 1980-luvun lopun ja 1990- rantaradalla, Helsingin ja Leppävaaran välillä. Tällä
20915: luvun alun niukan rahoituksen johdosta tarvittavia rataosuudella ei ministeriön mukaan voida lisätä
20916: perusparannustöitä ei voitu aloittaa kaikilla niillä ruuhka-ajan lähiliikennettä eikä Turun-suunnan
20917: rataosilla, joiden kunto olisi sitä edellyttänyt. Tämä kaukoliikennettä ilman kahta lisäraidetta Helsingis-
20918: on aiheuttanut selvän korvausinvestointikasau- tä Leppävaaraan. Ministeriön mukaan tämä ns.
20919: man. Kasauman tehokas purkaminen on välttämä- Leppävaaran kaupunkirata on todettu yhteiskunta-
20920: töntä, jotta radat voidaan pitää liikennöitävässä taloudellisesti kannattavaksi ja ympäristöystävälli-
20921: kunnossa. Tämä merkitsee liikenneministeriön seksi joukkoliikenteen kehittämishankkeeksi.
20922: mielestä sitä, että monet keskeiset rataosat on Hankkeen kustannusten jaosta on sovittu valtion ja
20923: perusparannettava lähiaikoina. kaupunkien kesken. Radan rakennustyöt aloite-
20924: Liikenneministeriö on kertomusvuonna asetta- taan vuoden 1997 lisätalousarvioon sisältyvällä 85
20925: nut työryhmän pohtimaan radanpidolle asetettavia Mmk:lla.
20926: tavoitteita ja radanpidon rahoitusnäkymiä. Tämä Kertomusvuoden elokuussa käyttöön otettu
20927: Rataverkkotyöryhmä käsitteli myös rataverkon ke- Tikkurilan kaupunkirata on lisännyt pääradan ka-
20928: hittämissuunnitelmia. pasiteettia Helsingin päässä, mutta liikenteen väli-
20929:
20930: 186
20931: tyskyvyn ongelmat ovat nyt siirtyneet Tikkurilan ja Kontiomäki/Vartius/Oulu/Rovaniemi, Tuomioja-
20932: Riihimäen välille. Selvitystyö kaupunkiradan jatka- Raahe, Hyvinkää-Hanko, Pieksämäki-Joensuu
20933: miseksi Keravalle asti on sen vuoksi käynnistetty. ja Seinäjoki-Vaasa. Ratahallintokeskus selvittää
20934: Selvityksen alla on myös kapasiteetin lisäystarve näiden kohteiden jatkosähköistyksen yhteiskunta-
20935: Keravan ja Riihimäen välillä. Välin Kerava-Riihi- taloudellista kannattavuutta, minkä jälkeen hank-
20936: mäki lisäkapasiteetin tarve riippuu paitsi Helsin- keet voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen.
20937: ki-Tampere-välin junatarjonnan paranemisesta
20938: myös Lahden oikoradan ja Vuosaaren satamaradan Ku 1unva lvo nta
20939: toteuttamisajankohdasta, sillä Riihimäen kautta itäi- Liikenneministeriön mukaan turvallisuutta lisätään
20940: seen Suomeen ja Pietariin kulkeva junaliikenne rataverkolla junien automaattisella kulunvalvon-
20941: siirtyisi oikoradalle keventäen pääradan liikennet- nalla, jolla valvotaan ja varmistetaan junan suurim-
20942: tä. man sallitun nopeuden sekä junan kulkuun vaikut-
20943: tavien opasteiden ja merkkien noudattamista. Rata-
20944: Nopeuksien nostaminen hallintokeskuksen tavoitteena on varustaa tärkeim-
20945: Rataverkkotyöryhmän selvitysten mukaan junalii- mät pääradat kulunvalvontajärjestelmällä vuoteen
20946: kenteen matka-aikojen lyhentäminen lisää selvästi 2002 mennessä.
20947: junaliikenteen käyttöä. Nopeuden nosto on mah-
20948: dollista melko pienin lisäkustannuksin. Työryhmän Uudet radat
20949: mielestä rataosien optimaaliset nopeustasot tulisi Radanpidon rahoituksen niukkuuden vuosi Rata-
20950: selvittää yhteiskuntataloudellisten kannattavuus- hallintokeskus ei ole ottanut lähiajan toteutusohjel-
20951: laskelmien avulla ja hankkeet perustella yhteiskun- miin uusia ratahankkeita, vaan nyt on ministeriön
20952: tataloudellisten hyötyjen perusteella. Etelä-Suo- mukaan tarkoitus keskittyä nykyisen rataverkon
20953: men tärkeimpien rataosien ohella tarkasteluihin kunnostukseen. Uusien ratojen suunnitteluval-
20954: tulisi ottaa myös rataosa Seinäjoki--Oulu. miuksien parantamiseksi on kuitenkin käynnissä
20955: Ratahallintokeskus on Rataverkkotyöryhmän Lahden oikoradan ja Luumäki-Vainikkala väliä
20956: mietinnön perusteella aloittanut rataosittaiset selvi- oikaisevan lisäraiteen yleissuunnittelut. Ratahallin-
20957: tykset nopeuksien nostosta yhteiskuntatalouden tokeskuksen johdolla on käynnissä myös Helsingin
20958: kannalta. Selvityksen alla ovat rataosat Riihimäki- kaupungin suunnitteluhanke, Vuosaaren sataman
20959: Vainikkala/Joensuu/Kuopio, Tampere-Pori/Jy- ratayhteys.
20960: väskylä, Toijala-Turku ja Seinäjoki--Oulu.
20961: Rataverkkotyöryhmän mielestä keskeinen tekijä Rataverkon menot ja lähiajan määrärahatarpeet
20962: nopeuden nostamisessa on tasoristeyksien poista- Kuten aiemmin jo todettiin, radanpitoon on v.
20963: minen, mikä on myös tärkein rautatieliikenteen 1994-97 ollut käytettävissä n. 2 mrd. mk vuosit-
20964: turvallisuutta parantava toimenpide. Tasoristeyk- tain. Tämä taso on ministeriön mielestä välttämätön
20965: sien poiston suunnittelun lähtökohtana on se, että myös tulevina vuosina.
20966: pystytään luomaan rataosuuksia ilman tasoristeyk- Seuraava asetelma osoittaa rataverkon menot v.
20967: siä, jolloin voidaan saada mahdollisimman suuri 1990-96 jaettuna perusradanpitoon, joka sisältää
20968: hyöty ajoajassa. Tasoristeyksiä poistetaan myös erikseen mainitun kunnossapidon osuuden, ja ke-
20969: vaarallisten aineiden kuljetusreiteiltä turvallisuu- hittämiseen. Luvuissa ei ole mukana liikenteenoh-
20970: den parantamiseksi. jauksen (kertomusvuonna 194 Mmk), Ratahallinto-
20971: keskuksen (27,6 Mmk) eikä kiinteistötoimen (40,8
20972: Rataosien jatkosähköistys Mmk) menoja. Vuodesta 1995 on kehittämisestä
20973: Sähköistystyöt ovat käynnissä rataosilla Tampere- siirretty korvausinvestointien osuus perusradanpi-
20974: Pori/Rauma ja Toijala-Turku. Mahdollisia säh- toon.
20975: köistettäviä rataosia ovat tämän jälkeen Iisalmi-
20976:
20977:
20978:
20979: Rataverkon menot 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
20980: Mmk
20981: Perusradanpito 908 945 1 007 885 1 244 1 693 1 492
20982: Kunnossapito 518 620 612 608 683 706 670
20983: Kehittäminen 307 365 567 607 712 355 322
20984: Yhteensä 1 215 1 310 1 574 1 492 1 956 2 048 1 814
20985:
20986:
20987:
20988: 187
20989: Kun radanpidon tärkein tavoite on liikennemi- tuuriomaisuutta. RHK vastaa rataverkkolaissa sille
20990: nisteriön mielestä korvausinvestointien kasauman osoitettujen tehtävien hoitamisesta joko omilla re-
20991: purkaminen, edellyttää tämä investointitason nosta- sursseillaan tai ostamalla palveluja ulkopuolisilta.
20992: mista, pitkäjänteistä rahoitusta, hankkeiden keskit- Tärkein palvelujen tuottaja on VR-konserni.
20993: tämistä ja radanpidon töiden tehostamista. Korvaus- VR-Yhtymä Oy tuottaa osan RHK:n kiinteistöjen
20994: investointien tulisi lähivuosina ministeriön mielestä isännöinti- ja ylläpitopalveluista. Liikenteen ohja-
20995: olla n. 1,1 mrd. mk vuodessa. Tämä on saavutettavis- uspalvelut ostetaan VR Oy:ltä ja VR-Rata Oy tuottaa
20996: sa vain, jos rataverkkoon kohdistuva kokonaisra- suurimman osan radan kunnossapito-, rakenta-
20997: hoitus on vähintään nykyisen 2 mrd. mk:n tasolla ja mis-, suunnittelu- ja käyttöpalveluista. Suunnittelu-
20998: RHK voi pitkäjänteisesti suunnitella toimintaansa ja tutkimuspalveluja ostetaan myös muilta asian-
20999: tämän mukaisesti. Liikenneministeriö huomauttaa, tuntijoilta.
21000: että korvausinvestointikasauman purkaminen on RHK:n toimintaperiaatteena on toimia mahdolli-
21001: välttämätöntä, jotta radat voidaan pitää liikennöitä- simman pienin kustannuksin. Henkilöstö on mitoi-
21002: vässä kunnossa. Rataverkolla on liikennöintirajoi- tettu pieneksi, varsinaisessa toiminnassa 54 henkeä
21003: tuksia lähes 900 raidekilometrillä, ja ne voitaisiin kertomusvuonna, joten tehtäviä hoidetaan käyttä-
21004: riittävällä rahoituksella poistaa vuoteen 2010 men- mällä myös ulkopuolisia palveluja. Kun toiminta
21005: nessä. Jotta rataverkon kehittäminen voisi jatkua ja on käynnistetty pienellä henkilöstöllä, ostopalvelu-
21006: keskeneräiset kehittämishankkeet voitaisiin viedä jen kilpailuttamisessa edetään asteittain sitä mukaa,
21007: tehokkaasti loppuun ja lisäksi aloittaa uusia kehittä- kuin RHK:lla on siihen valmiudet. Tämä on myös
21008: mishankkeita, tulisi radanpitoon olla käytettävissä ollut lähtökohta RHK:n ja sen suurimman palvelu-
21009: n. 2,3 mrd. mk vuosittain, mikä merkitsisi 300 Mmk:n jen tuottajan välisessä yhteistyössä. Tavoitteena on,
21010: nettobudjetoidulla ratamaksulla n. 2,0 mrd. mk:n että radanpidon palvelujen yksikköhinnat laskevat.
21011: vuosittaista varsinaista budjettirahoitusta. Urakoitsija joutuu näin kehittämään työmenetel-
21012: Ministeriön käsityksen mukaan määrärahan li- miään siten, että tuottavuus paranee. Ratahallinto-
21013: säystarvetta ei voi hoitaa enää kohdentamalla hal- keskuksen mielestä tässä on onnistuttukin.
21014: linnonalan määrärahakehyksen puitteissa rahoitus- Liikenteenohjaus kuuluu eurooppalaisen käy-
21015: ta rataverkkoon. Viime vuosina rahoitusta on siir- tännön mukaan radanpitäjän vastuulla oleviin ja
21016: retty lähinnä tienpidosta ja hallinnonalan eräistä kustantamiin toimintoihin. RHK ostaa liikenteen-
21017: tukimenoista radanpitoon. Tämä ei ole enää mah- ohjauspalvelut VR Oy:ltä eikä näe tässä ristiriitaa tai
21018: dollista, sillä myös tienpidon rahoitusta tulisi nyky- neutraliteettiongelmaa. Liikenteenohjauspalvelut
21019: tasosta nostaa. Rahoitusrasitetta on myös siirretty ostetaan sopimuksen mukaisina palveluina, ja RHK
21020: rataverkon käyttäjille eli VR-Yhtymä Oy:lle nosta- päättää periaatteista, miten liikenteenohjaus hoide-
21021: malla ratamaksu 200 Mmk:sta 300 Mmk:an v.1997. taan ja miten tulevaisuudessa ratakapasiteetti jae-
21022: Lisäksi VR:n ylijäämää ja osinkotuloja on käytetty taan.
21023: radanpitoon v. 1995-97 yhteensä 420 Mmk. Ratahallintokeskus neuvottelee radanpidon ke-
21024: Ministeriön asettama työryhmä on selvittänyt hittämistarpeista, kuten sähköistyksestä ja kapasi-
21025: julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ratahallin- teetin lisäyksistä liikennöitsijän kanssa. Valtion ta-
21026: nossa (LM:n julkaisu 31/97) esimerkkinä Helsin- lousarviossa RHK:lle asetettujen tavoitteiden mu-
21027: ki-Leppävaara-kaupunkirata. Rataosan rahoitusta kaisesti rataverkkoa ylläpidetään ja kehitetään lii-
21028: selvitettiin myös jälkirahoitusmenettelynä. Työryh- kenteen vaatimassa tasossa ja laajuudessa ottaen
21029: män mielestä julkisen ja yksityisen sektorin yhteis- huomioon taloudellisuus-, turvallisuus- ja liikenne-
21030: työmallin soveltamista kaupunkiratahankkeisiin poliittiset tavoitteet. Ratahallintokeskus ei koe yh-
21031: tulisi vielä selvittää tarkemmin. Täydentäviä selvi- teistoimintaa VR-konsernin kanssa ongelmallisek-
21032: tyksiä tarvittaisiin mm. hankkeiden määrittelyyn ja si, koska päämäärät ja toiminnan tavoitteet ovat
21033: sopimusrakenteeseen liittyen. Lisäksi tulisi työryh- molemmilla samat.
21034: män mielestä varautua lainmuutoksiin. Ministeriön Liikenneministeriö asetti tammikuussa Ratahal-
21035: mielestä jälkirahoituksessa on myös se ongelma, lintokeskukselle tulostavoitteet vuodeksi 1996. Ta-
21036: että ministeriön määrärahoista tullaan maksamaan voitteiksi asetettiin vuoden 1996 talousarviossa ra-
21037: myös rahoituskulut, jolloin radanpidon määräraha- danpidon selvitysosassa mainittujen tavoitteiden
21038: tarve myös tästä syystä kasvaisi. lisäksi seuraavat:
21039: - Rataverkko säilytetään nykyisen laajuisena.
21040: Ratahallintokeskuksen toiminta Keskeisenä tavoitteena on rataverkon kunnon as-
21041: Ratahallintokeskus (RHK) hallinnai valtion omista- teittainen parantaminen ja liikennerajoitusten pois-
21042: maa rautatieliikenteen käytössä olevaa infrastruk- taminen lähivuosina.
21043:
21044:
21045: 188
21046: - Aloitettuja kehittämishankkeita jatketaan ra- Rataosien palveluluokkia ei ole kertomusvuon-
21047: hoituksen sallimassa aikataulussa ja laajuudessa. na tarvinnut laskea. Vaikka talousarviossa varau-
21048: Erityistä huomiota kiinnitetään kansainvälisiin lii- duttiinkin palveluluokan laskemiseen rataosalla
21049: kenneverkkoihin kuuluviin tarpeisiin. Toijala-Tampere, on tältä vältytty korjaamalla pa-
21050: -Vuoteen 1995 verrattuna radanpidon palvelu- himpia paikkoja tehostetusti.
21051: tasot muuttuvat siten, että pääratojen palveluluo- Ratahallintokeskus on selvittänyt kertomus-
21052: kasta 2 siirtyy 40 km vilkkaasti liikennöityä rataa vuonna ratamaksun perusteiden määrittelyä. Uusi
21053: alempaan luokkaan 3. käyttöön otettu ratamaksujärjestelmä perustuu lii-
21054: - Ratahallintokeskus selvittää ratamaksun pe- kennesuoritteiden mukaan laskenavaan muuttu-
21055: rusteita. vaan ratamaksuun ja kiinteään infrastruktuurimak-
21056: - Ratahallintokeskus selvittää, mitä erityistar- suun. Kertomusvuonna ratamaksu oli 200 Mmk ja
21057: peita nopea henkilöliikenne asettaa rataverkolle ja v. 1997 se on 300 Mmk.
21058: miten tavaraliikenteen tarpeet kyetään ottamaan Nopean henkilöliikenteen erityistarpeiden ja ta-
21059: huomioon rataverkon kunnon osalta. varaliikenteen tarpeiden osalta Ratahallintokeskus
21060: Vuoden 1996 talousarviossa mainitut tavoitteet viittaa Rataverkkotyöryhmän selvityksiin. Nopeu-
21061: ovat Ratahallintokeskuksen mukaan sen toiminnan den nostoon liittyvät hankkeet on priorisoitava
21062: yleisluontoiset päätavoitteet, jotka ovat kertomus- rataosittain tehtyjen yhteiskuntataloudellisten kan-
21063: vuonna myös toteutuneet. Radanpidon peruspa- nattavuuslaskelmien perusteella. Nopean liiken-
21064: rantamis- ja kehittämisohjelmat on laadittu näiden teen suunnittelussa on otettava huomioon tavaralii-
21065: tavoitteiden mukaisiksi. kenteen tarpeet siten, että nopea henkilöliikenne ei
21066: Liikenneministeriön asettamien lisätavoitteiden estä tavaraliikenteen sujuvaa hoitamista.
21067: osalta Ratahallintokeskus toteaa, että rataverkon Erityisesti tavaraliikenteen tarpeiden osalta Rata-
21068: laajuutta koskeva tavoite on toteutunut. Rataver- hallintokeskus toteaa, että rataverkko on tavoittei-
21069: kon kunnon parantaminen on kuitenkin työ, joka den mukaisesti liikennöitävissä. Tavaraliikenteelle
21070: vaatii usean vuoden panostusta rata verkkoon. Käy- on jouduttu asettamaan nopeusrajoituksia eräillä
21071: tettävissä olevan rahoituksen turvin työ on eden- rataosilla, mutta ei painorajoituksia.
21072: nyt. Raportointikaudella rataverkon kuntoa ei kui-
21073: tenkaan ole pystytty nostamaan niin, että olisi Rautateiden turvallisuus
21074: säästytty liikennöintirajoitusten asettamiselta. Ker- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen RHK:n tila-
21075: tomusvuonna liikennerajoitusten määrä kasvoi. uksesta tekemän tutkimuksen mukaan vuosien
21076: Ratahallintokeskus toteaa lausunnossaan, että 1985-95 aikana Suomessa sattui runsaat 9 000
21077: lähivuosien rahoitus ratkaisee, voidaanko rajoitus- vauriota rautateillä. Vastaavana aikana vakuutus-
21078: ten kasvua hillitä. Jos vuosittainen rahoitus rata- yhtiöiden tietoon tuli noin miljoona tieliikenneon-
21079: verkkoon on n. 2 mrd. mk, rajoitusten määrä ei nettomuutta. Rautatieonnettomuuksista vajaat 10%
21080: kasva vuoden 1997 määrästä vuosituhannen lo- johti henkilövahinkoon, mikä merkitsee keskimää-
21081: pussa. Kehysten mukaisella rahoituksella, 1,7 mrd. rin 80:tä henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa.
21082: mk, rajoitusten määrä kasvaisi lähes kaksinkertai- Vuosittain rautatie- ja tasoristeysonnettomuuksissa
21083: seksi. kuolee keskimäärin 30 ihmistä. Vuosittaiset keski-
21084: Kehittämishankkeita koskenut tavoite on Rata- määräiset rautatieonnettomuuskustannukset, ml.
21085: hallintokeskuksen mukaan toteutunut hyvin. Osa loukkaantuneista ja kuolleista henkilöistä aiheutu-
21086: kertomusvuodelle myönnetystä rahoituksesta on neet laskennalliset kustannukset, ovat n. 230 Mmk.
21087: siirtynyt seuraavalle vuodelle, mikä on osittain Summaan sisältyy myös tasoristeysonnettomuuk-
21088: johtunut Inkeroinen-Juurikorpi-hankkeesta. Tä- sista aiheutuneet kustannukset. Materiaalikustan-
21089: hän hankkeeseen myönnettiin kokonaisrahoitus nukset ovat tutkimuksen mukaan n. 15 Mmk vuo-
21090: kertomusvuoden lisätalousarviossa, ja hanke ra- dessa.
21091: kennetaan pääosin vuonna 1997. Rakennusten pe- Kertomusvuonna tapahtui yksi Suomen vaka-
21092: ruskorjauksista on myös siirtynyt rahoitusta vuo- vimmista junaonnettomuuksista, kun pikajuna
21093: delle 1997. suistui 21.4.1996 Jokelassa kiskoilta. Onnettomuu-
21094: Kansainvälisen liikenteen tarpeisiin on panos- dessa kuoli veturinkuljettaja ja kolme matkustajaa,
21095: tettu myös perusradanpidon puolella. Rataosa Kar- kaikkiaan 47 matkustajaa loukkaantui. Onnetto-
21096: jaa-Hanko on otettu perusparannusohjelmiin, ja muuden materiaalivahingot radalle ja VR:n kalus-
21097: päällysrakenteen uusiminen rataosalla Kirkkonum- tolle olivat yhteensä n. 25 Mmk. Syynä onnetto-
21098: mi-Karjaa on tehty kertomusvuonna edelliseltä muuteen oli junan liian suuri nopeus sivuraiteelle
21099: vuodelta siirtyneillä varoilla. johtavaan vaihteeseen tultaessa.
21100:
21101:
21102: 189
21103: Huomiota herättäneitä onnettomuuksia sattui viidennessä vauriossa. Edelleen varsin suuri osa
21104: kertomusvuonna myös Nokialla 9.6., Maavedellä vahingoista jakautuu useaan eri ryhmään tai sel-
21105: 10.6. ja Riihimäellä 27.10. Siellä 55 säiliövaunusta keää Iuokitusta syylle ei ole esitetty.
21106: koostunut juna lähti liikkeelle vaihtotyöratapihalta Rautatiehenkilöstön aiheuttamat vauriot ovat
21107: aiheuttaen 7 ensimmäisen vaunun suistumisen kis- tutkimuksen mukaan vähentyneet. Kun 1980-lu-
21108: koilta ja 100 000 mk:n vahingot. vulla niitä vaurioita, joissa jokin tai jotkin henkilös-
21109: VR:n laatiman onnettomuus- ja vauriotilastoon töryhmät olivat vaurion aiheuttajia, oli vuosittain
21110: pohjautuvan tiedon mukaan vaurioita oli v. 1996 selvästi yli 200, on niitä 1990-luvulla ollut tutkimuk-
21111: seuraavasti: sen mukaan yhtä selvästi alle 200. Teknisten viko-
21112: - junaliikenteen törmäyksiä radalla olevaan jen määrä vaurioiden aiheuttajana on vaihdellut
21113: esteeseen 20 vuosittain melko paljon, ja sama pätee törmäämi-
21114: - raiteelta suistumisia junaliikenteessä 10 seen radalla olleisiin esteisiin. Luokkaan "muut"
21115: - törmäyksiä vaihtotyössä 30 kuuluvien vaurioiden määrä on noussut tasaisesti
21116: - raiteelta suistumisia vaihtotyössä 390 ja kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
21117: - tasoristeysonnettomuuksia 50. VTT:n tutkimuksen mukaan joka toinen vaurio
21118: Ratahallintokeskukselle aiheutui kertomus- tapahtui liikennepaikalla ja sen jälkeen eniten teol-
21119: vuonna kaikista vaurioista kustannuksia yhteensä lisuusraiteilla. Henkilövahinko-onnettomuuksia ta-
21120: 6,68 Mmk. pahtui eniten tasoristeyksissä ja seuraavaksi eniten
21121: Kaikkiaan rautatieliikenteen vaurioiden määrä liikennepaikoilla. Kuolemaan johtaneista onnetto-
21122: on ollut edelleen lievästi laskeva. muuksista 58% tapahtui junan ja auton yhteentör-
21123: Seuraava asetelma kuvaa v. 1990-96 sattuneita mäyksessä, muusta osuudesta 80% aiheutuu radal-
21124: vauriotapauksia. Luvuissa ovat mukana kaikki la liikkuneista ihmisistä.
21125: juna- ja vaihtotyöliikenteen vauriot sekä tasoriste- Tutkimuksen mukaan n. 75% vaurioista tapah-
21126: ysonnettomuudet tuu vaihtotyössä. Joka kolmannessa vaihtotyövau-
21127: riossa pääasiallinen syy on rautatiehenkilöstössä.
21128: Vuosi Määrä Tavallisimpia syitä ovat vaihteen käyttöön liittyvät
21129: 871 virheet, puutteellinen tähystys ja erilaiset sääntörik-
21130: 1990
21131: 1991 802 komukset Puutteellinen kommunikaatio junan lä-
21132: 1992 789 hettämiseen, siirtämiseen ja vastaanottamiseen liit-
21133: 1993 772 tyvässä prosessissa on monen vaurion taustalla.
21134: 1994 843 Vaihtotyövaurio aiheutuu usein myös teknisistä
21135: 1995 731
21136: 1996 600 syistä, kuten viasta radassa, vaihteessa tai kaluston
21137: Yhteensä 5 408 ongelmista. Usein myös talviset säät ovat vaurion
21138: syynä.
21139: Vaarallisia aineita on ollut mukana n. 7 %:ssa
21140: Pääasialliset syyt rautatieonnettomuuksiin v. rautateiden vaurioista. Näistä joka viidennessä ta-
21141: 1985-95 ovat olleet: pauksessa juna on suistunut kiskoilta. Vaarallisten
21142: -henkilöstö (inhimillinen virhe) 27,0% aineiden vaurioiden määrä on laskenut voimak-
21143: - tekninen vika (kalusto tai rata) 22,8 o/o kaasti viime vuosina.
21144: - törmäys radalla olevaan esteeseen 20,8 % Tutkimuksen mukaan suurimmat säästöt saatai-
21145: - tasoristeysonnettomuudet 11,4% siin aikaan estämällä henkilövahinkoihin johtavia
21146: -muut (ilkivalta, tuntematon) 18,0% onnettomuuksia. Merkittävin ryhmä ovat tasoriste-
21147: Tutkimuksessa huomautetaan, että edellä esitet- ysonnettomuudet, jotka ovat jo olleet vuosia paran-
21148: ty syytarkastelu ei ole aivan yksiselitteinen. Esimer- nustoimenpiteiden kohteena. Muita toimenpiteitä
21149: kiksi rajanveto teknisen ja inhimillisen syyn välille olisivat automaattisen kulunvalvonnan lisääminen,
21150: ei ole kaikissa tapauksissa helppoa. Tutkimuksen kommunikaation parantaminen liikennepaikoilla,
21151: mukaan voidaan karkeasti sanoa, että samoin kuin junien ovien lukit<>eminen matkan aikana, koska se
21152: muissakin kulkumuodoissa syyt vaurioihin ovat vähentäisi putoamisesta aiheutuvia tapaturmia,
21153: useimmiten inhimillisiä. Rautateiden oma tai rauta- sekä muutoin keskittyminen liikennepaikkojen tur-
21154: teille töitä tekevä henkilöstö on selkeästi pääasial- vallisuusongelmiin.
21155: linen vaurion aiheuttaja arviolta 30 %:ssa vauriois-
21156: ta. Huomattavaa on myös se, että törmääminen Vaarallisten aineiden kuljetukset rautateillä
21157: radalla olevaan ja sinne kuulumattomaan joko Liikenneministeriölle kuuluu vaarallisten aineiden
21158: elolliseen tai elonomaan esteeseen on syynä joka kuljetuksesta annetun lain (719/94) mukaan vaara!-
21159:
21160:
21161: 190
21162: Iisten aineiden kuljetukseen liittyvien säännösten ja teriön mukaan lähitulevaisuudessa ei ole näkyvissä
21163: määräysten noudattamista koskevan valvonnan kuljetusmäärien huomattavaa kasvua, sillä osa
21164: ylin johto ja ohjaus. Vaarallisten aineiden rautatie- idästä tulevasta transitoliikenteestä näyttää ohjau-
21165: kuljetuksia valvoo Ratahallintokeskus. tuvan maailman markkinoille mm. Baltian maiden
21166: Vaarallisten aineiden kuljetuksia sääteleviä sää- kautta.
21167: döksiä ja määräyksiä ollaan parhaillaan uudista- Rautatieliikenteessä on vuosittain sattunut 1-3
21168: massa ottaen huomioon mm. EU:n asiaa koskevat vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuutta. Ker-
21169: direktiivit. Vuoden 1997 aikana esitellään liikenne- tomusvuoden aikana sattui rautateillä neljä merkit-
21170: ministeriön mukaan mm. asetus vaarallisten ainei- tävää kuljetusonnettomuutta, Turussa 20.7., Riihi-
21171: den rautatiekuljetuksista. Ministeriö jatkaa myös mäellä 27.10., Pieksämäellä 30.10. ja Jämsässä
21172: neuvotteluja Venäjän kulkulaitosministeriön kans- 12.12. Näistä Turussa ja Pieksämäellä tapahtunei-
21173: sa kahdenkeskisen vaarallisten aineiden rautatie- den onnettomuuksien syynä oli molemmissa sivu-
21174: kuljetussopimuksen uusimiseksi vastaamaan eu- raiteen pettäminen vaunun alla. VTT:n tutkimuk-
21175: rooppalaisia ns. RID-määräyksiä. sen mukaan ratojen kunto ei ole näkynyt onnetto-
21176: Suomessa kuljetettiin v. 1995 rautateitse n. 5,7 muuksia lisäävänä tekijänä.
21177: milj. tonnia vaarallisiksi luokiteltuja aineita. Minis-
21178:
21179:
21180:
21181:
21182: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan vuodelta vicesityksen rakenteen ja perustelujen uusimistyössä
21183: 1993 puuttuneet maamme rataverkon uusimistarpee- tulisi näihin kysymyksiin ottaa selvä kanta.
21184: seen katsoen silloin, että rataverkon rappeutuminen on Ratahallintokeskuksen perustamisen myötä on
21185: saatava ehdottomasti pysähtymään. Valtiontilintarkas- Suomessakin siirrytty järjestelmään, jossa rataverkon
21186: tajat uudistavat silloisen näkemyksensä ja toteavat nyt, pääasiallinen käyttäjä on muu kuin rataverkon hallin-
21187: että rataverkon kumuloituneeseen peruskorjaustar- noija. Ratahallintokeskus on saavuttanut kertomus-
21188: peeseen on löydyttävä riittävää rahoitusta ensi sijassa vuonna sille asetetut tavoitteet. Pidemmällä ajalla on
21189: hallinnonalan oman määrärahakehyksen puitteissa. selvää, että toimintoja kehittämällä radanpidossakin
21190: Mikäli tämä ei ole mahdollista, on hallituksessa vaka- on odotettavissa vielä merkittäviä toiminnallisia ja ta-
21191: vasti keskustaitava liikenneinfrastruktuurin merkityk- loudellisia säästöjä nykyiseen verrattuna. Rataverkon
21192: sestä kansantaloudellemme, tämän infrastruktuurinto- käytössä, kunnossapidossa ja korjauksessa ei tällä
21193: dellisesta kunnosta ja ylläpitomahdollisuuksista sekä hetkellä ole toimivaa kilpailutilannetta. Nimenomaan
21194: tämän pohjalta tehtävä hallinnonalan kokonaiskehystä tähän seikkaan tulisi jatkossa pystyä vaikuttamaan,
21195: koskevat ratkaisutUlkopuolisen rahoituksen käyttä- mm. yhä laajemmalla kilpailuttamisella. Valtiontilintar-
21196: mistä rataverkkohankkeissa on tarkkaan harkittava. kastajien mielestä on tärkeää, että Ratahallintokeskuk-
21197: Valtiontilintarkastajat haluavat herättää kysymyk- sen asema suhteessa VR-konserniin pysyy selkeänä
21198: sen siitä, antavatko talousarvion lukuperusteluissa esi- tilaaja/rataverkon hallin noij a-tu otta ja/asia ka s-su htee-
21199: tetyt perin yleisluontoisettavoitteet riittävän informatii- na.
21200: visen ja monipuolisen kuvan radanpidosta eduskunnan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen selvitysten
21201: määrärahapäätöstä varten. Tämä on sinänsä laajempi mukaan rautateillä sattuneet onnettomuudet ovat vii-
21202: ongelma, jonka voidaan nähdä koskettavan useitakin me vuosina kaiken kaikkiaan vähentyneet ja esim.
21203: talousarvioesityksen kohtia. Kyse kuitenkin on edus- maantieliikenteeseen verrattuna rautatieliikenne on
21204: kunnan tosiasiallisen päätösvallan sisällöstä talousar- selvästi turvallisempaa. Kertomusvuonna sattuneet
21205: vioprosessissa ja siten laajemmin koko hallinnon oh- eräät merkittävät onnettomuudet, joista Jokelan juna-
21206: jaamisessa. Vaikka eduskunta muodollisesti ei hyväksy turma oli seurauksiltaan pahin, antavat kuitenkin aihet-
21207: talousarviossa esitettyjä selvitysosia ja tavoitteita, pe- ta tarkastella rautatieliikenteen turvallisuuden lisää-
21208: rusperiaatteena on pidettävä sitä, että eduskunnalle misvaihtoehtoja. VTT:n tutkimuksen yksi tulos oli se,
21209: talousarvioesityksessä annettava informaatio on paik- että inhimilliset, henkilöstön toimintaan liittyvät seikat
21210: kansa pitävää, monipuolista ja selkeästi kytkettävissä ovat pääasiallinen onnettomuuden aiheuttaja n.
21211: itse määrärahapäätökseen. Vireillä olevassa talousar- 30 %:ssa tapauksista. Vaikka tämä tulos on tutkimuk-
21212:
21213:
21214: 191
21215: sen tekijöidenkin mielestä karkea arvio ja riippuvainen onnettomuuksilta on tähän mennessä vältytty, mutta
21216: syytarkastelun yksiselitteisyydestä, on tästä kuitenkin mm. ratojen peruskunnon heikkenemisen myötä todel-
21217: vedettävä selkeät johtopäätökset. Henkilöstön koulu- la vakavien, vaarallisten aineiden rautatieonnetto-
21218: tusta lisäämällä ja mm. varojärjestelmiä ja viestintäka- muuksien vaara on jatkuvasti olemassa. Erityisesti niil-
21219: lustoa parantamalla tulisi olla mahdollista edelleen vä- lä alueilla, satamissa, ratapihoilla ja odotusraiteilla,
21220: hentää rautatieonnettomuuksien kokonaismäärää. joihin kerääntyy merkittäviä määriä säiliövaunuja, tulisi
21221: Valtiontilintarkastajien mielestä tulisi myös vakavasti varotoimenpiteisiin ja onnettomuuksien ennalta ehkäi-
21222: harkita mahdollisuuksia nopeuttaa automaattisen ku- syyn vakavasti paneutua. Sekä kotimaisen että ulko-
21223: lunvalvonnan käyttöönottoa kaikilla pääradoilla, kun se maisen säiliövaunukaluston tarkastuksiin on jatkossa-
21224: nykyisten suunnitelmien mukaan toteutuisi vasta vuo- kin kiinnitettävä huomiota ja yhdessä pelastusviran-
21225: teen 2002 mennessä. omaisten kanssa varmistettava, että varautuminen on-
21226: Valtiontilintarkastajat kiinnittävät huomiota siihen nettomuuksiin määrällisesti ja laadullisesti vastaavaa-
21227: valtavaan vaarallisten aineiden määrään, 5-6 milj. rallisten aineiden kuljetuksista nykyisin aiheutuvia rea-
21228: tonnia, joka vuosittain liikkuu radoillamme. Vakavilta listisia uhkakuvia.
21229:
21230:
21231:
21232:
21233: 192
21234: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
21235:
21236:
21237:
21238:
21239: Suomen energiatalouden kehittäminen nykyisillä hinnoilla ydinvoimalla 220 Mmk, hiilellä
21240: 700 Mmk ja maakaasulla 1 400 Mmk. Päästöjen
21241: Energian kulutus ja tuotanto osalta teollisuus on todennut, että hiilidioksidi-
21242: Energian kulutukseen ja tuotantoon vaikuttavat päästöt kymmenen terawattitunnin sähkömäärää
21243: taloudellinen kasvu, käytettävissä oleva teknolo- kohti ovat ydinvoimalla nolla, maakaasulla 3,5 milj.
21244: gia, energian hinta, väestön määrä ja rakenne sekä tn ja hiilellä 7,5 milj. tn sekä turpeella 10 milj. tn.
21245: kuluttajien tottumukset ja asenteet. Energian han- Turpeen osalta luku on pelkästään teoreettinen,
21246: kintarakenteeseen vaikuttavat puolestaan maan sillä turpeella ei kyetä tuottamaan kyseistä sähkö-
21247: maantieteellinen asema ja luonnonvarat, teknolo- määrää.
21248: gia, eri polttoaineiden ja energian tuotantomuoto- Suomessa sähkön kulutus on kasvanut selvästi
21249: jen verotus ja suhteelliset hinnat sekä harjoitettava nopeammin kuin energian kokonaiskulutus.
21250: energiapolitiikka. Riittävä ja kohtuuhintainen ener- Teollisuus kuluttaa alle puolet kokonaisenergiasta
21251: gia on välttämättömyys, mikäli aiotaan saavuttaa ja yli puolet sähköstä. Loppu jakautuu palveluiden,
21252: asetetut kasvu- ja työllisyystavoitteet kotitalouksien ja lämmityksen kesken. Kotimaista
21253: Energian kokonaiskulutus on maassamme kas- energiaa on arviolta kolmannes kulutetusta koko-
21254: vanut viime vuosina hitaammin kuin bruttokansan- naisenergiasta. Kauppa- ja teollisuusministeriöitä
21255: tuote. Energian käytössä on kuitenkin menossa saadun selvityksen mukaan tulevien vuosien arviot
21256: rakennemuutos: Polttoaineiden suorasta käytöstä perustuvat seuraaviin olettamuksiin: talouskasvu
21257: ollaan siirtymässä yhä enemmän sähkön käyttöön. on lähivuosina 3 % vuodessa ja vuodesta 2005
21258: Sähkön käyttö kasvaa, vaikka energian kokonais- lähtien 2 % vuodessa, energian maailmanmarkki-
21259: kulutus ei enää olennaisesti kasvaisikaan. Sähkön nahinnat kohoavat maltillisesti, energiaverotus py-
21260: kulutus maassamme on jo yli 70 terawattituntia syy nykyisenkaltaisenaja energiateknologia kehit-
21261: (TWh) vuodessa, ja vuoteen 2000 mennessä säh- tyy viime vuosien tapaan. Sähkön kulutus kasvaisi
21262: kön kulutus kasvanee lähes 80 TWh:iin vuodessa. Suomessa nopeasti ja olisi v. 2010 yli 40% suurem-
21263: Samaan aikaan päättyvät merkittävimmät Venäjän pi kuin v. 1995.
21264: ja Ruotsin kanssa solmituista tuontisopimuksista, Nykyisistä tuotantomuodoista vesivoima on lä-
21265: eikä nykyinen ja rakenteilla oleva kotimainen tuo- hes kokonaan käytössä, meneillään olevan tehon-
21266: tanto riitä kokonaan täyttämään vajetta lyhyen ajan korotuksen lisäksi ydinvoiman lisärakentaminen
21267: kuluessa. Sähkön tuonti on viime vuosina ollut 5- vaatii uuden hakemuksen sekä mm. eduskunnan
21268: 10 TWh vuodessa. Uutta voimalaitoskapasiteettia hyväksynnän ja sähkön tuonnin ei voida olettaa
21269: tarvitaan jatkuvasti vanhan koneiston korvausin- kasvavan. Lisääntyvä energiantarve jouduttaneen
21270: vestointeihin. Sähkön lisätarve seuraavalla vuosi- ministeriön mukaan kattamaan etupäässä hiilellä ja
21271: kymmenellä on yli 20 TWh, eli v. 2010 sähköntarve kaasulla. Turpeen asema alkaisi heiketä, mutta
21272: olisi vajaat 100 TWh. Jos sähköä ei oletetatuotavan puun ja muun uusiutuvan polttoaineen käyttö li-
21273: maahan, tarvitaan perusvoimakapasiteettia lisää sääntyisi. Osa tarvittavasta lisäenergiasta tuotenai-
21274: 4000 MW. siin teollisuuden vastapainelaitoksissa ja kauko-
21275: Sähkön tuonnissa kymmenen terawattitunnin lämpölaitoksissa tehokkaasti sähkön ja lämmön
21276: hinta olisi arviolta lähes 2 mrd. mk vuodessa, joten yhdistettynä tuotantona.
21277: sähkön Iisätuonnilla olisi merkittävä vaikutus vaih-
21278: totaseeseen. Teollisuus on arvioinut, että kymme- Ympäristövaikutukset
21279: nen terawattitunnin sähkön tuotannon eli lauhde- Kaikkiin energian tuotantomuotoihin liittyy kieltei-
21280: voiman polttoainekustannukset ilman veroja ovat siä ympäristövaiku tuksia. Näitä voidaan vähentää
21281:
21282:
21283: 13 370148 193
21284: pitämällä energian tarve mahdollisimman vähäise- gian merkittävä lisäkäyttö olisi puun energiakäyt-
21285: nä tehokkaan käytön avulla ja rajoittamalla ener- töä, missä vaikeutena olisi teknologiseen kehityk-
21286: gian tuotannon haittavaikutuksia. Ilmastonmuu- seen tarvittava pitkähkö aikaviive. Kaasun lisäkäy-
21287: tokset ovat huolestuttavimpia ilmiöitä, joihin ener- tön ongelmana on nykyinen riippuvuus yhdestä
21288: giataloudella on vaikutusta. Fossiilisten polttoai- toimittajasta.
21289: neiden palamisessa syntyvä hiilidioksidi on merkit-
21290: tävin kaasu ilmastomuutoksen kannalta. Energia- Energiapolitiikan vaihtoehdot
21291: politiikassa ovatkin keskeiseen asemaan nousseet Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan energian
21292: hiilidioksidipäästöt ja mahdollisuudet pysäyttää tuotantoratkaisut tehdään nykyisin vapautuneilla
21293: niiden kasvu sekä aikaa myöten kääntää se las- energiamarkkinoilla pääosin hintasuhteiden ja
21294: kuun. Muista haitallisista kaasuista rikkidioksidin muiden taloudellisten perusteiden mukaisesti.
21295: päästöt ovat vähentyneet alle viidennekseen 15 Energia, myös sähkö, on normaalia yli maan rajo-
21296: viime vuoden aikana. Tähän vähennykseen ovat jen ostettavaa ja myytävää tuotetta. Energiatalou-
21297: vaikuttaneet savukaasujen rikinpoisto, teollisuus- den lähtökohdissa on viime vuosina tapahtunut
21298: prosessien muutokset, polttoainevaihdokset ja monia merkittäviä muutoksia. Näistä oleellisimmat
21299: energiantuotannon rakenteen muutokset. Typen ovat energiamarkkinoiden vapautuminen kilpailul-
21300: oksidien päästöt ovat pienentyneet jonkin verran le. ED-jäsenyyden tuomat rajoitukset ja mahdolli-
21301: teollisuudessa ja energiantuotannossa vastaavana suudet, yleinen globalisoituminen ja ympäristövai-
21302: aikana, mutta lisääntyneet liikenteessä. Kokonai- kutusten merkityksen lisääntyminen entisestään-
21303: suutena typen oksidipäästöt ovat pysyneet ennal- kin.
21304: laan viime vuosikymmeninä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa lausunnos-
21305: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan Suo- saan, että energiantuotantoon ja -käyttöön liitty-
21306: men energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat vien hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on tär-
21307: kertomusvuonna yhteensä 61 milj. tn. Päästöt olivat keää pyrkiä korvaamaan fossiilisten polttoaineiden
21308: kohonneet yli 50 o/o vuodesta 1970. 1980-luvun käyttöä puuhun perustuvan energian käytöllä.
21309: alussa päästöt vähenivät selvästi kasvaneen ydin- Energiakäyttöön sopivaa puuta saadaan mm. nuo-
21310: voimatuotannon ja sähkön tuonnin vuoksi. Hiili- ren metsän kunnostushankkeiden yhteydessä.
21311: dioksidipäästöt olivat 53 milj. tn kansainvälisenä Hoitamalla nuoria metsiä pystytään niiden kasvu ja
21312: vertailuvuotena 1990. Suomi on ilmastosopimus- kasvuun liittyvä hiilidioksidin sitomiskyky pitä-
21313: neuvotteluissa jättänyt itselleen varauksen, että ver- mään voimakkaana. Myös nuoren metsän kunnos-
21314: tailuvuoden 1990 hiilidioksidipäästätasoon voi- tushankkeiden työllistävä vaikutus on suuri.
21315: daan tehdä ns. tuontisähkökorjaus. Jos oletetaan, Työministeriö katsoo, että mitään tuotantotapaa
21316: että kaikki v. 1990 tuotu sähkö olisi tuotettu Suo- ei tule sulkea pois energiantuotannon jatkovalmis-
21317: messa hiililauhdevoimaloissa, Suomen hiilidioksi- teluista ja että myös puu on sähköntuotannon
21318: dipäästöt fossiilisista pohtoaineista ja turpeesta oli- lisäämisessä mahdollinen energianlähde.
21319: sivat olleet v. 1990 yhteensä 64 milj. tn. Mikäli Ympäristöministeriö korostaa lausunnossaan,
21320: oletetaan energian kulutuksen kasvavan em. taval- että energiapolitiikalla ja sen keinovalikoimaHa
21321: la, fossiilisista polttoaineista ja turpeesta peräisin voidaan vaikuttaa energian kokonaiskulutukseen
21322: olevat hiilidioksidipäästöt olisivat v. 2010 yli 70 ja että energian kulutuksen kasvu on avainasemas-
21323: milj. tn eli 10 o/o korkeammat kuin vertailuvuonna, sa pohdittaessa ilmastokysymyksen ratkaisuvaihto-
21324: johon tehtiin em. tuontisähkökorjaus. ehtoja. Ministeriö toteaa, että nykymenolla hiili-
21325: Kauppa- ja teollisuusministeriö kat-;oo selvityk- dioksidipäästöt jatkavat tasaista kasvuaan, jolloin
21326: sessään, että mikäli Suomen kansantalous kasvaa ilmastosopimuksen tavoitetta päästöjen vakautta-
21327: 2-3 o/o vuodessa ja energian kulutus sen mukana, misesta vuoden 1990 tasolle ei voida saavuttaa.
21328: ei energian käytön tehostaminen näytä olevan Etsittäessä energiakysymykseen ympäristön kan-
21329: riittävä keino hiilidioksidipäästöjen kasvun hillitse- nalta kestäviä ratkaisuja on syytä pitää mielessä,
21330: miseen. Ratkaisevassa asemassa ovat energian tuo- ettei asioita voida tarkastella pelkästään hiilidioksi-
21331: tantotavat Mikäli oletetaan edelleen, ettei lisävesi- dipäästöjen perusteella. Energiantuotanto aiheut-
21332: voiman ja lisäydinvoiman rakentaminen tule ky- taa myös muita ympäristöongelmia, jotka tulee
21333: seeseen, voivat vain bioenergian kilpailukyvyn ottaa energiatalouden kehittämisessä huomioon.
21334: tuntuva parantaminen ja kaasun tuonnin ja käytön Imatran Voima Oy (IVO) toteaa selvityksessään,
21335: merkittävä lisääminen leikata oleellisesti ko. pääs- että avoimilla pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla
21336: töjä. Ministeriön mukaan näihinkin vaihtoehtoihin on erittäin tärkeää, että jokaisessa maassa voidaan
21337: sisältyy avoimia kysymyksiä ja ongelmia. Bioener- vapaasti valita sille maalle sopivimmat energian-
21338:
21339:
21340: 194
21341: tuotantomuodot Kun Suomessa vesivoiman tuo- koskettaa erityisen paljon Suomen energiantuotta-
21342: tantoa ei luonnollisista syistä voida lisätä kulutuk- jia ja käyttäjiä. Fossiilisia polttoaineita (ml. turve)
21343: sen kasvua vastaavasti, on pohjoismaisessa työn- käytetään Suomessa mm. kaukolämmön tuotan-
21344: jaossa Suomi se maa, jolle parhaiten sopii ydin-, nossa, teollisuuden lämmön ja höyryn tuotannossa,
21345: kaasu- ja hiilivoiman rakentaminen. Yhdistetyssä kotitalouksien ja kiinteistöjen öljylämmityksessä,
21346: lämmön ja sähkön tuotannossa Suomi on jo maail- liikenteessä ja työkoneissa sekä sähkön tuotannos-
21347: man kärjessä, joten sen lisääminen tapahtuu yhtiön sa. Sähkön tuotannon osuus Suomen hiilidioksidi-
21348: mukaan jatkossa pääasiassa Ruotsissa. IVO toteaa päästöistä oli yhtiön mukaan kertomusvuonna 18
21349: lisäksi, että ministeriön taholta on energiastrategian milj. tn eli vajaat 30% kokonaispäästöistä. Se saat-
21350: valmistelutyön yhteydessä usein todettu, että voi- taa tulevaisuudessa kasvaa riippuen uusien voima-
21351: malaitospäätökset tulevat markkinoilta. Yhtiön laitosten polttoainevaihtoehdoista. Yhtiössä on
21352: mukaan näin tuleekin menetellä, mutta valtiovallan seurattu huolestuneena kehitystä, jossa Suomen
21353: tulee osaltaan huolehtia sellaisten edellytysten luo- energiapolitiikan linjauksia on tehty ilmastopolitii-
21354: misesta, että markkinat voivat toimia. Kun voima- kan nimissä ympäristöhallinnon alaisuudessa, jossa
21355: laitokset rakennetaan 40-50 vuoden käyttöä var- energia-alan asiantuntemus on puutteellista. Poh-
21356: ten ja kun rakennusajatkin ovat 4-10 vuotta, jolan Voima Oy esittääkin, että ilmastopolitiikan
21357: edellyttää tämä pitkäjänteistä toimintaa. Yhtiön valmisteluvastuu kuuluisi valtionhallinnossa kaup-
21358: mukaan poukkoileva energiaverotus ei ole ollut pa- ja teollisuusministeriön energiaosastolle, jossa
21359: omiaan luomaan edellytyksiä voimalaitosten ra- on valtionhallinnon paras energia-alan asiantunte-
21360: kentamispäätöksille. mus. Yhtiö toteaa lisäksi, etteivät Suomen neuvot-
21361: Neste Oy katsoo lausunnossaan, että menossa telijat EU:ssa ole kyenneet riittävästi vakuuttamaan
21362: olevalle rakennemuutokselle on tyypillistä ener- muita jäsenmaita siitä, että Suomi on jo toteuttanut
21363: gian kulutuksen kasvun painottuminen sähkön suuren osan sellaisista toimista, joita muut vasta
21364: käyttöön. Kehitys sähkömarkkinoilla on johtamas- harkitsevat. Näin ollen Suomelle on yhtiön mukaan
21365: sa suurvoimaloiden tarpeen ja rakentamisedelly- hyväksytty aivan liian korkeat vaateet.
21366: tysten vähentymiseen. Muutaman sadan megawa- Vapo Oy toteaa lausunnossaan, että turpeen
21367: tin kokoluokka on investoijien kannalta mielen- osuus sähköntuotannon raakaenergialähteistä oli
21368: kiintoisempi kuin suurvoimalat. Maakaasun osalta kertomusvuonna 9 % ja turpeella tuotettiin sähköä
21369: yhtiö tuo esiin toimenpiteitä, jotka ovat vireillä 6,1 TWh. Yhtiön mukaan bioenergian kilpailuky-
21370: pohjoismaisen kaasuverkon ja Venäjä-Pohjois- kyä on kansantaloudellisistakin syistä hyvä paran-
21371: maat-Eurooppa -runkoputkiyhteyden aikaansaa- taa, mutta energiaturpeen ja -puun käytön lisäämi-
21372: miseksi. Yhtiön mukaan Suomessa on yhdistetyn sellä ei pystyttäne korvaamaan energian lisätarvet-
21373: sähkön ja lämmön tuotannon osalta pelkästään ta. Turpeella on yhtiön mukaan edelleenkin oma
21374: nykyisen maakaasuverkon piirissä rakentamispo- perusteltu paikkansa maamme lämmöntuotannos-
21375: tentiaalia arviolta 1 400 MW nettosähkötehon li- sa ja siihen liittyvässä sähköntuotannossa, sillä
21376: säystä vastaava määrä vuoteen 2010 mennessä. nykyisin turpeella tuotetaan neljännes Suomen
21377: Neste Oy toteaa, että ydinvoiman lisärakentamisen kaukolämmöstä.
21378: tulee olla jatkossa mukana perusenergian tuotanto- Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto toteaa
21379: vaihtoehtojen joukossa, mutta ydinvoimalla ei voi- lausunnossaan, että energiatalouden kehittämistä
21380: da pelkästään teknisistä syistä (käyttöhuiput) yksi- koskeva luku on linjauksiltaan teollisuuden näke-
21381: nään kattaa tulevien vuosien sähkön lisätarvetta. mysten mukainen.
21382: Tosiasiat huomioon ottaen optimaalinen tulos on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
21383: saavutettavissa vain ydinvoiman ja maakaasun jär- korostaa lausunnossaan, että mitään tuotantotapaa
21384: kevällä yhteiskäytöllä niin, että ydinvoimakapasi- ei jatkovalmistelujen osalta suljeta pois ja että ener-
21385: teetti vastaa todellista perusvoiman tarvetta ja että giantuotannossa turvataan riittävä omavaraisuus.
21386: muu sähkön ja lämmön tuotanto perustuu mahdol- Työllisyystilanteen parantamisen kannalta on tär-
21387: lisimman suurelta osin maakaasuun. keää, että perusteollisuuden energiatarpeen vaati-
21388: Pohjolan Voima Oy korostaa lausunnossaan mat investoinnit voidaan toteuttaa viivytyksittä.
21389: energian hinnannoususta aiheutuvia kielteisiä ker-
21390: rannaisvaikutuksia valtakunnan talouselämään. Valtion osuus energiapolitiikan valmistelussa
21391: Yhtiö toteaa, että fossiilisten polttoaineiden pala- Suomessa harjoitetun energiapolitiikan perusteita,
21392: misessa syntyvä hiilidioksidi on merkittävin ihmi- tavoitteita ja tarvittavia toimenpiteitä on viimeksi
21393: sen aiheuttama kasvihuonekaasu ilmastonmuutok- määritelty hallituksen energiapoliittisessa selon-
21394: sen kannalta ja että siksi ilmastomuutoksen torjunta teossa (1992) ja periaatepäätöksessä 0995) sekä
21395:
21396:
21397: 195
21398: elinkeinopoliittisessa selonteossa (1996). Elinkei- menpiteiden vaikutusta näihin po. vuoteen 2025
21399: nopoliittisessa selonteossa todetaan mm. seuraa- saakka.
21400: vaa:" Energiapolitiikan tehtävä on jatkossakin var- Hallitus antoi energiapoliittisen selonteon edus-
21401: mistaa kansainvälisesti kilpailukykyinen energian kunnalle 3.6.1997. Selonteko sisältää Suomen ener-
21402: hintataso Suomessa. Tähän tavoitteeseen pyritään giastrategian, jonka tarkastelujakso ulottuu 20-30
21403: välttämättämistä ympäristötavoitteista tinkimättä. vuoden päähän ja jonka tavoitteena on luoda
21404: Suomessa on osa energiantuotantovaihtoehdoista taloudellisia ohjauskeinoja ja markkinatalouden
21405: rajattu pois kotimaisin päätöksin. Suomen teolli- mekanismeja käyttäen talous- ja työllisyyspolitiikan
21406: suuden kohtuullisen kilpailukykyiseen energiaan tueksi olosuhteet, joissa energian saatavuus on
21407: perustuva kustannusetu saattaakin tulevaisuudessa turvattu, sen hinta on kilpailukykyinen ja syntyvät
21408: pienentyä, vaikka energiahinnan nousupaineita on ympäristöpäästöt Suomen kansainväliset sitou-
21409: myös kilpailijamaissa. Hallitus pyrkii välttämään mukset täyttäviä. Energiapolitiikan ohjauskeinot
21410: energiaverojen äkillisiä muutoksia, koska energian ovat tuet, verotus, normiohjaus ja energiapoliittis-
21411: hinnan ennakoitavuus helpottaa kansantalouden ten tavoitteiden aktiivinen edistäminen kansainvä-
21412: sopeutumista. Energiamarkkinoiden tehokkuutta lisissä yhteyksissä.
21413: lisätään kilpailua lisäämällä ja monopolitoimien Hallituksen ensisijainen tavoite on edistää säh-
21414: valvontaa tehostamalla. Tämän tarkoituksena on kömarkkinoiden kehittymistä ja luoda sähköntuot-
21415: osaltaan varmistaa, että Suomen energiajärjestelmä tajille sellainen toimintaympäristö, jossa uutta säh-
21416: on jatkossakin kansainvälisesti kilpailukykyinen." köntuotantokapasiteettia syntyy kysynnän mukaan
21417: Kertomusvuoden syyskuussa hallitus käynnisti ympäristön kannalta edullisella tavalla ja ener-
21418: pitkän aikavälin, vuoteen 2025 ulottuvan energia- gianhankinnan varmuusnäkökohdat huomioon ot-
21419: strategian valmistelun. Työn kuluessa on tavoittee- taen. Selonteon mukaan ydinenergian rakentamis-
21420: na määrittää ne reunaehdot, joihin energiastrategia mahdollisuutta ei suljeta pois tulevaisuuden vaihto-
21421: on sovitettava ja joihin alan yritykset, kuluttajat ja ehtojen joukosta. Hallituksen mukaan on valmis-
21422: muut toimijat voivat päätöksensä perustaa. Tarkoi- tauduttava siihen vaihtoehtoon, että ydinvoiman
21423: tuksena on edelleen määrittää ympäristöön, talou- lisärakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Hallitus
21424: teen, teollisuuden kilpailukykyyn, työllisyyteen ja pitää myös tärkeänä, että tähän liittyvät tiedolliset ja
21425: huoltovarmuuteen liittyvät tavoitteet siltä osin, taidolliset valmiudet säilyvät Suomessa. Energia-
21426: kuin ne liittyvät energiatalouteen. strategian lähtökohtana on, että sillä ei rajoiteta
21427: Energiastrategian valmistelun on toteuttanut talouden kehitystä, vaan tuetaan kilpailukykyisen
21428: kauppa- ja teollisuusministeriö, jossa on arvioitu eri tuotannon edellytyksiä ja taloudellisen kehityksen
21429: lähtöoletuksilla energian kulutusta, tuotantoa ja kautta työllisyyden hoitoa.
21430: hiilidioksidipäästöjä sekä energiapoliittisten toi-
21431:
21432:
21433:
21434:
21435: Valtiontilintarkastajat toteavat, että maamme energia- giaverotuksen yhdenmukaistaminen koko yhteisön
21436: politiikassa on tultu tilanteeseen, jossa käytettävissä alueella- saadaan toteutettua. Mikäli energiankulu-
21437: olevat energian lisätarpeen toteuttamismuodot ja hiili- tus toteutuu ennakoidulla tavalla, tulevat päästöt ylittä-
21438: dioksidipäästöihin liittyvät suunnitelmat ovat ajautu- mään ilman tiukkoja ja kansainvälisesti toteutettavia
21439: neet sovittamattomaan ristiriitaan. Ratkaisevaan ase- vero- ja muita toimia vertailuvuodentason merkittäväs-
21440: maan on noussut energian tuotantotapojen eri vaihto- ti. Tähänarvioon on päädytty olettaen, etteivät lisävesi-
21441: ehtojen käyttökelpoisuuden varmistaminen. YK:n il- voima ja lisäydinvoima tule ko. ajankohtaan mennessä
21442: mastonmuutossopimuksen (1992) ja siihen liittyvien kyseeseen ja ettei maakaasua ole käytettävissä hiilelle
21443: reunaehtojen mukaan Suomi on EU:n ympäristöneu- kilpailukykyisenä polttoaineena.
21444: vostossa maaliskuussa 1997 ilmoittanut alustavan, Valtiontilintarkastajat pitävät epäkohtana sitä, että
21445: suuntaa-antavan sitoutumisensa vähentää hiilidioksi- Suomen energiapolitiikan linjauksia on viime vuosina
21446: din, metaanin ja typpioksiduulin yhteenlaskettu ja pääs- tehty lähinnä ilmastopolitiikan nimissä ottamatta huo-
21447: töjä vertailuvuoden 1990tasolle vuoteen 2010 mennes- mioon riittävässä määrin energiatalouden tarpeita.
21448: sä. Ehtona on, että EU:n yhteisiä toimia- kuten ener- Edellä mainittuun ristiriitaan päätyminen on osoitus
21449:
21450:
21451: 196
21452: siitä, ettei energia-asioiden valmistelutyö kotimaassa Valtiontilintarkastajat korostavat sellaista maamme
21453: ja kansainvälisesti ole ollut riittävän tasapainoista. energiatalouden ja energiapolitiikan pitkän aikavälin
21454: Suomen hiilidioksidipäästöjen lähtötason määrittelys- kehittämislinjaa, jossa mitään tuotantotapaa ei suljeta
21455: sä on kyettävä laskemaan hyväksemme em. tuontisäh- jatkovalmistelujen ja energiayhtiöiden tulevien inves-
21456: kökorjaus ja tietyt energiainvestointimme ulkomaille. tointien ulkopuolelle ja jossa taloudellisuus, turvalli-
21457: Valtiontilintarkastajat katsovat, että kaikkiin ener- suus ja ympäristönäkökohdat saavat ansaitsemansa
21458: gian tuotantomuotoihin liittyy kielteisiä ympäristövai- painoarvon. Energiapolitiikan selkeyttäminen on em.
21459: kutuksia tai ainakin ympäristöuhkia. Sähköntuotannon syistä kiireellistä ja välttämätöntä, mutta erityisesti,
21460: lisääminen vuoteen 2010 mennessä nykyisestä 70 jotta perusteollisuuden tulevat investoinnit ja työllisyys
21461: TWh:sta vuodessa lähes 100 TWh:iin ei kuitenkaan voidaan turvata Suomessa. Mikäli työllisyystilanteen
21462: ydinvoimalla tuotettuna lisäisi lainkaan hiilidioksidi- merkittävään parantamiseen pyritään, tulee edellytyk-
21463: päästöjä. Sen sijaan maakaasulla tuotettuna tästä lisä- set tuleville energiainvestoinneille turvata kaikkien
21464: sähköstä aiheutuisi yli 10 milj. tn:n ja hiilellä yli 22 milj. tuotantotapojen osalta. Valtiontilintarkastajat katso-
21465: tn:n hiilidioksidipäästöjen lisäykset. Kokonaispäästöt vat, että hallituksen energiapoliittisessa selonteossa
21466: olisivat siten sähköntuotantoa näillä tuotantomuodoilla esitetty Suomen energiastrategia vastaa keskeisiltä
21467: tai niiden yhdistelmillä lisättäessä v. 2010 yhteensä osiltaan edellä todettuja kehittämistarpeita. Tärkeää
21468: 71-83 milj. tn, eli ne ylittäisivätvertailuvuoden päästöt on, että sillä ei rajoiteta talouden kehitystä vaan tue-
21469: ( 53 tai 64 milj. tn) merkittävästi. Ydinvoiman lisäraken- taan kilpailukykyisen tuotannon edellytyksiä ja talou-
21470: tamisella olisi mahdollista päästä vertailuvuoden pääs- dellisen kehityksen kautta työllisyyden hoitoa sekä yri-
21471: tömääriin. tystoiminnan tulevia investointeja Suomessa.
21472:
21473:
21474:
21475:
21476: Tukipolitiikan selkeyttäminen erityisrahoitus (vientitakuu ja takaukset) sisältää
21477: tukea. Yritykset saavat myös EU:n kautta tukea,
21478: Rahoitustuki tukimuodoittain ja tavoitealueittain mutta ne tuet eivät sisälly seuraaviin laskelmiin.
21479: Valtio myöntää talousarviossa rahoitustukea suo- Laskelmat perustuvat hallituksen kertomuksiin val-
21480: raan yrityksille sekä erityisluottolaitoksille (Suo- tiovarain hoidosta ja tilasta v. 1991-96.
21481: men Vientiluotto Oy, Kera Oy), rahastoille (SITRA, Seuraavasta asetelmasta käy selville valtion ra-
21482: Teollisen yhteistyön rahasto Oy) ja kehitysyhtiöille. hoitustuki jalostus- ja palveluelinkeinoille tuki-
21483: Lisäksi Valtiontakuukeskuksen kautta myönnetty muodoittain v.1991-96:
21484:
21485:
21486: 1991 1992 1993 1994 1995 1996
21487: Mmk
21488:
21489: Korkotuet 246 397 763 438 348 308
21490: Avustukset 2 927 3 257 3 506 3 275 3 286 2 562
21491: Lainatuki 260 158 111 187 164 113
21492: Osakepääomatuki 1 010 1 008 750 617 411 339
21493: Takuu- ja takaustuki 575 290 608 993 279 1 049
21494: Yhteensä 5 019 5 110 5 738 5 510 4 488 4371
21495:
21496:
21497:
21498: Valtion tukitoimilla on hyödyke- ja rahoitusmarkki- avulla voidaan lisäksi vaikuttaa talouden tulonja-
21499: noita täydentävä rooli. Tuen avulla pyritään luo- koon sekä käyttää niitä suhdannepolitiikan väli-
21500: maan toimintaedellytyksiä sellaisille yrityksille ja neenä.
21501: hankkeille, joita ei muuten toteutettaisi tai joiden Aluetuen tavoitteena on edistää kansantalouden
21502: toteuttaminen olisi muuten hyvin vaikeaa. Tukien alueellisesti tasapainoista kehitystä. Energiahuol-
21503:
21504:
21505: 197
21506: lon tuella tuetaan mm. kotimaisten energialähtei- tysten tuet koostuvat pääosin valtion yhtiöihinsä
21507: den käyttöä ja kehittämistä. Pk-yritysten tuki koh- tekemistä osakepääomasijoituksista. Viennin edis-
21508: distuu lähinnä rahoitusmarkkinoiden puutteiden täminen käsittää mm. yritysten vientivalmiuksien
21509: korjaamiseen. Sektorikohtaisella tuella pyritään kehittämisen ja kansainvälistymisen edistämisen.
21510: korvaamaan tiettyjen toimialojen tai sektoreiden Ympäristönsuojeluinvestointeja tukemalla voidaan
21511: toimintaedellytyksiä. Tähän tukeen kuuluu myös parantaa ympäristön tilaa ja lisätä tätä kautta kansa-
21512: vaikeuksissa olevien yritysten kriisiluonteinen tu- laisten hyvinvointia. Muita tukia ovat mm. joukko-
21513: keminen. Tutkimus- ja tuotekehitystuen tarkoituk- liikenteen kehittämistuet.
21514: sena on edistää tietopääoman leviämistä maassam- Seuraavasta asetelmasta käy selville valtion ra-
21515: me. Työllisyysperusteisilla tuilla pyritään työllisyys- hoitustuki jalostus- ja palveluelinkeinoihin tavoite-
21516: tilanteen parantamiseen. Yrityksille jaettava työllis- alueittain v. 1991-96:
21517: tämistuki on pääosin palkkaperusteista. Valtionyri-
21518:
21519:
21520: 1991 1992 1993 1994 1995 1996
21521: Mmk
21522:
21523: Aluetuki 1 005 925 1 064 1 244 1 222 858
21524: Energiahuolto 64 57 152 152 173 110
21525: Pk-tuki 47 121 397 228 66 78
21526: Sektorikohtainen tuki 1 077 733 503 719 405 -350
21527: Tutkimus ja tuotekehitys 480 508 739 621 839 748
21528: Työllisyystuki 746 1 168 1 003 861 827 677
21529: Valtionyritysten tuet 964 910 672 552 350 281
21530: Vienninedistäminen 496 521 1 066 1 045 484 1 869
21531: Ympäristönsuojelu 41 94 88 85 91 65
21532: Muut tuet 99 74 54 4 31 35
21533: Yhteensä 5 019 5 110 5 738 5 510 4 488 4 371
21534:
21535:
21536: Seuraavasta asetelmasta käy selville valtion rahoi-
21537: tustuki jalostus- ja palveluelinkeinoille hallinnon-
21538: aloittain v. 1991-96:
21539:
21540:
21541: 1991 1992 1993 1994 1995 1996
21542: Mmk
21543:
21544: Valtioneuvosto -3 -8 -6 -8 -14 -9
21545: Ulkoasia in ministeriö 42 50 40 35 34 32
21546: Oikeusministeriö 0 0 0 0 0 0
21547: Sisä asiainministeriö 0 0 0 0 0 0
21548: Puolustusministeriö 0 2 3 2 4 4
21549: Valtiovarainministeriö 197 199 221 177 173 60
21550: Opetusministeriö 196 162 131 171 296 357
21551: Maa- ja metsätalousministeriö 2 20 48 59 47 47
21552: Liikenneministeriö 955 882 477 609 470 362
21553: Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 991 2 691 3 830 3 709 2 861 3 150
21554: Sosiaali- ja terveysministeriö 0 0 0 0 0 0
21555: Työministeriö 592 1 050 916 690 530 320
21556: Ympäristöministeriö 47 62 77 67 86 49
21557: Yhteensä 5 019 5 110 5 738 5 510 4 488 4 371
21558:
21559:
21560:
21561:
21562: 198
21563: Työllisyysvaikutukset rasitusta. Koska työttömyys on rakenteellista, on
21564: Kansallisen teollisuuspolitiikan alueellisesta merki- tuettava rakennemuutosta. Työllistämisen kannalta
21565: tyksestä kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että on kyettävä innavoimaan ja sopeutumaan sekä
21566: alueellisten tavoiteohjelmien puitteissa sekä kan- kohdentamaan voimavaroja yrityksen kasvuun ja
21567: sallisen että ED-rahoituksen yhteensovituksella on markkinoiden tehokkuuteen. Muu kuin innovaa-
21568: ministeriön hallinnonalalla vaikutettu yli 3 100 uu- tiotuki on omiaan jarruttamaan tuotantorakentei-
21569: den työpaikan syntymiseen kertomusvuoden aika- den kehittymistä.
21570: na. Pelkästään kansallisella rahoituksella arvioi-
21571: daan yritystukilain mukaisissa hankkeissa syntyvän Ministeriöiden tukitoimien selkeyttäminen
21572: yli 800 uutta työpaikkaa. Nykyisen hallituksen ohjelmassa todetaan yritystu-
21573: Työministeriö toteaa lausunnossaan, että palk- kien osalta seuraavaa: "Yritystukijärjestelmää sel-
21574: kaperusteisella työllistämistuella (pl. starttituki) keytetään ja tuen vastikkeellisuutta lisätään. Kilpai-
21575: työllistettiin yrityssektorilla keskimäärin 8 000 hen- lua vääristävät ja päällekkäiset tuet poistetaan.
21576: kilöä. Työministeriö ei kuitenkaan laske näitä tukia Selvitetään valtion yritysrahoitusmuodot ja -organi-
21577: kuuluviksi yritystukiin. Työllistämistukea yrityksen saatioiden työnjako. Päällekkäisyydet poistetaan ja
21578: aloittamiseen eli starttirahaa sai 5 830 henkilöä. kehitetään tehokas rahoitusjärjestelmä kattamaan
21579: Työllisyysvaikutus oli keskimäärin 2 550 henkilöä. yrityssektorin erityisrahoitustarpeet Euroopan
21580: Työllisyysperusteisilla investointiavustuksilla saa- unionin oloissa. Teollisuus- ja palvelualojen tukien
21581: tiin yli 300 uutta työpaikkaa. Vuoden 1997 budjetin yhteensovittaminen järjestetään kauppa- ja teolli-
21582: momenttiperustelujen mukaan yrityksille ei enää suusministeriön alaisuuteen."
21583: voida myöntää avustuksia. Työllisyyspoliittisella Kertomusvuoden lopussa annettiin eduskunnal-
21584: rakennetuella aikaansaatujen uusien työpaikkojen le hallituksen esitys (HE 252/1996) laiksi yritystuen
21585: määrästä ei ole tietoa. yleisistä ehdoista. Esityksessä kiinnitetään huomio-
21586: Liikenneministeriö toteaa lausunnossaan neu- ta yritystuen yhtenäisiin periaatteisiin, tukiohjel-
21587: votelleensa kauppa- ja teollisuusministeriön kans- mien määräaikaisuuteen, velvoitteeseen selvittää
21588: sa yritystuista, jolloin sovittiin siitä, ettei liikennemi- tuen vaikuttavuus sekä tukien valvontaan ja tarkas-
21589: nisteriön hallinnonalalta ole tarvetta siirtää mitään tukseen. Yritystukien yhteensovittamiseksi ehdote-
21590: tukia kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- taan yritystukineuvottelukuntaa kauppa- ja teolli-
21591: alalle. Liikenneministeriön hallinnonalalla olevat suusministeriön yhteyteen.
21592: elinkeinotuet ovat vähäisiä ja lähinnä merenkul- Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoituksena
21593: kuun liittyviä tukia. Niiden lisäksi ministeriö käytti on selkeyttää valtion teollisuuspoliittista roolia ja
21594: kertomusvuonna 480 Mmk joukkoliikenteen palve- tehtäviä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristös-
21595: lujen ylläpitoon. Merenkulkutukien työllisyysvai- sä. Kertomusvuonna julkaistiin mm. ministeriössä
21596: kutukset olivat 500 henkilötyövuotta ja muiden laadittu teollisuuspoliittinen visio ja raportti Parem-
21597: tukien 1 900. paan palveluyhteiskuntaan sekä annettiin edus-
21598: Valtiovarainministeriön lausunnossa todetaan kunnalle hallituksen elinkeinopoliittinen selonte-
21599: yritystukea myönnetyn vain SITRA:n toiminnan ko, joka perustui em. julkaisujen ohella myös
21600: tukemiseen 20 Mmk, jonka työllisyysvaikutus oli 60 hallituksen valtionyhtiöiden myynnistä saatavien
21601: henkilötyövuotta tulojen käyttöä, pk-yrityspolitiikkaa ja energiapoli-
21602: Maa- ja metsätalousministeriön lausunnossa to- tiikkaa koskeviin linjauksiin, periaatepäätöksiin ja
21603: detaan, että avustukset yhdyskuntien vesihuolto- kannanottoihin. Näiden avainalueiden lisäksi halli-
21604: toimenpiteisiin ja vesihuoltolaitteiden rakentami- tus linjasi elinkeinopolitiikkaa mm. EMU:n, Suo-
21605: sen korkotuki eivät ole yritys tukia, sillä niitä myön- men lähialueiden, valtiontukien, veropolitiikan,
21606: netään pääasiassa kunnille ja kuntayhtymille. Mi- pk-yritysten ja maa- ja metsätalouden osalta.
21607: nisteriö katsoo, että Valtion taloudellisen tutkimus- Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan yritys-
21608: keskuksen tulisi yhdessä ministeriöiden kanssa tukipolitiikan uudistamisen keskeisiä suuntaviivoja
21609: määritellä po. tilastojen sisältö nykyistä yksityis- ovat seuraavat: tutkimus- ja kehittämistuen painot-
21610: kohtaisemmin, jotta niihin ei enää sisältyisi tämän- taminen ja kehittäminen, pk-yritysten tuen suun-
21611: kaltaisia virheellisyyksiä. taaminen ensi sijassa aineettomaan kehittämiseen,
21612: Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvi- pääomasijoittamisen ja muun markkinaehtoisen
21613: tyksen mukaan yritystukien työllisyysvaikutukset yritysrahoituksen edistäminen tukien vaihtoehto-
21614: ovat enimmäkseen tilapäisiä, tuella aikaansaatujen na, siirtyminen suorista avustuksista palautuviin
21615: työpaikkojen kustannukset ovat korkeita ja tukeen tukimuotoihin kuten takauksiin ja lainoihin sekä
21616: käytetty raha on pois muualta lisäten samalla vero- ministeriön hallinnonalan suorien tukien kokoami-
21617:
21618:
21619: 199
21620: nen yhteen muuttamalla tarpeen mukaan lainsää- neina rahoitustukilukuina jalostus- ja palveluelin-
21621: däntöä sekä tuen hallinnointia. keinoille. Suunta yritystuissa on siten ollut aleneva.
21622: Kilpailuvirasto katsoo lausunnossaan kohdan- Kansainvälisesti tarkastellen Suomi kuuluu niihin
21623: neensa jokapäiväisessä työssään julkisen tuen ai- harvoihin maihin, jotka ovat leikanneet yritystu-
21624: heuttamat kilpailuongelmat monimuotoisina. Yri- kiaan runsaasti. Teollisuuden ja Työnantajain Kes-
21625: tykselle myönnetty julkinen tuki aiheuttaa viraston kusliitto on useissa yhteyksissä edellyttänyt kilpai-
21626: mukaan kyseisen toimialan yritystoimintaan usein lua vinouttavien ja työmarkkinoita vääristävien
21627: mm. sellaisia seurannaisvaikutuksia, että yhtä teho- elinkeinotukien karsintaa. Perinteisesti teollisuu-
21628: kas tai tehokkaampi yritys, joka ei tukea saa, den osuus valtion elinkeinotoiminnalle suuntaa-
21629: sulkeutuu pois markkinoilta tai tuen mahdollista- massa rahoitustuessa on ollut vähäinen, vain alle
21630: ma alihinnoittelu muutoin heikentää kilpailijan viidenneksen luokkaa. Keskusliiton mielestä tukia
21631: asemaa. on tulevaisuudessa suunnattava ensisijaisesti yri-
21632: Kilpailuviraston mielestä yritysten välistä kilpai- tysten kehittämiseen siten, että syntyy uusia yrityk-
21633: lutilannetta tarkasteltaessa joudutaan arvioimaan siä, tuotteita ja vientiä. Tällöin merkityksellisiä ovat
21634: yritysten markkinaosuuksien lisäksi sitä, miten ennen kaikkea tutkimukseen ja tuotekehitykseen,
21635: markkinaosuus on suojattu kilpailulta. Yrityksiä vienninedistämiseen ja pkt-yritysten toimintamah-
21636: voidaan suojata keinotekoisesti tekemällä kilpailun dollisuuksien parantamiseen suunnattavat tukitoi-
21637: kannalta katsoen epäonnistuneita tukipäätöksiä, met sekä pääomamarkkinoiden kehittäminen, ku-
21638: joissa painotetaan perusteettomasti esim. työlli- ten kauppa- ja teollisuusministeriö on yritystukipo-
21639: syys- tai aluepoliittisia kriteereitä ja unohdetaan litiikan uudistamista linjannut.
21640: tuen kilpailua vääristävät vaikutukset. Kilpailun Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
21641: vääristyminen voi tällöin tehdä tyhjäksi myös ta- katsoo lausunnossaan, että tukipolitiikan painopis-
21642: voitteiden saavuttamisen. Kilpailuviraston käsityk- tettä on siirrettävä yritysten suorasta tukemisesta
21643: sen mukaan näin on monen tukipäätöksen kohdal- lähinnä yritysten toimintaedellytysten edistämi-
21644: la aiemmin tapahtunut. Yritystukien aiheuttamien seen. Kiinteiden investointien tukemisesta tulee
21645: kilpailuongelmien poistaminen, jota toimenpide- asteittain luopua. Tuki tulee kohdentaa ennen
21646: pyyntöjen esittäjät useimmiten kilpailuvirastolta kaikkea tutkimus- ja kehitystoiminnan, koulutuk-
21647: vaativat, on lähes aina vaikeaa tai mahdotonta sen ja osaamisen edistämiseen sekä yleensä ns.
21648: kilpailunrajoituksista annetun lain (480/92) nojalla. aineenomiin investointeihin ja inhimillisten voima-
21649: Tärkeää olisikin vaikuttaa tukea jakavien viran- varojen kehittämiseen. Avustus muotoisesta ja vas-
21650: omaisten tapaan ottaa kilpailunäkökohdat huo- tikkeettomasta tuesta tulee siirtyä vastikkeelliseen
21651: mioon. Kilpailuvirasto ei ole tukiviranomainen, ja palautuvaan tukeen, avustuksista lainoihin ja
21652: mutta virasto on havainnut, että tukien tehokkuus- takauksiin sekä riskirahoitus- ja vakuustuotteiden
21653: tavoitteet varmistavien kilpailuvaikutusten arvioin- kehittämiseen ja tarjoamiseen erityisesti pk-sekto-
21654: ti on tukipäätöksiä tehtäessä ollut puutteellista. rin tarpeet huomioon ottaen. Tuki en havaittavuutta
21655: Tukiviranomaisten säädöksiä olisi Kilpailuviraston Cläpinäkyvyyttä) tulee lisätä järjestelmää voimak-
21656: käsityksen mukaan muutettava niin, että kilpailu- kaasti selkeyttämällä ja hallinnointia tehostamalla.
21657: vaikutusten arviointi saisi aiempaa keskeisemmän Tukien taloudellisten vaikutusten arviointia tulee
21658: aseman tukiviranomaisten säädöksissä ja ohjeissa. tehostaa. Tämä koskee tukien vaikutuksia erityises-
21659: Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto toteaa ti taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, kilpailu-
21660: lausunnossaan, että hallituksen heti hallituskauden oloihin ja aluekehitykseen sekä julkiseen talou-
21661: alkuvaiheessa tekemät valtiontukien leikkaukset teen.
21662: tulevat näkymään kertomusvuoden osalta alentu-
21663:
21664:
21665:
21666:
21667: Valtiontilintarkastajat kiirehtivät jalostus- ja palvelu- myöntämistahojen vuoksi. Vakavasti otettava uudis-
21668: elinkeinojen rahoitustukien selkeyttämistä. Nykyisin tusvaihtoehto on yritystukien yhteensovittaminen ja
21669: näitä tukia jaetaan usean ministeriön toimesta, minkä kokoaminen kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
21670: vuoksi mahdollisuus päällekkäistukien myöntämiseen nonalalle.
21671: on jatkuvasti olemassa. Samoin on ilmeistä, että kilpai- Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että eri hallin-
21672: lutilanne samalla alalla toimivien yritysten kesken voi nonaloilla jatketaan selvitystyötä rahoitustukien mer-
21673: vääristyä tukitoimien monilukuisuuden ja useiden kittäväksi selkeyttämiseksi nykyisestään. Tämä on tär-
21674:
21675:
21676: 200
21677: keää ja kiireellistä siitäkin syystä, että työvoima- ja Rahoitustukien asteittaisen vähentämisen ja mah-
21678: elinkeinokeskukset ovat aloittaneet toimintansa vuo- dollisen lopettamisen osalta valtiontilintarkastajat viit-
21679: den 1997 aikana. Joka tapauksessa on välttämätöntä taavat muun ohella erityisesti kauppa- ja teollisuusmi-
21680: päästä mitä pikimmin sellaiseen yhteensovittavaan nisteriön em. selvitykseen, jossa mm. todetaan, että
21681: menettelyyn, jossa yritystukien päällekkäisyyksiä voi- yritystukien työllisyysvaikutukset ovat enimmäkseen
21682: daan vähentää. lukien selkeyttämisessä on kyettävä tilapäisiä, tuella aikaansaatujen työpaikkojen kustan-
21683: kiinnittämään huomiota hajanaisen tukijärjestelmän ja nukset ovat korkeita ja tukeen käytetty raha on pois
21684: osin ristiriitaisen välineistön ohella erityisesti rahoitus- muualta lisäten samalla verorasitusta ja että muu kuin
21685: tukien hakijaan ja saajaan, joiden asema on monessa innovaatiotuki on omiaan jarruttamaan tuotantoraken-
21686: suhteessa ongelmallinen. teiden kehitystä sekä vääristämään kilpailua.
21687:
21688:
21689:
21690:
21691: Elintarvikevalvonnan kehittäminen Elintarvikevalvontaan liittyvien tehtävien hajaut-
21692: taminen usealle ministeriölle ja keskusvirastolle
21693: Elintarvikevalvonnan muutostarpeita on kertomus- vaikeuttaa tuloksellista valvontaa. Valtion elintarvi-
21694: vuonna selvitelty useallakin taholla, mm. maa- ja kevalvonnan ohjaukseen liittyvät useat puutteet ja
21695: metsätalousministeriön työryhmässä. Myös Val- ongelmat puoltaisivat tarkastusviraston mukaan
21696: tiontalouden tarkastusvirasto on kertomusvuonna Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elintarvike-
21697: suorittanut elintarvikevalvontaa koskeneen tarkas- laitoksen valvonnan johtotehtävien yhdistämisen
21698: tuksen. Perusteellinen tarkastuskertomus asiasta selvittämistä. Ilmenneet ongelmat hallinnonalojen
21699: valmistui 24.1.1997. Kertomuksessa käsitellään rajat ylittävässä yhteistyössä sekä normivalmistelun
21700: uutta elintarvikelainsäädäntöä, valvontaorganisaa- siirtyminen enenevässä määrin Euroopan unionin
21701: tiota ja ohjauksen toimivuutta, kunnallista elintarvi- toimielimille puoltaisivat myös eri ministeriöiden
21702: kevalvontaa, valvonnan kustannuksia sekä valvon- elintarvikevalvontaan liittyvien tehtävien uudel-
21703: nan tasoa ja tuloksellisuutta. leenarvioimista.
21704: Tarkastuskertomuksen mukaan valtion elintar- Suomessa elintarvikevalvonta kuuluu neljän mi-
21705: vikevalvonnan brunokustannukset olivat v. 1995 nisteriön toimialaan. Kansallisen lainsäädännön
21706: yhteensä 79 Mmk ja nettokustannukset 48 Mmk. valmistelusta ja normien annosta sekä säädösten
21707: Valtion ulkopuolisten tahojen elintarvikevalvon- harmonisoinnista EU:n säädösten mukaisiksi vas-
21708: nan brunokustannukset olivat puolestaan arviolta taavat omilla toimialoillaan kauppa- ja teollisuus-
21709: 97 Mmk, mutta nettokustannuksista ei ole tietoa. ministeriö (Elintarvikevirasto), maa- ja metsätalous-
21710: Kuntien maksupalvelutoiminta on siltä osin hyvin ministeriö (Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos) sekä
21711: vaihtelevaa. Kohdekuntien osalta tarkastusvirasto sosiaali- ja terveysministeriö. Valtiovarainministe-
21712: päättelee, että valvontamaksujen kokonaismäärä riön hallinnonalaan kuuluva Tullilaboratorio val-
21713: on alhainen. Kuntatasolla arviolta 1 100 henkilöä voo omalta osaltaan maahantuotuja elintarvikkeita.
21714: valvoo yhteensä 65 000 kohdetta. Valvonnan mer- Kauppa- ja teollisuusministeriössä elintarvike-
21715: kitystä korostaa se, että pelkästään ruokamyrkytyk- valvonta nähdään keskeiseksi osaksi kuluttajan-
21716: sistä aiheutuu Suomessa vuosittain arviolta 500 suojaa, jota koskevat viranomaistehtävät muutoin-
21717: Mmk:n kustannukset. Lisääntyneiden allergioiden kin on keskitetty ao. ministeriölle. Koska elintarvi-
21718: ja astmojen yhteys elintarvikkeiden haitallisiin ai- kevalvonnassa joudutaan puuttumaan teollisuuden
21719: neisiin sekä elintarviketeknologian nopeaan kehit- ja kaupan toimintoihin, ministeriö katsoo näiden
21720: tymiseen ovat ilmeisiä. Ruotsissa tutkituista astma- asioiden kuuluvan kiinteästi sen toimialaan osana
21721: ja nuhapotilaista joka viides reagoi elintarvikevärei- elinkeinoelämän toimintojen sääntelyä, säännös-
21722: hin ja säilöntäaineisiin. Allergisten sairauksien hoi- ten noudattamisen valvontaa ja toimintaedellytys-
21723: toon käytetään Suomessa erään arvion mukaan ten edistämistä. Normivalmistelussa tulisi säilyttää
21724: jopa 20 mrd. mk vuodessa. Tämä vastaa 3--4% nykyinen työnjako maa- ja metsätalousministeriön
21725: vuotuisesta bruttokansantuotteesta eli kansantuot- kanssa. Sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriön
21726: teen nykyistä vuosikasvua. vastuulla olevien norminantotehtävien siirtämistä
21727:
21728:
21729:
21730: 201
21731: kauppa- ja teollisuusministeriölle tulisi ministeriön pa-ja teollisuusministeriö näkee elintarvikevalvon-
21732: mukaan harkita rationalisointihyödyn vuoksi. nan selkeästi osaksi kuluttajan suojelua, ja nämä
21733: Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa lausun- tehtävät kuuluvat muutenkin ko. ministeriölle.
21734: nossaan, että elintarvikevalvonnan hajanaisuudesta Tämä ajattelu vastaa myös EU:ssa vireillä olevia
21735: puhuttaessa on selkeästi erotettava nom1inanto ja organisaatiomuutoksia. Ministeriö katsoo, että sille
21736: valvonta. EU:n sisämarkkinoiden tuomat vaatimuk- nykyisin kuuluvien jakelua ja kauppaa koskevien
21737: set vaivonnalle ja säädösvalmistelulle edellyttävät elintarvikemääräysten (iisäaine-, vierasaine-, mer-
21738: uusia toimintatapoja ja selkeää organisaatiota. kintä- ym. määräysten vaatimukset) säädösvalmis-
21739: Muun muassa tuontivalvonnan järjestäminen keski- telu tulee jatkossakin säilyttää kauppa- ja teolli-
21740: tetysti ennen ED-jäsenyyttä oli kustannustehokasta, suusministeriön hallinnonalalla.
21741: mutta ei ole enää entiseen tapaan mahdollista Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan elintarvi-
21742: sisämarkkinoilla. Ministeriö katsoo, että elintarvike- kevalvonta on puolestaan keskeinen osa ympäris-
21743: valvonnan organisoinnin lähtökohtana tulisi olla töterveydenhuoltoa ja elintarvikelain mukaiset teh-
21744: valtioneuvoston periaatepäätös norminannon ja tävät, ml. Elintarvikevirasto, tulisi monesta eri syys-
21745: valvonnan erottamisesta. Valvonnan apuna käytet- tä siirtää kauppa- ja teollisuusministeriöitä sosiaali-
21746: tävän testauksen tulee täyttää avoimuuden, päte- ja terveysministeriölle. Ministeriö on kiinnittänyt
21747: vyyden ja riippumattomuuden periaatteet. Elintarvi- huomiota siihen, että valvonnan ensisijaisena ta-
21748: kevalvonnan johdon tehostamiseksi sekä ristikkäis- voitteena on ihmisen terveyden suojelu ja että
21749: ten ohjeiden tai kunnille annettavien yhtäaikaisten ministeriön vastuulla on väestön terveydentilan
21750: projektitehtävien välttämiseksi tulisi keskushallin- ylläpito ja parantaminen. Ministeriön mukaan olisi
21751: toviranomaisten (Elintarvikevirasto ja Eläinlääkintä- luontevaa, että elintarvikelain mukainen normi-
21752: ja elintarvikelaitos) yhdistäminen selvittää. Lausun- nanto ja valvonnan johto olisi terveysasioista vas-
21753: non mukaan yhteisötasolla on kehitetty nopea taavalla ministeriöllä.
21754: hälytysjärjestelmä, jolla informoidaan jäsenmaita Ministeriö huomauttaa, että kaikki elintarvike-
21755: merkkinoilla liikkuvista, kuluttajille vaarallisista valvontaa säätelevät lakimme (terveydensuojelula-
21756: elintarvike-eristä. Sisämarkkinakau panviikastuessa ki 763/94, elintarvikelaki 361/95 ja laki eläimistä
21757: hälytysjärjestelmän kehittäminen sekä yhteisötasol- saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta
21758: la että kotimaassa on kiireellinen tehtävä. Vastuu 1195/96) nostavat ihmisten terveyden suojelun
21759: markkinoilla olevien vaarallisten elintarvikkeiden keskeiseksi tavoitteeksi. Elintarvikkeiden ravitse-
21760: poistamisesta olisi selkeää, mikäli elintarvikeval- muksellinen laatu on keskeinen kansanterveydelli-
21761: vonnan johtaminen olisi nykyistä paremmin keski- nen tekijä. Lainsäädännölliset keinot puuttua elin-
21762: tetty. Viranomaistoimintojen erottamisen yhteydes- tarvikkeiden ravitsemukselliseen laatuun ovat lä-
21763: sä tulisi harkita johtavien tutkimuslaitostenkin yh- hinnä elintarvikelaissa. Siksi lain toimeenpanon
21764: distämistä tai työnjakoa .Johtavien tutkimuslaitosten siirtäminen terveysasioista vastaavalle ministeriölle
21765: kansainvälisesti korkea taso sekä valmiudet ohjata tehostaisi kansanterveyden edistämistä.
21766: muita laboratorioita tulisi myös varmistaa. Väestön terveyden edistäminen on keskeisellä
21767: Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä uuden sijalla myös elintarvikkeita koskevan yhteisölain-
21768: toksikologisen tiedon perusteella tehtävä nor- säädännön valmistelussa ja toimeenpanossa. Va-
21769: minanto edellyttää kartoittavia tutkimuksia koti- kavat puutteet ns. hullun lehmän tautiin liittyvissä
21770: maan tilanteesta. Tämä nykyisinkin keskushallinto- toimissa ovatkin aiheuttaneet uudelleenjärjestelyjä
21771: viranomaiselle kuuluva tehtävä on viimeaikaisessa EY:n komissiossa. Järjestelyjen tavoitteena on li-
21772: keskustelussa jäänyt vähälle huomiolle. Elintarvik- sätä terveysnäkökulman esilletuloa sekä teolli-
21773: keiden turvallisuusarviointi ei ole poliittinen kysy- suus- että maatalouspääosaston asioiden valmiste-
21774: mys. Tästä syystä elintarvikkeiden turvallisuuteen lussa ja toimeenpanossa. Teollisuusdirektoraatin
21775: liittyvän kansainvälisen tiedon seuranta voitaisiin valmistelema lainsäädäntö jakautuu Suomessa
21776: nykyistä selkeämmin antaa keskushallinnon ja joh- usean ministeriön vastuulle. Ministeriöiden toimi-
21777: tavien tutkimuslaitosten tehtäväksi. Norminannos- valtajaon lähtökohtana Suomessa ei voida pitää
21778: sa tulisi säilyttää nykyinen työnjako kauppa- ja komission pääosastojakoa vaan sitä, mikä on
21779: teollisuusministeriön ja maa- ja metsätalousminis- kulloinkin käsiteltävänä olevan asian luonne tai
21780: teriön kesken. Kummallakin mainitulla hallinnon- tarkoitus. Näin ollen yhteisön sisämarkkinakaup-
21781: alalla on omat laajat ja selkeät norminantotehtävän- paan liittyvä elintarvikelainsäädännön kokoami-
21782: sä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle nen sosiaali- ja terveysministeriöön vam1istaisi
21783: kuuluvat vähäiset norminantotehtävät tulisi liittää kuluttajien terveydensuojelun huomioon ottami-
21784: jomman kumman em. ministeriön tehtäviin. Kaup- sen po. lainsäädännössä.
21785:
21786:
21787: 202
21788: Elintarvikevalvonnan painopisteen osalta so- joutuisi kaksinkertaisen (raja- sekä markkina)val-
21789: siaali- ja terveysministeriö huomauttaa, että ED- vonnan kohteeksi. Ministeriön asettama työryhmä
21790: jäsenyyden jälkeenkin tuonnin osuus elintarvikkei- ehdotrikin v. 1995, että säännöksiä selvennettäisiin
21791: den kulutuksestamme on vain 5-10%. Siten ku- siten, ettei tullilaitoksella (Tullilaboratoriolla) olisi
21792: luttajien turvallisuuden kannalta on kotimaisen val- toimivaltaa sisämarkkinakaupassa. Kauppa- ja teol-
21793: vonnan toteutuminen ratkaisevaa. Päävastuu val- lisuusministeriö laati asiasta tämän mukaisen halli-
21794: vonnasta on kunnilla, joissa elintarvikevalvonta tuksen esityksen elintarvikelain (sekä tuoteturvalli-
21795: toimii osana ympäristöterveydenhuoltoa. Kuntien suuslain) muuttamiseksi. Asia ei kuitenkaan ole
21796: ohjauksesta vastaavat lääninhallitusten sosiaali- ja edennyt valtioneuvostossa. Muodollisesti puhtain-
21797: terveysosastot Elintarvikevalvonnan johtotehtä- ta olisi, että kaikkia yhteisössä tuotettuja elintarvik-
21798: vien keskittäminen edellä ehdotetulla tavalla sel- keita valvottaisiin täysin saman järjestelmän mu-
21799: keyttäisi käytännön valvontatyön ohjausta huomat- kaan. Tullilaboratorio on kuitenkin maamme eturi-
21800: tavasti siten, että maa- ja metsätalousministeriö vin laitoksia tällä alalla, eikä sen mahdollisuuksia
21801: vastaisi eläinlääkintähuollosta ja siihen liittyvästä ole tarkoituksenmukaista jättää käyttämättä hyväk-
21802: valvonnasta ja sosiaali- ja terveysministeriö muun si. Tullilaitos tarvitsee myös edelleen laboratorio-
21803: ympäristöterveydenhuollon valvonnasta. Ministe- toimintoja tulli- ja valmisteverotuksessaan. Kaup-
21804: riö toteaa, että kuntatason valvontatyötä edusta- pa- ja teollisuusministeriö ja Elintarvikevirasto
21805: vien järjestöjen viimeaikaiset kannanotot ovat ovatkin päässeet sopimukseen tullilaitoksen Tulli-
21806: myös tukeneet ehdotettua järjestelyä. laboratorion kanssa viimeksimainitulle toimeksian-
21807: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan eläimis- toina annettavista elintarvikkeiden tutkimistehtä-
21808: tä saatavien elintarvikkeiden valvonta on puoles- vistä. Näin markkinavalvontatoimenpiteet voidaan
21809: taan tiiviissä yhteydessä eläintautien vastustami- koordinoida.
21810: seen ja tuotantotilan eläimistä saatavien elintarvik- Elintarvikevirasto puoltaa lausunnossaan sekä
21811: keiden alkutuotannon valvontaan eläinsuojelu hallinnon selvittämistä että omavalvonnan kehittä-
21812: mukaan lukien. Näitä kolmea ei voi erottaa toisis- miseen liittyviä toimenpiteitä. Erityisesti Elintarvi-
21813: taan ilman, että valvonta ja sitä kautta vammus keviraston sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok-
21814: elintarvikkeiden turvallisuudesta heikkenee. Se, sen valvonnan johtotehtävien yhdistämisen selvit-
21815: että eläintaudit voivat levitä elintarvikkeiden väli- täminen näyttää perustellulta. Kahden viranomai-
21816: tyksellä maasta toiseen ja että useat näistä taudeista sen vuoksi valvonnan ohjauksesta puuttuu koko-
21817: voivat tarttua myös ihmiseen, sitoo tuotantoeläin- naisnäkemys ja -vastuu, toiminnassa on päällekkäi-
21818: ten ja niistä saatavien tuotteiden valvonnan tiukasti syyttä sekä resurssien epätarkoituksenmukaista
21819: yhteen. Ministeriö katsoo, että Suomen elintarvike- käyttöä. Omavalvonnan järjestelmällinen kehittä-
21820: valvonnan kansallinen organisaatiorakenne vastaa minen on ollut Elintarvikeviraston työohjelmassa jo
21821: Euroopan unionin vastaavaa rakennetta ja on siten useita vuosia. Viraston koulutus-, julkaisu- ja tutki-
21822: erittäin toimiva ratkaisu. Ministeriö epäilee, onko mustoiminnalla on edistetty omavalvonnan leviä-
21823: tarkoituksenmukaista siirtää elintarvikkeiden tur- mistä niin, että tällä hetkellä jo suurin osa markki-
21824: vallisuutta koskevia asioita kauppa- ja teollisuusmi- noitavista elintarvikkeista volyymin mukaan arvioi-
21825: nisteriöön, jonka tehtävänä on edistää kauppaa ja tuna on omavalvonnan piirissä, vaikka toimipai-
21826: elintarviketeollisuutta. Ministeriön mukaan kulut- koittain arvioituna vain noin puolella on toimiva
21827: tajan vaatimukset elintarvikkeiden laadusta ja tur- omavalvontajärjestelmä. Puutteita esiintyy lähinnä
21828: vallisuudesta toteutuisivat parhaiten maa-ja metsä- pienimmissä toimipaikoissa kuten kioskeissa. Vi-
21829: talousministeriön valvonnassa. raston tarkoituksena on jatkaa omavalvonnan edis-
21830: Valtiovarainministeriön lausunnossa todetaan, tämistä edelleen samalla, kun syvennetään omaval-
21831: että ministeriön alainen tullilaitos osallistuu lähinnä vonnassa pitemmälle ehtineiden yritysten toimin-
21832: kolmansista maista tuotujen elintarvikkeiden val- toja.
21833: vontaan. Tullilaitosten roolista valvonnassa on sää- Elintarvikeviraston mukaan ED-jäsenyyden to-
21834: detty myös EY:n lainsäädännössä. Elintarvikelain teuduttua sisämarkkinoiden elintarvikkeiden val-
21835: mukaan tullilaitos valvoo kuitenkin kaikkea elin- vonnan järjestäminen on osoittautunut odotettua
21836: tarvikkeiden maahan tuontia. Eduskunnan hallin- vaikeammaksi. Tullilaitos on ollut haluton luopu-
21837: tovaliokunta arvosteli lain 12 §:n sanamuotoa epä- maan oma-aloitteisesta valvonnastaan, mikä on
21838: selväksi ja suositti tulkintaa, että maahantuonnilla aiheuttanut epätietoisuutta valvontavastuun jakau-
21839: ymmärrettäisiin tässä vain tuontia yhteisön ulko- tumisesta tullin ja kuntien kesken. Kuitenkin asia
21840: puolelta. Toisista jäsenmaista tuonnin tulisi näin on kehittynyt vuoden 1997 aikana myönteisesti.
21841: jäädä markkinavalvonnan varaan, sillä muuten se Valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman osa-
21842:
21843:
21844: 203
21845: na Elintarvikeviraston ja Tullilaboratorion kesken myös useissa tapauksissa hyväksytään komissios-
21846: käynnistetään laaja yhteinen markkinavalvonta. sa, esim. lihan jäämävalvonta. Eläimistä saatavien
21847: Siinä hyödynnetään Tullilaboratorion kokemusta ja elintarvikkeiden hygieniavalvonta on myös yleises-
21848: asiantuntemusta mutta niin, että valvontaan liittyvät tä elintarvikevalvonnasta poiketen luonteeltaan jat-
21849: viranomaistehtävät siirtyvät tuliilta elintarvikelain kuvaa laitosten ja tuotantotilojen rutiinivalvontaa.
21850: mukaisille valvontaviranomaisille. Valvontaohjel- Tehtävien erilaisuuden takia Eläinlääkintä- ja elin-
21851: man avulla pyritään säilyttämään kuluttajansuojan tarvikelaitos sekä Elintarvikevirasto poikkeavat
21852: korkea taso riippumatta siitä, onko elintarvike pe- perusluonteeltaan merkittävästi toisistaan, ja niiden
21853: räisin kotimaasta, toisesta EU:n jäsenvaltiosta vai tehtävät tulevat myös EU:sta eri valmisteluvaiheen
21854: unionin ulkopuolelta. ja kanavan kautta. Kokonaisuuden hallitsemisen
21855: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos (EELA) koros- kannalta katsoen onkin EELA:n mielestä välttämä-
21856: taa lausunnossaan, että elintarvikevalvonnan uu- töntä, että Euroopan unionista ja maa- ja metsäta-
21857: delleenjärjestämistä suunniteltaessa on myös aina lousministeriöstä tulevat tehtävät ohjataan suoravii-
21858: muistettava, että elintarvikevalvontaa koskeva lain- vaisesti ministeriön hallinnonalan laitokselle, jossa
21859: säädäntö tulee nykyisin lähes kokonaan Euroopan on kokonaisvaltaisesti kaikki eläimiä ja niistä saata-
21860: unionista. Siellä elintarvikevalvonta-asiat on annet- via elintarvikkeita koskeva tietämys. Tästä syystä
21861: tu teollisuuden (DG III) ja maatalouden (DG VI) EELA:n ja Elintarvikeviraston yhdistäminen ei sel-
21862: pääosastojen valmistettaviksi. Maatalouden pää- kiinnyttäisi elintarvikehallintoa, ja lisäksi yhdistä-
21863: osasto vastaa säädöksistä, jotka koskevat eläimistä minen luultavasti edellyttäisi lisävoimavaroja. Yh-
21864: saatavien elintarvikkeiden hygieniaa ennen tuottei- distäminen ei myöskään vähentäisi keskushallinto-
21865: den vähittäismyyntiä. Teollisuuden pääosaston yksiköiden määrää, koska mahdollisessa yhdistä-
21866: vastuulla taas on muu säädösvalmistelu. Koska misessä EELA:n runsaasta 300 työntekijästä vain
21867: säädösten valmistelu EU:ssa tapahtuu kahdessa runsaat 20 hoitaa eläimistä saatavien elintarvikkei-
21868: pääosastossa ja asioiden käsittely ministerineuvos- den hygienialain edellyttämää valvonta- ja ohjaus-
21869: tossa yleensä eri vastuuministerien toimesta, on tehtävää. Näiden tehtävien eriyttäminen toiseen
21870: ymmärrettävää, ettei lainsäädäntö kaikissa tapauk- organisaatioon myös mutkistaisi vastuusuhteita ja
21871: sissa ole täysin yhdenmukainen ja että epäjohdon- katkaisisi yhteydet eläinten alkutuotantoon. Näin
21872: mukaisuutta voi esiintyä. Lisäksi on todettava, että vaarannettaisiin kokonaisvaltainen tuotantoketjun
21873: eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienialain- turvaaminen.
21874: säädäntö liittyy useilta osineläintauti-ja eläinsuoje- Edellä mainittu ei missään tapauksessa EELA:n
21875: lulainsäädäntöön sekä eläinten lääkitystä koske- mukaan sulje pois sitä, ettei kokonaisvaltaisessa
21876: vaan lainsäädäntöön. Edellä mainitun vuoksi on kansallisessa elintarvikevalvonnassa ole puutteita
21877: pidettävä tarkoituksenmukaisena, että eläimistä ja parantamisen varaa. Laitoksen käsityksen mu-
21878: saatavien elintarvikkeiden hygienialainsäädäntö kaan eri yhteyksissä on osoittautunut välttämättö-
21879: kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle, jolle kuu- mäksi olennaisesti tehostaa ja kehittää EELA:n ja
21880: luu myös muu maatalouden alkutuotannon val- Elintarvikeviraston yhteistyötä. Kehittämisalueista
21881: vonta. Tällöin katetaan eläimistä saatavien elintar- voidaan mainita johdon järjestelyt, ohjeistus, tie-
21882: vikkeiden koko tuotantoketju, mitä on viimeaikai- donkeruu, koulutus, tiedotus, omavalvonta, riski-
21883: sessa kansainvälisessä keskustelussakin tuotu erit- arviointi ja valtakunnallisten valvontaohjelmien
21884: täin voimakkaasti esille puhuttaessa eläimistä saa- sovittamisen. Yhteistyön järjestäminen tulisi laitok-
21885: tavien elintarvikkeiden turvallisuudesta ja laadusta, sen mukaan antaa ministeriöstä laitosten johtajien
21886: eettinen laatu mukaan lukien. tehtäväksi. Ehdotus laaditaan siten, että voidaan
21887: EELA:n mukaan eläimistä saatavien elintarvik- edistää valvonnan suunnitelmallisuutta ja tasapuo-
21888: keiden hygieniavalvonnassa ovat ED-jäsenyyden lisuutta kunta- ja läänitasolla.
21889: myötä entisestään korostuneet suorat käskyvalta- ja Tullilaboratorio toteaa lausunnossaan, että Suo-
21890: vastuusuhteet Tämä periaate poikkeaa merkittä- men liityttyä Euroopan unioniin merkittävimmät
21891: västi muusta elintarvikevalvonnasta, jossa toimin- vaikutukset kohdentuvat Tullilaboratorion sekä
21892: taa toteutetaan useimmiten projektityyppisesti. Esi- tullilaitoksen elintarvikevalvonnan osalta yleensä
21893: merkkinä projektityyppisestä toiminnasta voisi olla toimintatapojen ja -muotojen muutoksiin. Sisä-
21894: valtakunnallinen elintarvikeohjelma, joka muodos- markkinaelintarvikkeiden valvonta on muuttunut
21895: tuu valvonnan ohjaajan (Elintarvikevirasto) harkin- huomattavasti entistä työläämmäksi, koska tava-
21896: nanvaraisesta suunnitelmasta. Eläimistä saatavien ranhaltijoiden ei tarvitse ilmoittaa maahan tuo-
21897: elintarvikkeiden hygienialainsäädäntö taas sääte- miaan tavaraeriä viranomaiselle. Tavaroiden vapaa
21898: lee suoraan valvonnan tason ja määrän. Ohjelmat liikkuvuus sisämarkkinoilla ei anna enää valvonta-
21899:
21900:
21901: 204
21902: viranomaiselle tietoja, joiden perusteella valvontaa lääkintä- ja elintarvikelaitoksen johtotehtävien yh-
21903: voitaisiin kohdentaa riskialttiisiin tuotteisiin, tuote- distäminen saattaisi Tullilaboratorion mielestä olla
21904: ryhmiin tai toimittajiin. Maahantuojat ovat usein askel parempaan suuntaan.
21905: ymmärtäneet virheellisesti vapaan liikkuvuuden Toinen huomattavasti suurempi ongelma val-
21906: koskevan myös EU:n harmonoitujen tuotemääräys- vonnan tuloksellisuuden kannalta on Tullilabora-
21907: ten vastaisia eriä. Tullilaitoksen sisämarkkinaelin- torion mielestä ehdottomasti ollut monivuotinen
21908: tarvikkeiden valvontaa on tämän vuoksi muutettu ristiriita tullilaitoksen ja Tullilaboratorion toimival-
21909: aktiivisemmaksi maahantuojien varastojen valvon- lasta. Ristiriidan ehdoton häviäjä on suomalainen
21910: naksi. Varastovalvonta on entiseen verrattuna hi- kuluttaja. Uusi elintarvikelaki, joka tuli voimaan
21911: taampaa sekä perustuu yhä laajemmin sattumanva- 1.4.1995, ei mitenkään muuttanut kuntien tehtäviä
21912: raiseen oikea-aikaisuuteen eli siihen, että tullin ja vastuuta elintarvikevalvonnan toteutuksesta.
21913: näytteenottajat osuvat paikalle juuri silloin, kun Elintarvikelaki ei ota kantaa siihen, kenellä on
21914: tavaraerä on tukkukaupan varastossa. Lisääntymäs- päävastuu käytännön valvonnasta.
21915: sä olevat suorat kuljetukset vähittäiskauppoihin Elintarvikelaki edellyttää, että elinkeinonharjoit-
21916: pirstovat tavaraerät pienempiin osiin, joten valvon- tajan on varmistuttava markkinoimansa tuotteen
21917: ta on näiltäkin osin entistä työläämpää. Ennen ED- määräystenmukaisuudesta. Tämä ns. omavalvonta-
21918: jäsenyyttä vallinneen kuluttajansuojan saavuttami- velvoite on tärkeä sinänsä, mutta ei Tullilaboratori-
21919: nen edellyttäisi valvontaan lisäresursseja sekä elin- on kahdenkymmenen vuoden aktiivisen valvonta-
21920: tarvikelain mahdollistamaa elinkeinonharjoittajien kokemuksen mukaan parhaimmillaankaan koko-
21921: rekisteröintiä. Myös määräystenvastaiseksi todetun naan poista viranomaisvalvonnan tarvetta. Tullila-
21922: erän maahantuoja tulisi velvoittaa ilmoittamaan boratorion lähtökohtana on, että toimiva laadun-
21923: viranomaiselle seuraavista tuomistaan kyseisen varmistus (omavalvonta) heijastuu Tullilaboratori-
21924: tuotteen eristä. Ilmoitusvelvollisuus tehostaisi val- on suorittamassa valvonnassa.
21925: vontaa. Elintarvikekauppa on maailmankaupan tärkeä
21926: Tullilaitoksen toimintaa elintarvike- ja tuotetur- osa-alue, jossa on kyse merkittävistä taloudellisista
21927: vallisuusvalvonnassa on merkittävästi haitannut intresseistä. Maailmankaupassa liikkuu ihmisravin-
21928: muiden viranomaisten sekä kaupan pyrkimykset noksi soveltumattomia tavaraeriä, jotka etsivät hei-
21929: kaventaa tullilaitoksen toimivaltaa. Pyrkimykset kointa lenkkiä. Paraskaan omavalvontajärjestelmä
21930: ovat peräisin kansallisista lähtökohdista, eivät EU:n ei kykene estämään läpi sormien katsomista, kun
21931: jäsenyydestä johtuvia, vaikka niitä jäsenyyden vaa- vaihtoehtona on yritykselle koituva suuri taloudel-
21932: timuksilla onkin usein perusteltu. Tämän osoittaa linen menetys. Tehokas sekä järkevästi organisoitu
21933: Tullilaboratorion mielestä selvästi EU:n komission ja toteutettu viranomaisvalvonta suojaa kuluttajien
21934: edustajien vuoden 1996lopulla tekemän tarkastus- ohella myös maahantuojien ja kaupan etuja. Jo
21935: käynnin raportti. pelkkä tieto valvonnan olemassaolosta vaikuttaa
21936: Valtiontalouden tarkastusviraston raportti toi merkittävästi Suomeen kaupatravien tuotteiden
21937: puolestaan Tullilaboratorion mukaan selkeästi laatuun.
21938: esiin kaksi seikkaa: Maamme elintarvikevalvonnan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
21939: ongelmat eivät mitenkään liity Tullilaboratorion toteaa lausunnossaan, että elintarvikevalvontaan
21940: rooliin maahantuotavien elintarvikkeiden valvon- liittyvät ongelmat ovat ainakin osittain ratkaistavis-
21941: nassa. Tullilaitoksen elintarvikevalvonnan vähene- sa eri valvontaviranomaisten yhteistyöllä, jonka
21942: mistä ei ole korvattu muiden viranomaisten valvon- pohjana on yhtäältä toimiva työnjako ja toisaalta
21943: nan tehostumisella. selkeä kokonaisnäkemys valvonnan tavoitteista ja
21944: Elintarvikevalvontaan liittyvien tehtävien hajaut- keinoista. Suomen tullilaitos Tullilaboratorioineen
21945: taminen useaan ministeriöön ja keskusvirastoon ei toimii kolmansista maista tuotavien elintarvikkei-
21946: ole aiheuttanut Tullilaboratorion käytännön val- den rajavalvontaviranomaisena. Sisämarkkinakau-
21947: vontatyöhön merkittäviä ongelmia. Suurin ongel- passa tullilaitos koko valtakunnan kattavalla orga-
21948: ma lienee lainsäädännön kahtiajakoisuus. Eläinpe- nisaatiollaan ja yhteistyössä muiden valvontaviran-
21949: räisten elintarvikkeiden valvontaa säädellään sekä omaisten kanssa voi toimia tehokkaasti markkina-
21950: elintarvikehygienialain (1195/96) että elintarvike- valvojana, jos sille annetaan siihen edellytykset.
21951: lain (361/95) perusteella. Kyseisiä lakeja hallinnoi- Tullilaboratorio on korkeatasoinen, pätevä, kan-
21952: vat eri ministeriöt. Lakien keskinäisiä suhteita eivät sainvälisesti hyväksytty ja tunnustettu laboratorio,
21953: maa- ja metsätalousministeriö ja kauppa- ja teolli- jonka tulisi toimia jatkossa myös markkinavalvon-
21954: suusministeriö ole tyydyttävästi pystyneet selkeyt- taviranomaisena.
21955: tämään. Ehdotettu Elintarvikeviraston sekä Eläin- Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto kat-
21956:
21957:
21958: 205
21959: soo lausunnossaan, että elintarvikevalvonnan mo- sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on
21960: nitahoisen luonteen vuoksi valvonta ei luontevasti terveydensuojelulain mukainen elintarvikehuo-
21961: sovi minkään nykyisen ministeriön hallinnonalaan neistojen hyväksyntä ja elintarvikekuljetusten val-
21962: yksinään. Valvontatehtävillä on selvä yhteys eläin- vonta riittävän hygieniatason varmistamiseksi.
21963: ja kasvitautien vastustamiseen, kaupan ja teollisuu- Nämä toiminnot on järkevää keskittää kauppa- ja
21964: den toimintoihin sekä ympäristöterveydenhuol- teollisuusministeriölle, jolle kuuluu laajempia
21965: toon. Valtaosa näistä tehtävistä on niin selvästi kauppaa ja teollisuutta koskevia elintarvikevalvon-
21966: sidoksissa eri ministeriöiden toimialaan, että tehtä- ta- ja -lainvalmistelutehtäviä.
21967: vien siirtäminen yhteen ministeriöön on asetettava Eduskunnan talousvaliokunta on käsitellyt ker-
21968: kyseenalaiseksi. Vain harvassa EU:n jäsenmaassa tomusta hallituksen toimenpiteistä v. 1995 ja kuul-
21969: elintarvikevalvonta on keskitetty yhteen ministe- lut elintarvikevalvonnan edustajien näkemyksiä
21970: riöön. Suomessa on käytetty monissa yhteyksissä valvonnan kehittämistarpeista. Talousvaliokunta
21971: hajautettuja järjestelmiä, jolloin asiantuntemusta on on perustuslakivaliokunnalle 14.3.1997 antamas-
21972: laajalti. Nykyinen kehitys on hajautettujen järjestel- saan lausunnossa edellyttänyt, että hallitus kiireel-
21973: mien suuntaan. Kehittyvä ja kehittynyt tietotekniik- lisesti ryhtyy toimenpiteisiin elintarvikevalvonnas-
21974: ka parantaa tällaisten järjestelmien toimivuutta ja sa havaittujen epäkohtien ja puutteiden poistami-
21975: koordinointia. seksi. Ministeriöiden elintarvikevalvontaan liitty-
21976: Liiton mukaan elintarvikkeiden valvonnan täy- vien tehtävien uudelleenarvioinnin lisäksi valio-
21977: dellinen keskittäminen ei välttämättä johda halut- kunta puoltaa Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä-
21978: tuun lopputulokseen. Joitakin kokonaisuuden kan- ja elintarvikelaitoksen valvonnan johtotehtävien
21979: nalta kapea-alaisia valvontatoimia voidaan yhdis- yhdistämisen selvittämistä.
21980: tää. Ainoa elintarvikevalvontaan kuuluva tehtävä
21981:
21982:
21983:
21984:
21985: Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suomessa kansal- Valtiontilintarkastajat edellyttävät, että elintarvike-
21986: lisen elintarvikelainsäädännön valmistelu ja normin- valvontaan nytosallistuvien neljän ministeriöntehtävät
21987: anto kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja arvioidaan uudelleen. Samalla tulee selvittää myös
21988: metsätalousministeriön sekä sosiaali- ja terveysminis- Elintarvikeviraston ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok-
21989: teriön toimialaan. Lisäksi valtiovarainministeriön hal- sen valvonnan johtotehtävien yhdistäminen. Valtionti-
21990: linnonalaan kuuluva Tullilaboratorio valvoo omalta lintarkastajat pitävät lisäksi tärkeänä sellaisen valta-
21991: osaltaan Suomeen tuotuja elintarvikkeita. Myös lää- kunnallisen elintarvikeohjelman aikaansaamista, jolla
21992: ninhallitusten tehtävänä on alueillaan suunnitella ja pyritään ratkaisemaan työnjaossa ilmenneet ongelma-
21993: ohjata elintarvikevalvontaa sekä valvoa elintarvike- tilanteet ja sisämarkkinaelintarvikkeiden valvontaa
21994: määräysten noudattamista. Päävastuu elintarvikeval- koskeva työnjako. Tuontivalvonnan onnistumisen osal-
21995: vonnan toteutuksesta on kuitenkin maamme kunnilla. ta on tärkeää, että Tullilaboratorion asiantuntemus ja
21996: Tämä vastuu on EU-jäsenyyden myötä lisääntynyt sa- kokemus kyetään täysimääräisesti hyödyntämään
21997: malla, kun kuntien toimintamahdollisuudet voimavaro- myös tulevaisuudessa.
21998: jen niukentuessa ovat heikentyneet eikä kuntien sisä- Valtiontilintarkastajattoteavat lopuksi, että omaval-
21999: markkinavalvonta ole riittävän hyvin toiminut. vonta on tulevaisuudessakin keskeistä maamme elin-
22000: Maamme elintarvikevalvonnan ongelmat ovat ylei- tarvikevalvonnassa. Elintarvikevalvonnan selkeyttämi-
22001: sesti tiedossa, mutta ratkaisujen löytäminen on osoit- nen on siten kiireellinen ja välttämätön tehtävä. Tästä
22002: tautunut vaikeaksi. Elintarvikevalvontaan liittyvien teh- huolimatta on syytä korostaa, että Suomen elintarvike-
22003: tävien hajauttaminen useaan ministeriöön ja keskusvi- valvontaa kehitettäessä on otettava huomioon, että
22004: rastoon vaikeuttaa valvonnan tuloksellisuutta. Valtion- monet elintarvikkeisiin ja niiden valvontaan liittyvistä
22005: tilintarkastajien mielestä toimintojen keskittäminen ja ongelmista syntyvättulevaisuudessa entistä todennä-
22006: toiminnassa nyt mukana olevien keskusvirastojen köisemmin maamme rajojen ulkopuolella. Keskeistä on
22007: määrän vähentäminen olisi omiaan selkiinnyttämään tällöin se, miten Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden
22008: elintarvikehallintoa ja tekisi mahdolliseksi voimavaro- elintarvikevalvontaa kyetään yhdessä kehittämään.
22009: jen tehokkaamman käytön. Elintarvikevalvonnan koko- Kansainvälisesti toimivat yhteydenpitojärjestelmät
22010: naisnäkemyksen puute on myös ilmeinen. Elintarvike- ovat tuolloin tarpeen.
22011: valvonnan kehittämiseen, ohjaukseen ja seurantaan
22012: tarvitaan selkeää ja yhtenäistä otetta.
22013:
22014:
22015: 206
22016: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
22017:
22018:
22019:
22020:
22021: Erikoissairaanhoidon järjestäminen Kunnallisen terveydenhuollon osuus terveyden-
22022: huollon kokonaismenoista on n. 2/3. Kuntien jär-
22023: Kansanterveyslain mukaan kunnan on pidettävä jestämä terveydenhuolto katetaan julkisen rahoi-
22024: huolta kansanterveystyöstä. Kansanterveystyöhön tuksen lisäksi asiakasmaksuilla. Viimeinen kolman-
22025: kuuluvina tehtävinä pidetään mm. terveysneuvon- nes käytetään lääkkeisiin, yksityiseen terveyden-
22026: taa, sairaanhoitoa, mielenterveyspalveluja, sairaan- huoltoon, työpaikkaterveydenhuoltoon ym. Näitä
22027: kuljetusta, hammashuoltoa, koulu- ja opiskelijater- rahoitetaan osaksi sairausvakuutuksesta. Myös
22028: veydenhuoltoa ja joukkotarkastuksia. Kunnat voi- Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa ohjataan yksi-
22029: vat yhdessä huolehtia kansanterveystyöstä perusta- tyiseen toimintaan. Rinnakkaisia rahavirtoja on ar-
22030: malla tätä tehtävää varten kuntayhtymän. Kunta voi vosteltu yhä voimakkaammin ja niiden haitallisista
22031: toisen kunnan kanssa sopia myös siitä, että tämä vaikutuksista toiminnan järjestämiseen on sosiaali-
22032: hoitaa osan kansanterveystyön toiminnoista. Suu- ja terveysministeriön mukaan huolestuttu. Tervey-
22033: rin osa työterveyshuollon palveluista on peruster- denhuollon toimintoihin ja investointeihin on tullut
22034: veydenhuoltoa, samoin yksityisenkin terveyden- päällekkäisyyttä, toiminnoissa on koordinointion-
22035: huollon palveluista, vaikka se valtaosin on erikois- gelmia ja niissä on tehty kokonaisuuden kannalta
22036: lääkärien vastaanottotoimintaa. epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Vaarana on,
22037: Kunnan on huolehdittava myös siitä, että kunta- että asiakkaiden tarpeiden sijasta rahoitus ohjaa
22038: lainen saa erikoissairaanhoitolain mukaisen eri- toimintojen järjestelyjä.
22039: koissairaanhoidon. Erikoissairaanhoidolla tarkoite- Sosiaali- ja terveyssektorit ovat lähellä toisiaan
22040: taan lääketieteen ja hammaslääketieteen erikois- erityisesti vanhustenhuollossa, päihdehuollossa,
22041: alojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, mielenterveystyössä, vammaishuollossa, kotipal-
22042: hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä veluissa ja lastensuojelussa. Näiden alojen yhteis-
22043: lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia tervey- toimintaa on ministeriön mukaan vahvistettava ja
22044: denhuollon palveluja. niiden työnjakoa selkiytettävä sekä kaksinkertais-
22045: Suomen terveydenhuolto on kokenut suuria ten palvelujärjestelmien rakentamista vältettävä.
22046: muutoksia 1990-luvulla. Maan taloudellisen tilan- Kuntien sosiaali- ja terveyshuollon menot kas-
22047: teen heikkeneminen on aiheuttanut paineita ter- voivat vuosittain reaalisesti 2-3% vuoteen 1992
22048: veydenhuollon rahoitukselle. Vuonna 1993 voi- saakka. Vuonna 1993 tämä suuntaus muuttui.
22049: maan tullut valtionosuusuudistus siirsi terveyspal- Vuonna 1993 sekä terveydenhuollon että sosiaali-
22050: velujen järjestämisvastuun yhä suuremmassa mää- toimen menot pienenivät. Menot olivat v. 1992 55,1
22051: rin kunnille. Kuntien terveydenhuollon valtion- mrd. mk ja v. 1993 53,2 mrd. mk. Vuoden 1994
22052: osuuden perusteet muuttuivat. Aikaisemmasta me- kokonaismenot olivat samansuuruisia, mutta mer-
22053: noperusteisesta järjestelmästä siirryttiin laskennal- kille pantavaa oli, että terveydenhuollon menot
22054: liseen valtionapuun. Samalla kunnille annettiin lisääntyivät runsaalla miljardilla markalla ja sosiaa-
22055: aiempaa vapaammat mahdollisuudet itse päättää lihuollon menojen väheneminen jatkui. Vuonna
22056: terveyspalvelujen käyttäjämaksuista. Valtionosuus 1995 menot nousivat runsaat 4 %ja kertomusvuon-
22057: maksetaan kunnalle, kun se aiemmin maksettiin na 5,5 %. Seuraavassa asetelmassa on esitetty so-
22058: suoraan palvelujen tuottajalle. Valtionosuus ei ole siaali- ja terveydenhuollon menot (mrd. mk) v.
22059: enää käyttötarkoitukseen sidottu, vaan kunta voi 1990-96:
22060: käyttää sen parhaaksi katsomaliaan tavalla, kunhan
22061: huolehtii peruspalveluista. Uudistus mahdollistaa
22062: palvelujen rahoituksen ja tuotannon jonkinasteisen
22063: eriyttämisen sekä palvelujen tuottajien kilpailutta-
22064: misen.
22065:
22066:
22067: 207
22068: Vaikka kunnat ovat voimakkaasti supistaneet ole ollut säästöjen kohteena samassa laajuudessa
22069: henkilöstöään 1990-luvulla, on sosiaali- ja tervey- kuin muu kunnallinen toiminta. Seuraavasta asetel-
22070: denhuollon henkilöstömäärä pysynyt suhteellisen masta ilmenee kuntien sosiaali- ja terveystoimen
22071: vakiona. Kuntien toiminnallinen painopiste onkin henkilöstömäärät verrattuna kuntien koko henki-
22072: Kuntaliiton mukaan selvästi siirtynyt sosiaali- ja löstömäärään v. 1990--95 (1 000 henkilöä):
22073: terveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveydenhuolto ei
22074:
22075:
22076: 1990 1991 1992 1993 1994 1995
22077: Sosiaalitoimi 101 107 105 98 100 102
22078: Terveystoimi 118 121 117 113 114 114
22079: Yhteensä 220 227 222 212 214 216
22080: Koko kuntasektori 464 458 446 411 395 394
22081: Sosiaali- ja terveystoimen
22082: osuus,% 47 49 50 50 54 55
22083:
22084:
22085: Kuntaliiton mukaan kunnat ovat selvästi asetta- don kokonaismenot supistuivat lievästi v. 1991-
22086: neet sosiaali- ja terveydenhuollon etusijalle siitäkin 94. Sen jälkeen sekä kokonaismenot että palvelu-
22087: huolimatta, että sosiaali- ja terveydenhuollon val- jen kysyntä ovat kasvaneet ja aiheuttaneet huoles-
22088: tionosuudet ovat puolittuneet vuodesta 1993 vuo- tuneisuutta kunnissa.
22089: teen 1997. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtion- - Psykiatrisen erikoissairaanhoidon muutos-
22090: osuudet olivat v. 1993 n. 27 mrd. mk ja v. 1997 enää vauhti on ollut huomattavasti somaattista erikois-
22091: 13,5 mrd. mk. Samanaikaisesti on kuntien mahdol- sairaanhoitoa nopeampaa. Voidaan sanoa, että
22092: lisuus rahoittaa toimintaansa maksutuloilla vaikeu- 3--4 vuodessa sairaanhoidossa tapahtui muutos,
22093: tunut. Vuodesta 1993 sosiaali- ja terveydenhuollon joka oli asetettu tavoitteeksi vuoteen 2000 men-
22094: enimmäismaksuihin ei ole tehty tarkistuksia, vaik- nessä. Erittäin suuri osa sairaanhoitopiirien koko-
22095: ka henkilöstökustannukset ovat nousseet vuodesta naismenojen alenemisesta on saatu nimenomaan
22096: 1993 kertomusvuoden loppuun 8 %:lla. Koska psykiatriseen sairaalahoitoon kohdistuneista jär-
22097: asiakasmaksuja on viimeisten vuosien aikana voi- jestelyistä. Muutosvauhdin nopeus ja avohoidon
22098: makkaasti korotettu, sosiaali- ja terveysministeriös- alueittain vaihteleva kehitystaso ovat yhdessä mie-
22099: sä on valmisteilla asiakasmaksujen muutoksia, jot- lenterveyspotilaiden syrjäytymisen kanssa aiheut-
22100: ka toteutuessaan edelleen supistavat kuntien mah- taneet suuriakin ongelmia. Mielenterveyspotilai-
22101: dollisuuksia rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon den mahdollisuus saada peruspalveluja vaihtelee
22102: toimintaa maksutuloilla. Kuntaliiton mielestä on myös paljon.
22103: pelättävissä, että muutokset vaikeuttavat kuntien - Terveyskeskussairaaloissa on hoidettujen
22104: sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen ylläpitämistä potilaiden ja hoitojaksojen määrä kasvanut ja hoito-
22105: nykyisessä laajuudessa. ajat lyhentyneet. Useissa terveyskeskuksissa on
22106: kuitenkin uhkaamassa pitkäaikaispotilaiden mää-
22107: Palvelurakenteen muutos rän kasvu. Tämä johtuu yleensä siitä, että terveys-
22108: Kunnallisen palveluverkoston laajentaminen oli keskussairaalat ovat joutuneet vastaan ottamaan
22109: tunnusomaista 1970- ja 1980-luvun sosiaali- ja ter- erikoissairaanhoidon muutosten vuoksi potilaita,
22110: veyspolitiikalle. Tilanne muuttui ratkaisevasti 1990- koska avohuollon vanhusten sosiaali- ja terveys-
22111: luvulla, jolloin palvelurakenteen muutos on ollut palvelut eivät ole laajentuneet tarvetta vastaavasti.
22112: varsin nopea. Tätä muutosta voidaan tärkeimpien - Vanhainkotihoidon määrä suhteessa vanhus-
22113: toimintojen osalta kuvata seuraavasti: ten määrään on supistunut. Samaan aikaan van-
22114: - Somaattisen erikoissairaanhoidon suorite- hainkodeissa on kyetty lisäämään lyhytaikaishoitoa
22115: määrät (hoitojaksot, avohoitosuoritteet ja tutki- kotihoidon tukimuotona. Muu vanhusten avohoito
22116: mukset) ovat kasvaneet merkittävästi. Myös hoi- ei ole juurikaan lisääntynyt, esim. kotipalvelut ovat
22117: dossa olleiden potilaiden määrä on kasvanut. Sa- vähentyneet.
22118: maan aikaan hoitojaksot ovat keskimäärin huomat- - Kehitysvammahuollon rakennemuutos on
22119: tavasti lyhentyneet ja potilaat siirtyvät nopeammin edennyt joillakin alueilla niin nopeasti, että laitok-
22120: perusterveydenhuollon ja tarvittaessa sosiaalipal- sia korvaavien avopalvelujen ja palveluasumisen
22121: velujen vastuulle. Somaattisen erikoissairaanhoi- kehitys on jäänyt riittämättömäksi.
22122:
22123:
22124: 208
22125: - Palveluasuminen laajenee nopeasti, mutta Vanhusväestön kasvun alueelliset erot ovat erit-
22126: esim. erätarkoituksenmukaiset ratkaisut aiheutta- täin suuret. Tämän väestöosuuden kasvu on jo ollut
22127: vat ongelmia muulle palvelujärjestelmälle. Palve- nopeaa monissa muuttotappiokunnissa. Tulevai-
22128: lutaloista uhkaa muodostua uusimuotoisia laitok- suudessa taas kasvu voimistuu erityisesti viime
22129: sia. vuosikymmenien nopeasti kasvaneissa keskuksis-
22130: - Koko rakennemuutos on siirtänyt erittäin sa, kuten esim. Vantaalla, Keravalla ja Lahdessa.
22131: suuren vastuun kotipalvelulle ja kotisairaanhoi- Tämä merkitsee tarvetta kehittää kunkin kunnan ja
22132: dolle. Kun lisävoimavaroja ei juurikaan ole annet- alueen palvelurakennetta lähtien sen omasta eikä
22133: tu, vaan monissa kunnissa voimavaroja on jopa maan keskimääräisestä väestöennusteesta. Tämä
22134: supistettu, on kotihoidon palveluissa tapahtunut merkitsee myös merkittäviä palvelutarpeiden pai-
22135: erittäin nopea uudelleen kohdistaminen. Asiakas- nopistesiirtymiä erikoissairaanhoidon kuntayhty-
22136: määrä on supistunut noin kolmanneksella ja mien sisällä keskuspaikkakuntien palvelutarpei-
22137: hoitokäynnit ovat lyhentyneet. Supistuksia voi- den kasvaessa huomattavasti keskimääräistä no-
22138: daan vain vähäisessä määrin korvata asiakkaiden peammin.
22139: kokonaan kustantamilla yksityisillä ja järjestöjen Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan peruster-
22140: palveluilla. veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoilta
22141: - Asuntojen ja asuinympäristön olosuhteet, sekä kunnan ja sairaanhoitopiirien edustajilta puut-
22142: kuten kynnykset, pienet oviaukot, liian pienet sani- tuu usein yhteinen näkemys terveyspalvelujen jär-
22143: teettitilat, talojen hissittömyys ja lähipalvelujen jestämisestä ja kehittämisestä. Sen muodostuminen
22144: puute aiheuttavat merkittävän hoitopalvelujen tar- on lähitulevaisuuden avainkysymyksiä, jotta palve-
22145: peen, jota voitaisiin vähentää ympäristöön tehtävil- lujärjestelmä pystyy vastaamaan väestön ikäänty-
22146: lä muutoksilla. Asuntojen muutostöihin on osoitet- misen aiheuttamaan lisääntyvään palvelutarpee-
22147: tu lisää voimavaroja. Sen sijaan esim. talojen hissit- seen. On olemassa vaara, että tulevina vuosina
22148: tömyys ja lähipalvelujen katoaminen hidastavat erikoissairaanhoidon tuottajat saavat yliotteen, jol-
22149: merkittävästi palvelurakenteen muutosta. loin perusterveydenhuolto, sen ja sosiaalipalvelu-
22150: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämis- jen yhteistyö ja toiminnallinen integraatio sekä
22151: keskus Stakesin mukaan koko palvelurakenne- ehkäisevä työ vaarantuvat.
22152: muutoksen keskeinen motiivi on ollut kehittää
22153: palvelujärjestelmä sellaiseksi, ettei vanhusväestön Julkinen erikoissairaanhoito
22154: kasvu johtaisi sairaaloiden ja hoitolaitosten tukkeu- Suurin osa mielenterveystyön palveluista hoide-
22155: tumiseen pitkäaikaishoidettavilla ja merkittävään taan erityisissä mielisairaaloissa ja paikallisissa mie-
22156: uuteen laitosrakentamisen tarpeeseen. Jotta sairaa- lenterveystoimistoissa. Osittain mielenterveystyötä
22157: la- ja laitoshoidon kysyntä ei lähtisi kasvamaan tehdään myös yleispsykiatrian piirissä yleissairaa-
22158: samassa vauhdissa kuin vanhusväestön määrä kas- loissa. Yleissairaalatoiminnassa erikoissairaanhoito
22159: vaa, tarvitaan seuraavien 10--20 vuoden aikana on mielenterveystyötä porrastetumpaa. Palveluja
22160: vielä mittava avo- ja kotihoidon palvelujen kehittä- tarjotaan alue- ja paikallissairaaloissa, keskussai-
22161: misohjelma. Jos 1990-luvun alkupuolella rakenne- raaloissa ja yliopistollisissa keskussairaaloissa. Ny-
22162: muutos on vielä voitu toteuttaa supistamalla laitos- kyinen erikoissairaanhoidon organisaatio syntyi
22163: hoitoa lisäämättä kotihoidon voimavaroja, tämä ei vuoden 1991 alussa, jolloin muodostettiin voimas-
22164: ole enää lähivuosikymmeninä mahdollista. sa oleva sairaanhoitopiirijärjestelmä, jossa maa on
22165: Stakesin mukaan ollaan tilanteessa, jossa van- jaettu 21 sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiirin
22166: husten laitoshoitoa ei yleensä enää voida vähentää. alueella olevat kunnat ovat jäseninä sairaanhoito-
22167: Heidän kohdallaan on turvattava sekä laadukas piirin kuntayhtymässä. Jos sairaanhoitopiirin muo-
22168: laitoshoito että avopalvelut, eli tarvitaan asunto-, dostaa yksi kunta (Helsinki), laissa tarkoitettu eri-
22169: yhdyskuntasuunnittelu- sekä sosiaali- ja terveystoi- koissairaanhoito voidaan järjestää kansanterveys-
22170: men yhteistyötä ja yhteistä suunnittelua. Palvelu- lain mukaisena terveyskeskuksen toimintana. Eri-
22171: asunto -käsite on nykymuodossaan sekava. Siihen tyistason sairaanhoidon järjestämistä varten maa on
22172: mahtuu hyvin erilaista toimintaa lähes itsenäisestä jaettu sairaanhoitopiirien lisäksi viiteen erityisvas-
22173: asumisesta ympärivuorokautisesti tuettuun asumi- tuualueeseen.
22174: seen. Palvelumuoto on vanhuksille ja vammaisille Lainsäädännön mukaan sairaanhoitopiirin kun-
22175: ensiarvoisen tärkeä, mutta sen sisältö ja sidokset tayhtymän tulee alueellaan huolehtia erikoissai-
22176: sosiaalivakuutusetuuksiin tulee selventää. Lisäksi raanhoitopalvelujen yhteensovittamisesta ja yhteis-
22177: palveluasumista järjestettäessä on vältettävä laitos- työssä terveyskeskusten kanssa kehittää erikoissai-
22178: maisia tila- ym. ratkaisuja. raanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikois-
22179:
22180:
22181: 14 370148 209
22182: sairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonai- muassa sairaanhoitopiirien tuottavuuden parantu-
22183: suuden. Sairaanhoitopiirin tulee olla yhteistyössä mista ja uusien hoitoteknologioiden, kuten päivä-
22184: myös alueensa kuntien sosiaalilautakuntien kans- kirurgian käyttöönottamista. Hoidon saatavuus on
22185: sa. Lainsäädäntö mahdollistaa erilaiset paikalliset parantunut, vaikka kustannukset vuoteen 1995 asti
22186: ratkaisut ja näkemykset piirien asemasta. Nykyinen laskivat. Yksityissektorin käytön vähentyminen la-
22187: lainsäädäntö ei yleensä estä, mutta se ei myöskään man seurauksena toi lisää paineita sairaanhoitopii-
22188: riittävästi edistä tarkoituksenmukaista toimintaa. reihin. Myös perusterveydenhuollon voimavarojen
22189: Viime vuosina ovat eräät sairaanhoitopiirit kehittä- supistaminen on lisännyt erikoissairaanhoidon
22190: neet hyvin toimivia yhteistyömuotoja alueen kun- käyttöä. Verrattuna edelliseen vuoteen keskussai-
22191: tien kanssa ja uusia malleja ollaan kehittämässä. raaloiden lähetemäärät kasvoivat v. 1993 4,4 o/o, v.
22192: Näitä uusia yhteistyömalleja on useita. Sopimusoh- 1994 9,2 o/o, v. 1995 4,9 o/o ja kertomusvuonna elo-
22193: jausmalli (Pirkanmaa), hoitoketjuajatteluun perus- kuun loppuun mennessä 6,8 o/o. Osa sairaaloista
22194: tuva hoito-ohjelma (Päijät-Häme ja Pohjois-Karjala) kirjaa sairaalaan tulleet potilaat lähettäjäryhmittäin.
22195: tai työnjakosopimus (Uusimaa, Helsinki ja HYKS) Kirjaamistavassa on kuitenkin erilaisia käytäntöjä,
22196: ovat kaikki esimerkkejä uudesta lähestymistavasta minkä vuoksi voidaan tehdä vain suuntaa antavia
22197: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon johtopäätöksiä. Noin puolet erikoissairaanhoitoon
22198: yhteistyön parantamiseksi ja kuntien vaikutusmah- tulevista potilaista on terveyskeskuslääkärin lähet-
22199: dollisuuksien lisäämiseksi. Sosiaali- ja terveysmi- tämiä, viidennes tulee yksityissektorilta ja loput
22200: nisteriö, Stakes ja Kuntaliitto pitävät tärkeänä nyt ilman lähetettä päivystyspotilaana muista sairaa-
22201: laajasti omaksuttua linjaa, jossa etsitään alueellisia loista tai saman sairaalan muilta erikoisaloilta.
22202: malleja ongelmien ratkaisemiseksi. Alueelliset erot lähetekäytännössä ovat suuret.
22203: Stakes on selvityttänyt terveyspalvelujen tarvet-
22204: Erikoissairaanhoidon tuottavuus ja kysyntä ta ja kustannuksia alueittain sekä sairaaloiden
22205: Kertomusvuoden sairaalatilaston mukaan julkisen tuottavuutta 1990-luvulla. Tutkimuksessa tarkas-
22206: erikoissairaanhoidon hoitojaksoja oli yhteensä teltiin terveyspalvelujen suhteellista tarvetta ja ter-
22207: 1 032 857, joista erikoislääkärijohtoisten terveys- veydenhuoltomenojen alueellista jakautumista
22208: keskussairaaloiden osuus oli 65 934 hoitojaksoa. sekä somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuu-
22209: Vastaavasti erikoissairaanhoidon 6 719 210 hoito- den kehitystä. Tutkimuksen mukaan kuolleisuus
22210: päivästä erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussai- ja sairastavuus keskittyvät Itä- ja Pohjois-Suomeen.
22211: raalat tuottivat 674 377 hoitopäivää. Somaattisen Terveyspalvelujen suhteellinen tarve on suurinta
22212: erikoissairaanhoidon hoitojaksot lisääntyivät Etelä- ja Itä-Savon sekä Pohjois-Karjalan sairaan-
22213: 2,5 o/o:lla ja hoitopäivät vähenivät 2 o/o. Vastaavat hoitopiireissä ja pienintä Uudenmaan sairaanhoi-
22214: muutokset olivat vuosikymmenen alussa suurem- topiirissä. Alueelliset erot terveydenhuoltomenois-
22215: mat. Keskimääräinen hoitoaika lyheni vuoden sa v. 1995 olivat huomattavat. Kun terveyspalvelu-
22216: 1991 7 vuorokaudesta 5 vuorokauteen v. 1996. jen tarve-erot otetaan huomioon, olivat Helsingin
22217: Psykiatrian hoitopäivät sen sijaan vähenivät kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon menot
22218: 10 o/o:lla ja hoitojaksot 5 o/o:lla. Keskimääräinen hoi- v. 1995 yli 30 o/o koko maan keskitasoa korkeam-
22219: toaika on laskenut vuoden 1992 170 vuorokaudes- mat. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntien
22220: ta vuoden 1996 69 vuorokauteen. Eniten psykiatris- vastaavat menot olivat 12 o/o koko maan keskitasoa
22221: ta laitoshoitoa annetaan Helsingissä, Tampereella, pienemmät.
22222: Vaasassa ja Kuopiossa. Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuuden
22223: Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli ker- kasvua kuvaa mm. se, että potilaskäynnit ja hoito-
22224: tomusvuonna yhteensä 6 307 422, joista terveys- jaksot ovat lisääntyneet, mutta hoitopäivät ovat
22225: keskukset tuottivat 324 972 käyntiä. Vuonna 1992 vähentyneet. Myös leikkaustoimenpiteet ovat li-
22226: käyntejä oli 4 289 836. Kertomusvuonna psykiat- sääntyneet, ja eräiden keskeisten leikkausten kuten
22227: rian avohoitokäyntejä oli 1 288100, kun v. 1990 kaihileikkausten ja sepelvaltimoiden ohitusleikka-
22228: niitä oli 755 700 ja v. 1992 1 075 100. Osa psykiat- usten määrät ovat kasvaneet selvästi. Kun kunnal-
22229: rian avohoitokäynneistä kirjautuu terveyskeskus- lisissa sairaaloissa tehtiin v. 1993 18 774 kaihileik-
22230: käynneiksi, kun mielenterveystoimistoja on siirty- kausta ja 2 934 ohitusleikkausta, vastaavat määrät
22231: nyt terveyskeskusten yhteyteen. olivat kertomusvuonna 24 700 ja 4 500. Kertomus-
22232: Erikoissairaanhoidon kysyntä on lisääntynyt vuonna kaikkien kirurgisten leikkausten joootusai-
22233: koko 1990-luvun ajan. Oletettua kasvun pysähty- ka oli keskimäärin 109 vrk, mutta joootusajan
22234: mistä ei tullut valtionosuusuudistuksen jälkeen. mediaani oli 52 vrk. Pisin jono oli kaihileikkauksiin
22235: Syynä kysynnän lisääntymiseen on pidetty muun (266 ja 218 vrk). Alueelliset erot eri leikkausten
22236:
22237:
22238: 210
22239: määrissä ja odotusajoissa vaihtelevat sairaanhoito- massa tutkimushankkeessa on tarkoitus kehittää
22240: piireittäin ja leikkaustyypeittäin. Suomen Lääkäri- menetelmiä, joiden avulla voidaan siirtyä välisuo-
22241: lehdessä (22-23/96) tarkasteltiin yleiskirurgista ritteita tuotoksina käyttävästä tuottavuusmittauk-
22242: leikkaustilannetta ja todettiin, että v. 1994 jonossa sesta sellaiseen tuottavuusmittaukseen, jossa tuo-
22243: oli 56 729 potilasta eli 6,7% vähemmän kuin v. toksina ovat todellisten hoito-ongelmien ratkaisut.
22244: 1987. Lehdessä arvioitiin, että laskennallinen odo- Tutkimushankkeessa pyritään myös soveltamaan
22245: tusaika leikkauksiin v. 1994 oli koko maassa keski- tuottavuusanalyysiä yhä syvemmälle ulottuvaan
22246: määrin 5,6 kk. Lyhyimmät odotusajat olivat Ahve- (sairaalan erikoisala- ja osastotasolle) hoitotoimin-
22247: nanmaalla sekä Länsi-Pohjan ja Kainuun sairaan- nan tarkasteluun. Hanke laajenee pilottivaiheen
22248: hoitopiireissä ja pisimmät Kymenlaaksossa, Poh- jälkeen siten, että kaikki sairaanhoitopiirit voivat
22249: jois-Savossa ja Keski-Suomessa. osallistua siihen.
22250: Stakesin mukaan Suomessa ei ole syvällisesti Stakesin mukaan näyttää siltä, että osasuorittei-
22251: tutkittu sitä, mistä janotusaikojen erot johtuvat. den (hoitopäivät, avohoitokäynnit, leikkaukset
22252: Voidaan olettaa, että jonojen pituuteen ja janotus- jne.) tuotteistaminen ja hinnoittelu lisäävät sairaa-
22253: aikoihin vaikuttavat sekä palvelujen tarjontaan että loiden tuottavuutta, mutta samalla kuntien maksu-
22254: kysyntään liittyvät tekijät. Usein janotusaika liite- osuudet pyrkivät kasvamaan. Osasuoritteiden suu-
22255: tään liian pieniin voimavaroihin, jolloin jonotravien remmalla määrällä ei aina ole suoraa korrelaatiota
22256: potilaiden määrä lisääntyy ja janotusaika pitenee. hoidon vaikuttavuuden lisääntymiselle. Tilannetta
22257: Nykyoloissa sairaaloilla ei ole taloudellisia kannus- saattaa parantaa ns. sopimusohjaus. Tällä tarkoite-
22258: teita lyhentää jonoja. Tilanne voi olla jopa päinvas- taan sitä, että ostaja sopii tuottajan kanssa tietystä
22259: tainen. Pitämällä janotusajat pitkinä voidaan kun- suoritemäärästä ja hinnoista tiettynä ajanjaksona.
22260: nilta vaatia lisävoimavaroja erikoissairaanhoitoon. Sopimuksen kohteena tulisi olla kokonaishoitojen
22261: Toisaalta sairaaloiden välillä on suuria tehokkuus- määrä, ei vain osasuoritteiden. Samoin siihen tulisi
22262: eroja, ja pitkät jonot voivat johtua myös siitä, että sisältyä sopimus tiettyjen valmiuksien ylläpitämi-
22263: toiset sairaalat toimivat tehokkaammin kuin toiset. sestä ostajakunnan väestölle. Näiden valmiuksien
22264: Stakesissa tehdyn tutkimuksen mukaan näyttäisi tuotteistaminen on vaikeaa. Ongelmaksi tässä mal-
22265: siltä, että tuottavuuden keskimääräisestä parantu- lissa muodostuu pieni kuntakoko. Hoidon tarve
22266: misesta huolimatta sairaaloiden väliset tuottavuus- vaihtelee vuosittain sitä enemmän, mitä pienempi
22267: erot ovat yhä suuria. kunta on.
22268: Alueelliset jonotusaikaerot voivat johtua myös
22269: palvelun kysynnästä, kuten väestön sairastavuu- Uudenmaan erikoissairaanhoidon järjestäminen
22270: desta ja ikärakenteen eroista. Samoin väestön odo- Uudenmaan läänin erikoissairaanhoidon ongel-
22271: tusten lisääntyminen ja terveydenhuollon teknolo- mien ratkaisemiseksi asetettu ns. Uuras-toimikunta
22272: gian kehittyminen lisäävät palvelujen kysyntää. (KM 1994:10) esitti Uudenmaan erikoissairaanhoi-
22273: Tutkimusten mukaan alueen väestön sairastavuus, don keskeisiksi kehittämiskohteiksi päällekkäisten
22274: ikärakenne ym. tarvetekijät eivät juuri selitä suuria toimintojen karsimisen, alueellisen työnjaon sel-
22275: alueellisia eroja kirurgisten toimenpiteiden määris- keyttämisen, resursointitason tarkistamisen, uusin-
22276: sä. On myös mahdollista, että jonojen pituuteen vestoinneista pidättäytymisen ja luopumisen, kus-
22277: vaikuttaa alueen hoitokäytäntö. 1980-luvun lopun tannustason alentamisen, henkilöstömitoituk-
22278: tietoihin perustuvan tutkimuksen tulokset viittaa- sen tarkistamisen sekä tilaaja-tuottajamallin kehit-
22279: vat siihen, että jonot kirurgisissa toimenpiteissä tämisen. Sosiaali- ja terveysministeriö kehotti kir-
22280: ovat pikemminkin seurausta eroista hoitokäytän- jeellään 31.5.1994 Helsingin sairaanhoitopiirin,
22281: näissä kuin voimavaroissa. Siten jonojen pituus Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin yliopis-
22282: sellaisenaan ei sovellu palvelutarpeen mittariksi, tollisen keskussairaalan sekä Helsingin yliopiston
22283: koska ainakaan Suomessa ei ole tutkimustietoa yhteisen HYKS-neuvottelukunnan tekemään
22284: siitä, mitkä tekijät vaikuttavat jonojen alueellisiin 31.8.1994 mennessä yksilöidyn ja aikataulutetun
22285: eroihin. toimintasuunnitelman rakennemuutoksen aikaan-
22286: Tähän mennessä ei ole myöskään tarkemmin saamiseksi Uuras-toimikunnan valmistelemien eh-
22287: selvitetty, mitkä tekijät selittävät sairaaloiden välisiä dotusten pohjalta. HYKS-neuvottelukunnan asetta-
22288: tehokkuuseroja. Stakesin terveydenhuollon tutki- mat selvitysmiehet, Uudenmaan lääninhallituksen
22289: musyksikön Sairaalatoimen tuottavuus -projektissa kuntapalvelujen johtaja Esko Hänninen ja Kansan-
22290: tullaan tutkimaan mahdollisia tekijöitä, jotka vai- terveyslaitoksen ylijohtaja Jussi Huttunen, esittivät
22291: kuttavat erikoissairaanhoidon tehokkuuteen. Li- seikkaperäisen toimenpideohjelman erikoissai-
22292: säksi Stakesin ja kuuden sairaanhoitopiirin aloitta- raanhoidon päällekkäisten ja rinnakkaisten toimin-
22293:
22294:
22295: 211
22296: tojen purkamiseksi. Kustannussäästöksi selvitys- rakenteiden, palveluketjujen, toimijoiden ja rahoi-
22297: miehet arvioivat vuoden 2001 loppuun mennessä tuksen päällekkäisyyksien karsiminen voidaan to-
22298: 800 Mmk eli 20 o/o vuoden 1993 Uudenmaan eri- teuttaa.
22299: koissairaanhoidon kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa työnjakoso-
22300: Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui 17.11.1995 pimuksen toteutumista sekä sen pohjalta syntyvää
22301: Esko Hännisen ja Jussi Huttusen selvittämään ja palvelurakenteiden, toimintojen ja kustannusten
22302: arvioimaan em. Uudenmaan läänin erikoissairaan- kehittymistä mm. kuntien ja kuntayhtymien talous-
22303: hoidon toimenpideohjelman jatkovalmistelua. Sel- arvioista ja tilinpäätöksistä sekä Uudenmaan lää-
22304: vitysmiehet pitivät toimenpideohjelman esityksiä ninhallituksen asettaman po. toimenpideohjelman
22305: edelleen ajankohtaisina ja toteuttamiskelpoisina. toteutumisen seuranta- ja edistäruishankkeen ra-
22306: Aikatauluun he lisäsivät yhden vuoden tarvittavien porteista. Lisäksi ministeriö edellyttää investointien
22307: toimenpiteiden mahdollistamiseksi. He esittivät, valtionosuuden yhdeksi perusteeksi sitä, että ne
22308: että sopimus erikoissairaanhoidon työnjaosta tulee tukevat po. toimenpideohjelmaa. Ministeriö on il-
22309: saada aikaan. moittanut tekevänsä seuraavan arvion ministeriön
22310: Valtioneuvosto päätti 3.4.1996 muutoksesta val- tai valtioneuvoston jatkotoimista alkuvuodesta
22311: takunnalliseen suunnitelmaan sosiaali- ja tervey- 1998 ensimmäisen sopimusvuoden seurannan pe-
22312: denhuollon järjestämisestä v. 1996--99. Sen mu- rusteella.
22313: kaan toimenpideohjelman toteuttamiseksi on tar-
22314: peen laatia HYKSin, Helsingin sairaanhoitopiirin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
22315: Uudenmaan sairaanhoitopiirin kesken HYKS-lain Edellä mainitun Uudenmaan erikoissairaanhoidon
22316: 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu sopimus. Jos sopi- toimenpideohjelman mukaan (Uudenmaan läänin-
22317: musta ei ole laadittu 31.10.1996 mennessä, valtio- hallituksen julkaisusarja 1994:5) tavoitteena on
22318: neuvosto ryhtyy toimenpiteisiin sopimusriidan rat- vuoteen 2001 oleellisesti alentaa kustannuksia laa-
22319: kaisemiseksi. dusta ja palvelutasosta tinkimättä. Vertailuvuodeksi
22320: Osapuolet tekivät määräaikaan mennessä sopi- asetettiin vuoden 1993 tilinpäätöstiedot Ehdoksi
22321: mukset Uudenmaan erikoissairaanhoidon työn- on lisäksi kirjattu, etteivät kuntien muut sosiaali- ja
22322: jaosta. Ministeriön mielestä työnjakosopimus muo- terveydenhuollon käyttömenot saa nousta erikois-
22323: dostaa lähtökohdan terveydenhuollon palvelujen sairaanhoidon säästötoimien seurauksena. Toi-
22324: järjestäruisvastuussa olevien kuntien ja sopijapuol- menpideohjelmaa toteuttavat nykyisen hallinnolli-
22325: ten välisille vuosinaisille palvelusopimuksille. Eri- sen järjestelyn rajoissa Helsingin sairaanhoitopiiri,
22326: tyisen tärkeätä on hyödyntää perusterveydenhuol- Helsingin kaupunki, Uudenmaan sairaanhoitopiiri,
22327: lon ja sosiaalihuollon mahdollisuudet nykyistä pa- Helsingin yliopistollinen keskussairaala sekä kun-
22328: remmin ja mitoittaa erikoissairaanhoidon palvelut nat. Erikoissairaanhoidossa ensisijaisvastuu kuuluu
22329: tehtyjen palvelusopimusten pohjalta. Erikoissai- Uudenmaan ja Helsingin sairaanhoitopiireille.
22330: raanhoidon ylikapasiteettia voidaan näin karsia ja HYKS tuottaa niille määrätyt valtakunnalliset palve-
22331: toteuttaa Hännisen ja Huttusen raporteissa esitetyt lut, Uudenmaan alueen erityistason palvelut sekä
22332: järkeistämiset ja kustannussäästöt muuta erikoissairaanhoitoa siten, kuin erikseen
22333: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sopimuk- tehtävällä sopimuksella osapuolet sopivat.
22334: sen vaikutukset kuntien terveydenhuollon menoi- Uudenmaan sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun-
22335: hin riippuvat siitä, miten kunnat ja kuntayhtymät nilleen (31 kuntaa) palvelusopimuksissa sovittuja
22336: toteuttavat sitä. Mahdollisesti toteutuvilla säästöillä NordDGR-hoitojaksoja ja avohoitokäyntejä sekä
22337: ei ole välittömiä vaikutuksia valtion menoihin esim. psykiatrisia palveluja. Toimintaansa varten sairaan-
22338: alentuvien valtionosuuksien kautta, koska kuntien hoitopiirissä on kuusi sairaanhoitoaluetta ja niissä
22339: valtionosuuslain 4 §:n 1 momentin perusteella ai- yhteensä yhdeksän sairaalaa. Kuntien valtion-
22340: noastaan valtion toimenpiteistä aiheutuvat kustan- osuuksien toistuvat leikkaukset ja kuntien verotu-
22341: nusten muutokset voidaan ottaa välittömästi huo- lopohjassa tapahtuneet heilahtelut ovat merkin-
22342: mioon. Joka toinen vuosi tehtävässä valtion ja neet tarvetta tarkastella perusteellisesti sairaanhoi-
22343: kuntien kustannustenjakotarkistuksissa mahdolli- to-organisaatioiden ja sairaanhoitopiirin sairaan-
22344: set säästöt voivat vaikuttaa kuntien valtionosuuk- hoitoalueiden tehtäviä, toimintatapoja sekä niiden
22345: sien määrään. Uudenmaan läänissä on vahva yksi- edellyttämiä voimavaroja. Uudenmaan sairaanhoi-
22346: tyinen terveydenhuolto ja työterveyshuolto. Siksi topiirin liikakapasiteetin poistaminen on useilla
22347: terveydenhuollon kokonaiskustannusten muodos- sairaanhoitoalueilla toteutunut mm. siten, että tar-
22348: tumiseen vaikuttaa oleellisesti, miten julkisen ja peettomia erikoissairaanhoidon sairaansijoja on
22349: yksityisen terveydenhuollon palvelujärjestelmän vuokrattu perusterveydenhuollolle.
22350:
22351:
22352: 212
22353: Uudenmaan sairaanhoitopiiriitä saadun selvi- Kehittämistarpeita
22354: tyksen mukaan useimmat Uudenmaan kunnat Sairaanhoitopiireihin kohdistunut kritiikki
22355: osoittivat kiinnostusta erikoissairaanhoidon tilaaja- Viime aikoina on käyty paljon keskustelua erikois-
22356: tuottaja -mallin sovellusten kehittämiseen. Selvitys- sairaanhoidosta ja sairaanhoitopiirien asemasta.
22357: ten ja neuvottelujen jälkeen piirissä on päädytty Sairaanhoitopiireissä ja niiden toiminnoissa on vii-
22358: kehittämään sopimuksin hallittua yhteistyötä kun- me vuosina havaittu mm. seuraavia ongelmia:
22359: tien ja tuottajaorganisaatioiden välillä. Kuntien vaa- - Kuntien edustusta sairaanhoitopiireissä on
22360: teena oli Uudenmaan erikoissairaanhoitopalvelu- pidetty ristiriitaisena. Kunnan edustaja on nähty
22361: jen vertailukelpoinen tuotteistus siten, että tilaajan toisaalta järjestäruisvastuussa olevan palvelujen ti-
22362: eli kunnan kannalta hoitopalvelut Uudenmaan sai- laajan edustajana, toisaalta tuottajapuolen edustaja-
22363: raanhoitopiirissä ovat sisällöltään ja kustannuslas- na.
22364: kennaltaan mahdollisimman vertailukelpoisia Hel- - Kunnat ja perusterveydenhuollon toteuttajat
22365: singin sairaanhoitopiirin ja HYKSin hoitopalvelu- eivät koe voivansa vaikuttaa kuntalaisten erikois-
22366: jen kanssa. Uudenmaan sairaanhoitopiirissä onkin sairaanhoidon järjestämiseen eivätkä toteuttami-
22367: somaattisten erikoisalojen vuodeosastohoidon ja seen riittävästi, vaikka niillä on edustus sairaanhoi-
22368: päiväkirurgian tuotteistus ja kuntalaskutus perustu- topiireissä. Kunnat omistavat sairaanhoitopiirit ja
22369: nut vuoden 1997 alusta lukien NordDRG:llä ryhmi- johtavat niitä luottamuselintensä kautta, mutta eivät
22370: teltyihin, erikoisaloittaisiin hoitojaksoihin. HYKS silti saa ääntään kuuluviin. Tiettävästi kuntien
22371: siirtyy tähän menettelyyn vasta vuoden 1998 alusta. edustajat eivät sairaanhoitopiireissä ota kantaa
22372: Tuotteistukseen siirtymisen yhteydessä toteutettiin kuntien päätösten mukaisesti. Kunnan edustajilla
22373: myös muita merkittäviä uudistuksia. Sairaanhoito- ei usein myöskään ole sitä asiantuntemusta, jota
22374: piirin hallitus päätti, että kiihottimena hoidon oi- sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden ohjauksessa tar-
22375: kean porrastuksen nopeaan järjestämiseen käyte- vittaisiin.
22376: tään kustannuksia, eli mikäli potilas kotiolojen tai - Erikoissairaanhoitoon ohjaavia lähetteitä voi-
22377: perusterveydenhuollon vuodeosaston resurssien vat antaa sekä julkisen terveydenhoidon yksiköt
22378: takia jää normaalia pidemmäksi aikaa sairaanhoito- että yksityiset lääkärit. Tiedonkulku potilaan hoi-
22379: piirin sairaalan vuodeosastolle potilaaksi, kuntaa dosta tapahtuu osin viiveellä, eikä kokonaiskuvaa
22380: laskutetaan enintään somaattisten erikoisalojen potilaan hoidosta aina ole kenelläkään. Terveys-
22381: kaksinkertaisella keskihinnalla. Perusteluna on, palvelujen järjestämisen lähtökohtana tulisi olla se,
22382: että väärällä hoitopaikalla oleva potilas vie sairaan- että asiakas hoidetaan joustavasti terveydentilansa
22383: hoitoalueelta mahdollisuuden ottaa hoitoon jonos- kulloinkin vaatimassa tarkoituksenmukaisimmassa
22384: sa olevia erikoissairaanhoitoa tarvitsevia vuodepo- hoitopaikassa. Tällä hetkellä ministeriön mukaan
22385: tilaita. Tuotteistuksen yhteydessä siirryttiin ennak- on nähtävissä vastakkainasettelua perusterveyden-
22386: kolaskutuksesta jälkikäteiseen laskutukseen. Sai- huollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Kumpikin
22387: raanhoitopiiri laskuttaa kiinteillä hinnoilla ja tekee pitää kiinni potilaasta omaa aluettaan puolustaen.
22388: joko yli- tai alijäämäisiä tilinpäätöksiä ja tuloslaskel- Potilasta ei aina siirretä ajoissa erikoissairaanhoi-
22389: mia. toon eikä toisaalta takaisin perusterveydenhuol-
22390: Laskentatoimen uudistusten yhteydessä uudis- toon. Nykyinen tilanne ei edistä tarkoituksenmu-
22391: tettiin myös kuntaraportointi vuoden 1997 alusta kaista toimintaa.
22392: lukien. Tämä asiakasraportointi toteutetaan kah- - Kunnat käyttävät harvoin mahdollisuutta
22393: dentasoisena. Tarkka hoitojaksoihin ja avohoito- hankkia palveluja oman sairaanhoitopiirinsä ulko-
22394: käynteihin perustuva potilaskohtainen aineisto puolelta. Syyksi on mainittu jäsenmaksu omalle
22395: tuotetaan kunnille yleensä 2-3 kuukauden välein. sairaanhoitopiirille, maantieteelliset seikat, tuottaji-
22396: Laskutuksen yhteydessä tai erikseen annettava kar- en erilainen palvelujen tuotteistus ja hinnoittelu
22397: keampi hoitopalveluihin ja sopimuksiin perustuva sekä jälkilaskutuksen mahdollisuus.
22398: raportointi tehdään tarvittaessa kerran kuukaudes- - Sairaanhoitopiireillä on velvoite tehdä ehkäi-
22399: sa. Raportointivälineenä käytetään paperiraportteja sevää työtä alueellisesti. Esimerkiksi tartuntatautien
22400: ja potilaskohtaisia hoitopalvelutiedostoja. Sairaan- torjumiseksi niiden on ylläpidettävä alueellista tar-
22401: hoitopiiri toimittaa tilaajille veloituksesta raportoin- tuntatautirekisteriä. Kaikki sairaanhoitopiirit eivät
22402: tiohjelman mukaisen hoitopalvelutiedoston tilaa- ole kovin kiinnostuneita ennaltaehkäisevästä työs-
22403: jan itsenäisraportoinnin mahdollistamiseksi. Ra- tä, koska sen suoritteita ei voi mitata samalla tavalla
22404: portoinnissa noudatetaan tietosuojavaltuutetun toi- kuin hoitopalveluja eikä työtä voi välttämättä jakaa
22405: miston ohjeita. kuntakohtaisesti.
22406: - Jälkilaskutusta on pidetty epäkohtana ja ha- huollossa valtion vuoden 1997 talousarviossa esite-
22407: luttu se poistaa ja hakea vaihtoehtoja kuntien pak- tyn tavoitteen mukaisesti. Aloitteessaan Kilpailuvi-
22408: kojäsenyydelle sairaanhoitopiireissä. rasto on viitannut kuntalain 1.7.1995 voimaan tul-
22409: Asiantuntijat ovat laajalti keskustelleet siitä, että leeseen muutokseen, jonka mukaan kunta voi
22410: julkisessa terveydenhuollossa palveluiden tilaajien huolehtia palvelujen järjestämisvelvollisuudestaan
22411: ja tuottajien rooli täytyy erottaa toisistaan. Toisaalta hankkimalla lakisääteisten tehtäviensä hoidon
22412: uusimmat kansainväliset kokemukset osoittavat ti- edellyttämiä palveluja julkisyhteisöltä tai yksityisel-
22413: laaja-tuottaja -mallin rajoitukset. Meillä yksittäinen tä palveluntuottajalta. Aiempi valtionosuusjärjestel-
22414: kunta on liian pieni palvelujen ostaja. Suomessa män uudistus lisäsi jo sinänsä kuntien taloudellista
22415: kuntien mediaanikoko on 5 000 asukasta ja 80 päätäntävaltaa ja vastuuta palvelujen järjestämises-
22416: pienimmässä kunnassa (18 o/o kunnista) on alle tä ja merkitsi samalla, että kuntien on mahdollista
22417: 2 000 asukasta. Stakesin mukaan tiettävästi missään kilpailuttaa palveluntuottajia.
22418: muussa maassa terveyspalvelujen järjestämisvas- Kilpailuviraston mukaan terveydenhuoltoalan
22419: tuuta ei ole annettu niin pienille yksiköille kuin kilpailu on ollut vähäistä, koska toimivia markki-
22420: Suomessa. Monilta kunnilta puuttuu palvelujen noita ei ole ollut. Tilaajan ja tuottajan suhteiden
22421: hankinnan vaatimaa riittävää asiantuntemusta, ja epämääräisyys ja yhteen kietoutuminen hämärtä-
22422: toisaalta pieni kunta ei pysty riittävästi varautu- vät ostajan ja myyjän roolia sekä haittaavat kilpai-
22423: maan yllättävän suuriin hoitomenoihin eikä tasaa- lun toteutumista. Kunta toimii sekä ostajana että
22424: maan eri vuosien hoitomenojen vaihteluita. On ostamiensa palvelujen tuottajana yksin tai yhdessä
22425: tosin mahdollista, että pienet kunnat tasaavat kus- muiden kuntien kanssa. Terveydenhuoltopalveluja
22426: tannusten vuosittaista vaihtelua tekemällä moni- hankkivat kuntien edustajat ovat tuottajien hallin-
22427: vuotisia sopimuksia palvelujen tuottajien kanssa. toelimissä päättämässä näiden palveluvalikoimasta
22428: Pienessä 2 000 asukkaan kunnassa tämä kuitenkin ja kilpailustrategiasta. Tuottajina olevat sairaalat
22429: edellyttäisi Stakesin mielestä 5-10 vuoden sopi- ovat myös monin paikoin kaksoisroolissa, yhtäältä
22430: muksia. Jotta erikoissairaanhoidon kustannusten kuntien asiamiehinä ja toisaalta vastaamassa eri-
22431: vuosittainen vaihtelu supistuisi kohtuulliselle tasol- koissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä.
22432: le, olisi kuntien väestömäärän oltava ainakin Kilpailuvirasto on katsonut, että tilaajan ja tuotta-
22433: 10 000-20 000 asukasta. Huomattavasti suurem- jan roolien selkeällä erottamisella saataisiin sekä
22434: piin väestöpohjiin päädytään, mikäli lähtökohdaksi perusterveyshuollossa että erikoissairaanhoidossa
22435: otetaan alueellisten monopolien estäminen tai aikaan toimivat markkinat ja lisättäisiin kilpailua.
22436: mahdollisuus tuottajien kilpailuttamiseen. Yhdys- Kehittyneen tilaaja-tuottaja -ajattelun avulla olisi
22437: valloissa on arvioitu, että kaikkien terveyspalvelu- mahdollista parantaa asiakkaan valinnanvapautta ja
22438: jen kilpailuttamisen minimiväestöpohja on 1,2 milj. palveluiden laatua sekä tehostaa toimintaa. Tämä
22439: asukasta. Noin 360 000 asukkaan väestöpohja riit- edellyttäisi myös palvelujen tuotteistamista ja kus-
22440: täisi useiden akuunien sairaalapalvelujen kilpailut- tannusvastaavaa hinnoittelua. Palvelujen hintaan
22441: tamiseen. Noin 180 000 asukkaan väestömäärä riit- olisi julkisella sektorilla sisällytettävä pääomakus-
22442: täisi kilpailuttamaan vain pientä osaa sairaaloiden tannukset. Muutoin julkiset palvelut alihinnoitel-
22443: tuottamista palveluista, ja 30 000 väestömäärä vain laan, ja ne saavat keinotekoista kilpailuetua yksityi-
22444: perusterveydenhuollon palveluja. sen sektorin tuottamiin palveluihin verrattuna. Pää-
22445: Taloudellisten riskien tasaamista varten on sai- omakustannusten jättäminen huomiotta johtaa ylei-
22446: raanhoitopiireissä siirrytty käytäntöön, jossa yhtei- sesti tehottomuuteen palvelujen tuottamisessa. Kil-
22447: sistä varoista tasataan kustannuksia sen jälkeen, pailuviraston mielestä kunnallisten terveyspalvelu-
22448: kun yksittäisen potilaan hoitokustannukset ylittä- jen nykyinen hinnoittelukäytäntö, jossa sosiaali- ja
22449: vät tietyn ennalta sovitun kiinteän määrän, yleensä terveydenhuollon maksuista annetun lain (734/92)
22450: 200 000-350 000 mk. Näihin kustannuksiin voi- nojalla asetuksella säädetään yksityiskohtaisesti
22451: daan laskea myös piirin ulkopuolella annetusta asiakkailta perittävistä maksuista, estää osaltaan
22452: hoidosta aiheutuneet kustannukset. terveyspalvelujen järjestämisvastuussa olevien kun-
22453: tien kilpailumahdollisuuksien hyödyntämistä.
22454: Kilpailuviraston aloite Terveydenhuoltoalan kilpailun lisäämiseksi on
22455: Kilpailuvirasto on tehnyt sosiaali- ja terveysministe- Kilpailuviraston mielestä välttämätöntä poistaa eri-
22456: riölle ja Suomen Kuntaliitolle kertomusvuoden lop- koissairaanhoitolakiin perustuva kuntien pakkojä-
22457: pupuolella aloitteen terveydenhuoltoalan kilpailun senyys sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Lailla
22458: lisäämiseksi. Kilpailuvirasto on pitänyt tärkeänä, säädetty pakkojäsenyys rajoittaa kunnalle muutoin
22459: että kilpailumahdollisuuksia lisätään terveyden- kuuluvaa itsemääräämisoikeutta ja kunnan mah-
22460:
22461:
22462: 214
22463: dollisuuksia kilpailuun, koska se sitoo kunnan - julkisia terveyspalveluja tuotteistettaisiin ja
22464: käyttämään oman sairaanhoitopiirinsä palveluja ja hinnoittelu saatettaisiin kustannusvastaavaksi sekä
22465: estää käytännössä palvelujen hankinnan sairaan- selvitettäisiin, voidaanko terveydenhuoltopalvelu-
22466: hoitopiirin ulkopuolelta. Kuntien kilpailumahdolli- jen maksujen määräämisestä maksuasetuksella
22467: suuksia rajoittavana tekijänä Kilpailuvirasto pitää luopua
22468: myös edelleen joissakin sairaanhoitopiireissä käy- - lääke- ja apteekkialan kilpailua lisättäisiin
22469: tössä olevaa jälkilaskutusmenettelyä. Jälkilaskutuk- apteekkien tarvehankintaisesta lupamenettelystä
22470: sen mahdollisuus vääristää kilpailua, koska sai- luopumalla, poistamalla Helsingin yliopiston ap-
22471: raanhoitokuntayhtymät, jotka myyvät palvelujaan teekin erityisoikeudet samoin kuin kumoamaHa
22472: jäsenkunnilleen, voivat yli- tai alihinnoitella palve- apteekkien lääkkeiden vähittäismyyntihinnoittelua
22473: lunsa ilman taloudellista riskiä. Jälkilaskutuskäy- ohjaava lääketaksa ja poistamalla ns. yleisiltä kaup-
22474: täntö saattaa siten johtaa kilpailua rajoinavaan hin- patavarailta apteekkimaksu.
22475: noittelukäytäntöön. Kilpailuvirasto on tehnyt Suo- Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kun-
22476: men Kuntaliitolle em. aloitteen jälkilaskutusmenet- taliitto ovat Kilpailuviraston aloitteeseen antamis-
22477: telyn poistamiseksi. saan lausunnoissa todenneet nm1., että viime aikoi-
22478: Aloitteessaan sosiaali- ja terveysministeriölle Kil- na on eri yhteyksissä esitetty markkinaohjauksen ja
22479: pailuvirasto on myös viitannut asiantuntijakeskus- kilpailun lisäämistä ratkaisuna terveydenhuollon
22480: teluihin, joissa on usein puututtu kuntien saamien kustannus- ja tehokkuusongelmiin. Ulkomaisia esi-
22481: perustamishankkeiden valtionosuuksien ja inves- merkkejä on useita. Englannissa on tätä asetelmaa
22482: tointitukien kilpailua vääristävään vaikutukseen sovellettu laajemmin terveydenhuollossa. Myös
22483: yksityisen terveyspalvelun ja julkisen terveyden- Ruotsissa on mallia yritetty soveltaa. Kokemukset
22484: hoitoyksikön välillä. Perustamishankkeiden val- eivät kuitenkaan ole olleet kovin rohkaisevia ja
22485: tionosuudet, joita sosiaali- ja terveydenhuollon osittain ollaan jo luopumassa mallista, missä tilaa-
22486: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain jan ja tuottajan roolit ovat selkeästi erotettu toisis-
22487: mukaan kunta tai kuntayhtymä saa sairaalaraken- taan.
22488: nusten ja -laitteiden investointimenoihin, saattavat Suurena esteenä tilaaja-tuottaja -mallin sovelta-
22489: ylläpitää tehotonta toimintaa ja kannustaa tarpeet- misessa voidaan pitää myös toimivien markkinoi-
22490: torniin investointeihin. Tuensaaja voi myös ristiin- den puuttumista. Perusterveydenhuollon tuotteet
22491: subventoida toimintojaan valtion tuen avulla. Li- ovat pitkälle määrittelemättä. Kilpailevia tuottajia
22492: säksi on esitetty epäilyjä erityisvaltionosuuksien on vain osassa maata. Tuottajat ovat monessa
22493: kilpailua vääristävistä vaikutuksista. On väitetty, paikassa monopoliasemassa ja on kyseenalaista,
22494: että erityisvaltionosuuksia, joita opetussairaalat onko tarkoituksenmukaista rakentaa rinnakkaisia
22495: saavat opetustarkoituksiin, käytettäisiin osaksi palvelujärjestelmiä. Tilaaja-tuottaja -mallin sovelta-
22496: muuhun toimintaan. minen puhtaimmillaan Kilpailuviraston esittämällä
22497: Aloitteessaan Kilpailuvirasto on esittänyt, että tavalla on todennäköisesti useimmiten vaikea to-
22498: kilpailumahdollisuuksien lisäämiseksi terveyden- teuttaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö
22499: huollossa sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyisi toi- tilaaja-tuottaja -mallille tunnusomaista kilpailutta-
22500: menpiteisiin, joilla mista sovelleta kunnan terveydenhuollossa. Osto-
22501: - terveydenhuoltopalvelujen tilaajan ja tuotta- palvelujen käyttö laajenee koko ajan esim. erilaisis-
22502: jan roolit eriytettäisiin ja tilaaja-tuottaja -malli otet- sa tukipalveluissa.
22503: taisiin käyttöön Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä pelkäs-
22504: -kuntien sairaanhoitopiirikuntayhtymien pak- tään markkinakilpailuun perustuvassa terveyspal-
22505: kojäsenyys ja sairaanhoitopiirien jälkilaskutusmah- velujärjestelmässä on vaarana, että kilpailun ede-
22506: dollisuus poistettaisiin tessä aletaan kilpailla laatua alentamalla, henkilö-
22507: - selvitettäisiin sairaanhoitopiirien asema ja kuntaa ylikuormittamalla ja epätarkoituksenmukai-
22508: tehtävät terveydenhuollossa sia palveluja tarjoamalla. Tämä on omiaan heiken-
22509: - perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi- tämään kustannus-vaikuttavuussuhdetta huolimat-
22510: don koordinaatiota parannettaisiin kilpailunäkö- ta siitä, että seuraukset yksinomaan suoritekohtai-
22511: kohdat huomioon ottaen sia kustannuksia tarkastellen saattavat olla edulli-
22512: - terveydenhuollon nykyisen monikanavaisen sia.
22513: rahoitusjärjestelmän uudistusmahdollisuudet selvi- Suomen lainsäädäntö ei aseta esteitä luoda jär-
22514: tettäisiin kevinä pidettäviä tilaaja-tuottajajärjestelmiä. Kun-
22515: -julkisen tuen aiheuttamat kilpailuvääristymät nilla on entistä suuremmat mahdollisuudet käyttää
22516: korjattaisiin muita kuin oman sairaanhoitopiirin palveluja eri-
22517:
22518:
22519: 215
22520: koissairaanhoitopalvelujen järjestämisessä. Tämän miuden ylläpitämisessä äkillisesti tai vaikeasti sai-
22521: muodolliset esteet on jo poistettu erikoissairaan- rastuvia potilaita varten. Valmiuden ylläpitäminen
22522: hoitolaista. Pääkaupunkiseudulla olisi muuta maa- edellyttää huomattavaa voimavarain käyttöä ja on
22523: ta paremmat mahdollisuudet kilpailuttamiseen lä- vaikeasti kilpailutettavissa. Tässä tarvitaan Stakesin
22524: hekkäin sijaitsevien rinnakkaisten palveluntuotta- mielestä kuntien yhteistyötä ja -vastuuta, jonka on
22525: jien vuoksi. Kuitenkin juuri pääkaupunkiseudulla mentävä yksittäisen kunnan edun edelle. Esimer-
22526: terveydenhuolto on kalliimpaa kuin muualla maas- kiksi Ruotsissa landstingetien verotusoikeus on
22527: sa. tavallaan vaihtoehto kuntien pakkojäsenyydelle.
22528: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan jälkilas- On olemassa erilaisia sopimus- ja hinnoittelu-
22529: kutuksen purkaminen ei edellytä lainmuutosta, tekniikoita, joita käyttäen terveyspalveluiden tuot-
22530: sillä jälkilaskutuksessa ja -palautuksessa on kysy- tajan kannustimia tuottaa enemmän suoritteita tai
22531: mys vain yhdestä tavasta kattaa kuntayhtymän synnyttää aikaisempaa herkemmin tutkimus- ja
22532: talousarvion mahdollinen yli- tai alijäämä. Pelkkä hoitokokonaisuuksia voidaan hallita ja neutraloida.
22533: jälkilaskutuksen poistaminen ei myöskään ratkai- Näitä ei ole otettu Suomessa käydyssä keskustelus-
22534: sevasti vaikuta kuntien asemaan. Sairaanhoitopiirit sa kovinkaan näkyvästi mukaan. Oloissamme näi-
22535: voivat jälkilaskutuksen poistamisen jälkeenkin va- den vaihtoehtojen arviointi puhtaan suoritepohjai-
22536: paasti hinnoitella palvelunsa ja nostaa halutessaan sen korvauksen rinnalla on ehdottoman tarpeellis-
22537: hintojaan. Kuntien pitäisi voida nykyistä paremmin ta, koska kansalaisilla on perinteisesti varsin vapaa
22538: vaikuttaa erikoissairaanhoidon palvelujen määrää oikeus hakeutua eri sektoreilla toimivien lääkärei-
22539: ja kustannuksia käsitteleviin sopimuksiin ja näin den lähetteillä sairaaloihin ja sairaaloilla on ollut
22540: ennakoida maksettavikseen tulevat erikoissairaan- perinteisesti varsin laaja itsenäisyys määritellä hoi-
22541: hoidon maksut. Jälkilaskutusmenettely on joka ta- to- ja toimintakäytännöt parhaaksi näkemillään ta-
22542: pauksessa poistumassa ja sairaanhoitopiirien uudet voilla maksajaa kuulematta.
22543: perussopimukset perustuvat yleisesti kiinteähintai- Stakesin käsitys on, että mm. sairaanhoitopiirien
22544: seen laskutusjärjestelmään. Vuonna 1997 voimaan nykyinen rooli tuottaa palvelut alueensa väestölle,
22545: tulleen uuden kuntalain myötä kuntien kirjanpidon kunnan pakkojäsenyys, palvelujen tuotteistami-
22546: ja tilinpäätösten tulee perustua kirjanpitolakiin. seen perustuva kuntalaskutus ja potilaan vapaa, eri
22547: Tällöin mm. investointimenot on sisällytettävä pal- teitä tapahtuva hoitoon hakeutuminen ovat niin
22548: velujen hintoihin. perustavaa laatua olevia tekijöitä nykyisessä palve-
22549: Stakesin mielestä Kilpailuviraston aloitteessa on lu järjestelmässä, että niiden muuttaminen vain kil-
22550: otettu esille kilpailun toimivuuden kannalta eri pailua edistävässä mielessä voi johtaa arvaamatto-
22551: tekijöitä. Niiden taustalla on kuitenkin syvällä ter- miin seurauksiin palvelutarjonnassa. Näitä muu-
22552: veydenhuollon perusteissa olevia rakenteita, joi- toksia tulisi arvioida huomattavasti Kilpailuviraston
22553: den muuttamisella voi olla arvaamattomia vaiku- esittämää syvällisemmin esim. Terveydenhuollon
22554: tuksia koko palvelujärjestelmän toimivuudelle. suuntaviivat -strategian toteuttamisen yhteydessä.
22555: Kilpailun mahdollisuutta terveydenhuollossa ra- Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt
22556: joittavat monet tekijät. Palvelun tuottajan ja poti- hankkeen, jossa etsitään keinot parantaa peruster-
22557: laan välinen suhde ei ole symmetrinen. Tuonajalla veydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä toi-
22558: on voimakas vaikutus, joskus lähes ratkaisuvalta mivuutta sekä niiden ja sosiaalitoimen välistä yh-
22559: potilaan hoidon tarpeen määrittelyyn. Tämän lisäk- teistyötä. Hankkeen tehtävänä on selvittää, miten
22560: si asiakkaan ja maksajan tai kunnan intressit eivät sairaanhoitopiirejä voidaan uudistaa, jotta ne toimi-
22561: aina ole yhtenevät, joskus jopa vastakkaiset. Eri- sivat paremmin palvelujen järjestämisvastuussa
22562: koissairaanhoidon järjestämiseen tarvitaan huo- olevien kuntien haluamalla tavalla. Hankkeessa
22563: mattavat voimavarat ja erityisosaamista. Tämä edel- esitettyjen ratkaisujen pitää sisältää oikeita kannus-
22564: lyttää yksittäistä kuntaa suurempaa väestöpohjaa timia voimavarojen mahdollisimman tehokkaaseen
22565: rationaalisen toiminnan aikaansaamiseksi. Kunnan ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön.
22566: vapaus olla kuulumatta sairaanhoitopiiriin vaaran- Hankkeessa selvitetään myös, miten terveyskes-
22567: taisi Stakesin mielestä yhteisvastuun alueellisen kuslääkäreiden konsultaatiomahdollisuuksia voi-
22568: palvelujärjestelmän toimivuudesta. daan kehittää, mitkä ovat vaihtoehdot kuntien ny-
22569: Terveydenhuolto ei rajoitu vain yksittäisten tut- kyiselle lakisääteiselle pakkojäsenyydelle sairaan-
22570: kimus- ja hoitopalvelujen tuottamiseen, mikä si- hoitopiireissä sekä tarve muuttaa sairaanhoitopii-
22571: nänsä soveltuisi kilpailuttamiseen. Sillä on myös rien nykyistä suurten kustannusten tasausmenette-
22572: tärkeä väestön turvallisuuttaa takaava funktio val- lyä.
22573:
22574:
22575:
22576: 216
22577: Valtiontilintarkastajat toteavat, että sosiaali- ja ter- siaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä on jatkuvas-
22578: veyspalvelujen saatavuus ja laatu on yleensä kyetty ti olluttoimintojen sektoroituminen toisaalta erikoissai-
22579: turvaamaan, vaikka kuntien valtionapuja on jouduttu raanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon ja toisaalta
22580: tuntuvasti leikkaamaan ja vakinaista henkilöstöä vä- sosiaalihuoltoon. Kunnissa ovat sektorirajat muodos-
22581: hentämään. Kunnat ovat selvinneet myös syvästä la- tuneet välillä ylipääsemättämiksi esteiksi, ja syynä tä-
22582: masta suhteellisen hyvin palvelutuotantoa tehostamal- hän on mainittu näiden toimintalohkojen eriytynyt lain-
22583: la ja tekemällä tarpeellisia rakenteellisia muutoksia. säädäntö. Tähän mennessä 40 % kunnista on yhdistä-
22584: Toisaalta laman ja säästöjen sekä valtionosuusuudis- nyt sosiaali- ja terveystoimensa. Toimintojen järkeistä-
22585: tuksen johdosta on vaikea arvioida, mitkä vaikutukset miseksi ja taloudellisuuden lisäämiseksi tätä kehitystä
22586: palveluihin ovat seurausta mistäkin muutostekijästä. tulee edistää ja nopeuttaa.
22587: Valtiontilintarkastajat katsovat, että suuretvaihtelut Valtiontilintarkastajien mielestä nykyisten sairaan-
22588: kustannuksissa yhtäältä laitosten ja toisaalta kuntien hoitopiirien asemaa, tehtäviä ja toimintatapoja on sel-
22589: välillä viittaavat siihen, etteivät nykyjärjestelyt ole aina kiytettävä. Sairaanhoitopiirejä pitää kehittää tukemaan
22590: optimaaliset. Samantyyppistenkin kuntien terveyden- enemmän palvelujen järjestämisvastuussa olevia kun-
22591: hoitomenot eroavat huomattavasti toisistaan. Useiden tia. Piirin hallintoa, organisaatiota ja toimintatapoja on
22592: kuntien terveydenhuollon palvelurakenne ei vastaa kehitettävä edelleen kustannusten vähentämiseksi
22593: käyttäjien palvelujen tarvetta. Palvelujen käyttö painot- sekä selvitettävä kuntien pakkojäsenyyteen ja jälkilas-
22594: tuu edelleen liiaksi erikoissairaanhoitoon ja laitoshoi- kutukseen liittyvät epäkohdat ja vaihtoehtoiset ratkai-
22595: toon, vaikka esim. psykiatristen sairaansijojen määrää sut. Sairaaloiden jonot ja pitkät odotusajat sekä palve-
22596: on vähennetty huomattavasti. Turhaa laitoshoitoa vä- lujärjestelmien jatkuva muutostila kertovat siitä, että
22597: hentämällä ja panostamalla avohoitoon nykyistä huomiota on kiinnitettävä voimavarojen oikeaan koh-
22598: enemmän saavutettaisiin suuria taloudellisia säästöjä. dentamiseen sekä toiminnalliseen ja laadulliseen ke-
22599: Tämä edellyttää kuitenkin mittavaa avo- ja kotihoidon hittämiseen niin, että palvelut tuotetaan entistä asia-
22600: kehittämisohjelmaa, koska hoito- ja hoivapalvelujen kaslähtöisemmin. Asiakkaan on voitava siirtyä perus-
22601: tarve lisääntyy voimakkaasti. terveydenhuollosta joustavasti tarkoituksenmukaisim-
22602: Suuria ongelmia avopalvelujen riittävyydessä on jo paan erikoissairaanhoidon hoitopaikkaan. Myös siirty-
22603: nyt erityisryhmien ja moniongelmaisten, kuten päihde- misen takaisin perusterveydenhuoltoon tai muualle
22604: ja mielenterveysongelmaistenja lastensuojelun, palve- hoitoon on oltava joustavaa. Hoito- ja palveluketjujen
22605: luissa. Erityisesti mielenterveystyön avopalveluita ei tulisi olla saumattomia.
22606: ole syntynyt riittävästi vastaamaan hoidon tarpeeseen Valtiontilintarkastajat pitävät myönteisenä, että Uu-
22607: ja laitoshoidon osin hallitsemattomaan vähenemiseen. denmaan erikoissairaanhoidon työnjaosta on osapuol-
22608: Erityisesti psykiatriset potilaat ovat herkästi syrjäytyvä ten kanssa päästy sopimukseen. Työnjaolla ja sen pe-
22609: ryhmä, jolloin avohoidontulisiturvata heille sosiaalinen rusteella tehdyillä palvelusopimuksilla voitaneen kar-
22610: verkosto syrjäytymisen estämiseksi ja myös tarkoituk- sia erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksiä ja ylikapa-
22611: senmukaiset ja riittävät hoiva- ja kuntoutuspalvelut. siteettia sekä toteuttaa tarvittavat järkeistämiset ja
22612: Väestön ikääntyminen lisää terveydenhuoltokus- kustannussäästöt, kuten asiaa pohtineet selvitysmie-
22613: tannuksia rationalisoinneista riippumatta. On laskettu, het ovat esittäneet. Tämä edellyttää kuitenkin sopimus-
22614: että esim. yli 65-vuotiaiden keskimääräiset terveyden- puolilta tinkimätöntä sopimuksen noudattamista ja si-
22615: huoltokustannukset ovat neljä kertaa suuremmat kuin toutumista sen vaatimiin velvollisuuksiin. Sosiaali- ja
22616: 16-64-vuotiaiden. Näitä seikkoja ei voida sivuuttaa terveysministeriön onkin seurattava tarkoin työnjako-
22617: tulevien vuosien terveyspalveluiden tarvetta arvioita- sopimuksen toteutumista ja sen pohjalta syntyvien pal-
22618: essa. Väestön ikääntyminen lisää suuria paineita myös velu rakenteiden, toimintojen ja kustannusten kehitty-
22619: pitkäaikaishoivan ja -hoidon kehittämiseen. Tervey- mistä sekä harkittava mahdollisia investointeihin liitty-
22620: denhuollon järjestelmästä puuttuvat suurelta osin viä valtionosuuspäätöksiä tämän sopimuksen toimi-
22621: hoivaa ja huolenpitoa antavat palvelut. Myös sosiaali- vuutta ja toteutumista silmällä pitäen. Jatkossa tulisi
22622: huollossa tulee kiinnittää huomiota erityisesti vanhus- myös harkita Helsingin ja HYKSin erikoissairaanhoidon
22623: ten ja vammaisten avopalvelujen sekä omassa kodissa yhdistämistä, koska laskelmien mukaan sillä saavutet-
22624: selviytymisen tukemiseen. Valtiontilintarkastajat ko- taisiin huomattavat vuosittaiset säästöt.
22625: rostavat, että kotona selviytymistä ja sitä tukevia koti-, Valtiontilintarkastajat korostavat, että pelkillä eri-
22626: omais- ja sairaanhoitopalveluja tulee kehittää yhdessä koissairaanhoidon uudelleenjärjestelyillä ja sopimus-
22627: perusterveydenhuollon ja vapaaehtoisjärjestöjen menettelyllä ei kokonaan saada hallintaan erikoissai-
22628: kanssa. raanhoidon nousevia kustannuksia. Lisäksi tarvitaan
22629: Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan vuo- koko terveydenhuollon toimintakulttuurin muutosta.
22630: delta 1991 (s. 206) katsoneet, että merkittävä este so- Edessä saattaa olla myös välttämättömiä valintoja eri
22631:
22632:
22633: 217
22634: tasoilla. Kysymystä voimavarojen priorisoinnista olisi hostamaan terveydenhuollon yksiköiden taloudelli-
22635: tarkasteltava useasta eri näkökulmasta samanaikai- suutta ja tuottavuutta. Suomalaiseen järjestelmään so-
22636: sesti. Yleisesti priorisointi terveydenhuollossa merkit- pivaa tilaaja-tuottaja -mallia tulisi kehittää ja kokeilla
22637: see valintaa eri potilasryhmien hoidon suhteen, mikäli nykyistä enemmän. Täysi markkinaperusteisuus ei kui-
22638: julkisia varoja ei riitä nykyistä enempää terveyspalve- tenkaan sellaisenaan sovi terveydenhuoltoon. Kuntien
22639: luihin. Vielä laajempana priorisointi voidaan nähdä sil- pitäisi kuitenkin voida nykyistä paremmin vaikuttaa eri-
22640: loin, kun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuol- koissairaanhoidon palvelujen määrää ja kustannuksia
22641: lon tai sosiaalitoimen koko palveluvarustus asetetaan koskeviin sopimuksiin. Kunnilla tulisi olla siksi riittävä
22642: tämän periaatteen mukaisesti ratkaistavaksi. Tämän terveyspalvelujen sopimus- ja ostoasiantuntemus.
22643: vuoksi on tärkeää arvioida terveydenhuoltojärjestel- Tämä puolestaan edellyttänee kuntarajat ylittävää yh-
22644: määmme ja sen toimintaa sekä hoitomenetelmiä ja teistoimintaa. Etenkin pienten kuntien tulisi perustaa
22645: päätettävä arvioinnin perusteella, miten rajalliset voi- yhteisiä ostajaorganisaatioita, joissa tulee olla riittä-
22646: mavarat käytetään tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. västi ostovoimaa tasapainoisen tilaaja- tuottajamal-
22647: Myös kilpailun lisääminen on varmasti omiaan te- lin toteuttamiseksi.
22648:
22649:
22650:
22651:
22652: Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysyksiköt voimaan vuoden 1997 alusta, 5 §:n nojalla läänin-
22653: hallitus myöntää luvan ympärivuorokautisten so-
22654: Tehtävät ja vastuualueet siaalipalvelujen tuottamiseen, ja saman lain nojalla
22655: Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä lääninhallitus valvoo palveluja yhdessä kunnan
22656: on pääsääntöisesti kunnilla. Säädöstasolla laajasti kanssa.
22657: omaksutun toimivaltajärjestelyn mukaan palvelu- Varsinaisten valvonta- ja lupatehtävien ohella
22658: jen ohjaus ja valvonta, eräiden lupien myöntämi- lääninhallituksille kuuluu useita muita sosiaali- ja
22659: nen sekä muita vastaavia tehtäviä on uskottu lää- terveyspalveluihin liittyviä tehtäviä. Lääninhallituk-
22660: ninhallituksille. Esim. sosiaalihuoltolain (710/82) set toimivat osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon
22661: 3 §:n 2 momentin nojalla läänin alueella sosiaali- suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain tar-
22662: huollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat koittamana valtionosuusviranomaisena. Lääninhal-
22663: lääninhallitukselle. Vastaavia toimivaltasäännöksiä litukset jakavat sosiaali- ja terveysministeriön niille
22664: on myös useimmassa terveydenhuollon erityis- kohdentaman perustaruishankkeiden (investoin-
22665: laeissa, kuten kansanterveyslaissa, erikoissairaan- nit) kustannusten enimmäismäärän lääninsä kun-
22666: hoitolaissa, terveydenhuollon ammatinharjoittajien nille ja kuntayhtymille. Lääninhallitukset vahvista-
22667: laissa, yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa vat toimintavuonna aloitettavat suuret hankkeet ja
22668: ja mielenterveyslaissa. Lääninhallitus toimii myös pienten hankkeiden kustannusten enimmäismää-
22669: lupaviranomaisena useiden säännösten nojalla. rän, antavat ennakkoratkaisun seuraavan vuoden
22670: Tällaisia säännöksiä on mm. lastensuojelulaissa ja hankkeista ja ei-sitovan ratkaisun suunnitelmakau-
22671: -asetuksessa, avioliittolaissa, kuolemansyyn selvit- den myöhemmistä hankkeista.
22672: tämisestä annetussa laissa, terveydenhoitoasetuk- Lääninhallituksille kuuluu huolehtiminen mm.
22673: sessa sekä tartuntatautilaissa. oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suoritta-
22674: Lääninhallituksille kuuluu edelleen yksityisten misesta alueellaan, kuolintodistusten tarkastami-
22675: sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonta ja palvelu- sesta, kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyön
22676: jen tuottajien lupien myöntäminen. Yksityisestä edistämisestä ja seurannasta, poikkeusolojen varal-
22677: terveydenhuollosta annetun lain (152/90) 4 §:n no- ta laadittavista alueellisista sosiaali- ja terveyden-
22678: jalla lääninhallitus myöntää luvan terveydenhuol- huollon valmiussuunnitelmista sekä terveyden-
22679: lon palvelujen antamiseen, ja lain 13 §:n 2 momen- huollon ammatinharjoittajien valvonnasta.
22680: tin nojalla laissa tarkoitettujen palvelujen valvonta Edellä mainittujen lakisääteisten tehtävien ohel-
22681: kuuluu lääninhallituksille. Yksityisten sosiaalipal- la lääninhallituksille kuuluu muitakin sosiaali- ja
22682: velujen valvonnasta annetun lain (603/96), joka tuli terveydenhuollon palveluihin liittyviä tehtäviä, jot-
22683:
22684:
22685: 218
22686: ka vaativat runsaasti työtä. Useiden lääninhallitus- toimintayksikön tai sen osan käyttö kielletään.
22687: ten antamien tietojen perusteella esim. sosiaali- ja Saman lain 18 §:n nojalla lääninhallitus voi peruut-
22688: terveyspalveluja koskevien kantelujen sekä puhe- taa antamansa luvan, jos toiminnassa on olennai-
22689: linneuvonnan määrä on viime aikoina selvästi li- sesti rikottu tätä lakia tai sen nojalla annettuja
22690: sääntynyt. Lääninhallituksilla on lisäksi merkittävä säännöksiä ja määräyksiä. Vastaavanlainen mah-
22691: tehtävä erilaisten valtakunnallisten tai alueellisten dollisuus määräyksen antamiseen tai luvan peruut-
22692: sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä koske- tamiseen sisältyy myös yksityisestä terveydenhuol-
22693: vien hankkeiden käynnistäjinä tai vetäjinä. Esimer- losta annetun lain 20-22 §:ään.
22694: kiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne- Kertomusvuonna aloitettiin sisäasiainministe-
22695: muutoksen edistäminen asettaa lääninhallituksille riön johdolla erilaisten peruspalvelujen arvioinnin
22696: merkittäviä tehtäviä. yhdenmukaistamista koskeva hanke. Lääninhalli-
22697: tukset ovat tähän liittyen kertomusvuoden lopulla
22698: Valvonta ja seuranta tehneet ensimmäiset peruspalvelujen arviointira-
22699: Kunnan tuottamien palveluiden valvonta perustuu portit Lääninhallitusten oman käsityksen mukaan
22700: yhtäältä kunnissa suoritettaviin käynteihin ja kun- tämäntyyppinen, aiempaa selvemmin jäsennetty
22701: tien kanssa pidettäviin neuvotteluihin ja toisaalta arviointi osoittautui hyödylliseksi. Toisaalta ensim-
22702: esim. kantelujen tai muiden vastaavien yhteyden- mäiset arviointiraportit olivat suhteellisen laajoja ja
22703: ottojen perusteella tehtäviin selvityksiin. Eräissä työllistäviä, joten suoritettavassa jatkotyössä on
22704: tapauksissa sosiaali- ja terveysministeriö ja läänin- harkittu mm. arvioinnin tarkempaa erittelyä ja
22705: hallitus ovat yhdessä sopineet tiettyjen kuntien työnjakoa eri lääninhallitusten kesken. Tarkoituk-
22706: peruspalvelujen selvittämisestä, mikäli siihen on sena kuitenkin on jatkaa arviointiraporttien teke-
22707: ollut erityistä aihetta esim. ilmi tulleiden epäkoh- mistä siten, että saatavia tietoja voitaisiin hyödyntää
22708: tien perusteella. Näin on menetelty esim. toimeen- erityisesti valtakunnallisen päätöksenteon tukena.
22709: tulotuen jakamisperusteita koskevien menettelyta- Edellä mainittu peruspalveluiden kattava ar-
22710: pojen selvittämisessä ja yhdenmukaistamisessa. viointi perustuu ensi sijassa sosiaali- ja terveyspal-
22711: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja veluista saatavilla olevaan tilastotietoon. Keskeise-
22712: valtionosuudesta annetun lain 35 §:ssä on säädetty nä ajatuksena on ollut, että lääninhallitukset voivat
22713: valtakunnallisesta perusturvalautakunnasta. Pykä- antaa oman alueellisen erityisasiantuntemuksensa
22714: län nojalla sosiaali- ja terveysministeriö voi saattaa perusteella lisäarvoa tilastotietojen tulkinnassa. Ti-
22715: palvelujärjestelmän asianmukaisuuden perusturva- lastotiedon ongelmana on tiedonsaantiin ja tiedon
22716: lautakunnan arvioitavaksi, jos kunta ei ole järjestä- hyödyntämiseen liittyvä viive ja tietojen nopea
22717: nyt asukkailleen erityislaeissa tarkoitettuja palvelu- vanheneminen. Sosiaali- ja terveysministeriö on
22718: ja siten, että välttämättömät peruspalvelut vastaavat erikseen viime vuosina toteuttanut lääninhallitus-
22719: maassa yleisesti hyväksyttyä tasoa. Käytännössä ten kanssa erityistä sosiaali- ja terveyspalveluiden
22720: tällainen prosessi edellyttää lääninhallituksen aktii- ajantasaseurantaa, jossa on pyritty saamaan tietoja
22721: vista toimintaa ja osallistumista. Toistaiseksi perus- keskeisistä ajankohtaisista aiheista ja ongelmista.
22722: turvalautakunta on käsitellyt ainoastaan yhtä asiaa.
22723: On kuitenkin arvioitu, että lääninhallitukset ovat Tulosohjaus
22724: useissa tapauksissa voineet puuttua palvelujärjes- Kertomusvuoden valtion talousarviossa on läänin-
22725: telmässä havaittuihin epäkohtiin kunnan kanssa hallitusten sosiaali- ja terveystoimelle asetettu seu-
22726: käydyissä etukäteisneuvotteluissa, jolloin asiaa ei raavat yhteiset tulostavoitteet, joita lääninhallituk-
22727: ole tarvinnut saattaa perusturvalautakunnan käsi- set ovat toteuttaneet toimivaltansa puitteissa:
22728: teltäväksi. - Keskeisten kansanterveysriskien vähentämi-
22729: Lääninhallituksella on myös eräissä tapauksissa seksi tuetaan kuntia lisäämään sosiaali- ja terveys-
22730: mahdollisuus käyttää erityisiä tehokeinoja palve- tavoitteista yhteistyötä alue- ja paikallistasolla jul-
22731: luiden tason turvaamiseksi. Esimerkiksi yksityisten kisten ja yksityisten tahojen osallistumiseen poh-
22732: sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain 16 §:n jautuen. Erityisesti pyritään edistämään kansalais-
22733: nojalla lääninhallitus voi antaa yksityiselle sosiaali- ten omaa osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia
22734: palvelujen tuottajalle määräyksen ilmoitus- tai lu- sosiaali- ja terveyshuollossa.
22735: pavelvollisuuden täyttämisestä tai puutteellisuuk- -Seurataan, että toimeentuloturva ja sosiaali- ja
22736: sien korjaamisesta taikka epäkohtien poistamises- terveydenhuollon palvelujen saatavuus, laatu ja
22737: ta. Lääninhallituksella on myös oikeus velvoittaa alueellisesti tasapainoinen kehitys on turvattu. Val-
22738: määräyksen noudattamiseen sakon uhalla tai uhal- votaan palvelujen lainmukaisuutta ja janotusaiko-
22739: la, että palvelutoiminta keskeytetään taikka että jen kohtuullisuutta.
22740:
22741:
22742: 219
22743: - Tuetaan kuntien ja kuntayhtymien toimenpi- hallituksen taholta sitouduttu siten, että maaherra
22744: teitä avopalvelujen ja asumispalvelujen vahvistami- on yhdessä lääninsosiaalineuvoksen kanssa allekir-
22745: seksi ja laitosvaltaisuuden vähentämiseksi sekä joittanut sopimuksen.
22746: edistetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä Viime vuosina sosiaali- ja terveyspalveluja kos-
22747: pienaluekohtaista toimintatapaa. kevat avaintulokset on jaettu kahteen osaan. En-
22748: - Lisätään yhteistyötä eri viranomaisten ja jär- simmäinen avaintulos liittyy toimeentuloturvan ja
22749: jestöjen kanssa pakolaisten ja turvapaikanhakijoi- palvelujen riittävyyden ja asianmukaisuuden seu-
22750: den sekä muiden maahanmuuttajien integraatiota rantaan ja arviointiin sekä lainmukaisuuden val-
22751: edistävien vastaanottopalvelujen toteuttamiseksi. vontaan. Toinen avaintulos on puolestaan koske-
22752: -Tuetaan kuntia ehkäisemään ja vähentämään nut palvelurakennemuutosta.
22753: ympäristöstä ja elintarvikkeista aiheutuvia ympäris- Tulossopimusmenettelyyn liittyy erillinen, jälki-
22754: töhaittoja. käteen tapahtuva tulostavoitteiden toteutumisen
22755: - ED-jäsenyyden edellyttämä elintarvikeval- tarkastelu ministeriön ja lääninhallitusten välisissä
22756: vontajärjestelmä on toteutettu. neuvotteluissa. Lääninhallitukset ovat näiden neu-
22757: - Tarttuvien eläintautien valvonta ja eläinsuoje- vottelujen pohjaksi toimittaneet kirjallisen arvion.
22758: lu sekä niistä johtuvat toimenpiteet on toteutettu Lääninhallitusten viimeaikaisten arvioiden perus-
22759: ED-jäsenyyden edellyttämällä tavalla. teella tilannetta voitaneen sosiaali- ja terveysminis-
22760: Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysyksiköiden teriön mukaan luonnehtia sillä tavoin, että läänin-
22761: suunnitelmat ja hankkeet perustuvat lääninhalli- hallitukset ovat kyenneet kohtuullisesti huolehti-
22762: tuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja maan varsinaisista lakisääteisistä tehtävistään, vaik-
22763: metsätalousministeriön sekä kauppa- ja teollisuus- kakin esim. käsittelyajoissa on selviä läänikohtaisia
22764: ministeriön alaisten Elintarvikeviraston ja Kulutta- eroja. Sen sijaan eräiden tulossopimuksissa sovittu-
22765: javiraston kanssa tehtyihin tulossopimuksiin. Pe- jen palvelujärjestelmän toimivuuden kehittämiseen
22766: rustana suunnitelmille ja hankkeille ovat valtion liittyvien tehtävien osalta lääninhallitusten voima-
22767: talousarviossa esitetyt tulostavoitteet, jotka on otet- varat ovat saattaneet osoittautua riittämättömiksi.
22768: tu tarkasti huomioon sosiaali- ja terveysyksiköiden Käytännön kannalta on hankalaa, että sosiaali-
22769: omissa tulossuunnitelmissa. Saadun selvityksen ja terveysyksikköjä ohjaavat sisällöllisesti sosiaali-
22770: mukaan mainittujen sopimuskumppaneiden kans- ja terveysministeriön lisäksi maa- ja metsätalousmi-
22771: sa tehtävät vuosittaiset tulossopimukset tulosneu- nisteriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriön alai-
22772: votteluineen ovat toimineet hyvin. Sosiaali- ja ter- set Elintarvikevirasto ja Kuluttajavirasto, vaikka re-
22773: veysministeriö on substanssiministeriönä huolehti- sursoinnista vastaa sisäasiainministeriö. Järjestely
22774: nut varsinaisten tulossopimusneuvottelujen lisäksi on johtanut mm. siihen, että vuoden aikana teh-
22775: työkokouksien ja neuvottelupäivien avulla jatku- dään eri ministeriöille lukuisia erillisiä tulosasiakir-
22776: vasta ajankohtaiskeskustelusta ministeriön ja lää- joja. Samasta asiakokonaisuudesta laaditaan mm.
22777: ninhallitusten kanssa. erikseen tulosraportti, vuosikertomus ja toiminta-
22778: Lääninhallitus neuvottelee resursseistaan sisä- kertomus. Tulossuunnitelma tehdään myös kolme-
22779: asiainministeriön kanssa ja vastaa viime kädessä na erilaisena asiakirjaversiona riippuen siitä, mille
22780: itsenäisesti resurssiensa kohdentamisesta tehtäviin- taholle tulossuunnitelma esitetään. Sosiaali- ja ter-
22781: sä, mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen edellyttämiin veysministeriön mielestä tämä ristiriita heikentää
22782: tehtäviin. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa teh- osaltaan tulossopimusmenettelyn merkitystä. Lää-
22783: dyissä tulossopimuksissa on sovittu erikseen mm. nien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien budje-
22784: kaikille lääninhallituksille yhteisistä sosiaali- ja ter- tointi olisikin ministeriön mielestä jatkossa siirrettä-
22785: veyspalveluita koskevista avaintuloksista sekä yk- vä sosiaali- ja terveysministeriölle.
22786: sityiskohtaisemmista tulostavoitteista. Lisäksi on
22787: sovittu erityisistä läänikohtaisista tavoitteista, joita Kehitysnäkymät
22788: ovat saattaneet olla esim. tiettyjen yksilöityjen lää- Lääninhallitusten lakisääteiset tehtävät sosiaali- ja
22789: ninhallituksen toimintojen tehostaminen tai voima- terveydenhuollossa eivät ole yleisesti vähenemäs-
22790: varoja suhteellisen runsaasti vaativa yhteistyöhan- sä, vaan lääninhallituksille on tulossa merkittäviä
22791: ke. Sopimuksissa on myös yleisellä tasolla mainittu uusia tehtäviä mm. yksityisten sosiaalipalvelujen
22792: henkilötyövuosien, toimintamenojen ja erillisrahoi- valvonnan myötä. Voidaan arvioida, että esim.
22793: tusprojektien jakautuminen avaintuloksittain. Sen perusoikeuksien kirjaaminen hallitusmuotoon ja
22794: sijaan sopimuksissa ei ole yksityiskohtaisesti sovit- tässä yhteydessä edellytetty perusoikeuksien toteu-
22795: tu resurssien kohdentamisesta lääninhallitusten la- tumisen valvonnan tehostaminen tulevat näky-
22796: kisääteisiin perustehtäviin. Sopimuksiin on läänin- mään myös lääninhallitusten käytännön työssä.
22797:
22798:
22799: 220
22800: Terveyspalveluiden osalta erityistä seurantaa vaati- Erityisesti Länsi-Suomen alueella kuntien lukumää-
22801: vat jatkossa ainakin terveydenhuollon ammatinhar- rä on erityisen suuri, mikä asettaa lääninhallituksen
22802: joittajien valvonta, oikeuslääketieteellinen toiminta alueellisen erityisasiantuntemuksen hyödyntämi-
22803: ja psykiatrisen hoidon kehittämisen jatkotyö. So- selle suuren haasteen.
22804: siaalipalveluista tulevat keskeisiä olemaan ainakin Sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta on
22805: tulossopimuksissa mainitut toimeentulotukitehtä- useissa kohdin erityisen keskeiseksi noussut kysy-
22806: vät, muiden subjektiivisten oikeuksien (erityisesti mys siitä, mikä tulee olemaan lääninhallitusten
22807: päivähoito) sekä erityis- ja vähemmistöryhmien sivutoimipisteiden asema ja toimivalta suhteessa
22808: palveluiden seuranta ja valvonta. lääninhallitukseen. Sisäasiainministeriön taholta on
22809: Lääninhallitusten muut kuin lakisääteiset tehtä- esitetty tavoitteeksi, että sivutoimipisteiden alueel-
22810: vät eivät myöskään ole vähenemässä tai menettä- lista erityisasiantuntemusta hyödynnetään, mutta
22811: mässä merkitystään. Lääninhallituksilla on vakiin- ettei sivutoimipisteeseen tule erillistä johto-organi-
22812: tuneesti ollut suuri käytännön vastuu erityisesti saatiota. Myöhemmin joudutaan erikseen selvittä-
22813: uuden ja muuttuvan lainsäädännön koulutuksessa mään mm. se, mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden
22814: ja tulkinnassa. Kuten mainittu, lääninhallituksille seurantaan ja valvontaan, lupien myöntämiseen
22815: osoitettujen kantelujen ja muun neuvonnan osuus sekä käytännön neuvontaan ja ohjaukseen liittyviä
22816: on ollut kasvussa, ja peruspalveluiden arvioinnin tehtäviä voitaisiin antaa lääninhallitusten sivutoimi-
22817: merkitys on korostunut. Sosiaali- ja terveyspalve- pisteille. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys
22818: luidenkin osalta joudutaan lähitulevaisuudessa on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja
22819: pohtimaan sitovan ja ei::sitovan ohjaukseriYehittä- lainmukaisuuden valvontaa ja muita edellä todet-
22820: mistä. Esimerkiksi informaatio-ohjauksen tehosta- tuja tehtäviä varten on oltava alueellinen toiminta-
22821: miseen olisi eräissä suhteissa ilmeistä tarvetta. verkosto. Tämä edellyttäisi sitä, että suurläänien
22822: Sosiaali- ja terveysministeriön kanta lääninuu- sivutoimipisteet ovat voimavaroiltaan tähän tarkoi-
22823: distuksen yhteydessä on ollut, että sosiaali- ja tukseen riittäviä. Suurläänien kautta voi syntyä
22824: terveyspalveluiden tehtävät voidaan hoitaa uuden myös mahdollisuuksia aiempaa parempaan erityis-
22825: lääninjaonkin mukaisessa hallinnossa. Kriittistä asiantuntemuksen keskittämiseen sekä lääninhalli-
22826: huomiota on kuitenkin kiinnitetty siihen, että suur- tusten työnjaon kehittämiseen, kun käynnistetään
22827: läänien alueella on huolehdittava palveluiden seu- erilaisia alueellisia hankkeita.
22828: rannan ja valvonnan edellyttämistä voimavaroista.
22829:
22830:
22831:
22832:
22833: Valtiontilintarkastajat toteavat, että lääninhallitusten päävastuu näiden palvelujen järjestämisestä. On sel-
22834: toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti viime vää, että kansalaisten perusoikeuksien turvaaminen
22835: vuosina ja niiden tehtävät ovat vähentyneet, vaikka edellyttää valtion viranomaisilta näiden oikeuksien to-
22836: eräille aloille tehtäviä on tullut lisääkin. Lääninhallituk- teutumisen seurantaa ja tarvittaessa puuttumista ha-
22837: sia kehitetään alueellisina yleishallintoviranomaisina, vaittujen ongelmien käsittelyyn. Kun esim. terveyden-
22838: joihin kootaan hallinto-, tarkastus- ja valvontatehtäviä. huollossa on luovuttu valtion tiukasta valvonnasta ja
22839: Lisäksi lääninhallitukset seuraavat ja arvioivat perus- ohjauksesta, ei terveyspalvelujen havaittuihin epäkoh-
22840: palvelujen, etenkin taloudellisten, sivistyksellisten ja tiin ole aina voitu puuttua riittävän tehokkaasti. Epäkoh-
22841: sosiaalisten perusoikeuksien sekä turvallisuuteen ja tia on pyritty estämään mm. informaatio-ohjauksen
22842: terveyteen liittyvien tavoitteiden toteutumista alueel- avulla, joka koostuu mm. sosiaali- ja terveysministeriön
22843: laan. Näin lääninhallitukset pyrkivät edistämään pe- hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, kou-
22844: ruspalvelujen valtakunnallisten tavoitteiden toteutu- lutuksesta, tietohuollosta, suosituksista ja sosiaali- ja
22845: mista läänissään. terveydenhuollon valtakunnallisesta suunnitelmasta.
22846: Perusoikeussäännösten mukaan julkisen vallan on Viime kädessä kunnallisen palvelujärjestelmän asian-
22847: muun ohella turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja mukaisuus voidaan saattaa perusturvalautakunnan ar-
22848: terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Kunnilla on vioitavaksi. Toistaiseksi lautakunta on kuitenkin käsi-
22849:
22850:
22851: 221
22852: tellyt vain yhtä tapausta. Valtiontilintarkastajien mie- Valtiontilintarkastajat kiinnittävät kuitenkin huomio-
22853: lestä perusturvalautakunnan asemaa ja tehtäviä tulisi- ta siihen, että sosiaali- ja terveystoimen hallinnolliset
22854: kin pohtia uudelleen. lupa- ja valvonta-asiat sitovat jo nykyisinkin lääninhal-
22855: Lääninhallitukset ovat alueellisina ohjaus- ja val- litusten voimavaroja varsin paljon. Tämän vuoksi on
22856: vontaviranomaisina omalta osaltaan vastanneet lää- tarkoituksenmukaista arvioida ja selvittää sosiaali- ja
22857: ninsä terveydenhuollon valvonnasta ja ohjauksesta lä- terveysyksiköiden hallinnollisten lupa- ja valvonta-
22858: hinnä sosiaali- ja terveysministeriön tulosohjauksessa. asioiden määrä ja laatu sekä valvonnantarpeellisuus ja
22859: Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysyksiköiden laki- keventää lupa- ja valvontamenettelyä silloin, kun mer-
22860: sääteiset valvonta- ja ohjaustehtävät sekä muut so- kittävätyhteiskunnallisettai yksityiset arvot eivätvälit-
22861: siaali- ja terveyspalveluihin liittyvät suunnittelu- ja tut- tömästi ole uhattuina. Valtiontilintarkastajien mielestä
22862: kimustehtävät ovat merkittäviä, kuten esim. erilaisten tulisi myös selvittää, voitaisiinko joidenkin toimintojen
22863: valtakunnallisten ja alueellisten sosiaali- ja terveyspal- virallinen valvonta lupamenettelyn sijasta toteuttaa il-
22864: veluiden kehittämistä koskevat hankkeet ja arvioinnit. moitusmenettelyn ja siihen liittyvän neuvonnan avulla.
22865: Valtiontilintarkastajien mielestä läänin sosiaali- ja ter- Lisäksi tulisi pohtia, voitaisiinko joitakin sosiaali- ja
22866: veystoimen keskeinen tehtävä on jatkossakin perus- terveysyksiköiden tehtäviä siirtää muille viranomaisille
22867: palvelujen ja -oikeuksien toteutumisen arviointi. Lää- tai kunnille.
22868: ninhallituksen rooli ohjaavana, valvovana ja lupia Valtiontilintarkastajat pitävät sosiaali- ja terveysmi-
22869: myöntävänä viranomaisena korostunee uusien suur- nisteriön tavoin epäkohtana sitä, että lääninhallituksen
22870: läänien myötä. Esimerkkinä voidaan mainita yksityisten sosiaali- ja terveysyksiköitä ohjaavat toiminnallisesti
22871: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajien sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi maa- ja metsäta-
22872: lupa- ja valvontajärjestelmä, jonka valvonnassa läänin- lousministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriön
22873: hallituksilla on oltava keskeinen asema, koska näissä alaiset Elintarvikevirasto ja Kuluttajavirasto, vaikka re-
22874: palveluissa on aina kyse huomattavista eettisistä ar- sursoinnista vastaa sisäasiainministeriö. Saatujen sel-
22875: voista. Paikallisten ongelmien havaitsemiseksi ja sel- vitysten perusteella tulostavoitteiden asetantaan ja
22876: vittämiseksi valtiontilintarkastajien mielestä olisikin ai- niiden toteutumisen seurantaan liittyy ongelmia, jotka
22877: heellista harkita lääninhallitusten sosiaali- ja terve- heikentävät tulossopimuksen merkitystä. Valtiontilin-
22878: ysyksiköiden seuranta- ja valvontaotteen tehostamista tarkastajat edellyttävätkin asian selvittämistä osana
22879: ja näin saatujen tietojen hyväksikäytön lisäämistä mi- budjetointi- ja tulosohjausmenettelyn kehittämistä.
22880: nisteriössä.
22881:
22882:
22883:
22884:
22885: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut lasten oirehtiminen on tullut vakavammaksi 1990-
22886: luvulla. Itselleen tai muille vaarallisia lapsia on
22887: Alaikäisten psyykkiset häiriöt tullut hoitoon vuosittain 20--30, kun aiemmin
22888: Suomalaisten lasten terveyttä on pidetty hyvänä, tapaukset olivat yksittäisiä.
22889: ja tämä pitääkin paikkansa useimmilla terveysmit- Suomalaisen lastenpsykiatrisen tutkimuksen
22890: tareilla lasten terveyttä mitattaessa. Suomessa mukaan psyykkinen häiriintyneisyys on yleisem-
22891: 1990-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa (Lapset- pää alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvien perheiden
22892: projekti) todettiin kuitenkin joka viidennellä lap- lapsilla sekä muiden kuin biologisten vanhempien-
22893: sella häiriökäyttäytymistä. Tutkimusta ja hoitoa sa luona asuvien lapsien keskuudessa. Merkittäviä
22894: vaativia psyykkisiä häiriöitä todetaan vajaalla eroja vaikeiden psyykkisten häiriöiden, kuten skit-
22895: 10 o/o:lla alle 12-vuotiaista, 12-15 o/o:lla yli 12-vuo- sofrenia, muut psykoosit ja vakavat mielenhäiriöt,
22896: tiaista lapsista ja 15-23 o/o:lla nuorista. Vakavia esiintyvyydessä maamme eri alueiden välillä ei
22897: vaikeudet ovat näistä viidesosalla. Pojista n. 25 o/o lastenpsykiatrisessa tutkimuksessa ole havaittu,
22898: ja tytöistä n. 5 o/o kärsii jonkinasteisesta mielenter- mutta asosiaaliset ongelmat kasautuvat suuriin asu-
22899: veyden häiriöstä jo ala-asteella. Tytöillä häiriinty- tuskeskuksiin.
22900: neisyys lisääntyy voimakkaasti murrosikään men- Nuorten asosiaalisilla ongelmilla on tavallisesti
22901: nessä. HYKS Lasten ja nuorten sairaalan mukaan pitkä historia. Syrjäytyminen ja päihdeongelmat
22902:
22903:
22904: 222
22905: ovat koskettaneet jo ainakin edellistä sukupolvea. Lasten ja nuorten selviytymistä heikentäviä
22906: Erityisen merkittävää ennalta ehkäisevän mielen- tekijöitä
22907: terveystyön ja viranomaisten kesken tehtävän yh- Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kiinnite-
22908: teistyön kannalta on Helsingin kaupungin terveys- tään huomiota monilla hallinnonaloilla ja ministe-
22909: viraston mukaan kiinnittää huomio moniongelmai- riöt tekevät asiassa yhteistyötä. Sosiaali- ja terveys-
22910: siin nuoriin, jotka eivät ole autettavissa pelkästään ministeriö on valtakunnallisessa suunnitelmassa
22911: nuorisopsykiatrisin keinoin vaan tarvitsevat mo- sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä nosta-
22912: nenlaista apua, tukea ja järjestelyä elämänhallinnan nut lasten ja nuorten tasapainoisen kehityksen
22913: saavuttamiseksi. tukemisen ja syrjäytymisen ehkäisyn painopisteek-
22914: Lapseen yksilönä liittyvistä mielenterveyden seen.
22915: häiriintymiseen johtavista tekijöistä keskeisiä ovat Vuonna 1989 työttömien lapsia oli yhteensä
22916: erilaiset oppimisvaikeudet, joiden puutteellinen 40 000. Vastaava luku v. 1994 oli 250 000. Työttö-
22917: varhaiskuntoutus ja riittämättömät tukitoimet myö- myyden vaikutukset lasten mielenterveyteen eivät
22918: hemmin johtavat itsetunnon vaurioitumiseen ja ole yksiselitteisiä. Työttömyys sinänsä voi lisätä
22919: häiriökäyttäytymiseen. Vuonna 1995 tehdyn tutki- vanhempien ja lasten yhdessä viettämän ajan mää-
22920: muksen mukaan 7 %:lla lapsista on laaja-alaisia rää, mutta siihen liittyvät toimeentulovaikeudet ja
22921: oppimiskykyyn, tarkkaavaisuuteen, käytökseen ja vanhempien lisääntynyt psyykkinen kuormittumi-
22922: kouluvalmiuksiin liittyviä ongelmia, joiden vuoksi nen sekä mahdollisesti lisääntynyt päihteiden käyt-
22923: he tarvitsevat erityistä kuntoutusta. Viimeaikaiset tö vaikuttavat haitallisesti lasten mielenterveyteen.
22924: tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti käytös- Tutkimuksessa Lapset ja lama (Stakes, raportteja
22925: häiriöiden tuloksekas hoito on vaikeaa, ja etenkin 197/96), joka koski aikaa joulukuusta 1994 huhti-
22926: varhain alkaneilla käytöshäiriöillä on huono para- kuuhun 1995, noin puolet tutkimukseen osallistu-
22927: nemisennuste. neista 5- ja 10-vuotiaiden lasten perheistä ilmoitti
22928: Lasten erilaisia kehitysongelmia (esim. oppimis- laman vaikuttaneen kielteisesti vanhempien mieli-
22929: vaikeudet, tarkkaavaisuushäiriöt ja käytösongel- alaan ja perheen hyvinvointiin. Tutkimuksen mu-
22930: mat) koskeva tutkimus on nostanut yhä selvemmin kaan on perheitä, joiden elämässä ei juuri ole
22931: esille kysymyksen ongelmien päällekkäisyydestä. tapahtunut muutoksia. Toisaalta on suuri joukko
22932: Lasten- ja nuortenpsykiatrista hoitoa tarvitsevista perheitä, joissa sekä aineellinen että henkinen elä-
22933: noin joka toisella on samanaikaisesti oppimista mä on tiukentunut, ja on perheitä, joilla on huomat-
22934: vaikeuttavia riskitekijöitä. Jyväskylän yliopiston tavia vaikeuksia.
22935: Niilo Mäki Instituutin mukaan voidaan perustellusti Toimeentulotuen varaan joutuneiden perheiden
22936: väittää, että ei-toivotuimpaan lopputulokseen jou- määrä on kasvanut 1990-luvun ajan, ja kertomus-
22937: dutaan silloin, kun lapsi syrjäytyy oppimisesta, hän vuonna 13 o/o lapsiperheistä oli toimeentulotuen
22938: ei esim. perheen elämäntilanteen tai vanhempien piirissä. Talouslama on kaksinkertaistanut tuen
22939: omien ongelmien vuoksi saa riittävästi tukea eivät- saajien määrän. Laman ja sosiaaliturvan leikkaus-
22940: kä kasvatus- ja hoitojärjestelmä toimi riittävän var- ten seurauksena riippuvuus viimesijaisesta tuesta
22941: hain ja intensiivisesti. on kasvanut ja tukea tarvitaan entistä kauemmin.
22942: Lasten ja nuorten häiriökäyttäytymisen syyt Toimeentulotukea saavien määrä nousi Helsingissä
22943: ovat moninaiset. Tämänhetkisen käsityksen mu- kertomusvuonna 55 685 kotitalouteen, joissa oli
22944: kaan vuorovaikutus perheenjäsenten, erityisesti 84 623 henkeä. Tämä oli 16% kotitalouksista. Kas-
22945: vanhempien kanssa on lapsen mielenterveyteen vu on kohdistunut lapsiperheisiin. Lapsiperheiden
22946: olennaisesti vaikuttava tekijä. Tutkimuksissa on taloudellinen ahdinko näkyy myös elatustuen tar-
22947: voitu osoittaa myös geneettisten tekijöiden vaiku- peessa. Elatustukea maksetaan kunnan toimesta
22948: tus alttiudessa sairastuvuuteen. Heikki Sariolan silloin, kun lapsen elatusvelvollinen ei kykene
22949: selvityksen mukaan 8% lapsista on kokenut va- suoriutumaan maksuistaan. Kun v. 1990 elatustu-
22950: kavaa väkivaltaa vanhempiensa taholta. Nykytut- kea Helsingissä maksettiin yli 9 000 lapselle, kohosi
22951: kimuksen valossa tiedetään, että paitsi väkivallan saajien määrä kertomusvuonna 14 200 lapseen.
22952: kohtaaminen myös sen näkeminen aiheuttaa Lastensuojelutoimenpiteitä tarvitsevien lasten ja
22953: psyykkisiä häiriöitä jo vauvaiästä lähtien. Vanhem- nuorten ongelmat liittyvät pitkälti sekä perheen
22954: pien psyykkiset sairaudet ja päihteiden väärin- päihdeongelmiin että mielenterveysongelmien hei-
22955: käyttö, vanhempien selviytymistä heikentävät elä- kentämään vanhemmuuteen. Vakavat ristiriidat
22956: mäntapahtumat ja köyhyys ovat riskitekijöitä lap- perheen sisällä, väkivalta ja heikko kyky hallita
22957: sen mielenterveyden kehitykselle varhaislapsuu- perheen arkielämää ovat usein ominaisia lasten-
22958: desta lähtien. suojelun asiakasperheille.
22959:
22960:
22961: 223
22962: Lastensuojelun tarpeessa olevien lasten ja nuor- luja ennen koulukotiin sijoittamista. Selvityksen
22963: ten määrä on noussut 1990-luvulla. Myös lasten- ajankohtana koulukodeissa olleista nuorista (132)
22964: suojelulaitosten käyttöasteet erityisesti kunnallisis- 30 o/o oli ko. aikana päässyt psykiatrisen hoidon
22965: sa laitoksissa ovat nousseet. Lastensuojelun avo- piiriin. Koska koulukodeilla ei ole palveluksessaan
22966: huollon piirissä oli v. 1995 n. 30 000 lasta ja nuorta. psykiatreja, jää hoidon järjestäminen ulkopuolisten
22967: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten palvelujen varaan. Koulukotinuoret oirehtivat mo-
22968: määrä on vuosikymmenen alusta noussut 13 o/o:lla. nin tavoin, ja koulukotien yhteistyötä lasten- ja
22969: Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli nuorisopsykiatrian kanssa onkin lisätty tuntuvasti.
22970: yhteensä 10 798 (0,9 o/o alle 18-vuotiaista), joista Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mu-
22971: noin puolet oli perhehoidossa ja puolet laitoshoi- kaan yksilöllisten tilannearvioiden lisäksi kuntien
22972: dossa. Vuonna 1995 otettiin huostaan 1 592 lasta, ratkaisuja lastensuojelukysymyksissä ohjaavat
22973: mikä on 132 enemmän kuin edellisenä vuonna. myös taloudelliset perusteet. Kalleimpien palvelu-
22974: Helsingin kaupungin sosiaaliviraston mukaan jen käyttöä pyritään vähentämään, eikä välttämättä
22975: sijaishuollossa olleiden lasten ja nuorten määrä oli aina ryhdytä lapsen edun kannalta tarkoituksen-
22976: Helsingissä laskussa 1990-luvun alun, mutta vuo- mukaisimpiin toimenpiteisiin. Toimenpiteitä on
22977: desta 1994 heidän määränsä kääntyi nousuun. myös saatettu tarpeettomasti viivytellä tai jopa jät-
22978: Maahanmuuttajalapsiperheiden absoluuttinen ja tää ne, kuten lapsen huostaanotto, kokonaan te-
22979: suhteellinen osuus lastensuojelun asiakaskunnasta kemättä. Tämä ongelma koskee erityisesti pieniä
22980: on lisääntynyt vuosittain. kuntia. Lastensuojelun suurten kustannusten ta-
22981: Helsingissä kiireellisiä huostaanottoja tehtiin sausjärjestelmää onkin pyritty saamaan aikaan jo
22982: 37 o/o enemmän v. 1995 kuin v. 1989. Vuonna 1995 useamman vuoden ajan. Vuoden 1998 talousarvio-
22983: 0--17-vuotiaista lastensuojeluasiakkaita oli 0,6 o/o esityksessä on todettu, että tällainen tasausjärjestel-
22984: eli 5 577lasta. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston mä pyritään toteuttamaan kuntien yhteistoiminnan
22985: mukaan sekä avo- että sijaishuollossa olevien lasten pohjalta. Suomen Kuntaliitto suhtautuu kriittisesti
22986: määrä on viime vuosina kasvanut tasaista vauhtia ja lainsäädäntöön, joka pakottaa kunnat suurten kus-
22987: nopeammin kuin vastaava lapsiväestön määrä. Per- tannusten tasaukseen. Mielipiteensä se esitti val-
22988: heistä kaksi kolmannesta tulee autetuiksi avohuol- tion vuoden 1998 talousarvioesityksen valmistelun
22989: lon tukitoimilla, mutta yhden kolmanneksen koh- yhteydessä.
22990: dalla on järjestettävä sijaishuolto joko lastensuojelu- Kuntien toteuttamat säästöt ovat saattaneet Sta-
22991: laitoksessa tai perhehoidossa. Helsingin kaupungin kesin mukaan eri kunnissa asuvat lapset sangen
22992: sosiaaliviraston mukaan erittäin tarpeellisiksi on eriarvoiseen asemaan. Pienissä kunnissa saatetaan
22993: koettu jo vuosikymmenen toimineet alueelliset seri- taloudellisiin tekijöihin vedoten tarpeettomasti vii-
22994: ryhmät (lapsen seksuaalista riistoa käsittelevät työ- vyttää psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tehtäviä
22995: ryhmät), jotka ovat lastensuojelun, lasten mielenter- lähetteitä, mikä johtaa usein lapsen tilanteen vai-
22996: veystyön ja mm. viraston juridisten asiantuntijoiden keutumiseen. Tämä voi heikentää hoidon tuloksel-
22997: moniammatillisia konsultointiryhmiä. lisuutta ja pidentää hoitoaikaa. On tapauksia, joissa
22998: Koulukodeissa annetaan kasvatusta, hoitoa ja lasten ja perheen hoito lastenpsykiatrisella osastol-
22999: peruskouluopetusta tai ammatillista koulutusta sel- la tai kuntoutus lastensuojelulaitoksessa on kes-
23000: laisille lastensuojelulain perusteella sosiaalilauta- keytetty vain taloudellisiin seikkoihin vedoten.
23001: kunnan huostaan otetuille lapsille, joita ei voida Kuntien säästöpäätökset ovat Stakesin mukaan
23002: tarkoituksenmukaisesti kasvattaa ja hoitaa perhe- omalta osaltaan vaikeuttaneet mielekästä yhteis-
23003: hoidossa, lastenkodissa tai muussa lastensuojelu- työtä sosiaali- ja terveystoimen kesken.
23004: laitoksessa ja jotka eivät sairautensa tai vammaisuu- Sosiaalibarometri 1997 esittelee hyvinvointipal-
23005: tensa vuoksi tarvitse muualla annettavaa hoitoa. velujen tuottajien ajankohtaisen tilanteen ja näke-
23006: Koulukodeissa voidaan myös järjestää lastensuoje- mykset kansalaisten hyvinvoinnista. Sen mukaan
23007: lulain mukaista avohuoltoa ja jälkihuoltoa sekä elämänvaiheittain vertaillen nuorten ja nuorten ai-
23008: mielenterveyslaissa tarkoitettuja mielenterveyspal- kuisten asema on muita ikäryhmiä heikompi. Myös
23009: veluja lukuun ottamatta tahdosta riippumatonta lapsiperheiden asema on heikentynyt yli kolman-
23010: hoitoa. neksessa maamme kunnista. Lapsiperheiden koke-
23011: Lastensuojelulaitoksissa annenavaan kuntou- ma työttömyys, nuorten työelämään sijoittumatto-
23012: tukseen ei aina ole Stakesin mukaan ollut käytettä- muus ja toimeentulon vaikeudet kasautuvat ongel-
23013: vissä mielenterveyspalvelujen asiantuntemusta. miksi, joista selviytymiseen joudutaan käyttämään
23014: Vuonna 1995 tehdyn selvityksen mukaan 52 o/o yhä raskaampia ja kalliimpia palvelujärjestelmiä.
23015: koulukotinuorista on tarvinnut psykiatrisia palve- Sosiaalibarometrin mukaan huolestuttavasta tilan-
23016:
23017:
23018: 224
23019: teesta perheissä kertoo lastensuojelutyön lisäänty- 65 %. Nuoret kokivat alkoholinkäytön normaaliksi
23020: minen kertomusvuonna lähes puolessa kunnista. eivätkä mitenkään pahaksi ilmiöksi. Heidän mie-
23021: Sosiaalibarometri 1997 antaa ristiriitaisen kuvan lestään oli luonnollista, että viikonloppuisin yhtei-
23022: kansalaisten hyvinvoinnin ja sosiaalisen tuen toteu- siin tilaisuuksiin kuuluu alkoholi.
23023: tumisesta. Suurin osa väestöstä on kyennyt mu- Helsingin kaupungin terveysviraston mukaan
23024: kautumaan muutokseen, ja hyvinvointipalvelujär- parin viime vuoden aikana päihdeongelmat ovat
23025: jestelmä on taannut suhteellisen vakaan turvaver- lisääntyneet nuorten keskuudessa huomattavasti.
23026: kon, jonka kykyyn auttaa riskitilanteissa on voinut Huumeiden käyttö on kasvanut, erityisesti amfeta-
23027: luottaa. Samanaikaisesti on tapahtunut kuitenkin miinin ja heroiinin käyttö. Alaikäisten nuorten
23028: voimakasta väestöryhmien välistä ja sisäistä eriar- päihdeongelmiin ei terveysviraston mukaan ole
23029: voistumista, jonka seurauksena väestön viidennek- riittävän nopeasti järjestynyt resursseja. Akuutteja
23030: sellä hyvinvointi on huomattavasti heikentynyt. vieroitushoitopaikkoja ei ole. Tarvittaisiin erikois-
23031: Mielenterveysongelmaisten, päihteiden ongelma- tuneita hoitoyksikköjä, joita toistaiseksi on perus-
23032: käyttäjien ja velkaantuneiden asema on heikenty- tettu yksi. Se on perustettu sosiaalitoimen puolelle
23033: nyt. Palvelujärjestelmän kyky ratkaista esiin nous- ilman varsinaista lääketieteellistä asiantuntemusta,
23034: seita ongelmia on ollut heikko. ja se palvelee koko maata. Helsinkiläisten lasten ja
23035: Nuorten alkoholinkulutus ja -käyttötiheys ovat nuorten päihdepalvelujen parantamiseksi HYKS
23036: kasvussa. Lisäksi suomalaisten nuorten alkoholin- Lasten ja nuorten sairaalassa käynnistetään päihde-
23037: käyttö on kansainvälisesti sangen humalahakuista. poliklinikka vuoden 1998 alussa. Helsingin kau-
23038: Alkoholi on edelleen eniten ongelmia aiheuttava pungin sosiaaliviraston mukaan on huolestuttavaa,
23039: nuorten käyttämä päihde. Nuorten tupakoinnin ja että suhtautuminen alkoholinkäyttöön päihdeon-
23040: huumekokeilujen yhteydet ovat selvät. Vain erit- gelmille altistavana tekijänä on ollut vähättelevää.
23041: täin harvoilla tupakoimattomilla on huumekokei- Helsingissä on valmistunut huumestrategia ja nuor-
23042: luja. Huumekokeilut kasaantuvat erityisesti päivit- ten päihteiden toimenpideohjelma, joiden toi-
23043: täin tupakoiville. Päihteiden sekakäyttö ja lääkkei- meenpanoa valmistellaan monen tahon tiiviillä
23044: den väärinkäyttö ovat muodostuneet ongelmaksi, yhteistyöllä.
23045: eivätkä nuorten asenteet huumeisiin ole enää yhtä Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman nuor-
23046: kielteisiä kuin aiemmin. Osan nuorista alkoholi ja ten päihteiden käytön ehkäisyn tehostamistyöryh-
23047: huumeet vievät rikosten tielle. män käsityksen mukaan nuorille suunnatun päih-
23048: Kouluterveystutkimus 1996:n mukaan itsensä devalistuksen ja muun toiminnan ohella on pyrittä-
23049: vahvaan humalaan vähintään kerran kuukaudessa vä vaikuttamaan nuorten elinolosuhteisiin ja -ym-
23050: ilmoitti juovansa 22% 16-vuotiaista pojista ja 18% päristöön. Ehkäisevän päihdetyön näkökulma tuli-
23051: 16-vuotiaista tytöistä. Huumeita ainakin kerran on si olla kaikilla nuorison parissa työskentelevillä.
23052: kokeillut 19% peruskoulun 9. luokan pojista ja Myös vanhempien halua ja kykyä ottaa vastuuta
23053: 29% tytöistä. Joka viides 14-vuotiaista, joka neljäs nuorten päihdekasvatuksesta tulisi vahvistaa.
23054: 15-vuotiaista sekä runsas kolmannes 17-18-vuo- Suunnitelmissa tulisi määritellä viranomaisten, jär-
23055: tiaista Helsingissä ilmoitti kokeilleensa huumaavia jestöjen, koulujen ja nuorten sekä heidän vanhem-
23056: aineita ainakin kerran. Yli viisi kertaa näitä oli piensa työnjako ja yhteistyö.
23057: käyttänyt lähes joka kymmenes 15-vuotiaista ja Toimikunta, jonka tehtävänä oli laatia kansalli-
23058: runsas viidennes 18-vuotiaista. Noin kolmannes nen huumausaineohjelma, jätti muistionsa sosiaali-
23059: 14-vuotiaista ja puolet 17-18-vuotiaista ilmoitti ja terveysministeriölle 23.4.1997. Selvityksessä on
23060: hyväksyvänsä humalan kerran viikossa. Vahvassa hahmoteltu pääsuunnat myös nuorten päihteiden
23061: humalassa yli 10 kertaa oli ollut viidennes 15- ja huumeiden käytön ehkäisemiseksi. Lisäksi so-
23062: vuotiaista ja kolmannes 17-vuotiaista. Viidennes siaali- ja terveysministeriö vahvisti vuoden 1997
23063: peruskoulun 9. luokan tytöistä ja pojista tupakoi terveyskasvatusmäärärahojen käyttösuunnitelman
23064: päivittäin, ja 15% pojista ja 9% tytöistä käytti vuoden 1997 alussa. Käyttösuunnitelmassa tuetaan
23065: alkoholia viikoittain. niitä järjestöjen, kuntien ja lääninhallitusten kokei-
23066: Kouluterveystutkimuksessa päihdevaaran in- lu- ja kehittämishankkeita, jotka liittyvät nuorten
23067: deksi laskettuna nikotiinista, alkoholista ja huu- päihteiden käytön ehkäisyyn.
23068: meista todettiin suurimmaksi Turussa ja Rova- Sosiaali- ja terveysministeriö uudisti kertomus-
23069: niemellä. Rovaniemellä peruskoulun 9. luokalla vuoden lopulla terveyskasvatusmäärärahojen val-
23070: 33% tytöistä ja 24 % pojista ilmoitti tupakoivansa. misteluprosessia. Uuden tehtäväjaon mukaisesti
23071: Ainakin kerran vahvassa humalassa ilmoitti olleen- Stakes valmistelee kuntien hakemukset ja Tervey-
23072: sa 8. luokan oppilaista 49% ja 9. luokan oppilaista den edistämiskeskus (TEK) järjestöjen hakemuk-
23073:
23074:
23075: 15 370148 225
23076: set. Sekä Stakes että TEK vastaavat hankkeiden lölliseen kehittämiseen vuorovaikutusongelmien
23077: koordinoinnista ja seurannasta sosiaali- ja terveys- hoitamiseksi.
23078: ministeriön edellyttämällä tavalla. Säästöjä neuvolatyössä on pyritty saamaan myös
23079: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n mukaan niin, että palveluja kohdennetaan enemmän niihin
23080: koulujen kerhotoiminnasta karsittiin v. 1992-94 lapsiin, joiden katsotaan niitä erityisesti tarvitsevan.
23081: noin puolet ja samanaikaisesti tehty otantatutkimus Noin neljäsosalla neuvolaikäisistä lapsista todetaan
23082: kertoi, että myös kuntien avustukset paikallisille eriasteisia fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia, lisätut-
23083: nuorisojärjestöille olivat olleet yhtä suuren karsin- kimuksia vaativia tilanteita. Terveydenhoitajan,
23084: nan kohteena. Allianssin mukaan voidaan puhua lääkärin ja hammashuollon henkilöstön lisäksi tar-
23085: lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien olen- vittaessa hoitoon voivat osallistua mm. psykologi,
23086: naisesta supistumisesta. Mahdollisuuksia toimin- puheterapeutti, ravitsemusterapeutti ja fysiotera-
23087: nan laajentamiseen ei nykyisellään mm. resurssien peutti.
23088: niukentumisen ja vetäjäpulan johdosta ole kovin- Tällä vuosikymmenellä on monissa kunnissa
23089: kaan merkittävästi. Järjestöjen näkökulmasta lasten siirrytty terveydenhuollon väestövastuuperiaattee-
23090: ja nuorten harrastustoiminnan merkittävä lisäämi- seen, jolloin työntekijöistä muodostettu työryhmä
23091: nen edellyttää muutoksia järjestöjen nykyisiin toi- vastaa tietyn alueen väestön palveluista. Väestövas-
23092: mintaedellytyksiin. Erityisen tärkeää on palvelujen tuuperiaate ja kuntien säästöpäätökset ovat vaikut-
23093: ja harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille taneet siten, että lastenneuvoloiden työntekijöiden
23094: lapsille ja nuorille heidän varakkuudestaan riippu- suorittamia lasten määräaikaistarkastuksia on vä-
23095: matta. hennetty. Niissäkin kunnissa, joissa resursseja ei
23096: Työllistämistä voitaisiin Allianssin mukaan käyt- ole juurikaan vähennetty, on esim. alueen kotisai-
23097: tää vapaaehtoistoiminnan lisäämisessä nykyistä raanhoito yhdistetty neuvolan terveydenhoitajan
23098: enemmän. Nuorisojärjestöt ovat vuoden 1997 hel- toimeen. Myös mm. kotikäyntejä ja äiti-lapsiryhmiä
23099: mikuussa jättäneet eduskuntaryhmille muistion, on vähennetty.
23100: jossa on esitetty ehdotuksia, joilla edesautettaisiin Oikeus kunnan järjestämään päivähoitopaik-
23101: järjestöjen mahdollisuuksia työllistämisen kautta kaan laajeni kertomusvuoden elokuusta koske-
23102: lisätä vapaaehtoistoimintaa. Yhtenä konkreettisena maan kaikkien alle kouluikäisten lasten perheitä.
23103: työllistämishankkeiden kohteena järjestöt ovat Päivähoidon piirissä on noin puolet alle koulu-
23104: nähneet koulujen kerhotoiminnan uudelleenorga- ikäisistä lapsista. Päivähoidon mahdollisuudet
23105: nisoinnin. havaita lasten ongelmia ovat sosiaali- ja terveys-
23106: ministeriön mukaan verraten hyvät. Tosin kunnat
23107: Lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevat palvelut ovat toteuttaneet päivähoidon säästöjä mm. vä-
23108: ja niiden epäkohdat hentämällä huomattavasti sijaisten käyttöä, madal-
23109: Terveydenhuoltopalvelut muodostavat porrastei- tamalla koulutusvaatimuksia sekä vähentämällä
23110: sen kokonaisuuden. Ehkäisevä terveydenhuolto ja henkilöstön määrää suhteessa hoitopaikkojen
23111: sairauksien varhainen toteaminen ovat äitiys- ja määrään. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston
23112: lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon mukaan hyvin järjestetty lasten päivähoito on
23113: tehtäviä. Alle kouluikäisten lasten mielenterveyden parasta ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä.
23114: häiriöiden ehkäisyssä ja kuntouttamisessa keskei- Päivähoitohenkilöstöllä on tarvittaessa mahdolli-
23115: nen toimija on maamme kattava neuvolajärjestel- suus konsultoida perheneuvolaita ja heillä on
23116: mä. Raskausaikana ja vauvaiässä lapsen voinnin myös vakiintuneet yhteistyökanavat lastensuoje-
23117: seuraaminen on jatkuvaa ja oireiden havaitseminen lun sosiaalityöntekijöiden kanssa.
23118: on helpompaa kuin leikki-iässä. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/
23119: Neuvolapalveluja on viime aikoina supistettu ja 73) mukaan erityispäivähoitoa tarvitsevasta lapses-
23120: varsinkin neuvolakäyntiä varten varattu aika on ta tulee olla joko alan erikoislääkärin tai muun
23121: lyhentynyt, jolloin sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijan lausunto. Jos päiväkodissa tai perhe-
23122: muistion mukaan kokonaisvaltainen oireiden ha- päivähoidossa on yksi tai useampi erityisen hoidon
23123: vaitseminen kärsii. Stakesin mukaan varhaiseen ja kasvatuksen tarpeessa oleva lapsi, otetaan tämä
23124: vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen huomioon hoidettavien lasten määrässä tai hoito-
23125: tukemiseen kohdistuvat hoidolliset toimenpiteet ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöiden
23126: ovat keskeisiä kehitettäessä ehkäiseviä mielenter- määrässä, jollei päiväkodissa ole lasta varten eri-
23127: veyspalveluja. Neuvolahenkilökunnalta puuttuu tyistä avustajaa.
23128: kuitenkin menetelmäkoulutusta sekä riittävä vel- Kouluterveydenhuollon piirissä ovat kaikki op-
23129: voitus ja tuki terveydenhuollon taholta työn sisäl- pilaat. Jos yhtä terveydenhoitajaa kohden on n. 800
23130:
23131:
23132: 226
23133: oppilasta, on palvelujen saatavuus hyvä. Kouluissa meksi annettu suositukset v. 1993. Ne antavat
23134: on mahdollisuus tavoittaa koko kouluikäisten ryh- ohjeita kouluterveydenhuollon järjestämiseksi ja
23135: mä. Monet ongelmat kuten poissaolot, koulume- sisällöksi.
23136: nestyksen romahtaminen, vetäytyminen ikätove- Lastensuojelulakia uudistettiin v. 1990 vahviste-
23137: reista sekä häiriökäyttäytyminen tulevat esille juuri tulla lainmuutoksella. Uudistuksen yksi tarkoitus
23138: koulunkäynnissä. Kouluterveydenhuollossa kaikki oli parantaa koulun psykososiaalisten palvelujen
23139: muut käyntimäärät ovat sosiaali- ja terveysministe- saatavuutta ja kehittää sellaisia oppilaiden koulun-
23140: riön mukaan vuodesta 1990 laskeneet paitsi psyko- käyntiä ja kehitystä tukevia toimintamuotoja, jotka
23141: login ja psykiatrin vastaanottokäynnit, jotka ovat tavoittavat oppilaat koulussa. Samalla luotiin mah-
23142: moninkertaistuneet. Kouluterveydenhuollossa tuli- dollisuus saada valtionosuutta koulukuraattorien ja
23143: si Helsingin kaupungin terveysviraston mukaan koulupsykologien virkoihin. Lastensuojelulain
23144: ehdottomasti olla riittävä ammattitaito tavallisim- muuttamisesta annetun lain (139/90) mukaan kun-
23145: pien nuoruusiän häiriöiden tunnistamiseksi. nan tulee järjestää koululaitoksensa piirissä oleville
23146: Oireiden havaitseminen ja niihin vaikuttaminen oppilaille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeel-
23147: edellyttävät hyvää yhteistyötä opettajien, kouluku- liset toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden kehityk-
23148: raattorien ja koulupsykologien välillä. Kouluterve- seen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuk-
23149: ydenhuollon yleisenä kehityssuuntana on viime sien poistamiseksi sekä koulun ja kotien välisen
23150: vuosina ollut työpanoksen ja virkojen vähentämi- yhteistyön kehittämiseksi. Koulukuraattorin ja kou-
23151: nen, palvelujen siirtäminen pois koulun tiloista lupsykologin tehtäviksi lastensuojeluasetuksessa
23152: sekä toimintojen karsiminen, kuten luokkatarkas- (1010/83) määriteltiin osallistuminen oman alansa
23153: tusten harventaminen. Kouluterveydenhoitajien asiantuntijoina kouluyhteisön toiminnan sekä ope-
23154: työaikaa kouluilla on vähennetty 68 kunnassa ja 17 tus- ja kasvatustyön suunnitteluun.
23155: virkaa on lopetettu. Lääkäreiden suorittamia ter- Stakesilta saadun tiedon mukaan valtaosa kun-
23156: veystarkastuksia vähensi 33 o/o kunnista ja tervey- nista ei ole perustanut koulukuraattorin tai -psyko-
23157: denhoitajien 23 o/o kunnista. Helsingin kaupungin login virkoja, eikä niitä ole myöskään suunnitteilla.
23158: terveysviraston mukaan lastenneuvolan ja koulu- Palvelut on edelleen järjestetty monin eri tavoin,
23159: terveydenhuollon tarkastuskäyntien harvenemi- kuten ennen lastensuojelulain muutosta, eikä suu-
23160: nen heikentää perusterveydenhuollon mahdolli- rin osa palveluista toteudu lain edellyttämällä taval-
23161: suuksia häiriöiden havaitsemiseen ja niihin puuttu- la kouluissa. Stakesissa v. 1995 tehdyn selvityksen
23162: miseen. Päivähoidon ja koulun erityispalvelujen, Miten käy lasten palvelujen? (Stakes, Aiheita 6)
23163: kuten mm. erityisryhmien, harrastustoiminnan, eri- mukaan lain tavoitteista psykososiaalisen oppilas-
23164: tyisopetuksen ja koulunkäyntiavustajien vähene- huollon palvelutarjonnan yhtenäistäminen ja toi-
23165: minen sekä luokkien koon kasvaminen vievät lap- minnan ennalta ehkäisevän luonteen lisääminen
23166: silta aikuisen välittömän tuen ja vaikuttavat niihin ovat jääneet saavuttamatta.
23167: lapsiin, jotka eniten tarvitsisivat näitä palveluja.
23168: Vuoden 1996 valtiopäivillä esitettiin kirjallinen Lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelut
23169: kysymys (KK 80/1996 vp), joka käsitteli terveyden- Kunnat vastaavat lasten ja nuorten mielenterveys-
23170: hoitopalveluiden turvaamista kouluissa ja neuvo- palvelujen järjestämisestä. Erikoissairaanhoitolaki
23171: laissa. Vastauksen mukaan sosiaali- ja terveysmi- (1062/89) ja mielenterveyslaki (1116/90) säätelevät
23172: nisteriössä on seurattu viime vuosina huolestunee- lasten psykiatrisen sairaanhoidon järjestämistä. Eri-
23173: na ehkäisevään terveydenhuoltoon kohdistuvia koissairaanhoito järjestetään sairaanhoitopiirien
23174: supistuksia. Valtakunnallisen suunnitelman painot- kautta. Erikoissairaanhoidon palvelujen lisäksi lap-
23175: taman ennalta ehkäisevän työn merkitys pitkällä set ja nuoret saavat mielenterveyspalveluja myös
23176: aikavälillä ei ole vakuuttanut kunnallisia päättäjiä, pääasiassa sosiaalitoimen alaisina toimivissa perhe-
23177: vaan juuri ehkäisevästä työstä ja varsinkin koulu- ja kasvatusneuvoloissa. Lasten ja nuorten mielen-
23178: terveydenhuollosta on ministeriön tekemien selvi- terveystyön painopiste on ollut aikuisiin verrattuna
23179: tysten mukaan karsittu eniten palveluita. Sosiaali- huomattavasti enemmän avohoidossa kuin laitos-
23180: ja terveysministeriö korostaa, että vaikka se ei voi hoidossa.
23181: suoranaisesti puuttua kunnan tekemiin säästörat- Tampereen yliopistollisen sairaalan mukaan
23182: kaisuihin, Suomeen on vuosien aikana luotu ylei- ongelmana on se, miten lakeja tunnetaan, tulkitaan
23183: nen toimintamalli kouluterveydenhuollolle, jonka ja toteutetaan. Tässä on lausunnon mukaan suuria
23184: sisältöä tulisi kehittää edelleen vastaamaan väestön puutteita ja epäkohtia. Lainsäädännössä ongelmal-
23185: muuttuneita tarpeita. Sosiaali- ja terveysministeriö lisinta lasten- ja nuorisopsykiatrian kannalta on se,
23186: toteaa myös, että kouluterveydenhuollosta on vii- että valtionosuuslaki ei takaa eikä anna edellytyk-
23187:
23188:
23189: 227
23190: siä psyykkisesti häiriintyneiden alaikäisten hoidon vä. Kasvatus- ja perheneuvonnan keskeinen anti
23191: järjestämiseen. Tämä on aiheuttanut huomattavia on mielenterveyden ja sosiaalisten ongelmien eh-
23192: puutteita, suuria alueellisia eroja ja eriarvoisuutta. käisyssä ja avohoidon toteuttamisessa. Perheneu-
23193: Kertomusvuonna tehtiin sosiaali- ja terveysmi- volat toimivat pääasiassa sosiaalitoimen alaisina.
23194: nisteriön toimeksiannosta selvitys mielenterveys- Tämän vuoksi ne eivät ole velvoitettuja tilastoi-
23195: potilaiden tilanteesta (STM:n työryhmämuistio maan asiakaspalvelujaan samalla tavalla kuin ter-
23196: 20:1996). Yksi keskeinen huomio oli lasten palve- veydenhuollon yksiköt.
23197: lujen suuri tarve. Erilaisia lastenpsykiatrisia avopal- Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
23198: veluja puuttui lähes kaikista sairaanhoitopiireistä, valtionosuudesta annetun lain (733/92) mukaan
23199: kun tarkastellaan palvelurakennetta kokonaisuute- kunnat voivat järjestää kasvatus- ja perheneuvonta-
23200: na, johon kuuluvat mm. kasvatus- ja perheneuvoJa, palvelut itse, yhdessä toisen kunnan tai toisten
23201: lastenpsykiatriset poliklinikat, nuorisopoliklinikat kuntien kanssa olemalla jäsenenä toimintaa hoita-
23202: sekä erilaiset terapia- ja kuntoutuspalvelut. Ne vassa kuntayhtymässä taikka ostopalveluna. Kun-
23203: harvat laajennukset ja uusien toimintojen aloittami- nat ovatkin järjestäneet palvelut varsin vaihtelevas-
23204: set, joita on toteutettu, olivat lähes kaikki lasten- ja ti. Osassa kasvatus- ja perheneuvoJoita on Stakesin
23205: nuorisopsykiatrian alalla. Alaikäisten psykiatrisen mukaan saatavissa lastenpsykiatrin tai nuorisopsy-
23206: sairaalahoidon järjestämisen keskeisin ongelma kiatrin palveluja, osassa taas ei ole lääkäriä lain-
23207: näyttää selvityksen mukaan olevan hoitojärjestel- kaan.
23208: män kyvyttömyys vastata niiden nuorten hoidon Vuoden 1994 loppupuolella oma kasvatus- ja
23209: tarpeeseen, joiden psyykkiset häiriöt ilmenevät perheneuvontayksikkö oli 88 kunnalla ja osuus
23210: rajuina psykooseina, hallitsemanomana rajuna ag- kasvatus- ja perheneuvonnan 15 kuntayhtymään
23211: gressiivisuutena sekä vaikeana päihde- tai huume- 104 kunnalla. Näistä toimipaikoista kasvatus- ja
23212: riippuvuutena. perheneuvontapalvelut ostaa lisäksi 170 kuntaa.
23213: Lapin lääninhallituksen mukaan sosiaali- ja ter- Lisäksi neljä kuntaa ilmoitti ostavansa palvelut yk-
23214: veydenhuollossa on ongelmana virkojen vähennys sityiseltä terapeutilta. Muunlaisen, joskaan välttä-
23215: ja toimenkuvien laajeneminen. Yleensä ennalta mättä ei aivan sosiaalilain mukaisen, perheneuvon-
23216: ehkäisevä työ on se, joka on helpointa jättää pois, tajärjestelyn ilmoitti 49 kuntaa. Edelleen kokonaan
23217: koska se ei vaadi näkyviä toimia yhtä konkreetti- ilman perheneuvontapalveluja oli selvityksen Mi-
23218: sesti kuin kriisipotilas. Sosiaalityöntekijöiden mah- ten käy lasten palvelujen? mukaan 25 kuntaa.
23219: dollisuudet osallistua ennalta ehkäisevään ja jopa Vuosina 1993-94 purettiin 6 kasvatus- ja perhe-
23220: hoitavaan lastensuojelutyöhön ovat merkittävän neuvonnan kuntayhtymää, joiden ylläpitäjinä oli
23221: huonot valmistumassa olevan läänin lastensuojelua yhteensä 103 kuntaa. Stakesin mukaan perheneu-
23222: koskevan selvityksenkin mukaan. Syynä on työnte- vonnan resurssien väheneminen on huolestuttavaa
23223: kijöiden vähäinen määrä tarpeeseen nähden ja erityisesti nykytilanteessa, jossa perheiden omat
23224: muiden tehtävien mm. toimeentuloasiakkaiden li- voimavarat ovat heikentyneet ja tuen tarvetta on
23225: sääntyminen. Perhe- ja kasvatusneuvolan sosiaali- aiempaa enemmän.
23226: työntekijöitä pyritään Lapin lääninhallituksen mu- Valtioneuvoston selonteon Lastensuojelusta
23227: kaan siirtämään entistä enemmän perussosiaalityö- kohti lapsipolitiikkaa mukaan kokonaiskuvaa avo-
23228: hön, ja erityisosaaminen ja sen käytön mahdolli- hoidosta on vaikea saada, koska kasvatus- ja per-
23229: suudet vähenevät. heneuvolat ovat olleet voimakkaiden hallinnollis-
23230: ten muutosten alaisina ja niiden toimintaa on supis-
23231: Kasvatus- ja perheneuvonta tettu. Aikaisemmin kasvatus- ja perheneuvolat kan-
23232: Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asian- toivat päävastuun hoidosta. Sosiaali- ja terveysmi-
23233: tuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa nisteriön selvitysten mukaan avohoidossa on ollut
23234: sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaa- eniten puutteita nuorten kohdalla.
23235: lista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja Helsingissä on seitsemän alueellista perheneu-
23236: hoitoa. Perheneuvonta tukee ja edistää lasten ja volaa sekä ruotsinkielinen, koko kaupunkia palve-
23237: perheiden myönteistä kehitystä antamalla asian- leva perheneuvoJa. Perheneuvolaissa työskentelee
23238: tuntija-apua ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja las- 68 henkilöä, joista 14 on lastenpsykiatria, 25 psyko-
23239: ten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä tut- logia, 20 sosiaalityöntekijää sekä toimistotyönteki-
23240: kimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe- jöitä. Helsingissä kaupungin 0-17-vuotiaista kes-
23241: elämään liittyvissä ongelmissa. kimäärin 17 lasta 1 OOO:sta on perheneuvoloiden
23242: Kasvatus- ja perheneuvonnan järjestäminen on tutkimuksissa ja hoidossa. Noin kolmannes asia-
23243: sosiaalihuoltolain (710/82) mukaan kunnan tehtä- kasperheistä ottaa yhteyttä perheneuvolaan omas-
23244:
23245:
23246: 228
23247: ta aloitteestaan. Muut tulevat sosiaali-, terveyden- Lasten- ja nuorisopsykiatria
23248: huolto- tai opetusviranomaisten kehottamana. Maassamme on vähän lasten- ja nuorisopsykiatrian
23249: Heikkoutena Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erikoislääkäreitä. Vuonna 1994lastenpsykiatreja oli
23250: mukaan on se, että asiakaskunta valikoituu. Moti- 0,77 ja nuorisopsykiatreja 0,36 10 OOO:ta alle 18-
23251: voitumattomat asiakasperheet eivät tule tutkimuk- vuotiasta kohden. Aikuispsykiatrian erikoislääkä-
23252: siin eivätkä hoitoon. Tavallisimpia asiakkaaksi tu- rin virkoja olin. 1,5 virkaa 10 OOO:ta asukasta kohti
23253: lon syitä ovat lasten sopeutumisongelmat (28 %) ja suhteutettuna koko väestöön. Lastenpsykiatrisen
23254: perheongelmat (21 %). Muita syitä ovat mm. lapsen erikoissairaanhoidon hoitovirkoja oli 5,7 ja nuori-
23255: hermostolliset herkkyysoireet (esim. jännitystilat, sopsykiatrisen erikoissairaanhoidon hoitovirkoja
23256: ahdistuneisuus, sulkeutuneisuus ja masentunei- 3,5 10 OOO:ta alle 18-vuotiasta kohti. Maamme eri
23257: suus) sekä psykosomaattiset oireet. Asiakkaiden osissa tilanne vaihtelee sosiaali- ja terveysministe-
23258: määrä ja varsinkin hoitokäyntien määrä on jatku- riön mukaan suuresti, ja lastenpsykiatrien virkoja
23259: vasti noussut, vaikka henkilöstön määrää ei ole on perustettu maahan sattumanvaraisesti. Huomat-
23260: voitu lisätä. tavan tärkeää on psykoterapeuttinen osaaminen,
23261: Helsingin perheneuvolapalveluista ei ole resurs- sillä psykoterapeuttinen työskentely on lasten ja
23262: seja vähennetty. Sen sijaan asiakasmäärän kasvun nuorten tärkein hoitomuoto.
23263: takia niin perheneuvolapalveluihin kuin myös las- Kertomusvuonna tehdyn selvityksen mukaan
23264: tensuojelun avohuollon sosiaalityöhön sekä lapsi- suurimmassa osassa sairaanhoitopiirejä lastenpsy-
23265: perheiden kotipalveluun on Helsingin vuoden kiatriset avo- ja sairaanhoitopalvelut oli hallinnolli-
23266: 1998 sosiaalitoimen budjettiin esitetty lisättäväksi sesti yhdistetty, mutta osassa ne olivat erillään.
23267: resursseja. Sairaanhoitopiireistä noin kolmanneksessa lasten-
23268: Kertomusvuonna Helsingin sosiaali- ja terveys- psykiatrisia avopalveluja oli vain sairaalan yhtey-
23269: toimessa käsiteltiin lasten mielenterveystyön ja las- dessä olevilla poliklinikoilla, kolmasosalla oli sekä
23270: tenpsykiatrian toimivuutta. Helsinkiin perustettiin erillisiä mielenterveystoimistoja että poliklinikoita
23271: laaja lasten mielenterveystyön toimintajärjestelmän sairaaloiden yhteydessä, ja kolmasosassa piireistä
23272: ja palvelurakenteen kehittämisprojekti vuosiksi avohoitopalvelut oli järjestetty muulla tavalla.
23273: 1996-98. Projektin tavoitteita ovat varhaisen puut- Nuorisopsykiatrian tulosyksiköistä 76 % oli ai-
23274: tumisen ja ennalta ehkäisevän lasten mielenterve- kuispsykiatrian yhteydessä, 7% lastenpsykiatrian
23275: ystyön, hoitoprosessin ja yhteistyökäytäntöjen ke- yhteydessä, 7% toimi itsenäisenä lasten- ja nuori-
23276: hittäminen sekä toiminnan sisällön uudelleenarvi- sopsykiatrian yksikkönä ja 10% nuorisopsykiatrian
23277: ointi. tulosyksiköistä oli itsenäisiä. Nuorisopsykiatrian
23278: Helmikuussa 1997 selvitettiin tilanne Helsingin poliklinikoilla alaikäraja oli 12-16 vuotta ja yläikä-
23279: perheneuvoJoissa annettavissa ja muilla julkisilla raja 20--23 vuotta. Asiakaskunta painottui kuiten-
23280: varoilla toteutetuissa lasten erilaisissa yksilö- ja kin 15-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin nuoriin.
23281: ryhmäterapioissa. Selvityksen mukaan terapiapal- Erikoissairaanhoidossa avopalvelujen käyttö on
23282: veluja voitiin tarjota hieman yli puolelle terapian lisääntynyt. Lasten avohoitokäyntejä psykiatrisessa
23283: tarpeessa olevista, tutkituista lapsista. Janotusajat erikoissairaanhoidossa oli v. 1993 50 556. Vastaava
23284: uuden terapian alkamiseen vaihtelivat perheneu- luku v. 1995 oli 56 314. Alle 18-vuotiaiden nuorten
23285: voJoissa yleensä puolesta vuodesta vuoteen. avohoitokäyntejä psykiatrisessa erikoissairaanhoi-
23286: Tampereen yliopistollisen sairaalan mukaan so- dossa oli v. 1993 50 801 ja v. 1995 58 615. Sairaaloi-
23287: siaalitoimeen kuuluvat kasvatus- ja perheneuvolat den poliklinikoille odotusaika oli kiireettämissä
23288: on yleisesti mielletty lastenpsykiatrisiksi avohoito- tapauksissa 1-2 viikkoa 57 o/o:ssa sairaanhoitopii-
23289: järjestelmiksi historiallisista syistä. Nämä neuvolat reistä, muissa odotusaika ylitti kolme viikkoa.
23290: eivät kuitenkaan olennaisilta osiltaan ole erikois- Vuonna 1995 maassamme oli alle 18-vuotiaille
23291: sairaanhoitolain mukaan lastenpsykiatrisia palve- tarkoitettuja psykiatrisia sairaansijoja 466. Näistä
23292: lujärjestelmiä. Lisäksi kasvatus- ja perheneuvoloi- 268 oli lastenpsykiatrisia sairaansijoja ja 198 nuori-
23293: den toimintatavat ja alueellinen kattavuus vaihtele- sopsykiatrisia sairaansijoja. Lastenpsykiatriset sai-
23294: vat eri puolilla Suomea huomattavasti. Eri tahojen raansijat puuttuvat kolmesta sairaanhoitopiiristä ja
23295: tehtävät mielenterveystyön osalta ja tahojen väli- viidestä sairaanhoitopiiristä nuorisopsykiatriset sai-
23296: nen työnjako on epäselvä sisältäen sekä suuria raansijat Sairaansijojen määrän vaihtelu eri sai-
23297: puutteita että päällekkäisyyttä. Millään taholla ei raanhoitopiirien välillä on Stakesin mukaan huo-
23298: ole koordinointivelvollisuutta eikä -mahdollisuut- mattava. Enimmillään ero oli kolminkertainen sai-
23299: ta. raanhoitopiirien välillä. Yliopistosairaaloiden las-
23300: tenpsykiatrian klinikoilta kysyttiin tammikuussa
23301:
23302:
23303: 229
23304: 1997 osastojen hoitopaikkatilannetta. Tuolloin ti- huono ja alueelliset erot suuria.
23305: lanne lastenpsykiatrian klinikoilla oli se, että lapset Tampereen yliopistollisen sairaalan mielestä las-
23306: joutuivat odottamaan osastopaikkatutkimusta 2--D ten- ja nuorisopsykiatriassa tulisi pyrkiä aina avo-
23307: kk ja hoitopaikkaa 6--12 kk. hoitoon, kun se on mahdollista. Tämän vuoksi
23308: Helsingin kaupungin nuorisopsykiatrian yksi- maahamme olisi kehitettävä terveydenhuoltoon
23309: kössä hoitoon pääsy ei ole edellyttänyt lähetettä, kuuluvaa kattavaa, helposti saavutettavaa ja asian-
23310: mikä on helpottanut ja nopeuttanut nuorten pääsyä tuntevaa lasten- ja nuorisopsykiatrista avohoitoa.
23311: vastaanotolle. Odotusajat ovat pysyneet suhteelli- Paikallisten olosuhteiden mukaan avohoitojärjes-
23312: sen lyhyinä Cl-7 vrk), ja kiireelliset tapaukset on telmää voitaisiin kehittää keskussairaaloiden poli-
23313: voitu ottaa vastaan samana tai seuraavana päivänä klinikoiden toimintaa laajentamalla. Mielenterveys-
23314: erilaisten konsultaatio- ja kriisiaikajärjestelyjen tur- toimistot tai jopa terveys- ja sosiaalikeskukset voi-
23315: vin. Riittävyys on osin perustunut sosiaalitoimen sivat antaa mahdollisuuksia avohoidon järjestämi-
23316: kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Helsingin sairaanhoi- seen. Lisäksi kasvatus- ja perheneuvoloiden asema
23317: topiirin lastenpsykiatrian sairaalapaikat riittivät erikoissairaanhoidon tasoisen avohoidon järjestä-
23318: kohtuullisesti aina vuoteen 1996 saakka. Kerto- misessä tulisi selvittää.
23319: musvuoden aikana hoidon tarve lisääntyi nopeasti HYKS Lasten ja nuorten sairaalan mukaan sen
23320: ja huomattavasti. Se johti alkusyksystä 1996 siihen, kapasiteetti ei riitä Helsingissä ja Uudellamaalla
23321: että odotusajat osastotutkimuksiin ja hoitoon ve- tällä hetkellä. Suurin puute on pitkähoitopaikoista,
23322: nyivät puolesta vuodesta vuoteen. Myös avohoi- jos nykyiset sairaalapaikat keskitetään enemmän
23323: dossa oli havaittavissa sama hoidontarpeen huo- akuutti- ja kriisihoitoon sekä tutkimusjaksoihin.
23324: mattava lisääntyminen. Erityisesti kriisihoidon tar- Terveydenhoitoon olisi perustettava nopeasti hoi-
23325: ve lisääntyi. Tutkimuksiin ja hoitoon tulleiden las- to- ja kuntoutuskoteja lapsille, jotka tarvitsevat
23326: ten psyykkiset häiriöt olivat vaikeampia kuin aiem- pitkää, vuosien hoitoa joko sairautensa tai auttavan
23327: min ja perheet erittäin moniongelmaisia. ympäristönsä puutteellisuuden vuoksi. Lastenpsy-
23328: Koko erikoissairaanhoidon käytössä olevista kiatrinen hoito on terveydenhuollon, sosiaalitoi-
23329: voimavaroista 1,5% on käytetty lastenpsykiatriaan. men ja opetustoimen yhteistyötä. Parantamalla yh-
23330: Lasten- ja nuorisopsykiatrian osuus koko psykiat- teistyötä, muuttamalla hallintoa, etsimällä päällek-
23331: rian käyttömenoista on 11 %. Stakesin mukaan käisyydet ja katvealueet sekä keskittymällä olen-
23332: psyykkisistä ongelmista kärsivistä lapsista ja nuo- naiseen parannetaan nykyresurssien tehokasta
23333: rista n. 10-15 o/o saa tarvitsemiaan mielenterveys- käyttöä. Silti sairaalan mukaan tarvitaan lisää voi-
23334: palveluja. Tampereen yliopistollisen sairaalan mu- mavaroja kaikille tasoille, koska vain kolmasosa
23335: kaan lasten ja nuorten psykiatrinen hoito on vah- lastenpsykiatrisen avun tarvitsijoista tulee kohda-
23336: vasti aliresursoitua ja paljon aikuispalveluja hei- tuksi.
23337: kommassa asemassa. Vaikean mielenterveyshäiriön vuoksi alaikäisiä
23338: Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä lasten- ja nuo- voidaan ottaa myös tahdosta riippumattamaan hoi-
23339: risopsykiatriset voimavarat ovat suurelta osin maan toon. Lasten oikeuksien yleissopimus edellyttää,
23340: keskiarvon alapuolella. Alueella tehdyn epidemio- että alaikäiset tällöin hoidetaan erillään aikuisista.
23341: logisen tutkimuksen mukaan (Lapset-projekti, Tahdosta riippumattamaan hoitoon määrättyjä
23342: alueraportti v. 1995) 8-9-vuotiaista häiriintyneiksi nuoria hoidettiin kertomusvuonna tehdyn selvityk-
23343: todetuista lapsista alle 10% oli hoidon piirissä, eli sen mukaan lähes poikkeuksetta lyhyempiä tai
23344: yli 90 % häiriintyneistä lapsista oli vailla tarvitse- pidempiä jaksoja aikuisille tarkoitetuilla osastoilla.
23345: maansa hoitoa. Lasten- ja nuorisopsykiatriseen tut- Näin tapahtui erityisesti, jos alaikäinen oli vaikeasti
23346: kimukseen ja hoitoon on pysyvä, hoidon osalta psykoottinen, vaikeasti aggressiivinen ja vaikeasti
23347: noin vuoden mittainen jono. päihde- ja huumeriippuvainen. Tällaisten häiriöi-
23348: Hoidon porrastusta on riittämättömien resurs- den määrä on Stakesin mukaan nopeasti kasvanut.
23349: sien ja hajanaisen palvelujärjestelmän vuok<>i vai- Oma ongelmansa on se, että Kelan käytäntö
23350: kea luoda ja ylläpitää. Porrastus on Tampereen hoidon korvaamisessa vaihtelee sen mukaan, onko
23351: yliopistollisen sairaalan mukaan alueittain erilaista potilas lapsi vai aikuinen. Kela ei korvaa lasten ja
23352: ja esim. kunnassa toteutettava jatkohoito ei perustu nuorten psyykkisten häiriöiden terapia- ja kuntou-
23353: lapsen tai nuoren todelliseen hoidontarpeeseen tuspalveluita samalla tavalla kuin aikuisten. Psyko-
23354: vaan siihen, millaista hoitoa hänen kotikunnallaan terapiaa tuetaan kuntoutuksena harkinnanvarai-
23355: on mahdollista tarjota tai halua hankkia. Lisäksi sesti työ- ja opiskelukyvyn ylläpitämiseksi. Alle 16-
23356: lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevien palvelu- vuotiaan psykoterapiaa ei Kela korvaa. Stakesin
23357: jen saatavuus on peruspalveluja lukuun ottamatta mukaan tilanne on eriarvoinen myös sikäli, että
23358:
23359:
23360: 230
23361: joissakin sairaanhoitopiireissä jäsenkunnat ovat la- monisointitavoitteiden mukainen lasten- ja nuori-
23362: kanneet ohjaamasta varoja lastenpsykiatrian yksi- sopsykiatrian erikoisala koskee nimenomaan kou-
23363: köihin lasten ja nuorten terapioihin ja psykososiaa- lutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kou-
23364: liseen kuntoutukseen, vaikka kunnilla on velvoite lutusmallina ehdotettu muutos tekee paremmin
23365: huolehtia jokaisen asukkaansa mielenterveyspal- oikeutta lasten ja nuorten ominaislaadulle. Kyse on
23366: veluista. fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta kehitysvai-
23367: heesta, jossa lapset ja nuoret ovat riippuvaisia
23368: Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisalojen aikuisten ja ympäristön tuesta.
23369: yhdistäminen HYKS Lasten ja nuorten sairaalan mukaan koko
23370: Suomessa lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria ovat Suomen kattava nuorisopsykiatrineo hoitojärjes-
23371: erillisiä lääketieteen erikoisaloja. Nuorisopsykiat- telmä on rakenteeltaan hyvä. Hoito-organisaation
23372: riaan on voinut erikoistua vuodesta 1979. Pätevöi- rakentaminen on tosin jäänyt kesken terveyden-
23373: tyminen käy joko psykiatrian tai lastenpsykiatrian huoltoon ja erityisesti psykiatriaan kohdistuneiden
23374: kautta. Myös nuorten psykiatriset palvelut hoide- säästöjen takia. Sairaalan mukaan on samanaikai-
23375: taan erillään lasten palveluista. sesti esiintynyt pyrkimyksiä laajentaa lastenpsy-
23376: Useissa EU-maissa on yhdistetty lasten- ja nuor- kiatria myös nuoria koskevaksi. Sairaalan mielestä
23377: tenpsykiatrian erikoisala sekä koulutuksellisesti tämä merkitsisi paluuta aikaan, jolloin nuorten
23378: että kliinisesti. European Union of Medical Specia- hoito ei ollut kenenkään vastuulla ja nuorten hoi-
23379: list (UEMS) esitti v. 1995 määritellessään EU:n toon perehtyminen oli vähäistä. Sairaalan mukaan
23380: lääketieteen erikoisalojen harmonisointitavoitteet, lastenpsykiatrian laajentumispyrkimys ei ole jäänyt
23381: että lasten- ja nuorisopsykiatria olisi yksi yhtenäi- vain ammattiryhmien väliseksi keskusteluksi, vaan
23382: nen erikoisala. EU:n suunnitteilla oleva direktiivi- se on vaikuttanut myös sairaanhoitopiiritasolla.
23383: luonnos esittää psykiatrian erikaisalaiksi lasten- ja Helsingin terveysviraston näkemyksen ja koke-
23384: nuorisopsykiatrian, psykiatrian, vanhuspsykiatrian muksen mukaan lasten ja nuorten psykiatristen
23385: ja oikeuspsykiatrian. Opetusministeriön EU-Eri- palveluiden kehittäminen molempien ryhmien eri-
23386: koislääkärityöryhmä v. 1996 on suosittanut myös laisten tarpeiden pohjalta on perusteltua, sillä ne
23387: lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisalaa. Työryhmä vaativat erilaista asiantuntemusta. Erikoisalojen
23388: päätyi lisäksi suosittelemaan erillistä nuorisopsy- yhdistäminen merkitsisi Suomessa kehityksellistä
23389: kiatriaa, jota tällaisena erikoisalana ei ole muualla. taantumista.
23390: Opetusministeriön työryhmän esittämä EU:n har-
23391:
23392:
23393:
23394:
23395: Suomalaisella neuvolajärjestelmällä, päivähoidolla ja väestön tulevan terveyden kannalta tärkeää. Koulun
23396: kouluterveydenhuollolla on ollut keskeinen tehtävä voimavaroilla onkin suuri merkitys lasten suotuisan
23397: lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, ja ne muo- kehityksen turvaamisessa.
23398: dostavat periaatteiltaan toimivan kokonaisuuden ter- Lasten ja nuorten ongelmista kertovat lasten- ja
23399: veyden hoidossa ja sairauksien ennalta ehkäisyssä. nuorisopsykiatrisen hoitotarpeen ja lastensuojelutar-
23400: Lama, työttömyys, syrjäytyvien lasten määrän kasvu peen lisääntyminen, paineet perhe- ja kasvatusneu-
23401: sekä perheiden vaikeudet ovat valtiontilintarkastajien vonnassa sekä päihteiden ja huumaavien aineiden
23402: mielestä osoittaneet, että näiden järjestelmien toimin- kasvava käyttö. Näin ollen lasten terveydenhoito pai-
23403: nan turvaaminen ja sisällön kehittäminen on tärkeää. nottuu aiempaa enemmän mielenterveystyöhön ja vai-
23404: Neuvolahenkilökunnalta vaaditaan perheiden ongel- keuksissa olevien perheiden tukemiseen. Terveyden-
23405: mien havaitsemista ja hoitamista jo vauvaiästä alkaen, hoidon ja sosiaalitoimen asiakasmäärät ovat kasva-
23406: mikä edellyttää neuvolahenkilöstön osaamisen lisää- neet ja työt lisääntyneet. Ennalta ehkäisevän työn vä-
23407: mistä. Myös koulun toimintaympäristön kehittäminen heneminen terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja
23408: terveyttä ylläpitäväksi ja syrjäytymistä estäväksi on kouluterveydenhuollossa koskee niitä lapsia, jotka tar-
23409:
23410:
23411: 231
23412: vitsevat tukea, ja lisää niiden lapsien määrää, jotka naisvaltaista kuntoutusta. Terveydenhoidossa laki suo
23413: ovatvaarassa sairastua psyykkisesti. Mahdollisuuksia mahdollisuuden käyttää kustannusten tasausjärjestel-
23414: ennalta ehkäisyyn kuitenkin on, mutta näitä mahdolli- mää erikoissairaanhoidossa. Terveydenhoidossa ta-
23415: suuksia ei aina käytetä. Valtiontilintarkastajien käsityk- sausjärjestelmän perusteet vaihtelevat sairaanhoito-
23416: sen mukaan tähän on syynä osittain hallinnon hajanai- piireittäin siten, että markkamääräisen rajan ylittävät
23417: suus, työnjaon ongelmat sekä eri viranomaisten väli- kustannukset tasataan. Valtiontilintarkastajat katso-
23418: sen yhteistyön puute. Eri tahojen, kuten kodin, koulun, vat, että lastensuojelun tasausjärjestelmä on tärkeä
23419: sosiaalitoimen ja poliisiviranomaisten yhteistyötä tulee saada aikaan lastensuojelun turvaamiseksi erityisesti
23420: lisätä puututtaessa jo olemassa oleviin ongelmiin. pienissä kunnissa. Lisäksi ministeriön tulee selvittää
23421: Vaikka nuorisopsykiatriaan on lisätty resursseja, ei- mahdollisuus laajentaa Kelan terapia- ja kuntoutuspal-
23422: vät lasten ja nuorten psykiatriset palvelut tällä hetkellä veluiden korvaaminen alle 16-vuotiaisiin.
23423: kata kysyntää. Jonot viivästyttävät hoitoa ja heikentä- Valtiontilintarkastajien mielestä viranomaisten yh-
23424: vät lapsen mahdollisuuksia kuntoutua, minkä vuoksi teistyötä tarvitaan lisäksi kasvavassa päihde- ja
23425: hoitoajat pitkittyvät. Samalla kun palvelujen kysyntä on huumeongelmassa. Vielä 1990-luvun alkuun saakka
23426: kasvanut, järjestelmän rahoituspohja on heikentynyt. huumeiden vastainen työ onnistui hyvin. Tilanne on
23427: Palvelujärjestelmän toimivuuden parantamisen yhtenä kuitenkin muuttunut viime vuosina, sillä Suomessa liik-
23428: esteenä on valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan kuu entistä suurempia huumausainemääriä ja nuorison
23429: alan kehittämis-, koulutus- ja tutkimustyön vähäinen asenteet alkoholia ja huumeita kohtaan ovat muuttu-
23430: resursointi. Esimerkiksi lasten- ja nuorisopsykiatreja neet myönteisemmiksi. Valtiontilintarkastajien mieles-
23431: on liian vähän tarpeeseen nähden, mikä osittain johtuu tä yhteiskunnalla pitää olla riittävästi keinoja puuttua
23432: lääkäreiden epätasaisesta alueellisesta jakautumises- päihteiden käytön aiheuttamiin ongelmiin. Alaikäisten
23433: ta. Epäkohdan korjaamiseksi olisi koulutusta lisättävä nuorten päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon
23434: ja nopeutettava. Palvelujärjestelmän tulee valtiontilin- ei ole löytynyt riittävästi resursseja. Valtiontilintarkas-
23435: tarkastajien mielestä olla sellainen, että lasten ja nuor- tajien mielestä tarvitaan hoitojärjestelmä ja hoitopaikat
23436: ten terveydenhoidon ja sosiaalihuollon palvelut muo- päihdeongelmaisille lapsille ja nuorille. Lapsilla ja nuo-
23437: dostavat toimivan kokonaisuuden niin, että hallinnolli- rilla on harvoin pelkkä päihde- ja huumeongelma. Tä-
23438: set toimivaltarajat eivät vaikeuta lasten ja nuorten aut- män vuoksi korostuu hoidon yhteys lapsen ja nuoren
23439: tamista. Tämän vuoksi lisäselvitystä vaativat kasvatus- sekä hänen perheensä muuhun elämäntilanteeseen.
23440: ja perheneuvoloiden asema suhteessa erikoissairaan- Mielekäs vapaa-ajantoiminta ehkäisee alkoholin ja
23441: hoitoon, lasten- ja nuorisopsykiatristen palvelujen saa- huumeiden käyttöä. Nuoret tarvitsevat valistusta, joka
23442: tavuus ja toimivuus eri puolilla maata sekä avohoito ja on nuorten itsetuntoa ja tervettä itseluottamusta kohot-
23443: sen järjestäminen erikoissairaanhoidossa. Toimivan tavaa, jotta nuori joutuessaan päättämään, käyttääkö
23444: yhteistyön aikaan saaminen lastensuojelun, päihde- alkoholia tai huumeita, on tarpeeksi vahva kieltäyty-
23445: huollon sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelujen mään. Olennaista on se, kuinka hyvin vanhemmat ja
23446: välille vaatii niin ikään jatkoselvitystä. muut aikuiset osaavat tukea lapsia silloin, kun he ovat
23447: Valtiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan kehityksessä kriittisessä vaiheessa, ja erityisesti sil-
23448: kunnilla on vaikeuksia hoitaa suuria kustannuksia ai- loin, kun he ovat ajautumassa ongelmiin. Nuorison
23449: heuttavia ja erityisosaamista vaativia lastensuojelu- omien järjestöjen osuus harrastustoiminnan järjestä-
23450: tehtäviään. Tilannetta parantaisi lastensuojelukustan- misessä, päihdevalistuksessa ja käytön ennalta ehkäi-
23451: nusten tasausjärjestelmä, jota on yritetty kehittää jo syssä on tärkeä. Kuntien, järjestöjen ja koulun tar-
23452: usean vuoden ajan. Tasausrahaston edellytyksenä tu- joamia harrastusmahdollisuuksia tulee lisätä, sillä pe-
23453: lee olla se, että sosiaalihuollon laitoshoitoon liitetään rinteinen nuorisotyö on merkittävä tekijä nuorison oh-
23454: riittävä mielenterveystyön asiantuntemus ja resursoin- jaamisessa.
23455: ti, jotta lapset ja nuoret voivat laitoksessa saada koko-
23456:
23457:
23458:
23459:
23460: 232
23461: Työministeriön hallinnonala
23462:
23463:
23464:
23465:
23466: Aktiivinen työvoimapolitiikka maann 16,3 o/o:iin kertomusvuonna. Työvoimatut-
23467: kimuksen menetelmää uudistettiin kertomusvuo-
23468: Työllisyyden kehitys den aikana. Vuoden 1997 ensimmäisellä puoliskol-
23469: Työttömyys aleni koko kertomusvuoden ajan, mut- la työttömyyden aleneminen nopeutui. Työnväli-
23470: ta odotettua hitaammin. Vuoden alkupuoliskolla, tystilaston mukaan heinäkuussa työttömiä työnha-
23471: jolloin talouskasvu oli vaimeaa, työttömyyden vä- kijoita oli n. 40 100 vähemmän kuin vuotta aiem-
23472: heneminen perustui lähes yksinomaan työhallin- min eli 427 900. Tilastokeskuksen työvoimatutki-
23473: non koulutus- ja tukitoimenpiteisiin, jotka nostet- muksen mukaan työttömiä oli samana ajankohtana
23474: tiin maksimitasolle. Vuoden jälkipuoliskolla talous- 333 000, mikä on selvästi vähemmän kuin edellise-
23475: kasvun nopeuduttua myös aito työvoiman kysyntä nä vuonna. Työttömyysaste oli vuoden 1997 heinä-
23476: alkoi laskea työttömyyttä. Kertomusvuoden lopulla kuussa 12,7 o/o eli 2,8 prosenttiyksikköä vähemmän
23477: työttömyys oli työnvälitystilastojen mukaan n. kuin kertomusvuoden heinäkuussa. Palkansaajia
23478: 50 000 henkeä korkeampi, kuin mitä hallitusohjel- oli heinäkuuussa 1 963 000 eli runsaat 40 000
23479: man mukainen työttömyyden puolittamistavoite enemmän kuin vuotta aiemmin.
23480: edellyttäisi. Miesten työttömyys väheni enemmän kuin nais-
23481: Työttömyyden vähenemistä hidasti odotettua ten. Työvoimatutkimuksen mukaan miehiä oli ker-
23482: heikomman talouskehityksen ohella myös koulu- tomusvuonna työttömänä keskimäärin 212 000 ja
23483: tuksesta ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden pii- naisia 196 000, mikä vastasi kummankin sukupuo-
23484: ristä avoimille työmarkkinoille pyrkivien aiempaa len osalta n. 16,3 o/o:n työttömyysastetta. Miesten
23485: suurempi määrä. Työvoiman kysynnän ollessa vie- työttömyys aleni edellisestä vuodesta n. 20 OOO:lla
23486: lä vaimeaa suuri osa heistä joutui uudelleen työttö- ja naisten työttömyys n. 2 OOO:lla. Työnvälityksen
23487: mäksi. Toistuvaistyöttömyyttä lisäsi myös lyhyiden työnhakijarekisterin mukaan miehiä oli työttömänä
23488: työsuhteiden yleistyminen avoimilla työmarkki- työnhakijana vastaavasti keskimäärin 241 000 ja
23489: noilla. Uusia työttömyysjaksoja alkoi kertomus- naisia 206 000. Työttömien miesten määrä väheni
23490: vuonna kaikkiaan n. 5 o/o enemmän kuin v. 1995. 14 OOO:lla ja naisten 5 OOO:lla.
23491: Alkaneiden työttömyysjaksojen määrä on laman Työvoiman kysyntä on toistaiseksi kasvanut eni-
23492: jälkeen jatkuvasti kasvanut ja lisää paineita työvoi- ten miesvaltaisilla aloilla ja ammateissa, mutta pal-
23493: mapalvelujen järjestämiseen. Toisaalta kuitenkin veluelinkeinojen piristymisen voidaan odottaa jat-
23494: myös päättyneitä työttömyysjaksoja kirjattiin kerto- kossa parantavan naisten työllisyyttä. Naisten suh-
23495: musvuonna 6 o/o aiempaa enemmän. Kun jaksojen teellisessa työmarkkina-asemassa lamavuosina ta-
23496: kestot lyhenivät lisääntyneen työvoiman kysynnän pahtunutta heikkenemistä selittävät kuitenkin
23497: ja tehostettujen tukitoimenpiteiden ansiosta van- myös eräät suhdanteesta riippumattomat tekijät.
23498: himpia ikäryhmiä lukuun ottamatta, niin työttö- Työt jakautuvat edelleen jyrkästi sukupuolen mu-
23499: myys keskimäärin jonkin verran aleni. kaan, ja naisten työt ovat ammattihierarkiassa usein
23500: Työttömiä työnhakijoita oli työministeriön työn- tehtäviä, joihin rationalisoinnit ja määräaikaiset
23501: hakijarekisterin mukaan kertomusvuonna keski- työsuhteet ovat viime vuosina kohdistuneet voi-
23502: määrin 447 000, mikä oli 19 000 vähemmän kuin v. makkaimmin. Varsinkin julkisella sektorilla yleisty-
23503: 1995. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mu- neet määräaikaiset työsuhteet koskevat enemmän
23504: kaan työttömiä oli kertomusvuonna keskimäärin naisia kuin miehiä ja aiheuttavat työsuhteiden välil-
23505: 408 000 eli 22 000 vähemmän kuin v. 1995. Työttö- lä toistuvia työttömyysjaksoja.
23506: myysaste aleni vuoden 1995 keskimäärin Työministeriön mukaan työmarkkinoiden
23507: 17,2 o/o:sta vajaan prosenttiyksikön verran eli keski- muuttuminen näkyy naisten osalta erityisesti kesä-
23508:
23509:
23510: 233
23511: kuukausiin ajoittuvana korkeana työttömyytenä. sesti suuri osa alle 20-vuotiaista työttömistä ei enää
23512: Kertomusvuoden kesällä kausityöttömien naisten ilmoittautunut työvoimatoimistoihin menetettyään
23513: määrä oli arviolta 20 000-30 000. Ennen lamaa oikeuden työmarkkinatukeen. Alle 20-vuotiaiden
23514: naisten kesäaikaista kausityöttömyyttä ei juuri työttömyys väheni työnhakijarekisterin mukaan
23515: esiintynyt, mutta se on viime vuosina jatkuvasti kertomusvuonna keskimäärin 7 OOO:lla, mutta työ-
23516: lisääntynyt. Ilmiö näyttää johtuvan osittain koulu- voimatutkimuksen mukaan vain n. 3 OOO:lla.
23517: tuksesta tulevien naisten jäämisestä työttömäksi Työministeriön mukaan toinen myönteinen piir-
23518: miehiä useammin sekä siitä, että työvoiman jousta- re kertomusvuoden työttömyyden kehityksessä oli
23519: va käyttö on yleistynyt naisvaltaisissa ammateissa. se, että myös pitkäaikaistyöttömyys saatiin viimein
23520: Esimerkiksi opettajien työsuhteiden solmiminen käännettyä laskuun. Vuoden lopulla yli vuoden
23521: entistä useammin lukuvuoden mittaiseksi on lisän- yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 128 700. Vuo-
23522: nyt naisten kesäaikaista työttömyyttä. den aikana pitkäaikaistyöttömyys väheni runsaalla
23523: Positiivisin piirre kertomusvuoden työllisyyske- 10 OOO:lla.
23524: hityksessä oli nuorisotyöttömyyden muuta työttö- Pitkäaikaistyöttömien työhönsijoittuminen on
23525: myyttä nopeampi väheneminen. Alle 25-vuotiaita entisestään vaikeutunut. Vain pieni osa, n. 10-
23526: työttömiä oli kertomusvuonna työvoimatutkimuk- 15 %, yli vuoden työttömänä olleista sijoittuu avoi-
23527: sen mukaan keskimäärin 70 000. Työnvälitykseen mille työmarkkinoille. Työvoimapolitiikan toimien
23528: ilmoittautuneita nuoria työttömiä työnhakijoita oli suuntaaminen pitkäaikaistyöttömyyden alentami-
23529: vastaavasti 65 000. Edellisestä vuodesta nuoriso- seen oli tästä syystä kertomusvuonna työhallinnon
23530: työttömyys laski työvoimatutkimuksen mukaan n. keskeisenä tulostavoitteena, ja sijoitettujen pitkäai-
23531: 7 OOO:lla (9 %) ja työnvälitystilaston mukaan n. kaistyöttömien määrä olikin koko kertomusvuo-
23532: 12 OOO:lla (15 %). Nuorisotyöttömyys on vähenty- den ajan korkea, keskimäärin 34 000 henkeä. Li-
23533: nyt jo usean vuoden ajan muuta työttömyyttä nope- säksi työvoimakoulutuksessa oli kertomusvuonna
23534: ammin ja on runsaat 40 %matalampi kuin ollessaan keskimäärin 7 000 pitkäaikaistyötöntä. Kun toi-
23535: korkeimmillaan vuoden 1993 lopulla. menpiteiden kesto oli noin puoli vuotta, katkaistiin
23536: Keskeisin syy nuorisotyöttömyyden nopeaan toimenpiteiden avulla kertomusvuonna arviolta yli
23537: vähenemiseen kertomusvuonna oli vuoden alusta 80 000 pitkäaikaistyöttömän työttömyys. Pitkäai-
23538: voimaan tulleet työmarkkinatuen saannin ehtoihin kaistyöttömyyden alenemiseen vaikutti myös työ-
23539: tehdyt rajoitukset, joilla pyrittiin siirtämään vailla voiman kysynnän kasvu. Kertomusvuoden jälki-
23540: ammatillista koulutusta olevia alle 20-vuotiaita puoliskolla tuli uusia pitkäaikaistyöttömiä kuukau-
23541: työttömiä passiivisesta työttömyysturvasta amma- sittain enää keskimäärin 8 000 henkilöä, kun määrä
23542: tilliseen koulutukseen ja aktiivisten työvoimapoliit- oli pahimmillaan yli 13 000 kaksi vuotta aiemmin.
23543: tisten toimenpiteiden piiriin. Vuoden 1997 alusta Muista ikäryhmistä poiketen ikääntyneiden työt-
23544: tiukemmat ehdot laajennettiin koskemaan myös tömyys jatkoi kasvuaan koko kertomusvuoden
23545: alle 25-vuotiaita. Nuorten työttömyysturvan saan- ajan. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli kertomusvuonna
23546: nin rajoitusten vastapainona nuorille suunnattua keskimäärin 104 500, mikä oli 11 300 (12 %) enem-
23547: koulutusta ja työharjoittelua on lisätty tuntuvasti. män kuin v. 1995. Yli 50-vuotiaiden osuus työttö-
23548: Nuorten työllisyysongelma, joka ilmenee vaike- mistä oli vuoden lopulla jo yli neljännes. Ikäänty-
23549: utena sijoittua opiskelun jälkeen vakaalle työuralle, neistä työttömistä runsas puolet oli yli vuoden
23550: ei kuitenkaan ole vielä helpottunut samassa suh- yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttö-
23551: teessa kuin nuorisotyöttömyys. Työttömyyden ale- miä ja n. 30% oli ollut työttömänä yli kaksi vuotta.
23552: neminen on perustunut toistaiseksi opiskelijoiden Työttömyyden kesto kasvaa voimakkaasti iän
23553: määrän ja työharjoittelun lisäämiseen. Sen sijaan myötä. Kertomusvuoden marraskuussa työttömänä
23554: pysyvärumin työmarkkinoille sijoittuneiden nuor- olleilla alle 20-vuotiailla työttömyys oli kestänyt
23555: ten määrä on kasvanut noususuhdanteen vuosina keskimäärin 14 viikkoa ja 20-24-vuotiailla 22 viik-
23556: vasta vähän. Työllisiä nuoria oli kertomusvuonna koa. Tätä vanhemmilla kestot jatkuvasti kasvoivat
23557: työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin siten, että 50-54-vuotiailla keskimääräinen työttö-
23558: 186 000, mikä on vain n. 13 000 enemmän kuin myyden kesto oli 56 viikkoa ja 55-59-vuotiailla 97
23559: kaksi vuotta aiemmin. Ennen lamaa, v. 1990, työl- viikkoa. Mahdollisuus päästä työttömyyseläkkeelle
23560: Iisiä nuoria oli keskimäärin yli 330 000. On myös laskee kuitenkin 60 vuotta täyttäneiden työttömyy-
23561: huomattava, että työvoimatutkimuksen mukaan den keskimääräistä kestoa, joka oli kertomusvuo-
23562: nuorisotyöttömyyden aleneminen jäi kertomus- den lopulla 75 viikkoa.
23563: vuonna huomattavasti vähäisemmäksi kuin työn- Työttömyyden keston voimakas kasvu ikäänty-
23564: välityksen työnhakijarekisterin perusteella. Ilmei- neillä merkinnee, että suurin osa yli 55-vuotiaista
23565:
23566:
23567: 234
23568: työttömistä ei kykene enää sijoittumaan avoimille Koko maan tasolla kasvun olisi ylitettävä 2,5 o/o,
23569: työmarkkinoille, vaan he ovat työttöminä työnhaki- jotta työpaikat lisääntyisivät. Koska myös työvoi-
23570: joina pelkästään toimeentuloturvan takia. Myös- man tarjonta kasvaa, talouskasvun olisi oltava vä-
23571: kään työllisyystoimepiteitä ja työvoimakoulutusta hintään 3-3,5 o/o, jotta myös työttömyys alenisi.
23572: ei kovin suuressa määrin suunnata enää yli 55- Nämä koko maan kasvua koskevat nyrkkisäännöt
23573: vuotiaisiin. Kertomusvuoden alkupuoliskolla aloit- eivät kuitenkaan päde alueelliseen kehitykseen,
23574: ti työvoimakoulutuksen tai tukityön vain n. 1 500 koska työpaikkarakenne ja suhdanteiden ajoitus
23575: yli 55-vuotiasta työtöntä, eli toimenpiteistä koh- vaihtelevat alueittain.
23576: dennettiin kertomusvuonna vain n. 1 % tähän vai- Laman jälkeinen suhdannenousu on parin kol-
23577: keimpaan työttömien ryhmään. men ensimmäisen vuoden aikana perustunut ensi
23578: sijassa vientiteollisuuden kasvuun. Erityisesti me-
23579: Alueellinen kehitys talliteollisuus on lisännyt työvoimaansa. Työllisyy-
23580: Työllisyys kohenee huomattavasti hitaammin kuin den lisäys teollisuudessa oli voimakkainta Uuden-
23581: tuotanto. Tuotannon määrä on jo saavuttanut la- maan (lisäystä 12 000), Hämeen (lisäystä 7 000) ja
23582: maa edeltäneen tason, mutta työllisyyden osalta Vaasan (lisäystä 6 000) työvoimapiireissä. Teollis-
23583: siitä ollaan vielä kaukana. Laman aikana, vuodesta ten työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli
23584: 1990 vuoteen 1994, joka oli työllisyyden osalta kertomusvuonna maan pienin Uudellamaalla ja
23585: laman pohjavuosi, työpaikkojen määrä väheni yh- Lapissa. Erona kuitenkin on se, että Uudellamaalla
23586: teensä 443 300:lla. Kun työllisten määrä on kasva- teolliset työpaikat lisääntyvät nopeasti mutta eivät
23587: nut parin viime vuoden aikana yhteensä n. Lapissa.
23588: 72 OOO:lla, on lamavuosien menetyksistä saatu ta- Julkisen sektorin viime vuosien rahoitusvaikeu-
23589: kaisin vasta joka kuudes työpaikka. det ovat heijastuneet alueiden työpaikkakehityk-
23590: Lamavuosina vähimmillä työpaikkamenetyksillä seen, sillä julkistalouden säästöt ovat kohdistuneet
23591: selvisivät Uudenmaan, Turun, Vaasan ja Oulun voimakkaimmin Itä- ja Pohjois-Suomeen. Julkisella
23592: työvoima piirit, joissa työllisyys väheni 15-18%. sektorilla työskenteli kertomusvuonna Tilastokes-
23593: Itä-Suomen työvoimapiireissä työpaikoista mene- kuksen työvoimatutkimuksen mukaan keskimää-
23594: tettiin vastaavasti 21-22 %. Jos Itä-Suomi olisi rin 609 000 henkeä eli 29% työllisistä. Pienin julki-
23595: selvinnyt yhtä hyvin kuin mainitut neljä menesty- sen sektorin osuus oli Uudellamaalla ja Turun ja
23596: jää, olisi lama vienyt Itä-Suomesta n. 20 000 työ- Porin läänissä eli hieman runsas neljännes työllisis-
23597: paikkaa toteutunutta vähemmän. Keskimääräinen tä. Suurin se oli Lapissa, 42 %, ja Pohjois-Karjalassa
23598: selviytyminen olisi merkinnyt n. 12 000 pienempiä 38 %. Luonnollisesti työhallinnon tukitoimenpiteet
23599: työpaikkamenetyksiä. Myös Lappi putosi lamavuo- vaikuttavat julkisen sektorin kokoon eri alueilla,
23600: sina heikoimpien alueiden sarjaan. Työministeriön mutta ne eivät työministeriön mukaan selitä eroista
23601: mukaan ilmeisesti 1980-luvun mittavilla investoin- 4-5:tä prosenttiyksikköä enempää. Nekin huo-
23602: neilla luodut uudet työpaikat eivät olleet Lapissa mioon ottaen alueelliset erot ovat suuret, joten sillä,
23603: kovin pitävällä pohjalla. miten julkisia palveluita jatkossa kehitetään, on
23604: Alueelliset kehitystrendit ovat edelleen jatku- suuria alueellisia työllisyysvaikutuksia. Työpaikka-
23605: neet, sillä vähemmillä menetyksillä lamavuosina menetyksiä kokeneet kunnat eivät verotulojen su-
23606: selvinneet työvoimapiirit ovat vieneet valtaosan pistuessa voi ylläpitää palvelujaan samassa määrin
23607: työpaikkojen nettolisäyksestä. Työvoiman kysyn- kuin alueet, joissa työllisyys on parempi. Kulutus-
23608: nän kasvu on ollut ripeää myös Oulun, Turun ja mahdollisuudet ovat heikommat alueilla, joissa
23609: Vaasan työvoimapiireissä. aktiiviväestön osuus on pienempi. Se, että palvelu-
23610: Jos suhteutetaan parin viime vuoden työpaikko- jen kysyntä alkaa kasvaa myöhemmin heikon työl-
23611: jen lisäykset lamavuosien menetyksiin, Uuden- lisyyden alueilla, selittää osaksi alueellisia työlli-
23612: maan ja Oulun työvoimapiirit ovat saaneet mene- syyseroja.
23613: tyksistä takaisin jo kolmanneksen, Turun työvoi- Kertomusvuonna alueelliset erot hieman kasvoi-
23614: mapiiri lähes neljänneksen ja Vaasan työvoimapiiri vat, kun työttömyys laski eniten matalimpien työt-
23615: 14%. Heikkoina alueina nousevat esiin Itä-Suomen tömyysasteiden alueilla, mutta pysyi edellisvuoden
23616: työvoimapiirien ohella Satakunta ja Lappi, joissa tasolla tai hieman kasvoi alueilla, joissa työttömyys-
23617: kummassakin työpaikkoja oli kertomusvuonna asteet olivat maan korkeimmat. Uudenmaan, Tu-
23618: keskimäärin vähemmän kuin laman pohjassa v. run ja Vaasan työvoimapiireissä työttömiä oli kerto-
23619: 1994. musvuonna keskimäärin 6-7% vähemmän kuin
23620: Työllisyyden kehitys ja siinä ilmenevät alueelli- v. 1995. Pohjois-Karjalan ja Lapin työvoimapiireissä
23621: set erot selittyvät pitkälti taloudellisella kasvulla. työttömyys oli edellisvuoden tasolla ja Kainuun
23622:
23623:
23624: 235
23625: työvoimapiirissä työttömyys hieman kasvoi (3 %). palkkakustannuksiin tai työttömälle toimeentulon
23626: Työttömyysasteet olivat työttömien työnhakijoiden turvaamiseksi työharjoitteluun ja yritystoiminnan
23627: määrällä mitattuna matalimmat Uudenmaan, Turun aloittamiseen. Lisäksi tukea myönnetään palkka-
23628: ja Vaasan työvoimapiireissä ja korkeimmat Pohjois- kustannuksiin työnantajalle, joka ottaa työttömän
23629: Karjalan, Kainuun ja Lapin työvoimapiireissä. oppisopimussuhteeseen. Tukea maksetaan myös
23630: Työttömät työnhakijat ja työttömyysasteet työ- osa-aikaiseen työhön siirtyvälle henkilölle, jonka
23631: voimapiireittäin kertomusvuonna olivat työminis- tilalle otetaan työtön työnhakija. Pitkäaikaistyöttö-
23632: teriön tilaston mukaan seuraavat: mät (yli vuoden työttömänä yhtäjaksoisesti tai use-
23633: ammassa jaksossa) ja nuoret työttömät ovat erityi-
23634: Työvoimapiiri Työttömät Työttömyys- siä kohderyhmiä. Työllistämistukea voidaan myön-
23635: työnhakijat aste, % tää yleensä enintään 10 kk:n ajaksi. Kuitenkin
23636: Uusimaa 103 300 14,7 lähtökohtana on, että tuen maksamisen kesto on
23637: Turku 33 700 15,5 keskimäärin 6 kk.
23638: Satakunta 22 900 19,2 Valtion tukityöllistämisessä maksetaan kaikki
23639: Häme 70 600 19,2
23640: 19,2
23641: palkkakustannukset. Kuntien ja yksityisen sektorin
23642: Kymi 30 300
23643: Mikkeli 19 800 20,9 tukityöllistämisessä maksetaan tukena vähintään
23644: Vaasa 32 900 15,9 118 mk päivässä ja maksimissaan tämä enintään
23645: Keski-Suomi 25 100 20.7 1,8-kertaisena eli 212,4 mk päivässä. Täysi työllistä-
23646: Kuopio 23 800 20,1 mistuki maksetaan, kun työaika on vähintään 85 %
23647: Pohjois-Karjala 18 800 25,3
23648: Kainuu 10 800 25,3 kokoaikaisesta työstä. Työllistettyjen palkan on
23649: Oulu 31 900 19.4 oltava työehtosopimusten mukainen. Mikäli tukea
23650: Lappi 29 900 25,9 maksetaan yrittäjälle työttömän työllistämiseksi,
23651: Yhteensä 447 000 17,2 tulee työsopimus tehdä toistaiseksi voimassa ole-
23652: vana.
23653: Alueellisten erojen hienoinen kasvu johtui osin Työllistämistuen tarkoitus ja tavoitteet on määri-
23654: työllistämis- ja koulutustoimenpiteiden lisäysten telty työllisyysasetuksessa. Työvoimapoliittisten
23655: suuntaamisesta painokkaimmin eteläisen Suomen toimenpiteiden yleisenä tavoitteena on työmarkki-
23656: taajama-alueille, joilla on paljon pitkäaikaistyöttö- noiden toiminnan parantaminen. Tukityöllistämi-
23657: miä. Esimerkiksi Uudenmaan, Turun, Kymen ja sen tarkoituksena on edistää ensimmäistä kertaa
23658: Satakunnan työvoimapiireissä tukitoimenpiteiden työmarkkinoille tulevien työttömien työhönsijoittu-
23659: määrä kasvoi edellisvuodesta n. 20--30 %. Pohjois- mista työharjoittelun ja työkokemuksen kartuttami-
23660: Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa, joissa työllisyyske- sen avulla, edistää pitkään työttömänä olleiden
23661: hitys oli heikointa, toimenpiteiden volyymia lisät- työnhakijoiden palaamista työmarkkinoille sekä
23662: tiin sitä vastoin vain 5-10 %:lla. Toimenpiteiden estää työttömän syrjäytyminen työmarkkinoilta. Li-
23663: suhteellisia työttömyyseroja tasaava vaikutus oli säksi toiminnassa korostetaan erityisesti palveluko-
23664: kuitenkin edelleen huomattava. Lapissa ja Kai- konaisuuksien tarjoamista työttömille edistämään
23665: nuussa toimenpiteiden piirissä on suhteellisesti sopeutumista työelämän rakenteellisiin muutok-
23666: lähes kolminkertainen määrä työttömiä työnhaki- siin.
23667: joita Uudenmaan työvoimapiiriin verrattuna. Työ- Palkkaperusteisen työllistämisen määrä on ollut
23668: voimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli kerto- viime vuosina poikkeuksellisen suuri. Yli puolet
23669: musvuonna Pohjois-Karjalan työvoimasta n. 7% siitä on kohdistunut naisiin, mikä johtunee kunta-
23670: sekä Kainuussa ja Lapissa n. 9% työvoimasta. sektorin merkittävästä roolista tukityöllistämisessä.
23671: Etelä-Suomen työvoimapiireissä vastaava osuus oli Nuorten osuus on ollut laskussa vuodesta 1993
23672: 3-5%. lähtien. Syynä tähän on nuorten työttömyyden
23673: muuta työttömyyttä nopeampi lasku ja myös nuo-
23674: Työvoimapoliittiset toimenpiteet rille lisätyt koulutus- ja harjoitteluvaihtoehdot. Sen
23675: Palkkaperusteiset työllistämistuet sijaan yli 50-vuotiaiden tukityöllistäminen on li-
23676: Palkkaperusteinen työllistämistuki perustuu työlli- sääntynyt 10 %:iin kaikesta tukityöllistämisestä ker-
23677: syyslakiin (275/87) ja siitä annettuun asetukseen tomusvuoden aikana. Tämä vastaa myös työttö-
23678: (130/93). Työllistämistukea voidaan myöntää val- myyden rakenteessa käynnissä olevaa muutosta,
23679: tiolle, kuntasektorille ja yksityiselle sektorille (yri- jossa vanhimpien ikäluokkien työttömyys on kas-
23680: tyksille, yhteisöille ja yksityisille). Työllistämistu- vusssa.
23681: kea maksetaan työttömän työnhakijan työllistämi- Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvien tavoitteiden
23682: seksi. Työllistämistukea maksetaan työnantajalle mukaisesti tukityöllistämistä on kohdennettu yhä
23683:
23684:
23685: 236
23686: enemmän pitkäaikaistyöttömiin. Vuonna 1993 pit- määrärahoin palkatuilla työntekijöillä. Tilanne on
23687: käaikaistyöttömien osuus palkkaperusteisesta työl- samankaltainen myös kunnissa. Tukityöllistämises-
23688: listämisestä oli 44 o/o, mutta kertomusvuoden alku- tä on muodostunut melko laaja ja pysyväisluontei-
23689: puolella osuus oli noussut 57 o/o:iin. nen järjestelmä, joka on vaikuttanut ja vaikuttaa
23690: Työministeriö asetti 28.1.1994 selvitysmiehen valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien rekry-
23691: arvioimaan silloisen työllistämistukijärjestelmän tointi- ja henkilöstöpolitiikkaan, vaikka konkreetti-
23692: epäkohtia ja selkiyttämistarpeita sekä tekemään sia epäkohtia ja vinoutumista ei välttämättä ole aina
23693: ehdotukset tukijärjestelmän uudistamiseksi. Selvi- helppo osoittaa.
23694: tysmiehen ehdotusten pohjalta työllistämistukijär- Valtion ja kunnan työtehtävät ovat merkittävä
23695: jestelmää uudistettiin 1.4.1995 lukien rakenteelli- työllisyyden hoitokeino etenkin korkean työttö-
23696: sesti siten, että tukimuotojen määrää vähennettiin myyden alueilla. Julkinen sektori on voinut työllis-
23697: olennaisesti. Lisäksi tukijärjestelmää kehitettiin si- tää huomattavasti pitkäaikaistyöttömiä, vajaakun-
23698: ten, että työllistämistuki voidaan yhdistää aiempaa toisia tai vaikeasti sijoitettavia nuoria. Tukityöllistä-
23699: tehokkaammin työvoimapalveluihin, kuten koulu- minen on tarjonnut myös koulutetuille työnhaki-
23700: tukseen ja kuntoutukseen. Työllistämistuki uudis- joille hyviä työtilaisuuksia erilaisten projektien ja
23701: tettiin työvoimavarojen kehittämistuen kaltaiseksi uusien työmenetelmien kehittämistehtävissä. Mo-
23702: siten, että toimenpiteiden avulla voidaan työttö- nelle vastavalmistuneelle julkisen sektorin työllistä-
23703: myyden lyhytaikaisen katkaisemisen sijaan paran- mispaikka on ensimmäinen koulutusta vastaava
23704: taa työnhakijoiden työllistymisvalmiuksia ja mah- työpaikka ja mahdollisuus soveltaa koulutuksessa
23705: dollisuuksia palata pitkittyneen työttömyyden jäl- saatuja tietoja ja taitoja käytäntöön.
23706: keen pysyvästi työmarkkinoille. Työttömyyden puolittamiseksi annetun valtio-
23707: Tukiuudistuksen yhteydessä yrityksille myön- neuvoston periaatepäätöksen seurantaryhmän ra-
23708: nettävän työllistämistuen saamisedellytyksiä tiu- portin mukaan valtion tulee huolehtia henkilöstö-
23709: kennettiin olennaisesti. Yrityksille myönnettävä politiikastaan siten, että pysyviä työtehtäviä varten
23710: tuki muutettiin kehittämis- ja rekrytointitueksi. Kes- palkataan vakituista henkilökuntaa ja tukityöllistet-
23711: keisenä periaatteena on, että yritykselle ei myönne- tyjä palkataan pääosin lisätehtäviin. Lausuman joh-
23712: tä tukea pelkästään siksi, että se työllistää määrä- dosta valtiovarainministeriö selvitti, kuinka paljon
23713: ajaksi työttömän. Tukea myönnetään säännönmu- työllisyysmäärärahoin palkatut hoitavat ns. pysyviä
23714: kaisesti vain vastikkeellisuuden periaatteella. Yri- tehtäviä. Selvitystyön pohjalta talouspoliittinen mi-
23715: tyksen on tuen saadakseen parannettava työlliste- nisterivaliokunta ehdotti, että valtionhallinnossa
23716: tyn työmarkkinavalmiuksia tai tarjottava työtä tuen pysyviä tehtäviä hoitavien tukityöllistettyjen henki-
23717: avulla palkatulle työttömälle tukijaksoa huomatta- löstövoimavarat vakinaistetaan.
23718: vasti pidemmäksi ajaksi. Työministeriö kiinnittää jatkossakin huomiota
23719: Työministeriö teki kertomusvuoden keväällä julkisen sektorin työllistämiseen mahdollisesti liit-
23720: työllistämistukiuudistuksen vaikutuksista ja tukijär- tyviin epäkohtiin ja pyrkii yhdessä työvoimapiirien
23721: jestelmän toimivuudesta selvityksen. Sen perus- toimistojen kanssa löytämään menettelytavat, joilla
23722: teella vaikuttaa siltä, että pääasiallisesti tukiuudis- epäkohtia voidaan vähentää. Julkisen sektorin tu-
23723: tus on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Ministeriön kityöllistämisessä pyritään siihen, että toimenpiteet
23724: mukaan yritysten työllistämistukipäätösten valmis- suunnitellaan nykyistä pitemmälla aikavälillä. Työ-
23725: teluun ja tukien käytön valvontaan on uudistuksen tehtävät pyritään yhteensovittamaan työvoimatoi-
23726: jälkeen kiinnitetty erityistä huomiota. Näihin liitty- mistojen työnhakijarakenteeseen ja priorisoimaan
23727: viä asioita on käsitelty mm. neuvottelupäivillä, työllistämistukitehtävät työnhakijoiden ammattitai-
23728: henkilöstökoulutuksessa, muussa ohjauksessa don kehittämisen kannalta. Työllistäjätahojen tulisi
23729: sekä määräyksiä ja ohjeita valmisteltaessa. entistä tarkemmin esittää, miten työtehtävä palve-
23730: Tehtyjen selvitysten perusteella havaittiin, että lee työllistetyn pysyvää työllistymistä tai työmark-
23731: valtion järkevän henkilöstöpolitiikan ongelmana kinavalmiuksien kehittämistä. Tämäntyyppistä
23732: ovat virastojen ja laitosten pienenevät toimintamää- työskentelyotetta on toteutettu jo esim. Lapin lää-
23733: rärahat Tämän vuoksi virkoja ja toimia on lakkau- nin työvoimapiirin alueella.
23734: tettu, jätetty täyttämättä tai hoidettu määräaikaisilla
23735: palvelusuhteilla. Koska virastojen ja laitosten työ- Työmarkkinatuki
23736: tehtävät eivät ole vähentyneet samassa suhteessa Työmarkkinatuki perustuu siitä annettuun lakiin
23737: kuin henkilöstö eikä toimintoja ole pystytty järkeis- 0542/93), joka tuli voimaan vuoden 1994 alusta.
23738: tämään, on vakinaisen henkilöstön vajetta ja sijais- Työmarkkinatuen piiriin kuuluvat ensi kertaa työ-
23739: ten puutetta osittain pyritty korvaamaan työllisyys- markkinoille tulevat työttömät ja ne, joilla työttö-
23740:
23741:
23742: 237
23743: myysturvan saamisen enimmäisaika on tullut täy- järjestelmää, joka on ollut käytössä yli 20 vuotta.
23744: teen. Työmarkkinatuella turvataan työttömän hen- Toimintaa koskevat perussäädökset on sisällytetty
23745: kilön toimeentulo. Työmarkkinatukena henkilö työllisyyslakiin ja -asetukseen. Työhallinto on oh-
23746: saa tarveharkintaista työttömyysturvan peruspäivä- jannut tätä toimintaa näiden säännösten perusteella
23747: rahan suuruista avustusta eli 118 mk päivältä (nuo- annetuilla soveltamismääräyksillä ja talousarvion
23748: ret, vanhempiensa luona asuvat 60 o/o siitä) ilman ao. momenttien perustelujen mukaisesti. Järjestel-
23749: aikarajoitusta. Tarveharkintaa ei kuitenkaan sovel- mällä on pyritty ensisijaisesti saamaan aikaan pysy-
23750: leta, kun henkilö on aktiivisen toimenpiteen piiris- viä työpaikkoja.Toissijaisena investointien koh-
23751: sä. Aktiivisen toimenpiteen piirissä ollessaan myös dentamisperusteena on ollut kohdekunnan keski-
23752: nuoret kotona asuvat saavat työmarkkinatuen täy- määräistä vaikeampi työllisyystilanne. Talousarvi-
23753: simääräisenä. on mukaan määrärahaa saa käyttää myös EU:n
23754: Työmarkkinatuki on tarkoitettu edistämään ja aluekehitysrahastosta rahoitettaviin ohjelmiin sisäl-
23755: parantamaan työnhakijan työmarkkinoille sijoittu- tyvien toimenpiteiden kansallisten rahoitusosuuk-
23756: mista aktiivisin työvoimapoliittisin toimenpitein. sien maksamiseen.
23757: Työtön voidaan osoittaa työmarkkinatuella olles- Järjestelmän työllisyysvaikutuksia on yleensä
23758: saan työharjoitteluun, työvoimapoliittiseen aikuis- seurattu hankkeen toteutusvaiheen suorilla työlli-
23759: koulutukseen tai ammatinvalinnanohjaus- ja kun- syysvaikutuksilla, jolloin avustusjärjestelmä on koh-
23760: toutustoimenpiteiden piiriin. distunut juuri sillä hetkellä ilmenevään, ns. akuuttiin
23761: Työmarkkinatukilakia uudistettiin kertomus- työllisyystilanteeseen. Välillisistä vaikutuksista tieto
23762: vuoden alusta lukien alle 20-vuotiaiden osalta ja on ollut suhteellisen vähäistä, ja se on perustunut
23763: vuoden 1997 alusta lukien 20--24-vuotiaiden osal- työministeriön VTT:llä 1990-luvun alussa teettä-
23764: ta. Uudistusten mukaisesti ensimmäistä kertaa työ- mään alueelliseen työllisyystutkimukseen, jonka
23765: markkinoille tulevat alle 20-vuotiaat ja 20--24- yhteydessä on tuotettu karkeaa tietoa myös yksittäi-
23766: vuotiaat eivät enää automaattisesti saa työmarkki- sen rakennushankkeen kerrannaisvaikutuksista.
23767: natukea. Lain mukaan tukea ei saa, ellei hakijalla Työllisyydenhoitojärjestelmän kykyä tuottaa
23768: ole ammatillista koulutusta tai työkokemusta tai asetettujen tavoitteiden mukaisia vaikutuksia on
23769: hän ei osallistu työvoimapoliittiseen toimenpitee- hallinnon eri aloilla kritisoitu. Erityisen voimakasta
23770: seen tai hän ei ole pyrkinyt ammatilliseen koulu- arvostelu on ollut Valtiontalouden tarkastusviras-
23771: tukseen. Lakiin tehtyjen muutosten tavoitteena on ton tarkastuskertomuksessa (10/96) Työllisyyspe-
23772: edistää tuen saajan sijoittumista työhön sekä pois- rusteiset investointiavustukset Tarkastusvirasto on
23773: taa ammattitaidon ja koulutuksen puuttesta johtu- katsonut, ettei työllisyysperusteinen investointijär-
23774: vaa nuorisotyöttömyyttä. jestelmä turvaa sitä, että järjestelmän avulla voitai-
23775: Työmarkkinatuen saajien määrää ja heidän ja- siin työllisyyttä parantaa muita investointijärjestel-
23776: kautumistaan eri ryhmiin selvitettiin työministe- miä paremmin. Avustustoimintaa koskeva valmis-
23777: riössä kertomusvuonna. Selvityksen mukaan tuen telu ja päätöksenteko eivät ole edes tähdänneet
23778: saajat ovat jakautuneet kahteen pääryhmään: nuo- työllisyystavoitteiden saavuttamiseen. Järjestelmäi-
23779: riin ja erittäin pitkään työttömänä olleisiin. Työ- tä puuttuvat työllisyystavoitteet, joiden kautta toi-
23780: markkinatukilain muutokset ovat johtaneet nuor- minnan tuloksellisuutta voitaisiin arvioida. Toimin-
23781: ten ja vailla työhistoriaa olevien tuensaajien vähe- nan työllisyysvaikutuksista on kuitenkin tuotettu
23782: nemiseen ja lisänneet koulutukseen hakeutumista. toiminnan ulkoista raportoiota varten tietoa, jota
23783: Sen sijaan kestoltaan rajoittamaton työmarkkinatu- voidaan pitää tarkastusviraston mukaan hyvin epä-
23784: ki on selvityksen mukaan voimakkaasti passivoiva luotettavana ja jopa harhaanjohtavana. Näistä ha-
23785: ja syrjäytymistä edistävä silloin, kun tukea makse- kemustietoihin perustuvista, tarkistamattomista tie-
23786: taan saajalle muun työttömyysturvan enimmäisajan doista voi syntyä helposti jopa se käsitys, että
23787: täyttymisen vuoksi. Tähän ryhmään kuuluvia osal- toiminnan tavoitteena on ollut pysyvien ja raken-
23788: listuu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin jatkuvasti nusaikaisten työpaikkojen muodostaminen.
23789: erittäin vähän. Tarkastuksessa on hanketarkastuksen perus-
23790: teella arvioitu toiminnalla muodostetun varsin vä-
23791: Työllisyysperusteiset investoinnit hän pysyviä työpaikkoja. Tarkastustiedot viittaavat
23792: Työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla tar- myös siihen, etteivät avustukset ole olleet ratkaise-
23793: koitetaan työllisyysperusteista valtionapua inves- van tärkeitä yleensäkään hankkeiden käynnistymi-
23794: tointeihin ja sijoitusmenoja työllisyyden turvaami- sessä. Hankkeet olisivat jossakin muodossa pää-
23795: seksi. Työllisyysperusteiset investoinnit ja inves- sääntöisesti toteutuneet myös ilman työhallinnon
23796: tointiavustukset ovat olleet osa työllisyydenhoito- myöntämiä avustuksia.
23797:
23798:
23799: 238
23800: Työministeriö on valtiontilintarkastajille anta- tointimomenttien kokonaistyöllisyysvaikutukset,
23801: massaan selvityksessä ilmoittanut, että ministeriös- uusiin työpaikkoihin painottuva työllistämisen tu-
23802: sä on jo ennen Valtiontalouden tarkastusviraston loksellisuus ja investointeja koskeva työllisyysta-
23803: tarkastuksen käynnistymistä kiinnitetty huomiota voitteiden seuranta tehostuvat oleellisesti aiem-
23804: järjestelmän tehokkuuteen ja sen kykyyn tuottaa paan nähden.
23805: tavoitteiden mukaisia vaikutuksia. Tässä tarkoituk- Työllisyysvaikutusten arviointimallia on jatku-
23806: sessa käynnistettiin kesällä 1995 järjestelmän analy- vasti kehitetty empiirisen tiedon lisääntyessä. Kos-
23807: sointi laajalla piirihallinnon asiantuntijahaastatte- ka malli perustuu lähes kokonaan kokemusperäi-
23808: lulla ja työllisyysvaikutusten analysoinnilla. Jo vuo- seen tietoon investoinnin rakennusaikaisista ja to-
23809: den 1995 lopulla valtion omien investointien koko- teutumisvaiheen työllisyysvaikutuksista sekä sysä-
23810: naistyöllisyysvaikutuksiin kiinnitettiin laajaa huo- ysvaikutuksista, tämä arviointimalli kehittyy ja tar-
23811: miota työministeriön hankkiman monipuolisen ra- kentuu jatkuvana prosessina.
23812: kennustaloudellisen asiantuntemuksen turvin,
23813: minkä myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on Työvoimapoliittinen koulutus
23814: mainitussa kertomuksessaan todennut. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lainsää-
23815: Kertomusvuoden helmikuussa työministeriö ti- däntöpohja perustuu 3.8.1990 annettuun lakiin
23816: lasi arvovaltaiselta tutkijaryhmältä myös välilliset (763/90) ja 5.10.1990 annettuun asetukseen (912/
23817: vaikutukset kattavan tutkimuksen rakentamisen 90). Lakia ja asetusta on viime vuosina muutettu
23818: työllisyysvaikutuksista Suomessa. Tukimus valmis- useasti. Lain tarkoituksena on aikuisväestölle kou-
23819: tui kertomusvuoden elokuussa. Työministeriö pyr- lutusta hankkimalla edistää ja ylläpitää työvoiman
23820: ki lisäämään edelleen järjestelmän tehokkuutta kysynnän ja tarjonnan tasapainoa työmarkkinoilla
23821: asettamalla projektiryhmän selvittämäään mahdol- sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa.
23822: lisuuksia määrittää investointien työllisyysvaiku- Hankittava koulutus on pääasiassa ammatillista
23823: tusten arviointimalli (TVA), joka ottaisi huomioon koulutusta. Opiskelijalle maksetaan koulutusajalta
23824: hankkeiden luomat uudet työpaikat sekä ns. sysä- työttömyyspäivärahan suuruista koulutustukea tai
23825: ysvaikutukset Jo selvitysprojektin kuluessa arvi- työmarkkinatukea sekä muita opintososiaalisia
23826: ointimallia on testattu ja havaittu, että investointien etuuksia. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutuk-
23827: kokonaistyöllisyysarviointia voidaan merkittävästi seen käytetyt määrärahat v. 1991-96 (kokonaan
23828: tehostaa. Työministeriön mukaan arviointimalliin kansallisella rahoituksella toteutettu koulutus) oli-
23829: siirtymisen myötä ministeriön hallinnaimien inves- vat työministeriön mukaan seuraavat:
23830:
23831:
23832: 1991 1992 1993 1994 1995 1996
23833: Mmk
23834: Koulutuksen hankinta 613,6 763,8 787.7 837,0 921,0 1 081.7
23835: Opintososiaaliset edut 768,6 1 164.7 1 239.4 1 074,2 1 072,0 1 219.7
23836: Yhteensä 1 400,2 1 928,5 2 027,1 1 911,2 1 993,0 2 301.4
23837:
23838:
23839:
23840: Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta anne- se, että ammattitaitoisen työvoiman saatavuuson-
23841: tussa laissa on määritelty koulutuksen yleiset han- gelmat eivät ole esteenä taloudelliselle kasvulle.
23842: kintaperusteet Niiden mukaisesti työvoimaviran- Lähtökohtana on torjua ammattitaitokapeikkojen
23843: omaisen tulee pyrkiä sellaisiin työvoiman ammatil- syntyminen oikea-aikaisella koulutuksella. Työlli-
23844: lisia valmiuksia parantaviin koulutushankintoihin, syyden paranemiseen vaikutetaan myös koulutuk-
23845: jotka edistävät työttömien pysyväisluonteista työl- sella, jonka tavoitteena on tukea yrittäjyyttä ja
23846: listymistä tai jotka vähentävät työttömäksi joutumi- synnyttää uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Toisena
23847: sen uhkaa. Lisäksi tulee hankkia koulutusta, joka painopistealueena on työvoimapolitiikan tavoittei-
23848: edistää työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista den mukaisesti koulutuksella vaikuttaa pitkäaikais-
23849: liikkuvuutta sekä työvoiman saatavuutta työvoima- työttömyyden vähentymiseen ja työmarkkinoilta
23850: pula-aloilla. Lainsäädäntö mahdollistaa painopiste- syrjäytymisen ehkäisemiseen.
23851: alueiden muutokset työllisyystilanteen muuttuessa. Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohta-
23852: Työministeriön mukaan nykyisessä tilanteessa na on työmarkkinoiden tarpeet eli työnantajilta
23853: työvoimakoulutuksen tärkein tehtävä on vam1istaa kysytyt työvoima- ja ammattitaitotarpeet, työnhaki-
23854:
23855:
23856: 239
23857: joiden koulutustarpeet sekä muu tutkimus- ja selvi- huomioon jo tarjouspyyntö- ja hankintavaiheessa.
23858: tystieto. Ostojärjestelmän voimaantulon, v. 1991, Koulutuksen onnistumisen sekä entistä yksilölli-
23859: jälkeen työhallinnon keskeisin työvoimakoulutuk- sempien koulutusratkaisujen kannalta on keskeistä
23860: sen kehittämisalue on ollut alueellisen suunnitte- myös selvittää opiskelijoiden lähtötasoa nykyistä
23861: lun kehittäminen niin, että koulutushankintojen syvällisemmin.
23862: pohjana on riittävän kattavasti ja monipuolisesti Työelämäläheisten koulutusmallien kehittämi-
23863: alueen yritysten ja työnhakijoiden näköpiirissä ole- nen on myös osa laatutyötä. Tarkoitus on selvittää
23864: vat koulutustarpeet Työhallinnolla on laaja joka- työpaikoilla tapahtuvan oppimisen vaikutuksia,
23865: päiväinen kosketuspinta työmarkkinoihin ja vuo- sitä miten teorian ja käytännön opetusta voitaisiin
23866: sittain yli 100 000 yritysasiakasta, mikä kytkee paremmin niveltää toisiinsa, työharjoittelun kehit-
23867: muutoinkin koulutussuunnittelun vahvasti yritys- tämismahdollisuuksia sekä tukityön ja koulutuksen
23868: ten tarpeisiin. yhdistämistä. Työvoimakoulutuksessa nykyisin
23869: Työministeriö katsoo, että työvoima- ja elinkei- käytössä oleva asiakaspalautejärjestelmä ei ole
23870: nokeskusten perustamisen jälkeen aluetasolla on koulutussuunnittelun kannalta riittävän systemaat-
23871: entistä vahvempi työmarkkinoiden tarpeita arvioi- tisessa käytössä. Palautejärjestelmää pyritään kehit-
23872: va asiantuntijaorganisaatio. Osana keskusten toi- tämään myös teknisesti reaaliaikaiseksi siten, että
23873: mintaa vakiinnutetaan ja lisätään alueellista enna- nopea tietojen analysointi sekä tietojen vertailu-
23874: kointiyhteistyötä elinkeinoelämän, työnhakijoiden mahdollisuudet eri oppilaitosten ja erilaisten kou-
23875: ja muiden viranomaisten kesken. Keskeisenä osa- lutusratkaisujen välillä olisivat mahdollisia. Hank-
23876: alueena tässä on Euroopan sosiaalirahaston kautta keessa on mm. tarkoitus kehittää opiskelijoille
23877: rahoitettavat alueelliset ennakointiprojektit Erityi- mahdollisuus antaa koulutusaikaista palautetta
23878: nen haaste kehittämistyössä on pk-yritysten kytke- suoraan koulutuksen ostajataholle. Tällöin mah-
23879: minen osaksi alueellisten koulutustarpeiden arvi- dollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä
23880: ointia. Työvoima- ja elinkeinokeskusten kautta jo käynnissä olevan koulutuksen aikana. Paitsi
23881: kunkin alueen kehittämisessä on entistä vahvempi opiskelijapalaute myös kouluttajilta ja työharjoitte-
23882: työvoima- ja elinkeinopoliittinen näkökulma. lupaikoilta tuleva palaute pyritään saamaan parem-
23883: Työvoimakoulutuksen hankinta perustuu kil- min hyödynnettäväksi.
23884: pailuttamiseen. Hankinnan perusteena käytetään Yksi laatutyön tavoite on kehittää toimintapro-
23885: kokonaistaloudellista edullisuutta, joten tarjouksen sesseja eli koulutuksen hakemiseen, valintaan ja
23886: hyväksymisen kriteerinä on tarjotun koulutuksen tiedottamiseen liittyviä toimintoja. Tämän lisäksi
23887: hinta-laatusuhde. Ostojärjestelmään siirtymisen pyritään lisäämään työvoimatoimistojen välisiä yh-
23888: keskeinen peruste oli toiminnan taloudellisuuden teistyömalleja sekä parantamaan työhallinnon ja
23889: lisääminen. Hankintojen taloudellisuuteen kiinni- oppilaitosten yhteistyön toimivuutta.
23890: tettiin ministeriön mielestä tästä syystä alkuvai- Työvoimakoulutuksen laadun varmistamisessa
23891: heessa erityistä huomiota, ja tuloksena on ollut on keskeisenä keinona tutkintojärjestelmä. Se on
23892: toiminnan taloudellisuuden paraneminen sekä osa työvoimakoulutusta, kuten muutakin ammatil-
23893: merkittävät valtiontalouden säästöt. Taloudellisuu- lista aikuiskoulutusta. Koulutuksen onnistumista
23894: den ylläpitämisessä on tärkeää riittävän kilpailun arvioidaan kattavan tilastojärjestelmän, tutkimus-
23895: säilyminen koulutuksen järjestäjien välillä. Yksi ten ja opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla.
23896: taloudellisuuden tehokkuuden uhka on se, että Työvoimakoulutuksen seuranta- ja evaluointijärjes-
23897: avoin kilpailuttaminen eräillä alueilla ja aloilla on telmä on tuoreessa eurooppalaisessa arvioinnissa
23898: vaarantumassa. Tämä johtuu koulutuksen järjestä- todettu ED-maiden parhaaksi Ruotsin ohella.
23899: jien kartellisoitumisesta eli siitä, että yhä useammin Työministeriön mukaan työvoimakoulutuksen
23900: oppilaitokset ovat saman kunnan tai kuntayhtymän kertomusvuonna aloittaneet jakaantuivat iän mu-
23901: ylläpitämiä. Tällöin tarjouksista voidaan etukäteen kaan seuraavasti:
23902: sopia, eikä kilpailuttamisesta saada taloudellisuus-
23903: hyötyä. Ikäryhmä Määrä %
23904: Taloudellisuuden rinnalle on kehittämistyössä
23905: Alle 20 4 789 4,6
23906: viime aikoina nostettu voimakkaasti koulutuksen 20-24 15 801 15,2
23907: laadullliset tekijät. Kertomusvuonna käynnistettiin 25-29 15 800 15,2
23908: työvoimakoulutuksen kehittämishanke, jossa laa- 30-39 32 283 31,0
23909: dun kehittämistä lähestytään eri näkökulmista. 40-49 28 533 27,4
23910: Koulutuksen laatuun samoin kuin hinnoitteluun ja 50- 6 923 6,6
23911: tutkintoihin liittyviä tekijöitä tulisi pystyä ottamaan Yhteensä 104 129 100,00
23912:
23913:
23914:
23915: 240
23916: Työvoimakoulutus on tarkoitettu aikuisille. Alle kärsiville aloille kuten tietotekniikkaan, tietoliiken-
23917: 20-vuotiaat voivat päästä koulutukseen vain poik- netekniikkaan, elektroniikkaan sekä metalli- ja ra-
23918: keustapauksissa. Heidän osuutensa onkin vain va- kennusalan vaativiin ammatteihin. Työvoimaviran-
23919: jaat 5 o/o koulutuksen aloittaneista. 40-vuotiaiden ja omaisten apua ja asiantuntemusta kaivataan myös
23920: sitä vanhempien osuus koulutuksen aloittaneista erityisesti pk-yrityksissä, joilla ei ole omaa koulu-
23921: oli 34 o/o. Osuus on hieman edellisvuotista (32,3 o/o) tuksesta vastaavaa henkilöstöä.
23922: suurempi. Samoin 50 vuotta täyttäneiden osuus on TT korostaa työvoimakoulutuksen laatua. On-
23923: kasvanut. Tämä on seurausta tavoitteesta kohden- gelmaksi muodostuu koulutuspäivän hinta, joka
23924: taa koulutusta aiempaa enemmän ikääntyville on keskimäärin v. 1997 n. 130 mk päivässä. Hyvä,
23925: työntekijöille. uuteen tekniikkaan kohdistuva koulutus maksaa
23926: Työvoimakoulutuksen kertomusvuonna aloitta- kuitenkin huomattavasti enemmän. Siksi olisikin
23927: neet aiemman koulutuksen mukaan: TT:n mielestä tarkoituksenmukaista vähentää kou-
23928: lutuksen määrää ja parantaa laatua sekä samalla
23929: Koulutustausta Määrä % korottaa koulutuspäivän hintaa huomattavasti.
23930: 41 707 40,1
23931: TT kannattaa oppilaitosten avointa kilpailutta-
23932: Ei ammatillista koulutusta
23933: Alempi keskiaste 29 694 28,5 mista. Oppilaitosten kartellisoitumista voidaan
23934: Ylempi keskiaste 20 036 19,2 välttää siten, että tarjouspyynnöt tehdään myös
23935: Korkea-aste 11 531 11,1 elinkeinoelämän omille oppilaitoksille. Näistä saa-
23936: Tieto puuttuu 1161 1,1 dut kokemukset työvoimapoliittisessa koulutuk-
23937: Yhteensä 104 129 100,0 sessa ovat TT:n mukaan hyviä, sillä työllistyminen
23938: on ollut kaksin- jopa kolminkertaisesti parempaa
23939: 40 o/o:lla koulutuksen aloittaneista ei ollut aiem- kuin yleisesti käytetyissä ammatillisissa aikuiskou-
23940: paa tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta. lutuskeskuksissa. Koulutus maksaa enemmän,
23941: Verrattuna työvoimatoimistossa työnhakijoina ole- mutta kustannukset yhtä koulutuksen jälkeen työl-
23942: viin, joista 52 o/o oli vailla aiempaa ammatillista listynyttä kohden ovat todennäköisesti pienem-
23943: koulutusta, työvoimakoulutukseen osallistuneiden mät.
23944: koulutustaso on korkeampi.
23945: Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähin- Aikuiskoulutuksen kolmijako
23946: tään vuoden työttömänä olleita oli 17 o/o koulutuk- Aikuiskoulutuksen kolmijako perustuu valtioneu-
23947: sen aloittaneista eli n. 20 000 ja yli kaksi vuotta voston periaatepäätökseen vuodelta 1987. Sen
23948: työttömänä olleita 5 o/o. Työvoimakoulutukseen mukaan henkilöstökoulutus on työnantajien työn-
23949: osallistuneiden pitkäaikaistyöttömien määrä on tekijöilleen järjestämää koulutusta. Se on pääasial-
23950: kasvanut vuodesta 1995 runsaalla neljänneksellä. lisesti lyhytkestoista täydennyskoulutusta, jonka
23951: Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) kustannuksista vastaa työnantaja. Opiskelijat saa-
23952: on valtiontilintarkastajille antamassaan lausunnos- vat yleensä koulutusajalta palkkaa. Omaehtoinen
23953: sa katsonut muun ohella, että käytännönläheisenä koulutus on tarkoitettu niille, jotka haluavat itse
23954: koulutusmuotona työvoimapoliittinen koulutus on varautua työelämän muutoksiin tai kouluttautua
23955: viime vuosiin saakka vastannut tarkoitustaan. Sen omilla ehdoillaan. Valtion (opetushallinto) ja kun-
23956: avulla koulutetuista suuri osa on saanut myös työtä. tien järjestämä opetus on opiskelijalle maksutonta.
23957: Lamavuosina painopiste on kuitenkin ollut pitkäai- Lisäksi opiskelijoille voidaan maksaa opintotukea.
23958: kaistyöttömien ja ikääntyneiden koulutuksessa, Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tarkoituk-
23959: minkä seurauksena työllistymisprosentti on pu- sena on, kuten edellä on jo selostettu, edistää
23960: donnut 20:een. Siksi juuri nyt on TT:n mielestä työttömien työllistymistä ja ehkäistä mahdollisuuk-
23961: muutosten aika, sillä 1990-luvun lopulla ja 2000- sia joutua työttömäksi. Työvoimaviranomainen
23962: luvulla ei enää menestytä entisin keinoin. Avoimet suunnittelee ja hankkii koulutuksen sekä valitsee
23963: työpaikat ja työssä tapahtuvat muutokset sanelevat opiskelijat. Pääosa koulutuksesta on kokonaan val-
23964: koulutustarpeen. Myös yksilön halukkuus, kyky ja tion rahoittamaa, mutta tietyissä yrityksille erikseen
23965: muut mahdollisuudet tulee ottaa huomioon. Kou- räätälöidyissä kursseissa yritys rahoittaa osan kus-
23966: lutustarvetta on silloin, kun yksilön tiedot, taidot ja tannuksista (ns. yhteishankinnat). Opiskelijoille
23967: asenteet eivät riitä vastaamaan työssä vaadittavia maksetaan työttömyysturvan suuruista koulutustu-
23968: valmiuksia. Myös yritykset tarvitsevat yhä enem- kea sekä ylläpitokustannusten korvauksia.
23969: män osaavia ja ammattitaitoisia henkilöitä. Perinteinen työnjako aikuiskoulutuksessa on
23970: TT:n mukaan painopisteen tulisi olla koulutuk- muuttumassa. Räjähdysmäisesti kasvaneen työttö-
23971: sessa, joka valmentaa henkilöitä työvoimapulasta myyden vuoksi omaehtoista koulutusta on pyritty
23972:
23973:
23974: 16 370148 241
23975: suuntaamaan myös työttömille. Hallitus päätti syk- käydä vain viranomaisen osoittamassa koulutuk-
23976: syllä 1992 käynnistää lisäkoulutusohjelman työttö- sessa. Opiskelutukeen ovat oikeutettuja pitkäai-
23977: mille (ns. Relander-koulutusrahat). Lisäkoulutus- kaistyöttömät, jotka ovat olleet palkkatyössä tai
23978: ohjelman tavoitteena oli muodostaa 27 000 uutta yrittäjinä vähintään 12 vuotta edellisten 18 vuoden
23979: koulutuspaikkaa. Ohjelman kustannusarvio oli n. aikana. Tuen saajan on myös pitänyt olla edellisten
23980: 1,3 mrd. mk, ja sen tavoitteena oli välittömästi kahden vuoden aikana vähintään 12 kuukautta
23981: alentaa työttömyyttä yhdellä prosenttiyksiköllä v. työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Tu-
23982: 1993 edellisvuotiseen verrattuna. Koulutusohjel- keen oikeuttavan koulutuksen on alettava vuoden
23983: man työvoimapoliittisista tavoitteista saavutettiin 1997 elokuun alun ja vuoden 1998 heinäkuun
23984: korkeintaan 25 o/o, koska määrärahojen käyttöä ei lopun välisenä aikana.Tukea maksetaan enintään
23985: ohjattu eikä koulutusaktiviteetteja nimenomaisesti kaksi vuotta. Tukeen oikeuttavan koulutuksen on
23986: suunnattu työttömille. Näin eivät työttömät hakeu- oltava päätoimista, yhtäjaksoista ja laajuudeltaan
23987: tuneet tai päässeet koulutukseen. Ohjelmalta puut- vähintään 20 opintoviikkoa. Opiskelu voi johtaa
23988: tui myös riittävä seuranta. Osaltaan työttömien ammatilliseen perustutkintoon, opistoasteen tai
23989: hakeutumista omaehtoiseen koulutukseen on ra- ammattikorkeakoulun tutkintoon. Opiskelutuen
23990: joittanut koulutusaikaisen toimeentulon heikompi turvin voi myös suorittaa loppuun kesken jääneet
23991: taso verrattuna työttömyyspäivärahan tasoon. peruskoulu-, lukio- tai korkeakouluopinnot, jos
23992: Relander-koulutusmäärärahojen lisäksi perintei- niiden keskenjääminen on esteenä työllistymiselle.
23993: sen ammatillisen koulutuksen tilanteeseen on vai- Eduskunta liitti lakiin lausuman, jonka mukaan on
23994: kuttanut vuoden 1997 alusta voimaan tullut amma- selvitettävä myös mahdollisuudet yleissivistävien
23995: tillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskeva lainsää- opintojen oikeuttamiseksi opiskelutukeen.
23996: däntö. Uudistus merkitsi sitä, että aluetasolle syntyi Voimaan tullut tukiuudistus on ensimmäinen
23997: monia vuosia toimineen työvoimakoulutuksen osa kolmivaiheista koulutustuen uudistusta, josta
23998: hankintajärjestelmän rinnalle rinnakkainen ja osit- sovittiin hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välillä
23999: tain päällekkäinen järjestelmä. Uudistuksen jälkeen keväällä 1996.
24000: aikuiskoulutuksen suunnittelu ja tarjonta eivät työ- Työministeriön mukaan käynnissä oleva uudis-
24001: ministeriön mukaan muodosta koordinoitua, työ- tus on merkittävin työvoimakoulutuksen ja omaeh-
24002: markkinoiden tarpeisiin hyvin yhteensovitettua toisen koulutuksen työnjakokysymyksiin vaikutta-
24003: kokonaisuutta kahden erillisen alueorganisaation va muutos. Mikäli uudistus toteutuu kokonaan
24004: takia. Erityisesti yritysten näkökulmasta tilanne tu- selvittäjien ehdotuksen mukaan, on ratkaisulla vai-
24005: lee olemaan ongelmallinen, kun varsinaisesti yri- kutuksia niin työttömille kuin työssä olevillekin.
24006: tysten työvoimakysymyksiä haitavien työvoima- ja Kysymys on työttömyysturvan aktivoinnista sekä
24007: elinkeinokeskusten ja myös työvoimatoimistojen elinikäisen oppimisen periaatteen toteuttamisesta.
24008: ohella toisena toimijana yrityksiin päin ovat läänin- Tarkoitus on myös tuoda koulutuksellista lisäarvoa
24009: hallitukset, joilla ei ole yritysasiantuntemusta eikä suhteessa olemassa oleviin järjestelmiin.
24010: välitöntä kosketusta yrityksiin. Koordinaation Opetusministeriö on lausunnossaan todennut,
24011: puuttuessa uudet keskukset eivät pysty käyttämään että lääninhallitusten kautta tapahtuva lisäkoulu-
24012: täysimääräisesti sitä lisäarvoa, joka eri hallinnon- tuksen hankinta kohdistuu alueen aikuisväestön
24013: alojen kautta keskuksiin tulee. Lisäksi työvoimapii- sivistystarpeisiin vastaavaan ja ammattitaidon täy-
24014: rien hankkimalle työvoimakoulutukselle asettaa dentämiseen ja syventämiseen tähtäävään omaeh-
24015: tulostavoitteet talousarvion tavoiteasettelun pohjal- toiseen koulutukseen. Vuoden 1997 hankintatoi-
24016: ta työministeriö. Lääninhallituksia ohjaa opetusmi- mintaa koskevat seurantatiedot osoittavat, että
24017: nisteriö, joka myös itsenäisesti valitsee ohjauskei- 35-40 o/o hankinnoista on ammatti- ja erikoisam-
24018: not ilman, että tavoiteasettelua on konkretisoitu mattitutkintoihin johtavaa koulutusta. Tämä koulu-
24019: talousarviossa. Kahden eri hallinnonalan ohjaus on tus soveltuu ennen muuta toisen asteen koulutuk-
24020: omiaan aiheuttamaan aluetasolle ristiriitatilanteita. sen tai vastaavat taidot työelämässä hankkineille.
24021: Pitkäaikaistyöttömät saivat 1.8.1997lukien oike- Ylemmän koulutustason hankkineille pyritään tar-
24022: uden työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen joamaan jatkossa yliopistojen ja ammattikorkea-
24023: suuruiseen tukeen ajalta, jonka he käyttävät amma- koulujen järjestämää, alle 20 opintoviikon laajuista
24024: tillisia valmiuksia edistävään koulutukseen. Laissa lisäkoulutusta. Työnjako- ja yhteistyökysymyksiä
24025: (709/97) on uutta se, että työtön voi saada työttö- koskevassa keskustelussa esille nostetun, yritysten
24026: myysturvansa suuruista tukea, kun hän itse hakeu- tai muiden työyhteisöjen osittain rahoittaman kou-
24027: tuu haluamansa alan koulutukseen. Tähän asti lutuksen osuus on seurantatietojen mukaan 10--
24028: työtön on voinut työttömyysturvaa nauttiessaan 15 o/o hankintatoiminnan kokonaisuudesta.
24029:
24030:
24031: 242
24032: Opetusministeriö on asiaa koskevassa päätök- matillisen koulutuksen ja oppilaitosverkon hyvää
24033: sessään ja informaatio-ohjauksessa kiinnittänyt asiantuntemusta. Koulutuspolitiikan kokonaisuu-
24034: huomiota toiminnan laatuun, yhteistyöhön ja han- den, aikuiskoulutuksen järjestämistä koskevan
24035: kintatoiminnan kanavuoteen sekä järjestelmän työnjaon sekä uuden lääninhallinnon ja työvoima-
24036: seurantaan. Eduskunnan edellyttämien selvitysten ja elinkeinokeskusten toimeenpanovaiheen kan-
24037: ja muun seurannan valmistelemiseksi opetusminis- nalta parhaana vaihtoehtona voidaan opetusminis-
24038: teriö on myös 11.7.1997 asettanut erityisen työryh- teriön mielestä pitää nykyisten lakien ja suunnitel-
24039: män, jota on myöhemmin täydennetty keskeisten mien mukaisen toiminnan jatkamista yhteistyötä
24040: ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen edustajil- kehittäen.
24041: la.
24042: Sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön ja Työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrä ja
24043: opetusministeriön yhteistyönä on valmisteltu edel- vaikuttavuus
24044: lä mainittu, 1.8.1997 voimaan tullut laki pitkäaikais- Suuren työttömyyden huomattava vähentäminen
24045: työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta. edellyttää talous- ja elinkeinopoliittisten sekä mui-
24046: Vastaava työttömien omaehtoisen koulutuksen tu- den toimenpiteiden ohella mm. aktiivisen työvoi-
24047: kea koskeva laki on tarkoitus saada voimaan mapolitiikan tehostamista. Työhallinnon toimin jär-
24048: 1.8.1998. Koulutuksen kustannuksiin on vuoden jestettiin kertomusvuonna työtä, koulutusta tai työ-
24049: 1998 talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveysmi- harjoittelua keskimäärin 120 550 hengelle. Työvoi-
24050: nisteriön pääluokkaan varattu 300 Mmk. Opetus- mapolitiikan keinoja olivat palkkaperusteiset työl-
24051: ministeriön pääluokassa koulutustarjontaa on lisät- listämistuet, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus,
24052: ty yhteensä 10 200 vuosi paikalla, joista lähes puolet työharjoittelu ja koulutus työmarkkinatuella, Eu-
24053: on läänien hankkiman lisäkoulutuksen tarjontaa. roopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteen 3 toimen-
24054: Opetusministeriön mukaan lääninhallitusten piteet, vuorotteluvapaakokeilu, työllisyysperustei-
24055: hoitama lisäkoulutus muodostaa opetusministe- set investoinnit ja Euroopan aluekehitysrahaston
24056: riön toimialalla tärkeän osan elinikäisen oppimisen työllisyysperusteiset investoinnit. Seuraavassa tau-
24057: periaatteen mukaan järjestettyä yleissivistävän, lukossa esitetään toteutuneet työvoimapoliittiset
24058: ammatillisen ja korkeakoulutasoisen perus- ja lisä- toimenpiteet v. 1995-96 ja talousarvion mukaiset
24059: koulutuksen kokonaisuutta. Lisäkoulutuksen han- tavoitteet vuodelle 1997. Luvut ovat työministeriön
24060: kinta on oleellinen osa uusien läänien sivistysosas- ilmoittamia vuosikeskiarvoja ja yksikkönä on hen-
24061: tojen ja niiden palvelupisteiden toimintaa, ja siinä kilömäärä.
24062: hyödynnetään lääninhallituksiin kertynyttä am-
24063:
24064:
24065:
24066:
24067: Toimenpiteet 1995 1996 1997
24068: Palkkaperusteinen työllistäminen 62 850 59 450 55 500
24069: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 33 900 37 200 36 500
24070: Työharjoittelu työmarkkinatuella 6 090 10 000 11 000
24071: Tavoitteen 3 mukaiset ESA-hankkeet 1 700 10 000 15 500
24072: Vuorotteluvapaakokeilu - 1 600 2 300
24073: Työllisyysperusteiset investoinnit 2 500 2 100 1 900
24074: Euroopan aluekehitysrahaston työllisyysinvestoinnit 100 200 300
24075: Yhteensä 107 150 120 550 122 500
24076:
24077:
24078:
24079:
24080: Lisäksi työllisyyspoliittisen rakennetuen, tavoit- Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin on valtion
24081: teen 4 mukaisten ESR-hankkeiden ja tavoitteiden 2, talousarviossa osoitettu määrärahoja v. 1990-96
24082: 5b ja 6 mukaisten ESR-hankkeiden piirissä arvoi- seuraavasti:
24083: daan kertomusvuonna olleen yhteensä keskimää-
24084: rin 1 900 muita kuin työttömiä henkilöitä. Vastaava
24085: luku v. 1997 on keskimäärin 3 800.
24086:
24087:
24088: 243
24089: Toimenpiteet 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
24090: Mmk
24091: Palkkaperusteinen työllistäminen 2 005,9 3 033,2 4 153,9 3 790,8 3 867,0 3 305,5 3 370,6
24092: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus - 1 405,8 1 933,9 2 033.7 2 114,2 2 433,9 2 297,5
24093: Työharjoittelu työmarkkinatuella - - - - 75,6 135,5 266,6
24094: Työllisyysperusteiset investoinnit 545,2 684,1 717,1 734,1 1 071,9 717,2 560,0
24095:
24096:
24097:
24098:
24099: Hallitus esittää vuoden 1998 talousarvioesityk- mioon, että maamme työttömyys on EU-maiden
24100: sessä työvoimapoliittisten toimenpiteiden määräksi toiseksi korkein. Toimenpiteillä lievennetään eri-
24101: v. 1998 keskimäärin 118 500:aa, mikä on n. 4,5 o/o tyisesti pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttö-
24102: työvoimasta. Toimenpiteiden määrän lasku johtuu myyttä. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden mää-
24103: toisaalta 1 500:n aiemmin tukityöllistämisvaroin rän nostamisella on erityisesti pyritty pysäyttämään
24104: hoidetun tehtävän vakinaistamisesta, toisaalta työ- pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja kääntämään se
24105: voimapoliittisen järjestelmän uudistamisesta. laskuun. Nuorisotyöttömyyden alentamiseksi on
24106: Verrattuna muihin EU-maihin toimenpiteitä on lisätty voimakkaasti koulutuspaikkoja ja työharjoit-
24107: suhteellisesti erittäin paljon. Työllistämistoimenpi- telupaikkoja. Työllistämistukitoimenpiteiden koh-
24108: teiden osalta vain Ruotsissa osuus on vieläkin distuminen kertomusvuonna eri ryhmiin oli työmi-
24109: korkeampi. Samalla on kuitenkin otettava huo- nisteriön mukaan keskimäärin seuraava:
24110:
24111:
24112:
24113:
24114: Kohderyhmä Kansalliset toimenpiteet ESR-hankkeet Yhteensä
24115: Henkeä % Henkeä % Henkeä %
24116: Nuoret 9 350 15.7 2 750 52,9 12 100 18.7
24117: Pitkäa ikaistyöttömät 33 300 56,0 1 650 31.7 34 950 54,1
24118: Vajaakuntoiset 2 500 4,2 100 1,9 2 600 4,0
24119: Muut 14 300 24,1 700 13,5 15 000 23,2
24120: Yhteensä 59 450 100,0 5 200 100,0 64 650 100,0
24121:
24122:
24123:
24124:
24125: Vuonna 1993 pitkäaikaistyöttömien osuus palk- tämä on ollut odotettua massatyöttömyyden tilan-
24126: kaperusteisesta työllistämisestä oli 44 o/o, mutta ker- teessa ja työvoiman vähäisen kysynnän takia. Toi-
24127: tomusvuonna kansallisissa toimenpiteissä osuus oli menpiteiden jälkeinen työllistyminen olisi varmasti
24128: noussut 56 o/o:iin. toinen, mikäli avoimia työpaikkoja olisi riittävästi.
24129: Asiakasrekisteriin ja sieltä poistuneiden erillis- Tässä työllisyystilanteessa ei voida olettaa, että
24130: seurantaan perustuva tilastoseuranta osoittaa, että valtiolle ja kuntasektorille, joihin palkkaperustei-
24131: noin 20 o/o työvoimapoliittisissa toimenpiteissä mu- Den tukityöllistäminen pääasiassa (2/3) kohdistuu,
24132: kana olleista työllistyy avoimille työmarkkinoille työllistytään toimenpiteen jälkeen pysyvästi. Tie-
24133: kolme kuukautta toimenpiteen päättymisen jäl- dossa on, että julkisella sektorilla henkilöstölisäystä
24134: keen. Työttömyys jatkuu yli 50 o/o:lla Työllisyysvai- ei juurikaan tapahdu. On myös korostettava, että
24135: kutukset vaihtelevat kuitenkin alueittain melko tukityöllistäminen ei saa olla ansiosidonnaisen
24136: paljon, mikä viittaa avointen työmarkkinoiden eri- työttömyysturvan uusimisen automaatti eikä sääs-
24137: laisen kysyntätilanteen selittävän suurelta osin työl- töjen tai leikkausten vuoksi pysyväisluonteisia teh-
24138: lisyysvaikutuksia. Viime vuosikymmenellä, jolloin täviä tekevän henkilöstön vajauksen poistaja.
24139: työllisyystilanne oli huomattavasti parempi, oli Seuraavassa asetelmassa on esitetty henkilön
24140: työllistyminen parempaa, sillä työhön sijoittunei- työtilanne kolme kuukautta työvoimapoliittisen
24141: den osuus oli noin kaksi kertaa suurempi. toimenpiteen jälkeen. Toimenpide on päättynyt
24142: Työministeriön mukaan välitön työhönsijoittu- lokakuun 1995 ja tammikuun 1996 välisenä aikana.
24143: minen ei ole ollut viime vuosina tyydyttävää, joskin
24144:
24145:
24146: 244
24147: Työtilanne Tukityössä Työvoimakoulu- Työmarkkinatuen
24148: olleet tuksessa olleet työha rjoittelussa
24149: %
24150: Työssä 20,3 19,6 7,3
24151: Työttömänä 61,2 52,6 30,9
24152: Uudelleen toimenpiteessä 12,5 23,8 32,7
24153: Opiskelee tai armeijassa 2,1 1,3 25,4
24154: Muuten työvoiman ulkopuolella 1,7 0,8 1,9
24155: Muu työnhaku 2,2 1,9 1,9
24156: Yhteensä 100,0 100,0 100.0
24157:
24158:
24159:
24160: Työministeriön mukaan henkilöiden taustaomi- työvoimapoliittisten toimenpiteiden osalta voidaan
24161: naisuudet vaikuttavat työvoimapoliittisten toimen- puhua myös tukiriippuvuudesta silloin, kun työn-
24162: piteiden jälkeiseen työllistymiseen. Hyvä koulutus- hakija toistuvasti jää niiden varaan eikä pysyväis-
24163: taso, nuoruus ja aiempi menestyminen työmarkki- luonteista kiinnittymistä työmarkkinoille ole kyetty
24164: noilla parantavat mahdollisuuksia. Korkea ikä ja aikaansaamaan. Riippuvuutta tuista ilmenee myös
24165: pitkään kestänyt työttömyys ennen työvoimapoliit- työnantajilla, sillä jotkut työnantajat pyrkivät toistu-
24166: tisen toimenpiteen aloittamista puolestaan laskevat vasti hyötymään edullisesta tuetusta työvoimasta.
24167: toimenpiteen jälkeisen työllistymisen todennäköi- Uusista työvoimapoliittisista toimenpiteistä var-
24168: syyttä. Tutkimuksissa on todettu ongelmaksi työt- sinkin työmarkkinatuella tapahtuva työharjoittelu
24169: tömyysjaksojen kasautuminen samoille henkilöille. näkyy toistuvan selvästi. Runsas viidesosa työhar-
24170: Tämän seurauksena työttömyys, lyhytaikaiset työt joittelun päättäneistä on uudelleen työharjoittelus-
24171: ja työvoimapoliittiset toimenpiteet vuorottelevat. sa kolmen kuukauden kuluttua edellisen työhar-
24172: Työttömyyden toistuvuutta on lisännyt se, että joittelun päättymisestä. Tältä osin voidaan esittää
24173: suurin osa uusista työsuhteista syntyy määräaikaisi- kysymys, onko nuorten työharjoittelusta muodos-
24174: na, jolloin työvoimapoliittisten toimenpiteiden laa- tumasssa uusi työvoiman määrällisen jouston väli-
24175: dusta riippumatta katkokselliset työurat ovat yleis- ne, kun yrityksiin suuntautuvaa tukityöllistämistä
24176: tyneet. on kiristetty.
24177: Työvoimapoliittisia toimenpiteitä on kritisoitu Seuraavassa työministeriön tilastoihin perustu-
24178: työttömyyden piilottamisesta ja tilastojen kaunista- vassa taulukossa esitetään aktiivisten työvoimapo-
24179: misesta. Työministeriön mielestä käytettävissä ole- liittisten toimenpiteiden yhteismäärät valtakunnal-
24180: van tutkimusaineiston sisältämät vertailut antavat lisesti ja työvoimapiireittäin v. 1992-96. Näitä ovat
24181: kuitenkin vahvistusta tulkinnalle, jonka mukaan palkkaperusteinen työllistäminen, työvoimapoliit-
24182: toimenpiteiden piirissä olleiden työllistyminen on tinen aikuiskoulutus, työharjoittelu työmarkkinatu-
24183: ollut parempaa verrattuna niihin työttömiin, joihin ella (vuodesta 1994) ja vuorotteluvapaan avulla
24184: toimenpiteitä ei ole kohdistettu. Tästä huolimatta työllistetyt (kertomusvuodelta):
24185:
24186:
24187: Työvoimapiiri 1992 1993 1994 1995 1996 Muutos
24188: 1992-96,%
24189: Uusimaa 9 113 12 176 17 218 18 201 21 664 137,7
24190: Turku 5 301 6 089 7 642 8 226 9 660 82,2
24191: Sata kunta 5 059 5 219 5 106 5 063 6 507 28,6
24192: Häme 12 311 12 650 15 187 16 685 18 348 49,0
24193: Kymi 5 400 5 683 6 448 6 492 7 662 41,9
24194: Mikkeli 3 645 3 499 3 987 4 450 5 041 38,3
24195: Vaasa 6 594 6 603 7 847 8 285 9 090 37,8
24196: Keski-Suomi 4 815 4 687 5 434 6 191 7 138 48,2
24197: Kuopio 4 843 4 765 5 507 5 689 6 689 38,1
24198: Pohjois-Karjala 4 623 5 264 5 063 4 803 5 249 13,5
24199: Kainuu 3 095 3 274 3 716 3 548 3 698 19,5
24200: Oulu 6 860 6 865 7 623 7 844 8 747 27,5
24201: Lappi 6 584 7 090 7 603 7 833 8 306 26,2
24202: Ahvenanmaa 74 93 112 142 171 131,1
24203: Koko maa 78 317 83 957 98 493 103 452 117 970 50,6
24204:
24205:
24206:
24207: 245
24208: Kuten taulukosta voidaan havaita, toimenpiteet suhteellinen kasvu ollut Pohjois-Karjalan ja Kai-
24209: ovat tarkasteltavina vuosina jatkuvasti lisääntyneet. nuun työvoimapiireissä.
24210: Vuodesta 1992 kertomusvuoteen kasvu on koko Seuraavassa työministeriön tilastoihin perustu-
24211: maassa ollut 50,6 o/o. Tätä keskiarvoista kasvua vassa taululukossa esitetään työvoimapoliittisten
24212: enemmän ovat toimenpiteet kasvaneet vain Uu- toimepiteiden osuudet työvoimasta työvoimapii-
24213: denmaan ja Turun työvoimapiireissä. Ahvenanmaa reittäin v. 1992-96:
24214: jätetään näiden tarkastelujen ulkopuolelle. Pienintä
24215:
24216:
24217: Työvoimapiiri 1992 1993 1994 1995 1996 Muutos 1992-96
24218: % %-yksikköä
24219: Uusimaa 1,3 1,8 2,5 2,6 3,1 1,8
24220: Turku 2,5 2,9 3,6 3,9 4,6 2,1
24221: Satakunta 4,3 4,3 4,2 4,3 5,6 1,3
24222: Häme 3,3 3.4 4,1 4,5 5,0 1,5
24223: Kymi 3,4 3,5 4,1 4,1 4,9 1,5
24224: Mikkeli 3.7 3,6 4,2 4.7 5,5 1,8
24225: Vaasa 3,1 3,2 3,8 4,0 4.4 1,3
24226: Keski-Suomi 3,9 3,9 4,5 5,1 5,9 2,0
24227: Kuopio 4,0 4,0 4.7 4,8 5,8 1,8
24228: Pohjois-Karjala 5.7 6,6 6.4 6,0 6,8 1,1
24229: Kainuu 7.4 8,0 8,6 8,3 9,0 1,6
24230: Oulu 4,2 4,2 4,7 4,8 5,4 1,2
24231: Lappi 6,9 7,3 7,8 8,3 9,3 2,4
24232: Ahvenanmaa 0,6 0,8 0,9 1,2 1.4 0,8
24233: Koko maa 3,1 3.4 4,0 4,1 4,8 1.7
24234:
24235:
24236:
24237: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisääntyes- dennettaessa toimenpiteitä työmarkkinoilla kilpai-
24238: sä vuosittain on myös näiden osuus työvoimasta lukykyisempiin työnhakijoihin, kuten nuoriin,
24239: kasvanut. Vuonna 1992 toimenpiteiden osuus työ- koulutettuihin ja lyhyen aikaa työttömänä olleisiin.
24240: voimasta oli 3,1 o/o sekä v. 1994 ja 1995 n. 4 o/o. Tällöin kuitenkin myös toimenpiteisiin liittyvät ei-
24241: Kertomusvuonna se nousi 4,8 o/o:iin eli kasvua näi- halutut, työmarkkinoiden toimintaa vääristävät vai-
24242: den neljän vuoden kuluessa on ollut 1,7 prosent- kutukset kasvavat.
24243: tiyksikköä. Kun toimenpiteet pääasiassa kohdistu- Työministeriön hallinnonalan kehittämislinjauk-
24244: vat työttömiin, voidaan sanoa, että ne ovat vähen- sia kartoitettiin kesäkuussa 1997 julkistetussa selvi-
24245: täneet työttömyyttä vähintään tällä määrällä. Ilman tysmiesraportissa Toimivampiin työmarkkinoihin.
24246: näitä toimenpiteitä työttömyys olisi ollut ko. vuosi- Selvitysmiesten, Heikki Räisäsen ja Harri Skogin,
24247: na 3,1--4,8 prosenttiyksikköä korkeampi eli koko raportti työvoimapoliittisen järjestelmän uudistami-
24248: maan työttömyysaste olisi ollut v. 1995 17,4 o/o ja sesta perustuu seikkaperäisiin selvityksiin ja laa-
24249: kertomusvuonna 22,7 o/o. jaan kuulemiskierrokseen. Raportin keskeinen lin-
24250: Työministeriön mukaan työvoimapoliittisten jaus on, että tukityöllistämisen, työvoimakoulutuk-
24251: toimenpiteiden huomattavalla lisäyksellä ja oikeal- sen ja muiden toimenpiteiden määrää tulee vähen-
24252: la kohdentamisella on alennettu avointa työttö- tää oleellisesti ja niiden laatua parantaa niin, että
24253: myyttä, hillitty pitkäaikaistyöttömyyden kasvua, työllistyminen yleisille työmarkkinoille lisääntyy.
24254: luotu työttömille osallistumismahdollisuuksia työ- Tähänastinen, liiaksi työttömyyden tilapäiseen kat-
24255: elämään ja itsensä kehittämiseen sekä torjuttu yh- kaisuun keskittynyt työvoimapolitiikka on raportin
24256: teiskunnallista syrjäytymistä. Työvoimapoliittisiin mukaan syytä muuttaa osaamis- ja ammattitaitopo-
24257: toimenpiteisiin liittyvä asiakaspalaute on ollut var- litiikaksi.
24258: sin myönteistä. Lyhyen aikavälin seurannassa toi- Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton mie-
24259: menpiteiden avulla aikaansaatu työllistyminen lestä raportin sisältämän ohjelman tarkentaminen
24260: avoimille työmarkkinoille on kuitenkin ollut vaati- ja sen toimeenpanon jatkovalmistelu on käynnis-
24261: matonta erityisesti silloin, kun toimenpiteitä on tettävä kiireellisesti yhteistyössä elinkeinoelämän
24262: kohdennettu vaikeasti työllistyviin ryhmiin. Työlli- järjestöjen kanssa ja kolmikantaisesti. Yritysten ja
24263: syysvaikutukset parantunevat huomattavasti koh- muiden työnantajien saaminen mukaan aitoon yh-
24264:
24265:
24266: 246
24267: teistyöhön on edellytys kokonaisuudistuksen on- hyödyntämään täysimääräisesti. Samalla kustan-
24268: nistumiselle. Lisäselvitystä ja tarkistuksia kaipaavat nussäästöt kasvaisivat.
24269: mm. työttömien osaamiskartoitukset, yrityskohtai- TI:n mukaan työhallinnon uudistuksen toteutu-
24270: nen työvoimakoulutus ja uusi työpaikkakoulutus minen riippuu paitsi määrärahoista ja säädöksistä
24271: sekä työllistämistuen ja työharjoittelun ehdot yri- myös siitä, miten työhallinnon tulosohjauksessa
24272: tyksille. TI:n mukaan raportista puuttuvat ehdo- sovellettavat tulostavoitteet ja -mittarit määritel-
24273: tukset todellisten työmarkkinajoustojen aikaansaa- lään. Tulosjohtamisjärjestelmän selkeyttäminen ja
24274: miseksi. Uusien työpaikkojen luomiseksi etenkin yksinkertaistaminen on tärkeää. Tulostavoitteita
24275: palkka- ja tuottavuusasteikon alapäähän tarvittai- olisi oltava vähemmän ja niiden olisi mitattava
24276: siin tuntuvia uudistuksia. Niillä olisi purettava työ- oikeita asioita. Toimenpiteissä olevien työttömien
24277: ehtosopimusten, välillisten työvoimakustannusten, määrän sijasta tulostavoitteeksi on otettava yleisille
24278: tuloverotuksen ja työlainsäädännön työpaikkojen työmarkkinoille sijoittuvien määrä. Myös vaikutta-
24279: synnylle ja työn vastaanottohalukkuudelle muo- vuusmittareiden ja taloudellisuustavoitteiden ke-
24280: dostamia esteitä. Panostus työnvälityksen tehosta- hittämiseen tulee kiinnittää huomiota.
24281: miseen, koulutus- ja muiden aktiiviohjelmien kes- Myös valtiovarainministeriö on lausunnossaan
24282: tojen tiivistäminen ja ohjausjärjestelmän uudistami- pitänyt tärkeänä, että avoimille työmarkkinoille
24283: nen voivat lähivuosina johtaa työttömyyden nyt työllistyvyyden ensisijaisuus tulisi näkyviin työhal-
24284: ennakoitua selvästi nopeampaan laskuun, jos avoi- linnon tulostavoitteissa.
24285: mien työmarkkinoiden mahdollisuudet pystytään
24286:
24287:
24288:
24289:
24290: Työttömyys aleni koko kertomusvuoden ajan hitaasti. mukaan enää synnytä entisenlaisia työpaikkoja. Työl-
24291: Vuoden alkupuoliskolla, jolloin talouskasvu oli vai- listymistä vaikeuttaa etenkin iäkkäimmillä vanhentunut
24292: meaa, työttömyyden väheneminen perustui korostu- tai työllisyystilanteeseen sopimaton koulutus.
24293: neesti työhallinnon koulutus- ja tukitoimenpiteisiin, joi- Talousneuvoston vuodenvaihteessa jukistetussa
24294: den määrä nousi ennätykselliseksi. Vuoden jälkipuolis- raportissa todetaan, ettei työttömyys laske tavoitteen
24295: kolla talouskasvun taas nopeuduttua myös aito työvoi- mukaisesti, ellei verotusta, sosiaaliturvaa, työvoimapo-
24296: man kysyntä alkoi laskea työttömyyttä. Selvimmin on litiikkaa ja palkanmuodostusta saada tukemaan ny-
24297: laskenut nuorten työttömyys. Tähän on vaikuttanuttyö- kyistä paremmin työllistymistä. Valtiontilintarkastajat
24298: markkinatukilain muutos, mikä ohjasi ammattia vailla yhtyvät tähän johtopäätökseen ja toistavat kertomus-
24299: olevia nuoria koulutukseen. Myönteinen muutos aiem- vuoden 1993 kannanottonsa (s. 219), jonka mukaan
24300: piin vuosiin on myös pitkäaikaistyöttömyyden käänty- työttömyyden hoitoon tarvitaan kansallinen strategia ja
24301: minen laskuun. Huolestuttavana on pidettävä, että yli yhteisymmärrys keinoista, joilla työttömyyttä vähenne-
24302: 50-vuotiaiden työttömyys jatkoi kasvuaan. Valtiontilin- tään. Työllisyyden myönteisen kehityksen turvaami-
24303: tarkastajat katsovat, että maamme työttömyyden koko- seksi on välttämätöntä, että erityisesti palkanmuodos-
24304: naiskuvan hahmottamista vaikeuttavat jatkuvasti työ- tus omalta osaltaan tukee kilpailukyvyn kehitystä ja
24305: ministeriön ja Tilastokeskuksen toisistaan huomatta- talouden tasapainoa. Valtiontilintarkastajat korosta-
24306: vastikin poikkeavat työttömyysluvut. Tämän vuoksi ny- vat, että valtion menot työttömyyden hoidosta ovat yhä
24307: kyistä käytäntöä tulisi selkiyttää ja pyrkiä mahdollisim- edelleen huomattavan korkeat elin. 29 mrd. mk vuodes-
24308: man yksiselitteiseen tilastointitapaan. sa. Jos lasketaan mukaan myös menetetyt verotulot,
24309: Työttömyyden puolittumisuraa ei kertomusvuonna- työttömyyden kustannukset ovattyöministeriön laskel-
24310: kaan saavutettu, ja kertomusvuoden lukujen valossa mien mukaan 43 mrd. mk v. 1997.
24311: mahdollisuudet tähän näyttävätkin heikoilta. Nykyiset Valtiontilintarkastajien mielestä korkean työttömyy-
24312: keinot hoitaa työttömyyttä eivät näytä tehoavan riittä- den huolestuttavin puoli on pitkäaikaistyöttömien suuri
24313: vän nopeasti. Maamme talous kehittyy lähivuosina osuus ja nykyisten tukijärjestelmien työttömiä passi-
24314: sekä valtiovarainministeriön että eri tutkimuslaitosten voiva luonne. Yli sadantuhannen periaatteessa par-
24315: mukaan keskimäärin 3,5% vuodessa, EU:n huippu- haassa työiässä olevan pitkäaikaistyöttömän paluu
24316: vauhtia. Ripeäkään talouskasvu ei asiantuntijoiden työelämään näyttää vaikealta, sillä edes työvoiman ky-
24317:
24318:
24319: 247
24320: synnän lisääntyminen ei juuri kohdistu heihin. Viime Epäkohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että toimenpi-
24321: vuosina on selvästi kasvanut niiden yli 55-vuotiaiden teillä aikaansaatu työllistyminen avoimille työmarkki-
24322: joukko, jolla on työttömyyseläkkeeseen asti oikeus an- noille on ollut vaatimatonta. Valtiontilintarkastajien
24323: siosidonnaiseen päivärahaan. Koska heidän työllisty- mielestä tukityöllistämisen ja työvoimakoulutuksen mi-
24324: misensä on lähes olematonta, muodostuu tilanne myös toituksessa on tultu äärirajoille, eikä toimenpiteiden
24325: kansantalouden kannalta yhä kestämättömämmäksi. määrällinen lisääminen ole enää tarkoituksenmukais-
24326: Nuorten työttömien osalta on todellisena vaarana se, ta. Esimerkiksi kunta-alalla tukityöllistäminen on jo niin
24327: että he kokonaan syrjäytyvättyöelämästä. laajaa, että se syrjäyttää muuta työllistymistä. Valtio ja
24328: Valtiontilintarkastajien mielestä työttömyysturva- kunnat käyttävätkin tukityöllistettyjä sellaisten tehtävi-
24329: järjestelmää on kehitettävä niin, että se tukee entistä en hoitamiseen, jotka pysyvän luonteensa puolesta
24330: paremmin työntekoa kannustuvia ratkaisuja. Selvitys- edellyttäisivät vakinaista henkilökuntaa.
24331: ten mukaan työllisyyspolitiikan tiukentaminen on EU:n Työvoimakoulutuksen ja koko aktiivisen työvoima-
24332: laajuinen ilmiö. Lähes kaikissa EU-maissa on sama politiikan vaikuttavuuteen kohdistuu suuria odotuksia.
24333: tavoite eli saada ihmiset pelkältä sosiaaliturvalta palk- Koulutuksen tulisi vähentää työttömyyttä ja parantaa
24334: katöihin. Viimeaikaiset suunnitelmat ja toimettulolouk- koulutukseen osallistuneiden ammatillisia valmiuksia.
24335: kujen poistamiseksi, työttömien omatoimisen työnhaun Myös työttömien terapeuttinen huolto on koulutukses-
24336: vahvistamiseksi ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien yk- sa tärkeää. Valtiontilintarkastajien mielestä koulutuk-
24337: silöllisten työvoimapalvelujen parantamiseksi sekä uu- . sen jatkuva ja aktiivinen ulkopuolinen arviointi on tär-
24338: det tukityöllistämiskokeilut ovat oikeansuuntaisia ja keää, jotta koulutus nykytilanteessa vastaisi työmark-
24339: kannatettavia. Työllisyyden parantamiseksi myös eri- kinoilla käynnissä olevaa kehitystä. Erityisen tärkeää
24340: laisten työaikakokeilujen ja vuorotteluvapaan käytön on kiinnittää huomiota koulutushankkeiden tarpeelli-
24341: lisäämistä tulisi edistää. Mahdolliset tukitoimet tulisi suuteen ja sisältöön sekä löytää koulutuksen kasvu- ja
24342: kuitenkin mitoittaa niin, etteivät ne vääristä työmarkki- tavoiteaio ja, jotka aikanaan johtavat koulutettavien ny-
24343: noiden normaalia toimintaa. kyistä parempaan työllistymiseen ja työmarkkinakel-
24344: Valtiontilintarkastajat toteavat, että työvoimapolitii- poisuuteen. Työttömien kurssitus pelkän kurssituksen
24345: kan toimenpiteillä on ollut keskeinen merkitys työttö- vuoksi ei ole järkevää. Koulutuksessa onkin määrän
24346: myyden hoidossa. Niillä on alennettu avointa työttö- sijasta kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota sen
24347: myyttä, hillitty pitkäaikaistyöttömyyden kasvua ja luotu laatuun ja taloudellisuuteen. Työhallinnon ja oppilai-
24348: työttömille osallistumismahdollisuuksia työelämään ja tosten työnjaon ja yhteistyön toimivuutta tulee tämän
24349: itsensä kehittämiseen. Työhallinnon järjestämän tuki- vuoksi jatkuvasti parantaa.
24350: työllistämisen, työvoimakoulutuksen ja työharjoittelun Valtiontilintarkastajat toteavat, että vuoden 1997
24351: piirissä sekä vuorotteluvapaan työpaikkoihin työllistet- alusta voimaan tullut ammatillisen lisäkoulutuksen
24352: tynä oli kertomusvuonna keskimäärin 120 550 henkeä, hankintajärjestelmä on osin päällekkäinen ja rinnak-
24353: mikä olin. 13 500 enemmän kuin v. 1995. Toimenpiteet kainen työvoimakoulutuksen hankintajärjestelmän
24354: ovat alentaneet työttömyysastetta merkittävästi eli kanssa. Valtiontilintarkastajat edellyttävätkin koulu-
24355: keskimäärin 5 prosenttiyksikköä. Työttömyysasteen tusjärjestelmien pikaista yhteensovittamista ja yhteis-
24356: aleneminen on useissa tapauksissa vain tilapäinen ja työn lisäämistä lääninhallitusten ja työvoima- ja elin-
24357: pelkästään tukityöllistämis- ja koulutusjakson kattava. keinokeskusten kanssa. Työministeriön ja opetusmi-
24358: Suomessa työvoimatoimiston järjestämä tuettu työ- nisteriön tulee kehittää ammatillista ja työvoimapoliit-
24359: paikka on ollut perinteisesti tärkeässä asemassa pitkä- tista aikuiskoulutusta yhteistyössä, jotta alueellinen
24360: aikaistyöttömyyden katkaisussa. Kertomusvuonna asiantuntemus työpaikoista ja koulutuksen tarpeesta
24361: 37% pitkäaikaistyöttömyyksistä päättyitukityön avulla. voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.
24362:
24363:
24364:
24365:
24366: 248
24367: Ympäristöministeriön hallinnonala
24368:
24369:
24370:
24371:
24372: Itämeren tila ja suojelu sameutunut, leväkukinnat ovat voimistuneet ja
24373: myrkylliset leväkukinnat ovat tavallisia. Rannoilla
24374: Itämeren ekologisen tilan kehitys rihmalevät ovat vallanneet rakkolevän kasvualuei-
24375: Itämereen tulee kuormitusta koko sen valuma- ta. Rehevöityminen on ylittänyt ekajärjestelmän
24376: alueelta sekä kaukokulkeutumina kauempaakin. sietokyvyn useilla rannikkoalueilla.
24377: Itämeri on luonnostaan muuttuva meri, jonka muu- Itämeressä, Perämerta lukuun ottamatta, typpi
24378: tokset voivat olla nopeita ja suuria. Pohjanmeren on tärkein planktontuotantoa säätelevä ravinne.
24379: veden purkaukset, ns. suolapulssit, vaikuttavat Itä- Meriveden typpipitoisuuden kasvu pysähtyi
24380: meren ekologiaan ratkaisevasti. Sääolot tuntuvat 1980-1990 -luvun taitteessa muualla paitsi Perä-
24381: varsinkin sadannan ja maalta tulevan valuman vä- merellä. Kertomusvuoden kesän leväkukinnat oli-
24382: lityksellä meren ekojärjestelmässä. Itämeren vesi vat poikkeuksellisen voimakkaita. Ne johtuivat
24383: vaihtuu hitaasti, joten haitallisilla yhdisteillä on kuitenkin lähinnä sääoloista. Alku- ja keskikesän
24384: aikaa vaikuttaa ja kertyä ekojärjestelmään. tuulet sekoittivat meriveden. Syvänteistä kumpusi
24385: Itämeren syvänteiden happikadot aiheutuvat pintaan runsaasti fosforia, mikä synnytti otolliset
24386: suuresta tiheyskerrostuneisuudesta, joka estää olot sinileväkukinnoille.
24387: koko vesimassan sekoittumisen. Orgaanisen ai- Ympäristöministeriön mukaan Suomen osuus
24388: neen hajoamiseen liittyvä biologinen toiminta ku- Itämeren ravinnepäästöistä on 12-13 o/o. Suomen
24389: luttaa vähitellen hapen pohjanläheisestä vedestä. rannikkovesiin tulevat typpipäästöt olivat n. 79 000
24390: Vuosien 1991-92 suolapulssin vaikutukset jäivät tonnia ja fosforipäästöt n. 4 800 tonnia vuosittain v.
24391: toivottua pienemmiksi. Eteläisen ja keskisen Itäme- 1991-95. Suomen typpikuorma Itämereen kasvoi
24392: ren syvänteiden vesi hapettui vain lyhyeksi ajaksi. 1970- ja 1980-luvulla. Viime vuosikymmenen lo-
24393: Suomenlahden syvännealueilla happi on vähenty- pulla typpikuormitus oli keskimäärin 79 000 tonnia
24394: nyt huolestuttavasti. Laaja hapeton alue on muo- vuodessa, josta biologisesti helppokäyttöistä
24395: dostunut Suomenlahden itäisiin osiin. 42 000 tonnia vuodessa. Syinä kasvuun olivat maa-
24396: Itämeren rantavaltiot ovat kehittyneitä teolli- talouden huuhtoutumien sekä kunnallisten jäteve-
24397: suus- ja maatalousmaita. Maalta tulevat päästöt sien ja ilman kautta leviävän typpikuorman kasvu.
24398: ovat viime vuosina luultavasti vähentyneet. Rehe- Peltoviljelyn ravinnehuuhtoutumia lisäsivät, lan-
24399: vöityminen ja ympäristömyrkyt ovat tästä huoli- noitteiden kasvavan käytön ohella, myös sademää-
24400: matta edelleen Itämeren keskeinen ongelma. Ilma- rien ja huuhtoutumien keskimääräiset kasvut.
24401: päästöjen aiheuttamat laskeumat ovat edelleen li- Asutusjätevesien mukana Itämereen joutuvan
24402: sääntyneet. Ne näyttävätkin korvaavan maalta tule- typpikuorman kasvu pysähtyi 1990-luvun alussa n.
24403: vien päästöjen vähenemisen. 10 000 tonniin vuodessa. Tämä kuorma on lähes
24404: kokonaan Ievilie ja muille perustuottajille käyttö-
24405: Pääasialliset ympäristöpäästöt ja saastumisläh- kelpoisessa muodossa.
24406: teet Maatalousalueilta tuleva typpikuorma kasvoi
24407: Typpi- ja fosforiyhdisteiden päästöt ovat kohotta- 1990-luvun alkuun saakka. Suurimpina syinä olivat
24408: neet Itämeren ravinnepitoisuuden ja moninkertais- lämpimät ja sateiset talvet sekä typpilannoituksen
24409: taneet planktontuotannon 1950-luvulta. Vesi on lisääminen. Mereen joutuva kuorma oli arviolta
24410:
24411:
24412: 249
24413: 24 000 tonnia vuodessa, josta 18 000 tonnia biolo- öljyisten jätteiden päästöt saastuttavat onnetto-
24414: gisesti käyttökelpoista. Suomenlahden valuma- muuksista aiheutuvien päästöjen ohella Itämerta.
24415: alueen kuorma oli 5 000 tonnia vuodessa, ja sen on Varsinkin eteläisillä merialueilla öljypäästöt ovat
24416: arvioitu pienentyneen n. 15 o/o v. 1990-95. Muutos lisääntyneet ja suurentuneet. Päästöt ovat aiheutta-
24417: johtui todennäköisesti pääosin maatalouden vesi- neet siellä myös lintujen joukkokuolemia. Pohjan-
24418: ensuojelutoimista ja vähentyneestä valumasta. Suo- lahdella, Saaristomerellä ja Suomenlahdella päästöt
24419: menlahden valuma-alueella lannoitus väheni n. ovat olennaisesti pienempiä.
24420: 20 o/o v. 1990-95, mikä oli enemmän kuin koko
24421: maassa keskimäärin.
24422: Fosforin käyttö maataloudessa on 1990-luvulla Kemikaalien ja jätteiden kansainväliset kuljetuk-
24423: vähentynyt enemmän kuin typen. Tätä ei ole voitu set
24424: toistaiseksi havaita jokien mereen tuomassa kuor- Kiellettyjen ja tiukasti säänneltyjen kemikaalien
24425: mituksessa, sillä peltojen suuri fosforisisältö alenee siirrot
24426: hitaasti. Muiden merialueiden kuin Suomenlahden Suomesta ei ole ympäristöministeriön tieten viety
24427: typpikuorma on 1990-luvulla pysytellyt jokseenkin kemikaaleja, joiden käsittely on täällä kiellettyä tai
24428: 1980-luvun tasolla. Arviot maatalouden aiheutta- tiukasti säänneltyä. Niitä ei valmisteta Suomessa
24429: masta kuormituksesta perustuvat jokien ainevirtaa- eikä käytetä mainittavasti. Ilmoitusmenettely kos-
24430: malaskelmiin, Suomenlahtivuosi 1996 -projektin kee kemikaaleja, joiden käsittely on EY:n säädös-
24431: kuormituslaskelmiin sekä maatalousvaltaisten ten mukaan kiellettyä tai tiukasti säänneltyä. Ilmoi-
24432: pienten valuma-alueiden ja maatalousvaltaisten jo- tusmenettelyssä Suomen ympäristökeskus on toi-
24433: kivaluma-alueiden ainevirtaamien vertailuun. mivaltainen viranomainen.
24434: Suomenlahti on Itämeren rehevöityneimpiä alu- EY:n ilmoitusmenettelyn mukaisen kielletyn tai
24435: eita. Sen ravinnekuormasta n. 70 o/o tulee Venäjältä, tiukasti säännellyn kemikaalin ensimmäisestä vien-
24436: n. 20 o/o Virosta ja n. 10 o/o Suomesta. Venäjän nistä Euroopan talousalueen (Eta) ulkopuolelle on
24437: päästöt kohdistuvat Suomenlahden itäisimpään tehtävä ilmoitus Suomen ympäristökeskukselle. Se
24438: perukkaan, jossa voimakkaat leväkukinnat jatkuvat selvittää, onko kemikaalin viennistä tehty aiemmin
24439: vuosittain koko kesän. Pääosa päästöistä sitoutuu ilmoitus ko. vastaanottajamaalle. Ellei sitä ole tehty,
24440: kasvukauden aikana planktonbiomassaan ja ker- Suomen ympäristökeskus ilmoittaa viennistä ja ke-
24441: rostuu pohjalle Suursaaren itäpuolisella merialu- mikaalin vaarallisista ominaisuuksista vastaanotta-
24442: eella. Venäjän päästöjen voimakaskaan vähentämi- jamaan viranomaisille.
24443: nen ei ympäristöministeriön mukaan riitä yksistään Suomen ympäristökeskus ei ole saanut yhtään
24444: kohentamaan Suomenlahden tilaa. Fosfori- ja typ- ilmoitusta ao. kemikaalien viennistä. Ensimmäisen
24445: pipäästöjen rajoituksia tarvitaan ministeriön mie- viennin jälkeen kemikaalia voidaan viedä samaan
24446: lestä kaikilla rannikkoalueilla. maahan siitä ilmoittamatta. Viranomaiset saavat
24447: Ympäristömyrkkyjen, erityisesti DDT- ja PCB- näin ollen tiedon vain kemikaalin ensimmäisestä
24448: yhdisteiden, käyttörajoitukset ja -kiellot ovat vai- vientierästä. Jatkuvan viennin tilastointi tulliviran-
24449: kuttaneet suotuisasti Itämeren tilaan. Merikotka- omaisten virka-avulla on ympäristöministeriön
24450: kanta on elpynyt, ja kalojen myrkkypitoisuudet mukaan mahdotonta, koska vaaralliset kemikaalit
24451: ovat laskeneet. Organoklooritaso on kuitenkin Itä- sisältyvät tullinimikkeisiin, joiden sisältämien ke-
24452: meren ekajärjestelmässä korkeampi kuin Atlantin mikaalien käyttö on sallittua.
24453: tai Pohjoisen jäämeren. EU:n komissio julkaisee säännöllisesti unionin
24454: Itämeren luonnonlohikanta on uhanalainen. virallisessa lehdessä luettelon ilmoitetuista vien-
24455: Lukuisten jokien lohikannat on menetetty. Toistai- neistä ja lähettää lisäksi tiedot kustakin ilmoitukses-
24456: seksi selvittämättömän syyn, ns. M 74 -ilmiön, ta Suomen ympäristökeskukselle. EU:n jäsenmaista
24457: vuoksi lohenpoikasista kuolee 50-90 %. Ilmiön on viety ilmoitettavia kemikaaleja Puolaan ja Venä-
24458: yhteyttä ympäristömyrkkyihin selvitetään. Turska- jälle. Ympäristöministeriön mukaan on epätoden-
24459: kannan romahdus 1980-luvun puolivälissä aiheutui näköistä, että kiellettyjä kemikaaleja olisi viety
24460: kutualueiden veden muuttumisesta hapettomaksi. Suomesta.
24461: Hyljekannat elpyvät Itämeren pohjoisosissa ja Ympäristöministeriö ei ole havainnut kielletty-
24462: Pohjanlahdella. Tiedot hylkeistä Suomenlahdella jen tai tiukasti säänneltyjen kemikaalien siirtoja
24463: ovat puutteellisia. PCB-yhdisteiden pitoisuudet Suomessa ongelmaksi. EU kehittää ministeriön
24464: ovat vanhoissa hylkeissä korkeat, mutta nuorissa mukaan kemikaali- ja tulliviranomaisten yhteistyö-
24465: matalammat. tä, jotta kemikaalien kansainvälisiä siirtoja voitai-
24466: Laivojen tahalliset suojelumääräysten vastaiset siin valvoa ja tilastoida. YK:n ympäristöohjelman
24467:
24468:
24469: 250
24470: (UNEP) puitteissa neuvoteltiin kertomusvuonna olleet runsaat 30 Mmk vuosittain. Ympäristöminis-
24471: kansainvälisestä sopimuksesta, joka koskee ilmoi- teriö laati kertomusvuonna yhdessä Suomen ympä-
24472: tusmenettelyä kemikaalien kansainvälisessä kau- ristökeskuksen kanssa selvitystä torjuntavalmiuden
24473: passa. mahdollisista puutteista sekä niiden poistamismah-
24474: Kemikaalien siirtojen ilmoitusmenettelystä syn- dollisuuksista ja -kustannuksista.
24475: tyy ympäristöhallinnossa vuodessa n. 46 000 mk:n
24476: kustannukset, jotka katetaan Suomen ympäristö- Jätteiden kansainväliset siirrot
24477: keskuksen toimintamäärärahoista. Suomessa jätteiden kansainvälisiä siirtoja valvotaan
24478: Suomen satamien kautta kuljetettiin v. 1994 Euroopan yhteisöjen jätteensiirtoasetuksen mukai-
24479: 87:ää eri kemikaalia, yhteensä n. 4,2 milj. tonnia. sesti. Jätteiden kansainvälisten siirtojen hyväksy-
24480: Eniten kuljetettu kemikaali oli metanoli, 0,74 milj. misperusteista säädetään sen lisäksi myös Suomen
24481: tonnia. Kertomusvuoden kuljetusmäärät olivat jätelailla (1072/93) ja ympäristöministeriön päätök-
24482: edellistä pienemmät. sellä (1127/95). Jätettä saa Suomesta viedä loppu-
24483: Öljyä ja öljynjalostustuotteita kuljetetaan laivoil- käsiteltäväksi vain EU:n jäsenmaihin sekä Eta- ja
24484: la Suomeen ja Suomesta keskimäärin n. 20 milj. Efta-maihin. Jätettä saa tuoda Suomeen loppukäsi-
24485: tonnia vuodessa. Kertomusvuonna raakaöljyä tuo- teltäväksi kaikista nk. Baselin sopimuksen maista.
24486: tiin runsaat 9 milj. tonnia. Muita petrakemiallisia Jätteiden siirtoihin on haettava lupa. Viranomais-
24487: raaka-aineita tuotiin lähes 2,7 milj. tonnia. Lisäksi valvonnan piiriin kuuluvat muut kuin EU:n jätteen-
24488: tuotiin pieniä määriä petrakemian tuotteita. Suo- siirtoasetuksen liitteessä II (ns. vihreä jäteluettelo)
24489: men satamissa lastattiin öljyä, öljynjalostustuotteita mainitut jätteet. Osa tämän luettelon jätteiden siir-
24490: ja petrakemiallisia tuotteita kertomusvuonna lähes roista muihin kuin OECD-maihin kuuluu valvon-
24491: 8 milj. tonnia. Tästä n. 60% meni vientiin. nan piiriin. Niiden ja muiden, Suomessa ongelma-
24492: Itämeren merellisen ympäristön suojelukomis- jätteiksi luokiteltujen jätteiden vienti muihin kuin
24493: sio (Helsingin komissio) on arvioinut öljyn ja mui- OECD-maihin on kielletty. Suomeen saa tuoda
24494: den kemikaalien merikuljetukseen liittyviä riskejä jätettä hyödynnettäväksi OECD:n jäsenmaista ja
24495: Itämerellä. Kuljetusmäärät, liikennetiheydet ja on- Baselin sopimuksen maista.
24496: nettomuusriskit ovat suurimmat eteläisellä Itäme- Jätteen kansainvälisestä siirrosta on ilmoitettava
24497: rellä ja Tanskan salmissa. Satamiin johtavat väylät lähtö-, kohde- ja kauttakulkumaiden viranomaisille
24498: muodostavat myös merkittävän riskialueen. Itäme- ja saatava näiden hyväksyntä. Siirron tulee perus-
24499: rellä on 1990-luvulla sattunut muutamia merkittä- tua viejän ja vastaanottajan väliseen sopimukseen
24500: viä öljyonnettomuuksia, mutta ei yhtään vakavaa tai sopimusketjuun, joka kattaa siirron lähtöpistees-
24501: vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuutta. Kulje- tä käsittely- tai hyödyntämislaitokseen saakka.
24502: tusten riskejä voidaan ympäristöministeriön mu- Suomesta on viime vuosina viety n. 20 000--
24503: kaan vähentää lisäämällä meriturvallisuutta mm. 30 000 tonnia jätteitä vuosittain (pl. eräiden vihreän
24504: väylästöä parantamalla ja meriliikenteen ohjausjär- luettelon jätteiden siirrot muihin kuin OECD-mai-
24505: jestelmiä kehittämällä. Valtioneuvosto teki v. 1995 hin). Valtaosa on toimitettu hyödynnettäväksi
24506: periaatepäätöksen meriturvallisuuden parantami- Ruotsiin tai muihin Länsi-Euroopan maihin. Itäme-
24507: sesta. ren alueen OECD:n ulkopuolisiin maihin ei ole
24508: Öljyvahinkojen torjuntavalmius on Suomessa viety vaarallisia jätteitä. Viroon on kuitenkin viety
24509: tyydyttävä sekä kalustollisesti että toiminnallisesti. viranomaisvalvonnassa eräitä vaaranomia vihreän
24510: Merialueen karilleajoihin liittyvät öljyvahinkovaa- luettelon jätteitä.
24511: rat on yleensä kyetty hoitamaan nopeasti ja tehok- Suomeen on viime vuosina tuotu n. 3000--
24512: kaasti. Merellisten kemikaalivahinkojen torjunta- 10000 tonnia jätteitä vuosittain. Näistä suurimman
24513: valmiudessa on ympäristöministeriön mukaan kui- osan ovat muodostaneet lääkeaine-, liotin-, PCB-
24514: tenkin huomattavia puutteita. ym. ongelmajätteet, jotka on käsitelty Ekokem
24515: Merialueen ympäristövahinkojen torjuntavalmi- Oy:n pohtolaitoksessa Riihimäellä. Jätteitä on tuotu
24516: udesta vastaava Suomen ympäristökeskus on käyt- pääasiassa Euroopasta, mutta myös muualta, kuten
24517: tänyt 1990-luvulla valmiuden hankkimiseen ja yllä- Keski- ja Etelä-Amerikasta. Jätteitä on tuotu myös
24518: pitämiseen sekä vahinkojen torjuntaan keskimää- hyödynnettäviksi, erityisesti metalliteollisuuden
24519: rin n. 15 Mmk vuosittain. Kuntien vastaavat menot raaka-aineena. Itämeren maista lähinnä Ruotsi ja
24520: ovat olleet jonkin verran suuremmat. Kunnat ja Saksa ovat toimittaneet jätteitä Suomeen. Itämeren
24521: osittain myös ympäristöhallinto saavat näistä me- alueen OECD:n ulkopuolisista maista Suomeen ei
24522: noista korvausta valtion talousarvion ulkopuolises- ole toimitettu sanottavasti jätteitä.
24523: ta Öljynsuojarahastosta. Maksetut korvaukset ovat Valvonnanalaisten jätteiden kuljetus Suomen
24524:
24525:
24526: 251
24527: kautta on vähäistä. Kertomusvuonna valvontavi- varsinaisen maksuosuutensa, joka v. 1997 on 1,045
24528: ranomaiset käsittelivät yhden kauttakuljetusilmoi- Mmk, lisäksi erityismaksuosuudella komission toi-
24529: tuksen. mistokuluista, jotka v. 1997 ovat 1,7 Mmk. Suomen
24530: Suurin osa Suomen jätekuljetuksista toteutuu ympäristökeskus toimii Helsingin komission tieto-
24531: Itämeren kautta laivoilla. Jätteiden kuljettamisesta, konsulttina, mistä sille aiheutuu lisäkustannuksia.
24532: käsittelystä tai hyödyntämisestä ei ympäristöminis- Sopimuksen toimeenpanoa koskevien suositus-
24533: teriön mukaan ole aiheutunut haittaa Itämerelle. ten lisäksi Itämeren maiden ministerit ovat antaneet
24534: Mahdollisten laittomien siirtojen vaikutuksia on yhteisiä julistuksia. Niiden on määrä tehostaa ja
24535: ministeriön mukaan kuitenkin vaikea arvioida. kiirehtiä yhteisiä suojelu toimia, koska Itämeren tila
24536: Ympäristöhaitan aiheuttanut laiton siirto on ilmen- on huonontunut jatkuvasti.
24537: nyt viimeksi 1980-luvun alussa. Helsingin sopimuksen velvoitteiden tehostami-
24538: Jätteiden kansainvälisiä siirtoja Suomessa valvo- seksi jäsenvaltioiden ympäristöministerit ovat sopi-
24539: va viranomainen on Suomen ympäristökeskus. neet päästöjen vähentämisestä puoleen vuodesta
24540: Kertomusvuonna se käsitteli 100 ao. ilmoitusta. 1987 vuoteen 1995. Vuonna 1992 valmistui erityi-
24541: Ilmoitusten käsittelystä perittiin maksuja 275 000 nen Itämeren suojeluohjelma, joka sisältää 18 mrd.
24542: mk. Tehtävään käytettiin arviolta 2,5 henkilötyö- ecun ja 20-vuotisen investointiohjelman valuma-
24543: vuotta. Toteutuneet palkkausmenot olivat 492 000 alueen saastuttavien kuormituslähteiden kunnosta-
24544: mk ja kokonaiskustannukset n. 1 Mmk. Päivittäises- miseksi. Suurin osa kohteista on siirtymätalous-
24545: tä valvonnasta aiheutuneet palkkakustannukset maissa. Suomi on osallistunut ohjelmaan lähialue-
24546: voitiin kattaa lähes kokonaan ilmoitusten käsittely- hankkeiden kautta sekä kansallisin toimin. Suo-
24547: maksuilla. Muut kustannukset katettiin toiminta- men kansallinen osuus oli v. 1992 arviolta n. 425
24548: määrärahoista. milj. ecua. Maamme teollisuuden investoinnit suo-
24549: Ympäristöministeriön mukaan OECD-alueen ul- jeluohjelman kohteisiin olivat kertomusvuoteen
24550: kopuolelle vietävien vihreän luettelon jätteiden mennessä vähintään ohjelman mukaiset 150 milj.
24551: valvonta tehostuu lähiaikoina, kun EY:n uudet ecua. Ne kohdentuivat massa- ja paperiteollisuu-
24552: säädökset tulevat voimaan. Uusien säädösten seu- den jätevesien puhdistukseen, jotka on voitu pois-
24553: rauksena valvonnan soveltamisala laajenee Suo- taa ohjelmasta. Kansainväliset rahoituslaitokset
24554: messa jonkin verran. Jätteiden kansainvälisten siir- ovat osallistuneet ohjelman toteuttamiseen. Suoje-
24555: tojen valvonnassa tulisi ympäristöministeriön mie- luohjelmaa uudistettiin kertomusvuonna, minkä
24556: lestä tehostaa tarkastustoimia. Kuljetusreittien, sa- lisäksi valmisteltiin Itämeren suojelusopimuksen
24557: tamien, rajanylityspaikkojen sekä yritysten tarkas- liitettä. Se edellyttäisi tehokkaita toimia maatalou-
24558: tus on välttämätöntä valvonnan uskottavuuden li- den päästöjen vähentämiseksi.
24559: säämiseksi ja laittomien siirtojen ehkäisemiseksi. Itämeren kaikki yhdeksän rantavaltiota ovat si-
24560: Suomen ympäristökeskukselle on annettu tehtä- toutuneet suojeluohjelman yhteisiin tavoitteisiin.
24561: väksi valvonnan kehittämisehdotuksen laadinta. Toimista niiden toteuttamiseksi raportoidaan Hel-
24562: singin komissiolle vuosittain. Ruotsi, Tanska ja
24563: Itämeren suojelun kansainväliset sopimukset Saksa ovat saavuttaneet pääosin tavoitteensa. Sen
24564: Itämeren suojelun perustan muodostavat sen me- sijaan siirtymätalousmailla (keskitetystä suunnitel-
24565: rellisen ympäristön suojelua koskevat kansainvä- mataloudesta markkinatalouteen siirtyvät maat:
24566: liset sopimukset. Vuoden 1974 Helsingin sopimus, Viro, Latvia, Liettua ja Puola) on ollut vaikeuksia
24567: jonka tavoitteet kattavat useimmat meren pilaami- saavuttaa tavoitteensa. Näiden maiden kuormituk-
24568: sen estomuodot, on edelleen voimassa. Kaikki sen pieneneminen viime vuosina on aiheutunut
24569: Itämeren maat eivät olleet vielä kertomusvuoteen useinkin teollisen toiminnan lopettamisesta tai lan-
24570: mennessä ratifioineet vuoden 1992 Helsingin sopi- noitteiden käytön vähentämisestä. Taloudellisen
24571: musta. Tämä sopimus on edellistä kattavampi ja tilanteen parantuessa kuormitus voi jälleen kasvaa,
24572: monipuolisempi. Se sisältää mm. merellisen luon- ellei ympäristönsuojelusta huolehdita.
24573: nonsuojelun velvoitteita ja edellyttää toimia Itäme- Itämeren suojeluun tähtäävät kansainväliset so-
24574: ren koko valuma-alueella. Suomi ratifioi sopimuk- pimukset ja julkilausumat, Suomen osallistuminen
24575: sen v. 1995. Sopimuksen edellyttämä lainsäädäntö niihin sekä ohjelmien tai päätösten tavoitteet ja
24576: on saatettu Suomessa voimaan. Suomi on Helsin- toteutuminen kertomusvuoteen mennessä olivat:
24577: gin komission (HELCOM) isäntämaa. Se vastaa
24578:
24579:
24580:
24581:
24582: 252
24583: Ohjelma tai päätös Vuodelta Tavoite Toteutuminen
24584:
24585:
24586: Helsingin sopimus 1974 Itämeren merellisen ympäristön Tavoitteisiin pyritään sisällyttämällä
24587: suojelu. ne kansallisiin ohjelmiin tai suoraan
24588: lainsäädännöllä, yksittäistapauksissa
24589: vesioikeuden päätöksin sekä rahoitus-
24590: järjestelyin ja taloudellisen ohjauksen
24591: keinoin.
24592:
24593:
24594: Helsingin sopimus 1992 Itämeren merellisen ympäristön
24595: suojelu.
24596:
24597: - Maatalousliitteen 1996- Itämeren merellisen ympäristön
24598: valmistelu suojelu maatalouden aiheuttamaita
24599: haja kuormitukse lta.
24600:
24601: - HELCOM-suositukset 1980- Itämeren merellisen ympäristön
24602: suojelu.
24603:
24604: - Ministerijulkilausuma 1988 Mm. mereen maalta kohdistuvan
24605: ravinne- ja raskasmetallikuormi-
24606: tuksen sekä pysyvien tai myrkyllis-
24607: ten orgaanisten aineiden vähentä-
24608: minen 50 % vuoteen 1995 mennessä.
24609:
24610: - Itä meren ympäristöohjelma Hot spot -kuormituksen vähentä- Hot spot -listan 10 kohteesta (5 massa-
24611: Ohjelman uudistaminen 1992 minen, Itämeren ekologisen tasa- ja paperiteollisuuden ja 5 muuta
24612: painon palauttaminen. kohdetta) on poistettu 4 massa- ja
24613: paperiteollisuuden kohdetta. Lähialue-
24614: hankkeilla osallistutaan ohjelman
24615: toteuttamiseen Venäjällä, Baltian
24616: maissa ja Puolassa.
24617:
24618: Itämeren maiden ympäristö- 1996 Kestävän kehityksen toimintaohjel-
24619: ministerien julkilausuma man laatiminen Itämeren alueelle
24620: (Agenda 21 ).
24621:
24622: Sopimus Suomen ja Viron 1993 Piste- ja hajakuormituksen tehokas Toimeenpano ja seuranta on aloitettu.
24623: välillä yhteistyöstä vesien- vähentäminen; määrällisiä tavoit- Suomenlahtivuoden 1996 aikana
24624: suojelussa teita. kerättiin tietoja Suomen, Viron ja
24625: Venäjän yhteistyönä tavoitteiden
24626: saavuttamisesta ja toimien priorisoi-
24627: miseksi.
24628:
24629:
24630: Toimintaohjelma vesien 1992 Vesiin, erityisesti Itämeren aitaa- Ohjelman toteutumista koskeva
24631: likaantumisen vähentämi- seen, tulevan kuormituksen pienen- suoma lais-venä lä inen yhteisraportti
24632: seksi Suomen ja Venäjän täminen; määrällisiä tavoitteita. julkaistiin v. 1994. Suomenlahtivuoden
24633: rajan läheisillä alueilla. 1996 aikana kerättiin tietoja Suomen,
24634: Viron ja Venäjän yhteistyönä tavoittei-
24635: densaavuttamisesta ja toimien
24636: priorisoimiseksi.
24637:
24638:
24639:
24640:
24641: Suomen ympäristöviranomaisten Itämeri-toiminta vuodesta 1988. Massa- paperiteollisuuden ja mui-
24642: Ympäristöministeriön mukaan viime vuosina Suo- denkin teollisuudenalojen sekä asutuksen fosfori-
24643: messa on edistytty merta kuormittavien ja sen tilaa päästöt on saatu hallintaan. Sen sijaan maatalou-
24644: huononravien päästöjen hallinnassa. Suurten piste- den, lähinnä peltoviljelyn, ja asutuksen typpipääs-
24645: kuormituslähteiden päästöjä on kyetty alentamaan töjä ei ole kyetty pienentämään HELCOM:ssa asete-
24646: Itämeren rantavaltioiden vuoden 1985 ministeriko- tun 50 %:n vähennystavoitteen mukaisesti. Kalan-
24647: kouksen päätösten mukaisesti vähintään puoleen kasvatuksella on myös ollut vaikeuksia saavuttaa
24648:
24649:
24650: 253
24651: tavoitteet. Sen ympäristöhaittojen vähentämiseksi teisohjelmiin sisältyvien hankkeiden valmistelua ja
24652: tarvittavaan tutkimus- ja kehitystyöhön ei ole ym- toteutumista. Samoin menetettiin myös nk. Eko-
24653: päristöministeriön mukaan ollut osoitettavissa riit- konversiojärjestelyyn perustuvien hankkeiden
24654: tävästi varoja. kohdalla Puolan kanssa. Hankkeilla voitiin ympä-
24655: Helsingin komission suositusten seuranta osoit- ristöministeriön mukaan parantaa maamme ympä-
24656: taa ympäristöministeriön mielestä, että suositukset ristön ja Itämeren tilaa vähäisin kustannuksin sekä
24657: ovat toteutuneet verrattain hyvin Suomessa lukuun edistää suomalaisen ympäristöteknologian ja -tai-
24658: ottamatta joitakin yksittäisiä tapauksia. Suomi on totiedon käyttöä.
24659: osallistunut aktiivisesti komission työhön. Maal- Toiminnan ensisijaisena kohteena oli edistää
24660: lamme oli kertomusvuonna komitean puheenjoh- yhteistyötä ja -rahoitusta kansainvälisten rahoitus-
24661: tajuus sekä useiden työryhmien ja hankkeiden laitosten ja järjestöjen, muiden kahdenvälisten
24662: johtovastuu. avunantajamaiden sekä yhteistyömaiden kanssa.
24663: Itämeren suojelusopimus edellyttää vesien ja Ympäristöministeriö osallistui monenkeskisiin yh-
24664: ilman kautta tulevan kuormituksen pienentämistä teisrahoitushankkeisiin Maailmanpankin, Euroo-
24665: koko valuma-alueella. Siten useimmat kotimaiset pan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD),
24666: vesien- ja ilmansuojelutoimet ovat myös meren- Pohjoismaisen investointipankin (NIB), Pohjois-
24667: suojelua. maiden ympäristönsuojelurahaston (NEFCO),
24668: Kunnallisiin jätevesien puhdistamoihin investoi- EU:n Phare-ohjelman sekä useiden kahdenvälisten
24669: tiin v. 1991-94 yhteensä 285-385 Mmk vuosit- avunantajamaiden kanssa.
24670: tain. Kustannukset yhdessä viemäriverkkoinves-
24671: tointien kanssa olivat 733---1139 Mmk vuosittain. Itämeren suojelutoimet lähivuosina
24672: Investoinnit pysynevät lähivuosina yhtä suurina. Itämeren suojelun edellyttämien vesiensuojelutoi-
24673: Käyttökustannukset ovat n. 200 Mmk vuodessa. mien kustannuksista maksavat ympäristöministeri-
24674: Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit v. ön mukaan kuorminajat maataloutta lukuun otta-
24675: 1992-94 olivat 1 021-1 840 Mmk ja käyttökustan- matta. Toimien vaatiman julkisen rahoituksen arvi-
24676: nukset 1 173---1 298 Mmk vuodessa. oiminen on ministeriön mukaan vaikeaa. Julkinen
24677: Alueelliset ympäristökeskukset seuraavat Itäme- rahoitus muodostuu teollisuuden ja yhdyskuntien
24678: ren tilaa 2,5-3,5 Mmk:n arvosta vuosittain. Itäme- vesiensuojelutoimien suorasta tuesta Itämereen
24679: ren suojeluun liittyvät merellisen luonnon suojelu- laskevien vesistöjen varrella. Tuki on kuitenkin
24680: tavoitteet on sisällytetty Suomen ehdotukseen Na- nykyisen aiheuttamisperiaatteen mukaisesti verrat-
24681: tura 2000 -verkoksi. Hankkeen kustannuksia ei ole tain vähäistä. EU:n maatalouden ympäristötuki
24682: ympäristöministeriön mukaan toistaiseksi mahdol- kuuluu julkiseen tukeen. Sen ympäristövaikutusten
24683: lista arvioida. arviointi oli kertomusvuonna kesken. Muu julkinen
24684: Itämeren suojeluun liittyviä tehtäviä hoidetaan rahoitus muodostuu eri ministeriöiden budjeteissa
24685: myös muilla hallinnonaloilla. Meren tilan seuran- suojelun edellyttämään viranomaistyöhön ja tutki-
24686: taan ja arviointiin osallistuvat ympäristöhallinnon mukseen osoitetuista määrärahoista sekä Suomen
24687: lisäksi Merentutkimuslaitos (n. 5 Mmk:lla vuodes- maksuosuudesta Helsingin komissiolle. Ympäris-
24688: sa), Ilmatieteen laitos (n. 1,5 Mmk:lla vuodessa), töministeriön lähialueyhteistyöhön sisältyy suo-
24689: Säteilyturvakeskus (n. 0,5 Mmk:lla vuodessa) sekä raan budjettivaroista tuettuja Itämeren suojeluun
24690: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Merenkulun tähtääviä vesiensuojelutoimia.
24691: ympäristönsuojeluun osallistuu myös Merenkulku- Ravinnepäästöjen aiheuttama rehevöityminen
24692: laitos. on Itämeren keskeinen ongelma. Suomen lähive-
24693: Suomi on vuodesta 1991lähtien tukenut lähialu- sien rehevöitymishaitat keskittyvät Suomenlahdel-
24694: eiden ympäristönsuojeluhankkeita n. 300 Mmk:lla. le ja Saaristomerelle. Suomenlahden lisäongelmana
24695: Kertomusvuoden valtion talousarviossa oli Keski- on ravinnepäästöjen tulo pääosin Venäjältä, joten
24696: ja Itä-Euroopan maiden ympäristöhankkeiden päästöjä ei voida rajoittaa kotimaisin toimin. Maata-
24697: avustamiseen varattu 40 Mmk investointien tuke- louden päästöjen vähentäminen on ympäristömi-
24698: miseen ja 16,6 Mmk tekniseen apuun. Ympäristö- nisteriön mielestä sekä Suomen että Itämeren
24699: ministeriö avusti kertomusvuonna 60 investointi- alueen tärkein tehtävä.
24700: hanketta ja 70 teknisen avun hanketta. Itämeren maiden pääministerit käynnistivät
24701: Ympäristöministeriö jatkoi kertomusvuonna Vi- kertomusvuoden toukokuussa Itämeren alueen
24702: ron, Latvian ja Liettuan sekä Venäjän ympäristövi- Agenda 21:n eli alueellisen kestävän kehityksen
24703: ranomaisten ja hallinnollisesti itsenäisten Iuoteis- ohjelman laadinnan. Pääministerit kiinnittivät sa-
24704: Venäjän alueiden kanssa sovittuihin ympäristöyh- massa yhteydessä huomiota myös haitallisten ke-
24705:
24706:
24707: 254
24708: mikaalien ja öljypäästöjen vähentämiseen Itäme- ristöhallinnon uudistamisen ja organisaatiomuu-
24709: rellä. tosten vuoksi. Vaikutukset ovat tuntuvimmat teolli-
24710: Suomenlahti on kokenut haitallisia muutoksia suusasioissa, joissa Suomi on aiemmin esiintynyt
24711: viime vuosina huolimatta merialueen kokonais- korkealla profiililla ja hoitanut useita johtotehtäviä.
24712: kuormituksen kääntymisestä laskuun. Uusien Ympäristöministeriö ilmoittaa kehittävänsä työnja-
24713: eliölajien ilmestyminen, itäisen Suomenlahden laa- koa ministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja
24714: ja happikato ja valtavien ravinnemäärien vapautu- aluekeskusten välillä kansainvälisten asioiden hoi-
24715: minen pohjasedimentistä kertomusvuoden kesällä don tehostamiseksi ja koordinoimiseksi. Kansain-
24716: osoittavat ympäristöministeriön mielestä, ettei vesi- välisen Itämeri-yhteistyön ongelmat aiheutuvat mi-
24717: alue kestä nykyistä kuormitusta. Pohjoisen Itäme- nisteriön mielestä pääasiassa siirtymätalousmaiden
24718: ren eri osien sietokykyä ja kriittistä kuormitusta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Näiden mai-
24719: tulisi ministeriön mukaan selvittää lähivuosina. den edellytykset panostaa Itämeri-yhteistyöhön
24720: Kansainvälinen Itämeri-yhteistyö on ympäristö- ovat nykyisellään vähäiset, vaikka niiden pyrki-
24721: ministeriön mukaan kärsinyt toimintaan käytettä- myksenä onkin päästä yhteisesti sovittuihin tavoit-
24722: vissä olevien voimavarojen pienenemisestä ympä- teisiin.
24723:
24724:
24725:
24726:
24727: Itämeren ympäristönsuojeluun tähtäävistä kansainvä- jestelmän ulottamiseksi kaikkiin kuormitustyyppeihin ja
24728: lisistä järjestelyistä ja kotimaisten ympäristöviran- -lähteisiin. Järjestelyn soveltaminen mahdollisimman
24729: omaistentoimista huolimatta on merellisen ympäristön laajasti edesauttaisi todennäköisesti tehokkaampien
24730: tila tutkimus- ja mittaustulosten mukaan jatkuvasti huo- suojelutoimien motivaatiota ja rahoitusta kuormittajien
24731: nontunut. Suomi ei ole toistaiseksi kyennyt täysin saa- ja kuluttajien keskuudessa.
24732: vuttamaan Itämeren suojeluohjelman mukaisia tavoit- Valtiontilintarkastajien mielestä olisi pyrittävä lisää-
24733: teita. Erityisen huolestuttavilta näyttävät Suomenlah- mään myös Euroopan unionin rahoitusta maatalouden
24734: den tilanteen kehityssuunta ja -nopeus. Ympäristö- ympäristökuormituksen rajoittamiseksi. Nykyisistä Itä-
24735: kuormitus on saavuttanut, mahdollisesti jopa ylittänyt- meren rantavaltioista, joita suojelutoimet eniten kos-
24736: kin, vesialueen sietokyvyn rajan. kettavat ja hyödyttävät, neljä on EU:n nykyisiä jäsen-
24737: Valtiontilintarkastajat toteavat, että koko Itämeren, maita, ja muutkin rantavaltiot ovat ilmaisseet pyrkimyk-
24738: mutta erityisesti sen pohjoisten osien ja Suomenlah- sensä unionin jäsenyyteen.Vaikka EU onkin ratifioinut
24739: den, ympäristönsuojelutoimia olisi em. tosiasioiden va- Itämeri-sopimukset, ei se ole kuitenkaan toistaiseksi
24740: lossa pikaisesti tehostettava sekä kotimaisin että kan- toteuttanut konkreettisia toimenpiteitä tilanteen paran-
24741: sainvälisin toimin. Koska nimenomaan ravinnepäästö- tamiseksi.
24742: jen aiheuttama rehevöityminen on ympäristöviran- Valtaosa Suomenlahden ympäristökuormituksesta
24743: omaisten mukaan Itämerta pahimmin uhkaava vaara, on peräisin Venäjältä ja Virosta. Suomen viranomais-
24744: tulisi suojelun tavoitteet asettaa ja voimavarat kohden- ten tulisi tästä syystä tavoitella mahdollisuuksien
24745: taa keskeisesti ravinnepäästöjen tuntuvaan vähentä- mukaan kansainvälisen yhteistyön ja -rahoituksen
24746: miseen. lisäämistä ko. kuormituksen alentamiseksi. Tavoit-
24747: Kotimaisista toimista keskeisin on maatalouden ja teeksi tulee tällöin ottaa aiheuttamisperiaatteen ulotta-
24748: asutuksen typpipäästöjen rajoittaminen Itämeren Suo- minen koko Itämeren valuma-alueen suojelun perus-
24749: men koko valuma-alueella. Ympäristöviranomaisten taksi.
24750: tulee toimia siten, että kuntien halukkuutta ja mahdolli- Valtiontilintarkastajat katsovat lisäksi, että ympä ris-
24751: suuksia asutuskeskusten typpipäästöjen vähentämi- töhallinnon pitäisi selvittää perusteellisesti mahdolli-
24752: seksi voidaan lisätä. Ympäristöpäästöjen vähentämi- suudet Itämeren maiden ympäristöyhteistyön lisäämi-
24753: sestä aiheutuvat kustannukset kohdennetaan nyttem- seksi ja lisävoimavarojen ohiaarniseksi Itämeren ym-
24754: min pääosin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, mikä päristönsuojeluun sekä kansainvälisistä että kotimai-
24755: vaikuttaa itsessään päästöjä rajoittavasti. Aiheutta- sista rahoituslähteistä. Myös hallinnonalan sisäisten
24756: misperiaatetta ei kuitenkaan noudateta kaikkien pääs- voimavarojen uudelleenkohdentamista tämän tavoit-
24757: töjen, mm. maatalouden kohdalla. Valtiontilintarkasta- teen mukaisesti olisi syytä harkita. Ympäristöhallinnon
24758: jien mielestä olisikin sen vuoksi pikaisesti selvitettävä lisäksi tarvitaan myös muiden hallinnonalojen, erityi-
24759: mahdollisuudet ko. periaatteen mukaisen rahoitusjär- sesti maa- ja metsätaloushallinnon toimia.
24760:
24761:
24762: 255
24763: Kiellettyjen ja tiukasti säänneltyjen kemikaalien, sa- ehkäisy- ja torjuntaedellytysten parantaminen kohen-
24764: moin kuin osittain myös jätteiden, kansainvälisten siir- taakin osaltaan Itämeren ympäristönsuojelua. Kan-
24765: tojen valvonnassa, tilastoinnissa ja tarkastuksissa on sainvälisen yhteistyön voimistaminen on keskeistä
24766: valtiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan ko- myös tällä toiminta-alueella.
24767: hentamisen varaa. Itämeren ympäristönsuojelu edel- Valtiontilintarkastajat katsovat myös, että alusten
24768: lyttää viranomaistoiminnan tehostamista myös tällä yhtenäiseen satamamaksuun pitäisi Suomessa ja mah-
24769: toimintalohkolla. Sen lisäksi ympäristöhallinnon ja mui- dollisuuksien mukaan koko Itämeren alueella sisällyt-
24770: denkin viranomaisten, mm. Merenkulkulaitoksen, olisi tää maksuosuus, jolla katettaisiin laivojen ympäristölle
24771: pyrittävä parantamaan mahdollisten kemikaalivahin- haitallisten jäte- ja puhdistusvesien käsittelykustan-
24772: kojen torjuntavalmiutta ja -kalustoa. nukset, ja että alukset olisi velvoitettava toimittamaan
24773: Vaikka pohjoisella Itämerellä ei tähän mennessä ao. jätteet satamien keräilypisteisiin. Näin voitaisiin
24774: olekaan sattunut yhtään merkittävää öljy- tai kemikaa- vähentää laivojen jätevesien päästöjä suoraan me-
24775: likatastrofia, on sellaisen riski kasvanut ao. rahtiliiken- reen.
24776: teen lisääntyessä. Tämänkaltaisten onnettomuuksien
24777:
24778:
24779:
24780:
24781: 256
24782: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt
24783:
24784:
24785:
24786:
24787: Yleiskatsaus Ministeriö ei ole arvioinut valtiontilintarkastajille
24788: hallinnonalansa valtionyhtiöiden taloudellista ke-
24789: Valtionyhtiöiden taloudellinen kehitys ja tila hitystä tai tilaa.
24790: Valtionenemmistöisiä osakeyhtiöitä ovat lain (968/ Opetusministeriön hallinnonalalle kuuluivat
24791: 47) mukaan sellaiset osakeyhtiöt, joista valtio omis- kertomusvuonna valtion kokonaan omistamat Oy
24792: taa yksin tai yhdessä ao. yhtiöiden kanssa niin Veikkaus Ab, CSC-Tieteellinen laskenta Oy sekä
24793: monta osaketta, että sillä on enemmän kuin puolet FTP International Oy. Oy Veikkaus Ab:n liikevaihto
24794: kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä. Kerto- nousi kertomusvuonna n. 11 % n. 4 927 Mmk: aan ja
24795: musvuonna maassamme toimi 40 merkittävää tuo- voitto ennen varauksia ja veroja n. 1 827 Mmk:aan
24796: tannollista tai rahoitustoimintaa harjoittavaa val- (n. 12 o/o).
24797: tionyhtiötä. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle
24798: Puolustusministeriön hallinnonalalle kuuluivat kuuluvan Avena Oy:n henkilöstöä vähennettiin
24799: kertomusvuonna Vammas Oy, Lapua Oy ja VPU kertomusvuonna tuntuvasti. Yhtiön tulorahoitus
24800: Pukutehdas Oy. Valtion omistaman puolustusväli- kehittyi myönteisesti, ja konsernin maksuvalmius
24801: neteollisuuden omistusjärjestelyjen jälkeen Lapua oli hyvä.
24802: Oy ja Vammas Oy siirrettiin kertomusvuoden lo- Liikenneministeriön hallinnonalalle kuuluivat
24803: pulla uuden konsernin, Suomen Puolustusväline Finnair Oy, Suomen Autokatsastus Oy, Suomen PT
24804: Oy:n, osaksi. Vuoden 1997 huhtikuussa konsernin Oy, VR-Yhtymä Oy sekä Oy Yleisradio Ab. Yhtiöi-
24805: nimi muutettiin Patria Industries Oy:ksi. Se kuuluu den toiminta oli kertomusvuonna voitollista ja
24806: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. omavaraisuusaste tyydyttävä.
24807: Vammas Oy:n liikevaihto kasvoi kertomusvuon- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan
24808: na n. 272 Mmk:aan (9,5 %), ja sen kokonaistulos oli merkittävimmät yhtiöt olivat Enso-konserni, Imat-
24809: n. 20 Mmk. Yrityksen toiminnassa ei ollut suuria ran Voima -konserni, Kemijoki-konserni, Kemira-
24810: muutoksia. Tulevaisuudessa sitä uhkaa puolustus- konserni, Neste-konserni, Rautaruukki-konserni,
24811: voimien kotimaan kysynnän pieneneminen. Sisu-konserni ja Vapo-konserni.
24812: Lapua-konserniin kuuluu emoyhtiön lisäksi sak- Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden yhteen-
24813: salainen tytäryhtiö. Konsernin liikevaihto oli kerto- laskettu liiketulos oli kertomusvuonna edellisvuot-
24814: musvuonna n. 156 Mmk ja kokonaistulos n.-26 ta heikompi. Liiketulos aleni edellisvuotisesta 3 100
24815: Mmk. Aiempaa päätuotetta, rynnäkkökivääripat- Mmk:lla eli 25 %. Liiketulos laski eniten Enso
24816: ruunoita, ei toimitettu enää puolustusvoimille. Nii- Oy:ssä (2 200 Mmk) ja Neste Oy:ssä (1 000 Mmk).
24817: den tilausten väheneminen lähivuosina on merkit- Liiketulosta paransivat vain Imatran Voima Oy ja
24818: tävä uhka yhtiölle. Vapo Oy. Tulos rahoituserien jälkeen aleni liiketu-
24819: VPU Pukutehdas Oy:n liikevaihto kasvoi kerto- losta vähemmän, mikä johtui rahoituskulujen pie-
24820: musvuonna 9% n. 53 Mmk:aan ja yhtiön kokonais- nenemisestä matalamman korkotason vuoksi.
24821: tulos oli 331 000 mk. Yhtiön rahoitustilanne oli Valtion teollisuus- ja energiakonsernien sijoite-
24822: vakaa. tun pääoman tuotto (ROI) oli kertomusvuonna
24823: Valtiovarainministeriön hallinnonalalle kuului- 9,4% (v. 1995 12,7 %). Niiden omavaraisuusaste
24824: vat kertomusvuonna Edita Oy, Engel Kiinteistöyh- kohosi edellisvuodesta.
24825: tymä Oy, Medivire Työterveyspalvelut Oy, Posti- Kertomusvuonna valtionyhtiöiden investoinnit
24826: pankki Oy ja Rahapaja Oy sekä omaisuudenhoito- kehittyivät päinvastaisesti tuloskehitykseen verrat-
24827: yhtiöt Arsenal Oy, Sponda Oy, Solidium Oy ja tuna. Teollisuus- ja energiakonsernien brunoinves-
24828: omaisuudenhoitoyhtiöksi muutettava SKOP Oy. toinnit olivat yhteensä 13,3 mrd. mk. Se oli 81 %
24829:
24830:
24831: 17 370148 257
24832: enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat in- Yhtiön luottokanta kertomusvuoden lopussa oli
24833: vestoinnit tekivät Imatran Voima (yli 4,5 mrd. mk) 5,9 mrd. mk. Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja
24834: ja Enso -konserni (lähes 3 mrd. mk). Yli kahden veroja oli 109 Mmk. Vuonna 1995 perustetun Suo-
24835: miljardin markan investointeihin ylsivät Neste Oy ja men Teollisuussijoituksen toiminta käynnistyi ker-
24836: Rautaruukki Oy. Valtion teollisuus- ja energiakon- tomusvuonna, ja se teki sijoituksia tai antoi sijoitus-
24837: sernien brunoinvestoinneista kotimaan osuus oli sitoumuksia vuoden loppuun mennessä 13 Mmk:n
24838: 55%. arvosta. Yhtiön tilinpäätös osoitti voittoa 6 Mmk.
24839: Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden henkilös- Yhtiön oman pääoman ehtoisina sijoitettavissa ole-
24840: tömäärä oli kertomusvuonna 65 270, mikä oli 7,1% vat varat olivat yhteensä 400 Mmk. Suomen Vienti-
24841: edellisvuotista suurempi. Tästä 69,4% työskenteli luotto Oy:n liikevoitto oli kertomusvuonna 307
24842: kotimaassa, mikä oli 1,2 %-yksikköä enemmän Mmk ja saamiset yleisöltä 21,8 mrd. mk.
24843: kuin edellisenä vuonna. Eniten henkilöstöään Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
24844: edellisvuoteen verrattuna lisäsivät Rautaruukki Oy Alko-Yhtiöt-konsernin liikevaihto väheni kerto-
24845: ja Imatran Voima Oy. Suurimmat työllistäjät kerto- musvuonna 2,7 % ja voitto ennen satunnaiseriä
24846: musvuonna olivat Enso Oy, Rautaruukki Oy ja 6,5% 338 Mmk:sta 316 Mmk:aan. Omavaraisuusas-
24847: Kemira Oy. te kohosi 4 o/o-yksiköllä 48 %:iin.
24848: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan Tuotannollista tai rahoitustoimintaa harjoitta-
24849: rahoitusyhtiöiden toiminta laajeni kertomusvuon- vien valtionyhtiöiden tulokset, kannattavuus, oma-
24850: na. Kera Oy myönsi rahoitusta n. 5 900 yritykselle varaisuus ja valtion omistusosuus olivat kertomus-
24851: yhteensä 1,8 mrd. mk, josta oli lainoja 1,6 mrd. mk. vuonna seuraavat:
24852:
24853: Yhtiö (konserni) Tulos' Tuotto' Omavaraisuus' Valtion omistus
24854: Mmk % % %
24855: Alko- Yhtiöt-konserni 316 14,1 50,3 100,0
24856: Avena Oy' 94 18,0 54,0 100,0
24857: Edita-konserni 27 10,2 78,0 100,0
24858: Engel-konserni 59 62,8 49.7 100,0
24859: Enso-konserni 1 665 8,3 42,1 44,2 5
24860: Finavitec-konserni" -37 -2,2 21,3 50,1
24861: Finnair-konserni' 533 15.7 59,2 60.7
24862: Imatran Voima -konserni 1 736 13,5 39,1 95,6
24863: Kauppatalo Hansel Oy 12 4,3 68,9 100,0
24864: Kemijoki-konserni 22 3,9 42,3 78,2
24865: Kemira-konserni 851 12,3 34,9 53,8
24866: Kera-konserni 109 1,6 17,6 100,0
24867: Lapua Oy -10 -2,2 16,4 100,0
24868: Medivire Työterveyspalvelut Oy -2 - 21,9 100,0
24869: Neste-konserni 566 5.7 39,4 83,5
24870: Postipankki- konserni 544 8 0,5 3,7 100,0
24871: Rahapaja Oy 24 32,0 91,6 100,0
24872: Rautaruukki-konserni 715 12,5 34,4 68.7
24873: Sisu-konserni 112 28,3 14,4 73,6
24874: Suomen Autokatsastus Oy 12 12,8 61,0 100,0
24875: Suomen PT -konserni 1 450 16,8 77.5 100,0
24876: Vammas-konserni 29 15,5 23,2 77.7
24877: Vapa-konserni 168 11,0 49,4 100.0
24878: Veikkaus Oy 1 827 87,6 87,1 100,0
24879: VPU Pukutehdas Oy 0 1.7 68,9 100,0
24880: VR-Yhtymä -ko nserni 9 958 10.7 77.9 100,0
24881: Yleisradio Oy 141 8,5 57.7 100,0
24882: 1 Tulos rahoituserien jälkeen.
24883: 2 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI).
24884: 3 Oman pääoman osuus taseen loppusummasta.
24885: 4 Tilikausi 28.11.1994-30.4.1996.
24886: 5 Valtion osuus äänivallasta 61,0 %.
24887:
24888: • Aiempi Valmet Lentokoneteollisuus Oy, uusi nimi 15.5.1996 alkaen.
24889: 7 Tilikausi 1.4.1995-31.3.1996.
24890:
24891: 'Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja.
24892: 9
24893: Tilikausi 1.7.1995-31.12.1996.
24894:
24895:
24896:
24897: 258
24898: Vain Lapua Oy:n ja Medivire Työterveyspalvelut den lopulla esisopimuksen virolaisen AS JÖGEVA
24899: Oy:n tulokset kertomusvuodelta olivat tappiollisia. RÖIVAS -yhtiön osakekannan ostamisesta. Osake-
24900: Muiden taulukossa mainittujen valtionenemmis- kanta siirtyi kokonaan VPU Pukutehdas Oy:n hal-
24901: töisten osakeyhtiöiden yhteenlaskettu tulos rahoi- lintaan 1.3.1997.
24902: tuserien jälkeen oli kertomusvuonna lähes 12 mrd.
24903: mk. Valtiovarainministeriön hallinnonala
24904: Edita-konsernin rakenne muutettiin Sulauttamalla
24905: Valtionyhtiöiden merkittävimmät organisaatio- kaikki sen kotimaassa toimivat tytäryhtiöt emoyh-
24906: muutokset tiöön. Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy osti kerto-
24907: Valtion puolustusvälineteollisuuden uudelleen- musvuonna Porin Huoltopojat Oy:n osakekannan.
24908: järjestely Kertomusvuosi oli Medivire Oy:n ensimmäinen
24909: Puolustusministeriö ja kauppa- ja teollisuusminis- liiketoimintavuosi sen muututtua Valtiokonttorin
24910: teriö selvittivät kertomusvuonna valtion puolustus- VK-Työterveys-tulosyksiköstä itsenäiseksi osake-
24911: välineteollisuuden tilaa ja kehittämistarpeita. Tä- yhtiöksi. Yhtiö on suurin valtakunnallinen työter-
24912: män tuloksena valmisteltiin suunnitelma valtion veyspalvelujen tuottaja, ja sillä on 40 työterveysase-
24913: omistamien alan teollisuusyritysten Lapua Oy:n, maa eri puolilla maata. Rahapaja Oy:llä on Ruotsis-
24914: Vammas Oy:n, Sisu Defence Oy:n, Finavitec Oy:n sa toimiva tytäryhtiö Nordic Coin Ab. Rahapaja Oy
24915: ja Vihtavuori Oy:n yhdistämisestä perustettavan, lunasti sen koko osakekannan kertomusvuoden
24916: valtion JOO-prosenttisesti omistaman holding-yh- lopulla, ja toiminta käynnistyi varsinaisesti vuoden
24917: tiön alaisuuteen. Talouspoliittinen ministerivalio- 1997 aikana.
24918: kunta otti asiaan myönteisen kannan. Valtion omis-
24919: tusosuus konserniin kuuluvissa yrityksissä on seu- Liikenneministeriön hallinnonala
24920: raava: Lapua Oy 100 o/o, Vammas Oy 77,7 %, Sisu Suomen PT Oy osti valtiolta TT Tieto Oy:n osak-
24921: Defence Oy 100%, Finavitec Oy 50,1% ja Vihta- keet ja myi tälle 70% tietotekniikkapalveluja tuotta-
24922: vuori Oy 100% (valtio osti vuoden 1997 maalis- van tytäryhtiönsä Avancer Oy:n osakkeista kerto-
24923: kuussa Kemira Oy:n omistamat yhtiön osakkeet). musvuoden lokakuussa. Suomen PT Oy:stä tuli
24924: Uuden konsernin, Suomen Puolustusväline Oy:n, näin TT Tieto Oy:n suurin omistaja (27,3% osak-
24925: operatiivinen toiminta käynnistyi vuoden 1997 keista). Suomen PT Oy perusti kertomusvuonna
24926: alusta, ja huhtikuussa 1997 konsernin nimi muutet- myös konsernin tytäryhtiöille ja niiden asiakkaille
24927: tiin Patria Industries Oy:ksi. rahoituspalveluja tarjoavan tytäryhtiön PT-Credit
24928: Konsernin toimialana on puolustusvälineteolli- Oy:n. Suomen Posti Oy:n tytäryhtiö Gold Line Oy
24929: suuden ja muun puolustusvalmiuden ylläpitämistä (entinen Postilinjat-yksikkö) aloitti toimintansa
24930: palvelevan tuotannon sekä niihin liittyvän tai nii- kertomusvuoden alussa. Suomen Posti Oy osti
24931: den yhteyteen soveltuvan liiketoiminnan harjoitta- myös 70 % LP-Logistiikkapalvelut Oy:n osakkeista,
24932: minen. Yhtiö harjoittaa toimintaansa itse tai tytär- ja Suomen Posti Oy:n tytäryhtiöt Kotisuora Oy ja
24933: yhtiöiden, osakkuusyritysten tai yhteisyritysten Viikko-Suora Oy sulautettiin kertomusvuonna ty-
24934: kautta. Konserniin kuuluvien yhtiöiden yhteenlas- täryhtiö Jakelumarkkinat Oy:öön. Telecom Finland
24935: kettu liikevaihto, ml. yhtiöiden siviilisektorin tuot- Oy:n laitekauppa keskitettiin kertomusvuonna
24936: teet, oli kertomusvuonna runsaat 1 mrd. mk ja TYV Tele Yritysviestintä Oy:öön, jolle Telecom
24937: henkilöstön määrän. 2 300. Tytäryhtiöistä Vammas Finland Oy myi myös Systek Oy:n. Vuoden 1997
24938: Oy:n ja Sisu Defence Oy:n (nimi 1.5.1997 alkaen alusta Telering-liiketoiminta siirrettiin Telecom Fin-
24939: Patria Vehicles Oy) tulos oli yhteensä 30,3 Mmk land Oy:stä TYV Tele Yritysviestintä Oy:öön. Emo-
24940: voitollinen. Muiden tytäryhtiöiden yhteenlaskettu yhtiö myi lisäksi osuutensa GSM-Viestimet Oy:stä.
24941: tulos oli 63,3 Mmk tappiollinen. Konserni vastaa Ulkomailla Telecom Finland Oy lisäsi omistus-
24942: kahta kolmannesta Suomen puolustusvälineteolli- osuuksiaan Unkarissa ja Hongkongissa matkapu-
24943: suudesta. Keskeiset tuotteet ja palvelut ovat lento- helintoimintaa harjoittavissa osakkuusyhtiöissä
24944: konehuolto ja -rakenteet, sotilas- ja erikoisajoneu- sekä perusti ko. maihin paikalliset tytäryhtiöt ja myi
24945: vot ja työkoneet, tykit, kranaatinheittimet, patruu- osuutensa venäläisestä matkapuhelintoimintaa
24946: nat, ruudit, räjähteet ja ammukset. Kolmasosa kon- Novgorodissa harjoittavasta yhtiöstä.
24947: sernin tuotannosta muodostuu siviilialan tuotteista: Finnair Oy hankki toukokuussa 1995 ja maalis-
24948: työkaluista, louhintaräjähteistä ja teiden kunnossa- kuussa 1996 tehdyillä kaupoilla 72 %:n enemmistö-
24949: pitokalustosta sekä alihankinnoista. osakkuuden Viron johtavasta yleismatkatoimistos-
24950: Puolustusministeriön hallinnonalalle edelleen ta Estravelista. Kertomusvuonna Finnair Oy:n
24951: kuuluva VPU Pukutehdas Oy solmi kertomusvuo- omistamat 10 ulkomaista matkatoimistoa yhdistyi
24952:
24953:
24954: 259
24955: Norvista-nimiseksi matkatoimistoketjuksi, joka perusti sen kanssa tasaomisteisen Birka Kraft AB:n,
24956: tuottaa loma- ja muita valmismatkoja. Seuramat- jonka tytäryhtiöt toimivat sähköverkon käytön ja
24957: kayhtiöitten ryhmän toimintoja tiivistettiin muo- kunnossapidon sekä suunnittelun aloilla. Imatran
24958: dostamaHa matkanjärjestäjäryhmä, johon kuuluvat Voima Oy perusti Tukholmaan uuden energiapal-
24959: pääyhtiönä Finnair Travel Services sekä muina velun tytäryhtiön IVO Energi AB:n. Osakekauppo-
24960: yhtiöinä Aurinkomatkat Oy ja Finnmatkat Oy. jen ja liiketoimintajärjestelyjen johdosta Imatran
24961: Emoyhtiöstä yhdistettiin Top Club valmismatka- Voima Oy:stä tuli kertomusvuonna pohjoismaiden
24962: osasto ryhmän pääyhtiöön. Lentoliikennettä har- toiseksi suurin sähköyhtiö.
24963: joittavien tytäryhtiöiden Karair Oy:n ja Finnaviation Valtakunnallinen voimansiirtoyhtiö, Suomen
24964: Oy:n sekä holding-yhtiö Aero Oy:n fuusioimisesta Kantaverkko Oy, perustettiin kertomusvuoden
24965: emoyhtiöön päätettiin kertomusvuonna. marraskuussa. Tarkoituksena oli, että Imatran Voi-
24966: Valtionrautatiet muuttui osakeyhtiöksi heinä- ma Oy ja IVO-Voimansiirto Oy myyvät uudelle
24967: kuussa 1995, ja yhtiön ensimmäinen toiminnallinen yhtiölle omistamansa kantaverkon ulkomaanyh-
24968: tilikausi oli 1.7.1995-31.12.1996. Perustettu VR- teyksineen vuoden 1997 aikana.
24969: Yhtymä Oy tuli kokonaan valtion omistukseen. Kemijoki Oy:n ja sittemmin Enso Oy:n tytäryhtiö
24970: Yhtymä perusti rautatieliikennettä harjoittavan ty- Lapin Sähköverkko Oy aloitti kertomusvuonna
24971: täryhtiön VR Oy:n ja rataverkon ylläpito- ja raken- alueverkko toiminnan.
24972: nuspalveluja tuottavan Oy VR-Rata Ab:n. Valtion- Kemira Oy:n Chemicals-yksikkö osti kertomus-
24973: rautateiden entiset tytäryhtiöt siirrettiin näiden vuonna Cultor Oy:n rehunsäilöntäliiketoiminnan ja
24974: omistukseen. VR-Yhtymä-konserniin kuului kerto- 50 o/o:n osuuden SSV-Säilöntä Oy:stä, joka pakkaa
24975: musvuoden lopussa yhteensä 22 yhtiötä. Valtion- rehunsäilöntäaineita. Kemwater-yksikön toimintaa
24976: rautateiden atk-palveluita sisäisenä tulosyksikkönä laajennettiin yritysostoilla ja muilla investoinneilla.
24977: hoitanut VR-Data yhtiöitettiin kertomusvuoden Isoon-Britanniaan päätettiin rakentaa vedenpuh-
24978: huhtikuussa. VR-Yhtymä Oy:n omistusosuus siitä distuskemikaaleja valmistava yksikkö, joka käyttää
24979: on 60 o/o. Kertomusvuoden huhtikuussa Oy VR- raaka-aineena Suomesta tuotavaa rakeista ferrosul-
24980: Transpoint Ab:n koko osakekanta siirrettiin Oy faattia. Yksikkö laajeni Italiaan, kun alan tuottajan
24981: Pohjolan Liikenne Ab:n (joka on VR Oy:n tytäryh- Mare S.p.A:n vesikemikaaliliiketoiminta ostettiin.
24982: tiö) omistamalle Transpoint Oy Ab:lle, johon yhtiö Kemira Tikkurila ja ruotsalainen Wilhelm Becher
24983: sulautettiin vuoden 1997 alussa. Pohjolan Liikenne AB myivät sideaineliiketoimintansa saaden samalla
24984: -yhtiöiden henkilöliikenteen organisaatiota selkey- kolmanneksen perustetusta uudesta yhtiöstä. Vuo-
24985: tettiin fuusioimalla eräitä erillisiä linja-autoyhtiöitä. den lopulla Tikkurila Oy osti sävytyspastoja valmis-
24986: Rautatieasunnot Oy:n tytäryhtiönä toimineet viisi tavan yhtiön Australiasta ja automaattisia sävytys-
24987: kiinteistöosakeyhtiötä sulautettiin kertomusvuon- koneita valmistavan Taotek S.p.A:n Italiasta. Vuo-
24988: na emoyhtiöönsä. den 1997 alkupuolella Kemira Oy myi Vihtavuori
24989: Oy:n osakkeet Suomen valtiolle, joka luovutti ne
24990: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala edelleen apporttina toukokuussa 1997 Patria In-
24991: Enso-Gutzeit Oy ja Veitsiluoto Oy yhdistämällä dustries Oy:lle.
24992: kertomusvuoden toukokuussa muodostettu Enso Neste-konsernin öljyliiketoiminta järjestettiin
24993: Oy saavutti arvion mukaan 400 Mmk:n synergia- kertomusvuonna uuden toimintamallin mukaisesti.
24994: edun. Se muodostuu pääosin yhteisistä raaka-aine- Öljynjalostus-, markkinointi-, varustamo- ja tra-
24995: ja energiahankinnoista, tuotteiden markkinoinnista ding-toimialoista sekä bitumi- ja voiteluaineyksi-
24996: ja kuljetuksista sekä tuotekehityksestä ja tutkimuk- köstä muodostettiin Öljyketju. Neste Oy teki pitkä-
24997: sesta. Enso Oy myi metsäkemian yksikkönsä. For- aikaisen sopimuksen Kuwait Petroleumin kanssa
24998: chem Oy:n ja Enso Paperikemia Oy:n myynneistä öljytuotteiden toimituksista ja osti vähäpäästöisen
24999: yhtiö sai 600 Mmk:n myyntivoiton. Enso Oy osti dieselöljyn ja kevyen polttoöljyn suoramyyntiin
25000: huhtikuussa 1997 50,5 o/o saksalaisen sanoma- ja erikoistuneen ruotsalaisen Greenergy AB:n liike-
25001: aikakausilehtipaperia valmistavan Holtzmann & toiminnan. Neste Oy avasi kertomusvuonna 24
25002: Cie AG:n osakkeista. Enson tavoitteena on hankkia uutta liikenneasemaa ulkomailla. Porvoon jalosta-
25003: Holtzmannin koko osakekanta. molla aloitettiin uuden sukupolven voiteluaineiden
25004: Imatran Voima -konserni hankki kertomusvuon- perusöljy-yksikön ja kaasuturbiinivoimalan raken-
25005: na äänivallan ruotsalaisesta Gullspångs Kraftaktie- nustyöt. Neste Oy hankki 10 o/o:n osuuden ruotsa-
25006: bolagetista, joka osti myöhemmin AB Skandinavis- laisesta maakaasuyhtiöstä Vattenfall Naturgas
25007: ka Elverkin. Imatran Voima Oy solmi myös yhteis- AB:stä. Tammikuussa 1997 Neste Oy allekirjoitti
25008: työsopimuksen Stockholm Energi AB:n kanssa ja aiepöytäkirjan venäläisen kaasuntoimittajan RAO
25009:
25010:
25011: 260
25012: Gazpromin kanssa Pohjois-Euroopan kaasuputki- lä sekä Sisu Defence Oy:n koko osakekannan
25013: hankkeeseen liittyvän yhteisyrityksen perustami- valtiolle. Tammikuussa 1997 solmittiin aiesopimus
25014: sesta. Sisu- ja Partek-konsernien yhdistämisestä, ja lopul-
25015: Rautaruukki Oy osti kertomusvuonna aiemmin linen yhdistyminen toteutui keväällä 1997. Saksas-
25016: puoliksi omistamansa, pitkiä terästuotteita valmis- sa toimiva työstäkonetehdas Stama Maschinen-
25017: tavan Fundia-konsernin kokonaan sekä terästuk- fabrik GmbH myytiin helmikuussa 1997.
25018: kukauppaa harjoittavan Keskometalli Oy:n. Rauta- Vapo Timber osti Forssan sahan Asko Oy:ltä
25019: ruukki-konsernista myytiin MAS Seuthe GmbH ja kertomusvuoden lopussa.
25020: Hydoring Oy sekä Metalcolour A/S. Fundia Oy Varsinaista tuotanto- tai rahoitustoimintaa kerto-
25021: lopetti Åminneforsin betoniteräsvalssaamon toi- musvuonna harjoittaneiden valtionyhtiöiden liike-
25022: minnan Suomessa. vaihdot ja henkilöstöt olivat kertomusvuonna seu-
25023: Sisu Oy myi Sinex Oy:n kertomusvuoden syksy!- raavat:
25024:
25025:
25026: Yhtiö (konserni) Liikevaihto Muutos Henkilöstö Muutos
25027: 1996 1995 1996 1995
25028: Mmk Mmk % Henkeä Henkeä %
25029: Alko-Yhtiöt-konserni 3 265 3 356 -91 -3 3 869 4 036 -167 -4
25030: Arsenal Oy 1 636 1 137 499 44 557 659 -102 -15
25031: Avena Oy' 1 098 - - - 115 151 -36 -24
25032: Edita-konserni 393 366 27 7 785 786 -1 0
25033: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy 435 336 99 29 2 775 2 260 515 23
25034: Enso-konserni' 25 660 21 063 4 597 22 19 094 14 849 4 245 28
25035: Fin avitec-konserni 3 285 - 285 - 930 - 930 -
25036: Finnair-konserni 7 182 6 670 512 B 10 162 9 586 576 6
25037: Finntech Oy 26 28 -2 -7 32 31 1 3
25038: Imatran Voima -konserni 12 140 B 055 4 085 51 7 421 5 650 1 771 31
25039: Kauppatalo Hansel Oy' 1 363 1173 190 16 154 152 2 1
25040: Kemijoki-konserni 342 329 13 4 461 417 44 11
25041: Kemira-konserni 13 471 12 352 1 119 9 10 631 10 900 -269 -2
25042: Kera-konserni 1 061' 1 170 5 -109 5 -9 263 256 7 3
25043: Lapua Oy 164 134 30 22 360 400 -40 -10
25044: Neste-konserni 43 375 43 355 20 0 B662 B840 -178 -2
25045: Postipankki-konserni B 069 5 7 938 5 131' 2 5 454 5 943 -489 -8
25046: Rahapaja Oy 89 133 -44 -33 58 65 -7 -11
25047: Rautaruukki-konserni 12 834 9 213 3 621 39 12 410 B 730 3 680 42
25048: Sisu-konserni 5 760 5 866 -106 -2 5 545 6 018 -473 -8
25049: Sisu Defence Oy3 177 - 177 - 192 - 192 -
25050: Suomen Autokatsastus Oy3 279 - 279 - 1 076 - 1 076 -
25051: Suomen PT -konserni 11 522 10 580 942 9 32 721 34 480 -1759 -5
25052: Suomen Teollisuussijoitus Oy 12 15 -3 -20 5 3 2 67
25053: Suomen Vientiluotto Oy 2 322 5 2 460 5 -138 5 -6 134 131 3 2
25054: Teollisen yhteistyön rahasto Oy 67 5 75 5 -B' -11 32 32 0 0
25055: Vammas-konserni 272 248 24 10 500 515 -15 3
25056: Vapa-konserni 1 645 1 429 216 15 1 046 1 045 1 0
25057: Veikkaus Oy 4 927 4 435 492 11 354 358 -4 -1
25058: VPU Pukutehdas Oy 53 48 5 10 180 185 -5 -3
25059: VR-Yhtymä-konserni 9 401 6 3 137 7 .. .. 17 320 17 593 -273 -2
25060: Yleisradio Oy 2 037 1 965 72 4 4 536 4 535 1 0
25061: Yhteensä 159 843 135 423 24 420 17 147 834 138 606 9 228 7
25062: 11 519 5 11 643 5 -124 5 -1
25063:
25064: 1 Tilikausi 28.11.1994-30.4.1996.
25065: 2 Enso-Gutzeit Oy ja Veitsiluoto Oyfuusioituivat Enso Oy:ksi v. 1996.
25066: 3 Toiminta alkoi v. 1996.
25067: 4 15 kuukauden tilikausi.
25068: 5 Korko- ja muut tuotot.
25069:
25070: 'Tilikausi 1.7.1995-31.12.1996.
25071: 7 1.7.1995-31.12.1995.
25072:
25073:
25074:
25075:
25076: 261
25077: Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden (131 Mmk), Veitsiluoto Oy (70 Mmk), Finnair Oy
25078: väliset rahoitussuhteet (50 Mmk), Suomen Vientiluotto Oy ( 47 Mmk),
25079: Valtio maksoi kertomusvuonna osakeyhtiöilleen Alko-Yhtiöt Oy (46 Mmk) ja Vapo Oy (36 Mmk).
25080: lähes 6 mrd. mk uutta osakepääomaa. Tästä n. 5,2 Valtionyhtiöiden maksamat osingot olivat yhteensä
25081: mrd. mk kohdistui pankkikriisin hoitoon omaisuu- runsaat 1,3 mrd. mk. Tämä oli n. 7,4 o/o valtion
25082: denhoitoyhtiöiden (Arsenal Oy, Solidium Oy, yhtiöihinsä sijoittamien osakepääomien nimellisar-
25083: Sponda Oy) osakepääomien pääomien korotuksi- vosta.
25084: na niiden tappioiden kattamiseksi. Suomen Puo- Yhtiöt maksoivat kertomusvuonna valtiolle kor-
25085: lustusväline Oy:n (1.4.1997 alkaen Patria Industries koja 71 Mmk ja kuoletuksia 552 Mmk valtion niille
25086: Oy) perustamiseen valtio sijoitti pääomaa ja ap- myöntämistä lainoista. Uusia lainoja valtio myönsi
25087: porttiomaisuutta yhteensä 266 Mmk:n arvosta. yhtiöilleen runsaan 18 Mmk:n arvosta. Valtion lai-
25088: Valtion kaikki merkittävät teollisuus- ja energia- nat yhtiöilleen olivat kertomusvuoden lopussa
25089: yhtiöt maksoivat kertomusvuonna osinkoa vuodel- 1439 Mmk.
25090: ta 1995 valtion niihin sijoittamille pääomille. Suu- Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöi-
25091: rimmat osingonmaksajat olivat Suomen PT Oy (200 den rahoitussuhteet olivat kertomusvuonna seu-
25092: Mmk), Neste Oy (198 Mmk), Rautaruukki Oy (140 raavat:
25093: Mmk), Kemira Oy (131 Mmk), Imatran Voima Oy
25094:
25095:
25096:
25097:
25098: 262
25099: Yhtiö Valtion saarnat Valtion suorittamat Valtion rahoitus
25100: Osingot Korot Kuoletukset Uudet Uudet Osakkeet' Lainat
25101: osake- lainat
25102: pääomat
25103: 1 000 mk
25104: Alko-Yhtiöt Oy 46 440 - - - - 309 600 -
25105: Arsenal Oy' - - - 3 800 000 - 2 921150 -
25106: Avena Oy 12 000 1 588 85 000 - - 100 000 -
25107: Edita Oy 8 001 904 1 600 - - 30 000 13 488
25108: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy 7 000 5 - - - 12 000 10 000
25109: Enso Oy 192 329 198 2 213 - - 1 370 794 4 948
25110: Fide Oy - - - 22 000 - 11 000 -
25111: Finnair Oy 49 511 - - - - 247 553 -
25112: Finntech Oy - 35 470 - 275 600 1 765
25113: Imatran Voima Oy 130 762 1 101 10 482 - - 871 743 14 030
25114: Kauppatalo Hansel Oy 3 400 - - - - 72 025 -
25115: Karttakeskus Oy3 - 97 1 982 - - - -
25116: Kemijoki Oy 4 010 75 1 915 - - 190 971 59
25117: Kemira Oy 130 947 183 2 337 - - 692 978 8 430
25118: Kera Oy - 23 653 202 920 75 000 4 - 610 000 597 380
25119: Lapua Oy - 746 2 539 - - - 10 158
25120: Medivire Työterveyspalvelut Oy - - - - 12 000 4 600 12 000
25121: Neste Oy 197 623 472 326 - 6 130 819 400 34 224
25122: Postipankki Oy - - - - - 630 000 -
25123: Rahapaja Oy 10 000 660 11 667 - - 16 000 -
25124: Rautaruukki Oy 140 334 51 420 - - 825 497 2 260
25125: Saimaan Kanavalaivat Oy - - - - - 13 765 -
25126: Sisu Defence Oy - - - 140 000 - - -
25127: Sisu Oy 27 175 131 843 - - 271 748 5 936
25128: Solidium Oy' - - - 160 000 - 50 000 -
25129: Sponda Oy' - - - 1 232 245 - 300 000 -
25130: Suomen Autokatsastus Oy - 438 8 000 73 000 4 - 73 000 45 000
25131: Suomen PT Oy 200 000 1 085 23 196 - - 2 400 000 -
25132: Suomen Puolustusväline Oy - - - 266 ooo• - 67 500 -
25133: Suomen Teollisuussijoitus Oy - - - - - 64 000 -
25134: Suomen Vientiluotto Oy 47 224 27 938 98 080 - - 590 300 509 120
25135: Teollisen yhteistyön rahasto Oy - 2 122 9 909 - - 296 800 91 909
25136: Valmet Lentokoneteollisuus Oy - 348 5 258 77 655 - 20 060 15 750
25137: Vammas Oy 4 270 411 1 400 - - 61 000 5 600
25138: Vapa Oy 36 000 5 286 75 000 - - 300 000 1 152
25139: Veikkaus Oy Ab - - - - - 996 -
25140: Veitsiluoto Oy 69 660 - - - - - -
25141: VPU Pukutehdas Oy - 286 556 - - 35 000 4 444
25142: VR-Yhtymä Oy - 3 263 6 000 - - 2 200 000 51 000
25143: Yleisradio Oy Ab - - - - - 46 831 -
25144: Yhteensä 1316685 71 076 552 105 5 845 900 18 405 16 526 911 1 438 653
25145: 1 Valtion osakeomistuksen nimellisarvo 31.12.1996.
25146: 2 Omaisuudenhoitoyhtiö.
25147: 3 Myyty yksityiselle v. 1996.
25148: 4 Apportti.
25149: 5 Maksullista osakepääomaa 102,7 Mmk, apporttina 163,3 Mmk.
25150:
25151:
25152:
25153:
25154: 263
25155: Valtionyhtiöiden taloudellinen tila ja kehitys olivat ker- Pukutehdas Oy, joka toimialansa ja yhtiömuotonsa
25156: tomusvuonna yleisesti tarkastellen tyydyttävät, osin puolesta soveltuisi luontevimmin kauppa- ja teollisuus-
25157: jopa hyvätkin. Merkittävimmistä valtionyhtiöistä vain ministeriön alaisuuteen. Valtiontilintarkastajien käsi-
25158: kaksi teki tappiollisen tuloksen. Joidenkin valtionyhtiöi- tyksen mukaan jälkimmäinen ministeriö soveltuu tätä
25159: den kannattavuus näyttää olleen poikkeuksellisen kor- nykyä tiedoiltaan, taidoiltaan ja kokemukseltaan par-
25160: kea. Yhtiöt olivat kertomusvuonna pääosin verrattain haiten teollisten valtionyhtiöiden vastuuministeriöksi.
25161: vakavaraisia. Valtionyhtiöt maksoivat kertomusvuonna valtiolle
25162: Valtion omistamissa puolustusvälinealan yhtiöissä osinkoja v. 1995 päättyneeitä tilikaudelta runsaat 1,3
25163: aloitettiin kertomusvuonna merkittävä uudelleenjär- mrd. mk. Valtiontilintarkastajattoteavat useimpien val-
25164: jestely, kun useita yhtiöitä yhdistettiin kauppa- ja teolli- tionyhtiöiden osakkeiden muodostavan merkittävän
25165: suusministeriön hallinnonalan alaiseksi Suomen Puo- valtiolle tuloa tuottavan varallisuusvarannon, jonka
25166: lustusväline Oy:ksi, sittemmin Patria lndustries Oy:ksi. mahdolliseen vaihtoehtoiseen käyttöön tulee suhtau-
25167: Valtiontilintarkastajien mielestä mainitut toimiala- ja tua harkiten ja punniten eri vaihtoehtoja perusteelli-
25168: yhtiöjärjestelyt ovat perusteltuja. Kysymyksen herättää sesti ennen kaikkea valtiontaloudellisesti kestävistä
25169: kuitenkin se, että puolustusministeriön hallinnonalan lähtökohdista.
25170: alaisuudessa toimii edelleen teollinen valtionyhtiö VPU
25171:
25172:
25173:
25174:
25175: Valtionyhtiöiden omistuspohjan vuosina 0993--97). Taulukosta ilmenevät toimien
25176: laajentaminen toteuttamisvuodet, yhtiöiden saama riskirahoitus,
25177: valtion saarnat nettotulot osakkeiden myynnistä,
25178: Toimet ja niiden tavoitteet valtion omistuksen muutokset sekä valtion omis-
25179: Seuraavassa taulukossa esitetään valtionyhtiöiden tusosuudet toimien jälkeen.
25180: omistuspohjan laajentamistoimet yhtiöittäin viime
25181:
25182:
25183:
25184:
25185: 264
25186: Yhtiö Ajankohta Toimet Yhtiön Valtion Valtion omistus Konsernin/
25187: saama ris- saarnat yhtiön
25188: kipääoma tulot Muutos Omistus- omavarai-
25189: (netto) (netto) osuus toi- suusasteen
25190: menpiteen muutos-
25191: jälkeen arvio
25192: Mmk Mmk %-yksikköä %-yksikköä
25193:
25194: Rautaruukki Oy 29.10.-17.11.1993 Kuponkianti ja valtion
25195: merkintäoikeuksien
25196: myynti 320,0 1 54,38 -5,6 81,1 +2
25197: (-150,0)
25198: Outokumpu Oy 15.12.1993 Kansainvälinen
25199: suunnattu anti 816,6 0,0 -7.4 50,1 +5
25200: Rautaruukki Oy 26.4.1993 Kansainvälinen
25201: suunnattu anti 791,8 0,0 -12.4 68,9 +7
25202: Oy Sisu-Auto Ab 1.5.1994 Toimialajärjestelyt
25203: Valmet Oy:n kanssa 435,1 -250,0 -22,8 74,9 -12
25204: Valmet Oy 16.-31.5.1994 Kansainvälinen
25205: suunnattu anti 644,8 97,0 -14,5 58,6 +6-8
25206: Outokumpu Oy 6.7.1994 Kansainvälinen
25207: suunnattu anti 1180,5 409,6 11,9 40,0 +6-7
25208: Veitsiluoto Oy 14.11.1994 Osakekauppa ja strate-
25209: ginen yhteistyö Enso-
25210: Gutzeitin kanssa 500,0 1 000,0 -33,9 57,1 +3-5
25211: Kemira Oy 10.10.-9.11.1994 Kansainvälinen
25212: suunnattu anti 1 221,5 - -27.7 72,3 +7-8
25213: Finnair Oy 25.1.1995 Kansainvälinen
25214: suunnattu anti 405,3 - -10,6 60,9 +6
25215: Neste Oy 1.-15.11.1995 Kotimainen suunnattu
25216: anti ja valtion osak-
25217: keiden myynti 670,8 342,5 -14,0 83,6 +2-3
25218: Veitsiluoto Oy 1.5.1996 Fuusio Enso-Gutzeit
25219: Oy:öön - - -33.7 44.1' +3-5
25220: -57,5
25221: Valmet oy 20.5.-7.6.1996 Kansainvälinen osake-
25222: myynti ja lunastus - 2 385,0 -38,3 20,3 -2
25223: Kemira Oy 3.-25.10.1996 Kansainvälinen osake-
25224: anti ja -myynti 385,0 855,0 -18,5 53,8 +2
25225: Kemijoki Oy 1.4.1997 Osakemyynti Pohjois-
25226: Suomen sähkölaitok-
25227: sille ja yhtiön muille
25228: osakkaille - 2 583,0 -11,2 67,0 -
25229: Sisu Oy kevät 1997 Yrityskauppa ja yhdis-
25230: täminen Partek Oy:öön - 95,2 -73.0 30.1' n.+7
25231: Rautaruukki Oy 14.-30.4.1997 Kansainvälinen osake-
25232: anti ja -myynti 530.7 1 072,0 -26.7 42,2 +4-5
25233: Yhteensä 7 902,1 8 893.7
25234: (8 493,7)
25235:
25236: 1 Valtion osakepääomasijoitus 150 Mmk.
25237: 2 Uudessa Enso Oy:ssä 44,1 % osakkeista ja 61 % äänistä.
25238: 3 Uudessa Partek Oy:ssä.
25239:
25240:
25241:
25242:
25243: Taulukossa esitettyjen toimien lisäksi valtio mer- Pääministeri Paavo Lipposen hallitusohjelman
25244: kitsi Valmet Lentokoneteollisuus Oy:n (sittemmin mukaan hallitus harjoittaa aktiivista teollisuuspoli-
25245: Finavitec Oy) osakeannissa yhtiön osakkeita 17,5 tiikkaa huolehtimalla valtionyhtiöiden pääomatar-
25246: Mmk:lla kertomusvuoden alussa. Valtio merkitsi peesta, kehittämällä niiden toimintaa ja omistajara-
25247: kertomusvuonna myös Suomen Puolustusväline kennetta yrityskohtaisesti sekä edistämällä niiden
25248: Oy:n (sittemmin Patria Industries Oy) osakeannissa kansainvälistä kilpailukykyä. Omistusjärjestelyjen
25249: yhtiön osakkeita 262 Mmk:lla. Tästä maksettiin tuottamia varoja ohjataan osittain teollisten tuotan-
25250: rahana 102,7 Mmk ja apporttina 163,3 Mmk (Lapua toedellytysten vahvistamiseen ja teollisen raken-
25251: Oy:n ja Sisu Defence Oy:n osakkeet). teen uusimiseen. Kauppa- ja teollisuusministeriön
25252:
25253:
25254: 265
25255: mukaan valtionyhtiöiden omistuspohjan laajenta- painottuvat niin, että yli puolet (n. 60 %) tuloista
25256: misen tavoitteita ovat yhtiöitä ja niiden toimialoja suunnataan teollisuus- ja muihin elinkeinopoliitti-
25257: vahvistavat omistusjärjestelyt sekä teollisuuden toi- siin tarkoituksiin. Loppuosa käytetään budjettita-
25258: minta- ja kehittymisedellytysten vahvistaminen ja louden yleiseen tasapainottamiseen.
25259: rakenteen uudistaminen omistusjärjestelyistä ker-
25260: tyvillä tuloilla. Valtion osakkeiden myyntivaltuudet
25261: Tavoitteisiin pyritään hankkimalla yhtiöille riski- Seuraavalla sivulla olevasta kuviosta ilmenevät val-
25262: pääomaa pääomamarkkinoilta ja vahvistamalla si- tion nykyiset omistusosuudet eräistä osakeyhtiöis-
25263: ten niiden vakavaraisuutta. Omistusjärjestelyillä tä, osuudet, joista valtio on tähän mennessä jo
25264: tähdätään myös ao. toimialojen kilpailukyvyn ja luopunut, eduskunnan myöntämät myyntivaltuu-
25265: -aseman parantamiseen. Lisäksi omistusjärjestely- det (alarajat, joihin hallituksella on valtuudet alen-
25266: jen valtiolle tuottamia tuloja käytetään maamme taa valtion omistusosuutta) sekä nk. liikkumavarat
25267: teollisen kehityksen ja rakennemuutoksen edistä- (osakeosuudet, jotka hallitus voi halutessaan myy-
25268: miseen, mm. tukemalla tutkimusta ja tuotekehitystä dä). Näistä osakeyhtiöistä Outokumpu Oy, Partek
25269: sekä riskirahoittamalla pieniä ja keskisuuria teolli- Oy, Rautaruukki Oy ja Valmet Oy eivät ole enää
25270: suusyrityksiä. Tavoitteet liittyvät läheisesti yleiseen valtionyhtiöitä. Kuvio kuvaa tilannetta toukokuus-
25271: teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaan. sa 1997.
25272: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan val-
25273: tion osakeomistusta ja omistajapolitiikkaa joudu- Hallitus on käyttänyt eduskunnan antamia osa-
25274: taan arvioimaan uudesta sijoittajanäkökulmasta, kemyyntivaltuuksia yhteensä 11-12 mrd. mk:n
25275: jossa keskeisiä seikkoja ovat sijoituksen hyvä tuot- edestä vuoden 1997 toukokuuhun mennessä. Nii-
25276: to ja osakeomistusten arvon nousu. Perinteinen den tuottoja on käytetty seuraavasti:
25277: näkemys valtionyhtiöistä teollisuus-, alue- ja työlli-
25278: syyspolitiikan välineenä menettää samalla merki- mrd. mk %
25279: tystään. Yhtiöiden pääomarakenteen
25280: vahvistaminen n. 1 n. 10
25281: Varojen käyttö Tulojen hankkiminen valtiolle n. 7 60-65
25282: Osakkeiden myynnin ja fuusioratkaisujen tulokse- Fuusioiden ja muiden rakenne-
25283: järjestelyiden toteuttaminen n. 3-4 25-30
25284: na valtiolle kertyi v. 1995-97 tuloja yhteensä n. 4,2
25285: mrd. mk. Tehtyjen päätösten pohjalta tuloja kerty- Yhteensä n.11-12 100
25286: nee lisää vielä yhteensä n. 2,7 mrd. mk. Pääminis-
25287: teri Lipposen hallituksen päätöksiin perustuva tu- Yhtiöiden vakavaraisuuden parantamisella sekä
25288: lokertymä valtiolle tullee siten yhteensä olemaan n. fuusioilla ja muilla rakennejärjestelyillä on tähdätty
25289: 6,9 mrd. mk. maamme teollisen rakenteen välittömään vahvista-
25290: Valtion omistamiensa valtionyhtiöiden osakkei- miseen. Siten valtionyhtiöiden omistuspohjan laa-
25291: den myynneistä saamilla ja saatavilla tuloilla on jentaminen on tukenut kauppa- ja teollisuusminis-
25292: toistaiseksi katettu ja tultaneen kattamaan menoja teriön mukaan selvästi teollisuus- ja elinkeinopo-
25293: seuraavasti: liittisia tavoitteita. Noin kaksi kolmasosaa tuloista
25294: on käytetty tähän tarkoitukseen.
25295: mrd. mk Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan on
25296: mahdollista, että Lipposen hallituksen toimikaudel-
25297: Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen
25298: lisäys v. 1996 0,3 la myydään vielä valtionyhtiöiden osakkeita ja
25299: Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen tasolisäys järjestellään niiden omistusta. Ministeriöt valmiste-
25300: V. 1997-99 3,0 levat omistuspohjan laajentamista niin, että markki-
25301: Pienten ja keskisuurten yritysten natilanteen salliessa yhtiöiden osakkeita voidaan
25302: riskirahoituksen lisääminen 0,3
25303: Valtionyhtiöiden osakepääomarahoitus 0,4
25304: myydä harkinnan mukaan. Uusista omistuspohjan
25305: Telakkateollisuuden tukeminen v. 1996-99 0,5 laajentamisista ei kuitenkaan ollut toukokuuhun
25306: Koulutuksen kehittäminen 0,1 1997 mennessä tehty päätöksiä, eikä niitä koskevia
25307: Liikenteen kehittäminen 0,3 suunnitelmia ollut kauppa- ja teollisuusministeriös-
25308: Talousarvion tasapainottaminen v. 1997-99 4,0
25309: sä valmiina.
25310: Yhteensä 8,9
25311:
25312: Valtiontilintarkastajien aiemmat kannanotot
25313: Vuoteen 1997 mennessä valtionyhtiöiden osak- Kertomuksessaan vuodelta 1995 valtiontilintarkas-
25314: keiden myyntitulojen käytöstä tehdyt päätökset tajat totesivat, että valtionyhtiöt ovat valtiolle tuloa
25315:
25316:
25317: 266
25318: OMISTUSPOHJAN LAAJENTAMINEN
25319: Valtion osuus osakkeista,%
25320:
25321: Enso Oy
25322:
25323: lmatranVoimaOy ~
25324: Kemijoki Oy
25325:
25326:
25327: K~:~::~~
25328: 100
25329:
25330:
25331:
25332:
25333: Outokumpu Oy ~
25334: Partek Oy
25335: Rautaruukki Oy~
25336: .. ----1111!11,--
25337: Valmet Oy
25338: Vapa O ..-----..~~;;.;.;.;..:.:.;.._~.:.,.,........;..;..--:.....:...-----..-~
25339: y -
25340: 100
25341:
25342:
25343: 0 20 40 60 80 100
25344:
25345:
25346:
25347: tv
25348: ~
25349: m Alaraja, johon hallituksella
25350: valtuudet alentaa omistusosuutta
25351: LliKkumavara l. /j Osuus, josta valtio on luopunut
25352: tuottavaa omaisuutta, jonka markkina-arvo on teuttaa harkiten ja pitkäjänteisesti, ja sen tuotta-
25353: huomattavan suuri. Tästä syystä valtiontilintarkas- mien tulojen avulla tulisi kehittää kotimaista sijoi-
25354: tajat eivät pitäneet perusteltuna, että valtio myisi tus- ja tuotantotoimintaa, jotta syntyisi uusia inves-
25355: tuottavaa varallisuuttaan valtiontalouden alijäämän tointeja ja työpaikkoja. Näin voitaisiin valtiontilin-
25356: katteeksi. Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajen- tarkastajien mielestä edistää pysyvästi maamme
25357: taminen tulisi valtiontilintarkastajien mielestä to- teollisuutta ja työllisyyttä.
25358:
25359:
25360:
25361:
25362: Valtio on perustanuttai hankkinutomistukseensa valti- Aiempaan lausumaansa viitaten valtiontilintarkas-
25363: onyhtiöitä tiettyjen erityissyiden, kuten mm. teolli- tajatkorostavat, että valtionenemmistöisten osakeyhti-
25364: suus-, alue-, työllisyys- tai turvallisuuspoliittisten ta- öiden tuloa tuottavien osakkeiden myynnissä ja val-
25365: voitteiden nojalla. Valtiontilintarkastajat toteavat, että tionyhtiöiden omistuspohjan laajentamisessa on pe-
25366: sikäli kuin mainitut syyt ovat nyttemmin lakanneet vai- rusteltua edetä edelleenkin harkitusti ja varoen. Näin
25367: kuttamasta, voidaan valtion omistamien yhtiöiden menetellen voidaan epäilemättä parhaiten hyödyntää
25368: osakkeiden luovutusta yksityisille -tapauksesta riip- pääoma- ja osakemarkkinoiden kulloinenkin tilanne ja
25369: puen aina valtion omistuksesta täydelliseen luopumi- saada paras mahdollinen tuotto valtion yhtiöihinsä te-
25370: seen saakka- pitää perusteltuna. Valtion ei ole syytä kemille sijoituksille. Mitkään asialliset syyt eivät val-
25371: toimia talouselämässä yksinomaan yhtenä, joskin huo- tiontilintarkastajien mielestä puolla tarpeetonta kiireh-
25372: mattavana omistajana, jonka ainoa tai ensisijainen ta- timistä valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamises-
25373: voite on pääomatulojen ja varallisuuden maksimaali- sa.
25374: nen kartuttaminen. Markkinataloudessa tämä rooli Valtiontilintarkastajat huomauttavat, että puhtaasti
25375: kuuluu luontevimmin yksityisille yrittäjille ja sijoittajille. valtiontaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna val-
25376: Valtiontilintarkastajat toteavat tyydytyksellä, että tion omistamien valtionyhtiöiden osakkeiden myynti on
25377: pääosa valtionyhtiöiden omistusjärjestelyiden tuotosta kannattavaa vain siinä tapauksessa, että näin vapautu-
25378: on toistaiseksi kohdennettu teollisuuden ja muun elin- vat pääomat voidaan sijoittaa uudelleen tavalla, joka
25379: keinotoiminnan kehitystä tukeviin tarkoituksiin. Tätä pitkällä ajalla tuottaa enemmän, kuin mitä ao. pääomi-
25380: suuntausta on valtiontilintarkastajien mielestä syytä en tuotto olisi niiden nykyisessä käytössä valtionyhtiöi-
25381: jatkaa ja voimistaakin tulevaisuudessa, sikäli kuin val- den osakepääomina. Tästä ei nykytilassa ole esitetty
25382: tionyhtiöiden omistuspohjaa edelleen laajennetaan tai täsmällisiin laskelmiin perustuvia vertailevia arvioita.
25383: yhtiöitä yksityistetään. Valtion omistamien teollisuus- Näin ollen valtion omistamien osakkeiden myynnin val-
25384: ja muiden tuloa tuottavien osakkeiden myyminen yksin- tiontaloudellinen kannattavuus on toistaiseksi jäänyt
25385: omaan tai pääosin valtiontalouden yleisen alijäämän avoimeksi. Valtiontilintarkastajattoteavat, että ao. vas-
25386: kattamiseksi olisi nimittäin pitkän päälle kestämätöntä tuuviranomaisten tulee esittää mahdollisimman perus-
25387: politiikkaa. Valtiontilintarkastajien mielestä valtionta- tellut ja täsmälliset arviot jo toteutettujen ja toteutetta-
25388: lous tulee voida tasapainottaa jo periaatteessakin viksi suunniteltujen osakemyyntien valtiontaloudelli-
25389: muilla tavoin kuin valtion tuloa tuottavaa varallisuutta sesta kannattavuudesta myös eduskunnan luovutus-
25390: myymällä. valtuuksia koskevan päätöksenteon perustaksi.
25391:
25392:
25393:
25394:
25395: Hallintoneuvostojen asema valtionyhtiöissä Lain 11 §:n mukaan hallintoneuvosto voidaan
25396: perustaa vain yhtiöön, jonka osake- tai enimmäis-
25397: Hallintoneuvostojen tehtävät pääoma on vähintään 1 Mmk. Hallintoneuvostossa
25398: Osakeyhtiöiden hallintoneuvostojen asema, tehtä- on oltava vähintään viisi jäsentä. Toimitusjohtajaa
25399: vät ja toimivalta on määritelty tyhjentävästi osake- ja hallituksen jäsentä ei saa nimittää hallintoneu-
25400: yhtiölaissa (734/78). voston jäseneksi. Yleensä yhtiökokous valitsee hal-
25401:
25402:
25403: 268
25404: lintoneuvoston. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kui- Hallintoneuvosto Suomen PT Oy:ssä on neuvotte-
25405: tenkin määrätä, että vähemmän kuin puolet jäse- lukunnnan kaltainen eikä niinkään osakeyhtiölain
25406: nistä asetetaan muulla tavalla. tarkoittama hallituksen yläpuolella oleva toimielin.
25407: Hallintoneuvoston tehtäviksi on säädetty halli- Finnair Oy:n hallintoneuvoston tehtävät ovat myös
25408: tuksen ja toimitusjohtajan hoitaman yhtiön hallin- rajoitetummat kuin osakeyhtiölain enimmäistoimi-
25409: non valvonta sekä lausunnon antaminen tilinpää- vallan mukaiset tehtävät. Alko-Yhtiöt Oy:ssä hallin-
25410: töksestä ja tilintarkastuskertomuksesta yhtiöko- toneuvosto on lakisääteinen.
25411: koukselle. Hallintoneuvosto nimittää toimitusjoh- Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama val-
25412: tajan, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään. Hallin- tionyhtiötyöryhmä 1993 piti perusteltuna luopua
25413: toneuvostolla ja sen yksittäisellä jäsenellä on oi- hallintoneuvostokäytännöstä valtion omistuksen
25414: keus saada tehtävänsä hoitamisen kannalta tarpeel- suuruudesta riippumatta yhtiöissä, joissa yleinen
25415: liset tiedot hallitukselta ja toimitusjohtajalta, joskin yhteiskunnallinen intressi on vähäinen. Kohtalai-
25416: kyselyoikeus rajoittuu hallintoneuvoston kokouk- sen yhteiskunnallisen intressin yhtiöissä hallinto-
25417: siin. Hallintoneuvostolle on tosin annettava ilman neuvosto katsottiin tarpeelliseksi, mikäli valtio säi-
25418: eri pyyntöäkin tiedot, joita se tarvitsee tehtäviensä lyttää niissä määräysvallan. Vahvan yhteiskunnalli-
25419: täyttämiseen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, sen intressin yhtiöissä hallintoneuvostoa pidettiin
25420: että yhtiön toiminnan huomattavaa supistamista tai tarpeellisena paitsi siinä tapauksessa, että valtion
25421: laajentamista tai yhtiön organisaation huomattavaa omistuksesta luovutaan kokonaan.
25422: muuttamista koskeviin päätöksiin vaaditaan hallin- Valtionyhtiötyöryhmä 1993:n ehdotuksia ei ole
25423: toneuvoston suostumus. Suostumusmenettely toteutettu. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetta-
25424: merkitsee hallituksen tekemän päätösesityksen man valtionyhtiötyöryhmä 1995:n loppuraportin
25425: hyväksymistä tai hylkäämistä, mutta ei muutoksen- mukaan syynä tähän on se, että poliittiset päätök-
25426: tekoa siihen. Hallintoneuvosto voi myös antaa sentekijät ovat nähneet tarvetta harjoittaa yhteis-
25427: hallitukselle ohjeita laajakantoisissa ja periaatteelli- kunnallista valvontaa myös valtionyhtiöiden hallin-
25428: sesti tärkeissä asioissa. Päivänkohtainen johtami- toneuvostojen kautta. Yhtiöissä, joiden omistus-
25429: nen ei kuulu hallintoneuvoston tehtäviin. pohjaa on laajennettu niin paljon, että valtion
25430: Hallintoneuvoston tehtäväksi on myös säädetty määräysvalta on muuttunut vähemmistöasemaksi,
25431: hallituksen valinta ja sen jäsenten palkkion määrää- esim. Outokumpu Oy ja Valmet Oy, valtio on
25432: minen, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. asiallisesti sitoutunut lakkauttamaan hallintoneu-
25433: Toimitusjohtajan ja muiden ylimpään johtoon kuu- voston.
25434: luvien paikkaaminen voidaan yhtiöjärjestyksessä
25435: osoittaa hallintoneuvoston tehtäväksi. Hallintoneu- Hallintoneuvostokäytännön vahvuudet ja
25436: vostolla on oikeus kutsua ylimääräinen yhtiöko- heikkoudet
25437: kous koolle. Hallintoneuvostolla voi olla myös Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan valtion-
25438: velvollisuus kutsua yhtiökokous koolle, jos tämä yhtiöiden hallintoneuvostoon perustuvan organi-
25439: normaalisti hallituksen vastuulle kuuluva tehtävä saatiomallin vahvuutena on mahdollisuus valvoa
25440: on yhtiöjärjestyksessä määrätty hallintoneuvostolle tehokkaasti hallituksen ja toimitusjohtajan toimin-
25441: kuuluvaksi. Muita kuin osakeyhtiölaissa määrättyjä taa ja tarvittaessa erottaa hallitus ilman yhtiöko-
25442: tehtäviä hallintoneuvostolle ei saa antaa. kousmenettelyä.
25443: Ministeriön mielestä hallintoneuvostomalliin liit-
25444: Hallintoneuvostokäytäntö valtionyhtiöissä tyy myös ongelmia. Hallintoneuvostojen jäsenet
25445: Useimpien suomalaisten valtionyhtiöiden johtoon valitaan yleensä muiden kuin liikkeenjohdolliseen
25446: kuuluu hallintoneuvosto. Poikkeuksen muodosta- ammattitaitoon liittyvien perusteiden nojalla. Hal-
25447: vat esim. eräät valtiovarain- ja puolustusministeriön lintoneuvostot toimivat paljolti yhtiöiden toimivan
25448: hallinnonaloille kuuluvat, viime vuosina osakeyhti- johdon asiantuntemuksen ja sen antaman infor-
25449: öiksi muutetut yhtiöt. Yhtiöiden organisaatiot ovat maation varassa. Hallintoneuvostojen jäsenet kyke-
25450: näin kolmiportaisia. Ylintä päätösvaltaa käyttävän nevät siten kyseenalaistamaan johdon ehdotuksia
25451: yhtiökokouksen alapuolella ovat hallintoneuvosto vain harvoin ja puutteellisesti. Hallintoneuvostois-
25452: ja hallitus. Hallintoneuvostot asettavat yhtiöiden sa on myös päätöksenteon joustavuuden ja suju-
25453: hallitukset, jotka näin ovat vastuussa nimenomaan vuuden kannalta usein liikaa jäseniä. Hallintoneu-
25454: hallintoneuvostoille. Poikkeuksellisesti Suomen PT vostot ovat ylimääräinen päätöksentekotaso ja hi-
25455: Oy:ssä ja VR-Yhtymä Oy:ssä yhtiökokous nimittää dastavat näin päätöksentekoa. Hallintoneuvosto-
25456: hallintoneuvoston ohella myös yhtiön hallituksen, jen jäsenten sitoutuminen yhtiöön ei ole kauppa- ja
25457: joka on siten vastuussa suoraan yhtiökokoukselle. teollisuusministeriön mukaan verrattavissa hallitus-
25458:
25459:
25460: 269
25461: vastuussa olevan sitoutumiseen, minkä vuoksi hal- vaatii vahvistamista. Työryhmä ehdottikin, että val-
25462: lintoneuvostot herättävät epävarmuutta kansainvä- tionyhtiöissä siirryttäisiin hallintomalliin, jossa osa-
25463: lisissä sijoittajissa erityisesti anglosaksisissa maissa. keyhtiölain mukainen omistajaohjaus keskitetään
25464: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan pääsääntöisesti yhtiön ulkopuolisista asiantuntija-
25465: valtionyhtiöissä hallintoneuvostoille on annettu jäsenistä nimetylle hallitukselle ja että hallintoneu-
25466: yhtiöjärjestysmääräyksin toimivaltaa niin paljon, vostoista luovuttaisiin.
25467: kuin se on osakeyhtiölain mukaan mahdollista. Työryhmän mukaan omistajia edustavan yhtiön
25468: Päättäessään toisin kuin yhtiön hallitus esittää hal- hallituksen enemmistön tulisi koostua liikkeenjoh-
25469: lintoneuvostolle tulee yhtiöoikeudellinen vastuu totaitoa ja toimialatuntemusta omaavista, omistajan
25470: tehdyistä päätöksistä. Tästä saattaa seurata vastuu- luottamusta nauttivista ammattilaisista. Lisäksi asi-
25471: suhteiden hämärtyminen. Hallintoneuvosto voi rat- antuntevien virkamiesten osallistuminen yhtiöiden
25472: kaista yrityksen kannattavuuteen ja riskinkantoky- hallituksiin oli työryhmän mielestä tarpeen ministe-
25473: kyyn merkittävästi vaikuttavan asian, vaikka saat- riön ja yhtiön välittömän vuoropuhelun ja omistaja-
25474: taakin mieltää hallituksen vastaavan viime kädessä ohjauksen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen jär-
25475: yhtiön menestyksestä. jestämisen vuoksi. Hallintoneuvostoista voitaisiin
25476: Kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä vas- luopua yhtiöjärjestyksiä muuttamalla.
25477: tuusuhteita voitaisiin selkeyttää muuttamalla hal- Uudistus olisi työryhmän mielestä pitänyt käyn-
25478: lintoneuvostot valvontaelimiksi, joilla olisi yksin- nistää heti erityisesti sellaisissa yhtiöissä, joissa
25479: omaan valvontatehtäviä. Näin on laita ministeriön valtiolla on yksinomaan tai lähes yksinomaan sijoit-
25480: mukaan yleensä niissä yksityisissä suomalaisissa tajaintressi. Toisaalta hallintoneuvostojen säilyttä-
25481: osakeyhtiöissä, joissa yhä on hallintoneuvosto. Mi- mistä olisi voitu harkita valtionyhtiöissä, joissa val-
25482: nisteriön mielestä tuotannollista toimintaa harjoit- tiolla on huomattava yhteiskunnallinen tai muu
25483: tavien valtionyhtiöiden hallintoneuvostojen yh- erityisintressi. Työryhmän mukaan eduskunta on
25484: tiöille tuottamasta mahdollisesta lisäarvosta ei voi- keskeinen valtionyhtiöiden valvoja. Eduskunnan
25485: da esittää objektiivisesti luotettavia arvioita. valvonta tulisi kuitenkin järjestää parlamentarismin
25486: Liikenneministeriö on ilmoittanut, että sen hal- periaatteiden mukaisesti niin, että maan hallitus
25487: linnonalan valtionyhtiöissä on hallintoneuvostot ja vastaa eduskunnalle ja että eduskunnan toimieli-
25488: että hallintomallin toimivuudesta on myönteisiä met huolehtivat yhtiöiden valvonnasta.
25489: kokemuksia. Opetusministeriön mukaan hallin- Työryhmä katsoi, että eduskunnan valtionyh-
25490: nonalan ainoan valtionyhtiön, Veikkaus Oy:n hal- tiöitä käsittelevien valiokuntien työtä tulisi kehittää
25491: lintoneuvostoon nojaava hallintomalli on tarkoi- siten, että valtionyhtiöiden seuranta toteutuisi ny-
25492: tuksenmukainen ja toimiva. kyistä laajemmin ja mahdollisesti myös keskitetym-
25493: Puolustusministeriön hallinnonalan valtionyh- min. Eduskunnan valtionyhtiöistä saamaa infor-
25494: tiöissä ei ole hallintoneuvostoja kuten ei myöskään maatiota voitaisiin parantaa käyttämällä valtiopäi-
25495: valtiovarainministeriön hallinnonalan yhtiöissä lu- väjärjestyksen mahdollistamaa ilmoitusmenettelyä
25496: kuun ottamatta Postipankki Oy:tä. valtionyhtiöitä koskevien ajankohtaisten keskuste-
25497: lujen käymiseksi eduskunnassa sekä kehittämällä
25498: Tehdyt selvitykset ja ehdotukset hallituksen kertomuksia. Työryhmä ehdotti, että
25499: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettamat valtion- valtioneuvosto tekisi uuden valtionyhtiöiden toi-
25500: yhtiötyöryhmä 1993 ja valtionyhtiötyöryhmä 1995 mintaa koskevan periaatepäätöksen, koska vuo-
25501: ovat mietinnöissään (KTM:n työryhmä- ja ~oimi delta 1983 oleva edellinen päätös oli vanhentunut.
25502: kuntaraportteja 22/1993 ja 14/1995) selvittäneet Valtioneuvosto antoikin 23.6.1994 uuden val-
25503: vaihtoehtoisia hallintomalleja. tionyhtiöiden toimintaa koskevan periaatepäätök-
25504: Valtionyhtiötyöryhmä 1993 selvitti valtionyhtiöi- sen, jossa todettiin valtionyhtiöiden hallinnon ke-
25505: den omistajaohjauksen ja -valvonnan kehittämis- hittämisestä seuraavaa:
25506: tarpeita ja vaihtoehtoja. Työryhmän mukaan hallin- "Yhtiön tuloksesta on vastuussa nimenomaan
25507: toneuvostoon perustuva hallintomalli täyttää keh- sen toimiva johto ja sen hallintoelimet, jotka osake-
25508: nosti tehokkaan omistajaohjauksen vaatimukset yhtiölain mukaan vastaavat yhtiön toiminnasta. Ne
25509: ympäristössä, jossa rakennemuutokset ovat nopei- tekevät myös toimintaa koskevat päätökset. Mikäli
25510: ta ja yllättäviä ja jossa valtio toimii aktiivisesti ministeriö omistajan edustajana haluaa poikkeuk-
25511: yhtiöidensä omistuspohjan laajentamiseksi. Yksi- sellisesti tehdä yksittäisiä yhtiöitä koskevia, sen
25512: tyistämisen yleistyessä yhtiön toimivan johdon ja hallintoelinten kannasta poikkeavia ratkaisuja,
25513: omistajan intressit voivat käydä eri suuntiin, minkä nämä ratkaisut tehdään yhtiökokouksessa.
25514: vuoksi omistajan asema yhtiön päätöksenteossa Valtionyhtiöiden hallinnon kehittämisessä tulee
25515:
25516:
25517: 270
25518: toteuttaa sellaiset ratkaisut, jotka parhaiten turvaa- toneuvosto. Valtionyhtiöiden hallituksiin olisi työ-
25519: vat tehokkaan omistajaohjauksen ja -valvonnan ryhmän mielestä saatava runsaasti yhtiöiden ulko-
25520: niin valtion sijoitukseen liittyvän kuin mahdollisen puolisia asiantuntijajäseniä, ja hallituksen puheen-
25521: yhteiskunnallisen tms. erityisintressin suhteen. johtajan tulisi pääsääntöisesti olla yhtiön ulkopuo-
25522: Hallinnon kehittämisessä päälinjat ovat seuraa- lelta. Poikkeuksen voisivat muodostaa yhtiöt, joi-
25523: vat: den hallintoneuvostoilla olisi laajat toimivaltuudet
25524: -Hallintoneuvoston toimivuutta tullaan paran- Niin kutsuttua sisäistä hallitusta työryhmä ei pitänyt
25525: tamaan yhtiökohtaisesti tarkoituksenmukaisin toi- perusteltuna yhdessäkään yhtiössä.
25526: menpitein, esimerkiksi hallintoneuvoston kokoa, Työryhmä suositteli valtionyhtiöissä siirryttäväk-
25527: kokoonpanoa ja toimivaltuuksia muuttamalla. si asteittain menettelyyn, jossa yhtiön hallituksen
25528: - Hallinnon uudistaminen suhteutetaan omis- jäseneksi nimetään vastuuministeriön edustaja, el-
25529: tuspohjan laajennuksiin niin, että tarvittaessa hal- lei muuhun menettelyyn ole erityisiä syitä.
25530: lintoneuvostosta voidaan luopua kokonaan. Hal- Valtiovarainministeriön asettama, Valtioyhtei-
25531: lintoneuvostosta luovutaan viimeistään siinä vai- sön hallintopolitiikka -hankkeeseen sisältynyt
25532: heessa, kun valtio luopuu määräysvallastaan, ellei Omistajaohjaustyöryhmä totesi kesäkuussa 1997
25533: hallintoneuvoston säilyttämiseen ole erityisiä syitä. julkaistussa muistiossaan (Valtiovarainministeriön
25534: - Omistajaohjausta tehostetaan valtionyhtiöi- työryhmämuistiaita 13/97) mm., että valtionyhtiöi-
25535: den hallitustyöskentelyssä lisäämällä tarpeen mu- den taloudellista ja toiminnallista lisäarvoa tuottava
25536: kaan yhtiön ulkopuolisten asiantuntijajäsenten omistajaohjaus edellyttää nykyisen hajautuneen ja
25537: käyttöä yhtiöiden hallituksissa. eritasoisen omistajaohjauksen yhdenmukaistamis-
25538: -Hallintoa uudistettaessa henkilöstön asema ja ta. Tämä edellyttää työryhmän mukaan omistajaoh-
25539: vaikutusmahdollisuudet turvataan vähintäänkin jauksesta vastaavien tahojen keskinäisen jäsenty-
25540: nykytasoisina. Ratkaisut tehdään yhtiökohtaisesti neen yhteistyön lisäämistä, ministeriöiden sijoitus-
25541: ottaen joustavasti huomioon kunkin yhtiön erityis- luonteisen omistuksen kokoamista yhteen ja omis-
25542: olosuhteet ja -tarpeet. tajavallan käytön koordinointia.
25543: - Tilintarkastus siirretään uuden tilintarkastus- Valtionyhtiöiden sisäisen hallinnon kehittämi-
25544: lain mukaisesti kokonaan ammattitilintarkastajien seksi työryhmä ehdotti mm., että niissä valtionyh-
25545: hoidettavaksi. Yhtiökohtaisesti selvitetään ja toteu- tiöissä, joissa valtiolla on vähemmistöosakkuus tai
25546: tetaan ne ratkaisut, jotka parhaiten tukevat ammat- joiden omistuksesta valtio voi periaatteessa luopua
25547: titilintarkastuksen tehokkaan toimivuuden omista- kokonaan, luovutaan hallintoneuvostosta, kun val-
25548: javalvonnan kannalta. tio luopuu määräysvallastaan. Viimeistään tässä
25549: Ministeriö antaa tarvittaessa yhtiöille kunkin yhteydessä yhtiölle valitaan myös ulkopuolinen
25550: yhtiön erikoispiirteet huomioon ottaen täydentäviä hallitus. Sellaisissa yhtiöissä taas, joissa valtiolla on
25551: ohjeita hallinnon kehittämisestä." olennaisen erityisintressin vuoksi joko määräysval-
25552: Valtioneuvoston periaatepäätös oli valtionyhtiö- ta taikka merkittävä vähemmistöosakkuus, tulee
25553: työryhmä 1995:n lähtökohtana. Työryhmä katsoi, olla pääosin muista kuin toimivan johdon jäsenistä
25554: että valtionyhtiöiden hallinnon kehittämistarpeet muodostettu hallitus, mikäli yhtiöllä ei ole hallinto-
25555: tulee arvioida yhtiökohtaisesti ottamalla lähtökoh- neuvostoa tai se on neuvottelukuntatyyppinen.
25556: daksi valtion intressi kussakin valtionyhtiössä. Vihdoin niissä yhtiöissä, jotka huolehtivat julkisista
25557: Jos kysymys on yksinomaan tai lähes ainoastaan tehtävistä tai ovat monopoliasemassa, voisi olla
25558: nk. sijoittajaintressistä, omistajaohjaus ja -valvonta osakeyhtiölain enimmäisvaltuuksin varustettu hal-
25559: on syytä järjestää samoin kuin yksityisissäkin yh- lintoneuvosto.
25560: tiöissä. Näissä valtionyhtiöissä hallintoneuvostosta Eduskunnan omistajaohjaukseen liittyvät tehtä-
25561: joko luovuttaisiin tai vaihtoehtoisesti siitä muodos- vät tulisi työryhmän mielestä hoitaa nykyisiä peri-
25562: tettaisiin neuvottelukuntatyyppinen toimielin. aatteita noudattaen, mutta kuitenkin siten, että
25563: Tämä ei nimeäisi yhtiön hallitusta eikä toimitusjoh- eduskunnalle annettavaa informaatiota ja sen täysi-
25564: tajaa. Hallintoneuvostosta olisi luovuttava silloin, painoista parlamentaarista valvontaa parannettai-
25565: kun valtio luopuu määräysvallastaan yhtiöissä. siin kehittämällä, koordinoimaHa ja keskittämällä
25566: Hallintoneuvosto, jolla olisi hiukan laajemmat val- omistajaohjausta.
25567: tuudet, soveltuisi yhtiöihin, joissa korostuu jokin
25568: muu kuin valtion sijoittajaintressi. Paljolti tai yksin- Osakeyhtiöiden sisäinen hallinto Suomessa ja
25569: omaan yhteiskunnalliseen tai muuhun erityisintres- joissakin muissa EU-maissa
25570: siin nojautuvassa valtionyhtiössä voitaisiin työryh- Valtionyhtiötyöryhmä 1995:n mukaan hallintoneu-
25571: män mielestä säilyttää täysin toimivaltainen hallin- vosto on kansainvälisesti verrattain tuntematon
25572:
25573:
25574: 271
25575: toimielin, jota käytetään lähinnä Pohjoismaissa ja tajaintressi. Malli on ongelmallinen, jos yhtiöillä on
25576: saksankielisessä Euroopassa. Useimmissa ED- kannattavuusongelmia, eikä malli sinällään takaa
25577: maissa hallintoneuvostot ovat yleensä luonteeltaan hallinnoinnin tehokkuutta eikä joustavuutta. Hol-
25578: neuvoa-antavia yhteistyöelimiä. Niin sanottuja par- ding-yhtiömalli voi merkitä omistajavalvonnan
25579: lamentaarisia luottamusmiesedustajia ei hallinto- heikkenemistä, koska siitä saattaa muodostua voi-
25580: neuvostoissa juurikaan ole. Anglosaksisessa maail- makas yksikkö, joka ottaa hoidettavakseen esim.
25581: massa hallintoneuvostoja ei käytetä. valvovalle ministeriölle kuuluvia tehtäviä.
25582: Kun valtionyhtiöiden omistuspohjaa laajenne- Joissakin maissa, esim. Itävallassa, Italiassa,
25583: taan ja kun erityisesti ulkomaiset sijoittajatahot Ranskassa ja Saksassa, valtionyhtiöissä tai niiden
25584: tulevat yhtiöiden omistajiksi valtio-omistajan rin- holding-yhtiöissä on johtokunnan (hallituksen) li-
25585: nalle, merkitsee hallintoneuvostomalli kauppa- ja säksi hallintoneuvosto lähinnä neuvoa-antavana
25586: teollisuusministeriön mielestä uskottavuusongel- yhteistyöelimenä.
25587: maa. Epäilyt kohdistuvat yhtäältä hallintoneuvosto- Valtionyhtiöiden hallintoelimet muodostetaan
25588: jen olemassaoloon ja toisaalta niiden kokoonpa- yleensä asiantuntijoista, joita joissakin tapauksissa
25589: noon. Liikkeenjohdollisessa mielessä hallintoneu- täydennetään omistajavalvontaa toteuttavilla mi-
25590: vostojen käyttöarvoa pidetään vähäisenä. nisteriöiden virkamiehillä. Omistajavalvontaan liit-
25591: Merkittävissä suomalaisissa tuotannollisissa yksi- tyvä vastuu ei näytä kaikissa yhteyksissä aiheutta-
25592: tyisissä ja usein arvopaperipörsseissä noteeratuissa van esteellisyyttä valvovan ministeriön edustajille.
25593: yhtiöissä ei ole yleensä hallinto neuvostoja. Omista- Useimmissa maissa, esim. Itävallassa ja Ruotsissa,
25594: jaedustus toteutuu näissä yhtiöissä niiden hallituk- valtionyhtiöiden hallintoelimissä on luovuttu parla-
25595: sissa, joissa suurimmat omistajatahot ovat yleensä mentaarisista edustajista.
25596: edustettuina. Käytännössä 5-10 o/o:n omistusosuus Valtion omistajavalvonnan koordinointi on kes-
25597: yhtiön äänivallasta takaa hallituspaikan. kitetty yleensä yhdelle ministeriölle. Toisaalta yk-
25598: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan Suo- sittäiset ministeriöt vastaavat joissakin tapauksissa
25599: messa on huomattavia yksityisiä, pitkäjänteisiä si- hallinnonalansa valtionyhtiöitä koskevista käytän-
25600: joittajia, jotka eivät sijoita yhtiöihin, joissa omistaja- nön toimista.
25601: edustus ei toteudu hallituksessa. Perusteluna on, Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamisen
25602: että vain hallituksessa omistajat voivat vaikuttaa ja yksityistämisen koordinointivastuu on yleensä
25603: esim. yritysstrategiaan, liiketoiminta- ja rahoitusris- yhdellä ministeriöllä (valtiovarain- tai elinkeinomi-
25604: keihin sekä siten ratkaisevasti koko sijoitusriskiin. nisteriöllä), joskin käytännön toimista vastaavat
25605: Valtionyhtiöiden hallintoa on järjestetty useissa tavallisesti yksittäiset ministeriöt. Holding-yhtiö-
25606: EU-maissa viime vuosina uudestaan. Eniten tähän järjestelmässä käytännön toimet ovat pitkälti hoi-
25607: on vaikuttanut valtionyhtiöiden omistuspohjan laa- ding-yhtiön vastuulla.
25608: jentaminen. Se on yleistynyt ainakin jonkin verran
25609: kaikissa EU-maissa, joissa yleensä on tärkeitä val- Hallinnon käytännön kehittämistoimet
25610: tionyhtiöitä. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan vallitsee
25611: Länsi-Euroopassa valtionyhtiöiden hallinto on laaja yhteisymmärrys siitä, että valtionyhtiöiden
25612: järjestetty monin eri tavoin. Joissakin maissa käyte- hallintoa on syytä kehittää nopeasti muuttuvien
25613: tään holding-yhtiöitä, esim. Itävallassa, Italiassa ja vaatimusten mukaisiksi. Hallinnon toimivuutta,
25614: Espanjassa, tai valtionyhtiöistä on erillislaki tai niitä reagointikykyä ja asiantuntemusta tulee parantaa.
25615: säännellään muin lakiin verrattavin erityissäännök- Kehittämisen lähtökohtina ovat valtioneuvoston
25616: sin. Valtionyhtiöt voivat kuulua eri ministeriöiden 23.6.1994 tekemän periaatepäätöksen linjaukset,
25617: vastuualueisiin, joskin pääasiallinen vastuu on valtionyhtiötyöryhmä 1995:n tekemät ehdotukset
25618: yleensä yhdellä ministeriöllä. Tämä on tavallisesti lausuntoineen, pääministeri Lipposen hallituksen
25619: teollisuus-, elinkeino-, valtiovarain- tai energiami- valtionyhtiöitä koskevat periaatteet sekä Valtioyh-
25620: nisteriö. Valtio-omistajan etua valvoo usein erityi- teisön hallintopolitiikka -hankkeen Omistajaoh-
25621: nen ministeriön osasto tms. yksikkö. Italiassa on jaustyöryhmän esitykset.
25622: erityinen valtionyhtiöiden ministeriö. Valtionyhtiöiden hallinnon uudistaminen aloi-
25623: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan ED- tettiin vuoden 1994 yhtiökokouksissa. Hallintoneu-
25624: maiden kokemukset valtionyhtiöiden hallinnosta vostojen jäsenmäärä rajattiin 12 henkeen valtion
25625: oikeuttavat joihinkin yleisluonteisiin johtopäätök- teollisuus- ja energiayhtiöissä, ja niiden hallituksiin
25626: siin: nimitettiin ulkopuolisia asiantuntijoita. Vuoden
25627: Holding-yhtiömalli näyttää soveltuvan lähinnä 1995 yhtiökokouksissa valtionyhtiöihin nimettiin
25628: silloin, kun valtiolla on yhtiöissä yksinomaan sijoit- yksinomaan auktorisoituja ammattitilintarkastajia.
25629:
25630:
25631: 272
25632: Kertomusvuoden yhtiökokouksissa hallinto- vähintään nykyisenkaltaisina, joskin henkilöstön
25633: neuvostojen jäsenmäärää vähennettiin yleensä edustusta koskevat ratkaisut tehdään yhtiökohtai-
25634: edelleen kahdella jäsenellä. Yhtiöjärjestyksiä muu- sesti ottamalla huomioon yhtiöiden erityisolot ja
25635: tettiin siten, että hallintoneuvostoja voidaan edel- -tarpeet.
25636: leen pienentää kauppa- ja teollisuusministeriön Kokemukset valtion teollisuus- ja energiayhtiöi-
25637: hallinnonalan teollisuus- ja energiayhtiöissä kah- den hallitusten ulkopuolisista asiantuntijajäsenistä
25638: deksaan jäseneen, joiden toimikausi olisi yleensä ovat kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä ol-
25639: 1-2 vuotta. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli leet pääosin myönteisiä.
25640: mahdollistaa hallintoneuvostojen kokoonpanon Mikäli valtionyhtiöissä säilytetään hallintoneu-
25641: järjestäminen siten, että muiden omistajien kuin vostot, joilla on osakeyhtiölain mukaiset laajat toi-
25642: valtion edustajien määrä voitaisiin sopeuttaa vas- mivaltuudet, on kauppa- ja teollisuusministeriön
25643: taamaan näiden omistusosuutta. Myös parlamen- mukaan tarkoituksenmukaista, että yhtiön ulko-
25644: taariset voimasuhteet valtion edustajia valittaessa puolisilla on vähemmistöosuus hallituksessa. Näin
25645: voitaisiin ottaa joustavasti huomioon. Yhtiöiden voidaan vähentää intressien päällekkäisyyttä, joka
25646: henkilöstön asema ja vaikutusmahdollisuudet tur- hallintoneuvoston ja yhtiön ulkopuolisilla hallituk-
25647: vataan kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan sen jäsenillä asiallisesti ottaen osaksi on.
25648:
25649:
25650:
25651:
25652: Viime vuosina tehdyt selvitykset osoittavat, että val- valvonnan tehostaminen edellyttää puolestaan, että
25653: tionenemmistöisten osakeyhtiöiden hallintoneuvosto- eduskunnalle ja sen toimielimille tyotetaan riittävästi
25654: käytäntö poikkeaa vastaavien kotimaisten yksityisten olennaista informaatiota tämäntehtävän asianmukai-
25655: yhtiöiden hallinnosta sekä muiden EU-maiden valtion- seksi suorittamiseksi.
25656: yhtiöiden yleiskäytännöstä. Pääsuuntaus näyttää ole- Mikäli valtionyhtiöiden parlamentaarista valvontaa
25657: van, että osakeyhtiöiden omistajaohjausta ja -valvon- kehitetään ja tehostetaan esitetyllä tavalla, on valtion-
25658: taa toteutetaan yhtiökokousten ja hallitustyöskentelyn tilintarkastajien mielestä perusteltua luopua nykyises-
25659: välityksellä. Hallinnon ja talouselämän viime vuosien tä hallintoneuvostokäytännöstä tavanomaiseen mark-
25660: muutokset, esim. ylimääräisten hallintoportaiden ja kinakilpailuun osallistuvissa teollisuus-, energia- ja
25661: -yksiköiden purkaminen, liike-elämän päätöksenteko- palveluyhtiöissä. Nykyisen kaltaisen hallintoneuvosto-
25662: rytmin nopeutuminen sekä valtionyhtiöiden omistus- käytännön jatkaminen saattaisi olla kuitenkin perustel-
25663: pohjan laajentaminen, puoltavat valtiontilintarkasta- tua eräissä sellaisissa valtionyhtiöissä, joiden toimin-
25664: jien mielestä myös valtionyhtiöiden sisäisen hallinnon taan liittyy selkeitä yleisiä yhteiskunnallisia hyötynäkö-
25665: uudistamista. Tavoitteeksi tulee asettaa hallintoelinten kohtia tai joilla on selvästi määräävä markkina-asema.
25666: vastuusuhteiden selkeyttäminen, asiantuntemuksen ja Näissäkin yhtiöissä hallintoneuvostot voisivat toimia
25667: ammattitaidon lisääminen päätöksenteossa sen no- nykyistä suppeammin toimivaltuuksin neuvoa-antavi-
25668: peuttamiseksi ja kiinteyttämiseksi sekä järjestäyty- na yhteistyöeliminä.
25669: neen kansanvaltaisen valvonnan tehostaminen. Valtiontilintarkastajat katsovat, että valtionyhtiöi-
25670: Valtiontilintarkastajat katsovat, että eduskunnan den hallintoelimiin tulisi valita vielä nykyistäkin enem-
25671: mahdollisuutta ohjata ja valvoa valtionyhtiöitä yleisesti män liikkeenjohdon ja toimialatiedon asiantuntijoita.
25672: tulee lisätä parlamentaaristen periaatteiden mukaises- Omistajavaltaa ja -valvontaa harjoittavien ministeriöi-
25673: ti. Valtioneuvoston vastuuta valtionyhtiöiden toimin- den virkamiesten osallistuminen ei sen sijaan ole val-
25674: nasta suoraan eduskunnalle ja erityisesti sen toimieli- tiontilintarkastajien mielestä välttämätöntä. Valtionti-
25675: mille on syytä korostaa ja selventää. Nykyisten hallinto- lintarkastajien mielestä on selvitettävä, onko ohjaavan,
25676: neuvostojen jäsenten parlamentaarinen vastuu on jä- säätelevän ja valvovan viranomaisen henkilöstön osal-
25677: sentymätön, eivätkä he vastaa välittömästi toimistaan listuminen valvonnanalaisen yhtiön hallintoon yleisesti
25678: sen paremmin eduskunnalle kuin hallituksellekaan. ottaen tarkoituksenmukaista. Valvovien ministeriöiden
25679: Tämän vuoksi valtionyhtiöiden hallinnon vastuujärjes- on tarvittaessa kyettävä saamaan tehtävänsä kannalta
25680: telmää on perusteltua kehittää siten, että eduskunnan riittävät tiedot yhtiöistä luottamustaan nauttiviita halli-
25681: viralliset toimielimet vastaavat valvonnnasta laaja- tuksen jäseniltä, jotka ovat liikkeenjohdon ammattilai-
25682: alaisesti ja keskitetysti. Eduskunnan yleisohjauksen ja sia.
25683:
25684:
25685:
25686:
25687: 18 370148 273
25688: Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimustoiminta
25689:
25690:
25691:
25692:
25693: Valtiontilintarkastajat käynnistivät v.1996 seitse- kön ja viraston välinen vuorovaikutussuhde (tulos-
25694: män parlamentaarista tarkastusta ja valvontaa pal- ohjausprosessi). Tulosohjausta järjestelmätasaise-
25695: velevaa tutkimushanketta. Näihin hankkeisiin oli na ilmiönä on arvioitu lähinnä julkisen sektorin
25696: käytettävissä tutkimusmääräraha, jonka suuruus oli uudistusten ja muutosten yhtenä osaelementtinä,
25697: 450 000 mk. Aloitetuista hankkeista kaksi on vielä kun sen sijaan tulosohjausjärjestelmän yksittäisiä
25698: tätä kirjoitettaessa keskeneräisiä. Muiden tutkimus- osatekijöitä ei ole juurikaan analysoitu.
25699: hankkeiden loppuraportit on esitelty valtiontilin- Tulossopimuskäytäntö muodostaa tulosohjaus-
25700: tarkastajien kokouksissa, joissa niistä on voitu vaih- menettelyn keskiön, sillä sopimusneuvotteluissa
25701: taa mielipiteitä tutkijoiden kanssa. Valtiontilintar- asetettavat tulostavoitteet muodostavat koko tulos-
25702: kastajat eivät ole ottaneet tutkimustuloksiin tai ohjausmenettelyn perustan. Tulossopimuskäytän-
25703: tutkijoiden tekemiin johtopäätöksiin kantaa. Tutki- näissä ja sopimuksiin kirjattavissa asioissa on hal-
25704: musraportit on jaettu valtiontilintarkastajien lisäksi linnonaJoittain huomattavia eroavaisuuksia. Tutki-
25705: mm. valtiovarainvaliokunnan tarkastusjaoston jä- mus antaa alustavaa tietoa siitä, millaiseksi erot
25706: senille, eduskuntaryhmille sekä eräille ministeriöil- ovat muodostuneet.
25707: le. Tutkimusraportit leviävät lisäksi tieteellisiin kir- Tutkimus perustui alueviranomaisille kohdistet-
25708: jastoihin ja muille tutkijoille suoraan tutkimuslai- tuun kyselyyn. Tutkimuksessa on keskitytty nimen-
25709: tosten oman jakelun kautta. Tutkimustuloksia on omaan aluehallinnon viranomaisten kautta selvittä-
25710: käytetty soveltuvin osin hyväksi valvonta- ja tarkas- mään tulossopimusmenettelyyn liittyvää proble-
25711: tustoiminnan suunnittelussa, parlamentaarisen tar- matiikkaa. Kysely lähetettiin aluehallinnossa työs-
25712: kastuksen kehittämisessä sekä valtiontilintarkasta- kenteleville viranomaisille (N= 145) Vaasan läänis-
25713: jain kertomuksen valmistelussa. sä. Vaikka kyselyn kohdejoukko oli suhteellisen
25714: pieni, valitut henkilöt edustivat kuitenkin sitä osaa
25715: Tulossopimusmenettely valtionhallinnon organisaatiosta, joka on keskeisesti mukana tulos-
25716: tulosohjausprosessin osana sopimusmenettelyssä.
25717: Menetelmänä kysely osoittautui riittävän katta-
25718: Professori Ismo Lumijärvi, Vaasan yliopisto vaksi aluehallinnon tulossopimusmenettelyn tar-
25719: kastelussa. Sillä saatiin tietoa asetettuihin tutkimus-
25720: Ismo Lumijärvi- Erja Heikkinen 0997). ongelmiin. Syvyyttä tarkastelulle antoivat kyselyyn
25721: Tulossopimusmenettely valtionhallinnon sijoitetut avoimet kysymykset, joihin saatiin hyvin
25722: alue- ja paikallistasolla. Vaasan läänin alue- kantaaottavia kommentteja. Tutkimuksen kohdevi-
25723: ja paikallisviranomaisille kohdistettu kyse- rastoiksi pyrittiin valitsemaan keskeisiä ja tehtävil-
25724: lytutkimus. Vaasan yliopiston julkaisuja. tään erilaisia hallinnonaloja (työvoimahallinto, ve-
25725: Selvityksiä ja raportteja 19. Vaasa. rohallinto, poliisihallinto, tiehallinto, maaseutu- ja
25726: ympäristöhallinto), mutta myöskin hallinnonaloja,
25727: Tutkimuksessa kuvataan valtionhallinnon tulosso- joiden tulossopimusmenettelyn ohjaussuhteessa
25728: pimusmenettelyä aluehallinnon näkökulmasta. Eri- on tapahtunut muutoksia (alueelliset ympäristö-
25729: tyisen mielenkiinnon kohteena on ollut ohjaavan keskukset) tai joiden toimiala ei ulotu enää paikal-
25730: yksikön ohjaustapa, mutta myöskin ohjaavan yksi- liselle tasolle (maaseutuelinkeinopiirit).
25731:
25732:
25733: 274
25734: Tutkimuksen kysymykset operationalisoitiin tut- ympäristökeskukset, joiden ohjaussuhteessa on ta-
25735: kimusongelmista, jotka muodostuivat seuraavista pahtunut myös muutoksia. Tulossopimusneuvotte-
25736: asiakokonaisuuksista: tulossopimusneuvotteluissa luihin osallistui aluehallinnossa usein pelkästään
25737: käsiteltävät asiat, tulossopimusmenettelyn käytän- viraston/laitoksen johtaja tai ylin johto. Pääasiassa
25738: tö alue- ja paikallistasolla, tulostavoitteiden asetta- neuvotteluja piiritasolla käytiin vain kerran vuodes-
25739: minen, mittaaminen ja tulosseuranta, tulossopi- sa, kun sitä vastoin paikallistasolla neuvoteltiin
25740: muksen sitovuus alue- ja paikallistasolla ja keskus- sekä kerran vuodessa että kaksi kertaa vuodessa.
25741: yksikön ohjausrooli tulossopimusmenettelyssä. Neuvottelujen pohjana käytettiin yleensä valmista
25742: Tulossopimusmenettelyn nykytilasta alue- ja ohjaavan yksikön laatimaa sopimusluonnosta. Kes-
25743: paikallishallinnossa voidaan yleisenä johtopäätök- kimäärin neuvotteluihin käytettiin aikaa 3-4 tun-
25744: senä todeta, että tulossopimusmenettely valituissa tia. Neuvottelujen aikataulua kritisoitiin jopa liian
25745: aluehallinnon kohdevirastoissa osoittautui varsin kiireiseksi ja myös siitä näkökulmasta, ettei niistä
25746: samankaltaiseksi eri hallintotasojen välillä. Sen si- saatava hyöty ole verrannollinen käytettyyn ai-
25747: jaan virastokohtaiset tulokset erosivat suurestikin kaan.
25748: joissakin kysymyksissä. Vaikka valitut kohdeviras- Eri hallinnonalojen tulosohjauskäytäntö ei näytä
25749: tot olivat siirtyneet tulosohjaukseen eri aikoina, ei tutkimuksen valossa kovin yhdenmukaiselta, mikä
25750: tuloksista voida vetää sitä johtopäätöstä, että mitä koetaan ohjattavassa yksikössä varsin ongelmalli-
25751: kauemmin virasto on ollut tulosohjattu, sen kehit- sena. Tämä on nähtävissä sellaisten virastojen koh-
25752: tyneemmäksi tai paremmaksi tulossopimusmenet- dalla, joita ohjaa kaksi eri hallinnonalaa. Tulosoh-
25753: tely on muodostunut. Tätä tulkintaa vahvistaa esi- jaustyöryhmä esitti v. 1990 jäntevän tulosohjauksen
25754: merkiksi työvoimahallinnosta saadut tulokset, jot- edellyttävän, että virasto olisi suorassa tulosohjaus-
25755: ka muodostuivat varsin kriittisiksi ja ongelmakes- suhteessa vain yhteen ministeriöön. Tämä merkitsi-
25756: keisiksi lähinnä tulosohjauksen konkreettisimman si käytännössä sitä, että tarvittava koordinointi ja
25757: osan eli tulostavoitteiden osalta. yhteydenpito olisi ohjaavan ministeriön vastuulla.
25758: Osittain tulosohjausmenettelystä saadut tutki- Vastauksista nousee esille se, että kaikki eivät
25759: mustulokset olivat myös varsin samankaltaisia ai- ymmärrä sitä logiikkaa, millä nykyinen tulosohja-
25760: kaisempien virastoissa tehtyjen raporttien kanssa uskäytäntö on tuotu julkiseen hallintoon. Kriittisiä
25761: joidenkin kysymysten osalta. Tällaisia kysymyksiä huomautuksia on annettu siitä, että nykyinen käy-
25762: olivat lähinnä koulutukseen ja tulostavoitteisiin, täntö on tuotu vanhan mallin päälle ilman, että
25763: niiden asettamiseen ja mittaamiseen liittyvät kysy- totuttuja toimintatapoja on tarpeeksi muutettu.
25764: mykset. Tulosten samankaltaisuus edellä mainittu- Henkilöstöpolitiikka ja -strategia eivät mukaudu
25765: jen asioiden osalta herättää kysymyksen siitä, eikö helposti uudistuksiin, varsinkaan jos organisaation
25766: kehitystä näissä asioissa ole tapahtunut, vaikka johto ei ole uudistuksesta yhtä mieltä eikä kanna
25767: ongelmat ovat jo olleet tiedossa ainakin joillakin siitä vastuuta. Tämän vuoksi uudistusta tukevalla
25768: hallinnonaloilla. Aikaisempia virasto- tai piirikoh- koulutuksella on vahva merkitys.
25769: taisia raportteja on tehty esimerkiksi työvoima- ja Kyselyyn valituilta tiedusteltiin erikseen, kah-
25770: poliisihallinnossa v.1992, 1994 ja 1995. deksan annetun vaihtoehdon kautta, mielipidettä
25771: Piiri- ja paikallishallinnon välisessä tulosten ver- tulossopimusmenettelyn suurimmista kehittämis-
25772: tailussa on löydettävissä selkeitä eroja. Paikallishal- tarpeista. Keskeisimmät kehittämistarpeet nähdään
25773: linnon vastauksissa korostui kriittisyys ja kehittä- muissa kuin valmiiksi annetuissa vaihtoehdoissa.
25774: mistarve, kun taas piirihallinnossa oltiin tyytyväisiä Vastaajat ovat kirjanneet vaihtoehtoon "muussa"
25775: nykyiseen käytäntöön. Näyttää siltä, että mitä lä- seuraavia kehittämistarpeita: mittaaminen, henki-
25776: hempänä keskushallintoa (piirihallinto) ollaan, sitä lökohtaiset tavoitteet ja tulostavoitteiden ja resurs-
25777: selkeämmäksi ja ongelmattomammaksi myös tu- sien yhteensovittaminen.
25778: lossopimusmenettely koetaan. Tai tulkita voi olla Seuraavaksi eniten kehittämistä koetaan olevan
25779: myös niin, että mitä lähempänä palveluiden järjes- viraston omien tavoitteiden asettamisessa ja niistä
25780: tämistä ollaan (paikallishallinto), sitä suuremmiksi sopimisessa sekä asioiden käsittelyssä tulossopi-
25781: ongelmat kasvavat tulossopimusmenettelyn kan- musneuvotteluiden yhteydessä. Melkein yhtä pal-
25782: nalta. jon kehittämistarvetta on vastaajien mielestä ohjaa-
25783: Tutkimuksessa mukana olleet aluehallinnon van yksikön ja viraston tavoitteiden yhteen sovitta-
25784: yksiköt olivat siirtyneet tulosohjaukseen vuosien misessa.
25785: 1989-95 aikana. Ensimmäisiä tulosohjaukseen Sen sijaan yhteisen neuvotteluilmapiirin löyty-
25786: siirtyneitä virastoja tutkimuksessa olivat työvoima- minen ohjaavan yksikön ja viraston välillä ei asettu-
25787: hallinto ja tiehallinto. Uusimpia olivat alueelliset nut tärkeimpien kehittämistarpeiden joukkoon,
25788:
25789:
25790: 275
25791: vaikka asia nähtiin keskeisenä ongelmana. Kehittä- sina ja kaikille yksiköille samanlaisina tulostavoit-
25792: mistarvetta ei myöskään nähdä tulostavoitteiden teina, joiden saavuttaminen muodostuu vaikeaksi.
25793: seurannassa eikä tulosneuvotteluiden aikataulussa. Tulostavoitteiden asettaminen nähdään pikemmin-
25794: Kaikkein vähiten nähtiin kehittämistä ohjeistukses- kin itseisarvona, "vängällä väännettyinä tavoittei-
25795: sa, vaikka kyselyyn vastanneista yli puolet pitää na", eikä toimintaa ohjaavina ja kehittävinä. Tulos-
25796: ohjaavan yksikön ohjeita tulossopimusmenettelys- tavoitteille esitetyt kriteerit kuten hyväksyttävyys,
25797: tä jossain määrin tai ei lainkaan riittävinä. Puutteiksi joustavuus, olosuhteisiin mukautuvuus ja motivoi-
25798: mainitaan mm. seuraavia asioita: "ohjeissa on tul- tuvuus, eivät näytä annettujen vastausten perus-
25799: kinnan mahdollisuuksia, ohjeet ovat joka vuosi teella kovinkaan läheisiltä periaatteilta. Tulossopi-
25800: erilaiset, perusteet ovat puutteelliset, ohjeet muut- musneuvotteluiden neuvotteluilmapiirin ja ko-
25801: tuvat kesken vuoden, epämääräiset ohjeet." kouskäytännön tulisi kehittyä viraston ja ohjaavan
25802: Tulosohjauksessa korostetaan sitä, että tulosta- yksikön välillä vuorovaikutusta tukevaksi, jossa
25803: voite-ehdotusten tulisi pohjautua ministeriön linja- toteutuu molemminpuolinen neuvottelusuhde. Tu-
25804: uksiin sekä piirin ja paikallistason toimintaympäris- lossopimusneuvotteluiden toimivuutta tulisi tar-
25805: tön ja oman toiminnan analyyseihin. Toiminta- kastella esimerkiksi vuosittain tulosneuvotteluiden
25806: ajatuksen ja ympäristöanalyysin tulisi olla asiakirja, yhteydessä.
25807: joka perustuu toimintaympäristön jatkuvaan seu- Tuloksista heijastuu tutkijoiden mielestä perin-
25808: rantaan ja analysointiin ja jota jatkuvasti päivitetään teinen ylhäältä-alas -ohjaussuunta, mikä kahlitsee
25809: seurantatietojen perusteella. Ympäristö- ja toimin- hallinnon eri tasojen vuoropuhelua ja uuden vuo-
25810: nan analyysi on tärkeä apuväline paitsi toiminnan rovaikutteisen kulttuurin syntymistä. Tulosaseran-
25811: johtamisessa myös tulosneuvotteluaineiston val- nan tärkein tavoite on luoda organisaatioon yhteis-
25812: mistelussa ja yleensä hallinnon toiminnan suunnit- toimintaan perustuvia toimintafoorumeja valtakun-
25813: teluun liittyvissä tehtävissä. Kyselyllä saadut tulok- nallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Tulosohjauk-
25814: set aluehallinnossa antavat kuvan siitä, että toimin- sena pitäisi pyrkiä sovittamaan näitä eri tasoja
25815: taympäristön muutokset, asiakkaiden tarpeet sekä yhteen siten, että jokainen taso voisi asettaa itse
25816: yleensäkin tulostavoitteiden taustalla olevien tieto- omat tulostavoitteensa ja vasta tämän jälkeen ne
25817: jen käsittely ja toiminta-ajatuksen ajantasaisuuskes- pyrittäisiin sovittamaan valtakunnalliseen linjauk-
25818: kustelut jäävät jokseenkin puutteellisiksi tulossopi- seen, jossa on oltava tämän vuoksi joustonvaraa.
25819: musneuvotteluissa. Sen sijaan ohjaavan yksikön Autonomian tunteen säilyttäminen on oleellista
25820: tekemät yleiset tavoitelinjaukset ovat riittävästi esil- sekä alueellisella että ennen kaikkea paikallisella ja
25821: lä. Tulokset viittaavat vahvaan kaavamaisuuteen. yksikkötasolla. Tämän mukana myös tulosohjauk-
25822: Samaa mallia tuodaan joustamattomasti erilaisten selle asetetut tavoitteet saisivat konkreettisemman
25823: yksikköjen tehtäväalueille, kun sen sijaan tulisi sisällön.
25824: nykyistä enemmän lähteä kunkin toimijan tehtä-
25825: vistä. Peruspalvelujen tarjonnan tasapuolisuus
25826: Keskeisimmät ongelmat on löydettävissä ylem-
25827: män tahon liian "sanelevasta" ohjaustavasta neu- Professori Pauli Niemelä, Kuopion yliopisto
25828: vottelutilanteessa. Vastaajat kokivat viraston vaiku-
25829: tusmahdollisuudet tulostavoitteiden asettamisessa Sakari Kainulainen ja Pauli Niemelä (1996).
25830: hyvin vähäisiksi. Tämä ongelma korostui nimen- Lähtökohtia peruspalveluiden tasapuoli-
25831: omaan paikallistason vastauksissa. Paikallistasan suuden arvioimiseksi. Kuopion yliopiston
25832: viranomaiset kokevat, että piiritaso on jo "sitonut julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 40. Kuopio.
25833: kätensä" ministeriön kanssa käydyissä tulossopi-
25834: musneuvotteluissa. Vastaavasti piirillä ei ole enää Peruspalvelujen paikallisen tuottamisvapauden li-
25835: varaa ottaa huomioon paikallistasolla olevia tarpei- sääntyessä on tärkeää seurata palvelutarjonnan
25836: ta ja toiveita tulostavoitteiden asettamisessa. Kritiik- kehittymistä eri puolilla maata. Tämän vuoksi on
25837: kiä on esitetty sen suhteen, kannattaako neuvotte- syytä erikseen pohtia niitä lähtökohtia ja näkökul-
25838: luissa käsitellä asioita, joissa itseasiassa ei ole neu- mia, joita on otettava huomioon tämäntapaisessa
25839: votteluvaraa. Vastaajien käsitysten mukaan tulos- tutkimustehtävässä. Tämä raportti on jatkoa val-
25840: sopimusneuvotteluiden tulisi olla sellaisia, että niis- tiontilintarkastajien rahoittamalle Peruspalvelut-
25841: sä pystytään joustavasti sopimaan paikallistason tutkimukselle (Kuopio 1994).
25842: erityispiirteet huomioon ottavat tulostavoitteet Täl- Keskeinen peruste selvityksen teolle on ollut
25843: lä hetkellä piirien ja yksiköiden erityistarpeet jäävät tuloksellisuuden mittaamisen käyttöönotto myös
25844: huomioon ottamatta, mikä näkyy liian yleisluontei- julkisella sektorilla. Tuloksellisuuden mittaamisen
25845:
25846:
25847: 276
25848: vaatimukset julkisella sektorilla liittyvät paljolti ruspalvelut on rinnastettu tai usein jopa määritelty
25849: uusliberalististen ajatusten kannatuksen kasvuun, perusoikeuksien kautta. Tämä lisää entisestään
25850: joissa yhtenä ajatuksena on julkisen talouden te- tasa-arvon vaatimusta näiden palveluiden osalta.
25851: hottomuus. Uusliberalististen ajatusten kannatuk- "Jos peruspalvelu on subjektiivinen oikeus, niin se
25852: sen kasvun myötä on virinnyt arviointitutkimuksen on myös taattava jokaiselle tasapuolisesti."
25853: ns. toinen aalto. Tutkimuksessa on pyritty hahmottamaan (vai-
25854: Toinen keskeinen peruste esitutkimuksen teolle kuttavuutta ja) tasapuolisuutta mittaavia tekijöitä.
25855: löytyy valtionapujärjestelmän uudistuksesta. Tämä- Tällöin keskeisiä mitattavia alueita olivat tarjonnan
25856: kin uudistus liittyy paljolti edellä esitettyyn tulok- mittaaminen, kysynnän tai tarpeiden mittaaminen,
25857: sellisuusajattelun lisääntymiseen julkisella sektoril- saatavuuden ja laadun mittaaminen sekä palvelu-
25858: la. Valtio muuttaa valtionapujärjestelmäänsä niin, jen vaikuttavuuden mittaaminen. Näiltä alueilta
25859: että se kannustaa kuntia tuloksellisuuteen perus- löytyvät elementit arviointiohjelman pohjaksi. Mit-
25860: palveluittensa (yms.) tuottamisessa. Vanha valtion- taamisen yhteydessä on syytä arvioida myös "wel-
25861: apujärjestelmä perustui ajatukselle 'mitä enemmän fare-mix" -tilannetta, jossa julkinen sektori tuottaa
25862: kulutat, sitä enemmän saat'. Uusi järjestelmä pyrkii vain osan hyvinvointipalveluista. Kuinka vaikutta-
25863: toteuttamaan ajatusta 'mitä tehokkaammin toimit, vuutta voidaan tässä tilanteessa mitata? Ainoastaan
25864: sitä enemmän saat'. Valtionapujärjestelmän uudis- käyttäjäkokemusten kautta?
25865: tuksesta löytyvät myös perusteet peruspalveluiden Lopuksi tutkimuksessa laaditaan arviointiohjel-
25866: tasapuolisuuden tutkimiselle. man luonnos peruspalveluiden evaluaatioprosessi-
25867: Tutkimuksen keskittyminen peruspalveluihin na. Kyse on nimenomaan jatkuvasta ohjelmasta,
25868: on ollut perusteltua monestakin syystä. Niukkene- sillä hyvin pelkistetyllä mittarilla ei kyetä kokoa-
25869: vien resurssien aikana on julkisen vallan ollut maan totuudenmukaisesti monenlaisen palvelutoi-
25870: pakko "ottaa löysät pois" tuistaan ja palveluistaan. minnan tietoja. Arviointiohjelman avulla voidaan
25871: Paljolti tämän vuoksi on alettu puhua keskeisistä ja seurata peruspalvelujen tasapuolisuutta ja vaikutta-
25872: tärkeimmistä palveluista, peruspalveluista. Perus- vuutta eri alueiden, ryhmien ja muuttuvan ajan
25873: palvelut ovat niitä palveluita, jotka ovat välttämät- suhteen.
25874: tömiä ja tarpeellisia elämän sujumiseksi. Onko näin Arviointiohjelman tulisi kerätä tietoja peruspal-
25875: ja missä kulkee raja turhien ja peruspalveluiden velujen vaikuttavuudesta ja tasapuolisuudesta mo-
25876: välillä? nista eri lähteistä. Pelkkä toiminnan tilastointi ei
25877: Peruspalvelut on liitetty poliittisessa keskuste- riitä, vaan mukaan tarvitaan kaikkien eri tasoilla
25878: lussa perusturvaan, "johon ei kajota". Peruspalve- toiminnassa mukana olevien tahojen arvioita. Eri-
25879: luista on näin tullut hyvinvointivaltion viimeinen tyisesti käyttäjien arviot ja näkökulma tulevat nou-
25880: ilmentymä. Tutkimuksessa on hahmotettu perus- semaan merkittäviksi tässä arviointityössä.
25881: palvelun käsitettä tekemällä lyhyt katsaus olemassa Oman vaikeutensa arviointiin tulee tuomaan
25882: oleviin määritelmiin. Samalla on pohdittu peruspal- palvelutuotannossa tapahtuva muutos, kun julki-
25883: veluiden yhteyttä hyvinvointiin. Mittaamisen osalta sen sektorin aiemmin hoitamia palveluja tarjotaan
25884: nostetaan esiin mahdollisuus mitata peruspalvelui- yksityisten yritysten tai yhteisöjen toimesta. Perus-
25885: den vaikuttavuutta hyvinvoinnin negaation (pa- palvelujen onnistuneisuutta (vaikuttavuutta) on
25886: hoinvoinnin) kautta. mahdollista selvittää ehkä helpommin mittaamalla
25887: Teoreettisen pohdinnan jälkeen tutkimuksessa huono-osaisuutta, eli sitä ilmiötä, minkä vähentä-
25888: on tarkasteltu käytäntöä: Millaisiksi toimiksi käy- miseksi palveluja paljolti julkisesti tarjotaan.
25889: täntö on muovannut peruspalvelut tai millaisiksi ne Arviointiohjelmassa tulisi huomioida (sitä ohjaa-
25890: ovat muodostuneet julkisessa keskustelussa. Palve- vana periaatteena) peruspalveluiden merkitys yksi-
25891: luiden järjestämisvaihtoehtoihin liittyen on pohdit- tyisen ihmisen elämänhallinnan tukijana tai mah-
25892: tu palveluiden eri tekijöiden, rahoituksen, organi- dollistajana. Peruspalvelut eivät ole keskeisesti hal-
25893: soinnin ja tuottamisen, yhteyttä tasapuolisuuteen. linnon toimi, vaan niillä pyritään tukemaan ihmis-
25894: Lisäksi on syytä pohtia myös ei-julkisiin peruspal- ten elämän sujumista arkielämän tasolla.
25895: veluihin vaikuttamista, jolloin kyseeseen tulevat Johtopäätöksenä voi todeta, että peruspalvelui-
25896: erilaiset julkisen tahon suorittamat sääntelytoimet. den tasapuolisuuden mittaaminen ja siihen liittyvi-
25897: Edellä esitetty liittyy ensisijaisesti tutkimuksen en kriteereiden kehittäminen vaatii sekä teoreettis-
25898: ensimmäiseen keskeiseen teemaan, peruspalvelui- ta että empiiristä lähestymistä. Hahmottamisen
25899: den tuloksellisuuteen. Toinen ydinteema on tasa- ohella olisi syytä myös kokeilla kehitettyjen mitta-
25900: arvo. Tutkimuksessa pohditaan tasa-arvon osuutta reiden ja arviointiprosessin toimintaa. Nämä kaksi
25901: ja merkitystä peruspalveluiden tuottamisessa. Pe- arviointiprosessin kehittämisen päälinjaa ovat kes-
25902:
25903:
25904: 277
25905: keisiä tutkimuskohteita tulevaisuudessa. Molem- ja talouskoulun kotitalousopetuksessa. Lähemmän
25906: mat tutkimustavat vaativat tuekseen toista, minkä tarkastelun kohteena on talouskoulu, sillä se antaa
25907: vuoksi näitä tutkimustehtäviä tulisi koordinoida mahdollisuuden tutkia talouskasvatusta sekä oma-
25908: keskitetysti joko yhdessä tutkimusprojektissa tai na oppiaineena että sisällytettynä koko opetuk-
25909: ainakin yhden tahon toimesta. seen.
25910: Tämänhetkisillä mittareilla saatuun tasapuoli- Kotitalousopetus yhdistetään arkiajattelussa
25911: suuden arviointiin liittyy niin monia virhemahdolli- yleensä ruuanlaittoon, vaikka opetus sisältää myös
25912: suuksia, että arviointiin tulee suhtautua kriittisesti. asumiseen, puhtaanapitoon, vaatetukseen sekä ta-
25913: Jos haluamme tarkempaa arviointia, joudumme louteen liittyviä kokonaisuuksia. Tutkimus lähes-
25914: rajautumaan hyvin suppealle alueelle palvelutar- tyykin kotitalousopetuksen sisältöä sekä siihen
25915: jonnassa ja vakioimaan niin monia kuntien toimin- kohdistuvaa keskustelua historian ja nykypäivän
25916: takäytännäistä johtuvia tekijöitä pois, että lopputu- välisenä vuoropuheluna. Miten opetus seuraa ajan
25917: los ei enää kuvaa tilannetta koko Suomessa. Tämä tuomia haasteita taloudellisen toimintaympäristön
25918: ristiriita lienee ylittämätön, ja se näkyy lähes kai- muuttuessa?
25919: kessa tutkimustoiminnassa: Mitä tarkemmin johon- Talouskouluja koskeva aineisto muodostuu val-
25920: kin keskitymme, sitä sameammaksi jää kuvamme takunnallisen opetussuunnitelman perusteiden li-
25921: kokonaisuudesta. säksi koulukohtaisista vuoden 1996 opetussuunni-
25922: Peruspalveluista kerätään ja tilastoidaan hyvin telmista (32 koulua), opettajia koskevista teema-
25923: paljon erilaista ja -tasoista tietoa. Olemassa oleva haastatteluista (18 opettajaa) sekä opiskelijakyse-
25924: tieto on kuitenkin kerätty monista eri intressinäkö- lystä (140 opiskelijaa). Aineisto on kerätty syyslu-
25925: kulmista lähtien, jolloin sen vertailtavuus ja yhteis- kukaudella 1996 loka-, marras- ja joulukuun aika-
25926: mitalliseksi saaminen on vaikeaa. Peruspalvelui- na.
25927: den tasapuolisuuden kattavan tarkastelun vuoksi Tutkimus tarkastelee opettajien näkemyksiä ta-
25928: tällaista vertailutietoa tulisi kuitenkin olla saatavilla. louskasvatuksen sisällöstä teoriatunneilla sekä si-
25929: Tällä hetkellä yksikään instituutio ei tee tällaista sällytettynä käytännön valmiuksia tarjoaviin ainei-
25930: seurantaa ja arviota systemaattisesti. Tätä sivuavaa siin. Tutkimuksessa analysoidaan talouskasvatuk-
25931: tiedonhankinta-ja tutkimustoimintaa tehdään mm. seen liittyviä ongelmia, puutteita ja esteitä sekä
25932: STAKESissa, Tilastokeskuksessa, Kansaneläkelai- esitellään tutkimuksen pohjalta nousseita ratkaisu-
25933: toksessa, eri ministeriöissä ja tutkimuslaitoksissa. Ei vaihtoehtoja. Tutkimus sisältää myös opiskelijoi-
25934: liene kuitenkaan syytä perustaa uutta instituutiota den näkemyksiä kotitalousopetuksen painopiste-
25935: tai järjestelmää seurantaa suorittamaan, mutta ole- alueista sekä talouskasvatuksen kehittämistarpeis-
25936: massa olevat tiedontuottajat tulisi saada läheisem- ta. Keskeinen johtopäätös on talous- ja kuluttajatie-
25937: pään yhteistyöhön pohtimaan peruspalveluiden don lisäämisen tarve opettajien koulutuksessa,
25938: tasapuolisuuden arviointia esimerkiksi projektior- mikä auttaisi näkemään talouskasvatuksen myös
25939: ganisaation muodossa. Tärkeintä on yhteisen koor- merkittävänä osana kotitalousopetusta.
25940: dinaation aikaansaaminen. Tätä kautta kukin taho Talouskoulujen opetussisältöä ja tarjontaa 1990-
25941: voisi miettiä omaa tietotuotantoaan ja pohtia omaa luvulla on eniten muuttanut voimassa oleva ope-
25942: rooliaan valtakunnallisesti kattavan ja mielekkään tussuunnitelma, joka on antanut mahdollisuuden
25943: aineiston tuottamisessa. sekä laajentaa kotitalousopetuksen käsitettä että
25944: muuttaa oppiaineiden välisiä opintoviikkomääriä
25945: Talouskoulujen yhteiskunnallinen merkitys ja painopistealueita. Opetussuunnitelmassa perus-
25946: koulun tapaan nostettiin esiin talouteen sekä yh-
25947: Koulutuspäällikkö Riitta Hänninen, Jyväskylän yli- teiskuntaan liittyvien ilmiöiden ymmärtäminen.
25948: opisto Tämä mahdollisti talouskasvatuksen roolin vahvis-
25949: tamisen opetuksessa. Osa talouskouluista on käyt-
25950: Minna Autio 0997). Oppiiko koulussa ra- tänyt tilaisuuden hyväkseen panostaessaan sekä
25951: hataloutta? Tutkimus talouskasvatuksen määrällisesti että laadullisesti opetuksen kehittämi-
25952: painopistealueista kotitalousopetuksessa. seen ja monipuolistamiseen. Kaikki koulut eivät
25953: Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutus- kuitenkaan ole lähteneet muutosprosessiin mu-
25954: keskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 28. kaan. Näin valtakunnallisen opetussuunnitelman
25955: Jyväskylä. henki ei ole toteutunut kaikissa kouluissa.
25956: Opetuksen sisältöön ovat vaikuttaneet myös
25957: Tutkimuksessa arvioidaan talouskasvatuksen ta- valinnaiset opinnot, joiden osuus koko opetukses-
25958: voitteita, sisältöjä sekä opetuksen käytäntöjä perus- ta on noin viidennes. Talouskoulun kestoon näh-
25959:
25960:
25961: 278
25962: den osuutta voidaan pitää laajana, mutta toisaalta uhkana opetuksen liiallisen teoretisoitumisen sekä
25963: kehitys noudattelee koulutusalalla vallitsevaa libe- pedagogisen aspektin vähentymisen. Jos siirto ta-
25964: ralisoitumiskehitystä. Käytäntöä tukevat myös pahtuu, niin tulevaisuudessa olisi syytä tutkia, vai-
25965: opiskelijoiden innostunut suhtautuminen valin- kuttaako siirto opetuksen substanssialueisiin.
25966: naisten opintojen mahdollisuuteen. Valinnaisuus Onko esimerkiksi talouskasvatus vahvemmin esillä
25967: voi muodostua ongelmaksi, jos se irtautuu liiaksi peruskoulun kotitalousopetuksessa?
25968: "perinteisestä" kotitalousopetuksesta ja vaikeuttaa Talouskasvatuksen opetukseen liittyviä ongel-
25969: opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. mia tai esteitä perustellaan usein oppilaiden/opis-
25970: Toisaalta valinnanvapaus on samalla mahdollista- kelijoiden nuorella iällä ja sitä kautta syntyvillä
25971: nut opetuksen uudistumisen. Vastuu tavoitteiden motivoitumisongelmilla, ei kuitenkaan opettajien
25972: toteutumisesta on koululla, sillä ne viime kädessä asenteilla. Jatkossa tulisikin pohtia, millaisia konk-
25973: päättävät, millaiseksi valinnaisten opintojen kurssi- reettisia tavoitteita ja aihealueita eri-ikäisille oppi-
25974: tarjonta muodostuu. laille ja opiskelijoille voidaan sisällyttää opetus-
25975: Koulut ovat alkaneet myös erikoistua alueellisen suunnitelmaan. Toisaalta tulisi pohtia, miten eri
25976: tarpeen mukaisesti. Esimerkiksi Ruoveden kotita- aineiden opettajat saataisiin motivoiduiksi ja innos-
25977: lousoppilaitos- maaseutukouluna- on suuntau- tuneiksi asiasta. Tutkimusten ongelmana on, että
25978: tunut opetuksessaan luontoliikuntaan, ympäristö- ne keskittyvät, kuten tämäkin tutkimus, tarkastele-
25979: kasvatukseen sekä eläintenhoitoon. Koululla on maan opetuksen tavoitteita sekä niiden toteutumis-
25980: siihen luontaiset edellytykset, sillä se sijaitsee maa- ta käytännön opetustyössä.
25981: seudulla luonnonpuistojen ympäröimänä. Kau- Lopputuloksena valitettavan usein on, etteivät
25982: punkikoulut erikoistuvat puolestaan toisin, kuten tavoitteet toteudu. Tutkimusten painopistettä tulisi-
25983: Tampereen talouskoulu, joka painottaa opetukses- kin suunnata aikaisempaa enemmän ongelmakes-
25984: saan leipomo- ja palveluosaamista. Koulun erikois- keiseen kysymyksenasetteluun, jossa kehitetään ja
25985: tuminen näkyy pakollisissa sekä valinnaisissa opin- kokeillaan uusia oppimismenetelmiä. Talouskou-
25986: noissa. Itse asiassa juuri opetussuunnitelman jous- lut ovat alkaneet siirtyä kohti monipuolisempia
25987: tavuus on antanut kouluille mahdollisuuden eri- opetusmetodeita, joissa perinteinen kalvo- ja luok-
25988: koistua. kaopetus ovat jäämässä historiaan. Kotitaloustietei-
25989: Kotitalousopetuksen sisältöön kohdistuva kes- lijöille voisikin asettaa haasteen: Miten talouskasva-
25990: kustelu sekä peruskoulun että ammatillisen sekto- tuksesta saadaan yhtä elämyksellistä kuin ruuan-
25991: rin piirissä antavat eväitä opetuksen kehittämiseen valmistuksen opetuksesta?
25992: ja uudelleen määrittelyyn. Kotitalousalalla vallitse-
25993: va traditio, vahva ruokatalouden ja ravitsemuksen
25994: asema, on murtumassa talouskoulujen kotitalous- Julkisten investointien ja varojen käytön
25995: opetuksen osalta. Päinvastoin kuin opettajien kes- kansallinen EU-koordinaatio keskus- ja
25996: kuudessa on ajateltu, opiskelijat eivät ole suhtautu- aluehallinnossa
25997: neet muutokseen kovin kielteisesti. Kysymys onkin
25998: jatkossa siitä, kuinka pysyviä rakenteelliset muu- Professori Markku Temmes, Helsingin yliopisto
25999: tokset, kuten ravitsemusopetuksen vähentyminen
26000: tai toisaalta talouskasvatuksen ja valinnaisten opin- Leena Juvonen 0997). Eurooppalaiset
26001: tojen lisääntyminen ovat talouskoulun kotitalous- kauppa- ja teollisuusministeriöt Helsingin
26002: opetuksen kentässä. Jos muutokset jäävät pysyvik- yliopisto. Yleisen valtio-opin laitos. Oy Edi-
26003: si, voidaan kysyä, tulisiko sillä olla vaikutuksensa ta Ab. Helsinki.
26004: myös opettajien koulutukseen. Kuinka laaja-alaisia
26005: kotitalousopettajia tarvitaan ammatillisella sektoril- Tutkimuksessa selvitetään kauppa- ja teollisuusmi-
26006: la tulevaisuudessa? nisteriön tehtävät ja rakenne kaikissa ED-maissa.
26007: Kotitalousopettajien yliopistollista koulutusoh- Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat erot ja yhtä-
26008: jelmaa, josta myös suurin osa kotitalousopettajista läisyydet eri ED-maiden kauppa- ja teollisuusminis-
26009: valmistuu, ollaan siirtämässä Helsingin yliopiston teriöiden välillä. Eräs tutkimuksen tavoite on nähdä
26010: kasvatustieteellisestä tiedekunnasta maatalous- Suomen kauppa- ja teollisuusministeriön erityis-
26011: metsätieteelliseen tiedekuntaan. Siirron tavoitteena piirteet eurooppalaisessa vertailussa. Lisäksi tutki-
26012: on vahvistaa peruskoulun kotitalousopettajien sub- muksessa selvitetään Suomen ja neljän muun ED-
26013: stanssiosaamista, sillä opettajien valmiudet esimer- maan koordinointijärjestelmät, jolloin tavoitteena
26014: kiksi talous- ja kuluttaja-asioiden opetuksessa ovat on saada pääpiirteinen kuva ED-koordinoinnin
26015: olleet puutteellisia. Kotitalousopettajat näkevät eroista ja yhtäläisyyksistä. Tutkimuksen lopuksi
26016:
26017:
26018: 279
26019: tehdään ehdotuksia Suomen kauppa- ja teollisuus- Mielenkiintoinen, joskin suomalaiselle hallintope-
26020: ministeriön ED-toiminnan kehittämiseksi. rinteelle vieraalta tuntuva vaihtoehto, on talousmi-
26021: Euroopan unionin jäsenyyteen perustuva osal- nisteriö. Kumpaakin mallia voidaan luonnehtia
26022: listuminen ED-politiikan tekoon on asettanut uusia keskitetyksi ja yhtenäiseksi ministeriöksi.
26023: vaatimuksia jäsenmaiden hallinnoille. Kaikilla ED- Kauppa- ja teollisuusministeriöiden yhteistoi-
26024: mailla on ollut ongelmia hallintonsa ja koordinaa- mintaan muiden hallinnonalojen ja yritysten kanssa
26025: tiojärjestelmänsä sopeuttamisessa muuttuvan toi- olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.
26026: mintaympäristön ja poliittisen asetelman edellyttä- Eurooppalaisessa vertailussa yhteistyötä edellyttä-
26027: miin työskentelyvaatimuksiin. Nyt kun Suomikin vät erityisesti talous- ja veropolitiikka, pk-politiikka
26028: on vähitellen sopeuttanut hallintonsa jo olemassa- sekä tiede- ja teknologiapolitiikka. Suomessa on-
26029: oleviin ED-politiikkoihin ja lainsäädäntöön, entistä gelmia on ilmennyt erityisesti alue- ja rakennepoli-
26030: tärkeämmäksi kysymykseksi nousee, miten ylikan- tiikan toteutuksessa.
26031: sallisessa toimintaympäristössä voi työskennellä Myös Suomessa tulisi ministeriöiden lukumäärä
26032: tehokkaasti, kun uusia kysymyksiä ja ongelmia ja toimiala määritellä nykyistä joustavammin. Teh-
26033: jatkuvasti nousee asialistalle. Sopeutuminen edel- täväjakoa ja vastaavasti myös resurssijakoa saattaisi
26034: lyttää ED-politiikkaan liittyvien teknisten aspektien olla aihetta uudistaa myös pysyvämmin. Näitä olisi-
26035: opiskelua. Se edellyttää myös uusien koordinaatio- vat lähinnä elinkeino- ja yrityspoliittiset tehtävät.
26036: tapojen kehittämistä kansallisessa hallinnossa, jotta Ministeriöiden toimialamuutosten yhdeksi nä-
26037: kansallisia etuja voitaisiin muotoilla ja edustaa te- kökohdaksi voidaan ottaa ED:n rakenne. Euroop-
26038: hokkaasti. palaisen katsannon mukainen ratkaisu olisi esimer-
26039: Tutkimuksen perusaineistona on kauppa- ja kiksi erillinen tiede- ja teknologiaministeriö tai
26040: teollisuusministeriön tehtäviä ja rakennetta kuvaa- -ministeri. Toisaalta ED:n sisämarkkinakehitys ja
26041: va virallinen, dokumentaarineo perusmateriaali. maailmankaupan globalisoituminen luovat painei-
26042: Aineiston hankkimiseksi otettiin yhteyttä kaikkiin ta ulkomaankauppahallinnon kehittämiseen.
26043: tutkimuksen kohteena oleviin ministeriöihin. Etelä- Koska ED:n päätöksenteko on pitkälti hallitus-
26044: Euroopan maita koskevan aineiston hankinnassa ten välistä toimintaa ministerineuvostossa, ei minis-
26045: avustivat myös kaupalliset sihteerit. Aineiston laatu terien määrän vähentäminen ole tarkoituksenmu-
26046: vaihteli kuitenkin huomattavasti maittain ja jäi osin kaista, ellei samalla luoda jonkinlaista varaministe-
26047: puutteelliseksi. Tästä syystä perusaineistoa on ri- tai valtiosihteerijärjestelmää. Tällainen järjestel-
26048: mahdollisuuksien mukaan täydennetty muista läh- mä on käytössä lähes kaikissa muissa ED-maissa.
26049: teistä. Maakohtaiset kuvaukset eivät kuitenkaan Kun aluetason merkitys elinkeinopolitiikan to-
26050: ole aivan systemaattisia. teutuksessa korostuu, on yhteistyön organisointi
26051: Kauppa- ja teollisuusministeriöiden tehtäviä valtion aluehallinnon ja alueellisten viranomaisten
26052: koskeva materiaali oli pääosin varsin uutta ja ajan- sekä yhteistyötahojen kesken nykyistä tiiviimpää.
26053: kohtaista. Toisaalta hallinnon uudelleenjärjestelyt, Työvoima- ja elinkeinokeskusten käynnistyminen
26054: jotka ovat olleet tyypillisiä koko 1990-luvun, voivat syksyllä 1997 on luonut yhteistoiminnalle aikai-
26055: muuttaa kuvaa nopeasti. Tutkimus on eräänlainen sempaa paremmat edellytykset. TE-keskusten ja
26056: ED-maiden kauppa- ja teollisuusministeriöiden kä- maakuntien liittojen tulisi toimia tiiviissä yhteis-
26057: sikirja, mistä syystä ministeriökuvaukset ovat suh- työssä alueellisten kehittämisohjelmien valmiste-
26058: teellisen yksityiskohtaisia. luksi ja toteuttamiseksi.
26059: Ministeriön toimintatapoja voidaan jossain mää- ED-koordinaation näkökulmasta ja KTM:n kan-
26060: rin yrittää arvioida vertailemalla viiden jäsenmaan nalta pääministerin koordinaatio-otteen vahvista-
26061: ED-koordinaatiojärjestelmiä keskenään, mikä on minen ED-asioissa olisi tarkoituksenmukaista. ED-
26062: ollut tutkimuksen toinen päätehtävä. Koordinaatio- sihteeristö ja ED-ministeri tulisikin siirtää pääminis-
26063: ta koskevan tutkimusosan kohdemaat olivat Suo- terin alaiseen valtioneuvoston kansliaan. Samalla
26064: men lisäksi Ruotsi, Alankomaat, Itävalta ja Espanja. olisi tarkasteltava uudelleen Suomen Brysselin py-
26065: Tämä aineisto hankittiin pääosin Suomen suurlähe- syvän edustuston asemaa ulkoministeriön yhtey-
26066: tystöjen avulla. Suomen kauppa- ja teollisuusminis- dessä.
26067: teriön tarkastelua on lisäksi täydennetty ministe- ED-koordinoinnin "yliorganisointi" näkyy muun
26068: riön ja ED-edustuston virkamiesten haastatteluilla. muassa nykyisessä jaostojärjestelmässä. ED-jaosto-
26069: Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset ja kehit- jen rinnalle tai tilalle olisi syytä kehittää joustavam-
26070: tämisehdotukset voidaan esittää lyhyesti. Suoma- pia yhteistyöjärjestelyjä. ED-asioiden komitean to-
26071: laistyylinen kauppa- ja teollisuusministeriö on siasiallinen rooli ED-asioiden valmistelussa ei vas-
26072: myös joissakin Pohjois- ja Etelä-Euroopan maissa. taa alkuperäistä ajatusta, joten sen rakenne ja rooli
26073:
26074:
26075: 280
26076: pitäisi arvioida uudelleen. Eduskunnan suuren va- si Valko-Venäjään ja Ukrainaan, saavat Baltian
26077: liokunnan ja erityisvaliokuntien harjoittama poliitti- maat uuden ulottuvuuden. Tällä hetkellä suomalai-
26078: nen ohjaus tulisi nähdä aikaisempaa selvemmin set pk-yritykset ovat sijoittuneet pääasiassa Tallin-
26079: strategisen tason päätöksentekona, jolloin myös naan ja sen ympäristöön. Kuitenkin Tallinnan ete-
26080: eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen läpuoliset markkina-alueet Puolan rajalle saakka
26081: ED-asioissa tulisi käytännössä mahdolliseksi. tarjoavat lukuisia uusia mahdollisuuksia.
26082: KTM:n vastuu ED-asioiden hoidossa on laaja- Suomella on historiallisista ja maantieteellisistä
26083: alainen ja merkittävä. Tämän vuoksi KTM:n yhteyk- syistä erityisasema suhteessa Baltiaan ja erityisesti
26084: sillä muihin jäsenmaihin on huomattava merkitys. Viroon. Käytännössä tätä erityisasemaa voidaan
26085: Yhteyksiä erityisesti Etelä-Euroopan maihin olisi hyödyntää käyttämällä avuksi Euroopan unionin
26086: lisättävä. ED-asioiden hoito ja ministeriön ED-tun- tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi teknisen
26087: temus on keskittynyt pienelle virkamiesjoukolle, avun ohjelmilla pyritään edesauttamaan Keski- ja
26088: mikä tekee järjestelmästä helposti haavoittuvan. Itä-Euroopan (KIE) maita sopeutumaan markkina-
26089: Jonkinlainen varajärjestelmä olisi siten tarpeen. talouteen. Baltian maihin kohdistuvia ohjelmia
26090: Ministeriön sisäisiä rakenteita ja henkilöstöpolitiik- ovat esimerkiksi PHARE-ohjelma. Vaikka periaat-
26091: kaa olisi kehitettävä EU-painotteisemmaksi. Eräs teessa kaikilla EU-jäsenmailla on oikeus päästä
26092: konkreettinen ongelma on nuorten, kielitaitoisten mukaan näihin ohjelmiin, voidaan väittää, että
26093: viranhaltijoiden vähäinen määrä ministeriön vaki- suomalaiset yritykset ovat etulyöntiasemassa, kun
26094: naisessa henkilöstössä. Nuorten palkkaus vaatinee haetaan yhteistyökumppaneita Baltiaan suuntautu-
26095: resurssien kohdentamista uudelleen. viin ohjelmiin. Ohjelmiin mukaan lähteminen edel-
26096: lyttää, että yritykset voivat panostaa omaa rahaa ja
26097: Selvitys Baltic Rim -alueesta aikaa ohjelma- ja hanketyöhön. EU:n tarjoamien
26098: mahdollisuuksien lisäksi on olemassa kansallisia
26099: Toimitusjohtaja Mika Sivonen, Studiosus Oy (Yrit- rahoituslähteitä, joilla tuetaan yritysten kansainvä-
26100: täjäin ammattikorkeakoulu) listymistä.
26101: Käytännössä pk-yritysten tiedot erilaisista rahoi-
26102: Kristiina Jokelainen - Mika Sivonen tusmahdollisuuksista ovat vähäiset. Syitä saattaa
26103: (1997). Baltian maat etabloitumisen koh- olla monia. Esimerkiksi tieto saattaa olla hajallaan
26104: teena. Moniste. useassa lähteessä, jolloin sitä on vaikea koota
26105: järjestelmälliseen muotoon. Tiedot voivat olla saa-
26106: Tässä esitutkimuksessa tarkastellaan Baltian maita tavissa vain muulla kuin suomen kielellä. Ne saat-
26107: suomalaisen pienen ja keskisuuren yrityksen näkö- tavat olla myös liian yleisiä, ja yksityiskohtaisen
26108: kulmasta eräänä mahdollisena etabloitumiskohtee- tiedon hankkiminen tulee kalliiksi. Tästä syystä
26109: na. Suomen liittyminen Euroopan unioniin on tuo- raportin liitteenä on Baltian maita koskeva ja alati
26110: nut mukanaan monia muutoksia maamme elinkei- kasvava Internet-osoitteisto, joka on hyödyllinen ja
26111: noelämään. Olemme nyt osa suurempaa kokonai- jonka avulla voi nopeasti ja helposti päästä yksityis-
26112: suutta, missä yritysten välistä kilpailua ja yhteistyö- kohtaisen tiedon lähteille. Lisäksi selvityksessä on
26113: tä säädellään samankaltaisella tavalla. Mukana täs- luettelo sellaisista kohdemaiden organisaatioista,
26114: sä muutoksessa ovat myös pienet ja keskisuuret jotka auttavat ulkomaisia yrityksiä etabloitumaan
26115: yritykset, joille pyritään yhteisen strategian mukai- asianomaiseen maahan.
26116: sesti tarjoamaan avustuksia ja parempia kilpailu- Tämän selvityksen tarkoituksena on esitellä
26117: mahdollisuuksia. Samalla pk-yrityksille pyritään Baltian maiden tarjoamia mahdollisuuksia pk-yri-
26118: luomaan paikallisella tasolla sellainen toimintaym- tyksen toimintaympäristönä. Kaikki kolme maata
26119: päristö, että ne voisivat tietyssä vaiheessa lähteä käydään raportissa läpi yksitellen. Jokaisen maan
26120: mukaan kansainväliseen kauppaan. kohdalla tarkastellaan yleistä sosioekonomista ti-
26121: Itsessään Baltian alue on kohtalaisen pieni lannetta saatavissa olleiden tilastojen valossa. Sel-
26122: markkina-alue, jonne yritystoimintaa siirrettäessä vityksessä tehdään katsaus maiden yrityspolitiik-
26123: tai perustettaessa pitää muistaa, että useimmissa kaan ja yrityslainsäädäntöön yleisellä tasolla. Sel-
26124: tapauksissa kyseeseen voi tulla lähinnä liiketoimin- vitykseen liittyy laajahko osuus, jossa käydään
26125: nan laajentaminen ennemmin kuin täysin uuden läpi EU:n tarjoamia rahoitusmuotoja ja avustuk-
26126: toiminnan kehittäminen. Jos huomioon otetaan sia, joita pk-yritykset voivat käyttää apuna lähti-
26127: Viron, Latvian ja Liettuan toimivat kauppasuhteet essään kansainvälisille markkinoille ja erityisesti
26128: muihin entisen Neuvostoliiton alueisiin, esimerkik- Baltiaan.
26129:
26130:
26131:
26132: 281
26133: SISÄLLYSLUETTELO
26134:
26135: Sivu Sivu
26136:
26137: Vuoden 1996 valtiontilintarkastajien toi- Verojäämien kehitys ja perintä................. 123
26138: minta ................................................................. 5 Valtion henkilöstöpolitiikka ...................... 133
26139:
26140: Yleinen osa ......................................................... . 14 Opetusministeriön hallinnonala ...................... 143
26141: Vuoden 1996 tilinpäätöksen vertailu vuo- Koulutuspolitiikan suuntaviivat ................ 143
26142: den 1995 tilinpäätökseen .................... . 14 Opiskelijoiden valintajärjestelmä .............. 152
26143: Vuoden 1996 tilinpäätöksen vertailu ta- Kääntäjänkoulutus .... .............. ................... 156
26144: lousatvioon .......................................... . 15
26145: Määrärahojen ylitykset ............................. . 23 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
26146: Valtionvelka .............................................. . 23 ala..................................................................... 162
26147: Valtion lainananto ja korkotukilainat ...... . 28 Maaseutuohjelman toteutuminen ........ ..... 162
26148: Tulossopimusmenettely valtionhallinnon Maatalouspolitiikan murrosvaihe. ......... .... 169
26149: tulosohjausprosessin osana ................. . 34 Merilohikiistojen ratkaiseminen . .. .. ..... .... .. 176
26150: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkas-
26151: tuskertomukset ..................................... . 41 Liikenneministeriön hallinnonala ................... 180
26152: Suomen kauttakulkuasema suhteessa
26153: Ulkoasiainministeriön hallinnonala .............. . 42 Venäjään................................................ 180
26154: Ulkoasiainministeriön maksullinen toi- Rataverkon kehittäminen ja tutvallisuus .. 185
26155: minta ..................................................... . 42
26156: Virkaan nimittämiseen liittyviä kysymyk- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
26157: siä ......................................................... . 49 nonala .............................................................. 193
26158: Venäjän kanssa soimittavat sopimuk- Suomen energiatalouden kehittäminen ... 193
26159: set ......................................................... . 53 Tukipolitiikan selkeyttäminen . .... ............. 197
26160: Elintatvikevalvonnan kehittäminen ..... .... . 201
26161: Oikeusministeriön hallinnonala ..................... . 58 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
26162: Lainvalmistelun parantaminen ................. . 58 ala..................................................................... 207
26163: Tietosuoja .................................................. . 66 Erikoissairaanhoidon järjestäminen ... ...... . 207
26164: Lääninhallitusten sosiaali- ja tetveysyksi-
26165: Sisäasiainministeriön hallinnonala ............... . 73 köt.......................................................... 218
26166: Sisäasiainministeriön ja sen alaisten lai-
26167: Lasten ja nuorten mielentetveyspalvelut .. 222
26168: tosten ja virastojen maksullinen toiminta . 73
26169: Poliisin tehtäväkentän laajuus .................. . 80 Työministeriön hallinnonala ............................. 233
26170: Suojelupoliisin aseman kehittäminen ...... . 83 Aktiivinen työvoimapolitiikka ................... 233
26171: Puolustusministeriön hallinnonala ................ . 87 Ympäristöministeriön hallinnonala ................. 249
26172: Puolustuspolitiikka osana tutvallisuus- Itämeren tila ja suojelu.............................. 249
26173: politiikkaa ............................................. . 87
26174: Tietotutvallisuus ja hallinnonalojen väli- Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt.................. 257
26175: nen tutvallisuusyhteistyö ..................... . 94 Yleiskatsaus . .. .. ... .... ..... ... ..... ..... .... ....... .. .. .. 257
26176: Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajenta-
26177: Valtiovarainministeriön hallinnonala ............ . 96 minen.................................................... 264
26178: Euroopan unionin jäsenyyden vaikutus Hallintoneuvostojen asema valtionyh-
26179: Suomen hallintoon .............................. . 96 tiöissä . ... .. .. .... .. ... .... .. ... .... ..... .... ....... .. ... .. 268
26180:
26181:
26182:
26183:
26184: 282
26185: Sivu Sivu
26186: Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimus- Talouskoulujen yhteiskunnallinen merki-
26187: toiminta ............................................................ 274 tys.......................................................... 278
26188: Tulossopimusmenettely valtionhallinnon Julkisten investointien ja varojen käytön
26189: tulosohjausprosessin osana ......... ......... 274 kansallinen ED-koordinaatio keskus-
26190: Peruspalvelujen tarjonnan tasapuolisuus . 276 ja aluehallinnossa........... .. ..... ........... ..... 279
26191: Selvitys Baltic Rim -alueesta .... ...... ..... .... .. 281
26192:
26193:
26194:
26195:
26196: 283
26197: HALLITUKSEN
26198: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS
26199: EDUSKUNNALLE
26200: VUODELTA 1996
26201: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto
26202: Katajanokanlaituri 3, 00160 Helsinki
26203: Puhelinvaihde: (09) 134 161, telefax: (09) 622 2576
26204: Aineistotilaukset: tiedotusyksikkö, puhelin (09) 1341 6370, fax (09) 13416375
26205: Osaston kotisivut intemetissä: http://www.vn.fiiumlkyolkyo.html
26206: K 11/1997 vp
26207:
26208:
26209:
26210:
26211: HALLITUKSEN
26212: KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS
26213: EDUSKUNNALLE
26214: VUODELTA 1996
26215:
26216:
26217:
26218:
26219: Helsinki 1997
26220: ISSN 0782-7873
26221: Kirjapaino Uusimaa Oy
26222: Porvoo 1997
26223: EDUSKUNNALLE
26224: Kehitysyhteistyötä koskevan kertomuksen antamisesta eduskunnalle
26225: joulukuun 13. päivänä 1985 annetun lain (964/85) 1 §:n nojalla annetaan
26226: Eduskunnalle oheisena hallituksen kehitysyhteistyökertomus vuodelta
26227: 1996.
26228:
26229: Helsingissä 5. päivänä joulukuuta 1997
26230:
26231:
26232:
26233: Tasavallan Presidentti
26234: MARITI AHTISAARI
26235:
26236:
26237:
26238:
26239: Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto
26240: HALLITUKSEN KEHITYSYHTEISTYÖKERTOMUS
26241: EDUSKUNNALLE VUODELTA 1996
26242:
26243: JOHDANTO .................................................... .-...... ,;, .. , .................. ~ .••.. ;.;.......... ~,11
26244:
26245: 1. KEHITYSYHTEISTYÖN PERIAATEPÄÄTÖS ............................................. 13
26246: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kehitysyhteistyöstä .. ~·.... ~.~ ......... :.• ~ .. 13
26247: Periaatepäätöksen tausta: Suomen muuttunut
26248: kansainvälispoliittinen kehys ............................................:. .......... \........... ,,,, ... 16·•
26249: Periaatepäätös on globaaliagendan toiminnallistamisen väline ................. 19
26250: Kehitysmaissakin kehitysyhteistyö on osa ulkopolitiikkaa ....~..... ;.......... ,, .•.. 19
26251: Periaatapäätöksen toimeenpano on käynnissä. ................................ ,••.•..•....•.. 20
26252:
26253: 2. KEHITYSYHTEISTYÖN HALLINTO ................ ;....>.............:. ................. ~ ••• ~ 29
26254: Kehitysyhteistyöosasto ...........................•••....•.•••..•.. ;••. :.•. •· .• ·~; .................. ,:, .~ ...... 2 9
26255: OECD:n kehitysapukomitea DAC ....................................... ~ ...•.•:...................:... .29 ·
26256: Pohjoismainen yhteistyö ............................................................................... 30
26257: Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunta ..... ;.;;.•··•·····•••··••••·•··•·••·•···•· .. ···'···~··•··30 ,
26258:
26259: 3. MAA- JA ALUEKOHTAINEN YHTEISTYÖ ................................................. 33
26260: Saharan eteläpuoleinen Afrikka ............................•... ~;;,;, ............·........ ;·...... ;.~.··35
26261: Etiopia ......................................................................................................................... 37
26262: Kenia ...................................................................................... : ....... ,::•. .i.•.•.•.•.•. , ..•.•..: •..•• .', .•.... 39 ,
26263: Mosambik ....................................................................................................... "·••.········'··.-.•·•42
26264: Namibia ............................................................ , ................ :····• ...·................... ~:.; ...•..".:.:..46 ·,
26265: Sambia .................................................................................. :............ ·., ... ;.,.,,,·: .. ;.,.......,.:•..... 49:·
26266: Tansania ..........................................................................".,,.;,,;........... ;........... ,;; .....·~ .., .. ,.. ,. ·52
26267: Muut maat: Etelä-Afrikan Tasavalta .......................................................................... 55
26268: Alueellinen yhteistyö ................................................................................. ; ... ,.............. , .. 55
26269: Välimeren alue ................................................. ,. ... ".... , ................ -...~ ........... ;.,,.-.•...'56
26270: Egypti ............................................................................."..: .. :.; ... ·........... ,..,.......... , ................... :5,6 ·
26271: Muut maat: Palestiina ........................................................ , ...........................................$9
26272: Alueellinen yhteistyö .................................................................................................. 60
26273: Aasia .............................................................. ~~~·······································-"•·~ .... ~;~~~·:_6_1.\' , ..
26274: Nepal ............................................................................................................................... al'
26275: Vietnam .............................................................................................:.. ;.............. , •.,....... ;.. :64 ·
26276: Muut maat ja alueellinen yhteistyö ................................ ,;, .................... :..... ;;;..:....... ~ ... 67
26277: Latinalainen Amerikka ................................................................................. 69
26278: Nicaragua ..............................................................,, .. :.. ···········~·······; .. ·......•.... :•. ~ ... .,.., .......•. · G,9
26279: Bosnia-Herzegovinan jälleenrakentamine~····· .. ······· .. ···~·· .. ·~·· .. :....,.:............;,'(3,
26280: Maittain kohdentamaton kahdenvälinen apu:.. , ....... ~ .... ~.~-~, .. 1•• , ....... :,~ .. ·~·•····.7'1::·::
26281:
26282: 4. KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA ............................................................. 80
26283: Kehitysyhteistyön Palvelukeskus (KEPA) ............. ~ ..............................~•!··••·• 8(),
26284: Kansalaisjärjestöt ja EU ................................................................................ 81
26285:
26286:
26287:
26288: 7
26289: 5. KEHITYS- JA KORKOTUKILUOTOT ........................................................ 82
26290: Kehity-sluotot ................................................................................................ 82
26291: Korkotu:kiluotot ............................................................................................ 82
26292:
26293: 6. TEOLLINEN JA KAUPALLINEN YHTEISTYÖ ......................................... 85
26294: Teollisen yhteisty-ön rahasto Oy (FINNFUND) ....•...................................... 85
26295: Taloudellinen, teollinen ja teknologinen (TTT-) yhteisty-ö ......................... 86
26296:
26297: 7. YK.:n KEHITYSOHJELMAT .....................•................................................... 92
26298: Yleistä ........................................................................................................... 92
26299: YK.:n kehity-sohjelma UNDP ......................................................................... 94
26300: YK.:n lastenrahasto UNICEF ........................................................•............... 96
26301: YK.:n väestörahasto UNFPA ......................................................................... 99
26302: Maallman elintanrikeohjelma 'WFP ..........•....•........................................... 100
26303:
26304: 8. KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET ......................................................•.... 104
26305: Suomen kehity-syhteisty-ö ja kehity-srahoituslaitokset ............................... 104
26306: Maallmanpankkiryhmä •...•.....................................••.................................. 106
26307:
26308: 9. KANSAINVÄLISET YMPÄRISTÖRAHASTOT ......................................... 108
26309: Maallman ympäristörahasto, GEF ..................•......................................... 108
26310:
26311: 10. HUMANITAAR.INEN APU ...................•......•.............................•................ l10
26312:
26313: 11. EU:n KEHITYSYHTEISTYÖ JA SUOMI ................................................... 114
26314: Ka.nsallinen valm.istelu ............•..........•...............•..........•............................ 116
26315: Osallistuminen EU:n kehity-syhteisty-ötä koskevaan
26316: päätöksentekoon neuvostossa ............................•..•.....................•............... 117
26317: Yhteisön kehity-syhteisty-öhankkeita käsittelevät komiteat ...............•....... 119
26318:
26319: 12. BENKILOAPU ........•...............................•.............•.................................... 122
26320: .... k e hit-v
26321: Yle1s1a ::-o. .tä. ..•........••......................•...•...•...•..•...•.........•............... 122
26322: ·•; sp~·IL.el
26323: Henkilöstön kehittämisohjelmat .........•.......•..............•...•.••...•................... 123
26324: Valmennus .........•.......•...•...............•..•...•............•..•..............•...................... 124
26325:
26326: 13. TUTKIMUS .........•...•..•...••..................•...........•.......•......•.....................•...... 126
26327: EU •.......••..............•......•....•......•..................••..•..................•...•..................... 127
26328: WID ER-instituutti ........••..................••...•...•......•...•...•..••..•.....•....••....•......... 127
26329: Muu monenkes'kinen tutkimus .......•...•...•..................•...•.....................•..... 127
26330:
26331: 14. EVALUOINTI JA SISÄINEN TARKASTUS ............................................... 129
26332: Suomen kehity'syhteisty'ön evaluointi ...•.••....•.••.......•...•....•••..•....•.....•........ 129
26333: Ka.nsain.välinen evaluointiyhteisty'ö .............•...•..•...•...•......••............•......... 129
26334: Sisäinen tarkastus ....................................................................................... 131
26335:
26336: 15. TIEDOTUS ..•.......•...........•....•..•..••...••..•..•..•...•..............••......•..•.................. 133
26337:
26338:
26339:
26340:
26341: 8
26342: LIITE
26343: Kehitysyhteistyön periaatepäätös .................................................................... 134
26344:
26345:
26346: TAULUKOT
26347: DAC-maiden kehitysyhteistyöhön käyttämät varat 1996 (Milj. USD) ................................ 15
26348: DAC-maiden kehitysyhteistyöhön käyttämät varat 1996 (% BKTL:sta) ............................. 15
26349: Suomen julkinen kehitysyhteistyö 1980-97, määrärahat ja varojen käyttö .......................... 25
26350: Suomen julkinen kehitysyhteistyö, jako kahdenväliseen
26351: ja monenkeskiseen 1985-96 (Mmk) ...................................................................................... 25
26352: Julkinen kehitysyhteistyö käyttökohteittain,
26353: varojen käyttö 1995-1996 sekä talousarvio 1997 (Mmk) ...................................................... 26
26354: Suomen apu ensisijaisille yhteistyömaille 1996 .................................................................... 32
26355: Hanke- ja ohjemamuotoinen kehitysyhteistyö 1996, maksatukset toimialaitlain ................ 78
26356: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön suurimmat vastaanottajat 1992-96 (Mmk) ...................... 79
26357: Korkotuen suurimmat vastaanottajat vuosina 1994-96 (Mmk) ............................................ 83
26358: Teollisen kehitysyhteistyön suurimmat vastaanottajat 1994-96 (Mmk) ............................... 86
26359: Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö 1996, maksatukset maaryhmittäin ...................... 87
26360: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maakohtaiset maksatukset 1996 (1000 mk) .................... 88
26361: Kehitysyhteistyö kansainvälisten järjestöjen kautta 1991-1996 (Mmk) ............................... 91
26362: Suomalaiset asiantuntijat kansainvälisten järjestöjen päämajatehtävissä/sihteeristöissä ... 125
26363: Apulaisasiantuntijat ja YK:n vapaaehtoiset ......................................................................... 125
26364:
26365: KARTAT JA KAAVIOT
26366: Kehitysyhteistyöosaston organisaatio .................................................................................... 28
26367: Suomen ensisijaiset yhteistyömaat ........................................................................................ 32
26368:
26369: KUVAUKSET
26370: Suomen kehitysyhteistyön määrällinen kehitys .................................................................... 18
26371: Kehityksen saavutukset ja haasteet ....................................................................................... 22
26372: Kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen Suomen kehitysyhteistyössä ....................... 34
26373: Vesihuolto ja sanitaatio Suomen kehitysyhteistyössä ............................................................ 75
26374: YK-reformi ............................................................................................................................. 93
26375: Maailman elintarvikehuippukokous .................................................................................... 102
26376: Suomen humanitaarinen apu arvioitu ................................................................................. 113
26377: Koherenssi ............................................................................................................................ 115
26378: EU-hankeneuvonta .............................................................................................................. 121
26379: Osapuolten sitoutuminen Suomen kehitysyhteistyössä ...................................................... 130
26380:
26381:
26382: Maatiedot luvussa 3 on koottuYK:nkehitysohjelman (UNDP) julkaisusta Human
26383: Development Report 1997 ja Maailmanpankin julkaisusta World Development Report 1997.
26384:
26385: Kannen suunnittelu: Innocorp Oy
26386: Kansikuva Mosambikista, Martti Lintunen
26387:
26388:
26389:
26390:
26391: 9
26392: JOHDANTO
26393:
26394: Vuosi 1996 oli tärkeä Suomen kehitysyhteistyön tulevaisuuden kannalta.
26395: Hallituksen kehitysyhteistyön periaatepäätöksessä sovittiin, että kehitys-
26396: yhteistyön osuutta valtion budjetista nostetaan vuosituhannen vaihtee-
26397: seen mennessä 0,4 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta. Pitemmällä
26398: tähtäimellä tavoitteena on saavuttaa uudelleen YK:n suositus 0, 7 pro-
26399: senttia BKT:sta. Käytännössä kehitysyhteistyön määrärahat ovat nyt tyy-
26400: dyttävässä nousussa. Kyse ei kuitenkaan ole yksinomaan määrärahoista.
26401: Kehitysyhteistyössä eletään työntäyteisiä aikoja, kun hallituksen
26402: periaatepäätöstä kehitysyhteistyön uusista painopisteistä on alettu
26403: soveltaa käytäntöön. Köyhyyden vähentäminen, ympäristöuhkien torju-
26404: minen, demokratian tukeminen ja naisten aseman edistäminen ovat
26405: entistä keskeisemmin mukana hankkeissamme. Myös kehitysmaiden
26406: vammaisten aseman parantaminen on asia, jota Suomi hankkeissaan ja
26407: kansainvälisillä foorumeilla ajaa.
26408: Kehitysmaiden köyhyyden vähentäminen edellyttää kestävää
26409: taloudellista kasvua, oikeudenmukaista tulonjakoa ja erillisiä kaikkein
26410: huono-osaisimpiin kohdistuvia tukijärjestelyjä. Perinteisten
26411: kehitysyhteistyömuotojen rinnalle ollaan kehittämässä uudentyyppisiä
26412: hankkeita, joista pienyrittäjyyteen kannustavat ns. mikroluotot ovat hyvä
26413: esimerkki. Eri puolilla maailmaa toteutetut pienluotto-ohjelmat ovat
26414: osoittautuneet menestyksekkäiksi. Myös Suomen kehitysyhteistyössä
26415: niiden asema on korostumassa.
26416: Ympäristönäkökohdat otetaan nykyään huomioon kaikissa
26417: kehitysyhteistyöhankkeissa. Taloudellisen kasvun ja ympäristön kanto-
26418: kyvyn välinen tasapaino koetaan niin keskeiseksi kysymykseksi, että
26419: Suomi on käynnistänyt myös erillisiä suojeluhankkeita. Egyptissä
26420: toteutamme hanketta, jossa pyritään vähentämään maan raskaan teolli-
26421: suuden päästöjä. Ympäristöhallinnon ja -koulutuksen kehittämisessä
26422: olemme mukana mm. Kirgisiassa ja Mekong-joen alueella.
26423: Demokratia ja ihmisoikeudet ovat taloudellisen ja sosiaalisen
26424: kehityksen perusta. Kansanvaltaa ja ihmisten
26425: osallistumismahdollisuuksia Suomi pyrkii edistämään jokaisessa hank-
26426: keessa, mutta tukee myös erityisesti näitä tavoitteita toteuttavia hank-
26427: keita. Ihmisoikeudet eivät tunne ikärajaa. Lapsityövoima, lapsi-
26428: prostituutio ja katulapset ovat ongelmia, joita maailman hallitusten on
26429: entistä tarmokkaammin ratkottava.
26430: Valtaosa kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä suunnataan edelleen
26431: pitkäjänteiseen työhön ensisijaisten yhteistyömaiden kanssa. Hallituksen
26432: periaatepäätöksen mukaisesti maavalintoja ja maapolitiikkaa voidaan
26433: kuitenkin toteuttaa aiempaa joustavammin. Bosnia, Etelä-Afrikka ja
26434: palestiinalaisalueet ovat esimerkkejä uusista kohteista.
26435:
26436: Laos. Kuva: Martti Lintunen 11
26437: Kaakkois-Aasian köyhien valtioiden, Laosin ja Kambodzhan, kanssa
26438: Suomi on pienten projektien merkeissä aloittanut kehitysyhteistyön,
26439: jonka toivotaan lisäävän poliittisia ja taloudellisia suhteita. Vastaavanlaisia
26440: päänavauksia olemme tehneet Keski-Aasian tasavalloissa. Nämä ovat
26441: käytännön esimerkkejä siitä, että kehitysyhteistyö on yhä tiiviimpi osa
26442: Suomen ulkopolitiikkaa. Poliittisia kysymyksiä, kauppapolitiikkaa ja
26443: kehitysyhteistyötä tarkastellaan nyt yhtenä kokonaisuutena.
26444: Kahdenvälisen kehitysyhteistyön lisäksi olemme myös tulevaisuu-
26445: dessa aktiivisia kansainvälisten järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten
26446: toiminnassa. Pohjoismaiden ajamat uudistusesitykset YK:n sosiaali- ja
26447: taloussektorilla ovat herättäneet mielenkiintoa muissa jäsenmaissa ja
26448: maailmanjärjestön uusi pääsihteeri Kofi Annan on käyttänyt mm. niitä
26449: pohjana omassa reformityössään. YK:n tehoUoman byrokratian
26450: remontointi on välttämätön asia. Yhtä tarkasti Suomi seuraa muidenkin
26451: kansainvälisten järjestöjen toimintaa ja on mukana niiden työn kehittä-
26452: misessä.
26453: Tilanne kriisialueilla eri puolilla maailmaa jatkuu vaikeana. Huma-
26454: nitaarista apua tarvitaan jatkossakin. Uutta toiminnassa on se, että
26455: voimme poikkeuksellisesti toimia myös Suomen lähialueilla tilanteen
26456: niin vaatiessa. Viime talvena Suomi lähetti apua mm. Karjalaan
26457: humanitaarisen tilanteen kärjistyttyä itärajan takana.
26458: Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia on haluttu parantaa,
26459: ja kansalaisjärjestöjen kautta ohjattava osuus kehitysyhteistyö-
26460: määrärahoista on nyt saavuttanut tavoitteena olleen kymmenen prosent-
26461: tia. Yhteistyö Suomessa viranomaisten, kansanedustajien ja kansalaisjär-
26462: jestöjen kesken on vaalimisen arvoista.
26463:
26464:
26465:
26466:
26467: Pekka Haavisto
26468: Kehitysyhteistyöministeri
26469:
26470:
26471:
26472:
26473: 12
26474: 1 Kehitysyhteistyön
26475: periaatepäätös
26476: VALTIONEUVOSTO TEKI PERIAATEPÄÄTÖKSEN
26477: KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ
26478: Hallitusohjelmassa sovittiin, että hallitus tekee kehitysyhteistyötä koske-
26479: van periaatepäätöksen, joka käsittelee Suomen kehitysyhteistyön suun-
26480: taamista ja aikataulua kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi.
26481: Periaatepäätöksen valmistelua varten hallitus asetti selvitysmiehen,
26482: kansanedustaja Pertti Paasion, jonka raportti valmistui helmikuussa
26483: 1996. Selvitysmiehen raportin pohjalta periaatepäätöksen valmistelu
26484: jatkui ensiksi ulkoasianministeriön kehitysyhteistyöosastolla ja sitten
26485: hallituksen sisäisessä ministerityöryhmässä. Ministerityöryhmän esitys
26486: käsiteltiin sekä hallituksen talouspoliittisessa että ulko- ja turvallisuuspo-
26487: liittisessa valiokunnassa, ja 12.9.1996 valtioneuvosto teki asiasta periaate-
26488: päätöksen.
26489: Periaatepäätös perustuu vuonna 1993 hyväksyttyyn 1990-luvun
26490: kehitysyhteistyöstrategiaan. Hallituksen kehitysyhteistyöpolitiikan
26491: päämäärät ovat sekä strategian että periaatepäätöksen mukaan samat:
26492: • kehitysmaissa vallitsevan laajamittaisen köyhyyden vähentäminen
26493: • yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen auttamalla kehitys-
26494: maita ratkaisemaan ympäristöongelmia ja
26495: • yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistä-
26496: minen kehitysmaissa.
26497: Kehitysyhteistyö ja kehitysmaasuhteet ovat olennainen osa Suomen
26498: ulkopolitiikkaa. Suomi tekee voitavansa ulko- ja talouspolitiikan keinoin
26499: teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisten vauraus- ja hyvinvointierojen
26500: kaventamiseksi ja poistamiseksi. Suomi tukee kansainvälistä yhteistyötä
26501: kehitysmaiden ongelmien ratkaisemiseksi ja sitä kautta yleismaailmalli-
26502: sen turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Koordinoimalla kehitys-
26503: yhteistyötä poliittisten ja taloudellisten tavoitteiden kanssa voidaan
26504: vaikuttaa maailmanlaajuisten kehitysongelmien sekä konfliktien ja
26505: hätätilanteiden perussyihin.
26506: Suomen kehitysyhteistyön lähtökohtana ja tuen edellytyksenä on,
26507: että kehitysmaa vastaa itse kehityksestään. Kestävän ja elinkelpoisen
26508: kehityksen edellytyksenä on kehitysmaan, sen kansalaisten ja siellä
26509: toimivien yhteisöjen, järjestöjen ja instituutioiden oma kehitystahto.
26510: Avunautajan osuus on aina vain kehitysmaan omia pyrkimyksiä tukeva.
26511: Kehitysyhteistyön keskeisimmät kanavat ovat kahdenvälinen kehi-
26512: tysyhteistyö, kansainväliset järjestöt ja kehitysrahoituslaitokset,
26513: humanitaarinen apu ja kansalaisjärjestöt. Eri kanavat ovat toisiaan
26514: täydentäviä ja sopivat eri tavoin eri tarkoitusperiin ja tilanteisiin. Kana-
26515: vien yhdistelmillä ja valikoivalla käytöllä tähdätään kehitysyhteistyö-
26516: määrärahojen parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
26517:
26518: 13
26519: Kahdenvälisissä kehitysmaasuhteissaan hallitus lisää poliittista
26520: vuoropuhelua suhteidemme kokonaisuudesta ja kehitysyhteistyön
26521: strategisista päämääristä.
26522: Monenkeskisessä kehitysyhteistyössä hallitus painottaa YK-järjestel-
26523: män roolia Suomen kehitysyhteistyön tasavertaisena kanavana kansain-
26524: välisten kehitysrahoituslaitosten rinnalla. Tarvittaessa hallitus kohdentaa
26525: monenkeskistä apua Suomen kehitysyhteistyön kannalta keskeisiin
26526: kohteisiin (aktiivinen multilateralismi).
26527: Suomen kehitysmaasuhteiden kokonaisuus muodostuu poliittisesta
26528: ja taloudellisesta kanssakäymisestä sekä kehitysyhteistyöstä. Hallitus
26529: laatii vuonna 1997laajemman kehitysmaapoliittisen strategian, jossa eri
26530: kehitysmaasuhteille asetetaan yhteiset päämäärät.
26531: Hallitus asettaa tavoitteeksi kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämi-
26532: sen niin, että 0,4 prosentin BKTL-taso saavutetaan vuonna 2000. Suomi
26533: pitää tavoitteenaYK:nsuosituksen mukaisen 0,7 prosentin BKTL-tason
26534: saavuttamista pitkällä aikavälillä.
26535: Hallitus täsmensi periaatepäätöksessä niitä periaatteita ja keinoja,
26536: joilla kehitysyhteistyön tavoitteet voidaan saavuttaa. Köyhyyden vähentä-
26537: miseksi hallitus tulee
26538: • edelleen tukemaan taloudellisia uudistusohjelmia kehitysmaissa
26539: • suuntaamaan apua erityisesti kehitysmaiden inhimillisten voimavaro-
26540: jen ja omaehtoisen toimintakyvyn kehittämiseen
26541: • painottamaan opetuksen ja terveydenhuollon peruspalveluita sekä
26542: tukemaan perhesuunnittelun ja lisääntymisterveyden parantamiseen
26543: tähtääviä toimia
26544: • kohdistamaan huomiota kehitysmaiden elintarviketurvaan
26545: • vahvistamaan naisten osallistumista yhteiskunnalliseen ja taloudelli-
26546: seen toimintaan
26547: • kiinnittämään erityistä huomiota vammaisten asemaan kehitysmaissa.
26548: Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että taloudellisen kasvun,
26549: ympäristön kantokyvyn, sosiaalisen kehityksen ja tulonjakovaatimusten
26550: kesken löydetään sellainen tasapaino, joka ei heikennä tulevien sukupol-
26551: vien elinmahdollisuuksia. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi hallitus
26552: tulee
26553: • painottamaan ympäristönäkökohtien huomioonottamista kaikessa
26554: toiminnassa
26555: • tukemaan kehitysmaiden ympäristöohjelmia ja niiden ympäristö-
26556: hallinnon kehittämistä
26557: • ottamaan kestävän kehityksen lähtökohdat huomioon tuettaessa
26558: kehitysmaiden maa- ja metsätalousohjelmia
26559: • tukemaan kehitysmaiden mahdollisuuksia täyttää kansainväliset
26560: ympäristövelvoitteensa
26561: • harjoittamaan toimintatapoja, jotka korostavat yhteistyökumppanien
26562: omaa päätäntävaltaa ja osallistumista
26563: • vaikuttamaan sellaisiin rakenteellisiin muutoksiin, jotka takaavat
26564: yksittäisten hankkeiden tulokset myös pitemmällä aikavälillä.
26565: Ihmisoikeuksien, yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja hyvän
26566: hallinnon edistämiseksi hallitus tulee
26567: • käsittelemään näitä asioita avoimesti yhteistyömaiden kanssa käytäväs-
26568:
26569: 14
26570: DAC-MAIDEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN KÄYTTÄMÄT VARAT1996
26571: (Milj.USD)
26572: Japan i 9437
26573: Yhdysvallat 9058
26574: Saksa 7515
26575: Ranska 7430
26576: Hollanti 3303
26577: Iso-Britannia 3185
26578: Italia 2397
26579: Ruots i 1968
26580: Kanada 1782
26581: Tanska 1782
26582: Norja 1311
26583: Espanja 1258
26584: Australia ~1093
26585: Sveitsi f==:J1021
26586: Belgia f=:::=J 937
26587: Itävalta P64o
26588: Suom i--409
26589: Portugal i fJ221
26590: p177
26591: lrlanti
26592: p122
26593: Uusi Seelanti
26594: Luxemburg pn
26595:
26596: 0 2000 4000 6000 8000 10000
26597:
26598:
26599:
26600: DAC-MAIDEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN KÄYTTÄMÄT VARAT 1996
26601: (% BKTL:sta)
26602: Tanska 1,04
26603: Norja 0,85
26604: Hollanti 0,83
26605: Ruotsi 0,82
26606: Ranska 0,48
26607: Luxemburg 0,41
26608: Belgia 0,35
26609: Sveitsi 0,34
26610: Suomi 0,34
26611: Saksa 0,32
26612: Kanada 0,31
26613: Irlanti 0,30
26614: Australia 0,29
26615: Itävalta 0,28
26616: Iso-Britannia 0,27
26617: Espanja 0,22
26618: Uusi Seelanti
26619: Portugali
26620: 0,21
26621: 0,21
26622: 1 DA~måatyhdeSSä
26623: EU-maat yh®$$ä0,37
26624: o,2sj
26625: Japani 0,20
26626: Italia 0,20
26627: Yhdysvallat =====:J 0 '12
26628: 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20
26629:
26630:
26631: 15
26632: sä vuoropuhelussa ja edistämään niiden esilläoloa kansainvälisissä
26633: yhteyksissä
26634: • edistämään tukemissaan hankkeissa sellaisia osallistumisjärjestelmiä,
26635: jotka auttavat näiden tavoitteiden toteutumista sekä tukemaan erik-
26636: seen näitä tavoitteita toteuttavia hankkeita
26637: • arvioimaan säännöllisesti näiden tavoitteiden toteutumista ja harkitse-
26638: maan uudestaan hankkeiden ja yhteistyösuhteiden jatkamista niissä
26639: tapauksissa, joissa tavoitteet eivät toteudu (ehdollistaminen)
26640: • edistämään kaikissa yhteyksissä Pekingin IV naisten maailman-
26641: konferenssin toimintaohjelman toimeenpanoa naisten ja tyttöjen
26642: aseman parantamiseksi sekä edistämään naisten tasavertaista osallistu-
26643: mista yhteiskunnalliseen ja tuotannolliseen toimintaan.
26644: Kehitysyhteistyön tehokkuuden ja laadun parantamiseksi hallitus
26645: tulee
26646: • edistämään avun kansainvälistä koordinointia. Pyrkimyksenä on
26647: yhteistyömaan vastuu kaikesta toiminnasta siten, että kullakin maalla
26648: olisi vain yksi, sen itsensä laatima kehitysohjelma tai maastrategia, jota
26649: tukemaan eri lähteistä tuleva kahdenvälinen ja monenkeskinen
26650: ulkomaanapu suunnataan
26651: • sovittamaan monenkeskisen ja kahdenvälisen toiminnan yhdenmukai-
26652: seksi kokonaisuudeksi myös maatasolla
26653: • ylläpitämään ja kehittämään evaluointia ja parantamaan sen tulosten
26654: toimeenpanoa
26655: • lisäämään tutkimuksen käyttöä kehitysyhteistyön suunnittelussa ja
26656: toimeenpanossa.
26657:
26658:
26659: PERIAATEPÄÄTÖKSEN TAUSTA: SUOMEN
26660: MUUTTUNUT KANSAINVÄLISPOLIITTINEN KEHYS
26661: Periaatepäätöksen taustalla ovat Suomen kansainvälisessä toiminta-
26662: ympäristössä tapahtuneet muutokset ja Suomen liittyminen EU:n
26663: jäseneksi.
26664: Suomea ympäröivä kansainvälispoliittinen kehys on muuttunut
26665: olennaisella tavalla 1990-luvulla. Kylmän sodan päättyminen on luonut
26666: aivan uuden tilanteen, jossa kansainvälistä yhteistyötä voidaan tarkastella
26667: lisääntyvän keskinäisen riippuvuuden ja sitä kautta syntyvien yhteisten
26668: yleismaailmallisten etujen näkökulmasta. Turvallisuus ei enää ole rajojen
26669: sisäinen asia. Laaja turvallisuuskäsitys, joka ei rajoitu vain sotilaalliseen
26670: turvallisuuteen vaan kattaa myös sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen
26671: turvallisuuden, lähtee globaalista näkökulmasta ja keskinäisestä riippu-
26672: vuudesta. Hallituksen ulkopolitiikan tavoitteena on suomalaisten turvat-
26673: tu tulevaisuus rauhan, yhteistyön ja syvenevän integraation maailmassa.
26674: Vaikuttamalla maailmanlaajuisten kehitysongelmien sekä konfliktien ja
26675: hätätilanteiden perussyihin rakennetaan myös suomalaisille turvallisem-
26676: paa tulevaisuutta ja edistetään kaupallisten ja taloudellisten suhteiden
26677: kehittämistä.
26678: Kansainvälisen kaupan globalisaatio, Uruguayn kierroksen päätös-
26679: ten toimeenpano ja Maailman kauppajärjestön (WTO) perustaminen
26680:
26681: 16
26682: ovat muuttaneet kansainvälisen talouden toimintaympäristöä radikaalisti
26683: myös kehitysmaiden kannalta. Yhtäältä maailmankaupan kasvu, teknisen
26684: kehityksen nopeutuminen, yritysten investointien suurempi liikkuvuus ja
26685: kaupan esteiden väheneminen luovat yhä enemmän mahdollisuuksia
26686: myös kehitysmaille. Yksityiset pääomavirrat ovat selkeästi jo ohittaneet
26687: julkisen kehitysavun kehitysmaiden ulkoisessa rahoituksessa. Toisaalta
26688: kaikista köyhimmät kehitysmaat näyttävät kuitenkin entisestään
26689: syrjäytyvän sekä uusista rahoitusvirroista että alueellisista vapaakauppa-
26690: järjestelyistä.
26691: Keskinäisen riippuvuuden maailmassa minkään maaryhmittymän
26692: syrjäytyminen kansainvälisen kanssakäymisen valtavirroista ei voi olla
26693: kenenkään etujen mukaista. Maastrichtin sopimuksen tavoitteiden
26694: mukainen kehitysmaiden integroiminen maailmantalouteen voi tapahtua
26695: vain köyhimpien maiden edut ja erityistilanteet huomioonottaen sekä
26696: käyttämällä kehitysyhteistyötä välineenä tämän prosessin
26697: pehmentämiseksi ja tarvittavien valmiuksien luomiseksi. Kaupan ja
26698: kehityksen väliselle riippuvuussuhteelle on leimaa-antavaa, että lähivuo-
26699: sien merkittävimmät kehityspoliittiset ratkaisut tehdään päätettäessä
26700: kehitysmaiden kohtelusta WTO:ssa ja Uruguayn kierroksen seurannassa
26701: sekä EU:n Lomen sopimuksen kauppapoliittisten järjestelyjen tulevai-
26702: suudesta.
26703: EU-jäsenyys on merkinnyt Suomen kehitysmaasuhteiden syventy-
26704: mistä ja laajentumista sekä sen kautta aivan uusia mahdollisuuksia.
26705: Suomi osallistuu EU-maiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
26706: muotoiluun EU:n ulkopuolisissa maissa. Näissä suhteissa ulko- ja turval-
26707: lisuuspolitiikka, kauppapolitiikka ja kehitysyhteistyöpolitiikka muodostu-
26708: vat yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka osia on enää mahdoton käsitellä
26709: erikseen. Maiden väliset suhteet on ymmärrettävä kokonaisvaltaisesti
26710: kehitysyhteistyön ollessa yksi väline näiden suhteiden kehittämiseksi.
26711: EU -jäsenyyden myötä Suomi joutui myös tilanteeseen, jossa monta
26712: vuotta jatkuneisiin kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksiin piti sovit-
26713: taa EY:n kehitysyhteistyön maksuvelvoitteet. Katsottiin, että
26714: kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset eivät voineet enää jatkua
26715: vaarantamatta Suomen kansallista etua. Uskottavaa vaikuttamista EU:n
26716: kehitysmaapolitiikkaan pidetään mahdollisena vain merkittävän ja
26717: korkealaatuisen kansallisen kehitysyhteistyön pohjalta.
26718: Ulkoasiainhallinnossa muuttunut tilanne on edellyttänyt toimintata-
26719: 'pojen uudelleen arviointia. Eri osastojen välillä poliittisia, kauppapoliitti-
26720: sia ja kehitysyhteistyösuhteita kehitysmaihin koordinoidaan säännöllisesti
26721: vuosittain pidettävissä maanosittaisissa aluekokouksissa,
26722: aluestrategioiden toteutuksessa ja jokapäiväisessä kanssakäymisessä
26723: yksittäisten kehitysmaiden kanssa. Loppuvuodesta 1996 ulkoministeriö
26724: ryhtyi valmistelemaan organisaation virtaviivaistamista, lähentämään
26725: edelleen kauppapoliittisia, poliittisia ja kehitysyhteistyönäkökulmia.
26726:
26727:
26728:
26729:
26730: 17
26731: 18
26732: PERIAATEPÄÄTÖS ON GLOBAALIAGENDAN
26733: TOIMINNALLISTAMISEN VÄLINE
26734: Kansainvälisen kehitysyhteistyön ja kehitysmaapolitiikan tavoitteen-
26735: asettelussa tapahtuneita muutoksia ovat jo heijastaneet 1990-luvun
26736: lukuisatYK:nsuuret kansainväliset konferenssit. Niissä on YK:n pääma-
26737: jassa vuonna 1990 järjestetyn lasten huippukokouksen jälkeen käsitelty
26738: ympäristöä (Rio, 1992), ihmisoikeuksia (Wien, 1993), väestökysymyksiä
26739: (Kairo, 1994), sosiaalista kehitystä (Kööpenhamina, 1995), naisten
26740: asemaa (Peking, 1995), asumista (Istanbull996) ja elintarviketurvaa
26741: (Rooma, 1996). Kokouksissa hyväksyttyjen toimintaohjelmien valmistelu
26742: oli tärkeä prosessi, jonka pohjalta valmistui ns. globaaliagenda. Sekä
26743: kehitysmaat että teollisuusmaat ovat sitoutuneet toimintaohjelmiin.
26744: YK:lla on tärkeä rooli myös toimintaohjelmien seurannassa.
26745: Globaaliagenda on tärkein ensi vuosituhannen kehitysyhteistyötä
26746: ohjaava työväline. Globaaliagendan tavoitteet ovat köyhyyden poistami-
26747: nen, ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen, täysi oikeus työllisyyteen ja
26748: resursseihin, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja osallistuminen, ihmisoi-
26749: keuksien täydellinen kunnioittaminen, mukaan lukien alkuperäiskanso-
26750: jen ja vähemmistön oikeudet, lasten oikeuksien edistäminen, naisten ja
26751: miesten tasa-arvo, tasapainoinen väestönkasvu, pitkän tähtäimen kestävä
26752: kehitys sekä ympäristön ja kehityksen yhteensovittaminen.
26753: Kehitysyhteistyön roolia muuttuneessa kansainvälisessä ympäristös-
26754: sä ja kokonaisuuden osana tarkastelee OECD:ntoukokuussa 1996
26755: hyväksymä strategia: "Shaping the 21st Century". Suomi ja muut teolli-
26756: suusmaat haluavat tukea kehitysmaita globaaliagendan toimeenpanossa.
26757: Kehitysyhteistyö on tukea tarvitsevien maiden omien globaali-
26758: sitoumusten tukemista ja turvallisuuden edistämistä.
26759: Periaatepäätöksessä selvitetään mitä globaaliagendan
26760: toiminnallistaminen Suomelle merkitsee. Periaatepäätöksellä etsitään
26761: lisäksi toimintaan sellaista joustavuutta, jolla Suomi vastaisuudessa voisi
26762: entistä paremmin kohdata ja käsitellä uusia ja nopeasti muuttuvia tilan-
26763: teita eri puolilla maailmaa.
26764:
26765:
26766: KEHITYSMAISSAKIN KEHITYSYHTEISTYÖ ON OSA
26767: ULKOPOLITIIKKAA
26768: Myös kehitysmaissa kehitysyhteistyö liittyy läheisesti paitsi talous- myös
26769: ulkopolitiikkaan.
26770: Kehitysyhteistyötä ei voida nähdä neutraalina tekijänä yhteistyö-
26771: maan yhteiskunnassa. Viime kädessä kaikki apu on poliittista
26772: vaikuttaessaan yhteiskunnallisen muutoksen suuntaan. Suomen tavoit-
26773: teena on poliittisen dialogin avulla päättää yhteisymmärryksessä kehitys-
26774: yhteistyön kohdistumisesta sellaisen globaaliagendan määrittämään
26775: kohteeseen, että yhteistyössä edistetään yhteistä päämäärää.
26776: Suomen osuus läntisten teollisuusmaiden kehitysyhteistyöstä on 0,6
26777: prosenttia ja laajimmillaankin tärkeimmissä yhteistyömaissa muutama
26778: prosentti näiden saamasta avusta. Kun Suomi liittyy yhteen muiden
26779:
26780: 19
26781: antajamaiden kanssa ajamaan demokraattista muutosta ja tukemaan
26782: yhteistyömaassa orastavia yhteiskunnallisia instituutioita tai koordinoi-
26783: maan antamaansa apua täyttämään yhteistyömaan keskeisimpiä tarpeita,
26784: Suomen vaikutus kasvaa moninkertaiseksi verrattuna siihen, että
26785: kehitysyhteistyömme rajattaisiin erilleen muusta yhteiskunnallisesta
26786: muutoksesta yhteistyömaassa.
26787: On myös selvästi nähty, että taloudellinen kehitys, poliittinen
26788: muutos, konfliktien kärjistyminen tai vakauden lujittaminen sekä ympä-
26789: ristön tilan heikentyminen liittyvät toisiinsa, eikä asioita voida lokeroida
26790: erilleen toisistaan. Jos taloudellinen eriarvoisuus maassa lisääntyy,
26791: konfliktien puhkeamisen riski kasvaa. Jos taas sosiaalisesta kehityksestä
26792: hyötyvät laajat kansanosat, taloudelliselle kehitykselle on paremmat
26793: edellytykset kuin maassa, jossa vain harvat osaavat lukea tai sairaudet
26794: vievät voimat. Jos riidat kansallisten voimavarojen jaosta puhkeavat
26795: sodiksi, pakolaisvirta voi ulottua myös Suomeen ja Eurooppaan.
26796: On positiivista, että1990-luvulla kehitysmaiden ongelmien luonne
26797: on muuttunut sellaiseksi, että ulkopoliittisilla toimintakeinoilla, kiistojen
26798: sovittelulla ja ennaltaehkäisevällä diplomatialla, on aikaisempaa enem-
26799: män mahdollisuuksia. Kun kylmän sodan jälkeen suurvaltojen välinen
26800: etupiirijako muissa maanosissa on väistynyt, on voitu neuvotella pitkäai-
26801: kaisia sotia päättymään rauhansopimuksin. Toisaalta uudet konflikti-
26802: prosessit kehitysmaissa ovat kärjistyneet sisällissodiksi, kun kylmän
26803: sodan voimat eivät enää pidättele niitä pinnan alla. Siksi ulkopoliittiset
26804: yhteydet ja aktiivisuus suhteessa konfliktiherkkiin kehitysmaihin ovat
26805: kasvaneet voimakkaasti verrattuna perinteiseen kehitysyhteistyöhön.
26806: Kehitysmaiden näkökulmasta kehitysyhteistyö on tekijä, joka
26807: vaikuttaa moneen eri kokonaisuuteen. Käyhirnmissä maissa se vaikuttaa
26808: käytännössä kaikkeen yhteiskunta- ja talouspolitiikkaan, koska sen osuus
26809: maan kansantulosta ja valtion budjetista saattaa olla useita kymmeniä
26810: prosentteja. Kehitysyhteistyö on osa ulkopolitiikkaa myös kehitysmaalle:
26811: rahoituksen saamiseen vaikuttavat liittolaissuhteet, muiden maiden
26812: taloudelliset intressit, sympatiat sen yhteiskuntakehitystä kohtaan, tai
26813: avun ehdollistaminen ja poliittinen vuoropuhelu yhteiskunnallisen
26814: muutoksen ottaessa eri suunnan kuin muu maailma toivoisi.
26815:
26816:
26817: PERIAATEPÄÄTÖKSEN TOIMEENPANO ON
26818: KÄYNNISSÄ
26819: Valtioneuvoston periaatepäätös toimii ohjausvälineenä lyhyt- ja pitkäai-
26820: kaisen kehitysyhteistyön suunnittelussa. Päätöksen toimeenpano on
26821: välittömästi muodostunut kehitysyhteistyön tulostavoitteiden ytimeksi.
26822: Periaatepäätös koskee kaikkia toimintamuotoja ja sen toimeenpano on
26823: käynnistynyt mm. seuraavin toimenpitein:
26824: • jo vuoden 1997 talousarvio voitiin valmistella sillä olettamuksella, että
26825: määrärahojen leikkaukset päättyvät, ja tavoitteena on 0,4 prosentin
26826: bruttokansantulo-osuuden saavuttaminen vuonna 2000. Käytännössä
26827: kehitysyhteistyömäärärahoja lisättiin yhteensä 53 miljoonaa markkaa
26828: vuodelle 1997.
26829:
26830: 20
26831: • valtioneuvoston vuoden 1996 valtuuspäätös sekä joulukuussa 1996
26832: tehty määrärahojen käyttösuunnitelman muutos kohdennettiin ni-
26833: menomaan periaatepäätöksen laadullisten, sisällöllisten ja toiminnal-
26834: listen painotusten toteuttamiseksi. Tällaisia olivat mm.
26835: -kehitysyhteistyön käsittely entistä enemmän osana Suomen muuta
26836: ulkopolitiikkaa merkitsi joustavampaa maapolitiikkaa. Suomen
26837: osallistumista kehitysyhteistyöhön mm. Etelä-Afrikassa,
26838: Palestiinassa, Kirgisiassa ja Bosniassa on tarkasteltava juuri ulkopo-
26839: litiikan johdonmukaisuuden ja laajan turvallisuuskäsitteen näkökul-
26840: masta
26841: -valtaosa kahdenvälisestä toiminnasta suunnataan edelleen pitkäjän-
26842: teiseen kehitysyhteistyöhön aiemmin nimetyissä kohdemaissa. Siten
26843: avun joustavuutta toteutetaan periaatepäätöksen edellyttämän
26844: pitkäjänteisen sitoutumisen rinnalla
26845: -periaatepäätöksen mukainen sektori- ja teemakohtainen
26846: kohdentaminen: inhimilliset voimavarat, ympäristö, taloudelliset
26847: uudistusohjelmat, ihmisoikeudet ja demokratia
26848: -Suomen YK-järjestöille antaman avun teemakohtainen painottami-
26849: nen Suomen kannalta keskeisiin painopisteisiin
26850: - uusien toimintamuotojen, mm. mikrorahastojen valmistelu
26851: - kehitysyhteistyön laatua ja toimeenpanoa edistävän tutkimuksen
26852: lisääminen
26853: • monenkeskisessä kehitysyhteistyössä on periaatepäätöksen
26854: soveltamiseksi. tehty mm. seuraavaa:
26855: - viety aktiivisesti eteenpäin YK:n talous- ja sosiaalisektorin uudis-
26856: tuksia pohjoismaisen ja EU:n yhteistyön kautta
26857: - osallistuttu aktiivisesti multijärjestöjen johtokuntatyöskentelyyn.
26858: On laadittu Maailmanpankkia koskeva toimintalinjaus. On tarkoitus
26859: aloittaaYK:noperatiivisia järjestöjä koskevien strategioiden laatimi-
26860: nen
26861: - on aktiivisti pyritty edistämään suomalaisten asiantuntemusta ja
26862: asiantuntijoita eri multijärjestöissä ml. kansainväliset tutkimuslai-
26863: tokset
26864: • kehitysyhteistyön käsittely kiinteänä osana muuta ulkopolitiikkaa on
26865: johtanutUM:nosastojen väliseen tiiviiseen ja päämäärätietoiseen
26866: yhteistyöhön ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kaupan ja kehityksen
26867: kysymyksissä. Periaatepäätöksen mukaisesti kaikki ministeriön käytet-
26868: tävissä olevat työvälineet nivotaan yhteen parempien lopputulosten
26869: saavuttamiseksi.
26870: • korkotukiluottojen osuus kehitysyhteistyömäärärahoista palautetaan
26871: aiemman suosituksen mukaiselle 5-6 prosentin tasolle. Samalla Suomi
26872: osallistuu OECD:ssa käynnistyneeseen korkotukiluottojen
26873: yleisevaluointiin, jonka pohjalta tutkitaan tämän toimintamuodon
26874: tulevaisuutta.
26875: Edellä mainittujen laajamittaisten linjausten lisäksi on käynnistetty
26876: lukuisia avun hallintoon, metodologiaan ja käytännön toimeenpanaan
26877: liittyviä toimenpiteitä, joilla tulee olemaan myönteisiä vaikutuksia avun
26878: laatuun ja tuloksellisuuteen. Vuoden 1997 merkittävin haaste on peri-
26879: aatepäätöksen edellyttämän kokonaisvaltaisen kehitysmaapoliittisen
26880:
26881: 21
26882: strategian laadinta. Sille hyvää pohjaa luovat viime aikoina ministeriössä
26883: valmistellut aluestrategiat. Niiden lisäksi on käynnistetty laaja keskustelu
26884: julkisen sektorin muiden hallinnonalojen kanssa sekä kaikkien Suomessa
26885: kehitysmaasuhteita ylläpitävien yritysten, järjestöjen ja tutkimus-
26886: organisaatioiden kanssa.
26887:
26888:
26889:
26890:
26891: f!~~~~~~~1ft~-~~,~~
26892: (l~: OEflD:'Ifstfcite~:;·;~~~f~~flii'2~~,(f~litr'l?· ,, .'
26893: ,,, c' • ;,,:•: ,;; !) >) , ' >
26894: Saai;utitkfle(, . .. ,, .. ';,• .: ~···\.··\,', ,,,
26895: I<fm.keltity~frul#its/#Jfj~~fiittt?~ltripsirl :f96~lt!J;llil, kuv~ttii1l
26896: niuynoliJ8flthte!ta·~Y.r:ltk3f:·~q~u~~~uf!a..~i#r(lt~~i{{,•, koy-
26897: .hyyttä.. St:injliJ.~~tf fJ,~§ft~!~·f!Orl~~ypoJ~qon fJhtiq1Jt..,
26898: nauttiaentistä ., , ,,,'' . ' '•&Je&fljlte·u~~k,'','1utukseita
26899: ''', ','' ''',,, ,, ,'" ''''<•'' ,QU,,
26900: ,.,, .......
26901: ' ,·,,',,>,
26902:
26903:
26904: tervcyrknhuo~ , ,, ,,'',, : 'iif;a': ',. . ' ·'• '4.~1#Plif$111)~ta.1:1e ·
26905: ovat off{Jffltet P#Jlt«1J,~~:~(J; ·iij'llti(tmfiiliailtås~kä ,
26906: 'de'll1t1ktatis()inffet.~t~.~#~åyft ., , '. ~v.oimåk~aastt.''' · ,
26907: ~hitVStit~ , , , ,, ., , , .~~~ 3~vu~de11sa ,' ' ,
26908: ~aaputtan,ects ,',' 'IJ,~t ., .· ,,, ~sia,Jdider:tsaat!t'ttarrti"
26909: , ne1lv~itedJl'. , . ,',,' ,,,, ., ,, '',, l(}IJ~~ ; , , , , ,,',,> ,',, ,
26910:
26911: ····~-~~~~
26912: ku(}lleZsti1Js af.l · ·kenut161}itfl97;rJöJI'i 'f)fiii/Jestå 1960 'VPidteen '
26913: lf19:1~,.',;'' .· .·,,.','··'''','',,,' ;,~·:··"· ,,, • , ,,,,,',',,,' .. ,',,,··
26914: •' Qtbltiifta~~a dleva elin,tl(.ii. kekttystrJ#iss4>61J,;~stJ,t ffl#.lke}n,
26915: .' ~olella- -;.~6.vuf!i!IJS!?t ~~~~?Jtf!e'«l9BQ~l9~3~ ·$fl1uJran ·.•. . . •. ·.
26916: etelijptLtllise$s?;Af.tj1~tiffit:~:··~IJ· ~'1~~t·$1fl}l.'Qag#a··~O.~ote~n.
26917: Itä~Apsiå$saj($}f:#.f!f#1!/JiEle~~rf F .•. • · ~lfQåjt[!ipilftA~ ori ·
26918: noussut 6f}4>«?teefi;·l8helk t ...·......··•· .· .•. / ..••..·.. ·. 74 ~wa:
26919: • Luku,tait~ort~fk.e1itty~iasa~.i~tst. ·. · · ·. ·.· 009$i-
26920: kyinme,ne'l) ~i~6nq4fJ pr6se1Jl~tl 61. p~qs~#ii1J.. 0•. Citl/r:p~ •. ·
26921: · etelfipu<JUse$8a•. :!f~sa·~e 'rm:kak.sin}~ert;åisffin#.~. .B:!prosetttista
26922: . 55 pwsenttit~.. .· ·•· · · · . . . · · .·...... ·. · .· ..· ·•. ·. . ·. .. . .. ··. : ·· · · · . .·· ...·
26923: . ··• I<an,santUktn~1J}y.e{t.:.kt]hiJ,ert.•.on kåsvantJt~h~tytiftld,~sa.woteen
26924: 1f19:1 mennes~li keskJinltlirl11·.2~ketf;aise]åi f)U(J~:Cen .1960 verratc-
26925: .. tuna, 1t~P-.A~48s(lt.]op{t1Yifs1;nkeftais~ksi\' ·. > ·.. • •..• ••
26926:
26927: • Perus~wlafJ.k(Jy~ten tyttöje'l Q$U.us.ik{ll«;ok,a:Jta.o~ l{åsvartut
26928: kehittJsm1lfssg.•.(l4 pro(lefl,ttiin, Sg.harrl'll~rtel[iP';iflisessa ·Afrikassa •.·.•.
26929: osuus on 51. ~; :'Kaakkot,s~?tasf4Ssrfjopa94·lft>~ •.•
26930: 22
26931: Kambodzha. Kuva: Martti Lintunen
26932:
26933: • Vlie§t{)IJk~&flåah. ·· · · ~rrt4ån: nltisen ~linaikani.ii' ·..
26934: saii'infe.n lasten luku .··.. . '. ·. . olTMSo~ållå kahden . .
26935: • viif!t8 VlU)ifc1Jm11Uft!f]n ,... ..}:!fijkyiiiin itrus,elwcsiJ~tiJy 3.:4 ·
26936: lasta. Vähiten kehi'tty6Bf!~?i ~f(l f}tli~ sytlnt}ftiPJ.melii c;. .·
26937: · keskimiflirin 6la$ta eltimiJns(j a{lf.anai ...·.· .•· . ·<~ T ·.·•. . :.
26938: • NoJn 7p% keh#tysfllittclin ihmiS[sttieliNJ, nYt.kO.hiuf:dlw~$a· . ·
26939: 1!}pnipuoluec!muJkrati(J,$sa. Latiiuzlaises~a, .A:rnerikdssrr 18 m,aata ·.
26940: op siirtynyt willle(ta 1980.lähtiefl sotj~a/la$,ta·rlprli>:kratiaart·:
26941: SahrtmneteliJpilolisessa 4/rlkflJsa on pidetty iJuotb!n,} f!90 .
26942: jlilk(Jert yli 3,0 presidentinvåalit~JoiSsa on o~q,tttie(jm,inan kUin
26943: ·•yhden puqluetm e~dokkaita·- pafis~ålffJ11lrne~esslifrUU!SSa enszrrz... . .
26944: fniiistä kertåa.. Oppåsitiopuoluee.t on låillistettfj yUkQlmessa.; ·
26945: ky~~ssiiAfrikan fff(l(lSS(I. • ·
26946:
26947: 23
26948: 24
26949: SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ 1980-97
26950: määrärahat ja varojen käyttö
26951: --------------------....--------------.0,80
26952:
26953:
26954:
26955: =Varojen käyttö
26956: -10- Määrärahat
26957:
26958: -L=---========--------.-.a: Hc:rH·>:;;,t--IXi'~1r---------+ 0,60
26959:
26960:
26961:
26962:
26963: 0,10
26964:
26965:
26966:
26967: -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97
26968:
26969:
26970:
26971:
26972: SUOMEN JULKINEN KEHITYSYHTEISTYÖ
26973: jako kahdenväliseen ja monenkeskiseen 1985-96
26974: 4ooo (milj. mk)
26975:
26976: 3500
26977:
26978:
26979: 3000
26980:
26981:
26982: 2500
26983:
26984:
26985: 2000
26986:
26987:
26988: 1500
26989:
26990:
26991: 1000
26992:
26993:
26994: 500
26995:
26996:
26997: 0
26998: -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96
26999:
27000: ~nvälinen El monenkeskinen 1
27001:
27002:
27003:
27004:
27005: 25
27006: , ·,c.- ,~--0~ ----~~, ~" __,-_; <'' - ,--~~ • ,. o,': .• ;~~~s<--: __, -·
27007:
27008:
27009:
27010:
27011: ,
27012: . ,. :··f~~~~~~~:*,~~*t~;~~!~-q~~~~\r!~~~~~~~~t1!~i·:.•··,•.,
27013: ' .~: . ·1~'J{QJ~N"·:KA.l!l"I'~_:wsr1999.~~~~;!M~~~~~()':t~1.(1WlJ: mk}'·
27014: .," ·.laf.ous~o~jaritte Ul'lin~~····
27015: · >V;lr9jfi~ Varo~!l ''j~~~.•,.·.u.·....·s·• .c , ~.·.;.: · .,,., · · • , ··•
27016: · ·: ,kä}itm,··'·,,, käy~a • ·. •' ~~.~, ', MU:ut<>s
27017: '1Q9!{ ' ,J~. ;·;i~f. ;l9~~i~
27018: ·~~~s .·.·4oo,cr· ;. .., i~tit~~
27019: ' ;,_'u ,;:~·< ,• ~< '-
27020: ·
27021:
27022:
27023:
27024:
27025: . .15,1
27026: Etiopia , ,,, .0;5
27027: Kenia ,:g,1
27028: Mosambik 4,3
27029: Namibia 5,7
27030: Sambia 3,2
27031: Tansania ". ·. ·.· . ,.·, ·. -0,8
27032: Muut kohdemaä.tja •
27033: alueellinentoiminta ·
27034: Välimeren~{ / ... ' 26,0
27035: ~:kohdemaat,ja ~ite~runen
27036: -3,4
27037: toiminta · · ·· ,' ' · 29,4
27038: ~smnmaat -9,5.
27039: ·Nepal -1,0
27040: Vietnam . . , . , ,, . . -7,0
27041: Muut kohde:maatja, alu(lelline;n.
27042: tol:mint~t '· ·
27043:
27044: 26
27045: ~, ,' ' ' ,' " _-' -:' ';: ' '
27046:
27047: ~~ot,;~~~Num&s1JITErs~~ Ull
27048: '
27049:
27050:
27051:
27052:
27053: · FINNFUN:O · . 1fts
27054: . . ·. · ···•·•·· .· .
27055: 1s~\
27056: 11;5
27057: :t:ri:.yhtel5työ f.~.;· ..............·..· ; .·· 'p a~·· 8;0
27058: ImlllftSMEISTtöN··· ·.····o·
27059: llALUNTOMENol: . ·. 86,4 8;1~ .·
27060: PAKoLAisvASTÅA.NoToN M:~Nol'. :~,r.· st,s 116~4.
27061: SUOMENOSUUSEU:N· •... · ,··.... ''"
27062: KEHITYSmTEISTYÖBtiDJETTilN~l~~8.' 222;2 263>'9. 3'7,~ ···•····.
27063: MUUT MAXSUoSÖ'UDET lCY.
27064: JÄRJESTÖILLE . 78,6 101,3 -19,8
27065: MUUT.MENOT . 15;$• 4,6 3,9 -10,7
27066: Josta: . . .
27067: Perun anteeksiannetun kehitysluotan
27068: ' -~
27069: korkoriistit
27070: '
27071: 11,6:
27072: ·KEliiTYSYJITEISTYON VAROJEN KÄY'trö
27073: tBTEENSA 1 695,6 1 876,4 2 043,1 180,9
27074:
27075:
27076: " .Talousarvion mukaan jaotellussa taulukossa ensisij~enyhteis~maiden makS!l-
27077: tukset sisältävät vain ko. budjettikohdast:t rahoitetun toiminnan (ei siis esim. kansa-
27078: lai.sjärjestöje.n kehitysyhteistyötä, humanitaarista aptia, kehitysluottoja. tai korko-.
27079: tukea). Kokonaismiliatukset maittain käyvät ilmi taulukosta 'Kahdenvälisen kehitys-
27080: yhteistyön maakohtaiset maksatukset 1006'.. . · ·.
27081:
27082: 27
27083: 28
27084: 2 Kehitysyhteistyön
27085: hallinto
27086: KEHITYSYHTEISTYÖOSASTO
27087: Pääministeri Paavo Lipposen hallituksessa kehitysyhteistyöasiat kuuluvat
27088: ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavistolle.
27089: Kehitysyhteistyöosaston hallinnon näkökulmasta vuosi 1996 ei tuonut
27090: muutosta vaikeaan henkilöstötilanteeseen.
27091: Kehitysyhteistyöosastolla tehtiin työilmapiiriä koskeva kartoitus
27092: vuonna 1996. Siinä henkilöstö totesi tehtävien olevan haasteellisia ja
27093: mielenkiintoisia, mutta huolta kannettiin mm. ministeriön organisaatio-
27094: uudistuksen sisällöstä sekä palkkausjärjestelmän ja urien yhdistämistä
27095: koskevien suunnitelmien hitaasta etenemisestä. Lisäksi henkilöstön
27096: vähäisyys ja tilapäisen työvoiman suuri vaihtuvuus lisäsivät työtehtävissä
27097: koettua turhautuneisuutta.
27098: Loppuvuodesta 1996 ryhdyttiin ulkoasiainministeriässä suunnittele-
27099: maan organisaation virtaviivaistamista. Sen tavoitteena on integroida
27100: yleinen ulkopolitiikka, kauppapolitiikka ja kehitysyhteistyö entistä
27101: johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi.
27102:
27103:
27104: OECD:N KEHITYSAPUKOMITEA DAC
27105: OECD:nkehitysapukomitea DAC on jäsenmaidensa kehitysyhteistyötä
27106: ohjaava ja koordinoiva elin. Sen yhteydessä toimivat mm. avun tilastoin-
27107: tia, rahoituskysymyksiä, ympäristövaikutuksia, evaluointia, naisten
27108: asemaa sekä osallistuvaa kehitystä ja hyvää hallintoa selvittelevät
27109: asiantuntijaryhmät, jotka laativat 'ohjeistoja ja toimintasuosituksia jäsen-
27110: maille.
27111: Näistä määräaikaisista työryhmistä sai vuonna 1996 työnsä valmiiksi
27112: osallistuvaa kehitystä ja hyvää hallintoa selvitellyt työryhmä, jonka
27113: suositukset esiteltiin ministeritason kokoukselle toukokuussa 1997.
27114: Samassa yhteydessä käsiteltiin rauhaa, konflikteja ja kehitysyhteistyötä
27115: pohtineen tilapäisen työryhmän loppuraportti ja suositukset.
27116: DAC hyväksyi vuonna 1996 asiakirjan "Shaping the21st Century:
27117: The Contribution of Development Cooperation", joka sisältää tulevan
27118: kehitysyhteistyön uudenlaiseen kumppanuuteen pohjautuvat periaatteet.
27119: OECD:nministerikokous antoi tukensa asiakirjalle. Jatkossa DACin
27120: tehtävänä on tehdä tunnetuksi niin yhteistyömaissa kuin kansainvälisillä
27121: foorumeilla nämä yhteisesti hyväksytyt, taloudellista ja sosiaalista kestä-
27122: vää kehitystä hahmottavat suuntaviivat ja seurata niiden toteutumista
27123: jäsenmaiden kehitysyhteistyössä.
27124: Vuonna 1996 DAC tarkisti ns. uutta kehitysmaalistaa, joka seuraa
27125: kehitysmaiden kehitystä eri indikaattoreiden valossa. Bermuda,
27126:
27127: 29
27128: Caymansaaret, Falklandinsaaret, Hong Kong, Israel, Kypros ja Taiwan
27129: siirrettiin pois varsinaiselta kehitysmaalistalta (vastaanottajaluettelon 1
27130: osasta) listan korkeamman tulotason II osaan. Moldova puolestaan
27131: nimettiin omasta pyynnöstään kehitysmaaksi listan 1 osaan.
27132: Komitean tärkeimpiin toimintamuotoihin kuuluvat jäsenmaiden
27133: apututkinnat. Toimintavuonna Suomi toimi yhdessä Itävallan kanssa
27134: Sveitsin kehitysavun tutkijana. Syksyn Senior-tason kokouksessa puoles-
27135: taan esitettiin seurantakysymyksiä Suomelle sen vuonna 1995 tehdyn
27136: tutkinnan suositusten toteutumisesta. Suomi toi tässä yhteydessä esiin
27137: hallituksen uuden periaatepäätöksen, joka noudattaa pitkälle DACin
27138: asiakirjan "Shaping the 21st Century" linjanvetoja.
27139:
27140:
27141: POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ
27142: Pohjoismaiset kehitysyhteistyöministerit kokoontuivat kaksi kertaa
27143: vuoden 1996 aikana. Kokoukset pidettiin Suomessa kehitysyhteistyö-
27144: ministeri Haaviston toimiessa isäntänä. Tärkein aihe kokouksissa oli
27145: YK:n talous- ja sosiaalisektorin toiminnan tehostamishanke.
27146: Helsingissä 25.1.1996 pidetyssä kokouksessa kehitysyhteistyö-
27147: ministerit päättivät käynnistää vuosina 1988-91 toteutetun pohjoismaisen
27148: YK-projektin seurantahankkeen: pohjoismainen YK:nreformiprojekti
27149: 1996 talous- ja sosiaalisektorilla. Reformiprojektin raportti hyväksyttiin
27150: Tampereella 18.12.1996 pidetyssä kehitysyhteistyöministereiden koko-
27151: uksessa. (Projektin tuloksia selostetaan sivulla 93).
27152: Reformiprojektin selvittämistyöstä vastasivat pohjoismaiset kehitys-
27153: yhteistyön valtiosihteerit/alivaltiosihteerit, jotka kokoontuivat useita
27154: kertoja vuoden aikana käsittelemään sekä tätä asiaa että muita kysymyk-
27155: siä.
27156:
27157:
27158: KEHITYSMAASUHTEIDEN NEUVOTTELUKUNTA
27159: Vuosi 1996 oli valtioneuvoston loppuvuodesta 1995 asettaman
27160: kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnan (KESU) ensimmäinen varsinai-
27161: nen toimintavuosi. Kolmeksi vuodeksi asetettu neuvottelukunta on
27162: ulkoasiainministeriön neuvoa-antava elin kehitysyhteistyö- ja
27163: kehitysmaakysymyksissä. Sen puheenjohtaja on kansanedustaja Jarmo
27164: Wahlström, vas., varapuheenjohtajia ovat neuvotteleva virkamies Jaana
27165: Palojärvi, kok, ja kansanedustaja Tuija Maaret Pykäläinen, vihr.
27166: Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnan tehtävänä on seurata,
27167: arvioida ja tarvittaessa selvittää Suomen ja kehitysmaiden suhteisiin
27168: liittyviä kysymyksiä. Näihin kysymyksiin kuuluvat kehitysyhteistyön
27169: lisäksi myös Suomen ja kehitysmaiden väliset poliittiset ja kaupalliset
27170: suhteet ja kehitysmaiden velkakysymykset sekä maailmanlaajuiset
27171: ympäristökysymykset, ihmisoikeustilanne ja naisten asema kehitysmais-
27172: sa. KESU pyrkii myös arvioimaan, miten Suomen omat ja ED-politiikan
27173: valinnat sekä Suomen kannanotot kansainvälisissä neuvotteluissa vaikut-
27174: tavat köyhien maiden asemaan.
27175:
27176: 30
27177: Vuoden 1996 aikana KESU:n asialistalla oli keskeisenä hallituksen
27178: periaatepäätöksen valmistelu, jota KESU käsitteli useassa täysistunnossa.
27179: KESU kävi asiasta aktiivista vuoropuhelua kehitysyhteistyöosaston ja
27180: kehitysyhteistyöministerin kanssa. Alkuvuodesta 1997 KESU ryhtyi
27181: omalta osaltaan valmistelemaan periaatepäätöksessä mainittua kokonais-
27182: valtaista kehitysmaastrategiaa.
27183: KESU antoi vuoden aikana lausuntoja mm. Suomen
27184: kehitysyhteistyöpolitiikasta Paasion raportin pohjalta, kehitysyhteistyön
27185: sitoumusvaltuuksien kohdentamisesta, kehitysmaatuonnin edistämisestä
27186: ja kulttuurin merkityksestä kehitykselle.
27187: Neuvottelukunnan jäsenet osallistuivat tarkkailijoina useisiin
27188: maaohjelmaneuvotteluihin Suomen yhteistyömaiden kanssa. Kaksi
27189: jäsentä osallistui Suomen valtuuskunnan jäseninä Roomassa pidettyyn
27190: elintarvikehuippukokoukseen. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja
27191: pääsihteeri osallistuivat ED-maiden neuvottelukuntien yhteiseen konfe-
27192: renssiin Irlannissa.
27193: Syyskuussa neuvottelukunta järjesti kehitysmaatutkimuksesta
27194: seminaarin yhteistyössä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan, WIDER-
27195: instituutin, Suomen Akatemian, Helsingin yliopiston kehitysmaainstituu-
27196: tin ja kehitysyhteistyöosaston kanssa. Rooman kokouksen jälkeen neu-
27197: vottelukunta järjesti yhdessä Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPAn
27198: kanssa kansainvälisen seminaarin kehitysmaiden ruokaturvasta.
27199:
27200:
27201:
27202:
27203: 31
27204: SUOMEN ENSISIJAISET YHTEISTYÖMAAT
27205:
27206:
27207:
27208:
27209: 32
27210: Maa- ja aluekohtainen
27211: 3 yhteistyö
27212: Hallitusohjelmassa edellytetty kehitysyhteistyöselvitys ja hallituksen
27213: periaatepäätös ohjasivat kahdenvälistä kehitysyhteistyötä yhtenä Suomen
27214: ulkopolitiikan keskeisenä välineenä. Tärkeimmät tavoitteet ovat vakaan
27215: ja rauhanomaisen kehityksen tukeminen eri maissa, maiden välillä ja
27216: maailmanlaajuisesti sekä Suomen ja kohdemaiden välisen yhteistyön
27217: lisääminen.
27218: Kehitysmaissa tapahtuvien suurten poliittisten ja taloudellisten
27219: muutosten vuoksi maakohtaisessa suuntaamisessa lisättiin joustavuutta ja
27220: määriteltiin tarkemmin kehitysyhteistyön rooli suhteessa ulkopolitiikan
27221: muihin tavoitteisiin. Yhteistyökumppaneiden valintaa sekä yhteistyön
27222: muotoja ja kestoa tarkastellaan entistä selkeämmin kunkin maan poliit-
27223: tista ja yhteiskunnallista tilannetta sekä ympäristön tilaa vasten. Kriisialu-
27224: eille suunnataan lähinnä humanitaarista apua. Sodasta toipuvien maiden
27225: apu kohdistuu rauhantilan ja turvallisuuden vakiinnuttamiseen. Poliitti-
27226: sen ja taloudellisen siirtymävaiheen maiden apu kohdennetaan ensi
27227: sijassa muutosten tukemiseen, erityisesti demokratiakehitykseen.
27228: Käyhirnmissä maissa yhteistyö on pääasiassa pitkäjänteistä instituutioi-
27229: den vahvistamista sekä kehityksen muiden perusedellytysten luomista.
27230: Vuonna 1996 pääosa avusta kanavoitiin, ja on jatkossakin tarkoitus
27231: suunnata käyhirnmille maille erityisesti Afrikassa. VIkapoliittisin ja
27232: humanitaarisin perustein käynnistettiin uusia ohjelmia Etelä-Afrikassa ja
27233: Bosniassa sekä Gazassa ja Länsirannalla.
27234: Demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen kehitysyhteistyön
27235: edellytyksenä ja tavoitteena konkretisoitui Tansaniassa ja Sambiassa,
27236: joissa tapahtui epäsuotuisaa kehitystä. Uusien hankkeiden valmistelu
27237: keskeytettiin Sansibarilla ja Sambiassa. Poliittista vuoropuhelua jatke-
27238: taan.
27239: Vuoden 1996 aikana etsittiin aktiivisesti monissa maissa keinoja
27240: siirtyä kehitysyhteistyöstä kaupallis-taloudelliseen yhteistyöhön. Egyptin
27241: ja Vietnamin kanssa yhdistettiin ensimmäistä kertaa kehitysyhteistyö- ja
27242: kauppapoliittiset vuosineuvottelut.
27243: Yhteistyössä korostui entisestään vastuun siirtäminen kehitysmaille
27244: pyrkimyksenä lisätä näiden omaa sitoutumista ja omistajuutta. Laajat, eri
27245: toimialoja koskevat yhteistyöohjelmat tukevat näitä tavoitteita. Vastaan-
27246: ottajan budjettiin ja hallintoon kohdistuvat rasitteet ovat pienemmät
27247: kuin perinteisessä projektikohtaisessa yhteistyössä. Uusi suuntaus on
27248: linjassa myös periaatepäätöksen kanssa, jonka tavoitteena on kehittää
27249: apukoordinaatiota kohti yhteisesti tuettavia maastrategioita. Suomen
27250: osallistumista laajempiin sektoriohjelmiin yhteistyössä useiden avun-
27251: antajien kanssa ryhdyttiin valmistelemaan.
27252:
27253:
27254:
27255: 33
27256: 34
27257: Saharan eteläpuoleinen Afrikka
27258: Saharan eteläpuoleisen Afrikan kehitystä ovat vuonna 1996leimanneet
27259: toisaalta kansanvallan lisääntyminen ja kansantalouksien vakauttaminen
27260: mutta toisaalta myös kansalliset ja alueelliset konfliktit.
27261: 1990-luvun puoliväliin mennessä valtaosa alueen maista oli siirtynyt
27262: uuteen monipuoluejärjestelmään. Demokratian ulottaminen moni-
27263: etnisten, perinteisesti autoritaarisesti hallittujen valtioiden eri tasoille on
27264: vaikea prosessi. Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan demokratian kehit-
27265: tymistä mm. parantamalla hallinnon, lainsäädännön, oikeusvaltion
27266: periaatteiden, ihmisoikeuksien sekä kansalaisjärjestötoiminan edellytyk-
27267: siä. Vuonna 1996 valmisteltiin ja käynnistettiin runsaasti tähän liittyviä
27268: yhteistyöhankkeita.
27269: Alueen maiden kansantalouksien tasapaino ja vakaus ovat jo vuosi-
27270: kausia kehittyneet parempaan suuntaan. Tulokset alkavat näkyä pysyvä-
27271: nä, vakaana kasvuna, joka on keskimäärin ylittänyt väestön kasvun.
27272: Tähän, myös vuonna 1996 jatkuneeseen kehitykseen, ovat ensisijaisesti
27273: vaikuttaneet talouden rakennesopeutusohjelmat, joissa 1990-luvulla on
27274: otettu paremmin huomioon myös vakaa ja oikeudenmukainen sosiaali-
27275: nen kehitys. Useimpien alueen maiden taloudet ovat kuitenkin hyvin
27276: heikkoja ja vaativat pitkäjänteisiä tukiohjelmia.Velkaongelman pikainen
27277: ratkaisu on myös kestävän talouskehityksen perusedellytys monissa
27278: maissa.
27279: Kansallisten ja alueellisten konfliktien määrä on 1990-luvulla ollut
27280: Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa suurempi kuin muualla maailmassa.
27281: Yhteiskuntien avautuessa tukahdetut konfliktit puhkesivat väkivaltaisesti.
27282: Vuonna 1996 kriisit keskittyivät Mrikan sarveen ja Suurten järvien
27283: alueelle ulottuen myös Zaireen. Kestävän ratkaisun löytyminen Somalian
27284: sekä Ruandan ja Burundin tilanteisiin oli edelleen vaikeaa.
27285: Uusien konfliktien ennaltaehkäisy on Suomen kehitysyhteistyö-
27286: politiikan ensisijaisia tavoitteita Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.
27287: Tavoitteena on poistaa konfliktien perimmäisiä syitä sekä kehittää myös
27288: maiden kykyä ratkoa kansallisia ristiriitoja ja viime kädessä hallita niitä
27289: ilman että ne purkautuvat väkivaltana ja sisällissotina.
27290: Vuonna 1996 Suomi jatkoi yhteistyötään alueen perinteisten
27291: yhteistyömaiden Etiopian, Kenian, Mosambikin, Namibian, Sambian ja
27292: Tansanian kanssa. Tukea Etelä-Afrikalle jatkettiin suunnitelmien mu-
27293: kaan kuten myös alueellista yhteistyötä. Mahdollisuuksia tukea Ruandan
27294: ja Burundin rauhanrakentamista selvitettiin.
27295: Ministeri Haavisto vieraili tammikuussa 1996 Tansaniassa, Etelä-Afrikas-
27296: sa ja Mosambikissa.
27297:
27298:
27299:
27300:
27301: 35
27302: 1
27303: 1
27304: 1
27305: 1
27306: 1
27307: 1
27308: 1
27309: 1
27310: 1
27311: 1
27312: 1
27313: 1
27314: 1
27315: 1
27316: 1
27317: 1
27318: 1
27319: 1
27320: 1
27321: 1
27322: 1
27323: 1
27324: 1
27325: 1
27326: 1
27327: 1
27328: 1
27329: 1
27330: 1
27331: 1
27332: 1
27333: ETIOPIA
27334: Pinta-ala: 1 097000km2
27335: Viijellyn maan osuus: 10,9%
27336: Asukasluku (1995) 56,4miij.
27337: Asukasluku (2000): 66,2miij.
27338: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 1,9%
27339: Knkonaishedclmällisyysluku (lasta naista kohden): 7
27340: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 112/1000
27341: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden): 1400/100 000
27342: Odotettavissa oleva elinikä: 48 v. (miehet 47 v., naiset 50 v.)
27343:
27344: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 46%
27345: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 25%
27346: Aikuisten lukutaidottomuus: 65% (miehet 55%, naiset 75 %)
27347:
27348: Bruttokansantulo (BKTL)!asukas (1995) 100 US$
27349: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): -0,3%
27350: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 99,9%
27351: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 57%
27352: Väestöstä kaupungeissa: 13%
27353:
27354:
27355: Maan sisäpoliittinen tilanne on vuonna 1995 vaaleilla valitun uuden
27356: hallituksen aikana säilynyt suhteellisen vakaana. Maassa toteutettu laaja
27357: aluehallinnon uudistus on kuitenkin edelleen aiheuttanut kitkaa keskus-
27358: hallinnon ja aluetason vastuun ja velvollisuuksien määrittelyssä. Etiopian
27359: hallitus on osoittanut haluavansa ottaa vastuun maan kehityksestä ja on
27360: sitä varten laatinut omat kehitysstrategiansa sekä niihin liittyvät sektori-
27361: investointiohjelmat.
27362: Suomen ja Etiopian hallitusten välinen yhteistyö on jatkunut maaseutu-
27363: kehityksen (maatalous, vesihuolto ja sanitaatio, ympäristökysymykset) ja
27364: opetuksen aloilla. Lähitulevaisuudessa Suomen on tarkoitus sopia
27365: Etiopian hallituksen linjauksen mukaisesti siirtymisestä asteittain
27366: sektorimuotoiseen yhteistyöhön tukemalla maan hallituksen laatimia
27367: sektori-investointiohjelmia. Kaikessa toiminnassa Suomi pyrkii edelleen
27368: tukemaan paikallisten instituutioiden kehittämistä siten, että ihmisten
27369: mahdollisuudet osallistua omaa aluettaan ja omaa elämäänsä koskevaan
27370: päätöksentekoon paranevat.
27371:
27372: Kansainvälinen apu 1995
27373: Yhteensä 887,6 miljoonaa USD
27374: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: USA, Saksa, Japani
27375: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: EU, H>A, AfbF
27376: Kehitysapulbruttokansantulo 1994 22,7 %
27377: Suomen apu 1996, mmk
27378: Kahdenvälinen apu 33,3
27379: josta '~> hankeyhteistyö 22,5
27380: '~> kansalaisjärjestöt 8,9
27381: '~> humanitaarinen apu 0,7
27382: '~> korkotuki 1,2
27383:
27384: OPETUSSEKTORI
27385: Etiopian olojen vakiinnuttua sisällissodan jälkeen hallitus on ohjelmas-
27386: saan julistanut inhimillisten voimavarojen kehittämisen yhdeksi maan
27387:
27388: Etopia. Kuva: Katri Simonen. 37
27389: kiireellisimmistä tehtävistä. Sodan aikana vähennettiin tuntuvasti niin
27390: peruskoulutukseen kuin ammatilliseen ja korkeamman asteen koulutuk-
27391: seen käytettävissä olevia resursseja.
27392: Opetussektorilla on sisällisodan jälkeisen aluehallinnon uudelleenjärjes-
27393: telyn yhteydessä luotu Etiopiaan uusi koulutuspoliittinen ohjelma ja
27394: strategia. Vuonna 1996 Etiopian hallitus tarkensi tämän yleis-
27395: suunnitelman opetusalan sektori-investointiohjelmaksi, joka sisältää
27396: opetussektorin viisivnotisen (1997-2001) strategisen kehyksen sekä
27397: rahoitussuunnitelman opetussektorin eri osa-alueille.
27398: Sektoriohjelman päätavoite on luoda perusta sille, että kaikilla
27399: 7-vuotiailla etiopialaisilla on vuoteen 2015 mennessä mahdollisuus
27400: aloittaa peruskoulu. Erityishuomiota kiinnitetään maaseutualueisiin ja
27401: tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseen. Tällä hetkellä aikui-
27402: sista etiopialaisista on lukutaidottomia noin 65 prosenttia. Naisista vain
27403: joka neljäs osaa lukea.
27404:
27405: Kansainvälinen tuki
27406: Avunantajamaiden lahjamuotoinen projektiapu on pääasiassa suunnattu
27407: opetussektorin kehittämiseen läänitasolla, kun taas eri rahoituslaitosten
27408: lainaohjelmat on suunnattu koko sektorin kehittämiseen kansallisella
27409: tasolla. Yhdysvallat, Ruotsi ja Suomi ovat suurimmat kahdenväliset
27410: avunantajat.
27411: Käynnistymässä oleva opetussektorin noin kahden miljardin dolla-
27412: rin kehittämisohjelma on tarkoitus rahoittaa Etiopian hallituksen, kah-
27413: denvälisten avunantajien sekä EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten,
27414: mm. Maailmanpankin varoin. Ohjelma tulee korvaamaan ainakin osittain
27415: kahdenvälisten avunantajien sekä kansalaisjärjestöjen projektimuotoisen
27416: avun perusopetuksen, koulujen rakentamisen ja peruskorjauksen, oppi-
27417: suunnitelmien laatimisen sekä oppimateriaalin tuotannon ja opettaja-
27418: koulutuksen tukemiseen. Kuten muutkin sektori-investointiohjelmat,
27419: hallituksen toteuttama ja avunantajien tukema opetussektorin kehittä-
27420: misohjelma on kiinteä osa Etiopian makrotaloudellista kokonais-
27421: kehitystä.
27422:
27423: Suomen tuki
27424: Suomen ja Etiopian välinen opetusalan yhteistyö keskittyy erityis-
27425: opetukseen sekä laajempaan tukeen Etiopian opetussektorille. Suomi on
27426: erityisopetuksen alalla ainoa avunantaja.
27427: Yhteistyö erityisopetuksessa käynnistyi jo1980-luvun puolessa
27428: välissä, jolloin Jyväskylän yliopistossa aloitettiin etiopialaisten erityis-
27429: opettajien koulutus. Hankkeen tavoitteena on vammaiskoulutuksen
27430: vakiinnuttaminen Etiopiassa sekä asenteiden muuttaminen vammaisia
27431: lapsia kohtaan. Etiopiassa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin kaksi
27432: miljoonaa kouluikäistä, jotka ovat erityisopetuksen tarpeessa. Vuonna
27433: 1994 käynnistynyttä erityisopettajien koulutushanketta toteutetaan
27434: Etiopian opetusministeriön, Addis Abeban yliopiston ja Joensuun
27435: yliopiston yhteistyönä.
27436: Vuonna 1994 käynnistyneen suunnittelujakson tuloksena laadittiin
27437:
27438: 38
27439: nelivuotinen Etiopian opetussektorin tukiohjelma, joka käynnistyi
27440: vuonna 1996. Ohjelma pyrkii täyttämään opetushenkilöstön koulutus-
27441: tarpeita eri tasoilla. Ohjelmaan kuuluu mm. opetussuunnitelmien
27442: uudistusta, kouluhallintoa ja oppiaineistojen laadintaa. Lisäksi tuetaan
27443: eräiden oppilaitosten kirjasto- ja opetusaineistohankintoja. Hanketta
27444: toteuttavat Etiopian opetusministeriö sekä kahden läänin, Amharan ja
27445: Benishangulin opetusvirastot. Suomalaisena tukiorganisaationa toimii
27446: FTP Intemational.
27447: Suomen tuki koko opetusalalle nousi vuonna 1996 noin 7,5 miljoo-
27448: naan markkaan.
27449:
27450:
27451: KENIA
27452: Pinta-ala: 580 000km2
27453: Viijellyn maan osuus: 6,9%
27454: Asukasluku (1995) 26,7miij.
27455: Asukasluku (2000): 30,3 miij.
27456: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,7%
27457: Kokonaishedelmiillisyysluku (lasta naista kohden): 4,7
27458: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 58/1000
27459: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden: 6501100 000
27460: Odotettavissa oleva elinikä: 54 v. (miehet 52 v., naiset 55 v.)
27461:
27462: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 77%
27463: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 53%
27464: Aikuisten lukutaidottomuus: 22% (miehet 14 %, naiset 30 %)
27465:
27466: Bruttokansantulo (BKTL)!asukas (1995) 280 US$
27467: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): 0,1%
27468: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 97,7%
27469: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 29%
27470: Väestöstä kaupungeissa: 28%
27471:
27472:
27473: Vuoden 1996 aikana Kenian ihmisoikeustilanne, erityisesti presidentti- ja
27474: parlamenttivaalien valmistelu ja opposition toiminnan rajoittaminen
27475: herätti runsaasti kritiikkiä. Suomi on yhdessä muiden EU-maiden kanssa
27476: käynyt aktiivista vuoropuhelua Kenian hallituksen kanssa demokratia- ja
27477: ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Vuoropuhelun avulla pyrittiin myös
27478: vaikuttamaan vapaiden ja demokraattisten vaalien toteutumiseen.
27479: Kenian talous on 1990-luvun alkupuolen taantuman jälkeen käänty-
27480: nyt nousuun. Hallituksen toimenpiteet maan talouden tasapainottami-
27481: seksi ja kaupan vapauttamiseksi ovat tuottaneet tuloksia. BKT:n kasvu on
27482: pysynyt viiden prosentin tasolla ja inflaatio on 6-7 prosenttia.
27483: Suomi on perinteisesti keskittänyt tukensa Länsi-Keniaan, joka on
27484: maan köyhimpiä alueita.
27485: Tuki on suuntautunut ensisijaisesti maaseudun väestön elinolosuh-
27486: teiden parantamiseen ja toimentulomahdollisuuksien lisäämiseen.
27487: Päätoimialat ovat vesihuolto, terveys, maaseudun kehittäminen ja luon-
27488: nonvarain hoito. Lisäksi Suomi tukee demokratiakehitystä ja ihmisoike-
27489: uksien kunnioittamista.
27490: Maaseudun väestön elinolosuhteita parantavan karjatalous-
27491: hankkeen toinen vaihe jatkui vuonna 1996. Suomi tuki UNDP:n kautta
27492: lainsäädäntöprosessin sekä oikeuslaitoksen ja kansanedustuslaitoksen
27493:
27494: 39
27495: uudistamista. Sekä vesihankkeesta että metsäohjelmasta järjestettiin
27496: tarjouskilpailut ja valittiin konsultit. Hankkeet käynnistyivät vuonna
27497: 1997. Terveyssektorin hanke oli edelleen valmisteluvaiheessa.
27498:
27499: Kansainvälinen apu 1995.
27500: Yhteensä 731,7 miljoonaa USD
27501: Suurimmat kahdenväliset avunantajat: Japani, Saksa, Englanti
27502: Suurimmat monenkeskiset avunantajat: IDA, EU, AfDF
27503: Kehitysapulbruttokansantulo 1994 9, 7 %
27504: Suomen apu 1996, mmk
27505: Kahdenvälinen apu 15
27506: josta <> hankeyhteistyö 12,6
27507: <> kansalaisjärjestöt 3,5
27508: <> humanitaarinen apu
27509: <> korkotuki 2
27510:
27511:
27512: METSÄSEKTORI
27513: Kenia aloitti vuonna 1991 metsäsektorin uudistamisen, jonka yleisiksi
27514: päämääriksi määriteltiin metsätalouden vahvistaminen maan sosio-
27515: ekonomisessa kehityksessä ja ympäristön suojelun edistäminen.
27516: Kenian ja Suomen yhteistyönä laadittiin vuosina 1991-94 maalle
27517: pitkän aikavälin metsäalan kehitysohjelma, Forestry Master Pian, joka
27518: kattaa maankäytön, ympäristön suojelun, maatalouden, energian ja muut
27519: poikkisektoraaliset tarpeet metsien hoidossa. Suurten tarpeiden huomi-
27520: oon ottaminen edellytti laajaa osallistumista ja yhteistyötä kaikkien
27521: tahojen kesken. Osallistuvien menetelmien soveltaminen ja siihen
27522: liittyvä kapasiteetin kehittäminen kyläyhteisöissä, kansalaisjärjestöissä,
27523: yrityksissä sekä valtion laitoksissa ja eri ministeriöissä olivat olennainen
27524: osa itse uudistusta.
27525: Kansalliset metsäohjelmat ovat kuluneiden 15 vuoden aikana
27526: kehittyneet metsäalan vallitsevaksi kansainvälisen yhteistyön muodoksi.
27527: Yhteistyöstä saadut kokemukset on tiivistetty F AOn laatimiin
27528: yleisohjeistoihin kansallisten metsäohjelmien suunnittelua ja toteutusta
27529: varten.
27530: Alustavan toteutusvaiheen aikana Kenian hallitus toteutti metsä-
27531: poliittisen uudistuksen sekä käynnisti lainsäädännön uudistustyön.
27532: Toimenpiteillä luotiin edellytykset varsinaisen toteutusohjelman
27533: käynnistämiselle kansainvälisen kehitysyhteistyön tukemana. Suomen
27534: lisäksi metsäohjelman toteuttamista tukevat mm. Maailmanpankki, EU,
27535: ja Belgia.
27536: Yhteistyö Maailmanpankin kanssa on keskeistä Kenian ja kansainvä-
27537: listen avunantajien yhteistyön koordinoinnissa. Maailmanpankki tukee
27538: mm. Kenian metsähallinnon organisaation uudistamista ja viljelymetsien
27539: tuottavuuden tehostamista.
27540: Suomen tuki Master Planin toteuttamiselle ohjataan
27541: kokonaisohjelman kolmeen hankkeeseen. Ensinnäkin tuetaan Kenian
27542: ympäristö- ja luonnonvarainministeriön metsäosaston kapasiteetin
27543:
27544: Metsätalouden koulutuskeskus Nakurussa. Kuva: Kristian Runeberg. 41
27545: kehittämistä koko Master Planin toteuttamisessa. Kapasiteetin kehittä-
27546: mistuki kohdistuu myös moniin muihin tahoihin, jotka yhteistyössä
27547: metsäosaston kanssa toteuttavat ohjelmaa.
27548: Toiseksi Suomi tukee Kenian luonnonmetsien suojeluohjelmaa
27549: arvokkaan Kakamegan sademetsän suojelemiseksi. Aluetta varten laadi-
27550: taan metsien hoito- ja suojelusuunnitelma, joka toteutetaan yhteistyössä
27551: paikallisen maaseutuväestön kanssa. Keskeistä on yhteistyö Kenian
27552: luonnonsuojelu- ja riistanhoitopalvelun kanssa.
27553: Kolmanneksi Suomi rahoittaa maatilametsätalouden
27554: kehittämisohjelmaa. Kenian maatalousmaan pinta-ala on vain 20 pro-
27555: senttia koko maa-alasta, ja kaikki viljelykelpoinen maa on jo käytössä.
27556: Näin metsitys ja puuntuotanto kasvavaa kysyntää varten ja viljelysmaan
27557: suojelu eroosiota vastaan ovat mahdollisia lähinnä yhdistämällä metsäta-
27558: lous maanviljelijöiden muuhun maankäyttöön. Tämä osahanke on jatkoa
27559: jo muutaman vuoden ajan tehdylle menetelmien kehittämistyölle, ja
27560: kal1dessa piirikunnassa hankittuja kokemuksia on tarkoitus soveltaa
27561: käytäntöön muualla Keniassa. Metsätalousneuvonta ja peltometsäviljely-
27562: menetelmien koulutus ovat hankkeen keskeisiä osia.
27563: Suomi tukee metsäohjelmaa yhteensä 30,5 miljoonalla markalla
27564: vuosina 1996-1999. Yhtymä Enso Forest Development-Indufor vastaa
27565: tukipalvelujen antamisesta hankkeille.
27566:
27567:
27568: MOSAMBIK
27569: Pinta-ala: 802 000km2
27570: Viijellyn maan osuus: 3,7%
27571: Asukasluku (1995) 16,2miij.
27572: Asukasluku (2000): 19,6miij.
27573: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,6%
27574: Kokonaishedelmiillisyysluku (lasta naista kohden): 6,2%
27575: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 113/1000
27576: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden: 15001100 000
27577: Odotettavissa oleva elinikä: 46 v. (miehet 45 v., naiset 48 v.)
27578:
27579: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 39%
27580: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 63%
27581: Aikuisten lukutaidottomuus: 60 %(miehet 42 %, naiset 77 %)
27582:
27583: Bruttokansantulo (BKTL)Iasukas (1995) 80 US$
27584: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): 3,6%
27585: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 443,6%
27586: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 33%
27587: Väestöstä kaupungeissa: 38%
27588:
27589:
27590: Mosambikin omaehtoisen kehityksen edellytykset ovat syntyneet pysyvän
27591: rauhan myötä. Vuonna 1994 järjestettyjen parlamentti- ja presidentinvaalien
27592: jälkeinen kehitys antaa aihetta optimismiin Mosambikin yhteiskunnallisen
27593: kehityksen suhteen. Demokratiaprosessin ylläpitäminen ja syventäminen on
27594: avainkysymys Mosambikin kannalta. Vuoden 1997lopulla pidettäviksi
27595: suunnitellut paikallisvaalit antavat suuntaa tulevasta kehityksestä.
27596: Mosambikin makrotaloudellinen kehitys on ollut suotuisaa, mutta
27597: apuriippuvuuden ja äärimmäisen köyhyyden vähentäminen sekä kansallisen
27598: kapasiteetin kehittäminen pysyvät jatkuvasti haasteina.
27599:
27600: 42
27601: Suomen antamassa avussa keskeistä onkin ihmisten ja organisaatioiden
27602: toimintakyvyn kehittäminen.
27603: Vuonna 1996 jatkettiin tukea Manican läänin perusteiVeydenhuollon
27604: kehittämiseksi. Perusopetuksen kehittämishanke eteni konsultin valinnan
27605: jälkeen käynnistymisvaiheeseen. Tukea keskiasteen maatalouskoulutukselle
27606: jatkettiin, ja suunnittelu koulutuksen laajantamisesta saatiin lähes päätök-
27607: seen. Ympäristöyhteistyön alalla luonnonvaroista vastaavaa ympäristö-
27608: keskusta tukeva hanke eteni merkittävästi kohti toteutusta.
27609: Paikallishallinnon uudistamiseen ja eroosiontorjuntaan keskittyvä
27610: Nacalan hanke siirtyi vuonna 1996 päätösvaiheeseensa. Keskustelut tuesta
27611: riippumattamille tiedotusvälineille sekä miinanraivaukselle jatkuivat. Mo-
27612: lemmat hankkeet toteutettaisiin yhteistyössä UNDP:n kanssa.
27613:
27614:
27615:
27616:
27617: TERVEYSSEKTORI
27618: Mosambikin teiVeydenhuoltojärjestelmä kehittyi suhteellisen nopeasti
27619: heti itsenäistymisen jälkeen, kunnes sisällissota ja maan talouden romah-
27620: dus käänsivät kehityksen. Kuvaavaa onkin, että hallituksen uuden
27621: sektoriohjelman tavoitteena on palauttaa teiVeyspalvelujen määrä,
27622: rakenne, laatu ja kattavuus vuoden 1980 tasolle vuoteen 2001 mennessä.
27623: Mosambikin bruttokansantuote vuonna 1980 oli 275 dollaria henkeä
27624: kohden, josta se on laskenut nykyiseen 80 dollarin tasoon. Valtio käytti
27625: 2,5 prosenttia BKT:sta teiVeydenhuoltoon vuonna 1980, mutta vuonna
27626: 1990 enää 1,5 prosenttia silloisesta, jo kolmanneksen pienentyneestä
27627: kansantulosta. Tämä toi mukanaan myös riippuvaisuuden ulkomaisista
27628: avunantajista.
27629: Vuonna 1996 yli 70 prosenttia kustannuksista maksettiin kehitys-
27630: avun turvin, kun vuonna 1980 lähes kaikki kustannukset kyettiin katta-
27631: maan maan omilla voimavaroilla. Vuodenvaihteessa 1996/97 teiVeys-
27632: sektorin infrastruktuuri käsitti 700 teiVeysasemaa ja 200 teiVeyskeskusta,
27633: 24 maaseutu- ja yleistä sairaalaa, 7lääninsairaalaa, 3 keskussairaalaa ja 2
27634: erikoissairaalaa, yhden lääkintäkoulun, 4 koulutusinstituuttia ja valtion
27635: omistaman lääkkeidenjakoyhtiön. Henkilökuntaa oli 18 000, joista 9 500
27636: teiVeysalaan erikoistuneita. Yliopistotutkinnon suorittaneita oli vain 350.
27637: Tämä siis maassa, jossa on noin 18 miljoonaa asukasta ja joka on pinta-
27638:
27639: 43
27640: alaltaan yli kaksi kertaa Suomen kokoinen. Mosambik onkin väestön
27641: terveyttä kuvaavilla mittareilla mitattuna yksi maailman heikoimpia
27642: maita.
27643: Rauhansopimuksen solmimisen jälkeen vuonna 1992 Mosambikin
27644: terveysministeriö ryhtyi ensimmäisenä ministeriönä maassa suunnittele-
27645: maan kansallista sektoriohjelmaa yhdessä keskeisten avunantajien
27646: kanssa. Ohjelman yleistavoitteen lisäksi tavoitteina oli investointien
27647: ohjaaminen maaseudulle, resurssien hankkiminen käyttökustannusten
27648: kattamiseksi ja hallintokulujen pienentäminen sekä varojen käytön
27649: selkeyttäminen.
27650:
27651: Suomen tuki
27652: Suomi tuli prosessiin mukaan Manican läänin integroidun terveys-
27653: hankkeen alkaessa vuonna 1992. Huomattava määrä pakolaisia muutti
27654: Zimbabwen rajalla sijaitsevaan Manican lääniin sisällissodan loputtua.
27655: Infrastruktuurin rakentaminen oli siksi välttämätöntä. Hankkeeseen
27656: kuuluu mm. terveyshallinnon kehittämistä, terveydenhuolto-
27657: henkilökunnan kouluttamista ja rakennusten kunnostamista sekä
27658: materiaaliapua, mm. laitehankintoja. Lisäksi on sovittu, että Suomi
27659: avustaa läänin terveysvirastoa kaikkien muiden läänissä toimivien ter-
27660: veysalan avunantajien toiminnan koordinoimisessa Suomen osuus
27661: hankkeen kustannuksista vuosina 1992-1997 on 111 miljoonaa markkaa.
27662: Hanketta toteutetaan läänin terveysviraston oman toiminnan ja kansalli-
27663: sen sektoriohjelman osana eikä minkään erillisen projektiorganisaation
27664: avulla. Terveysviraston kapasiteetin kehittyessä vastuuta siirretään yhä
27665: enemmän avustavalta suomalaiselta konsultilta mosambikilaisille.
27666: Hanke on onnistunut niin hyvin, että terveysministeriö käyttää sitä
27667: mallina muille avunantajille muiden läänien vastaavia hankkeita varten.
27668: Hankkeen ensimmäinen vaihe evaluoitiin maaliskuussa 1997, ja sen
27669: tuloksena päätettiin suunnitella toinen vaihe seuraavalle
27670: nelivuotiskaudelle. Suomi on aloittamassa myös suoraa budjettitukea
27671: terveysministeriölle terveyssektorin infrastruktuurin kunnossapidon
27672: tehostamiseksi. Suunnitelman mukaan vuosittainen tuki olisi 5 miljoonaa
27673: markkaa vuodesta 1997 alkaen seuraavan viiden vuoden ajan.
27674: Merkittävimmät avunantajat terveyssektorilla ovat Sveitsi, joka
27675: toimii myös ns. lead agencyna eli sektorin johtavana avunantajana,
27676: Hollanti, Norja, Tanska ja Suomi. Maailmanpankki on arvioinut, että
27677: seuraavalle viidelle vuodelle tarvitaan yhteensä noin 355 miljonaa dolla-
27678: ria. Mosambikin osuus olisi noin 115 miljoonaa dollaria, Maailmanpan-
27679: kin 90 ja muiden avunantajien 140 miljonaa. Suomen rahoitusosuus
27680: tulee olemaan noin 15 miljoonaa dollaria eli noin 70 miljoonaa markkaa.
27681:
27682:
27683:
27684:
27685: Mosambik. Kuva: Martti Lintunen 45
27686: NAMIBIA
27687: Pinta-ala: 824 000km2
27688: Viijellyn maan osuus: 0,8%
27689: Asukasluku (1995) 1,5miij.
27690: Asukasluku (2000): 1,7miij.
27691: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,7%
27692: Kokonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 5,1%
27693: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 6211000
27694: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden: 370/100 000
27695: Odotettavissa oleva elinikä: 56v.
27696:
27697: Teroeyspalveluja saatavilla ( %:lla väestöstä): 59%
27698: Puhdasta vettä saatavilla ( %:lla väestöstä): 57%
27699: Aikuisten lukutaidottomuus:
27700:
27701: Bruttokansantulo (BKTL)!asukas (1995) 2000 US$
27702: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): 2,9%
27703: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta:
27704: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 14%
27705: Väestöstä kaupungeissa: 38%
27706:
27707:
27708: Namibian itsenäisyyden ensimmäiset vuodet ovat olleet varsin vakaata aikaa.
27709: Maalla on pemstuslaki, joka turvaa demokratian ja ihmisoikeuksien periaat-
27710: teet ja pitkällisen vapaustaistelun aikaansaamia jännitteitä on onnistuttu
27711: hoitamaan kansallisen sovinnon politiikalla. Maan talouspolitiikka pemstuu
27712: markkinatalouteen, mikä on luonut luottamusta maan etupäässä valkoisessa
27713: yrittäjäyhteisössä. Kuitenkin tuloerot ovat pysyneet jyrkkinä ja demokra-
27714: tiakehityksen suurimpana uhkana voidaan pitää valtaväestön köyhyyttä.
27715: Suomen tavoitteena on edesauttaa Namibian vakautta ja näin luoda
27716: edellytykset rauhanomaiselle kestävälle kehitykselle Namibian 5-vuotis-
27717: kehityssuunnitelman pemstavoitteen, sosiaalisen tasa-arvon saavuttamiseksi.
27718: Suomen kahdenvälistä apua on yksittäisten hankkeiden sijasta kohdis-
27719: tettu laajempiin, sektorikohtaisiin kokonaisuuksiin sosiaali- ja terveys-
27720: sektorilla, vesihuoltosektorilla ja metsä- ja ympäristösektoreilla. Suomi
27721: painottaa avun sisällössä Namibian oman kapasiteetin vahvistamista, hyvää
27722: hallintoa ja demokratian edistämistä.
27723: Vuoden 1996 aikana sosiaali- ja terveyssektorin tukiohjelman toteutus
27724: saatiin käyntiin täysipainoisesti, Namibian metsäsektorin strategia valmistui
27725: ja hyväksyttiin ja siihen pemstuen valmisteltiin metsäohjelma, joka korvaa
27726: aikaisemmat metsähankkeet Namibian vesihallinnon valmisteleroa Namibi-
27727: an maaseudun vesiohjelman suunnitelma hyväksyttiin syksyllä 1996 ja
27728:
27729:
27730:
27731:
27732: 46
27733: ohjelman toteutus käynnistettiin vuoden 1997 alkupuolella. Ohangwenan
27734: vesi- ja sanitaatiohanke, kulttuurikasvatusohjelma ja tuki geologiselle
27735: kartoitukselle jatkuivat suunnitelmien mukaan. Engelan integroitu
27736: teiVeydenhuoltohanke päättyi vuoden 1996lopussa. Lisäksi jatkettiin
27737: valmisteluja kestävän kehityksen seurannan ja koordinaation sekä alue- ja
27738: paikallishallinnon tukemiseksi.
27739:
27740:
27741: MAASEUDUN VESIHUOLTO
27742: Vesihuoltopolitiikka
27743: Namibia on kuivin Saharan eteläpuolisista maista. Sen vuoksi vesi-
27744: huollon merkitys on koko Namibian yhteiskunnan kehittymiselle poikke-
27745: uksellisen tärkeä.
27746: Namibian hallitus asetti vuonna 1990 komitean hahmottamaan
27747: vesihuolto- ja sanitaatiosektorin toimintapolitiikkaa ja työnjakoa. Komi-
27748: tean ehdotusten perusteella hallitus hyväksyi vuonna 1993 toiminta-
27749: politiikan, WASPin (Water Supply and Sanitation Sector Policy).
27750: WASPin mukaan vesihuollon ja sanitaation peruspalvelut tulisi saattaa
27751: kaikkien namibialaisten ulottuville kansantaloudellisesti kohtuullisin
27752: kustannuksin. Palveluiden tasapuolisuus tulisi saavuttaa valtiovallan ja
27753: hyödynsaajien yhteisin ponnistuksin ja vesihuollon tulisi olla ympäristön
27754: ja vesivarojen kannalta kestävää.
27755: WASPin painotukset kohdistuvat yhteismaalla asuvaan maaseutu-
27756: väestöön.
27757:
27758: Kansainvälinen tuki
27759: Kansainvälinen tuki on Namibiassa ollut varsin pienimuotoista verrattu-
27760: na joihinkin muihin Afrikan maihin. Tuki on suunnattu maan omaa
27761: vesihuollon toteuttamiskapasiteetin parantamiseksi. Sekä Namibia että
27762: ulkopuoliset tukijat ovat selvästi ottaneet opiksi muiden maiden koke-
27763: muksista. Namibialla näyttääkin olevan hyvät mahdollisuudet kehittää
27764: maaseudun vesihuoltoa kestävästi.
27765: Namibian maaseudun vesihuoltoa tukivat vuodenvaihteessa
27766: 1996/97 Saksa, Ranska, Hollanti, Ruotsi, Iso-Britannia, Belgia, Kiina,
27767: UNICEF, Kansainvälinen Punainen Risti ja Suomi. Namibian viran-
27768: omaiset ja Maailmanpankki ovat lisäksi sopineet, että Maailmanpankki ja
27769: UNDP rahoittavat vesisektorin katsauksen (Water Sector Review), jonka
27770: Maailmanpankki on asettanut mahdollisen tukensa ehdoksi. Katsaus,
27771: joka kattaa mm. hallinnon, lainsäädännön ja kytkennät muihin
27772: sektoreihin, pyrkii edistämään kokonaisvaltaista sektorikohtaista lähesty-
27773: mistapaa.
27774:
27775: Suomen tuki
27776: Suomi on tukenut maaseudun vesihuoltoa Ohangwenan alueella Poh-
27777: jois-Namibiassa. Kaivojen ja käymälöiden rakentamisen ohella hankkees-
27778: sa on kehitetty osallistavia suunnittelu- ja toteutusmalleja ja koulutettu
27779: kaivonrakentajia ja muita ammattiryhmiä sekä kehitetty näiden mahdol-
27780:
27781: 47
27782: lisuuksia toimia yksityisyrittäjinä. Hanke päättyy vuoden 1997 lopussa ja
27783: siinä käynnistetty toiminta sulautetaan osaksi maaseudun vesihuolto-
27784: direktoraatin toimintaa.
27785: Maaseudun vesihuoltodirektoraatti ehdotti kesäkuussa 1996, että
27786: Suomi alkaisi tukea uutta maaseudun vesihuollon kehittämisohjelmaa.
27787: Hanke käynnistyi huhtikuussa 1997.
27788: Hankkeen tarkoituksena on maaseudun vesihuoltodirektoraatin
27789: tukeminen siten, että vastuun siirto vesiviranomaiselta käyttäjille voidaan
27790: toteuttaa aikataulussa. Tämä edellyttää mm. sitä, että
27791: vesihuoltodirektoraatti pystyy sekä keskustasolla että alueyksiköissään
27792: muuntumaan toimeenpanoviranomaisen roolistaan vedenkäyttäjien
27793: omaa toimintaa tukevaksi kumppaniksi. Tämän mahdollistamiseksi
27794: direktoraatin henkilöstöä on koulutettava ja työvälineitä ja toimintatapo-
27795: ja on kehitettävä. Hankkeen ensimmäinen vuosi on varattu
27796: perusselvitysten ja suunnitelmien tuottamiseen. Osana tätä työtä on
27797: myös projektidokumentin laatiminen mahdollista kolmivuotista jatkoa
27798: varten. Ensimmäisen vuoden kustannusarvio on 4, 7 miljoonaa markkaa.
27799: Maaseudun vesihuollon kehittämisohjelmalla on vahva omistajuus.
27800: Hankkeen suunnittelu ja valmistelu on edennyt täysin tiukan
27801: valmisteluaikataulun mukaan. Valmistelussa ja suunnitellussa toteutuk-
27802: sessa namibialaisten panos on ratkaiseva. Hanke tuleekin toimimaan
27803: alusta lähtien täysin maaseudun vesihuoltodirektoraattiin integroituna.
27804:
27805:
27806:
27807: SAMBIA
27808: Pinta-ala: 753 000km2
27809: Viijellyn maan osuus: 7,00%
27810: Asukasluku (1995) 9,0miij.
27811: Asukasluku (2000): 9,1 miij.
27812: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,9%
27813: K.okonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 5,7%
27814: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 109/1000
27815: Äitiyskuolleisuus ( 100 000 syntynyttä kohden: 9401100000
27816: Odotettavissa oleva elinikä: 43 v. (miehet 42 v., naiset 43 v.)
27817:
27818: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä):
27819: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 27%
27820: Aikuisten lukutaidottomuus: 22% (miehet 14 %, naiset 29 %)
27821:
27822: Bruttokansantulo (BKTL)!asukas (1995) 400 US$
27823: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): -0,8%
27824: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 191,3%
27825: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 22%
27826: Väestöstä kaupungeissa: 45%
27827:
27828:
27829:
27830: Vuonna 1991 myönteisesti alkanut Sambian demokratiakehitys vaikeu-
27831: tui vuonna 1996, kun parlamentti muutti perustuslakia siten, että ainoas-
27832: taan syntyperäiset sambialaiset voivat olla ehdokkaina presidentinvaaleis-
27833: sa. Näin evättiin maan presidenttinä aiemmin 27 vuotta toimineelta
27834: pääoppositiopuolueen johtajalta Kenneth Kaundalta ehdokkuus marras-
27835: kuussa 1996 pidetyissä presidentinvaaleissa. Myös äänestäjien
27836: rekisteröinnissä esiintyi epäselvyyksiä. Tilanne johti siihen, että useat
27837:
27838: Käsipumppukaivo Ambomaalla. Kuva: Martti Lintunen 49
27839: avunantajamaat jäädyttivät maksutasetukensa Sambialle. Suomi pidättäytyi
27840: uusien hankkeiden suunnittelusta ja aloittamisesta.
27841: Vuoden 1997 aikana demokratia on kehittynyt Sambiassa myönteises-
27842: ti, on esimerkiksi perustettu riippumaton korruption vastainen komitea ja
27843: ihmisoikeuskomissio. Monet avunantajamaat ovat uudelleen aloittaneet
27844: apunsa Sambialle. Suomi on ryhtynyt valmistelemaan vuoden 1996 kevääl-
27845: lä jäädytettyjen hankkeiden uudelleen aloittamista. Suomi seuraa aktiivi-
27846: sesti Sambian yleistä demokratian kehitystä yhdessä muun avunantaja-
27847: yhteisön kanssa.
27848: Suomen apuohjelma on keskittynyt viidelle sektorille: maaseudun
27849: kehitys, energia, teiden kunnossapito, metsätalous ja opetus. Suomi on
27850: tukenut ohjelma-avun varoilla myös maan yleistä demokratiakehitystä.
27851:
27852:
27853:
27854:
27855: MAATALOUSSEKTORI
27856: Luapula-hanke
27857: Vuonna 1995 käynnistyneen Luapulan maaseutuelinkeino-ja ruoka-
27858: varmuushankkeen keskeinen tavoite on tavoittaa maaseudun köyhät, jotka
27859: eivät lähteneet mukaan viime vuosikymmenen maissiviljelyyn vaan pysytte-
27860: livät perinteisissä viljelykasveissa ja menetelmissä. Nyt heille tarjotaan
27861: tukea tuottavuuden nostamisessa esimerkiksi kasvijalostuksella. Toiminta
27862: keskittyy kahdelle eri tasolle. Toisaalta kylät kartoittavat omia tarpeitaan
27863: osallistavien menetelmien kautta, toisaalta maatalousneuvontakoneisto
27864: pyrkii löytämään ratkaisuja esiin nousseisiin ongelmiin. Luapulan läänin
27865: omia luonnonvaroja ja mahdollisuuksia pyritään käyttämään hyväksi.
27866: Maaperän viljavuutta parannetaan, kotieläinkantaa lisätään ja jalostetaan.
27867: Maaseudun rahavirtoja lisätään luotottamaila pienyrityksiä. Neuvontaa
27868: annetaan viljelijöiden omassa ympäristössä. Kyläkokouksiin ja koulutus-
27869: tilaisuuksiin osallistui jo hankkeen ensimmäisen vuoden aikana tuhansia
27870: ihmisiä. Toisen vuoden aikana on pyritty kanavoimaan innostus käytännön
27871: toimintaan.
27872:
27873: Maataloussektorin investointiohjelma ASIP
27874: Maailmanpankin johdolla suunniteltu maataloussektorin investointi-
27875:
27876: 50
27877: Luapula. Kuva: Jorma Koponen
27878:
27879: ohjelma (ASIP) perustuu sektoristrategiaan. Keskeiset tavoitteet ovat
27880: elintarviketurva, köyhyyden lievittäminen, ympäristön kestävä käyttö
27881: sekä maatalouden kehittäminen myös vientituloja tuottavaksi.
27882: ASIP-ohjelmaan kuuluu 14 alaohjelmaa. Suomi tukee Luapulassa
27883: oman hankkeensa kautta vastaavia ohjelmia mm. maaperän hoitoa,
27884: maataloustutkimusta, kotieläintuotantoa ja maatalousneuvontaa. Suomi
27885: harkitsee Luapula-hankkeen sulauttamista osaksi ASIPia. Heinäkuun
27886: alusta 1997 hankkeen käyttövarat ohjataan maatalousministeriön
27887: provinssihallinnon kautta districteihin, ja vain henkilöapu kanavoidaan
27888: suoraan nykyisen konsultin kautta. Hankkeen osana oleva kehitysrahasto
27889: jätetään kuitenkin ASIP- kehikon ulkopuolelle. Suomen palkkaamat
27890: henkilöt toimivat enemmän asiantuntija- ja neuvonantajarooleissa,
27891: valvonnan ja kontrollin jäädessä vähemmälle.
27892: Suomen ASIP-ohjelman kokonaiskustannukset vuosille 1995-98
27893: ovat noin 37,4 miljoonaa markkaa, josta Suomen osuus on noin 34,4
27894: miljoonaa. Sambian hallituksen maksettavaksi jää 2,9 miljoonaa markkaa.
27895:
27896: 51
27897: TANSANIA
27898: Pinta-ala: 945 000km2
27899: Viijellyn maan osuus: 3,2%
27900: Asukasluku (1995) 29,6miij.
27901: Asukasluku (2000): 33,7miij.
27902: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 3%
27903: Kokonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 5,8%
27904: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 82
27905: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden: 770!100000
27906: Odotettavissa oleva elinikä: 50 v. (miehet 49 v., naiset 52 v.)
27907:
27908: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 42%
27909: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 38%
27910: Aikuisten lukutaidottomuus: 32% (miehet 21 %, naiset 43 %)
27911:
27912: Bruttokansantulo (BKTL)Iasukas (1995) 120 US$
27913: BKTL/asukas vuosittainen kasvu (1985-95): 1,0%
27914: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 207,40%
27915: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 58%
27916: Väestöstä kaupungeissa: 24%
27917:
27918:
27919: Tansania on toteuttanut avunantajien tuen turvin huomattavia talouselämän
27920: uudistuksia sen jälkeen, kun maa sitoutui vuonna 1986laajaan rakenne-
27921: sopeutusohjelmaan. Uudistuksista huolimatta maan talouskasvu ei ole riittänyt
27922: merkittävään köyhyyden vähentämiseen. Tansanian hallituksen ja avun-
27923: antajien välinen luottamus on horjunut avun heikkojen tulosten sekä eräiden
27924: väärinkäytöstapausten vuoksi. Luottamuspulaa on lähdetty ratkaisemaan
27925: hallituksen ja avunantajien välisellä vuoropuhelulla, jonka tuloksena on sovittu
27926: tulevan kehityskumppanuuden yleisistä periaatteista.
27927: Poliittinen kehitys on vuoden 1995lopun monipuoluevaalien jälkeen
27928: ollut suotuisaa lukuunottamatta Sansibaria, jossa oppositio edelleen boikotoi
27929: parlamentin työskentelyä. Avunantajat, mukaan lukien Suomi, ovat jäädyttä-
27930: neet uuden apunsa Sansibarille tilanteen !aukeamiseen asti. Tansanian sijainti
27931: Suurten järvien alueen tuntumassa on luonut vaikeita pakolais- ja ympäris-
27932: töongelmia.
27933: Mantereella uutena hankkeena käynnistyi Tansanian metsäntutkimuksen
27934: kehittäminen. Maaseututeiden, energiasektorin ja ohjelma-avun valmistelua
27935: jatkettiin, kuten myös uusien hankkeiden valintaa julkishallinnon alalla.
27936: Vanhoina hankkeina jatkuivat maaseudun kehittäminen Etelä-Tansaniassa
27937: sekä Itä-U sambaran metsien suojeluhanke pohjoisessa.
27938: Sansibarilla saatiin päätökseen maankäyttö-ja ympäristöhankkeen
27939: ensimmäinen vaihe, ja metsähanke läheni loppuaan.
27940:
27941:
27942:
27943:
27944: 52
27945: RIPS-ohjelma. Kuva: Martti Lintunen
27946:
27947: MAASEUTUKEHITYS
27948:
27949: Tansanian asukkaista noin 85 prosenttia asuu maaseudulla, ja suunnil-
27950: leen saman verran saa toimeentulonsa maataloudesta ja sen sivu-
27951: elinkeinoista. Yhteiskunnan kehityksen kannalta maaseutukehitys on
27952: ratkaisevassa asemassa.
27953: Tansanialta kuitenkin puuttuu maaseutukehityksen
27954: politiikka. Tansanian muutettua politiikkansa ja taloutensa kurssia,
27955: kehityssuunnitelmia on täytynyt muokata uuteen uskoon. Maatalouspoli-
27956: tiikkaa on valmisteltu pitkään, mutta se ei ole vielä saanut hallituksen
27957: hyväksyntää. Maaseutukehitykseen oleellisesti liittyvää köyhyyden
27958: vähentämisohjelmaa valmistellaan niinikään. Hallitus on ilmoittanut
27959: noudattavansa köyhyyden vähentämiseksi politiikkaa, jonka toisena
27960:
27961: 53
27962: kulmakivenä on makrotalouden tervehdyttäminen. Toinen kulmakivi on
27963: peruspalvelujen turvaaminen: peruskoulutus, perusterveydenhoito, vesi
27964: ja maaseudun infrastruktuuri. Tansaniassa on meneillään myös
27965: julkishallinnon uudistus. Paikallistasolla se tarkoittaa valtion vallan ja
27966: vastuun vähentämistä, samalla kun enemmän valtaa ja vastuuta siirretään
27967: paikallisille elimille. Maaseudun kehittäminen, sekä päätöksenteko että
27968: resurssien hankinta, on yhä enemmän tullut paikallisyhteisöjen omaksi
27969: asiaksi.
27970: Suomen lisäksi integroituja maaseutukehityshankkeita tukevat
27971: nykyisin Alankomaat ja Irlanti. Suomi on tukenut Tansanian maaseutu-
27972: kehitystä Mtwaran ja Lindin lääneissä jo 1970-luvulta lähtien, jolloin
27973: laadittiin alueellisia kehityssuunnitelmia Suomen tuella. Suunnitelmia ei
27974: kuitenkaan koskaan toteutettu, ja Suomi keskitti apunsa Mtwaran ja
27975: Lindin vesisektorille. Vuonna 1998 Suomi ryhtyi tukemaan Tansanian
27976: hallinnon suunnittelemaa perinteistä integroitua maaseutukehitys-
27977: ohjelmaa, jonka toiminta oli pääosin ennalta määritelty. Hankkeen
27978: väliarvioinnissa arvosteltiin suurten hallintokulujen ja byrokraattisen
27979: hitauden lisäksi keskitettyä suunnittelua, vaikka ohjelman tukemat
27980: toimialat todettiin tärkeiksi. Vuonna 1993 alettiin suunnitella hankkeen
27981: toista vaihetta osallistavin menetelmin.
27982: Mtwara ja Lindi kuuluvat Tansanian köyhimpiin alueisiin. Asukkaat,
27983: joita lääneissä on yhteensä noin kaksi miljoonaa, elävät lähes kokonaan
27984: maataloudesta. Koulua käyvien osuus ikäluokastaan on Tansanian
27985: alimpia. Mtwaran ja Lindin maaseutukehitysohjelman (RIPS) tavoittee-
27986: na on kestävien elinmahdollisuuksien turvaaminen alueen asukkaille.
27987: Käytännössä työ tapahtuu osallistuvan suunnittelun avulla.
27988: Paikallisväestö keskustelee kylänsä kehittämisestä ja ehdottaa
27989: kehittämistoimenpiteitä. RIPS on kouluttanut paikallisviranomaisia
27990: osallistavan suunnittelun menetelmissä. Lisäksi RIPS voi tarjota asian-
27991: tuntija- ja rahoitusapua, lähinnä pienluottoja, sekä kuljetus-, koulutus- ja
27992: tiedotuspalveluita. Sektoreita, joita ohjelma tukee, ovat mm. maatalous
27993: ja karjanhoito, kalastus, koulutus, vesihuolto, käsiteollisuus, luonnonsuo-
27994: jelu ja tiedotus.
27995: RIPSin merkitys läänien kehityksen tukijana on huomattava. Vuon-
27996: na 1996 ohjelma toimi 427:ssä läänien yhteensä 1362 kylästä. Vuodesta
27997: 1993 lähtien noin 70 prosentissa kylistä on ollut toimintaa. Paikallisradio
27998: kattaa koko alueen.
27999: RIPSin budjetti on noin 12 miljoonaa markkaa vuodessa. Tansania
28000: osallistuu RIPSin budjetin tukemiseen noin kolmen prosentin osuudella.
28001:
28002:
28003:
28004:
28005: 54
28006: MUUTMAAT
28007: Etelä-Afrikan tasavalta
28008:
28009: Vuonna 1996 Etelä-Afrikan tasavallan hallitus jatkoi ponnisteluaan
28010: meneillään olevan poliittisen siirtymävaiheen menestykselliseksi toteut-
28011: tamiseksi.
28012: Neuvotteluja Suomen tuesta Etelä-Afrikan jälleenrakennus- ja
28013: kehitysohjelmalle jatkettiin. Ensimmäinen sopimus, joka koski Suomen
28014: tukea maan vesilain uudistushankkeelle, allekirjoitettiin elokuussa 1996.
28015: Vuonna 1996 järjestettiin myös tarjouskilpailu jo aikaisemmin sovitun
28016: kylämetsätaloushankkeen konsulttipalveluista.
28017: Syksyn 1996 ohjelmatarkistusneuvotteluissa sovittiin kehitysyhteis-
28018: työvaroin rahoitettavan ihmisoikeus- ja demokratiarahaston perustami-
28019: sesta. Siitä rahoitetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa edistäviä hankkeita
28020: Etelä-Afrikassa. Muu apu tulee kohdistumaan ympäristöön maan vesi- ja
28021: metsäministeriön kanssa tehtävän yhteistyön kautta sekä terveys-
28022: sektoriin. Terveyssektorin yhteistyönä osarahoitetaan koululaisten
28023: loistentorjuntaan tähtäävää pilottihanketta.
28024:
28025:
28026:
28027: ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
28028: Suomi rahoitti edelleen Eritrean ulkomaankaupan koulutushanketta
28029: sekä neem-puun hyötykäyttömahdollisuuksien tunnetuksi tekemistä Itä-
28030: Afrikassa yhteistyössä ICIPEn (The Intemational Centre of Insect
28031: Physiology and Ecology) kanssa.
28032: SADC-maiden metsäopistojen kehittämishankkeen kolmatta
28033: vaihetta valmisteltiin vuonna 1996. Se koskee Malawia, Botswanaa,
28034: Zimbabwea, Angolaa ja Tansaniaa. Siihen kuuluu myös koordinaatio-
28035: osuus. Suomi avusti vuonna 1996 Mosambikissa sijaitsevaa SADC:n
28036: journalismi-instituuttia. SADe-geenipankkihanke sekä Tanganjika-
28037: järven kalataloustutkimushanke jatkuvat vuoteen 1998 saakka.
28038: Suomi suunnittelee tuen antamista IGADille, joka on Mrikan
28039: sarven alueellinen yhteistyöjärjestö, Afrikan Yhtenäisyysjärjestölle
28040: (OAU) sekä Niilinjoen kehittämissuunnitelmille. Tuella tähdättäisiin
28041: konfliktien ehkäisyyn sekä alueellisen vakauden säilyttämiseen.
28042:
28043:
28044:
28045:
28046: 55
28047: Välimeren alue
28048:
28049: Lähi-idän rauhanprosessin hidas edistyminen ja ajoittainen pysähtynei-
28050: syys heijastuvat epävarmuutena koko lähialueelle. Ihmisten liikkumisen
28051: ja taloudellisen toiminnan rajoitukset ovat haitanneet merkittävästi
28052: Palestiinan itsehallintoviranomaisen mahdollisuuksia ylläpitää
28053: peruspalveluita ja toimeenpanna kehityshankkeita. Kansainväliset
28054: järjestöt ja avunantajamaat ovat jatkaneet määrätietoisesti kehitys-
28055: hankkeita ja humanitaarista apua Länsirannan ja Gazan asukkaille sekä
28056: pakolaisille. Rauhanprosessin edistyminen on kehityksen kestävyyden
28057: kannalta välttämätöntä.
28058: EU:n ja sen jäsenmaiden Välimeren alueen politiikka perustuu
28059: vuonna 1995 hyväksyttyyn Barcelonan asiakirjaan, jonka allekirjoitti 27
28060: Euroopan ja Välimeren alueen maata. Barcelonan asiakirjan
28061: perustavoitteita ovat rauhan ja poliittisen vakauden edistäminen, talou-
28062: dellisen yhteistyön parantaminen, mukaan lukien Välimeren vapaakaup-
28063: pa-alueen perustaminen, sekä yhteistyö sosiaalisen kehityksen ja ympä-
28064: ristön suojelun alalla. Kulttuurien välinen yhteistyö ja keskinäisen
28065: ymmärtämisen vahvistaminen ovat keskeisiä Barcelonan asiakirjassa.
28066: Suomi on yhdessä muiden EU :n jäsenmaiden ja kansainvälisen
28067: kehitysjärjestöjen kanssa pyrkinyt edistämään näitä tavoitteita. Keskei-
28068: nen keino saavuttaa edellä mainuttuja poliittisia tavoitteita on kahden-
28069: välinen kehitysyhteistyö, jota Suomi harjoittaa Egyptin sekä Palestiinan
28070: itsehallintoviranmaisen kanssa. Välimerellä Suomi tukee ympäristönsuo-
28071: jelun alalla alueellista rannikkovesien suojeluhanketta. Länsirannan ja
28072: Gazan alueella ovat olleet tärkeitä myös suomalaisten ja paikallisten
28073: kansalaisjärjestöjen sekä tutkimuslaitosten toimeenpanemat hankkeet.
28074:
28075:
28076:
28077: EGYPTI
28078: Pinta-ala: 1001 000km2
28079: ViYellyn maan osuus: 2,4%
28080: Asukasluku (1995) 57,8miy.
28081: Asukasluku (2000): 68,1 miy.
28082: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,0%
28083: KnkonaishedRlmällisyysluku (lasta naista kohdEn): 3,4
28084: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 561100
28085: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohdEn: 170/100 000
28086: Odotettavissa oleva elinikä: 64 v. (miehet 63 v., naiset 66v.)
28087:
28088: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 99%
28089: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 79%
28090: Aikuisten lukutaidottomuus: 49 % (miehet 36 %, naiset 61 %)
28091:
28092: Bruttokansantulo (BKTL)!asukas (1995) 790 US$
28093: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): 1,1%
28094: Ulkomaisen velan osuus BKTL:sta: 73,3%
28095: MaataloudEn osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 20%
28096: Väestöstä kaupungeissa: 45%
28097:
28098:
28099:
28100: 56
28101: Egyptin suurimpia yhteiskunnallisia haasteita ovat nopea, joskin
28102: hidastuva väestönkasvu, suuri työttömyys, asuntopula, infrastruktuurin
28103: riittämättömyys varsinkin nopeasti kasvavilla väestön ja talouden keskit-
28104: tymäalueilla, suuret sosiaaliset ja alueelliset kehityserot sekä näiden
28105: tekijöiden aiheuttamat ympäristöongelmat. Hallitus pyrldi parantamaan
28106: tilannetta avunantajien tukemalla rakenneuudistuksella, joka yhdessä
28107: EU:n assosiaatiosopimuksen edistämän markkinoiden avautumisen
28108: kanssa saattaa aiheuttaa häiriöitä työllisyydessä ja teollisuuden kilpailu-
28109: kyvyssä siirtymävaiheen aikana.
28110: Suomen kehitysyhteistyön avainsektori on vuodesta 1996 lähtien
28111: ollut ympäristönsuojelu. Myös terveyssektorin, maatalousalan sekä vesi-
28112: ja sanitaatiosektorin yhteistyötä on tarkoitus jatkaa. Monien Suomen
28113: tukemien kehityshankkeiden keskeisenä tavoitteena on maaseudun
28114: kehittäminen ja paikallisten voimavarojen vahvistaminen.
28115:
28116:
28117:
28118:
28119: YMPÄRISTÖSEKTORI
28120: Suomen ja Egyptin välisenä kehitysyhteistyönä on jo 1980-luvun jälki-
28121: puolelta lähtien toteutettu ympäristönsuojelun kannalta merkittäviä
28122: hankkeita. Tällainen oli Ras ei Barin kaupungin hyvin onnistunut jäte-
28123: veden puhdistushanke, jossa on maan ensimmäinen biologisella mene-
28124: telmällä toimiva jäteveden puhdistamo.
28125: Badr Cityn kahden kaupungin tarpeita palveleva pumppaamo ja
28126: vesilaitos edistävät vesivoimavarojen järkiperäistä käyttöä. Beni Suefin
28127: maakunnassa on vuodesta 1993lähtien ollut käynnissä vesihanke, joka
28128: sisältää erillisen ympäristöosuuden - kiinteiden jätteiden käsittelyn
28129: maaseutukylissä.
28130: Maatalouden tutkimushanke kehittää ympäristöystävällisiä viljely-
28131: ja karjanhoitomenetelmiä, jotka toimivat myös hiekka-aavikolle perustet-
28132: tavilla kastelunvaraisilla alueilla. Maataloustuotteiden laadunvalvonta-
28133: laboratorio antaa tietoa mm.elintarvikkeiden raskasmetalli-ja torjunta-
28134: ainepitoisuuksista ja sitä kautta myös viljelymaan ympäristön tilasta.
28135:
28136:
28137:
28138:
28139: 57
28140: Asuinalue Kairon lähistöllä. Kuva: Hennu Kjisik.
28141:
28142:
28143: Teollisuuden ympäristöhanke
28144: Vuonna 1996 saatiin valmiiksi Egyptin teollisuuden ympäristöhankkeen
28145: (Egyptian Pollution Abatement Project, EPAP) suunnittelu, ja hanke
28146: käynnistyi alkuvuodesta 1997. Kysymyksessä on kansainvälinen
28147: yhteistyöhanke, jonka rahoitukseen osallistuvat Maailmanpankki 35
28148: miljoonalla dollarilla ja Suomi 26 miljoonalla markalla. Egyptin hallitus
28149: vastaa hankkeen paikalliskustannuksista. Suomen vastuulla on asiantun-
28150: tija-apu ja instituutioiden vahvistaminen. Maailmanpankki rahoittaa
28151: teollisuuden ympäristöinvestointeja tekevän ympäristörahaston, joka on
28152: n. 80 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.
28153: Suomen avun tarkoituksena on auttaa Egyptin viranomaisia ja
28154: yksityistä sektoria valmistelemaan rahoituskelpoisia ympäristö-
28155: investointeja. Tuki sisältää seitsemän toiminta-aluetta: ympäristösektorin
28156:
28157: 58
28158: keskushallinnon ja aluehallinnon kapasiteetin vahvistamisen, ympäristö-
28159: vaikutusten analyysin sekä suunnittelun menetelmien kehittämisen,
28160: avustamisen ympäristöinvestointien valmistelussa, egyptiläisten pankki-
28161: en neuvonnan investointien ympäristövaikutusten huomioonottamiseksi,
28162: kansalaisjärjestöjen ympäristötoimintojen vahvistamisen, ympäristö-
28163: koulutuksen tiedotusvälineille sekä ympäristöalan tietopalveluiden
28164: kehittämisen.
28165:
28166: Ongelmajätteiden käsittelyhanke
28167: Teollisuuden ja liikenteen nopea kasvu on johtanut ongelmajätteiden
28168: määrän kontrolloimattomaan lisääntymiseen. Egyptissä ei ole suunnitel-
28169: mallista ongelmajätteiden käsittelyä paikallisia öljynkierrätysyrityksiä
28170: lukuunottamatta. Jätteet menevät lajittelemattomina kaatopaikoille,
28171: viemäriin, kanaviin ja mereen tai ne jätetään kokonaan heitteille. Uusi
28172: ympäristölaki antaa kehykset myös ongelmajätteiden käsittelylle, mutta
28173: lain määräämä jätteiden käsittelyjärjestelmä ei ole vielä toiminnassa.
28174: Suomen ja Egyptin välisenä yhteistyönä tutkittiin vuosina 1995-1996
28175: mahdollisuuksia perustaa ongelmajätteiden käsittelyjärjestelmä.
28176: Aleksandrian alueen ongelmajätehanke käynnistyy vuoden 1998
28177: aikana.
28178: Suomen kustannukset ovat noin 10 miljoonaa markkaa
28179:
28180:
28181: Tutkimus- ja koulutushanke
28182: Aleksandrian yliopisto on valmistellut ympäristö- ja energiasektoreiden
28183: opetusta ja tutkimusta kehittävän hankkeen. Sen toiminta-ajatuksena on,
28184: että säästämällä energiaa ja tehostamalla sen käyttöä voidaan aikaansaada
28185: merkittäviä ympäristöparannuksia.
28186: Hanketta hallinnai UNESCO, ja asiantuntijana toimii Valtion
28187: Teknillinen Tutkimuskeskus VTT, jonka egyptiläissyntyinen professori
28188: aloitti työnsä Aleksandriassa vuoden 1997 alussa. Hankkeen tavoitteena
28189: on lisätä ympäristötietoisuutta valtionhallinnossa ja yksityisellä sektorilla.
28190: Neljä vuotta kestävän yhteistyöhankkeen rahoitukseen osallistuvat
28191: Suomen ja Egyptin lisäksi UNDP ja UNESCO. Suomen osuus on 1,1
28192: miljoonaa markkaa.
28193:
28194:
28195:
28196:
28197: MUUTMAAT
28198:
28199: Palestiina
28200: Suomi tukee koordinoidusti ja yhteistyössä muiden avunantajien kanssa
28201: Lähi-Idän rauhanprosessia.
28202: Palestiinan itsehallintoalueiden taloudellinen ja sosiaalinen kehitys
28203: on tärkeää poliittisen vakauden ja rauhanprosessin edistämiseksi. Suomi
28204: on jo aikaisemmin tukenut Länsirannan vesi- ja sanitaatiosektorin
28205: kehittämistä. Sen lisäksi vuonna 1997 käynnistettiin perusopetuksen
28206:
28207: 59
28208: tukihanke. Suomi on selvittänyt yhteistyön mahdollisuuksia myös asun-
28209: to- ja energia-sektoreilla. Betlehem 2000-juhlavuoden kunniaksi Suo-
28210: men on tarkoitus osallistua kaupungin kehittämiseen yhteistyössä
28211: palestiinalaisviranomaisten ja muiden avunantajien kanssa. Hyvän
28212: hallinnon ja kansanvallan edistäminen otetaan yhteistyön erityiseksi
28213: kohteeksi. Suomi tukee suomalaisten ja palestiinalaisten kansalaisjärjes-
28214: töjen hankkeita erityisesti sosiaalisen kehityksen alalla.
28215:
28216:
28217:
28218: ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
28219: Suomi pyrkii EU:n jäsenmaana ja yhteistyössä muiden avunantajien
28220: kanssa edistämään Välimeren alueellista yhteistyötä, jonka puitteet on
28221: määritelty mm. marraskuussa 1995 hyväksytyssä Barcelonan julistukses-
28222: sa.
28223: Suomi on vuodesta 1996 lähtien tukenut Välimeren rannikkovesien
28224: suojeluhanketta, joka sisältää mm. koulutusta ja tutkimusta. Tuki-
28225: organisaationa toimii Suomen Ympäristökeskus, ja hankkeessa käytetään
28226: hyväksi Itämeri-komission ympäristönsuojelutyöstä saatuja kokemuksia.
28227: Suojeluhanketta on tarkoitus jatkaa ja laajentaa. Lisäksi on tarkoitus
28228: aloittaa Niilin veden käyttöä koskeva tutkimus, koska asialla on alueellis-
28229: ta ja poliittista merkitystä.
28230:
28231:
28232:
28233:
28234: 60
28235: Aasia
28236:
28237: Kaakkois-Aasian voimakas talouskasvu on nostanut useat alueen maat
28238: taloudellisesti merkittävään asemaan. Kuitenkin useissa Aasian maissa ja
28239: maiden välillä on edelleen suuria varallisuuseroja. Erityisesti Etelä-
28240: Aasiassa köyhyys on laajalle levinnyttä, ja sosiaaliset indikaattorit maail-
28241: man heikoimpia. Alueen poliittisen ja taloudellisen painoarvon vuoksi
28242: Suomen suhdetta siihen ollaan uudelleenarvioimassa etenkin ED-
28243: jäsenyyden myötä. Kehitysyhteistyö palvelee nimenomaan vakauden
28244: edistämistä ja edustaa kehityksen ja myös kaupallisten suhteiden pohja-
28245: työtä. Kehitysyhteistyössä korostetaan tukea demokratialle, hyvälle
28246: hallinnolle ja ihmisoikeuksille sekä ympäristön ja taloudellisen kehityk-
28247: sen väliselle tasapainolle kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Suomen
28248: yhteistyökumppaneita alueella ovat ensisijaisesti Vietnam ja Nepal, kaksi
28249: toisistaan täysin poikkeavaa maata. Toinen on nuori demokratian ensi-
28250: askeleita kangerrellen ottava äärimmäisen köyhä maa, toinen dynaami-
28251: sesti kohti markkinataloutta etenevä yksipuoluemaa. Lisäksi tehtiin
28252: Suur-Mekangin alueen maissa lähinnä alueellista yhteistyötä sekä toi-
28253: mittiin Keski-Aasiassa, Kirgisiassa.
28254:
28255:
28256:
28257: NEPAL
28258: Pinta-ala: 141 000km2
28259: Viljellyn rrwan osuus: 16,5%
28260: Asukasluku (1995) 21,5miij.
28261: Asukasluku (2000): 24,3 milj.
28262: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,5%
28263: Kokonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 5,3
28264: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 91/1000
28265: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden: 1500/100 000
28266: Odotettavissa oleva elinikä: 55 v. (miehet 56 v., naiset 55 v.)
28267:
28268: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä):
28269: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 63%
28270: Aikuisten lukutaidottomuus: 73% (miehet 59%, naiset 86 %)
28271:
28272: Bruttokansantulo (BKTL)!asukas (1995) 200 US$
28273: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): 2,4%
28274: Ulkorrwisen velan osuus BKTL:sta: 53,3%
28275: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 42%
28276: Väestöstä kaupungeissa: 14%
28277:
28278:
28279:
28280: Nepalin keskeisiä ongelmia ovat väestön laaja-alainen köyhyys ja eriar-
28281: voisuus sekä ympäristöongelmat. Puolet Nepalin väestöstä elää absoluut-
28282: tisessa köyhyydessä vailla inhimillisen kehityksen perusedellytyksiä,
28283: kuten riittävää ravintoa ja toimeentuloa, terveydenhuoltoa ja peruskou-
28284: lutusta. Nepalin kehitystä vaikeuttavat hallinnon heikkous sekä maata
28285: ravistelevat toistuvat hallituskriisit.
28286: Suomen rahoittaman ohjelman ytimen muodostavat tällä hetkellä
28287:
28288: 61
28289: energiasektori sekä vesihuolto ja sanitaatio. Suomi siirtää jatkossa paino-
28290: tusta energiasektorilta toimenpiteisiin, joilla voidaan välittömämmin
28291: vaikuttaa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen sekä demokraatti-
28292: seen yhteiskuntakehitykseen. Suomi tulee kiinnittämään entistä enem-
28293: män huomiota naisten ja lasten asemaan. Tässä tarkoituksessa Suomi
28294: selvittää sosiaalisektorin mahdollisuudet etenkin mikroluototuksen
28295: käyttöön köyhyyden lieventämisessä sekä sektoriohjelmatyyppiseen
28296: apuun opetussektorille. Ympäristö nousee myös uutena alueena mukaan
28297: ohjelmaan. Suomi tarkastelee aiemmin keskeisellä sijalla olleen metsä-
28298: sektorin jatkotuen edellytyksiä ja tukitapoja sekä tutkii mahdollisuuksia
28299: tukea Nepalin yksityissektorin vahvistamista. Suomi pyrkii vähitellen
28300: keskittymään pariin pääsektoriin - sosiaalialaan ja ympäristöön.
28301:
28302:
28303:
28304:
28305: ENERGIA-ALA
28306: Nepalissa vahvistettiin vuonna 1992 kansalliset vesivoiman kehittämista-
28307: voitteet, joiden mukaan maa pyrkii toimittamaan sähköä kaupunkien ja
28308: maaseudun väestön sekä teollisuuden tarpeisiin hyödyntämällä vesi-
28309: voimaansa. Valtio pyrkii myös edistämään yksityisen sektorin investointe-
28310: ja vesivoiman kehittämiseen sekä vähentämään ympäristöhaittoja.
28311: Nepal on viime vuosien aikana merkittävällä tavalla uusinut sähkön-
28312: tuotantoa ja -jakelua koskevan lainsäädäntönsä. Tuloksena on ollut
28313: yksityisen sektorin mukaantulo voimalaitosten rahoittajiksi ja omistajiksi.
28314: Pitkään vaivannut sähköpula on nyt väistymässä.
28315: Energiasektorin tärkeimmät avunantajat ovat Aasian kehityspankki
28316: ja Japani. Muita avunantajia ovat mm. Maailmanpankki, Saksa, Norja ja
28317: Suomi.
28318:
28319: Suomen ja Nepalin välinen energiayhteistyö
28320: Vuonna 1986 alkanut Suomen ja Nepalin välinen energiayhteistyö on
28321: kohdistunut maaseudun sähköistykseen sekä lämpö- ja vesivoiman
28322: tuottamiseen. Yhteistyössä on saatu päätökseen maaseudun sähköistys
28323: Pokharan alueella ja rakennettu Biratnagarin dieselvoimala. Vuonna
28324: 1996 aloitetuilla uusilla energiasektorin hankkeilla osallistutaan Khimti
28325: Kholan vesivoimalan yhdysjohdon rakentamiseen sekä tehdään
28326:
28327: 62
28328: Suomalaisten sähköistärnä laakso Pokharassa. Kuva: Martti Lintunen
28329:
28330: Biratnagarin dieselvoimalan ympäristöparannukset
28331: Khimtin vesivoimalalla on ensisijaisen tärkeä merkitys Nepalille.
28332: Voimalan avulla maa pyrkii kattamaan kipeästi kaipaamaansa sähkön
28333: tarvetta ja luomaan pohjaa maan sähköistämisen jatkumiselle. Se on
28334: ensimmäinen yksityisen sektorin rahoittama voimalaitos ja sen on suun-
28335: niteltu valmistuvan vuoden 1999 aikana. Suomen osuus Khimtin vesi-
28336: voimalan rakentamisessa kohdistuu Khimti-Lamosangu-Bhaktapur-
28337: Balaju-välisen siirtojohdon sekä Bhaktapurin muuntoaseman rakentami-
28338: seen. Siirtojohdon pääurakoiunista huolehtii IVO Power Engineering ja
28339: muuntoaseman ABB Transmit. Suomen osuuden valvonnasta huolehtii
28340: PVO-Engineering. Voimalahankkeeseen on myönnetty 70 miljoonaa
28341: markkaa lahja-apua.
28342: Biratnagarin dieselvoimalan ympäristöhanke parantaa ilman laatua,
28343: vähentää meluhaittoja sekä kehittää jäteöljyn valvontaa ja palontorjunta-
28344: menetelmiä. Hankkeeseen on myönnetty 7 miljoonaa markkaa lahja-
28345: apua. Hankkeen pääurakoiunista huolehtii Wärtsilä Diesel ja hanke-
28346: toteutuksen valvonnasta Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus. Hankkeen
28347: suunnittelu käynnistyi vuoden 1996 aikana, Vuoden 1997 aikana on
28348: toteutettu voimalaitoksen laajennushanke, joka on rahoitettu Suomen
28349: myöntämälllä korkotukiluotolla ja Pohjoismaisen Investointirahaston
28350: pehmeällä luotolla.
28351:
28352: 63
28353: VIETNAM
28354: Pinta-ala: 332 000 km 2
28355: Viijellyn maan osuus: 16,6%
28356: Asukasluku (1995) 73,5miij.
28357: Asukasluku (2000): 72,4miij.
28358: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 2,1%
28359: Knkonaishedelmällisyysluku (lasta naista kohden): 3,1
28360: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 41/1000
28361: Äitiyskuolleisuus (100 000 syntynyttä kohden: 1601100 000
28362: Odatettavissa oleva elinikä: 66 v. (miehet 64 v., naiset 68 v.)
28363:
28364: Terveyspalveluja saatavilla (%:1/a väestöstä): 90%
28365: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 43%
28366: Aikuisten lukutaidattomuus: 7% (miehet 4 %, naiset 9 %)
28367:
28368: Bruttokansantulo (BKTL)Jasukas (1995) 240 US$
28369: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-
28370: Ulkomaisen velan osuus BKTL:stä: 130,2%
28371: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 28%
28372: Väestöstä kaupungeissa: 21%
28373:
28374:
28375:
28376:
28377: Vietnam on keskusjohtoisesta taloudesta markkinatalouteen siirtyvä maa,
28378: jonka kasvu on voimakasta ja talouselämän rakenteet perusteellisten
28379: muutosten kohteena. Yhtenä maailman köyhimmistä maista Vietnam
28380: tarvitsee kuitenkin edelleen laajamittaista ulkoista tukea. Sitä tarvitaan
28381: sekä talouden kasvun edellytysten varmistamiseen että sen tulosten
28382: hyödyntämiseen siten, että laajat, köyhät väestönosat pääsevät niistä
28383: osallisiksi. Suomen tavoitteena on ohjata apunsa Vietnamin siirtymävai-
28384: heen keskeisten pyrkimysten tukemiseen. Maiden välisessä kehitys-
28385: yhteistyössä tavoitteena on ohjelma, jossa painottuu köyhyyden vähentä-
28386: misen, ympäristön tilan parantamisen sekä hyvän hallinnon ja kansanval-
28387: taisten toimintatapojen ohella tuki markkinatalouteen siirtymiselle.
28388: Yhteistyöhankkeiden valikoima on viime vuosina monipuolistunut.
28389: Avainsektoreita ovat vesi- ja sanitaatio, integroitu maaseutukehitys ml.
28390: metsä, sekä hallinnon kehittäminen. Äskettäin liikkeellelähteneitä tai
28391: juuri alkamassa olevia hankkeita ovat ympäristönäkökohtia painottavat
28392: hankkeet (metsä, sanitaatio), köyhille alueille ja köyhiin väestönosiin
28393: kohdistuvat hankkeet (maaseudun kehityshanke, lasten terveydenhuolto-
28394: hanke) sekä markkinatalouteen siirtymistä ja hallinnon tehostamista
28395: tukeva hanke (kauppaministeriön kehittäminen). Tukea Hanoin vesi-
28396:
28397: ~~ainvälinen apul005 . . • .. .· ·.
28398: · Yhteensit828,8miljoonaa !)SD , . · . .. . . .,.·· ..
28399: •.. Suvritpti1at kahiteny-'~t.ayU!lant{lj~:.J!l~•. Saksa, ·Ranska
28400: . Sll~limlllat mone'flke~lds~ta~nai1~J~e.l~ AsDB, IDA
28401: . Keh~tysapulbruttoka.llsanttil(,ll~ 9,9 %
28402: Suomen·apu 1996, mllij •.. ··
28403: · · J{åhdenvälixten~pl,l
28404: .· josta ~ h~~~ypteisty() .
28405: ~ k~s~fhå(\Stö~ ·
28406: ~hu~~napt1
28407: ~ korkotulO. · · .
28408:
28409: 64
28410: huollon ja Haiphongin vesihuollon ja sanitaation kehittämiseen jatketaan
28411: yhteisrahoituksena Maailmanpankin kanssa. Suunnitelmissa on tukea
28412: Haiphongin siltahanketta yhdessä Iso-Britannian ja Hollannin kanssa ja
28413: eri rahoitusmuotoja yhdistellen. Suomi painottaa kohderyhmälähtöisiä
28414: toimintamalleja suunnittelussa ja hanketoteutuksessa.
28415:
28416:
28417: KAUPUNKIEN VESIHUOLTO JA SANITAATIO
28418: Suomen ja Vietnamin välinen kehitysyhteistyö on ollut merkittävässä
28419: asemassa Vietnamin kaupunkien vesi- ja sanitaatiosektorien kehittämi-
28420: sessä. Maiden välisenä kehitysyhteistyöhankkeena laadittiin vuosina
28421: 1993- 1994 kansallinen kaupunkien vesihuoltostrategia, jolle hallituksen
28422: sektoria koskevat kehittämissuunnitelmat perustuvat. Vuosina 1994-
28423: 1996laadittiin yhteistyönä kansallinen kaupunkien sanitaatiostrategia,
28424: joka on saanut hyvän vastaanoton, ja jonka pohjalta ollaan kehittämässä
28425: toimintaohjelmaa.
28426: Myös hanketasolla Suomi on ollut johtava ja miltei ainoa avunantaja
28427: 1980-luvun puolivälistä 1990-luvun puoliväliin saakka tukiessaan Hanoin
28428: ja Haiphongin vesihuollon kehittämishankkeita. Suomen apu on osaltaan
28429: mahdollistanut näiden kaupunkien vesihuolto-organisaatioiden kehittä-
28430: misen siihen tilaan, että ne ovat pystyneet hakemaan Maailmanpankin
28431: lainoitusta investoinneilleen. Myös sektorin kansallisia toiminta-
28432: strategioita laadittaessa on käytetty hyväksi hankkeista saatuja käytännön
28433: kokemuksia.
28434:
28435: Kaupunkien vesihuollon ja sanitaation strategiset linjaukset
28436: Kaupunkien sanitaatiosektorin kehittämisen yleistavoitteena on taloudel-
28437: lisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla toteutettu viemäröinti ja
28438: kuivatus. Suomen ja Vietnamin välisenä kehitysyhteistyönä laaditun
28439: kaupunkien viemäröinnin strategiaselvityksen pohjalta tehdyt suosituk-
28440: set odottavat Vietnamin hallituksen virallista hyväksymistä. Selvityksessä
28441: esitetään kehityksen lähtökohdiksi mm. seuraavia perusperiaatteita:
28442: kestävyys, toimintatapojen toistettavuus, kysyntä-orientoituneisuus,
28443: prioriteettitoimenpiteet uusille rakennettaville alueille, lainsäädännön
28444: tehostaminen, yhteisöjen ja yksityisten resurssien mukaansaaminen,
28445: desentralisointi, olemassa olevien instituutioiden käyttö ja inhimillisten
28446: resurssien käytön tehostaminen.
28447:
28448: Suomen tuki Hanoin ja Haiphongin vesihuolto- ja
28449: sanitaatiosektorille
28450: Kaupunkien vesihuollon ja sanitaation kehittäminen on ollut Suomen ja
28451: Vietnamin välisen kehitysyhteistyön tärkein alue etenkin 1990-luvun
28452: ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden 1997 alussa vesilaitosten keskeisellä
28453: toiminta-alueella oli asukkaita Hanoissa n. 1,2 miljoonaa ja Haiphongissa
28454: n. 450.000. Kaupunkien kasvu on ollut viime vuosina nopeaa ja tulee
28455: entisestään kiihtymään.
28456:
28457:
28458: 65
28459: Hanoin vesihuoltoverkostoa rakennetaan. Kuva: Martti Lintunen
28460:
28461:
28462: Hanoin vesihuoltohanke
28463: Tuki Hanoin vesihuoltohankkeelle alkoi vuonna 1985, ennen kuin edes
28464: poliittisia päätöksiä Vietnamin uudistuspolitiikasta oli tehty. Alkuvuosina
28465: toiminta kohdistettiin pääasiallisesti kiireellisiin rakennusinvestointeihin,
28466: sekä kunnostamiseen että tuotantokyvyn lisärakentamiseen. Vähitellen
28467: siirryttiin kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen, tehtiin perusselvityksiä,
28468: joiden pohjalta pyritään laajentamaan vesihuoltojärjestelmä kattamaan
28469: koko kaupunkimainen alue. Samaan aikaan tapahtuneet poliittiset
28470: muutokset mahdollistivat vesiyhtiön toimintatapojen muutoksen, ja
28471: yhtiön kehittäminen liikeyrityksen suuntaan sai hankkeessa tärkeän
28472: aseman.
28473:
28474: 66
28475: Hanoin vesihuoltohanke on pääosin joko kunnostanut tai rakenta-
28476: nut kaupungin vesihuoltojärjestelmän fYysiset rakenteet. Tämä koskee
28477: lähes koko vedenkäsittelykykyä, joka koostuu viidestä uudesta ja kuudes-
28478: ta korjatusta vesilaitoksesta. Hanke on rakentanut kaksi kolmasosaa
28479: jakeluverkostosta, ja yli 700.000 ihmistä asuu uusitun verkoston alueella.
28480: Hanoin vesihuollon suurimpia ongelmia ovat edelleen veden hukka-
28481: kulutus ja laskuttamattoman veden määrä. Parannuskeinoksi hanke on
28482: kehittänyt veden mittarointi- ja laskutusjärjestelmät, joiden
28483: käyttöönotolla tilannetta voidaan oleellisesti parantaa.
28484:
28485: Haiphongin vesihuolto- ja
28486: sanitaatiohanke
28487: Suunniteltaessa Haiphongin vesihuollon kehittämistukea 1990-luvun
28488: alussa lähtökohdat nopealle kehitykselle olivat Hanoin alkua otollisem-
28489: mat. Uudistuspolitiikka mahdollisti uudenlaisen lähestymistavan, ja
28490: Hanoin hankkeesta saatuja kokemuksia voitiin käyttää hyväksi. Niinpä
28491: päähuomio keskitettiin vesihuollon muuttamiseen, vesihuoltoyhtiön
28492: organisaation kehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Hanke toi
28493: vesilaitoksen kehittämisfilosofiaan teknisen ajattelun lisäksi taloudellisen
28494: ajattelun, joten päähuomio suunnattiin veden tuotannon lisäämisen
28495: sijasta jakelun tehostamiseen. Vesihuoltojärjestelmän kunnostamisessa
28496: on sovellettu yhteisöpohjaista mallia. Nämä yhdessä ovat tuottaneet
28497: nopeasti näkyviä tuloksia; veden hukkakulutus on oleellisesti vähentynyt
28498: ja tuotantoa on voitu jopa vähentää.
28499: Haiphongissa hankkeeseen kuuluu myös sanitaatio, jonka voi-
28500: mallinen kehittäminen on tarkoitus aloittaa hankkeen seuraavassa
28501: vaiheessa.
28502:
28503:
28504: Yhteisrahoitus
28505: Maailmanpankin kanssa
28506: Suomi on jatkamassa molempia hankkeita vuosina 1997-2000 yhteis-
28507: rahoitushankkeina Maailmanpankin kanssa siten, että Maailmanpankki
28508: luotottaa investointeja ja Suomi antaa lähinnä asiantuntija-apua.
28509: Hanoissa pääpaino on vesiyhtiön kehittämisessä tehokkaaksi ja taloudel-
28510: lisesti kannattavaksi julkiseksi yritykseksi. Haiphongissa keskitytään
28511: vesilaitoksen kehittämisen ohella erityisesti sanitaatiosektorin instituuti-
28512: oiden vahvistamiseen.
28513:
28514:
28515:
28516: MUUT MAAT JA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ
28517: Ensisijaisten yhteistyömaiden määrä Aasiassa on vähentynyt neljästä kah-
28518: teen. Alueellinen ja hankekohtainen yhteistyö ovat keinoja tukea joidenkin
28519: maiden demokratisoitumista ja siirtymistä markkinatalouteen. Ne ovat myös
28520: keinoja ylläpitää ja avata mahdollisuuksia näiden maiden taloudellisen
28521: kehityksen myötä syntyville muille yhteistyömuodoille.
28522:
28523: 67
28524: Aasian alueellisen yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena ja johtavana
28525: periaatteena on pyrkimys kokonaisvaltaiseen otteeseen ja koordinointiin
28526: sekä Suomen toiminnassa että suhteessa mm. EU:n ja YK:n ym. kansainvä-
28527: listen järjestöjen toimintaan.
28528: Pääasialliset yhteistyökumppanit olivat vuonna 1996 edelleen Aasian
28529: Teknologian instituutti ja Mekong-komitea. Lisäksi tuettiin YK:n työjärjes-
28530: tön ILOn lähes koko Aasian kattavaa työterveyshanketta. Mekong-joen
28531: alueella valmisteltiin myös uusien yhteistyöhankkeita Aasian kehityspankin,
28532: Kambodzhan ja Laosin kanssa.
28533: Laosissa Suomi osallistuu Maailmanpankin ja Maailman ympäristö-
28534: rahaston GEFin kanssa laajaan metsäalan yhteisrahoitushankkeeseen.
28535: Thaimaassa ja Indonesiassa saatiin päätökseen vanhat metsähankkeet, joista
28536: jälkimmäisen jatkaminen siirtyy EU:lle. Metsäsektorilla toimimisen yleis-
28537: tavoitteena on tehostaa vastaanottajamaiden omia voimavaroja sekä suojella
28538: ja hyödyntää kestävästi metsävaroja luomalla tuloja ja työllisyyttä. Perimmäi-
28539: senä päämääränä on maaseudun köyhyyden poistaminen.
28540: Kiinassa jatkettiin mallimetsätilahanketta sekä oikeuslaitosten välistä
28541: yhteistyötä.
28542: Bangladeshin kartoitushankeen jatkaminen siirtyi EU:n vastuulle.
28543: Keski-Aasian uusissa valtioissa toiminta suuntautuu lähinnä maiden
28544: avustamiseen siirtymisessä keskusjohtoisesta järjestelmästä markkinatalou-
28545: teen. Kirgisiassa jatkettiin yhteistyön valmistelua lähinnä pankki- ja
28546: ympäristösektorilla. Suomi osallistuu myös Aral-järven ympäristöohjelman
28547: suunnitteluun Maailmanpankin johdolla.
28548: AIT:n tietoliikenneosasto Bangkokissa on kouluttanut yli sata diplomi-insinööriä. Kuva: Martti Lintunen
28549:
28550:
28551:
28552:
28553: 68
28554: Latinalainen Amerikka
28555:
28556: Latinalainen Amerikka on viime vuosikymmenien kuluessa siirtynyt
28557: diktatuurien kaudesta demokraattiseen kehitykseen. Muutos on tapahtu-
28558: nut asteittain, ja taka-askeleita saattaa tulla edelleenkin. Peruspiirteiltään
28559: demokraattisissa yhteiskuntajärjestelmissä on edelleen sijaa myönteiselle
28560: kehitykselle, sillä demokratian instituutiot eivät ole vielä kaikkialla täysin
28561: vakiintuneet. Jatkossa demokratian vakiinnuttaminen edellyttää huomi-
28562: on kiinnittämistä erityisesti hallintokulttuurin ja instituutioiden kehittä-
28563: miseen sekä tasa-arvokysymyksiin.
28564: Latinalaisen Amerikan köyhimmät maat sijaitsevat Keski-Amerikas-
28565: sa, joskin ero rikkaimman (Costa Rica) ja köyhimmän (Nicaragua) maan
28566: välillä on noin kuusinkertainen bruttokansantuotteella mitattuna. Suo-
28567: men kehitysyhteistyö onkin suuressa määrin keskittynyt Nicaraguaan.
28568: Guatemalassa vuoden 1996lopulla solmittua rauhansopimusta tuetaan
28569: kansainvälisellä jälleenrakennusohjelmalla, johon myös Suomi osallistuu.
28570: Keski-Amerikan maiden kulttuuritausta ja maantieteelliset tekijät
28571: tarjoavat pohjan alueelliselle yhteistyölle, johon Suomi on osallistunut
28572: ensisijaisesti kestävän metsätalouden ja meteorologian aloilla. Lisäksi
28573: tutkitaan edellytyksiä kolmikantayhteistyöhön Nicaraguassa yhdessä
28574: Chilen kanssa sekä Guatemalassa yhdessä Meksikon kanssa.
28575: Etelä-Amerikassa pääpaino on Perussa. Perun velat Suomelle
28576: annettiin anteeksi ehdolla, että neljännes varoista ohjataan Machu
28577: Picchun alueen ympäristösuojeluun ja sosiaalisiin hankkeisiin.
28578:
28579:
28580:
28581: \l
28582: NICARAGUA -~
28583: ~-
28584: Pinta-ala: 130 000km2 .
28585: - ··-~-~
28586: .
28587: Viljellyn nwan osuus: 8,5%
28588: Asukasluku (1995) 4,4miij.
28589: Asukasluku (2000 ): 4,7miij.
28590: Väestönkasvu (1990-1995, vuosittain): 3,10%
28591: Kokonaishedelmiillisyysluku (lasta naista kohden): 4,1
28592: Imeväiskuolleisuus (alle 1v./1000 syntynyttä kohden): 4611000
28593: Äitiyskuolleisuus ( 100 000 syntynyttä kohden: 160/100 000
28594: O!Wtettavissa oleva elinikä: 67 v. (miehet 65 v., naiset 70 v.)
28595:
28596: Terveyspalveluja saatavilla (%:lla väestöstä): 83%
28597: Puhdasta vettä saatavilla (%:lla väestöstä): 53%
28598: Aikuisten lukutaidottomuus: 34% (miehet 35%, naiset 33 %)
28599:
28600: Bruttokansantulo (BKTL)Iasukas (1995) 380 US$
28601: BKTL!asukas vuosittainen kasvu (1985-95): -5.4%
28602: Ulkonwisen velan osuus BKTL:sta: 589,7%
28603: Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta (BKT): 33%
28604: Väestöstä kaupungeissa: 62%
28605:
28606:
28607:
28608: Nicaragua on Keski-Amerikan köyhin maa ja sen velkaantumisaste on
28609: muihin alueen maihin verrattuna moninkertainen. Maan talouden
28610: rakenteet ovat uudistuneet hitaammin kuin alueen muissa maissa, ja
28611:
28612: 69
28613: dialogi kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa on edennyt polveillen.
28614: Velkajärjestelyt ovat kuitenkin viime aikoina olleet aiempaa
28615: suotuisampia, ja talouskasvu on kääntynyt nousujohteiseksi. Voimavaroja
28616: käytetään sosiaalisektorilla suhteellisesti enemmän kuin muissa Keski-
28617: Amerikan maissa.
28618: Vuosikymmenen alussa saavutettu rauhantila merkitsi käänne-
28619: kohtaa, joka on kestänyt kaksien vaalien mukanaan tuomat riskitekijät
28620: Demokratian juurruttaminen edellyttää kuitenkin vielä demokraattisten
28621: instituutioiden vahvistamista.
28622: Suomen osallistuminen Nicaraguan kehitykseen rakentuu edellä
28623: mainituille tekijöille. Siten yhteistyöohjelma perustuu demokratian
28624: tukemiseen ja edistämiseen (sosiaalisen tasa-arvon, demokraattisten
28625: instituutioiden, kansanvallan ja oikeusvaltion perusteiden tukeminen),
28626: köyhyyden vähentämiseen (maaseudun kehittäminen, sosiaalisektorin
28627: tukeminen, väestöohjelma) ja laajaan ympäristöohjelmaan, johon rau-
28628: hantilan vakiintuminen on tarjonnut suotuisat lähtökohdat.
28629: Erillishankkeina tullaan toteuttamaan myös yrittäjyyteen ja naisten
28630: asemaan liittyvät tukitoimet.
28631:
28632:
28633:
28634:
28635: YMPÄRISTÖSEKTORI
28636: Nicaragua tunnetaan toisaalta koskemattomista metsistään ja Atlantin
28637: rannikon mittavista koralliriutoista, toisaalta ympäristön nopeasta rappeutu-
28638: misesta. Metsäalueiden kontrolloimaton käyttö; laittomattomat hakkuut ja
28639: metsäalueiden valtaaminen maaviljelyyn ovat horjuttaneet ekologista
28640: tasapainoa. Laajalle levinnyt torjunta-aineiden käyttö maanviljelyssä on
28641: saastuttanut ympäristöä. Esimerkkinä vakavasta ympäristöongelmasta
28642: voidaan mainita Managua-järvi. Järveen johdetaan päivittäin suuret määrät
28643: käsittelemätöntä jätevettä kotitalouksista ja teollisuudesta. Lisäksi järveen
28644: valuu vaarallisen paljon lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.
28645: Nicaraguan rannikoilla on huomattavat merelliset luonnonvarat. Tähän
28646: ekasysteemiin kuuluu koralliriuttoja, mangrovealueita, laguuneita ja joki-
28647: alueita, jotka muodostavat arvokkaan elinympäristön äyriäisille ja kaloille.
28648: Näistä on Nicaragualie merkittävää taloudellista hyötyä. Puutteellinen vesi-
28649: ja sanitaatiohuolto varsinkin Tyynen valtameren rannikkokaistalla sekä
28650:
28651: 70
28652: Nicaragua. Kuva: Adolfo Vera
28653:
28654: korkea väestönkasvu lisäävät kuitenkin alueen ympäristöriskejä.
28655: Nicaraguan hallitus on 1980-luvulta lähtien aktiivisesti kehittänyt eri
28656: toimialojen, kuten maa-, metsä- ja kalatalouden ympäristöpolitiikkaa.
28657: Vuonna 1994 julkaistiin Nicaraguan kansallinen ympäristöohjelma (Plan de
28658: Accion Ambiental). Kesäkuussa 1996 säädettiin puitelaki ja -asetus ohjaa-
28659: maan ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Uudet vesiä,
28660: metsiä ja luonnon monimuotoisuutta koskevat lait ovat valmisteilla. Vuonna
28661: 1993 perustettu Nicaraguan ympäristöministeriö MARENA on suoranaises-
28662: ti ympäristöasioista vastuussa oleva valtion elin. Tosiasiallisesti luonnonvaro-
28663: jen kontrollointitehtävät on jaettu muillekin ministeriöille, mikä aiheuttaa
28664: eturistiriitoja ja päällekkäisyyttä.
28665: MARENAn keskeisiä ongelmia ovat kehittymätön hallinnollinen
28666: rakenne sekä vaatimaton budjetti. Nicaraguassa on käynnissä hallinnon
28667: hajauttaminen, jossa vahvistetaan alue- ja paikallishallintoa. Tarkoituksena
28668: on siirtää valtaa ja vastuuta ympäristö- ja luonnonvarakysymyksissä yhä
28669: enemmän keskushallinnolta paikallistasolle.
28670:
28671: 71
28672: Nicaragua on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ympäristösopimuksiin,
28673: joista viimeksi Baselin vaarallisten jätteiden kuljetusta koskevaan yleis-
28674: sopimukseen. Nicaraguan osoittama sitoutuminen on mahdollistanut
28675: ympäristösektorin yhteistyön antajamaiden kanssa.
28676: Suomi on laajentamassa ympäristöalan kehitysyhteistyötään Nicaragu-
28677: an kanssa. Vuonna 1996 toteutetun hankekartoituksen tuloksena suunnitel-
28678: tiin yhteistyössä Nicaraguan kanssa ympäristöohjelma, joka koostuu viidestä
28679: toimintalohkosta. Ne ovat Nicaraguan ympäristöministeriön alueellisten
28680: yksiköiden vahvistaminen, luonnon monimuotoisuuden ja suojelualueiden
28681: tukiohjelmat, teollisuuden ympäristönsuojelun kehittäminen sekä tuki
28682: kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen ja Montrealin pöytäkirjan
28683: toteuttamiseen. Tarjouskilpailu hankkeista järjestettiin syksyllä 1997. Toteu-
28684: tus alkaa vuoden 1998 alkupuolella.
28685: Suomen lisäksi monet muut avunantajat tukevat Nicaraguan
28686: ympäristösektoria. Tanskan tuki ympäristölainsäädännön valmisteluvaihees-
28687: sa on huomattava. Euroopan ulkopuolisista maista ympäristösektorilla toimii
28688: erityisesti USA. Latinalaisen Amerikan kehityspankki (IDB) ja suurin
28689: yksittäinen kahdenvälinen avunantaja Saksa koordinoivat Managua-
28690: järven jätteenpuhdistusta. Maailmanpankki rahoittaa vaarallisten
28691: maatalousjätteiden puhdistushanketta.
28692:
28693:
28694:
28695:
28696: 72
28697: Bosnia-Herzegovinan
28698: jälleenrakentaminen
28699: Entisen Jugoslavian sodan aineelliset kokonaistuhot ovat Bosnia-
28700: Herzegovinassa arvoltaan useita satoja miljardeja markkoja. Talouden ja
28701: yhteiskunnan jälleenrakennus on keskeinen edellytys rauhan ja
28702: vakauden ylläpitämiseksi entisessä Jugoslaviassa ja välillisesti koko
28703: Balkanin alueella.
28704: Suurin osa kansainvälisen yhteisön tuesta Bosnian jälleen-
28705: rakennukseen kanavoidaan lahja-apuna Maailmanpankin ja EU:n
28706: koordinoimana. Välttämätön rahoitustarve vuosina 1996-1999 on yh-
28707: teensä noin 20 miljardia markkaa. Antajamaiden ja kansainvälisten
28708: järjestöjen maksulupauksia on annettu maksulupauskonferensseissa,
28709: joista kolmas pidettiin heinäkuussa 1997. Tuolloin Maailmanpankki
28710: arvioi vuoden 1997 jäljellä olevan rahoitustarpeen 7,4 miljardiksi mar-
28711: kaksi, josta konferenssissa saatiin kokoon 6,6 miljardia.
28712: Vuonna 1996 Suomi myönsi Bosnialie 70 miljoonaa markkaa, josta
28713: 41 miljoonaa käytettiin saman vuoden aikana. Lisäksi annettiin 20
28714: miljoonaa markkaa humanitaarista apua eri avustusjärjestöjen kautta.
28715: Kolmannessa maksulupauskonferenssissa Suomi ilmoitti 28 miljoonan
28716: markan lisäavustuksesta, joka suunnataan lähinnä sosiaalisektorin hank-
28717: keisiin.
28718: Suomi osallistuu Bosnian jälleenrakentamiseen antamalla kahden-
28719: välistä lahja-apua. Suomen apua on ohjattu ensi vaiheessa paluumuuton
28720: ja normaalin elämän mahdollistavan infrastruktuurin korjaushankkeisiin.
28721: Erityisesti halutaan parantaa heikoimpien väestöryhmien, kuten vanhus-
28722: ten, vammaisten ja lasten olosuhteita. Jatkossa on tavoitteena nivoa
28723: jälleenrakennusapu ja paluumuutto selkeämmin yhteen.
28724: Suomen avusta 30 miljoonaa käytetään Sarajevon kaukolämpö-
28725: hankkeeseen. Hankkeen ensi vaiheen aikana kytkettiin 32.000 asuntoa
28726: uudestaan lämmityksen piiriin talven 1996/97 kynnyksellä Syksyllä 1997
28727: on tarkoitus käynnistää uusi laaja vesi- ja sanitaatiohuollon kunnostus-
28728: hanke neljällä paikkakunnalla. Suunnitteilla ovat myös integroitu
28729: sosiaalisektorin hanke ja työllisyyshanke.
28730: Ulkoministeritasolla Sintrassa Portugalissa toukokuussa 1997
28731: pidetyssä Daytonin rauhansopimuksen toimeenpanevan neuvoston
28732: hallintokomitean kokouksessa vahvistettiin entiselle Jugoslavialie annet-
28733: tavaa apua koskeva periaate. Sen mukaan kansainvälisen talousavun
28734: ehtona on Daytonin rauhansopimuksen täysimääräinen toimeen-
28735: paneminen mm. hyväksymällä pakolaisten paluumuutot. Tätä periaatetta
28736: on myös korostettu kaikissa kolmessa
28737: maksulupauskonferenssissa.Toisena periaatteena on avun tasapuolinen
28738: jakautuminen ottaen huomioon koko Bosnia-Herzegovinan alueen
28739: todelliset tarpeet.
28740:
28741:
28742: 73
28743: Maittain kohdentamaton
28744: kahdenvälinen apu
28745: Maittain kohdentamattomista kehitysyhteistyövaroista pääosa käytettiin
28746: vuonna 1996 koulutusohjelmiin. Painopiste oli FTP:n metsätalouden ja
28747: Prodecin kaupallisessa koulutuksessa.
28748: FTP:n kautta tuettiin kehitysmaiden metsäopistojen
28749: täydennyskoulutusohjelmia, joiden tarkoituksena on kytkeä metsä-
28750: opistojen lähipiirissä toimivat yhteisöt kestävän metsätalouden piiriin.
28751: Kohdemaiden lukumäärä karsittiin noin kahdestakymmenestä kuuteen
28752: maiden oman kiinnostukseen ja hankkeeseen sitoutumisen perusteella.
28753: Jatkossa tukea suunnataan Ghanassa, Tansaniassa, Vietnamissa, Filippii-
28754: neillä, Indonesiassa ja Nicaraguassa toimiville metsäopistoille.
28755: Prodecin järjestämän koulutuksen päätarkoitus on puolestaan
28756: parantaa kehitysmaiden taitoja erityisesti ulkomaankaupan ja viennin
28757: alueilla. Lisäksi annettiin Helsingin yliopistossa koulutusta kehitysmai-
28758: den edustajille kemiallisten aseiden käytön valvonnassa.
28759: Veripalveluohjelma kansallisten veripalvelujen tukemiseksi Suomen
28760: Punaisen Ristin kautta jatkui kohteissaan, joita olivat Etiopia, Nepal,
28761: Aasian koulutusohjelma, Honduras, Nicaragua ja Keski- Amerikan
28762: ohjelma. Tuki päättyi vuonna 1996 lukuunottamatta pientä Honduras-
28763: ohjelman koulutusosuutta.
28764:
28765:
28766:
28767:
28768: 74
28769: 75
28770: Ensimmliinen kaupunkivesihuollon k~hittamishanke oli
28771: .Hfknoissa, Vietnamissa 1985 käynnistynyt Suo~n~kaikkien aikojen
28772: suurin kehitysyhteistyöhanke. . . . ·. . ·.·.. ...· . . .·. . · . .
28773: LeimaNista viime vuosien kehitykselle on, että vesihuollon.kehi-
28774: . ty81jhteistyön painopiste on siirtynyt maaseucJ.ulta:kaupunkeihin, ja
28775: investointien. rahoitus lahjarahalTa on vähentynyt. Samalla on · .
28776: ·• pur:euduttu yhä syvemmiille vesilaitosorgan~aatioi~~isälle r-atkai-
28777: semM:n niiden hallinnollisia ja taloudellisia ongelmia;ja voimavarC!}a
28778: on suunnattu yhä enemmlin vedenhankirm~JSta ja; -ja;kelusta
28779: sanitaatioon. ··
28780: Kehitysyhteistyössli vesihuollon ja sanitaattonofkeutusta on
28781: pernsteltu kansanterveyden edistämiselläja nqistt;n työtaakan helpot-
28782: tamisella. Terveysvaikutusten mittaaminen f?.n uSein vaikeaa .. Vesi ja
28783: sanitaatio ovat välttärrtättömiä, mutta eivät yksinl!än riittäviä edelly-
28784: . tyksiä väestön teroeydentilan kohefltamiseksi, .
28785:
28786: KANSAINVÄLISETALOI'fTEE1JA SUOSITUKsET
28787:
28788: YKjulisti tqanjakson 1981-1990 kansainväliseksi Wsihtiollon ja
28789: .. ·rrwnehi,jonka. päätavoi.tte.~ ol
28790: sa.nitaation ffUOSikym . .n:a puJulas
28791: .. i t;aat
28792: pwrnavesi ja tyydyttävät sanitaatio-olosuhteet rnaaprillon kaikille asuk-
28793: kaifle vuosikymmenen loppuun mennessä. Vuosikymmenen tavoite
28794: tiedettiin jo alun perin yli.Optimistiseksi, . .. . . ·. ·
28795: Vuosikymmenen ehkä merkittävimmät saavutukset olivat kansain-
28796: välisen huomion kohdistaminen vesihuollon ja sanitaatitJn merkitykseen
28797: sekä hfl()ma. · ttava kehitysty.·ö ja innooointi. Ni.'ukn tuloksena. syntyi en.tist.ä
28798: par-emmin kehitysmaiden olosuhteisiin soveltuvaa tekniikkaa. sekä ennen
28799: kaikkea Osallistaviaja. vastuuta jakavia toteutus-:-ja hallinnointirruilkga.
28800: Vesihuoltoa ja sanitaatiota koskettavat lukuisat kansainväliset
28801: sopimukset, päätökset ·a julkilausumat. Näitä ovat esimerkiksi Rio de
28802: Janeiron ympät"Wtö~~ksen Agenda·21· 'V1J,(){]elta 1992, Pekingin IV
28803: naisten maailmankonferenssin suositukset vuodelta ·1995ja Istanbulin
28804: asuinympäristökonferenssin Habitat Agenda vuoilelta1996. Vesisektorin
28805: omista kansainvälisistit katmanotoista rnerkittävin on Dublinin julkilau-
28806: suma vuodelta .1992... Siinä kQrostetaan kolmea periaatetta: vesiasioiden
28807: valmisteluaja niistä piiättärmstä malulnllisimman matalalla hallinnon
28808: tasolla lähim:pänji veden käyttä'iä, veden ymmärtämistä sosiaalisena ja
28809: taloudellisena hyödykkeenä set naisten osallistamista vesiasioita koske-
28810: vaan päiltöksentekoon.
28811: Viime vuosien kansainvälisessä keskustelussa on korostettu
28812: maailman vesivar-C!}en riittämlittömyyttä ja nähty vesivarakysymys
28813: maailmanlaajuisena ongelmana. Tosiasiassa ongelmat ovat pikemmin-
28814: kin alueellisia. Kuivuudesta pahimmin kärsiviä alueita ovat mm.
28815: Lähi-Itä, erityisesti Palestiina, ja eteläinen Afrikka. Vesivara-
28816: kysymysten ratkaisemiseksi on perustettu kaksi merkittävää kansain-
28817: välistä instituutiota: korkean polittisen pr-ofiilin omaava World Water
28818: Councilja käytännönläheisempi Global Water Partnership,joka
28819: pyr-kii ensisijaisesti edistämään Rion ja Dublinin suositusten toteutta-
28820: mista.
28821: Vietnam. K:uva: Martti Lintunen 77
28822: 203,36.
28823: 72,93
28824: 38,6R
28825: 52,36
28826: 4,63
28827: 34~75 ..
28828: . 44~51·
28829: 27,07
28830: lt;OO
28831: 6,44
28832:
28833:
28834:
28835:
28836: 78
28837: 79
28838: 4 Kansalaisjärjestötoiminta
28839: Kansalaisjärjestöjenkin kehitysyhteistyössä noudatetaan Suomen kehitys-
28840: yhteistyön yleisiä strategisia periaatteita. Siinä korostuu myös Suomen ja
28841: kehitysmaiden kansalaisyhteisöjen monimuotoisen ja moniarvoisen
28842: vuorovaikutuksen kehittäminen ohi virallisten kanavien. Keskeistä
28843: yhteistyöhankkeissa on kehitysmaiden kansalaisten oma-aloitteisuuden ja
28844: toimeliaisuuden herättäminen ja tukeminen sekä pyrkimys parantaa
28845: erityisesti köyhimpien väestöryhmien mahdollisuuksia oman elämänsä
28846: hallintaan ja vaikutusmahdollisuuksiensa kohentamiseen. Samalla
28847: tarjoutuu suomalaisille kansalaispiireille mahdollisuus kehitysmaita ja
28848: kehitysyhteistyötä koskevien tietojen syventämiseen omakohtaisen
28849: kokemuksen kautta. Lähtökohtana on, että vapaalle kansalaisjärjestö-
28850: työlle ominainen itsenäisyys ja omaleimaisuus säilyvät sekä kohteiden
28851: valinnassa että hankkeiden toteutuksessa.
28852: Vuonna 1996 valtion tukea myönnettiin 138 suomalaiselle järjestöl-
28853: le, jotka toteuttivat 348 hanketta yli 60 kehitysmaassa. Noin 75 prosent-
28854: tia määrärahoista käytettiin terveydenhuoltoon, vammaistyöhön, koulu-
28855: tukseen ja muihin sosiaalialan hankkeisiin. Muita merkittäviä aloja olivat
28856: maa- ja metsätalous, ympäristö sekä itsetyöllistämisen ja pien-
28857: yritystoiminnan kehittäminen.
28858: Noin kaksi kolmasosaa hankkeista sijoittuu Afrikkaan, ja loput
28859: jakautuvat suhteellisen tasaisesti Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.
28860: Vaikka kehitysyhteistyöosastolla ei ole suuriakaan mahdollisuuksia
28861: vaikuttaa kohteiden valintaan, viime vuosina on pyritty rohkaisemaan
28862: järjestöjä kokonaan uusien, kehitysmaaolosuhteisiin soveltuvien
28863: ennakkoluulottomien ideoiden kekseliääseen soveltamiseen. Erityisen
28864: tervetulleina on pidetty hanke-esityksiä, jotka tähtäävät itsetyöllistämisen
28865: ja pienyrittäjyyden tukemiseen erilaisinpienlaina-ja starttiraha-
28866: järjestelyin.
28867: Tukea myönnettiin myös 15 kansainväliselle kansalaisjärjestölle,
28868: suomalaisten järjestöjen kotimaassa tapahtuvalle tiedotustoiminnalle,
28869: Suomen kehitysmaasuurlähetystöjen hallinnaimille ns. pienprojekteille
28870: sekä Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:lle (KEPA). Kansalaisjärjestö-
28871: toiminnan maksatukset olivat yhteensä 124,5 miljoonaa markkaa.
28872:
28873:
28874:
28875: KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS (KEPA)
28876: Vuonna 1996 käynnistyi KEPAssa edellisenä vuonna toteutettuun
28877: evaluointiin perustuva uudistusprosessi, jonka myötä järjestön toiminnan
28878: yleiseksi lähtökohdaksi määriteltiin Suomen ja kehitysmaiden
28879: kansalaisyhteiskuntien välisen entistä monimuotoisemman vuorovaiku-
28880:
28881: 80
28882: tuksen edistäminen. Vuonna 1996 aloitettu kehitysmaiden
28883: kansalaisyhteisöjen toiminnan tukemiseen tähtäävä kumppanuusohjelma
28884: sisältää sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjen hanketoiminnan tuki-
28885: palveluja että KEPAn omaa kenttätoimintaa ja muita yhteistyömuotoja.
28886: Eräs keskeinen yleistavoite on maailmanlaajuisen yhteisvastuun
28887: vahvistaminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Erityisen voimak-
28888: kaasti on tarkoitus panostaa monipuoliseen kehityspoliittiseen kampanja-,
28889: tiedotus- ja julkaisutoimintaan, joka palvelisi KEPAn jäsenjärjestöjä ja
28890: ulkomaisia yhteistyökumppaneita sekä yleensä kehityskysymyksistä
28891: kiinnostuneita tahoja. Uusien tehtävien hoidossa korostuu niinikään
28892: KEPAn rooli suomalaisten kehitysyhteistyötä harjoittavien järjestöjen
28893: katto-, etu- ja yhteistyöjärjestönä suhteessa viranomaisiin, ED-komissi-
28894: oon ja kansainvälisiin verkostoihin.
28895: Kehitysjoukkotoiminta jatkui Sambiassa, Nicaraguassa ja Mosambi-
28896: kissa. Evaluoinnin perusteella on päätetty lopettaa vanhanmallinen
28897: kehitysjoukkotoiminta vuonna 1997 kaksivuotisen siirtymäkauden
28898: jälkeen. Merkittävä osa kehitystyöntekijöiden työsopimuksista päättyi
28899: vuonna 1996, osalle myönnettiin kuitenkin vielä jatkoaikaa. Muutama
28900: uuden kumppanuusohjelman maakohtaisiin ohjelmiin soveltuva uusi
28901: työsopimus solmittiin. Sambiassa toimi vuoden 1996 aikana 21 pitkäai-
28902: kaista ja 4lyhytaikaista kehitysjoukkolaista. Nicaraguassa oli vuoden
28903: 1996lopussa 10 ja Mosambikissa 12 kehitysjoukkolaista. Nuorten
28904: kehitysmaavaihdon hallinnon koordinaatiota siirrettiin KEPAlle ja
28905: toiminnan sisällön suunnittelu jatkui. Muut mukana olevat järjestöt ovat
28906: Allianssi, Kansainvälinen kristillinen nuorisovaihto ICYE, Kansainväli-
28907: nen vapaaehtoistyö KTV ja Suomen Tinku -yhdistys.
28908:
28909:
28910:
28911: KANSALAISJÄRJESTÖT JA EU
28912: EU -komissio hyväksyi vuoden 1996 aikana yhdeksän suomalaista ano-
28913: musta yhteisrahoitusohjelmaansa. Tämä merkitsee sitä, että 50 prosent-
28914: tia kustakin hankkeesta rahoitetaan EU-varoin, 35 prosenttia Suomen
28915: valtion avustuksin ja loput järjestöjen omin varoin. Kohtalaisen hyvää
28916: menestystä saattoi edesauttaa se, että komissioon palkattiin kehitysyh-
28917: teistyövaroin suomalainen hankekäsittelijä. EU -yhteisrahoitushankkeita
28918: koskevasta tiedotuksesta ja neuvonnasta vastasi entiseen tapaan KEPA.
28919:
28920:
28921:
28922:
28923: 81
28924: 5 Kehitys- ja korkotukiluotot
28925: KEHITYSLUOTOT
28926:
28927: Vuoden 1996 alussa voimassa olevista kehitysluotoista kolmesta oli vielä
28928: rahaa nostamatta. Nicaraguan ja Zimbabwen luotoista nostettiin yhteen-
28929: sä 23,4 miljoonaa markkaa. Vuoden vaihteessa Nicaragualla oli vielä 24
28930: miljoonaa ja Zimbabwella 3 miljoonaa nostamatta. Luottojen maksuaikaa
28931: pidennettiin vuoden 1997loppuun. Costa Rican luotto raukesi vuonna
28932: 1996 ja jäi kokonaan nostamatta. Luottojen lyhennyksinä Kenia, Kiina ja
28933: Zimbabwe palauttivat Suomelle 15,1 miljoonaa markkaa vuonna 1996.
28934: Kohdemaiden taloudellisten vaikeuksien vuoksi kehitysluottoja on
28935: usein jouduttu antamaan anteeksi. Vuonna 1996 solmittiin Perun halli-
28936: tuksen kanssa sopimus, jonka mukaan Suomi antoi anteeksi Perulie
28937: myönnetyt kehitysluotot, ja maan hallitus sitoutui käyttämään 25 pro-
28938: senttia velkarästeistä luonnonsuojelu- ja sosiaalisitoumuksiin. Tämä on
28939: Suomen ensimmäinen tämänkaltainen velkajärjestely.
28940: Uusia kehitysluottoja ei ole myönnetty vuoden 1991 jälkeen.
28941: Kehitysluottotoiminnan uudelleen käynnistämistä on kuitenkin ryhdytty
28942: selvittämään.Tarkoitus on arvioida köyhien, ei-takuukelpoisten maiden
28943: mahdollisuudet luottopohjaiseen yhteistyöhön eri sektoreiden
28944: investointiohjelmissa.
28945:
28946:
28947: KORKOTUKILUOTOT
28948:
28949: Suomen korkotukiluottojärjestelmä luotiin vuonna 1986. Korkotukiluotot
28950: ovat vientiluottoja, joiden korkoja subventoidaan kehitysyhteistyövaroista.
28951: Luotot myöntää Suomen Vientiluotto Oy, ja niitä voidaan myöntää ainoas-
28952: taan takuukelpoisille kehitysmaille. Takauksesta huolehtii Valtiontakuukeskus.
28953: Korkotukiluotoilla on tarkoitus ohjata muita rahavirtoja kuin varsi-
28954: naista kehitysapua sellaisiin kehitysmaahankkeisiin, joilla arvioidaan olevan
28955: merkittäviä kehitysvaikutuksia. Luotoilla voidaan rahoittaa hankkeita,
28956: joihin ei olisi kehitysapupoliittisesti tarkoituksenmukaista käyttää tavan-
28957: omaista lahja-apua. Tällä tavoin ne monipuolistavat kehitysyhteistyön
28958: instrumenttivalikoimaa. On myös katsottu, että joissain tapauksissa talou-
28959: delliset resurssit tulevat tehokkaampaan käyttöön ja vastaanottaja sitoutuu
28960: hankkeeseen paremmin, kun hanke rahoitetaan luotolla eikä lahja-avulla.
28961: Edellytys korkotuen myöntämiselle on se, että hankkeet todetaan
28962: Suomen kehitysyhteistyötavoitteiden mukaisiksi ja että ne eivät ole
28963: ristiriidassa OECD:n asettamien ehtojen kanssa. Vuonna 1992 hyväksyt-
28964: ty ns. Helsinki-paketti kieltää korkotuen myöntämisen kaupallisesti
28965: kannattaville hankkeille. Sääntöjen vaikutuksesta eri maiden korkotuki-
28966: luotot suuntautuvat nykyisin investointeihin, joille on vaikea saada
28967:
28968: 82
28969: markkinaehtoista rahoitusta. Vuoden 1996lopulla OECD:ssä hyväksyt-
28970: tiin ohjeisto, jonka tarkoituksena on helpottaa hankkeiden korkotuki-
28971: kelpoisuuden arvioimista etukäteen. Järjestössä on niinikään kehitetty
28972: hankkeiden kehitysvaikutusten arviointeja koskevia ohjeistoja.
28973: Suomessa on käyty vilkasta keskustelua korkotukiluottojen käytön
28974: tarkoituksenmukaisuudesta ja myöntämisen kriteereistä. Hallituksen syys-
28975: kuussa1996 hyväksymässä kehitysyhteistyötä koskevassa periaatepäätöksessä
28976: todetaan, että Suomi pyrkii korkotukikäytännön lopettamiseen OECD:ssä
28977: tehtävällä sopimuksella. Siirtymäkauden aikana korkotuen osuutta varsinai-
28978: sen ja kaupallis-teollisen kehitysyhteistyön yhteenlasketuista määrärahoista
28979: pyritään alentamaan, ja rajaamaan myönnettävät korkotukiluotot pääosin
28980: ympäristöteknologian siirtoon sekä sosiaalisektorille.
28981: Vuosina 1987-96 Suomi myönsi yhteensä 103 korkotukiluottoa,
28982: joiden yhteisarvo on noin 3322 miljoonaa markkaa. Vuoden 1996lop-
28983: puun mennessä korkotukea oli maksettu noin 740 miljoonaa markkaa.
28984: Korkotukiluottojen lainakanta oli vuoden 1996lopulla noin 2,3 miljardia
28985: markkaa. Lainansaajat ovat maksaneet noin 810 miljoonaa markkaa
28986: lyhennyksinä luotot myöntäneelle Suomen Vientiluotolle.
28987: Vuonna 1996 korkotuen maksatuksiin käytettiin 143 miljoonaa
28988: markkaa, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin
28989: maksatukset nousivat 151,7 miljoonaan markkaan. Korkotuen osuus
28990: kehitysyhteistyön kokonaismaksatuksista oli 7,7 prosenttia vuonna 1996
28991: verrattuna edellisen vuoden 8,9 prosentin osuuteen.
28992: Uusia korkotukiluottohakemuksia oli vuonna 1996 vähän verrattuna
28993: Helsinki-pakettia edeltävään aikaan. Uusia luottopäätöksiä tehtiin
28994: yksitoista, yhteisarvoltaan noin 160 miljoonaa markkaa. Uusista hank-
28995: keista neljä edustaa sosiaalialaa ja kolme ympäristöalaa. Uusien korko-
28996: tukisitoumusten määrä nousee noin 62 miljoonaan markkaan. Aiempiin
28997: päätöksiin perustuvat korkotukisitoumukset nousevat noin 5.3.5 miljoo-
28998: naan markkaan. Sitoumukset kohdistuvat vuosille 1997-200i-l,
28999: Kaikki uudet hankkeet ovat Aasiassa. Kiinan kahdeksan luotan
29000: yhteenlaskettu arvo on 107,8 miljoonaa markkaa ja arvioitu korkotuki
29001: 39,8 miljoonaa markkaa. Kunnallistekniikan alalle kuuluu kaksi kaupun-
29002: gin vesihuoltohanketta ja maaseututaajamien pienpuhdistamohanke sekä
29003: kaupungin kaukolämpöhanke. Tuotannollista sektoria edustaa kaksi
29004: kemian teollisuuden jäterikkihapon talteenottohanketta sekä kalaverkko-
29005: tehtaan koneiden uusimishanke. Lisäksi korkotukiluotolla rahoitetaan
29006: Shanghain kaupungin veripalvelun uutta verenkäsittelykeskusta, joka
29007: palvelee yli 460 sairaalaa.
29008: Vietnamille myönnettiin kaksi luottoa, joiden yhteenlaskettu arvo
29009: on 44,4 miljoona markkaa ja arvioitu korkotuki 17,8 miljoonaa markkaa.
29010: Vuoden 1996 suurin luotto, 35,6 miljoonaa markkaa, meni maan sähkö-
29011: laitokselle muuntoasemien hankintaa varten. Lisäksi myönnettiin luotto
29012: Tamkyn kaupungin vesilaitokselle.
29013: Vuoden 1996 pienin luotto oli Malediivien saama 8 miljoonan
29014: markan luotto, josta aiheutui 4,6 miljoonan markan korkotukisitoumus.
29015: Maahan toimitetaan dieselvoimala, joka korvaa vanhaa, pahoin saastutta-
29016: vaa tekniikkaa. Tämä on Suomen ensimmäinen yhteistyöhanke
29017: Malediivien kanssa.
29018:
29019:
29020:
29021:
29022: 84
29023: Teollinen ja kaupallinen
29024: 6 yhteistyö
29025: Teollisen kehitysyhteistyön tavoitteena on parantaa kohdemaiden omaa
29026: osaamista ja raaka-aineiden hyödyntämistä, kehittää taloudellisesti
29027: edullisia ja ekologisesti kestäviä tuotantomenetelmiä ja teknologiaa sekä
29028: edistää yrittäjyyttä, taloudellista tuottavuutta ja työpaikkojen luomista.
29029: Kestävän kehityksen aikaansaaminen on tämänkin toiminnan keskeinen
29030: tavoite. Teollista kehitysyhteistyötä sitovat samat yleiset tavoitteet kuin
29031: Suomen kehitysyhteistyötä yleensä.
29032:
29033:
29034: TEOLLISEN YHTEISTYÖN RAHASTO OY
29035: (FINNFUND)
29036: Teollisen yhteistyön rahaston (FINNFUND) toiminta-ajatuksena on
29037: rahoittaa kannattavia liikeyrityksiä kehitysmaissa ja vuodesta 1992 alkaen
29038: myös Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalouden maissa. Yhtiö työskente-
29039: lee yhteistyössä suomalaisten ja ulkomaalaisten yritysten, sijoittajien ja
29040: rahoittajien kanssa.
29041: FINNFUND rahoittaa yrityksiä menemällä mukaan vähemmistö-
29042: osakkaaksi sekä pitkäaikaisin lainoin ja takauksin. FINNFUNDin
29043: investointipalvelut käsittävät mm. hankevalmistelun, rahoituksen järjes-
29044: tämisen ja rahastojen hallinnoinnin.
29045: Vuoden 1996lopussa FINNFUNDilla oli 76 rahoitussitoumusta 29
29046: maahan. Näistä kehitysmaihin suuntautui 46 sitoumusta, joista 26 Etelä-
29047: ja Itä-Aasiaan, 7 Välimeren alueelle, 6 Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan
29048: ja 5 Keski- ja Etelä-Amerikkaan. Päätösten yhteisarvo on 815 miljoonaa
29049: markkaa, josta osakepääomasijoituksia on 30 prosenttia ja lainoja 70
29050: prosenttia. Sitoumuksia kehitysmaihin on 541 miljoonan markan edestä.
29051: Vuoden 1996 aikana kysyntä jatkui vakaana. FINNFUNDilla oli
29052: vuoden lopussa valmisteilla 77 hankealoitetta, joista 42 kehitysmaihin.
29053: Suomalaisyritysten innostus investoida Kiinaan oli voimakas, noin
29054: neljäsosa hankealoitteista koski Kiinaa. FINNFUNDin tekemästä 11
29055: uudesta rahoituspäätöksestä kolme koski kehitysmaita. Niistä kaksi
29056: suuntautui Kiinaan ja yksi Indonesiaan.
29057: Vuonna 1996 kehitysmaita koskevat maksatukset nousivat 10,7
29058: miljoonaan markkaan.
29059: Kehitysmaiden maksamat kuoletukset ja korkomaksut aiemmista
29060: luotoista olivat 36,1 miljoonaa markkaa. Uusien kehitysmaapäätösten
29061: arvo oli 61,8 miljoonaa markkaa. Kehitysmaatoiminnan hallintokulut
29062: olivat 7,2 miljoonaa markkaa.
29063: Investointien keskeisimpiä toimialoja kehitysmaissa ovat edelleen
29064: kone- ja metalliteollisuus, kemiallinen teollisuus sekä elektroniikka- ja
29065: sähköteollisuus.
29066:
29067: 85
29068: Suomen liityttyä EU:hun FINNFUNDista tuli mm. kehitysmaille
29069: suunnatun European Community Investment Partner-yritys-
29070: kehitysohjelman hallinnoija Suomessa. Ohjelma saatiin toimivaksi
29071: vuoden 1996 aikana. Vuonna 1996 FINNFUND liittyi myös EU:n
29072: kehitysrahoitusyhtiöiden yhteenliittymään, EDFiin (European
29073: Development Finance Institutions).
29074:
29075:
29076: TALOUDELLINEN, TEOLLINEN JA ..
29077: TEKNOLOGINEN (TTT-) YHTEISTYO
29078: Kehitysmaiden kanssa toteutettavia taloudellisia, teollisia ja teknologisia
29079: yhteistyöhankkeita tuetaan ns. TTT-määrärahalla. Avustuksia voidaan
29080: myöntää suomalaisille yrityksille, laitoksille ja yhteisöille kehitysmaissa
29081: toteutettaviin hankkeisiin, joihin liittyy taloudellista tai teollista yhteis-
29082: työtä tai teknologian siirtoa. Tarkoitus on luoda edellytykset pitempi-
29083: aikaiselle, kaupalliselta pohjalta tapahtuvalle toiminnalle. TTT-yhteistyö
29084: rahoitetaan kehitysyhteistyöbudjetista ja sitä hallinnoidaan kauppapoliit-
29085: tisella osastolla.
29086: Vuonna 1996 myönnettiin TTT-määrärahoja n. 11,9 miljoonaa
29087: markkaa 32 hankkeeseen 13 maassa. Pääsektoreita olivat energia, metsä-
29088: teollisuus, ympäristö sekä terveydenhuolto. Tärkeimmät kohdemaat
29089: olivat Vietnam, Kiina ja Thaimaa.
29090: Avustukset voivat kattaa enintään 50 prosenttia soveltuvuus-
29091: tutkimuksista ja asiantuntijapalveluista aiheutuvista kustannuksista.
29092: Koulutustoiminnan kuluista voidaan maksaa jopa 100 prosenttia. Kone-
29093: ja laitehankintoja ei rahoiteta.
29094: TIT-järjestelmän siemenrahavaikutus on ollut merkittävä ennen
29095: kaikkea Kiinassa, jossa on syntynyt pienten ja keskisuurten yritysten
29096: tuotannollisia yhteisyrityksiä. Jotkut korkotukihankkeet, mm. Shanghain
29097: veripalveluhanke, ovat saaneet alkunsa TTT-hankkeesta.
29098:
29099:
29100:
29101:
29102: oa
29103: 87
29104: · KAHDENVÄLISEN KEIIITYsmTEISTYÖN MAAKollTAISEl'
29105: MAKS.ATUKSET 1996 (lOOOJnk)
29106: Kokonais-: Prosenttia Hanke- ja Tuki: kan- Kahden- Korkotuki Kehitys-
29107: .· maksatukset kahden- · ohjehna~ . salaistär-. välinen ja l;ilijac luotot
29108: maittain Välisestä muotoinen .jestöffie humani- muotoi- jaFIN.N~
29109: yhteis- yhteistyö" · taarinen nexr· FUNDin·.
29110: työstä . . apu teolllnen luotot"•"
29111: yhteistyö~~. .
29112: Irixtt()Qr,ft..
29113: ~N~ 'l,J~ ·$()·~ 517 26874 1697 . -1364.·
29114:
29115: '517
29116: Kok<mais~ Prosenttia Hanke-ja Tukikan- Kahden, Korkotuki K~hitys~ Muu
29117: maksatukset kahden- ohjelma- salais'ät- välinen ja lahja~ luotot kahden
29118: maittain välisestä muotoinen jestöi~e humru:U- mUotOi- ja FINN- välinen·
29119: yhte!s- yhteistyö• taarinen neu FUNDin kehitys-
29120: työstä apu teollinen luototu• yhteis-
29121: yhteistyön työ'*•n
29122: AMERIKKA
29123: rsTEENSÄ 48tJOO 5,0% 31704 '14158. 0 5.212 -3.444 735
29124: Pohjojs.ja Keski-
29125: Anierildca yhteensä 43005 4,4% 30363 7.787 0 4738 -165 282
29126: BarbadQ$. -700 ..,0,1% -796
29127: l>Qminikaanine.rrtasava!ta 2102 0,2% 535 1567
29128: .· . o~~tema}a . 545 O,I% 5 s,m
29129: • Haiti. 200 0,0% 200·
29130: ·· Honduras 113 0,0% 113
29131: 'K~ti)a 33 o.ll% 33
29132: ·Meksiko 2923· 0,3% 287 66
29133: .··~~ . 2357,5 2,4%' 16334 5733'
29134: A,l:u~en '14005.. ·1.,5% 13738 561
29135:
29136:
29137:
29138:
29139: ~~>
29140: _, ',/,< ',J
29141: '8,1% 26392> 'lt~i' 30~ 9326
29142: :t6'Zio 1,6% ··;).~.; 1~\100 1001
29143: i275 0,1%' 1275
29144: 2000 0,3% ,291)()
29145: 4760 0,5% 2014 2746
29146: 3879 '0,4% 2550 1329
29147: 5250 0,5% 2156 4041 -1175 229
29148: 100 0,0% 100
29149: 500 0,1% 500
29150: 25164 2;6% 23160 2004
29151: 6951 0,7% 2.861 .2786
29152: 3155 0,3% 622 2.400.
29153: 9741 1,0% 9741
29154: 50 0,0% 50
29155: 30 0,0% 30
29156:
29157: 89
29158: QO
29159: 91
29160: 7 YK:nkehitysohjelmat
29161: YLEISTÄ
29162: Vuoden 1996 aikanaYK:ssajatkuivat reformikeskustelut Neuvottelu-
29163: prosessit koskivat turvallisuusneuvoston laajentamista, YK:n rahoitusta,
29164: rauhanturvaamista, kehitystoimintaa, talous- ja sosiaalisektorin reformeja
29165: sekä näitä koordinoivan YK-järjestelmän yleistä vahvistamista. Reformi-
29166: keskusteluja talous- ja sosiaalisektorilla vauhditti myös YK:n
29167: rahoituskriisiVuoden mittaan ei kehitysagendaryhmässä pystytty sitkeis-
29168: tä neuvotteluista huolimatta pääsemään tuloksiin. Ongelmallisia olivat
29169: etenkin YK:ntalous-ja sosiaalisektorin rooliin ja toiminnan tehostami-
29170: seen liittyvät kysymykset.
29171: Uuden pääsihteerin valinta ja yleiskokouksen puheenjohtajan
29172: määrätietoinen toiminta reformien edistämiseksi ovat nostaneet odotuk-
29173: sia uudistusten aikaisempaa nopeammasta etenemisestä.
29174: Suomi osallistui vuonna 1996 aktiivisesti sekä pohjoismaisen YK-
29175: reformiprojektin ehdotusten että EU:n ECOSOC-sektorin reformi-
29176: ehdotusten valmisteluun. Pohjoismaiden ja EU:n ehdotukset ovat
29177: samansuuntaisia.
29178: Pohjoismaiden ja EU:n ehdotukset eivät sisällä ehdottomia kannan-
29179: ottoja, vaan esityksiä ja näkemyksiä mahdollisista tehostamistoimista.
29180: Molemmissa esitetään YK:n kehitysyhteistyön tehostamista kenttätasolla
29181: yhdistämällä tarkoituksenmukaisella tavalla YK-järjestöjen toimintoja ja
29182: hallintoa. Toimintaa parannettaisiin mm. luomalla YK-järjestöille maa-
29183: tasolla yhtenäinen, kohdemaan kehitysponnisteluja tukeva ohjelma. Myös
29184: YK-järjestöjen hallinnon yhdistäminen maatasolla lisäisi tehokkuutta ja
29185: kustannussäästöjä. Lisäksi ehdotetaan päällekkäisyyksien purkamista ja
29186: tehokkuuden lisäämistä päämajatasolla sekä YK:n normatiivisen ja opera-
29187: tiivisen toiminnan yhteyksien vahvistamista. Niin ikään toivotaan, että
29188: ECOSOCin asemaa koordinointielimenä YK-järjestelmässä vahvistetaan.
29189: YK:n 1990-luvun kansainväliset konferenssit ja huippukokoukset -
29190: lasten huippukokous 1990, ympäristö ja kehitys 1992, ihmisoikeudet 1993,
29191: väestö ja kehitys 1994, sosiaalinen kehitys sekä naisten asema 1995, asuin-
29192: yhdyskunnat sekä elintarvikehuippukokous 1996 - ovat hahmottaneet
29193: YK:n globaaliagendan tuleville vuosikymmenille. Kestävän kehityksen
29194: edellytyksiksi taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen rinnalle ovat nousseet
29195: kestävä inhimillinen kehitys sekä inhimillisen turvallisuuden tarpeet.
29196: Globaaliagendan muotoutuminen on edellyttänyt uudistuksia myös
29197: monenkeskisten järjestöjen ohjelmissa ja toimintatavoissa.
29198: Yhdeksäs YK:nkauppa-ja kehityskonferenssi UNCTAD IX järjes-
29199: tettiin Etelä-Afrikassa huhti-toukokuussa 1996. Kokouksessa suunnattiin
29200: entistä enemmän järjestön huomiota toimintaan vähiten kehittyneiden
29201: maiden tukemiseksi.
29202:
29203: 92
29204: YK-reformi
29205: Pohjoismainen projekti
29206: Pohjoismaiden kehitysyhteistyöministerit käynnistivät tammikuussa 1996
29207: Helsingissä pohjoismaisen YK-reformiprojekti 1996:n talous~ ja sosiaali-
29208: sektorilla. Tarkoituksena oli etsiä yhteispohjoismaisia linjauksia ja elulo-
29209: tuksia YK:n talous- ja sosiaalisektorin uudistamiseksi ja tehostamiseksi.
29210: Prqjektin taustalla oli huoli YK:n talous- ja sosiaalisektorin reformi-
29211: neuvottelujen vaivalloisesta etenemisestä sekä YK:n toin'linrum tulokset-
29212: tomuuden yhä kasvava arvostelu. . . .
29213: Pohjoismaat kartoittivat projektin kuluessa myös kiJhitysmaiden
29214: näkemyksiä uudistusten tarpeesta Intiassa, Costa Ricassa ja Zirnbahwt:;ssa
29215: järjestetyissä alueseminaareissa. · .·
29216: Pohjoismaiden ehdotukset luovutettiin YK:n pääsihteerilletammi-
29217: kuussa 1997ja ne on jaettu kaikille YK:njäsenmaille sekä m!ttillertformi7
29218: keskusteluihin osallituville tahoille. Pohjoismaat vaativat päällekkäisyyksi;..
29219: en purkamista ja tehokkuuden lisäämistä, jotta YK·n talåus- ja s;osiaali--
29220: sektorin toiminnan tulos maatasolla paranisi. PohjoisrrlaO,t ehdottavat, .että
29221: YK:n toiminnot keskitetään ja koordinoidaan paremmin maatasolla
29222: tehokkuuden lisäämiseksi. Talous- ja sosiaalisektorilla toim.ivten YK-
29223: järjestöjen päämajatason toimintaa pitäisi myös harmonisoida.ja tarpeen
29224: mukaan yhtenäistää. Päällekkäisyyksiä pitäisi poistaa. ·. . .
29225: Hallituksen välisten elinten toimintaa tulisi tehostaa irlii/irittelemällä
29226: niille selkeät toiminta-ja vastuualueet sekä päällekkäisyyksiä poistaen.
29227: YK:nsihteeristön merkitys järjestön toiminnalle on suuri;joten Pohjois~
29228: maat esittävätjoitakin sihteeristöjärjestelmää koskevia ehdotf!/cyia.
29229:
29230: EU:n reformiajatukset
29231: Suomi vaikuttaa YK:n talous-ja sosiaalisektorin kysymyksissä EU-
29232: koordinaatioon ja toimii EU:n kautta. Operatiivisissajärjestöissä ei ole
29233: EU-koordinaatiota. Järjestöjen toiminta perustuu vapaaehtoiseen rahoi-
29234: tukseen.
29235: Suomi on korostanut EU:ssa tarvetta kiiydä läpi YK:n talous- ja
29236: sosiaalisektorin uudistusehdotukset kokonaisuutena ja niin, että uudistuk-
29237: silla tehostettaisiin YK:n toimintaa ja turvattaisiin suurten maailman-
29238: konferenssien tehokas seuranta. Irlannin puheenjohtajakaudella EU
29239: lähetti reformiehdotuksistaan alustavan kirjeen YK:n pääsihteerille loka-
29240: kuussa 1996. Ehdotuksia täsmennettiin ja laajennettiin loppuvuoden
29241: aikana, ja yksityiskohtaisempi reformiehdotus valmistui helmikuussa
29242: 1997.
29243: EU:n ja Pohjoismaiden elulotukset ovat samansuuntaisia. Pohjoismai-
29244: set elulotukset keskittyvät enemmän maatason kenttätoiminnan konkreet-
29245: tisten tulosten parantamiseen, kun taas EU käsittelee elulotuksissaan
29246: enemmän hallitusten välistä koneistoa. Pohjoismaat esittävät vuosien
29247: 1988-1991 pohjoismaisen YK-reformiprojektin ehdotuksia noudattaen
29248: rahoituksesta hieman pidemmälle meneviä ehdotuksia kuin EU.
29249:
29250:
29251: 93
29252: Hyvän hallinnon merkitys kehityksen osatekijänä korostui, kun
29253: yleiskokouksen jatkoistunnossa toukokuussa 1996 käsiteltiin
29254: julkishallintoa ja kehitystä ensimmäisen kerran tällä tasolla.
29255: YK:nAfrikan 1990-luvun kehittämisohjelman UN-NADAFin
29256: puolivälitarkistuskokous järjestettiin New Yorkissa syyskuussa 1996.
29257: Kokouksessa ei kehittämisohjelmaan tehty varsinaisia muutoksia.
29258: Merkittävä osa Suomen monenkeskisestä avusta suunnattiin vuonna
29259: 1996 perinteiseen tapaan operatiivisille kehitysjärjestöille, jotka muodos-
29260: tavat YK:n kehitysyhteistyön ytimen. Järjestöt ovat YK:n kehitysohjelma
29261: UNDP, YK:nlastenrahasto UNICEF, YK:nväestöohjelma UNFPA ja
29262: Maailman elintarvikeohjelma WFP. Valtaosa avustuksista oli ns. yleis-
29263: avustuksia järjestöjen perustoiminnan rahoittamiseen. Osa avustuksista
29264: kohdennettiin toimintoihin, joita Suomi piti erityisen tärkeinä. Suomen
29265: kokonaisapu järjestöille kasvoi edellisvuoteen verrattuna jonkin verran.
29266: Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden ja ns.like-minded maiden
29267: kanssa vaikuttanut järjestöjen toiminnan entistä selvempään
29268: keskittämiseen kaikkein käyhirnmille maille ja köyhimpien väestönosien
29269: avustamiseen. Toinen keskeinen tavoite on ollut järjestöjen toiminnan
29270: suuntaaminen vastaanottajamaan omien kehitysponnistelujen tueksi.
29271: Tätä tavoitetta edistää YK:n käynnistämä strateginen suunnittelu, ns.
29272: "Country Strategy Noten", laadinta yhdessä vastaanottajamaan kanssa.
29273: Suomi on pitänyt tärkeänä myös järjestöjen välisen yhteistyön ja
29274: koordinoinnin tehostamista. Lisäksi Suomi on seurannut aktiivisesti
29275: kunkin järjestön hallinnon kehittämistä ja pyrkinyt edistämään hallinnon
29276: avoimuuden ja vastuullisuuden periaatteiden toteutumista.
29277: Vuonna 1993 toteutetun johtokuntareformin jälkeen operatiiviset
29278: järjestöt toimivat entistä tehokkaammin ja uudet hallintoelimet pystyvät
29279: paremmin ohjaamaan järjestöjen toimintaa. Vuonna 1996 Suomi toimi
29280: UNDP/UNFPAn ja WFP:n johtokunnan jäsenenä. Pohjoismaat ovat
29281: jatkaneet läheistä yhteistyötään kokousten valmisteluissa, vaikka yhteis-
29282: pohjoismaisia puheenvuoroja ei johtokunnissa enää pidetä. ED-koordi-
29283: nointia ei sovelleta operatiivisissa järjestöissä.
29284:
29285:
29286: YK:nkehitysohjelma UNDP
29287: Köyhyyden poistaminen on UNDP:n tärkein tavoite. Vuonna 1996
29288: UNDP keskittyikin kestävän inhimillisen kehityksen (Sustainable
29289: Ruman Development, SHD) edistämiseen. Toimintaa suunnattiin
29290: vastaanottajamaan oman kapasiteetin kehittämiseen. Myös muut
29291: UNDP:n tavoitteet- naisten aseman vahvistaminen, ympäristön tilan
29292: parantaminen ja kestävien toimeentuloedellytysten luominen, liittyvät
29293: köyhyyden poistamiseen. Vuonna 1996 hyväksyttiin myös UNDP:n
29294: uusittu toimintaperiaate, ns."mission statement".
29295: UNDP rahoitti vuonna 1996 yli 3 000 hanketta. Valtaosa avusta
29296: käytettiin köyhyyden poistamiseen, hyvän hallinnon edistämiseen ja
29297: ympäristön tilan parantamiseen. Maantieteellisesti kenttätoiminnan
29298: maksatukset jakaantuivat seuraavasti: Afrikka noin 21 %, Aasia ja
29299: Tyynenmeren alue noin 21%, Keski- ja Etelä-Amerikka noin 50%,
29300:
29301:
29302: 94
29303: Arabimaat noin 5 %, Eurooppa noin 3,6 %ja alueiden välinen sekä
29304: globaali apu noin 3,7 %. Latinalaisessa Amerikassa hallitusten oman
29305: rahoituksen osuus oli huomattavan suuri.
29306: UNDP:n maaedustajat koordinoivat YK:npääsihteerin valtuuksin
29307: YK:n kehitysjärjestöjen kenttätoimintaa ja toimivat samalla pääsihteerin
29308: edustajina ns. Resident Coordinator-ominaisuudesssa.
29309: Suomi on muidenpohjoismaidenkanssa ajanut UNDP:n kenttä-
29310: toiminnan tehostamista ja työn keskittämistä vähiten kehittyneisiin
29311: maihin (LDC). Osana tätä työtä johtokunta hyväksyi vuonna 1996 uuden
29312: ohjelmointimenettelyn, joka otettiin käyttöön vuoden 1997 alusta.
29313: Ohjelmointimenettelyn avulla LDC-maiden rahoitusosuus kasvaa,
29314: päätöksenteon hajauttaminen etenee ja kansallinen sitoutuminen
29315: kehitysohjelmiin vahvistuu. UNDP:n maatoimistoille, yhdessä kohde-
29316: maan hallituksen kanssa, siirretään lisää tulosvastuuta. Hallitusten oma
29317: rooli korostuu sitä mukaa, kun siirrytään ns. kansalliseen toteutusmalliin,
29318: jossa toteutusvastuu on maan hallituksella UNDP:n toimiessa teknisen
29319: avun antajana.
29320: Kansallista toteutusmallia sovelletaan jo runsaassa 70%:ssa
29321: UNDP:n maakohtaisia hankkeita. UNDP seuraa hankkeiden edistymistä
29322: tarkkaan. Kunkin kohdemaan saama avustus riippuu siitä, miten maa-
29323: ohjelma tukee kestävää inhimillistä kehitystä, eikä ole enää bruttokan-
29324: santuotteen ja muiden vastaavien tekijöiden mukaan laskettu summa
29325: koko ohjelmointijaksolle. Osana YK:n operatiivisten toimintojen tehosta-
29326: mista UNDP on vähentänyt hankkeiden määrää. Se on yhä enemmän
29327: siirtynyt laajoihin ohjelmakokonaisuuksiin.
29328: UNDP:n alaisen YK:n naisten kehitysrahaston UNIFEMin johtaja
29329: on aloittanut rahaston hallinnon tehostamisen ja on onnistunut hyvin
29330: säästötoimissa ja varainhankinnassa sekä ohjelman kohdentamisessa.
29331:
29332: 95
29333: Vuoden 1996 aikana johtokunta käsitteli UNIFEMin evaluoinnin suosi-
29334: tuksia, joiden toimeenpano siirtyi vuoden 1997 puolelle.
29335: Muista UNDP:n alaisista rahastoista Suomi avusti vuonna 1996
29336: YK:nkuivuus-ja aavikoitumistoimistoa UNSOa ja YK:n
29337: Vapaaehtoisohjelman (UNV) erityisrahastoa.
29338: UNSO sai jälleen tukea Suomelta muutaman vuoden tauon jäl-
29339: keen. UNSOn tehtävä on kuivien ja puolikuivien alueiden ympäristö-
29340: hoitoon sekä maa- ja metsätalouden kestävään kehittämiseen liittyvät
29341: tehtävät. Vuonna 1996 UNSO auttoi mm. yli 40 kuivuudesta kärsivän
29342: maan hallitusta aavikoitumissopimuksen toteutuksessa.
29343: Suomi avusti UNV:n erityisrahastoa ensimmäistä kertaa vuonna
29344: 1996. Rahasto rahoittaa kehitysmaiden vapaaehtoisten työskentelyä
29345: kokeiluluontoisissa hankkeissa esimerkiksi ympäristöalalla.
29346: UNDP jatkoi useiden maailmanlaajuisten ympäristöohjelmien
29347: toteutusta ja rahoitusta (GEF, Capacity 21, Montrealin Otsonipöytäkirja)
29348: myös vuonna 1996.
29349: UNDP:n maailmanlaajuisen Inhimillisen kehityksen vuosiraportin
29350: (Ruman Development Report) erityisteema oli vuonna 1996 köyhyys ja
29351: taloudellinen kasvu. Vuonna 1996 UNDP avusti myös 53 maata kansal-
29352: listen inhimillisen kehityksen raporttien teossa.
29353:
29354:
29355: YK:n lastenrahasto UNICEF
29356:
29357: - yleisenä tehtävänä lasten aseman parantaminen ja tietoisuuden
29358: lisääminen lapsiin liittyvissä kysymyksissä, tuki lasten ja äitien kestävi-
29359: en terveys~ ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen erityisesti kehitysmais-
29360: sa seka avustaminen kiireellisissä hätätilanteissa
29361: - vuonna 1996 UNICEFin budjetti oli noin 944 miljoonaa dollaria
29362: (1011 miljoonaa V; 1995), josta yleisrahoitusta 531 miljoonaa (537 milj.
29363: v. 1995), lisärahoitusta 287 miljoonaa (311 milj. v. 1995) ja hätäapu-
29364: rahoitusta 106 miljoonaa (163 milj. v.l995)
29365: - Suomen yleisavustus UNICEFille v. 1996 oli 54 miljoonaa markkaa,
29366: erityisavustusvammaisohjelmalle 1 miljoona ja sodanja konfliktien
29367: lapsiuhrien ohjelmalle 3 miljoonaa .. Humanitaarista apua annettiin 12
29368: .miljoonaa markkaa. Suomen avustukset olivat yhteensä 70 miljoonaa
29369: (v. 1995yleisavustus 45 milj. ja humanitaarinen apu 8,7 milj., yhteensä
29370: 53,7 milj.)
29371: - UNICEFilla on 36-paikkainen johtokunta, jonka jäsenenä Suomi oli
29372: 1995. Suomi tulee uudelleen jäseneksi vuonna 1998.
29373:
29374: UNICEFin tavoitteena on tukea yhteistyömaiden omia ohjelmia ja
29375: pyrkimyksiä äitien ja lasten tarvitsemien peruspalveluiden tuottamiseksi.
29376: Vuonna 1996 UNICEFin tuella toteutettiin kehitysohjelmia noin
29377: 150 maassa. Kolme neljäsosaa UNICEFin kehitysvaroista käytettiin
29378: kaikkein käyhirnmissä maassa. UNICEF oli mukana lukuisissa eri
29379: hätäapuoperaatioissa.
29380:
29381:
29382:
29383: 96 UNICEFin paperinvalmistushanke Nepalissa. Kuva: UNICEF/Alisan Wright.
29384: Maantieteellisesti apu jakautui vuonna 1996 seuraavasti: Afrikka
29385: 37 %, Aasia 31 %, Keski- ja Etelä-Amerikka 14 %, Lähi-itä ja Pohjois-
29386: Afrikka 10 %, Itsenäisten valtioiden yhteisö, Keski- ja Itä-Eurooppa sekä
29387: Baltian maat 7% ja alueiden välinen apu 1 %.
29388: UNICEFin ohjelmien kautta käytetyistä varoista suunnattiin
29389: vuonna 1996 terveydenhuoltoon 34 %, suunnittelutyöhön 22 %, vesi-
29390: huoltoon 13 %, koulutukseen 12 %, ravitsemukseen 7% ja muille
29391: sektoreille yhteensä 13 %.
29392: UNICEF on terveydenhuoltoon painottuvassa työssään tukenut
29393: erityisesti rokotusohjelmia, rintaruokinnan edistämistä sekä ripulitautien
29394: torjuntaa ja hoitoa. UNICEF osallistuu myös AIDSin vastaiseen työhön
29395: varsinkin Itä-Afrikassa, missä taudin kansanterveydelliset vaikutukset
29396: ovat pahimmat.
29397: Koulutuksen tukeminen on toinen UNICEFin keskeinen työsarka.
29398: Järjestö tukee erityisesti naisten ja tyttöjen lukutaidon edistämistä ja
29399: naisten itsenäistä toimeentuloa esimerkiksi ammattikoulutuksen avulla.
29400: Suomi on johtokuntatyöskentelyssä pyrkinyt UNICEFin toiminnan
29401: kehittämiseen, hallinnon yksinkertaistamiseen ja varainkäytön tehosta-
29402: miseen sekä avoimuuden lisäämiseen kaikessa toiminnassa. Suomi on
29403: painottanut UNICEFin roolia kestävän kehityksen edistäjänä, toisin
29404: sanoen siirtymistä kampanjatyylisestä toiminnasta pitkäjänteisen kehitys-
29405: yhteistyön tukemiseen. Suomen näkemyksen mukaan apua on annettava
29406: ennen muuta vähiten kehittyneille maille. Kestäviin tuloksiin pääsemi-
29407: seksi on kiinnitettävä huomiota avun laatuun. Suomi on muiden avun-
29408: antajamaiden mukana kiinnittänyt huomiota UNICEFin avustus-
29409: ohjelmien maatason koordinointiin.Vuoden 1995 johtokunnan päätöksen
29410: mukaisesti maaohjelmat laaditaan entistä tiiviimmin yhteistyössä
29411: vastaanottavan maan hallituksen ja avunantajayhteisön kanssa.
29412: Maakohtaisten varojen uusista jakokriteereistä päätetään vuonna 1997.
29413: UNICEFissa on käyty vilkasta keskustelua järjestön hätäapu-
29414: roolista. Suomen aloitteesta myös hätäapustrategian lähtökohdaksi on
29415: otettu järjestön vuonna 1996 hyväksytty toimintaohje, ns. "mission
29416: statement". Suomi painottaa UNICEFin tehtävää kehitysjärjestönä,
29417: jolloin hätäaputyön tulee nivautua yhteen pitkäjänteisen kehitysyhteis-
29418: työn kanssa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.
29419: Toimeenpanevan johtajan vuonna 1995 käynnistämä
29420: hallinnonuudistusprosessi edistyy ja siitä on säännöllisesti raportoitu
29421: johtokunnalle vuoden 1996 aikana. Muutoksen tavoitteena on budjetti-
29422: uudistus, laskentatoimen avoimuuden lisääminen ja hallintoselvitys,
29423: jonka perusteella tehdään tarvittavat organisaatio- ja henkilöstö-
29424: päätökset. Käynnistyneet toimet noudattelevat pääosin Suomen ajamia
29425: linjoja. Tehostetun hallinnon vaikutukset halutaan ulottaa myös kenttä-
29426: toimintoihin.
29427: Vuonna 1996 Suomi oli johtokunnan tarkkailijajäsen. Edellisenä
29428: vuonna Suomi oli johtokunnan jäsen.
29429:
29430:
29431:
29432:
29433: 98
29434: YK:n väestörahasto UNFPA
29435:
29436:
29437:
29438:
29439: ~~~f ~l~:~~~, · ·.
29440: J~};,~~i~~~~~~~~~iili.~~~~l<-···
29441: , .·
29442: . .• .··
29443: 5~.~j.·~·~~~JJ'·'~$';lJ~~~~~e~~ohJel~alle~frik$sa:
29444:
29445: ~~;~~S!Rr ~~~~envons~ . ·• ·
29446: · · ·.~J'i;~~~ali~~~7:; , . · .. ,:; ...
29447: Vuonna 1996 UNFPAn toiminta keskittyi edelleen Kairossa syys-
29448: kuussa 1994 pidetyn väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) toiminta-
29449: ohjelman mukaisesti kolmelle alueelle: lisääntymisterveyteen mukaan
29450: lukien perhesuunnittelu, väestö- ja kehitysstrategioiden tukeen sekä
29451: vaikuttamaan hallituksiin, viranomaisiin ja yleiseen mielipiteeseen
29452: väestökysymyksissä.
29453: UNFPA toimii aktiivisesti myös YK:nväestökysymysten
29454: koordinoinnin tehostamiseksi ja järjestöllä on YK-järjestelmässä
29455: seurantavastuu Kairon konferenssin toimintaohjelman toteuttamisesta.
29456: Toimintaohjelman lähtökohtana on väestökehityksen, ympäristön,
29457: luonnonvarojen ja taloudellisen kehityksen keskinäinen riippuvuus.
29458: Vuoden 1996 vuosikokouksessa johtokunta hyväksyi UNFPAn
29459: toimintaperiaatteen, ns. "mission statement" -asiakirjan. Toiminnan
29460: harmonisointi YK-järjestöjen kesken etenee koskien ohjelmointijaksoja,
29461: raportointia ja budjettien laadintaa. Harmonisointiprosessi on tarkoitus
29462: saada päätökseen vuoden 1997 aikana.
29463: UNFPAn uudet maakohtaiset rahoituskriteerit hyväksyttiin vuonna
29464: 1996. IPDC:n toimintaohjelmaan pohjaavan kriteeristön avulla kehitys-
29465: maat jaetaan kolmeen ryhmään kansantulon, lisääntymisterveyspalvelu-
29466: jen saatavuuden, imeväis- ja äitiyskuolleisuuden sekä tyttöjen koulutuk-
29467: sen perusteella. Apu painottuu kaikkein köyhimpiin maihin. Lähes
29468: kaikki Suomen kahdenvälisen avun kohdemaat kuuluvat alimpaan A-
29469: luokkaan, joka saa eniten tukea väestöohjelmiinsa.
29470: Vuonna 1996 UNFPA avusti noin 2000 hanketta. Noin puolet
29471: rahoituksesta suunnattiin lisääntymisterveys- ja perhesuunnittelu-
29472: hankkeisiin. Tiedotukseen, koulutukseen ja tiedonkeruuseen käytettiin
29473: noin 25%. Köyhimmät ns. A-luokan kehitysmaat saivat 60% avusta, B-
29474: luokan kehitysmaat 29,2 %, C-luokan kehitysmaat 4,4 %, siirtymä-
29475: talouden maat 5,2 %ja muut 1,3 %.
29476: UNFPA on Suomen väestöavun keskeisin kanava, jonka toimintaan
29477: ollaan yleisesti tyytyväisiä. Tämä näkyi myös Suomen yleisavustuksen
29478: kasvuna vuonna 1996.
29479:
29480:
29481:
29482: 99
29483: Maailman elintarvikeohjelma WFP
29484:
29485: . y~nmJK.:tr'~lin~~~ s~kä~lntys~~ttii hä~Qhi~lui!U~.
29486: . Vf1S~ YK--jälj~tehltän elill~aytt!tktlJjetul<si!fa, lJNCHJl:nja
29487: ·• ~P:n trönJaoP.'fPu~W!f?vas~pMosb). p~\iUs~en xuoldntlasta ·.
29488: i.·~~itQSQli'Vl,lt}Jftnt(l~fi.~·•. I,4·m!lja.rdiado~{1:2.11liljar~v. · •· · .•
29489: ··. · ·• •1~5),jos~®~~l~p~ hätä,apuun*346~jpoliaa.pitl<äaibi-r
29490: .s~n hätä$pu~ .lälD,nnä. p~{)laisoperf;tatioihin,j~4@)niljöOilaå, · ·· ·.·
29491:
29492:
29493:
29494: .~;=T~-~~~.
29495: · •· ~Ij~.v.l~),,Su!lrill:O$å~a_wS:b! (}lf:·~f!Q~itlats~~JD#~i~
29496: •:; . · måbettiin:liållliito:.. ji\ kQJ.jetuskustanntll<set sekä osa . ..
29497: c: • ·;ltätäavusta. ·.· ... •. .. . ·.· . ·.... · · . .· . ..· ..·........ ·. ·. ·. .. ·. .
29498: .·.. 'Su~~oli i4Sen0~~~~l~~al#~·halli~tO~iteantUaJ1.~loi~~.'"· ..
29499: · · ~~a6~JäSe~essl:f9htP~~~V~Q~l;~'fSu~ll)ipt!jqh~~:.
29500: ~·~tar:~j~~en l~tui~~~~~~~jQlit9~~QfK:läs~eksiv,~ l~Q8.
29501: Vuonna 1996 WFP antoi elintarvikeapua noin 48 miljoonalle
29502: ihmiselle, joista noin 25 miljoonaa oli erilaisten hätätilanteiden uhreja,
29503: lähinnä pakolaisia ja evakkoja. Loput 23 miljoonaa avun saajaa osallistui
29504: varsinaisiin kehityshankkeisiin, jotka jakautuvat kahteen pääryhmään:
29505: maatalouden ja maaseudun kehitykseen sekä ns. inhimilliseen kehityk-
29506: seen (human development), joka tarkoittaa opetus-, koulutus-, terveys-
29507:
29508:
29509:
29510:
29511: 100
29512: ja elintarvikealan hankkeita. Vuoden 1996lopussa WFP:llä oli yhteensä
29513: 174 kehityshanketta. Vuonna 1995 hankkeita oli 204.
29514: Vuonna 1996 WFP:ssä oli vireillä useita toiminnan ja hallinnon
29515: jäntevöittämiseen tähtääviä uudistuksia. Entisen hallintokomitean tilalla
29516: vuoden 1996 alussa aloitti toimeenpaneva johtokunta (36 jäsentä), joka
29517: muiden operatiivisten järjestöjen johtokuntien tavoin kokoontui neljä
29518: kertaa vuodessa.
29519: Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että WFP:n johtokunnan
29520: työskentely saadaan joustavasti käyntiin ja että UNDP/UNFPAn ja
29521: UNICEFin johtokuntatyöskentelystä saatuja kokemuksia käytetään
29522: WFP:ssä hyväksi.
29523: Vuonna 1996 jatkettiin maaohjelmoinnin soveltamista. Toiminnan
29524: tavoitteena on tukea entistä paremmin vastaanottajamaan kehitys-
29525: suunnitelmia läheisessä yhteistyössä YK:n muiden kehitysjärjestöjen
29526: kanssa. Suomen ja muiden Pohjoismaiden korostamaan
29527: maaohjelmointiin siirrytään vähitellen laatimalla maakohtaiset strategiset
29528: suuntaviivat ja niiden pohjalta varsinaiset maaohjelmat
29529: WFP:n uusi rahoitusjärjestelmä otettiin koekäyttöön vuoden 1996
29530: alussa. WFP:llä on nyt kolme rahoitusikkunaa: multilateraalinen, ns.
29531: ohjattu multilateraalinen ja bilateraalinen. Ohjatussa multilateraalisessa
29532: avussa avunantaja ohjaa apunsa määrätyille operaatioille tai hankkeille.
29533: Ohjelmakategorioita on neljä: kehitys-jälleenrakennus-hätäapuvalmius,
29534: pitkäaikaiset hätäapuoperaatiot, hätäapuoperaatiot ja erityisoperaatiot.
29535: Suomen elintarvikeapu annetaan lähes kokonaisuudessaan WFP:n
29536: kautta. Suomen tuki painottuu järjestön kehityshankkeiden tukemiseen.
29537: Samalla WFP on tärkeä humanitaarisen avun kanava Suomelle.
29538: Humanitaarisen avun varoilla on tuettu sekä WFP:n hätäapuoperaatioita
29539: erityisesti Afrikassa ja Kaukasuksen alueella että WFP:n hätäapu-
29540: valmiutta. WFP:n ja UNHCR:n välistä työnjakoa Suomi pitää myöntei-
29541: senä esimerkkinä YK-järjestöjen välisestä yhteistyöstä. Vuonna 1996
29542: Suomen avusta 41 % suunnattiin WFP:n kehitysprojektien tukemiseen,
29543: 23% pitkäaikaisiin hätäapuoperaatioihin ja 36% hätäapu-ja
29544: erityisoperaatioihin.
29545: WFP:n toiminta on viime aikoina humanitaarisen avun tarpeiden
29546: kasvaessa painottunut yhä enemmän hätäapuoperaatioihin. Vuonna 1996
29547: hätäavun osuus ei kuitenkaan edellisvuosien tapaan enää kasvanut.
29548: Keskustelu järjestön toiminnan painopisteistä on jatkunut. Suomi pai-
29549: nottaa WFP:n kehitysroolia. WFP:n tehokas toiminta kriisitilanteissa ei
29550: olisi mahdollista ilman järjestön kehityshankkeita varten luomaa maa-
29551: toimistojen verkostoa. Hätä- ja kehitysapua ei tulisi nähdä kilpailevina
29552: apumuotoina, vaan kaiken avustustoiminnan tulisi tähdätä olojen vakiin-
29553: nuttamiseen ja kestävän kehityksen edellytysten luomiseen.
29554: WFP osallistui aktiivisesti maailman elintarvikehuippukokouksen
29555: valmisteluihin. WFP:ssä on myös laadittu suunnitelma huippukokouksen
29556: seurannasta. Suomi on korostanut WFP:n, FAOn ja muiden YK-järjestö-
29557: jen yhteistyön tarvetta.
29558: Vuonna 1997 WFP:ssä kiinnitettiin erityistä huomiota naisiin.
29559: Järjestettiin neljä seminaaria ja koulutettiin noin 140 toimihenkilöä ns.
29560: gender-kysymyksissä.
29561:
29562: 101
29563: 109,
29564: 8 Kehitysrahoituslaitokset
29565: SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖ JA
29566: KEHITYSRAHOITUSLAITOKSET
29567: Suomi osallistuu jäsenenä kaikkien keskeisten kehitysrahoituslaitosten
29568: toimintaan. Rahoituslaitokset antavat teknistä apua kehitysmaa-
29569: jäsenilleen sekä rahoittavat niiden taloudellisen ja sosiaalisen infrastruk-
29570: tuurin rakentamista myöntämällä niille edullisia lainoja. Toiminnan
29571: perimmäinen tavoite on kehitysmaiden köyhyyden vähentäminen.
29572: Kehitysrahoituslaitosten rahoitushuolto, erityisesti pehmeät lainat,
29573: olivat vuoden 1996 aikana edelleen vaikeuksissa. Taustalla vaikuttaa
29574: USAn kongressin ideologinen linja, jonka mukaan julkista sektoria tulee
29575: supistaa niin kotimaassa kuin kansainvälisessäkin toiminnassa.
29576: Kongressin vastahakoisuus vapauttaa jopa aiemmin myöntämiään
29577: määrärahoja on heikentänyt perinteistä multilateraalista rahoitus-
29578: järjestelmää, joka perustuu antajamaiden kiinteisiin suhteellisiin
29579: osuuksiin kunkin rahoituslaitoksen säännöllisissä lisärahoituksissa. USAn
29580: osuus on useimmissa rahoituslaitoksissa suurin. Jos USA tai toinen
29581: merkittävä antajamaa ilmoittaa pienentävänsä avustuksensa tietylle
29582: rahastolle, se vaikuttaa pienentävästi kaikkien muiden avustuksiin. USAn
29583: sisäpoliittisista asetelmista johtuen rahoituskriisiin ei ole löydettävissä
29584: mitään nopeaa ulospääsyä, sillä keskustelut mahdollisesta uudesta
29585: kansainvälisestä taakanjakojärjestelmästä eivät ole lähivuosina toteutetta-
29586: vissa.
29587: Vuonna 1996 maailman tärkeimmän kehitysrahaston,
29588: Maailmanpankkiryhmään kuuluvan Kansainvälisen kehitysjärjestön
29589: (IDA), tilanne kävi kriittiseksi. Kongressi uhkasi jopa lopettaa koko IDA-
29590: rahoituksen, elleivät muut maat poista USAlie asetettuja hankinta-
29591: rajoituksia juuri neuvotelluu IDA-11-rahaston rinnalle perustetussa
29592: erityisrahastossa. IDAn toimintamahdollisuuksista huolta kantaneet
29593: antajamaat olivat perustaneet vapaaehtoisen erillisrahaston, jotta IDA-
29594: ll:n määrärahat eivät supistuisi oleellisesti. Helmikuussa 1997 pidetyssä
29595: IDAn tarkistuskokouksessa muut avunantajat lupasivat kuitenkin sallia
29596: myös amerikkalaisten yritysten osallistumisen erityisrahaston jäljellä
29597: olevasta osuudesta rahoitettavien hankkeiden tarjouskilpailuihin, mikäli
29598: kongressi hyväksyy hallinnon esittämän budjetin ja USA maksaa maksa-
29599: matta olevat IDA-rästit. Kongressin päätös saadaan vasta vuoden 1997
29600: loppupuolella.
29601: Monenkeskisiä rahoitusongelmia kärjistää myös se tosiseikka, että
29602: monet keskeiset rahoituslaitosten pehmeiden rahoitusikkunoiden tukijat
29603: (Australia, Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada ja Saksa) ovat valtion-
29604: taloudellisiin säästöihin vedoten joutuneet laskemaan omia rahoitus-
29605: osuuksiaan myös alueellisissa kehitysrahastoissa. Taakanjako-ongelmat
29606:
29607: 1 OA
29608: ovat johtaneet mm. erityyppisten vapaaehtoisten erityisrahastojen
29609: perustamiseen. Koska erityisrahastot ovat niin hallinnollisesti kuin
29610: toiminnallisestikin hankalia ja käytännössä merkitsevät perinteisen
29611: taakanjaon murtumisen tosiasiallista tunnustamista, jotkut avunantajat
29612: ovat alkaneet ohjata ainakin osan rahoistaan vaihtoehtoisten kanavien
29613: kautta. Tämä heikentää edelleen multilateraalista rahoitusjärjestelmää,
29614: koska se johtaa avun laadun huonontumiseen ja avun entistä suurem-
29615: paan sidonnaisuuteen.
29616: Suomikin on joutunut kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten
29617: myötä pudottamaan rahoitusosuuksiaan, mikä on heikentänyt Suomen
29618: vaikutusmahdollisuuksia rahoituslaitoksissa. Suomi on kuitenkin joissa-
29619: kin rahastoissa pystynyt neuvottelemaan käteispohjaisen maksatus-
29620: järjestelmän, jolla maksuaikataulua on voitu pidentää jopa kahdeksaan
29621: vuoteen. Minimitavoite on ollut säilyttää sellainen rahoitusosuus, jolla
29622: turvataan osallistuminen rahoituslaitosten johtokuntatyöskentelyyn.
29623: Määrärahatilanne on nyt hieman parantunut ja jatkossa lienee mahdol-
29624: lista kohdistaa tukea myös kehitysrahoituslaitosten erityisohjelmille,
29625: jotka tukevat Suomen kehitysyhteistyön painopisteitä.
29626: Vuosia junnanneiden VII Afrikan kehitysrahaston (AfDF)ja IV
29627: Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston (IFAD) neuvottelut
29628: saatiin tulokselliseen päätökseen vuoden 1996 aikana. Edellisenä vuonna
29629: sovittu Pohjoismaiden kehitysrahaston (NDF) pääomanlisäys saatettiin
29630: muodollisesti päätökseen.
29631: Afrikan kehitysrahaston yhteyteen jouduttiin myös perustamaan
29632: erityisrahasto, koska USA pudotti omaa rahallista osuuttaan huomatta-
29633: vasti. Suurin pettymys oli kuitenkin Saksa, joka yksipuolisesti
29634: budjettitilanteeseensa vedoten alensi omaa perinteistä 9 prosentin
29635: osuuttaan 5 prosenttiin. Erityisrahaston maksuaikataulua venyttämällä
29636: Suomi pystyi osallistumaan myös siihen. Suomen kokonaissitoumus
29637: AfDF-VII:ään on 165 miljoonaa markkaa, josta erityisrahaston osuus on
29638: 45 miljoonaa markkaa. Suomen osuus on noin 1,2 prosenttia.
29639: IFADin lisärahoitus saatiin kokoon huolimatta USAn osuuden
29640: huomattavasta pudotuksesta. Lisärahoituksen keskeisin poliittinen sisältö
29641: oli johtokunnan uudistus, jossa öljyntuottajamaiden johtokunnan osuutta
29642: pienennettiin yhdellä jäsenellä sekä vastaavasti lisättiin teollisuusmaiden
29643: johtokunnan paikkoja yhdellä. Tämä sen vuoksi, että öljyntuottajamaille
29644: alunperin sälytetty pääomaosuus ei ole koskaan toteutunut. Suomen
29645: IFAD IV-osuus on noin 17 miljoonaa markkaa (noin 1 prosentti), mikä
29646: on noin puolet vähemmän kuin edellisessä lisärahoituksessa.
29647: Afrikan kehityspankin (AfDB)pääomakorotusta valmisteleva
29648: ad hae-komitea ei juuri edennyt työssään vuoden 1996 aikana. Aasian
29649: kehitysrahaston lisärahoitusneuvottelujen ratkaisu siirtyi vuoden vaih-
29650: teen yli odoteltaessa USAn hallinnon lopullista budjettiesitystä vuosille
29651: 1997-98.
29652:
29653:
29654:
29655:
29656: 105
29657: MAAILMANPANKKIRYHMÄ
29658: Maailmanpankkiryhmän muodostavat Kansainvälinen jälleenrakennus-
29659: pankki IBRD, Kansainvälinen kehitysjärjestö IDA, Kansainvälinen
29660: rahoitusjärjestö IFC sekä Kansainvälinen investointitakuulaitos MIGA.
29661: Maailmanpankin (IBRD ja IDA) jäsenmaiden lukumäärä kohosi tilivuo-
29662: den 1996 aikana 180:een, kun Bosnia-Herzegovina liittyi pankin jäsenek-
29663: si.
29664: Maailmanpankin toimintapolitiikka on keskittynyt entistä enemmän
29665: kansainvälisiin kehityskysymyksiin kuten köyhyyden vähentämiseen,
29666: ympäristö- ja velkakysymyksiin sekä lainanottajamaiden institutionaalis-
29667: ten kasvuedellytysten vahvistamiseen. Toiminta ja yhteistyö myös
29668: siirtymätalousmaissa on entisestään aktivoitunut. Vuoden 1996 kehitys-
29669: raportti (From Plan to Market) käsitteli nimenomaan siirtymätalouksien
29670: muutosprosessia. Kriisialueiden jälleenrakennustoiminta nousi Maail-
29671: manpankin uudeksi toimialueeksi vuonna 1996 sen osallistuessa
29672: jälleenrakennustoimintaan Bosnia-Herzegovinassa ja Palestiinassa.
29673: Maailmanpankin pääjohtajan pyrkimys on uudistaa Maailman-
29674: pankkiryhmän toimintaa vastaamaan paremmin muuttuneen ulkoisen
29675: ympäristön vaatimuksia. Tavoite on nykyistä tehokkaampi ja
29676: asiakaslähtöisempi toimintatapa. Pohjoismaiden edustajat hallintoneu-
29677: vostossa tapasivat pääjohtaja Wolfensouin Tukholmassa marraskuussa
29678: 1996. Tässä tapaamisessa keskusteltiin mm. Maailmanpankkiryhmän
29679: toiminnasta siirtymätalousmaissa, erityisesti Venäjällä ja Baltiassa, pankin
29680: sisäisestä uudistusprosessista ja julkisen kehitysrahoituksen ongelmista.
29681: Tilivuonna 1996 IBRD:n myöntämien uusien lainojen määrä laski
29682: hieman edellisen tilivuoden 16,8 miljardista dollarista 14,7 miljardiin
29683: dollariin.
29684: Maailman suurimman kehitysrahaston, Kansainvälisen kehitys-
29685: järjestön IDAn, tavoite on köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys
29686: lainanottajamaissa. IDAn rahoitus perustuu kolmen vuoden välein
29687: toimeenpantaviin, jäsenmaiden kokonaan maksamiin lisärahoituksiin.
29688: IDAn maksatukset käyhirnmille kehitysmaille tilivuonna 1996 olivat 6,8
29689: miljardia dollaria.
29690: IDAn 11. lisärahoitukseen tähtäävät neuvottelut saatiin päätökseen
29691: maaliskuussa 1996. Neuvottelujen vaikein ongelma oli suurimman
29692: rahoittajan USAn budjettivaikeudet ja IDA-10:stä kertyneet rästit.
29693: Kolmivuotinen rahoitusjärjestelmä koostuu vuoden 1997 erityis-
29694: rahastosta ja vuosien 1998-99 normaalista IDA-11-lisärahoituksesta.
29695: Kokonaisrahoitus kolmivuotiskaudelle on noin 22 miljardia dollaria.
29696: Suomi osallistuu lisärahoitukseen 0,5 prosentin osuudella. Suomen
29697: osuus erityisrahastoon on 87,3 miljoonaa markkaa ja se maksettiin
29698: kokonaisuudessaan heinäkuussa 1996. Suomen varsinainen rahoitus-
29699: velvoite on 262,16 miljoonaa markkaa, joka on sovittu maksettavaksi
29700: kahdeksassa erässä vuosina 1998-2005. Loput Suomen osuudesta edelli-
29701: seen lisärahoitukseen maksetaan vuoteen 2001 mennessä.
29702: Maailmanpankin ja Kansainvälisen Valuuttarahaston yhteinen
29703: kehityskomitea kokoontui vuonna 1996 kaksi kertaa. Suomi edusti
29704: kehityskomiteassa muita Pohjoismaita ja Baltian maita. Kevätkokouksen
29705:
29706: 106
29707: pääaiheeksi nousi kehitysmaiden velkaongelma. Olemassaolevista
29708: velkahelpotusmekanismeista huolimatta pahasti velkaantuneiden köyhi-
29709: en maiden (HIPCs) velkataakka on kestämättömällä pohjalla ja muodos-
29710: taa riskitekijän kehitysohjelmien rahoitukselle. Kevätkokouksessa päätet-
29711: tiin jatkaa kansainvälisen HIPC-velka-aloitteen valmistelua. Aloitteen
29712: toimintasuunnitelma hyväksyttiin yksimielisesti kehityskomitean kokouk-
29713: sessa syyskuussa. HIPC-maat saavat lisävelkahelpotuksia osoitettuaan
29714: kykenevänsä aikaansaamaan kestäviä tuloksia noudattamalla määritellyn
29715: ajan tervettä talouspolitiikkaa ja toteuttamalla johdonmukaisesti
29716: uudistusohjelmia. Aloitteen tueksi Maailmanpankki on perustanut
29717: velkarahaston, johon on päätetty siirtää IBRD:n nettotuloksesta 500
29718: miljoonaa dollaria. Rahaston yhteyteen perustettiin erillinen rahasto,
29719: johon kahdenväliset avustukset voidaan ohjata.
29720: Koska G 7- maat eivät päässeet yksimielisyyteen kansainvälisestä
29721: taakanjaosta velka-aloitteen rahoittamisessa, Suomi päätti vuoden lopulla
29722: tukea aloitetta Valuuttarahaston kautta. Suomi maksoi Valuuttarahastoon
29723: perustettuun lahjapohjaiseen velkarahastoon 15 miljoonaa markkaa.
29724: Suomi oli rahaston ensimmäinen avustaja. Jatkossa Suomi tulee kuiten-
29725: kin tukemaan aloitetta pääasiassa Maailmanpankin rahaston kautta kun
29726: on saatu varmistettua laaja kahdenvälisten avunantajien, erityisesti
29727: G 7-maiden, osallistuminen aloitteen rahoittamiseen.
29728: Pohjoismaiden ja Baltian maiden äänestysryhmän koordinointi-
29729: tehtävät siirtyivät Ruotsilta Suomelle elokuussa 1997.
29730:
29731:
29732:
29733:
29734: 107
29735: 9 Kansainväliset
29736: ympäristörahastot
29737: Suomi on ollut Maailman ympäristörahaston (Global Environment Facility,
29738: GEF) ja Monenkeskisen otsonirahaston jäsen niiden perustamisesta lähtien.
29739: GEFin ja otsonirahaston toiminnan kehittäminen ja rahoittaminen on osa
29740: Suomen toimintaa maailmanlaajuisten ympäristöuhkien tmjumiseksi.
29741: Rahastojen tukeminen on myös osa Suomen sitoutumista Rion UNCED-
29742: konferenssin periaatteiden ja toimintaohjelman noudattamiseen.
29743:
29744: Maailman ympäristörahasto, GEF
29745: GEF rahoittaa maailmanlaajuisiin hyötyihin tähtääviä ympäristöhankkeita
29746: kehitysmaissa ja siirtymätalousmaissa neljällä toimialalla: ilmaston-
29747: muutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden (biodiversiteetin)
29748: suojelu sekä kansainvälisten vesien ja otsonikerroksen suojelu.
29749: Rahaston toimintaperiaatteet pohjautuvat kesällä 1992 Riossa pidetyssä
29750: YK:nympäristö-ja kehityskonferenssissa (UNCED) hyväksyttyyn maail-
29751: manlaajuiseen kestävän kehityksen toimintaohjelmaan. Konferenssissa
29752: GEFistä tehtiin luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston suojelua koskevien
29753: sopimusten väliaikainen rahoitusmekanismi. GEF vakinaistettiin vuoden
29754: 1994 alussa.
29755: Rahaston toimeenpanevia järjestöjä ovat YK:n ympäristöohjelma
29756: UNEP, YK:nkehitysohjelma UNDP sekä Maailmanpankki. GEFiin kuuluu
29757: myös neuvoa-antava tieteellinen ja tekninen elin STAP, joka toimii UNEPin
29758: yhteydessä.
29759: Vuonna 1996 GEFiin kuului 155 valtiota. Suomi kuuluu johtokunnassa
29760: samaan äänestysryhmään Ruotsin ja Viron kanssa. Ruotsi toimii ryhmän
29761: varsinaisena edustajana ja Suomi varaedustajana vuosina 1994-97.
29762: GEFin ykkösvaiheen kokonaisrahoitus on 2 miljardia dollaria eli noin
29763: 10 miljardia markkaa.
29764: Kertyneet varat riittävät vuoden 1998 puoliväliin asti. Rahaston touko-
29765: kuussa 1997 käynnistyneet lisärahoitusneuvottelut on tarkoitus saattaa
29766: päätökseen vuoden 1998 alussa.
29767: GEFin rahoitus kattaa vain hankkeiden ns. lisäkustannukset, jotka
29768: syntyvät, kun hankkeilla tavoitellaan kansalliset hyödyt ylittäviä maailmanlaa-
29769: juisia ympäristöhyötyjä. GEF voi tukea sellaisia kehitysmaita ja siirtymä-
29770: talousmaita, jotka ovat kelpoisia saamaan rahoitusta kansainvälisiltä
29771: kehitysrahoituslaitoksilta tai YK:n kehitysohjelmalta.
29772: Suomen osuus GEFin ykkösvaiheen rahoituksesta on 124 miljoonaa
29773: markkaa, joka maksettiin tasaerin vuosina 1994-96. Avustuksesta 84 prosent-
29774: tia lasketaan julkiseksi kehitysavuksi.
29775: Rahaston varsinainen hanketoiminta käynnistyi täysitehoisesti vuonna
29776: 1996 yleisten toimintaperiaatteiden ja toimialakohtaisten strategioiden
29777: tultua hyväksytyiksi vuoden 1995loppuun mennessä. Rahaston toimintaa
29778: pyrittiin edelleen tehostamaan mm. kehittämällä erityyppisille pien-
29779:
29780: 108
29781: hankkeille nopeutettu käsittelyjärjestys sekä hyväksymällä hankkeiden
29782: evaluointi- ja valvontatoimintaa koskevat periaatteet.
29783: Toimintavuonna 1995/96 GEF päätti ottaa rahoitukseen 35 uutta
29784: hanketta, joiden yhteisarvo oli 321 miljoonaa dollaria. Suurin osa rahoituk-
29785: sesta käytetään luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ilmaston muutok-
29786: sen torjumiseen. Biodiversiteettihankkeiden tavoitteena on erityisesti
29787: uhanalaisten ja harvinaisten lajien sekä ekasysteemien suojelu. Ilmasto-
29788: sektorilla pyritään puolestaan tukemaan energiatuotantoratkaisuja, jotka
29789: parantavat energiatehoa, sekä edistämään uusiutuvien energialähteiden
29790: käyttöön ottoa. Etusijalla ovat myös kehitysmaiden kansallisen kapasiteetin
29791: vahvistaminen sekä kansallisten biodiversiteetti- ja ilmastostrategoiden
29792: laadinnan tukeminen.
29793: Vuonna 1996 perustettiin Maailmanpankissa olevan Suomen konsultti-
29794: rahaston yhteyteen erillinen GEF -konsulttirahasto, jonka avulla rahoitetaan
29795: lähinnä GEF-hankkeiden valmistelua. Rahaston suuruus on 2,5 miljoonaa
29796: markkaa.
29797:
29798: Otsonirahasto
29799: Monenkeskisen otsonirahaston tehtävä on tukea kehitysmaita näiden
29800: pyrkimyksissä noudattaa otsonikerroksen suojelua koskevan Montrealin
29801: pöytäkirjan ja sen muutosten määräyksiä. Rahasto korvaa lisäkustannukset,
29802: jotka syntyvät kun luovutaan otsonikerrosta vahingoittavien aineiden käytös-
29803: tä. Rahaston toteuttajajärjestöjä ovat YK:nympäristöohjelma UNEP, joka
29804: myös hallinnai rahaston tilejä, YK:n kehitysohjelma UNDP, YK:n teollista-
29805: misrahasto UNIDO ja Maailmanpankki.
29806: Vuonna 1996 rahastoon kuului 114 valtiota. Suomi kuuluu rahaston
29807: johtokunnassa samaan äänestysryhmään Ruotsin, Norjan, Itävallan ja
29808: Sveitsin kanssa. Äänestysryhmän edustajana toimi Itävalta vuosina 1995-
29809: 1996. Vuodesta 1997 tehtävä siirtyi Sveitsille.
29810: Rahaston toimintaa pyrittiin vuoden 1996 aikana tehostamaan vuosina
29811: 1994-95 suoritetussa evaluoinnissa havaittujen toiminnallisten ongelmien
29812: poistamiseksi.
29813: Vuonna 1996 otsonirahasto päätti ottaa rahoitukseen toistasataa uutta
29814: hanketta, joiden arvo oli yli 75 miljoonaa dollaria. Suurin osa rahoituksesta
29815: menee pääasiassa kylmäkalusteissa käytettävien kemikaalien sekä vaahtojen,
29816: eristeiden, liuottimien, aerosolien ja halonien korvaamiseen tai poistami-
29817: seen. Tukea annettiin myös kansallisten otsoniohjelmien laatimiseen tai
29818: ajantasalle saattamiseen. Hyväksyttyjen hankkeiden avulla pyritään saavutta-
29819: maan lähes 3.000 tonnin vähennys otsonia tuhoavien yhdisteiden käytössä.
29820: Rahaston vuosia 1994-96 koskevan rahoituskauden kokonaisrahoitus
29821: oli 510 miljoonaa dollaria eli n. 2,4 miljardia markkaa, josta Suomen rahoi-
29822: tusosuus oli 15 miljoonaa markkaa. Vuoden 1996lopussa pidetyssä Mont-
29823: realin pöytäkirjan VIII osapuolikokouksessa sovittiin rahaston
29824: lisärahoitukseksi vuosille 1997-99 yhteensä 540 miljoonaa dollaria, josta
29825: Suomen osuus on n. 3,9 miljoonaa dollaria. Uuden rahoituskauden tarpeista
29826: osa rahoitetaan edelliseltä kaudelta jääneillä säästöillä. Uutta rahoitusta
29827: Suomi joutuu maksamaan n. 3,4 miljoonaa dollaria elin. 15,6 miljoonaa
29828: markkaa.
29829:
29830: 109
29831: 10 H umanitaarinen apu
29832: Tilanne eri kriisialueilla oli vuonna 1996 edelleen vaikea. Pakolaisten
29833: määrä väheni kuitenkin jonkin verran edellisvuodesta. Vuoden 1997
29834: alkupuolella yli 27 miljoonaa ihmistä eli kansainvälisen avun varassa,
29835: pakolaisina, evakkoina tai muuten avusta riippuvaisina. Kriisien vaikutus-
29836: piiriin arvioidaan kuuluvan yli 60 miljoonaa ihmistä. Kriisien muuttuessa
29837: yhä väkivaltaisemmiksi myös avustustyöntekijöiden turvallisuus on
29838: noussut kansainvälisen yhteisön huolenaiheeksi.
29839: Vuonna 1996 Suomi antoi humanitaarista apua yhteensä 189,2
29840: miljoonaa markkaa. Maksatuksista 178,4 miljoonaa markkaa suunnattiin
29841: kehitysmaihin.
29842: Katastrofi- ja pakolaisapuun annettiin 174 miljoonaa markkaa, joka
29843: on noin 54 miljoonaa markkaa enemmän kuin vuonna 1995. Ennaltaeh-
29844: käisevää apua ihmisoikeuksien ja demokratian tukemiseksi ja konfliktien
29845: ehkäisemiseksi eri kriisialueilla annettiin 14,5 miljoonaa markkaa, joka
29846: vastaa vuoden 1995 tasoa.
29847: Valtaosa pakolais- ja katastrofiavusta annettiin kohdennettuina
29848: avustuksina eri kriisialueille vakiintuneiden kansainvälisten humanitaa-
29849: risten järjestöjen välityksellä. Tärkeimmät järjestöt olivat YK:n pakolais-
29850: asioiden päävaltuutettu UNHCR, Kansainvälisen Punaisen Ristin liike
29851: ICRC/IFRC, Maailman elintarvikeohjelma WFP ja YK:nlastenrahasto
29852: UNICEF. Näiden lisäksi Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu,
29853: Lähetyksen Kehitysapu ja Pelastakaa Lapset sekä eräät ulkomaiset
29854: kansalaisjärjestöt, kuten miinanraivaukseen erikoistunut brittiläinen
29855: Halo Trust-järjestö ja Afganistanin energiahuoltoon erikoistunut ranska-
29856: lainen ACTED-järjestö, toimivat toteuttajina.
29857: Runsas kolmasosa pakolais- ja katastrofiavusta annettiin kohdenta-
29858: mattomina yleisavustuksina. UNHCR sai 33 miljoonaa markkaa, YK:n
29859: palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA 10 miljoonaa markkaa
29860: ja Punaisen Ristin Kansainvälinen Komitea ICRC 1,5 miljoonaa mark-
29861: kaa.
29862: Entisen Jugoslavian alueella vuoden 1995lopulla solmittu rauha
29863: säilyi runsaan kansainvälisen tuen ansiosta. Tosiasiassa tilanne Bosnia-
29864: Herzegovinan eri etnisten ryhmittymien kesken oli edelleen erittäin
29865: jännittynyt, eikä järjestöjen avulla suunniteltu ja kansainvälisellä rahoi-
29866: tuksella toteutettava jälleenrakennus käynnistynyt odotetulla tavalla.
29867: Pakolaisten paluu kotiseuduilleen oli ennakoitua hitaampaa. Tilanne oli
29868: vaikea myös muualla, mm. Kroatian haltuun siirtyvässä ltä-Slavoniassa ja
29869: Jugoslavian Hittotasavallan albaanienemmistöisessä Kosovossa. Suomen
29870: humanitaarinen apu entisen Jugoslavian alueelle oli vuonna 1996 yh-
29871: teensä noin 25 miljoonaa markkaa, minkä lisäksi jälleenrakennukseen
29872: kohdennettiin kahdenvälisen avun varoista 15 miljoonaa markkaa.
29873: Afrikkaan Suomi ohjasi vuonna 1996 humanitaarista apua yhteensä
29874:
29875: 110
29876: Ruandan pakolainen palaamassa kotiin tansanialaiselta leiriltä.
29877: Kuva: Punainen Risti/ Howard]. Davies.
29878:
29879: 56,7 miljoonaa markkaa. Suurten järvien alueelle annettiin 32,8 miljoo-
29880: naa markkaa, ja Afrikan Sarveen kohdennettiin 7,8 miljoonaa markkaa.
29881: Angolaan kohdennetusta 7,3 miljoonan markan avustuksesta osa oli
29882: tukea miinanraivaukseen. Angolan lisäksi Suomi toimitti miinanraivaus-
29883: välineitä YK:n humanitaarisen avun osaston DHA:n käyttöön myös
29884: Mosambikiin.
29885:
29886: 111
29887: Afrikan suurten järvien alueella tilanne kärjistyi vuonna 1996
29888: Burundin vallankaappauksen ja Zairen sisäisen tilanteen myötä. Vuoden
29889: lopulla Ruandasta ja Burundista naapurimaihin aiemman kansanmurhan
29890: jälkiselvittelyjä paenneet pakolaiset palasivat vähemmän hallitusti kotiin.
29891: Tämä siirsi osan kriisistä Ruandan ja Burundin sisälle, mutta jätti osan
29892: pakolaisista avun saavuttamattomiin Itä-Zairen viidakkoalueelle.
29893: Humanitaarisille järjestöille ja niiden työntekijöille tilanne Suurten
29894: järvien alueella muodostui erittäin hankalaksi, koska turvallisuustilanne
29895: heikkeni oleellisesti. Väkivaltaisuudet sekä tarvikkeiden ja varastojen
29896: ryöstely kohdistuivat myös YK-järjestöihin ja alueella toimineisiin
29897: kansalaisjärjestöihin, joista osa joutui lähettämään työntekijäitään kotiin.
29898: Kansainvälisen Punaisen Ristin työntekijöiden murha Burundissa ja
29899: järjestöön muualla kohdistuneet väkivaltaisuudet käynnistivät vakavan
29900: keskustelun järjestön roolista ja sen perinteisestä asemasta puolueetto-
29901: mana humanitaarisena välittäjänä.
29902: Humanitaarisen avun tarve Afganistanissa oli vuonna 1996 edelleen
29903: erittäin suuri. Rauhanponnistelut sisällissodan eri osapuolten kesken
29904: eivät YK:nvälitysyrityksistä huolimatta edenneet. Taleban-liike voimisti
29905: asemiaan, ja naisten asema vaikeutui entisestään. Useat naisjärjestöt,
29906: avunantajamaissa nostivat esiin kysymyksen humanitaarisen avun
29907: ehdollistamistarpeesta. Apua Afganistaniin toimittaneet humanitaariset
29908: järjestöt joutuivat ponnistelemaan varmistaakseen, että apu menee myös
29909: naisille ja tytöille, jotka käytännössä ovat haavoittuvin ja vaikeimmassa
29910: asemassa oleva ryhmä. Avun perillemenon takaamiseksi yli puolet
29911: Suomen yhteensä 13,9 miljoonan markan avustuksesta ohjattiin Kan-
29912: sainvälisen Punaisen Ristin kautta, sillä Afganistanin Punainen Puolikuu
29913: pystyi toimimaan maan sisällä ja sodan eri osapuolten hallitsemilla
29914: alueilla silloinkin, kun se muille järjestöille oli vaikeaa.
29915: Vuonna 1996 Suomen IVY-alueelle antamasta humanitaarisesta
29916: avusta 13,7 miljoonaa markkaa kohdennettiin Kaukasuksen alueelle ja
29917: 9, 7 miljoonaa markkaa Tadzhikistaniin. Lisäksi Suomi tuki Genevessä
29918: kesäkuussa 1996 pidetyn kansainvälistä siirtolaisuutta ja hallitsemattomia
29919: väestöliikkeitä käsitelleen konferenssin suositusten mukaisesti
29920: UNHCR:n ja Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n yhteisohjelmia
29921: näiden maiden pakolaishallinnon kehittämiseksi.
29922: Suomi antoi humanitaarista apua myös Lähi-itään sekä Kaakkois-
29923: Aasian ja Kaukoidän luonnonkatastrofien uhreille.
29924: Ennaltaehkäisevää tukea annetaan demokratiaa, ihmisoikeuksien
29925: toteutumista tai kriisinhallintaa edistävään toimintaan. Näistä kaksi ensin
29926: mainittua ovat jo pitkään kuuluneet Suomen humanitaariseen apuun.
29927: Kriisinhallinta on näihin verrattuna uusi osa-alue, jonka merkitys kasvaa
29928: lähivuosina.
29929: Ihmisoikeuksien tukeminen sisältää ihmisoikeuksien edistämistä ja
29930: valvontaa koskevan tiedotuksen, koulutuksen, oikeusavun ja sosiaalityön
29931: sekä vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen aseman parantamisen. Avun
29932: kanavina ovat enimmäkseen olleet maailmanlaajuisesti toimivat kansain-
29933: väliset kansalaisjärjestöt, joskin YK:n teknisen ihmisoikeusavun rahasto
29934: on myös saanut merkittävää tukea. Tuki annettiin vuonna 1996 enim-
29935: mäkseen kohdentamattomina yleisavustuksina.
29936:
29937: 112
29938: 113
29939: 11 EU:n kehitysyhteistyö
29940: ja Suomi
29941: Vuosi 1996 osoitti jälleen, kuinka EU :n kehitysyhteistyö on sidoksissa
29942: maailman yleiseen poliittiseen kehitykseen ja EU:n toimintaan useilla eri
29943: politiikan aloilla. Italian puheenjohtajakautta, kevättä 1996, leimasi Iso-
29944: Britanniassa esiintyneen hullun lehmän taudin nostattama kriisi. Sen
29945: vuoksi Iso-Britannia vastusti kaikkia yhteisiä päätöksiä neuvostossa, myös
29946: kehitysneuvostossa toukokuussa 1996. Irlannin puheenjohtajakaudella
29947: syksyllä 1996 Itä-Zairen tapahtumat heijastuivat kehitysneuvoston
29948: toimintaan, ja asiasta keskusteltiin sekä ulkoministereiden että kehitys-
29949: yhteistyöministereiden kesken useaan otteeseen. Toinen syksyn tärkeistä
29950: aiheista oli Lomen sopimuksen tulevaisuus. Marraskuussa 1996 komissio
29951: julkaisi vihreän kirjan, mikä toimi lähtölaukauksena keskusteluille
29952: sopimuksen jatkosta vuonna 2000.
29953: Kehitysmaasuhteita tarkastellaan vihreässä ki:tjassa osana EU:n
29954: ulkosuhteita ja niille pyritään takaamaan tasavertainen ja johdonmukai-
29955: nen kohtelu muiden politiikan lohkojen rinnalla. Keskeisiin kysymyksiin
29956: kuuluu päättäminen Lome-sopimuksen maantieteellisestä kattavuudesta
29957: ja sen mahdollisesta jakamisesta aluekohtaisiin sopimuksiin sekä kauppa-
29958: järjestelyjen uusista ulottuvuuksista.
29959: EU:n kehitysyhteistyömaksatukset sääntömääräisestä budjetista
29960: olivat vuonna 1996 noin 2849 miljoonaa ecua (16,38 miljardia markkaa).
29961: Suomen osuus tästä oli 38,63 miljoonaa ecua (222,2 miljoonaa markkaa).
29962: Budjetin kautta rahoitettiin EU:n apua Välimeren alueen sekä Aasian ja
29963: Latinalaisen Amerikan kehitysmaille. Budjetista katettiin myös
29964: humanitaarinen apu, elintarvikeapu ja kansalaisjä:tjestöyhteistyö. Lisäksi
29965: budjetin kautta rahoitettiin erilaisia sektorikohtaisesti määriteltyjä
29966: tukitoimia, kuten huumeiden ja AIDSin vastaista työtä.
29967: Yhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa
29968: rahoitettiin erillisestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR). Suomen
29969: maksut EKR:lle alkavat todennäköisesti vasta vuonna 2000. Yhteistyötä
29970: EU:n ja AKT-maiden välillä säätelee Lomen sopimus (neljäs AKT-EY-
29971: yleissopimus). Suomi on Euroopanunioniin liittymistä koskevan sopi-
29972: muksen perusteella noudattanut sopimuksen määräyksiä 1.1.1995
29973: lähtien. Sopimus kattaa vuodet 1990-2000.
29974: Eduskunta hyväksyi 26.11.1996 hallituksen esityksen Suomen
29975: liittymisestä neljänteen AKT-EY-yleissopimukseen. Samassa yhteydessä
29976: hyväksyttiin myös puolivälitarkastuksessa tehty sopimus yleissopimuksen
29977: muuttamisesta sekä muutossopimuksen rahoittamista koskeva pöytäkirja,
29978: jolla perustettiin kahdeksas Euroopan kehitysrahasto (EKR-8). Suomi
29979: ratifioi sopimukset ja pöytäkirjan alkuvuodesta 1997.
29980:
29981:
29982:
29983:
29984: 114
29985: :~ ~ >" (\:''·~,;'~ ~)~'"·',•'
29986: ,',,<
29987:
29988:
29989:
29990:
29991: .: ' '{5~:~··. . ~ ~. . o'~. ~· ~ .. . ~•'-\~_,_:,_::;~:.~-;'--
29992: •, ,, , ', " 'c
29993: ~· . .
29994: , , ' ,- o
29995:
29996: ',\ ,•''•;:o_'_;c-,-, ' ,, ,: <'•,' ._,::<'.:, ;·, ~'
29997: .,,~_, ;.;/.-~>-~/:~<-,\:
29998: ,.- . ' ,_- -~' ':j_-- \ -~ __.~ ~ >· ·.· ; _ -.,~--- ·;
29999: :s .
30000: .Tf\o~~ift;;i~fti:·~åtka~t~~~f4#~dtit{,~~~····~ ·•
30001: ~. '{iJ;u~il:~itysf!J4~4tn·f)rt~~#ttavteA . .. . ~ .....~ .um . ~~ ·.
30002: · ·~·~ . ...... ;IJJ#f!~~~ilitt!JJ~il~tilchttn~op;ji~ll; . ~. ~ .... 1lei
30003: ~ ~ · . • 1iJ{tini.ta, i~e .kohJfr~t#sitermtiJ7o ~t;fq~i~JW#:f#J:n;J~ftli:kehttys..
30004: ~· •.•. . ~ .•.~ • . ~.~. ~ :•.. •. Y~tJ;~tg_ctl,e.(<Jrpklafoii J30 .t.t) 1Jse.t~t. t(l,!J€Jitt~~ f~lU'fgtta(J.huomi
30005: ~ ~..~ ~. ··.·~~~~~e~Sf:l'$.4(1iq.#~sa ~IJ':rt 'Pol~ti~4>·Jo"kapn Q'lniaan vaiku.t-
30006: ·~· · ·x• if;tt;:~1::1ta?~fl!~~~k:f4~:~F:%1!}1icZ/J::::a·
30007: ~ . · ··.toimitJ.ttia ··'"!• ul~osuluJe-~ tun;o:Jli$u1/$"~ tdta~-då~eh~tyspolittikkaa;
30008: ·;:'; .>fi!glf;f#iilrf ttl$.oll{t kr;h~missttai'kojttaJ1:~ ettit esimefkiksi .. .
30009: .. . ·· · ·· · · .· . . :ass(f ei pttliisi plill.W!fl totmis.taa()tka tek,ootittyhjäk-
30010: ~•.~·.
30011: . fit1;Ql~am.t.Sf3k,SiJa
30012: ···t.S··.·.·.tr;.o··.n. •.t.o..i·tp;.in.edis:#afn!!,Seks.t
30013: V'tenn:ln na
30014: . · •· .•·. n.·····.••.·.. .. ••
30015: •••••.••. ·.··.···.·•.·.·..··· ...•·.·····.; •.•.•.·.··.·.·.< •••·.·•... ··te.··•·.· ·~~.i.ty!J··.·.ma·;·~ ~tte
30016: ....· · ..... · .n.:..~··t.w··.·. . ·.ta·· .n. .·. •no.. n· ..mo.
30017: ·.... n·.i- ·
30018: .~ .· .··.; lfi>~~sitermistii; ei.kJ!,itfmk(yJn ole: ok1WJ;Ilsa yhtii yhteistä
30019: :
30020: .te~fniili1 paa~ se poii/arJ.nyrn:rrJlirti!ä nu,:nella e:ri tavqin Ja eri
30021: •··t48g:ill(J; .Sen.11.oiiltu;n ym11?ifrtiiii taikpitJaPqn·.toisaolf4 . tavoitteiA:Zen
30022: ·y~«.nfaisufjtta p(fa'tösten t~rflå,,towt:ttifttt·11työs . f>aikutusten
30023: . . yhrk,f1;$Uttntais1-tutfa •piiiitösten tote1Jl#tl9erJta$Q.llå ja 8fftJ:rauksena.
30024: · ~· .. · ·. · §anwin votd4;an erQtt® yht(Jfiltillali,{lton ~her~stn puute
30025: el~tf,latiql~. jossa eri .paJ,itiikt~n lohkoifla eit~detlt ;r(Jtsen lohkon.
30026: te."~m.istäpäiftöksistli tai e.ri piiiitösten yh{ei;llvai.~utit~esta. Ttillai-
30027: . ··fien.t#anne.PfJiay~ptyii.putt'ttee.ll~estå:kciminJ,u.r#kglftiostatai·erilai-.:~
30028: sistilfnstitutiOfiåaltsiSiaj(Jprganis~~ta 81J~, e$fmcrkiksi... .
30029: EU:n kotJU.ssiffrt kel#tysyhtef;stfjtjhtJ1Uin()ft 1i4jarff);ts;u~de~a tai ·.
30030: }onkU:nj~en:Palfion..ktJri:Sqllisef).·OOl~elupros~s§ih·.koordinaatwn·
30031: · puutteellf8autlestrt. · . •· .. · . > . •.
30032: . · '(of.$UJ4tq ~n; puluil:. ··y(JtkåJtukåellisestq.k()here~s~n
30033: .· · >. < . ·
30034: on utt,.
30035: pu. ee.· .·.·. ·.·.·.a·
30036: polliffisen oi·.·.·.·.· .·.n.··. o
30037: .st . ·.·.1.·. ·o. ·lt~1uJu.nrJSia.: y.·~ n... s
30038: ·•.· ~
30039: . .·.·.n.·····k. . . . e..·.·.·.i!f'U···:
30040: Ef!:ssll:
30041: t...
30042: · •. t. .......
30043: ky~~·roi·.· ·.".·. :.ta. ollajäsenvaltiOiden
30044: . ····z·..#·"'··.tkf!St. a, k.yse·e.ssä
30045: tå·i·po· ..
30046: k€Jski~l,i~ij.~ffitirfi#ffl~~r##*JI9i rrtall:talotlspolitiikassaja·.
30047: EU:n ylft~(t>zfi,tressef$tl:t9tift;1J~Iisså.l<:ehitysmaihin.
30048: · Kolief'.en!sftermin mil(Jf:i,tel~ tididaan Vielii fnptiimntkai$taa
30049: lisä.ämlillä 1fli;tk(l(ln aikadifr%ns · .~.ll!Hn pi@tös vqt ollit. ·. · .· ....
30050: epäkoherentti lyhyellä, aikavalil . .tta pitffimmiillii aikavälilliJ
30051: jo~rlonmukåinen taV,oitt~en ~'rM~· · ·
30052:
30053:
30054:
30055:
30056: 115
30057: KANSALLINEN VALMISTELU
30058: ED-asioiden hoito on kehitysyhteistyöosastolla hajautettu asiakohtaisesti
30059: eri vastuuyksiköihin. Erillinen EU-koordinaatioyksikkö huolehtii ED-
30060: asioiden yleisestä seurannasta, ohjeistuksen koordinoinnista ja laajem-
30061: mista tavoitelinjauksista sekä vastaa kehitysneuvoston valmistelusta.
30062: Yksikkö vastaa myös nykyisen Lome-sopimuksen toimeenpanon seuran-
30063: nasta ja koordinoi Suomen kantoja neuvoteltaessa sopimuksen tulevai-
30064: suudesta.
30065: Suomen viralliset kannat kehitysyhteistyöosaston vastuualueeseen
30066: kuuluvissa ED-asioissa päätetään ED-asiain komitean alaisessa EU-13-
30067: jaostossa, jossa on jäseninä eri ministeriöiden edustajia. Jaoston laajassa
30068: kokoonpanossa ovat edustettuina myös etujärjestöt sekä Kehitysmaa-
30069: suhteiden neuvottelukunta (KESU) ja Kehitysyhteistyön palvelukeskus
30070: (KEPA). Kehitysneuvoston kokousten edellä valtioneuvoston kanta
30071: lyödään lukkoon EU -asioiden ministerivaliokunnassa, jonka jälkeen se
30072: viedään eduskunnan suuren valiokunnan käsittelyyn.
30073: ED-asiain komitea hyväksyi kesäkuussa 1996 EU-toimintaohjeen
30074: kehitysyhteistyökysymyksissä. Toimintaohje perustuu Suomen yleiseen
30075: ED-politiikkaan sekä hallituksen kehitysyhteistyöstrategiaan. Lähtökohta
30076: on, että jäsenyyden myötä EU:n kehitysyhteistyöstä on tullut Suomenkin
30077: kehitysyhteistyötä. Suomen tulee vaikuttaa kaikin keinoin sen sisältöön ja
30078: laatuun.
30079: Toimintaohje linjaa ne asiakokonaisuudet, joita Suomi pyrkii aktiivi-
30080: sesti edistämään EU:ssa ja joihin Suomi erityisesti keskittyy. Näitä
30081: painopistealueita ovat yhteisön ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyön
30082: koordinaation tehostaminen ja keskinäisen täydentävyyden kehittäminen
30083: työnjaolliseen suuntaan sekä kehitysmaihin vaikuttavan ED-politiikan eri
30084: lohkojen keskinäisen koherenssin lisääminen. Näiden asia-
30085: kokonaisuuksien edistäminen on yksi yhteisön kehitysyhteistyön suurim-
30086: pia haasteita, joihin Maastrichtin sopimus velvoittaa jäsenvaltioita. Muita
30087: painopistealueita ovat aktiivinen osallistuminen Lome-sopimuksen
30088: tulevaisuuden pohdintoihin, evaluointitoiminnan kehittäminen,
30089: ympäristöllisesti kestävän kehityksen painottaminen sekä politiikan
30090: muotoilussa että hanketasolla, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämi-
30091: nen, vastaanottajamaan oman vastuun ja sitoutumisen korostaminen,
30092: koordinaatio YK-järjestöjen kanssa sekäYK:nkonferenssien seuranta ja
30093: niiden päätösten huomioon ottaminen yhteisön kehitysyhteistyössä.
30094: Suomen tulee myös valvoa määrärahapäätösten tarkoituksenmukaisuutta
30095: ja varojen käyttöä sekä budjettikurin noudattamista.
30096: Suomi aloitti kansallisen valmistautumisen Lomen sopimus-
30097: neuvotteluihin loppuvuodesta 1996. Yliopistojen ja korkeakoulujen
30098: kanssa toteutettavan laajan tutkimushankkeen avulla pyritään saamaan
30099: kuva nykyisen sopimuksen toimivuudesta ja tietoa sen vaikutuksista
30100: erityisesti AKT-maissa. Tutkimukset käynnistyivät alkuvuodesta 1997.
30101: Ulkoasiainministeriön asettaman poikkisektoraalisen Lome-taustaryh-
30102: män tehtäviin kuuluu mm. analysoida sopimuksen tulevaisuudesta
30103: esitettyjä vaihtoehtoja sekä aiheesta käytävää keskustelua ja sitä koskevia
30104: tutkimuksia eri maissa. Sopimuksen aihepiiristä on myös tarkoitus
30105:
30106: 116
30107: järjestää seminaareja ja koulutustilaisuuksia.
30108: Pääosaston DG VIII :n pääjohtaja Steffen Schmidt kävi Suomessa
30109: kehitysyhteistyöosaston vieraana tammikuussa 1996, jolloin järjestettiin
30110: seminaari Lomen sopimuksesta laajalle osallistujajoukolle. Elokuussa
30111: 1996 komissaari Emma Bonino vieraili Suomessa ja keskusteli ministeri
30112: Haaviston kanssa EU:n humanitaarisesta avusta. Komissaari Manuel
30113: Marin vieraili ministeri Haaviston kutsusta Suomessa syyskuussa 1996
30114: keskustelemassa EU:n Aasiaaja Latinalaista Amerikkaa koskevasta
30115: kehitysyhteistyöpolitiikasta.
30116:
30117:
30118: OSALLISTUMINEN EU:N KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
30119: KOSKEVAAN PÄÄTÖKSENTEKOON NEUVOSTOSSA
30120: Suomi osallistui aktiivisesti EU:n kehitysyhteistyötä koskevaan
30121: lainsäädäntötyöhön ja päätöksentekoon sekä politiikan muotoilussa että
30122: hanketasolla. Neuvoston kehitysyhteistyötä käsitteleviin työryhmiin
30123: osallistui pääasiassa ED-edustuston edustaja, kun taas komission eri
30124: komiteoiden kokouksissa kävivät ministeriön edustajat.
30125: Kehitysyhteistyöministerien neuvoston kokousta valmisteleva
30126: kehitysryhmä kokoontui vuonna 1996 viikottain. Kehitysryhmä hoitaa
30127: EU:n toimintalinjakysymyksiä sekä valmistelee kehitysneuvoston käsitte-
30128: lyyn tulevia asioita ja eri apuinstrumentteja koskevaa lainsäädäntöä.
30129: Ennen asioiden käsittelyä kehitysneuvostossa ne viedään pysyvien
30130: edustajien komiteaan (COREPER), jossa mahdolliset työryhmä-
30131: käsittelyn jälkeiset erimielisyydet pyritään vielä ratkaisemaan.
30132: Vuoden 1996 kummassakin kehitysneuvoston kokouksessa nousi
30133: ministerien välisissä keskusteluissa vahvasti esille suurten järvien alueen
30134: tilanne. Itä-Zairen tilanteen kehittymistä seurattiin tarkasti myös kehitys-
30135: ryhmän kokouksissa. Kehitysyhteistyöministerit kokoontuivat marras-
30136: kuussa ylimääräiseen tapaamiseen, jonka aiheena oli Itä-Zairen tilanne.
30137: Kokouksessa hyväksyttiin lausunto, jossa korostettiin YK:n toimenpitei-
30138: den kiireellisyyttä sekä alueen valtioiden vastuuta tilanteen ratkaisussa.
30139: Kehitysneuvosto hyväksyi vuonna 1996 useita tärkeitä päätös-
30140: lauselmia, jotka koskivat mm. kehitysohjelmien ja -hankkeiden ympäris-
30141: tövaikutuksen arviointia, inhimillistä ja sosiaalista kehitystä sekä jalka-
30142: väkimiinojen vastaista taistelua. Neuvosto keskusteli myös Horisontti
30143: 2000 -asiakirjan seurantaan liittyen kehitysyhteistyön koordinaatiosta ja
30144: koherenssista sekä kehitysyhteistyön roolista konfliktien ehkäisyssä.
30145: Vuonna 1996 kehitysneuvostossa hyväksyttiin myös asetukset
30146: humanitaarisesta avusta, kehitysmaissa toteutettavista kunnostamis- ja
30147: jälleenrakennustoimista sekä kehitysyhteistyöstä Etelä-Afrikan kanssa.
30148: Asetuksilla luotiin oikeusperusta asianomaisille budjettimomenteille.
30149: Neuvosto käsitteli myös asetuksia pakolaisten ja evakkojen avusta-
30150: misesta Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa, Hl -virusta/Aidsia
30151: koskevista toimista kehitysmaissa, ympäristöllisesti kestävän kehityksen
30152: toimista kehitysmaissa, kehitysmaiden väestöpolitiikalle ja -ohjelmille
30153: annettavasta avusta ja yhteistyöstä huumausaineita ja niiden väärinkäyt-
30154: töä vastaan sekä hyväksyi niistä yhteiset kannat. Tämän jälkeen asetukset
30155:
30156: 117
30157: lähetettiin Euroopan parlamenttiin lausunnolle.
30158: Suomi osallistui aktiivisesti asetusten valmisteluun työryhmissä.
30159: Asetuksissa painotettiin mm. vastaanottajamaan riittävän sitoutumisen
30160: varmistamista sekä ympäristökysymysten huomioonottamista ja kestävän
30161: kehityksen edistämistä. Suomi on myös painottanut eri yhteyksissä
30162: normaalin budjettikurin noudattamista EU:n kehitysyhteistyömäärä-
30163: rahoissa samoin kuin kehitysyhteistyötä koskevien päätösten budjetti-
30164: vaikutusten ja varainhallinnon läpinäkyvyyttä.
30165: Ministeri Haaviston joulukuun 1995 kehitysneuvostossa esittämä
30166: aloite ympäristöllisesti kestävän kehitysyhteistyön EU -koordinaatiosta
30167: konkretisoitui vuoden 1996 kuluessa. Suomi selvitti yhteistyössä komissi-
30168: on ja muiden jäsenmaiden kanssa kokeiluun soveltuvaa kohdemaata.
30169: Namibian viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta sovit-
30170: tiin, että koordinaatiokokeilu aloitetaan Namibiassa vuoden 1997 aikana.
30171:
30172: AKT-työryhmä
30173: Neuvoston AKT-työryhmä käsittelee Lomen sopimukseen liittyviä
30174: kysymyksiä laajakantoisista linjakysymyksistä yksittäisiin hallinnollisiin
30175: yksityiskohtiin. Suomen kannalta mielenkiintoisimpia kysymyksiä vuonna
30176: 1996 olivat mm. keskustelut yhteistyön lakkauttamisesta ja mahdollisesta
30177: uudelleen aloittamisesta eräiden AKT-maiden kanssa (artikla 366 bis,
30178: menettelytavat) ja merentakaisia maita ja alueita (MMA) koskevan
30179: sopimuksen puolivälitarkistus. Ryhmä kokoontui viikottain ja se valmis-
30180: teli myös EUn kantoja AKT-EY-ministerineuvoston ja AKT-EU-
30181: suurlähettiläskomitean kokouksiin. AKT-EY-ministerineuvosto kokoon-
30182: tui kesäkuussa 1996 Länsi-Samoalla. Ryhmässä käsiteltiin myös teolli-
30183: suuden kehittämiskeskuksen (CDI) ja maatalouden teknisen avun
30184: keskuksen (CTA) toimintaa.
30185:
30186: AKT-FIN-työryhmä
30187: AKT-FIN-työryhmä eli rahoitusryhmä käsittelee Euroopan kehitys-
30188: rahaston ja sen erillisten instrumenttien toimintaa ja maksuaikatauluihin
30189: liittyviä kysymyksiä. Työryhmä kokoontui vuonna 1996 viikottain. Suo-
30190: men kannalta kiinnostavimmiksi nousivat keskustelut mm. jäsen-
30191: valtioiden maksuosuuksista, raportit EKR-varojen käytöstä,
30192: evaluointiraportit sekä tilintarkastuskertomukset. Myös EKR- ja artikla
30193: 28-komitean sisäisten sääntöjen uudistaminen käynnistyi vuonna 1996.
30194:
30195: Elintarvikeaputyöryhmä
30196: Työryhmä, joka käsittelee EU:n elintarvikeavun policy-kysymyksiä,
30197: valmisteli vuonna 1996 elintarvikeapua ja sen hankintamenettelyä
30198: koskevaa lainsäädäntöä. Ryhmässä aloitettiin myös keskustelut
30199: elintarvikeavun säännöstön (Code of Conduct) tarpeellisuudesta ja sitä
30200: valmistelevasta foorumista. Marraskuussa 1996 pidetyn maailman
30201: elintarvikehuippukokouksen valmistelut heijastuivat myös työryhmän
30202: työskentelyyn.
30203:
30204:
30205:
30206:
30207: 118
30208: Mrikka-työryhmä
30209: Työryhmä muodostettiin kesällä 1996 sulauttamaHa entinen Etelä-
30210: Afrikka -ryhmä varsinaiseen Afrikka-ryhmään. Työryhmä valmisteli mm.
30211: Etelä-Afrikan liittymistä Lome-sopimukseen vuonna 1995 hyväksytyn
30212: mandaatin pohjalta sekä laajensi keväällä 1996 komission mandaatin
30213: käsittämään myös EY:n ja Etelä-Afrikan tasavallan väliset
30214: vapaakauppasopimusneuvottelut.
30215:
30216:
30217: YHTEISÖN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEITA
30218: KÄSITTELEVÄT KOMITEAT
30219: Euroopan komissiossa kehitysmaasuhteiden ja kehitysyhteistyön hallinto
30220: on jakautunut useamman pääosaston ja siten myös komissaarin kesken.
30221: DG VIII ja komissaari Joao de Deus Pinheiro vastaavat yleisistä
30222: kehitysmaapoliittisista kysymyksistä ja AKT-maista, ja DG I ja komissaari
30223: Manuel Marin Aasian ja Latinalaisen Amerikan maista (ALA) ja Välime-
30224: ren maista (MED). Humanitaarista apua varten perustettu erillinen
30225: yksikkö ECHO kuuluu komissaari Emma Boninon alaisuuteen.
30226: Komissiolla on edustustoja noin 80 kehitysmaassa ja uusia on perusteilla.
30227: EU:n kehitysyhteistyötä koskevan lainsäädännön ja muiden päätös-
30228: ten toimeenpanaan Suomi on osallistunut komission eri komiteoissa.
30229: Komission puheenjohdolla toimii seitsemän erilaista kehitysyhteistyö-
30230: komiteaa.
30231:
30232: ALA-komitea
30233: Komitea käsittelee EU:n yhteistyötä, projekteja ja ohjelmia Aasian ja
30234: Latinalaisen Amerikan kehitysmaissa rahoitus- ja teknisen yhteistyön
30235: sekä taloudellisen yhteistyön kannalta. Vuonna 1996 komitea käsitteli 24
30236: hanke-esitystä Aasiassa, joiden yhteisarvo oli 450 miljoonaa ecua sekä 32
30237: hanke-esitystä Latinalaisessa Amerikassa, joiden yhteisarvo oli 230
30238: miljoonaa ecua. Hankkeet kattavat laajasti eri sektoreita. Suurin hyväk-
30239: sytty yksittäinen hanke, arvoltaan 200 miljoonaa ecua, oli peruster-
30240: veydenhuoltohanke Intiassa. Hankkeiden lisäksi komiteassa käsiteltiin
30241: kuusi EU:n maastrategiaa (Chile, Costa Rica, Guatemala, Honduras,
30242: Nepal ja Vietnam).
30243:
30244: MED-komitea
30245: Komitea käsittelee EU:n projekteja ja ohjelmia itäisen ja eteläisen
30246: Välimeren alueen maissa. Suomen kannanotoissa kiinnitettiin kysymys-
30247: ten ja lisäselvityspyyntöjen muodossa huomiota mm. hankkeiden
30248: kehitysvaikutuksiin erityisesti köyhimpien väestönosien kannalta, ympä-
30249: ristönsuojeluun, naisten asemaan sekä paikalliseen osallistumiseen ja
30250: kohdemaiden instituutioiden oman kapasiteetin vahvistamiseen.
30251: Vuoden 1996lopulla suunniteltu hankevalmistelun konsulttiapu
30252: mahdollistanee hankkeiden nopearuman ja tasokkaamman valmistelun.
30253: Avun laatu tuli uudestaan käsiteltäväksi vuoden lopulla tilitarkastus-
30254: tuomioistuimen MED-ohjelman tarkasturaportin yhteydessä.
30255:
30256:
30257: 119
30258: EKR-komitea
30259: Komitea käsittelee kaikki Euroopan kehitysrahaston rahoittamat hank-
30260: keet Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maissa sekä hankkeet,
30261: joita toteutetaan alueellisissa ohjelmissa. Vuoden 1996 aikana käsiteltiin
30262: myös yksittäisten AKT-maiden sekä alueiden kehitysyhteistyön
30263: strategioita voimassaolevan Lome-sopimuksen loppuajaksi, mutta
30264: käsittely jäi vielä kesken eräiden maiden poliittisen tilanteen vuoksi.
30265:
30266: EIP-komiteat
30267: Euroopan investointipankin (EIP) alaisuudessa toimii kaksi komiteaa,
30268: jotka käsittelevät pankin lainahankkeita. Välimeren aluetta käsitelevä
30269: Artikla 9/14 komitea kutsutaan koolle antamaan mielipiteensä laina-
30270: hankkeesta silloin, kun Euroopan Investointipankki haluaa käyttää
30271: lainoitukseen EUn budjetista rahoitettavaa riskipääomaa tai korkotukea
30272: luottoa pehmentämään. AKT-maita käsittelevä Artikla 28-komitea taas
30273: kutsutaan koolle antamaan lausuntonsa lainahankkeista, joissa Euroopan
30274: kehitysrahaston kautta tulevaa riskipääomaa tai korkotukea käytetään
30275: lainanannon yhteydessä. Käytännössä komiteakokoukset pidetään
30276: peräkkäin ja niihin osallistuvat samat henkilöt.
30277:
30278: Elintarvikeapukomitea
30279: Komitea käsittelee EU:n elintarvikeavun ohjelmointia. Komitea käsitteli
30280: yhteensä 24 elintarvikeapuesitystä vuonna 1996. Lisäksi se viimeisteli
30281: uuden elintarvikeapuasetuksen, joka astui voimaan heinäkuussa 1996.
30282: Asetusluonnos uudeksi hankintaohjesäännöksi tuli käsittelyyn mutta ei
30283: vielä valmistunut. Komissio supisti huomattavasti vastaanottajamaiden
30284: lukumäärää kuten Suomi ja eräät muut jäsenmaat olivat toivoneet.
30285: Marraskuussa 1996 pidetyn maailman elintarvikehuippukokouksen
30286: valmistelut heijastuivat myös komitean työskentelyyn.
30287:
30288: Humanitaarisen avun komitea
30289: Komitea kokoontui ensimmäisen kerran heinäkuussa 1996, EU:n
30290: humanitaarisen avun asetuksen tultua hyväksytyksi. Kokouksissaan
30291: komitea käsitteli komission esitykset EU:n humanitaarisen avun kiireelli-
30292: siksi toimenpiteiksi ja tiettyjen maiden tai alueiden humanitaarisen
30293: avustamisen kokonaissuunnitelmiksi. Komitea keskusteli myös humani-
30294: taaristen toimien suuntaviivoista ja eri maiden avustustoimien yhteenso-
30295: vittamisesta.
30296:
30297:
30298:
30299:
30300: 120
30301: . . ~minister;ii)~äjatkettlirtoocmfl41JifJtJtffttyksllle;JiJyhtdl. ,. ·•· ·.
30302: s?Jfllesu,u~·~tQi$faneuvon~ntt14,jokaåkJitetfiin.
30303: ··· wonfltll995. EU-han]fiiniuVtifttå on antafiut,fiiJtQ(I, neu~ttriJja ·
30304: ·. k~a niistä Ef.l:naWst;tJ8a/j~f!-j.fålstafnimaeef'iij·~
30305: .·.ffl1l~htdlinfW$8f!. Toimint4 on liattanutJI,tJ:n·a~ohjelrr;at
30306: · · ·. ~ki..];uro~a~ IVY"1Jlllissaja kfthjtgsmttiss<t· . . . ..•.. . / ......
30307: ·.· ......· Jf,Um kihitysmoihinkp~tiJt ~ttJ$oh,jel111ftt~ olleet,
30308: Viil~htilä'#ben fllueeti, kpttdva MEl);;olfjelrno;. Msiitrrtja .. ··
30309: . L&tt~en, 4~~·.ALA-Pffeln'/a ~ekl!JJ;urpopank,ehitys-· ·,
30310: . . .•. rfiMsto,joka~Jf)t#t'#J:nee~iJanketot~iutfa}ille·~
30311: 1997'lupulla.E[ql;.;~ksellcz tuetaart hankkl?i,ta AKT-1114issa
30312: f·".å'··~
30313: .\"-:>]!
30314: .· .. ~tl, .·.·...· .-.;..:,·.···1.-.··.1·.·.-·· ··.·.'~··
30315: •. ·.·... ~•.fJTlfflfl'Jtl
30316: ·.·J.J;. ·.·.# fl,mef'en
30317: ·..•· •.·.·.••••••··.•.•• ... ·.·. ·.· .• .Ut)Uef!t;:
30318: -1. .••.. ·•.··." .• .•.... ··. . .· . ···.
30319: .,. ·. .. . .·· ;.·.·.. ·· ..· ...
30320: ·. ·. SuiinuJlaisift ha ·. etoteutt4fat OWf;'bS.all~ru:et iiktil:visii&ti
30321: EU:njdijestilmiin tar:f!!uskilpailuihin~ J(;i~nö~o#ptiiJO$/it · ...
30322: ·.· ·kondtStUnut
30323: ... ..lähitiliudlle ·... J·a PHAREf.oh
30324: . . • . • TACIS... . . y'elrniin.
30325: . ··. 'Vuoden.
30326: .... . .
30327: -l9fJ6 aika'TJltsiu:Ymalais4 /w,nketQteutiajat sa~ifat~hityå'IIUf:iSSl!jo~o
30328: tjksinäiin.tai ulkotrlittmm,·komortiOiclenkåwisa·.kaikJciå<trtseitsemiin
30329: •EU-hanketta,jbissa 8uomolaWen osuus oli JU>in .40mJ,YoOfl,(IO,
30330: marldw,a. KehitysmaJi!en osuus Su~~mten at:it$JJUS-- · . . ·. .. .
30331: hankkeirlenaroostapli runsaat17prosenttiaTä~irrtmlitstUUlut• 0
30332: •
30333:
30334:
30335:
30336:
30337: fiopi.mufcyet,kehitysmawsa olivat maataloushankePemss'f? kmilu~
30338: .tu8:-hanke Kolurlil?iass4 sekiJ irlet$ähankkeet Banj,adeshi!J~ja
30339: I~sa.· •.. . . o.. 0
30340:
30341: •• • • • ••• ••• ••• •••• • •
30342:
30343:
30344:
30345:
30346: ·.. ·.·. Hankeneuvon1)!11t l!slikst6n ATK-pohjai!Jen.~al'Ve~~n . ·
30347: 1;11/Jtyks.elfit~ s(Jä~niilJts.esti läTtes 2()() hr!n,l#df:rm:ff41~
30348: nittä ktinno~hawf~e~ta;Epitgis~ ~#iyHty]#t()f)at
30349: kokeneet tärnänpalbelp,ntiirigf?iksJ. · . 0
30350: • • • • •• • • • • •• • • • • • • • •••••••
30351:
30352:
30353:
30354:
30355: Kauppa'- ja teo~ntsterlö ~·ffll11J[isku1J$s.ai1996
30356: työry_hmiin!Jonka telltäväoli selm#fiii katt (l- jateollisUusministe~
30357: riQn kehitysfahoituslaitosten projekti-ja r,J:J:J:imsru,ntfiontayksikön ·
30358: arvioinni$sa~itettyjen vaihtoehtl!jen toteuttamiskelpoisuus. Kes-
30359: keisenä llihtökol;ttana oli piiällekkäisf) ksien.karsiininen valtwnhal-
30360: linnossa. TyiJryhmiin suosituksen mu'Y:tisestipäiitettitn yhdistiiä-
30361: EU-hanken.euvon,ta sekä projekti-ja ralwitusn€fjvontayksikkö .
30362: yhdeksi ykspköksi,joka ludl.innollisesti sijoitettiin kauppa-Ja teolli-
30363: suusministeriön alaisuuteen. ·· ·
30364: Uusi hankeneuvontayksikön toiminta käynnlstyt.VUlJden 1997
30365: alussa, Yksikkö saj käyttöönsä EU-hankeneuvonnan entiset tilat
30366: kehitysyhteistyöosastolla ja se. toimii läheisessä yhteistyössä ulko-
30367: asiainministeriön· kanssa. Yksikön tehtäviin kuuluu 8U0'111ti/,aisten
30368: hanketoteuttajien kehitysrahoituslaitoksia sekä EU:n avustus-
30369: ohjelmia koskeva neuvonta ja koulutus. Tehtäviin kuuluu myös
30370: tiedottaminen YK.:n hankkeista. Yksikön henkilövahvuus on noin
30371: kymmenen henkilöä.
30372:
30373: 121
30374: 12 Henkilöapu
30375: YLEISIÄ KEHITYSPIIRTEITÄ
30376:
30377: Kehitysyhteistyöosaston kansainvälisten rekrytointiasioiden yksikkö
30378: tiedotti vuonna 1996 aktiivisesti yksikön toiminnasta sekä suomalaisten
30379: mahdollisuuksista hakeutua töihin kansainvälisiin järjestöihin. Kasvavia
30380: toiminta-alueita henkilöavussa olivat vuonna 1996 kriisinhallinnan
30381: siviilitehtävät kuten humanitaariset tehtävät, vaalitarkkailu ja lyhytaikai-
30382: set konsulttitehtävät Näiden osa-alueiden koordinointitarve samoin kuin
30383: yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa korostui edelleen.
30384: Rekrytointiyksikön yhtenä tehtävänä on tukea muita viranomaisia
30385: kansainvälisten järjestöjen rekrytoinneissa. Yksikkö toimii myös YK-
30386: järjestelmän kansallisena rekrytointielimenä Suomessa. Se avustaa
30387: järjestöjä niiden hankkiessa henkilöapua Suomesta, avustaa ja neuvoo
30388: hakijoita sekä seuraa järjestöjen henkilöstötilannetta ja suomalaisten
30389: sijoittumista YK-järjestelmässä ja kehitysrahoituslaitoksissa.
30390: Suomalaisten määrä kansainvälisissä järjestöissä säilyi vuonna 1996
30391: edellisten vuosien tasolla. Kansainvälisten järjestöjen tarjoamat
30392: kehitysyhteistyötehtävät muuttuivat yhä hallintopainotteisemmiksi, ja
30393: sektoriasiantuntemus hankittiin usein ulkoisilta toimittajilta. Tämä
30394: suuntaus näkyi erityisesti EU:n kehitysyhteistyössä. Useimmat YK-
30395: järjestöt ja kehitysrahoituslaitokset supistivat ja muuttivat edelleen
30396: henkilöstönsä rakennetta.
30397: Yksittäisiä asiantuntijoita lähetetään enää hyvin harvoin kahden-
30398: välisen kehitysyhteistyön tehtäviin. Tarjouskilpailun kautta valittu suo-
30399: malainen toteuttajaorganisaatio käyttää työssä useimmiten omia
30400: työntekijöitään.
30401: Avoimista paikoista ilmoitetaan sanomalehdissä ja osaston julkaise-
30402: massa "Avoimet tehtävät" -julkaisussa sekä vuonna 1996 aloitetuilla
30403: Intemetin kotisivuilla (http:/www.vn.H/um kyo.rekryto.html). Kotisivujen
30404: kautta pääsee myös kansainvälisten järjestöjen kotisivuille.
30405: Rekrytointiyksikön ylläpitämää atk-pohjaista resurssihenkilö-
30406: rekisteriä kasvatettiin vuonna 1996 mm. tiedottamalla ja
30407: verkostoitumalla. Erityisesti pyrittiin tavoittamaan vaativiin kansainväli-
30408: siin tehtäviin soveltuvia naishakijoita. Tavoitteena on luoda kilpailukykyi-
30409: nen resurssihenkilörekisteri, josta järjestöille voidaan tarjota tasokasta
30410: henkilöapua lyhyellä varoitusajalla. Tulevaisuudessa rekisterin on tarkoi-
30411: tus palvella entistä paremmin myös humanitaarisen avun sekä vaali-
30412: tarkkailijatoiminnan tarpeita.
30413:
30414:
30415:
30416:
30417: 122
30418: HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISOHJELMAT
30419: Suomi rahoittaa tällä hetkellä vuosittain hieman yli 30
30420: apulaisasiantuntijaa ja YK-vapaaehtoista kansainvälisten järjestöjen
30421: kenttätoimistoihin ja päämajoihin. Kehittämisohjelmaan käytettävissä
30422: olevat varat ovat viime vuosina hieman kasvaneet, mikä on mahdollista-
30423: nut henkilömäärän lisäyksen. Tämä suuntaus on jatkuva ja tavoitteena on
30424: rahoittaa vuosittain noin 50-60 asiantuntijan työskentely kansainvälisissä
30425: järjestöissä.
30426: Vuonna 1996 rekrytoitiin YK:lle ja kansainvälisille järjestöille noin
30427: 20 apulaisasiantuntijaa. Apulaisasiantuntijaohjelman tarkoituksena on
30428: kouluttaa henkilöstöä, joka myöhemmin voi hakea varsinaisiin sihteeris-
30429: tö- ja asiantuntijatehtäviin. Monenkeskisen kehitysyhteistyön tavoittei-
30430: den mukaisesti on järjestövalinnoissa painopiste asetettu YK:n
30431: operatiivisiin järjestöihin.
30432: Uusia yhteistyöjärjestöjä vuonna 1996 olivat Kansainvälinen atomi-
30433: energiajärjestö IAEA ja Kansainvälinen kasvien geeniresurssien tutki-
30434: muslaitos IPGRI. Muut järjestöt olivat Maailman elintarvikejärjestö
30435: FAO, YK:nkansainvälinen huumausaineohjelma UNDCP, YK:n kehitys-
30436: ohjelma UNDP, YK:nympäristöohjelma UNEP, YK:n pakolais-
30437: komissaari UNHCR, YK:nlastenrahasto UNICEF, YK:nnaistenrahasto
30438: UNIFEM ja Maailman elintarvikeohjelma WFP. Neuvottelut yhteistyö-
30439: ohjelman aloittamiseksi käytiin Kansainvälisen kotieläintalouden tutki-
30440: muslaitoksen (ILRI) ja Maailman ympäristörahaston (GEF) kanssa.
30441: Suomi kiinnittää apulaisasiantuntijaohjelmissa yhä enemmän
30442: huomiota työn sisältöön, järjestön kykyyn hyödyntää apulais-
30443: asiantuntijoiden asiantuntemusta sekä asiantuntijoiden jatkosijoittumis-
30444: mahdollisuuksiin järjestössä.
30445: Vuonna 1996 YK-vapaaehtoisohjelmassa rekrytoitiin 12 uutta
30446: asiantuntijaa. Uusia yhteistyömahdollisuuksia YK:n kehitysjoukko-
30447: järjestön (UNV) kanssa kokeiltiin vuonna 1996 mm. humanitaarisessa
30448: avustustoiminnassa sekä demokratisoitumisprosessien tukemisessa.
30449: Kiinnostavia alueita tulevaisuudessa ovat mm. Aasia, erityisesti Keski-
30450: Aasia, Latinalaisen Amerikan ihmisoikeus- ja ympäristöprojektit sekä
30451: Länsi-Afrikan terveydenhuolto- ja opetusalan projektit.
30452: Nuorten asiantuntijoiden rekrytointi EU -komission edustustoihin
30453: oli uusi ohjelma. EU:n ohjelmassa rahoitetaan kahdeksi vuodeksi nuoria
30454: asiantuntijoita työskentelemään komission edustustoissa kehitys- ja
30455: siirtymätalouden maissa. Suomen ehdokkaat selvisivät kansainvälisissä
30456: kilpailussa hyvin, ja siksi EU rahoittaa poikkeuksellisesti kaksi suomalais-
30457: ta yhden asemasta. Suomi rahoittaa lisäksi kehitysyhteistyövaroin kaksi
30458: sekä Keski- ja Itä-Euroopan määrärahoista yhden nuoren asiantuntijan.
30459: Yhteensä tässä ohjelmassa aloitti viisi suomalaista vuonna 1996 seuraa-
30460: vissa EU -edustustoissa: Burkina Faso, Etiopia, Uganda, Peru ja Tsekki.
30461: Seuraava rekrytointikierros tähän ohjelmaan on vuonna 1998.
30462:
30463:
30464:
30465:
30466: 123
30467: VALMENNUS
30468: Vuonna 1996 kehitysyhteistyöosasto järjesti viisi kahden viikon
30469: valmennuskurssia. Kurssien osanottajat olivat etupäässä uloslähteviä
30470: asiantuntijoita. Mahdollisuuksien mukaan joukkoon on hyväksytty myös
30471: hankevastuullisia kansalaisjärjestöjen kotitoimistoista. Vuoden 1996
30472: osanottajajoukko koostui kolmesta tasasuuresta pääryhmästä: kahden-
30473: väliset hanketoteuttajat, kansalaisjärjestöjen kenttätyöntekijät ja
30474: apulaisasiantuntijat sekä YK:n kehitysjoukkolaiset. Oman lisävärinsä
30475: antoivat eri kulttuureista lähtöisin olleet osanottajat. Näitä oli mm.
30476: Chilestä, Zairesta ja Etiopiasta.
30477: Valmennuskurssien sisällössä korostettiin hallituksen
30478: kehitysyhteistyötavoitteita ja -painotuksia sekä yleisiä poliittisia ja talou-
30479: dellisia kehitysnäkymiä. Jokaisen lähtijän tarpeet pyrittiin huomioimaan
30480: erityisohjelmissa, mm. järjestämällä tapaamisia kohdemaan Suomessa
30481: asuvien kansalaisten kanssa. Jokainen lähtijä sai myös mukaansa lähtö-
30482: materiaalipaketin. Lähtijöitä oli yhteensä 33 maahan.
30483: Pohjoismainen yhteistyö on ollut hyvin hedelmällistä muutamissa
30484: kohdemaissa, lähinnä Keniassa ja Sambiassa, joissa on voitu pitää yhtei-
30485: siä ns. in-country training-kursseja. Viikon internaattikurssin aikana
30486: kyseisen maan tiedemiehet ja johtavat virkamiehet ovat antaneet tietoa
30487: mm. politiikasta, taloudesta, kulttuurista ja uskonnosta sekä naisen
30488: asemasta ja hallintokulttuurista. Vuonna 1996 aloitettiin yhteispohjois-
30489: maiset valmistelut tämän toimintamuodon laajentamiseksi.
30490: Keskeisellä sijalla kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa on kult-
30491: tuuriin ja uskontoon liittyvät hyvinkin herkät kysymykset. Sekä antaja-
30492: maat että kansainväliset tutkijat painottavat näiden tekijöiden tärkeyttä.
30493: Kehitysyhteistyöosaston valmennustoiminnassa niillä on hyvin keskeinen
30494: sija.
30495:
30496:
30497:
30498:
30499: 124
30500: 125
30501: 13 Tutkimus
30502: YLEISTÄ
30503: Kehitysmaatutkimus palvelee kehitysyhteistyön suunnittelua ja toteutusta
30504: sekä vahvistaa niin kehitysmaiden omien kuin suomalaistenkin tutkijoiden
30505: valmiuksia. Tutkimus kohdistuu mm. kulttuurisiin, poliittisiin, taloudellisiin
30506: ja ekologisiin ilmiöihin etsien keinoja alikehityksen syiden ja niiden aiheut-
30507: tamien haittojen poistamiseksi.
30508: Tutkimusta sisältyy sekä kahdenväliseen että monenkeskiseen kehitys-
30509: yhteistyöhön. Niiden ohella kehitysteoreettiseen sekä kehitysyhteistyön
30510: suunnittelua palvelevaan tutkimukseen varattiin vuonna 1996 yhteensä
30511: kahdeksan miljoonaa markkaa. Tästä noin viisi miljoonaa kanavoitui Suo-
30512: men Akatemian kehitysmaatutkimuksen jaoston ja 1,4 miljoonaa Pohjois-
30513: maisen Afrikka-instituutin kautta. Ministeriön omiin tarpeisiin perustuvaan
30514: tutkimukseen jäi 2,1 miljoonaa markkaa.
30515: Suomen Akatemian kehitysmaatutkimuksen jaoston käytettävissä oli
30516: vuonna 1996 yhteensä kahdeksan miljoonaa markkaa, joka jaettiin tutkijoi-
30517: den hakemusten ja tutkimussuunnitelmien perusteella. Rahoitettavaksi
30518: valittiin strategian mukaisesti monitieteisiä tutkimusaiheita. Tulevaisuudes-
30519: sa on tarkoitus rakentaa tiettyihin aihekokonaisuuksiin keskittyvä
30520: kehitysmaatutkimuksen ohjelma.
30521: Muiden Pohjoismaiden tavoin Suomi osallistuu Uppsalassa toimivan
30522: tutkimus- ja dokumentaatiokeskuksen, Pohjoismaisen Afrikka-instituutin
30523: toimintaan. Vuosina 1996-98 Suomi rahoittaa instituuttia vuosittain enin-
30524: tään 1,4 miljoonalla markalla. Varat käytetään suomalaisen tutkijan palkkaa-
30525: miseen, stipendeihin sekä konferenssien ja seminaarien järjestämiseen.
30526: Kehitystutkimuksen varoin on aikaisempina vuosina rahoitettu myös
30527: tutkijoiden ja tutkimuslaitosten anomuksiin perustuvia tutkimuksia. Tällai-
30528: nen hajanainen toimintamalli ei kuitenkaan ole riittävästi vastannut käytän-
30529: nön kehitysyhteistyön tarpeisiin. Vuonna 1996 varoja alettiinkin entistä
30530: selkeämmin suunnata nimenomaan kehitysyhteistyön strategiasta ja tar-
30531: peista lähteviin ja kehitysyhteistyön suunnittelua tukeviin tilaus-
30532: tutkimuksiin. Kehitysyhteistyöosastolla tehdyn kartoituksen perusteella
30533: ensimmäiseksi käynnistettiin eteläisen Afrikan taloudellista integraatiota ja
30534: Lomen sopimuksen vaikutuksia koskevat selvitykset. Niitä seuraavat vuon-
30535: na 1997 kehitysyhteistyön kulttuuri-, ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksiä
30536: koskevat selvitykset.
30537: Tilaustutkimuksia toteuttavat pääasiassa suomalaiset tutkimuslaitokset
30538: ja tutkijat. Vastaavanlaista yhteistyötä voidaan tehdä myös muiden kehitys-
30539: kysymyksiä riippumattomasti tarkastelevien tutkimuslaitosten ja tiede-
30540: järjestöjen kanssa.
30541: Vuoden 1996 aikana kehitysyhteistyöosasto oli osaltaan tiivistämässä
30542: suomalaisten kehitysmaatutkijoiden keskinäistä ja tutkijoiden sekä virkamies-
30543:
30544: 126
30545: ten välistä yhteistyötä ja tiedon vaihtoa. Tätä varten järjestettiin syksyllä
30546: seminaari, jossa etsittiin yhteisiä linjoja ja keinoja yhteistyön tiivistämiseksi.
30547:
30548:
30549: EU
30550: Kehitysmaatutkimuksen yhteistyön tavoite on edistää EU-maiden
30551: keskinäistä tutkimusyhteistyötä ja kehittää eurooppalaista kehitysmaa-
30552: asiantuntemusta. Samalla pyritään vahvistamaan kehitysmaiden omia
30553: tutkimusvalmiuksia. EU:n vuosien 1995-98 puHeohjelman kohdealueet
30554: ovat uusiutuvat luonnonvarat, maatalous- ja elintarviketuotannon kehit-
30555: täminen sekä terveys ja väestö.
30556:
30557:
30558: WIDER-INSTITUUTTI
30559: Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälinen instituutti (World
30560: Institute for Development Economics Research) perustettiin Helsinkiin
30561: Suomen hallituksen ja YK-yliopiston vuonnal984 allekirjoittamalla
30562: isäntämaasopimuksella. Se oli perustettaessa ensimmäinen YK-yliopiston
30563: tutkimus- ja opetuskeskuksista.
30564: WIDER-instituutti tutkii maailmanlaajuisia kehitysongelmia ja
30565: pyrkii löytämään niille ratkaisuja.
30566: Instituutin tutkimustoiminta keskittyy kaksivuotiskaudella 1996-97
30567: viiteen aihepiiriin: siirtymätaloudet, Saharan eteläpuoleinen Afrikka,
30568: kansainväliset taloudelliset kysymykset (mm. pääomaliikkeet ja
30569: maksutaseongelmat), institutionaaliset kysymykset (mm. maa-
30570: omistusoikeus) ja globaali hallinto (mm. humanitaariset hätätilanteet).
30571: Instituutti kouluttaa myös nuoria suomalaisia tutkijoita ja järjestää
30572: kehitystalouden kursseja suomalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa
30573: sekä järjestää seminaareja ja yleisöluentoja.
30574: Instituutin uusi johtaja, professori Giovanni Andrea Comia aloitti
30575: tehtävässään vuoden 1996 alussa. Uuden johtajan aikana hallintoa on
30576: kevennetty. Hallinnollinen henkilökunta on vähentynyt puoleen ja
30577: säästyneillä varoilla on budjetin huomattavasta supistumisesta huolimat-
30578: ta kyetty kasvattamaan tutkijakuntaa.
30579: Suomi tukee instituuttia isäntämaasopimuksen mukaisesti
30580: antamalla sille toimitilat ja johtajan asunnon. Tämän lisäksi Suomi antoi
30581: 250 000 markan erillisavustuksen humanitaarisia hätätilanteita
30582: käsittelevälle tutkimushankkeelle vuonna 1996.
30583:
30584:
30585: MUU MONENKESKINEN TUTKIMUS
30586: Maailman terveysjä.Ijestö WHO
30587: Suomi on tukenut kehitysyhteistyövaroilla WHO:n tutkimusohjelmia,
30588: jotka suuntautuvat kehitysyhteistyön prioriteettialoille lisääntymistervey-
30589: teen, perhesuunnitteluun ja äitien ja lasten perusterveydenhuoltoon. Suo-
30590: mi on osallistunut aktiivisesti tämän työn suunnitteluun ja toteuttamiseen.
30591:
30592: 127
30593: Suomi tuki WHO:n tutkimusohjelmia vuonna 1996 yhteensä 4,3
30594: miljoonalla markalla. Tehostettu ohjelma eniten apua tarvitseville maille
30595: (ICO) sai 1,1 miljoonaa markkaa, perhe- ja lisääntymisterveyden ohjelma
30596: (FRH/HRP) sai 2,2 miljoonaa markkaa ja miljoona markkaa meni
30597: tuberkuloosintutkimusohjelmalle (GPV), joka kehittää DNA-pohjaisia
30598: rokotteita.
30599:
30600: YK:n Aids-ohjelma (UN-AIDS)
30601: Suomi tuki vuonna 1996 kahdella miljoonalla markalla vuoden alussa
30602: perustettua YK-järjestöjen yhteistä AIDS-ohjelmaa (UN-AIDS), joka
30603: jatkaa WHO:n aloittamaa työtä. WHO:n lisäksi ohjelman perustaja-
30604: jäsenet ovatYK:nkehitysohjelma UNDP, YK:nlastenrahasto UNICEF,
30605: YK:n kasvatus-, tiede-, ja kulttuurijärjestö UNESCO, YK:nväestörahasto
30606: UNFPA sekä Maailmanpankki. UN-AIDS on ensimmäinen näin laaja
30607: poikkisektoraalinen ohjelma YK:ssa.
30608:
30609: CGIAR
30610: Kansainväliseen maataloustutkimuksen konsultatiiviryhmään (CGIAR)
30611: kuuluu yhteensä 16 pääasiassa kehitysmaihin sijoitettua tutkimuslaitosta,
30612: joiden tutkimusalat ovat kasvinjalostus, karja-, kala- ja metsätalous sekä
30613: elintarviketutkimus. CGIAR:in budjetti vuonna 1996 olin. 300 miljoo-
30614: naa dollaria. Vuodesta 1993lähtien suomalainen on ollut CGIAR:in
30615: teknisen neuvonantajaryhmän jäsen. Suomi tuki vuonna 1996 yhteensä
30616: 6,5 miljoonalla markalla kolmea CGIAR:iin kuuluvaa laitosta: Nairobissa
30617: sijaitseva ILRI (International Livestock Research Institute),
30618: Indonesiassa sijaitseva CIFOR (Centre for International Forestry
30619: Research) ja Nairobissa sijaitseva ICRAF (International Centre for
30620: Research in Agroforestry).
30621:
30622:
30623:
30624:
30625: 128
30626: 14 Evaluointi ja sisäinen tarkastus
30627: Evaluoinnin ja sisäisen tarkastuksen tavoitteena on kehitysyhteistyön
30628: laadun parantaminen ja käytettyjen menettelytapojen kehittäminen.
30629: Evaluoinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa kehitysyhteistyöstä. Tätä
30630: tietoa käytetään julkisessa raportoinnissa: eduskunnan, veronmaksajien
30631: ja myös yhteistyömaiden hallitusten on siten mahdollisuus muodostaa
30632: käsityksensä kehitysyhteistyön vaikutuksista, tuloksellisuudesta ja tehok-
30633: kuudesta sekä määriteltyjen toimintaperiaatteiden toteutumisesta. Eva-
30634: luoinnin tuottamaa tietoa tarvitaan myös kehitysyhteistyöosaston ja sen
30635: yksiköiden hallinnon, menettelytapojen ja päätöksenteon kehittämisessä.
30636:
30637:
30638: SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI
30639: Vuonna 1996 valmistui kolme laajaa evaluointia. Helsingin yliopiston
30640: Kehitysmaainstituutin tutkijat kokosivat synteesiselvityksen kaikista
30641: vuosina 1988-1995 valmistuneista Suomen kehitysyhteistyöhankkeita
30642: koskevista evaluointiraporteista. Selvitys julkaistiin nimellä 'Effects or
30643: impacts?' (Tuloksia vai vaikutuksia). Suomen humanitaarisen avun
30644: evaluointi valmistui syksyllä 1996. Raportista koottiin myös
30645: kehitysyhteistyöosaston ensimmäinen CD-rom (ks. laatikko s. ?? ).
30646: Kolmas laaja evaluointi arvioi osapuolten sitoutumista Suomen
30647: kehitysyhteistyöohjelmaan ('Ownership in the Finnish Aid Programme').
30648: Työ oli aloittamassa kansainvälistä keskustelua sitoutumisesta, ja raportti
30649: on herättänyt sekä avunantajamaiden että kehitysmaiden kiinnostusta.
30650: Syksyllä 1996 käynnistettiin niinikään kansainvälistä kiinnostusta
30651: herättänyt selvitystyö 'Kulttuuriulottuvuudet Suomen kehitys-
30652: yhteistyössä'. Tarkastelun kohteiksi valittiin Suomen yhteistyömaista
30653: Etiopia, Mosambik ja Vietnam. Toinen vuoden 1996 aikana käynnistetty
30654: evaluointi käsittelee Suomen tuen pitkäaikaisia vaikutuksia Sambian
30655: maaseutusektorin kehitykseen. Molemmat työt valmistuvat loppuvuo-
30656: desta 1997.
30657: Laajojen evaluointiraporttien ohella ryhdyttiin vuonna 1996 taas
30658: julkaisemaan yksittäisiä hankkeita koskevia evaluointiraportteja. 'Sinises-
30659: sä sarjassa' ilmestyi vuoden aikana kymmenen teosta.
30660:
30661:
30662: KANSAINVÄLINEN EVALUOINTIYHTEISTYÖ
30663: Suomi osallistuu kansainväliseen evaluointiyhteistyöhön OECD:n
30664: kehitysapukomitean DACin evaluoinnin asiantuntijaryhmässä, Euroopan
30665: komission evaluointipäälliköiden kokouksissa sekä pohjoismaisissa
30666: eval uointikokouksissa.
30667:
30668: 129
30669: 'l~
30670:
30671:
30672:
30673:
30674: Clsapualten sitoutuminen
30675: Suome,n kehitysyhteistyössä
30676: .... , , .Keskustclu~Srl~~sitPuå~u.sjtouturmsesta'•on ~~ses#tiJ, kuka.···
30677: .. •· päiJttäfJ, krlnfrrillat}4 ~kutttz4 kehitysyhte~yöhankkeissa.. Päii-
30678: . . m4ttränä on; toimJrntlqtt "tåtJilun. påtantaminen ant<irrwJta enemfflän
30679: 1J4ik;utm.1Jtdttta. ~lli$ille käf]ttäjille'. . .· .··
30680: . . · .· Suofnen ~hitfj$fJht~istyöhankkeissa·ei l980;lumfllåsuosttW
30681: · osapudltert- sf,touturiHsen lisiiiimiStä. Hanketoteutukse8$a pairwtet-
30682: .· ;#itl ~riJr;alw.fen. atkatil:ulynm,ukaista m<tksat,fJR!a gekiJ suomalai-
30683: sen ~nowgitJ:nj(l ~iantu,ntcmuksen ~äyttöä. Kehitykseen liittyvi-
30684: ... ·.·.njq. :ra.··.t. ka
30685: e.n. on.g.·elmten . . . UJ.·e,n··· maa
30686: 'IS.·.· . ··"o.·ttely olipagolti81Jomid···aiste. n
30687: as?,o,ntfl,nti}Oiilenj4 ylite~ömaiden johtavien virkamiesten käsis-:
30688: sli. .·.· ·. .· ...•......... ·. . ........ • ··. ·· .·. ·.. · . . . .·.·· .· .·.· ·
30689: .· .· . . .·. .·.Koko asetelfM$sa orr tapahtunut merkittävä muutos ·19.9()o. ·. .
30690: ltwulla. Suomataiset: koHd~ticaliset han;kkeet tukepat nyt m,erkittli-
30691: ·'PiJsti·pttremrnin osa'PJ!ol~n.sitoutumista. Yhtei8tyiimao:t. paikalli-
30692: .set insti~uffot ja pai}ttillis# ihmiset osallistUvat; toiminnan tåvoit-
30693: .. •teitJfm 1nillltittef,yynjakeinojen.valintaan. Tavoitt~cna on asettaa
30694: .·:!r::J::'f!!eiStfJönraan i~tituutwi&n sisitlle niiden 01rUlkri ·
30695: ·. r ....·. OsOf!uolt~fJ, s:ttoutumjsta ~elvitt;ltnyt kansainv/ilinen ryhmä
30696: ctot~~ .f>ttaf'/tJti~~ vqlffl;i&tuneessa rnporti8saan, että Supmen
30697: . ·.·. . f. ·.. · ..n·.·· .,···.··kf
30698: ..... . . . ·. .... . . .·~. . .·.~n ··et
30699: ·.··ts···.·.·.
30700: 11VJille1tja . . •.· . . . •·.ä.nrw
30701: ..·. ·.·. .·.•·.l&:it{t ..eri
30702: •·.t ov
30703: .· ·.hankkeiden
30704: . ·m···k·.a.n.$ai
30705: . . nväl.
30706: ··ts.· ·ka···.·ts···oen·.
30707: OOlilläon eroJa~·. •.'. .·
30708: e s· t i..
30709: • · ..
30710:
30711:
30712:
30713:
30714: frt ttla~mtltf! ~·kof«>fi4isuitt~f!aliin vtelä pyrlttäväparantamatJll'f; . · ·.
30715: e~~nm, tllr~~mmlit ~o~uksetolif){JNeuratl1Pat~ . ...
30716: .:... · . · . ·.· :-.~~n.kankk~tuleeinttgmitua mahdolUstmmim
30717: ·. pit~~AI:Itt~~iden p(/,ikallisi{n.t~ituutioihin.
30718: - ~k~ fw1tt1{keesta hyötyvtin tulee osoittfMt: . . . . . ... · · · . ·.·.
30719: sit<ntttr~t.~ p(J,~~rnJ1lla hfjnkkeeseenjdlakJns41,ai~
30720: se1l[J.rlisut'$$illtf. jQt~ h§illä tm· niukasti, .muttajof(l he pitävät
30721: arppg(fa~ . • . · . .. · ....· . : .... .·. .· .•
30722: ~.t(atlik,f~pPll~e,t o~~()liit on slldtafltl·~JJ: ha,rtklc~n
30723: suu~fft#mt.~J9 .toteutulcseen.: .·. . .. ·• .·. <. · •· > ••;·· ·.• ·.. .•.··.·
30724:
30725:
30726:
30727:
30728: J~~~~ar;:;.~~~~~·~
30729: .·.•·.. ···~·.·~do~J<t hdJ,lirJrt<m {).tf/ta~~AArnoni1rJut on
30730: ~et·~$~ft prp$essitJa.Ztto~~n.ililJ~,j~ta.eivoi.sovit·
30731: tatf~~i•nbyrqkraattisi~tiqrkatf.ml~Uf:r: J • • .• •••• •
30732:
30733:
30734:
30735:
30736: . .·~'.Pb:·~~ivh.·ettltkehitysyht~lJft~oftP{~~.~iit ja
30737: .j~~Jlr.~t/,Winin;tape~fi!/.· ;"···.··),•> · ·
30738: ' \ /'' ~ c'' ,,, ,
30739: " ,, .·,
30740: c,: ,,'o/'' . '~~-~\ ~;,_ --<o'_.~:> ~ }
30741:
30742: 130
30743: DACin koordinoimassa kansainvälisten yhteisevaluointien ohjelmassa
30744: Suomen vastuualueena on jäsenmaiden kansalaisjärjestöapua koskevien
30745: evaluointien synteesi. Työ aloitettiin vuonna 1995 ja sitä koordinoi
30746: Helsingin yliopiston Kehitysmaainstituutti. Työn toinen vaihe saatiin
30747: päätökseen loppuvuodesta 1996. Selvitys sisältää koosteen 240 hankkeen
30748: evaluoinnista 26 eri kehitysmaassa, useita maakohtaisia selvityksiä sekä
30749: analyysin evaluointien metodologisista kysymyksistä. Kolmannessa
30750: vaiheessa kerätään kansalaisjärjestöjen kommentit luonnokseen. Työ
30751: valmistuu vuoden 1997lopulla.
30752: Euroopan komission ja EU:n jäsenmaiden mittavan elintarvikeapu-
30753: ohjelman evaluointi valmistui keväällä 1996. Työn yhteenveto ja sen
30754: suomennos julkaistiin kehitysyhteistyöosaston 'Sinisessä sarjassa'. Poh-
30755: joismaisen evaluointiyhteistyön tuloksena valmistui YK:n Sosiaalisen
30756: kehityksen tutkimuslaitoksen UNRISDin evaluointi.
30757:
30758:
30759: SISÄINEN TARKASTUS
30760: Varojen käytön ja toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja oikeellisuuden
30761: valvonta on tärkeä osa kehitysyhteistyön laadun kehittämistä.
30762: Kehitysyhteistyöosaston toimeksiannosta tuotettiin vuoden 1996 aikana
30763: 11 tilintarkastusraporttia. Pääosa tarkastuksista toteutettiin vuonna 1993
30764: solmitun puitesopimuksen nojalla yhteistyössä tilintarkastusyhtiö KPM G
30765: Wideri Oy Ab:n kanssa. Tarkastuksista on annettu erilliset yksityiskohtai-
30766: set raportit suosituksineen.
30767: Laajimpia olivat Hanoin vesihuoltohankkeen tarkastus sekä Helsin-
30768: gin kauppakorkeakoulun kehitysmaakoulutuskeskus PRODECin ja
30769: Maatalouden tutkimuskeskuksen tarkastukset. Tarkastusten havainnot ja
30770: huomautukset koskivat sekä hankkeiden toteuttajaosapuolta että myös
30771: kehitysyhteistyöosastoa. Puutteita löytyi hankehallinnoinnissa, varojen
30772: käytössä, kirjanpidossa sekä raportoinnissa. Tarkastusten havainnot
30773: osaltaan johtivat siihen, että kehitysyhteistyöosastolla ryhdyttiin syksyllä
30774: 1996 uudistamaan kehitysyhteistyön sopimusmalleja ja ohjeistoja.
30775:
30776:
30777:
30778:
30779: 131
30780: j
30781:
30782: j
30783:
30784: j
30785:
30786: j
30787:
30788: j
30789:
30790: j
30791:
30792: j
30793:
30794: j
30795:
30796: j
30797:
30798: j
30799:
30800: j
30801: 15 Tiedotus
30802: Myönteiset uutiset Suomen kehitysyhteistyöstä leimasivat tiedotustoimintaa
30803: vuonna 1996. Hallituksen periaatepäätös kehitysyhteistyön uusista painopisteistä
30804: on luonut perustan entistä tuloksekkaammalle toiminnalle. Päätös
30805: kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta 0, 4 prosenttiin bruttokansantulosta
30806: vuoteen 2000 mennessä on lisännyt kehityskysymysten painoarvoa poliittisessa
30807: keskustelussa ja kehitysyhteistyön saamaa huomiota joukkotiedotusvälineissä.
30808: Lehtien pääkirjoitukset, erikoisartikkelit sekä radio- ja TV-ohjelmat ovat esitelleet
30809: Suomen hankkeita, jotka ovat parantaneet kehitysmaiden asukkaiden elintasoa.
30810: Samalla on korostettu keskinäisen maailmanlaajuisen yhteistyön merkitystä.
30811: Selvitysmies Pertti Paasion raportti ja kehitysyhteistyön uudet linjaukset
30812: olivat teemoina monessa päättäjille ja lehtimiehille suunnatussa tiedotustilaisuu-
30813: dessa. Muun muassa kansainvälisen kehitysyhteistyön ajankohtaisia kysymyksiä,
30814: Lomen sopimuksen uusimista, mikrolainoja, väestökysymyksiä ja UNDP:n
30815: inhimillisen kehityksen raporttia esiteltiin erityisseminaareissa.
30816: Opetustarkoituksiin on toimitettu tiedotusaineistoa. On myös luotu yhdessä
30817: opetushallituksen kanssa rekisteri henkilöistä, joilla on kehitysyhteistyö-
30818: kokemusta. Näin helpotetaan kehityskysymysten käsittelyä kouluissa osana
30819: kansainvälisyyskasvatusta.
30820: Laaja "Ihminen ja kehitys" -tapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa
30821: pääkaupunkiseudun ulkopuolella Tampereella, keräsi kaikkiaan yli 8000 ihmistä
30822: näyttelyihin, elokuvaesityksiin, kulttuuritapahtumiin ja seminaareihin. YK-päivänä
30823: kehitysyhteistyöosastolla oli avointen ovien päivä, jonka aikana esiteltiin yli 500
30824: vierailijalle suomalaisen kehitysyhteistyön eri puolia.
30825: Ulkoministeriön, Lastensuojelun keskusliiton ja Suomen Unicef-yhdistyk-
30826: sen yhteinen teemapäivä tutustutti pääkaupunkiseudun yläasteen oppilaita
30827: lapsityövoimaan kehitysmaiden näkökulmasta. Kehitysyhteistyötä esiteltiin myös
30828: muissa tapahtumissa, esimerkiksi lukialaisten Studia 96 -messuilla.
30829: Tiedotusyksikkö vastaa vuosittain tuhansiin kyselyihin ja aineisto-
30830: tiedusteluihin kehitysyhteistyöstä. Kehitys-Utvecklingja Kehitys Uutiset -lehdet
30831: saavuttavat yhteensä yli 15 000 lukijan kohderyhmän. Ajankohtaisia
30832: kehitysyhteistyöpäätöksiä kuukausittain esittelevä Kehitys Uutiset on käyttökel-
30833: poinen lähde kaikille kehitysyhteistyössä mukana oleville ja sitä seuraaville.
30834: Kehitys-Utveckling luo taustaa kehityskeskustelulle ja analysoi sitä. Vuoden 1996
30835: teemanumeroissa esiteltiin mikroluottojen kehitysvaikutusta, maailmanlaajuista
30836: elintarviketilannetta, intemetin käyttöä kehitysmaissa sekä kehitysyhteistyön
30837: periaatepäätöstä sekä siitä saatuja kansainvälisiä kommentteja. Osaston intemet-
30838: kotisivua on kehitetty ja se on edistänyt kehityskeskustelua. Internet on
30839: nopein tapa opettajille, toimittajille ja tutkijoille saada tietoa uusista julkai-
30840: suista ja päätöksistä. Sen kautta löytyvät myös linkit kehitysyhteistyö- ja
30841: kehitysmaakysymysten kansainvälisiin lähteisiin.
30842: Kehitysyhteistyöosaston kirjasto on avoin yleisölle. Kirjastossa on 26 000
30843: kehityskysymyksiä, kehitysmaita ja kehitysyhteistyötä käsittelevää teosta.
30844: Kirjasto on toimittanut kirjallisuusluetteloja erityisaiheista - muun muassa
30845: naiset kehityksessä, ihmisoikeudet, kestävä kehitys sekä metsät kehitysmaissa.
30846:
30847: "Ihminen ja kehitys" -tapahtuma Tampereella 21.-28.5.1996. 133
30848: LIITE
30849:
30850:
30851: Kehitysyhteistyön periaatepäätös,
30852: valtioneuvosto 12.9.1996
30853:
30854:
30855: JOHDANTO
30856:
30857: Hallitus päätti ohjelmassaan kehitysyhteistyön painopisteitä, eri apukanavien tulokselli-
30858: suutta ja määrärahakehitystä koskevan selvityksen tekemisestä. Syyskuussa m1995
30859: hallitus asetti selvitysmieheksi kansanedustaja Pertti Paasion. Selvitysmies luovutti
30860: raporttinsa 7.2.1996. Raportti loi erinomaisen pohjan hallituksen sisäiselle ministeri-
30861: työryhmälle valmistella hallitusohjelman mukainen kehitysyhteistyötä koskeva
30862: periaatepäätös.
30863: Tämä periaatepäätös rakentuu voimassa olevan Suomen kehitysyhteistyöstrategian
30864: päämääriin ja toimintaperiaatteisiin sekä kansainvälisen kehityspolitiikan viimeaikojen
30865: linjauksiin. Muuttunut kansainvälispoliittinen tilanne sekä Suomen ED-jäsenyys ja sen
30866: aiheuttamat uudet rahoituspaineet pakottavat tekemään valintoja eri toimintamuotojen
30867: välillä pyrittäessä käytettävissä olevien voimavarojen mahdollisimman tulokselliseen
30868: käyttöön.
30869: Periaatepäätöksessä täsmennetään ja selkiytetään niitä periaatteita ja keinoja, joilla
30870: Suomen tavoitteet voidaan saavuttaa. Hallitus asettaa tavoitteeksi kehitysyhteistyö-
30871: määrärahojen lisäämisen niin, että 0,4 prosentin BKTL-taso saavutettaisiin vuonna 2000.
30872: Kansallisena tavoitteena säilytetään edelleen 0, 7 prosentin taso.
30873:
30874:
30875:
30876:
30877: KEHITYSYHTEISTYÖN PÄÄMÄÄRÄT JA MOTIIVIT
30878:
30879: Vuonna 1993 hyväksytyn kehitysyhteistyöstrategian mukaan Suomen harjoittaman
30880: kehitysyhteistyön päämäärät ovat:
30881: - kehitysmaissa vallitsevan laajamittaisen köyhyyden vähentäminen
30882: - yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen auttamalla kehitysmaita ratkaise-
30883: maan ympäristöongelmia ja
30884: - yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen kehitys-
30885: maissa.
30886: Nämä päämäärät ovat edelleen hallituksen kehitysyhteistyöpolitiikan lähtökohtana.
30887: Näitä päämääriä täydentävät ne sitoumukset, joita Suomi on antanut EU:n ja kansainväli-
30888: sen yhteisön jäsenenä.
30889: Hallitus tukeeOECD:ntoukokuussa 1996 hyväksymää kehitysyhteistyöstrategiaa,
30890: joka on viime vuosien tärkein kansainvälinen kehitysyhteistyöpoliittinen linjanveto. Sen
30891: mukaan teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisen yhteistyön tulee rakentua uudenlai-
30892: selle kumppanuudelle, jossa kehitysmailla itsellään on selkeä vastuu kehityksestään.
30893: Kehitysapu ei voi eikä sen tule korvata niitä kansallisia ja yksityisiä rahoituskeinoja,
30894: jotka ovat välttämättömiä kehityksen rahoittamiseksi kaikissa maissa. Kun yhteistyön
30895: osapuolet selkeästi sitoutuvat asetettuihin kehitystavoitteisiin, kehitysyhteistyö voi toimia
30896: köyhissä maissa merkittävästi kehitystä katalysoivana toimintana sekä luoda suotuisia
30897: olosuhteita yksityiselle yritystoiminnalle ja ihmisten ja yhteisöjen omatoimisuudelle.
30898: Maailmantalouden yhdentyminen ja yksityisten investointien suurempi liikkuvuus
30899: luovat lisääntyviä mahdollisuuksia myös kehitysmaille. Viime vuosikymmenten kuluessa
30900: on kehitysmaissa elävien ihmisten elinolosuhteissa tapahtunut merkittävää parannusta:
30901: Keskimääräinen elinikä on noussut 41 vuodesta 62 vuoteen, lapsi- ja imeväiskuolleisuus
30902: on vähentynyt yli puolella, lukutaitoisuus on kaksinkertaistunut ja voimakkaasta väestön-
30903: kasvusta huolimatta ruoan tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet nopeammin kuin väestö.
30904: Toisaalta on merkkejä siitä, että kaikkein köyhimmät maat eivät voikaan hyötyä
30905:
30906:
30907: 134
30908: maailmantalouden yhdentymisestä ja niiden asema on huonontunut entisestään Saavu-
30909: tuksista huolimatta äärimmäisessä köyhyydessä elää yli 1,3 miljardia ihmistä, ja on maita,
30910: joissa yleismaailmallisesta myönteisestä kehityksestä poiketen ruoan tuotanto henkeä
30911: kohti on vakavasti alentunut. Monissa maissa tähän on vaikuttanut nopea väestönkasvu,
30912: joka samalla on vaikeuttanut hallitusten ponnisteluja luoda työpaikkoja sekä tarjota
30913: koulu- ja terveyspalveluja. Huomattavallakaan talouden ja tuotannon kasvulla ei ole
30914: merkitystä mikäli väestön kasvu on niitä nopeampaa.
30915: Kaikista saavutuksista huolimatta edelleen hyvin eriarvoisessa ja huikeiden
30916: elintasoerojen leimaamassa maailmassa solidaarisuuteen, yhteisvastuuseen ja moraali-
30917: seen velvollisuuteen auttaa huonommassa asemassa olevia ihmisiä perustuvat kehitysyh-
30918: teistyön motiivit ovat siten yhä päteviä. Kehitysyhteistyö on merkittävä sivistysvaltion
30919: tunnusmerkki.
30920: Kehitysyhteistyön suomalaisissa perusteluissa ei ole perinteisesti painotettu niitä
30921: hyötyjä, joita sen harjoittamisesta myös antavalle osapuolelle koituu. Lisääntyvän
30922: keskinäisen riippuvuuden maailmassa tällaiset yhteiset edut ovat yhä ilmeisempiä ja
30923: myös eettisesti hyväksyttäviä.
30924:
30925: Tällaisia perusteita ovat esimerkiksi:
30926: - Hyvinvoinnin lisääntyminen edistää poliittista vakautta ja turvallisuutta, joka
30927: vähentää kriisien ja sotien uhkaa.
30928: - Maailmanlaajuisten ympäristöuhkien torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden
30929: suojelu kehitysmaissa lisäävät maailmanlaajuista ekologista turvallisuutta.
30930: - Vaikuttamalla konfliktien syihin ja niiden ennaltaehkäisemiseen estetään
30931: pakolaisuudesta johtuvia kansainvälisiä ongelmia.
30932: - Auttamalla kehitysmaita pääsemään kansainvälisen talouden piiriin
30933: tasavertaisiksi kauppakumppaneiksi edistetään maailmanlaajuista talouskehitystä.
30934:
30935: Ulkoisen tuen suuntaamisessa tulee kiinnittää yhä suurempaa huomiota kehitys-
30936: maiden tilanteiden erilaisuuteen. Pysyvää kehitystä tapahtuu vain siellä, missä maat itse
30937: ovat sitoutuneet kehitykseen ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin. Vähät voimavarat on
30938: siten voitava entistä joustavarumin kohdentaa sinne, missä maan sisäinen tilanne luo
30939: edellytykset pysyvien tulosten aikaansaamiselle. Maiden erilaiset tilanteet edellyttävät
30940: myös erilaisten instrumenttien, kuten humanitaarisen avun ja kansalaisjärjestötoiminnan
30941: ja pitkäjänteisen kehitysyhteistyön joustavaa käyttöä. Maa- ja instrumenttivalintojen tulee
30942: samalla perustua toimintaympäristön syvälliseen tuntemukseen ja sille rakentuvaan
30943: perusteelliseen harkintaan.
30944:
30945:
30946:
30947: PÄÄMÄÄRIEN SAAVUTIAMINEN
30948: Suomen kehitysyhteistyön päämäärien saavuttamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi
30949: hallitus tulee noudattamaan seuraavia toimintaperiaatteita ja toteuttamaan seuraavat
30950: toimenpiteet:
30951:
30952: 1. Kehitysyhteistyö osana ulkopolitiikkaa
30953: Kehitysyhteistyö on keskeinen osa Suomen ulkopolitiikkaa ja kehitysmaasuhteita.
30954: Suomen kehitysmaapolitiikan tavoitteet on määriteltävä kokonaisuutena, jossa eri
30955: politiikkalohkojen tavoitteet ovat sopusoinnussa keskenään. Myös asioiden käsittely
30956: EU:ssa edellyttää, että kehitysmaasuhteissa poliittisia kysymyksiä, kauppapolitiikkaa ja
30957: kehitysyhteistyötä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.
30958:
30959: Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus
30960: - laatii vuonna 1997laajemman kehitysmaapoliittisen strategian, jonka tavoitteena
30961: on asettaa erilaisille kehitysmaasuhteille yhteisiä päämääriä. Tämän strategian
30962: valmistelussa nojaudutaan erityisesti Kehitysmaasuhteiden neuvottelukunnan
30963: asiantuntemukseen.
30964: -lisää kahdenvälisissä kehitysmaasuhteissaan poliittista vuoropuhelua suhteittem-
30965: me kokonaisuudesta ja kehitysyhteistyömme strategisista päämääristä.
30966:
30967:
30968:
30969: 135
30970: 2. Köyhyyden vähentäminen
30971: Köyhyyden vähentäminen on Suomen ja kansainvälisen kehitysyhteistyön keskeisiä
30972: päämääriä. Se edellyttää kestävää taloudellista kasvua, oikeudenmukaista tulonjakoa ja
30973: erillisiä köyhiin kohdistuvia tukijärjestelyjä, joilla luodaan edellytyksiä heidän osallistumi-
30974: selleen tuotannolliseen toimintaan. Köyhyyden vähentämistavoitteen toiminnallis-
30975: tamiseksi käytännön kehitysyhteistyössä hallitus tulee
30976: - edelleen tukemaan taloudellisia uudistusohjelmia kehitysmaissa ja osallistumaan
30977: näiden ohjelmien sisältöä koskevaan päätöksentekoon. Tällöin painotetaan sitä,
30978: että ohjelmat eivät luo vain taloudellista kasvua, vaan niitä jatketaan yhteiskunnal-
30979: lista kehitystä edistävillä toimilla.
30980: - suuntaamaan apua erityisesti kehitysmaiden inhimillisten voimavarojen ja
30981: omaehtoisen toimintakyvyn kehittämiseen. Suomen tukipanoksilla tulee olla
30982: ensisijaisesti kehitystä käynnistävä ja nopeuttava rooli.
30983: - painottamaan opetuksen ja terveydenhuollon peruspalveluita, joilla on keskeinen
30984: rooli köyhien ihmisten osallistumismahdollisuuksien rakentamisessa, sekä
30985: tukemaan perusterveydenhuollon osana perhesuunnittelun ja lisään-
30986: tymisterveyden parantamiseen tähtääviä toimia.
30987: - kohdistamaan entistä enemmän huomiota kehitysmaiden elintarvike-
30988: turvallisuuteen ja sitä edistävään ympäristöllisesti kestävään omaehtoiseen ruoan
30989: tuotantoon
30990: - lisäämään toimia, joilla voidaan vahvistaa naisten osallistumista yhteiskunnalli-
30991: seen ja taloudelliseen toimintaan mm. vaikuttamalla tyttöjen ja naisten peruskou-
30992: lutuksen laajentamiseen.
30993: - kiinnittämään erityistä huomiota vammaisten asemaan kehitysmaissa.
30994:
30995: 3. Kestävä kehitys
30996: Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että taloudellisen kasvun, ympäristön kanto-
30997: kyvyn ja tulonjakovaatimusten kesken löydetään oikea tasopaino ja että kehitysavun
30998: tuella luotavat rakenteet ja ratkaisut ovat ympäristöllisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja
30999: hallinnollisesti elinkelpoisia ulkoisen tuen lakattuakin. Kestävien tulosten aikaansaami-
31000: seksi hallitus tulee
31001: - painottamaan ympäristönäkökohtien huomioon ottamista kaikessa toiminnassa
31002: sekä uhkien torjumiseksi että luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan
31003: hyvinvoinnin edellytysten luomiseksi.
31004: - tukemaan kehitysmaiden ympäristöohjelmia ja niiden ympäristöhallinnon
31005: kehittämistä.
31006: -ottamaan kestävän kehityksen lähtökohdat huomioon kehitysmaiden maa- ja
31007: metsätalousohjelmia tuettaessa.
31008: - tukemaan kehitysmaiden mahdollisuuksia kansainvälisten
31009: ympäristövelvoitteidensa täyttämiseksi.
31010: - harjoittamaan ja kehittämään sellaisia toimintatapoja, jotka korostavat yhteistyö-
31011: kumppanin ja edunsaajaryhmien omaa päätäntävaltaa ja osallistumista.
31012: - vaikuttamaan sellaisiin rakenteellisiin, sosiaalisiin ja sosiaalipoliittisiin muutoksiin,
31013: jotka takaavat yksittäisten hankkeiden tulokset myös pidemmällä tähtäimellä.
31014:
31015: 4. Ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia ja hyvä hallinto
31016: Ihmisoikeuksien, yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja hyvän hallinnon edistä-
31017: minen on Suomen kehitysyhteistyön keskeisiä tavoitteita, ja näiden katsotaan pitemmällä
31018: tähtäimellä olevan myös paras mahdollinen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen
31019: perusta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus tulee
31020: - käsittelemään näitä asioita avoimesti yhteistyömaiden kanssa käytävässä vuoropu-
31021: helussa ja edistämään niiden esilläoloa kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä.
31022: - edistämään ja luomaan kaikissa tukemissaan hankkeissa sellaisia
31023: päätöksentekomenettelyjä ja osallistumisjärjestelmiä, jotka edesauttavat
31024: näiden tavoitteiden toteutumista, sekä tukemaan erikseen näitä tavoitteita
31025: toteuttavia hankkeita.
31026: - säännöllisesti arvioimaan näiden tavoitteiden toteutumista ja harkitsemaan
31027: uudestaan hankkeiden ja yhteistyösuhteiden jatkamista niissä tapauksissa, joissa
31028: tavoitteet eivät toteudu.
31029:
31030:
31031: 136
31032: - kaikissa yhteyksissä edistämään Pekingin IV naisten maailmankonferenssin
31033: toimintaohjelman toimeenpanoa naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi sekä
31034: edistämään naisten tasavertaista osallistumista yhteiskunnalliseen ja tuotannolli-
31035: seen toimintaan.
31036:
31037: 5. Tehokkuus ja laatu
31038: Kehitysyhteistyön tehokkuuden ja laadun parantamiseksi hallitus tulee
31039: - edistämään avun kansainvälistä koordinaatiota pyrkimyksenään yhteistyömaan
31040: vastuu ja omistajuus (ownership) kaikesta toiminnasta sekä niin, että kullakin
31041: maalla olisi vain yksi, sen itsensä laatima kehitysohjelma (maastrategia), jota
31042: tukemaan eri lähteistä tuleva ulkomaanapu suunnattaisiin.
31043: - sovittamaan monenkeskisen ja kahdenvälisen toiminnan yhdenmukaiseksi
31044: kokonaisuudeksi myös maatasolla.
31045: - ylläpitämään ja kehittämään kehitysyhteistyön evaluaatiotoimintaa ja parantamaan
31046: sen tulosten toimeenpanoa käytännön toiminnassa.
31047: - lisäämään kehitykseen ja kehitysmaihin liittyvän tutkimuksen käyttöä kehitysyh-
31048: teistyön suunnittelussa ja toimeenpanossa
31049:
31050:
31051:
31052: KEHITYSYHTEISTYÖN KANAVAT
31053:
31054: Kehitysyhteistyön keskeisimmät kanavat ovat kahdenvälinen kehitysyhteistyö, kansainvä-
31055: liset järjestöt ja kehitysrahoituslaitokset, humanitaarinen apu ja kansalaisjärjestöt. Eri
31056: kanavat ovat toisiaan täydentäviä ja sopivat eri tavoin eri tarkoitusperiin ja tilanteisiin.
31057: Näiden yhdistelmillä ja valikoivalla käytöllä tähdätään kehitysyhteistyömäärärahojen
31058: mahdollisimman optimaaliseen käyttöön tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta.
31059:
31060: 1. Kahdenvälinen kehitysyhteistyö
31061: Suomen kehitysyhteistyön maapolitiikka ja kohdemaavalinta on viime vuosiin saakka
31062: perustunut samoihin lähtökohtiin kuin 1970- ja 1980-luvuilla. Kylmän sodan päättyminen
31063: vaikutti syvästi teollisuusmaiden ja kehitysmaiden suhteisiin. Yhteistyön tarkastelu yleismaail-
31064: mallisten ongelmien ja keskinäisen riippuvuuden näkökulmasta on nyt käynyt mahdolliseksi.
31065: Lisäksi avun ehdollistaminen, määrärahojen rajallisuus ja vastaanottajan roolin korostuminen
31066: ovat tekijöitä, joiden valossa maapolitiikkaa on arvioitava uudelleen. Samoin Suomen
31067: ulkopolitiikan painotukset ja niiden muutokset merkitsevät yhteistyömaiden kirjon laajene-
31068: mista, joka samalla edellyttää eri tilanteisiin soveltuvien erilaisten instrumenttien käyttämis-
31069: tä.
31070: Maita voidaan eriyttää seuraavan jaottelun mukaisesti:
31071: - Syvässä kriisissä elävissä maissa tulee ennen muuta kysymykseen vain
31072: humanitaarinen apu.
31073: - Sodista toipumassa olevat maat tarvitsevat tukea rauhantilan ja turvallisuuden
31074: vakiinnuttamiseksi sekä jälleenrakennukseen.
31075: - Poliittisen siirtymävaiheen maat tarvitsevat määräaikaista tukea demokratian
31076: vakiinnuttamiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi.
31077: -Taloudellisen siirtymävaiheen maat tarvitsevat tukea markkinatalouteen siirtymi-
31078: sen edistämiseksi, jolloin kysymykseen tulee myös uusien rahoitusinstrumenttien
31079: käyttö.
31080: - Köyhimmissä, mutta poliittisesti vakaissa maissa tuki tulee suunnata pitkäjäntei-
31081: sesti inhimillisten voimavarojen ja omien instituutioiden vahvistamiseen ja
31082: kehityksen perusedellytysten luomiseen.
31083:
31084: Yhteistyötä on tarkasteltava toisaalta kehitysmaiden omaa dynaamista kehi-
31085: tysprosessia edistävänä ja tukevana toimintana, toisaalta Suomen kehitysmaasuhteiden
31086: kokonaisuuden ja ulkopolitiikan tavoitteiden näkökulmasta. Suomen päätöksentekoon
31087: vaikuttaa entistä enemmän EU:n ja kansainvälisen yhteisön toiminta kussakin maassa.
31088:
31089: Tältä pohjalta hallitus tulee
31090: - edelleenkin perustamaan kahdenvälisen toimintansa pitkäjänteiselle, suunnitel-
31091:
31092:
31093: 137
31094: malliselle yhteistyölle sekä suuntaamaan pääosan avusta käyhirnmille kehitysmail-
31095: le, erityisesti Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.
31096:
31097: Hallitus katsoo, että sillä tulee samalla olla valmiuksia reagoida kehitysmaiden
31098: nopeasti muuttuviin poliittisiin ja taloudellisiin tilanteisiin. Tästä syystä
31099: - maavalintoja ja maapolitiikkaa tullaan toteuttamaan vastaisuudessa aikaisempaa
31100: joustavammin.
31101: - osa kehitysyhteistyöhankkeista voidaan toteuttaa alueellisten yhteistyöhankkeiden
31102: muodossa.
31103: - perinteisten kehitysyhteistyömuotojen rinnalle kehitetään uusia hankemuotoja,
31104: mm mikrorahastoja.
31105:
31106: 2. Kansainväliset järjestöt ja kehitysrahoituslaitokset
31107: Monenkeskistä kehitysyhteistyötä harjoitetaan YK:n ja keskeisimpien kansainvälisten
31108: kehitysrahoituslaitosten piirissä. Monenkeskinen kehitysyhteistyö tarjoaa ensisijaisesti
31109: vaikutusmahdollisuuksia ja tietoa. Suomen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kehityksen
31110: edellytyksenä olevien talouden tervehdyttämisohjelmien sisältöön voi tapahtua etenkin
31111: Maailmanpankin ja sen keskeisimmän kehitysrahoitusinstrumentin IDA:n kautta.
31112: Suomen näkökulmasta sekä YK-järjestelmän että kansainvälisten kehitys-
31113: rahoituslaitosten kehityspoliittiset linjaukset vastaavat ja toteuttavat nykyisellään hyvin
31114: omia kehityspoliittisia tavoitteitamme, minkä tulee ollakin tukemme antamisen ehto.
31115:
31116: Hallitus tulee
31117: -vastaisuudessakin painottamaan YK-järjestelmän roolia kansainvälisessä kehitys-
31118: yhteistyössä ja turvaamaan sen aseman Suomen kehitysyhteistyön tasavertaisena
31119: kanavana kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten rinnalla. Tukea järjestö-
31120: kohtaisesti jaettaessa kiinnitetään huomiota kunkin järjestön kulloiseenkin
31121: toimintakykyyn ja kapasiteettiin toteuttaa juuri Suomen tärkeinä pitämiä tavoittei-
31122: ta. Suomen kannalta keskeisimpiä järjestöjä ovat YK:nväestöohjelma UNFPA,
31123: UNICEF, YK:nkehitysohjelma UNDP ja Maailman elintarvikeohjelma WFP.
31124: -tarvittaessa kohdentaruaan YK-järjestöjen tai rahoituslaitosten kautta annettavaa
31125: apua Suomen kehitysyhteistyön kannalta keskeisiin kohteisiin (aktiivinen
31126: multilateralismi).
31127:
31128: 3. Humanitaarinen apu
31129: Humanitaarinen apu antaa hallitukselle mahdollisuuden reagoida nopeasti ajankohtaisiin
31130: kriiseihin myös ulkopoliittiset tavoitteemme huomioon ottaen. Tässä toiminnassa hallitus
31131: tulee entistä enemmän painottamaan ennalta ehkäisevää toimintaa ja kriisien pysyvien
31132: ratkaisujen edistämistä. Ihmisten aiheuttamista kriiseistä johtuvan kansainvälisen avun
31133: tarpeen voimakas lisääntyminen viime vuosina on huolestuttavaa. Pitkäjänteisellä
31134: kehitysyhteistyöllä voidaan merkittävästi, ja humanitaarista apua pienemmin kustannuksin,
31135: vaikuttaa kriisien ennalta ehkäisyyn.
31136:
31137: Hallitus tulee
31138: -edelleen pitämään humanitaarisen avun osuuden 10-15 prosentissa varsinaisen
31139: kehitysyhteistyön määrärahoista.
31140:
31141: 4. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö
31142: Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö luo merkittävää pohjaa ja voimavaroja Suomen
31143: kehitysyhteistyölle ja laajentaa Suomen kosketuspintaa kehitysmaiden kanssa.
31144: Kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli maailmanlaajuisen yhteisvastuun vahvistamisessa
31145: suomalaisten keskuudessa. Tämän toimimuodon yhtenä keskeisenä päämääränä nähdään
31146: myös kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan kehittäminen. Valtion tukea tälle toiminnalle
31147: jatketaan nykyisillä periaatteilla, joiden pohjalta järjestöillä on varsin laaja vapaus
31148: kohteidensa valinnassa Suomen kehitysstrategian yleisten päämäärien puitteissa.
31149:
31150: Hallitus tulee
31151: - lisäämään kansalaisjärjestöjen kautta ohjattavaa apua asteittain 10-1 5 prosenttiin
31152: varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoista.
31153:
31154:
31155: 138
31156: - rohkaisemaan kansalaisjäljestöjä osallistumaan kahdenvälisen avun hanke-
31157: toimintaan ja humanitaariseen apuun sekä selvittämään yhdessä kansalaisjärjestö-
31158: jen kanssa uusien tuki- ja rahoitusmuotojen käyttöönottoa.
31159:
31160: 5. Korkotuki
31161: Korkotuki on epäterve tukimuoto, joka vääristää kilpailua. Maailmassa on tällä hetkellä
31162: merkittäviä markkinoita, joissa kehitysyhteistyöksi laskettavaa korkotukea käytetään
31163: kansainvälistä kaupallista kilpailua vääristävänä muotona. Tämä ei ole kehitysyhteistyön
31164: yleisten periaatteiden mukaisesti hyväksyttävää.
31165:
31166: Suomen päämääränä on
31167: - korkotuen lopettaminen OECD:npiirissä tehtävällä sopimuksella. Suomi edistää
31168: sekäOECD:nettä EU:n kautta korkotuen käytön lopettamista.
31169: - siirtymäkauden aikana pyrkiä alentamaan korkotuen osuutta varsinaisen ja
31170: kaupallis-teollisen kehitysyhteistyön yhteenlasketuista määrärahoista.
31171: - rajata korkotukiluotot pääosin ympäristöteknologian siirtoon ja sosiaalisektorille.
31172:
31173: 6. EU:n kehitysmaasuhteet
31174: EU:n kehitysyhteistyö on jäsenyytemme myötä tullut osaksi myös Suomen kehitysyhteis-
31175: työtä. Hallitus pitää tärkeänä, että Suomi vaikuttaa sen sisältöön ja laatuun kaikilla
31176: jäsenyytensä tuomilla valtuuksilla sekä osallistuu aioitteellisesti EU:n kehitysmaa-
31177: politiikkaa ja kehitysyhteistyötä koskevaan päätöksentekoon. Yhteisön avun
31178: maantieteellisessä suuntaamisessa köyhyyden on oltava entisiä siirtomaasuhteita tär-
31179: keämpi kriteeri.
31180:
31181: Suomi on valmis
31182: -käyttämään hyväksi EU:n kehitysyhteistyön sellaisia vahvuuksia, jotka täydentävät
31183: Suomen kansallista kehitysyhteistyötä, sekä edistämään yhteisön ja jäsenmaiden
31184: kehitysyhteistyön välistä koordinaatiota myös työnjaon näkökulmasta.
31185:
31186:
31187:
31188: MÄÄRÄRAHAT
31189:
31190: Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja on leikattu voimakkaasti vuodesta 1991 alkaen.
31191: Vuonna 1991 kehitysyhteistyön maksatukset olivat n. 0,8 % bruttokansantulosta. Vuonna
31192: 1995 ne olivat n. 0,3 %. Suomen hyväksymä tavoite on 0,7 %. Viime vuonna kaikkien
31193: EU-maiden kehitysyhteistyön keskimääräinen bruttokansantulo-osuus oli 0,38 %,
31194: muiden Pohjoismaiden yli 0,8 %.
31195: Hallitus katsoo, että Suomen tulisi pitkällä tähtäimellä tavoitella kehitysyhteistyön
31196: pohjoismaista tasoa ja saavuttaa lyhyellä aikavälillä EU-maiden keskimääräräinen taso,
31197: jotta maamme vaikutusmahdollisuudet ja uskottavuus EU:ssa ja muissa kansainvälisissä
31198: yhteyksissä voidaan turvata. Panostusta kehitysyhteistyöhön on lisättävä asteittain
31199: taloudellisten mahdollisuuksien parantuessa.
31200: Tästä syystä hallitus
31201: -asettaa tavoitteeksi kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämisen niin, että 0,4
31202: prosentin BKTL-taso saavutetaan vuonna 2000. Suomi pitää edelleen tavoitteena
31203: YK:nsuosituksen mukaisen 0,7 prosentin tason saavuttamista pitkällä aikavälillä.
31204:
31205: Samalla kun hallitus asettaa tärkeinä pitämänsä määrälliset tavoitteet se korostaa,
31206: että avun määrätavoitteen tulee kaikissa olosuhteissa olla alisteinen avun laadulle ja sitä
31207: kautta luotaville pysyville kehitysvaikutuksille. Avun määrällinen kehitys voi perustua
31208: vain säännöllisesti hankittuun tietoon avun vaikutuksista sekä kehitysyhteistyöstrategian
31209: ja tämän periaatepäätöksen toteutumisesta käytännössä.
31210:
31211:
31212:
31213:
31214: 139
31215: K 12/1997 vp
31216:
31217:
31218:
31219:
31220: HALLITUKSEN KERTOMUS
31221: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA
31222: VUONNA1996
31223:
31224:
31225: *
31226:
31227: ANNETTU
31228: EDUSKUNNALLE VUODEN 1997
31229: VAL TIOPÄIVILLÄ
31230:
31231:
31232:
31233:
31234: HELSINKI 1997
31235: ISSN 0356-3804
31236:
31237: OY EDITA AB. HELSINK11997
31238: EDUSKUNNALLE
31239: Valtiopäiväjärjestyksen 30 §mukaisesti Edus- Valtiokonttorin julkaisema valtion tilinpää-
31240: kunnalle annetaan hallituksen kertomus valtio- tös liitteineen vuodelta 1996 on erikseen jaettu
31241: varain hoidosta ja tilasta vuonna 1996. Eduskunnan jäsenille.
31242:
31243: Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997
31244:
31245: Tasavallan Presidentti
31246:
31247:
31248:
31249:
31250: MARTTI AHTISAARI
31251:
31252:
31253:
31254:
31255: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
31256:
31257:
31258:
31259:
31260: 370270
31261: SISÄLLYSLUETTELO
31262: Sivu Sivu
31263: 1. Taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka .......... 7 6. Valtion liiketoiminta ........................................ 47
31264: 2. Valtiontalouden tasapaino ............................... II 6.1. Budjettitalouteen kuuluvat virastot ja lai-
31265: 3. Valtion tulot..................................................... 14 tokset........................................................ 47
31266: 3.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannet- 6.2. Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset ....... 47
31267: tavat verot ............................. .................... 16 6.3. Valtionyhtiöt............................................. 48
31268: 3.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat ve- 7. Valtionvelka ..................................................... 50
31269: rot ja maksut ..... .... ....... ..... ..... ......... ... ..... .. 17 7.1. Valuuttamääräinen valtionvelka ............... 52
31270: 3.3. Valmisteverot ............................................ 17 7.2. Markkamääräinen valtionvelka ................ 53
31271: 3.4. Muut verot................................................ 18
31272: 3.5. Muut tulot ................................................ 19
31273: 4. Valtion menot................................................... 21 LIITTEET
31274: 4.1. Menot tehtävien mukaan ... ....................... 23
31275: 4.1.1. Yleiset tehtävät............................... 23 1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilinpää-
31276: 4.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät ... 25 töksistä sekä valtion taseet ........................ ...... 55
31277: 4.1.3. Elinkeinojen edistäminen................ 28 2. Talousarvion toteutuminen vuonna 1996 ........ 57
31278: 4.1.4. Muutmenot ................................... 32 3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1996 ..... 58
31279: 4.2. Menot menolajeittain .......................... ...... 33 4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain ........ 63
31280: 4.2.1. Kulutusmenot .. ...... ...... .................. 33 5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin ........ 65
31281: 4.2.2. Siirtomenot. ........................ ............ 34 6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain ... 67
31282: 4.2.3. Sijoitusmenot.................................. 35 7. Valtiontalouden kassamenot tehtävä- ja meno-
31283: 4.2.4. Muut menot ................................... 35 lajiryhmittäin vuonna 1996 ...... ............ ...... ..... 68
31284: 5. Valtion rahoitustuki ......................................... 36 8. Valtion budjettitalouden henkilöstön määrä... 70
31285: 5.1. Rahoitustuki eri sektoreille ....................... 37 9. Valtion budjettitalouden palkkausmenot........ 70
31286: 5.1.1. Siirrot............................................. 37 10. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja
31287: 5.1.2. Finanssisijoitukset .......................... 38 eläkemenot ...................................................... 71
31288: 5.1.3. Valtion tukisijoitukset pankkeihin.. 39 11. Valtion budjettitalouden virkasuhteinen hen-
31289: 5.1.4. Korkotuki ...................................... 40 kilöstö sijoituspalkkausluokan ja sukupuolen
31290: 5.1.5. Valtion takaukset ........................... 40 mukaan marraskuussa 1996 ............................ 71
31291: 5.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki.............. 41 12. Valtion lainananto .......................................... 72
31292: 5.2.1. Alkutuotannon ja elintarvikkeiden 13. Valtion korkotukilainat .................................. 76
31293: rahoitustuki.................................... 41 14. Valtion myöntämät takaukset ......................... 80
31294: 5.2.2. Jalostus- ja palvelualojen rahoitus- 15. Valtionvelka.................................................... 83
31295: tuki................................................. 42 16. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omis-
31296: 5.2.3. Sosiaaliturvan luonteinen tuki elin- tamat osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit . 85
31297: keinotoiminnalle .......... .... ............ ... 46
31298:
31299:
31300:
31301:
31302: Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit
31303: Ei mitään ilmoitettavaa ........................................ . Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on pyöristetty
31304: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä .. 0 erikseen, mistä aiheutuu, että summat eivät aina täsmää.
31305: Tietoa ei ole saatu ................................................ .
31306: Loogisesti mahdoton esitettäväksi ....................... .
31307: Ennakkoarvio ...................................................... . *
31308: 7
31309:
31310:
31311:
31312:
31313: 1. TALOUDELLINEN KEHITYS JA TALOUSPOLITIIKKA
31314:
31315: Talouskasvu hidastui kertomusvuonna 3,3 ransivat talouskasvun edellytyksiä myös Euroo-
31316: prosentiin, runsaan prosenttiyksikön pienem- passa vuoden 1996 aikana. Heikon alkuvuoden
31317: mäksi kuin edellisen syksyn budjettiesityksessä takia EU:n talouskasvu jäi silti vain 11/z prosen-
31318: ennakoitiin; vuonna 1995 kasvu kohosi 5 pro- tiksi ja työttömyys kohosi 11,3 prosenttiin. Kan-
31319: senttiin. Hidastuneen kehityksen taustalla oli sainvälisten markkinoiden heikkouden takia
31320: kansainvälisten suhdanteiden heikkeneminen ja Suomen viennin kasvu jäi vajaaseen 4 prosent-
31321: korkojen kohoaminen vuoden 1995 alussa Mek- tiin, mikä osaltaan selitti sitä, että myös inves-
31322: sikon finanssikriisin seurauksena. Vaikka kan- tointien kasvu oli Suomessa odotettua selvästi
31323: sainväliset korot laskivat tuntuvasti keväästä pienempi.
31324: 1995 alkaen ja valuuttamarkkinoiden tasapaino Suomen kotimainen kysyntä kasvoi v. 1996
31325: parani, niin viiveiset vaikutukset investointeihin kaikkiaan 31h prosenttia, 3 prosenttiyksikköä
31326: sekä julkisten talouksien tasapainotuspyrkimyk- edellisen syksyn talousarvioesityksessä arvioitua
31327: set lähes pysäyttivät talouskasvun useissa Euroo- vähemmän. Kysynnän heikkous heijastui erityi-
31328: pan maissa vuoden 1995 lopulla ja vuoden 1996 sen vahvasti tuontiin, jonka kasvu 4 1/z prosentilla
31329: alkukuukausina. alitti budjettiesityksen mukaisen ennusteen 8
31330: USA:n talouskasvun jatkuminen, Japanin prosenttiyksiköllä. Suomen vaihtotase pysyi
31331: kasvun huomattava elpyminen sekä korkojen edelleen suurena, yli 22 mrd markkana, mikä
31332: laskujajulkisen talouden tasapainottuminen pa- yhdessä erittäin hitaan inflaation ja paranevan
31333:
31334:
31335: 1. Kansantalouden kehitys
31336: 1996* 1995 1996*
31337: Mrd mk Määrän muutos
31338: (TMAE96
31339: ennuste)
31340:
31341: BKT ................................................................................... 575 5,1 3,3 (4'/2)
31342: Tuonti ............................................................................... 171 6,9 4,5 (12 1/,)
31343: Vienti ................................................................................ 217 8,2 3,9 (5'/2)
31344: Yksityinen kulutus ........................................................... 13 4,6 3.4 (4)
31345: Julkinen kulutus .............................................................. 126 1,9 2,5 (-'/)
31346: Yksityiset investoinnit .................................................... 77 15,2 8,6 (20 1/:)
31347: Julkiset investoinnit ........................................................ 15 -5,5 6,9 (2)
31348: Kotimainen kysyntä ....................................................... . 529 4,5 3.4 (6'/2)
31349:
31350: 1994 1995 1996*
31351: (TMAE 96
31352: ennuste)
31353:
31354: Vaihtotase, mrd mk ......................................................... 6,6 22,8 22,3 (12 1/2)
31355: Ansiotasoindeksi, muutos% .......................................... 2,0 4,7 3,9 (4)
31356: Kuluttajahintaindeksi, muutos% ................................... . 1.1 1,0 0,6 (2'/2)
31357: Työttömyysaste, % ......................................................... 18,1 16,9 16,0 (14 1/2)
31358: Lyhyet korot (3kk Helibor) .............................................. 5.4 5,8 3,6 ..
31359: ( )
31360: Pitkät korot (valtion obl. 5 v) ......................................... . 8.4 7,9 6,0 ..
31361: ( )
31362:
31363: Prosenttia BKT:sta
31364: Veroaste ........................................................................... 47,6 46,1 48,2 (46 1/2)
31365: Julkisyhteisöjen EMU-velka .......................................... . 59,6 58.4 58,2 (65)
31366: Valtiontalouden velka .................................................... . 60,2 65,3 68,8 (68)
31367: 8
31368:
31369:
31370: Kuvio 1.
31371: kun viennin ohella kotimainen kysyntä kohentui,
31372: JULKINEN SEKTORI KANSANTALOUDESSA 1)
31373: jolloin kasvun perusta samalla laajentui. Nousu
31374: syvästä lamasta oli alkanut viennin ja teollisuus-
31375: mrd. mk
31376: tuotannon kasvun kautta jo v. 1992, kokonais-
31377: 600 tuotanto kääntyi kasvuun v. 1994 ja viimeisenä
31378: BKT / suurena kotimarkkina-alana myös rakennustoi-
31379: ' / minta alkoi vihdoin kertomusvuonna elpyä, to-
31380: 500 b ...........
31381: / sin erittäin matalalta tasolta. Kotimainen koko-
31382: 7 /
31383: naiskysyntä ei kertomusvuonna vielä yltänyt la-
31384:
31385: 400 r
31386: / 1
31387: maa edeltäneelle tasolle.
31388: Hallituksen talouspolitiikan päätavoitteena
31389: Julkiset mer ot oli ja on työttömyyden olennainen vähentäminen
31390: ...
31391: . ... .
31392: •
31393: vaalikauden aikana. Tärkeä tavoite on myös val-
31394: 300
31395: .. .. tion velkakierteen pysäyttäminen talouskasvun
31396:
31397: .... ja menoleikkausten avulla. Valtion velkakierteen
31398: katkaiseminen on keskeinen edellytys kestävälle
31399: ..
31400: 1
31401:
31402:
31403:
31404:
31405: . ..
31406: i talouskasvulle ja samalla työttömyyden alenta-
31407: 200
31408: miselle .
31409: Valtion: menpt Hallitusohjelman mukaisista valtion meno-
31410: _,....-+- leikkauksista puolet eli 10 mrd markkaa toteutet-
31411: 100
31412: -t - 1-- : tiin etupainotteisesti kertomusvuonna, koska
31413: tämä paransi talouspolitiikan uskottavuutta ja
31414: talouskasvun odotettiin olevan varsin vahvaa.
31415: 0 i Valtiontalouden tasapainoa paransivat osaltaan
31416: • myös tuloverotuksen ylimääräisen korkovähen-
31417: 1) Kansantalouden tillnpldon mukaan, käyvln hinnoin; el nyksen alentaminen 5 prosenttiin, yhteisöjen
31418: sisällä raholtustaloustoimla, mm. pankkitukea ja arava- tuloveroprosentin nostaminen 3 prosenttiyksi-
31419: lainoja; eikä julkisen sektorin sisäisiä siirtoja.
31420: köllä 28 prosenttiin sekä perintö- ja lahjavero-
31421: tuksen korottaminen. Hallituksen säästöpäätös-
31422: ten mittavuutta osoittaa, että ne olivat jatkoa
31423: julkisen talouden tasapainon kanssa mahdollisti vuosina 1991-1995 jo tehdyille 35 mrd markan
31424: kotimaisten korkojen tuntuvan alenemisen ja säästöille.
31425: korkoeron ulkomaille supistumisen. Valtiontalouden ja samalla koko julkisen ta-
31426: Odotettua hitaamman talouskehityksen takia louden alijäämän supistaminen vastasi Suomen
31427: myös työttömyyden alentuminen jäi tavoiteitua lähentymisohjelman tavoitteita ja tätä kautta
31428: pienemmäksi, keskimäärin työttömyysaste oli vahvistettiin markkinoiden luottamusta Suomen
31429: kertomusvuonna 16 prosenttia, 0,9 prosenttiyk- kykyyn selviytyä Maastrichtin sopimuksen vel-
31430: sikköä matalampi kuin edellisenä vuonna. Lop- voitteista myös tulevaisuudessa. Korkoeron su-
31431: putulokseen vaikuttivat sekä heikko työvoiman pistuminen ja lyhytaikaisten korkojen alenemi-
31432: kysyntä että lisääntynyt työvoiman tarjonta. nen kertomusvuoden lopulla jo alle Saksan vas-
31433: Inflaatio jäi kertomusvuonna selvästi enna- taavien korkojen osoitti tämän politiikan myös
31434: koitua hitaammaksi; tähän vaikuttivat mm. kan- toimivan. Tätä kautta parannettiin yksityisen
31435: sainvälisten suhdanteiden ja tuontihintojen heik- sektorin toimintaedellytyksiä ja luottamusta tu-
31436: kous sekä kotimaisen kysynnän kasvun hitaus ja levaisuuteen: sekä teollisuuden että kotitalouksi-
31437: korkojen tuntuva alentuminen vuoden aikana. en odotukset osoittivat paranevaa kehitystä.
31438: Ansiotasoindeksi kohosi 3,9 %, lähes ennakoi- Suomalaiset kotitaloudet olivat kertomusvuo-
31439: dulla tavalla. Syyskuussa 1995 allekirjoitetut ta- den lopulla Irlannin ohella luottavaisimpia tule-
31440: lous- työllisyys- ja työmarkkinapoliittiset sopi- vaisuuteen koko ED-alueella.
31441: mukset, jotka ovat voimassa tammikuun lop- Julkisen talouden alijäämä osoittautui kerto-
31442: puun 1998, vakauttivat osaltaan hintakehitystä. musvuonna ennakkotilastojen mukaan 3,2 pro-
31443: Keskipitkällä aikavälillä Suomen kasvunäky- sentiksi suhteessa BKT:hen (EMU-määritelmien
31444: mät arvioitiin kertomusvuonna edelleen hyviksi, mukaan 3,1 %) eli niukasti Maastricht-kriteeriä
31445: alkuvuoden hitaasta kehityksestä huolimatta. suuremmaksi. Alijäämä kuitenkin supistui edelli-
31446: Vuoden loppua kohden kasvu myös nopeutui, sestä vuodesta 2 prosenttiyksikköä ja julkinen
31447: 9
31448:
31449: velka (EMU-määritelmä) jäi alle 60 prosentin jelman mukaan julkisen sektorin alijäämä lähes
31450: rajan, selvästi syksyllä 1995 ennakoitua pienem- poistuu v. 1998.
31451: mäksi. Syitä julkisen velan supistumiseen olivat Julkisen talouden sisällä kunnat ja sosiaalitur-
31452: valuuttakurssimuutokset ja TEL-rahastojen si- varahastot olivat kertomusvuonna edellisvuosi-
31453: joitukset valtion velkapapereihin, jotka sulaute- en tapaan rahoitusylijäämäisiä, Valtion rahoi-
31454: taan EMU-määritelmässä pois julkisen sektorin tusalijäämä supistui tiukan finanssipolitiikan
31455: sisäisinä velkaerinä. Alijäämän supistumisen myötä, mutta oli edelleen 7,4 % suhteessa
31456: odotetaanjatkuvan ja tarkistetun lähentymisoh- BKT:hen.
31457:
31458:
31459:
31460:
31461: 2. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämät
31462: Valtio Kunnat Sosiaali- Yhteensä
31463: turvarahastot
31464: Miljardia markkaa % BKT:sta
31465:
31466:
31467: 1991 ··························································· -22,0 -4,3 19,0 -7.4 -1,5
31468: 1992 ··························································· -36,4 -3,8 12,3 -27,9 -5,9
31469: 1993 ··························································· -54,2 1,9 13,6 -38,7 -8,0
31470: 1994 .......................................................... . -57,9 6,6 19,8 -31,6 -6,2
31471: 1995 ··························································· -53,0 3,3 21,4 -28,3 -5,2
31472: 1996* ························································· -42,7 3,7 20,4 -18,7 -3,2
31473:
31474:
31475:
31476:
31477: Julkisen alijäämän nopea supistaminen mer- kaisu edellytti tiukkaa finanssipolitiikkaa, joka
31478: kitsee sinällään tiukkaa finanssipolitiikkaa, joka on mahdollistanut korkojen alentumisen ja tätä
31479: kaavamaisesti ajatellen hidastaa talouskasvua ja kautta yksityisen sektorin kasvun ja työllisyyden
31480: työllisyyden paranemista. Julkisen talouden krii- vähittäisen paranemisen. Suomen valtion luoki-
31481: siytyminen ja erityisesti rahoitusmarkkinoiden tus kansainvälisillä lainamarkkinoilla on myös jo
31482: globalisoituminen ovat kuitenkin muuttaneet ta- kääntynyt nousuun.
31483: louspolitiikan toimintaympäristöä. Valtionta- Tiukkaa finanssipolitiikkaa ja erityisesti me-
31484: louden kriisi johti vuosikymmenen alkuvuosina noleikkauksia on puoltanut lisäksi Suomen kan-
31485: kasvavan alijäämän ja velkakierteen kautta riip- sainvälisesti suuri julkinen talous ja korkea vero-
31486: puvuuteen lainamarkkinoista; kun korkoja nosti aste. Verokiila on Suomessa kansainvälisesti erit-
31487: myös valtion heikentyvä velkaluokitus, niin kas- täin korkea ja vääristää työmarkkinoiden toi-
31488: vavat korkomenot alkoivat ylläpitää velkakier- mintaa. Liittyminen EU :hun on lisännyt paineita
31489: rettä. Kohoava korkotaso puolestaan jarrutti eräiden välillisten verojen alaspäin tarkistuksiin,
31490: entisestään yksityistä sektoria ja heikensi työlli- mikä pidemmällä tähtäimellä vaatii vastaavia
31491: syyttä, mistä puolestaan aiheutui lisärasite myös menosäästöjä.
31492: julkiselle taloudelle. Tämän noidankehän kat-
31493:
31494:
31495:
31496:
31497: 2 370270
31498: 10
31499:
31500:
31501: Kuvio 2. Kuvio 3.
31502: JULKISET MENOT ERÄISSÄ MAISSA V. 1996 FINANSSIPOLITIIKAN KYSYNTÄSYSÄ YS,
31503: PROSENTTIA BRUTTOKANSANTUOTTEESTA
31504: JA KORKOKEHITYS
31505: Kysyntä- Korot
31506: sysäys %
31507: 8~---------------------------r15
31508:
31509:
31510:
31511:
31512: 2
31513:
31514:
31515:
31516: 0 7
31517:
31518:
31519:
31520: -2 5
31521:
31522:
31523:
31524:
31525: 89 90 91 92 93 94 95 96
31526: Suomi Ruotsi EU-maat OECD-maat
31527: llllmKysyntäsysäys -3kk Hellbor • • 5 v. obligaatiokorko
31528: 11
31529:
31530:
31531:
31532:
31533: 2. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO
31534:
31535: Talousarvioesitys vuodelle 1996 oli 3,7 milj. Budjetin ulkopuolisten rahastojen 2 tulot il-
31536: mk ylijäämäinen. Eduskuntakäsittelyssä menoja man lainanottoa kasvoivat 13 %ja olivat 23 596
31537: lisättiin nettomääräisesti 541 milj. mk. Työttö- milj. mk. Tästä asuntorahaston osuus oli 30 1h%
31538: myysturvan määrärahoja vähennettiin huomat- ja eläkerahaston osuus 28 %. Rahastojen menot
31539: tavastija työmarkkinatukea vastaavasti lisättiin. ilman kuoletuksia kasvoivat 10% ja olivat 20 677
31540: Samoin lisättiin eri hallinnonalojen toiminta- milj. mk. Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulo-
31541: määrärahoja. Tulo- ja varallisuusveroarviota ylijäämä oli 1 320 milj. mk ja nettorahoitusylijää-
31542: korotettiin eduskuntakäsittelyssä 4 000 milj. mk mä 2 918 milj. mk.
31543: mutta tuontitullin veroarviota alennettiin 100 Valtiontalouden (budjettitalous +budjetin ul-
31544: milj. mk. Yhteensä veroarvioita korotettiin 3 900 kopuoliset rahastot) verotulot kasvoivat 141h %.
31545: milj. mk. Nettolainanottoa vähennettiin 3 370 Kun muut tulot, korkoja lukuunottamatta, myös
31546: milj. mk. Varsinainen tulo- ja menoarvio osoitti kasvoivat, tulot ilman lainanottoa olivat kerto-
31547: 4,1 milj. markan ylijäämää. musvuonna 173,9 mrd. mk eli 14% suuremmat
31548: Kertomusvuonna annettiin kolme lisätalous- kuinv.l995.
31549: arviota. Lisäbudjeteilla menojen yhteismäärää Valtiontalouden kassamenot olivat 210,7
31550: lisättiin 7 748 milj. mk; lisäykset kohdistuivat mrd. mk ja supistuivat 0,3 %. Korkomenot kas-
31551: erityisesti valtiovarainministeriön (rahoitus- voivat 16 %, mutta finanssisijoitukset supistuivat
31552: markkinoiden vakauttaminen), työministeriön 18 %. Vuonna 1995 pankkitukea maksettiin 8,6
31553: (työmarkkinatuki) sekä sosiaali- ja terveysminis- mrd. mk ja kertomusvuonna 3,8 mrd. mk.
31554: teriön (työttömyysturva ja lomatoiminta) hallin- Kun valtiontalouden menot supistuivat ja tu-
31555: nonaloille. Verotulojen arvioita alennettiin yh- lot ilman lainanottoa kasvoivat, nettorahoitus-
31556: teensä 1 465 milj. mk; tulo- ja varallisuusveroar- tarve supistui edellisen vuoden 58,9 mrd. markas-
31557: viota korotettiin 1 600 milj. mk ja arvonlisävero- ta kertomusvuonna 36,8 mrd. markkaan. Kun
31558: arviota alennettiin 1 700 milj. mk. Valmistevero- kertomusvuoden aikana nostettiin lainoja val-
31559: jen ja leimaveron tuottoarviota alennettiin yh- tiontalouteen 33,8 mrd. mk enemmän kuin mak-
31560: teensä 1 465 milj. mk. Muiden tulojen arviota settiin kuoletuksia, valtiontalouden kassa-alijää-
31561: korotettiin lisäbudjeteissa 7 093 milj. mk. Netto- mä oli 3,0 mrd. mk.
31562: lainanottoa lisättiin 2 120 milj. mk. Lisäbudjeteil- Valtiontalouden vero- ja muut tulot ilman val-
31563: la tulojen arviota, nettolainanotto mukaan lu- tiolle takaisin maksettuja lainoja ja nettolainan-
31564: kien, korotettiin nettomääräisesti 7 748 milj. mk. ottoa olivat kertomusvuonna 33,0 mrd. mk pie-
31565: Talousarvion sekä lisätalousarvioiden mukaan nemmät kuin valtion tavaroiden ja palvelusten
31566: ylijäämä oli 4 milj. mk. ostot ja siirto menot. Valtiontalouden tuloalijää-
31567: Tilinpäätöksen mukaan menot jäivät 1 848 mä oli siten edellisen vuoden 50,1 mrd. markan
31568: milj. mk pienemmiksi kuin menoarviot. Tulot tuloalijäämän sijaan 33,0 mrd. mk. Kun nettofi-
31569: puolestaan olivat 2 886 milj. mk tuloarvioita pie- nanssisijoitukset olivat 3,9 mrd. mk, nettorahoi-
31570: nemmät. Tilinpäätös osoitti l 034 milj. markan tustarve oli 36,8 mrd. mk, mikä suhteessa kan-
31571: alijäämää; edellisenä vuonna ylijäämä oli ollut santuotteeseen oli 6,5 %eli yli 4 prosenttiyksik-
31572: 3 040 milj. mk. Siirtyvien ja maksusuoritusta köä alempi kuin edellisenä vuonna.
31573: edustamattomien kirjanpidollisten erien 1 vaiku- Lyhytaikaisia rahoitusvarauksia oli kerto-
31574: tuksesta budjettitalous kuitenkin osoitti kassa- musvuoden lopussa 38,3 mrd. mk, joka vastasi
31575: alijäämää 5 244 milj. mk. kahden kuukauden valtion menoja. Edellisessä
31576:
31577: 11 Tilinpäätöksen tuloissa ja menoissa ei oteta huo- 21 Valtion asuntorahasto, valtion eläkerahasto, maata-
31578: mioon siirtyvien erien kannan muutoksia, jotka kui- louden interventiorahasto, maatilatalouden kehittä-
31579: tenkin vaikuttavat kassajäämään. Lisäksi tilinpäätök- misrahasto, huoltovarmuusrahasto, valtiontakuura-
31580: seen sisältyy eriä, joita vastaavia samanaikaisia mak- hasto, valtion vakuusrahasto, valtion ydinjätehuolto-
31581: susuorituksia ei ole tai jotka eivät missään vaiheessa rahasto ja öljysuojarahasto.
31582: merkitse kassatuloa tai menoa.
31583: 12
31584:
31585: vuodenvaihteessa rahoitusvarauksia oli ollut vuoksi 36,2 mrd. mk. Valuuttakurssimuutokset
31586: 41,8 mrd. mk ja vuoden 1994lopussa 42,8 mrd. vuoden aikana kasvattivat velan markka-arvoa 2
31587: mk. Kun kertomusvuodelta siirtyneet menot su- mrd. mk. Velan suhde kansantuotteeseen nousi
31588: pistuivat 4,4mrd. mk, ja siirtyneet tulot supistui- kertomusvuonna 69 1/z prosenttiin. Valtiontalou-
31589: vat 0,1 mrd. mk, siirtyneistä eristä aiheutunut den velasta valuuttamääräisen velan osuus aleni
31590: rahoitusvastuu supistui 4,3 mrd. mk. Kun sa- ja oli 44%.
31591: manaikaisesti lyhytaikaiset rahoitusvaraukset
31592: pienenivät 3,5 mrd. mk, valtiontalouden rahoi-
31593: tusasema parani hieman. Kertomusvuoden lo- 4. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino
31594: pussa lyhytaikaiset rahoitusvaraukset ylittivät 1994 1995 1996
31595: siirtyneiden menojen ja tulojen nettomäärän 24,4 miljoonaa markkaa
31596: mrd. markalla.
31597: Budjettitalous
31598: Budjettitalouden velka vuoden 1996 päättyes- Tulot ilman rahoitus-
31599: sä oli 377,5 mrd. mk ja rahastotalouden velka taloustoimia .................. 128 163 143 076 161 975
31600: 30,3 mrd. mk. Kun budjettitalouden velasta 12,3 Menot ilman rahoitus-
31601: mrd. mk oli otettu valtion eläkerahastolta, koko taloustoimia .................. 183 117 194 965 196 261
31602: valtiontalouden velka oli kertomusvuoden lo- Tuloylijäämä 1+1 ........... -54 954 -51 889 -34 286
31603: pussa 395,5 mrd. mk. Vuoden aikana velka kas- Finanssisijoitukset,
31604: voi nettolainanoton ja valuuttakurssimuutosten netto (-1 ....................... -8 557 -9 041 -5 460
31605: Nettorahoitustarve 1-1 -63 510 -60 931 -39 747
31606: 3. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot
31607: Rahastotalous
31608: 1994 1995 1996 Tulot ilman rahoitus-
31609: miljoonaa markkaa taloustoimia .................. 12 525 13 739 14 827
31610: Menot ilman rahoitus-
31611: Verotulot" ........................... 248 238 239 taloustoimia .................. 11 847 11 935 13 507
31612: Sekalaiset tulot .................... 1 616 2 433 3 543 Tuloylijäämä 1+1 ........... 677 1 805 1320
31613: Eläkemaksut ....................... 5 957 5 671 5179 Finanssisijoitukset,
31614: Korkotulot ........................... 3 979 3 781 3 747 netto 1-1 ....................... -2023 200 1 598
31615: Takaisin maksettavat lainat 5 764 7 097 8 769 Nettorahoitustarve 1-1 -1347 2 005 2918
31616: Siirrot budjetista ................. 724 1 618 2 119
31617: Tulot ilman lainanottoa ..... 18288 20836 23 596 Valtiontalous 11
31618: Tulot ilman rahoitus-
31619: Kulutusmenot ...................... 771 640 820 taloustoimia .................. 128 596 144 550 164 024
31620: Siirtomenot ......................... 1 772 1 772 3846 Menot ilman rahoitus-
31621: Reaalisijoitukset .................. 16 1 2 taloustoimia .................. 182 873 194 635 196 990
31622: Finanssisijoitukset ............... 7 788 6 897 7 171 Tuloylijäämä 1+1 ........... -54 277 -50085 -32966
31623: Korkomenot ........................ 2 909 2 769 2 779 Finanssisijoitukset,
31624: Varastojen muutos .............. 288 541 -43 netto 1-1 ....................... -10 580 -8842 -3862
31625: Siirrot budjettiin .................. 6 091 6 212 6103 Nettorahoitustarve 1-1 -64 857 -58926 -36829
31626: Menot yhteensä .................. 19 635 18832 20677
31627: Valtion nettolainanotto 73191 54071 33845
31628: Tuloylijäämä ....................... 677 1805 1320
31629: Nettorahoitustarve 1-1 ...... -1 347 2005 2 918 11 Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi
31630: sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen
31631: 11 Varmuusvarastointimaksu. vuoksi.
31632: 13
31633:
31634:
31635: Kuvio4. Kuvio 5.
31636: VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT VALTIONTALOUDEN NETTORAHOITUSTARVE (-)
31637: mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa
31638: 220~~--~--~~--,--,--~-,~,--, 20~~----~-----,------------~
31639:
31640:
31641: .:·':.~enot r··-r. . .
31642: 200 +-------"----C----------c----- -----i---------+ -------{.-"-;•:~·--1/ ------~----
31643:
31644:
31645:
31646:
31647: 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96
31648: 14
31649:
31650:
31651:
31652:
31653: 3. VALTION TULOT
31654:
31655: Hallituksen esitys kertomusvuoden tuloarvi- Kertomusvuoden aikana lisättiin budjetoituja
31656: oksi oli 192 989 milj. mk. Eduskuntakäsittelyssä tuloja nettomääräisesti 7 748 milj. mk, mikä sisäl-
31657: tuloarvio nousi nettomääräisesti 542 milj. mk. si verojen tuottoarvioiden vähennyksiä 1 465
31658: Verotulojen arvioita korotettiin 3 900 milj. mk, milj. mk, sekalaisten tulojen lisäystä 6 293 milj.
31659: mm. korottamalla tulo- ja varallisuusveroa sekä mk, korkotulojen lisäystä 725 milj. mk, valtiolle
31660: alentamalla tuontitullin arviota. Nettolainanot- takaisin maksettavien lainojen lisäysyä 75 milj.
31661: toa vähennettiin 3 370 milj. mk. mk ja nettolainanoton lisäystä 2 120 milj. mk.
31662:
31663:
31664:
31665:
31666: 5. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1996
31667: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa-
31668: tulo- tuloarvio lisäykset ja yhteensä laskelma
31669: arvioksi vähennykset
31670: miljoonaa markkaa
31671:
31672: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot ....... 122 888 126 788 -1465 125 323 124 007 124 007
31673: 12 Os. Sekalaiset tulot ............................... 26072 26 084 6 293 32 377 33 097 32 291
31674: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ... 4 671 4671 725 5 396 5 661 5 677
31675: 15 Os. Lainat .............................................. 39 357 35987 2 195 38182 35 626 35 628
31676: Yhteensä .................................................... 192 989 193 531 7 748 201 279 198 392 197 602
31677:
31678:
31679:
31680:
31681: 6. Valtiontalouden kassatulot
31682: 1994 1995 1996 Muutos
31683: 1996/95
31684: miljoonaa markkaa %
31685:
31686: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot .. 34 589 40 092 48 359 21
31687: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut. 39 968 39 418 44075 12
31688: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ........ 1490 265 67 -75
31689: Valmisteverot .................................................................. 20 969 21 835 23 210 6
31690: Muut verot ja veronluonteiset tulot .............................. 7 487 7104 8 534 20
31691: Verot ja veronluontaiset tulot yhteensä ....................... 104 502 108 713 124 246 14
31692:
31693: Sekalaiset tulot 1> •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
31694: 17 052 26 716 31 228 17
31695: Korkotulot ja voiton tuloutukset .................................... 7 042 9 121 8 551 -6
31696: Valtiolle takaisin maksettavat lainat .............................. 7 306 7 923 9 894 25
31697: Tulot ilman lainanottoa ................................................. 135 902 152 473 173 918 14
31698:
31699: Nettolainanotto (+). nettokuoletukset (-) ..................... 73 191 54071 33 845 -37
31700: Kassatulot yhteensä ....................................................... 209092 206 544 207 763 1
31701:
31702: 1) Sisältää valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit.
31703: 15
31704:
31705: Kertomusvuodelle budjetoidut tulot olivat yh- Kuvio 6.
31706: teensä 201 279 milj. mk. VALTIONTALOUDEN TULOT
31707: Tilinpäätöksen mukaan budjettitalouden tu- mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa
31708: lot olivat 198 392 milj. mk eli 2 886 milj. mk 250~----------------------------~
31709: budjetoituja pienemmät. Budjettitalouden kas-
31710: satulot olivat 197 602 milj. mk eli 3 677 milj. mk
31711: pienemmät kuin kaikki budjetoidut tulot.
31712: Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot ilman
31713: lainanottoa kasvoivat 13 %ja olivat 23 596 milj.
31714: mk. Rahastojen saarnat lainojen takaisinmaksut
31715: lisääntyivät neljänneksellä 8 769 milj. markkaan.
31716: Rahastoille takaisinmaksettuja lainoja saivat lä-
31717: hinnä valtion ydinjätehuoltorahasto ja asuntora-
31718: hasto.
31719: Koko valtiontalouden kassatulot 1> olivat
31720: 207 763 milj. mk (taulukko 6 ja liite 4). Nettolai-
31721: nanottoa tästä oli 33 845 milj. mk.
31722: Valtiontalouden verotulot kasvoivat 141h %;
31723: kasvun suuruuteen vaikutti edellisen vuoden
31724: poikkeuksellisista syistä matala vertailutaso. Verotulot
31725: Tulo- ja varallisuusveron tuotto kasvoi 21 %.
31726: 50
31727: Kasvua lisäsivät mm. yhteisöveron huomattava
31728: kasvu sekä kaksien veronpalautusten vuoksi ma-
31729: tala vuoden 1995 vertailutaso. Välillisten verojen
31730: tuottoa lisäsi yksityisen kulutuksen ja koko koti-
31731: maisen kysynnän kasvu sekä poikkeuksellisista
31732: syistä matala arvonlisäveron vertailutaso v. 89 90 91 92 93 94 95 96
31733: 1995. Autoveroa kertyijälleen kolmasosa enem-
31734: män kuin edellisenä vuonna, mutta leimaveron
31735: kertymä pysyi lähes ennallaan.
31736: Valtiontalouden veroaste nousi 2 prosenttiyk-
31737: sikköä ja oli 24,2 %. Koko veroaste nousi 2,1 Verojen kertymiin vaikuttaa myös se, missä
31738: prosenttiyksikköä ja oli 48,2 %. määrin maksuunpannut verot saadaan kanne-
31739: tuiksi. Verojäämät lisääntyivät kaikkiaan 3% ja
31740: '' Budjettitalouden kassatulot miinus suoritukset ra-
31741: olivat vuoden päättyessä 26,1 mrd. mk. Verojää-
31742: hastoista plus rahastojen tulot ilman suorituksia mät sisältävät välittömien verojen osalta kaikille
31743: budjetista =valtiontalouden tulot. veronsaajille kuuluvia osuuksia. Koska suori-
31744:
31745: 7. Verojäämät
31746: 1994 1995 1996 Muutos
31747: 1996/95
31748: miljoonaa markkaa %
31749:
31750: Ennakkovero .................................................................... 1 818 1 304 1 179 -10
31751: Kannossa maksettavat verotuslain mukaiset verot ...... 8458 10 171 10 910 7
31752: Perintö- ja lahjavero ........................................................ 89 78 86 10
31753: Maksuunpannut työnantajasuoritukset ......................... 5132 5 326 5 005 -6
31754: Muut maksuunpannut välittömät verot ......................... 100 106 149 41
31755: Välittömät verot yhteensä ............................................. 15597 16985 17 329 2
31756:
31757: Maksuunpantu liikevaihtovero ...................................... 7 891 8 298 8 635 4
31758: Muut maksuunpannut välilliset verot ............................ 88 122 91 -25
31759: Välilliset verot yhteensä ................................................ 7 979 8420 8 726 4
31760:
31761: Verojäämät yhteensä ..................................................... 23 576 25405 26055 3
31762: 16
31763:
31764: tukset eri veronsaajille määräytyvät kertyneiden osuuksien suhteessa. Kertomusvuonna verojää-
31765: verotulojen mukaan, uudet verojäämät vähentä- mien kasvu merkitsi 648 milj. markan jäämistä
31766: vät kaikkien veronsaajien kassatuloja niiden pois veronsaajien tuloista.
31767:
31768:
31769:
31770:
31771: 3.1. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
31772: Tuloverotusta lievennettiin siten, että tulo- Vuoden 1995 tuloihin kohdistunut lopullinen
31773: luokkien rajat ja veron markkamäärät olivat 2 verotus valmistui ajallaan marraskuun alussa ja
31774: prosenttia suuremmat kuin vuodelta 1995 toimi- ennakonpalautukset, 6 019 milj. mk, maksettiin
31775: tetussa verotuksessa. Verotettavan tulon alaraja joulukuussa 1996.
31776: korotettiin 42 000 markasta 43 000 markkaan. Korkotulojen lähdevero nousi kertomus-
31777: Ansiotuloverotuksessa alennettiin ylimääräistä vuonna 25 prosentista 28 prosenttiin. Lähdeve-
31778: korkovähennystä 12,5 prosentista 5 prosenttiin ron kertymä kuitenkin kasvoi verokannan koro-
31779: ja muutettiin henkilöstörahastosta saatavan ra- tuksesta huolimatta korkotason laskun ja talle-
31780: hasto-osuuden verokohtelua (227/96). Tulovero- tuskannan pienenemisen vuoksi vain 4 %ja oli
31781: tuksessa vähennyskelpoisia työntekijän työelä- 1 280 milj. mk.
31782: kemaksua korotettiin 4 prosentista 4,3 prosent- Perintö- ja lahjaverolain veroasteikkoja kiris-
31783: tiin ja työttömyysvakuutusmaksua alennettiin tettiin. Perintö-ja lahjaverotuksen soveltamisala
31784: 1,87 prosentista 1,5 prosenttiin. Pääomatulojen muutettiin kattamaan kaikki tilanteet, joissa pe-
31785: ja yhteisöjen tuloveroprosentti korotettiin 25 rinnönjättäjä, lahjanantaja taikka perinnönsaaja
31786: prosentista 28 prosenttiin. Varallisuusveroas- tai lahjansaaja on Suomessa asuva. Yli 200 000
31787: teikko pidettiin ennallaan. markan henkivakuutuskorvaukset tulivat perin-
31788: Yhteisöjen varallisuusveroprosentti oli edel- töverotuksessa veronalaisiksi. Verotettavan pe-
31789: leen 1 niissä tapauksissa, joissa ne eivät olleet rintöosuudenja lahjan alaraja korotettiin 20 000
31790: varallisuusverosta vapaita. markkaan. Verovapaiden lahjojen yhdistämistä
31791: Vuoden 1996 henkilökohtaiset ennakonpidä- koskeva aika pidennettiin kahdesta vuodesta
31792: tysprosentit tulivat voimaan 1.3.1996. Tammi- kolmeen vuoteen. Perintöjen ja lahjojen verotus
31793: helmikuussa ennakonpidätys toimitettiin vuo- ei kuitenkaan kiristynyt kaikissa tapauksissa, sil-
31794: den 1995 pidätysperusteiden mukaan. lä sivuperintöjen ja -lahjojen kunnallisverotuk-
31795: Ennakkoperinnän korotusta (ns. lainaveroa) sesta luovuttiin. Perintö- ja lahjaveron kertymä
31796: ei enää kertomusvuonna kannettu, mutta edel- kasvoi 31 %ja oli 1 301 milj. mk.
31797: lisenä vuonna kannettu korotus palautettiin lo- Tulon ja varallisuuden perusteella kannetta-
31798: pullisen verotuksen yhteydessäjoulukuussa 1996 vat verot yhteensä kasvoivat 20 1/z %, ja niitä
31799: tai otettiin huomioon jäännösveroa pienentävä- kertyi 48 359 milj. mk. Kasvuun vaikutti huomat-
31800: nä joulukuussa 1996 ja helmikuussa 1997. En- tavasti tuloveron kaksien veronpalautusten
31801: nakkoperinnän korotuksen huomioon ottamisen vuoksi poikkeuksellisen matala vuoden 1995 ver-
31802: lopullisessa verotuksessa arvioidaan vähentä- tailutaso.
31803: neen tuloverokertymää 1,2 mrd. mk.
31804:
31805:
31806:
31807: 8. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
31808: 1994 1995 1996 Muutos
31809: 1996/95
31810: miljoonaa markkaa o/o
31811:
31812: Tulo- ja varallisuusvero ................................................ .. 32 198 37 871 45 778 21
31813: Korkotulojen lähdevero ................................................ .. 1 379 1 229 1 280 4
31814: Perintö- ja lahjavero ...................................................... .. 1 012 992 1 301 31
31815: Yhteensä .......................................................................... 34589 40092 48359 21
31816: 17
31817:
31818: 3.2. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
31819: Kertomusvuonna vaikutti merkittävästi ar- tilinpäätöksessä sekalaisiin tuloihin. Kuntien
31820: vonlisäveron kertymiin alkutuottajien tuleminen saarnat palautukset pienentävät täysimääräisesti
31821: verovelvollisiksi vuoden 1995 alusta lukien. Al- arvonlisäveromomentin kassakertymää.
31822: kutuottajat tekivät ensimmäisen arvonlisäveroti- Kertomusvuonna kannetusta arvonlisäveros-
31823: lityksensä vuoden 1996 helmikuussa, mikä lisäsi ta 2 400 milj. mk tilitettiin suoraan Kansaneläke-
31824: arvonlisäverokertymää 1 405 milj. mk. Alkutuot- laitokselle, mikä supisti valtion arvonlisävero-
31825: tajille vuodelta 1995 maksettavat palautukset momentille kertynyttä veroa 51/z %. Arvonlisäve-
31826: maksettiin heinä-joulukuussa 1996, mikä pie- rokertymä kasvoi 14 %ja tuotti valtiolle kaik-
31827: nensi arvonlisäveron kertymää 600 milj. markal- kiaan 42 103 milj. mk. Arvonlisäveron kertymää
31828: la. supisti jäämien kasvu 334 milj. markalla.
31829: Kertomusvuonna kunnille palautettiin verot- Vakuutusmaksuveron tuotto kasvoi 2 %, ja
31830: toman toiminnan hankintoihin sisältyvää arvon- sitä kertyi 1 581 milj. mk. Apteekkimaksuja ker-
31831: lisäveroa 4 132 milj. mk, joka peritään kokonai- tyi 10% edellisvuotista enemmän eli 391 milj. mk.
31832: suudessaan takaisin valtiollevuonna 1997. Vuon- Televeroa ei enää kertomusvuonna kannettu.
31833: na 1995 kunnille palautetuista määristä, 3 580 Liikevaihdon perusteella kannettavat verot
31834: milj. mk, perittiin kertomusvuonna kunnilta ta- yhteensä kasvoivat 12 %ja niitä kertyi 44 075
31835: kaisin 77,5 %eli 2 775 milj. mkjakirjattiin valtion milj. mk.
31836:
31837:
31838:
31839: 9. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
31840: 1994 1995 1996 Muutos
31841: 1996/95
31842: miljoonaa markkaa %
31843:
31844: Liikevaihtovero/arvonlisävero ....................................... 37 667 36 939 42103 14
31845: siitä: Oy Alko Ab ......................................................... . 1 066
31846: Vakuutusmaksuvero ...................................................... . 1 549 1 551 1 581 2
31847: Apteekkimaksut ............................................................... 346 357 391 10
31848: Televero ........................................................................... 405 571
31849: Yhteensä .......................................................................... 39968 39418 44075 12
31850:
31851:
31852:
31853:
31854: 3.3. Valmisteverot
31855: Kertomusvuoden alusta korotettiin kaikkien den valmisteveroa korotettiin niin ikään vuoden
31856: moottoribensiinilaatujen valmisteveroa 40 pen- alusta 20 prosentista 22 prosenttiin ja savukepa-
31857: nillä litralta. Veron tuotto edellisvuoteen verrat- perin valmisteveroa 57 prosentista 60 prosent-
31858: tuna kasvoi 1 027 milj. mk eli 9 %. Polttoaineve- tiin. Piippu- ja savuketupakan veroa korotettiin
31859: roa kertyi kaikkiaan 12 714 milj. mk, josta mää- säätämällä niille vähittäismyyntihinnasta mää-
31860: rästä nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa räytyvän veron ohella kiinteää yksikköveroa 12
31861: kertyi 11 302 milj. mk ja eräiden muiden energia- mk/kg, mikä suuruudeltaan vastasi savukkeiden
31862: lähteiden valmisteveroa 1 412 milj. mk. veron korotusta. Tupakkaveron piiriin otettiin
31863: Savukkeiden yksikköveron määrää korotet- lisäksi muut tupakkaa sisältävät tuotteet, kuten
31864: tiin kertomusvuoden alusta 75 markasta 90 purutupakka. Tupakkaveroa kertyi kaikkiaan
31865: markkaan 1 000 kappaleelta. Kysytyimmän hin- 3 166 milj. mk, mikä oli 21/z% enemmän kuin
31866: taluokan savukkeiden hinnankorotuksenjälkeen edellisenä vuonna.
31867: niiden valmisteveron määrä nousi 58,37 prosent- Alkoholijuomaverosta pienpanimaille myön-
31868: tiin niiden vähittäismyyntihinnasta. Vähittäis- nettävää veronalennusta laajennettiin siten, että
31869: myyntihinnan perusteella määräytyvää sikarei- yli 1 mutta enintään 5,5 milj .litraa olutta vuodes-
31870:
31871: 3 370270
31872: 18
31873:
31874: 10. Valmisteverot
31875: 1994 1995 1996 Muutos
31876: 1996/95
31877: miljoonaa markkaa %
31878:
31879: Tupakkavero .................................................................... 3157 3 085 3166 3
31880: Olutvero ........................................................................... 1 391
31881: Alkoholijuomavero ........................................................ . 5 122 6 807 7 008 3
31882: Elintarviketuotteiden valmistevero ............................. .. 143
31883: Polttoainevero ............................................................... .. 9 815 11 628 12 714 9
31884: Muut valmisteverot ........................................................ . 1 340 315 322 2
31885: Yhteensä ........................................................................ .. 20969 21835 23 210 6
31886:
31887:
31888:
31889:
31890: sa tuottaville panimoille myönnettiin 10 prosen- tomusvuonna 155 milj. mk, eli 21/z% enemmän
31891: tin veronalennus alkoholijuomaveron perusve- kuin edellisenä vuonna. Virvoitusjuomavero
31892: ron määrästä. Veron tuottoon alennuksella ei tuotti lisäveroineen 167 milj. mk, mikä puoles-
31893: kuitenkaan ollut mainittavaa vaikutusta. Veroa taan oli 2% enemmän kuin vuonna 1995.
31894: kertyi kaikkiaan 7 008 milj. mk, joten veron tuot- Valmisteveroja kertyi kertomusvuonna yh-
31895: to kasvoi 3 % edellisvuoteen verrattuna. teensä 23 210 milj. mk, mikä oli 6% enemmän
31896: Makeisveron ja virvoitusjuoma veron suuruus kuin edellisenä vuonna.
31897: säilytettiin entisellään. Makeisveroa kertyi ker-
31898:
31899:
31900:
31901:
31902: 3.4. Muut verot
31903: Suomen ED-jäsenyyden myötä tullien kanto- EU:lle 930 milj. mk. Samoin EU:lla on oikeus
31904: oikeus on siirtynyt EU:lle. Käytännössä Suomi kantaa tuontimaksuja. Näitä tuontimaksuja
31905: kantaa tullit suoraan EU:lle ja saa tästä kanto- kannettiin kertomusvuonna 55 milj. mk.
31906: palkkion, joka tuloutetaan valtiolle sekalaisena Huomattava osa leimaverosta kertyy asunto-
31907: tulona. Vuosien 1995-1997 siirtymäkautena ja kiinteistökaupoista sekä velkakirjoista ja
31908: Suomi saa tulokseen asteittain alenevan osan muista saamistodisteista. Leimaveroa kannettiin
31909: kansallisen tullitariffin ja EU :n tullitariffin ero- 2 047 milj. mk eli prosentti edellisvuotista enem-
31910: tuksesta. Suomi luopui 1.7.1996 tämän erotuk- män. Huoltovarmuusrahastoon tuloutettavaa
31911: sen kantamisesta tekstiili- ja Vaatetustavaroiden maksua kertyi nestemäisistä pohtoaineista 238
31912: sekä päähineiden ja jalkineiden osalta. Tariffien milj. mk.
31913: välistä erotusta kertyi kertomusvuonna 67 milj. Muut verot ja veronluonteiset tulot tuottivat
31914: mk. kertomusvuonna 20% enemmän kuin vuotta ai-
31915: Tuontitullia kannettiin kertomusvuonna emmin, ja niitä kertyi yhteensä 8 534 milj. mk.
31916:
31917:
31918:
31919:
31920: 11. Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut
31921: 1994 1995 1996 Muutos
31922: 1996/95
31923: miljoonaa markkaa %
31924:
31925: Tuontitulli ........................................................................ 1 206 265 67 -75
31926: Tuontimaksut .................................................................. 257
31927: Tasausvero ...................................................................... 26
31928: Yhteensä .......................................................................... 1490 265 67 -75
31929: 19
31930:
31931: 12. Muut verot ja veronluonteiset tulot
31932: 1994 1995 1996 Muutos
31933: 1996/95
31934: miljoonaa markkaa %
31935:
31936: Leimavero ........................................................................ 2 116 2 030 2047 1
31937: Auto- ja moottoripyörävero .......................................... . 2 054 2 686 3 611 34
31938: Moottoriajoneuvovero .................................................. . 844 668 929 39
31939: Oy Alko Ab:n ylijäämä .................................................... 680
31940: Muut ................................................................................. 1 793 1 720 1 947 13
31941: Yhteensä ......................................................................... . 7487 7104 8534 20
31942:
31943:
31944:
31945:
31946: 3.5. Muut tulot
31947: Verojen osuus valtiontalouden tuloista ilman osingoista. Valtionyhtiöiden osakkeiden myyn-
31948: lainanottoa oli aiemmin noin 85 %, mutta se on nistä saatiin kertomusvuonna tuloja 3,9 mrd. mk.
31949: alentunut vähitellen ja oli kertomusvuonna 71 1/z Palveluista kannettuja maksuja ovat mm. tervey-
31950: %. Veroilla ja muilla tuloilla on aiempina vuosina denhuollon tulot, tutkimus- ja tarkastustoimin-
31951: rahoitettu 95% valtion menoista ilman kuoletuk- nan tulot sekä erilaiset liikenteeseen liittyvät
31952: sia, mutta vuonna 1991 tämä suhdeluku aleni 81 maksut. Myös kuntien osuudet valtion hoitamis-
31953: prosenttiin ja vuonna 1994 jo 68 prosenttiin, ta tehtävistä, kuten verotoimistojen ja poliisilai-
31954: mutta nousi kertomusvuonna 82 112 prosenttiin. tosten menoista, paikallisteiden menoista yms.
31955: Nettolainanotolla on siten rahoitettu keskimää- sisältyvät muihin tuloihin.
31956: rin 5 % menoista; vuonna 1991 kuitenkin jo 19% Euroopan unionilta valtio sai erilaisia tulon-
31957: ja vuonna 1994 32 %, mutta kertomusvuonna siirtoja yhteensä 4 583 milj. mk. Tämän lisäksi
31958: tämä suhdeluku aleni 16 prosenttiin. Muiden tu- valtio sai Euroopan unionin traditionaalisten
31959: lojen kuin verotulojen osuus menojen rahoituk- varojen kantopalkkiona 99 milj. mk.
31960: sesta on pysynyt 13-18 prosentin vaiheilla, mut- Valtio sai antamistaan lainoista v. 1996 kor-
31961: ta nousi kertomusvuonna 23 1/z prosenttiin. kotuloja 3 177 milj. mk eli 22 1/z % vähemmän
31962: Suurin osa "muista tuloista" kertyy erilaisista kuin edellisenä vuonna. Korkotulojen supistumi-
31963: palveluksista kannettavista maksuista, valtion seen vaikutti mm. korkokannan aleneminen.
31964: omaisuuden mm. osakkeiden myynnistä, valtion Korkotulot asunto- ja perusparannuslainoista
31965: antamien lainojen koroista ja kuoletuksista sekä pysyivät edellisvuotisella tasolla; korkotuotto
31966: muista finanssisijoituksista saaduista koroista ja suhteessa lainakantaan kertomusvuoden alussa
31967:
31968:
31969:
31970: 13. Muut tulot
31971: 1994 1995 1996 Muutos
31972: 1996/95
31973: miljoonaa markkaa %
31974:
31975: Sekalaiset tulot ................................................................ 17 052 26 716 31 228 17
31976: -osuus veikkausvoittovaroista 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••• 2 628 2 989 3 333 12
31977: - veronlisäykset yms. veronmaksun laiminlyömisestä
31978: määräaikana ............................................................... 526 481 406 -16
31979: -muut ............................................................................ 13 898 23 245 27 488 18
31980: Korkotulot ja voiton tuloutukset ................................... . 7 042 9 121 8 551 -0
31981: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ............................. . 7 306 7 923 9 894 25
31982: Yhteensä ......................................................................... . 31400 43 760 49 672 14
31983:
31984: 11 Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saa-
31985: dusta tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto.
31986: 20
31987:
31988: oli 3,9 %. Muiden lainojen keskimääräinen tuot- tiolta saamista lainoista suuri osa on annettu
31989: to oli 8112% eli 6 prosenttiyksikköä pienempi kuin maatilatalouden kehittämisrahaston kautta.
31990: V. 1995. Korkotulot obligaatioista ja talletuksista su-
31991: Valtion myöntämiä lainoja maksettiin takai- pistuivat 24 %. Lyhytaikaisista sijoituksista ker-
31992: sin 9 894 milj. mk eli 25% enemmän kuin edellise- tyi tuloa yhteensä 2 000 milj. mk eli 24% edellis-
31993: nä vuonna. Takaisin maksetuista lainoista 5 035 vuotista vähemmän. Osinkotulot olivat kerto-
31994: milj. mk oli asunto- ja perusparannuslainoja, musvuonna 1 527 milj. markkaa. Saadut osingot
31995: mikä vastasi 9 % asuntolainojen kannasta kerto- merkitsivät keskimäärin 9,1 prosentin tuottoa
31996: musvuoden alussa. Ydinjätehuoltorahaston an- budjettivaroin rahoitetulle osakepääomalle.
31997: tamien lainojen takaisinmaksuja oli 2 852 milj. Vuonna 1995 vastaava tuotto oli 6,2 %.
31998: mk. Loppuosa lainojen takaisinmaksuista jakau- Muut kuin verotulot olivat kertomusvuonna
31999: tui lähinnä maa- ja metsätalouden sekä teollisuu- yhteensä 49 672 milj. mk, 14% enemmän kuin
32000: den ja muiden elinkeinojen osalle. Näiden vai- edellisenä vuonna.
32001: 21
32002:
32003:
32004:
32005:
32006: 4. VALTION MENOT
32007:
32008: Vuoden 1996 varsinaisen menoarvion menot Kertomusvuonna annettiin 3 lisätalousarvio-
32009: olivat 1 %pienemmät kuin vuoden 1995 varsinai- ta, joiden menojen summa oli nettomääräisesti
32010: sessa budjetissa. Eduskuntakäsittelyssä talousar- 7, 7 mrd. mk. Lisämenoarvioiden loppusumma
32011: vioesityksen menojen loppusumma nousi run- kohosi 4 prosenttiin varsinaisesta budjetista.
32012: saalla 500 milj. markalla hallituksen esityksestä. Vahvasta talouskasvusta huolimatta työllisyys ei
32013: Hyväksytyn budjetin menot olivat nimellisesti kohentunut aivan odotetulla tavalla, ja työttö-
32014: 51/2% pienemmät kuin edellisen vuoden kassa- myysturvaan jouduttiin budjetoimaan lisää ra-
32015: menot; reaalisesti budjetin menot supistuivat yli haa. Toinen merkittävä lisämenokohde oli pank-
32016: 6%. Jos pankkitukijätetään huomioon ottamat- kikriisin jälkihoitoon liittyneet korvaukset Suo-
32017: ta, budjetin menot olivat nimellisesti 3% pienem- men Pankille sekä Sponda Oy:n osakekannan
32018: mät kuin edellisen vuoden kassamenot. Talous- hankinta valtiolle.
32019: arvioon sisältyi uusia menojen säästöjä yhteisvai- Ensimmäiseen lisäbudjettiin otettiin netto-
32020: kutukseltaan arviolta 10 mrd. mk. Liittyminen määräisesti yhteensä 0,9 mrd. markan lisämäärä-
32021: Euroopan unioniin vuoden 1995 alusta lukien rahat. Lisäbudjetin keskeisenä tavoitteena oli
32022: lisäsi selvästi valtion budjettimenoja erityisesti työllisyyden tukeminen, kun työttömyyden ale-
32023: ensimmäisenä vuonna. Kertomusvuonna eräät neminen ei edennyt toivotulla tavalla. Lisäbudje-
32024: siirtymävaiheessa maksetut avustukset supistui- tissa aloitettiin mm. laajanjulkisten rakennusten
32025: vat. peruskorjausohjelman toteuttaminen.
32026:
32027:
32028: 14. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja budjettitalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1996
32029: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Menoarviot Tilinpäätös Kassa-
32030: meno- menoarvio lisäykset ja yhteensä laskelma"
32031: arvioksi vähennykset
32032: miljoonaa markkaa
32033:
32034: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ......................... 26 26 26 24 25
32035: 22 Pl. Eduskunta ............................................ 253 258 258 249 254
32036: 23 Pl. Valtioneuvosto .................................... 197 197 197 197 195
32037: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ... 2 930 2 940 129 3 069 2 989 3039
32038: 25 Pl. Oikeusmininisteriön hallinnonala ...... 2 358 2 398 56 2454 2 435 2449
32039: 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnonala .... 6287 6382 74 6457 6 502 6 369
32040: 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala .... 8 835 8 886 392 9 278 9 287 9 573
32041: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala 26 671 26 306 3 368 29 674 29 503 33 630
32042: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala ......... 26 370 26 538 366 26904 26 635 26 504
32043: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön
32044: hallinnonala ......................................... 12 988 13 019 -108 12 911 12 727 12 868
32045: 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala ....... 7 744 7 798 383 8180 8 130 7 764
32046: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön
32047: hallinnonala ......................................... 5126 5166 691 5 858 5 350 5 524
32048: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön
32049: hallinnonala ......................................... 47 816 47 210 1 089 48 299 48 221 48119
32050: 34 Pl. Työministeriön hallinnonala .............. 11 959 12929 1 498 14427 14162 13 649
32051: 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala ... 4033 4196 -319 3 877 3 980 3 858
32052: 36 Pl. Valtionvelka ......................................... 29 390 29 277 130 29 407 29 033 29 033
32053: Yhteensä ........................................................ 192 985 193 526 7 748 201275 199 426 202853
32054:
32055: n liman varastojen muutoksia.
32056: 22
32057:
32058: Toinen lisäbudjetti sisälsi määrärahojen lisä- Kuvio7.
32059: yksiä yhteensä 8,4 mrd. mk ja vähennyksiä 1,5 KOKONAISTUOTANNON JA VALTION MENOJEN
32060: mrd. mk, ja nettolisäys oli siten 6,9 mrd. mk. MUUTOKSET
32061: Myös toiseen lisäbudjettiin otettiin työllisyyttä % kiintein hinnoin
32062: edistäviä määrärahoja yhteensä noin 1,2 mrd. 20
32063: markan verran. Arvioitua heikomman työllisyy- Valtion ta oudr kassamenot
32064: ilm n ku letuksia •
32065: den vuoksi välittömiin työttömyysturvamenohin (n 1. pa kkituki) • ..
32066: jouduttiin budjetoimaan lähes 2 mrd. markan 15
32067: : ~ ~ '
32068: •
32069:
32070:
32071: lisävarat. Valtio korvasi Suomen Pankille pank- • •
32072:
32073:
32074: kikriisin jäljiltä syntyneitä korkotappioita 1,8
32075: mrd. mk, johon määräraha otettiin toiseen lisä-
32076: budjettiin. Lisäksi valtio osti keskuspankilta 10 •
32077: ;
32078: Sponda Oy:n osakkeita toiseen lisäbudjettiin ote-
32079: tulla 1,0 mrd. markan määrärahalla.
32080: Kolmas lisätalousarvio kertomusvuoden syk-
32081: syllä ei sisältänyt lainkaan lisämenoja. Lisäbud-
32082: jettiin kirjattiin vain 1,5 mrd. mk osakemyyntitu-
32083: loja ja vastaavan suuruinen lainanoton vähen-
32084: nys.
32085: 5
32086:
32087:
32088:
32089: 0
32090: ~-.
32091: ', ~
32092:
32093: ..\ ..
32094: [\
32095: ••
32096:
32097: •
32098:
32099:
32100:
32101:
32102: l
32103: r7"
32104: .
32105: ,~ '
32106: 1
32107:
32108:
32109:
32110:
32111: V.
32112: •
32113:
32114:
32115:
32116:
32117: Yksittäisistä menonlisäyksistä suurimmat oli-
32118: vat korkotappioiden korvaaminen Suomen Pan-
32119: kille 1,8 mrd. mk, työmarkkinatuki 1,2 mrd. mk
32120: sekä valtionosuus työttömyyskassoille 1,0 mrd.
32121: mk. Suurimmat menonvähennykset merkittiin
32122: -5
32123: •
32124:
32125:
32126:
32127:
32128: ----------------------- -----------
32129:
32130: Bruttokc nsa tuote
32131: \V /
32132: EU:n budjettiin maksettavaan BKTL-maksuun
32133: 0,9 mrd. mk ja asuntolainojen korkotukeen 0,5 -10
32134: •
32135: •
32136:
32137: mrd. mk (siirrettiin maksettavaksi asuntorahas-
32138: tosta). Vuodelle 1996 kaikki budjetoidut määrä-
32139: rahat yhteensä olivat 1/z% suuremmat kuin vuo-
32140: delle 1995 budjetoidut.
32141: Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 1,8 mrd. voivat Ilh %. Valtion menojen keskimääräinen
32142: mk pienemmät kuin budjetoidut. Arviomäärära- hintojen nousu oli edelleen varsin vähäinen, vain
32143: hoja ylitettiin 1,1 mrd. markalla, ja määrärahoja 0,6 %.
32144: säästyi lisäbudjeteissa huomioon otettujen lisäk- Valtiontalouden kassamenoihin sisällytetään
32145: si 2,8 mrd. mk. budjettitalouden lisäksi budjetin ulkopuolisten
32146: Budjettitalouden kassamenot olivat 3,4 mrd. valtion rahastojen menot (ks. luku 2). Rahasto-
32147: mk suuremmat kuin tilinpäätöksen mukaiset jen menot kasvoivat 10%. Koko valtiontalouden
32148: menot. Tämä aiheutui lähinnä siitä, että siirto- menot supistuivat nimellisesti 1/z % ja kiintein
32149: määrärahoja, mm. pankkitukea siirtyi edellisestä hinnoin 1 %. Jos pankkitukijätetään pois, menot
32150: vuodesta maksettavaksi kertomusvuonna (ks.lii- kasvoivat 2%. Nettobudjetoinnin laajentaminen
32151: te 2.) Budjettitalouden kassamenot supistuivat kertomusvuonna alentaa menojen Ga tulojen)
32152: nimellisesti 1 %ja reaalisesti 11/z %. Jos pankeille tasoa jonkin verran, mikä siten pienentää näen-
32153: maksettu pääomatuki jätetään pois, menot kas- näisesti menojen kasvua.
32154:
32155: 15. Valtiontalouden kassamenot
32156: 1994 1995 1996 Muutos
32157: 1996/95
32158: miljoonaa markkaa %
32159:
32160: Yleiset tehtävät ............................................................... . 23 352 28 947 30 534 5
32161: Kotitalouksia palvelevat tehtävät ................................ .. 90 056 85 746 83 711 -2
32162: Elinkeinojen edistäminen .............................................. . 49 059 54386 53 181 -2
32163: Muut menot ..................................................................... 38 291 42 321 43 320 2
32164: Yhteensä .......................................................................... 200 759 211 399 210 746 0
32165: 23
32166:
32167:
32168:
32169:
32170: 4.1. Menot tehtävien mukaan
32171:
32172: Valtion menojen tehtävittäistä sekä menola- Valtionhallinnon tehostamista on toteutettu
32173: jeittaista kehitystä tarkastellaan koko valtionta- mm. Iiikelaitostamalla ja yhtiöittämällä. Kerto-
32174: louden kassamenojen pohjalta. Liittyminen Eu- musvuonna Autorekisterikeskus yhtiöitettiin,
32175: roopan unianiin vuoden 1995 alusta lukien nosti muutos ei vaikuttanut sanottavasti budjetin me-
32176: tuolloin valtion menojen tasoa, ja muutti jossain nojen tasoon. Valtion liikelaitosten toimintaa se-
32177: määrin tehtävittäistä, menolajeittaista sekä hal- lostetaan luvussa 6.
32178: linnonaJoittaista menojen rakennetta. Lisäksi Vajaa 40% valtion menoista suuntautui koti-
32179: budjetin rakenne muuttui edelleen hieman tulos- talouksille ja voittoa tavoittelemattomille yhtei-
32180: budjetoinnin ja nettobudjetoinnin laajenemisen söille suoraan tulonsiirtoina tai palveluina. Me-
32181: takia. Kertomusvuonna nämä muutokset olivat not elinkeinoja edistäviin tehtäviin olivat neljän-
32182: vain vähäisiä. nes kaikista menoista. Pankkituki luetaan tähän
32183: menoryhmään,ja sen heilahtelut vaikuttivat tun-
32184: tuvasti viime vuosien menokehitykseen. Kollek-
32185: Kuvio 8. tiivisten tehtävien menot olivat lähes 15 %. Mui-
32186: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT den menojen osuus oli viidennes; tähän ryhmään
32187: TEHTÄVIEN MUKAAN kuuluvat lähinnä korkomenot ja valtion eläk-
32188: keet. Edelliseen vuoteen verrattuna tehtävära-
32189: kenne ei sanottavasti muuttunut.
32190: 200 ~····························· ....... ···········
32191:
32192: 180 1-·· ··················
32193:
32194: 4.1.1. Yleiset tehtävät
32195: Valtion yleistentehtävien menot kasvoivat sel-
32196: västi yli 5 %. Kasvu oli verrattain tasaista eri
32197: 120
32198: tehtäväryhmissä.
32199:
32200: 100
32201:
32202: 80 Yleinen hallinto
32203:
32204: 60 Yleisen hallinnon menot kasvoivat 6 %. Ylei-
32205: sen hallinnon laajimmat tehtävät menoilla mitat-
32206: 40 tuna ovat EU:iin liittymisen vuoksi v. 1995 perus-
32207: tettu uusi tehtäväryhmä "Euroopan unioni", val-
32208: 20 tiovarainhallinto, ulkoasiainhoito ja kansainvä-
32209: linen kehitysyhteistyö.
32210: Tehtäväryhmään Euroopan unioni sisältyvät
32211: Suomen maksuosuudet EU:n budjettiin. Näitä
32212: ovat arvonlisäveropohjaan perustuva maksu,
32213: 24
32214:
32215: 16. Yleisten tehtävien kassamenot
32216: 1994 1995 1996 Muutos
32217: 1996/95
32218: miljoonaa markkaa %
32219:
32220: Yleinen hallinto ............................................................. .. 9 137 14 727 15 669 6
32221: Yleinen järjestys ja turvallisuus ..................................... 5172 5 626 5 974 6
32222: Maanpuolustus ............................................................. .. 9 043 8 594 8 891 3
32223: Yhteensä .......................................................................... 23 352 28947 30534 5
32224:
32225:
32226: jota maksettiin 2,9 mrd. mk, bruttokansantuloon Yleinen järjestys ja turvallisuus
32227: perustuva maksu, 1,8 mrd. mk ja Suomen maksu-
32228: osuus Euroopan investointipankin peruspää- Tehtäväalueen menot lisääntyivät 6%. Poliisi-
32229: omasta, 0,5 mrd. mk. Maksut yhteensä EU:lle toimen menot kasvoivat noin 7 %. Yleisen järjes-
32230: olivat siis 5,2 mrd. mk. Kasvu oli noin 8 %. tyksen ja turvallisuuden tasoa mittaava turvalli-
32231: Valtiovarainha/linnon menot yhteensä kasvoi- suustasoindeksi laski hieman edellisestä vuodes-
32232: vat pari prosenttia. Verohallinnon henkilöstö- ja ta, ja erityisesti pahoinpitelyjen määrä kasvoi.
32233: toimintamenot kasvoivat nimellisesti noin 4 %. Kehitys oli samantapainen kuin edellisenä vuon-
32234: Verohallinnon keräämät bruttoverotulot kasvoi- na. Liikenneturvallisuutta kuvaava indeksi sen
32235: vat 51/z% 208 mrd. markkaan. Sekä välittömät sijaan parani. Poliisin tietoon tulleiden rikoslaki-
32236: että välilliset verot lisääntyivät suotuisan talous- rikosten määrä väheni edelleen.
32237: kasvun ja veropohjien kasvun vuoksi. Oikeudenkäytön kokonaismenot kasvoivat
32238: Tullilaitoksen tehtävät ovat muuttuneet 6 %. Vireille tulleiden uusien asioiden määrät
32239: EU:iin liittymisen vuoksi tuntuvasti. Tuontitul- laskivat lähes kaikissa oikeuslaitosyksiköissä
32240: Iausten määrä väheni ensimmäisenä jäsenyys- edellisestä vuodesta. Jutturuuhkat saatiin pure-
32241: vuonna kolmannekseen. Toisaalta tehtävät ovat tuksi ja asioiden käsittelyajat lyhenivät yleisesti.
32242: lisääntyneet sisämarkkinakaupan alueella ja tul- Toisaalta asiamäärien vähentyminen ja niiden
32243: livalvonnassa itärajan ja Suomenlahden puolella laadun vaikeutuminen sekä uudistuksiin val-
32244: matkustajamäärien suuren kasvun vuoksi. Tulli- mistautuminen johtivat siihen, että kaikissa vi-
32245: laitos kantoi erilaisia veroja yhteensä 39 mrd. mk rastoissa ei saavutettu mm. määrä- ja tuotta-
32246: eli 3% vähemmän kuin v. 1995. vuustavoitteita. Korkeimpaan oikeuteen saapu-
32247: Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön budjetoi- neiden asioiden määrä on muista tuomiois-
32248: tiin yhteensä 2,0 mrd. mk eli lähes yhtä paljon tuimista poiketen jatkuvasti kasvanut viime
32249: kuin edellisenä vuonna. Kehitysyhteistyömeno- vuosina. Tämä on aiheutunut hovioikeuksissa
32250: jen kokonaismaksatukset, ml. kaikkien hallinon- ratkaistujen asioiden lisääntymisestä ja siirtymi-
32251: alojen kehitysyhteistyömenot, olivat ennakko- sestä ylempään oikeusasteeseen. Hovioikeuksis-
32252: laskelmien mukaan 1,9 mrd. mk eli 11 % suurem- sa ruuhkat saatiin tavoitteiden mukaisesti pu-
32253: mat kuin v. 1995. Ulkoasiainministeriön rahoit- rettua. Siirtyneiden asioiden määrä väheni kol-
32254: taman varsinaisen kehitysyhteistyön nettomenot manneksen. Käräjäoikeuksiin saapuneiden
32255: olivat 1,5 mrd. mk. Kansantuotteeseen suh- asioiden määrä laski, ja ratkaisemattomina siir-
32256: teutettuna kehitysapu oli 0,34 %, 0,32% v. 1995. tyneiden asioiden määrä väheni kymmenyksen.
32257: Muuhun yleiseen hallintoon luetaan mm. kiin- Käräjäoikeuksien toimintamenot lisääntyivät 5
32258: teistö hallinto, lääninhallitukset, sisäasiainminis- %; käräjäoikeuksien menot ovat noin puolet
32259: teriö, rekisterihallinto ja Tilastokeskus. Valtion koko tuomioistuinlaitoksen menoista. Hallinto-
32260: kiinteistöhallinto uudistettiin v. 1995, ja vuosi tuomioistuimien työtilanne kehittyi samaan ta-
32261: 1996 oli ensimmäinen uuden kiinteistölaitoksen paan kuin yleisissä tuomioistuimissa. Erityis-
32262: kokonainen toimintavuosi. Kiinteistölaitos on tuomioistuimissa lähinnä vesioikeudet olivat
32263: tulosohjattu ja investointeja lukuun ottamatta poikkeus, niissä siirtyneiden asioiden määrä
32264: nettobudjetoitu liiketaloudellisin periaattein toi- kasvoi, joskin juttujen kokonaismäärä on suh-
32265: miva virasto. Kiinteistölaitos rahoittaa tomin- teellisen vähäinen. Ulosottovirastojen työtilan-
32266: tansa keräämillään vuokratuloilla. Kertomus- ne helpottui jossain määrin. Käsittelyyn tullei-
32267: vuonna vuokra- ym. tulot ylittivät toimintame- den asioiden määrä väheni 8 %, ja perittävien
32268: not noin 1,2 mrd. markalla. Kiinteistölaitoksen saatavien markkamäärä pieneni viidenneksen
32269: investoinnit olivat 546 milj. mk. 20 mrd. markkaan.
32270: 25
32271:
32272: Rajavartiolaitoksen toiminnan painoalueet mintamenojen säästövelvoite oli 245 milj. mk, ja
32273: pysyivät pääpiirteissään ennallaan. Rajavartio- toimintamenot vähenivät säästötavoitteiden mu-
32274: laitoksen vastuuta henkilöiden maahantulon ja kaisesti selvästi. Henkilöstövähennys kertomus-
32275: maastalähdön valvonnassa on asteittain lisätty vuonna oli yhteensä 130 henkeä. Organisaatiota
32276: 1990-luvulla. Kertomusvuonna rajavartiolaitok- kehitettiin ja tehtäviä keskitettiin, minkä vuoksi
32277: selle siirrettiin vastuu kahdeksan lentoaseman puolustusvoimien toiminta loppui eräillä paik-
32278: passintarkastuksesta. Matkustajamäärien kasvu kakunnilla ja supistui merkittävästi useissa va-
32279: jatkui. Euroopan unionin ulkorajaliikenne kas- ruskunnissa. Varusmiespalvelukseen astui 31 400
32280: voi noin 17% ja sisärajaliikenne 10 %. Laitoksen henkilöä, joista 290 oli naisia. Kertausharjoitus-
32281: kaikkien tulosalueiden toimintaa mittaava tu- ten vuorokausimäärä, 176 000, oli noin puolet
32282: loksellisuusindeksi parani 3 %. 1990-luvun alkuvuosien tasosta.
32283: Puolustusmateriaalihankintoihin myönnet-
32284: tiin kaikkiaan 3,6 mrd. mk ja kassastamaksut
32285: olivat 3,7 mrd. mk. Lisäys oli nimellisesti 22 %;
32286: Maanpuolustus hankintamenojen vuosittaiset heilahtelut aiheu-
32287: tuvat usein maksatusten ajoittumisesta. Materi-
32288: Sotilaallisen maanpuolustuksen menot kasvoi- aalisen kehittämisen painopiste oli edelleen sel-
32289: vat nimellisesti 12 %, kasvun syynä oli materiaa- keästi torjuntahävittäjien uusinnassa. Hävittäjä-
32290: lihankintamenojen kasvu. Menot olivat yhteensä hankintojen kassamenot kertomusvuonna olivat
32291: 8,6 mrd. mk. Suhteutettuna kansantuotteeseen yhteensä 2,5 mrd. mk. Kertomusvuoden lop-
32292: ne olivat 1,6 % eli jokseenkin saman suuruiset puun mennessä ilmavoimille toimitettiin yhteen-
32293: kuin edellisinä vuosina. Suomen puolustusmenot sä 13 Hornet-hävittäjää, joista seitsemän oli
32294: ovat suhteellisesti noin kolmanneksen pienem- USA:ssa valmistettua ja kuusi Suomessa ko-
32295: mät kuin Euroopan maissa keskimäärin. Toi- koonpantua konetta.
32296:
32297:
32298:
32299:
32300: 4.1.2. Kotitalouksia palvelevat tehtävät
32301: Niin sanottujen hyvinvointitehtävien menot Opetus, tiede ja kulttuuri
32302: supistuivat nimellisesti yli 2 %. Kuluvan vuosi-
32303: kymmenen alkupuolella moninkertaistuneet vä- Opetusministeriön hallinnonalalle budjetoi-
32304: littömät työttömyysmenot alenivat edellisvuoti- dut määrärahat olivat yhteensä 26,9 mrd. mk.
32305: seen tapaan. Useiden muiden etuuksienja palve- Kassamenot supistuivat 31/z %. Menosäästöt
32306: lumenojen säästöt vähensivät lisäksi menoja. opetustoimen alueella koko kuluvalla vuosikym-
32307: Tehtäväkokonaisuuden menot olivat kaksi vii- menellä ovat suuruusluokaltaan yli 5 mrd. mk.
32308: dennestä kaikista valtion menoista.
32309:
32310:
32311:
32312:
32313: 17. Kotitalouksia palvelevien tehtävien kassamenot
32314: 1994 1995 1996 Muutos
32315: 1996/95
32316: miljoonaa markkaa %
32317:
32318: Opetus, tiede ja kulttuuri ................................................ 25 693 26 513 25 526 -4
32319: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto ................................. . 53 589 48 945 48133 -2
32320: Asuminen ja ympäristö .................................................. 10 774 10 287 10 052 -2
32321: Yhteensä ......................................................................... . 90056 85 746 83 711 -2
32322:
32323: 4 370270
32324: 26
32325:
32326: Säästöistä suurin osa on kohdistunut kuntien Valtion opintotukimenot vähenivät 6 %. Ker-
32327: valtionosuuksiin. tomusvuonna kaikki opiskelijat saivat opintotu-
32328: Yleissivistävän opetuksen menot vähenivät yli kensa uuden lain mukaisena. Opintotuen toi-
32329: kymmenyksen. Kertomusvuoden syksyllä oli toi- meenpanotehtävät hoitaa nykyisin Kansanelä-
32330: minnassa 4 391 peruskouluasteen kouluaja niis- kelaitos. Opintotuen uudistus on merkinnyt
32331: sä oli kaikkiaan 585 000 oppilasta; koulujen lu- opintorahan osuuden lisääntymistä ja opintolai-
32332: kumäärä väheni, mutta oppilasmäärä kasvoi hie- nojen korkotuen poistumista lukuun ottamatta
32333: man. Peruskoulujen valtion rahoitus oli 6,3 mrd. ennen lain muutosta otettuja lainoja. Valtion ra-
32334: mk. Lukioita oli 448 ja lukioiden aikuislinjoja 51. hoittamaa opintotukea maksettiin yhteensä 3,4
32335: Päivälukioiden oppilasmäärä oli 110 000, koko mrd. mk, josta ns. normaali opintoraha oli 2,3
32336: oppilasmäärä aikuislukiot mukaan luettuina 135 mrd. mk, asumislisä 0,6 mrd. mk ja aikuisopinto-
32337: 200. Yleissivistävän koulutuksen painopiste oli raha 0,2 mrd. mk. Opintotuen piirissä oli luku-
32338: edelleen koulutussisältöjen uudistamisessa ja vuonna 199 5/1996 kaikkiaan 299 000 opiskelijaa.
32339: opetuksen yksilöllistämisessä ja valinnaisuuden Valtion takaamien opintolainojen pääoma oli
32340: lisäämisessä. Lukioiden valtion rahoitus oli 1,3 vuoden 1996lopussa runsas 10 mrd. mk.
32341: mrd. mk.
32342: Kertomusvuonna ammattiopetuksen oppilai-
32343: tosverkkoa yhtenäistettiin tavoitteena koota
32344: koulutus riittävän suuriksi ja monialaisiksi koko- Sosiaaliturva ja terveydenhuolto
32345: naisuuksiksi. Tämän mukaisesti kaikkiaan 57
32346: oppilaitoksesta muodostettiin 17 laajempaa yk- Talouskasvu jatkui väliaikaisesta notkahduk-
32347: sikköä. Vuoden aikana 42 valtion ammatillista sesta huolimatta vakaana pohjalla kertomus-
32348: oppilaitosta kunnallistettiin ja kolme yksityistet- vuonna ja työttömyysaste aleni keskimäärin pro-
32349: tiin. Ammatillisten oppilaitosten määrä aleni senttiyksikön 16 prosenttiin. Alentumisesta huo-
32350: edellisen vuoden 403:stä 348:aan. Valtio luopui limatta erittäin korkeana pysynyt työttömyys oli
32351: kertomusvuoden aikana ammatillisten oppilai- edelleen sosiaaliturvan vakavin ongelma. Val-
32352: tosten ylläpidosta viittä erityisoppilaitosta lu- tion uudesta 20 mrd. markan säästöohjelmasta
32353: kuun ottamatta. Kunnallisten oppilaitosten merkittävä osa, 4,7 mrd. mk, kohdistui kerto-
32354: määrä lisääntyi 310:een ja yksityisten 57:ään. musvuonna sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
32355: Ammatilliseen tutkintoon johtavassa peruskou- nonalalle. Lisäksi yksivuotisten säästölakien
32356: lutuksessa oli kertomusvuonna yhteensä 190 000 sekä rahoitusjärjestelyjen yhteisvaikutus oli ker-
32357: opiskelijaa. Ammattiopetuksen valtion kassame- tomusvuonna 10,3 mrd. mk. Säästöistä huoli-
32358: not olivat 5,3 mrd. mk. matta sosiaalimenot yhteensä ovat kasvaneet ni-
32359: Ammattikorkeakoulutus laajeni edelleen ker- mellisesti yli kolmanneksen vuodesta 1990 vuo-
32360: tomusvuonna. Yhdeksän vakinaista koulua teen 1996. Menokehitys on viime vuosina ollut
32361: aloitti toimintansa 1.8.1996. Lisäksi perustettiin selvästi kaksijakoista: sosiaali- ja terveyspalvelu-
32362: kuusi väliaikaista korkeakoulua jo toiminnassa jen menot ovat nimellisesti pysytelleet lähes en-
32363: olleiden 13 lisäksi. Ammattikorkeakoulujen nallaan, ja reaalisesti siten supistuneet, mutta
32364: koko opiskelijamäärä nousi 42 OOO:een. Vuonna toimeentuloturvan menot (tulonsiirrot) ovat kas-
32365: 1995 tutkintoja suoritettiin noin 2 000, mutta v. vaneet selvästi. Toimeentuloturvan menoista sel-
32366: 1996 arvioitajo 7 000. västi eniten ovat lisääntyneet työttömyysmenot
32367: Korkeakouluopetuksen menot lisääntyivät lä- sekä työeläkemenot.
32368: hes 10 %. Opiskelijoiden määrä on lisääntynyt Sosiaalimenot suhteessa kansantuotteeseen
32369: jatkuvasti 1990-luvulla. Yliopistoihin otettiin nousivat 6112 prosenttiyksikköä 34112 prosenttiin
32370: kertomusvuonna 18 600 uutta opiskelijaa. Koko vuodesta 1990 vuoteen 19961). Menojen markka-
32371: opiskelijamäärä oli yli 138 000, mikä on 20 % määräinen nimellinen kasvu pysähtyi v. 1996, ja
32372: enemmän kuin vuosikymmenen alussa. Myös niiden suhde kansantuotteeseen laski kuten jo
32373: suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut sel- parina edellisenä vuonna. Sosiaalimenot yhteen-
32374: västi; v. 1996 tohtorin tutkintoja suoritettiin 850 sä olivat v. 1996 runsas 196 mrd. mk. Selvästi
32375: ja ylempiä korkeakoulututkintoja 10 600. Tohto- suurin sosiaalimenojen kohderyhmä on vanhuus
32376: rin tutkintojen määrä on kasvanut 60 %ja ylem-
32377: pien tutkintojen määrä yli 25 %vuosikymmenen 1
32378: > Sosiaalimenot on tässä käsitteenä laajempi kuin val-
32379: alusta. Valtion kassamenot yliopistoille ja kor- tion budjetin tehtäväalue "sosiaaliturva ja tervey-
32380: keakouluille olivat 4,6 mrd. mk. denhuolto".
32381: 27
32382:
32383: ja vammaisuus (mm. työeläkkeet ja kansaneläk- haa maksettiin kertomusvuonna yhteensä 13,0
32384: keet), 45% menoista. Seuraavaksi suurin on sai- mrd. mk, josta valtion osuus oli 6,6 mrd. mk;
32385: raus (terveydenhuolto ja sairausvakuutus) noin valtion osuuden vähennys 8 %. Lain mukainen
32386: neljänneksen osuudella. Lapsiperheille sekä työt- valtion rahoitusosuus ansiosidonnaisesta työttö-
32387: tömille kanavoituu sosiaalimenoista noin 13 % myysturvasta oli 62,5 %, työnantajien osuus 32%
32388: kummallekin. ja vakuutettujen osuus 5,5 %, rahoitusosuudet
32389: Kaikista sosiaalimenoista työnantajien rahoi- pysyivät ennallaan. Palkansaajien työttömyys-
32390: tusosuus on runsas kolmannes, valtion osuus yli vakuutusmaksua alennettiin 1,50 prosenttiin pal-
32391: 30%, kuntien osuus noin 15 %ja vakuutettujen kasta.
32392: osuus noin 13 %. Käyttäjämaksuilla katetaan Valtion osuus sairausvakuutuksen kustan-
32393: vain nelisen prosenttia sosiaalimenoista. nuksista oli vain 6,5 milj. mk. Valtio ei osallistu-
32394: Eläkeläisten määrä on kasvanut 1990-luvulla nut lain muutoksen perusteella sairauspäivära-
32395: kertomusvuoden loppuun mennessä kaikkiaan hojen rahoitukseen, ja sairausvakuutuksen muut
32396: noin 60 OOO:lla ja työttömien määrä yli tuotot olivat riittävät, joten ns. takuusuorituksia
32397: 300 OOO:lla. Toimeentulotuen saajien määrä on ei tarvittu. Sairausvakuutuksen korvausmenojen
32398: kaksinkertaistunut. Tämä kehitys selittää pää- kasvua rajoitettiin mm. lykkäämällä edelleen ai-
32399: asiassa sosiaalimenojen kasvua koko 1990-luvul- kuisten hammashuollon uudistusta. Kansanelä-
32400: la. Vanhuuseläkkeitä lukuun ottamatta kuiten- kelaitos maksoi sairausvakuutuskorvauksia
32401: kin kaikkien muiden yleisten etuuksien saajien kaikkiaan 12,2 mrd. mk, noin prosentin enem-
32402: määrät, ml. työttömyystuet, alentuivat v. 1996. män kuin edellisenä vuonna.
32403: Valtion talousarvion tehtäväluokituksen mu- Valtion osuus kansaneläkemenoihin oli 5,4
32404: kaiset sosiaaliturva- ja terveydenhuoltomenot mrd. mk, mikä on yli nelinkertainen edelliseen
32405: pienenivät v. 1996 nimellisesti pari prosenttia. vuoteen verrattuna. Vuoden 1996 alusta kunnat
32406: Toimeentuloturvamenot ovat tulonsiirtoja ko- eivät enää osallistuneet kansaneläkkeen lisäosien
32407: titalouksille, ja ne koostuvat perhekustannusten rahoitukseen, mikä merkitsi valtion lisäosaosuu-
32408: tasauksesta, työttömyysturvasta, sairausturvas- den nousua 1 prosentista 45 prosenttiin eli 4,2
32409: ta, eläketurvasta sekä sodista kärsineiden turvas- mrd. markkaan. Valtionosuus kunnille pieneni
32410: ta. Toimeentuloturvamenot yhteensä olivat 27,6 vastaavasti. Kansaneläkemenot kaikkiaan olivat
32411: mrd. mk eli vajaa 5 %suuremmat kuin v. 1995. 17,1 mrd. mk eli 2% pienemmät kuin v. 1995.
32412: Valtiontalouden säästötoimenpiteisiin liittyen Vuoden 1996 alusta ei enää myönnetty kansan-
32413: lapsilisiä alennettiin 1. 7.1995 lukien keskimäärin eläkkeen pohjaosaa ja lisäksi aloitettiin jo mak-
32414: 8%. Lapsilisä oli muutoksen jälkeen, myös koko sussa olevien eläkkeiden pohjaosan poistaminen.
32415: vuoden 1996 ajan 535-1 023 mk kuukaudessa Myös eräitä muita kansaneläkkeen osien saanti-
32416: lapsenjärjestysluvusta riippuen. Yksinhuoltajal- ehtoja tarkistettiin. Maksettavien eläkkeiden lu-
32417: Ie maksettiin 200 markan lisä kuukaudessa lasta kumäärä aleni vajaan prosentin. Vakuutetun
32418: kohti. Lapsilisämenot olivat 8 353 milj. mk, 4% kansaneläkemaksu ja eläketulosta perittävä li-
32419: pienemmät kuin v. 1995. sämaksu poistettiin kokonaan vuoden 1996 alus-
32420: Valtion työttömyysturvamenot olivat 12 907 ta. Työnantajien maksut pysyivät ennallaan.
32421: milj. mk eli 8% alemmat kuin v. 1995. Työttö- Kansaneläkerahastoon tuloutettiin osa arvonli-
32422: myysaste laski kertomusvuonna prosenttiyksi- säveron tuotosta sekä liikenne- ja tapaturmava-
32423: kön. Valtio rahoittaa kokonaan peruspäivära- kuutusmaksut, yhteensä 2 707 milj. mk. Kansan-
32424: hat,jotka yhteensä olivat 943 milj. mk. Päiväraha eläkkeitä korotettiin 1,0 %. Kansaneläkerahas-
32425: oli 118 mk, päivärahaa ei korotettu v. 1995 eikä ton tuotot olivat riittävät, eikä valtio joutunut
32426: 1996. Keskimääräinen perusturvan päiväraha oli maksamaan ns. takuusuoritusta.
32427: 120 mk ja ansioturvan päiväraha 213 mk. Valtion Työeläkkeitä korotettiin 2,8 %(alle 65-vuoti-
32428: päivärahamenot yhteensä (perusturva ja ansio- aat) ja 1,5 % (yli 65-vuotiaat). Valtion osuus
32429: turva) vähenivät neljänneksen 7,6 mrd. mark- maatalousyrittäjäeläkkeisiin oli 1 982 milj. mk ja
32430: kaan. Toisaalta työmarkkinatukea maksettiin merimieseläkkeisiin 134 milj. mk; MYEL-eläk-
32431: kolmannes enemmän kuin v. 1995 eli 5,3 mrd. keen saajien määrä väheni hieman. Yrittäjäeläk-
32432: mk. Muutos aiheutui v. 1994 käyttöön otetun keiden valtionosuus, 439 milj. mk, kasvoi 13 %.
32433: työmarkkinatuen ja työttömyysturvavakuutuk- Perhe-eläkkeitä maksettiin 246 milj. mk eli hie-
32434: seen tehtyjen muutosten asteittaisesta voimaan- man vähemmän kuin v. 1995; perhe-eläkkeet ra-
32435: tulosta. Ansiosidonnaista työttömyyspäivära- hoittaa kokonaan valtio.
32436: 28
32437:
32438: Rintamaveteraanieläkkeitä ja rintamalisiä Asuminen ja ympäristö
32439: asumistukineen maksettiin 947 milj. mk eli jon-
32440: kin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna; Tehtäväalueen menot pienenivät runsas 2 %.
32441: etuuksien saajien lukumäärä väheni selvästi. Pääosa tehtäväalueen menoista aiheutuu asumi-
32442: Sotilasvammakorvauksia maksettiin sotain- sen edistämisestä. Suurimmat menoerät ovat
32443: valideille 1 541 milj. mk ja heidän omaisilleen 487 asuntolainat ja asumistuki.
32444: milj. mk. Korvaukset vähenivät edellisestä vuo- Asuntolainat myönnetään talousarvion ulko-
32445: desta 4%. Kuntoutus- ja laitoshuoltokustannuk- puolisesta valtion asuntorahastosta. Rahaston
32446: set kasvoivat 8 %. varainhankinta toteutettiin arvopaperistamaHa
32447: Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kes- rahaston lainasaatavia yhteensä 1,5 mrd. mk.
32448: keiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet sekä pe- Tämä uusi rahoitusmuoto otettiin käyttöön v.
32449: rustamishankkeet vahvistettiin valtakunnallises- 1995. Asuntorahoitusta uudistettiin tuntuvasti
32450: sa suunnitelmassa vuosille 1996-1999. Suunni- ns. rahoituspaketilla. Käyttöön otettiin asunto-
32451: telmassa korostettiin mm. ehkäisevän toiminnan lainojen rajoitettu valtiontakaus, Asp-lainojen
32452: merkitystä, avohuollon ja asumispalveluiden omarahoitusosuus alennettiin 15 prosenttiin,
32453: sekä hoidon porrastuksen kehittämistä sekä ko- omistusaravalainoituksesta siirryttiin korkotu-
32454: tihoidon, omaishoidon ja perhehoidon tukemis- keen, omistusasuntojen korkotuet siirrettiin
32455: ta. maksettavaksi Valtion asuntorahastosta ja kor-
32456: Vuonna 1996 vahvistettujen perustamishank- kotukea alettiin myöntää myös asunto-osakeyh-
32457: keiden kustannusten yhteismäärä oli 700 milj. tiötaloille. Asuntorahasto teki uusia aravalaina-
32458: mk. Valtionosuuden määrittämisperusteena ole- päätöksiä yhteensä 4,0 mrd. markan edestä ja
32459: va sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön hyväksyi korkokotukilainoja korkotuen piiriin
32460: määrä oli 237 000 henkilöä. Lasten kotihoidon yhteensä 4,1 mrd. mk. Rahoituksen turvin aloi-
32461: tuen perusosaa pienennettiin 400 markalla 1500 tettiin noin 9 500 asunnon rakentaminen ja
32462: markkaan kuukaudessa. Tukea sai noin 80 000 14 700 asunnon peruskorjaus. Sekä uudisraken-
32463: perhettä. Kunnalliseen toimeentuloturvaan kuu- taminen että peruskorjaus kääntyivät voimak-
32464: luvat toimeentulotuki ja elatustuki. Toimeentu- kaaseen kasvuun. Valtion asuntolainoja makset-
32465: lotukea myönnettiin hieman yli 600 000 henkilöl- tiin kaikkiaan 3 721 milj. mk eli lähes yhtä paljon
32466: le, tuen saajien määrä kasvoi vielä hieman. Tukea kuin edellisenä vuonna. Korkotukirahoituksella
32467: maksettiin yhteensä 2,7 mrd. mk. Elatustuen saa- rahoitettiin yhteensä 9 700 asunnon rakentami-
32468: jia oli 105 000. nen ja 8 400 asunnon peruskorjaus. Uustuotanto
32469: Terveyskeskusten sairaaloissa oli sairaansijo- kasvoi vain vähän, mutta perusparantaminen
32470: ja vuoden 1995 lopussa 23 150 ja hoitopäiviä melkein kaksinkertaistui. Korkotukea ja muuta
32471: vuoden aikana 8,1 miljoonaa. Lääkärin vastaan- tukea maksettiin asuntorahastosta 662 milj. mk,
32472: otolla oli yhteensä 10,4 milj. käyntiä. Erikoissai- selvästi enemmän kuin v. 1995. Asuntojen korja-
32473: raanhoidon sairaansijoja oli vastaavasti 24 200 ja ustoimintaan budjetoitiin kertomusvuonna yh-
32474: hoitopäiviä 6,9 miljoonaa. Perusterveydenhuol- teensä 530 milj. mk. Avustuksia myönnettiin kai-
32475: lon ja erikoissairaaloiden henkilöstön määrä oli kille toteuttamiskelpoisille hankkeille. Avustuk-
32476: v. 1995 noin 106 1601). Kunnille maksettu käyttö- silla arvioidaan saadun korjaustoiminnan piiriin
32477: kustannusten valtionosuus sosiaali- ja terveys- noin 400 000 asuntoa.
32478: palveluihin väheni yli kymmenyksen 15,9 mrd. Asumistukea maksettiin v. 1996 yhteensä
32479: markkaan. 2 250 milj. mk, ja tuen saajia oli vuoden lopussa
32480: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta käytet- 191 500 eli kymmenys vähemmän kuin v. 1995.
32481: tiin sosiaali- ja terveysalan yhteisöjen avustuksiin Asumistuen perusteita tiukennettiin tavoiteena
32482: ja rintamaveteraanien kuntoutukseen yhteensä 250 milj. markan säästö v. 1996. Työttömien
32483: 1,6mrd. mk. tuensaajien osuus oli edelleen korkea, selvästi yli
32484: Valtion kustannukset maatalousyrittäjien lo- puolet.
32485: matoimintaan olivat 0,9 mrd. mk, kustannukset
32486: alenivat kuudenneksen. Pienyrittäjien vuosilo-
32487: majärjestelmää ei sovellettu v. 1996. 4.1.3. Elinkeinojen edistäminen
32488: Tässä kertomuksessa elinkeinoja edistäviin
32489: tehtäväalueisiin on luettu työvoima, maa- ja met-
32490: 'i Vuodelta 1996 ei ollut tietoja käytettävissä. sätalous, liikenne sekä teollisuus ja muut elinkei-
32491: 29
32492:
32493: 18. Elinkeinojen edistämisen kassamenot
32494: 1994 1995 1996 Muutos
32495: 1996/95
32496: miljoonaa markkaa %
32497:
32498: Työvoima ......................................................................... 8 762 11 075 13 422 21
32499: Maa- ja metsätalous ...................................................... . 11 966 14833 13 576 -8
32500: Liikenne ............................................................................ 8 971 8 420 7 230 -14
32501: Teollisuus ja muut elinkeinot ......................................... 19 361 20 058 18 953 ---6
32502: Yhteensä .......................................................................... 49 059 54386 53181 -2
32503:
32504:
32505:
32506: not. Näiden menot yhteensä vähenivät nimelli- teiden piirissä oli keskimäärin 122 000 henkilöä.
32507: sesti 2%. Palkkaperusteisilla tuilla työllistettiin keskimää-
32508: rin 59 400 henkilöä. Työvoimakoulutuksessa oli
32509: keskimäärin 37 100 henkilöä eli 13 % enemmän
32510: Työvoima kuin v. 1995. Työvoimakoulutusta hankittiin 8,3
32511: milj. opiskelijatyöpäivää, noin 16 % enemmän
32512: Taloudellisen kasvun heikentyminen vuoden kuin edellisenä vuonna. Työvoimakoulutuksen
32513: 1995 lopulla ja uudelleen vahvistuminen kerto- ostopalveluihin käytettiin 1,1 mrd. mk, ja opinto-
32514: musvuoden loppupuolella heijastui myös työvoi- avustuksia maksettiin yhteensä 1,2 mrd. mk sekä
32515: man kysyntään. Työttömyys aleni koko kerto- työmarkkinatukea 337 milj. mk. Työmarkkina-
32516: musvuoden ajan hitaasti. Vuoden alkupuolella tukea maksettiin yhteensä 5,3 mrd. mk eli kol-
32517: työttömyyden väheneminen perustui korostu- mannes enemmän kuin edellisvuonna.
32518: neesti työhallinnon koulutus- ja tukitoimenpitei-
32519: siin, jotka nostettiin ennätystasolle. Vuoden jäl-
32520: kipuoliskolla aito työmarkkinoiden kysyntä al-
32521: koi laskea työttömyyttä. Tilastokeskuksen työ- Maa- ja metsätalous
32522: voimatutkimuksen mukaan työttömiä oli v. 1996
32523: keskimäärin 405 000 henkeä, mikä oli 22 000 Valtion menot maa- ja metsätalouteen v. 1996
32524: vähemmän kuin v. 1995. Työttömyysaste koko olivat yhteensä 13,6 mrd. mk. Menot vähenivät
32525: vuonna keskimäärin oli 16 %1>. Nuorisotyöttö- yli 8 %, vähentyminen aiheutui Euroopan unio-
32526: myys aleni edelleen muuta työttömyyttä nope- niin liittymisen siirtymäkauden tukien supistu-
32527: ammin, ja pitkäaikaistyöttömyys kääntyi las- misesta. Liittymissopimuksen mukaisesti Suo-
32528: kuun. Työvoimapolitiikan toimenpiteillä oli kes- men maatalouden saama tuki alenee asteittain
32529: keinen merkitys työttömyyden positiiviseen ke- siirtymäkauden tuen alenemisen myötä.
32530: hitykseen. Työvoimapoliittisten toimien piirissä Talousarvion tehtäväluokituksen mukaan
32531: v. 1996 oli yhteensä 122 000 henkeä eli noin maatalouteen kohdistuviksi menoiksi v. 1996lue-
32532: 16 000 henkeä enemmän kuin v. 1995. taan 12,4 mrd. mk, vähennystä edellisvuodesta
32533: Valtion työvoimamenot kasvoivat yli viiden- oli 9 %. Kertomusvuosi oli sääoloiltaan maatalo-
32534: neksen. Kasvu aiheutui työmarkkinatuen lisään- ustuotannolle koko maata ajatellen melko nor-
32535: tymisestä sekä koulutus- ja tukitoimien laajenta- maali. Viljojen kokonaissato kasvoi 11 %, mutta
32536: misesta. Toisaalta työttömyyden perusturvan mm. perunan, öljy kasvien, kuivaheinän ja säilö-
32537: menot sosiaaliturvan puolella vähenivät selvästi. rehun sadot jäivät edellisvuotista pienemmiksi.
32538: Työnhakijoita kävi työvoimatoimistoissa 1,0 Kotieläintuotanto, erityisesti siipikarjanlihan
32539: miljoonaa, hieman vähemmän kuin v. 1995, ja tuotanto kasvoi. Lihan kulutus kasvoi pari pro-
32540: samaan aikaan vapaita työpaikkoja ilmoitettiin senttia eli selvästi vähemmän kuin edellisenä
32541: 194 000, 14 % enemmän kuin edellisenä vuonna. vuonna.
32542: Työvoimapolitiikan toimeenpanoon käytet- Suomen ED-jäsenyys merkitsi siirtymistä
32543: tiin 12,8 mrd. mk. Näillä rahoitettujen toimenpi- unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan. ED-
32544: jäsenyyden myötä maatalouden hallinnollisen
32545: ohjauksen tilalle tuli suurempi markkinaohjau-
32546: n Tilastokeskuksen uudistetun työvoimatutkimuksen tuvuus. ED :n takaamat maataloustuotteiden mi-
32547: mukaan. nimihinnat ovat tuntuvasti Suomen aikaisempi-
32548: 30
32549:
32550: en maataloustulolakien takaamia tuottajahinto- ten valtionlainojen korkoja alennettiin, ja puu-
32551: ja matalammat. Myös tuotantopanosten hinnat tarhayrityksille myönnettiin korkotukea 450
32552: ovat alentuneet. Suomen aiemmin käyttämä hin- milj. markan lainapääomalle.
32553: tapoliittinen tuki lopetettiin ja tilalle tulivat EU :n Luvussa 5.2. tarkastellaan myös elinkeinotoi-
32554: järjestelmän mukaiset tuet. Tuet ovatjoko koko- minnan saamaa valtion tukea. Tukikäsite poik-
32555: naan tai osittain EU:n rahoittamia tai kokonaan keaa tässä esitetystä budjetin luokituksen mukai-
32556: kansallisia. Maataloustuotteiden markkinoinnin sesta.
32557: tasapainottamista koskevat interventiojärjestel- Valtion menot metsätalouteen kasvoivat 10 %.
32558: mät kuuluvat yhteiseen maatalouspolitikkaan, Yksityismetsätalouden edistämiseen käytettiin
32559: jotka EU rahoittaa. 0,4 milj. mk. Metsähallitus on toiminut liikelai-
32560: Kertomusvuonna viljelijöille maksettiin vuo- toksena vuoden 1994 alusta lukien. Metsähalli-
32561: den 1996 maataloustuotantoon kohdistettua tu- tuksen liikevaihto oli 1,2 mrd. mk ja tulos oli
32562: kea kaikkiaan 7,9 mrd. mk. EU:n varoista mak- lähes 0,3 mrd. mk.
32563: setut tuet olivat 2,6 mrd. mk ja kansallisista va-
32564: roista maksetut tuet 5,3 mrd. mk. Vuoden 1996
32565: tukia siirtyi maksettavaksi v. 1997 yhteensä 1,3 Liikenne
32566: mrd. mk. Hallituksen päätöksen mukaisesta
32567: kansallisesta tuesta säästettiin 750 milj. mk. Kan- Palvelutuotannon elpyminen alkoi kertomus-
32568: sallista siirtymäkauden tukea maksettiin kaikille vuoden syksyllä ja myös teollisuuden kasvu vah-
32569: keskeisille maa- ja puutarhatuotteille. Siirtymä- vistui. Suhdannekehitys heijastui liikenteessä si-
32570: kauden tukea ja pohjoista tukea maksettiin vuo- ten, että henkilöliikenne kasvoi koko vuoden,
32571: delta 1996 yhteensä 3,3 mrd. mk. Tuen maksatus- mutta tavaraliikenne vasta vuoden jälkipuolis-
32572: ta siirtyi 1,1 mrd. mk vuoteen 1997. Maatalouden kolla. Julkisen liikenteen hintakehitys jatkui kes-
32573: ympäristötukeen oli käytettävissä 1,6 mrd. mk, kimääräistä, sinänsä hyvin vähäistä kuluttaja-
32574: josta EU rahoitti puolet. Luonnonhaittakorva- hintojen nousua voimakkaampana. Televiestin-
32575: us, ns. LF A-tuki on tarkoitettu turvaamaan nässä kilpailun kiristyminen pudotti kuitenkin
32576: maaseutuelinkeinojen jatkuvuus ja säilyttämään edelleen hintoja selvästi. Valtion liikennemenois-
32577: maaseutu asuttuna epäsuotuisilla alueilla. LF A- ta v. 1996 yli puolet aiheutui tieliikenteestä ja
32578: tukea maksettiin kertomusvuonna 1,6 mrd. mk, noin neljännes rautatieliikenteestä. Suuri osa lii-
32579: josta ED-rahoituksen osuus oli runsas neljännes. kenteen infrastruktuuri- ja muista menoista on
32580: Peltoalatukea, ns. CAP-reformitukea maksettiin poistunut 1990-luvulla valtion budjetista yhtiöit-
32581: niin ikään 1,6 mrd. mk. CAP-tuen rahoittaa ko- tämisten kautta. Liikennemenot yhteensä vähe-
32582: konaan EU. nivät nimellisesti 14%. Liikenneministeriön hal-
32583: Euroopan unionin maatalouspolitiikan mu- linnonalan yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto
32584: kaisesti tuotantoa tasapainotetaan viemällä oli noin 28 mrd. mk.
32585: tuotteita EU :n maksamalla vienti tuella, ostamal- Tieliikennemenot supistuivat nimellisesti yli 17
32586: la tuotteita interventiovarastoon ja maksamalla %. Yleisten teiden tienpitoon käytettiin työlli-
32587: erityisten tukiohjelmien mukaisia tuotanto-, ja- syysvarat ja EU :n rakennerahaston rahoitus mu-
32588: lostus- ja kulutustukia. Vientitukien maksami- kaan luettuina 4,3 mrd. mk, kymmenys vähem-
32589: nen vauhdittui vuoden 1996 aikana ja ne olivat män kuin v. 1995. Pääteiden kunto on säilynyt
32590: yhteensä 576 milj. mk. Kaikkiaan maatalous- hyvänä. Huonokuntoisten teiden määrä alem-
32591: tuotteiden markkinointiin liittyviä EU:n rahoit- man luokan tieverkossa on kuitenkin lisäänty-
32592: tamia tukia maksettiin 719 milj. mk. Tulot inter- nyt. Kertomusvuonna aloitettiin mm. kolme uut-
32593: ventiorahastoon EU:lta olivat 703 milj. mk. ta tieverkon kehittämishanketta valtatie 5:llä ja
32594: Maatalouden investointitukijärjestelmä saa- 7:llä sekä Kehä I:llä. Aiemmin aloitetuista hank-
32595: tiin lähes kokonaisuudessaan käyttöön vuoden keista mittavin on Eurooppatie E18. Kertomus-
32596: 1996 aikana. Tukea myönnettiin noin 4 000 ym- vuoden alusta lopetettiin valtionapu yksityisteil-
32597: päristönsuojeluhankkeeseen, 1 300 asuntotilan le eräitä vähäisiä silta- ja lossiavustuksia lukuun
32598: ostoon ja 1 200 lisämaakauppaan. Nuorten vilje- ottamatta. Tielaitos saavutti v. 1996 sille asetetut
32599: lijöiden käynnistystukea myönnettiin 930 viljeli- mm. turvallisuutta, talvihoidon tasoa, (tiestön
32600: jälle ja investointitukea yhteensä 520 maatalou- kuntoa) ja toiminnan taloudellisuutta koskevat
32601: den tuotantorakennuksen rakentamiseen. Osan tavoitteet.
32602: tuista rahoittaa EU. Osana EU-sopeutusta aiem- Koko tieliikenteen määrä jäi edellisvuotiselle
32603: pina vuosina myönnettyjen maatilalain mukais- tasolle, pääteillä liikenne kuitenkin kasvoi hie-
32604: 31
32605:
32606: man. Kasvua jarruttivat polttoaineveron koro- Valtionrautateiden liiketoiminta yhtiöitettiin
32607: tukset vuoden alussa. Maaoteitse Suomen kautta vuoden 1995 heinäkuun alusta lukien. Perustettu
32608: kulkevan Venäjän ulkomaankaupan tuontitran- VR-Yhtymä Oy on valtion omistamien yhtiöiden
32609: sito lisääntyi 50%, sen sijaan vientitransito vähe- muodostama konserni. Rautatieliikenteen viran-
32610: ni noin neljänneksen. Kaiken kaikkiaan transito- omaistoiminnoista ja rataverkosta vastaa sa-
32611: liikenne maanteillä lisääntyi 40% edellisestä vuo- maan aikaan perustettu uusi virasto, Ratahallin-
32612: desta. tokeskus. VR-konsernin ensimmäisen 18 kuu-
32613: Vesiliikenteessä merikuljetusten määrä väheni kauden mittaisen tilikauden (1.7.1995-
32614: prosentin. Kauttakulkuliikenne väheni tuntu- 31.12.1996) liikevaihto oli 9,4 mrd. mk ja tulos 1
32615: vasti. Loppuvuonna merikuljetusten kysyntä mrd. mk. Rautateiden henkilöliikenteen kasvu
32616: kääntyi kasvuun metsäteollisuuden viennin elpy- jatkui, ja matkoja tehtiin lähes 6 % enemmän
32617: misen ansiosta. Venäjän kauttakulkuliikenne kuin edellisenä vuonna. Tavaraliikenteen määrä
32618: Suomen satamien kautta väheni viidenneksen. sen sijaan supistui viisi prosenttia.
32619: Laivamatkustus kasvoi edelleen erityisesti Tal- Valtion talousarvion tietoliikennemenot ovat
32620: linnan liikenteessä, mutta Ruotsin liikenteen lähinnä viestinnän korvauksia ja avustuksia, yh-
32621: matkustajamäärä väheni hieman. Merenkulku- teensä 97 milj. mk. Sanomalehdistön tukea tästä
32622: laitos saavutti pääosin tulostavoitteet. Meren- maksettiin 80 milj. mk.
32623: kulkulaitos investoi yhteensä 305 milj. markalla, Suomen PT-konsernin liikevaihto kasvoi edel-
32624: josta alus- ja laitemenojen osuus oli 201 milj. mk; lisvuodesta lähes kymmenyksen, ja tulos parani
32625: väylänpitomenot yhteensä olivat 974 milj. mk. hieman. Postiliikenteen kokonaisvolyymi kasvoi
32626: Valtion menot vesiliikenteeseen vähenivät 3 %. noin prosentin. Matkapuhelintoiminta kasvoi
32627: Ilmaliikenteessä matkustajamäärät kasvoivat merkittävästi. Paikallispuhelinliikenne kasvoi
32628: selvästi koko vuoden ajan, kokonaiskasvu oli 9 hieman, sen sijaan ulkomaanpuhelut hieman vä-
32629: %. Kansainvälisessä liikenteessä kasvu painottui henivät. Valtion liikelaitosten ja valtionyhtiöi-
32630: tilausliikenteeseen, reittiliikenteen määrä pysyi den toimintaa ja tuloksia kuvataan lähemmin
32631: ennallaan. Kotimaanliikenteen matkustajamää- luvussa 7.
32632: rä kasvoi yli 9 %. Ilmailulaitoksen liikevaihto
32633: kasvoi 13 %, ja tulostavoite ylittyi selvästi. Ilmai-
32634: lulaitoksen vilkas investointitoiminta jatkui, ja Teollisuus ja muut elinkeinot
32635: investoinnit kohosivat 300 milj. markkaan. Mer-
32636: kittävimmät investointikohteet olivat Etelä-Suo- Tehtäväalueen menot vähenivät 51/z %. Meno-
32637: men lennonvarmistuskeskus ja Helsinki-Van- ja vähensi eniten pankkituen maksatuksen supis-
32638: taan terminaali, terminaali valmistui kertomus- tuminen sekä EU:iin liittymisestä aiheutuneiden
32639: vuoden loppupuolella. Valtion budjettirahoitus siirtymäkauden korvausten supistuminen. Tek-
32640: ilmaliikenteeseen on verrattain vähäistä. Suurin nologiapolitiikka oli kertomusvuonna kauppa-
32641: menoerä oli Ilmailulaitoksen peruspääoman ko- ja teollisuusministeriön painopistealue. Valtion
32642: rotus 25 milj. markalla investointien rahoituk- tutkimusrahoitusta päätettiin nostaa asteittain
32643: seen. lähivuosina siten, että kansallinen tutkimusra-
32644: Valtion menot rautatieliikenteeseen vähenivät hoitus nousee 2,9 prosenttiin kansantuotteesta.
32645: yli kymmenyksen. Radanpitoon eli rataverkon Varat lisäpanostukseen saadaan valtion yhtiöi-
32646: kunnossapitoon, korvausinvestointeihin ja ke- den yksityistämisestä. Vuonna 1996 koko tutki-
32647: hittämiseen käytettiin 1,8 mrd. mk. Radanpidon muksen rahoituspanos oli Suomessa 14,8 mrd.
32648: painopiste on perusradanpidossa eli korjaus- ja mk eli 2,6 % bruttokansantuotteesta. Julkisen
32649: kunnossapitotöissä. Tärkeimmät kehittämis- sektorin osuus siitä oli 4,9 mrd. mk eli kolman-
32650: kohteet olivat Helsinki-Tikkurila neljännen rai- nes. Kauppa- ja teollisuusministeriön nettome-
32651: teen rakentamisen loppuun saattaminen sekä ra- not teknologian kehittämiseen, geologian tutki-
32652: taosien Helsinki-Turku, Helsinki-Tampere ja mukseen sekä energiatutkimukseen olivat yh-
32653: Tampere-Seinäjoki perusparannukset. Rata- teensä runsas 2 mrd. mk.
32654: verkko on eräiltä osin vanhentunut ja huonokun- Teollisuutta edistävän tutkimustoiminnan me-
32655: toinen, mikä lisää selvästi investointipaineita lä- notjäivät suunnilleen ennalleen. Valtion teknilli-
32656: hitulevaisuudessa. Henkilöliikennepalvelujen sen tutkimuskeskuksen toiminta kehittyi edel-
32657: ostoihin käytettiin474milj. mk, josta noin puolet leen myönteisesti. VTT:n toiminta laajeni yksi-
32658: on rautatieliikennepalveluja; tehtäväluokittelus- tyisellä sektorilla ja ulkomaisten tutkimushank-
32659: sa koko määrä kirjautuu rautatieliikenteeseen. keiden puolella, ja erityisesti EU-hankkeet Ii-
32660: 32
32661:
32662: sääntyivät. Tulot kotimaiselta julkiselta sektoril- mintaympäristöä parantaviin hankkeisiin myön-
32663: ta pysyivät ennallaan. Ulkopuoliset tulot kasvoi- nettiin yli 460 milj. mk noin 2 800 eri hankkee-
32664: vat kymmenyksen, kokonaiskustannukset noin seen. Näistä EU:n osarahoittamia oli 65%. Ker-
32665: 7%. VTT:n nettomenot olivat 332 milj. mk. tomusvuoden syksyllä otettiin käyttöön uusi pk-
32666: Teknologian kehittämiskeskuksen menot oli- yritysten toimintaympäristötuki. Tuella rahoi-
32667: vat 1 350 milj. mk, suunnnilleen samansuuruiset tettiin pääasiassa oppilaitosten, tutkimuslaitos-
32668: kuin v. 1995. TEKESin rahoittamien hankkeiden ten, kuntien ja muiden lähinnä julkisten yhteisö-
32669: määrä kertomusvuonna oli 1 647, viidenneksen jen hankkeita, joilla kehitetään yritysten tarvitse-
32670: pienempi kuin edellisenä vuonna. Hankkeiden mia neuvonta-, tutkimus-, vienti-, verkottumis-
32671: kokonaiskustannukset ovat 2 846 milj. mk, josta yms. palveluja alueella. Myönnetyillä yritystuilla
32672: 1 381 mi1j. mk on TEKESin rahoitusosuutta. arvioidaan vaikutettavan lähes 4 000 uuden työ-
32673: TEKESin teknologiarahoitus väheni 10% edelli- paikan syntyyn.
32674: sestä vuodesta. Eri vuosina myönnettyjä tuoteke- Valtion energianhuollon menot kasvoivat 7 %.
32675: hityslainoja nostettiin 164 milj. mk ja avustuksia Energiateknologian tutkimus- ja kehityspanos
32676: 616 mi1j. mk; avustukset kasvoivat 6 %, lainat ohjautuu lähinnä TEKESin kautta. Varsinaisia
32677: vähenivät jonkin verran. Soveltavan teknisen energia-avustuksia maksettiin 102 milj. mk.
32678: tutkimuksen menot olivat 449 milj. mk, 5% suu- Avustuksia annetaan mm. uuden teknologian
32679: remmat kuin v. 1995. kaupallistamiseen, kotimaisen energian inves-
32680: Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevien tointeihin ja energiansäästöinvestointeihin.
32681: luottolaitosten menot vähenivät nimellisesti 14%. Valtion ydinjätehuoltorahastoon kertyi laino-
32682: Vuoden 1996 budjetissa ei ollut määrärahaa pan- jen takaisinmaksuja 2,9 mrd. mk, ja ydinjäte-
32683: keille maksettavaan pääomatukeen. Tukea mak- huoltovelvollisille lainattiin takaisin 3,2 mrd.
32684: settiin siirtyneistä määrärahoista bruttona 3,9 mk. Rahaston pääoma oli vuoden lopussa noin
32685: mrd. mk eli alle puolet edellisvuotiseen verrattu- 4,5 mrd. mk.
32686: na. Kertomusvuonna valtio osti Suomen Pankil- Valtion menot ulkomaankaupan edistämiseen
32687: ta omaisuudenhoitoyhtiö Sponda Oy:n osakkeet vähenivät vajaan kymmenyksen (vientitakuu-
32688: 1,4 mrd. markan kauppahinnalla. Valtio maksoi korvaukset sisältyvät "teollisuuden edistämisen"
32689: myös Suomen Pankille pankkikriisin jäljiltä syn- menoihin). Yritysten kansainvälistymiseen käy-
32690: tyneitä korkotappiokorvauksia 1,8 mrd. mk. tettiin määrärahoja yhteensä 222 milj. mk. Lisäk-
32691: Myös nämä menot on kirjattu tähän tehtäväryh- si kauppa- ja teollisuusministeriö tukee Ulko-
32692: mään. Pankkitukea selostetaan tarkemmin lu- maankauppaliittoa ja ulkomaankauppaa edistä-
32693: vussa 5. viä järjestöjä. Kertomusvuonna tukea maksettiin
32694: Muut menot ovat lähinnä Kera Oy:n rahoitus- yhteensä 174 milj. mk. Korkotuki Suomen Vien-
32695: ta. Valtion rahoitus Kera Oy:lle väheni lähes tiluotto Oy:lle aleni 81 milj. markkaan.
32696: viidenneksen 429 milj. markkaan. Yhtiön lainoi-
32697: tuksen korkotukeen käytettiin 220 milj. mk ja
32698: luottotappioiden korvauksiin 134 milj. mk. Yh- 4.1.4. Muut menot
32699: tiön osakepääomaa korotettiin valtion osake-
32700: merkinnällä 75 milj. mk. "Muut menot" ovat valtion tehtäväluokituk-
32701: Valtio käytti teollisuuden edistämiseen 3,7 sessa lähinnä valtionvelan korkoja, eläkemenoja
32702: mrd. mk; menot kasvoivat 13 %. Teollisuustuki sekä kuntien yleisiä valtionosuuksia. Muut me-
32703: on pääasiassa yritystoiminnan alueellista rahoi- not yhteensä kasvoivat 2 %, kasvu hidastui sel-
32704: tustukea sekä valtionyhtiöiden osakerahoitusta; västi. Valtionvelan korkomenojen kasvu hidastui
32705: valtion teollisuusyhtiöihin sijoitettiin 343 milj. alle viidennekseen. Korkokannan kehitys oli ker-
32706: mk, neljännes vähemmän kuin v. 1995. Myös tomusvuonna edelleen suotuisa. Taulukon 19
32707: Valtiontakuukeskuksen toiminta sisältyy tähän korkomenot eivät sisällä valtion vakuusrahaston
32708: tehtäväryhmään. Valtion takuukorvauksia ja ja asuntorahaston korkoja, jotka ovat ao. tehtä-
32709: yleistä elinkeinotukea kuvataan tarkemmin lu- väryhmien menoissa. Valtionvelan ja sen hoito-
32710: vussa 5; tukikäsite poikkeaa tässä luvussa esite- menojen kehitystä tarkastellaan lähemmin lu-
32711: tystä. Valtionyhtiöitä kuvataan luvussa 6. vussa 7 ja liitteessä 15.
32712: Yritystukia suunnattiin entistä enemmän laa- Valtion eläkemenot olivat 12,6 mrd. mk ja
32713: jaa pk-yritysjoukkoa hyödyttäviin hankkeisiin niiden kasvu vajaa 4 %. Eläkkeiden lukumäärä
32714: yrityiskohtaisten tukien sijasta. Yritysten inves- kasvoi 2,2 %. Eläkkeiden kehitys on esitetty liit-
32715: tointi- ja kehittämishankkeisiin ja yritysten toi- teessä 10.
32716: 33
32717:
32718: Muihin menoihin sisältyvät myös kuntien ylei- räiseksi markkamääräksi vahvistettiin 304 mk
32719: set rahoitusavustukset Kuntien valtionosuusjär- asukasta kohti. Yleistä valtionosuutta myönnet-
32720: jestelmä uudistettiin kertomusvuoden alusta lu- tiin yhteensä 1,3 mrd. mk. Valtionosuutta vähen-
32721: kien. Kunnille myönnettiin yleistä valtionosuut- nettiin säästöpäätöksen perusteella 418 milj. mk.
32722: ta sekä verotuloihin perustuvaa tasauslisää. Verotuloihin perustuvaa tasauslisäämyönnettiin
32723: Kunnan verotulojen ylittäessä ns. tasausrajan, 2,7 mrd. mk, josta 294 milj. mk maksettiin sisä-
32724: vähennetään kunnalle maksettavaa valtion- asiainministeriön momentilta, siis tehtäväryh-
32725: osuutta. Yleinen valtionosuus väheni 4,2 mrd. mästä "muut menot". Loput maksettiin opetus-
32726: markalla, kun kuntien velvollisuus osallistua ja sosiaali- ja terveysministeriön määrärahoista.
32727: kansaneläkkeiden lisäosien rahoitukseen poistet- Yleiset valtionosuudet vähenivät nejännekseen
32728: tiin. Kuntien yleisen valtionosuuden keskimää- edellisvuotisista.
32729:
32730: 19. Muut menot
32731: 1994 1995 1996 Muutos
32732: 1996/95
32733: miljoonaa markkaa %
32734:
32735: Valtionvelan hoito ........................................................... 20 050 23 693 28 267 19
32736: siitä: korot ................................................................... . 19 055 23 030 27 209 18
32737: Muut menot ..................................................................... 18 241 18 628 15 053 -19
32738: siitä: eläkemenot ......................................................... 11 543 12 130 12 579 4
32739: Yhteensä ......................................................................... . 38291 42 321 43 320 2
32740:
32741:
32742:
32743:
32744: 4.2. Menot menolajeittain
32745: Valtiontalouden kassamenot supistuivat v. pan unioniin liittymisen siirtymävaiheen vaiku-
32746: 1996 nimellisesti 1h %. Kun pankkituki väheni, tukset jäivät pois. Menojen säästöt ja työllisyy-
32747: menot ilman pankkitukea kasvoivat käyvin hin- den parantuminen pienensivät lisäksi siirtome-
32748: noin 2 %ja reaalisesti runsaan prosentin. Siirto- noja. Korkomenot oli edelleen nopeimmin kas-
32749: menot kääntyivät selvään laskuun, kun Euroo- vanut menoryhmä.
32750:
32751:
32752: 20. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain
32753: 1994 1995 1996 Muutos 1996/95,%
32754: miljoonaa markkaa Arvo Määrä
32755:
32756: Kulutusmenot ............................................................ 48 751 51 446 53 695 4 2
32757: Siirtomenot ............................................................... . 108 154 113 644 110 040 -3 -3
32758: Reaalisijoitukset ........................................................ 3 738 3 208 3 326 4 3
32759: Finanssisijoitukset ..................................................... 17 886 16 765 13 756 -18 -17
32760: Muut menot ............................................................... 22 229 26 336 29 929 14 16
32761: Yhteensä ................................................................... . 200759 211 399 210 746 0 -1
32762:
32763:
32764:
32765: 4.2.l.Kulutusmenot toinnin laajentaminen; sen tarkkoja vaikutuksia
32766: menokehitykseen ei ole käytettävissä. Valtion
32767: Valtion kulutusmenot lisääntyivät 4112%. Puo- työvoimakustannukset kaikkiaan lisääntyivät
32768: lustusvoimien materiaalihankintojen menot kas- 11/z%. Vuonna 1991 alkanutkustannustenjatku-
32769: voivat jälleen ajoitustekijöiden vuoksi yli viiden- va aleneminen siis pysähtyi. Eläkemenot kasvoi-
32770: neksen. Toimintamenoja vähensi nettobudje- vat 31h%.
32771: 5 370270
32772: 34
32773:
32774: aiheutunut liikelaitostamisesta ja yhtiöittämises-
32775: Kuvio 9. tä. Valtion henkilöstön määrät, palkkausmenot
32776: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT sekä eläkkeiden kehitys on esitetty liitteissä 8-
32777: MENOLAJEITI AIN 11.
32778: mrd. mk
32779: 220 , - - - - - - - - - - - - - - - - - ,
32780:
32781: 4.2.2. Siirtomenot
32782: 180 ~············· ....................... . Siirtomenot yhteensä pienenivät nimellisesti 3
32783: %. Valtion tulonsiirrot ja pääomansiirrot kunnil-
32784: le vähenivät 16 %. Säästöjen lisäksi valtion-
32785: 140
32786: osuuksia pienensi se, että kuntien rahoitusosuu-
32787: desta kansaneläkkeiden lisäosaan luovuttiin. Tä-
32788: män vuoksi kuntien valtionosuutta vastaavasti
32789: pienennettiin. Muutos lisäsi toisaalla valtion ra-
32790: 100 hoitusosuutta Kansaneläkelaitokselle vastaavas-
32791: ti. Kuntien kulutuksen volyymi kasvoi lähes 4 %,
32792: 80 mutta suotuisan verotulokehityksen ansiosta
32793: kuntien rahoitusasema pysyi hyvänä valtionapu-
32794: 60 jen vähenemisestä huolimatta. Tulonsiirrot koti-
32795: talouksille vähenivät 5 %. Valtion välittömän
32796: 40
32797: työttömyysturvan menot (perusturva, työm~rk
32798: 20 kinatuki sekä valtionavut työttömyyskassmlle)
32799: vähenivät yhteensä 7 %. Välitön valtion työttö-
32800: 0 myysturva on kolmannes kaikista budjetin luo-
32801: 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 kittelujen mukaisista tulonsiirroista kotitalouk-
32802: sille.
32803: Valtionavut elinkeinoille kääntyivät jälleen
32804: laskuun, vähennys edellisestä vuodesta oli 5 %.
32805: Ensimmäisenä Euroopan unionin jäsenyysvuon-
32806: na v. 1995 maksettiin eräitä siirtymävaiheen yli-
32807: Syksyllä 1995 tehty tulopoliitt~nen sopimus on määräisiä tukia, jotka kertomusvuonna pieneni-
32808: voimassa vuoden 1998 tammikuun loppuun vät. Näitä olivat mm. maatalouden kansallinen
32809: saakka. Sopimuksen mukaan valtion ty~nteki tulotuki ja kaupan ja maatalouden varastojen
32810: jöiden palkkoja korotettiin 1.11.1995 lukien 2,3 arvonalennusten kompensoiminen. Budjetin
32811: prosentin yleiskorotuksella ja 1.10.1996 alkae~ Iuokitusten mukaista elinkeinotukea maatalou-
32812: 1,5 prosentin suuruisella yleiskorotuksel~a. Li- delle maksettiin yhteensä 11,6 mrd. mk eli 10 %
32813: säksi sopimus sisältää 1.10.1996 alusta lukien ns. vähemmän kuin v. 1995.
32814: naispalkkaerän, keskimäärin 0,3 %, ja_ ns. mat~ Valtionosuudet kansaneläkkeisiin ja sairaus-
32815: lapalkkaerän, keskimäärin 0,1 %. Valtwn henki- vakuutusmenoihin moninkertaistuivat. Tämä ai-
32816: löstön ansiotasoindeksi nousi vuodesta 1995 heutui pääasiassa edellä mainitusta kansaneläk-
32817: vuoteen 1996 keskimäärin 4,3 %, josta kolme keiden lisäosien rahoitusuudistuksesta. Suoraan
32818: neljäsosaa johtui sopimuskorotuksista ja loput Kelalle maksettava valtionosuus kasvoi 4,2 mrd.
32819: mm. rakennemuutoksista. Valtion budjettitalou- mk, ja vastaavasti tulonsiirrot kunnille pieneni-
32820: den palkkasumma pieneni vajaan prosentin. Val- vät. Osa arvonlisäveron tuotosta, 2,4 mrd. mk,
32821: tion palveluksessa oli budjettitalouden piirissä v. tuloutettiin suoraan kansaneläkelaitokselle ku-
32822: 1996 marraskuussa yhteensä noin 122 400 pal- ten aiemminkin. Tulonsiirrot ulkomaille kasvoi-
32823: kansaajaa. Henkilöstön määrä väheni edellisestä vat 10% lähinnä EU:n budjettiin maksettavien
32824: vuodesta noin 2 300 hengellä. Budjettirahoitteis- maksuosuuksien kasvun vuoksi. Arvonlisävero-
32825: ten valtion uusimuotoisten liikelaitosten palkka- pohjaan perustuva maksu oli 4, 7 mrd. mk, brut-
32826: listoilla oli lisäksi noin 4 700 henkeä. Koko val- tokansantuloon perustuva maksu 1,8 mrd. mk ja
32827: tion henkilöstön määrä, liikelaitokset mukaan maksuosuus Euroopan investointipankin pää-
32828: luettuina on supistunut vuodesta 1991 eri syistä omasta 0,5 mrd. mk. Kehitysyhteistyömenot
32829: lähes 84 000 hengellä. Pääosin vähentyminen on kasvoivat hieman.
32830: 35
32831:
32832: 4.2.3.Sijoitusmenot mrd. mk eli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna.
32833: Valtionyhtiöiden osakepääomia korotettiin 418
32834: Valtion reaali-investoinnit kääntyivät kas- milj. mk. Lisäksi Sponda Oy:n omaisuuden os-
32835: vuun, erityisesti talonrakennukset lisääntyivät toon Suomen Pankilta käytettiin 1,4 mrd. mk.
32836: selvästi. Budjetin mukaisen menoluokituksen
32837: mukainen kehityskuva on jossain määrin harhai-
32838: nen, sillä osa investoinneista, mm. suuri osa
32839: kone- ja kalustohankinnoista sisältyy kulutus- 4.2.4. Muut menot
32840: menoihin.
32841: Finanssisijoitukset vähenivät 18 %. Pankkitu- Muut menot ovat lähinnä valtionvelan korko-
32842: kea maksettiin 3,9 mrd. mk, eli noin puolet vuo- menoja. Korkomenot kasvoivat 16%, kasvu hi-
32843: den 1995 maksuista. Pankkitukeen käytettiin dastui. Korkojen kasvu vastasi 2 prosenttiyksik-
32844: siirtomäärärahoina varatut määrärahat lop- köä menojen muutoksesta. Valtionvelkaa ja ve-
32845: puun. Pankkituen maksatus ja sen tarve näyttää lanhoitomenoja on tarkasteltu lähemmin luvussa
32846: olevan ohi. Valtion asuntolainoja nostettiin 3,7 7 ja liitteessä 15.
32847: 36
32848:
32849:
32850:
32851:
32852: 5. VALTION RAHOITUSTUKI
32853:
32854: Valtio rahoittaa talouden muita sektoreita tu- eri saajasektorien kesken. Saajasektoreina ovat
32855: lon- ja pääomansiirroilla, tukipalkkioilla, lai- julkisyhteisöt (kunnat ja kuntayhtymät sekä sosi-
32856: noilla sekä hankkimalla osakkeita ja osuuksia. aalirahastot), yritykset, kotitaloudet (ml. voittoa
32857: Tukipalkkiot sekä tulon- ja pääomansiirrot ovat tavoittelemattomat yhteisöt) ja ulkomaat. Tar-
32858: vastikkeettornia siirtoja valtiolta saajasektorille. kemmin keskitytään elinkeinotoiminnalle myön-
32859: Lainakannan kasvu sekä osakkeiden ja osuuksi- nettyyn rahoitustukeen.
32860: en hankin ta ovat finanssisij oituksia, joihin liittyy Valtion siirrot ja finanssisijoitukset esitetään
32861: takaisinmaksuvelvollisuus tai tuottovaatimus. bruttomääräisinä kansantalouden tilinpidon
32862: Myös valtion sijoitukset pankkeihin (pankkitu- mukaisin käsittein ja luokituksin. Luvussa 5.2
32863: ki) luokitellaan vastikkeelliseksi siirroksi. Tässä tarkastellaan elinkeinotukea lisäksi nettomääräi-
32864: luvussa tarkastellaan näiden tukienjakautumista senä talousarvion jaottelun mukaisesti.
32865:
32866:
32867:
32868:
32869: 21. Valtion rahoitustuki tukimuodoittain, brutto
32870: 1994 1995 1996 Muutos
32871: 1996/95
32872: miljoonaa markkaa %
32873:
32874: Siirrot
32875: Tulonsiirrot ................................................................. . 99 664 103 979 101 533 -2
32876: Tukipalkkiot ................................................................. . 15 082 17 395 15 906 -9
32877: Pääomansiirrot ........................................................... . 4066 3 660 5 428 48
32878: Finanssisijoitukset .......................................................... .
32879: Lainananto 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 1 219 -1029 -2787
32880: Osakkeet 21 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 525 344 406 18
32881: Suora rahoitus yhteensä ............................................... . 120 556 124 349 120 486 -3
32882:
32883: Sijoitukset pankkeihin (netto) ........................................ 5 032 7 229 -11 677
32884: Korkotukilainat 11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• -3277 -2086 1 490
32885: Valtiontakaukset 1> ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• -2434 -3157 -780
32886: Takuukeskuksen takuu- ja takausvastuu 1> •••••••••••••••••••••• 2 722 -5981 -5472
32887: 1
32888: > Kannan muutos
32889: 2
32890: > Valtion kassamenot osakehankintoihin
32891:
32892:
32893:
32894:
32895: Valtion suora bruttomääräinen rahoitustuki pääomansiirroiksi, vaan pääoman rahoitustilille
32896: oli kertomusvuonna 120 mrd. mk, jossa oli vä- rahoitusvarojen nettohankinnaksi. Jos pankki-
32897: hennystä edellisvuodesta 3 %. Tukisijoitukset tuki myöhemmin muutetaan vastikkeettomaksi,
32898: pankkeihin olivat kertomusvuonna nettomää- käsitellään se pääomansiirtona pankkisektorille.
32899: räisesti negatiiviset -11,7 mrd. mk. Vastikkeelli- Pankkitukea käsitellään tarkemmin luvussa
32900: suuden takia pankkitukea ei kirjata tulon- eikä 5.1.3.
32901: 37
32902:
32903: 5.1. Rahoitustuki eri sektoreille
32904: 5.1.1. Siirrot Kuvio 10.
32905: VALTION BRUTTOMÄÄRÄISET SIIRROT
32906: Tulon- ja pääomansiirrot sekä tukipalkkiot TUENSAAJASEKTOREITTAIN VUONNA 1996
32907: valtiolta muille sektoreille olivat vuonna 1996
32908: Ulkomaat
32909: yhteensä 122,9 mrd. mk, 2% vähemmän kuin
32910: 6%
32911: vuonna 1995. Pääosa siirroista kohdistui julkis-
32912: yhteisöille (61 %) ja kotitalouksille (18 %). Tuki-
32913: palkkiona yritystoiminnalle suuntautui 15% ja 6
32914: %maksettiin ulkomaille pääosin EU-jäsenmak-
32915: suina sekä kehitysyhteistyömenoinaja kansain-
32916: välisen yhteistyön kustannusosuuksina.
32917: Tukipalkkioita saavat vain yritykset. Osa tu- Julkis-
32918: kipalkkioista maksetaan elinkeinonharjoittaja- yhteisöt
32919: kotitalouksille (esim. maatilat), mutta sektori- 61%
32920: kohtaisessa tarkastelussa kaikki tukipalkkiot on
32921: tilastollisista syistä kirjattu yrityksille. Tukipalk-
32922: kioita ja yritysten saamia pääomansiirtoja tar-
32923: kastellaan lähemmin elinkeinotoiminnan saa-
32924: man rahoitustuen yhteydessä (luku 5.2.).
32925: Valtion siirrot julkisyhteisöille vähenivät ker-
32926: tomusvuonna 4% ja olivat 75,1 mrd. mk. Tulon- turvarahastoille olivat 40,3 mrd. mk; kasvua
32927: siirtoja niistä oli 73,4 mrd. mk ja pääomansiirtoja edellisvuodesta oli noin 7 %.
32928: 1,7 mrd. mk. Tulonsiirrot vähenivät noin 5 %ja Valtion vastikkeettomat siirrot kotitalouksille
32929: pääomansiirrot lisääntyivät 8 %. Tuesta suun- ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille olivat
32930: tautui kunnille ja kuntayhtymille 46 % ja loput kertomusvuonna 21,8 mrd. mk. Kotitalouksien
32931: sosiaaliturvarahastoille. Kuntasektorille myön- saamien siirtojen suhde yksityisiin kulutusme-
32932: netyllä tuella (34,7 mrd. mk) rahoitetaan lähinnä noihin oli noin 7 %. Suurimman erän muodosti-
32933: kuntien toiminnallisia kulutusmenoja, kuten so- vat sosiaalivakuutusetuudet (9,3 mrd.mk). Mui-
32934: siaali- ja terveyspalveluita sekä opetus- ja kult- ta siirtoja olivat rahastoimattomat sosiaaliva-
32935: tuuritointa. kuutusetuudet (3,3 mrd. mk), sosiaaliavustukset
32936: Sosiaaliturvarahastot maksavat yleisiä perus- (2,3 mrd. mk) sekä muut tulonsiirrot (6,2 mrd.
32937: eläkkeitä, ansioeläkkeitä, sairausvakuutuskor- mk). Pääomansiirtoja kotitalouksille ja voittoa
32938: vauksia sekä yleisiä ansioon sidottuja työttö- tavoittelemattomille yhteisöille maksettiin 0, 7
32939: myyskorvauksia. Valtion tulonsiirrot sosiaali- mrd. mk.
32940:
32941:
32942:
32943:
32944: 22. Valtion siirrot tuensaajasektorille, brutto
32945: 1994 1995 1996 Muutos
32946: 1996/95
32947: miljoonaa markkaa %
32948:
32949: Julkisyhteisöt ................................................................. . 77 794 78 593 75 061 -4
32950: Yritykset ........................................................................... 17 397 18 864 18 892 0
32951: Kotitaloudet .................................................................... . 21 532 21 217 21 837 3
32952: Ulkomaat ........................................................................ . 2 089 6 360 7 077 11
32953: Yhteensä ......................................................................... . 118 812 125 034 122 867 -2
32954: 38
32955:
32956: 5.1.2. Finanssisijoitukset Yksityishenkilöille myönnettyjen henkilö-
32957: kohtaisten asunto-osakelainojen ja omakotitalo-
32958: Lainananto lainojen jäljellä oleva pääoma oli 9,2 miljardia
32959: markkaa. Määrä oli lähes kaksi miljardia mark-
32960: Valtion budjettivaroista ja budjetin ulkopuoli- kaa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Vuokra-
32961: sista rahastoista myönnettyjen lainojen kanta talolainojen ulkona oleva lainakanta oli lähes
32962: (liite 12) oli kertomusvuoden lopussa 63,8 mrd. samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Perus-
32963: mk. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna korjaus- ja perusparannuslainat olivat lisäänty-
32964: oli tapahtunut vajaat 4,2 %. neet lähes 800 miljoonalla markalla lainapää-
32965: Valtion asuntorahaston lainakanta oli viime oman ollessa 7,4 mrd. markkaa kertomusvuoden
32966: vuoden lopussa 53,0 mrd.mk . Lainakanta piene- lopussa.
32967: ni edellisestä vuodesta 2,4 prosenttia. Kertomus- Asuntolainojen ennenaikaiset takaisinmaksut
32968: vuoden aikana jatkettiin valtion asuntorahaston olivat kertomusvuonna ennätysluokkaa. Henki-
32969: varainhankinnan toteuttamista arvopaperista- lökohtaisissa asuntotainoissa 1 800 miljoonaa
32970: maHa vuokratalolainoja edellisenä vuonna aloi- markkaa ja talokohtaisissa tainoissa 300 milj.
32971: tettua ns. Fennica-ohjelmaa hyväksikäyttäen. markkaa, yhteensä 2 100 miljoonaa markkaa.
32972: Aravalainojen arvopaperistaiDisen johdosta Syynä tähän oli markkinakorkoja selvästi korke-
32973: on vuonna 1995 poistunut valtion asuntorahas- ampi korkotaso tietyissä vuosiluokissa.
32974: ton lainakannasta 1 548 miljoonaa markkaa ja Toiseksi suurin lainaryhmä oli maa- ja metsä-
32975: vuonna 1996 1 507 miljoonaa markkaa. Arvopa- talouden saarnat lainat, joiden määrä oli edelleen
32976: peristamisen kohteeksi valittujen vuokratalojen laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Niiden
32977: saamia aravalainoja vakuuksineen siirrettiin tätä määrä oli 7,1 mrd. mk. Kolmanneksi eniten oli
32978: tarkoitusta varten Irlantiin perustetuille erityis- lainoja teollisuus- ja elinkeinosektorilla, joiden
32979: yhtiöille (Fennica No 1 plc ja Fennica No 2 plc). lainakanta oli vuoden lopussa 2,6 mrd. mk. Lo-
32980: Valtion budjettivaroista suoraan myönnetty- put eli vajaa 2% lainakannasta oli lainoja muille
32981: jen lainojen määrä väheni edellisestä vuodesta lainansaajaryhmille.
32982: 14% ja oli 4,9 mrd. mk. Yritysten ja rahoituslaitosten velka valtiolle
32983: Valtiokonttorin hoidossa oleva lainakanta oli oli vuoden päättyessä 7,1 mrd. mk. Asunto-osa-
32984: 56,7 mrd. mk (88% koko valtion antolainauskan- keyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden valtiolta saa-
32985: nasta). Lisäksi Valtiokonttorin hoidossa oli 3,1 rnat lainat olivat 35,4 mrd. mk eli 1 mrd. mk
32986: mrd. markkaa arvopaperistettuja lainoja, joita enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
32987: Valtiokonttori hoitaa hallinnointisopimuksella Teollisuudelle ja muille elinkeinoille myönnet-
32988: Fennica-yhtiöiden puolesta. Valtiokonttorin tyjä luottoja nostettiin selvästi lähes 200 milj.
32989: hoidossa olevasta lainakannasta 2 mrd. mk oli markkaa vähemmän kuin edellisenä vuonna nos-
32990: korotonta, pääasiassa asuntolainoja. tojen ollessa 185 milj. mk. Maatilatalouden ke-
32991: Lainojen keskikorko oli 3,74 %. Laina-ajat hittämisrahastosta nostettiin uusia lainoja 290
32992: vaihtelivat viidestä vuodesta 45 vuoteen. Lähes milj. mk, mikä oli 6, 7 %vähemmän kuin edellise-
32993: 70% lainakannasta ajoittui 26-35lainavuosien nä vuonna.
32994: välille. Valtiokonttorin hoitamien lainojen osalta
32995: Maatilatalouden kehittämisrahaston laina- konkurssivalvontojenja pakkohuutokauppaval-
32996: kannan määrä, 6,0 mrd. markkaa oli 650 milj. vontojen määrät pysyivät ennallaan. Yhteensä
32997: markkaa pienempi kuin vuoden 1995lopussa. näitä tapauksia oli 32. Tileistä poistojen määrä
32998: Valtion myöntämien uusien lainojen nostot oli 100 milj. markkaa. Noin 2/3:aan tileistä pois-
32999: olivat kertomusvuonna 4,2 mrd. mk. Budjettita- tamiseen oli syynä Teknologian kehittämiskes-
33000: louden osuus nostoista oli 277 milj. mk ja rahas- kuksen myöntämien tuotekehityslainojen muut-
33001: tojen osuus 4 mrd. mk. Budjettitalouden osuus taminen avustuksiksi. Lähes 1/3 johtui henkilö-
33002: nostoista oli laskenut huomattavasti (43 %), mut- kohtaisten asuntolainojen velkajärjestelyistä ja
33003: ta rahastojen osuus oli pysynyt ennallaan. Suurin vastuunjaoista.
33004: osa luotoista oli asuntolainoja, joita nostettiin Vuonna 1996 kirjattiin asuntorahastolle 29,4
33005: 3,7 mrd. mk. milj. markan luottotappiot. Luottotappiot ovat
33006: Asuntolainojen osuus valtion koko lainakan- syntyneet henkilökohtaisten asuntolainojen vas-
33007: nasta kasvoi hieman kertomusvuoden aikana ja tuunjaoista valtion ja kunnan välillä sekä henki-
33008: oli 83,1 %. lökohtaisten asuntolainojen velkajärjestelyistä.
33009: 39
33010:
33011: Osakesijoitukset suudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:lle oli vuoden
33012: 1996 loppuun mennessä maksettu julkista tukea
33013: Valtion osakesalkun nimellisarvo kertomus- 8 mrd. mk; sen lisäksi oli voimassa takauspäätök-
33014: vuoden päättyessä oli 23,6 mrd. mk, josta varsi- siä 1,1 mrd. markkaa.
33015: naisten valtionyhtiöiden osuus oli 15,2 mrd. mk. Säästöpankki-ryhmälle oli kokonaisuutena
33016: Osinkoja tuloutettiin kertomusvuonna valtio- maksettu julkista tukea vuoden 1996 loppuun
33017: nenemmistöisistä osakeyhtiöistä 1 124,4 milj. mk mennessä yhteensä 41,6 mrd. mk. Kun siihen
33018: ja muista 369,3 milj. mk. lisätään ryhmälle myönnetyt takaukset 18,0 mrd.
33019: Valtion osakeomistuksiin rinnastettavina si- mk, säästöpankkiryhmälle kertynyt pankkituen
33020: sältyi osakesalkkuun myös kansainvälisten ra- kokonaismäärä oli 59,6 mrd. mk. Osuuspankki-
33021: hoituslaitosten osuuksia tai muita rahoituspa- ryhmälle kertyneen pankkituen kokonaismäärä
33022: nostuksia vuoden lopun valuuttakurssien mu- oli 1,5 mrd. mk ja muiden pankkien (PSP ja
33023: kaan laskettuna 6,4 mrd. markan arvosta. Lisäk- entiset KOP, SYP ja STS) pankkituen kokonais-
33024: si valtiolla oli pääomasijoituksia talletuspank- määrä lähes 10 mrd. mk kertomusvuoden lopus-
33025: keihin 7,4 mrd. markan arvosta. Pankit maksoi- sa. KOP:lle ja SYP:lle annetut takauksia koske-
33026: vat pääomasijoituksille korkoa 70,2 milj. mark- vat periaatepäätökset yhteensä 2,8 mrd. mk rau-
33027: kaa, eli valtion saama tuotto sijoituksista oli va- kesivat vuoden 1997 puolella.
33028: jaa 1 %. Nettomääräisesti pankkituen määrä oli kerto-
33029: musvuonna -11,7 mrd. mk. Negatiivisuus syntyi
33030: pääosin takausten alentamisesta 10 mrd. markal-
33031: 5.1.3. Valtion tukisijoitukset pankkei- la; lisäksi Suomen Pankki sai tuen palautuksina
33032: hin ja lainojen lyhennyksinä yhteensä 4,5 mrd. mk.
33033: Jatkossa pankkien tervehtymisen ja Arsenalin
33034: Vuoden 1996 pankkitukitapahtumat liittyivät tappioiden vähentymisen arvioidaan edelleen vä-
33035: aiemmin tehtyjen päätösten täytäntöönpanoon hentävän tarvetta uusiin tukipäätöksiin, jolloin
33036: sekä tukea saaneiden pankkien ja omaisuuden- pankkituen vuotuinen nettomäärä pysyy negatii-
33037: hoitoyhtiöiden alasajamiseen. visena. Kertomusvuonna pankkituesta johtuvat
33038: Bruttomääräinen pääomatuki oli kertomus- laskennalliset korkomenot olivat arviolta noin
33039: vuonna 3,8 mrd. mk. Pääomatukea myönnettiin 2,7 mrd. mk.
33040: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin konsernin tap-
33041: pioiden kattamiseksi ja osakeyhtiölain edellyttä- 23. Julkinen pankkituki 1996, mmk
33042: mien vakavaraisuusmääräysten täyttämiseksi.
33043: Varat rahoitettiin valtion talousarviosta. Pää- Arsenal Oy, uudet tukipäätökset ................. . 3 800
33044: omatuesta 200 milj. mk käytettiin Arsenalin osa- Arsenal Oy:n takauksen alentaminen ......... . -9100
33045: kepääoman korottamiseen ja 3 600 milj. mk kir- Arsenai-SSP Oy:n takauksen alentaminen .. -900
33046: Sponda Oy/Solidium Oy:n palautukset ja
33047: jattiin vararahastoon. Valtioneuvosto alensi ta- lainojen lyhennykset Suomen Pankille ....... . -4532
33048: kauksen kokonaismäärää 10 000 miljoonalla Osuuspankkien Vakuusrahaston velkakor-
33049: markalla siten, että Omaisuudenhoitoyhtiö Ar- kojen takauspäätöksen raukeaminen .......... . -900
33050: senal Oy:n hyväksi olevaa takausta alennettiin 9 VVR:n Resolution-y htiöiden luottojen
33051: 100 miljoonalla markalla ja Omaisuudenhoito- lyhennys ........................................................ . -45
33052: yhtiö Arsenal-SSP Oy:n hyväksi olevaa takausta Yhteensä, netto ............................................ . -11677
33053: 900 miljoonalla markalla. Vuoden 1996loppuun
33054: mennessä Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle Nettomääräinen kumulatiivinen pankkituki
33055: oli maksettu julkista tukea yhteensä 22,8 mrd. oli tämänjälkeen 71,0 mrd. mk. Kumulatiivinen
33056: mk; lisäksi vuoden lopussa oli yhtiön hyväksi tuki on vuosittain kehittynyt taulukon 24 mukai-
33057: voimassa takauspäätöksiä 16,9 mrd. mk. Omai- sesti.
33058:
33059:
33060:
33061: 24. Kumulatiivinen pankkituki vuosina 1991-1996, mmk, netto (ml. takausvastuu)
33062: 1991 1992 1993 1994 1995 1996
33063:
33064: Kumulatiivinen tuen määrä ........................... . 16 182 38 824 75 708 75 436 82 666 70 989
33065: 40
33066:
33067: Myönnetystä pankkituesta noin 21 mrd. mk 5.1.5. Valtion takaukset
33068: oli takauksia ja takuita. Edellä mainittujen luku-
33069: jen lisäksi pankkituesta on aiheutunut valtiolle Valtiontakuukeskus
33070: korkomenoja arviolta yhteensä 12 300 milj. mk
33071: vuosilta 1991-1996. Valtiontakuukeskus toimii erityisrahoituslai-
33072: toksena kauppa- ja teollisuusministeriön alai-
33073: suudessa. Sen keskeisiä tehtäviä ovat viennin
33074: 5.1.4. Korkotuki edistäminen sekä pienen ja keskisuuren teollisuu-
33075: den toimintaedellytysten parantaminen. Takuu-
33076: Valtion korkotukea saavien lainojen laina- keskus tarjoaa vientitakuita ja valtiontakauksia
33077: pääoma (liite 13) oli kertomusvuoden päättyessä yrityksille ja rahoittajille. Takuukeskuksen toi-
33078: 44,9 mrd. mk eli 3,4 % suurempi kuin edellis- mintaperiaatteena on itsekannattavuus, joten
33079: vuonna. Valtion korkotukilainoista 2,9 mrd. mk pitkällä aikavälillä takuu- ja takausmaksutulo-
33080: kohdistui opiskelijoiden tukemiseen. Nuorten jen tulee kattaa sekä hallintomenot että makset-
33081: oman ensiasunnon hankintaan myönnettyjen lai- tavat korvaukset. Takuukeskuksen toiminta ja-
33082: nojen lainapääoma pysyi lähes samana verrattu- kaantuu kotimaiseen ja ulkomaiseen riskinot-
33083: na edelliseen vuoteen ja oli 11,7 mrd.mk. toon. Asiakassegmenteittäin toiminta on jaettu
33084: Valtion maksamien korkotukien määrä oli PK- ja suurasiakaspalveluun. Kummallekin
33085: kertomusvuonna 1,5 mrd. mk eli 13,5 % pienem- asiakassegmentille tarjotaan lainsäädännön
33086: pi kuin vuotta aiemmin; lainakantaan suhteutet- puitteissa kaikkia Takuukeskuksen tuotteita.
33087: tuna korkotuki vastasi keskimäärin 3,3 prosent- Takuukeskuksen kokonaisvastuut kaikista si-
33088: tiyksikköä. Eniten korkotukea maksettiin asu- toumuksista olivat 31,6 mrd. markkaa vuonna
33089: misen ja ympäristön tehtäväalueella (800 1996, kun ne vuonna 1995 olivat 40,3 mrd. mark-
33090: milj.mk). Asuntotoimen korkotuet siirrettiin kaa. PK-asiakkaiden vastuiden osuus kokonais-
33091: 1.4.1996 lukien maksettavaksi valtion asuntora- vastuusta oli 3,6 mrd. markkaa ja suurasiakkai-
33092: hastosta. Valtion asuntorahaston vastuulle siir- den 28 mrd. markkaa. Vientitakuiden osuus ko-
33093: rettyjen korkotukilainojen lainapääoma oli vuo- konaisvastuusta laski 26,6 mrd. markkaan edel-
33094: den 1996 lopussa 25,8 mrd mk. Asuntotoimen lisvuoden 34,4 mrd. markasta. Valtiontakauksi-
33095: korkotuista (783 milj. mk) valtion asuntorahas- en määrä oli 5 mrd. markkaa edellisen vuoden
33096: tosta maksettiin 84% (649 milj. mk). vastaavan luvun oltua 5,9 mrd. markkaa.
33097: Teollisuuden ja muiden elinkeinojen tukemi- Takuukeskuksen vuoden 1996 kassaperustei-
33098: nen oli toiseksi suurin ryhmä (161 milj.mk). sen tilinpäätöksen alijäämä oli 1 058,8 milj.
33099: Maa- ja metsätalous nousi kolmanneksi suu- markkaa. Tästä nettomäärältään 1 038,6 milj.
33100: rimmaksi ryhmäksi (153 milj.mk) opetuksen, tie- markkaa aiheutui entisen Neuvostoliiton takuis-
33101: teen ja kulttuurin (130 milj.mk) pudottua jopa ta ja Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin joh-
33102: yleishallinnonjälkeen (143 milj.mk). dosta maksetuista korvauksista. Entisen Neu-
33103: Suurin yksittäinen ryhmä oli asuntolainojen vostoliitooja Wärtsilä Meriteollisuuden takuista
33104: korkotuki painopisteen siirtyessä asuntolainojen maksettiin korvauksia yhteensä 2 001,5 milj.
33105: osalta osittain valtion suorasta lainanannosta markkaa ja takaisinperintänä saatiin 966,3 milj.
33106: korkotukilainoitukseen. Maksettu korkotuki oli markkaa. Muita korvauksia maksettiin takuiden
33107: 564 milj. markkaa. Lisäystä oli 27 prosenttia. perusteella 67,7 milj. markkaa ja takausten pe-
33108: Yrityksille maksetut korkotuet nousivat edel- rusteella 238,5 milj. markkaa. Takaisinperintänä
33109: lisvuoden 122 milj. markasta 133 milj. markkaan. saatiin muista takuista 117,8 milj. markkaa ja
33110: takauksista 27,2 milj. markkaa. Perintäkuluja
33111: takaisinperinnästä aiheutui yhteensä 5,8 milj.
33112: markkaa.
33113: 41
33114:
33115: 5.2. Elinkeinotoiminnan rahoitustuki
33116:
33117: ElinkeinotukP sisältää suojatun alkutuotan- alkutuotannon ja elintarvikkeiden osuus oli
33118: non ja elintarvikesektorin ja kilpailulle alttiin 72 %. Yrittäjien sosiaaliturvan rahoitukseen v.
33119: jalostus- ja palvelualojen tuen. Elinkeinotukeen 1995 käytetyistä 3,6 mrd. markasta käytettiin
33120: luetaan myös tilapäiseksi luokiteltava pankkitu- 84 %maatalousyrittäjien sosiaaliturvaan.
33121: ki. Rahoitustukeen ei lueta verojärjestelmään si-
33122: sältyviä tukia. Elinkeinotuki on osa valtion toi-
33123: mintaa muiden sektoreiden rahoittajana. Se 5.2.1. Alkutuotannon ja elintarvikkei-
33124: koostuu valtion maksamista tukipalkkioista ja den rahoitustuki
33125: sen tekemistä osakepääoma- ja finanssisijoituk-
33126: sista. Tukien tavoitteena on vaikuttaa markki- Toisena EU -jäsenyysvuonna alkutuotannon
33127: noiden toimintaan toivotulla tavalla esimerkiksi ja elintarvikkeiden EU-tukijärjestelmä säilyi en-
33128: alueeliisin perustein. nallaan. Kertomusvuonna ei ollut enää maksa-
33129: Varsinaisen elinkeinotoiminnan lisäksi val- tuksessaedellisen vuodenjäänteenä vanhan tuki-
33130: tiolle aiheutuu huomattavia menoja osallistumi- järjestelmän tukieriä eikä ennen jäsenyyttä tuo-
33131: sesta maatalousyrittäjien ja jossakin määrin tettujen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden
33132: myös muiden yrittäjien eläketurvan ja lomajär- hinnanalennuskorvauksia.
33133: jestelmien rahoitukseen. Alkutuotannon tuki oli 11 261 milj. markkaa,
33134: Elinkeinotoiminnan rahoitustukia maksettiin mikä on 10% vähemmän kuin edellisenä vuonna.
33135: vuonna 1996 yhteensä 15,6 mrd. mk (netto ),josta Muun alkutuotannon kuin maatalouden osuus
33136: oli 425 milj. markkaa eli vajaat 4% kokonaistues-
33137: ta. Taulukossa 25 ovat mukana myös vuodet
33138: 1993 ja 1994, jolloin valtio osallistui maatalous-
33139: 11 Tukien laskentamenettelyä on selostettu kertomukses- tuotteiden ylijäämien vientiin ja keräsi veroja ja
33140: sa valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 1993. maksuja elintarviketeollisuudelta ja viljelijöiltä.
33141:
33142:
33143:
33144:
33145: 25. Alkutuotantoon ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot2
33146: 1993 1994 1995 1996
33147: Miljoonaa markkaa
33148:
33149: Maataloustuotanto ......................................................... 5 506 5107 12007 10835
33150: Tuotantotuki .................................................................... 3 594 3 872 10 626 9 624
33151: Avustukset ....................................................................... 793 774 920 893
33152: Lainatuki ........................................................................... 218 148 166 96
33153: Muut ................................................................................. 901 313 295 221
33154:
33155: Elintarviketeollisuus ...................................................... . 14 720 87 0
33156:
33157: Markkinointi (vienti, sen rahoitus) .............................. . 2 523 2 236 0 0
33158:
33159: Elintarviketuotanto yhteensä ....................................... . 8043 8063 12 094 10835
33160: Porotalous ....................................................................... 32 19 18 9
33161: Kalatalous ........................................................................ 46 41 74 115
33162: Yksityismetsätalous ....................................................... . 255 267 227 228
33163: Muu alkutuotanto ............................................................ 135 80 57 72
33164: Alkutuotanto (pl. maatalous) yht . ............................... . 468 407 376 425
33165: Yhteensä .......................................................................... 8 511 8470 12470 11 261
33166:
33167: 2 Vuosina 1993 ja 1994 menot-tulot
33168:
33169: 6 370270
33170: 42
33171:
33172: Maataloustuotanto töön tuleva ns. vakavien vaikeuksien tuki eteläi-
33173: simpään Suomeen.
33174: Maatalouden tuki oli 10 835 milj. mk oltuaan
33175: edellisenä vuonna 11 % korkeampi. Edellisen
33176: vuoden luku sisälsi tukijärjestelmän muutokseen Maataloustuotannon tuki tuotteittain
33177: liittyvän kertaluonteisen varastojen hinnanalen-
33178: nuskorvauksen (2 282 milj. mk). Tukijärjestelmä Taulukossa 26 maataloustuotannon menot on
33179: säilyi ennallaan eli käytössä olivat EU:n koko- jaoteltu keskeisille maataloustuotteille. Taulu-
33180: naan rahoittamat tuet (CAP-tuet), EU:nja Suo- kon luvut ennen ED-jäsenyyttä olevilta vuosilta
33181: men yhteisesti rahoittamat tuet (LF A-ja ympä- ovat nettolukuja, joista on vähennetty maatalou-
33182: ristötuki) sekä puhtaasti kansallisista varoista delta ja elintarviketeollisuudelta kerätyt maksut.
33183: maksetut tuet. EU:n rahoitusosuus tuista oli 30 Hyödykkeille jakamaUomiin menoihin kuuluvat
33184: %ja kansallinen rahoitusosuus 70 %. Tukijärjes- mm. EU :n osallistuminen elintarviketalouden ja
33185: telmä perustuu hehtaari- ja eläinkohtaiseen tu- maaseudun kehittämiseen (498 milj. mk), luon-
33186: keen ja järjestelmä sisältää vuosittain alenevan nonhaittakorvaus (1155 milj. mk), ympäristötu-
33187: viisivuotisen siirtymäkauden tuen. Kertomus- ki (1563 milj. mk) sekä maatalouden rakennetuki
33188: vuonna neuvoteltiin vuoden 1997 alusta käyt- (990 milj. mk).
33189:
33190:
33191:
33192: 26. Maatalouteen ja elintarvikkeisiin kohdistuvat valtion menot' tuotteittain
33193: 1993 1994 1995 1996
33194: Miljoonaa markkaa
33195:
33196: Maitotalous-tuotteet ...................................................... . 1 919 1 627 1 783 1 724
33197: Kananmunat .................................................................... 274 297 218 7
33198: Liha ................................................................................... 1 213 1 102 1 763 1 386
33199: Vilja ................................................................................... 1 672 1 289 2 026 1 154
33200: Erikoiskasvit ..................................................................... 615 679 340 288
33201: Hyödykkeille jakamaton ................................................. 2 350 3 069 5 964 6 276
33202: Yhteensä ......................................................................... . 8043 8 063 12 094 10 835
33203: 3
33204: Vuosina 1993 ja 1994 menot-tulot
33205:
33206:
33207:
33208:
33209: 5.2.2. Jalostus- ja palvelualojen rahoi-
33210: tustuki hastoille (SITRA, Teollisen yhteistyön rahasto
33211: Oy) sekä kehitysyhtiöille. Lisäksi Valtiontakuu-
33212: Valtio myöntää talousarviosta rahoitustukea keskuksen kautta myönnetty erityisrahoitus
33213: suoraan yrityksille sekä erityisluottolaitoksille (vientitakuut ja takaukset) sisältää tukielemen-
33214: (Suomen Vientiluotto Oy, Kera Oy), muille ra- tin.
33215:
33216:
33217:
33218: 27. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki tukimuodoittain, netto
33219: 1994 1995 1996
33220: miljoonaa markkaa
33221:
33222: Avustukset ................................................................................................ 3 275 3 286 2 562
33223: Korkotuet .................................................................................................. 438 348 308
33224: Lainatuki .................................................................................................... 187 164 113
33225: Osakepääomatuki ..................................................................................... 617 411 339
33226: Takuu- ja takaustuki .................................................................................. 993 279 1 049
33227: Yhteensä ................................................................................................... . 5 510 4488 4371
33228: 43
33229:
33230: 28. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki käyttötarkoituksen mukaan
33231: 1994 1995 1996 Muutos
33232: 1996/95
33233: miljoonaa markkaa %
33234:
33235: Aluetuki ............................................................................ 1 244 1 222 858 -30
33236: Energiahuolto ................................................................. . 152 173 110 -36
33237: Pk-tuki ............................................................................... 228 66 78 19
33238: Sektorikohtainen tuki ...................................................... 719 405 -350 -186
33239: Tutkimus ja tuotekehitys ............................................... . 621 839 748 -11
33240: Työllisyystuki ................................................................... 861 827 677 -18
33241: V~ltio~yrit~st~n !uet ...................................................... . 552 350 281 -20
33242: V1ennm ed1stam1nen ...................................................... . 1 044 484 1 869 286
33243: Ympäristön suojelu ......................................................... 85 91 65 -29
33244: Muuttuet ......................................................................... 4 31 35 14
33245: Yhteensä ........................................................................ .. 5 510 4488 4371 -3
33246: Yhteensä pl. sektorikohtainen tuki .............................. . 4 791 4083 4 721 16
33247:
33248:
33249:
33250:
33251: Vuonna 1996 teollisuus- ja palvelualojen tuen tivalmiuksien kehittämisen ja kansainvälistymi-
33252: kokonaismäärä oli 4 371 milj. mk, 3% edellisvuo- sen edistämisen. Ympäristönsuojeluinvestointe-
33253: tista vähemmän. Avustukset olivat edelleen suu- ja tukemalla voidaan parantaa ympäristön tilaa
33254: rin tukimuoto. ja lisätä tätä kautta hyvinvointia. Muita tukia
33255: ovat mm. joukkoliikenteen kehittämistuet.
33256: Aluetuen osuus kaikista elinkeinotuista oli
33257: Tuki käyttötarkoituksen mukaan kertomusvuonna 20% eli 858 milj. mk. Laskua
33258: edellisvuodesta oli 30 %. Kauppa- ja teollisuus-
33259: Valtion tukitoimenpiteillä on hyödyke- ja ra- ministeriön suoraan maksaman yritystoiminnan
33260: hoitusmarkkinoita täydentävä rooli. Tukien aluetuen määrä oli 452 milj. mk. Loput tuesta eli
33261: avulla pyritään luomaan toimintaedellytyksiä 406 milj. mk oli KTM:n hallinnonalan tukeen
33262: sellaisille yhteiskunnalle tärkeille yrityksille ja sisältyvää KERA Oy:lle suunnattua avustus-,
33263: hankkeille, joita ei muuten toteutettaisi taijoiden laina- ja osakepääomatukea.
33264: toteuttaminen olisi hyvin vaikeaa. Tukien avulla Energiahuoltoon kohdistuva tuki väheni 36%
33265: voidaan myös vaikuttaa talouden tulonjakoon 110 milj. markkaan.
33266: tai niitä voidaan käyttää suhdannepolitiikan vä- PK-yritysten tuki kasvoi kertomusvuonna
33267: lineinä. 19%78 milj. markkaan. Tämä tuki koostuu ni-
33268: Aluetuen tavoitteena on edistää kansantalou- menomaan pk-yrityksille suunnatuista tukiohjel-
33269: den alueellisesti tasapainoista kehitystä. Energia- mista.
33270: huollon tuella tuetaan mm. kotimaisten energia- Sektorikohtainen tuki koostuu pääosin meren-
33271: lähteiden käyttöä ja kehittämistä. Pk-yritysten kulkuun ja laivanrakennukseen suunnatuista ra-
33272: tuki kohdistuu etupäässä rahoitusmarkkinoiden hoitustuista sekä lehdistötuesta. Sektorikohtai-
33273: puutteiden korjaamiseen. Sektorikohtaisella tu- sen tuen nettomäärä oli -350 milj. mk. Nettomää-
33274: ella pyritään turvaamaan (tiettyjen) toimialojen rä muodostui miinusmerkkiseksi lähinnä siitä
33275: tai sektoreiden toimintaedellytykset. Tähän syystä, että Valtiontakuukeskuksen alustakui-
33276: luokkaan luetaan myös vaikeuksissa olevien yri- den takaisinperintä ylitti alustakuista maksetut
33277: tysten pelastamiseen jaettava kriisiluonteinen korvaukset noin 600 milj. markalla. Lehdistötu-
33278: tuki. Tutkimus- ja tuotekehitystuen tavoitteena kea myönnettiin 80 milj. mk vuonna 1996 eli 30%
33279: on edistää tietopääoman leviämistä maassamme. vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuki sisälsi
33280: Työllisyysperusteisilla tuilla pyritään helpotta- vain sanomalehdistön tuen. Tukea ei enää annet-
33281: maan työttömyystilannetta. Yrityksille jaettava tu lehtien maaseutujaketun korvauksiin eikä sa-
33282: työllistämistuki on pääosin palkkaperusteista. nomalehtien yhteisjakeluun. Merenkulun ja lai-
33283: Valtionyritysten tuet koostuvat pääosin valtion vanrakennuksen tuki oli tarkasteluvuonna nega-
33284: yhtiöihinsä tekemistä osakepääomasijoituksista. tiivinen, -414 milj. markkaa. Takuukeskuksen
33285: Viennin edistäminen käsittää mm. yritysten vien- alustakuu-ja takaustoiminnan tuki oli -523 milj.
33286: 44
33287:
33288: Kuvio 11.
33289: TUKIEN (pl. sektorikohtainen tuki) JAKAUMA
33290: JALOSTUS- JA PALVELUALOILLA VUONNA 1996
33291: Muut tuet
33292: Ympäristön suojelu 1 o/o
33293: 1
33294:
33295:
33296:
33297: Energiahuolto
33298: 2%
33299: Viennin edistäminen PK-tuki
33300: 40% 2%
33301:
33302:
33303:
33304:
33305: Tutkimus ja tuotekehitys
33306: 16 o/o
33307:
33308:
33309:
33310: Valtionyritysten tuet Työllisyystuki
33311: 6% 14 o/o
33312:
33313:
33314:
33315: mk. Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan Yrityksille suuntautunut ympäristönsuojelun
33316: alushankintojen korkotuen määrä oli kertomus- tuki aleni edellisvuoden 91 milj. markasta 65 milj.
33317: vuonna -42,4 milj. mk, joten myös se vaikutti markkaan.
33318: sektorikohtaisen tuen muodostumiseen negatii- Muut tuet olivat 35 milj. mk. Siitä 32 milj. mk
33319: viseksi vuonna 1996. oli tukea elintarviketeollisuuden investointeihin
33320: Tutkimus- ja tuotekehitystuen määrä oli kerto- ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen EU-jäse-
33321: musvuonna 748 milj. mk. Vähennystä edellisvuo- nyydenjohdosta. Aiemmin tähän ryhmään sisäl-
33322: desta oli 11 %. TEKESin avustukset teollisuuden tynyt valtionapu ja korvaus joukkoliikennejär-
33323: T &K-toimintaan kasvoivat edellisvuodesta 724 jestelmän kehittämiseen on tulkittu vuoden 1995
33324: milj. markkaan. Loput tuesta oli pääosaltaan talousarviosta lähtien joukkoliikenteen palvelu-
33325: KTM:n kautta kohdentuvaa suoraa tutkimus- ja jen ostoksi. Siksi tämä yritystukien ryhmä on nyt
33326: tuotekehitystukea. noin 200 milj. mk pienempi kuin aikaisemmissa
33327: Työllisyysperusteista tukea myönnettiin vuon- kertomuksissa.
33328: na 1996 kaikkiaan 677 milj. mk, mikä oli 18%
33329: vähemmän kuin edellisvuonna. Varsinaisten
33330: suorien palkkaperusteisten tukien lisäksi työlli- Tuki ministeriöittäin
33331: syysperusteinen tuki sisältää myös investointi-
33332: avustuksia. Teollisuus- ja palvelualoille maksetuista net-
33333: Valtionyritysten tuet olivat kertomus vuonna totoista yli 70% 3 150 milj. mk kanavoitui kaup-
33334: 281 milj. mk; vähennystä edellisestä vuodesta oli pa- ja teollisuusministeriön sekä sen hallinnon-
33335: 20 %. Edellisen vuoden tapaan myös vuonna alaan kuuluvien erityisrahoituslaitosten kuten
33336: 1996 lähes puolet valtionyritysten tuesta suun- TEKESin, Valtiontakuukeskuksen, Suomen
33337: tautui VR-Yhtymä Oy:lle. Vientiluotto Oy:nja KERA Oy:n kautta (tauluk-
33338: Viennin edistämiseen suunnattu tuki lähes ne- ko 29).
33339: linkertaistui edellisestä vuodesta. Sen määrä oli 1 Työministeriön kautta myönnetyt tuet laski-
33340: 869 milj. mk. Siitä valtaosa (1 561 milj. mk) oli vat 320 milj. markkaan. Sekä liikenneministeriön
33341: takuumuotoista tukea. Tuen kokonaismäärän että opetusministeriön kautta kulkeutui tukea
33342: voimakas kasvu johtui vientitakuista. Varsinai- noin 360 milj. mk. Loppuosa tuesta, noin 200
33343: set viennin edistämiseen suunnatut avustukset milj. mk, kanavoitui muiden ministeriöiden
33344: olivat 190 milj. mk. kautta.
33345: 45
33346:
33347: 29. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki ministeriöittäin
33348: 1994 1995 1996 Muutos
33349: 1996/95
33350: miljoonaa markkaa %
33351:
33352: Valtioneuvosto ............................................................... . -8 -14 -9 -36
33353: Ulkoasiainministeriö ...................................................... . 35 34 32 -6
33354: Puolustusministeriö ........................................................ 2 4 4 -20
33355: Valtiovarainministeriö .................................................... 177 173 60 -65
33356: Opetusministeriö ........................................................... . 171 296 357 20
33357: f>J!~a- ja m:t~ätal?_usministeriö ..................................... . 59 47 47 1
33358: L11kennem1n1steno .......................................................... 609 470 362 -23
33359: Kauppa- ja teollisuusministeriö ................................... .. 3 709 2 861 3 150 10
33360: Työministeriö .................................................................. 690 530 320 --40
33361: Ympäristöministeriö ....................................................... 67 86 49 --43
33362: Yhteensä .......................................................................... 5 510 4488 4 371 -3
33363:
33364:
33365: Tuen jakautuminen toimiaJoittain Eniten tukea saivat metalli-, sähköteknisten
33366: tuotteiden ja kulkuneuvojen valmistuksen toimi-
33367: Taulukossa 30 on esitetty jalostus- ja palvelu- alat. Tämänjälkeen seuraavaksi eniten tukea sai-
33368: alojen rahoitustuista aiheutuvien valtion netto- vat rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä liikenne
33369: kustannusten jakautuminen eri toimialoille sekä ja liike-elämän palvelut. Näiden toimialojen saa-
33370: tuen suhde toimialan tuottamaan arvonlisäyk- man tuen osuus tuen kokonaismäärästä oli ker-
33371: seen. tomusvuonna noin 50 %.
33372:
33373: 30. Jalostus- ja palvelualojen rahoitustuki toimialoittain
33374: 1994 %jalostus- 1995 %jalostus- 1996 %jalostus-
33375: milj. mk arvosta milj. mk arvosta milj. mk arvosta
33376:
33377: Maatalous, metsätalous, kalatalous ............................ 62 0,2 26 0,1 18 0,1
33378: Kaivannaistoiminta ....................................................... 73 3,8 42 2,1 54 2,8
33379: Erittelemätön teollisuus ............................................... 24 31 72
33380: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus ........ 71 0,6 165 1,3 106 0,8
33381: Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden valmistus ... 76 2,1 72 2,0 68 1,9
33382: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ...................... 173 2,3 177 2,6 161 2,7
33383: Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus ........ 143 0,8 117 0,5 134 0,6
33384: Kustantaminen ja painaminen ..................................... 240 3,1 137 1,7 106 1,2
33385: Kemian, öljy-, kumi- ja muovituotteiden valmistus ... 169 1,3 183 1.4 170 1,3
33386: Lasi- ja savi- ja kivituotteiden valmistus ..................... 37 1,1 54 1,5 48 1,2
33387: Metallien valmistus ....................................................... 38 0,5 113 1.4 97 1.4
33388: Metalli-, sähkötekn.tuotteiden ja kulkuneuvojen
33389: valm ........................................................................... 1 167 3,2 717 4,5 955 5,1
33390: Huonekalujen valmistus ja muu teollinen valmistus 63 2.4 45 1,5 43 1.4
33391: Sähköhuolto, lämpö- ja vesihuolto ............................. 227 1,8 194 1,5 195 1.4
33392: Talonrakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen. 133 0,6 91 0,3 111 OA
33393: Tukku- ja vähittäiskauppa ............................................ 151 0,3 138 0,3 117 0,2
33394: Hotelli- ja ravitsemustoiminta ..................................... 74 1,0 73 0,9 41 0,5
33395: Rautatie-, tie-, vesi- ja ilmaliikenne ............................. 500 1,3 499 1,2 380 0,9
33396: Rahoitus- ja vakuutustoiminta ..................................... 1 003 6,0 887 5,0 581 3,2
33397: Kiinteistöpalvelu ja puhtaanapito ............................... 60 0,1 61 0,1 63 0,1
33398: Liike-elämän palvelut ................................................... 189 0,9 161 0,7 334 1,3
33399: Koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta .......... 13 2,6 66 12.4 9 1,6
33400: Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaali-
33401: palvelut ....................................................................... 25 0,8 17 0,5 12 0,3
33402: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. 95 1,1 48 0,5 39 OA
33403: Erittelemätön ................................................................. 703 372 456
33404: Yhteensä ........................................................................ 5 511 1,6 4488 1,2 4372 1,1
33405: 46
33406:
33407: Kertomusvuonna tuen suhde jalostusarvoon taloudelle ja muulle alkutuotannolle maksettiin
33408: teollisuus- ja palvelualoilla yhteensä oli 1,1 %. valtion osuutena menoista 2 083 milj. mk. Maa-
33409: Erityisen suuri tuen osuus jalostusarvosta oli talousyrittäjien lomituskustannuksiin valtio
33410: metalli-, sähköteknillisten tuotteiden ja kulku- osallistui 900 milj. markalla. Sosiaaliturvan luon-
33411: neuvojen valmistuksessa sekä rahoitus- ja vakuu- teiset menot alkutuotannon harjoittajille laskivat
33412: tustoiminnassa. Rahoitus- ja vakuutustoimin- 7 % edellisvuoden tasosta.
33413: nan tukia nostavat valtion erityisrahoituslaitok- Sosiaaliturvan luonteinen tuki jalostus- ja pal-
33414: sille myöntämät määrärahat. Toimialan tuki- velualoille oli 573 milj. mk. Lisäystä edellisvuo-
33415: osuus nousee korkeaksi, koska erityisrahoitus- desta oli 10 %. Kertomusvuonna valtion osuus
33416: laitosten edelleen jakama tuki ei näy nettokus- yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista nousi
33417: tannustiedoissa. 439 milj. markkaan. Muita sosiaaliturvan luon-
33418: teisia tukieriä olivat valtion osuus merimieselä-
33419: kekassan menoista (134 milj. mk) sekä korvaus
33420: 5.2.3. Sosiaaliturvan luonteinen tuki pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuk-
33421: elinkeinotoiminnalle siin.
33422:
33423: Maatalousyrittäjien eläkelain ja maatalous-
33424: yrittäjien tapaturmalain piiriin kuuluvalle maa-
33425: 47
33426:
33427:
33428:
33429:
33430: 6. VALTION LIIKETOIMINTA
33431:
33432: Valtion liiketoimintaa harjoittavat valtion nettobudjetoituja, sekä budjettitalouden ulko-
33433: enemmistöisten osakeyhtiöiden lisäksi budjetti- puolella olevat, valtion liikelaitoksista annetun
33434: talouteen kuuluvat valtion liiketoimintaa har- lain mukaiset liikelaitokset.
33435: joittavat virastot ja laitokset, joista useat ovat
33436:
33437:
33438:
33439: 6.1 Budjettitalouteen kuuluvat virastot ja laitokset
33440: Budjettitalouteen kuuluvia liiketoimintaa set. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 8 090
33441: harjoittavia virastoja ja laitoksia olivat kaikki milj.markkaa. Tästä nettobudjetoitujen virasto-
33442: nettobudjetoidut virastot ja laitokset sekä muut jen ja laitosten osuus oli 24 milj. markkaa.
33443: maksullista palvelutoimintaa harjoittavat laitok-
33444:
33445:
33446: 6.2 Liikelaitoslain mukaiset liikelaitokset
33447: Laki valtion liikelaitoksista (627/87) tuli voi- alalla. Valtiovarainministeriön, maa- ja metsäta-
33448: maan 1.1.1988. Ensimmäiset liikelaitokset aloit- lousministeriön sekä kauppa- ja teollisuusminis-
33449: tivat toimintansa vuoden 1989 alusta. Tähän teriön toimialalla toimii yksi kullakin.
33450: mennessä kahdestatoista valtion virastosta tai Valtion liikelaitokset saavuttivat kertomus-
33451: laitoksesta taikka laitoksen osasta on muodos- vuonna asetetut palvelu- ja muut toimintatavoit-
33452: tettu liikelaitos. Seitsemän liikelaitosta on sittem- teet. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 2 193
33453: min yhtiöitetty. Viimeksi kertomusvuoden alusta milj.markkaa. Liikelaitokset tuottivat voittoa
33454: on yhtiöitetty Autorekisterikeskus Suomen Au- yhteensä 388 milj.markkaa ja tappiota 2,7
33455: tokatsastus Oy -nimisenä. Kertomusvuoden ai- milj.markkaa. Taseiden yhteenlaskettu loppu-
33456: kana valtion liikelaitoksina toimivat Hallinnon summa oli 13 283 milj.markkaa. Vain metsähalli-
33457: kehittämiskeskus, Ilmailulaitos, Metsähallitus, tus tuloutti vuoden 1996 tuloksestaan 180
33458: RASKONE ja Teknillinen tarkastuskeskus. milj.markkaa valtiolle. Liikelaitoksilla oli työn-
33459: Kaksi näistä toimii liikenneministeriön toimi- tekijöitä keskimäärin yhteensä 4 470 henkeä.
33460:
33461:
33462:
33463: 31. Valtion liikelaitokset 1.1.-31.12.1996
33464: Liike- Voitto Tuloutus Henki- Tase
33465: vaihto löstö milj.mk
33466: keskim.
33467: miljoonaa markkaa
33468:
33469: Yhtiö
33470: Hallinnon kehittämiskeskus ..................... . 34,1 --0,6 67 4,9
33471: llmailulaitos ............................................... 840,1 42,7 1 647 3108
33472: Metsähallitus ............................................. 1187,4 341,4 180 2 333 10 063,5
33473: RASKONE ................................................. . 77,5 -2,1 266 80,3
33474: Teknillinen tarkastuskeskus ..................... . 53,7 3,9 157 26,4
33475: Yhteensä ................................................... . 2192,8 385,3 180 4470 13 283,1
33476: 48
33477:
33478: 6.3 Valtionyhtiöt
33479: Valtiolle oli kertomusvuoden lopussa välittö- työskenteli kertomusvuonna keskimäärin
33480: mässä hallinnassaan 36 osakeyhtiötä, joissa val- 148 800 henkeä.
33481: tiolla oli välittömään osakeomistukseen perustu- Keskeisen osan valtionyhtiöstä muodostavat
33482: va määräysvalta. Lisäksi valtiolla on ns. toisen kauppa- ja teollisuusministeriön ohjauksessa
33483: asteen omistuksia omistamiensa osakeyhtiöiden, olevat teollisuus- ja energiayhtiöt, joiden liike-
33484: rahastojen, valtion liikelaitosten sekä virastojen vaihto kasvoi vuonna 1996 keskimäärin 4,9 pro-
33485: ja laitosten kautta. Näiden valtionyhtiöiden senttia. Nettomyyntiään kasvattivat eniten Imat-
33486: ohella valtiolla on suoraan tai toisen asteen omis- ran Voima ja Rautaruukki-konsernit, joiden
33487: tuksen kautta osakkuuksia 30 merkittävässä yh- suuret kasvuluvutjohtuivat osaksi yritysostoista.
33488: tiössä. Valtionyhtiöiden määrä on kertomus- Enson ja Vapon liikevaihto supistui kertomus-
33489: vuonna kasvanut liikelaitosten ja valtion toimin- vuonna.
33490: tojen yhtiöittämisen sekä uusien valtionyhtiöi- Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden yhteen-
33491: den perustamisen myötä. Valtion omistusosuus laskettu liiketulos oli selvästi edellisvuotta hei-
33492: eräissä valtionyhtiöissä on laskenut määrätie- kompi. Liiketulos aleni edellisvuodesta 25 %:lla
33493: toisten omistuspohjan laajentamiseen tähtäävien eli 3100 milj. markalla. Markkamääräisesti liike-
33494: toimenpiteiden seurauksena. Karttakeskus Oy tulos aleni eniten Ensessa (2200 milj.mk) ja Nes-
33495: yksityistettiin kertomusvuonna. teessä (1000 milj. mk). Liiketulostaan paransivat
33496: Keskeisistä valtionyhtiöistä 14 oli teollisuus- edelliseen vuoteen verrattuna ainoastaan Imat-
33497: ja energiayhtiöitä, viisi liikenne- ja viestintäyhti- ran Voima ja Vapo. Imatran Voiman parannus
33498: öitä, seitsemän harjoitti pankki- ja rahoitustoi- oli yli 700 milj.mk.
33499: mintaa, kolme oli omaisuudenhoitoyhtiöitä ja Valtion teollisuus- ja energiakonsernien sijoi-
33500: seitsemän toimi palvelualoilla. tetun pääoman tuotto oli vuonna 1996 9,4 %
33501: Yhtiöomaisuuden hallinnointi oli hajaantu- (vuonna 1995 12,7 %)ja omavaraisuusaste koho-
33502: nut eri ministeriöille. Valtionyhtiöitä oli kauppa- si hieman edellisvuodesta eli 39 %:iin (38,5 %).
33503: ja teollisuusministeriön hallinnonalalla 16 (Enso Valtionyhtiöiden investointikehitys vuonna
33504: Oy, Fide Oy, Finavitec Oy, Imatran Voima Oy, 1996 meni päinvastaiseen suuntaan kuin edellä
33505: Kauppatalo Hansel Oy; Kera Oy, Kemijoki Oy, tarkasteltu tuloskehitys. Vuonna 1996 valtion
33506: Kemira Oy, Neste Oy, Rautaruukki Oy, Saimaan teollisuus- ja energiakonsernien bruttoinvestoin-
33507: Kanavalaivat Oy, Sisu Oy, Suomen Puolustusvä- timäärä oli yhteensä 13,3 mrd mk eli 81 %suu-
33508: line Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Suomen rempi kuin edellisenä vuonna. Suurimmat inves-
33509: Vientiluotto Oy ja Valo Oy), valtiovarainminis- toinnit teki Imatran Voima (yli 4,5 mrd mk) ja
33510: teriön hallinnonalalla 9 (Omaisuudenhoitoyhtiö Enso-konserni (lähes 3 mrd mk). Yli kahden mil-
33511: Arsenal Oy, Oy Edita Ab, Engel kiinteistöpalve- jardin markan investoinnit suoritti Neste ja Rau-
33512: luyhtymä Oy, Medivire työterveyspalvelut Oy, taruukki. Valtion teollisuus- ja energiakonserni-
33513: Postipankki Oy, Rahapaja Oy, Solidium Oy, en bruttoinvestointien kokonaismäärästä koti-
33514: Sponda Oy ja Yrityspankki SKOP Oy), liikenne- maan investointien osuus oli 55 %.
33515: ministeriön hallinnonalalla viisi (Finnair Oy, Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden henki-
33516: Suomen Autokatsastus Oy, Suomen PT Oy, VR- löstömäärä vuonna 1996 oli 65 270 henkilöä,
33517: Yhtymä Oy ja Yleisradio Oy) ja puolustusminis- mikä on 7,1 % edellisvuotta suurempi. Edellä
33518: teriön hallinnonalalla kaksi (Vammas Oy ja VPU mainitusta henkilöstömäärästä 69,4% työsken-
33519: Pukutehdas Oy). Lisäksi ulkoasianministeriön teli kotimaassa eli 1,2 %-yksikköä enemmän kuin
33520: (Teollisen Yhteistyön rahasto Oy), opetusminis- edellisenä vuonna. Eniten henkilöstömääräänsä
33521: teriön (Oy Veikkaus Ab ), maa- ja metsätalousmi- edellisvuoteen verrattuna lisäsivät Rautaruukki-
33522: nisteriön (Avena Yhtiöt) sekä sosiaali- ja terveys- ja Imatran Voima-konsernit. Suurimmat työllis-
33523: ministeriön (Alko-Yhtiöt Oy) toimialoilla kulla- täjät vuonna 1996 olivat Enso, Rautaruukki ja
33524: kin yksi valtionyhtiö. Kemira.
33525: Keskeisten valtionyhtiöiden liikevaihto oli Valtion teollisuus- ja energiakonsernien osuus
33526: 168 683 milj.markkaaja tilikauden yhteenlasket- Suomen teollisuus- ja energiatuotannosta on
33527: tu voitto 6 837 milj. markkaa. Taseen loppusum- koko tähänastisen 1990-luvun pysytellyt noin
33528: ma oli 373 522 milj.markkaa. Valtion yhtiöt tulo- 20 %:ssa. Vuonna 1996 jalostusarvon osuus aleni
33529: uttivat vuodelta 1996 osinkotuloja yhteensä noin 15 %:iin, mutta tällöin tulee ottaa huomioon
33530: 1 124milj.markkaa. Keskeisissä valtionyhtiöissä Valmetin puuttuminen valtionyhtiöistä kuten
33531: 49
33532:
33533: myös jo aikaisemmin Outokummun lukujen Enso-Gutzeitin omistamat Veitsiluodon osak-
33534: puuttuminen valtionyhtiöiden osuudesta. Val- keet (16,5 milj. kpl) mitätöitiin. Fuusiossa valtion
33535: tionyhtiöiden henkilöstön suhteellinen osuus nimellinen omistus kasvoi 206 Mmk. Valtio myi
33536: Suomen teollisuus- ja energiatuotannossa on ol- viime vuonna yhteensä 3 240 miljoonan markan
33537: lut aikaisemmin 14---15 %:n luokkaa, mutta on arvosta Valmetin (2 385 Mmk) ja Kemiran (855
33538: parina viimeisenä vuotena edellä mainituista yh- Mmk) osakkeita, joiden nimellinen arvo oli yh-
33539: tiöiden vähenemisestä johtuen laskenut 11- teensä 519 miljoonaa markkaa. Valmetin osake-
33540: 12 %:n tasolle. myynnin yhteydessä Valmet Oy luoasti valtiolta
33541: Valtion teollisuus- ja energiayhtiöiden viennin 7 miljoonaa valtion tarjoamaa Valmetin nimellis-
33542: arvo vuonna 1996 oli 36 mrd mk, mikä merkitsee arvoltaan 10 markan arvoista osaketta ja mitätöi
33543: yli 19 %:n osuutta Suomen tavaroiden viennistä. ne. Valtio antoi viime vuonna lisäksi 4 miljoonan
33544: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- markan niroellisarvoiset bonusosakkeet Nesteen
33545: alaan kuuluvien teollisuus- ja energiayhtiöiden vuoden 1995 antiin liittyen. Valtion nimellinen
33546: (11 kpl ilman Patria Industries Oy:lle siirtyneitä omistus väheni näin nettomääräisesti viime
33547: ja siirtyviä yhtiöitä) yhteenlaskettua osakepää- vuonna yhteensä 249 miljoonaa markkaa.
33548: omaa korotettiin viime vuonna osakeanneilla Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
33549: 148 miljoonalla markalla 649 miljoonan markan alaan kuuluvat teollisuus- ja energiayhtiöt mak-
33550: emissiohintaan. Osakeanteja oli Kemira Oy:ssä soivat viime vuonna osinkoa keskimäärin noin
33551: (383 Mmk) ja syksyllä 1996 perustetussa Suomen 18 % osakepääomalle. Teollisuus- ja energiayh-
33552: Puolustusväline Oy:ssä (yhteensä 266 Mmk). tiöt maksoivat ennätysmäärän osinkoja vuonna
33553: Valtion osuus osakepääoman korotuksista oli 1996 edellisen vuoden huipputuloksistaan. Ne
33554: 67,5 miljoonaa markkaa 266 Mmk emissiohin- maksoivat osinkoja yhteensä 1 882 miljoonaa
33555: taan, mikä muodostui sijoituksista Suomen Puo- markkaa, josta valtion osuus oli 1 106 miljoonaa
33556: lustusväline Oy:öön, jonka nykyinen nimi on markkaa. Tänä vuonna (1997) teollisuus- ja ener-
33557: Patria Industries Oy. Enso-Gutzeit Oy ja Veitsi- giayhtiöt maksavat osinkoja lähes yhtä paljon.
33558: luoto Oy yhdistyivät 1.5.1996 uudeksi Enso Ne maksavat viime vuoden tuloksistaan yhteen-
33559: Oy:ksi. Kombinaatiofuusiossa Enso-Gutzeitin sä 1 753 miljoonaa markkaa, josta valtiolle ker-
33560: osakkeet vaihdettiin suhteessa 1:1 ja Veitsiluo- tyy 983 miljoonaa markkaa, mikä vastaa osake-
33561: don osakkeet suhteessa 3:5. Samassa yhteydessä pääomaan suhteutettuanoin 16 % tuottoa.
33562:
33563:
33564:
33565:
33566: 7 370270
33567: 50
33568:
33569:
33570:
33571:
33572: 7. VALTIONVELKA
33573:
33574: Valtionvelka oli vuoden 1996 päättyessä · milj. mk. Lisäys oli 36 182 milj. mk eli 9,7 %.
33575: 395 487 milj.mk, kun sulautetaan valtion sisäiset Vuonna 1995 velka lisääntyi 16,2 %. Valuutta-
33576: velat. Sulauttamaton velka, josta valtio on vas- määräisen velan osuus oli kertomusvuoden päät-
33577: tuussa veronmaksajille, oli 407 787 milj. mk tyessä 43 %eli kolme prosenttiyksikköä pienem-
33578: (ilman alla olevissa taulukoissa olevaa oikaisu- pi kuin vuotta aiemmin.
33579: erää). Vuotta aiemmin valtionvelka oli 371 605
33580:
33581:
33582:
33583: 32. Valtionvelka 11
33584: 1992 1993 1994 1995 1996 Muutos
33585: 1996/95
33586: miljoonaa markkaa %
33587:
33588: Markkamääräinen velka ............... 68895 109 966 143 261 199 304 232 779 17
33589: Pitkäaikainen velka ........................ 54133 87 142 110 108 161 440 194 887 21
33590: Budjettitalouden velka .............. 47 316 71 704 93250 145 183 179 559 24
33591: Rahastotalouden velka ............. 6817 15 438 16 858 16 257 15 328 -6
33592: Lyhytaikainen velka ...................... 14 762 22 824 33153 37 864 37 892 0
33593: Budjettitalouden velka .............. 13 646 22 824 33153 37 864 37 620 -1
33594: Rahastotalouden velka ............. 1 116 272
33595:
33596: Valuuttamääräinen velka ............. 106 387 155 577 176 562 172 301 175 008 2
33597: Pitkäaikainen velka ........................ 106 387 155 577 176 562 172 301 175 008 2
33598: Budjettitalouden velka .............. 92 021 138 525 161 644 157 932 160 353 2
33599: Rahastotalouden velka ............. 14366 17 052 14 918 14369 14655 2
33600: Yhteensä ........................................ 175 282 265 543 319 823 371 605 407 787 10
33601: Oikaisuerä ...................................... 21 747 31-12 300 31-12 300 31-12 300
33602:
33603: Valtiontalouden velka .................. 266290 307 523 359 305 395 487 10
33604:
33605: n Vuoden lopussa.
33606: 21 Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka ja lisätty valtion siirtovelat.
33607: 31 Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka.
33608: 51
33609:
33610: 33. Valtionvelka lainatyypeittäin
33611: Velka Nostot Kuole- Valuutan- Valuutta- Velka Korko-
33612: 31.12.1995 tukset vaihdot kurssien 31.12.1996 menot
33613: ym. muutokset
33614: miljoonaa markkaa
33615:
33616: Markkamääräinen velka ............... 199 304 153 652 120177 232 779 17 771
33617: Pitkäaikainen velka ........................ 161 440 63 139 29 692 194 887 15 746
33618: - yleisöobligaatiolainat .............. 143 948 62 139 28 387 177 700 14636
33619: - muut joukkovelkakirjalainat .... 1 229 1 000 511 1 718 125
33620: - velkakirjalainat ......................... 16263 794 15 469 985
33621: Lyhytaikainen velka ...................... 37 864 90 513 90485 37 892 2 025
33622: - velkasitoumukset ..................... 37 864 71 118 72162 36 820 2 015
33623: - rahoitustodistukset .................. 627 355 272 5
33624: - lyhytaikaiset luotot .................. 18 768 17 968 800 5
33625:
33626: Valuuttamääräinen velka ............. 172 301 13 443 13 075 341 1998 175 008 13 041
33627: Pitkäaikainen velka ........................ 172 301 13 443 13075 341 1 998 175 008 13 041
33628: - obligaatiolainat ........................ 158 545 10 580 13 055 341 2 436 158 847 12 183
33629: - muut joukkovelkakirjalainat.. .. 5 771 1 493 -184 7 080 368
33630: - velkakirjalainat ......................... 7 985 1 370 20 -254 9 081 490
33631: Yhteensä ........................................ 371 605 167 095 133 252 341 1998 407 787 30812
33632: Oikaisuerä .............. ,....................... -12 300 "-12 300
33633:
33634: Valtiontalouden velka .................. 359 305 395 487
33635:
33636: ,, Vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka
33637:
33638:
33639:
33640:
33641: Budjettitalouden bruttolainanotto v. 1996 oli Kertomusvuoden päättyessä velkakannan
33642: 166 468 milj. mk ja nettolainanotto 34 502 milj. keskimääräinen niroelliskorko oli 7,2% ja keski-
33643: mk. Budjettitalouden velan hoitomenot ilman määräinen takaisinmaksuaika 4 v. 5 kk. Mikäli
33644: kuoletuksia olivat yhteensä 29 033 milj. mk eli kaikki toteutuneet ja ennakoidut lainakustan-
33645: 18,0 % suuremmat kuin v. 1995. Korot olivat nukset muutetaan vuotuiseksi koroksi, efektiivi-
33646: kertomusvuonna 28 014 milj. mk ja lainojen liik- nen keskikorko oli 7,2 %.
33647: keeseenlasku-, lunastus- ym. palkkiot ja kulut Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kus-
33648: 1 019 milj. mk. Vuonna 1995 vastaavat valtion- tannukset ja niroelliskorot ovat vaihdelleet seu-
33649: velan menot olivat 24 594 milj. mk. raavasti:
33650:
33651:
33652:
33653:
33654: Vuosi Markkamääräinen Valuuttamääräinen Koko velka
33655: Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis-
33656: kust. korko kust. korko kust. korko
33657:
33658: 1992 .................................................................. . 11,4 8,2 11,8 8,3 11,6 8,3
33659: 1993 .................................................................. . 9,3 7,8 10,7 7,7 10,1 7,7
33660: 1994 .................................................................. . 8,3 7,0 7,7 7,3 7,9 7,2
33661: 1995 .................................................................. . 8,2 7,5 6,9 7,2 7,6 7,3
33662: 1996 .................................................................. . 7,5 7,5 6,8 7,0 7,2 7,2
33663: 52
33664:
33665: Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamal- Velkakannan keskimääräinen takaisinmaksu-
33666: la huomioon kaikki toteutuneet kustannukset aika onko. vuoden lopussa maksamatta olleen
33667: (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkastelu- kannan mukaan laskettuna kehittynyt seuraa-
33668: hetken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset. vasti:
33669: Valuuttakursseina on käytetty tarkasteluajan-
33670: kohdan kursseja, minkä vuoksi kustannukset ei- Vuosi Markka- Valuutta- Koko velka
33671: vät sisällä tulevien valuuttakurssimuutosten vai- määräinen määräinen
33672: velka velka
33673: kutuksia.
33674: 1992 ················ 3 V 7 kk 6 V 3 kk 5v 3 kk
33675: 1993 ................ 3 V 11 kk 5 V 10 kk 5 V 0 kk
33676: 1994 ................ 3 V 6 kk 5 V 10 kk 4v 9 kk
33677: 1995 ················ 3v7 kk 5 V 3 kk 4v 4 kk
33678: 1996 ................ 4v 0 kk 4 V 11 kk 4v 5 kk
33679:
33680:
33681:
33682:
33683: 7.1. Valuuttamääräinen valtionvelka
33684: Valuuttamääräinen valtionvelka lisääntyi ker- Lainan valuutta- Vasta- Korko Laina- Emissio- Ef.kust.
33685: tomusvuonna 172 301 milj. markasta 175 008 määrä, milj. arvo % aika kurssi %
33686: milj.mk vuotta %
33687: milj. markkaan. Uusia valuuttamääräisiä lainoja
33688: nostettiin 13 443 milj. mk ja kuoletuksia makset-
33689: Obligaatiolainat:
33690: tiin 13 075 milj. mk, josta takaisinostojen osuus DEM 750 2 310 5,50 7 100,78 5,76
33691: oli 3 866 milj. mk. Valuuttakurssien muutosten USD 1 000 4528 5,875 10 99,545 6,07
33692: nettovaikutus kertomusvuoden aikana lisäsi va- JPY 20 000 853 5,90 2 100,00 5,25
33693: luuttamääräistä velkaa 1 998 milj. markalla ja USD 300 1 350 6,95 30 99,558 7,18
33694: valuutanvaihtosopimukset ym. 341 milj. markal- AUD 240 851 6,81 4 100,00 5,13
33695: la. Valuutanvaihtosopimukset ovat kuitenkin LUF 2 000 298 6,125 7 102,70 5,98
33696: DKK 500 389 4,00 4 95,49 5,43
33697: ennenkaikkea pienentäneet valtion ulkomaisen
33698: velan markkavasta-arvovaihteluja ja niiden avul- Muut lainat:
33699: la on saavutettu tasapainoinen ja mahdollisim- USD 20 92 5,42 5 100,00 5,42
33700: man riskitön velkasalkku. Valuuttamääräisen JPY 5 000 219 3,30 12 100,00 5,51
33701: velan nettolisäys oli 2 707 milj. mk eli 1,6 %. JPY 12 000 516 6,60 2 99,98 5,58
33702: Korkoja maksettiin 13 041 milj. mk eli 2,0 % AUD 60 207 7,46 3 99,00 5,75
33703: USD 50 228 vaihtuva 7 100,00 5,71
33704: enemmän kuin v. 1995. JPY 5 700 232 3,40 10 100,325 3,40
33705: Pitkäaikaista valuuttamääräisiä velkaa nos- CHF 51 197 4,61 15 100,00 4,61
33706: tettiin budjettitalouteen eri valuutoissa 13 443 DEM 115 352 6,67 15 100,00 6,67
33707: milj. mk. Lainojen noston yhteydessä tehtiin DEM 132 400 6,91 20 100,00 6,91
33708: kahdeksan valuutanvaihtosopimusta ja kolme FRF 476 421 6,10 15 100,00 6,19
33709: koronvaihtosopimus ta. Näiden lisäksi tehtiin
33710: vuosina 1991-1992 nostettuihin lainoihin 49 Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa
33711: valuutanvaihtosopimusta. taulukossa laskettu ao. lainan nostoajankoh-
33712: Kertomusvuonna otettujen valuuttamääräis- tana.
33713: ten pitkäaikaisten lainojen määrät ja lainaehdot Kertomusvuoden valuuttamääräisestä lai-
33714: olivat seuraavat (vaihdettujen lainojen osalta nanotosta oli 22% lainoja, joiden laina-aika on
33715: markkamäärät ja efektiiviset kustannukset Ias- korkeintaan 5 vuotta. Vastaava suhde v. 1995 oli
33716: kettu todellisen nostovaluutan mukaan): 5 %. Uusista lainoista 21% oli laina-ajaltaan 6-
33717: 53
33718:
33719: 8 vuotta, ja 10 vuoden ja sitä pidempiä lainoja Pitkäaikaisen valuuttamääräisen valtionvelan
33720: nostettiin 57 %. Nostettujen lainojen pääoman keskimääräinen takaisinmaksuaika vuoden 1996
33721: markkavasta-arvona painotettu keskimääräinen lopussa oli 4 v. 11 kk eli 4 kk lyhempi kuin vuotta
33722: takaisinmaksuaika oli 10 v. 0 kk, eli 1 v. 2 kk aikaisemmin. Velasta 56% eli 98 547 milj. mk
33723: lyhempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1996 maksetaan takaisin kuoletusehtojen mukaisesti
33724: nostettujen valuuttamääräisten lainojen keski- seuraavan viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia
33725: määräinen niroelliskorko oli 5,79 %ja keskimää- erääntyy maksettavaksi 6--10 vuoden kuluttua
33726: räinen efektiivinen kustannus 5,93 %. Vuonna 60 723 milj. mk ja senjälkeen 15 738 milj. mk.
33727: 1995 nostettujen valuuttamääräisten lainojen Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen
33728: vastaavat luvut olivat 7,93 %ja 8,32 %. valuuttamääräisen valtionvelan pääoman mark-
33729: Kertomusvuoden päättyessä valuuttamääräi- kavasta-arvona painotettu nimellinen keskikor-
33730: sestä velkakannasta oli 91 % obligaatiolainoja, ko, 6,95 %, oli 0,22 prosenttiyksikköä edellisvuo-
33731: 4% muita joukkovelkakirjalainoja ja 5 %velka- tista alhaisempi. Mikäli toteutuneet valuutta-
33732: kirjalainoja. kurssien muutokset ja lainakustannukset muute-
33733: Eri valuuttojen osuudet valuuttamääräisestä taan vuotuiseksi koroksi, oli todellinen keskikor-
33734: velkakannasta (valuutanvaihtosopimusten jäl- ko 6, 79 %; se on laskettu vuodenlopun valuutta-
33735: keen) kertomusvuoden päättyessä olivat seuraa- kurssien mukaan ja on siis tulevien lainakustan-
33736: vat: nusten osalta ennuste, joka muuttuu valuutta-
33737: kurssikehityksen mukaisesti.
33738: DEM 28%
33739: FRF 15%
33740: GBP 13%
33741: USD 12%
33742: JPY 10%
33743: ECU 7%
33744: NLG 5%
33745: CHF 5%
33746: muut valuutat 5 %
33747:
33748:
33749:
33750: 7 .2. Markkamääräinen valtionvelka
33751: Vuonna 1996 markkamääräinen valtionvelka Ensimmäinen arvo-osuusmuotoinen sarjaob-
33752: kasvoi 199 304milj. markasta 232 779milj. mark- ligaatiolaina emittoitiin joulukuussa 1995.
33753: kaan. Valtio tarjosi sijoittajille mahdollisuuden
33754: Valtion osuus kaikista markkamääräisistä vaihtaa maturiteetiltaan lyhyt, vuonna 1997
33755: joukkolainaemissioista oli 84 %, oltuaan edellis- erääntyvä, sarjaobligaatiolaina valtion velkasi-
33756: vuonna 91 %ja 68% vuonna 1994. Uusia lainoja toumuksiksi ja vuonna 2006 erääntyviksi sarja-
33757: otettiin 153 652 milj. mk ja kuoletuksia makset- obligaatioiksi. Ensimmäisen kerran konvertointi
33758: tiin 120 177 milj. mk. Pitkäaikaista velkaa nostet- toteutettiin vuonna 1994.
33759: tiin 63 139 milj. mk ja kuoletettiin 29 692 milj. Yleisölle tarkoitettuja 2-6 vuoden tuotto-obli-
33760: mk. Pitkäaikaisten lainojen korkokannan alin gaatiolainoja valtio laski liikkeeseen 18 313 milj.
33761: niroelliskorko oli 4,30 %ja ylin 11 %, laina-ajat markan arvosta. Tuotto-obligaatioiden korko
33762: vaihtelivat 2 vuodesta 15 vuoteen. vaihteli 4,30 prosentista 6,30 prosenttiin.
33763: Valtio laski liikkeeseen 3-15 vuoden sarjaob- Lisäksi valtio laski liikkeeseen ulkomaisille si-
33764: ligaatiolainoja yhteismääräitään 43 826 milj. mk. joittajille kaksi 500 milj. markan suuruista mark-
33765: Viiden eri sarjaobligaatiolainan myynnin yhtey- kalainaa.
33766: dessä kertyi emissiovoittoja 4 359 milj. mk. Lai- Lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia emit-
33767: nat on laskettu liikkeeseen korkeiden markkina- toitiin 71 118 milj. mk. Vuoden lopussa velkasi-
33768: korkojen vallitessa vuosina 1992-1995, mistä toumuskanta oli 36 820 milj. mk eli 2,8% edellis-
33769: syystä myyntihinnat olivat kertomusvuonna vuotista pienempi. Valtion kassavaihteluiden ta-
33770: huomattavasti yli sadan prosentin. saamiseksi valtio otti 1--4 päivän lyhytaikaista
33771: 54
33772:
33773: luottoa 18 768 milj. mk. Maatalouden Interven- Markkamääräisen valtionvelan keskimääräi-
33774: tiorahaston rahoitustodistuksia otettiin 627 milj. nen takaisinmaksuaika vuoden 1996 lopussa oli
33775: mk. Niiden kanta oli vuoden lopussa 272 4v. Edellisenä vuonna se oli 3 v. 7kk. Noin 66%,
33776: milj.mk. 152 978 milj. mk, maksetaan kuoletusehtojen
33777: Lainanotosta 79 % oli lainoja, joiden laina- mukaisesti takaisin seuraavan viiden vuoden ku-
33778: aika on enintään 5 vuotta. Vastaava suhdeluku v. luessa. Kuoletuksia erääntyy maksettavaksi 6-
33779: 1995 oli 77 %. Uusista lainoista 21 %oli sellaisia, 30 vuoden kuluttua 79 801 milj. mk.
33780: joiden laina-aika on 6-10 vuotta. Markkamääräisestä valtionvelasta maksettiin
33781: Vuonna 1996 otettujen lainojen (poislukien korkoa 17 771 milj. mk eli 28 %enemmän kuin
33782: lyhytaikaiset luotot) keskimääräinen nimellis- edellisenä vuonna.
33783: korko oli 3,58 %ja keskimääräinen efektiivinen Kertomusvuoden päättyessä markkamääräi-
33784: kustannus 5,41 %. Uusista lainoista 46 % oli sen valtionvelan nimellinen keskikorko oli
33785: nollakorkoisia valtion velkasitoumuksia. 7,45 %,joka oli suunnilleen yhtä suuri kuin viime
33786: Vuoden päättyessä markkamääräisestä velka- vuonna. Jos lainakustannukset muutetaan vuo-
33787: kannasta 84 % oli pitkäaikaisia ja 16 % lyhytai- tuiseksi koroksi, efektiivinen keskikorko oli
33788: kaisia lainoja. 7,49 %, oltuaan edellisenä vuonna 8,17 %.
33789: 55
33790:
33791:
33792:
33793:
33794: Liitteet
33795: LIITE 1
33796:
33797:
33798: YHDISTELMÄT VALTION TALOUSARVIOISTA JA TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ VALTION TASEET
33799:
33800: 1.1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilinpäätöksistä vuosilta 1995 ja 1996
33801:
33802: Talousarvio Tilinpäätös
33803: 1995 1996 1995 1996
33804: miljoonaa markkaa
33805:
33806: Tulot ................................................................... 200 457 201 279 201 372 198 392
33807: Menot ................................................................ . 200 455 201 275 198 332 199 426
33808:
33809: ~m::~: :::::::::::::::::::::::: 2 4 3040
33810: 1034
33811:
33812:
33813:
33814:
33815: Tulot
33816: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot .............. 109 188 125 323 108 476 124 007
33817: 12 Os. Sekalaiset tulot ...................................... 29 590 32377 31126 33 097
33818: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset ........... 5 846 5 396 6 303 5 661
33819: 15 Os. Lainat ...................................................... 55 832 38182 55 466 35 628
33820: Tulot yhteensä ....................................... 200457 201 279 201 372 198 392
33821:
33822:
33823:
33824: Menot
33825: 21 Pl. Tasavallan Presidentti ............................ 25 26 24 24
33826: 22 Pl. Eduskunta ................................................ 248 258 241 249
33827: 23 Pl. Valtioneuvosto ........................................ 172 197 171 197
33828: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö .............................. 2 931 3 069 2 848 2 989
33829: 25 Pl. Oikeusministeriö ..................................... 2 383 2454 2 379 2 435
33830: 26 Pl. Sisäasiainministeriö ............................... 10 435 6457 10442 6 502
33831: 27 Pl. Puolustusministeriö ............................... 8 336 9 278 8 336 9 287
33832: 28 Pl. Valtiovarainministeriö ............................ 24 665 29 674 24 580 29 503
33833: 29 Pl. Opetusministeriö .................................... 27 277 26 904 27 202 26635
33834: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö .............. 15 866 12 911 15 426 12 727
33835: 31 Pl. Liikenneministeriö .................................. 8 300 8180 8 302 8 130
33836: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö ............. 7 995 5 858 7 703 5 350
33837: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö ................ 49 151 48 299 49 027 48 221
33838: 34 Pl. Työministeriö .......................................... 12 894 14427 12 350 14162
33839: 35 Pl. Ympäristöministeriö ............................... 4696 3 877 4 717 3980
33840: 36 Pl. Valtionvelka ............................................. 25 080 29 407 24 585 29 033
33841: Menot yhteensä .................................... 200455 201 275 198 332 199 426
33842: 56
33843:
33844: 1.2. Valtion tase 31.12.1995 ja 31.12.1996
33845:
33846: 31.12.1995 31.12.1996
33847: miljoonaa markkaa
33848:
33849:
33850: Vastc;avaa
33851: Kassatilit ........................................................................................................................ 10 14
33852: Postisiirtotulotilit .......................................................................................................... 2 9
33853: Postisiirtomenotilit ....................................................................................................... 1 1
33854: Muut pankkitilit ............................................................................................................ 55 56
33855: Varsinaisten saatavien tilit .......................................................................................... 1 080 1 276
33856: Annettujen ennakkojen tilit ......................................................................................... 76 134
33857: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit ................................................................... 100 79
33858: Budjetoimattomien sijoitusten tilit ........................................................................... .. 41 810 38 289
33859: Va rastoti 1it .................................................................................................................... 130 123
33860: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit ......................................................................... ..
33861: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit ............................................................................ 2 3
33862: Tulorästien tilit ............................................................................................................. 2 670 2 547
33863: Muut varat, aktiivatilit .................................................................................................. 48143 53 127
33864: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit ..................................................................... 57 76
33865: Selvitystilit ....................................................................................................................
33866: 94137 95732
33867:
33868: Vastattavaa
33869: Varsinaisten velkojen tilit ............................................................................................ 3 523 4065
33870: Saatujen ennakkojen tilit ............................................................................................. 157 172
33871: Tilitettävien varojen tilit .............................................................................................. 401 360
33872: Budjetoimattomien luottojen tilit ............................................................................... 988 800
33873: Tilivirastojen väliset kokoomatilit .............................................................................. 1 366 1 332
33874: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit ................................................................................ 3 941 3 881
33875: Menorästien tilit ........................................................................................................... 1 237 1 246
33876: Siirrettyjen määrärahojen tilit ..................................................................................... 19 531 15163
33877: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit ............................................................. 5 723 7 345
33878: Selvitystilit .................................................................................................................... 13 1
33879: Muut varat, passiivatilit ............................................................................................... 48158 53143
33880: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit .................................................................. 144 303
33881: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, ylijäämä ........................................................ 8 954 7 920
33882: 94137 95732
33883:
33884:
33885:
33886:
33887: 1.3. Valtion taseen pohjalta laskettu tilinpäätöksen alijäämä vuonna 1996
33888:
33889:
33890: Vastaavaatilien lisäys Vastaavaatilien vä-
33891: tai vastattavaatilien hennys tai vastatta-
33892: vähennys vaatilien lisäys
33893: miljoonaa markkaa
33894:
33895: Kassassa olevat varat lisääntyneet ................................................................. 4
33896: Ps-tileillä olevat varat lisääntyneet .............................................................. .. 8
33897: Tulorästit vähentyneet .................................................................................... 123
33898: Menorästit lisääntyneet ................................................................................... 9
33899: Siirretyt määrärahat vähentyneet ................................................................... 4368
33900: Varastot vähentyneet ...................................................................................... 8
33901: Velalliset vähentyneet ..................................................................................... 3 289
33902: Velkojat lisääntyneet ....................................................................................... 327
33903: Virastojen väliset ja sisäiset tilit vähentyneet ................................................ 95
33904: Muut tasetilit lisääntyneet ............................................................................... 1 753
33905: Alijäämä ............................................................................................................ 1 034
33906: 5509 5509
33907: 57
33908:
33909: LIITE 2
33910:
33911:
33912:
33913:
33914: TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1996
33915:
33916: miljoonaa miljoonaa
33917: markkaa markkaa
33918:
33919:
33920: Talousarviot Kassalaskelma
33921: Varsinainen tuloarvio ........................... . 193 531 Tilinpäätöksen tulot .............................. . 198 392
33922: Lisätuloarviot .......................................... 7 748 Tulorästien ja muiden korjauserien vai-
33923: kutus .................................................... -790
33924: Budjetoidut tulot yhteensä ................... . 201 279
33925: Budjettitalouden kassatulot ................. . 197 602
33926: Varsinainen menoarvio ........................ . 193 526
33927: Lisämenoarviot ..................................... . 7 748 Tilinpäätöksen menot ........................... . 199 462
33928: Budjetoidut menot yhteensä ............... . 201 275
33929: Menorästien vaikutus ........................... . -9
33930: Siirrettyjan määrärahojen vaikutus ..... . 4 368
33931: Talousarvion ylijäämä .......................... . 4
33932: Muiden korjauserien vaikutus ............. . -939
33933: Budjettitalouden kassamenot .............. . 202 846
33934: Budjettitalouden kassaylijäämä ........... . -5244
33935:
33936: Budjettitalouden kassatulot ................. . 197 602
33937: Tilinpäätös Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot,
33938: Tulot budjetoituja pienemmät ............. . 2 886 netto11 ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 10 161
33939: Tilinpäätöksen tulot .............................. . 198 392 Valtiontalouden kassatulot .................. . 207 763
33940:
33941: Menot budjetoituja pienemmät Budjettitalouden kassamenot .............. . 202 846
33942: -säästyneet menot ............................ . -2931 Budjetin ulkopuolisten rahastojen me-
33943: - arviomäärärahojen ylitykset ............ . 1 083 not, netto'l ........................................... 7 900
33944: Tilinpäätöksen menot ........................... . 199 426 Valtiontalouden kassamenot ............... . 210 746
33945: Tilinpäätöksen alijäämä ....................... . -1034 Valtiontalouden kassaylijäämä ............ . -2984
33946:
33947:
33948: 11 Ilman siirtoja budjetista ja budjettiin.
33949:
33950:
33951:
33952:
33953: 8 370270
33954: 58
33955:
33956: LIITE 3
33957:
33958:
33959:
33960:
33961: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUODEKSI 1996
33962:
33963: Vero, tuotto ja osuus
33964: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
33965: verotuloista v. 1996
33966:
33967:
33968: Tulo- ja varallisuusvero Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tuloverolain (1535/92) ja
33969: 45 778 milj. markkaa varallisuusverolain (1537/92) mukaan. Elinkeinoverotus toimitetaan elinkeino-
33970: 36,8% verolain (360/68) ja maatilatalouden verotus maatilatalouden tuloverolain (543/
33971: 67) ja niihin myöhemmin tehtyjen muutosten mukaan. Luonnollisten henkilöi-
33972: den tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatuloihin kohdistui kertomus-
33973: vuonna 28 prosentin suuruinen valtionvero, joka on sama kuin yhteisöverokan-
33974: ta.
33975:
33976: Tuloverotuksen perusteiden Tuloveroasteikkoon tehtiin kahden prosentin hintatason nousua vastaava in-
33977: muutosten arvioitiin johtavan flaatiotarkistus. Varallisuusveroasteikko ja yhteisön varallisuusveroasteikko säi-
33978: luonnollisten henkilöiden lyivät ennallaan. Kertomusvuoden keskeisiä muutoksia tuloverotuksessa olivat-
33979: valtion tulo- ja varallisuusvero- pääomatulojen ja yhteisöjen tuloveroprosentin korottaminen 25 prosentista 28
33980: tuksen tuoton lisääntymiseen prosenttiin sekä ylimääräisen korkovähennyksen pienentäminen.
33981: 320 milj. markalla.
33982:
33983: Korkotekijän kattavan käyttöön- Uudet henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan 1.3.1996 al-
33984: oton arvioidaan lisänneen kaen. Tammi- ja helmikuussa sovellettiin edellisen vuoden henkilökohtaisia
33985: yhteisöveron kertymää niin, pidätysperusteita.
33986: että valtion tuloveron tuotto
33987: kasvoi tästä syystä 1 000 milj.
33988: mk.
33989: Ansiotulosta valtiolle suoritettavan veron progressiivinen asteikko v. 1996 oli
33990: (1388/95):
33991:
33992: Verotettava Vero alarajan Vero alarajan
33993: ansiotulo, mk kohdalla, mk ylittävästä
33994: tulosta,%
33995: 43 000- 59 000 50 7
33996: 59 000- 73 000 1 170 17
33997: 73 000-1 04 000 3 550 21
33998: 104 000-163 000 10 060 27
33999: 163 000-290 000 25 999 33
34000: 290 000- 67 900 39
34001:
34002: Progressiivinen varallisuusveroasteikko v. 1996 oli:
34003:
34004: Verotettava Vero alarajan Vero alarajan
34005: varallisuus, kohdalla, ylittävästä varalli-
34006: mk mk suuden osasta,%
34007: 1 100 000 500 0,9
34008:
34009: Pääomatuloista tehtävien vähennysten muutokset:
34010:
34011: - Valtion varoista opintotukilain tai sotilasavustuslain mukaisena avustuksena
34012: maksetut korot säädettiin vähennyskelvottomiksi. Vastaavat sosiaalietuudet
34013: säädettiin verovapaiksi (1333/95).
34014: 59
34015:
34016:
34017: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
34018: verotuloista v. 1996
34019:
34020: Ansiotulosta tehtävien vähennysten muutokset:
34021:
34022: - Ylimääräinen korkovähennys: Ylimääräinen korkovähennys pienannettiin
34023: kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin vuoden 1992 asunto- ja opintolai-
34024: nan koroista (1389/95).
34025:
34026: Työntekijän työeläkemaksun korottaminen 4 prosentista 4,3 prosenttiin vähensi
34027: maksun vähennyskelpoisuuden vuoksi tuloveron tuottoa 150 milj. mk, mutta
34028: työttömyysvakuutusmaksun alentaminen 1,87 prosentista 1,5 prosenttiin lisäsi
34029: tuottoa noin 200 milj. mk.
34030:
34031: Laki tuloverolain 65 §:n muuttamisesta (227/96) tuli voimaan 15.4.1996 ja lakia
34032: sovellettiin kertomusvuonna ensimmäistä kertaa. Kyseisessä muutoksessa
34033: henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä 20 prosenttia
34034: säädettiin verosta vapaaksi, muun osan ollessa verovelvollisen veronalaista
34035: tuloa. Muutoksella ei ole olennaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia.
34036:
34037: Korkotulojen lähdevero Korkotulojen lähdevero korotettiin 25 prosentista 28 prosenttiin talletukselle
34038: 1 280 milj. mk tai joukkovelkakirjalla maksetusta korosta (1390/95).
34039: 1,0%
34040:
34041: Perintö- ja lahjavero Perintö- ja lahjaveroasteikkoa uudistettiin (1392/95) vähentämällä verotetta-
34042: 1 301 milj. mk van arvo-osuuden luokkien määrää yhdeksästä kolmeen. Samalla verotetta-
34043: 1,0% van perintöosuuden ja lahjan alaraja korotettiin 15 000 markasta 20 000
34044: markkaan ja verovapaiden lahjojen yhdistämistä koskeva aika pidennettiin
34045: kahdesta kolmeen vuoteen. Vuonna 1996 perintöveroa maksettiin 1veroluokas-
34046: sa seuraavan asteikon mukaan (1392/95):
34047:
34048: Verotettavan Veron vakioerä osuuden Vero-%
34049: osuuden arvo, mk alarajan kohdalla, mk ylimenevästä
34050: osasta
34051: 20 000-100 000 500 10
34052: 100 000-300 000 8 500 13
34053: 300000- 34 500 16
34054:
34055: Muutosten perintö- ja lahja- Lahjaveroa perittiin saman asteikon mukaan. Perintö- ja lahjavero ovat
34056: veron kertymää lisääväksi vaiku- toisessa veroluokassa kaksinkertaisia ja kolmannessa veroluokassa kolmin-
34057: tukseksi vuonna 1996 arvioitiin kertaisia.
34058: noin 200 milj. mk
34059:
34060: Veroasteikon korotuksen lisäksi perintö- ja lahjaveron veropohjaa laajennettiin
34061: muun muassa säätämällä 200 000 markan ylittävä henkivakuutuskorvaus tai
34062: sellaiseen verrattava taloudellinen tuki perintöverotuksessa veronalaiseksi. Pe-
34063: rintöveroa on suoritettava vuodesta 1996 lähtien myös silloin, kun Suomessa
34064: asuva perinnönsaaja perii ulkomailla asuneen perinnönjättäjän.
34065:
34066: Samalla pesänselvityskulujen vähennysoikeus poistettiin ja eräät käytännössä
34067: harvoin esiintyvät perintöosuudesta myönnettävät vähennykset kumottiin.
34068: Puolisovähennys oli 40 000 markkaa ja alaikäisyysvähennys 20 000 markkaa.
34069:
34070: Veronalaiseksi lahjaksi säädettiin myös vakuutuksesta vastikkeetta saatu vakuu-
34071: tuskorvaus, mikäli tällaisen korvauksen yhteismäärä ylittää kolmen vuoden
34072: aikana 50 000 markkaa.
34073:
34074: Arvonlisävero Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/93). Veron määrä oli pääsääntöisesti
34075: 42 103 milj. markkaa 22 prosenttia veron perusteesta. Elintarvikkeiden vero oli 17 prosenttia ja
34076: 33,9% lääkkeiden, kirjojen, elokuvien ja liikuntapalveluiden vero oli 12 prosenttia.
34077: Majoituspalveluiden, yleisradion lupamaksutulojen, henkilökuljetusten sekä
34078: kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien vero oli 6 prosenttia.
34079: 60
34080:
34081: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
34082: verotuloista v. 1996
34083:
34084: Arvonlisäverolakiin tehtiin useita lainsäädäntöteknisiä muutoksia, joiden avulla
34085: verokohtelua yksinkertaistettiin ja muutettiin Euroopan yhteisön direktiivien
34086: mukaiseksi (1767/95). Näillä muutoksilla ei ollut kuitenkaan merkittäviätaloudel-
34087: lisia vaikutuksia verotuottoon. Vanhan pitkäikäisen käyttöomaisuuden vähen-
34088: nysrajoituksista luopuminen, lääkäri- ja hammaslääkärikeskusten erityissään-
34089: tely sekä Euroopan yhteisöjen hankintojen vapauttaminen verosta vähensivät
34090: arvonlisäveron tuottoa vähäisessä määrin. Myös diplomaattisten hankintojen
34091: verovapauden laajentaminen vähensi arvonlisäveron tuottoa.
34092:
34093: Kertomusvuonna veron tuotto kasvoi noin 4 300 milj. markalla vuosien 1993-
34094: 1994 rakennus- ja palvelusektorien investointeja koskevien takautuvien liike-
34095: vaihtoveropalautusten ja sisämarkkinakaupan verotusmenettelyyn siirtymisen
34096: kertaluonteisten vaikutusten jäätyä pois.
34097:
34098: Kannetusta arvonlisäverosta 2 400 milj. markkaa ohjattiin suoraan Kansaneläke-
34099: laitokselle ja 42 103 milj. markkaa kirjattiin arvonlisäveromomentille.
34100:
34101: Eräistä vakuutusmaksuista Veroperusteita ei muutettu.
34102: suoritettava vero
34103: 1 581 milj. mk
34104: 1,3%
34105:
34106: Apteekkimaksut Veroperusteita ei muutettu.
34107: 391 milj. mk
34108: 0,3%
34109:
34110: Televero Lain voimassaoloa ei jatkettu.
34111:
34112: Tuontitulli Suomen liityttyä EU:n jäseneksi kansallisen tullitariffin ja EU:n tullitariffin ero-
34113: 67 milj. mk tusta vastaava asteittain aleneva osuus kannettavista tulleista tuloutetaan vuo-
34114: 0,1% sina 1995-1997 kansallisena tuontitullina. Muilta osin kannettavat tullit tilite-
34115: tään suoraan EU:IIe (1255/94). Tuontitulleja ja tuontimaksuja kannettiin kerto-
34116: musvuonna EU:IIe 1078 milj. markkaa, mistä Suomi sai sekalaisiin tuloihin
34117: sisältyvää kantopalkkiota 92 milj. mk. Tuontitullin kertymään sisältyy myös
34118: tullauksen yhteydessä määrätyt veron korotukset.
34119:
34120: Lakia eräistä väliaikaisista tulleista muutettiin (413/96) siten, että oikeudesta
34121: soveltaa Euroopan yhteisön yhteistä tullitariffia korkeampia tulleja luovuttiin
34122: tekstiili- ja vaatetustavaroiden sekä päähineiden ja jalkineiden osalta 1.7.1996
34123: alkaen. Muutoksen arvioitiin vähentävän v. 1996 valtion tuottoja noin 70 milj.
34124: markkaa.
34125:
34126: Tupakkavero Vero perustuu tupakkaverolakiin (1470/94). Kertomusvuonna tupakkatuottei-
34127: 3 166 milj. mk den verotusta kiristettiin laajentamalla tupakkatuotteiden määritelmää ja ko-
34128: 2,5% rottamalla niihin kohdistuvia veroja (1203/95).
34129:
34130: Tupakkaveron perustemuutos- Savukkeiden veronkorotus toteutettiin säätämällä veron määräksi 50 prosent-
34131: ten arvioitiin lisäävän valtion tia savukkeiden vähittäismyyntihinnasta ja nostamalla savukkeiden yksikkö-
34132: tuloja 150 milj. markalla. veroa 75 markasta 90 markkaan 1000 kappaleelta. Sikarien ja pikkusikarien
34133: vero muuttui 20 prosentista 22 prosenttiin tuotteiden vähittäismyyntihinnasta.
34134: Piippu- ja savuketupakalle säädetty vero on edelleen 48 prosenttia tuotteiden
34135: vähittäismyyntihinnasta, mutta lisäksi piippu- ja savuketupakasta kannetaan
34136: yksikköveroa 12 markkaa kilolta. Savukepaperin veroa korotettiin 57 prosentista
34137: 60 prosenttiin vähittäismyyntihinnasta ja muun tupakkaa sisältävän tuotteen
34138: veroksi säädettiin 60 prosenttia vähittäismyyntihinnasta.
34139:
34140: Makeisvero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
34141: 155 milj. mk
34142: 0,1%
34143: 61
34144:
34145:
34146: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
34147: verotuloista v. 1996
34148:
34149: Alkoholijuomavero Sellaisille pienpanimoille, joiden vuosituotanto on 1-5,5 miljoonaa litraa,
34150: 7 008 milj. mk myönnettiin kertomusvuoden alusta 10 prosentin perusveron alennus (1540/
34151: 5,6% 95). Enintään 1 miljoona litraa tuottavien pienpanimaiden veronalennus on
34152: edelleen 20 prosenttia.
34153:
34154: Perustemuutoksen arvioitiin alen-
34155: tavan valtion verotuottoja noin
34156: 5 milj. mk vuodessa.
34157:
34158: Virvoitusjuomavero Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
34159: 167 milj. mk
34160: 0,1%
34161:
34162: Polttoainevero Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain mukaista moottori-
34163: 12 714 milj. mk bensiinin valmisteveron perusveroa korotettiin 40 penniä litralta. Korotus
34164: 10,2% koski kaikkia nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain
34165: liitteessä mainittuja moottoribensiinilaatuja (1342/95).
34166: Korotuksen arvioitiin lisäävän
34167: valtion verotuottoja 1 000 milj.
34168: mk.
34169:
34170: Leimavero Laki leimaverolain muuttamisesta (548/96) tuli voimaan 1.8.1996. Uudistuk-
34171: 2 047 milj. mk sessa arvopapereiden siirtoleimaveroa koskeva säännös muutettiin siten, että
34172: 1,6% arvopaperipörssissä tapahtuvan kaupan lisäksi myös arvopaperipörssin
34173: järjestämässä muussa julkisessa kaupankäynnissä tapahtuva pörssiarvopaperi-
34174: en ja markkina-arvopaperien myynti ja vaihto ovat leimaverosta vapaita.
34175:
34176: Perustemuutosten arvioidaan
34177: alentaneen leimaveron vuo-
34178: tuista tuottoa noin 5-10 milj. mk.
34179:
34180: Lisäksi lainasopimus, jonka vakuutena on Valtiontakuukeskuksen myöntämä
34181: takuu tai takaus vapautettiin tietyiltä osin leimaverosta. Tämä vapautus koskee
34182: sitä pääoman osaa, joka vastaa takauksen vakuutena olevan kiinnitetyn pantti-
34183: velkakirjan pääomaa.
34184:
34185: Autovero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
34186: 3 611 milj. mk
34187: 2,9%
34188:
34189: Moottoriajoneuvovero Veronkantaa koskevat muutokset siirsivät ensimmäisen erän kertymän
34190: 929 milj. mk vuoden 1996 puolelle. Tämä lisäsi verokertymää 250 milj. mk.
34191: 0,7%
34192:
34193: Arpajaisvero Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
34194: 364milj. mk
34195: 0,3%
34196:
34197: Ajoneuvovero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
34198: 1 110 milj. mk
34199: 0,9%
34200:
34201: Jätevero Jäteverolaki tuli voimaan 1.9.1996 (495/96). Lain perusteella veroa kannetaan
34202: 41 milj. mk kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä 90 markkaa tonnilta. Veroa ei kuiten-
34203: 0,0% kaan ole suoritettava muun muassa maa- ja kiviaineksista, kaatopaikalle kom-
34204: postoitavasta bioiätteestä ja jäteveden puhdistamon Ii etteestä eikä keräyspape-
34205: rin puhdistuksessa syntyvästä siistausjätteestä, mikäli nämä toimitetaan kaato-
34206: paikalle muista jätteistä eroteltuna.
34207: 62
34208:
34209: Vero, tuotto ja osuus
34210: Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
34211: verotuloista v. 1996
34212:
34213:
34214: Lästimaksut Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
34215: Smilj. mk
34216: 0,0%
34217:
34218: Öljyjätemaksu Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
34219: 20 milj. mk
34220: 0,0%
34221:
34222: Muut verotulot Momentille tuloutettiin kaikki sellaiset verot ja veronluonteiset tulot, joiden
34223: 187 milj. mk osalta ei ole katsottu kertymän vähäisyyden vuoksi tarpeelliseksi pitää omaa
34224: 0,2% tulomomenttia. Momentille kertyi lähinnä ennen vuotta 1996 voimassa ollei-
34225: den veroperusteiden mukaisia veroja ja maksuja.
34226:
34227: Huoltovarmuusmaksu Huoltovarmuusmaksu kannettiin budjetin ulkopuoliseen huoltovarmuusra-
34228: 238 milj. mk hastoon. Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
34229: 0,2%
34230: 63
34231:
34232: LIITE 4
34233:
34234:
34235:
34236: VALTIONTALOUDEN KASSATULOT'l TULOLAJEITTAIN
34237:
34238: 1994 1995 1996 Muutos
34239: Tulolaji 1996/95
34240: miljoonaa markkaa %
34241:
34242:
34243: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot ........... . 34589 40092 48359 21
34244: Tulo- ja varallisuusvero .............................................................. 32198 37 871 45 778 21
34245: Korkotulojen lähdevero .............................................................. 1 379 1 229 1 280 4
34246: Perintö- ja lahjavero ................................................................... . 1 012 992 1 301 31
34247:
34248: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut ......... . 39968 39418 44075 12
34249: Liikevaihtovero/arvonlisävero ................................................... 37 667 36939 42103 14
34250: siitä:Oy Alko Ab ....................................................................... 1 066
34251: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ......................... . 1 549 1 551 1581 0
34252: Apteekkimaksut ........................................................................... 346 357 391 10
34253: Televero ....................................................................................... 405 571
34254:
34255: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ................. . 1490 265 67 -75
34256: Tuontitulli .................................................................................... 1 206 265 67 -75
34257: Tuontimaksut .............................................................................. 257
34258: Tasausvero .................................................................................. 26
34259:
34260: Valmisteverot .............................................................................. 20969 21835 23210 6
34261: Tupakkavero ................................................................................ 3157 3 085 3166 3
34262: Makeisvero .................................................................................. 152 151 155 2
34263: Olutvero ....................................................................................... 1 391
34264: Alkoholijuomavero ..................................................................... 5122 6807 7008 3
34265: Virvoitusjuomavero ................................................................... . 133 164 167 2
34266: Elintarvikkeiden valmistavero .................................................... 143
34267: Polttoainevero ............................................................................. 9 815 11 628 12 714 9
34268: Ravintorasvavero ........................................................................ 263
34269: Sokerivero ................................................................................... 230
34270: Lannoitevero ............................................................................... 267
34271: R~hu)_en rasva- ja vakuaisvero ................................................... 239
34272: Sahkovero .................................................................................... 56
34273:
34274: Muut verot ................................................................................... 6016 6761 8103 20
34275: Leimavero .................................................................................... 2 116 2 030 2047 1
34276: Auto- ja moottoripyörävero ...................................................... . 2 054 2 686 3 611 34
34277: Moottoriajoneuvovero .............................................................. . 844 668 929 39
34278: Tilauslentovero ........................................................................... 80
34279: Arpajaisvero ................................................................................ 304 332 365 10
34280: Ajoneuvovero .............................................................................. 618 1 046 1 110 6
34281: Jätevero ....................................................................................... 41
34282:
34283: Muut veronluonteiset tulot ...................................................... . 1471 342 431 26
34284: Oy Alko Ab:n ylijäämä ................................................................ 680
34285: Lästimaksut ................................................................................. 4 4 5 20
34286: Eräiden maataloustuotteiden markkinointimaksut ................ . 515
34287: Öljyjätemaksu .............................................................................. 19 21 20 -1
34288: Muut verotulot ............................................................................ 252 317 406 28
34289: Verot ja veronluonteiset tulot yhteensä ................................. . 104502 108 713 124246 14
34290:
34291: Sekalaiset tulot ........................................................................... 17052 26 716 31228 17
34292:
34293: Korkotulot ja voiton tuloutukset ............................................. . 7 042 9121 8 551
34294: n Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset tulot (pl. budjetin ja rahastojen väliset siirrot) lisättyinä
34295: tulorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamattomilla erillä.
34296: 64
34297:
34298: 1994 1995 1996 Muutos
34299: Tulolaji 1996/95
34300: miljoonaa markkaa %
34301:
34302:
34303:
34304: Valtiolle takaisin maksetut lainat ............................................. 7 306 7 923 9894 25
34305: Tulot ilman lainanottoa ............................................................ . 135902 152 473 173918 14
34306:
34307: Nettolainanotto ........................................................................... 73 191 54071 33845 -37
34308: YHTEENSÄ .................................................................................. 209092 206544 207 763
34309: 65
34310:
34311: UITE5
34312:
34313:
34314:
34315:
34316: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOP TEHTÄVITTÄIN
34317:
34318: 1994 1995 1996 Muutos
34319: Tehtäväryhmä 1996/95
34320: miljoonaa markkaa %
34321:
34322:
34323: Yleinen hallinto ................................................................................. 9137 14 727 15 669 6
34324: 010 Ylin päätöksenteko .................................................................... 456 368 384 5
34325: 020 Valtiovarainhallinto ................................................................... 4 273 5 506 5647 3
34326: siitä: Verotustoimi .................................................................... . 1 530 1 527 1 518 -1
34327: 030 Ulkoasiainhoito ......................................................................... . 1 869 1 590 1 737 9
34328: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .............................................. 1487 1446 1 587 10
34329: 050 Muu yleinen hallinto ................................................................ .. 1 053 1 035 1 069 3
34330: siitä:Rakennushallinto .............................................................. . 305 405 667 65
34331: 060 Euroopan unioni ........................................................................ 4 782 5244 10
34332:
34333: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...................................................... 5172 5626 5974 6
34334: 070 Hallinto ........................................................................................ 209 89 105 18
34335: 080 Poliisitoimi .................................................................................. 2 354 2 651 2 827 7
34336: 090 Oikeudenkäyttö .......................................................................... 1 113 1 275 1 347 6
34337: 100 Vankainhoito .............................................................................. 705 705 735 4
34338: 110 Pa~o~ja pela~t~st?imi sekä väestönsuojelu ............................ .. 97 122 130 7
34339: 120 Rajojen vart1o1nt1 ........................................................................ 693 785 829 6
34340:
34341: Maanpuolustus ................................................................................. 9043 8594 8 891 3
34342: 150 Hallinto ........................................................................................ 39 21 7 -65
34343: 160 Sotilaallinen maanpuolustus .................................................... 8 419 7 714 8 639 12
34344: 170 Taloudellinen maanpuolustus .................................................. 585 858 245 -71
34345:
34346: Opetus, tiede ja kulttuuri ................................................................ . 25693 26 513 25 526 -4
34347: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ............................................ 196 217 247 14
34348: 220 Yleissivistävä opetus ................................................................. 8 659 8460 7 442 -12
34349: 230 Ammattiopetus ......................................................................... . 5 091 5 601 5 253 -6
34350: 240 Korkeakouluopetus .................................................................. .. 3 605 4237 4644 10
34351: 250 Aikuiskoulutus ............................................................................ 1 805 1 561 1 641 5
34352: 260 Opintotuki ................................................................................... 3 506 3 681 3 459 -6
34353: 270 Yleinen tutkimus ........................................................................ 640 616 668 8
34354: 280 Kirjastot, arkistot ja museot ...................................................... 776 709 592 -17
34355: 290Taide ........................................................................................... 837 846 992 17
34356: 300 Urheilu ja nuorisotoiminta ...................................................... .. 556 563 560 -1
34357: 310 Kirkollishallinto .......................................................................... 22 24 29 25
34358:
34359: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto .................................................... 53 589 48945 48133 -2
34360: 400 Hallinto ............................................:: ........................................ .. 328 314 336 7
34361: 410 Toimeentuloturva ..................................................................... . 30 537 26 354 27 568 5
34362: 420 Sosiaalipalvelukset .................................................................. .. 22 277 21 745 19 700 -9
34363: 450 Tutkimuslaitokset ...................................................................... . 412 464 450 -3
34364: 470 Kansanterveystyö ..................................................................... . 26 60 67 12
34365: 480 Erikoissairaanhoito ................................................................... . 8 9 11 20
34366:
34367: Asuminen ja ympäristö .................................................................. .. 10 775 10287 10052 -2
34368: 510 Hallinto ........................................................................................ 51 108 111 3
34369: 520 Ympäristön ja luonnonsuojelu ................................................. 190 138 120 -13
34370:
34371: ,, Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset
34372: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksu-
34373: suorituksia edustamanomilla erillä.
34374: 9 370270
34375: 66
34376:
34377: 1994 1995 1996 Muutos
34378: Tehtäväryhmä 1996/95
34379: miljoonaa markkaa %
34380:
34381:
34382: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta ......... . 185 184 194 5
34383: 540 Asumisen edistäminen .............................................................. 9 430 9 054 8 791 -3
34384: 550 Maanmittaus .............................................................................. 226 207 209 1
34385: 560 Vesitalous ................................................................................... 693 596 628 5
34386:
34387: Työvoima ........................................................................................... 8762 11 075 13 422 21
34388: 610 Hallinto ........................................................................................ 395 355 657 85
34389: 620 Työvoiman ohjaus ..................................................................... 8 367 10720 12 765 19
34390:
34391: Maa- ja metsätalous ......................................................................... 11966 14833 13 576 --8
34392: 650 Hallinto ........................................................................................ 104 131 58 -55
34393: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus ja tarkastustoiminta ........... . 298 314 319 2
34394: 670 Maatalous ................................................................................... 10 664 13 649 12 384 -9
34395: 680 Metsätalous ................................................................................ 625 502 551 10
34396: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ........................................... 275 238 263 11
34397:
34398: Liikenne .............................................................................................. 8971 8420 7 230 -14
34399: 710 Hallinto ........................................................................................ 112 102 111 10
34400: 720 Tieliikenne .................................................................................. 5 285 4 722 3 893 -18
34401: 730 Vesiliikenne ................................................................................ 831 906 877 -3
34402: 740 limaliikenne ................................................................................ 188 45 25 --44
34403: 750 Rautatieliikenne .......................................................................... 2 332 2 491 2 226 -11
34404: 760 Tietoliikenne ............................................................................... 223 155 97 -38
34405:
34406: Teollisuus ja muut elinkeinot ........................................................ .. 19 361 20058 18953 --6
34407: 810 Hallinto ........................................................................................ 200 420 188 -55
34408: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkastus .. . 69 102 93 -10
34409: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta .. 1 577 2 066 2 068 0
34410: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolaitokset .. . 11 313 10 525 9 044 -14
34411: 850 Teollisuuden edistäminen ......................................................... 2 643 3 290 3727 13
34412: 860 Energiahuolto ............................................................................. 2 828 3 076 3 302 7
34413: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ............................................ 114 83 78 -6
34414: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ................................................. 615 495 454 --8
34415:
34416: Muutmenot ...................................................................................... 38291 42 321 43320 2
34417: 910 Valtionvelka ................................................................................ 20 050 23 693 28 267 19
34418: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............................... . 11 543 12 130 12 579 4
34419: 960 Yleisavustukset kunnille yms................................................... 6 587 6474 2 317 -64
34420: 990 Muut ja erittelemättömät menot .............................................. 111 24 157
34421: YHTEENSÄ ........................................................................................ 200 759 211 399 210 746 0
34422: 67
34423:
34424: LIITE 6
34425:
34426:
34427:
34428:
34429: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT'l MENOLAJEITTAIN
34430:
34431: 1994 1995 1996 Muutos
34432: Menolaji 1996/95
34433: miljoonaa markkaa %
34434:
34435: Kulutusmenot .................................................................................. 48 751 51446 53 695 4
34436: Eläkkeet ............................................................................................. 11 543 12 088 12 519 4
34437: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen .................................... .. 3 732 3 022 3 697 22
34438: Muut kulutusmenot ....................................................................... .. 33 477 36 337 37 479 3
34439:
34440: Siirtomenot ...................................................................................... 108154 113 644 110 040 -3
34441: Valtionavut kunnille ja kuntainliitoille ym ................................... .. 40389 39 481 33199 -16
34442: Valtionavut elinkeinoelämälle ........................................................ 15 975 19 312 18 348 -5
34443: Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille .......... . 43 981 42488 40 450 -5
34444: Siirrot budjetin ulkopuolisille tileille .............................................. 763 1 168 5 358
34445: Erittelemättömät siirrot kotimaahan .............................................. 4 798 4545 5 380 18
34446: Siirrot ulkomaille .............................................................................. 2 249 6649 7 306 10
34447:
34448: Sijoitusmenot ................................................................................... 21624 19973 17 083 -14
34449: Reaalisijoitukset ............................................................................... 3 738 3 208 3 326 4
34450: Kaluston hankinta ............................................................................ 312 274 213 -22
34451: Talonrakennukset ........................................................................... .. 1 204 1052 1 257 20
34452: Maa- ja vesirakennukset .................................................................. 2 221 1 882 1 856 -1
34453:
34454: Lainat ja muut finanssisijoitukset .................................................. 17 886 16765 13 756 -18
34455: Valtion varoista myönnettävät lainat ............................................. 7 721 7120 7 354 3
34456: Muut finanssisijoitukset .................................................................. 10 166 9644 6402 -34
34457:
34458: Muutmenot ..................................................................................... 22229 26336 29929 14
34459: Valtionvelan korot ja indeksikorotukset ......................................... 21 964 25 799 29 988 16
34460: Muut ja erittelemättömät menot .................................................... 6 3 -9
34461: Varastojen muutos (kasvu+) ........................................................... 259 534 -50
34462: YHTEENSÄ ....................................................................................... 200759 211 399 210 746 0
34463:
34464:
34465: •> Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset
34466: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksu-
34467: suorituksia edustamatlomilla erillä.
34468: 68
34469:
34470: LIITE 7
34471:
34472:
34473:
34474:
34475: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOP TEHTÄVÄ- JA MENOLAJIRYHMITTÄIN VUONNA 1996
34476:
34477: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä
34478: Tehtäväryhmä menot menot menot menot
34479: miljoonaa markkaa
34480:
34481: Yleinen hallinto ............................................................. 7 593 7 370 705 1 15 669
34482: 010 Ylin päätöksenteko ................................................. 309 74 1 0 384
34483: 020 Valtiovarainhallinto ................................................ 5 445 178 23 1 5 647
34484: 030 Ulkoasiainhoito ...................................................... 1 339 303 95 0 1737
34485: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö .......................... 0 1 571 16 0 1 587
34486: 050 Muu yleinen hallinto .............................................. 499 1 570 0 1 069
34487: 060 Euroopan unioni ···················································· 5244 5244
34488:
34489: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................. 5458 308 208 -1 5974
34490: 070 Hallinto .................................................................... 103 0 2 0 105
34491: 080 Poliisitoimi .............................................................. 2 812 0 15 0 2 827
34492: 090 Oikeudenkäyttö ...................................................... 1 121 227 0 0 1347
34493: 100 Vankeinhoito ........................................................... 586 56 94 -1 735
34494: 110 Palo-ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .......... 91 25 15 0 130
34495: 120 Rajojen vartiointi .................................................... 746 0 83 0 829
34496:
34497: Maanpuolustus ............................................................. 8595 36 283 -23 8891
34498: 150 Hallinto .................................................................... 6 4 0 -3 7
34499: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ................................ 8 357 0 283 -1 8 639
34500: 170 Taloudellinen maanpuolustus .............................. 232 32 0 -19 245
34501:
34502: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................................. 6256 18 773 497 0 25526
34503: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät ........................ 242 5 0 0 247
34504: 220 Yleissivistävä opetus ............................................. 371 7 031 41 0 7442
34505: 230 Ammattiopetus ...................................................... 802 4255 196 0 5 253
34506: 240 Korkeakouluopetus ................................................ 4434 0 210 0 4644
34507: 250 Aikuiskoulutus ........................................................ 61 1 581 0 0 1 641
34508: 260 Opintotuki ............................................................... 1 3 457 0 0 3 459
34509: 270 Yleinen tutkimus .................................................... 115 549 3 0 668
34510: 280 Kirjastot, arkistot ja museot .................................. 165 400 27 0 592
34511: 290 Taide ....................................................................... 40 932 20 0 992
34512: 300 Urheilu ja nuorisotoiminta .................................... 0 560 0 0 560
34513: 310 Kirkollishallinto ....................................................... 25 4 1 0 29
34514:
34515: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto ................................ 621 47 485 26 0 48133
34516: 400 Hallinto .................................................................... 316 20 0 0 336
34517: 410 Toimeentuloturva .................................................. 0 27 568 0 0 27 568
34518: 420 Sosiaalipalvelukset ................................................ 1 19 699 0 0 19 700
34519: 450 Tutkimuslaitokset ................................................... 262 166 22 0 450
34520: 470 Kansanterveystyö .................................................. 35 32 0 0 67
34521: 480 Erikoissairaanhoito ................................................ 7 0 3 0 11
34522:
34523: Asuminen ja ympäristö ................................................ 809 3 832 3944 1 467 10052
34524: 510 Hallinto .................................................................... 97 14 0 0 111
34525: 520 Ympäristön ja luonnonsuojelu ............................. 0 120 0 0 120
34526:
34527:
34528:
34529: 11 Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. budjetin ja rahastojen väliset
34530: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorästien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksu-
34531: suorituksia edustamattomilla erillä.
34532: 69
34533:
34534: Kulutus- Siirto- Sijoitus- Muut Yhteensä
34535: Tehtäväryhmä menot menot menot menot
34536: miljoonaa markkaa
34537:
34538: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen
34539: valvonta .................................................................. 66 41 86 0 194
34540: 540 Asumisen edistäminen .......................................... 40 3 562 3 721 1467 8 791
34541: 550 Maanmittaus ........................................................... 197 0 12 0 209
34542: 560 Vesitalous ............................................................... 409 95 124 0 628
34543:
34544: Työvoima ....................................................................... 2 962 10139 321 0 13 422
34545: 610 Hallinto .................................................................... 96 561 0 0 657
34546: 620 Työvoiman ohjaus ................................................. 2 866 9 578 321 0 12 765
34547:
34548: Maa- ja metsätalous ..................................................... 1 014 12 283 284 -5 13 576
34549: 650 Hallinto .................................................................... 9 49 0 0 58
34550: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus ja tarkastus-
34551: toiminta ................................................................... 300 0 19 0 319
34552: 670 Maatalous ............................................................... 528 11 623 239 -5 12 384
34553: 680 Metsätalous ............................................................ 100 439 13 0 551
34554: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous ........................ 77 173 14 0 264
34555:
34556: Liikenne ....................................................................... 4650 847 1735 -3 7 230
34557: 710 Hallinto .................................................................... 67 44 0 0 111
34558: 720 Tieliikenne ............................................................... 2 762 11 1 123 -3 3 893
34559: 730 Vesiliikenne ............................................................. 456 175 246 0 877
34560: 740 limaliikenne ............................................................ 0 0 25 0 25
34561: 750 Rautatieliikenne ...................................................... 1 365 520 342 0 2 226
34562: 760 Tietoliikenne ........................................................... 0 97 0 0 97
34563:
34564: Teollisuus ja muut elinkeinot ...................................... 2 065 6656 9 007 1225 18953
34565: 810 Hallinto .................................................................... 165 84 7 -68 188
34566: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja
34567: tarkastus ................................................................. 89 4 0 0 93
34568: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutki-
34569: mustoiminta ........................................................... 1 233 637 198 0 2 068
34570: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat
34571: luottolaitokset ......................................................... 356 2 115 5 279 1293 9044
34572: 850 Teollisuuden edistäminen ..................................... 110 3 274 343 0 3 727
34573: 860 Energiahuolto ......................................................... 35 108 3 158 0 3 302
34574: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ........................ 77 1 1 0 78
34575: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ............................. 0 433 21 0 454
34576:
34577: Muutmenot .................................................................. 13 671 2 310 73 27 267 43320
34578: 910 Valtionvelka ............................................................ 1 019 0 0 27 248 28 267
34579: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset ............ 12 519 0 60 0 12 579
34580: 960 Yleisavustukset kunnille yms................................ 0 2 305 13 0 2 317
34581: 990 Muut ja erittelemättömät menot .......................... 133 5 0 19 157
34582: YHTEENSÄ .................................................................... 53 695 110 040 17 083 29929 210 747
34583: 70
34584:
34585: LIITE&
34586:
34587:
34588:
34589:
34590: VALTION BUDJETTITALOUDEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
34591:
34592: 1992 1993 1994 1995 1996
34593:
34594: Virkasuhteiset ............................................................. 101 781 98346 96393 94183 93 760
34595: Kuukausipaikkaiset ....................................................... 101 661 98 271 96328 94104 93 718
34596: - kokoaikaiset .............................................................. 99 426 94 074 90658 89 249 88 538
34597: - osa-aikaiset .............................................................. 2 235 4197 5 670 4 855 5 180
34598: Tuntipaikkaiset .............................................................. 120 75 65 79 42
34599:
34600: Työsuhteiset .................................................................. 43 319 41540 36525 30487 28595
34601: Kuukausipaikkaiset ....................................................... 35 752 34439 32 623 27 663 25 784
34602: - kokoaikaiset .............................................................. 32 736 28 515 26276 23 221 22 026
34603: - osa-aikaiset .............................................................. 3 016 5 924 6347 4442 3 758
34604: Tuntipaikkaiset .............................................................. 7 567 7 101 3902 2 824 2 811
34605: Yhteensä ........................................................................ 145100 139 886 132 918 124 670 122 355
34606: Muutos edellisestä vuodesta, %.................................. -{),5 -3,6 -5,0 -6,2 -1,9
34607:
34608:
34609:
34610:
34611: LIITE 9
34612:
34613:
34614:
34615:
34616: VALTION BUDJETTITALOUDEN PALKKAUSMENOTH
34617:
34618: 1992 1993 1994 1995 1996
34619: miljoonaa markkaa
34620:
34621: Valtion palkkaukset
34622: Virkasuhteiset ................................................................................... 14 267 13 748 13 613 13 848 14 218
34623: Työsuhteiset ..................................................................................... 4 804 4506 4223 3818 3 726
34624: Yhteensä........................................................................................... 19 071 18 254 17 836 17 666 17 944
34625: Muutos edellisestä vuodesta, % ..................................................... -{),6 -4,3 -2,3 -{),9 1,6
34626: 1
34627: ' Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
34628: 71
34629:
34630: LIITE 10
34631:
34632:
34633:
34634:
34635: VALTION MAKSAMIEN ELÄKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ JA ELÄKEMENOT
34636:
34637: 1992 1993 1994 1995 1996
34638:
34639: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet .................................... 186 546 192 471 199 320 202 931 206 612
34640: Omat eläkkeet ................................................................................... 136 670 142 161 148 404 151 656 155 060
34641: Perhe-eläkkeet .................................................................................. 49 876 50 310 50916 51 275 51 552
34642:
34643: Kunnan, yksityisen ym. palvelukseen perustuvat eläkkeet ........ 33 467 35 627 38087 39 965 41773
34644: Omat eläkkeet ................................................................................... 28 746 30 784 33 089 34862 36489
34645: Perhe-eläkkeet .................................................................................. 4 721 4843 4998 5 103 5 284
34646:
34647: Muut eläkkeet .................................................................................. 2924 2829 2746 3162 3068
34648: Omat eläkkeet ................................................................................... 2 075 2 045 2 026 2 506 2 450
34649: Perhe-eläkkeet .................................................................................. 849 784 720 656 618
34650: Eläkkeet yhteensä ............................................................................ 222 937 230927 240153 246 058 251 453
34651: Muutos edellisestä vuodesta,% ..................................................... 3,6 3,6 4,0 2,5 2,2
34652:
34653: Eläkemenot, miljoonaa markkaa ................................................... 10 658 11060 11434 11936 12376
34654: Muutos edellisestä vuodesta,% ..................................................... 9,0 3,8 3,4 4,4 3,7
34655:
34656:
34657:
34658:
34659: LIITE 11
34660:
34661:
34662:
34663:
34664: VALTION BUDJETTITALOUDEN VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA SUKUPUO-
34665: LEN MUKAAN MARRASKUUSSA 1996
34666:
34667: Palkkausluokka ryhmä'' Yhteensä Miehiä Naisia Naisten osuus, %
34668:
34669: 1 -A2 ............................. 86 34 52 60
34670: 2A 3-A7 ............................. 1 609 385 1 224 76
34671: 3A 8-A 12 ........................... 23684 7 361 16 323 69
34672: 4A 13-A 17 ........................... 30 282 17 416 12 866 42
34673: 5A 18-A21 ........................... 17 742 10 223 7 519 42
34674: 6A22-A24 ........................... 7 929 4 956 2 973 37
34675: 7A25- ................................... 8159 6 360 1 799 22
34676: Yhteensä ................................. 89491 46735 42756 48
34677:
34678:
34679: 11 MukanaAja C-palkkausluokkiin sijoitetut. Palkkausluokkaryhmittelyssä on C-palkkausluokat otettu huomioon
34680: seuraavasti:
34681:
34682: 3 C32-C38
34683: 4 C39-C47
34684: 5 C48-C 55
34685: 6 c 56-C 61
34686: 7 C62-
34687: 72
34688:
34689: LIITE 12
34690:
34691:
34692:
34693:
34694: VALTION LAINANANTO
34695:
34696: 12.1. Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin' 1
34697: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma-
34698: Lainaryhmä pääoma pääoma 1996 1996 pääoma 1996 muutos
34699: 31.12.1994 31.12.1995 31.12.1996 1996/95
34700:
34701: miljoonaa markkaa %
34702:
34703: Yleinen hallinto ....................... 1059 807 23 79 751 17 -7
34704: Kehitysluotot ........................... 736 532 23 17 538 4 1
34705: Lainat Teollisen yhteistyön
34706: rahasto Oy:lle .......................... 106 102 10 92 2 -10
34707: Eläkemaksulainat valtion
34708: liikelaitoksille ........................... 217 173 52 121 11 -30
34709: Yleinen järjestys ja turvalli-
34710: suus ·········································· 1 1 0 0 0 -22
34711: Lainat väestönsuojelua varten 1 1 0 0 0 -22
34712: Opetus, tiede ja kulttuuri ....... 408 347 66 280 19 -19
34713: Rakennuslainat peruskouluille 159 135 22 113 8 -16
34714: Lainat yksityisoppikoulujen
34715: muuttamiseksi kunnallisiksi
34716: kouluiksi ................................... 25 22 6 16 1 -27
34717: Rakennuslainat kirjastoille ..... 29 27 7 20 2 -26
34718: Veikkausvoittovaroista myön-
34719: n_e_!yt lainat ............................... 193 162 31 131 8 -19
34720: Muut lainat opetuksen, tieteen
34721: ja kulttuurin edistämiseksi ..... 2 0 0 0 --47
34722: Asuminen ja ympäristö .......... 54380 54357 3 738 5022 53 072 2 071 -2
34723: Valtion asuntorahaston lainat 54328 54307 3728 5015 53019 2070 -2
34724: - Vuokratalolainat ................. 36 245 36 412 2 259 2 429 36 242 1 247 0
34725: - Asunto-osakeyhtiötalo-
34726: lainat ................................... 53 39 14 25 3 -36
34727: - Henkilökohtaiset asunto-
34728: osakelainat ......................... 5193 4 731 49 1 037 3 743 215 -21
34729: - Omakotitalolainat .............. 6 691 6 280 129 991 5418 289 -14
34730: - Peruskorjaus- ja perus-
34731: parannuslainat ................... 5 873 6 608 1 291 502 7 396 310 12
34732: - Muut asuntolainat ............. 203 191 21 172 3 -10
34733: - Lämmityslaitoslainat ......... 70 46 23 23 3 -50
34734: Lainat vesihuoltolaitteiden
34735: rakentamiseen ......................... 0 0 0 0 -55
34736: Vesiensuojelulainat teollisuu-
34737: delle .......................................... 6 3 2 1 0 -33
34738: Lainat peruskuivatukseen ...... 45 47 10 5 52 1 11
34739:
34740: Työvoima ................................. 1 1 0 1 0 -0
34741:
34742: Maa- ja metsätalous ............... 8482 7 876 290 1063 7103 321 -10
34743: Maatilatalouden kehittämis-
34744: rahaston lainat ........................ 7 127 6 617 231 881 5968 273 -10
34745: Muut lainat asutustoiminnan
34746: edistämiseen ........................... 112 102 0 11 91 11 -11
34747: Metsänparannuslainat ............ 1 241 1 155 59 171 1 043 37 -10
34748: 73
34749:
34750:
34751: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma-
34752: Lainaryhmä pääoma pääoma 1996 1996 pääoma 1996 muutos
34753: 31.12.1994 31.12.1995 31.12.1996 1996/95
34754:
34755: miljoonaa markkaa %
34756:
34757: Muut lainat maa- ja metsä-
34758: talouden edistämiseen ........... 2 2 0 0 -21
34759: Liikenne .................................... 26 26 26 2 ---o
34760: Lainat valtionrautateiden
34761: asuinrakennusten perus-
34762: korjaamiseen ............................ 26 26 26 2 ---o
34763: Teollisuus ja muut elinkeinot 3302 3 215 185 793 2608 123 -19
34764: Tuotekehityslainat .................... 1 040 1115 164 185 1093 18 -2
34765: Lainat luotto-osakeyhtiöille ..... 1622 1 407 301 1107 52 -21
34766: Kauppahintasaatavat valtion
34767: liikelaitoksilta, valtionyhtiöiltä
34768: ja yrityksiltä .............................. 437 533 9 262 281 48 -47
34769: Muut lainat teollisuuden edis-
34770: tämiseen ................................... 57 59 12 5 66 12
34771: Lainat energiatalouden edis-
34772: tämiseen ................................... 50 31 13 18 -42
34773: Lainat yritysten kansainvälis-
34774: tymiseen ................................... 96 70 27 43 3 -39
34775: 67 658 66629 4236 21 63842
34776: Yhteensä .................................. 7 023 2553 --4
34777:
34778:
34779: " Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa.
34780: 2)Luku sisältää 1 686 milj.mk arvopaperistettuja lainasaamisia.
34781:
34782:
34783:
34784:
34785: 10 370270
34786: 74
34787:
34788: 12.2. Valtion lainananto lainansaajasektoreittain 11
34789: Sektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma-
34790: pääoma 1996 1996 pääoma 1996 muutos
34791: 31.12.1995 31.12.1996 1996/95
34792:
34793: miljoonaa markkaa %
34794:
34795: Yritykset .................................................... 6 615 452 594 6473 304 -2
34796: Julkiset yritykset ....................................... 1 322 33 268 1087 47 -18
34797: Yksityiset yritykset ..................................... 5 293 419 326 5 386 257 2
34798:
34799: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset................. 725 0 112 614 39 -15
34800: Muut luottolaitokset................................... 608 0 98 510 36 -16
34801: Vakuutuslaitokset ....................................... 10 0 3 8 1 -20
34802: Muut rahoituslaitokset .............................. 107 0 11 96 2 -10
34803:
34804: Julkisyhteisöt ............................................ 1205 36 190 1 051 42 -13
34805: Kunnat ........................................................ 1 186 36 182 1 040 42 -12
34806: Kuntayhtymät ............................................ 8 0 2 5 0 -38
34807: Työeläkelaitokset ....................................... 11 0 6 6 0 -45
34808:
34809: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 36 515 3 059 2728 36847 1 237 1
34810: Asuntoyhteisöt .......................................... 34925 2904 2 475 35 355 1 170 1
34811: Valtionkirkot .............................................. 20 0 5 15 1 -25
34812: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1 570 155 248 1477 66 --6
34813:
34814: Kotitaloudet .............................................. 21037 666 3 383 18 318 927 -13
34815: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet ......... 6553 276 853 5975 256 -9
34816: - Maatilatalouden harjoittajat ................ 6 552 276 853 5974 256 -9
34817: - Muut elinkeinonharjoittajat ................. 1 0 0 1 0 -5
34818: Palkansaajakotitaloudet ............................ 14130 383 2 498 12 013 665 -15
34819: Muut kotitaloudet ....................................... 354 7 32 329 6 -7
34820:
34821: Ulkomaat ................................................... 532 23 17 538 4 1
34822: 2 2 553
34823: Yhteensä .................................................... 66629 4236 ? 023 63842 -4
34824:
34825: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanantoa.
34826: 2)
34827: Luku sisältää 1 686 milj.mk arvopaperistettuja lainasaamisia.
34828: 75
34829:
34830: 12.3. Valtion lainananto toimialoittain lainansaajasektoreille "Yhteisöyritykset" ja "Elinkeinonharjoittajien
34831: kotitaloudet"
34832:
34833: Toimiala Laina- lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma-
34834: pääoma 1996 1996 pääoma 1996 muutos
34835: 31.12.1995 31.12.1996 1996/95
34836:
34837: miljoonaa markkaa %
34838:
34839: Erittelemätön elinkeinotoiminta ............ 0 0 0 -25
34840:
34841: Maatalous, riistatalous ja metsätalous .. 6 786 276 879 6183 264 -9
34842:
34843: Kalatalous ................................................. 0 0 1 0 -25
34844: Mineraalien kaivu .................................... 5 0 0 5 0 -1
34845: Teollisuus ................................................. 788 109 173 726 28 --8
34846: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakka-
34847: tuotteiden valmistus ................................ 14 2 2 14 0 -3
34848: Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahka-
34849: tuotteiden valmistus ................................ 12 2 1 14 0 17
34850: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus .. 22 3 5 20 1 -9
34851: Massan, paperin ja paperituotteiden
34852: valmistus .................................................. 10 3 2 10 0 5
34853: Kustantaminen, painaminen sekä tallen-
34854: teiden jäljentäminen ................................ 16 0 4 13 -19
34855: Koksin, öljytuotteiden, ydinpolttoaineen,
34856: kemikaalien, kemiallisten tuotteiden,
34857: tekokuitujen, kumi- ja muovituotteiden
34858: valmistus .................................................. 128 21 12 137 2 8
34859: Ei-metallisten mineraalituotteiden
34860: valmistus .................................................. 18 3 19 0 6
34861: Perusmetallien ja metallituotteiden
34862: valmistus (pl koneet ja laitteet) ............... 98 10 9 99 2
34863: Koneiden, laitteiden, sähköteknisten
34864: tuotteiden, optisten laitteiden sekä
34865: kulkuneuvojen valmistus ........................ 450 63 124 391 21 -13
34866: Muu valmistus, kierrätys ......................... 20 2 13 8 1 --60
34867: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto .................. 44 0 18 26 2 -41
34868: Rakentaminen .......................................... 17 3 18 0 6
34869: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottori-
34870: ajoneuvojen sekä henkilökohtaisten
34871: esineiden ja kotitalousesineiden korjaus 162 9 120 51 49 -69
34872: Majoitus- ja ravitsemistoiminta ............. 10 3 13 1 30
34873: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ....... 113 2 10 104 27 --8
34874:
34875: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus-
34876: palvelut; liike-elämän palvelut ............... 5223 313 243 5292 188 1
34877: Koulutus .................................................... 1 0 0 1 0 -6
34878: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ..... 2 12 0 14 0 600
34879: Muut yhteiskunnalliset ja henkilö-
34880: kohtaiset palvelut .................................... 14 2 13 1 -7
34881: Toimiala tuntematon .............................. 1 0 0 1 0 0
34882: Yhteensä ................................................... 13 168 728 1447 12448 560 -5
34883: 76
34884:
34885: LIITE 13
34886:
34887:
34888:
34889:
34890: VALTION KORKOTUKILAINAT
34891:
34892: 13.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin
34893:
34894: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus
34895:
34896: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion
34897: pääoma pääoma 1996 1996 pääoma nojen korko- maksamat
34898: 31.12.1994 31.12.1995 31.12.1996 keskim. tuki korkotuki-
34899: korko 31.12. menot
34900: 31.12. 1996 11 1996
34901: 199611
34902:
34903: miljoonaa markkaa % % mmk
34904:
34905: Yleinen hallinto ................................. 2596 2424 186 295 2315 143
34906: Kehitysmaiden taloudellista kehi-
34907: tystä varten myönnettävät korkotu-
34908: kiluotot .............................................. 2 596 2424 21 186 295 2 315 5,80 5,50 143
34909:
34910: Opetus, tiede ja kulttuuri ................. 6121 4405 1507 2897 130
34911: Kunnallisten ja yksityisten ammatil-
34912: Iisten oppilaitosten rakentamisen
34913: korkotukilainat ................................... 18 6 3 3 7,75 2,00 0
34914: Kansan-, kansalais- ja työväenopis-
34915: tojen rakentamisen korkotukilainat. 9 6 3 2 9,00 2,20 0
34916: Ammatillisten aikuiskoulutuskes-
34917: kusten rakentamisen korkotukilai-
34918: nat ...................................................... 11 9 3 6 9,30 2,00 0
34919: Opintolainojen korkotuki .................. 6083 4384 1498 2 886 7,25 4,25 130
34920:
34921: Asuminen ja ympäristö .................... 20236 22782 6158 1987 26954 832
34922: limansuojelun ja jätehuollon inves-
34923: teintien korkotukilainat ..................... 693 618 77 541 9,30 3,10 18
34924: ASP-järjestelmään liittyvät korko-
34925: tukilainat ........................................... 11 801 11 451 1 357 1 108 11 700 5,70 1,10 136
34926: Ylivelkaantuneiden asunnonhank-
34927: kijoiden korkotukilainat .................... 1 660 1 599 4 333 1 270 8,90 5,00 72
34928: Oman asunnon hankintaan valtion
34929: lainan sijasta myönnettävät korko-
34930: tukilainat ........................................... 3 3 0 3 8,00 5,00 0
34931: Asuntolainojen korkotuki ................. 5 034 8 076 4 755 320 12 511 6,75 4,10 564
34932: Lämmityslaitoshankkeiden korko-
34933: tukilainat ........................................... 274 252 5 35 222 9,50 4,80 12
34934: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen
34935: korkotukilainat ................................... 455 468 28 62 434 8,00 3,95 19
34936: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves-
34937: teintien korkotukilainat ..................... 210 231 9 32 209 8,00 3,95 9
34938: Teollisuuden vesiensuojeluinves-
34939: teintien korkotukilainat ..................... 106 84 20 64 6,55 2,70 2
34940:
34941: Maa- ja metsätalous ......................... 5988 5 415 320 878 4857 153
34942: Maataloustuotteiden varastotilojen
34943: rakentamisen korkotukilainat ........... 31 17 10 7 10 0,90 0
34944: Maaseutuelinkeinolain ja maatila-
34945: lain mukaiset korkotukilainat ........... 5 024 4614 317 734 4197 .. 31
34946: 2,95 130
34947: 77
34948:
34949: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus
34950:
34951: Lainaryhmä Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion
34952: pääoma pääoma 1996 1996 pääoma nojen korko- maksamat
34953: 31.12.1994 31.12.1995 31.12.1996 keskim. tuki korkotuki-
34954: korko 31.12. menot
34955: 31.12. 199611 1996
34956: 19961)
34957:
34958: miljoonaa markkaa % % mmk
34959:
34960: Eräiden maatilatalouden luottojen
34961: vakauttamisesta annettujen lakien
34962: mukaiset korkotukilainat ................. . 817 692 3 111 584 .. 31 3,45 22
34963: Maaseudun pienimuotoisen elinkei-
34964: notoiminnan edistämisestä anne-
34965: tun lain mukaiset korkotukilainat .... 50 39 9 30 31 1,70
34966: Vuoden 1987 satovahinkojen korko-
34967: tukilainat ........................................... 2
34968: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin
34969: myönnettävät korkotukilainat ......... . 18 15 3 12 31 3,00 0
34970: Kalatalouden korkotukilainat .......... . 45 37 0 10 27 5,95 0,40 0
34971:
34972: Liikenne............................................. 564 538 199 119 617 30
34973: Kauppa- ja teollisuussatamien ra-
34974: kentamisen korkotukilainat .............. 74 80 42 38 313,40 2
34975: Lastialusten hankintojen tukemisen
34976: korkotukilainat ................................... 490 457 199 77 579 8,90 4,60 28
34977: Saaristoliikenteen korkotukilainat ... 0 1 0 0 5,45 3,80 0
34978:
34979: Teollisuus ja muut elinkeinot .......... 9 833 7 557 975 1 551 6981 161
34980: Kera Oy:n myöntämät korkotuki-
34981: lainat.................................................. 2 1 1 0 9,50 4,50
34982: Kera Qy:n ottamat korkotukilainat .. 2 380 1 365 315 1 050 12,80 7,30 84
34983: Pk-yritysten investointien korko-
34984: tukilainat ........................................... 638 1 071 95 219 947 7,40 4,95 54
34985: Pk-yritysten olemassa olevien luot-
34986: tojen korkomenojen alentaminen... 141
34987: Energiainvestointien korkotukilainat 266 228 5 46 187 6,75 3,00 7
34988: Haja-asutusalueiden vähittäiskau-
34989: pan korkotukiluotot ........................... 11 5 2 7 11,15 8,80
34990: Suomen Vientiluotto Oy:n luotan-
34991: oton korkotukilainat .......................... 6 259 4807 41 872 965 4 714 5,30 0,20 11
34992: Turvavarastojen perustamisen ja
34993: ylläpitämisen korkotukilainat ........... 136 80 5 76 5,60 4,80 4
34994:
34995: Muut menot ..................................... 120 253 10 20 243 12
34996: Kunnan talouden vakauttamisesta
34997: ja kuntaselvityksestä annetun lain
34998: (658/94) mukaiset korkotukilainat.... 120 253 10 20 243 5,75 4,70 12
34999: Yhteensä ..... .... .. .. .... ...... .... .... ...... ...... 45 460 43 374 7848 6357 44864 1461
35000:
35001:
35002:
35003:
35004: 1l Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1996 takaisin
35005: maksamatta olevalla pääomalla.
35006: 21 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 121 milj.mk.
35007: 31 Laskennallinen arvio
35008: 41 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 101 milj. mk.
35009: 78
35010:
35011: 13.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain
35012: Sektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma-
35013: pääoma 1996 1996 pääoma maksamat muutos
35014: 31.12.1995 31.12.1996 korkotuki- 1996/95
35015: menot
35016: 1996
35017: miljoonaa markkaa o/o
35018:
35019: Yritykset ....................................................... 5074 11444 888 4629 133 -9
35020: Julkiset yritykset .......................................... 1 122 157 964 26 -14
35021: Yksityiset yritykset ....................................... 3 952 11444 731 3665 107 -7
35022:
35023: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset ................... 1 655 341 1314 86 -21
35024: Talletuspankit ............................................... 256 26 230 -10
35025: Muut luottolaitokset ..................................... 1 365 315 1050 84 -23
35026: Vakuutuslaitokset ......................................... 34 34 2 0
35027:
35028: Julkisyhteisöt ............................................... 1276 49 215 1111 55 -13
35029: Kunnat ........................................................... 1 228 49 199 1 079 53 -12
35030: Kuntayhtymät ............................................... 48 16 32 2 -33
35031:
35032: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ........ 7 842 3 461 291 11 011 528 40
35033: Valtionkirkot ................................................. 3 0 2 0 -33
35034: Asuntoyhteisöt ............................................. 7646 3454 239 10 861 519 42
35035: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. 193 7 52 148 9 -23
35036:
35037: Kotitaloudet ................................................. 22 853 2953 3 762 22046 506 -4
35038: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet ........... 5395 321 874 4842 153 -10
35039: - Maatilatalouden harjoittajat .................. 5 365 320 865 4820 1 530 -10
35040: - Muut elinkeinonharjoittajat ................... 30 1 9 22 0 -27
35041: Palkansaajakotitaloudet .............................. 11 594 2 417 1137 12 876 204 11
35042: Muut kotitaloudet ......................................... 5864 215 1 751 4328 149 -26
35043:
35044: 4674 21 942 860 4754 153
35045: Ulkomaat ...................................................... 2
35046: Yhteensä ....................................................... 43374 7 848 6357 44864 1 461 3
35047:
35048:
35049:
35050: 11 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 6 milj.mk.
35051: 21 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 216 milj. mk.
35052: 79
35053:
35054: 13.3. Valtion korkotukilainat toimialoittain lainansaajasektoreille "Vhteisöyritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien
35055: kotitaloudet"
35056:
35057: Toimiala Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma-
35058: pääoma 1996 1996 pääoma maksamat muutos
35059: 31.12.1995 31.12.1996 korkotuki- 1996/95
35060: menot
35061: 1996
35062: miljoonaa markkaa %
35063:
35064: Erittelemätön elinkeinotoiminta ................ .. 120 7 16 112 6 -7
35065: Maatalous, riistatalous ja metsätalous ....... 5 369 321 866 4825 170 -10
35066: Kalatalous ..................................................... . 24 0 7 18 0 -29
35067: Mineraalien kaivu ........................................ . 19 4 15 1 -20
35068: Teollisuus ..................................................... . 2034 56 387 1705 58 -16
35069: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuot-
35070: teiden valmistus ............................................ 121 5 26 100 5 -17
35071: Tekstiilien, vaatteiden, nahan, nahkatuot-
35072: teiden valmistus ............................................ 182 1 24 159 2 -13
35073: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ...... . 152 5 33 124 7 -18
35074: Massan, paperin ja paperituotteiden val-
35075: mistus ............................................................ . 265 12 57 221 7 -17
35076: Kustantaminen, painaminen sekä tallen-
35077: teiden jäljentäminen .................................... . 62 16 47 2 -23
35078: Koksin, öljytuotteiden, ydinpolttoaineen,
35079: kemikaalien, kemiallisten tuotteiden, teko-
35080: kuitujen, kumi- ja muovituotteiden val-
35081: mistus ............................................................. 632 16 100 548 12 -13
35082: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmis-
35083: tus ................................................................... 37 3 9 31 -17
35084: Perusmetallien ja metallituotteiden valmis-
35085: tus (pl. koneet ja laitteet) ............................ .. 513 11 107 417 20 -19
35086: Koneiden, laitteiden, sähköteknisten tuot-
35087: teiden, optisten laitteiden sekä kulku-
35088: neuvojen valmistus ...................................... . 70 2 15 57 2 -18
35089: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ...................... .. 586 15 76 526 22 -10
35090:
35091: Rakentaminen ............................................... 83 7 77 4
35092:
35093: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottori-
35094: ajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esi-
35095: neiden ja kotitalousesineiden korjaus ......... 82 6 17 72 3 -15
35096:
35097: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne .......... .. 2038 338 362 2 014 20 -1
35098:
35099: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus- palve-
35100: lut; liike-elämän palvelut ............................ . 93 10 13 90 4 -3
35101:
35102: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut .......... 2 2 0 0
35103:
35104: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtai-
35105: set palvelut .................................................... 19 3 16 0 -18
35106: Yhteensä ........................................................ 10469 765 1762 9472 286 -10
35107: 80
35108:
35109: LIITE 14
35110:
35111:
35112:
35113:
35114: VALTION MYÖNTÄMÄTTAKAUKSET'l
35115:
35116: 14.1. Valtiontakaukset valuutoittain
35117: Voimassa olevat takaukset Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset Valuutta- Muutos
35118: 31.12.1995 lisääntynyt vähentynyt markkoina 31.12.1996 määräisten 1996/95
35119: 1996 1996 takausten
35120: Valuutoissa Vasta-arvo markkoina markkoina Valuutoissa Vasta-arvo jakautuma
35121: markkoina" markkoina" valuutoit-
35122: tain
35123: miljoonaa rahayksikköä % %
35124:
35125: Yhteensä ............ 17 525 1871 2 697 --46 16745 --4
35126:
35127: Markkamääräi-
35128: set yhteensä ...... 15 609 1790 2226 15173 -3
35129:
35130: Valuuttamääräi-
35131: set yhteensä ...... 1916 81 471 --46 1572 -18
35132:
35133: CHF 14 52 CHF 11 39 2
35134: DEM 92 282 DEM 56 167 11
35135: NLG 13 36 XEU 174 1007 64
35136: USD 128 558 USD 77 359 23
35137: XEU 177 989
35138:
35139: 11 Valtiokonttorin ja KELA:n opintotukikeskuksen hoidossa olevat valtiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtion-
35140: takuukeskuksen hoidossa olevia valtion takauksia, joiden takausvastuun määrä 31.12.1996 oli 21 291 milj. mk
35141: (takuiden kirjanpidolliset kokonaisvastuut olivat 21 280 milj.mk).
35142: 21 Vuosien 1995 ja 1996 lopussa voimassa olleiden valuuttamääräisten valtiontakausten markkavasta-arvoja
35143:
35144: laskettaessa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu
35145: Suomen Pankin vuodelle 1996 laskemien keskimääräisten myyntikurssien mukaan.
35146:
35147: 31.12.1995 31.12.1996
35148: CHF 3,7884 CHF 3,4392
35149: DEM 3,0435 DEM 2,9880
35150: NLG 2,7185 NLG
35151: USD 4,3586 USD 4,6439
35152: XEU 5,597 XEU 5,7700
35153: 81
35154:
35155: 14.2. Valtiontakaukset sektoreittain
35156:
35157: Sektori Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Markka- Valuutta- Takaukset Muutos
35158: olevat lisääntynyt vähentynyt määräisten määräisten yhteensä 1996/95
35159: takaukset 1996 1996 lainojen lainojen 31.12.1996
35160: 31.12.1995 takaukset takaukset
35161: 31.12.1996 31.12.1996
35162: miljoonaa markkaa %
35163:
35164: Yhteisöyritykset .... 2200 800 842 -38 1838 283 2121 -4
35165: Yritykset ................ 2121 855 -2 1250 17 1 267 --40
35166: Julkiset yritykset ... 1945 763 -2 1 167 17 1 184 -39
35167: Yksityiset yritykset 176 92 83 83 -53
35168:
35169: Rahoitus- ja
35170: vakuutuslaitokset . 3 714 1790 1744 1 3 640 119 3 759 1
35171: Talletuspankit ........ 10 4 6 6 -40
35172: Muut rahoitustus-
35173: laitokset .................. 3 704 1 790 1 740 3 640 113 3 753
35174:
35175: Kotitaloudet .......... 10335 1151 10284 10284 0
35176: Muut kotitaloudet .. 10 335 1151 10 284 10 284 0
35177:
35178: Ulkomaat ............... 1356 81 46 -45 1435 1435 6
35179: Yhteensä ................ 17 525 1 871 2 697 -46 15173 1572 16 745 --4
35180:
35181:
35182: 11Muutos on esitetty nettomääräisenä.
35183:
35184:
35185:
35186:
35187: II 370270
35188: 82
35189:
35190: 14.3. Valtiontakaukset toimialoittain sektorille "Yhteisöyritykset"
35191: Toimiala Voimassa Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Markka- Valuutta- Takaukset Muutos
35192: olevat lisääntynyt vähentynyt määräisten määräisten yhteensä 1996/95
35193: takaukset 1996 1996 lainojen lainojen 31.12.1996
35194: 31.12.1995 takaukset takaukset
35195: 31.12.1996 31.12.1996
35196: miljoonaa markkaa %
35197:
35198: Teollisuus .............. 1 514 526 988 988 --35
35199: Massan, paperin ja
35200: paperituotteiden
35201: valmistus ............... 10 9 9 -7
35202: Koneiden, laittei-
35203: den, sähköteknis-
35204: ten tuotteiden,
35205: optisten laitteiden
35206: sekä kulkuneuvo-
35207: jen valmistus ......... 1 504 525 979 979 -34
35208:
35209: Sähkö-, kaasu- ja
35210: vesihuolto .............. 195 174 -1 4 17 21 --89
35211: Kuljetus, varas-
35212: tointi ja tietolii-
35213: kenne ...................... 157 0 157 157 0
35214: Kiinteistö-, vuok-
35215: raus- ja tutkimus-
35216: palvelut; liike-
35217: elämän palvelut .... 232 148 -1 84 84 --64
35218:
35219: Muut yhteiskun-
35220: nalliset ja henkilö-
35221: kohtaiset palvelut . 23 8 15 15 --33
35222: Yhteensä ................ 2121 855 -2 1250 17 1267 --40
35223: 83
35224:
35225: LIITE 15
35226:
35227:
35228:
35229:
35230: VALTIONVELKA
35231:
35232: 15.1. Markkamääräinen valtionvelka
35233: Lainaryhmä Jakau- Pääoma Otetut Maksetut Pääoma Jakau- Maksetut
35234: tuma 31.12.1995 lainat kuole- 31.12.1996 tuma korot
35235: % tukset % 1996
35236: miljoonaa markkaa
35237:
35238: Pitkäaikainen velka . ....................................... 81 161 440 63139 29692 194 887 84 15 746
35239: Yleisöobligaatiolainat.................................... 72 143 949 62139 28 387 177 701 77 14635
35240: - budjettitalouden yleisöobligaatiolainat .. 65 130 525 62 139 28 089 164 575 71 13 172
35241: - valtion asuntorahaston asunto-
35242: obligaatiolainat ......................................... 7 13 424 298 13 126 6 1463
35243: Lainat vakuutusyhtiöiltä, työeläkelaitoksilta
35244: ja eläkesäätiöiltä ............................................. 2 3134 567 2 567 1 200
35245: Lainat valtion eläkerahastolta ....................... 6 12 300 12 300 5 766
35246: Lainat muilta ................................................... 1 2 057 1 000 738 2 319 1 145
35247:
35248: Lyhytaikainen velka . ...................................... 19 37 864 90513 90485 37 892 16 2025
35249: Budjettitalouden velkasitoumukset .............. 19 37 864 71 118 72 162 36820 16 2 015
35250: Maatalouden Interventiorahasto .................. 627 355 272 5
35251: Lyhytaikainen luotto ...................................... 18 768 17 968 800 5
35252: Yhteensä ......................................................... 100 199 304 153 652 120177 232779 100 17 771
35253: 84
35254:
35255: 15.2. Valuuttamääräinen valtionvelka
35256:
35257: Velka 31.12.1995 Velan Ii- Velan vä- Kurssi- Velka 31.12.1996 Mak-
35258: säys 1996 hennys 1996 erot setut
35259: Ulkomaan Vasta- markkoina markkoina mark- Ulkomaan Vasta- Jakau- korot
35260: rahan arvo Lainojen Lainojen koina rahan arvo tuma mark-
35261: määräi- mark- nosto kuoletus määräi- mark- valuut- koina
35262: senä koina (valuutan- (valuutan- senä koina tojen
35263: vaihdot ym.) vaihdot ym.) mukaan"
35264: miljoonaa rahayksikköä %
35265:
35266: Pitkäaikainen velka ...... 172 301 13 443 13 075 1998 175 008 100 12758
35267: (7 500) (7159)
35268: Dollarilainat (USD) .•..... 3 903 17 011 7 528 6 011 1 269 4335 20 133 10 1 249
35269: (336)
35270: Puntalainat (GBP) ......... 2 912 19 631 (614) 708 3 280 2 900 22 817 11 1469
35271: Ruotsinkruunulainat
35272: (SEK) .............................. 678 444 195 20 399 269 0 52
35273: Tanskankruunulainat
35274: (DKK) ............................. 1 523 1197 (135) 229 -6 1405 1 097 116
35275: Saksanmarkkalainat
35276: (DEM) ............................ 14924 45422 3062 900 -956 16 392 48979 26 3 729
35277: (2 351)
35278: Floriinilainat (NLG) ....... 3 206 8 714 (1 056) 18 -201 3 587 9 551 5 658
35279: Belgianfrangilainat
35280: (BEF) .............................. 9 353 1 386 (940) 630 --41 11 424 1 655 86
35281: Luxemburginfrangi-
35282: lainat (LUF) ................... 14 500 2149 298 -56 16 500 2 391 149
35283: Sveitsinfrangilainat
35284: (CHF) .............................. 2 380 9 017 197 430 -834 2 335 8 031 5 495
35285: (81)
35286: Ranskanfrangilainat
35287: (FRFl .............................. 28 233 25144 422 933 -121 29 901 26499 15 1 775
35288: (1 987)
35289: ltalianliiralainat (ITL) .... 82 380 227 244 17
35290: ltävallanshillinkilainat
35291: (ATS) ............................. 3 000 1 298 -24 3 000 1 274 1 95
35292: Jenilainat (JPY) ............ 442 804 18 748 232 778 -978 430 700 17 224 11 885
35293: ECU-Iainat ••................... 3896 21 805 1997 629 2 301 13 278 13 1 987
35294: (7159)
35295: PSC-Iainat ..................... 5 6 2 0 4 4 0 1
35296: FIM-Iainat ....•............•.... 102 102 1 704 1806 1 806 0 12
35297: Lyhytaikainen velka ••...
35298: Yhteensä •......•......•......•. 172 301 13 443 13 075 1998 175 008 100 12758
35299: (7 500) (7159)
35300:
35301: 11 liman valuutanvaihtosopimuksia koskevien kuoletusten vaikutusta.
35302: 85
35303:
35304: LIITE 16
35305:
35306:
35307:
35308:
35309: VALTIOKONTTORIN HOIDOSSA OLEVATVALTION OMISTAMAT OSAKKEET, OSUUDET JA MUUT ARVOPAPERIT
35310:
35311: 16.1. Kotimaiset osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit
35312:
35313: 31.12.1994 31.12.1995 31.12.1996
35314: Nimellisarvo, miljoonaa markkaa
35315:
35316: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt ................................. . 13 070 16263 16 528
35317: Alko-Yhtiöt Oy.................................................................... . 10 310 310
35318: Arsenal Oy ........................................................................... 2 221 2 721 2 921
35319: Avena Oy ............................................................................. 100 100
35320: Edita Oy ................................................................................ 15 30 30
35321: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy ................................... . 1 12 12
35322: Enso-Gutzeit Oy
35323: -SarjaA ............................................................................ 593 842 1 156
35324: -Sarja R ............................................................................ 128 12 215
35325: FideOy ................................................................................. 11
35326: Finnair Oy, SarjaA .............................................................. 248 248 248
35327: Finntech Oy ......................................................................... 1 1 1
35328: Imatran Voima Oy ............................................................... 872 872 872
35329: Karttakeskus Oy .................................................................. 1 1
35330: Kauppatalo Hansel Oy ........................................................ 72 72
35331: Kemijoki Oy
35332: -SarjaA ............................................................................ 4 4 4
35333: -Sarja B ............................................................................ 187 187 187
35334: Kemira Oy ............................................................................ 873 873 693
35335: KERA OY .............................................................................. 535 535 610
35336: Lapuan Patruunatehdas Oy ............................................... 43 50
35337: Medivire Työterveyspalvelut Oy ....................................... 5 5
35338: Neste Oy .............................................................................. 868 823 819
35339: Postipankki Oy ..................................................................... 630 630 630
35340: Rahapaja Oy ........................................................................ 8 16 16
35341: Rautaruukki Oy .................................................................... 825 825 825
35342: Saimaan Kanavalaivat Oy .................................................. 14 14 14
35343: Oy Sisu-Auto Ab ................................................................. 272 272 272
35344: Solidium Oy ......................................................................... 50
35345: Sponda Oy ........................................................................... 300
35346: Suomen Autokatsastus ...................................................... 73
35347: Suomen Arvopaperikeskus Oy .......................................... 7
35348: Suomen PT Oy ................................................................... . 2400 2400 2 400
35349: Suomen Puolustusväline Oy ............................................ . 68
35350: Suomen Teollisuussijoitus Oy ........................................... 64 64
35351: Suomen Vientiluotto Oy ..................................................... 590 590 590
35352: Teollisen yhteistyön rahasto Oy ........................................ 282 296 296
35353: Valmet Oy ............................................................................ 498 498
35354: Valmet Lentokoneteollisuus Oy ......................................... 20
35355: Vaivilla Oy ............................................................................ 28
35356: VammasOy ......................................................................... 61 61 61
35357: Vapo Oy ............................................................................... 300 300 300
35358: Oy Veikkaus Ab ................................................................... 1 1 1
35359: Veitsiluoto Oy
35360: -SarjaA ............................................................................ 439 278
35361: -Sarja E ............................................................................ 31
35362: VPU Pukutehdas Oy ........................................................... . 35 35
35363: VR-yhtymä Oy ..................................................................... 2 200 2 200
35364: 86
35365:
35366: 31.12.1994 31.12.1995 31.12.1996
35367: Nimellisarvo, miljoonaa markkaa
35368:
35369:
35370: VTKK-Yhtymä Oy ............................................................... . 75
35371: Oy Yleisradio Ab ............................................................... .. 47 47 47
35372:
35373: Asunto-osakeyhtiöt ............................................................ 0 0 0
35374:
35375: Muut osakeyhtiöt ............................................................. .. 820 593 712
35376: Ekokem Oy ........................................................................... 12 12 12
35377: Finnyards Oy ....................................................................... 50 50 24
35378: Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy .................................. . 5 5 5
35379: Outokumpu Oy, SarjaA ..................................................... 498 498 498
35380: Publie Management Consulting Oy ................................ .. 0
35381: Suomen Arvopaperikeskus Oy ......................................... . 7
35382: Suomen Kantaverkko Oy ................................................... 2
35383: Suomenlinnan Liikenne Oy .............................................. .. 3 2 2
35384: Suomen Säästöpankki -SSP Oy ......................................... 250
35385: TI-Tieto Oy .......................................................................... 24
35386: Valmet Oy ............................................................................ 159
35387: Vuosaaren Kehitysyhtiö Oy ............................................... 2 2 2
35388: Muut osakkeet ................................................................... .. 0 0 1
35389: Osakkeet yhteensä ............................................................. 13 890 16856 17240
35390:
35391: Muut yhteisöt ..................................................................... . 0 0 1
35392: Helsingin Puhelinyhdistys ................................................ .. 0 0 1
35393: Muut ..................................................................................... 0 0 0
35394: Yhteensä .............................................................................. 13 890 16856 17 241
35395:
35396: Valtion pääomasijoitukset ............................................... .. 7448 7442 7 419
35397: Liikepankit ............................................................................ 6180 6180 5 758
35398: Osuuspankit ......................................................................... 1 108 1108 1 530
35399: Säästöpankit ........................................................................ 160 154 131
35400: Kaikki yhteensä ................................................................. .. 21338 24298 24660
35401: 87
35402:
35403: 16.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa
35404: Merkitty Maksettu
35405: 31.12.1996
35406: alkuperäi- Osuudet alku- Osuuksien markkavasta-arvot
35407: sessä peräisessä 31.12.1996 Maksupäivän valuutta-
35408: valuutassa" valuutassa valuuttakurssien kurssien mukaan
35409: 31.12.1996 mukaan 31.12.1995 31.12.1996
35410:
35411: miljoonaa yksikköä
35412:
35413: Kansainvälinen Jälleenrakennus-
35414: pankki ............................................. SDR 856 USD 59 272 275 275
35415: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö ..... USD 16 USD 16 73 63 69
35416: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö .. USD 319 USD 319
35417: SDR 180 SDR 180 2 679 2 410 2471
35418: - Afrikka-rahasto ......................... USD 12 USD 12 56 78 78
35419: Aasian Kehityspankki ................... USD 14 USD 5
35420: SDR 79 SDR 4 48 40 42
35421: Aasian Kehitysrahasto 2' ............................ USD 82 USD 82 383 380 380
35422: Latinalaisen Amerikan Kehitys-
35423: pankki ............................................. USD 86 USD 4 19 17 21
35424: - pankin erityisrahasto ............... USD 15 USD 15 70 79 84
35425: Afrikan Kehityspankki ................... UA 66 UA 8 55 42 42
35426: Afrikan Kehitysrahasto ................. FUA 130 FUA 130 797 577 669
35427: EFTA-maiden Portugalin Teollista-
35428: misrahasto ..................................... SDR 8 SDR 8 54 42 42
35429: Kansainvälinen Maatalouden
35430: Kehittämisrahasto ......................... FIM 96 FIM 96 96 96 96
35431: Länsipohjolan Kehittämisrahasto USD 3 USD 3 12 13 13
35432: Pohjoismaiden Investointipankki ECU 556 ECU 45 260 221 221
35433: Kansainvälinen lnvestointitakaus-
35434: laitos ............................................... SDR 6 SDR 1 6 6 6
35435: Perushyödykkeiden yhteisrahasto SDR 2 SDR 8 7 6 6
35436: Pohjoismaiden Ympäristörahoi-
35437: tusyhtiö .......................................... ECU 8 ECU 8 54 46 53
35438: Maailmanlaajuinen Ympäristö-
35439: rahasto ........................................... FIM 209 FIM 209 209 174 174
35440: Euroopan Jälleenrakennus- ja
35441: kehityspankki ................................. ECU 38 ECU 38 216 218 218
35442: Baltiaohjelmarahastot .................. ECU 4 ECU 4 22 14 23
35443: Euroopan Investointipankki ......... ECU 871 ECU 50 291 141 289
35444: - rahasto ...................................... ECU 153 ECU 123 707 343 701
35445: Yhteensä ........................................ 6 386 5281 5973
35446:
35447:
35448:
35449: 11 Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1996 saakka ja sekä maksettavan että takuu pääoman.
35450: 21 Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto.
35451: •• •• ••
35452: VALTION TILINPAATOS
35453: LIITTEINEEN
35454: VUODELTA
35455: 1996
35456: STATSBOKSLUTET
35457: ••
35458: JAMT~. BII_/\GOR
35459: FORAR
35460: 1996
35461:
35462:
35463:
35464:
35465: VALTIOKONTIORI
35466: ISSN 0356-2727
35467:
35468: OY EOITA AB. HELSINKI1997
35469: - 0
35470: SISALLYS - INNEHALL
35471: Sivu
35472: Sida
35473: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1996- Sammandrag
35474: av bokslutet av statens budgethushållning för år 1996 .................................................. 5
35475: Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta - Sammandrag av budgetens förverk-
35476: ligande.......................................................................................................................... 6
35477: Valtion tase- Statens balansräkning ...................................................................... 7
35478: Valtion tilinpäätös- Statsbokslutet ................................................................................. 9
35479: Talousarvion toteutuminen- Budgetens förverkligande ...................................... 11
35480: Valtion tasetilit- Statens balanskonton .................................................................. 71
35481: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja taseet-
35482: Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar .......................... 165
35483: Valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet- Statens affärsverkens resultat-
35484: och balansräkningar .................................................................................................... 177
35485: Liitteet- Bilagor ................................................................................................................ 187
35486: Selvitys siirretyistä määrärahoista- Relation angående reserverade anslag ..... 189
35487: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten tuloslaskelmat ja taseet
35488: - Statens affärsdrivande ämbetsverkens och inrättningarnas resultat- och ba-
35489: lansräkningar ............................................................................................................... 219
35490: Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta- Utred-
35491: ning över utgivna lån och annan inkomstbringande egendom .............................. 223
35492: Selvitys valtion velasta- Utredning över statsskulden ......................................... 227
35493: Selvitys valtion takaus- ja muista sitoumuksista - Utredning över statens ga-
35494: ranti- och andra förbindelser ...................................................................................... 233
35495:
35496:
35497:
35498:
35499: 370081
35500: ..
35501: YHDISTELMA VALTION BUDJETTI-
35502: TALOUDEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ
35503: VUODELTA
35504: 1996
35505:
35506:
35507: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV
35508: 0
35509:
35510: STATENS BUDGETHUSHALLNING
35511: •• 0
35512:
35513: FORAR
35514: 1996
35515: 6
35516:
35517: Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta vuodelta 1996
35518: Sammandrag av budgetens förverkligande för år 1996
35519: Yhdistelmä- Sammandrag
35520: Talousarvio Tilinpäätös
35521: Budget Bokslut
35522:
35523: Tulot- lnkomster ............................................................................................................... 201 278 779 000 198 392 293 002,37
35524: Menot- Utgifter .................................................................................................................. 201 27 4 685 549 199 426 305 446,76
35525:
35526: =
35527: xm::~: ~~~~~~~ti·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
35528: 4093 451
35529: 1 034 012 444,39
35530:
35531:
35532:
35533: Tulot- lnkomster
35534: Osasto- Avdelning
35535:
35536: 11 Verot ja veronluonteiset tulot- Skatter och inkomster av skattenatur ......................... 125 323 200 000 124 006 898 202,48
35537: 12 Sekalaiset tulot-lnkomster av blandad natur ............................................................. 32 376 780 000 33 097 209 512,54
35538: 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset- Ränteinkomster och bokföring av vinster .............. . 5 396 431 000 5 660 616 760,42
35539: 15 Lainat- Lån ................................................................................................................ 38 182 368 000 35 627 568 526,93
35540: Tu.~~~.Yh!eensä- Summa inkomster ............................................................ . 201 278 779 000 198 392 293 002,37
35541: Ah1aama- Underskott ............................................................................ . 1 034 012 444,39
35542: 201 278 779 000 199 426 305 446,76
35543:
35544:
35545:
35546: Menot- utgifter
35547: Pääluokka- Huvudtitel
35548:
35549: 21 Tasavallan Presidentti - Republikens President .......................................................... 25 861 000 24 419 579,55
35550: 22 Eduskunta- Riksdagen ............................................................................................... 257 689 000 248 982 478,49
35551: 23 Valtioneuvosto - Statsrådet ......................................................................................... 197 435 000 196 635 793,71
35552: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala- Utrikesministeriets förvaltningsområde ............ . 3 068 962 000 2 989 019 925,90
35553: 25 Oikeusministeriön hallinnonala- Justitieministeriets förvaltningsområde ................. . 2 454 074 000 2 435 228 136,40
35554: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala- lnrikesministeriets förvaltningsområde ............. . 6 456 609 000 6 502 411 636,92
35555: 27 Puolustusministeriön hallinnonala- Försvarsministeriets förvaltningsområde .......... . 9 277 870 000 9 287 160 230,82
35556: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala- Finansministeriets förvaltningsområde ............ 29 674 310 549 29 502 691 897,07
35557: 29 Opetusministeriön hallinnonala- Undervisningsministeriets förvaltningsområde ...... . 26 903 844 000 26 635 340 368,26
35558: 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala- Jord- och skogsbruksministeriets
35559: förvaltningsområde ....................................................................................................... 12 910 710 000 12 727 006 990,92
35560: 31 Liikenneministeriön hallinnonala- Trafikministeriets förvaltningsområde ................. . 8180 333 000 8130 149 239,15
35561: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala- Handels- och industriministeriets
35562: förvaltningsområde ....................................................................................................... 5 857 557 000 5 350 481 936,25
35563: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala- Social- och hälsovårdsministeriets
35564: förvaltningsområde ....................................................................................................... 48 298 637 000 48 221 001 576,82
35565: 34 Työministeriön hallinnonala- Arbetsministeriets förvaltningsområde ....................... . 14 426 718 000 14162 419 743,80
35566: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala- Miljöministeriets förvaltningsområde ............... . 3 877 488 000 3 980 254 720,32
35567: 36 Valtionvelka - Statsskulden ......................................................................................... 29 406 588 000 29 033101192,38
35568: Menot yhteensä- Summa utgifter .............................................................. . 201 27 4 685 549 199 426 305 446 '76
35569: Ylijäämä- Överskott .............................................................................. . 4 093 451
35570: 201 278 779 000 199 426 305 446,76
35571: 7
35572:
35573: Valtion tase 31.12.1996 - Statens balansräkning 31.12.1996
35574: VASTAAVAA- AKTIVA
35575: Rahatilit- Penningkonton
35576: Kassatilit - Kassakonton ................................................................................................. 14133 729,35
35577: Postisiirtotulotilit- Postgiroinkomstkonton .................................................................... 8 914 463,20
35578: Postisiirtomenotilit ::- Postgiroutgiftskonton ................................................................... 1 290 859,52
35579: Muut pankkitilit- Ovriga bankkonton ............................................................................. 55 510 382,17 79 849 434,24
35580:
35581: Saatavien tilit- Fordringskonton
35582: Varsinaisten saatavien tilit- Ordinarie fordringskonton ................................................. 1 275 940 879,39
35583: Annettujen enoakkojen tilit- Utgivna förskotts konton .................................................. 133 933 178,62
35584: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit- Mot redovisning utgivna medels konton ....... . 78 580 231,36
35585: Budjetoimattomien sijoitusten tilit- Obudgeterade placeringars konton ....................... . 38 288 635 330,86 39 777 089 620,23
35586:
35587: Varastotilit- Lagerkonton ......................................................................... 122 501 880,96
35588:
35589: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens inbördes och interna konton
35590: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkens inbördes transaktioners
35591: konton .............................................................................................................................. 202 013,91
35592: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkets interna transaktioners konton 2 623 704,56 2 825 718,47
35593:
35594: Siirtyvien erien tilit- Konton för resultatregleringsposter
35595: Tulorästien tilit- lnkomstresters konton ........................................................................ 2 547147 553,87
35596:
35597: Muut tasetilit- Övriga balanskonton
35598: Muut varat, aktiivatilit- Övriga medel, aktivkonton ........................................................ 53 127 122 845,63
35599: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit- Fonder och donerade medel, aktivkonton ...... . 75 528 387,26 53 202 651 232,89
35600: 95 732 065 440,66
35601:
35602:
35603: VASTATTAVAA- PASSIVA
35604: Velkojen tilit- Skuldkonton
35605: Varsinaisten velkojen tilit- Ordinarie skulders konton ................................................... 4 064 800 055,18
35606: Saatujen ennakkojen tilit- Erhållna förskottskonton ...................................................... 171 565 055,49
35607: Tilitettävien varojen tilit- Redovisningsmedels konton .................................................. 360 302100,90
35608: Budjetoimattomien luottojen tilit- Obudgeterade krediters konton ............................... . 800 035 320,88 5 396 702 532,45
35609:
35610: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens inbördes och interna konton
35611: Tilivirastojen väliset kokoomatilit- Räkenskapsverkens inbördes samlingskonton ....... . 1 332 467174,64
35612: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit- Räkenskapsverkets interna samlingskonton ............ . 3 880 769 488,85 5 213 236 663,49
35613:
35614: Siirtyvien erien tilit- Konton för resultatreglerlngsposter
35615: Menorästien tilit - Utgiftsresters konton ......................................................................... 1 245 643 335,29
35616: Siirrettyjen määrärahojen tilit- Reserverade anslags konton ......................................... 15163174 835,91 16 408 818171,20
35617:
35618: Muut tasetilit- Övriga balanskonton
35619: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit- Utom budgeten
35620: stående statliga fonders kollektivkonton ........................................................................... 7 345 093 465,69
35621: Muut varat, passiivatilit- Övriga medel, passivkonton .................................................. 53143 475123,59
35622: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit- Fonder och donerade medel, passivkonton .. 303 461 499,23
35623: Selvitystilit- Utredningskonton ...................................................................................... 897 440,78 60 792 927 529,29
35624:
35625: Ylijäämä vuoden alkaessa- Överskott vid årets ingång .. ................................... . 8 954 392 988,62
35626: Tilivuoden alijäämä- Redovisnlngsårets underskott ........................................ . 1 034 012 444,39 7 920 380 544,23
35627: 95 732 065 440,66
35628:
35629: Helsinki, Valtiokonttori 3. huhtikuuta 1997- Helsingfors, Statskontoret den 3 april1997
35630:
35631: Pääjohtajan sijainen- Stäflföreträdare för generaldirektören PAAVO HALAVAARA
35632: Finanssijohtaja - Finanschef Paavo Halavaara
35633:
35634: MIKKO KANGASPUNTA
35635: Yksikönjohtaja- Enhetschef Mikko Kangaspunta
35636: .. .. ..
35637: VALTION TILINPAATOS
35638: VUODELTA
35639: 1996
35640:
35641:
35642: STATSBOKSLUTET
35643: •• 0
35644:
35645: FORAR
35646: 1996
35647: TALOUSARVION
35648: TOTEUTUMINEN
35649: 1996
35650:
35651:
35652: BUDGETENS
35653: FÖRVERKLIGANDE
35654: 1996
35655: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
35656: sivu
35657: 11 Os. - Avd. Budgetens förverkligande är 1996 sida 12
35658: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
35659: Budget Bokslut Bokslut- Budget
35660: Mom.-Mom.
35661: Suurempi - Högre
35662: Pienempi- lägre (-) %
35663:
35664:
35665: 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT - SKAT-
35666: TER OCH INKOMSTER AV SKATIENATUR....... 125 323 200 000 124 006 898 202,48 -1 316 301 797,52
35667:
35668: 01 TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA KAN-
35669: NETIAVAT VEROT - SKATIER PÅ GRUND AV
35670: INKOMST OCH FÖRMÖGENHET .............. . 47 020 000 000 48 358 733 328,09 1 338 733 328,09 3
35671: 01 ~.ulo:. ja varallisuusvero - Skatt på inkomst och
35672: formogenhet ............................ . 44 300 000 000 45 778 268 113,43 1 478 268113,43 3
35673: 02 Korkotulojen lähdevero - Källskatt på räntein-
35674: komster................................ . 1450000000 1 279 517 525,58 -170 482 474,42 12
35675: 03 Perintö- ja lahjavero - Skatt på arv och gåva .. 1 270 000 000 1 300 947 689,08 30 947 689,08 2
35676:
35677: 04 LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNETIAVAT VE-
35678: ROT JA MAKSUT - SKATIER OCH AVGIFTER PÅ
35679: GRUND AV OMSÄTINING ................... . 45 975 000 000 44 075130 822,56 -1 899 869 177,44 4
35680: 01 Arvonlisävero - Mervärdesskatt ........... . 43 900 000 000 42 103 044 889,74 -1 796 955110,26 4
35681: 02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava ve-
35682: ro - Skatt på vissa försäkringspremier ...... . 1 700 000 000 1 581 244 210,97 -118 755 789,03 7
35683: 03 Apteekkimaksut - Apoteksavgifter .......... . 375000000 390 841 721,85 15 841 721,85 4
35684:
35685: 06 TUONNIN PERUSTEELLA KANNETIAVAT VEROT
35686: JA MAKSUT- PÅ GRUND AV IMPORT UPPBUR-
35687: NA SKATIER OCH AVGIFTER ................ . 75 000000 67411011,75 -7 588 988,25 10
35688: 01 Tuontitulli - lmporttull ................... . 75000000 67 411 011,75 -7 588 988,25 10
35689:
35690: 08 VALMISTEVEROT- ACCISER ............... . 23 460 000 000 23210414022,33 -249 585 977,67
35691: 01 Tupakkavero - Tobaksaccis .............. . 3 200 000 000 3 166 041 286,34 -33 958 713,66
35692: 02 Makeisvero - Sötsaksaccis ............... . 150 000 000 154841051,61 4841051,61 3
35693: 04 Alkoholijuomavero - Skatt på alkoholdrycker .. 6990000 000 7 007 741 591,60 17 741 591,60 0
35694: 05 Virvoitusjuomavero - Läskedrycksaccis ..... . 130000000 167 469 287,78 37 469 287,78 29
35695: 07 Polttoainevero - Bränsleaccis ............. . 12 990 000 000 12 714 320 805,00 -275 679195,00 2
35696:
35697: 10 MUUT VEROT - ÖVRIGA SKATIER .......... . 8600000000 8 102 989 153,48 -497 010 846,52 6
35698: 01 Leimavero - Stämpelskatt ................ . 2400000000 2 046 786 782,33 -353 213 217,67 15
35699: 03 Autovero - Bilskatt ..................... . 3600000000 3 611 015 991,82 11 015 991,82 0
35700: 04 Moottoriajoneuvovero - Motorfordonsskatt ... . 1060000000 929 080 636,73 -130 919 363,27 12
35701: 06 Arpajaisvero - Lotteriskatt ................ . 360 000000 364 495 382,10 4 495 382,10 1
35702: 07 Ajoneuvovero - Fordonsskatt ............. . 1110000000 1110 237 937,50 237 937,50 0
35703: 08 Jätevero - Avfallsskatt .................. . 70000000 41 372 423,00 -28 627 577,00 41
35704:
35705: 19 MUUT VERONLUONTEISET TULOT- ÖVRIGA
35706: INKOMSTER AV SKATIENATUR .............. . 193 200 000 192 219 864,27 -980135,73
35707: 02 Lästimaksut - Lästavgifter ................ . 3 200 000 5 010 620,00 1 810 620,00 57
35708: 08 Öljyjätemaksu - Oljeavfallsavgift ........... . 20 000000 20 492 324,00 492 324,00 2
35709: 09 Muut verotulot - Övriga skatteinkomster ..... . 170 000000 166 716 920,27 -3 283 079,73 2
35710: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
35711: sivu
35712: 12 Os. - Avd. Budgetens förver1cligande år 1996 sida 13
35713: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
35714: Budget Bokslut Bokslut- Budget
35715: Mom.-Mom.
35716: Suurempi - Högre %
35717: Pienempi- Lägre (-)
35718:
35719:
35720: 12 SEKALAISET TULOT- INKOMSTER AV BLAN-
35721: DAD NATUR................................ 32 376 780 000 33 097 209 512,54 720 429 512,54 2
35722:
35723: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN !;IALLINNONA-
35724: LA - UTRIKESMINISTERIETS FORVALTNING-
35725: SOMRÅDE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 502 000 16 704 763,95 6202 763,95 59
35726: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot - ln-
35727: komster inom utrikesministeriets förvaltningsområ-
35728: de..................................... 10502000 16 704 763,95 6 202 763,95 59
35729:
35730: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI-
35731: TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . . . . . 350 200 000 378 426 914,79 28 226 914,79 8
35732: 01 Tuomioistuintulot - Domstolamas inkomster... 165 000 000 180 981 825,50 15 981 825,50 10
35733: 47 Ulosottomaksut - Utsökningsavgifter......... 100 000 000 106 667 546,54 6 667 546,54 7
35734: 50 Vankeinhoitolaitoksen tulot - Fångvårdsväsen-
35735: dets inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 000 000 83 446 971,87 3446 971,87 4
35736: 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tu-
35737: lot - Övriga inkomster inom justitieministeriets
35738: förvaltningsområde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 200 000 7 330 570,88 2130 570,88 41
35739:
35740: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - IN-
35741: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 793 443 000 801154 475,33 7 711 475,33
35742: 05 Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suoritteista
35743: kertyvät tulot - lnkomster av länsstyrelsemas
35744: offentligrättsliga prestationer ................ . 32 300 000 33 113 656,04 813656,04 3
35745: 62 Tulot poliisin lupapalveluista - lnkomster av po-
35746: lisens tillståndsservice .................... . 154000000 378 717 184,68 224 717 184,68 146
35747: 64 Ulosottotoimen maksutulot - lnkomster av ut-
35748: mätningsväsendets avgifter ................ . 175 000 000 155078124,12 -19921875,88 11
35749: 80 Pelastushallinnon tulot - Räddningsförvalt-
35750: ningens inkomster ....................... . 3 993 000 3640368,01 -352 631,99 9
35751: 90 Rajavartiolaitoksen tulot - Gränsbevakningsvä-
35752: sendets inkomster ....................... . 16 500 000 16 366 530,34 -133469,66
35753: 97 Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot
35754: (EU) - lnkomster från Europeiska regionala ut-
35755: vecklingsfonden (EU) ..................... . 401 650000 211 897 019,44 -189 752 980,56 47
35756: 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tu-
35757: lot - Övriga inkomster inom inrikesministeriets
35758: förvaltningsområde ....................... . 10 000 000 2 341 592,70 -7 658 407,30 77
35759:
35760: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA -
35761: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
35762: DE ....................................... . 69 600 000 112 857 721,25 43 257 721,25 62
35763: 20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden
35764: myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty-maksuis-
35765: ta - lnkomster vid föryttring och uthyrning av
35766: försvarsmaktens lösegendom samt av royaltyav-
35767: gifter .................................. . 100 000 100000,00 0,00 0
35768: 21 Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden
35769: tulot - lnkomster av skogshushållningen inom
35770: försvarasministeriets förvaltningsområde ...... . 6 000 000 8615559,56 2 615 559,56 44
35771: 22 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot -
35772: Försvarsförvaltningens byggverks inkomster .... 0 8187,19 8187,19 8187
35773: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
35774: sivu
35775: 12 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 14
35776: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
35777: Budget Bokslut Bokslut- Budget
35778: Mom. -Mom.
35779: Suurempi- Högre
35780: %
35781: Pienempi- Lägre {-)
35782:
35783:
35784: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tu-
35785: lot - Övriga inkomster inom försvarsministeriets
35786: förvaltningsområde ....................... . 63 500 000 104133 974,50 40 633 974,50 64
35787:
35788: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA -
35789: FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . 16 097 109 000 17 307 376 500,04 1 210 267 500,04 8
35790: 07 Siirto valtion eläkerahastosta - Övertöring från
35791: statens pensionsfond ..................... . 6000000 000 6 000 000 000,00 0,00 0
35792: 23 Tulot valtiokonttorin maksullisesta toiminnas-
35793: ta - lnkomster av statskontorets avgiftsbelagda
35794: service ................................ . 26 434 000 27 250 735,36 816 735,36 3
35795: 24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöi-
35796: den vakuutusmaksuosuus - Av försäkringsbo-
35797: lag, som bedriver olycksfallsförsäkring, erlagd pre-
35798: mieandel. .............................. . 10 000 000 9 952 976,90 -47023,10 0
35799: 25 Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista --
35800: Försäkringsavgifter för skadeersättningar mm .... 113 000 000 112 451 356,34 -548 643,66 0
35801: 28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista - Kom-
35802: munernas andelar av beskattningskostnaderna .. 480 000 000 484 700 452,00 4 700 452,00
35803: 29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuk-
35804: sista - Folkpensionsanstaltens andel av be-
35805: skattningskostnaderna .................... . 131 000 000 132 205 460,00 1 205460,00
35806: 30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet vero-
35807: tuskustannuksista - Evangelisk-lutherska för-
35808: samlingamas andelar av beskattningskostnader-
35809: na .................................... . 73 000 000 73 966 704,00 966 704,00
35810: 49 Tullilaitoksen tulot - Tullverkets inkomster ... . 38 500 000 42 097 864,64 3 597 864,64 9
35811: 52 Tilastokeskuksen tulot - Statistikcentralens in-
35812: komster................................ . 1 375 000 2 221 018,39 846 018,39 62
35813: 64 Valtion kiinteistölaitoksen tulot - Statens tastig-
35814: hetsverks inkomster ...................... . 1 183 000 000 1 240 360 212,24 57 360 212,24 5
35815: 87 Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamises-
35816: ta - lnkomster av stabiliseringen av finansmark-
35817: naden ................................. . 106 800 000 89 312 222,82 -17487777,18 16
35818: 90 Euroopan unionin traditionaalisten varojen kanto-
35819: palkkiot (EU) - Uppbördsprovision för Europeis-
35820: ka unionens traditionella egna medel (EU) ..... . 169 000 000 98 526 493,35 -70 473 506,65 42
35821: 97 Siirtymäkorvaus Euroopan unionista (EU) - Ö-
35822: vergångsersättning från Europeiska unionen (EU). 945 000 000 858 860 583,34 -86139416,66 9
35823: 98 Takaisinperiitävät arvonlisäveropalautukset --
35824: Mervärdesskatteåterbäringar som återkrävs ..... 2 800 000 000 2 746 923 769,00 -53 076 231,00 2
35825: 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tu-
35826: lot - Övriga inkomster inom finansministeriets
35827: törvaltningsområde ....................... . 4 020 000 000 5 388 546 651,66 1 368 546 651,66 34
35828:
35829: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - UN-
35830: DERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
35831: RÅDE .................................... . 2 307 439 000 2 382 486 713,27 75 047 713,27 3
35832: 01 Opetusministeriön tulot - Undervisningsministe-
35833: riets inkomster .......................... . 1 600 000 10 437 698,03 8 837 698,03 552
35834: 10 Korkeakoulujen tulot - Högskolomas inkomster. 71 781 000 68 949 772,72 -2 831 227,28 4
35835: 39 Opintotukitoiminnan tulot - lnkomster från stu-
35836: diestödsverksamheten .................... . 131 000 000 155 082 778,56 24 082 778,56 18
35837: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
35838: sivu
35839: 12 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 15
35840: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
35841: Budget Bokslut Bokslut - Budget
35842: Mom.- Mom.
35843: Suurempi- Högre
35844: Pienempi - Lägre (-) %
35845:
35846:
35847:
35848: 42 Kuntien maksuosuudet ja korvaukset - Kommu-
35849: nernas betalningsandelar och ersättningar ...... 366 564 000 373 589 518,52 7 025 518,52 2
35850: 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot - Studente-
35851: xamensnämndens inkomster ................ 44000 217 334,34 173 334,34 394
35852: 91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten
35853: voittovaroista - Statens andelar av tippningens
35854: och penninglotteriets vinstmedel. ............. 1 730 000 000 1 767 938 688,25 37 938 688,25 2
35855: 93 Museoviraston tulot - Museiverkets inkomster . 6 000 000 5 689 156,25 -310 843,75 5
35856: 96 Valtion elokuvatarkastamon tulot - Statens
35857: filmgranskningsbyrås inkomster .............. 450 000 581 766,60 131 766,60 29
35858:
35859:
35860: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNO-
35861: NALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERI-
35862: ETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ................. 3 667 152 000 3 242 024 227,42 -425 127 772,58 12
35863: 01 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki-
35864: osastosta saatavat tulot (EU) - lnkomster från
35865: garantisektionen vid EU:s utvecklings- och garan-
35866: tifond för jordbruket (EU) ................... 2 679 170 000 2 555 013 518,48 -124156481,52 5
35867: 02 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus-
35868: osastosta saatavat tulot (EU) - lnkomster från
35869: utvecklingssektionen vid EU:s utvecklings- och
35870: garantifond för jordbruket (EU) ............... 652 800 000 353 489 758,70 -299 310 241,30 46
35871: 03 EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälinesitä
35872: saatavat tulot (EU) - lnkomster från EU:s fond
35873: för fiskets utveckling (EU) ................... 35 000 000 30 647 610,00 -4 352 390,00 12
35874: 04 EU:Ita saatavat muut tulot - Andra inkomster
35875: från EU ................................. 5 210 000 2 985 290,59 -2 224 709,41 43
35876: 30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa
35877: saadusta tulosta - Statens andel av inkomsten
35878: av vadhållning vid trav1ävlingar............... 23 000 000 22 192 102,61 -807 897,39 4
35879: 32 Kasvinjalostusmaksut - Växtförädlingsavgifter . 5 630 000 5 527 517,98 -102482,02 2
35880: 35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för jakt
35881: på hjortdjur .............................. 21 300 000 10 112 747,79 -11187252,21 53
35882: 37 Kalastuksenhoitomaksut - Fiskevårdsavgifter .. 44 840 000 39 926 408,68 -4 913 591,32 11
35883: 39 Riistanhoitomaksut - Jaktvårdsavgifter ....... 35 400 000 35 154 135,00 -245 865,00 1
35884: 40 Vesioikeudelliset kalatalousmaksut - Vatten-
35885: rättsliga fiskerihushållningsavgifter ............ 6 000 000 5 954 771,10 -45 228,90
35886: 41 Tenojoen kalastuslupamaksut - Avgifter för tili-
35887: stånd att fiska i Tana älv ................... 1 700 000 1 020 791,00 -679 209,00 40
35888: 65 Geodeettisen laitoksen tulot - Geodetiska insti-
35889: tutets inkomster .......................... 600 000 381 224,32 -218 775,68 36
35890: 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot - Lant-
35891: brukets forskningscentrals inkomster .......... 24 450 000 21 784 030,56 -2 665 969,44 11
35892: 72 Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tu-
35893: loi - Lantbruksekonomiska forskningsanstalt-
35894: ens inkomster ............................ 40 000 35120,14 -4879,86 12
35895: 76 Metsäntutkimuslaitoksen tulot - Skogsforsk-
35896: ningsinstitutets inkomster ................... 16 300 000 17002 971,51 702 971,51 4
35897: 83 Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot - ln-
35898: komster tili kontrollcentralen för växtproduktion .. 29 300 000 26 784 334,46 -2 515 665,54 9
35899: 84 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot - ln-
35900: komster tili anstalten för veterinärmedicin och livs-
35901: medel .................................. 60 635 000 55 945 615,88 -4 689 384,12 8
35902: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
35903: sivu
35904: 12 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 16
35905: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
35906: Budget Bokslut Bokslut - Budget
35907: Mom. -Mom.
35908: Suurempi - Högre %
35909: Pienempi- Lägre (-)
35910:
35911:
35912: 99 Maa- ja met~~talousministeriön hallinnonalan
35913: muut tulot - Ovriga inkomster inom jord- och
35914: skogsbruksministeriets förvaltningsområde ..... . 25 777 000 58 066 278,62 32 289 278,62 125
35915:
35916: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA-
35917: FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 517 815 000 429 062 482,03 -88 752 517,97 17
35918: 24 Tielaitoksen sekalaiset tulot - Vägverkets in-
35919: komster av blandad natur .................. . 5 000 000 7 532 743,01 2 532 743,01 51
35920: 25 Ulkopuolisilta periitävät osuudet tietöiden kustan-
35921: nuksista - Andelar av sådana kostnader för vä-
35922: garbeten vilka uppbärs hos utomstående ...... . 67 000000 77 902 097,40 10 902 097,40 16
35923: 30 Merenkulkulaitoksen tulot - Sjöfartsverkets in-
35924: komster................................ . 433 900 000 323 387 289,40 -110512710,60 25
35925: 31 Merentutkimuslaitoksen tulot - Havsforskning-
35926: sinstitutets inkomster ..................... . 3 300 000 1 221 034,88 -2 078 965,12 63
35927: 52 Telehallintokeskuksen tulot - Teleförvaltnings-
35928: centralens inkomster...................... . 4 815 000 10 454 285,92 5 639 285,92 117
35929: 58 Radanpidon tulot - lnkomster av banhållningen. 1 000 000 6128 536,00 5 128 536,00 513
35930: 99 Liikenneministeriön hallinnonalan muut tu-
35931: lot - Övriga inkomster inom trafikministeriets
35932: förvaltningsområde ....................... . 2 800000 2 436 495,42 -363 504,58 13
35933:
35934: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
35935: NONALA - HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTE-
35936: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .............. . 261 555 000 339 159 756,33 77 604 756,33 30
35937: 02 Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullisesta
35938: palvelutoiminnasta - lnkomster av avgiftsbe-
35939: lagd service vid distriktsbyråer för företagstjänst . 10 700 000 14 703 073,42 4 003 073,42 37
35940: 32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palve-
35941: lutoiminnan tulot - lnkomster av patent- och re-
35942: gisterstyrelsens avgiftbelagda service ........ . 0 0,00 0,00 0
35943: 40 Geologian tutkimuskeskuksen tulot - Geologis-
35944: ka forskningscentralens inkomster ........... . 25 000 000 24 684 372,23 -315627,77
35945: 41 Turvatekniikan keskuksen tulot - Säkerhetstek-
35946: nikcentralens inkomster ................... . 8 900 000 6302641,11 -2 597 358,89 29
35947: 80 Siirto valtion ydinjätehuoltorahastosta - Överfö-
35948: ring från statens kämavfallshanteringsfond ..... 103 190 000 103197 289,10 7289,10 0
35949: 99 Kauppa- ja te_911isuusministeriön hallinnonalan
35950: muut tulot - Ovriga inkomster inom handels-
35951: och industriministeriets förvaltningsområde ..... 113 765 000 190 272 380,47 76 507 380,47 67
35952:
35953: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNO-
35954: NALA- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTE-
35955: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .............. . 1 733 777 000 1 853 453 483,74 119676483,74 7
35956: 06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tu-
35957: lot - lnkomster tili rättsskyddscentralen för häl-
35958: sovården ............................... . 1 750 000 3191 003,10 1 441 003,10 82
35959: 08 Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinstitu-
35960: tets inkomster ........................... . 16 000 000 15 722 153,11 -277 846,89 2
35961: 09 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes-
35962: kuksen tulot - Social- och hälsovårdens pro-
35963: dukltillsynscentrals inkomster ............... . 12 263 000 15 377 588,11 3 114 588,11 25
35964: 10 Säteilyturvakeskuksen tulot - Strålsäkerhets-
35965: centralens inkomster...................... . 34 183 000 36 796 906,60 2 613 906,60 8
35966: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
35967: sivu
35968: 12 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 17
35969: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
35970: Budget Bokslut Bokslut - Budget
35971: Mom.- Mom.
35972: Suurempi - Högre
35973: Pienempi- Lägre (-) %
35974:
35975:
35976: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkast-
35977: ning av penningautomatföreningens verksamhet . 1 573 581 000 1 573 581 000,00 0,00 0
35978: 98 Valtionapujen palautukset - Aterbäringar av
35979: statsunderstöd .......................... . 90 000 000 202 693 327,22 112693327,22 125
35980: 99 Sosiaali- iii terveysministeriön hallinnonalan muut
35981: tulot - Ovriga inkomster inom social- och hälso-
35982: vårdsministeriets förvaltningsområde ......... . 6 000 000 6 091 505,60 91 505,60 2
35983:
35984: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETS-
35985: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... . 1 033 394 000 484 755 807,74 -548 638 192,26 53
35986: 40 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot
35987: (EU) - lnkomster från Europeiska socialfonden
35988: (EU) .................................. . 766 394 000 284 697 750,73 -481 696 249,27 63
35989: 70 Palkkaturvamaksujen palautukset - Aterbä-
35990: ringar av betalningar enligt lönegaranti. ....... . 245 000 000 164 233 945,48 -80 766 054,52 33
35991: 99 Työministeriön hallinnonalan muut tulot - Övri-
35992: ga inkomster inom arbetsministeriets förvaltnings-
35993: område ................................ . 22 000 000 35 824 111,53 13824111,53 63
35994:
35995: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA --
35996: MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 25 129 000 28 006 902,26 2 877 902,26 11
35997: 26 Alueellisten ympäristökeskusten tulot - lnkom-
35998: ster tili regionala miljöcentraler .............. . 5 200 000 6123 211,52 923211,52 18
35999: 27 Suomen ympäristökeskuksen tulot - Finlands
36000: miljöcentrals inkomster .................... . 1 500 000 592 951,95 -907 048,05 60
36001: 40 Asuntotoimen tulot - Bostadsväsendets in-
36002: komster................................ . 100000 383434,49 283 434,49 283
36003: 60 Korvaukset ympäristövahinkojen to~untatoimis
36004: ~~ - Ersättningar för åtgärder för skydd moi mii-
36005: JOSkador ............................... . 8000000 10 761 587,45 2 761 587,45 35
36006: 99 Ympäristömini~teriön hallinnonalan muut tulot
36007: (osa EU) - Ovriga inkomster inom miljöministe-
36008: riets förvaltningsområde (delvis EU) .......... . 10 329 000 10 145 716,85 -183 283,15 2
36009:
36010: 39 MUUT SEKALAISET TULOT - ÖVRIGA INKOMS-
36011: TER AV BLANDAD NATUR ................... . 5 509 665 000 5 721 739 764,39 212 074 764,39 4
36012: 01 Sakkorahat - Böter ..................... . 330000000 248 290 406,51 -81 709 593,49 25
36013: 02 Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja
36014: veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä
36015: määräaikana - Dröjsmålsräntor, restavgifter
36016: och skattetillägg för försummad betalning av skatt
36017: inom utsatt tid, vilka skall inlevereras tili staten .. 500 000000 406 401 545,99 -93 598 454,01 19
36018: 03 Oikaisurahat - Anmärkningsmedel ......... . 100 000 0,00 -100 000,00 100
36019: 04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk-
36020: set - Atertagande av utgiftsrester och reserve-
36021: rade anslag ............................. . 523 840 000 913101 777,34 389 261 777,34 74
36022: 05 Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk-
36023: sien myynti - lnkomst vid föryttring av statsjord
36024: och inkomstbringande rättigheter ............ . 81 200 000 131 222 399,25 50 022 399,25 62
36025: 07 Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tu-
36026: loutettavat korvaukset - Ersättningar som bok-
36027: förs som inkomst tili staten utanför statens pen-
36028: sionsfond .............................. . 35 525 000 74 857 577,68 39 332 577,68 111
36029: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36030: sivu
36031: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 18
36032: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
36033: Budget Bokslut Bokslut- Budget
36034: Mom.- Mom.
36035: Suurempi- Högre
36036: %
36037: Pienempi- Lägre (-)
36038:
36039:
36040: 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä
36041: sosiaaliturvamaksut - Dag- och moderskaps-
36042: penningar samt socialskyddsavgifter som skall er-
36043: läggas tili staten .......................... 10000 000 3 801131,42 -6 198 868,58 62
36044: 10 Muut sekalaiset tulot - Övriga inkomster av
36045: blandad natur ............................ 91 000 000 87 393 340,56 -3 606 659,44 4
36046: 50 Tulot osakemyynneistä - lnkomster från försälj-
36047: ning av aktier ............................ 3938000 000 3 856 671 585,64 -81328414,36 2
36048: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36049: sivu
36050: 13 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 19
36051: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
36052: Budget Bokslut Bokslut - Budget
36053: Mom.-Mom.
36054: Suurempi - Högre %
36055: Pienempi- Lägre (-)
36056:
36057:
36058: 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET -
36059: RÄNTEINKOMSTER OCH BOKFÖRING AV VINS-
36060: TER ...................................... 5396431 000 5 660 616 760,42 264 185 760,42 5
36061:
36062: 01 KORKOTULOT - RÄNTEINKOMSTER .......... 3 651 431 000 3 877 888 773,29 226 457 773,29 6
36063: 04 Korot valtion lainoista liikelaitoksille - Räntor på
36064: statens lån tili affärsverken .................. 12 682 000 10 022 605,10 -2 659 394,90 21
36065: 05 Korot muista lainoista - Räntor på övriga Iän .. 138 749 000 293 661 088,65 154 912 088,65 112
36066: 07 Korot talletuksista - Räntor på depositioner ... 2 100 000 000 1 983 122 615,70 -116 877 384,30 6
36067: 08 Korot obligaatioista - Räntor på obligationer ... 1 400 000 000 1 591 082 463,84 191 082 463,84 14
36068:
36069: 03 OSINKOTULOT - DIVIDENDINKOMSTER ....... 1 440 000 000 1526727987,13 86 727 987,13 6
36070: 01 Osinkotulot valtionyhtiöistä - Dividendinkomster
36071: av statsbolag ............................ 1 320 000 000 1 403 886 578,15 83 886 578,15 6
36072: 02 Muut osinkotulot - ÖVriga dividendinkomster .. 120 000 000 122 841 408,98 2 841 408,98 2
36073:
36074: 05 VALTION LIIKELAITOSTEN VOITON TULOUTUK-
36075: SET- INTÄKTSFÖRING AV STATENS AFFÄRS-
36076: VERKS VINST .............................. 305 000 000 256 000 000,00 -49 000 000,00 16
36077: 01 Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset - lntäkts-
36078: föring av statens allärsverks vinst ............ 305 000 000 256 000 000,00 -49 000 000,00 16
36079: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36080: sivu
36081: 15 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1996 sida 20
36082: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
36083: Budget Bokslut Bokslut- Budget
36084: Mom. -Mom.
36085: Suurempi - Högre
36086: %
36087: Pienempi- Lägre (-)
36088:
36089:
36090: 15 LAINAT- LÅN ............................. 38 182 368 000 35 627 568 526,93 -2 554 799 473,07 7
36091:
36092: 01 VALTIOLLE TAKAISIN MAKSETTAVAT LAINAT-
36093: LÅN SOM ÅTERBETALAS TILL STATEN ......... 727 368 000 1125 097 358,21 397 729 358,21 55
36094: 02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksil-
36095: Ie - Aterbetalningar pä statens Iän tili affärsverk. 28168000 28 673 940,00 505940,00 2
36096: 04 Muiden lainojen lyhennykset - Avkortningar pä
36097: övriga Iän ............................... 699 200 000 1096423418,21 397 223 418,21 57
36098:
36099: 02 VALTION NETTOLAINANOTTO- STATENS NET-
36100: TOUPPLÅNING ............................. 37 455 000 000 34 502 471 168,72 -2 952 528 831 ,28 8
36101: 01 Nettolainanotto - Nettouppläningen .......... 37 455 000 000 34 502 471 168,72 -2 952 528 831,28 8
36102:
36103: TULOJEN YHTEISMÄÄRÄ - INKOMSTERNAS TO-
36104: TALBELOPP ................................ 201 278 779 000 198 392 293 002,37 -2 886 485 997,63
36105: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36106: sivu
36107: 21 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 21
36108: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
36109: Budget Bokslut Bokslut - Budget
36110: Mom.-Mom.
36111: Suurempi - Högre %
36112: Pienempi - Lägre (-)
36113:
36114:
36115: 21 TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLIKENS
36116: PRESIDENT ................................ 25861000 24419579,55 -1 441 420,45 6
36117:
36118: 01 TASAVALLAN PRESIDENTII - REPUBLIKENS
36119: PRESIDENT ................................ 1 583 000 1 505 941,12 -77058,88 5
36120: 01 Presidentin palkkio ja edustusrahat - Presiden-
36121: tens arvode och representationsanslag ........ 1458000 1422 910,58 -35089,42 2
36122: 21 Presidentin käyttövarat - Presidentens disposi-
36123: tionsmedel .............................. 125 000 83030,54 -41 969,46 34
36124:
36125: 02 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA- REPUB-
36126: UKENS PRESIDENTS KANSU ................. 24278000 22 913 638,43 -1 364 361,57 6
36127: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna-
36128: der (Förslagsanslag) ....................... 24030000 22 689 836,73 -1 340 163,27 6
36129: 27 Eläkkeellä olevan presidentin menot (Arviomäärä-
36130: raha) - Utgifter för pensionerad president (För-
36131: slagsanslag) ............................. 248 000 223 801,70 -24198,30 10
36132: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36133: sivu
36134: 22 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 22
36135: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
36136: Budget Bokslut Bokslut - Budget
36137: Mom.-Mom.
36138: Suurempi- Högre
36139: Pienempi- Lägre (-) %
36140:
36141:
36142: 22 EDUSKUNTA - RIKSDAGEN ................. 257 689 000 248 982 478,49 -8 706 521,51 3
36143:
36144: 01 KANSANEDUSTAJAT- RIKSDAGSMÄNNEN .... 81 670000 78 522 264,74 -3 147 735,26 4
36145: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna-
36146: der (Förslagsanslag) ....................... 81 670 000 78 522 264,74 -3 147 735,26 4
36147:
36148: 02 EDUSKUNNAN KANSLIA - RIKSDAGENS KANS-
36149: LI ........................................ 112 205 000 110 089 583,06 -2 115 416,94 2
36150: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna-
36151: der (Förslagsanslag) ....................... 112 205 000 110 089 583,06 -2 115 416,94 2
36152:
36153: 09 VALTIONTILINTARKASTAJAT - STATSREVISO-
36154: RERNA .................................... 7 708 000 7 509 291,21 -198 708,79 3
36155: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna-
36156: der (Förslagsanslag) ....................... 7 708 000 7 509 291,21 -198 708,79 3
36157:
36158: 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES - RIKSDA-
36159: GENS JUSTITIEOMBUDSMAN ................. 10 715 000 10 099 423,11 -615 576,89 6
36160: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna-
36161: der (Förslagsanslag) ....................... 10 715 000 10 099 423,11 -615 576,89 6
36162:
36163: 25 POHJOISMAIDEN NEUVOSTON SUOMEN VAL-
36164: TUUSKUNTA - FINLANDS DELEGATION 1 NOR-
36165: DISKA RÅDET .............................. 10 866 000 8 500 049,03 -2 365 950,97 22
36166: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna-
36167: der (Förslagsanslag) ....................... 10 866000 8 500 049,03 -2 365 950,97 22
36168:
36169: 30 EDUSKUNNAN KIRJASTO - RIKSDAGSBIBLIO-
36170: TEKET .................................... 16 079 000 15 841 582,77 -237 417,23
36171: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna-
36172: der (Förslagsanslag) ....................... 16 079 000 15841582,77 -237 417,23
36173:
36174: 99 EDUSKUNNAN MUUT MENOT - RIKSDAGENS
36175: ÖVRIGA UTGIFTER .......................... 18446000 18 420 284,57 -25 715,43 0
36176: 21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita
36177: varten - Dispositionsmedel tili riksdagsgrupper-
36178: na för gruppkanslierna ..................... 17 336 000 17 336 000,00 0,00 0
36179: 22 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käy-
36180: tettäväksi - Tili förfogande för Finlands grupp av
36181: lnterparlamentariska unionen ................ 1110000 1 084 284,57 -25 715,43 2
36182: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36183: sivu
36184: 23 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 23
36185: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
36186: Budget Bokslut Bokslut - Budget
36187: Mom.-Mom.
36188: Suurempi - Högre %
36189: Pienempi- Lägre (-)
36190:
36191:
36192: 23 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ........... 197 435 000 196 635 793,71 -799206,29 0
36193:
36194: 01 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ........... 21 328 000 20 475 332,14 -852 667,86 4
36195: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
36196: (Förslagsanslag) .......................... 18 528 000 18 359 846,06 -168153,94
36197: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsans-
36198: lag) .................................... 2 800 000 2 115 486,08 -684513,92 24
36199:
36200: 02 VALTIONEUVOSTON KANSLIA- STATSRÅDETS
36201: KANSLI .................................... 78 570 000 78 570 000,00 0,00 0
36202: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36203: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 78 570 000 78 570 000,00 0,00 0
36204:
36205: 03 OIKEUSKANSLERINVIRASTO - JUSTITIEKANS-
36206: LERSÄMBETET ............................. 13411000 13 411 000,00 0,00 0
36207: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36208: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 13 411 000 13411000,00 0,00 0
36209:
36210: 25 VALTIONEUVOSTON EDUSTUS- JA VIRKAHUO-
36211: NEISTOT - !:)TATSRÅDETS REPRESENTA-
36212: TIONS- OCH AMBETSLOKALER ................ 4 396 000 3 569 409,57 -826 590,43 19
36213: 26 Kalastajatorpan vierastalo (Arviomääräraha) -
36214: Representationslokaliteterna i anslutning tili Fis-
36215: kartorpet (Förslagsanslag) .................. 2 221 000 1 394 409,57 -826 590,43 37
36216: 74 Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomääräraha
36217: 3v) - Statsrådets skyddsrum (Reservationsan-
36218: slag 3år) ................................ 2 175 000 2175 000,00 0,00 0
36219:
36220: 27 POLliiTISEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN - UN-
36221: DERSTÖDJANDE AV POLITISK VERKSAMHET .... 74 200 000 74 200 000,00 0,00 0
36222: 50 Puoluetoiminnan tukeminen - Understödjande
36223: av partiverksamhet ........................ 64 200 000 64 200 000,00 0,00 0
36224: 52 Kansalaisaktiivisuuden lisääminen Euroopan par-
36225: lamentin Suomen edustajien vaaleissa sekä Eu-
36226: roopan unioniin lii~än kansalaiskeskustelun
36227: kannustaminen - Okande av medborgaraktivi-
36228: teten vid vale! av Finlands representanter i Euro-
36229: paparlamentet samt understödjande av medbor-
36230: gardebatten om Europeiska unionen .......... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
36231:
36232: 99 VALTIONEUVOSTON MUUTMENOT- STATSRÅ-
36233: DETS ÖVRIGA UTGIFTER ..................... 5 530 000 6410052,00 880 052,00 16
36234: 23 Presidentti Lauri Kristian Relanderin muistomerkki
36235: (Siirtomääräraha 2v) - Monument över presi-
36236: dent Lauri Kristian Relander (Reservationsanslag
36237: 2år) .................................... 650 000 650 000,00 0,00 0
36238: 24 Kunniamerkit (Arviomääräraha) - Ordnar (För-
36239: slagsanslag) ............................. 2 000 000 2 880 052,00 880 052,00 44
36240: 25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha
36241: 3v) - J. V. Snellmans samlade verk (Reservati-
36242: onsanslag 3år) ........................... 1 900 000 1 900 000,00 0,00 0
36243: 26 Suomen hallintohistoria (Siirtomääräraha
36244: 3v) - Finlands förvaltningshistoria (Reservati-
36245: onsanslag 3år) ........................... 480 000 480 000,00 0,00 0
36246: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36247: sivu
36248: 23 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 24
36249: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
36250: Budget Bokslut Bokslut - Budget
36251: Mom. -Mom.
36252: Suurempi - Högre
36253: %
36254: Pienempi - Lägre {-)
36255:
36256:
36257: 28 Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuosi (Siirto-
36258: määräraha 2v) - 80-årsjubileet för Finlands
36259: självständighetsförklaring (Reservationsanslag
36260: 2år) ................................... . 500000 500000,00 0,00 0
36261: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36262: sivu
36263: 24 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 25
36264: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
36265: Budget Bokslut Bokslut- Budget
36266: Mom.-Mom.
36267: Suurempi- Högre
36268: Pienempi- Lägre (-) %
36269:
36270:
36271: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN tJALLINNONA-
36272: LA- UTRIKESMINISTERIETS FORVALTNING-
36273: SOMRÅDE ................................ . 3 068 962 000 2 989 019 925,90 -79 942 074,10 3
36274:
36275: 01 ULKOASIAINHALLINTO- UTRIKESFÖRVALT-
36276: NINGEN .................................. . 842 874 000 842 874 000,00 0,00 0
36277: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36278: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 750 374 000 750 374 000,00 0,00 0
36279: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
36280: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 53 500000 53 500 000,00 0,00 0
36281: 87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto-
36282: määräraha 3v) - Anskaffning av fastigheter och
36283: lokaler (Reservationsanslag 3år) ............ . 39 000 000 39 000 000,00 0,00 0
36284:
36285: 30 KANSAINVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ - IN-
36286: TERNATIONELLT BISTÅND .................. . 1 436 698 000 1 434 548 000,00 -2 150 000,00 0
36287: 66 Varsinainen kehitysyhteistyö (Siirtomääräraha
36288: 3v) - Egentligt bistånd (Reservationsanslag
36289: 3år) ................................... . 1 436 698 000 1 434 548 000,00 -2 150 000,00 0
36290:
36291: 40 TEOLLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ - INDUST-
36292: RIELLT BISTÅND ........................... . 26 000 000 28 149 715,87 2149715,87 8
36293: 50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy: IIe (Ar-
36294: viomääräraha) - Statsbidrag tili Fonden för in-
36295: dustriellt samarbete Ab (Förslagsanslag) ...... . 9 000 000 11 149 715,87 2 149 715,87 24
36296: 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö
36297: kehitysmaiden kanssa (Arviomääräraha) - Eko-
36298: nomiskt, industriellt och teknologiskt samarbete
36299: med utvecklingsländerna (Förslagsanslag) ..... . 7 000 000 7000 000,00 0,00 0
36300: 88 Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n osakepääoman
36301: korottaminen (Siirtomääräraha 3v) - Höjande
36302: av aktiekapitalet lör Fonden lör industriellt samar-
36303: bete Ab (Reservationsanslag 3år) ........... . 10000000 10 000 000,00 0,00 0
36304:
36305: 50 YHTEISTYÖ KESKI- JA ITÄ-EUROOPAN MAIDEN
36306: KANSSA - SAMARBETE MED CENTRAL- OCH
36307: ÖSTEUROPEISKA LÄNDER ................. .. 59 000 000 59 000 000,00 0,00 0
36308: 66 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian maiden
36309: kanssa (Siirtomääräraha 3v) - Samarbete med
36310: närliggande områden och de baltiska länderna
36311: (Reservationsanslag 3år) .................. . 24 000 000 24 000 000,00 0,00 0
36312: 67 Suomen osuus Euroopan jälleenrakennus- ja ke-
36313: hityspankin osakepääoman maksamisesta (Arvio-
36314: määräraha) - Finlands andel i aktiekapitalet för
36315: Europeiska banken för återuppbyggnad och ut-
36316: veckling (Förslagsanslag) .................. . 0 0,00 0,00 0
36317: 69 Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt
36318: (Siirtomääräraha 3v) - Multilaterala och bilate-
36319: rala finansieringsarrangemang (Reservationsan-
36320: slag 3år) ............................... . 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0
36321:
36322: 99 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN
36323: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM UTRI-
36324: KESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .... 704 390 000 624 448 210,03 -79 941 789,97 11
36325: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36326: sivu
36327: 24 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 26
36328: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
36329: Budget Bokslut Bokslut- Budget
36330: Mom.-Mom.
36331: Suurempi- Högre
36332: %
36333: Pienempi- Lägre (-}
36334:
36335:
36336: 01 Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU)
36337: (Arviomääräraha) - Avlöningar tili medlemmar-
36338: nai Europaparlamentet (EU) (Förslagsanslag) ... 5 000 000 4 061 193,04 -938 806,96 19
36339: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
36340: (Förslagsanslag) .......................... 23 935 000 20 646 069,88 -3 288 930,12 14
36341: 21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluis-
36342: sa (Arviomääräraha) - Tillfällig representation
36343: vid internationella konferenser (Förslagsanslag) .. 33 909 000 25 983 424,99 -7 925 575,01 23
36344: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot
36345: (Arviomääräraha) - Utgifter för underhåll av de
36346: finska övervakningsstyrkorna (Förslagsanslag) .. 262 122 000 273 272 842,54 11 150 842,54 4
36347: 25 Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan
36348: (Arviomääräraha) - Civilpersonalens deltagan-
36349: de i krishantering (Förslagsanslag) ............ 38 500 000 26 388 369,79 -12111 630,21 31
36350: 26 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha
36351: 2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet
36352: (Reservationsanslag 2år) ................... 19 755 000 19 755 000,00 0,00 0
36353: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ...... 4 155 000 4124 680,00 -30 320,00
36354: 51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen
36355: (Arviomääräraha) - Understöd tili nödställda
36356: finska medborgare (Förslagsanslag) ........... 300 000 147 017,72 -152 982,28 51
36357: 66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (Arviomää-
36358: räraha) - Vissa medlemsavgifter och finansie-
36359: ringsandelar (Förslagsanslag) ................ 316 614 000 250 069 612,07 -66 544 387,93 21
36360: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktua-
36361: tioner (Förslagsanslag) ..................... 100 000 0,00 -100 000,00 100
36362: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36363: sivu
36364: 25 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 27
36365: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
36366: Budget Bokslut Bokslut- Budget
36367: Mom.- Mom.
36368: Suurempi- Högre %
36369: Pienempi- Lägre (-)
36370:
36371:
36372: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI-
36373: TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 2 454 074 000 2 435 228 136,40 -18 845 863,60
36374:
36375: 01 OIKEUSMINISTERIÖ - JUSTITIEMINISTERIET ... 120 786 000 120 786 000,00 0,00 0
36376: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36377: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 120 786 000 120 786 000,00 0,00 0
36378:
36379: 10 TUOMIOISTUINLAITOS- DOMSTOLSVÄSEN-
36380: DET ...................................... 934 940 000 934 940 000,00 0,00 0
36381: 21 Korkeimman oikeuden toimintamenot (Siirtomää-
36382: räraha 2v) - Högsta domstolens omkostnader
36383: (Reservationsanslag 2år) ................... 30 760 000 30 760 000,00 0,00 0
36384: 22 Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
36385: (Siirtomääräraha 2v) - Högsta förvaltningsdom-
36386: stolens omkostnader (Reservationsanslag 2år) .. 37 880 000 37 880 000,00 0,00 0
36387: 23 Muiden tuomioistuinten toimintamenot (Siirtomää-
36388: räraha 2v) - Omkostnader för övriga domstolar
36389: (Reservationsanslag 2år) ................... 866 300 000 866 300 000,00 0,00 0
36390:
36391: 45 ERÄÄT OIKEUDENHOITOMENOT JA AVUSTUK-
36392: SET - SÄRSKI.~DA RÄTISVÅRDSUTGIFTER
36393: OCH UNDERSTOD .......................... 305 305 000 302 072 902,56 -3 232 097,44
36394: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut-
36395: gifter (Förslagsanslag) ..................... 28 600 000 28 563 126,73 -36 873,27 0
36396: 27 Oikeuslaitoksen tietojenkäsittely (Siirtomääräraha
36397: 2v) - Rättsväsendets databehandling (Reserva-
36398: tionsanslag 2år) .......................... 53 970 000 53 970 000,00 0,00 0
36399: 50 Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeuden-
36400: hoitomenot (Arviomääräraha) - Fri rättegång
36401: och vissa andra rättsvårdsutgifter (Förslagsans-
36402: lag) .................................... 185 000 000 182 204 862,02 -2 795 137,98 2
36403: 51 Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset
36404: (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar och un-
36405: derstöd som belalas av staten (Förslagsanslag) . 37 735 000 37 334 913,81 --400 086, 19
36406:
36407: 46 SYYTIÄJÄNVIRASTOT- AKLAGARÄMBETENA . 37 130 000 37 130 000,00 0,00 0
36408: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36409: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 37 130 000 37 130 000,00 0,00 0
36410:
36411: 47 ULOSOTIOVIRASTOT - EXEKUTIONSVERKEN . 151 850 000 151 850 000,00 0,00 0
36412: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36413: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 151 850 000 151 850 000,00 0,00 0
36414:
36415: 50 VANKEINHOITOLAITOS- FÅNGVÅRDSVÄSEN-
36416: DET ...................................... 804 733 000 804 733 000,00 0,00 0
36417: 21 Toimintamenot (liiketaloudellisten suoritteiden hin-
36418: tojen alentamiseen enintään 45 500 000) (Siirto-
36419: määräraha 2v) - Omkostnader (Reservations-
36420: anslag 2år) .............................. 668 700 000 668 700 000,00 0,00 0
36421: 50 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle lainsää-
36422: däntöön perustuviin tehtäviin (Arviomäärära-
36423: ha) - Statsunderstöd för Kriminalvårdsför-
36424: eningen för uppgifter som grundar sig på lagstift-
36425: ning (Förslagsanslag) ...................... 51 733 000 51 733 000,00 0,00 0
36426: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36427: sivu
36428: 25 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 28
36429: l •JkU- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
36430: Budget Bokslut Bokslut- Budget
36431: Mom. -Mom.
36432: Suurempi - Högre %
36433: Pienempi- Lägre (-)
36434:
36435:
36436: 51 Valtionapu muun kriminaalihuoltotyön suorittami-
36437: seen - Statsunderstöd för annat kriminalvård-
36438: sarbete ................................. 3400000 3400000,00 0,00 0
36439: 52 Valtionapu Kriminaalihuoltoyhdistykselle toimitilo-
36440: jen perustamis- ja perusko~ausmenoihin (Siirto-
36441: määräraha 3v) - Statsunderstöd för Kriminal-
36442: vårdsföreningen för anläggnings- och grundrepa-
36443: rationsutg~ter för verksamhetsutrymmen (Reser-
36444: vationsanslag 3år) ........................ 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0
36445: 74 Uudisrakennukset ja perusko~aukset (Siirtomää-
36446: räraha 3v) - Nybyggnader och renoveringar
36447: (Reservationsanslag 3år) ................... 24 700000 24 700 000,00 0,00 0
36448: 75 Uudisrakennukset ja perusko~aukset avolaitostyö-
36449: nä (Siirtomääräraha 3v) - Nybyggnader och re-
36450: noveringar vilka utförs som arbete i öppen anstalt
36451: (Reservationsanslag 3år) ................... 36 500 000 36 500 000,00 0,00 0
36452: 77 Työsiirioloille järjestettävät työt (Siirtomääräraha
36453: 3v) - Arbeten för arbetskolonier (Reservations-
36454: anslag 3år) .............................. 18000000 18 000 000,00 0,00 0
36455: 79 Maa- ja vesirakennukset (Siirtomääräraha
36456: 3v) - Jord- och vattenbyggen (Reservationsan-
36457: slag 3år) ................................ 500 000 500 000,00 0,00 0
36458:
36459: 60 ERÄÄT VIRASTOT - VISSA VERK ............. 39 330 000 39 329 999,56 -,44 0
36460: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36461: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 35330 000 35 330 000,00 0,00 0
36462: 22 Onnettomuustutkinnan erityismenot (Arviomäärä-
36463: raha) - Särskilda utgifter för undersökning av
36464: olyckor (Förslagsanslag) .................... 4 000 000 3 999 999,56 -,44 0
36465:
36466: 70 VAALIT - VAL ............................. 60000000 44 386 234,28 -15 613 765,72 26
36467: 21 Vaalimenot (Arviomääräraha) - Valutgifter (För-
36468: slagsanslag) ............................. 60 000 000 44 386 234,28 -15 613 765,72 26
36469: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36470: sivu
36471: 26 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 29
36472: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
36473: Budget Bokslut Bokslut - Budget
36474: Mom.-Mom.
36475: Suurempi - Högre %
36476: Pienempi- Lägre (-)
36477:
36478:
36479: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - IN-
36480: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 6456609000 6 502 411 636,92 45 802 636,92
36481:
36482: 01 SISÄASIAINMINISTERIÖ - INRIKESMINISTE-
36483: RIET ...................................... 95 328 000 95 328 000,00 0,00 0
36484: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha
36485: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservations-
36486: anslag 2år) .............................. 94 628 000 94 628 000,00 0,00 0
36487: 51 Eräät valtionavustukset - Vissa statsunderstöd. 700 000 700 000,00 0,00 0
36488:
36489: 02 ULKOMAALAISVIRASTO - UTLÄNNINGSVER-
36490: KET ....................................... 24 646 000 24 646 000,00 0,00 0
36491: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36492: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 24 646 000 24 646 000,00 0,00 0
36493:
36494: 05 LÄÄNINHALLITUKSET- LÄNSSTYRELSERNA ... 323 171 000 323 171 000,00 0,00 0
36495: 21 Toimintamenot (Enintään 100 000 mk suomalais-
36496: venäläistä koulutusyhteistyötä edistävän säätiön
36497: peruspääomana) (Siirtomääräraha 2v) - Om-
36498: kostnader (Reservationsanslag 2år) ........... 323 171 000 323 171 000,00 0,00 0
36499:
36500: 06 REKISTERIHALLINTO - REGISTERFÖRVALT-
36501: NINGEN ................................... 115619000 115619000,00 0,00 0
36502: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36503: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 115 619 000 115 619 000,00 0,00 0
36504:
36505: 75 POLIISITOIMI - POLISVÄSENDET ............. 2 814 369 000 2 862 481 071,82 48 112 071,82 2
36506: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36507: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 2 652 869 000 2 652 868 600,00 --400,00 0
36508: 23 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut-
36509: gifter (Förslagsanslag) ..................... 161 500 000 209612471,82 48112471,82 30
36510: 70 Viranomaisradioverkon rakentaminen (Siirtomää-
36511: räraha 3v) - Byggande av ett myndighetsradio-
36512: nät (Reservationsanslag 3år) ................ 0 0,00 0,00 0
36513:
36514: 80 PELASTUSHALLINTO- RÄDDNINGSFÖRVALT-
36515: NINGEN ................................... 102 867 000 106 304 512,73 3 437 512,73 3
36516: 21 Pelastushallinnon toimintamenot (Siirtomääräraha
36517: 2v) - Omkostnader för räddningsförvaltningen
36518: (Reservationsanslag 2år) ................... 72 067 000 72 067 000,00 0,00 0
36519: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut-
36520: gifter (Förslagsanslag) ..................... 4 800 000 8 237 512,73 3 437 512,73 72
36521: 31 Valtionosuudet (Siirtomääräraha 2v) - Statsan-
36522: delar (Reservationsanslag 2år) ............... 26 000 000 26 000 000,00 0,00 0
36523:
36524: 90 RAJAVARTIOLAITOS- GRÄNSBEVAKNINGSVÄ-
36525: SENDET ................................... 917 609 000 917 609 000,00 0,00 0
36526: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36527: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 882 609 000 882 609 000,00 0,00 0
36528: 70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (Siirtomääräraha
36529: 3v) - Anskaffning av luft- och bevakningsfarkos-
36530: ter (Reservationsanslag 3år) ................ 24 100 000 24100 000,00 0,00 0
36531: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36532: sivu
36533: 26 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 30
36534: LJku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
36535: Budget Bokslut Bokslut - Budget
36536: Mom.-Mom.
36537: Suurempi - Högre
36538: Pienempi- Lägre (-) %
36539:
36540:
36541:
36542: 74 Rakentaminen (Siirtomääräraha 3v) - Husbyg-
36543: gen (Reservationsanslag 3år) ................ 10 900 000 10 900 000,00 0,00 0
36544:
36545: 97 AVUSTUKSET KUNNILLE - UNDERSTÖD AT
36546: KOMMUNER. ............................... 1 370 100 000 1 364 353 052,37 -5 746 947,63 0
36547: 31 Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perus-
36548: tuva valtionosuuksien tasauslisä (Arviomäärära-
36549: ha) - Allmän siatsandel tili kommunema och på
36550: kommunernas skatteinkomster baserad utjäm-
36551: ningspost av statsandelama (Förslagsanslag) ... 1 282 600 000 1 282 582 560,00 -17440,00 0
36552: 34 Kuntien harkinnanvarainen avustus - Unders-
36553: töd tili kommunerna enligt prövning ........... 70 000 000 70 000 000,00 0,00 0
36554: 80 Korkoluet ja velkojen vakautuslainat kunnille (Ar-
36555: viomääräraha) - Räntestöd och konsoliderings-
36556: Iän tili kommunerna (Förslagsanslag) .......... 17 500 000 11 770 492,37 -5 729 507,63 33
36557:
36558: 98 ALUEIDEN KEHITIÄMINEN- UTVECKLING AV
36559: OMRÅDEN ................................. 692 900 000 692 900 000,00 0,00 0
36560: 43 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (Siirtomäärä-
36561: raha 3v) - Landskapsutvecklingspengar (delvis
36562: EU) (Reservationsanslag 3år) ................ 104 500 000 104 500 000,00 0,00 0
36563: 61 EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjel-
36564: miin sekä yhteisöaloitteisiin (EU) (Siirtomääräraha
36565: 3v) - EU:s deltagande i strukturprogram och
36566: regionala utvecklingsprogram samt gemenskapsi-
36567: nitiativ (EU) (Reservationsanslag 3år) ......... 588 400 000 588 400 000,00 0,00 0
36568: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36569: sivu
36570: 27 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 31
36571: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
36572: Budget Bokslut Bokslut - Budget
36573: Mom.- Mom.
36574: Suurempi - Högre %
36575: Pienempi- Lägre (-)
36576:
36577:
36578: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA --
36579: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
36580: DE ........................................ 9 277 870 000 9 287 160 230,82 9 290 230,82 0
36581:
36582: 01 PUOLUSTUSMINISTERIÖ- FÖRSVARSMINISTE-
36583: RIET ...................................... 44 830 000 44 830 000,00 0,00 0
36584: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36585: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 44 830 000 44 830 000,00 0,00 0
36586:
36587: 10 PUOLUSTUSVOIMAT - FÖRSVARSMAKTEN .... 9 071 540 000 9 071 540 000,00 0,00 0
36588: 16 Puolustusmateriaalihankinnat (Siirtomääräraha
36589: 3v) - Anskaffning av försvarsmateriel (Reserva-
36590: tionsanslag 3år) .......................... 3 653 540 000 3 653 540 000,00 0,00 0
36591: 21 Puolustusvoimien toimintamenot (Siirtomääräraha
36592: 2v) - Försvarsmaktens omkostnader (Reserva-
36593: tionsanslag 2år) .......................... 5 164 000 000 5 164 000 000,00 0,00 0
36594: 74 Uudisrakennukset ja perusko~aukset (Siirtomää-
36595: räraha 3v) - Nybyggnader och ombyggnadsar-
36596: beten (Reservationsanslag 3år) .............. 224 000 000 224 000 000,00 0,00 0
36597: 87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära-
36598: ha 2v) - lnköp och expropriation av fastigheter
36599: (Reservationsanslag 2år) ................... 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0
36600:
36601: 30 KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVAAMISTOIMIN-
36602: TA - INTERNATIONELL FREDSBEVARANDE
36603: VERKSAMHET .............................. 157 000 000 166 468 429,57 9 468 429,57 6
36604: 21 YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toimin-
36605: tamenot (Arviomääräraha) - Omkostnader för
36606: FN:s och OSSE:s fredsbevarande verksamhet
36607: (Förslagsanslag) .......................... 153 000 000 161 978 429,57 8 978 429,57 6
36608: 24 Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön me-
36609: not (Arviomääräraha) - Utgifter för internatio-
36610: nellt försvarspolitiskt samarbete (Förslagsanslag). 4 000 000 4490 000,00 490 000,00 12
36611:
36612: 99 PUOLUSTUSMINIST,ERIÖN HALLINNONALAN
36613: MUUT MENOT - OVRIGA UTGIFTER INOM FÖR-
36614: SVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSO MRÅDE . 4 500 000 4321801,25 -178198,75 4
36615: 40 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapatur-
36616: makorvaukset (Arviomääräraha) - Olycksfall-
36617: sersättningar på grund av olyckan vid Lappo pat-
36618: ronfabrik (Förslagsanslag) .................. 330 000 321 801,25 -8198,75 2
36619: 50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemi-
36620: nen - Understödjande av försvarsorganisatio-
36621: ners verksamhet. ......................... 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0
36622: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktue-
36623: ringar (Förslagsanslag) ..................... 170 000 0,00 -170 000,00 100
36624: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36625: sivu
36626: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 32
36627: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
36628: Budget Bokslut Bokslut - Budget
36629: Mom.-Mom.
36630: Suurempi - Högre %
36631: Pienempi - Lägre (-)
36632:
36633:
36634: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA-
36635: FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . 29 674 310 549 29 502 691 897,07 -171618651,93
36636:
36637: 01 VALTIOVARAINMINISTERIÖ- FINANSMINISTE-
36638: RIET ...................................... 108 000 000 108 000 000,00 0,00 0
36639: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36640: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 108 000 000 108 000 000,00 0,00 0
36641:
36642: 03 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKES-
36643: KUS- STATENS EKONOMISKA FORSKNINGS-
36644: CENTRAL. ................................. 18950000 18 950 000,00 0,00 0
36645: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36646: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 18 950 000 18 950 000,00 0,00 0
36647:
36648: 05 VALTIOKONTTORI - STATSKONTORET ........ 150450 000 150 423 993,98 -26 006,02 0
36649: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36650: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 140 150 000 140 150 000,00 0,00 0
36651: 88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha
36652: 3v) - Aktieförvärv (Reservationsanslag 3år) ... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
36653: 95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomäärära-
36654: ha) - Tryggande av statens fordringar (Förslag-
36655: sanslag) ................................ 300 000 273 993,98 -26006,02 9
36656:
36657: 06 TAPATURMAKORVAUKSET JA MUUT VAHINGON-
36658: KORVAUKSET- OLYC~SFALLSERSÄTTNINGAR
36659: OCH ÖVRIGA SKADEST ND .................. 186 500 000 165 675 946,15 -20 824 053,85 11
36660: 50 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvauk-
36661: set (Arviomääräraha) - Olycksfallsersättningar
36662: och övriga skadestånd (Förslagsanslag) ....... 186 500 000 165 675 946,15 -20 824 053,85 11
36663:
36664: 07 ELÄKKEET - PENSIONER ................... 12 625 350 000 12 569 716 663,14 -55 633 336,86 0
36665: 05 Vakinaiset eläkkeet ja perhe-eläkkeet (Arviomää-
36666: räraha) - Ordinarie pensioner och familjepen-
36667: sioner (Förslagsanslag) .................... 12 294 700 000 12 264 730 261,54 -29 969 738,46 0
36668: 06 Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) - Extra
36669: pensioner (Förslagsanslag) ................. 127750000 113 501 920,73 -14 248 079,27 11
36670: 07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha) - ÖVriga
36671: pensionsutgifter (Förslagsanslag) ............. 159 900 000 152 029 245,71 -7 870 754,29 5
36672: 61 Korko valtion eläkerahastolle (Arviomäärära-
36673: ha) - Ränta tili statens pensionsfond (Förslag-
36674: sanslag) ................................ 43 000 000 39 455 235,16 -3 544 764,84 8
36675:
36676: 10 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO-
36677: STATENS REVISIONSVERK ................... 36 400 000 36 400 000,00 0,00 0
36678: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36679: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 36400 000 36 400 000,00 0,00 0
36680:
36681: 18 VEROHALLINTO- SKATTEFÖRVALTNINGEN ... 1 518 466 000 1 518 466 000,00 0,00 0
36682: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36683: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 1 518 466 000 1518466000,00 0,00 0
36684: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36685: sivu
36686: 28 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 33
36687: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
36688: Budget Bokslut Bokslut - Budget
36689: Mom.- Mom.
36690: Suurempi- Högre
36691: Pienempi- Lägre (-) %
36692:
36693:
36694: 39 ERÄÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUNNAL-
36695: LE - VISSA ÖVERFÖRINGAR TILL LANDSKAPET
36696: ÅLAND ................................... . 809 951 549 810 246 866,84 295 317,84 0
36697: 30 Ahvenanmaan tasoitusmaksu (Arviomäärära-
36698: ha) - Avräkning tili Åland (Förslagsanslag) .... 765 800 000 765 794 770,84 -5229,16 0
36699: 31 Verohyvitys (Arviomääräraha) - Skattegottgö-
36700: relse (Förslagsanslag) .................... . 41151 549 41151 549,00 0,00 0
36701: 40 Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenan-
36702: maan maakunnalle (Arviomääräraha) - Aterbä-
36703: ring av intäktema av lotteriskatten tili landskapet
36704: Åland (Förslagsanslag) .................... . 3 000 000 3 300 547,00 300 547,00 10
36705:
36706:
36707: 40 TULLILAITOS - TULLVERKET ............... . 454 597 000 454 597 000,00 0,00 0
36708: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha
36709: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservations-
36710: anslag 2år) ............................. . 443 377 000 443 377 000,00 0,00 0
36711: 66 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehi-
36712: tysapu sekä koulutusyhteistyö Venäjän ja Baltian
36713: maiden kanssa (Siirtomääräraha 3v) - Utveck-
36714: lingshjälp som styrs via en internationell tullorga-
36715: nisation samt utbildningssamarbete med Ryssland
36716: och de baltiska länderna (Reservationsanslag
36717: 3år) ................................... . 220 000 220 000,00 0,00 0
36718: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans-
36719: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) . 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0
36720:
36721:
36722: 52 TILASTOKESKUS - STATISTIKCENTRALEN .... 165 860 000 165 860 000,00 0,00 0
36723: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36724: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 165 860 000 165 860 000,00 0,00 0
36725:
36726: 64 VALTION KIINTEISTÖLAITOS - STATENS FAS-
36727: TIGHETSVERK ............................. . 667 490 000 667 490 000,00 0,00 0
36728: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
36729: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 133 490 000 133 490 000,00 0,00 0
36730: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) - Re-
36731: paration och ombyggnad (Reservationsanslag
36732: 3år) ................................... . 254 000 000 254 000 000,00 0,00 0
36733: 87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkimi-
36734: nen (Siirtomääräraha 3v) - Anskaffning av fas-
36735: tigheter och bostadsaktier (Reservationsanslag
36736: 3år) ................................... . 280 000 000 280 000 000,00 0,00 0
36737:
36738: 70 HALLINNON KEHTITIÄMISKESKUS - CENTRA-
36739: LEN FÖR FÖRVALTNINGSUTVECKLING ........ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
36740: 82 Laina Hallinnon kehittämiskeskukselle - Lån tili
36741: Centralen för förvaltningsutveckling .......... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
36742:
36743: 80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HALLIN-
36744: NON TUKITOIMENPITEET - FÖRNYANDE AV
36745: FÖRVALTNINGEN OCH VISSA STÖDÅTGÄRDER
36746: INOM FÖRVALTNINGEN ..................... . 125 149 000 101 372 172,13 -23 776 827,87 19
36747: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36748: sivu
36749: 28 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 34
36750: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
36751: Budget Bokslut Bokslut- Budget
36752: Mom.-Mom.
36753: Suurempi - Högre
36754: Pienempi- Lägre (-) %
36755:
36756:
36757: 02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat
36758: päätökset (Arviomääräraha) - Vissa andra löner
36759: och beslut som gäller villkor i tjänstelörhållande
36760: (Förslagsanslag) ......................... . 1 893 000 363 000,00 -1 530 000,00 81
36761: 20 Kehittämis- ja koulutustoiminta (Siirtomääräraha
36762: 3v) - Utvecklings- och utbildningsverksamhet
36763: (Reservationsanslag 3år) .................. . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0
36764: 21 Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (Siirtomää-
36765: räraha 3v) - Stöd lör anpassning av personalen
36766: (Reservationsanslag 3år) .................. . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
36767: 22 Integraatiovalmennus ja tietojärjestelmien kehittä-
36768: minen (Siirtomääräraha 3v) - lntegrationsutbild-
36769: ning och utvecklande av datasystemen (Reserva-
36770: tionsanslag 3år) ......................... . 29 000 000 29 000 000,00 0,00 0
36771: 23 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha
36772: 3v) - Främjande av arbetarskyddet (Reservati-
36773: onsanslag 3år) .......................... . 4 826 000 4 826 000,00 0,00 0
36774: 24 VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (Siir-
36775: tomääräraha 2v) - StPL-baserad rehabilitering
36776: och tidig rehabilitering (Reservationsanslag 2år) . 23 500 000 22 559 554,92 -940 445,08 4
36777: 25 Valtion henkilöstöjärjestelyt (Siirtomääräraha
36778: 2v) - Statens personalarrangemang (Reservati-
36779: onsanslag 2år) .......................... . 41 230 000 19 741 477,21 -21 488 522,79 52
36780: 60 Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista
36781: menoista (Arviomääräraha) - Statens andel av
36782: utgifterna på grund av utbildnings- och avgångs-
36783: bidragsfonden (Förslagsanslag) ............. . 4 700 000 4 882 140,00 182 140,00 4
36784:
36785: 81 ERÄÄT HALLINNONALOITTAIN JAKAMATTOMAT
36786: MENOT - VISSA UTGIFTER SOM ICKE FÖRDE-
36787: LAS ENLIGT FÖRVALTNINGSOMRÅDE ......... . 8 200 000 11 006 640,30 2 806 640,30 34
36788: 01 Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden
36789: palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar för
36790: nationella sakkunniga inom Europeiska unionen
36791: (Förslagsanslag) ......................... . 7 000 000 4 445 884,73 -2 554 115,27 36
36792: 74 Talonrakennushankkeiden kustannusarvioiden
36793: tarkistuksista aiheutuvat menot (Arviomäärära-
36794: ha) - Utgifter föranledda av justeringar av kost-
36795: nadskalkyler lör husbyggnadsprojekt (Förslag-
36796: sanslag) ............................... . 100 000 0,00 -100 000,00 100
36797: 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita var-
36798: ten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrä-
36799: rahaa (Arviomääräraha) - På lag eller lörfatt-
36800: ning grundade utgilter lör vilka särskilt anslag icke
36801: ingår i budgeten (Förslagsanslag) ........... . 100 000 6 560 755,57 6 460 755,57 6461
36802: 96 Edeltä arvaamattomat tarpeet - Olörutsedda ut-
36803: gilter ..................... · .. · · · · · · · · · · · 1 000 000 0,00 -1000000,00 100
36804:
36805: 82 POSTIPANKKI OY - POSTSANKEN OY ....... . 12 000 000 1 392 345,86 -10607654,14 88
36806: 43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (Arvio-
36807: määräraha) - Kreditförlustersättning tili Post-
36808: banken Ab (Förslagsanslag) ................ . 12 000 000 1 392 345,86 -10 607 654,14 88
36809:
36810: 83 KANSAINVÄLISET RAHOITUSYHTEISÖT - IN-
36811: TERNATIONELLA FINANSINSTITUT ............ . 6 000 000 6157 565,00 157 565,00 3
36812: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36813: sivu
36814: 28 PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 35
36815: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
36816: Budget Bokslut Bokslut- Budget
36817: Mom. -Mom.
36818: Suurempi - Högre %
36819: Pienempi- Lägre (-)
36820:
36821:
36822: 68 Suomen osuus Kansainvälisen rahoitusyhtiön
36823: osakepääoman korottamisesta (Arviomäärära-
36824: ha) - Finlands andel i höjningen av lnternatio-
36825: nella finansieringsbolagets akliekapital (Förslag-
36826: sanslag) ............................... . 6 000 000 6157 565,00 157 565,00 3
36827:
36828: 84 POHJOISMAISET RAHOITUSYHTEISÖT - NOR-
36829: DISKA FINANSINSTITUT ..................... . 16 500 000 15 968 186,70 -531 813,30 3
36830: 68 Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristö-
36831: rahoitusyhtiön pääomasta (Arviomääräraha) -
36832: Finlands betalningsandel av Nordiska miljöfinan-
36833: sieringsbolagets kapital (Förslagsanslag) ...... . 6 500 000 6 392 653,90 -107 346,10 2
36834: 89 Suomen osallistuminen rahoitusyhteistyöhön Bal-
36835: tian maiden kanssa (Arviomääräraha) - Fin-
36836: lands deltagande i finansieringssamarbete med
36837: baltiska länderna (Förslagsanslag) ........... . 10 000 000 9 575 532,80 -424467,20 4
36838:
36839: 85 SITOUMUSTEN LUNASTAMINEN - INFRIANDE
36840: AV FÖRBINDELSER ........................ . 5 000 000 7 362 606,67 2 362 606,67 47
36841: 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen si-
36842: toumusten lunastaminen (Arviomäärära-
36843: ha) - lnfriande av förbindelser som avgivits tili
36844: internationella finansinstitut (Förslagsanslag) .... 5 000 000 7 362 606,67 2 362 606,67 47
36845:
36846: 86 SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTO -
36847: JUBILEUMSFONDEN FÖR FINLANDS SJÄLV-
36848: STÄNDIGHET .............................. . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0
36849: 60 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan
36850: rahoittaminen - Finansiering av den verksam-
36851: het som Jubileumsfonden för Finlands självstän-
36852: dighet bedriver .......................... . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0
36853:
36854: 87 RAHOITUSMARKKINOIDEN VAKAUTIAMI-
36855: NEN - STABILISERING AV FINANSMARKNADEN. 3 952 000 000 3 952 245 000,00 245 000,00 0
36856: 61 Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja taka-
36857: usten hoitomenoihin (Siirtomääräraha 3v) - Er-
36858: sättning tili statens säkerhetsfond för utgifter för
36859: skötsel av lån och säkerheter (Reservationsanslag
36860: 3år) ................................... . 800 000 000 800 000 000,00 0,00 0
36861: 63 Korkotappioiden korvaaminen Suomen Pankil-
36862: le - Ersättningen för ränteförluster tili Finlands
36863: Bank .................................. . 1 760 000 000 1 760 000 000,00 0,00 0
36864: 88 Sponda Oy:n omaisuuden hankinta (Arviomäärä-
36865: raha) - Anskaffning av Sponda Oy:s egendom
36866: (Förslagsanslag) ......................... . 1 392 000 000 1 392 245 000,00 245 000,00 0
36867: 89 Pankkitoiminnan tukeminen (Siirtomääräraha
36868: 3v) - Stödande av bankverksamheten (Reser-
36869: vationsanslag 3år) ....................... . 0 0,00 0,00 0
36870:
36871: 89 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI (EU) - EURO-
36872: PEISKA INVESTERINGSBANKEN (EU) .......... . 501 900 000 505 987 561,28 4 087 561,28
36873: 68 Suomen maksuosuus Euroopan investointipankin
36874: pääomasta (EU) (Arviomääräraha) - Finlands
36875: betalningsandel av Europeiska investeringsban-
36876: kens kapital (EU) (Förslagsanslag) ........... . 501 900 000 505 987 561,28 4 087 561,28
36877: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36878: sivu
36879: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 36
36880: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
36881: Budget Bokslut Bokslut - Budget
36882: Mom. -Mom.
36883: Suurempi - Högre
36884: %
36885: Pienempi- Lägre (-)
36886:
36887:
36888:
36889:
36890: 90 SUOMEN MAKSUOSUUDET EUROOPAN UNIONIL-
36891: LE (EU) - FINLANDS BETALNINGSANDELAR
36892: TILL EUROPEISKA UNION EN (EU) .............. 4 816 000 000 4 738 378 146,58 -77 621 853,42 2
36893: 66 Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroo-
36894: pan unionille (EU) (Arviomääräraha) - På mer-
36895: värdesskatteunderlaget baserade avgifter tili Eu-
36896: ropeiska unionen (EU) (Förslagsanslag) ........ 3 019 000 000 2 947 767 262,90 -71232737,10 2
36897: 67 Bruttokansantuloon perustuvat maksut Euroopan
36898: unionilie (EU) (Arviomääräraha) - På bruttona-
36899: tionalinkomsten beräknade avgifter tili Europeiska
36900: unionen (EU) (Förslagsanslag) ............... 1 797 000 000 1 790 610 883,68 -6 389 116,32 0
36901:
36902: 99 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN
36903: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM Fl-
36904: NANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 3 464547 000 3 471 995 202,44 7 448202,44 0
36905: 21 Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (Siirto-
36906: määräraha 2v) - Statens pensionsnämnds om-
36907: kostnader (Reservationsanslag 2år) ........... 2 040 000 2040000,00 0,00 0
36908: 22 Metallirahamenot (Arviomääräraha) - Utgifter
36909: för metallmynt (Förslagsanslag) .............. 24000 000 22 722 653,25 -1 277 346,75 5
36910: 23 Arvonlisäveromenot (Arviomääräraha) - Mer-
36911: värdesskatteutgifter (Förslagsanslag) .......... 3 300 000 000 3 384 263 293,76 84 263 293,76 3
36912: 24 Kehttysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheu-
36913: tuvat arvonlisäveromenot (Arviomääräraha) -
36914: Mervärdesskatteutgifter för utvecklingssamarbete
36915: och närområdessamarbete (Förslagsanslag) .... 100 000 000 32 585 590,97 -67 414 409,03 67
36916: 50 Korvaus Sotainvalidien Veljesiiitalie - Ersätt-
36917: ningar åt Krigsinvalidernas Brödraförbund ...... 107 000 106 003,00 -997,00
36918: 61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut
36919: verot (Arviomääräraha) - På grund av befrielse
36920: från skatt återbetalda skatter (Förslagsanslag) ... 22 000 000 13 877 661,46 -8122 338,54 37
36921: 83 Laina työpaikkaterveydenhuoltoa varten peruste-
36922: tulle vattionyhtiölle - Lån tili det statsbolag som
36923: har bildats för företagshälsovård ............. 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0
36924: 95 Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen
36925: korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) - Ersättande
36926: av Centralens för förvaltningsutveckling fastig-
36927: hetsutgifter (Reservationsanslag 2år) .......... 4400 000 4 400 000,00 0,00 0
36928: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36929: sivu
36930: 29 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 37
36931: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
36932: Budget Bokslut Bokslut - Budget
36933: Mom.-Mom.
36934: Suurempi- Högre
36935: Pienempi- Lägre (-) %
36936:
36937:
36938: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - UN-
36939: DERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
36940: RÅDE .................................... . 26 903 844 000 26 635 340 368,26 -268 503 631,74
36941:
36942: 01 OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGSMINIS-
36943: TERIET ................................... . 208142 000 207 419 394,64 -722 605,36 0
36944: 10 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito
36945: (Siirtomääräraha 3v) - Drift och underhåll av
36946: vissa statliga fastigheter (Reservationsanslag
36947: 3år) ................................... . 17 700 000 17 700 000,00 0,00 0
36948: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36949: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 88 002 000 88 002 000,00 0,00 0
36950: 22 Kehittämistoiminta (osa EU) (Siirtomääräraha
36951: 2v) - Utvecklingsverksamhet (delvis EU) (Re-
36952: servationsanslag 2år) ..................... . 79 300 000 79 299 948,86 -51,14 0
36953: 26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset - Vissa
36954: kopierings- och bandinspelningsersättningar ... . 19 800 000 19 093 070,00 -706 930,00 4
36955: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 3 340 000 3 324 375,78 -15624,22 0
36956:
36957: 02 EVANKELIS-LUTERILAINEN KIRKKO - EVANGE-
36958: LISK-LUTHERSKA KYRKAN .................. . 16 789 000 16 789 000,00 0,00 0
36959: 21 Tuomiokapitulien toimintamenot (Siirtomääräraha
36960: 2v) - Domkapitlens omkostnader (Reservati-
36961: onsanslag 2år) .......................... . 15 589 000 15 589 000,00 0,00 0
36962: 50 Avustus Suomen Merimieskirkolle - Bidrag tili
36963: Finlands Sjömanskyrka .................... . 1 200 000 1 200 000,00 0,00 0
36964:
36965: 05 ORTODOKSINEN KIRKKOKUNTA - ORTODOXA
36966: KYRKOSAMFUNDET ........................ . 9 732 000 9 732 000,00 0,00 0
36967: 21 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot
36968: (Siirtomääräraha 2v) - Ortodoxa kyrkostyrel-
36969: sens omkostnader (Reservationsanslag 2år) ... . 9 232 000 9 232 000,00 0,00 0
36970: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 500 000 500 000,00 0,00 0
36971:
36972: 07 OPETUSHALLITUS - UTBILDNINGSSTYRELSEN. 101 292 000 101 292 000,00 0,00 0
36973: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
36974: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 101 292 000 101 292 000,00 0,00 0
36975:
36976: 08 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ - INTERNATIO-
36977: NELLT SAMARBETE ........................ . 124 709 000 125 476 270,90 767 270,90
36978: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
36979: (Förslagsanslag) ......................... . 6 970 000 7 049 645,34 79 645,34
36980: 21 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimin-
36981: tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader
36982: för centret för internationellt personutby1e (Reser-
36983: vationsanslag 2år) ....................... . 28 072 000 28 072 000,00 0,00 0
36984: 22 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot
36985: (Siirtomääräraha 2v) ::- Omkostnader för institu-
36986: te! för Ryssland och Osteuropa (Reservationsan-
36987: slag 2år) ............................... . 3 702 000 3 702 000,00 0,00 0
36988: 25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (Siirtomääräraha
36989: 2v) - lnternationellt kulturellt samarbete (Reser-
36990: vationsanslag 2år) ....................... . 44 187 000 44187 000,00 0,00 0
36991: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
36992: sivu
36993: 29 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 38
36994: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
36995: Budget Bokslut Bokslut - Budget
36996: Mom. -Mom.
36997: Suurempi- Högre %
36998: Pienempi- Lägre (-)
36999:
37000:
37001: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 28 528 000 28 528 000,00 0,00 0
37002: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar-
37003: viomääräraha} - Finansieringsandelar tili inter-
37004: nationella organisationer (Förslagsanslag) ..... . 13 250 000 13 937 625,56 687 625,56 5
37005:
37006: 10 KORKEAKOULUT- HÖGSKOLORNA ......... . 5 320 025 000 5 320 025 000,00 0,00 0
37007: 21 Korkeakoulujen toimintamenot (osa EU) (Siirto-
37008: määräraha 2v} - Högskolornas omkostnader
37009: (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) ......... . 5 090 275 000 5 090 275 000,00 0,00 0
37010: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
37011: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 101 700 000 101 700 000,00 0,00 0
37012: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha
37013: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservations-
37014: anslag 3år) ............................. . 126 800 000 126 800 000,00 0,00 0
37015: 88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha
37016: 3v) - Aktieförvärv (Reservationsanslag 3år) ... 1 250 000 1 250 000,00 0,00 0
37017:
37018: 11 VALTION HARJOITIELUKOULUT - STATENS
37019: ÖVNINGSSKOLOR .......................... . 267 062 000 266 695 819,75 -366180,25 0
37020: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37021: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 232 762 000 232 762 000,00 0,00 0
37022: 22 Oppilashuolto (Arviomääräraha} - Elevvård
37023: (Förslagsanslag) ......................... . 14 800 000 14 433 819,75 -366180,25 2
37024: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
37025: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 19 500 000 19 500 000,00 0,00 0
37026:
37027: 19 MUUT KORKEAKOULUMENOT - ÖVRIGA HÖG-
37028: SKOLEUTGIFTER .......................... . 106 516 000 105 787 407,39 -728592,61
37029: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha} - Avlöningar
37030: (Förslagsanslag) ......................... . 43 729 000 43 004 895,80 -724104,20 2
37031: 21 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha
37032: 2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet
37033: (Reservationsanslag 2år) .................. . 35 451 000 35 451 000,00 0,00 0
37034: 24 Tiedotus- ja julkaisutoiminta (Siirtomääräraha
37035: 2v) - lnformations- och publikationsverksamhet
37036: (Reservationsanslag 2år) .................. . 3 517 000 3 517 000,00 0,00 0
37037: 26 Eräät opettajankoulutuksen menot - Vissa utgif-
37038: ter för lärarutbildning...................... . 8 584 000 8 579 511,59 -4488,41 0
37039: 27 Korkeakoulujen yhteinen atk-toiminta (Siirtomää-
37040: räraha 2v) - Högskolornas gemensamma ADB-
37041: verksamhet (Reservationsanslag 2år) ........ . 15 235 000 15 235 000,00 0,00 0
37042:
37043:
37044: 39 OPINTOTUKI - STUDIESTÖD ............... . 3 525 158 000 3 458 652 508,96 -66 505 491,04 2
37045: 22 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toiminta-
37046: menot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för
37047: besvärsnämnden för studiestöd (Reservationsan-
37048: slag 2år) ............................... . 1 358 000 1 358 000,00 0,00 0
37049: 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Arvio-
37050: määräraha} - Statsgaranti och räntestöd för stu-
37051: dielån (Förslagsanslag) ................... . 324 000 000 290 326 211 ,30 -33 673 788,70 10
37052: 55 Opintoraha (Arviomääräraha) - Studiepenning
37053: (Förslagsanslag) ......................... . 2 958 800 000 2 961 603 320,96 2 803 320,96 0
37054: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37055: sivu
37056: 29 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 39
37057: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
37058: Budget Bokslut Bokslut - Budget
37059: Mom.- Mom.
37060: Suurempi - Högre %
37061: Pienempi- Lägre (-)
37062:
37063:
37064: 56 Aikuisopintoraha (Arviomääräraha) - Studie-
37065: penning för vuxenstudier (Förslagsanslag) ..... . 187 000 000 154 184 988,80 -32 815 011,20 18
37066: 57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (Arviomäärä-
37067: raha) - Måltidsstödet tili högskolestuderande
37068: (Förslagsanslag) ......................... . 48 000 000 45 179 987,90 -2 820 012,10 6
37069: 58 Avustus tilakustannusten korvaamiseen - Un-
37070: derstöd för ersättning av kostnader för lokaliteter. 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0
37071:
37072: 43 YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS - ALLMÄNBILDAN-
37073: DE UTBILDNING ........................... . 7 278 021 000 7 256 384 977,09 -21 636 022,91 0
37074: 22 Valtion yleissivistävien oppilaitosten toimintame-
37075: not (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för sta-
37076: tens allmänbildande läroanstalter (Reservations-
37077: anslag 2år) ............................. . 163 700 000 163 700 000,00 0,00 0
37078: 25 Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (Siirto-
37079: määräraha 2v) - Utvecklande av den allmänbil-
37080: dande utbildningen (Reservationsanslag 2år) .... 18 828 000 18 828 000,00 0,00 0
37081: 30 Valtionosuus lukio-opetuksen käyttökustannuksiin
37082: (Arviomääräraha) - Siatsandel för gymnasieun-
37083: dervisningens driftskostnader (Förslagsanslag) .. 1 363 496 000 1 332 613 402,80 -30 882 597,20 2
37084: 31 Valtionosuus peruskouluopetuksen käyttökustan-
37085: nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för
37086: grundskoleundervisningens driftskostnader (För-
37087: slagsanslag) ............................ . 4 987 600 000 4 999 900 876,29 12 300 876,29 0
37088: 34 Valtionosuus yleissivistävien oppilaitosten perus-
37089: tamiskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) - Siat-
37090: sandel för de allmänbildande läroanstalternas an-
37091: läggningskostnade (Reservationsanslag 3år) .... 355 300 000 355 300 000,00 0,00 0
37092: 35 Yleissivistävän opetuksen valtionosuuksien lop-
37093: puerät (Arviomääräraha) - Slutraterna gällande
37094: statsandelama för den allmänbildande undervis-
37095: ningen (Förslagsanslag) ................... . 108 000 000 106 832 900,00 -1 167 100,00
37096: 51 Valtionapu yksityiseen yleissivistävään opetuk-
37097: seen (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för pri-
37098: vat allmänbildande undervisning (Förslagsanslag). 44 850 000 42 037 521 ,00 -2 812 479,00 6
37099: 52 Valtionosuus musiikkioppilaitosten käyttökustan-
37100: nuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för musi-
37101: kanstalternas driftskostnader (Förslagsanslag) ... 218 647 000 219 572 277,00 925 277,00 0
37102: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
37103: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 17 600 000 17 600 000,00 0,00 0
37104:
37105: 60 AMMATTIOPETUS JA AMMATTIKORKEAKOU-
37106: LUT - YRKESUTBILDNING OCH YRKESHÖG-
37107: SKOLOR .................................. . 5 455 264 000 5 283 169 633,43 -172 094 366,57 3
37108: 21 Valtion ammatillisten oppilaitosten toimintamenot
37109: (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för statliga
37110: yrkesläroanstalter (Reservationsanslag 2år) ..... 685 577 000 685 577 000,00 0,00 0
37111: 24 Harjoittelutoiminta (Siirtomääräraha 2v) - Prak-
37112: tikverksamhet (Reservationsanslag 2år) ....... . 64 500 000 64 500 000,00 0,00 0
37113: 25 Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulu-
37114: opetuksen kehittäminen (Siirtomääräraha
37115: 2v) - Utvecklande av yrkesutbildningen och yr-
37116: keshögskoleutbildningen (Reservationsanslag
37117: 2år) ................................... . 52 605 000 52 605 000,00 0,00 0
37118: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37119: sivu
37120: 29 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 40
37121: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
37122: Budget Bokslut Bokslut - Budget
37123: Mom.-Mom.
37124: Suurempi - Högre %
37125: Pienempi- Lägre (-)
37126:
37127:
37128: 30 Valtionosuus kunnallisten ammatillisten oppilaitos-
37129: ten ja ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin
37130: (Arviomääräraha) - Siatsandel för kommunala
37131: yrkesläroanstalters och yrkeshögskolors drifts-
37132: kostnader (Förslagsanslag) ................ . 3 327 208 000 3 093 709 296,16 -233 498 703,84 7
37133: 31 Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU)
37134: (Arviomääräraha) - Siatsandel för läroavtalsut-
37135: bildning (delvis EU) (Förslagsanslag) ......... . 388 030 000 356 980 350,27 -31 049 649,73 8
37136: 34 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten
37137: ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkea-
37138: koulujen perustamiskustannuksiin (Siirtomäärära-
37139: ha 3v) - Siatsandel och statsunderstöd för kom-
37140: munala och privata yrkesläroanstalters samt yr-
37141: keshögskolors anläggningskostnader (Reservati-
37142: onsanslag 3år) .......................... . 221 600 000 221 600 000,00 0,00 0
37143: 35 Ammattiopetuksen valtionosuuksien ja -avustus-
37144: ten loppuerät (Arviomääräraha) - Slutrat av
37145: statsandelar och statsunderstöd för yrkesutbild-
37146: ning (Förslagsanslag) ..................... . 106 000 000 105 502 000,00 --498 000,00 0
37147: 37 Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (Siirto-
37148: määräraha 3v) - Statsunderstöd för fastighet-
37149: sanskaffningar (Reservationsanslag 3år) ...... . 6 830 000 6 830 000,00 0,00 0
37150: 50 Valtionosuus yksityisten ammatillisten oppilaitos-
37151: ten ja ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin
37152: (Arviomääräraha) - Siatsandel för privata yr-
37153: kesläroanstalters och yrkeshögskolors driftskost-
37154: nader (Förslagsanslag) .................... . 264 162 000 348 703 901,00 84 541 901,00 32
37155: 51 Valtionosuus ammatillisten erityisoppilaitosten
37156: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siat-
37157: sandel för specialyrkesläroanstalters driftskostna-
37158: der (Förslagsanslag) ...................... . 161612 000 170 022 086,00 8410086,00 5
37159: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
37160: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 99 990 000 99 990 000,00 0,00 0
37161: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha
37162: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservations-
37163: anslag 3år) ............................. . 77 150 000 77150 000,00 0,00 0
37164:
37165: 69 AIKUISKOULUTUS - VUXENUTBILDNING ..... . 1 737 769 000 1 733 395 806,00 --4 373194,00 0
37166: 21 Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintame-
37167: not (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för ut-
37168: bildningsförvaltningens institut (Reservationsan-
37169: slag 2år) ............................... . 4 428 000 4 428 000,00 0,00 0
37170: 22 Opetustoimen henkilöstökoulutus (Siirtomäärära-
37171: ha 2v) - Undervisningsväsendets personalut-
37172: bildning (Reservationsanslag 2år) ........... . 30 550 000 30 550 000,00 0,00 0
37173: 25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen (Siirtomääräraha
37174: 2v) - Utvecklande av vuxenutbildningen (Reser-
37175: vationsanslag 2år) ....................... . 17 221 000 17 221 000,00 0,00 0
37176: 30 Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuk-
37177: siin (Arviomääräraha) - Siatsandel för medbor-
37178: garinstitutens driftskostnader (Förslagsanslag) ... 333 460 000 334 121 058,00 661 058,00 0
37179: 32 Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuis-
37180: koulutuskeskuksille (Arviomääräraha) - Stat-
37181: sunderstöd och -ersättning tili yrkesutbildnings-
37182: centrer för vuxna (Förslagsanslag) ........... . 177 000 000 171 783 136,00 -5 216 864,00 3
37183: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37184: sivu
37185: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 41
37186: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
37187: Budget Bokslut Bokslut - Budget
37188: Mom.- Mom.
37189: Suurempi- Högre
37190: %
37191: Pienempi- Lägre (-)
37192:
37193:
37194: 33 Ammatillinen aikuiskoulutus (Siirtomääräraha
37195: 2v) - Yrkesinriktad vuxenutbildning (Reservati-
37196: onsanslag 2år) ........................... 525 400 000 525 400 000,00 0,00 0
37197: 35 Aikuiskoulutuksen valtionosuuksien ja -avustusten
37198: loppuerät (Arviomääräraha) - Slutrater för vux-
37199: enutbildningens statsandelar och -understöd (För-
37200: slagsanslag) ............................. 49 500 000 48 313 165,00 -1186 835,00 2
37201: 50 Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin
37202: (Arviomääräraha) - Siatsandel för folkhögsko-
37203: lornas driftskostnader (Förslagsanslag) ........ 332 000 000 335 158 657,00 3158657,00
37204: 51 Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten
37205: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Stat-
37206: sandel för särskilda yrkesläroanstalters driftskost-
37207: nader (Förslagsanslag) ..................... 114 000 000 112211510,00 -1 788 490,00 2
37208: 52 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perus-
37209: tamiskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) - Stat-
37210: sandel och -understöd för vuxenutbildningens an-
37211: läggningskostnader (Reservationsanslag 3år) ... 48 000 000 48 000 000,00 0,00 0
37212: 53 Valtionavustus jä~estöille - Statsunderstöd tili
37213: organisationer ............................ 40000000 40 000 000,00 0,00 0
37214: 55 Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin
37215: (Arviomääräraha) - Siatsandel för studiecentra-
37216: lers driftskostnader (Förslagsanslag) .......... 58 610 000 58 609 280,00 -720,00 0
37217: 56 Kesäyliopistojen valtionavustukset - Statsun-
37218: derstöd tili sommaruniversitet. ............... 7 600 000 7 600 000,00 0,00 0
37219:
37220: BO VARASTOKIRJASTO - DEPÅBIBLIOTEKET ..... 6 773 000 6 773 000,00 0,00 0
37221: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37222: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 6 773 000 6773000,00 0,00 0
37223:
37224: 82 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS -
37225: FORSKNINGSCENTRALEN FÖR DE INHEMSKA
37226: SPRÅKEN .................................. 11 632 000 11 632 000,00 0,00 0
37227: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37228: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 11 632 000 11 632 000,00 0,00 0
37229:
37230: 83 ARKISTOLAITOS- ARKIWÄSENDET .......... 62 684000 62 684 000,00 0,00 0
37231: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37232: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 54 384 000 54 384 000,00 0,00 0
37233: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
37234: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 8 300 000 8300000,00 0,00 0
37235:
37236: 88 SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMINEN -·
37237: FINLANDS AKADEMI OCH STÖDJANDE AV VETEN-
37238: SKAPEN ................................... 622 645 000 583 593 848,12 -39 051151,88 6
37239: 21 Suomen Akatemian toimintamenot (Siirtomäärära-
37240: ha 2v) - Finlands Akademis omkostnader (Re-
37241: servationsanslag 2år) ...................... 129 110 000 129 110 000,00 0,00 0
37242: 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (Siirto-
37243: määräraha 2v) - Utarbetande och anskaffning
37244: av vissa verk (Reservationsanslag 2år) ........ 1 498 000 1 498 000,00 0,00 0
37245: 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Arvio-
37246: määräraha) - Finlands Akademis forskning-
37247: sanslag (Förslagsanslag) ................... 56 037 000 51 883 166,98 -4153 833,02 7
37248: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37249: sivu
37250: 29 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 42
37251: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
37252: Budget Bokslut Bokslut - Budget
37253: Mom.- Mom.
37254: Suurempi- Högre
37255: %
37256: Pienempi- Lägre (-)
37257:
37258:
37259: 53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tie-
37260: teen tukemiseen (ArJiomääräraha) - Tippnings-
37261: och penninglotterivinstmedel för främjande av ve-
37262: tenskapen (Förslagsanslag) ................ . 379 900 000 352 371 704,16 -27 528 295,84 7
37263: 54 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 4 900 000 4 752 000,00 -148 000,00 3
37264: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar-
37265: viomääräraha) - Finansieringsandelar tili inter-
37266: nationella organisationer (Förslagsanslag) ..... . 51 000 000 43 778 976,98 -7 221 023,02 14
37267: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans-
37268: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) . 200 000 200 000,00 0,00 0
37269:
37270: 90 TAITEEN TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR
37271: KONST ................................... . 934 349 000 960 117 560,99 25 768 560,99 3
37272: 21 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien
37273: toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37274: naderna för centralkommissionen för konst och
37275: konstkommissionerna (Reservationsanslag 2år) .. 5 396 000 5 396 000,00 0,00 0
37276: 22 Valtion taidemuseon toimintamenot (Siirtomäärä-
37277: raha 2v) - Statens konstmuseums omkostnader
37278: (Reservationsanslag 2år) .................. . 24 798 000 23 836 605,53 -961 394,47 4
37279: 23 Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (Siirto-
37280: määräraha 2v) - Finlands filmarkivs omkostna-
37281: der (Reservationsanslag 2år) ............... . 12 504 000 12 504 000,00 0,00 0
37282: 31 Valtionosuus teattereiden ja orkestereiden käyttö-
37283: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel
37284: för teatrars och orkestrars driftskostnader (För-
37285: slagsanslag) ............................ . 31 796 000 31 796 000,00 0,00 0
37286: 51 Apurahat taiteilijoille, ki~ailijoille ja kääntäjille (Ar-
37287: viomääräraha) - Stipendier åt konstnärer, för-
37288: fattare och översättare (Förslagsanslag) ...... . 1 000000 1 000 000,00 0,00 0
37289: 52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai-
37290: teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings-
37291: och penninglotterivinstmedel för främjande av
37292: kansten (Förslagsanslag) .................. . 831 655 000 858 384 955,46 26 729 955,46 3
37293: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans-
37294: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
37295: 72 Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen
37296: (Siirtomääräraha 3v) - Utökning av Statens
37297: konstmuseums samlingar (Reservationsanslag
37298: 3år) ................................... . 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0
37299: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
37300: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 17 700 000 17 700 000,00 0,00 0
37301: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha
37302: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservations-
37303: anslag 3år) ............................. . 1 000 000 1000000,00 0,00 0
37304:
37305: 93 MUSEOVIRASTO JA KULTIUURIPERINNE- MU-
37306: SEIVERKET OCH KULTURARVET ............. . 125 560 000 125 512 109,17 --47 890,83 0
37307: 21 Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (Siirto-
37308: määräraha 2v) - Omkostnader för förvaltnings-
37309: nämnden för Sveaborg (Reservationsanslag 2år). 13 125 000 13125 000,00 0,00 0
37310: 22 Museoviraston toimintamenot (Siirtomääräraha
37311: 2v) - Museiverkets omkostnader (Reservations-
37312: anslag 2år) ............................. . 63 722 000 63 722 000,00 0,00 0
37313: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37314: sivu
37315: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 43
37316: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
37317: Budget Bokslut Bokslut - Budget
37318: Mom. -Mom.
37319: Suurempi- Högre %
37320: Pienempi- Lägre (-)
37321:
37322:
37323: 28 Museoviraston maksullinen palvelutoiminta (Arvio-
37324: määräraha) - Museiverkets avgiltsbelagda ser-
37325: vice (Förslagsanslag) ...................... 1 244 000 1 243 909,17 -90,83 0
37326: 30 Valtionosuudet ja -avustukset museoille (Arvio-
37327: määräraha) - Statsandelar och -understöd lör
37328: museer (Förslagsanslag) ................... 14 598 000 14 598 000,00 0,00 0
37329: 40 Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy: IIe (Arviomää-
37330: räraha) - Understöd tili Suomenlinnan Liikenne
37331: Oy (Förslagsanslag) ....................... 900 000 900 000,00 0,00 0
37332: 50 Entistämis- ja korjausavustukset (Siirtomääräraha
37333: 3v) - Understöd för restaureringar och repara-
37334: tioner (Reservationsanslag 3år) .............. 6 600 000 6 600 000,00 0,00 0
37335: 52 Eräät avustukset - Vissa understöd ......... 750 000 750 000,00 0,00 0
37336: 75 Perusparannukset ja talonrakennukset (osa EU)
37337: (Siirtomääräraha 3v) - Reparation, ombyggnad
37338: och husbyggen (delvis EU) (Reservationsanslag
37339: 3år) .................................... 24 521 000 24 521 000,00 0,00 0
37340: 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
37341: (Arviomääräraha) - Utgifter för skydd av kultur-
37342: miljö (Förslagsanslag) ...................... 100 000 52 200,00 -47 800,00 48
37343:
37344: 94 KIRJASTOTOIMI - BIBLIOTEKSVERKSAMHET... 404 626 000 404 147 290,00 -478 710,00 0
37345: 21 Näkövammaisten ki~aston toimintamenot (Siirto-
37346: määräraha 2v) - Omkostnader lör biblioteket för
37347: synskadade (Reservationsanslag 2år) ......... 21 905 000 21 905 000,00 0,00 0
37348: 30 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen käy1-
37349: tökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel
37350: och -understöd för de allmänna bibliotekens drifts-
37351: kostnade r (Förslagsanslag) ................. 342 721 000 342 712 000,00 -9 000,00 0
37352: 31 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskus-
37353: tannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för
37354: anläggningskostnaderna lör allmänna bibliotek
37355: (Förslagsanslag) .......................... 40 000 000 39 530 290,00 -469 710,00
37356:
37357: 96 KULTIUURIN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIF-
37358: TER FÖR KULTUREN ........................ 41 923 000 41753810,00 -169190,00 0
37359: 21 Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (Siirto-
37360: määräraha 2v) - Statens filmgranskningsbyrås
37361: omkostnader (Reservationsanslag 2år) ........ 2 652 000 2 652 000,00 0,00 0
37362: 30 Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimin-
37363: taan (Arviomääräraha) - Statsandelar och -un-
37364: derstöd för kulturverksamhet i kommunerna (För-
37365: slagsanslag) ............................. 8 171 000 8 171 000,00 0,00 0
37366: 35 Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät (Arvio-
37367: määräraha) - Slutraterna lör statsandelar lör
37368: kulturverksamhet (Förslagsanslag) ............ 12 600 000 12431310,00 -168 690,00
37369: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ......... 9 000 000 8 999 500,00 -500,00 0
37370: 51 Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) (Siirtomäärära-
37371: ha 2v) - Särskilda kulturprojekt (delvis EU) (Re-
37372: servationsanslag 2år) ...................... 9 500 000 9 500 000,00 0,00 0
37373:
37374: 98 LIIKUNNAN JA NUORISONKASVATUSTYÖN TUKE-
37375: MINEN - UNDERSTÖD FÖR IDROTI OCH UNG-
37376: DOMSFOSTRINGSARBETE ................... 543173 000 554 306 931,82 11133931,82 2
37377: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37378: sivu
37379: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 44
37380: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
37381: Budget Bokslut Bokslut- Budget
37382: Mom.-Mom.
37383: Suurempi - Högre
37384: %
37385: Pienempi - Lägre (-)
37386:
37387:
37388: 50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikun-
37389: nan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen (Arvio-
37390: määräraha) - Tippnings- och penninglotteri-
37391: vinstmedel för stödjande av idrott och ungdoms-
37392: fostringsarbete (Förslagsanslag) .............. 518 500 000 529 633 931 ,82 11 133 931,82 2
37393: 51 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU)
37394: (Siirtomääräraha 2v) - Utvecklande av ungas
37395: verkstadsverksamhet (delvis EU) (Reservations-
37396: anslag 2år) .............................. 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0
37397: 52 Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille -
37398: Statsbidrag åt idrottsutbildningscentrer ......... 9673 000 9673 000,00 0,00 0
37399: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37400: sivu
37401: 30 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 45
37402: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
37403: Budget Bokslut Bokslut- Budget
37404: Mom.-Mom.
37405: Suurempi - Högre
37406: Pienempi- Lägre (-) %
37407:
37408:
37409: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
37410: NONALA - JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTE-
37411: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .............. . 12 910 710 000 12 727 006 990,92 -183 703 009,08
37412:
37413: 01 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ, MAASEU-
37414: TUELINKEINOPIIRIT JA EU:N RAKENNETUKI -
37415: JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET, LANDS-
37416: BYGDSNÄRINGSDISTRIKTEN OCH EU:S STRUK-
37417: TURSTÖD ................................ . 858 454 000 857 767 704,64 -686 295,36 0
37418: 21 Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
37419: (Siirtomääräraha 2v) - Jord- och skogsbruksmi-
37420: nisteriets omkostnader (Reservationsanslag 2år) . 105 984 000 105 984 000,00 0,00 0
37421: 22 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (Siirto-
37422: määräraha 2v) - Utvecklande av data- och sta-
37423: tistiksystem (Reservationsanslag 2år) ........ . 11180000 11180 000,00 0,00 0
37424: 23 Maaseutuelinkeinopiirien toimintamenot (Siirto-
37425: määräraha 2v) - Landsbygdsnäringsdistriktens
37426: omkostnader (Reservationsanslag 2år) ....... . 87100000 87 100 000,00 0,00 0
37427: 25 Eläinlääkintähuolto (Arviomääräraha) - Veteri-
37428: närvård (Förslagsanslag) .................. . 7 300 000 6613 704,64 -686 295,36 9
37429: 61 EU:n osallistuminen elintarviketa)ouden ja maa-
37430: seudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (Siirtomäärä-
37431: raha 3v) - EU:s deltagande i strukturpolitiska
37432: åtgärder inom livsmedelshushållningen och på
37433: landsbygden (EU) (Reservationsanslag 3år) .... 646 890 000 646 890 000,00 0,00 0
37434:
37435: 02 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPAL-
37436: VELUKESKUS - JORD- OCH SKOGSBRUKSMI-
37437: NISTERIETS INFORMATIONSTJÄNSTCENTRAL ... 30 103 000 30 103 000,00 0,00 0
37438: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37439: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 30103000 30 103 000,00 0,00 0
37440:
37441: 03 MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUN-
37442: TA - LANDSBYGDSNÄRINGARNAS BESVÄRS-
37443: NÄMND ................................... . 2 684 000 2 684000,00 0,00 0
37444: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37445: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 2 684 000 2684 000,00 0,00 0
37446:
37447: 31 MAA- JA PUUTARH~.TALQ.UDEN TULOTUKI (OSA
37448: EU) - INKOMSTSTOD FOR JORDBRUKET OCH
37449: TRÅDGÅRDSODLINGEN (DELVIS EU) .......... . 8 959 500 000 8 840 781 468,21 -118 718 531,79
37450: 41 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU)
37451: (Siirtomääräraha 2v) - Nationellt stöd för jord-
37452: bruket och trädgårdsodlingen (EU) (Reservations-
37453: anslag 2år) ............................. . 4 321 500 000 4 321 500 000,00 0,00 0
37454: 43 EU-tulotuki (EU) (Arviomääräraha) - EU-in-
37455: komststöd (EU) (Förslagsanslag) ............ . 1 750 000 000 1 651171 784,21 -98 828 215,79 6
37456: 44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha
37457: 3v) - Ersättning för skördeskador (Reservati-
37458: onsanslag 3år) .......................... . 50 000 000 50 000 000,00 0,00 0
37459: 45 Maatalouden ympäristötuki (osa EU) (Siirtomäärä-
37460: raha 2v) - Miljöstöd för jordbruket (delvis EU)
37461: (Reservationsanslag 2år) .................. . 1 427 000 000 1 427 000 000,00 0,00 0
37462: 46 Luonnonhaittakorvaus (EU) (Arviomääräraha) -
37463: Kompensationsbidrag (EU) (Förslagsanslag) .... 1 175 500 000 1 155 609 684,00 -19 890 316,00 2
37464: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37465: sivu
37466: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 46
37467: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
37468: Budget Bokslut Bokslut- Budget
37469: Mom.- Mom.
37470: Suurempi - Högre %
37471: Pienempi- Lägre (-)
37472:
37473:
37474: 47 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pelionmetsitys-
37475: tuki (EU) (Siirtomääräraha 2v) - Avträdelsestöd
37476: tilllantbrukslöretagare och stöd för beskogning av
37477: åker (EU) (Reservationsanslag 2år) ........... 235 500 000 235 500 000,00 0,00 0
37478:
37479: 32 MMTALOUSTUOTIEIDEN MARKKINOINTI JA
37480: TUOTANNON JASAPAINOTIAMINEN (OSA EU) -
37481: MARKNADSFORING AV JORDBRUKSPRODUKTER
37482: OCH BALANSERING AV PRODUKTIONEN (DELVIS
37483: EU) ....................................... 685 000 000 686 492 878,99 1 492878,99 0
37484: 41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot (Siir-
37485: tomääräraha 3v) - Utgilter för balansering av
37486: jordbruksproduktionen (Reservationsanslag 3år) . 180 000 000 180 000 000,00 0,00 0
37487: 42 Luopumiskorvaukset (Arviomääräraha) - Avträ-
37488: delseersättning (Förslagsanslag) ............. 470 000 000 490 120 878,99 20 120 878,99 4
37489: 60 Siirto interventiorahastoon (EU) - ÖVerföring tili
37490: interventionsfonden (EU) ................... 35 000 000 16 372 000,00 -18 628 000,00 53
37491:
37492: 33 MAATILATALOUDEN RAKENTEEN JA MAASEU-
37493: DUN KEHITIÄMINEN (OSA EU) - UTVECKLANDE
37494: AV GÅRDSBRUKETS STRUKTUR OCH LANDSBYG-
37495: DEN (DELVIS EU) ........................... 375 380 000 329 768 746,24 -45611253,76 12
37496: 41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen
37497: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd lör
37498: byggande av lagerutrymmen för jordbruksproduk-
37499: ter (Förslagsanslag) ....................... 280 000 37 610,86 -242389,14 87
37500: 43 Maaseudun kehittäminen (EU) (Siirtomääräraha
37501: 3v) - Utvecklande av landsbygden (EU) (Reser-
37502: vationsanslag 3år) ........................ 170 600 000 170 600 000,00 0,00 0
37503: 47 Maatalouden kohdennettujen vakauttamislainojen
37504: korkoavustus (Siirtomääräraha 3v) - Räntestöd
37505: för konsolideringslån som hänför sig tili jordbruket
37506: (Reservationsanslag 3år) ................... 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
37507: 48 Puutarhayritysten korkoavustus (Siirtomääräraha
37508: 2v) - Räntestöd för trädgårdsföretag (Reserva-
37509: tionsanslag 2år) .......................... 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
37510: 49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (osa EU)
37511: (Arviomääräraha) - Räntestöd för näringsverk-
37512: samhet på landsbygden (delvis EU) (Förslagsans-
37513: lag) .................................... 194 500 000 149131 135,38 -45 368 864,62 23
37514:
37515: 34 MUUT MAATALOUQEN MENOT (OSA EU)- ÖV-
37516: RIGA UTGIFTER FOR JORDBRUKET (DELVIS EU). 131 550 000 128 967 707,81 -2 582 292,19 2
37517: 40 Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
37518: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Statsbidrag för
37519: utvecklande av landsbygdsnäringarna (delvis EU)
37520: (Reservationsanslag 3år) ................... 69 250 000 69 250 000,00 0,00 0
37521: 41 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er-
37522: sättningar (Förslagsanslag) ................. 13 100 000 13102 266,88 2 266,88 0
37523: 42 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat me-
37524: not - Utgifter lör bekämpning av flyghavre .... 200 000 186 766,35 -13 233,65 7
37525: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37526: sivu
37527: 30 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 47
37528: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Til"1npäätös- Talousarvio
37529: Budget Bokslut Bokslut - Budget
37530: Mom.- Mom.
37531: Suurempi- Högre
37532: Pienempi- Lägre (-) %
37533:
37534:
37535: 44 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä he-
37536: voskilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomäärära-
37537: ha) - Hästskötselns främjande med medel som
37538: inflyter genom vadhållning vid travtävlingar (För-
37539: slagsanslag) ............................ . 19 000 000 17 465 777,75 -1 534 222,25 8
37540: 45 Valtionapu 4H-toimintaan - Statsbidrag för 4H-
37541: verksamhet. ............................ . 25 500 000 25 500 000,00 0,00 0
37542: 47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomää-
37543: räraha) - Främjande av växtförädlingsverksam-
37544: heten (Förslagsanslag) .................... . 4 500 000 3 462 896,83 -1 037 103,17 23
37545:
37546: 36 KALA-, RIISTA- JA POROTALOUS - FISKERI-,
37547: VILT- OCH RENHUSHÅLLNING ............... . 203 497 000 194 138 157,54 -9 358 842,46 5
37548: 25 Kalakannan hoitovelvoitteet (Arviomäärära-
37549: ha) - Skyldighet att vårda fiskbeståndet (För-
37550: slagsanslag) ............................ . 6 000 000 5 124 057,31 -875 942,69 15
37551: 40 Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (Siirto-
37552: määräraha 2v) - Främjande av jakten och jakt-
37553: vården (Reservationsanslag 2år) ............ . 35 407 000 35 407 000,00 0,00 0
37554: 41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami-
37555: nen (Arviomääräraha) - Ersättning för hjortdjurs
37556: skadegörelse (Förslagsanslag) .............. . 21 300 000 13 167 800,13 -8 132 199,87 38
37557: 42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami-
37558: nen - Ersättning för rovdjurs skadegörelse .... 8 000 000 7 967 256,10 -32 743,90 0
37559: 43 Porotalouden edistäminen (Siirtomääräraha
37560: 2v) - Främjande av renskötseln (Reservations-
37561: anslag 2år) ............................. . 7 500 000 7 500 000,00 0,00 0
37562: 44 Tenojoen kalastuslupamaksut (Arviomäärära-
37563: ha) - Avgifter för tillstånd tili fiske i Tana älv
37564: (Förslagsanslag) ......................... . 1 400 000 1 082 044,00 -317 956,00 23
37565: 45 Kalatalouden edistäminen (Siirtomääräraha
37566: 2v) - Främjande av fiskerihushållningen (Reser-
37567: vationsanslag 2år) ....................... . 45 890 000 45 890 000,00 0,00 0
37568: 46 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakenne-
37569: politiikan edistäminen (osa EU) (Siirtomääräraha
37570: 3v) - Främjande av marknadsföringen och
37571: strukturpolitiken inom fiskerinäringen (delvis EU)
37572: (Reservationsanslag 3år) .................. . 73 500 000 73 500 000,00 0,00 0
37573: 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushank-
37574: keet (Siirtomääräraha 3v) - Fiskeriekonomiska
37575: byggnads- och iståndsättningsprojekt (Reservati-
37576: onsanslag 3år) .......................... . 4 500 000 4 500 000,00 0,00 0
37577:
37578: 38 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS --
37579: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET .... 88 437 000 88 437 000,00 0,00 0
37580: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37581: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 74419000 74419000,00 0,00 0
37582: 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirtomää-
37583: räraha 3v) - Kontraktsodling av värdefisk (Re-
37584: servationsanslag 3år) ..................... . 7 018 000 7 018 000,00 0,00 0
37585: 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomäärära-
37586: ha 3v) - Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
37587: ter (Reservationsanslag 3år) ............... . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0
37588: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37589: sivu
37590: 30PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 48
37591: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
37592: Budget Bokslut Bokslut - Budget
37593: Mom.-Mom.
37594: Suurempi - Högre o/o
37595: Pienempi - Lägre (-)
37596:
37597:
37598: 65 GEODEETIINEN LAITOS - GEODETISKA INSTI-
37599: TUTET ................................... . 15 073 000 15 073 000,00 0,00 0
37600: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37601: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 15 073 000 15 073 000,00 0,00 0
37602:
37603: 70 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS - LANT-
37604: BRUKETS FORSKNINGSCENTRAL ............ . 171810000 168 714 356,43 -3 095 643,57 2
37605: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37606: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 142 600 000 142 600 000,00 0,00 0
37607: 22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha) -
37608: Kontroll av bekämpningsmedel (Förslagsanslag) . 2 050 000 2050 000,00 0,00 0
37609: 28 Maksullinen palvelutoiminta (maksullisen toimin-
37610: nan hintojen alentamiseen enintään 915 000, mis-
37611: tä hevossairaala 60 000, maatalouden sääpalvelu
37612: 740 000, valiotaimituotanto 115 000) (Arviomäärä-
37613: raha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag). 20 210 000 17 114 356,43 -3 095 643,57 15
37614: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
37615: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 6 850 000 6 850 000,00 0,00 0
37616: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha
37617: 3v) - Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reser-
37618: vationsanslag 3år) ....................... . 100 000 100 000,00 0,00 0
37619:
37620: 72 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAI-
37621: TOS - LANTBRUKSEKONOMISKA FORSK-
37622: NINGSANSTALTEN ......................... . 12 061 000 12 061 000,00 0,00 0
37623: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37624: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 12 061 000 12 061 000,00 0,00 0
37625:
37626: 76 METSÄNTUTKIMUSLAITOS - SKOGSFORSK-
37627: NINGSINSTITUTET ......................... . 180 000 000 180 000 000,00 0,00 0
37628: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37629: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 167 500000 167 500 000,00 0,00 0
37630: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
37631: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 11 500 000 11 500 000,00 0,00 0
37632: 77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha
37633: 3v) - Grundlig förbättring av skog (Reservati-
37634: onsanslag 3år) .......................... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
37635:
37636: 83 KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS-
37637: KONTROLLCENTRALEN FÖR VÄXTPRODUKTION. 39 600 000 39 600 000,00 0,00 0
37638: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37639: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 39 600 000 39 600 000,00 0,00 0
37640:
37641: 84 ELÄINLÄÄKINTÄ- Je. ELINTe.RVIKELAI-
37642: TOS- ANSTALTEN FOR VETERINARMEDICIN
37643: OCH LIVSMEDEL. .......................... . 108276 000 108 273 527,22 -2 472,78 0
37644: 21 Toimintamenot (maksullisen toiminnan hintojen
37645: alentamiseen enintään 1 000 000) (Siirtomäärära-
37646: ha 2v) - Omkostnader (Reservationsanslag
37647: 2år) ................................... . 64 772000 64 772 000,00 0,00 0
37648: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37649: sivu
37650: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 49
37651: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
37652: Budget Bokslut Bokslut - Budget
37653: Mom. -Mom.
37654: Suurempi- Högre
37655: %
37656: Pienempi- Lägre (-)
37657:
37658:
37659: 22 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden tarkastuksen
37660: toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37661: nader för kontroll av animaliska livsmedel (Reser-
37662: vationsanslag 2år) ........................ 22 504 000 22 504 000,00 0,00 0
37663: 28 Rokotteet ja seerumi! (Arviomääräraha) - Vac-
37664: cin och serum (Förslagsanslag) .............. 19 000 000 18 997 527,22 -2472,78 0
37665: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
37666: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
37667:
37668: 85 VESIVAROJEN KÄYTIÖ JA HOITO (OSA EU) --
37669: NYTIJANDE OCH VÅRD AV VATIENTILLGÅNGAR-
37670: NA (DELVIS EU) ............................. 160 080 000 160 408 634,55 328 634,55 0
37671: 22 Vesivarojen käytön ja hoidon menot (Siirtomäärä-
37672: raha 2v) - Utgifter för nyttjande och vård av
37673: vattentillgångarna (Reservationsanslag 2år) ..... 25 080 000 25 080 000,00 0,00 0
37674: 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Ar-
37675: viomääräraha) - Räntestöd för byggande av
37676: vatten- och avloppsanläggningar (Förslagsans-
37677: lag) .................................... 19 000 000 18630001,19 -369 998,81 2
37678: 31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin
37679: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Understöd för
37680: samhällenas vatten- och avloppsåtgärder (delvis
37681: EU) (Reservationsanslag 3år) ................ 25000000 25 000 000,00 0,00 0
37682: 43 Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset
37683: (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar som sta-
37684: ten åläggs att belala (Förslagsanslag) ......... 4 000 000 4 698 633,36 698 633,36 17
37685: 48 Avustukset peruskuivatukseen (Siirtomääräraha
37686: 3v) - Bidrag för grundtorrläggning (Reservati-
37687: onsanslag 3år) ........................... 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
37688: 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) (Siirtomäärära-
37689: ha 3v) - Vattendrags- samt vatten- och avlopp-
37690: sarbeten (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) .. 83 000 000 83 000 000,00 0,00 0
37691: 83 Lainat peruskuivatukseen (Siirtomääräraha
37692: 3v) - Lån för grundtorrläggning (Reservations-
37693: anslag 3år) .............................. 2 000 000 2000000,00 0,00 0
37694:
37695: 86 METSÄTALOUS (OSA EU) - SKOGSBRUK (DEL-
37696: VIS EU) .................................. · · 553 797 000 553 294 159,56 -502 840,44 0
37697: 24 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja
37698: yleinen uittoväylätuki (Siirtomääräraha
37699: 3v) - Vissa samhälleliga serviceuppgifter och
37700: stöd för allmänna flottledsarbeten tili skogsbruket
37701: (Reservationsanslag 3år) ................... 35400000 35 400 000,00 0,00 0
37702: 25 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto (Siirtomää-
37703: räraha 2v) - Skogsträdsförädling och fröförsö~-
37704: ning (Reservationsanslag 2år) ............... 35 070 000 35 067 174,39 -2825,61 0
37705: 26 Metsäluonnon hoidon edistäminen (Siirtomäärära-
37706: ha 3v) - Främjande av vården av skogsnatur
37707: (Reservationsanslag 3år) ................... 10 000 000 9 999 985,17 -14,83 0
37708: 42 Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvonta-
37709: organisaatioille (osa EU) - Statsbidrag tili orga-
37710: nisationer för främjande och övervakning av
37711: skogsbruk (delvis EU) ...................... 231 627 000 231 627 000,00 0,00 0
37712: 43 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er-
37713: sättningar (Förslagsanslag) ................. 1 700 000 1 200 000,00 -500 000,00 29
37714: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37715: sivu
37716: 30 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 50
37717: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
37718: Budget Bokslut Bokslut - Budget
37719: Mom.-Mom.
37720: Suurempi - Högre %
37721: Pienempi- Lägre (-)
37722:
37723:
37724: 44 Metsänparannustuki (osa EU) (Siirtomääräraha
37725: 3v) - Skogsförbättringsstöd (delvis EU) (Reser-
37726: vationsanslag 3år) ....................... . 205 000 000 205 000 000,00 0,00 0
37727: 50 Eräät metsätalouden valtionavut - Vissa stats-
37728: bidrag lör skogsbruket .................... . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0
37729: 83 Metsänparannuslainat (Siirtomääräraha
37730: 3v) - Skogsförbättringslån (Reservalionsanslag
37731: 3år) ................................... . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0
37732:
37733: 87 MAANMITIAUSLAITOS- LANTMÄTERIVERKET. 234 500 000 231 707 329,77 -2 792 670,23
37734: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37735: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 219 500 000 219 500 000,00 0,00 0
37736: 80 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat me-
37737: not (Arviomääräraha) - Utgilter för understöd-
37738: jande av fastighetsförrättningar (Förslagsanslag) . 15 000 000 12 207 329,77 -2 792 670,23 19
37739:
37740: 97 KASVINJALOSTUSLAITOS - VÄXTFÖRÄDLING-
37741: SANSTALTEN ............................. . 10 186 000 10 186 000,00 0,00 0
37742: 21 Kasvinjalostuslaitoksen toimintamenot (Siirtomää-
37743: räraha 2v) - Växtförädlingsanstaltens omkost-
37744: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 10 186 000 10 186 000,00 0,00 0
37745:
37746: 98 SIEMENPERUNAKESKUS - CENTRALEN FÖR
37747: UTSÄDESPOTATIS ......................... . 1 122 000 1122 000,00 0,00 0
37748: 23 Siemenperunakeskuksen toimintamenot (Siirto-
37749: määräraha 2v) - Centralens lör utsädespotatis
37750: omkostnader (Reservationsanslag 2år) ....... . 1 122 000 1122 000,00 0,00 0
37751:
37752: 99 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
37753: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER
37754: INOM JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIETS
37755: FÖRVALTNINGSOMRÅDE ................... -. 89 600 000 87 426 319,96 -2 173 680,04 2
37756: 25 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha
37757: 2v) - lnternationellt samarbete (Reservations-
37758: anslag 2år) ............................. . 14 000 000 14 000 000,00 0,00 0
37759: 27 Yhteistutkimukset (Siirtomääräraha 3v) - Sa-
37760: marbetsforskning (Reservationsanslag 3år) ..... 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0
37761: 40 Säännöstelyhaittojen vähentäminen - Minsk-
37762: ning av regleringsskador .................. . 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0
37763: 44 Eräät yhteistyöhankkeet (Siirtomääräraha
37764: 3v) - Vissa samarbetsprojekt (Reservationsan-
37765: slag 3år) . _.............. _.............. . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0
37766: 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen
37767: korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) - Ersättande
37768: av skador som lörorsakats av exceptionella över-
37769: svämningar (Reservationsanslag 2år) ........ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
37770: 66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut (Arvio-
37771: määräraha) - Medlemsavgifter tili internationel-
37772: la organisationer (Förslagsanslag) ........... . 13 600 000 11 426 319,96 -2 173 680,04 16
37773: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37774: sivu
37775: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 51
37776: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
37777: Budget Bokslut Bokslut - Budget
37778: Mom.- Mom.
37779: Suurempi- Högre %
37780: Pienempi- Lägre (-)
37781:
37782:
37783: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA-
37784: FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 8 180 333 000 8130149 239,15 -50 183 760,85
37785:
37786: 01 LIIKENNEMINISTERIÖ - TRAFIKMINISTERIET ... 54 560 000 54 560 000,00 0,00 0
37787: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37788: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 54 560 000 54 560 000,00 0,00 0
37789:
37790: 24 TIELAITOS - VÄGVERKET .................. . 4 338 354 000 4 347 047 242,49 8 693 242,49 0
37791: 21 Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (Siirtomää-
37792: räraha 2v) - Basväghållning av allmänna vägar
37793: (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) ......... . 3 146 665 000 3146 664 161,48 -838,52 0
37794: 77 Tieverkon kehittäminen (Siirtomääräraha
37795: 2v) - Utvecklande av vägnätet (Reservations-
37796: anslag 2år) ............................. . 955 189 000 955 189 000,00 0,00 0
37797: 78 Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (Arviomäärära-
37798: ha) - Vägarbeten som utförs åt utomstående
37799: (Förslagsanslag) ......................... . 67 000 000 75 741161,88 8 741161,88 13
37800: 79 Järvenpää-Lahti-moottoritien rakentamisen val-
37801: mistelu (Siirtomääräraha 2v) - Förberedelser
37802: för byggandet av motorväg (Reservationsanslag
37803: 2år) ................................... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
37804: 87 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korva-
37805: ukset (Arviomääräraha) - Anskaffningar av jord-
37806: områden samt ersättningar enligt lagen om all-
37807: männa vägar (Förslagsanslag) .............. . 164 500 000 164 452 919,13 -47 080,87 0
37808:
37809: 30 MERENKULKULAITOS - SJÖFARTSVERKET .... 767 161 000 767 197 382,95 36 382,95 0
37810: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha
37811: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservations-
37812: anslag 2år) ............................. . 534 987 000 534 987 000,00 0,00 0
37813: 22 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomäärära-
37814: ha) - Förvaltningsnämnden för Saima kanal
37815: (Förslagsanslag) ......................... . 1 074 000 1 110 382,95 36 382,95 3
37816: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans-
37817: kaffning av materiel (Reservationsanslag 3år) ... 147 500 000 147 500 000,00 0,00 0
37818: 77 Väylätyöt (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Far-
37819: ledsarbeten (delvis EU) (Reservationsanslag 3år). 83 200 000 83 200 000,00 0,00 0
37820: 87 Maa- ja vesialueiden hankinta (Siirtomääräraha
37821: 3v) - Anskaffning av mark- och vattenområden
37822: (Reservationsanslag 3år) .................. . 400 000 400 000,00 0,00 0
37823:
37824: 31 MERENTUTKIMUSLAITOS- HAVSFORSKNING-
37825: SINSTITUTET .............................. . 32 764 000 30 473 601,43 -2 290 398,57 7
37826: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37827: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 29 740 000 29 740 000,00 0,00 0
37828: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomäärära-
37829: ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .. 3 024 000 733 601,43 -2 290 398,57 76
37830:
37831: 32 MERENKULUN JA MUUN VESILIIKENTEEN EDIS-
37832: TÄMINEN - FRÄMJANDE AV SJÖFARTEN OCH
37833: ANNAN SJÖTRAFIK ......................... . 165 921 000 162 234 145,24 -3 686 854,76 2
37834: 30 Piensatamien rakentamisen valtionapu (Siirto-
37835: määräraha 3v) - Statsunderstöd för byggande
37836: av småhamnar (Reservationsanslag 3år) ...... . 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
37837: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37838: sivu
37839: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 52
37840: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
37841: Budget Bokslut Bokslut - Budget
37842: Mom.-Mom.
37843: Suurempi - Högre
37844: Pienempi- Lägre (-) %
37845:
37846:
37847: 31 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen kor-
37848: kotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg-
37849: gande av handels- och industrihamnar (Förslag-
37850: sanslag) ................................ 1 596000 1 789 774,30 193 774,30 12
37851: 40 Lastialusten hankintojen tukeminen (Arviomäärä-
37852: raha) - Stödjande av anskaffningar av lastfartyg
37853: (Förslagsanslag) .......................... 53000 000 48 425 513,66 -4 574 486,34 9
37854: 41 Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkit-
37855: tyjen alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (Ar-
37856: viomääräraha) - Tryggande av konkurrensförut-
37857: sättningarna för fartyg som är upptagna i en för-
37858: teckning över handelsfartyg i utlandstrafik (För-
37859: slagsanslag) ............................. 106000000 105 734 937,00 -265063,00 0
37860: 44 Saaristoliikenteen avustaminen - Understöd-
37861: jande av skärgårdstrafik .................... 800000 799 942,30 -57,70 0
37862: 45 Saaristoliikenteen korkotuki (Arviomääräraha) --
37863: Räntestöd tili skärgårdstrafik (Förslagsanslag) .. 25 000 17 977,98 -7022,02 28
37864: 46 Saimaan jäänmurron avustaminen - Unders-
37865: tödjande av isbrytning på Saimen ............ 300000 300000,00 0,00 0
37866: 50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Arvio-
37867: määräraha) - Statsunderstöd ur lästavgifterna
37868: (Förslagsanslag) .......................... 3200000 4166 000,00 966000,00 30
37869:
37870: 41 AJONEUVOHALLINTOKESKUS - FORDONS-
37871: FÖRVALTNINGSCENTRALEN .................. 2 700 000 -46 509 618,34 -49 209 618,34 1823
37872: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37873: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 2 700 000 -46 509 618,34 -49 209 618,34 1823
37874:
37875: 50 ILMATIETEEN LAITOS - METEOROLOGISKA IN-
37876: STITUTET.................................. 131 216 000 131 216 000,00 0,00 0
37877: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37878: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 131 216 000 131 216 000,00 0,00 0
37879:
37880: 55 VIESTINNÄN KORVAUKSET JA AVUSTUK-
37881: SET- ERSÄTININGAR OCH UNDERSTÖD FÖR
37882: KOMMUNIKATION ........................... 95 000 000 94 912 500,00 --87 500,00 0
37883: 41 Sanomalehdistön tuki - Understödjande av tid-
37884: ningspressen ............................ 80000 000 79 912 500,00 --87 500,00 0
37885: 61 Poikkeusolojen viestintäjä~estelyistä aiheutuvat
37886: menot (Siirtomääräraha 3v) - Utgifter för kom-
37887: munikationsarrangemang för undantagsförhållan-
37888: den (Reservationsanslag 3år) ................ 15000000 15 000 000,00 0,00 0
37889:
37890: 57 HENKILÖLIIKENNEPALVELUJEN OSTO JA JULKI-
37891: SEN LIIKENTEEN KEHITIÄMINEN- KÖP AV
37892: PERSONTRAFIKTJÄNSTER OCH UTVECKLANDE
37893: AV DEN OFFENTLIGA TRAFIKEN ............... 517000 000 517 000 000,00 0,00 0
37894: 34 Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän
37895: suunnitteluun ja rakentamiseen (Siirtomääräraha
37896: 3v) - Statsbidrag för planering och byggande av
37897: metrosystemet i huvudstadsregionen (Reservati-
37898: onsanslag 3år) ........................... 29 000 000 29 000 000,00 0,00 0
37899: 61 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen
37900: (Siirtomääräraha 3v) - Köp och utvecklande av
37901: kollektivtrafiktjänster (Reservationsanslag 3år) ... 488 000 000 488 000 000,00 0,00 0
37902: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37903: sivu
37904: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 53
37905: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
37906: Budget Bokslut Bokslut- Budget
37907: Mom. -Mom.
37908: Suurempi - Högre
37909: %
37910: Pienempi- Lägre (-)
37911:
37912:
37913:
37914:
37915: 58 RADANPITO - BANHÅLLNING ................ 1 953 515 000 1 949 920 457,38 -3 594 542,62 0
37916: 21 Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa EU)
37917: (Siirtomääräraha 2v) - Banförvaltningscentra-
37918: Ien och basbanhållningen (delvis EU) (Reservati-
37919: onsanslag 2år) ........................... 1618000000 1 618 000 000,00 0,00 0
37920: 77 Rataverkon kehittäminen (Siirtomääräraha
37921: 2v) - Utvecklande av bannätet (Reservations-
37922: anslag 2år) .............................. 329 515 000 329 515 000,00 0,00 0
37923: 87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset
37924: (Arviomääräraha) - Anskaffning av jordområ-
37925: den för bannätet och ersättningar (Förslagsans-
37926: lag) .................................... 6000000 2 405 457,38 -3 594 542,62 60
37927:
37928: 92 ILMAILULAITOS - LUFTFARTSVERKET ........ 32 000 000 32 000 000,00 0,00 0
37929: 71 lntegroitu lennonvarmistusjä~estelmä - lntegre-
37930: rat flygtrafikljänstsystem .................... 7000000 7000 000,00 0,00 0
37931: 88 llmailulaitoksen peruspääoman korotus - Höj-
37932: ning av Luflfartsverkets grundkapital .......... 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0
37933:
37934: 93 ILMALIIKENTEEN VALTIONAVUT- STATSBI-
37935: DRAG TILL LUFTTRAFIKEN ................... 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0
37936: 41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen
37937: ja ylläpitoon - Statsunderstöd för byggande och
37938: underhåll av vissa flygplatser ................ 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0
37939:
37940: 99 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
37941: MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM TRAFIKMI-
37942: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .......... 79 142 000 79 097 528,00 --44472,00 0
37943: 22 Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) (Siirtomäärära-
37944: ha 3v) - Forskning och utveckling (delvis EU)
37945: (Reservationsanslag 3år) ................... 34 492 000 34 492 000,00 0,00 0
37946: 40 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ...... 4650000 4650000,00 0,00 0
37947: 42 Korvaus koulutuksesta - Ersättning för utbild-
37948: ning ................................... 26 000 000 26 000 000,00 0,00 0
37949: 45 Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avu~.taminen
37950: (Siirtomääräraha 3v) - Understöd tili Ost- och
37951: Centraleuropas trafikbransch (Reservationsanslag
37952: 3år) .................................... 10 000000 10 000 000,00 0,00 0
37953: 50 Valtionapu yksityisillä teillä olevien lossian ja silta-
37954: jen kunnossapitoon - Statsunderstöd för under-
37955: håll av färjor och broar vid privata vägar ....... 4 000000 3955 528,00 --44472,00
37956: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
37957: sivu
37958: 32 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 54
37959: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
37960: Budget Bokslut Bokslut - Budget
37961: Mom.-Mom.
37962: Suurempi- Högre
37963: Pienempi - Lägre (-) %
37964:
37965:
37966: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
37967: NONALA - HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTE-
37968: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .............. . 5 857 557 000 5 350 481 936,25 -507 075 063,75 9
37969:
37970: 01 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - HAN-
37971: DELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET ........... . 285 024 000 277 668 944,76 -7 355 055,24 3
37972: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
37973: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 111202000 111196311,30 -5 688,70 0
37974: 22 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitys-
37975: toiminta (Siirtomääräraha 3v) - Tili näringspoli-
37976: tiken ansluten forsknings- och utredningsverksam-
37977: het (Reservationsanslag 3år) ............... . 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0
37978: 23 Sähkömarkkinakeskuksen toimintamenot (Siirto-
37979: määräraha 2v) - Elmarknadscentralens om-
37980: kostnader (Reservationsanslag 2år) .......... . 50 000 -1 345 742,24 -1 395 742,24 2791
37981: 60 Siirto valtion.. ydinjätehuoltorahastoon (Arviomää-
37982: räraha) - Overföring tili statens kärnavfallshan-
37983: teringsfond (Förslagsanslag) ............... . 792 000 791 770,69 -229,31 0
37984: 66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoi-
37985: tusosuudet (Arviomääräraha) - Medlemsavgif-
37986: ter och finansieringsandelar tili internationella or-
37987: ganisationer (Förslagsanslag) ............... . 87 970 000 82 016 723,60 -5 953 276,40 7
37988: 92 Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (Arvio-
37989: määräraha) - Ersättning tili statens kärnavfalls-
37990: hanteringsfond (Förslagsanslag) ............. . 68010 000 68 009 881,41 -118,59 0
37991:
37992: 02 KTM YRITYSPALVELUN PIIRITOIMISTOT - DIST-
37993: RIKTSBYRÅERNA FÖR HIM-FÖRETAGSTJÄNST .. 49111 000 49 111 000,00 0,00 0
37994: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha
37995: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservations-
37996: anslag 2år) ............................. . 49111 000 49 111 000,00 0,00 0
37997:
37998: 27 KULUTTAJAVIRASTO - KONSUMENTVERKET .. 29 308 000 29 308 000,00 0,00 0
37999: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38000: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 25 308 000 25 308 000,00 0,00 0
38001: 50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille - Statsun-
38002: derstöd för konsumentorganisationer ......... . 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0
38003:
38004: 28 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA - KONSU-
38005: MENTKLAGONÄMNDEN .................... .. 5 285 000 5 285 000,00 0,00 0
38006: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38007: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 5 285 000 5 285 000,00 0,00 0
38008:
38009: 29 KILPAILUVIRASTO - KONKURRENSVERKET .... 16 458 000 16 458 000,00 0,00 0
38010: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38011: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 16 458 000 16 458 000,00 0,00 0
38012:
38013: 30 ELINTARVIKEVIRASTO - LIVSMEDELSVERKET. 10 140 000 10140000,00 0,00 0
38014: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38015: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 10 140 000 10 140 000,00 0,00 0
38016:
38017: 31 KULUTTAJA-ASIAMIEHEN TOIMISTO- KONSU-
38018: MENTOMBUDSMANNENS BYRÅ .............. . 7 371 000 7 371 000,00 0,00 0
38019: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38020: sivu
38021: 32 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 55
38022: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
38023: Budget Bokslut Bokslut - Budget
38024: Mom.- Mom.
38025: Suurempi- Högre
38026: %
38027: Pienempi- Lägre (-)
38028:
38029:
38030: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38031: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 7 371 000 7 371 000,00 0,00 0
38032:
38033: 32 PATENTII- JA REKISTERIHALLITUS - PATENT-
38034: OCH REGISTERSTYRELSEN .................. 9 138 000 9138 000,00 0,00 0
38035: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38036: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 1 900 000 1 900 000,00 0,00 0
38037: 22 Yhdistysrekistarin toimintamenot (Siirtomääräraha
38038: 2v) - Föreningsregistrets omkostnader (Reser-
38039: vationsanslag 2år) ........................ 7 238 000 7 238 000,00 0,00 0
38040:
38041: 33 KULUnAJATUTKIMUSKESKUS- KONSUMENT-
38042: FORSKNINGSCENTRALEN .................... 9 381 000 9 381 000,00 0,00 0
38043: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38044: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 9 381 000 9 381 000,00 0,00 0
38045:
38046: 38 MITIATEKNIIKAN KESKUS - MÄTIEKNIKCENT-
38047: RALEN .................................... 19 392 000 19 392 000,00 0,00 0
38048: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38049: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 9 392 000 9 392 000,00 0,00 0
38050: 23 Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittämi-
38051: nen ja EU:n standardit, mittaukset ja testausohjel-
38052: ma (Siirtomääräraha 3v) - Utvecklande av eli
38053: nationelll mätnormalsystem samt EU:s standar-
38054: der, mätningar och testningsprogram (Reservati-
38055: onsanslag 3år) ........................... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
38056:
38057: 39 TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS - TEKNISKA
38058: KONTROLLCENTRALEN ...................... 3 100 000 0,00 -3 100 000,00 100
38059: 82 Valtion laina Teknilliselle tarkastuskeskuksel-
38060: Ie - Statligtlån tili Tekniska kontrollcentralen .. 3 100 000 0,00 -3100 000,00 100
38061:
38062: 40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - GEOLOGIS-
38063: KA FORSKNINGSCENTRALEN ................. 226 612 000 226 280 400,02 -331 599,98 0
38064: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38065: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 208 612 000 208 612 000,00 0,00 0
38066: 28 Maksu !Iinen palvelutoiminta (Arviomäärära-
38067: ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .. 18 000 000 17 668 400,02 -331 599,98 2
38068:
38069: 41 TURVATEKNIIKAN KESKUS - SÄKERHETSTEK-
38070: NIKCENTRALEN ............................ 51 977 000 51 977 000,00 0,00 0
38071: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38072: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 51 977 000 51 977 000,00 0,00 0
38073:
38074: 42 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS -
38075: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL .... 322 200 000 322 200 000,00 0,00 0
38076: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38077: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 321 200 000 321 200 000,00 0,00 0
38078: 89 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 3v) - Aldie-
38079: förvärv (Reservationsanslag 3år) ............. 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
38080:
38081:
38082: 44 TEKNOLOGIAN KEHITIÄMISKESKUS - TEKNO-
38083: LOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN ........... 1 544 800 000 1 409 409 965,11 -135 390 034,89 9
38084: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38085: sivu
38086: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 56
38087: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
38088: Budget Bokslut Bokslut- Budget
38089: Mom.-Mom.
38090: Suurempi- Högre
38091: %
38092: Pienempi- Lägre (-)
38093:
38094:
38095: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38096: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 110800000 110 800 000,00 0,00 0
38097: 23 Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) (tutkimus-
38098: apulaiset 250 htv) (Arviomääräraha) - Tilläm-
38099: pad teknisk forskning (delvis EU) (Förslagsans-
38100: lag) .................................... 464000000 448 830 303,47 -15 169 696,53 3
38101: 40 Tuotekehitysavustukset (osa EU) (Arviomäärära-
38102: ha) - Produktutvecklingsunderstöd (delvis EU)
38103: (Förslagsanslag) .......................... 702 000 000 615 861 452,64 -86138 547,36 12
38104: 83 Tuotekehityslainat (Arviomääräraha) - Produk-
38105: tutvecklingslån (Förslagsanslag) .............. 198 000 000 163 918 209,00 -34 081 791,00 17
38106: 85 Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (Siirtomäärära-
38107: ha 2v) - Produktutvecklingslån i form av eget
38108: kapital (Reservationsanslag 2år) ............. 70000 000 70 000 000,00 0,00 0
38109:
38110: 49 KERA OY - KERA AB ....................... 444 000000 428 942 886,83 -15 057113,17 3
38111: 42 Korkotuki Kera Oy:lle (Arviomääräraha) - Rän-
38112: testöd tili Kera Ab (Förslagsanslag) ........... 235 000 000 219 942 886,83 -15 057113,17 6
38113: 43 Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (Arvio-
38114: määräraha) - Ersättande av kredit- och kursför-
38115: luster (Förslagsanslag) ..................... 134 000 000 134 000 000,00 0,00 0
38116: 88 Kera Oy:n osakepääoman korottaminen - Höj-
38117: ning av Kera Ab:s aktiekapital ............... 75 000 000 75 000 000,00 0,00 0
38118:
38119: 50 TEOLLISUUDEN JA SITÄ PALVELEVAN TUTKIMUK-
38120: SEN EDISTÄMINEN - FRÄMJANDE AV INDUST-
38121: RIN OCH UNDERSÖKNINGEN TILL STÖD FÖR IN-
38122: DUSTRIN .................................. 1 216 880 000 1 217 510 642,18 630 642,18 0
38123: 24 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön
38124: edistäminen (Siirtomääräraha 3v) - Främjande
38125: av undersöknings- och utvecklingsarbete tili stöd
38126: lör industrin (Reservationsanslag 3år) ......... 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0
38127: 40 Vaivilla Oy:n tukeminen (Arviomääräraha) - Un-
38128: derstöd tili Vaivilla Oy (Förslagsanslag) ........ 4 000000 4650642,18 650 642,18 16
38129: 41 Avustuksetteollisuuden edistämiseen ja alan yh-
38130: teisöille (Siirtomääräraha 3v) - Understöd tili
38131: främjande av industrin och tili samfund i branschen
38132: (Reservationsanslag 3år) ................... 33000000 33 000 000,00 0,00 0
38133: 42 Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuo-
38134: tantorakenteen sopeuttamiseen (EU) (Siirtomää-
38135: räraha 3v) - Stöd tili livsmedelsindustrins inves-
38136: teringar och anpassning av dess produktionsstruk-
38137: tur (EU) (Reservationsanslag 3år) ............ 129 800000 129 800 000,00 0,00 0
38138: 46 Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten
38139: turvaamiseksi (Siirtomääräraha 3v) - Understöd
38140: lör tryggande av varvsindustrins konkurrensförut-
38141: sättningar (Reservationsanslag 3år) ........... 90 000000 90 000 000,00 0,00 0
38142: 60 Siirrot valtiontakuu rahastoon.. ja vientitakuu korva-
38143: ukset (Arviomääräraha) - Overföringar tili stats-
38144: garantifonden och exportgarantiersättningar (För-
38145: slagsanslag) ............................. 500000000 500 000 000,00 0,00 0
38146: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 3v) - Aktie-
38147: lörvärv (Reservationsanslag 3år) ............. 350000000 350 000 000,00 0,00 0
38148: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38149: sivu
38150: 32 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 57
38151: Luku - Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
38152: Budget Bokslut Bokslut - Budget
38153: Mom.- Mom.
38154: Suurempi - Högre
38155: %
38156: Pienempi- Lägre (-)
38157:
38158:
38159: 89 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (Siirto-
38160: määräraha 2v) - lnvesteringar i statens kapita-
38161: linvesteringsbolag (Reservationsanslag 2år) ..... 80 000 000 80 000 000,00 0,00 0
38162: 95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Arvio-
38163: määräraha) - Jordägarnas andel av lörsvarsav-
38164: gifter (Förslagsanslag) .................... . 80000 60000,00 -20 000,00 25
38165:
38166: 51 YRITYSTOIMINNAN INVESTOINTI- JA KEHITIÄ-
38167: MISTUET - INVESTERINGS- OCH UTVECK-
38168: LINGSSTÖD INOM FÖRETAGSVERKSAMHETEN .. 552 000 000 504 494 115,36 --47 505 884,64 9
38169: 48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) - Re-
38170: gionalt transportstöd (Förslagsanslag) ........ . 48 000 000 26 256 969,00 -21743031,00 45
38171: 49 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tu-
38172: keminen (osa EU) (Arviomääräraha) - Stödjan-
38173: de av företagens investerings- och utvecklingsp-
38174: rojekt (delvis EU) (Förslagsanslag) ........... . 456 000 000 424 641 249,27 -31 358 750,73 7
38175: 50 Korkotuki pk-yritysten investointeihin (Arviomäärä-
38176: raha) - Räntestöd lör små och medelstora löre-
38177: tags investeringar (Förslagsanslag) .......... . 48000000 53 595 897,09 5 595 897,09 12
38178:
38179: 52 PIENEN JA KESKISUUREN YRITYSTOIMINNAN KE-
38180: HITIÄMINEN - UTVECKLANDE AV SMÅ OCH
38181: MEDELSTORA FÖRETAGS VERKSAMHET ...... . 71 000 000 71 000 000,00 0,00 0
38182: 24 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksil-
38183: le (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) - Utvecklings-
38184: service lör små och medelstora löretag (delvis EU)
38185: (Reservationsanslag 2år) .................. . 52 000 000 52 000 000,00 0,00 0
38186: 40 Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoi-
38187: mintaan ja alan yhteisöille (osa EU) (Siirtomäärä-
38188: raha 2v) - Statsunderstöd för utvecklingsservi-
38189: ce för små och medelstora löretag och samfund i
38190: branschen (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) . 19 000 000 19 000 000,00 0,00 0
38191:
38192: 55 ENERGIATALOUS - ENERGIHUSHÅLLNING .... 251 650 000 147 829 724,51 -103 820 275,49 41
38193: 21 Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja
38194: valvontatoiminnan menot (Siirtomääräraha
38195: 3v) - Vissa utgifter lör forsknings-, planerings-
38196: och övervakningsverksamhe (Reservationsanslag
38197: 3år) ................................... . 24 000 000 24 000 000,00 0,00 0
38198: 22 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan maiden
38199: kanssa (Siirtomää~~raha 3v) - Energisamarbe-
38200: te med länderna i Ost- och Mellaneuropa (Reser-
38201: vationsanslag 3år) ....................... . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0
38202: 27 Energiansäästön ja energian tehokkaan käytön
38203: edistäminen ja energiatiedotus (Siirtomääräraha
38204: 2v) - Främjande av energisparande och effektiv
38205: användning av energi samt energiinformation (Re-
38206: servationsanslag 2år) ..................... . 9 000 000 9 000 000,00 0,00 0
38207: 40 Energiatuki (osa EU) (Arviomääräraha) - Ener-
38208: gibidrag (delvis EU) (Förslagsanslag) ......... . 203 000 000 99 593 382,22 -103 406 617,78 51
38209: 41 Avustukset maaseudun sähköistämiseen - Un-
38210: derstöd lör landsbygdens elektrifiering ........ . 3 650 000 2 426 000,00 -1 224 000,00 34
38211: 45 Energiainvestointien korkotuki (Arviomäärära-
38212: ha) - Räntestöd lör energiinvesteringar (För-
38213: slagsanslag) ............................ . 5 800 000 6 610 342,29 810 342,29 14
38214: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38215: sivu
38216: 32 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 58
38217: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
38218: Budget Bokslut Bokslut- Budget
38219: Mom. -Mom.
38220: Suurempi - Högre
38221: Pienempi - Lägre (-) %
38222:
38223:
38224: 50 Eräät energiataloudelliset avustukset (Siirtomää-
38225: räraha 3v) - Vissa understöd för energihushåll-
38226: ningen (Reservationsanslag 3år) ............ . 200 000 200 000,00 0,00 0
38227:
38228: 61 KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - INRIKES-
38229: HANDELNS FRÄMJANDE .................... . 400 000 522 963,84 122 963,84 31
38230: 40 Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in-
38231: vestointeihin (Arviomääräraha) - Räntestöd för
38232: minuthandelns investeringar inom glesbygdsom-
38233: råden (Förslagsanslag) .................... . 400000 522 963,84 122 963,84 31
38234:
38235: 80 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS - CENTRALEN
38236: FÖR TURISTFRÄMJANDE .................... . 78 730 000 78 730 000,00 0,00 0
38237: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38238: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 78 530 000 78 530 000,00 0,00 0
38239: 89 Muut Iinassisijoitukset (Siirtomääräraha
38240: 2v) - Andra finansiella investeringar (Reservati-
38241: onsanslag 2år) .......................... . 200 000 200 000,00 0,00 0
38242:
38243: 85 ULKOMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - UTRIKES-
38244: HANDELNS FRÄMJANDE .................... . 653 600 000 458 331 293,64 -195 268 706,36 30
38245: 40 Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (Arvio-
38246: määräraha) - Företags internationalisering (del-
38247: vis EU) (Förslagsanslag) .................. . 294 000 000 189 867 506,60 -104 132 493,40 35
38248: 41 Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöil-
38249: le - Understöd tili organisationer som främjar
38250: utrikeshandeln .......................... . 23 600 000 20 571 017,00 -3 028 983,00 13
38251: 45 Avustus Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:l-
38252: le - Understöd tili Finlands Utrikeshandelsför-
38253: bund r.f ................................ . 152 000 000 147 100 000,00 --4 900 000,00 3
38254: 47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy: IIe (Arviomäärä-
38255: raha) - Räntestöd tili Finlands exportkredit Ab
38256: (Förslagsanslag) ......................... . 164 000 000 80 792 770,04 -83 207 229,96 51
38257: 88 Sijoitukset julkisesti tueitujen vientiluottojen koron-
38258: tasausyhtiöön (Siirtomääräraha 2v) - lnveste-
38259: ringar i ränteutjämningsbolaget lör offentligt under-
38260: stödda kre diter (Reservationsanslag 2år) ..... . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0
38261: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38262: sivu
38263: 33 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 59
38264: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
38265: Budget Bokslut Bokslut - Budget
38266: Mom.-Mom.
38267: Suurempi - Högre %
38268: Pienempi- Lägre (-)
38269:
38270:
38271: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
38272: NONALA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINI-
38273: STERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE............ 48 298 637 000 48 221 001 576,82 -77 635 423,18 0
38274:
38275: 01 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - SOCIAL-
38276: OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET . . . . . . . . . . . . . . 142187 000 142187 000,00 0,00 0
38277: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha
38278: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservations-
38279: anslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 142 187 000 142 187 000,00 0,00 0
38280:
38281: 02 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KE-
38282: HITIÄMISKESKUS - FORSKNINGS- OCH UT-
38283: VECKLINGSCENTRALEN FÖR SOCIAL- OCH
38284: HÄLSOVÅRDEN. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 392 000 106 392 000,00 0,00 0
38285: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38286: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 106 392 000 106 392 000,00 0,00 0
38287:
38288: 03 TYÖTIÖMYYSTURVALAUTAKUNTA- ARBETS-
38289: LÖSHETSNÄMNDEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 635 000 8 635 000,00 0,00 0
38290: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38291: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 8 635 000 8 635 000,00 0,00 0
38292:
38293: 04 TARKASTUSLAUTAKUNTA - PRÖVNINGS-
38294: NÄMNDEN . .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . .. 8 311 000 8311 000,00 0,00 0
38295: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38296: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . . . 8 311 000 8 311 000,00 0,00 0
38297:
38298: 05 TAPATURMAVIRASTO- OLYCKSFALLSVER-
38299: KET. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 010 000 .27 010 000,00 0,00 0
38300: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38301: nader (Reservationsanslag 2år).............. 27 010 000 27 010 000,00 0,00 0
38302:
38303: 06 TERVEYDENHUOLLON OIKEUSTURVAKES-
38304: KVS - RÄTISSKYDDSCENTRALEN FÖR HÄLSO-
38305: VARDEN................................... 10 101 000 10 101 000,00 0,00 0
38306: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38307: nader (Reservationsanslag 2år).............. 10 101 000 10 101 000,00 0,00 0
38308:
38309: 07 TYÖTERVEYSLAITOS - INSTITUTET FÖR AR-
38310: BETSHYGIEN............................... 165 795 000 165 795 000,00 0,00 0
38311: 50 Valtionapu työterveyslaitoksen menoihin (Siirto-
38312: määräraha 2v) - Statsbidrag för utgifterna vid
38313: institute! för arbetshygien (Reservationsanslag
38314: 2år).. . . . .. .. .. .. . .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. 165 795 000 165 795 000,00 0,00 0
38315:
38316: 08 KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSOINSTI-
38317: TUTET ................................... . 199 632 000 197 764 668,33 -1 867 331,67
38318: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38319: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 154 132 000 154 132 000,00 0,00 0
38320: 26 Rokotteiden hankinta (Arviomääräraha) - Ans-
38321: kaffning av vaccin (Förslagsanslag) .......... . 27 600 000 25 732 668,33 -1 867 331,67 7
38322: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
38323: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 17 900 000 17 900 000,00 0,00 0
38324: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38325: sivu
38326: 33 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 60
38327: L'iku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
38328: Budget Bokslut Bokslut - Budget
38329: Mom.-Mom.
38330: Suurempi - Högre %
38331: Pienempi- Lägre (-)
38332:
38333:
38334:
38335:
38336: 09 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TUOTEVAL-
38337: VONTAKESKUS- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅR-
38338: DENS PRODUKTTILLSYNSCENTRAL. .......... . 22 330 000 22 330 000,00 0,00 0
38339: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38340: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 22 330 000 22 330 000,00 0,00 0
38341:
38342: 10 SÄTEILYTURVAKESKUS- STRÅLSÄKERHETS-
38343: CENTRALEN .............................. . 81 904 000 81 904 000,00 0,00 0
38344: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38345: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 81 904 000 81 904 000,00 0,00 0
38346:
38347: 11 LÄÄKELAITOS - LÄKEMEDELSVERKET ....... . 15 198 000 15198000,00 0,00 0
38348: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38349: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 5 198 000 5198 000,00 0,00 0
38350: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
38351: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 10000 000 10 000 000,00 0,00 0
38352:
38353: 12 VALTION KOULUKODIT - STATENS SKOLHEM .. 13 667 000 13 667 000,00 0,00 0
38354: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38355: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 9 667 000 9 667 000,00 0,00 0
38356: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
38357: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 4 000000 4 000 000,00 0,00 0
38358:
38359: 14 VALTION MIELISAIRAALAT - STATENS SINNES-
38360: SJUKHUS ................................. . 9 080 000 9 080 000,00 0,00 0
38361: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38362: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 9 080 000 9 080 000,00 0,00 0
38363:
38364: 15 PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS - UTJÄMNING
38365: AV FAMILJEKOSTNADER .................... . 8414100000 8 405 017 558,00 -9 082 442,00 0
38366: 51 Äitiysavustus (Arviomääräraha) - Moderskap-
38367: sunderstöd (Förslagsanslag) ............... . 59 100 000 52 390 100,00 -6 709 900,00 11
38368: 52 Lapsilisät (Arviomääräraha) - Barnbidrag (För-
38369: slagsanslag) ............................ . 8 355 000 000 8 352 627 458,00 -2 372 542,00 0
38370:
38371: 16 YLEINEN PERHE-ELÄKE - ALLMÄN FAMILJE-
38372: PENSION ................................. . 250 000 000 246 165 455,00 -3 834 545,00 2
38373: 50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) - Allmän
38374: familjepension (Förslagsanslag) ............. . 250 000 000 246 165 455,00 -3 834 545,00 2
38375:
38376: 17 TYÖTIÖMYYSTURVA- UTKOMSTSKYDD FÖR
38377: ARBETSLÖSA ............................. . 7 500 000 000 7 618 489 331,30 118 489 331,30 2
38378: 50 Valtionosuus työttömyyskassoilla (Arviomäärära-
38379: ha) - Siatsandel tili arbetslöshetskassor (För-
38380: slagsanslag) ............................ . 6 350 000 000 6 638 489 331,30 288 489 331 ,30 5
38381: 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Arvio-
38382: määräraha) - Grundskydd i enlighet med lagen
38383: om utkomstskydd för arbetslösa (Förslagsanslag). 1150 000 000 980 000 000,00 -170 000 000,00 15
38384:
38385: 18 SAIRAUSVAKUUTUS- SJUKFÖRSÄKRING ..... 10 000 000 6 512 404,20 -3 487 595,80 35
38386: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38387: sivu
38388: 33 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 61
38389: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
38390: Budget Bokslut Bokslut - Budget
38391: Mom.-Mom.
38392: Suurempi- Högre
38393: %
38394: Pienempi- Lägre (-)
38395:
38396:
38397: 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me-
38398: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de
38399: utgifter som föranleds av sjukförsäkringslagen
38400: (Förslagsanslag) ......................... . 10000000 6 512 404,20 -3 487 595,80 35
38401:
38402: 19 ELÄKEVAKUUTUS- PENSIONSFÖRSÄKRING .. 7906 000000 7 906 978 939,56 978 939,56 0
38403: 50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (Ar-
38404: viomääräraha) - Statens andel i sjömanspen-
38405: sionskassans utgifter (Förslagsanslag) ........ . 134 000 000 133 800 000,00 -200 000,00 0
38406: 51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista joh-
38407: tuvista menoista (Arviomääräraha) - Statens
38408: andel i de utgifter som föranleds av lagen om
38409: pension för lantbruksföretagare (Förslagsanslag). 1 988 000 000 1 982 887 099,06 -5 112 900,94 0
38410: 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me-
38411: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de
38412: utgifter som föranleds av lagen om pension för
38413: företagare (Förslagsanslag) ................ . 454 000 000 439 200 000,00 -14 800 000,00 3
38414: 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista me-
38415: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de
38416: utgifter som föranleds av folkpensionslagen (För-
38417: slagsanslag) ............................ . 5 330 000 000 5 351 091 840,50 21 091 840,50 0
38418:
38419: 20 TAPATURMAVAKUUTUS - OLYCKSFALLSFÖR-
38420: SÄKRING ................................. . 103 000 000 101 084 166,19 -1 915 833,81 2
38421: 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmava-
38422: kuutuksen kustannuksista (Arviomäärära-
38423: ha) - Statens andel i kostnaderna för lantbruks-
38424: företagares olycksfallsförsäkring (Förslagsans-
38425: lag) ................................... . 103 000 000 101 084 166,19 -1 915 833,81 2
38426:
38427: 21 RINTAMAVETERAANIELÄKKEET - FRONTVETE-
38428: RANPENSIONER ........................... . 955 500 000 947 627 426,57 -7 872 573,43
38429: 52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomää-
38430: räraha) - Frontmannapensioner och bostadsbi-
38431: drag (Förslagsanslag) ..................... . 955 000 000 947122 314,00 -7 877 686,00
38432: 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomäärära-
38433: ha) - Förtidspension för frontveteraner (För-
38434: slagsanslag) ............................ . 500 000 505 112,57 5112,57
38435:
38436: 22 SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT KUN-
38437: TOUTUSTOIMINNAN MENOT - ERSÄTTNING
38438: FÖR SKADA, ÅDRAGEN 1 MILITÄRTJÄNST OCH
38439: VISSA UTGIFTER FÖR REHABILITERING ....... . 2 022 300 000 1 915 509 076,86 -106 790 923,14 5
38440: 50 Sotilasvammakorvaukset (Arviomäärära-
38441: ha) - Ersättning för skada, ådragen i militär-
38442: tjänst (Förslagsanslag) .................... . 1 805 000 000 1 703 242 240,58 -101 757 759,42 6
38443: 51 Valtion korvaus Sotilastapaturmista ja palvelussai-
38444: rauksista (Arviomääräraha) - Statlig ersättning
38445: för olycksfall i militärtjänst och militärtjänstsjukdom
38446: (Förslagsanslag) ........................ .. 13 000 000 8 288 704,28 -4 711 295,72 36
38447: 55 Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökus-
38448: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning
38449: för driftskostnader för krigsinvalidernas inrätt-
38450: ningar (Förslagsanslag) ................... . 185 000 000 184 678 132,00 -321 868,00 0
38451: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38452: sivu
38453: 33 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 62
38454: l•lkU- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
38455: Budget Bokslut Bokslut - Budget
38456: Mom. -Mom.
38457: Suurempi - Högre
38458: Pienempi- Lägre (-) %
38459:
38460:
38461: 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutus-
38462: toimintaan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag
38463: för rehabilitering av makar tili krigsinvalider (Re-
38464: servationsanslag 2år) ..................... . 12 100 000 12 100 000,00 0,00 0
38465: 57 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaaehtoisten
38466: rintamasotilaiden kuntoutukseen ja rintamarahaan
38467: (Siirtomääräraha 3v) - Statlig ersättning lör re-
38468: habilitering av och frontpenning tili utländska frivil-
38469: liga frontmän (Reservationsanslag 3år) ....... . 2 200 000 2 200 000,00 0,00 0
38470: 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
38471: taan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag för
38472: frontveteranemas rehabilitering (Reservationsan-
38473: slag 2år) ............................... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
38474:
38475: 23 MUU SODISTA KÄRSINEIDEN TURVA- ANNAT
38476: SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT SKADA AV
38477: KRIGEN .................................. . 29 000 000 22 593 070,38 -6 406 929,62 22
38478: 30 Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (Ar-
38479: viomääräraha) - Statlig ersättning lör vården av
38480: personer som lidil skada av krigen (Förslagsans-
38481: lag) ................................... . 29 000 000 22 593 070,38 -6 406 929,62 22
38482:
38483: 28 MUU TOIMEENTULOTURVA-ANNAT UT-
38484: KOMSTSKYDD ............................. . 108 700 000 106 821 568,99 -1 878431,01 2
38485: 30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muut-
38486: tavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an-
38487: netun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustan-
38488: nuksiin (Arviomääräraha) - Stallig ersättning tili
38489: kommunerna för speciella kostnader lör utkomst-
38490: stöd tili personer som flyttar tili Finland och för
38491: social- och hälsovård som ges dem (Förslagsans-
38492: lag) ................................... . 53 900 000 53 421 568,99 -478431,01
38493: 50 Sotilasavustus (Arviomääräraha) - Militärun-
38494: derstöd (Förslagsanslag) .................. . 48 800 000 47 400 000,00 -1 400000,00 3
38495: 66 Eräät avustukset vanhusten huoltoon (Siirtomää-
38496: räraha 3v) - Vissa understöd lör åldringsvård
38497: (Reservationsanslag 3år) .................. . 6 000 000 6 000 000,00 0,00 0
38498:
38499:
38500: 29 PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN
38501: VASTAANOTTO- MOTTAGANDE AV FLYK-
38502: TINGAR OCH ASYLSÖKANDE ................ . 300 244 000 288 530 805,99 -11 713194,01 4
38503: 61 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
38504: (Arviomääräraha) - Mottagande av flyktingar
38505: och asylsökande (Förslagsanslag) ........... . 300 244 000 288 530 805,99 -11 713194,01 4
38506:
38507:
38508: 32 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ SOSIAALI- JA TERVEY-
38509: DENHUOLTO - AV KOMMUNERNA ANORDNAD
38510: SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRD ................. .. 17 340 100 000 17 297 774 778,13 -42 325 221,87 0
38511: 30 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon
38512: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siat-
38513: sandel tili kommunerna för social- och hälsovår-
38514: dens driftskostnader (Förslagsanslag) ........ . 15 948 000 000 15945341205,00 -2 658 795,00 0
38515: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38516: sivu
38517: 33 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 63
38518: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
38519: Budget Bokslut Bokslut - Budget
38520: Mom.- Mom.
38521: Suurempi - Högre
38522: %
38523: Pienempi- Lägre (-)
38524:
38525:
38526: 31 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelu-
38527: jen perustamiskustannuksiin (Arviomäärära-
38528: ha) - Siatsandel tili kommunerna för social- och
38529: hälsovårdsservicens anläggningskostnader (För-
38530: slagsanslag) ............................ . 510 000 000 499780511,00 -10 219 489,00 2
38531: 32 Valtion korvaus yliopistollisten sairaaloiden ope-
38532: tus- ja tutkimustoiminnan kustannuksiin (Arvio-
38533: määräraha) - Statlig ersättning för universitets-
38534: sjukhusens kostnader för undervisning och forsk-
38535: ning (Förslagsanslag) ..................... . 665 000 000 663 881 001 ,96 -1 118 998,04 0
38536: 33 Valtion korvaus kunnille lääkäreiden perustervey-
38537: denhuollon lisäkoulutuksesta aiheutuviin kustan-
38538: nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili
38539: kommunerna för kostnaderna för tilläggsutbildning
38540: för läkare inom primärvården (Förslagsanslag) .. 40 000 000 30 490 751 ,50 -9 509 248,50 24
38541: 34 Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilais-
38542: ta sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
38543: (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili kom-
38544: munema för kostnadema för patienter som sinne-
38545: sundersöks och patientöverföringar (Förslagsans-
38546: lag) ................................... . 15 800 000 12 827 547,86 -2 972 452,14 19
38547: 36 Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalvelu-
38548: hankkeiden kustannuksiin (Arviomäärära-
38549: ha) - Statsunderstöd för kostnaderna för vissa
38550: social- och hälsovårdsserviceprojekt (Förslag-
38551: sanslag) ............................... . 30 700 000 28 774 157,77 -1 925 842,23 6
38552: 37 Valtionavustus terveystieteiden keskuskirjaston
38553: rakentamiseen (Siirtomääräraha 2v) - Statsun-
38554: derstöd för byggande av Centralbiblioteket för
38555: hälsovetenskap (Reservationsanslag 2år) ..... . 6 600 000 6 600 000,00 0,00 0
38556: 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter-
38557: veyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin (Arvio-
38558: määräraha) - Slutral av siatsandel tili kommun-
38559: erna för vissa driflskostnader för social- och häl-
38560: sovårdsservice (Förslagsanslag) ............ . 75 000 000 71 968 952,04 -3 031 047,96 4
38561: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter-
38562: veyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuksiin
38563: (Arviomääräraha) - Slutrat av siatsandel tili
38564: kommunerna för vissa anläggningskostnader för
38565: social- och hälsovårdsservice (Förslagsanslag) .. 49 000 000 38 110 651,00 -10 889 349,00 22
38566:
38567: 53 TERVEYSKASVATUS JA -VALVONTA - HÄLSO-
38568: FOSTRAN OCH -ÖVERVAKNING .............. . 52 150 000 52 031 913,15 -118086,85 0
38569: 21 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupa-
38570: koinnin vähentäminen (Siirtomääräraha
38571: 2v) - Hälsofostran och minskande av rusme-
38572: delsbruk och tobaksrökning (Reservationsanslag
38573: 2år) ................................... . 27 500 000 27 500 000,00 0,00 0
38574: 23 Terveysvalvonta (Siirtomääräraha 2v) - Hälso-
38575: övervakning (Reservationsanslag 2år) ........ . 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0
38576: 24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) -
38577: övervakning av epidemisjukdomar (Förslagsans-
38578: lag) ................................... . 5 000 000 4881913,15 -118 086,85 2
38579: 43 Valtion korvaus eräisiin alkoholiyhtiön menoi-
38580: hin - Statlig ersättning för vissa av alkoholbola-
38581: gets utgifter............................. . 16 150 000 16150 000,00 0,00 0
38582: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38583: sivu
38584: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 64
38585: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
38586: Budget Bokslut Bokslut - Budget
38587: Mom.-Mom.
38588: Suurempi - Högre %
38589: Pienempi- Lägre (-)
38590:
38591:
38592: 57 LOMATOIMINTA- SEMESTERVERKSAMHET ... 902 300 000 903 098 931,36 798 931,36 0
38593: 40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalve-
38594: lujan kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
38595: ersättning för kostnaderna lör semesteravbytare
38596: lör lantbrukslöretagare (Förslagsanslag) ....... 900 000 000 900 381 981,36 381 981,36 0
38597: 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestel-
38598: män kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
38599: ersättning lör kostnadema för semestersystem för
38600: småföretagare (Förslagsanslag) .............. 100 000 16 950,00 -83 050,00 83
38601: 50 Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitoksel-
38602: Ie maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallinto-
38603: menoihin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning
38604: tili lantbruksföretagarnas pensionsanstalt för för-
38605: valtningskostnaderna för avbytarservicen för lant-
38606: bruksföretagare (Förslagsanslag) ............. 2 200 000 2 700 000,00 500 000,00 23
38607:
38608: 92 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN TUOTON
38609: KÄYTTÖ - ANVÄNDNINGEN AV AVKASTNINGEN
38610: AV PENNINGAUTOMATFÖRENINGENS VERKSAM-
38611: HET ...................................... 1 573 581 000 1 573 581 000,00 0,00 0
38612: 50 Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yh-
38613: teisöjen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Un-
38614: derstöd tili enskilda sammanslutningar inom soci-
38615: al- och hälsovårdssektorn (Förslagsanslag) ..... 1 408 581 000 1 408 581 000,00 0,00 0
38616: 59 Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan me-
38617: not - Utgifter för rehabilitering av frontveteraner. 165 000 000 165 000 000,00 0,00 0
38618:
38619: 99 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
38620: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER
38621: INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIETS
38622: FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..................... 21 420 000 20 810 482,81 -609517,19 3
38623: 26 Osuus koulutus- ja tutkimuskeskuksen hankkei-
38624: den kustannuksiin - Andel i kostnaderna lör ut-
38625: bildnings- och forskningscentralens projekt ..... 720 000 720 000,00 0,00 0
38626: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar-
38627: viomääräraha) - lnternationella medlemsavgif-
38628: ter och betalningsandelar (Förslagsanslag) ..... 20 700 000 20 090 482,81 -609517,19 3
38629: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38630: sivu
38631: 34 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 65
38632: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
38633: Budget Bokslut Bokslut - Budget
38634: Mom.- Mom.
38635: Suurempi - Högre
38636: Pienempi- Lägre (-) %
38637:
38638:
38639:
38640: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETS-
38641: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ........ 14 426 718 000 14162 419 743,80 -264 298 256,20 2
38642:
38643: 01 TYÖMINISTERIÖ - ARBETSMINISTERIET ...... 909 563 000 909 563 000,00 0,00 0
38644: 20 Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuo!-
38645: tavuuden kehittäminen (Siirtomääräraha
38646: 3v) - Det nationella programmet för utvecklande
38647: av arbetslivet och produktivitetsutveckling (Reser-
38648: vationsanslag 3år) ........................ 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0
38649: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38650: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 140 679 000 140 679 000,00 0,00 0
38651: 61 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiik-
38652: kaan (EU) (80 htv yhdessä momentin 34.06.61
38653: kanssa) (Siirtomääräraha 3v) - EU:s deltagan-
38654: de i arbetskrafts- och socialpolitiken (EU) (Reser-
38655: vationsanslag 3år) ........................ 748 884 000 748 884 000,00 0,00 0
38656:
38657: 03 TYÖSUOJELUN PIIRIHALLINTO - DISTRIKTS-
38658: FÖRVALTNINGEN FÖR ARBETARSKYDDET ...... 103 981 000 103 981 000,00 0,00 0
38659: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38660: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 103 981 000 103 981 000,00 0,00 0
38661:
38662:
38663: 06 TYÖVOIMAPOLITIIKAN TOIMEENPANO - AR-
38664: BETSKRAFTSPOLITIKEN ..................... 13132 447 000 12 951 835 962,00 -180 611 038,00
38665: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
38666: (Förslagsanslag) .......................... 1 210 652 000 1192 712 398,23 -17 939 601,77
38667: 21 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishal/innon toimin-
38668: tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader
38669: inom arbetskraftsärendenas distrikts- och lokalför-
38670: valtning (Reservationsanslag 2år) ............ 581 696 000 581 696 000,00 0,00 0
38671: 25 Työvoimapalvelujen erityismenot (Arviomäärära-
38672: ha) - Specialutgifter för arbetskraftsservicen
38673: (Förslagsanslag) .......................... 45 872 000 40310501,84 -5 561 498,16 12
38674: 29 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalve-
38675: lut (Arviomääräraha) - Köpta tjänster som hän-
38676: för sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (För-
38677: slagsanslag) ............................. 1110782000 1 077 756 986,55 -33 025 013,45 3
38678: 30 Valtionapu kunnille ja kuntayhtymille työttömyyden
38679: lieventämiseen (Arviomääräraha) - Siatsandel
38680: tili kommuner och samkommuner för lindrande av
38681: arbetslösheten (Förslagsanslag) .............. 1 435 000 000 1 591 627 780,31 156 627 780,31 11
38682: 50 Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistu-
38683: vien opintososiaaliset edut (Arviomäärära-
38684: ha) - Studiesociala förmåner för dem som deltar
38685: i arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (Förslag-
38686: sanslag) ................................ 1 356 050 000 1 219 704 677,58 -136 345 322,42 10
38687: 52 Työmarkkinatuki (Arviomääräraha) - Arbets-
38688: marknadsstöd (Förslagsanslag) .............. 5 229 000 000 5 329 239 640,00 100 239 640,00 2
38689: 61 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansalli-
38690: nen osarahoitus valtion osalta (EU) (80 htv yhdes-
38691: sä momentin 34.01.61 kanssa) (Siirtomääräraha
38692: 3v) - Statens andel av den nationella delfinan-
38693: sieringen av Europeiska socialfondens mål (EU)
38694: (Reservationsanslag 3år) ................... 704 923 000 704 923 000,00 0,00 0
38695: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38696: sivu
38697: 34 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 66
38698: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
38699: Budget Bokslut Bokslut- Budget
38700: Mom.-Mom.
38701: Suurempi - Högre
38702: Pienempi- Lägre (-) %
38703:
38704:
38705: 62 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU)
38706: (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för lindran-
38707: de av arbetslösheten (Förslagsanslag) ......... 830 000 000 586 315 578,17 -243 684 421 ,83 29
38708: 63 Työllisyyspoliittinen valtionapu investointeihin (osa
38709: EU) (Siirtomääräraha 3v) - Sysselsättningspoli-
38710: tiskt statsunderstöd för investeringar (delvis EU)
38711: (Reservationsanslag 3år) ................... 270 000 000 270 000 000,00 0,00 0
38712: 64 Muuttoturva (Arviomääräraha) - Utkomstskydd
38713: vid flyttning (Förslagsanslag) ................ 8 472 000 7 549 399,32 -922600,68 11
38714: 77 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU)
38715: (Siirtomääräraha 3v) - lnvesteringsutgifter för
38716: tryggande av sysselsättningen (delvis EU) (Reser-
38717: vationsanslag 3år) ........................ 350 000 000 350 000 000,00 0,00 0
38718:
38719: 99 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT ME-
38720: NOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM ARBETSMINIS-
38721: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............. 280 727 000 197 039 781,80 -83 687 218,20 30
38722: 21 Työvoimaopiston toimintamenot (Siirtomääräraha
38723: 2v} - Arbetskraftsinstitutets omkostnader (Re-
38724: servationsanslag 2år) ...................... 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0
38725: 22 Työneuvoston toimintamenot (Siirtomääräraha
38726: 2v) - Arbetsrådets omkostnader (Reservations-
38727: anslag 2år) .............................. 305 000 305 000,00 0,00 0
38728: 23 Siviilipalvelus (Arviomääräraha) - Civiltjänst
38729: (Förslagsanslag) .......................... 13 520 000 14 219 426,82 699 426,82 5
38730: 50 Palkkaturva (Arviomääräraha} - Lönegaranti
38731: (Förslagsanslag) .......................... 249 000 000 165 527 627,41 -83 472 372,59 34
38732: 51 Eräät merimiespalvelut (Arviomääräraha} - Vis-
38733: sa former av sjömansservice (Förslagsanslag) ... 4 553 000 3 732 882,36 -820117,64 18
38734: 67 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja mak-
38735: suosuudel (Arviomääräraha) - lnternationella
38736: organisationers medlemsavgifter och betalning-
38737: sandelar (Förslagsanslag) .................. 9 349 000 9 254 845,21 -94154,79
38738: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38739: sivu
38740: 35 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 67
38741: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
38742: Budget Bokslut Bokslut - Budget
38743: Mom.- Mom.
38744: Suurempi - Högre
38745: Pienempi- Lägre (-)
38746: %
38747:
38748:
38749: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA -
38750: MILJÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 3 877 488 000 3 980 254 720,32 102 766 720,32 3
38751:
38752: 01 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ - MILJÖMINISTERIET.. 173 559 000 172 498 720,25 -1 060 279,75
38753: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38754: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 90 030 000 90 030 000,00 0,00 0
38755: 22 Kehittäminen ja suunnittelu (Siirtomääräraha
38756: 2v) - Utveckling och planering (Reservationsan-
38757: slag 2år) ............................... . 43 000 000 42 999 835,25 -164,75 0
38758: 24 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha
38759: 2v) - lnternationellt samarbete (Reservations-
38760: anslag 2år) ............................. . 19 500 000 19 500 000,00 0,00 0
38761: 26 Koulutus, tiedotus ja valistus (Siirtomääräraha
38762: 2v) - Utbildning, information och upplysning
38763: (Reservationsanslag 2år) .................. . 4 500 000 4 500 000,00 0,00 0
38764: 61 Eräät avustukset (osa EU) (Siirtomääräraha
38765: 2v) - Vissa understöd (delvis EU) (Reservati-
38766: onsanslag 2år) .......................... . 7 600 000 7 600 000,00 0,00 0
38767: 62 EU:n osallistuminen ympäristön- ja luonnonsuoje-
38768: lun sekä alueiden käytön eräisiin hankkeisiin (EU)
38769: (Siirtomääräraha 3v) - EU:s deltagande i vissa
38770: projekt gällande miljö- och naturvård samt
38771: markanvändning (EU) (Reservationsanslag 3år) . 8 929 000 7 868 885,00 -1 060115,00 12
38772:
38773: 11 YMPÄRISTÖN SUOJELU - MILJÖVÅRD ....... . 76 000 000 72 987 392,88 -3 012 607,12 4
38774: 62 Ympäristönsuojelun edistäminen (osa EU) (Siirto-
38775: määräraha 3v) - Främjande av miljövården
38776: (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) ......... . 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0
38777: 63 limansuojelun ja jätehuollon investointien korkotu-
38778: ki (Arviomääräraha) - Räntestöd för luftvårds-
38779: och avtallshanteringsinvesteringar (Förslagsans-
38780: lag) ................................... . 21 000 000 17 987 392,88 -3 012 607,12 14
38781: 64 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (Siirto-
38782: määräraha 3v) - Oljeavfallshantering som ti-
38783: nansieras med oljeavtallsavgift (Reservationsan-
38784: slag 3år) ............................... . 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0
38785:
38786: 13 YMPÄRISTÖYHTEISTYÖ SUOMEN LÄHIALUEEN
38787: MAIDEN KANSSA- MILJÖSAMARBETE MED
38788: LÄNDER 1FINLANDS NÄROMRÅDEN .......... . 57 050 000 56 550 000,00 -500 000,00
38789: 40 Suomen lähialueen maiden ympäristönsuojeluin-
38790: vestointien korkotuki (Arviomääräraha) - Rän-
38791: testöd för miljövårdsinvesteringar i Iänder i Fin-
38792: lands närområden (Förslagsanslag) .......... . 500 000 0,00 -500 000,00 100
38793: 66 Avustukset ympäristöinvestointeihin Suomen lähi-
38794: alueen maissa (Siirtomääräraha 3v) - Unders-
38795: töd tör miljövårdsinvesteringar i Iänder i Finlands
38796: närområden (Reservationsanslag 3år) ........ . 40 000 000 40 000 000,00 0,00 0
38797: 67 Ympäristöyhteistyön yleinen edistäminen (Siirto-
38798: määräraha 3v) - Allmänt främjande av miljösa-
38799: marbetet (Reservationsanslag 3år) ........... . 16 550 000 16 550 000,00 0,00 0
38800:
38801: 26 ALUEELLISET YMPÄRISTÖKESKUKSET - RE-
38802: GIONALA MILJÖCENTRALER ................. . 358 088 000 358 088 000,00 0,00 0
38803: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38804: sivu
38805: 35 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 68
38806: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
38807: Budget Bokslut Bokslut- Budget
38808: Mom.-Mom.
38809: Suurempi - Högre %
38810: Pienempi- Lägre (-)
38811:
38812:
38813: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38814: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 276 788 000 276 788 000,00 0,00 0
38815: 31 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpi-
38816: teisiin (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Unders-
38817: töd för samhällenas vattenvårdsåtgärder (delvis
38818: EU) (Reservationsanslag 3år) ................ 6 000 000 6000 000,00 0,00 0
38819: 77 Ympäristötyöt (osa EU) (Siirtomääräraha
38820: 3v) - Miljövårdsarbeten (delvis EU) (Reservati-
38821: onsanslag 3år) ........................... 75300000 75 300 000,00 0,00 0
38822:
38823: 27 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS - FINLANDS MIL-
38824: JÖCENTRAL. ............................... 193 957 000 168 472 789,67 -25 484 210,33 13
38825: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38826: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 118 357 000 118 357 000,00 0,00 0
38827: 27 Ympäristövahinkojen to~unta (Arviomäärära-
38828: ha) - Bekämpning av miljöskador (Förslagsans-
38829: lag) .................................... 19 000 000 21108882,69 2 108 882,69 11
38830: 30 Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestointien korkotuki
38831: (Arviomääräraha) - Räntestöd för samhällenas
38832: vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ...... 9 300 000 8 915 530,64 -384469,36 4
38833: 40 Teollisuuden vesiensuojeluinvestointien korkotuki
38834: (Arviomääräraha) - Räntestöd för industrins
38835: vattenvårdsinvesteringar (Förslagsanslag) ...... 2 300 000 2 040 424,42 -259 575,58 11
38836: 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Arvio-
38837: määräraha) - Ersättningar enligt forsskyddsla-
38838: gen (Förslagsanslag) ...................... 45000000 18 050 951,92 -26 949 048,08 60
38839:
38840: 30 YHDYSKUNNAT, ALUEIDENKÄYTTÖ JA LUON-
38841: NONSUOJELU - SAMHÄLLEN, ANVÄNDNING AV
38842: OMRÅDEN OCH NATURVÅRD ................. 195 643 000 195 642 843,00 -157,00 0
38843: 21 Luonnonsuojelun yleismenot (osa EU) (Siirtomää-
38844: räraha 2v) - Allmänna utgifter för naturvården
38845: (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) .......... 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0
38846: 22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito
38847: (Siirtomääräraha 3v) - Skötsel och underhåll av
38848: naturskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) . 62 643 000 62 643 000,00 0,00 0
38849: 37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön
38850: ohjaukseen (osa EU) (Siirtomääräraha
38851: 2v) - Understöd för planläggning i kommuner
38852: och styrning av markanvändningen (delvis EU)
38853: (Reservationsanslag 2år) ................... 6 000000 6 000000,00 0,00 0
38854: 61 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (Siirto-
38855: määräraha 3v) - Vissa ersättningar i samband
38856: med naturvården (Reservationsanslag 3år) ..... 19 000 000 18 999 843,00 -157,00 0
38857: 62 Avustukset rakennussuojeluun (osa EU) (Siirto-
38858: määräraha 3v) - Understöd för byggnadsskydd
38859: (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) .......... 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0
38860: 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siirto-
38861: määräraha 3v) - Husbyggnadsarbeten inom na-
38862: turskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) ... 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
38863: 87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (osa EU)
38864: (Siirtomääräraha 3v) - Anskaffning av natur-
38865: skyddsområden (delvis EU) (Reservationsanslag
38866: 3år) .................................... 87 000000 87 000 000,00 0,00 0
38867: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38868: sivu
38869: 35 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 69
38870: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
38871: Budget Bokslut Bokslut - Budget
38872: Mom.-Mom.
38873: Suurempi- Högre %
38874: Pienempi- Lägre (-)
38875:
38876:
38877: 41 VALTION ASUNTORAHASTO- STATENS 80-
38878: STADSFOND .............................. . 24 691 000 24 691 000,00 0,00 0
38879: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
38880: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 24 691 000 24 691 000,00 0,00 0
38881:
38882: 45 ASUNTO- JA RAKENNUSTOIMI - BOSTADS-
38883: OCH BYGGNADSVÄSENDET ................. . 2 798 500 000 2 931 323 974,52 132 823 974,52 5
38884: 53 ASP-järjestelmään liittyvät palkkiot ja korkotuki
38885: (Arviomääräraha) - Premier i anslutning tili
38886: BSP-systemet och räntestöd (Förslagsanslag) ... 10 000 000 4 183 672,68 -5 816 327,32 58
38887: 54 Asumistuki (Arviomääräraha) - Bostadsbidrag
38888: (Förslagsanslag) ......................... . 2 100 000 000 2 250 000 000,00 150 000 000,00 7
38889: 55 Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden korkotu-
38890: ki (Arviomääräraha) - Räntestöd för överskuld-
38891: satta bostadsköpare (Förslagsanslag) ........ . 40 000 000 38327010,13 -1 672 989,87 4
38892: 56 Avustukset korjaustoimintaan (Siirtomääräraha
38893: 3v) - Understöd för reparationsverksamhet (Re-
38894: servationsanslag 3år) ..................... . 530 000 000 530 000 000,00 0,00 0
38895: 61 Avustukset vuokrataloille (Siirtomääräraha
38896: 3v) - Understöd tili hyreshus (Reservationsan-
38897: slag 3år) ............................... . 21 000 000 21 000 000,00 0,00 0
38898: 62 Lämmityslaitoshankkeiden korkotuki (Arviomäärä-
38899: raha) - Räntestöd för värmeanläggningsprojekt
38900: (Förslagsanslag) ......................... . 2 500 000 2 138 100,51 -361 899,49 14
38901: 63 Asuntolainojen korkotuki (Arviomääräraha) -
38902: Räntestöd för bostadslån (Förslagsanslag) ..... 85 000 000 78 543 716,20 -6 456 283,80 8
38903: 64 Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoitetta-
38904: viin asuntoihin (Arviomääräraha) - Understöd
38905: för bostäder tili bostadslösa och flyktingar (För-
38906: slagsanslag) ............................ . 10 000 000 7131 475,00 -2 868 525,00 29
38907: Talousarvion toteutuminen vuonna 1996
38908: sivu
38909: 36 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1996 sida 70
38910: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
38911: Budget Bokslut Bokslut - Budget
38912: Mom.-Mom.
38913: Suurempi- Högre %
38914: Pienempi - Lägre (-)
38915:
38916: 36 VALTIONVELKA - STATSSKULDEN ........... 29 406 588 000 29 033 101 192,38 -373 486 807,62
38917:
38918: 01 MARKKAMÄÄRÄISEN VELAN KORKO- RÄNTA
38919: PÅ SKULDEN 1FINSKA MARK ................. 16 161 188 000 16 072 127 161,90 -89 060 838,1 0
38920: 90 Markkamääräisen velan korko (Arviomäärära-
38921: ha) - Ränta på skulden i finska mark (Förslag-
38922: sanslag) ................................ 16 161188 000 16072127161,90 -89 060 838,1 0
38923:
38924: 03 VALUUTIAMÄÄRÄISEN VELAN KORKO - RÄNTA
38925: PÅ SKULDEN 1UTLÄNDSK VALUTA ............ 11 967 400 000 11941997225,19 -25 402 774,81 0
38926: 90 Valuuttamääräisen velan korko (Arviomäärära-
38927: ha) - Ränta på skulden i utländsk valuta (För-
38928: slagsanslag) ............................. 11 967 400 000 11 941 997 225,19 -25 402 774,81 0
38929:
38930: 09 MUUT MENOT VALTIONVELASTA- ÖVRIGA UT-
38931: GIFTER FÖR STATSSKULDEN ................. 1 278 000 000 1 018 976 805,29 -259 023 194,71 20
38932: 21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (Arviomää-
38933: räraha) - Arvoden och andra utgifter för stats-
38934: skulden (Förslagsanslag) ................... 1 278 000 000 1 018 976 805,29 -259 023 194,71 20
38935:
38936: MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ- UTGIFTERNAS TOTAL-
38937: BELOPP ................................... 201 274 685 549 199 426 305 446,76 -1 848 380 102,24
38938: VALTION TASETILIT
38939: 31.12.1996
38940:
38941:
38942:
38943: STATENS BALANSKONTON
38944: 31.12.1996
38945: Valtion tasetilit 31.12.1996
38946: sivu
38947: Tili- Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 72
38948:
38949: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
38950:
38951:
38952: 611 KASSATILIT
38953: KASSAKONTON 14 133 729,35
38954:
38955:
38956: 6111 Kassatili
38957: Kassakanto 14133 729,35
38958: Ajoneuvohallintokeskus
38959: Fordonsförvaltningscentralen 10 835,70
38960: Asuntorahastovirasto
38961: Bostadsfondsverket 900,20
38962: Eduskunta
38963: Riksdagen 34119,90
38964: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
38965: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 19 243,10
38966: Geologian tutkimuskeskus
38967: Geologiska forskningscentralen 12 721,45
38968: Helsingin kauppakorkeakoulu
38969: Helsingfors handelshögskola 7054,60
38970: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
38971: Polisinrättningen i Helsingfors härad 3 032,30
38972: Helsingin yliopisto
38973: Helsingfors universitet 145648,59
38974: Hämeen lääninhallitus
38975: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 271 078,15
38976: Ilmatieteen laitos
38977: Meteorologiska institute! 3 768,10
38978: Joensuun yliopisto
38979: Joensuu universitet 13 852,30
38980: Jyväskylän yliopisto
38981: Jyväskylä universitet 14 973,00
38982: Kansallisarkisto
38983: Arkivväsendet 10 326,55
38984: Kansanterveyslaitos
38985: Folkhälsoinstitutet 2 985,00
38986: Kasvinjalostuslaitos
38987: Växtförädlingsanstalten 6142,77
38988: Kauppa- ja teollisuusministeriö
38989: Handels- och industriministeriet 10 364,30
38990: Keski-Suomen lääninhallitus
38991: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 210 201,00
38992: Keskusrikospoliisi
38993: Centralkriminalpolisen 24 405,33
38994: Kilpailuvirasto
38995: Konkurrensverket 1 818,40
38996: Kuluttajavirasto
38997: Konsumentverket 3 961,50
38998: Kuopion lääninhallitus
38999: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 24075,29
39000: Kuopion yliopisto
39001: Kuopio universitet 19 025,20
39002: Kymen lääninhallitus
39003: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 316367,77
39004: Lapin lääninhallitus
39005: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 48 367,70
39006: Valtion tasetilit31.12.1996
39007: sivu
39008: Tili- Konto 6111 Slalens balanskonton 31.12.1996 sida 73
39009:
39010: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
39011:
39012:
39013: Lapin yliopisto
39014: Lapplands universitet 3 009,60
39015: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
39016: Villmanstrands tekniska högskola 8 631,60
39017: Liikenneministeriö
39018: Trafikministeriet 7 557,60
39019: Liikkuva poliisi
39020: Rörliga polisen 1842,60
39021: Länsstyrelsen i landskapet Aland
39022: Länsstyrelsen i landskapet Åland 9747,20
39023: Maa- ja metsätalousministeriö
39024: Jord- och skogsbruksministeriet 49 791,65
39025: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
39026: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 10 882,46
39027: Maanmittauslaitos
39028: Lantmäteriverket 84136,55
39029: Maatalouden tutkimuskeskus
39030: Lantbrukets forskningscentral 11 477,85
39031: Matkailun edistämiskeskus
39032: Centralen för turistfrämjande 22 741,02
39033: Merenkulkuhallitus
39034: Sjöfartsstyrelsen 110 782,55
39035: Merentutkimuslaitos
39036: Havsforskningsinstitutet 8107,10
39037: Metsäntutkimuslaitos
39038: Skogsforskningsinstitutet 41129,05
39039: Mikkelin lääninhallitus
39040: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 47121,10
39041: Museovirasto
39042: Museiverket 6168,70
39043: Oikeusministeriö
39044: Justitieministeriet 222 941,48
39045: Opetushallitus
39046: Utbildningsstyrelsen 26 308,33
39047: Opetusministeriö
39048: Undervisningsministeriet 15491,53
39049: Oulun lääninhallitus
39050: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 20345,41
39051: Oulun yliopisto
39052: Uleåborgs universitet 11675,30
39053: Patentti- ja rekisterihallitus
39054: Patent- och registerstyrelsen 15 861,20
39055: Pelastusopisto
39056: Räddningsinstitutet 2 606,30
39057: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus
39058: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 232860,30
39059: Poliisikoulu
39060: Polisskolan 11 403,70
39061: Poliisin tekniikkakeskus
39062: Polisens teknikcentral 5 081,00
39063: Poliisiopisto
39064: Polisinstitutet 3 059,80
39065: Puolustushallinnon rakennuslaitos
39066: Försvarsförvaltningens byggverk 30515,40
39067: Valtion tasetilit 31.12.1996
39068: sivu
39069: Tili- Kanto 6111 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 74
39070:
39071: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva
39072:
39073:
39074: Puolustusministeriö
39075: Försvarsministeriet 1 263 135,81
39076: Puolustusvoimat
39077: Försvarsmakten 638468,88
39078: Rajavartiolaitos
39079: Gränsbevakningsväsendet 16 608,00
39080: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
39081: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 31 248,68
39082: Sibelius-akatemia
39083: Sibelius-akademin 3135,10
39084: Sisäasiainministeriö
39085: lnrikesministeriet 3 839,80
39086: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
39087: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 46 206,46
39088: Sosiaali- ja terveysministeriö
39089: Social- och hälsovårdsministeriet 23 408,60
39090: Suojelupoliisi
39091: Skyddspolisen 6 200,80
39092: Suomenlinnan hoitokunta
39093: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 6644,40
39094: Svenska handelshögskolan
39095: Svenska handelshögskolan 8 548,05
39096: Säteilyturvakeskus
39097: Strålsäkerhetscentralen 725,85
39098: Taideteollinen korkeakoulu
39099: Konstindustriella högskolan 66 929,50
39100: Tampereen teknillinen korkeakoulu
39101: Tammerfors tekniska högskola 4 036,50
39102: Tampereen yliopisto
39103: Tammerfors universitet 18 890,60
39104: Tasavallan presidentin kanslia
39105: Republikens presidents kansli 13 448,60
39106: Teatterikorkeakoulu
39107: Teaterhögskolan 7 366,90
39108: Teknillinen korkeakoulu
39109: Tekniska högskolan 7 522,60
39110: Teknologian kehittämiskeskus
39111: Teknologiska utvecklingscentralen 8160,36
39112: Telehallintokeskus
39113: Teleförvaltningscentralen 33540,70
39114: Tielaitos
39115: Vägverket 61 045,70
39116: Tilastokeskus
39117: Statistikcentralen 4 561,30
39118: Tullihallitus
39119: Tullstyrelsen 1 065 939,00
39120: Turun ja Porin lääninhallitus
39121: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 286 287,08
39122: Turun kauppakorkeakoulu
39123: Åbo handelshögskola 19 090,95
39124: Turun yliopisto
39125: Åbo universitet 37 495,00
39126: Työministeriö
39127: Arbetsministeriet 8 277,00
39128: Valtion tasetilit 31.12.1996
39129: sivu
39130: Tili- Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 75
39131:
39132: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
39133:
39134:
39135: Ulkoasiainministeriö
39136: Utrikesministeriet 4 085 080,42
39137: Ulkomaalaisvirasto
39138: Utlänningsverket 394,70
39139: Uudenmaan lääninhallitus
39140: Länsstyrelsen i Nylands Iän 2 923 732,20
39141: Vaasan lääninhallitus
39142: Länsstyrelsen i Vasa Iän 61181,74
39143: Vaasan yliopisto
39144: Vasa universitet 15 120,40
39145: Valtiokonttori
39146: Statskontoret 588 069,50
39147: Valtion kiinteistölaitos
39148: Statens fastighetsverket 3184,80
39149: Valtion taidemuseo
39150: Statens konstmuseum 16 506,50
39151: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
39152: Statens ekonomiska forskningscentral 41,50
39153: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
39154: Statens tekniska forskningscentral 29 461,80
39155: Valtioneuvoston kanslia
39156: Statsrådets kansli 385,03
39157: Valtiontalouden tarkastusvirasto
39158: Statens revisionsverk 2 304,70
39159: Valtiovarainministeriö
39160: Finansministeriet 1 828,62
39161: Vankeinhoitolaitos
39162: Fångvårdsväsendet 332 996,15
39163: Verohallitus
39164: Skattestyrelsen 55 822,96
39165: Väestörekisterikeskus
39166: Befolkningsregistercentralen 424,00
39167: Ympäristöministeriö
39168: Miljöministeriet 50 933,03
39169: Åboakademi
39170: Åboakademi 38 954,50
39171:
39172:
39173:
39174: 612 POSTISIIRTOTULOTILIT
39175: POSTGIROINKOMSTKONTON 8 914 463,20
39176:
39177:
39178: 6121 Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili
39179: Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto 172 444,90
39180: Kuopion lääninhallitus
39181: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 101 038,00
39182: Lapin lääninhallitus
39183: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 200,00
39184: Mikkelin lääninhallitus
39185: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 28 726,00
39186: Oulun lääninhallitus
39187: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 8800,00
39188: Turun ja Porin lääninhallitus
39189: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 6 400,90
39190: Valtion tasetilit 31.12.1996
39191: sivu
39192: Tili- Kanto 6121 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 76
39193:
39194: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva
39195:
39196:
39197: Uudenmaan lääninhallitus
39198: Länsstyrelsen i Nylands Iän 26280,00
39199:
39200: 6122 Tiliviraston muut postisiirtotulotilit
39201: Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton 8083078,99
39202: Hämeen lääninhallitus
39203: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 7 488 092,73
39204: Jyväskylän yliopisto
39205: Jyväskylä universitet 6,00
39206: Keski-Suomen lääninhallitus
39207: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 36830,00
39208: Kymen lääninhallitus
39209: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 11 682,26
39210: Länsstyrelsen i landskapet Åland
39211: Länsstyrelsen i landskapet Aland 800,00
39212: Maa- ja metsätalousministeriö
39213: Jord- och skogsbruksministeriet 159540,00
39214: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
39215: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 2 670,00
39216: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
39217: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 383420,00
39218: Turun ja Porin lääninhallitus
39219: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 50,00
39220:
39221: 6123 Maksupisteen postisiirtotulotili
39222: Betalningspunktens postgiroinkomstkonto 658 939,31
39223: Kuopion lääninhallitus
39224: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 35 420,00
39225: Kymen lääninhallitus
39226: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 3 328,01
39227: Oikeusministeriö
39228: Justitieministeriet 620 191,30
39229:
39230:
39231: 613 POSTISIIRTOMENOTILIT
39232: POSTGIROUTGIFTSKONTON 1 290 859,52
39233:
39234: 6131 Tiliviraston yleinen postisiirtomenotili
39235: Räkenskapsverkets allmänna postgiroutgiftskonto 209,18
39236: Kuopion lääninhallitus
39237: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 2324,78
39238: Opetusministeriö
39239: Undervisningsministeriet 2 533,96
39240:
39241: 6132 Tiliviraston muut postisiirtomenotilit
39242: Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiftskonton 1 284 493,20
39243: Puolustusministeriö
39244: Försvarsministeriet 1 284493,20
39245: Valtion tasetilit 31.12.1996
39246: sivu
39247: Tili· Konto 6133 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 77
39248: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa · Passiva
39249:
39250:
39251: 6133 Maksupisteen postisiirtomenotili
39252: Betalningsställets postgiroutgiftskonto 6 575,50
39253: Vankeinhoitolaitos
39254: Fångvårdsväsendet 6575,50
39255:
39256:
39257:
39258: 615 MUUT PANKKITILIT
39259: ÖVRIGA BANKKONTON 55510382,17
39260:
39261:
39262: 6152 Ulkomaanvaluutan määräiset pankkitilit
39263: Utländska valutabelopps bankkonton 53 834 272,44
39264: Helsingin yliopisto
39265: Helsingfors universitet 195574,64
39266: limatieteen laitos
39267: Meteorologiska institute! 18470,10
39268: Joensuun yliopisto
39269: Joensuu universitet 77674,04
39270: Kuopion yliopisto
39271: Kuopio universitet 313 292,34
39272: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
39273: Villmanstrands tekniska högskola 2 003006,08
39274: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
39275: Jord· och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 266445,81
39276: Matkailun edistämiskeskus
39277: Centralen för turistfrämjande 5 570 722,41
39278: Oulun yliopisto
39279: Uleåborgs universitet 589 042,62
39280: Puolustusministeriö
39281: Försvarsministeriet 365 239,11
39282: Sibelius-akatemia
39283: Sibelius-akademin 342 570,09
39284: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus· ja kehittämiskeskus
39285: Forsknings· och utvecklingscentr. för social· och hälsovård. 1 621 069,15
39286: Svenska handelshögskolan
39287: Svenska handelshögskolan 162 742,80
39288: Taideteollinen korkeakoulu
39289: Konstindustriella högskolan 391 546,59
39290: Tampereen teknillinen korkeakoulu
39291: Tammerfors tekniska högskola 390 196,80
39292: Tampereen yliopisto
39293: Tammerfors universitet 152 853,89
39294: Teknillinen korkeakoulu
39295: Tekniska högskolan 60 929,78
39296: Tullihallitus
39297: Tullstyrelsen 12 187,08
39298: Ulkoasiainministeriö
39299: Utrikesministeriet 39 990 798,14
39300: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
39301: Statens tekniska forskningscentral 1120 876,46
39302: Åboakademi
39303: Åboakademi 189 034,51
39304: Valtion tasetilit 31.12.1996
39305: sivu
39306: Tili- Kanto 6159 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 78
39307:
39308: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
39309:
39310:
39311: 6159 Muut pankkitilit
39312: Övriga bankkonton 1 676109,73
39313: Opetusministeriö
39314: Undervisningsministeriet 713 138,53
39315: Teknologian kehittämiskeskus
39316: Teknologiska utvecklingscentralen 782 781,00
39317: Åboakademi
39318: Åboakademi 180 190,20
39319:
39320:
39321: 621 VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT
39322: ORDINARIE FORDRINGARS KONTON 1 275 940 879,39
39323:
39324:
39325: 6211 Tilisaatavien tili
39326: Kontofordringars kanto 947 499 642,50
39327: Ajoneuvohallintokeskus
39328: Fordonsförvaltningscentralen 20 617 608,04
39329: Asuntorahastovirasto
39330: Bostadsfondsverket 11 831,80
39331: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
39332: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 4 225 474,40
39333: Geologian tutkimuskeskus
39334: Geologiska forskningscentralen 10 066 314,43
39335: Helsingin kauppakorkeakoulu
39336: He lsi ngfo rs handelshög skola 7 137 229,47
39337: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
39338: Polisinrättningen i Helsingfors härad 1119847,31
39339: Helsingin yliopisto
39340: Helsingfors universitet 16 357 705,86
39341: Hämeen lääninhallitus
39342: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 219 243,46
39343: limatieteen laitos
39344: Meteorologiska institute! 5 962 289,97
39345: Joensuun yliopisto
39346: Joensuu universitet 9194 929,00
39347: Jyväskylän yliopisto
39348: Jyväskylä universitet 11 083 720,31
39349: Kansallisarkisto
39350: Arkivväsendet 204 856,80
39351: Kansanterveyslaitos
39352: Folkhälsoinstitutet 9 134 899,35
39353: Kasvinjalostuslaitos
39354: Växtförädlingsanstalten 2118873,34
39355: Kauppa- ja teollisuusministeriö
39356: Handels- och industriministeriet 6 929 479,47
39357: Keski-Suomen lääninhallitus
39358: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 4 432 525,85
39359: Kuluttajavirasto
39360: Konsumentverket 246 617,15
39361: Kuopion lääninhallitus
39362: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1161 839,46
39363: Kuopion yliopisto
39364: Kuopio universitet 6 568 686,42
39365: Valtion tasetilit 31.12.1996
39366: sivu
39367: Tili- Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 79
39368:
39369: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
39370:
39371:
39372: Kuvataideakatemia
39373: Bildkonstakademin 24 223,00
39374: Kymen lääninhallitus
39375: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 5 901 268,40
39376: Lapin lääninhallitus
39377: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 6 948 844,00
39378: Lapin yliopisto
39379: Lapplands universitet 1 603 691,50
39380: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
39381: Villmanstrands tekniska högskola 11 210 007,21
39382: Liikenneministeriö
39383: Trafikministeriet 6 006,50
39384: Liikkuva poliisi
39385: Rörliga polisen 148 234,65
39386: Länsstyrelsen i landskapet Aland
39387: Länsstyrelsen i landskapet Aland 5320,00
39388: Lääkelaitos
39389: Läkemedelsverket 2 098147,94
39390: Maa- ja metsätalousministeriö
39391: Jord· och skogsbruksministeriet 1 015 366,07
39392: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
39393: Jord· och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 6 366 749,00
39394: Maanmittauslaitos
39395: Lantmäteriverket 75 361 448,40
39396: Maatalouden tutkimuskeskus
39397: Lantbrukets forskningscentral 2 966 000,45
39398: Matkailun edistämiskeskus
39399: Centralen för turistfrämjande 4 199 685,07
39400: Merenkulkuhallitus
39401: Sjöfartsstyrelsen 43 598 429,90
39402: Merentutkimuslaitos
39403: Havsforskningsinstitutet 735 557,30
39404: Metsäntutkimuslaitos
39405: Skogsforskningsinstitutet 2317111,60
39406: Museovirasto
39407: Museiverket 1 838 605,17
39408: Oikeusministeriö
39409: Justitieministeriet 5 176 334,81
39410: Opetushallitus
39411: Utbildningsstyrelsen 13 285 567,09
39412: Opetusministeriö
39413: Undervisningsministeriet 22 824 328,98
39414: Oulun lääninhallitus
39415: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 11 415 309,19
39416: Oulun yliopisto
39417: Uleåborgs universitet 6 927 160,09
39418: Patentti- ja rekisterihallitus
39419: Patent- och registerstyrelsen 1 370 958,94
39420: Pelastusopisto
39421: Räddningsinstitutet 183 967,20
39422: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
39423: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 301 739,25
39424: Poliisikoulu
39425: Polisskolan 23 640,30
39426: Valtion tasetilit 31.12.1996
39427: sivu
39428: Tili - Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 80
39429:
39430: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva
39431:
39432:
39433: Poliisin tekniikkakeskus
39434: Polisens teknikcentral 6 636 187,60
39435: Poliisiopisto
39436: Polisinstitutet 35 270,83
39437: Puolustushallinnon rakennuslaitos
39438: Försvarsförvaltningens byggverk 78 610 656,65
39439: Puolustusministeriö
39440: Försvarsministeriet 2 716 998,98
39441: Puolustusvoimat
39442: Försvarsmakten 10 278 820,69
39443: Rajavartiolaitos
39444: Gränsbevakningsväsendet 835160,10
39445: Ratahallintokeskus
39446: Banförvaltningscentralen 25 651 633,10
39447: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
39448: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 928 964,19
39449: Sibelius-akatemia
39450: Sibelius-akademin 275 052,56
39451: Siemenperunakeskus
39452: Centralen för utsädespotatis 2 085 617,77
39453: Sisäasiainministeriö
39454: lnrikesministeriet 77 840,00
39455: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
39456: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 26 004 033,28
39457: Sosiaali- ja terveysministeriö
39458: Social- och hälsovårdsministeriet 3133151,51
39459: Suojelupoliisi
39460: Skyddspolisen 190 832,83
39461: Suomen ympäristökeskus
39462: Finlands miljöcentral 1194140,99
39463: Suomen Akatemia
39464: Finlands Akademi 3 731,00
39465: Suomenlinnan hoitokunta
39466: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 371 546,82
39467: Svenska handelshögskolan
39468: Svenska handelshögskolan 2 034322,96
39469: Säteilyturvakeskus
39470: Strålsäkerhetscentralen 13 037 122,21
39471: Taideteollinen korkeakoulu
39472: Konstindustriella högskolan 2 363 739,44
39473: Tampereen teknillinen korkeakoulu
39474: Tammerforstekniska högskola 32 851 050,21
39475: Tampereen yliopisto
39476: Tammerfors universitet 7 567936,79
39477: Tasavallan presidentin kanslia
39478: Republikens presidents kansli 128400,00
39479: Teatterikorkeakoulu
39480: Teaterhögskolan 652 962,34
39481: Teknillinen korkeakoulu
39482: Tekniska högskolan 61 002 678,96
39483: Teknologian kehittämiskeskus
39484: Teknologiska utvecklingscentralen 426 895,09
39485: Telehallintokeskus
39486: Teleförvaltningscentralen 3 561 612,83
39487: Valtion tasetilit 31.12.1996
39488: sivu
39489: Tili- Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 81
39490:
39491: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
39492:
39493:
39494: Tielaitos
39495: Vägverket 16 398 769,13
39496: Tilastokeskus
39497: Statistikcentralen 5314756,12
39498: Tullihallitus
39499: Tullstyrelsen 3 202 946,60
39500: Turun ja Porin lääninhallitus
39501: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 413061,25
39502: Turun kauppakorkeakoulu
39503: Åbo handelshögskola 4 216 087,66
39504: Turun yliopisto
39505: Åbo universitet 21126 373,01
39506: Turvatekniikan keskus
39507: Säkerhetsteknikcentralen 2 031173,47
39508: Työministeriö
39509: Arbetsministeriet 713 572,06
39510: Ulkoasiainministeriö
39511: Utrikesministeriet 7 428456,08
39512: Ulkomaalaisvirasto
39513: Utlänningsverket 427 024,72
39514: Uudenmaan lääninhallitus
39515: Länsstyrelsen i Nylands Iän 1148 908,67
39516: Vaasan lääninhallitus
39517: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1 221 974,02
39518: Vaasan yliopisto
39519: Vasa universitet 3 728413,96
39520: Valtiokonttori
39521: Statskontoret 743 348,37
39522: Valtion kiinteistölaitos
39523: Statens fastighetsverket 37 199 346,52
39524: Valtion taidemuseo
39525: Statens konstmuseum 604878,76
39526: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
39527: Statens ekonomiska forskningscentral 723840,60
39528: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
39529: Statens tekniska forskningscentral 175 834 654,29
39530: Valtiovarainministeriö
39531: Finansministeriet 296 059,00
39532: Vankeinhoitolaitos
39533: Fångvårdsväsendet 5 745 403,92
39534: Verohallitus
39535: Skattestyrelsen 1 698 420,72
39536: Väestörekisterikeskus
39537: Befolkningsregistercentralen 8 228 313,19
39538: Ympäristöministeriö
39539: Miljöministeriet 2 686 618,35
39540: Åboakademi
39541: Åboakademi 17 063 208,40
39542:
39543:
39544: 6212 Muiden saatavien tili
39545: Övriga fordringars konto 263 098 493,89
39546: Asuntorahastovirasto
39547: Bostadsfondsverket 7 229,34
39548: Valtion tasetilit 31.12.1996
39549: sivu
39550: Tili- Kanto 6212 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 82
39551: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
39552:
39553:
39554: Eduskunta
39555: Riksdagen 8 262,47
39556: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
39557: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 80788,60
39558: Geologian tutkimuskeskus
39559: Geologiska forskningscentralen 246 339,46
39560: Helsingin kauppakorkeakoulu
39561: Helsingfors handelshögskola 2 133 609,51
39562: Helsingin yliopisto
39563: Helsingfors universitet 17 184 583,37
39564: Hämeen lääninhallitus
39565: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 2187390,18
39566: limatieteen laitos
39567: Meteorologiska institute! 40 583,95
39568: Joensuun yliopisto
39569: Joensuu universitet 1 026 388,22
39570: Jyväskylän yliopisto
39571: Jyväskylä universitet 1 890 791,69
39572: Kansanterveyslaitos
39573: Folkhälsoinstitutet 750 091,63
39574: Kasvinjalostuslaitos
39575: Växtförädlingsanstalten 96 338,89
39576: Kauppa- ja teollisuusministeriö
39577: Handels- och industriministeriet 1590531,70
39578: Keski-Suomen lääninhallitus
39579: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 240 003,42
39580: Keskusrikospoliisi
39581: Centralkriminalpolisen 241 648,68
39582: Kilpailuvirasto
39583: Konkurrensverket 130192,70
39584: Kuluttajavirasto
39585: Konsumentverket 198 454,42
39586: Kuopion lääninhallitus
39587: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 7 269,49
39588: Kuopion yliopisto
39589: Kuopio universitet 57 041,36
39590: Kuvataideakatemia
39591: Bildkonstakademin 11175,34
39592: Lapin lääninhallitus
39593: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 380,00
39594: Lapin yliopisto
39595: Lapplands universitet 349 153,23
39596: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
39597: Villmanstrands tekniska högskola 229 090,00
39598: Liikenneministeriö
39599: Trafikministeriet 403393,38
39600: Liikkuva poliisi
39601: Rörliga polisen 412 012,39
39602: Länsstyrelsen i landskapet Aland
39603: Länsstyrelsen i landskapet Aland 72 258,93
39604: Lääkelaitos
39605: Läkemedelsverket 215 072,52
39606: Maa- ja metsätalousministeriö
39607: Jord- och skogsbruksministeriet 10 012 938,77
39608: Valtion tasetilit 31.12.1996
39609: sivu
39610: Tili- Kanto 6212 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 83
39611: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
39612:
39613:
39614: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
39615: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 212 834,52
39616: Maanmittauslaitos
39617: Lantmäteriverket 96 216,66
39618: Maatalouden tutkimuskeskus
39619: Lantbrukets forskningscentral 1 851 716,50
39620: Matkailun edistämiskeskus
39621: Centralen för turistfrämjande 3916007,10
39622: Merenkulkuhallitus
39623: Sjöfartsstyrelsen 2 820 302,46
39624: Merentutkimuslaitos
39625: Havsforskningsinstitutet 20 785,47
39626: Metsäntutkimuslaitos
39627: Skogsforskningsinstitutet 2 785 701,02
39628: Mikkelin lääninhallitus
39629: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 192 160,63
39630: Museovirasto
39631: Museiverket 91 639,29
39632: Oikeusministeriö
39633: Justitieministeriet 722 981,69
39634: Opetushallitus
39635: Utbildningsstyrelsen 2805642,10
39636: Opetusministeriö
39637: Undervisningsministeriet 46 963 817,52
39638: Oulun lääninhallitus
39639: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 141 829,05
39640: Oulun yliopisto
39641: Uleåborgs universitet 9 420 307,87
39642: Patentti- ja rekisterihallitus
39643: Patent- och registerstyrelsen 347 436,87
39644: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
39645: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 7 983,88
39646: Poliisin tekniikkakeskus
39647: Polisens teknikcentral 855 944,40
39648: Puolustushallinnon rakennuslaitos
39649: Försvarsförvaltningens byggverk 1 029,25
39650: Puolustusministeriö
39651: Försvarsministeriet 39 321 472,70
39652: Puolustusvoimat
39653: Försvarsmakten 5 758 898,34
39654: Rajavartiolaitos
39655: Gränsbevakningsväsendet 392 674,41
39656: Ratahallintokeskus
39657: Banförvaltningscentralen 3 092 289,05
39658: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
39659: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 228 672,02
39660: Sibelius-akatemia
39661: Sibelius-akademin 442 682,43
39662: Siemenperunakeskus
39663: Centralen för utsädespotatis 1 787,25
39664: Sisäasiainministeriö
39665: lnrikesministeriet 1 605 917,95
39666: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
39667: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 177 870,87
39668: Valtion tasetilit 31.12.1996
39669: sivu
39670: Tili • Kanto 6212 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 84
39671:
39672: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa · Passiva
39673:
39674:
39675: Sosiaali- ja terveysministeriö
39676: Social- och hälsovårdsministeriet 542052,01
39677: Suojelupoliisi
39678: Skyddspolisen 2270,09
39679: Suomen ympäristökeskus
39680: Finlands miljöcentral 7 820360,32
39681: Suomen Akatemia
39682: Finlands Akademi 3596611,19
39683: Svenska handelshögskolan
39684: Svenska handelshögskolan 90 176,24
39685: Säteilyturvakeskus
39686: Strålsäkerhetscentralen 20 592,76
39687: Tampereen teknillinen korkeakoulu
39688: Tammerfors tekniska högskola 16 724,94
39689: Tampereen yliopisto
39690: Tammerfors universitet 855 336,45
39691: Tasavallan presidentin kanslia
39692: Republikens presidents kansli 21 697,56
39693: Teatterikorkeakoulu
39694: Teaterhögskolan 132521,03
39695: Teknillinen korkeakoulu
39696: Tekniska högskolan 4 972 479,92
39697: Teknologian kehittämiskeskus
39698: Teknologiska utvecklingscentralen 403894,73
39699: Telehallintokeskus
39700: Teleförvaltningscentralen 17 213,00
39701: Tielaitos
39702: Vägverket 10 374 838,71
39703: Tilastokeskus
39704: Statistikcentralen 536102,49
39705: Tullihallitus
39706: Tullstyrelsen 1 769 220,43
39707: Turun ja Porin lääninhallitus
39708: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 580 326,27
39709: Turun kauppakorkeakoulu
39710: Åbo handelshögskola 5 048,89
39711: Turun yliopisto
39712: Åbo universitet 68187,48
39713: Turvatekniikan keskus
39714: Säkerhetsteknikcentralen 78 639,52
39715: Työministeriö
39716: Arbetsministeriet 1 575 536,97
39717: Ulkoasiainministeriö
39718: Utrikesministeriet 12 751 934,25
39719: Ulkomaalaisvirasto
39720: Utlänningsverket 22 077,90
39721: Uudenmaan lääninhallitus
39722: Länsstyrelsen i Nylands Iän 2 756 578,10
39723: Vaasan lääninhallitus
39724: Länsstyrelsen i Vasa Iän 10 116 687,90
39725: Vaasan yliopisto
39726: Vasa universitet 5 354,21
39727: Valtiokonttori
39728: Statskontoret 34 985 325,93
39729: Valtion tasetilit 31.12.1996
39730: sivu
39731: Tili- Kanto 6212 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 85
39732:
39733: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
39734:
39735:
39736: Valtion taidemuseo
39737: Statens konstmuseum 374,45
39738: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
39739: Statens ekonomiska forskningscentral 2464,50
39740: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
39741: Statens tekniska forskningscentral 59 556,71
39742: Valtioneuvoston kanslia
39743: Statsrådets kansli 22483,30
39744: Valtiontalouden tarkastusvirasto
39745: Statens revisionsverk 261 079,00
39746: Valtiovarainministeriö
39747: Finansministeriet 864353,58
39748: Van kainhoitolaitos
39749: Fångvårdsväsendet 290 865,79
39750: Verohallitus
39751: Skattestyrelsen 3 375663,60
39752: Väestörekisterikeskus
39753: Befolkningsregistercentralen 33498,30
39754: Ympäristöministeriö
39755: Miljöministeriet 2 730 729,38
39756: Åboakademi
39757: Åboakademi 4 701 258,69
39758:
39759:
39760: 6213 Tullisaatavien tili
39761: Tullfordringars kanto 65 342 743,00
39762: Tullihallitus
39763: Tullstyrelsen 65 342 743,00
39764:
39765:
39766:
39767: 622 ANNEITUJEN ENNAKKOJEN TILIT
39768: UTGIVNA FÖRSKOTTS KONTON 133 933178,62
39769:
39770:
39771: 6221 Annettujen hankintaannakkojen tili
39772: Utgivna leveransförskotts kanto 41911751,30
39773: Helsingin yliopisto
39774: Helsingfors universitet 136 970,83
39775: limatieteen laitos
39776: Meteorologiska institute! 12 960,00
39777: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
39778: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 48800,00
39779: Maanmittauslaitos
39780: Lantmäteriverket 361 341,67
39781: Merenkulkuhallitus
39782: Sjöfartsstyrelsen 19 346,60
39783: Puolustusvoimat
39784: Försvarsmakten 1 589 504,78
39785: Rajavartiolaitos
39786: Gränsbevakningsväsendet 2 019,11
39787: Ratahallintokeskus
39788: Banförvaltningscentralen 36150731,35
39789: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
39790: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 4593,51
39791: Valtion tasetilit 31.12.1996
39792: sivu
39793: Tili- Konto 6221 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 86
39794: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
39795:
39796:
39797: Tampereen teknillinen korkeakoulu
39798: Tammerforstekniska högskola 2 650,00
39799: Teatterikorkeakoulu
39800: Teaterhögskolan 3 644,82
39801: Turun yliopisto
39802: Åbo universitet 25409,80
39803: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
39804: Statens tekniska forskningscentral 3341971,43
39805: Verohallitus
39806: Skattestyrelsen 211 807,40
39807:
39808: 6222 Matkaannakkojen tili
39809: Reseförskotts kanto 3 982 130,23
39810: Eduskunta
39811: Riksdagen 29 741,07
39812: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
39813: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 11 950,00
39814: Geologian tutkimuskeskus
39815: Geologiska forskningscentralen 11 900,00
39816: Helsingin kauppakorkeakoulu
39817: Helsingfors handelshögskola 52 768,48
39818: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
39819: Polisinrättningen i Helsingfors härad 13 676,50
39820: Helsingin yliopisto
39821: Helsingfors universitet 274 290,90
39822: Hämeen lääninhallitus
39823: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 3499,10
39824: limatieteen laitos
39825: Meteorologiska institute! 27 200,00
39826: Joensuun yliopisto
39827: Joensuu universitet 34 883,97
39828: Jyväskylän yliopisto
39829: Jyväskylä universitet 64 319,73
39830: Kansallisarkisto
39831: Arkivväsendet 17 388,00
39832: Kansanterveyslaitos
39833: Folkhälsoinstitutet 30 387,30
39834: Kauppa- ja teollisuusministeriö
39835: Handels- och industririlinisteriet 72 598,91
39836: Keski-Suomen lääninhallitus
39837: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 13 375,53
39838: Keskusrikospoliisi
39839: Centralkriminalpolisen 4279,43
39840: Kuluttajavirasto
39841: Konsumentverket 47 392,00
39842: Kuopion lääninhallitus
39843: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 24 344,44
39844: Kuopion yliopisto
39845: Kuopio universitet 55 492,07
39846: Lapin lääninhallitus
39847: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 3 550,34
39848: Lapin yliopisto
39849: Lapplands universitet 10 962,00
39850: Valtion tasetilit 31.12.1996
39851: sivu
39852: Tili - Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 87
39853:
39854: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
39855:
39856:
39857: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
39858: Villmanstrands tekniska högskola 6 700,00
39859: Liikenneministeriö
39860: Trafikministeriet 4 750,00
39861: Liikkuva poliisi
39862: Rörliga polisen 800,00
39863: Maa- ja metsätalousministeriö
39864: Jord- och skogsbruksministeriet 63 008,79
39865: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
39866: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 3 045,00
39867: Maatalouden tutkimuskeskus
39868: Lantbrukets forskningscentral 10 084,93
39869: Matkailun edistämiskeskus
39870: Centralen för turislfrämjande 3 879,17
39871: Merenkulkuhallitus
39872: Sjöfartsstyrelsen 49 936,00
39873: Metsäntutkimuslaitos
39874: Skogsforskningsinstitutet 46881,35
39875: Mikkelin lääninhallitus
39876: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 10 250,07
39877: Museovirasto
39878: Museiverket 5 500,00
39879: Oikeusministeriö
39880: Justitieministeriet 18 262,00
39881: Opetushallitus
39882: Utbildningsstyrelsen 26 475,00
39883: Opetusministeriö
39884: Undervisningsministeriet 18 458,10
39885: Oulun lääninhallitus
39886: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 25 966,20
39887: Oulun yliopisto
39888: Uleåborgs universitet 90 382,45
39889: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
39890: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 375,00
39891: Poliisikoulu
39892: Polisskolan 2 750,00
39893: Poliisin tekniikkakeskus
39894: Polisens teknikcentral 592,00
39895: Poliisiopisto
39896: Polisinstitutet 724,00
39897: Puolustusministeriö
39898: Försvarsministeriet 286,00
39899: Puolustusvoimat
39900: Försvarsmakten 810 205,98
39901: Rajavartiolaitos
39902: Gränsbevakn ingsväsend et 9 203,40
39903: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
39904: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 68,00
39905: Sisäasiainministeriö
39906: lnrikesministeriet 20 970,03
39907: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
39908: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 65 506,63
39909: Sosiaali- ja terveysministeriö
39910: Social- och hälsovårdsministeriet 25 670,63
39911: Valtion tasetilit 31.12.1996
39912: sivu
39913: Tili - Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 88
39914:
39915: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
39916:
39917:
39918: Suomen ympäristökeskus
39919: Finlands miljöcentral 21 698,81
39920: Suomen Akatemia
39921: Finlands Akademi 135 204,50
39922: Suomenlinnan hoitokunta
39923: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 1 243,00
39924: Svenska handelshögskolan
39925: Svenska handelshögskolan 115656,77
39926: Säteilyturvakeskus
39927: Strålsäkerhetscentralen 3 323,33
39928: Tampereen teknillinen korkeakoulu
39929: Tammerforstekniska högskola 8 916,10
39930: Tampereen yliopisto
39931: Tammerfors universitet 12 919,80
39932: Teatterikorkeakoulu
39933: Teaterhögskolan 4693,25
39934: Teknillinen korkeakoulu
39935: Tekniska högskolan 33606,37
39936: Teknologian kehittämiskeskus
39937: Teknologiska utvecklingscentralen 219 931,65
39938: Telehallintokeskus
39939: Teleförvaltningscentralen 7 559,42
39940: Tielaitos
39941: Vägverket 101 539,89
39942: Tilastokeskus
39943: Statistikcentralen 11 500,00
39944: Tullihallitus
39945: Tullstyrelsen 62 706,56
39946: Turun ja Porin lääninhallitus
39947: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 14 887,68
39948: Turun kauppakorkeakoulu
39949: Åbo handelshögskola 6636,70
39950: Turun yliopisto
39951: Åbo universitet 151 446,15
39952: Turvatekniikan keskus
39953: Säkerhetsteknikcentralen 46 065,19
39954: Työministeriö
39955: Arbetsministeriet 276 000,17
39956: Ulkoasiainministeriö
39957: Utrikesministeriet 339 591,07
39958: Ulkomaalaisvirasto
39959: Utlänningsverket 5 825,00
39960: Uudenmaan lääninhallitus
39961: Länsstyrelsen i Nylands Iän 9167,56
39962: Vaasan lääninhallitus
39963: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1450,94
39964: Vaasan yliopisto
39965: Vasa universitet 13 692,90
39966: Valtion kiinteistölaitos
39967: Statens fastighetsverket 103,40
39968: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
39969: Statens ekonomiska forskningscentral 6859,00
39970: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
39971: Statens tekniska forskningscentral 72 112,45
39972: Valtion tasetilit 31.12.1996
39973: sivu
39974: Tili - Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 89
39975:
39976: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
39977:
39978:
39979: Valtioneuvoston kanslia
39980: Statsrådets kansli 2 000,00
39981: Valtiovarainministeriö
39982: Finansministeriet 1 785,66
39983: Van kainhoitolaitos
39984: Fångvårdsväsendet 22 949,20
39985: Verohallitus
39986: Skattestyrelsen 83475,40
39987: Ympäristöministeriö
39988: Miljöministeriet 36191,00
39989: Åboakademi
39990: Åboakademi 42 978,01
39991:
39992:
39993: 6223 Muiden annettujen annakkojen tili
39994: Övriga utgivna förskotts konto 88 039 297,09
39995: Eduskunta
39996: Riksdagen 20 000,00
39997: Geologian tutkimuskeskus
39998: Geologiska forskningscentralen 39 860,40
39999: Helsingin kauppakorkeakoulu
40000: Helsingfors handelshögskola 3 354,00
40001: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
40002: Polisinrättningen i Helsingfors härad 5 029,10
40003: Helsingin yliopisto
40004: Helsingfors universitet 357173,86
40005: Kansanterveyslaitos
40006: Folkhälsoinstitutet 522,00
40007: Keskusrikospoliisi
40008: Centralkriminalpolisen 7 574,72
40009: Kuluttajavirasto
40010: Konsumentverket 500,00
40011: Kuopion lääninhallitus
40012: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1 200,00
40013: Kuopion yliopisto
40014: Kuopio universitet 3 562,50
40015: Kuvataideakatemia
40016: Bildkonstakademin 3000,00
40017: Kymen lääninhallitus
40018: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 805,80
40019: Lapin yliopisto
40020: Lapplands universitet 21 062,09
40021: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
40022: Villmanstrands tekniska högskola 2 130 049,70
40023: Liikenneministeriö
40024: Trafikministeriet 300,00
40025: Länsstyrelsen i landskapet Åland
40026: Länsstyrelsen i landskapet Åland 400,00
40027: Lääkelaitos
40028: Läkemedelsverket 1 845,40
40029: Maa- ja metsätalousministeriö
40030: Jord- och skogsbnuksministeriet 51 482 118,20
40031: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
40032: Jord- och skogsbnuksministeriets informationstjänstcenral 4173,00
40033: Valtion tasetilit 31.12.1996
40034: sivu
40035: Tili - Konto 6223 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 90
40036:
40037: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
40038:
40039:
40040: Maanmittauslaitos
40041: Lantmäteriverket 82 695,70
40042: Maatalouden tutkimuskeskus
40043: Lantbrukets forskningscentral 208 394,90
40044: Matkailun edistämiskeskus
40045: Centralen för turistfrämjande 1 729 084,10
40046: Merenkulkuhallitus
40047: Sjöfartsstyrelsen 2 109 566,00
40048: Metsäntutkimuslaitos
40049: Skogsforskningsinstitutet 4485,18
40050: Oikeusministeriö
40051: Justitieministeriet 1 568,47
40052: Opetushallitus
40053: Utbildningsstyrelsen 3 500,00
40054: Opetusministeriö
40055: Undervisningsministeriet 46 076,77
40056: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
40057: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 21 905,17
40058: Puolustushallinnon rakennuslaitos
40059: Försvarsförvaltningens byggverk 48 323,80
40060: Puolustusvoimat
40061: Försvarsmakten 31 755,79
40062: Ratahallintokeskus
40063: Banförvaltningscentralen 1 594 043,22
40064: Sibelius-akatemia
40065: Sibelius-akademin 1484,70
40066: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
40067: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 11 023,30
40068: Sosiaali- ja terveysministeriö
40069: Social- och hälsovårdsministeriet 1 561,00
40070: Suomen ympäristökeskus
40071: Finlands miljöcentral 801 292,92
40072: Suomen Akatemia
40073: Finlands Akademi 6174,85
40074: Säteilyturvakeskus
40075: Strålsäkerhetscentralen 51,85
40076: Tampereen yliopisto
40077: Tammerfors universitet 40 940,00
40078: Teatterikorkeakoulu
40079: Teaterhögskolan 66516,14
40080: Teknologian kehittämiskeskus
40081: Teknologiska utvecklingscentralen 1 174 796,70
40082: Tielaitos
40083: Vägverket 5 036 377,94
40084: Tullihallitus
40085: Tullstyrelsen 125 669,21
40086: Turun yliopisto
40087: Åbo universitet 111 394,36
40088: Turvatekniikan keskus
40089: Säkerhetsteknikcentralen 15 500,00
40090: Työministeriö
40091: Arbetsministeriet 5 810,79
40092: Ulkoasiainministeriö
40093: Utrikesministeriet 8344011,18
40094: Valtion tasetilit 31.12.1996
40095: sivu
40096: Tili - Konto 6223 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 91
40097:
40098: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
40099:
40100:
40101: Uudenmaan lääninhallitus
40102: Länsstyrelsen i Nylands Iän 4 658,50
40103: Valtiokonttori
40104: Statskontoret 12 084 248,72
40105: Valtiovarainministeriö
40106: Finansministeriet 32 101,65
40107: Vankeinhoitolaitos
40108: Fångvårdsväsendet 128 030,50
40109: Verohallitus
40110: Skattestyrelsen 66 264,00
40111: Ympäristöministeriö
40112: Miljöministeriet 70,31
40113: Åboakademi
40114: Åboakademi 16 388,60
40115:
40116:
40117:
40118: 623 TILITYSTÄ VASTAAN ANNETIUJEN VAROJEN TILIT
40119: MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON 78 580 231,36
40120:
40121:
40122: 6231 Annettujen etukäteisvarojen tili
40123: Utgivna försträckningsmedels konto 75 734 306,05
40124: Eduskunta
40125: Riksdagen 75 850,00
40126: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
40127: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 5162,15
40128: Helsingin kauppakorkeakoulu
40129: Helsingfors handelshögskola 71749,44
40130: Hämeen lääninhallitus
40131: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 1 700,00
40132: Joensuun yliopisto
40133: Joensuu universitet 187 229,00
40134: Kansanterveyslaitos
40135: Folkhälsoinstitutet 4 065,48
40136: Kauppa- ja teollisuusministeriö
40137: Handels- och industriministeriet 3 508,70
40138: Keski-Suomen lääninhallitus
40139: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 2 262,70
40140: Kuluttajavirasto
40141: Konsumentverket 2 429,05
40142: Kuopion lääninhallitus
40143: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 16300,00
40144: Kuvataideakatemia
40145: Bildkonstakademin 4 802,80
40146: Lapin lääninhallitus
40147: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 56 985,19
40148: Lapin yliopisto
40149: Lapplands universitet 1 384,20
40150: Maa- ja metsätalousministeriö
40151: Jord- och skogsbruksministeriet 18 741 489,22
40152: Maanmittauslaitos
40153: Lantmäteriverket 106 759,71
40154: Maatalouden tutkimuskeskus
40155: Lantbrukets forskningscentral 8 543,73
40156: Valtion tasetilit 31.12.1996
40157: sivu
40158: Tili - Kanto 6231 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 92
40159:
40160: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
40161:
40162:
40163: Merenkulkuhallitus
40164: Sjöfartsstyrelsen 41 360,00
40165: Mikkelin lääninhallitus
40166: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 4 221,21
40167: Museovirasto
40168: Museiverket 11433,00
40169: Oikeusministeriö
40170: Justitieministeriet 14428,33
40171: Opetusministeriö
40172: Undervisningsministeriet 9 648 022,97
40173: Oulun lääninhallitus
40174: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1 393,00
40175: Patentti- ja rekisterihallitus
40176: Patent- och registerstyrelsen 1 340,00
40177: Puolustusministeriö
40178: Försvarsministeriet 80 979,23
40179: Puolustusvoimat
40180: Försvarsmakten 154107,00
40181: Rajavartiolaitos
40182: Gränsbevakningsväsendet 28 500,56
40183: Ratahallintokeskus
40184: Banförvaltningscentralen 2145,40
40185: Siemenperunakeskus
40186: Centralen för utsädespotatis 2 269,65
40187: Sisäasiainministeriö
40188: lnrikesministeriet 15 764,67
40189: Sosiaali- ja terveysministeriö
40190: Social- och hälsovårdsministeriet 46 036 246,65
40191: Suojelupoliisi
40192: Skyddspolisen 42 800,00
40193: Svenska handelshögskolan
40194: Svenska handelshögskolan 14 438,22
40195: Taideteollinen korkeakoulu
40196: Konstindustriella högskolan 84 771,10
40197: Teknologian kehittämiskeskus
40198: Teknologiska utvecklingscentralen 4884,20
40199: Tielaitos
40200: Vägverket 127 226,41
40201: Tullihallitus
40202: Tullstyrelsen 990,00
40203: Työministeriö
40204: Arbetsministeriet 2 502,00
40205: Ulkomaalaisvirasto
40206: Utlänningsverket 500,00
40207: Uudenmaan lääninhallitus
40208: Länsstyrelsen i Nylands Iän 23191,59
40209: Vaasan lääninhallitus
40210: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2 356,00
40211: Valtiokonttori
40212: Statskontoret 8500,00
40213: Valtion kiinteistölaitos
40214: Statens fastighetsverket 10 941,90
40215: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
40216: Statens tekniska forskningscentral 41500,00
40217: Valtion tasetilit 31.12.1996
40218: sivu
40219: Tili- Konto 6231 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 93
40220:
40221: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
40222:
40223:
40224: Valtioneuvoston kanslia
40225: Statsrådets kansli 5120,99
40226: Vankeinhoitolaitos
40227: Fångvårdsväsendet 15 910,00
40228: Verohallitus
40229: Skattestyrelsen 16240,60
40230:
40231: 6232 ~uut tilitystä vastaan annetut varat
40232: Ovriga mot redovisning utgivna medels konto 2 845 925,31
40233: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
40234: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2 652 609,29
40235: Työministeriö
40236: Arbetsministeriet 9153,29
40237: Vankeinhoitolaitos
40238: Fångvårdsväsendet 77 413,33
40239: Ympäristöministeriö
40240: Miljöministeriet 106 749,40
40241:
40242:
40243: 624 BUDJETOIMATIOMIEN SIJOITUSTEN TILIT
40244: OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON 38 288 635 330,86
40245:
40246:
40247: 6241 Valtion saatavatili Postipankki Oy:ssä
40248: Statens konto för kontofordringar i Postbenken Ab 2 175 548 065,21
40249: Valtiokonttori
40250: Statskontoret 2 175 548 065,21
40251:
40252:
40253: 6242 Markkatalletusten tili
40254: Markdepositioners konto 36 108 642 865,65
40255: Valtiokonttori
40256: Statskontoret 36 108 642 865,65
40257:
40258:
40259: 6245 Annettujen luottojen tili
40260: Utgivna krediters konto 4444400,00
40261: Valtiokonttori
40262: Statskontoret 4444400,00
40263:
40264:
40265: 631 VARASTOTILIT
40266: LAGERKONTON 122 501 880,96
40267:
40268:
40269: 6310 Varastotili
40270: Lagerkonto 122 501 880,96
40271: Puolustushallinnon rakennuslaitos
40272: Försvarsförvaltningens byggverk 4 517 299,02
40273: Puolustusvoimat
40274: Försvarsmakten 42 024 644,64
40275: Tielaitos
40276: Vägverket 70 330 817,42
40277: Valtion tasetilit 31.12.1996
40278: sivu
40279: Tili- Konto 6310 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 94
40280:
40281: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
40282:
40283:
40284: Vankeinhoitolaitos
40285: Fångvårdsväsendet 5 629119,88
40286:
40287:
40288:
40289: 651 VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT
40290: ORDINARIE SKULDERS KONTON 4 064 800 055,18
40291:
40292:
40293: 6511 Tilivelkojen tili
40294: Kontoskulders konto 2 383 189 237,91
40295: Ajoneuvohallintokeskus
40296: Fordonsförvaltningscentralen 14 390 136,91
40297: Asuntorahastovirasto
40298: Bostadsfondsverket 487 035,32
40299: Eduskunta
40300: Riksdagen 6663307,93
40301: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
40302: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 12 752,62
40303: Geologian tutkimuskeskus
40304: Geologiska forskningscentralen 4 660 241,13
40305: Helsingin kauppakorkeakoulu
40306: Helsingfors handelshögskola 3542781,78
40307: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
40308: Polisinrättningen i Helsingfors härad 10 363 342,37
40309: Helsingin yliopisto
40310: Helsingfors universitet 58 798 800,28
40311: Hämeen lääninhallitus
40312: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 21 146 076,02
40313: limatieteen laitos
40314: Meteorologiska institute! 2 680 646,54
40315: Joensuun yliopisto
40316: Joensuu universitet 13 095 154,26
40317: Jyväskylän yliopisto
40318: Jyväskylä universitet 11 614 273,81
40319: Kansallisarkisto
40320: Arkivväsendet 310 706,55
40321: Kansanterveyslaitos
40322: Folkhälsoinstitutet 9 232 535,20
40323: Kasvinjalostuslaitos
40324: Växtförädlingsanstalten 2 339 501,02
40325: Kauppa- ja teollisuusministeriö
40326: Handels- och industriministeriet 34 946 489,71
40327: Keski-Suomen lääninhallitus
40328: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 8 291 545,82
40329: Keskusrikospoliisi
40330: Centralkriminalpolisen 2479217,75
40331: Kilpailuvirasto
40332: Konkurrensverket 39 993,10
40333: Kuluttajavirasto
40334: Konsumentverket 3170448,35
40335: Kuopion lääninhallitus
40336: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 4 497 567,31
40337: Kuopion yliopisto
40338: Kuopio universitet 7 439 828,22
40339: Valtion tasetilit 31.12.1996
40340: sivu
40341: Tili- Konto 6511 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 95
40342:
40343: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
40344:
40345:
40346: Kuvataideakatemia
40347: Bildkonstakademin 258 399,68
40348: Kymen lääninhallitus
40349: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 8 198 901,85
40350: Lapin lääninhallitus
40351: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 5 715 817,67
40352: Lapin yliopisto
40353: Lapplands universitet 2 561 480,25
40354: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
40355: Villmanstrands tekniska högskola 5418769,84
40356: Liikenneministeriö
40357: Trafikministeriet 15 337 051,89
40358: Liikkuva poliisi
40359: Rörtiga polisen 2 851 795,81
40360: Länsstyrelsen i landskapet Aland
40361: Länsstyrelsen i landskapet Aland 20498,30
40362: Lääkelaitos
40363: Läkemedelsverket 2 009 113,23
40364: Maa- ja metsätalousministeriö
40365: Jord- och skogsbruksministeriet 161 021 114,29
40366: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
40367: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 5 679 806,57
40368: Maanmittauslaitos
40369: Lantmäteriverket 8 346 561,99
40370: Maatalouden tutkimuskeskus
40371: Lantbrukets forskningscentral 4 264 294,91
40372: Merenkulkuhallitus
40373: Sjöfartsstyrelsen 33 878 769,28
40374: Merentutkimuslaitos
40375: Havsforskningsinstitutet 5 402 366,59
40376: Metsäntutkimuslaitos
40377: Skogsforskningsinstitutet 2349149,33
40378: Mikkelin lääninhallitus
40379: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 7 087 252,18
40380: Oikeusministeriö
40381: Justitieministeriet 51 692 347,89
40382: Opetushallitus
40383: Utbildningsstyrelsen 84 252 510,95
40384: Opetusministeriö
40385: Undervisningsministeriet 111 872 583,66
40386: Oulun lääninhallitus
40387: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 14150 349,94
40388: Oulun yliopisto
40389: Uleåborgs universitet 202 221,82
40390: Patentti- ja rekisterihallitus
40391: Patent- och registerstyrelsen 15348316,01
40392: Pelastusopisto
40393: Räddningsinstitutet 1 824 832,59
40394: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
40395: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 2 814 532,04
40396: Poliisikoulu
40397: Polisskolan 760 151,86
40398: Poliisin tekniikkakeskus
40399: Polisens teknikcentral 12 077,25
40400: Valtion tasetilit 31.12.1996
40401: sivu
40402: Tili - Konto 6511 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 96
40403:
40404: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva
40405:
40406:
40407: Poliisiopisto
40408: Polisinstitutet 559 933,15
40409: Puolustushallinnon rakennuslaitos
40410: Försvarsförvaltningens byggverk 54 175 991,54
40411: Puolustusministeriö
40412: Försvarsministeriet 6 702003,64
40413: Puolustusvoimat
40414: Försvarsmakten 353 547 797,61
40415: Rajavartiolaitos
40416: Gränsbevakningsväsendet 7 218195,82
40417: Ratahallintokeskus
40418: Banförvaltningscentralen 244 648 747,58
40419: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
40420: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 478444,52
40421: Sibelius-akatemia
40422: Sibelius-akademin 1 478 174,77
40423: Siemenperunakeskus
40424: Centralen lör utsädespotatis 145 820,80
40425: Sisäasiainministeriö
40426: lnrikesministeriet 34 555 048,53
40427: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
40428: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 17 030 965,55
40429: Sosiaali- ja terveysministeriö
40430: Social- och hälsovårdsministeriet 18 201129,45
40431: Suojelupoliisi
40432: Skyddspolisen 1 336597,97
40433: Suomen ympäristökeskus
40434: Finlands miljöcentral 8630944,87
40435: Suomen Akatemia
40436: Finlands Akademi 1 962 299,84
40437: Suomenlinnan hoitokunta
40438: Förvaltningsnämnden lör Sveaborg 2 242 115,06
40439: Svenska handelshögskolan
40440: Svenska handelshögskolan 1 413 562,45
40441: Säteilyturvakeskus
40442: Strålsäkerhetscentralen 5035058,44
40443: Taideteollinen korkeakoulu
40444: Konstindustriella högskolan 3394467,57
40445: Tampereen teknillinen korkeakoulu
40446: Tammerfors tekniska högskola 11 136 094,17
40447: Tampereen yliopisto
40448: Tammerfors universitet 10 160 436,70
40449: Tasavallan presidentin kanslia
40450: Republikens presidents kansli 1 814 203,91
40451: Teatterikorkeakoulu
40452: Teaterhögskolan 1137179,16
40453: Teknillinen korkeakoulu
40454: Tekniska högskolan 24 774 003,48
40455: Teknologian kehittämiskeskus
40456: Teknologiska utvecklingscentralen 3 525 293,72
40457: Telehallintokeskus
40458: Teleförvaltningscentralen 2 955 833,52
40459: Tielaitos
40460: Vägverket 182 826 449,16
40461: Valtion tasetilit 31.12.1996
40462: sivu
40463: Tili- Konto 6511 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 97
40464:
40465: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
40466:
40467:
40468: Tullihallitus
40469: Tullstyrelsen 17190 792,08
40470: Turun ja Porin lääninhallitus
40471: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 12 006 939,94
40472: Turun kauppakorkeakoulu
40473: Åbo handelshögskola 2 351 801,88
40474: Turun yliopisto
40475: Åbo universitet 20 727 891,61
40476: Turvatekniikan keskus
40477: Säkerhetsteknikcentralen 3849451,56
40478: Työministeriö
40479: Arbetsministeriet 180 145 816,75
40480: Ulkoasiainministeriö
40481: Utrikesministeriet 61 613 494,44
40482: Ulkomaalaisvirasto
40483: Utlänningsverket 3 413119,75
40484: Uudenmaan lääninhallitus
40485: Länsstyrelsen i Nylands Iän 18 287 870,76
40486: Vaasan lääninhallitus
40487: Länsstyrelsen i Vasa Iän 15 633 512,49
40488: Vaasan yliopisto
40489: Vasa universitet 3 812 591,93
40490: Valtiokonttori
40491: Statskontoret 11 053 727,97
40492: Valtion kiinteistölaitos
40493: Statens fastighetsverket 62 997 073,37
40494: Valtion taidemuseo
40495: Statens konstmuseum 662 453,15
40496: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
40497: Statens ekonomiska forskningscentral 297140,22
40498: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
40499: Statens tekniska forskningscentral 45 662 604,24
40500: Valtioneuvoston kanslia
40501: Statsrådets kansli 5 389 983,09
40502: Valtiontalouden tarkastusvirasto
40503: Statens revisionsverk 849543,78
40504: Valtiovarainministeriö
40505: Finansministeriet 5 954 029,42
40506: Vankeinhoitolaitos
40507: Fångvårdsväsendel 32 824 511,92
40508: Verohallitus
40509: Skattestyrelsen 73 632 203,99
40510: Väestörekisterikeskus
40511: Befolkningsregistercentralen 5 667 698,18
40512: Ympäristöministeriö
40513: Miljöministeriet 12 986 463,15
40514: Åboakademi
40515: Åboakademi 11 558 279,59
40516:
40517:
40518: 6512 Muiden velkojen tili
40519: Övriga skulders konto 1 681 610 817,27
40520: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
40521: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 249 019,51
40522: Valtion tasetilit 31.12.1996
40523: sivu
40524: Tili- Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 98
40525:
40526: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
40527:
40528:
40529: Geologian tutkimuskeskus
40530: Geologiska forskningscentralen 12 090,00
40531: Helsingin kauppakorkeakoulu
40532: Helsingfors handelshögskola 199 068,49
40533: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
40534: Polisinrättningen i Helsingfors härad 6 075 918,06
40535: Helsingin yliopisto
40536: Helsingfors universitet 6 070 564,06
40537: Hämeen lääninhallitus
40538: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 42123,86
40539: limatieteen laitos
40540: Meteorologiska institute! 1638306,34
40541: Jyväskylän yliopisto
40542: Jyväskylä universitet 607,00
40543: Kansallisarkisto
40544: Arkivväsendet 49400,00
40545: Kansanterveyslaitos
40546: Folkhälsoinstitutet 203 087,30
40547: Kauppa- ja teollisuusministeriö
40548: Handels- och industriministeriet 52 954,62
40549: Keski-Suomen lääninhallitus
40550: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 4194,00
40551: Kuluttajavirasto
40552: Konsumentverket 3 775,00
40553: Kuvataideakatemia
40554: Bildkonstakademin 23 004,00
40555: Lapin lääninhallitus
40556: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 4 870,90
40557: Lapin yliopisto
40558: Lapplands universitet 85 623,41
40559: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
40560: Villmanstrands tekniska högskola 6 044 732,56
40561: Liikenneministeriö
40562: Trafikministeriet 2466 792,89
40563: Länsstyrelsen i landskapet Åland
40564: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1 314 726,80
40565: Maa- ja metsätalousministeriö
40566: Jord- och skogsbruksministeriet 1111 387,28
40567: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
40568: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 019 896,93
40569: Maanmittauslaitos
40570: Lantmäteriverket 5 802 660,22
40571: Maatalouden tutkimuskeskus
40572: Lantbrukets forskningscentral 9 180,88
40573: Matkailun edistämiskeskus
40574: Centralen för turistfrämjande 2 557 415,07
40575: Merenkulkuhallitus
40576: Sjöfartsstyrelsen 3 986 988,13
40577: Metsäntutkimuslaitos
40578: Skogsforskningsinstitutet 13 277,06
40579: Mikkelin lääninhallitus
40580: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 724 781,13
40581: Museovirasto
40582: Museiverket 8 172 203,54
40583: Valtion tasetilit 31.12.1996
40584: sivu
40585: Tili- Kanto 6512 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 99
40586: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
40587:
40588:
40589: Oikeusministeriö
40590: Justitieministeriet 182 973,20
40591: Opetushallitus
40592: Utbildningsstyrelsen 3682614,12
40593: Opetusministeriö
40594: Undervisningsministeriet 21 498 394,98
40595: Oulun lääninhallitus
40596: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 2 485,09
40597: Oulun yliopisto
40598: Uleåborgs universitet 17 886 971,16
40599: Patentti- ja rekisterihallitus
40600: Patent- och registerstyrelsen 351155,00
40601: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
40602: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1332,10
40603: Poliisin tekniikkakeskus
40604: Polisens teknikcentral 2 552 924,85
40605: Puolustusministeriö
40606: Försvarsministeriet 667 535,61
40607: Puolustusvoimat
40608: Försvarsmakten 14 359 466,58
40609: Rajavartiolaitos
40610: Gränsbevakningsväsendet 22 395 114,11
40611: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
40612: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 3125 075,20
40613: Sibelius-akatemia
40614: Sibelius-akademin 105861,63
40615: Sisäasiainministeriö
40616: lnrikesministeriet 2 610 019,80
40617: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
40618: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 342,63
40619: Sosiaali- ja terveysministeriö
40620: Social- och hälsovårdsministeriet 1 430 404 668,93
40621: Suomen ympäristökeskus
40622: Finlands miljöcentral 5 000,00
40623: Suomen Akatemia
40624: Finlands Akademi 730 602,07
40625: Svenska handelshögskolan
40626: Svenska handelshögskolan 170645,04
40627: Säteilyturvakeskus
40628: Strålsäkerhetscentralen 245,00
40629: Tampereen teknillinen korkeakoulu
40630: Tammerfors tekniska högskola 5 454,00
40631: Tampereen yliopisto
40632: Tammerfors universitet 18321,22
40633: Tasavallan presidentin kanslia
40634: Republikens presidents kansli 43,00
40635: Teatterikorkeakoulu
40636: Teaterhögskolan 68 146,76
40637: Teknillinen korkeakoulu
40638: Tekniska högskolan 1 545 770,57
40639: Teknologian kehittämiskeskus
40640: Teknologiska utvecklingscentralen 3 951,74
40641: Telehallintokeskus
40642: Teleförvaltningscentralen 273 909,37
40643: Valtion tasetilit 31.12.1996
40644: sivu
40645: Tili- Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 100
40646:
40647: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa- Passiva
40648:
40649:
40650: Tielaitos
40651: Vägverket 5483061,99
40652: Tilastokeskus
40653: Statistikcentralen 5 681 255,09
40654: Turun ja Porin lääninhallitus
40655: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 19 560,08
40656: Turun yliopisto
40657: Åbo universitet 1 345 368,50
40658: Turvatekniikan keskus
40659: Säkerhetsteknikcentralen 136606,75
40660: Työministeriö
40661: Arbetsministeriet 161,80
40662: Ulkoasiainministeriö
40663: Utrikesministeriet 36 918 014,51
40664: Uudenmaan lääninhallitus
40665: Länsstyrelsen i Nylands Iän 2 745698,01
40666: Vaasan lääninhallitus
40667: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1752,88
40668: Valtiokonttori
40669: Statskontoret 436 858,85
40670: Valtion kiinteistölaitos
40671: Statens fastighetsverket 163869,20
40672: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
40673: Statens tekniska forskningscentral 8 684154,64
40674: Vankeinhoitolaitos
40675: Fångvårdsväsendet 3 318 229,37
40676: Verohallitus
40677: Skattestyrelsen 52 334 088,09
40678: Väestörekisterikeskus
40679: Befolkningsregistercentralen 15000,00
40680: Ympäristöministeriö
40681: Miljöministeriet 1 642 767,70
40682: Åboakademi
40683: Åboakademi 9 743,99
40684:
40685:
40686:
40687: 652 SAATUJEN ENNAKKOJEN TILIT
40688: ERHÅLLNA FÖRSKOTTS KONTON 171 565 055,49
40689:
40690:
40691: 6521 Saatujen hankintaannakkojen tili
40692: Erhållna leveransförskotts kanto 21184 911,32
40693: Geologian tutkimuskeskus
40694: Geologiska forskningscentralen 2 791 221,91
40695: Helsingin yliopisto
40696: Helsingfors universitet 5 024 346,10
40697: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
40698: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 300,00
40699: Maanmittauslaitos
40700: Lantmäteriverket 72 110,00
40701: Maatalouden tutkimuskeskus
40702: Lantbrukets forskningscentral 650000,00
40703: Metsäntutkimuslaitos
40704: Skogsforskningsinstitutet 4430577,98
40705: Valtion tasetilit 31.12.1996
40706: sivu
40707: Tili- Konto 6521 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 101
40708:
40709: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
40710:
40711:
40712: Opetushallitus
40713: Utbildningsstyrelsen 7960,90
40714: Oulun yliopisto
40715: Uleåborgs universitet 5 891 276,06
40716: Patentti- ja rekisterihallitus
40717: Patent- och registerstyrelsen 285340,06
40718: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
40719: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 12 000,00
40720: Säteilyturvakeskus
40721: Strålsäkerhetscentralen 788 379,07
40722: Tielaitos
40723: Vägverket 1121 685,37
40724: Väestörekisterikeskus
40725: Befolkningsregistercentralen 109713,87
40726:
40727:
40728: 6522 ~uiden saatujen annakkojen tili
40729: Ovriga erhållna förskotts konto 150 380 144,17
40730: Geologian tutkimuskeskus
40731: Geologiska forskningscentralen 883533,17
40732: Helsingin kauppakorkeakoulu
40733: Helsingfors handelshögskola 975231,76
40734: limatieteen laitos
40735: Meteorologiska institute! 1 326156,15
40736: Joensuun yliopisto
40737: Joensuu universitet 1192 607,78
40738: Jyväskylän yliopisto
40739: Jyväskylä universitet 11 661 508,84
40740: Kauppa- ja teollisuusministeriö
40741: Handels- och industriministeriet 65929,28
40742: Kuluttajavirasto
40743: Konsumentverket 3000,00
40744: Kuopion yliopisto
40745: Kuopio universitet 1 201 750,94
40746: Lapin yliopisto
40747: Lapplands universitet 1 547 575,11
40748: Maa- ja metsätalousministeriö
40749: Jord- och skogsbruksministeriet 23030,00
40750: Matkailun edistämiskeskus
40751: Centralen för turistfrämjande 347 850,87
40752: Metsäntutkimuslaitos
40753: Skogsforskningsinstitutet 379 680,57
40754: Opetushallitus
40755: Utbildningsstyrelsen 376717,22
40756: Pelastusopisto
40757: Räddningsinstitutet 10 080,00
40758: Puolustusvoimat
40759: Försvarsmakten 382 948,00
40760: Rajavartiolaitos
40761: Gränsbevakningsväsendet 3 961,70
40762: Ratahallintokeskus
40763: Banförvaltningscentralen 2 603 976,66
40764: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
40765: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 2 131187,83
40766: Valtion tasetilit 31.12.1996
40767: sivu
40768: Tili - Konto 6522 Statens ba 1anskonton 31.12 .1996 sida 102
40769:
40770: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
40771:
40772:
40773: Sibelius-akatemia
40774: Sibelius-akademin 67 800,00
40775: Suomenlinnan hoitokunta
40776: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 48066,40
40777: Tampereen teknillinen korkeakoulu
40778: Tammerfors tekniska högskola 19 698 822,37
40779: Tampereen yliopisto
40780: Tammerfors universitet 9 738 752,88
40781: Teatterikorkeakoulu
40782: Teaterhögskolan 307 077,01
40783: Teknillinen korkeakoulu
40784: Tekniska högskolan 42 846 645,19
40785: Tielaitos
40786: Vägverket 2 300,00
40787: Tilastokeskus
40788: Statistikcentralen 621 698,80
40789: Tullihallitus
40790: Tullstyrelsen 4 210 357,54
40791: Turun kauppakorkeakoulu
40792: Åbo handelshögskola 3 034 981,85
40793: Turun yliopisto
40794: Åbo universitet 18 398 229,39
40795: Turvatekniikan keskus
40796: Säkerhetsteknikcentralen 41 983,16
40797: Valtiokonttori
40798: Statskontoret 338 983,78
40799: Valtion kiinteistölaitos
40800: Statens fastighetsverket 2 027 425,74
40801: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
40802: Statens tekniska forskningscentral 20 565 452,60
40803: Vankeinhoitolaitos
40804: Fångvårdsväsendet 11 896,50
40805: Åboakademi
40806: Åboakademi 3 302 945,08
40807:
40808:
40809:
40810: 653 TILITETTÄVIEN VAROJEN TILIT
40811: REDOVISNINGSMEDELS KONTON 360 302 100,90
40812:
40813:
40814: 6531 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työnantajat)
40815: Pensions- och understödskassebetalningars kanto (arbetsgivare) 3 832 349,08
40816: Eduskunta
40817: Riksdagen 379,85
40818: Helsingin kauppakorkeakoulu
40819: Helsingfors handelshögskola 1 035,15
40820: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
40821: Polisinrättningen i Helsingfors härad 3890,15
40822: Helsingin yliopisto
40823: Helsingfors universitet 16414,03
40824: Hämeen lääninhallitus
40825: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 955,50
40826: Kasvinjalostuslaitos
40827: Växtförädlingsanstalten 13 650,23
40828: Valtion tasetilit 31.12.1996
40829: sivu
40830: Tili- Konto 6531 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 103
40831: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
40832:
40833:
40834: Keskusrikospoliisi
40835: Centralkriminalpolisen 14 255,26
40836: Kuopion lääninhallitus
40837: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1101,68
40838: Kymen lääninhallitus
40839: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 593,21
40840: Maa- ja metsätalousministeriö
40841: Jord- och skogsbruksministeriet 773,64
40842: Maanmittauslaitos
40843: Lantmäteriverket 74,90
40844: Maatalouden tutkimuskeskus
40845: Lantbrukets forskningscentral 433,60
40846: Matkailun edistämiskeskus
40847: Central en för turistfrämjande 7 454,97
40848: Merenkulkuhallitus
40849: Sjöfartsstyrelsen 1156 665,79
40850: Metsäntutkimuslaitos
40851: Skogsforskningsinstitutet 1 948,70
40852: Mikkelin lääninhallitus
40853: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 94,16
40854: Museovirasto
40855: Museiverket 30413,29
40856: Oikeusministeriö
40857: Justitieministeriet 8 284,70
40858: Opetushallitus
40859: Utbildningsstyrelsen 3 267,56
40860: Opetusministeriö
40861: Undervisningsministeriet 8 254,57
40862: Oulun lääninhallitus
40863: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1173,49
40864: Oulun yliopisto
40865: Uleåborgs universitet 31,73
40866: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus
40867: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 803,62
40868: Poliisiopisto
40869: Polisinstitutet 75,00
40870: Puolustushallinnon rakennuslaitos
40871: Försvarsförvaltningens byggverk 899452,49
40872: Puolustusvoimat
40873: Försvarsmakten 11 672,92
40874: Sibelius-akatemia
40875: Sibelius-akademin 19 921,91
40876: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
40877: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 7 813,20
40878: Sosiaali- ja terveysministeriö
40879: Social- och hälsovårdsministeriet 1 900,42
40880: Suojelupoliisi
40881: Skyddspolisen 83,46
40882: Suomenlinnan hoitokunta
40883: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 32 391,31
40884: Tampereen teknillinen korkeakoulu
40885: Tammerfors tekniska högskola 363,80
40886: Tampereen yliopisto
40887: Tammerfors universitet 4 817,67
40888: Valtion tasetilit 31.12.1996
40889: sivu
40890: Tili - Konto 6531 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 104
40891: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva
40892:
40893:
40894: Tasavallan presidentin kanslia
40895: Republikens presidents kansli 53,50
40896: Teatterikorkeakoulu
40897: Teaterhögskolan 9763,97
40898: Tielaitos
40899: Vägverket 693080,72
40900: Tullihallitus
40901: Tullstyrelsen 754,88
40902: Turun ja Porin lääninhallitus
40903: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 691,22
40904: Työministeriö
40905: Arbetsministeriet 347 340,08
40906: Vaasan lääninhallitus
40907: Länsstyrelsen i Vasa Iän 905,30
40908: Vankeinhoitolaitos
40909: Fångvårdsväsendet 44487,02
40910: Ympäristöministeriö
40911: Miljöministeriet 545657,01
40912:
40913:
40914: 6532 Tilitystä vastaan saatujen varojen tili
40915: Mot redovisning erhållna medels konto 156 357 078,31
40916: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
40917: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel 38 907,40
40918: Geologian tutkimuskeskus
40919: Geologiska forskningscentralen 1116,93
40920: Helsingin yliopisto
40921: Helsingfors universitet 10 819 486,12
40922: limatieteen laitos
40923: Meteorologiska institute! 18470,10
40924: Joensuun yliopisto
40925: Joensuu universitet 266986,52
40926: Jyväskylän yliopisto
40927: Jyväskylä universitet 7 660 381,46
40928: Kansanterveyslaitos
40929: Folkhälsoinstitutet 201 730,41
40930: Kasvinjalostuslaitos
40931: Växtförädlingsanstalten 325196,18
40932: Kauppa- ja teollisuusministeriö
40933: Handels- och industriministeriet 6276,79
40934: Kuluttajavirasto
40935: Konsumentverket 36 952,81
40936: Kuopion lääninhallitus
40937: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 367,30
40938: Kuopion yliopisto
40939: Kuopio universitet 5 062 035,41
40940: Kuvataideakatemia
40941: Bildkonstakademin 230,52
40942: Kymen lääninhallitus
40943: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 154 252,90
40944: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
40945: Villmanstrands tekniska högskola 73 649,14
40946: Liikenneministeriö
40947: Trafikministeriet 624 434,40
40948: Valtion tasetilit 31.12.1996
40949: sivu
40950: Tili - Kanto 6532 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 105
40951:
40952: Vastaavaa - Aktiva Vastanavaa - Passiva
40953:
40954:
40955: Lääkelaitos
40956: Läkemedelsverket 14 258,66
40957: Maa- ja metsätalousministeriö
40958: Jord- och skogsbruksministeriet 151 331,57
40959: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
40960: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 742 944,63
40961: Maatalouden tutkimuskeskus
40962: Lantbrukets forskningscentral 1 719 270,87
40963: Matkailun edistämiskeskus
40964: Centralen för turistfrämjande 79145,08
40965: Merenkulkuhallitus
40966: Sjöfartsstyrelsen 1175 949,00
40967: Metsäntutkimuslaitos
40968: Skogsforskningsinstitutet 503147,88
40969: Mikkelin lääninhallitus
40970: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 20 020,98
40971: Opetushallitus
40972: Utbildningsstyrelsen 3 189 029,57
40973: Opetusministeriö
40974: Undervisningsministeriet 4 280 272,36
40975: Oulun yliopisto
40976: Uleåborgs universitet 6 794 245,15
40977: Puolustusvoimat
40978: Försvarsmakten 168 751,29
40979: Ratahallintokeskus
40980: Banförvaltningscentralen 560,00
40981: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
40982: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 126 399,66
40983: Sibelius-akatemia
40984: Sibelius-akademin 342 491,09
40985: Sisäasiainministeriö
40986: lnrikesministeriet 1 731 508,74
40987: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
40988: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 4 801 593,01
40989: Sosiaali- ja terveysministeriö
40990: Social- och hälsovårdsministeriet 87 159 110,63
40991: Suomen ympäristökeskus
40992: Finlands miljöcentral 1 336123,33
40993: Svenska handelshögskolan
40994: Svenska handelshögskolan 976 936,18
40995: Taideteollinen korkeakoulu
40996: Konstindustriella högskolan 391 546,59
40997: Tampereen teknillinen korkeakoulu
40998: Tammerfors tekniska högskola 444664,35
40999: Tampereen yliopisto
41000: Tammerfors universitet 827 268,40
41001: Teknillinen korkeakoulu
41002: Tekniska högskolan 2 715 139,02
41003: Teknologian kehittämiskeskus
41004: Teknologiska utvecklingscentralen 1 324 206,31
41005: Tielaitos
41006: Vägverket 183436,79
41007: Tilastokeskus
41008: Statistikcentralen 821 816,43
41009: Valtion tasetilit 31.12.1996
41010: sivu
41011: Tili - Konto 6532 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 106
41012:
41013: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
41014:
41015:
41016: Turun ja Porin lääninhallitus
41017: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 128160,27
41018: Turun kauppakorkeakoulu
41019: Åbo handelshögskola 236186,75
41020: Turun yliopisto
41021: Åbo universitet 639457,32
41022: Työministeriö
41023: Arbetsministeriet 729 664,83
41024: Ulkoasiainministeriö
41025: Utrikesministeriet 100 696,43
41026: Uudenmaan lääninhallitus
41027: Länsstyrelsen i Nylands Iän 25 000,00
41028: Vaasan yliopisto
41029: Vasa universitet 77 509,05
41030: Valtiokonttori
41031: Statskontoret 230 376,08
41032: Valtion kiinteistölaitos
41033: Statens fastighetsverket 1 488 999,52
41034: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
41035: Statens tekniska forskningscentral 1120 876,46
41036: Valtioneuvoston kanslia
41037: Statsrådets kansli 92 706,22
41038: Vankeinhoitolaitos
41039: Fångvårdsväsendet 9 493,01
41040: Verohallitus
41041: Skattestyrelsen 100 715,88
41042: Ympäristöministeriö
41043: Miljöministeriet 4194 350,27
41044: Åboakademi
41045: Åboakademi 2 611 342,60
41046:
41047:
41048: 6533 Jäsenmaksujen tili
41049: Medlemsavgifters kanto 8 425 901,67
41050: Asuntorahastovirasto
41051: Bostadsfondsverket 5 587,50
41052: Geologian tutkimuskeskus
41053: Geologiska forskningscentralen 73 139,62
41054: Helsingin kauppakorkeakoulu
41055: Helsingfors handelshögskola 29 240,76
41056: Helsingin yliopisto
41057: Helsingfors universitet 511714,67
41058: Ilmatieteen laitos
41059: Meteorologiska institute! 51 202,63
41060: Kansallisarkisto
41061: Arkivväsendet 19 474,86
41062: Kansanterveyslaitos
41063: Folkhälsoinstitutet 44818,04
41064: Kasvinjalostuslaitos
41065: Växtförädlingsanstalten 3 781,70
41066: Kauppa- ja teollisuusministeriö
41067: Handels- och industriministeriet 18721,37
41068: Keskusrikospoliisi
41069: Centralkriminalpolisen 52 341,08
41070: Valtion tasetilit 31.12.1996
41071: sivu
41072: Tili - Konto 6533 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 107
41073:
41074: Vastaavaa - Aktiva Vaslattavaa - Passiva
41075:
41076:
41077: Kilpailuvirasto
41078: Konkurrensverket 4872,27
41079: Kuopion lääninhallitus
41080: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 33,97
41081: Kuopion yliopisto
41082: Kuopio universitet 79077,13
41083: Kymen lääninhallitus
41084: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 94 920,99
41085: Lapin lääninhallitus
41086: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 18 860,25
41087: Lapin yliopisto
41088: Lapplands universitet 43387,99
41089: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
41090: Villmanstrands tekniska högskola 95,21
41091: Liikenneministeriö
41092: Trafikministeriet 0,20
41093: Liikkuva poliisi
41094: Rörliga polisen 100887,13
41095: Länsstyrelsen i landskapet Aland
41096: Länsstyrelsen i landskapet Aland 1123,13
41097: Lääkelaitos
41098: Läkemedelsverket 7661,92
41099: Maa- ja metsätalousministeriö
41100: Jord- och skogsbruksministeriet 56,97
41101: Matkailun edistämiskeskus
41102: Centralen för turistfrämjande 13 265,95
41103: Merenkulkuhallitus
41104: Sjöfartsstyrelsen 326 224,37
41105: Merentutkimuslaitos
41106: Havsforskningsinstitutet 7 103,48
41107: Metsäntutkimuslaitos
41108: Skogsforskningsinstitutet 83 228,37
41109: Mikkelin lääninhallitus
41110: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 56 463,88
41111: Museovirasto
41112: Museiverket 1402,74
41113: Oikeusministeriö
41114: Justitieministeriet 73 562,23
41115: Opetushallitus
41116: Utbildningsstyrelsen 70 216,83
41117: Opetusministeriö
41118: Undervisningsministeriet 46 324,25
41119: Oulun lääninhallitus
41120: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 114 301,70
41121: Oulun yliopisto
41122: Uleåborgs universitet 233 176,09
41123: Pelastusopisto
41124: Räddningsinstitutet 7 552,60
41125: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
41126: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 54418,13
41127: Poliisikoulu
41128: Polisskolan 118,87
41129: Poliisin tekniikkakeskus
41130: Polisens teknikcentral 4,00
41131: Valtion tasetilit 31.12.1996
41132: sivu
41133: Tili - Konto 6533 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 108
41134: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
41135:
41136:
41137: Poliisiopisto
41138: Polisinstitutet 7 559,24
41139: Puolustushallinnon rakennuslaitos
41140: Försvarsförvaltningens byggverk 312025,64
41141: Puolustusministeriö
41142: Försvarsministeriet 14 567,00
41143: Puolustusvoimat
41144: Försvarsmakten 2010632,35
41145: Rajavartiolaitos
41146: Gränsbevakningsväsendet 253 986,80
41147: Ratahallintokeskus
41148: Banförvaltningscentralen 34156,99
41149: Sibelius-akatemia
41150: Sibelius-akademin 65,28
41151: Sisäasiainministeriö
41152: lnrikesministeriet 24 284,46
41153: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
41154: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 132711,37
41155: Sosiaali- ja terveysministeriö
41156: Social- och hälsovårdsministeriet 40283,92
41157: Suojelupoliisi
41158: Skyddspolisen 21133,39
41159: Suomen Akatemia
41160: Finlands Akademi 1 870,83
41161: Suomenlinnan hoitokunta
41162: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 10 965,60
41163: Svenska handelshögskolan
41164: Svenska handelshögskolan 28163,20
41165: Taideteollinen korkeakoulu
41166: Konstindustriella högskolan 27 896,21
41167: Tampereen yliopisto
41168: Tammerfors universitet 170551,70
41169: Tasavallan presidentin kanslia
41170: Republikens presidents kansli 991,68
41171: Teatterikorkeakoulu
41172: Teaterhögskolan 13 564,71
41173: Teknologian kehittämiskeskus
41174: Teknologiska utvecklingscentralen 7 816,30
41175: Telehallintokeskus
41176: Teleförvaltningscentralen 18980,16
41177: Tielaitos
41178: Vägverket 1 343 774,59
41179: Tullihallitus
41180: Tullstyrelsen 16216,86
41181: Turun ja Porin lääninhallitus
41182: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 179 199,98
41183: Turun kauppakorkeakoulu
41184: Åbo handelshögskola 18 673,02
41185: Turun yliopisto
41186: Åbo universitet 200 389,29
41187: Turvatekniikan keskus
41188: Säkerhetsteknikcentralen 7 940,75
41189: Työministeriö
41190: Arbetsministeriet 317 482,02
41191: Valtion tasetilit 31.12.1996
41192: sivu
41193: Tili - Konto 6533 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 109
41194:
41195: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
41196:
41197:
41198: Ulkoasiainministeriö
41199: Utrikesministeriet 4 143,40
41200: Ulkomaalaisvirasto
41201: Utlänningsverket 4458,30
41202: Uudenmaan lääninhallitus
41203: Länsstyrelsen i Nylands Iän 201196,90
41204: Vaasan lääninhallitus
41205: Länsstyrelsen i Vasa Iän 112486,87
41206: Vaasan yliopisto
41207: Vasa universitet 28 336,81
41208: Valtiokonttori
41209: Statskontoret 43097,70
41210: Valtion taidemuseo
41211: Statens konstmuseum 13964,12
41212: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
41213: Statens ekonomiska forskningscentral 2 315,00
41214: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
41215: Statens tekniska forskningscentral 176 901,15
41216: Valtioneuvoston kanslia
41217: Statsrådets kansli 17 967,62
41218: Valtiontalouden tarkastusvirasto
41219: Statens revisionsverk 5 916,24
41220: Vankeinhoitolaitos
41221: Fångvårdsväsendet 139595,71
41222: Väestörekisterikeskus
41223: Befolkningsregistercentralen 8 015,55
41224: Ympäristöministeriö
41225: Miljöministeriet 144 959,33
41226: Åboakademi
41227: Åboakademi 61 237,19
41228:
41229:
41230: 6534 Ulosottojan tili
41231: Utmätningars konto 363 897,21
41232: Ajoneuvohallintokeskus
41233: Fordonsförvaltningscentralen 8636,40
41234: Helsingin kauppakorkeakoulu
41235: Helsingfors handelshögskola 10233,64
41236: Helsingin yliopisto
41237: Helsingfors universitet 132 764,10
41238: Kansanterveyslaitos
41239: Folkhälsoinstitutet 6688,00
41240: Kuopion lääninhallitus
41241: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 0,60
41242: Liikkuva poliisi
41243: Rörliga polisen 6 561,78
41244: Merenkulkuhallitus
41245: Sjöfartsstyrelsen 33 929,98
41246: Merentutkimuslaitos
41247: Havsforskningsinstitutet 1 953,43
41248: Museovirasto
41249: Museiverket 1893,81
41250: Oikeusministeriö
41251: Justitieministeriet 0,30
41252: Valtion tasetilit 31.12.1996
41253: sivu
41254: Tili - Kanto 6534 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 110
41255: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
41256:
41257:
41258: Opetushallitus
41259: Utbildningsstyrelsen 3 993,75
41260: Opetusministeriö
41261: Undervisningsministeriet 0,10
41262: Puolustushallinnon rakennuslaitos
41263: Försvarsförvaltningens byggverk 22 545,69
41264: Rajavartiolaitos
41265: Gränsbevakningsväsendet 845,29
41266: Sibelius-akatemia
41267: Sibelius-akademin 584,87
41268: Sisäasiainministeriö
41269: lnrikesministeriet 907,52
41270: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
41271: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1 500,00
41272: Sosiaali- ja terveysministeriö
41273: Social- och hälsovårdsministeriet 835,85
41274: Suojelupoliisi
41275: Skyddspolisen 20,39
41276: Suomen ympäristökeskus
41277: Finlands miljöcentral 3343,51
41278: Suomen Akatemia
41279: Finlands Akademi 1200,00
41280: Suomenlinnan hoitokunta
41281: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 4 790,54
41282: Tampereen yliopisto
41283: Tammerfors universitet 10 037,95
41284: Teknologian kehittämiskeskus
41285: Teknologiska utvecklingscentralen 2 374,32
41286: Tielaitos
41287: Vägverket 65 219,24
41288: Työministeriö
41289: Arbetsministeriet 32 066,73
41290: Uudenmaan lääninhallitus
41291: Länsstyrelsen i Nylands Iän 284,86
41292: Vaasan lääninhallitus
41293: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2 560,84
41294: Valtion kiinteistölaitos
41295: Statens fastighetsverket 72,00
41296: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
41297: Statens ekonomiska forskningscentral 1183,98
41298: Valtioneuvoston kanslia
41299: Statsrådets kansli 393,81
41300: Vankeinhoitolaitos
41301: Fångvårdsväsendet 7 491,37
41302: Ympäristöministeriö
41303: Miljöministeriet 4 585,22
41304:
41305:
41306: 6535 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työntekijät)
41307: Pensions- och understödskassebetalningars konto (arbetare) 806 367,03
41308: Eduskunta
41309: Riksdagen 152,65
41310: Helsingin kauppakorkeakoulu
41311: Helsingfors handelshögskola 416,00
41312: Valtion tasetilit 31.12.1996
41313: sivu
41314: Tili - Kanto 6535 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 111
41315: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
41316:
41317:
41318: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
41319: Polisinrättningen i Helsingfors härad 1563,31
41320: Helsingin yliopisto
41321: Helsingfors universitet 4074,37
41322: Hämeen lääninhallitus
41323: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 383,98
41324: Jyväskylän yliopisto
41325: Jyväskylä universitet 356,90
41326: Kasvinjalostuslaitos
41327: Växtförädlingsanstalten 3 278,96
41328: Kauppa- ja teollisuusministeriö
41329: Handels- och industriministeriet 337,83
41330: Keskusrikospoliisi
41331: Centralkriminalpolisen 8 537,08
41332: Kuopion lääninhallitus
41333: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 11,28
41334: Kymen lääninhallitus
41335: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 6 738,39
41336: Lapin lääninhallitus
41337: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 500,00
41338: Liikkuva poliisi
41339: Rörliga polisen 3350,00
41340: Maa- ja metsätalousministeriö
41341: Jord- och skogsbruksministeriet 281,84
41342: Maanmittauslaitos
41343: Lantmäteriverket 30,10
41344: Maatalouden tutkimuskeskus
41345: Lantbrukets forskningscentral 174,26
41346: Matkailun edistämiskeskus
41347: Centralen för turistfrämjande 569,44
41348: Merenkulkuhallitus
41349: Sjöfartsstyrelsen 14487,12
41350: Metsäntutkimuslaitos
41351: Skogsforskningsinstitutet 468,12
41352: Mikkelin lääninhallitus
41353: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 3 337,84
41354: Museovirasto
41355: Museiverket 1 283,71
41356: Oikeusministeriö
41357: Justitieministeriet 3 329,35
41358: Opetushallitus
41359: Utbildningsstyrelsen 809,73
41360: Opetusministeriö
41361: Undervisningsministeriet 3 317,26
41362: Oulun lääninhallitus
41363: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 7 800,00
41364: Oulun yliopisto
41365: Uleåborgs universitet 12,75
41366: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
41367: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 3250,00
41368: Puolustushallinnon rakennuslaitos
41369: Försvarsförvaltningens byggverk 219 475,26
41370: Puolustusvoimat
41371: Försvarsmakten 2 999,71
41372: Valtion tasetilit 31.12.1996
41373: sivu
41374: Tili - Konto 6535 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 112
41375: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
41376:
41377:
41378: Sibelius-akatemia
41379: Sibelius-akademin 8005,96
41380: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
41381: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 2 664,04
41382: Sosiaali- ja terveysministeriö
41383: Social- och hälsovårdsministeriet 763,72
41384: Suojelupoliisi
41385: Skyddspolisen 758,54
41386: Suomenlinnan hoitokunta
41387: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 7 781,15
41388: Tampereen teknillinen korkeakoulu
41389: Tammerfors tekniska högskola 146,20
41390: Tampereen yliopisto
41391: Tammerfors universitet 1 936,07
41392: Tasavallan presidentin kanslia
41393: Republikens presidents kansli 21,50
41394: Teatterikorkeakoulu
41395: Teaterhögskolan 3 923,84
41396: Tielaitos
41397: Vägverket 164 546,51
41398: Tullihallitus
41399: Tullstyrelsen 303,36
41400: Turun ja Porin lääninhallitus
41401: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 13 502,78
41402: Työministeriö
41403: Arbetsministeriet 142 713,61
41404: Uudenmaan lääninhallitus
41405: Länsstyrelsen i Nylands Iän 15 700,00
41406: Vaasan lääninhallitus
41407: Länsstyrelsen i Vasa Iän 5 865,93
41408: Vankeinhoitolaitos
41409: Fångvårdsväsendet 10 806,21
41410: Ympäristöministeriö
41411: Miljöministeriet 131 242,93
41412: Åboakademi
41413: Åboakademi 3380,00
41414:
41415:
41416: 6536 Sokerimaksujen tili
41417: Sockeravgilters kanto 1 393420,23
41418: Maa- ja metsätalousministeriö
41419: Jord- och skogsbruksministeriet 1 393420,23
41420:
41421:
41422: 6537 Tullivelkojen tili (A-tili)
41423: Tullskulders kanto (A-kontot) 128 595 713,00
41424: Tullihallitus
41425: Tullstyrelsen 128 595 713,00
41426:
41427:
41428: 6538 Tullivelkojen tili (B-tili)
41429: Tullskulders kanto (B-kontot) 11 488 302,00
41430: Tullihallitus
41431: Tullstyrelsen 11 488 302,00
41432: Valtion tasetilit 31.12.1996
41433: sivu
41434: Tili - Kanto 6539 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 113
41435:
41436: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva
41437:
41438:
41439: 6539 Muiden tilitettävien varojen tili
41440: Övriga redovisningsmedels konto 49 039 072,37
41441: Asuntorahastovirasto
41442: Bostadsfondsverket 400,00
41443: Helsingin yliopisto
41444: Helsingfors universitet 11 598 150,45
41445: Hämeen lääninhallitus
41446: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 124 471,20
41447: limatieteen laitos
41448: Meteorologiska institute! 416639,60
41449: Joensuun yliopisto
41450: Joensuu universitet 549674,84
41451: Kauppa· ja teollisuusministeriö
41452: Handels- och industriministeriet 821 250,00
41453: Keski-Suomen lääninhallitus
41454: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 3170,00
41455: Kuopion lääninhallitus
41456: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 177 953,73
41457: Kymen lääninhallitus
41458: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 46890,00
41459: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
41460: Villmanstrands tekniska högskola 128627,68
41461: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
41462: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 135478,13
41463: Maanmittauslaitos
41464: Lantmäteriverket 5672,00
41465: Maatalouden tutkimuskeskus
41466: Lantbrukets forskningscentral 2 740097,03
41467: Merentutkimuslaitos
41468: Havsforskningsinstitutet 1196 592,71
41469: Metsäntutkimuslaitos
41470: Skogsforskningsinstitutet 6396,04
41471: Opetushallitus
41472: Utbildningsstyrelsen 17 812,64
41473: Opetusministeriö
41474: Undervisningsministeriet 237270,00
41475: Oulun lääninhallitus
41476: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 6 710,14
41477: Oulun yliopisto
41478: Uleåborgs universitet 164179,75
41479: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
41480: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 335,00
41481: Puolustusvoimat
41482: Försvarsmakten 8846,00
41483: Rajavartiolaitos
41484: Gränsbevakningsväsendet 4 652,40
41485: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
41486: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 536181,53
41487: Sibelius-akatemia
41488: Sibelius-akademin 4352,15
41489: Siemenperunakeskus
41490: Centralen för utsädespotatis 15410,55
41491: Suomenlinnan hoitokunta
41492: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 14 795,00
41493: Valtion tasetilit 31.12.1996
41494: sivu
41495: Tili - Konto 6539 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 114
41496:
41497: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
41498:
41499:
41500: Tampereen yliopisto
41501: Tammerfors universitet 1 260 565,58
41502: Teknillinen korkeakoulu
41503: Tekniska högskolan 3 028 911,44
41504: Tielaitos
41505: Vägverket 5000,00
41506: Tullihallitus
41507: Tullstyrelsen 22 467 113,75
41508: Turun ja Porin lääninhallitus
41509: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 17655,00
41510: Turun yliopisto
41511: Åbo universitet 7 020,33
41512: Työministeriö
41513: Arbetsministeriet 3109209,16
41514: Ulkoasiainministeriö
41515: Utrikesministeriet 328 950,80
41516: Uudenmaan lääninhallitus
41517: Länsstyrelsen i Nylands Iän 44 469,78
41518: Vaasan lääninhallitus
41519: Länsstyrelsen i Vasa Iän 210 479,02
41520: Valtiokonttori
41521: Statskontoret 109207,12
41522: Valtioneuvoston kanslia
41523: Statsrådets kansli 572,55
41524: Vankeinhoitolaitos
41525: Fångvårdsväsendet 85400,18
41526: Verohallitus
41527: Skattestyrelsen 140 034,93
41528: Åboakademi
41529: Åboakademi 439302,76
41530:
41531:
41532:
41533: 654 BUDJETOIMATTOMIEN LUOTTOJEN TILIT
41534: OBUDGETERADE KREDITERS KONTON 800 035 320,88
41535:
41536:
41537: 6549 Muiden luottojen tili
41538: Övriga krediters konto 800 035 320,88
41539: Valtiokonttori
41540: Statskontoret 800 035 320,88
41541:
41542:
41543:
41544: 661 TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN TILITOINTEN TILIT
41545: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES TRANSAKTIONERS KON-
41546: TON 202 013,91
41547:
41548:
41549: 6611 Lähetteiden tili
41550: Remisskonto 202 013,91
41551:
41552:
41553:
41554: 662 TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT
41555: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KON-
41556: TON 2 623 704,56
41557: Valtion tasetilit 31.12.1996
41558: sivu
41559: Tili- Kanto 6621 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 115
41560:
41561: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva
41562:
41563:
41564: 6621 Tiliviraston sisäisten suoritusten tili
41565: Räkenskapsverkets interna betalningars konto 38700,84
41566: Kymen lääninhallitus
41567: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 4 002,04
41568: Metsäntutkimuslaitos
41569: Skogsforskningsinstitutet 2 431,87
41570: Puolustusvoimat
41571: Försvarsmakten 416,82
41572: Rajavartiolaitos
41573: Gränsbevakningsväsendet 644,67
41574: Tielaitos
41575: Vägverket 2 492,00
41576: Työministeriö
41577: Arbetsministeriet 3 500,91
41578: Ulkoasiainministeriö
41579: Utrikesministeriet 31 749,25
41580: Verohallitus
41581: Skattestyrelsen 450,00
41582:
41583:
41584: 6623 Tiliviraston sisäinen kaiteiden siirtotili
41585: Räkenskapsverkets interna täckningsmedels girokanto 2 634983,30
41586: Ulkoasiainministeriö
41587: Utrikesministeriet 2 634 983,30
41588:
41589:
41590: 6624 Tiliviraston sisäinen tyhjennysten siirtotili
41591: Räkenskapsverkets interna tömningars girokanto 49979,58
41592: Kuopion lääninhallitus
41593: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 8699,42
41594: Metsäntutkimuslaitos
41595: Skogsforskningsinstitutet 261,25
41596: Opetushallitus
41597: Utbildningsstyrelsen 58417,75
41598:
41599:
41600:
41601: 663 TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT
41602: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES SAMLINGSKONTON 1 332 467 174,64
41603:
41604:
41605: 6631 Ennakonpidätysten tili
41606: Förskottsinnehållningars konto 816 616 084,31
41607: Ajoneuvohallintokeskus
41608: Fordonsförvaltningscentralen 486 778,00
41609: Asuntorahastovirasto
41610: Bostadsfondsverket 341 494,00
41611: Eduskunta
41612: Riksdagen 3 615 416,00
41613: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
41614: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 1 276 469,00
41615: Geologian tutkimuskeskus
41616: Geologiska forskningscentralen 2 562 779,13
41617: Helsingin kauppakorkeakoulu
41618: Helsingfors handelshögskola 2 109 760,75
41619: Valtion tasetilit 31.12.1996
41620: sivu
41621: Tili- Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 116
41622:
41623: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
41624:
41625:
41626: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
41627: Polisinrättningen i Helsingfors härad 6162 409,00
41628: Helsingin yliopisto
41629: Helsingfors universitet 25 565 841,75
41630: Hämeen lääninhallitus
41631: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 5 575 940,00
41632: limatieteen laitos
41633: Meteorologiska institute! 2171433,00
41634: Joensuun yliopisto
41635: Joensuu universitet 5 300458,00
41636: Jyväskylän yliopisto
41637: Jyväskylä universitet 8 813125,23
41638: Kansallisarkisto
41639: Arkivväsendet 589336,00
41640: Kansanterveyslaitos
41641: Folkhälsoinstitutet 2 335 763,00
41642: Kasvinjalostuslaitos
41643: Växtförädlingsanstalten 206076,00
41644: Kauppa- ja teollisuusministeriö
41645: Handels- och industriministeriet 2 551 307,94
41646: Keski-Suomen lääninhallitus
41647: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 7 522,00
41648: Keskusrikospoliisi
41649: Centralkriminalpolisen 2 091 260,95
41650: Kilpailuvirasto
41651: Konkurrensverket 252 175,00
41652: Kuluttajavirasto
41653: Konsumentverket 814390,00
41654: Kuopion lääninhallitus
41655: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 2187197,17
41656: Kuopion yliopisto
41657: Kuopio universitet 4369786,00
41658: Kuvataideakatemia
41659: Bildkonstakademin 177 651,00
41660: Kymen lääninhallitus
41661: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 2 896156,00
41662: Lapin lääninhallitus
41663: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 2 536101,00
41664: Lapin yliopisto
41665: Lapplands universitet 2 056 816,00
41666: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
41667: Villmanstrands tekniska högskola 1 999 283,12
41668: Liikenneministeriö
41669: Trafikministeriet 833 558,00
41670: Liikkuva poliisi
41671: Rörliga polisen 2 323 562,00
41672: Länsstyrelsen i landskapet Åland
41673: Länsstyrelsen i landskapet Åland 65 586,00
41674: Lääkelaitos
41675: Läkemedelsverket 636064,00
41676: Maa- ja metsätalousministeriö
41677: Jord- och skogsbruksministeriet 3 314 619,00
41678: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
41679: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1167 773,00
41680: Valtion tasetilit 31.12.1996
41681: sivu
41682: Tili - Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 117
41683: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
41684:
41685:
41686: Maanmittauslaitos
41687: Lantmäteriverket 6630798,00
41688: Maatalouden tutkimuskeskus
41689: Lantbrukets forskningscentral 2440031,00
41690: Matkailun edistämiskeskus
41691: Centralen för turistfrämjande 264 987,98
41692: Merenkulkuhallitus
41693: Sjöfartsstyrelsen 8719280,00
41694: Merentutkimuslaitos
41695: Havsforskningsinstitutet 517 854,71
41696: Metsäntutkimuslaitos
41697: Skogsforskningsinstitutet 2 883890,00
41698: Mikkelin lääninhallitus
41699: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 1 819477,00
41700: Museovirasto
41701: Museiverket 12 944,05
41702: Oikeusministeriö
41703: Justitieministeriet 23 481 572,50
41704: Opetushallitus
41705: Utbildningsstyrelsen 2429694,05
41706: Opetusministeriö
41707: Undervisningsministeriet 3 720 701,07
41708: Oulun lääninhallitus
41709: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 3372 725,00
41710: Oulun yliopisto
41711: Uleåborgs universitet 11 531 551,00
41712: Patentti- ja rekisterihallitus
41713: Patent- och registerstyrelsen 1 612 718,00
41714: Pelastusopisto
41715: Räddningsinstitutet 359161,00
41716: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus
41717: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 857 629,00
41718: Poliisikoulu
41719: Polisskolan 336 559,00
41720: Poliisin tekniikkakeskus
41721: Polisens teknikcentral 211773,60
41722: Poliisiopisto
41723: Polisinstitutet 217 536,00
41724: Puolustushallinnon rakennuslaitos
41725: Försvarsförvaltningens byggverk 6320502,00
41726: Puolustusministeriö
41727: Försvarsministeriet 6104420,76
41728: Puolustusvoimat
41729: Försvarsmakten 55 778 683,41
41730: Rajavartiolaitos
41731: Gränsbevakningsväsendet 12 635 330,00
41732: Ratahallintokeskus
41733: Banförvaltningscentralen 470038,00
41734: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
41735: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 396 535,00
41736: Sibelius-akatemia
41737: Sibelius-akademin 1 874617,00
41738: Siemenperunakeskus
41739: Centralen för utsädespotatis 77 813,00
41740: Valtion tasetilit 31.12.1996
41741: sivu
41742: Tili- Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 118
41743: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
41744:
41745:
41746: Sisäasiainministeriö
41747: lnrikesministeriet 1 664247,94
41748: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
41749: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 4 394282,15
41750: Sosiaali- ja terveysministeriö
41751: Social- och hälsovårdsministeriet 2813419,00
41752: Suojelupoliisi
41753: Skyddspolisen 661 245,00
41754: Suomen ympäristökeskus
41755: Finlands miljöcentral 2 479 281,00
41756: Suomen Akatemia
41757: Finlands Akademi 2 386 284,00
41758: Suomenlinnan hoitokunta
41759: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 268195,00
41760: Svenska handelshögskolan
41761: Svenska handelshögskolan 1 015 676,75
41762: Säteilyturvakeskus
41763: Strålsäkerhetscentralen 1 224 119,00
41764: Taideteollinen korkeakoulu
41765: Konstindustriella högskolan 1 284 791,45
41766: Tampereen teknillinen korkeakoulu
41767: Tammerforstekniska högskola 4384 955,50
41768: Tampereen yliopisto
41769: Tammerfors universitet 7 136 590,00
41770: Tasavallan presidentin kanslia
41771: Republikens presidents kansli 324 697,00
41772: Teatterikorkeakoulu
41773: Teaterhögskolan 769 109,00
41774: Teknillinen korkeakoulu
41775: Tekniska högskolan 9 550 391,00
41776: Teknologian kehittämiskeskus
41777: Teknologiska utvecklingscentralen 1 061 575,00
41778: Telehallintokeskus
41779: Teleförvaltningscentralen 1 307 096,00
41780: Tielaitos
41781: Vägverket 33 623 332,01
41782: Tilastokeskus
41783: Statistikcentralen 2 866 947,00
41784: Tullihallitus
41785: Tullstyrelsen 6 665 362,00
41786: Turun ja Porin lääninhallitus
41787: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 5 233 776,48
41788: Turun kauppakorkeakoulu
41789: Åbo handelshögskola 1 043 451,10
41790: Turun yliopisto
41791: Åbo universitet 9 730 557,00
41792: Turvatekniikan keskus
41793: Säkerhetsteknikcentralen 622 979,00
41794: Työministeriö
41795: Arbetsministeriet 25 667 047,70
41796: Ulkoasiainministeriö
41797: Utrikesministeriet 7 616 032,00
41798: Ulkomaalaisvirasto
41799: Utlänningsverket 317 305,00
41800: Valtion tasetilit 31.12.1996
41801: sivu
41802: Tili • Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 119
41803: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa - Passiva
41804:
41805:
41806: Uudenmaan lääninhallitus
41807: Länsstyrelsen i Nylands Iän 6644191,14
41808: Vaasan lääninhallitus
41809: Länsstyrelsen i Vasa Iän 3 487 879,00
41810: Valtiokonttori
41811: Statskontoret 354 636 313,00
41812: Valtion kiinteistölaitos
41813: Statens fastighetsverket 1 093 575,27
41814: Valtion taidemuseo
41815: Statens konstmuseum 412177,00
41816: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
41817: Statens ekonomiska forskningscentral 324503,00
41818: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
41819: Statens tekniska forskningscentral 12 571 082,23
41820: Valtioneuvoston kanslia
41821: Statsrådets kansli 1513500,00
41822: Valtiontalouden tarkastusvirasto
41823: Statens revisionsverk 655 761,00
41824: Valtiovarainministeriö
41825: Finansministeriet 1 853 508,65
41826: Vankeinhoitolaitos
41827: Fångvårdsväsendet 7 914 408,92
41828: Verohallitus
41829: Skattestyrelsen 21 858 093,76
41830: Väestörekisterikeskus
41831: Befolkningsregistercentralen 254 346,00
41832: Ympäristöministeriö
41833: Miljöministeriet 8 255 127,09
41834: Åboakademi
41835: Åboakademi 4 571 209,00
41836:
41837:
41838: 6632 Sosiaaliturvamaksujen tili
41839: Socialskyddsavgifters konto 100167231,71
41840: Ajoneuvohallintokeskus
41841: Fordonsförvaltningscentralen 117 284,85
41842: Asuntorahastovirasto
41843: Bostadsfondsverket 70 192,39
41844: Eduskunta
41845: Riksdagen 666484,47
41846: Eläinlääkintä· ja elintarvikelaitos
41847: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 279 754,23
41848: Geologian tutkimuskeskus
41849: Geologiska forskningscentralen 588197,00
41850: Helsingin kauppakorkeakoulu
41851: Helsingfors handelshogskola 431 343,09
41852: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
41853: Polisinrättningen i Helsingfors härad 1 415 751,04
41854: Helsingin yliopisto
41855: Helsingfors universitet 5 491 006,52
41856: Hämeen lääninhallitus
41857: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 1 274 202,12
41858: limatieteen laitos
41859: Meteorologiska institute! 479 660,57
41860: Valtion tasetilit 31.12.1996
41861: sivu
41862: Tili - Konto 6632 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 120
41863: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
41864:
41865:
41866: Joensuun yliopisto
41867: Joensuu universitet 1 060 707,00
41868: Jyväskylän yliopisto
41869: Jyväskylä universitet 1 822 912,95
41870: Kansallisarkisto
41871: Arkivväsendet 145239,00
41872: Kansanterveyslaitos
41873: Folkhälsoinstitutet 519 427,67
41874: Kasvinjalostuslaitos
41875: Växtförädlingsanstalten 45 592,69
41876: Kauppa- ja teollisuusministeriö
41877: Handels- och industriministeriet 498 914,40
41878: Keskusrikospoliisi
41879: Centralkriminalpolisen 445 918,50
41880: Kilpailuvirasto
41881: Konkurrensverket 52 912,66
41882: Kuluttajavirasto
41883: Konsumentverket 154 246,00
41884: Kuopion lääninhallitus
41885: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 466 655,92
41886: Kuopion yliopisto
41887: Kuopio universitet 919741,32
41888: Kuvataideakatemia
41889: Bildkonstakademin 40861,00
41890: Kymen lääninhallitus
41891: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 627006,89
41892: Lapin lääninhallitus
41893: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 524 778,89
41894: Lapin yliopisto
41895: Lapplands universitet 434 585,83
41896: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
41897: Villmanstrands tekniska högskola 423 708,89
41898: Liikenneministeriö
41899: Trafikministeriet 166 728,89
41900: Liikkuva poliisi
41901: Rörliga polisen 534 581,98
41902: Länsstyrelsen i landskapet Åland
41903: Länsstyrelsen i landskapet Åland 12 989,00
41904: Lääkelaitos
41905: Läkemedelsverket 104 755,60
41906: Maa- ja metsätalousministeriö
41907: Jord- och skogsbruksministeriet 730440,70
41908: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
41909: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 263 308,23
41910: Maanmittauslaitos
41911: Lantmäteriverket 1513649,11
41912: Maatalouden tutkimuskeskus
41913: Lantbrukets forskningscentral 556 939,54
41914: Matkailun edistämiskeskus
41915: Centralen för turistfrämjande 198 521,66
41916: Merenkulkuhallitus
41917: Sjöfartsstyrelsen 1 916 355,64
41918: Merentutkimuslaitos
41919: Havsforskningsinstitutet 174 237,00
41920: Valtion tasetilit 31.12.1996
41921: sivu
41922: Tili • Kanto 6632 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 121
41923: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa · Passiva
41924:
41925:
41926: Metsäntutkimuslaitos
41927: Skogsforskningsinstitutet 676100,89
41928: Mikkelin lääninhallitus
41929: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 401 280,ml
41930: Museovirasto
41931: Museiverket 7 528,95
41932: Oikeusministeriö
41933: Justitieministeriet 4 701822,48
41934: Opetushallitus
41935: Utbildningsstyrelsen 508 671,97
41936: Opetusministeriö
41937: Undervisningsministeriet 750 099,37
41938: Oulun lääninhallitus
41939: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 750424,71
41940: Oulun yliopisto
41941: Uleåborgs universitet 2448116,87
41942: Patentti· ja rekisterihallitus
41943: Patent· och registerstyrelsen 355075,34
41944: Pelastusopisto
41945: Räddningsinstitutet 74 532,68
41946: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus
41947: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 391 758,83
41948: Poliisikoulu
41949: Polisskolan 69 420,66
41950: Poliisin tekniikkakeskus
41951: Polisens teknikcentral 49 952,25
41952: Poliisiopisto
41953: Polisinstitutet 41 390,56
41954: Puolustushallinnon rakennuslaitos
41955: Försvarsförvaltningens byggverk 1 550 556,83
41956: Puolustusministeriö
41957: Försvarsministeriet 1 319388,82
41958: Puolustusvoimat
41959: Försvarsmakten 12712413,03
41960: Rajavartiolaitos
41961: Gränsbevakningsväsendet 2 766 590,98
41962: Ratahallintokeskus
41963: Banförvaltningscentralen 92087,15
41964: Riista· ja kalatalouden tutkimuslaitos
41965: Vilt· och fiskeriforskningsinstitutet 313488,77
41966: Sibelius-akatemia
41967: Sibelius-akademin 394 946,76
41968: Siemenperunakeskus
41969: Centralen för utsädespotatis 16 480,81
41970: Sisäasiainministeriö
41971: lnrikesministeriet 331403,07
41972: Sosiaali· ja terveysalan tutkimus· ja kehittämiskeskus
41973: Forsknings· och utvecklingscentr. lör social· och hälsovård. 948 359,00
41974: Sosiaali· ja terveysministeriö
41975: Social· och hälsovårdsministeriet 570 604,29
41976: Suojelupoliisi
41977: Skyddspolisen 144 865,90
41978: Suomen ympäristökeskus
41979: Finlands miljöcentral 512 096,67
41980: Valtion tasetilit 31.12.1996
41981: sivu
41982: Tili - Kanto 6632 Statens ba 1anskonton 31.12 .1996 sida 122
41983:
41984: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva
41985:
41986:
41987: Suomen Akatemia
41988: Finlands Akademi 423 984,06
41989: Suomenlinnan hoitokunta
41990: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 64 086,34
41991: Svenska handelshögskolan
41992: Svenska handelshögskolan 210 591,09
41993: Säteilyturvakeskus
41994: Strålsäkerhetscentralen 258 285,33
41995: Taideteollinen korkeakoulu
41996: Konstindustriella högskolan 295 263,90
41997: Tampereen teknillinen korkeakoulu
41998: Tammerforstekniska högskola 943 784,78
41999: Tampereen yliopisto
42000: Tammerfors universitet 1 522 829,15
42001: Tasavallan presidentin kanslia
42002: Republikens presidents kansli 63 329,72
42003: Teatterikorkeakoulu
42004: Teaterhögskolan 172070,36
42005: Teknillinen korkeakoulu
42006: Tekniska högskolan 2 032 828,45
42007: Teknologian kehittämiskeskus
42008: Teknologiska utvecklingscentralen 226 958,71
42009: Telehallintokeskus
42010: Teleförvaltningscentralen 247 656,98
42011: Tielaitos
42012: Vägverket 7 388 996,85
42013: Tilastokeskus
42014: Statistikcentralen 649467,42
42015: Tullihallitus
42016: Tullstyrelsen 1 575 564,00
42017: Turun ja Porin lääninhallitus
42018: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 1 204 736,10
42019: Turun kauppakorkeakoulu
42020: Åbo handelshögskola 208 640,07
42021: Turun yliopisto
42022: Åbo universitet 2 061 050,00
42023: Turvatekniikan keskus
42024: Säkerhetsteknikcentralen 128 057,31
42025: Työministeriö
42026: Arbetsministeriet 4 461178,55
42027: Ulkoasiainministeriö
42028: Utrikesministeriet 1655051,00
42029: Ulkomaalaisvirasto
42030: Utlänningsverket 69 756,15
42031: Uudenmaan lääninhallitus
42032: Länsstyrelsen i Nylands Iän 1 468 941,87
42033: Vaasan lääninhallitus
42034: Länsstyrelsen i Vasa Iän 736161,04
42035: Valtiokonttori
42036: Statskontoret 556 590,07
42037: Valtion kiinteistölaitos
42038: Statens fastighetsverket 216901,64
42039: Valtion taidemuseo
42040: Statens konstmuseum 92 502,91
42041: Valtion tasetilit 31.12.1996
42042: sivu
42043: Tili - Konto 6632 Statens ba 1anskonton 31.12.1996 sida 123
42044:
42045: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
42046:
42047:
42048: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
42049: Statens ekonomiska forskningscentral 59 463,83
42050: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
42051: Statens tekniska forskningscentral 2 561 267,01
42052: Valtioneuvoston kanslia
42053: Statsrådets kansli 275 362,23
42054: Valtiontalouden tarkastusvirasto
42055: Statens revisionsverk 131683,04
42056: Valtiovarainministeriö
42057: Finansministeriet 346832,02
42058: Vankeinhoitolaitos
42059: Fångvårdsväsendet 1 933 709,90
42060: Verohallitus
42061: Skattestyrelsen 4 980 663,13
42062: Väestörekisterikeskus
42063: Befolkningsregistercentralen 60 662,00
42064: Ympäristöministeriö
42065: Miljöministeriet 1 860 722,74
42066: Åboakademi
42067: Åboakademi 967 608,00
42068:
42069:
42070: 6633 Edelleen siirrettävien tulojen tili
42071: Vidare överförbara inkomsters konto 764174,29
42072: Hämeen lääninhallitus
42073: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 16 135,00
42074: Kuopion lääninhallitus
42075: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 36 332,00
42076: Lääkelaitos
42077: Läkemedelsverket 21 300,00
42078: Maa- ja metsätalousministeriö
42079: Jord- och skogsbruksministeriet 47 624,00
42080: Mikkelin lääninhallitus
42081: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 720,00
42082: Opetushallitus
42083: Utbildningsstyrelsen 705,00
42084: Puolustushallinnon rakennuslaitos
42085: Försvarsförvaltningens byggverk 427666,14
42086: Tullihallitus
42087: Tullstyrelsen 34 875,00
42088: Turun ja Porin lääninhallitus
42089: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 62219,15
42090: Ulkoasiainministeriö
42091: Utrikesministeriet 57 205,00
42092: Uudenmaan lääninhallitus
42093: Länsstyrelsen i Nylands Iän 52 260,00
42094: Vaasan lääninhallitus
42095: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1190,00
42096: Valtioneuvoston kanslia
42097: Statsrådets kansli 5 943,00
42098:
42099:
42100: 6634 Edelleen siirrettävien menojen tili
42101: Vidare överförbara utgifters konto 5 377130,33
42102: Valtion tasetilit 31.12.1996
42103: sivu
42104: Tili • Konto 6634 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 124
42105:
42106: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa · Passiva
42107:
42108:
42109: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
42110: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 396058,73
42111: Helsingin kauppakorkeakoulu
42112: Helsingfors handelshögskola 182 560,73
42113: Helsingin yliopisto
42114: Helsingfors universitet 5 738 311,56
42115: limatieteen laitos
42116: Meteorologiska institute! 77 207,47
42117: Kansanterveyslaitos
42118: Folkhälsoinstitutet 255356,23
42119: Keski-Suomen lääninhallitus
42120: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 973 975,99
42121: Kilpailuvirasto
42122: Konkurrensverket 18 066,37
42123: Kuopion yliopisto
42124: Kuopio universitet 676 044,45
42125: Kymen lääninhallitus
42126: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 704 662,53
42127: Lapin yliopisto
42128: Lapplands universitet 754 643,69
42129: Maa- ja metsätalousministeriö
42130: Jord- och skogsbruksministeriet 895 312,36
42131: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
42132: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 863 529,69
42133: Maanmittauslaitos
42134: Lantmäteriverket 63 212,44
42135: Maatalouden tutkimuskeskus
42136: Lantbrukets forskningscentral 77 916,91
42137: Merenkulkuhallitus
42138: Sjöfartsstyrelsen 78 930,29
42139: Metsäntutkimuslaitos
42140: Skogsforskningsinstitutet 440 257,60
42141: Museovirasto
42142: Museiverket 41 553,33
42143: Oikeusministeriö
42144: Justitieministeriet 110 786,39
42145: Opetushallitus
42146: Utbildningsstyrelsen 300 100,99
42147: Opetusministeriö
42148: Undervisningsministeriet 36 749,46
42149: Oulun lääninhallitus
42150: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 249148,86
42151: Oulun yliopisto
42152: Uleåborgs universitet 4 373 599,03
42153: Pelastusopisto
42154: Räddningsinstitutet 146000,00
42155: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
42156: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 898173,83
42157: Puolustushallinnon rakennuslaitos
42158: Försvarsförvaltningens byggverk 25 952,50
42159: Puolustusvoimat
42160: Försvarsmakten 515 546,25
42161: Rajavartiolaitos
42162: Gränsbevakningsväsendet 73 652,78
42163: Valtion tasetilit 31.12.1996
42164: sivu
42165: Tili - Konto 6634 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 125
42166: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
42167:
42168:
42169: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
42170: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2684470,67
42171: Sosiaali- ja terveysministeriö
42172: Social- och hälsovårdsministeriet 64684,33
42173: Suomen ympäristökeskus
42174: Finlands miljöcentral 17411,74
42175: Suomen Akatemia
42176: Finlands Akademi 3 175130,93
42177: Taideteollinen korkeakoulu
42178: Konstindustriella högskolan 213 512,78
42179: Tampereen teknillinen korkeakoulu
42180: Tammerfors tekniska högskola 167051,27
42181: Tasavallan presidentin kanslia
42182: Republikens presidents kansli 5487,60
42183: Teknillinen korkeakoulu
42184: Tekniska högskolan 2165155,60
42185: Tielaitos
42186: Vägverket 189 201,11
42187: Tilastokeskus
42188: Statistikcentralen 742316,31
42189: Turun kauppakorkeakoulu
42190: Åbo handelshögskola 44 773,92
42191: Turun yliopisto
42192: Åbo universitet 2606975,33
42193: Turvatekniikan keskus
42194: Säkerhetsteknikcentralen 181080,80
42195: Työministeriö
42196: Arbetsministeriet 4560,00
42197: Vaasan lääninhallitus
42198: Länsstyrelsen i Vasa Iän 475254,36
42199: Vaasan yliopisto
42200: Vasa universitet 64449,37
42201: Valtion taidemuseo
42202: Statens konstmuseum 221 332,44
42203: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
42204: Statens ekonomiska forskningscentral 70 572,04
42205: Valtioneuvoston kanslia
42206: Statsrådets kansli 179 336,53
42207: Vankeinhoitolaitos
42208: Fångvårdsväsendet 15 895,03
42209: Ympäristöministeriö
42210: Miljöministeriet 123 697,65
42211: Åboakademi
42212: Åboakademi 1 082 319,14
42213:
42214:
42215: 6635 Eläkemaksujen tili (työnantajat)
42216: Pensionavgifters konto (arbetsgivare) 297 379 205,17
42217: Ajoneuvohallintokeskus
42218: Fordonsförvaltningscentralen 330 004,72
42219: Asuntorahastovirasto
42220: Bostadsfondsverket 196 917,27
42221: Eduskunta
42222: Riksdagen 1129 584,91
42223: Valtion tasetilit 31.12.1996
42224: sivu
42225: Tili - Kanto 6635 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 126
42226: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
42227:
42228:
42229: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
42230: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel 798 462,62
42231: Geologian tutkimuskeskus
42232: Geologiska forskningscentralen 1 671 089,05
42233: Helsingin kauppakorkeakoulu
42234: Helsingfors handelshögskola 1146 920,62
42235: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
42236: Polisinrättningen i Helsingfors härad 4102 951,54
42237: Helsingin yliopisto
42238: Helsingfors universitet 16237899,13
42239: Hämeen lääninhallitus
42240: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 3684940,03
42241: limatieteen laitos
42242: Meteorologiska institute! 1119 654,41
42243: Joensuun yliopisto
42244: Joensuu universitet 3116155,83
42245: Jyväskylän yliopisto
42246: Jyväskylä universitet 4 654 663,46
42247: Kansallisarkisto
42248: Arkivväsendet 408 693,16
42249: Kansanterveyslaitos
42250: Folkhälsoinstitutet 1466108,34
42251: Kasvinjalostuslaitos
42252: Växtförädlingsanstalten 105422,86
42253: Kauppa- ja teollisuusministeriö
42254: Handels- och industriministeriet 1 397 811,36
42255: Keskusrikospoliisi
42256: Centralkriminalpolisen 78 527,99
42257: Kilpailuvirasto
42258: Konkurrensverket 149 317,22
42259: Kuluttajavirasto
42260: Konsumentverket 435 634,00
42261: Kuopion lääninhallitus
42262: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1 395 005,06
42263: Kuopion yliopisto
42264: Kuopio universitet 2 253 869,15
42265: Kuvataideakatemia
42266: Bildkonstakademin 113138,86
42267: Kymen lääninhallitus
42268: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 824 286,33
42269: Lapin lääninhallitus
42270: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 517 504,95
42271: Lapin yliopisto
42272: Lapplands universitet 1 232 267,25
42273: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
42274: Villmanstrands tekniska högskola 1174 650,07
42275: Liikenneministeriö
42276: Trafikministeriet 467077,04
42277: Liikkuva poliisi
42278: Rörliga polisen 1 589 152,23
42279: Länsstyrelsen i landskapet Aland
42280: Länsstyrelsen i landskapet Aland 36 567,04
42281: Lääkelaitos
42282: Läkemedelsverket 291 454,26
42283: Valtion tasetilit 31.12.1996
42284: sivu
42285: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 127
42286: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
42287:
42288:
42289: Maa- ja metsätalousministeriö
42290: Jord- och skogsbruksministeriet 2 067 983,92
42291: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
42292: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 869341,97
42293: Maanmittauslaitos
42294: Lantmäteriverket 3 850 944,79
42295: Maatalouden tutkimuskeskus
42296: Lantbrukets forskningscentral 1 591 718,76
42297: Matkailun edistämiskeskus
42298: Centralen för tu ristfrämjande 137 257,64
42299: Merenkulkuhallitus
42300: Sjöfartsstyrelsen 4 921 981,82
42301: Merentutkimuslaitos
42302: Havsforskningsinstitutet 284366,78
42303: Metsäntutkimuslaitos
42304: Skogsforskningsinstitutet 1 880 191,38
42305: Mikkelin lääninhallitus
42306: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 1150952,53
42307: Museovirasto
42308: Museiverket 22 621,53
42309: Oikeusministeriö
42310: Justitieministeriet 12 233 852,84
42311: Opetusministeriö
42312: Undervisningsministeriet 2 059 029,21
42313: Oulun lääninhallitus
42314: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 2 176 925,05
42315: Oulun yliopisto
42316: Uleåborgs universitet 6443386,17
42317: Patentti- ja rekisterihallitus
42318: Patent- och registerstyrelsen 1 002 342,12
42319: Pelastusopisto
42320: Räddningsinstitutet 194 253,30
42321: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus
42322: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1103 480,28
42323: Poliisikoulu
42324: Polisskolan 174 054,82
42325: Poliisin tekniikkakeskus
42326: Polisens teknikcentral 141 262,53
42327: Poliisiopisto
42328: Polisinstitutet 97 790,17
42329: Puolustushallinnon rakennuslaitos
42330: Försvarsförvaltningens byggverk 3 226141,11
42331: Puolustusministeriö
42332: Försvarsministeriet 3 644 489,06
42333: Puolustusvoimat
42334: Försvarsmakten 57 649 341,86
42335: Rajavartiolaitos
42336: Gränsbevakningsväsendet 14 111 018,83
42337: Ratahallintokeskus
42338: Banförvaltningscentralen 259 822,63
42339: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
42340: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 881 948,53
42341: Sibelius-akatemia
42342: Sibelius-akademin 1 007 248,41
42343: Valtion tasetilit 31.12.1996
42344: sivu
42345: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 128
42346: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
42347:
42348:
42349: Siemenperunakeskus
42350: Centralen för utsädespotatis 41 964,61
42351: Sisäasiainministeriö
42352: lnrikesministeriet 894517,89
42353: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
42354: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2 816 295,62
42355: Sosiaali- ja terveysministeriö
42356: Social- och hälsovårdsministeriet 1 555 968,29
42357: Suojelupoliisi
42358: Skyddspolisen 421 337,13
42359: Suomen ympäristökeskus
42360: Finlands miljöcentral 1403 940,19
42361: Suomen Akatemia
42362: Finlands Akademi 1197507,55
42363: Suomenlinnan hoitokunta
42364: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 140817,10
42365: Svenska handelshögskolan
42366: Svenska handelshögskolan 655 525,35
42367: Säteilyturvakeskus
42368: Strålsäkerhetscentralen 723139,16
42369: Taideteollinen korkeakoulu
42370: Konstindustriella högskolan 825 311,19
42371: Tampereen teknillinen korkeakoulu
42372: Tammerfors tekniska högskola 2 644636,26
42373: Tampereen yliopisto
42374: Tammerfors universitet 4 131 947,40
42375: Tasavallan presidentin kanslia
42376: Republikens presidents kansli 180010,42
42377: Teatterikorkeakoulu
42378: Teaterhögskolan 461 221,55
42379: Teknillinen korkeakoulu
42380: Tekniska högskolan 4 585 216,36
42381: Teknologian kehittämiskeskus
42382: Teknologiska utvecklingscentralen 592 742,37
42383: Telehallintokeskus
42384: Teleförvaltningscentralen 693 806,41
42385: Tielaitos
42386: Vägverket 21 228 653,01
42387: Tilastokeskus
42388: Statistikcentralen 1 831 672,06
42389: Tullihallitus
42390: Tullstyrelsen 4 217191,00
42391: Turun ja Porin lääninhallitus
42392: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 3 484 696,16
42393: Turun kauppakorkeakoulu
42394: Åbo handelshögskola 578 727,89
42395: Turun yliopisto
42396: Åbo universitet 5 604 889,05
42397: Turvatekniikan keskus
42398: Säkerhetsteknikcentralen 348 756,97
42399: Työministeriö
42400: Arbetsministeriet 10 855 810,95
42401: Ulkoasiainministeriö
42402: Utrikesministeriet 3 984 939,00
42403: Valtion tasetilit 31.12.1996
42404: sivu
42405: Tili - Kanto 6635 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 129
42406:
42407: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
42408:
42409:
42410: Ulkomaalaisvirasto
42411: Utlänningsverket 201 948,73
42412: Uudenmaan lääninhallitus
42413: Länsstyrelsen i Nylands Iän 4167 232,24
42414: Vaasan lääninhallitus
42415: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2 211 399,22
42416: Vaasan yliopisto
42417: Vasa universitet 873 200,28
42418: Valtiokonttori
42419: Statskontoret 1594301,22
42420: Valtion kiinteistölaitos
42421: Statens fastighetsverket 612 265,31
42422: Valtion taidemuseo
42423: Statens konstmuseum 262133,16
42424: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
42425: Statens ekonomiska forskningscentral 164 963,86
42426: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
42427: Statens tekniska forskningscentral 5 287 911,04
42428: Valtioneuvoston kanslia
42429: Statsrådets kansli 627104,88
42430: Valtiontalouden tarkastusvirasto
42431: Statens revisionsverk 371 804,45
42432: Valtiovarainministeriö
42433: Finansministeriet 946 465,75
42434: Vankeinhoitolaitos
42435: Fångvårdsväsendet 5 723136,86
42436: Verohallitus
42437: Skattestyrelsen 13 608 677,86
42438: Väestörekisterikeskus
42439: Befolkningsregistercentralen 169147,59
42440: Ympäristöministeriö
42441: Miljöministeriet 4491 987,27
42442: Åboakademi
42443: Åboakademi 2 654 805,71
42444:
42445:
42446: 6636 Eläkemaksujen tili (työntekijät)
42447: Pensionavgifters konto (arbetare) 61 947 729,60
42448: Ajoneuvohallintokeskus
42449: Fordonsförvaltningscentralen 73 907,20
42450: Asuntorahastovirasto
42451: Bostadsfondsverket 44101,67
42452: Eduskunta
42453: Riksdagen 413 587,04
42454: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
42455: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 178 822,35
42456: Geologian tutkimuskeskus
42457: Geologiska forskningscentralen 373614,00
42458: Helsingin kauppakorkeakoulu
42459: Helsingfors handelshögskola 256 386,43
42460: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
42461: Polisinrättningen i Helsingfors härad 890 608,21
42462: Helsingin yliopisto
42463: Helsingfors universitet 3 439 827,12
42464: Valtion tasetilit 31.12.1996
42465: sivu
42466: Tili - Kanto 6636 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 130
42467: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
42468:
42469:
42470: Hämeen lääninhallitus
42471: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 802 086,93
42472: Ilmatieteen laitos
42473: Meteorologiska institute! 301 638,19
42474: Joensuun yliopisto
42475: Joensuu universitet 697 888,48
42476: Jyväskylän yliopisto
42477: Jyväskylä universitet 1112 902,80
42478: Kansallisarkisto
42479: Arkivväsendet 91 530,21
42480: Kansanterveyslaitos
42481: Folkhälsoinstitutet 328 309,34
42482: Kasvinjalostuslaitos
42483: Växtförädlingsanstalten 23 610,34
42484: Kauppa- ja teollisuusministeriö
42485: Handels- och industriministeriet 313050,64
42486: Keskusrikospoliisi
42487: Centralkriminalpolisen 13117,28
42488: Kilpailuvirasto
42489: Konkurrensverket 33 440,79
42490: Kuluttajavirasto
42491: Konsumentverket 97 526,51
42492: Kuopion lääninhallitus
42493: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 304949,87
42494: Kuopion yliopisto
42495: Kuopio universitet 576 883,39
42496: Kuvataideakatemia
42497: Bildkonstakademin 25 334,01
42498: Kymen lääninhallitus
42499: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 397 396,66
42500: Lapin lääninhallitus
42501: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 330 814,01
42502: Lapin yliopisto
42503: Lapplands universitet 275 997,41
42504: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
42505: Villmanstrands tekniska högskola 263 072,38
42506: Liikenneministeriö
42507: Trafikministeriet 104 612,64
42508: Liikkuva poliisi
42509: Rörliga polisen 345118,91
42510: Länsstyrelsen i landskapet Åland
42511: Länsstyrelsen i landskapet Åland 8 063,50
42512: Lääkelaitos
42513: Läkemedelsverket 65 273,54
42514: Maa- ja metsätalousministeriö
42515: Jord- och skogsbruksministeriet 463 142,46
42516: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
42517: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 194 696,07
42518: Maanmittauslaitos
42519: Lantmäteriverket 946 231,92
42520: Maatalouden tutkimuskeskus
42521: Lantbrukets forskningscentral 356 479,03
42522: Matkailun edistämiskeskus
42523: Centralen för turistfrämjande 93 219,71
42524: Valtion tasetilit 31-12.1996
42525: sivu
42526: Tili - Konto 6636 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 131
42527: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
42528:
42529:
42530: Merenkulkuhallitus
42531: Sjöfartsstyrelsen 1 079 822,34
42532: Merentutkimuslaitos
42533: Havsforskningsinstitutet 40 004,00
42534: Metsäntutkimuslaitos
42535: Skogsforskningsinstitutet 421 084,27
42536: Mikkelin lääninhallitus
42537: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 250 870,43
42538: Museovirasto
42539: Museiverket 283,84
42540: Oikeusministeriö
42541: Justitieministeriet 2 938 853,30
42542: Opetusministeriö
42543: Undervisningsministeriet 459 571,95
42544: Oulun lääninhallitus
42545: Länsstyrelsen i Uleäborgs Iän 474 206,07
42546: Oulun yliopisto
42547: Uleäborgs universitet 1539242,15
42548: Patentti- ja rekisterihallitus
42549: Patent- och registerstyrelsen 224 482,27
42550: Pelastusopisto
42551: Räddningsinstitutet 43 504,56
42552: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
42553: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 240 840,45
42554: Poliisikoulu
42555: Polisskolan 37 801,26
42556: Poliisin tekniikkakeskus
42557: Polisens teknikcentral 30 678,21
42558: Poliisiopisto
42559: Polisinstitutet 21 237,24
42560: Puolustushallinnon rakennuslaitos
42561: Försvarsförvaltningens byggverk 757717,13
42562: Puolustusministeriö
42563: Försvarsministeriet 814 994,03
42564: Puolustusvoimat
42565: Försvarsmakten 8487008,93
42566: Rajavartiolaitos
42567: Gränsbevakningsväsendet 1 756 924,39
42568: Ratahallintokeskus
42569: Banförvaltningscentralen 58 189,44
42570: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
42571: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 197 520,26
42572: Sibelius-akatemia
42573: Sibelius-akademin 231 763,28
42574: Siemenperunakeskus
42575: Centralen för utsädespotatis 9 398,33
42576: Sisäasiainministeriö
42577: lnrikesministeriet 204123,10
42578: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
42579: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovärd. 581 921,99
42580: Sosiaali- ja terveysministeriö
42581: Social- och hälsovärdsministeriet 348 472,06
42582: Suojelupoliisi
42583: Skyddspolisen 91 502,41
42584: Valtion tasetilit 31.12.1996
42585: sivu
42586: Tili - Kanto 6636 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 132
42587:
42588: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
42589:
42590:
42591: Suomen ympäristökeskus
42592: Finlands miljöcentral 314424,18
42593: Suomen Akatemia
42594: Finlands Akademi 267669,03
42595: Suomenlinnan hoitokunta
42596: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 31 536,71
42597: Svenska handelshögskolan
42598: Svenska handelshögskolan 149172,18
42599: Säteilyturvakeskus
42600: Strålsäkerhetscentralen 161 952,71
42601: Taideteollinen korkeakoulu
42602: Konstindustriella högskolan 184 621,55
42603: Tampereen teknillinen korkeakoulu
42604: Tammerfors tekniska högskola 592288,67
42605: Tampereen yliopisto
42606: Tammerfors universitet 940 248,65
42607: Tasavallan presidentin kanslia
42608: Republikens presidents kansli 40314,80
42609: Teatterikorkeakoulu
42610: Teaterhögskolan 103 294,32
42611: Teknillinen korkeakoulu
42612: Tekniska högskolan 1 263 383,23
42613: Teknologian kehittämiskeskus
42614: Teknologiska utvecklingscentralen 132 749,78
42615: Telehallintokeskus
42616: Teleförvaltningscentralen 155 383,74
42617: Tielaitos
42618: Vägverket 4548816,33
42619: Tilastokeskus
42620: Statistikcentralen 410 218,09
42621: Tullihallitus
42622: Tullstyrelsen 990924,00
42623: Turun ja Porin lääninhallitus
42624: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 758 847,50
42625: Turun kauppakorkeakoulu
42626: Åbo handelshögskola 129 920,39
42627: Turun yliopisto
42628: Åbo universitet 1 288 783,53
42629: Turvatekniikan keskus
42630: Säkerhetsteknikcentralen 78106,93
42631: Työministeriö
42632: Arbetsministeriet 2 456 406,90
42633: Ulkoasiainministeriö
42634: Utrikesministeriet 1030658,00
42635: Ulkomaalaisvirasto
42636: Utlänningsverket 45 228,05
42637: Uudenmaan lääninhallitus
42638: Länsstyrelsen i Nylands Iän 907 609,35
42639: Vaasan lääninhallitus
42640: Länsstyrelsen i Vasa Iän 482 070,42
42641: Vaasan yliopisto
42642: Vasa universitet 195 561,08
42643: Valtiokonttori
42644: Statskontoret 357 056,80
42645: Valtion tasetilit 31.12.1996
42646: sivu
42647: Tili • Kanto 6636 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 133
42648:
42649: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
42650:
42651:
42652: Valtion kiinteistölaitos
42653: Statens fastighetsverket 137191,86
42654: Valtion taidemuseo
42655: Statens konstmuseum 58 706,26
42656: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
42657: Statens ekonomiska forskningscentral 36944,85
42658: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
42659: Statens tekniska forskningscentral 1 601 267,81
42660: Valtioneuvoston kanslia
42661: Statsrådets kansli 170346,49
42662: Valtiontalouden tarkastusvirasto
42663: Statens revisionsverk 83 268,51
42664: Valtiovarainministeriö
42665: Finansministeriet 211 968,69
42666: Vankeinhoitolaitos
42667: Fångvårdsväsendet 1185 057,08
42668: Verohallitus
42669: Skattestyrelsen 3146083,11
42670: Väestörekisterikeskus
42671: Befolkningsregistercentralen 37 882,01
42672: Ympäristöministeriö
42673: Miljöministeriet 1 078 935,54
42674: Abo akademi
42675: Åboakademi 604139,42
42676:
42677:
42678: 6637 Työttömyysvakuutusmaksujen tili
42679: Arbetslöshetsförsäkringsavgifters konto 43 035 152,25
42680: Ajoneuvohallintokeskus
42681: Fordonsförvaltningscentralen 51 806,14
42682: Asuntorahastovirasto
42683: Bostadsfondsverket 30857,64
42684: Eduskunta
42685: Riksdagen 287744,00
42686: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
42687: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 123 355,41
42688: Geologian tutkimuskeskus
42689: Geologiska forskningscentralen 261 304,00
42690: Helsingin kauppakorkeakoulu
42691: Helsingfors handelshögskola 176414,84
42692: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
42693: Polisinrättningen i Helsingfors härad 635693,77
42694: Helsingin yliopisto
42695: Helsingfors universitet 2 362 696,63
42696: Hämeen lääninhallitus
42697: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 586 399,42
42698: Ilmatieteen laitos
42699: Meteorologiska institute! 215128,80
42700: Joensuun yliopisto
42701: Joensuu universitet 470 245,21
42702: Jyväskylän yliopisto
42703: Jyväskylä universitet 750 998,66
42704: Kansallisarkisto
42705: Arkivväsendet 63 468,53
42706: Valtion tasetilit 31.12.1996
42707: sivu
42708: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 134
42709: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
42710:
42711:
42712: Kansanterveyslaitos
42713: Folkhälsoinstitutet 228 659,57
42714: Kasvinjalostuslaitos
42715: Växtförädlingsanstalten 18390,24
42716: Kauppa- ja teollisuusministeriö
42717: Handels- och industriministeriet 218 783,59
42718: Keskusrikospoliisi
42719: Centralkriminalpolisen 202 795,10
42720: Kilpailuvirasto
42721: Konkurrensverket 23379,39
42722: Kuluttajavirasto
42723: Konsumentverket 65 759,78
42724: Kuopion lääninhallitus
42725: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 216174,57
42726: Kuopion yliopisto
42727: Kuopio universitet 397 244,62
42728: Kuvataideakatemia
42729: Bildkonstakademin 17 076,94
42730: Kymen lääninhallitus
42731: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 278 229,76
42732: Lapin lääninhallitus
42733: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 231190,01
42734: Lapin yliopisto
42735: Lapplands universitet 187 726,88
42736: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
42737: Villmanstrands tekniska högskola 179 925,25
42738: Liikenneministeriö
42739: Trafikministeriet 73 300,58
42740: Liikkuva poliisi
42741: Rörliga polisen 240 945,51
42742: Länsstyrelsen i landskapet Aland
42743: Länsstyrelsen i landskapet Aland 5 614,95
42744: Lääkelaitos
42745: Läkemedelsverket 44 745,49
42746: Maa- ja metsätalousministeriö
42747: Jord· och skogsbruksministeriet 325 145,66
42748: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
42749: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 136 623,33
42750: Maanmittauslaitos
42751: Lantmäteriverket 668 400,00
42752: Maatalouden tutkimuskeskus
42753: Lantbrukets forskningscentral 249 363,69
42754: Matkailun edistämiskeskus
42755: Centralen för turistfrämjande 32 607,94
42756: Merenkulkuhallitus
42757: Sjöfartsstyrelsen 860 272,68
42758: Merentutkimuslaitos
42759: Havsforskningsinstitutet 33 340,66
42760: Metsäntutkimuslaitos
42761: Skogsforskningsinstitutet 298 661,23
42762: Mikkelin lääninhallitus
42763: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 180 932,39
42764: Museovirasto
42765: Museiverket 0,47
42766: Valtion tasetilit 31.12.1996
42767: sivu
42768: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 135
42769:
42770: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
42771:
42772:
42773: Oikeusministeriö
42774: Justitieministeriet 2 124 374,81
42775: Opetusministeriö
42776: Undervisningsministeriet 331 430,32
42777: Oulun lääninhallitus
42778: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 337 596,01
42779: Oulun yliopisto
42780: Uleåborgs universitet 1 046 698,64
42781: Patentti- ja rekisterihallitus
42782: Patent- och registerstyrelsen 157 019,74
42783: Pelastusopisto
42784: Räddningsinstitutet 30 347,96
42785: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
42786: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 175 613,64
42787: Poliisikoulu
42788: Polisskolan 26 249,60
42789: Poliisin tekniikkakeskus
42790: Polisens teknikcentral 19 762,26
42791: Poliisiopisto
42792: Polisinstitutet 14 525,34
42793: Puolustushallinnon rakennuslaitos
42794: Försvarsförvaltningens byggverk 641 996,78
42795: Puolustusministeriö
42796: Försvarsministeriet 519810,28
42797: Puolustusvoimat
42798: Försvarsmakten 5 732 902,29
42799: Rajavartiolaitos
42800: Gränsbevakningsväsendet 1166 518,52
42801: Ratahallintokeskus
42802: Banförvaltningscentralen 40118,68
42803: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
42804: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 137 742,41
42805: Sibelius-akatemia
42806: Sibelius-akademin 170 140,82
42807: Siemenperunakeskus
42808: Central en för utsädespotatis 6 666,02
42809: Sisäasiainministeriö
42810: lnrikesministeriet 141 795,64
42811: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
42812: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 397 212,90
42813: Sosiaali- ja terveysministeriö
42814: Social- och hälsovårdsministeriet 247 075,29
42815: Suojelupoliisi
42816: Skyddspolisen 63 565,10
42817: Suomen ympäristökeskus
42818: Finlands miljöcentral 214 750,98
42819: Suomen Akatemia
42820: Finlands Akademi 186 626,33
42821: Suomenlinnan hoitokunta
42822: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 27 327,75
42823: Svenska handelshögskolan
42824: Svenska handelshögskolan 97 904,44
42825: Säteilyturvakeskus
42826: Strålsäkerhetscentralen 112 969,42
42827: Valtion tasetilit 31.12.1996
42828: sivu
42829: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 136
42830:
42831: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
42832:
42833:
42834: Taideteollinen korkeakoulu
42835: Konstindustriella högskolan 125 949,58
42836: Tampereen teknillinen korkeakoulu
42837: Tammerfors tekniska högskola 412 527,76
42838: Tampereen yliopisto
42839: Tammerfors universitet 656 005,18
42840: Tasavallan presidentin kanslia
42841: Republikens presidents kansli 28 252,25
42842: Teatterikorkeakoulu
42843: Teaterhögskolan 72844,84
42844: Teknillinen korkeakoulu
42845: Tekniska högskolan 867 823,84
42846: Teknologian kehittämiskeskus
42847: Teknologiska utvecklingscentralen 93415,59
42848: Telehallintokeskus
42849: Teleförvaltningscentralen 96043,94
42850: Tielaitos
42851: Vägverket 2 928 787,03
42852: Tilastokeskus
42853: Statistikcentralen 285 361,80
42854: Tullihallitus
42855: Tullstyrelsen 717 318,44
42856: Turun ja Porin lääninhallitus
42857: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 532008,63
42858: Turun kauppakorkeakoulu
42859: Åbo handelshögskola 87 957,32
42860: Turun yliopisto
42861: Åbo universitet 885 521,31
42862: Turvatekniikan keskus
42863: Säkerhetsteknikcentralen 54 337,51
42864: Työministeriö
42865: Arbetsministeriet 1 809 468,35
42866: Ulkoasiainministeriö
42867: Utrikesministeriet 691 586,00
42868: Ulkomaalaisvirasto
42869: Utlänningsverket 31 910,76
42870: Uudenmaan lääninhallitus
42871: Länsstyrelsen i Nylands Iän 652 805,94
42872: Vaasan lääninhallitus
42873: Länsstyrelsen i Vasa Iän 340347,67
42874: Vaasan yliopisto
42875: Vasa universitet 132 993,09
42876: Valtiokonttori
42877: Statskontoret 175 487,24
42878: Valtion kiinteistölaitos
42879: Statens fastighetsverket 95285,04
42880: Valtion taidemuseo
42881: Statens konstmuseum 41 386,84
42882: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
42883: Statens ekonomiska forskningscentral 26 780,88
42884: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
42885: Statens tekniska forskningscentral 1117012,41
42886: Valtioneuvoston kanslia
42887: Statsrådets kansli 118 966,82
42888: Valtion tasetilit 31.12.1996
42889: sivu
42890: Tili - Kanto 6637 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 137
42891:
42892: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
42893:
42894:
42895: Valtiontalouden tarkastusvirasto
42896: Statens revisionsverk 57 939,37
42897: Valtiovarainministeriö
42898: Finansministeriet 148 930,51
42899: Vankeinhoitolaitos
42900: Fångvårdsväsendet 866 437,52
42901: Verohallitus
42902: Skattestyrelsen 2121 923,70
42903: Väestörekisterikeskus
42904: Befolkningsregistercentralen 26 944,32
42905: Ympäristöministeriö
42906: Miljöministeriet 723 960,36
42907: Åboakademi
42908: Åboakademi 410 685,11
42909:
42910:
42911: 6638 Tapaturmamaksu
42912: Olycksfallsavgift 17 934 727,64
42913: Ajoneuvohallintokeskus
42914: Fordonsförvaltningscentralen 11 390,59
42915: Asuntorahastovirasto
42916: Bostadsfondsverket 6 762,42
42917: Eduskunta
42918: Riksdagen 73 733,69
42919: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
42920: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 27 108,74
42921: Geologian tutkimuskeskus
42922: Geologiska forskningscentralen 349707,00
42923: Helsingin kauppakorkeakoulu
42924: Helsingfors handelshögskola 25 825,98
42925: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
42926: Polisinrättningen i Helsingfors härad 412001,53
42927: Helsingin yliopisto
42928: Helsingfors universitet 701 836,53
42929: Hämeen lääninhallitus
42930: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 369 819,73
42931: limatieteen laitos
42932: Meteorologiska institute! 46 727,08
42933: Joensuun yliopisto
42934: Joensuu universitet 293167,77
42935: Jyväskylän yliopisto
42936: Jyväskylä universitet 220 952,67
42937: Kansallisarkisto
42938: Arkivväsendet 13875,19
42939: Kansanterveyslaitos
42940: Folkhälsoinstitutet 95304,28
42941: Kasvinjalostuslaitos
42942: Växtförädlingsanstalten 4178,64
42943: Kauppa- ja teollisuusministeriö
42944: Handels- och industriministeriet 91475,86
42945: Keskusrikospoliisi
42946: Centralkriminalpolisen 43 748,60
42947: Kilpailuvirasto
42948: Konkurrensverket 5102,13
42949: Valtion tasetilit 31.12.1996
42950: sivu
42951: Tili - Kanto 6638 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 138
42952:
42953: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
42954:
42955:
42956:
42957: Kuopion lääninhallitus
42958: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 187 669,21
42959: Kuopion yliopisto
42960: Kuopio universitet 118 390,02
42961: Kuvataideakatemia
42962: Bildkonstakademin 3 758,63
42963: Kymen lääninhallitus
42964: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 63 293,49
42965: Lapin lääninhallitus
42966: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 97 614,45
42967: Lapin yliopisto
42968: Lapplands universitet 40641,72
42969: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
42970: Villmanstrands tekniska högskola 39116,25
42971: Liikenneministeriö
42972: Trafikministeriet 22 057,80
42973: Liikkuva poliisi
42974: Rörliga polisen 64 028,17
42975: Länsstyrelsen i landskapet Åland
42976: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1 233,55
42977: Lääkelaitos
42978: Läkemedelsverket 9712,12
42979: Maa- ja metsätalousministeriö
42980: Jord- och skogsbruksministeriet 138 036,39
42981: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
42982: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 30068,08
42983: Maanmittauslaitos
42984: Lantmäteriverket 201 295,11
42985: Maatalouden tutkimuskeskus
42986: Lantbrukets forskningscentral 331 856,47
42987: Matkailun edistämiskeskus
42988: Centralen tör turistfrämjande 12125,21
42989: Merenkulkuhallitus
42990: Sjöfartsstyrelsen 1 234 871,14
42991: Merentutkimuslaitos
42992: Havsforskningsinstitutet 7 307,89
42993: Metsäntutkimuslaitos
42994: Skogsforskningsinstitutet 126065,04
42995: Mikkelin lääninhallitus
42996: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 39 662,08
42997: Museovirasto
42998: Museiverket 91,19
42999: Oikeusministeriö
43000: Justitieministeriet 452 328,69
43001: Opetushallitus
43002: Utbildningsstyrelsen 2 420,09
43003: Opetusministeriö
43004: Undervisningsministeriet 64396,77
43005: Oulun lääninhallitus
43006: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 216 278,94
43007: Oulun yliopisto
43008: Uleåborgs universitet 309 753,02
43009: Patentti- ja rekisterihallitus
43010: Patent- och registerstyrelsen 34670,81
43011: Valtion tasetilit 31.12.1996
43012: sivu
43013: Tili - Konto 6638 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 139
43014: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43015:
43016:
43017: Pelastusopisto
43018: Räddningsinstitutet 19 093,17
43019: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
43020: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 52 257,79
43021: Poliisikoulu
43022: Polisskolan 16 397,45
43023: Poliisin tekniikkakeskus
43024: Polisens teknikcentral 12 182,27
43025: Poliisiopisto
43026: Polisinstitutet 9 223,83
43027: Puolustushallinnon rakennuslaitos
43028: Försvarsförvaltningens byggverk 832 395,19
43029: Puolustusministeriö
43030: Försvarsministeriet 119192,40
43031: Rajavartiolaitos
43032: Gränsbevakningsväsendet 735 582,96
43033: Ratahallintokeskus
43034: Banförvaltningscentralen 12 105,95
43035: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
43036: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 88 193,56
43037: Sibelius-akatemia
43038: Sibelius-akademin 48 522,41
43039: Siemenperunakeskus
43040: Centralen för utsädespotatis 8 961,62
43041: Sisäasiainministeriö
43042: lnrikesministeriet 59050,75
43043: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
43044: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 166 744,48
43045: Sosiaali- ja terveysministeriö
43046: Social- och hälsovårdsministeriet 54 215,79
43047: Suojelupoliisi
43048: Skyddspolisen 14112,61
43049: Suomen ympäristökeskus
43050: Finlands miljöcentral 63 193,31
43051: Suomen Akatemia
43052: Finlands Akademi 40 859,32
43053: Suomenlinnan hoitokunta
43054: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 35 687,66
43055: Svenska handelshögskolan
43056: Svenska handelshögskolan 21 056,94
43057: Säteilyturvakeskus
43058: Strålsäkerhetscentralen 25 056,79
43059: Taideteollinen korkeakoulu
43060: Konstindustriella högskolan 52114,53
43061: Tampereen teknillinen korkeakoulu
43062: Tammerfors tekniska högskola 172 039,53
43063: Tampereen yliopisto
43064: Tammerfors universitet 274482,47
43065: Tasavallan presidentin kanslia
43066: Republikens presidents kansli 6178,47
43067: Teatterikorkeakoulu
43068: Teaterhögskolan 93 642,28
43069: Teknillinen korkeakoulu
43070: Tekniska högskolan 189 227,54
43071: Valtion tasetilit 31.12.1996
43072: sivu
43073: Tili - Kanto 6638 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 140
43074: Vastaavaa· Aktiva Vastattavaa · Passiva
43075:
43076:
43077: Teknologian kehittämiskeskus
43078: Teknologiska utvecklingscentralen 20208,61
43079: Telehallintokeskus
43080: Teleförvaltningscentralen 19934,44
43081: Tielaitos
43082: Vägverket 3 704 703,75
43083: Tilastokeskus
43084: Statistikcentralen 85519,32
43085: Tullihallitus
43086: Tullstyrelsen 295 864,85
43087: Turun ja Porin lääninhallitus
43088: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 163 863,92
43089: Turun kauppakorkeakoulu
43090: Åbo handelshögskola 19113,88
43091: Turun yliopisto
43092: Åbo universitet 262 839,36
43093: Turvatekniikan keskus
43094: Säkerhetsteknikcentralen 11 963,58
43095: Työministeriö
43096: Arbetsministeriet 766 133,19
43097: Ulkoasiainministeriö
43098: Utrikesministeriet 211 747,00
43099: Ulkomaalaisvirasto
43100: Utlänningsverket 6 947,74
43101: Uudenmaan lääninhallitus
43102: Länsstyrelsen i Nylands Iän 274 663,29
43103: Vaasan lääninhallitus
43104: Länsstyrelsen i Vasa Iän 104421,98
43105: Vaasan yliopisto
43106: Vasa universitet 28 478,51
43107: Valtiokonttori
43108: Statskontoret 38 728,78
43109: Valtion kiinteistölaitos
43110: Statens fastighetsverket 20 954,66
43111: Valtion taidemuseo
43112: Statens konstmuseum 12 394,07
43113: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
43114: Statens ekonomiska forskningscentral 5876,61
43115: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
43116: Statens tekniska forskningscentral 335 299,79
43117: Valtioneuvoston kanslia
43118: Statsrådets kansli 25 887,33
43119: Valtiontalouden tarkastusvirasto
43120: Statens revisionsverk 12 663,49
43121: Valtiovarainministeriö
43122: Finansministeriet 32748,53
43123: Vankeinhoitolaitos
43124: Fångvårdsväsendet 553 354,03
43125: Verohallitus
43126: Skattestyrelsen 460542,05
43127: Väestörekisterikeskus
43128: Belolkningsregistercentralen 5 926,80
43129: Ympäristöministeriö
43130: Miljöministeriet 501148,09
43131: Valtion tasetilit 31.12.1996
43132: sivu
43133: Tili - Konto 6638 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 141
43134: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43135:
43136:
43137: Åboakademi
43138: Åboakademi 89568,16
43139:
43140:
43141: 664 TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT
43142: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON 3 880 769 488,85
43143:
43144:
43145: 6641 Tulojen kokoomatili
43146: lnkomsters samlingskonto 62 417 388,32
43147: Geologian tutkimuskeskus
43148: Geologiska forskningscentralen 150,00
43149: Kauppa- ja teollisuusministeriö
43150: Handels- och industriministeriet 272 719,70
43151: Keski-Suomen lääninhallitus
43152: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 837708,80
43153: Kuopion lääninhallitus
43154: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 77 243,36
43155: Kymen lääninhallitus
43156: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 32 728,84
43157: Länsstyrelsen i landskapet Åland
43158: Länsstyrelsen i landskapet Åland 0,59
43159: Lääkelaitos
43160: Läkemedelsverket 1 460000,00
43161: Maa- ja metsätalousministeriö
43162: Jord- och skogsbruksministeriet 740000,00
43163: Maatalouden tutkimuskeskus
43164: Lantbrukets forskningscentral 4459,20
43165: Merenkulkuhallitus
43166: Sjöfartsstyrelsen 8 535,66
43167: Mikkelin lääninhallitus
43168: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 3,16
43169: Museovirasto
43170: Museiverket 14 083,50
43171: Opetushallitus
43172: Utbildningsstyrelsen 200000,00
43173: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus
43174: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 8 850,00
43175: Puolustusministeriö
43176: Försvarsministeriet 810 899,48
43177: Puolustusvoimat
43178: Försvarsmak1en 16 360,00
43179: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
43180: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 26951,10
43181: Sosiaali- ja terveysministeriö
43182: Social- och hälsovårdsministeriet 4 858 571,02
43183: Suojelupoliisi
43184: Skyddspolisen 2121,00
43185: Tampereen yliopisto
43186: Tammerfors universitet 174 518,00
43187: Teknillinen korkeakoulu
43188: Tekniska högskolan 67 680,00
43189: Tielaitos
43190: Vägverket 43332,70
43191: Valtion tasetilit 31.12.1996
43192: sivu
43193: Tili· Konto 6641 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 142
43194: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
43195:
43196:
43197: Tullihallitus
43198: Tullstyrelsen 43 102 136,43
43199: Turun ja Porin lääninhallitus
43200: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 12 228,28
43201: Uudenmaan lääninhallitus
43202: Länsstyrelsen i Nylands Iän 0,75
43203: Vaasan lääninhallitus
43204: Länsstyrelsen i Vasa Iän 200,00
43205: Verohallitus
43206: Skattestyrelsen 9 254 966,43
43207: Väestörekisterikeskus
43208: Befolkningsregistercentralen 436 808,50
43209:
43210:
43211: 6642 Menojen kokoomatili
43212: Utgiflers samlingskonto 170 748 967,78
43213: Asuntorahastovirasto
43214: Bostadsfondsverket 160338,18
43215: Eläinlääkintä· ja elintarvikelaitos
43216: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 50,00
43217: Geologian tutkimuskeskus
43218: Geologiska forskningscentralen 528 892,94
43219: Hämeen lääninhallitus
43220: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 271,20
43221: limatieteen laitos
43222: Meteorologiska institute! 6627,00
43223: Kansanterveyslaitos
43224: Folkhälsoinstitutet 67951,79
43225: Kauppa· ja teollisuusministeriö
43226: Handels· och industriministeriet 10 506,25
43227: Keski-Suomen lääninhallitus
43228: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 289,00
43229: Keskusrikospoliisi
43230: Centralkriminalpolisen 13080,17
43231: Kuopion lääninhallitus
43232: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 75 332,62
43233: Lapin lääninhallitus
43234: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 266161,49
43235: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
43236: Villmanstrands tekniska högskola 48 357,63
43237: Liikenneministeriö
43238: Trafikministeriet 1 323 927,50
43239: Länsstyrelsen i landskapet Åland
43240: Länsstyrelsen i landskapet Åland 5 580,90
43241: Maatalouden tutkimuskeskus
43242: Lantbrukets forskningscentral 20486,04
43243: Matkailun edistämiskeskus
43244: Centralen för turistfrämjande 122125,68
43245: Merenkulkuhallitus
43246: Sjöfartsstyrelsen 4 300197,80
43247: Mikkelin lääninhallitus
43248: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 4912,19
43249: Museovirasto
43250: Museiverket 9 528,80
43251: Valtion tasetilit 31.12.1996
43252: sivu
43253: Tili - Konto 6642 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 143
43254:
43255: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43256:
43257:
43258: Opetushallitus
43259: Utbildningsstyrelsen 1150 759,30
43260: Opetusministeriö
43261: Undervisningsministeriet 1 800,00
43262: Oulun yliopisto
43263: Uleåborgs universitet 2 523,00
43264: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus
43265: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 5 732,00
43266: Puolustusvoimat
43267: Försvarsmakten 17149,63
43268: Rajavartiolaitos
43269: Gränsbevakningsväsendet 384 087,65
43270: Sisäasiainministeriö
43271: lnrikesministeriet 4041,81
43272: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
43273: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 9 025,24
43274: Sosiaali- ja terveysministeriö
43275: Social- och hälsovårdsministeriet 4 763,00
43276: Suojelupoliisi
43277: Skyddspolisen 8155,15
43278: Suomen Akatemia
43279: Finlands Akademi 10 413,68
43280: Tasavallan presidentin kanslia
43281: Republikens presidents kansli 50 098,07
43282: Teknologian kehittämiskeskus
43283: Teknologiska utvecklingscentralen 9491,68
43284: Telehallintokeskus
43285: Teleförvaltningscentralen 258195,67
43286: Tielaitos
43287: Vägverket 3 556109,70
43288: Tilastokeskus
43289: Statistikcentralen 1 885,24
43290: Tullihallitus
43291: Tullstyrelsen 5 090,85
43292: Turun kauppakorkeakoulu
43293: Åbo handelshögskola 16 336,90
43294: Ulkomaalaisvirasto
43295: Utlänningsverket 1 896,03
43296: Uudenmaan lääninhallitus
43297: Länsstyrelsen i Nylands Iän 7 518,25
43298: Vaasan lääninhallitus
43299: Länsstyrelsen i Vasa Iän 70 351,49
43300: Vaasan yliopisto
43301: Vasa universitet 23 220,00
43302: Valtiovarainministeriö
43303: Finansministeriet 48 280,00
43304: Verohallitus
43305: Skattestyrelsen 337,50
43306: Ympäristöministeriö
43307: Miljöministeriet 160 442 399,42
43308:
43309:
43310: 6643 Verojen kokoomatili
43311: Skatters samlingskonto 3 816 404 901,87
43312: Valtion tasetilit 31.12.1996
43313: sivu
43314: Tili - Konto 6643 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 144
43315:
43316: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43317:
43318:
43319: Verohallitus
43320: Skattestyrelsen 3 816 404 901,87
43321:
43322:
43323: 6644 Palkkojen aputili
43324: Hjälpkonto för löner 104 867 357,73
43325: Ajoneuvohallintokeskus
43326: Fordonsförvaltningscentralen 341 000,15
43327: Asuntorahastovirasto
43328: Bostadsfondsverket 739,42
43329: Eduskunta
43330: Riksdagen 202 474,01
43331: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
43332: Anstalien för veterinärrnedicin och livsmedel 2 086,87
43333: Geologian tutkimuskeskus
43334: Geologiska forskningscentralen 212 691,98
43335: Helsingin kauppakorkeakoulu
43336: Helsingfors handelshögskola 121 399,87
43337: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
43338: Polisinrättningen i Helsingfors härad 21 009,73
43339: Helsingin yliopisto
43340: Helsingfors universitet 4 138 619,37
43341: Hämeen lääninhallitus
43342: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 3 425 905,28
43343: ilmatieteen laitos
43344: Meteorologiska institute! 318 212,83
43345: Joensuun yliopisto
43346: Joensuu universitet 705589,35
43347: Jyväskylän yliopisto
43348: Jyväskylä universitet 439466,21
43349: Kansanterveyslaitos
43350: Folkhälsoinstitutet 959,11
43351: Kauppa- ja teollisuusministeriö
43352: Handels- och industriministeriet 248509,49
43353: Keski-Suomen lääninhallitus
43354: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 928 208,14
43355: Keskusrikospoliisi
43356: Centralkriminalpolisen 427 006,49
43357: Kilpailuvirasto
43358: Konkurrensverket 358,05
43359: Kuopion lääninhallitus
43360: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 1136 953,12
43361: Kuopion yliopisto
43362: Kuopio universitet 1045411,62
43363: Kuvataideakatemia
43364: Bildkonstakademin 30 695,44
43365: Kymen lääninhallitus
43366: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1615873,00
43367: Lapin lääninhallitus
43368: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 477 367,26
43369: Lapin yliopisto
43370: Lapplands universitet 546 073,76
43371: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
43372: Villmanstrands tekniska högskola 8 418,70
43373: Valtion tasetilit 31.12.1996
43374: sivu
43375: Tili - Kanto 6644 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 145
43376:
43377: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43378:
43379:
43380: Liikenneministeriö
43381: Trafikministeriet 39475,23
43382: Liikkuva poliisi
43383: Rörliga polisen 2 720754,34
43384: Maa- ja metsätalousministeriö
43385: Jord- och skogsbruksministeriet 2 575,41
43386: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
43387: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 791134,93
43388: Maanmittauslaitos
43389: Lantmäteriverket 19146,89
43390: Maatalouden tutkimuskeskus
43391: Lantbrukets forskningscentral 191 493,82
43392: Merenkulkuhallitus
43393: Sjöfartsstyrelsen 12 974 328,08
43394: Merentutkimuslaitos
43395: Havsforskningsinstitutet 12057,78
43396: Metsäntutkimuslaitos
43397: Skogsforskningsinstitutet 1 577,01
43398: Mikkelin lääninhallitus
43399: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 1 517 766,61
43400: Museovirasto
43401: Museiverket 116918,13
43402: Oikeusministeriö
43403: Justitieministeriet 7 230 258,25
43404: Opetushallitus
43405: Utbildningsstyrelsen 332 565,74
43406: Opetusministeriö
43407: Undervisningsministeriet 112 460,99
43408: Oulun lääninhallitus
43409: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1 800140,27
43410: Oulun yliopisto
43411: Uleåborgs universitet 3102797,32
43412: Patentti- ja rekisterihallitus
43413: Patent- och registerstyrelsen 574835,14
43414: Pelastusopisto
43415: Räddningsinstitutet 28 209,68
43416: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus
43417: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 975814,72
43418: Poliisikoulu
43419: Polisskolan 4384,99
43420: Poliisin tekniikkakeskus
43421: Polisens teknikcentral 1 015,26
43422: Poliisiopisto
43423: Polisinstitutet 30 279,43
43424: Rajavartiolaitos
43425: Gränsbevakningsväsendet 12 310 615,94
43426: Ratahallintokeskus
43427: Banlörvaltningscentralen 512,46
43428: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
43429: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 100793,56
43430: Sibelius-akatemia
43431: Sibelius-akademin 1 535 086,71
43432: Sisäasiainministeriö
43433: lnrikesministeriet 330 591,11
43434: Valtion tasetilit 31.12.1996
43435: sivu
43436: Tili - Konto 6644 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 146
43437:
43438: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43439:
43440:
43441: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
43442: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1 595 981,51
43443: Sosiaali- ja terveysministeriö
43444: Social- och hälsovårdsministeriet 1 201 450,76
43445: Suojelupoliisi
43446: Skyddspolisen 167 299,42
43447: Suomen ympäristökeskus
43448: Finlands miljöcentral 294,39
43449: Suomen Akatemia
43450: Finlands Akademi 77 867,92
43451: Suomenlinnan hoitokunta
43452: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 62171,54
43453: Säteilyturvakeskus
43454: Strålsäkerhetscentralen 59 923,68
43455: Taideteollinen korkeakoulu
43456: Konstindustriella högskolan 514183,53
43457: Tampereen teknillinen korkeakoulu
43458: Tammerfors tekniska högskola 3 781,97
43459: Tampereen yliopisto
43460: Tammerfors universitet 1402071,15
43461: Tasavallan presidentin kanslia
43462: Republikens presidents kansli 139 650,74
43463: Teatterikorkeakoulu
43464: Teaterhögskolan 584 173,10
43465: Teknillinen korkeakoulu
43466: Tekniska högskolan 1 419 265,81
43467: Teknologian kehittämiskeskus
43468: Teknologiska utvecklingscentralen 18 220,65
43469: Telehallintokeskus
43470: Teleförvaltningscentralen 421 097,13
43471: Tilastokeskus
43472: Statistikcentralen 939 258,79
43473: Tullihallitus
43474: Tullstyrelsen 2 017 617,84
43475: Turun ja Porin lääninhallitus
43476: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 4 753 492,48
43477: Turun kauppakorkeakoulu
43478: Åbo handelshögskola 403 701,41
43479: Turun yliopisto
43480: Åbo universitet 1 895 272,44
43481: Työministeriö
43482: Arbetsministeriet 1770 585,68
43483: Ulkoasiainministeriö
43484: Utrikesministeriet 1 318 578,26
43485: Ulkomaalaisvirasto
43486: Utlänningsverket 7918,09
43487: Uudenmaan lääninhallitus
43488: Länsstyrelsen i Nylands Iän 5154 895,31
43489: Vaasan lääninhallitus
43490: Länsstyrelsen i Vasa Iän 2 969 730,01
43491: Vaasan yliopisto
43492: Vasa universitet 435 268,22
43493: Valtiokonttori
43494: Statskontoret 177 864,46
43495: Valtion tasetilit 31.12.1996
43496: sivu
43497: Tili - Konto 6644 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 147
43498:
43499: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43500:
43501:
43502: Valtion kiinteistölaitos
43503: Statens fastighetsverket 55 035,25
43504: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
43505: Statens ekonomiska forskningscentral 36 335,34
43506: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
43507: Statens tekniska forskningscentral 693 182,90
43508: Valtioneuvoston kanslia
43509: Statsrådets kansli 231 519,90
43510: Valtiontalouden tarkastusvirasto
43511: Statens revisionsverk 6511,78
43512: Valtiovarainministeriö
43513: Finansministeriet 129 492,77
43514: Vankeinhoitolaitos
43515: Fångvårdsväsendet 8 236153,28
43516: Verohallitus
43517: Skattestyrelsen 968 807,83
43518: Ympäristöministeriö
43519: Miljöministeriet 9 802,81
43520: Åboakademi
43521: Åboakademi 876 738,55
43522:
43523:
43524: 6649 Muu kokoomatili
43525: Övrigt samlingskonto 67 828 808,71
43526: Eduskunta
43527: Riksdagen 185 067,34
43528: Hämeen lääninhallitus
43529: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 160 215,30
43530: Kansallisarkisto
43531: Arkivväsendet 80,00
43532: Kilpailuvirasto
43533: Konkurrensverket 42 012,44
43534: Lapin lääninhallitus
43535: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 16 364,49
43536: Länsstyrelsen i landskapet Åland
43537: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1 315 696,30
43538: Maanmittauslaitos
43539: Lantmäteriverket 17 280,10
43540: Matkailun edistämiskeskus
43541: Centralen för turistfrämjande 11874,73
43542: Merenkulkuhallitus
43543: Sjöfartsstyrelsen 110 990,62
43544: Mikkelin lääninhallitus
43545: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 12150,70
43546: Museovirasto
43547: Museiverket 912,70
43548: Oulun yliopisto
43549: Uleåborgs universitet 290 636,47
43550: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
43551: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 4 565,93
43552: Puolustushallinnon rakennuslaitos
43553: Försvarsförvaltningens byggverk 1801591,16
43554: Puolustusministeriö
43555: Försvarsministeriet 36 272 342,73
43556: Valtion tasetilit 31.12.1996
43557: sivu
43558: Tili - Kanto 6649 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 148
43559:
43560: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
43561:
43562:
43563: Puolustusvoimat
43564: Försvarsmakten 17 794 506,55
43565: Suomen ympäristökeskus
43566: Finlands miljöcentral 109 212,23
43567: Taideteollinen korkeakoulu
43568: Konstindustriella högskolan 115 568,00
43569: Teatterikorkeakoulu
43570: Teaterhögskolan 1740,00
43571: Tielaitos
43572: Vägverket 611,49
43573: Turun ja Porin lääninhallitus
43574: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 24 030,31
43575: Turun yliopisto
43576: Åbo universitet 420852,14
43577: Uudenmaan lääninhallitus
43578: Länsstyrelsen i Nylands Iän 12 329 037,50
43579: Vaasan lääninhallitus
43580: Länsstyrelsen i Vasa Iän 712,50
43581: Verohallitus
43582: Skattestyrelsen 450742,33
43583: Ympäristöministeriö
43584: Miljöministeriet 27511,29
43585:
43586:
43587:
43588: 671 MENORÄSTIEN TILIT
43589: UTGIFTSRESTERS KONTON 1 245 643 335,29
43590:
43591:
43592: 6710 Menorästien tili
43593: Utgiltsresters konto 1 245 643 335,29
43594: Eduskunta
43595: Riksdagen 138 399,75
43596: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
43597: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 391 087,11
43598: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
43599: Polisinrättningen i Helsingfors härad 2 398 905,35
43600: Hämeen lääninhallitus
43601: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 330330,80
43602: Joensuun yliopisto
43603: Joensuu universilet 5 824,53
43604: Jyväskylän yliopisto
43605: Jyväskylä universitet 1492 975,69
43606: Kansanterveyslaitos
43607: Folkhälsoinstitutet 7 826152,92
43608: Kauppa- ja teollisuusministeriö
43609: Handels- och industriministeriet 27 654 934,76
43610: Kuopion lääninhallitus
43611: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 810 042,38
43612: Kuopion yliopisto
43613: Kuopio universitet 374145,67
43614: Lapin lääninhallitus
43615: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 35025,24
43616: Lapin yliopisto
43617: Lapplands universitet 272 943,50
43618: Valtion tasetilit 31.12.1996
43619: sivu
43620: Tili- Konto 6710 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 149
43621: Vastaavaa - Akliva Vastattavaa- Passiva
43622:
43623:
43624: Liikenneministeriö
43625: Trafikministeriet 7000000,00
43626: Maa- ja metsätalousministeriö
43627: Jord- och skogsbruksministeriet 3 762 887,12
43628: Merenkulkuhallitus
43629: Sjöfartsstyrelsen 7188,91
43630: Merentutkimuslaitos
43631: Havsforskningsinstitutet 177 240,73
43632: Mikkelin lääninhallitus
43633: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 239 708,35
43634: Museovirasto
43635: Museiverket 59000,00
43636: Oikeusministeriö
43637: Justitieministeriet 1151 721,30
43638: Opetushallitus
43639: Utbildningsstyrelsen 22 795 921,51
43640: Opetusministeriö
43641: Undervisningsministeriet 226 616 478,92
43642: Oulun lääninhallitus
43643: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 39841,81
43644: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus
43645: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 888792,25
43646: Puolustusvoimat
43647: Försvarsmakten 33 175,79
43648: Sisäasiainministeriö
43649: lnrikesministeriet 65000,00
43650: Sosiaali- ja terveysministeriö
43651: Social- och hälsovårdsministeriet 400 445 380,01
43652: Suomen ympäristökeskus
43653: Finlands miljöcentral 10 731 759,89
43654: Suomen Akatemia
43655: Finlands Akademi 477 413,00
43656: Tampereen yliopisto
43657: Tammerfors universitet 83 059,03
43658: Teknologian kehittämiskeskus
43659: Teknologiska utvecklingscentralen 10 475 228,71
43660: Tielaitos
43661: Vägverket 45 216 514,86
43662: Tullihallitus
43663: Tullstyrelsen 3 998000,00
43664: Turun ja Porin lääninhallitus
43665: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 7 481 564,97
43666: Turun yliopisto
43667: Åbo universitet 3 956238,49
43668: Työministeriö
43669: Arbetsministeriet 359 372 728,29
43670: Uudenmaan lääninhallitus
43671: Länsstyrelsen i Nylands Iän 203 325,85
43672: Vaasan lääninhallitus
43673: Länsstyrelsen i Vasa Iän 128 665,96
43674: Vaasan yliopisto
43675: Vasa universitet 16022,94
43676: Valtiokonttori
43677: Statskontoret 50 100 246,46
43678: Valtion tasetilit 31.12.1996
43679: sivu
43680: Tili- Konto 6710 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 150
43681:
43682: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43683:
43684:
43685: Ympäristöministeriö
43686: Miljöministeriet 48 389 462,44
43687:
43688:
43689: 672 TULORÄSTIEN TILIT
43690: INKOMSTRESTERS KONTON 2 547 147 553,87
43691:
43692:
43693: 6720 Tulorästien tili
43694: lnkomstresters kanto 2 547 147 553,87
43695: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
43696: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 1 609 659,22
43697: Geologian tutkimuskeskus
43698: Geologiska forskningscentralen 66 500,00
43699: Helsingin kauppakorkeakoulu
43700: Helsingfors handelshögskola 4 009,27
43701: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
43702: Polisinrättningen i Helsingfors härad 1107 320,00
43703: Helsingin yliopisto
43704: Helsingfors universitet 105541,67
43705: Hämeen lääninhallitus
43706: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 2 440,00
43707: limatieteen laitos
43708: Meteorologiska institute! 42 984,17
43709: Joensuun yliopisto
43710: Joensuu universitet 25 863,06
43711: Kansanterveyslaitos
43712: Folkhälsoinstitutet BO 933,89
43713: Kauppa- ja teollisuusministeriö
43714: Handels- och industriministeriet 9 662 517,76
43715: Kuluttajavirasto
43716: Konsumentverket 10 700,00
43717: Kuopion lääninhallitus
43718: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 844,40
43719: Kuopion yliopisto
43720: Kuopio universitet 55 530,61
43721: Lapin lääninhallitus
43722: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 99 288,00
43723: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
43724: Villmanstrands tekniska högskola 92 846,45
43725: Länsstyrelsen i landskapet Aland
43726: Länsstyrelsen i landskapet Aland 1 314 721,30
43727: Maa- ja metsätalousministeriö
43728: Jord- och skogsbruksministeriet 1 219 310 073,25
43729: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
43730: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 41 514,35
43731: Maatalouden tutkimuskeskus
43732: Lantbrukets forskningscentral 45 086,00
43733: Matkailun edistämiskeskus
43734: Centralen för turistfrämjande 409 680,04
43735: Merenkulkuhallitus
43736: Sjöfartsstyrelsen 25 968,00
43737: Mikkelin lääninhallitus
43738: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 614353,14
43739: Valtion tasetilit 31.12.1996
43740: sivu
43741: Tili - Kanto 6720 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 151
43742:
43743: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43744:
43745:
43746: Museovirasto
43747: Museiverket 23 200,38
43748: Oikeusministeriö
43749: Justitieministeriet 18 797 992,60
43750: Opetushallitus
43751: Utbildningsstyrelsen 1 802 401,43
43752: Opetusministeriö
43753: Undervisningsministeriet 733 729 461,94
43754: Oulun yliopisto
43755: Uleåborgs universitet 5 249,13
43756: Puolustusministeriö
43757: Försvarsministeriet 15 919 968,98
43758: Puolustusvoimat
43759: Försvarsmakten 127 323,22
43760: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
43761: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 79 154,71
43762: Sisäasiainministeriö
43763: lnrikesministeriet 52 252 460,02
43764: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
43765: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 11 073,60
43766: Sosiaali- ja terveysministeriö
43767: Social- och hälsovårdsministeriet 813 997,72
43768: Taideteollinen korkeakoulu
43769: Konstindustriella högskolan 29 860,20
43770: Tampereen teknillinen korkeakoulu
43771: Tammerfors tekniska högskola 773291,60
43772: Teknillinen korkeakoulu
43773: Tekniska högskolan 107 951,87
43774: Teknologian kehittämiskeskus
43775: Teknologiska utvecklingscentralen 24 000,00
43776: Tielaitos
43777: Vägverket 18 771 509,66
43778: Tilastokeskus
43779: Statistikcentralen 70 348,88
43780: Työministeriö
43781: Arbetsministeriet 341 963 507,05
43782: Uudenmaan lääninhallitus
43783: Länsstyrelsen i Nylands Iän 4 770 055,00
43784: Vaasan lääninhallitus
43785: Länsstyrelsen i Vasa Iän 6 944,00
43786: Valtiokonttori
43787: Statskontoret 97 834 138,55
43788: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
43789: Statens tekniska forskningscentral 375199,49
43790: Valtiovarainministeriö
43791: Finansministeriet 23 887 955,60
43792: Vankeinhoitolaitos
43793: Fångvårdsväsendet 242 133,66
43794:
43795:
43796:
43797: 675 SIIRRETIYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT
43798: RESERVERADE ANSLAGS KONTON 15 163 174 835,91
43799: Valtion tasetilit 31.12.1996
43800: sivu
43801: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 152
43802: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
43803:
43804:
43805: 6750 Siirrettyjan määrärahojen tili
43806: Reserverade anslags konto 15163174 835,91
43807: Ajoneuvohallintokeskus
43808: Fordonsförvaltningscentralen 2 703600,00
43809: Asuntorahastovirasto
43810: Bostadsfondsverket 596 920 997,23
43811: Eduskunta
43812: Riksdagen 16 672,00
43813: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
43814: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 14 285 651,26
43815: Geologian tutkimuskeskus
43816: Geologiska forskningscentralen 4 806267,37
43817: Helsingin kauppakorkeakoulu
43818: Helsingfors handelshögskola 31 912 399,70
43819: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
43820: Polisinrättningen i Helsingfors härad 14 939106,15
43821: Helsingin yliopisto
43822: Helsingfors universitet 178 003 300,42
43823: Hämeen lääninhallitus
43824: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 63 867 241 ,52
43825: limatieteen laitos
43826: Meteorologiska institute! 9007 885,52
43827: Joensuun yliopisto
43828: Joensuu universitet 45 480 245,71
43829: Jyväskylän yliopisto
43830: Jyväskylä universitet 58 534 463,01
43831: Kansallisarkisto
43832: Arkivväsendet 2 315 632,36
43833: Kansanterveyslaitos
43834: Folkhälsoinstitutet 51 305 900,20
43835: Kasvinjalostuslaitos
43836: Växtförädlingsanstalten 6530 981,45
43837: Kauppa- ja teollisuusministeriö
43838: Handels- och industriministeriet 927 065198,63
43839: Keski-Suomen lääninhallitus
43840: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 21 801 199,29
43841: Keskusrikospoliisi
43842: Centralkriminalpolisen 9273665,54
43843: Kilpailuvirasto
43844: Konkurrensverket 1 220 157,41
43845: Kuluttajavirasto
43846: Konsumentverket 7941119,46
43847: Kuopion lääninhallitus
43848: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 25 906 306,37
43849: Kuopion yliopisto
43850: Kuopio universitet 15 872 198,07
43851: Kuvataideakatemia
43852: Bildkonstakademin 1 857 697,74
43853: Kymen lääninhallitus
43854: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 31 936 844,95
43855: Lapin lääninhallitus
43856: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 29 940 522,73
43857: Lapin yliopisto
43858: Lapplands universitet 16 066177,55
43859: Valtion tasetilit 31.12.1996
43860: sivu
43861: Tili - Kanto 6750 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 153
43862:
43863: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
43864:
43865:
43866: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
43867: Villmanstrands tekniska högskola 34 320 677,82
43868: Liikenneministeriö
43869: Trafikministeriet 86 267 851,11
43870: Liikkuva poliisi
43871: Rörliga polisen 4471400,08
43872: Länsstyrelsen i landskapet Åland
43873: Länsstyrelsen i landskapet Åland 864 772,95
43874: Lääkelaitos
43875: Läkemedelsverket 1057 967,12
43876: Maa- ja metsätalousministeriö
43877: Jord- och skogsbruksministeriet 1 493 908 752,60
43878: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
43879: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 9 308 438,85
43880: Maanmittauslaitos
43881: Lantmäteriverket 42 498 520,58
43882: Maatalouden tutkimuskeskus
43883: Lantbrukets forskningscentral 22 572 336,44
43884: Matkailun edistämiskeskus
43885: Centralen för turistfrämjande 7 629 965,88
43886: Merenkulkuhallitus
43887: Sjöfartsstyrelsen 98 064 133,13
43888: Merentutkimuslaitos
43889: Havsforskningsinstitutet 2 833 587,65
43890: Metsäntutkimuslaitos
43891: Skogsforskningsinstitutet 20 094 375,60
43892: Mikkelin lääninhallitus
43893: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 23 110 280,38
43894: Museovirasto
43895: Museiverket 13 205 350,02
43896: Oikeusministeriö
43897: Justitieministeriet 116 503 470,54
43898: Opetushallitus
43899: Utbildningsstyrelsen 280741733,04
43900: Opetusministeriö
43901: Undervisningsministeriet 415717227,73
43902: Oulun lääninhallitus
43903: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 70 090 558,74
43904: Oulun yliopisto
43905: Uleåborgs universitet 71 781 832,75
43906: Patentti- ja rekisterihallitus
43907: Patent- och registerstyrelsen 1568356,33
43908: Pelastusopisto
43909: Räddningsinstitutet 19147175,05
43910: Pohjois-Ka~alan lääninhallitus
43911: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 33 094 052,08
43912: Poliisikoulu
43913: Polisskolan 4 665 201,92
43914: Poliisin tekniikkakeskus
43915: Polisens teknikcentral 4 859 270,82
43916: Poliisiopisto
43917: Polisinstitutet 962 240,39
43918: Puolustushallinnon rakennuslaitos
43919: Försvarsförvaltningens byggverk 39240,15
43920: Valtion tasetilit 31.12.1996
43921: sivu
43922: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 154
43923: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
43924:
43925:
43926: Puolustusministeriö
43927: Försvarsministeriet 118 287 212,74
43928: Puolustusvoimat
43929: Försvarsmakten 1 589 399 980,37
43930: Rajavartiolaitos
43931: Gränsbevakningsväsendet 192 245 133,76
43932: Ratahallintokeskus
43933: Banförvaltningscentralen 401 726 324,37
43934: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
43935: Vili- och fiskeriforskningsinstitutet 21 694 525,74
43936: Sibelius-akatemia
43937: Sibelius-akademin 8 752 932,34
43938: Siemenperunakeskus
43939: Centralen för utsädespotatis 276 336,31
43940: Sisäasiainministeriö
43941: Jnrikesministeriet 329 989 894,45
43942: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
43943: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 35 985 285,66
43944: Sosiaali- ja terveysministeriö
43945: Social- och hälsovårdsministeriet 97 362 686, 15
43946: Suojelupoliisi
43947: Skyddspolisen 6 250 070,56
43948: Suomen ympäristökeskus
43949: Finlands miljöcentral 16 478 348,32
43950: Suomen Akatemia
43951: Finlands Akademi 40 360 661 ,36
43952: Suomenlinnan hoitokunta
43953: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 11 624 986,42
43954: Svenska handelshögskolan
43955: Svenska handelshögskolan 1156241,20
43956: Säteilyturvakeskus
43957: Strålsäkerhetscentralen 8 355 935,24
43958: Taideteollinen korkeakoulu
43959: Konstindustriella högskolan 9190060,14
43960: Tampereen teknillinen korkeakoulu
43961: Tammerfors tekniska högskola 40 993 845,32
43962: Tampereen yliopisto
43963: Tammerfors universitet 50 211 980,32
43964: Teatterikorkeakoulu
43965: Teaterhögskolan 4 371 786,18
43966: Teknillinen korkeakoulu
43967: Tekniska högskolan 119 869 041,64
43968: Teknologian kehittämiskeskus
43969: Teknologiska utvecklingscentralen 111724551,36
43970: Telehallintokeskus
43971: Teleförvaltningscentralen 50 868,10
43972: Tielaitos
43973: Vägverket 442 959 887,25
43974: Tilastokeskus
43975: Statistikcentralen 14 439154,13
43976: Tullihallitus
43977: Tullstyrelsen 84 948 141,06
43978: Turun ja Porin lääninhallitus
43979: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 48 130 980,84
43980: Valtion tasetilit 31.12.1996
43981: sivu
43982: Tili • Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 155
43983:
43984: Vastaavaa • Aktiva Vastattavaa • Passiva
43985:
43986:
43987: Turun kauppakorkeakoulu
43988: Åbo handelshögskola 14 497 610,78
43989: Turun yliopisto
43990: Åbo universitet 71 911 993,58
43991: Turvatekniikan keskus
43992: Säkerhetsteknikcentralen 41 099 690,76
43993: Työministeriö
43994: Arbetsministeriet 2 262 676 871 ,62
43995: Ulkoasiainministeriö
43996: Utrikesministeriet 555 385 425,34
43997: Ulkomaalaisvirasto
43998: Utlänningsverket 2 405 619,59
43999: Uudenmaan lääninhallitus
44000: Länsstyrelsen i Nylands Iän 64 157 426,32
44001: Vaasan lääninhallitus
44002: Länsstyrelsen i Vasa Iän 35 078 377,85
44003: Vaasan yliopisto
44004: Vasa universitet 20541909,35
44005: Valtiokonttori
44006: Statskontoret 647 755 233,60
44007: Valtion kiinteistölaitos
44008: Statens fastighetsverket 526 935 149,51
44009: Valtion taidemuseo
44010: Statens konstmuseum 14 553 780,09
44011: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
44012: Statens ekonomiska forskningscentral 3688044,60
44013: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
44014: Statens tekniska forskningscentral 53 237 653,97
44015: Valtioneuvoston kanslia
44016: Statsrådets kansli 33 508 288,58
44017: Valtiontalouden tarkastusvirasto
44018: Statens revisionsverk 993 732,89
44019: Valtiovarainministeriö
44020: Finansministeriet 925 649 614,42
44021: Vankeinhoitolaitos
44022: Fångvårdsväsendet 70 234 549,30
44023: Verohallitus
44024: Skattestyrelsen 443 267 052,67
44025: Väestörekisterikeskus
44026: Befolkningsregistercentralen 13 650 898,59
44027: Ympäristöministeriö
44028: Miljöministeriet 486 949 030,42
44029: Åboakademi
44030: Åboakademi 19 269 829,36
44031:
44032:
44033:
44034: 691 TALOUSARVION ULKOPUOLELLA OLEVIEN VALTION RAHAS·
44035: TOJEN YHDYSTILIT
44036: UTOM BUDGETEN STÅENDE FONDERS KOLLEKTIVKONTON 7 345 093 465,69
44037:
44038:
44039: 6911 Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdysiili
44040: Kollektivkonto lör gårdsbrukets utvecklingsfond 2 139 588 096,40
44041: Valtion tasetilit 31.12.1996
44042: sivu
44043: Tili· Kanto 6911 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 156
44044:
44045: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44046:
44047:
44048: Maa- ja metsätalousministeriö
44049: Jord- och skogsbruksministeriet 2 139 588 096,40
44050:
44051:
44052: 6912 Valtiontakuurahaston yhdystili
44053: Statsgarantifondens kollektivkonto 661 713 380,00
44054: Kauppa- ja teollisuusministeriö
44055: Handels- och industriministeriet 661 713 380,00
44056:
44057:
44058: 6913 Valtion vakuusrahaston yhdystili
44059: Statens säkerhetstonds kollektivkonto 58716381,77
44060: Valtiovarainministeriö
44061: Finansministeriet 58 716 381,77
44062:
44063:
44064: 6914 Huoltovarmuusrahaston yhdystili
44065: Försö~ningsberedskapstondens kollektivkonto 56 763 798,83
44066: Kauppa- ja teollisuusministeriö
44067: Handels- och industriministeriet 56 763 798,83
44068:
44069:
44070: 6915 Maatalouden interventiorahaston yhdysiili
44071: Kollektivkonto för jordbrukets interventionsfond 61 213 247,29
44072: Maa- ja metsätalousministeriö
44073: Jord- och skogsbruksministeriet 61 213 247,29
44074:
44075:
44076: 6916 Öljysuojarahaston yhdystili
44077: Oljeskyddsfondens kollektivkonto 8 798 544,32
44078: Ympäristöministeriö
44079: Miljöministeriet 8 798 544,32
44080:
44081:
44082: 6917 Asuntorahaston yhdysiili
44083: Bostadsfondens kollektivkonto 3 841 764 071,21
44084: Valtiokonttori
44085: Statskontoret 3 841 764 071,21
44086:
44087:
44088: 6918 Valtion ydinjätehuoltorahaston yhdystili
44089: Statens kämavfallshanteringsfonds kollektivkonto 154181,40
44090: Kauppa- ja teollisuusministeriö
44091: Handels- och industriministeriet 154181,40
44092:
44093:
44094: 6919 Valtion eläkerahaston yhdysiili
44095: Stadens pensionstonds kollektivkonto 516 381 764,47
44096: Valtiokonttori
44097: Statskontoret 516 381 764,47
44098:
44099:
44100:
44101: 692 MUUT VARAT, AKTIIVATILIT
44102: ÖVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON 53 127 122 845,63
44103: Valtion tasetilit 31.12.1996
44104: sivu
44105: Tili- Konto 6921 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 157
44106: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44107:
44108:
44109: 6921 Saamamieskirjan tili
44110: Fordringsägarbokens konto 963 496 479,00
44111: Valtiokonttori
44112: Statskontoret 963 496 479,00
44113:
44114:
44115: 6922 Talletetut ja vieraat varat, aktiivatili
44116: Deponerade och främmande medel, aktivkonto 213 945 242,49
44117: Hämeen lääninhallitus
44118: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 14 628 016,79
44119: Keski-Suomen lääninhallitus
44120: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 5 842 689,32
44121: Kuopion lääninhallitus
44122: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 3 665 854,24
44123: Kymen lääninhallitus
44124: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1480726,66
44125: Lapin lääninhallitus
44126: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 6412937,18
44127: Maa- ja metsätalousministeriö
44128: Jord- och skogsbruksministeriet 13343,15
44129: Mikkelin lääninhallitus
44130: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 3 022 602,27
44131: Oulun lääninhallitus
44132: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 20 175 196,58
44133: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
44134: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 519861,24
44135: Turun ja Porin lääninhallitus
44136: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 8 955 594,47
44137: Turun yliopisto
44138: Åbo universitet 428 254,14
44139: Uudenmaan lääninhallitus
44140: Länsstyrelsen i Nylands Iän 28 203 453,50
44141: Vaasan lääninhallitus
44142: Länsstyrelsen i Vasa Iän 12 093 134,40
44143: Valtiokonttori
44144: Statskontoret 100 000 000,00
44145: Valtion kiinteistölaitos
44146: Statens fastighetsverket 5 780 124,55
44147: Vankeinhoitolaitos
44148: Fångvårdsväsendet 2 723454,00
44149:
44150:
44151: 6929 Sekalaiset muut varat, aktiivatili
44152: Diverse övriga medel, aktivkonto 51949681124,14
44153: Valtiokonttori
44154: Statskontoret 51949681124,14
44155:
44156:
44157:
44158: 693 MUUT VARAT, PASSIIVATILIT
44159: ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON 53 143 475 123,59
44160:
44161:
44162: 6931 Saamamieski~aan merkittyjen talletustodistusten tili
44163: 1fordringsägarboken införda depositionsbevis konto 963 496 479,00
44164: Valtion tasetilit 31.12.1996
44165: sivu
44166: Tili- Konto 6931 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 158
44167: Vastaavaa- Aldiva Vastattavaa- Passiva
44168:
44169:
44170: Valtiokonttori
44171: Statskontoret 963 496 479,00
44172:
44173:
44174: 6932 Talletetut ja vieraat varat, passiivatili
44175: Deponerade och främmande medel, passivkonto 230 297 520,45
44176: Hämeen lääninhallitus
44177: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 14 998 042,96
44178: Keski-Suomen lääninhallitus
44179: Länsstyrelsen i Mellersta Finlands Iän 5 873 378,62
44180: Kuopion lääninhallitus
44181: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 4 218 265,70
44182: Kymen lääninhallitus
44183: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1 486 330,16
44184: Lapin lääninhallitus
44185: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 8 623 663,61
44186: Maa- ja metsätalousministeriö
44187: Jord- och skogsbruksministeriet 3 945 798,42
44188: Mikkelin lääninhallitus
44189: Länsstyrelsen i S:t Michels Iän 3 052 142,61
44190: Oikeusministeriö
44191: Justitieministeriet 16 142,24
44192: Oulun lääninhallitus
44193: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 22 438 990,73
44194: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
44195: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 1 244 324,36
44196: Rajavartiolaitos
44197: Gränsbevakningsväsendet 19 765,76
44198: Tampereen teknillinen korkeakoulu
44199: Tammerfors tekniska högskola 10 342,50
44200: Turun ja Porin lääninhallitus
44201: Länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs Iän 9188073,09
44202: Ulkoasiainministeriö
44203: Utrikesrninisteriet 776 463,78
44204: Uudenmaan lääninhallitus
44205: Länsstyrelsen i Nylands Iän 31 298 015,24
44206: Vaasan lääninhallitus
44207: Länsstyrelsen i Vasa Iän 12 352 320,35
44208: Valtiokonttori
44209: Statskontoret 100 000 000,00
44210: Valtion kiinteistölaitos
44211: Statens faslighetsverket 6 617 809,55
44212: Vankeinhoitolaitos
44213: Fångvårdsväsendet 4137650,77
44214:
44215:
44216: 6939 Sekalaiset muut varat, passiivatili
44217: Diverse övriga medel, passivkonto 51 949681124,14
44218: Valtiokonttori
44219: Statskontoret 51949681124,14
44220:
44221:
44222:
44223: 696 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT
44224: FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON 75 528 387,26
44225: Valtion tasetilit 31.12.1996
44226: sivu
44227: Tili -Kanto 6961 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 159
44228: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44229:
44230:
44231: 6961 Rahastot, aktiivatili
44232: Fonder, aktivkonto 39 763 753,70
44233: Helsingin kauppakorkeakoulu
44234: Helsingfors handelshögskola 5 912 006,69
44235: Helsingin yliopisto
44236: Helsingfors universitet 2 682 405,65
44237: Kuvataideakatemia
44238: Bildkonstakademin 413090,19
44239: Opetusministeriö
44240: Undervisningsministeriet 1 652175,86
44241: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
44242: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 13 240,14
44243: Sosiaali- ja terveysministeriö
44244: Social- och hälsovårdsministeriet 3 382 053,99
44245: Svenska handelshögskolan
44246: Svenska handelshögskolan 373 264,10
44247: Tampereen yliopisto
44248: Tammerfors universitet 3 858 257,89
44249: Teknillinen korkeakoulu
44250: Tekniska högskolan 9 211 996,28
44251: Turun kauppakorkeakoulu
44252: Åbo handelshögskola 2 126 298,47
44253: Turun yliopisto
44254: Åbo universitet 10 138 964,44
44255:
44256:
44257: 6962 Lahjoitetut varat, aktiivatili
44258: Donerade medel, aktivkonto 35 764 633,56
44259: Joensuun yliopisto
44260: Joensuu universitet 4094842,94
44261: Jyväskylän yliopisto
44262: Jyväskylä universitet 469 661,82
44263: Kuopion yliopisto
44264: Kuopio universitet 101,85
44265: Museovirasto
44266: Museiverket 2 592 603,03
44267: Oulun yliopisto
44268: Uleåborgs universitet 1 434 628,80
44269: Poliisikoulu
44270: Polisskolan 15 058,69
44271: Puolustusministeriö
44272: Försvarsministeriet 1496631,19
44273: Puolustusvoimat
44274: Försvarsmakten 72 578,63
44275: Sibelius-akatemia
44276: Sibelius-akademin 13 950 921 ,24
44277: Tampereen teknillinen korkeakoulu
44278: Tammerfors tekniska högskola 8 968 609,80
44279: Vaasan yliopisto
44280: Vasa universitet 1 600 000,00
44281: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
44282: Statens tekniska forskningscentral 1 068 995,57
44283: Valtion tasetilit 31.12.1996
44284: sivu
44285: Tili- Konto 6971 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 160
44286:
44287: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44288:
44289:
44290: 697 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT
44291: FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON 303 461 499,23
44292:
44293: 6971 Rahastot, passiivatili
44294: Fonder, passivkonto 228 997 591,24
44295: Helsingin kauppakorkeakoulu
44296: Helsingfors handelshögskola 5 912 006,69
44297: Helsingin yliopisto
44298: Helsingfors universitet 2 682 405,65
44299: Kuvataideakatemia
44300: Bildkonstakademin 413 090,19
44301: Opetusministeriö
44302: Undervisningsministeriet 1 652 175,86
44303: Puolustusministeriö
44304: Försvarsministeriet 2 522 310,35
44305: Puolustusvoimat
44306: Försvarsmakten 238129,99
44307: Sisäasiainministeriö
44308: lnrikesministeriet 50 006 365,70
44309: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
44310: Forsknings- och utvecklingscentr_ för social- och hälsovård. 13240,14
44311: Sosiaali- ja terveysministeriö
44312: Social- och hälsovårdsministeriet 3 382 053,99
44313: Svenska handelshögskolan
44314: Svenska handelshögskolan 373264,10
44315: Tampereen yliopisto
44316: Tammerfors universitet 3 858257,89
44317: Teknillinen korkeakoulu
44318: Tekniska högskolan 9 211 996,28
44319: Telehallintokeskus
44320: Teleförvaltningscentralen 135 766 336,89
44321: Turun kauppakorkeakoulu
44322: Åbo handelshögskola 2 126 298,47
44323: Turun yliopisto
44324: Åbo universitet 10 839 659,05
44325:
44326: 6972 Lahjoitetut varat, passiivatili
44327: Donerade medel, passivkonto 74463907,99
44328: Helsingin kauppakorkeakoulu
44329: Helsingfors handelshögskola 1 010150,79
44330: Helsingin yliopisto
44331: Helsingfors universitet 2188462,77
44332: Hämeen lääninhallitus
44333: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 10 932,00
44334: Joensuun yliopisto
44335: Joensuu universitet 5 023 340,35
44336: Jyväskylän yliopisto
44337: Jyväskylä universitet 770 328,47
44338: Kansanterveyslaitos
44339: Folkhälsoinstitutet 200 586,41
44340: Kuopion yliopisto
44341: Kuopio universitet 7 348 645,69
44342: Valtion tasetilit 31.12.1996
44343: sivu
44344: Tili - Konto 6972 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 161
44345: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
44346:
44347:
44348: Kuvataideakatemia
44349: Bildkonstakademin 6119,00
44350: Lapin yliopisto
44351: Lapplands universitet 35442,51
44352: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
44353: Villmanstrands tekniska högskola 43334,51
44354: Maatalouden tutkimuskeskus
44355: Lantbrukets forskningscentral 336 975,06
44356: Metsäntutkimuslaitos
44357: Skogsforskningsinstitutet 295800,41
44358: Museovirasto
44359: Museiverket 2 812 782,39
44360: Opetushallitus
44361: Utbildningsstyrelsen 239 851,67
44362: Oulun lääninhallitus
44363: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 190 054,68
44364: Oulun yliopisto
44365: Uleåborgs universitet 6 968 554,08
44366: Pohjois-Karjalan lääninhallitus
44367: Länsstyrelsen i Norra Karelens Iän 952,95
44368: Poliisikoulu
44369: Polisskolan 30 058,69
44370: Puolustusministeriö
44371: Försvarsministeriet 1496631,19
44372: Puolustusvoimat
44373: Försvarsmakten 1 835 578,87
44374: Rajavartiolaitos
44375: Gränsbevakningsväsendet 47 287,94
44376: Sibelius-akatemia
44377: Sibelius-akademin 13 990 667,86
44378: Taideteollinen korkeakoulu
44379: Konstindustriella högskolan 6300,00
44380: Tampereen teknillinen korkeakoulu
44381: Tammerfors tekniska högskola 9 218 638,89
44382: Tampereen yliopisto
44383: Tammerfors universitet 5 042 740,79
44384: Teatterikorkeakoulu
44385: Teaterhögskolan 241 801,73
44386: Teknillinen korkeakoulu
44387: Tekniska högskolan 3618071,94
44388: Tullihallitus
44389: Tullstyrelsen 22 892,00
44390: Turun yliopisto
44391: Åbo universitet 6 183 326,96
44392: Työministeriö
44393: Arbetsministeriet 50 397,67
44394: Ulkoasiainministeriö
44395: Utrikesministeriet 4 974,78
44396: Vaasan yliopisto
44397: Vasa universitet 2 328 894,63
44398: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
44399: Statens tekniska forskningscentral 1 271 832,37
44400: Åboakademi
44401: Åboakademi 1 591 497,94
44402: Valtion tasetilit 31.12.1996
44403: sivu
44404: Tili- Konto 6991 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 162
44405:
44406: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44407:
44408:
44409: 699 SELVITYSTILIT
44410: UTREDNINGSKONTON 897 440,78
44411:
44412: 6991 Epäselvien erien tili
44413: Oklara posters konto 897 440,78
44414: Ajoneuvohallintokeskus
44415: Fordonsförvaltningscentralen 139,74
44416: Helsingin kauppakorkeakoulu
44417: Helsingfors handelshögskola 25 329,91
44418: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
44419: Polisinrättningen i Helsingfors härad 175,32
44420: Helsingin yliopisto
44421: Helsingfors universitet 230 644,60
44422: Hämeen lääninhallitus
44423: Länsstyrelsen i Tavastehus Iän 6 246,03
44424: limatieteen laitos
44425: Meteorologiska institute! 6 000,00
44426: Jyväskylän yliopisto
44427: Jyväskylä universitet 73 142,98
44428: Kuopion lääninhallitus
44429: Länsstyrelsen i Kuopio Iän 6 455,80
44430: Kuopion yliopisto
44431: Kuopio universitet 75221,73
44432: Kymen lääninhallitus
44433: Länsstyrelsen i Kymmene Iän 1156,95
44434: Lapin lääninhallitus
44435: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 34 011,83
44436: Liikenneministeriö
44437: Trafikministeriet 2 106 237,77
44438: Maanmittauslaitos
44439: Lantmäteriverket 966,40
44440: Merenkulkuhallitus
44441: Sjöfartsstyrelsen 185,00
44442: Museovirasto
44443: Museiverket 3 937,01
44444: Oikeusministeriö
44445: Justitieministeriet 1 788,44
44446: Opetushallitus
44447: Utbildningsstyrelsen 264 216,35
44448: Oulun lääninhallitus
44449: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1 440,00
44450: Poliisin tekniikkakeskus
44451: Polisens teknikcentral 253,91
44452: Puolustushallinnon rakennuslaitos
44453: Försvarsförvaltningens byggverk 79 598,34
44454: Puolustusministeriö
44455: Försvarsministeriet 2 569,56
44456: Puolustusvoimat
44457: Försvarsmakten 13 076,46
44458: Sosiaali- ja terveysministeriö
44459: Social- och hälsovårdsministeriet 10 889,48
44460: Suomen ympäristökeskus
44461: Finlands miljöcentral 55 265,25
44462: Valtion tasetilit 31.12.1996
44463: sivu
44464: Tili - Kanto 6991 Statens balanskonton 31.12.1996 sida 163
44465:
44466: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
44467:
44468:
44469: Tampereen teknillinen korkeakoulu
44470: Tammerfors tekniska högskola 311772,02
44471: Tampereen yliopisto
44472: Tammerfors universitet 2 105,00
44473: Telehallintokeskus
44474: Teleförvaltningscentralen 416465,20
44475: Tielaitos
44476: Vägverket 48 833,86
44477: Tilastokeskus
44478: Statistikcentralen 84473,69
44479: Tullihallitus
44480: Tullstyrelsen 47 958,55
44481: Työministeriö
44482: Arbetsministeriet 39 032,96
44483: Ulkomaalaisvirasto
44484: Utlänningsverket 7 385,20
44485: Uudenmaan lääninhallitus
44486: Länsstyrelsen i Nylands Iän 8 903,28
44487: Vaasan lääninhallitus
44488: Länsstyrelsen i Vasa Iän 1 540,00
44489: Valtiokonttori
44490: Statskontoret 1 381 876,73
44491: Valtiovarainministeriö
44492: Finansministeriet 957,90
44493: Vankeinhoitolaitos
44494: Fångvårdsväsendet 33422,84
44495: Verohallitus
44496: Skattestyrelsen 376 279,03
44497: Ympäristöministeriö
44498: Miljöministeriet 12 885,50
44499: Åboakademi
44500: Åboakademi 84 122,78
44501:
44502:
44503:
44504: TASETILIT YHTEENSÄ
44505: BALANSKONTON SAMMANLAGT 95 732 065 440,66 87 811 684 896,43
44506:
44507:
44508: 6030 Ylijäämien ja vajausten tili
44509: Överskotts och underskotts konto 7 920 380 544,23
44510: '(lijäämä vuoden alkaessa
44511: Overskott vid årets ingång 8 954 392 988,62
44512: Tilivuoden alijäämä
44513: Redovisningsårets underskott 1 034 012 444,39
44514:
44515:
44516: 6040 HALLINNOLLINEN TASETILI
44517: ADMINISTRATIV BALANSKONTON 95 732 065 440,66 95 732 065 440,66
44518: TALOUSARVION ULKOPUOLELLA
44519: OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN
44520:
44521: TULOSLASKELMAT JA TASEET
44522: 1996
44523:
44524:
44525: STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS
44526: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
44527: 1996
44528: 166
44529:
44530:
44531: Asuntorahasto - Bostadsfonden
44532: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
44533: Korkotuotot- Ränteintäkter
44534: Varsinaiset korkotuotot- Ordinarie ränteintäkter
44535: Korot asuntotoimen lainoista- Räntor för bostadsväsendets Iän ................................... 2 043 362 507,68
44536: Muut korkotuotot- ÖVriga ränteintäkter ......................................................................... 93 786 368,54 2137148 876,22
44537:
44538: Korkokulut- Räntekostnader
44539: Varsinaiset korkokulut- Ordinarie räntekostnader
44540: Asunto-obligaatiolainoista- Frän bostadsobligationslän ................................................ 1 419 814 218,77
44541: Korkoluet- Räntestöder ................................................................................................. 661 827 257,22
44542: Valuuttamääräisistä ulkomaisista pankkilainoista- Av valutamässiga
44543: utländska banklän ............................................................................................................. 29 675 652,60
44544: Muista ulkomaisista lainoista- Från övriga utländska Iän .............................................. 17717 508,76 -2129 034 637,35
44545: Rahoituskate- Finansieringsbidrag .......................................................................................................................... 8114 238,87
44546:
44547: Palkkiotuotot- Arvodeintäkter
44548: Takauspalkkiot- Garantiearvoden ........................................................................................................................ 4 598 486,45
44549:
44550: Muut toimintatuotot- Övriga verksamhetsintäkter
44551: Muut tuotot- övriga intäkter ................................................................................................................................ 4 017 368,02
44552:
44553: Muut toimintakulut- Övriga verksamhetskostnader
44554: Lainojen muutokset avustuksiksi- Förändringar av Iän tili bidrag ................................. 6 777 272,87
44555: Lainojen hoitomenot- Utgifter för skötsel av Iän ............................................................ 150 812,00
44556: Kulut arvopaperistamisesta- Kostnader av värdepapperiseringen ................................. 4 291191,75
44557: Muut kulut- Övriga kostnader ....................................................................................... 241 530,56 -11 460 807,18
44558: Luottotappiot- Kreditförluster ............................................................................................................................. -29 440 033,78
44559: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -24170 747,62
44560:
44561:
44562: Tase- Balansräkning 31.12.1996
44563: Vastaavaa- Aktiva
44564: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
44565: Saamiset- Ford ringar
44566: Asuntolainasaamiset- Bostadslånefordringar ................................................................ 53 018 982 714,17
44567: Muut lainasaamiset- Övriga länefordringar ................................................................... 33 792 830,34
44568: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 697 027 534,07
44569: Yhdysiilisaatava- Kollektivkontofordring ....................................................................... 3 841 764 071 ,21 57 591 567 149,79
44570: 57 591 567 149,79
44571: Vastattavaa- Passiva
44572: Oma pääoma- Eget kapital
44573: Sidottu oma pääoma- Bundet eget kapital
44574: Peruspääoma- Grundkapital ....................................................................................... 28 892 912 152,42
44575: Vapaa oma pääoma- Fritt eget kapital
44576: Edellisten tilikausien siirrot talousarviosta ja ylijäämät- Förra
44577: räkenskapsperiodens överföringar frän budgeten och överskott .................................. . 13 642 060 859,68
44578: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott .............................................. -24170747,62 42 510 802 264,48
44579: Arvostuserät- Värderingsposter
44580: Emissiovoitot- Emissionsvinster ................................................................................ 197 499 877,92
44581: Kurssivoitot- Kursvinster ........................................................................................... 17 271 273,81 214 771151,73
44582: Vieras pääoma- Främmande kapital
44583: Pitkäaikainen- Längfristigt
44584: Asunto-obligaatiolainat- Bostadsobligationslän ......................................................... 13 124 000 000,00
44585: Lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilla- Län frän utländska
44586: finansieringsinrättningar ................................................................................................ 642 720 000,00 13 766 720 000,00
44587: Lyhytaikainen- Kortfristigt
44588: Asunto-obligaatioiden lyhennyserät- Bostadsobligations avkortningsrater ............... . 2 330 000,00
44589: 167
44590:
44591: Ostovelat- Leverantörskulden .................................................................................... 742 723,31
44592: Siirtovelat- Resultatregleringar .................................................................................. 1 037 272149,74
44593: Muut lyhytaikaiset velat- Övirga kortfristiga skulder .................................................. 58 928 860,53 1 099 273 733,58
44594: 57 591 567149,79
44595:
44596:
44597:
44598: Huoltovarmuusrahasto - Försörjningsberedskapsfonden
44599: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
44600: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 188 253 580,46
44601: Huoltovarmuusmaksu- Försörjningsberedskapsavgift ............................................................................................ 238 824 126,00
44602: Liiketoiminnan muut tuotot- Affärens övriga intäkter .............................................................................................. 230 378,40
44603:
44604: Myyntiä vastaavat hankintakulut- Anskaffningskostnader som motsvarar försäljningen
44605: Tavarat:- ~a!.or ···.:·····:····································································································· 179 946 661 ,01
44606: Varastojen l1says -Oknmg av lager .................................................................................... -30 827 655,35
44607: Varastointikulut- Lagringskostnader ............................................................................. __7_;.5_7.:. 51_8c:..:2:..:.9::::.,2.:. 3_ _ _--=2:.::24.;....:::87-=0....:8:.::34..:!'=89
44608: Myyntikate- Försäljningsbidrag ............................................................................................................................... 202 437 249,97
44609:
44610: Kiinteät kulut- Fastna kostnader
44611: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 6 745 712,79
44612: Vuokrat- Hyror .............................................................................................................. 202 800,00
44613: Puolutustaloudellinen suunnittelukunta- Försvarsekonomiska
44614: planeringskommission~n .................................................................................................. 2 863 676,35
44615: Muut kiinteät kulut- Ovriga fastna kostnader ................................................................. _ ___:1....:6:..:6.::..0.: .:33:: 2: .: ,5:.:. 7_ _ _-___:1..:.1..:.47:...:2:...:5:::2~1,~71
44616: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 190 964 728,26
44617: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. -28 341 522,61
44618: Liikevoitto- Affärsvinst ............................................................................................................................................ 162 623 205,65
44619:
44620: Rahoitustuotot ja -k~_lut-:- -~inansieringsintäkter och -kostnader
44621: Korkotuotot- Rantemtäkter ............................................................................................ 468 000,00
44622: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -11 794 587,11 -11 326 587,11
44623: Infrastruktuuri- lnfrastrukturen ............................................................................................................................... -2 567 032,75
44624: Turvarastoinnin korkotuki, varastointiavustus- Räntestöd av
44625: förvarslagring, lagringsbidrag ..................................................................................................................................... -3 489 081,36
44626: Tulos ennen satunnaisia eriä- Resultat före extraordinära poster ............................................................................ 145 240 504,43
44627:
44628: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .............................................................................................................. 115 743,42
44629: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 145 356 247,85
44630:
44631:
44632: Tase- Balansräkning 31.12.1996
44633: Vastaavaa - Aktiva
44634: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot-
44635: Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
44636: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar
44637: Aineenomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ................................................................................................ 59 544 921,51
44638: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
44639: Maa-alueet- Jordområden .......................................................................................... 8 030 000,00
44640: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner .................................... 277 930 392,95
44641: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 526 607,56
44642: Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella tillgångar .......................................... 207 348,52
44643: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ....................... . 2 542 949,06
44644: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat- Förskottsavgifter
44645: och pågående anskaffningar .......................................................................................... 3 395 953,00 292 633 251,09
44646: Käyttöomaisuusarvopaperit .Värdepapper ingående i
44647: anläggningstillgångarna
44648: Puhelinosakkeet- Telefonaktier ..................................................................................... 66 000,00
44649: Osakehuoneisto- Aktielägenheten ................................................................................. 7 808 506,00 7 874 506,00
44650: 168
44651:
44652: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
44653: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
44654: Tavarat- Varor .................................................................................................................................................. 4 461 045 934,67
44655: Saamiset- Fordringar
44656: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 28 427 411,96
44657: ALV-saaminen- MOMS-erhållande ............................................................................. 31 224 034,51
44658: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 20 248 639,34
44659: Ennakkomaksut- Förskottsbetalning .......................................................................... 310 663,06
44660: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 254 099,76 80 464 848,63
44661: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa- och banktillgodohavanden .............................................................................. 56 763 989,03
44662: 4 958 327 450,93
44663: Vastattavaa - Passiva
44664: Rahastopääoma- Fondkapital
44665: Muu rahastopääoma- Övrigt fondkapital ....................................................................... 3 374 259 537,05
44666: Edellisten tilikausien voitto vuosina -94 ja -95 - Föregående
44667: räkenskapsperiodernas vinst årena -94 och -95 ............................................................... 877 273 157,96
44668: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 145 356 247,85 4 396 888 942,86
44669: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ......................................................................... 249 380 695,55
44670:
44671: Pakolliset varaukset- Obligatoriska reserveringar ................................................................................................... 2 400 000,00
44672: Vieras pääoma- Främmande kapital
44673: Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta -Korttristiga lån från finansieringsanstalter ................................................. 250 000 000,00
44674: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 51 739 832,92
44675: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 7 595 803,20
44676: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga korttristiga skulder ..................................................... ---"3"-22_1.:..;.7...:.6'-,4"-0------"-59:....6:....5"-7-"8-'-'12:.:.,5~2
44677: 4 958 327 450,93
44678:
44679:
44680:
44681:
44682: Maatalouden interventiorahasto - Gårdbrukets interventionsfond
44683: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
44684: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 28 184 682,01
44685:
44686: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
44687: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor
44688: Ostot- lnköp ............................................................................................................... -6 461 754,88
44689: Ostot ja arvonalennus -lnköp och värdeminskning .................................................... 2 202 847,24
44690: Varastojen vähennys- Minskning av lager .................................................................. _-_1_1_9_73_4_1_3;....,5_9_ _ _-_16_2_3_2_3_21....:.,2_3
44691: Myyntikate- Försäljningsbidrag ............................................................................................................................... 11 952 360,78
44692:
44693: Kiinteät kulut- Fastna kostnader
44694: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 90 637,27
44695: Toimistomenot- Byråkostnader ..................................................................................... 72 265,82
44696: Muut menot- Övriga kostnader ..................................................................................... 1 986,55
44697: Ruoka-avun kulut- Matstöds kostnader
44698: Toimistomenot- Byråkostnader .................................................................................. 195 687,83
44699: Kuljetusmenot- Transport kostnader .......................................................................... 789 070,93
44700: Arvonlisävero- Mervärdeskatt .................................................................................... 2 310 407,13 -3 460 055,53
44701:
44702: Rahoituskulut- Finansieringskostnader
44703: Korkokulut- Räntekostnader ............................................................................................................................... -7 273 727,74
44704:
44705: Tulonsiirrot ulkomaille -lnkomstöverföringar tili utomlands ................................................................................... -6 371 460,00
44706:
44707: Budjettisiirto rahastolle- Budgetöverföring tili fonden ............................................................................................. 16 372 000,00
44708:
44709: Muut kiinteät kulut- Övriga fastna kostnader
44710: Varastointi- ja muut tekniset kustannukset- Lagring och övriga
44711: tekniska kostnader ........................................................................................................... 3 893 885,55
44712: Tukipalkkiot- Stödpremier ............................................................................................. 708 830 951 ,32 -712 724 836,87
44713: 169
44714:
44715: Tulonsiirrot EU:sta- lnkomstövertöringar från EU
44716: Julkinen varastointi - Offentlig lagring ............................................................................ 6 081 911,92
44717: Tukipalkkiot- Stödpremier ............................................................................................. 710 793 610,55
44718: Myyntikatteen tuloutus- lnkomstföring av försäljningsbidrag ....................................... -13 916 001,55 702 959 520,92
44719: Satunnaiset tuotot ja kulut- Tiiliäliiga intäkter och kostnader
44720: Vakuusperinnät- Säkerhetsärvande ..................................................................................................................... 2 073 683,50
44721: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ................................................................................................. 3 527 485,06
44722:
44723:
44724: Tase- Balansräkning 31.12.1996
44725: Vastaavaa - Aktiva
44726: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
44727: Tavarat- Varor ..................................................................................................................................................... 21 423 428,56
44728:
44729: Saamiset- Fordringar
44730: Siirtosaamiset -f!esultatregleringar ............................................................................... 67 308 009,19
44731: Muut saamiset- Ovriga fordringar ................................................................................. 141 708 449,65 209 016 458,84
44732: Rahat- Kassa ........................................................................................................................................................... 61 213 247,29
44733: 291 653 134,69
44734:
44735: Vastattavaa- Passiva
44736: Oma pääoma- Eget kapital
44737: Interventiorahasto- lnterventionsfonden
44738: Ylijäämä edelliseltä vuodelta- Överskott från föregående året ............................................................................. 5160 406,69
44739: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ......................................................................................... 3 527 485,06
44740:
44741: Vieras pääoma- Främmande kapital
44742: Lyhytaikainen - Kortfristigt
44743: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 1114 815,20
44744: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 6 850 427,74
44745: Lainat- Lån ................................................................................................................... 275 000 000,00 282 965 242,94
44746: 291 653 134,69
44747:
44748:
44749:
44750:
44751: Maatilatalouden kehittämisrahasto - Gårdsbrukets utvecklingsfond
44752: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
44753: Tuotot -lntäkter
44754: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 273 313 927,49
44755: Tulot EU:Ita vuonna 1996 -lnkomster från EU år 1996 ................................................. 5 722 321,00
44756: Muut tuotot- övriga intäkter .......................................................................................... 24 076 532,05 303112 780,54
44757: Kulut- Kostnader
44758: Toimintamenot- Omkostnader ................................................................................................................................. -41 333 782,86
44759: Kulutusmenot- Konsumtionsutgifter
44760: Tilojen menoja- Utgifter av lägenheter ........................................................................... 580 002,03
44761: Tutkimus- ja kehittämishankkeet- Undersökning- och utvecklingsanskaffningar ......... . 37 571 221 ,20
44762: Avustukset ennen vuotta 1996- Understöden före år 1996 ........................................... 53 404 977,41
44763: Avustukset vuonna 1996- Understöden år 1996 .......................................................... 38 209 406,55
44764: Velkajärjestelyt ja takaustoiminta- Skuldsanering och garantieverksamhet .................. . 6100 086,65
44765: Projektit- Projkter ......................................................................................................... 2 737 390,31
44766: Käyttö tuotanno~ ohjaamiseen- 8ruk tili produktionsstyrning ..................................... . 64 583 521,10
44767: Muut menot- Ovriga kostnader ..................................................................................... 276 371,30 -203 462 976,55
44768: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ............................................................................................. 58 316 021,13
44769: 170
44770:
44771: Tase- Balansräkning 31.12.1996
44772: Vastaavaa- Aktiva
44773: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgängar
44774: och övriga längfristiga placeringar
44775: Lainat- Län
44776: Rahalaitosten lainat- Penninginrättningslän
44777: Maaseutuelinkeinolainat -95- Lån beviljade för näringsverksamheten pä lands-
44778: bygden -95 ....................................................................................................................... 74 559 425,00
44779: Rakennepolitiikkalain mukaiset lainat- Överensstämmande Iän med strukturpolitik-
44780: lagen ................................................................................................................................ 110911750,93
44781: Maaseutuelinkeinolainat- Lån beviljade för näringsverksamheten pä landsbygden ...... . 1 405 707 604,42
44782: Maatilalainat- Jordlägenhetslän ..................................................................................... 3 744 269 950,41
44783: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainat- Lån beviljade för närings-
44784: verksamheten i liten skala på landsbygden ....................................................................... 101 768 244,94
44785: Maankäyttölainat- Jorddispositionslän .......................................................................... 34 939 447,26 5 472 156 422,96
44786: Muut lainat- Övriga Iän
44787: Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med köpeskillingar
44788: för jorddispositionslägenheter .......................................................................................... 1 288 703,87
44789: Maanhankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med köpeskillingar
44790: för jordanskaffningslägenheter ......................................................................................... 17 924,22 1 306 628,09
44791: Kauppahintasaamiset- Fordringar av köpeskillingar
44792: Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av
44793: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av kolonisationslagen ......................... 63 218,87
44794: Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av
44795: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av jorddispositionslagen ................... . 4 326 422,02
44796: Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av
44797: köpeskillingar för lägenheter, som sälts med stöd av lagen om gärdsbruksenheter ........ . 481 200 297,10
44798: Luontaiselinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset-
44799: Fordringar av köpeskillingar för lägenheter, som sälts med stöd av naturnäringslagen .... 2 141 903,67
44800: Kolttalain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av köpeskillingar
44801: för lägenheter, som sälts med stöd av skoltlagen ............................................................. 7 931,33
44802: Porotalouslain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av
44803: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av lagen om renhushållning ............... 1 766 981,84
44804: Maaseutuelinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset-
44805: Fordringar av köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av lagen om
44806: näringsverksamheten på landsbygden .............................................................................. 4 688112,91 494194 867,74
44807: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
44808: Ostetut tilat- Köpta lägenheter ............................................................................................................................. 161 640 638,02
44809: Lyhytaikaiset saamiset- Kortfristiga fordringar
44810: Parannuskorvaukset- Förbättringsersättningar .............................................................. 4 376,00
44811: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar .......................................................................... 19 901 002,80 19 905 378,80
44812: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat- Kassa, banktillgodohavanden och övriga
44813: finansierings medel
44814: Sitomattomat varat- Obundna medel ............................................................................ 1 658 226 508,37
44815: Sidotut varat- Bundna medel ......................................................................................... 480 385 648,96
44816: Talletetut varat- Deponerade medel ............................................................................... 975 939,07 2 139 588 096,40
44817: 8 288 792 032,01
44818: Vastattavaa- Passiva
44819: Oma pääoma - Eget kapital
44820: Pääoma vuoden alussa- Kapital i början av året ............................................................ 8 229 500 071,81
44821: Tilivuoden ylijäämä - Räkenskapsårets överskott .......................................................... 58 316 021,13 8 287 816 092,94
44822: Vieras pääoma- Främmande kapital
44823: Talletetut varat- Deponerade medel ..................................................................................................................... 975 939,07
44824: 8 288 792 032 '01
44825: 171
44826:
44827:
44828: Valtion eläkerahasto - Statens pensionsfond
44829: Tuloslaskelma- Resullaträkning 1996
44830: Tuotot- lntäkter
44831: Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut- Pensions- och arbetslöshets-
44832: försäkringsavgifter
44833: Valtion virastoilta ja laitoksilla- Frän statens ämbetsverk och anstalter ........................ . 3 681 686 997,10
44834: Liikelaitoksilla- Frän affärsverken .................................................................................. 124 627 213,14
44835: Vai- ja Valtava-laitoksilla- StUL och Valtava inrättningar .............................................. 180 291 897,71
44836: Pohjoismaisilta instituuteilta- Frän nordiska instituter .................................................. 2187 226,92 3 988 793 334,87
44837: Työntekijäin maksut- Arbetstagarens avgifter
44838: Työntekijäin eläkemaksut- Arbetstagarens pensionsavgifter ......................................... 1190 211 990,16
44839: T_rön.tekijäin työttömyysvakuutusmaksut- Arbetstagarens arbetslöshets-
44840: forsakrmgsavglfter ........................................................................................................... 141 624 586,35 1 331 836 576,51
44841: 5 320 629 911,38
44842: Siirtymämaksut- överföringsavgifter ....................................................................................................................... 450 473 329,30
44843:
44844: Korkotuotot- Ränteintäkter
44845: Lainoista valtiolle- Frän Iän tili staten ............................................................................ 752 472 222,22
44846: Sijoituksista- Från placeringar ....................................................................................... 127 703 235,42
44847: Yhdystilisaatavasta- Frän kollektivkontofordringar ....................................................... 29114174,03
44848: Siirretyistä eläkemaksuista- Frän överförda pensionsavgifter ....................................... 208 717,94
44849: Viivästyskorkotuotot -lntäkter av dröjsmålsräntor ........................................................ 383 936,92 909 882 286,53
44850: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ..................................................................................................... 6 680 985 527,21
44851:
44852:
44853: Tase- Balansräkning 31.12.1996
44854: Vastaavaa - Aktiva
44855: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
44856: Lainasaamiset- Länefordringar
44857: Lainasaamiset valtiolta- Länefordringar från staten ...................................................... 12 300 000 000,00
44858: Saatava Painatuskeskus Oy: Itä- Fordringen frän Tryckericentral Ab ............................ . 3 407 639,67 12 303 407 639,67
44859: Siirtosaamiset- Resultatregleringar
44860: Korkosaamiset- Räntefordringar ................................................................................... 290114132,36
44861: Eläkemaksusaamiset- Pensionsavgiftfordringar ............................................................ 429 152 439,81
44862: Työttömyysvakuutusmaksusaamiset- Arbetslöshetsförsäkringsfordringar .................. . 23 099 883,74 742 366 455,91
44863: Yhdystilisaatava -Kollektivkontofordring ................................................................................................................ 516 381 764,47
44864: Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingäende i finansieringstillgängarna
44865: Obligaatiot ja muut joukkovelkakirjalainat- Obligationer och övriga
44866: masskuldebrevslån ................................................................................................................................................. 1 500 194 707,04
44867: 15 062 350 567,09
44868: Vastattavaa- Passiva
44869: Oma pääoma - Eget kapital
44870: Rahaston pääoma vuode~ alussa- Fondens eget kapital i början av året... ................... . 14 381 237 247,10
44871: Siirrot talousarvioon - Overföringar tili budgeten .......................................................... -6 000 000 000,00
44872: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ............................................................ 6 680 985 527,21 15 062 222 774,31
44873: Vieras pääoma- Främmande kapital
44874: Lyhytaikainen- Kortfristigt ..
44875: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder ........................................................................................... 127 792,78
44876: 15 062 350 567,09
44877: 172
44878:
44879:
44880: Valtion vakuusrahasto - Statens säkerhetsfond
44881: Tuloslaskelma- Resultaträkning 01.05.-31.12.1996
44882: Tukitoiminnan tuotot ja kulut- Stödverksamhetens intäkter och kostnader
44883: Korkotuotot muusta rahoitustuesta- Ränteintäkter på annat finansieringsstöd ............ . 59 285 333,33
44884: Muut korkotuotot- övriga ränteintäkter ......................................................................... 28125 280,15
44885: ~yynt!v~itot )a ~uut rahoitustuotot- Försäljningsvinster och övriga
44886: fmans1enngsmtäkter ......................................................................................................... 21 754 672,95 109 165 286,43
44887: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... 854 241 261,71
44888: Muut rahoituskulut- övriga finansieringskostnader ...................................................... 7 343 730,50
44889: Muut tukitoiminnan kulut- övriga kostnader för stödverksamheten ............................. 67 018 424,04 -928 603 416,25
44890: Tukitoiminnan alijäämä- Stödverksamhetens underskott ........................................................................................ -819 438 129,82
44891: Valtion korvaus lainanhoitomenoihin - Statens erstättning för utgifterna för
44892: skötseln av lånen ........................................................................................................................................................ 1 252 000 000,00
44893:
44894:
44895: Hallintokulut- Förvaltningskostnader
44896: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 20 200,00
44897: Sosiaalikulut- Sociala kostnader ................................................................................... 402,00
44898: Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster .............................................................................. 374 230,90
44899: Muut hallintokulut- ÖVriga förvaltningskostnader ......................................................... 117 707,25 -512 540,15
44900: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ............................................................................................. 432 049 330,03
44901:
44902:
44903:
44904:
44905: Tase- Balansräkning 31.12.1996
44906: Vastaavaa - Aktiva
44907: Pankkitukisijoitukset- Placeringar i bankstöd
44908: Vastuudebentuurilainat- Riskdebenturlån ...................................................................... 1 400 000 000,00
44909: Pääomatodistukset- Kapitalbevis .................................................................................. 4 488 838 716,06
44910: Omaisuuden hoitoyhtiöiden osakkeet- Aktier i egendomsförvaltningsbolag ................. 1 819151 966,00 7 707 990 682,06
44911: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
44912: Siirtosaamiset- Resultatregleringar
44913: Korot- Räntor ................................................................................................................ 134 322 694,27
44914: Rahoitusomaisuuden osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar av
44915: finansieringstillgångarna ....................................................................................................... 609 185 603,42
44916: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .............................................. 58 716381,77 802 224 679,46
44917: 8 510 215 361,52
44918: Vastattavaa - Passiva
44919: Kertyneet yli-/alijäämät- lnflytande över-/underskott
44920: Alijäämä edellisiltä tilikausilta- Förra räkenskapsperiodens underskott ......................... -10 087 237 419,19
44921: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ................................................... 432 049 330,03 -9 655188 089,16
44922: Vieras pääoma- Främmande kapital
44923: Pitkäaikainen - Långfristigt
44924: Ulkomaiset lainat- Utländska lån ................................................................................... 2 071 691 966,00
44925: Kotimaiset lainat- lnhemska lån .................................................................................... 2 201 686 887,45 4 273 378 853,45
44926: Lyhytaikainen- Kortfristigt
44927: Ulkomaiset lainat -Utländska Iän ............................................................................................................................. 13 404 700 000,00
44928: Siirtovelat- Resultatregleringar
44929: Korot- Räntor ............................................................................................................. 472 990 177,94
44930: Muut- Övriga ............................................................................................................. _.....;1....:.4~33=-4c...4....:.19:.!,2=..:9'-----4:..:.87:....::..:32=-4-=5.:.:97-",2=3
44931: 8 510 215 361,52
44932: 173
44933:
44934:
44935: Valtion ydinjätehuoltorahasto - Statens kärnavfallshanteringsfond
44936: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
44937: Tuotot- lntäkter
44938: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 197 373 061 ,65
44939: Korvaus valtiolta - Ersättning från staten ........................................................................ 67 045 858,89 264 418 920,54
44940: Kulut- Kostoader
44941: Palkkiot- Arvoden ......................................................................................................... 134 676,00
44942: Henkilösivukulut- Personbikostnader ............................................................................ 35 581,43
44943: Muut kulut- övriga kostnader ....................................................................................... 190 009,94 -360 267,37
44944: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 264 058 653,17
44945:
44946:
44947:
44948: Tase- Balansräkning 31.12.1996
44949: Vastaavaa - Aktiva
44950: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
44951: YhdysUlisaatava valtiolta - Kollektivkontoford ring från staten .............................................................................. 154 181,40
44952: Lainasaamiset- Lånefordringar ........................................................................................................................... 3 158 175 000,00
44953: Saatava valtiovarastosta- Fordring från statsförråd ............................................................................................ 1 072 420 429,36
44954: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ..................................................................................................................... 264 418 920,54
44955: 4 495168 531,30
44956: Vastattavaa- Passiva
44957: Vieras pääoma- Främmande kapital
44958: Lyhytaikainen- Kortfristigt ..
44959: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder ........................................................................................... 9 878,13
44960: Oma pääoma - Eget kapital
44961: Imatran Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Imatran Voima Ab ...................... 1 296 400 000,00
44962: Teollisuuden Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Teollisuuden
44963: VoimaAb ......................................................................................................................... 2 914 500 000,00
44964: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rahasto-osuus - Fondandelen av
44965: statens tekniska forskningscentral .................................................................................... 20 200 000,00 4 231100 000,00
44966: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .................................................................................................... 264 058 653,17
44967: 4 495168 531,30
44968:
44969:
44970:
44971: Valtiontakuurahasto - Statsgarantifonden
44972: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
44973: Takuumaksutulot- Garantiavgiftsinkomster ....................................................................... 145 524 476,86
44974: Takausmaksutulot- Borgenavgiftsinkomster ...................................................................... 44 295 558,65 189 820 035,51
44975: Hallintokulut- Förvaltningskostnader
44976: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 29 318 247,09
44977: Huoneistokulut- Lokalkostnader ................................................................................... 5 217 064,83
44978: Muut hallintokulut- Övriga förvaltningskostnader ......................................................... 12 991 794,50
44979: 47 527 106,42
44980: Muut tuotot- övriga intäkter .......................................................................................... _-_1_0_08_3.:...;0;..;:.3.:..:;,0_5_ _ _-4_6:.. .5:.. .1;..;:.8. . :;8..:. 03::..:.,3:..;. 7
44981: Takuu- ja takausmaksukate- Garanti- och borgenavgiftsbidrag ............................................................................... 143 301 232,14
44982:
44983: Korvaukset, takaisin perintä- ja takautumistuotot- Ersättningar,
44984: återindrivnings- och regressintäkter
44985: Takuukorvaukset- Garantiersättningar .......................................................................... 67 705 140,55
44986: Takauskorvaukset- Borgenersättningar ......................................................................... 238 471 755,75
44987: Erikseen seur. korvaukset- Avskides efterföljansvärda ersättningar*) ......................... . 2 001 484 439,15
44988: Perin~kulut--::- lndrivningsk~stn~der ····:···:······································································ 5 834 044,94
44989: Taka1smpenntätuotot- Atenndnvnmgsmtäkter ............................................................... -117 887 929,44
44990: 174
44991:
44992: Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot- Pä regressrätt baserade intäkter .................... -27 245 732,18
44993: Eriks. seur. takaisinperintä- Avskides efterföljansvärd äterindrivning*) ....................... . -966 307 298,60 -1 202 054 420,17
44994: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -1 058 753 188,03
44995:
44996: *) Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n ja ex. Neuvostoliiton takuut ja takaukset-
44997: Wärtsilä Meriteollisuus Ab:s och ex. Sovjetunionens garantier och borgen
44998:
44999:
45000: Tase- Balansräkning 31.12.1996
45001: Vastaavaa - Aktiva
45002: Sijoittamatlomat varat- Oplacerade medel .......................................................................................................... 661 713 380,00
45003: Rahat- Kassa ...................................................................................................................................................... 5 000,00
45004: Ennakot- Förskott ............................................................................................................................................... 9 469,22
45005: Sii rtosaamiset - Resultatregleringar ..................................................................................................................... 341 786,98
45006: Arvopaperit- Värdepapper ................................................................................................................................... 2 702 822,00
45007: 664 772 458,20
45008: Vastattavaa- Passiva
45009: Siirtovelat- Resultatregleringar ........................................................................................................................... 15 499 469,62
45010: Oma pääoma- Eget kapital
45011: Valtiontakuurahasto- Statsgarantifonden 1.1.1996 ....................................................... 858 026 176,61
45012: Siirrot rahastoon- Överföringar tili fonden .................................................................... 850 000 000,00
45013: Rahaston alijäämä- Fondens underskott ....................................................................... -1 058 753 188,03 649 272 988,58
45014: 664 772 458,20
45015:
45016:
45017: Öljysuojarahasto - Oljeskyddsfonden
45018: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
45019: Tuotot -lntäkter
45020: Öljysuojamaksut- Oljeskyddsavgifter ............................................................................ 29 046 645,00
45021: Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ................................................................ 2 715,57 29 049 360,57
45022: Kulut- Kostoader
45023: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 308 548,31
45024: Matkat- Resor ............................................................................................................... 6117,02
45025: Sekalaiset kulut- Kostoader av blandad natur ................................................................ 1 757,75
45026:
45027: Öljyvahinkokorvaukset- Oljeskadeersättningar
45028: Tulonsiirrot kunnille -lntäkternas överföringar tili kommuner ....................................... 18114154,88
45029: Hankintaitorjunta kustannukset valtiolle- Anskaffning/ Bekämpnings
45030: kostnader tili staten .......................................................................................................... 12 153 362,45
45031: Tulonsiirrot elinkeinoelämälle- lntäkternas överföringar tili näringslivet ...................... . 1 449,40
45032: Pääomansiirrot kunnille- Kapital överföringar tili kommuner ........................................ 2 192 754,96 -32 778 144,77
45033: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -3 728 784,20
45034:
45035:
45036: Tase- Balansräkning 31.12.1996
45037: Vastaavaa- Aktiva
45038: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
45039: Yhdysiilisaatava valtiolta- Kollektivkontofordring frän staten .............................................................................. 8 798 544,32
45040: 8 798 544,32
45041: Vastattavaa - Passiva
45042: Vieras pääoma- Främmande kapital
45043: Siirtovelat- Resultatregleringar ........................................................................................................................... 916 770,00
45044:
45045: Oma pääoma- Eget kapital
45046: Pääoma - Kapital 1.1.1996 ............................................................................................. 11 610 558,52
45047: Tilikauden aljäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -3 728 784,20 7 881 774,32
45048: 8 798 544,32
45049: 175
45050:
45051:
45052: Muut rahastot- Övriga fonder
45053: Palosuojelurahasto- Brandskyddsfonden
45054: Pääoma - Kapital 1.1.1996 ....................................................................................................................................... 49 409 232,24
45055: Menot- Utgifter ........................................................................................................................................................ 36 594 057,48
45056: Tulot-lnkomster ..................................................................................................................................................... 37191190,94
45057: Pääoma- Kapital 31.12.1996 ................................................................................................................................... 50 006 365,70
45058:
45059:
45060:
45061: Radiorahasto- Radiofonden
45062: Pääoma- Kapital1.1.1996 ....................................................................................................................................... 78 587 530,09
45063: Menot- Utgifter ........................................................................................................................................................ 1 625 935 429,77
45064: Tulot- lnkomster ..................................................................................................................................................... 1 683 114 236,57
45065: Pääoma - Kapital 31.12.1996 ................................................................................................................................... 135 766 336,89
45066: VALTION LIIKELAITOSTEN
45067: '
45068:
45069: TULOSLASKELMAT JA-TASEET
45070: VUODELTA
45071: 1996
45072:
45073:
45074: STATENS AFFÄRSVERKENS
45075:
45076: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
45077: •• 0
45078:
45079: FOR AR
45080: 1996
45081: 178
45082:
45083:
45084: Hallinnon kehittämiskeskus - Centralen för förvaltningsutveckling
45085: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
45086: Tuotot- lntäkter
45087: Palvelujen myynti- Försäljningen av tjänster ................................................................. 33 343 504,41
45088: Muu myynti- Övrig försäljning ...................................................................................... 740 164,73
45089: Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ................................................................ 8 966,36 34 092 635,50
45090: Kulut- Kostnader
45091: Ulkopuoliset palkkiot- Yttre arvoden ............................................................................. 6 475 560,01
45092: Palvelutoiminnan matkakustannukset- Resekostnader av anställningsverksamhet ....... 5 209 743,88
45093: Palvelutoiminnan muut menot- Anställningsverksamhets övriga kostnader ................. 2 329 766,89
45094: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 11 660 279,56
45095: Muut henkilöstökulut- Övriga personalkostnader ......................................................... 3 314 354,16
45096: Vuokrat- Hyror .............................................................................................................. 600 820,93
45097: Matkat- Resor ............................................................................................................... 351 031,52
45098: Markkinointi- Marknadsföring ....................................................................................... 561 680,38
45099: Posti ja puhelin- Post och telelon ................................................................................. 708 753,39
45100: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter .......................................................... 739 542,19
45101: Toimistopalvelut- Byråtjänster ...................................................................................... 288 843,36
45102: Puhtaanapito ja kunnostus- Renhållning och iståndsättning ........................................ 801 051,39
45103: Atk-palvelut- ADB-tjänster ............................................................................................ 515 720,62
45104: Kokous ja edustuskulut- Möte och representationskostnader ...................................... _ _..c.1.:..52:..1_4_1:. . •2.:. 5_ _ _---=-33=-7...:0...::.9..:.2.:..89:.:.,5:.:.3
45105: Käyttökate - Driftsbid rag ..................................... ........................................................ ........................... .................. 383 345,97
45106:
45107: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar
45108: på anläggningstillgångarna och övriga utgifter med lång verkningstid ....................................................................... -1 017 927,58
45109: Liiketappio - Rörelseförlust ...................................................................................................................................... -634 581,61
45110:
45111: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
45112: Tuotot- lntäkter ............................................................................................................. 10741,00
45113: Kulut- Kostnader ........................................................................................................... -27 352,60 -16611,60
45114: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust ..................................................................................................... -651193,21
45115:
45116:
45117:
45118: Tase- Balansräkning 31.12.1996
45119: Vastaavaa- Aktiva
45120: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och
45121: övriga långfristiga placeringar
45122: Aineenomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .............................................................. 13 252,00
45123: Tuotekehittely- Produktutveckling ................................................................................. 258 615,14
45124: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
45125: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 1 094 085,89
45126: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper
45127: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar
45128: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar .................................................................... 605 000,00 1 970 953,03
45129: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
45130: Saamiset- Fordringar
45131: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 2 340 218,95
45132: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 560 968,59
45133: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden
45134: Käteiskassa - Kassa .................................................................................................... 1 708,90
45135: Pankkisaamiset- Bankfordringar ................................................................................ 764,38 2 903 660,82
45136: 4 874 613,85
45137: Vastattavaa - Passiva
45138: Oma pääoma - Eget kapital
45139: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 5 000 000,00
45140: Muu pääoma- Övrigt eget kapital .................................................................................. 1 526 091,00
45141: Edellisen tilikauden tappio- Förra räkenskapsperiodens förlust ................................... . -4 873197,92
45142: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust .......................................................... -651193,21 1 001 699,87
45143: 179
45144:
45145: Vieras pääoma- Främmande kapital
45146: Pitkäaikaiset velat- Långfristiga skulder
45147: Shekkiluotto- Checkkredit ............................................................................................. 937169,28
45148: Lyhytaikaiset velat- Kortfristiga skulder
45149: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 664 073,49
45150: Saadut ennakkomaksut- Erhållna förskottsbetalningar ................................................. 277 000,30
45151: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 775 385,59
45152: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 1 219 285,32 3 872 913,98
45153: 4 874 613,85
45154:
45155:
45156:
45157: llmailulaitos - Luftfartsverket
45158: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
45159: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 840 045 245,15
45160: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 2 509 464,04
45161:
45162: Kulut- Kostnader
45163: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter
45164: Ostot tilikauden aika~~ -lnköp under räkenskapsperioden ............................................ 45143 804,01
45165: Varastojen lisäys- Okning av lager ................................................................................ -1 886 074,62
45166: Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster .............................................................................. 130 105 743,95
45167: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 352 115 336,43
45168: ~uu0u~r~~~~Ö~;iijä·k~~t~~d~;··.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·::.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·:.·.·.·.·::.·.·.·::.·::.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·::.·:.:·::.·.:·:.·.·.·.·.·:.·:.·::. 2~ ~~f ~~~:~~ -560 241 087,14
45169: -~~--~~----~~~~~
45170: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 282 313 622,05
45171:
45172: Poistot- Avskrivningar
45173: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ...................................... . 72 697 495,53
45174: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 86 806 967,52
45175: Maarakenteet- Markanläggningar .................................................................................. 66 014 761,53
45176: Aineetlomat oikeudet- lmmater_!ella rättigheter .............................................................. 4 018 312,82
45177: Muut pitkävaikutteiset menot- Ovriga utgifter med lång verkningstid ........................... 1 647 875,84 -231185 413,24
45178: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 51 128 208,81
45179:
45180: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
45181: Korkotuotot- Ränteint!!kter ............................................................................................ 12 978 299,35
45182: Muut rahoitustuotot- Ovriga finansieringsintäkter ........................................................ 4151 266,76
45183: Korkokulut- Ränteko~tnader ......................................................................................... -14 238 852,74
45184: Muut rahoituskulut- Ovriga finansieringskostnader ...................................................... -10 184 016,67 -7 293 303,30
45185: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster,
45186: reserveringar och skatter ............................................................................................................................................ 43 834 905,51
45187: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 43 834 905,51
45188:
45189:
45190:
45191: Tase- Balansräkning 31.12.1996
45192: vastaavaa - Aktiva
45193: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga
45194: långfristiga placeringar
45195: Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar
45196: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .......................................................... 4 837 732,96
45197: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ...................... .. 637 993,90 5 475 726,86
45198: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
45199: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ............................................................. 211 798 816,02
45200: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och kontruktioner .................................... .. 1 101 364 075,97
45201: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 382 979 337,13
45202: Maarakenteet- Markanläggningar ............................................................................... 664 793 802,11
45203: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet- Förskottsbetalningar och pågående
45204: anskaffningar ................................................................................................................. 150 200 692,95 2511136724,18
45205: 180
45206:
45207: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper
45208: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar
45209: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................... 28 360 252,95
45210:
45211: Vaihto- ja rahoitusomaisuus - Omsättnings- och finansieringstillgångar
45212: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
45213: Valmiit tuotteeVTavarat- Färdiga produkterNaror ........................................................................................... 2 276 746,58
45214: Saamiset- Fordringar
45215: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 68 159 265,68
45216: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 59 567 523,71
45217: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 60 265,36 127 787 054,75
45218: Rahoitusomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper
45219: ingående i finansieringstillgångarna och övriga långfristiga placeringar
45220: Muut arvopaperit- Övriga värdepapper ............................................................................................................ 310 058 696,30
45221: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 250 572,18
45222: 2 985 345 773,80
45223: Vastattavaa - Passiva
45224: Oma pääoma- Eget kapital
45225: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 1 097 235 950,00
45226: Aloittamisvaiheen muu oma pääoma- Första skedet av övrigt eget kapital .................. . 1 262 131 049,00
45227: Edellisten tilikausien voitto- Balanserad vinst från tidigare räkenskapsperioden ........... 102 909 063,38
45228: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 43 834 905,51 2 506110 967,89
45229: Varaukset- Reserveringar
45230: Vapaaehtoiset varaukset - Frivilliga reserveringar
45231: Siirtymävaraus- Övergångsreservering ........................................................................................................... 12 827 000,00
45232: Vieras pääoma- Främmande kapital
45233: Pitkäaikainen - Långfristigt
45234: Lainat valtiolta - Lån från staten ..................................................................................... 13 246140,00
45235: Lainat rahoituslaitoksilla- Lån från penninginrättningar ................................................ 280 000 000,00 293 246 140,00
45236: Lyhytaikainen- Kortfristigt
45237: Lainat valtiolta- Lån från staten ..................................................................................... 1 892 310,00
45238: Lainat rahoituslaitoksilla- Lån från penninginrättningar ................................................ 10 000 000,00
45239: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 6 463172,68
45240: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 61 033 704,88
45241: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 72 37 4 830,91
45242: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 21 397 647,44 173161 665,91
45243: 2 985 345 773,80
45244:
45245:
45246:
45247:
45248: Metsähallitus - Forststyrelsen
45249: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
45250: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 1187 390160,13
45251: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 29 885 325,62
45252:
45253: Kulut- Kostnader
45254: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter
45255: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 18 746 702,26
45256: Varastojen muutos- Förändring i lager ....................................................................... --6 844 913,98
45257: Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster ........................................................................... 327 106 91 0,39
45258: Henkilöstökulut- Personalkostnader ........................................................................... 325 94 7 671 ,95
45259: 10 496 075,80
45260: ~~ u~r~~M ~Ö~~i·g~··kÖsi~ä(i~·;··.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·:.·.·.·::.·.·.·:.·.·.·.:·.·.·:::::.·.·::.·.·.·.·:.·.
45261: 0
45262: 114 277 099,40 -789 729 545,82
45263: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 427 545 939,93
45264:
45265: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. -48 130 258,43
45266: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 379 415 681,50
45267: 181
45268:
45269: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
45270: Korkotuotot - Räntein~kter ............................................................................................ 14 473 127,76
45271: Muut rahoitustuotot- Ovriga finansieringsintäkter ........................................................ 468 776,27
45272: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -8 365 048,42
45273: Muut rahoituskulut- Övriga finansieringskostnader ...................................................... -691 045,99 5 885 809,62
45274: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster,
45275: reserveringar och skatter ............................................................................................................................................ 385 301491,12
45276:
45277: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader ........................................................................... 16 926,23
45278:
45279: Välittömät verot- Direkta skatter
45280: Tilikaudelta- Från räkenskapsperioden .......................................................................... -48 077 952,00
45281: Aikaisemmilta tilikausilta- Från föregående räkenskapsperioderna .............................. . 4 160 126,26 -43 917 825,74
45282: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 341 400 591,61
45283:
45284:
45285:
45286:
45287: Tase- Balansräkning 31.12.1996
45288: Vastaavaa - Aktiva
45289: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga långfristiga placeringar
45290: Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar
45291: Aineettomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ................................................................................................ 2 782 522,01
45292: Muut pitkävaikutteiset menot- övriga utgifter med lång verkningstid .............................................................. 55 327,00
45293: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
45294: Maa- ja vesialueet- Jord och vattenområden .............................................................. 9 026 658 129,47
45295: Tiet - Vågar ................................................................................................................. 229 371 265,77
45296: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner .................................... 170 258 361 ,94
45297: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 20 922 692,17
45298: Keskeneräiset hankkeet- Halvfärdiga anskaffningar ................................................... 14 763 873,27 9 461 974 322,62
45299: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper ingående i
45300: anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar
45301: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................... 11 053 321 ,37
45302: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
45303: Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar
45304: Valmiit tuotteet- Färdiga produkter ................................................................................................................... 101 553 898,00
45305: Saamiset- Fordringar
45306: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 144 467 398,62
45307: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 9 604 557,71
45308: Muut saamiset- övriga fordringar .............................................................................. 758 462,01 154 830 418,34
45309: Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i finansieringstillgångarna ............................................. 318 512 604,91
45310: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 12 706 108,38
45311: 10 063 468 522,63
45312: Vastattavaa- Passiva
45313: Oma pääoma - Eget kapital
45314: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 4 766 168 000,00
45315: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital .......................................................................... 4 478 686 160,93
45316: Edellisten tilikausien voitto- Balanserade vinst från tidigare räkenskapsperioderna ..... . 155 861 358,14
45317: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 341 400 591,61 9 742116110,68
45318: Vieras pääoma- Främmande kapital
45319: Pitkäaikainen - Långfristigt
45320: Lainat valtiolta - Lån från staten ........................................................................................................................... 147 333 200,00
45321: Lyhytaikainen- Kortfristigt
45322: Velka valtiolle- Skuld tili staten ...................................................................................... 24 555 600,00
45323: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 4 718 793,57
45324: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 17 994137,66
45325: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 123 357 465,52
45326: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 3 393 215,20 174 019 211,95
45327: 10 063 468 522,63
45328: 182
45329:
45330:
45331: RASKONE
45332: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
45333: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 77 480 194,34
45334: Valmistevarastojen muutos- Förändring i produktlager .......................................................................................... 114 942,00
45335: Valmistus omaan käyttöön- Tillverkning för eget bruk ............................................................................................ 307 819,80
45336: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 609 530,46
45337:
45338: Kulut- Kostnader
45339: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor
45340: Ostot tilikauden aikana -lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 23 702 635,71
45341: Varaston muutos- Förändring i lager .......................................................................... 137 891 ,00
45342: Ulkopuoliset palvelut- Yttre tjänster .............................................................................. 2 657 691 ,28
45343: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 38 105 659,90
45344: 0
45345: tuu u~r~~~ ~ö~ i iå" kö~tnäd~·;· .·.:·.·.·.·.:·.·.:·.:·.·.·.·.·.·.·.:·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·. ~ m6~6:~~
45346: --~~~~------~~~~
45347: -76 264 847,60
45348: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 2 247 639,00
45349:
45350: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar på
45351: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ -4 049172,81
45352: Liiketappio- Rörelseförlust ...................................................................................................................................... -1 801 533,81
45353:
45354: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
45355: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 44 327,23
45356: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -346156,87 -301 829,64
45357: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ..................................................................................................... -2 103 363,45
45358:
45359:
45360: Tase- Balansräkning 31.12.1996
45361: Vastaavaa- Aktiva
45362: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga
45363: placeringar med lång verkningstid
45364: Aineetlomat hyödykkeet- lmmaterilla tillgångar
45365: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid .............................................................. 479 209,54
45366: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
45367: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ............................................................. 10 120 000,00
45368: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner .................................... 43 653 363,57
45369: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 5 831 048,08
45370: Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella tillgångar .......................................... 2146 298,97 61 750 710,62
45371: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Värdepapper
45372: ingående i anläggningstillgångarna och övriga placeringar med lång verkningstid
45373: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................... 51 700,00
45374:
45375: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
45376: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
45377: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ....................................................... 9 663 092,00
45378: Keskeneräiset tuotteet- Halvfärdiga produkter ............................................................ 511 979,00 10175 071,00
45379: Saamiset- Fordringar
45380: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 7 685 692,74
45381: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 75 823,90 7 761 516,64
45382: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 87 631,43
45383: BO 305 839,23
45384: Vastattavaa - Passiva
45385: Oma pääoma- Eget kapital
45386: Peruspääoma- Grun_!lkapital .......................................................................................... 15 000 000,00
45387: Muu oma pääoma- Ovrigt eget kapital .......................................................................... 40 975 666,50
45388: Edellisten tilikausien tappio- Balanserade underskott från tidigare
45389: räkenskapsperioden ......................................................................................................... -204 686,09
45390: Tilikauden tappio- Räkenskapsperiodens förlust .......................................................... -2103 363,45 53 667 616,96
45391: 183
45392:
45393: Vieras pääoma- Främmande kapital
45394: Pitkäaikainen- Längfristigt
45395: Lainat valtiolta - Lån frän staten ........................................................................................................................... 3 208 300,00
45396: Lyhytaikainen- Kortfristigt
45397: Lainat rahoituslaitoksilla- Län från penninginrättningar ................................................ 2 385 630,61
45398: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 11 346 574,89
45399: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 7 869 347,94
45400: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortlristiga skulder ..................................................... 1 828 368,83 23 429 922,27
45401: BO 305 839,23
45402:
45403:
45404:
45405:
45406: Teknillinen tarkastuskeskus- Tekniska kontrollcentralen
45407: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
45408: Liikevaihto- Omsättning .................................................................................................... 53 715 863,31
45409: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ..................................................... 427 649,38 54143 512,69
45410: Kulut- Kostnader
45411: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 33 091 514,15
45412:
45413: ~uu u~r~~lut ~Ö~~iii~-k~st~äd~·i·:·.·.·.·.:·.::·.:·.·.:·.:·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.::·.:·.·.:·.:·.·.:·.·.·.·.·.:·.·.·.:·.·.·:.·:.:·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.::·.·.·.·.:·:.:·:::.:·.:·.:·.
45414: 0
45415: 1~ ~~~ ~~~:~~ -48 268 267,12
45416: --------~----------~--~
45417: Käyttökate- Driltsbidrag .......................................................................................................................................... 5 875 245,57
45418:
45419: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar på
45420: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ -2 193 943,80
45421: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 3 681 301,77
45422:
45423: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansiella intäkter och -kostnader
45424: Korkotuotot - Ränteintäkter ............................................................................................ 193 099,89
45425: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -4 385,65 188 714,24
45426: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster,
45427: reserveringar och skatter ............................................................................................................................................ 3 870 016,01
45428:
45429: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader
45430: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter ..................................................................... 107 610,07
45431: Satunnaiset kulut- Extraordinära kostnader ................................................................... -107 035,03 575,04
45432: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 3 870 591,05
45433:
45434:
45435:
45436:
45437: Tase- Balansräkning 31.12.1996
45438: Vastaavaa - Aktiva
45439: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgängar och övriga
45440: längfristiga placeringar
45441: Aineettornai hyödykkeet- lmmateriella tillgängar
45442: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .......................................................... 235 488,47
45443: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgängar
45444: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 4 881 340,42
45445: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset-
45446: Värdepapper ingäende i anläggningstillgängarna och övriga längfristiga placeringar ...... . 82 784,00 5 199 612,89
45447: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgängar
45448: Saamiset- Fordringar
45449: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 7 593 058,30
45450: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 225 237,79
45451: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 6 963,20 7 825 259,29
45452: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 13 395 770,21
45453: 26 420 642,39
45454: 184
45455:
45456: Vastattavaa - Passiva
45457: Oma pääoma- Eget kapital
45458: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 9 000 000,00
45459: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital .......................................................................... 6106 053,34
45460: Edellisten tilikausien voittoitappio- Förra räkenskapsperiodens vinsVförlust ............... . -3 374 236,67
45461: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 3 870 591,05 15 602 407,72
45462: Vieras pääoma- Främmande kapital
45463: Lyhytaikainen - Kortfristigt
45464: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 8 980,20
45465: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 1 769 297,00
45466: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 7 678 263,58
45467: Muut lyhytaikaiset velat- övriga kortfristiga skulder ..................................................... 1 361 693,89 10 818 234,67
45468: 26 420 642,39
45469: LIITTEET
45470:
45471: BILAGOR
45472: SELVITYS
45473:
45474: SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA
45475: VUODELTA
45476: 1996
45477:
45478:
45479: RELATION ANGÅENDE
45480:
45481: RESERVERADEANSLAG
45482: .. 0
45483:
45484: FOR AR
45485: 1996
45486: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
45487: sivu
45488: 21 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 190
45489: Pl,- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
45490: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
45491: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997
45492: Vuosi- År
45493: -.y;-
45494:
45495: 21 02 70 94 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
45496: ventarier ......................... 802 347,20 802 347,20 100 0,00
45497: 23 02 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 19 521 215,37 19 521 215,37 100 0,00
45498: 23 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 78 570 000,00 51 751 490,91 66 26 818 509,09
45499: 23 03 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 866 435,82 866 435,82 100 0,00
45500: 23 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 13411000,00 12 185 358,97 91 1 225641,03
45501: 23 25 74 94 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats-
45502: rådets skyddsrum .................. 5 220 000,00 5 220 000,00 100 0,00
45503: 23 25 74 95 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats-
45504: rådets skyddsrum .................. 3 665 000,00 1 828 718,25 50 1 836 281,75
45505: 23 25 74 96 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats-
45506: rådets skyddsrum .................. 2175 000,00 0,00 0 2 175 000,00
45507: 23 99 23 95 Presidentti Lauri Kristian Relanderin
45508: muistomerkki - Monument över Lauri
45509: Kristian Relander .................. 354 000,00 354000,00 100 0,00
45510: 23 99 25 94 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V.
45511: Snellmans samlade verk ............ 110 379,36 110 379,36 100 0,00
45512: 23 99 25 95 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V.
45513: Snellmans samlade verk ............ 952 222,89 952 222,89 100 0,00
45514: 23 99 25 96 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V.
45515: Snellmans samlade verk ............ 1 900 000,00 961 004,93 51 938 995,07
45516: 23 99 26 94 Suomen hallintohistoria - Finlands för-
45517: valtningshistoria ................... 22 939,31 22 939,31 100 0,00
45518: 23 99 26 95 Suomen hallintohistoria - Finlands för-
45519: valtningshistoria ................... 967 587,00 967 587,00 100 0,00
45520: 23 99 26 96 Suomen hallintohistoria - Finlands för-
45521: valtningshistoria ................... 480 000,00 433 810,40 90 46 189,60
45522: 23 99 28 96 Suomen itsenäisyyden BO-vuotisjuhla-
45523: vuosi - 80-årsjubileet för Finlands
45524: självständighetsförklaring ............ 500000,00 279 692,05 56 220 307,95
45525: 24 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 187 433 158,53 187 433158,53 100 0,00
45526: 24 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 750 374 000,00 573 478 705,77 76 176 895 294,23
45527: 24 01 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 19 394 582,00 19 394 582,00 100 0,00
45528: 24 01 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 21 594 767,31 13 934 819,57 65 7 659 947,74
45529: 24 01 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 53 500 000,00 20 260183,12 38 33 239 816,88
45530: 24 01 87 94 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
45531: nen - Anskaffning av fastigheter och
45532: lokaler .......................... 13 614 279,42 13 614 279,42 100 0,00
45533: 24 01 87 95 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
45534: nen - Anskaffning av fastigheter och
45535: lokaler .......................... 19 967 401,96 19 967 401,96 100 0,00
45536: 24 01 87 96 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
45537: nen - Anskaffning av fastigheter och
45538: lokaler .......................... 39 000 000,00 6 717 550,31 17 32 282 449,69
45539: 24 30 66 94 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent-
45540: ligt utvecklingssamarbete ............ 27 221 730,00 27 221 730,00 100 0,00
45541: 24 30 66 95 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent-
45542: ligt utvecklingssamarbete ............ 283 218 239,98 222 282 057,45 78 60 936 182,53
45543: 24 30 66 96 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent-
45544: ligt bistånd ....................... 1 436 698 000,00 1 223 803 900,98 85 210 744 099,02
45545: 24 50 61 94 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Baltian
45546: maiden kanssa - Samarbete med när-
45547: liggande områden och de baltiska Iän-
45548: derna ........................... 3981611,64 3 981 611,64 100 0,00
45549: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
45550: sivu
45551: 24 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 191
45552: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
45553: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
45554: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
45555: Vuosi -Ar
45556:
45557:
45558:
45559: 24 50 61 95 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Ba~ian
45560: maiden kanssa - Samarbete med när-
45561: liggande områden och de ba~iska län-
45562: derna .......................... . 11 995 989,09 9 934 592,67 83 2 061 396,42
45563: 24 50 66 96 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö Ba~ian
45564: maiden kanssa - Samarbete med när-
45565: liggande områden och de baltiska län-
45566: derna .......................... . 24 000 000,00 7796741,02 32 16 203 258,98
45567: 24 50 69 94 Monen- ja kahdenväliset rahoitusjärjes-
45568: telyt - Multilaterala och bilaterala fi-
45569: nansieringsarrangemang ........... . 8301 020,76 8 301 020,76 100 0,00
45570: 24 50 69 95 Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoi-
45571: tusjärjestelyt - Multilaterala och bilate-
45572: rala finansieringsarrangemang ....... . 13 848 569,43 10 654 696,77 77 3 193 872,66
45573: 24 50 69 96 Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoi-
45574: tusjärjestelyt - Multilaterala och bilate-
45575: rala finansieringsarrangemang ....... . 35 000 000,00 22 276 879,93 64 12 723 120,07
45576: 24 99 26 95 Tutkimus- ja kehittämistoiminta -
45577: Forsknings- och utvecklingsverksamhet. 3 535 257,36 3 535 257,36 100 0,00
45578: 24 99 26 96 Tutkimus- ja kehittämistoiminta -
45579: Forsknings- och utvecklingsverksamhet. 19 755 000,00 12110667,68 61 7 644 332,32
45580: 25 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 15 091194,73 15 091194,73 100 0,00
45581: 25 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 120 786 000,00 99 227 957,14 82 21 558 042,86
45582: 25 10 21 95 Korkeimman oikeuden toimintame-
45583: not - Högsta domstolens omkostna-
45584: der ............................ . 1 442 948,22 1 442 948,22 100 0,00
45585: 25 10 21 96 Korkeimman oikeuden toimintame-
45586: not - Högsta domstolens omkostna-
45587: der ............................ . 30 760 000,00 29 787 807,21 97 972192,79
45588: 25 10 22 95 Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta-
45589: menot - Högsta förvaltningsdomsto-
45590: lens omkostnader ................. . 3 180 663,91 3180663,91 100 0,00
45591: 25 10 22 96 Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta-
45592: menot - Högsta förvaltningsdomsto-
45593: lens omkostnader ................. . 37 880 000,00 33 917 997,56 90 3 962 002,44
45594: 25 10 23 96 Muiden tuomioistuinten toimintame-
45595: not - Omkostnader för övriga domsto-
45596: lar............................. . 866 300 000,00 801 707 932,85 93 64592067,15
45597: 25 20 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 7391783,11 7391783,11 100 0,00
45598: 25 25 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 8193 498,65 8193 498,65 100 0,00
45599: 25 30 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 45 655 769,56 45 655 769,56 100 0,00
45600: 25 40 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 4 495 339,22 4 495 339,22 100 0,00
45601: 25 45 27 95 Oikeuslaitoksen tietojenkäsittely -
45602: Rättsväsendets databehandling ...... . 7 641 802,93 7 641 802,93 100 0,00
45603: 25 45 27 96 Oikeuslaitoksen tietojenkäsittely -
45604: Rättsväsendets databehandling ...... . 53 970 000,00 51198 602,93 95 2 771 397,07
45605: 25 46 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 2 848 019,95 2 848 019,95 100 0,00
45606: 25 46 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 37 130 000,00 34 675 778,90 93 2454221,10
45607: 25 47 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 7 119 373,45 7 119 373,45 100 0,00
45608: 25 47 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 151 850 000,00 143 758 599,30 95 8 091 400,70
45609: 25 50 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 23 392 131,99 23 392131,99 100 0,00
45610: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
45611: sivu
45612: 25 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 192
45613: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
45614: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använl/indraget Tili år
45615: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997
45616: Vuosi- År
45617: Ok
45618:
45619: 25 50 21 96 Toimintamenot (liiketaloudellisten suorit-
45620: teiden hintojen alentamiseen enintään
45621: 45 500 000) - Omkostnader ........ 668 700 000,00 639 307 256,88 96 29 392 743,12
45622: 25 50 74 94 Uudisrakennukset ja perusko~auk-
45623: set - Nybyggnader och renoveringar . 1 436 067,98 1 436 067,98 100 0,00
45624: 25 50 74 95 Uudisrakennu kset ja perusko~auk-
45625: set - Nybyggnader och renoveringar . 29 783 251 ,21 28 143 634,12 94 1 639617,09
45626: 25 50 74 96 Uudisrakennukset ja perusko~auk-
45627: set - Nybyggnader och renoveringar . 24 700 000,00 6 645 885,81 27 18054114,19
45628: 25 50 75 95 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset
45629: avolaitostyönä - Nybyggnader och re-
45630: noveringar vilka utförs som arbete i öp-
45631: pen anstalt ...................... 9 701 746,96 7 795 773,05 80 1 905 973,91
45632: 25 50 75 96 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset
45633: avolaitostyönä - Nybyggnader och re-
45634: noveringar vilka utförs som arbete i öp-
45635: pen anstalt ...................... 36 500 000,00 27 097 510,60 74 9 402 489,40
45636: 25 50 77 95 Työsiirioloille järjestettävät työt - Ar-
45637: beten för arbetskolonier ............. 9 082 996,45 9 082 996,45 100 0,00
45638: 25 50 77 96 Työsiirioloille järjestettävät työt - Ar-
45639: beten för arbetskolonier ............. 18 000 000,00 13 000 724,13 72 4 999 275,87
45640: 25 50 79 94 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
45641: vattenbyggen ..................... 304169,07 304 169,07 100 0,00
45642: 25 50 79 95 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
45643: vattenbyggen ..................... 479 507,61 93 348,96 19 386158,65
45644: 25 50 79 96 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
45645: vattenbyggen ..................... 500 000,00 64159,54 13 435 840,46
45646: 25 60 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 955 802,75 7 955 802,75 100 0,00
45647: 25 60 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 35 330 000,00 23 656 367,51 67 11 673 632,49
45648: 25 99 70 94 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
45649: ventarier ......................... 1 536 489,69 1 536 489,69 100 0,00
45650: 26 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 18 985 918,22 18 985 918,22 100 0,00
45651: 26 01 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
45652: der (delvis EU) .................... 94 628 000,00 79 923 327,69 84 14 704 672,31
45653: 26 02 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 757 335,27 1 757 335,27 100 0,00
45654: 26 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 24 646 000,00 22 240 380,41 90 2 405 619,59
45655: 26 05 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 46182419,00 46182 419,00 100 0,00
45656: 26 05 21 96 Toimintamenot (Enintään 100 000 mk
45657: suomalais-venäläistä koulutusyhtei styö-
45658: tä edistävän säätiön peruspääoma-
45659: na) - Omkostnader ............... 323 171 000,00 281 054 928,44 87 42 116 071,56
45660: 26 06 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 43 056 263,87 43 056 263,87 100 0,00
45661: 26 06 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 115619000,00 63 549 511,60 55 52 069 488,40
45662: 26 75 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 236 085 287,83 236 085 287,83 100 0,00
45663: 26 75 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 652 869 000,00 2 478 715 905,05 93 174 152 694,95
45664: 26 75 74 94 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnad-
45665: sarbeten ......................... 6062125,12 6062125,12 100 0,00
45666: 26 75 74 95 Eräät rakennustyöt - Vissa byggnad-
45667: sarbeten ......................... 9 250 000,00 9 250 000,00 100 0,00
45668: 26 80 21 95 Pelastushallinnon toimintame-
45669: not - Omkostnader för räddningsför-
45670: valtningen ........................ 48 662 914,21 48 662 914,21 100 0,00
45671: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
45672: sivu
45673: 26 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 193
45674: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
45675: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVind raget Tili år
45676: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
45677: Vuosi- År
45678: o;;-
45679:
45680: 26 BO 21 96 Pelastushallinnon toimintame-
45681: not - Omkostnader för räddningsför-
45682: valtningen ........................ 72 067 000,00 34 251 25B, 19 4B 37 B15 741 ,B1
45683: 26 BO 31 95 Valtionosuudet - Statsandelar ...... 12 79B 964,25 12 79B 964,25 100 0,00
45684: 26 BO 31 96 Valtionosuudet - Statsandelar ...... 26 000 000,00 11 96B 684,15 46 14 031 315,B5
45685: 26 BO 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 5 727 506,BO 5 727 506,BO 100 0,00
45686: 26 BO 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 15 400 000,00 B 433 B61,71 55 6 96613B,29
45687: 26 BO B7 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
45688: fastigheter ....................... 1 250 000,00 1 250 000,00 100 0,00
45689: 26 90 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 20B 760 100,44 20B 760 100,44 100 0,00
45690: 26 90 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... BB2 609 000,00 700 795141,B6 79 1B1 B13 B5B,14
45691: 26 90 70 94 Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans-
45692: kaffning av luft- och bevakningsfarkoster. 24 52B 123,B6 24 52B 123,B6 100 0,00
45693: 26 90 70 95 Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans-
45694: kaffning av luft- och bevakningsfarkoster. 2 335 494,77 1 94B 076,01 B3 3B7 41B,76
45695: 26 90 74 94 Rakentaminen - Husbyggen ........ 11 365 754,91 11 365 754,91 100 0,00
45696: 26 90 74 95 Rakentaminen - Husbyggen ........ 14 267 122,34 12 442 225,6B B7 1 B24 B96,66
45697: 26 90 74 96 Rakentaminen - Husbyggen ........ 10 900 000,00 4 921 B9B,99 45 5 97B 101,01
45698: 26 90 B7 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
45699: fastigheter ....................... 3 BOO 000,00 3 BOO 000,00 100 0,00
45700: 26 97 43 95 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) --
45701: Landskapsutvecklingspengar (delvis
45702: EU) ............................. 4 426 317,40 4 426317,40 100 0,00
45703: 26 97 61 95 EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke-
45704: hitysohjelmiin (EU) - EU:s deltagande
45705: i strukturprogram och regionala utveck-
45706: lingsprogram (EU) ................. 309 571137,23 147 160 29B,33 4B 162 410 B3B,90
45707: 26 9B 43 96 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) --
45708: Landskapsutvecklingspengar (delvis
45709: EU) ............................. 104 500 000,00 102 121 29B,59 9B 2 37B 701,41
45710: 26 9B 61 96 EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke-
45711: hitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin
45712: (EU) - EU:s deltagande i strukturprog-
45713: ram och regionala utvecklingsprogram
45714: samt gemenskapsinitiativ (EU) ........ 5BB 400 000,00 139 266 309,59 24 449133 690,41
45715: 27 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5 212 612,76 5 212 612,76 100 0,00
45716: 27 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 44 B30 000,00 3B 050 51B,D4 B5 6 7794B1,96
45717: 27 10 16 94 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans-
45718: kaffning av försvarsmateriel .......... 322 5B6 251,29 322 5B6 251 ,29 100 0,00
45719: 27 10 16 95 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans-
45720: kaffning av försvarsmateriel .......... 954 160 709,56 640 633 009,92 67 313 527 699,64
45721: 27 10 16 96 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans-
45722: kaffning av försvarsmateriel .......... 3 653.540 000,00 2 757 924 042,71 75 B95 615 957,29
45723: 27 10 21 95 Puolustusvoimien toimintamenot --
45724: Försvarsmaktens omkostnader ....... 592 029 909,29 592 029 909,29 100 0,00
45725: 27 10 •21 96 Puolustusvoimien toimintamenot --
45726: Försvarsmaktens omkostnader ....... 5 164 000 000,00 4 7B5 634 346,41 93 37B 365 653,59
45727: 27 10 74 94 Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
45728: se! - Nybyggnader och ombyggnad-
45729: sarbeten ......................... 14 7B6 BB6,B6 14 7B6 BB6,B6 100 0,00
45730: 27 10 74 95 Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
45731: se! - Nybyggnader och ombyggnad-
45732: sarbeten ......................... 109 737 3B7,44 B3775124,1B 76 25 962 263,26
45733: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
45734: sivu
45735: 27 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 194
45736: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
45737: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
45738: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
45739: Vuosi- Ar
45740: ~
45741:
45742:
45743:
45744: 27 10 74 96 Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
45745: set - Nybyggnader och ombyggnad-
45746: sarbeten ......................... 224 000 000,00 153 883 400,14 69 70 116 599,86
45747: 27 10 87 95 Kiinteistöjen osto ja pakkolunas-
45748: tus - lnköp och expropriation av fastig-
45749: heter............................ 1 867 828,80 1 867 828,80 100 0,00
45750: 27 10 87 96 Kiinteistöjen osto ja pakkolunas-
45751: tus - lnköp och expropriation av fastig-
45752: heter............................ 30 000 000,00 28 485 966,14 95 1 514033,86
45753: 27 30 21 95 YK:n ja ETYK:n rauhanturvaamistoimin-
45754: nan toimintamenot - Omkostnader för
45755: FN:s och KSSE:s fredsbevarande verk-
45756: samhet. ......................... 1 239 069,27 1 239 069,27 100 0,00
45757: 28 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 23 793 109,95 23 793 109,95 100 0,00
45758: 28 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 108 000 000,00 83 133 589,11 77 24866410,89
45759: 28 03 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 900 232,97 2 900 232,97 100 0,00
45760: 28 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 18 950 000,00 15 268 784,12 81 3 681 215,88
45761: 28 05 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 30 580 723,88 30 580 723,88 100 0,00
45762: 28 05 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 140 150 000,00 113 069 375,65 81 27 080 624,35
45763: 28 05 22 95 Työpaikkaterveydenhuollon toimintame-
45764: not - Omkostnader för företagshälso-
45765: vården .......................... 166 218,16 166218,16 100 0,00
45766: 28 05 88 96 Osakkeiden hankkiminen - Aktieför-
45767: värv ............................ 10 000 000,00 7 002 000,00 70 2 998 000,00
45768: 28 10 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2412815,49 2 412 815,49 100 0,00
45769: 28 10 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 36 400 000,00 35 447 529,04 97 952 470,96
45770: 28 18 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 427 040 963,92 427 040 963,92 100 0,00
45771: 28 18 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 518 466 000,00 1 075 670 568,14 71 442 795 431,86
45772: 28 18 68 95 Suomen osallistuminen OECD:n toimes-
45773: ta järjestettävään Keski- ja Itä-Euroopan
45774: maiden sekä Baltian maiden verovirkaili-
45775: joiden koulutukseen - Finlands delta-
45776: gande i utbildning som OECD ordnar lör
45777: skattetjänstemän i de central- och östeu-
45778: ropeiska samt baltiska länderna ....... 199 930,00 199 930,00 100 0,00
45779: 28 40 21 95 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
45780: der (delvis EU) .................... 83 721 667,57 83 721 667,57 100 0,00
45781: 28 40 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
45782: der (delvis EU) .................... 443 377 000,00 373511184,24 84 69865815,76
45783: 28 40 66 94 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat-
45784: tava kehitysapu - Utvecklingshjälp
45785: som styrs via en internationell tullorgani-
45786: sation ........................... 220 000,00 220 000,00 100 0,00
45787: 28 40 66 95 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat-
45788: tava kehitysapu sekä koulutusyhteistyö
45789: Venäjän ja Baltian maiden kans-
45790: sa - Utvecklingshjälp som styrs via en
45791: internationell tullorganisation samt utbild-
45792: ningssamarbete med Ryssland och de
45793: baltiska länderna .................. 187 360,70 62 699,62 33 124661,08
45794: 28 40 66 96 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat-
45795: tava kehitysapu sekä koulutusyhteistyö
45796: Venäjän ja Baltian maiden kans-
45797: sa - Utvecklingshjälp som styrs via en
45798: internationelltullorganisation samt utbild-
45799: ningssamarbete med Ryssland och de
45800: balliska länderna .................. 220 000,00 0,00 0 220 000,00
45801: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
45802: sivu
45803: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 195
45804: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
45805: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
45806: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
45807: Vuosi- Ar
45808: ~
45809:
45810:
45811: 2B 40 70 96 Kaluston hankinta - Anskalfning av in-
45812: ventarier ......................... 11 000 000,00 13430,00 0 10 9B6 570,00
45813: 2B 40 74 94 Tullitalojen rakentaminen - Tullhus-
45814: byggen .......................... 921 B23,09 921 B23,09 100 0,00
45815: 2B 40 74 95 Tullitalojen rakentaminen - Tullhus-
45816: byggen .......................... 5 900 000,00 3320B99,13 56 2 579 100,B7
45817: 2B 52 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1B 657 115,26 1B657115,26 100 0,00
45818: 2B 52 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 165 B60 000,00 151 957 947,91 92 13 902 052,09
45819: 2B 60 75 95 Perusparannukset - Reparation och
45820: ombyggnad ...................... 76 120 073,15 76120073,15 100 0,00
45821: 2B 60 76 94 Virastotalojen rakentaminen sekä valtion
45822: talonrakennusten suunnittelu ja koera-
45823: kentaminen - Byggande av ämbets-
45824: hus samt planering av statens husbyg-
45825: gen och experimentellt byggande ..... 40 36B 432,94 40 36B 432,94 100 0,00
45826: 2B 60 76 95 Virastotalojen rakentaminen - Byg-
45827: gande av ämbetshus ............... 56 93B 277,47 26 360 247,77 46 30 57B 029,70
45828: 2B 60 B7 94 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
45829: hankkiminen - Anskaffning av fastig-
45830: heter och bostadsak1ier ............. 14 B41 290,10 14 B41 290,10 100 0,00
45831: 2B 60 B7 95 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
45832: hankkiminen - Anskaffning av faslig-
45833: heter och bostadsaktier ............. 35 B65 13B,65 35 B65 13B,65 100 0,00
45834: 2B 64 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 133 490 000,00 53 907 B06,09 40 79 5B2 193,91
45835: 2B 64 75 96 Perusparannukset - Reparation och
45836: ombyggnad ...................... 254 000 000,00 175 167 B03,61 69 7B B32 196,39
45837: 2B 64 B7 96 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
45838: hankkiminen - Anskaffning av fastig-
45839: heter och bostadsak1ier ............. 2BO 000 000,00 15B 464 232,41 57 121 535 767,59
45840: 2B BO 20 94 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
45841: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 2 39B 199,31 2 39B199,31 100 0,00
45842: 2B BO 20 95 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
45843: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 9 307197,73 3 720 7B7,24 40 5 5B6410,49
45844: 2B BO 20 96 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
45845: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 15 000 000,00 B 996 B95,77 60 6 003104,23
45846: 2B BO 21 94 Henkilöstöpoliittiset tukitoimet hallinnon
45847: rationalisoinnin ja säästöpäätösten to-
45848: teuttamisen yhteydessä - Personalpo-
45849: litiska stödåtgärder i samband med ratio-
45850: naliseringen av lörvallningen och ge-
45851: nomförandet av sparbesluten ......... 27 9B7 049,BO 27 9B7 049,BO 100 0,00
45852: 2B BO 21 95 Henkilöstön sopeuttamisen tukemi-
45853: nen - Stöd lör anpassning av persona-
45854: Ien ............................. 10 000 000,00 1 542 94B,29 15 B457051,71
45855: 2B BO 21 96 Henkilöstön sopeuttamisen tukemi-
45856: nen - Stöd för anpassning av persona-
45857: Ien ............................. 5 000 000,00 110431,00 2 4 BB9 569,00
45858: 2B BO 22 94 Integraatiovalmennus - lntegrations-
45859: utbildning ........................ 4 3B1 385,27 4 381 3B5,27 100 0,00
45860: 2B BO 22 95 Integraatiovalmennus ja
45861: tietojärjestelmien kehittäminen - ln-
45862: tegrationsutbildning och utvecklande av
45863: datasystemen ..................... 1 904 431,46 1 BB7 134,70 99 17 296,76
45864: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
45865: sivu
45866: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 196
45867: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
45868: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
45869: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
45870: Vuosi- Ar
45871: ~
45872:
45873:
45874: 28 80 22 96 Integraatiovalmennus ja
45875: tietojärjestelmien kehittäminen - ln-
45876: tegrationsutbildning och utvecklande av
45877: datasystemen ..................... 29 000 000,00 17 093 265,29 59 11 906 734,71
45878: 28 80 23 94 Työsuojelun edistäminen - Främjande
45879: av arbetarskyddet. ................. 2 174 050,69 2 174 050,69 100 0,00
45880: 28 80 23 95 Työsuojelun edistäminen - Främjande
45881: av arbetarskyddet. ................. 3 509 553,90 1 787184,11 51 1 722 369,79
45882: 28 80 23 96 Työsuojelun edistäminen - Främjande
45883: av arbetarskyddet. ................. 4 826 000,00 1 584301,05 33 3 241 698,95
45884: 28 80 24 96 VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi-
45885: minta - StPL-baserad rehabilitering
45886: och tidig rehabilitering .............. 23 500 000,00 14 093 623,00 60 8465931,92
45887: 28 80 25 95 Valtion henkilöstöjärjestelyt - Statens
45888: personalarrangemang .............. 23 616 322,68 23 616 322,68 100 0,00
45889: 28 80 25 96 Valtion henkilöstöjärjestelyt - Statens
45890: personalarrangemang .............. 41230000,00 16 711 860,25 41 3 029 616,96
45891: 28 87 61 94 Korvaus valtion vakuusrahastolle laina-
45892: jen ja takausten hoitomenoihin - Er-
45893: sättning tili statens säkerhetsfond för ut-
45894: gifte r lör skötsel av Iän och säkerheter . 1 016 000 000,00 1 016 000 000,00 100 0,00
45895: 28 87 61 95 Korvaus valtion vakuusrahastolle laina-
45896: jen ja takausten hoitomenoihin - Er-
45897: sättning tili statens säkerhetsfond lör ut-
45898: gifter för skötsel av Iän och säkerheter . 300 000 000,00 236 000 000,00 79 64 000 000,00
45899: 28 87 61 96 Korvaus valtion vakuusrahastolle laina-
45900: jen ja takausten hoitomenoihin - Er-
45901: sättning tili statens säkerhetsfond lör ut-
45902: gifter lör skötsel av Iän och säkerheter . 800 000 000,00 0,00 0 800 000 000,00
45903: 28 87 89 94 Pankkitoiminnan tukeminen - Stödan-
45904: de av bankverksamheten ............ 3 924 689 789,52 3 924 689 789,52 100 0,00
45905: 28 99 21 95 Valtion eläkelautakunnan toimintame-
45906: not - Statens pensionsnämnds om-
45907: kostnader ........................ 782 088,15 782 088,15 100 0,00
45908: 28 99 21 96 Valtion eläkelautakunnan toimintame-
45909: not - Statens pensionsnämnds om-
45910: kostnader ........................ 2 040 000,00 578 982,32 28 1 461 017,68
45911: 29 01 10 95 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja
45912: kunnossapito - Drift och underhäll av
45913: vissa statliga fastigheter ............. 2 931 420,05 2 931 420,05 100 0,00
45914: 29 01 10 96 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja
45915: kunnossapito - Drift och underhäll av
45916: vissa statliga fastigheter ............. 17 700 000,00 11 971 554,33 68 5 728 445,67
45917: 29 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 17 928 547,99 17 928 547,99 100 0,00
45918: 29 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 88 002 000,00 71 949 244,08 82 16 052 755,92
45919: 29 01 22 95 Kehittämistoiminta (EU) - Utvecklings-
45920: verksamhet (EU) .................. 61 481 000,00 61 481 000,00 1 100 0,00
45921: 29 01 22 96 Kehittämistoiminta (osa EU) - Utveck-
45922: lingsverksamhet (delvis EU) .......... 79 300 000,00 17 886 222,68 23 61 413 726,18
45923: 29 02 21 95 Tuomiokapitulien toimintamenot --
45924: Domkapitlens omkostnader .......... 447 737,92 447 737,92 100 0,00
45925: 29 02 21 96 Tuomiokapitulien toimintamenot --
45926: Domkapitlens omkostnader .......... 15 589 000,00 15 402 693,51 99 186 306,49
45927: 29 02 51 95 Avustus Helsingin tuomiokirkon korjauk-
45928: seen - Understöd lör reparation av
45929: Helsingfors domkyrka ............... 1 300 000,00 1 300 000,00 100 0,00
45930: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
45931: sivu
45932: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 197
45933: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
45934: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
45935: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
45936: Vuosi- År
45937: ~
45938:
45939:
45940: 29 05 21 95 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimin-
45941: tamenot - Ortodoxa kyrkostyrelsens
45942: omkostnader ..................... 759 512,58 759 512,58 100 0,00
45943: 29 05 21 96 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimin-
45944: tamenot - Ortodoxa kyrkostyrelsens
45945: omkostnader ..................... 9 232 000,00 8 623197,27 93 608 802,73
45946: 29 05 70 94 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
45947: ventarier ......................... 641 699,14 641 699,14 100 0,00
45948: 29 07 21 95 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 34 295 803,39 34 295 803,39 100 0,00
45949: 29 07 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 101 292 000,00 65 444 056,98 65 35 847 943,02
45950: 29 08 21 95 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk-
45951: sen toimintamenot - Omkostnader för
45952: centret för internationellt personutbyte .. 3 645 892,40 3 645 892,40 100 0,00
45953: 29 08 21 96 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk-
45954: sen toimintamenot - Omkostnader för
45955: centret för internationellt personutbyte .. 28 072 000,00 23 052 243,11 82 5 019 756,89
45956: 29 08 22 95 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi-
45957: mintamenot - Omkostnader för institu-
45958: te! för Ryssland och Östeuropa ....... 319 092,67 319 092,67 100 0,00
45959: 29 08 22 96 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi-
45960: mintamenot - Omkostnader för institu-
45961: te! för Ryssland och Östeuropa ....... 3 702 000,00 3 282 128,73 89 419 871,27
45962: 29 08 25 95 Kansainvälinen ku~tuuriyhteistyö - ln-
45963: ternationellt kulturel~ samarbete ....... 8 925 920,43 8 925 920,43 100 0,00
45964: 29 08 25 96 Kansainvälinen ku~tuuriyhteistyö - ln-
45965: ternationellt kulturel~ samarbete ....... 44 187 000,00 37 054 184,46 84 7132 815,54
45966: 29 10 21 95 Korkeakoulujen toimintamenot (osa
45967: EU) - Högskolornas omkostnader
45968: (delvis EU) ....................... 772 346 385,05 772 346 385,05 100 0,00
45969: 29 10 21 96 Korkeakoulujen toimintamenot (osa
45970: EU) - Högskolornas omkostnader
45971: (delvis EU) ....................... 5 090 275 000,00 4 266 959 695,22 84 823 315 304,78
45972: 29 10 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 12 265 558,51 12 265 558,51 100 0,00
45973: 29 10 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 78 116 880,21 62 950 040,04 81 15166 840,17
45974: 29 10 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 101 700 000,00 48118501,32 47 53 581 498,68
45975: 29 10 87 94 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
45976: fastigheter ....................... 1 291 770,50 1 291 770,50 100 0,00
45977: 29 10 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
45978: fastigheter ....................... 11 378 901,28 10 814 402,68 95 564 498,60
45979: 29 10 87 96 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
45980: fastigheter ....................... 126 800 000,00 75 659 861,91 60 51 140 138,09
45981: 29 10 88 96 Osakkeiden hankkiminen - Aktieför-
45982: värv ............................ 1 250 000,00 0,00 0 1 250 000,00
45983: 29 11 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 6 644 900,35 6 644 900,35 100 0,00
45984: 29 11 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 232 762 000,00 228 030 952,23 98 4 731 047,77
45985: 29 11 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 450 000,00 450 000,00 100 0,00
45986: 29 11 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 4 447 887,46 3 947 887,46 89 500 000,00
45987: 29 11 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 19 500 000,00 18 746 871,29 96 753 128,71
45988: 29 19 21 95 Tutkimus- ja kehiltämistoiminta -
45989: Forsknings- och utvecklingsverksamhet. 11 224 845,75 11 224 845,75 100 0,00
45990: 29 19 21 96 Tutkimus- ja kehittämistoiminta -
45991: Forsknings- och utvecklingsverksamhet. 35 451 000,00 23 320 145,39 66 12 130 854,61
45992: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
45993: sivu
45994: 29 Pl.- Ht. Relation angäende reserverade anslag för är 1996 sida 198
45995: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
45996: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
45997: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
45998: Vuosi- Ar
45999:
46000:
46001:
46002: 29 19 24 95 Tiedotus- ja julkaisutoiminta - lnfor-
46003: mations- och publikationsverksamhet. .. 557 937,97 557 937,97 100 0,00
46004: 29 19 24 96 Tiedotus- ja julkaisutoiminta - lnfor-
46005: mations- och publikationsverksamhet. .. 3 517 000,00 2 378 248,95 68 1138 751,05
46006: 29 19 27 95 Korkeakoulujen yhteinen atk-toimin-
46007: ta - Högskolomas gemensamma
46008: ADB-verksamhet ................. . 3197197,52 3197197,52 100 0,00
46009: 29 19 27 96 Korkeakoulujen yhteinen atk-toimin-
46010: ta - Högskolomas gemensamma
46011: ADB-verksamhet ................. . 15 235 000,00 9 522 596,64 63 5 712 403,36
46012: 29 39 22 95 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan
46013: toimintamenot - Omkostnader för be-
46014: svärsnämnden för studiestöd ........ . 39 673,36 39 673,36 100 0,00
46015: 29 39 22 96 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan
46016: toimintamenot - Omkostnader för be-
46017: svärsnämnden för studiestöd ........ . 1 358 000,00 1 287 388,93 95 70 611,07
46018: 29 42 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 21 661 309,46 21 661 309,46 100 0,00
46019: 29 42 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 3 899 013,34 3 899 013,34 100 0,00
46020: 29 43 22 96 Valtion yleissivistävien oppilaitosten toi-
46021: mintamenot - Omkostnader för sta-
46022: tens allmänbildande läroanstalter ..... . 163 700 000,00 140 932 080,21 86 22 767 919,79
46023: 29 43 25 95 Yleissivistävän koulutuksen kehittämi-
46024: nen - Utvecklande av den allmänbil-
46025: dande utbildningen ................ . 4 589 310,72 4 589 310,72 100 0,00
46026: 29 43 25 96 Yleissivistävän koulutuksen kehittämi-
46027: nen - Utvecklande av den allmänbil-
46028: dande utbildningen ................ . 18 828 000,00 4 498 587,34 24 14 329 412,66
46029: 29 43 34 95 Valtionosuus yleissivistävien oppilaitos-
46030: ten perustamiskustannuksiin - Siat-
46031: sandel för de allmänbildande läroanstalt-
46032: ernas anläggningskostnade ......... . 9 295 709,00 1 825 797,60 20 7 469 911,40
46033: 29 43 34 96 Valtionosuus yleissivistävien oppilaitos-
46034: ten perustamiskustannuksiin - Siat-
46035: sandel för de allmänbildande läroanstalt-
46036: ernas anläggningskostnade ......... . 355 300 000,00 336 803 947,00 95 18 496 053,00
46037: 29 43 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 17 600 000,00 13 508 854,43 77 4 091145,57
46038: 29 60 21 95 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 207 117 564,29 207 117 564,29 100 0,00
46039: 29 60 21 96 Valtion ammatillisten oppilaitosten toi-
46040: mintamenot - Omkostnader för statli-
46041: ga yrkesläroanstalter .............. . 685 577 000,00 562 777 968,20 82 122 799 031,80
46042: 29 60 24 96 Ha~oittelutoiminta - Praktikverksam-
46043: het ............................ . 64 500 000,00 58 946 281,85 91 5 553 718,15
46044: 29 60 25 95 Ammatillisen koulutuksen kehittämi-
46045: nen - Utvecklande av yrkesutbildning. 12 183 367,00 12 183 367,00 100 0,00
46046: 29 60 25 96 Ammatillisen koulutuksen ja ammattikor-
46047: keakouluopetuksen kehittäminen
46048: - Utvecklande av yrkesutbildningen
46049: och yrkeshögskoleutbildningen....... . 52 605 000,00 15 599 576,32 30 37 005 423,68
46050: 29 60 34 96 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja
46051: yksityisten ammatillisten oppilaitosten
46052: sekä ammattikorkeakoulujen perusta-
46053: miskustannuksiin - Siatsandel och
46054: statsunderstöd för kommunala och priva-
46055: ta yrkesläroanstalters samt yrkeshögsko-
46056: lors anläggningskostnader .......... . 221 600 000,00 166 539 692,81 75 55 060 307,19
46057: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46058: sivu
46059: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 199
46060: PL- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
46061: Luku- Kap. Stätt tili förfogande AnvänVindraget Tili år
46062: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997
46063: Vuosi- Ar
46064: %
46065:
46066:
46067: 29 60 37 96 Valtionavustus kiinteistöjen hankin-
46068: taan - Statsunderstöd för fastighet-
46069: sanskaffningar .................... 6 830 000,00 6 828 568,00 100 1 432,00
46070: 29 60 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 21 347 417,47 21 347 417,47 100 0,00
46071: 29 60 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 66 716 017,99 53 314 158,32 80 13 401 859,67
46072: 29 60 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 99 990 000,00 67 096198,31 67 32 893 801,69
46073: 29 60 87 94 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
46074: fastigheter ....................... 1 308 769,73 1 308 769,73 100 0,00
46075: 29 60 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
46076: fastigheter ....................... 2 680 508,60 2 680 508,60 100 0,00
46077: 29 60 87 96 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
46078: fastigheter ....................... 77 150 000,00 51 280 012,75 66 25 869 987,25
46079: 29 65 34 94 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja
46080: yksityisten ammatillisten oppilaitosten
46081: perustamiskustannuksiin - Siatsandel
46082: och statsunderstöd för kommunala och
46083: privata yrkesläroanstalters anläggnings-
46084: kostnader ........................ 24 225 516,88 24 225 516,88 100 0,00
46085: 29 65 34 95 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja
46086: yksityisten ammatillisten oppilaitosten
46087: perustamiskustannuksiin - Siatsandel
46088: och statsunderstöd för kommunala och
46089: privata yrkesläroanstalters anläggnings-
46090: kostnader ........................ 39 720 443,00 39 720 443,00 100 0,00
46091: 29 69 21 95 Opetushallinnon koulutuskeskusten toi-
46092: mintamenot - Omkostnader för utbild-
46093: ningsförvaltningens institut ........... 9 807 267,43 9 807 267,43 100 0,00
46094: 29 69 21 96 Opetushallinnon koulutuskeskusten toi-
46095: mintamenot - Omkostnader för utbild-
46096: ningsförvaltningens institut ........... 4 428 000,00 208 568,17 5 4 219 431,83
46097: 29 69 22 95 Opetustoimen henkilöstökoulu-
46098: tus - Undervisningsväsendets perso-
46099: nalutbildning ...................... 26 985 066,76 26 985 066,76 100 0,00
46100: 29 69 22 96 Opetustoimen henkilöstökoulu-
46101: tus - Undervisningsväsendets perso-
46102: nalutbildning ...................... 30 550 000,00 7 215111,25 24 23 334 888,75
46103: 29 69 25 95 Aikuiskoulutuksen kehtttäminen - Ut-
46104: vecklande av vuxenutbildningen ....... 5 001 999,82 5 001 999,82 100 0,00
46105: 29 69 25 96 Aikuiskoulutuksen kehittäminen - UI-
46106: vecklande av vuxenutbildningen ....... 17 221 000,00 12 073 484,76 70 5 147 515,24
46107: 29 69 33 95 Ammatillinen aikuiskoulutus - Yrkesin-
46108: riktad vuxenutbildning ............... 116 501 836,07 116 501 836,07 100 0,00
46109: 29 69 33 96 Ammatillinen aikuiskoulutus - Yrkesin-
46110: riktad vuxenutbildning ............... 525 400 000,00 311 517 408,01 59 213 882 591,99
46111: 29 69 52 94 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk-
46112: sen perustamiskustannuksiin - Siat-
46113: sandel och -understöd för vuxenutbild-
46114: ningens anläggningskostnader ........ 7 059 852,29 7 059 852,29 100 0,00
46115: 29 69 52 95 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk-
46116: sen perustamiskustannuksiin - Siat-
46117: sandel och -understöd för vuxenutbild-
46118: ningens anläggningskostnader ........ 5 700 000,00 4 264473,66 75 1 435 526,34
46119: 29 69 52 96 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk-
46120: sen perustamiskustannuksiin - Siat-
46121: sandel och -understöd för vuxenutbild-
46122: ningens anläggningskostnader ........ 48 000 000,00 36 678 400,00 76 11 321 600,00
46123: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46124: sivu
46125: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 200
46126: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
46127: Luku- Kap. Stått tili törfogande AnvänVindraget Tili år
46128: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
46129: Vuosi- År
46130: ----o;;-
46131:
46132: 29 80 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 529 470,25 529 470,25 100 0,00
46133: 29 80 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 6 773 000,00 6 357 036,42 94 415 963,58
46134: 29 80 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
46135: fastigheter ....................... 245 510,00 0,00 0 245 510,00
46136: 29 82 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 508 586,31 508 586,31 100 0,00
46137: 29 82 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 11 632 000,00 10 962 583,41 94 669 416,59
46138: 29 83 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 642 928,02 1 642 928,02 100 0,00
46139: 29 83 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 54 384 000,00 52157 419,35 96 2 226 580,65
46140: 29 83 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 8 300 000,00 6 096196,62 73 2 203 803,38
46141: 29 88 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 4 966 511,99 4 966 511,99 100 0,00
46142: 29 88 21 96 Suomen Akatemian toimintamenot -
46143: Finlands Akademis omkostnader ...... 129 110 000,00 112 994 882,27 88 16 115 117,73
46144: 29 88 25 96 Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
46145: nen - Utarbetande och anskaffning av
46146: vissa verk ........................ 1 498 000,00 1136 274,45 76 361 725,55
46147: 29 88 50 94 Suomen Akatemian tutkimusmäärära-
46148: hat - Finlands Akademis forskning-
46149: sanslag ......................... 94087212,14 94087212,14 100 0,00
46150: 29 88 50 95 Suomen Akatemian tutkimusmäärära-
46151: hat - Finlands Akademis forskning-
46152: sanslag ......................... 32 273171,84 8123 432,36 25 24 149 739,48
46153: 29 88 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
46154: ventarier ......................... 200 000,00 0,00 0 200000,00
46155: 29 88 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 740 000,00 1 740 000,00 100 0,00
46156: 29 88 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1000000,00 1 000 000,00 100 0,00
46157: 29 89 25 95 Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
46158: nen - Utarbetande och anskaffning av
46159: vissa verk ........................ 340 058,67 340 058,67 100 0,00
46160: 29 90 21 95 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi-
46161: kuntien toimintamenot - Omkostna-
46162: derna för centralkommissionen för konst
46163: och konstkommissionerna ........... 1 274 187,21 1 274 187,21 100 0,00
46164: 29 90 21 96 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi-
46165: kuntien toimintamenot - Omkostna-
46166: derna för centralkommissionen för konst
46167: och konstkommissionema ........... 5 396 000,00 3 970 278,22 74 1 425 721,78
46168: 29 90 22 96 Valtion taidemuseon toimintame-
46169: not - Statens konstmuseums omkost-
46170: nader ........................... 24 798 000,00 14 271 442,04 58 9 565 163,49
46171: 29 90 23 96 Suomen elokuva-arkiston toimintame-
46172: not - Finlands filmarkivs omkostnader. 12 504 000,00 11 563 847,76 92 940 152,24
46173: 29 90 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
46174: ventarier ......................... 5 000 000,00 511 386,03 10 4488 613,97
46175: 29 90 72 96 Valtion taidemuseon kokoelmien kartut-
46176: taminen - Utökning av Statens konst-
46177: museums samlingar ................ 3 500 000,00 3 269 972,69 93 230 027,31
46178: 29 90 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 371 212,25 1 371 212,25 100 0,00
46179: 29 90 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 876 478,35 876 478,35 100 0,00
46180: 29 90 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 17 700 000,00 12 022 516,87 68 5 677 483,13
46181: 29 90 76 94 Oopperatalon rakennustyöt ja kalustami-
46182: nen - Byggnadsarbetena på och in-
46183: redning av operahuset .............. 175 624,63 175 624,63 100 0,00
46184: 29 92 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 943 819,40 7 943 819,40 100 0,00
46185: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46186: sivu
46187: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 201
46188: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
46189: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använ!lindraget Tili år
46190: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997
46191: Vuosi- Ar
46192: %
46193:
46194:
46195: 29 92 72 95 Museokokoelmien kartuttaminen - UI-
46196: ökning av museisamlingar ........... 450 235,26 450 235,26 100 0,00
46197: 29 93 21 95 Suomenlinnan hoitokunnan toimintame-
46198: no! - Omkostnader för förvaltnings-
46199: nämnden för Sveaborg .............. 4 148 253,75 4148 253,75 100 0,00
46200: 29 93 21 96 Suomenlinnan hoitokunnan toimintame-
46201: no! - Omkostnader för förvaltnings-
46202: nämnden för Sveaborg .............. 13 125 000,00 10 421 947,26 79 2 703 052.74
46203: 29 93 22 95 Museoviraston toimintamenot - Mu-
46204: seiverkets omkostnader ............. 5 179 983,28 5 179 983,28 100 0,00
46205: 29 93 22 96 Museoviraston toimintamenot - Mu-
46206: seiverkets omkostnader ............. 63 722 000,00 58 481 218.45 92 5 240 781,55
46207: 29 93 50 94 Entistämis- ja korjausavustukset - Un-
46208: derstöd för restaureringar och reparatio-
46209: ner ............................. 291 102,50 291102,50 100 0,00
46210: 29 93 50 95 Entistämis- ja korjausavustukset - Un-
46211: derstöd för restaureringar och reparatio-
46212: ner ............................. 922 240,00 305 086,00 33 617 154,00
46213: 29 93 50 96 Entistämis- ja korjausavustukset - Un-
46214: derstöd för restaureringar och reparatio-
46215: ner ............................. 6 600 000,00 5 390 342.45 82 1 209 657,55
46216: 29 93 75 94 Perusparannukset ja talonrakennuk-
46217: se! - Grundförbättringar och husbyg-
46218: gen ............................. 469 206,95 469 206,95 100 0,00
46219: 29 93 75 95 Perusparannukset ja talonrakennukset
46220: (osa EU) - Grundförbättringar och
46221: husbyggen (delvis EU) .............. 10 085 005,65 6 593 083,87 65 3491921,78
46222: 29 93 75 96 Perusparannukset ja talonrakennukset
46223: (osa EU) - Reparation, ombyggnad
46224: och husbyggen (delvis EU) .......... 24 521 000,00 13 708 485.45 56 10 812 514,55
46225: 29 94 21 95 Näkövammaisten kirjaston toimintame-
46226: no! - Omkostnader för biblioteket för
46227: synskadade ...................... 727 517,77 727 517,77 100 0,00
46228: 29 94 21 96 Näkövammaisten kirjaston toimintame-
46229: no! - Omkostnader för biblioteket för
46230: synskadade ...................... 21 905 000,00 21 083 487,07 96 821 512,93
46231: 29 95 21 95 Suomen elokuva-arkiston toimintame-
46232: no! - Finlands filmarkivs omkostnader. 1 680 877,87 1 680 877,87 100 0,00
46233: 29 96 21 95 Valtion elokuvatarkastamon toimintame-
46234: no! - Statens filmgranskningsbyrås
46235: omkostnader ..................... 616 480,21 616 480,21 100 0,00
46236: 29 96 21 96 Valtion elokuvatarkastamon toimintame-
46237: no! - Statens filmgranskningsbyrås
46238: omkostnader ..................... 2 652 000,00 2 031 736,97 77 620 263,03
46239: 29 96 51 96 Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) --
46240: Särskilda kulturprojekt (delvis EU) ..... 9 500 000,00 7 512 890,98 79 1 987 109,02
46241: 29 98 51 95 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen
46242: (EU) - Utvecklande av ungas verk-
46243: stadsverksamhet (EU) .............. 125 000,00 125 000,00 100 0,00
46244: 29 98 51 96 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen
46245: (osa EU) - Utvecklande av ungas
46246: verkstadsverksamhet (delvis EU) ...... 15 000 000,00 14 950 000,00 100 50 000,00
46247: 30 01 21 95 Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-
46248: menot - Jord- och skogsbruksministe-
46249: riets omkostnader.................. 9 020 627,75 9 020 627,75 100 0,00
46250: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46251: sivu
46252: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 202
46253: P\.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
46254: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
46255: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
46256: Vuosi- År
46257: o;;-
46258:
46259: 30 01 21 96 Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-
46260: menot - Jord- och skogsbruksministe-
46261: riets omkostnader.................. 105 984 000,00 93 715 927,22 88 12 268 072,78
46262: 30 01 22 95 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittämi-
46263: nen - Utvecklande av data- och statis-
46264: tiksystem ........................ 13 557 034,78 13 557 034,78 100 0,00
46265: 30 01 22 96 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittämi-
46266: nen - Utvecklande av data- och statis-
46267: tiksystem ........................ 11180 000,00 3 879 163,90 35 7 300 836,10
46268: 30 01 23 95 Maaseutuelinkeinopiirien toimintame-
46269: no! - Landsbygdsnäringsdistriktens
46270: omkostnader ..................... 6 107 159,50 6 107 159,50 100 0,00
46271: 30 01 23 96 Maaseutuelinkeinopiirien toimintame-
46272: no! - Landsbygdsnäringsdistriktens
46273: omkostnader ..................... 87 100 000,00 83 942 960,92 96 3 157 039,08
46274: 30 01 61 95 EU:n osallistuminen elintarviketalouden
46275: ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin
46276: (EU) - EU:s deltagande i strukturpoli-
46277: tiska åtgärder inom livsmedelshushåll-
46278: ningen och på landsbygden (EU) ...... 128 302 108,74 46 619 770,35 36 81 682 338,39
46279: 30 01 61 96 EU:n osallistuminen elintarviketalouden
46280: ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin
46281: (EU) - EU:s deltagande i strukturpoli-
46282: tiska åtgärder inom livsmedelshushåll-
46283: ningen och på landsbygden (EU) ...... 646 890 000,00 451 229 893,85 70 195 660 106,15
46284: 30 02 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 608 776,63 7 608 776,63 100 0,00
46285: 30 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 30 103 000,00 27 422 314,66 91 2 680 685,34
46286: 30 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 684 000,00 2 554 550,58 95 129 449,42
46287: 30 31 41 95 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tu-
46288: ki (EU) - Nationellt stöd för jordbruket
46289: och trädgårdshushållningen (EU) ...... 1 011130 580,25 1 011 130 580,25 100 0,00
46290: 30 31 41 96 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tu-
46291: ki (EU) - Nationellt stöd för jordbruket
46292: och trädgårdsodlingen (EU) .......... 4 321 500 000,00 3 713 766 085,95 86 607 733 914,05
46293: 30 31 44 95 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
46294: ning för skördeskador............... 50 000 000,00 36 177 912,56 72 13 822 087,44
46295: 30 31 44 96 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
46296: ning för skördeskador............... 50 000 000,00 0,00 0 50 000 000,00
46297: 30 31 45 95 Maatalouden ympäristötuki (EU) - Mil-
46298: jöstöd lör jordbruket (EU) ............ 154 136 534,64 154 136 534,64 100 0,00
46299: 30 31 45 96 Maatalouden ympäristötuki (osa EU) --
46300: Miljöstöd lör jordbruket (delvis EU) .... 1 427 000 000,00 1 409 339 138,72 99 17 660 861,28
46301: 30 31 47 95 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pel-
46302: lonmetsitystuki (EU) - Avträdelsestöd
46303: tili lantbrukslöretagare och stöd för be-
46304: skogning av åker (EU) .............. 52 761 856,43 52 761 856,43 100 0,00
46305: 30 31 47 96 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pel-
46306: lonmetsitystuki (EU) - Avträdelsestöd
46307: tili lantbruksföretagare och stöd för be-
46308: skogning av åker (EU) .............. 235 500 000,00 101 598 702,16 43 133 901 297,84
46309: 30 32 41 95 Maataloustuotannon tasapainottamisme-
46310: no! - Utgilter för balansering av lant-
46311: bruksproduktionen ................. 39 641 932,61 39 518 897,68 100 123 034,93
46312: 30 32 41 96 Maataloustuotannon tasapainottamisme-
46313: no! - Utgilter för balansering av jord-
46314: bruksproduktionen ................. 180 000 000,00 165 697 994,73 92 14 302 005,27
46315: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46316: sivu
46317: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 203
46318: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
46319: Luku- Kap. Stått tili förtogande AnvänVind raget Tili år
46320: Mom.- Mom. vuonna - år 1996 vuonna - år 1996 1997
46321: Vuosi- År
46322:
46323:
46324:
46325: 30 33 43 95 Maaseudun kehittäminen (EU) - Ut-
46326: vecklande av landsbygden (EU) ...... . 70 353 677,92 30 484 425,98 43 39 869 251,94
46327: 30 33 43 96 Maaseudun kehittäminen (EU) - Ut-
46328: vecklande av landsbygden (EU) ...... . 170 600 000,00 5 466 890,46 3 165 133 109,54
46329: 30 33 47 95 Maatalouden kohdennettujen vakautta-
46330: mislainojen korkoavustus - Räntestöd
46331: för konsolideringslån som hänför sig tili
46332: jordbruket ....................... . 33 300 000,00 24 360 709,32 73 8 939 290,68
46333: 30 33 47 96 Maatalouden kohdennettujen vakautta-
46334: mislainojen korkoavustus - Räntestöd
46335: för konsolideringslån som hänför sig tili
46336: jordbruket. ...................... . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00
46337: 30 33 48 95 Puutarhayritysten korkoavustus -
46338: Räntestöd tili trädgårdsföretag ....... . 40 000 000,00 40 000 000,00 100 0,00
46339: 30 33 48 96 Puutarhayr~ysten korkoavustus -
46340: Räntestöd för trädgårdsföretag ....... . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00
46341: 30 34 40 95 Valtionapu maaseudun elinkeinojen ke-
46342: hittämiseen (osa EU) - Statsbidrag för
46343: utvecklande av landsbygdsnäringarna
46344: (delvis EU) ...................... . 3 774500,00 323 000,00 9 3 451500,00
46345: 30 34 40 96 Valtionapu maaseudun elinkeinojen ke-
46346: hittämiseen (osa EU) - Statsbidrag för
46347: utvecklande av landsbygdsnäringarna
46348: (delvis EU) ...................... . 69 250 000,00 64 324 000,00 93 4926 000,00
46349: 30 34 46 95 Metsämarjojen ja sienien käytön edistä-
46350: minen - Främjande av användningen
46351: av skogsbär och svamp ............ . 372,00 0,00 0 372,00
46352: 30 36 40 96 Metsästyksen ja riistanhoidon edistämi-
46353: nen - Främjande av jakten och jakt-
46354: vården ......................... . 35 407 000,00 34 962 500,00 99 444500,00
46355: 30 36 45 95 Kalatalouden edistäminen - Främjan-
46356: de av fiskerihushållningen .......... . 1 513 307,17 1513307,17 100 0,00
46357: 30 36 45 96 Kalatalouden edistäminen - Främjan-
46358: de av fiskerihushållningen .......... . 45 890 000,00 43 941 943,81 96 1 948 056,19
46359: 30 36 46 95 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja
46360: rakennepoliitiikan edistäminen (osa
46361: EU) - Främjande av marknadsfö-
46362: ringen och strukturpolitiken inom fiskeri-
46363: näringen (delvis EU) .............. . 50413628,61 35 166 452,03 70 15 247 176,58
46364: 30 36 46 96 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja
46365: rakennepolitiikan edistäminen (osa
46366: EU) - Främjande av marknadsfö-
46367: ringen och strukturpolitiken inom fiskeri-
46368: näringen (delvis EU) .............. . 73 500 000,00 27 335 484,67 37 46 164 515,33
46369: 30 36 77 94 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
46370: tushankkeet - Fiskeriekonomiska
46371: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 222 983,22 222 983,22 100 0,00
46372: 30 36 77 95 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
46373: tushankkeet - Fiskeriekonomiska
46374: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 2 379 647,02 1 747 808,47 73 631 838,55
46375: 30 36 77 96 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
46376: tushankkeet - Fiskeriekonomiska
46377: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 4 500 000,00 2 100 268,84 47 2 399 731,16
46378: 30 38 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 7489914,16 7 489 914,16 100 0,00
46379: 30 38 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 74 419 000,00 66 097 936,26 89 8 321 063,74
46380: 30 38 24 94 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin-
46381: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 7 294 626,48 7 294 626,48 100 0,00
46382: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46383: sivu
46384: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 204
46385: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
46386: Luku - Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
46387: Mom. -Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
46388: Vuosi- Ar
46389: ~
46390:
46391:
46392: 30 38 24 95 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin-
46393: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 5 999 342,44 1 390 028,42 23 4 609 314,02
46394: 30 38 24 96 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin-
46395: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 7 018 000,00 2 062,93 0 7 015 937,07
46396: 30 38 74 94 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt --
46397: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
46398: ter ............................. 1 461 187,96 1461187,96 100 0,00
46399: 30 38 74 95 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
46400: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
46401: ter ............................. 1 069 241,75 609 098,90 57 460 142,85
46402: 30 38 74 96 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
46403: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
46404: ter ............................. 7000 000,00 6 683 149,28 95 316 850,72
46405: 30 38 75 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 453 977,87 453 977,87 100 0,00
46406: 30 38 75 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 458 190,34 772450,85 53 685 739,49
46407: 30 65 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 883 731,41 1883731,41 100 0,00
46408: 30 65 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 15 073 000,00 14 522 222,28 96 550 777,72
46409: 30 70 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 20 610 798,07 20 610 798,07 100 0,00
46410: 30 70 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 142 600 000,00 123 271188,33 86 19 328 811,67
46411: 30 70 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 21 593,80 21 593,80 100 0,00
46412: 30 70 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 8 853 375,92 7 092 058,60 80 1 761 317,32
46413: 30 70 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 6 850 000,00 695 760,12 10 6 154 239,88
46414: 30 70 77 94 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
46415: vattenbyggnadsarbeten ............. 90 193,83 90 193,83 100 0,00
46416: 30 70 77 95 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
46417: vattenbyggnadsarbeten ............. 100 000,00 42 285,66 42 57 714,34
46418: 30 70 77 96 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord- och
46419: vattenbyggnadsarbeten ............. 100 000,00 0,00 0 100000,00
46420: 30 72 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 024 025,55 1 024 025,55 100 0,00
46421: 30 72 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 12 061 000,00 11 866 768,68 98 194 231,32
46422: 30 76 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 14 296 135,80 14 296135,80 100 0,00
46423: 30 76 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 167 500 000,00 152 366 709,02 91 15 133 290,98
46424: 30 76 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 88 058,51 88 058,51 100 0,00
46425: 30 76 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2 783 146,89 1 449191,85 52 1 333 955,04
46426: 30 76 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 11 500 000,00 8 638 932,60 75 2 861 067,40
46427: 30 76 77 94 Metsien perusparannukset - Grundlig
46428: förbättring av skog ................. 23 098,79 23 098,79 100 0,00
46429: 30 76 77 95 Metsien perusparannukset - Grund-
46430: ling förbättring av skog .............. 145 940,56 145 940,56 100 0,00
46431: 30 76 77 96 Metsien perusparannukset - Grundlig
46432: lörbättring av skog ................. 1 000 000,00 631 242,69 63 368 757,31
46433: 30 83 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 945 854,43 2 945 854,43 100 0,00
46434: 30 83 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 39 600 000,00 33 981 604,38 86 5 618 395,62
46435: 30 84 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 8 055 171,20 8 055 171,20 100 0,00
46436: 30 84 21 96 Toimintamenot (maksullisen toiminnan
46437: hintojen alentamiseen enintään 1 000
46438: 000) - Omkostnader .............. 64 772 000,00 55 058 906,90 85 9713093,10
46439: 30 84 22 95 Lihan ja kalastustuotteiden tarkastuksen
46440: toimintamenot - Omkostnader för kött-
46441: besiktningsverksamheten ............ 4 815 614,52 4 815 614,52 100 0,00
46442: 30 84 22 96 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden tar-
46443: kastuksen toimintamenot - Omkostna-
46444: der lör kontroll av animaliska livsmedel . 22 504 000,00 17 991 940,42 80 4 512 059,58
46445: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46446: sivu
46447: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 205
46448: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/pe ruutettu Vuodelle
46449: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
46450: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
46451: Vuosi- Ar
46452:
46453:
46454:
46455:
46456: 30 84 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 2 442 287,25 2 442 287,25 100 0,00
46457: 30 84 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 5 064 548,68 4 750 853,46 94 313 695,22
46458: 30 84 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00
46459: 30 85 22 95 Vesivarojen käytön ja hoidon me-
46460: not - Utgifter för anvädning och sköt-
46461: sel av vattentillgångar ............. . 3 437 109,82 3 437 109,82 100 0,00
46462: 30 85 22 96 Vesivarojen käytön ja hoidon me-
46463: not - Utgifter för nyttjande och vård av
46464: vattentillgångarna ................. . 25 080 000,00 18 278 880,39 73 6801119,61
46465: 30 85 31 94 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
46466: menpiteisiin - Understöd för samhälle-
46467: nas vatten- och avloppsåtgärder ..... . 7143 539,00 7 143 539,00 100 0,00
46468: 30 85 31 95 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
46469: menpiteisiin (osa EU) - Understöd för
46470: samhällenas vatten- och avloppsåtgär-
46471: der (delvis EU) ................... . 11 756 435,00 8 895 016,00 76 2 861 419,00
46472: 30 85 31 96 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
46473: menpiteisiin (osa EU) - Understöd för
46474: samhällenas vatten- och avloppsåtgär-
46475: der (delvis EU) ................... . 25 000 000,00 7911197,00 32 17 088 803,00
46476: 30 85 48 94 Avustukset peruskuivatukseen - Bid-
46477: rag för grundtorrläggning ........... . 1 434 914,22 1 434 914,22 100 0,00
46478: 30 85 48 95 Avustukset peruskuivatukseen (osa
46479: EU) - Bidrag för grundtorrläggning
46480: (delvis EU) ...................... . 937 874,31 107 242,46 11 830 631,85
46481: 30 85 48 96 Avustukset peruskuivatukseen - Bid-
46482: rag för grundtorrläggning ........... . 2 000 000,00 344 049,77 17 1 655 950,23
46483: 30 85 77 94 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
46484: rags- och vattenvårdsarbeten ........ . 9 902 374,70 9 902 374,70 100 0,00
46485: 30 85 77 95 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) --
46486: Vattendrags- samt vatten- och avlopp-
46487: sarbeten (delvis EU) .............. . 22 737 196,44 19088244,31 84 3 648 952,13
46488: 30 85 77 96 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) --
46489: Vattendrags- samt vatten- och avlopp-
46490: sarbeten (delvis EU) .............. . 83 000 000,00 48 606 100,07 59 34 393 899,93
46491: 30 85 83 94 Lainat peruskuivatukseen - Lån för
46492: grundtorrläggning ................. . 658 849,55 658 849,55 100 0,00
46493: 30 85 83 95 Lainat peruskuivatukseen - Lån för
46494: grundtorrläggning ................. . 1 248 451,83 969 688,07 78 278 763,76
46495: 30 85 83 96 Lainat peruskuivatukseen - Lån för
46496: grundtorrläggning ................. . 2 000 000,00 458 804,52 23 1 541 195,48
46497: 30 86 24 96 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset
46498: palvelut ja yleinen uittoväylätuki - Vis-
46499: sa samhälleliga serviceuppgifter och
46500: stöd för allmänna flottledsarbeten tili
46501: skogsbruket ..................... . 35 400 000,00 35 000 000,00 99 400 000,00
46502: 30 86 25 96 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuol-
46503: to - Skogsträdförädling och fröförsörj-
46504: ning ........................... . 35 070 000,00 21 067174,39 60 14 000 000,00
46505: 30 86 26 96 Metsäluonnon hoidon edistämi-
46506: nen - Främjande av vården av skogs-
46507: natur. .......................... . 10 000 000,00 8 798 484,62 88 1 201 500,55
46508: 30 86 44 95 Metsänparannustuki (osa EU) -
46509: Skogsförbättringsstöd (delvis EU) ..... 21 383 660,76 10 544 707,62 49 10 838 953,14
46510: 30 86 44 96 Metsänparannustuki (osa EU) -
46511: Skogsförbättringsstöd (delvis EU) ..... 205 000 000,00 177 476160,54 87 27 523 839,46
46512: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46513: sivu
46514: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 206
46515: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
46516: Luku- Kap. Stått tili lörfogande Använt/indraget Tili år
46517: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997
46518: Vuosi- Ar
46519: ---o;;-
46520:
46521: 30 86 46 94 Valtiontuki puunjalosteiden muotoilun ke-
46522: hittämiseen - Statligt stöd för utveck-
46523: lande av formgivningen gällande träfö-
46524: rädlings produkter ................. 500 000,00 500 000,00 100 0,00
46525: 30 86 83 95 Metsänparannuslainat - Skogsförbätt-
46526: ringslån ......................... 10 343 819,06 10 343 819,06 100 0,00
46527: 30 86 83 96 Metsänparannuslainat - Skogsförbätt-
46528: ringslån ......................... 20 000 000,00 2 163 502,17 11 17 836 497,83
46529: 30 87 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 52128 241,36 52 128 241,36 100 0,00
46530: 30 87 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 219 500 000,00 177 426 645,24 81 42 073 354,76
46531: 30 96 24 94 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset
46532: palvelut ja yleinen uittoväylät uki - Vis-
46533: sa samhälliga serviceuppgifter och stöd
46534: för allmänna flottledsarbe ten tili skogs-
46535: bruket. .......................... 1 099 000,00 1 099 000,00 100 0,00
46536: 30 97 21 95 Kasvinjalostuslaitoksen toimintame-
46537: not - Växtförädlingsanstaltens om-
46538: kostnader ........................ 6871 807,14 6 871 807,14 100 0,00
46539: 30 97 21 96 Kasvinjalostuslaitoksen toimintame-
46540: not - Växtförädlingsanstaltens om-
46541: kostnader ........................ 10 186 000,00 3 808 921,58 37 6 377 078,42
46542: 30 98 23 95 Siemenperunakeskuksen toimintame-
46543: not - Centralens för utsädespotatis
46544: omkostnader ..................... 120 087,82 120 087,82 100 0,00
46545: 30 98 23 96 Siemenperunakeskuksen toimintame-
46546: not - Centralens för utsädespotatis
46547: omkostnader ..................... 1122 000,00 946 312,10 84 175 687,90
46548: 30 99 25 96 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio-
46549: nellt samarbete ................... 14 000 000,00 10 350 965,57 74 3 649 034,43
46550: 30 99 27 94 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
46551: ning ............................ 1 306 226,69 1 306 226,69 100 0,00
46552: 30 99 27 95 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
46553: ning ............................ 6 118 207,60 4 401 192,94 72 1 717 014,66
46554: 30 99 27 96 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
46555: ning ............................ 25 000 000,00 16 607 973,40 66 8 392 026,60
46556: 30 99 41 95 Siemenhuollon edistäminen - Främ-
46557: jande av frötörsörjningen ............ 18 500 000,00 2 494 000,00 13 16 006 000,00
46558: 30 99 44 94 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam-
46559: arbetsprojekt ..................... 4 591 986,56 4 591 986,56 100 0,00
46560: 30 99 44 95 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam-
46561: arbetsprojekt ..................... 7197175,87 3 580 072,58 50 3 617 103,29
46562: 30 99 44 96 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam-
46563: arbetsprojekt ..................... 20 000 000,00 13 994 666,95 70 6 005 333,05
46564: 30 99 48 95 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
46565: vahinkojen korvaaminen - Ersättande
46566: av skador som förorsakats av exceptio-
46567: nella översvämningar .............. 2 700 000,00 2 700 000,00 100 0,00
46568: 30 99 48 96 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
46569: vahinkojen korvaaminen - Ersättande
46570: av skador som förorsakats av exceptio-
46571: nella översvämningar . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00
46572: 30 99 66 95 Metsäalan kehitysyhteistyö - Utveck-
46573: lingssamarbete inom skogsbranschen .. 738 691,30 738 691,30 100 0,00
46574: 31 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 635140,18 635140,18 100 0,00
46575: 31 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 54 560 000,00 53 054192,12 97 1 505 807,88
46576: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46577: sivu
46578: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 207
46579: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
46580: Luku- Kap. Stått tili lörfogande AnvänUindraget Tili år
46581: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997
46582: VUosi -Ar
46583: ~
46584:
46585:
46586:
46587: 31 24 21 95 Yleisten teiden perustienpito (osa
46588: EU) - Basväghållning av allmänna vä-
46589: gar (delvis EU) .................... 152 324 112,55 152324112,55 100 0,00
46590: 31 24 21 96 Yleisten teiden perustienpito (osa
46591: EU) - Basväghållning av allmänna vä-
46592: gar (delvis EU) .................... 3 146 665 000,00 2 866 321 292,90 91 280 342 868,58
46593: 31 24 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 8 144 350,40 8 144 350,40 100 0,00
46594: 31 24 77 95 Tieverkon kehittäminen (osa EU) - UI-
46595: vecklande av vägnätet (delvis EU) ..... 40 186 548,00 40 186 548,00 100 0,00
46596: 31 24 77 96 Tieverkon kehittäminen - Utvecklande
46597: av vägnätet ...................... 955 189 000,00 839 760 405,65 88 115 428 594,35
46598: 31 24 79 96 Järvenpää-Lahti-moottoritien rakentami-
46599: sen valmistelu - Förberedelser tör
46600: byggandet av motorväg ............. 5 000 000,00 1 431 380,62 29 3 568 619,38
46601: 31 25 34 95 Valtionapu katujen rakentami-
46602: seen - Statsbidrag för anläggande av
46603: gator............................ 5 024 469,00 2 434 900,00 48 2 589 569,00
46604: 31 25 51 94 Valtionapu yksityisten teiden tekemi-
46605: seen - Statsbidrag för byggande av
46606: enskilda vägar .................... 2 709 444,58 2 709444,58 100 0,00
46607: 31 25 51 95 Valtionapu yksityisten teiden tekemi-
46608: seen - Statsbidrag för byggande av
46609: enskilda vägar .................... 6 664 751,00 5 553 197,33 83 1111 553,67
46610: 31 30 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 60 736 830,67 60 736 830,67 100 0,00
46611: 31 30 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
46612: der (delvis EU) .................... 534 987 000,00 472 961 776,51 88 62 025 223,49
46613: 31 30 70 95 Kaluston hankinta - Anskaffning av
46614: materiel ......................... 22 287 120,32 21 945 357,80 98 341 762,52
46615: 31 30 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av
46616: materiel ......................... 147 500 000,00 132 168 947,73 90 15 331 052,27
46617: 31 30 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 506 007,84 506 007,84 100 0,00
46618: 31 30 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 039 529,70 758 533,22 73 280 996,48
46619: 31 30 77 94 Väylätyöt - Farledsarbeten ......... 5 444193,28 5 444193,28 100 0,00
46620: 31 30 77 95 Väylätyöt (osa EU) - Farledsarbeten
46621: (delvis EU) ....................... 12 349 454,24 9 139 880,61 74 3 209 573,63
46622: 31 30 77 96 Väylätyöt (osa EU) - Farledsarbeten
46623: (delvis EU) ....................... 83 200 000,00 75 576 382,07 91 7 623 617,93
46624: 31 30 87 94 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans-
46625: kaffning av mark- och vattenområden .. 195 970,58 195 970,58 100 0,00
46626: 31 30 87 95 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans-
46627: kaffning av mark- och vattenområden .. 400 000,00 0,00 0 400 000,00
46628: 31 30 87 96 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans-
46629: kaffning av mark- och vattenområden .. 400 000,00 0,00 0 400 000,00
46630: 31 31 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 4 070 516,91 4 070 516,91 100 0,00
46631: 31 31 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 29 740 000,00 26 906412,35 90 2 833 587,65
46632: 31 32 30 94 Piensatamien rakentaminen - Byg-
46633: gande av småhamnar .............. 2 550 702,79 2 550 702,79 100 0,00
46634: 31 32 30 95 Piensatamien rakentaminen (osa
46635: EU) - Byggande av småhamnar (del-
46636: vis EU) .......................... 1912442,10 552 387,54 29 1 360 054,56
46637: 31 32 30 96 Piensatamien rakentamisen valtiona-
46638: pu - Statsunderstöd för byggande av
46639: småhamnar ...................... 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00
46640: 31 41 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 929 995,13 1 929 995,13 100 0,00
46641: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46642: sivu
46643: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 208
46644: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
46645: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
46646: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
46647: Vuosi- Ar
46648: %
46649:
46650:
46651: 31 41 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 700 000,00 -49 209 618,34 823 2 700 000,00
46652: 31 50 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 19 509 486,34 19 509 486,34 100 0,00
46653: 31 50 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 131 216 000,00 122 581 362,48 93 8 634 637,52
46654: 31 55 53 94 Valtionapu Oy Yleisradio Ab:lle Kruunu-
46655: pyyn lähetysaseman rakentami-
46656: seen - Statsunderstöd tili Oy Yleisra-
46657: dio Ab för byggande av Kronoby sän-
46658: darstation ........................ 1 500 000,00 1 500 000,00 100 0,00
46659: 31 55 53 95 Valtionapu Yleisradio Oy:lle Kruunupyyn
46660: lähetysaseman rakentamiseen - Siat-
46661: sunderstöd tili Oy Yleisradio Ab för byg-
46662: gande av Kronoby sändarstation ...... 3 000 000,00 0,00 0 3 000 000,00
46663: 31 55 58 94 Korvaus poikkeusolojen viestintäjärjeste-
46664: lyistä - Ersättning för kommunikation-
46665: sarrangemang för undantagsförhållan-
46666: den ............................. 2 581164,86 2 581164,86 100 0,00
46667: 31 55 58 95 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä ai-
46668: heutuvat menot - Utgifter för kommu-
46669: nikationsarrangemang för undantagsför-
46670: hållanden ........................ 15 000 000,00 12 714 050,84 85 2 285 949,16
46671: 31 55 61 96 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä ai-
46672: heutuvat menot - Utgifter för kommu-
46673: nikationsarrangemang för undantagsför-
46674: hållanden ........................ 15 000 000,00 0,00 0 15 000 000,00
46675: 31 57 34 95 Valtionapu pääkaupunkiseudun metro-
46676: järjestelmän suunnitteluun ja rakentami-
46677: seen - Statsbidrag för planering och
46678: byggande av metrosystemet i huvud-
46679: stadsregionen ..................... 12619131,00 12 619131,00 100 0,00
46680: 31 57 61 94 Valtionapu ja korvaus joukkoliikennejär-
46681: jestelmän kehittämiseen ja säilyttämi-
46682: seen - Statsbidrag och ersätlning för
46683: utvecklande och bevarande av kolleklivt-
46684: rafiksystemet ..................... 4 881 556,68 4 881 556,68 100 0,00
46685: 31 57 61 95 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit-
46686: täminen - Köp och utvecklande av koi-
46687: lekliv1rafiktjänster .................. 65614845,19 58 669 692,53 89 6 945 152,66
46688: 31 57 61 96 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit-
46689: täminen - Köp och utvecklande av koi-
46690: lekliv1rafikljänster .................. 488 000 000,00 410 053 780,09 84 77 946 219,91
46691: 31 58 21 95 Ratahallintokeskus ja perusradanpito
46692: (osa EU) - Banförvaltningscentralen
46693: och basbanhållningen (delvis EU) ..... 145027112,72 145 027 112,72 100 0,00
46694: 31 58 21 96 Ratahallintokeskus ja perusradanpito
46695: (osa EU) - Banförvaltningscentralen
46696: och basbanhållningen (delvis EU) ..... 1 618 000 000,00 1 278164 301,61 79 339 835 698,39
46697: 31 58 31 94 Valtionapu tasoristeysten poistami-
46698: seen - Statsunderstöd för avlägsnan-
46699: de av plankorsningar ............... 250 000,00 250 000,00 100 0,00
46700: 31 58 31 95 Valtionapu tasoristeysten poistami-
46701: seen - Statsunderstöd för avlägsnan-
46702: de av plankorsningar ............... 6 000 000,00 3 150 000,00 53 2 850 000,00
46703: 31 58 62 94 Valtionrautateiden radanpito - Stats-
46704: järnvägarnas banhållning ............ 1 067 467,00 1 067 467,00 100 0,00
46705: 31 58 77 95 Rataverkon kehittäminen - Utvecklan-
46706: de av bannätet .................... 63 747 290,75 63 747 290,75 100 0,00
46707: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46708: sivu
46709: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 209
46710: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
46711: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
46712: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
46713: Vuosi- Ar
46714: ~
46715:
46716:
46717: 31 58 77 96 Rataverkon kehittäminen - Utvecklan-
46718: de av bannätet .................... 329 515 000,00 275 644 442,85 84 53 870 557,15
46719: 31 99 22 95 Tutkimus ja kehittäminen - Undersök-
46720: ning och utveckling ................ 17 066 705,50 16 407130,14 96 659 575,36
46721: 31 99 22 96 Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) --
46722: Forskning och utveckling (delvis EU) ... 34 492 000,00 8 836 470,40 26 25 655 529,60
46723: 31 99 45 95 Itä- ja Keski-Euroopan liikenne~lan avus-
46724: Iaminen - Understöd tili Ost- och
46725: Centraleuropas trafikbransch ......... 4 838 795,45 4 804 600,16 99 34195,29
46726: 31 99 45 96 Itä- ja Keski-Euroopan liikenne~lan avus-
46727: Iaminen - Understöd tili Ost- och
46728: Centraleuropas trafikbransch ......... 10 000 000,00 3 942143,10 39 6 057 856,90
46729: 32 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 36 525 537,50 36 525 537,50 100 0,00
46730: 32 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 111 202 000,00 79 880 095,36 72 31 316 215,94
46731: 32 01 22 94 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimustoi-
46732: minta - Tili näringspolitiken ansluten
46733: forskningsverksamhet. .............. 801 695,38 801 695,38 100 0,00
46734: 32 01 22 95 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja
46735: selvitystoiminta - Tili näringspolitiken
46736: ansluten torsknings- och utredningsverk-
46737: samhet. ......................... 10 956 893,38 7 928 145,81 72 3 028 747,57
46738: 32 01 22 96 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja
46739: selvitystoiminta - Tili näringspolitiken
46740: ansluten forsknings- och utredningsverk-
46741: samhet .......................... 17 000 000,00 10 299 057,39 61 6 700 942,61
46742: 32 01 23 96 Sähkömarkkinakeskuksen toimintame-
46743: not - Elmarknadscentralens omkost-
46744: nader ........................... 50 000,00 -1 395 742,24 791 50 000,00
46745: 32 01 27 95 Sähkömarkkinaviranomaistoiminta -
46746: Myndighetsorganisation för elmarkna-
46747: den ............................. 517 868,14 517 868,14 100 0,00
46748: 32 01 74 95 Teknillinen tarkastuskeskus-nimisen lii-
46749: kelaitoksen yhtenäisten toimi- tilojen sa-
46750: neeraus ja käyttöönotto - Sanering
46751: och ibruktagande av affärsverket Teknis-
46752: ka kontrollcentralens enhetliga lokalite-
46753: ter ............................. 7 400 000,00 7 400 000,00 100 0,00
46754: 32 02 21 95 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
46755: der (delvis EU) .................... 4 863 301,01 4 863 301,01 100 0,00
46756: 32 02 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
46757: der (delvis EU) .................... 49 111 000,00 42 809 242,60 87 6 301 757,40
46758: 32 27 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 3 740 562,20 3 740 562,20 100 0,00
46759: 32 27 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 25 308 000,00 23 796 293,22 94 1 511 706,78
46760: 32 28 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 618 695,90 1 618 695,90 100 0,00
46761: 32 28 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5 285 000,00 4127741,36 78 1157 258,64
46762: 32 29 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1470771,14 1 470 771,14 100 0,00
46763: 32 29 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 16 458 000,00 15 249 013,41 93 1 208 986,59
46764: 32 30 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 298 307,15 2 298 307,15 100 0,00
46765: 32 30 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 10 140 000,00 8 548 298,56 84 1 591 701,44
46766: 32 31 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 397 375,57 2 397 375,57 100 0,00
46767: 32 31 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 371 000,00 4 762 723,13 65 2 608 276,87
46768: 32 32 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 900 000,00 832 429,27 44 1 067 570,73
46769: 32 32 22 96 Yhdistysrekistarin toimintamenot - Fö-
46770: reningsregistrets omkostnader ........ 7 238 000,00 6 737 214,40 93 - 500 785,60
46771: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46772: sivu
46773: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 210
46774: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
46775: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänUindraget Tili år
46776: Mom. -Mom. vuonna - år 1996 vuonna - år 1996 1997
46777: Vuosi- År
46778: o;;-
46779:
46780: 32 33 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 675 147,92 1 675 147,92 100 0,00
46781: 32 33 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9 381 000,00 8 308 824,27 89 1 072 175,73
46782: 32 38 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5184 911,65 5 184 911,65 100 0,00
46783: 32 38 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9 392 000,00 2 663 069,06 28 6 728 930,94
46784: 32 38 23 95 Kansallisen mittanormaalijä~estelmän
46785: kehittäminen ja EU:n mittaus- ja testau-
46786: sohjelma - Utvecklande av ett riksmät-
46787: system samt EU:s mätnings- och test-
46788: ningsprogram ..................... 6 237 271,48 6 237 271,48 100 0,00
46789: 32 38 23 96 Kansallisen mittanormaalijärjestelmän
46790: kehittäminen ja EU:n standardit, mittauk-
46791: set ja testausohjelma - Utvecklande
46792: av ett nationellt mätnormalsystem samt
46793: EU:s standarder, mätningar och test-
46794: ningsprogram ..................... 10 000 000,00 2011561,71 20 7 988 438,29
46795: 32 39 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 11159459,14 11159459,14 100 0,00
46796: 32 40 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 12 541 915,30 12 541 915,30 100 0,00
46797: 32 40 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 208 612 000,00 203 838 342,78 98 4 773 657,22
46798: 32 41 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 691 096,16 7 691 096,16 100 0,00
46799: 32 41 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 51 977 000,00 25 366 769,91 49 26 610 230,09
46800: 32 42 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 58 459 433,38 58 459 433,38 100 0,00
46801: 32 42 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 321 200 000,00 273 476 071,22 85 47 723 928,78
46802: 32 42 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 33 476 424,35 33 476 424,35 100 0,00
46803: 32 42 88 95 Toimitilojen ostaminen - Köp av loka-
46804: liteter ........................... 1116 241,61 913 263,84 82 202 977,77
46805: 32 42 89 96 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... 1000000,00 0,00 0 1 000 000,00
46806: 32 44 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 47 412 730,28 47 412 730,28 100 0,00
46807: 32 44 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 110 800 000,00 62 634 229,97 57 48 165 770,03
46808: 32 44 85 96 Pääomaehtoinen tuotekehityslai-
46809: na - Produktutvecklingslån i form av
46810: eget kapital ...................... 70 000 000,00 0,00 0 70 000 000,00
46811: 32 50 24 94 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi-
46812: tystyön edistäminen - Främjande av
46813: undersöknings- och utvecklingsarbete tili
46814: stöd för industrin .................. 5 799 761,35 5 799 761,35 100 0,00
46815: 32 50 24 95 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi-
46816: tystyön edistäminen - Främjande av
46817: undersöknings- och utvecklingsarbete tili
46818: stöd för industrin .................. 17 954 460,18 12 176 946,18 68 5 777 514,00
46819: 32 50 24 96 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi-
46820: tystyön edistäminen - Främjande av
46821: undersöknings- och utvecklingsarbete tili
46822: stöd för industrin .................. 30 000 000,00 7 347 937,15 24 22 652 062,85
46823: 32 50 41 95 Avustukset teollisuuden edistämiseen ja
46824: alan yhteisöille - Understöd tili främ-
46825: jande av industrin och tili samfund i
46826: branschen ....................... 19022387,00 19 022 387,00 100 0,00
46827: 32 50 41 96 Avustukset teollisuuden edistämiseen ja
46828: alan yhteisöille - Understöd tili främ-
46829: jande av industrin och tili samfund i
46830: branschen ....................... 33 000 000,00 21 358 234,00 65 11 641 766,00
46831: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46832: sivu
46833: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 211
46834: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutenu Vuodelle
46835: Luku- Kap. Stån tili förfogande Använt/indraget Tili år
46836: Mom.- Mom. vuonna - år 1996 vuonna - år 1996 1997
46837: Vuosi- År
46838:
46839:
46840:
46841: 32 50 42 94 Tuki elintarviketeollisuuden investointei-
46842: hin ja tuotantorakenteen sopeuttami-
46843: seen - Stöd lör livsmedelsindustrins
46844: investeringar och anpassing av produk-
46845: tionsstukturen .................... . 40 238 977,33 40 238 977,33 100 0,00
46846: 32 50 42 95 Tuki elintarviketeollisuuden investointei-
46847: hin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen
46848: (osa EU) - Stöd tili livsmedelsindust-
46849: rins investeringar och anpassning av
46850: dess produktionsstruktur (delvis EU) ... 149 750 000,00 17 266130,40 12 132 483 869,60
46851: 32 50 42 96 Tuki elintarviketeollisuuden investointei-
46852: hin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen
46853: (EU) - Stöd tilllivsmedelsindustrins in-
46854: vesteringar och anpassning av dess pro-
46855: duktionsstruktur (EU) .............. . 129 800 000,00 14615486,00 11 115 184 514,00
46856: 32 50 46 96 Avustus telakkateollisuuden kilpailuedel-
46857: lytysten turvaamiseksi - Understöd lör
46858: tryggande av varvsindustrins konkur-
46859: renslörutsättningar ............... . 90 000 000,00 8 209 656,00 9 81 790 344,00
46860: 32 50 60 95 Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientita-
46861: kuukorvaukset sekä saatavien ostoon liit-
46862: tyvät järjestelyt - lerföringar tili stats-
46863: garantilonden och exportgarantiersätt-
46864: ningar sa mt arrangemang i anslutning tili
46865: köp av lordringar ................. . 710 000 000,00 710 000 000,00 100 0,00
46866: 32 50 88 94 Osakehankinnat - Aktielörvärv ..... . 299 654 958,70 299 654 958,70 100 0,00
46867: 32 50 88 95 Osakehankinnat - Aktielörvärv ..... . 200 000 000,00 42 865 063,84 21 157 134 936,16
46868: 32 50 88 96 Osakehankinnat - Aktielörvärv ..... . 350 000 000,00 0,00 0 350 000 000,00
46869: 32 50 89 96 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyh-
46870: tiöön - lnvesteringar i statens kapita-
46871: linvesteringsbolag................. . 80 000 000,00 0,00 0 80 000 000,00
46872: 32 51 52 95 Riskisijoitustoiminnan management-tu-
46873: ki - Management-understöd inom ris-
46874: kinvesteringsverksamheten ......... . 2 000 000,00 2 000 000,00 100 0,00
46875: 32 52 24 95 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuril-
46876: le yrityksille (osa EU) - Utvecklings-
46877: service lör små och medelstora löretag
46878: (delvis EU) ...................... . 29 453 678,74 29 453 678,7 4 100 0,00
46879: 32 52 24 96 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuril-
46880: le yrityksille (osa EU) - Utvecklings-
46881: service lör små och medelstora löretag
46882: (delvis EU) ...................... . 52 000 000,00 23 995 228,03 46 28 004 771,97
46883: 32 52 40 95 Valtionavustus pk-yritysten kehittämis-
46884: palvelutoimintaan ja alan yhteisöille (osa
46885: EU) - Statsunderstöd lör utvecklings-
46886: service lör små och medelstora löretag
46887: och samlund i branschen (delvis EU) .. 13750851,10 13 750 851,10 100 0,00
46888: 32 52 40 96 Valtionavustus pk-yritysten kehittämis-
46889: palvelutoimintaan ja alan yhteisöille (osa
46890: EU) - Statsunderstöd lör utvecklings-
46891: service lör små och medelstora löretag
46892: och samlund i branschen (delvis EU) .. 19 000 000,00 9 113 660,73 48 9 886 339,27
46893: 32 55 21 94 Eräät energiahuollon tutkimus-, suunnit-
46894: telu- ja valvontatoiminnan menot -
46895: Vissa utgilter lör lorsknings-, planerings-
46896: och övervakningsverksamhet angående
46897: energilörsörjningen ................ . 3 579 727,95 3 579 727,95 100 0,00
46898: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
46899: sivu
46900: 32 Pl.- Ht. Relation angäende reserverade anslag för är 1996 sida 212
46901: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
46902: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
46903: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
46904: Vuosi- Ar
46905: ~
46906:
46907:
46908: 32 55 21 95 Eräät energiatalouden tutkimus-, suun-
46909: nittelu- ja valvontatoiminnan menot -
46910: Vissa utgilter för forsknings-, planerings-
46911: och övervakningsverksamhet angående
46912: energihushållningen ................ B 220 475,96 4 443 459,2B 54 3 777 016,6B
46913: 32 55 21 96 Eräät energiatalouden tutkimus-, suun-
46914: nittelu- ja valvontatoiminnan menot -
46915: Vissa utgifter lör forsknings-, planerings-
46916: och övervakningsverksamhe ......... 24 000 000,00 135414B2,51 56 10 45B 517,49
46917: 32 55 22 94 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan
46918: maiden kans~a - Energisamarbete
46919: med ländema i Ost- och Mellaneuropa . 1569 013,74 1 569 013,74 100 0,00
46920: 32 55 22 95 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan
46921: maiden kans~a - Energisamarbete
46922: med ländema i Ost- och Mellaneuropa . 2 391 990,B1 2 009 63B,74 B4 3B2 352,07
46923: 32 55 22 96 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan
46924: maiden kans~a - Energisamarbete
46925: med ländema i Ost- och Mellaneuropa . 6000 000,00 3 3BO 597,20 56 2 619 402,BO
46926: 32 55 27 95 Energiansäästön ja energian tehokkaan
46927: käytön edistäminen ja energiatiedo-
46928: tus - Främjande av energisparande
46929: och effektiv användning av energi samt
46930: energiinformation .................. 3 463 514,17 3463514,17 100 0,00
46931: 32 55 27 96 Energiansäästön ja energian tehokkaan
46932: käytön edistäminen ja energiatiedo-
46933: tus - Främjande av energisparande
46934: och effektiv användning av energi samt
46935: energiinformation .................. 9000000,00 4425442,96 49 4 574 557,04
46936: 32 55 41 94 Avustukset maaseudun sähköistämi-
46937: seen - Understöd lör landsbygdens
46938: elektrifiering ...................... 27 901,00 27 901,00 100 0,00
46939: 32 55 50 95 Eräät energiataloudelliset avustuk-
46940: se! - Vissa understöd för energihus-
46941: hållningen........................ 5000,00 4 523,47 90 9 523,47
46942: 32 55 50 96 Eräät energiataloudelliset avustuk-
46943: set - Vissa understöd för energihus-
46944: hållningen ........................ 200000,00 95000,00 4B 105 000,00
46945: 32 BO 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... B135 B76,6B B135 B76,6B 100 0,00
46946: 32 BO 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7B 530 000,00 70 901 359,12 90 7 62B640,BB
46947: 32 BO B9 96 Muut Iinassisijoitukset - Andra finan-
46948: siella investeringar ................. 200 000,00 19B 675,00 99 1 325,00
46949: 33 01 21 95 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
46950: der (delvis EU) .............. ; ..... 41 21B 794,57 41 21B 794,57 100 0,00
46951: 33 01 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
46952: der (delvis EU) .................... 142 1B7 000,00 94 166 OB3,67 66 4B 020 916,33
46953: 33 02 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2113976B,14 2113976B,14 100 0,00
46954: 33 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 106 392 000,00 B3 241 036,24 7B 23 150 963,76
46955: 33 03 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 239 B75,B3 239 B75,B3 100 0,00
46956: 33 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... B 635 000,00 B 552 B50,62 99 B2 149,3B
46957: 33 04 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 31B 047,9B 31B 047,9B 100 0,00
46958: 33 04 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... B 311 000,00 7 934 300,22 95 376 699,7B
46959: 33 05 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 10 B11 945,24 10 B11 945,24 100 0,00
46960: 33 05 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 27 010 000,00 26 137 625,B9 97 B72 374,11
46961: 33 06 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 430 7B2,59 2 430 7B2,59 100 0,00
46962: 33 06 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 10 101 000,00 6 9B9 533,02 69 3111 466,9B
46963: Selvitys siirretyistä määrärahoista wodelta 1996
46964: sivu
46965: 33 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 213
46966: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
46967: Luku- Kap. Stått tili förlogande AnvänVindraget Tili år
46968: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
46969: Vuosi- År
46970: Ok
46971:
46972: 33 08 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 27 737 393,69 27 737 393,69 100 0,00
46973: 33 08 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 154 132 000,00 103 016 733,63 67 51 115 266,37
46974: 33 08 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 4 736 185,19 4 736185,19 100 0,00
46975: 33 08 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 17 900 000,00 16 707 746,75 93 1192 253,25
46976: 33 09 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5 046 590,22 5 046 590,22 100 0,00
46977: 33 09 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 22 330 000,00 12 501122,19 56 9 828 877,81
46978: 33 10 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 12 499191,68 12 499 191,68 100 0,00
46979: 33 10 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 81 904 000,00 74 433 526,64 91 7 470473,36
46980: 33 11 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 760509,54 760509,54 100 0,00
46981: 33 11 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5198 000,00 4140032,88 80 1 057 967,12
46982: 33 11 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 10 000 000,00 802230,83 8 9197769,17
46983: 33 12 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 8 808 235,55 8 808235,55 100 0,00
46984: 33 12 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9667000,00 1 624161,19 17 8 042 838,81
46985: 33 12 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 570 000,00 257 300,00 45 312 700,00
46986: 33 12 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 4000000,00 0,00 0 4 000 000,00
46987: 33 13 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 10 923,39 5 658,19 52 5 265,20
46988: 33 14 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 19 806 317,32 19 806 317,32 100 0,00
46989: 33 14 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9 080 000,00 5 652 242,07 62 3 427 757,93
46990: 33 14 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 733 938,52 733 938,52 100 0,00
46991: 33 14 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2 652 669,24 2 652 669,24 100 0,00
46992: 33 22 56 95 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
46993: kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för
46994: rehabilitering av makar tili krigsinvalider. 1 825 034,25 1 825 034,25 100 0,00
46995: 33 22 56 96 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
46996: kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för
46997: rehabilitering av makar tili krigsinvalider. 12 100 000,00 10 656 495,85 88 1 443 504,15
46998: 33 22 57 94 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaa-
46999: ehtoisien rintamasotilaiden kuntoutuk-
47000: seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt-
47001: ning för rehabilitering av och frontpen-
47002: ning tili utländska frivilliga frontmän .... 4195 363,54 4 195 363,54 100 0,00
47003: 33 22 57 95 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaa-
47004: ehtoisien rintamasotilaiden kuntoutuk-
47005: seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt-
47006: ning för rehabilitering av och frontpen-
47007: ning tili utländska frivilliga frontmän .... 1255000,00 355 000,00 28 900 000,00
47008: 33 22 57 96 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaa-
47009: ehtoisien rintamasotilaiden kuntoutuk-
47010: seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt-
47011: ning för rehabilitering av och frontpen-
47012: ning tili utländska frivilliga frontmän .... 2 200 000,00 1190630,00 54 1 009 370,00
47013: 33 22 59 95 Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
47014: tustoimintaan - Statsbidrag för front-
47015: veteranernas rehabilitering ........... 2 746 537,38 2 746 537,38 100 0,00
47016: 33 22 59 96 Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
47017: tustoirnintaan - Statsbidrag för front-
47018: veteranernas rehabilitering ........... 5 000 000,00 3 378 752,70 68 1 621 247,30
47019: 33 28 66 95 Eräät avustukset vanhusten huol-
47020: toon - Vissa understöd för åldrings-
47021: vård ............................ 4 792 987,05 4 792 987,05 100 0,00
47022: 33 28 66 96 Eräät avustukset vanhusten huol-
47023: toon - Vissa understöd för åldrings-
47024: vård ............................ 6000000,00 688 998,29 11 5 311 001,71
47025: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
47026: sivu
47027: 33 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 214
47028: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
47029: Luku- Kap. Stått tili lörfogande Använt/indraget Tili år
47030: Mom. -Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
47031: Vuosi- Ar
47032: or-
47033: 33 32 37 96 Valtionavustus terveystieteiden keskus-
47034: ki~aston rakentamiseen - Statsun-
47035: derstöd för byggande av Centralbiblio-
47036: teket för hälsovetenskap ............ 6600000,00 2 350 000,00 36 4 250 000,00
47037: 33 53 21 95 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön
47038: ja tupakoinnin vähentäminen - Hälso-
47039: fostran och minskande av rusmedelsbruk
47040: och tobaksrökning ................. 10 613 459,58 10613459,58 100 0,00
47041: 33 53 21 96 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön
47042: ja tupakoinnin vähentäminen - Hälso-
47043: fostran och minskande av rusmedelsbruk
47044: och tobaksrökning ................. 27 500 000,00 16400482,51 60 11 099 517,49
47045: 33 53 23 95 Terveysvalvonta - Hälsoövervakning . 351 996,31 351 996,31 100 0,00
47046: 33 53 23 96 Terveysvalvonta - Hälsoövervakning . 3 500 000,00 3 197 315,27 91 302 684,73
47047: 34 01 20 95 Tuottavuuden kehittäminen - Produk-
47048: tivitetsutveckling ................... 502 550,68 502 550,68 100 0,00
47049: 34 01 20 96 Kansallisen työelämän kehittämisohjel-
47050: ma ja tuottavuuden kehittäminen
47051: - Det nationella programmet för ut-
47052: vecklande av arbetslivet och produktivi-
47053: tetsutveckling ..................... 20 000 000,00 7 010 678,59 35 12 989 321,41
47054: 34 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 41 726 139,75 41 726139,75 100 0,00
47055: 34 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 140 679 000,00 98 403 145,71 70 42 275 854,29
47056: 34 01 61 95 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaa-
47057: lipolitiikkaan (EU) - EU:s deltagande i
47058: arbetskrafts- och socialpolitikan (EU) ... 603 244 956,92 264 225 020,29 44 339 019 936,63
47059: 34 01 61 96 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaa-
47060: lipolitiikkaan (EU) (80 htv yhdessä mo-
47061: mentin 34.06.61 kanssa) - EU:s delta-
47062: gande i arbetskrafts- och socialpolitikan
47063: (EU) ............................ 748 884 000,00 117564561,77 16 631 319 438,23
47064: 34 03 21 95 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 8 839 911,84 8 839 911,84 100 0,00
47065: 34 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 103 981 000,00 97 023 673,75 93 6 957 326,25
47066: 34 06 21 95 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-
47067: non toimintamenot - Omkostnader
47068: inom arbetskraftsärendenas distrikts-
47069: och lokalförvaltnin ................. 78 819 023,66 78 819 023,66 100 0,00
47070: 34 06 21 96 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-
47071: non toimintamenot - Omkostnader
47072: inom arbetskraftsärendenas distrikts-
47073: och lokalförvaltnin g ................ 581 696 000,00 530 830 736,61 91 50 865 263,39
47074: 34 06 29 94 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
47075: ostopalvelut - Köpta tjänster som hän-
47076: för sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbild-
47077: ning ............................ 18 386 029,74 18 386 029,74 100 0,00
47078: 34 06 61 94 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen
47079: (momentti sisältää ehdollisen päätök-
47080: sen) - Statsunderstöd för lindrande av
47081: arbetslösheten .................... 265 370 511,92 265 370 511,92 100 0,00
47082: 34 06 61 95 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden
47083: kansallinen osarahoitus valtion osalta
47084: (EU) - Statens andel av den nationella
47085: delfinansieringen av Europeiska social-
47086: fondens mål (EU) .................. 677 211130,82 300 832 516,04 44 376 378 614,78
47087: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
47088: sivu
47089: 34 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 215
47090: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
47091: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
47092: Mom.- Mom. vuonna- år 1996 vuonna- år 1996 1997
47093: Vuosi- Ar
47094: %
47095:
47096:
47097: 34 06 61 96 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden
47098: kansallinen osarahoitus valtion osalta
47099: (EU) (80 htv yhdessä momentin 34.01.61
47100: kanssa) - Statens andel av den natio-
47101: nella delfinansieringen av Europeiska so-
47102: cialfondens mål (EU) ............... 704 923 000,00 103 948 264,39 15 600 974 735,61
47103: 34 06 62 94 Työllisyysperusteinen valtionapu inves-
47104: lainteihin - Statsunderstöd lör investe-
47105: ringar i sysselsättningslrämjande syfte .. 100170211,00 100170211,00 100 0,00
47106: 34 06 63 95 Työllisyysperusteinen valtionapu inves-
47107: lainteihin (osa EU) - Statsunderstöd
47108: för investeringar i sysselsättningslräm-
47109: jande syfte (delvis EU) .............. 246 923 570,46 84819046,10 34 162 104 524,36
47110: 34 06 63 96 Työllisyyspoliittinen valtionapu investoin-
47111: teihin (osa EU) - Sysselsättningspoli-
47112: tiski statsunderstöd lör investeringar
47113: (delvis EU) ....................... 270 000 000,00 53 070 601,96 20 216 929 398,D4
47114: 34 06 77 94 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamisek-
47115: si - lnvesteringsutgifter för tryggande
47116: av sysselsättningen ................ 24 568150,17 24 568150,17 100 0,00
47117: 34 06 77 95 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
47118: (osa EU) - lnvesteringsutgifter för
47119: tryggande av sysselsättningen (delvis
47120: EU) ............................. 131 999 387,90 80 273 900,23 61 51 725 487,67
47121: 34 06 77 96 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
47122: (osa EU) - lnvesteringsutgifter lör
47123: tryggande av sysselsättningen (delvis
47124: EU) ............................. 350 000 000,00 217411433,39 62 132 588 566,61
47125: 34 99 21 95 Työvoimaopiston toimintamenot - Ar-
47126: betskraltsinstitutets omkostnader ...... 1 040 876,95 1 040 876,95 100 0,00
47127: 34 99 21 96 Työvoimaopiston toimintamenot - Ar-
47128: betskraftsinstitutets omkostnader ...... 4 000 000,00 3 208 034,65 80 791 965,35
47129: 34 99 22 95 Työneuvoston toimintamenot - Ar-
47130: betsrådets omkostnader ............. 296 238,26 296 238,26 100 0,00
47131: 34 99 22 96 Työneuvoston toimintamenot - Ar-
47132: betsrådets omkostnader ............. 305 000,00 191 996,15 63 113 003,85
47133: 35 01 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 8851122,16 8851122,16 100 0,00
47134: 35 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 90 030 000,00 80 570 856,79 89 9 459 143,21
47135: 35 01 22 95 Kehittäminen ja suunnittelu - Utveck-
47136: ling och planering .................. 24 389 440,89 24 389 440,89 100 0,00
47137: 35 01 22 96 Kehittäminen ja suunnittelu - Utveck-
47138: ling och planering .................. 43 000 000,00 16 355 641,36 38 26 644 193,89
47139: 35 01 24 95 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio-
47140: nellt samarbete ................... 7 587 284,00 7 587 284,00 100 0,00
47141: 35 01 24 96 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio-
47142: nellt samarbete ................... 19 500 000,00 12019716,84 62 7 480 283,16
47143: 35 01 26 95 Koulutus, tiedotus ja valistus - Utbild-
47144: ning, inlormation och upplysning ...... 1 571 758,27 1 571 758,27 100 0,00
47145: 35 01 26 96 Koulutus, tiedotus ja valistus - Utbild-
47146: ning, information och upplysning ...... 4 500 000,00 2 002 490,91 44 2 497 509,09
47147: 35 01 61 95 Eräät avustukset (osa EU) - Vissa un-
47148: derstöd (delvis EU) ................ 892 317,93 856 463,81 96 35 854,12
47149: 35 01 61 96 Eräät avustukset (osa EU) - Vissa un-
47150: derstöd (delvis EU) ................ 7 600 000,00 6 640 642,44 87 959 357,56
47151: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
47152: sivu
47153: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 216
47154: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
47155: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
47156: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
47157: Vuosi -År
47158: -%-
47159:
47160:
47161:
47162: 35 01 62 96 EU:n osallistuminen ympäristön- ja luon-
47163: nonsuojelun sekä alueiden käyt ön eräi-
47164: siin hankkeisiin (EU) - EU:s deltagan-
47165: de i vissa projekt gällande miljö- och
47166: naturvård samt markanvändning (EU) .. 8929000,00 7 277 363,52 82 591 521,48
47167: 35 11 61 94 Saaristo- ja tunturialueiden ympäristön-
47168: suojelun tukeminen - Stödjande av
47169: miljövården i skärgården och fjällen .... 109 388,86 109 388,86 100 0,00
47170: 35 11 62 94 Ympäristönsuojelun edistäminen -
47171: Främjande av miljövården .......... . 6 529 424,50 6 529 424,50 100 0,00
47172: 35 11 62 95 Ympäristönsuojelun edistäminen (osa
47173: EU) - Främjande av miljövården (del-
47174: vis EU) ......................... . 9 958 754,06 2 616130,51 26 7 342 623,55
47175: 35 11 62 96 Ympäristönsuojelun edistäminen (osa
47176: EU) - Främjande av miljövården (def-
47177: vis EU) ......................... . 35 000 000,00 50 000,00 0 34 950 000,00
47178: 35 11 64 94 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
47179: huolto - Oljeavfallshantering som fi-
47180: nansieras med oljeavfallsavgift ....... . 3 333 951,00 3 333 951,00 100 0,00
47181: 35 11 64 95 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
47182: huolto - Oljeavfallshantering som fi-
47183: nansieras med oljeavfallsavgift....... . 8 000 000,00 5 475 381,00 68 2524619,00
47184: 35 11 64 96 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
47185: huo~o - Oljeavfallshantering som fi-
47186: nansieras med oljeavfallsavgift....... . 20 000 000,00 12 000 000,00 60 8 000 000,00
47187: 35 13 66 94 Avustukset ympäristöinvestointeihin Itä-
47188: ja Keski-Euroopan maissa - l,)nders-
47189: töd för miljövårdsinvesteringar i Ost- och
47190: Centraleuropeiska stater ........... . 35 409 080,67 35 409 080,67 100 0,00
47191: 35 13 66 95 Avustukset ympäristöinvestointeihin
47192: Suomen lähialueen maissa - Unders-
47193: töd för miljövårdsinvesteringar i Iänder i
47194: Finlands närområden ............. . 52 415 611,97 13 609 579,37 26 38 806 032,60
47195: 35 13 66 96 Avustukset ympäristöinvestointeihin
47196: Suomen lähialueen maissa - Unders-
47197: töd för miljövårdsinvesteringar i Iänder i
47198: Finlands närområden ............. . 40 000 000,00 8 568 235,80 21 31 431 764,20
47199: 35 13 67 94 Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi-
47200: nen - Allmänt främjande av miljö-
47201: samarbetet. . . . . . . . . . . . . . . . . . ..... 3 648 012,20 3 648 012,20 100 0,00
47202: 35 13 67 95 Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi-
47203: nen - Allmänt främjande av miljö-
47204: samarbetet. . . . . . . . . . . . . . . ....... . 9 606 620,91 7 396 522,39 77 2 210 098,52
47205: 35 13 67 96 Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi-
47206: nen - Allmänt främjande av miljö-
47207: samarbetet. ..................... . 16 550 000,00 7 501 795,29 45 9 048 204,71
47208: 35 25 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 416 030,69 416 030,69 100 0,00
47209: 35 25 31 94 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
47210: toimenpiteisiin - Understöd för sam-
47211: hällenas vattenvårdsåtgärder ........ . 2134400,00 2134400,00 100 0,00
47212: 35 25 31 95 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
47213: toimenpiteisiin (osa EU) - Understöd
47214: för samhällenas vattenvårdsåtgärder
47215: (delvis EU) ...................... . 3 822 000,00 2 137 536,85 56 1 684463,15
47216: 35 25 74 94 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 200 000,00 200 000,00 100 0,00
47217: 35 25 77 94 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt -
47218: Vattendrags- och miljövårdsarbeten .... 3 644 419,93 3 644 419,93 100 0,00
47219: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
47220: sivu
47221: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 217
47222: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
47223: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
47224: Mom.-Mom. vuonna- år 1996 vuonna - år 1996 1997
47225: Vuosi- År
47226:
47227:
47228:
47229: 35 25 77 95 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (osa
47230: EU) - Vattendrags- och miljövårdsar-
47231: beten .......................... . 24 570 640,27 12089341,16 49 12 481 299,11
47232: 35 25 88 95 Osakkeiden hankinta - Anskaffning av
47233: aktier .......................... . 783,00 0,00 0 783,00
47234: 35 26 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 19 896 841 ,24 19896841,24 100 0,00
47235: 35 26 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 276 788 000,00 252 896 060,54 91 23 891 939,46
47236: 35 26 31 96 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
47237: toimenpiteisiin (osa EU) - Understöd
47238: för samhällenas vattenvårdsåtgärder
47239: (delvis EU) ...................... . 6 000000,00 1145 000,00 19 4855 000,00
47240: 35 26 77 96 Ympäristötyöt (osa EU) - Miljövårds-
47241: arbeten (delvis EU) ............... . 75 300 000,00 29356216,14 39 45 943 783,86
47242: 35 27 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 5 294 690,64 5 294 690,64 100 0,00
47243: 35 27 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 118 357 000,00 109814827,22 93 8 542172,78
47244: 35 30 21 95 Luonnonsuojelun yleismenot (osa
47245: EU) - Allmänna utgifter för naturvår-
47246: den (delvis EU) .................. . 901 982,10 901 982,10 100 0,00
47247: 35 30 21 96 Luonnonsuojelun yleismenot (osa
47248: EU) - Allmänna utgifter för naturvår-
47249: den (delvis EU) .................. . 3 000 000,00 2 133 454,89 71 866 545,11
47250: 35 30 22 94 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos-
47251: sapito - Skötsel och underhåll av na-
47252: turskyddsområdena ............... . 92 681,35 92 681,35 100 0,00
47253: 35 30 22 95 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos-
47254: sapito - Skötsel och underhåll av na-
47255: turskyddsområdena ............... . 2 642 230,25 2 579 328,27 98 62 901,98
47256: 35 30 22 96 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos-
47257: sapito - Skötsel och underhåll av na-
47258: turskyddsområdena ............... . 62 643 000,00 60 273 073,79 96 2 369 926,21
47259: 35 30 32 94 Avustukset virkistysalueiden hankin-
47260: taan - Understöd för anskaffning av
47261: rekreationsområden ............... . 4 250 000,00 4 250 000,00 100 0,00
47262: 35 30 34 94 Avustukset kunnille rakennussuojelukus-
47263: tannuksiin - Understöd för byggnads-
47264: skyddskostnader tili kommunema ..... 4 565 022,92 4 565 022,92 100 0,00
47265: 35 30 37 95 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja
47266: maankäytön ohjaukseen (osa
47267: EU) - Understöd för planläggning i
47268: kommuner och styrning av markanvänd-
47269: ningen (delvis EU) ................ . 2 556 814,53 2 201 969,00 86 354845,53
47270: 35 30 37 96 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja
47271: maankäytön ohjaukseen (osa
47272: EU) - Understöd för planläggning i
47273: kommuner och styrning av markanvänd-
47274: ningen (delvis EU) ................ . 6 000 000,00 3 889 963,00 65 2110037,00
47275: 35 30 61 94 Eräätluonnonsuojeluun liittyvät korvauk-
47276: set - Vissa ersättningar i samband
47277: med naturvården ................. . 1136,10 1136,10 100 0,00
47278: 35 30 61 95 Eräätluonnonsuojeluun liittyvät korvauk-
47279: set - Vissa ersättningar i samband
47280: med naturvården ................. . 10 052 179,68 10 052 179,68 100 0,00
47281: 35 30 61 96 Eräätluonnonsuojeluun liittyvät korvauk-
47282: set - Vissa ersättningar i samband
47283: med naturvården ................. . 19 000 000,00 8 031 665,32 42 10 968 177,68
47284: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1996
47285: sivu
47286: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1996 sida 218
47287: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
47288: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
47289: Mom. -Mom. vuonna - år 1996 vuonna - år 1996 1997
47290: Vuosi- Ar
47291: ----o;-
47292:
47293: 35 30 62 94 Muut avustukset rakennussuoje-
47294: luun - Övriga understöd för byggnads-
47295: skydd ..... •••••••••••••••• 0 • ••• 2 699 096,83 2 699 096,83 100 0,00
47296: 35 30 62 95 Avustukset ra kannussuojeluun (osa
47297: EU) - Understöd för byggnadsskydd
47298: (delvis EU) ....................... 14 624 485,80 4 605 503,91 31 10 018 981,89
47299: 35 30 62 96 Avustukset rakennussuojeluun (osa
47300: EU) - Understöd för byggnadsskydd
47301: (delvis EU) ....................... 17 000 000,00 1140 954,15 7 15 859 045,85
47302: 35 30 74 95 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
47303: työt - Husbyggnadsarbeten inom na-
47304: turskyddsområdena ................ 100 000,00 100 000,00 100 0,00
47305: 35 30 74 96 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
47306: työt - Husbyggnadsarbeten inom na-
47307: turskyddsområdena ................ 1 000 000,00 805000,00 81 195 000,00
47308: 35 30 87 94 Luonnonsuojelualueiden hankkimi-
47309: nen - Anskaffning av naturskyddsom-
47310: råden ........................... 12 792,00 12 792,00 100 0,00
47311: 35 30 87 95 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen
47312: (osa EU) - Anskaffning av natur-
47313: skyddsområden (delvis EU) .......... 22 629 389,80 21125 125,48 93 1 504 264,32
47314: 35 30 87 96 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen
47315: (osa EU) - Anskaffning av natur-
47316: skyddsområden (delvis EU) .......... 87 000 000,00 64 369 723,68 74 22 630 276,32
47317: 35 41 21 95 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9215991,05 9 215 991,05 100 0,00
47318: 35 41 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 24 691 000,00 13 137 025,06 53 11 553 974,94
47319: 35 45 56 94 Avustukset korjaustoimintaan - Un-
47320: derstöd för reparationsverksamhet. .... 182 146 306,97 182 146 306,97 100 0,00
47321: 35 45 56 95 Avustukset korjaustoimintaan - Un-
47322: derstöd för reparationsverksamhet ..... 296 561 498,70 102 256 850,96 34 194 304 647,74
47323: 35 45 56 96 Avustukset ko~austoimintaan - Un-
47324: derstöd för reparationsverksamhet. .... 530 000 000,00 149 095 475,45 28 380 904 524,55
47325: 35 45 57 94 Arvonlisäveron korvaaminen - Ersätt-
47326: ning för mervärdesskatt ............. 92 932 342,18 92 932 342,18 100 0,00
47327: 35 45 61 94 Avustukset vuokrataloille - Understöd
47328: tili hyreshus ...................... 17 638 302,70 17 638 302,70 100 0,00
47329: 35 45 61 95 Avustukset vuokrataloille - Understöd
47330: tili hyreshus ...................... 20 000 000,00 4 882 100,00 24 15117 900,00
47331: 35 45 61 96 Avustukset vuokrataloille - Understöd
47332: tili hyreshus ...................... 21 000 000,00 0,00 0 21 000 000,00
47333:
47334: VUODELTA - FRÅN ÅR 1995 ...... 19 531145 026,79 17 002 789 689,27 87 2 528 355 337,52
47335: VUODELTA - FRÅN ÅR 1996 ...... 54 919 945 000,00 42 207 909 523,14 77 12 634 819 498,39
47336:
47337: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT ...... 74 451 090 026,79 59 210 699 212,41 80 15163 174 835,91
47338: LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVIEN
47339: VALTION VIRASTOJEN
47340: JA LAITOSTEN
47341:
47342: TULOSLASKELMAT JA TASEET
47343: VUODELTA
47344: 1996
47345:
47346:
47347: STATENS AFFÄRSDRIVANDE
47348: ÄMBETSVERKENS OCH INRÄTTNINGARNAS
47349:
47350: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
47351: .. 0
47352:
47353: FOR AR
47354: 1996
47355: 220
47356:
47357: Kasvinjalostuslaitos - Växtförädlingsanstalten
47358: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
47359: Liikevaihto- Omsänning .......................................................................................................................................... 8 418 114,46
47360: Liiketoiminnan muut tuotot- Affärens övriga intäkter .............................................................................................. 289 218,67
47361: Liikevaihto- Omsänning .......................................................................................................................................... 8 707 333,13
47362:
47363: Kulut- Kostnader
47364: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor
47365: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 2 250 109,74
47366: Varastojen vähennnys- Minskning av lager ................................................................ 591 574,00
47367: Ulkopuoliset palvelut- Ynre tjänster .............................................................................. 1 733 971,50
47368: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 8 810 787,35
47369: LomapalkaVIomarahat- Semesternlöner/semesterpengar ............................................ 1 360 040,00
47370: ~uu u~r~~lut ~Ö~~iijå..kÖ~t~ i e;· .·.:·.·.·.·:.·:.:·.:·.·.:·.: ·.·.·.:·.·.·:.:·.·.·.:·.·.·.: : ·.·.·:.·:.·.·.·.·.·.:·.·.·.·: .·.:·.:·.·.·.:·.·.·.·.·.:·.·.·:.:·.·.·.:·.·.·.:·.:·.
47371: 0
47372: ~ ~~~ ~~~:~~ -20 156 813,55
47373: --------~--------------~
47374: Käyttökate- Driltsbidrag .......................................................................................................................................... -11 449 480,42
47375:
47376: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikuneisista menoista- Avskrivningar på
47377: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ -1 641 323,42
47378: Liikealijäämä - Affärsunderskon ............................................................................................................................... -13 090 803,84
47379:
47380: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
47381: Korkotuotot- Ränteintektär .................................................................................................................................. 28115,36
47382: Liikealijäämä ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja - Affärsunderskon löre
47383: extraordinära poster, reserveringar och skaner .......................................................................................................... -13 062 688,48
47384:
47385: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader
47386: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .......................................................................................................... 365 682,04
47387: Liikealijäämä ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja - Affärsunderskon före
47388: bokslutsöverföringar och skaner ................................................................................................................................. -12 697 006,44
47389: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskon ........................................................................................... -12 697 006,44
47390:
47391:
47392:
47393:
47394: Tase- Balansräkning 31.12.1996
47395: Vastaavaa - Aktiva
47396: Käyttöomaisuuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga
47397: långfristiga placeringar
47398: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar
47399: Aineenomat oikeudet- lmmateriella ränigheter ................................................................................................ 1 811160,00
47400: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
47401: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................................................... 2 773 243,96
47402: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper
47403: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar
47404: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ............................................................................................................ 33 300,00
47405:
47406: Vaihto- ja rahoitusomaisuus - Omsännings- och finansieringstillgångar
47407: Vaihto-omaisuus - Omsänningstillgångar
47408: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och lörnödenheter ....................................................... 281 688,00
47409: Valmiit tuoneeVTavarat- Färdiga produkterNaror ..................................................... 3120 443,00 3 402131,00
47410: Saamiset- Fordringar
47411: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 2 118 873,34
47412: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 96 338,89 2 215 212,23
47413: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 6142,77
47414: 10 241189,96
47415: 221
47416:
47417: Vastattavaa- Passiva
47418: Oma pääoma - Eget kapital
47419: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............................. . 4 617 703,96
47420: Rahoituspääoma - Finansieringskapital .......................................................................... 33 974 155,68
47421: Edellisten tilikausien ylijäämät/alijäämät- Förra räkenskapsperiodernas överskott/
47422: underskott ........................................................................................................................ -19 777185,92
47423: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -12 697 006,44 6117 667,28
47424: Vieras pääoma- Främmande kapital
47425: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 2 339 501,02
47426: Siirtovelat- Resultatregleringar
47427: Lomapalkkal(~lka- Semesterlöneskuld ........................................................................ 1 360 040,00
47428: Muut velat- Ovriga skulder ............................................................................................ 423 981,66 4123 522,68
47429: 10 241189,96
47430:
47431:
47432:
47433: Siemenperunakeskus- Centralen för utsädespotatis
47434: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1996
47435: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 15 302 009,13
47436:
47437: Kulut- Kostnader
47438: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor
47439: Ostot tilikauden aikan_a- lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 8 408 276,68
47440: Varastojen lisäys- Okning av lager ............................................................................. -551 934,73
47441: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstående ............................................................ 702 539,15
47442: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 4 545 277,95
47443: Vuokrat- Hyr!Jr .............................................................................................................. 1 587 255,11
47444: Muut kulut- Ovriga kostnader ....................................................................................... _ ___;.1:.::.0..:..41..:..7...:;0:.::.9:...:,4~0_ _ _-__.:_15=-7...:;3:.::3....:1.:::23:.!.,5:::.6
47445:
47446: Käyttökate- Oriftsbidrag .......................................................................................................................................... -431 114,43
47447:
47448: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar
47449: på anläggningstillgångarna och övriga utgifter med lång verkningstid
47450: Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier .................................................................. 362 931,50
47451: Salaojitus- Täckdikning ................................................................................................. 9 723,00 -372 654,50
47452: Liikealijäämä- Affärsunderskott ............................................................................................................................... -803 768,93
47453: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .............................................................................................................. 91165,74
47454: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -712603,19
47455:
47456:
47457:
47458: Tase- Balansräkning 31.12.1996
47459: Vastaavaa - Aktiva
47460: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Anläggningstillgångar
47461: och övriga placeringar med lång verkningstid
47462: Maa-alueet- Jordområden ............................................................................................. 1 000 000,00
47463: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 846 840,19
47464: Salaojitukset- Täckdikningar ......................................................................................... 87 505,00
47465: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ....................................................................... 28 329,00 1 962 674,19
47466: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
47467: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ................................................................................................ 10 801 806,73
47468:
47469: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
47470: Myyntisaamiset- Försäljningsford ringar ............................................................................................................. 2 085 617,77
47471: 14 850 098,69
47472: Vastattavaa- Passiva
47473: Oma pääoma - Eget kapital
47474: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............................. . 1 962 674,19
47475: Rahoituspääoma - Rnansieringskapital .......................................................................... 19 369164,15
47476: 222
47477:
47478: Edellisten tilikausien alijäämä- Balanserad underskott frän tidigare
47479: räkenskapsperioden ......................................................................................................... -6 087 595,30
47480: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -712 603,19 14 531 639,85
47481: Vieras pääoma- Främmande kapital
47482: Ennakonpidätys- Förskottsinnehållning ......................................................................... 77 813,00
47483: Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddavgifter ..................................................................... 16 480,81
47484: Työttömyysvakuutusmaksut- Arbetslöshetsförsäkringsavgifter ................................... . 6 666,02
47485: Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus- Olycksfall- och grupplivsförsäkring .................... . 8 961,62
47486: Vei-velka, työnantaja- StPL-skuld, arbetsgivare ............................................................ 41 964,61
47487: Vei-velka, työntekijä- StPL -skuld, arbetstagare ............................................................. 9 398,33
47488: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 145 820,80
47489: Muut tilitettävät varat- Övriga redovisningsmedel ........................................................ 11 353,65 318 458,84
47490: 14 850 098,69
47491: SELVITYS
47492:
47493: ANNETUISTA LAINOISTA
47494: JA MUUSTA TULOA TUOlTAVASTA
47495: OMAISUUDESTA
47496: VUODELTA
47497: 1996
47498:
47499:
47500: UTREDNING ÖVER
47501: 0
47502:
47503: UTGIVNA LAN
47504: OCH ANNAN INKOMSTBRINGANDE
47505: EGENDOM
47506: .. 0
47507:
47508: FOR AR
47509: 1996
47510: 224
47511:
47512: Valtion lainananto vuonna 1996- Statens utlåning år 1996
47513: Kertyneet korot ja Kertyneet
47514: kurssihyvitykset Uudet lainat kuoletukset
47515: Lainapääoma vuonna 1996 vuonna 1996 vuonna 1996 Lainapääoma
47516: lånekapital lnflutna räntor och Nya Iän år 1996 lnflutna lånekapital
47517: kursgottgörelser år amorteringar
47518: - 31.12.1995 1996 år1996 31.12.1996
47519:
47520: mk
47521:
47522: 1 Tulo- ja menoarvion va-
47523: roista myönnetyt lainat -
47524: Lån beviljade av medel i
47525: statsbudgeten ............... 5 085 519 042,65 157 969 416,13 269 172 358,69 901 430 028,53 4 453 261 372,81
47526: 1. Valtiokonttorin hoidos-
47527: sa - Av statskontoret
47528: lörvaltade ...................... 3 780 784 101,80 108 620 195,88 199 291 474,20 713 685162,84 3 266 390 413,16
47529: 2. Maa- ja metsätalous-
47530: ministeriön tietopalvelu-
47531: keskuksen hoidossa -
47532: Av jord- och skogsbruks-
47533: ministeriets informa-
47534: tionscentral förvaltade .. 101 713 560,02 10 788 281,46 421 849,89 10 794 772,03 91 340 637,88
47535: 3. Lääninkonttorien hoi-
47536: dossa- Av landskonto-
47537: ren lörvaltade ................ 1 202 971 227,28 38 560 256,79 69 459 034,60 176 919 093,66 1 095 511168,22
47538: 4. Sosiaali- ja terveysalan
47539: tutkimus- ja kehittämis-
47540: keskuksen hoidossa -
47541: Av forsknings- och ut-
47542: vecklinscentralen för so-
47543: cial- och hälsovården för-
47544: valtade .......................... 50 153,55 682,00 31 000,00 19153,55
47545:
47546: II Maatilatalouden kehittä-
47547: misrahasto- Gårdsbru-
47548: kets utvecklingsfond ..... 6 617 021 734,61 273 313 927,49 231 380 239,00 880 744 054,82 5 967 657 918,79
47549:
47550: 111 Asunto-olojen kehittä-
47551: misrahasto - Fonden
47552: lör utvecklande av bo-
47553: stadsförhållandena ........ 54 306 550 551,46 2 137 148 876,22 3 727 899 367,56 5 015 467 204,85'> 53 018 982 714,17
47554:
47555: IV Veikkausvoittovaroista
47556: myönnetyt lainat - Lån
47557: beviljade av tippnings-
47558: vinstmedel .................... 161 826 470,99 7 936 821,59 31182764,25 130 643 706,7 4
47559:
47560: V Saatavat valtion liikelai-
47561: toksilta - Ford ringar av
47562: statens alfärsverk .......... 225 529 360,00 10 022 605,10 28 673 940,00 196 855 420,00
47563:
47564: VI Muu lainananto - Övrig
47565: utlåning ......................... 232 114 002,05 33 189 310,99 8 000 000,00 165161 680,41 74 952 321,64
47566: Yhteensä - Sammanlagt . 66628561161,76 2619580957,52 4236451965,25 7022659672,86 63842353454,15 1>3>
47567:
47568: 1) Valtiokonttorin hoidossa ovat kohdat 11., 111, IV, V ja VI, yhteensä mk 56.687.824.575,71 (88 %) - Punkler 11., III,IV, V, och VI, sammanlagt
47569: mk 56.687.824.575,71 (88 %), sköts av statskontoret
47570: 2) Arvopaperistettuja lainasaamisia mk 1.685.564.107,69- Värdepapperiserade lånefordringar mk 1.685.564.107,69
47571: 3) Rästissä olevia lainasaamisia mk 139.586.697,01- Lånefordringsrester mk 139.586.697,01
47572: 225
47573:
47574: Muu valtion tuloa tuottava omaisuus 31.12.1996
47575: Annan statens inkomstbringande egendom 31.12.1996
47576: Varat
47577: Tillgångar
47578: 31.12.1996
47579:
47580: Osakkeet ja osuudet - Aktier och andelar'' ........................................................................................................... 51 516 021124,14
47581: Oebentuurit- Debenturer .................................................................................................................................. 433 660 000,00
47582: Yhteensä- Summa 51 949 681124,14
47583: 1) Ei sisällä valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukaisten liikelaitosten pääomia- Det inte innehäller med stöd av lagen (627/87) överensstämmande
47584: affärsverkens kapital
47585: SELVITYS
47586:
47587: VALTION VELASTA
47588: VUODELTA
47589: 1996
47590:
47591: UTREDNING ÖVER
47592:
47593: STATSSKULDEN
47594: .. 0
47595:
47596: FOR AR
47597: 1996
47598: 228
47599:
47600: Selvitys valtion velasta vuodelta 1996-
47601: Pääoma 31.12.1995 Kapital
47602:
47603:
47604:
47605:
47606: Ulkomaan mk
47607: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi- rahassa
47608: Lånegruppens/lånevalutans namn
47609:
47610: 1utländsk
47611: mynt
47612:
47613:
47614:
47615:
47616: ValuuHamääräinen velka - Skuld i utländsk vaiota
47617: 1. Valtion pitkäaikainen velka - Statens längfristiga skuld
47618:
47619: 1.1. Dollarilainat- Dollarlän ...................................................................... USD 2 692 207 446,19 11 734 255 374,96
47620:
47621: 1.2. Puntalainat- Pundlän ........................................................................ GBP 2 812 211 305,83 18 957116 412,60
47622: 1.3. Ruotsinkruunulainat- Län i svenska kronor ...................................... SEK 677 598 109,00 443 555 722,15
47623: 1.4. Tanskankruunulainat- Lån i danska kronor ....................................... DKK 286 550 000,00 225 285 610,00
47624: 1.5. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark .............................................. DEM 13 206 047 475,00 40192 605 490,17
47625:
47626: 1.6. Floriinilainat- Floriniän ...................................................................... NLG 2 847 511 972,00 7740 961 295,88
47627: 1.7. Belgianfrangilainat- Län i belgiska franc ........................................... BEF 9 353 046 344,00 1 386121468,18
47628: 1.8. Luxemburginfrangilainat- Lån i luxemburgska franc ......................... LUF 14 500 000 000,00 2 148 900 000,00
47629: 1.9. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän ............................................ CHF 2 280 280 051,27 8 638 612 946,24
47630:
47631: 1.10. Ranskanfrangilainat- Lån i franska franc ......................................... FRF 28 232 618 714,00 25 143 970 226,69
47632:
47633: 1.11. ltalianliiralainat- Län i italiensk lire .................................................. ITL 82 380 200 000,00 226 545 550,00
47634: 1.12. ltävallanshillinkilainat- Lån i österrikiska shilling ............................ ATS 1 000 000 000,00 432 600 000,00
47635: 1.13. Jenilainat- Yenlän ........................................................................... JPY 442 804 000 000,00 18 748 321 360,00
47636: 1.14. ECU-Iainat- Län i ECU ..................................................................... ECU 3 895 810 627,23 21 804 852 080,61
47637:
47638: 1.15. PSC-Iainat- Lån i PSC ..................................................................... PSC 4 850 424,99 5 517 358,43
47639: 1.16. FIM-Iainat- Län i FM ....................................................................... FIM 102 230 000,00 102 230 000,00
47640: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä -
47641: Statens längfristiga skuld sammanlagt ........................................................ 157 931 450 895,91
47642:
47643: 2. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka-
47644: Statens bostadsfonds längfristiga skuld
47645:
47646: 2.1. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark .............................................. DEM 100 000 000,00 304 350 000,00
47647: 2.2. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän ............................................ CHF 100 000 000,00 378 840 000,00
47648: 683 190 000,00
47649: 3. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka-
47650: Statens säkerhetsfonds längfristiga skuld
47651:
47652: 3.1. Dollarilainat- Dollarlän ...................................................................... USD 1 21 0 632 000,00 5 276 660 635,20
47653: 3.2. Saksanmarkkalainat- Lån i tyska mark .............................................. DEM 1 618 121 700,00 4 924 753 393,95
47654: 3.3. Tanskankruunulainat- Lån i danska kronor ....................................... DKK 1 236 000 000,00 971 743 200,00
47655: 3.4. Floriinilainat- Floriniän ...................................................................... NLG 358 100 000,00 973 494 850,00
47656: 3.5. Puntalainat- Pundlän ........................................................................ GBP 100 000 000,00 67 4 100 000,00
47657: 3.6. ltävallanshillinkilainat- Län i österrikiska shilling .............................. ATS 2 000 000 000,00 865 200 000,00
47658: 13 685 952 079,15
47659:
47660: Yhteensä valuuttamääräisiä velkaa- Summa skuld i utländsk valuta'> 172 300 592 975,06
47661: 229
47662:
47663: Utredning över statsskulden för år 1996
47664: Pääoma 31.12.1996 Kapital
47665:
47666: Nostettu Kuoletettu
47667: v.1996 v.1996
47668: Valuuttakurssien
47669: Lyftats år Amorteras muutosten vaiku-
47670: 1996 år 1996 tus v. 1996 Ulkomaan
47671: mk mk rahassa mk
47672: Effekt av
47673: (Valuutan- (Valuutan- ändringar på 1utländsk
47674: vaihdot ym. v. 1996- vaihdot ym. v. 1996- valutakurserna mynt
47675: Valutabytesavtal Valutabytesavtal under år 1996
47676: mm. år 1996) mm. år 1996)
47677: mk mk mk
47678:
47679:
47680:
47681:
47682: 7 528 156 000,83 6 011 445 000,00 924 130 904,03 USD 3124 701 716,19 14 510 802 299,82
47683: (335 705 020.00)
47684: (614 467 491.60) 708 216 677,09 3167 010 923,84 GBP 2 799 641 396,74 22 030 378 150,95
47685: 194 702 602,50 20 508 894,30 SEK 399 173 109,00 269 362 013,95
47686: (135195 290.81) 228 752 865,00 66 763,97 DKK 168 772 954,00 131 794 799,78
47687: 3 062 257 357,27 899 527 950,00 -861 032 012,35 DEM 14 673 912 290,27 43 845 649 923,33
47688: (2 351 347 038.24)
47689: (1 055 636 613.34) 18 378 750,00 -180 787 302,88 NLG 3 229 203 672,00 8 597 431 856,34
47690: (940 048 166.38) 629 738 553,66 -41 048 196,61 BEF 11 424 312 521 ,00 1 655 382 884,29
47691: 298 446 200,00 -56 496 200,00 LUF 16 500 000 000,00 2 390 850 000,00
47692: 196 917 485,46 429 952 248,00 -799 270 058,66 CHF 2 235 081 841,22 7 686 893 468,32
47693: (80 585 343.28)
47694: 421 369 557,00 933 100 000,00 -121 438 249,65 FRF 29 901 008 341,00 26 498 273 591 ,80
47695: (1 987 472 057.76)
47696: 243 845 392,00 17 299 842,00
47697: -8 000 000,00 ATS 1 000 000 000,00 424 600 000,00
47698: 231 829 003,50 778 398 640,00 -978 058 723,50 JPY 430 700 000 000,00 17 223 693 000,00
47699: 1 997 539 112,53 629 349 567,32 ECU 2 301 146 020,00 13 277 612 535,40
47700: (7 159 050 000.00)
47701: 1 391 526,32 48 564,88 PSC 3 637 818,73 4174 396,99
47702: 1 703 965 948,00 FIM 1 806 195 948,00 1 806 195 948,00
47703:
47704: 13 442 941 552,06 13 074 989 317,10 1 712 284 716,69 160 353 094 868,97
47705: (7 500 457 021.41) (7159 050 000.00)
47706:
47707:
47708: -5 550 000,00 DEM 100 000 000,00 298 800 000,00
47709: -34 920 000,00 CHF 100 000 000,00 343 920 000,00
47710: -40 470 000,00 642 720 000,00
47711:
47712:
47713: 345 393 309,60 USD 1 210 632 000,00 5 622 053 944,80
47714: -89 805 754,35 DEM 1 618 121 700,00 4 834 94 7 639,60
47715: -6 550 800,00 DKK 1 236 000 000,00 965 192 400,00
47716: -20 089 410,00 NLG 358 100 000,00 953 405 440,00
47717: 112 800 000,00 GBP 100 000 000,00 786 900 000,00
47718: -16 000 000,00 ATS 2 000 000 000,00 849 200 000,00
47719: 325 747 345,25 14011699424,40
47720:
47721: 13 442 941 552,06 13074989317,10 1 997 562 061 '94 175 007 514 293,37
47722: 7 500 457 021.41 7 159 050 000.00
47723: 230
47724:
47725: Selvitys valtion velasta vuodelta 1996
47726: Pääoma 31.12.1995 Kapital
47727:
47728:
47729:
47730:
47731: Ulkomaan mk
47732: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - rahassa
47733: Lånegruppens/lånevalutans namn
47734:
47735: 1 utländsk
47736: mynt
47737:
47738:
47739:
47740:
47741: Markkamääräinen velka- Skuld i finska mark
47742: 4. Valtion pitkäaikainen velka- Statens långfristiga skuld
47743:
47744: 4.1. Yleisöobligaatiolainat- Obligationslån för allmänheten ...................... 129175129150,00
47745: 4.2. Vakuutuslaitoslainat- Försäkringsanstaltslån .................................... 543 032 000,00
47746: 4.3. Työeläkekassalainat- Arbetspensionskasselån .................................. 77 545 000,00
47747: 4.4. Työeläkelaitoslainat- Arbetspensionsanstaltslån ............................... 577 248 000,00
47748: 4.5. Eläkesäätiölainat- Pensionsstiftelselån .............................................. 31 772 200,00
47749: 4.6. Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä- Skuldebrevslån av pensionsstiftelser 1 905 000 000,00
47750: 4.7. Laina valtion eläkerahastolta- Län av statens pensionsfond .............. 12 300 000 000,00
47751: 4.8. Lainat muilta- Andra lån ................................................................... 572 669 607,97
47752: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä-
47753: Statens långfristiga skuld sammanlagt ........................................................ 145182 395 957,97 21
47754:
47755: 5. Valtion lyhytaikainen velka- Statens kortfristiga skuld
47756:
47757: 5.1. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilla- Skuldlörbindelselån av penning-
47758: anstalter ....................................................................................................... 37 864 449 434,63
47759: 5.2. Lyhytaikainen luotto- Kortlristig kredit .............................................. 0,00
47760: Valtion lyhytaikainen velka yhteensä -
47761: Statens kortlristiga skuld sammanlagt ........................................................ 37 864 449 434,63
47762:
47763: 6. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka-
47764: Statens bostadsfonds långfristiga skuld ...................................................... 13 424 000 000,00
47765: 7. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka-
47766: Statens säkerhetsfonds långfristiga skuld ................................................... 2 833 306141,16
47767: 8. Valtion viljavaraston pitkäaikainen velka-
47768: Statens spannmålslörråds långfristiga skuld ............................................... 27 000,00
47769: 9. Maatalouden interventiorahaston rahoitustodistukset-
47770: Finansieringssertifikater av jordbruks interventionsfond .............................
47771: Yhteensä markkamääräistä velkaa- Summa i finska mark ............... 199 304 178 533,76
47772:
47773: 10. Yhteenveto- Sammandrag
47774:
47775: Yhteensä valuuttamääräistä pitkäaikaista velkaa-
47776: Summa långfristig skuld i utländsk valuta ................................................... 172 300 592 975,06
47777:
47778: Yhteensä markkamääräistä pitkäaikaista velkaa-
47779: Summa långfristig skuld i finska mark ........................................................ 161 439 729 099,13
47780: Yhteensä markkamääräistä lyhytaikaista velkaa-
47781: Summa kortfristig skuld i finska mark ......................................................... 37 864 449 434,63
47782: Koko valtion velka- Statsskulden inalles .................................... 371 604 771 508,82
47783: 231
47784:
47785:
47786: Utredning över statsskulden för år 1996
47787: Pääoma 31.12.1996 Kapital
47788:
47789: Nostettu Kuoletettu
47790: v.1996 v.1996
47791: Valuuttakurssien
47792: Lyftats år Amorteras muutosten vaiku-
47793: 1996 år 1996 tus v. 1996 Ulkomaan
47794: mk mk rahassa
47795: Effekt av mk
47796: (Valuutan- (Valuutan- ändringar på 1 utländsk
47797: vaihdot ym. v. 1996- vaihdot ym. v. 1996- valutakurserna mynt
47798: Valutabytesavtal Valutabytesavtal under år 1996
47799: mm. år 1996) mm. år 1996)
47800: mk mk mk
47801:
47802:
47803:
47804:
47805: 62 139 160 000,00 28 088 391 050,00 163 225 898 100,00
47806: 226 896 500,00 316135 500,00
47807: 32 320 000,00 45 225 000,00
47808: 238 596 800,00 338 651 200,00
47809: 13 331 650,00 18 440 550,00
47810: 56 125 700,00 1 848 87 4 300,00
47811: 12 300 000 000,00
47812: 1 000 000 000,00 106 718 951,00 1 465 950 656,97
47813:
47814: 63 139 160 000,00 28 762 380 651,0031 179 559 175 306,9741
47815:
47816:
47817:
47818:
47819: 71117 804 291,64 72 161 948 309,38 36 820 305 416,89
47820: 18 767 548 359,26 17 967 548 359,26 800 000 000,00
47821:
47822: 89 885 352 650,90 90 129 496 668,64 37 620 305 416,89
47823:
47824: 297 670 000,00 13 126 330 000,00
47825:
47826: 631 619 253,71 2 201 686 887,45
47827:
47828: 27 000,00 0,00
47829:
47830: 627 344 227,01 355 439 749,92 271 904 477,09
47831: 153 651 856 877,91 120 176 633 323,27 232 779 402 088,40
47832:
47833:
47834:
47835:
47836: 13 442 941 552,06 13 074 989 317,10 1 997 562 061,94 175 007 514 293,37
47837: (7 500 457 021.41) (7159 050 000.00)
47838:
47839: 63139160 000,00 29 691 696 904,71 194 887192194,42
47840:
47841: 90 512 696 877,91 90 484 936 418,56 37 892 209 893,98
47842: 167 094 798 429' 97 133 251 622 640,37 1 997 562 061,94 407 786 916 381,77
47843: (7 500 457 021.41) (7 159 050 000.00)
47844: 232
47845:
47846: 1) Käytetyt valuuttakurssit- Använda valutakurser 31.12.1995 ja- och 31.12.1996
47847:
47848: USD ...... . 4,3586 4,6439
47849: GBP ...... . 6,741 7,869
47850: SEK ....... . 0,6546 0,6748
47851: DKK ...... . 0,7862 0,7809
47852: DEM ...... . 3,0435 2,988
47853: NLG ...... . 2,7185 2,6624
47854: BEF ....... . 0,1482 0,1449
47855: LUF ....... . 0,1482 0,1449
47856: CHF ....... . 3,7884 3,4392
47857: FRF ....... . 0,8906 0,8862
47858: ITL ........ . 0,00275
47859: ATS ....... . 0,4326 0,4246
47860: JPY ....... . 0,04234 0,03999
47861: ECU ...... . 5,597 5,770
47862: PSC ...... . 1,1375 1,1475
47863:
47864: 2) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamanomia lainoja 43 073 750 markkaa- lnkluderar förfallna, men icke inlösta lån 43 073 750 mark.
47865: 3) Momentille 15.02.01 on merkitty 118 889 993 717,14 markkaa, johon ei sisälly vanhentuneina velasta poistetutlainat 1 972 437,50 markkaa.
47866: Momentille on merkitty 88 835 markkaa kuoletusta lainoista, jotka on aikaisemmin poistettu vanhentuneina velasta- På moment 1521 har
47867: antecknats 118 889 993 717,14 mark, som inte inkluderar som föråldrade från skulden avskrivna lån på 1 972 437,50 mark.
47868: På moment har antecknats 88 835 mark som amortering för Iän, som har tidigare avskrivits som föråldrade från skulden.
47869: 4) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamanomia lainoja 151 815150 markkaa -lnkluderar förfallna, men icke inlösta lån 151 815150 mark.
47870: SELVITYS
47871:
47872: VALTION TAKAUS- JA MUISTA
47873: SITOUMUKSISTA
47874: 31.12.1996
47875:
47876: UTREDNING ÖVER
47877:
47878: STATENS GARANTI- OCH ANDRA
47879: FÖRBINDELSER
47880: 31.12.1996
47881: 234
47882:
47883: SELVITYS VALTION TAKAUSVASTUISTA 31.12.1996 1>
47884: UTREDNING ÖVER STATENS GARANTIANSVAR 31.12.19961>
47885: 1Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset- Av statskontoret förvaltade garantier
47886: 1. Takaukset kotimaisista lainoista- Garantier för inhemska lån
47887:
47888: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet
47889: Finnair Oy .......................................................................................................... 156 977 605,56 mk
47890: Kemijoki Oy ........................................................................................................ 3 569150,67 mk
47891: Kiint. Oy Helsingin Oikeus- ja poliisitalot ........................................................... 23 965 790,00 mk
47892: Sisu-Auto Oy Ab'l ............................................................................................. 858 839 549,43 mk
47893: Valmet Oy .......................................................................................................... 96 778 451,00 mk
47894: Enso Oy (ent. Veitsiluoto Oy) ............................................................................ 9 596 128,33 mk 1149 726 674,99 mk
47895:
47896: Yksityiset yhtiöt- Privata bolag
47897: Finnyards Oy ...................................................................................................... 23 014 776,30 mk
47898: Metra Oy Ab ....................................................................................................... 60 352 200,00 mk 83 366 976,30 mk
47899:
47900: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar
47901: Kera Oy .............................................................................................................. 3 640 000 000,00 mk 3 640 000 000,00 mk
47902:
47903: Muut- Övriga
47904: Ekokem Oy Ab ................................................................................................... 15 000 000,00 mk
47905: Suomen Vientiluotto Oy (ulkomaat) ................................................................ .. 623 604,00 mk 15 623 604,00 mk
47906:
47907: Valtiokonttorin hoidossa olevat kotimaiset takaukset yhteensä- Av statskontoret
47908: förvaltade inhemska garantier sammanlagt ............................................................................... .. 4 888 717 255,29 mk
47909:
47910: 2. Takaukset ulkomaisista lainoista- Garantier för utländska lån
47911:
47912: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet
47913: Imatran Voima Oy ................................................ 3 020 431,63 XEU 17 427 890,51 mk 17 427 890,51 mk
47914:
47915: Julkiset rahoituslaitokset- Otfentliga penninginrättningar
47916: MB Corporate Finance .......................................... 1 345 928,92 USD 6 250 359,31 mk
47917: Kera Oy ................................................................ 2 333 333,33 USD
47918: 34 326 666,67DEM 113 403 846,66 mk 119 654 205,97 mk
47919:
47920: Muut- övriga
47921: Pohjoismaiden Investointipankki ......................... . 171 468 000,00 XEU 989 370 360,00 mk
47922: Suomen Vientiluotto Oy (ulkomaat) .................... . 73 662 271,10 USD
47923: 21 615 976,68 DEM
47924: 11 337179,00 CHF 445 659 585,10 mk 1 435 029 945,10 mk
47925:
47926: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä- Av statskontoret förvaltade utländska garantier
47927: sammanlagt ....................................................................................................................... 1 572112 041,58 mk
47928:
47929: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä- Av statskontoret förvaltade garantier sammanlagt ...... . 6 460 829 296,87 mk
47930:
47931:
47932: II. Valtiontakuukeskus- Statsgarantiecentralen
47933: Valtiontakuurahasto- Statsgarantifonden
47934:
47935: Vientitakuiden voimassa oleva vastuu'!- Ansvaret av exportgarantierna i kraft31 ........................................ .. 16 170 000 000,00 mk
47936:
47937: Valtiontakausten voimassa oleva vastuu- Ansvaret av statsgarantierna i kraft ............................................. 5 009 000 000,00 mk
47938:
47939: Muiden takuiden voimassa oleva vastuu•!- Ansvaret av övriga garantierna i kraft'l .................................. .. 112 000 000,00 mk
47940:
47941: Valtiontakuukeskuksen voimassa olevat vastuu! yhteensä- Av statsgaranliecentralens ansvaren i kraft
47942: sammanlagt ....................................................................................................................... 21 291 000 000,00 mk
47943: 235
47944:
47945: 111. Valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä - Av Studiestöds-
47946: centralen förvaltade garantier sammanlagt ........................................................... . 10 283 703 000,00 mk
47947:
47948:
47949: IV. Valtion liikelaitoksista annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla valtion liikelaitosten
47950: antamat vakuudet liikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön lainasta- De säkerheter, som
47951: affärsverk har geH för eH tili affårsverkskoncernen hörande doHerbolags lån enligt lagen om
47952: affärsverk 12 § 3 mom.
47953: llmailulaitos- Luftfartsverket
47954: Kiinteistö Oy- Fastighets Ab Lentäjäntie 1 ................................................................................................... ---'1-'-15:...0:..:0c.::.Oc.::.OO:..:O:.:..:,O:..:.O..;.;m.;;.:k
47955: Valtiontakuut yhteensä- Statsgarantier inalles ........................................................................... 38150 532 296,87 mk
47956:
47957: 1) Luettelo ei sisällä asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia. - Förteckningen innehåller inte
47958: de garantiansvaren som avses i 13 a § lagen om bostadsproduktion.
47959: Luettelo ei sisällä vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/80) 9 §:n, asumisoikeustalolainojen
47960: korkotuesta annetun lain (1205/93) 10 §:n eikä omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain (204/96)
47961: mukaisia takauksia.- Förteckningen innehåller inte borgen som beviljats med stöd av 9 § lagen om räntestöd
47962: för hyresbostadslån (867/80), 10 § lagen om räntestöd för bostadsrättshuslån (1205/93) och lagen om stats-
47963: borgen för ägarbostadslån (204/96).
47964: 2) Sisältää ulkomaan rahan määräisiä lainoja vasta-arvoltaan- lnnehåller Iän i utländska valutortili ett motvärde
47965: av .......................................................................................................................................................................... 45 510 220,00 mk
47966: 3) Vientitakuulain tarkoittama kirjanpidollinen kokonaisvastuu - Det bokföringsmässiga ansvaret enligt lag om
47967: exportgaranti ··········································:... ··········································································································· 18 978 000 000,00 mk
47968: 4) Muiden takuiden vastuu muodostuu:- Ovriga garantiernas ansvar formas av:
47969: - raaka-ainetakuista- råmaterialgarantier ............................................................................................................. 64 000 000,00 mk
47970: - y_m~ä~i-~tösuojelutakuislll:- m~ljöskyddsgarantier ............................................................................................... 30 000 000,00 mk
47971: - nsk1paaomataku1sta- nskkap1talgarant1er .......................................................................................................... 61 000 000,00 mk
47972: Näiden takuiden kirjanpidolliset kokonaisvastuut ovat:- De här garaniternas bokföringsmässiga totalansvar är:
47973: - raaka-ainetakuut - råmaterialgarantier ............................................................................................................... 61 000 000,00 mk
47974: - ympäristösuojelutakuut- miljöskyddsgarantier ................................................................................................. 22 000 000,00 mk
47975: - riskipääomatakuut- riskkapitalgarantier ............................................................................................................ 18 000 000,00 mk
47976:
47977: Käytetyt valuuttakurssit 31.12.1996
47978: Andvända valutakurser 31.12.1996
47979:
47980: USD 4,6439
47981: DEM 2,9880
47982: NLG 2,6624
47983: CHF 3,4392
47984: XEU 5,7700
47985:
47986: Valtio otti v. 1985 vastattavakseen osasta Vaivilla Oy:n velkoja yhtiön ja velkojien kanssa tekemillään sopimuksilla.
47987: Valtion vastattavaksi siirtyneiden ja aikaisemmin valtion takaamien lainojen osalta valtion takausvastuu samalla lakkasi.
47988: Valtion vastattavien lainojen määrä oli 31.12.1996 0,00 markkaa.- Enligt överenskommelse mellan staten och Vaivilla Ab samt dess borgenärer
47989: övertog staten år 1985 ansvaret för en del av Vaivilla AB:s skulder. Samtidigt upphörde statens garantiansvar för de övertagna lånen. Beloppet av
47990: de av staten övertagna lånen uppgick 31.12.1996 tili 0,00 mark.
47991: 236
47992:
47993: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset -
47994: Åt internationella finansieringsinstitut utfärdade förbindelser1l
47995: Sitoumusten Uusia Lunastettu Sitoumusten
47996: määrä sitoumuksia 1996 1996 määrä
47997: Beloppet av Nya lnfriats Beloppet av
47998: förbindelsema förbindelser år1996 förbindelserna
47999: 31.12.1995 år1996 31.12.1996
48000: mk mk mk mk
48001:
48002:
48003: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö- lnternationella
48004: Utvecklingsfonden ....................................................................... 501 502 668 - 176 003 668 325 499 000
48005: Aasian Kehityspankki- Asiatiska Utvecklingsbanken ................. 1161 839 1199 589 - 2 361 428
48006: Aasian Kehitysrahasto- Asiatiska Utvecklingsfonden ................ 161 501 527 34 424 000 127 077 527
48007: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki -lnteramerikanska
48008: Utvecklingsbanken
48009: - peruspääoma- grundkapital ................................................. 3 652 599 3 561 320 1 609 484 5 604 435
48010: - erityisrahasto - specialfonden ............................................... 15213065 4 718 959 2182 971 17749 053
48011: Afrikan Kehitysrahasto- Afrikanska Utvecklingsfonden ............. 216128 588 92 000 000 36 027 256 272101 332
48012: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto -lnternationella
48013: Utvecklingsfonden för lantbruk .................................................... 56 768165 - 17 686 323 39 081 842
48014: Kansainvälinen Investointitakauslaitos- Multilaterala
48015: investeringsgarantiorganet ........................................................... 2 774 032 - - 2 774 032
48016: Perushyödykkeiden yhteisrahasto - Gemensamma fonden för
48017: råvaror .......................................................................................... 2 884113 - - 2884113
48018: Maailmanlaajuinen ympäristörahasto- Världsomfattande miljö-
48019: fonden .......................................................................................... 21 000 000 - 14 000 000 7 000 000
48020: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki - Den Europeiska
48021: uppbyggnads- och utvecklingsbanken ......................................... 22 000 000 14 950 000 7 050 000
48022: 1 004 586 596 101 479 868 296 883 702 809182 762
48023:
48024: '' Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan - Räntetefr!a, vid anfordran
48025: betalbara skuldebrev givna i stället för kontantprestationer av medlemsandelar.
48026:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025